SYYSKUUTA • NUMERO 6/2024 • 12,90 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 6/2 02 4 TE EM A : PU U KA U PP A. TUOTTO KUULUU OMISTAJALLE VAIKUTTAJA Järeysvaatimuksille ei tarvetta PUUKAUPPA KAUPANTEON VAIKEAT ASIAT Ensi kertaa mönkijän kahvoissa METSÄTILOILLA KAHDET MARKKINAT JUURIKÄÄPÄ KURIIN SAARTAMALLA METSIEN SEKAVILJELY LISÄÄNTYNYT ›› Jari Sarasvuo ryhtyi metsänomistajaksi 27
Uudistushakkuut Kasvatushakkuut Taimikonhoito Toimenpide Säästöpuu Tekopökkelö Suojavyöhyke Säästöpuuryhmien poltto (soveltuvat kohteet)**** Tekopökkelö Suojavyöhyke Suojatiheikkö 30 kpl / ha; >15 cm * 10 kpl / ha** 10?30 m*** 10 kpl / ha** 10?30 m*** 1 per alkava 1 ha Metsä Group Plus -mallin lisäbonus on maksettu 1.9.2024 alkaen myös rehevien ojitettujen kuusivaltaisten turvemaiden hakkuissa silloin, kun käytetään avohakkuun sijaan peitteisiä menetelmiä eli pienaukkotai poimintahakkuita. Hoitomallin tavoitteena on, että suomalaiset metsät kehittyvät yhä monimuotoisemmiksi ja elinvoimaisemmiksi. Ottamalla Metsä Group Plus -hoitomallin käyttöön saat omistajajäsenenä lisäbonuksen uudistushakkuissa. Metsä Group Plus -hoitomallin tavoitteena on metsien monimuotoisuuden lisääminen. Lue lisää: metsagroup.com/uudistavametsatalous * Säästöpuiksi luetaan elävät säästöpuut ja kaikki puulajit, läpimitta 1,3 m korkeudelle > 15 cm. Metsä Group Plus on tulevaisuuden metsänhoitomalli. ** Tekopökkelöiden latvat jätetään metsään *** Vesistöstä riippuen **** Metsä Group vastaa soveltuvilla kohteilla säästöpuuryhmien polton kustannuksista ja on vastuussa toteutuksesta. Näin metsäsi tuottaa taloudellista hyötyä ja kasvaa elinvoimaisena
60 S. 47 PIKATESTI: Edullinen hyönteistakki 48 PERINTÖMETSÄ: Kauppa vai lahja. TALOUS 51 RAHAPUU: Sekametsät eivät ole helppo laji 52 PUUMARKKINAT: Puuenergian huippu on nyt 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Hybridihaavikko yllätti 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Pikkutilasta hyvä hinta 56 TILAMARKKINAT: Kahdenlaiset markkinat 57 KOKEILU: Taimet kyytiin ja menoksi 60 ENSI KERTAA MÖNKIJÄN KAHVOISSA 64 VOIKO LAHOTUHON PYSÄYTTÄÄ. 15 KILJUKOTKA ON METSÄN ARVOKKAIN 16 LUKIJAN KUVA: Ensiharvennuksen jäljiltä TEEMA 18 PUUKAUPAN 10 VAIKEAA ASIAA 28 VAIKUTTAJA: Lea Jylhä taitaa yhteensovittelun OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 14 kysymystä harvennuksista 40 HALLITSETKO KIINTEISTÖT: Maanomistaja päättää metsästyksestä 42 TUTKIMUS: Hyödyntämätön voimavara 43 KOLUMNI: Metsät sujuvasti seuraavalle 44 KYSY POIS: Miten Tricoa levitetään. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Raakkujoen suojakaistaa joululahjaksi 6 METSÄNOMISTAJA: Jari Sarasvuo osti metsää 12 YHÄ USEAMPI VALITSEE SEKAPUUSTON 14 METSÄTYYPPI: Miten vakava raakkutuho on. 15 18 S. 80 MAKASIINIKRYPTO 82 SAVOTALLA: ”Täydellistä korjuuta ei ole” 28 S. SE PP O SA M U LI PE KK A PA AN AN EN /PO LA RIS SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. 67 KOLUMNI: Metsää vai rahastoja A N N A BA CK LUONTO 68 METSO & NÄKKI: Takaisin luontoon 74 TUOTE & TEKIJÄ: Hirsimökkejä Kalevalaelokuvaan 76 MIELIPIDE: Hakkuiden rajoittamisessa ei järkeä 78 PILKKEET: Voivatko etelän männyt huonosti. S
Kalastuskunnat voisivat käyttää lupamaksuja suojakaistoihin. LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Välillä tuntuu, että julkinen metsäkeskustelu on yhtä vastakkainasettelua. Kauppaketjujen, bensiininjakelijoiden ja muiden yritysten lisäksi talkoisiin tarvittaisiin kunnat. Kauppaketju voisi toivottaa asiakkaansa ostoksille raakkuja suojelevaan yritykseen. Tuskin kivaa, mutta journalismi on tätä – asioita on käsiteltävä tasapuolisesti.” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Ymmärrän, miksi mönkijän hankinta ei aina perustu järkisyihin. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Raakkujoen suojakaistaa joululahjaksi Metsänomistaja suoritti kasvinsuojelututkinnon ja alkoi saartaa juurikääpää (s. Yritykset voivat ostaa raakkujoilta nyt suojakaistaa MTK:n luontoarvokaupasta. Toistaiseksi taidan silti kasvattaa lihaksia taimilaatikoita raahaten ja lunta luoden.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA. Kun lukijat ovat valtaosin metsänomistajia, niin onko kivaa lukea metsänomistajalähtöisistä ongelmista. 14). Kuka liittää logoonsa ensimmäisenä raakun. Tekee hyvää kuulla, että MTK:n metsäasiantuntijan Lea Jylhän mukaan tilanne ei ole näin mustavalkoinen. Syken rahoituksen lisääminen voisi olla viisasta, koska nyt ei tarkkaan tiedetä, missä kaikkialla ja kuinka leveitä suojakaistoja missäkin tarvitaan. Mykkänen kuitenkin kannustaa metsäyhtiöitä jättämään raakuille 50 metrin suojakaistat. Muutama tunti koeajoa metsässä ja keksin heti perusteluja, miksi mönkijä kannattaisi omistaa. Odotan joulukorttia, jossa lukee: Hyvä yhteistyökumppani, raakut toivottavat hyvää joulua saatuaan meiltä monta kilometriä suojakaistaa. 64). » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini YMPÄRISTÖMINISTERI Kai Mykkänen ei lupaa rahaa Suomen 150 raakkujoen rantojen suojeluun. Ministeri ei ota kantaa, kuka korvaisi metsänomistajille koituvat suuret tappiot tästä epävirallisesta suojelusta. Hukkajoen tapahtumien jälkeen raakuilla on nostetta ja suojakaistoille luulisi riittävän rahoittajia. Vaikka mielipiteet eivät aina kohtaa, on rakentava keskustelu mahdollista.” MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”Puukauppaa käsittelevä teemajuttu mietitytti. Miltä kuulostaisi: Isojoki, Suomen raakkuystävällisin kunta. Mykkänen päätyi esittämään 50:tä metriä kaikkialle, koska arvokkaiden raakkujokien rantojen ja tarvittavien suojakaistojen kartoittaminen olisi niin suuri työ, että sen tekemiseksi Suomen ympäristökeskus tarvitsisi paljon lisää rahoitusta ja väkeä. Johtavan raakkututkijan, professori Jouni Taskisen mukaan 50 metrin suojakaista tarvitaan vain jyrkimmille rannoille eroosiota estämään (s. Espoo voisi adoptoida raakkuja pohjoisesta. Kauppa voisi tosin vauhdittua, jos etujärjestön hallitus ideoisi kauppapaikalle omistajaksi tahon, jota kaupunkilaiset eivät vierasta
KUVA: SAMULI AHTIAINEN. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Metsälehti Makasiini 5 Rauman Kokkovuorella metsäpolun reunalla vihertää ja marjojakin löytyy syyskuun kolmannen viikon alussa
TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT SEPPO SAMULI 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA. ”TÄMÄ EI TODELLAKAAN OLE YKSINKERTAISTA” Jari Sarasvuo on uusi metsänomistaja. Koska oma osaaminen ei metsäasioissa riitä, käytetään tilanhoidossa ammattiapua
Jari Sarasvuo kuvattiin Nuuksion kansallispuistossa, joka on ollut kaupunkilaiselle ominta metsäympäristöä. Metsälehti Makasiini 7
Taloudellisten arvojen suhteellinen paino on kuitenkin laskenut ja elonkirjon, virkistysarvojen sekä uusimpana hiilensidonnan paino noussut. Myös poliittiset riskit kavahduttivat. Kun muutaman vuoden kuluttua painaa myy-nappia, niin saa tuoton kotiin, Sarasvuo kuvaa ”Päätös on on-off ja kaikki omistamiseen liittyvä on ulkoistettu. ”Koin sen vaikeaksi ja hankalaksi. Eli ihan heti metsänomistaja Sarasvuo ei sinne metsäkonetta käske.” Luotettu pehtoori Sarasvuo käytti konsulttia tilan ostamisessa. M M ITÄ titteliä käyttää, kun ihmisestä on niin moneksi. ”Tilalla on virkistysarvoja, rakennettuja polkuja ja metsälammella on uimaportaat. Aiheestakin, sillä juhannuksen alla hän otti tittelin, joka vaatii asennoitumista. Kyläyhteisön ihmisille sielua kohottava ympäristö.” Edellinen omistaja oli pidättäytynyt täysimääräisestä taloudellisesta hyödyntämisestä. Hehtaareja on enemmän kuin vähän, mutta vähemmän kuin paljon. Tarkempaa sijaintia hän ei kerro. Metsä ei todellakaan ole niin.” Metsänomistus tuntui vaikealta siksikin, että alaan liittyy paljon termejä, joista ammattilaisetkaan eivät ole aina kartalla. Jos sille kaikelle pitää olla yhdistävä kattotermi, niin olkoon se mitä arkikielessä kutsutaan filosofoinniksi. Jossakin Keski-Suomessa Sarasvuon hankkima metsätila sijaitsee kolmen tunnin ajomatkan päässä jossakin Keski-Suomessa. Historiallisesti metsiin on liittynyt voimakas julkinen ohjaus: metsää on saanut omistaa, jos omistaa oikein. Lähemmäs kymmenen kirjoitettua kirjaa, podcasteja, yleisöluentoja, mahdoton määrä haastatteluja ja kärjekkäitäkin lausuntoja lähes aiheesta kuin aiheesta. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini. Ehkä se on ollut valmentau”Ihan heti metsänomistaja Sarasvuo ei sinne metsäkonetta käske.” tumista. Jari Sarasvuo on tai on ainakin ollut toimittaja, juontaja, yritysvalmentaja, liikemies. ”Vuosikymmeniä välttelin koko aihetta, metsänomistusta omaisuuslajina”, Sarasvuo aloittaa. ”Kun menin paikalle pehtoorin kanssa, niin huomasin, että siellä on kauniita alueita. Ohjaus on ollut talouspainotteista. Tähän haastatteluun Sarasvuo tulee suoraan metsäiseltä aamulenkiltä Nuuksion poluilta. Hän aikoo käyttää konsulttia Tarvitsemme verotuloja, siksi metsiä pitää hoitaa ja käyttää, Sarasvuo pohtii. Niin myös uusi omistaja aikoo tehdä. Nyt kun olen siihen vähän perehtynyt, niin se ei todellakaan ole yksinkertaista.” Vaikeaa ja kavahduttavaa Jos ostaa jenkkipörssin indeksirahastoa, tarvitsee vain painaa nappia
YRITTÄJÄ , Trainers’ House Oyj:n perustaja ja pääosakas. Ensimmäisestä liitosta kaksi aikuista lasta ja kaksi lapsenlasta. Elättänyt itsensä julkisella keskustelulla viidellä eri vuosikymmenellä. MONIPUOLISTA mediakokemusta. KOTOISIN Iivisniemestä, kotiutunut Kauniaisiin. HARRASTUKSET jeesustelu ja kuolemalta karkuunjuoksu. PERHEESSÄ vaimo ja kaksi peruskoululaista. Metsälehti Makasiini 9. JARI SARASVUO ENSI vuoden kesäkuussa 60-vuotias
Mutta isoisä oli maalta ja metsäalalla, äiti kaupun» METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini On metsänomistajia, jotka eivät tiedä metsänsä sijaintia ja on alihoidettuja metsiä. myös sen hoidossa, ja tilanhoidosta on jo sovittu. Sarasvuon mielestä jostakin tarvittaisiin oma pehtoori itse kullekin osaamattomalle.. 3. Ilmakehässä on niin paljon ylimääräistä töhnää, että se pitää saada pois.” Kysymykseen, miksi hän metsää hankki, saadaan filosofinen vastaus. ”Voin puhua pehtoorin kanssa toimenpiteistä, mutta ratkaisuja en pysty tekemään.” Sarasvuo tietää, että tilalla on korjuuvelkaa ja tuholaisriski kasvussa. Vaikka omistat metsätilan, et voi toimia mielesi mukaan, koska metsä ei ole koskaan yksin sinun. Se on elämää, lupaus huomisesta, ajasta omani jälkeen. SARASVUON VINKIT 1. Yksinkertaista arvonmuodostusta Sinänsä metsän taloudellinen arvonmuodostus on yksinkertaista: metsä turpoaa fotosynteesin avulla, ja siellä annetaan tilaa niille puille, joiden halutaan kasvavan. ”Samanlaista bisnesriskiä ei ole kuin monella muualla alla. 2. ”Uskon, että siitä tulee keskeinen juttu, vaikka jokin kehityssuunta voi lyhyen aikaa mennä väärään suuntaan. On inflaatiosuoja, puun kysyntä on vakaata eivätkä kilpailijat koukkaa edelle.” Hiilensidonta on uusi asia eikä bisnesmalli ole valmis. Oma asiantuntemus ei kuitenkaan riitä korjuupäätöksiin. TUKEUDU kaikessa kokeneempiin ja kyvykkäämpiin, käytä pehtooria. Hän uskoo olevansa yksi monesta kaupunkilaismetsänomistajasta, joka tarvitsee vastuullisen kumppanin. METSÄTALOUS ei mene koskaan pois muodista, vaikka tyylit ja tavat vaihtuvat ajan saatossa. VALTA tuo mukanaan suuren vastuun, varsinkin metsäalalla. Pihka katosi takapuolesta jo kauan ennen yläastetta.” Tilanhoitajaa hän kutsuu pehtooriksi. ”Metsä on totta. ”Istutukset ja raivaukset eivät minulta onnistu, koska en siellä asu enkä ole siihen kasvanut. Se on kärsimyksestä vapaata elävää rahaa, josta jälkipolvetkin saavat iloa ja toimeentuloa.” Henkisyyttä, mystiikkaakin Sarasvuo on kaupunkilainen
Jaksolliseen kasvatukseen perustunut vanha filosofia tarvitsee rinnalleen uutta ajattelua. ”Tragedian jälkeinen toivo tulee siitä, että kun on tapahtunut tarpeeksi vakava virhe, se johtaa haluun toimia paremmin. ”Olen oppinut, että avohakkuu ei ole niin paha asia.” Sarasvuolle metsä on myös pyhä ja henkinen paikka, uskonsuunnista riippumatta. ”Tuttu pankkiiri kuvasi niin, että metsä on meillä vain lainassa ja että ennallistamisasetus on juttu, joka pitäisi tehdä joka tapauksessa.” ”Ei pelkkiä roistoja” Sarasvuolla on hieman tuntumaa metsäalaan, sillä hän on valmentanut kymmeniä metsäorganisaatioita. Kaupallinen toiminta edellyttää kompromisseja – etenkin metsänomistus on jatkuvaa kompromissien tekoa, risteävien intressien yhteensovittamista. ”Tuntumani on, että metsään liittyy vastuita enemmän kuin mihinkään muuhun sijoitusomaisuuteen.” Sarasvuo pohtii, että vaikka metsä on oma, niin se ei ole yksin sinun, vaan tietyllä tavalla yhteinen. ”Ahneuden vastahyve on viisaus. Ei varmasti.” Yritysvalmentajana Sarasvuo tietää, että tragedian kääntäminen voitoksi on mahdollista. ”Yksityisomistus on seuraaville sukupolville turvallisempaa kuin joku muu. Jos Sarasvuo saisi valmennettavakseen koko metsäalan, hän kertoisi ajattelun murroksesta ja arvojen törmäyksestä. Tosin hän ei halua varainhoitomielessä omistaa suomalaisia yhtiöitä juuri muutenkaan. Eturistiriitojen vuoksi metsänomistus ei ehkä olisi sopinut nuoremmalle Jari Sarasvuolle. ”Me tarvitsemme verotuloja, jotta ihmisarvoinen vanhuus on mahdollista ja sairaat hoidetaan. ”Tulevilla sukupolvilla on siihen saanto, yhteiskunnalla on ja luonnolla on.” Arvojen miettiminen ei tarkoita, että Sarasvuo hylkäisi tuottoarvot. Siksi metsiä pitää hoitaa ja käyttää.” Sarasvuo jatkaa, että hänen maailmassaan on rahaa korkeampia arvoja. ”Me sössittiin tämä juttu”, hän sanoo ja tarkoittaa viimeisen parinkymmenen vuoden talouskehitystä. Ei siellä pelkkiä roistoja ole.” Isojen toimijoiden haastaminen ei lopu koskaan ja niin sen pitää ollakin. ”Hyödyntäminen jatkuu, mutta ei saa hyödyntää miten tahansa.” Ristiriitoja ja sovittamista Kaikessa taloustoiminnassa on aina eturistiriitoja, kuten työnantajan ja työntekijän, kauppiaan ja asiakkaan. l ”Metsäyhtiöitä on muodikasta haukkua, mutta minulle on jäänyt niistä myönteinen kuva.” Sarasvuo uskoo, että yksityisomaisuuden suoja ei poistu eikä metsiä julisteta liittovaltion reservaateiksi, vaikka metsään kajoamisen rajoittamiseen on paineita. Missä on paljon valtaa, siellä riman pitää olla korkealla. ”Metsäyhtiöitä on muodikasta haukkua, mutta minulle on jäänyt niistä myönteinen kuva. Myös vaimon suvussa on isoja metsänomistuksia. ”Valitsimme köyhyyden tien.”. Pohjakosketus antaa pontta luontokadon pysäyttämiselle.” Oy Suomi Ab on sössitty Sarasvuo ei omista pörssin metsäyhtiöitä. Metsälehti Makasiini 11. ”Olen pikkulapsesta saakka liikkunut metsässä ja kokenut sen tervehdyttävänä paikkana. Kaupunkilainen olen sillä tavalla, että metsänomistamisen hienous ja nyanssit ovat alkaneet avautua vasta viime vuosina.” Kaupunkilaisten oletetaan ajattelevan, että metsään ei saa tulla aukkoja. Usko markkinatalouteen Liikemies-Sarasvuo uskoo markkinatalouteen ja siihen, että metsän tuotto kuuluu omistajalle. ”Aukot ovat välttämättömiä, mutta niiden tekemisessä on erilaisia tapoja.” Raakkutragedian jälkeen Haastattelu tehtiin raakkutragedian viikolla. gista ja töissä metsäalan organisaatiossa. Tuoreeltaan olettamus oli yksitJos saisin valmentaa koko metsäalaa, kertoisin ajattelun murroksesta, Sarasvuo sanoo. Metsien tila olisi paljon huonompi, jos joku ei kantaisi omistajan vastuuta.” Kaikki omistaminen tuo mukanaan vastuita ja velvoitteita. ”Todella valitettavaa, mutta nollaako se kaikki pyrkimykset toimia vastuullisesti. Voi metsässä kokea mystistä salaperäisyyttäkin. On viisautta tyytyä hyvään tuottoon eikä tavoitella maksimaalista tuottoa.” täisten, paineen alla työskennelleiden ihmisten ajattelun auringonpimennyksestä
Metsä Group on tarjonnut asiakkailleen kuusi-mäntysekametsän viljelyä jo noin viiden vuoden ajan. HELI VIRTANEN » AJASSA. Metsänkäyttöilmoituksista käy ilmi vain pääpuulaji, joka oli viime vuonna joka toisella uudistettavalla hehtaarilla mänty. Muutoksen nopeus on yllättänyt toimijat, ja männyntaimista on ollut viime vuosina jopa pulaa. Siitä, miten isolle osuudelle uudistusaloista perustetaan sekametsä tai sekapuusto, ei ole tarkkaa tietoa. ”Pidän osuutta merkittävänä, koska kaikille kohteille sekaviljely ei edes sovellu”, sanoo metsänhoitopäällikkö Tiina Laine. Tyhjäksi jätetään 300 mätästä, jolloin niille muodostuu luontainen lehtipuusto. ”Viime vuodesta alkaen olemme suositelleet sekametsän viljelyä aina, kun kohde on sopiva”, kertoo myyntipäällikkö Henri Mommo. l YHÄ USEAMPI VALITSEE SEKAPUUSTON Viesti sekapuuston kasvattamisen hyödyistä näyttää tavoittaneen metsänomistajat. Kuusettumisen huippu on ohitettu, kertoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Jos kohteelle istutetaan useampaa puulajia, ilmoituksen tekijä joutuu valitsemaan, minkä puulajin hän ilmoittaa. Viime vuonna sen osuus nousi 17 prosenttiin viljelypinta-alasta. Erityisesti lehtipuusekoituksen jättäminen havumetsään auttaa ehkäisemään tuhoja ja edistämään luonnon monimuotoisuutta. Myös rauduskoivun taimien kysyntä on kasvanut. Lehtipuusekoitus syntyy metsään luontaisesti. Myös metsänhoidon suosituksissa kannustetaan sekametsän kasvatukseen. METSIEN viljelyssä on tapahtunut iso muutos 2020-luvulla. Myyntityö on tuottanut tulosta, sillä tänä vuonna yhdistyksen alueella jo puolet uudistettavasta pinta-alasta on uudistettu sekametsälle.. Alan toimijat kertovat sekaviljelyn lisääntymisestä. Remeksen mukaan järjestelmää uudistetaan lähitulevaisuudessa niin, että myös sekapuuston pystyy ilmoittamaan. Päijänteen metsänhoitoyhdistyksessä on otettu käyttöön hybridiviljelyn malli, jossa metsään istutetaan kuusta ja mäntyä yhteensä 1 500 tainta hehtaarille
75 % Kun pääpuulajin osuus on enintään 75 prosenttia, kyseessä on sekametsä . Mänty suosituin Lähde: Metsäkeskus mäntyä 50% kuusta 44% 5% 1% rauduskoivua muita puulajeja, pääosin hieskoivua ja lehtikuusta KU VA : SA M I KA RP PI N EN. Vuoden 2023 metsänkäyttöilmoituksissa ilmoitettu pääpuulaji, jolle kuvio uudistetaan viljelemällä tai luontaisesti (osuus uudistamispinta-alasta). 10 % Jos lehtipuustoa on vähintään 10 prosenttia, puhutaan sekapuustosta
MITEN VAKAVA HUKKAJOEN TUHO ON. 1 KUKA: Professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta MITÄ: Taskinen on Suomen johtavia raakkututkijoita. MIKSI: Raakkujen suojelu on koko kansakunnan asia. Tärkeintä olisi, että sovittuja sääntöjä ja suosituksia sekä sertifiointien ehtoja noudatetaan. Raakkuja elää Suomessa noin 150 joessa, mutta ne pystyvät lisääntymään vain 10-15 joessa. Jos joen rannat ovat jyrkät ja maaperä altista huuhtoutumaan, tarvitaan 50 metrin suojakaista tai jopa enemmän. Kuinka leveitä suojakaistojen tulisi olla. Suomessa raakut lisääntyvät vain 10–15 joessa, professori Jouni Taskinen sanoo. Kuinka vakavasti Hukkajoen tuho vahingoittaa Suomen raakkukantoja. Tuho on merkittävä. Hänen johdollaan Konneveden tutkimusasemalla on ”intervallihoidettu” heikentyneitä raakkukantoja. Jokeen kulkeutuva hieno maa-aines on myrkkyä raakuille. Tasaisilla rannoilla riittää kapeampi kaista. Miksi raakkujokien varsille on jätettävä suojakaistoja. Mitä muuta metsätaloudessa voitaisiin tehdä raakkujen suojelemiseksi. 2 3 4 » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini. Kaikkiaan meillä arvioidaan elävän reilut kaksi miljoonaa raakkua. Eroosion torjuminen parantaa myös lohikalojen lisääntymisedellytyksiä, mikä osaltaan turvaisi raakunkin lisääntymistä. Hakkaamatonta metsää tarvitaan jokien varsille pysäyttämään hakkuualoilta huuhtoutuvaa maa-ainesta. Hukkajoessa elää uusimman arvion mukaan 120 000 raakkua, ja kanta on ainakin jossain määrin lisääntymiskykyinen. MIKKO RIIKILÄ Raakkuprofessori Jouni Taskisen mukaan raakkujen suojelu on koko kansakunnan asia. Kustannuksia ei pidä jättää vain maanomistajien kontolle
