MET SÄLEHTI MAK A SIINI 6/ 2015 TEEMA: PUUKA UPP A 10. SYYSKUUTA • NUMERO 6/2015 • 9 € • WWW.METSALEHTI.FI Pientalorakentamisessa odotetaan nousua • Kärkihankkeista miljoonia metsään PUUKAUPPA MITEN KÄY KUITUPUUN HINNAN. METSÄNOMISTAJA OSTAJAKALENTERI 2015 KOKO MAAN PUUNOSTAJAT Tervetuloa metsään. KESÄKILPAILU KOLME PARASTA PUUJUTTUA PERINTÖMETSÄ NÄIN PERIKUNTA MUUTTUU YHTYMÄKSI NUOREN METSÄN HOIDOSTA 23 KYSYMYSTÄ Riitahuhtien luontopolulla kuunnellaan, kokeillaan ja kiipeillään
45,6 cm³ 2,2 kW / 3,0 hv 8,4 kg Sh. 299,DYNAMIC VAATEPAKETTI Näyttävä ja hengittävä turvaasu.Puserossa pehmeä softshell kaulus sekä vahvistetut kyynärpäät. Ravaussahalla siistit kätevästi pienemmät metsät sekä villiintyneen kasvuston. Sh. www.stihl.. 35,2 cm³, 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg Sh. Elektroninen M-Tronic moottorinohjausjärjestelmä takaa aina optimaalisen moottorintehon, jatkuvan väännön sekä erinomaisen kiihtyvyyden. Kehittynyttä tekniikkaa Taloudellinen 2-MIX moottori on ilo sekä käyttäjälle että ympäristölle. 849,00 € MS 201 C-M 699,Hal Hal Ha am am ”KUNKUN PALUU” (Koneviesti 7/2015) Metsalehti_Makasiini_2015_09_10.indd 1 19.8.2015 10:33:33. 369,00 € Erinomainen raivaussaha pihalle kuin pihalle. Avohaalarissa viiltosuojaus, etuosa kestävää majava nailonia, takaosa täysin joustavaa materiaalia. STIHL TEKNISTÄ ETUMATKAA! Tarjoukset voimassa 27.9.2015 asti FS 460 C-EM K 899,Haastaviin olosuhteisiin vahva raivaussaha ammattivaljailla ja M-Tronic elektronisella moottorinohjausjärjestelmällä. 41,6 cm³, 2,0 kW / 2,7 hv 7,7 kg Vakiona 3 terällä ja valjailla! Sh. 1015,00 € STIHL RAIVAUSSAHAT Mukavat, kestävät ja tehokkaat työvälineet yksityiskäyttöön sekä ammattilaisille. 735,00 € MS 241 C-M 659,Halutuin ammattisaha nyt M-Tronic moottorinohjausjärjestelmällä: Ei ryyppyä ei säätöjä. Metallirunko. Ei ryyppyä Ei säätöjä! Sh. 769,00 € FS 260 C-E 699,Metallirunko ja M-Tronic moottorinohjausjärjestelmä! 42,6 cm3 2,3 kW / 3,1 hv 4,5 kg
UUTISET 4 PÄÄKIRJOITUS: Tierahoista kova kilpailu 6 METSÄNOMISTAJA: Riitahuhtien metsäpolulla riittää nähtävää 12 UUTISET: Talonrakentamisen pohjat on nähty 14 Metsä poiki kohtuullisen tuoton 15 METSÄTYYPPI: Sinikka Jokela, mitä Metso-kävely opettaa. TEEMA: PUUKAUPPA 20 Kuidun hinta tuskin nousee 26 Mäntytukista maksettu jopa 65 euroa 28 Ostajakalenteri 2015 36 RAHAPUU: Suometsiä uudistamaan OMA METSÄ 38 METSÄNHOITO: 23 kysymystä nuoren metsän hoidosta 42 PUUKAUPPAKOULU : Kuka saa myydä puuta. 44 PIKATESTI: Viilentävä eväsrasia 45 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Viime hetket käsillä 46 KYSY POIS: Milloin tervaleppää karsitaan. 16 MARKKINAT: Suurempi kuorma kyytiin 18 Etelä-Savon tilatarjonta yllätti 18 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Kaupparahoja tienaamaan 19 VERKOSTA: Onko tukkia liikaa. 48 PERINTÖMETSÄ: Perikunnasta yhtymäksi 51 TUTKITTUA: Lahonkestävyys esiin 54 KESÄKISA: Hyviä puujuttuja! 59 TUOTEUUTUUKSIA: Magneetti avuksi LUONNOSTA 60 LUHTA: Korpilammen vaeltajat 64 KOLUMNI: Luontoarvot tuotteiksi ja tuloiksi 65 ENNEN & NYT: Laanipaikalle nousi sekametsä 66 TAPIONPÖYTÄ: Nyt on palsternakan aika 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Morsiosta hajupommi 74 TUOTE & TEKIJÄ: Koivua askeliin METSÄLEHTI MAKASIINI 6 60 28 SISÄLLYS NRO 6/ 10.9.2015 SE PP O S A M ULI SE PP O S A M ULI JO RM A L U H TA 3 MAKASIINI 6 • 2015 3 MAKASIINI 6 • 2015
ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS minkä jälkeen vasta voitaisiin siirtyä normaaliin kunnossapitoon. Leuto talvi koetteli myös teiden kuntoa, joten niiden paljon puhuttu korjausvelka kasvoi entisestään. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Sahatavaran markkinatilanne jarruttaa tukkipuun ostoa, mutta toisaalta sellutehtaiden laajennukset nielevät entistä enemmän kuitupuuta. Summa lohkaisee ministerien niin kutsutuille kärkihankkeille varaamasta 1,6 miljardin euron määrärahasta yli kolmanneksen. Viime viikolla budjettisuunnitelmiaan esitellyt hallitus on päättänyt puuttua asiaan ja jarruttaa väylien korjausvelan kasvua 600 miljoonan euron kertalyhennyksellä. Toimittaja Mikko Riikilä kävi kysymässä puukauppaprofessorilta, saako edes biotalousbuumi eloa kuitupuun hintakäyrään. Pelättävissä on, että puukuljetuksien kannalta tärkeille teille ja silloille rahaa riittää tälläkin kertaa paljon odotuksia vähemmän. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Uutinen hallituksen suunnitelmista on otettu metsäalalla tyytyväisinä vastaan. Toisaalta juuri nyt teihin kannattaa sijoittaa, sillä korjaus työllistää ja euroilla saa paljon aikaan, kun öljyn hinnan laskettua myös bitumi on halventunut. Vaikeassa taloustilanteessa panostus on iso. Puukauppa on päässyt taas kesätauon jälkeen vauhtiin. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 83. Kaikkien toiveissa on, että routaa riittäisi ensi talvena. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Korjausvelan kokoon verrattuna 600 miljoonaa euroa on vasta hyvä alku. Myös metsäautoteiden peruskorjauksiin rahaa liikenee ensi vuonna niukasti. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Talvileimikoiden kauppa käy nihkeimmin, sillä niitä on lyhyeksi jääneen viime talven jäljiltä vielä paljon korjaamatta. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 32 695 (lt/14) Painopaikka Paperit Forssa Print 2015 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g 4 MAKASIINI 6 • 2015. Entistä useamman tien ja sillan käyttöä rajaa painorajoitus, minkä vuoksi puukuormia joudutaan ajamaan kiertoteiden kautta. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 09 315?49?849 040 723?1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Maaseudun harvaan liikennöidyt tiet kilpailevat korjausmäärärahoista ruuhka-Suomen väylien kanssa, kun liikenneja viestintäministeriössä ryhdytään laittamaan korjauskohteita tärkeysjärjestykseen. Viime talvena parlamentaarinen työryhmä arvioi, että rapistumaan päässeen väylästön parantamiseen tarvittaisiin 2,4 miljardia euroa, Tierahoista kova kilpailu Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2014 2015 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 1/2014 7/2015 2010 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 2011 2012 2013 2014 2015 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 85 90 95 100 105 110 300000 600000 900000 1200000 1500000 10 20 30 40 50 60 PEFC/02-31-162 Kannen kuva SEPPO SAMULI METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. TÄSSÄ puukauppanumerossa paneudumme metsänomistajia askarruttavaan kuitupuun hintaan, joka sellusuhdanteista riippumatta tuntuu pysyvän aina vain samoissa lukemissa. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Niihin valtion varoja ohjataan kestävän metsätalouden tukijärjestelmän kautta, ja kemeravaroihin kirjattiin jo hallitusohjelmassa viidenneksen leikkaus
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. syyskuuta Aihostenlammella Mikkelin lähellä. KUVA: JESSE TAMSKI. Terveellinen sato oli siitä huolimatt a saatava talteen. SYYSKUUSSA Pimeys yllätti innokkaat marjanpoimija t yöllä 2
METSÄNOMISTAJA TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI ”METSÄSSÄ ON RAUHA” 6 MAKASIINI 6 • 2015 6 MAKASIINI 6 • 2015
7 MAKASIINI 6 • 2015. Metsässä kulkeva kahden kilometrin polku on tärkeä osa Sirkka ja Asko Riitahuhdan maatilamatkailuyritystä. Vaihtelevien maisemien halki kulkeva reitti lähtee itsensä tutkiskelusta ja päättyy kiitollisuuteen
Maisema on hieno, ja ylhäältä näkee paremmin myös omaan itseensä”, Sirkka Riitahuhta, 69, sanoo. Minulla on aina ollut luontainen tarve mennä metsään, oli kyse sitten surusta tai sienien poimimisesta”, Sirkka Riitahuhta kertoo. Metsään maalaismummolasta Idean taustalla on Riitahuhtien maatilamatkailuyritys, jota eläkkeelle jäänyt pariskunta pyörittää Kankaanpäässä Pohjois-Satakunnassa. Riitahuhtien metsäpolun tunnelma ja maisemat vaihtelevat aina synkästä kuusikosta heleään peltokoivikkoon. ”Metsässä on rauha. He haluavat, että myös tilalle saapuvat vieraat pääsevät nauttimaan monipuolisesta metsämaisemasta. Kaksi kilometriä pitkän polun pysähdyspaikoilla kulkija voi ihailla luontoa ja miettiä syntyjä syviä. Rinne on lyhyt ja kivikkoinen. ”Tässä voi miettiä, mistä elämän vaiheesta on tullut. METSÄNOMISTAJA 8 MAKASIINI 6 • 2015. Ensimmäinen pysähdyspaikka on kallion laki. Polku alkaa hiekkatieltä ja vie avaraan mänty-kuusimetsään. Purkkitehtävässä vaikeita tunnistettavia ovat kuiva jäkälä ja naava. Ideana on, että vierailijat voivat tehdä siellä tavallisia asioita, esiRiitahuhtien metsäpolun puolivälissä on kunnostettu, 1800-luvulta peräisin oleva torppa. Tilaansa Riitahuhdat kutsuvat maalaismummolaksi. Sammalta on runsaasti joka puolella, samoin mustikoita ja puolukoita. Metsävieraat pääsevät myös tunnustelemaan, haistelemaan ja maistelemaan metsää. Kallion laen pysähdyspaikka on ensimmäinen osa Sirkka ja Asko Riitahuhdan, 68, tilalle tehtyä metsäreittiä
Maahan kaatuneita koivuja on käynyt tikka koluamassa. ”Palokärki”, Asko Riitahuhta arvelee. Riitahuhtien metsäpolku täyttää nämä vaatimukset. Riitahuhdilla on yhä peltoja viljelyksessä kunnioituksesta vanhoja pellonraivaajia kohtaan. Puita voi katsella vaikka makuulaveteilta käsin. Tänä vuonna reittiä on kartoitettu osaksi uusia Metso-hyvinvointipolkuja. Metsän kätköistä löytyy kaikenlaista tekemistä ja vanhan ajan leikkejä. Vaikka hienot metsämaisemat ovat tärkeitä, puuta myös käytetään. Nimi tulee pelloilla ja kosteikossa viihtyvien kurkien ja talon isännän ylvään kurkimaisen kävelytyylin mukaan. Metsässä pitää välillä osata pysähtyä. Suomi tarvitsee molempia”, Asko Riitahuhta sanoo. Tampereen teknillisestä yliopistosta koneja tuotantotekniikan professorin virasta eläköitynyt Asko Riitahuhta harppookin polulla rivakkaa tahtia. Polku vie myös toiseen vanTilalle saapuvat vieraat majoittuvat vuonna 2006 valmistuneessa piha-rakennuksessa, jonka rakentamiseen on käytetty muun muassa oman metsän mäntyjä. ”Leikkaussalissakin vihreä väri rauhoittaa”, sanoo Sirkka Riitahuhta, entinen erikoissairaanhoitaja. Puusto on monipuolista: tervaleppiä, puumaisia raitoja, haapoja, pellolle istutettu koivikko, aarniometsä, lehtikuusi-mäntytaimikko, kolopuita ja rehevän maan istutusmännikkö. Metso-polun tavoitteena on, että luontomatkailija voisi kulkea helposti saavutettavissa olevalla, hyvinvointia, virkeyttä ja hyvää mieltä tuovalla polulla monimuotoisessa metsäluonnossa. haan kuusikkoon, jonka vihreä sammalmatto on vaille vertaa. Monipuolista metsäreittiä ovat käyneet katsomassa myös entisen Metsäntutkimuslaitoksen, Suomen metsäkeskuksen ja Tapion edustajat. Pariskunta ottaa vierailijoita vastaan omien aikataulujensa mukaan. Torppa metsän keskellä Metsäpolun varteen mahtuu kymmenkunta erilaista kohdetta. Riitahuhdat ovat ottaneet metsästä sekä jykeviä tukkeja rakennustarpeiksi että myyneet energiapuuta. Mukana on sekä luontokohteita että puhdasta talousmetsää. 9 MAKASIINI 6 • 2015. ”Täällä näkee niin aarniometsän kuin talousmetsän. Se tuo oman kulttuurihistoriallisen lisäyksensä reittiin. ”Kun aloittaa polun, voi tuntea olevansa kuin kallion päällä oleva kuivanut puu. Riitahuhtien reitillä sellainen on aarniokuusikko, jossa vanhojen kuusijättien seassa kasvaa taimia ja lehtipuustoa. ”Syynä yrityksen perustamiseen oli halu antaa muillekin kuin omille lapsille kokemus perinteisestä maalaismummolasta”, Sirkka Riitahuhta kertoo. Polun päättyessä on kuin pihan reunalla oleva vihreä tammi”, hän kuvailee. Polun puolimatkassa metsän keskellä sijaitsee vanha torppa, jonka Riitahuhdat ovat kunnostaneet. merkiksi mennä metsään. Virallisesti maatilamatkailuja hyvinvointiyrityksen nimi on Kurkikorpi. Metsässä ei vain katsella ja kuunnella, vaan tunnustellaan, haistellaan ja maistellaan. Taustalla vanha päätalo. Myrskyssä katkenneen puun kaatuneella rungolla voi tasapainoilla, kuopasta kiivetä ylös köydellä ja pehmeällä sammalvuoteella levätä. Pintoja, tuoksuja ja makuja Myös maalaismummolaan saapuvat lapsiryhmät pääsevät metsäpolulle. Niiden varrella on oltava yksi Metso-suojelumetsän kaltainen erityinen luontokohde. Tikka aarniometsässä Riitahuhdat ovat vieneet maatilansa matkailuvieraita ja muita ryhmiä metsään kolmen vuoden ajan
Riitahuhdat palasivat Tampereelta maaseudulla ja totuttelevat nyt eläkeläiselämään. METSÄNOMISTAJA 10 MAKASIINI 6 • 2015. Tilan seitsemän suomenlammasta päätyvät omaan ruokapöytään
Riita kaskesta Metsäpolun lähtöja päätetukikohta, maalaismummola, on vanha maatila. Sen ympäristö on tärkeä osa maaseutuelämystä. Täällä päällimmäisinä tunteina ovat kiitollisuus ja ilo, Riitahuhdat sanovat. ”Ihmiset ovat ihania.” ”JOKAINEN SUKUPOLVI ON ELÄNYT TÄÄLLÄ OMALLA TYYLILLÄÄN.” 11 MAKASIINI 6 • 2015. ”Täällä kokeillaan pintoja, tuoksuja ja makuja. Niistä oltiin kiitollisia, ja ollaan yhä. ”Ennen oli pieni peltopläntti, kalaisa järvi ja metsä täynnä marjoja. Kaskiviljely on olennainen osa alueen historiaa. ”Aika vaatii aina muutoksia. Kaski eli huhta oli tehokas viljelymuoto, sillä kaskeamalla hiekkamaahan tehdyn pellon viljaan ei halla pystynyt. Metsäelämykset antavat Riitahuhdille voimaa, ja niitä halutaan tarjota myös muille. Jokainen sukupolvi on elänyt täällä omalla tyylillään”, Asko Riitahuhta sanoo. ”Lapset eivät pelkää metsää”, Sirkka Riitahuhta sanoo. Metsämieli perinnöksi Yksi syy Riitahuhtien monipuoliselle metsäsuhteelle on matkailu: se avartaa. Riitahuhdilla on suomenlampaita, kissa, kanoja ja haaremiaan ahkerasti puolustava kukko. Tilalla on lisäksi historiaa sianjalostuksessa, sillä Askon isä Martti Riitahuhta oli Suomessa ensimmäisiä siankasvattajia, jonka porsaat ylsivät koeasemalla yli kilon päiväkasvuun. Penkeille voi istahtaa kierrätysmateriaalista tehdyn metsäalttarin ääreen. Kuusikon kätköissä voi halutessaan laulaa vaikka virren. Tilan perinteistä huolimatta pitkään Tampereella asunut pariskunta on palannut maaseudulle omilla ehdoillaan. Runo-sarjan astioita koristavat kukat ja kasviköynnökset. Hän haluaa ihmisten muistavan, että metsässä on muutakin kuin raivausta ja oransseja työpukuja. ”Kun peilaa Piilaaksoa satakuntalaiseen karuun metsään, se antaa erilaisen näkökulman.” Riitahuhdat omistavat osan metsistä yhdessä neljän lapsensa kanssa. ma kulkevat Riitahuhdilla verenperinnössä. Pohjois-Satakunnassa sukunimet on annettu usein paikan mukaan, ja Riitahuhtien nimi on peräisin kaskiviljasta käydyistä riidoista. ”Ihmiset ovat ihania” Metsäpolun viimeinen pysähdyspaikka on Iso-Hapuajärven rantakalliolla sijaitseva eräänKanat, kukko ja kissa kulkevat vapaina pihapiirissä. Lapset ovat olleet mukana niin risusavotoissa kuin taimien istutuksissa. ”Reitin alussa ja lopussa voidaan mitata myös leposyke ja verenpaine ja miettiä näin metsän vaikutuksia”, Sirkka Riitahuhta kertoo. Myös lastenlapset ovat mukana metsäretkillä aina puolitoistavuotiaita myöten. Luonto ja maaseutumaiseReitin viimeinen pysähdyspaikka on eräänlainen metsäalttari. Hengellisyys on kuitenkin jokaisen polun kulkijan oma valinta, pariskunta sanoo. Kyläkuntien hyvästä, hallan säästämästä huhdasta aikanaan kiisteltiin, mistä syntyi sukunimeksi päätynyt paikannimi Riitahuhta. Asko Riitahuhta ehti yliopistovuosinaan vierailla tutkijana ulkomailla aina Kaliforniassa asti. Suunnittelijana toimiva tytär Heini Riitahuhta on käyttänyt mummolamaisemaa inspiraationa muun muassa Arabialle suunnittelemassaan astiastossa. Ei pidä ajatella sitä, mitä puuttuu, vaan katsella sitä, mitä on”, Sirkka Riitahuhta tiivistää päätösrastin annin. Metsäpolun pysähdyspaikoilla voi lukea paikalle tuotuja uskonnollisia tekstejä. Luonto on pääosassa. Lapsille suosikki on esimerkiksi perinteinen ketunleipä.” Kristilliset arvot ovat tärkeitä Riitahuhdille. Muutamilla pelloilla kasvaa yhä viljaa kunnioituksesta vanhoja pellonraivaajia kohtaan. Kiitollisuus on Sirkka ja Asko Riitahuhdan mukaan lopussa päällimmäinen tunne. lainen metsäkirkko
UUTISET Lyhyesti UPM sata vuotta pörssissä UPM:n pörssitaival täyttää sata vuotta. Kanadanmajava luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi, kun taas euroopanmajava on uhanalainen laji. 12 MAKASIINI 6 • 2015 12 MAKASIINI 6 • 2015. Lomautus on enintään 90 päivää ja koskee lähinnä kuusen sahausta. Tänä vuonna rakennetaan arviolta 6 000 omakotitaloa. Riistakeskuksen kyselyn mukaan kanadanmajavien metsästystä kannatetaan, jotta euroopanmajava voisi levittäytyä vapaammin. Taloteollisuudessa nähdään kuitenkin jo parempien aikojen kajastusta. Suhdannekyselyssä talotehtaiden puolen vuoden näkymä oli positiivisempi kuin pitkään aikaan”, Pientaloteollisuus PTT ry:n johtaja Kimmo Rautiainen sanoo. ”Jos halutaan lisätä puurakentamista, se käy helpoiten pientalorakentamista edistämällä”, Rautiainen korostaa. Viimeisten viiden vuoden aikana sahausmäärät ovat Suomessa kasvaneet, vaikka sahatavaran kotimaan käyttö on laskenut. TOMEK GO ?D ZIEWICZ niin loppuvuonna tuotantoa sopeutetaan toteutuneen menekin mukaiseksi. Sen edeltäjät Aktiebolaget Walkiakoski sekä Kymmene Ab listautuivat Helsingin pörssiin ensimmäisen maailmansodan noususuhdanteen aikana 1915. Vuosituhannen alkuvuosina määrä oli lähes kaksinkertainen. Jos seisokkeihin päädytään, ne hoidetaan marraskuun loppuun mennessä. Suomessa esiintyy kahta majavalajia. Sahoilla sen sijaan valmistaudutaan syksyn seisokkeihin. Kun alkuvuonna on sahattu innokkaasti ja varastoonkin, Talonrakentamisen pohjat nähty Pientalojen rakentamisen uskotaan elpyvän ensi vuonna. Myönteistä on myös, että rakennusliikkeiden ja asunto-osakeyhtiöiden tilaukset ovat kasvussa, samoin loma-asuntojen kysyntä. Majavat jakavat mielipiteitä Suomalaiset suhtautuvat euroopanmajavaan (kuvassa) myönteisemmin kuin kanadanmajavaan. Mäntysahoja koskeva yt-uutinen seurasi heti syyskuussa. Rakentaminen ja etenkin pientalorakentaminen ovat suuria käyttäjiä, mutta nyt pientalorakentaminen mataa erityisen matalalla. Puutuoteliiketoiminnan johtaja Henrik Söderströmin mukaan tarve ei ole syntynyt yhtäkkiä eikä se liity mihinkään yksittäiseen vientimaahan. Tukin ostot jatkuvat Versowood käy yt-neuvottelut koko henkilöstön kanssa kaikilla neljällä sahallaan Vierumäellä, Mikkelin Otavassa, Riihimäellä ja Hankasalmella. Kasvu on ollut etenkin kuusta Kiinaan, eikä Kiinan-markkinan uskota sakkaavan. Kysely liittyy riistakeskuksessa valmisteltavaan majavakantojen toimenpideohjelmaan. Metsä Wood ilmoitti elokuussa yt-neuvotteluista ja enintään kolmen viikon lomautuksista ja seisokeista kuusisahoillaan Vilppulassa ja Rengossa. Kolmen viikon koko henkilöstöä koskeva lomautus uhkaa myös Merikarvialla, Lappeenrannassa ja Kyrössä Varsinais-Suomessa. Kolmen viikon tuotannonrajoitus tarkoittaisi tukin käytössä enintään 170 000 kuutiometriä. Seisokkeihin valmistaudutaan Sahoilla pientaloteollisuuden myönteiset odotukset eivät vielä tunnu, ja syyskausi alkoi ytja seisokkiuutisilla. Kotimaan rakentamisen aallonpohjasta on vain yksi suunta. Pientalojen ja erityisesti puutalojen suosio ei ole kadonnut minnekään. Loppuvuoden seisokit ovat alalla tavallisia. TEKSTI JA KUVA MIKKO HÄYRYNEN SAHAUKSEN näkymät ovat sumuiset, mutta eivät välttämättä huonot. Kotimaahan menee sahojen tuotannosta kolmasosa. Liki 90 prosenttia uusista pientaloista on joko puurunkoisia tai hirsitaloja. ”Sahatavaramarkkinoilla on ollut ylitarjontaa jo jonkin aikaa ja hintataso on laskeva.” Vilppula ja Renko sahaavat täydellä kapasiteetilla yhteensä noin 1,6 miljoona kuutiometriä kuusitukkia vuodessa ja mäntysahat yhdessä noin 1,4 miljoonaa. Esimerkiksi Kymi, Yhtyneet Paperitehtaat, Kaukas, Schauman, Rosenlew ja Rauma-Repola ovat vuosien mittaan sulautuneet nykyiseen UPM-konserniin. ”Nyt aletaan olla pitkän luisun pohjalla ja alalla uskotaan, että pikkuhiljaa lähdetään ylöspäin. Tänään UPM:llä on 67 prosentin ulkomaalaisomistus mutta Suomessakin noin 86 000 osakkeenomistajaa
”Mitä korkeampi torni, sen edullisempi se on rakentaa puusta.” CROSLAMIN TOIMITUSJOHTAJA JUHA VIRTA, SÄRMÄ 3.9. Tutkimuksen tulokset saatiin yhdistämällä satelliittikuvia ja metsäinventointeja. Tuntuu, että Kiinassa tarvitaan sahatavaraa jatkossakin.” Kopra kehottaa kaikkia sahaajia sopeuttamaan. Luontoväki vetoaa Tiilikaiseen Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton mielestä Metsähallituksen esitys valtiomaiden suojelupaketiksi romuttaa soidensuojelun. Tämä on yli seitsemän kertaa enemmän kuin aikaisemmin on arvioitu, osoittaa Yale-yliopiston johtama tutkimus. ”Metsän kiertokulku on verrattavissa ihmisen elämään. ”Ruotsin sahaus paahtaa täysillä, koska puumarkkina ja kruunu ovat siellä joustaneet.” Kopran mukaan tukinostot jatkuvat normaalisti ja pitemmällä tähtäimellä hän on luottavainen. Jokaista maailman asukasta kohti on noin 420 puuta. ”Pätkätavarasta rakentamalla työllistää itsensä pari kuukautta pitempään.” Toimitusjohtaja Ville Kopran mukaan tilanne ei liity yksittäisiin markkinoihin, vaan yleiseen epävarmuuteen ja sekavaan markkinatilanteeseen. Sahatavaran hinta on laskenut, joten raaka-aineen hintaakin tulee saada alaspäin, jotta homma pyörii”, Kopra sanoo. ”Eiköhän tilanne tästä vielä parane. 7084 Nyt tarvitaan edelläkävijöitä, jotta Suomessakin päästän eteenpäin puurakentamisen kilpailukyvyssä. ”Tämä on paljolti kilpailukykyasia. Luontoväki vetoaa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiseen, jotta tämä pelastaisi paketista valtionmaiden 50 000 hehtaarin osuuden. Lähde: Luke 13 MAKASIINI 6 • 2015 13 MAKASIINI 6 • 2015. Kopran mielestä kilpailukyky on kotimainen ja itse tehty asia. Jos kaikki sahaavat liiterit täyteen, niin ylitarjontatilanne kestää pitempään.” 2000 12100 2001 10700 2002 11300 2003 13700 2004 14900 2005 16400 2006 15700 2007 14500 2008 11300 2009 8900 2010 12100 2011 11200 2012 9300 2013 8000 2014 6500 2015 E 6000 ((Pientaloteollisuus PTT ry:n ennuste) Viiden vuoden lasku Omakotirakentaminen 2000–2015 4 000 8 000 12 000 16 000 20 000 Kpl 2000 2005 2010 2015* Lähde: Rakennustutkimus RTS Oy *Pientaloteollisuus PTT ry:n ennuste) Metsätien perusparannus maksoi viime vuonna keskimäärin 7 084 euroa kilometriltä. Yt-ilmoitus antaa luvan painaa jarrua, jos tavara ei loppuvuonna liiku. Määrä on kuitenkin vain runsas puolet siitä, mitä se oli ihmiskunnan aamunkoitteessa. ”Varastoja tulee supistaa, jotta hintataso saadaan nousemaan kun seuraava nousu koittaa. Rakennusyrittäjä Jari Nikkanen urakoi paritaloa Tuusulan Lahelankankaalla. ”Metsähallitus on karsinut suojelukohteita sen perusteella, että suot ovat epäsäännöllisen muotoisia”, ihmettelee Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Yli kolme biljoonaa puuta Maailmassa on 3,04 biljoonaa puuta. Meillä on vain muutamia toimijoita, jotka kykenevät toteuttamaan esimerkiksi Helsingin uuden keskustakirjaston puurakenteisen julkisivun kaltaisia haasteellisia kohteita.” EMERITUSPROFESSORI MATTI KAIRI, PUUMIES 6/2015. Ensin ollaan pari kolme vuosikymmentä pelkästään kuluja aiheuttavan huolenpidon varassa.” MTK:N METSÄVALTUUSKUNNAN PUHEENJOHTAJA MIKKO TIIROLA, KANTANÄRE 4.9
Reaalisten kantohintojen aleneminen alensi tuottoa 2,0 ja puuntuotannon kustannukset 0,6 prosenttiyksikköä. Lyhyesti Riistakolmioita laskettiin ahkerasti Riistakolmioiden laskijat olivat kesällä ennätyksellisen ahkeria, sillä kolmioita laskettiin yli tuhat. Tuotto oli korkein Lapissa ja matalin Lounais-Suomessa, jossa kantohintojen laskun vuoksi metsänomistaja menetti omaisuuttaan, ainakin laskennallisesti. ”Missä nollaraja jonkun ajan kuluttua menee”, Uotila kysyy. Kantohintojen vaihtelu vaikuttaa vuotuiseen tuottoprosenttiin voimakkaasti. ”Nykyiseen yleiseen taloustilanteeseen suhteutettuna tuotto on hyvinkin kohtuullinen”, tutkija Esa Uotila sanoo. ARKKITEHTIT OIMIS TO ALA METSÄN REAALINEN SIJOITUSTUOTTO 2014, % Ahvenanmaa -3,40 Rannikko -0,81 Lounais-Suomi -0,88 Häme-Uusimaa 2,11 Kaakkois-Suomi 1,59 Pirkanmaa 1,91 Etelä-Savo 2,12 Eteläja Keski-Pohjanmaa 3,41 Keski-Suomi 3,64 Pohjois-Savo 2,97 Pohjois-Karjala 2,84 Kainuu 2,31 Pohjois-Pohjanmaa 3,89 Lappi 4,60 Lähde: Luke 14 MAKASIINI 6 • 2015 14 MAKASIINI 6 • 2015. Etenkin Itä-Lapissa se liittyy kantohinnan nollarajaan. Puukirjasto alkoi nousta Helsinkiin Suomalaisen puurakentamisen uuden maamerkin pystyttäminen aloitettiin viime viikolla Helsingissä, kun kauhakuormaajan kauha upposi ensimmäisen kerran maahan keskustakirjaston työmaalla. Tuoton rinnalla riski Lapin 4,6 prosentin korkotuotto oli kaksinkertainen koko maan Metsä poiki kohtuullisen tuoton Puustopääoman tuotto oli korkein Lapissa ja heikoin Lounais-Suomessa. Laskennan perusteella kanalintutiheydet pienenivät lajista ja alueesta riippuen toista tai kolmatta vuotta peräkkäin.Laskentaraportin mukaan pitemmän aikavälin kehitys viittaa siihen, että aikanaan lintukannoille ominainen jaksoittainen vaihtelu olisi jälleen palaamassa. keskiarvoon nähden, vaikka Lapissa on maan pienin liiketulosprosentti eli puunmyyntien ja metsänhoitokustannusten perusteella laskettu tuotto. Metsänomistajan kannalta erona on, että puukaupparahat saa tilille ja käyttöön, kun taas arvokasvu kerryttää varallisuutta metsäpankkiin. Korkean tuoton parina kulkee korkea riski. Puuston arvo ei nouse sillä, että tila ostetaan ylihinnalla. Pääoman tuotto muodostuu eri alueilla eri tavalla. Laskelmassa on otettu huomioon puunmyynnit, puuston arvon muutos, metsänhoidon kustannukset ja kemeratuki. Korkea tuottoprosentti johtuu etenkin varttuvien metsien arvokasvusta eli kuitupuuta järeytyy tukkipuuksi. Tuotto oli 1,4 prosenttiyksikköä parempi kuin viitenä edellisenä vuotena keskimäärin, mutta jäi kymmenen vuoden keskiarvosta 1,3 prosenttiyksikköä. Pohjois-Suomessa puuston pääoma-arvo on selvästi alempi kuin Etelä-Suomessa, joten pienemmilläkin tuloilla ja arvonnousuilla tuotto suhteessa pääomaan nousee korkeaksi. Viimeksi samoihin lukuihin on päästy vuonna 1995. Pääkaupungin ydinkeskustaan Töölönlahden kupeeseen sijoittuvan puurunkoisen ja -julkisivuisen rakennuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2018. Osaran aukeat ovat siirtymässä tukkikokoon ja puuston lihominen kerryttää puustopääoman arvoa. Puunmyyntitulot kasvattivat tuottoa 3,5, puuston kasvu 1,3 ja kemeratuet 0,1 prosenttiyksikköä. Se kasvaa mukavasti korkoa, mutta nostamaan sitä ei pääse vuosiin. Luken laskelma tarkoittaa kantohintojen perusteella lasketun puustopääoman korkoa. Lapissa metsään pantu raha on kuin määräaikaisella tilillä. ”Mäntykuitua Lapissa on runsaasti, mutta varsinkin Itä-Lapissa ostajia on vähän.” Kemijärven sellutehtaan lopettaminen tuntuu seudun kuitupuun menekissä. UUTISET MIKKO HÄYRYNEN METSÄ tuotti viime vuonna keskimäärin 2,3 prosentin koron suhteessa puustopääoman arvoon, Luonnonvarakeskuksen (Luke) yksityismetsiä koskeva tilasto kertoo. Tuottoa ilman kauppaa Laskennallisesti pääoma tuottaa ilman puukauppaakin, eikä laskelmassa oteta huomioon metsätilakauppojen hintoja. Hankkeen kustannusarvio on noin 100 miljoonaa euroa. Jos Kemijärvelle tulee uusi kuitupuuta käyttävä tehdas, niin metsäsijoittaja voittaa uhkapelin. Yleistäen Etelä-Suomessa tuottoa tulee enemmän puun myynneistä, Pohjois-Suomessa metsiin kertyvästä arvokasvusta
Esimerkiksi Kemijärvelle puuhattu biojalostamo täyttäisi kärkihankkeen tunnusmerkit. Mitä Metso-kävely opettaa. Kuopiossa kävelimme Tahkon Huutavanholman lehtojensuojelualueella. Suomen metsäkeskuksen ja ely-keskuksen asiantuntijoiden vetämillä kävelyillä saa tietoa Metso-suojelumetsistä suoraan luonnossa. Vapaamuotoisen kävelyn aikana syntyy keskustelua ja kysymyksiä, joihin asiantuntijat ovat paikalla vastaamassa. Kävelijän sukupuolella ei ole väliä, maaja kotitalousnaisten miehetkin ovat tervetulleita. 5 Missä pääsee kävelemään. Asiantuntijoiden vetämällä kävelyllä oppii tunnistamaan eri metsäalueiden erot. ”Kärkihankerahat on varattu kolmelle seuraavalle vuodelle. Samasta potista pitäisi riittää myös metsätietojärjestelmien kehittämiseen, puurakentamisen sekä metsäteollisuuden ja mekaanisen puunjalostuksen investointien edistämiseen sekä biotalouden tutkimusja innovaatio-ohjelmiin. Tavoitteena on järkeistää metsänomistusta sukupolvenvaihdoksia vauhdittaen ja yrittäjämäistä metsänomistusta tukien. Tästä 50 miljoonaa euroa on tarkoitus osoittaa puun tarjonnan vahvistamiseen. 3 Miksi juuri kävely. Elinkeinopäällikkö Marko Mäki-Hakola MTK:sta korostaa, että tärkeintä on saada sukupolvenvaihdokset vauhtiin. KUKA: Maaja kotitalous naisten maisemasuunnittelija Sinikka Jokela. Tämä parantaa välillisesti Kemijärvenkin toteutumisedellytyksiä.” Kärkihankkeilla puu liikkeelle Hallituksen kärkihankeohjelma lupaa biotaloudelle ison kasan rahaa, mutta tavoitteitakin on paljon. Kävelyn aikana näkee suojelumetsän sekä talousmetsän eroavaisuudet. Hänen mukaansa muita tavoitteita on mahdollista rahoittaa muista lähteistä. Syksyn viimeinen kävely on toimihenkilöille ja se kävellään Lahdessa 18.9. METSÄTYYPPI 1 Miksi Metso-kävelyjä järjestetään. MIKSI: Kävelyjen aikana kiinnitetään huomiota niin suojelukuin talousmetsän luontoarvoihin. Sukupolvenvaihdosten kannustimien on määrä olla käytössä vuonna 2017. Suoraan metsäsektoria hyödyttää myös teiden ja muiden kuljetusreittien korjausvelan tilkitsemiseen varattu 600 miljoonan euron potti. Hankkeen puuhamies metsäkeskuksen Heikki Nivala arvioi kuitenkin, etteivät tarjolla olevat varat ehdi varmistamaan Kemijärven rakentamispäätöstä. Tavoitteena on, että Metso-kävelyt jatkuvat ensi vuonna. Metso-kävelyn pohjana on maaja kotitalousnaisten kehittämä kyläkävely, jossa asukkaat tutustuvat omaan kyläympäristöönsä suunnitellun kävelyreitin avulla. Elo-syyskuussa on kävelty Hämeessä, Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa sekä -Karjalassa. Kuopion kävelyillä oli niin opiskelijoita kuin tavallisia metsänomistajia. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ Kuvio 1995 43 1996 32 1997 58 1998 15 1999 47 2000 35 2001 39 2002 65 2003 39 2004 36 2005 33 2006 61 2007 37 2008 20 2009 39 2010 57 2011 46 2012 20 2013 52 2014 50 2015 19* Lähde: Viiden vuoden lasku Omakotirakentaminen 2000–2015 Hellepäivät touko-syyskuussa vuosina 1995-2015 4 000 8 000 12 000 16 000 20 000 Kpl 2000 1995 2000 2005 2010 2015* 2005 2010 2015* Lähde: Rakennustutkimus RTS Oy Lähde: Ilmatieteen laitos *Pientaloteollisuus PTT ry:n ennuste) Lämpöä vaihtelevasti 10 20 30 40 50 60 70 80 10 20 30 40 50 60 70 80 *(touko-elokuu) Kpl MIKKO RIIKILÄ BIOTALOUTEEN on varattu hallituksen suunnitelmissa yhteensä 300 miljoonaa euroa vuosille 2016–18. Talousmetsässäkin on luontoarvoja. MITÄ: Mukana vetämässä Metso-monimuotoisuusohjelman mukaan nimettyjä kävelyjä Metsäkeskuksen ja ely-keskuksen kanssa. Kemijärven jalostamo on määrä rakentaa vuonna 2019–20.” Silti hän pitää hallituksen viestiä tärkeänä. 2 Mitä kävely opettaa. Itse sain uutta tietoa niin metsistä kuin metsäkasveista, kuten saniaisista. Kemijärvi ei ehdi kärkihankkeeksi Bioenergialle ja biojalostamoille biotalouden varoista on kohdennettu 100 miljoonaa euroa. 4 Kenelle kävely sopii. Ihmiset oppivat havainnoimaan metsäalueiden eroja omin silmin. ”Se kertoo investoijille, että Suomi on pitkäjänteisesti sitoutunut bioenergiaan. Kävelijät näkivät niin suojelualueen, puronvarren, kalliomaiseman, suon ja tavallisen talousmetsän, jossa oli taimikkoa ja hakkuualue. 15 MAKASIINI 6 • 2015 15 MAKASIINI 6 • 2015
Uusi auto on Karvosen mukaan jopa entistä vakaampi ja turvallisempi ajaa, koska nuppiosa on nyt painavampi kuin tavanomaisessa rekassa. Karvonen kertoo, että autosta on hyötyä jo nykyisillä painorajoilla, sillä puuta mahtuu aina täysi 56 tonnin kuorma. Karvosen mukaan pulma on rekan nuppiosa, johon ei mahdu tarpeeksi puuta. Puuta voisi olla enemmän, sillä yhdistelmän painoraja on 76 tonnia. Lapissa kokeilulupa on saatu 104-tonniselle rekalle välille Inari–Rovaniemi. Akseleissa mitattuna Karvosen auto on 10-akselinen, kun tavallisessa tukkirekassa on 8 tai 9 akselia. MARKKINAT TEKSTI JA KUVA HANNU JAUHIAINEN TUKKIREKKOJEN kokoja haluttaisiin nostaa, jotta puun kuljetuskustannuksia ja toisaalta ympäristövaikutuksia voitaisiin pienentää. Suurempi kuorma kyytiin Puunkuljetuksen kannattavuutta yritetään parantaa rekkoja suurentamalla. Normaalirekka painaa noin 20 tonnia, joten kuormaa voi ottaa noin 56 tonnia. Painorajan nosto 84 tonniin parantaisi kannattavuutta vielä lisää. Lapissa kokeillaan 10-akselista rekkaa. Koska kokeilulupaa ei ole vielä saatu, rekalla ajetaan nykylainsäädännön mukaisesti. Ensimmäisenä isojen rekkojen kokeilu aloitettiin Saimaan ympäristössä, missä UPM:n puita on ajettu 94-tonnisella autolla. Nykylainsäädäntöhän sallii enimmäispainoltaan 76 tonnin rekat. Miehen uudessa rekassa asia on ratkaistu niin, että hytti on tavallista pienempi ja etupäässä on kaksi kääntyvää akselia. Asiantuntijapiireissä Karvosen rekkaa on pidetty tulevaisuuden rekkana. Täyteen lastatun rekan paino jää Karvosen mukaan monesti reilusti alle 70 tonnin. Käynnissä on yksi kokeilu ja kolme hanketta on lupavaiheessa. Matkaa yhteen suuntaan Rovaniemelle kertyy 270 kilometriä. 16 MAKASIINI 6 • 2015 16 MAKASIINI 6 • 2015. Kuljetusyrittäjän kannalta kevyet kuormat ovat ikäviä, koska ajosta maksetaan kuljetetun puuerän painon mukaan. Etua jo nykykuormilla Karvosen autolla on tämä kesä ajettu puuta Sodankylän pohjoisosista Porttipahdan tekoaltaan takaa. Sen etuna isompiin kokeiluautoihin verrattuna on, että sillä voi ajaa missä tahansa. Kuljetuksia ei ole vielä kuitenkaan aloitettu. Vastaavanlainen lupa on haussa myös Kainuussa. Kuljetusyrittäjä Pentti Karvosen rekan etuosassa on viisi akselia ja nupin kyytiin mahtuu kaksi nippua viisimetristä kuiturankaa. Lapissa on myös haussa kokeilulupa 84-tonniselle rekalle. Lapin kokeilun puuhamies on iiläinen kuljetusyrittäjä Pentti Karvonen. Näin vetoautoon mahtuu kaksi nippua rankapuuta tavanomaisen yhden nipun sijaan. Hänellä on jo auto hankittuna ja sillä ajetaan koko ajan puuta. Vajaat kuormat ongelma ”Idea rekan kehittämiseen lähti siitä käytännön ongelmasta, että puukuormia ei saada nykyisilläkään painorajoilla täyteen, koska Lapin puu on niin kevyttä”, Karvonen kertoo. Hän laskeskelee, että täysi kuorma tuo yhdestä reissusta 100–150 euroa enemmän kuljetuskorvausta
16,30 . 50,62 . 16,55 . 13,62 . 15,61 . 15,10 . 17,43 . Uudistushakkuu 57,29 . 16,61 . 15,40 . 10,10 . 16,88 . Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2014 2015 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 1/2014 7/2015 2010 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 2011 2012 2013 2014 2015 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 85 90 95 100 105 110 300000 600000 900000 1200000 1500000 10 20 30 40 50 60 Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Ensiharvennus 11,92 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,76 . 44,49 . 14,94 . 15,15 . Harvennushakkuu 47,02 . 11,13 . 14,99 . Harvennushakkuu 45,16 . 17,25 . Ensiharvennus 11,78 . 16,75 . 56,01 . 40,72 . 52,03 . 15,59 . 16,89 . 45,38 . 15,41 . Ensiharvennus 13,77 . 42,97 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 48,18 . 17,21 . 12,65 . Raakapuun kantohinnat syyskuussa viikolla 35 . 14,95 . 55,01 . 37,07 . 14,70 . 42,81 . 15,84 . 52,70 . 14,13 . 11,87 . 17,13 . 11,09 . Indeksin laskennassa erityyppisten leimikoiden – uudistus, harvennus ja ensiharvennus – osuudet pidetään samoina, mitkä ne olivat keskimäärin vuonna 2010. 15,92 . 18,33 . 14,67 . 41,58 . 47,01 . Uudistushakkuu 55,75 . 15,71 . 55,99 . Ensiharvennus 12,58 . 16,51 . Harvennushakkuu 48,17 . 19,03 . 15,59 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,87 . 15,44 . 43,11 . 14,01 . nousussa . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,48 . 36,78 . 15,22 . 15,75 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,33 . 43,93 . 17,63 . 47,03 . Harvennushakkuu 48,83 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,54 . 14,80 . 15,36 . Ensiharvennus 11,24 . 16,74 . 54,97 . Uudistushakkuu 57,28 . 17,12 . 17,27 . 41,62 . 11,65 . 53,64 . 16,22 . Uudistushakkuu 56,88 . Luonnonvarakeskuksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 36,64 . Ensiharvennus 11,45 . 14,42 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut 10 prosenttia joulukuusta 2010. 56,67 . 17,19 . 47,16 . 14,82 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 17,58 . 14,79 . 15,59 . 15,74 . 18,52 . Ensiharvennus 11,44 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 12,92 . 17,74 . Uudistushakkuu 56,48 . 18,09 . 18,09 . 47,62 . 15,63 . 55,42 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,99 . 53,50 . 15,49 . Uudistushakkuu 56,02 . 43,17 . 11,08 . Harvennushakkuu 46,89 . 55,87 . 54,49 . 17,44 . 38,11 . 15,06 . 49,36 . 36,41 . 11,00 . 17,28 . 15,30 . 14,42 . 17,70 . 18,20 . 46,36 . Ensiharvennus 11,78 . Harvennushakkuu 44,03 . 45,38 . 13,41 . 11,19 . 54,54 . 12,19 . 16,41 . 17,47 . 16,56 . Indeksi kertoo muutoksista 17 MAKASIINI 6 • 2015 17 MAKASIINI 6 • 2015. Harvennushakkuu 47,29 . Uudistushakkuu 53,70 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,60 . 42,28 . Uudistushakkuu 49,49 . 41,70 . 17,45 . 18,17 . Harvennushakkuu 48,72 . 18,78 . 17,40. 14,56 . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta
Lukumäärää nostaa se, että Pieksämäen kaupunki laittoi elokuussa tilojaan myyntiin. Varsinais-Suomessa on metsätilakauppoja tehty tänä vuonna hyvin vähän. Eniten myyntikohteita, 220 kappaletta, on Kainuussa UPM:n tilamyyntien vuoksi. Omistajaa on vaihtanut 35 628 metsähehtaaria, josta 20 590 hehtaaria Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Uusia tilastokelpoisia kohteita tuli elokuussa myyntiin 135 ja kauppoja vahvistettiin 107 kappaletta. viitisen prosenttia. Yllättävää on, että Etelä-Savo sijoittuu ”ilman UPM:ää”-tarkastelussa toiseksi 94 kohteellaan. Ilman UPM:n kohteita Kainuun luku olisi 49 ja suurin tarjonta olisi Pohjois-Pohjanmaalla, jossa UPM:n kohteista riisuttu luku on 147. Uusi omistaja ei ole metsänhoitoyhdistyksen jäsen, mutta yhdistys teki veloituksetta leimikkoselosteen eli puustoarvion ja suositteli männikkökuviolle harvennusta. Tarjousta pyydettiin kahdelta isolta metsäyhtiöltä ja yksityiseltä sahalta. Kaikkien muiden elokuun kauppojen yhteissummaksi jää noin 10 miljoonaa. MARKKINAT Kuukauden puukauppa MIKKO HÄYRYNEN PIENI metsätila Pohjois-Pohjanmaalla vaihtoi keskikesällä omistajaa. Ostaja halusi saada ostorahoja takaisin mahdollisimman nopeasti. Liljeroos on havainnut, että Lapin kohteista on jatkuvasti ylitarjontaa ja välittäjät yrittävät keksiä erilaisia markkinointitäkyjä. Suursijoittajat olivat elokuussa edelleen ahkerasti ostoksilla ja niiden kauppojen yhteisarvo oli noin 13,5 miljoonaa euroa. Hakkuu on luvattu tälle syksylle. Tukkien katkontamitoissa ei ollut oleellista eroa, joten kauppa ratkesi hinnan perusteella. Nähtäväksi jää, aiheuttaako ennakkoraivauksessa säästäminen merkittäviä vaurioita jäävälle puustolle. Metsäyhtiöiltä tarjoukset saatiin elokuussa, saha ei tarjouspyyntöön vastannut. Seurannassa on tänä vuonna myyntiin tulleita kohteita 1 069 ja toteutuneita kauppoja 762 kappaletta. Korjuun kannalta kohde on hyvä, sillä kuviot ovat metsätien molemmin puolin ja maapohjat ovat kantavia lähes kauttaaltaan. ”Erästä kohdetta mainostettiin hauskasti sanomalla, että ’kahvila Potkuriparkki on vajaan kilometrin päässä’.” Etelä-Savon tilatarjonta yllätti METSÄTILAKAUPAT TAMMI–ELOKUUSSA 2015 Maakunta kaupan myyty myyty hakkuupuusto kpl kpl ha taimikot, % kypsät, % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 10 5 149 Satakunta 20 16 396 24 29 132 45 5021 38 0,92 Häme-Uusimaa 57 37 1078 32 13 118 38 5179 44 1,05 Etelä-Karjala 20 15 313 34 15 114 42 4178 37 0,87 Kymenlaakso 24 21 503 26 14 124 36 4693 38 0,94 Pirkanmaa 50 39 1006 33 10 101 31 3592 36 0,92 Etelä-Savo 94 73 2155 34 8 100 34 3649 37 0,83 Eja K-Pohjanmaa 69 55 1491 27 10 89 21 2391 27 0,85 Keski-Suomi 60 56 1946 31 10 110 33 3744 34 0,83 Pohjois-Savo 70 53 2348 32 9 104 32 3195 31 0,81 Pohjois-Karjala 103 81 3653 25 10 122 34 3495 29 Kainuu 220 140 12134 16 6 95 23 1915 20 0,80 Pohjois-Pohjanmaa 183 103 4585 19 8 83 16 1660 20 0,92 Lappi 89 68 3871 18 8 64 11 1076 17 0,78 Koko maa 1069 762 35628 96 26 2516 26 kk-muutos 135 107 5531 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. United Bankers -varainhoitoyhtiön metsärahasto osti UPM:ltä useita kohteita 2,8 miljoonan euron yhteishinnalla. Isojen yhtiöiden tarjouksissa kuitupuun hinnat olivat samantasoisia, mutta tukin hinnoissa oli eroa Kaupparahoja tienaamaan MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILAKAUPPA vilkastui elokuussa hiljaisen heinäkuun jälkeen, etenkin Etelä-Savossa tarjontaa on yllättävän paljon, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. Pienen korjuumäärän vuoksi tarjousten ero oli vain pari sataa euroa, prosenteissa laskien nelisen prosenttia. Lisäksi halvemman tarjouksen tehnyt edellytti harvennuskuvion ennakkoraivausta, josta antoi myös tarjouksen. Taaleritehdas teki UPM:n maista 5,3 miljoonan ja OP-metsänomistajarahasto 5,4 miljoonan euron kaupan. PÄÄTEHAKKUU JA HARVENNUS POHJOIS-POHJANMAALLA Uudistus Harvennus Puutavaralaji m³ €/m³ m³ €/m³ Mäntytukki 2 53 16 48 Kuusitukki 44 53 Kuusikuitu 55 19 Mäntykuitu 5 19 51 16 Koivukuitu 36 18,5 Yhteensä 209 m3 5 828 € 18 MAKASIINI 6 • 2015 18 MAKASIINI 6 • 2015. Toisen ostajaehdokkaan edellyttämä ennakkoraivaus olisi kasvattanut hintaeron noin kymmeneen prosenttiin. Tilalla oli hetihakattavaa kaksi kuviota – 0,8 hehtaaria kuusivaltaista päätehakkuuta ja hehtaari kuivan kankaan ikärakenteeltaan epämääräistä männikköä. Elokuussa kaupat tehtiin 5 531 hehtaarista
ARCG.IS/1Q2PDUJ Marjat on kerätty, on seuraavan vaiheen aika. Raakapuukauppa seisahtuu, jos kuidun hintaan syntyy nousuodotuksia.” KUITUPUUNKASVATTAJA ”Tukin hintataso liikehtii nyt alaspäin Itä-Suomessakin, vaikka se on normaalisti alkanut olla syksyä kohti menossa myyjän kannalta parempaan suuntaan.” METSÄ-MASA ”Onko ihan pakko myydä halvalla. Sahatavaraa Eurooppa ei vedä ja muut ovat alkaneet vallata markkinoitamme sen ulkopuolelta.” JEES H-VALTA ”90-luvun lamavuosina kuusitukin hinta kävi alle 22 eurossa ja mäntytukeista silputtiin kuivaoksaiset välitukit kuitukasaan. Liika on liikaa ja etenkin kuusta. Nyt euroaikaan ostovoima on säilynyt ja mottihinnat ovat pitäneet yllättävänkin hyvin.” PUUN TAKAA ”Justiinsa paikalliselle sahalle kaupat tein ja oikein hyvin kelpasi.” LASSE ”Muutama viikko sitten kuusikon hakkuu päättyi kevään kaupassa. ”Vanha turvepelto on palanut huhtikuusta asti.” ANLA TURVEPALO SAATAVA SAMMUMAAN Eräpalvelut on koottu yhteen osoitteeseen. WWW.ERAVERKKO.FI Miten kattavasti metsävaratietoa on saatavilla sinun kulmiltasi. Eipä tässä syytä paniikkiin ole.” TERVAROSO METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Uusi kysymys: Oletko ennakkoraivannut itse. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Aiotko tehdä puukaupan. Tukkipuun kysyntä ja hinta – ihme jos ei synny keskustelua verkossa. Kiinan perässä romahtaa koko muu maailma. Eli edelleen kannattaa tähdätä tukkiin ja ottaa se kuitu talteen, jota ei tukiksi saa.” KORPITUVAN TANELI ”Maailmantalous on menossa rankasti alaspäin. Nyt ainakin Kiinan vienti toimii hyvin – vielä. ”Jos joku haaveili tukin hinnan noususta, voi jatkaa ’ruususen uniaan’. 20 40 60 80 100 Ei 44% Kyllä 56% Vastauksia 235 19 MAKASIINI 6 • 2015 19 MAKASIINI 6 • 2015. On olemassa suhdannesahureita ja suhdannemyyjiä.” OKSAPUU ”Suhdanteet vaihtelevat sahatavaramarkkinoilla melko lyhyelläkin välillä. Ne, jotka ovat myyneet tukit lähivuosina, voivat onnitella itseään.” AMMATTI RAIVOOJA ”Sahatavaran menekki on kysynnästä kiinni. Hintakin oli kauppaa tehdessä vallan mainio.” KEPA ”Kuidun ja tukin hintaero tulee kyllä säilymään samassa suuruusluokassa kuin nykyäänkin. WWW.MARTAT.FI/RUOKA/SAILONTA/ KEITTAMINEN-SOKERIN-KANSSA/MEHUT Onko tukkia liikaa. En usko, että sahatavarasta tulee alehinnoittelua.” METSURI-MOTOKUSKI ”Kuitupuukaupassa ei ole kyse pelkästään kysynnästä ja tarjonnasta, vaan siinä on kyse tarjonnan hintaodotuksista
TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SEPPO SAMULI, MIKKO RIIKILÄ 20 MAKASIINI 6 • 2015 20 MAKASIINI 6 • 2015. TEEMA: PUUKAUPPA 12 13 14 15 16 17 18 1995 2000 2005 2010 2014 €/m Lähteet: Luke/Metsätilastollinen vuosikirja TEEMA: PUUKAUPPA KUIDUN HINTA TUSKIN NOUSEE Puumarkkinaprofessorin mukaan kuitupuulla on vain vähän ostajia eikä markkinoille synny aitoa kilpailua
