Metsälehti 17/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Koeajossa Jarcrac Multi 23. SYYSKUUTA • NUMERO 6/2021 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI METSÄNOMISTAJA Paluu juurille METSÄNHOITO HIRVITUHOJA TORJUMAAN NÄIN PLUSPUUT VALITTIIN HAKKEEN TUONTI KASVUSSA PUUNOSTOT ENNÄTYSVAUHDISSA ›› Hintatakuu mullisti kaupan vuosirytmin M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 6/2 02 1 TE EM A : PU U KA U PP A PUUKAUPAN UUDET TUULET TA MM IK UU H E LM IK K U U M A A L I S K U U H U H TI KU U T O U K O KUU KESÄKUU HE I N Ä K U U E LO K U U S Y Y S K U U L O K A K U U M AR RA SK UU J OU LU K UU Mitä sahan tankkiin. 8762_.indd 1 18.9.2021 11.38
Siksi lupaamme tehdä aina parhaamme, jotta jokaisella sopimusyrittäjällämme riittäisi töitä ja toimeentuloa. Hyvällä yhteistyöllä Metsä tuottaa meille kaikille kasvua ja vaurautta, joihin emme yksin yltäisi. metsaforest.com 8763_.indd 2 18.9.2021 11.39. Metsämme ja puumme tarvitsevat joka päivä satojen metsäalan ammattilaisten ja kumppani yrittäjien osaamista. "Yhteistyö on kestänyt näin kauan, kun homma pelaa." – Janne Haverinen, metsäpalveluyrittäjä Kyllä Metsä pitää huolen omistaan Meitä Metsä Groupin omistajia on satatuhatta
47 PIKATESTI : Leatherman Curl – satasen lelu vai oikea työkalu. TEEMA 18 PUUKAUPPA : Vuosikalenteri uusiksi 30 ONNISTUNEEN KAUPAN RESEPTI 33 HINTAKYSELY TYSSÄSI KILPAILULAKIIN OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 15 kysymystä hirvieläintuhojen torjunnasta 40 SAHA KÄYNTIIN : Tankit täyteen 42 TUTKIMUS : Viisi uhanalaista puuta 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Loistava ideani metsämatkailuun 44 KYSY POIS : Miten eroon saniaisista. S. 15 LAHON VIISI ASKELTA 16 LUKIJAN KUVA : Kesäkorjuukelpoinen vai ei. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Halvan lankun aika ohi 6 METSÄNOMISTAJA : ”Ensimmäinen ajatus oli myydä” 12 KOTIMAISEN HAKKEEN KÄYTTÖ LASKUSSA 14 METSÄTYYPPI : Vaikuttiko hellekesä hirvikärpäsiin. Tämän numeron kannen kuvitti Anna Back. 48 PERINTÖMETSÄ : Yhteismetsässä osakkaat päättävät TALOUS 51 RAHAPUU : Uusi tapa perusparannukseen 52 PUUMARKKINAT : Kohti ennätysvuotta 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Koivuleimikko meni pikakorjuuseen 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Yksityinen voitti rahastot 56 TILAMARKKINAT : Tarjonta lisääntyi elokuussa 57 KOEAJOSSA : Jarcrac Multi -pienmetsäkone LUONTO 61 KOLUMNI : Himmeneekö. 62 Hämärän valot Terveysjuomaa männystä JO RM A LU H TA Tulevaisuus avoinna ES KO KE SK I-V Ä H Ä LÄ 72 ENNEN & NYT : Pellot puupelloiksi 74 TUOTE & TEKIJÄ : Kulaus terveysjuomaa 78 PILKKEET : Kontiaisen kova kohtalo 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Lähtölaukaus jalostukselle Seppo Samuli Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 8764_.indd 3 17.9.2021 16.02. 62 LUHTA : Hämärän valot 68 KÄSIN TEHTY : Kaarnassa on veneen muoto 6 74 S. SEPPO SAMULI S
ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PIRJO HAVIA YRITTÄJÄ ”METSÄOMISTUS on meille suomalaisille arvokas, juureva asia. Maailman suurimmalla sahatavaramarkkinalla Yhdysvalloissa puutavaran kysyntä suorastaan räjähti kasvuun ja hinnat nousivat pilviin. Näin on tapahtunut Yhdysvalloissakin. Onneksi on olemassa erilaisia vaihtoehtoja.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”KILPAILULAKIEN pelko tukkii yhä tehokkaammin paitsi yhtiöiden metsäjohtajien, myös metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajien suut. Metsän omistaminen yksin tai puolison kanssa on yleensä helpointa. Sittemmin tukit ovat halventuneet, mutta edelleen niistä maksetaan enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan. Viime toukokuussa puusta joutui maksamaan dollareita jopa 300 prosenttia enemmän kuin keväällä 2020. Viime viikon noteerauksissa sahatavara oli halventunut tasolle, jolta nousukiito aikanaan alkoi. Myydä vai pitää omanaan. Toimittajat Sami Karppinen ja Mikko Riikilä luotaavat muutosta sivulta 18 alkavassa jutussa. Poikkeusolojen alettua ihmiset eivät jääneet toimettomiksi, vaan ryhtyivät kunnostamaan kotejaan ja rakentamaan uusia. Tätä kysymystä pohtii todennäköisesti moni muukin kuin tähän lehteen haastattelemani metsänomistaja Atte Mali. Sivulta 56 voit lukea, mitä puustokuutio maksoi vuoden suurimmassa tilakaupassa. 8765_.indd 4 18.9.2021 11.55. Tilastojen avulla voi puukaupan kehityksestä sentään piirtää mielenkiintoista kokonaiskuvaa.” Halvan lankun aika ohi Metsämaa vaihtaa vilkkaasti omistajaa. Puukaupassa puhaltavat muutenkin uudet tuulet. Nyt huippu on jo takana. Lehtihaastattelussa puutavarakauppiaiden yhdistyksen puheenjohtaja kuitenkin arvioi, että hinta todennäköisesti jää aiempaa korkeammalle tasolle. Tämä on uutta, sillä hänen mukaansa meillä on totuttu puutavaran edulliseen hintaan verrattuna muihin Pohjoismaihin tai muuhun Eurooppaan. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS KORONAPANDEMIA on aiheuttanut monenlaisia yllätyksiä, joista yksi erikoisimmista on ollut sahatavarabuumi. Tänä vuonna myyntiin on tullut yli tuhat tilaa. Markkina-analyyseissä on kuitenkin arvioitu, että kysyntä jatkuu hyvänä ja hinnat voivat pysyä pidemmän aikaa koholla. Myös Suomessa terassintekijät huomasivat keväällä lautojen kallistuneen kymmeniä prosentteja. Joissain tilanteissa yhteismetsä voi kuitenkin olla houkuttelevampi vaihtoehto.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”MITÄ tehdä perintömetsälle. Siitä selviää sekin, mihin aikaan vuodesta puusta on tilastojen mukaan saanut parhaan hinnan. Sahatavarabuumin myötä kuusitukin hinta nousi alkukesästä yli 70 euron. Kuten usein käy, se mikä menee nopeasti ylös, tulee vauhdilla alas
Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Tällä kertaa kokeilin kuvata niitä maan tasalta ja vähän ikään kuin kurkistaa niiden maailmaan. Sieniäkin löytyi. KUVA: EMIL BOBYREV 8765_.indd 5 18.9.2021 11.56. 72 TIISTAINA 14. syyskuuta Peltolammen metsässä Tampereella oli aurinkoista mutta kylmää
”ENSIMMÄINEN AJATUS OLI MYYDÄ” » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 8766_.indd 6 18.9.2021 12.05
Atte Mali peri veljiensä kanssa pari vuotta sitten 24 hehtaarin suuruisen metsätilan. Myös metsänomistajana olo on alkanut miellyttää. Nyt pitäisi päättää, mitä lapsuudesta tutulle paikalle tehdään. Metsälehti Makasiini 7 8766_.indd 7 18.9.2021 12.06. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI Atte Mali kertoo oppineensa metsänhoidosta paljon parin vuoden aikana
Malin vanhemmat kuolivat ja metsätila siirtyi veljesten omistukseen. Nuori metsikkö varttuu päätehakkuuikään, pellot metsitetään ja lapsuuden polut kasvavat umpeen. Menin kuitenkin metsänhoitoyhdistyksen juttusille. Sieltä sanottiin, ettei metsää vielä kannata myydä. Mielessä on käynyt, että mökin voisi irrottaa metsätilasta, jos joku veljeksistä tai heidän lapsistaan haluaisi lunastaa sen. Metsien hoidosta huolehti isä. ”Nykyisin ei ole enää sellaista yhteisöllisyyttä, että kesämökistä tulisi koko suvun paikka. Energiapuuksi myydyt rungot odottavat vielä kuljetusta kääntöpaikan ympärillä. Hän halusi hoitaa kaikki metsäasiat itse, me lapset emme niihin osallistuneet”, Mali sanoo. Minulla ja vaimollani on jo kesämökki”, Mali sanoo. ”Ensimmäinen ajatus oli myydä metsä pois. ”Metsä oli isälle tärkeä. Ennen tilanne oli eri, kun oli isot perheet ja sukupolvet viettivät paljon aikaa yhdessä”, hän pohtii. Täällä Mali vietti äitinsä ja kolmen veljensä kanssa kesiä 1960-luvulla. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 8766_.indd 8 18.9.2021 12.07. Malin lapsuusvuosien kesäpaikka, 24 hehtaarin suuruinen metsätila, sijaitsee Forssan kupeessa Tammelassa. ”Isoisäni asui täällä perheineen sotien ajan. Hän oli eläinlääkäri ja hoiti sodassa TAMMELA Metsätilalla tehtiin viime vuoden lopulla parin hehtaarin suuruinen päätehakkuu. Sen arvo nousisi, jos se hoidettaisiin ensin kuntoon.” Suvussa sotavuosista lähtien Mali kävelee pihapiirissä olevan, jo elämää nähneen istuinryhmän luo. Päätettiin, että Mali ryhtyisi veljessarjan vanhimpana hoitamaan kuolinpesän asioita. Pari vuotta sitten tilanne muuttui. Mali tosin epäilee, että sähkötön ja vedetön kesämökki ei välttämättä kiinnosta varsinkaan nuorempaa sukupolvea. Metsätila mökkeineen on kulkenut Malin suvussa vuodesta 1939. V IIDESSÄ vuosikymmenessä ehtii tapahtua paljon. ”Tämä on miellyttävä ja rauhallinen paikka, mutta itse en ole innokas kunnostamaan tätä. Seinälaudat ovat paikoin lahonneet ja katto pitäisi uusia. Tila ulottui alun perin läheisen järven rantaan, mutta isoisä myi tilasta irrotetun rantatontin heti sotien jälkeen. Keinosiementäjänä toiminut isä oli niin kiireinen, ettei juuri lomailemaan ehtinyt. Veljekset tunsivat lapsina metsät läpikotaisin, mutta aikuisiällä kesäpaikassa on tullut käytyä harvemmin. Vanha hirsimökki on hänen mukaansa sen verran huonossa kunnossa, että sisälle ei kannata mennä. Malin isoisä osti sen juuri ennen talvisodan syttymistä. ”Kun ensimmäisen kerran kävin täällä metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan kanssa, en meinannut tunnistaa paikkaa”, hän kertoo. Sen huomasi forssalainen Atte Mali, kun hän pari vuotta sitten suuntasi lapsuusvuosiensa kesäpaikkaan. Hiljan kunnostettu yksityistien pätkä vie pihapiiriin, jonka reunassa seisoo punaiseksi maalattu vanha hirsimökki – piilossa läheistä soratietä ajavien katseilta
Hän ei pystynyt sisarustensa lailla kouluttautumaan, joten isoisäni ajatteli, että jokin turva pojalla täytyy olla.” Puutavaralla monta ottajaa Syyskuun alun aurinko paistaa utuisesti pilvien takaa. Koivutukkikin oli aika hyvissä hinnoissa. reunustanut parin hehtaarin suuruinen kuusivaltainen sekametsikkö. Hakkuu tehtiin metsänhoitoyhdistyksen korjuupalveluna, ja hakkuualalta lähti puutavaraa useaan eri osoitteeseen. TäälATTE MALI 67 -vuotias KOTOISIN Forssasta, jossa myös asuu ELÄKKEELLÄ , työskennellyt muun muassa autonkuljettajana Tielaitoksella, josta myöhemmin tuli Tieliikelaitos ja sittemmin Destia PERHEESEEN kuuluvat vaimo, kaksi lasta ja 5 lastenlasta VIIHTYY puutarhatöissä kesämökillä LAULANUT kuorossa, soittaa klarinettia ja pianoa – ei kuitenkaan valinnut muusikon uraa, kuten veljensä Mika ja Turkka Mali Metsälehti Makasiini 9 8766_.indd 9 18.9.2021 12.07. ”Nyt oli hyvä aika tehdä puukaupat, tukkipuusta sai hyvän hinnan.” käytettäviä suomenhevosia”, Mali kertoo. ”Se oli kasvanut siinä jo jonkin aikaa”, Mali toteaa katsoessaan ympärysmitaltaan parin metrin mittaista tekopökkelöä. Malin isä sai tilan ennakkoperintönä ollessaan hieman yli kymmenvuotias. Päätehakkuuala istutetaan ensi keväänä kuuselle. ”Isäni sairasti lastenreumaa. ”Nyt oli hyvä aika tehdä puukaupat, tukkipuusta sai hyvän hinnan. ”Tuossa kasvoi iso pihakuusi, jossa kiipeilimme veljieni kanssa”, Mali sanoo ja osoittaa tien suuntaan. Naapurissa kiekuu kukko. Nyt hakkuualalla seisoo parikymmentä tekopökkelöä. Hakkuuala muokataan myöhemmin syksyllä ja ensi keväänä sinne istutetaan kuusentaimet. Kuusi kaadettiin viime vuoden lopulla, samassa yhteydessä kuin pihapiiriä Atte Mali on tyytyväinen veljesten puukaupasta saamiin tuloihin
Samalla paikalla oli aikoinaan pelto, sittemmin ahomansikkaa kasvava koivikko. Kylmiltään metsätöihin ei kuitenkaan kannata lähteä, varsinkaan vanhemmalla iällä. tä lähti monta suoraa koivutukkirunkoa erikoispuuna huonekaluja varten.” Energiapuuksi myydyt rungot odottavat vielä kuljetusta puunkorjuuta varten tehdyn kääntöpaikan ympärillä. Siinä pian rikkoo itsensä. ”Isä laittoi aina silloin tällöin puuta myyntiin. Esimerkiksi nykyiset hakkuualat ovat suuria verrattuna niihin pieniin metsäkauppoihin, joita tämä teki. Leimautti muutaman puun, kun tuli rahapulaa.” Siitä Mali on tyytyväinen, etteivät veljekset laittaneet metsätilaa saman tien myyntiin. ”Metsästä on tullut tietynlainen ylpeydenaihe.” MALIN VINKKI METSÄNOMISTAJILLE JOS metsänhoidosta ei ole kokemusta, kannattaa pyytää apua metsäammattilaisilta. ”Sitä oppii pikku hiljaa, kun on pakko.” Isän ajoista metsänhoito on Malin mukaan muuttunut paljon. Moni haluaa maksimoida metsästä saatavan tuoton, ja hyvä onkin, jos metsänhoitotyöt pystyy tekemään itse. Metsästä saaduilla tuloilla on katettu kuolinpesän menot, ja Mali uskoo metsän arvon myös nousseen. Atte Malin isoisä osti metsätilan mökkeineen vuonna 1939. Seuraavia hakkuutuloja saadaan hänen mukaansa Kissankello kukkii vielä. Päätehakkuun lisäksi metsätilalla on tehty yhteensä kymmenisen hehtaaria harvennusta, ensiharvennusta ja taimikonhoitoa. Vaikka työt on teetetty, Mali kokee oppineensa metsänhoidosta paljon parin vuoden aikana. ”Isä suunnitteli tähän jossain vaiheessa erillisrakennusta.” Hakkuiden mittakaava kasvanut Mali ja hänen veljensä ovat teettäneet kaikki metsänhoitotyöt metsänhoitoyhdistyksellä. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8766_.indd 10 18.9.2021 12.08
Sitä, mitä Tammelan metsätilalle tapahtuu, Mali ei osaa vielä sanoa. Mali on itsekin ajanut traktoria monet kerrat, ja suunnitelmissa on ottaa se vielä käyttöön. Yksi vaihtoehto on, että veljekset perustaisivat metsäyhtymän. Mali sulkee vajan ovet ja suuntaa hiljalleen kohti autoaan. Myös metsänomistajana olo on alkanut miellyttää. Vaimo odottaa jo kesämökillä Humppilassa, hieman Forssan pohjoispuolella. ”Metsästä on tullut tietynlainen ylpeydenaihe. Pariskunta viettää siellä nykyisin yhä suuremman osan vuodesta. ”Se olisi verotuksellisesti ja puunmyynnin osalta kuolinpesää edullisempi vaihtoehto. Isän lempitöihin kuului polttopuiden haku metsästä traktorin perään laitetun vinssin avulla. Isä toivoi varmasti, että tila säilyisi suvussa.” Toistaiseksi metsätila saa kuitenkin pysyä kuolinpesän omistuksessa. Metsässä tulee käytyä paitsi sienessä ja marjassa myös muuten vain kävelemässä. ”Itse pystyn tuskin hyödyntämään metsää enää rahallisesti, vaikka metsän kasvu on Kanta-Hämeessä Suomen parhainta.” Metsän taloudellinen merkitys on kuolinpesän asioita hoitaessa korostunut, mutta Mali kertoo arvostavansa myös metsän tarjoamia virkistysmahdollisuuksia. Ensin pitää saada kuntoon kuolinpesän muut asiat.. Kesämökin käyttövesi taas haettiin läheisestä järvestä isolla kanisterilla, joka kulki traktorin perässä olevassa kärryssä. Päätösten aika ei ole aivan vielä. ”Täällä on vähän sekaista”, Mali varoittaa avatessaan vajan ovia. Traktori on hänen mukaansa muuten ajokunnossa, mutta jarrut kaipaavat huoltoa. l 8766_.indd 11 18.9.2021 12.08. sen sijaan odottaa tovi. Esittelemättä on vielä isän aikanaan ostama, vuoden 1957 Fordson Major -traktori. Sitä pystyy keskustelemaan muiden metsänomistajien kanssa ihan eri tavalla kuin aiemmin.” Yhtymä yksi vaihtoehto Mali suuntaa hakkuualalta takaisin kohti pihapiiriä
”Kolmasosa kaukolämmöstä tuotetaan tuontifossiilisilla ja lisäksi turvetta ajetaan alas, joten korvattavaa riittää.” . Myös Latvia ja Viro ansaitsevat maininnan, mutta eivät juuri muut. MIKKO HÄYRYNEN METSÄENERGIAN tuonti on kasvanut yhtäjaksoisesti viisi vuotta ja suunta näyttää jatkuvan. Fredriksson muistuttaa, että nuoret metsät kannattaa laittaa kuntoon tällä vuosikymmenellä, kun kysyntää on. 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8767_.indd 12 17.9.2021 15.12. Ainespuumittaisen puun poltto lämmittää enemmän tunteita kuin voimaloita, sillä metsäenergiasta ainespuuta on alle kymmenen prosenttia. Metsäenergian menekin odotetaan supistuvan 2030-luvulla, koska muut kuin polttoon perustuvat lämmitysratkaisut kuten maalämpö ja aurinkoenergia kehittyvät. ”On kuviteltu, että markkinat hoitavat nuoret metsät, mutta toistaiseksi markkinat ovat vain lisänneet metsäenergian tuontia”, Fredriksson sanoo. Tuontihakkeen toimittajamaista Venäjä on suurin. Toimialapäällikkö Tage Fredriksson Bioenergia ry:stä näkee syyksi, että pienpuun keruun kemeraehtoja kiristettiin muutama vuosi sitten eikä korjausliikettä ole tehty. TUONTI KASVUSSA, KOTIMAISEN KÄYTTÖ LASKUSSA Kaikkiaan metsäenergian menekin ennakoidaan kutistuvan 2030-luvulla. Kotimaisen metsäenergian käyttö lämpöja sähkövoimaloissa on sen sijaan pysynyt ennallaan tai laskenut lievästi
Kotimaisen metsäenergian käyttö kääntyi laskevalle uralle pienpuun korjuutuen supistumisen myötä. Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 1040 995 328 768 564 550 452 316 299 129 127 270 183 304 274 458 412 689 Metsähakkeen kokonaiskäyttö maakunnittain 2020, 1 000 m 3 Puolet hakkeesta palaa eteläisen ja lounaisen Suomen maakunnissa. Lä hd e: Lu ke Metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajat arvioivat puun kysynnän kahden seuraavan kuukauden aikana: 20,5 % 20,5 % 59 % Vähenee Kasvaa vähän Vastaajia 39 Pysyy ennallaan 20 40 60 80 Tuontihakkeen suurimmat toimittajamaat 2020, %-osuus Venäjä Viro Latvia Muut Lä hd e: Lu ke Metsälehti Makasiini 13 8767_.indd 13 17.9.2021 15.12. Lähde: Luke Tuki vaikuttaa. MAURI MAHLAMÄKI/VASTAVALO 40,25 € /m 3 Tuontihakkeen keskihinta satamassa vuonna 2020 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 Metsähakkeen käyttö lämpöja voimalaitoksissa, tuontihake kotimainen hake Yhteensä Tuki vaikuttaa. Kotimaisen metsäenergian käyttö kääntyi laskevalle uralle pienpuun korjuutuen supistumisen myötä. milj. m 3 Lä hd e: Lu ke kotimainen hake Yhteensä tuontihake Pienehkö määrä metsäenergiaa tuodaan pyöreänä puuna, mikä ei näy hakkeen tuontitilastossa
Minulle tuli elokuussa paljon viestejä, että hirvikärpäsiä on valtavasti. Ne eivät lennä alle viiden asteen lämpötilassa, mutta pysyvät hengissä pikkupakkasissakin. Alueilla, joissa hirvet viihtyvät talvisin, riittää hirvikärpäsiä, tietää emeritaprofessori Arja Kaitala. Loisen yleisyys riippuu siitä, kuinka helposti se löytää sopivan isännän, eli hirvitiheys ratkaisee hirvikärpäsen runsauden. Yleensä ne ovat vasta syyskuussa aktiivisimmillaan. Aikuiset selviävät muutaman kuukauden ilman veriateriaa. Sen me olemme testanneet. Lämmin kesä ei sinänsä lisää hirvikärpästen määrää, mutta ne aikuistuvat ja lähtevät lentoon tavanomaista aikaisemmin. 1 2 3 4 5 Mikä vaikuttaa hirvikärpästen runsauteen. Ilmaston puolesta se pystyy leviämään Lappiin. Näkyikö helteinen kesä hirvikärpästen määrissä. Joillekin hirvikärpänen aiheuttaa kutiavaa, jopa kuukausia kestävää ihottumaa.. Jos hirvikärpäsiä on metsässä, ne odottavat, kunnes löytävät isännän. Hirvikärpästä on tavattu 20 vuoden ajan poronhoitoalueen eteläosassa paikoissa, joissa hirviä on paljon. Usein hirvikärpänen erehtyy isännästään ja yrittää imeä verta hirven sijaan ihmisestä. Hirvikärpänen on hirveen sopeutunut loinen. l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA TUULA LAMPELA VAIKUTTIKO HELLEKESÄ HIRVIKÄRPÄSIIN. Kuinka pohjoiseen hirvikärpäset ovat levinneet. MIKSI: Väittely toisen tutkijan kanssa hirvikärpäsen leviämisestä poronhoitoalueelle innosti aloittamaan hirvikärpästutkimuksen. Poronhoitoalueella, missä poroja on kymmenkertaisesti hirviin verrattuna, hirvikärpänen lentää herkästi poroon. TU U LA LA M PE LA ARJA KAITALA KUKA: Eläintieteen emeritaprofessori Oulun yliopistosta MITÄ: Tutkinut hirvikärpäsiä 12 vuotta. Kotelot putoavat hirven turkista talven aikana, joten alueilla, missä liikkuu runsaasti hirviä, on paljon hirvikärpäsiä. Mitä hirvikärpäset aiheuttavat ihmiselle. Milloin hirvikärpästen määrä vähenee. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 8768_.indd 14 17.9.2021 16.19. Porossa hirvikärpänen ei lisäänny hyvin, mikä rajoittaa sen runsastumista Lapissa
Elävien puiden mykoritsasienet keräävät ravinteita uudelleen käytettäväksi. 5. Kuori alkaa irrota. Näin 10–15 prosenttia puun eläessään sitomasta hiilestä tallentuu pitkäaikaisesti metsämaahan. aste (0-2 vuotta kaatumisesta) Puu kaatuu. Nuori puu lahoaa nopeasti. Pari vuotta kaatumisen jälkeen puu on yhä kovaa, eikä puukon kärki uppoa kuin paria milliä, tutkija Juha Siitonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo. Lahoamisen kakkosvaiheessa kuusen kupeeseen ilmaantuu kynsikääpää ja laho alkaa edetä. Viitosvaiheessa puupehkua pienii karikekääpä ja muotonsa menettänyt runkopuu murenee käsivoimin. Kantokääpä Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA VA LO KU VA :H EN RI KO SK IN EN /V A ST AV A LO 8769_.indd 15 17.9.2021 16.28. aste Kynsikäävät ilmaantuvat puun kylkeen. Myöhemmin osa sitkaimmin hajoavasta ligniinistäkin hajoaa. Karikekääpä viihtyy puupehkussa. Lapin ikivanha mänty seisoo kelona vuosisatoja. aste Kantokääpä lahottaa puuta tehokkaasti. Esimerkiksi kukkajäärien toukat elelevät puuaineksessa. Seuraavaksi haaskalle tulevat lahottajat, jotka tekevät selvää puuaineksen selluloosasta ja hemiselluloosasta. Osa ligniinistä jää lahoamatta. Nyt puukko painuu puuhun kahvaansa myöten. l MIKKO RIIKILÄ Lahon viisi askelta 1. aste Puu menettää lieriömäisen muotonsa. Kaarnakuoriaiset tulevat syömään mehevää nilaa ja sinistäjäsienet helpoimmin sulavan aineksen puun sisältä. Nyt tutkijan puukko painuu jo 3–5 senttiä puuhun. Etelässä pienet aukot Lapissa hakkuuaukot ovat kaksi kertaa niin suuria kuin Etelä-Suomessa. Mykoritsasienet kuten humukat ja kahvikat kierrättävät entisen puun ravinteita. 2. Kimalaiskuoriaiset ja liekohärät asuttavat höttölahoa puuta. KUN tukkipuu kaatuu, lahoaminen kestää Etelä-Suomessa 70–100 vuotta. Nyt puukko uppoaa puuhun 0,5–2 senttiä. Nelosvaiheen runko on läpilaho mutta vielä lieriömäinen. Kaarnakuoriaiset syövät nilaa ja sinistäjäsienet tärkkelystä puuaineksen sisältä. Onko aukon koolla väliä. Lopulta myös sen lahoaminen kestää pitkään. Nämä pidot jatkuvat vain pari vuotta puun kaatumisesta. Kantokääviltä alkaa ravinto loppua ja niiden sijaan tulevat aarnikäävät. Esimerkiksi kukkajäärien toukat elävät puuaineksessa 4. aste Puu lahonnut kauttaaltaan. Lahon eteneminen määritellään suomalaiskansallisesti puukolla. VUOTTA VUOTTA VUOTTA V Kuolleen puun taival kestää yhtä kauan kuin sen elämäkin. Kolmosvaiheessa haaskalle tulevat lahottamisen raskassarjalaiset kuten kantokääpä. 3. Puun taival jatkuu kuoleman jälkeen yhtä kauan kuin se on elänytkin. Aarnikääpä syrjäyttää kantokäävät, kimalaiskuoriaiset ja liekohärät elävät puussa
UUSI TEHDAS VIREILLÄ METSÄ GROUP suunnittelee uuden viilupuutehtaan rakentamista Äänekosken tehdasalueelleen. Yksi kymmenien millien rankka vesikuuro juuri ja juuri kantaville maille, ja peli menetetään.” MEHTÄUKKO ”Tuuli kyllä poistaa tuolta osan, ei kannata itse mennä kaatamaan. Verkossa keskusteltiin kesäkorjuun jättämistä jäljistä. Ehkä kannattaisi hakata urapainumien reunoilta saman tien kuuset pois.” PUUKI ”Mielestäni jonkinlainen korvaus on paikallaan riippuen tietysti siitä, mitä olet itse pyytänyt korjuuajankohdaksi.” PANU ”Kokoomaurien painumia ei lasketa mukaan urapainumiin. Suomesta hankittavan tukin käyttö uudella Kerto LVL -tehtaalla olisi noin 375 000 kuutiota vuodessa. Lisäksi uusi tehdas työllistäisi välillisesti noin 200 henkilöä. Turhaa dramatisointia.” JEES H-VALTA ”Ojat tuli samalla eikä tarvinnut maksaa extraa.” URBO ”Yksi paha riski konkretisoituu kesäkorjuissa, jos hakkuu huitelee liian kaukana edessä. Muuten tulee turhan isoja aukkoja.” OLA_PALLONIVEL KESÄKORJUUKELPOINEN VAI EI. 49% HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Turvemailla varsinkin kuusiin tulee lahovikoja paljon vähemmiltäkin koneen jäljiltä. Suorat työllisyysvaikutukset olisivat noin 140 uutta työpaikkaa. Tuotanto myytäisiin rakennusteollisuudelle pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan. Nimimerkki Sullin mielestä kaikki hänen tilansa kuviot eivät tainneet olla kesäkorjuukelpoisia, mutta ne harvennettiin silti. Lopullinen päätös edellyttää alueen asemakaavoituksen valmistumista, yhtiö kertoo. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla sahatavaraviennin arvo nousi 49 prosenttia edellisestä vuodesta. Tahtoo nuo kokoomaurat painua melkein aina, jos ei ihan kovimpia pakkaskausia huomioida.” METSURI-MOTOKUSKI ”Kovan päällähän tuossa on ajeltu. Lähde: Luonnonvarakeskus M ET SÄ G RO U P 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8770_.indd 16 17.9.2021 16.31. Investoinnin arvo olisi noin 200 miljoonaa euroa. Painuma aivan olematon
Lahjakortilla voit hankkia lisää Husqvarnan tuotteita. KAMPANJA Saat nyt 250 € arvoisen lahjakortin ostaessasi 500-sarjan polttomoottorikäyttöisen moottorisahan. * *Lue lisää kampanjan ehdoista osoitteessa husqvarna.fi ENTISTÄ ENEMMÄN HUSQVARNA PAREMPAAN TYÖPÄIVÄÄN 8771_.indd 17 16.9.2021 11.03
TEEMA » PUUKAUPPA VUOSIKALENTERI UUSIKSI T AM MI K UU HE L M I K K U U M A A L IS K U U H U H TI K UU T OU KO K U U K ES Ä KU U H EI N Ä K U U EL O K U U S Y Y S K U U L O K A K U U M AR RA SK UU JO UL UK U U 18 Metsälehti Makasiini 8818_.indd 18 16.9.2021 11.26
Puukaupassa moni asia on muuttunut 2000-luvulla. Vuosirytmi on keikahtanut uusiin uomiin, ja avohakkuut ostetaan yhä useammin runkohinnoilla. TEKSTI SAMI KARPPINEN, MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN VUOSIKALENTERI UUSIKSI Metsälehti Makasiini 19 8818_.indd 19 16.9.2021 11.27
”Hinnantarkistus on mahdollinen vain tietyille pitkäaikaisille, säännöllisesti Stora Enson kanssa puukauppaa tekeville metsänomistaja-asiakkaille”, kertoo ostojohtaja Sami Honkanen Stora Ensolta. Vastaava piikki nähtiin myös vuonna 2018. 20 Metsälehti Makasiini 8818_.indd 20 16.9.2021 11.27. tehdyille kaupoille. Metsä Groupin jäsenetusopimuksella myyjä saa hintatakuun joulukuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana tehdyille kaupoille. Metsä Group ostaa kotimaasta puuta vuosittain 14–18 miljoonaa kuutiometriä. Kevätkaudella tehdylle puukaupalle metsänomistaja voi saada hintatakuun. Talvella korjatut puut antavat puskuria kevääseen, mutta kesän ja syksyn puita ostetaan touko-kesäkuussa. Talvi on hiljaisempaa aikaa”, kuvailee Metsä Groupin puukaupasta vastaava johtaja Juha Jumppanen. Syytä kehitykselle voi hakea metsänomistuksen muutoksista. Yhä suurempi osa metsänomistajista asuu muualla kuin metsätilallaan, eivätkä he ole sidoksissa maatalouden vuosirytmiin. Toinen syy kehitykselle piilee puunostajien intresseissä. ”Jos vuosi jaetaan kevätja syksykaudeksi, niin puukauppaa tehdään tasaisesti molemmilla kausilla. Puukaupan viikko-ostot vuosina 2006, 2018 ja 2021. Metsänomistajan kannalta hintatakuu on houkutteleva vaihtoehto. Onko hintatakuu oikotie onneen. Kun puukaupoille on perinteisesti lähdetty syksyllä kesän peltotöiden jälkeen, nähdään nykyään puukaupan huippuviikot usein touko-kesäkuun vaihteessa. Miksipä ei tekisi puukauppaa jo keväällä, jos saa joka tapauksessa saman hinnan kuin syksyllä puuta myyvä naapuri. Sopimusasiakkuudet rytmittävät Rytmin kääntämisessä porkkanana ovat toimineet suurten metsäyhtiöiden – Metsä Groupin, UPM:n ja Stora Enson – tarjoamat puukauppaedut. Normaaleina puukauppavuosina jälkitilit ovat jääneet marginaalisiksi. Tänä vuonna yksin viikolla 22 tilastoitiin Metsäteollisuus ry:n seurantaan puukauppoja noin 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Määrästä 35–55 prosenttia, eli vähintään noin viisi miljoonaa kuutiota, kuuluu yhtiön tarjoaman hintatakuun piiriin. Metsänomistajan kannalta ongelmallista on, että yhtiöiden käyttämät hinnankorjauksen perusteet eivät ole avoimesti nähtävillä. Myös UPM tarjoaa hinnantarkistusetua vastaavalla ajanjaksolla 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 Loppukeväästä ostot kiihtyvät Milj. Yleistäen se tarkoittaa, että jos hinnat nousevat syksyyn mennessä, metsänomistaja voi saada kauppahinnan ja korkeamman maksetun hinnan erotuksen lisätilinä puukaupalleen. Puukauppaa pyritään tekemään ympäri vuoden. m 3 Metsä Groupin ja UPM:n hintatakuukauden loppuminen toukokuun lopussa on aiheuttanut hyvinä puukauppavuosina puunmyyntipiikin touko-kesäkuun vaihteeseen. Stora Ensolle tammi-maaliskuussa puuta myyvä voi valita, ottaako aikaisuuslisän vai hinnan tarkistuksen, jossa kaupan kantohintoja verrataan loka-marraskuun vastaavien kauppojen hintoihin. TEEMA » PUUKAUPPA Y KSI suurimmista muutoksista puukaupassa on vuosirytmin muutos. Tämä tietää kiirettä ostomiehille etenkin toukokuun lopulla, kun puukauppa-aikeet konkretisoituvat kaupoiksi inhimilliseen tapaan eli viime hetkillä. Tänä vuonna kauppoja tehtiin kevään kiivaimpana viikkona peräti 2,2 miljoonaa kuutiota. Joulukuun ostopiikkiin vaikuttaa se, että UPM:n ja Metsä Groupin hintatakuukausi alkaa
Talviharvennuskohteet ovat jokavuotinen tulppa”, Alanen kertoo. Hankimme pelkästään harvennusleimikoita, päätehakkuilla emme ole mukana”, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Alanen. Havutukit matkaavat EPM Metsälle Lapualle, pikkutukit Kohiwoodille Soiniin, havukuitupuut Stora Ensolle, koivukuitupuu UPM:lle Pietarsaareen ja latvoista tehty energiaranka Alvalle Jyväskylään. 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 Loppukeväästä ostot kiihtyvät Milj. Puukauppa on käynyt Suomenselän alueella tänä vuonna vahvasti, mutta erittäin tukkivetoisesti. ”Tämä metsä on poikani omistuksessa, mutta tulin vähän raivaamaan alikasvosta. Vastaava piikki nähtiin myös vuonna 2018. Tänä vuonna yksin viikolla 22 tilastoitiin Metsäteollisuus ry:n seurantaan puukauppoja noin 2,2 miljoonaa kuutiometriä. ETELÄ-POHJANMAA ”KORJUUJÄLKEÄ ILKIÄÄ KEHUA” POIMINTA HINTATILASTOSTA: Viime vuonna viikolla 25 Etelä-Pohjanmaalla maksettiin harvennus-hakkuun mäntytukista keskimäärin 45,7 € Tänä vuonna hinta oli vastaavana ajankohtana 52,01 € ›› Erkki Koivisto (vas.) ennakkoraivasi harvennusleimikkoa koneyrittäjä Eemeli Puolivälin työn helpottamiseksi. Joulukuun ostopiikkiin vaikuttaa se, että UPM:n ja Metsä Groupin hintatakuukausi alkaa. ALAJÄRVELLÄ koneyrittäjä Eemeli Puolivälin työtä seuraa tyytyväinen metsänomistajan edustaja Erkki Koivisto. Puukaupan viikko-ostot vuosina 2006, 2018 ja 2021. m 3 Metsä Groupin ja UPM:n hintatakuukauden loppuminen toukokuun lopussa on aiheuttanut hyvinä puukauppavuosina puunmyyntipiikin touko-kesäkuun vaihteeseen. Metsälehti Makasiini 21 8818_.indd 21 16.9.2021 11.27. Hänen mukaansa ostajilla on edelleen tarvetta puulle myös tälle syksylle, joten kesäja kelirikkoleimikoille on kysyntää. Minä harvoin kehun, mutta nyt kyllä korjuujälkeä ilkiää kehua”, Koivisto tuumaa. Kesäharvennusleimikon myynnin Suomenselän metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulle ratkaisikin se, että metsänomistaja tiesi saavansa leimikolleen hyvää jälkeä tekevän yrittäjän. ”Korjuupalvelumme korjaa vuosittain noin 50 000 kuutiota puuta. Harvennusleimikolta puuta lähtee moneen osoitteeseen. ”Harvennustarpeitakin metsissä olisi paljon
Hinta tippuu juhannukseksi Tilastojen mukaan kuusitukin hinta on viimeisen kymmenen vuoden aikana usein lähtenyt hienoiseen laskuun alkukesästä hintatakuukauden päätyttyä. Syksyn puukauppa on myös helpompi käynnistää lomien jälkeen, kun puun hinta vaikuttaa hieman nousseen”, Rintala kertoo. Myös Stora Enson sopimuksessa on ehtoja hinnankorjauksen maksimimäärän suhteen. Arvostan kokonaispalvelua, johon luen kilpailukykyisen puun hinnan, kattavat metsänhoitopalvelut sekä puukaupparahojen sijoitusmahdollisuudet.” Yhteismetsä myy puuta vuosittain merkittäviä määriä. LAPPI ”AJOITAMME PUUKAUPAT HINTATAKUUKAUDELLE” POIMINTA HINTATILASTOSTA: Viime vuonna viikolla 25 Lapissa maksettiin harvennushakkuun mäntykuitupuusta keskimäärin 15,39 € Tänä vuonna hinta oli vastaavana ajankohtana 16,91 € Jari Rantamaula on koulutukseltaan metsänhoitaja. Metsäasioiden hoito on mielekästä vastapainoa satamapalveluita tarjoavan yrityksen toimitusjohtajan työlle. Emme kaihda avohakkuuta ja metsänviljelyä ja panostamme taimikonhoitoihin”, Rantamaula kertoo. ”Ajoitamme puukaupat joulukuun alusta toukokuun loppuun jatkuvalle hintatakuukaudelle. Meillä on tosi hyviä kokemuksia puukaupalle maksettavasta jälkitilistä”, Rantamaula sanoo. ”Meillä on hoitosopimusasiakkuus Metsä Groupin kanssa. Pääasiassa Keminmaassa ja Tervolassa sijaitsevan yhteismetsän puut myydään pystykaupalla ensisijaisesti Metsä Groupille. Tarvittaessa tarjouksia kysytään muiltakin ostajilta. Hän pääsee hyödyntämään koulutustaan yhteismetsän hyväksi. ”Huippusuhdanteissa, kuten tänä vuonna, puunmyyjälle maksettavia hinnantarkistuksia ja jälkitilejä tultaneen leikkaamaan”, sanoo MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala. UPM:n sopimuksessa hintojen korjauksen taso on rajattu kymmeneen prosenttiin kantohinnasta. OULULAINEN Jari Rantamaula hoitaa vuonna 2016 perustetun Rantamaulan yhteismetsän metsänhoitoja puukauppa-asioita. Näin pyritään siihen, etteivät hintatakuut laukea maksettavaksi. ”Kuulun metsäasioissa perinteisen koulukunnan kannattajiin. ”Keskikesällä puun hintaa tiputetaan tietoisesti alas. Hintatakuissa on nimittäin leikkureita. TEEMA » PUUKAUPPA Huippusuhdanteissa jälkitili voi olla muhkea bonus, mutta sekään ei välttämättä takaa vuoden korkeinta hintaa. Esimerkiksi Metsä Groupilla hinnantarkistus ei voi olla enempää kuin viisi euroa tukkipuulle ja kaksi euroa kuitupuulle. Aloitteen puukaupasta tekee yleensä Rantamaula, ja leimikot hiotaan sopiviksi kokonaisuuksiksi yhdessä metsäasiantuntija Jaakko Postin kanssa. M IK KO RI IK IL Ä 22 Metsälehti Makasiini 8818_.indd 22 16.9.2021 11.27. ”Harvennukset tehdään metsän tarpeen mukaan, mutta uudistushakkuita voidaan ajoittaa kysynnänkin perusteella.” Turvaa puukauppoihin tuo sopimusasiakkuuteen kuuluva puukaupan hintatakuu
Kun ostajien varannoissa huojuu kalliita tukkipuita, kauppaa hillitään, kunnes varannot on sulateltu. Siihen vaikuttavat monet asiat lopputuotemarkkinoista sääolosuhteisiin. Kuusitukin keskikantohinta on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana korkeimmillaan joko alkukesästä tai vuoden vaihteessa. Myös Metsä Groupin Jumppanen painottaa, että hinta määräytyy kilpailuilla markkinoilla. Tilastohinta on neljän edellisen viikon ostomäärillä painotettu keskihinta, joten hintamuutokset näkyvät tilastossa hieman viiveellä. Syksyllä selkeää hinnan nousua on nähty vain vuosina 2017 ja 2020, jotka ennakoivat seuraavan vuoden sahatavaran huippusuhdannetta. Kuusitukin keskikantohinta uudistushakkuulla vuosina 2013, 2017, 2018, 2020 ja 2021. En näe tällä aihealueella olevan suoraa yhteyttä puun yksikköhintojen kehitykseen tai hintojen heiluntaan”, sanoo yksityispuukaupasta vastaava johtaja Janne Kiiliäinen UPM:stä. Nähtäväksi jää, realisoituvatko toukokuussa tehtyjen puukauppojen hintatakuut merkittäväksi jälkitileiksi metsänomistajille. Joka tapauksessa tänäkin vuonna kuusitukin hinnan pitkään jatkunut nousu Etelä-Suomessa katkesi kesäkuuhun viikolle 24. ”Puun hinta määräytyy markkinoilla. Siihen vaikuttavat monet asiat lopputuotemarkkinoista sääolosuhteisiin.” nuksen tasoon voi selittää osin epävarmuus sahatavaran hinnoista syyskaudella. ›› ”Puun hinta määräytyy markkinoilla. Esimerkiksi Etelä-Suomessa kuusitukin korkein hintanoteeraus on nähty monena vuonna juhannuksen aikoihin viikoilla 24–27, eli muutama viikko hintatakuukauden päättymisen jälkeen. Metsäyhtiöissä ei hintatakuukauden ja puun hintojen välistä yhteyttä tunnisteta. Metsälehti Makasiini 23 8818_.indd 23 16.9.2021 11.27. Tukin hintojen jähmettymistä juhan€ / m 3 VIIKKO Juhannuksena alkaa lasku 52 57 62 67 72 Puun hinta laskee lähes poikkeuksetta juhannuksen aikoihin
alle 18/37 vastaajaa (48,6 %) / VASTAAJAA , Vasta ajina 37 me tsä nh oit oy hd isty stä Tarkistusjaksot limittyvät Metsäyhtiöt ovat rytmittäneet hintatakuukautensa hieman eri tavoilla. ”Käytämme runkohinnoittelua tarkkaan valikoiduissa, menetelmään soveltuvissa kohteissa ja maantieteissä. Heille siis riittäisi, että lokaja marraskuussa pidetään puunhinta sopivassa haitarissa, jottei jälkihinnoittelupaineet kasva liian suuriksi. ”Mutta tänä vuonna runkohinnoittelun osuus on ollut selvästi kasvava”, Juha Jumppanen toteaa. UPM voisi loka-marraskuussa ostaa puuta kovemmin hinnoin ilman, että maksetut hinnat vaikuttavat hintatakuukauppojen hinnantarkistuksiin. Metsälehti teki elokuussa metsänhoitoyhdistyksille puukauppakyselyn. Markkinat määrittelevät runkohinnoittelun volyymit jatkossa”, Janne Kiiliäinen kuvailee. Tämä tarkoittaa, että marraskuussa yhtiö voisi ostaa syksyn kelirikkokaudelle tarvittavaa puuta ilman, että näistä leimikoista maksettu hinta vaikuttaisi hintatakuukauppojen jälkihinnoitteluun. Juha Huttunen toivottaa runkohinnoittelun tervetulleeksi, vaikka puukauppojen kilpailutus on ollut yhdistyksille merkittävästi tuloja tuottava palvelu. Kausien limittyminen on varmaankin sattumaa. Metsä Groupista ei kilpailuteknisiin syihin vedoten kerrota, kuinka paljon yhtiö ostaa puuta runkohinnoin. Runkohinta tarkoittaa, että puunostaja tarjoaa samaa hintaa kaikelle samaa puulajia olevalle ainespuulle. Myös UPM:ssä runkohinnoittelun osuus päätehakkuukaupoissa on ”pieni, mutta kasvava”. Vastaava piikki nähtiin myös vuonna 2018. Se kuitenkin mahdollistaa periaatteessa vaikkapa sen, että Stora Enso voisi ostaa syksyisin puunsa syyskuussa, UPM loka-marraskuussa ja Metsä Group marraskuussa ilman, että heidän maksamillaan hinnoilla on vaikutusta yhtiöiden omien hintatakuukauppojen jälkihinnoitteluun. Vastaavasti Stora Enso vertailee tammi-maaliskuun hintatakuukauppojaan lokaja marraskuussa tekemiinsä kauppoihin. Tänä vuonna yksin viikolla 22 tilastoitiin Metsäteollisuus ry:n seurantaan puukauppoja noin 2,2 miljoonaa kuutiometriä. m 3 Puukaupan viikko-ostot vuosina 2006, 2018 ja 2021. ”Tämä on metsänomistajien edun mukaista kehitystä.” TEEMA » PUUKAUPPA 24 Metsälehti Makasiini 8818_.indd 24 16.9.2021 11.27. Kuinka iso osa päätehakkuista ostetaan runkohinnalla. / VASTAAJAA , 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 Loppukeväästä ostot kiihtyvät Milj. UPM:llä hinnantarkastusjakso päättyy syyskuun lopussa. Metsä Groupin hintatakuukausi päättyy lokakuun lopussa. Metsänomistajan on helppo verrata kilpailevia runkohintatarjouksia – paras kuutiokohtainen hinta voittaa. ”Tänä vuonna välittämistämme kuusitukkileimikoista 40–45 prosenttia myytiin runkohinnoin”, arvioi myyntijohtaja Juha Huttunen Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savosta. Runkohinnoittelu yleistyy tukkileimikoilla Puukaupan merkittäviin muutoksiin lukeutuu myös runkohinnoittelun nopea yleistyminen. Yleensä vain lahoille tyvipölkyille määritellään eri hinta. Hänen mukaansa alueen kaikki merkittävät sahat ja metsäyhtiöt ostavat leimikoita runkohinnoin, jos myyjä haluaa. Vastausten mukaan runkohintakauppojen osuus valtakirjoin välitetyistä päätehakkuuleimikoista vaihtelee alle kymmenestä prosentista lähes puoleen. Metsä Groupin ja UPM:n hintakuukauden loppuminen toukokuun lopussa on aiheuttanut hyvinä puukauppavuosina puunmyyntipiikin touko-kesäkuun vaihteeseen
”Suulliset puheet unohtuvat helposti. Pohjois-Suomessa hän on päätynyt asioimaan Metsä Groupin kanssa. Tiedonkulku on etämetsänomistajalle ensiarvoista, jotta esimerkiksi hakkuiden valvontaan olisi mahdollisuuksia. ›› POIMINTA HINTATILASTOSTA: Viime vuonna viikolla 25 Etelä-Suomessa maksettiin uudistushakkuun kuusitukista keskimäärin 59,41 € Tänä vuonna hinta oli vastaavana ajankohtana 70,26 € R A U N O N U M M IS EN Metsälehti Makasiini 25 8818_.indd 25 16.9.2021 11.27. Runkohinnoin ostetaan lähinnä selkeäpuustoisia, hoidettuja päätehakkuuleimikoita, siis eniten myyntituloja tuottavia tukkimetsiä. Runkohinta on sitä parempi, mitä enemmän tukkia on odotettavissa. ”Varmistan ennen puukaupan tekemistä, että ostaja ilmoittaa kaksi viikkoa etukäteen, koska hakkuu alkaa. Lahopuu hinnoitellaan erikseen, mutta terveiden rungonosien jalostusarvo RAUNO Numminen asuu Luvialla ja iso osa hänen metsistään on Länsi-Lapissa. Kirjallisiin ohjeisiin voi myös vedota jälkeenpäin, jos jotain menee pieleen.” ETELÄ-SUOMI ”SUULLISET PUHEET UNOHTUVAT HELPOSTI” Kaikki mitä puukaupassa sovitaan, on syytä panna paperille, neuvoo kokenut metsänomistaja Rauno Numminen Luvialta. Hakkuussa toteutuva tukkimäärä ei enää vaikuta runkohintaan, eli metsänomistaja saa yhtä paljon tuloa riippumatta siitä, kuinka paljon ostaja katkoo tukkia. Varsinkin isoissa puukaupoissa hinta on pieni suhteessa puukauppatuloon.” Puukaupat Numminen neuvottelee suoraan puunostajien kanssa. Jalostusarvo ratkaisee Sahayhtiö Versowood ostaa runkohinnalla ensisijaisesti hyvälaatuisia mäntytukkileimikoita. Tarjottu runkohinta perustuu ostajan ennakkoarvioon siitä, kuinka iso osa leimikolta kertyvästä ainespuusta on tukkia. ”Kannattaa pestata metsäpalveluyrittäjä tai metsänhoitoyhdistys seuraamaan tilannetta. ”Eteläisen Suomen kuusikoissa on runsaasti lahoa ja sen määrää on vaikea ennustaa ennen hakkuuta”, selvittää metsäjohtaja Jussi Torpo. Numminen laatii puun ostajalle kirjalliset ohjeet erityistoiveista, joita hakkuussa pitää ottaa huomioon. Tätä suosittelen muillekin.” Ja jos savottaa ei ehdi valvomaan, on hyvä palkata asiantuntija paikan päälle varmistamaan, ettei kuitupuukasaan ala karttua tukkipuulta näyttäviä pölkkyjä. Silloin minulla on ainakin periaatteessa mahdollisuus ehtiä paikalle
Metsänhoitoyhdistyksille tehdyn kyselyn perusteella runkohinnoittelua on sovellettu harvennusmetsissä toistaiseksi vähän. Runkohinta kohoaa sitä korkeammaksi, mitä isompia hakatut puut ovat. Runkohinnoittelu helpottaa puunhankintaa. Perinteisesti puutavaralajeittain hinnoiteltujen ja runkohintatarjousten vertaileminen edellyttää kohtaisen tarkkoja tietoja leimikon puustosta. Tukkien pituuksia voidaan joustavasti muuttaa sahatavaratilausten mukaan. RUNKOHINTATARJOUS: Kaikki mäntyainespuu 63 euroa/m 3 PUUTAVARALAJEITTAIN TEHTY OSTOTARJOUS: Mäntytukki 68 euroa/m 3 , mäntykuitupuu 20 euroa/m 3 MYYNTITULO RUNKOHINTAKAUPALLA: 500 m 3 * 63 e/m 3 = 31 500 euroa MYYNTITULO PUUTAVARALAJIKAUPALLA: Tukkipuu: 0,88 * 500 m 3 * 68 e/m 3 = 29 920 euroa Kuitupuu: 0,12 * 500 m 3 * 20 e/m 3 = 1 200 euroa YHTEENSÄ 31 120 euroa (Tukkiprosentin lähde: Suomen Metsäurheiluliitto ry:n taulukko 153, 2005) jää helposti ennakoitua pienemmäksi, jos puissa on runsaasti lahoa. Ja jos sellutehdasta uhkaa puupula, voi metsäyhtiö pätkiä leimikon kaikki rungot kuitupuuksi ilman että metsänomistajan myyntitulo alenee. Tilasto aliarvioi tukin hintoja Puukauppoja suunniteltaessa tietoa ajankohdan hintatasosta etsitään usein tilastoista. Metsälehden puukauppakyselyssä lähes kolmannes vastaajista piti hintatilastoa kohtalaisen tai erittäin epäluotettavana. 26 Metsälehti Makasiini 8818_.indd 26 16.9.2021 11.27. Metsänomistajan kannalta ongelma on, että ostajien todellinen puustamaksukyky ja -halu eivät välttämättä näy virallisissa hintatilastoissa. TEEMA » PUUKAUPPA ESIMERKKI NÄIN RUNKOHINTAJA PUUTAVARALAJEITTAISET TARJOUKSET VERTAUTUVAT: JÄREÄ MÄNTYLEIMIKKO *puuston pituus 24 metriä *runkojen keskiläpimitta (D1,3) 27 cm. Tilastointiin liittyy useita epävarmuuksia. Harvennusmetsissä Metsä Group on esitellyt hakattujen runkojen keskikokoon perustuvan runkohinnoittelumenetelmän, jossa lopullinen runkohinta määräytyy poistettavien puiden keskikoon mukaan. *tukkiprosentti 88 *hakkuukertymä 500 m 3 . Oletettavasti puun todellisen hintakehityksen sumeneminen hillitsee puunmyyjien hintaodotuksia. Luonnonvarakeskus julkaisee viikottain kantohintatilastoja, jotka perustuvat Metsäteollisuus ry:n keräämiin tietoihin puutavaralajeittain hinnoitelluista kaupoista alueittain ja hakkuutavoittain jaoteltuna
Istutuksia ja pienimuotoisia metsänhoitotöitä olemme tehneet itse. En panisi pahakseni, vaikka neuvojat soittaisivat ja antaisivat vinkkiä hyvästä puun hintatasosta.” KYMI-SAVO ”EN PAHASTUISI, VAIKKA NEUVOJAT SOITTAISIVAT” POIMINTA HINTATILASTOSTA: Viime vuonna viikolla 25 Savo-Karjalassa maksettiin uudistushakkuun koivutukista keskimäärin 46,51 € Tänä vuonna hinta oli vastaavana ajankohtana 51,78 € Mikkeliläinen metsänomistaja Noora Ruuth toivoo ostajilta ja metsänhoitoyhdistykseltä mieluummin puhelinsoittoja kuin sähköpostiviestejä. Myyn puuni valtakirjakaupoilla ja yhdistys etsii parhaiten maksavat ostajat. Isäni on vielä hyvävoimainen ja hän tekee metsänhoitotöitä mielellään.” Ruuthin mukaan ainakin Etelä-Savon metsänhoitoyhdistys on hoitanut jäsentensä asioita moitteettomasti. Yhdistyksen puukaupallinen tiedotus voisi hänen mukaansa kuitenkin olla aktiivisempaa. ”Minä hoidan puukaupat metsänhoitoyhdistyksen avulla. Puukauppoja hän kertoo tehneensä lähes vuosittain. LUONTOPALVELUITA hevosten kanssa tuottava maaseutuyrittäjä Noora Ruuth Mikkelistä on omistanut metsää vajaat kymmenen vuotta. ”Yhdistys on kampanjoinut puukauppaa edistääkseen, mutta sähköpostein välitetyt viestit tahtovat hukkua piteneviin sähköpostijonoihin. RI ST O PÖ N TI N EN Metsälehti Makasiini 27 8818_.indd 27 16.9.2021 11.27
Peltolan mukaan tämä on helpommin sanottu kuin tehty. TEEMA » PUUKAUPPA ”Suomen kantohintatilastot ovat maailman parhaat, mutta nyt tilasto on rapautumassa”, sanoo juuri eläkkeelle siirtynyt Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen entinen johtaja Markku Vaario. Useita merkittäviä puunostajia, esimerkiksi sahayhtiö Keitele, on siten viikkotilastoinnin ulkopuolella. Vaario viittaa esimerkiksi puukauppojen erilaisiin hintalisiin, kuten hakkuutähteen hinnoitteluun lisähintana ainespuukuutioille sekä erilaisiin sorvija muiden tukkien laatulisiin. Yhteisen kokoluokituksen soveltaminen lienee haastavaa.” Peltolan mukaan asiaa selvitellään taas vuoden vaihteessa. Metsä Groupin Juha Jumppanen kertoo, että runkohinta jaetaan tilastointia varten tukkiin ja kuituun oletetun tukkiprosentin ja hintasuhteiden mukaisesti. Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomessa kantohintojen tilastointi on edelleen ylivertaista muuhun maailmaan verrattuna. Viikkotilastoon kirjautuvat vain Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten ostot. Luken yliaktuaari Aarre Peltola myöntää tilastoinnin haasteet. Metsänomistajan kannalta mielenkiintoinen kysymys on, mihin aikaan vuodesta puukauppa kannattaa tehdä. ”Sinänsä olisi hyvä, jos Suomeen syntyisi runkohintakaupoista oma tilasto esimerkiksi puulajin ja järeyden suhteen”, hän huomauttaa. Runkohinnoitellut leimikot kirjautuvat viikkotilastoon. Puunostajista enemmistä on ilmoittanut pitävänsä runkohintojen tilastointia tarpeellisena. ”Runkohinnoin ostetut leimikot pitäisi mieluusti jaotella läpimittatai tilavuusluokittain. Ostajien ”Parhaat leimikot kannattaa myydä siis silloin, kun ostajien tarve niille on suurin.” 28 Metsälehti Makasiini 8818_.indd 28 16.9.2021 11.27. Milloin puukauppa kannattaa tehdä
Parhaat leimikot kannattaa siis myydä silloin, kun ostajien tarve niille on suurin.”. UPM:n tai Metsä Groupin sopimusasiakkaat ovat viime vuosina tilastojen perusteella saaneet jälkitiliä todennäköisimmin silloin, jos puukauppa on tehty hintatakuukauden alussa, eli joulu-tammikuussa. Sähköisissä kaupoissa kohteiksi voi valikoitua lajinsa sitä kuuluisaa sutta ja sekundaakin.” SAVO-KARJALA ”KUTSU OSTOMIES PAIKALLE” vasta ajina 35 me tsä nh oit oy hd isty stä Kuinka luotettavan kuvan Metsäteollisuus ry:n viikoittainen puun hintatilasto antaa tällä hetkellä mielestänne puun hinnoista. ”Kyllähän hyvät ja parhaat leimikot saa ostomies, jolla on luottovälit metsänomistajien kanssa. mielestä tietysti aina on hyvä aika puukaupalle. Väärinkäsityksien ja epäonnistumisien vaara pienenee.” Hän korostaa, että inhimillisyys on pidettävä mukana, vaikka maailma sähköistyy. Rintala muistuttaa myös, että tilastot kertovat keskihinnoista, eikä niissä näy erilaiset puukaupalle maksettavat lisät. Metsässä voidaan samalla sopia uudistamisista ja muista hoitohommista.” Taskinen kertoo myyneensä puunsa Stora Ensolle, koska varsinkin aiemman ostomiehen kanssa hommat sujuivat lutvakasti. ”Huippuleimikosta voi saada huippuhinnan myös syksyllä. Huomionarvoista on, että kymmenen vuoden aikana puun hinnat eivät KUOPIOLAISMETSÄNOMISTAJA Ismo Taskinen suosii osaavaa puunostajaa ja hänen kanssaan tehtävää metsäkierrosta. ”Puhutaan kuitenkin monelle niin tärkeästä ja henkisesti merkittävästä jutusta, ettei puukuutioita voi minkään sähkökuution kautta myydä. ole kertaakaan olleet korkeimmillaan elo–marraskuussa. l Metsälehti Makasiini 29 8818_.indd 29 16.9.2021 11.27. Kohtalaisen luotettavan , Erittäin luotettavan , Erittäin epäluotettavan , Melko epäluotettavan , POIMINTA HINTATILASTOSTA: Viime vuonna viikolla 25 Savo-Karjalassa maksettiin uudistushakkuun mäntytukista keskimäärin 55,65 € Tänä vuonna hinta oli vastaavana ajankohtana 68,23 € Kuopiolainen Ismo Taskinen toivoo puunostajilta ja metsänhoitoyhdistyksen neuvojilta myös hyviä ihmissuhdetaitoja. ”Keväällä myydään leimikoita kesäkorjuuseen, mikä näkyy myös korkeampana hintana tilastossa”, huomauttaa MTK:n Pauli Rintala. Uuden ajan puunostajilla on hänen mukaansa vielä opittavaa, kuten metsänhoitoyhdistyksen väelläkin. Mutta jos katsotaan tilastoja, on kuusitukin hinta ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana yleensä korkeimmillaan toukokuussa tai joulukuussa. ”Kutsu ostomies paikalle ja kiertäkää metsät, jotta puukauppa voidaan katsoa yhdessä läpi
SAMI KARPPINEN SA M I K A RP PI N EN 30 Metsälehti Makasiini 8818_.indd 30 16.9.2021 11.27. Näillä vinkeillä puun myynti sujuu. TEEMA » PUUKAUPPA ONNISTUNEEN KAUPAN RESEPTI Älä hosu, kysy tarvittaessa neuvoa ja ole tarkka
Tarjousta kannattaa pyytää myytävästä kohteesta riippuen hieman erityyppisiltä ostajilta. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu voi olla yksi tarjouksen tekijöistä. Metsälehti Makasiini 31 8818_.indd 31 16.9.2021 11.27. Se on dokumentti, joka kertoo puunostajille, mitä hakkuutapoja milläkin alueella eli kuviolla sovelletaan. 3. Tiedot metsäsi sijaintipaikkakunnan puunostajista löydät esimerkiksi Metsään.fitai Kuutio. Halutessasi voit teettää esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisella leimausselosteen. Tilakäynti ei sido metsänomistajaa mihinkään, eikä päätöksiä ole tarpeen tehdä heti. 4. Leimausselosteessa on myös arvio siitä, mitä puutavaralajeja ja kuinka paljon kultakin leimikkoon kuuluvalta kuviolta arvioidaan kertyvän kuutiometreinä. Puukaupan suunnitteluun ja läpivientiin kannattaa siis varata aikaa. Kilpailuttamisen voi antaa myös metsänhoitoyhdistyksen tehtäväksi. Voit lähettää tarjouspyynnön esimerkiksi Kuutio.fi-palvelun kautta, sähköpostitse tai kertoa tiedot puhelimitse. SOVI METSÄKÄYNTI AMMATTILAISEN KANSSA JOS oman metsän tarjoamista puukauppamahdollisuuksista ei ole tarkkaa käsitystä, kannattaa sopia metsäkäynti ammattilaisen kanssa. fi-palvelusta löydät metsätilasi kuviokartan sekä suuntaa antavat puustotiedot, joiden avulla leimikon voi muodostaa. Sama leimikko voi sisältää esimerkiksi harvennushakkuuta ja avohakkuuta eri kuvioilla. Mieti myös, mitä itse metsältäsi haluat. Kaksi viikkoa on yleensä riittävä aika tarjouksen jättämiseen. ÄLÄ HÄTÄILE PUUKAUPPA on prosessi, joka kestää muutamista viikoista jopa kolmeen vuoteen. Esimerkiksi Metsään. Pikaista rahantarvetta puukauppa ei välttämättä ratkaise. Hätiköidylle päätöksille ei ole tarvetta, ovathan puut kasvaneet metsässä todennäköisesti jo vuosikymmeniä. Ennakkomaksuista voi toki aina neuvotella ostajan kanssa. MUODOSTA SELKEÄ KOKONAISUUS MUODOSTA puukaupan kohteina olevista alueista selvä kokonaisuus eli ammattikielellä leimikko. 2. 1. Rahat maksetaan metsänomistajalle pääsääntöisesti sitten, kun puut ovat pinossa. PYYDÄ TARJOUKSET PYYDÄ tarjouksia leimikostasi ainakin 2–3 ostajalta. fi-verkkopalveluista. Puunostajan tekemä tarjous on käytännössä leimikko, jonka pohjatiedoilla voi kysyä tarjousta myös toiselta ostajalta. Puunostajat, metsäpalveluyritykset sekä metsänhoitoyhdistykset tekevät maksuttomia metsäkäyntejä metsänomistajan kanssa, jonka yhteydessä kartoitetaan metsän puukaupalliset mahdollisuudet ja metsänhoidolliset tarpeet. Harvennuskohteille, joista kertyy pääasiassa kuitupuuta, löytyy ostaja todennäköisimmin kuitupuuta jalostavista metsäyhtiöistä, metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelusta tai energiapuuta hankkivista yhtiöistä. Jos myynnissä on kohde, joka sisältää paljon tukkipuuta, ovat isojen metsäyhtiöiden ohella luultavasti myös sahat kiinnostuneita ostamaan kohteen. Onko tavoitteena tulojen maksimointi lyhyellä aikavälillä, metsänhoito tulevien sukupolvien hyväksi tai kenties luontoarvojen vaaliminen
Paras yksikköhinta tukissa ei automaattisesti tarkoita parasta lopputulosta, vaan tukkileimikoissa lopputulokseen vaikuttaa paljon se, kuinka paljon ostaja todellisuudessa katkoo puuta tukiksi. Kun tehdään pystykauppa, jossa ostaja vastaa puunkorjuusta, on puiden mitKuljettaja osaa usein lisäksi kertoa, mikäli kohteella on esimerkiksi haasteita puun laadun kanssa. Perusteita asialle on vaikea selvittää, kun puut ovat jo pinossa. VERTAILE TARJOUKSIA TARJOUSTEN vertailu on puukaupan haastavimpia vaiheita. Sekin on hyvä muistaa, että hyvästä työstä saa Suomessakin kiittää silloin kun aihetta on.. Mittaustodistuksesta selviää myös se, paljonko saat puistasi rahaa ja milloin rahat maksetaan tilille. Muutoin hakkuun tulos voi tuottaa pettymyksen. 9. Kauppakirjojen allekirjoituksen yhteydessä sovitaan puukaupan maksuaikataulusta ja mahdollisesta ennakkomaksusta. Metsänomistajan vierailu myös motivoi hakkuukoneenkuljettajaa tekemään työnsä huolellisesti. Yleensä ostaja hoitaa asian rutiininomaisesti, eikä siitä tule kuluja metsänomistajalle. Kauppakirjalla sovitaan hakkuutavat sekä kaupan kohteena olevat kuviot. Mikäli sinulla on mittaustuloksesta huomauttamista etkä hyväksy mittaustodistusta, asiasta on ilmoitettava ostajalle tässä vaiheessa. Tarkista, että mittaustulos ja yksikköhinnat ovat oikein. Tästä voi kuitenkin neuvotella ostajan kanssa. Harvennushakkuilla on syyytä kiinnittää huomiota harvennusvoimakkuuteen ja mahdollisiin puustoja maastovaurioihin. KÄY TYÖMAALLA KUN puunkorjuu metsässäsi alkaa, pyri käymään työmaalla, jos mahdollista. 8. 6. Tarjousten vertailussa voi käyttää apuna kokeneempia metsänomistajakollegoita tai esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojaa. TEE PUUKAUPPA KUN kokonaisuuden kannalta paras tarjous on löytynyt, solmi puunostajan kanssa puukauppa. Soita kuljettajalle etukäteen ja sovi turvallisuusasioista. Myös teiden kunto ja varastopaikkojen siisteys on hyvä tarkistaa. Kauppakirjalle kirjataan myös yksikköhinnat sekä arviot korjattavista puumääristä puutavaralajeittain. Puukaupan korjuuaika on yleensä kaksi vuotta, jonka aikana ostajan täytyy korjata leimikko. 32 Metsälehti Makasiini 8818_.indd 32 16.9.2021 11.27. Tukki on kuitenkin kuitupuuta kolme kertaa arvokkaampaa. Etenkin kohteet, jotka voidaan korjata sulan maan aikaan, korjataan yleensä vuoden kuluessa kaupanteosta. TARKISTA MITTAUSTODISTUS PUUNKORJUUN päätyttyä saat ostajalta mittaustodistuksen. Mahdolliset huomautukset kannattaa tehdä ostajalle mahdollisimman pian. Mittaustulokseen liittyvät epäselvyydet ovat harvinaisia, mutta inhimillisiä virheitä voi mittaustodistuksessakin joskus olla. Kauppakirjalla sovitaan myös siitä, tekeekö lakisääteisen metsänkäyttöilmoituksen myyjä vai ostaja. Siinä on tarkat tiedot siitä, minkä verran mitäkin puutavaralajia on hakkuussa kertynyt. TEEMA » PUUKAUPPA 5. Myös mahdollisista maisematyöluvista on syytä sopia kauppakirjalla. Hinnan ohella tarjousten vertailuvaiheessa kannattaa kysyä ostajalta mahdollisista puukaupan ennakkomaksuista sekä puunkorjuun arvioidusta aikataulusta. Huonolaatuisessa metsässä tukkikertymä voi jäädä ennakoitua pienemmäksi, ja on hyvä, jos asiasta voidaan keskustella metsänomistajan kanssa jo töiden ollessa käynnissä. KÄY METSÄSSÄSI MYÖS KORJUUN JÄLKEEN PUUKAUPAN kohteena olleilla kuvioilla kannattaa käydä myös hakkuun jälkeen. Tyypillisesti ostaja tilittää rahat metsänomistajalle 1–2 kuukautta korjuun päättymisen jälkeen. Puunostajien käyttämissä tukkien mitoissa ja läpimitoissa on paljon vaihtelua, mikä voi tehdä tarjousten vertailusta vaikeaa. Työmaalla voit vielä välittää mahdolliset erikoistoiveet tai tiedot suoraan hakkuukoneenkuljettajalle. l tausmenetelmä lähes aina hakkuukonemittaus. 7
l Hintakysely tyssäsi kilpailulakiin ”On turvallista olla ottamatta kantaa hintaodotuksiin.” SH U T TE R ST O C K IM A G ES SAMI KARPPINEN Metsälehti Makasiini 33 8818_.indd 33 16.9.2021 11.28. KKV:n mukaan yhteenliittymän jäsenet, eli metsänhoitoyhdistyksen kohdalla jäseninä olevat metsänomistajat, voivat tietyin edellytyksin olla velvollisia maksamaan yhteenliittymälle määrätyn seuraamusmaksun, jos yhteenliittymä ei sitä itse kykene maksamaan. ”Jos julkisesti esitetään tulevaan hinnoitteluun liittyviä näkemyksiä, se voi vaikuttaa muiden toimijoiden hinnoittelupäätöksiin ja rajoittaa näin kilpailua. Kilpailuja kuluttajavirastosta (KKV) kerrotaan, että kilpailulain oikeudellinen tulkinta on aina tapauskohtaista. Metsänhoitoyhdistysten kohdalla hämmennystä aiheuttaa myös se, ovatko yhdistykset puumarkkinoilla toimialajärjestö, puun ostaja, puun myyjä, vai näitä kaikkia yhtä aikaa. Toimialajärjestöjen kohdalla sanktiot voivat olla jopa kymmenen prosenttia jäsenyritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Kysely törmäsi kuitenkin yllättävään ongelmaan: osassa metsänhoitoyhdistyksiä nimittäin nähtiin, että puun hinnan ennustaminen julkisesti voidaan tulkita hintasignaloinniksi, mikä on kilpailulainsäädännön vastaista toimintaa. METSÄLEHTI lähetti elokuussa kaikille Suomen metsänhoitoyhdistyksille kyselyn, jossa toiminnanjohtajia pyydettiin arvioimaan eri puutavaralajien hintakehitystä oman metsänhoitoyhdistyksen alueella kahden seuraavan kuukauden aikana. Viime aikoina esillä ovat olleet kilpailulain rikkomukset muun muassa isännöintija autokoulualalla.. Jos jäsenyrityksiksi tulkitaan metsänhoitoyhdistyksen jäseninä olevat metsänomistajat, voisivat sakot olla yksittäisen yhdistyksen kohdalta kohtalokkaan suuria. Ankarat sanktiot Kilpailulainsäädännön rikkomisesta aiheutuvat seuraamusmaksut muuttuivat EU-lainsäädännön myötä tänä vuonna entistä tiukemmiksi. ”Yleisesti kilpailulainsäädäntö koskee kaikkia, jotka toimivat markkinoilla”, sanoo Broms. Niinpä kyselystä rajattiin hintaodotuksiin liittyvät kysymykset pois. On turvallista olla ottamatta kantaa hintaodotuksiin”, sanoo tutkimuspäällikkö Juuli Broms Kilpailuja kuluttajavirastosta
kuorma 3000 kg • Nostokyky 300 kg (1,5m etäisyydeltä) • Pituus 4000 mm • Maksimileveys 1600 mm (renkaat mukaan lukien) • 6,5 hv OHV moottori pyörittää hydraulipumppua MTD 135M38B ajoleikkuri Tehokas jenkkitraktori edulliseen hintaan! • Järeä 13,5 hv/500 cm3 B&S intek OHV huippumoottori • 97 cm leveä kaksiteräleikkuri • Vaihteet 6 eteen + pakki • Sähköstartti • Todella pieni kääntösäde! Todella pieni kään e! Todella pieni kääntösäde! 1690 € € 1890 € 695 € Polttomoottorihaketin Greenstar GBD-70 Hakettaa 50 mm oksat! • Itsesyöttävä rumpurakenne kahdella järeällä terällä • 7 HV/ 208cc moottori • Poistotorvi säädettävällä heitonpituudella • Hätäkatkaisin 990 € Kantojyrsin Greenstar GBS-150 Järeät kovapalaterät! • 15 hv nelitahtimoottori • Teräkiekossa 9 terää, halkaisija 300mm ja paksuus 90mm • Terän ulottuvuus maan alle 225 mm • Terän ulottuvuus maan pinnalla 515 mm • Voimansiirrossa järeä keskipakoiskytkin tuplakiilahihnoilla Tehokkaalla 15 hv moottorilla!!! • Työleveys 120 cm • 20 kpl vasarateriä • Isot 16,5"x 6,5 tukipyörät • Veivistä säädettävä korkeus maasta Traktorihaketin BX42S Kapasiteetti riittää järeillekin oksille! • Maksimi oksan koko 100 mm • Syöttöaukon alapää 10 x 25 cm • Vauhtipyörässä 4 kpl leikkuuteriä • Vauhtipyörän halkaisija 64 cm • Syöttöaukon suuaukko 50 x 50 cm Järeämpi versio hydraulisella syötöllä 2790,TTTrak apas ap Ka Kapas •• 1390 € Kerääjällä 1980,Talvipaketilla 1990,Peräkärryllä 2390,Talvipaketilla 2590,(sis. Edulliset toimitukset koko Suomeen! MADE IN USA MADE IN USA Suomalainen perheyritys jo kolmannessa polvessa! JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI USA U U U U U U US USA MTD 20A42B ajoleikkuri • Järeä 20 hv Briggs&Stratton TWIN moottori! • Isompi 107 cm kaksiteräleikkuri • Heavy duty-runko • Automaattinen vaihteisto • Sähköstartti Kelamurskain mönkijän perään AT120 6990 € Metsäkärry omalla hydrauliikalla Erittäin vahva runko! Meillä nähtävillä ja kokeiltavissa! • Ulottuvuus 3,73 m • Maks. lumilevyn ja ketjut) E GlansPower EBV260 lehtipuhallin ja -imuri Mukana kätevä säkki roskien imurointiin! • Hiljainen ja tehokas 2-tahtimoottori • Paino 5,2 kg • Puhallusnopeus 180km/h • Ilmamäärä 540 m3/h Metsä Metsä i äi i äi Erittäin v 245 € GlansPower EB650 reppupuhallin Markkinoiden paras hinta-tehosuhde! • Moottori 63,3 cm3/3.7 Hv • Ilmamäärä 1080 m3/h • Puhallusnopeus 90 m/s • Ergonominen muotoilu • Hiljainen käyntiääni! KK a hydrauliikalla la hydra la hydrauliikalla ähtä illä j il i k k illä j il i illä j h ähtä illä j k k ilt i ! Tehokkaalla 1 19990 € Avautuvat päädyt pidemmälle puutavaralle! • Lavan mitat 1500*957*660 mm • Isot ja järeät 22*11-8" pyörät • Kantavuus 360 kg • Omapaino 113 kg • Lava kuumasinkitty Irroitettava, kipattava iso lava suurempiinkin kuormiin! • lavan koko 2000*1070*540 mm • kärryn kokonaismitat 3800*1310*1700 mm • säädettävä rungonpituus • vahvat 22*11-10" pyörät • säädettävät pankot • kantavuus 800 kg K d liik ll d liik ll 499 € rään A pper än rskain in mönki A ää rskain mönkijän perään A h ill 15 hv moottorilla!!! Kelamu am Kelamur h k Tehokkaalla 1 380 • sääde • sääd • säädett • vahh • vahva sä • •• sä • • Ke m k i ö kk rskain mönkijän pe r 1290 € GlansPower EB650 reppupuhallin JÄREÄ TUKKIKÄRRY T-005 LAVALLA Power P GlansPower 169 € €€ €€ JM-454E 4-veto dieseltraktori tieliikennekäyttöön Lämmitettävä hytti ja etukuormaaja! Tulossa lokakuussa varaa jo nyt! • 45 hv 4-syl. • Renkaat etu 6.50-16, taka 11.2-24" • Pyöräpainot vakiona • Lohkolämmitin Halkaisukone LS7T-52 + jalusta Markkinoiden paras hinta-laatusuhde!!! • pöllinpituus max. ( is ((sis. 2290 € 8774_.indd 34 16.9.2021 14.01. 52 cm • puristusvoima 7 TONNIA • suositeltava puun halkaisija 5-30 cm • moottori 2,2 kW/230V TILAA HELPOSTI NETIS • pöll • pölli • puris • puris 7 7 TO • suos • suos halk halk • m • moo 349 € Sähköstartti , yllä 2390 239 22 Peräkärry r k 9 223 00 k 39 rr P kkk 90 39 23 Pe ä räkä kärr l yllä lä 2239 390,0TTTTTTTTa TTTTTTTTTTTTa TTTTTTTTTTTaa TTTTTTTT l (sis. ja kertojalla tuplattavissa. vesijäähdytteinen 4-tahtidiesel • Lukkoperä • Hydraulinen ohjaus • Etukuormaajan nostokyky 520 kg • Etukuormaajan nostokorkeus 300 cm • Kolmipistenostolaite, CAT 1 • Takanostolaitteen nostokyky 750 kg • Hydrauliikan+voimanulosotto takana • Nopeudet 8 eteen, 2 taakse
