Metsälehti 17/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 6/2 01 6 TE EM A : PU U KA U PP A Metsäteillä pulmia • Kylmä talvi avaisi energiapuusuman • Marjat jauhoksi PUUKAUPPA KAIKKI SUOMEN PUUNOSTAJAT PERINTÖMETSÄ NÄIN TEHDÄÄN PERUKIRJA SYYSISTUTUKSESTA 18 KYSYMYSTÄ Tavoitteena koivutukin kasvattaminen Paltamolla METSÄNOMISTAJA KIRJANPAINAJAT TORJUNNASTA HILLINTÄÄN Pioneerityötä 15. SYYSKUUTA • NUMERO 6/2016 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI 4469_.indd 1 8.9.2016 16.07
Varhaisperkaus tarkoittaa, että havupuutaimikosta poistetaan taimien kasvua haittaavat lehtipuut. Vielä ehdit tilata taimikonhoidon tälle syksylle. Taimikonharvennuksessa taimikosta poistetaan huonolaatuiset ja vähäarvoiset puut, jotta arvokkaimpien puiden kasvu jatkuu ripeänä. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Taimikonharvennuksen ansiosta ensiharvennushakkuun taloudellinen kannattavuus paranee merkittävästi. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi tai pyydä tarjous www.metsaforest.com 4470_.indd 2 8.9.2016 17.04. METSÄ GROUP. Voit maksaa työt vaikka puukaupasta ja metsänhoitotöistä kertyneillä bonuksilla. Hoitamalla metsääsi voit jopa kaksinkertaistaa metsätaloutesi kannattavuuden. Toimenpiteellä varmistat taimikkosi kasvun ja estät puustovauriot, joita muutoin syntyisi ylitiheässä metsässä
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT Joensuussa Pyhäselän rannassa, Botanian kasvitieteellisen puutarhan takana viihtyvät myös sienet. KUVA: JOHANNA KOKKOLA 4471_.indd 3 9.9.2016 18.47. syyskuuta 2016 . Kuvattu 8
14 Teiden kantavuus koetuksella 15 Järvi-Suomessa innokkaita perkaajia 16 MARKKINAT: Toiveissa taas kylmä talvi 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Velipojan pihakuuset samaan kauppaan 18 Tarjonta parani, kaupat vähenivät 21 VERKOSTA: Missä ovat naiset. 30 s. Sukupuuton partaalla käyneen valkoselkätikan pohjoismainen kanta on runsastunut. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI SA M I KA RP PI N EN JO RM A LU H TA NRO 6 15.9.2016 s. 4 MAKASIINI 6 • 2016 4472_.indd 4 9.9.2016 18.48. 62 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Suhteissa särö 6 METSÄNOMISTAJA: Lauri Kemppainen on metsän kasvatti 12 UUTISET: Metsätöiden kustannukset nousivat 13 METSÄTYYPPI: Mitä etua on marjojen jauhamisesta. Teema Puukauppa 20 Yhteistyössä parantamisen varaa 26 Hinta-aateli harvenee 28 Lue pienikin printti 30 Koko maan puunostajat 2016 38 RAHAPUU: Byrokratiatalkoot Oma metsä 40 METSÄNHOITO: 18 kysymystä syysistutuksesta 43 PIKATESTI: Kun visiiri ei riitä 44 LUONNONHOITOKOULU: Tiheiköstä suojaa 46 TUTKIMUS: Metsästäjiltä tonni varusteisiin Metsäkolmion hankintaesimies Timo Pasanen toivoo puun tarjonnan kasvavan syksyn mittaan
Jäsenet hyötyvät menestyvästä osuuskunnastaan, mutta on tärkeää, että puukaupassa heillä on tarvittaessa käytössään vankka edunvalvoja eli metsänhoitoyhdistys. Syitä yhteistyön säröihin löytyi monta alkaen kevään korjuukeleistä. 52 Kirjanpainajien mailla 58 Kesäkisan parhaat Luonnosta 62 LUHTA: Melkein pelastuneet 66 TAPION PÖYTÄ: Sushia suomalaisesta kalasta 68 LUKIJALTA: Väärät puut väärällä paikalla 70 MAKASIINIKRYPTO 72 PILKKEET: Maanalainen puu 74 TUOTE & TEKIJÄ: Uudet ideat haussa Kesäkisan parhaimmistoa oli tarina istutusurakasta. Suurin osa Metsäliiton jäsenistä kuuluu myös metsänhoitoyhdistykseen. Ero kevääseen 2013 on vielä isompi. Suurin syy lienee kuitenkin metsänhoitoyhdistyslain muutos, jonka ansiosta yhdistyksillä on mahdollisuus toimia entistä vapaammin puukaupassa. SUHTEISSA SÄRÖ 47 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Saanko luvan. Parhaista leimikoista maksetut kantohinnat ovat taas jääneet viimevuotista alemmalle tasolle. Kalenteri perustuu metsänhoitoyhdistyksille tekemäämme kyselyyn. Sekä metsänhoitoyhdistyksillä että Metsä Groupin emoyrityksellä Metsäliitto Osuuskunnalla on pitkä historia metsänomistajien kumppanina, ja komeat näytöt kyvystä palvella jäseniään myös tulevaisuudessa. 48 PERINTÖMETSÄ: Näin tehdään perukirja 50 KYSY POIS: Mitä hyötyä on säästöpuista. 62 s. Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tämän numeron kannen kuvasi Miska Puumala SA M I KA RP PI N EN SI LJ A VI SU RI s. Vajaa kolmannes toiminnanjohtajista arvioi, että yhteistyö sujuu, mutta reilulla kolmanneksella oli siitä huonoja kokemuksia. 58 JULKAISEMME taas Metsälehden perinteisen Ostajakalenterin, josta löytyvät kaikki Suomen puunostajat. Pyysimme metsänhoitoyhdistyksiä arvioimaan myös yhteistyötä eri ostajien kanssa. Kun käytännöt vakiintuvat ja puun kysyntä kasvaa, toimijoiden väliset suhteet toivottavasti asettuvat paremmin uomiinsa Metsänomistajille molemmat ovat tärkeitä. Kyselyn yllättävä tulos oli, että eniten kitkaa on ilmennyt yhdistysten ja Metsä Groupin väleissä. Samalla kertaa tiedustelimme yhdistyksiltä myös muuta mielenkiintoista puukaupasta, kuten toiminnanjohtajien tietoon tulleita tukkipuun hintahuippuja. Tulos on yllättävä, kun molemmat tahot ovat metsänomistajien omia organisaatioita. Kilpailun tulos selviää sivulta 58. 5 MAKASIINI 6 • 2016 4472_.indd 5 9.9.2016 18.48. Toimituksen raati valitsi niistä 12 parasta julkaistavaksi syksyn Metsälehti Makasiineissa. KIITOS kaikille teille, jotka osallistuitte kesäkilpailuun! Saimme paljon mukavia muistoja kesän kohokohdista. Kun silloin mäntytukin hintahuippu ylsi 67 euroon kuutiometriltä, nyt se jäi 60 euron tuntumaan
Nyt Kemppainen keskittyy metsänomistajana olemiseen. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT MISKA PUUMALA 6 MAKASIINI 6 • 2016 6 MAKASIINI 6 • 2016 4477_.indd 6 12.9.2016 13.30. METSÄNOMISTAJA METSÄN KASVATTI Lauri Kemppaisen työura kulki Kajaani Oy:n savotoilta UPM:n konttorille
Lauri Kemppainen aikoo näyttää, että koivut kasvavat tukkipuun mittoihin myös Kainuussa. 7 MAKASIINI 6 • 2016 4477_.indd 7 12.9.2016 13.30
”Olimme molemmat ensimmäistä kertaa savotalla, minä ja Loku. Paltamossa Kainuussa varttuneelle Kemppaiselle metsätyö oli itsestäänselvyys. On paljon mukavampi viedä hieman pienempi kuorma lanssiin kuin purkaa raskas kuorma tyhjäksi ylämäessä”, Kemppainen kertoo. Koin kuitenkin, että agrologit päätyvät turhan usein mukaan politiikkaan.” Kemppainen tosin päätyi itsekin mukaan politiikkaan ja toimi aikoinaan muun muassa Paltamon kunnanhallituksen puheenjohtajana. aimikot hoidetaan ajallaan, puut kerätään tarkasti metsästä ja työt lopetetaan vasta iltakuudelta. 30-vuotias koivikko on pystykarsittu noin viiden metrin korkeuteen. Kemppainen työskenteli Kajaani Oy:n savotoilla muutaman vuoden, kävi armeijan ja aloitti 1970-luvun alussa metsäteknikon opinnot Tuomarniemen metsäopistossa Ähtärissä Etelä-Pohjanmaalla. Se oli paras saamani johtamiskoulutus. Hän oli osallistunut suvun metsien hoitoon 12-vuotiaasta asti. Kemppaisen tehtävänä oli kerätä tuulenkaatojen latvakuidut ja viedä ne varastopaikalle. Kajaani Oy tarvitsi paperipuuta, kaikki suvun miehet olivat jollain tavalla kiinni metsässä ja ystävätkin lähtivät metsätöihin. Näillä isänsä ja setiensä neuvoilla varustettuna 14-vuotias Lauri Kemppainen ja nelivuotias Loku-hevonen lähtivät ensimmäiselle savotalleen vuonna 1964. Ja kun metsään mennään, siellä ei lerhata, vaan työt tehdään vauhdilla. Opin, että hevoselle ei kannata laittaa ylämäkeen liian raskasta kuormaa. ”Toinen vaihtoehto olisi ollut opiskella agrologiksi. Nyt edessä oli kuitenkin ensimmäinen kunnon savotta, myrskyn kaataman puuston korjuu metsäyhtiö Kajaani Oy:n mailla. Metsätyöt olivat Kemppaiselle tuttuja. Opiskeluiden jälkeen Kemppainen palasi Paltamoon ja sai metsätyönjohtajan pestin Kajaani Oy:stä. 8 MAKASIINI 6 • 2016 4477_.indd 8 12.9.2016 13.30
” Siitä alkoi 36 vuotta kestänyt työrupeama toimihenkilönä ensin Kajaani Oy:n, sitten Yhtyneiden Paperitehtaiden ja lopuksi UPM:n palveluksessa. Kuusta vierastettiin, sitä istutettiin korkeintaan pellolle.” Kemppainen pisti työaikoinaan esimiehensä kanssa pisteen alituiselle männynistutukselle. Mänty ei pärjää hienojakoisilla mailla, mutta moreenimailla se jo selviää, vaikka kasvupaikka olisi rehevämpikin.” Kemppainen oli ottanut tavoitteekseen lukea vähintään yhteenvedot kaikista silloisen Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemista tutkimuksista ja päätti tutkimustulosten rohkaisemana lopettaa Kajaanin seudulla myös aurauksen ja männyn luontaisen uudistamisen. Ollaan Kemppaisten sukutilan mailla. Yhtä tärkeää olisi huomioida maalaji. Syyskuun alkupäivien sateet virtaavat läheisessä purossa. Lisäksi metsäalalla työskentely on mahdollistanut uusien suuntausten kokeilun. ”Koin, etten ollut oikea henkilö tilojen myyntihommiin. Yhtyneet Paperitehtaat ja Kajaani Oy olivat fuusioituneet vuonna 1989, ja Kemppainen oli edennyt hallinnoimaan yhtiön metsävaratietoja ja Kainuussa sijaitsevia metsiä. ”Kajaani Oy:n aikaan koivu oli rikkaruoho. Sekä metsänomistajana että metsäammattilaisena olo on sujunut Kemppaisen mukaan hyvin. Kehityksen kärjessä Kemppainen työskenteli metsäteollisuuden palveluksessa vuoteen 2010, viimeiset vuodet metsäyhtiö UPM:n maankäyttöpäällikkönä. Auraus rikkoi hänen mielestään uudistusalan maaperää liikaa, joten se korvattiin mätästyksellä. Mielenkiinto metsäasioihin on säilynyt, kun metsää on omistanut itsekin. ”Yhtiössä oli kontortakokeilu, ja halusin itsekin kokeilla sitä. Olin aikoinani ostanut maita yhtiölle ja nyt niitä olisi pitänyt alkaa myydä.” Osa sukutilan vanhoista ladoista päätyi polttopuuksi ennen kuin Lauri Kemppainen keksi siirtää ne näytille pellonlaitaan. Tänne Lauri Kemppainen asettui perheineen vuonna 1980, jolloin tila metsineen ja peltoineen siirtyi hänen omistukseensa. Esimerkiksi 1970-luvulla Kemppainen istutti metsäänsä työnantajan innoittamana kontortamäntyä. Hän aikoo näyttää, että koivut kasvavat tukkipuun mittoihin myös Paltamon korkeudella. Koivutukkia Kainuusta Tuulenvire saa kellastuneet lehdet varisemaan koivujen latvuksista. Niitä uudistettiin vuosittain noin tuhat hehtaaria. Luontainen uudistaminen taas johti liian usein täydennysistutukseen, joten se korvattiin koneellisella kylvöllä. ”Metsänuudistamisen yhteydessä neuvotaan usein valitsemaan puulaji kasvupaikan mukaan. Kaikkialle istutettiin mäntyä, rehevillekin paikoille ja korkeille vaaroille. Puhtaat koivikot ovat Kainuussa harvinainen näky, mutta Kemppainen sanoo olevansa pioneeri. Kaikkialle istutettiin mäntyä, rehevillekin paikoille ja korkeille vaaroille. Kontortamännyt kasvavat kyllä hyvin, mutta eivät kestä tuulta ja kasvattavat liian rehevällä kasvupaikalla ranteenpaksuiset oksat.” Ainoa huono puoli metsäammattilaisena olemisessa oli, että yhtiön toimihenkilöt eivät vuoteen 1996 asti saaneet ostaa itselleen metsää kuin ”Kajaani Oy:n aikaan koivu oli rikkaruoho. Metsää tilaan kuuluu parisataa hehtaaria, peltoa kuutisenkymmentä hehtaaria. Kemppainen katsoi, että rehevät maat viljeltiin kuuselle ja että puulajivalinnassa huomioitiin maalaji. Kun Kajaanin paperitehdas vuonna 2008 suljettiin ja UPM alkoi myydä maitaan Pohjois-Suomessa, Kemppainen päätti, että ottaisi eläkepaketin heti, kun sitä hänelle tarjottaisiin. Vuonna 1986 istutettu koivikko on harvennettu kolmeen kertaan ja pystykarsittu reilun viiden metrin korkeuteen. Syyskuun alkupäivien sateet virtaavat purossa. 9 MAKASIINI 6 • 2016 4477_.indd 9 12.9.2016 13.30
Koivikon takana taas aukeaa satavuotias kuusikko, jonka Kemppaisen setä istutti pikkupoikana. Parinkymmenen aarin suuruinen lehtometsä on suojeltu, joten haavat saavat vanheta rauhassa. Puiden keskipituus on 24 metrin luokkaa ja puuston tilavuus noin 450 kuutiometriä hehtaarilla. Tarjousitilaus on määräaikainen. » 6?–?9 Mitä tapahtuu parhaan päässä. Myynnissä pe–ti • 92. Härkönen kertoo oppineensa pitämään metsätöistä, mutta toisin kuin Kemppaiselle, hänelle metsätöihin ryhtyminen ei ole ollut alusta asti selvää. Vuonna 2002 istutettu kuusikko kaipasi perkausta. vuosikerta 2016 • 3 € (sis. alv) • hevosurheilu.fi He vo ska rsin at toi mi tta a ww w. Teemakok onaisuuten a hevosen hyvinvoint i Aiheina gramaanit , hormonit ja kyyn purema » 10?–?14 Kriteriumk akkonen Lilin Jytky derbyvinkk inä Suoritusva rma ori on Killerillä loistoasete lmissa » 19, 20 Kengitys opitaan koulutukse lla ja kokemukse lla Uusi sukupolvi tarvitsee työmahdol lisuuksia » 2 Marjo Kujala ja Nazareno Espanjasta Ypäjälle SM-kisat saivat yllättävän osanottaja n » liite 6?–?7 Mika Forss on väsymättöm än analyyttine n ja matemaatt isesti lahjakas ohjastaja, joka lepertelee pimeässä. ”Jokunen sahapuu täältä on omaan käyttöön otettu, mutta muuten alue on saanut olla koskematon.” Metsä yhdistää Raivaussahaan Kemppainen tarttui viimeksi keväällä. Teemu Härkönen ja Lauri Kemppainen arvioivat koivikon kasvua. Kylämaiseman ehdoilla Kemppainen katselee istutuskoivikon runkoja mietteliäänä. Horsmaa, angervoa ja vadelmaa tuli rehevälle kasvupaikalle niin paljon, ettei riittänyt, vaikka ne poljettiin maahan useaan kertaan: koivujen rungot painuivat heinien alla mutkalle. Hän kertoo hoitavansa metsiään talousmielessä mutta kylämaiseman huomioiden. ”Lopulta laitoin taimien latvoihin punaiset kuitunauhat, jotta löytäisin ne heinikosta. 10 MAKASIINI 6 • 2016 4477_.indd 10 12.9.2016 13.30. konhoidosta huolehtiminen on aina ollut hänelle kunnia-asia, mutta tässä koivikossa heinikko oli viedä voiton. A n u Le pp ä n en w w w . Myynnissä ke–la • 92. V KO 34 27 46 13 -1 63 3 66 Pe 19.?8. vuosikerta 2016 • 3 € (sis. BO RJ ES KO T IM A K I .F I tsekkaa syksyn varusteuu tuudet! Hevosurhei lu . ”Täällä heinääminen onnistui jo paremmin”, Kemppainen sanoo haavikon vaihtuessa jälleen koivikoksi. *64148 82746 132*#3 1603 3 PA L. 87 € omalta suvulta. Metsänuudistaminen maksaa herkästi tuhat euroa hehtaarilta, joten taimikon varhaishoitoon kannattaa satsata.” Hän harppaa puron yli ja suuntaa kohti kallioisen kumpareen päällä kasvavaa haavikkoa. 020 760 5300 www.hevosurheilu.fi/hutilaus tilaukset@hevosurheilu.fi Nimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Sähköposti Vastaanottaja maksaa postimaksun Hevosurheilu Tunnus 5003409 00003 VASTAUSLÄHETYS KIRJE Kyllä kiitos, tilaan: Hevosurheilu kesto 125 € Hevosurheilu 6 kk 70 € ovh. Sen jälkeen olen tehnyt niin ennen istutusta kaikissa koivuntaimikoissa. Aiemmin Kemppainen teki ensiharvennuksetkin pääosin itse, mutta loukkasi muutama vuosi sitten jalkansa niin, että moottorisahatyöt ovat saaneet odottaa. V KO 35 27 46 05 -1 63 4 67 Ke 24.?8. Heinikon melkein valtaamaa koivikkoa on jo vuosia vuokrattu laitumeksi. Sillä välin metsätöissä on auttanut Kajaanissa perheineen asuva vävy Teemu Härkönen, joka itsekin osti sukutilansa metsät muutama vuosi sitten. Taimi”Metsänuudistaminen maksaa herkästi tuhat euroa hehtaarilta, joten taimikon varhaishoitoon kannattaa satsata.” Lauri Kemppainen omistaa viisi moottorisahaa, joista kolme on toimintakunnossa, ja kaksi raivaussahaa. Tarjous voimassa 15.10.2016 asti. me riv irt a.fi 70 € 6 kk Lehdet kotiin kannettuna kestotilauksena tai määräaikaisena syksyiseen tarjoushintaan! Tutustu myös Tuotekauppamme tarjontaan osoitteessa hevosurheilu.fi/kauppa Kestotilaus jatkuu 12 kk:n laskutusväleissä, kunnes se irtisanotaan. alv) • hevosurhe ilu.fi Hevosurheilun H a n n el e la m u su o Hevosurheilu . puh. Ensimmäisille metsätilakaupoille Kemppainen pääsikin vasta muutama vuosi sitten. Suomenhevosten Derby päättyi Äänestäjän voittoon Evartti ja Lilin Jytky täydensivät Keski-Suomen menestyksen » 11 Saxoi haastaa Kriteriumin kärkinimet tosissaan Selväpiirteinen Toto65-kierros tarjoaa monta varmaa » 17 Vaellus palaa radoille Rovaniemen T76-raveissa Takana toimelias kesä siitosoriina » 8–9, 21–23 Maksamattomista laskuista uusi seuraamus Hevonen voi joutua kilpailukieltoon » 2 Derbykarsintojen kovanaama elian Web ärsyttää kilpakumppaneitaan » 6?–7 Syntynyt juoksemaan *64148 82746 057*#6 1603 4 PA L
vuosikerta 2016 • 3 € (sis. ”Metsänhoitotöitä oli paljon rästissä, joten kahden ensimmäisen vuoden ajan teetin töitä ammattilaisilla. Nyt olen saanut hoitotyöt pyörimään omin voimin. 87 € ”Kävin pikkupoikana ukin matkassa metsätöissä ja poljin heinää pellolle istutettujen koivuntaimien ympäriltä. puh. ”Täytyy kysyä Laurilta neuvoa. A n u Le pp ä n en w w w . Kemppainen eteni maankäyttöpäälliköksi, Moilanen, Kaartinen ja Kärnä huippumetsureiksi. Tarjousitilaus on määräaikainen. Teemakok onaisuuten a hevosen hyvinvoint i Aiheina gramaanit , hormonit ja kyyn purema » 10?–?14 Kriteriumk akkonen Lilin Jytky derbyvinkk inä Suoritusva rma ori on Killerillä loistoasete lmissa » 19, 20 Kengitys opitaan koulutukse lla ja kokemukse lla Uusi sukupolvi tarvitsee työmahdol lisuuksia » 2 Marjo Kujala ja Nazareno Espanjasta Ypäjälle SM-kisat saivat yllättävän osanottaja n » liite 6?–?7 Mika Forss on väsymättöm än analyyttine n ja matemaatt isesti lahjakas ohjastaja, joka lepertelee pimeässä. 4477_.indd 11 12.9.2016 13.30. Suomenhevosten Derby päättyi Äänestäjän voittoon Evartti ja Lilin Jytky täydensivät Keski-Suomen menestyksen » 11 Saxoi haastaa Kriteriumin kärkinimet tosissaan Selväpiirteinen Toto65-kierros tarjoaa monta varmaa » 17 Vaellus palaa radoille Rovaniemen T76-raveissa Takana toimelias kesä siitosoriina » 8–9, 21–23 Maksamattomista laskuista uusi seuraamus Hevonen voi joutua kilpailukieltoon » 2 Derbykarsintojen kovanaama elian Web ärsyttää kilpakumppaneitaan » 6?–7 Syntynyt juoksemaan *64148 82746 057*#6 1603 4 PA L. alv) • hevosurhe ilu.fi Hevosurheilun H a n n el e la m u su o Hevosurheilu . Siinä hän sanoo tarvitsevansa kuitenkin apua. me riv irt a.fi 70 € 6 kk Lehdet kotiin kannettuna kestotilauksena tai määräaikaisena syksyiseen tarjoushintaan! Tutustu myös Tuotekauppamme tarjontaan osoitteessa hevosurheilu.fi/kauppa Kestotilaus jatkuu 12 kk:n laskutusväleissä, kunnes se irtisanotaan. Myynnissä ke–la • 92. V KO 34 27 46 13 -1 63 3 66 Pe 19.?8. Hän tuntee metsien arvon.” Saman kylän pojat Lauri Kemppainen, Martti Moilanen, Ilpo Kaartinen ja Pauli Kärnä aloittivat työuransa Kajaani Oy:n palveluksessa samoihin aikoihin. V KO 35 27 46 05 -1 63 4 67 Ke 24.?8. Myynnissä pe–ti • 92. 020 760 5300 www.hevosurheilu.fi/hutilaus tilaukset@hevosurheilu.fi Nimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Sähköposti Vastaanottaja maksaa postimaksun Hevosurheilu Tunnus 5003409 00003 VASTAUSLÄHETYS KIRJE Kyllä kiitos, tilaan: Hevosurheilu kesto 125 € Hevosurheilu 6 kk 70 € ovh. Teemu Härkönen ja Lauri Kemppainen arvioivat koivikon kasvua. Raivaussahaa kokeilin 15-vuotiaana, mutta silloin ei vielä tuntunut, että tämä homma olisi minulle”, Härkönen kertoo. vuosikerta 2016 • 3 € (sis. *64148 82746 132*#3 1603 3 PA L. Sen jälkeen kiinnostus metsäasioihin on vain kasvanut. alv) • hevosurheilu.fi He vo ska rsin at toi mi tta a ww w. Teen metsätöitä huhtikuun lopusta heinäkuulle. Siinä ajassa ehtii hoitaa kymmeniä hehtaareja.” Nyt Härköstä kiinnostaisi jo lisähehtaarien hankkiminen. » 6?–?9 Mitä tapahtuu parhaan päässä. Hän oli kuitenkin sisaruksistaan eniten kiinnostunut metsäasioista, joten noin 500 hehtaarin metsäpalsta päätyi hänelle. BO RJ ES KO T IM A K I .F I tsekkaa syksyn varusteuu tuudet! Hevosurhei lu . Tarjous voimassa 15.10.2016 asti
Mukana ei ole enää arviota metsänomistajien täysin itsenäisesti tekemistä hoitotöistä. VA LT TE RI SK YT TÄ M IK KO RI IK IL Ä M IK KO RI IK IL Ä 12 MAKASIINI 6 • 2016 12 MAKASIINI 6 • 2016 4474_.indd 12 12.9.2016 13.29. VALTTERI SKYTTÄ MAANMUOKKAUKSEN, istutuksen ja taimikonhoitotöiden hehtaarikohtaiset hinnat ovat kallistuneet Suomen yksityismetsissä koko 2010-luvun ajan. Yksi tekijä voi olla työvoiman parempi saatavuus pohjoisen perinteisissä metsämaakunnissa. ”Itä-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla ei ole raskaille kaivureille niin paljon kilpailevaa käyttöä kuin etelässä. muokkauksen) 876 e/ha Taimikon varhaisperkaus (käsin) 356 e/ha (koneella) 655 e/ha Metsänhoitotöiden keskimääräisiä hintoja yksityismetsissä (ennakkotieto) vuonna 2015. ”Raivattavien puiden kantoläpimitta on suuri ja kaataminen kestää. Konetyöstä lääke. Käsintehdyssä istutusja raivaustyössä hintaeron syy ei ole yksiselitteinen. Hoitotyöt taas näkyvät myöhemmin siinä, miten puuta saadaan metsistä liikkeelle”, sanoo varttunut tutkija Ville Kankaanhuhta Lukesta. Nousuun ei ole varaa myöskään puun käyttöä lisäävien tehdasinvestointien näkökulmasta. Istutus (käsin) 569 e/ha (koneella, sis. Hoitotöiden tilastoinnissa erotellaan nyt ensimmäistä kertaa käsityö ja koneella tehty työ. Mistä sitten apu kustannusAJASSA Kylvö (koneella) 198 e/ha Mätästys 388 e/ha Kustannusten nousu ei taitu Metsänhoitotöiden hintojen nousu uhkaa jatkuessaan metsätalouden kannattavuutta ja kasvavan teollisuuden puun saantia. Metsänhoitotöiden kustannusten nousu heikentää metsätalouden kannattavuutta. Kalustoa riittää metsätöihin”, Kankaanhuhta sanoo. Töiden hinnoissa on myös alueellisia eroja. Lisäksi sahattavia puita on paljon”, Kankaanhuhta kertoo. Viime vuosikaan ei näytä tuoneen käännettä parempaan, joskin tilastointimuutos heikentää Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaiseman kustannustilaston vertailukelpoisuutta. Luvussa ei ole huomioita rahanarvon muutosta. Etenkin myöhemmät taimikonhoitotyöt ovat keskimäärin niin työläitä, että rahaa vain yksinkertaisesti kuluu. Esimerkiksi mätästyksen ja nuoren metsän kunnostuksen keskimääräiset hehtaarihinnat ovat nousseet viidessä vuodessa noin 70 eurolla. ”Kustannukset vaikuttavat suoraan siihen, miten ja kuinka paljon metsänhoitotöitä tehdään. Metsätöiden hinnat halpenevat, kun siirrytään etelästä kohti Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta. Taimikoihin liian myöhään Taimikoiden raivauksissa kustannuksia nostaa se, että hoitotöitä tehdään liian myöhään