Reaalihinta on laskenut selvästi. 12 13 14 15 16 17 18 1995 2000 2005 2010 2014 €/m Lähteet: Luke/Metsätilastollinen vuosikirja KUIDUN HINTA TUSKIN NOUSEE Mäntykuidun nimelliskantohinta on samalla tasolla kuin 20 vuotta sitten. 21 MAKASIINI 6 • 2015 21 MAKASIINI 6 • 2015
”Kyllä eri tarjousten kantohinnat niin yksi yhteen tapaavat olla.” Äänekoskella maltilliset vaikutukset Helsingin yliopiston puumarkkinatieteen professori Anne Toppisella ei ole iloisia uutisia kuitupuun onnettomasta hintakehityksestä harmistuneelle Matti Hiekkaselle eikä muillekaan puuntuottajille. TEEMA: PUUKAUPPA 22 MAKASIINI 6 • 2015. ”Vuonna 1996 Metsäliitto maksoi mäntykuitupuusta 17 euroa, viime vuonna 18”, toteaa Matti Hiekkanen Toivakasta. Hän ennustaa, etteivät metsäteollisuuden investoinnit selluntuotannon laajentamiseen todennäköisesti käännä kuitupuun hintakäyriä selvästi yläviistoon. ”Periaatteessa kysynnän kasvun pitäisi vaikuttaa puun hintatasoon, mutta rehellisyyden nimissä en jaksa uskoa merkittävään hinnan vahvistumiseen.” ”Esimerkiksi Äänekosken tulevan sellutehtaan tuoma puun tarpeen lisäys hajautuu laajalle alueelle, joten sen vaikutukset jäänevät maltillisiksi.” Hänen mukaansa sellumarkkinoiden suhdannevaihtelut eivät näytä heijastuvan puumarkkinoille. Kuusikuitupuusta Metsäliitto maksoi 20 euroa vuonna 1996. Kansioista paljastuu monelle tuttu kuvio. ”Vuonna 1996 tein pystykaupan Metsäliiton kanssa. Hintakehityksessä ei ole hurraamista. Viime vuonna sen hinta oli enää 18 euroa. Silloin mäntykuitupuun hinnaksi sovittiin markoissa 100, euroiksi muunnettuna noin 17 euroa. TEEMA: PUUKAUPPA T oivakkalainen maanviljelijä-metsänomistaja Matti Hiekkanen selailee vanhoja mappejaan, joihin hän on tallentanut vanhat puukauppakirjansa. Hiekkasen mielestä todellista kilpailua puun ostoissa ei edelleenkään ole. Kun viime vuonna myin leimikon Metsä Groupille, kantohinta oli 18 euroa.” Vuoden 1996 kantohinta vastaa viime vuoden rahassa noin 23 euroa, kun rahan arvon heikkeneminen otetaan huomioon
Professori Anne Toppinen ei usko, että uudetkaan selluinvestoinnit kääntäisivät kuitupuun hintakäyriä ainakaan merkittävään nousuun. 23 MAKASIINI 6 • 2015
Tukkileimikko tuottaa aina runsaasti myös laadukasta kuituraaka-ainetta.” Kartelli voi vielä kummitella Toppisen mielestä vuoteen 2004 kuitupuumarkkinoilla vallinnut metsäyhtiöiden lainvastainen hintayhteistyö saattaa yhä kummitella kuitupuumarkkinoilla. TEEMA: PUUKAUPPA TONNIIN havusellua tarvitaan viisi kiintokuutiometriä havukuitupuuta. ”Metsäyhtiöille saattaa olla kannattavaa maksaa tukista korkeitakin hintoja. Puun osuus sellun tuotantokustannuksista on kiistanalaisempi. Teoriat eivät auta Hänen mukaansa taloustieteen teoriat selittävät huonosti kuitupuun hintakehitystä. Toinen juttu on, että tuotantokustannus ja sellun vientihinta ovat kaukana toisistaan. Pääomakustannukset ovat puun jälkeen suurin kuluerä. ”Näin ollen myös tulevaa hintakehitystä on vaikea ennustaa.” Perinteisesti ”teollisuuden puustamaksukykyä” on laskettu vähentämällä lopputuotteen hinnasta tuotannon muuttuvia ja kiinteitä kustannuksia. Itsenäiset sahayhtiöt kilpailevat tukkileimikoista tosissaan. Korjuun osuus on samansuuruinen. Osin kiistelyä ruokkii se, etteivät metsäyhtiöt kerro tuotantokustannusten jakautumista. Karkeasti arvioiden tuotannon kokonaiskustannukset ovat luokkaa 400–450 euroa, vientihinta yli 700 euroa. Sillä keinolla ei kuitenkaan voida selittää, saati ennustaa, kuitupuun hintakehitystä, vaan Metsäntutkimuslaitoksen/Luken tilastot osoittavat saman, minkä metsänomistaja Matti Hiekkanen vanhoja puukauppapapereitaan tutkien totesi. Samalla sellun valmistajien voittomarginaalit ovat kasvaneet merkittävästi. Kuitupuun nimelliskantohinnat ovat vuotuisista heilahteluista huolimatta samalla tasolla kuin 20 vuotta sitten, mikä tietysti tarkoittaa, että niiden reaaliarvo on heikentynyt. Tukkipuun kantohintoja kuvaavat käyrät kääntyilevät elävämmin ja seuraavat sahatavaran vientihintoja. ”En missään tapauksessa usko, että yhtiöt edelleen vaihtaisivat hintatietoja, mutta vanhat ajatusmallit saattavat yhä vaikuttaa. Myös isot metsäyhtiöt tarjoavat tukkipuusta korkeita kantohintoja voittaakseen puukauppoja. Samalla tarjontaa on runsaasti.” Tilanne voi muuttua, jos nykyisistä metsäyhtiöistä riippumattomat isot toimijat, kuten Kuopion Finnpulpin sellutehdas, Kemijärvelle puuhattava biotuotetehdas sekä uudet isot puuenergialaitokset tulevat puumarkkinoille. ”Tämä johtuu siitä, että kuitupuun ostajia on vähän eikä markkinoilla ole aitoa kilpailua. Suomi on pieni maa.” Kysymykseen taannoisen kartellin vaikutuksista kuitupuun hintatasoon Toppinen ei halua vastata, kosTEEMA: PUUKAUPPA 24 MAKASIINI 6 • 2015. Tehtaalla maksettavien palkkojen osuus jää muutamaan prosenttiin. ”Ne voisivat tuoda uutta eloa kuitupuun hintakehitykseen”, Toppinen pohtii. Kiitos tämän marginaalin, Suomeen on syntymässä runsaasti uutta sellun valmistuskapasiteettia. Viime vuosina kuitupuun hintakäyrät ovat muuttuneet vaakasuoraksi viivaksi, jota MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kuvasi taannoin ”aivokuolleen käyräksi”. Kaikkiaan puukustannus kohoaa liki 60 prosenttiin tuotantokustannuksista, kun mukaan lasketaan myös kaukokuljetus ja puun hankinnan välilliset kustannukset. Paljonko on puun osuus sellusta. Suuruusluokat toki tiedetään: Kantohinta lohkaisee sellun tuotantokustannuksista noin 20 prosenttia
”Erityisen ilahduttavaa on, että suomalaiselle puulle on löytynyt erikoiskohteita. Sitä käytetään esimerkiksi lasten huonekalujen materiaalina. 2. Nimellishinta muutettu v. ”Meillä on elinvoimainen metsäteollisuus, jolla on rahkeita investoida selluntuotantoon. Metsänomistajilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa puun jalostuskapasiteettiin, siis puun kysyntään. ”Ratkaisevaa on löytää uusia, entistä monipuolisempia tuotteita, joille riittää kysyntää. ”Teoriassa on mahdollista, että yhtiöt ovat välttäneet hintojen korotuksia peitelläkseen kartellin vaikutuksia hintatasoon. Nimellishinta 1995 2. 25 MAKASIINI 6 • 2015. Esimerkiksi puurakentaminen, viimeksi myös puukerrostalojen, on päässyt vauhtiin Suomessa. Kantohinta on varmuudella kehno, kun puunkorjaajat joutuvat painiskelemaan taimikkovaiheesta asti hoitamatta kasvaneissa metsissä. Indeksiluku kertoo kuitupuun kantohinnan ja lopputuotteen hinnan suhteen. 3. Kantohintojen osuus alenemassa Lähteet: Luke/Metsälehti Reaalihinnassa iso lasku 12 16 20 24 28 MÄK KUK KOK 1. Se mahdollistaa harvennushakkuiden tekemisen myös tulevaisuudessa, mikä puolestaan luo edellytykset tukkipuun tuottamisen.” Hänen mielestään kantorahatulojen reaaliarvo ei ole kokonaisuudessaan alentunut samaan tapaan kuin kuitupuun. Iso tulevaisuuden kysymys on, kuinka metsät saataisiin järkevästi hoidettua.” Huonomminkin voisi olla Osana biotaloutta metsäsektorin näkymät ovat Toppisen mukaan myönteiset ja vakaat. vuonna 2014 toteutunut kauppahinta 1. 1. Mitä alemmas käyrä painuu, sitä pienempi on kantohinnan osuus. 2. Tämä on tietääkseni myös ensimmäinen kerta kun puumarkkinoilla joudutaan tarkastelemaan tällaista asiaa.” Hän pohtii, jäädyttikö kartellin paljastuminen osaltaan kuitupuun hintakehitystä viime vuosikymmenen lopulla. ”Tämä on oikeastaan ymmärrettävää. ”Kotimaisella puurakentamisella ei ole ratkaisevaa merkitystä sahatavaran menekkiin, vaikka kaikki kerrostalot tehtäisiin puurakenteisina. 2. Kauppaa käydään leimikoista ja suuri osa tuloista tulee yleensä tukkipuusta.” Myös metsien hoitamattomuus heikentää myyjien asemaa kuitupuukaupassa. Toppinen kuitenkin muistuttaa alan suhdanneherkkyydestä, hyvät vuodet eivät jatku loputtomiin. ”Meillä on paljon metsänomistajia, joille metsätalous ei ole elinkeino. Ruotsalaisyhtiöt ovat tässä suhteessa meitä paremmassa asemassa. ka hänet on kutsuttu asiantuntijaksi Metsähallituksen kartellioikeudenkäyntiin. 1. Peli ratkaistaan silti kansainvälisillä kentillä. Kuitupuun kehno hintakaan ei ole metsänomistajille pelkästään huono asia. Kiinalaiset tosin ovat hyviä kauppamiehiä, joten ylisuuria voittoja ei luvassa ole.” Sellun tuotanto on viime aikoina ollut erittäin kannattavaa ja näkymät ovat edelleen hyvät. Toteutunut kantohinta (pylväs 3.) on selvästi tätä alempi. 3. ”Joka tapauksessa vahingon arvioiminen on monimutkaista. €/m3 Keskimmäiset pylväät (pylväs 2.) kuvaavat vuoden 1995 kantohinnan reaaliarvoa vuonna 2014. Tärkeintä on, että pääsemme murtautumaan kasvaville markkinoille.” Hän pitää uutisia sahaviennin kasvusta Kiinaan lupaavina. ”Kantorahapotti oli viime vuonna noin puolitoista miljardia euroa, mikä on ihan merkittävä summa.” Kasvaville markkinoille Toppinen korostaa, että puun käytössä on tapahtumassa hyviä asioita. 2014 rahan arvoon 3. Tällaisia havaintoja on tehty muiden toimialojen kartellien yhteydessä.” Tukin hinta ratkaisee kaupat Anne Toppinen arvioi, että kuitupuun kantohintojen laimea kehitys johtuu myös kuitupuun tarjonnan runsaudesta suhteessa kysyntään. ”Toki metsänomistajajärjestö MTK käyttää melkoista informaatiovaltaa puumarkkinoilla, mutta käytännössä metsänomistaja voi lähinnä ratkaista myykö tarjotulla hinnalla vai ei.” Hän huomauttaa, etteivät monet metsänomistajatkaan puukauppaa tehdessään keskity kuitupuun hintaan. Pienikin osuus sikäläisillä markkinoilla on suomalaisille iso. 3. Esimerkiksi SCA:lla on vahvoja kuluttajabrändejä pehmopaperipuolella.” 60 70 80 90 100 110 120 130 Koivukuitupuu/lehtisulfaatti Kuusikuitupuu/kuusikuitupuun käyttökohteet Mäntykuitupuu/havusulfaatti 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähteet: Luke, Metsäsektorin suhdannekatsaus Raaka-aineen hinta/lopputuotteen hinta, 2002 = 100
Jos mäntyja kuusitukin parhaat hinnat lasketaan yhteen, tämän kesän hintakärjeksi nousee Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa. Samoin on syytä muistaa, että kun yhdistysten koko kasvaa, saman yhdistyksen sisällä voi olla selviä hintaeroja maksetuissa kantohinnoissa. Jos tarkastellaan koko Oulujärven eteläpuolista Suomea, huippuhinnat jäävät kuuden euron hintavaihtelun sisään. Parhaissa hinnoissa on kuitenkin pientä alueellista eloa. TEEMA: PUUKAUPPA HANNU JAUHIAINEN Havutukkien hintataso on pääsääntöisesti säilynyt viime vuoden lukemissa, Metsälehden perinteinen hintakysely osoittaa. Hintatiedot saatiin kaikista suomenkielisistä metsänhoitoyhdistyksistä sekä pääosasta ruotsinkielisiä yhdistyksiä. METSÄLEHDEN perinteisessä hintakyselyssä tiedusteltiin metsänhoitoyhdistyksiltä korkeinta kuusija mäntytukin hintaa, mikä on tullut niiden tietoon vapun jälkeisissä puukaupoissa. Oheiset kartat kuvaavat metsänhoitoyhdistysten tiedossa olevaa hintatasoa. Hinnat yhtenäistyvät Hintakyselyn perusteella laaditut kartat osoittavat, että viime vuonna alkanut hintatason yhtenäistyminen on jatkunut. Korkeampiakin hintoja on saatettu maksaa. Yleensä syy on ollut se, että kyseisellä puutavaralajilla ei ole ollut lainkaan kysyntää. Karttojen valkoiset alueet tarkoittavat sitä, että hintatietoa ei ole ollut saatavilla. Kun vertaa kyselyn hintoja omiin puukauppoihin, on hyvä pitää mielessä leimikkotekijät: parhaat hinnat maksetaan yleensä kelirikkotai kesäkorjuukelpoisista isoista, järeää tukkia tuottavista hyvälaatuisista leimikoista. Suuntaa-antavia hintatietoja TEEMA: PUUKAUPPA 26 MAKASIINI 6 • 2015. Mäntytukista maksettu jopa 65 euroa Metsälehden kysely kertoo, missä on saatu havutukeista tänä kesänä kovimmat hinnat. Mäntytukin paras hintataso löytyy viimevuotiseen tapaan Etelä-Karjalasta ja Hämeestä. Mäntytukin parhaat hinnat ovat lähes koko Etelä-Suomessa länsirannikkoa lukuun ottamatta 60–63 euroa. Viime vuonna voiton vei Päijänne, joka sijoittui nytkin kärkikolmikkoon yhdessä uuden ja ison Etelä-Savon yhdistyksen kanssa. Ero Ylä-Lappiin on suuri, siellä paras kuutiometrihinta jäi alle 40 euron. Mäntytukissa ei samanlaista haamurajaa ole, kuudenkympin molemmin puolin on suurin piirtein saman verran yhdistyksiä. Kuusitukin hintataso oli viimevuotiseen tapaan jonkin verran mäntytukkia alempi. Koillismaalla energiapuulla ei ole juuri kysyntää, joten hintatasoa ei ole voitu määritellä. Energiapuu putosi idässä Energiapuun huono kysyntä näkyy hinnoissa, ne ovat tippuneet lähes koko maan alueella. Kuusitukissa tilanne on suurin piirtein sama, hintataso on vain keskimäärin kaksi euroa mäntytukkia alempi. Kuusitukin paras hintataso löytyy tällä kertaa Etelä-Savosta, missä siitä maksettiin 62 euroa kuutiometriltä. Laajoilla alueilla naapuriyhdistysten hintojen ero on yksi hintaluokka, eli kaksi euroa. Noin 30 yhdistyksen alueella jäätiin niukasti alle 60 euron, kun taas hieman kuudenkympin päälle meneviä hintoja on vain alle 10 yhdistyksessä. Osassa yhdistyksiä, etenkin Pohjanmaalla ja Lounais-Suomessa, mäntyja kuusitukkien hinnat olivat samalla tasolla. Mäntytukista maksettiin parhaimmillaan 64– 65 euroa kuutiometriltä. Kyselyn hintoja voi pitää suuntaa antavina, vaikka ne kuvaavatkin kohtalaisen luotettavasti kunkin alueen hintatasoa. Kyse on siis hankintahinnasta. Pientä parannusta hintatasoon on tullut Lounais-Suomessa. Tämänvuotisissa tuloksissa näkyy se, että kuusitukissa ei ole mielellään ylitetty 60 euron rajaa. Suurin pudotus on tapahtunut itärajan yhdistysten alueella, missä tuontipuu painaa hintoja alas. Kyselyssä tiedusteltiin edellisvuosien tapaan myös sitä, paljonko maksetaan karsittuna rankana valmistetusta energiapuusta tien varteen korjattuna ilman kemeratukia. Käytännössä eroa voi olla vain muutamia kymmeniä senttejä, esimerkiksi yhdessä yhdistyksessä 59,90 ja toisessa 60 euroa
Mäntytukin hinta /m Kuusitukin hinta /m Energiapuun hinta /m – – – – – – – – – Ei hintatietoa – – – – – – – – – Ei hintatietoa Ei hintatietoa Energiapuun hinta /m Ei hintatietoa Kuusitukin hinta /m – – – – – – – – – Ei hintatietoa Mäntytukin hinta /m – – – – – – – – – Ei hintatietoa 27 MAKASIINI 6 • 2015
I II Biomega (energiapuu), Junnikkala, Lapin Metsämarkkinat (mät, mäk, kuk, kut), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Oulun Seudun Sähkö (energiapuu), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, lehtikuitu), Shinshowa Finland (mät, mäk, kut, kuk), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, lehtikuitu). Pölönen, PTL Toimi Talka (pylväs), Stora Enso (kaikki), Tiaisen saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). 28 MAKASIINI 6 • 2015. E ETELÄ-KARJALA Harvestia (kaikki), Kartiopuu (parru), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväs), PTL I. ETELÄPOHJANMAA LAIHIA, VÄHÄKYRÖ, ISOKYRÖ, SEINÄJOKI, LAPUA: EPM Metsä (kaikki, parru, pikkutukki, energiapuu), Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), Keitele Forest (kaikki, sorvitukki, pikkutukki, parru), Luopajärven Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (karsittu ranka, kokopuu, metsätähde), Metsä Group (kaikki, pylväs, parru, energiapuu), Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Viitala Forest (kaikki, pikkutukki). H HAAPAVESIKÄRSÄMÄKI HAAPAVEDEN ALUE: Hasa Yhtymä (kaikki, parru), IPO Wood, Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), Metsäsuunnittelu Hollanti, Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, parru), Vapo. ISOJOKIKARIJOKI Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki, pylväs), UPM (kaikki), Vapo, Westas (kaikki). Pölönen (pylväs), PTL Kiljunen & Loikkanen (kaikki, parru), Puu ja kiinteistö Teuvo Puikkonen (tyvikoivu), Sahakuutio (mät, kut, parru), Stora Enso (kaikki, parru), UPM (kaikki, parru), Versowood (kaikki, pylväs). LYHENTEET mät=mäntytukki kut=kuusitukki kot=koivutukki mäk=mäntykuitu kut=kuusikuitu kot=koivukuitu kaikki=ostaja hankkii kaikkia yllämainittuja puutavaralajeja. K KAAKKO Hakemestarit (kaikki), Harvestia (kaikki), Kartiopuu, Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo, Metsälehden ostajakalenteriin on listattu puuta ostavat yritykset 75 metsänhoitoyhdistyksen alueelta. KÄRSÄMÄEN ALUE: Haapuu (kaikki, parru), IPO Wood, Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki, parru, pikkutukki), Metsäkolmio, Metsäsuunnittelu Hollanti, Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, parru), Vapo. APU ENONKOSKI: Harvestia, Iivari Mononen, Koskitukki (sahakoivu, tyvikoivu), Metsäenergia Meter (energiapuu), Metsä Group (kaikki, tyvikoivu), PTL Loikkanen & Kiljunen (kaikki), Sahakuutio (kaikki), Stora Enso (kaikki, mäja ku-parru), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). Kysely kattaa kaikki suomenkielisen alueen metsänhoitoyhdistykset. ILMAJOKI EPM Metsä, Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), JH-Metsäenergia (energia), Kurikan Kaukolämpö (energia), Luopajärven Saha (kaikki, pikkutukki), Metsä Group (kaikki, pylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki, pylväs), Vapo (energiapuu), Viitalan Saha (tukki, pikkutukki). Ostajakalenteri perustuu metsänhoitoyhdistyksille elokuussa tehtyyn kyselyyn. Mukana ovat yritykset, jotka ostavat alueelta tänä vuonna vähintään 1 000 kuutiota puuta. Ostajien lisäksi kerrotaan, mitä puutavaralajeja kukin ostaja alueelta hankkii. Metsälehden ostajakalenteriin on koottu koko maan puunostajat metsänhoitoyhdistyksittäin. ETELÄ-SAVO Harvestia (kaikki), Koskitukki (kot, sahakoivu, tyvikoivu, parru), Metsäenergia Meter (energiapuu), Metsä Group (kaikki, parru), Metsä Tommola (kaikki, parru), Mhy Etelä-Savon puunvälitys (kaikki, parru, tyvikoivu, sahakoivu), Pinar (pylväs), PTL Heinonen (pylväs), PTL I. Erikoispuutavaralajit on mainittu erikseen, esimerkiksi pylväs, koivutyvi, parru jne. TEEMA: PUUKAUPPA OSTAJAKALENTERI 2015 A AURANMAA KOSKI TL, PÖYTYÄ, AURA: Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki, mä-pylväs), Mäkilän Saha (kaikki), Stora Enso (mäk, kuk, kok), UPM (kaikki), Veljet Kuusisto, Versowood (kaikki, pikkutukki, mä-pylväs), Westas (kaikki)
Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha, UPM (kaikki), Versowood (kaikki). ”Hakkuutähteille on tällä hetkellä enemmän käyttöpaikkoja kuin kokopuutavaralle”, kertoo Sataenergian Petteri Ojarinta. Kuivina ja ilman epäpuhtauksia tienvarteen saatu haketavara päätyy pääasiassa yli 10 megawatin voimalaitoksiin Porin seudulle ja Vammalaan. Kyllä kai niitä talvia sentään vielä tulee”, Ojarinta sanoo syksyn puunostoista. KAINUU LKV KAJAANI: Hasa (kaikki), Iivari Mononen (kaikki), Ipo Wood (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki). Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki). Energiapuun varastot ovat tosin lämpimien viime talvien vuoksi täysiä. RISTIJÄRVI: Iivari Mononen (kaikki), Ipo Wood (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki). ”Jos isompi ostaja ei halua kerätä hakkuutähteitä, me olemme niistä kiinnostuneita. KALAJOKILAAKSO Haapuu (kaikki, parru), Ipo Wood (kaikki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki, parru), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), Metsäkolmio (kaikki, parru), Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, pikkutukki). KANTA-HÄME HATTULA, HÄMEENLINNA, JANAKKALA, KUHMOINEN, LOPPI, HAUSJÄRVI, RIIHIMÄKI: Harvestia (kaikki), JPJ-Wood (kaikki), Kallioinen (kaikki, ek-tyvi, visakoivu), Koskitukki (kaikki, koivu), L&T Biowatti, Lopen Rakennuspuu (mät, ek-tyvet), Metsä Group (kaikki, pylväs, kut-ylisuuri), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki, ek-tyvet, e-mät), Versowood (kaikki, pylväs, ek-tyvet), Westas (kaikki). KANGANIEMIPIEKSÄMÄKI Energiatuote Utriainen (energiapuu), Harvestia (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Jyväskylän Energia (energiapuu), Keitele Forest (kaikki), Koskitukki (koivu), Metsä Group (kaikki), Metsä-Tommola (kaikki), Partaharjun Puutarha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). KARSTULAKYYJÄRVI Keitele Forest (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Veljekset Parkkonen (energiapuu). Kantojen nostoa yhtiö ei tee, sillä kantohakkeelle ei ole käyttökohteita. 29 MAKASIINI 6 • 2015. Sataenergian ostoalue ulottuu Merikarvialta Huittisiin ja etelässä Rauman tasalle. Metsänomistajilta ostetaan myös jonkin verran harvennushakkuilta kertyviä energiapuurunkoja tienvarsikauppoina. Suurimman osan hakkuutähteistä Sataenergia ajaa palstoilta tien varteen. KEMIJÄRVI Keitele Group (mät, mäpt, mak, kok), Kemijärven Puutuote (mät, kut, pikkutukki), Lapin Metsämarkkinat (mät, kut, pikkutukki, mäk, kuk, kok, energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Tällä hetkellä ostamme pääasiassa kasoiksi puituja hakkuutähteitä, kertoo Petteri Ojarinta. KUHMO: Harvestia (kaikki), Iivari Mononen (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), ”Kai niitä talvia vielä tulee” TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA SEPPO SAMULI ULVILALAINEN Sataenergia ostaa pääasiassa hakkuutähteitä eli latvuksia ja oksia. PALTAMO: Iivari Mononen (kaikki), Ipo Wood (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki). KARHU HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA, LAVIA, NAKKILA, POMARKKU, SIIKAINEN: Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha Ky (kaikki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Noormarkun Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (kaikki), Vatajankosken Sähkö (energia), Veljet Kuusisto (mät, mäntypikkutukki), Westas (kaikki). KALANTI JA UUSIKAUPUNKI Kuusiston Saha (mät), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (mäk, kuk, kok), UPM (kaikki), Westas (mät, kut)
Kuitupuulle on menekkiä, mutta energiapuukauppa on täysin stopissa”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen Korjuupalvelun hankintaesimies Sami Paananen. TEEMA: PUUKAUPPA TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN POHJOISESSA KESKI-SUOMESSA halutuimpia puukauppakohteita ovat kesäkelissä korjattavat havutukkija parruleimikot. KESKI-SAVO HEINÄVESI, JOROINEN, LEPPÄVIRTA, VARKAUS: Forest Fennica (tyvikoivu, sahakoivu), Harvestia (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Iivari Mononen (pylväät), Jespuu (kot-tyvi, mät-tyvi), Keitele Forest (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Loikkanen & Kiljunen (kaikki, pylväs), Sahakuutio (mät, kut, mä-pa, kup), Stora Enso (kaikki), Taskisen Puu (mäja ku-tyvet), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). ”Kuusitukin kysyntä on parantunut alkuvuodesta ja parrua menee sahoille hyvin. Talvileimikoihin emme ole vielä suunnanneet katseitamme.” Parru käy kaupaksi Hankintaesimies Sami Paanasen mukaan väljennysja päätehakkuukohteet ovat nyt kysytyimpiä. Mäntytukin markkinatilanne vaikuttaa hieman epävarmemmalta. Kostea kesä on tuonut korjuuseen lisähaasteita. KIIMINKI Junnikkala (kaikki), 30 MAKASIINI 6 • 2015. KIIKISSUO L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki, paalu), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Westas (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). KESKI-SUOMI SAARIJÄRVI, KEURUU, MULTIA, PETÄJÄVESI, UURAINEN, KONNEVESI, ÄÄNEKOSKI, VIITASAARI, PIHTIPUDAS, KANNONKOSKI, KIVIJÄRVI, KINNULA: Haapuu (kaikki), Harvestia (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Iivari Mononen (pylväs), JPJWood (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti, Vapo (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsäkolmio (kaikki), Mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki). Korjuupalvelu välittää tänä vuonna noin 300 000 kuutiota korjaamaansa puutavaraa tuotantolaitoksille. Ensiharvennuksiakin tarvitaan, jotta koneyrittäjien työllisyys voidaan turvata. ”Heinäkuussa oli sateiden vuoksi paikoin jopa kelirikko, mutta onneksi pahimmat kelit osuivat sahojen kesälomiin ja pystyimme hoitamaan toimitukset. Sekä uudistushakkuuettä väljennysleimikot käyvät hyvin kaupaksi. KESKIPOHJA EPM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru), Haapuu (kaikki, pikkutukki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Kauhavan Kaukolämpö (energiapuu), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki, parru), Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu, veistohirsi, erikoistyvi), Kokkolan Voima (energiapuu), Korpiforest (energiapuu), Kälviän, Perhon, Kaustisen, Lohtajan, Halsuan, Lestijärven energiaosuuskunnat (energiapuu), Lappajärven kunnan lämpölaitos, L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Palojärvi (energiapuu), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Vapo (energiapuu). KIHNIÖPARKANO Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Mhy:n hankintapalvelu (kaikki, energiapuu), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Westas (kaikki)
KIURUVESI Harvestia (kaikki), Hasa (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki, pikkutukki), Kaskihake (energiapuu, kuitupuu), Keitele Forest (kaikki), Metsä Group (kaikki), Metsäkolmio (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki). LOUNAIS-HÄME TAMMELA-FORSSA, KOIJÄRVI, URJALA: Airanteen Energia (energiapuu), Koskitukki (kaikki), Kwellick (kot), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs), Westas (kaikki). LÄNSI-UUSIMAA LOHJA, KARKKILA, NUMMI-PUSULA, VIHTI, KARJALOHJA: Koskitukki (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), Versowood (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). Metsä Group (mät, kut, kok, haapa), Pölkky (mät, kut, pikkutukki, kok, haapa), Shinshowa Finland (mät, kut, kok, haapa), Stora Enso (mät, kut, kok, haapa, energia). MÄNTY-SAIMAA MÄNTYHARJU: Finprofile (kot, tyvi, saha, mät, tyvi, pylväs, visakoivu), Harvestia (kaikki), Metsä Group (kaikki, erikoistyvi, pylväs), Koskitukki (kaikki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, parru), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki, erikoistyvi, pylväs), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). LOIMIJOKI Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (kuitupuu, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). KITTILÄ Keitele Group (kaikki), Krekula & Lauri Såg (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), VK Timber (kaikki). L LAKEUS JALASJÄRVI, JURVA, KAUHAJOKI, TEUVA: EPM Metsä (kaikki), Isojoen Saha (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Luopajärven Saha (kaikki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki), Vapo (kaikki). KUUSAMO Keitele Forest (kaikki), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-pikkutukki), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, mä-pikkutukki, ku-pikkutukki). POHJOISKARJALA Enon Energiaosuuskunta (energiapuu), Finn-Pylväs (mät, mäk, mä-pylväs), Harvestia (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), I. METSÄPOHJANMAA ALAVUS, PERÄSEINÄJOKI, KUORTANE: Akonkosken Saha, EPM Metsä, Keitele Group, Metsä Group, Stora Enso, UPM, Vapo, Viitala Forest. MUHOS Hasa (kaikki), Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). M MARTTILA Lounais-Suomen Hakelämpö (energiapuu), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). RISTIINA: Finprofile, Harvestia (kaikki), Koskitukki (kot, kok), Metsä Group (kaikki), PTL Toimi Talka, Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (mät, kut), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). LÄNSI-POHJA KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA, TORNIO: L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Stenvalls Trä Ab (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (kaikki), Vapo (kaikki), Veljekset Vaara (mät, kut). Pölönen (pylväs, kaikki), Juuan kunta (energiapuu), Kaivospuu (tukki), Keitele Forest (kaikki), KME (energiapuu), Kuhmon Saha (kaikki), Lehmon Koivu (kaikki), Lieksa Timber (mäja ku-parru, pikkutukki), Länsi-Karjalan Energiaosuuskunta (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsäpalvelu Turunen (kaikki, energiapuu), Metsäykköset (kaikki), Rajaforest (energiapuu), Scanpole (kaikki, pylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki). METSÄMAAKOJONKULMA Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). KYMENLAAKSO Finprofile (pylväs, mät-tyvi, kut, mät), Harvestia (kaikki), Hyötypaperi (metsäenergia), Koskitukki (kaikki), Kotkan Energia (metsäenergia), Kouvolan Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväs), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Wide Metsä (kaikki). POHJOIS-PIRKKA KUOREVESI, MÄNTTÄVILPPULAN ALUE: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä 31 MAKASIINI 6 • 2015. LÄNSI-RAJA KOLARI-MUONIO, PELLO: Krekula & Lauri Såg (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Pantsarin Saha (kaikki), Petri Pietikäisen Saha ja Höyläämö (mät, kut, pikkutukit), Stenvalls Trä Ab (kaikki), Stora Enso (kaikki). SAVITAIPALE: Finnstamm (mät, kut, järeät hyvät tyvet), Harvestia (kaikki), Koskitukki (koivutukki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (kaikki, pylväs, parrunaihe), PTL Toimi Talka (pylväät), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (tukkileimikot). LOUNAMETSÄ Eurajoen Energiapalveluosuuskunta (energiapuu), Koskisen Saha ja Höyläämö (kut), Koskitukki (kot), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Mäkilän Saha (mät, kut, pikkutukki), Porin Prosessivoima (energiapuu), Sataenergia (energiapuu), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vantaron puu (energiapuu), Vapo, Veljet Kuusisto (mät, pikkutukki), Versowood (kaikki, mä-pylväät), Westas (kaikki), VSV-Energia (energiapuu). PIRKANMAA Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha (kaikki), Koskitukki (kaikki), Lopen rakennuspuu (mänty), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki, tukki). P PELKOSENNIEMISAVUKOSKI Keitele Forest (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky Metsä (kaikki), Stora Enso (kaikki). KURIKKA EPM Metsä (kaikki), Isojoen Saha (kaikki), Kurikan Kaukolämpö (energia), Luopajärven Saha (kaikki), L&T Biowatti (energia), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki). SUOMENNIEMI: Finprofile, Harvestia (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (mät, pylväs, kut, mäk, kuk), PTL Toimi Talka (mät, pylväs), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). O OULUN SEUTU Junnikkala (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pölkky (kaikki), Shinshowa Finland (mät, mäk, kut, kuk, kok), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), UPM (kaikki)
Puun myyjät saavat suurimman hyödyn puun kysynnän vahvistumisesta ja harvennushakkuiden lisääntymisestä.” Lisääntyvä kuitupuun tarve pyritään tyydyttämään mahdollisimman läheltä Kuusankoskea. Olemme tällä alueella hoitaneet yksityismetsiä jo vuosikymmeniä”, Lehtinen kertoo. Esimerkiksi talvileimikot saa varmimmin kaupaksi ja seuraavana talvena korjattua, jos ne laittaa myyntiin jo keväällä.” UPM lisää havuja koivukuidun hankintaa Kuusankoskella syksyn aikana, Mika Lehtinen kertoo. Lisäämme sekä havuettä koivukuitupuun hankintaa.” Selkosuomeksi Lehtisen titteli on ostomies. TEISKO: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), Koskitukki (kaikki, viilukoivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). JUUPAJOEN, LÄNGELMÄEN JA ORIVEDEN ALUE: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), Koskitukki (kaikki, viilukoivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). PUDASJÄRVI Junnikkala (kaikki), Kontiotuote (mät, kut), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Mhy:n korjuupalvelu, Pölkky (kaikki), Shinshowa Finland (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu, tukki, pikkutukki). KURU: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Koskitukki (koivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki). ”Myymme metsäpalveluita ja kilpailemme metsänhoitoyhdistysten kanssa. Ostaja myös myy 32 MAKASIINI 6 • 2015. ”Kuusankoskelle valmistuva sellutehtaan laajennushanke alkaa vaikuttaa kuitupuun ostoihin jo tänä syksynä. ”Tarjontaa kannattaisi aikaistaa. Vuosien mittaan puunostajan toimenkuva on laajentunut myös myynnin puolelle. TEEMA: PUUKAUPPA Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). POSIO Keitele Group/Lappi Timber (kaikki), LMM/Posion Jätehuolto (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). PUNKALAIDUN Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu, kuitupuu sekä harvennusleimoikoista tukkipuut), Westas (kaikki). RUOVESI: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). PYHÄJOKILAAKSO Hasa (kaikki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti (kaikki), TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ UPM:N HEINOLASSA toimivalla metsäasiakasvastaava Mika Lehtisellä on hyviä uutisia alueensa metsänomistajille. Elokuussa puumarkkinat ovat alkukesän jälkeen hengähdystauolla, mutta Lehtinen ennakoi myyjien heräävän syksyn tultua. POHJOIS-SAVO Harvestia (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Iivari Mononen (pylväs), Kaskihake (energiapuu), Keitele Forest (kaikki), Koskitukki (koivu), Metsä Group (kaikki), Metsäkolmio (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). Tätä varten tehtaan lähialueelle on pestattu lisää väkeä puun ostoon. Hänen mukaansa metsänomistajat ovat olleet erittäin kiinnostuneita tehtaan laajennuksesta. Hän tietää myös myyjäpuolen toiveet kuitupuun hintojen noususta. VIRRAT: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Keitele Forest (mäntytukki), Kinnaskoski (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). ”Sitä en tohdi luvata
Valttikorttina lyhyet mitat Petri Tolonen kaipaa etenkin mäntyvaltaisia harvennusja päätehakkuukohteita. Keiteleen Lapin ostoalueeseen kuuluvat Rovaniemi, Sodankylä, Kittilä, Ylitornio ja Pello. ”Kun tehtaalla jalostetaan lyhyitä tuotteita, tukitkin saavat olla lyhyitä”, kertoo hankintaesimies Petri Tolonen. Tuolloin puuta pitäisi kertyä vähintään yksi rekkakuorma. RAUTAVAARA Harvestia, Iisalmen sahat (kaikki), Iivari Mononen (pylväs), Kangaslahden laatuhirsi (mät), Keitele Forest (kaikki), Metsä Group (kaikki, pylväs), Stora Enso (kaikki, pylväs), UPM (kaikki, erikoispuu). ROIKUAPALJAKKA LÄNSI-KAINUU, UTAJÄRVI: Junnikkala (kaikki), Kuhmo (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kaikki), Leinosen Sahatuote (mät, kut, pikkutukki), L&T Biowatti, Hasa (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Shinshowa Finland (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervantien Lämpö (energiapuu, hakeranka), Timo Timber (parru). SAVOTTA Harvestia (kaikki), Hasa (kaikki), Iisalmen Sahat IPO (kaikki), Kaskihake (energiapuu), Keitele Forest (kaikki), Metsä Group (kaikki), Metsäkolmio (kaikki), Scanpole (kaikki, mäntypylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vieremän Metsäpalvelu (kaikki). Yhtiön valttikorttina Lapin puukaupoissa on lyhyet tukin mitat. SALOMETSÄ Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (energiapuu), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Westas (kaikki), Vapo (energiapuu). SYSMÄ: Harvestia (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). SIIKALAKEUS Hasa (kaikki, pikkutukki, parru), IPO Wood (kaikki), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu, parru), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Mika Karppanen (energiapuu), Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Shinshowa Finland TEKSTI JA KUVA HANNU JAUHIAINEN KEITELE GROUP kasvatti toimintaansa perustamalla Kemijärvelle sahan ja liimapuutehtaan. Pienimmät puut hinnoitellaan pikkutukkeina. PÄIJÄT-HÄME ASIKKALA: Harvestia (kaikki), Herralan Saha (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). Metsä Group (kaikki, sahakuitu), Metsäsuunnittelu Hollanti (kaikki), Stora Enso (kaikki, mä-pikkutukki), UPM (kaikki, mä-parru), Vapo (kuitupuu, energiapuu). ”Ensi talven korjuuseen mahtuu vielä leimikoita ja joku kohde saattaa ehtiä vielä alkusyksyn korjuuseen”, kertoo Tolonen. TELJÄN ALUE: Kampin Saha (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs), Westas (kaikki). PÄIJÄNNE A-Puu, Harvestia, Iisveden Metsä, JPJWood, Jyväskylän Energia, Keitele Forest, Kinnaskoski, Kohiwood, Koskitukki, Metsä Group, Metsä Tommola, Multian Saha, OK-yhtiöt, Stora Enso, Toivakka Timber Ltd, UPM, Versowood. KIIKKA-KEIKYÄN ALUE: Kampin Saha (kut, kuk), Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki, mä-pylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). Ensiharvennusmännikkö kelpaa, jos puusto on riittävän järeää. Lyhin tukin mitta on 3,1 metriä ja minimiläpimitta 10 senttiä. SATAKUNTA LÄNSI-SATAKUNNAN ALUE: Isojoen Saha (kaikki), Kairilan Saha (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Noormarkun Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). S SALLA Lapin Metsämarkkinat (kaikki), Lappi Timber (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu). Tolonen ostaa mäntytukkia myös hankintakaupalla. ROVANIEMI Keitele Group (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (mät, kut), Vapo (kaikki). Syksyn puuntarjonta on ollut kohtalaista. Tolosen mukaan Keiteleen puunhankinnassa Lapissa pitkät mitat ovat enemmänkin poikkeuksia ja lyhyet käytäntöä, yleensä tilanne on päinvastainen. ROINE JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Koskitukki (kaikki, pikkutukki, tyvikoivu, osarunko), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs, pikkutukki). HOLLOLA, HÄMEENKOSKI, KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA: Harvestia (kaikki), Herralan Saha (kaikki), Koskitukki (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs), PADASJOKI: Harvestia (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mäntypylväs). 33 MAKASIINI 6 • 2015. HARTOLA: Harvestia (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs). Halutuimpia leimikoita ovat mäntyvaltaiset harvennusja päätehakkuukohteet. R RANUA Holappa Jouni (hakkuutähteet), Lapin Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukit), Lappi Timber (kaikki, pikkutukit), L&T Biowatti (kaikki, pikkutukit, energiapuu), Metsä Group (kaikki, pikkutukit, energiapuu), Osuuskunta Ranuan puuhake (energiapuu), Pölkky (kaikki, pikkutukit), Stora Enso (kaikki, pikkutukit, energiapuu), Vapo (kuitupuu, energiapuu). Pystyleimikon läheltä kauppa voi syntyä pienemmästäkin erästä. HEINOLA: Harvestia (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs, pikkutukki)
TEEMA: PUUKAUPPA (kaikki, pikkutukki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Vapo (energiapuu). Asiakaskontakteja hoidetaan yhä puhelimella, mutta nyt myös Facebookin ja netin välityksellä. YLITORNIO L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Stenvalls Trä, Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), Vapo (energiapuu). Varkauden investoinnit tuovat uutta virettä puukauppaan jo tänä vuonna. SOTKAMO Harvestia (kaikki), Iivari Mononen (mät, pylväs), IPO Wood, Kuhmo (mät, kut, sahakuitu), Metsä Group (kaikki), Pölkky, Stora Enso (kaikki). YLIKIIMINKI Junnikkala (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-parrut), Lapin Metsämarkkinat (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, parru), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-parru), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-parrut), Shinshowa Finland (mät, mäk, kut, kuk, mäja ku-pikkutukki), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok). TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ STORA ENSON puunostajat saavat opetella uusia konsteja, kun Varkauteen ensi vuonna valmistuvan rakennuselementtitehtaan yhteyteen tuleva viilulaitos käynnistyy. Kun sellutehtaan laajennus valmistuu vuoden lopulla, havukuitupuuta tarvitaan yli miljoona kuutiota nykyistä enemmän. TARVASJOKIKARINAINEN Lounais-Suomen Hakelämpö (energiapuu), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). 34 MAKASIINI 6 • 2015. Viilulaitos nielee järeää tukkia 250 000 kuutiota vuodessa. U UUSIMAA Finprofile (pylväs), Hakevuori (kaikki), Harvestia (kaikki), Herralan Saha (kaikki), Kausala Wood (kaikki), Keravan lämpövoima, Koskitukki (kaikki), Lopen rakennuspuu (mä-tyvi), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Raunion Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki, pylväs), Wideskog. Talvileimikoita ei huonon viime talven vuoksi osteta, mutta hankintana puuta saa talvellakin kaupaksi. YLÄ-LAPPI Lappi Timber (mät, mäpikkutukki), Metsä Group (mät, mäk, kok), Pölkky (mät mä-pikkutukki), Stora Enso (mät, mäk, kuk, kok). SUOMENSELKÄ ÄHTÄRI, TÖYSÄ, LEHTIMÄKI, ALAJÄRVI: Akonkosken Saha (kaikki), EPM Metsä (kaikki), Keitele Group (kaikki), Huvilaveistämö Jari Saari (huvilahirret), JPJ-Wood (kaikki), Koskenvarren Saha ja Höyläämö, Metsä Group (kaikki, pylväs), Saaren Hirsisaunat ja Huvilat (huvilahirret), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki, pylväs). Silloin puunostajat alkavat hankkia kuusija koivutukkia oman yhtiön tarpeisiin. SODANKYLÄ llveskivi (mät, kut, mäk, kuk, kok, hirsipuu), Keitele Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukit), Lapin Metsämarkkinat (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukit), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), Vapo (kaikki). ”Varkauden puunkäyttö kohoaa takaisin tasolle, jossa oltiin ennen vuotta 2010, jolloin paperikoneita alettiin ajaa alas”, kertoo metsäasiantuntija Juha Taskinen Stora Enson Pieksämäen konttorilta. T TAIVALKOSKI Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). Yksi on kuitenkin ennallaan. Lisäksi ostomies pääsee usein selailemaan asiakkaidensa metsätietoja Metsäkeskuksen Metsään.fi-sivuston avulla. Karvonen (mät, kut, pikkutukki, sahakuitu), Pölkky (mät, kut, pikkutukki, kuidut), Shinshowa Finland (mät, mäk, kut, kuk, pikkutukki, sahakuitu), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), Yli-Iin Lämpö (energiapuu). ”Pyrin aina tutustumaan tarjolla oleviin leimikoihin metsässä.” Tällä hetkellä Taskisen toiveena ovat heti korjattavissa olevat kesäleimikot. SOINI Akonkosken Saha, EPM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Keitele Forest (tukki, pikkutukki, parru, kuitu), Metsä Group (kaikki, pylväs, pikkutukki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki, pylväs, pikkutukki). Varkaudesta puhtia puukauppaan Varkauden sellutehtaan laajennus lisää kuitupuun käyttöä miljoonalla kuutiolla, mitä moni metsänomistaja on kiitellyt, Juha Taskinen kertoo. Y YLI-II Junnikkala (mät, kut, pikkutukki, kuidut), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), PTL P. Moni asia on muuttunut vuodesta 1988, jolloin Taskinen pestautui töihin senaikaiseen Enso Gutzeit Oy:öön. YLÄ-KAINUU Iivari Mononen (pylväät), Kuhmo (mät, kut, mäja kuparru), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), OK-Yhtiöt (energiapuu), Pölkky (mät, kut, mäja ku-pikkutukki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki)
Aina ajankohtaista asiaa suomalaisesta metsästä – suomalaiselle metsänomistajalle. Mikään muu metsä media Suomessa ei voi sanoa samaa. Metsälehden jokainen numero todistaa tarpeellisuutensa hyödyllisellä tiedolla. Me teemme työtä sinun ja metsäsi parhaaksi. Tilausmaksun saa helposti takaisin jo yhden ainoan numeron vinkeillä ja neuvoilla. Metsälehti on auttanut suomalaisia metsänomistajia puolueettomasti jo vuodesta 1933. Metsälehti on taustoittava, ammattitaitoisesti toimi tettu tietolähde kaikkeen metsääsi liittyvään päätök sentekoon. metsä vastaa Niin. Ei ihme, että Metsälehdellä on tapana periytyä metsän mukana sukupolvelta toiselle. Toimialansa arvostettu tekijä on aina vain ja ainoastaan metsäsi puolella. kuin luet. Suomalainen metsä on ainoa asia, johon me keskitymme. Metsälehti
Mustikkaturvekankaille istutetut männyntaimet ovat valitettavasti hirvien talviherkkua. Rehevimpiä, hyväpuustoisia ja usein vielä ohutturpeisia kohteita uudistetaan jo aika paljon. Sen jälkeen seuraava kunnostusojitus tehdään seuraavan uudistushakkuun yhteydessä, sillä kasvava puusto pitää kasvukaudella pohjaveden pinnan riittävän alhaalla koko tulevana kiertoaikana. Etelä-Suomen rehevillä kohteilla ne ovat jo arkipäivää. Oman arvioni mukaan kohteita, joihin ei kannata tehdä aktiivisia uudistamistoimenpiteitä, on Suomessa pitkälti toista miljoonaa hehtaaria, ei siis mikään tyhjänpäiväinen pinta-ala. Otetaan tyypillinen esimerkki. Hakataan arvokkaimmat tukkipuut ja pääosa kuitupuista pois ja unohdetaan koko alue pariksi kymmeneksi vuodeksi. Meillä Suomessa onkin paljon kasvunsa lopettaneita hieskoivikoita, joihin kannattaisi tehdä heti uudistushakkuu. Tulot eivät ole yhtä isoja rehevillä mailla, mutta vastaavasti karuimmilla kohteilla uudistamiskulut jäävät kokonaan pois. Karuhkolle ojitetulle suolle on kasvanut puuta 130 kuutiometriä hehtaarille. Vähänkin paksuturpeisemmalla suolla on lisäksi odotettavissa kaliumin ja fosforin puutetta toisen puusukupolven aikana. Näin saadaan koko alueelle hyvät paikat istuttaa tai kylvää. ten uudistunut luontaisesti hyvin, pohditaan, kannattaako siellä tehdä kunnostusojitus ja taimikonhoito. Jos alue kunnostusojitetaan, kääntömätästetään ja istutetaan männylle, kulut ovat hieman yli 1 000 euroa hehtaarille. Itse suosin maanmuokkauksena kunnostusojitusta siten, että ojituksesta tulevasta maasta tehdään istutusmättäät ja välialueet kääntömätästetään. Ota taskulaskin käteen ja kohdista katseet myös karuille soille. Puolukkaturvekankaan voi mätästyksen jälkeen kylvää tai istuttaa. Mustikkaturvekankaat yleensä istutetaan kuuselle, ongelmana ovat kuitenkin hallan aiheuttamat kasvutappiot. Pitäisi odottaa yli sata vuotta, että saisi toisen kerran vajaat 3 000 euroa hehtaarille. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Aktiivinen uudistaminen tällaisella kohteella ei ole metsänomistajalle kannattavaa. Mikäli alue on havupuuvaltainen, uudistaminen tehdään avohakkuuna. Kun koivikossa ei ole kuusialikasvosta, kannattaa pohtia, hakkaako koivikon nurin ja jättää sen uudistumaan vesoista. Myöhemmin kuluja aiheuttaa vielä taimikonhoito. Jos alue on sitSuometsiä uudistamaan Oman arvioni mukaan kohteita, joihin ei kannata tehdä aktiivisia uudistamistoimenpiteitä, on Suomessa pitkälti toista miljoonaa hehtaaria. 36 MAKASIINI 6 • 2015 36 MAKASIINI 6 • 2015. Jos pääpuulajina on hieskoivu ja alle on syntynyt luontaisesti riittävän tiheä kuusentaimikko, hakataan koivut päältä pois. Siemenpuita en soilla käytä, myrskytuhot ovat niissä liian yleisiä. Yleensä se on kannattavin ratkaisu. Kuitenkaan niiden hakkuita ei kannata vältellä. Niiden uudistamisen osaamme kohtuudella, usein perusratkaisu on ojitusmätästys ja kuusen istutus. KIMMO BRAND T / C OM.PIC Suometsien uudistaminen on paljon haastavampaa kuin kivennäismaiden. Heti kun lähdemme karummille maille, Välitai Pohjois-Suomen paksuturpeisille kohteille, alkavat haasteet. Aluksi kannattaa pohtia, tekeekö hakkuun jälkeen metsänuudistamiseksi mitään aktiivisia toimenpiteitä. Hakkuussa siitä saa noin 20–25 euroa kuutiometriltä, siis alle 3 000 euroa hehtaarilta. Näillä tarkoitan jätepuuston raivausta, kunnostusojitusta, maanmuokkausta, kylvöä tai istutusta. Vesasyntyinen hieskoivu kasvaa nuorena nopeasti, mutta vähänkin vanhempana niiden kasvu lähes pysähtyy. Aina kun suometsien uudistamiseen käytetään aktiivisia toimenpiteitä, kannattaa uudistamisen yhteydessä tehdä kunnostusojitus. Hieman rehevämpien (mustikkaja puolukkaturvekankaat) ojitettujen soiden uudistamisessa on useita vaihtoehtoja. Ojitettuja suometsiä alkaa tulla merkittävissä määrin uudistushakkuisiin. Tunnustan monesti pohtivani eri uudistamisvaihtoehtoja, enkä aina ole ollenkaan varma valitsinko oikean tavan. Niiden kasvu ja sitoutuneen pääoman tuotto ovat yleensä heikkoja
KYSY POIS Milloin tervaleppää voi karsia. Sivu 42 PIKATESTI Viilentävä eväsrasia Sivu 44 ALLAKKA Vielä ehtii heinäämään Sivu 45 PERINTÖMETSÄ Perikunnasta yhtymä Sivu 48 TUTKIMUS Lahonkestävyys esiin Sivu 51 KUV A KARI MIELIKÄINEN. sivu 46 OMA METSÄ METSÄNHOITO 23 kysymystä nuoren metsän hoidosta ja tuista Sivu 38 PUUKAUPPAKOULU Kuka saa myydä puuta
Ainakin toistaiseksi siihen saa tukeakin. 7Milloin on nuoren metsän hoidon aika. Kemeratuen saaminen edellyttää, että taimikon keskipituus on työn jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä. Poistuman pitää olla Etelä-Suomessa vähintään 3 000 ja Pohjois-Suomessa vähintään 2 000 runkoa hehtaarilta. Rehevällä kasvupaikalla perkaustarvetta voi olla jo siinä vaiheessa, kun taimikon keskipituus on 0,7 metriä. Kantojen on oltava vähintään kolmen sentin paksuisia. Käytännössä varhaishoidossa poistetaan kasvatettavien puulajien kanssa kilpailevaa puustoa ja vesakkoa. Jos haluaa tukea, voi hehtaarille työn jälkeen jäädä korkeintaan 5 000 runkoa. Metsästä saatavat hakkuutulot lyödään pitkälti lukkoon taimikkovaiheessa. Koivuntaimikot harvennetaan, kun niiden keskipituus on 4–5 metriä. 5Miten tiheä taimikon kuuluu varhaishoidon jälkeen olla. Nuoren metsän hoitoon luetaan varttuneen taimikon perkaus ja harvennus sekä verhopuuston poisto ja harvennus. 2Saako nuorten metsien hoitoon tukea. Kuusentaimikoissa vastaavat keskipituudet ovat Etelä-Suomessa 3–4 metriä ja Pohjois-Suomessa 2–3 metriä. METSÄNHOITO 1Miksi taimikoita ja nuoria metsiä kannattaa hoitaa. Sekä taimikon varhaishoitoon että nuoren metsän hoitoon saa kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea eli kemeratukea. Karulla kasvupaikalla perkausta ei välttämättä tarvita ollenkaan. 8Miten tiheässä puita kuuluu nuoren metsän hoidon jälkeen olla. 3Mitä kemerassa mainittu taimikon varhaishoito tarkoittaa. 6Mitä kemerassa mainittu nuoren metsän hoito tarkoittaa. Taimikon perkauksen ja harvennuksen tarpeeseen vaikuttavat kasvupaikan viljavuus sekä vesakon pituus ja tiheys. Kiertoajan aikana saatavat hakkuutulot putoavat huomattavasti, jos nuoren metsän hoito laiminlyödään. Tapion julkaisemat Metsänhoidon suositukset kehottavat harventamaan männyntaimikot Etelä-Suomessa, kun niiden keskipituus on 5–7 metriä ja Pohjois-Suomessa, kun niiden keskipituus on 3–5 metriä. LIINA KJELLBERG 38 MAKASIINI 6 • 2015 38 MAKASIINI 6 • 2015. Kemeratuen saaminen edellyttää, että puuston keskipituus on työn jälkeen yli kolme metriä. Taimikon varhaishoitoon luetaan taimikon perkaus ja harvennus sekä taimikon yllä kasvavan verhopuuston poisto tai harvennus. 4Milloin on taimikon varhaishoidon aika. Männyntaimikko harvennetaan metsänhoitosuositusten mukaan tiheyteen 2 000–2 200 tainta hehtaarilla, kuusentaimikko tiheyteen 1 800–2 000 tainta hehtaarilla ja koivuntaiNUOREN METSÄN HOIDOSTA Hakkuutuloja mielivän kannattaa pitää huolta taimikoista ja nuorista metsistä. Lisäksi tukea voi saada ensiharvennukseen, jos puuston keskiläpimitta on harvennuksen jälkeen rinnankorkeudelta eli 1,3 metrin korkeudelta korkeintaan 16 senttimetriä
Jos olet epävarma, onko kyseessä taimikon varhaishoito vai nuoren metsän hoito, laita rasti kohtaan ”30 tai 35”. Liitä hakemukseen kuviokartta. 39 MAKASIINI 6 • 2015 39 MAKASIINI 6 • 2015. 3 (3 ha x 230 €/ha) 690 € RAHOITUSHAKEMUSLOMAKE LÖYTYY TÄÄLTÄ: www.metsakeskus.fi/lomakkeet Jos haet tukea taimikon varhaishoitoon tai nuoren metsän hoitoon, ilmoita tarvittava tukimäärä kuin hakisit tukea nuoren metsän hoitoon. Lähetä rahoitushakemus ennen töiden aloittamista
Metsäkeskus myöntää tukia korkeintaan seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä toteutettaville hankkeille. 23Millainen raivausurakka sopii aloittelijalle. 10Kuinka paljon tukea voi saada. Raivaussahan lisäksi mukaan kannattaa ottaa bensakanisteri sekä varaterä ja teränvaihtovälineet. Jos ilmoitusta ei lähetetä määräpäivään mennessä, raukeaa tukioikeus. Jos näyttää siltä, että aikataulu pettää, kannattaa olla mahdollisimman pian yhteydessä metsäkeskukseen, joka päättää myönnetäänkö tuen hakijalle jatkoaikaa. Silloin tuki maksetaan vasta seuraavana vuonna. Ensiharvennus vaatii jo moottorisahan käyttöä, joten harvempi metsänomistaja tekee sitä itse. Metsänomistajan kannalta tärkein tieto on jäävän puuston määrä, sillä omatoimisesti harvennetut metsät tahtovat jäädä liian tiheiksi. Jos ei ole aiempaa kokemusta raivaussahan käytöstä, kannattaa aloittaa sahaamalla parin tankillisen verran päivässä. Hakulomake löytyy Suomen metsäkeskuksen internet-sivuilta. Myös toteutusilmoituslomake löytyy metsäkeskuksen internet-sivuilta. Mukaan kannattaa myös varata riittävästi juotavaa. Kevään ja syksyn puolesta puhuvat viileämmät säät. Vapaaehtoisesti ilmoitettaviin tietoihin kuuluvat pääpuulaji, jäävä puusto, keskiläpimitta, pituus ja poistuma. 9Minkä kokoisille urakoille kemeratukea voi saada. 11Miten tukea haetaan. Yksittäisen kuvion pitää olla vähintään puolen hehtaarin suuruinen. 14Miten pitkälle tulevaisuuteen tukia voi hakea. Metsäkeskuksen lähettämässä rahoituspäätöksessä lukee, mihin mennessä toteutusilmoitus on lähetettävä. Kun tukeen oikeuttava työ on saatu valmiiksi, lähetetään metsäkeskukseen toteutusilmoitus, jonka perusteella tuki maksetaan. 22Riittääkö mukaan raivaussaha. Tukea ei menetä, vaikka työlajin olisi ilmoittanut rahoitushakemuksessa väärin, mutta asiasta on ilmoitettava metsäkeskukseen. Ta i m i kon va rhaishoidon tukea maksetaan tällä hetkellä 160, nuoren metsän hoidon tukea 230 euroa hehtaarilta. Metsäalan palveluntarjoajille puustotietojen keruu on osa laadunvalvontaa, mutta on siitä hyötyä omatoimisille metsänomistajillekin. 40 MAKASIINI 6 • 2015 40 MAKASIINI 6 • 2015. Silloin ei tarvitse kulkea jo kaadetun ryteikön läpi. Tavoitteena on, että tuet saadaan tulevaisuudessa maksettua kahden kolmen viikon sisällä toteutusilmoituksen saapumisesta. 12Rajanveto taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon välillä voi olla vaikeaa. Joka kerta, kun tankkaa raivaussahan, kannattaa tankata myös itsensä. Raivaus on helpointa sulan maan aikaan. Taimikon varhaisperkauksessa tukea pitää kerralla hakea vähintään hehtaarin, nuoren metsän hoidossa vähintään kahden hehtaarin suuruiselle alueelle. Tällä hetkellä hakemukset pitää lähettää paperisina mutta tulevaisuudessa ne voi täyttää Metsään.fi-verkkopalvelussa. 19Millaiset työvälineet omatoiminen metsänomistaja tarvitsee. Ensi vuoden budjettiesitys leikkaa tukirahoja, joten tuettavia työlajeja voidaan joutua lopettamaan ja tukia leikkaamaan. Urakka kannattaa aloittaa raivattavan alueen kauimmaisesta nurkasta. 17Miten nopeasti tuen saa. Kemeratuen saa, kun hehtaarilta poistetaan Etelä-Suomessa vähintään tuhat runkoa ja Pohjois-Suomessa vähintään 800 runkoa. Jos metsästä kerätään nuoren metsän hoidon yhteydessä pienpuuta, voidaan tuki korottaa 450 euroon hehtaarilta. Päätökset tehdään syksyn aikana. Korotetun tuen ehtona on, että pienpuuta kerätään Eteläja Keski-Suomessa vähintään 35, Pohjois-Suomessa vähintään 25 kiintokuutiometriä hehtaarilta. Rahoitushakemuksia voi alkaa laatia sähköisesti marraskuun loppupuolella, toteutusilmoituksia ensi vuoden alkupuolella. Taimikon varhaishoito ja varttuneen taimikon perkaus ja harvennus sopivat hyvin metsänomistajan tehtäviksi. Jos ei osaa etukäteen arvioida, onko taimikon keskipituus perkauksen tai harvennuksen jälkeen alle vai yli kolme metriä, kannattaa rahoitushakemukseen merkitä, että kyseessä on joko taimikon varhaishoito tai nuoren metsän hoito. Taimikon varhaishoito ja varttuneen taimikon perkaus ja harvennus sujuvat parhaiten raivaussahalla. Erään teorian mukaan lehtipuut vesovat vähiten, jos ne kaataa keskellä kesää. Tottuneempi raivaussahan käyttäjä voi sahata jo neljästä viiteen tai jopa kuusi tankillista päivässä. Työt voi aloittaa heti hakemuksen lähettämisen jälkeen. Runkoja saa jäädä hehtaarille enintään 3 000. METSÄNHOITO mikko tiheyteen 1 600 tainta hehtaarilla. Kemeratukiin tullee tosin muutoksia. 15Miten pian toteutusilmoitus on tehtävä. Lomake lähetetään metsäkeskukseen, joka käsittelee hakemuksen ja tekee rahoituspäätöksen. Hakemukset voivat kuitenkin sisältää useiden metsänomistajien eri puolella Suomea olevia kuvioita. Kun terän saa vaihdettua maastossa, ei työpäivä lopu siihen, jos sahaa kiveen. Rinteessä raivaus kannattaa aloittaa aina alarinteestä. Ennen töiden aloittamista on tehtävä rahoitushakemus. Jos esimerkiksi taimikon varhaishoidoksi merkitty työ osoittautuu nuoren metsän hoidoksi, voi käydä niin, että kaikki kyseisen vuoden kemeravarat on käytetty siinä vaiheessa, kun tilanne huomataan. 18 Sopivatko taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito metsänomistajan itse tehtäviksi. 20Milloin on paras aika raivaukselle. Ensimmäiset uuden kemeralain mukaiset tuet saadaan maksettua vasta loppuvuodesta, sillä rahoitushakemusten käsittely on ruuhkautunut. Mitä, jos ei ole varma, kumpi on kyseessä. 16Miten tarkasti puustotiedot pitää toteutusilmoitukseen merkitä. 13Mitä, jos merkitsee työlajin väärin. Toiveena on, että puustotiedot ilmoitettaisiin, mutta pakko niitä ei ole ilmoittaa. Työ sujuu parhaiten, kun raivaa systemaattisesti kaistan toisensa jälkeen. 21Miten taimikossa kannattaa edetä
Laske eri koealoilta mittaamiesi puumäärien keskiarvo. RAHOITUSHAKEMUSLOMAKE LÖYTYY TÄÄLTÄ: www.metsakeskus.fi/lomakkeet Ei ole pakko ilmoittaa, mutta hyödyllistä arvioida. Kaikki säteeltään neljän metrin suuruisen ympyrän sisälle jääneet puut edustavat 200 puuta hehtaarilla. Laske eri koealoilta mittaamiesi puumäärien keskiarvo. Pituus yli 3 metriä: Arvioi, onko puuston pituus työn jälkeen yli kolme metriä. Mittaa koealalta toiseksi ohuimman ja toiseksi paksuimman rungon läpimitta ja arvioi keskiläpimitta Suomen metsäkeskuksen maastotarkastusohjeessa olevan taulukon avulla ( www.metsakeskus.fi/ korjuujaljen-laatu, liite 3). Kaikki säteeltään neljän metrin suuruisen ympyrän sisälle jääneet puut edustavat 200 puuta hehtaarilla. Ota avuksi neljän metrin mittainen keppi tai naru. Laske pituuksien keskiarvo ja lopuksi eri koealojen keskipituuksien keskiarvo. Käytä apuna ympyräkoealoja. Poistuma: Jos poistuma on Etelä-Suomessa alle 1 000 tai Pohjois-Suomessa alle 800 runkoa hehtaarilla, et voi hakea tukea. Täytä ainakin nämä Nuoren metsän hoito Jäävä puusto: Ilmoita 200 rungon tarkkuudella. Keskiläpimitta: Ilmoita rinnankorkeudelta ja senttimetrin tarkkuudella. Käytä arvioinnissa apuna ympyräkoealoja. Jos ei, et voi hakea tukea nuoren metsän hoitoon. Käytä arvioinnissa apuna ympyräkoealoja. Käytä arvioinnissa apuna ympyräkoealoja. Ei ole pakko ilmoittaa, mutta hyödyllistä arvioida. 41 MAKASIINI 6 • 2015. Jos puita on ympyräkoealalla 10, on niitä hehtaarilla 2 000. Laske koealoilta saatujen läpimittojen keskiarvo. Tässä vaiheessa pitää tietää, onko kyseessä taimikon varhaishoito vai nuoren metsän hoito. Lähetä toteutusilmoitus ajoissa, viimeistään Suomen metsäkeskuksen rahoituspäätöksessä ilmoitettuun päivämäärään mennessä. Tee kuviolle muutama ympyräkoeala. Ota avuksi neljän metrin mittainen keppi tai naru. Keskipituus: Ilmoita kymmenen senttimetrin tarkkuudella. Valitse koealalta taimikon pääpuulajia edustavat taimet ja mittaa niiden pituudet. Käytä apuna ympyräkoealoja. Tee kuviolle muutama ympyräkoeala. Artikkelia varten on haastateltu Suomen metsäkeskuksesta rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikkaa ja metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittaista sekä maaja metsätalousministeriöstä metsäneuvos Marja Hilska-Aaltosta. Poistuma: Jos poistuma on Etelä-Suomessa alle 3 000 tai Pohjois-Suomessa alle 2 000 runkoa hehtaarilla, et voi hakea tukea. Jos puita on ympyräkoealalla 10, on niitä hehtaarilla 2 000. Liitä hakemukseen kuviokartta. Taimikon varhaishoito Jäävä puusto: Ilmoita 200 rungon tarkkuudella
Niinpä hän voi myydä puuta pesään kuuluvilta metsätiloilta itsenäisesti, ellei pesää ole ositettu avioehdon perusteella. Sen osakkaiksi tulevat mahdollinen leski ja metsänomistajan perilliset. Metsänomistaja, jolla on myös tilan hallintaoikeus, päättää puukaupoista. Alaikäinen tai muuten vajaavaltainen metsänomistaja tarvitsee edunvalvojan suostumuksen myydäkseen puuta. Puuta voi siis myydä itse omistamaltaan tilalta ilman puolison suostumusta. Aviopuolisot hallitsevat itsenäisesti omaisuuttaan. PUUKAUPPAKOULU 6/8 METSÄNOMISTAJA HALLINTAOIKEUDEN HALTIJA 42 MAKASIINI 6 • 2015. MIKKO RIIKILÄ Pääsääntö on selkeä. Leskellä on hallintaoikeus pesän omaisuuteen. Epäselvissä tapauksissa puukaupassa myyjää avustavan on varmistettava omistussuhteet. Kiireellisiin hakkuisiin ei tarKUKA SAA MYYDÄ PUUTA. Käytännössä riittää, että metsää käytetään maistraatin hyväksymän metsäsuunnitelman mukaisesti. Mutta esimerkiksi hallintaoikeuden haltija ei tarvitse edes omistajan lupaa puukaupoille. Halutessaan leski voi luopua hallintaoikeudestaan. Jos leskellä ei ole hallintaoikeutta kuolinpesään, puun myynteihin tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus. Puukaupan ehtojen mukaan myyjä vakuuttaa ja vastaa allekirjoituksellaan, että hänellä on oikeus myydä puuta. Sen sijaan avioparin yhteisesti omistamien metsätilojen puukauppoihin tarvitaan kummankin puolison suostumus. Periaatteessa suullinen suostumus riittää, mutta käytännössä järkevintä on, että pesän asianhoitajalla on muiden osakkaiden kirjallinen valtuutus. Omistusoikeuden vahvistaa lainhuuto. Se tarkoittaa omistajan kirjaamista maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteriin. Sama koskee myös pystyleimikon ostajaa. Omistaja on yleensä isäntä tai emäntä metsässään. Kiperät kuolinpesät Kun metsänomistaja kuolee ja perillisiä on enemmän kuin yksi, muodostuu kuolinpesä. Kuolinpesä on itsenäinen verotusyksikkö. Alaikäisten edunvalvojina toimivat yleensä heidän vanhempansa
KUOLINPESÄ Sama kuin perikunta. Jos yhteispeli ei suju, yhtymän osakas voi pyytää osuutensa lohkomista erilliseksi tilaksi. Omistusoikeuden ostaja saa vasta, kun koko kauppahinta on maksettu. Jatkossa pureudutaan seuraaviin aiheisiin: Makasiini 7: Puutavaran mittaus Makasiini 8: Erimielisyyksien ratkominen vita kaikkien suostumusta. Hallintaoikeuden nojalla puuta voi myydä metsän tuottoa vastaavasti. Yhtymänkin puukaupat edellyttävät kaikkien osakkaiden suostumuksen, pois lukien kiireelliset hakkuut. Se tarvitaan vain tuoton ylittäviin hakkuisiin. Osakkaat omistavat osuutensa itsenäisesti, mutta yhtymän omaisuuden käyttö edellyttää yksituumaisuutta. Vainajan perillisten muodostama yksikkö, joka hallitsee vainajalta jälkeen jäänyttä omaisuutta. Metsän hallintaoikeuden haltija päättää puukaupoista sekä vastaa veroista ja metsänhoidosta. Sinultakin saattaa puuttua puuta Tutustu verkossa yara.fi/metsa Ota yhteyttä puunostajaan tai lähimpään metsänhoitoyhdistykseen ja kysy Yara metsänlannoitusta. Jos tämä ei sovinnolla onnistu, osakas voi pyytää maanmittaustoimistoa suorittamaan halkomisen, jossa hänen osuudestaan muodostetaan oma tila. Ostaja ei myöskään voi pantata metsää ennen omistusoikeuden saamista. HALLINTAOIKEUS Oikeus käyttää omaisuuden tuotto. Myös avopuolisoiden yhteiset metsäpalstat muodostavat yhtymän. Puuta voi myydä heti, kun metsän hallintaoikeus on siirtynyt ostajalle. Metsänhoidollisesti perustellut uudistusja harvennushakkuut voi panna toimeen tilan myyjän suostumuksella. Tällöin puukauppaan ei tarvita omistajan suostumusta. Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Itsenäinen verotusyksikkö. Puuta voi myydä tätä aikaisemmin, jos muut mahdolliset perilliset tai valtionkonttori ilmoittavat, etteivät tule moittimaan testamenttia. Tuottoa ei tarvitse ottaa metsästä vuosittain, vaan hakkuut voidaan keskittää järkeviksi kokonaisuuksiksi. SANASTO LAINHUUTO Kiinteistön omistusoikeuden kirjaaminen kiinteistörekisteriin. Sen saaminen voi kestää kuukausia, kuten myös kaupan kohteena olleen sovitun määräalan lohkominen. Lopullisesti uuden omistajan omistusoikeus virallistuu lainhuudon myötä. Hallintaoikeus ohittaa omistajan Metsän hallintaoikeus voidaan irrottaa omistuksesta omistajavaihdosten yhteydessä, esimerkiksi sukupolvenvaihdoksissa. Verotusyhtymässä on kuolinpesän tavoin useita osakkaita, mutta muodollisesti jokainen omistaa määräosan. Sukupolvenvaihdoksissa on syytä välttää tilannetta, jossa metsän omistusoikeus myydään perillisille ja luopuja pidättää hallintaoikeuden elinikänsä tai määräajaksi. Omistaja voi vain valvoa hallintaoikeuden haltijan puukauppoja ja metsänhoitotöitä. Hallintaoikeus voidaan irrottaa omistusoikeudesta omistajavaihdosten yhteydessä. Hallintaoikeuden aikana puuston arvon on säilyttävä samana tai kohottava luovutushetken kantohinnoin laskien. Esimerkiksi puukauppojen tekeminen edellyttää osakkaiden yksimielistä päätöstä. Niin kauaa ei onneksi tarvitse odottaa. Perinnöksi metsän saanut voi osoittaa omistusoikeutensa perunkirjan otteella ja lahjaksi metsän saanut lahjakirjalla. VEROTUSYHTYMÄ Vähintään kahden osakkaan muodostama. Kaupanteossa voidaan sopia, että hallintaoikeus siirtyy heti kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen. Lannoi tuk sella lisäät puustosi tuottoa jopa satoja euroja hehtaarilta ja nopeutat hakkuutuloja useilla vuosilla. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on kesällä myrskyn kaatamien tukkipuiden hakkuu ja myynti ennen puiden pilaantumista. Metsän arvoa merkittävästi alentavia hakkuita ei voi tehdä ennen omistusoikeuden saamista. Hallintaoikeuden haltija vastaa metsätaloudesta, puukaupoista ja maksaa myös verot. Päätökset esimerkiksi puukaupoista on tehtävä yksimielisesti. Metsälehti Makasiinin Puukauppakoulu jatkuu koko vuoden. Metsän tuotoksi lasketaan sen euromääräinen arvokasvu. Tällöin uusi omistaja ei voi myydä puuta eikä käyttää metsätuloja kauppahinnan maksamiseen.. Arvokasvua muodostuu puumäärän lisäyksestä ja puuston järeytymisen aiheuttamasta siirtymästä kuidusta arvokkaammaksi tukkipuuksi. Voimakkaassa arvokasvun vaiheessa olevilta kasvatusmetsien vallitsemilta metsäpalstoilta voidaan hakata puuta enemmän kuin sen vuotuinen kuutiometreissä mitattu kasvu on, koska tukkipuun lisäys nostaa metsän arvoa. Lainhuutoa ei tarvitse odottaa Monesti metsäpalstan uudella omistajalla on kiire puukaupoille maksaakseen kauppahintaa tai lahjatai perintöveroja. Testamentilla saadun metsän omistusoikeus vahvistuu, kun testamentti saa puolen vuoden päästä lainvoiman
Frozzypackit tehdään Ruotsissa. Perusrasian hinta 19,90 euroa. Sitten eväät sisälle ja kylmä kansi kiinni. Elintarvikekäyttöön tarkoitetusta polypropyleenista valmistetun rasian tilavuus on 0,9 litraa. Olisi aika ylellistä hörpätä kylmää juomaa kesähelteillä raivatessa. Eron huomasi myös syödessä, viileässä eväät pysyivät raikkaina ja napakoina. Metsätöissä Frozzypackia ei kokeiltu, mutta varmastikin se toimisi myös metsäeväiden pakkaamisessa. Kylmälaukuista tuttu kylmäpakkaus, alias ”kylmäkalle”, on liitetty osaksi muovisen eväsrasian kantta. Toimii luvatusti Pienimuotoinen koe osoitti, että eväiden viilentäjänä rasia toimii jopa yllättävän hyvin. Idean keksi lastensa nahistuvien eväiden kanssa tuskaillut ruotsalainen perheenäiti Carolina Sundberg. Vertailtavan muovirasian sisällä lämpötila oli kohonnut huoneen lämpöön, 22 astetta. Rasiat olivat huoneenlämmössä viisi tuntia. Toissa vuonna hänet valittiin vuoden uudeksi yrittäjäksi Ruotsissa. Parasta viileänä Frozzypack pitää retkieväät raikkaina ja kylminä myös kesäkelillä. Sekä kansi että rasia kestävät konepesun. Testipäivän eväiksi oli luvassa banaani, tomaatti, kurkkua sekä pala ruisleipää. PIKATESTI TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ Oivallus on yksinkertainen, mutta toimiva. 44 MAKASIINI 6 • 2015. Valmistajan lupauksen mukaan rasia pitää sisältönsä viileänä huoneenlämmössä – tai vaikkapa metsässä – seuraavat seitsemän tuntia. Kansi on pari senttiä paksu ja sisältää kylmää varaavan liuoksen. Frozzypackin käyttö on yksinkertaista. Nykyisin Sundberg on Frozzypackin toimitusjohtaja. Loppu on historiaa. Vertailun vuoksi pakkasin samanlaiset eväät tavalliseen muovirasiaan. Tyhjät pullot viilennettäisiin yön yli pakastimessa ja aamulla pullot täytettäisiin jäähdytetyllä urheilujuomalla. Frozzypack täytettiin eväillä illalla ja laitettiin muovikelmun suojaamana jääkaappiin. Kylmälaukkuun rasiaa ei pidä verrata, koska muovikuoressa ei ole lämmöneristystä. Kovin muhkeita eväsleipiä matalaan rasiaan ei tosin mahdu. Viilentävästä rasiasta on muutamassa vuodessa tullut kansainvälinen menestystuote. Myös verrokkieväät olivat yön yli jääkaapissa, joten lähtötilanne oli samanlainen. Avattaessa Frozzypackin sisällä ollut lämpömittari näytti 11 astetta. Frozzypackeja myydään muun muassa partiokaupoissa. Rasia on hyvin tehty, kannet sulkeutuvat napakasti. PLUSSAT JA MIINUS + edullinen + toimii lupausten mukaisesti perusmalli turhan ahdas metsäeväille Viilentävän rasian tilavuus on vajaa litra, joten kunnon metsäeväitä ei siihen välttämättä mahdu. Jäin miettimään, että voisikohan samalla idealla tehdä juomapulloja, joiden kuoressa olisi vaippa kylmää sitovalle nesteelle. Kansi otettiin pakastimesta aamulla ja rasia suljettiin. Molempiin rasioihin, eväiden ja kannen väliin, sijoitin lämpömittarin. Ensin kansi laitetaan vähintään kymmeneksi tunniksi pakastimeen viilenemään. Tarjolla on myös tilavampi, 1,2 litran rasia
86-vuotias äitimuori pelasteli sirpillään pihapiirin ympäristön taimia. Eikä ruiskutuskaan poista taimien pelastamisen tarvetta, sotkea pitää. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Tekee namia kompastua ja rojahtaa piikkiohdakkeiden päälle ja saada niskaansa viidentoista kilon reppuruisku. Suo siellä ja vetelä täällä, heinäntorjunta on aina vaivalloista ja ikävääkin. Uusintaleikkaus seurasi elokuun puolivälin jälkeen, kun maailma oli taas täynnä yli taimenmittaista heinikkoa. Jos joku taimi selviää hengissä, sillä on keväällä mutkainen taival ponnistaa ylöspäin. Palkkioksi tulee hyvä mieli sekä täystiheä, hyväkasvuinen taimikko. Puulajin valinnalla voi saada helpotusta työhön, Märkä ja viileä alkukesä oli metsän kaikenlaiselle kasvustolle otollinen. Mutta kun jaksaa istutusvuonna ja sitä seuraavana vuonna pelastaa taimet, niin homma saattaa olla sillä selvä. Vaivaa on nähty, mutta kyllä ovat taimetkin komeita ja hengissä. Kun kastikat on saatu nujerrettua, kilpailu vähenee, ja pienestä pillikkeestä tai viehättävästä hiirenvirnasta kasvaa hirmuinen monsteri, joka syleilee taimen hengiltä. Keväällinen tai edellisvuotinen pieni taimi on kuristuksessa parimetrisen kastikan siimeksessä. Ajattelen niitä, joilla taimet ovat merkitViime hetket käsillä Heti heinäntorjuntaan sotkemaan kaatamaan ruiskuttamaan METSÄLÄISEN ALLAKKA 45 MAKASIINI 6 • 2015. semättä ja kesän heinät siivoamatta. Keväälliset taimet pitää lisäksi suojata ämpärillä tai alumiinikartiolla, ettei glyfosaattia joudu niiden päälle. Kulottunut heinikko ei kuljeta ainetta juuristoon. Miehenmittainen heinäviidakko ilmaantui sellaisillekin paikoille, joissa edellisinä kuivempina vuosina kasvoi vain muutamia ryppäitä. Lumi painaa koko porukan maan pintaan, ja siellä moni taimiparka heittää henkensä. Syyskuun koittaessa alkoi taimien välien kaato raivaussahan ruohoterällä. Ruiskutusta ei saa aloittaa ennen kuin puun kasvaimet ovat elokuussa puutuneet. Kasvu kärsii ja rungon tyvestä tulee lenko. Nyt ovat käsillä viimeiset hetket taimien pelastamiseksi. Meidän mamma on terhakka, tomera ja tanakka taimenpelastaja. Silloinkin oli sellainen vihreä viidakko, että taimen löytäminen ilman merkkikeppejä olisi ollut hankalaa. Nopea istutus hakkuun jälkeen saattaa antaa vapaavuoden heinäyksestä. Vaan kasvukilpailun selviä voittajia olivat ruohovartiset kasvit. TUULIKKI SIR OLA lehtipuut pääsevät nopeammin ruohojen yläpuolelle. Jos ruiskutus onnistuu, ensi kesän alussa ruohoja voi olla vähän. Tilanne on paha. Siinäkin hommassa saa olla tarkkana, etteivät katkeavat parimetriset heinät kaadu taimien päälle. Ja vaikka se olisi latvansa jotenkin pinnistellyt valoon, kohta saapuvat syyskelit kaatavat kulottuneen ruohon taimen päälle. Tiestö ja uudistusalalle valmiiksi perustetut kulku-urat selkeyttävät työtä. Muutoinkaan ruiskutus ei ole kaksista hommaa. Kesän mittaan paikalle ilmaantuvat innolla ohdakkeet, putket, pillikkeet, virnat ja muut veitikat, jotka on taas pakko torjua loppukesällä. Puuntaimetkin venyivät vauhdilla. Muutoin menee istutuksen vaiva ja kustannus hukkaan ja metsän tuotto jää saamatta. Glyfosaattiruiskutukselle on aikaa enää niukasti. Elokuun helteet antoivat vielä loppukirin. Myrkkysumua päätyy hengitykseen, ja valtaisa pöly irtoaa heinikosta. Näkyvyys maan pintaan on heikko, jolloin monttuja, oksia, kiviä ja kantoja jää huomaamatta. Taimien etsintä on puuduttavaa ja heinän kaato tai sotkenta työlästä, mutta pakko mikä pakko. Jo kesäkuulla hän leikkasi pitkävartisilla saksillaan taimien ympäristöt
Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Tämän vuoksi koivun karsinta suositeltiin rajoitettavaksi kuolleiden oksien pudotteluun kepillä. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Karsittu runko, jossa tämän kesän karsitut oksat näkyvät vaaleina läikkinä. Pienkoneiden asiantuntija. METSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Muutoksia karsintaohjeisiin aiheuttivat vasta kokemukset visakoivujen laatukasvatuksesta. Kari Mielikäinen 46 MAKASIINI 6 • 2015 46 MAKASIINI 6 • 2015. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Tuolloin sopimattomana vuodenaikana oksasahalla karsitut puut saivat lähes poikkeuksetta lahovian. Lehtipuiden elävien oksien karsinta leikkaamalla kesäaikaan perustui omakohtaisiin kokemuksiin ja keskieurooppalaisiin tutkimuksiin. Koivun karsintaa tutkittiin 1960-luvulla. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Milloin tervalepän oksia poistetaan. LUONTO Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Olen istuttanut seitsemän vuotta sitten tervalepän taimia avohakkuualan kosteisiin painanteisiin. Mikä on leppien parasta leikkausaikaa. Nyt näyttäisi, että jotkut taimet tarvitsisivat hoitoleikkausta haarojen ja poikaoksien vuoksi
Mitäs nyt tehdään. VÄINÖ SIKANEN Maankäytön muutokset ovat vähentäneet mesimarjoille sopivia elinympäristöjä. Vanhakantainen maatalous loi runsaasti mesimarjalle sopivia elinympäristöjä: kosteita niittyjä, kaskimaiden painanteita, rantaluhtia, pientareita ja hakamaita, joiden kasvillisuuden karja tai niitto piti matalana. Voit siis hyödyntää tämän Kari Mielikäinen Kari Mielikäinen 47 MAKASIINI 6 • 2015 47 MAKASIINI 6 • 2015. Saanko tämän oston yhteydessä muodostuvaa uutta metsävähennyspohjaa käyttää vuoden alussa saamani metsätulon vähennyksenä. KARI MIELIKÄINEN Mihin mesimarjat ovat kadonneet. Käytetystä metsävähennyksestä ei tule ongelmia, jos teille ei jää tiloja, joissa on käyttämätöntä metsävähennystä. Kuvissa näkyvät tämän kesän vaaleiden leikkausjälkien lisäksi kaksi vuotta sitten poistetun oksan umpeen kasvava ja kolme vuotta sitten leikatun oksan kokonaan kyljestynyt jälki. Syynä ovat maankäytön muutokset. Tankataan öljyä välillä. Olen aikeissa ostaa lisää metsää vielä vuoden 2015 aikana. Tankataan bensaa vähemmän. Oheisen kuvan kymmenen vuoden ikäistä leppää olen leikannut tänä ja kolmena aiempana kesänä juhannuksen jälkeen. Kyllähän pelittää, mutta öljytankki tyhjenee ennen bensatankkia. Kesällä sahattaessa tulee käyttää kyseisen öljyn kesälaatua ja talvella talvilaatua. Tervaleppä on omien kokemusteni perusteella kiitollinen leikattava. Mistä mesimarjan niukentuminen mahtaa johtua. Oksien jäljet menevät umpeen nopeasti. Vielä 1960-luvulla poimimme mesimarjoja. Metsävähennyspohja ja käytettävissä oleva metsävähennys lasketaan vuoden lopun tilanteen mukaan. Puiden alla mesimarja vielä menestyisi, mutta pahempia varjostajia ovat mesiangervo, kastikat, hiirenporras ja muut suuret heinät ja ruohot. Nykyään niitä näkee harvoin. HANNU JAUHAINEN Siirtyykö käyttämätön metsävähennys. Olenko oikeassa. Mesimarja voi niukkana sinnitellä kasvupaikallaan pitkäänkin, mutta varjossa kukinta jää heikoksi ja marjominen on pölytysongelmien vuoksi olematonta. LEO SAASTAMOINEN Milloin uutta metsävähennyspohjaa voi käyttää. Jos kaikki edellä esille tulleet seikat on huomioitu, kysyjän miettimät ratkaisut ovat käyttökelpoisia. On myös mahdollista, etteivät sahan säädöt ole aivan kohdallaan. Tein vuoden alussa niin runsaat päätehakkuut, että kaikki tiloihini liittyvä metsävähennyspohja tulee käytettyä loppuun eikä ihan riitäkään. Oma siitepöly ei kelpaa hedelmöitykseen. SEPPO VUOKKO Miksi öljy kuluu bensaa nopeammin. Osa mesimarjan kasvupaikoista on muutettu pelloiksi, mutta suurin osa on jäänyt luonnon huomaan. Kolme vuotta sitten karsitun oksan kokonaan umpeutunut jälki. Ostin kesällä Stihlin 251-moottorisahan. KANNATTAA KYSYÄ Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Laihalla seoksella polttonestettä kuluu vähemmän ja päinvastoin. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Olette tulkinneet asian aivan oikein. Sahan käyttäjä voi vaikuttaa omalla työskentelyllään hieman polttonesteen ja teränvoiteluöljyn kulutukseen. Kaikissa öljymerkeissä ei ole erillistä talvija kesälaatua. vesioksia, jotka heikentävät rungon laatua, ellei niitä poisteta. Kysyjän tapauksessa öljy loppuu ennen polttoainetta. Pohdiskelussa, että vuoden aikana ostamastasi lisämetsästä tulevaa metsävähennyspohjaa alkuvuoden puukauppojen vähennyksenä. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki Keskikesällä karsittujen oksien leikkauspinnat kuivuvat nopeasti, ne kyljestyvät ja peittyvät muutamassa vuodessa uuden puuaineen ja kuoren alle. Kaksi vuotta sitten karsitun oksan kyljestyvä jälki. Kone pyörii liian rikkaalla tai laihalla seoksella. Tervaleppä sen sijaan synnyttää harvennusten jälkeen valoon jouduttuaan ns. Sahoissa, joissa ei ole teränvoiteluöljyn säätöä, tulee usein vastaan samantyyppinen kysymys kuin kysyjällä. Kun kasvustot ovat pieniä ja harvassa, hyönteisten naapurista kantama siitepöly on kuin lottovoitto. Ostetaan kankiempaa öljyä, nykyinen Moto-öljyä. käytetään ”kankiempaa” öljyä, on usein ratkaisu ongelmaan. Olen tutkinut vuoden 2015 metsäverokirjaa ja löytänyt sieltä kohdan, jonka mukaan tilanteessa, jossa minä ja vaimoni lahjoitamme ostamamme tilan kahdelle lapsellemme, metsävähennys siirtyy tilan mukana lapsille siltä osin, mitä on käyttämättä. Koivu on siinä mielessä helppo karsittava, ettei se kasvata karsittuun rungonosaan uusia oksia. Vastikkeettomassa luovutuksessa käyttämätön metsävähennys siirtyy uudelle omistajalle ja käytetty metsävähennys jää kokonaisuudessaan entiselle omistajalle. Sahassa ei ole öljyn määrän säätöä. Sahan pyöriessä joutokäynnillä terälaitteelle ei tule öljyä, mutta polttonestettä kuluu – bensiini loppuu aikaisemmin. Kysyjä on käyttänyt Moto-öljyä. Toisinaan näyttää, ettei teränvoiteluöljyä kulu riittävästi, vaikka terälaitteella ei esiinny voiteluongelmia
Monta väylää yhtymään Metsätaloutta harjoittava yhtymä voi syntyä usealla eri tavalla: 1) metsä saadaan yhteisenä lahjana tai yhteisesti erityistestamentilla, ns. Kuolinpesän osakkaat saavat jakaa pesän haluamallaan tavalla, kunhan jokainen osakas saa euromääräisesti perintöosuuttaan vastaavan omaisuuden pesästä. Määräystä voi hakea yksikin osakas, jolloin oikeus kuulee myös muita osakkaita. Perilliset haluavat ryhtyä harjoittamaan metsätaloutta yhdessä verotusyhtymänä. Kuvitellaan kuolinpesä, johon osakkaina kuuluvat sisarukset Raija, Riitta ja Reijo sekä heidän äitinsä Esteri. Kunnossa olevat valtuutukset ja yhteishallintosopimus ovat keinoja, joilla metsäasiat voidaan saada sujumaan niin kuolinpesässä kuin yhtymässä. TEKSTI PIRJO HAVIA Miten siirretään metsä jakamattomasta kuolinpesästä verotusyhtymän omistukseen. Metsätila jaetaan siis tarvittaessa myös maastossa uusin rajoin osakkaille. Samalla halutaan selkeyttää äidin taloudellinen asema. legaattina, 2) ostetaan yhdessä metsää tai 3) kuolinpesässä tehdään perinnönjako kokonaan tai osittain. Sen sijaan yhtymä syntyy, jos kuolinpesän jaossa metsänomistus jaetaan osakkaille murto-osaisesti. Siihen yhtymäomistus ei valitettavasti tuo parannusta kuolinpesään eli perikuntaan verrattuna. Tällöin on ensin ositukselPERIKUNNASTA YHTYMÄKSI Vaikka metsää omistava kuolinpesä ja verotusyhtymä usein niputetaan samaan pinoon, niiden välillä on eroja. Käytännössä yhtymät kuitenkin toimivat yleensä kuolinpesiä aktiivisemmin. Kuolinpesään kuuluu 100 hehtaarin metsätila, kesämökki tontteineen, omakotitalo tontteineen ja talletuksia. Kuolinpesän jako voidaan tehdä niin, että metsätilat tai niistä lohkottavat määräalat siirtyvät jaossa osakkaille yksinomistukseen. Metsätilaa ei siis tarvitse jakaa murto-osina kaikille osakkaille, jos joku saa sen sijaan muuta omaisuutta. PERINTÖMETSÄ Yhteisomistuksessa päätöksenteko on usein akilleen kantapää. Myös yhtymässä päätökset on pääsääntöisesti tehtävä yksimielisesti. Metsätilat siirtyvät näin syntyvälle yhtymälle, jossa kukin osakas omistaa jakosopimuksessa sovitun murto-osan metsästä. Kuolinpesän osittaisella jaolla tarkoitetaan sitä, että osa jäämistöstä jää edelleen jakamattoman kuolinpesän hallintaan ja osa, esimerkiksi vain metsätila, jaetaan. Jos kuolinpesän osakkaat eivät pysty sopimaan pesän jaosta riitojen tai epäselvyyksien vuoksi, voidaan hakea käräjäoikeuden määräystä pesänjakajasta. 48 MAKASIINI 6 • 2015. Kuolinpesän osakkaiden kannattaa selvittää, miten yhtymäksi siirrytään ja mitä etua siitä olisi. Perinnönjaon yhteydessä osakkaat voivat tehdä myös keskenään kauppaa jäämistöön kuuluneesta omaisuudesta, kunhan perintöosuudet ja kullekin jäämistöstä tuleva omaisuus on ensin selvitetty. Ensin ositus Jos leski on elossa, hän saattaa olla kuolinpesän osakas. Tällöin yhtymää ei synny. Asiassa edetään oheisen kaavion osoittamalla tavalla. Lesken ja kuolinpesän välillä ei ole tehty ositusta
KUOLINPESÄN OMAISUUS metsätila, kesämökki tontteineen, talletuksia ESTERI-LESKEN OMAISUUS omakotitalo tontteineen, talletuksia Osittainen kuolinpesän jako osakkaiden kesken -koskee vain kuolinpesän metsätilaa ja talletuksia Kuolinpesän omaisuus kesämökki tontteineen Raijan omaisuus 2/4 metsätilasta Riitan omaisuus 1/4 metsätilasta ja käteen ½ talletuksista Riitan omaisuus 1/4 metsätilasta ja käteen ½ talletuksista Reijon omaisuus 1/4 metsätilasta ja käteen ½ talletuksista Raija, Riitta ja Reijo muodostavat verotusyhtymän, joka harjoittaa metsätaloutta yhteisesti omistetulla metsätilalla. He hakevat omistusosuuksilleen Maanmittauslaitoksesta lainhuudon. Ositusja osittainen perinnönjakosopimus -oikeaksi todistettu jäljennös verohallinnolle Ositus lesken ja kuolinpesän välillä 49 MAKASIINI 6 • 2015
Raijalle (omistusosuus 2/4) merkitään 3 000 euroa metsätalouden tappiota pääomatuloihin, Riitalle ja Reijolle (omistusosuudet 1/4) merkitään kummallekin 1 500 euroa. YHTYMÄ Yhtymällä tarkoitetaan tässä verotusyhtymää. PERINTÖMETSÄ 50 MAKASIINI 6 • 2015. (Olettaen, että kuolinpesällä ei ole ansiotuloja.) Kiinteää omaisuutta Kuolinpesäosuus katsotaan irtaimeksi omaisuudeksi, vaikka jäämistöön kuuluisi vain kiinteistöjä. Verotusyhtymät ovat kahden tai useamman henkilön muodostamia yhteenliittymiä, joiden tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta. Kiinteistön murto-osan omistamiseen voi suhtautua kuin metsätilan omistamiseen. Yhtymän osakas sen sijaan vastaa yhteisen metsän veroista ja menoista vain omistusosuutensa suhteessa. Jos kuolinpesän metsäomistukseen tulee mukaan perikunnan ulkopuolinen henkilö, esimerkiksi pesän osakkaana oleva isä lahjoittaa osuutensa lapselleen, muuttuu kuolinpesä verohallinnon silmissä metsätalouden harjoittajana verotusyhtymäksi. Metsätaloutta harjoittavaa verotusyhtymää nimitetään myös kiinteistöyhtymäksi, maatilayhtymäksi ja metsäyhtymäksi. Hallitusohjelman verotusta koskevassa liitteessä on esitetty, että otetaan käyttöön viiden prosentin yrittäjävähennys liikkeenja ammatinharjoittajille, maa-, metsäja porotalouden harjoittajille sekä elinkeinoja verotusyhtymille. Jos tämä toteutuu esitetyllä tavalla, yrittäjävähennys koskisi metsätaloutta harjoittavia yhtymiä, mutta ei kuolinpesiä. Leski on yleensä kuolinpesän osakas, jos puolisoilla ei ollut avioehtoa. Kuolinpesää nimitetään yleisesti myös perikunnaksi. Kuolinpesässä tappio olisi vähennetty kuolinpesän muista pääomatuloista, jos sellaisia olisi ollut, tai se olisi vahvistettu kuolinpesän tappioksi. la erotettava lesken omaisuus jäämistöön kuuluvasta omaisuudesta. Esimerkki Raija, Riitta ja Reijo Harjusen muodostama verotusyhtymä tuottaa vuonna 2015 metsätalouden tappiota 6 000 euroa. Se taas olisi vähennetty seuraavan kymmenen vuoden tuloista. Yhtymille yrittäjävähennys. Tällöin hänelle lasketaan tappiosta alijäämähyvitys, joka vähennetään hänen ansiotulojensa verosta. Jos molemmat puolisot ovat kuolleet, heidän jälkeensä on syntynyt kaksi kuolinpesää, vaikka molemmissa perillisinä olisivat samat henkilöt. Tappiot hyödyksi Kuolinpesä on itsenäinen omistusyksikkö, jossa osakkaat toimivat yhteisvastuullisesti. Verotus voi muuttua On tilanteita, jolloin kuolinpesää verotetaan verotusyhtymänä, vaikkei varsinaista kuolinpesän jakoa olisi tehty. Metsähyvinvointi syntyy hyvinvoivista ihmisistä, kyvystämme uudistua ja uudistaa. Raijalla ja Reijolla on muitakin pääomatuloja, joten tappio vähennetään niistä ennen pääomatulojen veron määräämistä. Riitalla ei ole muita pääomatuloja. Osakas siis vastaa oman murto-osansa mukaisesti yhtymän veroista ja voi siten myös välittömästi hyödyntää mahdollisen tappion omassa verotuksessaan. Tule mukaan! OSAAMME ENEMMÄN KUIN USKOIMMEKAAN www.metsahyvinvointi.fi Osaamme enemmän kuin uskoimmekaan osuuksien suhteessa. Olisi suositeltavaa tehdä omistusmuutokset aina niin, että aloitetaan kuolinpesän kokonaan tai osittain jakamisesta, jotta vältyttäisiin sekaannuksilta. Osakas ei esimerkiksi voi omissa nimissään pantata kuolinpesäosuuttaan eikä sen luovutuksia koske maaja metsätilojen luovutusvoiton verohuojennus. Osaamisesta ja halustamme oppia lisää. Tuloverolain mukaan yhtymät ovat joko verotusyhtymiä tai elinkeinoyhtymiä. Verohallinto jakaa yhtymän verotettavan tuloksen jokaiselle yhtymän osakkaalle hänen henkilökohtaisessa verotuksessaan huomioon otettavaksi. Toki on muistettava, varsinkin puukaupassa, vaatimus yksimielisistä päätöksistä. Verohallinto jakaa tappion, jonka yhtymä on veroilmoituksessaan ilmoittanut, osakkaille omistusKuolinpesän jakamisessa tarvittavia asiakirjoja • perukirja • ositussopimus, jos se on tehty • kiinteistöjen lainhuutotodistukset, kiinteistörekisteriotteet ja rasitustodistukset • tila-arvio metsästä • tarvittaessa maistraatin vahvistama kuolinpesän osakasluettelo tai selvennyslainhuuto Maanmittauslaitokselta Sanasto KUOLINPESÄ Kuolinpesällä tarkoitetaan niitä henkilöitä yhdessä, joilla on oikeus osallistua jäämistön yhteishallintoon. Tämä on myös syytä ottaa perinnönjaossa huomioon. Kun kuolinpesä on muutettu jakosopimuksella yhtymäksi ja murto-osaisille omistuksille on haettu lainhuudot, saa omistus kiinteään metsäomaisuuteen vahvistuksen. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleistestamentin saajat sekä eloonjäänyt puoliso, jos puolisoiden välillä ei ole ollut avioehtoa, eikä ositusta ole tehty. Motivoitunut ihminen saa aikaan tuloksen
Kolmiulotteista mittausta Puutavaran mittaus tarkentuu. TUTKITTUA Näkemykset eivät kohtaa Itä-Suomen yliopistossa väittelevän Miguel Fabra-Crespon mukaan metsätalouden omat tavoitteet eivät aina vastaa yhteiskunnan odotuksia. Kun lastujen uuteainepitoisuudet ovat tiedossa, voidaan mittalaite säätää tulkitsemaan UV-valon puuaineksessa aikaansaaman sinisen sävyn voimakkuutta oikein. Metsien ja muiden maaekosysteemien hiilipäästöt ja -nielut ovat keskeinen asia Pariisin ilmastoneuvotteluissa. Myös poliitikoilla on hänen mukaansa vaikeuksia kuunnella suuren yleisön metsätoiveita ja viestittää omia kantojaan. Metsien hävittäminen ja muut maankäytön muutokset ovat toiseksi suurin kasvihuonekaasujen päästölähde heti fossiilisten polttoaineiden jälkeen. ”Ilmiö on tunnettu jo pitkään, mutta uuteainepitoisuuden mittaus on uusi asia”, Harju sanoo. Miten metsäkato vaikuttaa. Metsänviljelyyn käytettävät siemenet voitaisiin näin kerätä paljon uuteaineita sisältävien siemenpuiden kävyistä. ”Jos mittalaite saadaan toimimaan ja mittaus automatisoitua, voisi laitetta käyttää esimerkiksi sahatavaran lajittelussa”, Harju sanoo. Menetelmää on testattu tukkikentillä ja pienillä sahoilla. Lukessa on kehitetty optinen mittausmenetelmä, joka tuottaa mitattavasta kohteesta kolmiulotteista informaatiota. KEANJIN LIM JA EIJ A MA TIKAINEN, L UKE 51 MAKASIINI 6 • 2015 51 MAKASIINI 6 • 2015. Uutta mittausmenetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, kun arvioidaan hakekuorman täyttöastetta. Suomen ympäristökeskuksen kehittämä Yasso-laskentamalli auttaa arvioimaan maankäytön vaikutuksia ilmastomuutokseen maailmanlaajuisesti. Mitä enemmän uuteaineita puussa on, sitä kirkkaamman sinisenä se fluoresoi eli hehkuu. ”Tiedotusvälineet tai esimerkiksi opettajat kouluissa eivät yleensä ole olleet kovin halukkaita hyväksymään metsäammattilaisten näkemyksiä”, Fabra-Crespo toteaa. Avuksi lajittelussa Mittalaitteen kehittämisestä vastaa Luken tutkija Susanna Pulkka. LAHONKESTÄVYYS ESIIN Mitä enemmän uuteaineita puussa on, sitä kirkkaamman sinisenä se fluoresoi eli hehkuu. Tällä hetkellä työn alla on kalibrointi: Pulkka kyllästää männyistä kairattuja lastuja uuteainepitoisuuksiltaan eri vahvuisilla liuoksilla. Mittalaitteesta olisi hyötyä myös männyn siemenviljelyksillä. ”Mäntyjen uuteainepitoisuudet vaihtelevat yllättävän paljon. Männyn sydänpuun uuteainepitoisuuksia mitataan UV-valon avulla. Uuteainepitoisuus myös periytyy voimakkaasti”, sanoo Luken vanhempi tutkija Anni Harju. Kohteen tilavuus pystytään kolmiulotteisen mallin ansiosta laskemaan entistä tarkemmin. Tuikepuu-projektia rahoittaa muun muassa Etelä-Savon maakuntaliitto. Kuvassa alimpana männyn kairanlastu tavallisessa valossa, ylempänä UV-valon herättämä fluoresenssi lastussa ja puukiekossa. Luonnonvarakeskuksessa käynnistyneen Tuikepuu-projektin tavoitteena on kehittää mittalaite, jolla voidaan nopeasti ja luotettavasti arvioida, miten paljon lahoamiselta suojaavia uuteaineita, stilbeenejä, yksittäisen männyn sydänpuussa on. Siemenpuista kairattujen lastujen avulla voitaisiin arvioida, miten paljon uuteaineita puut sisältävät. Lukessa kehitetään mittalaitetta, joka arvioi sydänpuun lahonkestävyyttä. TEKSTI LIINA KJELLBERG MÄNNYN sydänpuun lahonkestävyyden mittaamiseen haetaan uusia menetelmiä
Kuinka paljon vanhat puut ovatkaan nähneet elämää! Kolmas tarinatyyppi kuvasi metsässä sattunutta tapahtumaa. Silti kilpailuvastausten kirjo ja määrä yllättivät. Raumalainen Valtonen tulkitsee opettavaisen tarinansa paikallisella kielellä. Paljon oli myös kuvia ja tarinoita, joiden aiheena oli yksittäinen puu. Kolmikkoa emme asettaneet paremmuusjärjestykseen. Mäntykin voi toimia puhemiehenä, tietää Ahonen. Usein kertomuksen lähtökohtana oli kirjoittajalle tärkeä puinen esine, itse tehty tai perinnöksi saatu. ”Älkkä hyvä ihmise lähtekkö koknkeloi jahtama tiätmättömän!” Kiitos kaikille kesäkilpailuun osallistuneille! Toimituksen pöytälaatikkoon jäi vielä iso pino hyviä puujuttuja. HYVIÄ PUUJUTTUJA! Metsälehden kesäkilpailu tuotti ilahduttavan runsaan ja laadukkaan sadon. Saimme yli sata kuvaa, kertomusta ja runoa, joiden aiheet vaihtelivat kaulimesta lapsuuden kesiin ja lehmästä arkkulautapetäjään. Kaunis tarina voiveitsestä ja hillolusikasta osoittaa, kuinka metsä voi auttaa ihmistä monin tavoin. Kolmen parhaan joukkoon sijoittui Ebba Ahonen Kuusamosta koskettavalla kertomuksella erikoisesta pihapuusta. Kirjoitukset jakaantuivat suurin piirtein kolmeen tarinatyyppiin. KESÄKISA Valitsimme tämänvuotisen kesäkilpailun aiheeksi lavean teeman ”Mun puujuttu”. Lappeenrantalainen Marjut Sassi sai inspiraationsa katajan veistelystä. Valitsimme kustakin ryhmästä parhaan kuvauksen. Tässä kolme parasta. Hannu Valtonen oli valinnut tyylilajikseen huumorin, vaikka ”Merimiähen konkeloelämää” kertookin vakavasta aiheesta. KUV A ANNA BA CK 54 MAKASIINI 6 • 2015. Niihin palaamme seuraavissa Metsälehti Makasiineissa
Ebba Ahonen, uskollinen kaveri pohjanpystykorva Veeti ja erikoinen pihamänty. 55 MAKASIINI 6 • 2015. Minulla ei ollut koskaan ennen ollut vakavasti otettavaa seurustelusuhdetta. Kuvitella ja unelmoida saa aina, sillä unelmat antavat sisältöä elämälle. Joitakin kouluaikaisia ihastuksia, retkiä reippailun hengessä, ystävysten kesken kisailuja. PAA VO HAM UNEN Pihapuuni JO ENSI NÄKEMÄLTÄ se tuntui läheiseltä, omaltani. Vaikka vain rohkeimmissa kuvitelmissani ajattelin sitä omana pihapuunani
Väkeä oli kuitenkin niin paljon, että pihan yksityiskohdat jäivät huomioimatta. Mutta kaikista kolhuista huolimatta sitkeä usko omaan voimaan, luottamus siihen, että saa olla itsensä, saa kukkia omalla tavalla; puu oli saanut voimansa karusta maasta, ihminen saa voimansa näistä omimmista aatoksistaan. Tunsin kohtalonyhteyttä puun kanssa. Olin Koillisen taloissa kulkiessani huomioinut, että talojen pihat olivat aukeita, puut oli tyystin kaadettu. Rohkea oli ensikuvitelmani omasta pihapuusta. Pihapuun ympärillä on vietetty pojan häitä ja tytön ylioppilasjuhlia sekä muita sukujuhlia ja lasten ystävien riemukkaita tapaamisia. Olemme läheisiä.” EBBA AHONEN TUNSIN KOHTALONYHTEYTTÄ PUUN KANSSA. Mitä ja minkälaiset ovat ne kokemukset, jotka saavat ihmisen elämän kieroon kasvamaan. Oman pihapuuni alla elimme liittomme parhaat vuodet, kasvatimme neljä lastamme, kolme poikaa ja tytön. Pihapuuko puhemieheni oli! Näin vuosikymmeniä myöhemmin voin sitä suu hymynkareella muistella. Talon päädyssä oli muutama koivu, nekin olivat kirveeltä säästyneet. ”Puut vievät pellosta ravinnon, joutaa ne pois”, näytti olevan mielipide. Synnyinpitäjässäni olin ollut partiossa, partion tunnuslauseen mukaan: Ole valmis!, olin valmis. Tuo puu on kuin jonkun ihmisen elämäntarina. Tavallista arkista tohinaa, mutta myös juhlahetkiä. Hänen ja myös kaksi vuotta sitten kuolleen mieheni hyvästelypaikka ennen viimeiselle matkalle lähtöä oli pihapuun katveessa. Keskellä kartanoa oli kuitenkin jotakin täysin epätyypillistä: vahvarunkoinen, mutta kierteille kasvanut mänty, puolivälistä kahdeksi haaroittunut, toinen pystyhaara lujaa tervaspuuta, toinen terverunkoinen kannatteli jykeviä, pitkiä oksia. Maalaistalo, ulkorakennus, johon kuului navetta ja lato ja vastapäätä taloa sauna, siis tyypillinen pihaympäristö. Asun kotitaloani yksin, uskollinen kaverini, pohjanpystykorva Veeti puhekumppanina. Pari meistä tuli. Nyt ei väki ollut haittoina. Oman kylän kirkossa, vastavalmistuneessa Rajaseutukirkossa, olimme ensimmäinen kyläläinen pari, joka avioon vihittiin. Keskimmäinen poikamme kuoli parhaassa työiässä. Elämä ja kuolema jutaavat rinnakkain. PAA VO HAM UNEN 56 MAKASIINI 6 • 2015. Erikoinen pihapuu, mutta erikoinen täytyi olla isäntäkin, kun oli tuollaisen puun jättänyt kaatamatta. TIESIN RAKASTAVANI MOLEMPIA. Tiesin rakastavani molempia. Muutaman kerran olimme käyneet pyöräretkellä tai soutelemassa kahdestaan. Kilometrin taival oli virka-asunnoltani kylän keskustasta hänen kotiinsa. Olen jo vanha, mittarissa on reilu kahdeksankymmentä. Minun omituinen pihapuuni siitä kuitenkin tuli. EHKÄ TUNSIN SITÄ MYÖS YSTÄVÄÄNI. KESÄKISA Jokin sisikunnassani sanoi, tunsin selvästi: nyt olet tavannut oman hengenheimolaisesi, pidä kiinni. Ei se ollut rakkautta ensisilmäyksellä, ei lieskoja lyövää roittoa, pikemminkin hiljakseen palavaa kynsitulta, mutta hiillos oli sopivan hehkuvaa, vaikka kalanpaistoon. Ehkä tunsin sitä myös ystävääni. Kerran olin aiemmin käynyt hänen kotonaan pihajuhlissa, isänsä syntymäpäivillä, jonne minutkin kylän viranhaltija, nuori terveyssisar, oli kutsuttu. Kiitos pihapuuni näistä vuosista. Sitten eräänä iltana ystäväni, mielittyni, sanoi: mennään käymään meillä, tänään ei ole ketään muita kotona, mutta haluaisin näyttää sinulle kotimaisemani
Siitäkin tuli laadukas. Voiveitsen pää sai muotonsa katiskasta nousseesta isosta kuhasta. 57 MAKASIINI 6 • 2015. Nyt voiveitsi ja hillolusikka ovat olleet käytössä vuoden. Menneisyys oli raiskattu ja tulevaisuus tuhottu. Metsä on tullut hänelle tärkeäksi. Ystävätär kiskoi sitkeää, puoliksi kuivunutta katajaa kallionraosta. Aurinko paahtoi rinteeseen. Niin kuin Vaahteramäen Eemeli puu-ukkoja. Minä perkasin sieniä, säilöin mustikoita, kävin kalassa, lämmitin saunaa ja ystävä vuoli. Suomalaiset ovat menneet metsään iloissaan ja suruissaan, toiveissaan ja toivottomuudessaan. Ystävättäreni oli kokenut edellisenä talvena henkilökohtaisen katastrofin. Sienimetsässä, siellä kallion vieressä ystäväni muisti, että lapsena, jos hän oli onneton, hän veisti puusta pieniä puukkoja. Kataja tuoksui ja puu oli silkinsileää, kaunista. Elämä oli lohdutonta. Kukaan ei katsonut pahasti eikä tarvinnut selitellä mitään. Kun työ sujui niin hyvin ja sai tekijänsä paremmalle mielelle, tilasin vielä pienen hillolusikan. Hyvin ovat toimineet. Siinä tunnelmassa oli jotain ikiaikaista. Sydäntä viilsi, kun veistäjä istui tunnin toisensa jälkeen kädet vapisten vuolemassa puuta, niin kuin elämä olisi siitä kiinni. Kataja vietiin mökille ja sahasin siitä vaaksanmittaisen pätkän. JA SE SIELTÄ NOUSEE. Sanoin että minä tarvitsisin voiveitsen, joten siinä olisi askaretta. ARI NAKARI ARI NAKARI Marjut Sassin ystävän vuolemat voiveitsi ja hillolusikka ovat toimineet hyvin. Minulle, metsän keskellä kasvaneelle, se on aina ollut osa elämää.” MARJUT SASSI SUOMALAISET OVAT MENNEET METSÄÄN ILOISSAAN JA SURUISSAAN, TOIVEISSAAN JA TOIVOTTOMUUDESSAAN. Ranka räpsähti juurineen irti ja kiskoja selälleen sammalikkoon. Siellä oli hyvä olla. Hän oli Ja se sieltä nousee… Espanjan aurinkorannalla taatusti ainoa katajaa vuoleskeleva turisti. Ja saattoi se niin ollakin. Hiekkapaperiakin löytyi ja hionnalla varmistettiin tyylikäs lopputulos. Metsä, puut, puun työstäminen, tuoksu, tuntu rauhoittavat ja lohduttavat. Pakkasin ystävälleni mukaan muutaman katajapalikan. Veitset ja puukot olivat vähän niin ja näin, mutta saatiin yksi karhunhammas ja mattoveitsi teroitetuksi. Ystävättäreni elämä jatkuu, jotenkuten. Vietimme paljon aikaa mökillä
Jaa et kuingast – siin gäveiki nii, et mnää tranusi puunbätkä takaperin glohnate ja kombastui yhten kränähä ja kaadui just suasilmähä, engä sit voinu märjis vaatteis istu juur uusitten biili kretongeitten bääl. Ongost se iha säker asi, et just mnuu on bakko selvittä tomne luanno värkkämä belsebuubin trekol. Ei loppun happ, kon gohtasi mnuu ballistise rada lakipiste ja läksi alaspäi palumatkal. Koeti oikken gaukka sohit sahan kans, mut ei se sahan pitus vaa piisannu kon belokkan gahde meetterin bäähä. Lopuks piän varotukse sana harrastajametsureil. Ei täsä hapetis olis kauhia häävi julkisest esiintty. Ei muut kon viäre vaa ja lastuse lendämä. Mnää lastasi kaikenkaltast värkkalu kerryihi ja pistin biili noka kohde Ihoden gylä. En kerjen kuitenga telefoonama, ko molskati siin Jussin bellon takan oleva Ihode jokkehe. Paremb on gaeva blombookki esil ja pistä töihi semnen gon toimen daita, sil et ei kaikil ol tämmöst mullintuuri, kon mnuul satus oleman keväse päässiäise edel.” HANNU VALTONEN SYYNÄSI HETI KYPÄRÄ SISÄL, ETEI VAA MNUU IRTONAINE PÄÄN OLIS SIÄL SISÄL. Niin biukka se terä jäi nalkki, etei millä irron. Olen dulos kottihi yhden diiman beräst. Tomssi konkeloi tul sit muutman gerra ettehe, mut harjotukse myäde seorava meniväkki niingo ajatus vaa. Asialliselt näyttä föörar, villapait yl, kalsongi ja keltase metsurisaappa konteis. Siit mnääki sai sit semse tingi, et se pist mnuu vähä fundeerama, et olisik mnuust siihen gongeloitte klaaramisse enne moton hyyrämist. KESÄKISA TALVIMYRÄK PAOHAS ja lamas meijänki perikunna metäst kuusei ja peteji ja sitä myäde synnys vaarallissi konkeloi. Tyändeko lopus silt päevält kuitengis siihen baikka. Konkelo o semne komias puu ko o irrottan juures maast ja nojotta toist puut vasten, kalliot vasten, taik makka ison givemolkon bääl. Ei ollu mnuun bään siäl ja muutengi kypär näyt iha ehiält. Ei siin muu auttan kon belottomast höökit ensmäisen gongelon gimppuhu. Sit tuliki vähän grongel tapaus. Pakko on gööhän pruuvat ennengo usko. Siin sada meetterin gorkkeudes rupes pääst vähän gniippama. Harmit vaa jonguverra ja kattli ymbrillen, etei kukka vaa rookan näkemä. Syynäsi heti kypärä sisäl, etei vaa mnuu irtonaine pään olis siäl sisäl. Hakkasi nuijan gans kiiloi, väänsi puurangan kans ja viimeks vedi taljan gans. Oti märjä Merimiähen konkeloelämää roitip pois, vedi villapluusi ja varakalsongi yllen. Opesin taas jottai ja oli entist varovaisemb seuraavitte kongeloitten gans. Hyvä kotomatka vaa. Mnää jeevlasin gaikil kiälil mitä ikinäs muisti. Mahtak oksygeen ruvet käymä ohkaseks. Syynäsi oikke sääkrist, kui mnää tekisi tomse vääril jengoil olevan guusen gans. Pelkäsi vähä, et mnuun gaik vanha luu menevä halk ja poik, kon törmä maapalloho. Koton oliki sit klaaramist hapetistan ja märjist roiteist. Vedin koeramall ranttaha ja läksin dallustama märjis roiteis takas tyämaallen. Tua konkelo näyttäki valla helpolt tapaukselt. Se konkelo toimes niingon gatapult ja mnää lähdi aika faartti kohden daevanappa. Satus olema semne vaaraton yksilö, kon makas pisi maat. Yhtäkki mnuu ahterpeili alt kuulus jumalaton baukaus. Otin bivonbohi-telefooni taskustan ja twittasi frouvallen, et pist hellaha valu ja kaffepan hellal. Suame lais luke, et kaatunuk kuuse ja petejä täyty rahdat poijes metäst viimästäs suven gorval. Istusi siihen tyven bääl ja fundeerasi seurava askelt. Vedi moottorsahan kans piirui runko alapualel, sivuil ja sit viäl yläpualel niingo Rauma lasareetis kirurgip pruukkava tehd. Sit pritis ja prätis. Mahtais nimismiäs ol klooku näköne, kon pysäyttäis ja pyydäis puhaltama samal kon hän tarkista silmämääräl, et misä kunnos se biili föörar oikke o. Älkkä hyvä ihmse lähtekkö konkeloi jahtama tiätmättömän. Viluväre karas pisi mnuu selkruattoan. Meinasi lähte takasin gottipäi, kon duli siihe kongeloitte valtauksel. Metäreunas pisti metsuri hapeti yllen ja selkreppuhu muut tarppelist tilpehööri. Vaik oliki Päässiäine liki, nii ei näkyn noit trulleika lendämäs luudallas, et olisi voinu föleihin byyttä. 58 MAKASIINI 6 • 2015. Et voi pyhä piaru sendä. Ajatteli soitta Raumam brankkoreil ja ambutaatiopiilil, et tulisiva kerämä sen kaike mitä mnuust jää jäljel. Lopun hoiti motomies. En ihan gerjen, kon puun tyvi koppas mnuu kypärä ja heit sen kolmengymmene meetterin bäähä katavpuskaha. Mnää löi heti maihi niingo ruatväes ol opetet. HANNU V AL TONEN Hannu Valtosen vaikeimman taistelun tulos. Sit se puu häälät ja mnuu sahan ol just krongelis kolos. Sahasi ensi hiukan piänemppi viilloi
Hinta 47,95 euroa. Lasten leikkeihin Gymi Furnituren kotimaiset puiset kalusteet sopivat lasten leikkeihin. WWW.WOODIA.FI Metsähommiin Nahkaiset Jonsered Basic -turvakengät suojaavat jalkoja metsätöissä. Hinta noin 500 euroa. Nostokyky on 130 kiloa. Hinta 198 euroa. WWW.VANDERNET.COM Ketjun kiristykseen Uuden automaattisen Hakki Pilke AC10 -ketjunkiristimen saa Hakki Pilkkeen ammattikäyttöön tarkoitettuihin klapikoneisiin jälkiasennettavana lisävarusteena. Hinta köydellä varustettuna 99,99 euroa. Hinta ilman asennusta noin 4 000 euroa. WWW.JONSERED.COM Syyspimeille Petzl Myo -otsavalaisin on kevyt, helppokäyttöinen ja tehokas. Suositushinta 109,90 euroa. WWW.FINNDETECTOR.COM Vuolutöihin Ruotsalaisen Moran Companion Tactical -puukon terä on ruostumatonta terästä. WWW.MORAOFSWEDEN.SE 59 MAKASIINI 6 • 2015 59 MAKASIINI 6 • 2015. Kuvan boksin hinta 580 euroa. WWW.MAASELANKONE.FI Etsintään Supermagneetti R60 on tarkoitettu muttereiden ja muiden kadonneiden metalliesineiden etsintään. WWW.GYMI.FI TUOTEUUTUUKSIA Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Pihan perälle Woodia City -vierasmajat käyvät niin kaupunkiin kuin maaseudullekin
Suolammen rannalta löytyi elämää silti yllättävän paljon. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 60 MAKASIINI 6 • 2015. LUHTA KORPILAMMEN VAELTAJAT Syksy hivuttautuu metsään varkain ja pienet muuttolinnut katoavat isompaa melua pitämättä
61 MAKASIINI 6 • 2015
Joskus elokuussa sarojen latvoihin oli kasvanut oranssi täplä, joka kasvoi ja valui päivä päivältä alemmaksi. Isossa parvessa sirisi toistakymmentä hömötiaista, muutama töyhtötiainen ja hippiäinen ja yksinäinen puukiipijä. Se oli jo aloittanut muuttomatkan parin tuhannen kilometrin päähän keskiseen Eurooppaan. Ensimmäiset kuovit ja arktiset kahlaajat suuntaavat etelän maihin kesäkuussa, viimeiset siemensyöjät joulun seudussa. Harvinaisia vaeltajia Vasta sitten kuulin ja näin tiaiset. Suoaukko suorastaan raikui äänistä. Tunnistin ne vasta kiikaroimisen jälkeen järripeipoiksi. Katoajat ja ilmestyjät Ehkä siinä onkin syksyn ja kevään ero. LUHTA Peukaloinen reissaa kokoonsa nähden uskomattoman vaativia muuttomatkoja. Pienelle linnulle talvi Joutsenparvi täyttää rimmikön äänistä. Kun kurkistin teerien soidinsuota, rimmeltä kohosi lentoon monikymmenpäinen joutsenparvi, pesimättömiä, nuoria lintuja. 62 MAKASIINI 6 • 2015. VIIMEISIN LINTUHAVAINTO KÄÄNSI MAAILMAA YLÖSALAISIN AIVAN SANANMUKAISESTI. Omat vaellukseni ja metsäretkeni olivat aivan olemattomia verrattuna tuon kymmenen gramman tiitiäisen retkiin. Teerikukot pulisevat ja suhauttelevat syyssoidinta kullankeltaisilta soilta. Kainuussa kevät ryntää usein niin yhtäkkisesti, että kaikki muuttolinnut tulevat samana päivänä, hiihtokausi vaihtuu kävelyyn ja talvi kevääksi yhdessä vuorokaudessa. Löysin tutun korpilammen, mutta nostalgisten muistojen sijaan pohdin syksyn ilmettä. Kymmenen gramman reissaaja Juurakkoja saniaisryteiköstä kuului rätisevä linnun varoitus. Seuraavana aamuna tuntui kuin luontoäiti haluaisi osoittaa kaikki päätelmäni vääriksi. Tulin korkean taimikon ja suojelumetsän rajalle, jonne oli villiintynyt hieskoivujen viidakko. Ne olivat viettäneet kesänsä jossain Vienassa tai vielä kauempana Venäjän tundralla. Monen vuosikymmenen tauon jälkeen kuljeskelin naavasalolla Kuhmossa. Oksilla vilahteli paksunokkaisia siemensyöjiä. Nyt syyskuussa ne hehkuivat kultaisina tyvestä latvaan. Keväällä järrikoiras komeilee monivärisen kirjavassa juhlapuvussa: mustaa, valkoista ja kultaoranssia. Oksalle yömajani eteen istahti punatulkku-uros kuin näyttääkseen, että kesän piileskelijöitä tulee syksyllä esiin, eivätkä ne ole aina värittömiä. Heräsin aamulla suoaukolta kiirivään teerien pulinaan ja suhahduksiin. Syksy sitä vastoin hiipii vaivihkaa. Tänään jotain siivellistä näkyy tavallista enemmän, huomenna se puuttuu. Katselin soistunutta lammenrantaa. Nyt sama laji näyttäytyi pelkkinä harmaavarpusina. Kanalinnut pitävät syyssoidinta ja teerien pelipaikoilla meno voi olla melkein kuin keväällä. Rantakoivuissa näin vain harvakseltaan keltaisia lehtiä kuin tupsuina. Juhlapuvut haalistuvat värittömiksi, raikuva kevätlaulu vaimenee satunnaisiksi kutsuääniksi. Talveksi siirrytään Tanskan salmien seutuville, mutta reissua tehdään monta kuukautta välietapilta toiselle. Kauan piti tiirailla ennen kuin keksin metelöijän, pikkuruisen peukaloisen
Petäjän rungolla kirmasi valkovatsainen, sinertäväselkäinen pikkulintu, joka nojasi tikkojen tavoin pyrstöllään runkoon. Urpiaiset ja taviokuurnat ovat joinain syksyinä äärimmäisen runsaita, paljon useammin harvinaisia. Muistin syksyn olevan yleisemminkin epäsäännöllisten kulkijoiden aikaa. Eikä se ole aivan väritön. Jossain välissä lähikuukausina, ehkä marraskuussa, ehkä vasta joulun jälkeen, Etelä-Suomeen vaeltaa hiirija helmipöllöjä, sillä talven aikana Lapin myyräpaljous väistämättä romahtaa. Se haki hyönteisiä kaarnankoloista kuin puukiipijä, mutta puukiipijän ja kaikkien tikkojen vastaisesti liikkui pyrstö ylösja pää alaspäin, kulkusuuntakin oli ylhäältä alas. Tintit korvaavat tämän hyvällä lisääntyvyydellä – kaksi isoa pesuetta. 63 MAKASIINI 6 • 2015. Punatulkku piileksii kesän, mutta ilmestyy syksyllä näkösälle. Viimeisin lintuhavainto käänsi maailmaa ylösalaisin aivan sananmukaisesti. Keski-Euroopassa pesii läntinen nakkelirotu, joka on aivan tavallinen jo eteläisessä Ruotsissa. ole aivan jokasyksyinen ilmestys, mutta toisinaan niitä on paljon. Suomen havumetsissä on muuttoreissuakin vaarallisempaa, sillä vähintään neljä viidestä menehtyy nälkään ja pakkaseen. Mutta juuri nyt oli nakkelin aika. Jos Sisä-Venäjän havupuille sattuu huono siemensato, nakkelit vaeltavat Suomeen asti. Niinpä tiaisten syysparvet ovat isoja ja parvia on paljon. Ylösalainen siivekäs, pähkinänakkeli, ei Pähkinänakkeli kiipeilee rungolla pyrstöön tukien kuin tikka, mutta pyrstö ylhäällä ja pää alhaalla
Asiassa on takuulla monta mutkaa, mutta uusia tulokulmia suojeluun kannattaa pohtia. Tämä olisi mullistus perinteiseen suojeluun nähden. Näin metsien ekosysteemipalvelut muuttuivat taloudelliseksi hyödyksi. Tämä olisi hyvä. Suomessakin Metso-ohjelman laajeneminen vähintään hidastuu. Metsien tuottamia tarpeellisia hyötyjä kutsutaan hienosti ekosysteemipalveluiksi. Yksi näistä on epämääräinen omistajuus. Yleensä ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kuitenkin aineettomia tai vähintään ”ilmaisia” asioita kuten luontoarvoja, maisemaa tai marjoja. Uusia malleja haettaessa on olennaista katsoa kokonaisuutta. Metsien puun tuotannon ja käytön lisäämiseen on realistiset mahdollisuudet. Osan aikaa istuin kannolla, ihailin luontoa ja pohdin luontoarvojen muuttamista aidoiksi tuloiksi. KOLUMNI seen. Itse menin ämpäreineni omaan metsään. Siksi tarvitaan yksityistä rahaa. Sato näytti kuitenkin sinisemmältä naapurin Kalevin metsässä. Puun käytön kasvaessa näiden voi odottaa kasvavan. Globaalisti suuri kaupallinen markkina on vapaaehtoinen hiilinielumarkkina – eli esimerkiksi puuhun sitoutuneen hiilinielun tuottaminen. Maailmalla erilaiset aineettomat hyödyt ovat merkittävä tulonlähde monelle metsänomistajille. Suomessa metsien bruttokantorahatulot ovat vuositasolla 1,5–2 miljardia euroa. Biodiversiteetin tuotteistus ja monimuotoisuuden vahvistaminen aitojen markkinoiden kautta on joka tapauksessa kiintoisa ajatus. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Tuotanto voitaisiin myös kytkeä puun tuottamiseen. Lisäksi tavoitellaan ekosysteemipalveluiden kaupallistamista. Valtiovallan rahoittama luonnonsuojelu hiipuu valtioiden köyhtyessä. Asiassa on kuitenkin muutama muuttuja. Omistajuus olisi selkeä ja todennäköisesti omistajalle syntyisi metsistään todellista uutta lisätuloa. Tämän markkinan laajuudeksi on arvioitu 0,4–0,6 miljardia dollaria vuodessa. Innoittajana oli myös pieni kilpailuhenki. Tällä hän teki mukavan ”tilin” verrattuna siihen, että mustikat olisi ostettu torilta. kin maisema hinnoitellaan tonttimaahan. Koko arvoketjun merkitys on moninkertainen. Suomessa tavoitteena on metsien puun kasvava ja kestävä käyttö. Puu on upea metsien tarjoama hyöty. Malli voisi esimerkiksi nojata tehokkaaseen ja aktiiviseen tiettyjen luonnon piirteiden tuottamiOlen tänä kesänä käynyt pitkästä aikaa mustikoilla. 64 MAKASIINI 6 • 2015 64 MAKASIINI 6 • 2015. Sisareni keräsi huikeat puolen sataa litraa noin vain. Tässä tuotteessa omistajuus on selkeä: maanomistaja omistaa maan ja puut. Kesän sateet ja aurinkoinen elokuu lihottivat marjasadon huippuhyväksi. On siis pohdittava, miten luontoarvojen kaupallistamisella tuotetaan todellista uutta tulovirtaa puusta saatavien tulojen lisäksi. Keski-Euroopassa metsänomistaja voi metsästysoikeuksilla ansaita enemmän kuin puuta myymällä. Kiitos jokamiehen oikeuden, en joutunut kysymään lupaa saati maksamaan mitään. Euroopassa on noussut keskusteluun tarve luoda markkinat luonnon monimuotoisuudelle. KIMMO BRAND T / C OM.PIC RITVA TOIVONEN Kirjoittaja on Tapio Oy:n toimitusjohtaja. MeilläLuontoarvot tuotteiksi ja tuloiksi On siis pohdittava, miten luontoarvojen kaupallistamisella tuotetaan todellista uutta tulovirtaa puusta saatavien tulojen lisäksi
Tarssasen sisko ikuisti kuvaan heidän Kalle-isänsä hevosrekimatkan. ”Kun laiduntaminen loppui, paikalle kasvoi vesakko, jonka alta mänty-koivusekametsä autettiin kasvuun.” Alussa näytti, ettei paikalle synny oikeaa metsää. Mustavalkokuvan vasemmassa reunassa näkyvä Verijärvi on nyt peittynyt näkymättömiin metsän taakse. Puusto järeytyy nyt kohti päätehakkuuikää. Tarssasen lähettämä mustavalkokuva on otettu 1950-luvun lopulla Mikkelistä luoteeseen sijaitsevan Verijärven rantamaisemissa. Rehevä pohja Tuoreempi kuva on vuodelta 2013. Nykyisen metsän kasvupaikka oli laanipaikan ohella lehmien laitumena 1960-luvun alkuun saakka. Kelkan vieressä kasvaa sama mänty, joka on vanhassa kuvassa taimena hevosreen rinnalla. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. ENNEN & NYT TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT LEO TARSSANEN ”Tässä on tuleville polville muisto menneestä, pala historiaa”, selittää mikkeliläinen Leo Tarssanen lähettämiensä valokuvien sisältöä. Tummavetisen Verijärven nimitys on todennäköisesti peräisin ruotsinkielisestä nimestä eikä järven taustaan liity suurta veritragediaa. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Sitten, kun syntyi, sekin oli Tarssasen mukaan hieman epämääräinen. Hevosilla rantaan ajatetut tukit uitettiin muun muassa Otavan sahalle”, Tarssanen kertoo. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Puutavara liikkui vielä tuolloin hevosten Laanipaikalle nousi sekametsä Leo Tarssasen Metsälehdelle lähettämä kuvapari kertoo paitsi metsän kasvusta myös puun kuljetusmuotojen muutoksesta. Lähetä ne meille Metsälehteen. Tarssasen kelkka saman männyn vieressä vuonna 2013 harvennushakkuun jälkeen. ”Isä siirtyi samalla vuosikymmenellä hevosista autokantaan”, Tarssanen muistelee. Tamma on vaihtunut moottorikelkkaan. Siinä Leo Tarssasen menopelinä on moottorikelkka. Verijärven pintaa laskettiin keisarillisella päätöksellä vuonna 1865, kertoo Tarssanen. vetämänä, mutta metsien ja maaseudun kuljetusmurros oli jo käynnistynyt traktorien myötä. Leo Tarssasen Kalle-isä ja Liito-tamma Verijärven maisemissa 1950-luvun lopulla. ”Verijärven hiekkapohjainen ranta toimi talvisin uittopuiden lastauseli laanipaikkana. Tukkirekat yleistyivät puolestaan 1960-luvulla, jolloin Verijärvellä uitettiin viimeisen kerran puita. 65 MAKASIINI 6 • 2015. Vanha rantaviiva kulki hevosen ja moottorikelkan paikkeilla, joten osa metsästä kasvaa vanhalla järvenpohjalla. ”Tausta vesijättömaana näkyy siinä, että rehevässä maassa kasvaa oksaisia mäntyjä.” 1950-luku 2013 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Vuonna 2013 tehty harvennushakkuu paljasti kuitenkin kohtuullisen, 55–65-vuotiaan mänty-koivusekametsän
TAPION PÖYTÄ NYT ON PALSTERNAKAN AIKA Kuitupitoinen juures sopii keittoihin, pataan, pannulle ja vaikka leivonnaisiin. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS 66 MAKASIINI 6 • 2015
Palsternakkarieska on yllättävän makea. Suomessa palsternakkaa viljellään mainioista viljelyolosuhteista huolimatta vain noin 100 hehtaarilla, avomaan vihannesten kokonaissadosta sen osuus on puolisen prosenttia. PALSTERNAKKA ON EUROOPASSA JA AASIASSA LUONNONVARAISENA KASVAVA IKIVANHA VILLIYRTTI. Keitä, kunnes palsternakat ovat kypsiä. Satoa voi alkaa kerätä jo syyskesällä heti ensimmäisten yöpakkasten jälkeen ja jatkaa talven tuloon asti. Villipalsternakka on kapeajuurinen ja kitkerämpi kuin nykyiset pulleajuuriset viljellyt lajikkeet, jotka kehitettiin Rooman valtakunnan aikana villipalsternakan paksujuurisimmista yksilöistä. Palsternakka on Euroopassa ja Aasiassa luonnonvaraisena kasvava ikivanha villiyrtti, joka otettiin viljelyyn jo antiikin aikana Kreikassa ja Roomassa. Lisää ohrajauhoja, kunnes saat löysähkön leivottavan taikinan. Maun salaisuus ovat eteeriset öljyt ja korkea sokeripitoisuus. Lisää suola. Tarkista maku. Se on hyvä kaliumin ja foolihapon lähde. Palsternakka on erinomainen uunijuures tai pannulla paistettuna liharuokien lisäkkeenä. Tyypillisesti palsternakkaa on käytetty liemijuureksena purjon, sellerin ja persiljan rinnalla. ”Voiko se kookas keltaisena kukkiva sarjakukkaiskasvi täällä Naantalin seudulla teiden varsilla olla palsternakka?”, kyseli Sauli Naantalista Radion Suomen Luontoillassa heinäkuussa. Kyseessä on villiintynyt palsternakka (Pastinaca sativa ), joka on sateisena kesänä kasvanut jopa 1,5 metrin mittaiseksi tienvarsikasviksi. SAMETTINEN PALSTERNAKKASOSEKEITTO 500 g palsternakkaa kuorittuna ja paloiteltuna vettä 150 g purjoa tai sipulia 5 valkosipulin kynttä 150 g sulatejuustoa 1 dl kermaa 1 dl valkoviiniä 1/4–1/2 tl valkopippuria 1/4 tl muskottia 1/2 tl suolaa Pilko vihannekset ja kaada kattilaan ja lisää vettä, niin että vihannekset peittyvät. Sitä voi käyttää myös padoissa, keitoissa, gratiineissa ja kasvispihveissä tai perunan tapaan soseena sekä leivonnaisissa, niin suolaisissa kuin makeissakin. Helppo viljellä Palsternakka on kaksivuotinen, porkkanan, sellerin ja persiljan sukulainen, hitaasti itävä ja kauan kasvava juures. Se sopii myös tuoreeltaan raastettuna salaattiin. Kuituja ja sokeria Palsternakka – vuoden 2004 vihannes – on maukas, makea ja kuitupituinen. Kuitua palsternakassa on runsaasti, melkein kaksi kertaa porkkanaan verrattuna, mutta energiaa ja hiilihydraatteja vain puolet siitä, mitä perunassa on. Tee taikinasta pieniä palleroita, taputtele ne ohuiksi leiviksi ja paista öljytyllä pannulla miedolla lämmöllä, kunnes niihin tulee vähän väriä. Lisää kerma, viini ja mausteet. Koska routa on tarpeen palsternakan maun ja makeuden kehittymiseksi, sitä ei viljellä lämpimillä seuduilla. Lisää sulatejuusto ja soseuta keitto. Maassa talvehtineessa palsternakassa on kolme kertaa niin paljon sokereita kuin syksyllä korjatuissa. Rieskoja ei kannata leipoa suurta määrää kerralla, koska ne ovat parhaimmillaan heti syötynä. Ennen porkkanan ja perunan yleistymistä 1800-luvulle saakka palsternakka oli keittiön perusjuures. Juures säilyy hyvin maassakin leutona talvena. Se on helppo viljelykasvi, joka vaatii hiekkaista ja pehmeää multaa, jotta juuret kasvavat suuriksi. Soseuta ne. 67 MAKASIINI 6 • 2015. Suomeen villipalsternakka on levinnyt luultavasti keskiajalla. Joillekin kasvi voi aiheuttaa allergisen reaktion. Vastaus presidenttiäkin askarruttaneeseen kysymykseen on kyllä. Palsternakan siemenet voidaan kylvää jo varhaiskeväällä. PALSTERNAKKARIESKAT 1/2 l kuorittua ja pilkottua palsternakkaa (3 isoa) vettä 4–5 dl ohrajauhoja 1 tl suolaa öljyä Keitä palsternakat pehmeiksi suolalla maustetussa vähässä vedessä. Joka vuosi kannattaa käyttää uusia siemeniä, koska varastointi heikentää niiden kasvukykyä
SEURAAVASSA Metsälehti Makasiinissa keskitymme metsäpalveluihin: millaisia metsänhoitoon, puukauppaan, metsäsuunnitteluun ja taloudenpitoon liittyviä palveluita on tarjolla, ketkä niitä tarjoavat ja missä. Kerro meille, millaisia palveluita sinä olet käyttänyt. Palkinnoiksi arvotut kombikannut olemme postittaneet Liisa Satulille Espooseen ja Sari Vesterbergille Poriin. Topsnap-loukku pyytää sekä myyriä että hiiriä. syyskuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. LÄHETÄ vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. VIIME numeron suosituin juttu oli ”Pärekattoa naulaamaan”. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Ammattikäyttöön tarkoitettujen Topsnapja Topcat-loukkujen arvo on yhteensä noin 130 euroa. VOIT vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Mitä palveluita olet käyttänyt. Palkinnoiksi arvomme kaksi loukkua myyrien ja hiirien torjuntaan. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. KAIKKI 28. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Kohtauspaikka puunhankinnasta, tuotannosta ja prosessien suunnittelusta vastaaville Lappeenrannassa Metsäteollisuuden kuitupuuja tukkiseminaari 30.9.–1.10.2015, Original Sokos Hotel Lappee Lisätietoja Maria Boholm 050 368 8479, maria.boholm@ael.fi KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI, 09 530 71 TULE MUKAAN! TAPAHTUMA MIKK O RIIKILÄ 68 MAKASIINI 6 • 2015. Entä kenen tarjoamia palveluita olet hyödyntänyt. Kerro lisäksi mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. MISTÄ PIDIT. Kerro myös millaisia palveluita metsänomistajana kaipaat
050-4334 720 www.lakijametsa.fi. Perinteisten mediataitojen kohdalla erityisesti noteerattavaa on osuus haastateltavan oikeuksista. Jotkut viestintäkanavat – kuten informatiivisten retkien järjestäminen metsänomistajille, asiakkaille tai koululaisille – alallamme ehkä korostuvat. Mielestäni ei. Yksityismetsien pinta-ala on n. Pyöritämme metsänhoitoyhdistyksen toimintaa19 toimihenkilön, kolmen tiimin voimin. Kylävainio ihmettelikin, miksi moni sahaja puutuoteyritys ei käy juuri minkäänlaista vuoropuhelua median kanssa. 180 000 ha ja metsänomistajia on noin 5000. Taajamametsät ja viestintä oli myös hyvä oivallus, ja Tampereen kaupungin metsätalousinsinöörin Tommi Granholmin haastattelu sopiva siihen teemaan. Mutta myös metsäsektorin jokamies ja -nainen saa kirjasta ajateltavaa, riippumatta siitä, onko omassa organisaatiossa varsinaisia tiedottajia vai ei. JOS toimit metsäsektorilla ja sinulla on tarve saada nopea yleiskuva viestinnästä, niin Metsäviestintä nyt on siihen sopiva opus. Toki verkkoviestinnästä on kirjassa hyvin koottu kokonaisuus. Niistä on hyötyä vasta-alkajalle, mutta myös kokeneelle metsäviestijälle. Nykyisen toiminnanjohtajamme siirtyessä talon sisällä uusiin tehtäviin, haemme päätoimista toiminnanjohtajaa vastaamaan yhdistyksen johtamisesta ja toiminnan kehittämisestä. Kansalaisviestintä on juuri metsäsektorille niin tärkeä kysymys, että aiheesta olisi pitänyt olla enemmänkin. Keitele Groupin markkinointia ja viestintää johtavan Matti Kylävainion haastattelu oli mainio. Timo Kukkonen 0400-48 44 42 tai toiminnanjohtaja Petri Soikkeli 040-86 67 508 Metsänomistajat MHY Keski-savo 2x150_92mm 4.9.2015 9.30 Sivu 1 Perikunnan metsien yhtymämuutokset ym lakipalvelut ja metsäkiinteistönvälitys Pohjois-Suomessa. Lisätietoja tehtävästä antavat pj. JUHA MÄKINEN Kirjoittaja on Metsähallituksen viestintäjohtaja. Mutta onko tarkkaan ottaen olemassa erityistä metsäviestintää. Kuvaa ilmoitus ja pyydä tarjous. Se käy läpi viestinnän kentän perinteisestä ja sosiaalisesta mediasta kriisiviestintään. Tuli mieleen, että Keitele on hyvämaineinen firma ja bisnes sujuu. Muuten on pitkälti kyse yhdestä ja samasta asiasta joka alalla: miten olla läheisessä vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa, niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä. Metsäviestintää kevyesti kaikille KESKI-SAVO Metsänhoitoyhdistys Keski-Savo on jäsenmetsänomistajiensa edunvalvontaorganisaatio. 32 EUROA. Haastatteluihin oli kirjattu myös näkemyksiä, joiden yleispätevyydestä voi olla vankasti toistakin mieltä. Kiinnostavia viestintäkokemuksia, kiva tietää ja ottaa opiksi. Kirjassa on yhdeksän henkilöhaastattelua metsäsektorin eri puolilta ja vähän liepeiltäkin. Palkkaus on YT/ Meto työehtosopimuksen mukainen sopimuspalkka. Kenelle erityisesti kirjaa suosittelisin. Polku omaan metsään Mets äkirja metsälehti.fi 69 MAKASIINI 6 • 2015. Edellytämme hakijalta vähintään metsätalousinsinöörin tai muuta tehtävään soveltuvaa koulutusta. Ensimmäisenä tuli mieleen kasvava metsäalan yrittäjäkunta. Siinä firmassa asiaan on paneuduttu. Jos on puolen tusinaa työntekijää ja toiminnan laajuus sen mukaista, on syytä miettiä myös viestintää nettisivuista ja mediakysymyksistä lähtien. METSÄKUSTANNUS 2015. Tehtävä tulee ottaa vastaan vuoden 2016 alusta tai sopimuksen mukaan. 112 sivuun koottuna käsittely on silloin väistämättä hieman pintapuolista, mutta ”kaikkea kaikille” -fiilistä tasapainottaa sivun mittaiset muistilistat keskeisistä asioista. Etenkin nuorisoviestinnän osalta. 112 SIVUA. PALVELUKSEEN HALUTAAN KIRJA-ARVIO PALVELUKSIA TARJOTAAN METSÄVIENTINTÄ NYT. Mitä ne ovat, ja miten tiukkaan niistä kannattaa eri tilanteissa pitää kiinni; sen kirjoittaja Mikko Häyrynen tuo hyvin esille. Toimimme Heinäveden, Joroisten, Leppävirran kuntien ja Varkauden kaupungin alueella Keski-Savossa. Hakemukset tulee jättää 28.9.2015 klo 16:00 mennessä osoitteella Metsänhoitoyhdistys Keski-Savo, Kievarinkatu 1, 79100 Leppävirta tai sähköpostilla keskisavo@mhy.fi. Kirja on nopeasti luettu yleistajuinen tietopaketti
Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! MAKASIINIKRYPTO 6 Makasiiniristikko 5, oikea ratkaisu Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Kaikki neljä raporttia löytyvät pdf-muodossa osoitteessa storaenso. Suomen Metsäyhdistys Toimittaja, YTM Anna Kauppi on aloittanut syyskuun alussa Suomen Metsäyhdistyksen forest.fi-verkkojukaisun toimittajana. Palvelupäällikkö vastaa Metsäkustannuksen asiakaspalvelun toiminnoista sekä toimii myynnin ja markkinoinnin tukena. Ennen Metsäyhdistystä Kauppi työskenteli vapaana toimittajana Berliinissä vuodesta 2003. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. PALKINTOJA Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 24.9. Hän aloitti tehtävässään elokuun lopulla. 2015 ??/?. 201 5 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA. Aiemmin Lindström on työskennellyt muun muassa Stockmannin tavarataloryhmän ostoissa sekä Akateemisessa kirjakaupassa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. com/annualreport. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 6”. Metsäkustannus Metsäkustannuksen uudeksi palvelupäälliköksi on valittu VTM Mari Lindström (38). Metsäyhtiön vuosikertomus sai kiitosta erinomaisesta arvon luomisen, liiketoiminnan muutoksen ja yritysvastuukäytäntöjen kuvaamisesta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Palkinnot Makasiiniristikosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Anitta Hurme, Nousiainen, Aarne Luusua, Meltaus ja Jaroen Muller, Espoo. NIMITYKSIÄ Stora Ensolla paras vuosikertomus Stora Enson vuoden 2014 vuosikertomus on sijoittunut Report Watchin arvioinnissa parhaaksi suomalaiseksi vuosikertomukseksi ja kansainvälisesti sijalle kuusi. 2015 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Kaupin tehtävänä on kirjoittaa artikkeleita sekä tuottaa muuta kirjallista sisältöä ja kuvamateriaalia forest.fi-sivulle sekä osallistua soveltuvin osin Metsäyhdistyksen muihin hankkeisiin. Myönteistä palautetta annettiin myös runsaan sisällön jakamisesta neljään raporttiin. Arvioinnissa oli mukana 1 600 yritystä 60 maasta
Sieni on herkullinen, mutta jää helposti poimimatta. Tutkijoilla on mahdollisuus yllättäviin havaintoihin, ainakin sillä perusteella, mitä Freiburgin yliopiston tutkijat ( Jerry Schlechter–Helas työtovereineen) havaitsivat Aleochara curtula -lajista. Morsiosta hajupommi Nimeämätön lyhytsiipinen jäkäläisellä männyn kuorella. Myyntivalttina on ympäristöystävällisyys ja ympäristöongelmien kanssa painivassa maassa myös myrkyttömyys. Kiinalainen maku suosii vaaleaa väriä eivätkä oksat saa näkyä, joten laudat pätkitään oksattomiksi. Vuoden sieni 72 MAKASIINI 6 • 2015. Aleochara viihtyy paikoilla, missä on kärpäsiä houkuttelevaa mätänevää eloperäistä ainesta: lantaa, raato tai mätänevä sieni. Tumman värin vuoksi sitä on paljon vaikeampi löytää kuin heimotoveria kantarellia. Useimmat lyhytsiipiset ovat varsin pieniä, vain muutaman millin mittaisia toukkia ja hyvin toistensa näköisiä kovakuoriaisia. Aluksi toukka syö mitä saa, mutta tunkeutuu sitten kärpästoukkaan ja syö sitä sisältäpäin. PILKKEITÄ TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN KOVAKUORIAISIA on Suomessa liki 4 000 lajia ja niistä lyhytsiipisiä reilu neljännes, noin 1 000 lajia. Vastaavasti eri lajien elintapojen täytyy olla hyvin erilaisia. Parittelun jälkeen koiras ruiskuttaa naaraaseen niin pahanhajuista ainetta, että sen jälkeen koiraat karttavat naarasta. Lyhytsiipisiä näkee mitä erilaisimmissa ympäristöissä: pihanurmikolla, kedoilla, niityillä, metsissä, rannoilla; niitä löytää muurahaispesistä, lannasta, raadoista, sienistä, lahopuista ja maasta. Vaikka luonnosta tunnetaan monia eri tapoja, joilla koiraat yrittävät turvata omien jälkeläistensä menestyksen, tämän lyhytsiipisen keino on toistaiseksi ainoa laatuaan! Ei sen elinympäristökään tosin hajuton ole. Mustatorvisientä kannattaa etsiä kuusen ja koivun seurasta valoisilta paikoilta kuten polkujen varsilta tai kaatuneen puun läheltä. Lenninsiivet ovat moneen kertaan taiteltuina lyhyiden peitinsiipien alla. Parin tonnin sänky KAI MERIVUORI SHUTTERS S TOCK ARKTISET Aromit ry on valinnut mustatorvisienen vuoden 2015 sieneksi. Ainakin varakkaimmat kiinalaiset ostavat kullannupuilleen, joita perheessä on yleensä yksi. Kiina on Suomelle suurin kuusisahatavaran vientimaa. Se on hyvin yleinen Suomessakin. OSTAISITKO 1 800 eurolla lastenhuoneeseen sängyn, joka on valmistettu suomalaisesta kuusesta. Elinympäristöjen moninaisuus ja suuri lajimäärä viittaavat aivan erinomaiseen sopeutumiskykyyn. Lajinmäärityksen vaikeuden vuoksi eri lajien elintapoja ja käyttäytymistä on tutkittu verraten vähän. Aikanaan kärpäskotelosta kuoriutuukin lyhytsiipinen. Suurin osa sahatavarasta käytetään huonekaluihin. Ne on helppo tunnistaa lyhyistä peitinsiivistä, joiden alle lenninsiivet on taiteltu parhaaseen japanilaiseen origamityyliin
METSÄPALVELUT MISTÄHÄN TÄNNE SAISI OSAAVAA APUA. KUV A: SHUTTER S TOCK IMA GES 73 MAKASIINI 6 • 2015. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 24.9. Teema PERINTÖMETSÄ Näin muodostat yhteismetsän PUUKAUPPAKOULU Puutavaran mittaus Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 7/15 ILMESTYY 22.10
Tällä hetkellä tekeillä on ensi kesän mallisto, mutta takaraivossa pyörii jo talven 2017 mallisto. Se on kymmenes suunnittelemani kenkämallisto. Puukengät näyttävät yksinkertaisilta mutta niiden valmistus on pitkä prosessi. Sylissä Coco, sekoitus perhoskoiraa ja chihuahuaa. Yli puolet menee Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Kesämallistossa ne ovat nykyään jopa nahkakenkiä suositumpia. Suunnittelemani puukengät valmistetaan Myrskylässä Uudellamaalla sijaitsevassa tehtaassa. Kaadetut puut saavat kuivua vuoden ajan, minkä jälkeen ne sahataan niin, ettei kenkiin tule oksankohtia. Kenkien pohja tehdään kotimaisesta rauduskoivusta, nahkapäällys kotimaisesta kasviparkitusta nahkasta. Terhi Pölkin ensimmäiseen kenkämallistoonsa suunnittelema puukenkä on yhä puukengistä myydyin. Kenkämateriaalina puu on miellyttävä mutta herkkä. Puukengät kestävät kyllä normaalia käyttöä, mutta jos kengän lyö mukulakiveen tai betoniporsaaseen, menee se herkästi rikki. Myyn niitä vuodessa noin 400–500 paria. 74 MAKASIINI 6 • 2015 74 MAKASIINI 6 • 2015. Halusin puukengistä kotimaisen tuotteen. Koivun valitsin sen vaalean värin ja lujuuden takia. Kotimaisuudella on kääntöpuolensa: suunnittelija joutuu Suomessa toimimaan harvojen nahkavalmistajien ja kenkätehtaiden ehdoilla. Puukengät maksavat noin 180 euroa pari. Yhden kenkäparin valmistamiseen kuluu tehtaalla noin tunti. Olen nähnyt kenkien massatuotannon Kiinassa ja Brasiliassa ja päätin, että suunnittelemani Terhi-kenkämalliston kengät valmistetaan Euroopassa. Puukenkien suosio kuitenkin yllätti. KOIVUA ASKELIIN Terhi Pölkin suunnittelemat puukengät valmistetaan kotimaisesta koivusta ja nahkasta. Kenkämallistoni nahkakengät valmistetaan Portugalissa, sillä nahkavalikoima on siellä suurempi. Isältäni perimäni metsäpalsta sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla ja siellä olen viihtynyt pienestä pitäen.” Terhi Pölkin Terhi-kenkämallistoon voi tutustua osoitteessa shop.terhipolkki.com. Terhi Pölkin kenkämallistot syntyvät Helsingissä sijaitsevalla työhuoneella. Sikäli sovin ehkä puukenkien suunnittelijaksi, että olen myös metsänomistaja. TUOTE & TEKIJÄ TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI ”EN alun perin ajatellut puukenkiä pysyväksi tuotteeksi, suunnittelin muutaman mallin kokeeksi nahkakenkämallistoni kylkeen
Näin on tehty kaikkialla maailmassa hengissä pysymisen edellytyksenä. Maista metsä. Olle T. Teos kertoo kattavasti kaikkien Suomen riistaeläinten metsästyksestä ja nostaa näkyvästi esille viime vuosien metsästyslainsäädännön uudistukset aina hanhenpyynnin rajoituksista biologisesti kestävään suden metsästykseen. Brydlingin siskokset varttuivat hirvien, porojen, villien marjojen ja kasvien sekä kalastuksen parissa. Hinta 29 € Eräkeittiö – hyvää ja helppoa luonnollisesti Carina ja Ulrika Brydling Lähiluontomme tarjoaa raaka-aineita, jotka ovat paitsi uskomattoman herkullisia myös terveellisiä ja ympäristöystävällisiä. Hinta 29 €. Suomalainen metsästys – linnuista suurriistaan Jere Malinen ja Veli-Matti Väänänen Suomalaiset ovat Euroopan innokkainta metsästyskansaa. Cellton Ruoanlaitto suolan, sokerin ja viinietikan avulla perustuu vanhoihin ohjeisiin ja perinteisiin. Celltonin kansainvälinen kokemus on muovannut hänen omintakeisen tyylinsä ja laajan näkemyksensä ruoanlaitosta ja keittiötaidoista. Teksteihin on tallennettu kirjoittajien poikavuosista asti virinnyt rakkaus metsästykseen, ja ne tuovat suomalaisen riistan kaikkien ulottuville. Tässä kirjassa he valmistavat ilmastoystävällistä ja kestävän kehityksen mukaista ruokaa ainutlaatuisin ohjein. Mutta nykyaikaisin välinein ei aina tarvitse seurata säilöntäohjeita pilkun tarkkaan vaan voi tehdä kuten parhaaksi näkee. Hinta 42 € Suolaa, sokeria ja viinietikkaa – säilömisen taito Olle T. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kirjan kuvat kertovat kiihkeistä metsästystilanteista ja hienoista tunnelmista. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Eräkeittiössä sisarukset Carina ja Ulrika Brydling näyttävät, kuinka helppoa on väsätä villi illallinen, jota koko perhe rakastaa
METSÄNOMISTAJA, MUISTA BIOLOGINEN KANTOKÄSITTELY PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ! www.rotstop.fi