SYYSKUUTA • NUMERO 6/2019 • 11 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 6/2 01 9 TE EM A : PU U KA U PP A. OMALLA PALSTALLA TEEMA VINKIT PUUKAUPAN TEKOON 13 kysymystä ennakkoraivauksesta Joka paikan auto Skoda Octavia Scout KÄSIN TEHTY Näin syntyy malkakatto PUUKAUPPAKYSELY Tukkien huippuhinnat putosivat ›› Susan Elo tekee puistaan astioita ja valaisimia 26
Lisäosuuksien yleiset ehdot ja liikkeeseenlaskuehdot löydät nettisivuiltamme www.metsaforest.com/sijoitusvaihtoehdot METSÄ JATKAA KASVUAAN A-LISÄOSUUKSISSA. Tee puukauppa Metsä Groupin kanssa ja sijoita puukauppatulot tuottoisaan A-lisäosuuteen. Vuodelta 2018 maksoimme A-lisäosuuksille korkoa 7 %.* Lue lisää sijoitusmahdollisuuksista ja muista jäseneduistamme www.metsaforest.com/edut *Aiempi voitonjako ei ole tae metsänomistajan sijoitusten tulevista tuotoista
Metsälehti Makasiini 3 METSÄNOMISTAJA: Susan Elo käyttää puunsa itse PUULAJIT: Vaahtera on vaatelias väriläiskä 20 74 62 S. 74 TUOTE & TEKIJÄ : Saippuaa metsämausteilla 78 PALUU KUOLEMAN PORTEILTA 80 MAKASIINIKRYPTO 82 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : Työmaana koko Suomi TUOTE & TEKIJÄ: Saippuaa metsämausteilla LUHTA: Ilmastomuutos kuvina SE PP O SA M U LI M A RJ A G RÖ N RO O S JO RM A LU HT A » SISÄLLYS. 15 PYSÄHTYYKÖ VALKOHÄNTÄPEURAN VOITTOKULKU. S. 40 S. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. 16 LUKIJAN KUVA : Vihreä sammalvuode TEEMA 18 KYMMENEN VINKKIÄ PUUKAUPAN TEKOON 24 USKO KUITUPUUHUN HEIKKENI 29 PUUNOSTAJAT 2019 OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 13 kysymystä ennakkoraivauksesta 40 PUULAJIT : Vaahtera on vaatelias väriläiskä 42 TUTKIMUS : Uusi palvelu löytää sopivan siemenen 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Arvokkaat varpaat 44 KYSY POIS : Mitä tehdä kuusentaimikolle. 47 PIKATESTI : CMT:n kovapalaterä yllätti 48 PERINTÖMETSÄ : Verkkopalvelut yhteisomistuksen apuna TALOUS 51 RAHAPUU : Perusparannus halvemmalla ja paremmin 52 PUUMARKKINAT : Kehnot korjuukelit piristivät tuontia 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Kesäleimikko kiinnosti 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Pahimmanlaatuinen peltokoivikko 56 METSÄTILAMARKKINAT : Kilpailu kiristyy yksityismailla 57 KOEAJOSSA : Skoda Octavia Scout 61 KOLUMNI : Katariinan kamarissa LUONNOSTA 62 LUHTA : Ilmastonmuutos kuvina 69 ENNEN & NYT : Auraus käynnisti kasvun 70 KÄSIN TEHTY : Miten perinnekatto kestää. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Kysyntä kasvaa 6 METSÄNOMISTAJA : Susan Elo käyttää puunsa itse 12 ENSIMMÄINEN ASKEL JATKUVAAN KASVATUKSEEN 14 METSÄTYYPPI : Miten Venäjältä ostetaan puuta. S
» PÄÄKIRJOITUS TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA 4 Metsälehti Makasiini Kysyntä kasvaa PUUKAUPPASYKSYJEN näkymät ovat usein olleet sumuisia, mutta nyt on erityisen vaikea ennustaa, millainen loppuvuodesta tulee. Epävarmuutta tulevasta lisäävät politiikan ilmiöt kuten Iso-Britannian uhkaava ero EU:sta. Yritykset ovat tänä vuonna hankkineet puuta selvästi vähemmän kuin viime vuonna. Ruotsissa ja Norjassa se näkyy jäätiköiden sulamisena, mutta Suomessa tällainen ikijää pitää löytää turpeen sisältä, palsasoiden palsoista.” roopassa isoin sahatavaran ostaja. Varastojen purkamiseen kuluu vielä tovi, mutta jos epävarmuus markkinoilla hellittää, puun kysyntä kasvaa taas. Sitä on myös varastoissa runsaasti. Edes huippuleimikoissa kuusitukin kantohinta ei enää ole noussut yli 70 euron. Se on aiheuttanut ylimääräisiä hakkuita ja laajaa tuhoa Etelä-Ruotsissa ja Keski-Euroopassa. Puhutaan jopa sadan miljoonan kuutiometrin vahingoista. Se lisäisi metsätuotteiden kulutusta Kiinassa. Metsätuotteiden ostajilla sellun ja sahatavaran varastot ovat niin ikään alkaneet täyttyä. Sellutehtaille vielä tärkeämpää on, että kauppasuhteet Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä palaavat taas normaaleiksi. Puukaupan jarruille vahvana vastavoimana vaikuttaa kuitenkin uusiutuvien raaka-aineiden suosio. Heikentynyt kysyntä näkyy myös puun hinnassa. Talouden kasvu on maailmalla hidastunut ja tuotteita tarvitaan vähemmän. Metsätuotteita tarvitaan entistä enemmän. Lue lisää Metsälehden puukauppakyselystä sivuilta 24–27.. Jännitys tuntuu suomalaissahoilla asti, sillä maa on ollut EuPETTERI KIVIMÄKI VALOKUVAAJA ”HELIKOPTERIKYYDISSÄ unohdan hetkeksi olevani valokuvaaja ja keskityn ihastelemaan: siellä kurkisuo, tuolla kimmeltää pikku lampi, kylläpä metsäautotie luikertaa. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.Kallioniemii@metsalehti.fi Metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajista vain joka kymmenes arvioi, että kuitupuu hinta nousee loppuvuoden aikana. Se edellyttää puumarkkinoiden seuraamista ja lähes jokavuotista kaupantekoa. Kaikkein yllättävin markkinahäirikkö on kaarnakuoriainen. Puumäärä ylittää reilusti Suomen viime vuoden ennätyshakkuut 76 miljoonaa kuutiometriä. Ja miten loputtomalta suomalainen metsä näyttää!” MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”PUUKAUPPA on helppoa kun sen osaa. Kesän hyvien korjuukelien ansiosta pitkät pinot teiden varsilla ja terminaaleissa odottavat kuljetusta tehtaille. Siihen ei riitä edes keskikokoinen metsätila, joten vinkkien välittäminen tuntui perustellulta.” JORMA LUHTA VALOKUVAAJA, KIRJAILIJA ” VALOKUVAAJAN on hankala loihtia ilmastonmuutos näkyväksi
Metsälehti Makasiini 5 VIIMEISET ilta-auringon säteet paistoivat puiden katveesta Helsingin Tuomarinkylän kartanon metsissä tiistaina 17.9. KUVA: KONSTA PUNKKA. Metsässä voi aistia jo kesän loppumisen sekä alkavan syksyn. Värimaailma alkaa hiljalleen muuttua syksyn väreihin, lakastuneet kasvit ja mutaiset polut luovat melankolisen kauniin tunnelman. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA OMAA PUUTA OMIIN TÖIHIN
Puut hän kaataa itse. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Elon ja metsurin yhteistyönä harventaman metsän aukkoihin on syntynyt luontaisesti männyntaimia. Metsälehti Makasiini 7 Kalustemuotoilija Susan Elolle oma metsä tarjoaa materiaalia tuotteisiin sekä paikan rentoutua. ››
Opettaa kalustemuotoilua Aaltoyliopistossa. Metsäyhtiöiden mittavaateet olisivat ohjanneet puut sellukattilaan tai hakeuuniin. Varsinaisen puun kaadon hoitivat Elo ja metsuri yhteistuumin. Männikkö muistuttaa pohjoisen hitaasti kasvanutta metsää. Kuuden hehtaarin metsätilasta noin kaksi hehtaaria on nyt harvennettu. Saadakseen paremman käsityksen, miltä hakkuut näyttävät, Elo kävi tutustumassa hakkuujälkeen lähimetsissä. Ainoastaan puusepän työstöön kelpaamattomat oksat ja riukuuntuneet tai sairaat puut menevät hakkeeksi ja kuiduksi tai vapaa-ajan asunnolle polttopuuksi. Maisema on kaunis, juuri sellainen kuin metsänomistaja Susan Elo toivoo. Metsän pohjaa verhoaa juuri kukintaansa lopetteleva kanervamatto. Hiekkaisessa maaperässä varttuneet hongat eivät iästään huolimatta vielä ole järeytyneet tukin mittoihin. Hän antoi metsän kasvaa rauhassa, kunnes metsäyhtiöt ottivat tuoreeseen metsänomistajaan yhteyttä. ”Tuosta vähän huomaa, että varvikko on painunut”, Elo sanoo ja osoittaa maahan. Nyt pitää tehdä jotain.” ”Tämä on niin tiheää puuta. PERHE: Iki-koira HARRASTUKSET: Slow jooga ”Ajattelin, että apua. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini O VEA avatessa auton sisälle leijailee aurinkoisen kuivan mäntykankaan tuoksu. Se olisi muotoilijan näkökulmasta tuhlausta.” Ei pyllypyyhkeeksi Kiinaan Elo päätti hyödyntää puut itse, jotta materiaali saadaan mahdollisimman tarkasti käyttöön. Viimeiset kaksi vuotta hän on käyttänyt metsänsä harvennuspuuta suunnittelemissaan valaisimissa ja käyttöastioissa. Aavistuksenomaisesti näkyvät painaumat ovat tulleet naapurin pienestä traktorista ja tukkikärrystä, joiden avulla puita on talvisaikaan kuljetettu. Sisustusarkkitehtina ja kalustemuotoilijana työskentelevä Elo näki tiheäsyisessä kuitupuussa muitakin mahdollisuuksia. Oksia ja ajouria ei kolme vuotta sitten harvennetussa männikössä näy. ”Ei se ollut mielestäni miellyttävä tapa hoitaa metsää”, Elo kertoo näkemästään. Nyt pitää tehdä jotain”, Elo muistelee. Hän tutustui yhtiöiltä saamiinsa kuviin erilaisista hakkuista, etsi tietoa internetistä ja keskusteli metsänhoidosta metsänhoitoyhdistyksen neuvoja kanssa. ”He sanoivat, että metsä pitää harventaa tai loputkin kuolevat ja mikään ei kasva. SUSAN ELO IKÄ : 53 AMMATTI: Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut kalustemuotoilija ja sisustusarkkitehti. Soitto metsäyhtiöltä havahdutti Elo peri metsätilan vanhemmiltaan vuonna 2013. Minusta olisi hurjaa laittaa se hakkeeksi ja kuiduksi. Opiskeluajoista saakka materiaalien mahdollisimman tarkka hyödyntäminen, kierrätettävyys TVÄRMINNE. Ajattelin, että apua. Tvärminnessä Hangossa 90-vuotiaat hitaasti hiekkaisessa maaperässä kasvaneet männyt kylpevät syksyisessä paisteessa
”Nämä eivät kiinalaisille pehvan pyyhintään lähde, vaikka eivät nämä puut varmasti edes riittäisi. Nyt Elo päätti etsiä avukseen metsurin, joka opettaisi häntä. Siellä kierrätys oli vierasta ja kaikki roskat heitettiin samaan astiaan. Hän löysi Tammisaaresta metsurin, joka oli myös teollinen muotoilija. ››. Kiinalaisia on niin paljon.” Metsurilta oppia Torjuttuaan metsäyhtiöiden tarjoukset Elo päätti opetella kaatamaan puut itse. Kuivan hiekkakankaan männikössä on helppo liikkua. Metsälehti Makasiini 9 ja jätteiden välttäminen ovat olleet Elolle tärkeitä. Rungot olivat kaatuneet minne sattuu. Puut kaadetaan, karsitaan, pätkitään ja pinotaan yhteistyönä. Herätyksen kiertotalouteen hän koki vaihto-oppilasvuotenaan Lontoon taideyliopistossa vuonna 1994. Aikaisemmat kokemukset puunkaadosta perheen ja ystävien kanssa olivat sujuneet hieman kaoottisesti. Tämä järkytti Eloa. ”Ajattelin, että ei puunkaato voi olla kovin ihmeellistä, ei sen ihmeellisempää kuin mikä tahansa työ”, Elo muistelee. Häneltä Elo sai opin ja avun metsänsä harventamiseen. ”Se on minusta kivaa, kun pystyy kaatamaan puun juuri siihen kohtaan kuin haluaa”, Elo sanoo. Elon suunnittelemiin tuotteisiin käytettävä puu kuoritaan kuorimaraudalla, sahautetaan Elo lenkkeilee Iki-koiran kanssa omassa metsässään vähintään kerran viikossa. Perittyään metsää Elo halusi soveltaa kiertotalouden ajatusta materiaalin mahdollisimman pitkäikäisestä ja tarkasta käytöstä myös metsänhoidossa. Kummallakin oli vankka visuaalinen näkemys sekä kiinnostus luonnonmukaiseen metsien hoitoon
Kiirettä harvennuksessa ei silti pidetä. Nyt harvennetun metsän aukkoihin on syntynyt luontaisesti pieniä männyntaimia. Tulemme joskus tänne ja makaamme selällämme ja meillä on eväät. ”Metsä kasvaa, kun sitä hoidetaan. Minulla on oikeus olla täällä”, Elo kertoo ja poimii maasta puolukan. Lapsuudessa perheellä oli ollut metallialan yritys ja sitä kautta metalli oli tuttu. Seuraavan kerran sahan kahvoihin tartutaan ensi talvena. ”Työ on fyysisesti raskasta. Innostus mäntyyn heräsi omia metsiä hoitaessa. Siellä leikittiin, hiihdettiin ja kerättiin sieniä. Viimeiset pari vuotta Elon seurana mäntykankaalla on lenkkeillyt Iki-koira. Se on haistanut peuran. Huonoimmat kaadetaan Metsämaiseman säilyminen on Elolle tärkeää, mut”Mänty on alkuvoimainen, ei mikään pikkusievä puu ollenkaan.” ta se ei tarkoita, ettei metsää hoidettaisi. Japanilaisen kansallisrodun kishukoiran edustaja nuuskii malttamattomana ilmaa ja vikisee. Varsinkin mänty tarvitsee niin paljon valoa kasvaakseen. ”Pikkuhiljaa tehdään. Jatkuvapeitteisen metsän kasvatuksen Elo koki omakseen. Huonoimmat on kaadettu pois. Elo ei ajatuksesta innostunut. Metsänhoitoyhdistys olisi halunnut rikkoa ja muokata varvikkoa auttaakseen taimettumista. Retkeily herätti läheisen kalastajakylän asukkaiden uteliaisuuden. ”He tulivat kyselemään minulta, että mitäs sinä täällä teet. Katoksen suunnittelee arkkitehti ja sen suojiin varastoidaan jatkossa kaikki Elon käyttämä puutavara. Metsä tutuksi telttailemalla Hyvinkäällä kaupungin laitamilla varttuneen Elon lapsuuden kodin takapiha rajautui mäntymetsään. Elo aikoo rakentaa harmaan muovisen puukatoksen tilalle uuden kestävämmän suojan oman metsän puista. » METSÄNOMISTAJA paikallisella maatilalla ja viedään Tammisaareen venehalliin kuivumaan. Kovin järeitä puita täältä ei ole kaadettu, eikä täällä kovin järeitä puita olekaan”, Elo sanoo. Nyt vanhemmilta peritty vanha männikkö, joka sijaitsee lähellä vapaa-ajanasuntoa, on Elolle mieluinen ulkoilumaasto ja levähdyspaikka. Minä vain totesin, että tämä on minun metsäni. ”Veljen lasten ja serkun kanssa olemme paljon täällä. Puistopuiden hyödyntäminen perehdytti Elon massiivipuun ominaisuuksiin. Täällä on tehtävä ihan hirveästi töitä”, Elo toteaa. Kaupungin vilinässä viihtyvää Eloa metsä rauhoittaa. Ja onhan tämä touhu aika kallista lystiä.” Uusia käyttötapoja puulle Elo kiinnostui puusta materiaalina vuonna 2007, kun hänet pyydettiin mukaan puistopuita työstävään Woodism-ryhmään. Hän haluaa hoitaa ja käyttää metsäänsä itselleen ja metsälleen parhaaksi katsomallaan tavalla. Tätä on mukava käyttää itse”, Elo kertoo. Minulle riittää ihan muutama puu päivässä”, Elo kertoo. Muutama kuorittu pyöreä kuitupölli odottaa kuivumistaan metsätilalle pystytetyn katoksen suojissa. ”Tähän asti hakkuut on tehty metsänhoidollisesti. Alkuun hän tutustui metsäänsä telttailemalla. ”Mänty on alkuvoimainen, ei mikään pikkusievä puu ollenkaan”, Elo kuvailee.. Nyt Iki on pujotettu valjaisiin, mikä ei tavallisesti vapaana juoksevaa koiraa miellytä. Ei tätä kaikkea voi yksin hoitaa
Metsälehti Makasiini 11 Metsästä kaadetut kuivuneet puut viedään Heinolaan luottopuusepän työstettäviksi. l 3 VINKKIÄ 1. ETSI omalle metsälle uudentyyppisiä käyttötapoja ja merkityksiä. TEETÄ oman metsän puista käyttöesineitä lahjaksi tai arvoesineitä suvulle. Hän on saanut työlleen valtion viisivuotisen taiteilija-apurahan. ”Katson aina, mikä on materiaalin olemus ja luonne ja mihin se soveltuu.” Elon suunnittelemassa Kolo-astiassa on hyödynnetty oman metsän mäntyä. Puista syntyi pöytä, jonka tolppamaisissa jaloissa on hyödynnetty pyöreä kuorittu kuitupuu sellaisenaan. ”Hienopuusepät varsinkin ovat niin tarkkoja. Elo ei halua haaskata puuta. Parhaillaan käynnissä on projektin kolmas vuosi. 2. Jos myymme kaiken raakana, ei siinä ole mitään lisäarvoa.”. TEE omaan metsään pieni koealue, jossa testaat uusia tapoja hoitaa ja käyttää puuta. Muotoilija haluaa omalla työpanoksellaan etsiä kotimaiselle puulle uusia käyttötapoja. Astia on heinolalaisen puusepän käsin veistämä.. Puuseppä kuitenkin myönsi, että siitä tuli todella hieno pöytä”, Elo hymähtää. ”Mielelläni suunnittelisin ja auttaisin muita metsänomistajia tuotteistamaan metsiään. 3. Kerran puuseppä hieman nosteli kulmiaan ja ihmetteli, mitä lautaa hänelle oikein tuodaan pöydän materiaaliksi. Luonnonmukainen metsien hoito yhdistettynä tuotemuotoiluun on osa Elon Minä ja metsä -projektia
Suurimpia runkoja säästettiin siemenpuiksi. ”Ihmisillä on julkisuuden takia herännyt mielenkiinto aiheeseen. » AJASSA METSÄHALLITUS ilmoitti elokuussa perustavansa valtion metsiin kolme laajaa jatkuvan metsänkasvatuksen kokeilualuetta. TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ Isoja tukkipuita kaadettiin myyntiin, pienemmille puille saatiin kasvutilaa. Monet eivät niin syvällisesti tiedä, mistä on kysymys”, kertoo Stora Enson metsäasiantuntija Ari Rossi Etelä-Karjalasta Rossi solmi viime talvena puukaupan jatkuvaan kasvatukseen erikoistuneen Yhteismetsä Tuohen Jussi Saarisen kanssa. Tavoite on järeyttää mahdollisimman moni jäljelle jätetyistä rungoista kolmen tukin puiksi. Yksityismetsissä kaivataan lisätietoa etenkin siitä, miten jatkuvan kasvatuksen korjuu ja puukauppa onnistuvat. » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini ENSIMMÄINEN ASKEL Miten jatkuva kasvatus toimii yksityismetsissä. Savitaipaleella kasvavaan kuusivaltaiseen metsään tehtiin kevättalvella poimintahakkuu. Metsänomistajilta tulee kyselyitä aiheesta lähes viikoittain. Tavoitteena on hankkia lisää kokemusta peitteisen metsätalouden harjoittamisesta. Kuvassa näkyy, miltä metsässä hakkuun jälkeisenä syksynä näyttää.. Esimerkkikohteille ja käytännön kokemuksille on nyt kysyntää
Se on vuosikymmenten asia. Luonto ja maisema ovat myös tärkeitä, joten säästöpuita ja lahopuuta on jätettävä. He tekevät jatkuvan kasvatuksen hakkuun, jos joku kertoo, miten se tehdään.” Yhteismetsä Tuohen Jussi Saarinen 3 % Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus metsänkäyttöilmoitusten perusteella vuonna 2018 Voimakas hakkuu altistaa tuhoille: tuulenkestävyys on avainsana, joten ensimmäinen hakkuu tehdään varovaisena väljennyksenä. Metsälehti Makasiini 13 ”Konekuskit ovat lähtökohtaisesti teknisesti taitavia. ”Tiettyyn metsärakenteeseen ei pyritä mahdollisimman nopeasti. ”Menetelmä on turvemaille hyvä vaihtoehto, mutta paksukunttaisissa kuusikoissa pinta ei tahdo taimettua.” KOLMAS KORJUU Kolmannen kerran puuta korjataan 10–15 vuoden kuluttua toisesta korjuusta. Taimettuminen on yksi jatkuvan kasvatuksen monimutkaisimmista kysymyksistä. Uusi sukupolvi valopuita vaatii syntyäkseen riittävän voimakkaan hakkuun riittävän usein”, Jussi Saarinen sanoo.. TOINEN KORJUU ”Arvioisin, että näin rehevällä pohjalla kasvavassa metsässä seuraavan hakkuun ajankohta on lähempänä kymmentä vuotta”, Ari Rossi sanoo Silloin keskitytään yhä tukkimittoihin kasvaneisiin runkoihin, mutta metsään pitää saada myös syntymään uusia taimia. Silloin hakkuussa pitää onnistua välttämään metsän pienten puiden särkyminen. Jatkuvan metsänkasvatuksen päätavoite on säilyttää metsä jatkuvasti puustoisena
» METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini UPM laajensi juuri koivuvaneritehdastaan Tshudovossa Pietarin eteläpuolella. UPM tuo Venäjältä Suomeen niitä puutavaralajeja, joita täällä ei ole riittävästi tarjolla, kertoo Hannu Kivelä. 1 2 3 4. Kaikki hankkimamme puu on vähintään FSC-kontrolloitua puuta. Esimerkiksi Tshudovon vaneritehtaan pihalla on parhaillaan suuri, noin 70 000 kuution kasa koivutukkia lumen alla. MIKSI: Koivussa riittää hakkuumahdollisuuksia lähinaapurien metsissä. Suomeen Venäjältä ja Baltiasta tuodaan etenkin koivukuitupuuta ja selluhaketta. Miten puunkorjuu Venäjällä eroaa Suomesta. Venäjällä on käytettävissä olevan infran piirissä mahdollista lisätä lehtipuiden hakkuita enemmän kuin havupuuhakkuita. Lumivarasto varmistaa, että koivua riittää sorvattavaksi myös syksyllä, kun tuore korjuutoiminta on Luoteis-Venäjän metsissä vähäistä. l TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ MITEN ITÄNAAPURISSA OSTETAAN PUUTA. Venäjällä ei ole ollut samanlaista haloota FSC-sertifioinnin HCV-alueista kuin Suomessa. HANNU KIVELÄ KUKA: UPM:n Venäjän ja Baltian puunhankinnan johtaja MITÄ: UPM:llä on koivutukkia käyttävät vaneritehtaat Tshudovossa Venäjällä ja Otepäässä Virossa. Lisäksi uudet puuntoimittajat tarkistetaan maastokäynneillä.. Millaista puuta idästä tuodaan Suomeen. FSC-sertifioinnin valvonnassa UPM käyttää ympäristöjärjestö WWF:n tietokantoja sertifioiduista ja suojelluista metsäalueista Venäjällä. Tuomme puutavaralajeja, joita ei ole riittävästi tarjolla Suomessa eli koivukuitua (sekä pyöreänä että hakkeena), havuhaketta ja jonkin verran koivutukkia. Hyvälaatuista koivua riittää. Miten UPM ostaa FSC-puuta Venäjällä. Miksi koivun käyttöä lisätään Venäjällä. UPM:llä ei ole Venäjällä omia hakkuualueita, vaan puut ostetaan hakkuita tekeviltä korjuuyrityksiltä ja puuntoimittajilta. Jokainen hakkuulupa tarkistetaan. Puunkorjuun suurimpia haasteita Venäjällä on kausiluontoisuus. Tienrakennus on kallista ja hankalaa, joten hakkuut painottuvat jäisen maan aikaan eli talvikauteen
Yhdellä luvalla voi ampua joko yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Se on seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kannan koossa ja saalismäärissä vasat huomioidaan kokonaisina yksilöinä, pyyntilupamäärissä puolikkaina. 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 Kannan alaraja Kanta Kannan yläraja Saalis Pyyntiluvat *VUOSI = metsästyskauden alun vuosi (esim. 1990 2019 2004 Kpl Lounais-Suomen riesa Valkohäntäpeuran talvikannan tiheyden vaihtelu (peuroja / 1000 ha) talvella 2018-2019 KUVA: IRJA LEHTINEN. Luke arvioi, että kannan kasvun pysäyttämiseksi saalismäärän tulisi vasoineen ja aikuisineen nousta yli 60 000 yksilöön tai jopa 70 000–80 000 yksilöön, jos kannan halutaan suurella todennäköisyydellä pienenevän. Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA SUOMESSA OLI VIIME talvena metsästyskauden päätyttyä reilut 110 000 valkohäntäpeuraa, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista. Artikkelia varten on haastateltu Luken tutkijaa Tuomas Kukkoa ja erikoistutkijaa Juho Matalaa sekä Suomen riistakeskuksen hirvitalousaluesuunnittelijaa Antti Rinnettä. Valkohäntäpeurat ovat tehokkaita lisääntyjiä, ne pystyvät synnyttämään useamman vasan kerrallaan. Tämä on pitkällä aikavälillä johtanut räjähdysmäiseen kasvuun. Valkohäntäpeuran metsätaloudelle aiheuttamia tuhoja ei ole tilastoitu. vuosi 2018 tarkoittaa jahtikautta 2018-19) Lä hd e: Lu ke ja Su om en rii st ak es ku s Huimaa kasvua Valkohäntäpeuran talvikannan koko sekä saalisja pyyntilupamäärät vuosina 1990–2019. Peurakannan kasvu hidastui kuitenkin hieman edellisvuodesta. Metsästyksestä huolimatta valkohäntäpeurakanta on kasvanut vuosittain viidestä kymmeneen prosenttia. LIINA KJELLBERG Pysähtyykö valkohäntäpeuran voittokulku. Kanta kasvaa yhä, vaikka vauhti hidastui viime talvena hieman. Suomen riistakeskus on myöntänyt kuluvalle metsästyskaudelle reilut 58 000 valkohäntäpeuran pyyntilupaa
60% JOS monien ajatuksia arvuuttelee, niin kuvassa on ’kaamea, pilalle raiskattu metsä, jossa ei ole monimuotoisuutta yhtään’. Lähde: MTK:n Metsätutka-kysely MIKKO RIIKILÄ. Puun pystykauppahinnat nousivat reaalisesti havutukilla 10 prosenttia ja kuitupuulla 9 prosenttia. Muurahaispesäkin näkyy olevan.” PUUKI ”SIISTIIN vihreäsammalmattometsään törmää harvoin, se on huomiota herättävä näky.” METSÄ-MASA ”TUOLLAISISTA olen saanut suuret lampaankääpäsaaliit, myös suppilovahveroita.” MIISU4F Vihreä sammalvuode Kaunis näkymä, mutta löytyykö monimuotoisuutta. Metsätuhoja estävä metsänhoito ja joutomaiden metsitys ovat metsänomistajien mielestä houkuttelevimmat tavat lisätä metsien hiilensidontaa. METSÄ TUOTTI MUKAVASTI Yli 60 prosenttia metsänomistajista on kiinnostunut tuottamaan hiilensidontapalveluita korvausta vastaan. Minusta tuollainen samettimaisella sammaleella verhoiltu kuusikko on vähintään kuin satumetsä.” JÄTKÄ ”SATUMETSÄHÄN siinä! Varmasti jokainen kuvasta näkee, mitä kuusimetsä sulkeutuneena sisältää – kuusia ja sammalta.” JEES H-VALTA ”EI tuo mielestäni kovin vanhalta näytä ja monimuotoisuuttakin löytyy – se vain piilottelee. Puuntuotannon sijoitustuotto kasvoi 13 prosenttiin. Etelä-Suomessa yksityismetsätalouden liiketulos ylsi yli viidenneksen kasvuun ja 200 euroon hehtaarilta. Tulos oli euroissa jopa suurempi kuin huippuvuonna 2007. YKSITYISMETSÄTALOUDEN liiketulos kasvoi viime vuonna neljänneksen edellisvuodesta 157 euroon hehtaarilta. 16 Metsälehti Makasiini » HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA UUTINEN Nimimerkki Miisaeerika otti aamukävelyllään tunnelmallisen kuvan, joka innosti verkkokeskusteluun. Tulee näkyviin, kun aikanaan tehdään kantoja tai väljennetään.” HEMPUTTAJA ”TATTEJA olen kerännyt omista samanlaisista.” SIKARI ”SIINÄHÄN sitä monimuotoisuutta on, kun taustalla on siemenpuumännikkö: pieni avoin alue, jonka läpi aurinko näkyy aamu-usvan läpi. Pohjois-Suomessa tulos jäi 63 euroon hehtaarilta, missä siinäkin oli neljänneksen kasvu edellisvuoteen
699 € Husqvarna Balance XT Hyvitys 50 € vanhoista valjaista vaihtaessasi uusiin Balance XT -valjaisiin. RAIVURIPAKETTI 949 € Husqvarna 545FX -raivaussaha + Technical-kypärä Edun arvo 139 € Husqvarna 545 Mark II Suorituskykyinen ja helposti hallittava saha tehokkaaseen kaatoon ja karsintaan. www.husqvarna.fi HINTANSA ARVOINEN AMMATTILAINEN. SH 149 €
TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KAUPANTEKOON VINKKIÄ. TEEMA » PUUKAUPPA 18 Metsälehti Makasiini Päätä mitä olet myymässä, vertaile tarjouksia ja neuvottele reilusti. Siinä puukaupan perusasiat
Kun kertymä jää pienemmäksi, niin ostaja saattaa sanoa, että sattuuhan sitä, ja siinä kaikki. Ja mitä enemmän ottajia, sitä enemmän kilpailua. Välttämätöntä se ei ole, sillä pelkän tilanumeronkin kanssa ostajia voi lähestyä. Silloin saattaa saada hyvinkin erilaisia hakkuuehdotuksia ja tarjouksien vertailu menee vaikeaksi. Kesäkorjuu yleisen tien varrella on paljon halutumpi kuin talvikorjuu ilman tieyhteyttä. On harvinaista, mutta ei mahKAUPANTEKOON ››. Yliarvioinnilla saadaan kaupan arvioitu loppusumma näyttämään suurelta ja kauppaan houkuttelevalta. Jos ostajalla on runsaasti lyhyitä tukkipituuksia ilman, että niiden kertymää on mitenkään rajoitettu, se antaa hakkuukoneenkuljettajalle liikkumavaraa ottaa tukki tarkasti talteen. Vertaile Tarjousten vertailu ei ole ihan helppoa, sillä puutavaralajit, niiden mitat ja arvioidut kertymät vaihtelevat. Metsälehti Makasiini 19 Määritä, mitä myyt Aina parempi, jos myyjä pystyy esittämään tarjouspyynnön, jossa on leimikon rajat, hakkuutapa, kesäkorjuukelpoisuus, metsäkuljetusmatka, varastopaikka ja arvio kertymästä puutavaralajeittain. Pääsääntöisesti vaihteluväli on realistisesta yliarvointiin, aliarviointi on harvinaisempaa. Älä anna innostuksen sumentaa Ostajien tarjouksissa hakkuukertymän arviot vaihtelevat joskus suuresti. Tunne leimikkosi, tunne ostajat Tukkivaltaisella päätehakkuulla on enemmän ottajia kuin kuitupuuvaltaisella, koska sahayritykset haluavat tukkia, mutta eivät kuitupuuta, kun taas isot integraatit haluavat molempia
Puunmyyjä voi onnitella itseään, jos on pystynyt neuvottelemaan kalliimman puutavaralajin kertymälle lattian eli minimiprosentin. Odotan tarjouksia syyskuun loppuun saakka ja teen päätöksen lokakuun alkupuolella. 123 456 789. Neuvottele Yleensä ostajat jättävät hihaansa pienen korotusmahdollisuuden yksikköhintoihin. Esimerkki tarjouspyynnöstä Hei Jos kiinnostaa tehdä tarjousta, niin tämmöinen peltoheiton hieskoivikon avohakkuu tarjolla: Tilan numero on XXX-XXX-XX-XX ja sijainti X:n kunnssa X:n kylässä. Energiapuun määrää en osaa arvioida. Vaikka puutavaralajeista, joiden kertymä on erityisen pieni, on tarjottu erityisen suuri yksikköhinta, niin se ei juurikaan tuo numeroita viimeisen viivan alle. Puutavaralajeittaista kertymää koskeva takuuhinta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ostaja on jakanut tarjouksessaan kuitupuumittaisen puun kuitupuuksi ja pikkutukiksi ja arvioinut niille kertymät. Mielestäni leimikko on talvikorjuukohde, mutta saattaa kestää korjuun myös kesän kuivimpana aikana. Puukaupan ennakkomaksut ovat hyvin tapaus-, ostajaja myyjäkohtaisia, ja voivat olla nollasta jopa 80 prosenttiin. Jotkut isot ostajat lupaavat tehdylle puukaupalle bonuksen eli lisähinnan, jos tekee uuden puukaupan tietyn ajan sisällä. Jotta tarjous olisi vähänkään ylitse muiden, niin yleensä tukin hintaan sallitaan joustoa vähän enemmän. On yleinen ymmärrys, että kuitupuu on puutavaralajeista se, jonka tilastohinnan ostajat haluavat viimeksi nousevan. Jos myyjä on hereillä, niin hän laskee tarjouksesta kuitupuukokoisen puun keskihinnan ja kysyy, että onko se taattu hinta vaikka pikkutukin kertymä jäisi arvioitua pienemmäksi. Tarjouksia voi verrata myös niin, että vaihtaa yhden tarjoajan yksikköhintoihin toisen tarjoajan kuutiomäärät. TEEMA » PUUKAUPPA 20 Metsälehti Makasiini dotonta, että jonkun puutavaralajin kertymän osuudelle on asetettu prosenttimääräinen katto. Hieskoivua noin 250 kuutiota, lisäksi kahdella sivulla havupuustoa noin 40 kuutiota. Taattu hinta Hintatakuu voi tarkoittaa ainakin kahta eri asiaa. Yksinkertainen vertailutapa on laskea tarjouksille vertailuluku eli keskimääräisen puustokuutiometrin hinta, joka saadaan jakamalla tarjouksen loppusumma leimikon kuutiomäärällä. Ostajille hintojen laskeminen on vaikeampaa kuin nostaminen. Vanhaa, itsestään metsittynyttä peltoa. Mitä puukaupan päälle. Isojen yhtiöiden tarjoama hintatakuu tarkoittaa, että jos puun hinta nousee kaupantekoa seuraavan tietyn aikajakson aikana, niin jo tehdyn kaupan hintoja korjataan ylöspäin. Pinta-ala 2,4 hehtaaria, melkein metsäautotiessä kiinni ja palstalle menee myös peltotie. Terveisin Maija Metsänomistaja Puh. Puhutaan myös ilmaisista murskekuormista ja ilmaisista taimista, mutta niiden yleisyydestä on vaikea sanoa mitään kattavaa. Jos järjestys pysyy edelleen samana, niin paremmuus on siltä osin selvä. Joka tapauksessa kyllä ostajilta konsteja löytyy. Kun puunkorjuu saattaa tapahtua kahden tai jopa kolmenkin vuoden kuluttua kaupanteosta, niin myyjälle ennakoilla on iso merkitys ja ne kannattaa neuvotella selviksi etenkin talvileimikoissa. Ennakoiden maksaminen kysyy ostajalta taloudellisia muskeleita ja se on isojen toimijoiden kilpailuetu
Bonuksia Ahokangas ei ota vertailussa huomioon, sillä tarjouksen pitää olla voittaja ilman kikkailuja. ”Tykkään käydä kauppaa suoraan ostajan kanssa, keskustella kaikesta kauppaan liittyvästä.” Hinta on a ja o. Hänkin on vain ihminen ja hänellä on kovat tavoitteet firmansa puolelta.” Jos firma hakee koivukuitua kovalta maalta, niin ei kannata tyrkyttää mäntytukkia talvikorjuulta. Kaupan kylkiäisenä on tullut tien sorastusta, mutta aloite on tullut ostajan puolelta. Homman pitää kannattaa.” Loppupelissä intuitio Metsää Ahokankaalla on tavanomaista enemmän, mikä antaa pelivaraa valita kulloiseenkin markkinatilanteeseen sopivia leimikoita. ”Asetu ostajan asemaan ja katso leimikkoasi ostajan silmin. Hän pyrkii isoihin kuvioihin, sillä koneiden siirto maksaa. ›› Myyjä kertoo:. Tärkeä neuvo on myös, että ei pidä tyytyä yhteen tarjoukseen. Tarjouksien arvioidut kuutiomäärät vaihtelevat ja etenkin pikkutukilla ja siihen verrattavilla lajeilla saattavat olla suoraan sanoen päin sitä. Useimmiten yksityiset sahat ottavat tarkemmin, mutta se ei ole yksiselitteinen pääsääntö, sillä integraatin sahalla voi olla iso tilaus sahatavarasta, johon tarvitaan lyhyitä tukkeja. Metsälehti Makasiini 21 ANTTI J. Ostajat pitävät Ahokangasta kovana tinkaajana, mutta itse hän näkee asian vähän toisin. Kuminauha tiukalle, mutta ei katki Ahokangas tietää alueensa ostajien tukin talteenottotarkkuuden erot, suurinpiirtein. Ahokangas yhteismitallistaa tarjoukset itse arvioimillaan kuutiomäärillä. ”Seuraan markkinoita ja asetan mielessäni leimikolle realistisen odotushinnan. Valtakirjakauppaa kokeilin kerran, mutta se ei tuonut lisähyötyä.” ”ÄLÄ TYYDY YHTEEN TARJOUKSEEN” Ahokangas ei tunne omakseen sähköisiä puukauppapalveluitakaan. ”Tämä on bisnestä, jossa ei saa liikaa tunteilla. Parhaillaan hän neuvottelee isohkosta ensiharvennuksesta, joka sopii nykyiseen kysyntätilanteeseen. ”Teen kauppaa vuosittain ja aina suorina kauppoina. ”Joskus pitää luottaa omaan intuitioon ja se tulee kokemuksen myötä.” Petri Ahokangas pyrkii myydessään katsomaan leimikkoa ostajan silmin. Jos tarjous on linjassa odotuksen kanssa, niin silloin en tinkaa.” Mutta muussa tapauksessa seuraa soitto, että oletko ihan tosissasi. Kuminauhaa ei pidä vetää niin tiukalle, että katkeaa. Ahokankaalla on kokemusta puukaupoista keskivertometsänomistajaa enemmän, sillä hän työskentelee lämpövoimalaitoksen metsäenergian hankinnassa ja aiemmin hän vastasi sahayrityksen puunhankinnasta. Korjuu on pääsääntöisesti tullut nopeasti, minkä vuoksi Ahokangas ei laita ennakkomaksuille kovin isoa painoa. LEINONEN ”Puukaupassa ei ole mitään salaista jujua”, kokkolalainen metsänomistaja Petri Ahokangas sanoo. Jos hinta ei ole kohdallaan, niin kauppaa ei tehdä. Hänen tärkein neuvo on seurata, mitä markkinoilla tapahtuu ja mitä puutavaralajeja milloinkin kysytään
Luottamusta rakentava puunostaja ajattelee puunmyyjän etua. Ostajalle luontaiseen uudistamiseen tähtäävä hakkuu tuottaa vähemmän kuutioita ja teettää lisätöitä hakkuun suunnittelussa, mutta saattaa olla puunmyyjälle kannattavin valinta. Puunmyyjän tavoite on kokonaisharkintaa, jossa yhdistyy puukauppatili, hakkuusta seuraavat hoitokustannukset ja kustannuksia vastaan saatava hyöty. Hakkuukertymä ja sen puutavaralajeittainen jakauma on aina arvio. Luottamusbisnestä Puukauppa on luottamusbisnestä, kuten kaikki muukin liiketoiminta. Ostaja A ei antanut hintaa havupuulle. Niillä on erityinen arvo etenkin kohteilla, joiden uudistaminen on vaikeaa ja kallista. Suurin tili ei ole aina paras… …jos siitä seuraa kalliimmat jälkihoidot ja uudistamiskustannukset. Joissakin tarjouksissa eriteltiin kuusi-, mäntyja haapakuitu sekä mäntyja kuusitukki ja kuusen pikkutukki, mutta vertailuun on tiivistetty tarjousten oleellinen sisältö. Jos päätehakkuun vaihtaa luontaiseen uudistamiseen, niin menetys kantorahatuloissa voi olla 500 euroa, mutta säästö uudistamiskuluissa tuhat euroa. Myyntipäätös pitää henkisellä tasolla olla tehtynä, sitten vain tarjouspyyntö, tarjousten vertailu ja nimet paperiin. Myyjä sahaa omaan nilkkaansa myös loputtomalla tinkauksella ja kaupan vetkuttamisella. TEEMA » PUUKAUPPA 22 Metsälehti Makasiini Esimerkkilaskelma tarjousten vertailusta m 3 (myyjän oma arvio) €, Tarjous A €, Tarjous B €, Tarjous C €, Tarjous D Havutukki 10 54 46 51 Havukuitu 30 17 16 20 Koivukuitu 250 17 17 15 19,5 Energiapuu (koivu kokopuu) 80 (tarjouksen tekijän arvio) 1 Tarjous yhteensä euroa x ainespuu 290 m 3 + energiapuu 80 m 3 4330 5300 4690 5985 Tarjouksen keskihinta ainespuulle myyjän arvioimilla kuutiomäärillä e/m 3 17,32 18,28 16,17 20,64 Tarjouksen keskihinta ainespuulle ostajan arvioimilla kuutiomäärillä 17 (230 m 3 )* 18,72 (278 m 3 ) 20,33 (270 m 3 ) 22,32 (251 m 3 ) Keskihinta lasketaan jakamalla tarjouksen loppusumma leimikon kuutiomäärällä. Puunostaja on metsäammattilainen, jolta saa rahanarvoista näkemystä hakkuutavoista ja niistä seuraavista metsänhoitotoimista. Jos mielessään fanittaa yhtä ostajaa ja pyytää muilta tarjouksia vain hintakirityksen vuoksi, niin se ei petaa hyvää. Puunostajan tavoite on saada ostomäärätavoitteet täyteen. Tässä tapauksessa tarjous D oli voittaja sekä myyjän arvioimilla kuutiomäärillä että tarjouksen tekijän itse arvioimilla määrillä. Mitä voi tössiä Luottamuksen voi rikkoa ja tulevia puukauppamahdollisuuksia tärvellä, jos ostajia ei kohtele tasapuolisesti. (*suluissa ostajan arvioima kuutiomäärä).
l ”AINA VOI NEUVOTELLA” Lauri Leinosen tuntuman mukaan metsäpalvelujen ostaminen yleistyy ja niistä kannattaa neuvotella jo puukaupan yhteydessä. Tässä tapauksessa tarjous D oli voittaja sekä myyjän arvioimilla kuutiomäärillä että tarjouksen tekijän itse arvioimilla määrillä. Metsäpalvelut ja pipo samaan pakettiin Leinosen mukaan yhä useampi puunmyyjä ostaa metsäpalvelut itsetekemisen sijasta. Harvennukset ja uudistukset on tehty ajallaan.”. Joissakin tarjouksissa eriteltiin kuusi-, mäntyja haapakuitu sekä mäntyja kuusitukki ja kuusen pikkutukki, mutta vertailuun on tiivistetty tarjousten oleellinen sisältö. Uudistushakkuun jälkeen taimikot perustetaan ja hoidetaan joko itse tai ostopalveluna. ”Metsäpalvelujen hinnoista voidaan keskustella puukauppaneuvottelussa yhtä lailla kuin puunhinnoista.” Kantohintaan vaikuttaa, jos tien parantamisella saadaan talvileimikko muutettua kesäleimikoksi tai metsäkuljetusmatkaa lyhennettyä. Hyvä puunmyyjä ottaa itse yhteyttä alueen ostajiin, kysyy tarjoukset ja vertailee, ymmärtää ostajien laatuvaatimukset ja niiden vaikutuksen puutavaralajikertymään. Ne voi olla edullisempaa ostaa pakettina puukaupan yhteydessä kuin myöhemmin erikseen. Toistuvasti puuta myyneille pyritään saamaan kantohintoihin pieni kanta-asiakkaan lisä. Ravinnepuutoksista kärsivät alueet lannoitetaan. Metsälehti Makasiini 23 Esimerkkilaskelma tarjousten vertailusta m 3 (myyjän oma arvio) €, Tarjous A €, Tarjous B €, Tarjous C €, Tarjous D Havutukki 10 54 46 51 Havukuitu 30 17 16 20 Koivukuitu 250 17 17 15 19,5 Energiapuu (koivu kokopuu) 80 (tarjouksen tekijän arvio) 1 Tarjous yhteensä euroa x ainespuu 290 m 3 + energiapuu 80 m 3 4330 5300 4690 5985 Tarjouksen keskihinta ainespuulle myyjän arvioimilla kuutiomäärillä e/m 3 17,32 18,28 16,17 20,64 Tarjouksen keskihinta ainespuulle ostajan arvioimilla kuutiomäärillä 17 (230 m 3 )* 18,72 (278 m 3 ) 20,33 (270 m 3 ) 22,32 (251 m 3 ) Keskihinta lasketaan jakamalla tarjouksen loppusumma leimikon kuutiomäärällä. Pipoja, lippalakkeja ja tulitikkulaatikoita toki olen antanut kylkiäiseksi kysymättäkin.”. Kaukokuljetusta varten tarvittavat tiestön parannukset ja kääntöpaikat jäävät hyödynnettäväksi myös tulevissa hakkuissa. Se näkyy kantohinnassa. Harvennukset ja uudistukset on tehty ajallaan. ”Tarinat kertovat, että ennen vanhaan puukaupan päälle on annettu tavaraa karvalakeista moottorisahoihin, mutta itselläni ei ole kokemusta tällaisesta. UJLLA NIKULA Ostaja kertoo: ”Hyvä puunmyyjä hoitaa metsäänsä aktiivisesti. Alueet, joilla on alikasvoshaittaa, raivataan ennakolta ennen harvennushakkuita.” Puunostajan kannalta halutuimpia kohteita ovat ajallaan hoidetut metsät, joissa rungot ovat saaneet kehittyä järeiksi ja laadukkaiksi. Hakkuukertymä ja sen puutavaralajeittainen jakauma on aina arvio. ”Hän hoitaa metsäänsä aktiivisesti. Stora Enson Oulun ja Iin metsäasiantuntija ja puunostaja Lauri Leinonen kertoo, mistä hyvä puunmyyjä on tehty. Ostaja A ei antanut hintaa havupuulle
LIINA KJELLBERG KUUSITUKIN KORKEIN KANTOHINTA 69,50 €/m 3 VARSINAIS-SUOMI 75 €/m 3 2018 2019 15 % vastaajista 2018 47 % vastaajista Kuitupuun kysyntä paranee 2019 11 % vastaajista 2018 73 % vastaajista Kuitupuun hinta nousee. Näin arvioidaan Metsälehden puukauppakyselyyn vastanneista metsänhoitoyhdistyksistä. Usko kuitupuuhun heikkeni Kuitupuun hintoihin ei ole tänä vuonna luvassa korotuksia, Metsälehden puunhintakysely kertoo. ”Puunostajilla on viime vuoden jäljiltä niin hyvät kuitupuun varannot, ettei hintoja ole tarpeen pitää huipussaan. TEEMA » PUUKAUPPA 24 Metsälehti Makasiini K U I T U P U U N hintoi hin on t änä syksynä turha odottaa nousua. Voi olla, että kuitupuun hinnat laskevat vielä euron vuodenvaihteessa. Tukkien tilanne on vielä tukalampi. Se on kuitenkin niin pieni pudotus, ettei harvennuksia sen takia kannata jarrutella”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun toiminnanjohtaja Juhani Heikkinen. Hintojen nousuun uskoo vain kymmenisen prosenttia yhdistyksistä
MÄNTYTUKIN KORKEIN KANTOHINTA 69 €/m 3 ETELÄ-KARJALA 74 €/m 3 2018. Sellaisia viitteitä ei ole, että kuitupuun jalostus olisi vähentymässä”, hän sanoo. Jos nyt pidetään jarrua pohjassa, on puuntarve jatkossa suurempi. Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen arvioi, että pidemmällä aikavälillä kuidun kysyntä ja hinnat voivat lähteä nousuun. ”Lyhyellä tähtäimellä kuitupuun kysyntä ja hinta tuskin paranevat. Markkinat kuitenkin muuttuvat nopeasti. Metsälehti Makasiini 25 ”Valtaosassa tarjouksia hinta jää alle 60 euroon kuutiometriltä.” Useimmissa yhdistyksissä ennakoidaan kuitupuun kysynnän pysyvän ennallaan
Tänä vuonna huippuhinnat ovat jääneet koko maassa alle 70 euroon kuutiometriltä. Vuosi sitten kuusija mäntytukista maksettiin yhdistyksen alueella noin kymmenen euroa enemmän kuutiometriltä. ”Keski-Euroopan hyönteistuhot ovat lisänneet hakkuumääriä niin, että tukkia tuntuu nyt olevan kaikkialla vähintäänkin riittävästi. Sekä kuusiettä mäntytukista on maksettu tänä vuonna parhaimmillaan vajaat 60 euroa kuutiometriltä. Pystyhakkuun saa vielä jotenkin kaupaksi, mutta hankintahakatuilla tukeilla on todellisia menekkivaikeuksia”, Hirvonen sanoo. ”Ja nyt puhutaan huippuhinnoista. TEEMA » PUUKAUPPA 26 Metsälehti Makasiini Kymmenen euron pudotus Kuitupuun hintoja enemmän laskupainetta on tukkipuun hinnoissa. Kuusitukin hinta laskussa Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen alueella tukkipuun hinnat ovat laskeneet viime vuodesta viitisen euroa kuutiometriltä. Heikkinen ja Hirvonen ennakoivat, että sekä kuusiettä mäntytukin hinnoissa on vielä laskupainetta. Keski-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueella kuusija mäntytukeista maksettiin alkuvuodesta parhaimmillaan noin 65 euroa kuutiometriltä, tällä hetkellä hinnat nousevat enimmillään 61–62 euroon kuutiometriltä. Valtaosassa tarjouksia hinta jää alle 60 euroon kuutiometriltä”, Hirvonen tarkentaa. Metsänomistajia paluu viime vuotta edeltäneelle hintatasolle ei Hirvosen mukaan ole miellyttänyt. ”Metsänomistajat ovat odottaval. Puukauppa kävi silloin koko maassa poikkeuksellisen vilkkaana, ja tukkien huippuhinnat nousivat monin paikoin yli 70 euroon kuutiometriltä
Jos hakkuutähdettä ei kesän aikana kerätä, ei sitä saada talvella polttoon”, Hirvonen sanoo.. Kysely tehtiin elokuussa ja vastaukset saatiin kaikilta yhdistyksiltä. Toivottavasti ei tule ylilyöntejä, HCV-alueet eivät lähtökohtaisesti ole metsälakikohteita tai suojelualueita”, Hirvonen sanoo. POLARIS.FI. Hirvosen mielestä vajaat 60 euroa kuutiometriltä on kuitenkin vielä kelpo hinta tukkipuusta. Ne ovat korkeimmillaan Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Sitä, miten niin sanottujen HCV-alueiden kartoitus vaikuttaa syksyn puukauppaan, Hirvonen odottaa jännityksellä. Kysymys koski tavallista tukkia ilman laatutai erikoispuulisiä. VALITSE BENSA, SÄHKÖ TAI DIESEL. ”Metsänomistajat ovat hämmennyksissään asiasta, sillä ennakkotapauksia ei vielä ole. Sekä Heikkinen että Hirvonen ennakoivat energiapuun kysynnän kasvavan. Oulun seudulla kysyntää kasvattaa uusi lämpövoimala, Keski-Savossa tukkivaltaisten leimikoiden hakkuumäärien väheneminen. Parhaimmillaan energiapuusta on maksettu 35 euroa kuutiometriltä. OLEMME MUKANA KONEAGRIASSA, MAATALOUDEN AMMATTINÄYTTELYSSÄ JYVÄSKYLÄSSÄ 10.-12.10.2019. l Metsälehden puunhintakyselyssä kysyttiin metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajilta ylintä kuusija mäntytukin kantohintaa, joka on vapun jälkeen maksettu heidän toimialueillaan. 15v/T-kortti • *Tarjous sisältää Polaris Ranger 570 Sage Green EPS Pro Fit -lämpöhytillä, lämmityslaitteella sekä tuulilasin pyyhkijällä/pesulaitteella. Tarjousta ei voi yhdistää muuhun tarjoukseen. HCV-alueet ovat FSC-sertifiontijärjestelmän kriteerien mukaan määriteltyjä mahdollisesti suojeltavia metsäalueita. ”Energiapuun kysyntä kasvaa talven mittaan, sillä hakkuutähdettä on kertynyt tukkileimikoista aiempaa vähemmän. Lisäksi kysyttiin energiapuuna myytävän karsitun rangan tienvarsihintaa ilman kemeratukea ja kantaa kuitupuun kysynnän sekä hinnan tulevasta kehityksestä. TERVETULOA OSASTOLLEMME U200. Tukkileimikoiden myynti on vähintään kolmanneksen alemmalla tasolla kuin viime vuonna”, hän sanoo. Se tietää tosin pattitilannetta. 21 395 €) + TK.* 18 490 € • Saa ajaa tiellä alk. Metsälehti Makasiini 27 la kannalla. UUTUUS! Ranger DIESEL T1b ETUSI 2905 € RANGER 570 EFI EPS PRO FIT -LÄMPÖHYTILLÄ (SH. PUHTAASTI HILJAINEN Ranger EV T2a VÄKIVAHVA RASKAAN TYÖN PUURTAJA. Energiapuu käy kaupaksi Tukkipuun hintojen lisäksi Metsälehden puukauppakyselyssä selvitettiin energiapuun hintoja. YMPÄRIVUOTISEEN KÄYTTÖÖN
Myöskään sahayritykset eivät parin viime vuoden aikana ole laajentaneet puunhankinta-alueitaan. Metsä Group ostaa koko maasta Metsä Group ei muiden isojen tapaan ole päässyt mukaan ostoalueiden laajennuskilpailuun – pelkästään siksi, että yhtiö on jo etuudestaan ostanut koko Suomesta. Käänne on nopea, sillä vain muutama vuosi sitten UPM:n aktiivinen ostoalue Itä-Suomessa valui miltei Kuopion tasalle ja yhtiö myi urakalla metsiään Kainuusta. Viime vuonna yhtiö avasi metsäpalvelutoimistot Kajaaniin, Ouluun, Ristijärvelle, Suomussalmelle ja Kuhmoon. l MIKKO RIIKILÄ KOILLISEEN JA POHJOISEEN LISÄÄ OSTAJIA SUOMEN SUURIMMAT PUUNHANKKIJAT 2018 METSÄ GROUP 29,1 Mm 3 STORA ENSO 23 Mm 3 UPM 20 Mm 3 * VERSOWOOD 3,6 Mm 3 KEITELE GROUP 3 Mm 3 KOSKITUKKI 2 Mm 3 PÖLKKY OY 1,5 Mm 3 HARVESTIA 1 Mm 3 *)UPM:n puun käyttö Suomessa. Lisäksi Stora Enso ulotti reilu vuosi sitten ostonsa Ahvenanmaalle. Aktiivisen ostoalueen eteläraja kulkee Reisijärvi– Sievi–Kalajoki-linjalla. Tosin myydyt metsät on kiinnitetty yhtiön puuhuoltoon vuosikymmenien mittaisilla yhteistyösopimuksilla. Yhtiö ei julkaise ostomääriään. TEEMA » PUUKAUPPA KÄÄNNE ON NOPEA, SILLÄ VAIN MUUTAMA VUOSI SITTEN UPM:N AKTIIVINEN OSTOALUE ITÄ-SUOMESSA VALUI MILTEI KUOPION TASALLE.. Siellä yhtiölle puuta ostaa yhteistyöyrittäjä. Länsi-Suomesta yhtiö ostaa muun muassa metsänhoitoyhdistysten toimituspuuta. UPM eteni Kolariin asti Myös UPM työntää puunhankinta-alueensa rajoja yhä kauemmas Koillisja Pohjois-Suomeen, vaikka sen tehtaat sijaitsevat eteläisessä Suomessa. Viiden vuoden tarkastelujaksolla yksityinen suursahuri Keitele Group on ulottanut uusien sahojen ansiosta puunhankintansa sekä Lappiin että Pohjanmaalle.. Lisää voimia keskitetään erityisesti pohjoiseen ja koilliseen. Nyt hankinta-aluetta ollaan laajentamassa itärajalla Kuusamoon ja lännessä Kolariin asti. Stora Enson Pohjois-Suomen aluejohtaja Esa Ojala kertoo, ettei ostoaluetta varsinaisesti laajenneta, mutta sekä Kainuussa että Pohjanmaalla yhtiö vahvistaa organisaatiotaan. 28 Metsälehti Makasiini UUN käytön lisäys ja uudet sellusuunnitelmat ovat saaneet Stora Enson ja UPM:n laajentamaan puun ostoalueitaan. Stora Enso on vahvistanut osto-organisaatiotaan ja UPM laajentanut hankinta-aluettaan. Stora Enso on vahvistanut asemiaan myös Keski-Pohjanmaalla. Uusia metsäasiantuntijoita on pestattu muun muassa Kuusamoon ja Sotkamoon. Siellä niin sanotut Osaran aukeat puskevat nyt julmasti puuta, josta sekä nykyiset metsäyhtiöt että sellutehtaitaan suunnittelevat yrittäjät kaavailevat tukijalkaa puunhankinnalleen
Ristijärvi: Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). Kärsämäki: Hasa (kaikki, parru), Iisalmen Sahat (kaikki, pikkutukki), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki, parru, pikkutukki), Metsäsuunnittelu Hollanti, Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, parru), Vapo. JEPPO Jeppo Skogsandelslag, Junnikkala (uusi), Metsä Group, UPM. PelkosenniemiSavukoski: Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). Metsälehti Makasiini 29 AURANMAA Koski TL, Pöytyä, Aura: Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki, mä-pylväs), Mäkilän Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Veljet Kuusisto, Versowood (kaikki, pikkutukki, mä-pylväs), Westas (kaikki). KAAKKO Hakemestarit (kaikki), Kartiopuu, Koskitukki (kaikki), Kouvolan Saha, MCM Timber (kaikki) (uusi), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo, Stora Enso (kaikki), PTL Toimi Talka, Tiaisen Saha, UPM (kaikki), Versowood (kaikki). ITÄ-LAPPI Kemijärvi: Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu). II Biomega (energiapuu), Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (mät, mäk, kuk, kut), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, lehtikuitu), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki) (uusi). ETELÄ-KARJALA Hakemestarit (kaikki), Karjalan Mänty (kaikki), Kartiopuu (parru), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväs), PTL I. KOILLISEEN JA POHJOISEEN LISÄÄ OSTAJIA LYHENTEET ››. Pölönen, PTL Toimi Talka (pylväs), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). Tiedot perustuvat Metsälehden yhdistyksille tekemään kyselyyn. ISOJOKI-KARIJOKI Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki, pylväs), UPM (kaikki), Vapo, Westas (kaikki). Paltamo: Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). Mukana ovat ne ostajat, jotka hankkivat alueelta puuta vähintään 1 000 kuutiota. KAINUU LKV Kajaani: Hasa (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). KANTA-HÄME Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kuhmoinen, Loppi, Hausjärvi, Riihimäki: Finnprofile (mäja ku-pylväs), JPJWood (kaikki), Kallioinen (kaikki, ek-tyvi, visakoivu), Koskitukki (kaikki, koivu), L&T Biowatti, Lopen Rakennuspuu (mät, ek-tyvet), Luvian Saha, Metsä Puunostajat 2019 Metsälehden ostajakalenteriin on koottu tärkeimmät puunostajat 66 metsänhoitoyhdistyksen alueelta. Kuhmo: Binderholz Nordic (kaikki), Kuhmo (kaikki), Metsä Group (kaikki), Scanpole (kaikki), Stora Enso (kaikki). ETELÄ-SAVO Harvestia (kaikki), Koskitukki (kaikki, tyvikoivu, parru), Metsäenergia Meter (energiapuu), Metsä Group (kaikki, parru), mhy:n puunvälitys (kaikki, parru, tyvikoivu, energiapuu), Pinar (pylväs), PTL Heinonen (pylväs), PTL I. ETELÄ-POHJANMAA Laihia, Vähäkyrö, Isokyrö, Seinäjoki, Lapua: EPM Metsä (kaikki, parru, pikkutukki, energiapuu), Isojoen Saha (kaikki, pikkutukki, metsätähde), Keitele Group (kaikki, sorvitukki, pikkutukki, parru), Luopajärven Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, pikkutukki, karsittu ranka, kokopuu, metsätähde), Metsä Group (kaikki, pylväs, parru, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu, metsätähde), Viitala Forest (kaikki, pikkutukki). KANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI Energiatuote Utriainen (energiapuu), Harvestia (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (koivu), Metsä Group (kaikki), Partaharjun Puutarha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). HAAPAVESI-KÄRSÄMÄKI Haapavesi: Hasa (kaikki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), Metsäsuunnittelu Hollanti, Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, parru), Vapo. Pölönen (pylväs), PTL Kiljunen & Loikkanen (kaikki, parru), Punkaharjun Metsäpalvelu (kaikki), Puu ja kiinteistö Teuvo Puikkonen (tyvikoivu), Sahakuutio (mät, kut, parru), Stora Enso (kaikki, parru), UPM (kaikki, parru), Versowood (kaikki, pylväs). MÄT=mäntytukki KUT=kuusitukki KOT=koivutukki MÄK=mäntykuitu KUK=kuusikuitu KOK=koivukuitu KAIKKI=ostaja hankkii kaikkia yllämainittuja puutavaralajeja UUSI=uusi ostaja yhdistyksen alueella Erikoispuutavaralajit mainitaan erikseen, esimerkiksi pylväs, parru jne
30 Metsälehti Makasiini Group (kaikki, pylväs, kut-ylisuuri), Riga Wood (kot), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki, ek-tyvet, e-mät), Versowood (kaikki, pylväs, ek-tyvet), Westas (kaikki). LOUNAMETSÄ Koskisen Saha ja Höyläämö (kut), Koskitukki (kot), Lounapuu (energiapuu), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Mäkilän Saha (mät, kut, pikkutukki), Riga Wood (kot), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo, Veljet Kuusisto (mät, pikkutukki), Versowood (kaikki, mä-pylväät), Westas (kaikki). METSÄPOHJANMAA Alavus, Peräseinäjoki, Kuortane: Akonkosken Saha, EPM Metsä, Keitele Group, Kuortaneen Energiaosuuskunta (energiapuu), Metsä Group, Pohjanmaan Biolämpö (energiaTEEMA » PUUKAUPPA. KESKI-SAVO Heinävesi, Joroinen, Leppävirta, Varkaus: Binderholz Nordic (kaikki), Harvestia (uusi), Iisalmen Sahat (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). Taivalkoski: Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). LOIMIJOKI Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (kuitupuu, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). KESKI-SUOMI Saarijärvi, Keuruu, Multia, Petäjävesi, Uurainen, Konnevesi, Äänekoski, Viitasaari, Pihtipudas, Kannonkoski, Kivijärvi, Kinnula: Hasa (kaikki), Harvestia (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), JPJ-Wood (kaikki), Keitele Group (kaikki), Kinnaskoski (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Metsä-Perälä (uusi), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki). KIHNIÖ-PARKANO Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu (kaikki, energiapuu), UPM (kaikki), Westas (kaikki). KYMENLAAKSO Finprofile (pylväs, mät-tyvi, kut, mät), Hyötypaperi (energiapuu), Koskitukki (kaikki), Kotkan Energia (energiapuu), Kouvolan Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu, kuitupuu), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväs), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Wide Metsä (kaikki). LAKEUS Ilmajoki, Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Kurikka, Teuva: EPM Metsä (kaikki), Isojoen Saha (kaikki), Keitele Group (kaikki), Luopajärven Saha (kaikki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). KARHU Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen: Fornello (kuitupuu), Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha Ky (kaikki), KuMeko Forest (kaikki), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Noormarkun Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (kaikki), Vatajankosken Sähkö (energia), Veljet Kuusisto (mät, mäntypikkutukki), Westas (kaikki). LOUNAIS-HÄME Forssa, Tammela, Urjala: Airanteen Energia (energiapuu), Koskitukki (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), Riga Wood (kot), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs), Westas (kaikki). LÄNSI-POHJA Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio: L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Stenvalls Trä Ab (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (kaikki), Vapo (kaikki), Veljekset Vaara (kaikki). LÄNSI-UUSIMAA Lohja, Karkkila, Vihti: Koskitukki (kaikki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki), Westas (kaikki), Vapo (energiapuu) (uusi). KESKIPOHJA EPM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru), Hasa (kaikki, pikkutukki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Kauhavan Kaukolämpö (energiapuu), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu, veistohirsi, erikoistyvi), Kokkolan Voima (energiapuu), Kälviän, Perhon, Kaustisen, Lohtajan, Halsuan, Lestijärven energiaosuuskunnat (energiapuu), Lappajärven kunnan lämpölaitos, L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Palojärvi (energiapuu), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), UPM (kaikki, pikkutukki, pylväs, parru, energiapuu), Vapo (energiapuu). LÄNSI-RAJA Kolari-Muonio, Pello: Keitele Group (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Pietikäisen Saha ja Höyläämö (mät, kut, pikkutukit), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Stenvalls Trä Ab (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vaaran Metsä Oy (kaikki) (uusi), Vapo (kaikki). KITTILÄ Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). KOILLISMAA Kuusamo: Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu, Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). KIIMINKI Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki) (uusi), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu ja puunvälitys (tukit, pt, parru, kuitu, energia), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki) (uusi), Vapo (energiapuu). KARSTULA-KYYJÄRVI Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu, Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Veljekset Parkkonen (energiapuu). MARTTILA Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). Pudasjärvi: Junnikkala (kaikki), Keitele Group, Kontiotuote (mät, kut), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), mhy:n korjuupalvelu (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu, tukki, pikkutukki)
METSÄREVIIRI Koskitukki, Metsä Group, Nyved, Stora Enso, UPM, Westas, Versowood. POSIO Keitele Group/Lappi Timber (kaikki), Lapin Metsämarkkinat (kaikki) (uusi), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki). PIRKANMAA Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha (kaikki), Koskitukki (kaikki), Lopen Rakennuspuu (mänty), Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki, tukki). Pölönen (pylväs, kaikki), Juuan kunta (energiapuu), Kaivospuu (tukki), Keitele Group (kaikki), KME (energiapuu), KoneJätkät (kaikki), Koskitukki (kaikki, erikoiskoivu), Kuhmon Saha (kaikki), Lehmon Koivu (kaikki), Lieksa Timber (mäja ku-parru, pikkutukki), Länsi-Karjalan Energiaosuuskunta (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsäkoneurakointi Puumalainen (kaikki), Metsäpalvelu Turunen (kaikki, energiapuu), Metsäykköset (kaikki), Nurmeksen Rakennuspalvelu (kaikki), Punkaharjun Metsäpalvelu (kaikki), Pölkky (kaikki), Rajaforest (energiapuu), Sahakuutio (kaikki), Scanpole (kaikki, pylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki). ›› MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI www.kesla.com Metsien kuningas tulee Itä-Suomesta KESLA-traktorin metsävarusteet metsäperävaunut, kuormaimet ja hakkurit valmistetaan Kesälahdella lähes kuudenkymmenen vuoden kokemuksella. Juupajoki, Längelmäki ja Orivesi: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki, ku-pikkutukki), Koskitukki (kaikki, viilukoivu, parru), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). POHJOISKARJALA Binderholz Nordic, Enon Energiaosuuskunta (energiapuu), Harvestia (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Karjalan Metsätilat (kaikki), Kontio-Energia Osuuskunta (energiapuu), I. Virrat: Akonkosken saha (mät), JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Keitele Group (kaikki), Kinnaskoski (kaikki), Luvian Saha (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). Teisko: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki, ku-pikkutukki), Koskitukki (kaikki, viilukoivu, parru), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu) (uusi), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). Valikoimastamme löydät niin isäntälinjan kuin ammattilaisenkin tuotteet. Metsälehti Makasiini 31 puu), Stora Enso, UPM, Viitala Forest. Savitaipale: Finnstamm (mät, kut, järeät hyvät tyvet), Finprofile (pylväät), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväät), PTL Toimi Talka (pylväät), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). Kuru: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki) (uusi), Koskitukki (koivu), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki)(uusi), Westas (kaikki, parru). Ruovesi: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki, ku-pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). POHJOIS-SAVO Binderholz Nordic (kaikki), Harvestia (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), Iisveden Metsä (kaikki), Kaskihake (energiapuu), Keitele Group (kaikki), Koskitukki (koivu), Metsä Group (kaikki), Partaharjun Puutarha (kaikki), Scanpole (pylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). POHJOIS-PIRKKA Kuorevesi, MänttäVilppula: JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Kinnaskoski (kaikki, kuusi pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pikkutukki, pylväs). MÄNTY-SAIMAA Mäntyharju, Ristiina, Suomenniemi: Finprofile (pylväät), Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), PTL Huomo (pylväät), PTL Toimi Talka (pylväät), Stora Enso (kaikki), Tiaisen Saha (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki). OULUN SEUTU Hasa (kaikki), Junnikkala (kaikki), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, parru), Pölkky (kaikki), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), UPM (kaikki) (uusi). Uusi metsäperävaunumallisto upeine varusteineen nyt myynnissä! Lue Koneviestin arvio älykkäästä KESLA proTRACTION -vedonohjauksesta kesäkuun numerosta. PUNKALAIDUN Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu, kuitupuu sekä harvennusleimikoista tukkipuut), Westas (kaikki), Versowood
PÄIJÄT-HÄME Asikkala: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). RANUA Keitele Group (kaikki, mä-pikkutukki, parru), L&T Biowatti (kaikki, pikkutukki, energiapuu), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, energiapuu), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki), Pölkky (kaikki, pikkutukki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, energiapuu), Vaaran Metsä (kaikki). Sysmä: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs). Heinola: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs). Ostamme niin pellonreunusja harvennuskohteiden puut, hakkuutähteet, kokopuut kuin karsitut rangatkin. Meille kelpaa energiapuu kaikilla kauppatavoilla. Energiapuun myyminen meille on helppoa, me kun noudatamme selkeää hinnoitteluja mittausjärjestelmää. 32 Metsälehti Makasiini PYHÄ-KALA Hasa (kaikki, parru), Iisalmen Sahat (kaikki, parru), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki, parru), L&T Biowatti (kaikki), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, parru), Metsäsuunnittelu Hollanti (kaikki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki), UPM (kaikki, pikkutukki), Vapo (kaikki, energiapuu). ROKUA-PALJAKKA Länsi-Kainuu, Utajärvi: TEEMA » PUUKAUPPA Nyt voit pitää metsän siistissä ja tuottavassa kunnossa, myymällä energiapuuta Vapolle. Padasjoki: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs). ROINE JPJ-Wood (kaikki, pikkutukki), Koskitukki (kaikki, pikkutukki, tyvikoivu, parru), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs, pikkutukki). Hartola: Koskitukki (kaikki), Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, pylväs). PÄIJÄNNE Harvestia, Iisveden Metsä, JPJ-Wood, Keitele Group, Kinnaskoski, Kohiwood, Koskitukki, Metsä Group, Metsä-Perälä, OK-yhtiöt, Stora Enso, UPM, Vapo (uusi), Versowood. RAUTAVAARA Binderholz Nordic, Harvestia, Iisalmen Sahat (kaikki), Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki, pylväs), Scanpole (pylväs), Stora Enso (kaikki, pylväs), UPM (kaikki, erikoispuu). Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola: Hakevuori (uusi), Koskitukki (kaikki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Versowood (kaikki, mä-pylväs). Riittää, että jätät meille yhteydenottopyynnön osoitteessa vapo.com/muutapuurahaksi ja olemme sinuun yhteydessä.
Tee puukaupat 1.10.-31.12.2019 välisenä aikana, niin osallistut suksipaketin arvontaan. Olemme juuri nyt erityisen kiinnostuneita kuusitai mäntyvaltaisista päätehakkuuleimikoista. Lisäksi arvomme 5kpl Sound of Victory by Iivo Niskanen kuulokkeita (arvo 139€). SIIKALAKEUS Hasa (kaikki, pikkutukki, parru), Iisalmen Sahat (kaikki), Junnikkala (kaikki, pikkutukki, parru), Keitele Group (kaikki, pikkutukki), L&T Biowatti (kaikki, energiapuu, parru), Metsä Group (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Mika Karppanen (energiapuu), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Pölkky (kaikki, pikkutukki, parru), Ruukki Forest (koivutukki), Stora Enso (kaikki, pikkutukki, energiapuu), ›› www.keitelegroup.fi OSTAMME PUUTA SYKSYN JA TALVEN KORJUUSEEN Tehtaamme pyörivät täydellä teholla kahdessa vuorossa ja tarvitsemme puuta. SAVOTTA Binderholz Nordic (kaikki), Harvestia (kaikki), Hasa (kaikki), Iisalmen Sahat (kaikki), J&J Saarelainen (kaikki), Kaskihake (energiapuu), Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pölkky (kaikki), Scanpole (kaikki, mäntypylväs), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vieremän Metsäpalvelu (kaikki). Katso lisää: www.keitelegroup.fi/metsaosasto tai soita maksuttomaan palvelunumeroon: 0800 168 268. SALLA Keitele Group (kaikki), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Vapo (energiapuu). Metsälehti Makasiini 33 Haadex, Hasa (kaikki), Junnikkala (kaikki), Kuhmo (kaikki), Leinosen Sahatuote (mät, kut, pikkutukki), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervantien Lämpö (energiapuu, hakeranka), UPM (kaikki) (uusi). SATAKUNTA Isojoen Saha (kaikki), Kampin Saha (kaikki), KuMeKo Forest (kaikki), Kuusisto Group (mäntytukki), L&T Biowatti (energiapuu), Luvian Saha (kaikki), Metsä Group (kaikki), Noormarkun Saha (kaikki), Stora Enso (kaikki), Riga Wood (koivutukki), UPM (kaikki), Vapo, Westas (kaikki). Tarkka katkontamme ja tavallista lyhyemmät tukkimitat mahdollistavat reilun tukkisaannon metsästäsi. SALOMETSÄ Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (energiapuu), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki), Westas (kaikki). Metsäsi arvoinen kumppani VOITA IIVO NISKASEN SINULLE VALITSEMA SUKSIPAKETTI! Arvo 1000€ (sukset, sauvat, monot ja hiihtoasu). ROVANIEMI Keitele Group (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Pohjois-Suomen metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (kaikki), Stora Enso (kaikki), Tervolan Saha ja Höyläämö (mät, kut), Vapo (kaikki), Veljekset Vaara. Palkinnot arvotaan kaikkien 1.10.-31.12.2019 kanssamme puukaupan tehneiden kesken. K ei te le Fo re st O y tu ke e Iiv o N is ka se n m en es ty st ä h u ip u lle .
VÄSTÅBOLAND/ LÄNSITURUNMAA Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki) (uusi), Östskog (kaikki). Puulle omistautuneiden asiantuntijoidemme kanssa puukauppa sujuu vaivattomasti ja joustavasti. YLÄ-KAINUU Kuhmo (mät, kut, mäja ku-parru), Metsä Group (kaikki), OK-Yhtiöt (energiapuu), Pölkky (mät, kut, mäja ku-pikkutukki), Scanpole (pylväät), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki)(uusi). ÖSTERBOTTEN EPM Metsä, Isojoen saha, Junnikkala, Luvian saha, L&T Biowatti (uusi), Keitele Group (uusi), Metsä Group, mhy:n korjuupalvelu, Nova Forest, UPM, Vörå energiandelslag, Westas. SODANKYLÄ Keitele Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukit), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Pohjois-Suomen Metsämarkkinat (kaikki), Pölkky (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukit), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki), Vapo (kaikki). TARVASJOKIKARINAINEN Luvian Saha (kaikki), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Metsä ja Energia Hemmilä (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Westas (kaikki). Useiden katkontapituuksien ansiosta saamme tukin tarkasti talteen ja sinulle parhaan mahdollisen tuoton puista. Tehdään yhdessä hyvät puukaupat!. YLÄ-LAPPI Keitele Group (mät, mä-pikkutukki), Metsä Group (mät, mäk, kok), Stora Enso (mät, mäk, kuk, kok). UUSIMAA Finprofile (pylväs), Hakevuori (kaikki), Keravan lämpövoima, Koskitukki (kaikki), Lopen Rakennuspuu (mä-tyvi), L&T Biowatti, Metsä Group (kaikki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Versowood (kaikki, pylväs), Westas (kaikki), Wideskog. ?l TEEMA » PUUKAUPPA Puukaupan aika on nyt! Kuusitukkivaltaisilla päätehakkuukohteilla, järeämmillä harvennuksilla sekä koivutukilla on hyvä kysyntä! Sekä kuusiettä koivutukki hyödynnetään Koskisen tehtailla Järvelässä suomalaisen sahatavaran sekä koivuvanerin valmistukseen. Karvonen (mät, kut, pikkutukki, sahakuitu), Pölkky (mät, kut, pikkutukki, kuidut), Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), Yli-Iin Lämpö (energiapuu). Havutukin hankinta-alue Koivutukin hankinta-alue Löydä lähin puuostajamme koskitukki.fi tai soita 020 553 40. SOINI Akonkosken Saha, EPM Metsä (kaikki, pikkutukki, parru, energiapuu), Keitele Group (tukki, pikkutukki, parru, kuitu), Lehtimäen energiaosuuskunta (energiapuu) (uusi), Metsä Group (kaikki, pylväs, pikkutukki), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki, pylväs, pikkutukki), Vapo (energiapuu) (uusi). SUOMENSELKÄ Ähtäri, Töysä, Lehtimäki, Alajärvi: Akonkosken Saha (kaikki), Alajärven Lämpö (energiapuu), EPM Metsä (kaikki), JPJ-Wood (kaikki), Keitele Group (kaikki), Keijo Kantonen Ky (kaikki), Koskenvarren Saha ja Höyläämö (kaikki), Lehtimäen energiaosuuskunta (energiapuu), Metsä Group (kaikki), Pohjanmaan Biolämpö (energiapuu), Stora Enso (kaikki), UPM (kaikki), Vapo (energiapuu), Ähtärin energiaosuuskunta (energiapuu) (uusi). YLITORNIO Keitele Group (kaikki paitsi energiapuu), L&T Biowatti (energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok), Stenvalls Trä, Stora Enso (mät, kut, mäk, kuk, kok), Vapo (energiapuu), Veljekset Vaara (kaikki paitsi energiapuu). YLI-II Junnikkala (mät, kut, pikkutukki, kuidut), Kokopuu (karsittu energiapuu), Metsä Group (mät, kut, mäk, kuk, kok, pikkutukki, sahakuitu), PTL P. SOTKAMO Iivari Mononen (mät, pylväs), IIsalmen Sahat, Kuhmo (mät, kut, sahakuitu), Metsä Group (kaikki), Pölkky, Stora Enso (kaikki). 34 Metsälehti Makasiini UPM (kaikki, pikkutukki, energiapuu, parru), Vapo (kaikki, parru, energiapuu)
47 : Kovapalaterä yllätti PERINTÖMETSÄ S. 40 KUVA: SEPPO SAMULI. TUTKIMUS S. 36: Milloin ennakkoraivaus on tarpeen. 48: Verkkopalvelut yhteisomistuksen apuna Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. 43 : Isännän arvokkaat varpaat PIKATESTI S. SIVU 44 ERIKOISPUUT Vaahtera kasvaa vauhdilla tukiksi s. 42: Uusi palvelu männynsiemenen valintaan ALLAKKA S. Metsälehti Makasiini 35 OMA METSÄ METSÄNHOITO S. ›› KYSY POIS Mitä tehdä kuusentaimikolle
OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 13 kysymystä Ennakkoraivauksesta Ennakkoraivauksen avulla varmistetaan, että hakkuukoneenkuljettajalla on riittävä näkyvyys poistettaviin puihin. KATSO VIDEO METSÄLEHDEN YOUTUBESTA. Ennakkoraivaus tehdään optimitilanteessa 1 2 vuotta ennen puunkorjuuta, jotta raivatut puut ehtivät painua maata vasten. TEKSTI SAMI KARPPINEN, MIKKO RIIKILÄ Ennakkoraivauksen tarkoitus on parantaa näkyvyyttä ja korjuuutyön laatua koneellisessa puunkorjuussa
Myös riski jäävälle puustolle aiheutuville korjuuvaurioille kasvaa merkittävästi.. 1 5 2 3 4 Kuinka kauan ennen hakkuuta ennakkoraivaus kannattaa tehdä. Ennakkoraivauksessa kaadetun puuston ansiosta puiden kilpailu vähenee ja puuston järeytyminen kiihtyy jonkin verran jo ennen harvennushakkuuta. Ennakkoraivaus on tyypillisesti tarpeen harvennuskohteissa, joissa kasvatettavien puiden alla kasvaa tiheä kuusitai koivualikasvos. Tärkeää on varmistaa 10–15 metrin näkymä hakkuukoneesta ja kouran esteetön liikkuminen. Ennakkoraivaus on toimenpide, joka on usein tarpeen ennen koneellista puunkorjuuta. Ennakkoraivauksessa metsästä poistetaan raivaussahalla ainespuun läpimitat täyttämättömät puut, jotka haittaisivat näkyvyyttä ja hidastaisivat koneellisesta hakkuutyötä. Ainespuulla tarkoitetaan puuta, joka on kolmen metrin korkeudesta vähintään kuuden sentin paksuinen, eli rungosta voidaan tehdä ainakin yksi kuitupuupölkky. Myös pitkät, ranteenvahvuiset ja riukuuntuneet puut hankaloittavat korjuuta, sillä ne voivat ohjata hakkuukoneen kaatamia puita kohti kasvamaan jääviä puita ja aiheuttaa korjuuvaurioita. Rinnankorkeudelta tällainen runko on yleensä 7–8 sentin paksuinen. Ennakkoraivaus voidaan tehdä myös ennen päätehakkuuta. Tavoite on, että kuljettajalla on hyvä näkyvyys työpisteelleen ja hän pystyy viemään hakkuukoneen kouran esteettä poistettavien puiden tyville kymmenen metrin etäisyydelle saakka. Ennakkoraivauksen avulla varmistetaan, että hakkuukoneenkuljettajalla on mahdollisuus toteuttaa hakkuu laadukkaasti ja tehokkaasti. Välialueilta poistetaan kaikki hakkuuta selvästi haittaavat yli metrin mittaiset puut, aukkopaikkoihin jätetään yksittäisiä puita. Silloin ennakkoraivauksessa kaadettu puusto ehtii painua maata vasten, mikä parantaa näkyvyyttä ja helpottaa korjuutyötä. Ennakkoraivausta ei tarvita kohteissa, joissa on vain vähän tai ei ollenkaan alikasvosta ja näkyvyys poistettavien puiden tyville hakkuukoneesta on hyvä. Tyypillisesti tällaisia kohteita ovat täystiheät viljelykuusikot tai karuhkot mäntykankaat, joissa taimikonhoito on tehty oikeaan aikaan. Ainespuiden tyviltä poistetaan kaikki puusto noin metrin säteeltä rungosta. Ennakkoraivauksen tarvetta lisää se, jos taimikonhoito on jäänyt metsässä tekemättä tai taimikonhoidossa on jätetty kasvamaan liian paljon puita. Jos ennakkoraivaus laiminlyödään sitä selkeästi vaativissa kohteissa, on työjälki korjuun jälkeen sekava. Metsälehti Makasiini 37 Mitä ennakkoraivauksella tarkoitetaan. Ennakkoraivaus tuottaa suurimman hyödyn, kun se tehdään noin 1–2 vuotta ennen harvennushakkuuta. Millaisissa kohteissa ennakkoraivaus on tarpeen. Ennen päätehakkuuta tehtävä ennakkoraivaus helpottaa jonkin verran hakkuutähteiden keruuta sekä maanmuokkausta. Ennakkoraivauksessa poistetaan kaikki puut, jotka ovat rinnankorkeudelta läpimitaltaan alle 8-senttisiä ja jotka haittaavat näkyvyyttä korjuussa. Tällöin ennakkoraivaus korvaa uudistusalan raivauksen. Usein kysymyksessä on noin 25–40-vuotias ensiharvennusmetsä. Mitkä puut ennakkoraivauksessa poistetaan. Millaisissa kohteissa puut voidaan korjata ilman ennakkoraivausta. Eniten puunkorjuuta vaikeuttaa tiheä kuusialikasvos, joka etenkin talvella lumiseen aikaan heikentää näkyvyyttä merkittävästi
Nopeimmin työ onnistuu, kun puut ovat lehdettömiä. Osa ostajista ja korjuuyrittäjistä edellyttää ennakkoraivausta aina, jos sille nähdään tarvetta. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini ta huolimatta laiminlyödään, kasvaa riski sille, että hakkuutyössä syntyy korjuuvaurioita. Yksijaksoisina kasvatettavissa metsissä ennakkoraivauksessa kaadettavien puiden valinta on helppoa. Tiheiköille hyviä paikkoja ovat kuvioiMaahan kaadettu puusto myös parantaa maapohjan kantavuutta puunkorjuussa. Ennakkoraivaus sopii erinomaisesti metsänomistajan omatoimiseksi työksi. Ennakkoraivauksessa ei haittaa, vaikka kaadettavat puut jäisivät konkeloon, sillä ne painuvat viimeistään hakkuuvaiheessa maata vasten. Liian varhaisessa vaiheessa ennakkoraivausta ei kannata tehdä. Työturvallisuuden kannalta vaaralliset puut on kuitenkin kaadettava maahan saakka. Miten se eroaa ennakkoraivauksesta. Ennakkoraivaus on selkeä työlaji. Ennakkoraivausta voi tehdä ympäri vuoden, jos lumitilanne vain sallii. Käytännön aikataulusyiden takia ennakkoraivaus tehdään kuitenkin usein samana vuonna kuin korjuu. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että tällaiset rajapuut kannattaa kaataa rohkeasti maahan ennakkoraivausvaiheessa. Kun puustoa raivataan kasvamaan jäävien ainespuiden ympäriltä, pitää varoa, ettei sahan terällä vahingoiteta ainespuun tyveä. Satunnaiselle raivaajalle näkemäraivaus voi aiheuttaa enemmän työtä hidastavaa pähkäilyä. Jos hakkuun jälkeen tavoitteena on kasvattaa metsää esimerkiksi kaksijaksoisena koivu-kuusi-sekametsänä, on ennakkoraivaajan huomioitava tämä työssään. Ennakkoraivausvaiheessa kannattaa jättää eläimille ja linnuille pienialaisia raivaamattomia tiheiköitä suojapaikoiksi. Ammattilaisen ennakkoraivaustyötä näkemäraivausmenetelmä voi nopeuttaa, kun kaadettavia puita on vähemmän. Tyypillinen virhe ennakkoraivauksessa on, että pystyyn jää liian paljon ranteenvahvuisia riukuja, joista ei hakkuussakaan tule kuitupuupölkkyä. Näin ainespuiden välille voi jäädä paikoin runsaasti alikasvospuustoa. Näkemäraivaus edellyttää tekijältään enemmän kokemusta ja näkemystä, jotta lopputulos on hakkuutyön kannalta optimaalinen. Vesistöjen suojavyöhykkeet, säästöpuuryhmien alustat ja luontokohteet jätetään aina käsittelemättä. Ennakkoraivauskohteet ovat usein aloittelijalle hyviä paikkoja saada tuntumaa raivaussahatyöhön. Ennakkoraivauksessa jätetään osa alikasvospuustosta raivaamatta kohdissa, joissa se ei haittaa puunkorjuuta. Voiko metsänomistaja tehdä ennakkoraivauksen itse. Voiko ennakkoraivauksessa mennä jokin pieleen. Mikä vuodenaika sopii ennakkoraivaukseen parhaiten. Näkemäraivauksessa pyritään siihen, että hakkuukoneenkuljettajalle avautuu näkymä poistettavien puiden tyville. Kyse on käytännössä samasta työlajista. Jos ennakkoraivaus tarpees6 7 8 9 10 11 Mikäli kohteelta korjataan ainespuuta, kaadetaan ennakkoraivauksessa kaikki rinnankorkeudelta alle kahdeksan senttiset puut.. Jos se tehdään esimerkiksi viisi vuotta ennen hakkuuta, voi poistettu puusto ehtiä vesomaan ja hakkuuvaiheessa näkyvyys on jälleen heikentynyt. Olen kuullut puhuttavan näkemäraivauksesta. Ennakkoraivaamaton kohde ei ole myöskään ostajien ja hakkuukoneenkuljettajien silmissä houkutteleva. Miten monimuotoisuus huomioidaan ennakkoraivauksessa. Mitä tapahtuu, jos ennakkoraivaus jätetään tekemättä
Tuen suuruus on 230 euroa hehtaarilta. Työn hintaan vaikuttaa ennakkoraivauksessa kaadettavien puiden järeys ja määrä. Tällaisella kohteella raivaussahatyö voi maksaa 2–3 kertaa enemmän kuin ennakkoraivauskohteella. Tuen edellytyksenä on, että kohteelta poistuu yhteensä vähintään 1 500 den reuna-alueet ja ojien penkat sekä kosteiden painanteiden lehtipuupusikot. l Nordenkirveet fiskars.fi Äärimmäinen terän suorituskyky FiberComp ™ kaulus ylilyöntien varalta Varsi korkealuokkaista hikkoripuuta Uusi. Se mahdollistaa kuitenkin usein sen, että koneellisen puunkorjuun jälkeen ensiharvennuskohde täyttää nuoren metsän kunnostuksen tukiehdot. Voiko ennakkoraivaukseen saada kemeratukea. Ennakkoraivaus ei ole tuettava työlaji. Ennakkoraivausvaiheessa voidaan valita jo tulevaisuuden säästöpuuryhmä, joka toimii läpi kiertoajan monimuotoisuutta lisäävänä alueena. Esimerkiksi oji12 13 kantoläpimitaltaan minimissään kahden sentin paksuista puuta, joiden pituus on vähintään puolet valtapuuston pituudesta. Metsälehti Makasiini 39 tusalueella menee aikaa usein enemmän kuin ojittamattomilla alueilla. Jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä ja kohde on täysin hoitamaton, kyseessä ei yleensä ole ennakkoraivaus vaan nuoren metsän hoito. Monimuotoisuuden kannalta arvokkaita lehtipuita kuten haapaa, leppää ja pihlajaa kannattaa jättää mahdollisuuksien mukaan kasvamaan. Pohjois-Suomessa poistettavia puita pitää olla vähintään 1 000 kappaletta. Juttua varten on haasteteltu Stora Enson metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemeä ja Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijalaa.. Hakkuun jälkeen puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta saa olla korkeintaan 16 senttiä. Paljonko ennakkoraivaus maksaa. Myös maastolla on vaikutusta kustannuksiin. Jos kohteelta kerätään pienpuuta Etelä-Suomessa vähintään 35 kuutiota ja Pohjois-Suomessa 25 kuutiota hehtaarilta, voi kohteella saada korotettua tukea, jonka suuruus on 430 euroa hehtaarilta. Ennakkoraivauksen hinta on tyypillisesti 200–400 euroa hehtaarilta
TEKSTI JA KUVITUS TIIA PUUKILA den kasvatukseen vihkiytynyt lehtori Heikki Kiuru Hyria koulutus Oy:stä. Sopiva määrä on noin 1 500 tainta hehtaarille. Haasteita pelkäämättömälle se tarjoaa parhaimmillaan tukkia nopeasti 50 –70 vuoden kiertoajalla. ”Parhaat vaahterametsät saadaan, kun vaahtera kylväytyy lähimetsään pihapuista”, Kiuru vinkkaa. Kosteuden vaivaamat kasvupaikat eivät jaloihin lehtipuihin lukeutuvalle vaahteralle sovellu, vaan se vaatii hyvin vettä läpäisevän hiesu-, hietatai moreenimaan. Samalla on muistettava varmistaa tainten sopivuus Suomen oloihin. Juuri näin on tapahtunut Tammisaaren Ramsholmenissa. Suojuspuuston alle Vanhojen asuttujen pihapiirien läheisyydessä on usein vaahteralle otollista rehevää maata. Vaahteraa voi myös kokeilla istuttaa suojuspuuston alle. Puun komea syysväritys tuo ilmettä tilakeskusten lähimetsiin, ja hirvetkin pysyvät asutuksen läheisyydessä loitommalla. Kuivemmilla paikoilla se lähtee hyvin kasvuun, mutta ränsistyy nopeasti. Siellä kaupungin omistamalla ulkoilualueella kasvaa yksi Suomen parhaimmista vaahterametsistä. Istutetut taimet on hyvä suojaVaahteran lenninsiivillä varustetut siemenet, eli kaksilohkoiset lohkohedelmät, varisevat ja monesti myös itävät jo syksyllä. Vaahtera kasvaa runkojohteiseksi muun puuston joukossa.. Vaahteran kasvatuksessa voi saada hyviä tuloksia paikoissa, joissa se kylväytyy luontaisesti esimerkiksi harmaaleppien tai tervaleppien alle”, kertoo erikoispuiVaatelias väriläiskä Sopivalla kasvupaikalla luontaisesti kylväytyneistä vaahteran siemenistä voi kasvattaa komean tukkimetsän. Jäykillä savimailla vaahtera altistuu laholle. Taimia kannattaa kysyä taimitarhoilta. Tuoreet kankaat maalajista riippumatta kannattaa unohtaa, samoin tasaiset savimaat. Ramsholmenin suorarunkoiset 25-metriset vaahterat ovat nekin saaneet alkunsa pihaja kujannepuista. Todellisuudessa, mikäli haaveena on runkojohteinen puusepän puu, vaahtera on vaatelias kasvatettava, jota on tutkittu niukasti. ”Luonnossa vaahtera aloittaa aina kasvunsa muiden puiden alla. Metsätalouspuuna vaahteraa kannattaa kasvattaa vain parhaimmissa lehdoissa. OMA METSÄ » PUULAJIT 40 Metsälehti Makasiini OSA 6 VAAHTERA PIHOISSA ja puistoissa komeilevat vaahterat luovat harhaanjohtavan kuvan vaahterasta helppona joka paikan puuna
Esimerkiksi edesmennyt sisustusarkkitehti Markku Kosonen suunnitteli ja valmisti vaahterasta huonekaluja. Ostaja mukaan metsään Vaahterakuidulla ei ole käyttöä kuin polttopuuna. Metsälehti Makasiini 41 Vaatelias väriläiskä SIEMENISTÄ TAIMIA YKSI VAIHTOEHTO VAAHTERAMETSÄN perustamiseksi on kerätä siemeniä maanomistajan luvalla ja kasvattaa niistä itse istutettavat taimet. Vaahteralle soveliaat kasvupaikat ovat reheviä, joten istutettavat taimet on hyvä kasvattaa parivuotiaiksi. Ensimmäiset tukit saadaan noin 40 –50 vuoden iässä. Taimien kasvua ylispuiden alla on seurattava herkeämättä. Myös kylvöä suojuspuiden alle voi kokeilla. Tärkeintä on varmistaa, että parhailla suorarunkoisilla vaahteroilla on tilaa kasvaa. Makasiini 1: Tervaleppä / Makasiini 2: Siperianlehtikuusi / Makasiini 3: Kontortamänty / Makasiini 4: Visakoivu / Makasiini 5: Tammi / Makasiini 6: Vaahtera / Makasiini 7: Douglaskuusi / Makasiini 8: Serbiankuusi Vaahtera kylväytyy herkästi ja lähtee nopeasti kasvuun, mutta sopimattomilla paikoilla se ränsistyy nopeasti.. Kaunis punertava sävyinen vaahteratukki sen sijaan on puusepänteollisuuden suosimaa. ta rusakoilta. Vauhdilla tukiksi Vaahtera tulee kasvattaa muun puuston joukossa, jotta se kasvaa runkojohteisesti ja karsiutuu luontaisesti. Aukkojen tekemistä metsään tulee välttää, sillä vaahtera tekee valon lisäännyttyä herkästi runkoon vesioksia. l ERIKOISPUITA ESITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Kertarytinällä kaadettu suojuspuusto voi kuivattaa vaahteran pystyyn. Luontaisia taimia saattaa olla kymmenen neliömetrillä, joten muutaman katoaminen parempiin suihin ei ole ongelma. Latvaverson tulee olla koko ajan suora ja terävä. Sen jälkeen ne eivät enää toivu. Poistettavat ylispuut kannattaa kaulata, mikäli ne saattavat vahingoittaa vaahteroita kaatuessaan. Väleissä kasvavat korkeammat puut ja yläviistosta sekä sivuilta tuleva varjostus eivät vaahteraa häiritse, mutta suoraan ylöspäin on oltava valoa. Puusepän voi vaikka ottaa harvennukselle mukaan näyttämään katkaisukohdat”, Kiuru neuvoo.. ”Kun vaahteraa myy, kannattaa kysyä etukäteen ostajalta mittatoiveet. Hakkuissa voidaan poistaa tukkipuita, samalla alempien latvuskerrosten vaahterat varttuvat arvopuiksi.” Vaahteroita harvennetaan kerrasta kahteen kiertoajan aikana. Varjostavien ylispuiden poisto aloitetaan vähitellen, kun vaahterat ovat saavuttaneet 3–5 metrin pituuden ja ovat vielä täydessä kasvussa. Esimerkiksi Tammisaaresta Ramsholmenin vaahterametsistä löytyy laadukasta Suomeen erinomaisesti sopivaa ja alkuperältään monimuotoista vaahteran siementä. Pystykarsintaa se ei kestä. Laadukkaat koivut ja tervalepät voidaan kasvattaa kierron loppuun asti, mikäli kasvutilaa riittää. Vaahtera kannattaa kasvattaa vauhdilla haluttuun tukkikokoon”, Kiuru ohjeistaa. ”Jos vaahterat ehtivät sopeutua alempaan latvuskerrokseen, latva on tasainen ja kasvu alkaa hidastua. Avoimelle paikalle vaahteraa ei kannata viedä, sillä se haarautuu, haarat repeävät ja laho iskee herkästi. ”Vaahterametsää voidaan kasvattaa erirakenteisena. Samalla on varottava muuttamasta olosuhteita liikaa kerralla. Vaahtera on sitkeä ja koivua kovempi puu
Käyttäjä osoittaa kartasta kohteen. Palvelun suositukset koskevat vain mäntyä. PUIDEN TERVEYTTÄ SEURATAAN DROONEILLA. Jatkuvan seurannan tarve kasvaa pohjoisessa ilmastonmuutoksen takia. MUOVILLE UUSI HAASTAJA AALTO UNIVERSITY ARTS MAANMITTAUSLAITOS ja Jyväskylän yliopisto ryhtyvät kehittämään puiden terveyden mittausta drooneilla eli pienoiskoptereilla. Vilpas on maksuton ja helppokäyttöinen. Ympäröivien luonnonmetsien taustapölytyksen merkitys siementen ominaisuuksiin hallitaan entistä paremmin. Vilpas helpottaa siemensiirtoja ja saattaa kiihdyttää rajojen yli käytävää kauppaa. l MIKKO RIIKILÄ Vilpas löytää parhaan siemenen Uusi palvelu tuo Suomen ja Ruotsin männynsiementen alkuperät samalle viivalle. 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA JUURI avattu Metsänviljelijän opas -verkkopalvelu (Vilpas) vertaa kaikkia Suomen ja Ruotsin männyn siemenviljelyksiä ja etsii uudistusalalle parhaan siemenalkuperän. Ilmastotekijöiden lisäksi vertailussa otetaan huomioon siemenviljelmän kehitysvaihe. Palvelu painottaa eri tekijöitä, jotka vaikuttavat eri siemenviljelmillä tuotettujen männyn siementen menestymiseen. Sen jälkeen ohjelma listaa parhaat siemenalkuperät. Metsäpuiden siemenillä käydään jo nyt kauppaa Suomen ja Ruotsin välillä. AALTO-YLIOPISTO ja VTT ovat kehittäneet hämähäkkisilkistä ja nanosellusta materiaalin, joka on luja, jäykkä ja sitkeä. Palvelu ei erottele siementen käyttömaata vaan voi suositella Ruotsin uudistusaloille suomalaista siementä. Se on toistaiseksi ainoa puulaji, jolle on laadittu laajaan ilmastodataan ja kenttäkokeisiin perustuvat siemensiirtomallit ja käyttöaluesuositukset. Tulevaisuudessa sitä voidaan käyttää muun muassa biopohjaisissa komposiiteissa ja lääketieteellisissä sovelluksissa. Tutkimushankkeessa kehitettävä puiden terveyden analysaattori perustuu valon eri aallonpituuksia mittaaviin hyperspektrisensoreihin, joita on aiemmin sovellettu esimerkiksi kirjanpainajatuhojen kartoituksessa kuusimetsissä. Samoin suomalaisille aukoille parhaat siemenet saattavat löytyä länsinaapurin viljelmiltä. Nuorissa viljelmissä taustapölytyksen osuus on suuri, mutta se laskee viljelmän varttuessa ja jalostushyödyt saadaan paremmin hyödyksi. Tutkijoiden käyttämä hämähäkkisilkki valmistettiin synteettisen dna:n ja bakteerien avulla. Menestymistä mitataan muun muassa taimien eloonjäämisellä ja kasvulla. Ruotsin metsälehti Skogen uutisoikin asiasta räyhäkkäästi otsikolla: ”Finlands tall är vår”. Tämä talvisodan ajoilta periytyvän iskulausuman väännöksen voisi kääntää ”Suomen männyt ovat meidän.” Palvelu löytyy Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta, osoitteesta metsainfo.luke.fi/fi/vilpas.. Palvelu on Luonnonvarakeskuksen ja Ruotsin Skogforskin kehittämä
ETENKIN KAIVURIN , mutta myös moton olen tiennyt pystyvän tekemään paljon vahinkoa tai turhaa työtä pienessä ajassa, mutta nyt liitetään helikopteri samaan porukkaan. Renkejä ei ole, mutta metsissämme häärää milloin mikäkin kone, ja siellähän minä hyppelen aropupun lailla kuskin ilona tai harmina. Koen vanhan sananlaskun sopivan hyvin omallekin kohdalle. Kyllähän asia parissa päivässä selvisi. Pelkästään työmaalla istumalla saan vähintään hyvän päiväpalkan edestä säästöä.. Soillahan typestä ei ole puute. En mitenkään päässyt irtautumaan sopimistani hommista. Näin mahdollisesti, jopa todennäköisesti lannoitteet olisivat menneet oikeisiin paikkoihin. Ja jollekin osapuolelle olisi tullut muutaman tuhannen euron säästö. Arvokkaat varpaat KUN KONE SAAPUU METSÄÄSI » pyydä etukäteisilmoitus » huolehdi valvonnasta JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä.. Sinnehän sitten putosi seitsemän tonnia typpeä kankaalle, niin kuin pitikin, ja vajaat kuusi tonnia typpeä omalle ja naapurin suolle, minne ei pitänyt. Puolenkesän tienoilla kyselin lannoitussopimuksen tehneeltä metsäpomolta, koskahan kopteri saapunee seutukunnalle. Rekkakuskina oli uusi kaveri hommissa, eikä hän ollut systeemeistä selvillä. Ja eikä kun lannoitteet maastoon. Se siitä sitten, turha rimpuilla, lannat on levitetty muutamassa tunnissa. Luulen tienaavani hyvän tuntipalkan sillä, että jakelen käsittämättömiä toivomuksia, mielipiteitä ja ohjeita ohjaamoon. NYTPÄS SITTEN KÄVI seuraavasti. Mutta nyt on oiva tilaisuus jossittelulle: Mikäli helikopteri operaattori olisi edes edellisenä päivänä kyennyt ilmoittamaan koneen tulosta, olisi Jarmo-poika taatusti ollut työntämässä pitkää nenäänsä työmaalle ennen lentämisen aloitusta. Koneen paikalle tulon ajankohdan pyrin saamaan selville muutamaa päivää ennen saapumista, tarkahkon ajan mieluiten edellisenä päivänä. l ISÄNNÄN JALKA PELLOLLA vastaa kymmentä renkiä. Koneita paimentaessani yleensä teen lähistöllä jotakin pikku hommaa, mutta jatkossa varaan eväsrepun ja jakkaran mukaani. Minäpäs sitten soittamaan metsänhoitopomolle, että nyt on jotakin hämminkiä lannoituksessa. Mutta soitin heti metsän naapuriin Antille, koska olin luvannut ilmoitella, milloin kopteri aloittaa. Eikä toimiteta lyhyemmänkään ajan ennusteita. Lentäjä oli avannut tietokoneeltaan kaikki kartat yhtä aikaa, meidän salpietarikarttamme ja tuhkakarttamme sekä naapurin Arin tuhkakartan. Hän oli käynyt lastauspaikallakin, mutta lentäjä oli ulkomaalainen, eikä asia oikein selvinnyt englanniksi. Omaa pussia virhe ei tietenkään rasita. Antti totesi siihen, että täällähän kone jo pörrää. Eli tässä tapauksessa yksi soittamaton puhelu tuli kalliiksi. VAHINKO SATTUI, NIITÄ aina inhimillisessä elämässä tapahtuu. Olin jo puolitoista vuotta sitten tilannut helikopterilannoituksen – parillekymmenelle hehtaarille salpietaria kangasmaalle ja kolmisenkymmenen hehtaarin alalle tuhkaa suolle. Pomo itse oli asian juuri kuullut kuten hänelle tiedon toimittanut metsänhoitopomokin. Elokuulla eräänä aamupäivänä soi puhelimeni ja kerrottiin, että tänään lannoitetaan salpietari, tuhka tulee joskus myöhemmin. Kysely oli ennenaikainen, ei näille pomoille mitään aikatauluennusteita toimiteta. Hän kummasteli helikopterin ajolinjoja, sillä hänenkin metsäänsä oli lannoitetta levitetty. Tänään lannoitus alkaa, sanoin. Ymmärtääkseni asian jatko hoituu fiksusti, siinä suhteessa ei ole valittamista. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA Sitten soittaa toinen naapuri Ari, joka oli myös tilannut tuhkaa, mutta ei salpietaria
METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Mitä toimenpiteitä pitäisi tehdä, kun leppäpuskien alle on syntynyt tiheä kuusentaimikko. Verhopuuston latvusten täytyy tällöin muodostaa suojaava katos taimikon päälle. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Todennäköisin selitys on, että ketunpoikaset ovat ottaneet nauhan leikkikalukseen. Sen pituus on noin 0,5–1 metriä. » RIEKALEISTA näkee, että purijalla on ollut terävän kartiomaisia hampaita, siis petoeläin, jonka kulmahampaista jäljet ovat. » LEPPÄÄ ja koivua on perinteisesti käytetty alavilla mailla suojaamaan kuusen taimia alkukesän halloilta. Varmaan yhtä leikkisiä ovat supikoiran ja sudenkin pennut. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Siitä on pentujen ollut hauska kinastella, leikkiessään ne ovat myös kuljettaneet puuttuvan nauhanpätkän toisaalle. Pikkupedot ovat riepotelleet nimimerkki Morizin ripustamaa hirvinauhaa.. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini MIKÄ PURI NAUHAA. Suden pentueet ovat kuitenkin kovin harvinaisia. Toisaalta hirvinauha on varmaankin ollut niin korkealla, että supikoiran pennut eivät olisi yltäneet siihen yhtä helposti kuin ketun poikaset. Mikä pureskeli nauhaa. Koivutaimikon ympärille asettamani hirvinauha on pätkitty ilmeisesti pureskelemalla useasta kohdin poikki ja viiden metrin pätkä nauhaa oli kadonnut. SEPPO VUOKKO MITÄ TEHDÄ KUUSENTAIMIKOLLE. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4a, 0020 Helsinki
Myös turkintiheinä syntyvät kuusiryhmät voivat kaivata harvennusta jo alkuvaiheessa. Tästä luonto kiittää. Sytytystulppa suositellaan huollettavaksi noin viikon välein. KARI MIELIKÄINEN MILLOIN TULPPA PITÄÄ VAIHTAA. Tukkikokoisten, leveälatvaisten ja vinossa kasvavien leppien poisto taimikkoa tuhoamatta on vaikeaa. Mikäli metsää ei aiota kasvattaa pidempään kaksijaksoisena ja tavoitella hakkuutuloja myös verhopuista, on leppä koivua parempi. Syksyllä taimien päälle kaatuva aluskasvillisuus on paljon pahempi uhka. TEKNISET KÄYTTÖEDUT: • Automaattinen 100% High Performance Close Ratio -neliveto • Sähkötoiminen 2x4 / 1x4 Turf -tasauspyörästö • Kippilava (182 kg) • Sähkötoiminen EPS -ohjaustehostin • EBS-moottorijarru • ADC-alamäkijarru • 26” MaxxixEcon -renkaat • 14” Blackhawk -aluvanteet POHJOLAN OLOSUHTEISIIN JA KÄYTTÖÖN VARUSTELTU SPORTSMAN X2 570 EPS NORDIC PRO • Huippulaadukas Polaris 3500 lbs -sähkövinssi (synt.köysi) • DEFA-lohkolämmitin • Kahvaja peukalolämmittimet • Tehokkaampi akun käynnistysvirta • X2-ominaisuus • kippilava / istuin matkustajalle pikatoiminnalla • rekisteröity kahdelle • Vetokoukku/pistoke • Kääntyvä työvalo eteen Sh. ›› OLEMME MUKANA KONEAGRIASSA, MAATALOUDEN AMMATTINÄYTTELYSSÄ JYVÄSKYLÄSSÄ 10.-12.10.2019. Seuraisin kuusten latvoja piiskauksen ja mahdollisten booriongelmien varalta. Jos oletetaan, että taimikko kasvaa Itä-Suomen viljavalla kaskimaalla, harventaisin lepikkoa sen verran lievästi, että verhopuuston suojavaikutukset säilyisivät. Avoaloille rynnistävät vadelma, horsma ja mesiangervo eivät tosin kovin helposti tapa kuusen taimia pelkällä varjostuksellaan. Eikö se ole aika lyhyt aika sytytystulpan käyttöiäksi. Olennaista ei ole boorin absoluuttinen määrä, vaan typen ja boorin suhde, jota leppä voi vääristää. Karstoittuminen johtuu likaisesta ilmanpuhdistimesta, liian suuresta polttonesteen öljymäärästä tai siitä, että kaasutin on säädetty liian rikkaalle seokselle. Husqvarna 555:n ja 545:n käyttöohjeissa kehotetaan vaihtamaan sytytystulppa 40 käyttötunnin jälkeen. 11 990 € +tk. Leppä sen sijaan lannoittaa maata sitomalla ilmakehän typpeä juurinystyröillään. Ylispuut varjostavat myös maata ja torjuvat taimien kehitykselle haitallista heinittymistä. » KONEIDEN huolto-ohjeissa pyritään varmistamaan huollon osalta, että koneet toimivat moitteettomasti. Ääritapauksessa lepistä voi hankkiutua eroon kaulaamalla ja lahottamalla ne pystyyn. Tiheä ja järeä koivuylispuusto hidastaa juuristokilpailullaan selvästi kuusten kasvua. Esitettyyn kysymykseen on vaikea vastata näkemättä tai tietämättä kohteen maantieteellistä sijaintia, maaston muotoja ja maaperän viljavuutta. TERVETULOA OSASTOLLEMME U200. VAKIOVARUSTELTU POHJOISMAISEEN KÄYTTÖÖN Rekisteröity kahdelle POLARIS.FI. Sytytystulpan kunto on keskeinen koneen toiminnan kannalta. Huollossa tarkistetaan kärkiväli, jonka on oltava 0,5 millimetriä ja puhdistetaan karstoittunut tulppa. Jos ylispuut ovat vähänkään isompia, aiheuttaa niiden räjähdysmäinen järeytyminen jo vuosikymmenessä ongelmia. Jos lepät ovat alkutilanteessa pientä pusikkoa, poistaisin ne kuusten ylitettyä 2–3 metrin hallarajan. Edessä on tällöin boorilannoitus tai leppien poisto, joka saattaa lievimmissä tapauksissa riittää. Itä-Suomen rehevillä kaskimailla typpi voi tosin johtaa pahenevaan boorin puutokseen
Sen vetämiseen taas tarvitaan mönkijä ja yhdistelmän liikutteluun yleensä myös peräkärry, etenkin jos metsänomistajalla on metsätiloja eri paikoissa. Lainakirjaan sovitte joustavan maksuaikataulun. Säästätte myös perintöverot. Vaihtoehtona tulpan puhdistukselle huolto-ohjeissa ehdotetaan tulpan vaihtamista uuteen – tähän ohjeeseen varmaan kysyjä viittaa. Ostanko omaan lukuuni metsää ja liitän sen yhteismetsään kasvattaen osuuttani vastaavasti. hinnan yhteismetsälle. 2. Sytytystulppaa hankittaessa suosittelen käyttämään juuri sitä tulppaa, mitä koneen huolto-ohjeissa kehotetaan käyttämään. Harrastajasahurilla se tarkoittanee noin vuoden välein. Diskonttauskorko on korottomassa lainassa kahdeksan prosenttia. 3. Tosiasiallinen käyttö kuitenkin ratkaisee sen, hyväksyykö verottaja hankinnat metsäverotukseen vähennyksinä. Mönkijöiden verotukseen on ajoittain liittynyt tulkinnanvaraisuutta. Te voitte antaa korotonta lainaa lapsillenne. LEO SAASTAMOINEN YHTEISMETSÄÄ KASVATTAMASSA Omistan lasteni kanssa noin 100 hehtaarin yhteismetsän. Lainasta ei määrätä perintöveroa täysimääräisenä, vaan koroton laina diskontataan. VÄINÖ SIKANEN KÄYKÖ MÖNKIJÄKUORMAIN POISTOKSI. 2019 • Hakkuunäytös Konnevedellä19.10.2019, katso ajo-ohjenettisivultamme Metsänomistajan pienkoneet.. Nyt haluaisin kasvattaa metsänomistustamme. Kaupoista syntyneet metsävähennykset siirtyvät yhteismetsälle. Jos yhdistelmällä korjataan kohtuullinen määrä myyntipuuta vuosittain tienvarteen, mitään estettä poistojen tekemiseen ei pitäisi olla. » KUORMAINPERÄKÄRRY on sen verran arvokas ostos, että sitä ei varmaan kukaan huvikseen hanki. HANNU JAUHIAINEN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini www.usewood.fi, puh 040-1830366 • Kone-AgriassaJyväskylässä10-12.10. Lainan maksuaikataulu säilyy ennallaan. Jos hankin mönkijän, siihen sopivan kuormainperäkärryn ja jarrullisen peräkärryn yhdistelmän liikuttelua varten, kelpaako hankinta varmasti poistoina vähennettäväksi metsäverotuksessa. 1. Ostan metsää itselleni, minkä lapset perivät aikanaan. Maksuaikataulu tulee olla sen vuoksi, ettei verottaja tulkitse lainaa lahjaksi. Näin yhteismetsän metsävähennyspohja kasvaa. Voiko tällöin lainanlyhennyksen jättää perintöjärjestelyihin. Mikä olisi verotuksellisesti järkevin tapa tehdä se, kun perinnönjako on edessä noin 10 vuoden päästä. Yhteismetsä ostaa metsää ja allekirjoittanut lainaa ko. Jos kuolette ennen kuin laina on maksettu, niin maksamaton laina merkitään teidän perunkirjaan saatavaksi. Edullisinta on, että lapset ostavat lisätilat ja liittävät ne myöhemmin yhteismetsään. » EN pidä mitään esittämistänne vaihtoehdoista edullisena, jos tarkoitus on, että päästään mahdollisimman pienillä veroilla ja lopulliset tilan omistajat olisivat teidän lapsenne. Sahan toimiessa normaalisti tulppa kannattaa vaihtaa noin kuukauden välein
Se leikkaa pehmeästi, leikkuutehoa voisi havainnollistaa suomen kielen vanhoilla ilmaisuilla: mukiinmenevä, parahultainen tai modernimmin, ihan kiva. l Parempi kuin tylsä CMTKOVAPALATERÄ LÄPIMITAT: 200 mm ja 225 mm TERÄAKSELIN REIKÄ: 20 mm ja 25 mm HINTA: 30–35 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET + Leikkuuteho säilyy + Pehmeä leikkuutapa – Peltiterää heikompi leikuuteho – Terän kunnostuksen kalleus CMT:n valmistama kovapalaterä leikkaa paremmin kuin terät, joilla monet aloittelijat sahaavat. Toisaalta se on aivan eri planeetalta kuin tylsät terät, joista moni aloitteleva sahuri kärsii työmaallaan. Tämä johtunee terähampaiden muodosta ja harituksesta, jotka tempaavat kaadettavan puun kaatumisliikkeeseen, kun puu irtoaa kannolta. Terän voi viedä kunnostettavaksi ammattilaisille, jotka huoltavat pyörösahojen teriä. Se kyllä säilytti leikkuutehonsa jopa yli kolme viikkoa, mutta purevan, jopa repivän tuntuinen leikkuutapa teki sahauksesta epämiellyttävää. Myönteistä on, että CMT-terien hinnat ovat alentuneet kolmenkymmenen euron tienoille. Sillä on tehtaita muun muassa Italiassa ja Espanjassa.. Lupaus on pienin varauksin mahdollinen. Kummatkin vaihtoehdot ovat aika kalliita terän hintaan suhteutettuna. Tämä on tärkeää, koska kovametallisen terähampaan viilaus ei kotikonstein onnistu. Kunnostus kallista Myönteinen yllätys oli myös se, ettei terän leikkuuteho sanottavasti heikentynyt ensimmäisestä kiveen sahaamisesta. Esimerkiksi Motonetin verkkokaupassa läpimitaltaan 200 millin terät maksavat 29,90 euroa ja 225-milliset terät 34,90 euroa. Edelleen hinta on silti kaksinkertainen tavalliseen peltiterään verrattuna. Havaintojemme mukaan CMT-kovapalaterällä sahatessa puut kaatuvat herkemmin kohti sahuria kuin tavallisella terällä kaadettaessa. Vaihtoehtoisesti voi hankkia esimerkiksi Raite Oy:n valmistaman kovapalaterien kunnostukseen tarkoitetun koneen. Tähänastiset kokemuksemme kovapalateristä ovat kaksijakoiset. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 MONI raivaussahan terän viilauksen kanssa tuskaileva mielii vaihtoehdoksi kovapalaterää, jolla sahaajan luvataan selviävän viikkoja ilman terän viilaamista. CMT:n kovapalaterällä suoriutuu järeälläkin raivauspalstalla. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ. Pari vuotta sitten koesahasimme ruotsalaisvalmistaja Strandin kovapalaterää. Eli siis – CMT-kovapalaterällä pärjää järeälläkin raivaussahauspalstalla, mutta taiten viilatulle ja haritetulle peltiterälle se ei vedä vertoja. CMT-teriä on sekä 200 millin että 225 millin läpimittaisina 20 ja 25 millin teräakselin reiällä varustettuna. CMT tunnetaan monenlaisten ammattikäyttöön tarkoitettujen puuntyöstöterien valmistajana. Nyt saimme kokeiltavaksemme puuntyöstöteriä valmistavan CMT:n kovapalaterän
Tärkeää on myös laatia kaikkien osakkaiden allekirjoittama, yksilöity valtakirja sille henkilölle, jolle käyttöoikeudet halutaan antaa. Luottamuksen vahvistamiseksi ja tiedonkulun helpottamiseksi on syytä hankkia yhteiseen pankkitiliin tiedonsaantioikeus kaikille yhteisomistuksen osakkaille. Tiedonsaantioikeus jokaiselle osakkaalle Metsäyhtymä ei ole juridinen oikeushenkilö vaan usean henkilön yhteisesti omistama metsäkiinteistö, jolla harjoitetaan yhdessä metsätaloutta – mutta kukin omissa nimissään. Sähköisten pankkipalveluiden avulla asiointi helpottuu, mutta jos hoidettavana on kuolinpesän tai metsäyhtymän asiat, oma pankkitili ja pankkitunnukset eivät riitä. Suomi.fi-palTEKSTI PIRJO HAVIA KUVITUS VEERA KOMULAINEN. Veroasiointiin tarvitaan Katso-tunnus Viranomaisasioissa ollaan kattavasti siirtymässä Suomi. fi-valtuuksiin. Käyttövaltuudet mietitään yhdessä ja tarvittaessa laaditaan yksilöidyt valtakirjat. Seuraavassa katsaus keskeisiin verkkopalveluihin. Uuden tilin avaamista varten tarvitaan yleensä kopiot alkuperäisistä kuolinpesän asiakirjoista eli perukirjasta, sukuselvityksestä, testamenteista, mahdollisesta osituksesta. Kuolinpesässä tarvitaan yhteinen käyttötili, on se sitten vainajan alkuperäinen tili tai kuolinpesälle avattava uusi tili. Yhteisellä tilillä olevat varat kuuluvat yleensä metsänomistusosuuksien suhteessa yhtymän osakkaille. Näin tiliasioiden hoitaminen voi järjestyä ilman pankissa käyntiä. Siksi myös pankkitili avataan joko yhden osakkaan nimiin tai usealle osakkaalle yhteisesti. Joidenkin pankkien verkkosivuilla on ohjeet ja osoite asiakirjojen toimittamiseksi. VERKKOPALVELUT (YHTEIS)KÄYTTÖÖN Yhtymän ja kuolinpesän asioiden hoito helpottuu, jos sen voi tehdä sähköisesti. Veroasioissa tärkein asiointikanava on OmaVero-palvelu. Usein pankeilta löytyy valmiit valtakirjapohjat. Yhtymässä kaikilla tilinomistajilla on yksinään tiedonsaantioikeus yhteisomisteisesta tilistä, vaikkei käyttöoikeutta olisikaan. Kuolinpesässä jokainen osakas on yleensä yksinään oikeutettu saamaan tietoja pesän pankkiasioista kuolinpäivältä ja kuolinpäivän jälkeen. Katseluoikeuden saa osoittamalla oman osakkuusasemansa perukirjalla tai muulla pankin hyväksymällä asiakirjalla. Kuoleman jälkeen vainajan pankkitilit yleensä säilyvät, mutta tilien käyttöoikeudet lakkaavat, lukuun ottamatta välittömästi hautajaisiin ja vainajan aiempiin menoihin liittyviä kuluja. 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ RAHA-ASIOIDEN hoitoon tarvitaan pankkitiliä, niin kuolinpesissä kuin metsäyhtymissäkin
Veroasioissa tärkein asiointikanava on OmaVero-palvelu. Yhteisiä veroasioita hoitava tarvitsee OmaVerossa asiointiin Katso-tunnisteen. Ennen kuin kuolinpesän tai yhtymän puolesta asioiva voi hakea Katso-tunnuksia, on muutama asia oltava kunnossa: kuolinpesällä tai yhtymällä on Y-tunnus eli ollaan arvonlisäverorekisterissä, on valittu henkilö, jonka nimiin tunniste luodaan ja henkilö valtuutetaan osakkaiden allekirjoittamalla valtakirjalla, nimetyllä henkilöllä on verkkopankkitunnukset tai hän käy Verohallinnon toimipisteessä valtakirjan ja henkilöllisyystodistuksen kanssa tunnistautumassa. Siinä kuolinpesä ja yhtymä antavat tuloveroilmoituksensa, voivat maksaa veroja ja hoitavat kaikki oma-aloitteiseen verotukseen liittyvät asiat, muun muassa arvonlisäveroilmoitukset ja arvonlisäveron maksamisen. Metsälehti Makasiini 49 velu ei kuitenkaan pysty käsittelemään yksityishenkilöiden yhteisomistustilanteita. Hakemukseen pääsee kiinni seuraamalla polkua: Yritys.tunnistus. Kun edellä mainitut asiat ovat kunnossa, asioiden hoitaja täyttää sähköisen hakemuksen Katso-tunnisteesta osoitteessa yritys. Siksi veroasioita kuolinpesän tai yhtymän puolesta hoidettaessa on vielä käytettävä Katso-valtuutusta. fi > Perusta Katso-tunniste. tunnistus.fi
Joidenkin pankkien verkkopalvelujen hakutoiminnolla voi päästä lukemaan hyvinkin selkeää opastusta, mutta yleensä opastusta löytyy vain kuolinpesälle. Valtuus sähköiseen asiointiin palkitsee lopulta vaivan. Suomen metsäkeskus saa Maanmittauslaitokselta lainhuutotiedot kerran vuorokaudessa, joten muuta todistelua omistuksesta ei tarvita. Metsään.fi kaikille osakkaille Metsävaratietoa tarjoavassa Metsään.fi-palvelussa kaikki kuolinpesän tai yhtymän osakkaat asioivat samoin oikeuksin. Selvennyslainhuuto suositeltava Kuolinpesän osakkailla ei ole velvollisuutta hakea lainhuutoa perinnönjättäjän kuoleman jälkeen. Monessa tilanteessa auttaa myös maistraatin vahvistama osakasluettelo, mutta ne tiedot eivät siirry automaattisesti Suomen metsäkeskuksen ylläpitämään metsänomistajarekisteriin. Mielestäni tämä asiakasjoukko ansaitsisi selvemmän opastuksen palvelujen käyttöön. Sen sijaan yhtymästä ei välttämättä löydy edes mainintaa. Vero.fi-sivustolta löytyy myös hyvä ohje Katso-tunnusten hakijalle. 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ > Haluan perustaa pääkäyttäjän organisaatiolle > Täytä hakemus. PIRJO HAVIA. Kaikesta huolimatta kannattaa sitkeästi käydä alkuruljanssit läpi, jopa roikkua neuvontapuhelimien jonoissa. Muutoinkin selvennyslainhuuto selkeyttää kuolinpesän omistustilannetta erityisesti, jos kuolinpesän sisällä on tapahtunut muutoksia. Jos kuolinpesä hakee Maanmittauslaitoksesta selvennyslainhuudon osakkaille, Metsäkeskus saa omistustiedon suoraan Maanmittauslaitokselta, eikä perukirjoja ajantasaisine osakastietoineen tarvitse toimittaa. Näitä yhteistä metsätaloutta harjoittavia toimijoita on Suomessa kuitenkin yli 100 000. Yhtymällä riittää yleensä valtakirja. l YLEISIMMÄT ASIAKIRJAT KUOLINPESÄN ASIOIDEN HOITOON Perukirja liitteineen (muun muassa testamentti ja avioehtosopimus) Vainajan sukuselvitys tai maistraatin vahvistama osakasluettelo Aiemmin kuolleen puolison perukirja Osituskirja, mikäli aiemmin kuolleen puolison ja kuolinpesän välillä on tehty ositus Valtakirja osakkailta YLEISIMMÄT ASIAKIRJAT METSÄYHTYMÄN ASIOIDEN HOITOON Valtakirja osakkailta Kiinteistön lainhuutotodistus PAREMPIA OHJEITA KIITOS KÄRSIVÄLLISYYTTÄ koetellaan, kun osakas alkaa hoitaa sähköisesti asioita kuolinpesän tai yhtymän puolesta. Nimittäin yhteistä lähes kaikille sähköisille palveluille on, että metsää omistaville kuolinpesille tai yhtymille ei opastusta palvelun käyttöön helposti löydy. Sähköisen asioinnin sujuvuus on isolta osin riippuvainen siitä, miten hyvin eri viranomaisrekisterit seurustelevat keskenään.. Hakemuksen täyttämisen jälkeen Verohallinto pyytää tarvittavia liitetiedostoja, joita kuolinpesällä ovat perukirjan kopio tai maistraatin vahvistama osakasluettelo ja kaikkien osakkaiden allekirjoittama valtakirja. Oikeudet avataan, kun yhteys metsätilan ja omistajan henkilötunnuksen välille varmistuu. Kaikki yhtymän osakkaat voivat kirjautua palveluun käyttäjiksi omilla henkilötunnuksillaan sen jälkeen, kun lainhuuto metsätilaan on saatu. Siksi vaaditaan lisätodisteita tilan siirtymisestä kuolinpesän omistukseen. Kuolinpesän on toimitettava palvelua ylläpitävälle Suomen metsäkeskukselle perukirjan kopio tai sellainen ote perukirjasta, jossa näkyvät osakkaat henkilötunnuksineen ja perintönä siirtyneet metsätilat. Vaadittavat asiakirjat voi myös lähettää jo ennen pyyntöä sähköpostitse osoitteeseen katso@vero.fi
Sen jälkeen tielle ajetaan kerros 0–32 millimetrin kalliomursketta ja lanataan tien runko sopivan pyöreäksi, jotta vesi valuu sateella suoraan tien sivuun. Lähes kaikki sivuojat kaivetaan uudelleen, rumpuputket uusitaan ja tien runko muotoillaan kaivinkoneella ja/tai lanalla uusiksi. Kaikkien rumpuputkien uusiminen on täysin tarpeetonta. Ei maksa juuri mitään. Jos tiestä halutaan oikein mukava ajettava ja helpommin lanattava, laitetaan vielä pinnaksi ohut kerros 0–16 millimetrin kalliomursketta. Murskepalat muodostavat vahvan jakavan kerroksen, joka jakaa kuorma-auton renkaan tuoman paineen leveämmälle alueelle, jolloin tie ei painu. tasainen ja sora on lanattu tien reunaan. Yksi keskeinen syy laiminlyöntiin on usein se, että tietä on lanattu väärin. Rumpujen päät kannattaa toki tarvittaessa kaivinkoneella puhdistaa, se ei maksa juuri mitään. KALLEIN VIRHE tulee siinä, kun tien runko muotoillaan uusiksi. Lisäksi tehdään riittävän isot kääntöpaikat. Siis vain kohdat, jossa tien runko ei ole kantavuuden kannalta riittävän kuiva. Metsänomistajan rahapussi kiittää. Veronmaksajana harmittaa, että valtiokin hukkaa rahojaan. Yleensä perusparannuksen tarpeessa olevan tien kunnossapito on lyöty laimin jo pitkän aikaa. Karkea murske menee lanauksen yhteydessä renkaiden painamiin vanhoihin uriin. Näinkin toteutettuna peruskorjaukseen saa kemeratuen. Sen jälkeen tielle ajetaan 0–58 millimetrin kalliomursketta ja lanataan. Silloinkin lähes aina riittää, että avaa yläpuolisen ojan auki, siis sen puolen, josta liika märkyys runkoon tulee. Metsänomistajaa kannustetaan hankkeeseen sillä, että valtio maksaa kemeratukena noin puolet kuluista. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Jos vanha rumpu on kestänyt jo 30 vuotta ja toimii edelleen moitteettomasti, on se asennettu oikein ja todennäköisesti toimii hyvin seuraavatkin 30 vuotta. Samalla myllätään pehmeäksi se kohta, josta kuorma-auton renkaat kulkevat. Sen jälkeen tietä on ollut soran puutteen takia liian vaikea lanata. Mitä tapahtuu, kun tien runko muotoillaan uusiksi. Näin korjattuna tarvitaan kallista mursketta huomattavasti vähemmän, tiestä tulee kestävämpi ja sen runko on leveämpi. Ei voi olla edes varma, onko uusi putki parempi kuin vanha. TÄMÄN VOI TEHDÄ myös paljon halvemmalla ja paremmin. Tarpeettoman kalliissa peruskorjauksessa tie rakennetaan käytännössä uudelleen. Niinpä on epätodennäköisempää, että kalliit murskeet lanataan tulevaisuudessa penkalle. Kun koko tie muotoillaan uusiksi, tarvitaan kantavuuden saamiseksi kuntoon paljon kallista mursketta. l METSÄNOMISTAJAN kannalta metsäteiden liian kalliissa perusparannuksissa ei ole taloudellisesti mitään järkeä. Renkaiden kohta on yleensä suunnilleen painumisensa painunut ja se on tien kovin kohta. Kerrotaan jopa 15 000–20 000 euron hinnasta korjattua tiekilometriä kohden. On ollut helpompaa unohtaa tien kunnossapito. Siitä on yritetty saada Tie kuntoon halvemmalla ja paremmin Kallein virhe tulee siinä, kun tien runko muotoillaan uusiksi.. Samalla kun avataan joitain kohtia tien sivuojista, poistetaan kaivinkoneella näkyvissä olevat kivet tien rungosta ja korkeimmat reunapalteet. Tie tasoitetaan, reunalle aiempien lanausten seurauksena siirtynyt sora poistetaan ja keskikohta tasoitetaan. Tien sivuojista tarvitsee kuitenkin vain harvoin avata uudelleen muuta kuin pieni osa
17,7 . 49,36 . 46,53 . 13,08 . 16,8 . 17,29 . 17,29 . Uutena tuontimaana on Puola. Viime vuonna raakapuuta tuotiin runsaat 11 miljoonaa kuutiota, josta peräti noin viidennes tuli Virosta ja Latviasta. 17,73 . Hake menee sellukattilaan sekä energiakäyttöön.. Harvennushakkuu 54,49 . 12,8 . 18,96 . 46,93 . Venäjältä tuleva koivukuidun määrä on pysynyt liki samana. NOUSUSSA ?. Uudistushakkuu 60,92 . 18,72 . Puun vienti lisääntynyt Kysyntä on nostanut puun hintaa Baltiassa. 13,39 . Leppäsen mukaan tälle on kaksi selitystä. Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,24 . TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini PUUN TUONTI Virosta ja Latviasta on kasvanut ja Venäjän osuus puun tuonnista aavistuksen pienentynyt viimeisten parin vuoden aikana, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista. Tällöin pienestä marginaalierästä pystytään maksamaan korkeita hintoja. ?. Lisäksi puuta on alettu tuoda myös Puolasta. 16,21 . 41,56 . 60,53 . 19,2 . ”Sahatavaramarkkina on hiipunut. 23,27 . 14,22 . 13,55 . Ensiharvennus 42,88 * 43,3 . 61,87 . 33,16 . ”Puuntuonti useammasta maasta vähentää yhden maan riippuvuuteen liittyvää riskiä. Uudistushakkuu 58,31 . 52,77 . Harvennushakkuu 50,95 . 17,1 . 20,04 . Sieltä voi tulla nopeita päätöksiä”, arvioi PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne. Ja kun se ostetaan ulKehnot korjuukelit näkyvät tuonnissa Sellubuumi on lisännyt puuvirtoja Virosta ja Latviasta. 39,16 . Taustalla on sellun hyvä menekki maailmalla sekä havukuidun tarve, Luken tutkija Jussi Leppänen kertoo. KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,19 . Sahahaketta saadaan vähemmän Suomesta eikä kuitupuuta tule päätehakkuista samalla tavalla kuin aikaisemmin.” Toinen syy on, että pääosa raaka-aineesta halutaan saada kohtuuhintaan. Venäjällä on kuitenkin tarkoitus kehittää omaa metsäteollisuutta. 20,48 . 58,95 . 19,51 . ”Venäjällä on WTO-sopimuksen asettamat vientikiintiöt ja tullitasot havukuidulle. 19,62 . 22,46 . Miksi kallista puuta tuodaan eikä osteta kotimaasta. Ensiharvennus 41,82 . 14,13 . 54,96 . 41,33 . Itämeren altaan maista havukuitua sen sijaan on ollut mahdollista tuoda.” Myös koivukuidun tuontimäärät Virosta ovat lähes tuplaantuneet ja Latviasta liki seitsenkertaistuneet tämän vuoden tammi-kesäkuussa verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2017. 60,22 . LASKUSSA * ei vertailutietoa Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi VIIKKO 37 TEKSTI TIIA PUUKILA Sahahakkeen tuontimäärä kasvoi viime vuonna 16 prosenttia. 44,09 . 19,04 . 21,76 . 32,24
Ensiharvennus 13,65 . 43,92 . 45,92 . Uudistushakkuu 58,93 . 12,62 . 17,55 . 42,54 . 59,24 . 61,43 . 19,45 . 17,43 . PTT:n Paula Hornen mukaan tuontipuun osuuden metsäteollisuuden puunkäytöstä ei odoteta merkittävästi kasvavan, mutta puun käytön lisääntyessä tuontimäärien ennustetaan nousevan. 33,65 * 13,78 . 17,78 . 16,79 . 18,81 . Uudistushakkuu 58,87 . 12,19 . Toiset maat, Ruotsi ja Saksa, ovat lisänneet raakapuun ostoja Suomesta”, Leppänen kertoo. 16,6 . 18,67 . 55,96 . 37,55 . Ensiharvennus 42,76 . 20,81 . Uudistushakkuu 55,8 . 16,36 . 13,8 . 38,45 * 20,74 . 12,22 . Metsäyhtiöistä kerrotaan, että puun tuonnin kasvu johtuu hankalista korjuukeleistä. 18,94 . 46,07 . 20,37 . 42,72 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,95 . 38,72 . 60,44 . Sateinen syksy 2017 vaikeutti korjuuta ja samaan aikaan puun käyttö lisääntyi. 18,74 . 48,11 . 16,85 . 42,26 . Ensiharvennus 13,77 . 17,9 . 54,79 . 60,26 . 16,17 . 18,86 . 16,8 . 56,48 . 18 . Ruotsi ja Saksa ovat lisänneet raakapuun ostoja Suomesta.” RISTO PURANEN. 36,01 . 20,22 . 19,01 . 38,4 . 19,39 . ”Sellubuumi ei ole pelkästään meillä. 14,2 . ”Sellubuumi ei ole pelkästään meillä. 37,79 . 44,62 . Tänä vuonna raakapuuta on tuotu tammi-kesäkuussa runsaat viisi miljoonaa kuutiota, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna ja viidenneksen enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2017. ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,45 * 58,34 * 17,4 * 17,33 * Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus 13,31 * 12,49 * KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,84 . 17,45 . Harvennushakkuu 53,43 . Toisaalta kotimaista puuta myös viedään aikaisempaa enemmän. 49,56 . Uudistushakkuu 56,59 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus komailta, ehkäistään puumarkkinoiden ylikuumentumista kotimaassa. 16,52 . Metsälehti Makasiini 53 ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,39 . KAINUUPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,42 . Harvennushakkuu 52,61 . 16,25 . Viime vuosina metsäteollisuuden käyttämästä raakapuusta noin 10–12 prosenttia on tullut Suomen rajojen ulkopuolelta. 19,43 . 17,43 . 22,54 . 16,44 . 22,34 . Harvennushakkuu 47,73 . 12,21 . 54,33 . 15,08 . 17,17 . Sateiset kelit yhtiöiden riesana Puun tuonti supistui vuosina 2014 –2017 neljä vuotta perätysten, mutta kääntyi viime vuonna nousuun. 53,48 . Ensiharvennus 37,87 . 17,24 . Harvennushakkuu 48,01 . 17,24 . 14,73 * 12,83 . 16,7 . 58,2
Tukin huonon markkinatilanteen vuoksi alkuperäisestä leimikosta rajattiin pois kuvioita, joille oli kaavailtu runsaasti tukkia antavaa yläharvennusta. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini KAKKOSHARVENNUS KESKI-SUOMESSA PUUTAVARALAJI M 3 K-HINTA, €/M 3 YHTEENSÄ, € Mäntytukki 241 53,8 12 965,80 Mäntykuitu 196 19,2 3 763,20 Kuusitukki 37 52 1 924 Kuusikuitu 28 19,2 537,6 Koivutukki 22 42 924 Koivukuitu 52 18,2 946,4 Haapakuitu 9 5 45 YHTEENSÄ 58 21 106 KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA KESKISUOMALAINEN metsänomistaja antoi metsänhoitoyhdistykselle valtakirjan isohkon harvennusleimikon myymiseen. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Kaikkiaan puukaupan loppusumma oli noin 21 000 euroa. MIKKO RIIKILÄ Kesäleimikko kiinnosti hiljentyneillä markkinoilla Puukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Lisäksi sopivaa myyntihetkeä odoteltiin jonkin aikaa. Parhaan tarjouksen tehneen sahayrityksen tarjous oli noin 700 euroa parempi kuin huonoin leimikosta saatu tarjous. Kesälomien jälkeen kohde pantiin myyntiin. Leimikosta saatiin viisi ostotarjousta, joiden loppusummat olivat lähellä toisiaan. Kuuden hehtaarin alalta arvioitiin hakattavan puuta yhteensä noin 580 kuutiota. m3 Viikko. Koska sahan tarkaksi tiedetty tukkien katkonta todennäköisesti kasvattaisi eroa vielä suuremmaksi, oli myyntipäätös helppo tehdä. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 10 20 30 40 50 2018 2019 Milj. Vaikka tukkivaltaisimmat kuviot oli rajattu leimikosta pois, hakkuussa kertyi silti runsaimmin mäntytukkia, jota oli lähes puolet hakkuukertymästä. Myyntiin tarjotut metsikkökuviot olivat kertaalleen jo harvennettuja, joten metsätermein kohteelle tehtiin nyt kakkosharvennus. Kauppa tehtiin elo-syyskuun vaiheessa ja leimikko hakattiin heti syyskuun alussa. Eikä puun myyjän tarvinnut pitkään odotella metsärahojaan
Tila sijaitsee varsin lähellä kylää ja metsätie menee läheltä. Alue on metsittynyt itsestään hieskoivulle ja heinänkasvu on edelleen voimakasta. Vaikean ja hintavan uudistamisen vuoksi tilalla on tavoitteena siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Kauppa syntyi 6 000 euron hintapyynnön mukaisesti. Tilan osti etämetsänomistaja, joka oli hankkinut samalta seudulta tiloja aiemminkin. Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA POHJOIS-POHJANMAALLA tehtiin kesällä kauppa 2,4 hehtaarin metsittyneestä turvemaapellosta. Ostaja arvioi, että tinkaaminen olisi viivyttänyt kauppaa suotta. Toivotun kuusentaimikon syntyminen on epävarmaa, sillä palstalla ei juurikaan ole taimia valmiina. Kaikki koivu kuiduksi Ostajan arvion mukaan tilalla on hieskoivua noin 240 kuutiota ja havupuustoa noin 40 kuutiota. Aluetta ei muokata, mutta puunkorjuussa tapahtuvaa maanpinnan rikkoutumista pidetään toivottuna ja koneyrittäjää pyydetään mahdollisuuksien mukaan niin tekemään.. Voimakkaasti heinittyvä pohja on erittäin vaikea uudistaa. Hakkuutapa on verhopuuhakkuu, jossa isoimmat koivut jätetään haihduttamaan ja pitämään pintakasvillisuus kurissa. Kaikki koivu myydään kuitupuuna, sillä seudulla ei ole koivutukille kysyntää eikä hintaa. Ostaja pyrkii tekemään puukaupan nopeasti ja odottaa saavansa ostohinnasta takaisin 85–90 prosenttia. Myyjänä oli perikunta, ja tila oli julkisesti myynnissä verkossa Tori.fi-palvelussa. l TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN Pahimmanlainen peltokoivikko TILAKAUPPA POHJOISPOHJANMAALLA PINTA-ALA: 2,4 ha KEHITYSLUOKAT: kuitupuumittaista hieskoivua 2 ha, uudistuskypsää kuusivaltaista havupuustoa 0,4 ha PUUSTO: arvio 240 m 3 koivukuitua ja 40 m 3 havupuustoa, josta 10 m 3 tukkia MYYNTIHINTA : 6 000 € Pikkutilan hinnassa on pieni pienuuslisä. Peltoviljely on päättynyt ilmeisesti 1970-luvulla. Hinta ylitti alueen metsähehtaarien keskiarvon. Lisäksi pienellä tilalla on kysyntää polttopuuja puuhapalstana. Reunoilla on pienialaisesti kangasmaan kuusivaltaista havupuustoa. ANTTI J. LEINONEN Koska Pohjois-Suomessa koivutukilla ei ole hintaa, ei myöskään peltokoivikolla ole puutavaralajisiirtymän tuomaa arvokasvua.
Useissa maakunnissa on tarjolla isoja, suursijoittajia kiinnostavia kohteita. 1 2 3 3 4 1 2 3 4 TALOUS » TILAKAUPPA METSÄTILAKAUPALLA on tapana vilkastua kesän lopulla. Elokuussa suursijoittajien ostamien tilojen keskikoko oli 48 hehtaaria.. Tilannetta kuvaa, että OP:n metsärahasto on väliaikaisesti keskeyttänyt rahastomerkintöjen vastaanoton”, Liljeroos toteaa. Suursijoittajat ostivat tammi-elokuussa yksityismaita noin 38 miljoonalla eurolla, mikä oli 42 prosenttia kauppasummasta. Maakunnan tilakauppojen määrä on kuitenkin pieni ja sattuma voi vaikuttaa vuosittaisiin keskihintoihin. Lapin kuutioihinta noussut yli 21 euron. Etelä-Karjalan hintakerroin jatkaa nousuaan. Eniten kauppoja tehdään Pohjanmaalla. ”Kilpailu yksityismaista on kiristynyt, koska UPM lopetti maidensa myynnin. Siinä on viime vuoteen nähden nousua parikymmentä prosenttia. Tehtyjä kauppoja on seurantaan tullut 789, selvästi viime vuotta enemmän. Lapissa metsähehtaarin keskihinta on noin 1 200 euroa. Viime vuonna vastaavana aikana sijoittajien kauppasumma oli 25 miljoonaa, joten kasvu on huomattava. Viime vuonna keskihinta oli 5 360 euroa, joten nousua on 34 prosenttia. Varsinais-Suomessa metsähehtaarien hinnat ovat pompanneet omaan luokkaansa, yli 7 000 euroon. Hannu Liljeroosin tilakauppaseurantaan tuli elokuussa 155 uutta, myyntiin tarjottua kohdetta. Kaikki suursijoittajien ostokohteet eivät ole suuria, myös tavallisen kokoluokan kohteita hankitaan. Kauppoja tehdään eniten Pohjanmaan maakunnissa. Varsinais-Suomessa metsämaan keskihinta on yli 7000 euroa. l MIKKO HÄYRYNEN Kilpailu yksityismailla kiristyy Suursijoittajat ostavat myös tavallisen kokoluokan metsätiloja.. Koko vuoden noin tuhannen tilan tarjontamäärä on kahden edellisvuoden tasoa. 56 Metsälehti Makasiini Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % e/ha e/m3 kerroin Varsinais-Suomi 27 22 629 25 22 143 46 7 202 50 1,13 Satakunta 38 30 676 17 25 146 41 5700 39 0,97 Häme-Uusimaa 38 27 641 40 13 106 37 5147 48 1,09 Etelä-Karjala 29 23 578 30 8 96 34 4485 47 1,00 Kymenlaakso 30 21 497 32 16 113 38 4786 42 0,98 Pirkanmaa 73 55 1601 29 17 118 38 4950 42 0,98 Etelä-Savo 86 61 1882 32 7 109 37 4784 44 0,97 Eja K-Pohjanmaa 133 109 2486 26 16 96 25 3004 31 0,94 Keski-Suomi 75 82 2935 25 10 118 32 4378 37 0,91 Pohjois-Savo 78 66 2119 25 11 111 31 4117 37 0,91 Pohjois-Karjala 93 78 2530 28 12 112 32 3974 36 0,94 Kainuu 73 53 3215 22 9 87 21 2172 25 0,99 Pohjois-Pohjanmaa 159 116 4255 27 12 80 18 1992 25 0,93 Lappi 71 46 2304 32 13 59 20 1231 21 0,86 Koko maa 1003 789 26348 lisäys elokuussa 155 90 2816 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–ELOKUUSSA 2019 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta
Ja hyvin ajoimmekin. Voimasta kertoo sekin, että auto kiihtyy paikaltaan sataseen 7,8 sekunnissa. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN takapuskurin alla, muutaman sentin maavaran korotuksella ja nelivedolla. Kojelaudassa on nappi, jolla moottorin sammumisen voi estää, mutta sitä pitää muistaa painaa aina käynnistyksen jälkeen. Eteenpäin vie ponnekkaasti kaksilitrainen diesel 135 kilowatin eli 184 hevosen voimalla. kulutus: 6,4 ltr/100 km Hinta alkaen 42 000 € Skoda Octavia Scout on onnistunut kompromissi, jolla selviää niin metsäteillä kuin kaupungissa. Auton moottori sammuu pysäytettäessä vaikkapa liikennevaloihin. Skoda on onnistunut tekemään tasapainoisen kompromissin auton ajettavuudessa eri pinnoilla. Nyt ei ole ostohenkilöillä pistoolia, käteistä eikä viinaa mukana, mutta usein puunostajan tunnistaa siitä, että hän ajaa pihaan nelivetoisella Skoda Octavialla, ainakin kirjoittajan pienen otannan mukaan. Ajomelu on kohtuullista, diesel››. Skoda Octavia Scout liukkaan ruohokummun laella. Tämä johtaa siihen, että äkkiä lähtiessä painaa kaasua liikaa, jolloin lähdöstä tulee raju. Ohjaus on tunnokas ja tarkka. Tähän tottuu ja oppii oikean rytmin kaasun annostelussa. Scout on ns. Voima välittyy 7-vaihteisen automaatin ja tarvittaessa kytkeytyvän nelivedon avulla tiehen. Moottorin vahva vääntö vie eteenpäin vaivattomasti. Saattoipa nahkalaukussa pullottaa viinapullokin puunmyyjien voiteluun. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA VIELÄ 50-luvulla saattoi puuvirmojen ”metsänostajat” eli puunostajat tunnistaa susiturkista, käteistä pullottavasta nahkasalkusta ja povitaskussa pullottavasta pistoolista. Auto kaikille teille Hyvillä teillä Scoutilla ajaa mielellään. Sellaistahan piti päästä kokeilemaan. Kori on tavallisen Octavian kori, lisättynä alumiininvärisillä muovisuojilla etuja Melkein maasturi SKODA OCTAVIA SCOUT 2.0 TDI 135 Moottori: diesel 2.0 ltr, 135 Kw, käyttää AdBluelisäainetta Vaihteisto: 7-vaihteinen DSG-automaatti (kaksikytkinautomaatti) Kytkeytyvä neliveto Paino: 1 559 kg Vetopaino: 750 kg, jarruin 2 000 kg Pituus: 4 697 mm Leveys: 1 814 mm Korkeus: 1 531 mm Maavara: 171 mm Suurin nopeus: 213 km/h Kiihtyvyys: 0–100 kmh 7,8s EU yhd. crossover-auto, eli farmariauton ja maasturin risteytys. Niinpä ajelimme 1 600 kilometriä Scoda Octavia Scoutilla asfalttitietä, soratietä ja erikuntoisia metsäautoteitä
Rengaskoko oli 225/45 R18. Tämän jutun pääkuvassa kuorma on painavasti oikealla takapyörällä ja vasemmalla etupyörällä. Metsäautoteillä hiljaa ajaessa auto on maavaran ja nelivedon ansiosta paremmin kotonaan. Voit suojella haluamasi arvokkaan kohteen. Jousituksen puolesta ajo sujuu metsäautoteillä mukavammin kuin sorateillä, koska nopeudet ovat pieniä. 879 €. Korkeampiprofiilinen rengastus pienemmällä vanteella olisi huonoilla teillä mukavampi. Kirjaudu ja tutustu: www.metsään.fi Vielä ehdit myös osallistua palvelussa olevaan Miten hoidat metsääsi. Talvella on iloa ratin sähkölämmityksestä. Ratin säädettävyys on laaja korkeuden ja etäisyyden suhteen. Kun kummulle ajoi viistosti, ei päälle ensi yrittämällä päässytkään, nelivedosta huolimatta. Scoutin mittaristo on esimerkillisen selkeä. Ajaminen suomalaisilla normikuntoisilla sorateillä sujuu hyvin, mutta kovahko jousitus panee kiertelemään kuoppia. Käynnistä suojeluselvitys helposti Metsään.fi-palvelussa. Isonkin kuskin tai apumiehen taakse mahtuu saman kaliiperin henkilö. Oviaukko on normaalia korkeampi. Kummulle pääsi helpommin suoraan ajaen, jolloin kaikki pyörät vetivät. Autoon meneminen on helppoa, eikä pitkäselkäinenkään nyrjäytä niskaansa. Skoda Scoutiin saha mahtuu auton suuntaisesti eikä etuIhan maastoautoksi ei Scoutia voi sanoa. Huonommilla tienpinnoilla Scout toimii jämäkästi. Onko metsässäsi arvokas luontokohde. Kokeilimme ajaa pihassa olevien nurmikumpujen yli. Jos kohde luontoarvoiltaan soveltuu METSO-ohjelmaan, saat myös korvausta. Valoautomatiikka hermostutti Autoon on 4,7 metrin pituuteen nähden saatu väljät tilat. Etupenkkien istuinosat voisivat tosin olla tuuman pidemmät ja leveämmät, toivoo isompi henkilö – normiahterille penkki on ok. Nurmikko oli märkää ja liukasta. Tavaroillekin on tilaa. Sen tosin huomaa, että alusta ja rengastus on optimoitu hyville teille. -kyselyyn. Istuimet ovat mukavat. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken Jonsered FC2245 -raivaussahan. ovh. Takapenkin tilat ovat väljät ja penkki on tarpeeksi korkea. Tällaisessa tilanteessa sutivat kevyesti kuormitetut pyörät tyhjää. Metsälehden autojutuissa olemme käyttäneet mittatikkuna raivaussahaa. Ihan maastoautoksi ei Scoutia voi sanoa. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA moottori toimii lähes kuiskaten, eivätkä rengasäänet rasita
Conni. Autossa on myös valoautomatiikka. Varsinkin lähivalo on tehokas ja leveä. Varmista metsäsi kasvu myrkyttömästi ja turvallisesti – taimiesi ja tulevien sukupolvien parhaaksi. Peruutuskamera on paras näkemistämme: riittävän iso kuva on kirkas ja näkyy hyvin auringonpaisteessakin. Onneksi valoja voi myös käyttää normaalisti. Scout kulutti koeajotaipaleella kuusi litraa dieseliä satasella. Vasemmalla sivulla on vasemmanpuoleisen selkänojan vapautin ja 12 voltin pistoke. Auton voimavaroihin ja nelivetoisuuteen sekä kulutusta nostavaan suurehkoon maavaraan nähden lukema on kohtuullinen.. ex on ympäristöystävällinen suoja tukkimiehentäitä vastaan. Valot Scoutissa ovat kirkkaat ledit. Käytännöllisyys ja järki-innovaatiot tulevat vastaan monta kertaa auton käyttöä opetellessa. Nappuloita on maltettu laittaa riittävästi, eikä usein tarvittavia toimintoja tarvitse hakea kosketusnäytön valikoista. Käytäntö on karumpi: Automatiikka ei aina vaihda lyhyille, mikä saa vastaantulevan hermostumaan. Metsälehti Makasiini 59 matkustajan tarvitse tinkiä jalkatiloista. skogsplantor.se/?. l Tavaratilan aukko on metrin levyinen ja takapenkin selkänoja taitettuna noin 180 senttiä pitkä. ex turvaa metsäsi kasvun Conni. Mittaristo on selkeä. Yksi osoitus järjen käytöstä löytyy ohjekirjasta: siinä on vain 263 sivua. Kohtuullinen kulutus Skodassa oli laaja varustus tarpeellisia ja osin vähemmän tarpeellisia varusteita, joista tarpeelliset olivat suurena enemmistönä. Raivaussahakin mahtui mukaan. Tavaratilan oikealla sivulla on skodaismeja: pari esiinkääntyvää kassikoukkua, niiden välissä oikeanpuoleisen takaselkänojan vapautin. Se suojaa taimia tehokkaasti kahden kasvukauden yli. Periaatteessa auto-asennossa ei valoihin tarvitsisi koskea. Ylempi valoista lähtee irti taskulampuksi. Sivuutuksen jälkeen pitkät valot eivät taas palaudu tarpeeksi nopeasti eivätkä alle 60:n nopeudessa ollenkaan. Tuhatsivuisiin ja paksumpiinkin eepoksiin on Metsälehden autojuttuja rustatessa totuttu, joten Skoda Scoutin ohjekirja tuntuu järjen riemuvoitolta
24% alv. • Paino ilman köyttä 12,5 kg • Välityssuhde 1:394/1:444 • Maksimiveto suoralle vedolla 900/1800kg • Nopeus 12/24 m/min • Moottorin teho 3,3 kW (4,5 hv) 499 ,00 Tarvikepaketti 1800 vinssille. Suuren vetovoiman omaavalla vinssillä voit vetää plokipyörän kanssa jopa 3600 kg. www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 56 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. Suomen suurin metsäalan verkkokauppa 2449 ,00 Nordforest 1800 polttomoottorivinssi Polttomoottorivinssi 2-tahtimoottorilla, jossa 2-nopeuksinen planeettavaihteisto. Hinnat sis
Siinä terveyskeskuksen kattoa tuijottaessaan hän sanoi, jotta voi kun joku hänen haudallaan laulaisi Katariinan kamarissa -laulun. Jokunen viikko tapaamisemme jälkeen luin paikallislehden kirkollisista ilmoituksista tiedon hänen kuolemastaan. l KIRJOITIN TÄLLE SYKSYLLE möllärin kirjailija Kalle Päätalosta, jonka syntymästä tulee marraskuussa kuluneeksi vuosisata. SAIN KUULLA TAPAUKSESTA hyvinkin tarkan selostuksen. Hän oli silloin vähän päälle yhdeksänkymppinen, työuransa 20–30-lukujen vaihteessa aloittanut mies. Mutta lauloi kuitenkin ja se on tärkeintä. Malmsteenia kun kuulin, niin ihan vierähti kun kivi sydämeltä. Vähän myöhemmin sain tietää, jotta hänen viimeinen toiveensa oli toteutunut ja sen toiveen hän minulle tavatessamme kertoi. Tajusin, jotta on sentään maailmassa niin paljon muutakii kun se, minkä oon tähän asti ainooks olevaiseks luullu, mies huokaisi ja hymyili autuaasti. Mies oli syntynyt ja varttunut pienessä kyläsessä Pohjois-Karjalan puolessa – jos nyt ei aivan tiettömien, niin ainakin hankalakulkuisten taivalten takana. KatariiKatariinan kamarissa Herra nähköön, minkä päräytyksen tämä kulttuurielämys oli hänen sielulleen suonut.. Taisin vähän hörähtää. Mies ei suuttunut, mutta vannoi olevansa tosissaan. Viimeistä kertaa hän kertoi pitäneensä moottorisahaa koprissaan tapaamistamme edeltäneenä syksynä, sitten salakavala halvaus vei jalat alta ja terveyskeskuksessa maatessaan tämä tervaskanto totesi itse, jotta pian hän vaihtaa pötkötyspaikkansa metallisängystä ruumisarkkuun. Kylän väki eleli enimmäkseen omana yhteisönä, sattumakäypäläisiäkään ei juuri ollut ja kirkonkyläreissu tarkoitti automaattisesti vähintään parin vuorokauden lietsua. Sellaisiksi tuloonsa he saivat pohjat savottakämpiltä. Sen vuoksi miehen synnyinkylän asukkaille kirkossakäyntikin tuntui oikeasti pyhältä asialta, koska se oli tosiaan harvinaista, muutamille vain kerran tai pari vuosikymmenessä mahdolliseksi tulevaa herkkua. Kyllä on metsästä moneksi. Mutta ei siitä nyt sen enempää. Mies oli saanut sen korviinsa kämpälle tuodusta grammarista jossakin Rautavaaran Valtimon puoleisella salolla 30-luvun puolivälissä ja herra nähköön, minkä päräytyksen tämä kulttuurielämys oli hänen sielulleen suonut. Kaunista ja liikuttavaa, mutta tarinoittamani miehen mukaan kylän naiset lauloivat poikkeuksetta oikein kovaa ja tavattoman korkealta, kimakasti suorastaan. Mies oli oikeassa. Sitten hän sanoi toivovansa, että joku laulaisi kammarijenkan hänen haudallaan ja sisimpäni soi duurissa, kun tosiaan kuulin vainajan veljenpojan sen tempun muistotilaisuuden jälkeen tehneen. Tämä vanha metsuri oli kulttuuri-ihminen. Ennen Katariinan kamaria nämä falsettiveisuut olivat se, minkä hän käsitti musiikiksi. Metsälehti Makasiini 61 LUONNOSSA » KOLUMNI SE PP O SA M U LI ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä.. Silloin jututin muuatta entistä metsuria, joka makasi koillissavolaisessa terveyskeskuksessa kuolinvuodettaan. ENSIMMÄISTÄ KERTAA tajusin saman asian alun toistakymmentä vuotta sitten. Ei hänen viimeinen tahtonsa mitenkään vuoria liikauttavan suuri ollut, mies ei kaivannut komeita maahanpanijaisia tai laajoja itkijäjoukkoja. Siitä kyllä, jotta Päätalon jälkiä kulkiessani tulin taas miettineeksi, kuinka pihkanhajuisesti kulttuuri saavutti 20–30-luvuilla suomalaisen maalaiskansan. nan kamarissa oli ollut ensimmäinen hänen levyltä kuulemansa laulu. Niin oli myös Kalle Päätalo. Jumalanpalvelusten puutteessa he veisasivat omine voimineen virsiä, lisäksi muutamat naiset osasivat eräitä kansanlauluja. Autiolla haudalla ja salaa muiden saattajien korvilta, koska joku sukulainen olisi saattanut moisesta mielensä pahoittaa
TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUONNOSSA » LUHTA. 62 Metsälehti Makasiini Ilmastonmuutos kuvina Ilmastonmuutoksen vangitseminen valokuvaksi Suomessa on paljon vaikeampaa kuin siitä puhuminen
Metsälehti Makasiini 63 Linkinjängän tuhatvuotiset palsat murtuvat ja romahtavat vesirimmiksi. Vaikka vuodet eivät ole veljiä, Utsjoen ylängön keskilämpötila on pysyvästi nousussa miinus yhden asteen yläpuolelle.
Jonain päivänä ilmasto tuntuu lämmenneen kymmeniä asteita, pari päivää myöhemmin jääkausi on ilmiselvästi ovella. Tuntuu myös luontevalta, että ilman koostumuksen muuttuessa ilmatkin muuttuvat. Jo ennen ongelman syntyä hiilidioksidi tiedettiin kasvihuonekaasuksi, joka estää auringon lämpösäteilyn pakoa avaruuteen. Sitä ei voi nähdä, kuulla tai haistaa ja sen hyväksyminen vaatii uskoa tieteen väittämiin. Myös lämpötila on kasvanut jossain paljon, jossain vain hitusen ja jossain jopa viilentynyt. Öljyyn ja kivihiileen pohjaavassa kulttuurissa lämpenemisen hillintä vaatii muutoksia tekniikkaan ja ihmiskunnan koko elämäntapaan. Teollistumisen alkuajoista keskilämpötila on noussut reilun asteen. 64 Metsälehti Makasiini LMASTONMUUTOS on käsite. Suomi on lämmennyt ripeämmin kuin maailma keskimäärin, melkein kaksi astetta. Merenpinta on nousussa, myrskyt ja rankkasateet ovat runsastumassa. Toisaalla sateet ja pilvet lisääntyvät. Sen seurauksena alailmakehän keskilämpötila nousee. Tilastojen mukaan talvi tulee myöhemmin, kevät aikaisemmin ja sydäntalvella pakkasta on vähemmän kuin puoli vuosisataa sitten. Vaikeaa kameralle Koska olen suomalainen valokuvaaja, tahtoisin havainnollistaa tuon käsitteen silmin nähtäväksi kuvaksi ja mieluusti kotimaassa. Ihmisen aiheuttamalla ilmastonmuutoksella tarkoitetaan suunnilleen sitä, että fossiiliset polttoaineet lisäävät ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Ilmastonmuutoksen tekee muuta luonnontiedettä kiistellymmäksi ongelman poliittisuus. Ilmastovyöhykkeet siirtyvät ja samalla jotkut kolkat kuivuvat. Kerrostalon kokoisia jääpaloja halkeaa ja romahtelee rinteeseen. Suomi on lämmennyt ripeämmin kuin maailma keskimäärin, melkein kaksi astetta. Kauemmas jäätikön sortuminen kuulostaa ukkosen jyrinältä. Useimmat kesäpäivät puolestaan tunWestbreen vuoristojäätikkö Lyngenissä, Norjassa, hupenee melkein sata metriä vuodessa. Koko maailman ilmasto on aika mutkikas juttu. Toisaalta kotomaan säätilat heittelehtivät enemmän kuin mantereen tai valtameren keskellä. LUONNOSSA » LUHTA
Metsälehti Makasiini 65
Jäätiköt pienenevät vasta, kun vuoden keskilämpö on pysyvästi noussut. Varvikkoinen puolen metrin turvekerros kätkee suuren jäämöhkäleen. Minulla ei olisi aavistustakaan ilmastonmuutoksen olemassaolosta, ellei siitä puhuttaisi ja kirjoitettaisi. Voin ottaa niistä valokuvan, mutta kuva esittää kuukkelia tai hömötiaista, ei ilmastonmuutosta. Palsat ovat suosta kohoavia turvekumpuja. Ikijäiset palsat Suomenkin Lapissa piileksii ikijäätä, turpeen alla palsasoiden palsoissa. Jää paljastaa Pienissäkin vuoristojäätiköissä jää on pinta-alaan suhteutettuna uskomattoman paksu ja pitää sen vuoksi sisuksissaan valtavan määrän kylmyyttä. Yksi hellekausi tai satunnainen lämmin vuosi ei sulata kilometrin paksuista jäätikköä. Niinpä pienet Tunturi-Lapin linnut – vesipääsky, punakuiri, lapinsirkku, lapinkirvinen, sinirinta ja moni muu – ovat hyvää vauhtia harvinaistumassa. Tielinjoilla, taimikoissa ja muilla aukeilla ne näkevät nälkää ja joutuvat haukkojen saaliiksi. Metsän tiaiset ja kuukkeli eivät pysty hallitusti matkaamaan pohjoiseen. Lintujen ongelmalajeja ovat peitteistä metsää tarvitsevat paikkalinnut, jotka eteläisessä Suomessa linnoittuvat pienille suojelualueille tai runsaspuustoisiin talousmetsien laikkuihin. Joka ainoa niistä hupenee ja voi huonosti. Kesällä turve kuivahtaa lämpöeristeeksi ja estää palsan sydäntä sulamasta. Ennen tavallinen tunturikiuru on jo käytännössä hävinnyt. Palsasuon synty vaatii miinus kahden asteen vaiheilla keikkuvan keskilämpötilan ja mieluusti mantereisen ilmaston. Toisaalta olen ollut havainnoimassa, miten pohjoiset linnut tai perhoset vetäytyvät yhä pohjoisemmaksi ja etelästä vyöryy uusia lajeja. LUONNOSSA » LUHTA. 66 Metsälehti Makasiini tuvat samanlaisilta kuin kaukaisessa lapsuudessa. Täysikokoinen palsa kohoaa yli viisi metriä suon pinnasta. Jäätiköt pienenevät vasta, kun vuoden keskilämpö on pysyvästi noussut. Ne kasvavat tuhatmetristen tuntureitten lakialueilla eivätkä Suomessa voi paeta minnekään. Tavallisimmat nelijalkaiset jäniksestä suteen asuttavat koko Suomea, joten muutos ei ole yhtä dramaattinen. Jäätikön väri tummuu ja likaantuu, alaraja vetäytyy jopa sata metriä vuodessa. Palsasuon allikot ovat ylivertaisen hyvä hyönteistoukkien elinympäristö ja Jääleinikki on maamme uhanalaisin tunturikasvi. Lapin arktisilla lajeilla ei ole pakosuuntaa, sillä vastassa on Jäämeri. Kilpisjärven Saanan laelta näkee kirkkaalla säällä kymmeniä pikku jäätiköitä, mutta Suomen raja tekee juuri sellaisia mutkia, että ne kaikki rajautuvat Ruotsin tai Norjan puolelle. Syyssateet kastelevat turpeen lämpöä johtavaksi ja talven pakkaset kasvattavat jäälinssiä. Jäämeren rannalla kesä on liian kylmä turpeenkasvuun ja talvi liian lauha jäätymiseen. Olemme lukeneet, kuinka hurjaa vauhtia Grönlannin mannerjäätikkö tai Islannin kuuluisat jäätiköt sulavat
Tänä kesänä totesin kaikkein korkeimpien Linkinjängän palsojen yksiselitteisesti romahtaneen. l Kiirunan valkoinen talvipuku valmistuu lokakuussa. Olin surullinen. Linkinjängän ikä on liki kahdeksan vuosituhatta ja tunturisuoksi sen turvekerros on paksu. Maailmanlaajuisen lämpenemisen vuoksi nousu on kuitenkin hidastunut. Vanhat valokuvat osoittavat palsojen sulaneen, madaltuneen ja paikoin kokonaan hävinneen viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Suomen ja ehkä koko Pohjolan hienoin palsasuo Linkinjänkä sijoittuu Utsjoen luoteiselle ylängölle. Perämeren tilanne on toistaiseksi päinvastainen, maa nousee merestä. Nykyvuosina tunturin pysyvä lumipeite voi tulla kuukautta myöhemmin.. sen vuoksi palsasuot pullistelevat suoja tunturilintuja. Vanhimmat palsat syntyivät kaksituhatta vuotta sitten. Toisaalta havaitsin, että abstrakti ilmastonmuutos oli mahdollista taltioida näkyväksi valokuvaksi.. Metsälehti Makasiini 67 Merenpinnan nousu hukuttaa sekä tiheimmin asuttuja maita että maapallon vilja-aittoja
4,6 m² Katto ja seinät lujaa pro?loitua 0,25 mm galvanisoitua teräspeltiä. Ajoleikkuri tehokkaalla takakerääjällä! 1590 € Lavan mitat 1500x957x660 mm Kokonaismitat 2695x957x935 mm Isot ja järeät 22x11-8" pyörät Kantavuus 360 kg Lava kuumasinkitty YLEISPERÄKÄRRY MÖNKIJÄÄN T034 Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea+pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV/6500 RPM Maavara 183 mm 24 kk takuu TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä! 3990 € Mitat (L, P, K): 235,7x194,6x208,7 cm, n. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. 3-8 kW Paloaika 11-36 h Hyötysuhde 89 % Säiliön koko 18 kg Irroitettava tuhka-astia Mitat 483x983x508 mm GLANSPOWER HEAT CR-01 PELLETTITAKKA 795 € 199 € 360 astetta pyörivä vetopää helpottaa maastossa ajoa Runko-osat tehty vahvasta 3,75 mm teräksestä Kantavuus 800 kg Pituus 380-260 cm, leveys 131cm, korkeus 106 cm. www.kone-glans.fi GLANSPOWER GARDENER RT84 AJOLEIKKURI KERÄÄJÄLLÄ Moottori GGP AVS Series 7250 414 CC sähköstartilla 84 cm kaksiteräleikkuri tukipyörillä Sähköinen leikkurin päällekytkentä 200 litran keräyssäiliö 5 vaihdetta eteen + pakki Renkaat 18x8.50 / 13x5.00 Ajovalot, etupuskuri ym. 219 € 189 € Upealla puujäljitelmäkuviolla! 345 € Mitat (P, L, K): 500x299x232 cm, n. 40 min, 5 Ah n. 15 m² Runko vahvaa sinkittyä terästä Iso kaksiosainen ovi Lisäksi sivussa pienempi käyntiovi Väri tumman harmaa AUTOTALLI SUNYARD 15 M² 680 € Moottori 63,3 cm³/3,7 HV, 2,7 kW Ilmamäärä 2016 m³/h Puhallusnopeus 90 m/s Paino 11,0 kg Ergonominen muotoilu! Vuoden (1) takuu! GLANSPOWER EB650 REPPUPUHALLIN Todella tehokas puhallusteho! 199 € Jännite 40 V Puhallusnopeus 40 m/s, säädettävä Toiminta-aika 2,5 Ah n. Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Iso oviaukko 105 cm 15 vuoden puhkiruostumattomuustakuu! PIHAVARASTO SUNYARD HW0608 GLANSPOWER TUKKIKÄRRY T005 645 € 399 € Tehokas 146 CC nelitahtimoottori Itsevetävä Keräävä, sivulle heittävä, bioleikkaava 50 L keruusäiliö, työleveys 51 cm Korkeussäätö 1:llä vivulla RUOHONLEIKKURI VETÄVÄKERÄÄVÄ GREENSTAR S511VHY-T 4 ominaisuutta yhdessä leikkurissa! norm. 90 min Paino ilman akkua 3,3 kg AKKULEHTIPUHALLIN OLEO MAC BVI 60 Sisältää akun 2,5 Ah ja laturin! Ominaisteho n
Tämä tuli jälleen todistetuksi Siikajoella. l TEKSTI JA KUVAT MARTTI PATOKOSKI Auraus käynnisti kasvun Siikajoella aurausalalle nousi nopeasti täystiheä taimikko. Räme aurattiin vuonna 1984. Ympäröivän metsän lennättämiä siemeniä oli maassa ylen määrin. Liitä mukaan yhteystietosi.. Median silmätikuksi joutunut auraus oli mainettaan parempi muokkausmenetelmä. Männynkasvun kannalta muutos oli ratkaiseva. Kohde oli ihanteellinen aurattavaksi. Auraamalla uudistettiin 1980-luvulla laajoja alueita Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Syksyllä 1984 paikalla liikkui vihantilaisen yrittäjän aurakone. Aura rikkoi ohuen rahkakerroksen ja sekoitti sen alla olevaan kivennäismaahan. Puusto oli matalaa, tasalatvaista rämemäntyä. Tämän kesän ensiharvennuksessa puuta korjattiin runsaat 26 kuutiota hehtaarilta. Hakkukoneella tehdyssä harvennuksessa tältä vajaan hehtaarin kokoiselta alueelta kertyi ainespuuta 26,4 kiintokuutiota. Veden ohjaamistakaan ei tarvittu, vaan hyvän tuloksen aikaansaamiseksi riitti matala auraus. Pyysin kuljettajaa auraamaan rämeen ohi kulkiessaan. Heti aurauksen jälkeen jälki oli rajun näköistä, mutta se mahdollisti uuden kehityksen. Edellä kuvatun lisäksi mitään muita toimenpiteitä ei tarvittu. Uusi kasvusysäys raivaamalla Vuonna 2002 oli taimikonhoidon vuoro. Vuonna 1973 raivasin kaiken puuston pois siinä uskossa, että alue taimettuisi. Kuivahkon kankaan keskellä sijaitseva rämepainanne oli pysynyt vuosikymmenet samassa tilassa. Auraamalla lisättiin puun kasvua ja samalla tuotettiin verrattomia hiilinieluja. Kesällä 2019 vuorossa oli ensiharvennus. Raivaus ei kuitenkaan tuonut kasvuun muutosta, vaan räme jatkoi kituliasta olemassaoloaan. fi. 2019 1984 ONKO SINULLA VALOKUVA PAREJA METSÄ KOHTEISTA, joista näkyy metsän kehitys. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Virkeästi kasvanut puusto sai siitä jälleen uuden kasvusysäyksen. Lähetä ne meille Metsälehteen. Täystiheä taimikko nousi aurausjäljelle välittömästi. Metsälehti Makasiini 69 LUONNOSSA » ENNEN & NYT METSÄALAN sanonnan mukaan räme on aina tiine: kun kasvun osatekijät saatetaan kohdalleen, mikään ei estä metsän kehitystä
Räystäslankku jää tuohikerroksen alle suojaan. Tuohi on vedenpitävä ja kestävä kattomateriaali. Metsässä kuori suojaa puun runkoa. Kattojen vedenpitävänä kerroksena käytetään useimmiten tuohta, mutta Miten perinnekatto kestää. Malkapuiden avulla se pysyy katolla kovallakin tuulella. 70 Metsälehti Makasiini IRSIRAKENNUS säilyy vuosisatoja, jos sen katto pidetään kunnossa. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA Harjakarallisessa malkakatossa malkapuut pysyvät paikallaan niitä harjalta yhdistävän katajaisen harjatapin avulla. LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY. Katot kuitenkin säilyvät vain, jos ne rakennetaan aika ajoin uudestaan. Niinpä esimerkiksi museorakennuksissa on usein vanhat hirret, mutta korkeintaan muutaman vuosikymmenen ikäiset kattorakenteet. Myös perinteisessä rakentamisessa usein juuri puun kuori suojaa puurakenteita sateelta
Niitä myös korvattiin päretai bitumihuopakatoilla. Kun esimerkiksi nauloja ei ollut käytettävissä, oli katon rakenne suunniteltava niin, että se pysyi koossa pelkkien vitsasten ja loveamiseen perustuvien liitosten avulla. Tuohia paikallaan pitävät malkapuut jäävät sateelle ja lahoamiselle alttiiksi. Näin ei ole ollut aina. Koska perinteinen katonrakennustaito uhkasi unohtua yhä pahemmin, oli opinnäytetyön tekeminen aiheesta tarpeen, Pajula toteaa. Kotiseutumuseoita perustettiin erityisen innokkaasti 1950-luvulla. Hän arvelee, että reiän tekoon sopiva lusikkamaisella terällä varustettu työkalu yleistyi rannikolla laivanrakennustaidon myötä 1500-luvulla. Koska tietoa vaihtelevasta perinteestä ei ollut, malkakatot alkoivat muuttua eri puolilla maata toistensa kaltaisiksi. Kuvan malkakaton rakentaminen on esitelty Metsälehti Makasiinissa 4/2005. Kehikkoja yhdistävä malkakatto polveilee sulavasti vaihtelevankorkuisen rakennusrivin yllä Seurasaaressa Antin talon pihapiirissä.. Rakennuskonservaattori Erkka Pajula on tehnyt opinnäytetyönsä malkakatoista. Haastatteluissa kävi myös ilmi, että iso joukko museorakennusten kattoja lähestyy korjausikäänsä. 1800-luvun lopulta alkaen pärekatot syrjäyttivät ne. Vitsaksiin perustuvia kiinnitysmenetelmiä korvattiin rautanauloilla. Eikä tuohikaan kestä ikuisesti. Malkakattomalleja on erilaisia. Räystäslankku pysyy paikallaan kuusenjuurakoista veistettyjen koukkujen avulla. Tällainen katto on mahdollista tehdä vain kirvestä käyttäen. Kunnollisen reiäntekovälineen ansiosta voitiin katon harjalla risteävät malat kiinnittää toisiinsa pujottamalla niiden läpi katajainen harjakara. Työkalun sopivuudesta myös malkakaton tekoon kertoo se, että usein sitä nimitetään malkuriksi. Kaikkea ei kuitenkaan ole mahdollista saada vedenpitävän kerroksen alle suojaan. Kirveellä ja malkurilla Puun kuoresta ja malkapuista tehdyt katot olivat Suomessa yleisimpiä kattoja satojen vuosien ajan. Työtään varten hän haastatteli niitä, jotka vielä taidon osaavat, ja keräsi tietoja arkistoista ja kirjallisuudesta. Näin ne pysyivät katolla ilman räystäslankkuja ja vesi pääsi paremmin valumaan räystäältä alas. Metsälehti Makasiini 71 toisinaan myös kuusenja jopa männynkuorta. Vaihtelevat kattomallit kertovat myös työmenetelmien ja työkalujen historiasta. Jos malkakatto tehdään ilman poraustyökaluja, sekä aluskate että malkapuut tuetaan räystäslankkuun. Taito säilyy tekemällä Nykyisin museorakennuksia pyritään korjaamaan mahdollisimman alkuperäisillä materiaaleilla ja työtavoilla. Lankkuja pitelevät paikoillaan kuusenjuurakoista veistetyt räystäskoukut. Perinteinen hirsirakentaminen perustuu usein erillisiin hirsikehikoihin, jotka voivat olla myös erikorkuisia. Erkka Pajulan mukaan tuohimalkakattojen rakennustaito oli kuitenkin tuolloin jo unohtunut, eikä rakennuksiin aina pystytty tekemään kattoja paikkakunnan perinteen mukaisesti. Vanhimmassa malkakattotyypissä räystäillä on lankut, jotka estävät malkoja putoamasta katolta
Näiden materiaalien uudelleenkäytettävyyden osalta vanhat tiedot ja nykyajan kokemukset vastaavat kuitenkin hyvin toisiaan. Tällä Metsälehden Käsin tehty -palstalla on meneillään myös malkakaton kestävyyskokeilu. Vedenpitävänä kerroksena käytin kuusenkuorta eli koskutta. Karikkeen puhdistaminen aika ajoin lisäisi todennäköisesti katon kestävyyttä. Niiden läpi harjalla kulkeva harjakara pitää ne paikallaan.. Suomalaisen kirjallisuuden seura 1905. Erkka Pajulan mukaan Seurasaaressa malkakattojen korjausväli on noin 20 vuotta, jos kattoja ei ole puhdistettu säännöllisesti. 72 Metsälehti Makasiini TEE NÄIN: LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY Helsingin Seurasaaressa työskennellessään Pajula rakentaa konservointityöryhmänsä kanssa malkakattoja itsekin. Niinpä ympärillä kasvavista puista oli kertynyt kariketta malkapuiden väleihin. Sen käyttö on jäänyt vähäiseksi, joten kattoa ei ole hoidettu. Samuli Paulaharjun keräämän ja vuonna 1905 julkaiseman perinnetiedon mukaan koskutkaton pitäisi olla vahvempi kuin tuohikaton, mutta jos katto puretaan, koskuset eivät enää kelpaa uuteen kattoon. Myös tuohet käytettiin uudestaan. Malkapuut olivat selvästi vaihtamisen tarpeessa. Vuoliaisiin eli pitkittäin katon suuntaisesti ja hirsikehikkoon salvettuihin puihin kiinnitetään ensin miekkapuut. Puu lahoaa tuohta nopeammin Kuinka kestävä perinteinen malkakatto on. Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2018. Kirjallisuutta: Pajula, Erkka: Tuohimalkakatot – korjausohjeistus. Tuohet ladotaan vaalea ulkopinta alaspäin suomumaisesti aluskatteen päälle. Kun tuohilevyt lomitetaan pysty ja sivusuunnassa noin puolet päällekkäin, muodostuu lopullisesta katteesta nelinkertainen. Rakennus sijaitsee kesämökkisaaressa. Rakennuskonservaattori Erkka Pajula on löytänyt vastaavan rakenteen myös Rauman Lapista Hakalan torpasta. Räystäälle ladotaan kuitenkin muiden alle rivi valkea pinta ylöspäin. Seurasaareen Säkylästä siirretyssä Antin talon työja kirkkoratashuoneissa on miekkapuurakenteeseen perustuva malkakatto. Aluskate, joka tehdään esimerkiksi kiilaamalla halkaistuista liisteistä, nojaa alareunastaan räystäslankkuun eikä näin pääse putoamaan. Toisessa Seurasaaren kohteessa, Kurssin luhtiaitassa, 20 vuotta vanhat malat olivat aivan lahonneet. Vanhaa menetelmää seuraten miekkapuut kiinnitetään loveamalla ja liitokset vitsaksin vahvistamalla. Räystäslankku kiinnitetään miekkapuiden päihin tekemällä lankkuun sopivat reiät miekkapuita varten ja lyömällä esiin tulevaan miekkapuun päähän tappi. Esittelin lehdessä vuonna 2005 (Metsälehti Makasiinissa 4/2005) malkakaton, jonka olin tehnyt vuotta aiemmin perinteisin menetelmin. Näiden rakennusten kattojen erikoisuus on miekkapuurakenne, joka pitää paikallaan tuohia kannattelevia aluspuita. Tämä rivi käpristyessään nostaa tuohikatteen alareunaa ja muodostaa tuohikatteelle siten tippanokan. Paulaharju, Samuli: Asuinrakennuksista Uudellakirkolla Viipurin läänissä. Myös koskuset kaipasivat uusimista eikä niitä olisi kattoa purkaessa mahdollista irrottaa ehjinä. Osa aitan malkapuista oli aikoinaan lämpökäsitelty ja ne voitiin käyttää uudestaan. Seurasaaressa tähän on ilmeisesti aiemmissa korjauksissa käytetty nauloja. Siellä pääsin tutustumaan Antin talon työja kirkkoratashuoneiden korjaustyöhön. Vastoin Paulaharjun keräämää tietoa tuohi taitaa kuitenkin olla koskutta kestävämpi kattomateriaali. Malkapuut voi tehdä halkaistusta tai pyöreästä puusta. Malat olivatkin kestäneet 46 vuotta. Nyt korjatussa katossa oli aiemmin käytetty moderneja ratkaisuja, kuten peltiä tuohikerrosten välissä ja puunsuoja-aineella käsiteltyjä malkoja. Itse malat ovat harjakaralla toisiinsa sidotut, joten katto edustaa jo kairausvälineiden aikakautta. Tarkastin katon kunnon viime vuonna eli 14 vuotta rakentamisensa jälkeen
Reikä tehdään kairaamallla aluksi kaksi pyöreää reikää, jotka yhdistetään taltaten tai kapeateräisellä kirveellä veistäen. Tuohilevyt asetellaan suomukseen ja valkoinen pinta alaspäin. Näin tuuli ei pääse viemään tuohia ennen aikojaan. Malkojen alapäät taas veistetään mielellään teräviksi.. Tuohia kannattaa latoa rivi kerrallaan räystäältä harjalle ja asettaa sitten sen päälle tulevat malkapuut. Perinteistä työvälinettä kutsutaan malkuriksi. 1 3 5 7 2 4 6 8 Malkojen yläpäihin veistetään lovet kahden puolen. Apuna voi käyttää vasaraa tai nuijaa. Tässä viimeistellään räystäslankkua. Vanhoissa rakennuksissa pyritään siihen, että pinnat ovat veistojäljellä. Vesi valuu hyvin pois teräviksi veistetyistä malkojen päistä. Näin harjalla ristikkäin menevät eri katonlappeiden malat mahtuvat toistensa lomaan. Malat työnnetään katajasta vuoltuun harjakaraan. Vesi ei imeydy veistopintaiseen puuhun yhtä helposti kuin sahapintaiseen. Räystäslankku jää tuohien alle suojaan sateelta.. Räystäslankku pysyy miekkapuiden kannattamana paikallaan, kun liitokset varmistetaan tapeilla. Metsälehti Makasiini 73 Räystäslankkuun tarvitaan reikä miekkapuuta varten. Malkojen risteämiskohtiin kairataan reiät harjakaraa varten
74 Metsälehti Makasiini MONA Isotuvan valmistamassa luonnonkosmetiikassa puu on punainen lanka. Mänty on monella tapaa sopiva voidepurkkien raaka-aine.. Sitä on kaikkialla. Männystä jyrsitty purkki soveltuu Isotuvan mukaan hyvin kosmetiikan säilömiseen. Hetkinen-tuotemerkin voiteet, saippuat ja deodorantti sisältävät kaikki jotain puulajia – pääasiassa kotimaisia – mutta myös Turussa valmistettavien kosmetiikkatuotteiden ulkokuori on suomalaista mäntyä. Suomalaiseen metsään perustuva tuotesarja on yhdistelmä kosmetiikkaa ja puun muotoilua. Samanlaista konseptia ei ole”, Isotupa sanoo. ”Männyn sydänpuun tärkein ominaisuus on lahonkestävyys. ”Kosmetiikka pakataan männyn sydänpuusta jyrsittyihin purkkeihin. » TUOTE JA TEKIJÄ Mona Isotuvan kehittelemät luonnonkosmetiikkatuotteet valmistetaan Turussa. Sydänpuu kestää paremmin nestettä, vaikka tuotteemme ovat tällä hetkellä vedettömiä” Antibakteerisuus, hyvä pihkainen tuoksu, upea syykuvio puussa, SAIPPUAA METSÄMAUSTEILLA Mona Isotupa pakkaa metsästä valmistamansa luonnonkosmetiikan mäntypurkkeihin
”Valtavirrasta poikkeavalla luonnontuotteella kuluttaja pyrkii myös erottautumaan massasta.” Luonnonkosmetiikka tuo vastapainoa urbaanin ympäristön muoville ja metallille. Metsälehti Makasiini 75 ”Kaikki osaaminen, mitä olen työelämäni aikana kerännyt, kulminoituu tähän yritykseen.” Isotupa luettelee mäntypurkin etuja. ”Koivuvoiteesta tulee kesäsauna mieleen”, Isotupa sanoo. Suomi on pieni markkina-alue, joten kansainvälistyminen on ollut yritykselle heti selvää. Myynnissä tavoitteena on päästä yhteistyöhön Finnairin kanssa. ”Jokainen pesee käsiään, ja iho tarvitsee kosteutusta.” Suomalaisesta metsästä tuotteisiin on kerätty muun muassa katajanmarjaa, kuusenkerkkää, männyn pihkaa ja koivun lehdistä sekä havupuiden neulasista tislattuja eteerisiä öljyjä. Kosmetiikkatuotteiden metsäisten mausteiden ja mäntypakkausten on tarkoitus tuoda vastapainoa kaupunkiympäristön muoville ja metallille.. Etiketissäkin lukee japaniksi Hetkinen. ”Itse kehitetystä kosmetiikasta ja puhdistustuotteista – kuten saippuoista – tuli äkkiä elämäntapa.” Isotuvan mukaan suunnitelmissa on valmistaa jatkossa tuotteita vielä monipuolisemmin metsäraaka-aineista. ”Lisäksi suomalainen mänty on puulajina elinvoimainen ja kestävän kehityksen raaka-aine.” Vastapaino muoville ja metallille Viime joulukuussa markkinoille tulleet Hetkinen-kosmetiikkatuotteet ovat Isotuvan mukaan tarkoitettu päivittäiseen käyttöön kaikille ihotyypeille. Voidetta kokeillessa käsiin jää kieltämättä mieto koivun tuoksu. Katse ulkomaille Isotupa on puuseppä, aromaneuvoja eli eteeristen öljyjen asiantuntija, talousesimies ja kokki. Puuraaka-aine tulee Fiskarin Laatupuusta, joka on erikoistunut erityislaatuisen puutavaran välitykseen. Suomalaista puupurkkeihin pakattua luonnonkosmetiikkaa on jo alkuvuoden aikana viety Japanin lisäksi Saksaan sekä muualle Keski-Eurooppaan, Englantiin, Viroon ja Singaporeen. l TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT MARIA GRÖNROOS Kotimaisten pääpuulajien lisäksi tuotteiden ainesosina ovat muun muassa seetri ja sypressi. Tuotevalikoimaan kuuluvat huulija käsivoiteet, vartalovoi, saippua ja deodorantti. Yrityksen perustaminen oli varsin luonteva osa jatkumoa. ”Jos tuntee metsässään jotain ainutlaatuista, meille saa tarjota raaka-aineita.”. Luonnontuotteen myyntivaltteja ovat Isotuvan mukaan aitous, turvallisuus, puhtaus ja muovittomuus. ”Kaikki osaaminen, mitä olen työelämäni aikana kerännyt, kulminoituu tähän yritykseen.” Isotupa on suunnitellut niin kosmetiikkatuotteet kuin puupurkit itse. Eteeriset öljyt sisältävät kasvien aromeja ja toimivat kosmetiikan säilöntäaineina
Illalla tervetulopäivällinen tangon merkeissä. LÄHDE METSÄLEHDEN LUKIJAMATKALLE URUGUAYHIN 21.–29.3.2020 Eukalyptusviljelmät näkyvät maalaismaisemassa. Lentomatka São Paulon ja Lontoon kautta Helsinkiin alkaa kello 17.50. Lauantaina lähdemme Helsingistä kello 16.00 Lontoon ja São Paulon kautta Montevideoon. MATKA MAKSAA Metsälehden kestotilaajille 3 490 eroa ja muille 3 565 euroa. Yhteinen päivällinen. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Olympia Kaukomatkatoimisto. 28.3. Aamulla lähdemme kohti pohjoista katsomaan eukalyptusviljelmiä. Perillä lounaan jälkeen rentoudumme matkan rasituksista. Hinta sisältää lennot ja kuljetukset, ohjelmassa mainitut ateriat, juomarahat oppaille ja bussinkuljettajille, verot ja viranomaismaksut sekä suomalaisen matkanjohtajan. MATKAOHJELMA 21.3. Päivän ohjelma tarkentuu vielä, mutta suunnitelmissa on vierailu taimitarhalla sekä maatilalla. Yhteinen päivällinen. Matka sisältää pitkiä lentoja ja paljon kävelemistä, joten se ei sovellu liikuntarajoitteisille. 22.3. 23.3. Lounaalle matkaamme viinitilalle, missä tutustumme Uruguayn rikkaaseen viiniperinteeseen. Lisämaksu yhden hengen huoneesta 390 euroa. Aamupäivällä ohjelmassa on pääkaupungin nähtävyyksiä. Lisätietoa: www.olympia.fi/metsalehden-lukijamatka-uruguayhin ja www.metsalehti.fi/lukijamatka. Kotimatka alkaa halki pikkukylien takaisin Montevideoon. Matkalla poikkeamme maatilalle, missä syömme perinteisen grillilounaan ja perehdymme karjankasvatukseen. Matka jatkuu Fray Bentosin kaupunkiin, missä vierailemme UPM:n sellutehtaalla. Lounaan ja tehdaskierroksen jälkeen tutustumme kaupungin vanhaan teollisuusmaisemaan, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. 27.3. 26.3. 24.3. Kaupunkikierroksen ja lounaan jälkeen jää vapaata aikaa tutustua viehättävään pikkukaupunkiin. Guichón Fray Bentos Colonia del Sacramento Montevideo URUGUAY. 29.3. Portugalilaisten vuonna 1680 perustamassa Colonia del Sacramenton kaupungissa voi eläytyä siirtomaa-aikojen tunnelmaan. Perille saavumme sunnuntaina kello 21.00. 25.3. UPM tarjoaa kenttälounaan. Retki jatkuu kohti Colonia del Sacramenton kaupunkia. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 09 696 2770 tai olympia@olympia.fi
VELI-PEKKA JÄRVELÄINEN PROFESSORI EMERITUS TAMPERE METSIEN KÄYTTÖ KYTKEYTYY YHTEISKUNTAAN » PILKKEET PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA LUKIJALTA 1920-LUVUN Yhdysvallat, New York: – Tämä on vaarallista seutua. Hakemus (ml. Olemme tilanteessa, jossa puuntuotannon lisäksi metsäluonnon muiden arvojen huomioonottaminen on mahdollista. Edellytämme hakijalta hyvää yksityismetsätalouden tuntemusta ja soveltuvaa koulutusta, mm. Yleisöäänestys on avoinna 14. Soiden uudisojitusta haluttiin myös lisätä tuntuvasti. Palkinto on jaettu vuodesta 1994 alkaen, sen myöntää Puuinfo Oy. Ehdokkaat löytyvät osoitteesta www.woodarchitecture.fi/puupalkinto. Jatkoon päässeet ehdokkaat edustavat raadin mukaan monipuolisesti puun käyttöä erilaisessa rakentamisessa. ASKO AHONEN KORKEAKOSKI MAFIAN SUOJELURAHOJEN METSÄLLINEN MUUNNOS VUODEN 2019 Puupalkintoehdokkaat on julkistettu ja yleisöäänestys avattu. Mti, AMK. Olisi toivottavaa, että ristiriita eri näkökohtien välillä ei kärjistyisi metsien teollista käyttöä näivettäväksi tai ympäristöarvoja vaarantavaksi. Eduksi katsotaan aiempi työkokemus Mhy:ssä, kokemus puunkorjuusta ja työnjohtotehtävistä. Niiden mukaan esimerkiksi metsänlannoitusta tuli lisätä vuodessa aina yhteen miljoonaan hehtaariin saakka. Teho-ohjelmat. Kuinkahan me pärjäsimme 1990-luvun lopulle ilman sertifikaatteja. Toimialueena on Hämeenlinnan seutu (Renko, Kalvola, Hattula ja Hauho). Viime vuonna palkinnon voitti Tuupalan alakoulu ja päiväkoti Kuhmossa. Haemme palvelukseen METSÄESIMIESTÄ vakituiseen työsuhteeseen. Tämä kehitys on osaltaan seurausta väestön metsiä koskevien asenteiden muuttumisesta sekä kotimaisten ja kansainvälisten ympäristöjärjestöjen vaikutusvallan lisääntymisestä. METSIEN hoito ja käyttö on aina kytkeytynyt yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja edellytyksiin. Laadittiin metsänkäyttöä tehostavia ohjelmia kuten ns. Jos hän oli viisas, hän ymmärsi hyväksyä pakkotarjouksen. palkkatoive) ja ansioluettelo toimitetaan viimeistään su 6.10.2019 klo 16:00 mennessä osoitteeseen rekry.kanta-hame@mhy.fi Lisätiedot: rekrytointiasiantuntija Irene Hiedanpää puhelimitse 050 320 9854 perjantaisin klo 10-12 tai sähköpostitse rekry.kanta-hame@mhy.fi Metsänomistajat MHY Kanta-Häme 2x100 Makasiini_Makasiini 18.9.2019 11.14 Sivu 1. Kohteet ovat mukana myös yleisöäänestyksessä. – Ellette joukkoliity edustamaamme sertifikaattiin, on vaarana, ettei mikään metsäyhtiö osta puutavaraa metsästänne. Voi olla, että ravintolanne kalustus särjetään ja teidät ja kaikki työntekijänne pahoinpidellään, mutta kohtuulista korvausta vastaan me suojelemme teitä ja ravintolanne henkilökuntaa ja irtaimistoa kaikelta pahanteolta. marraskuuta asti. PUUPALKINNOSTA KISAA 14 EHDOKASTA Esiraati valitsi ehdolle puurakennuksia Oodi-kirjastosta puutalokortteliin. Metsällinen uhkailu on hienostuneempaa järjestäytyneen rikollisuuden tyyliin verrattuna, mutta tarkoitus on sama. Puupalkinnon voittaja ja yleisöäänestyksen tulos julkistetaan Puupäivässä Helsingin messukeskuksessa 28. Esimerkiksi viime sotien jälkeen 1950ja 60-luvuilla metsien puuntuotannon tehostaminen ja metsävarojen taloudellinen hyödyntäminen olivat voimakkaasti etualalla. Työsuhteessa noudatetaan YT/METO-työehtosopimusta. Mukana on muun muassa Helsingin keskustakirjasto Oodi, Kalastuksen talo Vaasassa, Hupisaarten Kesäteatteri Oulussa, Trekoli puukortteli Porissa ja Suomen korkein puukerrostalo Lighthouse Joensuu. Puuston laatu olisi siitä kärsinyt. Tavoite oli kuitenkin epärealistinen. Ja miten ihmeessä osasimme perustaa kansallispuistoja ja rauhoittaa muitakin tärkeitä luontokohteita ennen PEFC:n ja FSC:n kummisetiä. Talousmetsien käsittelyä ohjaavat puuntuotteiden menekin ohella metsäluonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen, virkistysja maisemanäkökohdat sekä ilmastomuutoksen torjuminen. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan. Näin lausuivat synkännäköiset borsalinomiehet uudelle italiaislähtöiselle yrittäjälle. Esiraati on asettanut 14 kohdetta ehdolle palkinnon saajaksi. Metsälehti Makasiini 77 KANTA-HÄME Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme ry toimii Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kuhmoisten, Lopen ja Riihimäen alueilla. Nykyisin metsäojia täytetään soiden ennallistamiseksi luonnontilaisiksi. marraskuuta. Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla. Metsänhoitotyöt ja metsien käsittelyn kehittyminen ovat lisänneet metsävarojamme 2000-luvulle tultaessa hyvin merkittävästi
Palkinnon arvo on noin 140 euroa. Kasvi voi menettää vedestään 20–30 prosenttia, ennen kuin se kuolee; sammalet ja jäkälät yli 90 prosenttia. Palkinnoiksi arvotut kirjapaketit olemme lähettäneet Kaija Tiaiselle ja Pirkko Tilukselle. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Jos vettä karkaa enemmän kuin mitä kasvi pystyy maasta ottamaan, se nuutuu. SEPPO VUOKKO Viikkoja jatkunut kuivuus on käperryttänyt huopakeltanon lehdet, mutta kun sateet tulevat, lehdet virkoavat. Kaikkien 15. Muualla lehteä peittää vahan kyllästämä pintakalvo, kutikula, joka on suoja sekä haihtumista että pieneliöitten hyökkäyksiä vastaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Kun vedestä tulee pulaa, kasvi sulkee ensin ilmarakonsa ja keskeyttää kaasujen vaihdon. Usein kasvi vähentää lehtien määrää; vanhimmat lehdet saavat kuivua ja karista pois. » PILKKEET. Maailmassa on noin 350 kukkakasvilajia, jotka ovat tässä suhteessa sammalten kaltaisia. Kuivuuden yhä jatkuessa kasveilla on yhä muutamia vaihtoehtoja. VESI on kasveille kaikki kaikessa. Englanninkielinen termi näille kasveille on resurrection plants, ylösnousemuskasvit. Lehtipuut voivat karistaa kaikki lehtensä, mutta runko, juuret ja silmut säilyvät hengissä. Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille vastaajille! Mistä pidit. lokakuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme Leatherman Wave Plus -monitoimityökalun. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Viime numeron suosituin artikkeli oli ”Näin minusta tuli metsänomistaja”. Lehdet roikkuvat velttoina, kun veden paine ei riitä pitämään niitä jäykkinä. Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely. Meidän putkilokasveistamme ainoa ylösnousemuskasvi taitaa olla kallioimarre, mutta ainakin lähelle pääsee myös huopakeltano. Kuivina ne näyttävät täysin kuolleilta, mutta palautuvat yhteyttämiskuntoon 12–48 tunnissa, kun vettä on jälleen käytettävissä. Kasvit ottavat veden juurillaan maasta ja vesi haihtuu kasveista lehtien alapinnalla olevien ilmarakojen kautta. Kuivuuteen liittyy tavallisesti myös auringonpaiste, ja pian kasvi joutuu pakkotilanteeseen: lehdet kuolevat kuumuuteen ellei kasvi jäähdytä niitä vettä haihduttamalla. 78 Metsälehti Makasiini ARVONTA! Paluu kuoleman porteilta MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Monilla ruohovartisilla kasveilla kaikki maanpäälliset osat voivat kuivua, kunhan juuristo säilyy. Tästä tilasta useimmat kasvit pystyvät palautumaan ennalleen, mikäli lämpötila laskee ja veden saanti paranee. Kun solukot kuivuvat, kasvi valmistaa hapen ja ultravioletin haittoja vastaan antioksidantteina toimivia aineita, jotka turvaavat solurakenteen säilymisen pitkänkin kuivuuden aikana
TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6107 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 10.10. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 296 (lt/18) Painopaikka Paperit PunaMusta 2019 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 ERIKOISPUUT: Vinkit douglaskuusen kasvatukseen METSÄNKUNNOSTAJAN MUISTILISTA M IK KO H ÄY RY N EN. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6118 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. vuosikerta, perustettu 1933. 029 432 6110 Tiia Puukila p.029 432 6116 Valtteri Skyttä p.029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6130 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 87. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6113 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6131 Palvelupäällikkö Mari Pousi, p. 029 432 6100 Ulkoasu Anna Back p. 029 432 6117 ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 p. Metsälehti Makasiini 79 Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 7/19 ILMESTYY 7.11. 029 432 6114 pl 39, 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p.029 432 6105 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö Heta Välimäki, p. 029 432 6132 Mira Viinikanoja, p
Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. MAKASIINIRISTIKKO 5, OIKEA RATKAISU. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 10.10.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Tapio Pirinen, metsänhoitaja, Helsinki (matkoilla) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti NIMITYKSET Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 6 70 VUOTTA 30.9. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 6”. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. PALKINNOT Makasiiniristikosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Pekka Jukkola, Karstula, Heli Marjamäki, Tampere ja Päivi Sillanpää, Heinola
Kun kopteria ei tarvita lannoitukseen, teemme lohille kutusoraikkoja ja avustamme sähköyhtiöitä myrskytuhoja tykkylumikohteilla. Meillä on vaimoni Marika Kolosalmen ja veljeni Pekka Kolosalmen kanssa perheyritys Agrolentopalvelu. Aarniometsät ja luonnonsuojelualueet erottuvat selkeästi maisemasta. Lannoitusmäärät ovat kasvaneet valtaisasti sen jälkeen, kun yrityksemme aloitti toimintansa 1990-luvun puolivälissä. Kiivain lentolannoituskausi kestää toukokuun puolivälistä syyskuun loppuun. Kun pääsin tätä kokeilemaan, se vei mennessään.” l TYÖMAANA KOKO SUOMI Jussi Kolosalmi on lentänyt helikopteria ja lannoittanut metsiä yli 20 vuotta. Myös vanhaa metsää on. Isoimmat asiakkaamme ovat UPM ja Metsähallitus, työmaanamme koko Suomi. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA PETTERI KIVIMÄKI Lentäjä Jussi Kolosalmi lukee pinnanmuotoja latvoista ja huolehtii, että 12-metristen vaijerien päässä roikkuva levitin liitää osumatta puihin.. Olemme hyvä tiimi. Myös lannoituskohteet valitaan nykyään tarkemmin. Ne hahmottuvat helposti ilmasta käsin. Tuhkaa ja joitakin terveyslannoitteita voi levittää talvellakin. Kun saamme kohteen valmiiksi, on mukava sammuttaa moottori. Minä lennän, mekaanikko veljeni tarvittaessa korjaa ja vaimoni hoitaa toimistoa. Vuodessa levitämme lannoitteita noin 5 000 –10 000 hehtaarille. 82 Metsälehti Makasiini » TYÖSSÄ METSÄSSÄ OLEN tehnyt metsien terveysja kasvatuslannoituksia vuodesta 1997. Lannoitettavat metsät ovat hyvin hoidettuja ja harvennettuja. Siirtolennoilla lannoituskohteelta toiselle näkee, että kyllä Suomessa metsää piisaa. Työ, jota teemme, on aika meluisaa. Ei kuulu kuin linnun viserrystä tai tuulen ääni. Lentäjän työ on aina ollut jonkinlainen haaveeni. Silloin on ihan hiljaista
METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin
Arvomme 3 kpl sähköfatbikea, Tunturi eMAX Front suspension. Pyydä yhteydenotto!. Kun teet sopimuksen puukaupasta tai metsänhoitotöistä Stora Enson kanssa 1.8.–15.10.2019 osallistut automaattisesti huippu luokan sähköpyörän arvontaan. Helppoa ja hauskaa puuhaa ympäristöä unohtamatta. Voita puukaupalla sähköläskipyörä Puukauppa ja metsänhoito Stora Enson ammattilaisten kanssa on vaivatonta kuin sähköavusteisella läskipyörällä ajaminen. Tarkemmat säännöt www.storaensometsa.fi/efatbike Elämässä mukana – Stora Enso Metsäpalvelunumero 02046 1478 (ark. Arvonta 23.10.2019. Palkinnon arvo on 3299 €. klo 8–16) Kiinnostuitko