”Tahallista tappamista tai ottamista tapahtuu eniten lintujen kohdalla. Raakun eli jokihelmisimpukan ohjeellinen arvo on 589 euroa. Maakotka, 4 877 euroa. Siitä, miten paljon korvauksia asetuksen perusteella vuosittain maksetaan, ei ympäristöministeriössä ole tilastoja. Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen ministeriöstä ennakoi, että monien rauhoitettujen eläinlajien ohjeelliset arvot nousevat päivityksen yhteydessä. Eläinlajin ohjeelliseen arvoon vaikuttaa muun muassa se, miten uhanalainen laji on ja millainen sen lisääntymiskyky on. Lintuja tai linnunmunia saatetaan tulla hakemaan ulkomailta asti, sillä niille on olemassa laittomat markkinat. Linnut nousevat kärkeen, kun arvioidaan, mitkä metsiemme rauhoitetuista eläinlajeista ovat rahallisesti arvokkaimpia – eli miten suuren korvauksen voi joutua valtiolle maksamaan, jos hävittää jonkun niistä luonnonsuojelulain vastaisesti. KU VA T SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA. Kiljukotkan arvo on lähes 7 000 euroa. KILJUKOTKA, 6 728 euroa. Asetus päivitettiin edellisen kerran runsaat 20 vuotta sitten. l LIINA KJELLBERG Kiljukotka on metsän arvokkain Rauhoitettujen eläinlajien ohjearvoihin on luvassa korotuksia, ympäristöministeriöstä ennakoidaan. Kymmenen kärkeen mahtuvat eri lintulajien lisäksi vain kovakuoriaisiin kuuluva punahärö, jonka ohjeellinen arvo on 1 682 euroa, sekä liito-orava, jonka ohjeellinen arvo on 1 009 euroa. Kiljukotka 6 728 € Maakotka 4 877 € Valkoselkätikka 4 037 € Lapinpöllö 1 682 € Sääksi 1 682 € Punahärö 1 682 € Haarahaukka 1 514 € Sinipyrstö 1 177 € Nuolihaukka 1 009 € Liito-orava 1 009 € Metsäisistä rauhoitetuista eläinlajeista lintujen ohjeelliset arvot ovat korkeimpia. LINNUT KÄRJESSÄ Arvokkaimpien rauhoitettujen ja metsissä viihtyvien eläinlajien ohjeellisia arvoja. Uusi asetusluonnos on tarkoitus saada lausuntokierrokselle syksyn aikana. Korvaukset harvinaisia Ympäristöministeriön asetus koskee rauhoitettujen eläinlajien lisäksi myös rauhoitettuja kasvilajeja. Lisäksi Suomessa on edelleen petovihaa, jonka kohteeksi joutuvat myös rauhoitetut lintulajit”, Hyvärinen sanoo.. Kasveista vastaava tilanne on muun muassa kämmeköillä. Harva tietoon tuleva tapaus edes etenee tuomioistuimeen, sillä tekijöitä on usein vaikea selvittää. Taustalla on paitsi se, että harvan lajin tilanne on parantunut, myös se, että rahan arvo on laskenut. Hyvärisen mukaan suuria korvausmääriä tuomitaan harvoin. Niille ei nykyisessä asetuksessa ole määritelty ohjeellisia arvoja, mutta tähän on tulossa muutos. Valkoselkätikka, 4 037 euroa. Asetus on noussut esille viime viikkojen raakku-uutisoinnin yhteydessä. Rauhoitettujen eläinten ohjearvot on listattu ympäristöministeriön asetukseen. Punahärön ohjeellinen arvo on vajaat 2 000 euroa, liito-oravan noin tuhat euroa
Varmaan hiekkapohjaa. Nimimerkki Menninkäinen lähetti kuvan harvennushakkuultaan. Täytyy metsäalankin alkaa ajatella, että käykö kaikille tuollainen kuvasto.” AMMATTI RAIVOOJA Ensiharvennuksen jäljiltä Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla arvioitiin männikön ensiharvennusta. Vesakkoa ei näy missään. Puuta lähti ensiharvennukseksi ihan mukavasti ja kasvamaankin jäi kelpo metsikkö.” MENNINKÄINEN ”Ollut helppo hoidettava. Elokuun loppuun mennessä tehtiin koko maassa noin 2 600 pelkästään metsää sisältänyttä yli kahden hehtaarin tilakauppaa. 51 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Istutettu 23 vuotta sitten. ALKUVUONNA laimeasti käynyt metsätilakauppa näyttää toipuneen. TILAKAUPAN LASKU PYSÄHTYNYT M AT IA S H O N KA M A A » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini. Metsänhoitoyhdistysten 51 valtuustoon valitaan tänä syksynä noin 1 400 valtuutettua ja 400 varavaltuutettua. Kuutioita meinaan… tai pituutta tai millä kukakin mittaa.” PETSÄNEN ”Menninkäinen on tehnyt viljelyn huolellisesti, istutuksen ja ennakkoraivauksen, terveet ja kasvavat taimet on kelpuutettu kasvamaan. ”Kohonneet raakapuun hinnat ja korkojen lasku ovat mitä ilmeisimmin lisänneet kiinnostusta metsätilojen hankintaan”, kertoo johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta. Se on yhtä monta kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona, tiedottaa Maanmittauslaitos. Lopputulos näkyy kuvasta.” METSÄ-MASA ”Menninkäinen tuli käytännön esimerkin voimalla todistaneeksi väitteeni, että oikea-aikaisten hoitotoimenpiteiden tuloksena ensiharvennuksen käsittelyssä ei tarvita giljotiineja ja palstalta kertyy mukavasti puuta muuhunkin käyttöön kun poltettavaksi.” SUORITTAVA PORRAS ”Tuo näyttää nyt puupellolta. Tuon näköistä ei kyllä saisi meidän ohjeilla tehdä. Erinomaisesti näkyy mänty kasvavan ja laadukkaasti.” KURKI ”Miten tällainen huikean hyvän näköinen männikkö kasvaa suhteessa hyvän pohjan kuusikkoon
• Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raaka-aineet ja tiukat tuotantovaatimukset. YaraSuna ® -tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen yara.fi/metsa Laadukkaat kotimaiset YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkaasti metsäsi ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa. YaraSuna BOREA on tarkoitettu kangasja turvemaiden metsien boorilannoitukseen. YaraSuna HORUS sopii turvemaiden metsien fosfori-, kaliumja boorilannoitukseen. • Tuote on helppo levittää rakeistetun koostumuksen ansiosta joko helikopteritai maalevityksenä. Miksi valita YaraSuna-lannoite. Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen turveja kangasmaiden metsissä. • Asianmukaisesti varastoituna säilyy hyvin suursäkeissä.. • Orgaaniset YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia
PUUKAUPAN TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVITUS ANNA BACK VAIKEAA ASIAA TEEMA » PUUKAUPPA 18 Metsälehti Makasiini
Suurin osa puukaupoista sujuu ongelmitta. Mutta kun touhutaan, niin joskus jotain sattuu. Tässä jutussa keskitytään niihin. Metsälehti Makasiini 19. Puunostajista lähtevät ongelmat saavat helposti julkisuutta, mutta ongelmat voivat olla myös myyjälähtöisiä
”Toiset myyjät sietävät erilaisia puutteita paremmin, toiset huonommin. Hän vastaa alueellaan sekä ostoista että hakkuiden suunnittelusta. Jossain välissä tieto on voinut vääristyä tai jo alkuperäistä toivetta on ollut mahdotonta täysin toteuttaa”, kertoo metsäyhtiön puunostaja. Huonommin ymmärtävien kanssa kasvaa riski, että puukauppa muuttuu vaikeaksi.” ”Oikeasti hankalia puunmyyjiä ei ole osunut omalle kohdalleni vuosikymmenen aikana kuin yhden käden sormilla laskettava määrä.” Enkö minä siitä jättöpuuston rajauksesta sanonut, tai ainakin ajattelin, että mitä selvästä asiasta sanoa… TEEMA » PUUKAUPPA 20 Metsälehti Makasiini. Näitä ovat esimerkiksi ajourapainumille herkät kohdat tai se, että leimikolla on mutkaisia puita huomattavan paljon. ”Tämä ei tee metsänomistajasta automaattisesti hankalaa, mutta puukaupasta tulee hengeltään vaikeampi.” Kyseinen puunostaja kertoo ottavansa mahdolliset ongelmien aiheet esille jo ennen puukauppaa. Asian herkkyyden vuoksi tämä juttu on rakennettu anonyymien kommenttien varaan. TIETO EI KULJE ”SUURIN OSA erimielisyyksistä liittyy siihen, että myyjän toiveita ei ole onnistuttu välittämään oikein hakkuukoneelle asti. Esimerkiksi kerran oli sovittu reitti, jota pitkin hakkuukone ajaa leimikolle. Ostajan mukaan ongelmia syntyy herkemmin siellä, missä ostot ja operaatiot ovat kauempana toisistaan. 1. Hakkuukone oli kuitenkin oikaissut turhalta näyttävän mutkan, mistä aiheutui kovasti selittelemistä
Toisen mielestä on tarvetta korjata ja toisen mielestä ei.” Rintala pohtisi myös sitä, kannattaako kymmenien tuhansien eurojen puukaupassa takertua sadan euron ongelmaan. ISOSTI PIELEEN MENNYT HELPOMPI KORJATA PUUKAUPASSA on tukku asioita, joiden kaikkien pitäisi osua kohdilleen, MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala pohtii. Hän kertoo saavansa katkontaan liittyviä reklamaatioita ehkä kerran vuodessa. ”Yleensä kuitupinossa oleville tukkikokoisille pölkyille on löydetty jokin laatuun liittyvä hyvä syy.” Korjuujäljessä yleisin reklamaation aihe ovat ajourapainumat lanssipaikalle johtavalla varsitiellä. ”Niitä kauppoja, joissa ihan kaikki menee pilkulleen niin kuin pitää, on todennäköisesti vähemmistö.” Isoista ja selvästi pieleen menneistä asioista on yleensä helppo olla yhtä mieltä ja ne korjataan. ”Suulliset sopimukset ovat yhtä päteviä kuin kirjalliset, mutta niitä ei pysty jälkikäteen todentamaan.” Rintala vetää rajan siihen, mitä voi tehdä ennen sopimuksen allekirjoitusta ja mitä sen jälkeen. Metsänomistajan suunnasta ei ole tyylikästä, jos allekirjoituksen jälkeen haluaa sopimukseen muutoksia tai lisäyksiä. Suullisesti sovitut asiat ovat tunnetusti hankalia. ”Mutta vähän pielessä olevat asiat ovat hankalia. ”Korjuujälki ei ole miellyttänyt, kun metsään on jäänyt muutama heikkolaatuisempi runko pystyyn”, puunostaja sanoo. Metsälehti Makasiini 21. Ne pyritään tasoittamaan heti hakkuun jälkeen kaivinkoneella. 2. KUN KAIKKI MENEE PIELEEN MURPHYN LAKI toimii ikävä kyllä siten, että jos yksi asia menee korjuussa leimikolla pieleen, niin kaikki muukin menee tavalla tai toisella pieleen
Kaiken huippuna kolmannella kuviolla tilatut siemenet itivät huonosti kuivan kesän vuoksi.” Tästä syntyy ketju, jossa jokaista työvaihetta seuraa reklamaatio. ”Aina ne on myös onnistuttu tekemään hyvässä yhteishengessä.” TEEMA » PUUKAUPPA 22 Metsälehti Makasiini. ”Yhdellä kuviolla taimikonhoito ei ollut riittävän voimakasta, toisella kuviolla se oli liian voimakasta. METSÄYHTIÖN OSTAJA arvioi, että mielikuvissa aina huijaava puunostaja on muuttunut enemmän asiakaspalveluhenkiseksi yhteistyökumppaniksi varsinkin nuoremman polven metsänomistajien keskuudessa. Myyjä ei välttämättä ole poikkeuksellisen hankala, mutta mikään työvaihe ei vain onnistu hänen kohteillaan. AINA HUIJATAAN VAI HUIJATAANKO. Tarvittaessa korjaavat toimenpiteet tehdään. 3. ”Metsänomistajat ovat suuri joukko erilaisia ihmisiä. ”Epäluottamusta lisäsi se, että viereisellä naapuritilalla tehtiin vastaavat toimet ongelmitta.” 4. HANKALUUKSIA HOITOTÖISSÄKIN PUUNOSTAJA MYY myös metsänhoitoa ja tuntee niidenkin hankaluudet. Siihen mahtuu myös sellaisia, joiden tapana on kritisoida jokaista työvaihetta.” Ostaja korostaa, että kaikki reklamaatiot selvitetään
Minun puukauppani on kympinarvoisesti hoidettu.” ”Kalibroimaton moto, virhettä paljon mittauksessa. Siitä on vähän oteltukin.” Vaikka poimintahakkuut olisi tehty metsänhoitosuositusten mukaiseen pohjapinta-alaan, niin metsänomistajalla saattaa olla toisenlainen näkemys ja tavoite. Siihen joukkoon mahtuu kuitenkin persoonallisia näkemyksiä siitä, mistä hakkuutavassa on kyse. Se pitää ymmärtää.” 5. Tiedonkulku saattoi tökkiä, äkkinäinen kuski opetteli vasta metsänomistajan metsässä lopputuloksesta päätellen.” ”Erikoisempia on väärin tilitetyt puut. Metsälehti Makasiini 23. ”Kun joutuu sanomaan, että niin ei ole, niin metsäteollisuus leimataan helposti vanhakantaisen kaavamaiseksi.” ”RAPATESSA ROISKUU” KYSYIMME lukijoiden kokemuksia puukaupasta Metsälehden keskustelupalstalla. Myös jäävän puuston puulajivalintaa voidaan katsoa eri näkökulmista. Niin ennakkokuin varsinainen loppusuoritus on joskus pitänyt lypsämällä lypsää.” ”Puukaupan ongelma tai ehkä paremminkin riski on siinä, jos ostaja tekee konkurssin ennen kuin puut on maksettu.” ”Olen todella tyytyväinen luottotoimijoihin, jotka tietävät talon tavat. Luotettavien kumppaneiden kanssa toimimisen merkitys korostui. ”Kolme tärkeintä asiaa hakkuiden onnistumiseen on motokuski, motokuski ja motokuski. Metsäjohtaja pitää juurisyynä sitä, että käsite on vakiintumaton. Niissä korostuvat jatkuvan kasvatuksen hakkuut. ”Sitä asiaa pitäisi pyöritellä, jotta osapuolten näkemykset olisivat yhtenäisiä.” Ison yhtiön metsäjohtaja on huomannut, että julkinen mielipide on luonut jatkuvan kasvatuksen hakkuista yliodotuksia, ikään kuin se sopisi joka paikkaan. Hän kertoo, että vuoden sisällä on ollut muutama vaikeampi reklamaatio. JATKUVA KASVATUS VAIKEAA YKSITYISEN SAHAYHTIÖN metsäjohtaja ei tunnista ongelmamyyjän käsitettä, ”valtaosin menee hyvin eikä hankalista myyjistä ole punaisia listoja”. Motokuski teki alamittaisia tukkeja, jotka menivät raakiksi, kun oli hankintakauppa.” ”Minusta aika vähän on ongelmia. Ei niistä yleensä suurta ongelmaa seuraa.” ”Merkatun leimikon rajan ylitettiin. Luottamuksellinen pitkäaikainen kauppasuhde luo hyvät edellytykset onnistumiselle.” ”Aiemmin kun toimijat ja urakoitsijat vaihtuivat, oli pieniä ongelmia. Ongelmia on kauppojen teossa ollut, mutta kiitostakin tuli. Tyypillisiä olivat korjuuseen liittyvät pulmat. Yleensä on korjattu huomautuksella.” ”Tavallisia ovat hiukan liian järeät tai varovaiset harvennukset. Jää siten liian pitkäksi aikaa harventamattomaksi ja kasvu kärsii.” ”Puukaupassa ongelmat ovat silloin vähissä, kun myyjä tietää, minkälaista leimikkoa on myymässä, ja ostajat tietävät, mitä ovat ostamassa.” ”Vastenmielisintä on ollut, kun maksuaikataulut eivät ole pitäneet. ”Osa puunmyyjistä on asian kanssa hukassa. Osa puunmyyjistä haluaa nimenomaan jatkuvaa kasvatusta. Hän on kuninkaantekijän paikalla. Usein pieni pala, jota ei kannata erikseen tehdä. Rapatessa aina joskus roiskuu, kun erehtymättömiä me emme ole. Asia sovittiin ja hyvitys tuli männynsiemeninä.” ”Ikävää on harvennusten jääminen osalta leimikkoa tekemättä. Esimerkiksi tienvarresta näet, että parrua on tehty, mutta kaikki tilitetään kuituna
Osaan niistä hän suhtautuu ymmärryksellä, osa selvästi ärsyttää. ” Uu d i s t a m i n e n o n maanomistajan velvoite, mutta jonkinlaista vastuuta puunostajakin tuntee”, metsäjohtaja sanoo. ”Erityisen ikäviä ovat henkilökohtaisuudet, joissa unohdetaan, että puun– ostajakin on ihminen. ”Tällaista ostajan ohittamista ei ole usein tapahtunut, mutta joskus kuitenkin. Puunmyyjienkin joukossa on niitä, joilla on vaikeuksia elämänhallinnassa. ”Voidaan olla eri mieltä siitä, mikä on hyväksi metsälle, ja vaaditaan rajuja yläharvennuksia omenapuuasentoon. Olen itsekin saanut, jos en tappouhkauksia, mutta sinne suuntaan.” Metsäjohtaja on oppinut tuntemaan ajattelun, että yksityinen henkilö vastaan iso yhtiö -asetelmassa yhtiötä kohtaan voi käyttäytyä miten tahansa. ”Jos asiakas on pettynyt johonkin osa-alueeseen, niin tyypillinen purkaus on, että iso firma on vain ryöstöretkellä.” 7. Taustalla voi olla jopa mielenterveyden ongelmia. ON TILANTEITA , joissa nimenomaan metsänomistaja on se, joka haluaa maksimoida lyhyen ajan taloudellisen hyödyn. TEEMA » PUUKAUPPA 24 Metsälehti Makasiini. Harvennusmallien minimipohjapinta-alojen alle ei kuitenkaan voida hakata.” Eräs toinen ostaja kertoo tapauksista, joissa metsänomistaja oli mennyt korjuutyömaalle ja ohjeistanut hakkuukoneen kuljettajaa hakkaamaan herkkien kohteiden suojavyöhykkeitä tiukemmalla rajauksella. RYÖSTÖHAKKUITA, MUTTA KENEN TAHDOSTA. RYÖSTÖRETKELLÄ METSÄYHTIÖN METSÄJOHTAJA tuntee hänkin metsänomistajien suunnasta lähtevät hankaluudet. Kuljettajien koulutukseen sisältyy, että korjuu tehdään vain ja ainoastaan sopimuksessa dokumentoidulla tavalla.” Tuttua on myös perittyjen tilojen tyhjennyshakkuu ja uudistamiskustannusten välttely. 6
”Joskus tuntuu, että metsäteollisuuden pitäisi yksin ylläpitää koko alinta tieverkkoa.” Metsälehti Makasiini 25. Jokaisella yhteisomistuksen osakkaalla on reklamointioikeus. Yleensä kyse on muutamista tai korkeintaan muutamista kymmenistä rungoista, mutta siellä, missä on pitkiä ja kapeita suikalepalstoja ja rajat ummessa, kone voi korjata rajan väärää puolta pitkänkin matkaa. Kymmenen vuotta vanha asia katsotaan yleensä vanhentuneeksi. Esimerkiksi metsäyhtymät ja kuolinpesät ovat mahdollisia ongelmalähteitä silloin, kun puukaupan kannalla oleva osakas suostuttelee vastahakoiselta osakkaalta suostumuksen. Ansiottomasti puukaupparahoja saanut palauttaa rahat puunostajalle, joka maksaa naapuritilan omistajalle hakatut puut. Miten lasketaan ansioton puukaupparaha, jos kaupasta on jo maksettu vero, mahdollisesti käytetty metsävähennystä ja maksettu uudistamiskulut naapuritilankin osalta. YHTEISOMISTUKSEN HANKALUUS OMISTUSMUOTOKIN VOI aiheuttaa pulmia. Käytännössä asia on mutkikas ja vaikea, etenkin jos hakkuusta on jo aikaa. Puunmyyjääkin asia sivuaa. Ja mistä palauttaa, jos rahat on jo käytetty. RAJANYLITYS KUNINKUUSLAJI KORJUU voi mennä väärälle puolelle joko niin, että ylitetään kuvioraja saman maanomistajan tilalla tai mennään jopa naapurin puolelle. Miten määritetään hakatun puuston arvo, jos kantohinnat ovat muuttuneet. Korjuuta naapurin puolelta voi kutsua puukauppaongelmien kuninkuuslajiksi. ”Pitkin hampain” kauppaan suostunut saattaa olla reklamointiherkkä. 9. Periaatteessa kyse on yksinkertaisesta vahingonkorvauksesta. Ratkaisut ovat pitkälti tapauskohtaisia. Jos puita on korjattu sopimuksen vastaisesti, mutta saman maanomistajan tilalta, tilanteessa sovelletaan vakiintuneesti kaksinkertaisen hinnan periaatetta. Kiistan osapuolia ovat hakkuuoikeuden haltija ja naapurikiinteistön omistaja. Murskekuormia vaaditaan vielä yksi lisää, ja se koskee kaikentasoisia metsäja kyläteitä. 8. TIETKIN KUNTOON ERITYISEN ÄRSYTTÄVÄKSI metsäyhtiön metsäjohtaja on kokenut asenteen, että firman on laitettava tiestö parempaan kuntoon kuin se oli ennen korjuuta
Viestini organisaatiolle on, että niitä ei tehdä. l TEEMA » PUUKAUPPA 26 Metsälehti Makasiini. ”Suulliset sopimukset ovat tyypillinen ongelmalähde. Kaikkien kanssa asiakkuutta ei haluta jatkaa.. 10. SUULLISET SOPIMUKSET METSÄJOHTAJA TOTEA A , että ketju puukauppatarjouksesta korjuuseen ja uudistamistöiden laskutukseen on pitkä. Kaikki on dokumentoitava, sillä ongelmia ei kannata ostaa.” Metsäjohtajan tuntuman mukaan pitkään alueillaan toimineet ostajat ovat oppineet tietämään hankalat puunmyyjät
ALAN KATTAVIN JA TÄRKEIN AMMATTITAPAHTUMA. • Huippuluokan ohjelmaa aamusta iltaan. Tapaa ja verkostoidu kollegoidesi kanssa. TERVETULOA! OSTA LIPUT EDULLISEMMIN 30.9.2024 MENNESSÄ!. 17.–19.10.2024 HELSINGIN MESSUKESKUS OLE AJOISSA JA VARAA MATKAT SEKÄ HOTELLISI MAATALOUSKONEMESSUILLE! • Yli 400 yritystä on jo varmistanut paikkansa messuilla. • Lähes kaikki tuotantoeläinja rotujärjestöt paikalla. Yhteistyössä: MAATALOUSKONEMESSUT.FI HYÖDYNNÄ VUODEN TÄRKEIMMÄT TILAN KEHITTÄMISEN JA IDEOINNIN PÄIVÄT
VAIKUTTAJA » 28 Metsälehti Makasiini
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 29. Vuoropuhelu on kuitenkin lisääntynyt ja käytännön tasolla tehdään rakentavaa yhteistyötä, sanoo MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä. ”AINA EI OLLA SAMAA MIELTÄ” Julkisessa metsäkeskustelussa vastakkainasettelu korostuu
Tämä edellyttää, että meillä on riittävästi tietoa ja osaavaa työvoimaa hoitamaan ja hyödyn”Toivoisin, että uusi komissio panostaisi vahvasti myös biotalouden kehittämiseen.” LEA JYLHÄ MTK:N metsäasiantuntija KOTOISIN Kittilästä, asuu Helsingissä MAATALOUS ja metsätieteiden maisteri TYÖSKENNELLYT MTK:ssa vuodesta 1997 PUOLISO ja kaksi aikuista lasta HARRASTAA luonnossa liikkumista, käsitöitä ja kulttuuria OMISTAA metsää perikuntana isänsä ja sisarensa kanssa tämään metsiä. Tällä hän tarkoittaa sitä, että uusi komissio tarkastelisi metsiä ja metsäsektoria monipuolisemmin ja laaja-alaisemmin kuin edellinen komissio. MTK eli Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö. Biotalous-termi on noussut viime aikoina esiin sekä kansallisessa että EU-tason päätöksenteossa. ”Metsät tuottavat hyvinvointia Suomelle. Se taas edellyttää yhteiskunnan panostusta. Niitä kaikkia tarvitaan, kun on kyse metsänomistajien edunvalvonnasta. Metsäisiä aloitteita on tullut EU:n suunnalta viime vuosina runsaasti. Jylhä kuvailee niiden toimeenpanoa tasapainoiluksi sen välillä, että toiminta on sujuvaa ja kustannustehokasta samalla, kun tavoitteet saavutetaan. Nämä sanat toistuvat MTK:n metsäasiantuntijan Lea Jylhän puheessa tiuhaan. Nyt työtään aloittelevan uuden EU:n komission Jylhä toivoo ”ottavan hieman lentokorkeutta”. Y Y HTEENSOVITTAMINEN, vuoropuhelu ja monipuolisuus. Aloitetaan yhteensovittamisesta. Hän kaipaa lisää keskustelua muun muassa metsien roolista biotaloudessa. Varsinkin siinä tarvitaan enenevässä määrin yhteensovittamista. ”Toivoisin, että uusi komissio panostaisi vahvasti myös biotalouden kehittämiseen. Jylhän päävastuualue on metsäpolitiikka. Meidän on pidettävä huolta siitä, että ne tekevät niin jatkossakin.” Jylhän mielestä nyt on huolehdittava erityisesti siitä, että metsiin ja niiden hoitoon panostetaan aktiivisesti ja siitä, että metsäalan toimintaympäristö säilyy sellaisena, että metsiä voidaan myös tulevaisuudessa hyödyntää. Fossiilitaloudesta pitää päästä hiljalleen eroon, joten meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin käyttää uusiutuvia luonnonvaroja.” VAIKUTTAJA » 30 Metsälehti Makasiini. Se tarkoittaa luonnosta saatavien uusiutuvien materiaalien kestävää käyttöä. Laajempaa näkökulmaa Yhteensovittamista vaatii myös EU-tason metsäpolitiikan sisällyttäminen kansalliseen metsäpolitiikkaan. ”Metsät tuottavat monenlaisia hyötyjä ja palveluita, joten yhteiskunnalla on niille myös monenlaisia vaatimuksia. Metsäpolitiikan haaste on, miten nämä vaatimukset pystytään yhteensovittamaan”, Jylhä sanoo
