Sivut 18–19 Ajankohtaista: EU karsastaa avohakkuita ›› sivu 3 Politiikka: Kemera-tuet uudistumassa ›› sivu 6 Puukauppa: Energiarangalla menekkiä ›› sivu 12 Metsäkoneet: Sähkö tulee hakkuisiin ›› sivut 22–23 Märehtivät metsurit Ve sa -M at ti Vä är ä. SYYSkuuTA 2012 • Nro 18 • www.Metsalehti.fi Naudat pitävät vesakot poissa Anssi Aapolan Natura-metsästä. Metsäalan ajankohtaislehti • TORSTAINA 27
Eivätkö ne ikinä opi. Kehitys ei kuitenkaan ole pysähtynyt. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Niiden tekemiseen tarvitaan uudenlaista tavaraa. Kantarellejakin löytää vielä. Toistaiseksi tehtaalla työstetään Stora Enson Itävallan tuotantolaitokselta tuotua ristiinliimattua puuelementtilevyä. Rakentaminen on alkanut elpyä Yhdysvalloissa, mikä tekee tilaa Euroopan markkinoille. Uuteen tähyää myös Stora Enso, joka heinäkuussa osti yrityssaneeraukseen päätyneeltä Finndomolta talotehtaan. Investointi on alalla yksi kaikkien aikojen suurimmista. Eikä investointejakaan ole kokonaan lopetettu. Sivut 4–5 Metsäala tarvitsee yhdessä tekemistä Sivu 5 Miten uudistuu ympäristölaki. Jos vain eurokriisi alkaa hellittää, ensi talvena rakentaminen toivottavasti vilkastuu myös täällä, ja uusien tuotteiden kysyntä kasvaa. Kaskinen ja Kemijärvi suljettiin – puupulaan vedoten. Vai tarkoittiko Suomen Sahat, että metsänomistajia pitäisi herätellä veropiiskalla. Mikko Riikilä AJANkOHTAISTA Orava ei ehdi hirviporukkaan Suomen riistakeskuksen johtajalla Reijo Oravalla on pitänyt kiirettä. Vilppulassa ennakoidaan asiakkaiden uusia tarpeita. Jos markkinat kasvavat, levyä todennäköisesti ryhdytään valmistamaan myös Suomessa. Hyvästä syystä. Verotuksellisia toimenpiteitä. Valtaosa sahatavarasta käytetään edelleen rakentamiseen ja suuri osa kotimarkkinoilla. Viimeksi ”Vanhasen talvisodassa” 2008 määräaikaisilla verohuojennuksilla luotiin tilapäinen tarjontapiikki, joka ei edes alentanut kantohintoja. Kyllä, luitte aivan oikein. Mitään pysyvää ei aikaan saatu. Metsäteollisuuden sijoitukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat kymmenen viime vuoden kuluessa pysyneet vakaina. Viime kesänä tukin jalostuksesta tuli monta hyvää uutista. Remontti ei juurikaan kasvata tuotantokapasiteettia, mutta se on iso askel kohti entistä arvokkaampia tuotteita. Puu on valtaamassa asemia pientaloja isompien rakennusten raaka-aineena. 09 315?49?802 toimitussihteeri: Eero Sala p. Uusia syntyy tuskallisen hitaasti. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Eivätkö ne ikinä opi Yksityisiä sahayrityksiä edustava Suomen Sahat ry vaati valtiovallalta pikaisia toimia puuntarjonnan kohentamiseksi. Verotuksellisilla toimenpiteillä on tähän asti lähinnä sotkettu puumarkkinoita. Varsinkin puutuoteteollisuuden kehittämiseen on riittänyt rahaa, äskettäistä notkahdusta lukuun ottamatta, kohtalaisesti. Juuri nyt sahoilla ei mene kovin hyvin, mutta suhdannekuopan ennustetaan jäävän pian taakse. 09 315?49?808 toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Keinoksi sahurit tarjosivat verotuksellisia toimenpiteitä. Kolmas hyvistä uutista oli Pölkky Oy:n ja UPM:n välinen kauppa, jonka ansiosta sahatavaran tuotanto jatkuu Kajaanissa. Sivu 19 Vahverosadot kovassa kasvussa Suppilovahveron salaisuus on pitkä satokausi. 09 315?49?809 asiakaspalvelu: p. 09 315?49?804 aD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Kummankin huolet ovat perusteettomia.” työja elinkeinoministeriön ylijohtaja esa härmälä Päättäjien Metsäakatemian avajaisissa kirkkonummella. Sivu 24 PILkkEITÄ Ensikertalainen osti raivurin Sivu 26 Tukista uusia tuotteita PÄÄkIRJOITuS 27.9.2012 ELIISA kALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi METSÄPILA Metsätaitajat taas selvillä Sivu 28. Teollisuus kantaa huolta energiapuun lisääntyvän kysynnän vaikutuksesta ainespuun hintaan ja saatavuuteen. Suojelijat pelkäävät lisääntyvän energiapuun korjuun vaikuttavan metsäluontoon kielteisesti. Sivu 8 kuin kävelisi kuun pinnalla Matti Rantasen alustakoneeseen on otettu malli NASAlta. Vaikea nähdä, että puuntuotannon pakollisten kustannusten lisääminen johtaisi aleneviin kantohintoihin. Niistä kiinnostavin oli Metsä Groupin päätös uudistaa Vilppulan saha 30 miljoonalla eurolla. Sivu 9 Sahavuosi on ollut hiljainen Sivut 10–11 METSÄSTÄ kuusta myös turvemaille Sivut 14–15 Yöllä soiva metso on harvinainen saalis Sivut 16–17 kuusen kylvö ei kannata Metsän uudistaminen kuusta kylvämällä on harvinaista. Vanhoja tuotteita ei enää uppoa markkinoille entiseen malliin. Nyt Hartolassa tehdään pientalojen sijasta hoivakoteja ja kerrostaloja. 2 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 NÄKÖKULMA SITAATTI TÄSSÄ NuMEROSSA M etsäteollisuuden rakennemuutokseen liittyen on Suomessa totuttu kuulemaan uutisia tehtaiden sulkemisesta ja uusien rakentamisesta ulkomaille
Se on kuin suomalaisten metsäaktivistien läppäreiltä, mikä ehkä ei ole sattuma: ”Myös metsätaloudessa on paljon mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen: hiilen varastointi metsiin puiden pidemmän kasvukierron, avohakkuiden välttämisen (eli harvennuksiin tai valikoiviin hakkuisiin perustuva metsänhoito) ja koskemattomiksi metsiksi muuttamisen avulla”, lausumassa todetaan. Jos suur alueittainen puuvaranto kasvaa, metsä sitoo hiiltä. Puuntuottajille ehkä huolestuttavampaa on, että komis siossa metsien suojelu nähdään merkittävämmäksi keinoksi ilmastonmuutoksen torjuntaan kuin puun käyttö fossiilisten energialähteiden korvaajana. Suoranaista avohakkuukieltoa EU ei siis ole säätämässä”, selvittää metsäkoordinaattori Satu Lantiainen Brysselistä. ”Kun päämäärä tiedetään, keinot voidaan valita sen mukaan.” ”ei tieteellistä näyttöä” den harjoittaminen riittää, ja siihen kuuluvat myös aukkohakkuut.” ”Talouskäyttö turvattava” Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Karoliina Niemi toteaa, että EU tuottaa metsien käyttöä ohjaavia säädöksiä monella taholla, esimerkiksi maa talouden, ilmastonja ympäristönsuojelun sekä energiapolitiikan sivutuotteena. Täyskieltoon ei Suomessa uskota. LULUCF-lausuma viestii silti EU:n komissiossa vallitsevasta hengestä. Hän korostaa, että metsän hiilitase riippuu ensisijaisesti puuvarannosta. ”Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa puuston määrää alennetaan voimakkaasti. M ik ko R iik ilä. Kestävän metsätalouNiemen mielestä EU ei ole aiheuttanut pelkästään vaikeuksia pohjolan metsätaloudelle. Ympäristötieteiden professori Pekka Kauppi pitää avohakkuiden rajoittamista tieteellisesti perustelemattomana keinona ilmastonmuutoksen rajoittamiseen. Toisaalta metsäteollisuuden ja metsäomistajien eurooppalaiset kattojärjestöt valvovat toimialan etua yhteisvoimin Brysselissä. EU-komissio väläytti avohakkuukieltoa EU:n komissio nimesi avohakkuiden välttämisen keinoksi ilmaston muutoksen torjuntaan. Toisaalta johdanto on sekava ja ristiriitainen. AJANKOHTAISTA 3 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 Mikko Riikilä L ausuma avohakkuiden välttämisestä on kirjattu EU:n komission luonnosteleman lakiesityksen johdanto-osaan. ”Johdantoa ei liitetä lopulliseen lakitekstiin eikä sitä käsitellä virallisesti. ”Suomen puuvaranto on viimeisimpien 50 vuoden aikana kasvanut voimakkaasti. ”Metsäteollisuuden tärkein tavoite ja huoli on turvata metsien ja puun käyttö EU:ssa.” Hänen mukaansa LULUCF:n myötä EU:n komissio pyrkii yksipuolisesti ylittämään sen, mitä YK:n alaisessa Durbanin ilmastokokouksessa sovittiin. ”Esimerkiksi vuoden 1998 metsästrategia on vienyt metsätaloutta eteenpäin. Pari kolme kappaletta myöhemmin samassa tekstissä puhutaan massaja paperiteollisuuden sekä puunjalostuksen ja energiantuotannon mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Silti Kauppi epäilee, että jatkuvan kasvatuksen voimakas yleistyminen muuttaisi metsät hiilen päästölähteiksi. Jos tämä johtaa suuralueittaisen, hehtaarikohtaisen keskikuution alenemiseen, metsät eivät enää toimi hiilinieluina.” Hän arvioi, että EU:n avohakkuulausuma kertoo yleisestä vastenmielisyydestä hakkuutapaa kohtaan. Lakisääteistä avohakkuukieltoa ei ole luvassa. Jos puumäärä alenee, metsä muuttuu hiilen lähteeksi. Sitä aletaan pian linjata uudestaan, jolloin metsätalouden edut on kyettävä varmistamaan. ”Lisäksi metsäteollisuudella ja MTK:lla on yhteinen tavoite turvata metsiin perustuvat elinkeinot ja puuhun perustuvien tuotteiden lisääntyvä käyttö EU:ssa.” ”Kestävään metsätalouteen kuuluvat myös avohakkuut.” avohakkuilla on huono kaiku niissä eU-maissa, joissa metsää on vähän. Hän huomauttaa, ettei metsäpolitiikka kuulu EU:n toimivaltaan vaan on jäsenmaiden kansallisesti päätettävä asia. LULUCF:ksi nimetyn lain on tarkoitus rajoittaa maaja metsätalouden ilmastovaikutuksia YK:n alaisen Durbanin ilmastokokouksen tavoitteiden mukaisesti. ”Rationaalisuus voittaa intomielisyyden, jota sitäkin on, varsinkin jäsenmaissa, joissa metsää on vähän. Maaja metsätalousministeriön ympäristöjohtaja Veikko Marttilan mukaan EU ei käytännössä voi kieltää avohakkuita, vaikka se ehkä teoriassa, ilmastopolitiikan siivellä voisi olla mahdollista. Myös viime keväänä julkaistu EU:n biotalousstrategia oli iso askel eteenpäin.” Hänen mukaansa metsämaiden sana painaa metsäkysymyksissä, kun ne liittoutuvat ajamaan asioitaan yhdessä. Lantiaisen tehtävänä on valvoa pohjoismaiden yksityismetsätalouden etua EU:ssa. Samaan aikaan avohakkuut on laajassa mitassa otettu käyttöön.” Hakkuutavalla ei ole merkitystä metsien hiilensidontaan vaan ratkaisevaa on, paljonko puuta korjataan suhteessa metsien kasvuun
”Paikalliset voisivat olla riistatalkkareita ja osa osallistuisi toimintaan maksajina, jotka tulevat mukaan metsästyskautena.” Tänä vuonna Orava itse ei töiltään hirvijahtiin kerkiä, mutta linnustusreissu jatkuu Vaalasta Pohjois-Karjalaan. Kierrän ja tapaan tuttuja.” Orava ei olekaan kolmeen vuoteen ehtinyt kunnolla erätulille. Hoitotöistä tärkeimpinä Vapaavuori piti sopivan puulajin ja alkuperän valintaa uudistettaessa, suositusten mukaista taimikonhoitoa sekä oikea-aikaisia harvennuksia. Metsänomistajat haluavat pitää männyillään latvukset, mutta metsästäjät tahtovat riistaa. Yhtä urosta kohti kuuluisi luonnollisessa kannassa olla yksi naaras. Maanomistajille lupien vähentäminen tietäisi voimakkaasti kasvavia metsätuhoja, lisäksi hirvikolareiden uhrien määrät kääntyisivät nousuun. Ja minkä verran hirviä pitäisi olla puolenkymmenen vuoden kuluttua. Hän aloitti Suomen riistakeskuksen johtajana viime vuoden syyskuussa, tehtävänä käynnistää keskuksen toiminta. 4 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 LYHYESTI Metsänhoidolla torjutaan ilmastonmuutoksen haittoja Nykyisiä metsänhoito-ohjeita noudattamalla voidaan hillitä ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia, muun muassa hyönteistuhojen leviämistä, tutkija Elina Vapaavuori Metsäntutkimuslaitokselta arvioi. On keksittävä uusia malleja. Mitä sitä pojannöösinä 1960-luvun alkuvuosina muuta tehtiin kuin kuljeskeltiin metsissä luonnon ilmiöitä ihmettelemässä?” Se Oravaa harmittaa, että metsästäjien keski-ikä vain kohoaa. Metsäntutkimuslaitoksesta, Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta ja Riistantutkimuslaitoksesta haluttaisiin muodostaa luonnonvara-alan tutkimusja kehittämiskeskus. Meitä on kiitelty avoimuudesta.” Ennen pyyntilupia myönnettiin tietty kiintiö ja sillä selvä. Nyt monella alueella on käytössä niin sanottu pankkilupajärjestelmä: jos jossakin pitää kaataa ennakoitua useampi hirvi, luvan voi saada pankista vielä jahtikauden loppupuolellakin. Suomen riistakeskus syntyi, kun valtakunnallinen Metsästäjien keskusjärjestö ja 15 riistanhoitopiiriä yhdistyivät keväällä 2011. Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella tehdyn tutkimuksen mukaan metsien käyttäjät kokivat elpyvänsä stressistä sitä paremmin, mitä vähemmän kaupunkimaisemaa metsästä näkyy. Maakunnissa toimii nyt 15 aluetoimistoa, joista jokaista johtaa riistapäällikkö. Nyt metsissä hölköttelee kolmannes uroksia ja kaksi kolmannesta naaraita. Puolukkasato on paikoin ennätyksellisen runsas ja marjat ovat keskimääräistä suurempia. ”Hirviuroksia pitää säästää, että vinoutunut kanta saadaan kuntoon.” Reijo Orava › Syntynyt 1952 Lopella, asuu Nurmijärvellä. › Työskennellyt muun muassa Metsästäjien keskusjärjestön tiedotuksessa sekä Uudenmaan riistanhoitopäällikkönä. Elämä on kulkenut palaverista palaveriin. Näin ne sovitetaan yhteen”, Orava kertoo. Uusiutuvan energian osuus nousi ja fossiilisten laski. Ilmastonmuutokseen sopeutumista voi edistää myös puulajivalintaa monipuolistamalla. hanna lehto-isokoski, teksti Pekka aGaRth, kuva M istäpä muualta Suomen riistakeskuksen johtajan syyskuussa löytäisi kuin kanalintujahdista. Lapissa kypsymistä joudutaan vielä odottamaan. MTK tyrmää esityksen. ”Hyvien hoitokäytäntöjen noudattaminen edistää metsien terveyttä ja vastustuskykyä”, Vapaavuori totesi Metlan seminaarissa toissa viikolla. Metsästystä pitäisi päästä harrastamaan silloin tällöin. Puolukkaa ja mustikkaa riittää Puolukka on nyt poimintakypsää Eteläja Keski-Suomessa, Metsäntutkimuslaitokselta kerrotaan. Kannat vaihtelevat voimakkaasti, mutta Oravan jahtimailla ne ovat olleet kohtalaiset. Yhdistymiset toteutettaisiin jo vuonna 2014. ”Sieltä lähti innostus. › Agronomi, Suomen riistakeskuksen johtaja. Reijo Orava vastaa puhelimeen Vaalassa, jonne hän on juuri ajanut Taivalkoskelta. ”Samaa sarjaa puutarhuri Arno Kasvin ja meteorologi Pekka Poudan kanssa olemme.” Oravan isä oli maanviljelijä eikä metsästänyt, mutta Reijo aloitti erällä käynnin jo pienenä naapurin isännän ja samanikäisen pojan kanssa. Sitä varten kuullaan useiden sidosryhmien näkemyksiä, myös metsänomistajien; hirvistä ja suurpedoista kun on tunnetusti toisille hyötyä ja toisille haittaa. Puupolttoaineilla katettiin lähes neljännes kokonaiskulutuksesta – käyttö oli 170 petajoulea, mikä on viisi prosenttia enemmän kuin viime vuonna. ”On tärkeää suunnitella kaupunkien viherverkosto niin, että jäljelle jää riittävän suuria metsäalueita, joissa voi päästä pakoon kaupungin vilskettä”, toteaa tutkija Kaisa Hauru. Hirvikanta on tasapainossa, kun siitä pyydetään saman verran eläimiä kuin vasoja syntyy – syödään tuottoa mutta jätetään pääoma rauhaan. Liikennevahinkoja ei toivo kukaan. Puuta poltettu ahkerasti Energian kokonaiskulutus laski Suomessa alkuvuonna. › Harrastaa metsästyskoiria, valokuvausta ja kaikenlaista rakentelemista.. Myös kesän mustikkasato oli ennätyksellinen. Mallia on otettu kaavoituksen ja maankäytön puolelta.” Hoitosuunnitelmassa päätetään, miten kantoja seurataan ja hoidetaan. Se on metsästäjien huomioitava. Nuori polvi muuttaa pois erämaiden äärestä eikä sillä ole aikaa seuratoiminnalle. Riistahallinnon alueneuvostot linjaavat muun muassa, minkälaista kantaa tavoitellaan ja paljonko pitää kaataa. MTk: Susien suojelu ei kuulu hirvisuunnitelmaan Hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelussa on esitetty hirvien kaatolupien reipasta vähentämistä susilauman reviirialueilla. ”Uroksia pitää säästää, jotta vinoutunut kanta saadaan kuntoon.” Metsällä jo pikku Oravana Ennen riistakeskuksen pestiä Reijo Orava ehti työskennellä 23 vuotta Uudenmaan riistanhoitopiirin päällikkönä. ”Tavoitteena on metsästää ne yksilöt, jotka tuottavat eniten vahinkoja, eli nuoret eläimet. Eläimet eivät ole pelkästään metsästäjien asia vaan intressejä on muillakin. ”Kullakin alueella on järjestetty kaksi seminaaria, joissa sidosryhmät ovat sanoneet sanottavansa. ”Päätöksenteosta halutaan avointa ja selkeää. kaupunkimetsät vähentävät stressiä Kaupunkimetsillä on tärkeä rooli kaupunkilaisten stressinlieventäjänä. Suunnitelmaa valmistelevan riistakeskuksen mukaan lupia pitäisi vähentää reviireillä jopa 40 prosenttia, jotta susien ravinnontarve tulisi huomioitua. Työryhmä esittää 17 eri tutkimuslaitoksen yhdistämistä tai liittämistä yliopistoon. Merkittävä uutuus ovat alueelliset riistaneuvostot, jotka osallistuvat oman seutunsa riistakantojen hoitosuunnitelmien tekemiseen. Saalista on vajaassa viikossa tullut parin teeren verran. Sato on korkein 16 vuoteen. ”Tällaista syksyyn siirrettyä kesälomaa vietän. Asian tuntijaryhmä ehdottaa, että tutkimuslaitosten rakennetta uudistetaan laitoksia yhdistämällä, näin voitaisiin muun muassa vahvistaa tutkimuksen tieteidenvälisyyttä ja kansainvälisyyttä. Sitä ennen Orava valmisteli uudistusta. Hirvikannalle hoitosuunnitelma Parhaillaan riistakeskus työstää kansallista hirvikannan hoitosuunnitelmaa, jonka se luovuttaa maaja metsätalousministe riölle vuoden loppuun mennessä. Riistapäällikölle Orava oli niin herkullinen sukunimi, että hän löysi itsensä usein Suomen Kuvalehden jyvistä ja akanoista, kun toimittajien teksteissä oli tullut tahallisia tai tahattomia kömmähdyksiä. Metlan tutkimusmetsien koeruuduilta puolukkasadoksi on arvioitu 41 kiloa hehtaarilta. Kokonaan ilman tuhoja ei selvitä koskaan, mutta yksittäiset vahingot esimerkiksi metsänomistajalle korvaa valtio. Harmia ei tietenkään korvaa mikään”, Orava sanoo. Orava luo sopua hirviasioihin Suomen riistakeskuksen johtaja mielisi hirviporukkaan, mutta ei riistahallinnon uudistamiselta ehdi. Hirvet jos mitkä herättävät intohimoja. ”Hoitosuunnitelma on riistapoliittinen työkalu. › Perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi aikuista poikaa ja kaksi lastenlasta. Tilastokeskuksen mukaan kokonaiskulutus jäi tammi-kesäkuussa 705 petajouleen, mikä on viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna vastaavalla jaksolla. Metla, MTT ja RkTL yhteen Valtion tutkimuslaitokset halutaan laittaa uusiksi. Satoa kertyi 41 kiloa hehtaarilta, mikä on suurin lukema vuonna 1997 alkaneen seurannan aikana
Yhteistyö eri toimijoiden kesken oli vahvimmillaan 1960–1980 luvuilla. Yhdessä tekeminen ei ole vanhanaikaista Reijo oravan kaverina metsästysretkillä kulkee nelivuotias lyhytkarvainen saksanseisoja lili.. 5 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 JuHA HAkkARAINEN KOLUMNI Kirjoittaja on MTK:n metsäjohtaja. S uomessa on pitkät perinteet metsäsekto rin yhteistyölle. Jotenkin se on vaan uskottavampaa ja vaikuttavampaa, että näitä asioita tehdään yhdessä, eikä jokainen huseeraa erikseen. Onpa joku taloustieteilijä lausunut, että ”kapitalismi on viime kädessä sitä, että ihmiset tekevät yhteistyötä luodakseen arvoa sekä muille ihmisille että itselleen”. Toinen hyvä esimerkki yhdessä tekemisestä on kansainvälinen metsäpolitiikka. Se on oiva esimerkki siitä, mitä toimiala voi saavuttaa, kun asioita viedään yhteistyössä eteenpäin julkisen vallan ja yksityisen sektorin kesken. Meillä on yhteistyöhön myös rakenteita, joista muut toimialat ovat kateellisia. Päinvastoin. Kukaan ei olisi pystynyt siihen yksin. Puurakentamisen huima nousu muutamassa vuodessa ei ole ollut sattuma tai vahinko. Suomen metsäsäätiö puolestaan on suo malaisen puun puolestapuhuja. Se, että kyetään yhteisillä toimilla ja politiikalla kasvattamaan kakkua, tekee kakun jakamisen huomattavasti helpom maksi. Rikkidirektiivi on taas esimerkki siitä, kun yhteistyö ontuu, työt jäävät tekemättä ja kansallinen edunvalvonta torkahtaa. Nousu saatiin aikaan, kun kaikki keskeiset toimijat koottiin yhteen, tunnistettiin keskeiset ongelmakohdat, asetettiin tavoitteet ja ryhdyt tiin töihin. Yhdessä tekeminen ja vaikuttaminen ei kuitenkaan ole ristiriidassa markkinatalouden vaatimusten kanssa. Yksityinen sektori ja valtiovalta neuvottelevat yhdessä tavoitteet, joita meidän virkamiehemme ajavat esimerkiksi Brysselissä. Kuulostaa vanhanaikaiselta suunnitelmata louden jäänteeltä, joka on hävinnyt ja joutanut kin hävitä Neuvostoliiton romahtamisen myötä. Käytännössä se oli kolmikantayhteis työtä, jonka perustella yhteiskunta panosti metsätalouteen, teollisuus investoi Suomeen ja metsäomistajat hoitivat oman leiviskänsä niin investoinneissa metsään kuin puumarkkinoilla. Viestintää, jolla paranne taan metsäelinkeinon hyväksyttävyyttä. Jos siinä ei ole yhdessä tekemisen paikka, niin sitten ei missään. Ja koko sektori tukee tätä yhteistä linjausta omien kanaviensa kautta. Suomen metsä yhdistys on sektorin yhteistyöjärjestö, joka tuo esiin metsien mahdollisuuksia yhteiskunnan ongelmien ratkaisussa Jos sitä ei olisi, se pitäisi perustaa välittömästi. Suurin haasteemme on, miten saamme Suomen metsäsektorille uusia investointeja, puulle uutta käyttö ja sitä kautta suomalaiseen yhteiskuntaan hyvinvointia. Kummankaan organisaation toiminta ei sodi markkinataloutta tai sektorin toimijoiden etua vastaan. Se rahoittaa metsätaloudesta toimeentulonsa saavien ryhmien viestintää
Metsätalous ja energia -työryhmän istunnoissa vaihtoehdoksi nousi Ruotsin malli, jossa metsätalouden harjoittajia kohdellaan ja myös verotetaan yrittäjinä. ”Energia on halvempaa laittaa tulemaan linjaa pitkin sähkönä kuin hakkeena rekalla”, hän kiteyttää. Työryhmä tukisi › taimikonhoitoa, joka painottuu varhaishoitoon › metsäenergiapuun markkinoille saamista › juurikäävän torjuntaa › metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista › vesien suojelutöitä kunnostusojitusten yhteydessä › metsäteiden perusparannusta H ar ri M en na työryhmä haluaa jatkossa tukea varhaishoitoon painottuvaa taimikonhoitoa. ”Meilläkin yrittäjyys kannustaisi kasvattamaan metsäpinta-alaa sekä siirtämään tilat nuoremmille sukupolville. ”Isoja kysymyksiä ovat, miten pystytään parantamaan metsien käyttöastetta ja miten investoinnit metsäsektorille saadaan kasvuun”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen, joka on myös metsäneuvoston jäsen. Järjestön mukaan maaja metsätalousministeriön tulee selvittää konsulttityönä, miten tarjontaa voidaan nostaa nopeasti ja pysyvästi. Ainakaan toistaiseksi tukijärjestelmää ei aiota poistaa. Siksi kemera ja siihen toistaiseksi sisältyvä pienpuun energiatuki petu pitää kohdentaa työlajeihin, joissa ne hyödyttävät eniten. Petun piti korvata kyseinen kemeran tukiosa, mutta EUkomissio ei hyväksynyt tuen Mikko häYRYnen Yksityisiä sahoja edustava Suomen Sahat vaatii hallitukselta toimia puun tarjonnan kohentamiseksi. Metsät kuntoon ajoissa Vuonna 2011 kemera-tuen kokonaismäärä metsänhoitoja parannustöihin oli 82 miljoonaa euroa. Muut kemeran muutokset tulevat ehkä lähivuosina. Uusien metsäteiden rakentamisen sijasta tukea tulisi jatkossa niiden kunnostamiseen. Ilmaston lämmetessä vaiva vain yleistyy. Juurikääpä aiheuttaa lahovikoja, joiden vuoksi metsätaloudessa menetetään jo nyt 40–50 miljoonan euroa vuodessa. Asiantuntijat siirtäisivät kemeran painopisteen nuoren metsän hoidosta taimikonhoitoon. Kylävainio laskee, että jokaisesta sahatusta tukkikuutiosta tulee sivutuotteina megawatin verran poltettavaa. ”Vastauksen tultua laki pitää vielä valmistella eduskunnan hyväksyttäväksi Suomessa. Työryhmä ehdottaakin, että nuoren metsän sijasta tukea maksettaisiin taimikon oikeaaikaiseen varhaishoitoon. maksamista puun tuottajille. Vastaus riippuu komission linjauksesta: mitä voidaan tukea vääristämättä kilpailua. Siitä energiasta kolmasosa tarvitaan sahalla ja kaksi kolmasosaa voitaisiin myydä, mutta sähkön tuottaminen valtakunnan verkkoon ei kannata ilman tukea. Kuusamolaisen Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Jouko Virranniemi korostaa vientikuljetusten kilpailukykyä, johon kuuluvat kotimaan kuljetuskustannukset ja etenkin laivarahtien kustannuksia nostava rikkidirektiivi. Mukana neuvostossa ovat muun muassa keskeiset ministerit sekä etujärjestöt. Virranniemen mukaan rekkakuorman kuljettaminen Hollantiin maksaa Kuusamosta 2?500 euroa, mutta Etelä-Suomesta tuhat euroa vähemmän ja Ruotsista vielä vähemmän. Tähän tulokseen on tullut Kansallisen metsäohjelman 2015 Metsätalousja energia -työryhmä, joka luovutti hiljattain metsäneuvostolle ehdotuksensa tukijärjestelmän uusimisesta. Metsäpolitiikan lisäksi sen on nivellyttävä myös esimerkiksi ilmastoja energiapolitiikan päämääriin. Viesti metsänomistajalle on väärä: kun et tee hoitotöitä ajoissa, saat niihin valtion tukea. On lyhyemmän aikavälin korjaustarpeita sekä pidemmän, joita pohditaan myös eduskunnalle annettavan metsäpoliittisen selonteon yhteydessä.” Vaihtoehtona yrittäjyys Pitkällä aikavälillä metsätalouden tukijärjestelmä kannattaa työryhmän mukaan miettiä uusiksi kokonaan. ”Puuntarjonnan lisääminen on isoin tekijä, mutta olen myös huolissani etenkin alemman tieverkoston kunnosta.” Sahoilla eri tavoitteet Tuki tuottaviin kohteisiin Yksi haluaa kuljetustukea pohjoiseen, toinen sähkötukea, kolmas tiet kuntoon. Nyt tuettavaan metsän terveyslannoitukseen työryhmä suhtautuu kriittisesti – se kattaa onnistuessaan itse omat kustannuksensa. Muiden poliittisten tavoitteiden osalta sahoilla on erilaisia painotuksia. Ensi vuoden alussa petua ei vielä saada voimaan”, Hilska-Aaltonen kertoo. Kemerasta maksetun energiapuun korjuun ja haketuksen tuki ovat ohjanneet tehottomille ja kalliille korjuusavotoille, joista puuta on saatu liian vähän. ”Valtiovallan tulisi tasata logistiikkakustannuksia. Pahimpia ongelmia tunnetusti ovat metsänomistajien ikääntyminen sekä metsätilojen pirstoutuminen. ”Työryhmä katsoi, että yhteiskunnan on jatkossakin järkevää ohjata metsätalouteen suoria tukia, koska metsätalous on merkittävä elinkeino”, toteaa työryhmän varapuheenjohtajana toiminut metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä. On luotava yhteinen näkemys siitä, minkälaista hyvinvointia metsistä tavoitellaan. Yksi todennäköisesti vaikuttavimmista tukikohteista on juurikäävän torjunta. hanna lehto-isokoski T ulevina vuosina metsätalouden saama julkinen rahoitus vähenee. ”Aikaa on vaikea arvioida. Monia jo nyt tuettavia työlajeja kannattaa silti tukea jatkossakin. 6 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 Juuri nuoren metsän hoitotukea pidetään ongelmallisena, koska se johtaa tehottomaan kasvatukseen ja puunkorjuuseen. Tulevina vuosina kemeran painopisteitä lienevät myös metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä kunnostusojitukset, jotka tähtäävät vesien suojeluun. Ministeriö toimitti uuden ehdotuksen komissiolle heinäkuun alussa, ja sen mukaan tukea ”Teollisuuden raakaainehuolto on eläkeläisten varassa.”. Järjestön mukaan tarjonnan parantamiseksi tarvitaan verotuksellisia toimia. Kansallinen metsäneuvosto tukee ministeriön metsäpolitiikan suunnittelua, ja sen sanomiset vaikuttavat lainsäädännön sisältöön. Sikäläinen metsänomistajien etujärjestö on ratkaisuun tyytyväinen. Se mahdollistaisi nykyistä isompien, kannattavien voimaloiden rakentamisen sahojen yhteyteen. Tuoreen ehdotuksen mukaan tukikohteita on priorisoitava uudelleen, koska metsätalouden pelikenttä elää: metsien käytön tavoitteet monipuolistuvat, puunkäyttö muuttuu, tekniikka kehittyy. Eniten rahaa sai nuoren metsän hoito, noin 23 miljoonaa euroa. Hämeessä toimivan Koskisen Oy:n toimitusjohtaja Markku Koskinen näkee, että laajapohjaiset hallitukset ovat hukanneet yritysmyönteisyyden ja korjattavaa on monen ministeriön tontilla. Sahurit korostavat, että nykyinen vähäinen puuntarjonta on nostanut tukkien hinnat pysyvästi sietämättömän korkeiksi ja kilpailukyky on romahtanut. Toinen vaihtoehto on antaa markkinavoimien jyllätä, mutta silloin tulee rumaa jälkeä.” Puusähköä vain tuettuna Keitele Yhtiöiden toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio haluaa, että sähkötariffin eli sähköntuotannon tuen kokonaismäärän ylärajaa korotetaan. Muutokset voimaan lähivuosina Tukien avulla halutaan turvata myös metsäenergiapuun saanti markkinoille. Metsäteollisuus on Suomen tärkeimpiä teollisuudenaloja, mutta nyt sen raaka-ainehuolto on pitkälti eläkeläisten varassa”, Hakkarainen huomauttaa. maksettaisiinkin haketukselle
Sittemmin omorika, pihta ja muut tulivat mukaan kuvaan. Global G.A.P -standardi on käytössä yli 80 maassa, ja ensimmäiset tanskalaiset kuusituottajat ovat mukana järjestelmässä. Langesön kartano sai kyselyn Saksasta koristehavuista hautojen peittämiseksi. Kuljettaja tähyilee työmaataan 3,5 metrin korkeudelta, joten näkyvyys taimikkoon on erinomainen. Muiden kuusila jien osuus on marginaalinen. Saksa on merkittävin vientimaa, ja Suomeen tuodaan vuosittain noin satatuhatta kuusta. Prototyyppikoneen ohjaamoksi on lainattu kevyen kaivinkoneen ylävaunu, jossa on myös koneen voimanlähde, 18 kilowatin dieselmoottori. Kuhmoislainen metalliyrittäjä Matti Rantanen lähestyi asiaa ennakkoluulottomasti uudesta näkökulmasta ja oivalsi, ettei taimikkoa lahmaava metsäkone ole ihanteellinen alustakone taimikonhoitoon – kaikkea muuta. Ohjaamo on asennettu tukijalkaparit yhdistävälle siltamaiselle runkopalkille. Ohjaamoa voidaan myös liikuttaa sivusuuntaan sillan laidalta toiselle, mikä parantaa kuormaimen ulottuvuutta sivusuunnassa. Vapaaehtoinen sertifiointistandardi tekee tuloaan kuusibisnekseen. Kilpailuviraston puututtua asiaan ei hintatietoja ole sen koommin herunut. Vielä ei varmuudella tiedetä mistä sairaudesta on kyse. Ohjaamo pysyy aina vaakasuorassa, mikä parantaa kuljettajan työoloja. Raivauspäähän hän asettaisi ristikkäiset laserosoittimet, jotta kuljettaja pystyy hahmottamaan raivauspään tarkan sijainnin taimeen nähden. 7 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 Mikko Riikilä teksti ja kuva Taimikonhoidon koneellistamiseen on haettu ratkaisua aika perinteisin keinoin. Rahat loppuivat kesken Prototyyppi ei ole läheskään valmis metsätöihin. Taimikonhoidon lisäksi korkealla koneella olisi käyttöä muun muassa riviviljelyksillä kuten omenapuutarhoilla ja ehkä myös viinitarhoilla. Jos ratkaisu toimii kuussa, niin Malli lainattiin kuuautosta Jos luulee nähneensä metsäkonealalla kaiken, kannattaa käydä Kuhmoisissa. Tarvittava tietokoneohjelma maksaisi kuitenkin puolitoista sataatuhatta euroa, eivätkä pienyrityksen rahat riitä sellaiseen.” Rantasen mukaan koneeseen pitäisi myös saada tyvitaitolla varustettu kuormain, jotta raivaus koneen etualalta sujuisi. Kone on yli neljä metriä leveä. Kone on varustettu käytännössä koetellulla Risutecin raivauspäällä, joka on asennettu hydraulikuormaimeen. Pian vienti laajeni muihin Euroopan maihin kuten Ranskaan ja Britanniaan. ”Tällä on perattu yli kolmemetristä taimikkoa. Matti Rantasen alustakoneen maavara on enimmillään 2,4 metriä, kun tukijalat nostetaan mahdollisimman ylös. ”Malli on otettu kuuautosta. se on varmaa, että kuusi on kaatopaikka tavaraa. Tavallinen kuusi oli ensin yleisin. Kone voidaan kaltevassa maastossa vakauttaa, koska jokaisen tukijalan korkeutta voidaan säätää erikseen. ”Teknisesti automatisointi olisi helppoa. Samasta syystä kone voi myös edetä missä asennossa tahansa. Tanska kasvattaa vientiin vuosittain yli kymmenen miljoonaa pihtakuusta. Hän ideoi ja rakensi hämähäkkimäisen alustakoneen, jonka maavara kohoaa enimmillään yli kahteen metriin. Vientikuusien synty perustuu sotasuruun. Määrät lisääntyivät nopeasti, ja pian joulukuuset täyttivät rekat. Muutama vuosi sitten Tanskan joulukuusiseura antoi jäsenilleen hintasuosituksia. sairaus leikkaa tanskan joulukuusituotantoa salaperäinen neulasten kellastumistauti vaivaa pihtaa. Jokainen pyörä on kääntyvä, joten kone pyörähtää paikallaan. Tulos oli hyvä – koneesta ei jäänyt mitään jälkeä taimikkoon.” Perinteisiin metsäkoneisiin verrattuna koneen rakennetta voi kuvata liki surrealistiseksi. Yli 90 prosenttia joulupuista on pihtakuusia. Rantasen mukaan muun muassa ohjaus pitäisi automatisoida tietokoneohjatuksi. Toisen maailman jälkeen Saksassa oli karuja sotilashautoja miljoonittain. Tavoitteena on löytää ostaja, joka kiinnostuisi konekonseptin edelleen kehittämisestä. Rungon sivuilla olevien ristikkäisten, hydraulisesti nostettavien jalkojen päässä on pyörät, joissa jokaisessa on hydraulinen napamoottori. Tuho leikkaa kuusten tarjontaa, mutta hintojen ei kuitenkaan arvioida nousevan. Kone painaa viisi tonnia. kyllä se toimii maassakin”, Rantanen vakuuttaa. Nyt jokaista pyörää pitää kääntää erikseen, mikä tekee käännöksistä kömpelöitä. Tanskan vuotuinen kuusibisnes noin 500 miljoonaa euroa. Tanskalainen liikemiestaito osoitti kykynsä, ja tuota pikaa rekka-autollinen havuja oli matkalla kohti Saksaa. Rakenteensa puolesta kone sopisi erinomaisesti istutettujen kuusentaimikoiden oikea-aikaiseen perkaamiseen.. MaRtti issakainen teksti ja kuva Tanskassa Fynin saarella pidettyjen perinteisten joulukuusimessujen puheenaihe oli tänä vuonna viljelmiä vaivannut mystinen sairaus, jonka syistä ei vielä ole varmaa tietoa. Rantanen kertoo hakeneensa kehittämisrahaa eri tahoilta, huonolla menestyksellä. Tähän asti taimikonhoitokone on tarkoittanut hakkuukoneen nosturiin liitettyä raivuupäätä. ”Tuen saanti ei ole kertaakaan ollut edes lähellä”, mies harmittelee. osa myytäviksi aiotuista tanskalaisista joulukuusista on päätynyt kaatopaikalle
Ympäristöministeriö esittää luontoarvoiksi valtakunnallisia ja seudullisia luontoarvoja. ”Ongelma on, mitä luontoarvoiksi käsitetään ja miten ne oikeudellisesti määritellään. Tästä on työryhmässä vahvasti eriäviä näkemyksiä”, Ojanperä sanoo. Ehdotetuilla muutoksilla hakkuumahdollisuudet pysyisivät vajaassa 80 miljoonassa kuutiometrissä. Ojanperä on yksi harvoista lakiesitystä valmistelevista metsäja maatalouspuolen edustajista. Ojanperän mukaan metsäteollisuuden ympäristölupiin luontoarvojen sisällyttäminen lakiin ei pitäisi vaikuttaa, ei ainakaan suoraan. Werner von Troil arvioi rakennemuutosten jatkuvan eurooppalaisessa metsäteollisuudessa. Samalla kun kustannukset kasvavat, tuotteiden kysyntä päämarkkinoilla laskee. Luontoarvojen määrittely ontuu Suurimmat muutokset lakiuudistuksessa kohdistuvat turvetuotantoon, jossa luontoarvojen suojelua ei ole huomioitu riittävästi. Energiapuun korjuu jäisi noin puoleen nykyisestä. Ykkösprojektiryhmässä näiden alojen edustajia ei ole. ”Me näemme, että tämä valittu linja lain valmistelussa saattaa ratkaista yhden tunnistetun ongelman turvetuotannossa, mutta voi synnyttää uusia ongelmia tulkinnan kautta.” Lakiesitys valmistuu ja lähtee lausuntokierrokselle marraskuun alkuun mennessä. Muun muassa koneyrittäjät ja Puuliitto ovat arvostelleet, ettei lakiesityksen valmistelussa ole riittävää metsätalouden ja -teollisuuden edustusta. Upsalan yliopiston professori Runar Brännlundin mukaan laskuissa on paljon epävarmuutta, mutta joka tapauksessa muutoksella olisi isoja suoria ja epäsuoria taludellisia vaikutuksia. Ojanperän mukaan tuotantoalueiden luontoarvojen sisällyttäminen ympäristönsuojelulakiin tulisi miettiä tarkoin. Jatkuva kasvatus yleistyisi ja suojelualueita laajennettaisiin. Myös paperiteollisuuden markkinat ovat muuttuneet Euroopassa, muistutti Pöyryn Werner von Troil. Vuosikymmenten kuluessa ero kasvaa 35 prosenttiin”, kertoi tutkimusjohtaja Anders Lundström Ruotsin maatalousyliopistosta. Myös viittaukset jatkuvan kasvatuksen tutkimukseen osoittivat päivän mittaan pääasiassa Suomeen. ”Hakkuumahdollisuuksien ero on aluksi 14 prosenttia eli noin 12 miljoonaa kuutiometriä. EU sanelee tahdin Ympäristönsuojelulakia uudistetaan kiireessä ja ympäristövetoisesti. M ar kk u V iti ka in en / R od eo Mikäli valmisteilla oleva lakiesitys ei muutu, ympäristölupia myönnettäessä punnitaan jatkossa myös tuotantoalueen luontoarvot. Rajoitusten sijaan Brännlund suosittelee markkinatalouden keinoja, koska ne olisivat kustannustehokkaampi tapa toimia. tonnia/vuosi prosenttia. Lakia uudistetaan kiireellä, jotta päästödirektiivi saadaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ensi vuoden alkuun mennessä. Uutena lakiin sisällytetään tuotantoalueiden luontoarvot. tehdas on helpointa sulkea suomesta Ruotsin paperintuotanto vastaa kysyntää Euroopassa Lähde: Pöyry 20 40 60 80 100 Graa?set paperit Hygieniapaperit Kartonki Muut Suomi, tuotanto 11,8 milj. Suomesta tehtaiden sulkeminen on hänen mukaansa kaikkein helpointa päätellen kansalaisten reaktioista. 8 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 tiia PUUkila E uroopan parlamentin ja neuvoston teollisuuspäästödirektiivi hoputtaa ympäristönsuojelulain uudistusta. Aikaisemmin luontoarvoja ei ole sisällytetty ympäristönsuojelulakiin. Tutkijat ovat laskeneet, mitä muutokset tarkoittaisivat kruunuina ja kuutiometreinä. Muun muassa paperitehtaiden toiminta on ympäristöluvan varaista. Laskelmassa on oletettu, että nykyisen, pitkälti avohakkuisiin perustuvan metsätalouden osuus vähenisi 86 prosentista 45 prosenttiin. Tuloksia esiteltiin metsäteollisuuden etujärjestön järjestämässä Virkesforumtilaisuudessa Tukholmassa. tonnia/vuosi Eurooppa, kulutus 94,5 milj. Tiukka aikataulu lain uudistamisessa voi johtaa hutiloituun lopputulokseen. Ympäristönsuojelulaissa punnitaan ensi kertaa tuotantoalueella olevia luontoarvoja, ei ainoastaan luontoarvojen vaarantumista pilaantumisen johdosta. Nykymenolla Ruotsissa voitaisiin 2030-luvulla hakata yli 100 miljoonaa kuutiometriä puuta. Tällä hetkellä lakiin kaavaillut pykälät sisältävät kuitenkin vielä paljon tulkinnanvaraa ja väljyyttä. ”Lain valmistelun tavoitteena on, että ympäristöluvan varaisessa toiminnassa voitaisiin huomioida tuotantoalueen luontoarvot nykyistä paremmin”, kertoo MTK:n ympäristöja maapoliittisen ryhmän lakimies Minna Ojanperä. ”Suomessa kestää pari viikkoa, ja pöly on jo laskeutunut”, von Troil toteaa. Ympäristönsuojelulain uudistusta työstää neljä projektiryhmää, joissa ympäristöjärjestöjen ja -ministe riön edustus on vahvin. Luonnonläheinen metsätalous vähentäisi hakkuita noin kolmanneksella. Ympäristölupia myönnettäessä huomioitaisiin myös luontoarvojen sijainti suhteessa muihin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeisiin alueisiin. Maailmanlaajuisesti pula kuidusta on metsäteollisuudelle kaikkein kriittisin kysymys. tonnia/vuosi Ruotsi, tuotanto 11,4 milj. Ongelmana on myös konteksti, johon ne halutaan sisällyttää. Nyt olisi hyvä hetki pohtia, pitäisikö koko ympäristönsuojelulainsäädäntö yhtenäistää, kuten Ruotsissa on tehty. Kartongin kulutus kasvaa, ja sitä Ruotsissa valmistetaan paljon enemmän kuin Suomessa. ”Myös kauneusja maisema-arvot sekä muu yleinen käyttömahdollisuus, kuten virkistyskäyttö, halutaan luonnonarvo-käsitteeseen luettavaksi. eliisa kallionieMi Ruotsissa on otettu vakavasti luonnonsuojelijoiden esittämä vaatimus, jonka mukaan met sien käsittelyä tulisi uudistaa. Esimerkiksi metsäalueiden väliset yhteydet ja soiden merkitsevyys ojittamattomien soiden verkossa otettaisiin huomioon. Lannoitus lopetettaisiin kokonaan. Nämä väljät määritelmät olisivat luvan myöntämisen esteitä.” Metsäteollisuudessa ympäristönsuojelulain nojalla ympäristöluvan varaisia ovat tehtaat, yli 20?000 kuutiota vuodessa tuottavat sahat sekä puun kyllästämöt. ”Metsänomistajille voitaisiin maksaa korvauksia hiilensidonnasta ja biodiversiteetin ylläpitämisestä”, Runar Brännlund ehdottaa. Meillä koneet suoltavat eniten painoja kirjoituspaperia, jonka kysyntä Euroopassa vähenee. Ruotsiin ehkä lisää suojelua Ruotsalainen sahateollisuus elää vaikeita aikoja vahvan kruunun ja heikentyneen Euroopan kanssa. Ruotsalaisen teollisuuden rakenne vastaa nykyiseen kysytään paremmin kuin suomalaisen paperiteollisuuden tuotanto. MTK vaati keväällä julkisessa kuulemistilaisuudessa pääsyä ykkösprojektiryhmään, jossa hallituksen esitys lopullisesti laaditaan, mutta ympäristöministeriö ei katsonut järjestön edustusta tarpeelliseksi. Ruotsin luonnonsuojeluliiton metsäohjelmassa vaaditaan, että taloudellisten arvojen sijasta metsien käsittelyssä pitäisi ottaa paremmin huomioon hiilen sidonta ja maisema. Muualla sulkemispäätös saa ihmiset osoittamaan mieltään ja vaatimaan rahaa. Mallia voi hänen mukaansa katsoa Suomesta
9 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 Suomen Sahat
Sahauslinjasta tulee niin tehokas, että sahaansyöttöja kuorintalinjoja tarvitaan kaksi. Metsä Groupin Vilppulan saha kuuluu Suomen suurimpiin. Vanha, purettava saha kumisee vieressä, vielä ensi kevääseen saakka. Kaksi vanhaa sahauslinjaa korvataan yhdellä uudella. Kapasiteetti pysyy nykyisellään noin 450?000 kuutiometrissä sahatavaraa. Uutta tekniikkaa on paljon. Tukin käytössä se tarkoittaa noin 900?000 kuutiometriä. Haapaniemi korostaa työn luonteen muuttumista, se on aiempaa enemmän automaattisten prosessien valvontaa. ”Uudesta sahasta tulee aiempaa joustavampi, ja sillä voidaan entistä tarkemmin sahata sitä, mitä asiakkaat tai asiakkaiden asiakkaat haluavat.” Sahalle tulee valmius sahata jatkossa kuusen lisäksi mäntyä, jota Vilppulassa ei ole sahattu yli kymmeneen vuoteen. Metsä Groupilla ei tällä hetkellä ole mäntysahaa Keski-Suomen sisämaassa. Esimerkiksi käyräsahauksessa lenko tukki sahataan syiden suuntaisesti ja lauta suoristetaan kuivauksessa. Vanhasta jää jäljelle loppupää eli rimoitus, kuivaus, lajittelu ja paketointi sekä varastointi. Nyt puolet laitoksesta rakennetaan kokonaan uusiksi 30 miljoonan euron satsauksella. Uudistuksella pyritään saamaan samasta määrästä tukkia enemmän arvoa. Testisahaukset alkavat keväällä ja täysi tuotanto vuoden kuluttua. Haapaniemi kertoo, että uudistus tarkoittaa myös sahauksen ajattelutavan muutosta. Haapaniemi ja Vierola eivät muista vaikka yrittävät, milloin viimeksi Suomen sahoilla on tehty yhtä iso kertainvestointi. Sahatavaran mittatarkkuudessa puhutaan millin kymmenesosista, ja millin heitto on liikaa jo tukinkin mittauksessa. Betonikakkujen päälle asennetaan huoneen kokoisia sahausyksiköitä. Pölkky poimi kajaanin sahan ”Kun mahdollisuus tarjoutuu, niin sitä ei voi olla käyttämät”Kun mahdollisuus tarjoutuu, sitä ei voi olla käyttämättä.” harri haapaniemi ja jaakko Vierola seisovat paikalla, jossa vuoden kuluttua menee yksi maan tehokkaimmista sahalinjoista.. Henkilöstöä uudella sahalla tarvitaan huomattavasti aiempaa vähemmän. 10 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 Mikko häYRYnen, teksti saMi kaRPPinen, kuvat M etsä Woodin sahateollisuuden tuotantojohtaja Harri Haapaniemi ja Vilppulan sahan tehdaspäällikkö Jaakko Vierola osoittelevat uuden sahalinjan betonisia perustuksia. Hiljaisen sahavuoden SUUrET UUTISET Pölkky otti Kainuun ja Vilppula pannaan puoliksi uusiksi
Vaihtoehtona olisi ollut, että konkurssipesä olisi myynyt sahan laitteet todennäköisesti ulkomaille. Pölkky on laajentunut ostamalla sahoja hankinta-alueensa reunoilta. EPM Metsän toimitusjohtaja Timo Hongisto ei näe sahauksen käynnistymisen ainakaan vielä lisänneen puunhankintaa, sillä tukit voitaisiin sahata myös kolmenkymmenen kilometrin päässä olevalla Myllyahon Sahalla. ”Sahan kannattavuus ei riipu suoraan sahan koosta. Hiljainen sahavuosi Metsä Groupin Vilppulan sahan uusiminen ja Kajaanin sahan siirtyminen UPM:ltä Pölkkykonsernille ovat sahamaailman tämän vuoden tähänastiset suuret uutiset. kajaaniin puun hankintayksikkö Pölkky suunnittelee sahaavansa Kajaanissa noin 170?000 kuutiometriä sahatavaraa, mihin tarvitaan 350?000 tukkikuutiometriä, mutta kapasiteetti antaisi myöten enempäänkin. Mieluummin niin, että saha on siellä missä puu.” Matala korkotaso ei tarkoita, että sahojen rahoituskustannukset olisivat alhaalla. Tässä on tulos”, Pölkyn toimitusjohtaja Jouko Virranniemi tiivistää. Konenäköön perustuva lajittelu alkaa olla arkipäivää, mutta lujuuslajittelu on yleistynyt hitaammin. Pölkkyä kiinnostaa Kainuussa erityisesti järeä mänty ja kuusi, joista Koillismaalla on niukkuutta. Huippuvuosien jälkeen Sahausmäärät Suomessa tällä vuosituhannella, 1 000 m 3000 6000 9000 12000 15000 Lähde: Metinfo 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11. Sahat ovat teknisesti kohtuullisessa kunnossa, ja hiljaisen suhdanteen vuoksi kapasiteettia on vajaakäytössä. Toimialaa mullistavia ja kapasiteettia kasvattavia investointeja ei ole menossa. Toimitusketjujen lyhetessä laatuasiat voidaan sopia suoraan sahan ja ostajan välillä, ja agentti hoitaa vain toimitusten rutiinit. Lapuan saha on pienehkö pikkutukkisaha, joka pystyy sahaamaan myös normaalikoon tukkia. Pölkky osti UPM:n sahan. ”Sahan yhteyteen ollaan perustamassa omaa puunhankinEtelä-Pohjanmaalla saatiin saha käyntiin ilman investointeja, kun kaksi ja puoli vuotta Visuvesi Oy:n konkurssipesässä seissyt Lapuan saha käynnistyi kesän alussa. Saha käyttää sekä mäntyä että kuusta. Sahausteknologiassakaan ei ole tapahtunut merkittäviä, investointipainetta luovia innovaatioita, mutta uudehkon ja jo koetellun automaation käyttöönotossa on eroja. ”Suomessa pääosa investoinneista tehtiin 1990-luvun loppupuolella. Vapon mäntyja kuusisaha, viime vuonna uudistettu sahalinja vihittiin käyttöön keväällä. ”Mutta ajomatkat olisivat pitempiä, mikä vaikuttaisi kantohintatasoon.” Uutta sahausta ilman investointeja Kauppa, remontti, startti ja vihkiminen Kajaani Hankasalmi Vilppula Lapua Metsä Woodin sahaa rakennetaan parhaillaan puoliksi uusiksi. Samalla UPM:n puunjalostus Kainuussa päättyi, sillä Kajaanin paperikone oli suljettu jo aiemmin. ”Yhden asiakkaan tarpeet on helppo tyydyttää, mutta temppu onkin, että miten tehdään koko tukki asiakaslaaduiksi jopa kymmenelle asiakkaalle”, Merivuori sanoo. Yhdessä ne tarkoittavat pienempiä myyntieriä ja tarkempaa lajittelua jo sahalla, mutta myös korkeampaa hintaa. Saha on aloittanut yhdessä vuorossa, jolloin vuosituotanto tulee olemaan 20?000 kuutiometriä sahatavaraa, johon puolestaan tarvitaan 50?000 kuutiometriä tukkia. Lapuan kaupungin kehitysyhtiö osti sahan konkurssipesältä ja vuokraa sitä jatkajayritykselle. Vaikka asiakaslaaduista saadaan parempaa hintaa, tukin muista osista saatavan tavaran hinta ei saa pudota liian alas. Kyse ei välttämättä ole korkeammasta laadusta, vaan tarkemmasta lajittelusta. ”Epävarman ajan vuoksi raVilppulassa sahan alkupää rakennetaan kokonaan uusiksi. Yleiseurooppalaisten direktiivien ja standardien täyttämisestä kertovan, CE-merkityn ja sitä myötä myös lujuuslajitellun tavaran kysyntä on kuitenkin vilkastumaan päin. Paluukuormia Kuusamosta Kajaaniin ei aiota ajaa tyhjinä, mutta Virranniemi ei vielä suostu paljastamaan mitä on mielessä. Toimintaa pyörittää varta vasten perustettu Mylly & Korpi Oy, jonka taustalla ovat Alajärvellä sahaava Myllyahon Saha ja kauhavalainen metsäenergiayritys Korpiforest Oy. Virranniemi ei paljasta ostohintaa mutta sanoo, että Kajaanissa pyritään pyörittämään 30 miljoonan euron liikevaihtoa. Suuri osa sahatavaran viennistä tapahtuu agenttien eli asiamiesten välityksellä. hoittajat ovat varovaisia ja sahoille laitetaan toimialariskiä.” Täsmäraakaaineen tekeminen kasvaa Toimitusketjujen lyheneminen ja asiakaslaatujen kysynnän kasvu ovat pitkän ajan ilmiöitä. Pölkky toimittaa liimapuuhirsiä etenkin osaksi omistamalleen Kuusamo Hirsitalot Oy:lle. Puunhankinnan hoitaa EPM Metsä, jossa ovat mukana Mylly & Korpi, Myllyahon Saha sekä EPV Energia. ”Kaikki sahat ajavat yhdessä tai kahdessa vuorossa. Jos menekki paranee niin kokonaistuotantoa voidaan nostaa nopeasti lähes puolella siirtymällä kolmeen vuoroon”, Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori toteaa. ”Hankintamäärä ei omistajavaihdoksessa kasva, mutta ostoja yksityisiltä metsänomistajilta aloitellaan”, Jouko Virranniemi sanoo. Suursahoja tuskin tulee Suomeen Huoli kuitenkin on, että nykyisellä uusimistahdilla teknologia jää jälkeen kilpailijamaista. Kolmasosa sahauksesta on kuusta. Molemmat laitokset on nykyään viritetty pikkutukin sahaukseen. Uusi saha pystyy entistä paremmin tekemään asiakkaiden haluamaa täsmäraaka-ainetta, harri haapaniemi sanoo. Toinen suunta on, että sahat pyrkivät käyttämään pientä tukkia aiempaa enemmän ja aiempaa tarkemmin. 11 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 tä. Vuonna 1997 konserni osti Ensolta Taivalkosken sahan ja vuonna 2009 Ruukki Groupilta Lappipanelin sahan Kuusamon Kitkalla. UPM:n puunjalostus Kainuussa päättyi ja Pölkyn hankinta-alue laajeni. Myönteistä oli myös Lapuan konkurssisahan käynnistyminen. Puunhankinta hoituu alkuvaiheessa toimitussopimuksilla isojen yhtiöiden ja Metsähallituksen kanssa. Kajaanin sahaa jatkamaan on perustettu Kajaaniwoodniminen yhtiö, jonka suurimmat omistajat ovat Pölkyn pääomistajien Antti ja Jouko Virranniemen pojat Petteri ja Jaakko sekä pääomistajien serkut Hannu ja Pekka Virranniemi. Jos sahaus menee yli puolen miljoonan kuution, niin hankinta-alue kasvaa ja puunhankintakustannukset nousevat liian korkeiksi. Asiakaslaadut tarkoittavat tietylle asiakkaalle menevää täsmäraaka-ainetta. Uudistus ei nosta sahausmäärää, mutta auttaa saamaan tukista enemmän arvoa. Pölkky-konsernin kauppaa edeltänyt liikevaihto on sadan miljoonan euron tasoa. tayksikköä”, hän toteaa. Myllyahon sahan ja Korpiforestin yhteisyritys Mylly & Korpi käynnisti Visuveden konkurssipesän yli kaksi vuotta seisoneen sahan. Saksaan on investoitu paljon tällä vuosituhannella, ja Ruotsin uusilla laitoksilla on uusin tekniikka.” Merivuori ei usko, että Suomeen rakennetaan Saksan ja Ruotsin tapaan lähes miljoonan sahatavarakuution suursahoja. Kuusamolainen Pölkky Oy teki merkittävän laajennuksen ostamalla UPM:n Kajaanin sahan kesäkuussa
Parhaillaan haketetaan kuumeisesti vanhoja kemera-kelpoisia puueriä, sillä haketustuki loppuu vuoden vaihteessa. ”Huoltovarmuuden vuoksi tuontipuu on välttämättömyys. Ostajien intoa ovat tasaisin välein hillinneet kemera-tukien vähäisyys sekä pienpuun energiatuen takkuinen eteneminen. ”Tosin pienille erille lämpöarvon ja kosteuden oikea määrittäminen on työlästä ja epätarkkaa. ”Kun ostan energiapuuta metsänomistajilta, 600 ja 900 kilon väliin osuva muuntoluku sovitaan kaupanteon yhteydessä. Tukisopasta huolimatta niin suurten yhtiöiden kuin pienempien toimijoiden energiapuun ostohalut ovat kovat, eivätkä vähiten katastrofaalisen heikon turvekesän vuoksi. Lumiseen aikaan ongelma korostuu”, toteaa Ahokangas. Puulajisuhteiden ja kuivumisaikojen määrittely on kuljettajan näkemyksen varassa. Metsänomistajille energiapuukauppa onkin usein näyttäytynyt nykivänä. 12 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 PuukAuPPA saMi kaRPPinen teksti ja kuva M etsäenergiakaupan ongelma on, että alalla ei ole vakiintuneita kauppakäytäntöjä kuten ainespuulla. Ostamme kuivaa metsähaketta ja karsittua rankapuuta Virosta, Venäjältä ja Latviasta laivattuna. ”Puuta riittää, mutta sujuvaa energiapuukauppaa jarruttavat muut tekijät, kuten yksiselitteisen mittausmenetelmän puute.” Samoilla linjoilla on Heikki Karppinen. Halutuinta tavaraa on nuorista metsistä korjattava energiaranka.. ”Hiotulla logistiikalla karsitusta rangasta ja kuitupuusta on mahdollista saada kilpailukykyistä polttoainetta ilman tukea korjattuun kokopuuhun verrattuna.” Ahokangas ei silti näe energiapuun kilpailevan kuitupuun kanssa. ”Joka menetelmässä on hankaluutensa. Tulokset riippuvat siitä, mistä kohti kuormaa näytteet on otettu. ”Puunhankkijat eivät tiedä millaisia tukiehtoja sovelletaan, kun nyt ostetut energiapuut ovat kuivuneet polttokelpoisiksi”, allekirjoittaa Metsäkeskuksen johtava bioenergia-asiantuntija Heikki Karppinen. myös suoraan metsänomistajilta hankintakaupalla. Tuontipuuta idästä Kokkolan voimalaitokset käyttävät sähkönja kaukolämmön tuotantoon puuta ja jyrsinturvetta 800?000–1?000?000 megawattituntia vuodessa. Tuoreelle puulle muuntokerroin löytyy, mutta laitospäässä tapahtuvaa puun punnitusta varten virallisia taulukoita ei ole. Tulevaa talvea eivät nyt ostettavat puut kuitenkaan pelasta. Markkina on metsänomistajan näkökulmasta sekava”, toteaa Oy Kokkola Power Ab:n polttoainepäällikkö Petri Ahokangas. 100?000 kilon erä 750 kilon muuntoluvulla tarkoittaa 133:a kiintokuutiota.” Puhtaasti kiloperusteiseen mittaukseen siirtyminen kannustaisi myyjän toimittamaan mahdollisimman märkää tavaraa. ”Karsitusta rangasta syntyy tasalaatuisin polttoaine. ”Ensi talvena sekä puu että turve tulevat olemaan tavallista kosteampaa”, ennakoi Ahokangas. ”Se oli yllätys minullekin”, myöntää Ahokangas mutta korostaa, että kotimaastakin tarvitaan kaikki mahdollinen energiapuu. Mittausja maksutapa sekä energiapuun varastointiaika ovatkin asioita, joista metsänomistaja on syytä sopia tarkasti kaupanteon yhteydessä.” Painomittaus käytetyin Metsäpäässä energiapuun painomittaus on yleistynyt nopeasti. ”Puuta olemme käyttäneet yli 300?000 megawattituntia eli 150?000–175?000 kiintokuutiota, mutta ensi talvena tavoitteena on lisätä puunkäyttöä ainakin 50?000 kiintokuutiota.” Tarvittavaa puumäärää ei löydy kotimaasta riittävän nopealla aikataululla, vaan korvaavia vaihtoehtoja on pitänyt hakea muualta. Ajokoneen kuormainvaakalla punnitut kilot voidaan muuttaa virallisten taulukoiden mukaan kiintokuutioiksi. Yhdessä laivalastissa energiapuuta tulee 4?000 kiintokuutiota.” Laitoksen kentälle toimitettuna tuontipuu on ollut jopa kotimaista puuta edullisempaa. kivijärveläisen Pekka kauppisen päätehakkuuleimikolta vuonna 2009 korjatut kannot ja latvusmassa odottavat edelleen haketusta. Sen sijaan lämpöarvoon perustuva mittaus saa metsänomistajankin satsaamaan varastointiin. Se on myös edullisinta kuljettaa ja varastoida.” Poltettavaksi päätyy myös kuitukokoista puuta, sillä perinteisen pienirunkoisen ja korjuukustannuksiltaan kalliimman metsäenergiapuun asemaa heikentää Ahokankaan mukaan pienpuun energiatuen viivästyminen. Ranka tasalaatuisinta Kokkolan voimalaitosten kannalta parasta polttoainetta on nuorista metsistä korjattava energiaranka, jota Ahokangas ostaa Energiapuu kauppa kiihtyy jälleen Metsänomistajan kannattaa sopia energiapuukaupan yhteydessä kirjallisesti mittausja maksutavoista sekä varastoinnista
18,86 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. hankintahinnat 58,26 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.. 14,09 . 43,01 . 17,46 . 21,07 . 47,91 . 13,77 . 19,70 . KAiNUU-PoHJANMAA . 54,39 . 14,14 . 25,58 . 30,60 . harvennushakkuu 45,58 . 21,28 . 25,68 . harvennushakkuu 49,31 . 15,29 . 40,70 . KYMi-SAVo . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 45,12 . 20,99 . On paljon leimikoita, joita ei päästä korjaamaan, koska metsässä on liian märkää. 14,41 . Uudistushakkuu 52,75 . 31,65 . 13,31 . 49,52 . 48,56 . 30,66 . 29,61 . 17,13 . 16,23 . 24,06 . 55,99 . 14,90 . 23,39 . 54,14 . harvennushakkuu 48,34 . 13,24 . 14,87 . hankintahinnat 59,85 . 15,45 . nousussa . 17,93 . 24,58 . 46,49 . nousussa . 17,14 . 33,55 . harvennushakkuu 48,42 . Viime viikolla mäntyja koivutukin kantohinnat nousivat loivasti, kuusitukin laskivat hitusen. 53,66 . 32,22 . 15,67 . Viime viikolla mäntyja kuusitukin hankintahinnat laskivat lievästi, mutta koivutukki pysytteli edellisviikon hintatasolla. harvennushakkuu 46,62 . 15,38 . 29,25 . 25,87 . 21,12 . Mäntyja koivutukin kantohinta on viime viikkoina ollut paras Kymi-Savo-alueella. 15,91 . 30,49 . 15,84 . 52,98 . 23,00 . 40,27 . 56,04 . Uudistushakkuu 54,28 . 17,08 . 52,94 . ETELä-PoHJANMAA . 17,52 . ensiharvennus 44,26 . 30,33 . nousussa . 23,31 . 21,59 . hankintahinnat 57,10 . hankintahinnat 54,25 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,34 . 52,81 . 18,68 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,49 . 23,49 . 53,13 . 25,60 . 13 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 35–38 keskiarvo Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Euroa m viikot 1–38, 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2010 2011 hanna lehto-isokoski Viime viikolla puun ostomäärä nousi selvästi edellisviikosta, lähelle 743?000:ta kuutiota. 17,98 . SAVo-KArJALA . 17,48 . 29,30 . 29,93 . 19,38 . 38,48 . 13,00 . 29,10 . 38,19 . Uudistushakkuu 55,43 . 13,35 . 54,02 . 46,01 . 17,92 . 54,14 . 21,66 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,86 . ensiharvennus 46,46 . Eniten haluamme mäntytukkia, koivukuitua ja metsäenergiaa, mutta ostamme kaikkia puutavaralajeja”, kertoo Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Yrjö Perälä. 18,93 . 14,29 . Kuusella on tienannut parhaiten Keski-Suomessa, reilut 54 euroa kuutiometriltä. 53,00 . 35,66 . 16,55 . 13,60 . 45,57 . 14,90 . Sekä kysyntä että tarjonta jäävät kuitenkin jälkeen viime syksyn tasosta. Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 51,83 . 41,28 . 17,51 . harvennushakkuu 47,86 . hankintahinnat 56,77 . hankintahinnat 57,25 . nousussa . 21,27 . ensiharvennus 45,57 . 16,90 . 38,62 . 15,32 . 47,80 . 25,61 . 20,90 . 24,75 . LAPPi . 13,73 . 14,83 . 14,88 . 12,45 . 55,80 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,90 . harvennushakkuu 44,46 . 45,34 . Uudistushakkuu 50,52 . 44,17 . 23,93 . 13,81 . 29,85 . 43,80 . 52,71 . 17,27 . 35,39 . nousussa . ”Meitä kiinnostavatkin erityisesti korjuuja kuljetuskelpoiset leimikot. 14,49 . 29,61 . 53,25 . 44,11 . 41,82 . 13,90 . Uudistushakkuu 55,98 . 25,01 . 30,32 . nousussa . 56,76 . 22,58 . 18,19 . 46,69 . 16,52 . 20,15 . 29,53 . 14,92 . Kaikkien kuitupuulajien kantohinnat nousivat hieman. 18,55 . 38,33 . 30,38 . hankintahinnat 55,75 . 16,74 . 29,09 . 22,75 . 14,88 . 46,99 . nousussa . 20,96 . 16,39 . 25,35 . 14,69 . 16,48 . 15,22 . 14,62 . 18,45 . 19,30 . 15,60 . 41,67 . 43,40 . 43,52 . 14,51 . 15,53 . 22,11 . 14,54 . 19,28 . 16,00 . 14,18 . 15,57 . ensiharvennus 43,69 . 14,01 . 17,35 . 15,47 . 14,64 . KESKi-SUoMi . 40,20 . 29,40 . 37,51 . KoKo MAA . ensiharvennus 45,85 . Mäntytukki on siellä liikkunut 54 euron paremmalla puolella kuutiometriltä ja koivu 41 euron. 29,09 . 55,37 . 37,39 . 18,69 . 29,95 . 14,29 . 16,51 . 40,39 . 18,25 . 25,96 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 48,72 . 24,82 . 17,01 . 31,27 . 15,62 . 28,87 . 21,36 . 57,11 . 20,76 . 24,47 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 51,00 . 39,76 . 39,31 . 18,86 . ensiharvennus 45,15 . 17,33 . 14,87 . 14,79 . 14,40 . ensiharvennus 45,37 . Ostomäärät kasvussa Metsäkeskus Määrä m 3 koko maa 742?798 etelärannikko 14?120 Pohjanmaa 14?203 lounais-suomi 31?244 häme-Uusimaa 99?419 kaakkois-suomi 71?414 Pirkanmaa 39?857 etelä-savo 98?682 etelä-Pohjanmaa 53?584 keski-suomi 51?543 Pohjois-savo 70?109 Pohjois-karjala 80?656 kainuu 18?617 Pohjois-Pohjanmaa 64?735 lappi 34?609 Ostomäärät viikolla 38 metsäkeskuksittain ETELä-SUoMi . 15,47 . 41,93 . 23,97 . 21,86 . 13,64 . 26,45 . 15,25 . 30,08 . 48,00 . 15,31 . 22,92 . 15,55 . 55,58 . 44,49 . ensiharvennus 43,58 . 51,94 . harvennushakkuu 48,13 . 18,06 . 47,27 . 47,83 . Uudistushakkuu 55,18 . 17,54 . 25,80 . 13,89 . nousussa . 29,84 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 52,69 . 27,09 . 14,41 . 14,88 . 35,93 . 22,81 hankintahinnat 57,36 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,74 . Uudistushakkuu 55,85 . Uudistushakkuu 56,38 . 23,09 . 16,15
Kuusi on varmin mustikkaturvekankailla ja sitä viljavammilla turvemailla, joissa uudistettava puusto on usein kuusitai hieskoivuvaltainen. Istutusja kylvöalat on lisäksi mätästettävä. Muuten turvemaiden puulajivalinnat mukailevat kivennäismailta tuttuja oppeja. Lähes joka suolle ilmaantuvan hieskoivun kasvatus kannattaa huonosti. kuusen istuttamista voi harkita H an nu N ou si ai ne n. METSÄLEHTI 1 8 • 2012 METSÄSTÄ 14 METSÄNHOITO Mikko Riikilä T utkija Markku Saarisen mukaan puolukkaturvekankailla edellytykset kuusen kasvattamiseen ovat paremmat kuin viljavuudeltaan vastaavilla kivennäismailla, siis kuivahkolla kankaalla. Alikasvoskuusikko on kasvatuskelpoinen, kun latvan vuotuinen pituuskasvu on vähintään kymmenen sentin luokkaa. tällaiset metsät uudistetaan luontaisesti. Myös kuusen istutusta voi harkita, koska hirvet tuhoavat usein suolle istutetut männyt. Puolukkaturvekankaat ovat mäntyvaltaisia. Vastaavilla turvemailla molempia on riittävästi.” Männyn ja koivun muodostamiin sekametsiin syntyneet kuusialikasvokset voivat olla kasvatuskelpoisia. ”Kivennäismaiden kuivahkoilla kankailla kuusi kasvaa heikommin kuin mänty, koska vettä ja typpeä on niukasti tarjolla. Turhaa möyKuusi menestyy myös puolukkaturvekankailla Kuusi voi olla oiva valinta turvemailla, joita perinteisesti on pidetty männyn kasvupaikkoina. kääntömätäs paras Kuivatusojat on päätehakkuun jälkeen avattava. Rauduskoivu ei menesty turvemailla. Myös kuusen istutusta voi harkita. Lisäksi turvemaiden istutusmänniköiden laatu on usein kehno. Uudistamisessa voidaan kuitenkin hyödyntää elin voimaisia kuusi alikasvoksia. Mänty on tätä karumpien, ojitetuille rämesoille muodostuneiden turvekankaiden paras puu. suopursun vallitsemilla varputurvekankailla puuston kasvu on sen verran heikkoa, ettei metsänviljely ole kannattavaa
Kakkostyypin turvekankaat ovat ennen ojitusta olleet avosoita. Puute rappeuttaa havupuustot. Pohjois-Suomessa edes muokkauskuluja ei saada katetuksi. Lannoitus voidaan tehdä jo uudistettavan puusukupolven viimeisinä vuosina tai kun uusi metsä on varttunut taimikoksi. Kääntömätäs Ojitusmätäs rimistä kannattaa silti välttää. ”Se sopii ykköstyypin turvekankaille, joissa uudistettava puusto on pääosin mäntyä. 15 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 Suon historian tunteminen auttaa turvemaan uudistamisen suunnittelua. Vanhimmat tuhkalannoituskokeet ovat 50 vuotta vanhoja, eikä koealueilla vieläkään ole havaittu puutoksia. Erirakenteisuutta voidaan lisätä pienaukkohakkuilla. tunnista ykkösja kakkostyyppi tutkija Markku saarisen mukaan suometsän syntyhistoria kannattaa selvittää uudistamista suunniteltaessa. Puuston voi väljentää suojuspuustoksi ja odottaa, että alueelle syntyy taimikkoa. Mitä roisimmin maata muokataan, sitä enemmän kiintoaineita valuu vesistöihin”, Saarinen huomauttaa. Kosteus tappaa taimet vähänkin kuoppamaisessa laikussa. Mättäiden välinen maanpinta säilyy rikkomattomana ja kuopattomana, mikä helpottaa alueella liikkumista. ”Puustot ovat usein erirakenteisia, joten edellytyksiä jatkuvan kasvatuksen hakkuillekin saattaa olla. Ykköstyypin turvemaat ovat syntyneet luonnontilassakin puustoisista soista, siis rämeistä tai korvista. Menetelmän hankalin vaihe on saada suojuspuut korjattua niin ettei syntynyt taimikko tuhoudu. Valtaosa maanpinnasta jää rikkomatta. Ojitetut, metsää kasvavat turvekankaat jaetaan ykkösja kakkostyyppiin. Jos reunametsä on kuusivaltaista, vitelikon alle syntyy aikanaan kuusentaimia. Kakkostyypin koivuvaltaisilla alueilla vesakoituminen on hakkuun jälkeen voimakasta, joten istutus säästää taimikonhoidon kuluja”, Saarinen neuvoo. Luontainen uudistaminen voi onnistua myös puolukkaturvekankailla. Myös kylvösiemenet itävät varmemmin, koska mättään pinta pysyy kosteana. Valtapuustona on mänty-hieskoivusekametsä, vaikka kasvualustan viljavuus riittäisi kuuselle. Tosin turpeen maatuminen lisännee myös ravinteisuutta, joten puuston kasvu voi parantua.” Myöskään ravinnehäiriöille alttiiden kakkostyypin turvekankaiden uudistaminen ei kannata, ellei ravinnetasetta korjata. Vain pintakuntta poistetaan Kääntömätästyksessä maa paljastuu vain mättäiden kohdalla. Niillä puuston kasvuedellytykset ovat hyvät, koska turpeessa on ravinteita puuston tarvitsemissa suhteissa. Ei niissä kyllä kummoisia päätehakkuumetsiäkään ole”, Markku Saarinen toteaa. Viljavuudeltaan kuuselle sopivilla turvekankailla metsänviljely on kannattavaa. Puusto kärsii kaliumin ja fosforin puutteesta. Metsänviljely ei kannata kääntömätästys ei vahingoita vesistöä M ar kk u Sa ar in en M ik ko R iik ilä M ik ko R iik ilä. Ojituksen jälkeen ykköstyypille kehittyy mäntytai kuusivaltainen metsä. Hakkuut voidaan tehdä samoilla korjuukoneilla kuin tavallisetkin harvennukset.” ”Kuuselle sopivilla turvekankailla metsänviljely on kannattavaa.” kääntömätäs on otollinen kasvualusta istutustaimelle. Myös karujen varputurvekankaiden uudistamisen kannattavuus on kyseenalaista. Tosin viljavat turvemaat taimettuvat myös luontaisesti. Hyvä enne on jo ennen hakkuuta syntynyt taimiaines. Laikutus sopii vain luontaisen uudistamisen aloille. Kääntömätäs on oiva kasvualusta istutustaimille. Luonto hoitaa karut suometsät Karuilla varputurvekankailla vain männyn luontainen uudistaminen siemenpuuhakkuin ja laikutuksin kannattaa nipin napin. Vinkkejä turvemaan uudistajalle 1 2 3 4 5 Kunnosta ojat päätehakkuun jälkeen Mätästä maa, jos istutat tai kylvät Suosi kääntömätästystä Ojitusmätästystä ei tarvita, jos kuivatus ojat ovat kunnossa Laikuta siemenpuualat. Tuhkalannoitus on varma keino tasapainottaa turpeen ravinnevarat. ”Silti kylvö kannattaa tehdä muokkauksen jälkeen, jotta turpeen pinta ei turhaan ehdi kuivua”, Saarinen sanoo. Pintakasvillisuutta vallitsee suopursu. Jatkuva kasvatuskin voi tulla kyseeseen. ”Virheellisesti ojitettuja, metsänkasvatuskelvottomia soita ei kannata uudistaa. Toinen vaihtoehto on antaa hieskoivun vallata hakkuuala. Tällöinkin vain pintakunta kaapaistaan pois. Turvemaiden uudistaminen ei aina kannata eikä tuleva metsälaki siihen kaikissa tapauksissa velvoitakaan. ”Metsänviljely ei kannata, jos tulevan puusukupolven kasvu on yhtä huono kuin ensimmäisen. Vaihtoehdoksi hän tarjoaa kääntömätästystä, jossa kaivuri kuopaisee kauhallisen turvetta ja laskee maapaakun nurinpäin kuoppaan. Oiva kasvualusta istutustaimille Näin vähennetään kiintoaineiden valumista vesistöihin. Varputurvekankailla puusto on mäntyvaltaista. Ne ovat usein alttiita ravinnehäiriöille. ”Mätästysojia ei tarvita, jos alueen ojitus on kunnossa
Olemme keskellä metsojen keväistä soidinkeskusta. Auto pysyy metsätiellä parkkivalojen opastamana. KumpiSyySMETSOA hyPPÄÄMÄSSÄ Metsokukot pitävät pientä peliä myös syksyllä. Soitimelle johtavalla hiekkatiellä hipsutellaan villasukissa. Muuten peli on menetetty.” Puolen kilometrin varovainen kävely taittuu varttitunnissa. Sallittu sukkasillaan Kilometri ennen soidinta sammutetaan ajovalot. Omasta mielestämme olemme onnistuneet pysymään vaiti, mutta ovatko metsot samaa mieltä. ”On odottava tunne. Kengät takaisin jaloissa hiivimme metsätieltä erkanevalle ajouralle. Ulkona on sysipimeää. 16 METSÄLEHTI 1 8 • 2012. Yöpuussa soiva metso on harvinainen, mutta sallittu saalis. Lipuminen loppuu puolen kilometrin päähän soidinkeskuksesta. Ilkka Huuskonen kuiskaa ottamaan kengät jalasta. Vasta sitten lähdetään lähestymään ääntä. Kukon on tehtävä aloite. Ilkka Huuskonen on valinnut hyppypaikaksi tutun rautalampilaisen soitimen, jossa keväällä mitteli paremmuuttaan puolentusinaa kukkoa. jeRe Malinen, teksti ja kuva A ppiukko soittaa Ilkka Huuskoselle YläSavosta sunnuntaiaamuna kello neljä ker toakseen viime hetken vinkit edessä odottavaan metsonhyppyyn. Yhdessä on käyty muutaman kerran metsojen syyssoitimilla, mutta nyt Huuskonen on tulessa ensimmäistä kertaa omin avuin. Kokenut metsästäjä on hiippaillut 30 vuotta metsojen perässä kotiseuduillaan ja päättänyt siirtää salaisen tietotaidon vävypojalleen. Vielä jos pääsisi hiipimään lähelle ja saisi saalista”, 34-vuotias metsämies juttelee autossa matkalla kohti metsojen soidinaluetta. Alkaa odotus. Vanhat kukot viihtyvät samoilla nurkilla syksylläkin. Autosta poistutaan ääneti. Kello 5.05 kuuluvat ensimmäiset näpäykset saavat säpsähtämään. Appiukon aamuinen ohje on kuulunut: ”Ei sitten ääntäkään. Mustaan metsään on turha rynnätä. Olisi mahtavaa, jos edes kuulisi metson soivan puussa
Metsonhyppy on alkanut. Vain kukon perään ammuttu tuurinlaukaus nostattaa moitteen. Koira ottaa kuitenkin seisonnan, ja ylösajosta lentoon kohoaa kukkoteeri. Myöhemmin aamulla metsämies käy avuksi saksanseisoja Aksun, mutta metsoa ei löydy. ”Laulu pätki koko ajan. ”Arvioin linnun sijainnin väärin. Kävelen huolettomasti Huuskosen luokse. Taas kuuluu näppäilyä, seuraa lyhyt tauko joka loppuu varovaiseen hiontaan. Josko enää koskaan.” ”Piilotteli pirulainen keskipuussa rungon ja oksien takana.” 17 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 aikoinaan metsoja pyydettiin kevätsoitimelta hyppäämällä. kukot soivat harvakseltaan myös syksyllä. Aika kuluu pääasiassa patsaana seisten. On synnintunnustuksen aika. kaan ei sano sanaakaan, silti mystinen jännitys pakahduttaa. Se suistuu laukauksesta varvikkoon. Syyssointi oli kevääseen verrattuna vai meaa eikä metso juurikaan hionut, joten hyppääminenkin oli hidasta. Huuskonen ottaa kaksi varovaista askelta ja jähmettyy paikoilleen hyvissä ajoin ennen hionnan päättymistä. ”Appiukko sanoi, että se metso ei laula enää tänä syksynä. Piilotteli pirulainen keskipuussa rungon ja oksien takana”, Huuskonen manaa kokemattomuuttaan. Metson hyppääminen on ohi. Äänen suuntaa ja etäisyyttä oli kuulemma erittäin vaikea arvioida. Palaute on myönteistä. Luulin sen olevan noin 50 metrin päässä kasvatusmännikön reunassa, mutta se olikin ihan vieressä vain 15 metrissä. Loppui kuin kukon laulu Tasan 55 minuuttia myöhemmin kuuluu hämärästä metsästä metson lentoonlähtörymistely ja heti perään haulikon laukaus. Kaikki on sujunut niin kuin pitääkin. aamuhämärässä taitava metsästäjä saattaa päästä yllättämään yöpuussaan hiovan homenokan.. Joko linnulla oli vihi meikäläisestä tai se tuli varovaiseksi lentoon karkottamani pyyn pyrähdyksestä.” Huuskosen hyppylentoon ampumaa metsoa etsitään ensin ihmisaistein. Tapaan hänet yllättävän läheltä lähtöpaikkaa, vain 70 metristä. Metsonhypyssä etenemisvauhti ei päätä huimaa, vain muutama metri minuutissa. Huuskonen soittaa apelle
kun syötävää on lehmien määrään nähden sopivasti, ylilaidunnusta ei tapahdu eivätkä kasvatettavat puut vahingoitu.. Silloin karja päästettiin Vesakot pötseihin Anssi Aapolan metsä on puolen vuosisadan aikana ollut hakamaa, päätynyt suojelualueeksi ja lopulta Naturaan. Tilalle haettiin heti ostaja, mikä ei Nokia-buumin aikaan ollut vaikeaa. Valtiolle jää omaisuutta, jos vainajalla ei ole omaisia eikä testamenttia. Vapolan tilan lihakarja laiduntaa neljättä laidunkauttaan Aapolan metsässä. Rakentamisintoa haluttiin suitsia maisemansuojelulla. ”Sen jälkeen alue puskittui ja kasvoi umpeen. Kun kotieläinten pito tilalla loppui, laitumet annettiin paikkakuntalaisten käyttöön. Silloin puhuttiin metsämarssista”, Aapola kertoo. Alueelle tuli valtavasti lapsiperheitä.” Hyötyä molemmin puolin Aapolan ja Vapolan karjantilan yhteistyö alkoi vuoden 2008 toukokuussa. Merenrantaviivaan nousi mökkejä toinen toisensa perään. Nyt alueella märehtii taas karja. ”Omistimme tilan noin 10–15 minuuttia. Valtio osti parin hehtaarin edestä Kunnaraisen tilan ranta-alueita. Karjan tehtävänä on palauttaa Lellaistenluodon metsäinen rantaniittymaisema sellaiseksi kuin se ennen laidunnuksen loppua 1960-luvulla oli. 18 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 METSÄNOMISTAJA tiia PUUkila, teksti Vesa-Matti VääRä, kuvat U lla, Ullaa! Tule tänne Ulla!” kaikuu kutsu Anssi Aapolan mailla Kustavissa. Valtiolta vaihto kauppana tila Käännekohta tapahtui Suomen liityttyä Euroopan unioniin vuonna 1995. Joukon johtaja Ulla on tuonut laumansa näytille. Rahaa ei kuitenkaan ollut, joten valtiolla oli omalaatuinen tapa lunastaa maat itselleen. Tätä omaisuutta voidaan antaa hyvitykseksi valtion maakauppojen yhteydessä. Monien suunnitelmien ja lausuntojen jälkeen myös Aapolan tilan entisestä laitumesta tuli vesilintujen suojelualue. Katajat heiluvat. Viisitoista vuotta vierähti, kunnes viranomaisten huomio kiinnittyi vanhaan laidunaluee seen. Aapola sai korvaukseksi pienen asutustilan Salon seudulta. Sieltä haettiin lähinnä polttopuita, ja sinne istuttiin aika paljonkin männikköä 1970-luvun puolivälissä. ”Silloin ensimmäisen kerran katsottiin, että jos alueelle laitetaan tiukat käyttörajoitukset, se myös korvataan jollain tavalla”, Aapola kertoo. ”Nyt alue alkaa näyttää siltä, kuin minä muistan sen olleen silloin, kun olin pikkupoika”, 61-vuotias Aapola sanoo. Kaksimetrinen kaislaseinä tienvarressa on syöty matalaksi, läpitunkemattomat pusikot ovat kadonneet ja meri näkyy jälleen. Metsälaitumen keskeltä pilkistää parisenkymmentä tummanpuhuvaa päätä. ”Kun alue oli suojeltu, metsänhoidollinen motivaatio katosi jollain tavalla. Karjanomistajien Jyrki Ankelon ja Katariina Vapolan huutoon vastataan. Vuoteen 1958 rantaniityillä ja luodolla laidunsi tilan oma karja. Rantarakentaminen oli 1980-luvulla edennyt Kustavissa pitkälle. Maisema on avartunut ja meri näkyy jälleen. Vähitellen laidunnus päättyi koko Kustavin alueella, ja viimeiset laiduneläimet lähtivät Lellaistenluodolta 1970-luvun alussa. Alue alkoi elää omaa elämäänsä, ja puskittuminen vain paheni”, Aapola muistelee. Tuolloin heräsi keskustelu luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ja Natura-alueista. ” Turku Kustavi karja on tehnyt tehtävänsä anssi aapolan mailla. Hakamaasta suojelualueeksi Kunnaraisen tila on ollut Aapolan suvun omistuksessa 1800-luvun alusta. 1990-luvun lopulla Aapolan luonnonsuojelualue liitettiin osaksi Natura-verkostoa. Neljän vuoden uurastus näkyy vähitellen
Ennen lihanautojen tuloa pensaat raivattiin, aikoinaan istutetut männyt hakattiin, risut poltettiin ja kaislikot murskattiin. Merkittävin ero koskee pituuskasvua. Jos jokin menee vikaan, se huomataan pian. Jos kylvö on tehty äestysvakoon ja maa on kivistä, kaikesta varovaisuudesta huolimatta työ syö teriä. Aluksi sadat reviiritietoiset kyhmyjoutsenet valtasivat lahden ja häätivät muut vesilinnut loitommalle. Ankelo ja Vapola puolestaan ovat saaneet naudoilleen hulppeat laidunmaat meren äärellä. Tällä kertaa kotkia ei näy. ”Kun Natura tuli, puhuttiin ensi kertaa käyttörajoitusten korvaamisesta.” lellaistenluodon moni haaraiset koivut kuuluvat alueen laidunhistoriaan. Luodolle tehtiin tarkka hoitosuunnitelma. Merikotkaparvet tavallisia Vapolan tilan karja on omiaan suojelualueen luonnonhoitajana. Kustavin suuri hirvieläinkanta aiheuttaa ongelmia. hyvin onnistunut kuusen kylvö pitäisi harventaa raivaus sahalla. Sekä Aapola että karjatilalliset ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Metsälaiduntamisesta ja perinnemaiseman hoidosta kiinnostuneille järjestetään laidun treffit kustavin kipinässä 29. ensi kertaa laiduntamaan Lellaistenluodolle. Jopa Metsäntutkimuslaitos on hävittänyt kirjastonsa ja poistanut paperinkeräykseen vanhat ruotsalaiset sarjajulkaisunsa. Kuusi kasvaa alkuvuosina merkittävästi hitaammin kuin mänty. Näin ne pärjäävät toukokuun lopusta syyskuun loppuun laitumen tarjoaman valkuaisen varassa. Suurin muutos on merikotkien elpyminen. Ainoastaan kolme kurkea levähtää rantaniitylle. Se siis ainakin opittiin, että jos kaikesta huolimatta kylvää kuusta ja onnistuu saamaan täystiheän parivuotiaan taimikon, sen heinimisestä ja perkaamisesta on huolehdittava hyvin. Lähes maan pintaa vasten on elinvoimaisia kuusen oksia, joiden alle raivaussahan terä pitäisi saada. Silloin metsäteollisuus pelkäsi kuusipulaa niin paljon, että se harrasti kuusen kylvöä omissa metsissään runsaasti. Jos tarpeettomat kuuset yritetään poistaa jo varhaisperkauksessa niin, etteivät katkaistut kuuset enää kasva, hyvin onnistuneilla kuusen kylvöaloilla ajanmenekki on mäntyyn verrattuna helposti nelinkertainen. Myös nuoret lehmät kokeilevat rajojansa. Nyt karjalla on, valtion alue mukaan lukien, kahdentoista hehtaarin laidun, josta noin puolet on entistä talousmetsää. Ainoa ongelma kielitaitoisellekin on, mistä sen saisi käsiinsä. Laidunhanketta edelsi Metsähallituksen tekemä alueen entistämisselvitys. Aikaisemmin, kun alueelle meni kävelylle, säälitti. Kun näkyvyys kuusen oksien alle on mitä on, pitkin päivää terä osuu äestyksen pystyyn nostamiin kiviin. Vuonna 2010 mäntyä kylvettiin 24?300 hehtaaria, mutta kuusta vain 180 hehtaaria. Kuusi itää epätasaisemmin kuin mänty. Käytäntöä palvelevat tutkijat tiivistävät sinänsä harvalukuisten tutkimusten tulokset neljäksi teesiksi. Tulokset olivat heikot. Biologinen tutkimus on antoisampaa kuin teknologinen tutkimus siinä mielessä, etteivät tulokset vanhene. Laajimmat käytännön kokemukset kuusen kylvöstä saatiin Suomessa 1930-luvulla. kuusen varhaisperkaus vie aikaa ja syö teriä Toisinaan kuusen vakokylvö onnistuu erinomaisesti. Kun kuusen kylvöä yleensä yritetään viljavilla mailla, hitaasta nuoruuden kasvusta seuraa, että täydellisen epäonnistumisen riski ruohojen ja heinien vuoksi on suuri. Mutta ensi keväänä siementä saattaa olla, etenkin jos miettii itse keräävänsä kuusenkävyt ja karistavansa niistä siemenet. ”Hanke oli tervetullut. Ei siis kannata liikaa innostua kuusen kylvöhommiin, vaikka siementä saataisiinkin. Kuusi ei kerta kaikkiaan pääse voitolle pintakasvillisuudesta, vaikka saattaakin säilyä hengissä. syyskuuta klo 13–16, Pohjolan niementie 2. ”Olen nähnyt tässä viisi merikotkaa yhtä aikaa. Neljän vuoden aikana naudat ovat palauttaneet umpeen kasvaneet hakamaat ja niityt entiseen loistoonsa. se on kallista puuhaa huolellisesti tehtynä. Joutsenkanta kuitenkin romahti, kun äkisti noussut vedenpinta pilasi yhden vuoden pesinnän. Maiseman avartumisesta hyötyvät myös linnut. Hirvet, peurat ja kauriit rikkovat aitauk sia. tarkemmin www.metsalaidun.fi. Kaislikot siistiytyvät kauempaakin rantaviivasta, kun laumassa on nuorta karjaa mukana. Kuusen taimikuolleisuus on alkuvuosina suurempi kuin männyn. Myös laidunkauden ajan emonsa matkassa kulkevat vasikat tekevät oman tehtävänsä. Se on tarkkaa puuhaa, joka vie aikaa. KuusenUnohda kuusen kylvö MATTI kÄRkkÄINEN PALSTALLA Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Olisiko kuusen kylvössä silloin järkeä. Lisäksi karja laiduntaa Aapolan kotitalon läheisyydessä, joten valvonta toimii. Laitumeen lisättiin muun muassa kaksi luonnonhoitopeltoa. ”Karjankasvattajan kannalta valvonta on hyvin tärkeää. ”Vasikat uskaltavat mennä aikuisia pidemmälle kaislikkoon, ja ne ovat kevyempiä”, Vapola sanoo. Aapola on saanut lapsuuden maisemansa takaisin. Niinpä tasan 60 vuotta sitten ilmestynyt ruotsalaisen Tirénin tutkimus kuusen ja männyn kylvöstä on yhä käyttökelpoinen. Aberdeen Angus -rotuiset naudat ovat rakenteeltaan kevyitä ja pystyvät hyödyntämään tarkoin tarjolla olevan ravinnon. Aapolan lapsuudessa kotkia ei näkynyt, mutta nykyään ne halkovat taivasta päivittäin. Ennen kuin kylvökuusi saavuttaa puolen metrin pituuden, kuluu kymmenkunta vuotta. 19 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 M etsän uudistaminen kuusta kylvämällä on harvinaista. Vähitellen alueelle on tullut enemmän linnustoa. Niitä on kymmenen parvia”, Aapola kertoo. Koko alue oli todella vesakoitunut”, Aapola sanoo. Yksi syy kuusen vähäiseen kylvöalaan on kuusen siemenpula. taimia syntyy mäntyä vähemmän samasta siemenmäärästä. Mutta mitä olen kalastajien kanssa puhunut, se ei vielä ole mitään. koivuja haarotettiin aikoinaan, jotta karja saisi niiden lehtiä syödäkseen. Jos se hyväksytään, varhaisper kaus on melkein yhtä nopeaa kuin männyllä. Raivaussahalla tehdyssä varhaisperkauksessa kuusen pituuden ollessa puolesta metristä metriin joudutaan miettimään, voidaanko hyväksyä katkaistujen kuusentaimien uusi kasvu leikkauspinnan alapuolisista sivuoksista. anssi aapola sekä karjatilalliset katariina Vapola ja jyrki ankelo ovat tyytyväisiä neljä vuotta kestäneeseen yhteistyöhön.. Eri asia sitten on, että varsinaisen taimikon perkausharvennuksen aikaan (pituus 2–6 metriä) kerran katkaistut, mutta uudelleen latvansa löytäneet kuuset ovat vihe liäistä kaadettavaa. Tilanomistaja laajensi laidunaluetta luonnonsuojelualueen ulkopuolelle. Eri asia sitten on, että huonoista tuloksista päästiin syyttämään sotavuosia, jolloin ei ennätetty perata pois kilpailevia lehtipuita. Vaikka täällä käydään periaatteessa joka toinen päivä, on aina niitä iltoja tai päiviä, jolloin joku menee aidasta läpi”, Ankelo sanoo
Nyt se on tuoreen metsäsuunnitelman mukaan muhkeat 161 kuutiota. Se oli sitä aikaa, kun isät sahasivat ja pojat kantoivat pöllejä.” Harjun metsiä hoidettiin ja hakattiin vielä noihin aikoihin oppilaiden voimin. Mutta on olemassa helpoimpiakin konsteja, sen tietää Ilomantsissa Tornatorin sopimusyrittäjänä istutuskohteille taimia ajava Taisto Väänänen. Väänänen on varustanut mönkijänsä niin, että se palvelee mahdollisimman hyvin taimien ajoa. Tilan metsiä on hoidettu pitkäjänteisesti. Metsätuloja kertyy Oppimiskeskuksen vuotuiseen budjettiin noin 100?000 euroa. Voin katsoa tarkasti, jos aukolle on suunniteltu istutettavaksi eri puulajeja tai osa aukkoa vaikkapa kylvetään. Esa Punkkisen toimenkuva on muuttunut ajan mukana. ”Tässä on oma navigaattori, johon saan kuviotiedot. Vuotuinen hakkuusuunnite (3?300 kuutiota) tekee Oppimiskeskuksesta puuta ostaville firmoille halutun yhteistyökumppanin. ”Ostin Hondan suurimman nelivetomönkijän vuonna 2004 omia hommia varten. Metsäopetuksen antaminen loppui kokonaan kolme vuotta myöhemmin. 1960-luvun puolivälissä metsämaiden keskikuutiomäärä hehtaarilla oli noin 120 kuutiometriä. Harjussa on koulutettu niin maanviljelyn, kalatalouden kuin puutarha-alankin ammattilaisia. ”80-luvulla metsäasiat olivat osa opiskelijoiden arkea. Seuraavana vuonHeppatyttö ei tartu moottorisahaan Taimet mönkijällä hakkuuaukolle oikealla kalustolla istutuspaikalle siirtyy kerta-ajolla useampia tuhansia taimia. ”Koulutilan metsät tarkoittavat nykyään puutarhapuolelle turvallisia paikkoja puistopuiden kaatamisen harjoitteluun ja hevospuolelle hyviä vaellusreittejä ja -maastoja.” Iso tila, isot leimikot Perinteisen maatalouden opetuksen väheneminen tarkoitti Harjussa sitä, että viimeinen opiskelijoiden hankintakauppa tehtiin koulutilan metsistä vuonna 2006. 20 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 MaRtti linna teksti ja kuvat Virolahdella sijaitsevalla, vuonna 1889 toimintansa aloittaneella Harjun oppimiskeskuksella riittää perinteitä. Kaiken perusta on kunnon vetopeli, eli nelivetomönkijä. Muutos näkyy myös oppilaitoksen hallinnassa olevien noin 630 metsähehtaarin hoidossa ja käytössä, sanoo Harjuun vuonna 1983 metsäpuolen opettajaksi tullut Esa Punkkinen. Heppatytön ei tarvitse tarttua moottorisahaan. Nykyään Harju kouluttaa osaajia lähinnä hevostalouden tarpeisiin. kin täysi käyttöja nautintaoikeus metsiin ainakin vuoteen 2021 saakka. Oppilaitoksella on kuitenoli yksi moottorisaha. na tuli puheeksi Tornatorin metsänhoitoesimiehen Juha Turusen kanssa taimien lähikuljetus, ja siitä saakka olen tätä hommaa tehnyt”, Väänänen kertoo. sätalouden harjoittamiseen ja sen ymmärtämiseen osana maaseudun hyvinvointia. Jos matkaa tieltä aukolle on vähänkään pidemmälti, taimien kuskaaminen on joskus työläämpää kuin itse istuttaminen – käsivarret venyvät ja olkanivelet paukkuvat. Kun aikaa jää, Punkkinen ja koulutilan metsuritaustan omaava työnjohtaja Juha Värri sonnustautuvat itse raivaussahan valjaisiin ja painuvat metsään. Rengastuksen olen vaihtanut 26 tuumasta 28 tuuman karkeakuvioisiin ja pistosuojattuihin mammuttirenkaisiin.” Alustan Väänänen on suojannut kahdeksan millin vahvuisella itse tehdyllä muovisella pohjapanssaharjusta löytyy oma raamisaha, mutta siinä ei ole enää teriä.. Metsiä hoidetaan nykyisin talon oman henkilökunnan ja ulkopuolisten urakoitsijoiden voimin. Hevosihmisten opetussuunnitelmiin kun eivät metsäasiat kuulu. Tänä päivänä hän opettaa päätoimisena tuntiopettajana muun muassa matematiikkaa, liikuntaa ja talliympäristön hoitoa. Vuonna 1996 valtion omistamasta oppilaitoksesta Harjun Oppimiskeskus Oy:ksi muuttuneen opinahjon metsät siirtyivät ensin Metsäntutkimuslaitoksen, ja vuoden 2008 alusta lähtien Metsähallituksen omistukseen. taisto Väänänen on kuljettanut mönkijällään taimia istutuspaikoille jo kahdeksan vuotta. He olivat yleensä maatilojen poikia, joiden kotona aRi koMUlainen teksti ja kuvat I stutustyö on mukavaa, mutta taimien kantaminen ei. Samalla tulevat maanviljelijät ja muut maaseudun ammattilaiset saivat hyvät lähtötiedot metHarjun oppimiskeskuksen metsien hoito on siirtynyt oppilailta ammattilaisille
Tukeva vastaan notkea Kenkien tukevuudessa on iso ero. Tornatorin taimien lisäksi luvussa ovat myös itselle, yksityisille, metsäpalveluyrittäjille ja jonkin ver ran UPMSilvestalle kuljetettuja taimia. ”Päivässä metsään siirtyy, jos ei tarvitse tehdä kovin paljon kaluston siirtoja, keskimäärin 30–40?000 tainta. Classicin nauhat ovat jämäkkää nailonpunosta ja nilkkaosan hakaset ovat paremmat, joten nauhoilla ei ole taipumusta avautua tai kirvota hakasista. Mitään tietä ei tarvitse tehdä, kunhan pahimmat esteet, kivet, kannot ja risu kasat siirretään uralta syrjään.” ”Kun ajan aukolle, aloitan taimien jaon perältä. ”Halpa kiinalainen mönkijä ei olisi kestänyt käytössäni.”. Kun on tehnyt itse istutustyötä, osaa aika hyvin arvioida, paljonko kasnojen väliä pitää olla. Pyrkimys on, että istuttajalle ei tule tyhjää kävelyä.” Pussitaimia on kertakuormaan mahtunut jopa viisituhatta. Techicaleissa vedenpitävä Gore Texin kaltainen Sympatex-kalvo, Classiceissa ”kosteutta hylkivä” Cambrelle-vuori. Techicalien nauhat tahtovat avautua päivittäin, ellei sidoksia teippaa. Kun pitkän päivän ajaa kannokossa ja romppeikossa, sen kyllä tuntee illalla kropassa.” Taimien mönkijäkuljetus voidaan ottaa huomioon jo aukon maanmuokkausta tehtäessä. Pyrimme tekemään niissä mahdollisimman nopean uudistamisen.” rilla, ja myös etutukivarret ja murrokset ovat alumiinista taivuteltujen suojien takana. Yö keskuslämmitetyssä huoneessa ei ole riittänyt. Classicit ovat kepeät ja mukavat helpossa kangasmaastossa, mutta kivikko tuntuu kengänpohjan läpi jalkapohjassa. Tosin valtaosa metsurien turvahousuista on luokiteltu suojaavaksi 20 sekuntimetrin nopeudella pyörivällä teräketjulla tehdyn sahauksen, joten Classicien suojausta voi pitää nor mien mukaisena. Keulasta löytyy vinssi, jossa on riittävästi voimaa vetämään kiinni juuttunut yhdistelmä liikkeelle. ”Nykyisin olemme siirtyneet kuusikoissakin viljelypuolelle. Hinnasta riippumatta nahkaturvakenkien kuivaaminen on vaikeaa. Raha ei käy Helsingissä Kun metsätöitä opettelevia opiskelijoita ei ole, on metsien hoidossa turvauduttava yhä enemmän ostopalveluiden käyttöön. Mitään herkkua tämä mönkijäkuskin työ ei ole. Laitan noin 300– 600 tainta kasnaansa ja kasnat ovat aukolla sopivin välein. 21 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 Husqvarna Classic on kepeä, viiltosuojattu ja edullinen nahka turvakenkä raivuuja muihin metsänhoitotöihin. Ennätys on 70?000 tainta, mutta silloin oli kaveri apuna lastaamassa. Classicien kestävyys ei täysin vakuuttanut. esa Punkkisen 80-luvulla alkaneen työuran aikana ei koulutilan metsissä ole sattunut pahoja hirvituhoja. Techicaleja voi verrata ammattilaistason lätkäluistimiin: uutena ne ovat lähes epämiellyttävän kankeat, mutta tekeytyvät nopeasti. Se johti siihen, että luontaista uudistamista yritettiin tehdä mahdollisimman paljon. Jos olisin keskisuomalainen ammattimetsuri, jonka työmaat tapaavat olla mäkisillä mailla, hankkisin Technicalit. Turvajalkine kevyt kenkäisille kOkEILTuA Männyntaimikot kasvavat suomenlahden rannikolla hyvin. Tässä perinteinen turvakumisaapas on ylivoimainen. Tästä kertyi viime kesänä kattavasti kokemuksia. ”Seuraamme tarkkaan metsänhoitoon tarkoitettujen koneiden kehittymistä.” Silloin, kun Harju oli vielä valtion omistuksessa, piti rahat maanmuokkauksiin anoa määrärahoina Helsingistä. Paperilla merkittävä ero on vedenpitävyydessä. Myös kenkien painossa on eroja. Metsänhoitoa harrastavana metsänomistajana saattaisin valita notkeat ja kepeät Classicit. Classic-pari, kokoa 43, painaa 2,4 kiloa, Techicalit vähän yli kolme kiloa. Kun metsässä on märkää, varsikengät kastuvat, koska varren suusta valuu väkisin vettä kenkään. Kasvatusalustatai pahvilaatikkotaimia menee hieman vähemmän, noin 3?500 kappaletta kerralla.” Väänänen kertoo ajaneensa vuodesta 2005 lähtien pitkälti toista miljoonaa tainta eri hakkuualoille. Techicalit maksavat yli 300 euroa, Classicit noin 180 euroa. Käytännössä kummallakin kengällä jalka pysyi kuivana lätäkköön astuttaessa. 4?000 tainta kertakuormalla Pussitaimia menee Väänäsen mukaan kertakuormaan jopa 5?000 kappaletta, mutta keskimääräinen kuorma on noin 4?000 tainta. Pääosin kun tien omistamassa osakeyhtiössä toiminta on helpompaa. Classicien viiltosuojaus pysäyttää 20 metriä sekunnissa liikkuvan teräketjun. Kummankin kengän lesti on suomalaiseen perusjalkaan sopivan leveä. husqvarna Classic -turvakengät sopivat keveytensä ansioista myös taimikon hoito töihin. Ojien ylityksiin on mukana kolmemetriset alumiinitikkaat, joka kulkevat kuorman päällä. Techical suojaa 24 sekuntimetriä viuhuvalta ketjulta. Seuraavassa muutamia näkökohtia. Mikko Riikilä, teksti ja kuva Karvalakkimalli on vähän ontuva ilmaus kengistä, mutta periaatteessa Husqvarnan Classicit ovat juuri sitä – varsinkin jos verrokkina pidetään merkin huippukenkää, Techical 24:ää. Parin viikon raivaussahailun jälkeen toisen kengän nilkkaoasn muovinen Husqvarna-lätkä repeytyi, ja viiltosuojakude paljastui. Ostajan pitäisi miettiä, ovatko ne hintaeron verran paremmat. ”Riittää, jos kaivinkonekuski maanmuokkausta tehdessään tasoittaa reilun metrin levyisen uran hakkuuaukon perille asti. Isommalla rahalla saa tietysti paremmat kengät. Rinteissä ja kivikoissa nilkasta tukeva, tanakkapohjainen kenkä puoltaa paikkaansa. Sama tilanne lienee muissakin Suomen jäljellä olevista maatalouspuolen oppilaitoksista. ”Halpa kiinalainen mönkijä ei olisi kestänyt käytössäni, sen verran on tätä tullut käskettyä kovissakin paikoissa”, Väänänen sanoo. Vetokoukussa vielä kunnon telikärry, johon sopii kahteen kerrokseen riittävä määrä taimia. ”Tarpeelliset istutukset, ennakkoraivaukset ja harvennukset on saatu tehtyä aika hyvin, mutta taimikonhoito on jäänyt turhan vähälle”, harmittelee Harjun metsien hoidosta vastaava Punkkinen. Classicit ovat not keampaa materiaalia sekä varresta että pohjasta. Kummat siis pitäisi valita. Eroa voi pitää merkittävänä. Toinen käytännöllinen ero on nauhoituksessa
Kun dieselja sähkögeneraattori/-moottori val jas tetaan rinnakkaisiksi voimanlähteiksi, voidaan hakkuukone varustaa totuttua selvästi pienemmällä dieselmoottorilla. Pro Silva yhdisti harvesterissaan dieselmoottorin ja ruotsalaisyhtiö. Tällöin harvesterin ohjausjärjestelmä ”tilaa” lisää potkua konehuoneesta. Tällä keinolla moottorin teho lisääntyy parin kolmen sekunnin viiveellä – ilmiö on tuttu dieselautoilijallekin. Kun dieselja sähkömoottori toimivat toisiaan auttaen kuten Pro Silvan hakkuukoneessa, puhutaan rinnakkaishybridistä. Perimmiltään sen merkitys, yhdistelmä, on sama sekä haavalla että harvesterissa. Haavalla se tarkoitti meikäläisen ja pohjoisamerikkalaisen haavan risteyttämistä. Hybridiversioon riittää 60 kilowatin dieselmoottori. 22 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 pienimmillään.” Optimikuormituksella dieselmoottori tuottaa tehon, jonka hakkuukone normaalisti tarvitsee. Optimikuormituksella ominaiskulutus on Mikko Riikilä T aannoisten Finnmetkomessujen huomatuin ensiesittely oli Pro Silvan hybridimoottorilla varustettu hakkuukone. ”Moottorin ominaiskulutus (grammaa polttoainetta / kilowattitunti tehoa) vaihtelee kuormituksen mukaan. Siinä polttomoottori tuottaa vain virtaa, joka pyörittää sähkömoottoria, joka pitää auton liikkeellä. Vääntömomentti on 810 newtonmetriä. Sen palaessa vapautuu enemmän pakokaasua ja turbo pyörähtää käyntiin. Maailman SÄhKÖÄ savotalle Hybridi on uusinta uutta metsäkoneissa. Siitä irtoaa tehoa 155 kilowattia. Suunnitteluinsinööri JukkaPekka Syvälahti havainnollistaa: ”Perinteisessä Pro Silvan 910-harvesterissa on sylinteritilavuudeltaan kuusilitrainen dieselmoottori. Metsäväelle hybridi on sanana tuttu, tosin täysin eri asiayhteydestä. Huipputehoa tarvitaan vain, kun useita työvaiheita tehdään yhtä aikaa, esimerkiksi kun kuormainta nostetaan samalla kun harvesteri karsii puuta. Moottoriin ruiskutetaan lisää polttoainetta. Sillä irtoavat isonkin näreen oksat.” Suurimman osan aikaa dieselhakkuukoneen jyhkeä moottori jauhaa vähällä kuormituksella. Sen rinnalla on saman tehoinen sähkögeneraattori/-moottori. Näin hybridi toimii Dieselmoottori (60 kW) Generaattori (60 kW) Hydraulipumppu Akut Muuntaja Akkujen ohjausjärjestelmä Päätietokone (hybridijärjestelmä) Koneenohjausjärjestelmä 1 2 3 4 5 6 7 8 4 2 1 1 2 3 3 5 6 7 8 El Forestin kehittämän sähkögeneraattorin/sähkömoottorin. Se tuottaa tarvittavan tehopiikin viiveettä. Kun hakkuukone tarvitsee ylimääräistä tehoa, generaattori muuntuu sähkömoottoriksi, joka saa virtansa akuista. Esimerkiksi Toyotan Priushenkilöautot on varustettu sarjahybridillä. Samalla moottori pyörittää sähkögeneraattoria, joka lataa koneen litiumioniakkuja. Tavoitteena on alentaa hakkuu koneen polttoaineen kulutusta. Hybridi koko ajan mukavuusalueellaan Hybridiharvesterin pienitehoinen – tosin sylinteritilavuudeltaan nelilitrainen – dieselmoottori toimii koko ajan vakioteholla, joka tarjoaa moottorille optimikuormituksen. kulutus selviää koeajoissa Toimitusjohtaja Lasse Karilainen ei vielä esitä lupauksia, kuinka vähällä polttoaineella hybridiharvesteri toimii. Tiukassa paikassa ne yhdessä vääntävät jopa tuhannen newtonmetrin voimalla. Kun sähköja dieselmoottori pannan toimimaan rinnakkain, syntyy polttoainepihi hakkuukone
”Voimme tietysti luvata, että poltto aineen kulutus puolittuu – kunhan saamme valita vertailukoneen.” Puun kaatuessa vapautuva energia voitaisiin ottaa talteen ja muuntaa hydrauliöljyn paineeksi. Tällöin säästymme monimutkaisilta ja kalliilta ratkaisuilta, joita kiristyvien päästönormien saavuttaminen isolta dieselmoottorilla edellyttää. Kun puu kaatuu, energiaa vapautuu 1?000 kg × 10 metriä × 10 m/s2 (viimeksi mainittu on kiihtyvyys, jolla maa vetää massaa puoleensa). Näin hybridi toimii Dieselmoottori (60 kW) Generaattori (60 kW) Hydraulipumppu Akut Muuntaja Akkujen ohjausjärjestelmä Päätietokone (hybridijärjestelmä) Koneenohjausjärjestelmä 1 2 3 4 5 6 7 8 4 2 1 1 2 3 3 5 6 7 8 ensimmäinen hybridimoto on myyty keuruulaiselle koneyrittäjälle, joten selko polttoainetaloudesta saadaan pian. Ja yksi uusi monitoimikone vei 5–10 metsurinpaikkaa. Ruotsalaisyritys El Forest on jo vuosia rakentanut hybridimoottoreilla varustettuja ajokoneita. 23 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 hanna lehto-isokoski Vuonna 1987 metsurien elämä synkkeni. Puun potentiaalienergia on helppo laskea: kuution kuusi painaa oksineen reilun tonnin. Jyhkeään tukkipuuhun on latautunut melkoisesti potentiaalienergiaa. Mutta koneellinen korjuu vain lisääntyi. Alamäessä pyörien napamoottorit toimivat generaattoreina ja lataavat akkuja. Sitä en kyllä vieläkään käsitä, miten kolmella millilitralla polttoöljyä saisi aikaan samanlaista tuhoa kuin rojauttamalla motin kuusen henkilöauton päälle. Kuusen puintiin kuluu siis kolme kilowattituntia energiaa. Aukolla hakkuukone ryystää kolme desilitraa polttoöljyä tehdessään kuution näreen. Oletetaan, että puun painopiste on 10 metrissä. Maaseututyöväen liitto ehdotti ylimääräistä työllistämisveroa yrityksille, jotka ylittäisivät prosenttiosuuden. Samalla generaattori lataa koneen akkuja. ”Hybridiharvesterin dieselmoottori voidaan mitoittaa teholtaan aavistuksen alle 60 kilowattiseksi. Arvioitiin, että muutaman vuoden kuluttua jo 40 prosenttia puusta korjattaisiin koneellisesti. Keskustelu asiasta kuumeni, kun Maaseututyöväen Liiton puheenjohtaja Matti Putkonen kutsui presidenttiparin, Mauno ja Tellervo Koiviston, Kemiin tutustumaan metsurien elämään. Tasamaalla kone liikkuu dieselmoottorin tuottamalla, sähkövirraksi muunnetulla voimalla. KäyPuun kaatumis energia ei riitä hakkuu koneelle. Se tuo suoraa säästöä koneyrittäjälle”, Syvälahti toteaa. Hän arvioi, että lisäys ei edes vähentäisi metsurien työllisyyttä. Koneita on tähän mennessä myyty viisi, joten mikään valtava myyntimenestys se ei toistaiseksi ole ollut. Sittenpähän istuisivat rinta rinnan, niin pienviljelijä kuin metsurikin, helmikuun pakkasissa, matikoita pyytämässä.” MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto vaatikin hankintahakkuiden lisäämistä edelleen. Kun ylämäessä tarvitaan lisävoimaa, akuista syötetään lisätehoa pyörien sähkömoottoreille. Isäntämies Jorma Alaviiri Rovaniemen maalaiskunnasta pohti asiaa Metsälehden jutussa: ”Ettei vain kävisi niin, että leipä menee metsureiden lisäksi myös metsänomistajilta. Vaikka puun potentiaalienergia saataisiin kokonaan talteen – mikä lienee hieman haastavaa – säästettäisiin vain vajaa prosentti hakkuussa käytetystä energiasta, noin kolme millilitraa. UUTINEN vUoNNa 1987 tännössä merkittävin hyöty koitunee siitä, että työkoneille parin vuoden päästä tulevat, nykyistä tiukemmat päästönormit koskevat vain teholtaan yli 60 kilowatin moottoreita. MTK:ssa epäiltiin, että hankintakauppojen väheneminen lisäisi pikemminkin koneellistamista eikä metsurien työtä. Liitossa räknättiin, että näin syntyisi melkein tuhat uutta työpaikkaa metsureille. Kolme kilowattituntia on yhtä kuin 11?000 kilojoulea. ”Voimme tietysti luvata, että polttoaineen kulutus puolittuu – kunhan saamme valita vertailukoneen.” Todennäköisesti kulutuksen alenema ei ole näin suuri. Se saattaisi myös supistaa puun kokonaistarjontaa. Isännän vai metsurin metsä. Siis sitä joka vapautuu, kun puu jysähtää tantereeseen. Työllisyyttä uhkasivat sekä hakkuiden koneellistaminen että omassa metsässään huhkinut hankintahakkaaja. Koneessa on teholtaan 75 kilowatin dieselmoottori, joka pyörittää generaattoria. Maaseututyöväen Liitto vaati nyt, että hankintahakkuiden verovapauden raja pudotettaisiin sataan kuutiometriin. Ajatus tuntui äkkiseltään kiehtovalta. Hankintahakkuiden määrä oli edeltävinä vuosina noussut verovapauden ansiosta aina 40 kuutiometristä 150:een. Sen sijaan se turvaisi toimeentulon kymmenillä tuhansilla tiloilla. Pyörisikö hakkuukone puun kaatumisenergialla. Idea energiaomavaraisesta hakkuukoneesta murenee, kun yksiköt muunnetaan yhteismitallisiksi. Litrasta polttoöljyä saadaan 10 kilowattituntia energiaa. Illan uutisvälähdyksestä jäi käsitys, että presidentin mielestä isäntiä hääräsi metsissä liikaa. sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Tämäntapaista tekniikkaa käytetään lastinkäsittelylaitteissa. Hakkuukoneella ajetaan niin vähän, ettei pyörien jarrutusenergian hyödyntäminen ole mielekästä. Se syöttää virtaa pyörien navoissa oleville sähkömoottoreille. Koneellisen korjuun osuus oli tuolloin noin 20 prosenttia. Kertolaskun tulos on 100 kilojoulea. ”Ajokoneessa hybridi säästää polttoainetta noin 30 prosenttia”, kertoo El Forestin toimitusjohtaja Per-Anders Bjuggstam
”Suppilovahveron menestyksen salaisuus piilee pitkässä satokaudessa. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat erilaiset koivuvaltaiset metsät, mutta toisinaan myös mäntykankaat ja lehdot. Elokuun alussa jopa kotimaisten kantarellien torihinta oli pudonnut 4–5 euroon litralta. Tuolloin Virosta tuoduista kantarelleista sai pulittaa pitkälti toista kymppiä litralta. Syksyn vahverosato näyttää hyvältä. Se on yleinen ja runsassatoinen Eteläja Keski-Suomessa. Suppilovahvero esiintyy yleensä sammaleisissa havumetsissä ryppäinä. ”Suppilovahverot sopivat erinomaisesti arkiruokiin kuten salaatteihin, pitsoihin ja pastoihin. Parhaat satokuukaudet ovat vasta edessä ilmojen kylmettyä. Niitä myydään vuosittain noin kymmenen tonnia. Se on eduksi sienille. ilmastonmuutos ja ruoanlaittoharrastus pönkittävät kuuluisien kauppasienten suosiota. Nuoret aikuiset ovat löytäneet ne, eikä sienestys ole enää vain keski-ikäisten harrastus.” Suuntaus miellyttää vanhempaa tutkijaa, sillä supersieneksikin kutsuttu suppilovahvero kuuluu kauppasienten eliittiin. Kotitalouksien omaan käyttöön poimima sato on moninkertainen, joskaan tarkkoja lukemia ei tiedetä. 24 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 LuONNOSTA Erinomainen kantarellikesä Metsäntutkimuslaitoksessa seurataan vuosittaista marjaja sienisatoa. Vahveroiden tulevaisuudesta hän povaa hyvää. Eteläja Keski-Suomessa yleisen keltavahveron satokautta kestää lokakuulle asti. Kasvupaikat ovat vuodesta toiseen samoja, mutta hyvinä kesinä niitä putkahtelee myös uppo-outoihin paikkoihin. Kuten marjojenkin osalta, myös valtaosa suosikkisienten sadosta jää silti poimimatta. ”Hinnan raju lasku kertoo yleensä runsaasta sadosta. ”Kuljetus ja säilytys sekä ajoitVahveroiden valtakausi alkamassa Keltaja suppilovahveroiden satomäärät kasvavat kohisten. Tänä vuonna kantarellit ovat olleet laadultaan erinomaisia, mikä sekin on hyvän satovuoden merkki.” Kauko Salo suosittelee ostamaan kotimaisia vahveroita. ”Sadeja lämpösummat ovat kasvussa. jeRe Malinen teksti ja kuvat M etsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo paljastaa ilmiön, jonka suomalaiset luonnontutkijat ovat panneet viime vuosina merkille. ari-Pekka Pirskanen keskeytti hirvijahdin ja keräsi suppilovahveroita korin puutteessa hattuunsa. Pohjoisimmat esiintymät ovat napapiirillä. Keltavahveroista se jo tiedetään paremmin, sillä satokausi käynnistyi juhannuksen tienoilla. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan suppilovahverosadot ovat vahvassa kasvussa. Jäätyminenkään ei pilaa itiöemiä, vaan suppiloita voi kerätä lumen altakin syötäväksi. Kantarellikimppuja nousee etenkin polkujen varsille sekä muihin kovaksi painautuneisiin, karikkeisiin ja valoisiin maastonkohtiin. Etenkin suppilovahvero valloittaa Suomen metsiä kovaa vauhtia, mutta kyllä keltavahveroidenkin kasvu on kohentunut.” Havainnoille ei ole toistaiseksi ristitty tieteellistä selitystä. Satoennuste perustuu muun muassa eri puolille Suomea sijoittuvan yhteyshenkilöverkoston suorittamaan maastoseurantaan. Kauko Salo epäilee sen linkittyvän osittain ilmaston lämpenemiseen. Vahveroita on myös opittu käyttämään kotikeittiöissä, joten niitä etsitään hanakasti”, metsiemme marjoihin ja sieniin perehtynyt tutkija tuumii. ”Suosittujen ruokasienten, vahveroiden, satomäärät ovat kovassa kasvussa. Hän pitää ajankohtaa varhaisena. tain ilmi tullut epämääräinen alkuperä eivät ainakaan paranna Virosta tuotujen kantarellien laatua.” Keltavahvero on kauppasieni. Pitkä syksy pohjustaa suppilosadon Kuluvan kesän ensimmäiset ilmoitukset suppilovahveroista kiirivät Kauko Salon korviin elokuun ensimmäisellä viikolla Etelä-Suomesta. syynä ovat sienitietouden kasvu sekä viime vuosina marras-joulukuulle venyneet syksyt. ”Suppilovahveron salaisuus piilee pitkässä satokaudessa.”. Lämpiminä syksyinä niitä pääsee poimimaan vielä joulukuussa.” Kauko Salon mukaan suppilovahvero hyötyy sienistämme eniten ilmastonmuutoksesta. Ruoanlaittoharrastus yleistyy, ja kotimaiset sienet korvaavat tuontija purkkisienet
Reilu kolmekymmentä ikää.” nuori metsämies LukIJAkuVA ”Aluspuitten päällä kasat ihan niin kuin allekirjoittaneellakin. Nuorissa on tulevaisuus, se pitää ainakin sinun kohdalla paikkansa.” iron Man ”Hyvin kasattu kourakasoihin. Tehometsätalouden huippuvaiheessa katsottiin, että uudistaminen pitäisi tehdä kokonaan viljelemällä mm. Kuusissa on nyt paljon tuoreita käpyjä. Tosin niiden siemenet varisevat maahan vasta ensi keväänä. Maahan varisseiden siementen määrästä saadaan tarkempia arvioita vasta myöhemmin valmistuvien kariketutkimusten avulla. Kesän kosteus on myös edesauttanut siementen itämistä ja pienten sirkkataimien kasvua. Viime vuoden kesähän oli hyvin lämmin ja männyn siemen tuleentui hyvin. Tahtoo jo nykyään herättää hämmennystä ajomiehissä, jotka on tottuneet mototyyliin maalle tehtyihin kasoihin. ”Koivun siementen itävyydessä on normaalistikin paljon luontaista vaihtelua. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki kuitenkin yksityismetsätalouden palveluksessa metsänparannustoiminnan kentällä. Mutta jos hän oli vaativa alaisilleen, niin vielä vaativampi hän oli itselleen. Ylioppilaaksi hänet julistettiin muiden kahdeksasluokkalaisten tavoin ilman ylioppilaskirjoituksia toukokuun lopussa 1940. Lehtipuuvaihe kuusialikasvoksineen kehittyy sekametsävaiheen kautta kuusikoksi. Juuri näihin vedoten on Pohtilan lailla päätelty tämän hakkuutavan olevan täysin kelvoton. Jos hakkuiden edellytyksenä on nuorennoksen raivaus, ei erirakenteiskasvatuksesta kannata edes haaveilla. Siemen näkyy selvästi ja sen ympärillä on siipipalle. Keväällä voidaan laskea koivun hedekukintoja eli norkkoja. Tällöin on aika uudistaa metsikkö lehtipuulle ja aloittaa uusi pitkä kierros. Jatkosotaan Nikkilä osallistui joukkueenjohtajana. Porissa hän vaikutti päämetsänhoitajana parikymmentä vuotta, ja siirtyi sitten vastaavaan toimeen Tampereen metsänparannuspiiriin. Koivun siemeniä on varissut EteläSuomessa paikoin lumisateen tavoin. Olin Aarnen alaisena Porissa 1960-luvun alussa ja opin tuntemaan hänen johtamistapansa. Männyllä huonot ajat Kolea kesä ei yleensä tiedä hyvää männyn siementuotannolle Hokkanen ennustaakin Metlan keräämien tietojen perusteella, että ainakin kaksi seuraavaa kevättä tuottavat männylle huonosti siemeniä. Ainakin Pohjois-Pohjanmaalla on havaittu ruostesienten vioittamia käpyjä. Variseminen on hyvässä käynnissä Keski-Suomessa. allan antola kirjoittaja on aarne nikkilän entinen työtoveri. Toistuvien yläharvennusten aikana kuusikon kasvu, uudistuminen ja terveydentila tapaavat heiketä. Varttunut tutkija Tatu Hokkanen Metsäntutkimuslaitokselta kertoo, että jo keväisen koivun kukinnan perusteella siemensadosta arvioitiin tulevan todella runsas Eteläja Keski-Suomessa. Ja en varsinaisesti ole nuori, mutta mettäukkojen parissa varmaan nuoremmasta päästä. Kun uudistuminen onnistuu, ei kasvatus voi mennä pahoin vikaan, ja yksinkertaisimmillaan metsälaiksi voisi todella riittää vaatimus pitää metsämaa jatkuvasti puustoisena. Aarne Nikkilä kävi keskikoulun Sysmässä ja jatkoi lukiossa Toijalassa. Aarnen harrastuksista on ennen muuta mainittava Nikkilän talon takamaista erotetun maatilan hoito. Vähän turhankin tarkkuuteen sortuvainen olen. Töissä hänellä oli hyvänä apuna Helena-vaimo, joka niin ikään maatalon tyttärenä oli tottunut maatilan töihin jo lapsesta lähtien. Johtavissa kansainvälisissä sarjoissa tutkimuksemme ovat menestyneet hyvin. Vaikka sää onkin ollut sateinen ja paikoin kolea, tällä ei Hokkasen mukaan ole suurta merkitystä siementen itävyyteen. Alkusynty näyttää olevan enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Tavallisesti itävyys on 20-60 prosentin välillä”, Hokkanen kertoo. Pohtila tyrmää työryhmämme julkaisut huterina, vaikka ilmeisesti ei ole jaksanut tai kyennyt syventymään mallinnusten, simulointien, optimointien ja testausten hienouk siin. Koivun siemensato on ko lean kesän vuoksi hieman myöhässä. Suomessa julkaisut eivät olisi hänen mukaansa menneet läpi. olaVi laiho ulkopuolinen tutkija Metsäntutkimuslaitos Jatkuvassa kasvatuksessa Metsälehden numerossa 16/2012 kerrottiin koivun hyvästä siemensadosta. Lapissa siemeniä on irronnut puista vielä vähän. Koivuista variseekin maahan paljon siemeniä, mutta myös norkkosuomuja. Se merkitsee suurta aikavoittoa aivan ilmaiseksi. Sotataival ei päättynyt aselepoon syyskuussa 1944, vaan hän jatkoi vielä komppanianpäällikkönä Lapin sodassa saksalaisia vastaan. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sato on hyvä ja tavallista parempi myös Lapissa. Kuusen siementen tuleentumiseen on kesän koleus voinut vaikuttaa etenkin Lapissa. Ja nykyisin täysin väärällä alalla. Omasta puolestani olen huolissani korjuusta. Jutun kuvassa näkyi enimmäkseen juuri näitä norkkosuomuja. Siten ei ole estettä laajamittaisen ja tuloksellisen jatkuvan kasvatuksen aloittamiseksi. Näin kannattaa tietysti tehdä vain silloin, jos uudistusalalle haluaa koivuja kasvamaan. Kuusen käpyjen ja siementen uhkana ovat usein erilaiset taudit ja hyönteiset. Muutama siemenkin erottuu kuvan oikeasta alareunasta. Avarasti tulkiten sitä ovat kaikki menetelmät, joissa ei käytetä avohakkuuta ja viljelyä. Jo 1952 Nikkilä siirtyi Lapista Tampereelle sikäläisen metsänparannuspiirin avustavaksi metsänhoitajaksi, josta hänet 1960 nimitettiin vasta perustetun Porin metsänparannuspiirin päämetsänhoitajaksi. Siemensato on ennätystasoa. Eläkkeelle Nikkilä jäi täysin palvelleena ja ylimetsänhoitajan arvon saaneena vuonna 1983. Tämä panee epäilemään, että kotimaassa asenteillakin olisi ollut osansa. Kuusissa paljon käpyjä Myös kuusen tuleva siemensato näyttää hyvältä. Keskeistä on puulajivuorottelun hyväksikäyttö. Mutta jo nyt silmämääräisestikin voidaan todeta siemensadon olevan todella runsas. Yleensä on niin, että mitä enemmän siemeniä on, sitä parempilaatuisia ne ovat. Niillä ei kuitenkaan ole ollut mitään vaikutusta käytäntöön. Hän oli esimiehenä hyvin vaativa ja edellytti alaisiltaan niin sisäkuin ulkotöissäkin tulokseen johtavaa työntekoa. Kuusen pieniä taimia ei juurikaan ole, koska kevään siemensato oli huono. Heikoimmillaan jatkuva kasvatus on vanhoissa väsyneissä kuusikoissa. HANNU JAUHIAINEN S ekä raudusettä hieskoivun siemensato on erittäin runsas Eteläja Keski-Suomessa. Veikko koski lahti AJANKOHTAISTA 3 METSÄLEHTI 1 6 • 2012 aloille onkin tiedossa runsaasti koivuja, jos niitä kasvaa lähimailla. Oman toimensa ohessa Aarne Nikkilä hoiti myös monia luottamustehtäviä. Jos koivun siementä kerää vaikkapa tienvarresta, kannattaa katsoa, että joukossa on myös siemeniä eikä pelkästään norkkosuomuja. Etelä-Suomi kylpee koivun siemenissä Koivun siemenet ovat kolean kesän vuoksi varisseet tavallista myöhemmin. Aluspuutkin löytyvät, vaikka tulisi lunta.” leevi sytky. Luonteeltaan Aarne oli varsin seurallinen ja tuli hyvin toimeen ihmisten kanssa. Hedenorkkojen määrä kertoo kuitenkin yleensä luotettavasti syntyvän koivun siemenen määrän. Hyönteisten esiintyminen näkyy yleensä käpyjen pihkavuotona. Tutkijakollegat yhtynevät käsitykseen, että näissä sarjoissa ennakkotarkastus on tiukka. jalostushyödyn maksimoimiseksi. elokuuta lähes 92-vuotiaana Valkeakoskella. Hokkasen mukaan kuusen käpysato on Eteläja KeskiSuomessa runsas ja keskimääräistä parempi myös PohjoisSuomessa. Käpykärpäset ja muut hyönteiset aiheuttavat myös vahinkoa siemenille. Nyt tiedetään, että viljelyllä päästään edullisimmillaan tyydyttävään kannattavuuteen Etelä-Suomen viljavilla mailla. Sotavuosistaan hän on kertonut kirjassaan: ”Viisi vuotta metsässä – sinne jäinkin”. Hokkanen uskoo, että Etelä-Suomessa sen sijaan on ollut riittävän lämmintä itävän siemenen kehittymistä varten. Siemenet lentää tuulessa yleensä norkkosuomuja kauemmaksi. Tänä keväänä männyllä sen sijaan oli hyvä siemensato. Valmistumisen jälkeen Nikkilä toimi kolmisen vuotta Lapissa metsähallituksen kolmessa eri hoitoalueessa. Joskus lumen aikana tahtoo aluspuita herkästi jäädä metsään.” Vänkäri ”No sillä lailla, kovin ahkera poika tunnut olevan. Emikukinnot kasvavat vasta samaan aikaan koivun lehtien kanssa. Siemenet erottuvat selvästi läheltä tarkasteltuna norkkosuomuista. Vastamuokatuille uudistus”Ainakin kaksi seuraavaa kevättä tuottavat männylle huonoja siemensatoja.” Yr jö H uu sk o Siemeniä ja norkkoja Ylimetsänhoitaja Aarne Nikkilä Ylimetsänhoitaja Aarne Nikkilä kuoli 25. Koivun kukintoja on Hokkasen mukaan laskettu 34 vuotta, ja kulunut kevät oli laskentajakson toiseksi paras. Kyllä metsä on se joka nyt tätä poikaa vie mennessään. Itse asiassa niihin on toistuvasti pyydetty kirjoittamaan lisää. Karuille maille ja pohjoiseen siirryttäessä kasvatus muuttuu tappiolliseksi alhaistakin korkokantaa käytettäessä. Tutkimuksia korjuun kustannuksista ja työjäljistä on jonkin verran tehty ja tuloksetkin ovat olleet verrattain myönteisiä. ”Kevään hedenorkkojen määrä ennakoi yleensä hyvin lopullisen siemensadon määrää”, kertoo Hokkanen. Paikoin männyn pikkutaimia on läjäpäin myös sorakasoissa ja nuotionpohjissa, missä niitä ei kuivina kesinä kasva. Siinä hän onkin oikeassa.Maassamme on julkaistu perin vähän tämän aihepiirin tutkimuksia, vallitsevasta käytännöstä poikkeavia tuskin lainkaan. Jatkuvaa kasvatusta luonnehtivat puuston pysyvä peitteisyys ja erirakenteisuus, turhien hoitotoimenpiteiden välttäminen ja mahdollisimman monen puun kasvattaminen tukkikokoon. Tampereelle häntä veti kotitila, joka sijaitsi Valkeakoskella. Metsiin jalkautuva tai laajoja inventointiaineistoja tutkiva huomaa, että metsissä on runsaasti alikasvosta eli ne ovat laajoilla alueilla uudistuneet ilman, että sitä olisi metsänhoidolla tavoiteltu. Heti kotiuduttuaan Nikkilä aloitti metsänhoitajaopinnot Helsingin yliopistossa ja suoritti tutkinnon minimiajassa. Toisaalta, kun maahan nyt sataa paikoin vähintäänkin satoja siemeniä neliömetrille, ei itävyydellä ole kovin suurta merkitystä uusien koivuntaimien syntyyn. Talvisota keskeytti koulunkäynnin kahdeksannella luokalla marraskuussa 1939, ja sodan päätyttyä hän astui suorittamaan vakinaista asepalvelustaan. Ansioistaan Nikkilälle myönnettiin muun muassa Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkki ja Tapion kultainen taitomerkki. On helppo yhtyä näkemykseen uudistumisen tär keydestä. Jos näin ei ole, siemeniä voi Hokkasen mukaan kerätä tienvarsilta tai muista kasaantumispaikoista ja levittää metsään. PILKKEITÄ 25 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 LukIJALTA LukIJALTA kuOLLuT Siinä siis koht’sillään ollaan, ja Metsälehden numerossa 15/2012 professori Eljas Pohtila kirjoitti, ettei ole näyttöä jatkuvan kasvatuksen metsien uudistumisesta. Hän oli syntynyt 15. Toivottavasti jatkuvan kasvatuksen laillistaminen tulee pikaisesti edistämään kuljettajien koulutusta, taksojen aikaansaamista ja korjuukaluston kehittämistä. Uudistaminen voidaan tehdä monella tavalla. Mukavaa koivuhommaa ”Vasta toinen vuosi, kun teen kolmemetristä. lokakuuta 1920 Sääksmäellä. Jatkuva kasvatus on edullisimmillaan metsiköissä, joissa nuorennos on jo valmiina
Problem solved. Pari vuotta aikaisemmin markkinoille oli tullut FS 490:n pikkusisar, pienempitehoinen, 46-kuutiosenttisellä moottorilla varustettu Stihl FS 460. Tilanne on aivan tyypillinen tieteen kehityksessä, ja aika tulee näyttämään, kumpi kiistan osapuolista on oikeassa. Nykyaikaisen suomalaisen metsänomistajan tapaan minullakin oli edessäni kolmatta sataa kilometriä pitkä ajomatka testaamaan uutta laitettani. Jos tiivisteet alkavat takuuajan jälkeen vuotaa, edessä on kalliin varaosan hankinta. tältä näyttää tyypillinen koivunpunikkitatti: jalka on tummakehnäinen, lakki oranssi ja pillistö harmaa. Taylor, julkaisivat artikkelin Funga Nordicassa, jossa he väittävät, että nämä kaikki ovat samaa lajia, koivunpunikkitattia. Ruuvin kohdat kun eivät osu oikeisiin paikkoihin. SEPPO VuOkkO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Mauri Korhonen, itseoppinut ja arvostettu sienten tuntija, on erityisesti paneutunut tatteihin, ja hän on kuvannut useita tieteelle uusiakin lajeja. ”Kyllä se vaatiikin toisen kulmavaihteen.” Raivausterä pohjasta kuvattuna. Erityisesti tietojamme on täydentänyt Suomen ympäristökeskuksen järjestämä selvitys puutteellisesti tunnetusta lajistostamme, Putte-ohjelma, jonka tuloksena lyhyessä ajassa löytyi liki kaksituhatta Suomelle uutta lajia, niistä kymmenys tieteelle uusia. Kulmavaihteen huoltovapaus on myös plussaa, mutta tuossa piilee myös pieni riski. Suomalaisiksi nimiksi on annettu koivunpunikkitatti (se vanha tuttu, jonka jalka on tummakehnäinen), keltapunikkitatti, nukkapunikkitatti, pohjanpunikkitatti ja kalvaspunikkitatti. Mukana tulee siimapää kevyemmän ruohikon siistimiseen. Toisaalta kaasutinta ei tarvitse säätää, kun ei ole säätöruuveja. Se on jäänyt itselleni vielä kokeilematta, sillä kolmioterä on osoittautunut superhyväksi työkaluksi pitkän heinikon ja pusikon likvidoimiseen. Sähköisen moottorinohjaussysteemin toimivuus kuulostaa paperilla kauniilta, mutta ainakin sisäänajovaiheen kokemukset osoittavat, että täydellinen sekään järjestelmä ei ole. Mitä lie muunnoksia. Seitikkejä on oletetun parin sadan lajin sijaan ehkä kuusisataa. Mutta kerran se vain kirpaisee: ainakin jos onnistuu ostamaan samalla ensimmäisen ja viimeisen raivaussahan. Perillä raivauspaikkakunnalla huomasin, että kolmioterän sektorisuojus ei sopinut kiinni raivaussahan kulmavaihteeseen. sopiva viilakoko ohjaimen kera on 5,5 milliä. Siinäpähän meni loppupäivä koneen sielun elämää opiskellessa. silti sen tiukkuus on syytä varmistaa säännöllisesti. Knudsen ja A. kerran se vain kirpaisee Kaupoissa FS 490 hinta on ollut hämmästyttävän tasaisesti 995 euroa, joten laitetta ei voi sanoa erityisen halvaksi. Näin on, mutta välillä tulee koivujen luona vastaan oudonnäköisiä tatteja, jotka eivät vastaa kuvausta, mutta eivät ole haavanpunikkejakaan. Stihl FS 490:n paras puoli on sen voima. Mutta juttu ei jää tähän. Alan liikkeisiin oli juuri tullut uusi Stihl FS 490. kylmää moottoria käynnistettäessä ryyppyvivun ulommainen kehärengas painetaan ala-asentoon ja ryyppyvipu kierretään päälle. Ensimmäinen raivaussaha Kaikkein raivostuttavinta on kantaa metsään kaikki rojut, juotavat ja syömiset parin kilometrin tarpomisen taakse ja todeta, että saha hajoaa lyhyen työskentelyn jälkeen. Ruuvilla ei ole taipumusta aukeilla itsekseen. Lisävarusteena ostettava ruohosetti on helppo vaihtaa jopa maasto-olosuhteissa. Väitin vastaan, että ehkä pitäisi sopia vaan ei sovi. terän sinistys on osittain kulunut pois ja lämpökäsittelyn väri on tullut näkyviin. kahvatangon pikakiinnityslukitus on toimiva ja helppokäyttöinen. Vaihdettava tuo kai on, koska takuuseenhan se menee. Laitoin tunnin verran seisoneelle moottorille ryypyn päälle, ja käynnistysyrityksissä laite sai liikaa bensiiniä. Tuumasin, että raskaaseen työhön 52-kuutiosenttinen uutuus saattaisi olla sopivampi. Koivunpunikkitatti vai ei. Mauri Korhonen on löytänyt Suomesta viisi erilaista punikkitattia, joiden isäntäpuu on koivu. PetRi lePPänen, teksti MaRja ja PetRi lePPänen, kuvat Alkukesästä minulle tuli ensimmäistä kertaa tarvetta raivaussahalle. Ryyppy menee automaattisesti pois päältä kun kaasupainiketta painetaan kädensijasta.. Äskettäin osoitettiin, että rusko-orakkaita on useita lajeja. Ylimääräisiä kustannuksia tuli, mutta Stihlin ruohosetti kulmavaihteella ei ole kallis, noin 160 euron luokkaa. Kaksi tutkijaa, H. Ruuvi auki ja kulmavaihde vedetään runkoputkesta irti. Raivauskulmavaihteen ruuvi auki ja tilalle ruohosetin kulmavaihde ja ruuvin kiristys. Mutta mitkä poikkeavan näköiset tatit ovat omia lajejaan. alku hankala mutta lopussa kiitos seisoo, raivaussahan hankinnassakin. Kuvausten perusteella ne näyttävät aivan selkeiltä lajeilta. 26 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 Helppohan koivunpunikkitatti on tuntea: oranssi lakin pinta, tummakehnäinen jalka, tummuva malto ja kasvaa koivun seurassa. Se alkoi kiinnostaa. Ensimmäisen tankillisen jälkeen tehdyssä käynnistysyrityksessä onnistuin ”hukuttamaan” koneen liialliseen bensiiniin. Tästä sisäänajovaiheen tukkoisuudesta Stihlin ohjekirja varoitteleekin – parhaimman käynnin löytyminen vie sen mukaan jopa 15 tankillisen verran. Bensan syöttöön tuo ei kuitenkaan ole vaikuttanut. Suomen lajisto on kyllä hyvin tunnettu, mutta ei pohjiaan myöten selvitetty. Kun haetaan kestävyyttä, painosta ei voi tinkiä liian paljon. Pientä alkukankeutta Ensimmäisellä tankillisella kone oli hyvin tukkoinen. stihlin kädensijat ovat tukevat ja erittäin mukavat. Tästä episodista opin, että kesäolosuhteissa kone saa olla käymättä parikin tuntia ilman, että ryyppyä tarvitsee käyttää. FS 490 painaa noin 600 grammaa enemmän, mutta käytännössä yhdeksän kilon paino ei ole häiritsevä. ”Ei kyllä se vaatiikin toisen, ruohoterälle suunnitellun kulmavaihteen.” Lopulta sovimme, että myyjä hommaa ruohosetin seuraavaksi päiväksi paikalliseen Stihl-liikkeeseen, mistä voisin sen noutaa. Punikkitattejakin on monta lajia, mutta kuinka monta. kulmavaihde on tarvittaessa erittäin nopea irrottaa. Näistä kaikista on kuvat ja kuvaukset Sienilehden numerossa 2/2011. Tämä oli saanut käyttäjiltään melkoisen myönteiset arviot. Ostin laitteen mukana vielä kolmioterän ja sen sektorisuojuksen, sillä raivaussaha saisi näyttää kykynsä puuryteikön lisäksi pitkän villiintyneen heinän ja autioituneen maalaistalon pihan ruusupuskien taltutuksessa. Nopea soitto myyjäliikkeeseen tuotti vastauksen, että kyllä sen pitäisi sopia. Tässä piilee pieni riskin mahdollisuus: jos voimansiirtoon pääsee tuossa vaiheessa jotain ylimääräistä, kohta edessä on huoltoreissu. Sitten puhelimen päästä kuului epäuskoinen toteamus. Kokonaisuutena ei ole ilmennyt mitään, minkä takia tästä raivaussahasta ei saisi kaveria pitkäksi aikaa. Ainoa vika tähän mennessä on ollut se, että parinkymmenen tankillisen jälkeen polttoainepumpun kuplan keskiosa jäi ala-asentoonsa kuopalle eikä noussut edes ronkkimalla ylös. tätä terää on jo teroitettu jokusen kerran
09 315 49 840 tai s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Metsään ei mennä vain saaliin toivossa vaan myös nauttimaan luonnonrauhasta ja upeista yksityiskohdista. Nide 1 Jaana Luttinen: Metsän hahmottaminen ja haltuunotto (1500–1850) Teoksen ensimmäinen nide käsittelee metsäluonnon hahmottamista ja haltuunottoa sekä niihin liittyviä tapoja ja erityistaitoja keskiajan lopulta 1800-luvun puoliväliin. Ihminen ja metsä -teoksen ennakkotilaus ainoastaan asiakaspalvelustamme, puh. Nide 2 Erkki Laitinen: Luontoistaloudesta kaupalliseen metsätalouteen (1850–1950) Janne Haikari: Metsän muuttuva merkitys (1950–2000) Teoksen toisen niteen ensimmäinen osa keskittyy yhteiskunnan dramaattisiin muutoksiin siirryttäessä luontaistaloudesta teollistumisen aikakauteen. Huomattavin metsänkäyttöön vaikuttanut tekijä 1800-luvulla oli metsäteollisuuden läpimurto. Toisen niteen jälkimmäinen osa pohtii metsäsuhteen oleellista muutosta sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Yhdistävänä tekijänä on ihmisen, metsän ja arjen suhde. Runsaasti kuvitetun kirjan kokoaa Heikki Roiko-Jokelan laatima yhteenveto ”Ihmisen ja metsän kohtaaminen”. Metsäkirjakauppa Erämiehen luonto Martti Hahtola Upea uutuuskirja kuvaa kokonaisvaltaisesti suomalaisen erämiehen luontosuhdetta. Kirjoittaja on mikkeliläinen biologian ja maantiedon lehtori, Suomen Metsästäjäliiton liittohallituksen jäsen ja Suur-Savon piirin puheenjohtaja. Kuvat teksteineen tarjoavat paljon tietoa riistaeläimistä ja auttavat tunnistamaan myös pihojen lajistoa. Kustantajan hinta 38 euroa. 120 € ), hinta voimassa 31.10.2012 saakka. Näkökulmaa vaihdetaan lapsista aikuisiin, miehistä naisiin, rahvaasta säätyläisiin, kansanparantajasta sahapatruunaan ja marjanpoimijasta taiteilijaan.. Toimituskulut 7,50 € / tilaus. Syksyn uutuuskirjat Kokemuksia ja kohtaamisia metsäluonnossa. Saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista ja verkkokaupastamme www.metsakustannus.fi Kestotilaajaetu: Ihminen ja metsä -suurteos nyt ennakkohintaan 90 € (norm. Suurteos upeassa tuotelaatikossa! Suurteos upeassa tuotelaatikossa! Ihminen ja metsä – kohtaamisia arjen historiassa Heikki Roiko-Jokela (toim.) Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen suojissa syntynyt suurteos suomalaisten ja metsien välisestä suhteesta julkaistaan kahtena niteenä. Ilmoita tilattaessa asiakasnumerosi. Suomalaisten luontosuhdetta tarkastellaan perinteisten metsäelinkeinojen kautta. Ilmestyy marraskuussa. Kirjan ainutlaatuiset kuvat ovat täynnä elämää. www.metsakustannus.fi Ilmestyy marraskuussa
Se on esillä Salossa 6. metsalehti.fi 20 40 60 80 100 Kyllä 54% Ei 46%. Mediapinta 2012. Mukana ovat Kekkosen jahtikaveri Tauno V. • RepresentingEuropeanandespeciallyNordicforestowners’interestin EU’s decision making processes. For more information, please contact MTK’s Forest Director Juha Hakkarainen, tel. Pitkään ei ehtinyt kulua eläkkeelle vetäytymisen jälkeen, kun muistelmateos jo ilmestyi. antti otsaMo kirjoittaja työskentelee Metsähallituksessa ympäristöpäällikkönä. 250 sivua. Naisten sarjassa voiton vei Sirkka Savukari ja nuorten sarjassa Levi Byskata. Ratamestari Mikko Kuitusen mukaan kilpailumenestyksen kannalta ratkaisevaa oli onnistuminen rasteilla, joissa arvioitiin puuston kokonaistilavuutta ja leimatun puuston määrä eri tavaralajeihin jaoteltuna. Esimerkiksi Pääkkölä nappasi täydet pisteet runkotilavuuskoealalta. Kisoihin osallistui yhteensä 471 metsänomistajaa. Mukana on Hannes Autere, ITE-taide ja nykytaiteen kärkinimiä. Näyttely on metsä, jossa taide edustaa luontoa ja luovuus on vihreää kultaa. Lopputulos on satua ja fantasiaa, leikkimieltä ja huumoria. Näin on nytkin, välillä jopa turhan korostetusti. Pitkän linjan erävaikuttaja, eräneuvos ja ensimmäinen suomalainen Saint Hubertus -ritarikunnan riistaritari Olavi Joensuu on tiivistänyt vaiherikkaan työuransa muistelmiksi. Töistä on luotu kokonaisuus, jonka sisälle voi kävellä kuin metsään. Yleisessä sarjassa on taitoradan lisäksi myös suunnistustehtävä. gALLuP Pitääkö valtion tukea metsätaloutta. Kerronta on sujuvaa ja vauhdikasta. • GoodcommunicationskillsinEnglishandSwedisharerequired. Arpaonni suosi Hautaniemeä, josta tuli mestari, Nyman sai tyytyä kakkossijaan. Eipä ihme – sen verran oli kirjoittajalla virtaa aktiiviurankin aikana! Omaelämänkerroissa on yleisesti mielenkiintoinen ominaisuus: ne eivät pyri tarkastelemaan maailmaa laajasti ja objektiivisesti, vaan näkökulma on häpeilemättä kirjoittajan oma. • ThePolicyAdviserissupervisedbyandreportstotheNSFForest Directors and CEPF Secretary General for the different tasks assigned. Juuri tämä tekee kirjasta erityisen mielenkiintoisen. Esillä on runsaasti puuveistoksia, mutta myös metsäaiheisia maalauksia, puupiirroksia ja videoteos. Kirja raottaa Metsähallituksen lähihistorian kehitysvaiheita ja muutosta jähmeästä virastosta dynaamiseksi liikelaitokseksi, jossa hoidetaan kaikkea luonnonvara-alaan liittyvää. Välillä lukijan utelias hymy pyrskähtää väkisinkin hyväntahtoiseen hörähtelyyn kirjoittajan sivallusten napsahdellessa tarkasti maaleihin. Mäki, elokuvapersoona Åke Lindman ja monet muut. Other language skills, especially Finnish, are appreciated. eeva-leena eklund: Pikkupöllö, 2011 Ammattilaisten metsätaitoilun Suomen mestaruudesta kisattiin viime lauantaina Laukaassa Finninkankaalla. Oikolukijalle olisi ollut töitä, mutta lopputulos on silti hyvä. Onhan kirjoittajan lusikka ollut viime aikojen suomalaisessa erätoiminnassa mukana varsin monessa sopassa. Experience and competencies • Universitydegreeoranequivalentinarelevantdiscipline. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Näyttely palaa vuosiin, jolloin veistäminen ei ollut hienostelua. tammikuuta asti. Miesten sarjassa voitto jouduttiin ratkomaan arvalla, kun Keijo Hautaniemi ja Lars Nyman saivat saman tuloksen. Valtion maiden erätalous ei ole Suomessa erillinen saareke, vaan se on oleellinen osa suomalaista eräkulttuuria, josta me alan harrastajat saamme hienoja elämyksiä vuodesta toiseen. Erämuistelmia Metsähallituksesta Nordic Family Forest Owners (NSF) is seeking an enthusiastic Forest Policy Adviser to Brussels. The Nordic Forest Policy Adviser is working as a part of the team of the Confederation of European Family Forest Owners (CEPF). Tämä ei ole perinteinen erätarinakokoelma, vaikka kirjan loppupuolella tehdäänkin muutamia mielenkiintoisia retkiä Kanadan ja Afrikan riistamaille. Matkan varrella polulle sattuu monia tunnettuja henkilöitä. Tarinoiden pääpaino on selkeästi asioi den taustoissa ja kirjoittajan kokemuksissa erilaisissa tilanteissa, joilla on sittemmin ollut syvällisiä vaikutuksia erä asioiden linjauksiin Suomessa. 