›› TUTKIMUS Viisi uhanalaista puuta SIVU 42 METSÄNHOITO Hirvituhoja torjumaan s. OMA METSÄ SAHA KÄYNTIIN S.40 : Tankit täyteen ›› ALLAKKA S.43 : Loistava ideani metsämatkailuun ›› KYSY POIS S.44 : Miten pääsen eroon saniaisista. 36 VA LT TE RI SK YT TÄ Metsälehti Makasiini 35 8775_.indd 35 16.9.2021 12.32. ›› PIKATESTI S.47 : Leatherman Curl on oikea työkalu ›› PERINTÖMETSÄ S.48 : Yhteismetsässä osakkaat päättävät Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta
Asiasta ei ole tarkkaa tutkimusta, mutta havaintojen mukaan pienissä puuntaimikossa on enemmän syöntituhoja alueilla, joilla on paljon niin valkohäntäpeuroja, hirviä kuin metsäkauriita. RE IM A FL YK TM A N /L EH TI KU VA OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 8776_.indd 36 16.9.2021 12.35. 15 kysymystä HIRVIELÄINTUHOJEN TORJUNNASTA Kuinka suuressa roolissa puuntaimet ovat valkohäntäpeuran (kuvassa) ruokavaliossa
Männyntaimen riskiä joutua hirven ruoaksi lisää se, jos männyntaimea varjostaa Puut kuuluvat hirvieläinten ruokavalioon, teki metsänhoidossa mitä tahansa. Miten taimikonhoito vaikuttaa hirvituhoriskiin. Raivauksessa kaadetaan männyntaimien kasvua haittaava lehtipuusto. Onko hirvituhojen näkökulmasta väliä istutetaanko vai kylvetäänkö uusi metsä. Se aiheuttaa tuhoja varttuneissa männyntaimikoissa, joita on valtaosa Valtakunnan metsien inventoinneissa (VMI) havaituista tuhoista. Mikä merkitys hirvieläinten aiheuttamilla metsävahingoilla on. Kuusettumisen seurauksena maastossa on entistä vähemmän hirvieläinten suosimaa ravintoa. Avohakkuuaukoille nousevat taimikot ovat hirvien talvisia ruoka-aittoja. Talousmielessä hirvieläimet aiheuttavat merkittävintä vahinkoa mäntyja rauduskoivutaimikoissa, joten myös torjuntatoimet kannattaa keskittää niihin. RE IM A FL YK TM A N /L EH TI KU VA 1 2 3 4 5 6 7 TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ Metsälehti Makasiini 37 8776_.indd 37 16.9.2021 12.35. Jos maapohja on riittävän ravinteikas, hirvituhoalueilla voi kokeilla myös sekamenetelmää, jossa syöntituhoja kestävä taimikko synnytetään istuttamalla kuusta ja kylvämällä männynsiemeniä. Näillä konsteilla syöntituhojen vaikutusta voi yrittää lieventää. Hirvi on ollut tähän asti merkittävin taimikkotuhojen aiheuttaja. Summa on sama kuin puita lahottavan juurikääpäsienen arvioitu tuhovaikutus. Männyntaimikoiden tuhot keskittyvät ydintalveen, lehtipuuntaimien syöntituhoja syntyy myös kesäisin. Näiden pienten hirvieläinten määrät kasvavat, joten eri hirvieläinten roolista metsätuhojen aiheuttajina tarvitaan lisää tietoa. Kylvö sopii kuitenkin vain kuivahkoille kankaille ja sitä karummille kasvupaikoille, joilla on karkea lajittunut maalaji. Siemenpuualoilla tai istutustaimikoissa männynrunkojen lukumäärä jää väistämättä alhaisemmaksi, joten erityisesti niissä syöntiriskiä voi joutua pienentämään hirvikarkotteella. Metsänhoitosuositusten mukaan mäntytaimikkoon tulee jäädä varhaisperkauksen eli ensimmäisen raivauskerran jälkeen 4 000–5 000 tainta hehtaarille, lehtipuusto mukaan lukien. Moni tekijä viittaa kuitenkin siihen, että hirvet syövät taimia myös jatkuvan kasvatuksen metsässä. Varhaisperkaus eli taimikon ensimmäinen raivaus on hirvituhoriskin kannalta tärkeää tehdä huolellisesti. HIRVIELÄIMET ovat metsissä merkittävin taimikkovaiheen tuhonaiheuttaja. Siementen kylväminen on paras keino synnyttää tiheä, hirvituhoja kestävä mäntytaimikko. Hirvet järsivät myös varttuneempien mäntyja kuusirunkojen kuorta. Männyntaimien hyvästä kasvukunnosta huolehditaan oikea-aikaisella varhaisperkauksella. Millainen mäntytaimikko kestää parhaiten hirvieläinten syöntivaikutusta. Mäntytaimikon tulee olla varhaisvaiheessa mahdollisimman tiheä. Voiko metsänkasvatusmenetelmän valinnalla torjua tuhoja. Merkittävimpien metsätuhonaiheuttajien listaan kuuluvat myös sääja ilmastotekijät, kuten tuuli ja lumi. Menetelmä painottaa kuusen uudistumista, eikä kuusi ole hirvieläinten pääruokalistalla. Avohakkuun vaihtoehdosta eli metsän jatkuvasta kasvatuksesta ja hirvieläimistä ei ole kattavaa tutkimustietoa. Luonnonvarakeskuksen vuonna 2019 tekemän arvion mukaan yksin hirvet aiheuttavat vuosittain metsätaloudelle 50 miljoonan euron arvosta tappioita. Jatkuvassa kasvatuksessa taimet joutuvat herkemmin suurten puiden varjostamiksi, ja hirvien on todettu syövän juuri varjostuksen alla kasvaneita männyntaimia. Mihin hirvieläintuhojen torjunta kannattaa keskittää. Jos tiheys on yli 6 000 runkoa hehtaarilla, taimien kasvu ja kehitys kärsivät liikatiheydestä ja hyöty hirvituhoriskin pienenemisestä menee hukkaan. Mitkä hirvieläimet aiheuttavat metsätuhoja. VMI:n mukaan myös varhaisvaiheen taimikoissa on paljon tuhoja alueilla, joilla on runsas valkohäntäpeuraja metsäkauriskanta
Syödyt taimet voi kaataa taimikon harvennusvaiheessa, kun ehjä puusto on kasvanut suurimman tuhoriskin ohi. Hirvituhojen riski pienenee, kun mäntytaimikko on saavuttanut noin viiden metrin keskipituuden. Miten rauduskoivujen hirvituhoja voi torjua. Metsänhoidollisesti mäntytaimikon toinen raivauskerta eli varsinainen taimikonhoito olisi usein kannattavaa jo 3–4 metrin keskipituudessa. Pahin vahinko syntyy, jos hirvi katkaisee taimen latvan eli päärangan tai järsii kuorta kauttaaltaan rungon ympäri. Jos hirvensyömistä taimista ei ole haittaa ehjinä säilyneiden taimien kasvulle, syödyt taimet kannattaa säästää pystyyn. Hirvien talvilaidunalueella sijaitsevaa mäntytaimikkoa kannattaa kuitenkin kasvattaa suositustiheyksien ylärajalla normaalia pidempään. Luontaisesti syntynyt ja tiheä rauduskoivikko kestää syöntiä paremmin, mutta viljavista kasvupaikoista johtuen koivikoiden synnyttäminen luontaisesti tai siemeniä kylvämällä on epävarmaa ja vähemmän käytettyä. sen vieressä kasvava isokokoisempi lehtipuuntaimi. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsässä Solbölessä on päädytty suojamaan lehtipuiden taimia hirvieläimiltä aitaamalla ja järeillä suojaputkilla. Milloin mäntytaimikko on kasvanut turvaan hirviltä. Hirvien tunnetuille talvilaidunalueille ei suositella rauduskoivun istutusta. Monimuotoisuusmielessä valkohäntäpeuralla, hirvellä ja metsäkauriilla on merkittävä vaikutus lehtipuuston uudistumiseen suojelualueita myöten. Rauduskoivutaimikon sijainti tien varressa tai asutuksen vieressä saattaa vähentää hirvien vierailuja koivuntaimien kimpussa. Trico on markkinoiden ainoa tutkimuksilla toimivaksi todettu hirvikarkote. Hirvet syövät usein samoja puita seuraavana talvena, joten vahingoittunut taimi kannattaa säästää pystyyn raivauksessa, jos siitä ei ole haittaa ehjille taimille. Talousmetsissä ongelma on, että kuusitai mäntytaimikon sekaan raivauksessa säästetyt lehtipuut syödään jo taiMännyntaimen latva on suojattu valkoisella Trico-karkotteella. Lampaanrasvaan perustuvan aineen vuoksi taimien neulaset tai lehdet eivät maistu hirvieläimille. VA LT TE RI SK YT TÄ VA LT TE RI SK YT TÄ 8 9 10 11 OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 8776_.indd 38 16.9.2021 12.35. Hirvi käyttää mielellään ravinnoksi puita, joita se on syönyt jo aiemmin. Mitä hirvien vahingoittamille taimille kannattaa tehdä raivauksessa. Miten hirvieläinten syöntituhot vaikuttavat puuston monimuotoisuuteen
Karkoteruiskutuksia kannattaa ruveta tekemään siitä vuodesta eteenpäin, kun taimikkoon alkaa ilmestyä syöntituhoja. Tuhotorjunnan ykköstavoite on, että männyn tai rauduskoivun latva eli pääranka säilyy ehjänä. Tarvikkeita välittää Suomen riistakeskus. Muoviset nauhat tulee myös kerätä pois luonnosta. 12 13 14 15 Metsälehti Makasiini 39 8776_.indd 39 16.9.2021 12.36. VA LT TE RI SK YT TÄ Keltaisella hirvinauhalla voi koittaa ohjailla hirvien liikkeitä, mutta eläimet oppivat usein menemään nauhan ali, yli tai läpi. Aita tai jopa sähköaita estää hirvieläinten pääsyn taimikkoon, mutta aidan rakennus on työlästä ja kallista. Maaja metsätalousministeriö tukee Tricon, keltaisen hirvinauhan ja hirvieläinaitojen saatavuutta hirvieläinten pyyntilupamaksuista. Lämpötila ei saisi olla pakkasen puolella. Pahviset tai muoviset suojat estävät hirvieläimiä syömästä taimien latvoja, mutta mekaanisten suojien asettaminen on työlästä ja vie aikaa. Lampaanrasvaan perustuva Trico on ainoa markkinoilla oleva ja tutkimuksilla toimivaksi todettu hirvikarkote. Ainetta ei kulu suuria määriä pieniin taimiin. Tricoa levitetään siis niiden parhaimpien taimien latvuksiin, joista on tarkoitus kasvattaa tulevan metsän tukkipuita. Onko muita keinoja estää taimien syönti. Kotikutoisilla hajustekarkotteilla, kuten taimikkoon viedyillä vanhoilla partavesillä tai saippuoilla, ei ole tutkimuksilla todistettua pitkäaikaista karkotevaikutusta. Määrällä suojaa 1–1,5 hehtaaria taimikkoa. Keltainen, muovinen hirvinauha voi vaikuttaa hirvieläinten liikkumiseen, mutta jos taimikossa on haluttua syötävää, hirvet menevät nauhojen ali, yli tai läpi. l mikkovaiheessa niin, ettei kasvavaan metsään tahdo syntyä monipuolista sekapuustoa. Rauduskoivun taimet kannattaa käsitellä jo kesällä ja uusia käsittely syksyllä. Juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijaa Juho Matalaa ja Riistakeskuksen riistavahinkovastaavaa Teemu Lambergia.. Milloin Tricoa tulee levittää. Trico on syönninestoaine, aineella käsitellyt puut eivät kelpaa hirvieläimille pahan hajun ja maun vuoksi. Hirvieläinaitoja toimitetaan maaja puutarhatalouden käyttöön esimerkiksi omenapuiden tai mansikkaviljelmien suojaksi. Männyntaimeen Tricoa on sopiva ruiskuttaa syksyllä kuivalla säällä. Millä tavalla taimia voi suojata. Ongelmana on, että vaikka Trico voi näkyä puissa pitkään, syönninestoainetta joutuu levittämään taimiin useana vuonna. Lehtipuista kasvatettavaksi jää lähinnä hieskoivuja. Tuettu hinta 10 litran Trico-kanisterille on 50 euroa. Tuetaanko suojauskeinoja. Tricon ruiskutus rauduskoivuntaimeen tai männyntaimeen voi olla hyödyllistä jo istutusvaiheessa etenkin alueilla, joilla on hirvien lisäksi runsaasti valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita
Kun sahan kahden tankin käyttötarkoitukset ovat selvillä, on aika päättää, millaista ainetta tankkeihin laitetaan. Sahanterän puoleiseen tankkiin (kuvassa) kaadetaan teräketjuöljyä. POLTTOMOOTTORISAHAA tankkaavan tulee pitää mielessään kaksi elämänohjetta – oikeaa ainetta oikeaa tankkiin ja molemmat tankit täyteen. Perusmalleissa polttoainetankki on sahan peräeli kahvapäässä. Talvija kesäasetukset OSA 6 BENSA JA TERÄKETJUÖLJY 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » SAHA KÄYNTIIN 8777_.indd 40 16.9.2021 11.39. Terät ja teräketjut. Molemmat tankit täytetään samalla kertaa. Bensa ja teräketjuöljy. Tämä tarkoittaa sitä, että sahassa käytettävän bensiinin seassa on oltava öljyä moottorin voiteluaineena. Ensimmäistä ohjetta noudattamalla varmistetaan, että saha ylipäänsä toimii, toinen ohje takaa sen, että polttoaine loppuu ennen teräketjuöljyä. Tyypillisimmät viat . Akkusahat. SA M I KA RP PI N EN TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ SAHOJA JA NIIDEN HUOLTOA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Kuluvat osat ja huolto . Kannattaako menovetenä käyttää valmista pienkonebensiiniä vai omaa sekoitusta. Sahan menovettä voi joko valmistaa itse sekoittamalla bensiiniä ja kaksitahtiöljyä TANKIT TÄYTEEN Moottorisaha syö niin polttoainetta kuin teräketjuöljyä. Sahan polttoaineja öljysäiliöt on onneksi mitoitettu niin, että kun molemmat tankit täyttää samanaikaisesti, polttoaine loppuu ennen teräketjuöljytankin tyhjentymistä eikä vaaratilannetta pääse syntymään. Moottorisahassa on kaksi tankkia. Sahan hankinta. Lisävarusteet. Kalliimpi on varmempaa Moottorija raivaussahoja pyörittää lähes poikkeuksetta kaksitahtimoottori. Jos sahanterä pyörii ilman voiteluainetta, kitka kasvaa, sahan terälaippa kuumentuu sekä laajenee ja moottori rasittuu. Teräketjuöljyn loppuminen ennen bensan loppumista on nimittäin huono juttu
Biohajoavat öljyt kehittyneet Teräketjuöljyjen kohdalla kysymys on, käytetäänkö mineraalipohjaista vai biohajoavaa öljyä. OMALLA bensa-öljysekoituksella säästää 32 euroa. PIENKONEBENSIINI on vaivattomampaa, varmempaa, palaa paremmin ja sen pakokaasu ärsyttää sahaajaa vähemmän kuin mittaribensa. Jos sekoittaa itse menovettä mittaribensiinistä ja kaksitahtiöljystä, polttoainekanisterin sisältö pitää päivittää säännöllisesti, sillä bensiinistä valmistetaan talvija kesälaatuja. SIKSI on hyvä, jos polttomoottoriaikakaudelta on säilynyt tapa tankata tankki aina täyteen, kun uusi sahaussessio alkaa. Olettaen, että bensakulut voi vähentää metsäverotuksessa, nettohintojen ero jää yllä esitettyä pienemmäksi. Tämä varmistaa sitä, että saha lähtee toimimaan hyvin sahaustauon jälkeen. SA M I KA RP PI N EN AMATÖÖRISAHAAJAN BENSALASKU VUODESSA moottorisahaa tulee käytettyä 15 päivänä, kunakin päivänä sahataan 3 tankillista. Mittaribensiiniä ja kaksitahtiöljyä sekoittava sahaaja pääsee halvemmalla etenkin, jos sahaustunteja kertyy ammattilaisen määrä. Yhteensä 45 tankillista. tai ostamalla suoraan valmista kaksitahtikoneiden pienkonebensiiniä. Suurimmilla moottorisahavalmistajilla on omat merkkituotteensa niin kaksitahtiöljyille kuin teräketjuöljyille. Se säästää sahan polttoaineletkuja ja -kalvoja. josta on poistettu valtaosa liuottimista. Molemmissa nesteissä on etunsa. Metsälehti Makasiini 41 8777_.indd 41 16.9.2021 11.39. Jos sahailee harvoin, edelleen toimiva vinkki on, että viimeisellä sahauskerralla ennen taukoa tankkeihin laitetaan pienkonebensiiniä ja mineraalipohjaista teräketjuöljyä. HINNAT ovat alvillisia. Liika öljy karstoittaa moottoria. ”Nykyajan parhaimpien biohajoavien teräketjuöljyjen voiteluominaisuus on mineraaliöljyjen tasolla ja biohajoavien öljyjen pakkaskestävyys on parantunut”, Kuivamäki kertoo. Biohajoavat öljyt ovat kuitenkin kehittyneet. Lähteenä käytetty myös Sahaamaan-kirja.. Putsaus oli hankalaa. Niin mineraalipohjaisista kuin biohajoavista teräketjuöljyistä on tarjolla sekä kierrätysvalmisteita että raakamateriaalista tehtyjä. Onko tämä oleellisempaa kuin muutaman kymmenen euron säästö bensakuluissa. Kaksitahtiöljyä tulee sekoittaa bensiiniin 2–2,5 prosenttia: esimerkiksi 10 litraa bensiiniä ja reilut 2 desiä öljyä. 20 litraa pienkonebensiiniä maksaa 68 euroa. Kuivamäen mukaan puhdistetuissa kierrätysöljyissä on suurempi riski, että voiteluaineen seassa on epäpuhtauksia. 20 litraa omasekoitetta kustantaa 36 euroa. Pienkonebensiinin etuna on aineen parempi säilyvyys ja puhtaampi palaminen moottorissa. VINKKI AKKUSAHA ei bensiiniä kaipaa, mutta myös siihen pitää muistaa tankata teräketjuöljyä. SAHAN polttoainesäiliön tilavuus on 0,42 litraa, joten polttoainetta kuluu vuodessa noin 19 litraa. l Ylävasemmalla olevassa punaisessa kombikannussa metsään voi kuljettaa kätevästi sekä polttoainetta että teräketjuöljyä: isompaan säiliöön polttoainetta, pienempään teräketjuöljyä. Kuvan kanistereissa lisäksi kellonsuuntaan edeten teräketjuöljyä, kaksitahtiöljyä oman polttoaineseoksen tekemiseen ja valmista pienkonebensiiniä. Biohajoava teräketjuöljy on hieman kalliimpaa mutta ympäristöystävällisempää. ””Pienkonebensiini on alkylaattipolttoainetta. Tämä ja puhtaampi palamisprosessi parhaimmillaan pidentävät sahan elinkaarta”, sanoo Husqvarnan Suomen myyntijohtaja Tuomas Kuivamäki. Monelle on jäänyt muistiin ensimmäisten biohajoavien öljyjen riski kuivua ja kovettua teräketjuöljytankkiin
Syyt uhanalaistumiseen ovat samankaltaiset kuin maailmalla: vuosikymmenten takainen lehtojen raivaaminen pelloiksi, vanhat metsäojitukset sekä laidunnuksen loppumisesta aiheutunut hakamaiden häviäminen. Nämä lajit ovat vaarantuneet kynäjalava, vuorijalava, ruotsinpihlaja, metsäomenapuu sekä silmälläpidettävä saarni. ”Varsin runsaslukuinenkin laji voi päätyä uhanalaiseksi, jos sen lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä on kutistunut kolmekymmentä prosenttia kolmen sukupolven aikana.” . Viisivuotinen tutkimus osoittaa, että maailman liki 59 000:sta puulajista runsaat 17 000 lajia on uhanalaisia. ”Hoidetuissa nuorissa kuusi-mäntysekametsissä kuusikin pystyy nopeaan varhaisvaiheen kehitykseen, eikä jää männyn jalkoihin taimikkovaiheessa”, toteaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Saija Huuskonen. Kynäjalava on luokiteltu uhanalaiseksi Suomessa populaation ja elinympäristön vähentymisen seurauksena. Suomen puulajien tila on muuta maailmaa lohdullisempi, mutta ei niin hyvä kuin syyskuussa julkaistu raportti väittää. l TIIA PUUKILA Suomen puulajien tila on muuta maailmaa lohdullisempi. ”Havainto korostaa metsien ja kuolleiden puiden merkitystä ekosysteemien globaalissa hiilen kierrossa”, kansainväliseen tutkimukseen osallistunut professori Jari Kouki Itä-Suomen yliopistosta sanoo. Uhanalaisuutta arvioitaessa tarkastellaan esimerkiksi suuria kannanvaihteluita, elinympäristön vähenemistä tai pirstoutumista. LIKI kolmasosaa maailman puulajeista uhkaa sukupuutto, selviää kasvitieteellisten puutarhojen verkoston BGCI:n raportista. 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 8778_.indd 42 16.9.2021 11.55. Suomen neljästäkymmenestä puulajista uhanalaisia on viisi, ei yksi, kuten raportissa virheellisesti kerrotaan. KUUSTA JA MÄNTYÄ TASATAHTIIN KUOLLUT puuaines voi Suomessa varastoida hiiltä sadoiksi vuosiksi. Trooppisissa metsissä yli 90 prosenttia kuolleen puun hiilestä vapautuu. A N TE RO A A LT O N EN /V A ST AV A LO TUOREEN tutkimuksen mukaan kuuset ja männyt kasvavat sekametsässä samalla vauhdilla. KUOLLUT PUU PITKÄÄN HIILIVARASTO JA RI KO U KI talous, hakkuut ja laidunnus. Samasta syystä uhanalaisia ovat vuorijalava, ruotsinpihlaja sekä metsäomenapuu. Suurimpia uhkia puulajeille aiheuttavat maaViisi uhanalaista Suomen uhanalaisilla puulajeilla ei ole akuuttia häviämisriskiä. ”Kaikki punaiselle listalle päätyneet ovat elinympäristönsä suhteen vaateliaita ja niiden levinneisyysalue on suppea. Millään näistä ei ole akuuttia häviämisriskiä, ellei tilanne muutu esimerkiksi jonkin taudin takia”, summaa vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta
Näkyviä opastenuolia ja infotauluja pystytän runsaasti, myös kiviin maalaan opastetäpliä. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 8779_.indd 43 16.9.2021 11.58. Alueen tunnettuutta lisään vielä perustamalla sinne parikin geokätköä. Nyt on kansainvälisyys päivän sana. Kun tavoitellaan myös perhekuntia, eivätkä lapset aina viihdy kauaa metsässä, rakennan ilmeikkään pikkutivolin pikkuväelle. Samalla kaivuri voisi hiukan tasailla raivaamiani ajouria, joita pitkin vien lankkuja ojien ylityksiin ja huollan taukopaikkoja. Kyllä pysyvät pedot ja itikat poissa! Koska on kyse luksusreitistä, matkalle on tietysti pystytetty roska-astioita kaljatölkeille ja käärepapereille sekä metallisia tuhkakuppeja natsoille. Rahaa tietysti jonkin verran tarvitaan, ainakin pitkospuihin ja siltoihin. Turvallisuuden vuoksi liukkaille kallioille noustaan tiukkaan pultattuja teräsportaita pitkin. KAIKKI EIVÄT OLE patikoinnin ystäviä. Ulkohuusi toki pitää myös rakentaa, taikka parikin, viimeistään sitten kun naapurien metsistä leijuu reitille käytettyjä saniteettipapereita. l Loistava ideani metsämatkailuun LÄHDE MAASTOON » marjoille » sienille » muuten vaan JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Pitkään loivaan mäkeen on oivallista muotoilla rata alamäkipyöräilijöille. KUN KAIKKI JULKKIKSET ja rahvaastakin puolet ilmoittavat lehtihaastattelussa, että he harrastavat metsässä kävelyä ja siellä rentoutumista ja voimaantumista, haistoin heti ison rahan tuoksun. Koska alueen suosio on ilmiselvää, parkkipaikan jälkeen on oltava kioski eri palveluineen. Parkkipaikka on toki raivattava reittini äärelle, autoillahan kaukaiset vieraat saapuvat. Eihän voi olettaa, että nykyihmisellä olisi kumisaappaita, eikä hienojen lenkkareiden sovi antaa kastua märissä kohdissa. Vankkaan männikköön rustaan pätkän kiipeilypuistoa – kiikkeriä narusiltoja pitkin on jännää siirtyä etapilta toiselle ja muutenkin on kiva killua korkeuksissa. Hotellisuunnitelma on jo pitkällä, ja tunnustelut lentokentän rakentamiseksi ovat alkaneet.. Niinpä laavupaikalle pitää rakentaa myös maisemallinen reitti, jota pitkin sinne voi päästellä mönkijöillä ja talvella moottorikelkoilla. Luonnossa kyykistyminen on aika ikävää ja junttimaista. Alanpa järjestää luksuspatikointeja! Paikka olisi lähes ihmisen koskemattomassa metsässä, runsaine luontoarvoineen ja vaarantuneine lajeineen, rauhan ja hiljaisuuden leijuessa vienossa tuulessa. Kun reittini menestys on ilmiselvää, pitää varautua myös ulkomaisiin asiakkaisiin. Taipaleen piristykseksi pystytän pariin kohtaan muutaman frisbeegolfkorin. Koska matkassa voi olla joku pulskempi patikoija, vaijerien tukipylväät perustetaan vahvaan betoniin. Taukopaikka laavuineen ja tulipaikkoineen tietysti tarvitaan leppoisia taukoja varten. Joelta varataan pätkä ja pääsy järvelle vesijettejä varten. Julkista rahoitusta tietysti haen ja saan, onhan luonnossa liikkuminen kaikin puolin kannatettavaa. JA SITTEN MATKAAN! Vähäiset vaaratilanteet ja kiusankappaleet torjutaan jakamalla kullekin kulkijalle hihaan kiinnitettävä karhutiuku ja kädessä kannettava, myrkkysavua suitsuttava vekotin. Sinne toki nykyaikana vedetään sähkö, vesijohto ja viemäri maksullista sisävessaa varten. Pienelle joelle on epätasainen reitti, niinpä rakennan parkkipaikalta sinne kiinteän kanootinvetotelineen, eipä livahda melojan selkä kajakkia kantaessa. Hetteikön yli olisi elämyksellistä päästellä vaijeriliukua pitkin
Se pitää mesimarjaa sitkeämmin kerran valtaamansa paikat hallussaan. Siksi se voi olla yleinen sielläkin, mistä ei enää löydä kumpaakaan sen kantalajeista. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Jos kysyjä on perustanut ihmettelynsä vaaleanpunaisten kukkien runsauteen, kyseessä voikin olla mesilillukka! SEPPO VUOKKO MITEN EROON SANIAISISTA. Itiöistä ne lisäänMesimarja voi kukoistaa hakkuuaukoilla muutaman vuoden, jos olosuhteet ovat sopivat. Pysyviä kasvupaikkoja ovat mättäiset rantametsät ja korvet, joissa puusto ei ole liian tiheä. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Kasvaako mesimarjaa enää muualla kuin aukoilla. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Yleiskuvaa sotkee se, että mesimarjan ja lillukan risteymä on Pohjois-Suomessa mesimarjaa yleisempi. » LAPSUUTENI hauskimpia ulkoleikkejä oli piilosilla olo metrin korkuisen tiheän sananjalkakasvuston alla. Pysyvät kasvupaikat löytyvät rantametsistä ja korvista. Metsissä laiduntavat lehmät eivät syöneet saniaisia, mutta paransivat niiden elinolosuhteita lannoittamalla ja syömällä kilpailevia ruohokasveja harvoiksi harsituissa ja valoisissa koivuvaltaisissa metsissä. Saniaiset ja kortteet ovat itiökasveja, jotka lisääntyvät pääosin laajalle leviävistä maavarsista. Onko jokin myrkky, joka sopisi saniaisten tuhoamiseen. » MESIMARJA on merkillinen sekoitus uutta maata valtaavaa pioneeria ja piintynyttä korpikasvia. Usein kasvusto on marjaton siksi, että se muodostuu yhdestä ainoasta yksilöstä ja marjominen edellyttäisi ristipölytystä. SH UT TE RS TO CK IM AG ES OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 8780_.indd 44 16.9.2021 14.04. Vai onko muita vaihtoehtoja saniaisten hävittämiseksi. Saniaiset ovat vallanneet noin 3–5 hehtaaria metsää ja kuusentaimet kuolevat niiden seassa. Sen siemenet leviävät lintujen ja nisäkkäiden matkassa, hautautuvat maahan ja voivat säilyä siellä vuosikymmeniä. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Kun metsä taas varttuu, ränsistyy mesimarjakasvusto. Mesimarja voi siis kukoistaa hakkuuaukollakin muutaman vuoden, jos se on maaperältään ja kosteusoloiltaan sopiva. Kun maanpinta sitten paljastuu, siemenet itävät ja mesimarja levittäytyy nopeasti juuristoon syntyvien silmujen avulla laajaksi laikuksi. OIKULLINEN MESIMARJA Pohjois-Suomessa mesimarjoja tuntuu löytyvän hakkuuaukoilta ja jopa aurausalueilta. Kukkiessaan se on mesimarjan näköinen mutta yleensä rotevampi, eikä se tavallisesti tee lainkaan siementä. Marjominen on taas oma juttunsa
Saniaisilla on allelopatiaksi kutsuttu paha tapa vapauttaa syksyllä lahoavista lehdistään kemiallisia aineita, jotka estävät muiden kasvien siementen itämistä ja kasvua. virhekytkennällä ja generaattorin tuottama virta ohjataan takakahvalle. Kun saha käynnistetään, generaattori alkaa tuottaa virtaa kierrosnopeuden mukaan. Kaasuttimen lämmityselementti toimii termostaatin ohjaamana. Jos virtakytkin on päällä, virta siirtyy etukahvan lämmityselementin jälkeen takakahvan lämmityselementille ja sitten maadoitukseen eli runkoon. Saniaiset ovat kautta maailman tunnettuja metsänuudistusalojen rikkakasveja, jotka eivät onneksi menesty kaikilla kasvupaikoilla. Virta kulkee johdinta pitkin etukahvassa olevan katkaisijan viereen, josta se jakautuu etukahvan lämmityselementille ja kaasuttimen päällä olevan termostaatin kautta kaasuttimen lämmityselementille. Käytännössä ainoa tepsivä torjuntakeino on mekaaninen käsittely. Kahvalämmittimien ja kaasuttimen lämpöelementin virtalähteenä on magneeton alla oleva generaattorikäämitys. Seurauksena takakahva ylikuumenee ”niin pirusti” sahaa kuormitettaessa. Toiseksi maanpäälliset versot ruskettuvat varhain syksyllä, minkä vuoksi käsittely olisi tehtävä kuusentaimien puutumista ajatellen liian varhain. Metsälehti Makasiini 45 8780_.indd 45 16.9.2021 14.04. Mikä on vialla, kun Husqvarna 550 XPG:n takakahva kuumenee sahatessa niin pirusti. Saniaisten hävittäminen kemiallisesti on vaikeaa kahdesta syystä. Viiden hehtaarin yhtenäisen sananjalkakasvuston niittäminen muutaman vuoden ajan vaikuttaa lähes toivottomalta. » KAHVOJEN lämmityksessä esiintyy häiriöitä, koska lämmityselementtien johtimet ovat usein heikohkosti suojattuja ja ohkaisia. Takakahvan voimakas kuumeneminen on mahdollista vain, jos etukahvan lämmitys on kytketty pois käytöstä ns. Muuten saha käy ja kukkuu normaalisti. LEO SAASTAMOINEN ’ Yhdessä ja enemmän. Kahvalämmityselementtien vastukset on mitoitettu niin, etteivät ne ehjänä kuumene liikaa. Myös niittäminen alkukesällä versojen kasvun alkuvaiheessa auttaa kuluvan kasvukauden ajan. tyvät yleensä vain metsäpalon jälkeen. Kuten kahvalämmityksen toimintaperiaatteesta käy ilmi, lämmityselementit on kytketty sarjaan johtimien välityksellä. Paras tapa estää kuusen taimikon tuhoutuminen saniaisten alle on ennakointi eli reipas mätästys ja viljely rotevilla taimilla. Jos taimet ovat jo jääneet kitumaan sananjalan alle, vitsit ovat aika vähissä. Tehokkain tapa, joka antaa kuusille ainakin hetkeksi kasvutilaa, on maavarsien (juurten) repiminen maasta syksyllä. Liity jäseneksi! Lue lisää: Puuyhdistys.fi Northern Forest & Wood ry:n jäseneksi voivat liittyä metsäja puutoimialan yritykset Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Molempien kahvojen lämmityselementit saadaan toimimaan katkaisimen kautta. Ensinnäkin laajat ja syvälle tunkeutuvat maavarret eivät tahdo kuolla glyfosaatilla. KARI MIELIKÄINEN MIKSI TAKAKAHVA KUUMENEE. Jos kyseessä on jokin vähemmän varjostava saniainen, kevyempi käsittely – esimerkiksi tallomalla – voi riittää
Jos hankintatyöstä kertyy ansiotulona verotettavaa tuloa, se voi vähentää vuorotteluvapaakorvausta. Työtönhän voi ansaita 300 euroa kuukaudessa, nyt korona-aikaan 500 euroa, ilman että tienattu summa pienentää työttömyysetuuksia. Perintönä tulleesta osuudesta saatte vähentää summan, josta olette maksanut perintöveron + kulut saannosta ja myynnistä tai hankintahinta olettamana 40 prosentin osuuden kauppahinnasta ilman kuluja. Vuonna 2007 myin kahdelle lapselleni neljäsosan tilasta kummallekin ja rekisteröimme tilan kiinteistöyhtymäksi. Kaupalla tulleesta osuudesta saatte vähentää osuuden kauppahinnan + kulut saannosta ja myynnistä tai hankintahinta olettamana 40 prosentin osuuden kauppahinnasta ilman kuluja. Verottajan tulkinta on, että teidän omistamassanne osuudessa puolet on tullut perintönä ja toinen puoli kaupalla veljeltänne. Yhtymissä verottaja ei ole ohjeistanut käytetyn metsävähennyksen tulouttamista saadun hyödyn mukaan. Tulojen ja korvauksen sovittelun tekee vuorotteluvapaakorvauksen maksaja eli Kela tai työttömyyskassat. Kummallekin lapselle tuloutettava osuus käytetystä metsävähennyksestä on 22 447,50 euroa. LUOVUTUSVOITON VEROTUKSESTA Noin 90 hehtaarin metsätila jaettiinperinnönjaossa kahden veljen kesken vuonna 1985. l HANNU JAUHIAINEN www.kesla.com UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 8780_.indd 46 16.9.2021 14.04. Sama vähennysoikeus on myös lapsillanne. Vuorottelukorvauksen määrään vaikuttavat siis kaikki ansiotulot. Voinko tehdä sen aikana hankintatyötä, etenkin jos työmäärä on yli 125 kuutiometriä ja työstä kertyy verotettavaa ansiotuloa. Tavallisesti metsätaloustulojen sovittelussa käytetään edellisen vuoden verotustietoja. Verottajan ohjeistuksen mukaan käytetty metsävähennys on tuloutettava lapsillenne, vaikka te olette saanut puolet huojennuksesta. Yhtymän metsävähennyspohjaksi tuli 44 895 euroa, joka vähennettiin tilan pääomatuloista vuosina 2008–2009. Kun osakas myy osuutensa yhtymästä, on hänelle tuloutettava hänen omistusosuudestaan yhtymälle muodostunut metsävähennys, jos yhtymällä on käytettyä metsävähennystä. Ostin vuonna 1988 veljeni puolikkaan. » KUKIN yhtymän osakas tekee omasta osuudestaan oman luovutusvoittoveroilmoituksen. Vuorottelukorvauksessa ei ole tuloille suojaosaa, kuten työttömyysetuuksissa. Kumpikin lapsista maksoi osuudestaan verottajan hyväksymän hinnan 44 895 euroa. Jos tila myydään nyt ulkopuoliselle, miten hankintahinta ja luovutusvoitto määrittyisivät osakkaille. Jos toiminta on vasta alkanut, voidaan sovittelu tehdä metsänomistajan oman ilmoituksen perusteella. Kummastakin saannosta on tehtävä oma luovutusvoittoveroilmoitus. Perussääntö on, että tienattu euro vähentää vuorotteluvapaakorvausta 50 senttiä. Metsävähennyksestä tullut hyöty on jakautunut puoliksi teidän ja lastenne kesken. Pääomatuloja ei oteta huomioon. VÄINÖ SIKANEN VUOROTTELUVAPAA JA HANKINTATYÖ Olen jäämässä vuorotteluvapaalle. » JOS vuorotteluvapaan aikana kertyy ansiotuloja, ne otetaan huomioon vuorotteluvapaakorvauksessa
Ehkä sakset olisivat hyvät kuitusiiman katkomisessa, mutta sai niillä kyntensäkin lyhennettyä. Leathermanin monitoimityökalu venyy moneksi ja on todennäköisemmin mukana kuin ”oikeat” työkalut. Kaikkeen, mitä Leathermanilla voi tehdä, on tarjolla toimivampiakin työkaluja, mutta tuskin maastotakin taskussa. Leathermanin pihdit kestävät voimallista vääntämistä. l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Satasen lelu vai oikea monitoimityökalu. Laajenee räikkäavaimeksi Raivaussahan korjaamisessakaan ei Leathermanilla jäisi ihan kädettömäksi. Lisävarusteena saa myös räikkävarren, johon vaihdettavat ruuviavaimet voi kiinnittää. Lisävarusteena on saatavilla 42 erilaisen avaimen sarja, josta löytyy sekä kuusioettä torx-kantaan sopivat avaimet. Se itse asiassa pitää paikkansa. Perimiltään Leatherman on linkkuveitsi, jossa on mitä moninaisimpia lisätyökaluja. Pihdit kestävät voimallista vääntämistä ja niillä irrottaisi jigin isonkin kuhan kidasta. Terämutterin kiristämistäkin voisi yrittää pihdeillä. Ainakin löysiä ruuveja voisi siis kiristää ja tiukan paikan tullen irrottaa vaikka käynnistinlaitteen, sikäli kun metsässä sellaiseen kannattaa ryhtyä. ENNAKKOASENTEENI Leatherman-monitoimityökaluun oli epäluuloinen – mikä lienee hipsterilinkkari. Siinä on soviteosa vaihdettaville ruuviavaimille. Leathermanin lupaus on, että he auttavat ihmisiä ratkaisemaan sekä ennakoitavia että odottamattomia ongelmia. Tosin myös kallis, vaikka Leathermanin tuoteperheessä Curl-malli on keskihintainen. Se on niin hyvä kuin kymmenen sentin pituisella terällä varustettu veitsi voi olla, nuotion teossa Mora kyllä päihittäisi sen. Mutta heti ensi hypistelyllä selviää, että käsissä on hieno ja huolellisesti tehty esine. Leathermanin paras osa ovat pihdit, jotka käytettävyydellään ja lujuudellaan vetävät vertoja oikeille tongeille. LEATHERMAN CURL 15 eri työkalua pituus suljettuna 10 cm paino 212 g hinta 114 € sarja ruuviavaimia 32 € PLUSSAT JA MIINUKSET + laadukas viimeistely + erinomaiset pihdit – helposti hukkuvat irralliset lisävarusteet –hinta Leatherman Curl on vankkatekoinen ja laadukkaasti viimeistelty työkalu. Muuten Moralla ei hirveästi olisi jakoa. Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 8781_.indd 47 16.9.2021 12.04. Vakiovarusteena on tähtipää-/ talttapäämeisseli. Varsinainen linkkuveitsiosasto eli lukuisat esille taitettavat härpäkkeet pikkuruisia saksia myöten ovat vahvarakenteisia. . Veitsi on vahva ja terävä, se viiltää vaivatta vaikkapa ohutta kartonkia
On hyvä huomata, että osakas ei voi omin päätöksin myydä puuta yhteismetsästä. -Osakaskunnan kokous päättää, paljonko päättyneen tilikauden tuloksesta jaetaan omistajille ylijäämänä. Yhteismetsän osakkaat eli osakaskunta hallinnoi osakaskiinteistöjen yhteistä aluetta eli sitä yhteismetsää. Yhteismetsän osakas omistaa osakaskiinteistön, johon ei välttämättä kuulu muu48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 8782_.indd 48 16.9.2021 12.06. Osakaskunnan kokous valitsee toimivan johdon, joka voi olla usean jäsenen muodostama hoitokunta tai osakaskunnan nimeämä toimitsija. Se vastaa toiminnastaan osakaskunnalle. Kaksinkertaista verotusta ei ole, sillä osakkaan eli omistajan saama tulo yhteismetsästä on verovapaata. Tulos voidaan toki myös jättää osakaskunnan päätöksellä jakamatta ja sijoittaa tuotto yhteismetsän omaisuuden – yleensä metsäalueen – kasvattamiseen. Yhteismetsän osakaskunta on verovelvollinen yhteisetuus, joka maksaa verotettavasta tulostaan tuloveroa 26,5 prosenttia. Hoitokunta tai toimitsija päättää käytännön töistä, eli hoitaa varsinaisen metsätalouden ja mahdollisen muun toiminnan. Osakeyhtiöllä on päätöksentekijänä yhtiökokous, yhteismetsällä osakaskokous. Ei tarvitse raataa No mitä osakas itse asiassa omistaa. Yhteismetsiä ei löydy Patenttija rekisterihallituksen ylläpitämästä kauppatai yhdistysrekisteristä, vaan ne rekisteröidään Suomen metsäkeskuksen ylläpitämään yhteismetsärekisteriin. Osakkaan tulonmuodostus menee yksinkertaistaen näin: -Hoitokunta tai toimitsija myy osakaskunnan nimissä puuta ja ostaa tarvittavat palvelut tai palkkaa työntekijät. TEKSTI PIRJO HAVIA KUVAT SHUTTERSTOCK IMAGES kokouksen, jossa tuodaan arvioitavaksi päättyneen tilikauden toiminta ja hyväksyttäväksi alkaneen tilikauden toimintasuunnitelma, talousarvio ja ylijäämän jakoesitys. Verovapaata tuloa Osakaskunta on oikeushenkilö, samaan tapaan kuin osakeyhtiö. -Osakkaan ei tarvitse ilmoittaa saamaansa ylijäämää verotuksessaan, koska se on hänelle verovapaata tuloa. Omalla päätöksellä ei hakkuita Yhteismetsä perustuu yhteistoimintaan, mikä tarkoittaa, että tärkeät linj apä ät ök set tehd ä ä n yhdessä. -Hoitokunta tai toimitsija maksaa ylijäämän osakkaiden tilille osakaskunnan päätöksen mukaisesti. Hoitokunnan tai toimitsijan vastuulla on metsätalouden toimien ohella huolehtia myös hyvästä hallinnosta ja omistajien eli osakkaiden tasapuolisesta kohtelusta. -Hoitokunta tai toimitsija huolehtii tilikauden kirjanpidon ja tilinpäätöksen hankinnasta sekä veroilmoituksen laadinnasta ja verojen maksusta. Kaikki liiketoiminta tapahtuu yhteisesti, osakaskunnan hyväksymän metsäsuunnitelman sekä vuotuisen toimintasuunnitelman ja talousarvion pohjalta. Osakkaita ovat ne henkilöt tai yhteisöt, jotka omistavat yhteismetsäosuuksia, vähän samaan tapaan kuin asunto-osakeyhtiössä osakkeenomistajat. Osakkaiden muodostama osakaskunta käyttää ylintä päätösvaltaa niin kuin yhteismetsälaissa määrätään. YHTEISMETSÄN päätehtävä on kestävän ja kannattavan metsätalouden harjoittaminen niin, että osakkaat voivat saada yhteismetsästä vuotuista tuloa verottomana ylijäämän jakona. Osakkaiden ei itse tarvitse huolehtia metsiensä hoidosta. Yhteismetsässä jokainen osakas kuitenkin omistaa itse oman osakaskiinteistönsä, siitä ei osakaskunta yhteisönä voi määrätä. -Hoitokunta tai toimitsija valmistelee tilikauden päätyttyä osakaskunnan OSAKKAAT PÄÄTTÄVÄT Yhteismetsässä harjoitetaan metsätaloutta yhteisten suunnitelmien pohjalta, omin päin puukauppoja ei voi tehdä
Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterissä on tilan nimi ja kiinteistötunnus. Yhteismetsäosuudet voivat olla arvokkaammat kuin kiinteistöön kuuluva metsä. Osuusluvun suuruus sanelee sen, miten paljon osakas voi saada ylijäämää. Osakaskiinteistö voi olla haamutila Osakaskiinteistö ja siihen kuuluvat yhteismetsäosuudet ovat osakkaan omaa omistusta. Voidaan ajatella, että tämä omistus kohdistuu symbolisesti jokaiseen yhteismetsän puuhun ja maamuruseen. Sillä on merkitystä myös äänioikeuden mitoittamisessa. TEKSTI PIRJO HAVIA KUVAT SHUTTERSTOCK IMAGES ta omaisuutta kuin yhteismetsäosuudet. Kun kiinteistörekisteriotetta katsotaan, ei tilan tiedoissa näy muuta omaisuutta kuin osuudet yhteisiin. Yhteismetsän kokouksiin ei tarvitse osallistua, jos ei halua. Osakaskiinteistö voi myös olla tila, jolla ei ole lainkaan metsäaluetta tai muutakaan maa-aluetta, vaan sillä on vain osuuksia yhteisiin. Tällaista tilaa nimitetään haamutilaksi. Ne on kirjattu Maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistörekisteriin ja näkyvät osakastilan kiinteistörekisteriotteella Osuudet yhteisiin -kohdassa. Ja raataakaan ei tarvitse – se riittää, että ilmoittaa yhteystiedot ja pankkitilin numeron hoitokunnalle tai toimitsijalle. Osakaskiinteistö voi olla ”tavallinen” metsätila, jolloin kiinteistön arvo muodostuu omistajalleen sekä metsän arvosta että tämän lisäksi yhteismetsäosuuksien arvosta. Silti tilan Metsälehti Makasiini 49 8782_.indd 49 16.9.2021 12.07
Tällöinkin ylijäämä on omistajille verovapaata tuloa, eikä osakkaiden tarvitse huolehtia metsää koskevista päätöksistä, veroilmoituksista eikä muustakaan yhteisen metsätalouden velvoitteista, jos tilaan kuuluu vain osuuksia yhteisiin. PIRJO HAVIA YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN SOPII: ›› isojen pinta-alojen omistajille ›› suvun metsätalouden jatkuvuutta arvostaville ›› sijoittajaporukoille ALUEEN LIITTÄMINEN YHTEISMETSÄÄN SOPII: ›› kuolinpesille ›› helppoutta haluaville ›› kaukana metsistään asuville ›› metsään sijoittajille KOMMENTTI 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 8782_.indd 50 16.9.2021 12.07. Maatilahallitus muodosti maatalouden tukialueiksi yhteismetsiä, tehtiin erityislailla asutusyhteismetsiä, isojakoyhteismetsiä, porotilallisten yhteismetsiä. Oman kiinteistön laskennallinen arvo ei liittämisessä muutu. Yhteismetsälaki saateltiin nykyaikaan vuonna 2003. YHTEISMETSÄ EI OLE KOLHOOSI KUULEMANI mukaan monet suhtautuvat epäluuloisesti metsän omistamiseen yhteismetsänä. Aikojen alussa yhteismetsien puukauppatoimintakin oli rajoitettua. Metsäkeskus ei enää tarkastele tilejä eikä osallistu viranomaisena osakaskunnan kokouksiin. Osakastilan ja yhteismetsäosuuksien sukupolvenvaihdoksia koskevat samat verohuojennukset kuin metsätilan sukupolvenvaihdoksia, mutta osuuksien pilkkomiseen voi liittyä yhteismetsän ohjesäännöstä johtuvia rajoituksia. Jo hakemisvaiheessa luonnostellaan perustettavan yhteismetsän ohjesääntö. Kiinteää varallisuutta Osakastila ja yhteismetsäosuudet ovat osakkaan omaa kiinteää varallisuutta. Hallintohenkilöiksi on valittava sellaiset ihmiset, joilla on aikaa ja intoa perehtyä asioihin ja kehittää oman yhteismetsän toimintaa ajassa eläen. arvo voi olla korkea. Yhteismetsän toimintatapa perustuu useamman omistajan muodostaman osakaskunnan varaan ja niin suureen pinta-alaan, että tuloksesta riittää jaettavaa osakkaille. Hän voi myös luovuttaa yhteismetsäosuuksiaan vaikkapa lapselleen. Liittämistoimitus on maksuton eikä siitä seuraa kuluja kummallekaan osapuolelle, lukuun ottamatta mahdollista liittämistä edeltävää arvonmääritystä ja liittämistoimituksessa tapahtuvaa tieoikeuksien perustamista. Johtuneeko yhteismetsien vanhasta syntyhistoriasta, jolloin perustajana oli valtio. Ei enää. Muodostamistoimitus on perustajille maksuton. Osakas voi myydä tai lahjoittaa osakastilansa vapaasti kuten minkä tahansa metsätilansa. Nykyisin yhteismetsän osakaskunnalla on aiempaa enemmän valtaa päättää toiminnastaan. Mahdollinen olemassa oleva tilan metsävähennysoikeus siirtyy liittämisessä yhteismetsän osakaskunnalle. Nykyaikaisessa yhteismetsässä on mielestäni tärkeää laatia oma ohjesääntö huolella. Yhteismetsiä kiinnostaa yleensä olemassa olevien yhteismetsäalueiden läheisyydessä sijaitsevat metsät. Liittäminen ei ole luovutus, joten siitä ei tule veroseuraamuksia eikä osakastilalle muodostu uutta hankintamenoa. Tällöin yhteismetsäosuuksia saa samasta arvosta, kuin mikä liitettävän metsäalueen arvo on. Liity mukaan Huolettoman haamutilan saa aikaiseksi, jos pääsee sopimukseen olemassa olevan yhteismetsän kanssa oman tilan liittämisestä yhteismetsään osuuksia vastaan. Perustaminen edelly ttää yhteismetsään siirrettävien alueiden omistajien yhteistä perustamissopimusta, jonka pohjalta haetaan Maanmittauslaitokselta muodostamistoimitusta. Yksin perustaminen ei kuitenkaan ole suositeltavaa, jollei välittömästi hanki lisäosakkaita liittymisten tai vaikkapa luovuttamalla osuuksia perillisille. Älä perusta yksin Kuka tahansa metsänomistaja voi perustaa yhteismetsän omist a metsistään. Arvo muodostuu yhteismetsän arvosta, joka jaetaan osakaskiinteistölle osuusluvun suhteessa. Osakastila voi myös olla yhteisomistuksessa kuolinpesällä tai murto-osaisesti yhtymänä. Uuden lain mukainen yhteismetsä voi osakaskunnan päätöksin vaikka jakaa koko alueen osakkailleen, jos haluaa toimintansa lopettaa, kunhan asia on kirjattu omaan ohjesääntöön
Ei ihme, että teitä perusparannetaan liian vähän. Tien keskikohta kantaa varmasti ilman mursketta ja reunoilla on riittävästi vanhaa soraa. MIKSI metsäteitä perusparannetaan liian vähän. Nykyisin metsäammattilaisen ei kannata lähteä ”herättelemään” uinuvaa tiekuntaa ja esittelemään hanketta, kun siitä ei saa korvausta. MEIDÄN pitää uusia tapa perusparantaa teitä ja vähentää kuluja merkittävästi. Sivutuspaikkoja tehdään liian vähän. Niitetään reunavesakko, lanataan säännöllisesti ja aina muotoon. Hinta on aivan liian korkea, 17 000–19 000 euroa kilometriltä. Samalla avataan rumpujen päät niin, että vesi pääsee virtaamaan vapaasti. Jos tien runko on märkä, syvennetään sivuojaa siltä kohdalta. Sitten tulee kaivinkone, joka poistaa tien rungosta esiin nousseet kivet. l Uusi tapa perusparannukseen Metsätietä ei tarvitse koskaan perusparantaa, jos sitä hoidetaan hyvin. Vuodesta toiseen jauhetaan, että metsätiet ovat liian huonossa kunnossa. KEMERATUEN uudistuksessa poistettiin metsätien perusparannuksen suunnittelun tuki. SE PP O SA M U LI Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 8783_.indd 51 17.9.2021 15.14. Sivuojat kaivetaan auki, yleensä kaikki rummut uusitaan, tien runko myllätään kokonaan ja lopuksi ajetaan täysin uusi murskekerros. Kalliomursketta ajetaan usein ohut kerros. Ihan lopuksi ajetaan lanauskerrokseksi 0–16 millin mursketta ja tie on valmis. Seuraavaksi tielle ajetaan 0–58 millimetrin kalliomursketta. Pidetään rumpujen päät avoimina, poistetaan reunapalteet ja esiin nousseet kivet. Kääntöpaikat tehdään pitkille täysperävaunuille sopiviksi ja pusikoituneet sivutuspaikat kunnostetaan. Mikäli runko on märkä, routa nostaa uudelleen kiviä tien rungosta pintaan. Tien runko lähes aina kavennetaan kaivamalla sivuojat tien puolelta. Liian märkä runko heikentää kantavuutta merkittävästi. Rungon leveys pitäisi olla viisi metriä, jokainen voi käydä mittanauhalla tarkistamassa ja todeta, että runko on liian kapea. Tapaan sanoa, että kaivinkone etenee työmaalla samalla nopeudella kuin vanha lehmä kävelee. Mikäli tiestä on virheellisen lanauksen takia tullut ”mustikkapiirakka”, eli reunat ovat korkeat, madalletaan niitä. Minun taskulaskimellani en saa sillä hinnalla hankkeesta millään kannattavaa metsänomistajalle. Toimivia rumpuja ei uusita. Ensimmäisenä raivataan reunapusikko. Nykymallilla perusparannuksissa metsätiet rakennetaan käytännössä uusiksi. Viimeisimmässä Metsälehdessä (16/2021) oli aiheesta hyvä juttu, mutta siinä ei ollut juuri mukana metsänomistajan näkökulmaa. Kun karkea murske menee vain uriin, tien kantavuus saadaan kuntoon halvalla. Vuotuinen kustannus on pieni ja tie aina hyvässä kunnossa.. Mihin raha kuluu. Tiestä tuli hyvä paljon nykyistä tapaa halvemmalla. Kun tien runko on riittävän leveä, murske ei mene tulevissa lanauksissa helposti tien reunalta penkalle. Lanauksen jälkeen tielle ajetaan 0–32 millin mursketta ja tie lanataan muotoon, eli pyöreäksi, jotta vesi pääsee tieltä suoraan sivuojaan. EDELLÄ mainitut työt ovat edullisia. Tiedetään, minkä pitäisi muuttua, mutta tehdään kuitenkin ihan niin kuin aina ennenkin. Metsätietä ei tarvitse koskaan perusparantaa, jos sitä hoidetaan hyvin. Suunnittelutuki pitää palauttaa kemeraan. Muoto on tärkeä, jotta tien runko pysyy kuivana ja kantavana. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Sen jälkeen tie lanataan, jolloin murske menee kuorma-autojen aikojen saatossa tekemiin uriin. Sivuojia syvennetään vain, jos tien runko on siltä kohdalta liian märkä
17,59 . 19,44 . 44,97 . Edellisenä huippuvuonna 2018 puuta ostettiin koko vuonna yhteensä 42 miljoonaa kuutiota. 17,15 . 39,24 . 21,45 . 18,31 . 44,38 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,13 . 20,54 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,83 . Ensiharvennus 13,97 . He ovat varovaisia ostamaan liikaa kallista puuta varastoon markkinan romahtamisen pelossa”, toteaa eräs kyselyyn vastanneista yhdistysten toiminnanjohtajista. 59,46 . Ensiharvennus 40,86 . 66,85 . 17,53 . 67,09 . Uudistushakkuu 64,04 . Vilkasta puukauppasyksyä puoltaa se, että lopputuotteiden hinnat ovat edelleen hyvällä tasolla. SA M I KA RP PIN EN SAMI KARPPINEN 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 8784_.indd 52 17.9.2021 15.24. Jos kauppa jatkuu lähikuukausina yhdistysten toiminnanjohtajien ennakoimalla tavalla, eli vähintäänkin nykytasolla, tulee puukauppavuodesta määrällisesti ennätyksellinen. Talviharvennuksen kaupittelu voi sen sijaan olla vaikeaa. 17,86 . 38,89 . 68,09 . 67,99 . Uudistushakkuu 65,75 . 57,20 . 13,69 . 19,71 . 40,51 . 19,56 Harvennushakkuu 56,15 . 13,15 . 18,29 . VIIKKO 36 METSÄLEHTI kysyi elokuussa metsänhoitoyhdistyksistä syksyn puukauppaodotuksia. Puuta oli ostettu syyskuun alkuun mennessä 25 miljoonaa kuutiota. 19,72 . 17,94 . 16,99 . 13,59 . 18,67 . Harvennushakkuu 54,08 . Kesäharvennuksille tilaa Ostajien varantotilanne on tällä hetkellä hyvä, vaikka korjuut ovat pyörineet läpi kesäkauden tavallista kovemmin kierroksin. 18,58 . 55,65 . Tunnelma puumarkkinoilla on silti hivenen odottava. 17,71 . 43,71 . 20,13 17,63 . 68,64 . 45,02 . 21,69 . Viime viikkoina puuta on ostettu reipasta tahtia, joten vuoden 2018 myyntimäärät voivat hyvin ylittyä. 13,58 . 16,91 . Ensiharvennus 13,62 . 65,72 . 17,88 . Uudistushakkuu 65,91 . 13,11 . 42,39 . Harvennushakkuu 57,68 . ”Kauppaa käydään aktiivisesti, mutta ostajat tuntuvat hieman kylläisiltä. 21,23 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,04 . Osalla KOHTI ENNÄTYSVUOTTA Puukauppaa käydään aktiivisesti, mutta railo kuitupuun ja sellun hintakehityksen välillä on syventynyt entisestään. Määrä on yli 50 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Kesäharvennusleimikko on takuuvarmaa kauppatavaraa tänäkin syksynä. 46,98 . 19,67 . 37,16 . 20,28 . 31,27 . 17,98 . 22,25
15,91 . 16,26 . Syksyllä selkeää hinnan nousua on nähty vain vuosina 2017 ja 2020, jotka ennakoivat seuraavan vuoden sahatavaran huippusuhdannetta. Puun hinta laskee lähes poikkeuksetta juhannuksen aikoihin. 31,60 . 12,88 . Ensiharvennus LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,00 . 48,61 . 18,19 . 58,74 . 52,50 . 46,83 . Kuusitukin keskikantohinta on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana korkeimmillaan joko alkukesästä tai vuoden vaihteessa. 15,82 . 16,46 . 16,62 . Harvennushakkuu 52,89 . Harvennushakkuu 57,01 . Vähenee Kasvaa vähän Vastaajia 39 vasta ajia x Kuinka luotettavan kuvan Metsäteollisuus ry:n viikoittainen puun hintatilasto antaa tällä hetkellä mielestänne puun hinnoista. 18,28 . Talviharvennuksia on kiivaan puukaupan oheistuotteena kertynyt jo riittävästi. 24,17 . 13,76 . 14,25 . Uudistushakkuu 58,18 . 13,73 . 63,99 . 20,06 . Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,46 . Vaikka lopputuotteiden hinnat hieman laskisivat, puun hinnan joustamiselle alaspäin ei ole perusteita.” Mäntykuitupuun keskikantohinta oli kesäkuussa 10 prosenttia edellisvuoden hintoja korkeammalla. 19,81 . 15,95 . 18,33 . LASKUSSA . 57,24 . Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Puun hinta ja lopputuotteiden hinta ovat eriytyneet täysin.” SA M I KA RP PIN EN SAMI KARPPINEN Vähenevän: 8/39 vastaajaa (20,5 %) Pysyvän ennallaan: 23/39 vastaajaa (59 %) Kasvavan vähän: 8/39 vastaajaa (20,5 %) Vastaajia 39. ostajista syyskauden puut on jo hankittuna, mutta kesäleimikoille ostajia silti vielä löytyy. ”Aktiivisimmin haemme kesäharvennusleimikoita, mutta myös uudistushakkuukohteita ostetaan sekä syksylle että talvelle”, kertoo puukaupasta vastaava johtaja Juha Jumppanen Metsä Groupista. 22,30 . Uudistushakkuu 65,46 . 13,81 . 49,96 . 53,11 . 19,54 . 15,63 . Sellun korkeasuhdanne ei siis näytä metsänomistajia juuri hyödyttäneen. 19,12 . Ensiharvennus 13,00 . . 14,79 . 19,51 . Harvennushakkuu 52,40 . 19,12 . 18,56 . 17,25 . 18,14 . 54,94 . 13,50 . 17,22 . 18,70 18,73 . Ensiharvennus 39,84 . Ensiharvennus 14,46 . ”Ostamme talviharvennuksia vain sopimusasiakkailtamme”, Jumppanen toteaa. 65,58 . Railo kuitupuun ja sellun hintasuhteessa MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintalan mukaan ostajilla on tänä syksynä ”tolkuton” puustamaksukyky. 17,73 . 17,14 . 30,09 . Vuosi sitten sellutonnin hinnalla kuitupuukuutioita sai noin 23 ja vuoden 2008 huippusuhdanteessa 17,5 kuutiota. 21,66 . ”Puun hinta ja lopputuotteiden hinnat ovat eriytyneet täysin. 65,05 . 22,24 . 22,79 . 58,71 . 20,56 . Harvennushakkuu 51,94 . 35,77 . 15,65 . 41,19 . Tilastohinta on neljän edellisen viikon ostomäärillä painotettu keskihinta, joten hintamuutokset näkyvät tilastossa hieman viiveellä. 18,57 . 18,11 . 17,98 . Vastausprosentti 66 %. Uudistushakkuu 56,93 . 12,51 . Harvennushakkuu 50,07 . 47,11 . Kohtalaisen luotettavan , Erittäin luotettavan , Erittäin epäluotettavan , Melko epäluotettavan , Pysyy ennallaan Metsälehti Makasiini 53 8784_.indd 53 17.9.2021 15.24. 17,12 . 16,64 . POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,19 . 17,08 . Uudistushakkuu 63,23 . Metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajat arvioivat puun kysynnän kahden seuraavan kuukauden aikana: 20,5 % 20,5 % 59 % 50 60 70 80 Juhannuksena alkaa lasku Kuusitukin keskikantohinta uudistushakkuulla vuosina 2013-2021. 62,09 . 11,65 . 18,45 . 53,53 . 18,13 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,22 . 66,30 . Tällä hetkellä hinnalla, jonka metsäyhtiöt sellutonnista saavat, saisi ostettua Suomessa hankintakaupalla noin 35 kuutiota mäntykuitupuuta. 57,21 . Uudistushakkuu 65,86 . ?. 17,40 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,99 . 67,24 . Harvennushakkuu 49,83 . l SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,75 . Kuusitukin keskikantohinta oli kesäkuussa keskimäärin noin 18 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla. Uudistushakkuu 65,68 . 19,97 . 19,96 . 39,39 . 19,70 . 19,88 . 64,12 . 21,58 . 15,15 . 18,06 . 36,17 . 18,54 . NOUSUSSA ?. 50,74 . Samaan aikaan havusellutonnin hinta on noussut noin 55 prosenttia. 65,26 . 44,50
Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Ennalta puumääräksi arvioitiin 150 kuutiota. Hakkuussa saatiin hyvähintaisia laatutyviä vajaat parikymmentä kuutiometriä. Tämä sopi ostajayhtiölle, koska hyvän vanerin kysynnän ansiosta koivutukkeja tarvitaan runsaasti. Tiedot kerätään viikoittain. Kaikkiaan puuta kertyi 250 kuutiota. Hakkuu aloitettiin vain pari päivää kaupan teon jälkeen, kun naapurin leimikko oli saatu korjattua. Metsänomistaja otti yhteyttä firman puunostajaan ja tarjosi poimintahakkuuta varttuneeseen koivu-mäntymetsäänsä. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. Poimintahakkuulla korjattavista mäntytukeista ostaja maksaa viisi euroa vähemmän kuin päätehakkuulla.. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostot 2020 Viikko-ostot 2021 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 8784_.indd 54 17.9.2021 15.24. Ajatus oli välttää hakkuun aiheuttamaa liiallista maiseman muutosta ja kerätä arvokkaat koivun tyvitukit talteen ennen kuin ne alkavat lahota. Laatutyvien on oltava oksattomia ja tavallista järeämpiä, mutta puun ytimessä voi olla läpimitasta laskien kolmannes tummaa puuta. Hakkuussa kertymä kuitenkin kasvoi, kuten koivuvaltaisissa leimikoissa usein käy. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Siellä korjattiin puuta Etelä-Suomessa vaneria tuottavan konsernin lukuun. Se on suunnilleen saman verran kuin havutukeistakin maksetaan poimintahakkuilla. l MIKKO RIIKILÄ Koivuleimikko meni pikakorjuuseen KOIVUTUKIN POIMINTAHAKKUU SAVO-KARJALASSA KERTYMÄ, M 3 KANTOHINTA, €/M 3 YHTEENSÄ, € Koivun laatutyvet 19,4 80 1 552 Koivutukki 66 50 3 300 Koivukuitupuu 114 18 2 052 Mäntytukki 45 62 2 790 Mäntykuitupuu 6 18 108 YHTEENSÄ 250,4 9 802 Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA ELÄKKEELLÄ oleva metsäammattilainen huomasi tutun urakoitsijan koneet oman metsänsä naapurissa Savo-Karjalassa. Nimensä mukaisesti laatutyviä voi tehdä vain rungon tyviosasta. Kaupat tehtiin elokuun alussa. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Kaikkiaan koivutukkeja kertyi 85 kuutiometriä, ja niiden keskihinta oli noin 57 euroa. Mäntyjä poistettiin vain ajourilta
Maapohjat jakaantuivat jokseenkin tasan lehtomaisiin ja tuoreisiin kankaisiin. ”Maapohjat olivat hyvät ja myöskään suuria korkeuseroja ei ollut. Tämä oli yksityishenkilö, jolle kohteen sijainti oli sopiva. Kohde koostui kahdesta eri kiinteistöstä, jotka muodostivat yhden kokonaisuuden. Tila myytiin parhaan tarjouksen tehneelle. TE EM U SA AR IN EN Koivuleimikko meni pikakorjuuseen Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 8784_.indd 55 17.9.2021 15.24. Eräpäivä tarjouksille oli toukokuun loppu ja hintapyyntö oli 325 000 euroa. Metsän lisäksi pinta-alaan sisältyi yksi hehtaari avo-ojapeltoa, josta on vuokrasopimus tämän vuoden loppuun. Tilan arvoksi tuli 323 314 euroa, jossa oli kokonaisarvon korjausta alaspäin viisi prosenttia. Tarjouksia tuli seitsemän kappaletta, neljä instituutioilta ja kolme yksityishenkilöiltä. Palstan läpi meni hyvä tie ja metsänhoidollinen tila oli keskimääräistä parempi”, tilan välittänyt Teemu Saarinen PJT Forest Oy:stä kertoo. KUUKAUDEN TILAKAUPPA HÄMEESSÄ tehtiin hiljattain 51 hehtaarin tilakauppa. Korkein tarjous oli 435 500 euroa ja alhaisin 341 000 euroa. Peltohehtaarin hinnaksi oli määritetty 5 000 euroa. l MIKKO HÄYRYNEN Yksityinen voitti rahastot TILAKAUPPA HÄMEESSÄ PINTA-ALA 51 hehtaaria, josta uudistuskypsää 7, varttunutta kasvatusmetsää 22, nuorta kasvatusmetsää 8, eri-ikäisiä taimikoita 13 ja siemenpuualaa yksi hehtaari, lisäksi yksi hehtaari peltoa PUUSTO noin 6 920 kuutiometriä MYYNTIHINTA 435 500 euroa, 8 539 euroa/hehtaari Hyvin hoidetusta metsätilasta saatiin seitsemän tarjousta. Tukkiprosentti oli lähes 40. Pellon tukioikeudet eivät kuuluneet kauppaan. Metsähehtaarin hinta – 8 539 euroa – oli huomattavasti korkeampi kuin Hannu Liljeroosin hintaseurannassa tilastoitu maakunnan keskihinta.. Hyväkasvuiset, tasaiset ja kivettömät maat, hyvät tieyhteydet sekä hoidettu puusto nostivat tilan hinnan huomattavan korkeaksi. Arvion mukaan puuta oli noin 6 920 kuutiometriä eli keskimäärin lähes 140 kuutiota hehtaarilla. Saarinen oli laatinut kuvioittaisen tila-arvion summa-arvomenetelmällä
1 2 3 1 1 1 1 1 2 3 ELOKUUN aikana tuli markkinoille peräti 224 uutta myynnissä olevaa metsätilaa, Hannu Liljeroosin tilakauppaseuranta osoittaa. Neova eli entinen Vapo on laittanut huutokauppaan runsaasti turvemaitaan. Osuus on lisääntynyt viime vuodesta viisi prosenttia. Edesmenneen liikemies Reino Laakkosen perilliset myivät tarjouskilpailun avulla suvun metsät, noin 2 200 hehtaaria. Alkuvuoden saldo on 807, mikä on jonkin verran viime vuoden kauppamäärää enemmän. l MIKKO HÄYRYNEN Tarjonta lisääntyi elokuussa Vuoden suurin tilakauppa tehtiin Reino Laakkosen perillisten metsistä. ”Kaupassa maksettiin 5 866 euroa metsämaan hehtaarilta ja 53 euroa puustokuutiosta. Myytyjen hehtaarien määrä oli vuosi sitten lähes sama eli 25 912. Kauppasummat olivat yhteensä liki kymmenen miljoonaa euroa. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 Kerroin* Varsinais-Suomi 24 27 618 26 17 128 37 6683 52 1,20 Satakunta 26 25 567 36 17 115 41 5873 51 1,09 Häme-Uusimaa 42 31 900 35 9 103 36 6285 61 1,31 Etelä-Karjala 33 30 548 35 19 112 42 5503 49 1,07 Kymenlaakso 33 23 534 20 8 125 33 5706 45 1,10 Pirkanmaa 68 50 1283 25 16 126 38 6041 48 1,18 Etelä-Savo 75 55 1560 30 14 115 40 5866 51 1,02 Eja K-Pohjanmaa 123 95 2696 25 13 94 27 3434 37 1,08 Keski-Suomi 70 66 1687 25 13 117 38 5570 48 0,99 Pohjois-Savo 86 65 1712 30 8 105 31 4698 45 1,07 Pohjois-Karjala 104 89 2766 25 15 116 33 4926 42 1,04 Kainuu 63 48 2327 22 9 94 24 3284 35 1,18 Pohjois-Pohjanmaa 187 134 4766 21 14 93 21 2732 29 1,10 Lappi 96 69 4101 23 12 67 17 1662 25 1,09 Koko maa 1030 807 26065 Lisäys elokuu 224 132 3932 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–ELOKUUSSA 2021 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Kaikkien Liljeroosin tänä vuonna tilastoimien tilakauppojen kauppasumma on 99 miljoonaa euroa. Institutionaaliset sijoittajat ostivat elokuussa 59 kohdetta. Koko alkuvuoden kertymä on 1 030, mikä on noin sata kohdetta viime vuotta enemmän. Ne ovat omanlaisiaan myyntikohteita eivätkä ole Liljeroosin seurannassa mukana joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Erityisen paljon kauppoja tehtiin Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Pohjois-Karjalassa on tehty paljon kauppoja. Kauppasumma oli yhteensä noin 12,5 miljoonaa euroa. Myydyt tilat sijaitsivat Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Elokuussa OP-Metsänomistaja-rahasto solmi poikkeuksellisen suuret kaupat. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 8784_.indd 56 17.9.2021 15.24. Näissä maakunnissa on hintakerroin noussut vuodessa yli kymmenen prosenttia. Kauppoja elokuussa solmittiin 132. Instituutioiden osuus siitä on 59 miljoonaa euroa. Hankinta vaikuttaa kalliilta”, Liljeroos arvioi.
Iso ohjaamo Ensi silmäyksellä Jacrac Multi näyttää latukoneelta. Ohjaamo on niin tilava, että se voidaan varustaa kaksipaikkaiseksi. Konetta ohjataan joystickein. Mönkijää suurempi, traktoria pienempi Jarcrac Multi on todellinen monitoimikone. Sami Karppinen JARCRAC Forest Finland on Ranualla toimiva metsäkonevalmistaja. Yhtiön päätuote ovat kevyet, noin kuusi tonnia painavat pyöräja tela-alustaiset metsäkoneet ammattimaiseen puunkorjuuseen. Sen ikkunalasit ovat 12-millimetristä turvalasia, joka pysäyttää vaikka kuormaimen virheliikkeen vuoksi ohjaamoon iskevän pöllin. Siihenkin tarkoiJARCRAC MULTI Moottori: Doosan 1,8 l/45 kW tai 2,4 l/56 kW Polttoainesäiliö: 70 litraa Sähköjärjestelmä: 12 V Akku: 100 Ah Vetovaunu Pituus: 310 cm Leveys: 204 cm Paino: 2 700 kg Maavara: 47 cm Kaksi nopeusaluetta: 0-6 km/h ja 0-12 km/h Telat Keinutelit Telan leveys: 55 cm Telan rakenne: kumi/ tekstiili, teräslaput Ajo ja ohjaus käsituen ohjainsauvalla Metsäkärry Telipyörät, ei vetoa Kantavuus: 4000 kg Kuormain: Palms 2.54 Ulottuvuus: 5,4 m Nostokyky: 410 kg (maksimi ulottuvuudessa) Paino: 400 kg (ilman tukijalkoja) Jarcrac Multi hinta: 70 000 euroa (metsävarustein) tukseen koneen aiempia versioita on hyvällä menestyksellä käytetty. Näin esimerkiksi sähkölinjoja korjaavat työparit voivat kulkea samalla koneella. Ammattikoneiden rinnalle yhtiö on kehittämässä omatoimisten metsänomistajien ja maatilojen tarpeisiin sopivaa Multi-telakonetta. Ohjaamo on hyväksytetty metsäkäyttöön. Kuljettajan ei tarvitse erikseen järkeillä mihin päin sauvaa kääntää, kun istuin käänTarjonta lisääntyi elokuussa Vuoden suurin tilakauppa tehtiin Reino Laakkosen perillisten metsistä. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 8784_.indd 57 17.9.2021 15.24. Pääsimme tutustumaan uuden Multin prototyyppiin Ranualla. Sillä sujuu niin ojan kaivaminen, lumen auraus kuin puidenkin ajo. Käyttöä helpottava oivallus on istuimen asentoon mukautuva ohjaus
Kärryssä on Palmsin 2.54-kuormain. Esimerkiksi sauvan työntäminen eteenpäin vie konetta aina kuljettajan istumasuunnassa eteenpäin. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 8784_.indd 58 17.9.2021 15.24. Multi sopii monenlaisten työkoneiden alustaksi. Pieni, nostolaitteeseen kiinnitettävä kaivurikin on tarjolla. Tuotantomalliin tulee runko-ohjaus. Perävaunu ei ole vetävä. Näin kone palvelee mainiosti myös klapikoneiden voimakoneena. Jarcrac Multin vetovaunu painaa 2 700 kiloa. Telaveto on valttia sekä pehmeillä mailla että paksussa lumessa. Tuotantomalliin runko-ohjaus Vetoyksikkö on kolmisen metriä pitkä ja kaksi metriä leveä. Se lyhentää yhdistelmää sekä jouhevoi koneen ohjaamista ja peruuttamista. Kuormaimen hallintalaitteet ovat sähköisesti ohjattuja, joten puuLeveiden telojen ansiosta Multi liikkuu vaivatta pehmeillä soilla ja paksussa lumessa. Kolmipistenostolaitteen ansiosta koneeseen sopivat samat työkoneet kuin traktoriinkin. Se ulottuu yli viiteen metriin ja nostaa enimmäisulottuvuudessaan 410 kiloa – isotkin tukit nousevat siis kyytiin. Prototyyppikoneessa metsävaunu oli kiinnitetty vapaasti vetokoukkuun ja konetta ohjattiin vetovaunun telojen jarruilla. Lisäksi Multissa on neljä erillistä hydrauliikan ulosottoa. Tukkia tai pitkää kuiturankaa mahtuu kyytiin neljä kuutiota. Koneen maavara on hyvä, 47 senttiä. Jarcrac Multia ohjataan ja kuormainta hallitaan joystickein. Voimanlähteeksi voi valita Doosanin 1,8-litraisen tai 2,4-litraisen dieselmoottorin. Perävaunun kantavuus on 4 000 kiloa. Puutavaran metsäkuljetukseen Multi varustetaan Jarcracin valmistamalla telipyöräisellä metsävaunulla. Näin ollen harvennuspuut kulkevat metsästä alle kolmen metrin ajouria myöten. Kolmipistenostolaitteen ansiosta siihen voi kiinnittää samat työkoneet kuin maataloustraktoreihin. Kone on siis selvästi mönkijää isompi, mutta tavallista maataloustraktoria pienempi. netään. Keulaan saa lumiauran ja perään latukoneen
Telakoneella voi ajaa lyhyitä matkoja maantiellä, kunhan kone rekisteröidään tieliikennekäyttöön. ”Baltia on meille tärkeä markkina-alue, kuten myös Keski-Eurooppa. Kone sopisi myös vaikkapa matkailupalveluita tuottavalle maatilalle. Puutavaran ajossa koneelle riittää leveydeltään kolmimetrinen ajoura. ”Multi-telakoneen valmistus alkaa ensi vuonna, jos kysyntä vastaa odotuksiamme”, Konttila kertoo. . Nykyisellään uusia koneita valmistuu noin 15 vuodessa. Kunnollista hakkuulaitetta kevytrakenteiseen kuormaimeen ei saa, joten Multi sopii parhaiten moottorisahalla puuta tekevälle metsänomistajalle. Yksittäisiä koneita on myyty Kanadaan ja Japaniin”, yrittäjä Jari Konttila kertoo. Koneen vetovaunu voidaan siirtää ison maasturin hinaamalla trailerilla, metsäperävaunu on kuitenkin tuotava eri kuormassa. ta kuormataan notkeasti joystickeillä. Iso osa niistä menee vientiin. Hän ennakoi, että tänä vuonna yrityksen liikevaihto kohoaa 1,6 miljoonaan euroon. l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN METSÄKONEITA BALTTIAAN JA EUROOPPAAN HILLAPITÄJÄN perukoilta ponnistava Jacrac on valmistanut kaikkiaan 60–70 metsäkonetta. Kone on jonkin verran kalliimpi kuin metsäkäyttöön tarkoitetut pienkoneet, esimerkiksi Logbullet tai Kranmanin Bison 6000, joita Metsälehdessä on aiemmin esitelty. Talvella voisi vielä jyrätä matkailijoille hiihtolatuja lähimetsiin. Metsälehti Makasiini 59 8784_.indd 59 17.9.2021 15.24. Multi on kuitenkin suorituskykyisempi ja ratkaisevasti monikäyttöisempi. Sillä auraisi lumet, kyntäisi luomupellon ja ajelisi omat hankintaja polttopuut lanssiin. Metsävarusteisena Jarcracin veroton hinta asettuu 70 000 euroon. Omatoimiselle hankintahakkaajalle Runko-ohjauksella varustettuna Multi sopisi omatoimisen hankintahakkaaja-metsänomistajan monikäyttölaitteeksi. Se jäänee monen metsissä puuhasteluun innostuneen kipurajan alapuolelle. Se edellyttää muun muassa valojen ja vilkkujen asentamista. Katso video Metsälehden Youtubesta Metsäkärry on Jarcracin valmistama
Yli 90-vuotisen historiamme perusteella ergonomisuus, luotettavuus ja teknologiset innovaatiot ovat itsestäänselvyyksiä meille. Empowering people. OLEMME UURASTANEET YLI 90 VUOTTA, JOTTA SINÄ VOISIT TYÖSKENNELLÄ VAIVATTOMASTI. ƒ Lue lisää tuotteistamme ja hae vinkkejä ja inspiraatiota osoitteista STIHLGARDEN.FI STIHL.FI 8786_.indd 60 16.9.2021 12.19. stihl. Olitpa sitten innokas puutarhuri tai kokenut metsänhoitaja, olemme aina valmiita tarjoamaan sinulle tietoa, inspiraatiota ja tukea – näin saat kaiken irti STIHL-tuotteistasi, itseäsi unohtamatta
Kun pyöreät vuodet täyttyivät, kyselivät ihmiset toisiltaan, jotta missäpä olit, kun terrori-iskuista kuulit. Metsälehti Makasiini 61 LUONNOSSA » KOLUMNI 8787_.indd 61 17.9.2021 15.21. Samoin ne pojat, sanoi haastateltavani. Se muistan hyvin, kun Ilmarisen hylky löydettiin vuonna 1990. l Himmeneekö. Aina pääsin kannelle ja kannella oli korkea torni – samanlaisen olin nähnyt Ilmarista esittävissä valokuvissa. Ajan kanssa unet harvenivat, mutta monen vuoden ajan ne tekivät satunnaisia vierailuja. Kannelta hyppäsin kylmään veteen ja uin, kunnes heräsin. Mutta lapsenmieleeni Ilmarinen jäi kummittelemaan. Silloin ei naurattanut. Jopa niin vahvasti, jotta aika ajoin olin unissani uppoavalla laivalla ja sinnittelin kapeita käytäviä kantta kohti. En osunut huomaamaan ainuttakaan artikkelia Ilmarisen uppoamisesta. Näinä aikoina vuonna 1941 ahmaisi Utön saaren edustameri panssarilaiva Ilmarisen ja sen mukana 270 nuorukaista. Vaan tätä tekstiä kirjoitellessani on jo syyskuun 13. He muuttuivat mainitun tragedian myötä jatkosodan sankarivainajiksi. Hänen mielestään hylky piti asettaa kaiken kansan nähtäväksi, että muistot säilyisivät himmenemättöminä vielä silloinkin, kun viimeinen Ilmarisen veteraani olisi saateltu viimeiseen iltahuutoon. Eletään aikoja, jolloin eräästä tapauksesta tulee kuluneeksi kahdeksan vuosikymmentä. Mutta tänään juolahti ensi kertaa mieleeni, että eivät kai ne vain ole himmenemään päin. VIIMEINEN ILMARISEN veteraaneista haudattiin viime vuoden tammikuussa. VIIME VIIKKOINA SITÄ on harrastettu laajemminkin. Tai niin ainakin minä tein. Keltä ei kysytty, hän kirjoitti aiheesta päivityksen sosiaaliseen mediaan. Mutta sinne on helpompi katsoa kuin tulevaan ja vain vanhaa tuntemalla voi ymmärtää uutta – tosin pösilöt käyttävät historiaa myös lyömäaseena tai keppihevosena omille ismeilleen. päivä. Sen sortin pösilönä en itseäni pidä. Eletään aikoja, jolloin eräästä tapauksesta tulee kuluneeksi kahdeksan vuosikymmentä. Olin silloin sinun ikäisesi. Vanhempanikin syntyivät osasiksi suuria ikäluokkia jatkosodan päätyttyä. SE PP O SA M U LI JOSKUS HÄVETTÄÄ SE , jotta olen hirmu hanakka katselemaan menneeseen. Jäi mieleeni, kuinka joku Ilmariselta selvinneistä piti nostoajatusta mainiona. Muistot eivät ole himmenneet. Hän kertoi katselleensa Ilmarisen uppoamista sen sisaralukselta Väinämöiseltä. Laivaa ei nostettu. Vanhan näyttelijän silmät olivat jo hivenen sameat, mutta puheen kääntyessä mereen painuneeseen panssarilaivaa ne kirkastuivat ja saivat vesikalvon. Televisiossa näytettiin kuvaa panssarilaivalta pelastuneista sotaveteraaneista, joita käytettiin pienoissukellusveneellä katsomassa hylkyä. Luin lehdet tänään tavallista tarkemmin. Ne loppuivat vasta, kun pääsin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä haastattelemaan näyttelijälegenda Helge Heralaa. Helge Herala oli loistava näyttelijä ja erinomainen koomikko, jonka roolitöille olin nauranut monet kerrat. Toivottavasti eivät.. MINÄHÄN EN VÄLKKYNYT Ilmarisen uppoamisen aikaan vielä edes pilkkeenä kummankaan Itä-Karjalaa kohti potaltaneen ukkini silmäkulmassa. Vuoden 2001 syyskuun yhdennestätoista tuli kuluneeksi kaksikymmentä vuotta. Laivan nostamisesta puhuttiin. Hylyn löytyminen jäi uusien uutisten alle. Monenmoisena muunlaisena kyllä. ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä.. Siksi aion tohtia syynäillä tulosuuntaan tälläkin kertaa
Iltojen syvä hämärä täyttyy kuun, tähtien, pilvien ja revontulten valosta. HÄMÄRÄN VALOT Pohjois-Suomessa yöt pimenevät vasta syyskuussa. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUONNOSSA » LUHTA 62 Metsälehti Makasiini 8788_.indd 62 17.9.2021 15.28
Valaisevat yöpilvet hohtavat sinertävää valoa noin kahdeksankymmenen kilometrin korkeudessa. Hennot pilvet ovat jäistä pölyä, eivätkä erotu päivänvalossa mitenkään. Metsälehti Makasiini 63 8788_.indd 63 17.9.2021 15.28
Pohjoisessa retkeilevälle syyskuiset LUONNOSSA » LUHTA 64 Metsälehti Makasiini 8788_.indd 64 17.9.2021 15.28. P ÄIVÄNTASA AJALLA yö ja päivä ovat vuoden ympäri likimain yhtä pitkiä. Pohjoisnavalla yö ja päivä puolestaan kestävät kuusi kuukautta. Mielikuva revontulista liittyy sitkeästi pakkasiin ja sydäntalveen. Suomessa Hankoniemen päivä ja yö ovat samanlaisia kuin muuallakin asutussa maailmassa: keskiyöllä on pimeää ja päivällä valoisaa kesät talvet. Aurinko laskee horisonttiin syyspäivän tasauksessa 22. syyskuuta ja nousee keväällä 20 maaliskuuta. Sitä vastoin Utsjoen Nuorgamin olot muistuttavat sekä juhannuksena että joulun seudussa Pohjoisnapaa. Vaikka syyskuinen päivä Lapissa on käytännössä samanpituinen kuin etelässä, ennen kuun puoliväliä ei keskiyölläkään tule täysin pimeää. Nykyään jo myyttiseksi esitelty pohjoinen valo tarkoittaa käytännössä sitä, että aurinko kulkee pitkät ajat lähellä horisonttia
Lämmin ilma sitoo kylmempää enemmän vesihöyryä. Etelässä ne näkyvät parhaiten loppukesällä, pohjoisessa vasta syyskuun alussa, kun yö pimenee kylliksi. Yöpilvien hehku vaatii aivan tietynlaisen hämärän. Auringon valo yltää ilmakehän ylimpiin osiin, mutta maan pinnalla on likimain pimeää. Metsälehti Makasiini 65 8788_.indd 65 17.9.2021 15.28. Kun oranssi täysikuu nousee syysiltana horisontista, se vaikuttaa aluksi valtavalta mutta pienenee noustuaan ylemmäs. Sen vasemmalla puolen erottuu hentoja kalpeanvihreitä revontulisäteitä. Alhaalla oikealla hohtaa Venus, monien laulujen iltatähti. Alkusyksyn yössä leijuu sumulauttoja useammin kuin muina vuodenaikoina. Alhaalla kuuta verrataan kaukaiseen metsänrajaan, ylhäällä taivaalla vertauskohdat siirtyvät lähellä oleviin kattoihin tai pihapuun oksiin. Kaikista iltaruskoista poiketen niiden väri ja valo on sinistä. Koon muutos on kuitenkin näköharhaa. Ylimääräinen vesihöyry tarttuu kasteena nurmikkoon, varvikkoon ja puiden lehtiin tai tiivistyy ilmassa näkyväksi sumuksi. Valaisevat yöpilvet hehkuvat niin kirkkaasti, että ne pystyvät oikeasti valaisemaan yötä. Kuun valo synnyttää sumukaaren, joka on hailakan valkoinen tai harmaa. Sen kokeakseen täytyy kuitenkin mennä ulos, sillä valaistun huoneen ikkunasta tuollainen hämärä näyttää sykkyräpimeältä. Pimeässä yössä katsotaan usein tähtitieteellisen kauas, mutta syysyön ensimmäinen valoilmiö hohtaa yläilmakehässä vain kahdeksankymmenen kilometrin korkeudessa. Nuo korkeat yläpilvet ovat lähinnä jäätynyttä pölyä, eivätkä ne päivänvalossa näy lainkaan Kuu ja sumukaari Kuu näkyy yötaivaalla hiukan useammin kuin joka toisena yönä. Iltojen pimetessä kirkkaat planeetat tulevat näkyviin ennen varsinaista tähtitaivasta. Se voi olla kapea sirppi, puolikuu tai aivan pyöreä. Kun ilma jäähtyy auringonlaskun jälkeen, jossain välissä alittuu kastepiste. Katse ja huomio kiinnittyvät hämärän valoihin: iltarusko, kuu, tähdet ja planeetat. Valaisevat yöpilvet Ulkona luonnossa käy sitten päinvastoin. illat ja yöt näyttävät tuntikausia kestävän syvän hämärän
LUONNOSSA » LUHTA 66 Metsälehti Makasiini 8788_.indd 66 17.9.2021 15.28. Jos pilvet, revontulet, kuu ja valosaaste puuttuvat, taivaalla näkee paljain silmin tuhansia tähtiä ja sumuisena siltana sen läpi kulkevan Linnunradan. Kirkas Jupiter heijastuu vedessä valosiltana. Se on samanlainen omaa tähteämme Aurinkoa kiertävä planeetta kuin etualan Maa
Syksyn öillä on sillä tavoin poikkeuksellinen asema Pohjolan vuodenkierrossa, että vain silloin tulee pimeää, mutta tarkenemme pukeutumatta naparetkeilijöiksi. Suuri osa muuttolinnuista matkaa öisin ja niiden pääsuunta todellakin kulkee Linnunradan suuntaisesti koillisesta lounaaseen. täyttyy tuhansista ja tuhansista tähdistä, joiden keskellä kulkee vaalea Linnunradan vyö. Suomen kieleen ja Suomen luontoon Linnunrata on kuitenkin parempi nimi, ainakin syysyönä. Kuitenkin tilastojen mukaan revontulet liehuvat paljon useammin syysja kevätpäivän tasauksen seutuvilla eli syyskuussa tai maaliskuusa. Syyskuun lopussa Utsjoen tai Kilpisjärven korkeudella jonkinlaisia revontulia voi nähdä likimain kaikkina pilvettöminä iltoina. Tähdet yleensä ja Linnunrata erikseen lienevät niille myös suunnistusapuna. Joskus revontulet näyttävät horisontin taakse karanneen jättiläisen ajatuskuplalta. Taivaan tulet ja maitotie Mielikuva revontulista liittyy sitkeästi pakkasiin ja sydäntalveen. Kun pyöräilee tai reippaasti kävelee syysillassa, havaitsee, miten päivänlämpöiset ja jo kylmenneet ilmamassat vaihtuvat pienellä alalla. l Kuutamo ja usva synnyttävät jo sinällään salaperäisiä yönäkymiä, mutta merkillisin ja aavemaisin on kuun sumukaari. Hailakka valokaari näyttää vähän revontulikaarelta, mutta siitä puuttuu vihreä väri. Se kuvaa mainiosti, miltä Linnunrata näyttää. Vaikka lokaja marraskuukin ovat syksyä, tuon myöhemmän syksyn luonne on täysin toinen. Jatkuva matalapaine, vesisateet ja nuhrukelit voivat kestää viikosta toiseen. Koko Fennoskandian yllä jököttää monen kilometrin paksuinen pilvipeitto, jonka vuoksi keskipäiväkin jää hämäräksi tai suorastaan pimeäksi. Lämpimissä kohdissa yöperhosten siivet hipaisevat poskia, viimeiset heinäsirkat ja hepokatit raksuttavat. Sellainen ilta ja yö, jolloin kuu ei paista, revontulet eivät loimua, ei ole sumua eikä ainuttakaan pilveä taivaalla, on paljon revontuliyötä harvinaisempi. Linnunrata on oma galaksimme ja maapallo sijaitsee sopivasti sen laidalla, joten voimme nähdä sen. Linnunradan sijaan muissa Euroopan kielissä puhutaan maitotiestä. Jos säiden haltija oikein ilkeilee, tällainen marraskuu voi venyä koko talven mittaiseksi.. Taivas Metsälehti Makasiini 67 8788_.indd 67 17.9.2021 15.28. Kun syyskuun ilta pimentyy, taivaalta voi kuulla punakylkirastaiden ja muiden pikkulintujen sirahduksia, viklojen huutoja tai sorsalintujen siipien vihinää. Tosiasiassa sumukaari on enemmän sateenkaaren sukua
Laivaväylä on merkitty verkonkohoista tehdyillä reimareilla. Sitten alettiin tarvita EuKAARNASSA ON VENEEN MUOTO Männyn kaarna kelluu ja sitä on helppo vuolla. Helposti metsästä saatava kohomateriaali – männyn kaarna – kuitenkin puuttui löydöistämme. Kelluvaa ja vettymätöntä Erilaiset verkonja nuotankohot kertovat ihmisen materiaalinkäytön historiasta. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA 68 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 8789_.indd 68 17.9.2021 15.32. Useimmat löytämämme kohot olivat erilaista vaahdotetuista muovimateriaaleista tehtyjä, mutta joukkoon mahtui myös luonnonkorkista valmistettu koho. Rantaan ajautuu esimerkiksi verkonkohoja. Kaarnalaivojen purjeiksi käyvät myös suurikokoiset linnunsulat. OLEN joskus keräillyt lasteni kanssa meren rannalta kaikenlaista aaltojen mukanaan tuomaa roinaa. Kivikaudelta aina 1900-luvun alkupuolelle saakka kohojen materiaali saatiin lähimetsästä. Se onkin ikivanha kohojen sekä leikkiveneiden raaka-aine. Se oli jo pitkälti meren hioma ja kovin hapristunut, kenties jo vuosikymmeniä vanha
Metsistä löytyy sopivia kaarnanpalasia, ja pikkuinen leikkivene uhmaa yhtä lailla globaaleja raaka-ainevirtoja kuin synteettisten materiaalien vyöryä. Samaan ilmavuuteen on pyritty kaarnakohojen ajan jälkeen uudemmissakin kohomateriaaleissa. Voisi tosin olla sitäkin mieltä, ettei kivikautinen kohon muotoilu ole kömpelyyttä. Isojärven kansallispuistossa Luutsaaren kalapirtissä säilynyt vanha nuotankoho on tehty kaarnankappaletta pyöristäen. Kansatieteilijä U. Miksi tehdä turhaa muotoilutyötä, kun sopiva muoto on jo valmiina. Kaarna on ilmavuutensa vuoksi kevyttä, joten se kelluu hyvin eikä tunnu vettyvänkään nopeasti. Kohossa on kaiverrettu myös yhden nuottaa omistavan talon puumerkki. Siksi kaarnasta muodostuu melko pieniä ja tietyn muotoisia, päitään kohti kapenevia kappaleita. Mikä sitten tekee männynkaarnasta näin korvaamattoman materiaalin leikkiveneeseen. KAARNASSA ON VENEEN MUOTO Voisi tosin olla sitäkin mieltä, ettei kivikautinen kohon muotoilu ole kömpelyyttä. Kaarnassa ei myöskään ole puun tavoin syitä, joten sen vuoleminen onnistuu vaivatta kaikkiin suuntiin. Tämä voitiin todeta, sillä Karjalankannaksen Antreasta löydettiin vuonna 1913 kivikautisen kalaverkon jäännökset, joihin sisältyi 18 kaarnakohoa. Lasten leikeissä männynkaarna on kuitenkin säilynyt kalastusvälineitä paremmin. Veneen Kilpikaarnaisen petäjän kuollessa kaarnankappaleet putoilevat maahan, ja keloutuminen alkaa. Nämä ominaisuudet ovat eduksi leikkiveneen lisäksi verkonkohollekin. Ainakin lapsen on helppo vuolla kaarnaa, sillä se on pehmeää. Palaset ovat usein juuri sopivan kokoisia verkonkohoiksi tai leikkiveneiksi. roopan etelälaidalta tuotavaa korkkitammen kuorta, ja lopulta kohoiksi kelpasivat enää vain muoviteollisuuden tuotteet. Sireliuksen mukaan Antrean kaarnakohot poikkeavat uudemmista kohoista vain kömpelyytensä osalta. Kaarnankappaleiden muoto ja koko ohjaavat niiden käyttöä. T. Sopivia palasia Männyn kasvaessa paksuutta kaarna repeilee. Kaarnaveneitä vuollaan ja uitetaan yhä tänä päivänä. Sirelius toteaa vuonna 1919 julkaistussa teoksessaan Suomen kansanomaista kulttuuria I, että kaarnakoho on säilynyt lähes sellaisenaan kivikaudelta hänen aikaansa saakka. Olen katsellut, miten lapset nykypäivänä vuolevat kaarnaveneitä. Pikemminkin siinä on taidokkaasti hyödynnetty puusta irtoavan kaarnanpalasen muotoa sellaisenaan. Metsälehti Makasiini 69 8789_.indd 69 17.9.2021 15.32. Kaarnaveneen tai ongenkohon tekijä voi poimia tällaisen puun juurelta helposti vuolumateriaalia
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon tallennettuja vanhoja leikkimuistoja lukiessani huomasin, että vuosisata sitten kaarnaveneiden purjeet tehtiin useimmiten paperista. Kaarna Vuolutöiden kannalta oleelliset kaarnan ominaisuudet syntyvät kaarnan kasvaessa männyn kyljessä. Suomen kansanomaista kulttuuria I, 1919. Vanhojen kaarnavenetietojen lähteenä ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelman Kansanleikkien suuri kilpakeräys 1962 -kyselyn vastaukset. Kaarnan ulkopuolen kaarnakerrokset ovat kapeampia kuin sisäpuolen, joten kaarnanpalasen ulkopuoli tulee valituksi veneen alapuoleksi: sehän kapenee veneen pohjaksi luonnostaan. Sellaiset eivät ainakaan kasvattaisi merien mikromuoviongelmaa. Kaarnavene ajan virrassa Kaarnavene on siis säilyttänyt petäjäisen lähtökohtansa verkonkohoja paremmin. Toisaalta tuolloin paperia valmistettiin jo teollisesti ja se oli ilmeisesti sen verran edullista, että sitä riitti lasten leikkeihinkin. Voitaisiinko ne verkonkohot tehdä jälleen männyn kaarnasta. T. Suomalaisten kalastus, 1906–08. Nila on ohutta ja taipuisaa. Tuohikin muistoissa mainitaan, mutta harvemmin kuin paperi. Koska runko on aluksi ohuempi, kaarnan vanhemmat kerrokset repeilevät puun kasvaessa paksuutta. Kaarnavene taitaa purjehtia lastinaan uusi asenne materiaaleja kohtaan. Elettiin paperin aikakautta, mikä näkyi kaarnaveneiden purjeissa. Kaarna taas on paksua ja jäykkää. Kaarnan nuorimmat kerrokset ovat sisimpänä ja vanhimmat kerrokset uloimpana. l Lähteitä: Sirelius, U. Kaarnanpalanen on usein keskeltä leveämpi ja päistään kapeampi, – siinä on melkein kuin veneen kokka ja perä. Näin kaarna jakaantuu erillisiksi kappaleiksi, mikä rajaa sen käyttöä vuolutöissä pienikokoisiin esineisiin, kuten kohoihin ja leikkiveneisiin. Aloittaa kannattaa kuitenkin pienestä ja vuolla ensin kaarnainen ongenkoho. 70 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 8789_.indd 70 17.9.2021 15.32. Kaarnan solut täyttyvät kuollessaan ilmalla. Sisäja ulkokuoren välissä on korkkijälleksi nimetty ohut kerros, joka kasvattaa kaarnaa. Jos nykyaikana tekee internetistä kuvahaun sanalla ”kaarnavene”, on tulos purjemateriaalin osalta päinvastainen: useimmissa veneissä on tuohinen purje ja vain muutamissa paperinen. muoto alkaa muodostua kaarnanpalasessa valmiiksi olevasta muodosta. Yllätyin, sillä olin kuvitellut, että kaarnavene on aina tehty mahdollisimman suoraan metsästä saatavista materiaaleista. Nykyisin kaarnaveneitä tehdään esimerkiksi työpajoissa, joissa korostetaan luonnonmateriaalien käyttöä. Silti sekin muuttuu vähitellen ajan virrassa seilatessaan. Se tekee kaarnasta kevyttä ja sopivaa vedessä kelluvaksi tarkoitettuihin esineisiin.. T. Männyn luomasta muodosta voikin sitten veistellä venettä mielensä mukaan joko muotoa vain hiukan silotellen tai edelleen tarkemmin muotoillen. Sirelius, U. Kaarna kasvaa kerroksittain vähän samaan tapaan kuin puuaines vuosilustoittain, mutta varsinaisia syitä kaarnassa ei kuitenkaan ole. Männyssä on kaksi kuorikerrosta: sisäkuori eli nila ja ulkokuori eli kaarna. Toisaalta kaarnanpalasen puuta vasten ollut puoli on rungon mukaisesti hiukan kovera, joten se muodostaa luontevasti veneen sisäpuolta. Kaarna ei voi kerran muodostuttuaan enää kasvaa lisää leveyttä
Masto työnnetään purjeen läpi kahdesta kohtaa. Yläpää vuollaan teräväksi, jotta koho erottuu hyvin veden pinnasta. 1. 5. Tämä kohomalli löytyy U. Maston voi vuolla oksasta, tikusta tai vaikka pienestä pihlajanvesasta. NÄIN TEET KAARNAVENEEN NÄIN TEET KAARNAKOHON 1 1 3 3 4 5 2 2 1. Sireliuksen kirjasta Suomalaisten kalastus. Lopuksi masto työnnetään paikalleen kaarnaveneeseen tehtyyn reikään, ja kaarnavene on valmis purjehtimaan. T. Mastoa varten painetaan pieni reikä puukon kärjellä. Reikä tikkua varten kannattaa painaa naulalla kaarnanpalasen läpi. 4. 3. Tuohipurjeeseen täytyy painaa reiät mastoa varten. 2. Kaarnan vuoleminen on helppoa, sillä se on puuta pehmeämpää. Kun kohon vuolee ongen painoon suhteutettuna oikean kokoisen, se kelluu lähes pystysuunnassa. Kaarnan palassa voi olla jo valmiina hiukan venettä muistuttava muoto, jota voi jatkaa vuolemalla. 3. Kun reikään työntää saman tien tikun, voi kohon muodon vuolla valmiiksi tikusta kiinni pitäen. Kohosta voi tehdä samanmallisen kuin nykyisin käytettävät muovikohot. Kohon alapäähän vuollaan paksunnos, joka pitää kohoon solmitun siiman paikallaan. Ongenkohon voi tehdä vanhan mallin mukaan myös ilman reikää ja tikkua. Purjeen voi tehdä puun lehdestä, linnunsulasta tai tuohesta. Siima kiilataan tikun avulla reikään, joten kohon etäisyyttä koukusta on helppo säätää. Maston päät teroitetaan, jotta se on helpompi työntää purjeen läpi ja istuttaa paikalleen kaarnaveneeseen tehtyyn reikään. Kaarnaveneen voi vuolla monella tavalla. Oikeaa kokoa ja muotoa voi etsiskellä vuolemalla vähitellen kaarnaa pois. Kaarnassa ei myöskään ole syysuuntaa, joka olisi huomioitava vuoltaessa. Välillä kohoa kannattaa kokeilla vedessä siiman, koukun ja painon kanssa. Työkalua pyörittelemällä reikä syvenee. Kaarnaveneen sisäpuolen voi halutessaan vuolla myös koveraksi. Metsälehti Makasiini 71 8789_.indd 71 17.9.2021 15.32. 2
Lähetä ne meille Metsälehteen. Samassa ajassa metsätila on siirtynyt ensin Väisäsen äidille, sitten Väisäselle itselleen. Ensimmäiset pellot metsitettiin vuonna 1968, viimeiset vuonna 1971. ”Maanviljelijöiksi meistä ei ollut, eikä lähiseudulla ollut yhtäkään aktiiviviljelijää, joka olisi ollut kiinnostunut kivisten ja osin soisten pikkupeltojen viljelystä. 1960-luvun puolivälissä tämä päätti vihdoin toteuttaa haaveensa ja osti autioituneen pikkutilan Leivonmäeltä Keski-Suomesta. ONKO SINULLA VALOKUVA PAREJA METSÄKOHTEISTA, joista näkyy metsän kehitys. Peltomaahan vuonna 1968 istutetut koivuntaimet ovat kasvaneet hyvin. Kun peltoja viljellyt naapuri muutti pois, niille piti keksiä uutta käyttöä. Koivikot ovat reilussa 50 vuodessa ylittäneet uudistuskypsyyden rajan. Pihapiirin lähipellot viljeltiin koivulle, metsien keskellä sijaitsevat kivennäismaan pellot kuuselle ja suopellot männylle. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4A, 00240 Helsinki tai makasiini@ metsalehti.fi. OMA metsä oli jo pitkään ollut isoäidin haaveissa, kertoo Eero Väisänen. Molemmat kuvat on otettu 1. Rinnankorkeusläpimitta on 35 senttimetriä. Tilaan kuului metsän lisäksi useita pieniä peltotilkkuja. Suopeltojen metsittäminen osoittautui haastavaksi, mutta kuusikot ja koivikot lähtivät hyvin kasvuun. Päätimme tehdä niistä puupeltoja”, Väisänen sanoo. Liitä mukaan yhteystietosi. Jospa sinne sitten leviäisi lähistöltä muun muassa mäntyä, vaahteraa ja tammea.”. Koivulla on jälkimmäisessä kuvassa pituutta 31,5 metriä. Maisemallisista syistä se ei kuitenkaan ole hyvä vaihtoehto, joten koivikkoon on tulossa harvennus. ”Nappaan koivikosta ainespuun kokoiset kuuset ja osan koivuistakin pois. Pihapiiriä ympäröivät koivikot kannattaisi Väisäsen mukaan talousmielessä jo päätehakata. kesäkuuta, vanhempi vuonna 1971 ja uudempi vuonna 2021. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. l TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT EERO VÄISÄSEN KOTIALBUMI Pellot muutettiin puupelloiksi Keskisuomalaiselle pellolle istutetut koivut ovat kasvaneet reilussa 50 vuodessa uudistuskypsiksi. Eero Väisänen seisoo molemmissa kuvissa saman koivun vieressä. LUONNOSSA » ENNEN & NYT 2021 1971 72 Metsälehti Makasiini 8795_.indd 72 18.9.2021 11.25
Palkintoa ei voi vaihtaa muihin etuuksiin. Lue lisää osoitteesta storaensometsa.fi/syksy2021 tai soita 02046 1478 (ark. Se on myös teko paremman ilmaston puolesta. klo 8 – 16) Elämässä mukana – Stora Enso Voita puulämmitteinen Ooni pro -pizzauuni Kampanja-aikana 1.9.-31.10.2021 Stora Enson kanssa puukaupan tai metsänhoitosopimuksen tehneet tai eMetsä-palveluun kirjautuneet (www.emetsa.fi) osallistuvat 5 kpl puulämmitteisen suositun Ooni pro -pizzauunin (arvo 549 €) arvontaan. 8791_.indd 73 16.9.2021 12.22. Hyvin hoidettu metsä on terve ja tuottava. Kasvatushakkuu metsäsi parhaaksi Helppoa kuin pizzan paistaminen Anna meidän hoitaa metsäsi – ota itsellesi aikaa nauttia metsän tuotoista ja herkuista. Kasvatushakkuu antaa tilaa puille kasvaa ja on tuloa metsänomistajalle
TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT ESKO KESKI-VÄHÄLÄ 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 8792_.indd 74 17.9.2021 15.37. Työntekijät saavat juoda pullon päivässä eikä sairaspoissaoloja juuri ole. Ravintorengas Oy perustettiin ja juoman valmistus aloitettiin vuonna 1975 Herttua-Laihon äidin synnyinkodissa Kosken tilalla. Pullot täytetään piripintaan, korkit suljetaan ja kiristetään. Kari Herttua kiersi ajokortin saatuaan Suomea ja keräsi vanhoilta kansanparantajilta oppeja erilaisten vaivojen hoitoon käytetystä männynkeitteestä. Pullossa on monet kädenjäljet ennen kuin se on asiakkaalla ja kuluttajalla saakka”, kertoo Ravintorengas Oy:n toimitusjohtaja Sanna Herttua-Laiho. Siikaisissa sijaitsevalla tuotantolaitoksessa valmistuu nuoren männyn kuoresta uutettua Karin havupuu-uutejuomaa. Merja Leppäluoma (vas.), Johanna Alisaari, Juha Virtanen, Taina Mielonen ja Päivi Koski pullottavat havupuu-uutejuomaa. ”Teemme tätä artesaanityyppisesti. Seinästä tulevaa letkua pitkin pulloihin virtaa rusehtavaa liki 90-asteista uutosta. Luontaisia hivenja kivennäisaineita sekä antioksidantteja sisältävä juoma syntyy pitkälti käsityönä. Juoman tarkoin varjeltu resepti on peruja yrityksen perustajan Kari Herttuan, Herttua-Laihon isän, maakuntamatkoilta 1960-luvulta. KUMIHANSIKKAIN, essuin, suojapäähinein ja hengityssuojaimin varustautunut viisikko työskentelee keskittyneesti pullorivistön yllä. Siellä tehdas toimii edelKULAUS TERVEYSJUOMAA Kosken tilalla tiedetään, että paras havupuuuutejuoma syntyy ensiharvennetun männyn kuoresta
Suurin osa Suomen metsistä soveltuisi luomuun heti”, Herttua-Laiho sanoo. Yliopistojenkin tutkima juoma on löytänyt käyttäjänsä, ja tänä vuonna kuluttajat valitsivat sen vuoden terveystuotteeksi. Samalla puun hankinnassa siirryttiin sopimusmetsiin ja sopimustoimittajiin. Hakelämmitys tuottaa energiaa tehtaan tarpeisiin ja lisäksi lämpöenergiaa myydään muutamalle lähitalolle. ”Metsään ei mene metsäkoneita vaan metsuri moottorisahan kanssa, jossa voiteluaineena on rypsiöljy eikä synteettinen teräketjuöljy. Juoma valmistetaan kuitupuukokoisen männyn kuoresta. Kaikkiaan uutejuomaa myydään vuosittain puoli miljoonaa pulloa. Metsurit on koulutettu siihen, että he osaavat ajatella, että siinä vaiheessa, kun puu kaatuu, se muuttuu elintarvikkeeksi.” Viikossa metsästä pulloon Tehtaan pihamaalla on kuorettomia mäntykuitupuita siisteissä pinoissa. Luomumännyn kuoresta Juoman valmistukseen käytetään kuitupuukokoisen männyn kuorta ja nilaa. Pian kysyntä kuitenkin kasvoi, toimintaa laajennettiin ja puunhankinta ulkoistettiin. Myös kaiken lähellä tuotetun ja kotimaisen tuotannon arvo kasvoi.”. va kansainvälinen kysyntä. Jos kaikki menee suunnitellusti, puun matka metsästä pulloon vie viikon päivät. Metsiä on yhteensä tuhat hehtaaria. Osa kasvusta selittyy koronaviruksella. Moni metsänomistaja kokee sen pelottavana, mutta oikeastaan se ei sido käsiä juuri mihinkään. Vuonna 2012 uutejuomalle haettiin luomusertifikaatti. Alkuun puu haettiin tilan omista metsistä ja lähinaapureilta. Luomusertifiointi edellyttää pidättäytymistä kemiallisista lannoituksista sekä juurikäävän torjuntaan käytetyn urealiuoksen korvaamista harmaaorvakkaliuoksella, joka on biologinen torjunta-aine. Kuori kuivataan, uutetaan lähdeveden kanssa valmiiksi juomaksi, pullotetaan ja siirretään kylmiöön maustumaan. Tällä hetkellä puu tulee kolmelta maatilan isännältä, joiden metsät on luomusertifioitu yrityksen käyttöön. Niistä on jo otettu talteen juoman valmistukseen tarvittava kuori ja nila. Havupuu-uutejuomassa ei käytetä lisäaineita, vaan pullot täytetään 86-asteisella pastöroidulla juomalla piripintaan. Tänä vuonna Herttua-Laiho ennustaa myynnin kasvavan parisataatuhatta pulloa. ”Siinä vaiheessa, kun puu kaatuu, se muuttuu elintarvikkeeksi.” leen, tosin uusissa tuotantotiloissa. l Metsälehti Makasiini 75 8792_.indd 75 17.9.2021 15.37. ”Luomusertifiointi on minusta väärin ymmärretty asia. Ihmisillä on tarve keskittyä omaan terveyteensä. Muutoin maanomistajat saavat hoitaa metsiään normaaliin tapaan. Puu pitää kuoria nopeasti kaadon jälkeen, sillä ravintoaineita ja sokereita sisältävä kuori pilaantuu herkästi, Sanna Herttua-Laiho kertoo. Tuotannolle turha ainespuu päätyy hakeuuniin. Muutaman niksin mäntykuidun korjuu uutejuoman valmistukseen kuitenkin edellyttää. Suurin osa päätyy suomalaisten kauppojen hyllyille, mutta tuotteella on myös kasvaValmis havupuu-uutejuoma maistuu lähes vedeltä, jonka jälkimakuna on häivähdys mäntyä. ”Koronan myötä tapahtui vähän sama kuin 1990-luvun lamassa
Keitele 3x200mm Hankintaesimies 2021_ML 14.9.2021 10.21 Sivu 1 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET PALVELUKSEEN HALUTAAN 8793_.indd 76 17.9.2021 15.40. Alajärven sahan tuotannon kasvaessa vahvistamme puunhankintaorganisaatiota ja haemme Hankintaesimiestä Alajärven sahan hankinta-alueelle Toimialueena: Halsua, Veteli, Lappajärvi, Vimpeli, Evijärvi Hankintaesimies vastaa toimialueellaan yksityismetsien puun ostosta sekä korjuusta. Uudet Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. Instagramissa viisitoista eniten tykkäystä saanutta kilpailukuvaa eteni yleisöäänestykseen, josta valikoitui viisi voittaja kuvaa. Puunhankintayhtiömme Keitele Forest Oy vastaa sahojemme puuhuollosta. Palveluksessamme on yli 500 puualan ammattilaista. Tuotamme vuodessa 1.000.000 m3 sahatavaraa ja 450.000 m3 jatkojalosteita. Lisätietoja osoitteesta www.keitelegroup.fi/tyopaikat. 040595 3006. Metsälehden Instagram-tilin käyttäjänimi on @metsalehti. Tällä kertaa esittelyssä on Maria Pätsin kuva geokätköilystä. Se sai toiseksi eniten ääniä. Sivun alareunassa olevan ajouraa kuvaavan piirroksen lähde on Pentti Niemistö/ Luke, ei Suomen metsäkeskus. Liiketoimintamme on vahvalla kasvu-uralla. Tiedustelut: metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuro p. Odotamme sinulta Metsäalan koulutusta Monipuolista työkokemusta, erityisesti puun ostosta Aktiivista otetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja Palveluja markkinointihenkisyyttä Tarjoamme Tavoitteellista ja haasteellista työtä puunhankinnan parissa Kehittyvän ja modernin työympäristön Kilpailukykyisen palkkauksen Pyydämme lähettämään hakemuksen sähköpostilla rekrytointi.metsa@keitelegroup.fi 3.10.2021 mennessä. OIKAISU Keitele Group on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. KESÄKILPAILU METSÄLEHTI järjesti kesäisen kuvakilpailun, jossa pyysimme metsäväkeä jalkautumaan metsiin, tallentamaan kesäiset metsämuistonsa kuviksi ja lataamaan ne Instagramiin. Esittelemme kuvakilpailun voittajat syksyn numeroissa. ESITTELYSSÄ KUVAKISAN VOITTAJAT METSÄLEHTI Makasiinin 5/2021 välissä ilmestyneen Metsälehden Tiedeliitteen sivulla 33 on virhe. Keitele Groupin liikevaihto tilikaudella 2021 on n 340 miljoonaa euroa
Lisätietoa www.metsantahden.fi Harri Simola 040 5641 207 Metsän tähden 2x60mm 2021_90,5 8.9.2021 10.09 Sivu 1 Haemme PROJEKTIASIANTUNTIJAA Oletko pedantti idealisti. Kokonaisuuksia hallitseva persoona, jolla on taito olla läsnä. METSÄn tähden Tiimi Oy hakee METSÄASIANTUNTIJAA Tarjoamme mielenkiintoisen työn, jossa mahdollisuus osallistua yrityksen kehittämiseen. Jos edellinen natsasi: Tervetuloa työpaikkaan, jossa sinua odottaa puhdas pöytä ja väljät raamit! Pääset ratkomaan projektihallinnan pähkinöitä ja toteuttamaan ihmiskunnalle merkityksellistä hanketta. PALVELUKSEEN HALUTAAN TUTKIJARYHMÄ on julkaissut tiedot 13:sta Suomelle uudesta sienilajista. Maria Pätsin kuva geokätköilystä sai toiseksi eniten ääniä Metsälehden kuvakilpailussa. Lajit kuuluvat sieniluokittelussa kääväkkäisiin, ja ne kasvavat kuolleella puulla. Nautit luonnosta ja haluat kantaa kortesi kekoon ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. SUOMESTA LÖYTYNYT 13 UUTTA SIENILAJIA Kääväkkäisiin kuuluvat sienilajit kasvavat kuolleella puulla. mennessä: mhy.fi/kymenlaakso/projektiasiantuntijaksi vetämään Metsänpeitto – Green Deal Kymenlaakso -projektia Metsälehti Makasiini 77 » PILKKEET » PILKKEET 8793_.indd 77 17.9.2021 15.40. Lue lisää ja hae 1.10. Löydöt on tehty eri puolilla Suomea lajistoselvitysten yhteydessä. Tiukkojen hakukriteerien sijaan haluamme antaa väljät raamit myös hakuvaiheessa. Useimmat löydöistä on tehty viime vuosien aikana, mutta joukossa on myös kaksi uudelleen määritettyä vanhaa museonäytettä. Lajit kuuluvat Suomen luontaiseen lajistoon, ja niiden löytyminen kertoo ennen kaikkea lisääntyneestä kenttätutkimuksesta ja parantuneista tiedoista sienilajien luokittelussa
Koiraat voivat keväällä tehdä pitkiä vaelluksia parittelukumppania etsiessään. Arvonnassa palkinnon voitti Matti Mäkinen. Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. Valtaosan ravinnostaan maamyyrä saa käytäväverkostostaan: lieroja, hyönteistoukkia ja ulkomaisten tietojen mukaan jopa maan sisällä kasvavat sienet kelpaavat sille. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. fi/lukijakysely. Tiedeliitteen jutuista eniten ääniä sai artikkeli ”Uusia keinoja harvennuksiin”. Linnuille – pöllöille, haukoille ja haikaroille – ne kyllä maistuvat. Kaivamalla se ei onnistu, sillä kotiluolaston vieressä on yleensä toisen kontiaisen asunto ja sinne tunkeutunut saa kiukkuisen lähdön. Nisäkäspedot tappavat kontiaisia ja päästäisiä, mutta eivät syö niitä vastenmielisen hajun vuoksi. JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Se kertoo, missä otus asustaa ja kehottaa lajitoveria painumaan muualle, paitsi lyhyenä kiima-aikana keväällä. Kaikkien 10. Maan pinnalla se voi käydä jopa käärmeiden kimppuun. Näyttää siis siltä, ettei hajusta ole puolustuskeinoksi. Viime numeron suosituin artikkeli oli erilaisia metsänhoitotapoja esitellyt juttukokonaisuus ”Väärää menetelmää ei ole”. SEPPO VUOKKO Kontiaisen kova kohtalo Tällaisena maamyyrä useimmiten tavataan, vaikka kuolinsyy ei aina olekaan ilmeinen. Aikuistuminen on kontiaisen elämän vaarallisin vaihe, kun nuoret joutuvat etsimään itselleen uuden elinalueen. USEIMMITEN tapaamme maamyyrän eli kontiaisen näennäisesti ehjänä, mutta kuolleena avoimella paikalla: tiellä, pihanurmella tai pientareella. Kun kettu huomaa päästäisen tai kontiaisen hajujäljen, se ei kenties lähdekään sitä seuraamaan ja niin jäljen jättäjä pelastuu. Silloin sen elämistä ei paljon huomaa. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! 78 Metsälehti Makasiini » PILKKEET MISTÄ PIDIT. Hajuilla on oma merkityksensä kontiaisten elämässä. Mutta tilanteessa, jossa otus tulee yllättäen kuonon eteen, saalistajan vaistot toimivat ja äkillinen hyökkäys on ohi ennen kuin hajuaisti kertoo saaliin kelvottomuuden. Kun kontiainen on asunut samalla paikalla pitkään, käytäväverkosto riittää eikä uusia käytäviä tarvitse enää rakentaa. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Huonosti käy myös tunneleihin eksyneelle sammakolle tai hiirelle. Veripisara kuonon päässä on usein ainoa merkki siitä, että otus on kuollut väkivallan uhrina. Tai ehkä se osaksi toimii. Maan päälle kontiaiset nousevat erityisesti varhain keväällä ja toisaalta alkusyksystä. Maamyyrä elää melkein koko elämänsä maanalaisissa käytävissään. Sama koskee päästäisiä, niitäkin löytää aivan ehjän näköisenä samanlaisilta paikoilta. Palkinnon arvo on noin 80 euroa. lokakuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme Fiskarsin pitkät PowerGear X -raivaussakset, jotka sopivat tuoreiden oksien leikkaamiseen. ARVONTA! 8790_.indd 78 18.9.2021 10.38
029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakausmedian jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 33 312 (lt/20) PunaMusta 2021 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit KU VA : A N N A BA C K 8796_.indd 79 17.9.2021 15.50. Seuraava Metsälehti ilmestyy 7.10 Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, opintovapaalla Jenny Rantanen, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 89. 040 162 3991 Jussi Collin, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 029 432 6114 Kauppak. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. Ensi numerossa METSÄNOMISTAJAPERHEEN TARINA METSÄLEHTI MAKASIINI 7/2021 ILMESTYY 4.11. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6100 Anna Back p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p
Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 8797_.indd 80 17.9.2021 15.54. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta
Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. . Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. . Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 6”. net. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. 8797_.indd 81 17.9.2021 15.54. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 7.10.2021 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Makasiinikrypto 5, oikea ratkaisu 50 VUOTTA 28.9. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tommi Tenhola, Tapio Oy, metsänhoitaja, Espoo Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. PALKINNOT Makasiinikryptosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Pekka Jukkala, Karstula, Antero Karjalainen, Rovaniemi ja Tiina Varis, Haapajärvi. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. MERKKIPÄIVÄT Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 6 V A H K B T Z P J F M Ä X N L R I Y E S G D Ö C O W U K U V A A V A H B N J A L L Y U I T T O P U U M H B U R U N D I O K H E L Y V O I M A A A C A T H Y T T A R N A G A S A K I Y K S I K K Ö H E R T Z T K L E V Y T I N V E A P I L A H E I N Ä O W E N A N T T I M L R E S A A L I S U E V E S I I I T T I Y V T R I X I E I K Ö H Ä W I N T E R M A G R O G I A P A N E E L I F O R S S A U R O I H U A L T O A I E X P O L B E R L I O Z R I C C I D U B U L I M I A B T H V A D E L M A Ä M P I A F U T E L U I M L O J A A L I M M L T E E V A T I Ä T O J A T Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta
Lisäksi koettiin, että metsänhoitajilla oli erityinen kyky tunnistaa jalot metsiköt ja puuyksilöt. ”Kuviteltiin, että on puustoltaan hyvärotuisia, keskinkertaisia ja huonorotuisia alueita ja metsiköitä. Nykyään tuottavia siemenviljelmiä on noin 1 200 –1300 hehtaaria ja jalostetulla siemenellä on uudistettu arviolta jo muutamia miljoonia metsähehtaareja.. l LÄHTÖLAUKAUS METSÄNJALOSTUKSELLE Ensimmäiset pluspuut valittiin sotien runtelemista metsistä 1940-luvun lopulla. ”Toimme kvantitatiivista genetiikkaa ja teoriaa hommaan mukaan. 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ SOTIEN jälkeen metsät olivat kovilla. Sotakorvausten maksu ja Suomen jälleenrakentaminen nojasivat pitkälti metsien hakkuisiin. Tässä vuonna 1959 otetussa kuvassa kiivetään kuuseen Baumwelo-kengillä Metsähallituksen Jämsän hoitoalueella. Pluspuista kerättiin oksankärkiä eli varteoksia kiipeämällä noin 25 metrin korkeuteen. Alkuun pluspuiden valintaan heijastui ihmisten jalostamista ajanut rotuoppi. Vuonna 1947 perustettu Metsäpuiden rodunjalostussäätiö aloitti metsän muita puita laadukkaampien puuyksilöiden, pluspuiden, etsimisen. Koski oli mukana mullistamassa pluspuiden valintaa 1960-luvun puolivälissä yhdessä kasvinjalostustieteilijä Peter Tigerstedtin ja professori Risto Sarvaksen kanssa. Se oli melkoinen vallankumous.” Myöhemmin valtakunnallinen valtion rahoittama siemenviljelysohjelma vauhditti uusien siemenviljelysten perustamista. Tämä sarja kertoo metsäalaa mullistaneista keksinnöistä. Näiden mitattavien tunnusten pohjalta työtä tehdään eikä jonkun sisäisen näkemyksen pohjalta. Huoli metsien säilymisestä ja puuraaka-aineen riittävyydestä käynnisti metsänjalostustyön, jonka tuloksista nykyiset metsänomistajat hyötyvät jokakeväisillä istutuksilla. Oikeasti ei tiedetty paljon mitään ominaisuuksien periytyvyydestä yleisesti ja metsäpuilla tuskin mitään”, kertoo metsänjalostuksen emeritusprofessori Veikko Koski. Tavoitteena oli parantaa viljelymetsien kasvua sotavuosien suurten hakkuiden jälkeen. Niiden oksankärjistä vartettiin ja perustettiin ensimmäiset siemenviljelmät 1950-luvun alussa. METSÄHALLITUKSEN KOKOELMA, LUSTO TEKSTI TIIA PUUKILA 8798_.indd 82 17.9.2021 16.48
/kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/ 8799_.indd 83 18.9.2021 11.41. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Tapio. /metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä. Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa