Sivu 6 Motolla ja kameralla Se pp o Sa m ul i www.komatsuforest.fi tietoa metsÄkoNeista: Halkaisuvoima 22 tonnia Puun maksimi paksuus 48cm Klapin pituus 20 55 cm Paino 1600 kg puh. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 28. ›› 14–15 Seppo Vuokko esittelee metsän talvivalmistelut ›› 16–17 Haukiputaalla tehtiin isojako uudestaan ›› 18–19 PILKKEITÄ Joka neljäs on metsästyskoira ›› 24 Iskelmät kertovat tarinoita kasveista ›› 29 Pihlajakin edistää Suomi-kuvaa ›› 30 Janne Seppänen ikuistaa Youtube-videoille hakkuutyömaiden todellisuuden. SYYSKUUTA 2017 • NRO 17 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI El se Ky hä lä UUTISET Juurikääpä uhkaa levitä ›› 2–3 Partaharjusta tuli suurin taimitarha ›› 8 Jatkuva kasvatus yleistyy hitaasti ›› 9–11 Kuusi käy kaupaksi, lisääkin saisi tarjota ›› 12–13 METSÄSTÄ Milloin kaksijaksoinen kasvatus kannattaa. 09 274 6880 www.fatgad.?
Juurikääpätuhot leviämässä Männiköissä voidaan päätyä tulevaisuudessa yhtä huonoon tilanteeseen kuin lahokuusikoissa, jos lisääntyvissä turvemaahakkuissa ei käsitellä kantoja. . ”Juurikääpää ilmeni tutkimuksissa niin karuilla kuin runsasravinteisilla turvemailla. ”Suopellot aiheuttavat nykyisin 10 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin muodostaman lehtipaketin lukijamäärä on kasvanut 5 000:lla ja on nyt 193 000. Viime vuonna korvauksia maksettiin noin 500 000 euroa. Luke hakee uusia konsteja suometsiin LUONNONVARAKESKUS ryhtyy kehittämään kestäviä keinoja suometsien ja -peltojen hoitoon. Iso juurikäävän itiöemä nuoressa jo kuolleessa männyntaimessa. Kyselyssä haastateltiin 552 metsänomistajaa. Hirvikorvauksiin neljännes lisää VIIME keväänä tehty hirvivahinkojen arvioinnin ja korvausten laskennan uudistus nostaa metsänomistajille maksettuja korvauksia noin neljänneksellä, Suomen metsäkeskus arvioi. Sieni-itiöt tarttuvat tuoreisiin kantopintoihin, jos kantoja ei käsitellä torjuntaliuoksella pakkasettoman vuodenajan hakkuissa. Paperilehteä lukee viikoittain 78 prosenttia suomalaisista. Lahottaa kaikenikäisten puiden juuristoa. Turvemaahakkuut lisääntymässä Hakkuunjälkeiset tuoreet ja käsittelemättömät kantopinnat ovat herkkua juurikäävän leviämiselle. Nousu selittyy arviointitavan ja korvausten laskennan muutoksilla. . Mänty estää lahon leviämisen runkoon pihkalla, puun tyvi tervastuu – tyvitervastauti. Muita väyliä sienen leviämiselle turvemailla voivat olla kesäaikaisissa taimikonraivauksissa syntyneet kannot tai puiden juuristojen kärsimät hakkuuja ojitusvauriot. Se on lähes yhtä paljon kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Tuore tutkimustieto kuitenkin osoittaa, että männynjuurikäävän aiheuttama tyvitervastauti vaivaa myös soilla kasvavia mäntyjä. Sompa-hankkeessa selvitetään turvemaiden metaanija hiilidioksidipäästöjen muodostumista, tavoitteena on kutistaa päästöjä neljänneksellä. Käsittelyllä voidaan estää tyvitervastaudin runsastuminen turvemailla ja välttyä niiltä ikäviltä seurauksilta, joita torjunnan viivästyminen kivennäismaiden männiköissä on aiheuttanut”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Tuula Piri kertoo. MÄNNYNJUURIKÄÄPÄ . MTK:n kyselyn mukaan 90 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä yhdistyksiltä saamaansa palveluun, aiemmissa kyselyissä tyytyväisiä on ollut noin 80 prosenttia vastaajista. ”Kantokäsittely on tarpeellinen myös turvemaiden männiköiden kesäaikaisissa hakkuissa. . Puupolttoaineiden osuus kokonaiskulutuksesta oli 27 prosenttia, ja ne olivat suurin energianlähde. . Fakta. Tyytyväisyys mhyhdistyksiin kasvanut METSÄNOMISTAJAT ovat entistä tyytyväisempiä metsänhoitoyhdistyksiin. Puupolttoaineiden energiakäyttö lisääntyi SUOMEN energiankulutus oli tammi-kesäkuussa 686 petajoulea, Tilastokeskuksen ennakkotieto kertoo. Juurikääpää on muun muassa tällä ojitetulla suolla Yläneellä Länsi-Suomessa. . . Korvausten laskennassa käytetään uusia taimikonarvotaulukoita ja puutavaralajien hintoja, jolloin vahingon arvo saadaan huomioitua nykyisen hintatason mukaan. VALTTERI SKYTTÄ, teksti JANNE RUOTSALAINEN, kuvat P uita lahottavan ja tappavan juurikääpäsienen aiheuttamat tuhot voivat tulevaisuudessa levitä laajemmin myös turvemaiden männiköihin. Pirin ja Suomen metsäkeskuksen asiantuntijan Timo Silverin havaintojen perusteella juurikääpä voi menestyä monenlaisissa suometsissä. Digitaalisten välineiden osuus on 65 prosenttia. Vanhat männyt voivat kestää tautia vuosikymmeniä, taimet voivat kuolla veden ja ravinteiden puutteeseen yhdessä kesässä. Kuusenja männynjuurikäävät aiheuttavat vuosittain arviolta 50 miljoonaan euron edestä tuhoa. Myös turpeen paksuus vaihteli tartunta-alueilla ohuesta paksuun, eli joistakin kymmenistä senteistä useampaan metriin”, Silver kertoo. . Aikaisemmin on arveltu, että lahottajasieni ei menesty männyissä turvemailla, minkä johdosta juurikäävän leviämistä torjuva kantokäsittely ei ole lakisääteinen toimenpide turvemaamänniköiden hakkuissa. 28.9.2017 / AJASSA 2 LYHYET UUTISET Painetun median suosio hiipuu hitaasti KANSALLISEN mediatutkimuksen (KMT) mukaan paperille painettujen lehtien suosio hiipuu, mutta nyt hitaammin kuin ennen. Huonoimman arvosanan (3,2/5) sai aktiivinen yhteydenpito metsänomistajiin. Vielä vuosikymmenen alussa suomalaisista 96 prosenttia luki painettuja lehtiä. Tässä puusukupolvessa sieni ei todennäköisesti vielä ehdi aiheuttamaan suuria taloudellisia tappiota, mutta paikalle aikanaan nousevassa taimikossa se voi jo aiheuttaa laajoja ongelmia, tutkija Tuula Piri sanoo. Metsien hiilinielu puolestaan olisi neljänneksen nykyistä suurempi, jos suometsien maaperästä ei syntyisi nykyistä määrää päästöjä”, hankkeen johtaja Raisa Mäkipää kertoo. Kiitosta yhdistykset saivat muun muassa metsänomistajalähtöisyydestä ja asiantuntevuudesta. Puupolttoaineiden käyttö nousi vuodentakaisesta neljä prosenttia 184 petajouleen
Äänestys käsitteli sitä, miten Euroopan metsien kyky sitoa hiilidioksidia huomioidaan päästövähennyksissä. "Metsänomistajille on sopinut, että kannot käsitellään, vaikkei niitä lain mukaan tarvitsisi käsitellä", Arkko kertoo. "Olemme sekä taktisesti että asiallisesti paremmissa asemissa nyt kuin ennen parlamentin päätöstä", hän sanoo. Kantokäsittely tehdään siis juurikäävän leviämisen riskialueella riskiaikana niin kivennäiskuin turvemailla", kertoo Metsä Groupin tuotantopäällikkö Pasi Arkko. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. ”Juurikääpää havaittiin todella tavanomaisissa ojitusmetsissä. Metsä Groupilla kantokäsittelykustannukset sisältyvät puunhintoihin. "Keskiöön nousevat nyt toisenlaiset kysymykset eli mikä on se nielun taso, jota on syytä varjella, ja miten se määritellään", Torvalds sanoo. Parlamentissa valiokunnat ovat esittäneet direktiiviin paljon muutoksia. Vaihtoehtona olisi asettaa enimmäismäärä sille, miten suuri osa metsien kasvusta voidaan hakata. Turvemaiden hakkuut ovat arvioiden mukaan nousemassa viime vuosien vajaasta 10 miljoonasta 15 miljoonaan kuutioon vuodessa. "On yksinkertaisempaa käsitellä kaikki havupuiden kannot", Arkko sanoo. 3 AJASSA / 28.9.2017 Kannoista tai tartunnan saaneista puista juurikääpä leviää uusiin puihin juuriyhteyksien kautta. "Meillä on ollut tämän kesän ajan ohje, jonka mukaan havupuiden kannot käsitellään kaikilla hakkuukohteilla. Kaikki mahdollista Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka ei ole aivan yhtä luottavainen kuin Torvalds. An ni in a Lu ot on en ELIISA KALLIONIEMI V iime vuonna uusien metsäkoneiden myynti ylitti Suomessa 500 kappaleen rajan, ja kauppa on käynyt hyvin myös tänä vuonna. Euroopan parlamentti äänesti syyskuun puolivälissä niin sanotusta lulucf-lakiesityksestä. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Toimitusjohtaja Timo Korhonen Komatsulta arvioi, että määrä voi nousta jopa 550 koneeseen. "Yksityiskohtia on kuitenkin paljon ja ne ovat osin hankalia. Vielä on vaikea sanoa, mihin suuntaan direktiivi kääntyy." EU-vääntö hakkuista ei ole ohi Esillä on ollut malli, jossa hakkuiden enimmäismäärä riippuisi maan metsäpinta-alasta. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Tässä puusukupolvessa sieni ei todennäköisesti vielä ehdi aiheuttamaan suuria taloudellisia tappiota, mutta paikalle aikanaan nousevassa taimikossa se voi jo aiheuttaa laajoja ongelmia, tutkija Tuula Piri sanoo.. Sen tavoitteena on edistää uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Erityisen tyytyväinen Ueno on konemyynnin nopeasta kasvusta Venäjällä. Metsäalan kannalta merkittävää on, että direktiivi asettaa kiinteän ja kaasumaisen metsäbiomassan käytölle kestävyyskriteerit. Näin kuvailee parin viikon takaista ilmastoäänestystä europarlamentaarikko Nils Torvalds (r.). "Parlamentin kanta oli askel parempaan suuntaan, mutta kaikki on mahdollista niin kauan kuin neuvottelut ovat auki", hän sanoo. Myös ensi vuosi näyttää lupaavalta. Metsäkonekauppa käy kuumana Juurikääpätuhot leviämässä "On yksinkertaisempaa käsitellä kaikki havupuiden kannot." Juurikääpää on muun muassa tällä ojitetulla suolla Yläneellä Länsi-Suomessa. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi LIINA KJELLBERG S elkeä askel eteenpäin. Kantokäsittelystä sovitaan puukaupan yhteydessä. Äänestyksen voitti Suomelle edullinen ehdotus, joka sallii hakkuiden lisäämisen ilman lisäkustannuksia, kunhan metsät säilyvät hiilinieluina. Hänen mukaansa esillä on ollut malli, jossa hakkuiden sallittu enimmäismäärä riippuu maan metsäpinta-alasta. Esimerkiksi Metsä Group on kertonut pyrkivänsä lisäämään sulan maan aikaisia turvemaahakkuita. Ongelmana on, että juurikääpää on havaittu hyväkasvuisilla turvemailla, joilta teollisuuden on tarkoitus hankkia jatkossa entistä enemmän puuta. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Torvaldsin mukaan parlamentilla ja ministerineuvostolla on nyt selvästi paremmat mahdollisuudet löytää kompromissi kuin ympäristövaliokunnan esityksen jälkeen. Vienti sinne lähestyy jo Suomen myyntilukuja. Suomessa markkinoita hallitsee Ponsse ja kakkossijasta kilpailevat John Deere ja Komatsu. Turvemailla laki määrää käsittelemään kuusivaltaiset hakkuukohteet, mutta käytännön hakkuutyössä puulajiosuuksien arvioiminen etukäteen on hankalaa. Kun se on päättänyt kantansa, lakiesitys siirtyy parlamentin, ministerineuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluihin. "Meidän täytyy parantaa asemiamme", sanoi Komatsun metsäliiketoiminnan johtaja Mitsuru Ueno viime viikolla Pirkkalan uusien toimitilojen avajaisissa. Nils Torvalds korkkasi jaffapullon Euroopan parlamentin hiilinieluäänestyksen jälkeen Strasbourgissa. Lakiesitys on parhaillaan ministerineuvoston käsiteltävänä. Komission ehdotus uudeksi direktiiviksi on Laurikan mukaan Suomen kannalta myönteinen. Taustalla ovat käytännön syyt. Energia-asiat listalla EU:ssa valmistellaan parhaillaan myös niin sanottua res-direktiiviä eli uusiutuvan energian direktiiviä. Käytännön olosuhteet kantokäsittelyn puolella Turvemaahakkuisiin on nykyisin käytettävissä konekalustoa, jolla metsiin päästään myös sulan maan aikaan eli silloin, kun juurikäävän itiöitä on ilmassa. Torvalds arvioi, että lulucf-lainsäädäntö pyritään saamaan valmiiksi Viron puheenjohtajakauden aikana. Lisämyyntiä toivotaan myös uudesta kahdeksanpyöräisestä harvennushakkuukoneesta, jonka hän sanoi syntyneen palvelemaan erityisesti suomalaisia asiakkaita. Uudet tilat nopeuttavat koneiden huoltoa, minkä Ueno toivoo auttavan markkinaosuuden kasvattamisessa. Samankaltaisia ojitettuja turvemaamänniköitä on paljon muun muassa Pohjois-Satakunnassa sekä Eteläja Keski-Pohjanmaalla”, Silver sanoo
28.9.2017 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva P uukerrostalojen rakentaminen on päässyt vauhtiin ja niille on markkinoiden vetoa, mutta edelleen tarvitaan myös työntöä. Juurikääpää on nyt havaittu myös turvemaiden männiköissä, joissa sitä ei aiemman tiedon mukaan pitänyt olla. Samoihin aikoihin, kun kiekkoilijoiden mitalikahvit valuivat viemäriin, Suomen metsissä alettiin tehdä enemmän hakkuita myös kesäisin. HUOLESTUTTAVA UUSI tieto on, Juurikääpäasetus vanheni vuodessa että juurikääpä menestyy myös turvemaiden männiköissä, missä kantokäsittelyä ei nykyisellään edellytetä lainkaan. Kaikkein tehokkain torjuntakeino olisi vaihtaa puulaji esimerkiksi kuusesta koivuun, mutta hirvituhojen pelossa se jää usein tekemättä. Homma onnistui kuitenkin hyvin." TIMPPA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. Suomen jääkiekkoilijat ovat sittemmin selvinneet kisoista käryämättä. Viime syksy oli puunkorjuun kannalta erinomainen, mutta muuten tällä vuosikymmenellä on saatu tottua pitkiin ja märkiin kelirikkokausiin, joita seuraa hyvin lyhyt talvi. Näin näkee Katja Lähtinen , jonka viisivuotinen lahjoitusprofessuuri Vaasan yliopistossa painottuu puurakentamisen markkinointiin ja liiketoimintaan. Tauti tarttuu, kun juurikäävän itiöt laskeutuvat tuoreille kannoille tai korjuussa vaurioituneeseen kohtaan. Aluksi on kehitetty teknistä osaamista. Erityisen tarkkana pitää olla jatkuvan kasvatuksen kohteilla, missä hakkuita tehdään usein. Vaikka metsä olisi terve, varautuminen on viisasta, sillä itiöt voivat päätyä kannoille lähiseudun sairaista metsistä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Juurten välityksellä tuho etenee ympärillä kasvaviin puihin. Samaan aikaan metsäteollisuus on ilmoittanut aikeistaan kasvattaa turvemaiden kesähakkuita. Vaikka itse rakentamisesta on jo kertynyt kokemusta, Lähtisen mukaan kaavoituksesta ja arkkitehtisuunnittelusta alkavassa ja valmiiseen rakennukseen yltävässä ketjussa on vielä merkittäviä puutteita. Lain mukaan metsän hakkaajan on huolehdittava juurikäävän torjunnasta, mutta myös metsänomistajan kannattaa osallistua siihen. Kun viime vuonna voimaan tullutta asetusta juurikäävän torjunnasta laadittiin, ei vielä ollut ehditty selvittää, ovatko männiköt vaarassa. Nyt asetuksen pykälä torjuntakohteista on kiireesti harkittava uudelleen, sillä hakkuut turvamailla lisääntyvät. Ihmisten tarpeet moninaistuvat Huomio asiakkaisiin Puukerrostaloissa painopisteen tulisi siirtyä tekniikasta asumiskokemukseen. Se kannattaa. SUOMI OLISI VOITTANUT jääkiekkohistoriansa ensimmäisen mitalin vuoden 1974 MM-kisoissa, ellei joukkueen maalivahti olisi kärynnyt dopingista. Tautia voidaan onneksi torjua käsittelemällä kannot harmaaorvakkavalmisteella tai urealiuoksella. Kun ennen puu korjattiin pakkaskeleissä, nyt sitä hakataan ympäri vuoden, ja entistä enemmän sulan maan aikaan. Kantojen käsittely on hyvä ottaa puheeksi puukaupan yhteydessä sekä antaa palautetta torjunnan onnistumisesta. Metsien terveydenkään suhteen ei kannata tehdä samaa virhettä kuin 1970-luvulla. Juurikääpää voi torjua hakkuissa tehtävällä kantokäsittelyllä. VALTTERI SKYTT Ä 70-luvun virheistä oppia "Istutettiin keväällä tietäen tukkimiehentäiriski. Hakkuissa tehdään taas uusia ennätyksiä, jos kelit jatkuvat suotuisina. LÄMMIN JA KUIVA syyssää hellii myös kiireistä puunkorjuusesonkia. Silloin ei vielä tiedetty, että lisääntyvien kesähakkuiden seurauksena metsissä kärsittäisiin 40 vuoden kuluttua miljoonien eurojen edestä juurikääpäsienen aiheuttamista lahotuhoista. MUUTOKSET PUUN korjuussa ja säissä ovat lisänneet myös metsiä lahottavan juurikäävän riskiä. Tutkijoiden tuore havainto on hyvä osoitus myös siitä, kuinka tärkeä merkitys tutkimuksella on metsien terveydelle, kun olosuhteet ja käytännöt muuttuvat.. ”Betonirakentamisessa vuosikymmenten aikana muotoutuneet aliurakointimallit vaikeuttavat osaamisen välittymistä arkitiedoksi.” Asumiskokemus ratkaisee Jos puukerrostalojen kehitystä kohti omillaan pyörivää toimialaa vertaa junamatkaan Helsingistä Rovaniemelle, niin Lähtisen arvion mukaan nyt ollaan Seinäjoella. Lähtisen mukaan huomiota pitäisi kiinnittää myös asiakaspuoleen, asumiskokemuksen mittaamiseen ja kehittämiseen. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. ”Nyt tarvitaan tutkimustietoa siitä, mitä ihmiset todella odottavat kaupunkimaiselta puurakentamiselta.” Lähtinen kärjistää, että suomalaiset on tavattu jakaa omakotija kerrostaloasujiin
Eniten uusia hankkeita on Lounais-Suomessa ja etenkin Uudessakaupungissa, jossa autotehtaan rekrytointien vuoksi tarvitaan uusia asuntoja ja nopeasti. TASAPUOLISUUDEN VUOKSI pitäisi olla mahdollista arvioida myös meitä puun myyjiä. Mielessäni kummittelevat omat kokemukseni kuten eräs ensiharvennus, jossa oli hakattu lähinnä ajourat tai eräs uudistus, joka viivästyi vuodella, koska hakkutähteitä makuutettiin hakkuualalla. Tosin olen nykyään pienentänyt ennakkoveroprosentin niin, ettei tarvitse vuotta veronpalautuksia odotella." HATELO "Metsävähennystä käytän aina kun mahdollista. Kaikki metsänomistajien antama palaute jää kuitenkin vain ostajalle, eivätkä muut metsänomistajat voi sitä käyttää harkitessaan puukauppoja. Saapahan enemmän palautusta. Kotimaan markkinat ovat kuitenkin pienet ja puunkäyttömääriltään puukerrostalot ovat marginaalisia. ”Kaikissa maissa ihmiset eivät välttämättä pidä puurakentamista hyvänä, koska siinä kaadetaan metsiä.” Fakta ”KUUTIO – HELPOIN TAPA myydä puuta”, lupaa keväällä avattu Kuutio. . Siirtyvätkö kuvitelmani lopputuloksesta myös moton puikkoihin asti. Vain kerran olen jäänyt ilman vähennystä, kun jäi alle minimin." GLA Verkkokeskustelu: Hyödynnättekö metsävähennystä. Vireillä on noin kuusituhatta puukerrostaloasuntoa . Entä uskallammeko antaa metsämme harvennuksen vieraalle ilman edellisten asiakkaiden puoltavaa palautetta. Tuo 10 prosentin vero on just passeli ja minun hakkuutavoillani ja kustannusrakenteellani on aina kunnon joululahjarahat taattu. Aika näyttää, mutta minä ainakin tiedän, että haluan peukuttaa ja nähdän muiden metsänomistajien peukutukset. TUHANSIA PUUKERROSTALOASUNTOJA . Hänellä metsävähennys alkaa taas rullata." MAALAISSEPPO "Hyödynnän vähennystä, jota on vielä jäljellä. Sitten tilan myynti lapselle, jolloin käytetystä metsävähennyksestä ei tule veroseuraamuksia. Myös Raumalla ja Laitilassa tapahtuu. Yhden puukerrostalon sahatavara tulee ison sahan linjalta puolessa päivässä. Haluan peukuttaa JAAKKO TEMMES Kirjoittaja on helsinkiläinen metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Runkorakenteissa on yleistymässä CLT-tekniikka eli laudoista kerroksittain ristiinliimatut puulevyt ja uusiksi määrittäjiksi ovat nousemassa asunnon sijainti, alueen palvelut ja kuinka hyvin asunto sopii elämäntapaan ja kulloiseenkin elämäntilanteeseen. Markkinaosuus noussut tällä vuosikymmenellä prosentista 5–6 prosenttiin . . . Kysymys on myös luottamuksesta. Jäävätkö nurkat tekemättä urakoitsijan kireän urakan takia. Talolle voidaan laskea elinkaaren tehokkuutta, mutta asunnon ostajalle tärkeintä on usein vain, miltä asunto tuntuu. . Kohta metsävähennyspohja loppuu. Seinäjoella vanhan palolaitoksen vapautuvalle tontille kaavaillaan useita puukerrostaloja. Olivatko palautetta antaneet tuhat metsänomistajaa arvioineet tämän toimijan hakkuujäljen vähän paremmaksi kuin tämän toisen. Ja se ikuisuusaihe eli huonon katkonnan riski, joka vallitsevalla pystykauppatavalla jää aina minulle. fi-palvelu. Uusi kysymys: Kyllä 59% Jos puukerrostaloille avautuu markkinoita Aasiassa, menekkiä voi olla enemmän kuin Suomella on kapasiteettia, professori Katja Lähtinen pohtii Helsingin Jätkäsaaren puukaupungissa. 5 AJASSA / 28.9.2017 "Eikö metsävähennystä kannata hyödyntää eikä maksaa 30–32 prosentin veroa. Kyllä, Kuution palvelu tarjoaa minulle puun myyjänä uuden vaivattoman tavan tavoittaa puun ostajia. ”Vaikea tyyppi”, ”jaarittelee”, ”päättämätön”, ”alkoholisoitunut”... Tänä vuonna valmistuu noin 600 asuntoa, ensi vuonna noin 1 200 . Joka vuosi on verotus pysynyt todella kohtuullisena ja palautusta on nytkin tulossa muutama tonni." JEES H-VALTA "Kyllä on hyödynnetty, viime vuodeltakin sen ansiosta liki kymppitonni tulee veronpalautusta, tältä vuodelta tuplasti. KUUTION PALVELU ON vuosia valmisteltu askel parempaan suuntaan, sillä se saattaa yhteen meitä puun tarjoajia ja puun ostajia neutraalilla ja kattavalla tavalla. . Tilani ovat yhtä lukuun ottamatta hankittu vuoden 1993 jälkeen, joten voin hyödyntää tilaostojeni tuomaa metsävähennystä käytännössä joka puukaupassa." METSÄKUPSA "Maksimaalisesti hyödynnän. Myynti lähisukulaiselle (esimerkiksi lapsille) verotta, jotka voivat hyödyntää metsävähennyksen jne." REIMA RANTA "Kyllä pinta-alaa voi kasvattaa, kun sopiva ja varsinkin oikeanhintainen kohde sattuu tarjolle (erittäin harvoin nykyisin). Ei niin, että se on totuus, vaan tilastollinen käsitys. Oletan, että useimmat muutkin metsänomistajat antavat hakkuutöistä palautetta. Voinko luottaa tämän tarjouksen tekijään. Seuraavaksi tulee oppia, että mitä rakennetaan.” Lounais-Suomessa tapahtuu Valmiita puukerrostaloja on rakennettu toimistotalot mukaanlaskettuna yli 60. Jaa, taitaa olla parempi, ettei meitä arvioida. OLEN MELKEIN JOKAISESTA puukaupasta antanut lopuksi palautetta ostajalle – yleensä pyydettynä, mutta joskus myös pyytämättä. Olisiko arviointipalvelu lisä Kuution palveluihin, osa Metsäkeskuksen toimijapalvelua, vai jonkin kolmannen osapuolen palvelu. Julkiset puun ostajien arvioinnit tarjoaisivat hyvän lisän metsänomistajille ja edistäisivät markkinan monipuolistumista, kun luotettavuutta voisi etsiä muutenkin kuin valitsemalla se ainoa tuttu vaihtoehto. Mitä varhaisemmasta harvennuksesta on kyse, sitä tärkeämpää on työn jälki. Silloin kun tarjouksen tekijä on minulle ennestään tuntematon, toisten metsänomistajien antama arviointitieto olisi erityisen hyödyllistä. Ymmärtävätkö he tavoitteeni samalla tavalla. ”Nyt tiedetään jo, että miten puusta rakennetaan. Muutama klikkaus ja leimikkoni on myynnissä. Jos osaamista on, niin lisää pinta-alaa ja metsävähennys hyödyksi hakkuissa. Hyvin harva meistä olisi uskaltanut käyttää kyytipalvelu Uberin kuljettajia ilman muiden matkustajien arvioita. Vaikka pystyisin erot puutavaralajeissa ja hinnoissa vielä taulukkolaskennalla arvioimaan, tiedän kokemuksesta, ettei pelkästään hintaan kannata tuijottaa. ”Jos Aasian-kysyntä avautuu, niin menekkiä on enemmän kuin meillä kapasiteettia.” Uhkakuviakin on. Myös silloin, kun tulos olisi muutoinkin miinuksella. Gallup Saako metsäammattilaisilta neuvoja jatkuvasta kasvatuksesta. Mutta samalla se tuo näkyviin sen tosiasian, että tarjousten vertailu ei ole ihan yksinkertaista. Lähtinen uskoo, että kun kehitystyö kotimaassa etenee riittävän pitkälle, niin sen jälkeen on mahdollisuus isoon harppaukseen. Kannattaako soita ojittaa. KOLUMNI. Seuraavan isomman kaupan kohdalla täytyy laskea, riittääkö vai loppuuko pohja kesken ja mitä se siinä tapauksessa vaikuttaa. En minä kuitenkaan metsää ostaisi pelkästään metsävähennyksen vuoksi." MJO "Kyllä tosiaan hyödynnän maksimaalisesti täydellä prosentuaalilla. Suomeen on rakennettu 59 puista asuinkerrostaloa, yhteensä 1 437 asuntoa
Hytin ulkopuolisiin turvavarusteisiin kuuluva kypärä on poikkeuksellisesti pois päästä kuvanoton vuoksi. JANNE SEPPÄNEN . . tukkivaltaisia savotoita", Seppänen kertoo. 28.9.2017 / AJASSA 6 VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva M otokuski Janne Seppänen näyttää, miten helposti otsalamppuun voi kiinnittää älypuhelimen. Teen niitä, kun ehdin. Töissä ja kotona riittää kiireitä”, pienen lapsen isä kertoo. Konekuskin näkökulmasta kuvatusta videosta jokainen voi päätellä, olisiko suurten puiden tyvet kannattanut raivata puhtaaksi muusta puustosta ennen ison koneen saapumista. Kiireinen urakkatyömies onkin taltioinut tuoreeltaan videopätkiä, jossa hän selittää, mitä puunkaadoissa tapahtuu. Yli puolet elämästä koneen kopissa Seppänen on taltioinut puunkaatoa harvakseltaan yli kymmenen vuoden ajan. ”Videoiden tekeminen on harrastus. Kaatokoneen eli moton kuljettajan vastuuta kasvattaa myös se, että puita kasaavan ajokoneen kuljettaja ei voi enää vaihtaa katkotun pöllin puutavaralajia toiseksi ajaessaan puita kasalle tukkirekkaa varten. Koneurakoitsijana työskennellyt isä sai sydänkohtauksen, ja pojan oli hypättävä ohjaimiin, sillä jonkun puuta oli arvokkaalla koneella kaadettava. Motomiehen pöllien päätyihin tekemillä merkinnöillä mennään." Kuka. "Katkontaikkuna on plus-miinus 3 senttiä. "Ennen sai paremmin raakit pois, kun ajomieskin pystyi vielä valitsemaan huonot pois kasasta. Puhelin otsalle, videointi päälle ja pian tuhannet Youtube-katselijat voivat nähdä suomalaisen hakkuutyömaan metsäkoneenkuljettajan silmin. Videoiden esimerkkikaadot kertovat ilahduttavan avoimesti muun muassa siitä, miksi tukilta näyttävä puu on katkottu kuitukasaan: puun mutkaisuutta kun on mahdoton nähdä enää katkaisun jälkeen. Kyllähän se alku aikamoista tappelua oli." Ylilahot urakkakuskin ongelmana Tällä hetkellä Seppänen kaataa puita mikkeliläisen Metsä-Kiesitpuunkorjuuyhtiön palveluksessa urakkapalkalla. Seppäsen mukaan ylilahoista puista pitäisi tehdä oma puutavaralajinsa niilläkin työmailla, joilla lahopätkät eivät päädy hakkuutähdekeräyksessä energiapuuksi. Seppäsen videoiden avulla muutkin kuin metsäalan ammattilaiset pääsevät perille siitä, mitä puunkaadossa tapahtuu. Puun kaadon opettelu alkoi oppisopimuksella toipilaana olleen isän opastuksessa. Kun kansainvälisesti tunnetun metsäkonemerkin nimi on otsikossa, videoita katsotaan myös ulkomailla. ”Metsänomistajallekin on parempi, jos ennakkoraivaus on tehty, sillä korjuujälki on parempaa", Seppänen sanoo. "Videoihin tulevat kommentit ovat pääosin positiivisia. Katso video! Näin Janne Seppänen katkoo kuusitukkia. työkone: Ponsse Scorpion King H7-hakkuupäällä . "Lahojen pätkiminen on hidasta työtä. Videointiharras alkoi, kun hän pääsi ohjaamaan isoa kaatokonetta, jonka työskentelyä kehtasi esitellä internetissä. " Seppäsen ura metsäkoneenkuljettajana alkoi karuissa tunnelmissa, kun hän oli vasta 17-vuotias. ”Isän piti näyttää metsäkoneen ohjaus kädestä pitäen. . Harmia aiheuttavat ylilahot puut, jotka eivät enää kelpaa tiukentuneiden vaatimusten vuoksi kuitupuuksi. Puunteko on kaikkiaan muuttunut entistä tarkemmaksi. 38-vuotias metsäkoneenkuljettaja Mikkelistä . harrastukset: metsäkonevideoiden kuvaaminen, enduro/motocross Janne Seppänen videoi puunkaatoa otsalle kiinnitetyllä älypuhelimella. Seppäsen Youtube-videoiden joukosta löytyy esimerkki muun muassa siitä, miltä näyttää ennakkoraivaamaton harvennushakkuu. Motokuskin vastuu kasvaa Seppäsen videoihin on toivottu lisää puhetta. Parhaiten katkovat koneet saavat tehdä eniten Kopista kuvattua Janne Seppäsen metsäkonevideot ovat keränneet Youtubessa tuhansia katselukertoja. perhe: avovaimo ja lapsi . . Työkoneen eli Ponsse Scorpion Kingin toiminnan lisäksi videot esittelevät erilaisia hakkuutyömaita. Kun omat ansiot ovat kiinni siitä, kuinka paljon puuta saa nurin, metsässä tehty hukkatyö ottaa päähän. Työaikaa ja polttoainetta kuluu, mutta tuloja ei tule." Pulmana on, että konekuski ei tiedä ennalta, kuinka laho puu on. www.metsalehti.fi HAASTATTELU. Samassa ajassa pyyhkäisee melkein neljän metrin tukin. Pahimmillaan ylilahoa voi olla puun tyvessä 10 metrin matkalla, joten turhia lahopuunpätkiä sahataan kunnes löytyy riittävän tervettä puuta.
"Koetoiminta-asemilla työskentelee pysyvästi kenttätyötä ja aineistonhankintaa tekevää henkilöstöä. Laurila . Tutkijoita siellä työskentelee esimerkiksi silloin, kun käynnistetään koetta tai analysoidaan kokeen tuloksia", Laurila sanoo. Rahoitustilannetta hankaloittaa hänen mukaansa se, että neljännes Luken toiminnasta on viranomaisja asiantuntijatehtäviä, jotka katetaan lähes kokonaan budjettirahalla. Tavoitteena on, että jatkossa yhä suurempi osa rahoituksesta tulisi ulkopuolisilta rahoittajilta. Laurilan mukaan ulkopuolisen rahoituksen osuus on kasvanut, mutta samalla Luken liikevaihto on pudonnut reilusta 140 miljoonasta eurosta vajaaseen 120 miljoonaan euroon. Osassa toimipaikoista työskentelee tällä hetkellä vain muutama tutkija. "Tutkijat sijoitetaan ensi vuoden alusta 12 toimipaikkaan. Olemme ottaneet Lukessa aktiivista roolia ja vieneet metsäbiotalouden tutkimustarpeita komissioon yhdessä muiden Pohjoismaiden ja metsäalan tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa", hän sanoo. 7 AJASSA / 28.9.2017 LIINA KJELLBERG L uonnonvarakeskus (Luke) toimii ensi vuodesta lähtien 25 toimipaikan voimin. Rahoitus haasteena Luke sai alkunsa vuonna 2015, kun Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metla, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos sekä maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastotuotanto yhdistyivät. Päätoimipaikat sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, Jokioisissa, Joensuussa ja Oulussa, strategiset toimipaikat ja koetoiminta-asemat ympäri maata. Ulkopuolisen rahoituksen osuus on hänen mukaansa kasvanut varsinkin metsäpuolella, mutta kilpailu on kovaa. Tänä vuonToimipaikka Koetoiminta-asema Tutkimusyhteistyöpaikka Rovaniemi Paljakka Oulu Siikajoki Kokkola Paltamo Kajaani Seinäjoki Maaninka (Kuopio) Kuopio Tampere Mikkeli Parkano Joensuu Savonlinna Helsinki ja Espoo Haapastensyrjä (Loppi) Jokioinen Ypäjä Turku Piikkiö (Kaarina) Jyväskylä Suonenjoki Utsjoki Luken toimipaikkoja Lähde: Luke Luke tiivistää toimintaansa Toimipaikoista puolet muuttuu koetoimintaasemiksi, joilla ei pysyvästi työskentele tutkijoita. Alun perin toimipaikkoja oli 35 paikkakunnalla. Lisäksi Lukella on tutkimusyhteistyöpaikat Tampereella, Mikkelissä, Kuopiossa ja Kajaanissa. Luken tutkimusylijohtajan Johanna Buchertin mukaan tavoitteena on lisätä EU-rahoitusta. kapasiteetti 4" • Hakkurin teriä 4 kpl • Tehon tarve 18-50 hp TAR101 1.510,Traktorikäyttöinen klapisirkkeli • Kovapalaterä Ø 700 x 3,2 mm • Terän max. 2000 W • Tehokas 12 V ulostulo • Kokoluokkansa hiljaisin • sopii myös herkille sähkölaitteille • Honda-tehdastakuu 4 vuotta Suositushinta 1.990,HONDA-aggregaatti EU 20i 1.290,Mosa hitsausgeneraattori New Magic Weld 150 A • Virransäätöalue 30-150 A • 1-vaihe jatkuva teho 0,5 kW • Honda GX-200 moottori • Paino 34 kg • Polttoainesäiliö 3,1 l • Käyntiaika (hitsaus) 60 % kuormalla 3 h • NEWMAGICWELD 1.695,Milwaukee PowerPack M18 FPP6C-502B • M18 FPD FUEL iskuporakone • M18 FIWF12 ½" FUEL iskevä mutterinväännin kitkarenkaalla • M18 CCS55 FUEL pyörösaha • M18 CSX FUEL Sawzall® puukkosaha • M18 CAG FUEL 125 mm kulmahiomakone • M18 T LED valaisin, 160 lumenia • M12-18 FC-pikalaturi • Mukana 2 x 5,0 Ah REDLITHIUM-ION akku, laturi ja laukku KAUPAN PÄÄLLE KAKSI 5 AH:N AKKUA (ARVO 189,-) JA MILWAUKEE TYÖKALUPAKKI (ARVO 69,-) 4933459050 1.295,. "Metsäntutkimus ei nouse EU-rahoitusinstrumenteissa niin suureen rooliin kuin se voisi nousta. Entisen Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) Haapastensyrjän, Parkanon ja Suonenjoen toimipaikat muuttuvat koetoiminta-asemiksi, joilla ei enää pysyvästi työskentele tutkijoita. 0400 827 517 VERKKOKAUPPA.TURUNKONEKESKUS.FI 2.190,• Dieselkäyttöinen infrapunalämmitin teollisuushallien, autotallien ja korjaamojen lämmittämiseen. Toimipaikkojen vähentämisen taustalla on muun muassa budjettirahoituksen väheneminen. Lukeksi yhdistyneille organisaatioille maksettiin vuonna 2014 valtion budjetista kaikkiaan 95 miljoonaa euroa. Näihin kuuluvat esimerkiksi valtakunnan metsien inventoinnit. Hinnat sis alv 24 %. na budjettirahoitus oli 70 miljoonaa euroa. Haemme nyt suurempia tutkijayhteisöjä", sanoo Luken kehitysjohtaja Ilkka P. pyörimisnopeus 1440 rpm • Sahauskapasiteetti Ø 25 270 mm • Paino noin 100 kg TAR012 1.045,Myös STIHL-tuotteet myynnissä Turun myymälässämme Tehokas ja hiljainen Airrex AH-300 infrapunalämmitin WWW.TURUNKONEKESKUS.FI • Paino 21 kg • Teho max. Buchert toivoo, että myös teollisuus ottaisi aktiivisen roolin tutkimuksen rahoittajana. • Hajuton, hiljainen • Lämmitysteho 13-15 kWh • Ajastinkello 0-24 h • Polttoaineen kulutus: 1,05 1,24 L/h (jatkuvalla lämmityksellä) • Polttoainetankin tilavuus 45 L Toimitus rahtivapaasti! Kaupan päälle terassilämmitin Airrex AH-12N (arvo 119,-)! Ajankohtaisia tarjouksia Hakkuri puulle max 100 mm (18-50 HP) • Suoraveto • Nivelakseli pulttikytkimellä sisältyy toimitukseen • Max. Jatkossa Luken toimipaikat on jaettu neljään päätoimipaikkaan, kahdeksaan strategiseen toimipaikkaan, kahdeksaan koetoiminta-asemaan ja viiteen vesiviljelypaikkaan
Nyt rakenteilla olevalta linjalta ensimmäiset taimet lähtevät metsään ensi vuoden syksynä ja ensimmäinen iso sato vuoden 2019 keväällä. Pieksämäellä toimivan, Suomen suurimmaksi kasvavan taimitarhan tuotantokapasiteetti kaksinkertaistuu vuoden 2019 kevääseen mennesPartaharjun puutarha tuplaa taimituotantonsa Kuuden miljoonan euron investoinnin ansiosta Partaharjusta tulee Suomen suurin taimitarha. Partaharjulle on rakennettu myös puuterminaali, jossa toimii pikkutukkia käyttävä parrusaha ja klapitehdas. Tähän mennessä olemme myyneet vain vähäisiä määriä taimia Ruotsiin, mutta tuotantokapasiteetin puute on rajoittanut vientiä. yrjotenkanen@yrjotenkanen.. . ”Silloin pystymme pakastamaan talveksi yli 40 miljoonaa tainta, käytännössä koko tuotantomme”, toimitusjohtaja Hanna Suhonen kertoo. . ”Pyrimme myös taimien vientiin. Se tarkoittaa, että yhtiön on lohkaistava lisää markkinaosuutta muiden kustannuksella. OLEMME MUKANA OSASTO C120, TERVETULO A! KOLMEN VUODEN TAKUU RUNGOLLE JA PUOMISTOL LE! YRJÖ TENKANEN OY JO YLI 30 VUODEN AJAN Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi www.usewood.fi puh 040-1830366 . KONEAGRIA TAMPEREEL LA 12.-14.10.20 17. Sen kone on Erkki Savolaisen mukaan maailman nopein. PUUKARTELLIIN liittyvistä vahingonkorvauksista käynnistetyillä oikeusprosesseilla ei ole osoitettu olleen vaikutusta EU:n biopolttoainelaitoksille tarkoittaman NER300-tuen jakoon vuonna 2012. . Esittelyt ja näytökset: • Kone-Agria Tampere 12-14.10.2017 • Hakkuudemo Koskenpää 15.10.2017 • Metsämessut Helsinki 10-12.11.2017. . Kirjoitimme viime Metsälehti Makasiinissa puukartellin vaiheista kertoneessa jutussa, että tuet jäivät saamatta oikeusprosessien vuoksi. Metsänomistajalle ja pienpuuurakoitsijalle ajokone, hakkuukone, ja nyt myös kombikone. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 18,5 miljoonaa euroa ja nettovoitto miljoona euroa. Rakenteilla oleva uusi taimilinja palvelee myös kukkatuotantoa. Partaharjun puutarhalla pakattiin syysistutuksille lähetettäviä mäntyjä. Met sänomi staj al le ajokone j a hakkuukone. • Kuormainten ulottuvuus alkaa 4,30 metristä ja päättyy 9,05 metriin. Metsä Group vetäytyi yhdessä Vapo Oy:n kanssa Kemiin suunnittelemastaan biodieseltehtaasta 2012, koska se ei ilmoituksensa mukaan nähnyt riittäviä kannattavuusedellytyksiä hankkeen toteuttamiselle. Sen kasvattamia taimia istutetaan Hangosta Rovaniemelle asti. Taimituotannon laajennuksen myötä liikevaihdon odotetaan kasvavan lähivuosina yli 20 miljoonaan euroon. • Kantavuus alkaa 6 T2 tn päättyen 17 T2 tn. Viennissä tähyämme sekä länteen että itään.” Kukkia, taimia, parruja ja klapeja Savolaisen ja Suhosen perheiden omistama Partaharju on taustaltaan kukkapuutarha. ”Meidän alalle tuloa on helpottanut se, että vanhojen, valtiotaustaisten taimiyhtiöiden yksityistäminen on kestänyt niin pitkään”, Savolainen sanoo. OIKAISU LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT Pauli Tenkanen 044-5211420 email. Partaharju on tuottanut metsäpuun taimia vajaan vuosikymmenen ja hankkinut laatumaineen ja markkina-aseman. ”Pikkutukkeja sahaamme vuosittain 50 000 kuutiota”, Savolainen kertoo. ”Puolet vuoden 2019 tuotannosta on jo myyty”, paljastaa Partaharjun osaomistaja ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Savolainen . 28.9.2017 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva P artaharjun puutarha panostaa voimallisesti metsäpuun taimiin. Tänä vuonna Partaharjulla tuotettiin noin 27 miljoonaa tainta, osin erikoisjärjestelyin, jotta kovaan taimien kysyntään pystyttiin vastaamaan. Taimien kokonaiskysynnän merkittävään kasvuun Partaharjulla ei uskota. sä ja kohoaa 45 miljoonaan taimeen vuodessa. Tätä varten Partaharjulle rakennetaan puolitoista hehtaaria uusia kasvihuoneita, viisi hehtaaria taimien ulkokasvatuskenttää sekä uusi, aiempaa isompi taimien pakastamo
Jarruna toimivat sekä metsäammattilaiset että metsänomistajat. Niiden tarkoituksena on saada luontainen uudistuminen käyntiin. Siinä metsää ei käsitellä avohakkuin, vaan osa puustosta jätetään hakkuissa aina kasvamaan. 9 AJASSA / 28.9.2017 Jatkuvan kasvatuksen NOUSUKIITO antaa odottaa Jatkuvan kasvatuksen suosio kasvaa, mutta hitaasti. Tarkastelun kohteena on Imatralla Etelä-Karjalassa sijaitseva kuusivaltainen metsikkö. Samalla metsiköstä poistetaan sieltä täältä suurimpia puita. LIINA KJELLBERG, teksti KIMMO METSÄLÄ, kuvat Ei tämä missään tapauksessa mikään optimaalinen kohde ole. Jatkuu seuraavalla aukeamalla.. Puusto on suhteellisen tasaikäistä, alikasvosta saisi olla enemmän”, toteaa metsänomistaja Antti Rapanen . Rapasen suunnitelmissa on, että metsikköön tehdään ensi talvena kaksi pienaukkoa. Rapanen aikoo ryhtyä soveltamaan metsikössä eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta eli niin sanottua jatkuvaa kasvatusta. Sammaleesta pilkistää paikoin kuusentaimia, mutta pääosin puusto koostuu varttuneista kuusista ja männyistä
Toisin kuitenkin kävi. Lisäksi se, miltä eri-ikäisrakenteinen metsä näyttää, tuli monelle metsänomistajalle yllätyksenä. Harvojen käytössä Rapanen kuuluu suunnitelmineen melko pieneen joukkoon metsänomistajia. ”Moni kuvitteli, että metsä säilyisi melko tiheänä ja että siellä kasvaisi pääasiassa järeää puuta.” Yli-Talosen mukaan moni pettyi myös jatkuvassa kasvatuk. la. Se oli suuri pettymys”, sanoo yhdistyksen johtaja Jari Yli-Talonen . ”Tietoa on kyllä saatavilla, mutta ellei erikseen kysy, ei metsäammattilaisilla ole tarjota kuin avohakkuuta, laikkumätästystä ja uudistamista kuuselle." Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeessä kokemukset ovat toisen suuntaisia. Kun nykyinen metsälaki vuonna 2014 tuli voimaan, odottivat monet, että jatkuvan kasvatuksen mukaisten hakkuiden määrä lähtisi nopeasti kasvuun. Jatkuvan kasvatuksen suosio on kasvanut, muttei odotetulla vauhdilikäisen metsän muuttaminen eri-ikäisrakenteiseksi on liian pitkä prosessi. ”Metsäammattilaiset ovat varovaisia suosittelemaan menetelmää, koska uudistumiseen voi kulua pitkä aika, korjuuvauriot voivat olla tasaikäisrakenteista suuremmat ja juurikäävän lisääntymisen riski on suurempi.” Samaa sanoo Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Sauli Valkonen . Hänen mielestään siinä, miten metsänomistajille kerrotaan eri metsänhoitotavoista, on parantamisen varaa. Suomen metsäkeskuksen tilastojen mukaan tammija heinäkuun välisenä aikana tehtyjen harvennusja päätehakkuiden pinta-alasta 3,6 prosenttia oli jatkuvan kasvatuk"Isäni ja isoisäni vastustivat avohakkuita." Linnunpönttö odottaa asukkaita. sen mukaisia hakkuita. Yhdistys järjesti koulutustilaisuuksia ja tarjosi metsänomistajille ilmaista metsäkäyntiä. ”Metsäammattilaiset ovat tottuneet nykysysteemiin, ja tehokkaaseen puunkorjuukoneistoon ei haluta häiriöitä.” Tuotot pettymys Syyskuisen sateen viimeiset pisarat tipahtelevat kuusten oksilta, kun Rapanen suuntaa syvemmälle metsään. Metsän kasvattamista ilman avohakkuita ei enää rajoitettu. ”Etelä-Suomessa osuus on pienempi, Pohjois-Suomessa suurempi”, kertoo Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes . Taimi pilkistää puolukanvarpujen ja sienten seasta. Tässä tapauksessa puhutaan vuosikymmenistä ennen kuin metsä on valmis”, Rapanen sanoo. Remeksen mukaan suurin syy on metsäammattilaisissa. ”Saimme liikkeelle joitain kymmeniä metsänomistajia. Hän arvioi monen metsänomistajan kokevan, että tasa”Asiantuntijoiden mukaan jatkuva kasvatus voidaan aloittaa missä ja milloin vain. Yhdistyksessä ryhdyttiin lakiuudistuksen 28.9.2017 / AJASSA 10 jälkeen etsimään jatkuvasta kasvatuksesta kiinnostuneita metsänomistajia
Valkosen mukaan eri metsänkäsittelymenetelmien taloudellisuuden vertailu ei kuitenkaan perustu pelkkiin kantorahatuloihin. "Isäni ja isoisäni vastustivat avohakkuita. Tilastojen taustalla ovat hakkuista tehtävät metsänkäyttöilmoitukset. Hienoista nousua Poimintaja pienaukkohakkuiden määrä eri puolilla Suomea vuonna 2016. Pienaukkohakkuut sopivat myös männiköihin, mutta paras männiköiden erirakenteismenetelmä on Valkosen mukaan kaksijaksoisena kasvattaminen. Remes ei tilastoharhaan usko. Jatkuva kasvatus valitaan Lehdon mukaan usein maisemallisista ja luonnonsuojelullisista syistä. Remeksen mukaan jatkuvasta kasvatuksesta kiinnostuneet metsänomistajat ovat usein etämetsänomistajia, jotka saavat toimeentulonsa muualta kuin maaja metsätaloudesta. "Jatkuvan kasvatuksen osuus noussee kymmeneen prosenttiin, mutta ei vielä lähimmän vuosikymmenen aikana", Remes arvioi. Kesähakkuita eri-ikäisrakenteisissa metsissä ei Valkosen mukaan saa tehdä, ja juurikäävän vaivaamiin metsiin menetelmä ei sovi. Tasaikäisen puuston muuttaminen eri-ikäisrakenteiseksi vie vuosikymmeniä, kun taas turvemailla puusto on usein jo valmiiksi eri-ikäisrakenteinen. ”Ihmiset ovat kiinnostuneita ja tietoisia siitä, että tällainenkin vaihtoehto on olemassa”, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Erno Lehto . Eri-ikäisrakenteinen metsä tulee pitää melko harvana. Alikasvosta on jonkin verran, mutta pääosin puusto koostuu varttuneemmista puista.. Virhettä on molempiin suuntiin. Muun muassa klapikauppa, joulukuusiviljelmät ja sukutilan pellot työllistävät. Pienaukkoja ja poimintahakkuita Antti Rapanen aikoo ryhtyä soveltamaan metsikössään jatkuvaa kasvatusta. Poimintahakkuissa isoimpia puita poistetaan sieltä täältä, pienaukkohakkuissa metsään tehdään korkeintaan 0,3 hehtaarin suuruisia aukkoja. Kohteet ovat lähinnä mökkien lähimetsiä”, hän sanoo. Suvun perintöä UPM:n metsäasiakaspäällikön Janne Vaittisen mukaan metsänomistajien kiinnostus jatkuvaan kasvatukseen on ollut maltillista. Laskelmissa on huomioitava, että jatkuvassa kasvatuksessa ei synny metsänviljelyja taimikonhoitokustannuksia. Eri-ikäisrakenteisia kuusikoita voi Valkosen mukaan käsitellä poimintaja pienaukkohakkuin. Pohjoisen metsänkäsittelytapa *osuus kaikista hakkuista ha 0,7%* 1,3%* 2,6%* Lähde: Suomen metsäkeskus Lappi 6140 ha Muu Suomi 5260 ha Kainuu 3960 ha PohjoisPohjanmaa 1750 ha 2014 2015 2016 sessa saataviin hakkuutuloihin. Valkonen ennakoi, että jatkuva kasvatus yleistyy nopeasti turvemailla. Valkosen mukaan avohakkuiden kaihtaminen kulkee usein suvussa. Itse en tyrmää niitä, mutta kiinnittäisin huomiota uudistusalojen kokoon", hän sanoo. Niihin ei voi yksiselitteisesti merkitä, onko kyseessä jatkuva kasvatus. Hän on huolissaan metsälajiston köyhtymisestä. Tavoitteena on, että metsä uudistuu luontaisesti. Siellä se on teknisesti ja taloudellisesti hyvä vaihtoehto ja auttaa vähentämään metsätalouden vesistöpäästöjä. Lehdon mukaan jatkuvan kasvatuksen mukaiset hakkuut merkitään usein perinteiseksi harvennukseksi. Onnistumisen edellytykset kuitenkin vaihtelevat. Hakkuut tulee tehdä niin, ettei metsään jääviin puihin tule korjuuvaurioita. Niin teki Rapanenkin. 11 AJASSA / 28.9.2017 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 800 000 kaikki hakkuut poimintaja pienaukkohakkuut Metsänkäyttöilmoitusten mukaiset poimintaja pienaukkohakkuut sekä hakkuut yhteensä vuosina 2014 2016. Näin on myös Rapasen kohdalla. "Jos sitä on, se ei ole suurta. Rapanen asuu kivenheiton päässä metsistään ja on maaja metsätalousalan yrittäjä. Huomattava osa eri-ikäisrakenteisiksi hakkuiksi ilmoitetuista hakkuista on käytännössä jotain muuta, esimerkiksi ylispuiden poistoa taimikon päältä." Kaikkiaan Remes, Valkonen ja Lehto ennakoivat jatkuvan kasvatuksen hiljalleen kasvattavan suosiotaan. Samoilla linjoilla on Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala . Suosio kasvussa Metsäalalla on pohdittu, antavatko Metsäkeskuksen tilastot väärän kuvan jatkuvan kasvatuksen suosiosta. ”Metsänomistajat ovat periaatteessa kiinnostuneita jatkuvasta kasvatuksesta, mutta käytännön toteutukseen sitä menee vähän. Valkosen mukaan jatkuva kasvatus suosii sellaisia lajeja, jotka eivät siedä avohakkuita. Suuria puita tai lahopuita metsiin ei jatkuvassa kasvatuksessakaan jää, ellei niitä sinne erikseen jätetä. Jatkuvaan kasvatukseen erikoistuneessa Innoforissa lakiuudistuksen koetaan sen sijaan lisänneen metsänomistajien yhteydenottoja. LIINA KJELLBERG ERI-IKÄISRAKENTEINEN metsänkasvatus sopii kaikkialle, missä metsänomistaja sitä haluaa käyttää, sanoo Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Sauli Valkonen
Laitinen ja Koivula puolestaan kertovat, että kuusitukin keskihin”Kuusi menee kiljuen kaupaksi” Puukaupan hintaralli ei metsänhoitoyhdistysten mukaan ole silti vielä alkanut. Laskua on sen sijaan puutalojen valmistuksessa, joskin suunta näyttäisi kääntyvän ylöspäin. Kotimaisen rakentamisen nousu tulee näkymään myös pientalojen rakentamisessa ja nostaa valmistajien liikevaihtoa. Kasvua on myös rakennuspuusepäntuotteissa, missä taustalla on kotimaisen rakentamisen elpyminen. PUUKAUPPA TUORE PUUKAUPPA ANNE HELENIUS, teksti SAMI KARPPINEN, kuva K uusitukkia menisi yleisesti kaupaksi enemmän kuin sitä markkinoille tarjotaan, kertovat Metsälehden haastattelemat metsänhoitoyhdistysten vetäjät eri puolilla Suomea. ”Ne kuusitukkileimikot, jotka tarjolle tulevat, menevät kiljuen kaupaksi”, luonnehtii Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan toiminnanjohtaja Risto Koivula . ”Tarjontaa saisi olla enemmän. Myös naapurimaakunnassa Keski-Pohjanmaalla kauppa käy, ja tukkileimikoiden perässä ovat kaikki ostajat, kertoo toiminnanjohtaja Juha Laitinen Metsänhoitoyhdistys Keskipohjasta. Aiemman Metsälehden uutisoinnin mukaan kuusitukki on käynyt kaupaksi erityisesti Etelä-Karjalassa. Kuusitukki on myös Lounais-Suomen alueen virkeänä käyvän puukaupan ykkösveturi, kertoo metsänhoitoyhdistys Lounametsän väistyvä johtaja Harri Tasanen . ”Kuusitukista on nyt enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Esimerkiksi sahauksessa tulosta nakertavat valuuttakurssien muutokset, vahva euro, kuljetuskustannukset ja raaka-aineen hinta, katsauksessa todetaan. Keski-Suomessa korjuukohteita riittää, mutta maaston märkyys ja sateet ovat rajoittaneet korjuuta, kertoo hakkuukoneenkuljettaja Ensio Mäkinen Petäjävedeltä Keski-Suomen mhy:n korjuupalvelun työmaalta. Työja elinkeinoministeriön katsauksen mukaan liikevaihto on kasvanut etenkin sahauksessa, mikä selittyy sahatuotteiden suurella viennin kasvulla. Tuottavuuden parantamisessa puutuoteteollisuudessa ei ole onnistuttu yhtä hyvin kuin muualle teollisuudessa. ”Hinta kävi 60 eurossa keväällä, mutta nyt syksyllä raja ei ole mennyt vielä ainakaan meidän kautta rikki”, kertoo Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen . Ottajia on, joten tarjontaa saisi olla enemmän”, kertoo Pirkanmaan mhy:n johtaja Matti Sojakka . Haasteena on kuusitukin viime vuodesta vähentynyt tarjonta. Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksen johtaja Ilpo Pentinpuro puolestaan kertoo, että kuusitukki on alueen kuumin artikkeli, mutta kaikki muutkin puutavaralajit menevät hyvin kaupaksi. Tämä ei kuitenkaan ole useimmilla alueilla tarkoittanut puukaupan hintarallin alkua. 28.9.2017 / AJASSA 12 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2015 2016 2017 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. Pirkanmaalla puunostajat joutuvat tekemään töitä saadakseen tarpeeksi kuusitukkileimikoita. Täällä isännät ovat myöhäisen syksyn takia keskittyneet peltotöihin, joten puukauppa ei ole ollut päällimmäisenä mielessä.” 60 euroa ei vielä normihinta Metsälehti Makasiinin kyselyn mukaan havutukkien hintataso on hilautunut viimevuotista laajemmin yli 60 euron. JUSSI COLLIN TALOUDEN positiivinen vire näkyy puutuoteteollisuuden liikevaihdossa, mutta ei kannattavuudessa. Tuoreen kyselyn mukaan kuusikauppa käy kiivaana myös esimerkiksi Lounais-Suomen, Keski-Suomen, Pirkanmaan sekä Pohjanmaan suunnalla. Sahaus nostaa puutuoteteollisuutta Kuudenkympin raja rikki KOHDE: Kesäkorjuukelpoinen avohakkuu SEUTU: Keski-Suomi OSTAJA: Metsäyhtiö KAUPAN KOKO: 574 kuutiota PINTA-ALA: 1,8 ha Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Mäntytukki 29 57 1653 Mäntykuitu 9 18 162 Kuusitukki 406 60 24 360 Kuusikuitu 76 18 1368 Koivutukki 10 42 420 Koivukuitu 19 17 323 Kuusiparru 15 22 330 Kuusilahokuitu 10 10 100 Yhteensä 574 28 716. Useimmat tähän juttuun haastatellut kuitenkin kertovat, ettei 60 euron kuutiohinta kuumasta kuusitukista ole vielä mikään yleinen hinta
12,16 . 24,97 Uudistushakkuu . 36,02 s 18,49 s 17,99 . 28,14 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 18,47 s 17,18 s 23,77 s 25,02 Harvennushakkuu s 49,66 s 49,38 s 38,51 s 15,8 s 15,92 . 56,48 s 57,02 . Mänty on myös pitänyt hyvin pintansa hintapaineessa”, Laitinen kuvaa. 16,32 s 15,9 . Sen sijaan Pohjois-Karjalassa ja Pirkanmaalla mänty ei tällä hetkellä ole niin kysyttyä, mutta: ”Hyvälaatuiset mäntytukit toki käyvät kaupaksi”, Matti Sojakka muotoilee. 15,13 . Puukaupan hintarallin alkamista ei silti tunnusta vielä kukaan haastatelluista. 17,5 Harvennushakkuu s 49,01 s 50,03 s 36,17 s 15,8 s 15,61 s 14,99 s 21 s 21,44 Ensiharvennus . 54,44 s 56,06 . 29,92 . 27,46 s 35,83 s 33,9 s nousussa . Männyn kysyntä paikoin virkeää Puhe mäntysahatavaran huonosta menekistä antaa Ilpo Pentinpuron mukaan väärää signaalia metsänomistajille: Keski-Suomessa mäntytukkia sekä kysytään että sahataan, ja sitä saisi olla tarjolla enemmänkin. 20,04 . 15,47 . ”Mänty menee todella hyvin kaupaksi, ja tilauksia sahoilla on paljon. 17,92 s 17,99 . 28,02 s 28,52 . 18,65 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,22 s 58,33 s 44,88 s 16,03 . 53,95 s 26,2 . 11,32 . 35,2 . 10,69 Hankintahinnat s 54,75 . 18,14 s 16,89 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Tarjontaa saisi olla enemmän.. 22,6 . Samansuuntaista viestiä Lounais-Suomesta välittää myös Harri Tasanen: ”Joissain erikoistapauksissa ja ihan huippuleimikoissa 60 euroa on ylitetty, mutta ei se mikään sääntö ole millään tavalla.” Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa kuusi käy kuitenkin niin hyvin kaupaksi, että 60 euron raja on paitsi rikottu, on hintataso myös niille haminoille hilattu. 44,93 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,58 s 58,79 . 24,24 Uudistushakkuu s 56,64 s 58,74 s 44,51 s 17,96 s 18,54 s 17,2 . 55,35 s 45,42 . 58,3 . 50,6 . 25,6 Harvennushakkuu s 47,4 s 48,88 s 37,06 s 14,85 s 15,33 . 47,63 . 14,08 . 11,23 Hankintahinnat s 56,72 s 56,79 . 11,8 s 11,57 Hankintahinnat s 57,67 s 58,46 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . ”Kyllä se on sinne vahvistunut koko ajan”, Sojakka sanoo. Kemijärven alueella mänty on yleisin puu, ja tukkipuuvaltaiset leimikot käyvät alueella melko hyvin kaupaksi, kertoo Itä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari-Pekka Jumisko . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 54,56 s 57,61 s 42,74 s 15,8 s 17,11 s 15,17 . 27,15 s 26,67 s nousussa . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi ”Kuusi menee kiljuen kaupaksi” ta Pohjanmaalla ei ole vielä yli 60 euron, mutta parhaissa leimikoissa maaginen raja on rikkoutunut. 24,35 s 25,23 Harvennushakkuu s 50,63 s 52,2 s 36,07 . 21 Ensiharvennus . 15,3 . 14,36 Ensiharvennus . 20,74 s 21,09 Ensiharvennus . 25,58 . 26,89 s nousussa . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 25,44 . 40,68 . 15,85 . 44,26 s 13,39 . 42,35 s 16,57 s 18,95 s 16,89 . 12,49 s 10,95 Hankintahinnat s 54,23 s 53,99 . 14,94 Uudistushakkuu s 56,17 s 57,82 s 43,8 . 32,58 s 11,76 . 26,07 Harvennushakkuu . 13,07 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,6 s 58,82 s 41,74 s 16 s 17,75 s 15,53 s 21,85 s 23,67 Uudistushakkuu s 58,61 s 59,75 s 43,67 s 17,85 s 19,06 . 24,85 Uudistushakkuu s 52,91 s 52,76 s 34,58 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 53,77 s 56,51 s 41,96 s 15,63 s 16,22 . 30,23 s 29,21 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 35–38 keskiarvo LAPPI puukaupan vähäisyyden vuoksi luvut puuttuvat KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 14,48 . 11,09 Hankintahinnat s 55,44 . 39,12 s 40,14 . 17,11 Harvennushakkuu s 45,91 s 46,28 s 36,78 s 15,03 s 14,88 . ”Mäntyleimikoissa korjuumäärät ovat lähteneet kasvuun Keiteleen sahan käynnistyttyä.” Pohjanmaa on myös mäntyvaltaista aluetta ja tukkikauppa käy. 11,66 s 12,05 Hankintahinnat s 58,22 s 58,8 s 47,04 s 28,65 s 30,18 s 28,55 s nousussa . 45,36 s 28,71 s 30,31 s 27,95 s nousussa . 26,69 Harvennushakkuu s 46,72 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 15,63 s 17,88 s 15,39 s 22,62 s 23,85 Uudistushakkuu s 58,11 s 59,71 . 12,65 . 15,76 s 14,84 . 20,47 . 13 AJASSA / 28.9.2017 s nousussa . 11,84 s 11,43 Hankintahinnat s 58,37 . 51,19 s 34,51 . 46,89 . 14,79 s 21,34 Ensiharvennus s 40,19 s 40,72 s 12,33 . 23,56 . 14,14 Ensiharvennus s 39,34 s 11,4 s 10,48 . 22,59 . 17,19 s 15,16 s 21,97 s 23,65 Uudistushakkuu s 59,02 s 59,43 s 46,54 s 17,72 . 46,3 s 27,03 s 29,18 . 21,17 Ensiharvennus
Pastisen työmaana on korjata kaksijaksoisen koivu-kuusimetsän ensimmäistä päätehakkuusatoa. Alempi puujakso muodostuu aina kuusesta, muut arvopuut eivät varjossa viihdy. Rysäys on miehekäs, mutta kuusten latvat säilyvät ehjinä. Myös mäntymetsiin syntyy usein alikasvosta. Kuusivaltapuuston alla taimet olisivat vaarassa tuhoutua ylispuuston korjuussa. Esimerkkikohteena on toista harvenPuolitoista kiertoa, kaksi satoa Kaksijaksoinen metsänkasvatus on houkutteleva vaihtoehto avohakkuulle. Kuivakoilla mäntykankailla kuusialikasvoksen kasvattamisessa ei ole järkeä. Kiertoajat limittäin Kaksijaksoinen metsänkasvatus voi onnistua viljavimmilla metsämailla ja turvemailla. Saha pärähtää, ja järeä tukkikoivu kallistuu ja solahtaa kymmenmetristen kuusten väliin, muhkea latvus suoraan ajouralle. Muuten kuuset ennakkoraivataan. ”Koivikon voi kasvattaa täystiheänä kuusikon päällä. Haasteena on ylispuiden korjuu. Mänty on siinä määrin kova kilpailija kuusille, että valtapuustoa on syytä harventaa harvennusmallin alarajalle ja jopa sen alle, jos mäntyjen laatu on huono”, tutkija Pentti Niemistö neuvoo. Valtapuuna arvokkain on rauduskoivu. Se ei tuota tukkia, mutta kasvaa hyvin ja suojaa kuusia hallalta. Jyhkeä koivun latva rojahtaa ajouralle.. Sen kasvattamista valtapuuston alla voi harkita, jos maa on viljavaa. Kuusialikasvos harvennetaan kuten tavallisetkin taimikot, jos metsää halutaan kasvattaa kaksijaksoisena. Mäntyja koivumetsien mahdollisuus ”Päätös alikasvoksen hyödyntämisestä on tehtävä, kun päällyspuustoon on tulossa harvennus”, Sikanen opastaa. Koivuja kertyy yli 300 kuutiota hehtaarilla ”Laadukkaille koivutukeille jää metsurihakkuusta huolimatta hyvä kantohinta, ja seuraava päätehakkuu on jo 30 vuoden kuluttua”, arvioi kokenut puuntuottaja, Metsälehden sukupolvenvaihdosten asiantuntijakin tunnettu Väinö Sikanen Mikkelistä. Suometsissä ylempi puujakso on yleensä hieskoivua. ”Hakkuukoneilla ylispuita ei saa pois tuhoamatta taimikkoa." Metsuri Teuvo Pastisen sihti on tarkka. 14 28.9.2017 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat P itkän linjan yrittäjämetsuri Teuvo Pastinen ottaa tarkan sihdin
Varmimmin ylispuiden korjuusta suoriutuu osaava metsuri. 4. Lisäksi maata varjostava alikasvos pienentää valtapuuston kasvua kiertoajan kuluessa noin 20 kuutiota hehtaarilla. ”Olemme perustaneet runsaasti kokeita kaksijaksoisiin metsiin. Mönkijän kaltaisilla pienkoneilla pitkien koivutukkien ajo ei onnistu. 3. Näin laskettua tulojen ja menojen erotusta kutsutaan nettonykyarvoksi. Varhaisperkaa ja harvenna alikasvosta tarpeen mukaan. 1. Ylispuuston koneellinen korjuu vaarantaa taimet. ”Raivaan vesakon ja harvennan kuusitiheiköitä sekä kaadan pisimpiä kuusia kuten varhaisperkauksessa. Sopii lehtomaisella kankaalla tai parhailla tuoreen kankaan kasvupaikoilla ja vastaavilla turvemailla. 6. Riskinä ovat korjuuvauriot ja korjuun hinta”, Niemistö pohtii. Ylispuustosta vapautuva kuusisukupolvi on usein jo ensiharvennusvaiheessa, joten uusi kiertoaika saa lentävän lähdön ja seuraava päätehakkuu odottaa 30-40 vuoden kuluttua. Kannattavuus paranee Hyvin taimettuneen ylispuumetsän omistajalle kaksijaksoisuus lupaa paljon. ”Hakkuukoneilla ylispuita ei saa pois tuhoamatta taimikkoa”, Sikanen varoittaa. Luonnonvarakeskuksen metsäekonomisti Anssi Ahtikosken sekä erikoistutkija Saija Huuskosen ja Niemistön laatimassa laskelmassa verrataan kaksijaksoisen metsän ja kahden peräkkäisen, viljellen perustetun puusukupolven kannattavuudesta koko kasvatusjakson ajalta. 2. Kuusia voi kasvattaa myös viljavan maan männikön varjossa. Metsätraktori pystyy poimimaan puutavaran edestään, joten lähikuljetus ei vaurioita kuusikkoa.. Sen alla on sankasti kuusentaimia, joiden pituus vaihtelee 30 sentistä pariin kolmeen metriin. Tulevat metsänhoidon kustannukset ja hakkuutulot on diskontattu kolmen prosentin laskentakorolla ensimmäisen puusukupolven alkuun. Puunkorjuun oppaista ei löydy ratkaisua ylispuiden korjuuseen. Kuusia saa jäädä 3 000–5 000 hehtaarille”, Sikanen havainnollistaa. Harvenna mäntyvaltapuusto harvennusmallien alarajalle. Sitä ennen kuusentaimikko harvennetaan 1 800 puun hehtaaritiheyteen, ”Kuusikko on harvennettava ennen ylispuiden poistoa, jotta niille on kaatotilaa. nusta odottava koivikko. Laskelma perustuu puustojen kasvuennusteisiin. ”Käytännössä vertailu päättyy tasapeliin, mutta kaksijaksoisella metsällä on muita etuja puolellaan. Harvenna kuusikko ennen ylispuiden poistamista. Myös vesakkoa, erityisesti pihlajaa, on runsaasti. Kuivakoilla mäntykankailla homma ei onnistu. Lisäkustannuksia tuo metsurityönä teetettävä ylispuiden hakkuu. Olosuhteiltaan ylispuuhakkuuta vastaavilla jatkuvan kasvatuksen hakkuilla korjuun laatu on huonompi kuin tavallisilla harvennuksilla. Pystykauppaleimikoille sahuria on vaikea saada, joten puut Harvennusta odottavaan koivikkoon syntynyt kuusialikasvos harvennetaan samalla, kun korjuuta haittaava vesakko raivataan. Tutkimisen paikka Reitti kaksijaksoiseen metsään Pääosa puutavarasta kasautuu ajourille. Tietoa tarvittaisiin esimerkiksi koneellisen korjuun kehittämiseen, kustannusten laskentaan ja vaurioiden vaikutusten arviointiin. Koivuylispuut tuottavat arvokasta laatutukkia. Tutkijoiden mukaan koneellisen korjuun suurin ongelma on puiden karsinta, jonka aikana runkoja liikutetaan maassa. Kaksijaksoisten metsien kasvatus tarjoaa yhden vaihtoehdon metsänhoitoon. Ylispuuston hakkuutulot voivat olla muhkeat. Metsäkeskuksen korjuujäljen laadun tarkastukset tukevat hänen näkemystään. Puut voi kuljettaa tienvarteen maataloustraktorilla tai metsäkoneella. Tällöin isolatvaiset ylispuut luutivat taimikkoa matalaksi laajalta alueelta. MIKKO RIIKILÄ TUTKIJA Pentti Niemistö ennustaa, että paineet avohakkuiden rajoittamiseen kasvavat jatkossa. Harvennuksen jälkeen koivikko saa varttua 15–20 vuotta päätehakkuuseen. Oikea aika harvennukseen on, kun kuuset ovat 7–8-metrisiä.” Korjuu vaikeaa Perusteiltaan kaksijaksoisen metsän kasvattaminen on kuin metsänhoidon vanhoista oppikirjoista. Tähän olisi edellytykset, mutta ei rahaa. Kasvata koivuvaltapuusto täystiheänä. Metsäyhtiöillä ja -organisaatioilla olisi oiva tilaisuus osallistua tutkimuksen rahoittamiseen”, Niemistö toteaa. 5. Niissä voisi tutkia ylispuiden poistamista, mutta Lukelta ei tähän löydy rahaa. 15 METSÄSTÄ / 28.9.2017 pitäisi myydä hankintakaupalla ja hommata metsuri kaatamaan puut
Puut noudattavat omaa kalenteriaan, jottei talvi pääse kovin helposti niitä yllättämään. "On jännä juttu, ettei Suomessa ole kovinkaan kauan satsattu talvitutkimukseen. "Nyt meillä Suomessakin on jo fysiologeja, jotka selvittävät sitä, mitä soluissa talveen valmistautumisen yhteydessä todella tapahtuu." Pitkän kaavan mukaan Kotimaisten puiden talvivalmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa. Näin soluneste väkevöityy. Niinpä mänty ja kuusi ovat lopettaneet pituuskasvunsa jo kesä-heinäkuussa, ja puumainen koivu on jatkanut vielä elokuulle. Paksuuskasvu on myös loppunut elokuuhun mennessä. Kun 1980-luvun alussa ensimmäisen kerran kirjoitin talveutumisesta, niin kaikkein eniten tietoa talveen valmistautumisesta löytyi Floridasta." Niin juuri, Floridasta. SUURIN IHME Talveen sopeutuminen on "Menikö se orava tuonne?" Lippe-koira kysyy. Ollaan Luumäen ja Savitaipaleen rajalla Etelä-Karjalassa Lipen isännän, kasvitieteilijä Seppo Vuokon kotiseudulla. 16 28.9.2017 / METSÄSTÄ ANNE HELENIUS, teksti ELSE KYHÄLÄ, kuvat P usikko kahahtaa, kun 10 kuukauden ikäinen Lippe-koira säntää nuuskimaan syksyisen metsän kiinnostavia tuoksuja. Metsälehden lukijoiden hyvin tuntema palstanpitäjä kertoo yllättäen, että talveutuvasta luonnosta riittää edelleen paljon uutta selvitettävää kotimaisille tutkijoille. Syytä onkin, sillä selviytyminen kylmästä ja pimeästä edellyttää monenlaisia, pisimmillään useita viikkoja vieviä muutoksia. Lopuksi puu valmistaa valkuaisaineita, jotka estävät solujen jäätymisen. "Syyskuussa säiden viilettyä puiden solukoissa alkavat kemialliset muutokset. Solun sisältö muuttuu kiinteän geelimäiseksi. Hyisten ilmojen yllättäessä alueen elintärkeä bisnes appelsiininviljely on hankaluuksissa, joten kasvien pakkasenkestävyydestä ja kylmään sopeutumisesta on ollut välttämätöntä hankkia tietoa. Sinne aletaan valmistaa pakkasen kestäviä aineita." Monivaiheisessa prosessissa valmistetaan ensin sokereita ja poistetaan soluista vettä. Talveutumiseen liittyvät prosessit alkavat lämpötiloista huolimatta silloin, kun päivät alkavat lyhentyä, Seppo Vuokko kertoo.. Tällä tavoin esimerkiksi havupuut ovat tavallisesti jo syyskuun lopussa valmistautuneet 20 asteen pakkasiin, ja täysin talveutunut kuusi Kotimaisten puulajien valmistautuminen talveen alkaa kalenterin, ei säiden vaihtelun mukaan. Hiljalleen kellastuva koivikko on hyvä paikka tarkastella sitä, kuinka metsässä valmistaudutaan talveen. Päivien edelleen lyhentyessä puut alkavat valmistaa eräänlaisia pakkasnesteitä. Valmistautuminen alkaa, kun valon määrä vähenee
Miksi. "Kasveilla on hyvin erilaisia talvehtimisstrategioita. Lehtien punastumisen aiheuttavat väriaineet antosyaanit puu valmistaa vasta sitten, kun se varautuu karistamaan lehtensä. Konstit on monet Syksyn merkit näkyvät myös maan pinnassa. Erään selityksen mukaan punaväristä ei ole mitään hyötyä, vaan värikkyys johtuu kasville tai puulle tarpeettomista sivutuotteista. Ravinteiden kierto hidastuu, ja kun maa jäätyy, pinnan alla on hyvin hiljaista. Seppo Vuokolla itsellään on vielä kolmas, looginen muttei tiedeyhteisössä vielä yleisesti hyväksytty selitys: punaiset antosyaanit ovat osittain antibioottisia. Syksyllä lehden ravinteiden hajottamisvaiheessa antosyaani suojaa prosessia mikrobeilta ja sieniltä." Lopuksi koivu valmistaa vielä irtautumissolukon lehden kantaan. "Talveen sopeutuminen ylipäänsä on suurin ihme. Onko luonnon valmistautumisessa talveen jotain, joka jopa ihmetyttää Metsän kätköissä -palstan pitäjää. Silloin ravinnekierto maaperässä jatkuu, tosin hitaammin”, Vuokko sanoo ja kouraisee käteensä tuhdin multapaakun. Värillä on väliä Talveutumisprosessi on kotimaisilla puilla periaatteessa sama. Ennen lehtien tiputtamista puun on otettava niistä ravintoaineet talteen varteen ja juuristoon. Kuinka kasvit ja puut ovat pystyneet kehittämään talvensietosysteemin, joka on monimutkainen ja johon on tarvittu sarja niin monenlaisia muutoksia?" Veriseitikki on parhaita kotimaisia värjäykseen käytettäviä sieniä. Kun lehtien vihreän värin aiheuttaja lehtivihreä on hajonnut, keltaiset väriaineet flavonoidit tulevat näkyviin ja lehti kellastuu. "Keväällä antosyaanit suojaavat lehtiä erityisesti ultraviolettisäteilyltä. Sammalet ja jäkälät ovat hyvin joustavia säiden suhteen: kun on lämpöasteita ja kosteaa, ne yhteyttävät. Metsätorakka viihtyy metsissä ja eksyy harvoin asuntoihin.. Tällöin lehti voi pysyä puussa koko talven. Erona on, että lehtipuiden on karistettava lehtensä. Toisen mukaan kasvi viestii ärhäköillä väreillä eläimille hyvästä kunnostaan ja puolustautumiskyvystään. "Toisaalta esimerkiksi täällä Itä-Suomessa lumi tulee usein sulaan maahan, jolloin maaperä ei välttämättä routiinnu joka talvi ollenkaan. 17 METSÄSTÄ / 28.9.2017 "Kasveilla on hyvin erilaisia talvehtimisstrategioita." kestää myöhemmin jopa Siperian paukkupakkasia. Tässä on todennäköisesti lukemattomia tieteelle vielä tuntemattomia otuksia. Ne nauttivat maaperän kosteudesta ja siitä, että lehtikerroksen harveneminen päästää valoa maaperään. Talvivalmistelujen kanssa ei ole hengenhätää: ne siirtyvät yhteyttävästä tilasta hyvin nopeasti pakkasta sietävään tilaan ja päinvastoin. Tämä muun muassa siksi, että lehtien karistaminen on puulle energiaa säästävin tapa valmistautua talveen. Esimerkiksi koivulle on paljon rasittavampaa varustaa lehtensä kestämään talvea kuin valmistaa uudet keväällä. Kaikki kasvit eivät vaivu täydelliseen talvilepoon. Puutuminen tuntuu: vuosikasvain on alkanut jäykistyä. "Siitä tulee koivulle ravinnetappioita, mutta ei se siitä merkittävästi kärsi", Vuokko sanoo. Uusien tutkimusten mukaan puolukat, mansikat ja muut vihreänä talvehtivat kasvit voivat lauhoinakin talvina yhteyttää eli hankkia itselleen ravintoa. Ruska onkin merkki siitä, että ravinteiden siirto on onnistunut. Monet heinät säilyvät vihreinä talven läpi, mutta esimerkiksi leskenlehti lakastuu kokonaan." Kylmän hiipiessä aktiivisuus vähenee myös maan alla. Pikkuinen metsätorakka alkaa vilistää kokeneen kasvibiologin kädellä. Seppo Vuokkoa kiinnostaa, voisiko nuori koivu alkaa yhteyttää keväällä jo ennen lehdentekoa. Kun ruska punastuttaa varpuja, sammalet kukoistavat vielä loistavanvihreinä. Jos varhainen talventulo yllättää kesken puun kasvukauden, irtautumissolukko ei ehdi kypsyä
18 28.9.2017 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Haukipudas VALTTERI SKYTTÄ, teksti ANTTI J. Jo 1800-luvulla isossajaossa alkunsa saaneiden, kapeiden metsäpalstojen rajat halkovat karttaa niin tiheään, että alue muistuttaa epäonnistunutta väritystehtävää. Kapeiden metsätilojen hoitaminen on ollut vaikeaa, melkein mahdotonta", kertoo Erkki Torvela . ”Kun olin nuori, sanottiin, että omalla saralla ei sovi edes parirekeä kääntämään. Hän on Haukiputaan ja Onkamonselän alueille perustetun yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja. "Tuntui, ettei mistään voi luopua." Kapeat metsäpalstat ja hajaantunut metsänomistus ovat hankaloittaneet metsänhoitoa ja puukauppaa Haukiputaalla. HaukiputaanOnkamonselän yhteismetsään liittyi yksityismaita ja kaupungin metsiä.. Kapeita jakopalstoja on halkaistu perinnönjaoissa lisää niin, ettei ammattilainenkaan tiedä sijaintiaan kartalla ilman gps-paikannusta. Tuore yhteismetsä helpottaa osaltaan metsänomistusta sirpaleisella metsäpalsta-alueella. Kuvassa on useita vanhoja pitkättäispalstoja, joilla on leveyttä kapeimmillaan vain toistakymmentä metriä. Yhteismetsäosuuksia sekä omaa metsää Haukiputaalla kuusi vuotta sitten käynIsojako uusiksi Tilusjärjestely järkevöitti metsänomistusta silppumaisesta metsäpalstarakenteesta kärsineellä Haukiputaalla. Kun kymmenkunta metriä leveiden metsäpalstojen läpi kävelee maastossa, tulee lopullisesti selväksi, että puukauppojen teko ja metsien hoito on ollut alueella erittäin työlästä. LEINONEN, kuvat H aukiputaan vanhaa metsäkarttaa katsellessa ei voi kuin pyöritellä päätään. Uuden ja selkeämmän palstarakenteen taustalla on lisäksi toinen laaja hanke
Yhtään taimikkoa ei kerätä hoitamaan ainakaan liian aikaisin”, Aarnipuro kertoo. Ongelma on, että halpoja keräystuotteita saadaan entisistä sosialistisista maista ja kehitysmaista. Tilusjärjestelyssä huonointa oli sen viemä aika, sillä yhteismetsän alueelle ehti syntyä kuuden vuoden prosessin aikana yli 200 hehtaaria taimikonhoitorästejä. Jos metsänomistaja ei itse harrasta luonnontuotteiden keräämistä, tuloja ei käytännössä tule mistään tuotteesta. ”Jatkossa on pyrkimys saada yhteismetsän kuvioita isommiksi yhdistämällä metsäkuvioita jopa hieman väkisin”, Erkki Torvela sanoo. Jos koivun lehdet joutuu nyppimään laadun vuoksi yksitellen, tietää tehneensä töitä, kun kiloon tarvitaan noin 3 000 lehteä. Kerääjän ankea arki Keräystuotteista saa varmimmin kaupaksi marjat. ”Vanhempieni metsäpalstalla oli ennen 124 rajapyykkikiveä. Miltä se tuntuu. Vanha metsäpalsta vaihtuu joko toiseen tai siirtyy yhteisen hallinnan alle. Hyvän kuvan todellisuudesta saa, kun selailee verkkomyyntiä harjoittavien kauppojen sivuja. Yhteensä Haukiputaan alueella tehtiin tilusjärjestelyjä reilun 6 000 hehtaarin alalla. Itälappilaisen Luonnosta liiketoiminnaksi -hankkeen mukaan kesällä 2017 koivun tuoreista kesälehdistä maksettiin 15 euroa kilolta ja tuoreista kuusenkerkistä 2,5–8 euroa. Yhteismetsälle ei tullut sen muodostamisen yhteydessä jakokuntien osuuksia. ”Talon ympärille jäi sen verran, mitä itse kerkiää hoitamaan", Torvela sanoo. Olen kulkenut ja touhunnut oikeastaan joka paikassa siellä. Nyt tuli sitten 20 hehtaaria hoitamatonta taimikkoa tilalle.” Uusi metsäalue on kuitenkin monin tavoin tyydyttävä ratkaisu. Myös Torvela säästi omaan omistukseensa metsäalueen, vaikka iso osa maista liitettiin yhteismetsään. Metsä kasvaa vaihdetullakin palstalla, mutta muutos on vääjäämätöntä. Metsäpalstojen määrä väheni 574 kappaleesta 244 palstaan. Alituisesti pitää kuitenkin olla valppaana, koska kyseessä ovat ostajien hallitsemat markkinat. Jotakin osviittaa hinnoittelusta saa, kun tietää, että saksalaista koivunlehtiteetä saa verkkokaupasta noin 20 euroa kilolta. Suomalaiset keräystuotteet loistavat poissaolollaan. Puolet tuoreesta koivunlehdestä on vettä, ja varmasti pakkaaja, tukkukauppa ja verkkokauppa haluavat oman siivunsa. 19 METSÄSTÄ / 28.9.2017 tään saada tehdyksi. Esimerkiksi tänä vuonna, kun hillasato oli hyvä, jotkut ostajat keskeyttivät kaupanteon kesken sesongin ja ilmoittivat, että ostokiintiö on täynnä. Taitaa olla pitkä matka tutkijan ajatukseen, että taimikonhoidon kustannukset voi joskus saada katetuksi myymällä koivunlehtien keräysoikeuksia. Sekä Torvelalla että Aarnipurolla on sama perustelu yhteismetsään liittymiselle: se helpottaa metsien hoitoa, kun perheenjäsenet ikääntyvät ja jälkikasvun elinpiiri siirtyy entistä kauemmas metsästä. Maasto on alueella vaihtelevaa: kuivahkojen mäntykankaiden välissä on luonnontilaisia soita. Pienkerääjien kokema ongelma on, ettei tuotetta saa kaupaksi. PALSTALLA HYVIN RAHOITETTUIHIN HANKKEISIIN tutkijoiksi päässeet ovat hehkuttaneet julkisuudessa luonnontuotteiden keräämisen taloudellisia mahdollisuuksia. KOKENUT LUONNONTUOTTEIDEN KERÄÄJÄ kertoo, että varmimmin menevät kaupaksi perinteiset marjat ja muutamat sienilajit, kuten kantarelli, suppilovahvero ja torvisieni. "Poika on eri alalla töissä, ja metsätalous on helpompi hoitaa tässä metsänomistamismuodossa eli yhteismetsässä", Torvela kertoo. Kun uutta palstaa ei vielä ollut osoitettu, tuntui, ettei mistään voi luopua. Heikki Aarnipuro jää eläkkeelle metsätalousyhtiö Tornatorin palveluksesta ensi vuoden alkupuolella. Teoriassa voi yrittää saada kantohintaa vastaavaa omistamisesta seuraavaa tuloa niistä tuotteista, jotka eivät kuulu jokamiehenoikeuden piiriin. ”Vanhempieni sarka meni ennen koko alueen läpi. Erityisen paljon puhetta on ollut lisäravinteista kuten pakurikäävästä. Vai saako. Nyt osa maista liitettiin yhteismetsään, yksi metsäalue jäi vielä itsellä. Yhteismetsän alueella on jo päästy tekemään metsänhoitotöitä järkevämmän kokoisilla ja muotoisilla metsäkuvioilla. Jos koivun lehdet riipii karheapintaisilla rukkasilla, työ käy joutuisammin, mutta hinta on vastaavasti alhaisempi ja markkinat pienet. ”Julmaa taimikonhoitourakkaa yritetään saada tehdyksi." Vanhoja metsäpalstajakoja kuvaava kartta on täynnä rajaviivoja. Myös muiden keruutuotteiden myyjillä on suuria vaikeuksia saada myydyksi saalistaan kustannukset ylittävään hintaan. ”Mitään ei voi saada, jos ei jostain luovu”, Aarnipuro sanoo. Ei sieltä oikein kunnon leimikkoa saanut aikaiseksi. Kun näki kartalla, että tuossa se uusi metsäpalsta on, sitten helpotti”, Heikki Aarnipuro kertoo. Tilusjärjestelyn yhteydessä syntyi edellä mainittu, noin 1 700 hehtaarin suuruinen yhteismetsä. Yhteismetsän ulkopuolelle jääneet metsäpalstat voidaan nekin liittää tulevaisuudessa yhteisomistukseen. Palstojen yhdistelyä ja taimikonhoitoa Tilusjärjestelyssä metsäpalstoja yhdistetään ja vaihdetaan omistajien kesken. Rajapyykkejä on nyt kahdeksan”, kertoo yhteismetsän hoitokunnan jäsen Heikki Aarnipuro . Keräämisen kohteena voivat olla esimerkiksi ravinnoksi käytetyt marjat ja sienet, lääkinnällisesti käytetyt aineet kuten kuusenpihka, kukkakauppiaiden tarvitsemat materiaalit ja hyvin monimuotoiset käsityöja askartelumateriaalit. Metsäkeskuksen ja Maanmittauslaitoksen alulle panemassa järjestelyssä metsäalueita yhdisteltiin paremmiksi kokonaisuuksiksi palstavaihdoksin. Esikäsittely, kuten kuivaaminen tai pakastaminen, tekee tuotteista saatavat tulot veronalaisiksi, samoin pussittaminen lahjapakkauksiin, sekoitusten tekeminen tai makeuttaminen. ”Julmaa taimikonhoitourakkaa yriteMATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Luvitetut maa-aineksen ottoalueet jäivät entisille omistajilleen. Tilusjärjestelyt etenevät seuraavaksi Torniojokilaaksoon ja Lounais-Lappiin, jossa on myös runsaasti jokivarsista lähteviä, kilometrejä pitkiä mutta nauhamaisen kapeita metsäpalstoja. Jos kerääjät pystyvät naurultaan puhumaan, pyytäjä saa kyllä kuulla kunniansa. "Sitten helpotti" Niin tilusjärjestelyyn kuin yhteismetsään liittyy olennaisesti luopuminen. Aarnipuroilla oli ennen 50 hehtaaria taimikkoa. Suuret ostajat vetoavat siihen, etteivät he halua ostaa tuotetta, jonka alkuperästä he eivät voi olla varmoja. Ennenaikainen päätehakkuu ja yhdistäminen vieressä olevaan taimikkoon voi olla jollakin metsäkuviolla järkevä ratkaisu. nistetty tilusjärjestely on edennyt maaliviivalle. Vaihtuvien metsäpalstojen arvojen erotus tasataan tarvittaessa rahalla. KERÄÄJÄT EIVÄT OLE OLLEET yhtä innostuneita kuin tutkijat. Koska alueella on tehty hakkuita vanhojen kapeiden jakopalstojen mukaan, yhtenäiset metsäkuviot ovat pieniä. Hän on yhdessä Erkki Torvelan kanssa ollut yhteismetsän puuhamiehenä, sillä molemmilla on pitkä kokemus alueen metsien hoidosta. Kuivasta pakurikäävästä kerääjä saa muutaman kympin kilolta. Erkki Torvela on ollut metsänomistaja jo yli 40 vuotta.. Käytännössä jotkut toimijat kytkevät yhteen sienen ymppäykseen käytettyjen tuotteiden myymisen ja pakurin ostamisen. ”Ne ehdittiin suurin piirtein kunnostaa ennen tilusjärjestelyä
Tuloksena oli tällä kertaa noin puolen hehtaarin verran valmista jälkeä kivikkoisessa maastossa puuston vaihdellessa vt-männiköstä veden vaivaamaan omt-pajupusikkoon. Mutta voiko raivaussahan varressa tehdyistä pyrähdyksistä puhua kotona kuntoilusuorituksina. Tällöin voi tarkastella sitä, kuinka paljon aikaa työmaan eri osissa on kulunut ja millaisessa puskassa syke on pompannut ylimmilleen. Ohjeet rekisteröintiin sekä Puukaupan ABC -videon löydät osoitteesta www.westas.fi.. Raivaussahatyöllä on Selänteen mukaan sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysvaikutuksia. Kun tietotyöläinen näkee konkreettisesti oman työnsä jäljen ja paidan selkämys on hiestä märkä, vallitsee myös korvien välissä tyytyväinen olotila. Kartalle tallentuneen reitin avulla on helppo osoittaa metsänomistajalle tai urakanantajalle, missä työtä on tehty. ”Tämä liikuntamuoto tarjoaa hyvän mahdollisuuden oman kunnon kohentamiseen ja ylläpitoon yhdessä muiden liikuntamuotojen kanssa. Tässä tapauksessa liikutaan hyvin aerobisella alueella ja työskentely sisältää sopivasti myös intervallijaksoja”, Selänne sanoo. ”Lajista on hyötyä esimerkiksi KOKEILTUA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat V iisi tuntia ja neljätoista minuuttia, keskisyke 119, maksimisyke 141 sekä kulutettuja kaloreita 2 294. "Tällä on merkitystä erityisesti psyykkisen hyvinvoinnin kohentajana.” Aktiivisuusrannekkeen tallentamasta reittitiedosta näkee raivatun alueen. Myös mieliala kohentuu, kun aivojen hormonituotanto dopamiinin, adrenaliinin, serotoniinin ja endorfiinin osalta vilkastuu.” 3–4 kertaa viikossa Mikäli raivaussahatyöllä haluaa aktiivisesti kohottaa omaa kuntoaan, suosittelee Selänne tekemään työtä 1,5 tuntia kerrallaan 3–4 kertaa viikossa. Näkemyksiä puusta. Jälkien perusteella voi arvioida esimerkiksi oman etenemisen suoraviivaisuutta. ”Raivaustyön kuormittavuus riippuu luonnollisesti siitä, kuinka kokenut ja hyväkuntoinen henkilö sitä tekee. Näin toimittaessa laji sopii hyvin myös aktiiviurheilijan peruskuntoharjoitteluun.” Selänne muistuttaa, että mikäli muita liikuntaharrastuksia ei ole, raivaussahaus voi olla liian yksipuolista ja esimerkiksi liiallisesti selkää kuormittavaa. 20 28.9.2017 / METSÄSTÄ kuntopyöräilyä, reipasta kävelyä (7 km/tunti), rauhallista maastohiihtoa, puiden pilkkomista tai tennistä. Perinteisemmin asian voisi selittää näin: Sunnuntaina oli joutilasta aikaa, joten kävin taimikossa sahailemassa rauhalliseen tahtiin kolme tankillista. Fyysisiä ja psyykkisiä hyötyjä Liikuntalääketieteeseen erikoistunut ylilääkäri Harri Selänne arvioi aktiivisuusrannekkeen tietojen valossa, että kyseinen urakka vastaa urheilusuorituksista esimerkiksi kuntosaliharjoittelua, 100 watin kuormalla Lääke keholle ja mielelle Raivaussahatyöstä saa aktiivisuusrannekkeen avulla mielenkiintoista ja hyödyllistäkin tietoa. ”Varsinainen painonpudotus tapahtuu lähes kokonaisuudessaan ruokavalion kautta, kun taas tämän kaltainen liikunta on avainasemassa painonpudotuksen säilyttämisessä”, Selänne painottaa. Aktiivisuusranneke tarjoaa hyödyllisiä ominaisuuksia myös metsänhoidon ammattilaisille. Polar Flow -sovelluksessa voi toistaa Googlen karttapohjilla gps:n tallentaman suoritteen. Maksuttoman Metsään.fi-palvelun käyttö helpottaa metsänomistajan arkea. ”Yksin työskenneltäessä myös sosiaalinen aspekti jää toteutumatta, ja tällä on merkitystä erityisesti psyykkisen hyvinvoinnin kohentajana.” Raivaussahatyöstä voi saada helposti apua myös painonhallintaan. Yhdistämällä tiedot raivattavan kohteen puustoja maastotietoihin syntynee vähitellen datapankki, josta löytyy lahjomatonta faktaa töiden hinnoittelun tai palkanmaksun tueksi. Westas Groupille annettu suostumus metsävaratietojen selailuun mahdollistaa entistä paremman palvelun kaikissa puukauppaan ja metsänhoitoon liittyvissä asioissa. Siinä satunnaisesti raivaussahatöitä tekevän metsänomistajan tilastot Polarin M600-aktiivisuusrannekkeen tallentamina. Kertyneen datan avulla voi vertailla ajanja energianmenekkiä erilaisilla työkohteilla. Ammattilaisen työkaluna. REKISTERÖITKÖ JO METSÄSI. metabolisen oireyhtymän sekä sydänja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa
Osallistu osoitteessa sanonnat.fi sanonnat fraasit & lorut itse keksityt tai klassikot Metsälehti kerää sanontoja, jotka liittyvät joko suoraan tai kuvainnollisesti metsään. Jos lähetät klassikon ensimmäisenä tai oma originaalisi päätyy kirjaan, saat sanonnoista koostettavan kirjan omaksesi. ja osallistut kirjan tekoon sekä arvontaan! Kerro meille metsästä Osallistuneiden kesken arvotaan 2 upeaa Wiilubikea ja 50 kpl Lastun puhelinkuoria. Arvo 1390 € Arvo 32 € Metsa?lehti_17-2017_260x380mm_Ida Fram_Metsa?kustannus_Metsa?sananparret 2017_7985_2.indd 1 20.9.2017 13.40. Kerro siis meille jokin kuulemasi tai keksimäsi metsäaiheinen sanonta
Akkuraivaussaha ei vielä ole valmis metsätöihin. Käyttöohje rajaa metsäterän käytön alle neljäsenttisten vesojen kaatamiseen. Se tuli selväksi, että sähkökäyttöinen raivaussaha olisi monin verroin mukavampi kuin nykyiset bensavehkeet. Vielä sellaista joudutaan odottamaan. Akku-Stihl on niin etupainoinen, että valjaisiin tasapainottamiseksi moottoripään painoa lisättiin kolmella kilon punnuksella. akkuenergia 1 148 Wh . . paino 6,8 kg . Taimikonhoitoon puhtia on vähän. paino 4,5 kiloa . STIHL FSA 130 . Valjaisiin ripustettu saha kyntää terällään maata. • Markkinoiden laajin valikoima. sähköjärjestelmä 36 volttia . hinta 599 euroa VAKIOAKKU STIHL AP 300 . hinta 1 130 euroa . . Kevyt saha, painava akku Siimaleikkurikäytössä akku-Stihl on toimiva laite. Vakiovarusteena on vyöllä kannettava AP 300 -akku, jolle täydellä teholla sahaten luvataan 45 minuutin käyttöaika. . Akun lataaminen kesti kaksi tuntia. Kytkintä ei ole, koska sähkömoottori ei käy tyhjäkäyntiä. Virtajohto on aina irrotettava, kun esimerkiksi terää viilataan. Sähkömoottori on rungon yläpäässä. Kaasukahvassa on turvaliipaisin, mutta kahvaan tarttuminen sai ”sammuneen” sahan parikin kertaa käymään yllättäen. Akusta tuleva sähköjohto liitetään kahvojen tyvellä olevaan pistorasiaan. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi. . Sahassa on raivaussahan kahvat. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. . Metsäkäyttöön sopivin oli tehokkain – ja nopeimmin virtaa kuluttava – vaihtoehto. Akkuraivuri olisi mukavan hiljainen vaikkapa varhaisperkaukseen, mutta akkuStihlin ominaisuudet eivät vielä riitä metsänhoitotöihin. Siimaleikkurilla ja kolmioterällä se ei haittaa, mutta metsäterällä sahaa on kannateltava, mikä kuormittaa käsivarsia. . Liki äänettömänä se sopii erinomaisesti omakotialueille. pikalaturi AL 500, hinta 140 euroa MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat A kkukäyttöinen Stihl FSA 130 on tarkoitettu käytettäväksi siimaleikkurin tai kolmioterän kanssa, mutta se voidaan varustaa myös metsäterällä. Siimaleikkuria käytettäessä virta riitti pidempään. Leikkuutehoa olisi silti tarvit tu enemmän. rungon pituus 175 cm . Saha on pahasti etupainoinen. Sen enempää sahan teho kuin akkuvirran kesto eivät vielä riitä. sahausaika 215–420 minuuttia . . Tehtaanlaisella, äreästi purevalla terällä sahaaminen oli tökkivää. sahausaika 45–85 minuuttia . Teränopeus on alhainen. Kun terähampaat viilattiin oikeaoppiseen muotoonsa, purenta pehmeni. Kokeilimme sahaa Stihlin AR 3000 –reppuakulla. Fakta KOKEILTUA www.kesla.com TUTUSTU SYKSYN KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. 22 28.9.2017 / METSÄSTÄ Akkuraivuri taas askeleen lähempänä Akkuraivuri tekisi taimikonhoidosta entistä mukavampaa. Tämä parantaa sahan käsiteltävyyttä esimerkiksi Husqvarnan akkukäyttöiseen, trimmerin kahvoilla varustettuun ketjuraivuriin verrattuna. Valjaineen yli kahdeksan ja puoli kiloa painavassa litium-ioniakun virta riitti taimikon varhaisperkauksessa kolmisen tuntia. • 50 000 kuormainta. Tuplasti lisää tehoa ja kaksinkertaisen ajan virtaa antava akku, niin alkaisi olla lähellä. Ulkoisesti akku-Stihl näyttää tavalliselta raivaussahalta. Laitetta voidaan käyttää kolmella tehoalueella, jotka säätyvät ”kaasukahvan” valitsimesta. • 35 000 metsäperävaunua. . . . laturi AL 300, hinta 89 euroa REPPUAKKU AR 3000 . . Kupeella kiljuvan kaksitahtimoottorin vaihtaminen äänettömään sähköön on houkutteleva ajatus
Oppivelvollisuus määrättiin 7–13-vuotiaille lapsille vasta vuonna 1921. Suo lienee ollut kituliaasti käkkärämäntyä kasvanutta lyhytkortista rämettä tai osin vieläkin kehnompaa. Ei olisi kannattanut. Opettaja Kaarle Katajaranta kirjoittaa vuoden 1950 elokuun Metsälehdessä, että kansakoulujen opetusaineita tulisi miettiä vielä uudelleen. 100 vuoden varrelta Tuokiokuvia itsenäisen kansan historiasta Metsälehden sivuilla. "Meillä ei ole suurtakaan leivän lisää siitä, vaikka tuntisimmekin kaikki maailman aarniometsien puut, jos kouluissamme ei opita tuntemaan maamme puulajeja, niiden elinehtoja ja metsiemme meille tuottamaa monenlaista hyötyä ja iloa eikä opita metsiämme rakastamaan ja hoitamaan", Katajaranta perustelee. Lisäksi opettajia olisi tullut perehdyttää paremmin metsätalouteen, jotta he olisivat voineet alkaa opettaa sitä oppilailleen järjestelmällisesti. Ennallistamissuunnitelmaan kirjataan toimet, joilla alue palautuu luonnontilaan. ”Usein osa vanhoista ojista on syytä tukkia. taa päätehakkuun jälkeen. 23 METSÄSTÄ / 28.9.2017 MARIANNE MINKKINEN SUOMEN ensimmäiset kansakoulut perustettiin jo 1850-luvulla, mutta virallisesti kansakoulujärjestelmän perustamisen ajankohtana pidetään vuotta 1866, jolloin säädettiin kansakouluasetus. Asetuksen mukaan koulumatka ei saanut ylittää viittä kilometriä, paitsi hyvin harvaan asutuilla seuduilla. ”Meille tästä tuli metsänkäyttöilmoitus. Onhan kansakoulummekin ollut, se myönnettäköön, liika vieras esim. Myyntipuuston saa hakata, eikä uudistamiseen yleensä tarvitse ryhtyä. Kitumaalla puuston keskimääräinen vuosikasvu on alle kuution hehtaarilla kiertoajan kuluessa. Metsämaaksi ojitusalue luokitellaan, kun puusto kasvaa vähintään kuution hehtaarilla vuodessa. METSÄNHOITO. 1960-luvulla tehty ojitus ja lannoitus eivät siivittäneet karun rämeen kituliasta puustoa kasvuun. Uudistamisvelvoitteen voi silloinkin väistää, kunhan alueelle laaditaan ennallistamissuunnitelma. Alkuun kouluja oli vain harvakseltaan ja opetukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Myyntipuuta kertyi 60 kuutiota hehtaarilta, ei yhtäkään tukkia. Pahoin sammaloituneenakin ne johtavat vettä, ja samalla suon ennallistuminen hidastuu.” Korhosen mukaan ennallistettavallekin suolle on suositeltavaa säästää sertifiointikriteerien edellyttämät jättöpuut. Katajaranta toivoi, että koulujen läheisyyteen perustettaisiin puulajipuistoja. se, että kansakoulu tulisi huomattavasti enemmän kuin tähän asti kansamme talouselämää palvelemaan. Parhaat kasvuedellytykset on mätäspinnoilla. ”Tämä koskee kohteita, jotka ovat ennen ojitusta olleet avointa tai harvapuustoista suota tai perinneympäristöä”, täsmentää rahoitusja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta. Vuonna 1898 annettiin piiriasetus, joka takasi kaikille halukkaille pääsyn kansakouluun. Ely-keskus puolestaan käsittelee Natura-alueiden ja perinneympäristöjen ennallistamissuunnitelmat. Myyntipuuta kertyi vain noin 60 kuutiota hehtaarilla, sekin pelkkää kuitupuuta. Välipinnoilta puut kuolevat ensimmäiseksi”, neuvoo projektipäällikkö Lauri Saaristo Tapiosta. Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Jarmo Laitinen tarpoo rumaksi riivityllä, upottavan märällä ojitusalueella Pohjois-Savossa. Luonnonhoidon asiantuntija Jarmo Laitinen neuvoo ennallistamaan huonosti puuta kasvavat suometsät. Tänne metsäyhtiöt eivät toisi ulkomaisia vieraitaan – ei olla hyvän metsänhoidon ytimessä, ei edes ihan lähellä. Toimet määritellään tapauskohtaisesti, mitään vakiomenettelyitä ennallistamiseen ei ole. Metsänparannusinvestoinnille ei saatu katetta”, Laitinen miettii. "Kun on selvää, että tällainen epävarma järjestelyaika kansakoulumme oppiaineiden suhteen ei enää voi olla pitkäaikainen, vaan pian päästäneen verraten suureen yhtenäisyyteen, niin olisi tarkoin harkittava esim. ”Kannattaa jättää puita, joilla on edellytykset säilyä hengissä mahdollisimman pitkään, kun alue alkaa soistua uudelleen. 60-luvun Mera-ohjelman huumassa se ei haitannut, vaan yli 15 hehtaarin suo ojitettiin ja varmuudeksi vielä lannoitettiin. Ennallistamissuunnitelma on hyväksytettävä Metsäkeskuksessa. Alue hakattiin viime talvena. Tällaisilla kohteilla metsälaki on salliva. Metsämaalla pitää ennallistaa Metsälain mukaan huonotuottoisia soita ei tarvitse uudisKuntoremontti mera-suolle Ennallistamissuunnitelma säästää metsänomistajan kitukasvuisten suometsien uudistamiselta. koti-, maaja metsätalouden opetukselle." Katajarannan mukaan metsätalouden opetus on ollut kouluissa niin vähäistä, ettei siitä ole ollut juuri mitään hyötyä metsätalouden edistämisessä. Kasvu voidaan arvioida puuvaratietojen ja puuston arvioi dun iän perusteella. Kuvatauluissa esiteltiin ulkomaiden puulajeja ja muita kasveja, mutta hyvin harvoin näki kotimaisista puista kertovia tauluja. Kitumailla riittää, että leimikolta tehdään metsänkäyttöilmoitus ja hakkuussa jätetään 20 puuta hehtaarille luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Metsäopetusta kansakouluihin "Onhan kansakoulumme ollut liian vieras metsätalouden opetukselle." MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat S uomessa on arvioista riippuen puolesta miljoonasta liki miljoonaan hehtaariin ojitettuja soita, joille ei ole kehittynyt kunnon metsää
Koirien hyödyt täsmentyivät vasta ajan oloon. Meni nimittäin tuhansia vuosia ennenkuin vuohet, lampaat ja naudat ilmestyivät ihmisten lähipiiriin.. Sentään yhdestä asiasta tiedemaailma on sangen yksimielinen: koira on kesyyntynyt ja kesytetty harmaasudesta. Perhoskoiraa tai tanskandoggia katsellessa usein unohtuu koiran olleen kotieläimenä kauemmin kuin mikään muu eläin. "Geenilöydöt tukevat käsitystä koirien useasta alkukodista." Suomi on tuhansien järvien maa ja suomenajokoira yksi maamme viidestä kotimaisesta koirarodusta. Monesti kesytetty susi Satojen vuosien tutkimusten jälkeenkin kesykoiran alkuperästä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Niinpä koiran, suden ja koirasuden geneettiinen raja välillä hämärtyy. Saksanseisoja on koulutukseltaan vaativimpia metsästyskoirarotuja. Jo tuolta ajalta on peräisin koiran ja ihmisen välinen luja luottamus. Kun otantaa lavennetaan, vuonna 2016 sadan suosituimmain listalla oli 20 pelkästään metsästyskäyttöön jalostettua koirarotua. Niiden kirjattu pentumäärä kohosi 10 000 koiraan. Koirista joka neljäs on metsästyskoira. Vahvimpien teorioiden mukaan metsästyksellä ja keräilyllä eläneet heimot tarvitsivat koiria suojakseen, seurakseen ja riistan jahtaamiseen. Nykykoirien juuret johtavat Lähi-itään ja itäiseen Aasiaan. 2000-luvulla terävimmässä kärjessä on komeillut muutama noutajarotu, pari erilaista hirvikoiraa, liuta paimenkoiria sekä suomenajokoira. Maailman vanhin kotieläin Syytä susien kesyyntymiselle tai tapahtumien kulkua ei tunneta tarkasti. Niinpä liittolaisuuskin vahvistui hiljalleen. Tuosta rajasta on väitelty Suomen oikeuslaitoksessakin muun muassa Perhon susisalametsästysjupakkaa käräjöitäessä. RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat K ennelliiton tammikuisin julkaisema kymmenen suosituimman koirarodun listaus on vuodesta toiseen tuttua luettavaa. Sattumallakin oli osansa. Koira on eittämättä metsästäjän paras kaveri. Alkuperältään ehkä vanhempi eurooppalainen alkukoira kuitenkin syrjäytyi, kun Aasiasta vyöryi 4 500 vuotta sitten kansainvaellus Eurooppaan omat koirat mukanaan. Alun perin ihmisellä tuskin oli tavoitteena houkutella harmaasusi – vihollinen ja kilpailija – nurkkiinsa pyörimään. Toisaalta Arizonan yliopiston huippulaboratoriossa syynätyn siperialaiskoiran kallon ikä radiohiiliajoitettiin yli 30 000 vuoden taakse. Muutkin geenilöydöt tukevat käsitystä koirien useasta alkukodista. Sen osoittaa perimäkin, sillä koira ja susi risteytyvät. Vasta viimeisimpien vuosisatojen aikana ihminen on jalostanut satoja eri rotuja, jotka poikkeavat toisistaan niin koon, ulkomuodon kuin turkkinsa paksuuden suhteen. Alkukoirat olivat vuosituhansia hyvin samankaltaisia. Arkeologiset luulöydöt toMetsästäjän paras kaveri Suomessa rekisteröitiin viime vuonna yli 300 koirarotua ja 46 000 pentua. Tutkijoiden mukaan kesyyntyvät sudet kuitenkin loivat metsästäjille etulyöntiaseman hyötymällä yhteistyöstä itsekin. distavat takuuvarmasti koiran olleen ihmisen paras kaveri Itä-Aasiassa noin 12 000 vuotta ja Euroopassa jo 14 000–15 000 vuotta sitten. Kun päälle listaa spanielit ja noutajat, joissa on sekä seuraettä metsästyskoiria, kohoaa metsästyskoirien vuotuinen rekisteröintimäärä neljäsosaan koko Suomen koirakannasta. Kansainvälisen tutkjajoukon päätelmä oli, että koira on kesytetty sudesta useana aikakautena eri puolilla maapalloa. 24 28.9.2017 / PILKKEITÄ Hirvenvasikan kokoinen tanskandoggi on ihmisen jalostustyön luomus
tutkijoiden ja EU:n tukemana, on vaatimassa Suomen metsien käytön rajoittamista. Suomessa on metsiä suojeltuina 12 prosenttia (metsäja kitumaan alasta) eli enemmän kuin muussa Euroopassa. Tämä itsestäänselvyys on kuitenkin uhattuna, koska maamme ympäristöväki, ns. Käsitellyssä tapauksessa ProAgrian erittäin kokenut sukupolvenvaihdosasiantuntija on toiminut juuri kuten lehden asiantuntija Väinö Sikanen ohjeistaa eli omistajanvaihdossuunnitelman yhteydessä on tehty ennakkoratkaisuhakemus verottajalle verohuojennuksen saamisesta. Parikymmentä vuotta sitten todettiin, että seinäsammalen lehtien lomassa elää sinilevä, joka sitoo ilman typpeä kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Joka tapauksessa: Hakkuita lisää! Jos kaikesta järjenvastaisuudestaan huolimatta hakkuita ryhdytään Suomessa rajoittamaan, on mielenkiintoista nähdä, miten säädetään se, kuka saa metsiään hakata ja kuka ei. Näin laadit lukijakirjoituksen KUN LUONTOA TUTKITAAN uusin keinoin ja tuorein ajatuksin, tututkin lajit voivat tarjota yllätyksiä. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Hiivalöytökin on niin uusi, ettei hiivan merkityksestä ole vielä varmaa tietoa. 25 PILKKEITÄ / 28.9.2017 METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. ProAgrian 48 omistajanvaihdosasiantuntijaa tekevät vuosittain yli 1 500 maaja metsätilojen sekä yritysten omistajanvaihdosta. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. SUVI ANTTILA ProAgria Keskusten Liitto markkinointija viestintäjohtaja Väärä kuva ProAgriasta METSÄPILA Ti m o To iv an en Vuonna 1917 maamme metsävarat olivat 1,5 miljardia kuutiometriä, nyt sata vuotta myöhemmin ne ovat – vaikka maamme pinta-ala onkin 10 prosenttia pienempi – miljardi kuutiota suuremmat. Nyt kun puun lisäkäytölle on tarvetta ja mahdollisuuksia, ne on myös hyödynnettävä. He päättyivätHakkuita lisää! kin suosittamaan: ”Tutkijoiden tulisikin suunnata ylimääräinen energia globaalien ongelmien ratkaisemiseen.” Puhe Suomen metsien hakkuiden rajoittamisesta on hieman samaa kuin vaadittaisiin esimerkiksi Norjaa lopettamaan öljyntuotantonsa tai Puolaa sulkemaan hiilikaivoksensa. Jo tämän löydön perusteella jäkälä on pienoisekosysteemi. Lisäksi asiantuntijamme käyvät säännöllisesti vuoropuhelua eri viranomaisten kanssa erilaisista päätöksistä ja linjauksista. Jatkoartikkelissa toimittaja Mikko Riikilä kirjoitti ProAgrian näkemyksestä ja että se olisi voinut aiheuttaa 30 000 euron vahingon perusteetta maksettuina lahjaveroina. Hiivan läsnäolo on kuitenkin jo todettu niin monesta jäkälästä, että sen täytyy olla jotenkin olennainen jäkälän elämän kannalta. Metsäalan toimijoiden kanssa henkilöillämme on erittäin hyvät yhteydet ja tietoa vaihdetaan myös siellä aktiivisesti asiakkaan edun mukaisesti. Lehden julkaisun aikaan verottajan ratkaisu ei vielä ollut asiantuntijamme tiedossa. Voimme sanoa, että ProAgrian asiantuntemus maaja metsätilojen omistajanvaihdoksista ja niiden verotuksesta kestää vertailun. Yllätys lähimännyn oksalla Sormipaisukarve on metsän runsaimpia jäkäliä, mutta silti se tarjosi tutkijoille yllätyksen: sekovarressa elääkin leväosakkaan lisäksi kaksi sientä. ESKO PAKKANEN metsänhoitaja, Helsinki. Kirjoituksissa esille nostetut ProAgrian asiantuntijan kommentit ovat olleet sekä asiakkaan että toimittajan oletuksia ja esimerkkejä, joista saa väärän kuvan toiminnastamme. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Metsien kasvu puolestaan on lisääntynyt 50 miljoonasta kuutiosta yli kaksinkertaiseksi, 110 miljoonaan kuutioon. Samoihin aikoihin huomattiin, että kangaslohisieni ei ole pelkkä hajottaja, vaan sieppaa myös hyppyhäntäisiä ravinnokseen. Niistä ei ole näkynyt tutkijoittemme vetoomuksia. ”Suomella ei ole metsien lisäksi ollut valtavia luonnonrikkauksia, joiden varassa taloutta ja elintasoa olisi voitu nostaa”, kirjoitti Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan elokuussa. Kirjoituksessa viitattiin ProAgrian sukupolvenvaihdosasiantuntijaan. Omistajanvaihdos etenee verottajan päätöksen jälkeen. Suomi on myös pyrkinyt aina hyödyntämään metsävarojaan. Samalla se ratkaisi jo pitkään ekologeja kiusanneen aukon kangasmetsän typpitaseesta: kasveihin näytti sitoutuvat enemmän typpeä kuin mitä metsään tuli. Luultavasti jäkälien vakio-osakkaisiin kuuluu myös bakteereja, mutta niiden roolista ei ole vielä varmuutta. He toivat selkeästi esiin toisaalta maamme metsien kasvavat hyödyntämismahdollisuudet ja toisaalta muualla maailmassa tapahtuvan metsien hävittämisen. Lukijakysymyksen kirjoittajan, nimimerkin Ihmetellen Iisalmesta, mukaan asiantuntijamme oli vahvasti sitä mieltä, että lahjaverohuojennusta ei voi saada metsätilan sukupolvenvaihdokseen, jos jatkaja jatkaa sivutoimisena maanviljelystä pienellä pinta-alalla ja tappiollisena. He ovat alalla parhaiten perillä omistajanvaihdoksiin liittyvästä lainsäädännöstä, erilaisista veroseurauksista ja siitä, miten tehdään onnistunut omistajanvaihdos. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Se sai ainakin minut ajattelemaan, etteivät sienten myrkyt ehkä olekaan itiöemien suojaksi tarkoitettuja, vaan ne on valmistettu torjumaan maan sisässä rihmastoa nakertavia pikkuotuksia. Nämä ammattilaisemme pitävät tiiviisti yhteyttä toisiinsa ja saavat näin hyödyksi koko verkostomme osaamisen erilaisten omistajanvaihdosten viemiseksi onnistuneesti loppuun. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Metsälehden 15/2017 Pilkkeitä-palstalla oli lukijakysymys "Asiantuntijan vastuu voi realisoitua". Toki kohtuudella, vaikka jo nyt Nyt on sitten todettu, että yleisimmät jäkälämme, kuten oksilla joka paikassa keinuva sormipaisukarve, eivät olekaan pelkästään levän ja sienen liitto, vaan mukana on kolmas pyörä: sekovarren muodostavan kotelosienen rihmaston lomassa asustaa myös hiivoja. VASTINE LUKIJALTA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Asiantuntijallamme on ollut tiedossa KHO:n aikaisemmat ratkaisut ja niiden pohjalta asiakkaalle on viestitty, että verottajan ratkaisusta ei voi etukäteen olla varma. Onneksi emeritusprofessori Erkki Tomppo yhdessä professori Hannu Ilvesniemen kanssa toi kesällä järkeä keskusteluun samaisen lehden kirjoituksessaan ”Metsät kasvavat paremmin kuin laskelmat osoittavat”. Tämä on saatu aikaan lähinnä metsänhoitoja metsänparannustoimien avulla
Mätästyskuopat eivät olleet tiellä, eivätkä tennarit likaantuneet. Mukana oli kaikkiaan 150 metsäammattilaista ympäri Suomea. RISTO JALKANEN Vastaaja on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija. Etenkin kesän viivästyminen, pilvisyys ja alhaiset lämpötilat touko-kesäkuussa viestittävät puulle, että sen ei kannata viedä talveen suuria neulasmääriä. Pihlajan ja koivun vesoja raivasin kesällä. Onko tämä nyt sitä punavyökaristetta . Vuonna 2013 lähetin kuvan saman pituisesta kasvaimesta. Tämän seurauksena latvus tuuheutuu, jos ensi kesän olosuhteet ovat paremmat ja siten neulasia poistuisi keskimääräistä vähemmän. Päätin kokeilla ilman muokkausta istuttaa heti keväällä kuusentaimet tähän noin neljän hehtaarin aukkoon. Tänä syksynä puissa näkyy paljon keltaisia neulasia. 48€) Etu voimassa 31.10.2017 saakka Hyvän metsänhoidon suositukset –Metsänhoito Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele10 tai asiakaspalvelustamme, puh . Pidemmät puut ovat noin kymmenmetrisiä ja keskipituuskin seitsemän metrin paikkeilla. Mielestäni tässä taimikossa kasvuun lähtö on myyrätuhoa lukuun ottamatta ollut erinomainen, ainakin olen itse tyytyväinen kasvuun toistaiseksi, jollei uusia tuhoja tule. Pitkällä aikavälillähän puun neulasvuosikertojen määrä on vakio. Naisten sarjan kärjessä olivat Sirkka Savukari, Mhy Kaakko; Sini Kalliokoski, Mhy Päijät-Häme ja Riitta Salokas, Mhy Päijänne. Joukkueista taitavimpia olivat Mhy Suomenselkä, Mhy Mänty-Saimaa ja Mhy Lakeus. Latvuksen sisäosiin sijoittuva poistuma on sinänsä luonnollinen ilmiö, osa männyn ruskaa. Vatukko myöskin kiusasi taimia, joten tein kolmena vuotena reikäperkausta. Pottiputkella pistelin taimia maahan. Kaksi kertaa olen tehnyt perusteellisemman raivauksen. Kirja esittelee metsien hoidon yleisiset periaatteet, käytännön metsänhoitotoimenpiteet uudistamisesta erilaisiin hakkuisiin, kasvatettiinpa metsää tasaikäisrakenteisena tai eri-ikäisrakenteisena. Normaali vuosivaihtelu voi olla nollan ja 2,5 vuosikerran välillä. Pintakasvillisuutta ei juurikaan ollut puiden alla. Nuorten sarjassa parhaat olivat Jatta Mikkanen, Mhy Mänty-Saimaa; Heikki Linnainmaa, Mhy Pirkanmaa ja Paula Linnainmaa, Mhy Pirkanmaa. 26 28.9.2017 / PILKKEITÄ Metsäammattilaisten SM-metsätaitokisat pidettiin Keski-Pohjanmaalla. Latvat ja oksat kerättiin pois heti keväällä. Ti in a Ri nt an en LUKIJAKYSYMYS LUKIJALTA Kuusikko hakattiin syksyllä 2004, kun olimme vielä pinta-ala verotuksessa. Niistä tulikin tien varteen noin 100 metriä pitkä, korkea kasa. Ka uk o O lk ko ne n räkanta lisääntyi. Suurempi poistuma kielii jo poikkeuksellisesta häiriöstä. Yksittäisissä puissa neulasia on nyt poistumassa jopa 2?3 vuosikerran verran. Lisäksi neulasen ikä riippuu oleellisesti kasvukauden sääoloista. Taitosarjan voitti Kari Hänninen Pieksämäeltä. Normaalitaitokisan yleisen sarjan voitti Marko Nisula Teuvalta, toinen oli Pekka Noponen Jyväskylästä ja kolmas Jarmo Reiman Salosta. Työ kävi joutuisasti ja oli helppoa. Metsälehden 17/2017 kirjoituksesta ”Säästäisinkö muokkauksesta” saa käsityksen, ettei ilman muokkausta uudistaminen onnistu kovin hyvin tai muokkauksen edut kasvuun lähdön osalta tällöinkin menetetään. Metsänomistajat Mäntsälässä Metsäomistajien SM-metsätaitomestaruudet puolestaan ratkottiin tällä kertaa Uudellamaalla Mäntsälässä. Hitaamman kasvun alueella neulaset elävät pidempään. Tänä syksynä neulasia on kellastunut ja ruskettunut tavanomaista enemmän, koska kasvukausi on ollut männyn yhteyttämisen kannalta kehno koko maassa. Pikakilpailun yleisen sarjan voitti Timo Hökkä Taivalkoskelta ja taitosarjan Markku Sipponen Paimiosta. Talven jälkeen osalle taimikkoa oli tullut paljon tuhoa. Kyllä taimikosta nytkin pitkiä vuosikasvaimia löytyy. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Kävin meidän metsässä viikonloppuna ja yllätys oli suuri, kun puissa oli niin paljon keltaisia neulasia. Mikä kellasti neulaset. Lokakuun kuukauden kirja Kirja esittelee monipuolisesti metsänkasvatuksen menetelmät ja toimenpiteet. Vanhat neulasen kuluttavat energiaa enemmän kuin tuottavat sitä, siksi ne joutavat pois. Hehtaarilta tuli puuta noin 400 kuutiota. KAUKO PIHLAJAMÄKI Ikaalinen Ka uk o Pi hl aj am äk i. Kyseessä oli yksi Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumista, ja sen teemana oli nuorten aktivoiminen metsätaitoiluun. Metsälehden kilpailuun lähetin 2012 kuvan vuosikasvaimesta, joka oli 136–137 senttiä. Yleisen sarjan kolme parasta olivat Aapo Hietalahti, Mhy Keskipohja; Raimo Rauhalammi Mhy Pohjois-Pirkka ja Juha Mononen, Mhy Pohjois-Karjala. Tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvien suosituksien avulla metsänomistaja voi löytää ja valita tavoitteidensa mukaisen tavan hoitaa metsiään. On vain vaikea mitata. Tämä näkyy selvästi harsuina mäntyinä talvella. Luonnollisessa tilanteessa neulasmenetykset korvautuvat, kun oksien kärkiin tulee joka vuosi yksi uusi neulasvuosikerta. Myyrillä olikin hyvin ruokaa, kaikki pihlajat oli kuorittu ja latvat syöty noin sentit läpimittaan asti. Männyllä neulasten ikä vaihtelee merkittävästi niin alueellisesti kuin kasvupaikan ravinteisuuden mukaan. Laitoin uudet taimet tuhoutuneiden tilalle 2006 keväällä. Hinta 38€ (norm. Oheisen kuvan männyssä näyttäisi olevan voimakas, mutta luonnollinen poistuma ilman punavyökaristetta tai muita sienitauteja. Joukkuekilpailun voittaja oli KEMU, jossa taitoilivat Eero Thitz, Hannu Tiusanen, Kari Hänninen, Pentti Minkkinen ja Seppo Tuovinen. Vuoden 2005 syksyllä myySäästin muokkauksessa, taimikko erinomainen Metsätaitomestarit selville Kari Paukkeri arvio puun pituutta Ludde-arviointivälineellä metsäammattilaisten SM-metsätaitokisoissa. Erilaiset tavoitteet, kuten taloudellinen tulos, luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja miellyttävä maisena, ovat sovitettavissa yhteen
Kirjaa lukiessa palautuu mieleen tai lukijalle osoitetaan, miten vapaasti laulelmanikkarit ovat alistaneet luonnon palvelemaan lyriikkaa. Metsäkustannus 2016. Rakkaus oli ikuista, kohde vain vaihtui. Harmillinen virhe on koivun esittelyn yhteydessä, jossa toinen rauduskoivun kuvista esittää lehmuksen lehvästöä ja kukintojen nuppuja. 27 PILKKEITÄ / 28.9.2017 SATU LAATIKAINEN, JUKKA LAINE, HENRY VÄRE: Iskelmäkasvio. Kesäinen lauantai-ilta, tanssilavalta kantautuva musiikki; kirjaa lainaten "aavistamattomasta unelmointi". Mutta kasveja on muuallakin kuin luonnossa: kaunokirjallisuudessa, runoudessa, laulujen ja laulelmien sanoituksissa. Kun Henry Väre ja Jukka Laine, botanisti ja metsäekologi, olivat saaneet valmiiksi Suokasvion ja Metsäkasvion, heille heitettiin idea iskelmäkasviosta. Valtavat määrät erikokoisia ja eripituisia, tukkipuun paksuisia tyveyksiä sekä aivan käsittämättömiä 10–25 senttimetrin levyisiä kiekkoja on pätkitty ja leikelty puista sekä jätetty sitten sinne tänne levälleen metsään. 151 sivua. Hän vastasi mukaan otettavien laulujen valinnasta ja syntyhistorian selvittämisestä; Väre ja Laine kasvilajien luonnehdinnasta sanoin ja erinomaisin valokuvin. Luonnossa työkseen tai harrastuksekseen vaeltavan kirjahyllyssä saattaa olla toistakymmentäkin kasviota, joita apuna käyttäen voi perehtyä Suomen luonnonvaraiseen kasvillisuuteen joko kasvilajiryhmittäin (esim. Eino Leinon runo taas siirtää ruislinnun reviirilaulun keväästä kypsään kesään. Olen jo vuosikausia ihmetellyt ja harmitellut sitä, millaiseksi lahmaamiseksi puutavarayhtiöiden hakkuutouhut ovat menneet. Mutta lyriikalla on omat sääntönsä ja toki tunnelmointi on tärkeintä! Kirjaa lukiessa ja tuttuja kappaleita hyräillessä nuoruuden ilot ja sielua pusertaneet surut osaa jo suhteuttaa oikeisiin mittasuhteisiin. 050 358 6020. / p. TAPIO ForestKIT -sovelluksella voit tehdä metsäsuunnitelmat, leimikkosuunnitelmat ja tila-arviot sekä ohjata metsätöiden toteutusta! Metsänomistajan Kantoon -sovelluksen avulla TAPIO ForestKIT -metsäsuunnitelma on aina mukana omalla mobiililaitteellasi: Metsäammattilaisen modernit työkalut Ota yhteyttä ja pyydä tarjous: Tapio Silva Oy, Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen mikko.lumperoinen@tapio. kaikki putkilokasvit, vain puut ja pensaat; sammalet, jäkälät, käävät, sienet) tai kasvupaikoittain (metsät, suot, rannat, tunturit). www.tapio. Työryhmää vahvistettiin tietokirjailija Satu Laatikaisella, harrastuspohjaisella musiikin suurkuluttajalla. Monen muunkin toive on, että järjetön tukkityvien silppuaminen loppuisija tolkun meininki palaisi hakkuutöihin. Väre ja Laine kiinnittävät huomiota siihen, että ’Anttilan keväthuumauksessa’ lehdokki on pantu keskikesän sijasta kukkimaan keväällä. Hinta 32 euroa. Tälläinen puiden lahmaaminen ja silppuaminen on käsittämätöntä ja täysin järjetöntä – aivan verrattavissa siihen, että hirvistä ruvettaisiin ottamaan metsästyksen yhteydessä vain parhaat palat talteen ja jätettäisiin loput metsiin märkänemään. Näitä olen sitTukkityvien silppuamisen on loputtava ten yrittänyt pienellä maataloustraktorillani kerätä pois minkä olen vain suinkin saanut, mutta läheskään jokaiselle aukolle ei traktorilla ole tietenkään ollut mahdollisuutta päästä. Kirja kattaa kaikki kevyen musiikin tyylisuunnat 1930-luvulta nykyaikaan, kunhan laulussa esiintyy kukkiva kasvi tai metsän puu. Tuloksena on erikoiskasvioista ainutlaatuisin. Musiikkihistorian osa-alueella käytetty kieli on elävää ja kokeilevan kuvailevaa: "yö ja nuoruus tyydyttävät nälkäänsä kuusten tuoksussa", "kaipauksen puristamassa iskelmämusiikissa" on kaihoa, sävellys voi myös "valssittaa tunnelmoinnin vanhan tammen suojaan". Sanoituksia ei todellakaan pidä ottaa kirjaimellisesti totena ekologisena tietona. Jos mikään ei kaikesta huolimatta kuitenkaan muutu, niin pökäleet on jatkossa tuotava hakkuutyön yhteydessä virman piikkiin tien varteen. Pökäleitä ja kiekkoja, joissa ei lahoa, tyvikimppaa eikä mitään muutakaan nähtävissä olevaa vikaa ole ollut. Mitä olen muutamia muita metsänomistajia asian tiimoilta jututtanut, niin olen huomannut, että en ole ajatuksineni läheskään yksin. Esittelyyn on päässyt 75 kasvia ja yli 200 laulua. Kirjan loppuun sijoitettu ”kasviokappaleiden” aakkosellinen luettelo kertoo tiedon säveltäjästä ja sanoittajasta. Kysynkin nyt tämän lehden kautta, minkä vuoksi tälläistä tehdään. Miten meillä on varaa jättää pienellekin aukulle kuutiotolkulla arvokasta ja käyttökelpoista puuta mätänemään. Saman iskelmän on vuosien saatossa saattanut esittää useampikin laulaja tai yhtye. Iskelmäkasvion soittolista on myös Spotify-musiikkipalvelussa. Keväisessä lehdossa ei ole sammalmättäitä, joilta pienet valkovuokot nostaisivat päätään, kuten Usko Kemppi vapaasti muotoilee. Kasvilajien kohdalla esitellään iskelmät ja laulelmat, joissa kukalla tai puulla on mielenmaisemaan liittyvä suora tai symbolinen merkitys. Hämmästyttävää on, että vakaat botanistit ovat omissa teksIskelmien kasvit yhdessä kirjassa KIRJAT LUKIJALTA teissään lähteneet myötäilemään valittua tyyliä niin jouhevasti, että musiikkija kasviosioiden raja sumenee. /forestkit METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin verkkosovellus ammattimaiseen metsävarojen hallintaan. Erinäisenkin kerran on alkukiroilun jälkeen meinannut itku tulla, kun on mennyt hakatulle aukulle korjuujälkiä katsomaan. SEPPO KOTILAINEN maanviljelijä/metsänomistaja Iisalmi TAPIO ForestKIT soveltuu erinomaisesti esimerkiksi: • Metsäpalveluyrittäjille • Kaupungeille ja kunnille • Koneyrittäjille • Ammattimaisille metsänomistajille • Oppilaitoksille • Yhteismetsille Lisäosien joukosta voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: • ForestKIT Field -maastotyöhön • ForestKIT Value -tila-arvio • ForestKIT Works -metsätöiden ohjaus • IPTIM -työkalut metsien käsittelyn optimointiin • Yhteenvedot ja toimenpidetiedot kuvioittain • Kartat, ilmakuvat, kuviokartat ja tilarajat ja omien karttamerkintöjen tallennus Kauttamme on saatavilla myös Panasonic Toughpadtietokoneet vaativaan maastotyöhön! Metsänomistaja: Tutustu Kantoon -sovellukseen osoitteessa kantoon. JUHANI PÄIVÄNEN Kirjoittaja on suometsätieteen emeritusprofessori. Valokuvat ovat konstailemattomia ja tukevat tekstin kerrontaa kyseisestä kasvilajista
Pieni, mutta erittäin runsaspuustoinen metsätila. Hp. 28 28.9.2017 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Ilmoita Metsälehdessä! Pyydä loistava syystarjous Tuomo Vuoriselta, p. 2.716 m 3 . Metsämaata on n. 50 m, todella hyvä heikkapohjainen ranta. Kokonaispuusto n. Rantasaunalla myös mukava ja tilava saunatupa. 160.000 € / tarjous viim. Pihapiirissä 1950-luvulla rakennetun asuintalon lisäksi mm. Metsät hyvässä kasvukunnossa ja tuottavat polttopuun lisäksi myös puunmyyntituloja lähivuosina. Puruveden Haudanlahden rannalla, Kesälahden rajalla, n. METSÄTILA, Forssa 5,545 ha. Puustoa n. Palstan kokonaispuusto on n. 650 m 3 . Haemme ympäristötiimin täydennyksesi metsäalan ammattilaista hoitamaan pääasiassa sähköverkkoliiketoiminnan puustokorvauksiin ja erilaisiin hakkuisiin liittyviä tehtäviä. 168 m³/ha. savonvoima.fi/avoimet-tyopaikat. 85.000 €. Päätehakkuuvaltaisen puuston määrä metsämaalla n. Kaavan valmistuminen arviolta vuoden 2018 aikana. 150 m 3 /ha, kokonaispuusto noin 5600 m 3 josta tukkipuun osuus hieman yli 50%. Mökissä on 2 pientä makuuhuonetta, tilava tupakeittiö, sauna, pesuhuone, wc, pesutilat rakennettu 1980-luvun alkupuolella. 5000 m 2 vuokrasopimus. Kerimäen Rauvanniemessä asuin-/lomakiinteistö, jossa metsämaata noin 6 ha. Metsämaata, lisäksi rannalla v. Timolan Ulkopalsta on mainio metsäsijoitus, josta saat puunmyyntituottoja jo varsin pian. Molemmille määräaloille on omaa rantaviivaa n. UPM Bonvesta -metsäpalsta. 2.188 m 3 ja heti runsaasti hakkuumahdollisuuksia. Kysy lisätietoja välittäjältä. 80 m 2 uutta vastaava konehalli, autotalli, aitta ja navetta. Hp. 17,5 hehtaaria. Kokonaispuusto n. 15.10. Rakennukset ikäisekseen erittäin hyvin hoidettuja. n. Tilat ovat varsin hyvin saavutettavissa läpi kulkevan tien ansiosta. Mh. Tie perille, sähköliittymä määräalojen rajalla. 050 436 9700 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa KAKSI MÄÄRÄALAA, Kesälahti, Lentteenniemi 0,33 ha. Kokemus maankäyttöja lupa-asioiden hoitamisesta on myös plussaa • hyvät suulliset ja kirjalliset kommunikointija vuorovaikutustaidot • asiakaslähtöistä ajattelua ja kokonaistaloudellista ymmärrystä • ajokortti ja mahdollisuus liikkua toimialueellamme • aktiivinen työote ja kyky tulokselliseen työskentelyyn. Rakennuspaikat loma-asunnoille, molemmissa rakennusoikeus 105 k-m 2 . 100.000 € / tarjous viim. Hp. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. ASUIN-/METSÄKIINTEISTÖ, Kitee, Puhossalo 40 ha. Hp. Hp. Lue lisää tehtävästä ja jätä hakemuksesi 15.10.2017 mennessä osoitteessa: . 155.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Tähän on helppo ihastua – kysy lisätietoja välittäjältä! METSÄTILA, Kitee, Kesälahti 11 ha. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. metsätalousinsinööri tai metsänhoitaja) • kokemusta metsäpalveluista, puukaupasta tai hakkuutöiden ohjaamisesta. Erinomainen saavutettavuus, tie (Mäntylänpolku) palstan läpi ja matkaa asfalttitieltä vain noin 200 m. Tarjouskauppakohde! Kahden metsätilan muodostama kokonaisuus. Hieno paikka metsätalouteen ja vapaa-aikaan! Hp. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Meille töihin! Seuraa meitä ja katso lisää: Oletko etsimämme METSÄASIANTUNTIJA. 15.10.2017 YHTEISMETSÄOSUUS Myydään tilaan 989-407-8-85 (Kivistö) liittyvät osuudet Pohjanmaan yhteismetsään. 64 % eli n. Toisella tilalla 1950-luvulla rakennettu sähköistetty asuinrakennus talousrakennuksineen. METSÄPALSTA, Sotkamo 27,7 ha. 1.484 m 3 . 20 km Punkaharjun taajamasta. 050 464 6500 RANTAMETSÄTILA, Mäntyharju, Lyytikkälä 20,71 ha. 040 510 8085 ASUIN-/METSÄKIINTEISTÖ, Savonlinna, Kerimäki 6 ha. Luonnonkaunis itsenäinen saari Saimaan Pihlajavedellä noin 15 km päässä Savonlinnasta kaakkoon. Tilalle todennäköisesti 2 rantarakennuspaikkaa. SAARITONTTI, Pihjalavesi, Marjosaari 4,35 ha. Kohteen metsikkökuviot ovat varttuneita tai uudistuskypsiä metsiä, joissa keskipuusto on n. Henkilöautolla perille. Mh. Maasto on loivasti rantaan viettävää, puusto rehevää lehti/havupuustoa, varttunutta kasvatusmetsää. 59.000 €/määräala. Sinulla on • tehtävään soveltuva koulutus (esim. Puustoiseeb saareen kuuluu 2 kpl länsirantaisia lomarakennuspaikkoja, joilla kullakin on rakennusoikeutta 200 k-m 2 . 15.10.2017 Mahdollisuus tehdä tarjous myös palstaan liittyvästä noin 12,5 ha pellosta, joka on vuokrattu 21.4.2021 asti. 75.700 €. Kokonaisuus myydään tarjousten perusteella, lähtöhinta 190.000 €. Tarjoamme sinulle vakituisen, monipuolisen ja itsenäisen työtehtävän arvostetussa energiakonsernissamme sekä hyvän työyhteisön ja ammattilaisten tuen tehtävissäsi. 3.100 m³. mennessä. Palstalle ei tieyhteyttä. 75.000 € / tarjous viim. neuvotella vapaa-ajanasunnon tai metsäpalstan ostosta erillisenä. Jääkauden muokkaamien kalliojyrkänteiden ja kumpuilevan maaston ansiosta saari on jo sinällään nähtävyys.Venematkaa saareen on omalta vene/autopaikalta vain noin 200 m. Myynnissä määräala Timolan kiinteistöstä. Runsaasti Petjärven rantaviivaa. Tiloja rasittaa Jouhenvaaran tukiaseman n. Osuuksien lukumäärä 1391 kpl. 1968 rakennettu mukavuuksin varustettu mökki, erillinen rantasauna, grillikatos sekä varastotiloja, rakennusoikeutta jäljellä vielä reilusti. 22.10.2017 MÄÄRÄALA, Vihti, Jokikunta 22,8 ha. Mahd. 115.000 € / tarjous viim. Tasaiset ja kasvavat maat, kokonaispuusto n
Hakijalta edellytetään tehtävään soveltuvaa vähintään AMK-tason koulutusta. Sähköpostin otsikkokenttään alue tai paikkakunta jonne ensisijaisesti haetaan. Työtehtäviin kuuluvat puukaupan sekä metsänhoitopalveluiden myynti ja asiakkuuksien hoito. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Tehtävä on toistaiseksi voimassaoleva. 09 315?49?803 Eero Sala p. kuutiota puuta ja toimittaa yli 500 GWh:a biopolttoaineita Etelä-Suomen voimalaitoksille ja Koskisen tehtaille. PUUKAUPAN AMMATTILAINEN Haemme puukaupan ja puunkorjuun suunnittelun ammattilaisia koko toimialueellemme. Nykyaikaisten suunnittelujärjestelmien sujuva käyttö katsotaan eduksi. 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 85. euroa. Vapaamuotoiset hakemukset cv:n kera tulee lähettää 10.10.2017 mennessä sähköpostilla: rekrytointi@otso.fi. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Emme pistä pahaksemme myöskään pientä markkinointihenkisyyttä. Tehtävään valittavalla tulee olla näyttöä tuloksellisesta työskentelystä vastaavissa tehtävissä. 29 PILKKEITÄ / 28.9.2017 METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Haemme kehittyvään joukkoomme hyvällä asenteella varustettuja puukaupan vankkoja ammattilaisia. 09 315 49 844 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. Arvostamme erityisesti kykyä tehdä tuloksellista myyntiä, itseohjautuvuutta ja vastuullisuutta omien töiden suunnittelussa ja oman työjonon hallinnassa, liiketoimintaymmärrystä sekä erinomaista yhteistyökykyä. Sinä, joka haluat monipuolisen itsenäisen työn asiantuntijaorganisaatiossa ja omaat liiketoiminnallisen asenteen, tartu tilaisuuteen. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. otso.fi. Etsimme Mäntsälään. mennessä koskisen.fi/tyopaikat. Toimimme valtakunnallisesti noin 160 asiantuntijan voimin. Toimimme valtakunnallisesti noin 160 asiantuntijan voimin. Tarjoamme metsänomistajille kattavasti kaikki palvelut metsäomaisuuden hoitoon. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Toimien sijoituspaikat ovat neuvoteltavissa. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Tiina Rintanen p. Tämä kesä, kun kansallispuisto virallisesti perustettiin ja avattiin, on ollut ennätysvilkas. 2 milj. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Lisää meistä voit lukea www.otso.fi. 040 506 1162 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Sinä, joka haluat monipuolisen itsenäisen työn asiantuntijaorganisaatiossa ja omaat liiketoiminnallisen asenteen, tartu tilaisuuteen. Kiinnostus Hossaa kohtaan alkoi kasvaa jo viime vuonna, kun ympäristöministeriö päätti Hossan kansallispuiston perustamisesta. Koskisen konsernin perheyritys työllistää lähes 1100 ihmistä ja vuonna 2016 liikevaihto oli 264 milj. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan heti sopivan henkilön löydyttyä. Kansallispuiston status tuonut lisää kävijöitä Hossaan Koskisen konsernin puunhankinnasta huolehtiva Koskitukki Oy tunnetaan hankinta-alueellaan luotettavana puunostajana. Tarjoamme metsänomistajille kattavasti kaikki palvelut metsäomaisuuden hoitoon. ”Kansallispuisto on tunnettu ja arvostettu brändi. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. Lisätietoa OTSO:n alueista nettisivuiltamme. Lisätietoja tehtävästä antaa hankintapäällikkö Jouni Vantaala, 0400 344 831, jouni.vantaala@koskitukki.fi. TIENRAKENNUKSEN AMMATTILAINEN Haemme yksityisja metsätienrakennuksen suunnittelun ja myynnin ammattilaisia koko toimialueellemme. Lisätietoja haettavista tehtävistä: Metsäpalvelupäällikkö Tapani Kinnunen, tapani.kinnunen@otso.fi, puh. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Tehtävä on toistaiseksi voimassaoleva. Haemme kehittyvään joukkoomme hyvällä asenteella varustettuja tienrakennuksen vankkoja ammattilaisia. Lisätietoja haettavista tehtävistä: Metsäpalvelupäällikkö Tapani Kinnunen, tapani.kinnunen@otso.fi, puh. Tarjoamme kannustavan tulospalkkauksen sekä itsenäisen ja haasteellisen tehtävän Suomen suurimmassa metsäpalveluyrityksessä. Vapaamuotoiset hakemukset cv:n kera tulee lähettää 10.10.2017 mennessä sähköpostilla: rekrytointi@otso.fi. Nykyaikaisten suunnittelujärjestelmien sujuva käyttö katsotaan eduksi. 050 5715 639 Hossan kansallispuistossa meni 100 000 kävijän raja rikki syyskuussa. Neljästäkymmenestä puistosta peräti 34:ssä oli kasvua käyntimäärissä. Lisätietoa OTSO:n alueista nettisivuiltamme. Vuosittain Koskitukki hankkii n. Sähköpostin otsikkokenttään alue tai paikkakunta jonne ensisijaisesti haetaan. Työtehtäviin kuuluvat tieja siltahankkeiden myynti, tieja siltakohteiden suunnittelu tuotantoon sekä asiakkuuksien hoito. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan heti sopivan henkilön löydyttyä. Kaikkiaan kävijämäärät kansallispuistoissa ovat kasvaneet alkuvuonna 13 prosenttia vuodentakaisesta. Tehtävään valittavalla tulee olla usean vuoden käytännön kokemus puukaupan ja puukorjuun kaupallisissa tehtävissä metsäsektorilla. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Toimien sijoituspaikat ovat neuvoteltavissa. Tarjoamme kannustavan tulospalkkauksen sekä itsenäisen ja haasteellisen tehtävän Suomen suurimmassa metsäpalveluyrityksessä. Tiimityöskentely ja oma-aloitteinen, tuloksellinen toiminta ovat vahvuuksiasi. Arvostamme erityisesti kykyä tehdä tuloksellista myyntiä, itseohjautuvuutta ja vastuullisuutta omien töiden suunnittelussa ja oman työjonon hallinnassa, liiketoimintaymmärrystä sekä erinomaista yhteistyökykyä. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Se on tae upeasta luonnosta ja hyvistä palveluista. KORJUUJA KULJETUSESIMIESTÄ Sinulla on kokemusta ainespuun ja metsäenergian korjuun ja kuljetuksen työnjohdosta sekä soveltuva metsäalan tutkinto. 050 5715 639 OTSO Metsäpalvelut on Suomen suurin metsäpalveluyritys. Tehtävässä tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, aktiivisuutta, positiivista ja ulospäin suuntautunutta asennetta sekä aitoa omistautumista puulle. Lisää meistä voit lukea www. Lähetä hakemuksesi 10.10. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154?000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu PALVELUKSEEN HALUTAAN OTSO Metsäpalvelut on Suomen suurin metsäpalveluyritys. Kävijämäärä tuplaantui viime vuodesta, jolloin Hossa oli vain valtion retkeilyalue. Siksi kansallispuistostatus vaikuttaa käyntimäärien kasvuun”, luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Metsähallituksesta toteaa. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. Hakijalta edellytetään tehtävään soveltuvaa vähintään AMKtason koulutusta
fennica, jota nimeä käytti muun muassa Elias Lönnrot 1800-luvun kasvikirjoissaan. Maailman muuttuessa epävakaisemmaksi sekä luonnonolosuhteiltaan että poliittisen ilmastonsa suhteen kasvitieteilijät ovat jo pidemmän aikaa keränneet eri siemenpankkeihin turvaan maailman kasvilajeja. He näkevät, että uuden teknologian avulla puupohjaisista materiaaleista voidaan valmistaa tuotteita, joissa ekologisuus ja eettisyys yhdistyvät estetiikkaan. Tuoteideat ovat syntyneet VTT:n teknologisen osaamisen ja Lahden ammattikorkeakoulun muotoilulinjan opiskelijoiden yhteistyönä yritysten tarpeita kuunnellen. MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSIÄ RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Englanniksi suomenpihlajaa kutsutaan vapaasti käännettynä myös tammenlehtipihlajaksi ja – jostakin syystä myös ”Ruotsin palvelupuuksi” (Swedish service tree). Voittajat kertoivat uskovansa uusilla teknologioilla valmistettujen selluloosakuitujen mullistavan muotiteollisuuden. Monet pihlajalajit ovat helposti keskenään risteytyviä. PETRI RÄSÄNEN , maat. Oodi selluloosalle "Sellusta on moneksi eikä pelkästään vessapaperiksi, kuten monet luulevat." HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva Suomessa kasvaa lehtipuu, jolla on aikoinaan ollut Suomea kuvaava fennica-tunnus latinankielisessä tieteellisessä nimessään. Havupuiden pitkää ikää suomenpihlaja ei tosin saavuta. Enpä ole ennen tästä halvaksi bulkiksi tuomitusta aineesta moista ylistystä kuullut. Nykykasvitieteilijät pitäytyvät kuitenkin alkuperäisessä nimessä ja tämän päivän geneetikot ovat ehdottaneet puun kantaemoiksi kotipihlajaa ja valkopihlajaa (S. Suomen puuristeilijä turvaan Suomenpihlaja on helppo erottaa kotipihlajasta lehtien ulkonäön perusteella. Uudessa työssään hän aloittaa marraskuun alussa. Baltiassakin puusta on tehty havaintoja, samoin Tanskan Bornholmin saarelta. Suomi on juhlavuoden teeman mukaisesti myös syönyt yhdessä. Ruoka on ollut, mitäpä muuta kuin, puuroa. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. METSÄTEOLLISUUS RY OTM JYRKI PEISA on nimitetty Metsäteollisuus ry:n johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Linnén suomalainen oppilas Pietari (Pehr) Kalm taas ehdotti puulle nimeksi S. Suomen täyttäessä sata vuotta Luonnontieteellinen keskusmuseo on kerännyt suomenpihlajan siemeniä talteen tuleville sukupolville säilytettäväksi. Suomenpihlajaa on istutettu kohtuullisesti Etelä-Suomen puistoihin ja puutarhoihin sekä kaupunkien kadunvarsille – jopa Oulun korkeudelle saakka. Suurimmat puuyksilöt yltävät jopa viisikerroksisen talon harjakorkeuteen. NUORTEVA SELLULOOSA ON TULEVAISUUDEN materiaali, julistettiin Helsinki Design -viikon tapahtumassa pari viikkoa sitten. Hän vastaa energiaja ilmastopolitiikkaan, tehdasympäristökysymyksiin ja tuotelogistiikkaan liittyvästä edunvalvonnasta. Perusarvot ovat siis kunniassa. Yläosa muistuttaakin hieman sahalaitaista tammenlehteä. Aiemmin Lukessa tutkijana työskennelleellä Mäkipäällä on kestävyystutkimuksen vankkaa osaamista sekä ekologian ja ekologisten systeemien mallintamisen että niiden taloudellisten tarkastelujen osalta. Puuaines on pihlajalle tyypillisesti kovaa ja kestävää. maisteri, KTM, Vantaa LUONNONVARAKESKUS MMT RAISA MÄKIPÄÄ on nimitetty luonnonvarojen kestävän käytön tutkimusprofessorin määräaikaiseen 5-vuotiseen tehtävään. VTT ja Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat yhdessä kehittäneet selluja hamppukuituihin, biopohjaisiin polymeereihin, kuoreen, turpeeseen, suoraan puusta tehtyyn hienojakoiseen massaan sekä nanoselluloosaan pohjautuvia tuoteideoita yrityksiä ja kuluttajia varten. Yhteistyö on voimaa myös sellun uudessa tulemisessa. Marjat ovat syötäviä, ja osin hieman makeampia kuin kotipihlajalla. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Tällä hetkellä Peisa työskentelee asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustajana. ja metsät. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Design-viikon ohjelmaan kuului VTT:n järjestämä kilpailu, jossa muotoilijat kehittivät selluloosasta, nanoselluloosasta, vaahdotetusta puukuidusta ja biokomposiiteista huonekaluja, pakkauksia, asusteita, kenkiä ja käyttöesineitä ja ratkaisivat siinä rinnalla myös materiaalien kierrättämiseen ja kodin jätteiden hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä. Ideoita esiteltiin syyskuun puolivälissä Habitare -messuilla Helsingissä. SELLULOOSA ON PINNALLA nyt muutenkin. Brittein saarilla puu on osin villiintynyt luontoon. Kettukin pitäisi. hybrida . Puu on suomenpihlaja (Sorbus hybrida ). Suomenpihlajan marjat ovat syötäviä eivätkä niin happamia kuin kotipihlajan.. Hän arveli lajin olevan kotipihlajan ja ruotsinpihlajan hybridi eli risteymä. 30 28.9.2017 / PILKKEITÄ paikoin Islantia, Espanjaa ja Yhdysvaltoja myöten. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Lehtilavan alin tai alimmat lehtiparit ovat irrallisia, kuten kotipihlajan kaikki parilehdykät, mutta suomenpihlajan lehdykät ovat ylempänä reunoistaan ”toisiinsa kiinnikasvaneita”. SATAVUOTIAS SUOMI NÄYTTÄÄ sellun osalta palaavan juurilleen, joskin juurista näyttäisi kasvavan ihan uudennäköisiä versoja. VTT:n herra Biotalous Jussi Manninen esitteli jokin aika sitten presidentti Trumpia mukaillen punaista lippalakkia, jossa lukee: Let’s make Cellulose great again (tehkäämme selluloosasta suuri jälleen). Suomenpihlaja pitää valosta ja kasvaa toisinaan melko jykevärunkoiseksi. Viikon välein olen huutanut muun yleisön kanssa kahdessa eri tapahtumassa: ensimmäisessä ”puuroa, luomua” ja toisessa ”selluloosaa”. Suomenpihlajaa kasvaa luontaisesti Ahvenanmaalla ja harvinaisena Turun saaristossa, mutta kotoperäisyysasteeltaan laji ei ole verrattavissa aivan saimaannorppaan. Maamme rajojen ulkopuolella sitä tavataan endeemisenä lajina mm. Lehden yläpinta on hieman kiiltävä ja alapinta harmaanukkainen. Maailmanlaajuista geenivarahanketta koordinoidaan Lontoon Kew Gardenista, jonka omissakin siemenkokoelmissa maan alla on lähes 40 000 kasvilajin siemeniä. Selväksi tuli että sellusta on moneksi eikä pelkästään vessapaperiksi, kuten monet ehkä luulevat – eipä silti että vessapaperissakaan mitään vikaa olisi. Hyvä tästä tulee jälleen kerran. Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Ruotsalainen kasvitieteilijä Carl von Linné antoi 1762 lajille latinankielisen nimen S. Ulkomailla puu on menestynyt "Suomenpihlaja on menestynyt Islantia, Espanjaa ja Yhdysvaltoja myöten." Suomipuu maailmankartalla 50 VUOTTA 3.10. Siinä meillä on oivallinen esimerkki toimialarajat ylittävästä yhteistyöstä, jota jopa maamme hallitus on ilmoittanut pyrkivänsä edistämään. rupicola ). Etelä-Norjassa ja Ruotsissa. Kilpailun voitti muotoilua opiskelevan Anneli Aurasen ja taiteen maisteri Heta Kupsalan tiimi innovatiivisella selkärepullaan. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki
Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 28.9.2017 METSÄRISTIKKO 17 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 12 LOKAKUUTA. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 17”. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . • Tukin hintavertailun sietämätön vaikeus • Pohjoinen taivas leiskuu tulta • Amerikan suomalaisalueiden timpurit • Taas on hirvien torjunnan aika • Metsämuseo Lustolle uusi johtaja • Soilla on merkitystä Metsäristikko 14, oikea ratkaisu. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti H an nu Es ko ne n Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 12.10.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatusi ruudut täyteen. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Palkinnot metsäristikko 14 on arvottu seuraaville kolmelle: Pertti Koskelainen, Porvoo, Jenni Marjamäki, Tampere ja Sakari Suutala, Tampere. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €)
Lataa Messukeskus-sovellus ja tee omat suosikkilistasi! Tapahtuma metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille sekä kaikille muille metsässä liikkujille! Lue lisää metsämessut.fi 10.–12.11.2017 MESSUKESKUS HELSINKI