Aina ei olla kaikkien toimijoiden kanssa samaa mieltä, mutta se ei estä rakentavaa keskustelua, jos sellaista halutaan.” Sikäli tilanne on metsien kannalta hyvä, että ne kiinnostavat Suomessa kaikkia. Metsistä on helppo alkaa puhua, Jylhä toteaa. Esimerkki tällaisesta on hänen mielestään vuonna 2023 voimaan tullut EU:n metsäkatoasetus. Vaikka aina siltä ei vaikuta, myös vuoropuhelu sidosryhmien ja näkemysten välillä on lisääntynyt. ”MTK:ssa tarvittiin kansainvälisten Metsänomistajien pitää saada tuottamistaan ilmasto-, monimuotoisuusja virkistyshyödyistä reilu korvaus, jos vaatimukset kasvavat, Lea Jylhä linjaa. Esimerkiksi ilmastopolitiikka nivoutuu nykyisin tiukasti metsäpolitiikkaan. MTK:n toimisto sijaitsee Helsingin keskustassa. Sen määrä on Jylhän mukaan ollut jo pitkään lisääntymään päin. Metsälehti Makasiini 31. Kovin yksityiskohtainen ja jäykkä asetuspohjainen sääntely voi johtaa siihen, että toteutus ei vastaa asetettuja tavoitteita”, Jylhä sanoo. ”Metsäpolitiikka on monipuolistunut ja aiheiden kirjo laajentunut. ”Metsänomistajilla on valmiutta tuottaa puiden lisäksi myös ilmasto-, monimuotoisuusja virkistyshyötyjä. Jylhän mielestä tilanne ei ole näin mustavalkoinen. ”Käytännön tasolla on paljon myönteistä ja rakentavaa yhteistyötä. Niistä pitää kuitenkin saada reilu korvaus – joko yhteiskunnalta tai markkinoilta – jos vaatimukset kasvavat”, Jylhä linjaa. Sen tavoitteena on varmistaa, että EU:ssa käytetyt tuotteet eivät aiheuta maailmalla metsäkatoa ja metsien tilan heikentymistä. Se, että metsäala saa äänensä kuuluviin, vaatii kuitenkin sitä, että pystytään tutkimustietoon pohjautuen osoittamaan, mitä metsä ihmisille merkitsee ja millaisia hyötyjä se tuottaa. Toiveissa on myös, että komissio välttäisi yksityiskohtaisten ja jäykkien lainsäädäntöaloitteiden tekemistä. Se on hyvä asia.” Julkisuudessa käytävästä keskustelusta saa helposti sellaisen kuvan, että metsäasioissa vastakkainasettelu olisi lisääntynyt. Koska metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita, palveluiden täytyy olla monipuolisia.” Sertifioinnista arkipäivää Lea Jylhä aloitti uransa MTK:ssa 1990-luvun lopulla. Monipuolisuus taas näkyy paitsi keskusteltavissa aiheissa myös siinä, millaisia odotuksia ja vaatimuksia yhteiskunta asettaa metsänomistajille. ”Toimintaympäristöön on vaikutettava niin, että metsänomistajilla on jatkossakin mahdollisuus käyttää metsäomaisuuttaan omien tavoitteidensa mukaisesti – toki kestävyyden ja lainsäädännön puitteissa. Niin keskusteltavia aiheita, sidosryhmiä kuin näkemyksiäkin on entistä enemmän. ”Jäsenvaltioiden metsät, metsien käyttö, metsälainsäädäntö, metsien omistus ja metsäorganisaatiot eroavat toisistaan. ”Metsäkatoasetuksessa äärimmäisen tärkeä tavoite kääntyy jäykän sääntelyn takia itseään vastaan. Yksi asia, joka myös monipuolistuu, ovat metsänomistajat itse. Nyt meille tulee päällekkäinen järjestelmä, jossa ilmoitetaan ja valvotaan täysin samoja asioita. Sitä ennen hän työskenteli muun muassa maaja metsätalousministeriössä metsäsertifiointiin liittyvässä selvityshankkeessa ja kansainvälisissä tehtävissä YK:n kehitysohjelmassa. Esimerkiksi Suomessa meillä on toimiva lainsäädäntö ja metsänkäyttöilmoitusmenettely, joilla asioita jo valvotaan. Tämä tarkoittaa sen turvaamista, että metsänomistajat saavat tarvitsemansa palvelut. Se on byrokraattista ja kallista ja vie resursseja aidolta kehittämistyöltä.” Vuoropuhelu lisääntynyt Entä vuoropuhelu
Myös metsäsertifiointi ja metsäluonnonhoito kuuluvat hänen tehtäviinsä. Metsäsertifioinnin kehitystä hän on seurannut järjestelmän alkuaskelista lähtien. Lisäksi se on metsänomistajalle varmenne siitä, että muutkin metsässä toimivat kestävästi ja vastuullisesti.” PEFC on saanut kritiikkiä varsinkin ympäristöjärjestöiltä, jotka suosivat kriteereiltään tiukempaa FSC-sertifikaattia. Se asettaa selvästi lainsäädäntöä tiukempia vaatimuksia.” Hän muistuttaa, että metsäsertifiointi on metsänomistajille vapaaehtoista. ”PEFC on hyvä pohja. Nykyisin sertifiointi on osa normaalia toimintaa, ja metsänomistajat kokevat sen keinona osoittaa oman toimintansa kestävyyttä ja vastuullisuutta. FSC:n toteuttaminen tulee kalliimmaksi kuin PEFC:n toteuttaminen, mutta jos markkinoilta löytyy kysyntää ja rahoitus, niin miksi ei. Jylhän mielestä PEFC:n vahvuus on, että valtaosa Suomen yksityismetsistä on siinä mukana. VAIKUTTAJA » asioiden ja sertifioinnin osaajaa, ja minulta kysyttiin, olisinko kiinnostunut tehtävästä. ”Metsänomistajat suhtautuivat metsien sertifiointiin aluksi varauksella ja ihmettelivät, mihin sellaista tarvitaan. Varsinkin Metso-ohjelma on ollut ”todellinen onnistumistarina”. Nykyisin Jylhän työtehtävät painottuvat kotimaan edunvalvontaan. Kyllä Metso-ohjelma on ollut sellainen, joka on kääntänyt sekä metsäalan ammatti32 Metsälehti Makasiini. Sille tielle jäin”, Jylhä kertoo. PEFCsertifiointi, jonka jäsen MTK on, otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1999, FSC-sertifiointi vuonna 2011. On hyvä, että metsänomistajat voivat valita, kumpaan sertifiointijärjestelmään haluavat kuulua – vai haluavatko kuulua molempiin tai kumpaankaan.” Tutkimustiedolle tarvetta Kaikkiaan luontoarvot huomioidaan Jylhän mukaan metsätaloudessa entistä paremmin. ”Niillä metsänomistajilla, jotka haluavat FSC:n, on siihen mahdollisuus. ”Olen ollut metsäalalla niin kauan, että muistan vielä Natura-hässäkän. Se, pitäisikö FSC-sertifioitujen metsien määrä saada lisääntymään, on markkinoiden asia
Sitä varten tarvitaan tutkimusta, kehitystä ja pilotointia.” Viime viikkoina metsäala on ollut otsikoissa Suomussalmella hakkuiden yhteydessä tapahtuneen raakkutuhon takia. Lisäksi luonnonhoidon tueksi kaivataan enemmän tutkimustietoa. l Esimerkiksi vesiensuojelussa on Lea Jylhän mukaan vielä paljon kehitettävää. Paljon kehitettävää on myös vesiensuojelussa. Tällainen menettely olisi metsänomistajien oikeusturvan kannalta hyvä. Jylhä arvioi tapauksen aiheuttaneen suuren kolhun metsäalalle. Se on kuitenkin ollut hämmentävää, että uutisointiin on yritetty liittää myös sellaisia asioita, jotka eivät kuulu tapaukseen. Metsissämme on iso joukko ammattilaisia, jotka hoitavat hommansa viimeisen päälle ja kehittävät toimintaansa.” Ei järeysvaatimuksille Raakkutapauksen yhteydessä on pohdittu, pitäisikö metsälaissa säätää tarkasMetsälehti Makasiini 33. Muissa tapauksissa suojakaistojen leveyden riippuvat Jylhän mukaan kohteesta. ”Valtaosa yksityismetsien hakkuista tehdään edelleen metsissä, joiden järeys ylittää vanhat metsälakirajat. Jylhän mielestä se ei ole tarpeen. ”Osassa uutisointia on annettu sellainen kuva, että metsäalalla tehdään kaikki väärin koko ajan ja joka paikassa. se, kumman pitäisi olla Suomessa metsien pääkasvatustapa, tasaikäisen metsänkasvatuksen vai jatkuvan kasvatuksen. Metsänhoidon suosituksiin on tulossa tästä päivitys, joten suositusten kautta mennään.” Se, mihin lainsäädännössä sen sijaan pitäisi kiinnittää huomiota, on metsistä kerättävä tieto. ”Keskustelussa on nostettu esiin muun muassa Suomen hakkuutasot ja ti, miten leveät suojakaistat vesistöjen ympärille tulee hakkuissa jättää. Ohjeet, toimintatavat ja käytännöt pitää nyt tarkistaa, että näin ei pääse tapahtumaan jatkossa.” Jylhä sanoo pitävänsä tapauksen uutisointia tärkeänä. ”Meillä ei ole standardiluontoa, joten vaikea lakiin on laittaa standardikaistojakaan.” Silloin tällöin keskusteluun nousee myös tarve palauttaa metsälakiin päätehakattavan puuston järeysja ikävaatimukset. Nämä eivät liity raakkutapaukseen mitenkään.” Lisäksi Jylhä on harmissaan metsäalan toimijoiden puolesta. Jylhä ei pidä sitä hyvänä ajatuksena: kiertoajan pidentäminen ei ole aina mahdollista tai kannattavaa. ”Meillä ei ole standardiluontoa, joten vaikea lakiin on laittaa standardikaistojakaan.” laisten että metsänomistajien asenteet myönteisiksi suojelua kohtaan.” Rahoitusta Metso-ohjelmalle tarvittaisiin kuitenkin lisää. Näinhän se ei ole. Nämä ovat datatalouden kehittyessä entistä tärkeämpiä kysymyksiä ja kaikkiin niihin tarvitaan selkeät pelisäännöt.”. ”Se on ollut hyvä herätys kaikille alan toimijoille. Tässäkin on kyse yhteensovittamisesta. ”Lisää tietoa tarvitaan siitäkin, mitkä metsänhoitotavat ovat luontoystävällisiä ja ilmastoviisaita mutta samalla myös puuntuotannollisesti kannattavia. Sitä tarvitaan esimerkiksi siitä, minkälaisiin kohteisiin ennallistamistoimet kannattaa kohdentaa. ”Mikä on metsänomistajien tietosuoja, kuka metsistä kerättävän tiedon omistaa, mikä tieto on avointa ja mikä ei, miten tieto liikkuu eri toimijoiden välillä ja kuka päättää siitä, mikä tieto liikkuu. Turvattavat kohteet on mahdollista määritellä tarkemmin luonnonsuojelulaissa, jos se katsotaan tarpeelliseksi.” Halutessaan ely-keskukset voivat rajata luonnonsuojelulain perusteella suojeltavat kohteet tarkemmin. ”Jos puhutaan raakkukohteista, ne turvataan luonnonsuojelulailla
Maksuton uutiskirje kerran kuussa. metsalehti.fi/uutiskirje Polku omaan metsään Mitä metsässä juuri nyt.. Tilaa Metsälehden uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla
OMA METSÄ METSÄNHOITO S.36: 14 kysymystä harvennuksista ›› HALLITSETKO KIINTEISTÖT s. SIVU 48 PIKATESTI Halvalla kelpo hyönteistakki s. 40: Maanomistaja päättää metsästyksestä ›› TUTKIMUS S.42: Hyödyntämätön voimavara ›› KOLUMNI S.43: Metsät sujuvasti seuraavalle ›› KYSY POIS S.44: Milloin Tricoa kannattaa levittää. ›› PERINTÖMETSÄ Kauppa vai lahja. Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. 47 SA NN A NY M AN Metsälehti Makasiini 35
SE PP O SA M U LI OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini. Suometsissä haihduttava puusto pitää vesitalouden kunnossa myös vanhemmilla ojitusaloilla. Harvennuksia suunniteltaessa kannattaa pohtia, miten puunkorjuu kohteelta onnistuu ja voidaanko pärjätä yhdellä harvennuskerralla
Harvennustapoja on kolme: alaharvennus, yläharvennus ja laatuharvennus. Harvennustapa kertoo, miten kasvatettavat ja poistettavat puut valitaan. Yleisin harvennustapa on alaharvennus, jossa laadultaan parhaimmille puille annetaan kasvutilaa ja otetaan pois huonolaatuisimpia ja alemmassa kerroksessa kasvavia pienimpiä puita. Yleensä harvennuksia on kaksi ennen päätehakkuuta. Yläharvennus on vaihtoehto metsän myöhemmäksi harvennukseksi. Ensiharvennuksille turvallisin aika on talvella. Alaharvennus sopii kaikenlaisiin metsiin. Laatuharvennus on vaihtoehto laadultaan keskinkertaisten tai taimikkovaiheessa puutteellisesti hoidettujen männiköiden ensiharvennukseen. Yläharvennus sopii havupuuvaltaisille, hyvin kasvaville metsille. SE PP O SA M U LI TIIA PUUKILA 1 2 3 4 5 6 Metsälehti Makasiini 37. Männiköissä kolmas harvennus on perusteltu, koska sillä turvataan voimakas arvokasvu. Laatuharvennus muistuttaa pitkälti alaharvennusta, mutta se tehdään aikaisemmin, noin 10–13 metrin valtapituudessa. Siinä poistetaan pienten ja huonolaatuisten puiden lisäksi kookkaampia ja taloudellisesti arvokkaimpia puita. Mitä tarkoitetaan harvennusmalleilla. Hyvä mittari ensiharvennuksen ajoittamiseen ovat latvat. Tapion julkaisemat harvennusmallit ovat apuväline HARVENNUKSESTA Metsänomistajan tavoitteet ja metsän lähtötilanne ratkaisevat, minkälaisia vaihtoehtoja harvennukselle on. 14 kysymystä Kuinka usein metsä harvennetaan. Metsän ensimmäinen hakkuu on ensiharvennus, jonka tavoitteena on parantaa kasvatettavan puuston laatua ja järeytymistä. Kasvatusmetsä harvennetaan 1–3 kertaa kiertoajassa. Maaperä ja sen kosteus kertovat, milloin harvennukselle pääsee. Minkälaisia harvennustapoja on. Suurimmat puut, joilla on parhaat latvukset, säästetään. Kesäaikana on oltava tarkka kohdevalinnasta ja huolehdittava juurikäävän torjunnasta. Mitä harvennuksilla tavoitellaan. Kannattaako metsiä harventaa sulan maan aikaan. Siinä suositaan suoria ja hento-oksaisia puita. Maksimaalista nettonykyarvoa metsäsijoitukselleen toivovat voivat tyytyä vain yhteen harvennuskertaan. Puustoa ei saa päästää riukuuntumaan ja elävän latvuksen osuus rungon pituudesta on esimerkiksi männyllä oltava vähintään 40 prosenttia. Myöhempi harvennus on varttuneeseen kasvatusmetsään tehtävä harvennus, jolla tuetaan puuston kasvua tukkipuuksi. Myöhemmät harvennukset, joissa riski puustovaurioille on pienempi kuin ensiharvennuksilla, onnistuvat kantavilla mailla myös kesäaikana. Miten harvennustavat eroavat toisistaan
Uutena perusharvennusmallin rinnalle tulivat yläharvennuksen, pidemmän kiertoajan sekä sekametsän harvennusmallit. Tällöin puusto perustetaan tavanomaista harvempana ja ensiharvennus tehdään myöhemmin ja voimakkaampana kuin normaalisti. Miten kiertoajan pidentäminen vaikuttaa puuntuotokseen. Ne kertovat, missä vaiheessa harvennus tehdään ja kuinka paljon latvukseltaan elinvoimaisia puita jätetään kasvamaan. Tavoitteena on maksimoida puuntuotanto. Mikäli havupuusto on hyvälaatuista ja tuloa halutaan enemmän jo toisesta harvennuksesta, voidaan valita yläharvennus. Se tuottaa alaharvennukseen verrattuna kiertoajassa noin 20 kuutiota enemmän puuta, josta suurin osa on tukkia. Harvennukset tehdään alaharvennuksina, puustoa pidetään koko ajan tavanomaista tiheämpänä ja metsä harvennetaan aavistuksen myöhemmin kuin muissa malleissa. Laskennallisesti yläharvennus tuottaa alaharvennusta paremman nettonykyarvon koko kiertoajalle. Mikäli metsän myöhempi harvennus tehdään alaharvennuksella, tukkia kertyy harvennusvaiheessa vähemmän, mutta puusto järeytyy ja uudistushakkuu koittaa nopeammin kuin yläharvennetussa metsässä. Lopputuloksena metsästä saa hehtaarilta noin 50 kuutiota enemmän puuta kuin perusharvennusmallilla ja karkeasti 30 mottia enemmän kuin yläharvennusmallilla. Samalla kiertoaika pitenee kuusikoissa karkeasti noin 10 ja männiköissä jopa 20 vuotta. Pidennetyn kiertoajan mallissa kiertoaikaa jatketaan 5–15 vuotta. EM IL BO BY RE V 7 8 9 OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini. Harvennusmallit uudistettiin alkuvuodesta. Heikkolaatuinen metsä harvennetaan aina alaharvennuksena. Tällöin metsä on kasvatettava tavanomaista harvemmassa. Kustakin mallista voidaan valita 1,5 tai 3 tai 5 prosentin tuotto-odotus. Metsänomistajan tavoitteet ja metsän lähtötilanne ratkaisevat, miten metsä harvennetaan. Sitä ei kuitenkaan suositella kaikkialle. Männikön kasvu kärsii voimakkaista harvennuksista, mutta kuusi pystyy käyttämään vapautuneen tilan mäntyä paremmin hyödykseen. Myös koivikoissa maksimoidaan vaneritukin osuus kiertoajan lopussa ja suositaan alaharvennusta. Edellytyksenä on, että puustoa on jo lähtökohtaisesti tavanomaista enemmän. Mikäli metsä on ensisijaisesti sijoituskohde ja metsältä haetaan korkeaa viiden prosentin tuottoa, tulee puunmyyntitulot saada nopeasti. Kuinka maksimoidaan taloudellinen tuotto. Jos alueella on juurikääpää tai vanhan kuusikon lähistöllä runsaasti kirjanpainajaa, ei kiertoaikaa ole järkevää pidentää. Kuuselle on olemassa harvemman kasvatuksen malli, jossa kiertoajan aikana tehdään vain yksi harvennus. Malli lyhentää kiertoaikaa noin 15–20 vuotta. Mallissa maksimoidaan puuntuotoksen sijaan nettonykyarvoa. SA M I KA RP PI N EN Yläharvennuksella saa tukkituloja alaharvennusta enemmän jo toisella harvennuskerralla, mutta kiertoaika pitenee. Yläharvennus vai alaharvennus. harvennusten toteutukseen. Myöhemmässä harvennuksessa kannattaa miettiä, haluaako puustoa esimerkiksi säästellä perillisille ja venyttää kiertoaikaa
Juttua varten on haastateltu metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuuttia ja metsien käytön asiantuntija Laura Nikinmaata Tapio Oy:sta sekä hyödynnetty Tapion metsänhoidon suosituksia.. Mikäli ojat ovat huonossa kunnossa, on huolehdittava, ettei haihduttavan puuston määrää harvenneta liian alhaiseksi. Nyt uudet ensiharvennussuositukset edellyttävät jättämään usein yli tuhat runkoa hehtaarille kasvamaan. Ensiharvennus tehdään eteläisessä Suomessa 13–15 metrin ja pohjoisessa noin 11 metrin valtapituudessa. Alaharvennuksessa laadultaan parhaimmille puille annetaan kasvutilaa ja kaadetaan huonolaatuisimpia ja alemmassa kerroksessa kasvavia pienimpiä puita. Sekametsällä tarkoitetaan metsää, jossa 10 11 12 13 14 Yläharvennuksessa poistetaan pienten ja huonolaatuisten puiden lisäksi 50–100 valtapuuta hehtaarilta. Nuorissa kasvatusmetsissä elävän latvuksen osuus puun pituudesta eli latvussuhde kertoo harvennustarpeen. Metsäkoneen puomilla täytyy ottaa koealaa tai metsäkoneenkuljettajan on noustava katsomaan pohjapinta-ala relaskoopilla. Jos ojat ovat kasvaneet umpeen ja puuston määrä tippuu harvennuksessa alle sadan kuution hehtaarilla, voi vesitalouden kanssa tulla ongelmia. Päivitetyissä suosituksissa hoitamattomiin ja hoidettuihin metsiin on omat runkolukusuosituksensa ja puustoa jätetään ensiharvennuksella 100–200 runkoa aiempaa enemmän hehtaarille. Kahdesta latvukseltaan yhtä hyvästä puusta poistetaan järeämpi. Ajourien kanssa tulee olla tarkkana, ettei niitä tehdä liian leveiksi tai liian tiuhaan. Poikkeuksena on rauduskoivu, jonka suositus ei muutu. Männiköissä kasvatettavan puuston latvussuhde tulee olla vähintään 40, kuusikoissa 60 ja koivikoissa 50 prosenttia. Miten suometsät kannattaa harventaa. Aikaisemmin ensiharvennuksessa suositeltiin jättämään vähintään 900 runkoa hehtaarille. Etenkin männiköt jätetään aiempaa tiheämmiksi. Jääneen puuston tiheys ja ajourat ovat merkittävin syy, miksei harvennusjälki ole ollut Metsäkeskuksen korjuujälkitarkastuksissa suositusten mukaista. Kuusi sietää varjostusta kohtuu hyvin, joten ensiharvennus kannattaa ajoittaa valoa vaativien koivun ja männyn ehdoilla. Suurimmat puut, joilla on parhaat latvukset, säästetään. Harvennuksen jälkeen jäävään runkolukuun vaikuttaa puulaji. Siihen ei kovin hyvin aina päästy. Jos kohteella on hankala päästä korjaamaan puuta, kannattaa harkita yhtä harvennuskertaa kahden sijaan. Mitä uudistuksia tulee ensiharvennussuosituksiin. Miten varmistetaan, ettei metsää hakata liian harvaksi. Turvemailla puustot eivät monesti ole yhtä hyvälaatuisia kuin kangasmailla, joten alaharvennus on paras vaihtoehto. Jäävää puustoa pitää seurata jatkuvasti. Elävä latvus ei saa kutistua liikaa eikä puustoa saa päästää riukuuntumaan. Ensiharvennus tulee ajoittaa puuston kasvun mukaan, ei kantohintojen mukaan. Voimakkaat ensiharvennukset aiheuttavat nykytutkimustulosten mukaan merkittäviä kasvutappioita männiköissä. Silmää pitää tarkentaa entistä enemmän. pääpuulajin osuus on korkeintaan 75 prosenttia. Mänty vaatii tiheyttä karsiutuakseen, joten mäntyvaltainen sekametsä on jätettävä kuusivaltaista tiheämmäksi. Mistä näkee, että on ensiharvennuksen aika. Tapio päivittää ensiharvennussuositukset syys-lokakuun vaihteessa. Enemmän tuloja toisesta harvennuksesta poistettavat puut Alaharvennus sopii kaikkiin metsiin Lähde: Tapio/Metsänhoidon suositukset Metsälehti Makasiini 39. Sekametsien harvennus kannattaa tehdä mieluummin etupainotteisesti kuin myöhässä. l Millä tavalla sekametsä harvennetaan
Siitä kannattaa sopia erikseen. Metsästysoikeudet, 7. järjestömallin. Kiinteistörekisteri, 2. Vuokralaisia voivat olla myös metsästäjien järjestäytymättömät ryhmät, joita kutsutaan metsästysseurueiksi, ja myös yksittäiset henkilöt. Luovutus tapahtuu yleensä vuokraamalla. Metsästyksen maksukykyä voi ajatella näin: Hirven teurasruho painaa 150–200 kiloa. Siitä voisi osa kuulua periaatteessa maankorkona maanomistajalle. MAANOMISTAJA PÄÄTTÄÄ METSÄSTYKSESTÄ Metsästysoikeuden vuokrasta ei yleensä makseta, ainakaan rahalla. Moni metsänomistaja pitää tärkeimpänä vastikkeena hirvieläinkantojen hallintaa. Riistahallinnon sivuilla on perusversio, ns. Periaatteessa oikeuden voi myös myydä, mutta se on harvinaista. valtion malli. Useimmiten vuokraamiseen ei liity rahavastiketta. HALITSETKO KIINTEISTÖT?SARJA JATKUU KOKO VUODEN. Sopimuksessa voidaan sopia sallituista riistanhoitotoimista. MTK, sen ruotsinkielinen sisarjärjestö SLC ja Suomen metsästäjäliitto ovat neuvotelleet yksityiskohtaisemman ns. Kaksi sopimusmallia Vuokrasopimus voi kattaa koko tilan tai osia siitä. SARJAN OSAT OVAT: 1. Suojelusopimukset OSA 6 METSÄSTYSOIKEUDET OMA METSÄ » HALLITSETKO KIINTEISTÖT. Vuokralaisia ovat tavallisimmin metsästäjien yhdistykset, joita kutsutaan metsästysseuroiksi. Rahavastike on harvinainen. Vuokraus vai luovutus. Kaavoitus, 6. Hän voi käyttää metsästysoikeuttaan yksin, yhdessä jonkin sopimustahon kanssa tai luovuttaa oikeutensa toiselle. Kiinteistötoimitukset, 4. MAANOMISTAJA omistaa maidensa metsästysoikeuden. Metsästysvuokrasopimuksesta on verkossa kaksi sopimusmallia. Riistakamerat, passitornit, nuolukivet, ruokinnat ovat sopimusasioita. Metsästysseurat kattavat lähes koko maan, mutta eivät täysin. Tieoikeudet, 5. Jos hirviä kaadetaan yksi tuhatta hehtaaria kohden, niin lihantuotto on 150–200 grammaa hehtaarille. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN 40 Metsälehti Makasiini. Rajat ja rajakäynnit, 3. Metsästysseurueet liittyvät lähes yksinomaan hirvenmetsästykseen, puhekielessä niitä kutsutaan hirviseurueiksi tai -porukoiksi. Yleisimmin metsästysoikeus vuokrataan joko kaikkea riistaa koskien tai pelkästään hirvieläimille. Naapuruussuhteet, 8. Metsästysoikeuden siirtäminen on mitä suurimmassa määrin sopimusasia. Kaupallinen metsästys eli metsästysmatkailu tulee kyseeseen lähinnä hirvellä tai valkohäntäpeuralla. Peijaiskutsu tai lihapaketti maanomistajalle voi myös kuulua seuran toimintamalliin
Maanomistajista yli 40 prosenttia on myös metsästäjiä. l Tästä metsästysoikeuden vuokrauksessa on painavimmin kyse – hirvikannan säätelystä ja oikeudesta osallistua hirvenmetsästykseen. Vuokralaisella tulee olla hirvenkaatolupaan tuhannen hehtaarin yhtenäinen alue, valkohäntäpeuralla 500 hehtaarin. Tyytymättömyys liittyy yleensä hirvieläinkantojen hallintaan. Lain asettama perälauta on, että irtisanominen pitää tehdä vähintään kuusi kuukautta ennen metsästysvuoden päättymistä. Muussa tapauksessa sopimuksen voi päättää metsästyslaissa säädetyllä irtisanomisajalla. Jos sopimus irtisanotaan helmikuussa, niin se päättyy vasta puolentoista vuoden kuluttua. Metsästysseuralla on oikeus valita jäsenensä. Valkohäntäpeuran tiheän kannan alueilla on isommat mahdollisuudet niin lihakuin rahavuokraan. Kun omistaja vaihtuu Tilan omistajanvaihdoksen yhteydessä kannattaa selvittää, miten metsästysoikeudet on järjestetty. Vuokraoikeutta ei voi rekisteröidä, eikä asiasta ole tavallisesti kirjattu kauppasopimukseen mitään. Käytännössä maanomistajat voivat liittyä seuraan ja sitä kautta osallistua hirvenmetsästykseen. Metsästysvuosi päättyy heinäkuun lopussa. Omistajanvaihdoksen irtisanomisehto koskee sekä lahjoituksia että kauppoja. PE KK A PI IP A RI N EN /V A ST AV A LO Metsälehti Makasiini 41. Esimerkiksi järjestöjen sopimusmallissa pienriistalle on sovittu kolmen kuukauden irtisanomisaika. Irtisanominen voi viedä maanomistajan kuitenkin ojasta allikkoon, sillä metsästävää tahoa on vaikea vaihtaa. Tällöin ostajalla on sopimuksesta tiedon saatuaan kolme kuukautta aikaa irtisanoa sopimus päättymään lyhyemmällä irtisanomisajalla, muussa tapauksessa entinen sopimus jatkuu, siinä olevine irtisanomisehtoineen. Vuokrasopimuksen päättäminen Myös vuokrasopimuksen päättämistapa on sopimusasia. Irtisanomista pohdittaessa kannattaa harkita, voisiko toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen korvata vuoden määräaikaisella sopimuksella. On seurakohtaista, että onko maanomistus jäsenyyden edellytys. METSÄSTÄVÄT MAANOMISTAJAT TILASTOJEN mukaan noin 90 prosenttia maanomistajista on vuokrannut vähintään hirvien metsästysoikeuden. Juttua varten on haastateltu kenttäjohtaja Timo Leskistä MTK:sta.. Irtisanominen on harvinaista ja kertoo, että jotain on mennyt pieleen
AURINKOMYRSKYT KERTOVAT HISTORIASTA W IK IM ED IA CO M M O N S Lähde: Kallioniemi, Marja, Kaseva, Janne, Peltola, Aarre, Anttila, Arja & Katajamäki, Esa 2020. ENEMMÄN tukea työyhteisöltä, selkeyttä työn tavoitteisiin, kohtuullisuutta työmääriin ja lisää tiimityötä. Lausuntoluonnokseen on sisällytetty termien ruotsinja englanninkieliset vastineet. Esimerkiksi Latviassa sijaitsevan ?raiši-järven puisen järvilinnoituksen rakentamisajankohta määriteltiin aurinkomyrskyn rakennuspuissa aiheuttaneen radiohiilipitoisuuden muutoksen perusteella. OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini. ”Maaseudun muuttuessa tarvitaan myös erilaisia osaajia ja uusia ideoita. Naisia kuitenkin tarvitaan, sillä metsäalalle tarvitaan lisää työvoimaa. Kallioniemi arvioi kirjallisuuskatsauksen perusteella, että naisten miehiä huonompi työhyvinvointi voi johtua siitä, että metsäalan toimintakulttuuri on yhä o.5 o.3 o.1 0.0 -0.1 -0.3 -0.5 -0.7 -0.9 Ero keskiarvoon Kuormittuminen Palautuminen Työkyky Työtaakka Työtyytyväisyys Vuorovaikutus Kuormittuminen Palautuminen Työkyky Työtaakka Työtyytyväisyys Vuorovaikutus Kuormittuminen Palautuminen Työkyky Työtaakka Työtyytyväisyys Vuorovaikutus Kuormittuminen Palautuminen Työkyky Työtaakka Työtyytyväisyys Vuorovaikutus Mies, alle 30 v. Suomessa noin viidennes metsäalalla työskentelevistä on naisia. ”Oli yllätys, että naiset voivat niin huonosti. Käsitteistöön on yhdistetty metsäammattilaisten käyttämä suotyyppijärjestelmä sekä ympäristöalan kasvitieteellinen suotyyppiluokitus. Mies, yli 50 v. He kokevat Kallioniemen mukaan miehiä useammin kuormittumista, vaikeuksia palautua töistä, liiallista työtaakkaa ja puutteita vuorovaikutuksessa. SANASTOTYÖ EHTINYT SUOLLE MUINAISET aurinkomyrskyt voidaan havaita valtavina radiohiilipiikkeinä puiden vuosirenkaissa. Tulosten julkistamisen jälkeen on puhuttu paljon siitä, että naiset ovat metsäalalla hyödyntämätön voimavara”, tutkimusta vetänyt Luonnonvarakeskuksen tutkija Marja Kallioniemi sanoo. Mies, 30-50 v. Naisten osaamista kannattaa käyttää hyväksi”, Kallioniemi sanoo. Nature-tiedelehden artikkelin mukaan menneiden aurinkomyrskyjen merkkien tutkiminen auttaa ajoittamaan tarkasti historiallisia rakennelmia. Nainen Naiset kuormittuneempia Puuhuoltoketjussa työskentelevien naisten ja miesten työtyytyväisyys Hyödyntämätön voimavara Metsäalalla työskentelevät naiset viihtyvät työssään mutta kaipaavat kohtuutta työmääriin. Muun muassa näitä asioita metsäalalla työskentelevät naiset toivovat, puuhuoltoketjun työhyvinvointia selvittäneestä kirjallisuuskatsauksesta selviää. Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa. l LIINA KJELLBERG METSÄALAN sanastotyön viides sanasto on valmistunut kommentoitavaksi Lausuntopalvelu.fi-verkkopalveluun. miehinen. Kirjallisuuskatsaus on jatkoa vuonna 2020 julkaistulle Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa -tilastohankkeelle. Myönteisiäkin tuloksia löytyy. Sanasto sisältää 279 soiden ja turvekankaiden kasvupaikkaluokitukseen liittyvää termiä ja määritelmää. Naiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä työhönsä, he huolehtivat itsestään ja työkyvystään ja heillä on melko vähän sairauksiin liittyviä poissaoloja. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 99/2020. Tutkimus löytyy Luken verkkosivuilta.. Siinä kävi ilmi, että metsäalalla työskentelevien naisten työhyvinvointi on selvästi huonompi kuin miesten
Metsän voi myydä vapailla markkinoilla tai lahjoittaa metsätestamentilla hyvään tarkoitukseen. Sopivaa koulutusta antavia organisaatioita löytyy maasta paljon. Onko sellaisia opintoja, jotka saavat seuraavan sukupolven kiinnostumaan metsän omistamisesta ja sen hoitamisesta. Maatilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä osapuolet voivat saada lahjaja tuloverotuksessa verohuojennuksia. ROUVAN TOISEEN KYSYMYKSEEN , kuinka jatkaja saadaan innostumaan metsästä, oli vaikeampi vastata. Nuoren viljelijän tuen saamisen ehtona on maksimi-ikä ja maatilan minimitulot. Metsätilan luovuttajalle olisi tarjolla vastaava kurssi, mutta eri näkökulmasta: kuinka sukupolvenvaihdokseen voi varautua, mikä olisi meille paras vaihtoehto. l Sujuvasti seuraavalle Miksi sukupolvenvaihdos on niin erilainen maatilalla kuin pelkällä metsätilalla?. Metsäfirmat ja pankit voisivat sponsoroida kursseja, metsäraha kiinnostaa kumpiakin. Kursseille osallistumiselle pitäisi olla jokin porkkana. Vuosien varrella on ollut lukuisia hankkeita, pidetty messuja ja laadittu esitteitä, joissa päätavoitteena on ollut valmentaa metsänomistajia sukupolvenvaihdoksiin. Kaikki harjoitukset tehtäisiin oman metsätilan tietojen perusteella esimerkiksi Metsään.fi-palvelun avulla. Jatkajalla olisi oltava etukäteen ymmärrys tulevasta metsäomaisuudestaan. Ilman asianmukaista koulutusta hänen olisi minimissään käytävä kurssi, jossa joutuu perehtymään oman metsän hallintaan: selvitettävä rajat ja tieoikeudet, tilan metsävarat ja hoitotarpeet, luontoja monimuotoisuuskohteet sekä metsäverotuksen ja puukaupan perusteet. Kerroin, että joitain kursseja ja ammattitutkintoja on olemassa. Jos kiinnostusta ei ole, metsästä on järkevintä luopua jo edellisen sukupolven toimesta. Kuolinpesät omistavat nyt jo kymmenen prosenttia yksityismetsien pinta-alasta, ja osuus on viime vuosina noussut. Hän oli kovasti kiinnostunut siitä, millaisia kursseja tuleville metsänomistajille on. Samalla tulee käsitys metsätilan arvosta. Kuolinpesien määrän vähentyminen toisi lisää puuta markkinoille ja metsätiloja enemmän myyntiin. Nuori viljelijä voi saada myös erillistä aloitustukea, joka on yhdistelmä avustusta ja korkotukilainaa. Lisäksi jatkajalle on vaatimuksia sopivasta koulutuksesta ja työkokemuksesta. Lisäksi varmistettaisiin, että jatkaja on kiinnostunut omistamaan metsää. Voisiko se olla maatilojen tapaan erilaiset verohuojennukset tai esimerkiksi normaalia suurempi metsävähennys, joka myönnetään vain kurssin määräajassa käynneille. Entä jos metsäpuolelle saataisiin vastaava käytäntö kuin nuoren viljelijän tuessa. Jokaisen metsänomistajan velvollisuus on kuitenkin miettiä jo elinaikanaan, mitä metsälle tapahtuu hänen jälkeensä. Metsät löytäisivät hoitajansa. Viimeisen rajan takaa se ei enää onnistu!. Miksei metsän sukupolvenvaihdokseen varauduta ajoissa. Sellaisia kursseja ei ole. SE PP O SA M U LI Metsälehti Makasiini 43 ANTTI SIPILÄ Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsänhoidon lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa KOLUMNI » TAPAAN TYÖSSÄNI PALJON metsänomistajia. OLEN MONESTI MIETTINYT , miksi sukupolvenvaihdos on niin erilainen maatilalla kuin pelkällä metsätilalla. Kesällä minulla oli pitkä keskustelu vanhemman rouvan kanssa metsätilan sukupolvenvaihdoksesta. Ne eivät kuitenkaan ole tavoittaneet kovin laajoja kansanryhmiä. Neuvonnassa ei siis ole onnistuttu
Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini. SEPPO VUOKKO MISSÄ VAIHEESSA TRICON LEVITYKSEEN. Kannattaako alue käsitellä Tricolla jo ennen taimikon varhaishoitoa. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Sen siiven alapinnan vihreä hohto syntyy, kun valo heijastuu ja hajoaa siipisuomujen rakojen ja harjanteiden verkostossa eli samaan tapaan kuin vedenpinnalle levinneen öljypisaran värileikki. Se on vihreistä mittarilajeista yleisin ja laajimmalle levittäytynyt. KUINKA YLEISIÄ VIHREÄT PERHOSET OVAT. Mikä kuvan perhonen on. Luonnossa juuri kuoriutuneitten isomittarien siipien väri on kauniin vihreä, mutta elokuiset isomittarit ovat jo kalpeita. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Päiväperhosista vain kangasperhosella on vihreät siivet, yöperhosissa on sentään hiukan useampia vihreäsiipisiä lajeja. Ilmeisesti se on vaikeata valmistaa ja siirtää siipiin, koska vain isomittari sukulaisineen taitaa sen. Kuinka yleisiä vihreät perhoset ovat. Onko järkevää sumutella koko alue vai keskittyä vain osaan taimista. Kangasperhosella ei ole vihreää väriainetta. Männyn taimia on tuhansia hehtaarilla, joukossa myös kuusta ja koivua. » VAIKKA vihreä on erinomainen suojaväri, se on perhosten siivissä yllättävän harvinainen. Toukat kyllä ovat usein vihreitä, mutta ne saavat vihreän värinsä ravintokasveistaan. Kuvassa on isomittari, joka on vihreistä mittarilajeista yleisin ja laajimmalle levittäytynyt. En ole sellaista ennen nähnyt. Lisäksi geoverdiini hajoaa helposti valon vaikutuksesta, kokoelmissa olevat perhosetkin haalistuvat nopeasti. Tein männyn luontaisen uudistamisen hakkuun kolme vuotta sitten. Isomittari aikuistuu juhannuksen tienoilla ja viimeisiä mittareita voi nähdä vielä elokuun alkupuolella. Syy siihen, että sitä nähdään harvoin, on yksinkertainen: isomittari kuten lähilajitkin lentävät öisin ja piilottelevat päivisin kasvien lehdillä, Kuvassa on isomittari. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Sitä on yleisenä aina Keski-Lappiin asti. Nyt mielessä ovat mahdolliset hirvituhot ja niiden torjunta. Vihreä perhonen laskeutui vastamaalatulle puutarhatuolille kesämökilläni Pirkanmaalla. useimmiten vielä alapinnalla. Toukan ravintokasveina ovat koivut ja harmaaleppä. Isomittarin siipien vihreä väri, geoverdiini, on lehtivihreän johdannainen
Suurimmat hirvitiheydet ovat erään selvityksen mukaan vajaan kilometrin päässä valtateistä. Jos hirvillä on tietty kulkusuunta taimikkoon, käsittelisin taimikon reunan muuta aluetta kattavammin ja laittaisin hajustetun hirvinauhan ohjaamaan eläimiä sivuun kohteesta. Talvilaitumille siirtyminen ja suurpedot saavat hirvet kerääntymään laumoihin ja lisäämään näin paikallista tuhoriskiä. Jos hirviä on paljon ja kysyjän taimikko on pinta-alaltaan kohtuullinen, perkaisin ainakin mäntyjen lähellä kasvavat pidemmät lehtipuut pois ja käsittelisin kaikki laatupuut hajusteella. » HIEKKAANTUNEET rungot ovat ongelma, johon ei ole hyvää ratkaisua. Miten kovapalaketjut toimivat moottorisahoissa. Lampaan rasvaa sisältävä Trico on osoittautunut tehokkaaksi kaikille myyrää isommille nisäkkäille. Taimien yksilöllinen käsittely pahanhajuisilla aineilla on alueen täydellisen aitaamisen ohella lähes ainoa toimiva keino. ›› » HIRVIKANNAN metsästäminen alle kolmeen hirveen tuhannella hehtaarilla ei takaa taimikoiden säilymistä sorkkaeläinten syönniltä. Hirvien karkottaminen äänillä, valoilla, nauhoilla, hiuksilla ja saippuoilla on osoittautunut pidemmän päälle tehottomaksi, koska eläimet tottuvat niihin. Onko kovapala ratkaisu. Pienemmät tiet ja liikenne eivät eläimiä pelota. KARI MIELIKÄINEN OLISIKO KOVAPALAKETJU RATKAISU. Tekisin myös perkauksen ajallaan, jotta taimikosta ei tulisi hirville turvallista, suojaisaa ja houkuttelevaa ruokasalia. Olisi yksi Stihl 241 joutilaana, johon voisi kokeilla. Kun pätkii hiekkaantuneita tuulenkaatoja tai juontopuita, niin viilaus tulee normiketjuilla tutuksi. Meillä metsätilakauppa käy! Metsälehti Makasiini 45. Toiset kasvattavat taimikkonsa mahdollisimman tiheinä sekametsinä toivoen hirvien syövän mäntyjen sijaan pihlajaa, haapaa ja koivua. Jos rungoissa on vain ohutta hiekkaa ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Hirvituhojen torjunta metsänhoidon keinoin jakaa ihmiset kahteen leiriin. Tutkimusten mukaan kaikkein parhaiten tuhoilta säästyvät varhain lähes puhtaiksi peratut, laaja-alaiset männiköt. Hirvi etsii taimikosta ravinnon lisäksi myös rauhaisaa piilopaikkaa. Ari Nikulan väitöskirjan mukaan hirvet iskevät hampaansa kaikkein mieluiten pidempien koivujen vieressä kasvaviin mäntyihin. Toiset pyrkivät perkaamaan pois hirviä houkuttelevat puulajit
Katso lähin metsäasiantuntijasi laania.fi Pyydä tarjous puukaupoista ja voit voittaa moottorisahan! Arvomme Stihl 241 -moottorisahan marraskuussa kaikkien tarjousten kesken. Millainen korvaus on verovapaata. Hakkuuoikeuden käyttö etukäteen ei kuitenkaan ole luvallista. Jos sahattavaa on runsaasti, on kovapalateräketju kelpo ratkaisu. Teimme kymmenen vuotta sitten sukupolvenvaihdoksen omistamallamme metsätilalla. HANNU JAUHIAINEN ketjun käyttökustannuksiin. Olemlaania.fi Ostamme energiaja ainespuuta hankintaja pystykaupoilla Olemme metsänhoidon ja puukaupan asiantuntijoita. Pidätimme kymmenen vuoden hallintaoikeuden, joka päättyy tämän vuoden lopussa. Sain ympäristötukihankkeesta Metsäkeskukselta korvausta viime vuonna. Hyvä vaihtoehto on jo ostohetkellä selvittää, missä terät voi kunnostuttaa. Entisen kemeran ja nykyisen metkan perusteella maksettava ympäristötuki on muuhun metsätalouden tukeen rinnastettavaa tuloa ja siten verollista. Jos rungot ovat puhtaita, kovapalateräketju pysyy toimintakuntoisena ainakin 5–10 kertaa kauemmin kuin normaali ketju. Entä voimmeko nyt loppuvuonna myydä jälkeen jääneet hakkuuoikeudet. Kovapalateräketjun teroitukseen on oltava asianmukaiset laitteet. tai kivetöntä maa-ainesta, moottorisahan kovapalateräketju kestää sahauskunnossa pidempään kuin normaali teräketju. Tylsyminen tapahtuu hitaammin kuin normaalin terän, joten sen eteneminen on tiedostettava. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini. On myös huomioitava, että kovapalateräketjukin tylsyy. Luulin, että se on verovapaata, mutta verottaja vaatikin veroilmoituksen korjaamista ja kyseisen tulon ilmoittamista tulona. Kivet ovat pahimpia myös kovapalateräketjulle. Kannattaa kuitenkin laskea sen käyttökustannukset – terän hinta ja teroituskustannukset tai oman teroituslaitteen hankintahinta – ja verrata niitä normaalin teräme käyttäneet hakkuuoikeudesta alle puolet. Tästä on jopa käräjäoikeuden päätös: omistaja ei voi kieltää hakkaamasta aikaisemmin hakkaamatta jäänyttä osuutta. Voitte nyt jälkikäteen hakata loppuvuodesta kerralla koko hakkaamatta jääneen hakkuuoikeutenne. » JOS jätätte hakkuoikeutenne käyttämättä, omistajalle jää teiltä rahanarvoista hakkuuoikeutta. En kuitenkaan tiedä yhtään tapausta, jossa verottaja olisi suorittanut tällaisestä lahjaverotusta, vaikka vastaavia tapauksia on ollut useita. LEO SAASTAMOINEN VOIKO HAKKUUOIKEUDET VIELÄ KÄYTTÄÄ. Meillä on aina aikaa keskustella metsästä, sen kasvusta ja hyvinvoinnista. Se voitaisiin tulkita lahjaksi. Kysyjän sahaan (Stihl 241) löytyy kovapalateräketju, jos terälevy on alkuperäinen mitoiltaan. VÄINÖ SIKANEN MITKÄ KORVAUKSET OVAT VEROVAPAITA. » VEROVAPAATA on vain luonnonsuojelulain perusteella maksettava korvaus. Muuten voi käydä niin, että sahataan tylsällä terällä. Tuleeko siitä veroseuraamuksia, jos emme hakkaa koko tuoton määrää ennen hallintaoikeuden päättymistä. Terän osuessa kiveen kovapalaketju menettää huomattavan osan leikkuuominaisuudestaan
Takki ei myöskään kahise kankaan hankautuessa vastakkain. FARMARI HYTTYSTAKKI ANORAKKIMALLINEN verkkokankaasta valmistettu hyttysja hirvikärpästakki TAKISSA irrotettava kasvosuoja vetoketjulla KIRISTYSNAUHAT hupussa, hihoissa ja helmassa EDESSÄ vetoketjullinen tasku esimerkiksi puhelimelle MATERIAALI 100 % polyesteri KOOT S –XL HINTA 9,99 € Puuilosta PLUSSAT JA MIINUKSET + Edullinen hinta + Näkyvyys verkkokankaan läpi + Toimiva suoja hyönteisiltä + Ei revennyt heti ensimmäisessä käytössä Valo heijastuu verkkokankaasta Haju Takin hihoja voi kääriä ja kiristää nyörillä. SA N N A N YM A N TI IA PU U KI LA Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI. Kasvojen edessä verkkokangas on muuta takkia harvempaa ja avattavissa vetoketjulla. TEKSTI TIIA PUUKILA KOKEILIMME markkinoiden halvimpiin lukeutuvaa Farmari-hyttysja hirvikärpästakkia sienimetsällä Pirkanmaalla (hinta 9,99 euroa). Lähtöoletuksena oli, että verkkokankaasta tehty halpa takki jäisi herkästi kiinni oksiin ja repeäisi. . Muovista tehty liukas verkkokangas myös hiosti yllättävän vähän. Hiljainen vaate sopisi hyvin hirvipassiin. Hyönteistakki on muhkea eikä liimaannu kiinni vaatteisiin. Selvisi taimikostakin Aurinkoisessa kelissä muovinen kiiltävä verkkokangas silmien edessä häikäisi hetkittäin ja hankaloitti sienten etsintää. Testipäivä tosin sattui syyskuun alkuun, jolloin hirvikärpäsaika ei vielä ollut pahimmillaan. Yksi syy tähän on takin sileä ja pehmeä verkkokangas. Takki on suurikokoinen, mutta tässä tapauksessa reilu mitoitus toimii. Kuumalla kelillä alle riittäisi t-paita. Verkkokangas oli kasvojen edessä harvempi, mikä paransi näkyvyyttä. Pieneen tilaan menevän takin voi sujauttaa raivausasun alle. Jos takin kanssa käyttää lierihattua, verkkokangas ei liimaudu kasvoille eikä kaulaan. Se pysyi ilmavana eikä liimaantunut kiinni vaatteisiin. Vetoketjun ja kankaan väliin jäi leuan alle pieni aukko, mutta siitä hirvikärpäset eivät löytäneet sisälle. l Suojaako kympin takki hirvikärpäsiltä. Kasvojen edessä olevan vetoketjun ansiosta kangasta voi raottaa suun edestä ja maistella vaikkapa puolukoita. Markkinoiden edullisin hyönteistakki yllätti positiivisesti. Useista taimikon läpi könyämisistä huolimatta takki säilyi ehjänä. Anorakkimallinen takki on valmistettu muovisesta verkkokankaasta, hihansuut, helma ja huppu kiristetään kiristysnyörein. Takin muovinen haju saattaa häiritä tuoksuherkkää, joten takki kannattaa tuulettaa ennen käyttöä. Migreenille alttiille häikäisy voi aiheuttaa päänsäryn. Takki yllätti positiivisesti. Kun sienimetsälle mukaan lähtenyt kaverini repi hirvikärpäsiä päästään, itse en takki päällä edes hyönteisiä huomannut. Useamman tunnin sieniretken jälkeen hirvikärpäsiä ei löytynyt päänahasta eikä vaatteiden alta. Takki suojaa varmasti myös hyttysiltä ja mäkäräisiltä esimerkiksi istutustyömaalla tai mustikkametsällä. Kun hirvikärpänen laskeutuu takille, ei kuulu samanlaista ropinaa kuin niiden iskeytyessä esimerkiksi kuoritakkiin
Vai pitääkö asian tapahtua yhdellä kertaa ja aika pian. Esimerkiksi veroseuraamukset ovat pohdinnan arvoisia. VAIN metsänomistajalla on valta ja oikeus päättää, kenelle ja miten hän metsänsä eteenpäin siirtää. Ostajalle kaupan rahoitus on iso kysymys. Jos kauppahinta on yli 75 prosenttia käyvästä arvosta, ei luovutuksesta muodostu lahjaveroa. Lahjan osuus on siis käyvän arvon ja kauppahinnan erotus. Pitääkö minun huomioida toisia, jotka eivät saa metsääni. Jos on, niin mitä teen saamallani kauppahinnalla. Esimerkki Jos lapselle luovutettavan tilan arvo on 200 000 euroa ja kauppahinnaksi sovitaan a) 152 000 euroa eli 76 prosenttia käyvästä arvosta, saa ostaja verovapaata ”alennusta” 48 000 euroa. Kannattaako metsä luovuttaa niin, että se on saajalle ennakkoperintöä. Kaupassa säätövaraa Jos omat pohdinnat tukevat metsän myymistä elinaikana, seuraavaksi voi pohtia raha-asioita. Kiinteistöjä voidaan pilkkoa ja luovuttaa määräaloina. - Montako vuotta haluan tai voin käyttää luopumiseen. Pohdittavaa luovuttajalle Sen sijaa kannustan sukupolvenvaihdosta suunnittelevan metsänomistajan pohtimaan ensiksi seuraavia kysymyksiä. Näitä viimeksi mainittuja keinoja en kuitenkaan suosittele. - Voiko saaja rahoittaa kauppahintaa tai lahjaveroa saamansa metsän kohtuullisilla hakkuilla. KAUPPA VAI LAHJA. Hän voi valita yhden tai useamman saajan. Verolainsäädäntö tarjoaa mahdollisuuden alennettuun kauppahintaan tietyissä rajoissa ilman ylimääräisiä veroseuraamuksia. - Jos myyn metsän, tuleeko minulle maksettavaksi luovutusvoiton veroa. Sillä, maksetaanko kauppahinta heti vai erissä myöhemmin, ei ole merkitystä. Kiinteistölle voidaan myös yhdistää monta omistajaa luovuttamalla määräosia eri saajille. Onko järkevää tehdä kauppa ja sen yhteydessä osamaksusopimus. Onko testamentti perustellumpi kuin elinaikana luovuttaminen. Onko saajalla mahdollisuus maksaa kauppahintaa. TEKSTI PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ. Kenelle haluan metsäni menevän ja miksi juuri hänelle tai heille. Tässä jutussa tarkastelen metsätilan kauppaa ja lahjaa. Metsät voi siirtää kerralla yhtenä kokonaisuutena tai kiinteistö kerrallaan, jos niitä on useita. Ostajalle tulee aina maksettavaksi myös varainsiirtovero kolme prosenttia kauppahinnasta, tässä siis 4 560 euroa. Jos kauppahinnaksi sovitaan b) 100 000 euroa eli 50 prosenttia käyvästä arvosta, muodostuu kaupassa verotettavaa lahjaa toiset 100 000 euroa. Vaikuttaa siltä, että metsänomistajat ovat aktivoituneet metsän sukupolvenvaihdoksiin. Kysymykset eivät tuohon lopu. Jos puolisot omistavat metsän yhdessä, kannattaa näitä miettiä yhdessä. Moni pohtii, miten metsä kannattaisi siirtää eteenpäin
Verottajan pääviesti on tulkintani mukaan, että osapuolten tulee pystyä tarvittaessa osoitTEKSTI PIRJO HAVIA SH U TT ER ST O C K IM A G ES Metsälehti Makasiini 49. Ohje löytyy verottajan sivulta (www.vero.fi/henkiloasiakkaat) haulla "verovapaat lahjat". Vaihtoehtoisesti voidaan kauppakirjan liitteeksi laatia erillinen osamaksusopimus. Tästä oma lapsi joutuisi maksamaan lahjaveroa 10 100 euroa ja sisaren lapsi, joka kuuluu toiseen veroluokkaan, 24 450 euroa. Tässä tapauksessa lahja on arvoltaan niin pieni, että siitä ei muodostu saajalle metsälahjavähennystä. Kauppahinnan voi maksaa osissa Kauppakirjassa voidaan sopia korottomasta maksuaikataulusta. Takaisinmaksuehdoissa on otettava huomioon muun muassa myyjän ikä. Metsävähennys muodostuu ostajalle kauppahinnasta ja muista hankintaan liittyvistä menoista. Verohallinto on tarkentanut huhtikuussa 2024 julkaisemassaan syventävässä ohjeessa läheisten henkilöiden välisen korottoman lainan/osamaksusopimuksen lahjaverovapautta. Sen metsäveroa vähentävä vaikutus olisi vaihtoehdossa a) noin 10 000 euroa suurempi kuin vaihtoehdossa b). Kauppahinta ja kaupan kulut sekä lahjaverotuksessa todettu metsälahjan arvo muodostavat saajalle metsän hankintamenon. Verohallinnossa ei hyväksytä kaupan maksuehdoksi sellaista, että velka maksettaisiin myyjän jäämistöstä. Saaja voi käyttää sitä vähennyksenä, jos hän myöhemmin myy metsän eteenpäin ilman luovutusvoiton verovapautta. Molemmille saajille lahjanluontoinen kauppa olisi maksun hetkellä edullisempi
Jos metsä lahjoitetaan yhdelle lapselle, maksaa hän siitä lahjaveroa 22 100 euroa edellyttäen, että edellisen kolmen vuoden aikana ei ole ollut samalta luovuttajalta saatuja muita veronalaisia lahjoja. Lahjaveron määrän voi ennakoida Verohallinnon sivuilta löytyvällä lahjaverolaskurilla. Se antaa myös lisämahdollisuuden hyvittää tasapuolisesti tilakauppaan sisältynyttä lahjaa toisille perillisille. Kauppa reilu sisaria ajatellen Jos perillisiä on useita ja metsä halutaan luovuttaa vain yhdelle tai osalle lapsista, voi maksettu kauppahinta ehkäistä tunnetta eriarvoisesta kohtelusta. Yli 500 euron lahjaveron ensimmäinen eräpäivä on kolmen kuukauden päästä lahjaveropäätöksen saamisesta ja toinen erä siitä kahden kuukauden kuluttua. - Haluanko, että lahja katsotaan ennakkoperinnöksi vai ei. Varaudu lahjaveron maksuun Lahjan saajalla on muutama välttämätön tehtävä lahjoituksen jälkeen: kolmen kuukauden sisällä saannosta lahjaveroilmoitus ja siihen saannon arvo, lainhuutohakemus ja varautuminen lahjaveron maksuun sekä metsänomistajan aloitusilmoituksen tekeminen ja mahdollinen rekisteröityminen arvonlisäverolliseksi Yritysja yhteisötietojärjestelmään (ytj.fi). Myös mahdollisen metsälahjavähennyksen voi laskea Metsäkeskuksen sivuilta löytyvällä metsälahjavähennyslaskurilla. Ehtona on myös, että ostajana on oma lapsi yksin tai puolisonsa kanssa tai lapsen rintaperillinen tai oma sisar, veli, sisarpuoli tai velipuoli. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että mitä enemmän kiinteästä omaisuudestaan ehtii luovuttamaan elinaikanaan, sitä helpommaksi tekee perillisten elämän. Sisaren lapsen kohdalla 2. Jos Verohallinnossa arvioidaan, ettei löydy todisteita siitä, että kauppasummaa on tarkoitus maksaa myyjälle, voidaan luovutus katsoa kokonaan lahjaksi. Älä kerrytä lahjoja Lahjaverotusta määrättäessä tarkastellaan luovuttajaja saajakohtaisesti viimeksi kulunutta kolmea vuotta. Mitä arvokkaampi lahjakertymä on, sitä suurempi on lahjaveroprosentti. HELPOTUSTA PERILLISILLE ARVOKKAAN perinnön saaneiden vaikeuksista maksaa perintöveroa on puhuttu viime aikoina paljon. Lahjoittaja voi halutessaan maksaa lahjaveron lahjan saajan puolesta. 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ. Verkosta löytyy ohjeita vähennysoikeuden hyödyntämiseen. Kannattaa siis ottaa huomioon myös aiempien ja tulevaisuuteen suunniteltujen merkittävien lahjojen ajankohdat. - Olenko lahjoittanut jotain saajalle viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana. Jos tila myydään sisarten lapsille, on kaupasta saatava luovutusvoitto myyjälle veronalaista pääomatuloa. tamaan osamaksusopimuksen aitous kirjaamalla maksuehdot selvästi ja noudattamalla maksuehtoja sekä maksuaikataulua. Esimerkki Edellisen esimerkin mukaisesti ajatellaan lahjoitettavan metsän arvoksi 200 000 euroa. Pohdittavaa lahjoittajalle Metsätilan lahjoitus on luovuttajalle suoraviivainen juttu. Tällä ajanjaksolla samalta luovuttajalta saadut lahjat lasketaan yhteen ja lahjavero määrätään sen mukaisesti kumulatiivisen asteikon mukaan. Tarvitaan vain saaja ja lahjakirja. Luovutusvoiton verosta vapaa kauppa Metsätilan kauppa voi olla luovutusvoiton verosta vapaa vain, jos tilan on omistanut vähintään 10 vuotta itse tai yhdessä sen kanssa, jolta on metsän aikanaan saanut perintönä tai lahjana, ja on itse toiminut metsätalouden harjoittajana. Pohdinnan arvoisia kysymyksiä ennen lahjakirjan laadintaa ovat muun muassa: Lahjoitanko ensisijaiselle saajalle vai myös saajan puolisolle. Vai suljenko pois lahjasta puolison avio-oikeuden. Kun asia kirjataan lahjakirjaan, ottaa Verohallinto sen huomioon jo lahjaveropäätöksessä. Jos saajia on useita, lahjoitanko heille yhteisesti vai erikseen. Jos hän olisi saanut vuotta aiemmin 10 000 euroa arvoisen lahjan, josta olisi maksettu lahjaveroa 500 euroa, tulisi tähän lahjojen yhdistämisen kautta nyt lisämaksua 1 000 €. veroluokassa olisivat verot edellisiin verrattuna noin kaksinkertaiset. Lahjaverolle annetaan aina maksuaikaa. Lisäksi on varmistettava, että maksuerät ovat realistiset ostajan maksukykyyn ja saajan elinvuosiin nähden
Roope kajautti koplalle, että onko termi ”toisen oma” vieras.. Silloin mättäisiin tulee luontaisesti siemensyntyisiä rauduskoivun taimia, ei kuitenkaan savikoille eikä hiesumaille. Sekapuustot eivät tule Suomessa vaikuttamaan kirjapainajatuhoihin pitkään aikaan. Kuusen juuret ottavat ravinteet noin 3,5 sentin syvyydeltä, koivun 5,5 sentin syvyydeltä. Viime aikoina metsänomistus-käsitteestä on vieraannuttu. On täydellisiä onnistumisia, mutta harmittavasti myös epäonnistumisia. Merkittävin keino on maanmuokkaus. l Sekametsien kasvatus ei ole helppo laji Olen huolissani siitä, että sekametsäinnostuksesta tulee vielä pettymyksiä. Muoti sai todennäköisesti alkunsa Keski-Euroopan kirjanpainajatuhoista. Aloitin mänty-kuusisekametsien istutuksen 1980-luvulla, ja teen niin osalla aloja edelleen. RAHAPUU KOLUMNI Metsälehti Makasiini 51. Havupuu-lehtipuusekoitus nopeuttaa ravinteiden kiertoa maassa ja vähentää pintamaan happamuutta. Se korostuu erityisesti rehevillä hienojakoisilla maalajeilla. Kuivana ja kuumana kesänä kirjanpainajakannan kasvamiselle on siis loistavat edellytykset. Yhdessä sarjakuvassa Karhukopla oli tunkeutunut Roopen rahasäiliöön (Roope loi alun perin varallisuutensa kovalla fyysisellä työllä). Havupuiden karike sisältää paljon hitaasti hajoavaa ligniiniä, ja neulasten vahakerros myös hidastaa hajoamista. Siellä kuusta on toisen maailmansodan jälkeen viljelty liian kuiville kasvupaikoille, väärillä siemenalkuperillä ja lisäksi osa metsistä on vanhoja. LOPPUUN PIENI KEVENNYS. Entä miten metsänomistaja voi itse vaikuttaa metsän kasvuun. Koivun lehdissä on paljon sokereita ja aminohappoja, siksi ne hajoavat nopeasti. Paras onnistuminen on mustikkatyypin taimikko, johon halusin männikön. OLEN HYVIN EPÄILEVÄINEN sen suhteen, että sekametsät olisivat automaattisesti terveempiä kuin metsät, joissa on selkeästi yksi pääpuulaji. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Kopla kauhoi seteleitä säkkiin, kun Roope tuli paikalle. Joka toinen taimi oli kuusi ja joka toinen mänty. Niihin rauduskoivu on väärä puulaji, sillä maassa on rauduskoivun kannalta liian vähän happea ja liikaa hiilidioksidia. Kun taimi lähtee nopeasti kasvuun, säästämme ainakin yhden taimikonhoitokerran kustannukset. Laikkumätästyksellä estetään kapillaarinen vedennousu mättääseen, jolloin roustevauriot vähenevät. UUSI METSÄALAN MUOTIHITTI on sekametsät. Kirjanpainajatuhon riski kasvaa. Meillä riskitekijät ovat samat kuin Keski-Euroopassa, lukuun ottamatta sitä, että meillä ei ole käytetty vääriä siemenalkuperiä. Hyvien sekametsien kasvattaminen ei ole helppo laji. Jos haluamme kasvattaa kuusi-koivusekametsiä, kääntömätästys on sopiva muokkausmenetelmä. Taimien kasvun kannalta maan lämpötila on tärkeämpi kuin ilman lämpötila, voimme siis mätästämällä siirtää taimen kasvun kannalta kasvupaikkaa satoja kilometrejä eteläisemmäksi. MITEN SEKAMETSÄT VAIKUTTAVAT metsämaahan. Hirvi söi käytännössä kaikki männyt ja tuloksena on kuusivaltainen metsikkö. Koivusekoitus nostaa maan lämpötilaa, mikä lisää myös havupuiden kasvua. Olen huolissani siitä, että sekametsäinnostuksesta tulee vielä pettymyksiä. Meidän perheeseen on aina tullut Aku Ankka, jonka jokainen luki. Se tarkoittaa sitä, että kuivana ja kuumana kesänä koivu käyttää paljon vettä ja kuusi sulkee vastaavasti neulasten ilmarakoja
60,27 . Sähkö ja tuuli kirittävät toisiaan Tilanne on kuitenkin muuttumassa. VIIKKO 37 KOTIMAISTA energiapuuta käytetään nyt enemmän kuin koskaan. 32,13 . 34,40 . 58,59 . Ensiharvennus 58,62 . Kallistunut puuenergia on saanut voimalaitokset etsimään uusia kaukolämmön tuotantotapoja, mikä jo nyt paikoitellen laannuttaa energiapuukauppaa. Voimakkaasti nousseen energiapuun kysynnän ja hinnan taustalla on muun muassa itäpuun tuonnin katkeaminen. 81,80 . 75,56 . 83,05 . ”Lämpöenergiaa tuotetaan, kun pörssisähkö on halpaa, ja sitä varastoidaan lämpöakkuun. 34,90 . 58,41 . 66,51 . 53,15 . Uudistushakkuu 81,61 . MIKKO RIIKILÄ TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini. 56,78 . 82,52 . 63,80 . 31,86 . 26,06 . Sähkökattila on jättimäinen vedenkeitin ja lämpöakku maan alle louhittu vesiallas. 32,13 . 33,62 . Harvennushakkuu 73,62 . 31,66 . 43,40 . Ensiharvennus 55,28 . 75,99 . 33,27 . 63,07 . 33,64 . 34,81 . Harvennushakkuu 75,59 . 32,92 . 33,01 . ”Ostajia ja kilpailua riittää. 32,47 . Se vauhdittaa kuitupuukauppaakin, koska energiapuun ostajat kilpailevat myös kuitupuuta tuottavista harvennusleimikoista”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Päijänteen myyntipäällikkö Henri Mommo. Uudistushakkuu 82,93 . 64,45 . 32,81 . 33,45 . 32,62 . 35,45 . 27,69 . 26,60 . Harvennushakkuu 75,51 . 55,99 . Ensiharvennus 56,13 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 81,09 . 74,36 . 82,19 . Ja se näkyy puumarkkinoilla. Energiateollisuus ry:n johtaja Jukka Leskelä luonnehtii energiapuumarkkinoiden elävän kysyntäsokin aikaa. Esimerkiksi Vaasan Voima on puolittanut energiapuun käytön kaukolämmön tuotannossaan sen jälkeen, kun se investoi sähkökattilaan ja lämpöakkuun. 33,67 . 61,63 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 79,39 . 33,61 . 33,21 . 31,60 . Uudistushakkuu 82,64 . Sieltä lämpöenergiaa myydään myöhemmin Vaasan kaukolämPUUENERGIAN HUIPPUHETKI ON NYT Energiapuumetsiä ei kannata enää ryhtyä kasvattamaan, sillä tilanne on muuttumassa. 27,00 . 27,65 . 83,49 . 44,76 . 32,82 . 26,49 . 34,46 . 33,23 . 26,80 ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 81,00 . 34,62 . 31,76 . 32,69 . 83,00 . 26,61 . 50,53
”Tuulivoima tuottaa suotuisissa olosuhteissa halpaa sähköä, jolla tuotetaan kaukolämpöä. 47,58 . 70,55 . 29,93 . 81,13 . Ensiharvennus 58,76 . Näin sähkölle on kysyntää myös tuulivoiman huipputuotannon aikana. 28,23 . 57,45 * 35,57 . 31,65 . 29,43 . Uudistushakkuu 81,39 . Uudistushakkuu 82,93 . 76,06 . 31,61 . 82,86 . Ensiharvennus 49,74 . 31,90 . 26,72 . 33,15 . 33,03 . Harvennushakkuu 67,42 . Uudistushakkuu 81,47 . Ensiharvennus 55,22 . 35,15 . Harvennushakkuu 76,31 . Energiateollisuuden Leskelän mukaan tuulivoima ja kaukolämmön tuotanto kirittävät toisiaan. 33,52 . Harvennushakkuu 70,09 . ”Nämä arviot ovat konservatiivisia, joten muutos voi olla ennakoitua nopeampi”, Leskelä sanoo. Uudistushakkuu 77,38 . 31,36 . 82,98 . 83,88 . 33,35 . 67,62 . 29,57 . Harvennushakkuu 73,95 . 77,16 . 81,72 . 27,44 . 33,31 . 33,64 . 61,29 . 82,88 . Ensiharvennus 59,63 * 55,00 * 24,69 * 24,62 * 24,23 * POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 78,85 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 70,91 . 33,20 . 29,13 . NOUSUSSA . 33,39 . 40,50 . 30,51 . 34,94 . 56,26 . 81,37 . 25,06 . 31,46 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 81,43 . 33,54 . 33,26 . Puun käytön vähenemistä energian tuotannossa jarruttanee se, että samaan aikaan kun puuta korvataan energian tuotannossa, sitä käytetään toisaalla korvaamaan turpeen ja kivihiilen käyttöä. Puu ei katoa energiapaletista Konsulttiyhtiö Afryn viime vuonna laatiman ennusteen mukaan puun energiakäyttö vähenee ensi vuodesta alkaen lievästi vuosikymmenen loppuun. . 32,07 . 75,25 . 70,59 . Tämä taas parantaa tuulivoiman lisärakentamisen edellytyksiä.” Myös jätevesien ja datakeskusten hukkalämmöstä on monissa kaupungeissa muodostumassa tärkeä kaukolämmön lähde. 35,05 . 32,20 . KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 74,82 . 32,37 . 73,49 . 32,27 . 33,92 . 33,71 . 33,47 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 79,00 . 66,31 . 30,89 . Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi Tuulivoima tuottaa suotuisissa olosuhteissa halpaa sähköä, jolla voidaan tuottaa kaukolämpöä. 27,68 . 27,47 . Ensiharvennus 61,64 * 27,68 . 28,53 . 27,72 . 33,88 . 48,20 . 55,25 . 31,87 . 25,91 . 26,16 . 35,33 . 24,83 . 69,64 . 24,44 * 23,26 . 29,07 . 36,36 . 74,34 . 73,10 . 80,84 . 61,54 . LASKUSSA * ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 79,89 . 73,94 . Uudistushakkuu 74,00 . 27,51 . Harvennushakkuu 74,45 . 46,88 . 32,78 . 65,78 . Silti puu tulee hänen mukaansa säilyttämään asemansa maakuntakaupunkien lämmönlähteenä ja huoltovarmuuspolttoaineena talvikuukausina, kun edullista sähköä ei ole tarjolla. Ensiharvennus 25,91 . l Metsälehti Makasiini 53. Harvennushakkuu 72,88 . 52,17 * 25,85 . 38,36 . 33,54 . Esimerkiksi Helsingin Vuosaaren suuri biovoimalaitos on rakennettu korvaamaan kivihiilellä tuotettua kaukolämpöä, kunnes saadaan käyttöön ei polttoon perustuvia -energiatekniikoita. Pienpuulle on muodostumassa myös uutta kysyntää esimerkiksi biohiililaitosten yleistyessä.. Näin puunkäyttöä voidaan vähentää. ”Espoo kaavailee tuottavansa lämpöpumpuilla 40 prosenttia kaukolämmöstään Microsoftin datakeskuksen hukkalämmöstä”, Leskelä toteaa. 30,09 . 32,78 . 31,10 . 45,24 . Uudistushakkuu 81,82 . 68,94 . 34,91 . 29,05 . 59,29 . 33,76 . SA SS A ST EN RO O S pöverkkoon”, kertoo hankintainsinööri Esa Koskiniemi. 32,62
Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Alle puolen hehtaarin avohakkuusta saatiin siis yhteensä 7 600 euroa myyntituloa. Hakkuutähteitä kertynee noin 30 kuutiota. Metsänomistaja soitti viime talvena tutulle ostomiehelle, joka työskentelee energiapuuta hankkivassa yhtiössä. m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2022 Viikot 1 ja 2 yhteensä 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 LOUNAISSUOMALAINEN metsäammattilainen osti 1990-luvun lopulla pakkohuutokaupasta pikkutilan, johon kuului kahdeksan hehtaaria peltoa. PÄÄTEHAKKUU LOUNAIS-SUOMESSA LEIMIKON PINTA-ALA 0,4 HEHTAARIA Puuston ikä Karsittua rankaa Kantohinta Hakkuutähteitä noin Kantohinta Puun myyntitulo yhteensä 24 vuotta 169 kuutiometriä 42 euroa kuutiometriltä 30 kuutiometriä 20 euroa kuutiometriltä 7 600 euroa TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini. Hakkuun siirtäminen yli kasvukauden tuotti näin liki 600 euron lisätulot.l MIKKO RIIKILÄ Hybridihaavikon hakkuu yllätti ammattilaisenkin Alle puolen hehtaarin hakkuusta kertyi tuloa liki 8 000 euroa. Omistaja kertoo kuitenkin monesti pohtineensa, ettei haavikko näyttänyt kummoiselta: ehkä sata mottia puuta ja kantohintaa kymmenisen euroa – tuhannella eurolla haavikkoa ei ilkeäisi myydä. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj. Savotan päätteeksi hakkuukoneen mittalaite näytti 169:ää kuutiometriä. Myyjä arvelee, että haavikon vuosikasvu on viime vuosina ollut 30 kuution luokkaa. Ostaja lupasi karsitulle rangalle 42 euron kantohinnan ja hakkuutähteelle 20 euroa kuutiolta. KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Silloin myyntituloja olisi karttunut yhteensä yli 19 000 euroa. Puut hakattiin syyskuun alussa. Sitten tuli energiapuubuumi. Niistä puolet myytiin ja loput metsitettiin, pääosin kuuselle. Muilta hän ei kysynyt tarjousta, eikä ehkä olisi kannattanutkaan. Uusi haapapolvi saa alkunsa kantovesoista. Istutus onnistui hyvin. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Noin 40 aarin (0,4 hehtaaria) tilkku pikitien varressa istutettiin hybridihaavalle vuonna 2000. Tiedot kerätään viikoittain. Hehtaarilta haaparankaa olisi kertynyt 420 kuutiometriä ja hakkuutähteitä noin 80 kuutiota
M ET SÄ TI LA T. Metsä oli kangasmaata ja puusto tasaista varttunutta kasvatusmännikköä, joka tosin oli pikaisen harvennuksen tarpeessa. Metsätilat.fi:n välitykseen tulleen tilan käyväksi arvoksi arvioitiin summa-arvomenetelmällä 29 000 euroa. Hehtaareita tilalla oli runsaat kymmenen. . Tämän vuoksi hakkuut on tehtävä talvikaudella. Etelä-Suomessa asuva myyjä oli päättänyt luopua kaukaisesta tilastaan. Alennukseen vaikuttivat muun muassa metsien kunto ja etäisyys teihin. Tilan kokonaisarvosta, joka käsittää sekä puuston, taimikoiden että maapohjan arvon, tehtiin laskentamenetelmän mukainen 28 prosentin alennus. Tilasta tehtiin yhteensä viisi ostotarjousta, mikä on Lapissa suunnilleen keskiverto määrä. Tarjousten loppusummissa oli isoja eroja. Palsta sijaitsee noin puolen kilometrin päässä kevytrakenteisesta autotiestä. Puustoisen pikkutilan hehtaarihinta kohosi korkeammalle kuin Lapissa keskimäärin. Se on lappilaisittain keskimääräistä enemmän. FI TILAKAUPPA LAPPI PINTA-ALA 10,5 hehtaaria KOKONAAN metsämaata PUUSTO kauttaaltaan varttunutta kasvatusmännikköä PUUSTOARVIO 1 300 kuutiometriä, 130 kuutiota hehtaarilla MYYNTIHINTA 34 500 euroa, noin 3 300 euroa hehtaarilta TILAN puukuutiometrin keskihinta 26 euroa Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA. Tilan vähentämätön kokonaisarvo oli noin 40 000 euroa. Parhaan tarjouksen teki Lapissa asuva ostajaehdokas, joka tarjosi tilasta 34 500 euroa. l MIKKO RIIKILÄ Pikkutila tuotti hyvän hinnan Eteläsuomalainen metsänomistaja päätti luopua Lapin perukoilla sijaitsevasta metsätilastaan. Puustoa oli kaikkiaan 1 300 kuutiometriä, siis noin 130 kuutiota hehtaarilla. KUUKAUDEN TILAKAUPPA LAPISSA tuli keskikesällä myyntiin tavallista runsaspuustoisempi pieni metsätila. Näin hehtaarihinta kohosi reilusti yli 3 000 euron, mikä on Pohjois-Suomessa paljon
Viidessä maakunnassa alkuvuoden metsätilakauppojen yhteishinta ylittää kymmenen miljoonaa euroa. Näin hehtaarihinnaksi tulee 4 451 euroa. Kaikkien seurantakauppojen keskikoko on 35 hehtaaria metsämaata 153 000 euron kauppahinnalla. Yleensä yhteismetsät ostavat lisämaita lähituntumasta, mutta poikkeuksia on. ”Kehitysluokkarakenne on sellainen, että halusimme taimikkovaltaisia alueita ja niitä löytyi Puolangalta. Erilaisten yhtiöiden osuus on kymmenen prosenttia ja yhden prosentin osuus on vaikeasti luokiteltavalla ryhmällä ”muut”. Varsinaissuomalainen Raasinkorven yhteismetsä on ostanut Puolangalta noin 190 hehtaaria yhteensä 300 000 euron hinnalla. Tilakauppoja seuraava Hannu Liljeroos on laskenut, että kuluvan vuoden lähes 1 100 metsätilakaupasta yksityisten ostajien osuus on ollut 63 prosenttia ja instituutioiden 26 prosenttia. TILAKAUPPA 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA. Yhteismetsiä vähän ostoksilla Metsää ostaneiden yhteismetsien lukumäärä on 25. l MIKKO HÄYRYNEN Yksityiset ostavat pienempiä, instituutiot isompia Instituutioiden metsätilakaupoissa keskikoko on tänä vuonna ollut 53 hehtaaria. 1 1 METSÄTILOILLA on kahdenlaiset ja osittain limittyvät markkinat. Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin* kauppasummat, milj. Yksityiset ostavat pienempiä ja instituutiot enimmäkseen isompia tiloja. Yhteismetsien neljän prosenttiyksikön osuus sisältyy instituutioihin. Sen sijaan instituutioiden kaupoissa keskikoko on 53 hehtaaria 215 000 eurolla, eli 4 048 euroa hehtaarilta. Alueellinen hajautus pienentää myös kirjanpainajatuhojen riskiä”, hoitokunnan puheenjohtaja Matti Lankinen sanoo.. Suurimmat instituutio-ostajat ovat Tornator 9,6 miljoonan euron kauppasummalla, UB-rahastot 7,2 miljoonalla ja eri yhteismetsät 5,3 miljoonalla. Se on varsin vähän suhteessa yhteismetsien lukumäärään. € Varsinais-Suomi 22 19 503 22 19 129 35 7352 57 1,04 3,7 Satakunta 39 26 655 24 18 121 39 6449 53 0,98 4,2 Häme-Uusimaa 50 41 1073 25 14 132 42 7337 56 1,01 7,9 Etelä-Karjala 28 27 625 25 12 124 37 6191 50 0,88 3,9 Kymenlaakso 26 28 543 23 14 121 36 6078 50 0,92 3,3 Pirkanmaa 66 46 1217 24 21 142 40 7768 55 1,04 9,4 Etelä-Savo 69 52 1548 26 13 118 39 6278 53 0,91 9,7 Eja K-Pohjanmaa 139 119 3823 23 15 102 31 4400 43 0,95 16,8 Keski-Suomi 84 82 2218 24 10 119 34 5805 49 0,90 12,9 Pohjois-Savo 90 53 1694 26 13 110 36 5194 47 0,89 8,8 Pohjois-Karjala 109 68 2430 17 17 134 36 5988 45 0,88 14,6 Kainuu 68 49 2377 26 8 92 25 3090 33 0,84 7,3 Pohjois-Pohjanmaa 182 141 5533 21 12 88 19 2689 31 0,93 14,9 Lappi 125 91 4931 14 12 92 21 2307 25 0,87 11,4 Koko maa 1097 842 29170 107 30 4415 41 128,8 Lisäys elokuu 167 87 3427 METSÄTILAKAUPAT 1.1.2024 31.8.2024 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta
Hänen ensisijainen ajatuksensa oli rakentaa kärry, jota voisi vetää pienellä maastomoottoripyörällä, siis tuttujen kesken crossipyörällä. KUVITTELE , että olet pitkän työuran tuotekehityksessä tehnyt, äskettäin eläköitynyt diplomi-insinööri. Eli Poikonen on hakenut ja saanut patentin keksinnölleen. Kärryt on mitoitettu yleisimTaimet kyytiin ja menoksi Moottoritai sähköpyörän vetämä traileri on kiinnostava prototyyppi. Sen hiominen myyntikuntoon vaatii kuitenkin vielä työtä. Trailerin veturina keksijä on kokeillut myös läskirenkaista sähköpolkupyörää. Suunnilleen tältä pohjalta Jyväskylässä asuva, Karstulassa metsää omistava Erkki Poikonen voisi kirjoittaa tuotetarinan yksipyöräisen perävaununsa tulevalle esittelysivulle. ”Aluksi yritin vetää kärryä tavallisella maastopyörällä, mutta huomasin nopeasti, että se tulisi liian raskaaksi”, Poikonen kertoo. Työmaanasi on istuttaa aukko, jonne taimien kantomatka on satoja metrejä. FI Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA. Kärryssä kulkisi muutama taimilaatikko tiettömän matkan takana olevalle istutustyömaalle. Alkaisit varmasti miettiä, miten välttyä uupumasta jo ennen istutusurakan alkamista. KATSO VIDEO METSÄLEHTI. Tai kuten patenttitodistuksessa määritellään: yksipyöräinen traileri kaksipyöräiseen ajoneuvoon. Hän on rakentanut kärrystä kaksi prototyyppiä. Siihen hän kehitti takahaarukkaan kiinnitettävän liitososan, johon traileri kytketään. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT PETTERI KIVIMÄKI Poikosen kehittämään traileriin mahtuu kuusi taimilaatikkoa. Toinen on sovitettu moottorija toinen sähköpyörään. Mitoitus taimilaatikoista Vetopeliksi Poikonen hankki matalan, 110 kuutiosenttimetrin moottorilla varustetun moottoripyörän
Trailerin takapyöränä on kuusituumainen kottikärryn rengas. Pahimpien paikkojen ohi pyörän voi taluttaa sähköavusteisesti. Kärryn liitososa kytketään pyörän takahaarukkaan. Moottoripyörän vetämän kärryn leveys on 30 senttiä, joten siihen sopii neljä taimilaatikkoa. Sähköpyörällä vedettävän kärryn kuormatilan leveys on 40 senttiä ja pituus 180 senttiä. Pyörä vie ja ajuri vikisee. Liitoskappale on metallia. Näin siihen menee kyljittäin ladottuna kuusi taimilaatikkoa. Se myös tottelee kuljettajaa nöyremmin. pien taimilaatikoiden mittojen monikertoina. Erämaassa sähköpyörillä vaeltavat voisivat lastata kärryyn teltan, makuupussin ja muonaa painopisteeltään matalaksi kuormaksi. Poikonen visioi, että pyörätraileri voisi palvella myös Puolustusvoimia haavoittuneiden evakuoinnissa ja tarPieni moottoripyörä on vetopelinä maastokelpoisempi. Metsäpalstalle pyörän ja kärryn voi kuljettaa henkilöauton vetämällä kuomukärryllä. Myös sähköavusteen tunnottomuus teki ajamisesta haastavaa. Silloin kärry kannattaisi rakentaa hiilikuidusta. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA. Hankalassa maastossa sähköpyörän korkeus haastaa ainakin tottumattoman ajurin. Moottoripyörä parempi vetopeli Sähköpyörän vetämänä traileri liikkui vauhdikkaasti metsäpoluilla. Erkki Poikonen kehitti kärryn, koska muuten taimet olisi pitänyt kantaa istutustyömaalle satojen metrien päähän. Pienikokoinen crossipyörä on paras vetopeli kärrylle. Pieni moottoripyörä on vetopelinä maastokelpoisempi. Toinen kärryistä on valmistettu yhdeksänja toinen kuusi millimetriä vahvasta vesivanerista – kevyempi on parempi. Ahtaissa paikoissa ajettaessa raivaussahan kahvat voi kääntää pituussuuntaan. Valmiiksi tuotteeksi vielä matkaa Marjastajalle kärry tarjoaisi keinon tuoda isompia marjaeriä metsästä. Taakat sidotaan kumisilla, koukkupäisillä kiinnitysköysillä eli mustekaloilla. ”Neljä laatikkoa on minulle sopiva muutaman tunnin työrupeama.” Kärryä voi käyttää myös raivaussahan ja bensakanisterin kuljettamiseen
Kärryn pohja joutaisi olla ritilärakenteinen, jotta vesi tai pienet roskat eivät jää kuormatilaan. Kuten todettua, Poikosen kehittämä traileri tarjoaa monia mahdollisuuksia pienimuotoisiin maastokuljetuksiin. Yksipyöräisessä kärryssä raskaista kuormista tulee väkisin epävakaita ja kallistelu ennen pitkää särkisi pyörän ja kärryn välisen – vahvistetunkin – liitososan. Kokeilemisen arvoista olisi asentaa kärryn keskiosaan telipyörät, jotka vakauttaisivat kulkua ja lieventäisivät veturin takapainotteisuutta. Taakan kiinnitykseen tarvitaan kestävämpiä ja jämerämpiä kumiköysiä ja kiinnityslenkit kärryn laidoille. Erkki Poikosta on haastateltu aiemmin tänä vuonna Metsälehdessä (13/2024).. Liitososan hinnaksi tulee noin 200 euroa.” Kärryjen tuottamista varten Poikonen perusti Millesker Oy:n. Raskaiden kuormien kuljettamista varten trailerin rakennetta pitäisi muuttaa. Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s EEtk tkö tiedä mitä t ö tiedä mitä tek ekisit v isit vanhalla metsälläsi. Hintaakin mietitty Erkki Poikonen lupaa kehittää kärrystä myyntituotteen. anhalla metsälläsi. Katso lisää www.luonnonperintosaatio.fi tai ota yhteyttä 050 552 2588 tai pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ Metsälehti Makasiini 59. vikkeiden kuljettamisessa tehokkaiden maastomoottoripyörien vetämänä. Ahtaissa paikoissa sahan kahvat kannattaa kääntää pitkittäin. Tuotantomallia varten kärryä pitäisi vielä parannella. l Kärryn kuormatila on sopiva myös raivaussahan kuljettamiseen. ”Ensimmäiset kärryt voisin myydä viiden sadan euron verottomaan hintaan. Myös kärryn ja vetopelin välistä liitosta pitäisi vahvistaa. M M yyy tai lahjoita se y tai lahjoita se LL uonnonp uonnonperin erinttösää ösäätiölle tiölle.. Luonnonperintösäätiö ostaa ja suojelee luonnonalueita. Ensi vaiheessa hän haluaisi saada muutaman ”nollasarjan” kärryn koekäyttöön. Lisäksi vetopelistä tulee takapainoinen, kun kuormien paino yksipyöräisessä kärryssä kasvaa
Nokka edellä mäkeen Lähden liikkeelle yksivedolla. ”Tykkään ajaa yksivedolla siihen asti, kunnes se alkaa jäädä kiinni. Sydän hakkaa ja jännittää. ENSI KERTAA MÖNKIJÄLLÄ » TIIA PUUKILA VIRRAT päälle ja moottori hörähtää käyntiin. Ennakkoasenteeni oli, että ajaminen on vaikeaa ja ehkä vaarallistakin. Kun nousuja on enemmän ja kivikkoa, sitten kaikki pyörät vetämään”, ohjeistaa Polaris Finland Oy:n kansainvälinen myyntipäällikkö Vesa Ylä-Outinen. Savotalle siirtymiseen metsurin kypärää turvallisempi vaihtoehto olisi mopokypärä. Toimittaja Tiia Puukila päätti kokeilla. PO LA RI S FI N LA N D Kivikkoisessa maastossa ajaminen vaatii keskittymistä ja eteneminen on hidasta. Viime vuoden keväällä istutettavana oli 4 500 tainta ja uudistusalan laitaan lähimmältä tieltä matkaa 800 metriä. Annoin suosiolla istutusurakan paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle. Tarkoitukseni on testata, voisiko mönkijä olla ratkaisu metsätilani pitkiin tiettömiin taipaleisiin. Ylä-Outisen opastuksella valitsen työtilan, jossa kaasu ei ole niin ärhäkkä EI SE OLLUTKAAN NIIN VAIKEAA Voisiko oman metsätilan hoitoa helpottaa mönkijällä. Olen ensimmäistä kertaa mönkijän kahvoissa. Tämä ajatus mielessäni saavuin Polariksen mönkijätapahtumaan Vihtiin. Apua tarvitsenkin heti kyytiin hypättyäni: pitää valita ajotila ja pyörien veto. Halusin selvittää, mitä mönkijällä ajo vaatii maastolta ja kuljettajalta. Ensin pitäisi selvitää, millaista mönkijällä ajaminen on. Tiedän, että pääsen aina nelivedolla pois siitä, mihin se yksivedolla istuu. Sama matka on käveltävä raivaussahan kanssa, kun taimikon varhaisperkauksen aika koittaa. 60 Metsälehti Makasiini
”Kun lukee maastoa, pääsee vähemmällä. Mönkijän sivulle kiinnitettäviin saksiin saa kätevästi raivaussahan. Peukalolla säädettävään kaasuun tulee aika nopeasti tuntuma, pian käsija jalkajarrutukset sujuvat kohtuu sulavasti. Ensimmäinen jyrkkä kivinen ylämäki näyttää mahdottomalta, mutta mönkijä nousee sen ylös. Jos on painoa perässä, se vaatii enemmän keskittymistä. Ne nostavat maavaraa parikymmentä senttiä. Upottavassa ja kivisessä maastossa telat vakauttavat kulkemista. » Metsälehti Makasiini 61. Kun lähtee treenaamaan kärryn kanssa, menee ensin tyhjällä ja sitten ottaa lisää painoa”, Ylä-Outinen ohjeistaa. Tyypillisesti haavereita sattuu, kun liian jyrkästä mäestä yritetään ylös – mönkijä pysähtyy ja painetaan lisää kaasua, jolloin mönkijä saattaa kipata ajajan niskaan. Myös sivukallistuksia on tarkkailtava. TI IA PU U KI LA TI IA PU U KI LA TI IA PU U KI LA TI IA PU U KI LA VARUSTEET NOSTAVAT HINTAA POLARIS SPORTSMAN 570 X2 Nordic Pro 2025 -mönkijä 14 990€ POLARIS -tukkikärry 1 499 € TELINE ja takavinssi 450 € LAITASAKSET raivaussahalle 150 € POLARIS GLACIER HD 150 -puskulevysarja lumen luontiin (pikakiinnitys) 1 135€ PROSPECTOR PRO 2.0 -telasarja 7 395 € 125 SENTTIÄ leveä peräkärry mönkijän kuljetukseen noin 1 200 € kuin vakiotilassa. Suurimpia kiviä ja kantoja on tarkkailtava, sillä maavaraa mönkijässä on 34 senttiä. Jännittäväksi ajaminen menee, kun poistumme perusradalta metsään. Takaja etuvinssit auttavat, jos mönkijä pitää saada irti kiperästä paikasta. Etupuskulevyllä voi luoda lumet metsäautotieltä tai omasta pihasta
ENSI KERTAA MÖNKIJÄLLÄ » PO LA RI S FI N LA N D ”Pitää osata ajaa nenä edellä ylös alas. Se kattaa kaikki mönkijän käyttömenot ja arvon alenemisen. Jotta ainakin osan mönkijähankinnasta saa vähennettyä metsäverotuksessa, tulee käytöstä yli puolet kohdistua metsätalouden veronalaisen tulon hankintaan. ”Jos metsästä on tarkoitus tuoda enemmän puuta, kannattaa katsoa se tukevampi malli”, Ylä-Outinen muistuttaa. Koko näkyy hinnassa, kuvan Sportsman 6x6 570 ESP -mallin hinta on liki 20 000 euroa. 62 Metsälehti Makasiini. Tätä ei esimerkiksi ole polttopuiden ajo omaan käyttöön. Vuonna 2023 vähennys oli 15 euroa käyttötunnilta. Tai sitten pitää olla merkittävästi metsää ja tiluksia eri paikoissa ja usein istutuksia tai taimikonhoitoa, missä tarvitaan mönkijää kulkemisessa”, arvioi Metsälehden veroasiantuntija Hannu Jauhiainen. Vaihtoehtona on vähentää verotuksessa mönkijän käyttöä metsätöissä tuntikustannuksina. Ne kestävät puutavarakärryn aisapainon, ja niillä pystyy tuomaan rankakuormia metsästä. Kuusipyöräinen mönkijä on vakaa ja sopii painavan rankakuorman vetämiseen. Molemmat sopivat Ylä-Outisen mukaan parhaiten metsänomistajalle metsätöihin. Kokeilin niistä kahta: nelipyöräistä Sportsman X2 570 ESP Nordic Pro:ta ja kuusipyöräistä Sportsman 6x6 570 ESP Nordic Pro -mallia. AINAKIN KÄYTTÖTUNNIT VOI VÄHENTÄÄ METSÄVARUSTEINEN mönkijä maksaa helposti 10 000–15 000 euroa. Sekin on äärimmäisen hyvä opettaa ensikertalaiselle.” Malli käytön mukaan Tapahtumassa oli testattavana Polariksen koko mönkijämallisto, yli 20 eri mallia. ”Mönkijän saaminen osaksi metsätalouden kalustoa on vaikeaa, jos ei tee hankintahakkuita
Tiepohjan teon hinta ilman rumpuja on karkeasti 7–8 euroa metriltä ennen veroja. MIKÄLI mönkijällä on tarkoitus kuljettaa vain esimerkiksi taimilaatikoita ja raivauskamppeita eikä sitä tarvita puunajossa, kannattaa harkita vaihtoehtona henkilöautolla ajettavan tien rakentamista palstalle. Toisaalta kuusipyöräisellä pääsee varmemmin syvempien ojien yli, joita esimerkiksi omalla metsätilallani on. Tukkirekalla ajattavan metsätien veroton hinta lähtee noin 30 eurosta ylöspäin metriltä. Uuden metsäautotien rakentamiseen saa metka-tukea sijainnista riiippuen 30–50 prosenttia kustannuksista, mutta tuki edellyttää useamman maanomistajan yhteishanketta. Metsälehti Makasiini 63. Vähän käy kokeilemassa ja maltilla, ei hosu, niin pääsääntöisesti menee hyvin”, Ylä-Outinen kannustaa. Metsäautotien kustannukset voi vähentää poistoina verotuksessa. Etenkin pitkän rankakuorman kanssa pitäisi olla ajosilmää. Harjoittelemalla oppisi varmasti lukemaan paremmin maastoa, välttelemään vaikeita paikkoja ja ajamaan myös rankakuorman kanssa. Harjoittelemalla oppii Koeajon päätyttyä olo on ylpeä ja helpottunut yhtäaikaa. Mönkijällä ajaminen ei ollutkaan niin vaikeaa eikä pelottavaa, kun tilannenopeuden muisti pitää alhaisena. Hymykin irtoaa, kun mönkijällä ajo alkaa sujua ja jännitys hellittää. Kuusipyöräinen vakaampi Kummassakin mallissa on ohjaustehostin ja alamäkijarru, jotka helpottavat ensikertalaisen ajoa. Edullisempi ratkaisu on rakentaa piennartie, jonka veroton hinta on noin 3–5 euroa per metri. Myös kantavuutta ja maavaraa lisäävät telat saattaisivat olla tarpeen. Vinssi auttaa rangan nostamisessa kyytiin. Kuusipyöräinen 6x6 sen sijaan kulkee vakaasti vaikeassakin maastossa, tuntuu turvalliselta ja nousee kiperänkin mäen helposti. Neljän aina vetävän takapyörän vuoksi kääntösäde on kuitenkin suuri. ”Rauhallisesti alkuun. Mikäli tien rakentaa yksin, tukea ei saa, ellei kyseessä ole yhteismetsä. Tosin oman metsän yhtä aikaa kivinen ja vetinen maasto hieman arveluttaa. Puiden lomassa sen kanssa puikkelehtii helposti, mutta kivisessä maastossa ajajaa vähän jännittää. Nelipyöräinen X2 on ketterä ja kääntyy yksivedolla vain runsaan metrin kääntösäteellä. l PO LA RI S FI N LA N D TI IA PU U KI LA Tukkikärry on hankintahakkaajalle ehdoton valinta. Välillä on peruutettava ja valittava loivempia mutkia. Ainakin ajoreitit pitäisi suunnitella huolellisesti. METSÄAUTOTIE, PIENNARTIE VAI MÖNKIJÄ. ”Tien kannattavuus on laskettava siten, että se lyhentää puunajomatkaa ja saa puulle paremman kantohinnan”, muistuttaa metsänparannusasiantuntija Lauri Laaksonen Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeestä.. Monesti järkevää voi olla rakentaa kerralla metsäautotien tasoinen pohja, jonne voi myöhemmin halutessaan ajaa mursketta
Kun metsästä löytyy juurikääpätaistelussa kuivunut mänty, itse sieni on jo todennäköisesti siirtynyt pidemmälle toisiin puihin juuriyhteyksien kautta. Siihen tarvittiin metsänhoidon kasvinsuojelututkinto. Kaadettujen puiden kannot hän käsitteli Rotstop-jkantokäsittelyaineella. Lohjalla metsää omistava Tapio Haarlaa kaatoi syyskuussa nurin terveeltä näyttäviä puita. Tuhojen hidastuminen mahdollista Männynjuurikääpä lahottaa puun juuristoa ja pahimmillaan tapVoiko lahotuhon pysäyttää. ”Törmäsin talven raivauksilla muutamaan kuivahtaneeseen männyntaimeen. JUURIKÄÄVÄT toimivat myös ristiin eli esimerkiksi männynjuurikääpä voi aiheuttaa lahoa kuusissa. Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus ovat laatineet saartamiseen ohjeet. Saartamisoperaation ideana on kaataa myös terveitä puita juurikääpään kuolleiden puiden ympäriltä ja käsitellä kannot harmaaorvakkavalmisteella. JUURIKÄÄVÄN lahottamaa kuusipuuta kutsutaan tyvilahoksi, aiemmin myös maannousemaksi. Kyseessä on juurikäävän saartamisoperaatio. 64 Metsälehti Makasiini. Tässä on todennäköisesti taustalla vanha altistuminen juurikääpäsieneen jo edellisessä puusukupolvessa”, Haarlaa sanoo. JUURIKÄÄVÄN TORJUNTA » RATKAISU voi tuntua rajulta, mutta juurikääpäsienen vaivaamassa männikössä ei ole vaihtoehtoja. Tartunnan seurauksena männyn kasvu kärsii tai puu kuolee. Tarkoitus on estää juurikäävän aiheuttaman tyvitervastaudin leviäminen mäntytaimikossa. Metsänomistaja Tapio Haarlaa kokeili mäntytaimikossaan juurikääpäsienen saartamisoperaatiota. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI JUURIKÄÄPÄSIENET KUUSENJUURIKÄÄPÄ ja männynjuurikääpä tappavat ja lahottavat puita. MÄNNYNJUURIKÄÄVÄN seurauksista puhutaan termillä tyvitervaustauti: mänty taistelee juuristosta olevaa sienitartuntaa vastaan pihkalla eli ”tervaamalla” tyvensä. Se sisältää harmaaorvakkaa, joka on kuollutta puuta lahottava luontainen sieni ja vie tilaa männyille tuhoisalta juurikääpäsieneltä.
Jos sieni on levinnyt puiden juuristoissa laajalle, vaihtoehdoksi jää harkita alueelle lehtipuustoa. Harmaaorvakka leviää kantokäsittelyn jälkeen kantoihin ja juuristoon ja vie tilaa haitalliselta juurikääpäsieneltä. Ja jos juurikääpä näyttää vaivaavan metsäaluetta laajasti, saartamista ei suositella. Mukaan voi laittaa sinisiä väritabletteja: aineen levittymisen erottaa kannon pinnalta. Harmaaorvakkavalmistetta (pieni pullo) sekoitetaan 1 gramma litraan vettä. Isommissa puustoissa vaarana on, että puut vastustavat juurikääpää jo sen verran, että sen leviämislaajuutta on vaikea havaita”, kertoo Metsäkeskuksen projektiasiantuntija Henna Höglund. Levityksessä toimii paineilmaruisku tai suihkepullo. ”Saartamiselle on otollisimmat hetket taimikkovaiheen puustoissa. Saartamisyrityksiin liittyy kaksi muttaa. Nyt on ainakin mahdollista, että tuhot hidastuvat. Kasvinsuojelututkinto vaaditaan ”Saartamisesta syntyy ehkä muutamien Tapio Haarlaan havaitsema juurikääpäpesäke ja sen saartorengas keskittyvät vanhan pystyyn jätetyn ylispuumännyn ympärille. Ilman saartamisoperaatiota mäntyjen kuolemat olisivat lisääntyneet Haarlaan metsikössä. Juurikäävän saartamisyritykset sopivat parhaiten metsiköihin, joissa juurikääpäpesäkkeitä on harvakseltaan. Suuret puut kestävät juurikääpätartuntaa paremmin kuin pienet. Saartaminen heti taimikkovaiheessa Onneksi noin neljän hehtaarin taimikosta ei ole muualta löytynyt merkkejä juurikääpätartunnasta. paa sen. Juurikääpäpesäkkeen seuraavaksi puusukupolveksi suositellaan lehtipuita: niihin laho ei vaikuta samalla lailla kuin mäntyihin ja kuusiin. Viheliäinen sieni leviää juuriyhteyksien kautta puusta toiseen, ja juurikäävän itiöt tarttuvat myös uusiin tuoreisiin kantopintoihin. Myös Tapio Haarlaa kaavailee, että juurikäävän saartamisoperaation synnyttämään pienaukkoon tulee koivua joko istuttamalla tai luontaisesti siemenistä. Jos juurikääpä on jo vallannut puun juuriston, kantokäsittely harmaaorvakalla ei enää syrjäytä haitallista sientä. Heti puun kaadon jälkeen tehty kantokäsittely ehkäisee, ettei juurikääpäsienen itiöille jää tuoreisiin kantopintoihin kasvutilaa. Kohde vaatii kuitenkin vuosien seurantaa. Jos mäntyjä ei enää kuole saartorenkaan ulkopuolella, toimenpide on onnistunut. ”Saartamiselle on otollisimmat hetket taimikkovaiheen puustoissa.” Metsälehti Makasiini 65
Toinen vaihtoehto on kantokäsittely. Pakkasaikaan hyökätään havupuuntaimien kimppuun. Kyse ei ole rakettitieteestä vaan kantokäsittelyaineiden, hirvikarkotteiden ja muiden metsänhoidossa käytettävien kasvinsuojeluaineiden turvallisesti levittämisestä.. Lappalainen muistuttaa, että harmaaorvakkatiiviste kannattaa sekoittaa kylmään veteen. l Lähde: Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta -opas (Metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus) LU O N N O N VA RA KE SK U S Kantokäsittelyseoksen sekaan kannattaa laittaa sinisiä väritabletteja, että aineen levittyminen kantojen pinnalle erottuu paremmin. Metsänhoidon kasvinsuojelututkinnon ja kantokäsittelyaineen hinnat ovat vähäisiä siihen verrattuna, että nyt käpyjä ja tammenterhoja innokkaasti keräileville koltiaisille on tulevaisuudessa tervettä puuta. Kyllä. Tutkinto on voimassa viisi vuotta ja sen voi suorittaa verkkokurssina. Harmaaorvakan vallatessa kaadettujen taimien juuristot juurikääpä ei pääse etenemään saartorenkaan ulkopuolelle, Metsäkeskuksen oppaassa neuvotaan. Pitääkö siis jo taimikonraivaajan huolestua lahottajasienestä. Juurikäävän itiöt tarttuvat männyn ja kuusen tuoreisiin kantopintoihin, joten havupuutaimikoiden raivaukset pitää tehdä pakkasaikaan, jolloin ilmassa ei juuri ole itiöitä. 66 Metsälehti Makasiini. Taimikot raivataan osissa: keväällä, kesällä ja syksyllä kaadetaan lehtipuuvesakkoa. Itse suunnittelen seuraavaa. VALTTERI SKYTTÄ kymppien ainekustannukset. Ongelma on, että kumpikaan ei metsurityössä ole mahdollista. Valmisteen tilaaminen ja omatoiminen levittäminen vaatii metsänomistajalta metsänhoidon kasvinsuojelututkinnon. Metsälehti kertoi vuonna 2021, että juurikäävän tartuttamien kantojen osuus kasvaa selvästi, kun kannon läpimitta on yli kaksi senttiä. KOMMENTTI Katso videot! Tapio Haarlaa kuvasi saarrostusoperaatiosta videon, joka löytyy hänen Metsänomistaja-Youtube-kanavaltaan nimellä ”Männynjuurikäävän saartaminen. Myös mäntytaimikoiden varhaisperkaukset täytyy tehdä talvella, vaikka kaadettavat männyt ovat metsätyöläisen sormen paksuisia. JUURIKÄÄVÄN TORJUNTA » Tyvitervastautipesäkkeen saartamisessa kaadetaan 2-3 riviä terveitä taimia, joiden kannot käsitellään harmaaorvakalla. Myös Metsälehden verkkosivuilta löytyy video Haarlaan operaatiosta. RAIVAAN TAIMIKOT USEAMMASSA OSASSA JUURIKÄÄPÄ syö niin viheliäisellä tavalla metsätalouden mahdollisuuksia, että metsänomistajan kannattaa tehdä kaikkensa estääkseen sienen leviämisen. Omatoiminen metsänhoitaja voi valita raivausajankohtansa. Taimikoita raivataan pääasiassa lumettomaan aikaan, ja raivaussahalla tehtävään kantokäsittelyyn ei ole urakkatyöhön riittävän tehokasta menetelmää. Koska lapsiperheessä tämä suunnitelma ei kuitenkaan toteudu, kesäkelillä kaadettujen havupuiden kannot käsitellään harmaaorvakalla. Tarkempaa hintatietoa voi tiedustella Rotstopin jälleenmyyjältä Uittokalustolta”, kertoo Rotstop-kantokäsittelyainetta valmistavan Lallemand Oy:n Lauri Lappalainen
Jos ottaisin sijoituksestani kaiken aikaa rahaa ulos velan maksua varten, summa kasvaisi huomattavasti hitaammin. Kaltaiseni milleniaalit eivät ole enää pitkään aikaan uskoneet, että kukaan tulee maksamaan heille eläkettä. Jos metsää ajattelee lähinnä sijoituksena, vaaditaan kärsivällisyyttä. Erilaisilla vakuuksilla lainan hinta ja ehdot olisivat ehkä olleet hyvin erilaiset. Niinpä kaikenlaiset sijoitukset ovat suosittu puheenaihe ikäisteni keskuudessa. Metsälehti Makasiini 67 KOLUMNI » KUMPAAN KANNATTAISI SIJOITTAA , metsään vai rahastoihin. Vastaus otsikon kysymykseen riippuu siis vastaajasta. Nyt maksellaan hiukan isompia kuukausieriä, kunnes seuraava hyvän metsänhoidon periaatteiden mukaan toteutettu hakkuu on mahdollinen. AINO ÄSSÄMÄKI Kirjoittaja on metsänomistaja, joka aikoo tilaisuuden tullen ostaa vaatimattomaan salkkuunsa Olvia.. Lainan vakuutena oli ostettava metsätila ja jo olemassa oleva metsäomaisuus. TÄSSÄ TAPAUKSESSA pankki myönsi lainan metsän ostoa varten. Nollakorkojen aikana metsän ostaminen oli huomattavan suosittua, mutta nyt korkeat korot hidastavat monien intoa. Rahasto olisi tuottanut kahdessa vuodessa vasta viitisentoistatuhatta euroa. Jos metsää ajattelee lähinnä sijoituksena, vaaditaan kärsivällisyyttä. l Metsää vai rahastoja. Siksi metsän lisäksi omistan hiukan myös rahastoa ja osakkeita, joilla ei ole mitään tekemistä metsän kanssa. Olisin edelleenkin ottanut 100 000 euroa lainaa, mutta sijoittanut ne esimerkiksi suosittuun rahastoon, joka on vuodesta 2017 tuottanut omistajilleen keskimäärin seitsemän prosenttia vuosittain. SANOTAAN VAIKKA , että olisin vuonna 2017 ottanut 100 000 euroa lainaa pankista ja ostanut sillä metsää. Keskustelukumppanini mielestä olisi ollut selvästi kannattavampaa laittaa samat rahat rahastoon. Laskurien näyttämä sijoitukseni moninkertaistuminen perustuu tähän. Samalla kasvu-uralla minulla olisi 25 vuoden päästä käsissäni noin puoli miljoonaa. Tämä ei ole kovin kaukana siitä, mitä todellisuudessa tapahtui. Kun tila oli vaihtanut omistajaa, tehtiin puukaupat. Nyt rahasto-osuuteni olisi jo reilusti yli 150 000 euron arvoinen. Sitä paitsi rahastossa merkittävä tekijä on korkoa korolle -ilmiö. Monet asiat ovat yksinkertaisia, jos sattuu olemaan valmiiksi varakas. Kannattaa kuitenkin muistaa vielä yksi sääntö: parhaita sijoituksia ovat ne, joiden luonteen ja toimintaperiaatteen itse ymmärtää hyvin. Sijoittajan kolme tärkeintä sääntöä ovat hajauta, hajauta ja hajauta. Onneksi viime vuosina harvennetut kuviot ehtivät eläkeikääni mennessä päätehakkuukypsiksi. Oma metsälainani ehti onneksi lyhentyä melko paljon ennen euribor-käyrien käännettä. Valinta olisi selvä, jos minulla olisi tuo 100 000 euroa tilillä ilman, että joutuisin lainaamaan rahaa. Ei ole kauaakaan siitä, kun peistä taitettiin metsän ja rahaston paremmuudesta. Puukauppatuloilla kuitattiin kolme neljäsosaa lainasta, näin velkaa oli jäljellä noin neljännes alkuperäisestä summasta. Pitkäaikaisissa sijoituksissa kertyneet tuotot sijoitetaan takaisin rahastoon, jolloin nekin alkavat kasvaa korkoa. SANOTAAN , että metsä kasvaa huonoinakin aikoina toisin kuin monet muut sijoitukset. Laina oli lyhytaikainen bullet-laina, ja tarkoituksena oli maksaa siitä pääosa pois kahden vuoden sisällä
TAKAISIN LUONTOON Pyhtäällä Kymenlaaksossa toimii lintuhoitola, joka on antanut uuden elämän tuhansille luonnonvaraisille linnuille. TEKSTI MARJO NÄKKI KUVAT JUHA METSO Metsälehti Makasiini 69
Kovan pinnan takia petolintujen oli vaikea päästä jyrsijöiden kimppuun, niinpä moni jäi ilman ravintoa. Suomessa on vain kaksi luonnonvaraisille linnuille tarkoitettua hoitolaa. ”Hienolta tämä aina tuntuu. Se on vapaa. Toinen niistä sijaitsee Pyhtäällä Stockforsin ruukin pihapiirissä. Se löytyi talvella nälkiintyneenä haminalaisen kerrostalon kivijalan vierestä. Toivottavasti se selviää”, Rissanen sanoo. Lintuhoitoloiden tavoitteena on hoitaa loukkaantuneet linnut kuntoon ja palauttaa ne luontoon. LL EHTOPÖLLÖ availee siipiään ja räpyttelee silmiään. Koko perheen työ Luonnonvaraiset eläimet ovat valtion omaisuutta, ja lain mukaan niitä pitää auttaa. Talvi oli monille petolinnuille hankala, sillä lumen päälle satanut vesi jäädytti hangen pinnan kivikovaksi. Lehtopöllö pyrähtää lentoon ja kaartaa kohti aukean reunassa alkavaa tiheää metsää. Toivottavasti se selviää.” Nuori huuhkaja nälkiintyi talvella, kun se ei löytänyt riittävästi ravintoa. Sitten Rissanen ojentaa kätensä ja hellittää otteensa. Rotta on petolintujen ruokalistalla. 70 Metsälehti Makasiini. Lintuhoitaja Minna Rissanen on etsinyt vanhalta hakkuuaukealta korkean paikan ja pitelee lintua käsissään. Se on juuri nostettu ulos pehmeästä kantokassista, nyt se tarkastelee uteliaana ympäristöään. ”Hienolta tämä aina tuntuu. Marjaana Hokkanen on lintuhoitaja toisessa polvessa. Lehtopöllö on yksi yli sadasta linnusta, joita Pyhtään lintuhoitola on tänä kesänä palauttanut takaisin luontoon
» LUONNONVARAISET linnut ja eläimet ovat valtion omaisuutta. » NETTISIVUT: pyhtaanlintuhoitola.fi Hoitolan perusti Arto Hokkanen vuonna 1998. Kukaan ei tiedä, miten Piippa oli pihalle joutunut. Tytär Marjaana Hokkanen oli 8-vuotias, kun hoitola perustettiin. Sitten on sellaisia tapauksia kuin Piippa-kurki, lintuhoitolan vakioasukas ja kävijöiden suosikki. Se oli aluksi Kosti mutta osoittauPiippa on hoitolan vakituinen asukas. Saman tien se leimautui ihmiseen. PYHTÄÄN LINTUHOITOLA » ARTO HOKKANEN perusti hoitolan vuonna 1998. » HOITOLAAN tuodaan lintuja ympäri Suomea. Toinen vakioasukki on korppi Kostiina. ”Piipasta ilmoitettiin meille, kun se löytyi pienenä oranssinkeltaisena untuvikkona pihamaalta. Se löytyi Kotkan Juurikorvesta pihamaalta, joka oli metsän laidalla. Joulupöydästäkin on joskus lähdetty lintua pelastamaan”, hän kertoo. Metsälehti Makasiini 71. Piippa ja Kostiina jäivät Luonnonvaraiset linnut eivät kesyynny kovinkaan helposti. Nyt työtä tekee isän rinnalla jo seuraava sukupolvi. Jotkut yksilöt saattavat olla hoitolassa jopa vuoden, ja silti ne saadaan vapautettua luontoon onnistuneesti. Se ahdisteli ilmoittajan koiraa ja juoksi sen perässä”, Hokkanen kertoo. Nyt se koukistelee elegantisti jalkojaan, kolisuttelee kaltereita nokallaan ja töräyttelee komeasti huomion toivossa. Ehkä nuori poikanen etsi koirasta emoaan. » VUOSIEN mittaan hoitola on palauttanut luontoon tuhansia lintuja. » LINTUHOITOLA neuvoo, miten lintujen kanssa pitää toimia. ”Linnut ovat aina olleet perheemme elämässä
Nyt nekin on palautettu luontoon. Olimme todella huolissamme, miten toinen pärjää ilman kaveria.” Mehiläishaukan ennuste on hyvä. Yksi nainen oli käynyt varta vasten ostamassa kumiveneen, jotta hän pääsi pelastamaan kaksi pientä sorsanpoikasta lammesta Tuusulassa. Emo oli tuonut ne veteen, mutta poikaset eivät päässeetkään sieltä pois jyrkkien reunojen takia. Mehiläishaukka on erittäin uhanalaiJäävuorisalaatti on hanhien ja joutsenten herkkua. Mehiläishaukka tuotiin sisarensa kanssa hoitolaan kesällä. ”Lampeen on luvattu rakentaa paikka, josta poikaset pääsevät pois, jotta vastaavaa ei tapahtuisi,” Hokkanen kertoo. Silloin se saattaa toivotella ”huomenta” vaikka koko päivän. ”Se oli kova paikka. Tänne päästetään ulkopuolisia harvoin. Sorsapoikue surmanloukussa Ihminen on joskus hieman ajattelematon pyrkiessään parantamaan elinympäristönsä viihtyisyyttä. ”Pesää oli ilmeisesti hankala havaita, mutta oli hienoa, että kuski otti meihin yhteyttä”, Hokkanen sanoo. Esimerkiksi Kouvolaan oli rakennettu uusi tekolampi suihkulähteineen, joka osoittautui surmanloukuksi pienille sinisorsan poikasille. Toisaalta ihmisten hyväsydämisyyteen voi usein luottaa. Ne jäivät hoitolaan, kun niiden silmistä havaittiin kaihi. Poikasista ilmoitti metsätyökoneen kuljettaja, joka oli juuri kaatanut niiden pesäpuun. Siitä näemme, onko linnulla hätä.” Nykyisin yhä useampi lintu hakeutuu kaupunkeihin, joissa on jäljellä vanhoja pesäpuita. Siitä näemme, onko linnulla hätä.” sarvipöllö taas käyttää hyväkseen esimerkiksi varikselta vapautuneita vanhoja pesiä. Rajoitetulla näkökyvyllä ne eivät kykene metsästämään luonnossa. tuikin naaraaksi. Mehiläishaukan kova kohtalo Marjaana Hokkanen avaa oven Pyhtään Lintuhoitolan sisätiloihin. 72 Metsälehti Makasiini. ”Vanhemmat linnut saavat opettaa tällä nuorelle tapoja.” Ruokalistalla banaani ja muurahaisenmunat Hoitolassa mehiläishaukan ruokalistalle kuuluvat hunaja, banaani ja liha, joMETSO & NÄKKI » ”Meihin kannattaa ottaa yhteyttä ja lähettää vaikka kuva. Kostiina oli alunperin Kosti, kunnes se tunnistettiin naaraaksi. Joskus yli-innokkaat pelastajat voivat yrittää pelastaa poikasen, jonka emo on lähimaastossa. Lehtopöllö tykkää tehdä pesänsä vanhan puun koloon, nen laji Suomessa. Kostiina on puheliaalla tuulella varsinkin keväisin. Nääntyneet poikaset tuotiin kesän alussa hoitolaan, jossa ne voimistuivat. Syyskuun alussa sen luonnossa elävät lajitoverit ovat jo lähteneet muuttomatkalle Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, joten vapauttaminen menee kevääseen. Karsinoissa tuoksuu kutteri ja katonrajaan on kiinnitetty vahvoja oksia riu’uiksi. Yhdessä karsinassa on upea nuori mehiläishaukka, joka alkaa levitellä siipiään pelottaakseen tunkeilijat. ”Meihin kannattaa ottaa yhteyttä ja lähettää vaikka kuva. Toinen poikasista menehtyi. Hoitolassa on ennestään kaksi vanhaa mehiläishaukkaa. Mäntsälässä autoilija oli pysäyttänyt ajokkinsa ja noukkinut mukaansa yhdeksän telkänpoikaa, joiden emon hän oli nähnyt jäävän edellään ajaneen auton alle
”Kesällä saimme vieraan Rovaniemeltä saakka. Apuun ovat rientäneet yksityiset avustajat, mutta ensi vuoden rahoitus on yhä auki. Nyt sen lajitoverit ovat jo muuttomatkalla Afrikkaan. Muut linnut syövät salaattia ja paikalliselta kalastajalta tullutta silakkaa. Allashuoneet pestään päivittäin. ”Olemme onnekkaita, sillä käytännössä linnut saavat lähiruokaa.” Hoitolan toiminta on jälleen vaakalaudalla, sillä ympäristöministeriön tukea leikattiin vuoden alussa, eikä uutta tukipäätöstä ole vielä tullut. Metsälehti Makasiini 73. ta hankitaan paikalliselta koiran ruuan valmistajalta. Sorsan poikasten ruokiin kuuluvat muun muassa muurahaisenmunat. l Mehiläishaukka on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Hän kertoi seuraavansa meitä sosiaalisessa mediassa.” Mikään ei kuitenkaan voita sitä tunnetta, kun näkee terveeksi hoidetun linnun ensimmäiset siiveniskut vapaudessa.. Lisäksi linnut saavat kuivarehua. Vesi on elintärkeää vesilinnuille, jotta ne pääsevät pesemään sulkapeitettään
Ulkonäkö edellä Tämä ja muutama muu Pohjois-Karjalan Nurmekseen, Bomban matkailukeskuksen tuntumaan nouseva hirsirakennus saavat olla julkisuudelta piilossa vielä tovin. TEKSTI HEIKKI HAMUNEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ 74 Metsälehti Makasiini. Antti J. Niin hyvin kolmen suuren männyn kylkeen noussut kehikko piiloutuu maastoon. Ensireaktio on ihmetys. ”Meidän tulee tehdä visuaalisesti toiveiden mukaista mutta mittatarkkaa jälkeä. Miesten normaaleissa töissä painotus on siinä, että hirsirakennuksen nurkat ovat mittatarkkoja ja hirret suoria sekä sopusuhtaisia. TUOTE & TEKIJÄ » JÄNNITYS tiivistyy, kun lähestymme 1100-luvun mallilla tehtyä hirsirakennusta. ”Kuten näkyy, seinässä on samat määrät ylipitkiä hirsiä samoilla paikoilPOIKKEUKSELLINEN URAKKA Kullervon tarinaa peilaava suurelokuva on ainutlaatuinen tilaisuus lavasteita veistäville hirsirakentajille. Rakennusta veistäneille Pasi Kakkiselle ja Riku Mantsiselle elokuun alusta syyskuun loppuun kestänyt urakka on ollut poikkeuksellinen. Tuotantoyhtiö haluaa varjella hirsirakennuksia vuoden 2026 alussa koittavaan ensi-iltaan saakka, mutta pääsimme tutustumaan yhteen Pielisen rantamaisemiin kohoavista kohteista. Ehtona on, että kuvat eivät paljasta rakennuksen lopullista ulkoasua. Nyt kun syksyn säät ovat suosineet, tätä projektia voi ilolla muistella, sanoo hirsikehikon viimeistelytöitä tekevä Pasi Kakkinen. Jokisen ohjaaman Kalevala: Kullervon tarina -suurelokuvan kuvaukset ovat alkaneet syyskuun puolivälissä. Jokaisen hirren yritämme tehdä sen näköiseksi, miten suunnittelija on sen ajatellut”, sanoo Mantsinen. Kun hirsien pinta vielä käsitellään vanhan näköiseksi, rakennusta ei juuri puiden keskeltä erota. Lavasterakentamisessa lähtökohtana ovat elokuvan tuotantoyhtiön mallipiirustukset
Luonnonmateriaaleja on hyödynnetty kuin ennen vanhaan, mutta nykyaikaisin menetelmin. Katolle on levitetty kerros kymmenen senttiä paksuja riukuja. ”Nyt on hienoa näyttää, että kiilautuvat salvokset eivät ole vain tämän päivän juttu. Mutta näidenkin rakenteiden pitää olla enKalevala: Kullervon tarina -elokuva saa ensi-iltansa elokuvateattereissa alkuvuodesta 2026. Kiilautuvassa salvosmallissa liitos tiivistyy sitä mukaa, kun puu kuivuu ja painuu. Pienellä hiellä Pohjois-Karjalaan ja 1100-luvulle sijoittuvan elokuvan rakennusten esikuvia on haettu historiallisista lähteistä. ”Pohjois-Amerikkaankin levinnyt kiilautuva salvos on karjalaisen rakennuskulttuurin helmi, joka on osoittautunut lyömättömäksi nurkkatyypiksi.” la kuin piirustuksessa”, hän sanoo ja vertaa rakennusta lavastajasuunnittelija Antti Nikkisen suunnitelmaan. . Kiilautuvissa salvoksissa liitos tiivistyy sitä mukaa, kun puumateriaali kuivuu ja painuu. Kuvausten jälkeen lavasteiden elämä jatkuu ohjelmapalveluiden näyttämönä. Kakkisen ja Mantsisen olisi ollut helpointa muotoilla nurkat moottorisahalla 80–90-lukujen tyyliin. Kalliolohkareen ja alimman hirsikerroksen väliin ei jäänyt muuta kuin ohut kerros sammalta. ”Tässä toteutuu hirsirakentamisen iso kuva niin kuin se parhaimmillaan on: ei tehdä kertakäyttöistä vaan jotakin sellaista, joka kestää pitkään ja jota voi ajan saatossa myös korjata”, Mantsinen sanoo. l nen kaikkea turvallisia. Ne ovat jo vuosisatoja olleet tapa tehdä tiivis rakennus”, Mantsinen sanoo. Osa seinistä odottaa vielä tuppilankkua. ”Siihen aikaan kun koneita ei ollut, työ on haluttu tehdä mahdollisimman pienellä hiellä. Siksi olemme muun muassa käyttäneet liitoksissa puutappien ohella nykyaikaisia kiinnikkeitä, toki piilotettuina rakenteisiin”, Mantsinen sanoo. Pitkällä seinällä on tukevia lankkuja, joita voi liu’uttaa ikkuna-aukkojen peitoksi. ”Nyt meillä oli mahdollisuus ottaa hattua päästä ja kumartaa karjalaisen rakennuskulttuurin suuntaan. Metsälehti Makasiini 75. Elokuvalavasteiden hirsitöihin oli varattu noin 400 henkilötyöpäivää. Toinen mokoma menee lavasteiden pintakäsittelyyn. ”Se on ollut innostusta ja tuumaamista hymyssä suin”, Pasi Kakkinen sanoo. Uudet rakennukset antavat mahdollisuuden Kalevala-teeman tuotteistamiseen myös kansainväliseen matkailuun. Karjalasta Amerikkaan Mantsinen korostaa, että nykyaikaisen hirsirakentamisen kiilautuvat nurkkasalvokset pohjautuvat karjalaiseen rakennuskulttuuriin. Vanhan mallin mukaan rakentaminen on ollut mielenkiintoinen haaste. Vetoa matkailulle Lavasteisiin käytettävät noin 130 kuutiota puuta on korjattu pääosin Pohjois-Karjalan pohjoisosista, Kainuusta ja Pohjois-Savosta. Tätä perinteitä ja nykyaikaa yhdistävää piirrettä haluttiin lavasteissakin korostaa. Tätä halusimme nostaa näkyville myös tässä kohteessa, vaikka se työläämpää olikin”, Mantsinen sanoo. Pohjois-Karjalan Osuuskaupan hallinnoima Bomban alue on karjalaisen kulttuurin näyteikkuna. Tuon aikakauden rakennuksia ei ole malleina säilynyt, mutta suunnittelijat ovat imeneet vaikutteita Helsingin Pukkisaaren muinaiskylästä sekä Pielisen museosta Lieksasta. Veistäjät valitsivat kuitenkin toisen tien. ”Osa on kyllä ihan tiukkoja mäntyjä”, sanoo sydänpuun tuntumasta tervastuoksuisia lastuja veistävä Kakkinen. Esimerkiksi hirsien väliin eristeeksi aseteltu yhden kuutiometrin sammalmassa on kuivattu kuivurissa. Rakennuksen itäpäässä seinien alle ja sisäpuolelle on jäänyt 30 kuution kalliolohkare. Pohjois-Amerikkaankin levinnyt kiilautuva salvos on karjalaisen rakennuskulttuurin helmi, joka on osoittautunut lyömättömäksi nurkkatyypiksi
Maaseudun Tulevaisuuden kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvällä liitteellä MT-Metsällä oli lukijoita keskimäärin 213 800. Puutuotteille on olemassa kysyntää ympäri maailman ja kilpailun markkinoilla ratkaisee se, missä päin maailmaa tuotteet valmistetaan kannattavasti ja kilpailukykyisesti. Metsälehti kulkee vastavirtaan, sillä muiden metsäalan julkaisujen lukijamäärät olivat hienoisessa laskussa. Päätöksiä ei siten saa tehdä laput silmillä. Mikäli hiilinieluja haluttaisiin Suomessa kasvattaa, olisi meillä tarjolla todella matalalla roikkuva hedelmä: puurakentamisen määrän kasvattaminen. Kansalliset puheet hakkuiden rajoittamisesta ovat verrattain impivaaralaisia. » PILKKEET 76 Metsälehti Makasiini SUOMELLA on kunnianhimoinen ilmastotavoite 2035 hiilineutraaliudesta, joka on karannut todennäköisesti tavoittamattomiin. Lukijamäärämme kasvoi reippaasti, mikä kertoo journalistisen sisältömme kiinnostavuudesta metsänomistajien keskuudessa”, päätoimittaja Petri Koskinen toteaa. Samanaikaisesti sahateollisuuden ja koko metsäsektorin piirissä tulee tehdä määrätietoisesti töitä omien prosessien päästöjen vähentämiseksi. Esimerkiksi Japani on yksi maailman merkittävimmistä puutuotemarkkinoista ja tärkeä niin suomalaisille, ruotsalaisille kuin venäläisillekin. METSÄLEHTI TAVOITTAA YHÄ USEAMMAN EE RO SA LA KMT:n mukaan Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin yksittäinen numero tavoittaa painettuna ja verkossa keskimäärin 248 000 lukijaa. MIELIPIDE METSÄLEHDEN lukijamäärät ovat jatkaneet kasvuaan, kertoo viime viikolla julkaistu Kansallinen mediatutkimus (KMT). Aikakauslehdillä painettu lehti on edelleen digitaalista versiota hieman suositumpi, mutta sisällön lukeminen digitaalisena kasvaa. Myös painetun paperisen Metsälehden lukijamäärä kasvoi viime vuoden tutkimuksesta seitsemällätuhannella 172 000 lukijaan. Puheenvuoroissa, joissa ehdotetaan hakkuutasojen pakkoalentamista, unohdetaan tai ollaan tietämättömiä siitä, miten globaalisti esimerkiksi sahateollisuus toimii. On nurinkurista, että puun käyttö rakentamisessa on kuitenkin laskenut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana. Suomen lisäksi merkittäviä sahateollisuuden tuotantomaita ovat Yhdysvallat, Kanada, Ruotsi, Itävalta, Saksa ja Venäjä. ”Metsälehti vahvisti asemaansa metsäalan johtavana mediana. Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin yksittäinen numero tavoittaa verkkolehti mukaan lukien jo keskimäärin 248 000 lukijaa. Toinen tärkeä kokonaisuus olisi etsiä ratkaisuja metsien kasvun vauhdittamiseksi ja tehdä aktiivisesti töitä esimerkiksi sen puolesta, että hoitorästejä olisi vähemmän, puukaupan kannustimet kuten metsävähennys olisi paremmalla tasolla ja passiivisten kuolinpesien metsäomaisuutta saataisiin kiertoon ripeämmin. On syytä kysyä, oltaisiinko hiilineutraalius 2035 tavoitetta alun perin asetettu tälle vuodelle, mikäli olisi tiedetty laskentaperusteissa tapahtuvat muutokset ja ymmärretty metsien ikärakenteen muutoksen vaikutus hiilinieluihin. TINO AALTO SAHATEOLLISUUS RY:N TOIMITUSJOHTAJA HAKKUIDEN RAJOITTAMISESSA EI OLE JÄRKEÄ. Tarkan pohdinnan paikka on, onko ilmastopolitiikassa ylipäätään järkevää nojata nieluihin niin voimakkaasti. Kun mukaan lasketaan pelkän Makasiinin lukijat, printtilehtien lukijamäärä nousee 209 000:een. Ainoastaan Yhdysvallat, Kiina ja Intia tuottivat enemmän päästöjä. Mikäli kansallisen ilmastopäätöksen vuoksi puu ei kaatuisi Suomessa, olisi se suora syöttö muiden muassa venäläisten lapaan. Panostetaan toimiviin, tehokkaisiin ratkaisuihin. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on aikamme tärkeimpiä asioita – se on taistelu, joka meidän tulee voittaa. Sahateollisuudessa onkin viimeisten vuosien aikana tehty runsaasti investointeja, joiden myötä sahalaitosten energiaja materiaalitehokkuus tulee parantumaan samalla kun laitokset ovat teknisesti aiempaa parempia. Esimerkiksi Kanadassa viime vuoden metsäpalot aiheuttivat enemmän päästöjä, kuin mitä yhdenkään Euroopan unionin jäsenmaan päästöt olivat. Suomen lisäksi Euroopan unionin ilmastopolitiikka on nojannut vahvasti metsien hiilinieluihin eräänlaisena fossiilitalouden kompensoijana. Maksettu ja tilattu kotimainen aikakauslehti tulee 47 prosenttiin talouksista eli lähes kahdelle miljoonalle suomalaiselle. KMT:n mukaan lähes kolme miljoonaa suomalaista lukee aikakauslehtiä painettuna tai digitaalisena vähintään kuukausittain. Koneviestillä 169 700, Aarteella 110 100 ja Maatilan Pellervolla 81 600. Tavoitteen asettamisen jälkeen toimintaympäristössä on myös tapahtunut suuria muutoksia, kuten turpeen energiakäytön nopea alasajo ja Venäjän aloittaman brutaalin hyökkäyssodan vaikutukset puumarkkinaan
Metsätalousinsinööri Teemu Viljakainen Lappeenrannasta on valittu yhdistyksen metsävara-asiantuntijaksi. Myynti päättyy Tapion verkkokaupassa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tapion muu toiminta – muun muassa asiantuntijapalveluiden tarjoaminen, siementuotanto ja Metsälehden julkaisu – jatkuu ennallaan. TAPIO luopuu kuluttajille suunnattujen kirjojen ja karttojen kustannustoiminnasta ja myynnistä. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. TAPIO KESKITTÄÄ TOIMINTAANSA, OSA KUSTANNUSTOIMINNASTA PÄÄTTYY Jatkossa yhtiö keskittyy asiantuntijaja tietopalveluiden sekä ratkaisujen tuottamiseen organisaatioasiakkaille. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. EE RO SA LA Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa METSÄTALOUSINSINÖÖRI Annamari Rössi Joutsenosta on valittu Savitaipaleelle metsäasiantuntijan tehtävään 1.10. Ilolan mukaan Tapio keskittyy jatkossa asiantuntijaja tietopalveluiden sekä ratkaisujen tuottamiseen organisaatioasiakkaille. NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. ”Olemme halunneet ensin keskustella muutoksesta sopimusasiakkaiden kanssa. . Kirjakustannuksen lopettamisen taustalla on painettujen kirjojen ja karttojen jo vuosia heikentynyt kysyntä. Aiemmin hän on työskennellyt metsäyhtiöissä erilaisissa toimihenkilötehtävissä. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsätalousinsinööri Jonna Lättilä on aloittanut syyskuun alussa Heinolan länsiosien, Vierumäen ja Asikkalan Rutalahden alueen uutena metsäasiantuntijana. alkaen. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Painopiste siirtyy digitaalisiin palveluihin ja tilaustuotteisiin. Seuraavaksi tiedotamme tästä laajemmin”, Ilola kertoo. Myös paikkatieto-osaaminen säilyy Tapiossa. NIMITYKSIÄ » PILKKEET » PILKKEET Metsälehti Makasiini 77. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Juttu avautuu uuteen näkymään. Rössi on valmistunut metsätalousinsinööriksi vuonna 2023. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Ne ovat muuttuneet”, Tapion toimitusjohtaja Anne Ilola toteaa. Viljakaisella on 15 vuoden kokemus vastaavista työtehtävistä Mhy Etelä-Karjalasta. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Lätti on työskennellyt yhdistyksessä kesäkuusta 2023 ja toiminut sijaisena ja kiireapuna metsäasiantuntijan sekä korjuupuolen tehtävissä. ”Luopumispäätös on seurausta asiakkaiden tarpeista. Metsälehti kuuluu Tapio-konserniin. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. 09 315 49 840). Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Viimeksi hän on työskennellyt Imatran kaupungilla vastaten kaupungin metsäomaisuuden hoidosta
Syyskuussa vuoden 2022 neulaset kellastuvat ja karisevat pois. Kun männyn kasvu on hyvä, vuosikasvaimet ovat pitkiä ja neulasia syntyy paljon ja ne ovat pitkiä. Elinikä on siis Etelä-Suomessa 2 vuotta ja 4 kuukautta. Palkintona olleen Fiskarsin WoodExpert XA3 -vesurin voitti Satuleea Pessi Lappeerannasta. Kesällä männyssä on siis kolme täyttä neulaskertaa, mutta lokakuusta kesäkuun alkuun vain kaksi.. Ankarissa oloissa hitaasti kasvavien puiden kannattaa säilyttää neulasiaan pitempään, vaikka vanhojen neulasten yhteyttämiskyky on jo heikentynyt. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Suuri Kasvikirja (1957) ilmoittaa männyn neulasten eliniäksi Etelä-Suomessa 3 vuotta, pohjoisessa 4–5 vuotta. Risto Sarvas (Havupuut 1964) kertoo pohjoisen mäntyvariaation neulasten iäksi 5–8 vuotta ja eteläisen mäntymuodon neulasten iäksi 3–4 vuotta; Pohjolan luonnonkasvit (1938) Etelä-Suomessa 2–3 vuotta, pohjoisessa jopa 8 vuotta. Kuvassa erottuu kärjessä silmu, josta syntyy vuoden 2025 neulaskerta. Aukot eivät siis ole merkki puun huonosta kunnosta vaan hedelmällisyydestä. Kärjestä tyveen päin lukien siinä ovat täydellisinä vuosien 2024, 2023 ja 2022 neulaskerrat, muutama neulanen on jäljellä vielä 2021 neulaskerrastakin. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Voit vastata kyselyyn verkkosivullamme osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely. » PILKKEET ARVONTA! USEIN väitetään, että Etelä-Suomen mäntyjen neulaskertojen määrä – 2 tai 3 – osoittaa mäntyjen ja metsän kurjaa tilaa. Kaikkien 14.10. VIIME numeron suosituin artikkeli oli visakoivun kasvatuksesta kertova ”Visakoivu vei mukanaan”. Voivatko etelän männyt huonosti. Kolme yhteyttävää neulaskertaa riittää hyvin ja syksyn tullen on varaa – ja itse asiassa edullista – pudottaa heikentyneet, sienten, bakteerien ja UV-valon vaurioittamat neulaset pois. MISTÄ PIDIT Kun neulasten elinikä ilmoitetaan vuosina, epämääräisy yttä aiheuttaa neulasten karisemisajankohta: kesällä neulaskertoja on yksi enemmän kuin talvella. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Käytettävissäni ollut kasvitieteellinen kirjallisuus ei kuitenkaan tue väitettä neulaskertojen vähenemisestä. Neulaset aloittavat kasvunsa touko-kesäkuussa ja karisevat Etelä-Suomessa nykyisin kolmantena kesänään syyskuussa. Eri vuosien neulaskerrat erottuvat hyvin vanhojen puiden alaoksissa, joissa hedekukintojen kariseminen on jättänyt tyhjän tilan neulaskertojen väliin. Valotehoa on 2500 lumenia. Oheinen kuva on elokuulta 2024. mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi Armytek Wizard v4 C2 Pro -monitoimivalaisimen. 78 Metsälehti Makasiini JO RM A PE IP O N EN. J. Epäsuorasti tämäkin ilmaisu kertoo eteläsuomalaisten mäntyjen neulaskertojen määräksi 2–3. Lampun voi kiinnittää vaatteisiin, reppuun tai pääpantaan. Melan kasviossa (1. painos 1906) ei sanota eteläsuomalaisen männyn neulasten iästä, mutta pohjoisen tyypin neulaset elävät 3–8 vuotiaiksi. Esimerkiksi Helsingin Sanomien Teeman metsänumerossa (5/2023) esitettiin, että neulaskertoja pitäisi Hyvinkäällä olla neljä tai viisi. Vanhan männyn alaoksissa eri vuosien neulaskerrat erottuvat selvästi, koska niitä erottaa hedekukintojen karistessa syntynyt tyhjä tila. l SEPPO VUOKKO MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. A. painos 1895, 5
029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 050 438 2865 Anna Back p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6115 Heli Virtanen, p. 09 315 49 844 Pirkko Sutela-Mero, p. 029 432 6059 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6991 Jussi Collin, p. 09 315 49 844 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 92. PE K K A LI N N A Petri Koskinen p. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. Ensi numerossa KOLME TARINAA HANKINTAHAKKUULTA METSÄLEHTI MAKASIINI 7/2024 ILMESTYY 8.11. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2024 UPM Finesse Silk 200 g/m 2 UPM Star Matt 70 g/m 2 UPM PR Personal 90 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 11.10
Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti NIMITYKSET Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 5, OIKEA RATKAISU MAKASIINIKRYPTO 6 PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Neuvottelukunnan uusiksi jäseniksi on valittu vuonna 2024 maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen ja WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen. tai p.09 315 49 840. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku. Metsäakatemian neuvottelukunta on neuvoa-antava ryhmä, joka käsittelee muun muassa Metsäakatemian sisällöllisiä painotuksia. Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. Metsäakatemiaa rahoittavat Suomen Metsäsäätiö ja maaja metsätalousministeriö.. Rehn seuraa tehtävässä edellisiä puheenjohtajia Raimo Sailasta, Reijo Karhista ja Suvi-Anne Siimestä. Päättäjien metsäakatemia Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on Päättäjien metsäakatemian neuvottelukunnan puheenjohtaja loppuvuodesta alkaen. Palkinnot Makasiiniristikosta 5 on arvottu seuraaville kolmelle: S atu Kuningas, Uro, Arja Rytkönen, Lapinlahti ja Mikko Ikonen, Rauha. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 6”. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 11.10.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy/Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti. -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . METSÄLEHTI Makasiini Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Päättäjien metsäakatemian järjestää Suomen Metsäyhdistys. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi)
Täydellistä korjuuta ei voi olla. Olen nähnyt huonoa ja tosi huonoa työnjälkeä, mutta maasto selittää jotain. ”A L OI T I N metsäkoney r it t äj änä 1980-luvun alussa. LEINONEN 82 Metsälehti Makasiini » SAVOTALLA. Tai no, jos on sakea metka-kohde, jolle ei ole koskaan tehty mitään, niin onhan se ikävä. Työ on yksinäistä, mutta tykkään tästä. Viisi on jo ajettu loppuun. Luotan rutiiniin, että laatu pysyy sellaisenkin päivän lopulla. Puustovaurioita tulee vääjäämättä ja mielessä jäytää, että tuleeko tästä metsää. Tykkään ensiharvennuksista. Ikävintä ja pahinta ovat pian tulevat pimeys ja sateet. Ajourat tulisi suunnitella suoraan rinnettä ylös, ettei koneen tarvitse ajaa kallellaan. Yritykselläni on nyt kolme harvennuksiin sopivaa kevyttä hakkuukonetta. Kivikkoisilla pohjilla tarvitaan leveämmät ajourat, koska kone lipeää kiviltä ja muutenkin heiluu. Ajokoneita on kaksi. Tuskin pystyn lopettamaan niin kauan kuin terveyttä riittää.”. l ”TÄYDELLISTÄ KORJUUTA EI OLE” Esko Turtinen Iin Jakkukylästä on yrittänyt metsäkoneilla jo viidellä vuosikymmenellä, mutta ensiharvennusten viehätys ei ole laantunut. Radiotakaan en pidä auki kovin usein. Ne ovat vaikeinta korjuuta ja niissä näkee työnsä jäljen. Tili tulee kuutioista, mutta työn jälki painaa enemmän. Sitten helpottaa, kun koneen valot alkavat heijastua lumesta. Olenhan itsekin metsänomistaja. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA ANTTI J. Välillä teen pitkää päivää, 10–12 tuntia. Tässä sarjassa tapaamme ihmisiä heidän työmaillaan. Ensiksi maataloustraktori ajokoneena, sitten nelivetotraktoriin kytketyllä prosessorilla, jolle puut piti kaataa miestyönä. Päätehakkuut tuntuvat yksitoikkoisilta, vaikka voivat tuottaa paremmin. Päivässä tällä tekee lähelle 50 kuutiota, suurempaan määrään en pyrikään
Harvennushakkuu lisää metsäsi terveyttä, ja antaa tilaa arvopuun kasvulle. Olisiko metsässäsi harvennuksen aika. Harvennuslisä +1 €/m 3 The renewable materials company Kuitupuun hinta on nyt hyvä, mutta meiltä saat vielä lisäksi harvennuslisää +1 €/m 3 . 02046 1478. Ota siis yhteyttä metsäasiantuntijoihimme ja laitetaan metsäsi hyvään kasvuun! Lue lisää harvennushakkuusta storaensometsa.fi/syksy2024 Metsäasioiden kanssa et ole yksin – Stora Enso Stora Enso Metsä p
Rekisteröidy ja käytä maksutta Hyödynnä metsävarallisuustietosi tehokkaasti Käytä apuna toimenpidesuosituksia ja tuoreita hintatilastoja Kilpailuta puukaupat itse tai ammattilaisen avulla Varmista itsellesi parhaat puukaupat. Metsänomistaja, älä tyydy yhteen! Helposti parhaat puukaupat: Kuutio.fi Vertaa vaihtoehtoja puukauppaan luotettavasti ja helposti