”Parhaassa tapauksessa konekitkentä takaa sen, ettei taimikkoa tarvitse perata toista kertaa. Lisäksi hehtaarikustannuksia alentavat jatkuvatoimiset laikkumätästäjät ovat yleistyneet maanmuokkauksissa”, Kankaanhuhta kertoo. Keskimääräisten hintojen perusteella taimikon konekitkentä maksoi viime vuonna yksityismetsissä 655 euroa hehtaarilla, taimikon varhaishoito ja varsinainen taimikon harvennus käsin yhteensä 791 euroa hehtaarilta. Nuorempikin metsänomistajapolvi säästää silti helpoiten kustannuksissa tekemällä itse istutusta, taimikon varhaishoitoa ja ennakkoraivausta. Etenkin mustikan keruussa tarvitaan laaja poimijaverkosto, sanoo marjajauheita jalostava Kari Koljonen. Heinäkuun alkupuolelta lähtien on kolme viikkoa aikaa kerätä mustikat. Kunnon varhaisperkaus pienentää myöhemmän raivaustyön hintaa. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ Kari Koljosen mukaan marjajauheista on hyötyä esimerkiksi leivonnassa. Yksityismetsien hoitotöiden kustannukset 2015, miljoonaa euroa Lähde: Luken ennakkotilasto Maanmuokkaus Taimikonhoito ja nuorten metsien kunnostus Istutukset ja kylvö 26 36 52 Tämän päälle kului vielä hakkuiden ennakkoraivauksiin yli 14 miljoonaa euroa. Poimijoita tarvittaisiin lisää. Samalla maataloustuotanto muuttuu yhä laajamittaisemmaksi toiminnaksi niin, että maanviljelijä-metsänomistajilla ei ole aikaa tehdä metsänhoitotöitä entiseen malliin”, Kankaanhuhta arvioi. ”Työteliäs metsänomistajaikäluokka on siirtymässä vaiheeseen, jossa heidän työpanoksensa metsissä vähenee vääjäämättä. Kuivatuissa marjoissa kilpailijoita ovat muun muassa goji, viljelty karpalo, pensasmustikka sekä muut superfoodiksi luokiteltavat tuotteet. Kuivaamme marjat matalassa noin 40 asteen lämpötilassa. Tavoitteenamme on tänä vuonna hankkia yhteensä miljoona kiloa suomalaista mustikkaa ja puolukkaa. Miksi: Marjajalosteille on kysyntää etenkin Aasiassa. Jauhe sopii hyvin myös leivontaan, jos ei halua tuoreiden marjojen mukanaan tuomaa mehua taikinan joukkoon. 3 Mihin suomalaista marjajauhetta viedään. JO H A N N A KO KK O LA 13 MAKASIINI 6 • 2016 13 MAKASIINI 6 • 2016 4474_.indd 13 12.9.2016 13.29. Kotimaassa jauheita ostavat etenkin kaupunkilaiset, joilla ei välttämättä ole mahdollisuutta säilöä omia marjoja. ”Koneistutuksia pystytään vielä parantamaan kehittämällä kuljettajaa avustavaa teknologiaa.” Tehostamisen paikka on selkeä. Mustikkaakin oli, mutta siinä ongelmana on keräysaika. Mitä: Yhtiö tekee kuivatuista marjoista marjajauheita, pääainesosina kotimainen mustikka ja puolukka. Puolukkasadosta näyttää tulevan runsas. Kuivaus tuo myös useamman vuoden säilyvyyden, mikä on tärkeää vientituotteissa. Kuka: Kari Koljonen on marjajauheisiin erikoistuneen Nordic Vitalityn toimitusjohtaja. ”Metsäkylvöistä jo valtaosa tehdään koneellisesti. Jauhetut marjat maistuvat hyvälle, ja jauhetta on helppoa käyttää esimerkiksi jugurtin, puuron tai pirtelön seassa. 2 Mikä etua on marjojen kuivaamisesta ja jauhamisesta. Kaikista istutuksista koneilla on tehty viime vuosina 2–3 prosenttia. Varhaisperkaus hyödyttää Taimikonhoidossa ensitoiveet on asetettu konekitkentään. Mitä etua on marjojen jauhamisesta. Aasia ja Keski-Eurooppa ovat päävientisuunnat. Kustannuksia voitaisiin laskea myös tehostamalla hoitotöitä koneiden avulla. Marjan kuoressa ja siemenissä olevat ravintoaineet säilyvät näin hyvin. ”Koneyrittäjien näkökulmasta koneellinen kitkentätyö voisi olla houkuttelevaa, koska se tapahtuu pääosin kesällä, jolloin osalle koneketjusta ei ole muuta käyttöä. Kuskeille riittäisi töitä myös hiljaisena aikana.” Taimikonhoidossa kustannukset voivat kääntyä laskuun, koska taimikon varhaishoitoon kannustetaan nyt omana hoitotyönään. Metsätyyppi nousun pysäyttämiseen. Myös koneistutus alkaa olla kustannustensa ja laatunsa puolesta kilpailukykyistä erilliseen maanmuokkaukseen ja käsinistutukseen verrattuna. Kitkennän kustannusta pitää siis verrata kahteen taimikonhoitokertaan”, Kankaanhuhta sanoo. Käsin tehtyä hoitotyötä tarvitaan yhä, mutta metsänomistajien omatoimiseen työhön liittyy kysymyksiä. Metsänhoitotöihin saatava kemeratuki on lieventänyt nousun tuomaa haittaa, mutta tukijärjestelmä on tällä hetkellä ongelmissa. 4 Mitkä ovat suomalaisten metsämarjajauheiden pahimmat kilpailijat. 1 Miltä metsämarjavuosi näyttää marjajalostajan kannalta. Yksi kone hoitaa kaiken sen sijaan, että hakkuuaukko muokataan erikseen koneella, taimet toimitetaan paikalle ja sitten saapuvat vielä istuttajat
Hiilikuituja hyödynnetään vahvoissa ja keveissä komposiittimateriaaleissa, joita käytetään lentokoneissa ja avaruusaluksissa. Lakiesitys on tarkoitus saada valmiiksi syyskuun aikana, jonka jälkeen hallitus vie asian eduskunnan päätettäväksi. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen korjuupäällikkö Eero Poikosen mukaan Keski-Suomessa puunkorjuu on sujunut kohtalaisen hyvin sateista huolimatta. Autoteollisuus haluaisi tehdä kevyempiä ja vähemmän polttoainetta kuluttavia autoja, mutta perinteiset hiilikuidut ovat niihin liian kalliita. ”Etenkin mäntytukit sinistyvät nopeasti. Syyskuun alun kaivattu poutaisempi jakso on helpottanut tilannetta hieman. Korjuun kustannukset kasvavat väistämättä, kun teille joudutaan ajamaan mursketta ja niitä lanataan tavallista useammin.” Korkea ilmankosteus vaikuttaa myös tukkien säilyvyyteen. Keski-Pohjanmaalla märkyys on vaikeuttanut etenkin puunkuljetuksia metsäautoteiltä, mutta myös korjuuta. Olisiko korkea pohjaveden pinta osaltaan pehmittänyt teitä.” Jos on metsäteillä pehmeää, ovat pikiteillä asiat menneet tänä kesänä parempaan suuntaan Äänekosken biotuotetehdashankkeen siivittäminä. Puiselle hiilikuidulle miljoonarahoitus Nykyistä halvempaa hiilikuitua puusta tekevä Aalto-yliopiston tutkija Michael Hummel on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta noin 1,5 miljoonan euron rahoituksen. Metsäautoteiden kantavuuden suhteen on sen sijaan ollut meilläkin ongelmia.” Syksyn märkyyteen on osattu yhdistyksessä kuitenkin varauKantavuus koetuksella Alkusyksyn sateet ovat pehmentäneet metsäautoteitä ja vaikeuttaneet puunkorjuuta. 14 MAKASIINI 6 • 2016 14 MAKASIINI 6 • 2016 4475_.indd 14 9.9.2016 18.44. ”Meiltä on kaatunut useampia peräkärryjä, kun tien runko on jostain syystä pettänyt. Lyhyesti M IK KO RA SK IN EN / A A LT O -Y LI O PI ST O TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN PUUNKORJAAJIEN syyskausi käynnistyi vetisissä merkeissä, sillä elokuu oli huomattavasti tavanomaista sateisempi. Lakimuutoksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta. Esimerkiksi Seinäjoella satoi elokuussa 176 millimetriä, lähes kolme kertaa keskimääräistä enemmän. ”Yleensä kuljetusvaikeuksia on ollut loka-marraskuussa. ”Pohjoisessa Keski-Suomessa monet puunkuljetusten kannalta olennaiset tieosuudet ovat saaneet lopultakin kauan kaivatun uuden pinnoitteen”, Villman kertoo. Alle kahden viikon ikäisistä tukeista on saattanut löytyä sahalla sinistymiä.” Uutta päällystettä Viitasaarelaisen kuljetusyrittäjä Kimmo Villmanin mukaan tänä syksynä on koettu yllättäviä metsäautoteiden pettämisiä. Lahjavähennyksen raja putosi riihessä Hallitus päätti budjettiriihessään asettaa metsälahjavähennyksen alarajan 30 000 euroon. Poikkeuksellista on, että märkä jakso alkoi nyt tavallista aiemmin. Puuta pyritään katkomaan sellaisten teiden varteen, joilta se saadaan varmasti pois. Saarijärveläisen Forest-Linna Oy:n tela-alustainen ajokone ajoi elokuussa puita tien varteen harvennusleimikolla Konnevedellä. ”Noin kolme neljännestä konekalustostamme on töissä normaalisti. AJASSA tua. ”Muutamilta varastopaikoilta ajo on aloitettu puutavara-autoilla, mutta lopulta puut on jouduttu siirtämään ajokoneella kantavamman tien varteen. Valtiovarainministeriön alkuperäisessä esityksessä raja-arvo oli 40 000 euroa, mikä olisi sulkenut pois suurimman osan metsänomistajista uuden veroedun piiristä. Useissa kesäleimikoissa korjuu on jouduttu jättämään kesken märkyyden vuoksi”, kuvailee koneyrittäjä Marko Uusitalo Kannuksesta
Todellinen Järvi-Suomessa innokkaita perkaajia Maksetut varhaishoitotuet 1.1.2016–30.8.2016, yhteensä 14700 hehtaaria Lappi 213 Satakunta 269 VarsinaisSuomi 300 Uusimaa 490 Kymenlaakso 489 Häme 345 Pirkanmaa 706 PäijätHäme 630 Etelä-Savo 1924 Etelä-Karjala 517 PohjoisSavo 1625 PohjoisKarjala 1361 Kainuu 764 PohjoisPohjanmaa 1161 KeskiSuomi 2162 KeskiPohjanmaa 300 EteläPohjanmaa 1029 Pohjanmaa 397 Lähde: Metsäkeskus Uusi kemeratuki on kannustanut raivaamaan taimikoita ajoissa. KI M M O BR A N D T 1075 Tutkijat löysivät elokuussa Kreikasta 1075-vuotiaan bosnianmännyn (Pinus heldreichii), joka lienee Euroopan vanhin elävä puu. Voimala otetaan käyttöön vuonna 2020. Tästä seuraa, että suunnilleen samansuuruinen ala taimikoita kasvaa vuosittain varhaishoitovaiheeseen. Taimikon varhaishoidossa havupuutaimien ympäriltä raivataan pois lehtipuutaimet. 15 MAKASIINI 6 • 2016 15 MAKASIINI 6 • 2016 4475_.indd 15 9.9.2016 18.44. Metsäkeskuksen tilastoissa näkyvät vain tukea saaneet perkauskohteet. Eniten kirimistä raivaustyössä on Lounais-Suomessa ja osin pohjoisessa. ”Jokaisen pitää tietenkin tehdä töitä saadakseen puuta, mutta sen hankkiminen ei ole yhteiskunnan tehtävä.” Metsähallituksen pääjohtajana elokuun loppuun saakka toiminut Esa Härmälä Maaseudun Tulevaisuudessa 5.9. Metsästys alkaa muualla kuin Lapissa lokakuun toisena lauantaina, kun nykyisin metsälle pääsee syyskuun viimeisenä lauantaina. Tukea saaneita perkaushehtaareita on kertynyt tänä vuonna paikoin runsaasti. varhaisperkausala on vielä suurempi, sillä metsänomistajat tekevät helppoja varhaishoitokohteita myös omatoimisesti ilman tukea. Sanottua VALTTERI SKYTTÄ TAIMIKON varhaishoito eli käytännössä varhaisperkaus on ollut reilun vuoden ajan oma erillinen kemeratukikohteensa. Sijoitusyhtiö nappasi Otson Suomen metsäkeskus myy Otso-metsäpalveluiden liiketoiminnan suomalaiselle sijoitusyhtiölle Helmet Busines Mentorsille sekä Otson toimivalle johdolle. Suomen vuosittainen metsänviljelyala pyöri 100 000 hehtaarin tietämissä. ”Voidaan hengähtää vähän, mutta ei pidä luulla, että rakennemuutos olisi ohi.” Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala arvioi metsäteollisuutta Kauppalehdessä 5.9. Hirven ajo ja koiran käyttö metsästyksessä ei ole vielä silloin sallittua. Uusi yhtiö aloittaa toimintansa lokakuun alussa. Metsäkeskuksen Remes uskoo, että kemeran hakusulusta huolimatta taimikonhoitotöissä eli varhaishoidossa ja taimikon harvennuksessa päästään tänä vuonna runsaisiin hehtaarimääriin. Middlesborough’n lähelle rakennettava laitos maksaa noin 780 miljoonaa euroa. ”Tukiuudistus oli ehdottomasti hyvä, sillä edellinen kemeralaki kannusti raivaamaan taimikoita liian myöhään”, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta. Britanniaan nousee jättibiovoimalaitos Suomen valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera rahoittaa noin 120 miljoonalla eurolla Britanniaan nousevaa maailman suurinta pelkkää biomassaa käyttävää voimalaitosta. Tavoitteena on vähentää häiriöitä hirven kiima-aikana. Hirvimetsälle pääsy siirtyy Hirvenmetsästys siirtyy ensi vuonna myöhäisemmäksi. Metsäkeskuksesta irrotettua liiketoimintayksikkö Otsoa oli yritetty yhtiöittää jo pitkään. Polttoaineenaan 300 megawatin voimalaitos käyttää pelkästään puupellettejä ja puuhaketta, jotka hankitaan FSC-sertifioiduilta metsäalueilta. ”Jos tykkää mieluummin siemailla lattea sisätiloissa kaupungin keskustassa, kannattaa konkreettinen metsän omistaminen unohtaa .” Sijoittaja Tomi Salo Arvopaperin elokuun numerossa. Varhaishoitoa on tehty tukihehtaarien perusteella eniten ItäKeskija Pohjois-Suomessa, tosin näillä alueilla myös perkausta vaativat pinta-alat ovat suuria. Myös taimitarhoille ja metsille etsitään ostajaa. Hirven vahtimismetsästys pelloilta on kuitenkin luvallista syyskuun alussa muualla kuin Lapin maakunnassa. Otson työntekijät siirtyvät uuden omistajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä
Uudistushakkuu 55,23 . 48,86 . 47,76 . 14,05 . 15,18 . Hakevarastot ovat täysiä, ja tänä vuonna metsäenergiamarkkinoille on lisäksi tarjolla runsaasti sahojen sivutuotteita eli kuorta ja sahanpurua. 10,92 . Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan energiapuuta ostettiin alkuvuonna vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna samaan aikaan. 14,76 . Ainoa välitön helpotus riippuu – jälleen kerran – sääoloista. 44,3 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,43 . 18,37 . 15,66 . 17,51 . Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa on supistunut kolmen vuoden takaisesta 8 miljoonan kuution huippulukemasta. 16,5 . 11,95 . 18,65 . 18,22 . Ensiharvennus 38,42 . 16,77 . 35,98 . 12,37 . Vaatii kylmää talvea, että tämän hetken ylitarjontatilanne tasapainottuu”, sanoo Vapon energiapuujohtaja Mikko Höykinpuro. Harvennushakkuu 48,88 . 14,88 . 18,18 . 15,18 . 54,02 . 42,92 . 56,66 . 16,2 . 14,61 . 41,36 . TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA HARRI NURMINEN ENERGIAPUUN ylitarjontatilanteelle ei näy selvää helpotusta lähitulevaisuudessa. 42,92 . *30,41 14,91 . nousussa . Ensiharvennus 41,84 . 17,02 . Uudistushakkuu 56,82 . Keväällä alkanut kemeran hakusulku näkyy nuorten metsien kunnostuksissa ja sitä myötä energiaksi korjattavan rankapuun määrissä”, sanoo L&T Biowatin Etelä-Suomen liiketoimintajohtaja Tomi Vartiamäki. ”Jo itsessään vaikean markkinatilanteen lisäksi energiapuuta rasittaa edelleen heilahteleva tukipolitiikka. 47,01 . 36,23 . Harvennushakkuu 45,52 . . Ensiharvennus *11,98 *11,93 AJASSA Puumarkkinat Toiveissa taas kylmä talvi Sahanpuru ja kuori kasvattavat tällä hetkellä metsäenergian ylitarjontaa. Uudistushakkuu 54,88 . 14,45 . 16,83 . 56,09 . Taustalla on monen tekijän summa. 36,92 . Eniten poltettavaksi on hankittu hakkuutähteitä, aiemmin kysytyin energiapuun muoto on ollut karsittu ranka. 16,91 . laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,07 . 40,69 . 17,48 . 15,51 . 56,07 . 10,69 . Ensiharvennus 12,12 . 15,06 . Lounaassa pirteintä Lämpöja voimalaitoksissa käytettiin viime vuonna metsähaketta 7,3 miljoonaa kuutiometriä. Harvennushakkuu 46,6 . 11,21 . 17,79 . 44,53 . 10,67 . 16,77 . Peräkkäiset lauhat talvet ovat vähentäneet hakkeen tarvetta lämmöntuotannossa, mutta eni16 MAKASIINI 6 • 2016 16 MAKASIINI 6 • 2016 4476_.indd 16 9.9.2016 18.49. 37,82 . 41,74 . 15,56 . 15,11 . *37,53 *33,87 11,31 . ”Tällä kehityksellä vuoden 2020 tavoitteeseen ei tulla pääsemään”, kertoo Luken tutkija Perttu Anttila. 15,31 . *39,82 *33,54 11,51 . 15,53 . 14,46 . 56,98 . 15,48 . Harvennushakkuu 48,29 . ”Markkinat ovat yltäkylläiset. 17,26 . Uudistushakkuu 56,1 . 54,8 . 57,52 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,04 . L&T Biowatti korjasi syyskuun alussa energiapuuta kaivinkoneeseen liitettävällä giljotiinikouralla Hattulassa. 55,15 . Raakapuun kantohinnat viikolla 35 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,63 . 16,49 . Kansallisen energiaja ilmastostrategian käyttötavoite vuodelle 2020 on 13,5 miljoonaa kuutiota haketta. 35,61
Metsähaketta polttamalla ei ole ollut kannattavaa tuottaa lauhdesähköä. *16,21 Harvennushakkuu 43 . Suomessa on maakuntia, joissa paikalliset pienet lämpövoimalat auttavat energiapuun poltossa. 15,54 . 40,72 14,94 . 13,32 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 50,69 . Harvennushakkuu 44,94 . 42,09 . 15,44 . Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 34,49 . 15,47 . 16,17 . Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,13 . POHJOISPOHJALAINEN metsänomistaja tarvitsi rahaa terveydenhoitomenoihinsa. 15,41 . 45,18 . Myös kilpaileva polttoaine kivihiili on ollut halpaa. 14,58 . 17,15 . 40,07 . 11,25 . 9,75 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 47,14 . Uudistushakkuu 54,51 . 11,76 . 30 m3 20 € Mäntykuitu 70 m3 15 € Yhteensä 130 m3 Kauppa yhteensä 550 m3 17 500 € 17 MAKASIINI 6 • 2016 17 MAKASIINI 6 • 2016 4476_.indd 17 9.9.2016 18.49. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. *39,93 13,39 . *11,85 Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2015 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 300 000 600 000 900 000 120 0000 150 0000 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 47,43 . 16,67 . 56,14 . Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 17,9 16,42 . 17,49 . Avohakkuuleimikko korjataan syksyn aikana ja harvennus ensi talvena, jos kelit suinkin sallivat. Uudistushakkuu 52,17 . Kauppa sai loppusilauksensa, kun ostaja lupasi samaan kauppaan korjata muutaman kuusenrönttösen myyjän velipojan omakotitalon tontilta. Niinpä hän otti yhteyttä Stora Enson tuttuun ostomieheen, jonka kanssa hän sopimusasiakkaana oli tottunut puukauppa-asiat hoitamaan. 17,17 . Myytäväksi oli tarjolla vajaa kaksi hehtaaria kesäkelillä korjattavaa avohakkuuta ja hieman enemmän hyväpuista, mutta talvikorjuuseen menevää harvennusmännikköä. Ensiharvennus *40,33 *40,8 12,2 . 42,97 . Jos poliittisia tavoitteita on uskominen, Etelä-Suomen rannikon suurissa hiilivoimaloissa on myös mietittävä korvaavaa energialähdettä kivihiilelle. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Hintatakuuta ei syyskuun alussa solmitulle kaupalle ollut tarjolla. Tiedot kerätään viikoittain. 42,47 17,4 . 15 . Ensiharvennus 11,05 . Ensiharvennus 11,24 10,58 . Naantalissa osa uudesta polttolaitoksesta on jo harjakorkeudessa, ja Lahti Energia ilmoitti vastikään korvaavansa yhden kivihiililaitoksen metsähaketta käyttävällä voimalalla. ten hakkeen kysyntään on vaikuttanut sähkön alhainen hinta. 53,21 . 44,71 . 54,16 . *14,51 Uudistushakkuu 48,74 . 12,16 . 14,62 . 51,86 . Kaupassa sovittu kahden vuoden korjuuaika tuo pelivaraa hakkuun ajoittamiseen. 11,46 . Leimaussuunnitelman mukaan puuta olisi kertymässä 550 kuutiometriä. Harvennushakkuu 44,58 . 15,5 14,6 . Harvennushakkuu 46,9 . ”Rannikon isoissa voimaloissa määrät ovat niin suuria, että jos niiden polttoaineesta vaikka 10 prosenttia korvattaisiin metsähakkeella, se olisi jo merkittävä lisäys hakkeen käyttöön”, Höykinpuro toteaa. 55,15 . 18,51 . 14,65 . 12,53 . Kaupan loppusummaksi arvioitiin noin 17 500 euroa Kaupat tehtiin, kuten monta kertaa ennenkin. Lisäystä tulevaisuudessa Vaikka energiapuun kysyntä näyttää lyhyellä tähtäimellä tukkoiselta, pitemmällä aikavälillä on valopilkkuja. 35,66 . Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Osana ennakkomaksua myyjä sai edellisestä puukaupasta kertyneen reiluin 500 euron bonuksen sekä noin neljänneksen tämänkertaisen puukaupan arvosta. 17,15 . 17,49 . Velipojan pihakuuset samaan kauppaan Sopimusleimikko Pohjanmaalta Avohakkuu (kesäkorjuu) Puutavaralaji määrä hinta Mäntytukki 20 m3 53 € Mäntykuitu 10 m3 19 € Kuusitukki 230 m3 52 € Kuusikuitu 60 m3 19€ Yhteensä 320 m3 Harvennus (talvikorjuu) Mäntytukki 30 m3 48 € Mäntypikkut. Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,21 . Uudistushakkuu 55,64 . 45,05 . 17,54 . ”Metsäpolttoaineissa virkein alue on lounainen Suomi aina Jyväskylän ja Uudenmaan tasalle asti”, Vapon Höykinpuro kertoo. 15,48 . 50,5 . 14,33 . Ostaja lupautui lisäksi rahoittamaan kauppaa, siis selkosuomella maksamaan ennakkoa. 13,88
Hinta oli noin 1,9 miljoonaa euroa. Tavallinen istutusmännikkö on usein vaikea hinnoiteltava, koska rehevällä maapohjalla laatuviat alentavat tukkiosuutta. Kainuu on silti selvästi tilakaupan kärjessä UPM:n myyntien ansiosta. Esimerkiksi Satakunnassa 46 hehtaarin suuruisen tilan kaupassa summa-arvo ylitettiin liki 50 prosentilla. Nousun syynä olivat yksittäiset kovalla hinnalla tehdyt kaupat. Näillä luvuilla oli saatu hehtaarin arvoksi peräti 12 100 euroa. Toisaalta Liperissä on tarjolla kymmenen hehtaarin tila, jossa puuta on 2 850 kuutiometriä. Puumäärien arvioinnin ohella pitää tarkastella myös hinnoittelua. Esitteen mukaan puuta piti olla lähes 5 000 kuutiometriä, mutta Liljeroosin oman arvion mukaan todellisuudessa melkein viidesosa vähemmän. United Bankers -varainhoitoyhtiö hankki Kainuusta 13 kohdetta, yhteensä 932 hehtaaria noin 1,9 miljoonan euron kokonaissummalla. Etelä-Savon kohteella oli varttuneen männikön kuvio, jonka iäksi oli merkitty 31 vuotta, keskipituudeksi 16 metriä ja puumääräksi 239 kuutiometriä. Liljeroos huomauttaa, että myyntikohteiden tila-arvioiden laatu vaihtelee luvattoman paljon. Esimerkiksi Utajärvellä on myytävänä tila, jossa on metsämaata 22 hehtaaria, mutta puuta vain 130 kuutiometriä. Hän arvioi hiljattain isohkoa kohdetta Etelä-Savossa. Elokuussa oli erikoista, että taulukon viimeisen sarakkeen kertoimet nousivat neljässä maakunnassa. Tälle vuodelle on ollut ominaista, että Pohjanmaan rannikkomaakunnassa on tarjontaa. Sijoittajat ostivat elokuussa edelleen runsaasti UPM:n metsämaita. Hinnanmuodostusta ei voi enää selittää metsätalousarvolla. ”Arvolaskelma on pielessä, koska puuston määrä oli arvioitu liian suureksi ja puuston ikä liian nuoreksi.” *Toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Myös OP-metsänomistajarahasto osti UPM:ltä Kainuusta kaksi kohdetta, joissa on metsämaata yhteensä 1 046 hehtaaria. METSÄTILAKAUPAT 1.1.31.08.2016 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% €/ha €/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 16 12 224 29 21 138 36 5 888 43 1,09 Satakunta 27 21 668 20 27 129 40 4 787 37 0,96 Häme-Uusimaa 46 30 718 28 19 137 42 5 646 41 0,97 Etelä-Karjala 34 20 443 38 13 102 34 3 870 38 0,87 Kymenlaakso 21 16 381 33 19 110 42 4 354 39 0,87 Pirkanmaa 50 33 958 34 12 107 34 3 841 36 0,92 Etelä-Savo 85 67 1 847 34 12 107 36 4 038 38 0,86 Eja K-Pohjanmaa 142 97 2 420 27 11 93 21 2 624 28 0,9 Keski-Suomi 69 60 1 891 28 9 105 29 3 421 33 0,79 Pohjois-Savo 81 53 2 170 23 9 111 27 3 185 29 Pohjois-Karjala 116 84 3 978 24 9 113 33 3 296 29 Kainuu 213 145 13 504 16 4 95 22 1 945 20 0,81 Pohjois-Pohjanmaa 195 120 5 339 23 9 81 18 1 757 22 0,88 Lappi 82 44 2 428 26 12 63 14 1023 16 0,74 Koko maa 1 177 802 36 969 lisäys 8.kk 128 75 3 776 AJASSA MIKKO HÄYRYNEN ELOKUUSSA metsätilamarkkinoille tuli tarjontaa, mutta kauppoja vahvistettiin vain 75, mikä on vähemmän kuin heinäkuussa, Hannu Liljeroosin ylläpitämä seuranta osoittaa. H A N N U LI LJ ER O O S 18 MAKASIINI 6 • 2016 18 MAKASIINI 6 • 2016 4478_.indd 18 9.9.2016 18.43. Kokonaisuudessaan kulunut vuosi on ollut viime vuotta vilkkaampi. Myyntiesitteet lupaavat liikaa Metsätilojen ominaisuudet vaihtelevat paljon: kahta samanlaista kohdetta ei ole, mikä tekee hintavertailusta vaikeaa. Oheisessa tilastossa Pohjanmaan kaupat on sisälTarjonta parani, kaupat vähenivät Kainuu on yhä metsätilakaupan kärjessä, mutta tänä vuonna myös Pohjanmaalla on ollut runsaasti tarjontaa. lytetty Eteläja Keski-Pohjanmaan lukuihin. ”Kaikilla tarkastamillani kuvioilla oli mielestäni vähemmän puuta kuin mitä arviokirjaan oli merkitty”, Liljeroos toteaa. Lisäksi UB-yhtiö osti Pohjois-Savosta 266 hehtaaria liki miljoonan euron kauppahinnalla. Tilat ovat keskimäärin pienempiä kuin Eteläja Keski-Pohjanmaalla, ja Pohjanmaan hintataso on näihin kahteen verrattuna korkeampi
Kuitenkin sekä Metsälehden että Aarre-lehden päätoimittaja on nainen, joten siitä ei asia ole kiinni.” A. Meille tulee kaikki alan aviisit Maastullista Metsälehden kautta Aarteeseen. Syy, miksi naisten osuus on vielä pieni, on se, että vain harva lähtee. si opiskelemaan tulleet ovat mielestäni enemmän metsän ja luonnon vuoksi alalle lähteneet.” JÄTKÄ ”Paljon meidänkin organisaatiossa on ollut naishenkilöitä. Va st aa jia 18 5 Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Ainakin metsätalousinsinööriksi ja metsänhoitajakMissä ovat naiset. Johtuneeko metsäalan imagosta. RANE ”Nainen metsäalalla on minun kokemukseni mukaan lähes aina ’kutsumusammatissa’. Minusta naiset ovat ihan yhtä hyviä ja tunnollisempiakin kuin miehet. Suomi on kyllä edelläkävijämaa, jos verrataan esimerkiksi naisten osuutta politiikassa ja johtotehtävissä.” HARRASTELIJA ”Turha yrittää rakentaa stereotypiaa naisten ja miesten metsänhoidosta. Kiistaton tosiasia on, että naisia on edelleen vähemmän metsäalalla ja metsänomistajana.” PUUN TAKAA ”Jännä huomio tämä mutta varmasti aivan oikea. Maassa on käynnissä iso operaatio naisten metsäkurssien muodossa, koska on todettu, että he vierastavat kaikille suunnattuja kursseja.” KORPITUVAN TANELI ”Näinhän se pakkaa olemaan: on miesten alat ja naisten alat. Naisten pieni osuus Metsälehden sivuilla askarrutti verkossa. Metsäopistoissakin naisten osuus on vakiintunut noin 30 prosentin tasoon.” METSÄ-MASA 19 MAKASIINI 6 • 2016 19 MAKASIINI 6 • 2016 4479_.indd 19 8.9.2016 16.42. Heidän kanssa on hyvä työskennellä täällä suoritusportaassa.” METSURI-MOTOKUSKI ”Nainen metsäammattilaisena aiheuttaa enää vain vähän hämmennystä. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”Parhaimmilla nostoalueilla koristejäkälästä saatava tulo on ollut parempi kuin metsän tuotto.” METSÄ-MASA KORISTEJÄKÄLÄLLÄ LISÄTIENESTIÄ Ilmoita hirvihavaintosi Riistahallinnon Oma riista -verkkopalveluun. ”Lehti tekee juttuja ihmisistä, jotka haluavat vapaaehtoisesti niissä olla. VERKOSSA Gallup Onko nyt puukaupan aika. 20 40 60 80 100 49 % Ei 49 % Ei Kyllä 51 % Uusi kysymys: Harrastatko lintujen bongausta. Kohdetta klikkaamalla aukeaa YouTubevideo, josta näkee, miltä esimerkiksi harvennuskohde on näyttänyt ennen urakkaa ja sen jälkeen. Sivustosta on tehty myös mobiilisovellus älypuhelimille. aurora.fmi.fi ”Eipä uskoisi Metsälehteä lukemalla, että muutama suomalainen nainen omistaa metsää, muutama on töissä metsässä ja naisia on nähty jopa hirvimetsällä.” O.N. oma.riista.fi Katso kartalta, missä sijaitsevat Suomen metsäkeskuksen havaintometsät. www.metsakeskus.fi/havaintometsat Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä avaruussääpalvelu, jossa voit tarkastaa revontuliennusteet ja seurata revontulikameroita. JALKANEN ”Naisten ja miesten välinen tasa-arvo toteutuu aivan muuten kuin palstamillimetrejä mittaamalla. Kaikissa näissä on raivaajia ja taimien istuttajia esitelty ja molempia sukupuolia.” METÄT KUNNOSSA! ”Ne naiset, jotka lähtevät metsäalalle, pärjäävät ja pääsevät eri tehtäviin todella hyvin
20 MAKASIINI 6 • 2016 20 MAKASIINI 6 • 2016 4480_.indd 20 8.9.2016 17.34. Sahat saivat parhaat pisteet, heikoimmin pärjäsi Metsä Group. TEEMA: PUUKAUPPA YHTEISTYÖSSÄ PARANTAMISEN VARAA Metsänhoitoyhdistykset puntaroivat Metsälehden kyselyssä puukauppakumppaneitaan
5= homma toimii 1= takkuaa pahasti 5 4 3 2 1 Yhteensä Keskiarvo Metsä Group 4 9 7 18 24 62 2,21 Stora Enso 7 26 18 6 2 59 3,51 UPM 7 11 20 6 4 48 3,23 Itsenäiset sahat 39 20 1 2 62 4,55 Kauppa sujuu sahojen kanssa Metsälehden metsänhoitoyhdistyksille kohdistamaan kyselyyn vastasi 62 toiminnanjohtajaa. Kuitupuun ostajista Stora Enso ja UPM arvioitiin selvästi Metsä Groupia jouhevammiksi yhteistyökumppaneiksi. YHTEISTYÖSSÄ PARANTAMISEN VARAA TEKSTI MIKKO RIIKILÄ Miten arvioit yhteistyötä eri puunhankkijoiden kanssa asteikolla 1–5. Sahoille kelpaavat sekä valtakirjaleimikot sekä yhdistysten korjuupalvelun tuottama tukkipuu. M etsänhoitoyhdistysten ja Metsä Groupin yhteistyö puukaupoissa takkuaa, Metsälehden metsänhoitoyhdistyksille suunnattu kysely osoittaa. 21 MAKASIINI 6 • 2016 4480_.indd 21 8.9.2016 17.34. Kyselyssä toiminnanjohtajia pyydettiin arvioimaan yhteistyötä eri puunostajien kanssa. Itsenäiset sahat saivat odotetusti parhaat pisteet. Siinä yhdistysten toiminnanjohtajat arvioivat isoista puunostajista Metsä Groupin hankalimmaksi puukauppakumppanikseen. Koska Stora Enso ja UPM eivät osta puuta koko maassa, osa yhdistyksistä ei voinut arvioida yhteistyötä heidän kanssa
Silloin maakunnalliset metsänhoitoyhdistysten liitot pe”Mielellämme olisimme mukana kotimaakunnan metsäteollisuuden kehittämisessä.” Juhani Leinonen M IK KO RI IK IL Ä 22 MAKASIINI 6 • 2016 4480_.indd 22 8.9.2016 17.34. ”Leimikko on tullut korjuupalvelulle kilpailutuksen kautta. ”Olen ollut lähes neljäkymmentä vuotta metsäalalla ja aina on puhuttu siitä, että ristiinkuljetuksia pitäisi välttää. TEEMA: PUUKAUPPA Elokuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 62 metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajaa. Mielellämme olisimme mukana kotimaakunnan metsäteollisuuden kehityksessä.” Aito kilpailu puusta lopettaisi politikoinnin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan kiista yhdistysten puunkorjuusta juontaa 1990-luvulle. Määrästä iso osa on harvennusleimikoilta kertyvää kuitupuuta. Elokuun lopussa Päijänteen korjuupalvelulla oli työn alla kesäharvennuskuvioiden hakkuu 1 400 kuution suuruisesta leimikosta Laukaan Äijälässä. Niinpä esimerkiksi muutaman kymmenen kilometrin päässä Metsä Fibren Äänekosken sellutehtaasta toimiva Metsänhoitoyhdistys Päijänne toimittaa korjaamansa havukuitupuun Stora Enson tehtaille Kotkaan tai Imatralle. ”Ainakin me olemme avoimia yhteistyölle. Siinä mielessä kuvio tuntuu hullulta”, Leinonen pohtii. ”Tämän jälkeen emme ole edes päässeet neuvottelemaan kuitupuutoimituksista. Leimikolta kertyvän kuitupuun metsänhoitoyhdistys toimittaa puutavara-autolla kymmenen kilometrin matkan rautatieasemalle Äänekosken Suolahteen, josta puut lastataan junanvaunuihin. Nyt suurin epäsovun aiheuttaja on metsänhoitoyhdistysten korjaama puu, joka ei tahdo kelvata Metsä Groupille sen paremmin tien varteen kuin tehtaalle toimitettunakaan. Hän laati leimikkoon yhdistyksen korjuupalvelun tarjouksen, joka osoittautui alueneuvojan tekemässä vertailussa parhaaksi vaihtoehdoksi. Edellisestä virallisesta yhteydenotosta on jo pari vuotta aikaa.” Leinonen toivoo, että Metsä Groupin ja Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen välille syntyisi uusi yhteys. Yhdistys korjaa alueellaan vuosittain ainespuuta yli 200 000 kuutiota. Metsä Fibren Äänekosken tehtaan portille Suolahdesta olisi matkaa vain kymmenen kilometriä. Tehtaan vierestä junalla itään Viime vuosina yhdistykset ja Metsä Group ovat riidelleet muun muassa yhdistyksen ohi ostetuista valtakirjaleimikoista sekä hakkuukoneiden mittaustietojen panttaamisesta. Havukuitupölkkyjen taival jatkuu kuitenkin veturin voimin lähes kolmensadan kilometrin päähän Stora Enson Sunilan tehtaille Kotkaan. Leinosen mukaan viimeisin kuitupuun toimitussopimus Äänekoskelle oli Päijänteen yhdistyksen ja Metsä Groupin välillä 3–4 vuotta sitten. Alueneuvoja on saanut metsänomistajalta valtakirjan, ja neuvoja on pyytänyt leimikkoon tarjoukset eri ostajilta”, Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen hankintavastaava Juhani Leinonen kertoo
Yhtiön metsäjohdon vaihtuminen avasi UPM:n tehtaiden portit metsänhoitoyhdistystenkin puutoimituksille.” Stora Enson ja yhdistysten yhteistyö toimii hehkeästi lännessä, josta yhtiö ostaa yhdistysten korjaamaa puuta ilomielin. Se lisäisi kuitupuun kysyntää merkittävästi. Tästä syystä MTK lähti siihen sijoittajaksi.” ”Uutta Metsäliittoa ei pidä perustaa” Tiirola arvioi, että metsänhoitoyhdistysten ja ostajien välit vaihtelevat alueellisesti ja myös ajallisesti. ”UPM:n ja yhdistysten välit olivat jäiset 2000-luvulla. ”MTK näkee, että alalle tarvitaan uusia toimijoita tuomaan liikettä. Yhtiön kotikonnuilla Itä-Suomessa välit ovat sen sijaan koleat. rustivat puukauppayhtiöitään markkinoimaan yhdistysten korjaamaa puuta. Nykyisistä metsäyhtiöistä riippumaton Finnpulp suunnittelee suurta sellutehdasta Kuopioon. Tiirola toivoo metsänhoitoyhdistyskentän ja metsäliittolaisen leirin välien ”Osuuskunta on Metsäteollisuus ry:n jäsen ja yhdistykset MTK:n jäseniä. Tiirolan mielestä puutoimituksilla pystytään politikoimaan, koska kuitupuusta on pitkään vallinnut massiivinen ylitarjonta. Metsä Groupin Äänekosken investointi ansaitsee kiitoksen. Siinä on vissi ero.” Mikko tiirola ”Asetamme jäsenemme aina etusijalle ostoissa.” Juha Mäntylä M IK KO RI IK IL Ä JU H A RA H KO N EN 23 MAKASIINI 6 • 2016 23 MAKASIINI 6 • 2016 4480_.indd 23 8.9.2016 17.34. ”Onneksi kysyntä näyttää jatkossa kasvavan niin, että alalle muodostuu aito kilpailu ja tehokkuus muodostuu ratkaisevaksi puutoimituksissa. Nyt liki maakunnallisiksi kasvaneet yhdistykset vahvistavat puunkorjuuta kuitupuuleimikoiden menekkiongelmien ratkaisemiseksi ja myös liiketoiminnan kehittämiseksi. Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordanin ja metsäjohtaja Juha Mäntylän taannoisia lausuntoja Suomen kuitupuuvarojen täyskäytöstä Äänekosken biotuotetehtaan valmistuttua Tiirola pitää kuitenkin hämmentävinä. Se on osuuskunnan markkinaedunvalvontaa parhaimmillaan”, hän kiittelee
Korjuupalvelu on tärkeä osa yhdistysten toimintaa ja kilpailun ylläpitämistä, mutta ei ole järkeä yrittää perustaa toista Metsäliittoa, varsinkaan kun omaa puun käyttöä ei ole.” Hän varoittaa myös, että liiallinen riippuvuus puunkorjuusta ja -toimituksista voi hämärtää yhdistyksen roolin metsänomistajan edunvalvojana. Esimerkiksi Äänekosken nykyinen sellutehdas käyttää pääasiassa koivukuitupuuta, joten havukuitupuun sijoitusmahdollisuudet sinne ovat rajalliset”, hän korostaa. Yhteistyökumppaneiden, kuten yhdistysten ja sahojen, puuta ostetaan sen jälkeen”, Mäntylä kertoo. Hän hämmästelee kyselyn asetelmaa, jossa metsäpalveluyritys arvostelee asiakastaan. MIKKO RIIKILÄ lämpenevän niin, että metsänomistaja voisi samaan aikaan olla hyvä metsänhoitoyhdistyksen ja Metsäliiton jäsen. Metsänhoitoyhdistykset ovat nykyisin osa MTK:n organisaatiota, jäseniä niillä on yli 200 000. ”Tärkeintä on puutoimitusten suunnitelmallisuus ja aikataulutus. TEEMA: PUUKAUPPA Yhteinen päämies SEKÄ metsänhoitoyhdistykset että Metsä Group tukeutuvat toiminnassaan metsänomistajista muodostuvaan jäsenistöön. Metsäliitto Osuuskunnalla on noin 120 000 metsänomistajajäsentä, joista monet ovat myös yhdistysten jäseniä. Yhteistuumaisuutta luulisi riittävän, kun metsäliittolainen leiri rakentaa kuitupuuta ahmivaa selluteollisuutta ja yhdistykset kehittävät puunkorjuutaan. Siinä on vissi ero.” Siksi hän ei myöskään pidä yhdistysten puunkorjuun ja -toimitusten kasvattamista itsetarkoituksena. ”Teemme yhteistyötä monien metsänhoitoyhdistysten kanssa, mikä tarkoittaa, että ostamme niiden korjaamaa ja valtakirjoin välittämää puuta. Kirjan kuvat kertovat kiihkeistä metsästystilanteista ja hienoista tunnelmista. ”Metsänhoitoyhdistyksillä on vapaus korjata puuta. Teksteihin on tallennettu kirjoittajien poikavuosista asti virinnyt rakkaus metsästykseen, ja ne tuovat suomalaisen riistan kaikkien ulottuville. ”Osuuskunnalla ja yhdistyksillä on omat ekologiset lokeronsa. ”Muuta linjausta Metsäliitto Osuuskunnan hallitus ei ole asiassa tehnyt. Suomalainen metsästys Jere Malinen ja Veli-Matti Väänänen Suomalaiset ovat Euroopan innokkainta metsästyskansaa. Tämä on koko ajan vaikeampaa ja tekee tilaa oman metsäneuvojan ammattitaidolle, kun kauppatavat, hinnoitteluperusteet ja erilaiset bonukset lisääntyvät. Yhdistykset ovat perusta metsänomistajien edunvalvonnalle. ”Yleensä vastaavia kyselyitä käytetään oman toiminnan kehittämiseen. Riistabiologit Jere Malinen ja Veli-Matti Väänänen ovat tunnettuja suomalaisia metsästyskirjoittajia. Teos kertoo kattavasti kaikkien Suomen riistaeläinten metsästyksestä ja nostaa näkyvästi esille viime vuosien metsästyslainsäädännön uudistukset aina hanhenpyynnin rajoituksista biologisesti kestävään suden metsästykseen. Osuuskunta on Metsäteollisuus ry:n jäsen, ja yhdistykset ovat MTK:n jäseniä. Yhdistysten roolin selventäminen – ovatko ne puun ostajia, myyjiä vai myyjän edustajia – olisi välttämätöntä.” Asunta korostaa, että Metsä Group suosii puun ostoissa jäseniään. Hän arvelee, että yhdistysten arviot Metsä Groupista kehnona yhteiskumppanina juontavat viime kevääseen, jol”Yhdistysten roolin selventäminen – ovatko ne puun ostajia, myyjiä vai myyjän edustajia – olisi välttämätöntä.” Martti Asunta PE KK A SA KK I loin yhtiö korjasi urakalla jäsentensä talvileimikoita hyödyntäen tavallista parempia talvikelejä. ”Puun myyjän etu on aina ensisijainen. Operatiivisissa puunhankinnan kysymyksissä sinun täytyy kääntyä metsäjohtaja Juha Mäntylän puoleen.” Metsäjohtaja Juha Mäntylä, miksei metsänhoitoyhdistysten korjaama puu kelpaa Metsä Groupille. Asetamme kuitenkin jäsenemme aina etusijalle ostoissa. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kaksikon yhteis työnä ovat aiemmin ilmestyneet Käytännön riistanhoito (2002) sekä Suomalainen metsästys (2006). KOMMENTTI Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Emme me sitä yritä rajoittaa”, Asunta toteaa. Osuuskunta jalostaa jäsentensä puita ja toimii varmana markkinakanavana. Pahimmillaan voi käydä niin, että häntä alkaa heiluttaa koiraa, jos puunhankinnan rooli muodostuu hallitsevaksi.” ”Jäsenistön puut aina etusijalla” Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja, metsänomistajia edustava Martti Asunta kiistää epäilyn, että Metsäliitto haluaisi metsänhoitoyhdistysten luopuvan korjuupalveluistaan. Yhdistykset suoraan ja Metsä Group välillisesti emonsa Metsäliitto Osuuskunnan kautta. Hinta 42 € linnuista suurriistaan 24 MAKASIINI 6 • 2016 4480_.indd 24 8.9.2016 17.34. ”Silloin emme voineet ostaa kaikkia yhdistysten tarjoamia puueriä.” Hän muistuttaa kaikkia hankintakorjaajia siitä, ettei puita pidä hakata ilman ennakkosopimusta ostajan kanssa. ”Yhdistysten tärkein tehtävä on avustaa puun myyjiä löytämään parhaat ostotarjoukset leimikolleen. Viestiikö tämä siitä, että metsänhoitoyhdistysten asema on epäselvä
09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Teksteihin on tallennettu kirjoittajien poikavuosista asti virinnyt rakkaus metsästykseen, ja ne tuovat suomalaisen riistan kaikkien ulottuville. Hinta 42 € linnuista suurriistaan 4480_.indd 25 8.9.2016 17.34. Riistabiologit Jere Malinen ja Veli-Matti Väänänen ovat tunnettuja suomalaisia metsästyskirjoittajia. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Kirjan kuvat kertovat kiihkeistä metsästystilanteista ja hienoista tunnelmista. Suomalainen metsästys Jere Malinen ja Veli-Matti Väänänen Suomalaiset ovat Euroopan innokkainta metsästyskansaa. Teos kertoo kattavasti kaikkien Suomen riistaeläinten metsästyksestä ja nostaa näkyvästi esille viime vuosien metsästyslainsäädännön uudistukset aina hanhenpyynnin rajoituksista biologisesti kestävään suden metsästykseen. Kaksikon yhteis työnä ovat aiemmin ilmestyneet Käytännön riistanhoito (2002) sekä Suomalainen metsästys (2006)
Väri monen pienen yhdistyksen kohdalla on sen sijaan kalvakampi kuin isoisen naapurinsa puolella. Ei luottoa kuidun hintaan Pyysimme kyselyyn vastanneita yhdistysten toiminnanjohtajia myös arvioimaan, kuinka kuitupuuvaltaisten leimikoiden kysyntä loppuvuoden aikana kehittyy. Energiapuun hintakehitys on ollut apeaa. Se on kärjessä tai aivan kärjen tuntumassa kaikissa kysytyissä puutavaralajeissa. Kuitupuun kysyntä ei parane, ennen kuin saadaan uusia tehtaita käyntiin.” Kesällä korjattavista kuusitukkileimikoista on kova kysyntä ja se jatkunee myös syksyllä. Laskuvoittoisilla puumarkkinoilla esimerkiksi koko maakunnan kattava Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala on loikannut viime vuoden laihan oranssista violettien hinta-aateliin, kun kuusitukin kantohinta on ponnistanut viime vuoden 57 euron tasolta kuutosella alkaviin lukemiin. Oheisten karttojen yli 60 euron kantohinnoista kertova violetti väri on tämän vuoden kartoissa harvinaista herkkua. TEEMA: PUUKAUPPA M äntytukin hintataso näyttää laskeneen viime vuodesta, Metsälehden perinteisestä puunhintakyselystä selviää. Harvennuspuulle ei välttämättä löydy kysyntää, koska pystyvarantoa riittää pitkälle tulevaisuuteen.” 26 MAKASIINI 6 • 2016 4480_.indd 26 8.9.2016 17.34. Kuusitukin värikartalla on violettia enemmän. Parhaat tukin hinnat haussa Kyselyssä tiedustelimme metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajilta parhaita mäntyja kuusitukin sekä energiapuun hintoja, joita on tänä vuonna maksettuja heidän toimialueellaan. Tällä mittarilla Satakunnan Metsänhoitoyhdistys Karhu vie hintakisan ykköstilan. Karhu on vuoden kärki Kartat esittelevät korkeimmat, eri yhdistysten alueella maksetut puunhinnat. Myöskään hintaodotukset eivät ole korkealla. Vain viidennes toiminnanjohtajista veikkaa kuitupuun hinnan kohoavan tänä vuonna. Metsänhoitoyhdistys Sodankylä ei halunnut julkistaa energiapuun hintojaan, koska kilpailutilanne Metsähallituksen kanssa on sen verran kiperä. Tampereen seudulla kaikki koivukuitu menee polttoon. Koillismaalta hintanoteerauksia ei ole, koska kauppaa ei käytännössä ole käyty. Energiapuulla kysyimme karsitun rangan tienvarsihintaa ilman valtion tukia. Kukaan muu ei sitä osta.” Kuusitukilla on hyvä kysyntä, kuidun huono menekki jarruttaa metsien hoitohakkuita.” Puukauppa on kuusitukkivetoista. Pohjoisempana Mhy Oulun seutu ja Mhy Länsi-Pohja ovat onnistuneet punnertamaan kuusija myös mäntytukille kelpo kantohinnat. Kuitupuuongelma jatkuu. Teollisuus yrittää pitää kuitupuun kantohintoja väkisin ja härskisti alhaalla!” Metsäyhtiöiden ostamat kemerakelpoiset ensiharvennusleimikot sotkevat markkinoita. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ Kuidulla piisaa pulmia Yhdistysten toiminnanjohtajien kommentteja puukauppatilanteesta. Vastaukset saatiin kaikilta suomenkielisiltä sekä yhtä lukuun ottamatta kaikilta ruotsinkielisiltä metsänhoitoyhdistyksiltä. Hinta pysyy alhaalla, koska puulle saadaan valtion tukea. Koivu on kuopassa ja männyssä takkuaa tukki.” Laskennallisesti kovimmat puun hinnat on maksettu runkohinnoittelulla. Rajasimme kysymyksen koskemaan tavallisesta tukista ilman laatutai muita lisiä maksettua kantohintaa. Vain vajaa kolmannes ennakoi kuitupuuleimikoiden kysynnän vahvistuvan. ”Yli 60 euroa olemme saaneet sekä mäntyettä kuusitukilta paikallisen sahan ostamilta leimikoilta. Hinta-aateli harvenee Varsinkin mäntytukilla yli 60 euron kantohinnat ovat käyneet viimevuotista harvinaisemmiksi. Kartellista puhuminenkin olisi rumaa, mutta jostain syystä aika monen yhdistyksen parhaat havutukin kantohinnat ovat 59,5 euroa. Yhdistyksistä Satakunnan Karhu, Keski-Suomen Päijänne, Savon Kangasniemi-Pieksämäki, Kaakkois-Suomen Mänty-Saimaa ja Mhy Etelä-Karjala ovat murtaneet tukin ostajien 60 euron tasalle rakentaman pääpuolustuslinjan mäntytukilla. Jatkossa voisi kysyä myös kovimmat männyn ja kuusen runkohinnat.” Äänekosken vaikutus ei näy vielä millään tavalla puumarkkinoilla. Energiapuukauppa on pahasti jumissa. Lohdullista tosin lienee, että tätäkin harvempi ennakoi kuitupuun kysynnän heikkenevän nykyisestä. Huomioon otettiin vuoden alun ja heinäkuun lopun välisenä aikana maksetut kantohinnat. Energiapuusta meillä on sopimus Vapon kanssa”, selvittää toiminnanjohtaja Jouni Peltoniemi Metsänhoitoyhdistys Karhusta. Takavuosina vilkasta energiapuukauppaa Keski-Suomessa käyneen Päijänteen yhdistyksen alueella energiapuun hinta on rytissyt alas, koska terminaalit pursuilevat vanhaa puuvarantoa. Tämänvuotinen värikartta näyttää pahoin haalistuneelta jopa monien isojen yhdistysten kohdalta. Isot yhdistykset yltävät kautta linjan hyvään tai huippuhintatasoon
Energiapuun hinta /m Ei hintatietoa Kuusitukin hinta /m – – – – – – – – Ei hintatietoa Mäntytukin hinta /m – – – – – – – Ei hintatietoa Energiapuun hinta /m Ei hintatietoa Kuusitukin hinta /m – – – – – – – – – Ei hintatietoa Mäntytukin hinta /m – – – – – – – – – Ei hintatietoa 27 MAKASIINI 6 • 2016 4480_.indd 27 8.9.2016 17.34
Olemme poimineet ehdoista olennaisimmat ja kerromme, mitä ne tarkoittavat. Perinteisesti korjuuaika on ollut kaksi vuotta. Hakkuussa noudatetaan kauppakirjan liitteenä olevia ostajan mittaja laatuvaatimuksia. Metsäyhtiöistä Stora Enson ehdot ovat tältä osin ymmärrettävimmät. Yleensä hakkuukertymä kasvaa sopimukseen kirjatusta. Niissä todetaan, että ”kaupan kohteena on sovituilta hakkuualueilta kertyvät puut”. Niihin kannattaa kuitenkin tutustua. Puukauppamaksut perustuvat mittaukseen, joka tehdään hakkuussa tai sen jälkeen. Sopimuksessa määritellään hakkuutapa. Korjuuaikaa voidaan ylivoimaisen esteen – tarkoittaa huonoja talvikelejä – vuoksi jatkaa puukaupan yleisten ehtojen mukaan seuraavan vuoden loppuun tai seuraavan kalenterivuoden keväälle. Sopimus on määräaikainen. KUUTIOT VIITTEELLISIÄ Hakkuusopimukseen merkittävä kuutiomäärä on suuntaa antava: siihen ei voi vedota, jos hakkuussa kertyykin tätä vähemmän puuta. Tästä syystä puukauppa-asiakirja on nimeltään metsänhakkuusopimus. TEEMA: PUUKAUPPA KAUPAN KOHTEENA HAKKUUOIKEUS Kun puuta myydään pystykaupalla, kaupan kohteena on hakkuuoikeus rajattuun metsäalueeseen eli leimikkoon, joka on merkitty maastoon tai kartalle. Nykyisin talvileimikoille sovitaan yleensä kolmen vuoden korjuuaika. Yhtiöistä esimerkiksi UPM voi Lue pienikin printti Puukauppasopimuksen yleiset sopimusehdot jäävät helposti lukematta. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ 28 MAKASIINI 6 • 2016 4480_.indd 28 8.9.2016 17.34. Esimerkiksi Metsä Group sopii korjuuajan jatkamisesta vielä myyjän kanssa erikseen
Korjuuvaurioiden ilmoittaminen rinnastetaan useimpien yhtiöiden sopimusehdoissa mittaukseen ja vaurioista onkin paras ilmoittaa viipymättä. TIET OSTAJAN KÄYTÖSSÄ Puukauppa tuo ostajalle oikeuden kuljettaa puuta teillä, joita myyjäkin saa käyttää. Ostaja saa lisäksi varastoida ja käsitellä puuta myyjän mailla kolmen vuoden ajan. muuttaa mittaja laatuvaatimuksia, ”jos siitä ei aiheudu myyjälle taloudellista haittaa”. Sopimuksen vastaisesti hakatun puun arvon myyjä joutuu korvaamaan kaksinkertaisena ostajalle RAJAN TAKAA TUPLAHINTA Kaupassa määritellyn leimikon lisäksi ostaja saa kaataa puita ajourilta ja varastopaikoilta. MITTAUSTULOSTA EI TARVITSE ALLEKIRJOITTAA Kauppahinnan perusteena oleva puumäärä puutavaralajeittain todetaan loppumittauksessa, joka tehdään hakkuun päätyttyä. Ennakkoja puukaupoista ei pääsääntöisesti makseta. Muutoin leimikon rajauksen ylittävät hakkuut ovat sopimusrikkomuksia. Särkemänsä tiet ostajan pitää korjata. Kiistaa tulee usein siitä, milloin tie on korjauksen tarpeessa. OMISTUSOIKEUS SIIRTYY KAADETTAESSA Isojen yhtiöiden ja sahojen hakkuusopimuksissa todetaan, että puiden omistusoikeus siirtyy ostajalle ”kaadettaessa” tai kuten UPM:n kauppakirjassa havainnollisesti todetaan, ”kun puut on irrotettu kannosta”. Jos myyjä haluaa poiketa tästä, harvennusperiaatteista sovitaan hakkuusopimuksessa. Muiden yhtiöiden kaupoissa maksuaikataulu sovitaan kauppakirjassa. Mittaustulos tulee voimaan, ellei myyjä määräajassa valita siitä. Metsäyhtiön on noudatettava kelirikon aikaisia tienkäyttörajoituksia. Allekirjoituksia mittaustodistuksiin ei ole tarvittu enää aikoihin. Toisaalta myyjäkään ei kaupan sopimisen jälkeen voi hakata tai hakkauttaa puuta hakkuusopimukseen kuuluvalta alueelta. Tehdasmittaukseen menevillä puuerillä unohtuneiden puiden määrä joudutaan setvimään jälkikäteen. Hakkuukypsässä metsässä se tarkoittaa yksinkertaista kantohintaa. Muuten metsänhakkuusopimus on sitova. Talvella hakatun leimikon tilanne voi olla todettavissa vasta keväällä. Vähämerkityksellinen haitta olisi kuiturunkojen katkominen kolmimetriseksi sovitun 3–5 metrin sijaan. Muuten niiden saaminen on myyjän neuvottelutaitojen varassa. SOVI HARVENNUSTAPA Metsä Groupin kauppaehdoissa todetaan, että harvennuksissa noudatetaan Tapion metsänhoitosuosituksissa kuvattuja harvennusmalleja. Naapurin puolelta hakkaaminen tulee halvemmaksi. Ostaja korvaa huolimattomuudesta johtuvat korjuuja maastovauriot. Mittaustodistus lähetetään myyjälle. Eri yhtiöiden kauppaehdoissa määräaika kuvataan vaihtelevasti. VAIKEAT PUUT SAA JÄTTÄÄ Ostaja maksaa mittaja laatuvaatimukset täyttävistä puista, myös niistä, jotka unohtuvat metsään. Ostaja ei esimerkiksi voi jättää korjaamatta ison aukkoleimikon kylkiäiseksi liitettyä harvennusmetsikköä. Mittauslain mukaan valitusaika on 14 vuorokautta, lisäksi mittaustodistuksen päiväyksestä lasketaan seitsemän vuorokautta tiedoksisaantiaikaa. Metsä Groupin ehdoissa täsmennetään, että loppumaksu maksetaan 30 päivän kuluttua mittaustodistuksen päiväyksestä. Viranomaismääräyksin rauhoitettuja puita ei saa hakata. Ostaja voi tarjota niitä talvileimikoilla, joiden korjuuaika venyy usein pitkäksi. LOPPUMAKSU MITTAUKSEN JÄLKEEN Puukauppamaksuista ehdoissa todetaan, että ostaja maksaa kauppasumman myyjän tilille. Merkittävää olisi tukin minimiläpimitan nosto 15 sentistä 18 senttiin tai pikkutukkien pätkiminen kuitupuuksi. Kun yhdistys leimaa metsän, se laatii myös ilmoituksen. Jos myyjällä ei ole oikeutta tiehen, hän maksaa puun kuljetuksesta aiheutuvat käyttömaksut – tästä voi olla puukauppatilanteesta riippuen tinkimisen varaa. Tällöin sovelletaan vahingonkorvauslakia, jolloin vain todellinen vahinko korvataan. Tästä syystä ostajalla on oikeus kuljettaa puut jalostukseen ennen, kun kauppahinta on maksettu. Lisäksi myyjä vastaa yleensä metsänkäyttöilmoituksen tekemisestä. 29 MAKASIINI 6 • 2016 4480_.indd 29 8.9.2016 17.34. Tehdasmittausta käytettäessä puumäärää ei edes tiedetä ennen kaukokuljetusta. Hakkuukonemittauksessa unohtunut puutavara on aina mukana mitassa. Koska perustana on laki puutavaran mittauksesta, määräaika on sama ehdoista riippumatta. Metsä Group voi puolestaan muuttaa laatuja ja mittoja, jos siitä ei aiheudu ”merkittävää taloudellista haittaa”. MERKITSE RAJAT Myyjän on avattava ja merkittävä tilan rajat, jotka reunustavat hakkuualuetta. Mittaustulos todetaan hyväksytyksi, jos myyjä ei 21 päivän kuluessa mittaustodistuksen päiväyksestä valita ja vaadi virallista mittausta. Jos ostajayhtiön metsäasiantuntija tekee leimikon, häntä voi pyytää tekemään metsänkäyttöilmoituksen. Sopimussakkona ostaja maksaa kaksinkertaisen hinnan leimikon ulkopuolelta kaadetuista puista. Muiden yhtiöiden kaupoissa hakkuutavasta on sovittava puukauppalomakkeella. Vaikeassa maastossa tai hyvin harvassa kasvavat puut voidaan jättää metsään, jos niiden korjuu olisi kohtuuttoman kallista. 21 vuorokauden valitusaika ei korjuuvaurioilla ole yksiselitteinen
Pölönen, PTL Toimi Talka (pylväs), PU U N O ST A JA T 20 16 Tähän on koottu puun ostajat 72 metsänhoitoyhdistyksen alueelta. Pölönen (pylväs), PTL Kiljunen & Loikkanen (kaikki, parru), Puu ja kiinteistö Teuvo Puikkonen (tyvikoivu), Sahakuutio (mät, kut, parru), Stora Enso (kaikki, parru), UPM (kaikki, parru), Versowood (kaikki, pylväs). Mukana ovat ne yritykset, jotka ostavat puuta alueelta vähintään 1 000 kuutiota. KÄRSÄMÄKI: Haapuu ( kaikki, parru), IPO Wood, Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki, parru, pikkutukki), Metsäkolmio, Metsäsuunnittelu Hollanti, Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, parru), Vapo. ETELÄ-SAVO Harvestia (kaikki), Koskitukki (kot, sahakoivu, tyvikoivu, parru), Metsäenergia Meter (energiapuu), Metsä Group (kaikki, parru), Metsä Tommola (kaikki, parru), Mhy Etelä-Savon puunvälitys (kaikki, mä-pylväs, parru, tyvikoivu, sahakoivu, energiapuu), Pinar (pylväs), PTL Heinonen (pylväs), PTL I. ETELÄPOHJANMAA LAIHIA, VÄHÄKYRÖ, ISOKYRÖ, SEINÄJOKI, LAPUA: EPM Metsä (kaikki, parru, pikkutukki, energiapuu), Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), Keitele Forest (kaikki, sorvitukki, pikkutukki, parru), Luopajärven Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (karsittu ranka, kokopuu, metsätähde), Metsä Group (kaikki, pylväs, parru, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Viitala Forest (kaikki, pikkutukki). I II Biomega (energiapuu), Junnikkala, L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (mät, mäk, kuk, kut), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, lehtikuitu), Shinshowa Finland (mät, mäk, kut, kuk), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok). Erikoispuutavaralajit on mainittu erikseen, esimerkiksi pylväs, koivutyvi, parru jne. APU ENONKOSKI: Harvestia, Koskitukki (sahakoivu, tyvikoivu), Metsäenergia Meter (energiapuu), Metsä Group (kaikki, tyvikoivu), PTL Loikkanen & Kiljunen (kaikki), Sahakuutio (kaikki), Stora Enso (kaikki, mäja ku-parru), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). E ETELÄ-KARJALA Harvestia (kaikki), Karjalan Mänty (kaikki), Kartiopuu (parru), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväs), PTL I. LYHENTEET mät= mäntytukki kut= kuusitukki kot= koivutukki mäk= mäntykuitu kut= kuusikuitu kot= koivukuitu kaikki= ostaja hankkii kaikkia yllämainittuja puutavaralajeja. H HAAPAVESIKÄRSÄMÄKI HAAPAVESI: Hasa Yhtymä (kaikki, parru), IPO Wood, Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), Metsäsuunnittelu Hollanti, Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, parru), Vapo. TEEMA: PUUKAUPPA A AURANMAA KOSKI TL, PÖYTYÄ, AURA: Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki, mä-pylväs), Mäkilän Saha (kaikki), Stora Enso (mäk, kuk, kok), UPM (kaikki), Veljet Kuusisto, Versowood (kaikki, pikkutukki, mä-pylväs), Westas (kaikki). Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). ISOJOKIKARIJOKI Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energia30 MAKASIINI 6 • 2016 4480_.indd 30 8.9.2016 17.34
TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN POHJOISESSA Keski-Suomessa sadan kilometrin säteellä Pihtiputaalta toimiva Metsäkolmio Oy hankkii vuosittain noin 200 000 kuutiota puuta. Lyhimmillään käytössä on 3,1-metrinen mäntytukki. ”Nyt haemme tukkivaltaisia päätehakkuuja harvennusleimikoita tämän syksyn korjuuseen. ”Toivottavasti tarjonta kasvaa syksyn edetessä. ”Toimitamme sen Viitasaarella toimivalle Haka-Woodin sahalle”, kertoo hankintaesimies Timo Pasanen. Pasasen mukaan Metsäkolmion kilpailuvaltteja puumarkkinoilla ovat monipuoliset tukkimitat. 31 MAKASIINI 6 • 2016 4480_.indd 31 8.9.2016 17.34. ”Ostamme aiempaa aktiivisemmin myös kuusitukkia, koska Timber Team on aloittanut kuusen sahauksen”, Metsäkolmion hankintaesimies Timo Pasanen kertoo. Yritys on keskittynyt mäntytukin ja -pikkutukin ostoon, sillä sen pääasiakas on Pihtiputaalla toimiva FM Timber Teamin saha. Talvikohteista ostamme lähinnä päätehakkuuleimikoita.” Puukauppa on käynyt Pasasen mukaan koko vuoden tasaisesti ja vakain hinnoin. Kuivat korjuukelit tulisivat tarpeeseen, sillä sateet ovat vaikeuttaneet puunkuljetuksia heikoimmilta metsäautoteiltä.” Kilpailuvalttina monipuoliset mitat Metsäkolmio Oy ostaa mäntyja kuusitukin lisäksi 3,4 metristä koivun sahatukkia
RISTIJÄRVI: Iivari Mononen (kaikki), Ipo Wood (kaikki), Keitele Group ( kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki). KUHMO: Binderholz Nordic, Iivari Mononen (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki). PELKOSENNIEMI-SAVUKOSKI: Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). Sen vuoksi tämä on vaatinut oma-aloitteista ja jatkuvaa perehtymistä ja asioiden selvittelyä. ”Kerran asiakas – naismetsänomistaja – kysyi minulta, mitä koulua olen käynyt. Heillä on monenlaisia kysymyksiä, joihin pitäisi olla vastaus valmiina. ITÄ-LAPPI KEMIJÄRVI: Keitele Group (mät, mä-pikkutukki, mäk, kok), Kemijärven Puutuote (mät, kut, pikkutukki), Lapin Metsämarkkinat (mät, kut, pikkutukki, mäk, kuk, kok, energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki). KANGASNIEMIPIEKSÄMÄKI Energiatuote Utriainen (energiapuu), Harvestia (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Jyväskylän Energia (energiapuu), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (koivu), Metsä Group (kaikki), Metsä-Tommola (kaikki), Partaharjun Puutarha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). TEEMA: PUUKAUPPA puu), Metsä Group (kaikki, pylväs), UPM (kaikki), Vapo, Westas (kaikki). KANTA-HÄME HATTULA, HÄMEENLINNA, JANAKKALA, KUHMOINEN, LOPPI, HAUSJÄRVI, RIIHIMÄKI: Finnprofile (mäja ku-pylväs), Harvestia (kaikki), JPJ-Wood (kaikki), Kallioinen (kaikki, ek-tyvi, visakoivu), Koskitukki (kaikki, koivu), L&T Biowatti, Lopen Rakennuspuu (mät, ek-tyvet), Metsä Group (kaikki, pylväs, kut-ylisuuri), Rigawood (kut), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki, ek-tyvet, e-mät), Versowood (kaikki, pylväs, ek-tyvet), Westas (kaikki). KARSTULAKYYJÄRVI Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Veljekset Parkkonen (energiapuu). Pari vuotta sitten metsätalousinsinööriksi valmistunut Valkonen siirtyi puun ostotehtäviin kesällä. KARHU HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA, LAVIA, NAKKILA, POMARKKU, SIIKAINEN: Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha Ky (kaikki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Noormarkun Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (kaikki), Vatajankosken Sähkö (energia), Veljet Kuusisto (mät, mäntypikkutukki), Westas (kaikki). KAINUU LKV KAJAANI: Hasa (kaikki), Iivari Mononen (kaikki), Ipo Wood (kaikki), Keitele Forest (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki). Liikkeelle pitäisi saada tukkivaltaisia kuusikoita ja enenevästi myös mäntyharvennuksia, sillä Varkauden uudistetut laitokset nielevät kuitupuuta. KESKIPOHJA EPM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru), Haapuu (kaikki, pikkutukki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Kauhavan Kaukolämpö (energiapuu), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA RISTO PÖNTINEN METSÄASIANTUNTIJA Reetta Valkonen ostaa Stora Enson lukuun puuta Mäntyharjulla. 32 MAKASIINI 6 • 2016 4480_.indd 32 8.9.2016 17.34. ”Tässä tapaa jatkuvasti uusia metsänomistajia. KALANTI JA UUSIKAUPUNKI Ku u s i s t o n S a h a (mät), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (mäk, kuk, kok), UPM (kaikki), Westas (mät, kut). Ensimmäistä syksyä puun ostajana Reetta Valkosen hakee nyt tukkivaltaisia kuusikoita ja enenevästi myös mäntyharvennuksia. PALTAMO: Iivari Mononen (kaikki), Ipo Wood (kaikki), Keitele Group ( kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki). K KAAKKO Hakemestarit (kaikki), Harvestia (kaikki), Kartiopuu, Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo, Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha, UPM (kaikki), Versowood (kaikki). Luulisi, että nuoren naisen olisi hankala saavuttaa keski-ikäisen ja varttuneen asiakaskunnan luottamusta, mutta joskus valtit ovat Valkosen puolella. Tiimissä minulla on tukenani työn ohjaaja”, Valkonen kertoo. Kun kerroin metsäopinnoistani, hän ilahtui ja totesi, että onpa mukava, kun metsäalallekin tulee naisia: ’luulin, että tänne tulee joku iso karvainen metsämies’.” Puunhankinnassa Valkosen haasteet ovat samat kuin muillakin ostajilla
KIURUVESI Harvestia (kaikki), Hasa (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki, pikkutukki), Kaskihake (energiapuu, kuitupuu), Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Metsäkolmio (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (toimiTEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA ARI KOMULAINEN METSÄPALVELU Turunen hankkii energiapuuta Enon ja Kontion energiaosuuskunnille. KIIKISSUO L&T Biowatti (energiapuu, kuitupuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki, paalu), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Westas (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). Energiapuuhakkuilta kertyvät tukit myydään sahoille. Varsinkin talvikorjuuseen meneviä ensiharvennusleimikoita on kohtalaisen runsaasti tarjolla, koska isot firmat eivät niitä juuri Pohjois-Karjalasta osta. (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu, veistohirsi, erikoistyvi), Kokkolan Voima (energiapuu), Kälviän, Perhon, Kaustisen, Lohtajan, Halsuan, Lestijärven energiaosuuskunnat (energiapuu), Lappajärven kunnan lämpölaitos, L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Palojärvi (energiapuu), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Vapo (energiapuu). Näin pystymme varmistamaan energiapuun laadun. KIIMINKI Junnikkala (kaikki), Metsä Group (kaikki), Shinshowa (kaikki), Stora Enso (kaikki). KESKI-SUOMI SAARIJÄRVI, KEURUU, MULTIA, PETÄJÄVESI, UURAINEN, KONNEVESI, ÄÄNEKOSKI, VIITASAARI, PIHTIPUDAS, KANNONKOSKI, KIVIJÄRVI, KINNULA: Haapuu (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Iivari Mononen (pylväs), JPJ-Wood (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Metsäkolmio (kaikki), Mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki). KITTILÄ Keitele Group (kaikki), Krekula & Lauri Såg (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), VK Timber (kaikki). 33 MAKASIINI 6 • 2016 4480_.indd 33 8.9.2016 17.34. Se tietää ostomies Matti Ikäheimoselle liki 25 000 kiintokuutiometrin vuotuista ostotavoitetta. KESKI-SAVO HEINÄVESI, JOROINEN, LEPPÄVIRTA, VARKAUS: Harvestia (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Iivari Mononen (pylväät), Jespuu (kot-tyvi, mät-tyvi), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Loikkanen & Kiljunen (kaikki, pylväs), Sahakuutio (mät, kut, mäja ku-parru), Stora Enso (kaikki), Taskisen Puu (mäja ku-tyvet), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). ”Eniten ostamme ensiharvennusleimikoita, jotka korjaamme itse. Lisäksi ostamme hankintapuuta ja pellonreunapuita”, Ikäheimonen kertoo. Niinpä puuta riittää lämmöntuotantoon. ”Emme kilpaile leimikoista metsäyhtiöiden kanssa vaan teemme yhteistyötä heidän kanssaan.” Energiapuuta osuuskunnille Metsäpalvelu Turusen ostomies Matti Ikäheimonen ostaa ensiharvennusleimikoita energiapuun korjuuseen. ”Tilanne varmasti muuttuu, kunhan metsäteollisuuden investoinnit etenevät.” Yhtiö hakkaa ja välittää myös ainespuuta. KIHNIÖ-PARKANO Isojoen saha (kaikki), JPJ Wood (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Mhy:n hankintapalvelu (kaikki, energiapuu), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Westas (kaikki). Lisäksi yhtiö tekee sähkölinjaja tonttihakkuita, joilta kertyvä ainespuu välitetään puunjalostajille
Myös mäntysahamme ovat nielleet puuta hyvin”, Valjakka kertoo. ”Olemme Euroopan suurimman havuvaneritehtaan naapurissa, joten järeää kuusitukkia tarvitaan aina. KYMENLAAKSO Finprofile (pylväs, mät-tyvi, kut, mät), Harvestia (kaikki), Hyötypaperi (metsäenergia), Koskitukki (kaikki), Kotkan Energia (metsäenergia), Kouvolan Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväs), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Wide Metsä (kaikki). ”Emme ylenkatso mitään kauppamuotoja. 34 MAKASIINI 6 • 2016 4480_.indd 34 8.9.2016 17.34. LOIMIJOKI Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (kuitupuu, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). L LAKEUS ILMAJOKI, JALASJÄRVI, JURVA, KAUHAJOKI, TEUVA: EPM Metsä (kaikki), Isojoen Saha (kaikki), Keitele Group (kaikki), Luopajärven Saha (kaikki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (kaikki), Westas (kaikki). KUUSAMO Keitele Group (kaikki), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-pikkutukki), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, mä-pikkutukki, ku-pikkutukki). Tällä hetkellä haussa on ensisijaisesti järeä havutukki, sekä kuusi että mänty käyvät hyvin kaupaksi. KURIKKA EPM Metsä (kaikki), Isojoen Saha (kaikki), Kurikan Kaukolämpö (energia), Luopajärven Saha (kaikki), L&T Biowatti (energia), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki). Valjakka ostaa valtaosan puusta suoraan metsänomistajilta. Etusijalla ostolistalla ovat kesäja kelirikkoleimikot. TEEMA: PUUKAUPPA tuskaupat). LÄNSI-POHJA KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA, TORNIO: L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Stenvalls Trä Ab (kaikki), Stora EnTEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ UPM:n ostomies Ilkka Valjakka hankkii puuta Mikkelistä, Hirvensalmelta ja Puulan saarista. Mikkelin seudulla UPM:llä on pitkät asiakassuhteet monien metsänomistajien kanssa. Myös kuitupuuleimikoita ostetaan entistä enemmän. LOUNAIS-HÄME FORSSA, TAMMELA, URJALA: Airanteen Energia (energiapuu), Koskitukki (kaikki), Kwellick (kot), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs), Westas (kaikki). LOUNAMETSÄ Koskisen Saha ja Höyläämö (kut), Koskitukki (kot), Lounapuu (energiapuu), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Mäkilän Saha (mät, kut, pikkutukki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo, Veljet Kuusisto (mät, pikkutukki), Versowood (kaikki, mä-pylväät), Westas ( kaikki), VSV-Energia (energiapuu). Olemme kiinnostuneita, jos tarjolla on meille sopivaa puuta.” Mitä järeämpää, sen parempaa Ilkka Valjakan ostoslistalla etusijalla ovat kesäja kelirikkoleimikot. Yhtiö varautuu siihen, että sulan maan korjuu jatkuu ainakin vuoden vaihteeseen
P PIRKANMAA Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha (kaikki), Koskitukki (kaikki), Lopen rakennuspuu (mänty), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood ( kaikki), Westas (kaikki, tukki). M MARTTILA Lounais-Suomen Hakelämpö (energiapuu), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). SUOMENNIEMI: Finprofile, Harvestia (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (mät, pylväs, kut, mäk, kuk), PTL Toimi Talka (mät, pylväs), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). POHJOISKARJALA Binderholz Nordic, Enon Energiaosuuskunta (energiapuu), Finn-Pylväs (mät, mäk, mä-pylväs), Iisalmen Sahat (kaikki), I. RUOVESI: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). POHJOIS-PIRKKA KUOREVESI, MÄNTTÄ-VILPPULA: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). SAVITAIPALE: Finnstamm (mät, kut, järeät hyvät tyvet), Harvestia (kaikki), Koskitukki (koivutukki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (kaikki, pylväs, parrunaihe), PTL Toimi Talka (pylväät), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (tukkileimikot). MÄNTY-SAIMAA MÄNTYHARJU: Finprofile (kot-tyvi, mät-tyvi, pylväs, visakoivu), Harvestia (kaikki), Metsä Group (kaikki, erikoistyvi, pylväs), Koskitukki (kaikki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, parru), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki, erikoistyvi, pylväs), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). so (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (kaikki), Vapo (kaikki), Veljekset Vaara (mät, kut). PYHÄ-KALA Hasa (kaikki, parru), Ipo Wood (kaikki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), Metsäkolmio (kaikki, parru), Metsäsuunnittelu Hollanti (kaikki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, pikkutukki), Vapo (kaikki, energiapuu). POSIO Keitele Group/Lappi Timber (kaikki), LMM/Posion Jätehuolto (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). POHJOIS-SAVO Harvestia (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Iivari Mononen (pylväs), Kaskihake (energiapuu), Keitele Forest (kaikki), Koskitukki (koivu), Metsä Group (kaikki), Metsäkolmio (kaikki), Partaharjun Puutarha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). Pölönen (pylväs, kaikki), Juuan kunta (energiapuu), Kaivospuu (tukki), Keitele Group (kaikki), KME (energiapuu), Kuhmon Saha (kaikki), Lehmon Koivu (kaikki), Lieksa Timber (mäja ku-parru, pikkutukki), Länsi-Karjalan Energiaosuuskunta (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsäpalvelu Turunen (kaikki, energiapuu), Metsäykköset (kaikki), Rajaforest (energiapuu), Scanpole (kaikki, pylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki). LÄNSI-RAJA KOLARI-MUONIO, PELLO: Keitele Group (kaikki), Krekula & Lauri Såg (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Pantsarin Saha (kaikki), Petri Pietikäisen Saha ja Höyläämö (mät, kut, pikkutukit), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Stenvalls Trä Ab (kaikki), Stora Enso (kaikki). O OULUN SEUTU Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, parru), Pölkky (kaikki), Shinshowa Finland (mät, mäk, kut, kuk, kok), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok). VIRRAT: Akonkosken saha (mät), JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Keitele Forest (mäntytukki), Kinnaskoski (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). PÄIJÄT-HÄME ASIKKALA: 35 MAKASIINI 6 • 2016 4480_.indd 35 8.9.2016 17.34. METSÄPOHJANMAA ALAVUS, PERÄSEINÄJOKI, KUORTANE: Akonkosken Saha, EPM Metsä, Keitele Group, Metsä Group, Stora Enso, UPM, Vapo, Viitala Forest. PUDASJÄRVI Junnikkala (kaikki), Kontiotuote (mät, kut), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Pölkky (kaikki), Shinshowa Finland (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu, tukki, pikkutukki), Keitele. RISTIINA: Finprofile, Harvestia (kaikki), Koskitukki (kot, kok), Metsä Group (kaikki), PTL Toimi Talka, Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (mät, kut), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). LÄNSI-UUSIMAA LOHJA, KARKKILA, VIHTI: Koskitukki (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood ( kaikki), Westas (kaikki). PÄIJÄNNE A Pu u , Ha r ve s tia, Iisveden Metsä, JPJ-Wood, Jyväskylän Energia, Keitele Group, Kinnaskoski, Kohiwood, Koskitukki, Metsä Group, Metsä Tommola, Multian Saha, OK-yhtiöt, Stora Enso, Toivakka Timber Ltd, UPM, Versowood. PUNKALAIDUN Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu, kuitupuu sekä harvennusleimikoista tukkipuut), Westas (kaikki). MUHOS Hasa (kaikki), Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). TEISKO: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), Koskitukki (kaikki, viilukoivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). METSÄMAAKOJONKULMA Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). JUUPAJOKI, LÄNGELMÄKI JA ORIVESI: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki), Koskitukki (kaikki, viilukoivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). KURU: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Koskitukki (koivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki)