28 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 Olavi Joensuu: Olmmos – Tähtihetkiä mereltä ja eräelämästä. Kisoihin osallistui 250 metsäammattilaista. Please send your application with CV by 10.10.2012 to e-mail hakemukset@mtk.fi. Kirjan luettuaan ymmärtää Metsähallituksen mailla harjoitettavaa erätaloutta ja sen taustaa entistä paremmin. The Nordic family forest owners’ national organizations has been represented at EU level in Brussels by a joint lobbying office, Bureau of Nordic Family Forestry. Mestari haettiin arvalla Toissa viikonloppuna Vaasassa järjestetyissä metsänomistajien metsätaidon SM-kisoissa kärki oli tasainen. Itselleni oli yllätys, että kirjassa ei nimestään huolimatta vietetä kovinkaan paljon aikaa metsässä tai merellä. PALVELUKSEEN HALUTAAN kIRJA Metsien miehet esillä Salossa Salon taidemuseo Veturitallissa avautuu 22. Pieni viimeistelyn puute peittyy hyviin eläviin ja kirjoittajansa näköisiin tarinoihin. Joensuun kirja on helppolukuinen paketti kaikille eräasioista kiinnostuneille. • Willingnesstoworkinchallengingandveryhecticenvironment. +358 400 870 867 or juha.hakkarainen@mtk.fi. Toisaalta – miksi pitäisikään. Hinta 40 euroa. Joukkuekilpailun voitti Mhy Kaakko III. Minä-sanaa ei tarpeettomasti säästellä. Puu on jälleen särmikästä ja metsä ryömii iholle myös uusien veistäjien teoksissa. • ContributingtoNSFandCEPFinternalandexternalcommunication activities. Taitosarjassa parhaat pisteet keräsi Auno Jylhä Kaustisilta ja joukkuekisan voitto meni Uudenmaan, Turunmaan ja Ahvenanmaan metsäurheilijoille. Entinen työnantajaorganisaatio saa ajoittain kyytiä niin, että heikkohermoista hirvittää. The one person’s representation is located in the middle of the EU -quarters in Brussels. Kirja antaa paljon myös niille harrastajille, jotka eivät valtion mailla erätulia polttele. We offer you a great opportunity to develop your skills in international forest policy. Kirjoittajan sisäpiirin näkemys tuodaan mainiosti esiin. • Atleast2yearsofworkexperienceinforestpolicy. kalanistutustoiminnan ristiriitaisuuksiin ja metsien käsittelyyn osana riistanhoitoa. Välillä juttelunomainen kerronta vaikuttaa kirjoitettuna hiukan huolimattomalta. luuli suolla luikertelevaa marjatonta isokarpaloa vaiveroksi. • GoodknowledgeoftheNordicforestry • Excellentinterpersonal,negotiation,lobbyingandteamworkingskills. Kirjassa otetaan rivakasti kantaa mm. Kuitusen mukaan muista tehtävistä yllättävän hankalaksi osoittautui muun muassa kasvilajitunnistustehtävä – moni ammattilaisten mestaruus sodankylään ammattilaisviestin juoksijoita laukaan harjuja suppamaastossa. Description of work • Participatingin,analyzingandreportingcloselyforest-relatedpolicy developments in the European Commission, the European Parliament and the Economic and Social Committee, as well as relevant processes on pan-European and global level. Kertoja ei ole kuka tahansa harrastaja, vaan monessa mukana ollut konkari. Naisia joukosta oli kolmannes, nuorten sarjassa oli 18 kilpailijaa. Yleisen sarjan voiton vei Lapin metsäurheilijoiden Kauko Pääkkölä Sodankylästä. syyskuuta näyttely Metsien miehet, jossa satumaailman pääosaan nousevat pöllöt ja metsäläiset
Korkeahkolla rantatörmällä, josta hyvä näkymä järvelle. Osuus yhteiseen vesialueeseen läheisessä Tyynysjärvessä, sekä myllytonttiin. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Sastamala, Lahdenperä 9,5 ha metsämaata paikallistien varressa. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 28 km Ranualta. 45.000 € METSÄPALSTA, Ikaalinen, Sarkkila 2 ha. Metsäautotie tilan pohjoisrajalla Orattin rantaan, rantaa n.30 m. Osuudet yht. 000 € / tarjous. METSÄPALSTA, Juuka, Ahmovaara 83,9 ha. 2861 m 3 . www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. 18.500 € / tontti. Hyvät kalastus-, marjastusja metsästysmaastot. 80 rakennettu lautarak. 09 315?49?806 taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 59.000 €. www.metsakustannus.fi. 09 315?49?804 toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. 09 315?49?848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. V. 40 km, Joensuuhun n. Kunnostusojituksia tehty 2009 ja tuhkalannoituksia 2008 n. alueisiin, venevalkamia. Kohteita myy: Finnea LKV, puh. LOMAMÖKKI, Ranua, Ristijärvi. metsästäjille ja mökkiläisille. Simojärven läheisyydessä luonnonkauniilla paikalla honkarak. Puusto n. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. 09 315?49?803 Eero Sala p. Kolin kansallispuiston läheisyydessä monipuolinen metsätila. Petäjäveden lounaiskulmassa. Ei sähköä, kaasuliesi ja klapiuuni. 15.900 €. KESÄMÖKKI, Ranua 2000 m 2 tontti. 1,5 ha on järeää hakattavissa olevaa kuusikkoa, vähän kasvatusmetsää, loput taimikkoa. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. Hp. Taimikoita 40 %, nuorta kasvatusmetsää 60 %. Sekametsää, lähinnä lehtipuuta. Erämainen seutu Ranuan itäosassa lähellä Pudasjärven ja Posion rajaa. metsätila Valtimon eteläosissa. 09 315?49?845, 0400 894 080 toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 150. Hyvä harrastepalsta mm. 3ha peltoa. RANTATONTIT, Ranua, Lehmijärvi Hyvillä ja kauniilla paikoilla sijaitsevat rantatontit määräaloina. 09 315?49?841, 0400 913 822 iLMoiTUSMYYNTi JA AiNEiSToT Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Uudistuskypsien metsien osuus 26,8 ha! Kohteen aukot 8,3ha viljellään tämän vuoden aikana myyjän lukuun. Rajoittuu 6-tiehen n. 312.000€. 09 315?49?809, 040 752 9626 VErKKoJULKAiSU METSäUUTiSET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASiAKASPALVELU klo 8.15–16.00 tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 Ansa Seppälä p. Asfalttitien varressa, varressa, omaa rantaa n. Mökki, jossa tupakeittiö, makuuhuone, sauna.pesuhuone. 09 315?49?842, 045 130 0211 MArKKiNoiNTi Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 19.000 €. 14.000 €. METSÄPALSTA, Sastamala, Tomula 1,83 ha tontti läpi vuoden kunnossapidetyn tien varrella Hämeenkyrön ja Sastamalan rajalla. 09 315?49?844 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) Susanna Pellinen p. Tie perille. 3 km Ikaalisten keskustaan. Metsämaata 5,8 ha, kitumaata 4,4 ha, joutomaata 19,1 ha. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 36?415 (LT/11) Lukijoita 156?000 (KMT 11) Painopaikka Hämeen Paino Oy MYYDääN METSÄPALSTA, Ranua, Simojärvi 29,3 ha. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. 41 m 2 mökki + erilliset sauna-varasto ja puucee. Harvennettu puusto, alla nuori taimikko. 09 315?49?805, 0400 973 457 Pohjois-suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi 09 315?49?870, 0400 150 910 keski-suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 5900 m 3 . 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Vanha maatilan pihapiiri rakennuksineen (hirsiaitta ei kuulu kauppaan) ja n. 45 km. Puusto yli 10 000 m 3 , heti hakkuumahdollisuuksia. Juukaan n. Eri-ikäistä sekametsää, josta n. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. 166.000 €. 09 315?49?847 050 331 4137 internet-ilmoitukset Myyntipäällikkö Sanna Nyman p. Lisäksi wcvarasto, liiteri, laavu, kaivo. 36.000 €. Hyvän tien varrella n. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 050 529 8299 Tietoa metsästä. METSÄPALSTA, Petäjävesi, Petäjävesi 63,45 ha. Kalaisan Kyrösjärven rannassa, koostuu 2 eri tilasta. Eri-ikäistä sekametsää, pääosin mäntyä, mutta myös koivua ja kuusta. 14,5 ha. 29 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315?49?800 Faksi 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi ToiMiTUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Puusto n. 09 315?49?849, 040 835 6479 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 80. Reilunkok. 900 metrin matkalta. Hyvä tiestö, rehevät maat. 09 315?49?802, 040 516 4000 aD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. 09 315?49?808, 0400 581 108 toimitussihteerit Jussi Collin p. 36 metriä, n. Sopii kalastusta, marjastusta, metsästystä harrastavalle. Puuta arviolta noin 550 m 3 , pääasiassa tukkia. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Valtimo, Pajukoski 116 ha. Määräalasta reilu hehtaari entistä pellon pohjaa
kari Pilhjerta, maat. Ensi talvena Helsinki lämpiää kivihiilellä, joka on halpaa ja jota maailmalla riittää. olavi jäkäläniemi, Suomen metsäkeskuksen PohjoisPohjanmaan alueen eläkkeellä oleva metsänparannusteknikko, Kuusamo (matkoilla) 60 VuOTTA 6.10. Plataanipuun varjossa viihtyi aikoinaan myös Rooman hirmukeisari Caligula, joka tarinan mukaan kutsui jopa 15 ihmistä kerrallaan juhlimaan kanssaan puun oksistoon. Suosiostaan huolimatta jotkut kutsuvat plataania ”sotkupuuksi”, koska lehtensä ja pallomaisten kukintojensa lisäksi puu pudottaa tarpeen mukaan myös hilseilevää pintakuortaan. Plataani on suosittu kaupunkipuu, jonka tuuhea oksisto suojaa auringolta.. MERkkIPÄIVÄT 80 VuOTTA 9.10. Puolet Lontoon puista on arvioitu olevan plataaneja. Päästökaupan takia puuta ei kannata polttaa. Väinö Vierelä, LänsiPohjan metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Tervola 10.10. Mutta ehei, kansainvälisten ilmastosopimusten kylkiäisiksi kehitetyssä päästökauppamekanismissa asia ei ole läheskään näin yksinkertainen. Muutoin rauhallinen jälkikasvumme protestoi aluksi kuitenkin äänekkäästi. Tavallaan se sitä onkin, eli mitä puiden viherhiukkaset sii-ou-tuuta sitovat, sen puut maatuessaan ilmaan takaisin päästävät. taisto ahola, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva metsätyönjohtaja , Ylihärmä (matkoilla) 70 VuOTTA 6.10. jorma Ratala, Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut, LounaisSuomi, metsäpalveluesimies, Pori 12.10. Keskeinen kysymys on, mikä on päästö. Meillä Suomessa metsät sitovat yli 70 prosenttia kaikesta siitä sii-ou-tuusta, mitä täällä asuminen ja eläminen teollinen tuotanto mukaan lukien ilmakehään tuuppaa. Plataanien (Platanus) sukuun kuuluu kymmenkunta kookasta lehPlataanipuun varjossa tipuulajia. Teorian eli niin sanotun jääkiekkomailamallin mukaan maapallo lämpenee, kun hiilidioksidipitoisuus nousee. Jääkiekkomailan varsi sen seurauksena tuskin kovin paljon muotoaan muuttaa, mutta jokin tässä yhtälössä silti mättää. Onneksi meillä on metsiä, joissa on viherhiukkasia, jotka sitovat sitä hiilidioksidia mitä kivihiilen poltosta pääsee ilmakehään. Puistoplataanilla on kestävän kaupunkipuun maine: sen juuristo selviää ahtaissakin olosuhteissa katuja rakennusviidakoiden puristuksissa. Varsinkin Durbanin viimevuotisen ilmastokokouksen jälkeen peli on pahasti sekaisin. Matkakohde paljastui minulle vasta. Wienin kylpiessä auringonpaisteessa oli hotellimme sopivasti viilentävän puistometsän reunassa. Puun maanpäällisiäkin osia pidetään melko saasteenkestävinä. Kuoren voimakkaasta hilseilystä saattaa olla myös puolustuksellista hyötyä tauteja ja tuholaisia vastaan. Elävien plataanipuiden ympärille on etelän maissa sen sijaan rakennettu monennäköisiä asumuksia ja ruokapaikkoja virkistyskäyttöön. Ja me kun luulimme, että puu on hiilineutraali aine. Syy selvisi pian: vaunujen kuomun alta ei nähnyt puiden oksia ja lehtiä taivasta vasten. Niinpä nykyään maailmanlaajuisesti viljelty puistoplantaani London plane (Platanus x acerifolia ) on idänplataanin (P. occidentalis ) risteymä. orientalis ) ja amerikan/lännenplataanin (P. arto huotari, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, metsäsuunnittelija, Kuhmo Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Tyhmempi – kuten meikäläinen – luulisi, että se on sitä, että siiou-tuu livahtaa ilmakehään fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena. Koska lämpenemistä pidetään pahana, on päätelty että sii-outuu (CO2) -pitoisuutta tulee pyrkiä laskemaan. Kun kuomu laskettiin alas, oli lapsi riemuissaan. Ratkaisu ilahdutti metsäntutkijaa, mutta myös puista pitävää pienokaistamme. 75 VuOTTA 6.10. irtoava kuori parantaa plataanipuun rungon kykyä yhteyttää samaan tapaan kuin lehdet. Fossiililöytöjen perusteella plataanipuut selvisivät hirmuliskojen seas sa liitukaudella jo 115 miljoonaa vuotta sitten kun maapallon keskilämpötila oli nykyistä huomattavasti korkeampi. Historia ei kerro, kuinka moni selvisi vierailusta ehjin nahoin. Sen takia on päätetty, että vaikka Suomen metsät yhä enemmän sitovat sii-ou-tuuta, koska ne kasvavat yhä huimemmin, meidän pitää kuitenkin maksaa, koska metsämaata muutetaan muuhun käyttöön. 30 METSÄLEHTI 1 8 • LIISA SAARENMAA rAKAS PÄIVÄKIrjA Kirjoittaja on metsäneuvos. Ei kuitenkaan esimerkiksi nuppiluvun mukaan vaan sen mukaan, onko maa jo teollistunut riittävästi, jolloin päästöoikeus on pieni tai teollistunut vähän, jolloin oikeus on suuri. kun pakkasimme lentokentän lähtöselvityksessä lastenvaunuja. Sitä lukiessa saa hyvät naurut, sillä paketti pitää sisällään taattua, poliittisesti epäkorrektia huovista. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Puu on siis vain väliaikainen hiilivarasto ja siksi Suomesta halutaan tehdä maksumies päästökauppaan. Maapallon keskilämpötilat ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet on ajan funktiona lätVoihan viherhiukkanen käisty samaan kuvaan, jossa näin syntynyt pisteparvi näyttää vähän jääkiekkomailan varrelta. Sen näkee siitä, että Helsingin Sörnäisissä hiilikasa kasvaa kasvamistaan. Palsta on avoin kaikille lukijoille. harri kemppainen, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, metsäsuunnittelija, Kuhmo 10.10. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi heikki nUoRteVa, teksti ja kuvat Pääsin hiljattain vaimoni järjestämälle yllätysmatkalle Itävaltaan. K irjailija Veikko Huoviselta on ilmestynyt postuumisti novellikokoelma nimeltään Luonnonkierto. maisteri, Helsinki 14.10. ja metsät. Se jolla on paljon teollisuutta mutta vähän päästöoikeutta voi ostaa oikeutta siltä, jolla on paljon oikeutta mutta vähän sille käyttöä, eli vähän teollisuutta – ja maailma pelastuu. Plataanien puuaines soveltuu hyvin huonekaluja viilumateriaaliksi, mutta on rakennuspuuna ulkokäytössä kestävyydeltään heikohkoa. armi kotoaro, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, keskusyksikkö, metsätietosihteeri, Vantaa (perhepiirissä) 50 VuOTTA 9.10. Osa plataanilajeista risteytyy keskenään helposti. Se tapahtuu päästökaupan avulla, jossa päästöoikeuksia jaetaan maailman maille. Korkein kasa on korkeampi kuin koskaan ja sen rinnalle syntyy uusia hiilikasoja. jussi salmela, Kannuksen taimitarhan eläkkeellä oleva johtaja , Kannus. Tietoja voi lähettää kirjeitse, sähköpostilla tai faksilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Kaupungin lukuisissa puistoissa hakeuduimme usein suurten plataanipuiden varjoon. Suurimmat yksilöt kasvavat 40–50-metrisiksi, ja niiden lehdet muistuttavat vaahteran lehtiä. Ilmiön lopputuloksena puun koristeellinen kuori muistuttaa taiteellista palapeliä monine eri värisävyineen valkoisesta vihreän kautta harmaanruskeaan. Irtoavan kuoren on arvioitu parantavan rungon kykyä yhteyttää auringonvaloa lehtien tavoin. Tämän tajuttuaan sitä on ensin ihan että jippii, mutta tuli nuolaistuksi ennen kuin tipahti, sillä muiden mielestä on ihan väärin, että Suomi saisi hyvinkasvavien metsien takia liikaa helpotuksia päästökauppaan. Wienin lisäksi plataaneja suositaan kaupunkipuina aina Pariisista Istanbuliin ja Kanadasta Meksikoon. Huovisen innoittamana äidyin pohdiskelemaan globaaleja ponnisteluja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi päästökaupan keinoin
Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2012 / 2012 / . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 18”. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. net. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. 31 METSÄLEHTI 1 8 • 2012 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2012 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 104 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 57 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 116 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 57 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 34 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 40 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 9 %. METSÄRISTIkkO 18 Metsäkrypto 15, oikea ratkaisu. raivaussahanterät testissä . ENSI NuMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 11.10. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Metsäkonelegendan taival . . Pienriista huomioon . Kemijoen harjusta narraamassa Seuraava Metsälehti ilmestyy 11. Kenen kuusi kasvoi eniten. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Palkinnot metsäkryptosta 15 on arvottu seuraaville kolmelle: lauri liimatainen, Tampere, lisa Mattila, Kankanpää ja jorma Rautavirta, Korpilahti. 09 315 49 840. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. osoitteessa Metsälehti, PL 890 , 00101 Helsinki. lokakuuta. Näin levität hirvikarkotteen
Lauantaina ja sunnuntaina järjestetään lisäksi Lemmikkimessut. Avoinna pe 9.11. Metsäala tulee tutuksi näytteilleasettajien osastoilla, jossa on esillä metsänomistajan tärkeimmät palvelut ja tuotteet. klo 10–17 Liput Aikuiset 15 ¤ / hlö Lapset (7–15 v.), eläkeläiset, varusmiehet, opiskelijat 10 ¤ / hlö Ryhmälippu (väh. Koe metsän tunnelmaa marraskuussa Helsingissä! Metsämessut tarjoaa metsänomistajille ja metsän ystäville mielenkiintoisen viikonlopun. 10 hlöä) 10 ¤ / hlö Perhelippu (max. 2 aikuista ja alle 16 v. lapset) 35 ¤ 4–6-vuotiaat lapset 3 ¤ / hlö Kokoaikalippu 27 ¤ /aikuinen, 20 ¤ / lapsi, opiskelija, eläkeläinen Metsämessut 9.–11.11.2012 Helsingin Messukeskus Metsämessujen kanssa samaan aikaan järjestetään ELMA Helsingin maaseutumessut, Kädentaitoja OutletExpo -messut sekä VM Motorsport Show. klo 9–18 la 10.11. klo 10–18 su 11.11. Metsäaiheisia keskusteluja, työnäytöksiä ja puuhaa riittää koko perheelle. Tervetuloa mukaan! www.helsinginmetsamess ut.fi Yhteistyössä: Mediayhteistyökumppani: