SYYSKUUTA • NUMERO 6/2023 • 12,50 € WWW.METSALEHTI.FI 10330_.indd 1 10330_.indd 1 26.9.2023 12.08 26.9.2023 12.08. Koeajossa Solis-pientraktori STIHL SÄHKÖISTYY PIKAVAUHTIA JOKA KYMMENES TARTTUI PUUKAUPAN LUONTOLISÄÄN ›› Mari Pantsar kertoo, miksi Elokapinaa tuetaan 29. KAPINAN MAKSAJAT METSÄNOMISTAJA Päätyönä oma metsä METSÄTEOLLISUUS RIITTÄÄKÖ PUUTA KAIKILLE
Säästämällä enemmän puita ja suojatiheikköjä varmistat metsäsi säilyvän monimuotoisena myös jälkipolville. Ottamalla Metsä Group Plus -hoitomallin käyttöön saat omistajajäsenenä lisäbonuksen. Uudistushakkuut Kasvatushakkuut Taimikonhoito Toimenpide * Säästöpuiksi luetaan elävät säästöpuut ja kaikki puulajit, läpimitta > 15 cm ** Tekopökkelöiden latvat jätetään metsään *** Vesistöstä riippuen Säästöpuu Tekopökkelö Suojavyöhyke Tekopökkelö Suojavyöhyke Suojatiheikkö 30 kpl / ha; >15 cm* 10 kpl / ha** 10?30 m*** 10 kpl / ha** 10?30 m*** 1 per 1 ha Metsä Group Plus pitää metsäsi monimuotoisena yli sukupolvien Metsä Group Plus on tulevaisuuden metsänhoitomalli. Lue lisää: metsagroup.com/ekologinenkestavyys 10331_.indd 2 10331_.indd 2 26.9.2023 12.11 26.9.2023 12.11. Näin metsäsi paitsi tuottaa, myös kasvaa entistä elinvoimaisemmin
TEEMA 18 RIITTÄKÖ PUU. 74 TUOTE & TEKIJÄ : Tuli tuo lankulle uutta käyttöä 76 LUKIJALTA : Lisävinkkejä raivaukseen 78 PILKKEET : Käävät kotina 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Savotat sähköistyvät JO RM A LIU HTA Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 10332_.indd 3 10332_.indd 3 22.9.2023 13.08 22.9.2023 13.08. LUONTO 66 LUHTA : Uhatut ja selviytyjät 72 KESÄKISA : Kannolta kasvuun JO H A N N ES TE RV O H A RR I M Ä EN PÄ 74 S. 66 S. 28 VAIKUTTAJA : Mari Pantsar toivoo monipuolisempaa metsäkeskustelua OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 15 kysymystä metsästysoikeuden vuokraamisesta 40 NÄILLÄ PÄRJÄÄT : Vähän päivässä, paljon viikossa 42 TUTKIMUS : Lumituho ei lisää hyönteistuhoja 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Kuusikko yllätti 44 KYSY POIS : Mitä tehdä kirjanpainajakuusikolle. 15 POIMINTAHAKKUU VÄHENTÄÄ SUOMETSIEN PÄÄSTÖJÄ 16 LUKIJAN KUVA : Mikä vaivaa männikköä. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Tehtaita suljetaan lisää 6 METSÄNOMISTAJA : Kotimetsästä puskuria 12 METSÄHALLITUS ISTUTTAA LÄHES PUOLET SYKSYLLÄ 14 METSÄTYYPPI : Kuka valvoo marjanpoimintaa. 66 S. 47 PIKATESTI : Tarvikepussit raivausvaljaisiin 48 PERINTÖMETSÄ : Onneksi on laskuri TALOUS 51 RAHAPUU : Laatupuun kasvatus lähtee uudistamisesta 52 PUUMARKKINAT : Luontolisään tartuttu varoen 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Isot erot tarjouksissa 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Erämainen tila ilman tieoikeuksia 56 TILAMARKKINAT : Instituutioiden ostointo laantumassa 57 KOEAJO : Terapiatraktori Solis 9+9 62 TEKNIIKKA : Stihl sähköistyy vauhdilla 65 KOLUMNI : Pitääkö kemikaaleista huolestua
Yhtiöiden strategiat täydentäisivät toisiaan, eivätkä ne kilpaile keskenään. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Metsänomistajien tapaaminen on yksi tämän työn rikkauksista. Kysymys on aiheellinen, koska puu ei riitä millään kaikille tehtaille Suomessa seuraavassa metsäteollisuuden huippusuhdanteessa. Metsä Groupilla ei ole Hämälän mukaan aikomus olla heikoimpien joukossa. STORA ENSO SAI äskettäin uuden toimitusjohtajan Uponorin toimitusjohtaja Hans Sohlströmistä, joka sitoutui Stora Ensoon ensi töikseen ostamalla miljoonalla eurolla yhtiön osakkeita. Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä ennakoi Metsälehdessä huhtikuussa, että ”sopivassa suhdannetilanteessa heikoimmat kuolevat”. s. Lopulta jokaisella on kuitenkin oma tarinansa kerrottavanaan.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”Metsäsuhdanne on matalalla ja vanhoja tehtaita suljetaan. Tätä kysyy toimittaja Mikko Riikilä reportaasissaan (sivu 19). Hän on marinoitu teollinen järjestelijä, jolle sopisi hyvin UPM:n ja Stora Enson yhdistäminen. Onko metsä taas auringonlaskun alaa – ei, koska samaan aikaan käynnistyy ja rakennetaan uusia laitoksia. Raakapuun markkinoiden näkymät säilyvät siis vahvoina. Sitä ei pystytä haalimaan Suomen metsistä, eikä aukkoa pysty paikkaamaan tuontia lisäämällä – ellei itärajan takana tapahdu ihmeitä. Tuntuu hyvältä, että Stora Enson johto on suomalaisissa käsissä, kun Jukka Härmälän Amerikan-seikkailun muistot ovat jo haalistuneet. Moni asia, kuten taimikonraivauksesta nauttiminen, pätee suureen osaan metsänomistajia. Kun kaikki uudet tehtaat pääsevät vauhtiin, tarvitaan 15 miljoonaa kuutiota enemmän puuta kuin tällä hetkellä. UPM:llä suurimmat haasteet raaka-aineen saatavuudessa siintävät Kaakkois-Suomessa sijaitsevilla tehtailla. Pantsar ei myy metsästään puuta lainkaan, vaan omistaa metsää virkistyksekseen. Hiil Oy:n tarina osoittaa, kuinka niinkin perinteiselle materiaalille kuin sahateollisuuden sivutuotevirralle voi 2020-luvulla löytää aiempaa arvokkaampaa käyttöä.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Tehtaita suljetaan lisää Elokapinaakin rahoittavan Koneen säätiön muutosjohtaja Mari Pantsar empi haastattelun antamista Metsälehti Makasiinille. 28 10333_.indd 4 10333_.indd 4 22.9.2023 15.45 22.9.2023 15.45. Metsäjättien sulauttamisessa olisi nykyisessä markkinatilanteessa järkeä. Sohlström on aiemmin johtanut kuituyhtiö Ahlstrom-Munksjötä, Ahlstromia ja Ahlström Capitalia. Näin on aina ollut, ja näin on aina oleva – tuota muuten en keksinyt itse…” HEIKKI HAMUNEN TOIMITTAJA ”Ei ole maailma vieläkään valmis. Pantsar on hiukan toisenlainen metsänomistaja kuin valtaosa lukijoistamme. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini STORA ENSO SULKEE Kotkan Sunilan sellutehtaan, mutta kenelle kellot soivat seuraavaksi. Tästä huolimatta Metsä Groupin Joutsenon tehtaan tulevaisuus voi olla vaakalaudalla, kun kuitupula pahenee
» METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. syyskuuta jo talvinen tunnelma. Metsälehti Makasiini 5 ENONTEKIÖLLÄ Karesuvannossa oli 21. KUVA: Sannamari BlinnikkaTyrväinen 10333_.indd 5 10333_.indd 5 22.9.2023 15.45 22.9.2023 15.45. Lunta oli satanut maahan ja yöpakkasiakin oli jo ollut
Ilmajoella sijaitsevasta metsästä löytyy hakattavaa aina, kun puuta tarvitaan lämmitystä tai puukauppoja varten. lämmitystä tai puukauppoja varten. TEKSTI LIINA KJELLBERG TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT JOHANNES TERVO KUVAT JOHANNES TERVO TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT JOHANNES TERVO » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 10334_.indd 6 10334_.indd 6 22.9.2023 13.28 22.9.2023 13.28. KOTIMETSÄSTÄ KOTIMETSÄSTÄ PUSKURIA PUSKURIA KOTIMETSÄSTÄ PUSKURIA Ilmajoella sijaitsevasta metsästä löytyy Ilmajoella sijaitsevasta metsästä löytyy hakattavaa aina, kun puuta tarvitaan hakattavaa aina, kun puuta tarvitaan lämmitystä tai puukauppoja varten
Kotieläimiin panostaminen olisi vaatinut lisää peltoalaa ja peltoalan kasvattaminen panostusta uusiin maatalouskoneisiin, joten metsiin panostaminen tuntui järkevämmältä. Lisäksi harvennusta kaipaavissa metsissä tulee vuosittain tehtyä rekkakuormallisen tai parin verran hankintahakkuita. Lämpötila on laskenut yöllä paikoin pakkasen puolelle, mutta hirvikärpäset ovat vielä liikkeellä. Jos kelirikko yllättää, saa sieltä haettua puuta silloinkin, kun Peräseinäjoen metsiin ei pääse. Osaa pelloista Valkaman viljelee kuitenkin edelleen itse. ”Täältä löytyy puuta, jos kaupat on jo tehty ja kevätkelit alkavat.” Metsää nyt riittävästi Ilmajoella sijaitseva sukutila on kulkenut Valkaman suvussa 1830-luvulta lähtien – siitä asti, kun kylällä on ollut pysy”Sääsket ja hirvikärpäset ovat ainoa asia, mistä en pidä metsänhoidossa.” vää asutusta. Toiset noin sata hehtaaria metsää Valkama omistaa muutaman kymmenen kilometrin päässä Peräseinäjoella. Jukka Valkama kokee olevansa enemmän puuntuottaja kuin metsänomistaja. Puskuri on tarpeen, sillä sukutilan rakennukset lämpiävät oman metsän puilla ja Valkama huolehtii kyläkoulun hakelämmityksestä. ”Vähintään kolmasosa mäntyjen pituudesta pitäisi olla vihreää latvusta, mutta kaikissa männyissä niin ei enää ole.” Toisaalta kotimetsä toimii hyvänä puskurina. Kotimetsässä ajattelee, että puustoa voi tulla harventamaan uudelleen milloin vain”, Valkama sanoo. Kotimetsällä Valkama tarkoittaa perheensä sukutilan päärakennuksen ympärille levittäytyvää kaikkiaan reilun sadan hehtaarin suuruista metsätilojen kokonaisuutta. Kotieläimistä Valkama päätti luopua 2000-luvun alussa. Metsää Valkama ryhtyi ostamaan 1990-luvulla. Töitä pitäisi alkaa teettää, jos metsää ostaisi lisää”, hän sanoo. ”Energiapuuvarantoja ja rästitöitä on jo riittävästi. Hoitotyöt omin voimin Syyskuun puolivälin aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta. Metsää tilaan kuului silloin noin 50 hehtaaria, peltoa noin 30 hehtaaria. Sen lisäksi tilalla oli sikoja ja maitokarjaa. JUKKA VALKAMA IKÄ 60 vuotta ASUU Ilmajoella PÄÄTOIMINEN metsänomistaja KOULUTUKSELTAAN agrologi PERHEESSÄ puoliso ja kolme aikuista lasta T T ÄMÄ on nyt sitä kotimetsää, josta hakataan puuta joka vuosi”, sanoo metsänomistaja Jukka Valkama. Nyt metsää on sen verran, että myyntipalstoja ei enää tule seurattua aktiivisesti. Hän kertoo ostaneensa kaikenlaisia metsäpalstoja – myös hoitamattomia, jotta energiapuun saanti olisi turvattu. Valkaman omistukseen tila siirtyi kolmisenkymmentä vuotta sitten. Hän seisahtuu viiden ajouran risteykseen ja tähyilee lähistöllä kasvavien mäntyjen latvuksiin. Hän haluaa, että metsä pysyy sellaisessa kunnossa, että jälkipolvikin hyötyy siitä. ILMAJOKI » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 10334_.indd 8 10334_.indd 8 22.9.2023 13.28 22.9.2023 13.28. Kotimetsän ja Peräseinäjoella sijaitsevien metsätilojen ero on Valkaman mukaan se, että Peräseinäjoella metsät tulee harvennettua riittävän harvoiksi, kun taas kotimetsässä harvennusmetsät jäävät usein turhan tiheiksi. Turhan tiheässä kasvaminen alkaa näkyä puiden latvuksissa. Ajouran lähistöllä kasvavat männyt ovat hänen mukaansa hyvä esimerkki kotimetsän puustosta. ”Peräseinäjoella ymmärtää ajatella, että metsän pitää pärjätä harvennuksen jälkeen itsekseen ainakin kymmenen vuotta. Ollaan Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla
Niissä näkee työnsä jäljen ja saa metsät kasvukuntoon. Valkama kertoo pyrkivänsä kiertämään kaikki metsäpalstansa läpi ainakin kerran vuodessa. ”Sääsket ja hirvikärpäset ovat ainoa asia, mistä en pidä metsänhoidossa”, hän sanoo. Takanreunuksella komeilee syntymäpäiväkortti, jonka Jukka Valkama sai täyttäessään 60 vuotta. Päätehakkuita lukuun ottamatta Valkama tekee lähes kaikki metsänhoitotyöt itse. Vähitellen työt muuttuivat vaativammiksi. Myös tyttären opettamista venytyksistä on tullut rutiinia. Valkama pyydystää yhden niskastaan. Hakkuutähteitä Valkaman metsissä ei kuitenkaan juuri näy, sillä hän ei raaski jättää maahan Jukka Valkama katsoo, onko männyillä riittävästi kasvutilaa. Päivät metsänhoitotöissä venyvät usein yli kahdeksantuntisiksi, mutta 12 tunnin työpäiviä Valkama pyrkii nykyään välttämään. Hän kulki isänsä kanssa metsässä ja karsi kaadettuja puita vesurilla. Energiapuu tarkasti talteen Metsänhoitotöitä Valkama on tehnyt lapsesta asti. Metsätöihin pitää pystyä seuraavanakin päivänä.” Moottorisahan Valkama vaihtoi joitain vuosia sitten kevyempään, kun olkapää alkoi oireilla. Vähintään kolmasosa mäntyjen pituudesta pitäisi olla vihreää latvusta. Lisää oppia tuli Ilmajoen maatalousoppilaitoksesta, jossa Valkama opiskeli agrologiksi. Istutuksissa ja taimikonraivauksissa apuna ovat olleet myös vaimo Leena Valkama ja pariskunnan lapset. ›› Metsälehti Makasiini 9 10334_.indd 9 10334_.indd 9 22.9.2023 13.28 22.9.2023 13.28. Metsänhoitotöistä Valkama pitää eniten taimikonraivauksista ja harvennuksista. ”Palautuminen ei ole tässä iässä enää niin nopeaa
» METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 10334_.indd 10 10334_.indd 10 22.9.2023 13.28 22.9.2023 13.28. 2. Traktorin tai metsäkärryn rengas on osunut runkoon ja repäissyt palan kaarnaa pois. Jukka Valkaman sukutilan uusi päärakennus on rakennettu oman metsän puista. Taimikonraivaus ei ole samalla tavalla aikaan sidottu kuin esimerkiksi istuttaminen. Koska kyseessä on mänty, Valkama JUKKA VALKAMAN VINKIT 1. Taimikkoa voi raivata tankillisen silloin tällöin. ”Tuntipalkkaa ajatellen se ei ole järkevää, mutta en ole ikinä suvainnut luonnonvarojen haaskausta.” Sukutilan päärakennuksen lähellä sijaitsevassa peltojen ympäröimässä metsäsaarekkeessa kuivuu tälläkin hetkellä koivuklapeja omaan käyttöön ja karsittua rankaa haketettavaksi. Sikäli lahopuunkin polttaminen on mielestäni aikamoinen ympäristöteko.” Juurikääpä riesana ”Tässä on taas esimerkki siitä, kun metsänomistaja nuukailee puiden kanssa eikä malta kaataa niitä”, Valkama sanoo ja osoittaa ajouran vieressä kasvavan männyn runkoa. Puhetta siitä, että kuitutai tukkipuun kokoista lahopuuta ei saisi polttaa energiaksi, hän ei ymmärrä. Siitä saatava energiamäärä vastaa noin sataa litraa polttoöljyä. UUDISTA metsät huolella. JOS päätyöt ovat muualla kuin metsässä, panosta taimikonraivauksiin. ”Tyhmin päätös on periaatepäätös, ettei koskaan halua metsäänsä muuta kuin jatkuvaa kasvatusta.” kaadettuja pieniäkään rankoja metsään, vaan korjaa ne energiapuuksi. ”Sellainen puu, josta saa kolme tukkia ja latvuksen, on tilavuudeltaan suunnilleen puoli kuutiometriä. Kaikkia nykyajan tavoitteita Valkama ei allekirjoita
Moottorisaha on nostettu valmiiksi traktorin hyttiin. ”Tai ehkä se meni jo harsinnan puolelle. Hän suosii metsissään perinteistä tasaikäisrakenteista metsänkasvatusta, mutta kertoo kokeilleensa myös poimintahakkuita. Traktorin tai metsäkärryn rengas on osunut männyn runkoon. Haluan, että metsä pysyy sellaisessa kunnossa, että jälkipolvikin hyötyy siitä.” Metsä on vienyt myös luottamustehtäviin. Valkama toimi aikoinaan Ilmajoen metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Koro kuusen kyljessä tarjoaisi juurikäävän itiöille otollisen väylän puun sisälle. Yhdistykset ajautuvat yhä lähemmäs metsäalan yrityksiä, ja jäsenmaksujen nostaminen on liian helppo ratkaisu.” Metsänhoitoyhdistyksen lisäksi Valkama toimii Etelä-Pohjanmaan mettälliset ry:ssä. Metsätyöt kutsuvat.. Kuusen kanssa tilanne voisi olla toinen. ”Se on ainoa tie, muuten käy jäsenkato. Nyt tarvitaan tarkkaa taloutta. lemassa ja poimimassa marjoja ja sieniä, mutta ensisijaisesti metsät ovat elinkeino. Sekään ei ole ongelmaton vaihtoehto, sillä koivikot ovat alttiita hirvituhoille. Sen toiminta pyörii pitkälti erilaisten tapahtumien, kuten retkeilyjen ja luentojen, ympärillä. Todellisuudessa hiilensidonta kuitenkin lisääntyy, kun paremmin hiiltä sitova puu jää jäljelle metsään.” Metsämaisema muuttuu peltomaisemaksi ja pian ollaan jo pihapiirissä. Taakse jää männikkö, josta kaadetuista puista sukutilan uusi päärakennus on tehty sekä muutama vuosi sitten istutettu kuusentaimikko. Se ei ole hyväksi taloudelle eikä hiilensidonnallekaan.” Puuntuottajan roolissa Jukka Valkaman metsissä käydään ulkoiJukka Valkama tekee vuosittain rekkakuormallisen tai parin verran hankintahakkuita. ”Hirvet ovat tulleet sellaiseenkin koivikkoon, joka sijaitsee lähellä taloa”, Valkama harmittelee. Enemmän kuin metsänomistaja Valkama kokee olevansa puuntuottaja. Valkaman metsissä esiintyy juurikääpää, joka on kuusen pahin lahottajasieni. l arvioi puun selviävän. Metsälehti Makasiini 11 10334_.indd 11 10334_.indd 11 22.9.2023 13.28 22.9.2023 13.28. ”Metsästä tulee puuta suunnilleen yhtä paljon riippumatta siitä, hoitaako sitä vai ei. Niitä ei voinut ottaa kerralla pois, sillä silloin kuuset eivät olisi ehtineet tottua valon lisääntymiseen.” Valkama painottaa, ettei vastusta jatkuvaa kasvatusta. Metsänhoitoyhdistyksessä hän sanoo ajavansa sitä, että yhdistykset ovat jatkossakin olemassa jäseniään varten, ei toisinpäin. Vanhan navettarakennuksen takana odottaa pieni maataloustraktori perävaunuineen ja kuormaimineen. Nykyisin metsänhoitoyhdistys kuuluu Lakeuden metsänhoitoyhdistykseen, jonka valtuustossa Valkama on jäsenenä. Hiilensidonta mielessä Valkama nousee autoonsa ja suuntaa takaisin kohti tilan päärakennusta. Taimet ovat kasvaneet tänä kesänä hyvin, samoin vesakko. Hän kuitenkin toivoo, että metsänomistajat valitsisivat metsäkuvioille sen kasvatustavan, joka sinne parhaiten sopii. ”Tyhmin päätös on periaatepäätös, ettei koskaan halua metsäänsä muuta kuin jatkuvaa kasvatusta. ”Kuusi olisi tässä vaiheessa jo pitkälle laho.” Valkama suosii metsissään havupuita, mutta paikoin kuuset on täytynyt vaihtaa juurikäävän takia rauduskoivuun. Poistin kuusikon päältä isoimpia mäntyjä. Jos metsää ei hoida, tulee siitä rääseikkö, joka ei kelpaa kuin energiaksi. ”Jos olisin kaupunkilainen, minäkin ajattelisin, että hiilensidonta vähenee, jos kahdesta puusta toinen harvennetaan pois
Metsäyhtiö UPM ei istuta mäntyä syksyllä riskien takia. Savolainen tiedostaa syysistutusten riskit, mutta valtion mailla ongelmia ei ole ollut. TEKSTI TIIA PUUKILA KU VA M IK KO RI IK IL Ä 10335_.indd 12 10335_.indd 12 22.9.2023 13.33 22.9.2023 13.33. Syysistutetut taimet eivät ehdi juurtua kunnolla, vioittuvat herkemmin talvella ja kärsivät kevään kuivuudesta. LÄHES PUOLET SYKSYLLÄ Männyn syysistutuksesta varoitellaan, mutta valtion mailla sitäkin tehdään. ”Kun ne ovat kunnossa, syysistutus on hyvä ja onnistunut tapa uudistaa metsiä viljellen”, Savolainen summaa. Syysistutusten osuus on ollut merkittävä useamman vuoden ajan, taustalla on työvoiman ja työkuorman tasaaminen. UPM:n taimitarhapäällikkö Anne Immonen näkee syysistutuksen kuitenkin hyvänä vaihtoehtona kuusella, kunhan ei mennä routiville maille enää syyskuussa. Kaikki lähtee paikalle sopivasta maanmuokkauksesta, laadukkaasta istutusjäljestä ja hyvästä taimimateriaalista. Metsähallituksen syysistutuskausi kestää elokuun puolivälistä syyskuun loppuun. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Luoranen suhtautuu etenkin männyn syysistutuksiin varauksella. ”Todennäköisyys syysistutuksen onnistumiselle on suurempi kuusella kuin männyllä, mutta kuusellakin syysistutuksessa riskit ovat suuremmat kuin kevätistutuksessa”, Luoranen sanoo. “Sen jälkeen kuusen juurten kasvu hiipuu, eikä taimi enää juurru. Kuusella hyvää istutusaikaa on syyskuun puoliväliin asti. Syksyllä istutetut taimet ovat pärjänneet yhtä hyvin kuin keväällä maahan isketyt. 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA METSÄHALLITUS istuttaa eteläisen Suomen uudistusaloistaan jo lähes puolet syksyllä. Maan routiessa se voi korkata itsensä ulos istutuskuopasta”, Immonen sanoo. ”Syysistutuksissa on aina mennyt mäntyäkin, mutta nyt ehkä normaalia enemmän”, kertoo metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen Metsähallituksen Metsätalous Oy:stä. Uudistamiseen käytetään kuusta ja mäntyä
Niillä sorkkaeläimet ovat niin suuri riski, ettei koivu ole uudistamisen vaihtoehto.” Metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen Metsähallitus Metsätalous Oy:stä. 10335_.indd 13 10335_.indd 13 22.9.2023 13.33 22.9.2023 13.33. Metsälehti Makasiini 13 Liki 50% Syysistutuksen osuus valtion mailla Etelä-Suomessa 1020% Syysistutuksen osuus valtion mailla PohjoisSuomessa 18 miljoonaa Metsähallituksen istuttama taimimäärä vuonna 2023 ”Meillä on karut kaukana asutuskeskuksesta olevat maa
. MITEN: Tavoitteena kehittää kaupallisen marjanpoiminnan pelisääntöjä. Kansalaispalautetta asiasta voi lähettää myös Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistolle osoitteeseen marjanpoiminta.pohjois-pohjanmaa@te-toimisto.fi. Oma lukunsa ovat organisoidun toiminnan ulkopuolelta turistiviisumilla tulleet poimijat, jotka eivät välttämättä saa riittävää perehdytystä eivätkä osaa toimia asianmukaisesti. Haasteena on se, että työsuojeluviranomainen valvoo yritysten toimintaa. Miten poimintaa valvotaan. marjalaki. MITÄ: Järjestö edistää alan toimintaedellytyksiä ja viranomaisyhteistyötä. BIRGITTA PARTANEN KUKA: Luonnontuotealan toimialajärjestö Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja. Ulkomaalaiset poimijat eivät välttämättä perehdytyksestä huolimatta hallitse jokaisenoikeuksia ja -velvollisuuksia. Mikä aiheuttaa ongelmia. Jos yritykset ovat hoitaneet velvoitteensa, mutta poimijat eivät siitä huolimatta noudata ohjeita, ei aluehallintovirasto voi puuttua asiaan. Miten ulkomaiset marjanpoimijat perehdytetään poimintatyöhön. Mikäli tilanne on akuutisti vaarallinen, kuten avotulen teko ja selvä leviämisvaara, tulee soittaa hätänumeroon. Tiedonkulkua on kehitettävä, jotta rikkeisiin voidaan reagoida välittömästi, painottaa Arktisten Aromien Birgitta Partanen. Se edellyttää toimijoita perehdyttämään kerääjät heidän oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa Suomessa. l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA HANNU HUTTU 1 2 3 4 5 KUKA VALVOO MARJANPOIMINTAA. TE-toimisto arvioi luonnontuotekeruualan toimijan luotettavuutta, ansioiden maksua sekä seuraa kulujen veloittamista. Kaupallista organisoitua poimintaa ohjaa vuonna 2021 voimaan tullut laki luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta eli ns. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue valvoo marjalain noudattamista siltä osin kuin valvonta ei kuulu muun viranomaisen toimivaltaan. Omaisuuteen tai kotirauhaan liittyvissä rikkeissä otetaan yhteys poliisiin ja roskaamisesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen. Majoitusta valvoo kunnan terveydensuojeluviranomainen ja poimijoiden maassaolo-oikeutta poliisi. Työsuojelu puolestaan seuraa, että marjalain alaiset yritykset noudattavat lain asettamia velvollisuuksia. Mikä vaikeuttaa ongelmiin puuttumista. » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 10336_.indd 14 10336_.indd 14 22.9.2023 15.56 22.9.2023 15.56. Minne ongelmatilanteissa otetaan yhteyttä
”Poimintahakkuilla vältetään kunnostusojituksesta aiheutuvat kustannukset, ja rehevä korpi uudistuu yleensä hyvin, jolloin vältetään myös istutuksesta aiheutuvat kustannukset.” Aleksi Lehtosen ja 11 muun tutkijan kirjoittama suometsien poimintahakkuita käsittelevä artikkeli julkaistiin tällä viikolla Nature Scientific Reports -lehdessä. Hakkuutapojen vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin selvitettiin ojitettuihin reheviin suometsiin perustetuilla koealoilla ympäri Suomea. Viiden vuoden jälkeen päästöt ovat avohakatullakin kohteella selvästi pienemmät. » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 10337_.indd 15 10337_.indd 15 22.9.2023 13.42 22.9.2023 13.42. Taustalla on se, että poimintahakatuilla kohteilla on pitkällä aikavälillä enemmän haihduttavaa lehtipinta-alaa kuin avohakatuilla kohteilla. Metaanin päästöt aiheutuvat kunnostusojituksesta, joka avohakkuun yhteydessä yleensä tehdään. Taustalla on Lehtosen mukaan se, että avohakatulla kohteella ei ole ensimmäisinä vuosina juuri kasvillisuutta, joka sitoisi hiilidioksidia tai typpioksiduulia. Siitä olisi hänen mukaansa hyötyä paitsi ilmastolle myös metsänomistajalle. ”Se on merkittävä määrä, kun kasvihuonekaasuja pyritään vähentämään. Tilanne tasaantuu vuosien kuluessa. Lehtonen on mukana Luken Sompa-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää menetelmiä suometsätalouden päästöjen vähentämiseksi. Energiasektorin päästöt ovat Suomessa noin 34 miljoonaa tonnia vuodessa”, vertaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen. POIMINTAHAKKUU VÄHENTÄÄ SUOMETSIEN PÄÄSTÖJÄ Pohjaveden korkeuteen hakkuutavalla ei ole suurta vaikutusta. Hiilidioksidiekvivalentti on kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla eri päästöt voidaan laskea yhteen. Tutkimusten mukaan avohakattujen kohteiden kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilidioksidin, typpioksiduulin ja metaanin päästöt, ovat keskimäärin kymmenkertaiset poimintahakattujen kohteiden päästöihin verrattuna. Sen verran Suomen hiilidioksidipäästöt pienenisivät vuodessa, jos rehevissä ojitetuissa suometsissä siirryttäisiin avohakkuista poimintahakkuisiin. MILJOONA tonnia. ”Avohakkuun jälkeen hiilidioksidipäästöt ovat ensimmäisinä vuosina 25–30 tonnia hehtaarilta, typpioksiduulipäästöt useita tonneja hehtaarilta hiilidioksidiekvivalentteina”, Lehtonen sanoo. Rehevien ojitettujen suometsien omistajia Lehtonen kehottaa harkitsemaan siirtymistä avohakkuista poimintahakkuisiin – varsinkin, jos puusto on jo valmiiksi eri-ikäisrakenteinen. Metaania sitova sammalpeite häviää ojista kunnostusojituksessa. Yllättävää on Lehtosen mukaan se, että hakkuutavalla ei ollut suurta vaikutusta pohjaveden korkeuteen. LIINA KJELLBERG CH4=metaani, CO2=hiilidioksidi, N2O=typpioksiduuli Metsälehti Makasiini 15 Metsälehti Makasiini 15 Lä hd e: Lu ke Hakkuutavan vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin ja pohjaveden korkeuteen rehevissä ojitetuissa suometsissä
Mäntyjen kellastuminen kummastutti nimimerkkiä Suorittava porras. Lähde: Suomen metsäkeskus » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 10338_.indd 16 10338_.indd 16 22.9.2023 13.45 22.9.2023 13.45. Suomesta tuleva puu ostetaan valtaosin runsaalta 90 000:lta Metsäliitto Osuuskunnan jäseneltä. MIKÄ VAIVAA MÄNNIKKÖÄ. Se voi näyttää yllättävältä, kun yhden kesän aikana alaoksat karistavat neulaset usean metrin matkalta.” Kurki ”Runsas samanaikainen vanhojen neulasten ruskettuminen ja kariseminen on tyypillistä sateisen kesän jälkeen. N IN A SU SI Tänä vuonna kemeratukea on saanut metsänhoitotöihin noin 14 000 metsänomistajaa. Näinhän tapahtuu kaikissa täystiheisssä männyn taimikoissa pituuskasvun jossain vaiheessa. Vain pari viimeisintä vuosikasvainta on säilynyt vihreänä. En ole nähnyt vastaavaa 1980-luvun versosurmaepidemian jälkeen.” Suorittava porras ”Mänty kyllä pudottaa kolmannen vuoden neulaset joka vuosi.” Sikari ”Mänty on valopuu ja alkaa karsia varjoon jääviä alimpia oksia. Viisaskin menee vipuun.” Pikkutukki UUSI KEMINTEHDAS LISÄÄ PUUNHANKINTAA METSÄ Groupin viime viikolla Kemissä käynnistynyt biotuotetehdas lisää yhtiön puunhankintaa miljoonilla moteilla. Uusi tehdas käyttää puuta vuodessa 7,6 miljoonaa kuutiota, mikä on 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin vanha. Näkymä taimikon alaosassa avautuu näin pitemmälle. 14 000 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Näitä näkymiä on tällä hetkellä laajoilla aloilla nuorissa männiköissä. Saattavat karistaa myös normaalia useamman neulaskerran samalla kertaa.” Isaskar Keturi ”2015 oli vastaavaa, männyt keltaisena laajoilla alueilla. Lisäkuutioista 3,5 miljoonaa hankitaan Suomesta ja miljoona Ruotsista, yhtiö kertoo. Hetken saattaa haitata kasvua.” Ola Pallonive l ”Normaalia. Versosurma vai sateinen kesä, pohdittiin Metsälehti.fi:n kuvapalstalla. Kyseessä sienitauti ja puut toipuvat kyllä. Tämä purkaa pohjoisten metsien harvennusrästejä”, sanoo Metsä Groupin metsäjohtaja J uha Jumppanen. ”Noin 60 prosenttia biotuotetehtaan käyttämästä puusta tulee harvennushakkuista
yara.fi/metsa Tilaa metsänlannoitus YaraMila METSÄN NP tai YaraBela METSÄSALPIETARI -lannoitteilla vähintään 10 hehtaarille 31.12.2023 mennessä ja osallistu arvontaan, jossa on pääpalkintona Husqvarna-raivaussaha. • Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kertapoistona. • Lisäät hiilensidontaa. Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia. • Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli. • Saat noin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria.YaraBela METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. Osallistu: yara.fi/metsaarvonta Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko Yara_elokuu23_Metsalehti_Makasiini_210x270_v3.indd 1 Yara_elokuu23_Metsalehti_Makasiini_210x270_v3.indd 1 18.8.2023 13.34 18.8.2023 13.34 10339_.indd 17 10339_.indd 17 21.9.2023 13.28 21.9.2023 13.28. Miksi lannoittaisin metsääni. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveellisen kasvun ylläpitämiseksi. Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. • Parantaa puuston kasvua ja puun laatua. Lisäksi arvotaan 10 kpl Polar-urheilukelloja. YaraMila METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. Pääset toteuttamaan hakkuut aikaisemmin
TEKSTI MIKKO RIIKILÄ 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » RIITTÄÄKÖ PUU. Seuraavassa noususuhdanteessa puusta voi tulla pula. RIITTÄÄKÖ PUU. Puuta haalitaan tällä hetkellä lännestä itään ja pohjoisesta etelään sekä Saimaan ylävesiltä kaakkoon. 10340_.indd 18 10340_.indd 18 21.9.2023 13.59 21.9.2023 13.59
Samoihin aikoihin alkanut finanssikriisi taittoi paperimarkkinat kuolinsyöksyyn. Edes nykyisen, noin 75 miljoonan kuutiometrin hakkuutason ylläpitäminen ei ole itsestään selvää. Silloin puunkäyttö väheni enemmän kuin Venäjän tuonti supistui, joten kotimaisesta puusta tuli ylitarjontaa. UPM sulki Voikkaan ja Kajaanin paperitehtaat, Stora Enso Kemijärven sellutehtaan ja Metsäliiton isännät panivat pönkän Kaskisten sellutehtaan portille. PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne ei usko kantohintojen nyt romahtavan samalla tapaa kuin finanssikriisin päivinä, mutta palataan siihen tuonnempana. Puuhuollon tase vinossa Seuraavassa huippusuhdanteessa, kun metsäteollisuuden uusienkin tehtaiden pitäisi käydä täydellä kapasiteetilla, puuta tarvittaisiin noin 90 miljoonaa kuutiota vuodessa. Loppu on synkemmän puoleista teollisuushistoriaa. Onko nykyinen hintataso uusi normaali, vai rojahtavatko hintakäyrät hinnat muutaman vuoden takaiselle tasolle tai jopa sen alle. Siis 15 miljoonaa kuutiota enemmän kuin tällä hetkellä. Periaatteessa vino puuhuoltotase voidaan ratkaista neljällä konstilla: (1.) lisäämällä metsien kasvua, (2.) lisäämällä puuntuontia, (3.) sulkemalla metsätehtaita Suomessa tai muualla Itämeren rannikoilla tai (4.) ohjaamalla osa energiatuotantoon kulkeutuvasta kuitupuusta sellukattiloihin. Iso kysymys kuuluu, kauanko onnenpäiviä riittää. Se ylittää Luonnonvarakeskuksen arvioiman suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuumäärän, noin 80 miljoonaa kuutiometriä. Jos historia toistaa itseään, ankea arki iskee nopeasti. Suomessa hakkuiden pitäisi kohota 85 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Paineet hakkuiden vähentämisestä metsien hiilivaraston kasvattamiseksi ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi kasvavat. ›› Metsälehti Makasiini 19 10340_.indd 19 10340_.indd 19 21.9.2023 13.59 21.9.2023 13.59. M IK KO SU O N IO /V A ST AV A LO M M ETSÄNOMISTAJAT ovat viime aikoina saaneet nauttia hyvistä puunhinnoista. Prosentteina mitaten kuitupuulajien kantoja hankintahinnat ovat kohonneet parissa vuodessa 40–50 prosenttia. Kantohinnoista hävisi parissa vuodessa viidennes. Sitten Venäjä rajoitti tuontia ja puuvirta idästä puolittui. Huippuvuonna 2006 itäpuuta tuli Suomeen lähes 20 miljoonaa kuutiota
Todennäköisesti metsien kasvu tulevina vuosina pikemminkin alenee kuin lisääntyy, koska jatkuvasti puuston kasvua pienemmäksi jäävät hakkuut vanhentavat metsiä. Nopeakasvuisen koivun istutuksia voisi myös lisätä. Heidän mukaansa metsien vuosikasvu voitaisiin kohottaa nykyiseltä 100 miljoonan kuution tasolta periaatteessa noin 120 miljoonaan kuution. Mies tunnetaan Metsälehden keskustelupalstalla nimimerkistä ”Visakallo”. Tilanne on valtakunnallisesti samanlainen kuin hyvin hoidetulla metsätilalla. NOPEAKASVUISEN KOIVUN ISTUTUKSIA VOISI MYÖS LISÄTÄ. le männiköitä. ”VARMASTI PITÄISI LISÄTÄ LANNOITUKSIA. Laajalla lannoitusohjelmalla voitaisiin saavuttaa noin miljoonan kuution kasvun lisäys. 20 Metsälehti Makasiini 10340_.indd 20 10340_.indd 20 21.9.2023 13.59 21.9.2023 13.59. Ja samalla metsäpinta-ala pysyy sen verran rajallisena, että pystymme oman perheen voimin hoitamaan metsät.” ›› M IK KO RI IK IL Ä TEEMA » RIITTÄÄKÖ PUU. ”Olen uudistanut laihoilla mailla kituuttaneita kuusikoita ja kylvänyt tilalMutta mitä keinoja Tommola käyttäisi, jos metsien kasvua pitäisi entuudestaan kiihdyttää. Käytännössä se ei kuitenkaan onnistuisi. Tämä heikentää vähitellen kasvua. ”Varmasti pitäisi lisätä lannoituksia. Kasvua voidaan nostaa myös maltillisella kiertoaikojen pidennyksellä”, Mehtätalo ja Hynynen kirjoittivat taannoin Helsingin Sanomissa. Vanhat pellot on istutettu koivulle, mikä sekin on vauhdittanut kasvua”, Tommola kertoo. ”En ole lähtenyt kasvattamaan metsäpinta-alaa, vaan tavoitteeni on ollut saada nykyiset metsät kasvamaan mahdollisimman hyvin. Tarvittaisiin pitkäjänteistä, pelkästään puuntuotantoa painottavaa metsätaloutta kaikissa talousmetsissä. ”Jo istutettujen taimien jalostushyödystä on odotettavissa 1–2 miljoonan kuution kasvun lisäys tulevaisuudessa. METSÄNHOIDON MAALI KAUKANA PUUNTUOTANNON lisäämiseen ei valtakunnan tasolla ole tarjolla helppoja, saati nopeita keinoja, koska oikeastaan ne kaikki on jo käytetty. Kiertoaikojen pidentäminen leikkaisi ensi vaiheessa vuotuisia hakkuumääriä. Jo kymmenen miljoonan kuution kasvun lisäys olisi tiukan takana. Tehokkaana puuntuottajana tunnettu Hartolassa asuva Tuomo Tommola on virittänyt metsänsä huipputuottoon vuosikymmenien työllä. Lisäksi hän on lannoittanut kasvatusmetsät yleensä viimeisen harvennuksen jälkeen, vaikka kiistääkin olevansa himolannoittaja. ” Tuomo Tommola tuottaa tehokkaasti puuta metsissään. Viimeksi mainittu konsti kyllä vaikeuttaisi puuhuoltoa entisestään. Hän on hoitanut sukunsa metsiä 55 vuotta, josta omistajana 40 vuotta. Mutta nämäkin keinot tuottaisivat lisää hakkuumahdollisuuksia vasta vuosikymmenien kuluttua.” Luonnonvarakeskuksen puuntuotoksen tutkijat Lauri Mehtätalo ja Jari Hynynen ovat päätyneet samankaltaiseen johtopäätelmään
Lannoituksilla ei valtakunnallisesti kyettäisi merkittävästi lisäämään puuston kasvua. JA N N E SK IN N A RL A /V A ST AV A LO Metsälehti Makasiini 21 10340_.indd 21 10340_.indd 21 21.9.2023 13.59 21.9.2023 13.59
Lisäksi merikuljetukset tulisivat niin kalliiksi, ettei kaukotuonti kannattaisi muutenkaan.” Brander huomauttaa, että tänä vuonna puuhuoltotilanne ei vielä käy ylivoimaiseksi, koska tehtaiden käyttöasteet ovat nyt matalalla tuotteiden huonon menekin ja alhaisen hinnan vuoksi. Joko Baltiasta tai sitäkin kauempaa, vaikkapa etelän eukalyptusviljelmiltä. Lähipuutakaan ei ole rajattomasti tarjolla. SE PP O SA M U LI Kalle Karttunen SE PP O SA M U LI Antti Viljakainen 10 20 30 40 50 60 70 80 Metsäteollisuuden puunkäyttö, kaikki toimialat. Tuonti pudonnut huippuvuosista Miljoonaa kuutiometriä 2001 2005 2010 2015 2020 -22 Kotimainen Tuonti Lähde: Luonnonvarakeskus ›› TEEMA » RIITTÄÄKÖ PUU. Baltiassa ei ole rahkeita eikä haluja lisätä hakkuita. ” Kaukotuontikaan ei voi olla pitkäaikainen ratkaisu Suomen puuhuoltoon. 22 Metsälehti Makasiini 10340_.indd 22 10340_.indd 22 21.9.2023 13.59 21.9.2023 13.59. Näin arvioi osakeanalyyseja tekevän Inderes Oyj:n pääanalyytikko Antti Viljakainen. UPM:n metsäjohtajan tehtävistä kansainvälisten metsäasioiden pariin yhtiössä siirtyvä Sauli Brander on samoilla linjoilla. On kannattavampaa kuljettaa sellua kuin raakapuuta. Lisäksi baltit joutuvat itsekin korvaamaan aiemmin käyttämäänsä valkovenäläistä puuta. 2000-luvun alkuvuosina puuntuonti Venäjältä romahti ja metsäyhtiöt lakkauttivat isoja tehtaitaan. Sellutehtaiden on sijaittava raakapuulähteiden lähellä. Lyhyellä aikavälillä kaukomaiden tuonnilla voitaisiin ehkä helpottaa puuhuoltoa”, Viljakainen sanoo. Haasteet alkavat vasta, kun hyvät ajat jälleen koittavat ja tehtaiden pitäisi käydä täysillä. Näin käynee tälläkin kertaa. Itämeren rannikoilla alkaa olla ahdasta. Asiantuntijoiden mukaan ainakaan kaukotuonnissa ei olisi järkeä. PUUTA EI KANNATA TUODA KAUKAA ENTÄ voisiko ratkaisu löytyä raakapuun tuonnin lisäämisestä. ”Ei olisi mitään järkeä alkaa jalostaa suuressa mitassa eukalyptusta Suomessa. ”EI OLISI MITÄÄN JÄRKEÄ ALKAA JALOSTAA SUURESSA MITASSA EUKALYPTUSTA SUOMESSA. MTK:n tutkimusjohtaja Kalle Karttunen muistuttaa, että niukkuus puusta on lisännyt myös raakapuun vientiä Suomesta muualle Itämeren rantamaihin. ”Meidän tehtaamme on optimoitu käyttämään kotimaisia puulajeja
Näin myös raakapuun vienti Suomesta on lisääntymässä. ›› JA N S LO TT E Metsälehti Makasiini 23 10340_.indd 23 10340_.indd 23 21.9.2023 13.59 21.9.2023 13.59. Puusta on pulaa koko Itämeren altaalla
VARMIN keino saada puu riittämään on lopettaa tehtaita. Ne kaikki ovat tehokkaista ja isoja. Myös Stora Enson Anjalassa ja Sappin Lohjan tehtaalla käytetään merkittävä määrä puuta. ”SUHDANNE ON OLLUT SUOTUISA, JOTEN PUUSTA ON KYETTY MAKSAMAAN HYVÄÄ HINTAA.” ›› Metsälehti Makasiini 25 10340_.indd 25 10340_.indd 25 21.9.2023 13.59 21.9.2023 13.59. Integraatti tarkoittaa puunjalostuskeskittymää, jossa on sellutehtaan lisäksi yleensä paperitai kartonkitehdas, joka tuottaa sellusta arvokkaampaa tuotetta. Silloin kaikki isot metsäyhtiöt osallistuivat lahtitalkoisiin. UPM:n Sauli Brander ei odotetusti innostu spekuloimaan tehtaiden lopettamisjärjestyksellä. Hiukan helpotusta puutilanteeseen tuo tulevina vuosina oletettavasti jatkuva paperitehtaiden lopettaminen. Suhdanne on ollut suotuisa, joten puusta on kyetty maksamaan hyvää hintaa. Koivuriippuvuudestaan huolimatta tehtaan tulevaisuus näyttää hyvältä. Ratkaisevaa lienee, kuinka UPM:n omistajat arvioivat puun riittävän Suomen suurimmassa puunkäyttökeskittymässä Kaakkois-Suomessa. Esimerkiksi Enocellissä koivu vaihdettiin paremmin saatavilla olevaan havukuituun. ”Katso Wikipediasta listaus Suomen sellutehtaista ja poimi niistä vanhimmat ja pienimmät laitokset, varsinkin sellaiset, jotka eivät toimi integraattien yhteydessä”, Viljakainen neuvoo. Toimitusjohtaja Mikko Palmrothin mukaan Kuopion tehtaalle on saatu ostettua koivua riittävästi. Se toimii niukkojen puuvarojen Kaakkois-Suomessa eikä tehdasta ole integroitu muuhun tuotantoon. Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren kaikki tehtaat ovat isoja ja suhteellisen uusia. Stora Enson tehtaista listalle voisi poimia myös Pohjois-Karjalan Uimaharjun, joskin sitä on viilattu viime vuosina entistä ehompaan kuntoon. Viljakaisen vihjeen perusteella olisi ollut helppo osua Kotkan Sunilaan. Rauman 1990-luvulta olevan sellutehtaan pelastaa samalle tontille juuri rakennettu suursaha. Sunila on vuosittain käyttänyt noin kaksi miljoonaa kuutiometriä raakapuuta, josta enin osa on tuontipuuta. Suomen nykyiset paperikoneet käyttävät vuosittain noin viisi miljoonaa kuutiometriä kuusikuitupuuta. Niin tehtiin myös finanssikriisin aikana. Jatkossa Mondin omistama puunhankintayhtiö Harvestia joutuu rahtaamaan tehtaalle koivua miljoonan kuutiometrin vuosivauhdilla. Paperitehtailta helpotusta Puhtaasti koivun varassa on Mondin Powerflute, alias Savon Sellu Kuopiossa. KENELLE KELLOT SOIVAT. Mutta valinta olisi lopulta helppo, jos joku laitoksista pitää panna lahtipenkkiin – silloin kellot soisivat Joutsenolle. Tehtaan lopettaminen helpottaa yhtiölle arvokkaiden Kaakkois-Suomen laitosten puuhuoltoa. Isot investoinnit ovat juuri valmistumassa ja kasvattavat tehtaan kapasiteettia. Eikä sitä tee Inderesin Antti Viljakainenkaan. Stora Enso ilmoittikin hiljattain tehtaan sulkemisesta. Hän kuitenkin toteaa, että metsäyhtiöt ovat kautta aikojen lopettaneet tehtaita vanhimmasta päästä, samalla kun uutta ja entistä tehokkaampaa kapasiteettia on rakennettu. UPM:llä on Suomessa kolme sellutehdasta: Kaukaa, Kymi ja Pietarsaari. Tärkein paperintuottaja on UPM, jolla on suuret, raakapuuta käyttävät paperitehtaat Jämsänkoskella ja Raumalla. Metsä Fibren Kemi ja Äänekoski ovat maailmaluokassakin vertaansa hakevia havusellulaitoksia. Meidän puutilanteemme on tällä hetkellä vakaa.” Sellutehtaat voivat käyttää sekä havuettä koivukuitupuuta raaka-aineenaan. ”Laajensimme hankinta-aluettamme ja pestasimme yhdeksän uutta puunostajaa. Kaukaan ja Kymin integraatteihin kuuluu paperitehdas, Pietarsaari sijaitsee tuontipuusataman naapurissa. Se on jo vuosia käyttänyt pelkästään kotimaista puuta, mutta itätuonnin katkeaminen vaikuttaa epäsuorasti siihenkin
l Pienpuun käyttö metsäenergian lähteenä. Ison osan pienpuusta arvioidaan olevan kuitupuuta. Hänen mukaansa ei-polttoon perustuvaa energiantuotantoa kuten lämpöpumppuja otetaan jatkuvasti käyttöön, mutta ne eivät vielä lähivuosina vähennä puun tarvetta energian tuotannossa. Silloin Suomessa tarvittaisiin 15 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän puuta teollisuuden ja energiantuotannon käyttöön. Tarkkaa tietoa energiantuotantoon ohjautuvan kuitupuun määrästä ei ole, mutta energialaitosten polttaman pienpuun määrä on kasvanut nopeasti. Pienpuun osuus kasvanut nopeasti Metsähake yhteensä, miljoonaa mottia 2018 2019 2020 2021 2022 2 4 6 8 10 12 Muut hakkeen raaka-aineet Pienpuu Lähde: Luonnonvarakeskus LUVASSA IKÄVIÄ UUTISIA SEURAAVASSA huippusuhdanteessa Kemin ja Oulun uudet suurtehtaat ovat täydessä käytössä. Kuten edellä kerrottiin, käytännössä tämä ei onnistu mitenkään. . 26 Metsälehti Makasiini 10340_.indd 26 10340_.indd 26 21.9.2023 13.59 21.9.2023 13.59. ”Puhutaan useista miljoonista kuutiosta kuitupuuta vuodessa”, arvioi Jyrki Ketola, joka on osaomistajana energiapuuta toimittavassa Karjalan Metsä Oy:ssä. Siitä päätettäessä ei vielä tiedetty puun itätuonnin katkeamisesta. Hän ennustaa, että puuenergia säilyttää nykyisen asemansa vähintään kymmenen vuotta ennen kuin korvaavat tuotantotavat alkavat kilpailla puuenergian kanssa esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa. ”Osa lämpöenergiasta tuotetaan edelleen fossiilisin polttoainein, esimerkiksi turpeella ja kaasulla. Kohta nähdään, kenelle kellot soivat. Ne eivät kuitenkaan lähitulevaisuudessa vähennä puun käyttöä energiantuotannossa. Yleisen käsityksen mukaan iso osa pienpuusta on kuitupuuta. Ensi vaiheessa niitä korvataan lisäämällä puun käyttöä polttoaineena.” Ensimmäisiä pienydinvoimaloita voidaan Patrosen mukaan saada käyttöön 2030-luvulla. TARKKAA TIETOA ENERGIANTUOTANTOON OHJAUTUVAN KUITUPUUN MÄÄRÄSTÄ EI OLE. Näyttääkin siltä, että neljästä puuhuoltotaseen ratkaisuista vain yksi – se ikävin – on lyhyellä aikavälillä mahdollinen. ENERGIALAITOKSILLA PALAA KUITUPUUTA ENERGIANTUOTANNOSSA puun käyttö pysynee ennallaan lähivuodet. Tilastoissa energian raaka-aineeksi menevä kuitupuu kirjataan pienpuuksi. Ehkäpä Metsä Fibren Rauman suursahakin on jo saatu toimimaan. Tämä tarkoittaa vähintään muutaman miljoonan kuution lisäkysyntää rankapuulle, joka kelpaisi myös sellutehtaille Puun energiakäyttöä kiihdytti turpeen poltosta luopuminen. MIKKO RIIKILÄ KOMMENTTI TEEMA » RIITTÄÄKÖ PUU. Konsulttiyhtiö Afryn johtaja Jenni Patronen on samalla linjalla Ketolan kanssa
”Ilman poliittista insentiiviä puun osuus ei dramaattisesti muutu.” Selkosuomeksi tämä tarkoittaa, että energiapuun kysyntä jatkuu, elleivät EU tai tulevat hallitukset rajoita tai kiellä puun käyttöä energian tuotannossa. KI M M O BR A N D T SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 27 10340_.indd 27 10340_.indd 27 21.9.2023 13.59 21.9.2023 13.59. Hänen mukaansa teollisuuspuun kotimaisia hakkuita voidaan jonkin verran lisätä nykyiseltä tasolta. HAKKUITA VOIDAAN LISÄTÄ PTT:N tutkimusjohtaja Paula Horne muistuttaa, että markkinat mukautuvat vääjäämättä vallitsevaan tilanteeseen, esimerkiksi raakapuun tarjontaa voimakkaampaan kysyntään. Ennen tuotantoa on rajoitettu lähinnä sahoilla, mutta nyt myös sellutehtailla on ollut seisokkeja.” Hänen mukaansa pitkällä aikavälillä markkinat löytävät tasapainon. Näin siksi, että jatkossa kysyntä määrittää hintatasoa, ei tarjonta. ”Venäjän tuontia ei tosin voida korvata kokonaan muista tuontilähteistä. Näin kävi tämän vuoden alkupuoliskolla, vuonna 2018 ja myös vuonna 2008. ”Lyhyellä tähtäimellä tehtaiden käyttöasteiden alentaminen laskevassa suhdanteessa tasapainottaa puun kysyntää ja tarjontaa. Tällöin puun kysyntä heikkenee ja hintakin laskee.” Horne muistuttaa, että kantohintojen nousu vahvistaa puuntarjontaa, mikä tasapainottaa kysynnän ja tarjonnan suhdetta huippusuhdanteissa. Puuntuontikin on vahvistunut viime vuoden pudotuksen jälkeen. ”Lisäksi energiapuun vahva kysyntä kiristää kuitupuumarkkinoita entisestään.” Hän ennustaa, ettei energiapuumarkkinoilla tapahdu nopeita muutoksia vaan kysyntä jatkuu nykyisellä tasolla. ”Jos raakapuu kallistuu tarjontaa selvästi voimakkaamman kysynnän vuoksi, tuotanto huonoimmin kannattavilla tehtailla käy jossain vaiheessa kannattamattomaksi. Esimerkiksi Baltian puulla on kysyntää myös Keski-Eurooppaan.” Tämän perusteella Horne ennustaa, että kuitupuun kantohinta ei putoa takavuosien tasolle, vaan puunmarkkinoiden murroksen vuoksi vakiintuu aiempaa korkeammalle tasolle
Aktivistienkin ääni on arvokas, säätiön muutosjohtaja Mari Pantsar sanoo ja toivoo monipuolisempaa metsäkeskustelua. VAIKUTTAJA » UUSIA ULOTTUVUUKSIA KESKUSTELUUN Koneen Säätiö kohahdutti syksyn alussa myöntämällä tukea Elokapinalle. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI 28 Metsälehti Makasiini 10341_.indd 28 10341_.indd 28 21.9.2023 16.23 21.9.2023 16.23
Metsäalakin kohahti. Hänen mielestään se on epäreilua, sillä kaikki tuetut hankkeet ja tuensaajat muodostavat kokonaisuuden. Se on kuin kodin ja konttorin yhdistelmä. VAIKUTTAJA » EE LOKUUN lopussa moni metsänomistaja veti kahvit väärään kurkkuun. Yhdessä niiden toivotaan avartavan ajattelua, vaikuttavan yhteiskuntaan ja siihen, miten metsät nähdään. ”Nähtäisiin metsä laajempana kuin pelkästään talousmetsänä tai pelkästään hiilinieluna”, Pantsar kuvailee. Toimintansa kansalaistottelemattomuuteen pohjaava kansainvälinen ympäristöliike sai tukea säätiöltä 200 000 euroa. Nyt paikalla ei ole muita. Ne tekee Koneen Säätiön hallitus. Syynä oli Koneen Säätiön apurahojen jako. Säätiö käynnisti Metsän puolella -nimeä kantavan aloitteen toukokuun lopussa. Pantsar johdattaa meidät peremmälle käytävään ja työhuoneeseensa. Se käytetään muun muassa puolija täyspäiväiseen aktivismiin, taideperformansseihin sekä syyskuun puolivälissä järjestettyyn Metsäkapina-mielenilmaukseen. Tätä olemme tulleet selvittämään Helsinkiin Tehtaankadulle Koneen Säätiön tiloihin. On aika aloittaa haastattelu. Hän ei kuitenkaan hämmäsMari Pantsar on itsekin metsänomistaja eikä allekirjoita kaikkea, mitä lehtien mukaan metsänomistajat ajattelevat. Miksi tukea mielenosoituksillaan teitä tukkivia ja virkavaltaa vastustavia aktivisteja. Pantsar itse ei ollut mukana tekemässä tukipäätöksiä. 30 Metsälehti Makasiini 10341_.indd 30 10341_.indd 30 21.9.2023 16.24 21.9.2023 16.24. Elokuussa säätiö jakoi ensimmäiset 2,8 miljoonaa euroa kahdellekymmenelle hankkeelle, joista yksi on Elokapinan. Siinä etsitään ja tuetaan monitieteisiä ja -alaisia hankkeita, joiden toivotaan lisäävän ymmärrystä metsistä ja tuovan uutta metsäkeskusteluun. Tenttaan Elokapinasta. Säätiön muutosjohtaja ja Metsän puolella -aloitteen keulahahmo Mari Pantsar on luvannut kertoa, mistä tuessa on kyse, mitä Metsän puolella -aloitteella tavoitellaan ja pitäisikö perinteinen metsätalous ajaa alas. Pantsar ei selvästikään pidä siitä, että keskityn kysymyksissäni yhteen tuensaajista. Avara taidetta pursuava toimisto on myös sää”Jos katsoisimme, minkälainen maailma olisi ilman aktivismia, ei olisi naisten äänioikeutta eikä tasa-arvoa.” tiöltä tukirahoja saaneiden käytössä. Aktivismi muuttaa maailmaa Pantsar avaa jyhkeän puuoven ja päästää meidät sisälle säätiön kuudennessa kerroksessa sijaitsevaan huoneistoon
Vuonna 1956 perustetun säätiön ydintehtävä on rahoittaa hankkeita, jotka rakentavat parempaa maailmaan ja edistävät vapaata tiedettä ja taidetta. tynyt, että Elokapina sai tukea. Koneen säätiö on tukenut Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon kirjaa Pohjois tuulen metsä.. Koneen säätiön tilat Tehtaankadulla ovat myös tuen saajien käytössä. Myös Metsän puolella -aloitteessa tuettavilla hankkeilla tulee olla yhteys paitsi metsiin myös tieteeseen tai taiteeseen. Metsän puolella -aloitteen taustalla ovat samat tavoitteet kuin Suomen valKONEEN SÄÄTIÖ KONE Oyj:stä omaksi säätiökseen eriytetty Koneen Säätiö rahoittaa toimintansa sijoitustensa tuotoilla. Miksi aktivismia ja Elokapinaa halutaan tukea, eikö heidän äänensä kuulu jo tarpeeksi. VIIME vuonna säätiö jakoi tukia yhteensä 48 miljoonaa euroa. Aktivismi on yksi Metsän puolella -aloitteen neljästä painopisteestä. ›› Metsälehti Makasiini 31 10341_.indd 31 10341_.indd 31 21.9.2023 16.24 21.9.2023 16.24. Muita ovat tiede, taide ja journalismi. Jos me katsoisimme, minkälainen maailma olisi ilman aktivismia, meillä ei olisi naisten äänioikeutta, ei olisi tasa-arvoa, olisi edelleen rotusortoa”, Pantsar sanoo. ”Aktivistit ovat aina muuttaneet maailmaa. Tilat ovat kuin kodin ja konttorin yhdistelmä sohvaryhmineen ja työhuoneineen
Tavoitteet ovat kovia ja Pantsar näkee, että aktivisteilla on oma roolinsa niiden saavuttamisessa. Tarkkaa budjettia Metsän puolella -aloitteessa ei ole. Suomi on luottamusyhteiskunta. Elokapinan lisäksi tukea jaettiin esimerkiksi suometsien ennallistamisen tutkimiseen, metsien merkityksen analysointiin oppikirjoissa sekä valtion vanhojen metsien suojeluun vaikuttavaan työhön. He patistavat toimimaan. ”Jos istuu kadulla ja osoittaa mieltään riittämätöntä ilmastopolitiikkaa kohtaan, se on paljon pienempi paha kuin se, että viemme lapsiltamme ja lapsenlapsiltamme elämän edellytykset. Kyllä meidän pitää luottaa ihmisiin.” 32 Metsälehti Makasiini 10341_.indd 32 10341_.indd 32 21.9.2023 16.25 21.9.2023 16.25. Hakemuksia voi jättää milloin vain, päätöksiä tehdään kolme kertaa vuodessa. PERUSTANUT Emma Karin (vihr.) kanssa viime keväänä Kari&Pantsar -konsultointitoimiston, jonka tehtävänä on taklata luontokato. Aloite on säätiön ideoima, ja Pantsar hyppäsi omien sanojensa mukaan valmiiseen pöytään. Emme voi lähteä siitä, että meille tulee 90 hakemusta ja jokaisesta käymme miettimään, että tämä voi mahdollisesti rikkoa lakia. ”Me rahoitamme sitä, mitä hakemuksessa on ilmoitettu. PERHEESEEN kuuluu puoliso, tytär perheineen ja vanhemmat. Naimisissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen kanssa. Nämä asiat täytyy pystyä laittamaan mittakaavoihin, mutta ei näköjään pystytä.” Ei tarkkaa budjettia Pantsar siirtyi keväällä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta Koneen Säätiölle luotsaamaan Metsän puolella -aloitetta. Miten säätiö varmistaa, ettei sen rahoilla rikota lakia. Metsäteollisuudelle taloudellista hyötyä tuovia hankkeita ei tuen saajista löydy, mutta siihen liittyen ei Pantsarin mukaan ole tullut juuri hakemuksiakaan. HARRASTUKSET kaikenlainen urheilu sekä sienestys ja marjastus OMISTAA metsää ”Metsät ovat rakentaneet Suomen hyvinvoinnin ja tulevat jatkossakin olemaan todella tärkeitä.” tiolla: Suomi on ilmastoneutraali vuonna 2035 ja luontokato on pysäytetty vuonna 2030. ”Tänä vuonna jaetaan ehkä noin neljä miljoonaa ja tulevina vuosina tukimäärä voi jopa kaksinkertaistua. Elokapinaa on nähty oikeudessa esimerkiksi virkavallan vastustamisesta. Suomen lain vastaista toimintaa säätiö ei tue. Se riippuu myös hakemusten laadusta”, Pantsar kertoo. Elokuuhun mennessä hakemuksia oli tullut liki yhdeksänkymmentä, joista kaksikymmentä sai tukea ensimmäisellä rahoituskierroksella. VAIKUTTAJA » MARI PANTSAR 54vuotias KONEEN säätiön muutosjohtaja ja Metsän puolella aloitteen vetäjä ASUU Hollolassa, kotoisin Savonlinnasta ANALYYTTISEN kemian tohtori AIKAISEMMIN johtanut Sitralla kestävyysratkaisuja sekä toiminut globaalin ympäristöanalytiikkatiimin vetäjänä UPM-Kymmenellä
ääntä ei haluta kuulla ja kohtelu etenkin sosiaalisessa mediassa on julmaa. Pantsarilla on kokemusta siitä, minkälainen ryöppy hyökkäyksiä sataa niskaan, jos kyseenalaistaa esimerkiksi kotimaisen metsien käytön ja hoidon kestävyyden. Kaikkien Mari Pantsar valitsi mieleisen kuvan Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon luonnonmetsistä kertovasta kirjasta. Tällä hetkellä moni metsänomistaja nimenomaan kokee, että metsäasioista huutavat kuorossa kaikki muut paitsi niiden omistajat. Minusta asioista pitää voida puhua asiallisesti.” Pantsar harmittelee myös metsäkeskustelun mustavalkoisuutta. Taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöasioista pitäisi pystyä puhumaan yhdessä, ei toi›› Metsälehti Makasiini 33 10341_.indd 33 10341_.indd 33 21.9.2023 16.25 21.9.2023 16.25. Aloitteen sivuilla lukee lisäksi, että muidenkin kuin metsänomistajien pitäisi pystyä puhumaan metsäasioista. ”Olen ollut monta kertaa hiljentämisen ja kiusaamisen kohteena. Haussa asiallinen keskustelu Yksi Metsän puolella -aloitteen tavoitteista on monipuolistaa metsäkeskustelua ja vähentää vastakkainasettelua. Selvästi metsäkeskustelussa on moni asia pielessä, Pantsar myöntää. Tämä särähtää korvaan
Hyvä esimerkki tästä on Inarin yhteismetsän kaivosyhtiölle suojeltaviksi myymät metsät. Jos laitetaan iso metsäteollisuusintegraatti kiinni, siellä jäävät ihmiset ilman töitä, lapsiperheet kärsivät ja tulee sosiaalisia ongelmia. Tunnen monia metsänomistajia itseni mukaan lukien, jotka eivät ole sitä mieltä, mitä lehdessä lukee suomalaisten metsänomistajien olevan. VAIKUTTAJA » sistaan erillään kärjistäen. Minusta tämä keskustelu menee ääripäihin. Kuivumassa on jo kymmeniä litroja kantarelleja, suppilovahveroita, mustatorvisieniä ja rouskuja. Myös sieniä Pantsar kerää ahkerasti. ”Pitää kuitenkin ymmärtää, että muutos vie aikaa ja metsissä muutokset tapahtuvat aika hitaasti.”. Omien metsien suurin arvo on hänelle virkistysarvo. ”Monet metsäteollisuusyrityksetkin sanovat, että heidän tulevaisuutensa on korkeamman jalostusarvon tuotteissa.” Lisäksi toivo on toimivissa luontoja hiilimarkkinoissa. ”Ei missään nimessä. Kehittävää on muuallakin. Pantsar avaa ikkunan. Pitääkö metsätalous ja metsäteollisuus ajaa alas. MILJOONIEN JAKAJAT KONEEN SÄÄTIÖN HALLITUS Hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen Dosentti Ilona Herlin KTM, FM Minna Nurminen Professori Janne Kotiaho Professori Markku Lonkila Professori, taiteilija Tuija Kokkonen 34 Metsälehti Makasiini 10341_.indd 34 10341_.indd 34 21.9.2023 16.26 21.9.2023 16.26. Se on selvä, että metsät ovat rakentaneet Suomen hyvinvoinnin ja tulevat jatkossakin olemaan tärkeitä”, Pantsar toteaa. Viime talven energiakriisin aikaan omasta metsästä haettiin polttopuita. l Koneen Säätiö rahoittaa tieteen ohella taidetta, jota on runsaasti esillä säätiön tiloissa. Hakkuiden määrän pitäisi kuitenkin olla sellainen, että luontokato pysähtyy. Korkeamman jalostusarvon tuotteet vaativat vähemmän raaka-ainetta ja mahdollistavat hakkuiden vähentämisen. Kaupungin aamuiset äänet kantautuvat kaduilta kuudenteen kerrokseen. Metsäasiantuntija käy säännöllisesti arvioimassa hoitotarvetta ja tarkkailemassa mahdollisia kirjanpainajatuhoja, mutta puuta ei ole tarkoitus myydä. Minusta näistäkin pitäisi puhua.” Ei kaikkien suulla Mari Pantsar ei ole metsäpuolella untuvikko. On aika tentata Pantsarilta, miten luontokato pysäytetään ja mitä se tarkoittaa metsien käytölle. Sen parantamiseksi tukea annettiin Compensate-säätiölle, joka on profiloitunut hiilija luontomarkkinoiden kehittämiseen. Samaan hengen vetoon Pantsar pohtii, onko metsänomistajilla aina tietoa valintojensa tueksi. Tällä hetkellä hiilinielumarkkinoita jarruttaa kaksoislaskenta eli valtio lukee metsiin sitoutuneen hiilen jo mukaan omaan päästölaskentaansa. Tähän ongelmaan pitää saada kiireellisesti ratkaisu, Pantsar katsoo. ”Emme me voi suojella kaikkia metsiä. Siten metsänomistaja ei pysty myymään metsiensä hiilensidontaa vapailla markkinoilla. Toistaiseksi luontoarvomarkkina on vielä kehittymätön. ”Monesti kerrotaan, että metsänomistajat ovat jotain mieltä. Hän on tehnyt ennen Sitraa uraa UPM:llä ja omistaa metsää Hollolassa. Myös luonnonsuojelulaissa oleva vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio tuo mahdollisuuksia hyvittää päästöjä maksamalla metsien suojelusta. Luontoarvomarkkina lapsen kengissä Työhuoneen ilma alkaa lämmetä ja poskia kuumottaa. Minusta on todella vahingollista, että jotkut puhuvat kaikkien suulla.” Samalla hän ymmärtää monia metsänomistajia ja heidän haluaan hoitaa ja pitää metsistään huolta. Koneen säätiön tilat sijaitsevat Helsingissä Tehtaankadulla. Aika ajoin Pantsaria ärsyttää, miten metsänomistajista puhutaan. Pantsarin mukaan Suomessa on esimerkiksi ihan hyvää metsänhoitoa, mutta siinäkin on kehitettävää
OMA METSÄ METSÄNHOITO S. 42: Lumituho ei lisää hyönteisriskejä ›› ALLAKKA S. ›› NÄILLÄ PÄRJÄÄT Paljonko aikaa metsätöihin. 43: Kuusikko yllätti ›› KYSY POIS S. 47 SA MI KA RP PIN EN Metsälehti Makasiini 35 10343_.indd 35 10343_.indd 35 21.9.2023 14.55 21.9.2023 14.55. 44: Kirjanpainajakuusikon korjuu. 48: Näin lasket luovutusvoiton Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. 36: 15 kysymystä metsästysoikeuden vuokraamisesta ›› TUTKIMUS S. SIVU 40 PIKATESTI Valjaita tuunaamaan s. ›› PERINTÖMETSÄ S
SA M I KA RP PI N EN OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 10344_.indd 36 10344_.indd 36 21.9.2023 15.20 21.9.2023 15.20. Metsänomistaja voi halutessaan vuokrata metsästysoikeutensa eteenpäin. Metsästysoikeus on Suomessa sidottu maanomistukseen
2. Metsälehti Makasiini 37 10344_.indd 37 10344_.indd 37 21.9.2023 15.20 21.9.2023 15.20. Miksi metsänomistajat vuokraavat metsästysoikeuden. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ VA LT TE RI SK YT TÄ Metsästettävien eläinlajien määrittely on metsästysvuokrasopimuksen tärkeimpiä kohtia. Metsästysoikeus kannattaa vuokrata, jotta metsävahinkoja aiheuttavien hirvieläinten määrää voidaan yrittää säädellä. Metsästyksellä tarkoitetaan laissa riistaeläinten metsästystä. Riistakameroista, nuolukivien sijoittelusta ja muista on sovittava erikseen. Mitä lajien rajaamisessa kannattaa muistaa. 15 kysymystä Kenellä on oikeus metsästää. Harvalla metsänomistajalla on hallussaan tällaista pinta-alaa. 1. Pienriista on epämääräinen, metsäkanalinnut selkeä esimerkki lajikirjauksesta. Tärkeintä on, että lajikirjaukset ovat mahdollisimman täsmällisiä. 4. Metsästysoikeus kuuluu maan ja metsän omistajalle. Yhtä lailla metsästyksen voi omilla maillaan kieltää, kun oikeuttaan ei vuokraa. 3. Metsästäjät toivovat, METSÄSTYSOIKEUDEN VUOKRAAMISESTA Metsästysvuokrasopimuksessa tärkeää ovat selkeät kirjaukset metsästettävistä eläinlajeista. NIinpä metsästysoikeus vuokrataan metsästysseuralle tai -seurueelle, joka pystyy muodostamaan hirvilupien saannin kannalta riittävän suuren yhtenäisen metsästysalueen. Selkein tapa on, että metsänomistaja kirjaa halutessaan eläinlajit, joiden metsästystä sopimus ei koske, ja sallii kaikkien muiden lajien metsästyksen. Lisäksi pyynnin kohteena voivat olla rauhoittomattomat eläimet, kuten varis, ja vieraslajit, kuten minkki. Metsänomistaja voi vuokrata metsästysoikeuden eteenpäin, jolloin oikeus siirtyy vuokralaiselle sopimuksen mukaisesti. Metsänomistaja voi vuokrata oikeudet kaikkeen metsästykseen tai vain osaan riistalajeista. Mitä eläinlajeja metsästysvuokrasopimukseen kirjataan. Kaatoluvan saaminen vaatii hirvellä vähintään 1 000 ja valkohäntäpeuralla 500 hehtaaria yhtenäistä maapinta-alaa. Mallisopimuksissa on valmiina kohdat hirvieläimille, villisialle ja petoeläimille. Suomen metsien merkittävimpiä saaliseläimiä ovat hirvi ja valkohäntäpeura, joiden pyynti on luvanvaraista. Jos metsänomistaja rajaa vuokraamaansa metsästysoikeutta, sopimuksen ulkopuolelle rajattavista lajeista tulee käyttää mahdollisimman yksiselitteisiä määritelmiä
Metsästys ja siihen liittyvät toimet eivät saa aiheuttaa vahinkoa metsätaloudelle. VA LT TE RI SK YT TÄ 5. Epäselvät lajikirjaukset voivat johtaa siihen, että esimerkiksi haitallisten vieraslajien, kuten supikoiran ja minkin, pyynti häiriintyy. MTK, Metsästäjäliitto ja Riistakeskus ovat julkaisseet mallisopimuspohjia, joihin on kirjattu valmiiksi sopimista selventäviä kohtia. 9. Vastikkeina toimivat metsävahinkoja aiheuttavien hirvieläinten määrän säätely, hirvipeijaiset ja maanomistajille mahdollisesti jaettavat lihapaketit. Metsästäjille annetaan tavallisesti oikeus raivata arvotonta puuvartista aluskasvillisuutta eli vesakkoa ja kuolleita oksia ampumapaikoilta. Metsänomistaja solmii kahdenvälisen sopimuksen metsästysyhdistyksen tai yksityishenkilön kanssa. 10. Sopimus määritellään yleensä toistaiseksi voimassa olevaksi. Voiko metsästys jättää jälkiä puustoon. Saalisruho täytyy usein Nuolukivien kaltaisten riistanhoitotoimien toteutuksesta tulee sopia metsänomistajan kanssa erikseen. Metsänomistajan kannattaa varmistaa, että vuokrasopimuksen edellytyksiin kirjataan selvästi pyrkimys tavoitehirvieläinkantojen saavuttamiseen. Uusi omistaja voi irtisanoa vuokrasopimuksen päättymään säädösten mukaisessa ajassa, jos metsäalueen luovutuskirjassa ei ole erillistä määräystä sopimuksen pysyvyydestä tai jos hän ei ole sopimusta jo muulla tavoin hyväksynyt. Jos vahinkoa aiheutuu, siitä pitää ilmoittaa maanomistajalle ja vahinko tulee korvata. Onko tulenteko sallittua. Metsästyksellä vaikutetaan monien eläinlajien kantoihin. Jatkuuko metsästysvuokrasopimus metsänomistajan vaihtuessa. Lisäksi kannattaa edellyttää, että vuokralainen huomioi maanomistajien edustajien vuosittaiset lausunnot hakiessaan hirvieläinten pyyntilupia. Suomessa metsästysoikeudesta ei yleensä makseta rahallista korvausta. Yleistä on, että ainakin puustolle tai metsäluonnolle vahinkoa aiheuttavien lajien metsästys sallitaan. Mitä metsästäjien liikkumisesta ja yhteydenpidosta sovitaan. Vuokrasopimukseen kirjataan yleensä oikeus nuotion tekoon metsätaloudelle arvottamasta puuaineksesta, kuten kuolleesta puusta tai pudonneista oksista, kun ei ole metsäpalovaaraa. Miten vuokrasopimus tehdään. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 10344_.indd 38 10344_.indd 38 21.9.2023 15.20 21.9.2023 15.20. Metsästäjillä on usein auton takakontissa omia klapeja mukanaan. Mitä vuokran vastineeksi. Metsästysvuokrasopimus jatkuu entisellään, jos uusi metsänomistaja ei irtisano sopimusta kolmen kuukauden kuluessa tiedon saannista. 6. 8. että vuokrasopimusten sisältö on samanlainen ja metsänomistajat vuokraavat kerralla metsästysoikeuden kaikkeen riistaan. 7. Tulisteluja voi sopimalla ohjata haluamilleen paikoille
Metsästysvuokrasopimuksessa sovitaan, voiko vuokratulla metsäalueella kouluttaa koiria. Metsästyskoirien koulutus on tärkeää esimerkiksi hirvenmetsästyksen onnistumiseksi, joten koirien kouluttamisen salliminen on kannattavaa. Juttua varten on haastateltu Suomen riistakeskuksen riistapäällikköä Petri Vartiaista ja MTK:n kenttäpäälliköitä Mikko Syriä ja Seppo Miettusta. SA M I KA RP PI N EN noutaa metsästä isolla kulkuvälineellä, kuten traktorilla tai mönkijällä. Kaupallisesta metsästystoiminnasta on sovittava erikseen maanomistajan kanssa. Kaikesta muusta sovitaan erikseen. Irtisanominen on sidottu elokuussa alkavan metsästysvuoden alkuun. Lain perusteella vuokralaisella on oikeus tehdä riistanhoitotoimia, kuten ruokintaa, mutta näillä toimilla ei saa aiheuttaa vahinkoa metsänomistajalle. Metsästäjät samoilevat metsissä pitkiä matkoja etenkin syksyisin. Metsästäjien liikkuminen metsäja peltoteillä on yleisin hankauksia aiheuttava asia etenkin, jos metsänomistajan ja metsästäjien yhteydenpito ei ole kunnossa. Toistaiseksi tehdyn vuokrasopimuksen irtisanomisaika on, ellei muuta sovita, määritelty metsästyslainsäädännössä. 15. Käytännössä irtisanomisaika on tällöin puoli vuotta. Sopimukseen voi kirjata, että metsästäjät ilmoittavat havaitsemistaan metsätuhoista mahdollisuuksien mukaan. Lähteenä myös metsästyslaki.. 12. Jos metsästysseuran riistalihan myynti täyttää liiketoiminnan merkit, on syytä pohtia, tulisiko metsänomistajan saada metsästysoikeuden vuokraamisesta rahallista vastiketta. Metsästysvuokrasopimuksessa vuokrataan oikeus metsästää. Onko metsästysseuralla oikeus myydä vuokraamaansa metsästysoikeutta eteenpäin. Vuokrasopimuksessa kannattaa korostaa säännöllistä yhteydenpitoa mahdollisuuksien mukaan. SA M I KA RP PI N EN 11. 13. Myöskään nuolukiviä, riistakameroita tai passitorneja ei voi ilmestyä metsään ilman maanomistajan lupaa. Voiko metsästäjiä velvoittaa tarkkailemaan metsän kuntoa. 14. Metsästyskauden tapahtumista olisi hyvä tiedottaa etukäteen. Vahinkojen ehkäisyn vuoksi esimerkiksi ruokinnasta – erityisesti hirvieläinten osalta – on järkevintä aina sopia erikseen metsänomistajan kanssa. Saako vuokratulla metsäalueella kouluttaa koiria. Metsälehti Makasiini 39 10344_.indd 39 10344_.indd 39 21.9.2023 15.20 21.9.2023 15.20. Metsästäjille kannattaa puolestaan välittää esimerkiksi tieto, missä peltoliittymissä ei puintikauden aikana saa pysäköidä. Koirien koulutus ei saa aiheuttaa haittaa metsänomistajalle. Jos sopimuksen haluaa päättyvän kuluvan vuoden heinäkuun loppuun, irtisanomisen tulee tapahtua tammikuun aikana. Metsäteillä liikkuminenkaan ei ole lähtökohtaisesti haitaksi, vaan metsästäjiltä voi tulla arvokas tieto esimerkiksi rikkoutuneesta tierummusta. Auton tuulilasissa on hyvä olla esillä tieto, mistä metsästykseen liittyvästä toimesta pysäköinnissä on kyse. Tällainen saaliin nouto sallitaan vuokrasopimuksissa, kunhan se ei aiheuta vahinkoa metsälle tai tiestölle. Yhteydenpito on myös turvallisuustekijä. l Metsästäjille sallitaan yleensä tulenteko, mutta metsästys ja siihen liittyvät toimet eivät saa aiheuttaa haittaa metsänomistajalle. Miten metsästysvuokrasopimus irtisanotaan. Nykymallista hyötyvät kyläyhteisöt ja seuratoiminta. Vuokrasopimuksessa voidaan määrätä, päättääkö koirien koulutuksesta metsäalueen omistaja vai metsästysvuokralainen. Mistä sovitaan erikseen. Metsästäjät voivat myöntää vuokraamalleen alueelle lyhytaikaisia vieraslupia
Näin taimia ei jouduta varastoimaan liian pitkiä aikoja. Parhaat edellytykset omatoimiseen metsänhoitoon on metsätilan äärellä asuvilla, vetreillä varhaiseläkeläisillä. Sadan taimen tuntivauhdilla hehtaari tulee istutettua parhaimmillaan kolmessa päivässä. Istutustyön sujuvuutta voi helpottaa omilla valinnoilla: Anna puunostajan korjata hakkuutähteet aukolta – niistä maksetaan nyt ihan hyvin. Istuta vain muokkausjälkeen. On parasta rajata päivittäiset työrupeamat muutamaan tuntiin. Liikkuminen työmaalla helpottuu ja muokkaus onnistuu paremmin. Keskimääräisissä olosuhteissa kohtuukuntoinen metsänomistaja istuttaa 50–100 tainta tunnissa. Tähän on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta. Älä ainakaan ala hosua työn laadun kustannuksella. Riipuu osaamisesta, kohteesta ja ajankohdastakin. Metsäkartta puhelimeen – Millaista tietoa tarvitset, kuka tarjoaa 5. Ja istuta taimet keväällä ennen kuin pintakasvillisuus alkaa rehottaa. Kuinka kauan hehtaaria istuttaa. Turvahousut ja kypärä – turvakamppeet metsätöihin 4. kuukausipalkka OSA 6 VAPAA-AIKAA, TILAA KALENTERIIN OMA METSÄ » NÄILLÄ PÄRJÄÄT NOIN 50 hehtaarin tilalla istutuksia ja raivauksia tulee vuosittain tehtäväksi keskimäärin muutama hehtaari – työmäärät toki vaihtelevat aikaisempien hakkuiden mukaisesti. Parin hehtaarin aukon istuttamisessakin voi olla tekemistä, varsinkin jos metsä on kaukana kotoa. Istutustyöt on syytä tehdä kohtalaisen nopeasti valmiiksi. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ 40 Metsälehti Makasiini 10345_.indd 40 10345_.indd 40 21.9.2023 13.06 21.9.2023 13.06. Ulkopuolisen tekemänä hehtaarin istutustyö maksaa 400–500 euroa hehtaarilla ilman veroja. Metsänomistajan tehtäväksi luontuvat parhaiten istutukset ja taimikoiden hoidot. Vaelluskengät ja sadetakki – kunnon kamppeet metsässä liikkumiseen 3. NÄILLÄ PÄRJÄÄT – METSÄNOMISTAJAN KAHDEKSAN TÄRKEINTÄ -SARJA JATKUU KOKO VUODEN 1. Silloin pätee vanha kansanviisaus: ”vähän päivässä, paljon viikossa”. Palkansaaja-metsänomistajien vapaa-ajasta kilpailevat harrastukset ja perhe. Paljonko metsästä voi saada rahaa – 13. Kuka neuvoisi – kenelle soittaisin – Metsäpalvelut 8. Ihan mahdottomia metsäurakoita ei ruuhkavuosiaan elävän kannata suunnitella. VÄHÄN PÄIVÄSSÄ, PALJON VIIKOSSA Kuinka paljon metsänomistajan pitäisi käyttää vapaa-aikaansa saadakseen metsänsä hoidettua. Varaudu, että työhön menee ennakoitua enemmän aikaa, jos olet ensi kertaa liikkeellä. Raivaussahalla pärjäät – Mitä työkaluja tarvitset, raivaussaha, moottorisaha pottiputki 6. Tällöin jo istutetut taimet näkyvät paremmin. Taskulaskin ja Metsäkoulu – tiedä mitä teet, laske mikä kannattaa 2. Vapaa-aikaa, tilaa kalenteriin – paljonko aikaa pitää varata, että ehtii hoitaa metsiä 7. Ruumiilliseen työhön tottumattoman ei pidä tavoitella suuria päiväurakoita, silloin työ käy epämiellyttäväksi ja voimat loppuvat äkkiä
PALJONKO EHTII PITKÄSSÄ VIIKONLOPUSSA. Varhaisperkaus on joutuisaa, kun vesakko perataan viitisen vuotta istutuksen jälkeen. Se, paljonko aikaa työhön menee, riippuu ajoituksesta. Taimikonhoitojen verottomat hinnat alkavat 450 eurosta hehtaarilla.. Puolet ammattilaisen työsaavutuksesta Ammattimetsuri varhaisperkaa puolesta hehtaarista hehtaariin taimikkoa päivässä. Varhaisperkaukset ja taimikonhoidot kannattaa tehdä varhain keväällä tai loppusyksystä, jolloin vesakko on lehdetöntä. TYÖAIKAA perjantaista sunnuntaihin, viisi tuntia päivässä. Se on tavoittelemisen arvoinen työsaavutus. Ensimmäisiä työmaitaan sahaavalle metsänomistajalle puoletkin tästä olisi loistava tulos. Ne luontuvat metsänomistajan tekemiksi. PAAKKUTAIMIEN istutus (1 600 tainta/hehtaari) Ensikertalainen: 50 tainta/tunti, yhteensä 750 tainta, 0,47 hehtaaria Kokenut oman metsänsä hoitaja: 120 tainta/tunti, yhteensä 1 800 tainta, 1,125 hehtaaria VARHAISPERKAUS (5 vuotta istutuksen jälkeen) Ensikertalainen: 0,25 ha/päivä, yhteensä 0,75 hehtaaria Kokenut oman metsänsä hoitaja: 0,4 ha/päivä, yhteensä 1,2 hehtaaria TAIMIKONHOITO (10 vuotta istutuksen jälkeen) Ensikertalainen: 0,2 ha/päivä, yhteensä 0,6 hehtaaria Kokenut oman metsänsä hoitaja: 0,3 ha/päivä, yhteensä 0,9 hehtaaria Ajoitus ratkaisee raivaussahauksessa Helpoimpia raivaussahakohteita ovat istutettujen taimikoiden varhaisperkaukset ja selkeät helppokulkuisten maiden taimikoiden hoidot. Silloin vesakko on vielä matalaa ja helppoa kaataa. Helpohkoja kohteita. Metsäyhtiöillä tai metsänhoitoyhdistyksillä teetettyinä varhaisperkausten hinta alkaa noin 400 eurosta hehtaarilla ilman arvonlisäveroa. Varhaisperkauksen ja taimikonhoidon sujuvuutta voi parantaa metsänviljelyä valmisteltaessa. Näkyvyys taimikossa on parempi kuin keskikesällä. Sahaus on sujuvaa, jos osaat viilata terän kunnolla. Rasitus vähenee, jos hallitset oikeat työtekniikat. Ei haittaa, vaikka aloittaisi varhain keväällä ja savotta valmistuisi syksyllä ensi lumien sataessa – tai vaikka vasta seuraavana keväänä. Taidoistaan epävarman ei kannata lähteä harjoittelemaan raivaussahan käyttöä karanneisiin taimikoihin, joissa puuston pituus saattaa lähennellä kymmentä metriä ja poistettavia puita on runsaasti. Työtehoseurassa 2000-luvun alussa tehdyn tutkimuksen mukaan metsänomistajat raivaussahasivat tunnissa 0,06 hehtaaria ja tekivät keskimäärin viiden tunnin päivässä 0,3 hehtaaria. ”Hankalimmat taimikoiden ja nuorten metsien hoitokohteet on paras antaa ammattilaisten hoidettaviksi”, neuvoo Työtehoseuran erikoisasiantuntija Arto Kettunen. Varmimmin työn tuottavuus paranee, kun hiot omia työtaitojasi. Jos varhaisperkaus viivästyy, vesakko kohoaa muutamassa vuodessa monta metriä korkeaksi ja raivaaminen käy työlääksi. Maanmuokkaustavaksi kannattaa valita kääntömätästys, jossa maahan ei kaiveta liikkumista haittaavia kuoppia. l Metsälehti Makasiini 41 10345_.indd 41 10345_.indd 41 21.9.2023 13.06 21.9.2023 13.06. Toisin kuin istutusta, varhaisperkausta ja taimikonhoitoja voi tehdä vähän kerrallaan
Lumi luokin vuosittain paljon eriasteisesti lahoavaa puuta, jota kannattaa metsiin säästää.. Lumen painosta katkenneet rungot ovat hitaasti kuolevaa puuta, jossa viihtyy metsälajiston tasapainolle tärkeitä petohyönteisiä. Lumen murtamat puut sijaitsevat yleensä korkeilla rinteillä ja metsän keskellä: lämpöolosuhteet ovat siellä kirjanpainajien lisääntymiselle huonommat kuin paahteisen hakkuuaukon reunassa makaavassa tuulenkaatokuusessa. Siihen kuuluvat pistiäiset ovat usein suurikokoisia ja värikkäitä. Petohyönteisten läsnäolo hillitsee tuholaislajien, kuten kirjanpainajan, lisääntymistä. Lumi on Suomen metsien yleisin tuhonaiheuttaja. Loppusuoralla olevassa hankkeessa eri hyönteislajeja on tunnistettu jo 75 kappaletta. Lumituhossa kuusen tai männyn runko katkeaa oksille kertyneen lumen painosta ja puun latvus tippuu maahan. Pistiäissuku luokitellaan kihoahmasten alaheimoon. Joensuulaisen Kelluu-yrityksen kehittämä ilmalaivadrooni on varustettu tarkoilla mittalaitteilla. Sellainen on mieluista monelle harvinaisemmalle hyönteislajille. Koska kirjanpainajien aggressiivinen hyökkäys ei kuivata lumituhopuita nopeasti, rungoista kehittyy hitaasti heikentyvää puuta. TUNTEMATON HYÖNTEISSUKU LÖYTYI PERUSTA KA RI KA U N IS TO KOLIN kansallispuiston yllä lensi viime kesänä ilmalaiva tuottamassa tietoa metsän terveydentilan muutoksesta. METSÄN keskellä sijaitsevat lumituhopuut eivät lisää ympäröivän puuston hyönteistuhoriskiä. ”Tutkimme, kuinka pian kirjanpainajan parveilun ja iskeymän jälkeen voimme havaita muutoksia”, kertoo tutkimusprofessori Eija Honkavaara Maanmittauslaitokselta. Allpahuayo-Mishanan luonnonsuojelualuetta on usein kutsuttu maailman lajirikkaimmaksi sademetsäksi. Se käyttää polttoaineenaan vetyä. SA M I KA RP PI N EN TURUN yliopiston tutkijat ovat havainneet Perun Amazoniassa tieteelle tuntemattoman pistiäissuvun Capitojoppan. Päinvastoin niistä kehittyy metsän terveydelle hyödyllistä lahopuustoa. ILMALAIVA PALJASTANUT METSÄTUHOJA OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 10346_.indd 42 10346_.indd 42 21.9.2023 13.12 21.9.2023 13.12. Kirjanpainajan kaltaisten tuholaiskuoriaisten vähyyttä ja muiden lajien runsautta selittää muutama tekijä. ”Lumituhopuut ovat täydellisiä elinympäristöjä näille lajeille”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuspäällikkö Markus Melin. l VALTTERI SKYTTÄ LUMITUHO EI LISÄÄ HYÖNTEISTUHOJA Lumen murtamat rungot ovat hitaasti heikentyvää puuta, jossa petohyönteiset viihtyvät. Kuusia joukolla tuhoava kirjanpainaja ei ole ollut yhdessäkään löydöksessä hallitsevin laji. Melinin vetämä tutkimusryhmä on kuorinut lumituhopuita ja määrittänyt, mitä hyönteislajeja puihin on iskeytynyt
Pienet lätäkötkin tullaan poistamaan ja tekemään tilalle pari nättiä pikkulampea maanmuokkauksen yhteydessä. l Kuusikko yllätti KIPINKAPIN METSÄÄN » marjaja sienikorin kanssa » metsäsuunnitelma repussa JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Oli pakko tehdä mittauksia, että tiedonnälkä sammui. Kun metsän varhaisperkaukset, taimikonhoidot ja harvennukset tekee ajallaan, niin kasvu ja taloudellinen tuotto ovat aivan eri luokkaa kuin hoitamattomissa pöpeliköissä. MITÄ OPIMME TÄSTÄ. Samalla saa kaavailtua isompaa saalista – puidenkin sato on tarkkailun alla, onhan viime kesän kasvu jo tallessa. ENTÄPÄ TULEVA KÄSITTELY. METSÄ ANTAA NYT parastaan, joten on aika lähteä maastokierrokselle. Kuusikko kyllä lihoisi vielä vauhdilla, mutta tuhoriskit kohoaisivat. Sittemmin tuli kriteeriksi paksuus eli rinnankorkeusläpimitta. Sieniä pukkaa, marjoja on mättäät täynnä ja riistaa tarjolla. Ja huonon laskupään omaavat tutkijat julkistavat yhtenään uusia, entisestä poikkeavia laskelmiaan tai sitten kinaavat toisten tutkijoiden kanssa lukemista, hakkuiden määrästä tai jopa lopettamisesta. Väitän vielä, että tuollainen tyyni kuusikko on hyttysten tyyssija pienine lätäköineen, joten odotan mökkiseuralaisten saavan melkoisen iskun kuusien kaatuessa. Omalle reitilleni osui kuusikko, joka hämmästytti. OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA Metsälehti Makasiini 43 10347_.indd 43 10347_.indd 43 21.9.2023 13.15 21.9.2023 13.15. Media kyllä jatkuvasti jauhaa hiilensidonnasta. Siis 53 vuotta vanhaa! Kaksi kertaa on tehty harvennuskin, vajaat sata mottia kuitupuuta on jo kertynyt. Tuo kuusikko ei ole lähelläkään vanhaa uudistuskypsyysikää, melkein rippikoulupoikia vielä. Ikävämpi, mutta pakollinen homma on tuulituhojen ja niiden pahuksen kaarnakuoriaisten tappamien puiden etsintä ja kartoitus. Pohjapinta-ala 30, keskipituus noin 27 metriä. Oikeasti on voinut hurahtaa kymmenen tai viisitoista ajastaikaa, kun viimeksi askel vei johonkin metsänkolkkaan. Ainakin matala lehtipuutaimikko on tuulinen ja suojaton lentäville ötököille. Oma kuusikkoni oli keskimäärin hiukan yli 29 senttiä paksua, eli kypsää on vanhalla kaavalla katsottuna. Kuusikko on istutettu vuonna 1972 kaksivuotiailla taimilla. Metsämiesurani alkuaikoina uudistuksen aika määriteltiin puuston iän perusteella. Ja positiivinen yllätys voi odottaa. Hieraisin silmiäni, motteja osapuilleen 380 per hehtaari. Näin metsänomistajan näkökulmasta en kuitenkaan näe perusteita olla uudistamatta kypsiä kuusikoita. Koska kuusikko sattuu seisomaan näkökentässämme mökin terassilta järven suuntaan, päätös oli selvä: poikki ja pinoon. Jossain lähitulevaisuudessa olisi vaarana puiden livahtaminen ylisuurien kastiin, monella ostajalla on tukin maksimikoko latvasta 42 senttiä, sen jälkeen pölli on kuitutai energiapuuta, myös hinnaltaan. Olen aina rutissut, että nykyinen metsälaki antaa mahdollisuuden uudistaa keskenkasvuisia kuvioita. Maapohja on entistä peltomaata, joten rehevyyttä riittää, lehtoahan se. Oma sekä kansakunnan talous tarvitsevat puurahaa, ja kookkaita kuusikoita uhkaavat laho, myrsky, kaarnakuoriaiset, komissio ja cityvihreiden utopiat.. Katselen mieluummin aluksi laineiden liplatusta ja myöhemmin lehtevää ja valoisaa koivikkoa kuin hämärää kuusikkoa. Emme mitään, mutta ehkä mieleen palautui pari vanhaa seikkaa. Voi tulla ajatelleeksi, että siitä on vain muutama vuosi, kun tuollakin kuviolla kävin viimeksi tai naapurikuvio harvennettiin. Toiseksi aika on kovin kuluvaista
Osa taas elää vapaasti laiduntaen kasvien pinnalla. Puusta toiseen äkämäpunkit leviävät tuulen tai hyönteisten matkassa. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 10348_.indd 44 10348_.indd 44 21.9.2023 13.19 21.9.2023 13.19. Punkin syljessä on hormonin tapaan vaikuttavia aineita, jotka saavat lehden pintasolut kasvamaan kärjestään sienimäiseksi laajentuneeksi pilaristoksi. Rauduskoivulla elää toinen äkämäpunkki, joka synnyttää lehden alapinnalle aluksi valkoista, myöhemmin ruosteenväriseksi muuttuvaa nukkaa. Siksi punanukkaisia lehtiä on vuodesta toiseen samoissa koivuissa. Tässä holvistossa millin murto-osan mittaiset äkämäpunkit elävät suojassa maailman pahuudelta ja imevät ravintonsa kotinsa seinistä. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Omat loisensa ja vihollisensa niilläkin lienee, koska ne eivät yleensä aiheuta merkittäviä kasvituhoja. Useimmat ovat erikoistuneet juuri tietyn kasvilajin loisiksi ja noin puolet lajeista aiheuttaa selvästi erottuvia äkämiä. Eri punkkilajit ovat niin toistensa näköisiä, että ne on helpompi tunnistaa äkämän ja isäntäkasvinsa perusteella. Äkämäpunkki talvehtii koivun silmuissa. Onko metsän koivuissa jokin tauti. Kumpikaan ei haittaa puiden kasvua. MIKÄ VÄRJÄSI KOIVUN LEHDET. Punainen nukka on koivun omaa solukkoa. Äkämäpunkit ovat miltei matomaisia, hyvin lyhytjalkaisia otuksia. » HIESKOIVUN lehtiin punaisia laikkuja aiheuttaa äkämäpunkki Eriophyes longisetosus. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Mikä on värjännyt koivun lehdet. Äkämäpunkki on aiheuttanut punaisia läiskiä koivun lehtiin. SEPPO VUOKKO Kirjanpainaja on iskenyt suojavyöhykkeen järeisiin kuusiin. Tein innoissani saunavihtoja metsäni koivuista, kun huomasin koivun lehdissä tummia vadelmanpunaisia läikkiä. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Äkämäpunkkeja elää Suomessa ehkä kolmisensataa lajia. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset
Sen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset ovat toki huomattavia varsinkin yksittäisille metsänomistajille. Kun tähän lisätään metsien hoitamattomuus, yli-ikäisyys, myrskyt, kuivuus ja muuttuneet hakkuumenetelmät, on soppa valmis. Tuntematta kysyjän tuhokohdetta minun on vaikea sanoa, kuinka tiukkaan metsäfirman hakkuukieltoa pitäisi noudattaa. Järeistä puista voi hyvällä lykyllä saada vielä tukkia. Mikäli lähistöllä ei ole vanhoja ja heikkokuntoisia kuusikoita, koskevat ensi kesän ongelmat vain tämänkesäistä tuhoaluetta. Hyvävoimaiset kuuset ja kaikki muut puulajit kannattaa jättää sinnittelemään, varsinkin jos rantavyöhykkeelle on pakko jättää puustoa. Taloudellisesti tärkeimmän puulajin eli kuusen kasvatuksesta ei ole meillä syytä luopua. Sen sijaan huonokuntoiset järeät puut ja uudet tuulenkaadot toimivat ensi kevään lisääntymisalustana, joten niiden poistaminen vähentää ensi kesän mahdollisia tuhoja. Ostajan edustaja selvitti asiaa ja kolmasosan puista voi kaataa. Suojavyöhykkeen puitahan ei saisi kaataa/käyttää. Suurin syy Keski-Euroopan pahoille tuhoille on pari sataa vuotta jatkunut kuusen massiivinen istutus sen luontaisten kasvupaikkojen ulkopuolelle. Hyvällä tuurilla samaiset kuoriaiset ovat ehtineet sekstailla kesällä toisenkin kerran ja munineet rantapuihin sisarsukupolven. Tällä hetkellä kuoriaiset lepäävät maassa, joten kuolleiden puiden poistamisesta ei ole hyötyä. Jätetään ötökälle lisääntymisalustaksi. Meillä metsätilakauppa käy! Metsälehti Makasiini 45 10348_.indd 45 10348_.indd 45 21.9.2023 13.19 21.9.2023 13.19. Nyt sitten se on iskenyt voimakkaasti rannan suojavyöhykkeen osin järeisiin kuusiin. Heinäkuussa kuoriutuneiden hyönteisten tuottama toinen sukupolvi on Suomen ilmastossa toistaiseksi harvinainen. KARI MIELIKÄINEN ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Kokonaan toinen juttu on puunostajan antama ukaasi, jonka mukaan rantavyöhykkeen puista vain kolmasosan saa kaataa. ›› KIRJANPAINAJAKUUSIKON KORJUU. Kirjanpainajat lentävät harvoin muutamaa sataa metriä kauemmas synnyinpaikaltaan. Mediassa lähes maailmanlopun muoti-ilmiöksi nostettu kirjanpainaja on luonnonmetsien ikiaikaisen uudistumisen tärkeä rakennuspalikka. Entä ne loput. » VIIME toukokuussa parveilleet kirjanpainajat ovat syntyneet edellisen kesän tuulenkaadoissa ja pystypuissa ja talvehtineet maaperän karikkeeseen. Rantametsien käsittelyä ei rajoita laki, vaan hyvän metsänhoidon suositukset ja vapaaehtoinen metsäsertifiointi. Alkukesällä hakattiin rantaan rajoittuva vajaan hehtaarin kuusikko, jossa oli havaittavissa kirjanpainajaa
Olen saanut tilan omistukseeni lahjakirjalla vastikkeetta vuonna 1992. Kun luovutettava alue on määräala, niin sen hankintahinta voidaan laskea todellisen hankintahinnan eli lahjaverotusarvon perusteella, jos se on määritelty, tai sitten lahjan keskimääräisen hehtaarihinnan perusteella. Tämä on yleisin tapa, jota olen käyttänyt tapauksissa, joissa tilan jatkaja ei muuta tilalle asumaan. Tällöin omistatte rakennukset ja hallitsette täysin piha-aluetta. Tässä tapauksessa Maanmittauslaitos suorittaa määräalan erottamisen ja muodostaa uuden kiinteistön. Tämä vaihtoehto on edullinen silloin, kun teidän jälkeen jatkajalla on tarkoitus myydä tilan rakennukset. Teille jää asumiseen yksinoikeus ja velvollisuus pitää rakennukset kunnossa ja vastata kuluista, esimerkiksi kiinteistöverosta. » 3. Pidätätte hallintaoikeuden tilan rakennuksiin ja pihapiiriin. Olen alle seitsemänkymmenen ikäinen. Husqvarnassa taas on 18” laippa ja ketju 1,5 milliä. Mutta miksi käyttää mitoitukseltaan sopimatonta osaa, kun sopivalla mitoituksella olevaa tuotetta on saatavilla. Yli vuoden kuluttua lahjoituksesta tehtävässä luovutuksessa luovutushinnasta vähennetään lasten lahjaverotuksessa todettu arvo määräalan osalta tai hankintameno-olettama, joka on edelleen tässä tapauksessa 20 prosenttia myyntihinnasta. Miten tilan luovutus kannattaa järjestää. Jätetään itselle tontti (määräala) ja rakennukset luovutuksen ulkopuolelle. Miten tuo 1,5 millin ketju pärjää, jos sitä ajaa 1,6 millin laipassa. Luovutin tilan lapsilleni 10.1.2023 päivätyllä lahjakirjalla vastikkeetta. Miten luovutusvoiton verotus lasketaan. Sahatessa ketju sopii kallistumaan, jolloin kosketuspinta on vetohampaan alapäässä ja terälevyn ja sivulenkin liukupintojen kosketus vastakkaisella puolella. » TÄHÄN on tarjolla useita erilaisia mahdollisuuksia: » 1. » 4. Kun liukupinnan kosketusala pienenee, lisääntyy kuluminen. Kyllä 1,6 millimetrin terälevyn urassa 1,5 millimetrin ketju sopii pyörimään. VÄINÖ SIKANEN MITEN LUOVUTUSVOITON VERO LASKETAAN. » 2. HANNU JAUHIAINEN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 10348_.indd 46 10348_.indd 46 21.9.2023 13.19 21.9.2023 13.19. LEO SAASTAMOINEN TILA POJALLE, TALO ITSELLE Olen suunnittelemassa yli 300 hehtaarin metsätilan luovuttamista pojalleni. Tilalla sijaitsee uudehko omakotitalo, jossa haluan asua loppuelämäni. Pidätätte rakennuksiin omistusja hallintaoikeuden sekä hallintaoikeuden rakennuksen pihapiiriin. Lapset ovat myymässä saamastaan tilasta määräalan. Kannattaa laatia testamentti rakennuksista tilan omistajalle, niin ei tule epäselvyyksiä teidän kuoltuanne. » NIIN kuin kysyjä on varmaan huomannut, eri sahojen valmistajilla on eroja sekä terälevyn kiinnityksessä että terän ja terälevyn mitoituksessa. Ilmoitatte kauppakirjassa pidättävänne itsellenne (ja mahdolliselle puolisolle) asumisoikeuden. » JOS luovutus tehdään vuoden sisällä lahjoituksesta, käytetään luovutusvoittoveron laskennassa lahjoittajan hankintamenoa eli tässä tapauksessa vuoden 1992 lahjoituksen lahjaverotuksessa todettua, myytyyn määräalaan kohdistuvaa arvoa tai 20 prosentin hankintameno-olettamaa. Muitakin haittoja siitä on, joten suosittelen käyttämään mitoitukseltaan yhteensopivia terälaitteita. Jos 1,6 millimetrin terälevylle laitetaan 1,5 millimetrin vetohampaan vahvuudella oleva terä, ero ei ole suuri, vain 0,1 millimetriä. Stihlin sahaan saa 18” laippaa 1,6 millin teräketjulle, mutta 1,5 millin terälaippaa en ole löytänyt. Näin tila säilyy kokonaisena. TOIMIIKO 1,5 MILLIN KETJU 1,6 MILLIN LEVYLLÄ. Näin teille jää pelkästään asumisoikeus, jolloin myös omistaja voi tulla asumaan kiinteistöön
Askartelua ja nippusiteitä Pussi kiinnitetään lantiovyöhön muovisoljella. Myöskään lievien kiveensahausten vuoksi ei tarvitse rämpiä repun luo viilaamaan. Raivaussahan terälle sopiva 6,3 millin pyöröviila ei siihen mahtunut, joten viila pakattiin kädensija edellä toiseen tarvikepussiin. Niissä voi kuljettaa mukana esimerkiksi bensaa, juotavaa ja perustyökalut (viilan, terämutterin avaimen ja lukitustapin). Lisäksi tarjolla on kovakuorinen kotelo vaikka ensiapupakkaukselle (39,90 euroa). Kiinnitys petti kolmannen tankillisen aikana ja pussi putosi. Katso video Metsälehti.fi Tarvikepussi on valmistettu polyesteristä, joka kestää kosteutta hyvin. ESITTELIMME Husqvarnan Balance XT2 -valjaat heinäkuun Metsälehdessä (13/2023). Ristikäyttö helpottuu Stihlin raivaussahojen ripustaminen Husqvarnan valjaisiin on perinteisesti vaatinut erityisvirityksiä, koska StihLISÄÄ SAHAUSAIKAA FLEXIVARUSTEPUSSI PAINO 0,1 kg TILAVUUS: noin 1 l MATERIAALI: polyesteri SUOSITUSHINTA: 13,90 € PLUSSAT JA MIINUKSET + Pidentää päivittäistä sahausaikaa + Vaivaton kiinnittää ja käyttää Kiinnitys vaatii nippusiteen varmistukseksi Pikkuisen tuunaamalla Husqvarnan uusiin valjaisiin saa mukaan sekä varabensaa että juotavaa. Rakenteensa takia pussi ei ole vedenpitävä. Vaihtoehtoisesti pakkaukset voi kiinnittää allekkain valjaiden muoviseen selkäosaan pelkillä nippusiteillä. Käytännössä valjaisiin kannattaa kiinnittää rinnakkain kaksi varustepussia suoraan selän taakse. Flexi-pussiin voi pakata työkalujen ohella vaikka juotavaa. Osin tämä johtui soljen heppoisuudesta, osin siitä, että kaikki tarvittava ahdettiin yhteen pussiin. Siinä ne ovat vähemmän alttiina risuille kuin vyöllä. Pienempi pullo mahtuu mukaan helposti, ja valmistajan mukaan jopa 1,5 litran virvoitusjuomapullo pysyy kyydissä. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN lien kovametalliset kiinnityslenkit hiertävät Huskin valjaiden ripustinkoukun nopeasti. Näin pakkauksesta tuli raskas. Silloin ne eivät paina valjaissa ja ovat mahdollisimman etäällä sahuria ympäröivästä vesakosta. Pussista sojottava viilan teräosa ei juuri takertunut risuihin, kun pakkaus on selän takana. Kiinnitys on syytä varmistaa nippusiteellä. Flexi-pussukan hinta on 13,90 euroa, viilanpidikkeen 36,90 euroa. Pussien ohella tarjolla on myös erillinen viilanpidike. Kun lisätarvikkeet kulkevat mukana, harvenevat tankkaustauot, kulkeminen leiripaikalle vähenee ja päivittäinen sahausaika pitenee – eikä kulaus kivennäisvettä ole huono ajatus kesken helteisen raivauspäivän. Pakkaukset sopivat myös Husqvarnan Flexi-varustevyöhön. Nyt ristikkäiskäyttö on helppoa, koska Balance XT2 ja Stihlin X-treem-valjaiden lonkkasuojat kiinnittyvät valjaisiin samanlevyisellä hihnalla. . Aiemmin Husqvarnalla oli tarjolla valjaisiin kiinnitettäviä pikkureppuja, mutta niitä ei enää valmisteta. Näin lonkkasuojan vaihtaminen valjaista toisiin onnistuu parissa minuutissa. Nyt kokeilimme valjaisiin kiinnitettäviä Flexi-tarvikepusseja. l OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 10349_.indd 47 10349_.indd 47 21.9.2023 13.21 21.9.2023 13.21
Verotettavaa tuloa kiinteistön luovutuksissa on tapauskohtaisen laskennan tuloksena saatu luovutusvoitto, ei siis luovutushinta. Joskus sovitaan vaihdettavasta omaisuudesta, jolloin kauppahintaan verrattava vastike on vaihdossa saadun omaisuuden arvo. Kummatkin voivat olla verollisia tai verovapaita. Kauppahinta vai muu vastike. Vastaavasti A on luovuttanut arvoltaan halvemman tilan 2 puoliosuuden B:lle ja saanut siitä vaihdossa vastaavasta arvosta osuutta tilaan 1. Se auttaa sekä ennakoimaan veron määrän että ottamaan huomioon luovutusvoiton verotuksessa tarvittavat tiedot. Joko todellimen hankintameno Luovutusvoittoa laskettaessa kauppahinnasta vähenneONNEKSI ON LASKURI Kun metsäkiinteistön myynnistä tai vaihdosta tehdään luovutusvoiton veroilmoitus, on monta muistettavaa asiaa. Kun useita tiloja omistavia yhtymiä jaetaan, voidaan hakea Maanmittauslaitokselta yhteishalkomista, jolloin ei makseta rahakorvauksia. Apuna voi käyttää luovutusvoittoverolaskuria. Tällainen yhtymän jako katsotaan vaihdoksi, jossa B on luovuttanut A:lle puoliksi omistamansa tilan 1 puoliosuuden ja saanut ”maksuna” eli vastikkeena puoliosuuden tilasta 2 sekä 20 000 euroa. Luovutusvoiton vero on pääomaveroa. On hyvä huomata, että verolaskuri laskee luovutusvoiton luotettavasti, kunhan siihen syötettävät tiedot ovat oikein. TEKSTI PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10350_.indd 48 10350_.indd 48 21.9.2023 13.23 21.9.2023 13.23. Esimerkki Esimerkiksi kahden henkilön metsäyhtymässä, jolla on kaksi puoliksi omistettua tilaa, voidaan tehdä keskinäinen jako niin, että A saa arvokkaamman tilan 1 (arvo 120 000 euroa) ja B saa vähempiarvoisen tilan 2 (arvo 80 000 euroa) sekä puoliosuuksien arvojen erotuksena rahaa A:lta 20 000 euroa. Luovutusvoiton laskenta on monivaiheinen toimitus. Kun otetaan huomioon henkilön muut pääomatulot, vero on joko 30 prosenttia tai vuositasolla 30 000 euron ylittävistä verotettavista tuloista 34 prosenttia. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen (KHO:2022:81) mukaan tällöin ei myöskään tule luovutusvoiton veroseuraamusta. A:n saaman vastikkeen arvo on hänen B:lle luovuttamansa tilan 2 puoliosuuden arvo eli 40 000 euroa. Apuna laskennassa voi käyttää Metsäkeskuksen luovutusvoittoverolaskuria, joka löytyy verkosta (luovutusvoittoverolaskuri.metsakeskus.fi). Siksi ennen laskurin käyttöä on syytä perehtyä asiaan sen verran, että osaa koota valmiiksi oikeat, tarvittavat lähtötiedot. Kun ostaja maksaa metsätilan, määräalan tai määräosan arvon rahana, maksettu rahasumma on myyjälle sellaisenaan saatu kauppahinta. SEKÄ kauppa että vaihto ovat metsäkiinteistön luovutuksia. Seuraavassa käydään läpi luovutusvoiton laskennassa huomioon otettavia eriä
Todellinen hankintameno itse ostettujen tilojen kohdalla on siis sama summa, josta on aikanaan mahdollisesti laskettu metsävähennyspohja. Jos myynnin kohteena on vain osa tilasta, lisätään teiden ja ojien menojäännöksestä vain vastaava osuus. Jos myytyyn tilaan kohdistuu perusparannusmenoja eli kiinteistölle tehtyjen metsäteiden ja -ojien poistamatta olevia menoja, lisätään menojäännös todelliseen hankintamenoon. Tai hankintamenoolettama Verohallinto käyttää ilman erillistä pyyntöä hankintameno-olettamaa, mikäli se on verovelvolliselle edullisempi. Metsäkeskuksen luovutusvoittoverolaskuriin täytyy syöttää todellinen hankintameno, joka on perintönä saaduilla metsillä perintöveropäätöksen mukainen arvo (yleensä sama kuin perukirjassa), lahjana saaduilla metsillä Verohallinnon lahjaverotuksessa käyttämä arvo ja ostetun metsän kohdalla maksettu kauppahinta hankinnan kuluineen. ONNEKSI ON LASKURI TEKSTI PIRJO HAVIA tään myydyn kohteen todellinen hankintameno tai hankintameno-olettama sen mukaan, kumpi on verovelvolliselle edullisempi. Jos myyjä on omistanut luovuttamansa metsän alle 10 vuotta, vähennetään hankintameno-olettamana 20 prosenttia kauppahinnasta. Nämä ilmoitetaan erikseen luovutusvoittoverolaskurissa. Niitä voivat olla esimerkiksi markkinoinnin kulut, välittäjän palkkio ja kaupanvahvistuksessa myyjän maksama osuus. Jos ostajana on valtio, SH U T T ER ST O C K IM A G ES Metsälehti Makasiini 49 10350_.indd 49 10350_.indd 49 21.9.2023 13.23 21.9.2023 13.23. Jos omistusaika on vähintään 10 vuotta, on hankintameno-olettama 40 prosenttia. Kun käytetään todellista hankintamenoa, vähennetään luovutushinnasta myös luovutuksen kulut
Kun käytetään hankintameno-olettamaa, ei luovutushinnasta vähennetä mitään muuta: ei aiempia hankinnan kuluja, ei perusparannusmenoja eikä ko. Lisäksi menetät oikeuden jäljellä olevaan metsälahjavähennykseen. luovutukseen liittyviä myynnin kuluja. maakunta, kunta tai kuntayhtymä hankintameno-olettama on 80 prosenttia. osittaista verovapautta ei saa, jos metsä ostetaan muuhun tarkoitukseen kuin luonnonsuojeluun, puolustusvoimien käyttöön, tutkimustarkoituksiin tai muuhun vastaavaan yhteiskunnalliseen käyttöön. l OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 50 Metsälehti Makasiini 10350_.indd 50 10350_.indd 50 21.9.2023 13.23 21.9.2023 13.23. Lisäys on enintään määrä, joka vastaa 60 prosenttia luovutettavan metsän hankintamenosta, tai määrä, joka on aikanaan sinulle lahjana tai perintönä tulleen metsän mukana siirtynyt. Metsän luovutusvoitto on verovapaa, jos: • myyjä harjoittaa itse kohteessa metsätaloutta (ei esimerkiksi, jos hallintaoikeus on jollain muulla), • ostajana on yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa myyjän lapsi tai lapsen rintaperillinen tai myyjän sisar, veli, sisarpuoli tai velipuoli, • myyjä on omistanut metsän yli 10 vuotta tai metsä on ollut yhteensä yli 10 vuotta hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti. Metsälahjavähennyksen tuloutus Jos olet käyttänyt lahjana saadusta metsästä muodostunutta metsälahjavähennystä, on syytä pitää mielessä myyntiin ja edelleen lahjoittamiseen liittyvät sanktiot. Tämä lisäys tehdään riippumatta siitä, käytetäänkö hankintamenona todellista hankintamenoa tai hankintameno-olettamaa. Muutoin hankintamenona käytetään lahjoittajan hankintamenoa, joka on yleensä pienempi kuin saamasi lahjan lahjaverotuksessa käytetty arvo. Metsävähennyksen lisääminen Jos olet käyttänyt metsävähennystä ja luovutettu alue kuuluu metsävähennysoikeuden piiriin ja luovutat alueen edelleen metsätalouskäyttöön, tulee luovutusvoittoon tai -tappioon lisättäväksi kaikki tai osa käyttämästäsi metsävähennyksestä. Tätä ns. Samaa 80 prosentin hankintameno-olettamaa käytetään myös tilanteissa, joissa ostajalla on oikeus lunastaa maata tai saada sen pysyvä käyttöoikeus, esimerkiksi sähkölinjoja varten, jos luovutus ei ole kokonaan luovutusvoiton verosta vapaa. Älä hosu lahjametsän kanssa Jos olet saanut myytävän metsän lahjana, odota yli vuosi ennen kuin myyt sen. Tällekin lisäykselle on paikka luovutusvoiton verolaskurissa. Korvaus lisätään luovutusvuodelta ja sitä edeltäneiltä viideltä vuodelta, sikäli kuin sitä ei ole käytetty tai ilmoitettu verollisena tulona. Saadut vahingonkorvaukset Jos olet saanut luovutettuun metsään kohdistuvaa vahingonkorvausta, jota ei ole käytetty tuhoutuneen tai vahingoittuneen alueen uudistamiseen tai kunnostamiseen tai lisätty metsätalouden pääomatuloon, se on lisättävä luovutushintaan. Jos myyt eteenpäin samaa omaisuutta ennen kuin viisi vuotta on kulunut saannostasi, pienennetään luovutusvoittoa laskettaessa hankintamenoasi sillä veronalaisen luovutusvoiton määrällä, jota ei ole pidetty edellisessä kaupassa luovuttajan veronalaisena tulona. Jos olet ostanut metsän edellä kuvatulla tavalla niin, että kauppa on ollut myyjälle luovutusvoiton verosta vapaa, on sinun odotettava viisi vuotta ennen edelleen myyntiä, jos haluat välttää ylimääräisiä luovutusvoiton veroja. Jos luovutat vähintään 10 prosenttia saamastasi metsäpinta-alasta 15 vuoden sisällä lahjan saannosta, tulouttaa Verohallinto sinulle siihen mennessä käyttämäsi metsälahjavähennyksen verolliseksi tuloksi 20 prosentilla korotettuna. Se ei siis vaikuta luovutusvoittoon, vaan tuloutus verotetaan metsätalouden pääomatulona. Maksat siis tavallaan veroa sekä edellisen kaupan että uuden kaupan luovutusvoitosta.. Luovutusvoiton verovapaus Metsäkiinteistön, yhtymäosuuden tai yhteismetsäosuuden voi myydä lähiomaiselleen verovapaasti, jos tuloverolain 48 pykälässä säädetyt ehdot täyttyvät
Niiden keskeisiä syitä ovat väärä siemenalkuperä sekä puuston korkea ikä ja määrä per hehtaari. Sen jälkeen kuusi varjostaa tammien runkoja. Silloin saa jalostushyödyn talteen. Tammet kasvavat ylöspäin ja vesioksia tulee vähän. l Laatupuun kasvatus lähtee uudistamisesta Liian usein näkee taimikoita, joissa taimi on istutettu laikun viereen heinän ja vadelman kiusattavaksi. Se on järkevää vain pahasti maannousemasienen eli tyvilahon vaivaamilla alueilla. Tammi tekee mielellään useita latvoja ja rungosta ns. Meillä kirjanpainajatuhot ovat marginaalisia. Kuusi uudistuu luontaisesti lehtipuuston alle, ja silloin luontaisesti syntynyt taimikko on hyvä hyödyntää. Aikanaan kuusikon ensiharvennuksessa koivut poistetaan ja niistä saa arvokkaita laatutyviä. Maanpinta pitää kuitenkin rikkoa, jotta pienistä siemenistä kasvaa tiheä taimikko. Siemenpuiden ei tarvitse olla isoja, jolloin niitä ei tarvitse korjata myrskyn jälkeen pois. Luonnon monimuotoisuuden kannalta isojen siemenpuiden jättäminen lahoamaan olisi hyvä, mutta metsänomistaja haluaa yleensä kerätä arvokkaat puut pois. Esimerkiksi minulla taimikonhoidossa jätetään pystyyn kaikki raidat, pihlajat ja lepät, ellei erityistä syytä ole. Sillä saa suuren alkutiheyden, jolloin tulevassa tyvitukissa oksat ovat pieniä. Viime viikkoina on keskusteltu siirtymisestä sekametsätalouteen. Luontaisella uudistamisella hävitään metsänjalostuksen hyöty. Karuhkoilla ojitetuilla soilla, jossa on vielä merkittävästi rahkasammalta, uudistaminen on helppoa. Toisena lienee ytimennävertäjä, kolmantena mäntypistiäinen. Tehdään siemenpuuhakkuu, jossa jätetään hyvälaatuisia mäntyjä noin 30 kappaletta hehtaarille. Tammi on kiva puu. Aivan liian usein näkee taimikoita, joissa taimi on istutettu laikun viereen heinän ja vadelman kiusattavaksi. vesioksia. Maisemapuissa niillä ei ole väliä, mutta sahapuussa on. KUUSIKON UUDISTAMINEN ON suoraviivaisempaa. RAHAPUU KOLUMNI Metsälehti Makasiini 51 10351_.indd 51 10351_.indd 51 22.9.2023 13.50 22.9.2023 13.50. Noin neljä vuotta sen jälkeen istutetaan loput mättäät kuusilla. Eli rehevä kangas. Kun taimikonhoito ja harvennukset tehdään ajallaan, siitä seuraa, että tyvitukin pintaosassa ei ole lainkaan oksia ja saadaan oksatonta huippulautaa. KASVATETAAN LAATUPUUTA, sillä tehdään tili. Koivumetsä on minunkin mielestäni kaunis pihapiirissä, mutta koivun juuret sokkelissa eivät. Meillä metsät ovat jo nyt sekametsiä. Toinen peruste on maisema. Samalla säästetään kustannuksia ja saadaan tiheä taimikko. Tuoreilla kankailla ja sitä rehevämmillä mailla laikkutai kääntömätästys ja jalostetut kuusentaimet keskelle mätästä korkeimpaan kohtaan. Tammi kannattaa kasvattaa metsätaloudessa siten, että tammi kalliina taimena istutetaan laikkumättäisiin harvakseltaan, ehkä 700 puuta per hehtaari. Toinen vaihtoehto onkin konekylvö, joka on hyvä vaihtoehto. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Yleensä tammimetsiköt perustetaan pihapiirin, mutta jos haluaa Etelä-Suomessa kasvattaa laatutammea, on hyvä muistaa ohje – juuret vedessä, runko varjossa ja latva auringossa. KESKI-EUROOPASSA ON ollut merkittäviä kirjanpainajatuhoja. Usein parhaat rauduskoivut kannattaa jättää päätehakkuussa kasvamaan kuusten sekaan. KOIVUN VILJELY ON HIRVIEN takia vaikeaa. Se tarvitsee maaperän, joka on kostea ja vettä läpäisevä. Hoidetaan metsiä edelleen hyvin.. Kuivahkoilla kankailla ja sitä karummilla mailla yksi vaihtoehto on luontainen uudistaminen eli kansankielellä siemenpuuhakkuu, siis männyllä. Täällä suurin vahingonaiheuttaja on tyvilaho
25,79 . 25,21 . 19,62 . Pilotointiaikaa on pidennetty lokakuun loppuun. VIIKKO 37 TALOUSTIETEEN oppien mukaan kysyntä luo tarjonnan ja markkinoiden näkymätön käsi asettaa hinnan kaikelle, mistä on niukkuutta. 70,81 . 25,17 . Ensiharvennus 46,11 . Uudistushakkuu 72,46 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 71,01 . 24,48 . 73,64 . 19,31 . Ainoa vaatimus on jättää hehtaarille 20 elävää säästöpuuta ja kymmenen tekopökkelöä, mikä on kaksinkertaisesti PEFC-sertifikaatin vaatimuksiin verrattuna. 47,28 . 68,20 . 65,13 . 25,86 . 25,88 . Harvennushakkuu 68,48 . 26,20 . 47,21 . Harvennushakkuu 63,38 . 25,91 . 27,88 . 72,87 . TEKSTI JA KUVA MIKKO HÄYRYNEN TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 10352_.indd 52 10352_.indd 52 22.9.2023 15.42 22.9.2023 15.42. 24,97 . 25,34 . 24,93 . Lisä on puoli euroa kuutiometrille. 38,50 . ”Kauppoja olisi toivottu enemmänkin, mutta pääasia, että saadaan kokemusta.” Monimuotoisuuslisät kannustavat jättämään säästöpuita ja tekopökkelöitä sertifiointiehtoja enemmän. Stora Enso tarjoaa monimuotoisuuslisää vastikkeena vapaaehtoisista säästöpuista. 25,49 . 27,33 . 26,73 . 19,56 . 27,22 . 55,50 . 19,48 . 55,69 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 71,09 . Ensiharvennus 20,51 . Metsä Groupilla on tarjolla lisäbonus, jos puukaupassa on valittu korkeampi luonnonhoidon taso. 26,45 . 26,56 . 24,63 . 25,03 . 27,82 . Uudistushakkuu 70,66 . 71,80 . 56,80 . 58,47 . Selvät vaatimukset, selvää rahaa Stora Enso aloitti monimuotoisuuslisän kokeilun keväällä Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. 53,14 . 48,97 . 26,44 . 27,38 . 20,43 . 72,24 . Harvennushakkuu 66,49 . ”Malli on haluttu pitää selkeänä, jotta on helppo keskustella metsänomistajien LUONTOLISÄÄN TARTUTTU VAROEN Stora Enso ja Metsä Group maksavat monimuotoisuudesta lisähintaa tai parempaa bonusta puukaupoilla. 58,86 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,49 . 27,05 . 46,80 . 25,29 . 26,93 . Uudistushakkuu 72,29 . 73,05 . 69,01 . Ensiharvennus 19,24 . 27,89 . Luontoarvoille on tulossa markkinoiden makua
22,67 . 54,60 . 20,32 . 21,57 . Harvennushakkuu 62,60 . Lisän voi saada PEFC-sertifioiduille ja sertifioimattomille metsille, mutta ei FSC-metsille, koska niissä vaatimukset täyttyvät muutoinkin. 26,06 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,95 . 24,98 . Ensiharvennus 52,72 . 22,38 . 62,35 . 26,42 . 18,33 . 19,30 . Ensiharvennus 42,99 . Uudistushakkuu 70,39 . 25,24 . 58,57 . Uudistushakkuu 72,71 . 25,29 . Harvennushakkuu 68,15 . 17,00 . 25,81 . 27,70 . 65,28 . 24,25 . 70,33 . 60,92 . Vesistöjen suojavyöhykkeet ovat uuden FSC-standardin mukaiset, 10–30 metriä. Edun suuruutta ei kerrota, mutta se on satoja euroja hehtaarille. 26,16 . 24,87 . 27,40 . 21,44 . .. ”Vastaanottoa voi sanoa mukavaksi. 25,53 . Yksityisten sahojen piirissä luonnonhoitolisiä ei tiettävästi tarjota. 19,00 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,95 . 23,62 . 43,98 . 25,22 . 27,81 . 29,05 . 53,18 . NOUSUSSA ?. Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi kanssa”, ympäristöpäällikkö Niina Partanen kertoo. Harvennushakkuu 55,87 . Harvennushakkuu 61,20 . 49,71 . Uudistushakkuu 64,24 . Kriteerit ylittävät sekä PEFCettä FSC-sertifioinnin vaatimukset, sillä hoitomalli edellyttää 30 säästöpuuta ja kymmentä tekopökkelöä hehtaarille. 20,39 . Elokuuhun mennessä noin kymmenen prosenttia puukaupoista oli tehty tällä hoitomallilla.” Muut eivät ainakaan vielä UPM:llä monimuotoisuuslisää ei ole, ainakaan toistaiseksi. 21,29 . Harvennushakkuu 61,57 . KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,00 . 19,15 . 24,82 . Uudistushakkuu 68,76 . 19,55 . 26,58 . 26,07 . 19,41 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 71,58 . 23,19 . 22,46 . Etu koskee pelkästään osuuskunnan jäseniä ja päätehakkuita. Joissain tapauksissa se voi kuitenkin kallistaa pohtivaan taipuvaisen metsänomistajan puukaupan puolelle.. 68,19 . 26,70 . 58,73 . 24,25 . 67,28 . 72,64 . 26,22 . ”Vastaanotto on ollut positiivista ja joitain kymmeniä kauppoja on tehty. 24,82 . ”Puunmyyjä voi valita korkeamman luonnonhoidon tason ja saa vastineeksi hehtaarikohtaisen korkeamman bonuksen”, metsäjohtaja Juha Jumppanen kertoo. 28,83 . 66,47 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,35 . 20,36 . l Metsälehti Makasiini 53 10352_.indd 53 10352_.indd 53 22.9.2023 15.42 22.9.2023 15.42. 56,56 . LASKUSSA . 57,59 . 19,65 . 21,24 . 22,61 . 51,95 . 68,81 . 25,89 . Ensiharvennus 53,68 . 27,21 . POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,39 . Anonyymi lähde näkee monimuotoisuuslisän marginaalisena, sillä se ei vaikuta puukaupan isoon kuvaan. 25,31 . Harvennuksiin sitä ei tarjota. 18,93 . 71,98 . 25,89 . 20,45 . 61,10 . 24,47 . Ostajalle varataan oikeus kulottaa säästöpuuryhmiä. ?. 67,90 . 26,50 . 41,04 . Uudistushakkuu 69,57 . 54,65 . 26,94 . 59,52 . 26,29 . Kovemmat kriteerit, parempi bonus Metsä Group Plus -hoitomalli julkaistiin huhtikuussa. 26,48 . Harvennushakkuu 58,77 . Uudistushakkuu 69,47 . 43,55 . 61,15 . 25,43 . 57,36 . Ensiharvennus 43,88 . 18,20 . Bonushyödyn saa vain, jos pysyy vastedeskin Metsä Groupin asiakkaana, joko puunmyyjänä tai metsäpalvelujen ostajana. Kauppoja olisi toivottu enemmänkin, mutta pääasia, että saadaan kokemusta.” Partasen mukaan monimuotoisuuslisä sopii parhaiten sekapuustoisiin päätehakkuisiin, koska lehtipuut ovat monimuotoisuudelle arvokkaampia säästöpuita kuin havupuut. 67,76 . 41,49 . Ensiharvennus 19,35 . 69,55 . 38,62 . 26,85 . 41,05 . 20,88 . 24,52 . 28,94 . 17,98 . 23,01
Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Toinen yllätys olikin, että tarjottujen keskihintojen erot olivat poikkeuksellisen suuria. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Ostotarjousten vertailu on tehty parhaan tarjouksen mukaisen puumäärän mukaan. Osalla ostajia on aito tarve saada harvennusleimikoita, ja ne ovat valmiit tarjoamaan puusta samantasoista hintaa kuin keväällä. Kertymä oli kuituja energiapuuta. Huonoimman tarjouksen teki toinen iso metsäyhtiö, sen lupaama keskihinta olisi ollut reilut 18 euroa kuutiolta. Puustosta noin puolet oli mäntyä ja kolmannes koivua, loput kuusta. Vajaan 500 kuutiometrin leimikossa tarjousten välinen ero kauppasummassa kohosi yli 5 000 euroon. l ISOT EROT TARJOUKSISSA MIKKO RIIKILÄ HARVENNUSHAKKUU VÄLI-SUOMESSA KESKIHINTA, €/M 3 KAUPPAHINTA, € ERO KAUPPAHINNASSA,€ Ostaja A 18,52 8 832 5 345 Ostaja B 21,56 10 284 3 893 Ostaja C 22,92 10 933 3 244 Ostaja D 29,72 14 177 Osa ostajista tarvitsee harvennuspuuta, mikä näkyy hinnoissa. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj.m 3 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. Ensimmäinen yllätys oli, että eri ostajien arviot hakkuukertymästä heittivät lähes sadalla kuutiometrillä. 2023 2022 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 500000 1000000 1500000 2000000 .. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. METSÄNOMISTAJA laittoi myyntiin noin 11 hehtaarin harvennusleimikon, josta puolet oli harvennusta ja puolet ensiharvennusta. Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 .. TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 10352_.indd 54 10352_.indd 54 22.9.2023 15.42 22.9.2023 15.42. .. Tämä ilmeisesti selittyy ostajien metsävaratietolähteiden eroilla. Vertailun voittaneen ison metsäyhtiön tarjouksen mukaan myytävän puukuution keskihinta oli karvaa alle 30 euroa. Metsänomistaja pyysi ostotarjoukset kahdelta isolta metsäyhtiöltä, metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulta sekä energiapuun ostajalta. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Kohde oli kesäkorjuukelpoinen. Sen laitaan johti kantava metsäautotie. Tiedot kerätään viikoittain. Kauppa kuvastaa syksyn puukauppatilannetta. Se oli myös joukon suurin. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tarjouksia vertaillakseen metsänomistaja laski keskimääräisen kuutiohinnan hakkuulla kertyvälle puulle
Kokonaispuusto on tila-arvion mukaan 3 800 kuutiometriä, josta kuusta 45, mäntyä 39 ja loput 16 prosenttia koivua ja muuta lehtipuuta. Sijainti on syrjäinen, mutta metsäteitä vie rajalle asti. Puiden kuljetuksesta on vuosien mittaan sovittu naapureiden kanssa. Tarjouksia on tullut useita ja näyttää, että kauppa toteutuu varsin hyvään hintaan.. Metsälammen rannassa on vähäpuustoista kitumaata pari hehtaaria. Kuivahkoa kangasta on kuusi hehtaaria ja korpimaata neljä hehtaaria. Parilla taimikkokuviolla olisi paikoin täydennystarvetta.” Erikoista on, että kiinteistörekisteriotteessa ei ole mainintaa tieoikeuksista. KUUKAUDEN TILAKAUPPA PIRKANMAALLA kaupattiin hiljattain 33 hehtaarin suuruista tilaa. Vaikka markkinoilla on varovaisuutta, mitään romahdusta ei ole tapahtunut ja Etelä-Suomessa on edelleen myyjän markkinat. l ERÄMAINEN TILA ILMAN TIEOIKEUKSIA Kylkiäisenä tulee idyllinen metsälampi ja kaavailtu tuulivoimapuisto. Tilan arvioinut tilakaupan asiantuntija Hannu Liljeroos totesi, että uudistamisja hoitotyöt on tehty ajallaan. Maapohjat ovat pääosin kivennäismaiden tuoreita kankaita. ”Mäntytaimikoissa on merkittävää hirvituhoa. Metsälakikohteita on kolme: kaksi rehevää korpea ja yksi vähäpuustoinen suo, yhteisalaltaan reilu hehtaari. Välittäjän hintapyyntö on 150 000 euroa. Tilan sisällä on noin kolmen hehtaarin suuruinen erämainen metsälampi – idyllinen paikka, mutta ilman rantarakennusoikeutta. Metsälampi tuo myyntikohteeseen erämaista tunnelmaa, mutta ilman rantarakentamisoikeutta tuskin nostaa hintaa. H A N N U LI LJ ER O O S METSÄTILA PIRKANMAALLA PINTA-ALA 33 hehtaaria, metsämaata 31 hehtaaria, josta taimikoita 7, nuoria kasvatusmetsiä 6, varttuneita kasvatusmetsiä 17 ja uudistuskypsää puustoa yksi hehtaari PUUSTOARVIO 3 800 kuutiota, josta tukkia 31 prosenttia, puustoa keskimäärin 123 kuutiota hehtaarilla HINTAPYYNTÖ 150 000 euroa, 4 839 euroa metsämaan hehtaari, 39,5 euroa kuutiolta MIKKO HÄYRYNEN Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 10352_.indd 55 10352_.indd 55 22.9.2023 15.42 22.9.2023 15.42. Tukkiprosentti on 31. ”Alueelle on kaavailtu tuulivoimapuistoa, mutta tuntumani mukaan ostajat eivät ole valmiita maksamaan lisäarvoa ennen kuin asia on varmistunut”, Liljeroos pohtii. Tila-arvion summa-arvo on noin 161 000 euroa, joka koostuu puuston 110 000 euron hakkuuarvosta, kasvatusmetsien 12 000 euron odotusarvolisistä, taimikoiden noin 14 000 euron arvosta sekä maapohjan arvosta
Se on miltei sama määrä kuin vuosi sitten. Apteekkien eläkekassa on tullut markkinoille uutena ostajana. MIKKO HÄYRYNEN 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 10352_.indd 56 10352_.indd 56 22.9.2023 15.42 22.9.2023 15.42. Kuluvan vuoden tarjontamäärä on kaikkiaan 997, mikä on hieman viimevuotista enemmän. Eräiden eteläsuomalaisten välittäjien mukaan tarjousten määrä on vähentynyt. ”Hintatason suuntaa pitää arvioida myöhemmin, kunhan kauppoja kertyy enemmän”, Liljeroos toteaa.. Kaupat ovat olleet keskimääristä suurempia, joten osuus kauppojen lukumäärästä on 39 prosenttia. Se on ostanut tänä vuonna neljä kohdetta yhteensä noin 1,2 miljoonalla eurolla. Vuosi sitten osuus oli 71 prosenttia. Tilakauppoja on tehty 752. Kaupan keskikoko 208 000 euroa Kaupan keskikoko 174 000 euroa Kaupan keskikoko 173 000 euroa 1 1 2 2 3 3 4 4 5 5 ELOKUUN suurimman metsätilakaupan teki ranskalainen varainhoitoyhtiö France Valley. Se osti Kangasniemeltä 150 hehtaaria lähes 1,2 miljoonan euron hinnalla. l INSTITUUTIOIDEN OSTOINTO LAANTUMASSA Tänä vuonna myydyistä hehtaareista instituutiot ovat ostaneet silti hieman yli puolet. Hannu Liljeroosin tilakauppaseurannassa kaikkien tämän vuoden kauppojen 112 miljoonan euron kauppasummasta instituutioiden osuus on 53 prosenttia. Kaupan keskikoko 128 000 euroa Eri instituutioiden osuus kauppojen lukumäärästä 39 ja myydyistä hehtaareista 51 prosenttia. Instituutioiden osuus metsätilamarkkinoista on kuitenkin kokonaisuutena supistunut. Viime vuoden tahtiin Metsätiloja on tarjolla runsaasti melkein kaikissa maakunnissa. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 Kerroin* Puustokerroin Varsinais-Suomi 21 19 432 25 26 131 44 7846 60 1,12 1,31 Satakunta 34 24 591 21 21 122 40 6475 53 1,06 1,26 Häme-Uusimaa 46 32 783 20 20 140 44 8500 61 1,18 1,34 Etelä-Karjala 39 33 716 29 18 117 39 6171 53 1,00 1,2 Kymenlaakso 33 29 719 31 8 110 33 5868 53 1,06 1,27 Pirkanmaa 66 59 1612 23 13 125 36 6332 51 1,13 1,32 Etelä-Savo 75 58 1720 29 10 117 33 6627 57 1,01 1,23 Eja K-Pohjanmaa 98 76 1792 22 16 112 31 4445 40 1,02 1,17 Keski-Suomi 96 79 2432 25 11 113 35 5646 50 1,00 1,18 Pohjois-Savo 86 56 1713 24 14 128 38 6441 50 1,06 1,16 Pohjois-Karjala 107 73 2172 25 15 121 36 6141 51 0,99 1,13 Kainuu 69 54 2089 17 9 103 26 3321 32 0,97 1,09 Pohjois-Pohjanmaa 124 94 3432 27 11 82 21 2705 33 1,04 1,23 Lappi 103 66 2634 20 11 77 18 2052 26 1,00 1,16 Koko maa 997 752 22837 108 32 4896 45 Lisäys elokuu 175 86 2696 METSÄTILAKAUPAT 1.1.2023 31.8.2023 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Tämä sopii hyvin yhteen kiinteistömarkkinoiden yleistilanteen kanssa. Myydyistä hehtaareista instituutiot ovat ostaneet niukasti yli puolet. Suurimmat instituutio-ostajat ovat Tornator ja United Bankers, joiden ostot ovat yhteensä noin 35 miljoonaa euroa
Niitä käytetään hevostalleilla, pihapuun kaatajien apuna sekä pihaja lumitöissä. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ / KUVAT SAMI KARPPINEN ASIANTUNTIJA JUSSI OHRANEN INSTITUUTIOIDEN OSTOINTO LAANTUMASSA Etukuormaaja vaikeuttaa koneen kääntelemistä, joten se kannattaa irrottaa puuta ajettaessa. VOIKO Intiasta tulla mitään hyvää traktorimaailmaan – kyllä, ja paljon tuleekin. Koeajamamme Solis 26 9+9 oli varustettu virolaisvalmisteisella Forstman-metsäperävaunulla ja hydraulikuormaajalla. Maassa rekisteröidään vuosittain liki miljoona traktoria ja valmistetaan sitäkin enemmän. Suomeen Soliksia on tuotu noin 200. NostovoiTERAPIATRAKTORI MONEEN AJOON Intialaisvalmisteinen Solis-pienoistraktori tuo metsästä yllättävän suuren puukuorman. Traktorit tulevat Intiasta, ja ne varustellaan Suomessa. Kolmen kuution kuormia Puunajossa Solis osoittautui mönkijöitä suorituskykyisemmäksi. Koneita on myyty myös metsäkäyttöön. Kuormaajan ulottuvuus on neljä metriä. Perävaunun kantavuus on 3,7 tonnia, ja kyytiin mahtuu kerralla reilut kolme kiintokuutiota puuta. Lisäksi koneeseen oli asennettu Can Amin pohjapanssari. SOLIS 26 9+9 Moottori: Mitsubishi 3-sylinterinen Stage V -diesel Iskutilavuus: 1 319 cm3 Teho: 26 hv, maksimivääntö 79,3 nm Paino: 1 250 kg Pituus: 2,895 m Leveys vakiorenkain: 1,05 m Maavara: 25 cm Vaihteisto: synkronoitu 9 vaihdetta eteen ja 9 taakse Mekaanisesti kytkettävä neliveto Kääntöjarru Tasauspyörästön lukko Traktorin hydrauliikan tuotto: 17,5 l/min Voiman ulosottoakseliin kytketyllä PTO-pumpulla: 36 l/min Kolmipistenostolaite, kategoria yksi Vetokoukku edessä ja takana Hinta arvonlisäveroineen: alkaen 14 990 € Koeajotraktorin ja perävaunun verollinen hinta: yhteensä 35 000 € Tieliikennekäyttöön rekisteröity Takuu 36 kk/2 000 h Valmistettu Intiassa Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 10352_.indd 57 10352_.indd 57 22.9.2023 15.42 22.9.2023 15.42. Esimerkiksi Solis-pienoistraktoreita on valmistettu kaikkiaan 300 000. Vertailun vuoksi: mönkijän kyydissä kulkee vajaa kuutio puuta
Tarjolla on myös viiteen metriin ulottuva kuormain. Venttiilipöytä on kiinnitetty kärryn aisaan. Niinpä siihen ei ulotu traktorin penkiltä, vaan kuljettajan paikalta on siirryttävä maahan käyttämään kuormainta. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 10352_.indd 58 10352_.indd 58 22.9.2023 15.42 22.9.2023 15.42. Kone toimi odotettua paremmin. Saatavilla on myös sähköisesti esiohjattu venttiilipöytä. Uniforest Suomessa: Oy STALLGÅRDEN ASTRA Ab Puh. Kuormain oli varustettu 2+4-vipuisella mekaanisella venttiilipöydällä. + 358 45 149 5494 | E uniforest@stallgarden.fi | www.uniforest.com JUONTOVINSSIT JUONTOJA TUKKIKOURAT KLAPIKONEET TITAN 53/40 PREMIUM Ajoimme Soliksella rankapuuta metsästä. maa enimmäisulottumalla on 320 kiloa. Seisoma-asennossa kuormaimen käyttö on mukavampaa kuin kääntymällä istuimella puolittain poikittaiseen asentoon, kuten esimerkiksi maataloustraktoreissa. Koeajamassamme traktorissa on erillinen hydrauliKauko-ohjatulla vinssillä saa hinattua etäällä olevat puut kuormaimen ulottuville.. Asiantuntijamme Juha Ohranen kuormaa. Koeajokoneessa oli myös kauko-ohjattava vinssi, jolla saa kauempana olevat pölkyt kuormaimen ulottuville. Siirtyminen kuitenkin hidastaa työskentelyä, mutta matalaan koneeseen oli helppo nousta. Venttilipöytä on aisalla, joten kuormaamista varten on kavuttava pois traktorin päältä
Tosin isompia nippuja nostettaessa kuormaimella ei kannata tehdä monta liikettä yhtä aikaa, koska silloin puhti tuntui käyvän ajoittain vähiin. Se parantaa yhdistelmän maastokelpoisuutta ja vetokykyä. Solis on noin metrin leveä, ja koeajossa ollut kärry oli 1,48-metrinen. Kulkee parin metrin ajouralla Ensi katsomalta Soliksen maavara vaikuttaa pieneltä, ja työmaamme oli tavallista mättäikköisempää metsämaata. mutta koneen vähäisen painon (1,3 tonnia) vuoksi pito loppuu tiukoissa paikoissa. + 358 45 149 5494 | E uniforest@stallgarden.fi | www.uniforest.com JUONTOVINSSIT JUONTOJA TUKKIKOURAT KLAPIKONEET TITAN 53/40 PREMIUM Metsälehti Makasiini 59 10352_.indd 59 10352_.indd 59 22.9.2023 15.42 22.9.2023 15.42. Etukuormaajan kanssa yhdistelmän pituus on yli seitsemän metriä, koneen kääntäminen ahtaissa puiden väleissä ja jyrkissä kaarteissa olikin hankalaa. Metsäajo helpottuu, kun etukuormaaja irrotetaan. Pikakiinnityksen ansioista se käy nopeasti. Koeajovarustuksessaan Solis ei ole maailman helpoin ajettava metsässä. Soliksen mittaristo kertoo olennaisen. Lisävarusteena on saatavilla kärryn hydraulinen aisaohjaus, joka auttaa metsässä ajamista. Traktorin teho (26 hevosvoimaa) sinällään riittää, FORSTMANMETSÄKÄRRY FT30 JA FM 40 NOSTURI Kantavuus: 3,7 t Omapaino: 815 kg nosturilla Rengaskoko: 26-12-12 Nosturin ulottuvuus: 4 m Nostokyky maksimiulottuvuudella: 320 kg Lisävarusteena vetävät pyörät ja aisaohjaus Hinta vakiovarustein: noin 11 000 € Valmistettu Virossa Kokeilemamme kone oli varustettu ulkoisella PTO-pumpulla. Näin yhdistelmä sopii kulkemaan noin parin metrin levyisellä ajouralla. Ajourat on syytä suunnitella pahimpia Uniforest Suomessa: Oy STALLGÅRDEN ASTRA Ab Puh. Ennakkoepäilyistä huolimatta maaston möykkyisyys ei estänyt koneen kulkua. Saatavilla on myös vetävin pyörin varustettu perävaunu. pumppu ja kuormaimen teho riittää kohtalaisesti
maastokohtia välttäen loivakaarteisiksi lenkeiksi. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. On kahdenlaisia metsänomistajia. l nu kuormaimineen maksavat yhteensä noin 35 000 euroa, hinta sisältää arvonlisäveron. Vetävästä perävaunusta ja aisaohjauksesta kertyy lisähintaa sen verran, että päädytään lähelle 40 000 euroa. Kovin kuoppaiseen tai louhikkoiseen maastoon pientraktoria ei kannata viedä. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan. Tyypillinen Soliksen hankkija on kuulemma yli 55-vuotias mies, jolla on kesäpaikka ja vanhoja kokemuksia traktoreista. Esimerkiksi Logbullet-pienmetsäkone makTALOUS » KOEAJOSSA 60 Metsälehti Makasiini 10352_.indd 60 10352_.indd 60 22.9.2023 15.42 22.9.2023 15.42. Valttina monikäyttöisyys Koeajovarustuksessaan Solis ja Forstman-metsäperävauKatso video Metsälehti.fi Solis suoriutuu puun ajosta normaalissa metsämaastossa. Lisävarusteena saatava aisaohjaus helpottaisi ohjaamista. Omalla koneella voi kyntää perunamaata ja aurata tietä talvella. Toisaalta kone luontuu hevostallien ja suurnavetoiden työjuhdaksi ja lumitöihin. Mönkijä puolestaan häviää metsäajossa, mutta on huviajossa ylivoimainen. Puunajossa se on mönkijää tehokkaampi. Logbullet on parempi metsäajossa, mutta sen muu käyttö on rajallista. Toiset ovat myös MetsäTietäjiä. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. ”Perimiltään tämä on terapiakone, joka hankintaan vapaa-ajan käyttöön”, kertoo Solis Suomen maajohtaja Jussi Lehtonen.. P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N saa muutaman tuhat euroa enemmän ja laadukas, metsävarusteltu mönkijä noin 25 000 euroa alveineen. Omatoiminen oman metsänsä hoitaja saattaisi hankkia Soliksen ensiharvennusten ajopeliksi. Soliksen valtti on monikäyttöisyys. Siinä on yleinen, ykköskategorian kolmipistenostolaite, johon voi kiinnittää tavallisia traktorin varusteita, esimerkiksi pieniä kyntöauroja ja äkeitä
Toiset ovat myös MetsäTietäjiä. Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10352_.indd 61 10352_.indd 61 22.9.2023 15.42 22.9.2023 15.42. On kahdenlaisia metsänomistajia. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan
Polttomoottorilaitteista ei kuitenkaan olla luopumassa. Stihliä helmikuusta 2022 luotsanneella miehellä on edessään kenties yhtiön historian suurimman murroksen johtaminen. Stihlin hallituksen puheenjohtaja Michael Traubin tehtävänä on nostaa akkulaitteiden osuus yhtiön myynnistä 80 prosenttiin. Ja mieluusti aika nopeasti. Onko käytössäni kymmenen vuoden päästä yhtä tehokas akkusaha. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Katso video metsalehti.fi. En voi vielä paljastaa yksityiskohtia, mutta kymmenen vuoden päästä sinulla on jo todennäköisesti mukana ammattitason akkusaha metsässä”, Traub kertoo Metsälehdelle. Silloin 35 prosenttia myynnistä pitäisi raapia akkulaitteista. Akkulaitteiden osuus uudelle tasolle Suomalaisen metsänomistajan tulevaisuuden työkalut eivät ole Traubin suurin huoli. TEKNIIKKA » KUN pääsee haastattelemaan 5,5 miljardin liikevaihtoa takovan sahavalmistajan hallituksen puheenjohtajaa, on syytä aloittaa tärkeimmällä kysymyksellä: Minulla on metsätöissä käytössä 13 vuotta vanha Stihl MS 200 -polttomoottorisaha. 97 vuotta sitten moottorisahoista startanneen yhtiön liekki pitäisi saada lepattamaan bensan sijasta sähköllä. ”Jo tänä päivänä myynnistämme 20 prosenttia tulee akkukäyttöisistä laitteista. Välitavoitteena yhtiö on maininnut vuoden 2027. Polttomoottoreista ei Traubin mukaan olla kuitenkaan luopumas”METSÄSSÄ EI OLE PISTORASIOITA” Stihl hakee nopeaa kasvua akkulaitteissa, mutta bensasahoista ei olla luopumassa, yhtiön puheenjohtaja Michael Traub kertoo. ”Työskentelemme parhaillaan erittäin mielenkiintoisten ratkaisujen parissa, jotka kilowattitunneissa mitaten tulevat lähelle parhaita ammattimallin polttomoottorisahoja. Kysymys saa Stihlin Michael Traubin ensin hieman hämilleen, mutta pian mies purskahtaa hyväntuuliseen nauruun. 62 Metsälehti Makasiini 10391_.indd 62 10391_.indd 62 22.9.2023 15.49 22.9.2023 15.49. Haluamme nostaa akkulaitteiden osuuden myynnistämme 80 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä”, Traub kertoo
2022) TYÖNTEKIJÖITÄ 20 552 (v. Mitä enemmän valmistamme akkulaitteita, sitä paremmin pystymme menestymään myös taloudellisesti.” Yhtiö aikoo ratsastaa kaksilla rattailla. Jos Aasiassa suljetaan tehtaita pandemian vuoksi tai Suezilla jää laiva jumiin, voivat seuraukset näkyä tuotannossa pitkään. Siksi emme ole asettaneet mitään tiettyä päivämäärää, jolloin luopuisimme polttomoottorilaitteiden valmistamisesta.” Kovan kasvun aika takana Metsälehti tapasi Traubin Saksassa Stihlin Waiblingenin tehtaan yhteyteen syyskuussa avatussa ”elämyskeskuksessa”. Siten pystymme optimoimaan tuotteiden laadun. ”Metsässä ei ole pistorasioita, joten siellä tarvitaan polttomoottorilaitteita etenkin ammattilaiskäytössä vielä pitkään. Tämän tietotaidon haluamme siirtää myös akkulaitteisiin. Tuotannon on määrä käynnistyä vuonna 2025.. ”Talouden hidastuminen, inflaatio ja energian hintakehitys ovat johtaneet yhdessä pidättyvämpään kuluttajakäyttäytymiseen. Stihl on kasvattanut liikevaihtoaan viime vuosina nopeasti, osin koronan nostattaman puutarhanja metsänhoitobuumin ansiosta. ”Polttomoottorilaitteissa vahvuutemme on, että valmistamme suuren osan osista itse. ”Haluamme olla markkinajohtaja sekä akkuettä polttomoottoriteknologioiden saralla”, Traub kiteyttää. Hulppeassa pytingissä käy selväksi, että taloon on virrannut viime vuosina paljon rahaa. Sähkömoottorit omasta tehtaasta Koronan aikana monessa yrityksessä konkretisoituivat nykyaikaisten toimitusketjujen riskit. Tammi-elokuussa yhtiön liikevaihto supistui edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 1,5 prosentilla 3,84 miljardiin euroon. Koronan jälkeen rahaa käytetään myös enemmän esimerkiksi turismiin”, Traub toteaa. Kun liikevaihto vuonna 2019 oli 3,9 miljardia, takoi yhtiö viime vuonna jo ennätyksellisen 5,5 miljardin liikevaihdon. 10391_.indd 63 10391_.indd 63 22.9.2023 15.49 22.9.2023 15.49. Yhtiön historiaa, tuotteita ja metsää esittelevä keskus on Stihlin historian kallein rakennushanke. Täällä Waiblingenissa tuotekehitys ja tuotanto ovat tiiviisti yhdessä”, Traub toteaa. Siihen lyötiin kiinni yli sata miljoonaa euroa. Sähkömoottoreiden tuotantoon investoidaan noin 17 miljoonaa euroa. Entä pystyykö yhtiö tekemään tulosta, kun samalla on tehtävä massiivisia panostuksia akkulaitteiden kehitykseen. ”Meillä on paljon kokemusta polttomoottorilaitteiden valmistuksesta ja käytöstä. Pyrimme samaan myös akkulaitteiden osalta valmistamalla sähkömoottorin, laitteen sydänosan, itse. Metsälehti Makasiini 63 Stihlillä on vahva kokemus polttomoottoreiden valmistamisesta, jonka yhtiö haluaa nyt siirtää myös sähkömoottoreihin. Osin tästä syystä Stihl on päättänyt käynnistää oman sähkömoottorituotannon Waiblingenin tehtaallaan. Tänä vuonna kasvu näyttää taittuvan. 2022) LAITTEITA myydään yli 160 maassa ”Mitä enemmän valmistamme akkulaitteita, sitä paremmin pystymme menestymään myös taloudellisesti.” sa, vaan niille on paikkansa etenkin metsässä. ANDREAS STIHL AG & CO KG PERUSTETTU Saksassa vuonna 1927 KEHITTÄÄ ja valmistaa laitteita metsäja maatalouteen, rakentamiseen ja puutarhaan LIIKEVAIHTO 5,49 miljardia euroa (v. l Stihlin uusi elämyskeskus Stuttgartin lähellä Waiblingenissa avautuu yleisölle syyskuun 30. päivä
Latausinfra kehittyy nopeasti. Siksi kehityksen painopiste on Euroopassa ajoneuvoihin rakennettavan latausinfran kehittämisessä. ”Stihlin uudesta PS 3000 -latausasemasta voi ladata esimerkiksi AP 500S -akun täyteen kuusi kertaa. l Lisävirtaa latausasemalta Latausinfran kehittyminen tuo akkulaitteet yhä useammalle työmaalle. Stihl tarjosi esimakua tulevasta esitellessään uusia akkutuotteita ja latausinfraa. Akkuteknologiassa ei ole vielä näkyvillä suurta yksittäistä läpimurtoa, joka veisi akkujen energiatiheyden kokonaan uudelle tasolle. Akut kehittyvät tasaisen varmasti. 10391_.indd 64 10391_.indd 64 22.9.2023 15.49 22.9.2023 15.49. Muutosvauhti on nopea etenkin kuluttajille suunnatuissa puutarhatuotteissa, mutta ammattimaisen metsätyön sähköistyminen pitkien etäisyyksien Pohjolassa ottaa vielä aikaa. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN TEKNIIKKA » Yksi Stihlin akkukäyttöisistä tuoteuutuuksista on arboristeille ja metsätyökäyttöön suunniteltu oksasaha HTA 160, käytännössä reppuraivuri ilman reppua. ”No, ehkä juuri nyt kannattaa odottaa vähän.” . Latausaseman kapasiteetti on 2,1 kilowattituntia ja sen lataa verkkovirralla täyteen kolmessa tunnissa. 64 Metsälehti Makasiini KOTITALOUKSIEN ja ajoneuvojen sähköistyminen luo uusia mahdollisuuksia myös metsätöissä käytettävien akkulaitteiden tehokkaalle hyödyntämiselle. Kolmella akulla ja latausasemalla pystyy työskentelemään päivän metsässä”, kertoi energiaja latausratkaisuista vastaava johtaja Alexander Mnerinsky. Yritykset lataavat jopa kymmeniä akkuja yhtäaikaa, joka on yksittäisillä latureilla työlästä. Stihlin PS 3000 -latausasemasta voi ladata AP 500 -akun täyteen kuusi kertaa tai ottaa virran johdolla vaikka painepesuriin. Painoa laitteella on 19,8 kiloa, joten kovin kauas autolta sitä tuskin tekee mieli kantaa. Hintakin rajoittaa ostajakuntaa, sillä suomalaisissa verkkokaupoissa laitteen arvonlisäverollinen hinta on 3 849 euroa. Stihlin energiaja latausratkaisuista vastaava johtaja Alexander Mnerinsky esitteli uusia ratkaisuja. Vaikka Stihl ei tulevista innovaatioistaan juuri hiisku, vastaa Mnerinsky pienen tivauksen jälkeen kysymykseen, kannattaako sahoihin ostaa uusia akkuja nyt vai odottaa vielä seuraavaa tuotekehitysaskelta. Koko päivä metsätöitä sähköllä. Lisäksi ratkaisuja haetaan kannettavista latausasemista. ST U D IO TH O M A S KE TT N ER Stihl panostaa isosti ajoneuvoihin integroituihin latausjärjestelmiin. Tämä tulee muuttumaan ja helpottamaan myös meidän tuotteidemme käyttöä”, yhtiön hallituksen puheenjohtaja Michael Traub sanoi. ”Kotitalouksissa on käynnissä iso murros, kun ladattavat sähkökäyttöiset laitteet ja ajoneuvot yleistyvät
Muitakin tuotteita on jo lukematon määrä, esimerkiksi elintarvikkeiden ja kosmetiikan lisäaineet, juomapillit, liimat ja tarrat. VIRANOMAISET KERÄÄVÄT kemikaaleista seurantatietoa ruuasta, kaloista ja vesistöistä. Kemikaaleista tekee vaarallisia niiden pysyvyys, kertyvyys ja/tai myrkyllisyys. Jatkojalostukselle eli metsäteollisuudelle keinotekoisten materiaalien ja raaka-aineiden korvaaminen luonnosta eli pääosin puusta saatavilla raaka-aineilla voi tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tutkimuksissa on tullut esiin myös kemikaalien aiheuttama hormonitoiminnan häirintä. Ihmisen altistus tapahtuu usein ruuan ja juomaveden välityksellä – haitta-aine voi kertyä merieliöön, kala syö sen ja lopuksi ihminen kalan. Kun aineita testataan eläinkokeissa tai soluviljelmillä, käytetään yleensä korkeita pitoisuuksia, vaikka jo alhaisemmat pitoisuudet voivat aiheuttaa harmeja. Useimpien kemikaalien vaikutuksia ei kuitenkaan täysin tunneta, joten me ihmiset ja muut eliöt olemme koekaniineja: aine rajoitetaan tai kielletään vasta sitten, kun se on todettu haitalliseksi. EU:ssakin on rajoituksia tehty ja lisää lienee tulossa. Häirintää aiheuttavia ja siksi kiellettyjä tai käytöltään säädeltyjä ovat esimerkiksi lääkeaineet, hyönteismyrkyt, dioksiinit, PCB sekä muovien sisältämät ftalaatit ja bisfenoli A. Niitä on materiaaleissa, ruuissa, lääkkeissä, palonesto-, torjuntaja puhdistusaineissa. Riskejä lisää aineiden pitkä altistusaika ja yhteisvaikutukset. Uusiutuvuuden ja vähähiilisyyden lisäksi puun uusi valttikortti voi olla sen luonnollisuus, haitattomuus ja turvallisuus käyttäjälleen sekä ympäristölle. Sille saatetaan antaa vielä pitkä siirtymäaika, kuten hyönteisiä haittaavan glyfosaatin käytölle annettiin Euroopassa. Esimerkiksi kuluttajatuotteissa tai rakennusmateriaaleissa ne ovat pysyvässä muodossa. Epäillään, että haitat voivat myös periytyä. Niille on asetettu turvarajoja kuten kalojen syönnin ohjeistuksia. Haitalliset kemikaalit jaetaan ryhmiin metallit, hormonihäiritsijät, pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP), fluoratut alkydiyhdisteet (PFAS), lääkeaineet ja torjunta-aineet. Esimerkiksi keinokuitujen korvaamiseen selluloosasta valmistetuilla vaatekuiduilla on maassamme useampi sovellus. Selluntuotannon sivutuotteista ligniinistä ja mäntyöljystä saadaan monenlaista tarpeellista. Ne ovat niin samankaltaisia kuin oikeat hormonit, että elimistömme normaali hormonaalinen säätely menee sekaisin. Tällä on vaikutuksia eliöiden kehitykseen ennen syntymää ja nuorena sekä toimintaan aikuisena – erityisesti lisääntymiseen. Maaja metsätalouden alkutuotannossa on ollut pitkään suuntaus kohti pienempää kemikaalien käyttöä. JOISSAKIN MAISSA on jo kielletty muovikassit ja -pussit kokonaan. Puun uusi valttikortti voi olla sen luonnollisuus, haitattomuus ja turvallisuus käyttäjälleen ja ympäristölle. LUONNOSSA » KOLUMNI ANNELI JALKANEN Kirjoittaja on tiedeviestintää harrastava metsänomistaja ja metsäntutkija. KU VA SE PP O SA M U LI 10391_.indd 65 10391_.indd 65 22.9.2023 15.50 22.9.2023 15.50. Aiheesta lisää osoitteesta ymparisto. fi: Kemikaalien ympäristöriskit tai Shanna Swanin kirjasta Count Down.. l Pitääkö kemikaaleista huolestua. Metsälehti Makasiini 65 IHMISTEN KEKSIMIÄ ei-luontaisesti esiintyviä kemikaaleja on kaikkialla ympäristössämme, ja olemme tottuneet käyttämään niitä varsin huolettomasti
66 Metsälehti Makasiini 10356_.indd 66 10356_.indd 66 22.9.2023 14.08 22.9.2023 14.08. LUHTA » Naali on kauneimmillaan lokakuun ensimmäisinä päivinä, jolloin talvikarvan kasvu on alkanut ja puku on kuin hopeoitu
TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA ›› Metsälehti Makasiini 67 10356_.indd 67 10356_.indd 67 22.9.2023 14.08 22.9.2023 14.08. UHATUT JA SELVIYTYJÄT Kahden vuoden aikana naali on palannut vakiopesijäksi Suomen tuntureille. Vaikka kadonneita tulee takaisin, muita lajeja ja jopa maisemia on romahtanut
Pienen suolaakson yli kuulin keskiyöllä meteliä, joka ensimmäisenä toi mieleen kauhavalaisen turkistarhan alkuperäisellä kotiseudullani. LUHTA » R R ETKEILIN kesän lopulla Utsjoen tunturiylängöllä. Tunturikihun naukuvat huudot ja terävä ”krik”-varoittelu kuului pitkin päivää. Kun tähystin kiikareilla äänen suuntaan, havaitsin pari riistakameraa vanhan naalinpesän luona. Koska kihut ovat myyränsyöjiä, kyykistyin tähystämään papanakasoja maakolojen suilla. Tarhatun naalin, siniketun, sijaan täällä pesi aito villinaali, Suomen uhanalaisin nisäkäs. Myyräkanta alkoi olla huipussaan, sopuleitakin oli kohtalaisesti. Myyrien nousut ja romahdukset säätelevät kaikkea tunturin elämää. 68 Metsälehti Makasiini 10356_.indd 68 10356_.indd 68 22.9.2023 14.08 22.9.2023 14.08. Tämän vuoden poikaset lensivät emojen matkassa. En halunnut poseerata Metsähallituksen kameroille, joten naalipesue jäi Kesällä naali näyttää hyvin hoikalta
Ensimmäisen suoneniskun sai aikaan metsästys turkin vuoksi, viimeisen ja lopullisen ketun tunturinvalloitus. Viimeisen kymmenen vuoden kuluessa valkoisen pöllön maailmankanta on romahtanut, ja se näkyy myös Suomessa vähentyneinä havaintoina. Ruotsalaiset tutkijat kehittivät tynnyreitten ja muoviputkien häkkyrältä näyttävän ruokinta-automaatin, jonka sisälle naali mahtui mutta kettu ei. Kettujen vyöry tunturipaljakoille johtui monesta syystä: niiden määrän valtavasta kasvusta metsäalueilla, poronhoidon muutoksista ja myyrien kannanvaihtelun loiventumisesta tunturissa. Sateen rätinässä ja ropinassa kertasin naalin pelastumista. Norjassa puolestaan kannettiin huolta naalin sukusiitoksesta. Kaldoaivin huipulta avautuu loputon ylätasanko, jota järvet ja lammet täplittävät hopeisina viiruina. Enontekiön puolella varttui kolmen poikasen pesue jo toissa kesänä. Naalille maistuu aivan tavallinen koiranruoka. Ruotsin eteläisten tunturialueitten naalikanta alkoi kasvaa. Lisäruokinta toi naalille valtavan kilpailuedun suhteessa kettuun. kuulon varaan. Vuosituhannen vaihteessa pohjoismainen naalikanta oli häviämisen partaalla. Vahvempi kettu tappaa ja syö naalin poikaset ja karkottaa aikuiset naalit. ›› Metsälehti Makasiini 69 10356_.indd 69 10356_.indd 69 22.9.2023 14.08 22.9.2023 14.08. Kettu hävitti, ruokinta palautti Mustat pilvet nousivat taivaalle ja hetkeä myöhemmin alkoi puolentoista vuorokauden tauoton sade. Ketut myös valtaavat naalien ikiaikaiset pesäluolastot omikseen. Erilliset tunturiylängöt sijaitsivat satakilometristen metsätaivalten eristäminä toisistaan, ja vankistuvat naalikannat olivat lähtöisin aivan muutamasta yksilöstä. Kirjattujen havaintojen pohjalta naalikanta oli ylen runsas 1800-luvun lopussa. Naali ja kettu eivät mahdu samaan maisemaan. Edellisestä pesinnästä Utsjoella oli 27 vuotta, sen jälkeen naali käytännössä katosi Suomen eläimistöstä. Villinaaleja tarhattiin ja esimerkiksi Borgafjällin naalinpoikia istutettiin Helagsille tai päinvastoin. Katsoin parhaaksi juroutua telttaani, paikata univelkaa ja valmistaa tavallista parempia retkiruokia. Naalin pesäpoiTunturipöllöt pesivät Pohjolassa harvakseltaan parhaina sopulivuosina. Pelkkä ketunmetsästys tunturissa ei kuitenkaan parantanut naalin asemaa
Istutettuja on reilu sata ja niiden selviytyminen paljon huonompaa. Kameran vitkalaukaisimen hiirenpiipitys houkutti kuin tyhjästä kaksi suopöllöä, jotka liitelivät lähimmillään muutaman kymmenen sentin päässä minusta ja kamerasta. Vaikean alun jälkeen merikotkat pärjäävät nyt hyvin ilman mitään suojelutoimia. Istutukset osoittautuivat tuota pikaa kohtalaisen hyödyttömiksi. 1970-luvulla häviämässä olleille merikotkille rahdattiin suunnaton määrä teurastuksessa hylättyjä sianruhoja. Pesimäaikaan tunturihaukka saalistaa ja syö lähes yksinomaan riekkoja ja kiirunoita. Valkoiset ja ruskeat pöllöt Sade loppui ja patikoin ylängön toiselle laidalle. Nyt kun naalin pesiminen on vakiintunut, lajin pelastumista on moitittu keinotekoisesti istutettujen syöttiläiden ylläpidoksi. Hämärtyvinä yöhetkinä katselin melkein kymmentä suopöllöä. Minkä tahansa lajin auttaminen sukupuuton rajalta elinvoimaiseksi näyttää ensi alkuun keinotekoiselta. Kotkat myös pesivät ihmisen rakentamille pesäalustoille. Illan pimetessä valokuvasin taivaalle syttyviä revontulia. Muistelin edellistä syksyä lokakuun alussa. Suopöllö lepattaa myyräjahdissa tunturisuon yllä. Pitää kuitenkin muistaa, että ruokinnan ansiosta kolmeen Pohjoismaahan on syntynyt tuhansia naalinpoikasia. Tämä on aikuinen lintu. Tunturihaukkojen perheen, aikuiset ja jälkikasvun, voi syksyllä löytää pikku parvena pesäjyrkänteen läheltä. Pesintää aloitellaan maaliskuussa. Nuoret naalit vaelsivat puolen Pohjolan mittaisia matkoja ylängöiltä toisille. Ensimmäinen Kilpisjärven suunnalla pesimistä yrittänyt naali oli merkitty poikasena viisisataa kilometriä lounaassa. Onnelliset sattumat jatkuivat heti seuraavana päivänä. 70 Metsälehti Makasiini 10356_.indd 70 10356_.indd 70 22.9.2023 14.09 22.9.2023 14.09. Luontaista ja keinotekoista Suomessa Metsähallituksen luontopalvelut pystytti ruokinta-automaatteja vasta kun luonnonsuojelujärjestö WWF alkoi rahoittaa niitä. Tunturihaukka on äärimmäisen uhanalainen eikä sen pelastamiseksi voi tehdä juuri mitään. Ylitseni lensi kolme tunturihaukkaa, yksi aikuinen ja kaksi poikaslintua. Jos pohjoisen kanalintujen kannat ovat huononlaiset, siitä luovutaan suosiolla. LUHTA » kasia myös korvamerkittiin ja varustettiin radiolähettimillä
Katseeni osuu tunturisuohon, joka kertoo maisemankin sortuvan. Sopulivuonna 2011 ylängöllä pesi kuusi tunturipöllöparia ja vastaavasti suopöllöt puuttuivat. Elävän tunturipöllön sijaan kävin kurkistamassa kymmenen vuoden takaista pesäkuoppaa. Kaikki muu oli jo lahonnut tai kadonnut. Nyt olisin mielelläni kohdannut myös valkoisen tunturipöllön. Saman kymmenen vuoden aikana myös tunturipöllön maailmankanta romahti kolmasosaan ja havainnot Suomessa vähenivät vielä enemmän. Palsan kymmenien tai satojen tonnien ikijää piileksii syvällä turpeen sisällä eikä reagoi satunnaisiin kesähelteisiin tai talven vesisateisiin. Kynsityssä kuopassa ja sen ympärillä erottui hohtavan valkoisiksi haalistuneita sopulin leukaluita ja hampaita. Metsälehti Makasiini 71 10356_.indd 71 10356_.indd 71 22.9.2023 14.09 22.9.2023 14.09. kulmien taa yltävää ylänköä, jota loputtomat lammet ja järvet täplittivät hopeaviivoina. Kapusin korkeimman tunturikumpareen huipulle. Iso valkoinen ei hyväksy pienempää ruskeaa pöllöä omaan pesimäpiiriinsä. Elämä on tärkeämpää kuin pelkät maisemakulissit. Kylmätalvisen kahdeksankymmenluvun jälkeen tämänkin tunturialueen keskilämpötila on noussut puoli astetta joka vuosikymmenellä. Linkinjänkä Paistunturin erämaassa. l Kymmenen vuotta pesinnän jälkeen tunturipöllön pesäkuopan voi tunnistaa auringon valkaisemista sopulien hampaista ja leukaluista. Jos pitkän ajan keskilämpö kipuaa nollaan tai plussan puolelle, kaikki palsat sulavat.. Sen aiemmin korkeat palsakummut ovat romahtaneet. Katse kiersi poron, naalin ja tunturipöllön maata, peninTällä hetkellä Suomen komeimmatkin palsasuot sulavat ja romahtavat hissukseen lämpenevään ilmastoon. Ajattelin tunturin elävien vähentymistä ja runsastumista, uhattuja ja selviytyjiä. Kaikki muu on jo maatumassa. Tunturihaukka on äärimmäisen uhanalainen eikä sen pelastamiseksi voi tehdä juuri mitään
palkinto 3. Pahka ei ilmeisesti haittaa puun kasvua, ainakaan merkittävästi. Ne saavat jäädä kasvamaan vierekkäin”, Juntunen kertoo. Kauppinen lähetti kilpailuun kuvan koivulta saamastaan sydämellisestä tervehdyksestä. Silloin koivuihin ilmestyivät lehdet vasta 17. Metsälehti Makasiini 73 METSÄLEHDEN toimitus äänesti lukijoiden lähettämistä kuvista kolmen kärjen. Lahopuussa on vähän typpeä, mutta se pidättää hyvin vettä taimien tarpeisiin. Kanto on todennäköisesti peräisin jo kauan sitten kaadetusta jättipetäjästä. (Lähde: Lahopuun merkitys kasvualustana eteläboreaalisen vanhan luonnontilaisen kuusimetsän uudistumisessa, Helsingin yliopisto 2015) Tervehdys sydämen kera Kesäkilpailun toinen palkinto matkasi Tanja Kauppiselle Muurameen. ”Kauniina kesäiltana koivikossa kulkiessani lennähti kesätuulen mukana tämä koivun lehti hiuksilleni.” KANNOLTA KASVUUN 1. Tiesitkö: Pahka on kasvaimen tapainen kasvuhäiriö puussa. Kesäkilpailun ensimmäinen palkinto meni Mikko Juntuselle Suomussalmelle. l 10358_.indd 73 10358_.indd 73 22.9.2023 14.21 22.9.2023 14.21. Luonnontilaisen kuusikon tutkimuksessa havaittiin, että miltei kolmannes taimista kasvoi lahopuulla, vaikka maalahopuiden osuus oli pinta-alasta alle kaksi prosenttia. Kuusi on nyt noin 10 metriä ja mänty 7 metriä pitkä. Puiden rungoista pursuavat pahkat ovat metsien erikoisimpia näkyjä. Puut voivat hyvin. Pitkälle lahonneessa puussa on taimien ravinteiden otolle hyödyllisiä mykorritsasieniä. Typpiolosuhteet paranevat lahoamisen edetessä. PALKINTO: kuukausi Metsälehden digipalvelua ilmaiseksi Metsälehden kesäkuvakilpailussa etsittiin kummallisia metsistä löytyviä asioita. Tiesitkö: Maalahopuu on erinomainen itämisalusta taimille. Leppäsen kuvaama koivun pahka sijaitsee Päijänteen alueen metsissä. Kun pahka ei enää pysty kasvamaan pituussuunnassa, se pullistuu ulospäin puun rungosta. (Lähteenä Koivun kasvatus ja käyttö -kirja) Koivun erikoinen tyvi Kolmas palkinto meni Pia Leppäselle Espooseen. palkinto Tiesitkö: Vuoden 1921 kevät on varhaisimpia mitattuja. Koivuihin puhkesivat lehdet keskimäärin 30. Juntusen kuvassa metsä on luonut uutta elämää vanhan kannon sisään. Havupuissa pahkoja esiintyy vähemmän kuin esimerkiksi koivuissa. (Lähteenä Seppo Vuokon vastaus Metsälehti Makasiinissa 1/2019). Villiintymissyytä ei tarkasti tiedetä. PALKINTO: lahjakortti Metsäkauppa-verkkokauppaan 3. kesäkuuta. Etelä-Suomen koivut ovat hiirenkorvilla yleensä noin kolme viikkoa napapiiriä aikaisemmin. Toinen ääripää on nälkävuosien pahin katovuosi 1867. Pahkojen kummallisissa muodoissa voi hyvällä mielikuvituksella nähdä ihmistai eläinhahmoja. Eroa on yli puolitoista kuukautta. ”1970-luvulla metsänistutuksiin kannustettiin sloganilla: Kaksi aina kaadetun tilalle. Luontoäiti on tämän huomioinut jokunen vuosikymmen sitten istuttamalla vanhan, läpimitaltaan yli 70-senttisen, lahoavan kannon sisään kuusen ja männyn. huhtikuuta. PALKINTO: Savotan Big Bad Stove -risukeitin 2. Solut karkaavat puun kontrollista. Se on elävän puun omaa jälsisolukkoa, joka alkaa jakautua normaalia kiivaammin. Taimien kasvu on parasta ja niitä on runsaimmin jo pitkälle lahonneiden maapuiden päällä. Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille! VALTTERI SKYTTÄ 2. Kyse voi olla mutaatiosta tai hormonaalisesta häiriöstä, mutta virusten tai hyönteisten osallisuutta on myös epäilty
Hiillettävien tuotteiden ulkonäköä voi muokata harjaamalla, pesemällä ja öljyämällä. Kotilainen ja tämän Joona-veli näkevät tässä mahdollisuuden muutokseen. TUOTE & TEKIJÄ » NOIN puolitoista miljoonaa kuutiota vuodessa. Veljesten vastaus on puupinnan hiiltäminen: Hiiltämällä puhdistettu ja tummapintainen puu sopii säänkestäväksi materiaaliksi esimerkiksi ulkoseiniin, terasseihin ja sisustukseen. Avain on puun pinnan hiiltäminen. ”Olemme testanneet hiiltämistä kymmenellä eri puulajilla ja hieroneet prosessia tuhansia tunteja.” Miikka (kuvassa) ja Joona Kotilaisen Hiil Oy on lanseerannut Kiertopuu-tuotemerkin puutavaralle, jonka yritys kerää teollisuuden sivuvirroista hiillettäväksi. ”Kun puutavaraa on ensin sahattu, kuivattu ja kuljetettu, niin poltto ei ole paras vaihtoehto, jos sitä pystytään käyttämään vielä muualla”, Miikka Kotilainen sanoo. TEKSTI HEIKKI HAMUNEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ 74 Metsälehti Makasiini 10392_.indd 74 10392_.indd 74 22.9.2023 14.57 22.9.2023 14.57. Puun pinnan voi pestä, harjata tai öljyTULI TUO LANKULLE UUTTA KÄYTTÖÄ Hiil Oy haluaa energiaksi päätyvän sahatavaran arvokkaampaan rakennuskäyttöön. Tämän suuruiseksi laskee Hiil Oy:n Miikka Kotilainen Suomen saha-, höyläja rakennusteollisuuden sivutuotevirran, joka tällä hetkellä päätyy suureksi osaksi energiakattilaan
tä hiiltämisen jälkeen, jolloin siitä ei irtoa nokea. Miikka Kotilainen uskoo, että hiiltämisessä voittavat niin sahat, loppuasiakas kuin luontokin. Metsälehti Makasiini 75 10392_.indd 75 10392_.indd 75 22.9.2023 14.58 22.9.2023 14.58. Kotilaiset ovat lanseeranneet Kiertopuu-tuotemerkin puutavaralle, jonka yritys kerää teollisuuden sivuvirroista hiillettäväksi. Missään nimessä toimintaa ei ole tarkoitus rakentaa vain Suomeen vaan mennä maailmalle.” Pohjois-Karjalan Kontiolahdella elokuussa käynnistyneen pilottilaitoksen päiväkohtainen tuotantokapasiteetti on kolme kilometriä hiillettyä puutavaraa. Suurin osa hiillettävästä materiaalista on suomalaista kuusta. En näe tällaisen määrän keräämistä ongelmana”, Miikka Kotilainen sanoo. Hiiltämisessä käytetään elintarvikejätteistä tehtyä biokaasua. Seuraava askel on päästä rakentamaan Kiteelle tehdas, joka kymmenkertaistaisi kapasiteetin. Ulkovuoraus on hiillettyä kuusta. ”Pahimmillaan tavara vain dumpataan maahan.” Kotilaiset ovat etsineet maailmalta esimerkkejä teollisista toimijoista, jotka käyttävät puunjalostuksen ja rakentamisen sivuvirtoja raaka-aineenaan. Miesten katseet suuntautuvatkin jo ulkomaille. ”Olemme testanneet hiiltämistä kymmenellä eri puulajilla ja hieroneet prosessia tuhansia tunteja, jotta homma toimii halutulla tavalla.” Omien Kiertopuu-tuotteidensa lisäksi yritys hiiltää toistenkin puutavaraa. ”Ikkunanpokia voidaan jossakin sahata rimoiksi tai vastaavaa, mutta vakioitujen mittojen varaan rakentuvaa teollista toimintaa kymmenien tuhansien kuutioiden määrissä ei muualla ole”, Miikka Kotilainen sanoo. Kuluttajalle hiilletyn tuotteen hinta asettuu samaan luokkaan verkkokaupasta ostettavan, valmiiksi maalatun laudan tai seinäverhouspaneelin kanssa.” . ”Maksamme sahoille raaka-aineesta enemmän kuin sen hinta on energiakäytössä. Tulokset ovat laihoja. Sivuvirta tarkoittaa tällä hetkellä pääasiassa sahoilta tulevaa kuusta, jossa on esimerkiksi värivikoja tai joka ei lujuusluokittelultaan sovi runkorakenteisiin. ”Jos saamme markkinoilla tarjolla olevasta raaka-aineesta yhdenkin prosentin, puhumme jo 20–30 miljoonan euron liikevaihdosta. ”Kiertotalouspohjaista hiiltämisen raaka-ainetta voi löytää kaikista maista, missä ylipäänsä on puuta jalostavaa teollisuutta. Pinnan hiiltäminen parantaa säänkestävyyttä ja on myrkytön tapa suojata puu. Vaikka Miikka Kotilaisella on puuartesaanina vankka kokemus puumateriaalista, hiiltämisen opettelu ja teollisen tuotannon kehittäminen ovat olleet vaativa urakka. ”Yksikään rahoittajaneuvottelujen kumppani ei ole toistaiseksi sanonut, että ei olisi ideasta kiinnostunut.” Maalatun laudan hinnalla Ensimmäinen Hiil Oy:n tuotteilla vuorattu rakennus on toukokuussa Joensuun torille pystytetty Pohjois-Karjalan Marttojen kahvio ja piirakkapaja. l Pohjois-Karjalan Marttojen uusi Marttakahvio ja Piirakkapaja avattiin Joensuun torille toukokuussa. Katseet maailmalle Kotilainen muistuttaa, että puunjalostusteollisuuden sivuvirtoja ei kaikkialla maailmassa hyödynnetä edes energiaksi. Erityisen haastavaa on ollut osata hiiltää puuta siten, että pinta hiiltyy vain muutaman millin ilman että puuaines syvemmällä laudan sisällä lämpenee liikaa. Kuvan erä on Binderholzin sahalta. Toinen kohde on vastikään Sallan kansallispuistoon avattu uusi autiotupa
lokakuuta Keski-Pohjanmaalla Vetelissä ja Halsualla. pikakisa, jossa arvioinnit tehdään ilman mitään apuvälineitä tai taulukoita. iltapäivällä on Vetelissä ns. Olen pienikokoinen, en fyysisesti pysty menemään läpi ylitiheistä pusikoista, joista mieheni puskee läpi kuin höyryjuna. Tauon tullessa huomaat helposti missä eväät odottavat! Alkusyksystä hirvikärpäset tyypillisesti ja epämiellyttävästi ryömivät hiuspohjaan. SM-Metsätaitokilpailun järjestäjää Keski-Pohjanmaan Metsäurheilu. Joudun siis kiertelemään ja kaartelemaan raivattavassa pusikossa, jossa iltapäivällä en aina muista, mihin jätin eväsrepun ja vihreän polttoainekanisterin. Tarjoa rohkeasti! Heikki Puputti puh.o4oo 456 865, heikki.puputti@havupuu. Jäävä lantionpuolikas venytetään pään ympäri kypärän alle, jolloin se menee kiinteästi pitkin ihoa estäen hirvikärpästen ryömimisen. Siispä kannattaa ottaa reppuun punaista metsänauhaa, jolla voi saman tien merkitä korkealle oksaan näiden säilytyspaikan. Lauantaina 7.10. aamusta alkaen normaalikilpailu, jossa on hieman enemmän tehtäviä ja arvioinnin apuna saa olla relaskooppi ja taulukoita. Olen kokeillut raivaustyössä lehdestä löytynyttä vinkkiä, joka todella toimii! Naisten ohuista nylon-sukkahousuista leikataan reisien tyvestä jalkaosat pois. ARVONTA! OLEN raivannut syksyisin ja keväällä taimikoita vuosikausia. Molempina päivinä kilpasarjoina on taitosarja sekä yleinen sarja, jossa kilpailuun kuuluu myös suunnistus. WWW.HAVUPUU.FI 10394_.indd 76 10394_.indd 76 22.9.2023 14.49 22.9.2023 14.49. Sopii yhtälailla miehille – kannattaa kokeilla! TAINA USENIUS Muurame PARI VINKKIÄ RAIVAUSSAHAUKSEEN LUKIJALTA KILPAILU OSTETAAN Ammattilaisten metsätaitokisat Metsäammattilaisten SM-Metsätaitokisat järjestetään 6.–7. Perjantaina 6.10. TAPAHTUMAT Metsäalan työpaikat löydät osoitteesta metsälehti.fi/ tyopaikat MAAJA METSÄTALOUDEN AMMATTITAPAHTUMA TERVETULOA SYKSYN YKKÖSTAPAHTUMAAN TAMPEREELLE, varaa aika kalenteriisi jo nyt! KoneAgriassa tarjolla: • Yli 300 yrityksen tuotteet ja palvelut • Huippuluokan ohjelmaa • Tietoa, kohtaamisia ja elämyksiä TUTUSTU LISÄÄ: KONEAGRIA.FI AUKIOLOAJAT: to–pe klo 9–17, la klo 9–16 Katso hotellitarjoukset: KONEAGRIA.FI Halutaan ostaa metsäkuusen KORISTEHAVUA myös omorikakuusen havu ja pihdat käy
NIMITYKSET MAAJA METSÄTALOUDEN AMMATTITAPAHTUMA TERVETULOA SYKSYN YKKÖSTAPAHTUMAAN TAMPEREELLE, varaa aika kalenteriisi jo nyt! KoneAgriassa tarjolla: • Yli 300 yrityksen tuotteet ja palvelut • Huippuluokan ohjelmaa • Tietoa, kohtaamisia ja elämyksiä TUTUSTU LISÄÄ: KONEAGRIA.FI AUKIOLOAJAT: to–pe klo 9–17, la klo 9–16 Katso hotellitarjoukset: KONEAGRIA.FI » PILKKEET Metsälehti Makasiini 77 10394_.indd 77 10394_.indd 77 22.9.2023 14.49 22.9.2023 14.49. Kehittämispäällikön työt Viitarinne aloittaa joulukuun alussa ja Metsätilat.fi Palvelut Oy:n toimitusjohtajan tehtävät ensi vuoden alussa. Pelkällä paperisella Metsälehdellä on lukijoita 165 200, siinäkin tuhatkunta lukijaa nousua vuodentakaisesta. Viitarinteen edeltäjä Harri Huupponen siirtyy MhyP:n toimitusjohtajaksi ensi vuoden alussa. METSÄLEHDEN lukijamäärät ovat nousseet, kertoo viime viikolla julkistettu Kansallinen mediatutkimus (KMT). 09 315 49 840). 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. Kun mukaan lasketaan vielä pelkkää Metsälehti Makasiinia lukevat, päästään yhteislukuun 213 200. Metsälehden yhdellä numerolla on lukijoita paperija verkkolehti mukaan luettuina keskimäärin 205 600, kun vuosi sitten jäätiin niukasti alle kahdensadantuhannen. . 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Luonnonvarakeskus Filosofian tohtori Jussi Lintunen on nimitetty Uusiutuvien luonnonvarojen taloustiede ja politiikka -apulaisprofessorin tehtäviin Luonnonvarakeskukseen (Luke). 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Metsätilat.fi-ketjussa hän on työskennellyt kiinteistönvälittäjänä ja vastaavana hoitajana. Viisivuotissopimus alkoi 1.9.2023. ”Enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin, koska metsätalouden ristipaineet kasvavat ilmastonmuutoksen ja monimuotoisuuteen liittyvien vaatimusten takia.” METSÄLEHDELLE LISÄÄ LUKIJOITA Metsänhoitoyhdistysten palvelu MhyP Metsätalousinsinööri Esa Viitarinne on nimitetty Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MhyP Oy:n kehittämispäälliköksi ja Metsätilat.fi Palvelut Oy:n toimitusjohtajaksi. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Viitarinne on työskennellyt mhy-kentässä vuodesta 2004 lähtien metsäasiantuntijana, erityisasiantuntijana ja viimeksi kehittämispäällikkönä Kymenlaakson yhdistyksessä. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Lintunen on työskennellyt tutkijana Metsäntutkimuslaitoksella, Lukessa, Etlassa ja Helsingin yliopistolla. Metsälehden päätoimittajan Petri Koskisen mukaan lukijamäärän kasvu kertoo siitä, että Suomessa on kysyntää objektiiviselle ja riippumattomalle metsäjournalismille. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. Juttu avautuu uuteen näkymään. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi
Kaikkien 15. Se ei ilmeisesti ole kovin harvinainen, koska olen muutaman kerran onnistunut sen näkemään. KAIKKI sienten poimijat tietävät, kuinka nopeasti ”madot”, sienisääskien toukat, turmelevat sienet. VIIME numeron suosituin juttu oli taimikonhoitoa käsitellyt ”Ensi kertaa raivaussahan kahvoissa”. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. » PILKKEET 78 Metsälehti Makasiini MISTÄ PIDIT. Kääpien syöjillä ei ole kiirettä, monivuotisissa itiöemissä voi elää useampi sukupolvi perä perää. Sen voi saada näkyviin, kun kopistelee raidankääpää kämmenelleen ja odottaa jonkin aikaa. Erikoistuneista lajeista voi nostaa esimerkiksi raidankääpäripsikän, joka elää raidankäävissä. Kääpien vierailla on usein hauskoja nimiä kuten takkutiera, ruskosienikeiju ja isohelysieniäinen – kaikki kovakuoriaisia. JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Esimerkiksi Atte Komosen tutkimuksissa pursukäävän itiöemistä löytyi 60 lajia, joista 37 oli kovakuoriaisia, ja rusokantokäävän itiöemistä 54 lajia, joista 36 kovakuoriaisia. Käävissä elää erityisesti kovakuoriaisten, pikkuperhosten ja kaksisiipisten toukkia. Kovakuoriaiset voivat aikuisinakin oleskelle käävissä ja lähtevät sieltä vain parittelukumppania tai munintapaikkaa etsimään. l SEPPO VUOKKO Käävät kotina Kirjopimikät syövät tässä nuorta kantokääpää, jonka itiöemässä ei ole vielä pillikerrostakaan. metsälehti.fi/lukijakysely. Näin pieni otus pystyy asustamaan käävän pilleissä. Osa kääpien syöjistä on rajoittunut yhteen tai vain muutamaan sienilajiin, osa on ravintonsa suhteen vähemmän vaativia. Yksi yleisimmistä kääpien kovakuoriaisista on oranssin ja mustan kirjava kirjopimikkä. Se on Euroopan pienin kovakuoriainen, vain noin puolen millimetrin pituinen. Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www. lokakuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi metsänmittaajan apuvälinepaketin: Ludde-relaskoopin ja lasikuituisen läpimittamittanauhan (arvo yhteensä 65,80 euroa). ARVONTA 10363_.indd 78 10363_.indd 78 22.9.2023 14.42 22.9.2023 14.42. Ne liikkeelle lähteneet hituset ovat raidankääpäripsiköitä. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Yhtä tunnettua ei ole, että puiden kovat käävätkin ovat hyönteisten ravintoa; lajisto ja elämäntavat ovat tosin toiset kuin syksyn ruokasienillä. Vesuripalkinnon voitti Aki Marjamäki Enosta.. Sille kelpaavat ravinnoksi useat eri kääpälajit eikä se kaihda päivänvaloakaan
09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Päivi Laipio, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 09 315 49 844 Sari Enderle, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 09 315 49 840 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 91. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2023 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus 10364_.indd 79 10364_.indd 79 22.9.2023 14.45 22.9.2023 14.45. Ensi numerossa UNOHTUNUT PALSTA KUNTOON METSÄLEHTI MAKASIINI 7/23 ILMESTYY 10.11. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 13.10. 029 432 6991 Jussi Collin, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. SA M I K A RP PI N EN Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Petri Koskinen p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 050 438 2865 Anna Back, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p
Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINRISTIKKO 6 10365_.indd 80 10365_.indd 80 22.9.2023 14.39 22.9.2023 14.39. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840
Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Tapio Metsänhoitaja (MMM) Reetta Pilhjerta on aloittanut Tapiossa metsänhoidon asiantuntijana elokuussa. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). . Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 6”. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 13.10.2023 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 3 krs, 00240 Helsinki. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Pilhjerta on aiemmin työskennellyt muun muassa metsäalan koulutusja osaamiskysymysten sekä kansallisen metsäpolitiikan seurannan ja valmistelun parissa. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Palkinnot Makasiinikryptosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: Leena Leppämäki, Vaskivesi, Pertti Martikainen, Jyväskylä ja Kauko Tuliniemi, Nakkila. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin on tullut 2,90 € laskutuslisä. . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 10365_.indd 81 10365_.indd 81 22.9.2023 14.39 22.9.2023 14.39. Pilhjertan työnkuvaan kuuluvat monipuolisesti metsien kestävään käyttöön liittyvät asiakasprojektit sekä Tapion koulutuspalveluiden kehittäminen. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V NIMITYKSET Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 6 MAKASIINIKRYPTO 5, OIKEA RATKAISU PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa
Tuotekehitysinsinöörit ympäri maailman hakevat uusia ratkaisuja kiivaasti. Akkujen lataus metsässä kuitenkin helpottuu lähitulevaisuudessa muun muassa sähköautojen yleistyessä. AIKALAISEN on vaikea hahmottaa historian käännekohtia, mutta moottorija raivaussahojen osalta sellainen lienee juuri nyt käsillä. Akkusahojen lopullinen läpimurto ammattikäytössä edellyttänee vielä uudenlaista akkuteknologiaa. Akkulaitteet ovat olleet arkea rakennustyömailla jo usealla vuosikymmenellä, mutta metsätyökäyttöön akkusahat on saatu jälkijunassa. Niiden ominaisuudet, kuten energiatiheys, kehittyvät hitaasti mutta varmasti. Nykyisissä akkusahoissa käytetään litiumioniakkuja, jotka ovat olleet ison mittakaavan kaupallisessa tuotannossa 1990-luvulta lähtien. Sahaajan ei myöskään tarvitse hengitellä pakokaasuja. M IK KO RI IK IL Ä SAMI KARPPINEN 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 10366_.indd 82 10366_.indd 82 22.9.2023 14.53 22.9.2023 14.53. Stihlin mukaan nykyisten akkujen kehityksessä uusi askel saavutetaan 3–4 vuoden välein. Keveys, helppo käynnistettävyys sekä matalahko melutaso ovat akkusahan vahvuuksia. Vuosikymmenessä muutokset sahojen tekniikassa ovat olleet vähäisiä, akkujen kestoa on paranneltu pienin askelin. Metsään sopivia akkusahoja on ollut tarjolla noin kymmenen vuoden ajan. Tällä palstalla kerrotaan metsäalaa mullistaneista keksinnöistä. Se on kertonut kehittävänsä Panasonicin kanssa kiinteän elektrolyytin akkua, joka puolittaisi akun painon, koon ja hinnan. Tällainen kattaus oli Metsälehden kokeilussa vuonna 2013. Lupauksia mullistuksesta on antanut muun muassa Toyota. Akkusahojen käyttöä on rajoittanut yksittäisen akun verrattain lyhyt käyttöaika ja kallis hinta. Useimmille harrastajasahureille akkusaha on jo erinomainen vaihtoehto perinteiselle polttomoottorisahalle. Sitä odotellessa.. Esimerkiksi sahavalmistaja Husqvarna lanseerasi ensimmäisen akkumoottorisahansa vuonna 2012 ja Stihl 2010. l SAVOTAT SÄHKÖISTYVÄT Akkuteknologian kehittyessä polttomoottorisahat korvautuvat kiihtyvällä vauhdilla sähkömoottorilla käyvillä laitteilla
Tiesitkö! eMetsä -verkkopalvelussa ovat myös metsäasiantuntijamme valmiina auttamaan kaikissa metsääsi koskevissa asioissa. Klikkaa eMetsa.fi – etkä ole metsäasioiden kanssa yksin. Oman Tähtitilisi saldot ja nostot hoidat näppärästi eMetsässä. Nyt Tähtitilillä puukaupparahalle 4,00 % korko 10367_.indd 83 10367_.indd 83 26.9.2023 12.13 26.9.2023 12.13. Metsänomistaja! Stora Enson Tähtitilillä puukaupparahat jatkavat kasvuaan
Metsänomistaja, älä tyydy yhteen! Helposti parhaat puukaupat: Kuutio.fi Vertaa vaihtoehtoja puukauppaan luotettavasti ja helposti. Rekisteröidy ja käytä maksutta Hyödynnä metsävarallisuustietosi tehokkaasti Käytä apuna toimenpidesuosituksia ja tuoreita hintatilastoja Kilpailuta puukaupat itse tai ammattilaisen avulla Varmista itsellesi parhaat puukaupat 10368_.indd 84 10368_.indd 84 26.9.2023 12.15 26.9.2023 12.15