SOINI Akonkosken Saha, EPM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Keitele Group (tukki, pikkutukki, parru, kuitu), Metsä Group (kaikki, pylväs, pikkutukki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki, pylväs, pikkutukki). Y YLI-II Junnikkala (mät, kut, pikkutukki, kuidut), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), PTL P. SAVOTTA Harvestia (kaikki), Hasa (kaikki), Iisalmen Sahat IPO (kaikki), Kaskihake (energiapuu), Keitele Forest (kaikki), Metsä Group (kaikki), Metsäkolmio (kaikki), Scanpole (kaikki, mäntypylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vieremän Metsäpalvelu (kaikki). SUOMENSELKÄ ÄHTÄRI, TÖYSÄ, LEHTIMÄKI, ALAJÄRVI: Akonkosken Saha (kaikki), EPM Metsä (kaikki), Huvilaveistämö Jari Saari (huvilahirret), JPJWood (kaikki), Keitele Group (kaikki), Koskenvarren Saha ja Höyläämö, Metsä Group (kaikki, pylväs), Saaren Hirsisaunat ja Huvilat (huvilahirret), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki, pylväs). U UUSIMAA Finprofile (pylväs), Hakevuori (kaikki), Harvestia (kaikki), Herralan Saha (kaikki), Kausala Wood (kaikki), Keravan lämpövoima, Koskitukki (kaikki), Lopen rakennuspuu (mä-tyvi), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki, pylväs), Westas (kaikki), Wideskog. TARVASJOKI-KARINAINEN Lounais-Suomen Hakelämpö (energiapuu), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). T TAIVALKOSKI Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). HARTOLA: Harvestia (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs). SATAKUNTA LÄNSI-SATAKUNTA: Isojoen Saha (kaikki), Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Noormarkun Saha (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). SODANKYLÄ llveskivi (mät, kut, mäk, kuk, kok, hirsipuu), Keitele Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukit), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukit), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Vapo (kaikki). KIIKKA-KEIKYÄ: Kampin Saha (kut, kuk), Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki, mä-pylväs), Riga Wood (kot mhy:n toimituspuuna), UPM (kaikki), Veljekset Kuusisto (mät, mä-pikkutukki), Westas (kaikki). SALOMETSÄ Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (energiapuu), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood ( kaikki), Westas (kaikki), Vapo (energiapuu). Karvonen (mät, kut, pikkutukki, sahakuitu), Pölkky 36 MAKASIINI 6 • 2016 4480_.indd 36 8.9.2016 17.34. TELJÄ: Kampin Saha (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo, Westas (kaikki). SOTKAMO Binderholz Nordic, Harvestia (kaikki), Iivari Mononen (mät, pylväs), IIsalmen Sahat IPO, Kuhmo (mät, kut, sahakuitu), Metsä Group (kaikki), Pölkky, Stora Enso (kaikki). SIIKALAKEUS Hasa (kaikki, pikkutukki, parru), IIsalmen Sahat IPO (kaikki), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Forest (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu, parru), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Mika Karppanen (energiapuu), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Shinshowa Finland (kaikki, pikkutukki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Vapo (energiapuu). HEINOLA: Harvestia (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs, pikkutukki). RAUTAVAARA Binderholz Nordic, Harvestia, Iisalmen sahat (kaikki), Iivari Mononen (pylväs), Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki, pylväs), Stora Enso (kaikki, pylväs), UPM (kaikki, erikoispuu). S SALLA Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu). TEEMA: PUUKAUPPA Harvestia (kaikki), Herralan Saha (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). ROINE JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Koskitukki (kaikki, pikkutukki, tyvikoivu, osarunko), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs, pikkutukki). ROVANIEMI Keitele Group (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (mät, kut), Vapo (kaikki). SYSMÄ: Harvestia (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, NASTOLA: Harvestia (kaikki), Herralan Saha (kaikki), Koskitukki (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs), PADASJOKI: Harvestia (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mäntypylväs). ROIKUAPALJAKKA LÄNSI-KAINUU, UTAJÄRVI: Hasa (kaikki), Junnikkala (kaikki), Kuhmo (kaikki), Leinosen Sahatuote (mät, kut, pikkutukki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Shinshowa Finland (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervantien Lämpö (energiapuu, hakeranka), Timo Timber (parru). R RANUA Holappa Jouni (hakkuutähteet), Lappi Timber (kaikki, pikkutukit), L&T Biowatti (kaikki, pikkutukit, energiapuu), Metsä Group (kaikki, pikkutukit, energiapuu), Osuuskunta Ranuan puuhake (energiapuu), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukit), Pölkky (kaikki, pikkutukit), Stora Enso (kaikki, pikkutukit, energiapuu), Vapo (kuitupuu, energiapuu)
Saha ei osta leimikoita pystyyn, vaan puuhuolto nojaa toimitussopimuksiin Metsähallituksen, metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten kanssa. YLÄ-KAINUU Iivari Mononen (pylväät), Kuhmo (mät, kut, mäja kuparru), Metsä Group (kaikki), OK-Yhtiöt (energiapuu), Pölkky (mät, kut, mäja ku-pikkutukki), Stora Enso (kaikki). Puunsaannissa ei ole ollut pulmia. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA JUHA OLLILA TERVOLALAINEN Veljekset Vaara on maan pohjoisimpia kuusisahaajia. Kuusen osuus liki 150 000 kuutiometrin hankinnasta on yli puolet.Lappi mielletään mäntymaaksi, mutta Lapin kolmion alueella on runsaasti kuusta. YLIKIIMINKI Junnikkala (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-parrut), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-parru), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, parru), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, mäja ku-parrut), Shinshowa Finland (mät, mäk, kut, kuk, mäja ku-pikkutukki), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok). ”Yksittäisiltä metsänomistajiltakin on ostettu, mutta harvalla on intoa järjestellä kaukokuljetusta”, toimitusjohtaja Jussi Vaara kertoo. (mät, kut, pikkutukki, kuidut), Shinshowa Finland (mät, mäk, kut, kuk, pikkutukki, sahakuitu), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), Yli-Iin Lämpö (energiapuu). Ostotavoite ei ole laskussa, mutta sitä ei voi nostaakaan, koska sahan kuivaamo on pullonkaula. YLITORNIO L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Stenvalls Trä, Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), Vapo (energiapuu). 37 MAKASIINI 6 • 2016 4480_.indd 37 8.9.2016 17.34. Ensi vuoden alkupuolen kaupat lyödään lukkoon joulukuussa. Se on pienija terveoksaista ja soveltuu hyvin ulkoverhouksiin. ”Metsähallitus on varma toimittaja ja metsäyhtiöidenkin toimitusvarmuus on parantunut viime vuosina.” Saha tekee toimittajien kanssa puolivuotissopimukset toimitusmääristä. Kuusta Lapin kolmiosta Kotimaan rakentamisen piristyminen tuntuu verhouslautojen kysynnässä, Jussi Vaara sanoo. Ostajakalenteri perustuu Metsälehden metsänhoitoyhdistyksille tekemään kyselyyn. YLÄ-LAPPI Lappi Timber (mät, mäpikkutukki), Metsä Group (mät, mäk, kok), Stora Enso (mät, mäk, kuk, kok)
Tämä on äärimmäisen yksinkertainen asia, jonka kaikkien päätöksentekijöiden pitäisi tietää. Tämän vuoksi verotustasi oikaistaan seuraavasti: Sinulle tehdään verotuksen oikaisu, koska olet antanut olennaisesti virheellisen veroilmoituksen vuodelta 2010. Siitä on tullut kaikkine, myös lyhytaikaisine muutoksineen hallitsematonta. Verottajan tulkinta on väärä. R ankkaa tekstiä, metsänomistaja taitaa olla verorikollinen. Helpoimmalla pääsee, kun tekee mahdollisimman vähän. Niin, osaisitko vastata verottajalle vuoden 2010 asiasta. Syynä on kuulemma se, että metsänomistajat myyvät harvoin puuta ja jos näin ei tehtäisi, metsänomistajat hyötyisivät muutoksesta. Siihen on tulossa kuitenkin metsänomistajia koskeva poikkeus. He eivät ymmärrä koko asiaa, mutta haluavat tehdä asioista mahdollisimman monimutkaisia ja sotkea toimivat rakenteet. Perusteetta tehdyn metsävähennyksen johdosta määrätään myös veronkorotus ja veronlisäys. Kansantalouden perusoppien mukaan epävakaa lainsäädäntö ja byrokraattinen hallinto vähentävät taloudellista toimintaa. Moni maksaa turhaan ja on vihainen. Siinä varakkaita metsänomistajia hyysätään ja pienten tilojen omistajille jää verojen maksu. Oletan, että vastaavia kirjeitä on lähtenyt kohtuullinen määrä. Se ei saisi muuttua jatkuvasti, eikä siihen saisi kohdistua jatkuvia muutospaineita. Epävarmuus aiheuttaa investointien lykkäämistä tai investointi jätetään kokonaan tekemättä. Ensi vuonna on tulossa yrittäjävähennys, joka koskee luonnollisesti myös metsänomistajia. Verotuksen tason ja ennustettavuuden lisäksi monimutkaisuus passivoi ja estää yritystoimintaa. Tämä toteutuu myös metsätaloudessa: Puun tarjonta ja metsänhoidon taso heikM etsäverotuksen pitäisi olla yksinkertaista, selkeää ja ennustettavaa. N yt ollaan säätämässä lakia metsälahjavähennyksestä, joka on rakenteineen täysin uusi metsäverotuksessa. Ei yksittäisellä verosihteerillä voi olla aikaa tutkia tavallisten metsänomistajien vuoden 2010 veroilmoituksia. S euraavassa esimerkki nykyisen byrokratian aiheuttamasta osaamisen puutteesta verottajalla ja sen seurauksesta metsänomistajalle. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC kenevät, kun metsänomistaja ei ymmärrä byrokraattisia rakenteita, jossa joutuu toimimaan. RAHAPUU 38 MAKASIINI 6 • 2016 38 MAKASIINI 6 • 2016 4507_.indd 38 8.9.2016 16.43. Osaatko vastata uhkaavaan verottajan oikaisuun. Metsäverotus on ollut vielä jotenkin tavallisen metsänomistajan hahmotettavissa, mutta verottajalle se on jo muuttunut liian vaikeaksi. Ei tavallinen ihminenkään ala rakentaa uutta taloa, jos taloudellinen ympäristö on epävarma. Otin esimerkin siitä syystä, että en usko kyseisen metsänomistajan olevan ainoa, joka on saanut samansisältöisen kirjeen. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Ennen veronkorotuksen määräämistä sinulla on mahdollisuus esittää selvitys perusteettoman vähennysvaatimukseen johtaneista syistä.” Byrokratiatalkoot Metsäverotus on ollut vielä jotenkin tavallisen metsänomistajan hahmotettavissa, mutta verottajalle se on jo muuttunut liian vaikeaksi. Hyvä ystäväni opetti minua jo kauan sitten, että näitä asioita suunnittelevat ”pikkutakkimiehet”. Metsävähennyspohja kasvoi tuloverolain 55.2 pykälän muutoksen myötä 60 prosenttiin metsän hankintamenosta myös niillä vuosina 1993–2007 hankituilla metsävähennykseen oikeuttavilla metsillä, joiden osalta aikaisempi 50 prosentin vähennyspohja on kokonaan käytetty. Ei sovi minun moraalikäsitykseeni. Jos vuoden tulos on tappiollinen, saa vain 95 prosenttia kuluista vähentää verotuksessa. ”Verovuodelta 2010 verotuksessasi on havaittu seuraava virhe: vuodelta 2010 annetussa metsätalouden veroilmoituksessa on tehty 6 000 euron suuruinen metsävähennys, vaikka metsävähennys on käytetty loppuun jo verovuoden 2005 verotuksessa. Tämä koskee kaikkea muutakin verotusta, jos haluamme talouden toimivan tehokkaasti. Metsälahjavähennys koskee 30 000 euroa ylittävää osaa, eli mitä varakkaampi olet, sitä enemmän myös suhteellisesti hyödyt
Sivu 50 KU VA : A RI N A KA RI 4506_.indd 39 8.9.2016 16.30. Sivu 47 PERINTÖMETSÄ Näin laaditaan perukirja Sivu 48 KYSY POIS Mitä hyötyä säästöpuista on. OMA METSÄ KIRJANPAINAJAT Tuholaisten paratiisi Sivu 52 METSÄNHOITO 18 kysymystä syysistutuksesta Sivu 40 PIKATESTI Suojalasit avuksi Sivu 43 LUONNONHOITO Riistanystävä säästää katajat Sivu 44 TUTKIMUS Tonni varusteisiin Sivu 46 ALLAKKA Saanko luvan
TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT ERKKI OKSANEN / LUKE SYYSISTUTUKSESTA 40 MAKASIINI 6 • 2016 40 MAKASIINI 6 • 2016 4483_.indd 40 8.9.2016 17.06. Se on aikaraja, jonka jälkeen taimien juurtuminen heikkenee huomattavasti. METSÄNHOITO 1 Milloin kesäistutus muuttuu syysistutukseksi. Syksyllä valon määrä vähenee eikä se syyskuun puolivälin jälkeen riitä juurten kasvattamiseen, vaikka lämpötilat olisivatkin korkeita. Syyskuussa juurtumista ei juuri tapahdu. Silloin taiteillaan pidemmän istutusajan tuoman vapauden ja onnistumiseen liittyvien riskien välillä. Syysistutuksen aika on elokuun puolivälistä eteenpäin. K YS YM YS TÄ Syksy on harkinnanarvoinen vaihtoehto istutukselle
Kun tämä tapahtuu istutustaimen alla monta kertaa, niin lopulta taimi kellahtaa kumoon. Taimien varastointi on helpompaa, koska kastelutarve vähenee. Kuusi sopii parhaiten. leen haihduttavat eikä kastelua saa unohtaa. 7 Onko taimen koolla väliä. Aivan etelärannikolla kausi on vähän pitempi, pohjoisessa lyhyempi. 4 Millainen maa on routivaa. Tärkeää on, että taimi on sopusuhtainen ja elinvoimainen. Syyskuun loppuun saakka. Asiaa ei ole tutkittu, mutta todennäköisesti ei. Esimerkiksi viime talvena oli kohteita, joissa männyntaimet olivat tuhoutuneet täydellisesti. Karkeammat ainekset eivät rullaudu. 11 Mitkä puulajit sopivat syysistutukseen. 8 Kuinka myöhään syksyllä voi istuttaa. 5 Mitä rouste tarkoittaa. Syyshalla vahingoittaa taimia, jos ne eivät ole riittävän karaistuneita. 3 Miten syysistutus eroaa kevätja kesäistutuksesta. Hakkuutähteet ehtivät kesällä kuivua sen verran, että tukkimiehentäin tuhojen riski pienenee. Riittää, että puolet istutustaimen versosta on näkyvissä. Istutettaessa taimien on oltava kasteltuja istutusajankohdasta riippumatta. Vaikka taimet eivät enää juurru, ne kuitenkin mukautuvat kasvupaikalleen. 10 Mihin syysistutus sopii. Lokakuun istutuksissa rousteen ja ahavan riskit lisääntyvät selvästi. Jos talvihakkuukohteen uudistaa heti keväällä, niin silloin pyytää tukkimiehentäin vaivoja. Syksylläkin taimet edelSyysistutuskausi alkaa elokuun puolivälissä ja päättyy syyskuun lopussa. Rouste nostaa tainta… …kunnes taimi kellahtaa kumoon. Rousteriskin vuoksi syysistutus ei sovi routiville, hienojakoisille maille, ne on istutettava ennen elokuun puoliväliä. Sitä ei oikein tiedetä, 41 MAKASIINI 6 • 2016 41 MAKASIINI 6 • 2016 4483_.indd 41 8.9.2016 17.06. Pääpuulajien välillä on isoja eroja. Paljon routaa ja vähän lunta on taimille hankala yhdistelmä ja vähälumisina talvina kevätahava kuivattaa taimia. Routivassa maassa noin kolmannes maa-aineksesta on hienojakoista hiesua tai savea eli sellaista, että rakeita ei voi havaita paljain silmin. Näyttää, että maasta ikään kuin nousee jäätä, joka samalla nostaa taimea ylös 2 Mitä etuja syysistutus antaa. Rouste on kosteassa, hienojakoisessa maassa tapahtuva ilmiö, jossa ensimmäisillä pakkasilla maasta tihkuva vesi jäätyy tullessaan kylmään ilmaan. 12 Mikä männyssä mättää. 6 Kuinka syvälle syysistutuksessa istutetaan. 9 Mitä tuhoja syysistutuksissa esiintyy. Maata voi olla juuripaakun päällä 5–10 senttimetriä. Syysistutus on luonteva valinta, jos haluaa mahdollisimman nopean uudistamisen talvella hakattuun kohteeseen. Kasvuunlähdön kannalta syysistutus vastaa kevätistutusta silloin kun kaikki menee hyvin. Routivilla mailla rouste nostaa taimia ylös. Hienojakoisista aineksista pystyy kosteana rullaamaan käsissä ohuen pötkön. Syysistutukset ovat välillisesti herkkiä myös keväthallalle, koska lyhytpäiväkäsitellyt taimet lähtevät kasvuun keväällä käsittelemättömiä varhemmin. Ei paljon. Syysistutuksessa käytetään lyhytpäiväkäsiteltyjä taimia. Mäntyä ei voi suositella. Rousteriskin vuoksi on myös tärkeää, että taimet istutetaan riittävän syvälle. istutuskuopasta. Isot paakkukoivut ovat olleet herkkiä, mutta todennäköisesti pienet paakkutaimet pärjäävät paremmin ainakin elokuun istutuksissa. Syysistutusten etu on istutuskauden piteneminen, mikä helpottaa töiden suunnittelua ja vähentää kiirettä toisaalla
15 Mitä syysistutustaimet maksavat. Niillä riski on tavallaan pienempi, koska syysistutusten osuus niiden kaikesta metsänuudistamisesta ei nouse korkeaksi. Kuusella käytetään lyhytpäiväkäsittelyä. 16 Kuinka kauan syysistutuksia on tehty. Hintaeroa kevätistutustaimiin ei ole joko ollenkaan tai ainakaan merkittävästi. Se karaisee taimet talvehtimistilaan vähän luontaista aikaisemmin, jotta luonnossa esiintyvät syyshallat eivät aiheuttaisi vahinkoa. Istutuskoneiden yleistyminen lisää syysistutuksia, koska koneille pitää saada pitkä työkausi. METSÄNHOITO mutta taimien säilytyksellä ennen istutusta saattaa olla vaikutusta. 17 Kuinka yleistä syysistutus on. 14 Mitä syysistutus vaatii taimitarhakasvatukselta. Syysistutuksen saa palveluna jokseenkin varmasti koko maassa lukuun ottamatta pohjoisinta Suomea. Istutusmääristä ei ole kausitilastoja, mutta joka tapauksessa syysistutusten osuus on pieni. Tutkimukset myöhäisistä istutuksista ovat käynnissä. Lyhytpäiväkäsittelyssä avomaan taimipenkin ylle vedetään musta kangas, jolla yötä pidennetään keinotekoisesti 12 tuntiin. Asiantuntijoiden tuntuman mukaan istutuskauden pidentäminen on yleistynyt, mutta kesäistutukset ovat usein vaihtoehto syysistutuksille. Loppukesällä tehtävä maanmuokkaus on yleistä joka tapauksessa, sillä usein hakkuutähteiden annetaan kuivua maastossa kesän yli ennen muokkausta. Yksityiset metsänomistajat ovat sen sijaan varovaisempia, koska riski kohdistuu usein ainoaan uudistusalaan. Mänty on valopuu, jonka talveentuminen vaatii valoa. Kustannukset ovat samat kuin kevätja kesäistutuksissa. 18 Voiko syysistutuksen teettää. Avattu mätäs näyttää, että taimen juuret ovat ravinteikkaassa humuskerroksessa. 13 Millaista muokkausta syysistutus edellyttää. Syysistutus kiinnostaa etenkin metsäalan isoja toimijoita. Koneistutuksen yleistymisen ansiosta istutuskautta halutaan jatkaa koko sulan maan kaudelle. Koska mäntyä ei suositella syysistutuksiin, niin männyn kevätistutuksissa käytetty äestys tai laikutus ei tule kyseeseen. Alakuvassa taimi on jäänyt liian ylös. Syysistutuksessa on tärkeää, että taimi on istutettu mättään keskelle ja riittävän syvälle. Syysistutuksia tutkittiin ja käytännössä tehtiin jo 1970-luvulla paljasjuurisilla taimilla, mutta silloin syysistutusten aika oli elokuun loppu ja syyskuun alku. Juttua varten on haastateltu tutkija Jaana Luorasta Luonnonvarakeskuksesta ja UPM:n Joroisten taimitarhan 42 MAKASIINI 6 • 2016 42 MAKASIINI 6 • 2016 4483_.indd 42 8.9.2016 17.06. Istutusstressi voi myös häiritä männyn talveentumista. Mätästys on syysistutusten muokkausmenetelmä
Lasien hinnat olivat 10–16 euroa. Kaikki suojalasit on mitoitettu kestämään 45 sekuntimetriä kiitävän kuuden millin kuulan (0,86 grammaa) isku. Kokeilin jääkiekkokypärien visiireihin käytettävää Hejduksportin Cleaning Emulsionia (12,90 euroa), Fairya ja metsurien tietotoimiston parhaana pitämää autonvahaa, vanhaa kunnon Simonizia (8,90 euroa) Kaikkia käytetään samalla tapaa. Linssien huurtumista voi hillitä myös pitämällä laseja niin, että linssien alaosa ei asetu tiukasti kasvoille, jolloin linssien sisäpuoli tuulettuu. Suojaus on metsäkäyttöön riittävä. Kokeiltavaksi valitsimme jyväskyläläisten sahakauppojen tarjonnasta Stilhin keltaiset Contrast-lasit sekä Husqvarnan kirkkaat (Clear) sekä keltaiset (Yellow X) sekä tummat (Sun X) lasit. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ K ypärän verkkovisiiri suojaa moottorija raivaussahuria ihan kelvollisesti, mutta ei täydellisesti. Stihlillä on vastaava Super Fit -mallisto. Suojaus paranee merkittävästi eikä näkyvyys heikkene, paitsi tummilla laseilla hämärässä. Huurtumista voinee vähentää jopa merkittävästi, mutta syksyn pahimmilla, lämpimän sumuisilla säillä voi tehdä tiukkaa. Niinpä päädyin suojalasien lisäksi kokeilemaan huurtumisen estoaineita. Vähänkin silmiään aristavan kannattaa raivaussahatessa käyttää suojalaseja verkkovisiirin alla. Näin lasit istuvat napakasti päähän, mikä lisää mukavuutta. Aine sivellään linssin pintaan, annetaan kuivahtaa ja kiillotetaan kirkkaaksi. Visiiriäkin yhä tarvitaan, sillä lasit eivät suojaa oksilta. Joskus silmiä aristaakin työpäivän jälkeen. Valitettavasti vertailu jäi ratkaisemattomaksi. Stihlin Contrastja Husqvarnan sangattomissa Clear-laseissa ei ole säätömahdollisuuksia. Husqvarnan tummissa Sun X laseissa on naarmuuntumattomat linssit ja säädettävät sangat. Käytännössä sangoista ei aiheutunut mitään tuntemuksia. Keltainen linssi suodattaa sinistä valoa, joten näkymä tuntuu valoisammalta, kun hämärälle ominainen sinisyys vähenee. Hinta 16,50 euroa. Hinta 12 euroa. X-malleissa sankojen pituutta voi säätää, myös sankojen kulmaa voi muuttaa. 43 MAKASIINI 6 • 2016 4483_.indd 43 8.9.2016 17.06. Huurtuminen haasteena Lasien ensikokeilu elokuisen kosteana aamuna päättyi alkuunsa. Kokeilimme, olisivatko metsätöihin tarkoitetut suojalasit parempi ratkaisu silmien suojaamiseen. Maisema linssien takana hävisi kuin merisumuun, sillä ilman kosteus tiivistyi huurteeksi linssien pintaan. PLUSSAT JA MIINUKSET +edullisuus +säädettävyys (Husqvarnan X-mallit) -huurtuminen kostealla säällä PIKATESTI Stihlin Contrast-laseissa on naarmuuntumattomat ja huurtumattomat linssit. Tummat lasit estävät auringon häikäisyä. Auringonpaisteella verkko häikäisee ja työskentely käy hankalaksi. Kun visiiri ei riitä Suojalasit suojaavat raivaussahurin silmiä tehokkaammin kuin kypärän visiiri. Silmiään aristavan kannattaa käyttää suojalaseja. Keltaiset suojalasit kirkastavat näkymää hämärässä. Märässä verkkoon takertuu lisäksi näköä haittaavia vesipisaroita. Hieno puru, jota raivaussahan terä viskoo voimalla, läpäisee visiirin suojaverkon. Keltainen kirkastaa Ennakkoon epäilin, että kuulonsuojainten alle puristuvat sangat tuntuisivat epämukavilta. Linssien on kuitenkin oltava puhtaat ja kuivat, muuten häikäisy sumentaa näkökentän. Testipäivänä sää ei ollut kovin kosteaa, joten lasit eivät huurtuneet, oli ne käsitelty estoaineilla tai ei
Riistatiheiköitä perustetaan hehtaarille 4–5 kappaletta. I hanteellinen riistametsä on kolmen puulajin sekametsä, jossa on sekapuita noin viidennes puuston määrästä. Istutuskuusikoihin kannattaa taimikonhoidossa jättää kasvamaan kuusten kanssa samaa tahtia kasvavia luonnonmäntyjä. Puuntuotosta ei tarvitse juuri tinkiä. Suunnilleen oikea määrä tiheiköitä syntyy, jos taimikonhoidossa tekee sellaisen joka toisella tankillisella ja helpolTIHEIKÖISTÄ SUOJAA Riistan viihtyvyyttä talousmetsissä voi parantaa vähällä vaivalla, esimerkiksi leväperäisellä raivauksella. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ Osa Riistametsänhoito Osa Lahopuut LUONNONHOITOKOULU SH U TT ER ST O CK IM AG ES 44 MAKASIINI 6 • 2016 4485_.indd 44 8.9.2016 16.29. Ja jos sankat pajukot ja vanhojen ojanvarsien tiheiköt jättää riistan suojapaikoiksi, säästyy raivauskustannuksiakin. Luontaisia riistatiheikön paikkoja ovat pajukoituneet painanteet, maastokuvioiden reunat, esimerkiksi metsän ja suon rajalla. Aari muodostuu ympyrästä, jonka säde on noin 5,6 metriä. Kuusialikasvos on tiheikön tärkein osa. Kahden aarin ympyrän säde on kahdeksan metriä. Ne lisäävät kenttäkerrokseen tulevan valon määrää, mikä parantaa riistametsän avainlajin eli mustikan elinoloja. Mustikan varvusto suojaa linnun poikasia. Joka toisella tankillisella tiheikkö Puustoltaan tasakokoisen talousmetsän vaihtelua voi lisätä jättämällä puiden lomaan riistatiheiköitä. Parhaan hyödyn tiheiköt antavat, jos niitä jätetään mustikkakasvuston lähistölle. Ne ovat raivaamattomia, alaltaan muutamasta puusta jopa pariin aariin, mielellään erikokoisista puista muodostuvia keitaita. Marja-aikaan mustikkametsässä laiduntavat metsälintujen lisäksi sorsat ja jopa kurjet
Muutamankin kuusen säästäminen tarjoaa metsäkanalinnuille suojapaikan harvennetussa metsässä. Riistatiheiköiden osuus saa olla kymmenen prosenttia ilman, että taimikonhoidon kemeratukea leikataan. Avohakkuun jälkeen varvut häviävät jopa vuosikymmeniksi. 45 MAKASIINI 6 • 2016 4485_.indd 45 8.9.2016 16.29. Lisääntyvä avaruus auttaa, muun muassa ajourien avaamat lentoväylät ovat kuin kiitoratoja metsoille. Sekapuuston syntymisen voi uudistamisessa varmistaa kylvämällä tai istuttamalla pääpuulajin lisäksi vähemmistöpuita. Matala alikasvos ja pensaat tarjoavat suojapaikkoja kanalinnuille, joten niitä voi jättää raivaamatta riistatiheiköiden ulkopuolellakin, kunhan ne eivät haittaa kasvatettavia taimia. Kääntömätästys on hyvä menetelmä. Jätä mäntyjä kuusentaimikoihin . Hakkuualan peitteisyys, toisin sanoen avarien näkymien rikkominen, parantaa riistan viihtyvyyttä. Tällaisia suojapaikkoja olisi hyvä olla 4-5 hehtaarilla. Säästä harmittomat katajat . Taimikonhoidossa muodostetut riistatiheiköt säästetään, seuraavissa hakkuissa niitä voi käyttää säästöpuuryhminä. Erirakenteisen metsän kasvatukseen kuuluvat pienaukot parantavat pyyn elinolosuhteita. Erityisesti havupuut sopivat kasvamaan lomittain. Muokkauksessa maanpintaa rikotaan mahdollisimman vähän, jotta varpukasvien juuristo säästyy. Vinkkejä: . Uudistushakkuussa säästyneitä alikasvoskuusiryhmiä ei kannata raivata kattavasti, koska ne tarjoavat suojapaikkoja riistalinnuille. Riistametsänhoitaja jättää myös tavallista runsaammin säästöpuuryhmiä. Harvennus kohentaa lisäksi mustikan kasvuolosuhteita. Katajat kannattaa yleensä jättää kaatamatta niin taimikonhoidossa kuin ennakkoraivauksillakin. Niitä muodostuu, kun pienet suopainanteet, kosteikot ja kallionyppylät rajataan hakkuun ulkopuolelle. Taimikon aukkopaikoissa ja painanteissa voi kasvattaa koivuja. Sopiva puulajisuhde on 80 prosenttia pääpuulajia ja 20 prosenttia sekapuita. Vältä turhaa siistimistä Riistatiheiköitä kannattaa jättää myös uudistusaloille. Leväperäisyys on valttia myös riistaa suosivilla ennakkoraivauksilla. Lisäksi varpukasvustot säilyvät poimintahakkuin käsitellyissä erirakenteisissa metsissä. Turhaa siistimistä kannattaa muutenkin välttää. Ainespuiden puuston tyvet raivataan puhtaaksi, mutta aukkopaikkoihin saa jättää kuusia. Riistaa suosivassa ennakkoraivauksessa jätetään sinne tänne lehtipuuryhmiä kaatamatta. Säästöpuuryhmien alustoja ei raivata. Alikasvosta aukkoihin Harvennushakkuut parantavat riistalintujen elinolosuhteita metsässä, kunhan riistatiheiköitä on tarjolla. Perusta 4–5 riistatiheikköä taimikkoon ja ennakkoraivauksille . Esimerkiksi katajia tai taimikkoon jätettyjä alikasvoskuusia voi typistää latvasta, jos ne varjostavat taimia. Riistatiheiköiden perustaminen on syytä mainita rahoitusta haettaessa. Säästä pajupensaat Metsälehti Makasiinin talousmetsien luonnonhoitoa esittelevässä sarjassa pureudumme loppuvuonna seuraaviin aiheisiin: Makasiini 7: Karut suot Makasiini 8: Luontokohteiden tunnistaminen la ennakkoraivauskohteella miltei joka tankillisella
Keskimäärin suomalainen metsästäjä laittoi harrastukseensa rahaa 950 euroa vuonna 2008. Vaurautta on kuitenkin vaikea rajata koskemaan esimerkiksi vain metsästyksestä saatua hyötyä. Metsät säilyvät hiilinieluina LE H TI KU VA / VE SA M O IL A N EN 46 MAKASIINI 6 • 2016 46 MAKASIINI 6 • 2016 4502_.indd 46 8.9.2016 16.28. Tutkijat Jani Pellikka, Artti Juutinen ja Päivi Eskelinen julkaisivat esiselvityksen riistatalouden hyvinvointivaikutuksista (Luonnonvaraja biotalouden tutkimus, 22/2016). Luonnonvarakeskus ryhtyy tutkimaan, kuinka luonto vaikuttaa suomalaisten liikkumiseen. Vaikutukset talouteen ovat 279–359 miljoonaa euroa vuodessa, työllisyyteen puolestaan 2 245–2 986 henkilötyövuotta. TEKSTI JA KUVA JERE MALINEN SUOMESSA luonnon virkistyskäyttö on ikiaikainen oikeus. Väki on muuttanut maaseudulta kaupunkeihin, jolloin myös harrastuksista on opittu maksamaan. Halu satsata metsästysharrastukseen onkin hiljalleen reipastumassa. Metsästäjät ovat entistä valmiimpia maksamaan varusteista ja matkustamisesta. Harrastuksesta opittu maksamaan Ensimmäisiä puraisuja tutkimuksesta on jo saatu maistiaisiksi. Jahtiin ainakin pitäisi päästä puoli-ilmaiseksi eikä varusteisiinkaan haluttaisi uhrata pitkiä pennejä. Kansa liikkeelle luonnon avulla Luonnonvarakeskuksen mallilaskelmien mukaan metsien kyky sitoa kasvihuonekaasuja säilyy tehokkaana, vaikka hakkuita lisättäisiinkin. Perinteisesti suomalainen metsästäjä onkin ollut nihkeä maksamaan harrastuksestaan. Tavoitteena on liikkumista edistämällä vähentää suomalaisten kansantauteja – kakkostyypin sokeritautia ja valtimosairauksia. ”Liikkuminen kodin lähellä olevilla viheralueilla on virkistävää, edullista, ekologista ja helposti saavutettavaa sekä tasa-arvoa lisäävää. Jos on halunnut mennä marjaan, metsään tai kalalle, se on ollut kaikille kansalaisille mahdollista ilman isompia kommervenkkeja tai rahanmenoa. Tämän jälkeen se palautuu seuraavan 10 vuoden aikana. TONNI VUODESSA METSÄSTYKSEEN TUTKITTUA Monen metsästäjän tuorein varusteostos on oranssi hirviasuste, josta tuli pakollinen kaksi syksyä sitten. Jos vuotuiset hakkuut kasvavat nykyisestä suunnitellut vajaat 10 miljoonaa kuutiota, niin sanottu metsänielu vähenee ensin jonkin verran vuoteen 2030 asti. Lopputulos oli, että riistatalous säteilee terveyttä ja rahaa. Sittemmin kulutus on kasvanut. Jos puuta hakataan noin 20 miljoonaa kuutiota nykyistä enemmän, metsien kasvihuonekaasutase vaihtelee pienen nielun ja päästön välillä. Syksyllä 2015 käynnistyi Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen yhteishanke, jossa selvitetään riistatalouden synnyttämää yhteiskunnallista hyvinvointia. ”Metsästäjien rahankäytön kokonaistaloudellisia vaikutuksia on mahdotonta arvioida täsmällisesti, koska rahankäyttötietoja ei ole saatavissa riittävän yksityiskohtaisesti eriteltynä”, selvityksessä todetaan. Tutkijoiden mukaan metsästyskulutus on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkupuolen tasosta. Merkittävin muutos on tapahtunut metsästäjien rahankäytössä varusteisiin, matkustamiseen ja palveluista maksamiseen. Luonnossa on valtavasti mahdollisuuksia, joita ei vielä riittävästi hyödynnetä suomalaisten liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisessä”, Luonnonvarakeskuksen professori Liisa Tyrväinen sanoo. Hakkuita voitaisiin siis lisätä nykyisestä noin 20 miljoonaa kuutiometriä ennen kuin metsät olisivat päästöjen lähde
Hienoa, että alkava romunkeräysharrastukseni ei ainakaan alkuun ole luvanvaraista. Ja sitten nuo ihanat laululintuset, naakat. Se ei olekaan mikään ylimalkainen juttu, se räätälöidään kurssilaisten tarpeiden mukaan. Kun tuhannen linnun parvi on aikansa paskonut karjanrehuun ja repinyt heinäpaalien muoveja, voit hakea lupaa niiden hätistämiseen. Kursseille on mentävä. Tuttu tukkiauton kuljettaja kertoi, että hänellä pitää olla kahdeksan eri korttia lompsassaan, kun töihin lähtee. Melkein 40 vuotta olen sahaa heilutellut ja metsurin todistuskin on, mutta eihän se riitä. O nneksi terhakas opetusväki on tässä supistuvien ikäluokkien maassa havainnut monenlaisia koulutuspuutteita. Ahnaita haulikkomiehiä kyllä haukkana vahtii iso joukko ympäristöaktiiveja. Ympäristöturvallisuuskortti on myös suunnitelmissa. Jotkut itäisten maiden asukkaat tosin kai elelevät joustavammin T aas pelkään Komission jyrähdystä niin, että meinaa löysät tulla housuihin. Kaava-alueilla saatetaan tarvita maisematyölupa puiden kaatoon. KäsienSaanko luvan. Eikä ole sitä moottorisahan ajokorttia. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Sivistyyhän siinä kansakin ja julkiselle hallinnolle tulee jotakin tekemistä, kun lupia ja kursseja kehitellään. Mitä ihanimpia autonraatoröykkiöitä ja taiteellisesti leviteltyjä peltitynnyreitä kertyy pihamaalle, vuosikausiksi ohikulkijoita ilahduttamaan. Meinaan kaataa muutaman puunkin ensi talvena. Kun paistelet nuotiolla makkaraa, katsohan, ettet omaan tikkuusi naapurin avuksi lenkinpätkää laita. Sanovat myös jotenkin tähän tapaan – pumaga on pumaga, mutta praktika on praktika. Toisen tyypin oli mentävä kouluun, vaikka eläkeikä koittaa pian ja takana on kymmenien vuosien ajokokemus. Kun hain postia pikitien varresta, siivosin penkalta kahvimukin ja tupakka-askin. Kyllä siinä tienoo rumentuu, kun petäjän kellistää. TU U LI KK I SI RO LA omassa lupaviidakossaan. Ja tietysti ilman tieturvakorttia! Kyllä nyt taisi tulla meikäläiselle matka tiilenpäitä lukemaan. Vapaasti suomennettuna, pitäkää paperinne, minä poika vaan raivaan ruohoa. Unohda luvat ja lähde heinäntorjuntaan varhaisperkaukseen METSÄLÄISEN ALLAKKA 47 MAKASIINI 6 • 2016 47 MAKASIINI 6 • 2016 4486_.indd 47 8.9.2016 18.22. Juurihan humpsahdin sammalikon läpi ennen tuntemattomaan kivenkoloon, ja lannoitustuhkaämpäristäni loiskahti aika keko väärään kohtaan. Kun nöyrästi anot, pääset pellon reunalle läpsyttämään käsiäsi ja kajauttamaan kolme kertaa ilmoille hushus. Teroitin näet raivaussahan ruohoterän rälläkällä, eikä minulla ole tulityökorttia! Eikä siinä kaikki. Vain pjari pjäivää ja paperi on, ja paljon leimoja. Samoin lisääntynyt virkamieskunta on hoksannut monta kohtaa, joihin heidän on syytä puuttua. Vierasjoukolle jos aiot kahvit keittää, mars koulunpenkille siitä. Hiukan toki tulee maksua, mutta jos se räätäli onkin semmoinen neropatti, joka meidänkin huushollin ympäristön turvallisuuden oikein hienosti ajatuksissaan maalailee. Kunpa edes joku heistä ehtisi ihmisvanhusten oloja paimentamaan. Ja homma sujuu. Muutoin ei rauhoitettuja lajeja saa häiritä. pesu on sen verran taitolaji, että ei sitä itse opi. Mjinkälaisen paperin tarvitset. T ässä luvatussa ruokamyrkytysten maassa on onneksi hoksattu tuo hygieniapassi
Tarvittavia asiakirjoja ovat muun muassa vainajan sukuselvitys, testamentti ja selvitys omaisuudesta. Asiantuntijan näkemys kannattaa NÄIN SYNTYY PERUKIRJA Perunkirjoitukseen kannattaa valmistautua huolellisesti. Omaisuus merkitään perukirjaan kuolinhetken mukaisena käypänä arvona. PIRJO HAVIA Perinnöstä luopuminen voi olla tehokas verosuunnittelukeino. Uskottuna miehenä voi toimia täysi-ikäinen kuolinpesän osakaskin, jos hän ei ole millään tavoin vajaavaltainen. Asiakirjat kannattaa hankkia ajoissa. Lienee syytä mainita, että myös naiset voivat toimia uskottuina miehinä Kaikki kutsuttava Pesän ilmoittajan on kutsuttava perunkirjoitukseen kaikki vainajan oikeudenomistajat eli kaikki perilliset, yleistestamentin saajat ja eloonjäänyt puoliso. Oikeudenomistaja voi halutessaan valtuuttaa jonkun toisen edustamaan itseään perunkirjoituksessa. Asiakirjojen avulla todetaan tilanne vainajan kuolinhetken mukaisena. Käypä arvo tarkoittaa omaisuuden todennäköistä myyntihintaa. Hinta vaihtelee parista sadasta eurosta tuhansiin euroihin riippuen selvitettävien asioiden määrästä. Jos perunkirjoitus ostetaan palveluna, järjestää palvelun tarjoaja yleensä uskotut miehet. fi-palvelustakin löytyvää asiakirjaa ”Varojen arvostamista perintöja lahjaverotuksessa koskevan Verohallinnon ohjeen päivittäminen” (antopäivä 14.12.2015). Kaksi uskottua miestä Perunkirjoitukseen tarvitaan aina kaksi uskottua miestä ilmoittamaan pesään kuuluva varallisuus. Yleensä tämä rooli lankeaa puolisolle tai lapselle. PERINTÖMETSÄ 48 MAKASIINI 6 • 2016 4499_.indd 48 8.9.2016 16.28. Tosin asiaan vaikuttaa myös se, mikä on perillisten ja vainajan sukulaisuussuhde ja kenelle metsät aiotaan myydä. Niitä tarvitaan pesän osakkaiden, heidän perintöosuuksiensa, varallisuuden ja velkojen toteamiseksi. Verohallinnon arvostusohjeella tarkoitetaan www.vero. Perunkirjoitus voidaan toimittaa, vaikkei maistraatin määräystä edunvalvojan sijaisesta ehditä saamaan. Jos metsätila tai osa kiinteistöistä aiotaan myydä, on yleensä sitä edullisempaa, mitä tarkemmin voidaan arvioida sen todellinen markkina-arvo. Alaikäistä edustavat perunkirjoituksessa hänen huoltajansa. Kustannuksissa säästää, jos hankkii itse perunkirjoituksessa tarvittavat asiakirjat. Itse ei kuitenkaan tarvitse kaikkia asioita hoitaa, jos ei jaksa tai tunne siihen kykenevänsä. Uskotut miehet allekirjoittavat perukirjan pesän ilmoittajan kanssa. Perunkirjoitus voidaan pitää, vaikka kutsutut eivät tulisikaan paikalle. Perunkirjoituksessa laaditaan ja vahvistetaan allekirjoituksin perukirja, jossa todetaan kuolinpesän osakkaat sekä luetteloidaan vainajan ja eloonjääneen puolison varallisuus ja velat. Joskus verovelvollisten eli perillisten ja testamentin saajien kannalta on edullisempaa teettää tila-arvio, joskus taas ei. P erunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Perunkirjoituksia tekevät pankkien lakimiehet, hautaustoimistot, asianajotoimistot ja muut asiaan perehtyneet palveluntarjoajat. Perunkirjoituksen järjestämisestä vastaa se henkilö, joka parhaiten tuntee vainajan varallisuustilanteen eli se, joka on kuoleman jälkeen ottanut pesän haltuunsa. Perukirja toimii kuolinpesän perintöveroilmoituksena. Harkintaa metsän arvottamisessa Perintöverotus toimitetaan perukirjan perusteella. Metsän osalta arvo osoitetaan joko metsäammattilaisen laatimalla tila-arviolla tai käyttämällä Verohallinnon arvostusohjeen mukaista, alueittaista keskimääräistä hehtaarihintaa. Jos huoltajat ovat saman kuolinpesän osakkaita, haetaan maistraatista määräys edunvalvojan sijaisesta. Asia riippuu sekä metsän puustosta, kasvupaikoista ja metsänhoidollisesta kunnosta että perillisten jatkosuunnitelmista metsän suhteen. Tilaisuudessa laaditaan perukirja, jonka perusteella toimitetaan perintöverotus
pankkitilien saldotodistukset ja kuolinpäivään kertyneet korot . Perukirjaa voi myös täydentää määräajan jälkeen. Sillä vältetään yhden sukupolven perintöverotus ja perinnön jakautuminen useammalle perillisen lapselle pienentää perintöveroprosenttia. kuitit vainajan kuolinhetkellä maksamatta olleista laskuista, jotka kohdistuvat vainajan elinaikaan (puhelin-, sähköja sairaalalaskut yms.) UITTOKALUSTO SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi UITTOKALUSTO TAMPERE | Ahlmanintie 56 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. Pidennykselle täytyy olla perusteltu syy. Perinnöstä luopuminen voi olla tehokas verosuunnittelukeino. 24% alv. hankkia, jos itse on epävarma arvostusperusteista. selvitys mahdollisista vainajan antamista ennakkoperinnöistä . Toisaalta järjestely voi tuoda sisarille paljon yhteistä ja palkitsevaa toimintaa. . selvitys kaikesta muusta omaisuudesta paitsi tavanomaisesta koti-irtaimistosta . Sama koskee lesken hallintaoikeudesta luopumista. kuitit hautauskuluista ja kaikista hautaamisen kustannuksista . Hinnat sis. Lisäaikaa haetaan erillisellä lomakkeella, joka löytyy Verohallinnon verkkopalvelusta (www.vero.fi) tai verotoimistosta. Joskus sellainen tilanne, varsinkin metsänomistuksessa, voi kärjistää sisarten välisiä suhteita. selvitys viimeksi toimitetusta verotuksesta sekä selvitys jälkiverosta tai veronpalautuksesta . Jos lapsia on useita, kannattaa harkita, onko tulevan toiminnan kannalta järkevää antaa omaisuuden siirtyä usean henkilön yhteisomistukseen. 5,90€ Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi facebook.com/uittokalusto instagram.com/uittokalusto Flexorain sadetakki 99,00 € Flexorain sadevyötäröhousut 44,90 € Peltor G3000 kypäräpaketti 49,90 € Lumberjack turvasaappaat (lk 3) 59,00 € C M Y CM MY CY CMY K 113x297_syyskuu_final.pdf 1 8.9.2016 10.48 Perunkirjoituksessa tarvittavia asiakirjoja: 4499_.indd 49 8.9.2016 16.28. . katkeamaton vainajan sukuselvitys syntymästä kuolemaan . selvitys kuolemantapauksen perusteella maksettavista vakuutuskorvauksista yms. | Toimituskulut alk. Lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiselle täytyy hakea kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta ja lisäaikaa perukirjan antamiselle kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta. Perintö siirtyy tällöin perintökaaren mukaan luopujan perillisille. pankin laatima luettelo mahdollisen tallelokeron sisällöstä . jäljennös ensin kuolleen puolison perukirjasta . . Kopiot Verohallinnolle Kopio perukirjasta sekä kopiot sen liitteistä on toimitettava yhtenä kappaleena Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Tarvittaessa Verohallinnolta voi hakea lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiselle tai perukirjan antamiselle. mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus . Jotta veroetu saavutetaan, perinnöstä luopuja ei saa määrätä, kenelle hänen perintöosuutensa menee. Luopumalla veroetuja Perinnöstä luopuminen on mahdollista, kunhan perillinen ilmoittaa siitä viimeistään perunkirjoituksessa. selvitykset mahdollisista lainoista, panttauksista, takauksista yms. selvitys vainajan ja hänen puolisonsa omistamista kiinteistöistä (esimerkiksi kauppakirjat, lainhuutotodistukset, kiinteistörekisteriotteet, rasitustodistukset, kiinteistöveroliput)
SEPPO VUOKKO Onko säästöpuista ollut hyötyä. Taimi elää muutaman vuoden maan sisässä sienirihmaston varassa ennen kuin kasvattaa ensimmäisen lehtensä. Se on itse asiassa taimivaiheelle jäänyt talvikki, joka kuitenkin kukkii. KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Siemenen täytyy heti maahan päädyttyään saada kumppanikseen sopiva sieni, jolta itävä taimi saa ravinnon. Kun kasvi saa vihreät lehdet, muuttuu suhde tasapainoiseksi: vihreät lehdet sitovat energiaa kummankin osapuolen käyttöön ja sieni kerää vettä ja mineraaliravinteita talvikille. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Ainakin se virkistyy sateisista kesistä samalla tavoin kuin sienet. Keski-Euroopassa mäntykukan sienikumppanit ovat kuusen juurisieniä ja mäntykukka on kuusen seuralainen. Koko taimivaiheen ajan se on siis sienen loinen. Olemme parinkymmenen vuoden ajan jättäneet säästöpuuryhmiä metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. LUONTO Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Eihän mäntykukka sentään sieni ole, mutta toki tavoiltaan sienenkaltainen: se ottaa ravintonsa toisilta ja viettää suurimman osan elämästään maan sisällä piilotellen. Sieni vai kukka. Meillä mäntykukan isäntäsienet ovat useimmiten männyn juurisieniä, joten välillisesti mäntykukka saa ravintonsa männyltä. Mäntykukka on talvikkien lähisukulainen. 50 MAKASIINI 6 • 2016 50 MAKASIINI 6 • 2016 4500_.indd 50 8.9.2016 16.27. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET METSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Onko mäntykukka jonkinlainen sieni. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Talvikkien siemenet ovat pieniä eikä niissä ole vararavintoa itävälle taimelle. Saksaksi nimikin on Fichtenspergel, kuusenparsa. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Mäntykukka on taimivaiheeseen jäänyt talvikki, joka silti kukkii. Mäntykukan alkukehitys on samanlainen kuin talvikeilla, mutta se pysyy koko ikänsä sienen loisena. Pienkoneiden asiantuntija
Hävinneiksi luultuja eliölajeja en tiedä avoalojen säästöpuuryhmistä löytyneen. Karsta saattaa irrota ja kulkeutua männän ja sylinterin väliin ja aiheuttaa kuvan mukaisen vaurion. Alumiiniseoksesta valmistettuja pakoputkia ei pidä puhdistaa kuumentamalla, koska ne eivät ala hehkua vaan sulavat pilalle. Jos kysymys olisi kuolinpesäosuuden kaupasta, silloin vapautusajan lasku aloitettaisiin verottajan ohjeistuksen mukaan vasta perinnönjaosta. Mitenkähän pakoputkea puhdistaisi. Siirtyvätkö kuolinpesän vuosien varrella syntyneet tappiot yhtymälle. Täytätte vain lainhuutohakemuksen ja toimitatte sen kauppakirjan kanssa maanmittaustoimistoon, niin saatte lainhuudot pelkästään lunastusmaksulla. Myös kaksin verroin kalliimpi, tänä vuonna ennätyksellisesti pesinyt valkoselkätikka pesii ja ruokailee mielellään lahossa haavassa. VÄINÖ SIKANEN Siirtyvätkö pesän tappiot yhtymälle. Kuolinpesällä ei ole ollut vuosiin tuloja. LEO SAASTAMOINEN Pakoaukon seinämille muodostunut karsta on kulkeutunut männän ja sylinterin väliin ja vaurioittanut mäntää. SH U TT ER ST O CK IM AG ES LE O SA A ST A M O IN EN 51 MAKASIINI 6 • 2016 51 MAKASIINI 6 • 2016 4500_.indd 51 8.9.2016 16.27. Jos kummassakin on samat osakkaat samoin osuuksin, kuolinpesän voimassa oleva tappio voidaan vaatia siirrettäväksi yhtymän osakkaiden verotukseen. Kuolinpesä voidaan muuttaa perinnönjaolla yhtymäksi, joka jatkaa metsätalouden harjoittamista. Puussa ja maassa eläville hyönteisille, sammalille ja jäkälille elintärkeitä säästöpuita jätetään hakkaamatta suositusten mukaan kaikenikäisissä metsissä. Näistä arvokkain, vikkeläjalkainen punahärö, on nimetty 1920-luvun olympiasprintteri Lauri Härön mukaan. Varsinkin vanhemmissa sahoissa voi olla halkaistava pakoputki. Vanhojen metsien harvinaista eliöstöä vaalitaan parhaiten laajemmilla suojelualueilla ja metsälain arvokkailla pienkohteilla. Lajirunsautena mitattava monimuotoisuus on korkeimmillaan rehevillä mailla. Karstaa muodostuu pikkuhiljaa, eikä käyttäjä huomaa sahan tehon heikkenemistä. Joudunko nyt maksamaan korotetun varainsiirtomaksun, kun haen lainhuutoja. Kipinäverkon tukkeutumista on tarkkailtava ja se on puhdistettava, kun karstaa on alkanut muodostua. Onko korotettu varainsiirtomaksu kahdeksan prosenttia. Tutkimusten mukaan avoalan säästöpuista on hyötyä noin vuosikymmenen ajan. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Jäähtymisen jälkeen putki asennetaan tiivisteineen paikoilleen. Olemme muuttamassa kuolinpesää verotusyhtymäksi, johon tulee samat osakkaat kuin kuolinpesässäkin on. Vapauden saadakseen olisi perinnönjaosta oltava yli kymmenen vuotta. KARI MIELIKÄINEN Määräala jäi erottamatta Olen perustamassa yhteismetsää omistamistani metsätiloista. Sylinterissä olevan pakoaukon seinämiin muodostuu myös karstakerros. Säästöpuiden vaikutuksia lajien säilymiselle on seurattu hieman toistakymmentä vuotta. Sellaisissa malleissa puutikku ja teräsharja ovat sopivat työvälineet karstan poistoon. Arvokkaimpia säästöpuita ovat järeät haavat, raidat ja jalot lehtipuut – elävinä tai kuolleina. Onko voitu osoittaa kyseisen toiminnan olleen tuloksellista, siis onko metsäluonnon monimuotoisuus määrällisesti tai laadullisesti kohentunut tai ainakin pysynyt ennallaan. Korkein korotettu varainsiirtomaksu on kahdeksan prosenttia. Hehkutuksen jälkeen pakoputken annetaan jäähtyä. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki hassa, joten kone käy kylmempänä. Tutkin pakoputken, ja sieltä tuli karstaa kolistelemalla. Haapa tarjoaa kodin ja ravintoa yli 300 hyönteislajille. Uudemmissa sahoissa on ns. Pakoputki karstoittuu huomaamattomasti. Säästöpuiden suurimmat plussat ovat lahopuuston lisääntyminen ja maisema. Pakoputken voi puhdistaa parhaiten irrottamalla putki ja kuumentamalla sitä vaikka nestekaasutoholla niin kuumaksi, että karsta palaa pakoputken sisältä. Metsäsertifiointi edellyttää, että päätehakkuun jälkeen säästöpuita jää pystyyn vähintään 10 kappaletta hehtaarille mieluiten ryhmiin. Selvisi, että vuonna 1998 ostamani määräala on erottamatta, eikä sille ole haettu lainhuutoja. kipinäverkko pakoputken suuaukolla. HANNU JAUHIAINEN Miten karsta poistetaan. Verotusyhtymä ei voi omassa verotuksessaan vähentää tappiota. Se on yleisempää raivaussahassa kuin moottorisahassa, mikä johtuu siitä, ettei raivaussahassa useinkaan käytetä täysiä kierroksia samalla tavalla kuin moottorisaKANNATTAA KYSYÄ Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Vanha Stihl otti huonosti kierroksia ja kiihtyi heikosti. Lähes neljännes metsien eliölajeista tarvitsee jossakin elämänsä vaiheessa kuollutta tai lahonnutta puuta. Yli kymmenen vuotta sitten tuli ”armahduslaki” maksamattomiin varainsiirtoveroihin. Pakoputki ja pakoaukko on syytä tarkistaa ainakin kerran vuodessa ja poistaa karsta pakoaukosta naarmuttamatta mäntää. Jotta puuryhmä ”tuottaisi” lahopuuta aukon metsittymiseen saakka, tarvittaisiin nykyistä suurempia ryhmiä, joissa on sekä eläviä että kuolleita puita. Kunkin osakkaan on jakovuoden veroilmoitusta tehdessään vaadittava veroilmoituksen Lisätietoja-kohdassa, että perinnönjaossa tullutta metsäosuutta vastaava osuus kuolinpesän tappiosta siirretään verovelvollisen verotukseen. Koska teidän määräalakaupasta on yli kymmenen vuotta, saatte lainhuudot ilman varainsiirtoveroa. Nykyisessä laissa tuli tähän muutos. Aikaisemmin määräaloille ei myönnetty lainhuutoja ennen erottamista, eikä niitä ollut pakko erottaa, joten erottamattomia määräaloja voi olla yhä olemassa. Tiilenpunaisen kovakuoriaisen laskennalliseksi hinnaksi ympäristöministeriö on määrittänyt 1 682 euroa
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT ARI NAKARI P ystyyn kuolleet kuuset seisovat aavemaisena rivinä taimikon reunassa. 52 MAKASIINI 6 • 2016 52 MAKASIINI 6 • 2016 4505_.indd 52 12.9.2016 13.35. Elinvoimaiselta näyttää vain läheisen mäen rinteessä kasvava muutaman männyn ryhmä. KIRJANPAINAJA KIRJANPAINAJAN MAILLA Ruokolahdessa Etelä-Karjalassa on 130 hehtaaria metsää, jossa kirjanpainaja saa tehdä tuhojaan mielensä mukaan. Tutkijoille alue tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden seurata tuhojen etenemistä. Syvemmällä kuusikossa näkyy joitain vihreitäkin latvuksia, mutta pääosin näky on harmaan lohduton. Syyskuun aurinko valaisee niiden harmaita runkoja
53 MAKASIINI 6 • 2016 53 MAKASIINI 6 • 2016 4505_.indd 53 12.9.2016 13.35
Viitalammen suojelualueen ympärillä päätettiin vuonna 2012 tehdä niin sanottu sanitaatiohakkuu. Urakka alkoi hyönteisten määrän arvioinnilla. Kaatuneet puut houkuttelivat paikalle sankoin joukoin kirjanpainajia, varttuneiden kuusikoiden pahinta tuhohyönteistä. 2012 Sanitaatiohakkuut suojelualueen ympärillä. 2016 Alueella arvioidaan olevan 40–60 miljoonaa kirjanpainajaa. Vielä muutama vuosi sitten Tornatorin omistamaa metsäaluetta hoidettiin kuin mitä tahansa talousmetsää. sä aukeavaa kuusentaimikkoa. Kuoriaisten määräksi arvioidaan – 2,2 miljoonaa. Sanitaatiohakkuut avuksi Lyytikäinen-Saarenmaa katsoo pystyyn kuolleen kuusirivistön edes54 MAKASIINI 6 • 2016 4505_.indd 54 12.9.2016 13.36. 2013 Kirjanpainajat leviävät kuolleista puista eläviin. Suojelualueesta kaikki tuhot eivät kuitenkaan johdu, vaan Ruokolahti Kartasta näkyvät Turusen koealojen sijainnit. Myrskyn kaatamat puut jätettiin metsään. Kun Metsälehti vuonna 2013 kävi tutustumassa Ruokolahdella tehtävään kirjanpainajatutkimukseen, näyttivät sanitaatiohakkuut hillinneen kirjanpainajan leviämistä. Tornatorinkin metsäpalsta sai osansa tuhoista. KIRJANPAINAJA Ainutlaatuinen tutkimusalue 2010 Asta-myrsky tuhoaa puustoa Tornatorin Viitalammen metsäalueella. Vuosien kuluessa käsitys on vahvistunut. Lyytikäinen-Saarenmaan mukaan suojelualueen ympärillä kasvavat kuusikot eivät ole niin dramaattisessa kunnossa kuin suojelualueen kuusikot. Samaa sanoo Tornatorin Sallinen. Ympäristöviranomaisten kanssa oli tosin aloitettu neuvottelut alueen suojelemisesta. Seuraavana keväänä alkoi tapahtua. Suojelualueen ympärille tehtiin 500 metrin levyinen vyöhyke, jolta hakattiin kaikki varttuneet kuusivaltaiset metsikkökuviot. Tornatorin silloinen metsänhoitoja resurssipäällikkö Antero Pasanen päätti selvittää, mitä kuusen tuhohyönteisiä alueella esiintyi ja kuinka paljon. Tästä alkoivat Lyytikäinen-Saarenmaan Ruokolahdella vetämät kirjanpainajatutkimukset. ”Kuusikoita joudutaan jatkuvasti seuraamaan ja metsätuholain mukaisesti hakkaamaan, jotta tuhot ja taloudelliset menetykset saadaan pidettyä aisoissa. Tulos oli 2,2 miljoonaa kirjanpainajaa – jos mitään ei tehtäisi, tuhot leviäisivät ympäröiviin metsiin. Metsäalue päätettiin alkuperäisen suunnitelman mukaan liittää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaan Metsoon. Tornator omistaa talousmetsää suojelualueen ympärillä, joten yhtiö halusi tietää, leviäisivätkö tuholaiset niihin. 2011 Kirjapainajatutkimukset alkavat. Vuosi 2010 oli vähällä laittaa suunnitelmat uusiksi. ”Myrsky kaatoi puita koko metsäalueelta, reilu puolet alueesta tuhoutui totaalisesti”, kertoo Tornatorin metsätalousja ympäristöpäällikkö Maarit Sallinen. ”Tällä alueella” hän tarkoittaa 74 hehtaarin suuruista metsäaluetta Ruokolahden Viitalammella Etelä-Karjalassa. Asta-myrsky pyyhälsi heinäkuun lopulla Etelä-Karjalasta kohti Keski-Pohjanmaata ja kaatoi mennessään kaikkiaan noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä puuta, osan siitä Ruokolahdella. ”Tervettä kuusta ei tältä alueelta löydy”, toteaa Helsingin yliopiston metsäentomologian dosentti Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa
”Metsänomistajia neuvotaan usein katsomaan, näkyykö puiden rungoilla ja tyvellä ruskeita purukasoja. Tutkijalle se on ainutlaatuinen tilaisuus. Tuhojen etenemistä voi seurata vuodesta toiseen ilman, että ihminen sekoittaa asioita. Viitalammen suojelualueella kirjanpainajat tekivät varsinaisen läpimurtonsa vuonna 2013. Silloin ne siirtyivät myrskyn kaatamista puista eläviin pystypuihin. Värimuutos kielii tuhosta Viitalammen Metso-alue ja lähellä sijaitseva 55 hehtaarin suuruinen Paajasensalon Metso-alue muodostavat Suomen suurimman kirjanpainajan tutkimusalueen. Maiju Kosunen, Päivi LyytikäinenSaarenmaa ja Jaana Turunen tutkimusalueellaan Viitalammella. 55 MAKASIINI 6 • 2016 4505_.indd 55 12.9.2016 13.36. Kuoriaisten eteneminen estettiin lisähakkuin. Kuusia ei saa jäädä pystyyn ollenkaan. Ruokolahden sanitaatiohakkuissa näin kävi, ja kirjanpainajat löysivät reitin ulos suojelualueelta. Se ei kuitenkaan ole luotettava menetelmä.” siitä, että metsiin jäi näillä seuduilla myrskyn jälkeen paljon kaatuneita puita.” Onnistuakseen sanitaatiohakkuut vaativat huolellisuutta
Hän luokitteli puiden latvusten harsuuntuneisuutta ja väriä sekä arvioi, miten paljon kirjanpainajien iskeymiä, kaarnavaurioita ja pihkavuotoa rungoilla oli. Myös latvuksen harsuuntumista eli neulaskatoa kannattaa seurata. Kirjanpainajien iskeymäaukot saattavat järeässä rungossa olla niin korkealla, ettei niistä varissut puru karise sievästi puun tyvelle.” Tänä vuonna puiden ulkoisiin oiKirjanpainajatuho etenee puusta toiseen Viitalammen suojelualueella. Tuhojen torjuminen on siinä vaiMaiju Kosusen mittauslaite mittaa maaperästä nousevan ilman hiilidioksidipitoisuutta. Kuoriaiset olivat kaivaneet käytäviään niiden kaarnan alle ja tehneet vuosittain kaksi uutta kuoriaissukupolvea. ”Metsäalan ammattilaisetkin huomaavat kirjanpainajatuhon usein vasta siinä vaiheessa, kun puu kuolee. Paras merkki kirjanpainajatuhosta on Lyytikäinen-Saarenmaan mukaan kuusten latvusten värin muuttuminen. Se ei kuitenkaan ole luotettava menetelmä. Tämä oli tilanne Viitalammella. 56 MAKASIINI 6 • 2016 4505_.indd 56 12.9.2016 13.36. Tuhon edetessä latvus ensin kellastuu, sitten punertuu ja puun kuollessa muuttuu lopulta harmaaksi. Myrskyn kaatamat puut olivat elättäneet kirjanpainajia kaksi vuotta. heessa myöhäistä”, hän sanoo. Lyytikäinen-Saarenmaa valitsi 35 kirjanpainajan enemmän tai vähemmän vaivaamaa kuusta. Pohjoisrinteet ja kosteat painanteet ovat paremmin turvassa.” Kirjanpainajat lisääntyvät yleensä tuulen kaatamissa puissa, kuusipinoissa ja heikentyneissä pystypuissa, mutta jos kuoriaisia on riittävän paljon, pystyvät ne joukkovoiman avulla iskeytymään terveisiinkin puihin. ”Metsänomistajia neuvotaan usein katsomaan, näkyykö puiden rungoilla ja tyvellä ruskeita purukasoja. Kirjanpainajien leviäminen pystypuihin avasi mahdollisuuden uudelle tutkimukselle. Sen jälkeen puut kaadettiin ja Lyytikäinen-Saarenmaa selvitti, kuinka paljon kirjanpainajien emokäytäviä kaarnan alla oli. Lyytikäinen-Saarenmaa ryhtyi selvittämään, miten kirjanpainajatuhon eteneminen näkyy puun ulkoisissa oireissa. KIRJANPAINAJA ”Varsinkin etelään avautuvat rinnekuusikot ja kuivien maiden kuusikot ovat alttiita kirjanpainajan tuhoille
Pohjoisrinteet ja kosteat painanteet ovat paremmin turvassa. Leviämistapa selville Syyskuussa Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen väitöskirjatutkijat Jaana Turunen ja Maiju Kosunen lopettelevat työurakkaansa Viitalammen suojelualueella. Naapurimetsikössä tehty harvennushakkuu taas lisää valoisuutta ja auringon paahtavuutta, mikä hyödyttää kirjanpainajaa”, Turunen sanoo. ”Metsään menee aina jännittäen, mitkä puut viime kerran jälkeen ovat kaatuneet”, Kosunen sanoo. Nykyinen metsätuholaki ei Lyytikäinen-Saarenmaan mukaan riitä hillitsemään tuhojen leviämistä. Jatkossa Turusen tavoitteena on kehittää riskinarvioinnin menetelmä, jossa kirjanpainajatuhojen leviämissuuntaa voidaan ennakoida esimerkiksi ilmakuvien avulla. Viitalammen suojelualueesta otettiin syyskuun alussa ilmakuvia. Turunen tutkii kirjanpainajatuhojen leviämistapaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena on kehittää menetelmä, jonka avulla kirjanpainajatuhoja voidaan ennakoida ilmakuvien avulla. PÄ IV I LY YT IK Ä IN EN -S A A RE N M A A 57 MAKASIINI 6 • 2016 4505_.indd 57 12.9.2016 13.36. Kaatuneet ja pystyyn kuolleet puut lakkaavat yhteyttämästä. Suojelualueelta kerättävä tutkimusaineisto alkaa tältä vuodelta olla koossa. ”Varsinkin etelään avautuvat rinnekuusikot ja kuivien maiden kuusikot ovat alttiita kirjanpainajan tuhoille. Sinä aikana kirjanpainaja on muuttunut melko harvinaisesta hyvin yleiseksi tuhohyönteiseksi. Tuhojen vaikutus hiilensidontaan voi olla melko erilainen suojeluja talousmetsien sekä metsänkasvatusmenetelmien välillä.” Torjunnasta hillintään Soratien yli kaatunut kuusi estää suunnitelmat ajaa autolla Viitalammen suojelualueen kaakkoisreunalle. Se on hänen mukaansa selvästi nähtävissä, että kuusten seassa kasvavat lehtipuut hillitsevät kirjanpainajatuhojen leviämistä tehokkaasti. Kirjanpainajatuhojen taustalla on hänen mukaansa kolme tekijää: ilmaston lämpeneminen, metsiin jäävät tuulenkaadot ja kuusikoiden kasvattaminen liian vanhoiksi. Linkki ilmastopolitiikkaan Maiju Kosunen nostaa kassistaan silinterihatun näköisen laitteen ja asettaa sen maahan painetun muovilieriön ympärille. Liikkuminen alueella käy Turusen ja Pihkavuoto voi kieliä kirjanpainajatuhosta. Tuhojen seurauksena metsän hiilensidontakyky yleensä laskee joksikin aikaa. Tuhon voimakkuus voi myös vaihdella hyvinkin lyhyellä matkalla. ”Ennen vuotta 2010 kirjanpainaja oli niin harvinainen, että tutkimustoimintaan ja yliopistokursseille oli vaikea löytää tuhoalueita. Kosunen tutkii, miten myrskyja kirjanpainajatuhot vaikuttavat hiilen kiertoon metsässä. Kosusen mukaan koko ajan haastavammaksi. Noin 20–30 kertaa enemmän, Lyytikäinen-Saarenmaa arvioi. Laitteessa olevat mittarit alkavat mitata lieriön sisäpuolelle jäävän ilman kosteutta ja lämpötilaa sekä maaperästä nousevan ilman hiilidioksidipitoisuutta. Viitalammen alueella kirjanpainajia oli vuonna 2011 2,2 miljoonaa. Myös puiden sitomaa hiiltä vapautuu ennen pitkää puiden joko maatuessa tai päätyessä metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Vaikutusta on niin maaston muodoilla, maaperällä kuin ympäröivien alueiden metsänhoidollakin. Nyt niitä on ympäri Eteläja Itä-Suomea. ”Hyperspektrikamera mittaa kuvauskohteesta heijastuvaa valoa usealla aallonpituudella, joten se tallentaa sellaista, mitä ihmissilmä ei erota. Kosusen tutkimus kytkeytyy kansainvälisiin ilmastosopimuksiin. Se, mihin suuntaan tuho lähtee leviämään, on monen tekijän summa. Suojelualueesta otettiin elokuun lopulla ilmakuvia sekä perinteisellä kameralla, hyperspektrikameralla että lämpökameralla. Lämpökameran käyttö taas perustuu siihen, että kirjanpainajan puille aiheuttama stressitila saattaa vaikuttaa niiden lämpösäteilyyn”, Lyytikäinen-Saarenmaa kertoo. Metsätuhojen merkitystä on lähinnä sivuttu poliittisessa päätöksenteossa, mutta Kosusen mielestä niiden vaikutus tulisi huomioida, kun tarkastellaan hiilensidonnan kannalta parhaita metsän kasvatusja hoitomenetelmiä. ”Yleensä tuho leviää johonkin suuntaan, ei joka puolelle”, hän sanoo. reisiin perustuva tuhoriskin arviointi on viety askeleen pidemmälle. Paljonko niitä nyt on. Lyytikäinen-Saarenmaalla on takanaan kolmisenkymmentä vuotta metsien terveyden tutkimusta. Tuhojen torjunnasta on turha enää puhua, nyt tuhoja pyritään hillitsemään”, Lyytikäinen-Saarenmaa sanoo. ”Teema noussee tulevaisuudessa entistä tärkeämmäksi myrskyjen ja hyönteisten joukkoesiintymien yleistyessä
Onni suosi Kalevi Ahosta Hämeenlinnasta , Sirpa Mäkelää Alajärven Paalijärveltä ja Hannu Piristä Helsingistä. KESÄKISA Rosa Immonen ja Jari Räisänen omalla palstallaan Joroisissa. Loput parhaista kuvauksista julkaisemme syksyn Metsälehti Makasiineissa. KU VA : JO H A N N A KO KK O LA 58 MAKASIINI 6 • 2016 4503_.indd 58 8.9.2016 16.50. Retken tunnelmia ja muuta kesäkilpailun satoa seuraavalla aukeamalla. Mukana uusi retkipannu. 12 parhaan kirjoituksen joukosta arvoimme myös kolme kirjapalkinnon saajaa
59 MAKASIINI 6 • 2016 4503_.indd 59 8.9.2016 16.50. M etsälehden kesäkilpailussa pyysimme teitä lukijoita lähettämään meille kuvia ja kirjoituksia metsänomistajan kesästä. ”Se oli mahtava kokemus! Yöllä oli aivan hiljaista. Ei kuulunut muuta kuin puron solinaa. Silloin syntyi idea telttaretkestä, ensimmäisestä sitten lapsuuden. Tikka hakkasi hetken jossain.” Ainoa vastoinkäyminen oli, että aamukahvi jäi pannun puuttuessa juomatta. Retken tunnelmia ja muuta kesäkilpailun satoa seuraavalla aukeamalla. Viime huhtikuulla pariskunta piti raivaustöistä evästaukoa kauniin puron varrella. Loput parhaista kuvauksista julkaisemme syksyn Metsälehti Makasiineissa. Luonto ja metsä ovat varkautelaisen pariskunnan yhteinen harrastus. Pääpalkinnon eli Stihlin akkusahan voitti Rosa Immosen ja Jari Räisäsen tarina telttaretkestä omaan metsään. Kärkijoukon kesken suoritimme arvonnan. Se taitaa olla merkki, että teemme lisää näitä reissuja.” Kesäkilpailun PARHAAT Kesän kohokohta voi olla vaikka omassa metsässä vietetty yö. ”Raivaamaan saan mennä yksinänikin, mutta moottorisahan kanssa mies ei laske minua yksin metsään. Aina kun muilta töiltään ehtivät, he suuntaavat metsään joko Joroisiin tai Leppävirralle. Kilpailun säännöt sallivat niin vanhat kuin uudetkin muistot, jotka sai lähettää kuvina, kertomuksina tai vaikka runomuodossa. Ei sen vertaa luota”, metsätalousyrittäjätutkinnon suorittanut Rosa Immonen kertoo. Saimme runsaasti vastauksia, joista valitsimme 12 koskettavinta kokemusta. ”Juuri äsken kävin ostamassa retkipannun
Olen saanut syntyä metsämökkiin. Rakkaita, hyviä muistoja, jotka auttavat arjessa jaksamaan. Paistoimme makkaraa puron lähellä. Välivarastossa täytyy huomioida se, etteivät taimet pääse kuivahtamaan tai suoraan auringonvalolle alttiiksi. Mukana työssä oli myös hevosia, joita ei kuvassa näy. Jos työn teettää muilla, joutuu pulittamaan pitkän pennin, 200–300 euroa hehtaarilta. Onneksi oli lupa maanomistajalta käyttää hänen viljelystietään, siten päästiin hiukan lähemmäksi autolla, ja peräkärrystä kuskattiin taimia istutuksen edistyessä. Mukana oli valmiit eväät ja nuotiolla nautimme pullon viiniä. Patikoimme läheiselle Kivijärvelle. Välillä satoi vettä, jokunen hirvikärpänenkin tavattiin, mutta eipä haitannut. Veljeni toi saamansa palkan kotiin äidille elannon saantiin. Puro virtaa Kivijärvestä metsämme läpi Ilokesen lampeen. Meitä oli 9 lasta, osa oli jo lähtenyt kotoa pois. Olemme jo yli viisikymppisiä, mutta teimme retken. Pihkaakin purtiin, mutta se vei ruuan maun pahaksi. Myös hevonen kuoli, yksi lehmä oli. Siihen aikaan työkaluja olivat kirves, vesuri, pokasaha, moottorisahoja ei ollut. Taloja oli siellä Järvikangas, Holappa, Roini, Kyrö, Löytty, Kalliokangas, Rokokoski, Antikan talot, Nikitys, Nurkkala, Vesala, Siimes. Silloin päätin, että tänne tulemme telttaretkelle kesällä. Paikka oli noin seitsemän kilometrin päässä kodistani, Matkanivan kylä, Isojärven seudulla. Äiti laittoi rieskaa evääksi veljelleMETSÄÄ ISTUTTAMASSA Kun metsää on myyty, varsinkin tehty aukkohakkuu, on metsänomistaja velvollinen huolehtimaan, että aukko alkaa kasvaa uutta metsää. Itse en ollut mukana, olin alle 10-vuotias. Paljon muita taloja ja mökkejä, mutta ihmiskato on käynyt. Mönkijällä siirsimme majamme puron varteen. Siksi oli hyvä idea tuoda pari leveähköä lankkua ojienylitykseen, niitä sitten kuljeteltiin aina tarpeen mukaan. LAPSUUSMUISTO Vuosi on ehkä 1955. Metsänhoitoyhdistykseltä saimme vakat ja pottiputket lainaksi, taimet tuotiin Oulaisten taiminkasvattamosta, yhteensä 7 500 tainta, suurin osa 1,5-vuotista kuusta, hiukan mäntyä. Niin romanttista! Oli tosi ihana retki, suosittelen muillekin! ROSA IMMONEN Varkaus ni. Metsä on ollut leikkipaikkani, paikka, jossa on marjoja, käpyjä, puitten huminaa ja lintujen laulua, jossa voi kulkea vanhoja metsäpolkuja tai talvella hiihtää – tai vain muistella elettyä aikaa. Aukot oli laikutettu ja ojat kaivettu, sillä maasto on mustaa murakkoa. Jos vain saa väkeä liikkeelle, tästä vaiheesta saa suurimman hyödyn – ja onhan terve luonnossa liikkuminen antoisaa ja hyvän mielen tuovaa. Söimme marjasoppaa ja puuroa, pottuja, sieniä, onkikaloja, savusilakoita, rieskaa. Lähekangas, josta Tauno Tena oli myös joku mehtäherra. Siskon kanssa saimme miehet innostumaan viikon urakasta, lisäksi serkun mies oli mukana kolmena päivänä. Valokuvassa ovat metsänperkaajat: veljeni Kalevi, noin 16-vuotias ja kotikyläni naapureita, metsäpomo Oskari Salo, kahvinkeittäjät ja muita. Tilaus oli tehty hyvissä ajoin talvella. Mies teki myös purilaat, joilla meni useampi taimilaatikko (yhdessä laatikossa on 160 tainta) samalla kertaa, kun kantomatkaa kertyi joka istutuslohkolla. Ostimme teltan ja täytettävät patjat. Suuri etu on, ettei ole itikoita häiritsemässä työtä, kosteus antaa taiPURON VARRELLA Olimme keväällä metsätöissä. Keväällä roudan sulaessa on ojien yli vaikea päästä, kun penger antaa periksi. Valtion metsää. Kevät on parasta istutusaikaa, kunhan vain routa on sulanut. Isämme oli kuollut 45-vuotiaana. Onneksi metsästysseurat ovat rakentaneet laavuja, joissa on tulentekopaikka ja saa syödä eväitään, kattokin on, jos sataa. ANNELI JÄRVENPÄÄ Oulainen 60 MAKASIINI 6 • 2016 4503_.indd 60 8.9.2016 16.50. Veljeni kanssa tunnistimme kuvasta melkein kaikki
Tein jopa useamman riistapellon, joilla toivoin hirvien käyvän. Tervahautaa pitäisi käydä vielä kuvaamassa. Tämän kesän ehdoton kohokohta oli, kun kamera oli tallentanut useampia kuvia neljästä eri hirvestä. Siinä tapauksessa heinittyminen voi tukahduttaa taimen kasvun. Mikä on silloin kunto, jää nähtäväksi. (ostettuna lainarahoin?) Tuumasivat täysin mahoin: – Et tästä pääse ehjin nahoin! Minä raukka, itkin, hoin: Rakkaat miehet! – Säästäkää, armahtakaa, päästäkää! Olin varma, ei ne säästä. Koska maasto oli erittäin ryteikköistä – siitä syystä, että energiapuuta ei ollut korjattu pois – ainakin minä väsyin herkästi: vakka ei löytänyt paikkaansa lanteilla, istutuspotin polkaisuun piti kurkottaa ja laukaisimen käyttö kipeytti peukalontyven, pitkistä rannetuista huolimatta. Lisäksi olen vuosien ajan laittanut hirville nuolukiviä. Muutama vuosi siihen vierähtänee. Luoja kasvun suokoon. Oi kuinka se kauniisti soi! Lämmin hyväily länsituulen surunkyyneleet pyyhkii pois. Aina kuitenkin nuotion sain aikaiseksi ja hiilloksella makkarat paistuivat, lopuksi paikka kasteltiin tai peitettiin. Hyviä kuvia en ole tähän kesään mennessä saanut, kunnes nyt vihdoin tärppäsi. Ennen sitkos, nyt voin pahoin. Metsänhoidon ohella myös riista on ollut lähellä sydäntäni. Kuljen lumottuun metsään yksin. Urakka on tehty ja voidaan helpottuneina odottaa seuraavaa työvaihetta eli taimikonhoitoa. LUMOTTU METSÄ Ajatustani tuska jos ohjaa sydän itkee ja vaikeroi. PERTTI LEINONEN Puolanka mien kasvulle hyvän alun, mutta liika sadekaan ei ole hyväksi. Sykähdyttävintä oli saada kuvia naarashirvestä kaksosvasoineen. Istutuksen juurtumistakin täytyy seurata, varsinkin paljasjuuristen kuusentaimien vuosia kestävä jurominen eli juurten vahvistaminen maanpäällisen kasvun kustannuksella on vaarana. LAHOIN Vanhuuttani tähän lahoin. Kuten myös se, ketkä saavat ihastella järeää täysi-ikäistä puuta, mutta sen ajan näkee joku toinen. Isoniemestä paljastui jopa vanha tervahauta, jossa Jutilan miehet menneinä vuosisatoina lienevät polttaneet tervaa ja saaneet sysiä pajan ahjoon kuumuutta luomaan. Vain ensimmäisenä istutuspäivänä satoi, muina paistoi tai oli pilvistä, mikä on kaikkein paras sää, ei tule nestevajetta istuttajalle, Yhtenä aurinkopäivänä otin suolanrakeita kielen alle, mutta muuten se ei ollut tarpeen. Jos väsymys ei hellittänyt vielä raasaamisella, tein mielikuvaharjoituksia: kuvittelin veden loiskimaan metsän reunaan, sillä 1800-luvulla tuo metsä on ollut Alavieskajärven pohjoisrantaa, mistä moni paikannimi vielä muistuttaa (Kesäkalliot ja Kesälahti, Talvilahti, Isoniemi, Luotelahti, Haaparanta, Muuraissaari, Järviräme). Kameran paikkoja olen vaihdellut useampaan kertaa paikkoihin, joissa tiedän hirvien liikkuvan. SILJA VISURI Ylivieska 61 MAKASIINI 6 • 2016 4503_.indd 61 8.9.2016 16.50. Leirissä täytettiin vakat, nuotiolla paistettiin makkarat ja syötiin eväät. Leiri oli joka päivä eri, sinne kannettiin eväät repussa, kuivat puut nuotiota varten ja tietenkin taimet. ran voidakseni seurailla hirvien liikkeitä. Hirvet tykkäävät varsinkin männyntaimista, siksi istutuslohkolla olleen nuolukiven poistosta on tehty pyyntö metsästysseuralle. Muutama vuosi sitten ostin riistakameKesäiltana katselen näitä näkymiä. Sieltä, tuolta, monin tahoin tuli miehet konesahoin. Juomista tietenkään ei pidä unohtaa. Itse en nyt huomannut juurikaan merkkejä hirvien liikkumisesta, mutta syvemmältä metsästä ne saattavat eksyä nuolemaan suolaa, joten parasta poistattaa nuolukivi. Ensimmäisellä nuotiolla sainkin nuotion syttymään yhdellä tikulla, mistä lähti hämmästynyt tekstari Tornioon ja Tampereelle. Käsivarretkin kipeytyivät äkemmin kuin polvet, joihin isketyt pitkäaikaiset kortisonit jaksavat yhä vaikuttaa. Vaan löytyi järki yhden päästä: – Eihän tuosta ole muuksi, jääköön lintuin kolopuuksi! HANNU PIRINEN Helsinki KUVA HIRVISTÄ Metsänomistajana minulle on tärkeää metsäluonnon hyvinvointi. Viimeisen istutuskohteen laikutus oli tehty jo viime vuonna, joten paakut olivat tiiviitä ja potti juuttui herkästi kiinni. Kunpa voisinkin mennä sinne aina silloin kun tarvetta ois. Väsyneenä jopa sepelkyyhkyn kujerrus tai käen kukunta ärsyttää, joten silloin on parasta palata leiriin, latoa nuotio, kaivaa sytöt sopiviin paikkoihin ja raapaista tikku
LUHTA 62 MAKASIINI 6 • 2016 4473_.indd 62 9.9.2016 18.51
TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Pesimäaikaan valkoselkätikka nakuttelee kaikkein rehevimmissä lehtimetsissä. Kiikaroin sitä samanaikaisesti iloisena ja ihmeissäni. Ravinnoksi kaivellaan lahopuista löytyviä toukkia. Satojen kilometrien välimatkaan verrattuna naapuri tuntui nyt läheiseltä. Vähän myöhemmin silmiini sattui tikan takoma yöpymiskolo järeässä koivupökkelössä. K irjava, punapäinen tikka hakkasi rasvakimpaletta kotirannan lepikossa. Viime vuosina niiden pohjoismainen kanta on kääntynyt nousuun. MELKEIN PELASTUNEET Valkoselkätikka, kiljuhanhi ja naali ovat tai ovat olleet sukupuuton rajalla. Tuon nakuttajan, valkoselkätikan, pesimäkanta Suomessa oli vielä vuosituhannen vaihteessa vain joitain kymmeniä pareja. 63 MAKASIINI 6 • 2016 4473_.indd 63 9.9.2016 18.51. Mittasin omani ja tikan makuuhuoneen etäisyydeksi neljäsataa metriä. Lähimpiin pesijöihin oli matkaa puolentuhatta kilometriä
Naalin ja kiljuhanhen kohdalla toiveikkuus voi tuntua yltiöpäisen optimistiselta, sillä molemmat katosivat kaksikymmentä 64 MAKASIINI 6 • 2016 4473_.indd 64 9.9.2016 18.51. Laatokan-Karjalan valkoselkätikkojen vaelluksesta Suomeen kerrottiin jopa uutisissa. Kun jonkin lajin kanta vähenee alle tietyn rajan tai tiheyden, seurauksena on usein syöksykierre sukupuuttoon. Pohjolan naalien syöksy kohti sukupuuttoa pysähtyi viimeisellä mahdollisella hetkellä. Viimein on alkanut kuulua päinvastaista mielialaa: Joutsenia, merikotkia, muuttohaukkoja on jo liikaa! Kun kadonnut laji palaa takaisin, tilapäisesti syntyy myös ylitiheitä kantoja. Se voidaan pysäyttää isotöisin suojelutoimin, mikäli tiedetään lisääntymisen ja vähenemisen pullonkaulat. Tikka pärjää parhaiten ja hanhella on vaikeinta. Aikanaan näiden kolmen lajin tilanne näytti toivottomalta ja sen jälkeen epävarmalta. Erikoistuminen koskee levinneisyyttä, elinympäristöä, ravintoa tai näitä kaikkia. Pohjoismaissa kaikkien aallonpohja on toivon mukaan takana. Sidoin lähirantojen lehtipuumetsiin komeita läskinsiivuja. Työläiden suojelutoimien ansiosta Norjassa ja Ruotsissa on nyt sata pesivää naaliparia. Lähivuosina naalit kurkistelevat myös Suomen tuntureilla. Tosiasiassa nakuttaja ei ilmaantunut aivan yllätyksenä. Aava Perämeri ja tikan silmään mieluisat rantametsät pysäyttivät muitakin länteen matkaavia tikkaevakkoja. Niinpä tänä vuonna Suomessa pesi jo satoja valkoselkätikkoja. Monimuotoisuus on erikoistumista Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä tarkoitetaan suurin piirtein sitä, että erikoistuneet lajit katoavat ja tilalle työntyy tavallisia jokapaikanlajeja. Vielä viisikymmentä vuotta sitten äärimmäisen uhanalaiset merikotka, muuttohaukka ja joutsen ovat nyt hyvin pärjääviä menestyjiä. Tikka, hanhi ja naali Valkoselkätikka, kiljuhanhi ja naali ovat tämän vuosituhannen uhanalaisia
Ruotsissa ja Norjassa uhrataan kruunuja luonnonsuojeluun. Jos ja kun muuttomatkan kosteikot saadaan suojelluiksi ja salametsästys kuriin, hanhien suojelu hyödyttää muitakin luontokappaleita. Kymmenentuhatta pohjoismaista kiljukasta levähti muuttoreissulla Oulun seudun rantaniityillä. Suurin osa hanhista pesii suppealla alueella Norjan Finnmarkissa. Ennen Metso-ohjelmaa metsän rauhoittaminen yhden tikan vuoksi ei herättänyt yksimielistä ihastusta. Kiljuhanhen ystävät -yhdistys haluaisi istuttaa Lappiin tarhahanhien poikasia, joita keinoemoiksi haalitut valkoposkihanhet johdattaisivat muuttamaan lounaaseen. Sata vuotta sitten kiljuhanhi oli Ylä-Lapin runsain hanhilaji. Naalin pelastaminen kauhistuttaa eläinsuojelijoita, koska se edellyttää avotunturiin levinneiden kettujen hävittämistä. Vuosi sitten Ruotsissa uutisoitiin naalin comebackista. Valkoselkätikan ydinongelma Suomessa on kaskeamisen synnyttämien pökkelöisten lehtipuumetsien katoaminen ja sille sopivien melko vähälukuisten luonnonmetsien talouskäyttö. Pesimäaikaan kiljuhanhen kohtaa vain Pohjois-Norjan tunturisoilla. Näillä näkymin jälkimmäinen taktiikka puree, sillä luonnonkanta on kasvanut ja toisaalta kaikki tähänastiset istutukset Suomessa ovat epäonnistuneet. 65 MAKASIINI 6 • 2016 4473_.indd 65 9.9.2016 18.51. Naalin pelastaminen kauhistuttaa eläinsuojelijoita, koska se edellyttää avotunturiin levinneiden kettujen hävittämistä pyssyin ja moottorikelkoin. Pohjoismaiden tuntureilla ei valtioiden rajoilla ole linnuille tai nisäkkäille kummoista merkitystä. Yhteistä kolmelle uhanalaiselle on se, että ne kaikki ovat aikaansaaneet myös eripuraa. Naali esitellään edelleen valtakunnan uhanalaisimpana nisäkkäänä. He pyrkivät elvyttämään Finnmarkissa pesiviä alkuperäisiä pohjolan kiljuhanhia. Työtä, rahaa ja riitaa Naali, kiljuhanhi ja valkoselkätikka uhanalaistuivat eri syistä. Kaksikymmentä vuotta sitten valkoselkätikka oli niin harvinainen, että tikkametsän suojelun toteutuessa suojeltava oli jo muualla etsimässä sulhasta tai morsianta. Romahduksen aallonpohja koettiin vuosikymmen sitten, jolloin Suomessa nähtiin vajaa kymmenen hanhea kevätmuutolla. Talvien lämpenemisestä hyötynyt kettu karkottaa naalin, mutta on toisaalta kansainvälisen eläinsuojelun symbolilaji. Jos kanta edelleen kasvaa, ne väistämättä pesivät myös Suomen puolella. Naalin paluun Suomeen on pysäyttänyt yksinkertaisesti raha. Kiljuhanhen suojelussa vastakkain on kaksi strategiaa. Norjassa ja Ruotsissa poikasia kasvoi yli sadassa naalinpesässä, lähimmillään kolmen peninkulman päässä Suomen rajasta. Lajin ongelmana on luvallinen ja luvaton metsästys muuttoreissuilla Kazakstanissa ja Itä-Euroopassa. Tänä keväänä vakituisella levähdyspaikalla Siikajoella oleskeli yli sata kiljuhanhea. Kiljuhanhen -tu-ju-ju kaikuu paljon sointuvampana kuin muiden hanhien ränkätys. Ympäristöhallinto ja pohjoismaiden lintujärjestöt vastustavat tarhakiljukkaiden laskemista maastoon, koska kasvateista on löytynyt merija tundrahanhen geenejä. Siksi myös suojelutoimet, joilla kanta kääntyi kasvuun, ovat olleet erilaisia. vuotta sitten Suomen pesimälajistosta. Pohjoissaameksi kiljukas onkin lauluhanhi
TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Pienet pyöreät merileväarkkiin käärityt makipallerot ovat tunnetuimpia susheja. TEE NE ITSE Tyylikkäiden sushiherkkujen tekeminen onnistuu kotikokiltakin. 66 MAKASIINI 6 • 2016 4490_.indd 66 9.9.2016 18.42. Sushi ei kuitenkaan ole alun perin japanilainen, vaikka kylläkin Aasiasta kotoisin. Se on lähtöisin Kaakkois-Aasiasta, todennäköisesti Mekongjoen alueelta, josta se levisi Kiinaan ja Japaniin. TAPION PÖYTÄ U seimmille tulee susheista mieleen japanilainen ruoka
Kala sai kypsyä muutamasta kuukaudesta vuoteen ja näin siitä tuli hyvin säilyvä. Itse tein tätä juttua varten ensimmäiset sushini ja olin ihan tyytyväinen lopputulokseen. Merikaloissa ei yleensä ole lapamatoa. Käytä aina mahdollisimman tuoretta ja hyvälaatuista kalaa. Muista aina pestä kädet huolellisesti susheja tehdessä. Omatekoisista susheista saa näyttävää ja maukasta tarjottavaa illanistujaisiin. Leikkaa noin 1,5-2 sentin paloiksi ja nosta rullat leikkauspinta ylöspäin. Järvikaloja ei voi käyttää kypsentämättöminä lapamatovaaran vuoksi. Tee sushit nopeasti, jotta ne eivät ole liian kauan lämpimässä. Keitetty ja jäähdytetty riisi maustetaan sokerilla, suolalla ja etikalla. Leikkaa kala terävällä veitsellä noin puolen sentin paksuisiksi vinoiksi viipaleiksi. Sushit kannattaa syödä parin päivän sisällä. Aluksi riisi heitettiin pois ja vain kala syötiin. Myös kylmäsavustettu tai kevyesti paistettu kala sopii täytteeksi. Lisää muut täytteet riisin päälle keskelle levyä ja rullaa levy tiukaksi pötköksi. Perinteisesti valmiit sushit dipataan eli kastetaan kevyesti pienessä astiassa olevaan soijakastikkeeseen, josta tulee tarvittava suola. Maki Makit ovat pieniä sushirullia, joiden tekemiseen tarvitaan kuivattuja merileväarkkeja eli noreja. Näin sushi oli syntynyt. Kun maustetun riisin ja kalan makujen huomattiin sopivan yhteen, alettiin riisikuortakin syödä kalan kanssa. Maljoja kohottaessa voi sanoa japanilaisittain ”kampai”. Sushin valmistuksessa ei käytetä suolaa riisin maustamista lukuun ottamatta. Valmistus ei ole niin vaikeaa kuin luulisi. Ohjeissa mainitaan riisiviinietikka, mutta tavallinen etikkakin käy. Kun kalaa haluttiin säilöä pidempään, se laitettiin suolalla ja etikalla maustetun, keitetyn riisin sisälle ja peitettiin ilmatiiviisti. Susheja voi valmistaa myös itse kotona, tarvikkeita löytyy kaupoista. Juomaksi sopii vaikka japanilaiseen tapaan vihreä tee. Sitä nautitaan sushipalojen välissä suun puhdistamiseksi ja makujen neutraloimiseksi. 67 MAKASIINI 6 • 2016 4490_.indd 67 9.9.2016 18.42. Silakkakin käy Sushit tehdään sushiriisistä ja useimmiten raa’asta kalasta ja äyriäisistä sekä muutamista vihanneksista. Kotitekoisen näköisiä olivat, mutta hyviltä maistuivat. Levitä riisin päälle keskelle arkkia ohuelti wasabia, jos haluat sushiin kirpeyttä. Aseta alustan päälle kuiva merileväarkki. Syöjää kohti kannattaa varata kymmenkunta sushia, lisukkeeksi voi tarjota salaattia. Vaikka valmis sushi näyttää taidokkaalta ja monimutkaiselta, sen valmistus ei ole niin vaikeaa. Levitä sen päälle riisiä mahdollisimman ohuesti, korkeintaan puolen sentin paksuudelta. Riisin ja kalan väliin voi laittaa hieman wasabia, joka on erittäin väkevää maustekrassin juuresta ja piparjuuresta valmistettua vihreää tahnaa. HELPOT SUSHIT Riisi Sushit tehdään lyhyestä ja pyöreästä sushiriisistä, joka on tahmeampaa kuin muut riisilajit. Kun muotoilet riisiä, kasta käsiä usein veteen, jotta riisi ei tartu käsiin. Nigiri Yksinkertaisimmat sushit ovat nigirejä, joihin tarvitaan vain käsin muotoiltu pieni riisipallero ja sen päälle ohut kalasiivu. Riisipaketissa on ohjeet sushiriisin keittämiseen. Väliin voi laittaa myös majoneesia, jos haluaa miedompia susheja. Täytteeksi laitetaan riisin ja kapeiden kalasiivujen lisäksi esimerkiksi kurkkusiivuja, avokadotai paprikaviipaleita tai ruohosi pulia. Sushia voi tehdä useimmista meikäläisistä merikaloista, kuten lohesta, siiasta ja silakasta. Ei niin vaikeata Nykyään sushit ovat valloittaneet koko maapallon, Suomessa niitä tarjoillaan useissa ravintoloissa ja myydään marketeissa. Tunnetuin sushilaji, mustan merilevälevyn avulla rullalle kääritty maki, on ollut olemassa vasta 1700-luvulta lähtien. Sushit syödään joko paljain käsin tai syömäpuikoilla. Merikala käytetään joko raakana tai pakastettuna. Riisiä ja kalaa sisältävä sushi on saanut alkunsa kalan säilöntämenetelmästä. Bambualusta helpottaa makirullien käärimistä. Makirullien käärimistä helpottaa bambualusta. Gari Gari on sokeri-etikkaliemessä marinoitua inkivääriä
Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Välitukki vaikkapa selluksi, mutta latvatukista saadaan hyväkuvioista, terveoksaista lankkua moneen tarpeeseen. KAIKKI 10. Onnea voittajille ja kiitos kaikille palautteesta! 4513_.indd 68 9.9.2016 18.40. Näyttöjä paljasjuurisilla istutetuista, suorarunkoisista mäntykuvioista on. En ole kyllä asettamassa tarkkaa rajaa maapohjan rehevyyden suhteen. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Jos syystä tai toisesta joudutaan istuttamaan mäntyä rehevälle maapohjalle, viljellään hiukan runsaammalla taimimäärällä. Palkinnoiksi arvomme kolme reppua, jotka on varustettu hyvillä heijastimilla. MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Puiden paakkutaimet olivat vasta tuloillaan. Kourukuokka oli tullut pysyvästi istutusvälineeksi. Eräs lukija muistuttaa (vieressä), että kourukuokalla ja paljasjuuritaimilla syntyi myös hyviä metsiä, kunhan vain työ tehtiin huolellisesti. En ole siis yksin metsässä tunaroimassa.” ALLEKIRJOITTANUT muistaa tuon ajan 1960–70-luvulta. Mutta kaiken kaikkiaan – hyvää sellupuuta siinä on kasvanut. ” ”Voi, mikä huipputietopaketti! Otin sivut talteen taas vinkeistä. Kasvun jatkuessa parhaiden runkojen alaoksia aletaan vaiheittain karsia, noin 500 runkoa hehtaarille. Yhden palkinnon arvo on noin 50 euroa. HEIKKI HYVÖNEN Mäntyharju Väärät puut väärällä paikalla LUKIJOILTA Polku omaan metsään metsälehti.fi Met säki rja VIIME numeron suosituin juttu oli ”Pieleen meni, Metsänomistamisen 7 yleisintä virhettä”. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. ”Pieleen meni -jutusta puuttuu mielestäni yksi oleellinen – ja ensimmäinen – laiminlyöntipaikka: taimikoiden heinäys. Mistä pidit. MISTÄ PIDIT. Muillakin on siis joskus asiat menneet puihin... Koivun taimia ei ollut riittävästi. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Osa juurien latvoista on saattanut jäädä katsomaan istuttajaa silmiin. Palautetta edellisestä Metsälehti Makasiinista: Heinäkuun Metsälehti Makasiinin ”Pieleen meni” artikkelista tuli paljon palautetta. Metsälehden jutussa ollut männikkö on hyvä esimerkki siitä, että männyntaimen juuret on vetäisty kuokalla tehtyyn paltteeseen. Ja olipa helpottavaa lukea myös ammattilaisten ’virheistä’. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Omakohtaista kokemusta ’loputtomasta’ heinäystarpeesta on kertynyt viime ja tänä vuonna olletikin, kun metsitimme keväällä reheviä vanhoja peltoja.” ”Helppoa oli peruspessimistin lukea tuota ’Mikä meni pieleen’ -juttua. Hyvää viilupuuta tai pöydän pintaa saadaan tyvipölkystä. Arvonnassa vesuripalkinnon voittivat Urpo Hälvä Saarelta ja Terttu Anneli Hietakoivisto Rautjärveltä. Huolimattoman istuttajan jäljiltä syntyi helposti lehden kansikuvassa näkyneitä vääriä puita. lokakuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Istutettiinpa rehevälle maapohjalle mitä puulajia tahansa, niin se vaatii hoitajaltakin huomattavaa aktiivisuutta kuiviin kangasmaihin verrattuna, mutta kyllä se palkitsee
Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Vaihda kestoon! Kestotilaajan edut: 4508_.indd 69 8.9.2016 16.53. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Käy rohkeasti etuilemaan! etuilemaan Käy Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. 87 euroa.) Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Metsälehti Mobiili printtilehden kestotilaajille 10 eurolla/vuosi (Norm
Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI KRYPTO 70 MAKASIINI 6 • 2016 4492_.indd 70 9.9.2016 18.52
Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Palkinnot Makasiiniristikosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Marja-Liisa Kekkonen, Heinola, Pekka Pulksten, Mäntsälä ja Leena Tuomisto, Lohja. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. 2016 ??/?. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tapani Rönkkö, Metsänhoitoyhdistys Savotan metsuri, Sonkajärvi (ei juhli) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. Väitöskirjaa Itä-Suomen metsien tilasta valmisteleva Hölttä on ollut aktiivisesti mukana luontojärjestöjen metsätoiminnassa jo 1990-luvun puolivälistä asti, ensin Luonto-Liitossa ja 2000-luvun puolella Suomen luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntijana. Arto Rinne, metsänhoitaja, Varkaus (matkoilla) 75 VUOTTA 2.10. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. 2016 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Valinnasta päätti liiton liittokokous syyskuun alussa. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MERKKIPÄIVÄT Suomen luonnonsuojeluliitto Joensuulainen Harri Hölttä on valittu Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtajaksi vuosille 2017–2019. Rainer Häggblom, kauppatieteiden maisteri, metsänhoitaja, Helsinki (matkoilla) 50 VUOTTA 30.9. Mauri Miettinen, metsänhoitaja, maaherra emeritus, Mikkeli 60 VUOTTA 28.9. NIMITYKSIÄ Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 29.9. 85 VUOTTA 25.9. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 21 B, 00100 Helsinki. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. 2016 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA 4492_.indd 71 9.9.2016 18.52. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 6”. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Makasiiniristikko 5, oikea ratkaisu MAKASIINIKRYPTO 6 Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?
Alun perin puuvartisuus on kehittynyt nostamaan yhteyttävän lehvästön naapureita ylemmäksi. Koko Suomi on oikeastaan puiden valtakuntaa, sillä mänty ja koivu kasvavat maan pohjoisimmassakin kolkassa Tenon laaksossa. Samaan sukuun vaivaispajun kanssa kun kuuluvat puumaiset raita, halava ja hopeapajut. Visaseura 60 vuotta TAIMIMARKKINOILLE on tänä syksynä tullut mikrolisättyjä ”jäävisan” taimia, jotka ovat saaneet nimen Toivo. VISASEURA on edistänyt Suomen arvokkaimman puun kasvatusta jo 60 vuoden ajan. Jari Mäntynen toivoo, että kauniille puuaineelle löytyy siihen mennessä myös uutta käyttöä. Kitaroiden menestys kannusti taimituotannon aloittamiseen, koska raaka-aineen hankinta on ollut yrittäjälle välillä vaikeampaa kuin soittimien myyminen ulkomaille. Kaikkein ylimmät puuvartiset kasvit suikertavat maan myötäisinä varpuina. Mänty tarvitsee selviytyäkseen noin 590 asteen lämpösumman; tunturikoivu selviää hiukan vähemmällä. Sillä tavoin ne saavat mahdollisimman paljon lämpöä, jota ne tarvitsevat valmistaakseen silmut ja uudet vuosikasvaimet talven kestäviksi. Tuntureilla on kuitenkin koleampaa: keskimäärin lämpötila putoaa reilut puoli astetta kutakin sataa metriä kohden. Maanalainen puu Vaivaispajusta suurin osa piileskelee maan sisässä ja vain lyhyet lehdelliset ja kukkivat sivuhaarat nousevat valoon. Rajansa puilla kuitenkin on: kasvukautta pitää olla vähintään kaksi kuukautta ja lämpimimmän kuukauden keskilämpötilan pitää olla yli 10 astetta, jotta vuosikasvaimet ehtisivät puutua talven kestäviksi. Niinpä metsänraja on Lapin tuntureilla 500–600 metrin korkeudessa. Yksi uusista päämääristä on varmistaa kotimaiselle jalopuulle käyttöä. Seura on onnistunut hyvin tavoitteessaan edistää visakoivun kasvatusta ja koota yhteen erikoismuodon harrastajia. Saariselällä on tunturikoivustakin kehittynyt maanmyötäinen muoto, Kiilopään koivu. Toivon alkuperä löydettiin jo vuonna 2004, samalta Hartolan Suuruspään tilalta, mistä ovat peräisin Kuningatarvisa ja visakoivu Lauri. 72 MAKASIINI 6 • 2016 4493_.indd 72 9.9.2016 18.52. Taimet kasvavat nopeammin kuin tavallinen visakoivu, mutta siitä huolimatta kitarapuun kokoon ne yltänevät vasta 40 vuoden kuluttua. Jos Lappi olisi tasaisen alavaa maata, se kasvaisi metsää. Kun olot käyvät kovin ankeiksi, puu pakenee maan suojaan. Eihän se tietenkään puu ole ihmisen katsannossa, mutta kunnioitettava osoitus pajujen sopeutumiskyvystä. Visakkoja kasvaa runsaasti eri puolilla Suomea. Yhdistys perustettiin Heinolassa toukokuussa 1956. Vaivaiskoivu, joka soilla on metrinen pensas, mataa tuntureiden huipulla maanmyötäisenä varpuna. Carl von Linné kutsui vaivaispajua puista pienimmäksi, minima inter arbores . Osa ensimmäisistä jäävisoista istutettiin viime viikolla Ruokankaan kitaraverstaan pihamaalle Harvialassa. Ensimmäiset puut olivat itiökasveja ja kehittyivät jo 385 miljoonaa vuotta sitten trooppisissa oloissa. PILKKEET TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN PUILLA on pitkä historia. Mitä hyötyä mahtaa puuvartisuudesta olla kasville äärimmäisen kylmissä oloissa. Loimukoivun kysyntä arvioitiin kuitenkin niin vähäiseksi, että erikoinen alkuperä sai odotella varastossa yli kymmenen vuotta. Samaan aikaan soitinrakentaja Juha Ruokangas niitti mainetta loimukoivuisilla kitaroillaan. Sitkeimpiä ovat vaivais-, napaja verkkolehtipaju, joiden runko suikertaa maan sisässä ja vain lehtiä ja kukkia kantavat vuosikasvaimet nousevat valoon. Toivoa kitaraverstaalle Loimukoivuinen kitara lähti Juha Ruokankaan verstaalta australialaiselle asiakkaalle. Sitäkin ylempänä kasvaa puuvartisia kasveja, pensaita ja varpuja. ”Puu on erittäin voimakkaasti loimuuntunutta koivua”, kertoo Jari Mäntynen Taimityllilä Oy:stä. Dinosaurusten ajan jälkeen havupuista ja kukkakasveista on kehittynyt myös ankaraa talvi-ilmastoa sietäviä puita
Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 6/16 ILMESTYY 27.10. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 84. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315?49?873 050 389 0590 Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Pasi Myllymaa p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 29.9. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Polvelta toiselle Näin onnistut metsätilan sukupolvenvaihdoksessa SH U TT ER ST O CK IM AG ES 4494_.indd 73 9.9.2016 18.53. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 771 (lt/15) Painopaikka Paperit Forssa Print 2016 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 LUONNONHOITOKOULU: Miten toimitaan karuilla soilla. vuosikerta, perustettu 1933. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. 09 315?49?842 Katja Raninen (perhevapaalla) Palvelupäällikkö Mari Lindström p
Vaimoni Hanna tosin auttaa valmiiden kehikoiden pakkaamisessa kuljetusta varten. Erityisesti kaarevat muodot rakennuksissa kiinnostavat minua. Toteutan rakennuksiin myös koristeellisia veistoksia. Rakennan neljä, viisi rakennusta vuodessa. Puut käyn itse valitsemassa metsästä. Aro-Heinilää haluaa tuoda hirsirakennuksiin kaarevia muotoja. Käyttämäni hirsipaksuudet ovat 150–300 millimetriä, asiakkaan tarpeista riippuen. Minua kiinnostaa myös abstrakti hirsimateriaalista tehty taide. Työni on kuitenkin valmistaa hirsitaloja. Asiakkaani ovat valmiita myös maksamaan tästä. Nyt olen rakentamassa veistoateljeeta, jotta voin tehdä työtäni säästä riippumatta. Tietenkin olen seurannut myös vanhempien hirsitaitajien tekemisiä. Nurkkasalvokset teen rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Ostan puut yleensä suoraan metsänomistajalta, harvemmin metsänhoitoyhdistysten kautta. Haluan oppia hirrenveistosta edelleen lisää ja suunnitella sekä toteuttaa muotoja ja rakennuksia, joita eivät muut ole tehneet. TUOTE JA TEKIJÄ Timo Aro-Heinilä rakentaa vuosittain 4-5 hirsirakennusta. Veistän jokaisen hirren käsin. Rakennan laadukkaasti, huolellisesti ja parhaista materiaaleista. Hirrenveistäjänä olen itseoppinut. Haluan tehdä hirrestä muotoja, joita ei ole ennen tehty. 74 MAKASIINI 6 • 2016 74 MAKASIINI 6 • 2016 4495_.indd 74 9.9.2016 18.54. Hirsitikka-yritykseni tekee pääasiassa mökkejä ja saunarakennuksia. TEKSTI KIRSI HAAPAMATTI KUVAT SUVI ELO ”MIELLÄN itseni enemmän taiteilijaksi kuin hirsitalojen rakentajaksi. Työ on hidasta, koska kaikki tehdään käsin. Tätä ei voi oikein oppia kuin itse tekemällä. Torninosturi mahdollistaa suurten tukkien siirtelyn myös yksin. Välillä on vaikeaa saada riittävän laadukasta puuta, vaikka haen sitä koko Etelä-Suomen alueelta. Niitä tein omaan hirsitalooni ja vaimoni luontaishoitolaan täällä Livonsaaren yhteisökylässä, jossa veistämöni sijaitsee. Työ on hidasta, sillä teen kaiken käsin, eikä minulla ole työntekijöitä. Olen tehnyt tätä työtä 12 vuotta. Ne ovat tekninen haaste, jonka haluan voittaa.” UUDET IDEAT HAUSSA Hirsiveistäjä Timo AroHeinilä haluaa tehdä rakennuksia, jollaisia muut eivät ole tehneet
11.–13.11.2016 METSÄMESSUT MESSUKESKUKSESSA M ET S Ä Metsämessut tarjoaa niin metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille kuin metsän ystävillekin puuntuoksuisen viikonlopun: metsäaiheista ohjelmaa, keskusteluja, työnäytöksiä ja kyselytunteja. Kauniita maisemia, riistaa ja marjoja, energiaa, uusien yritysten alkuja… Metsästä on moneksi! Avoinna: pe klo 9–18, la klo 10–18, su klo 10–17 Liput ennakkoon verkkokaupasta 15/9 €, messujen aikana kassoilta 18/11 €. shop.messukeskus.com www.helsinginmetsamessut.fi Lataa Messukeskus-applikaatio ja tee omat suosikkilistasi! 4496_.indd 75 8.9.2016 16.51. Samaan aikaan samalla lipulla myös ELMA, Kädentaito, Lemmikki (la–su), 55plus ja OutletExpo
akku ja laturi) Tutustu lisää ja löydä lähin kauppiaasi osoitteessa: www.stihl.. Kuuluu STIHL yhtymään • STIHLin uusi yksityiskäyttäjille suunnattu COMPACT akkuperhemallisto • Kaikki laitteet toimivat aina samalla akulla • Akkuperhe sisältää: • Moottorisaha MSA 120 C-BQ • Trimmeri FSA 56 • Pensasleikkuri HSA 56 • Puhallin BGA 56 • COMPACT mallisto alkaen 269 € (sis. STIHL COMPACT AKKUPERHE Metsalehti_Makasiini_2016_09_15.indd 1 8.9.2016 15:08:41 4497_.indd 76 8.9.2016 16.53. UUSI AKKUPERHE YKSITYISKÄYTTÖÖN www.stihl.