METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 26. Sivut 18–19 Ajankohtaista: Tuulimyllytuotot vakiintuneet ›› sivu 3 Puukauppa: Kemijärvelle uusi saha ›› sivu 12 Metsänhoito: Toivottomassa taimikossa ›› sivut 14–15 Riista: Hirvisyksystä tulossa hiljainen ›› sivu 24 Konstit on monet Pe kk a Si po la. SYYSKUUTA 2013 • Nro 18 • WWW.METSALEHTI.FI Aarre ja Hilkka Syrjänen torjuvat hirviä saippualla, partavedellä ja sukkahousuilla
Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Viime viikolla Brysselistä tuli myös hyviä uutisia. Myös Naistenlahden turvetta ja puuta polttava kattila on tarkoitus uusia polttamaan entistä enemmän haketta. rmoilla, joiden toiminnan olemme todenneet nojaavan harmaan talouden vippaskonsteihin.” Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola kommentoi Stora Enson irtisanomisia. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Entä jos puuraaka-aineen hankinnan byrokratia kasvaa mahdottomaksi tai puu uusiutuvana polttoaineena kyseenalaistetaan EU:ssa. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Hakerallin sujumista enemmän sähkölaitoksilla jännitetään poliitikkojen ja etenkin Brysselin päätöksiä, sillä energiapolitiikkaa linjataan entistä enemmän Euroopan unionissa. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.. AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Mika Rekola kartoittaa metsäalan koulutuksen tulevaisuutta. Suuri energiakäänne vaatii toiminnan organisoinnilta paljon. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Tai miksei tuollakin kohtaa, kun pinta on sahattu pois.” Raimo Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. Niiden perustelemista ei ainakaan helpota, jos tukia ei käytetä. Tämä muistui mieleeni viime viikon uutisia lukiessa. Olemme huolissamme siitä, että metsätöitä on yhä useammin alettu teettää ulkomaisilla . EU:n energiapolitiikan on pelätty johtavan myös turhaan sääntelyyn metsien hoidossa. Johonkin ne rahat saatiin aina kulutettua. EERO SALA Tuet on syytä käyttää pois Metsureiden työ ei ole vähentynyt ja laillisilla keinoilla sen teettäminen muilla ei tuo yritykselle kustannussäästöjä. Sivu 6 Mustakorosieni leviää Suomessa Sivu 7 Metsänkasvu taas uuteen ennätykseen Uusimman VMI:n luvut saattavat jäädä historian korkeimmiksi. Toivottavasti siitä saadaan edes hatara raami sille, mitä metsiltä EU:ssa halutaan. Strategiassa todetaan puun merkitys energialähteenä. . Sivut 10–11 Tukkilaisperinne elää Kemijoella Juha Julkunen on tukkilaismaratonin valtias. www.metsalehti.. Kivihiiltä poltetaan edelleen paljon. Energiapuuta tarvitaan runsaasti, hakkeen on oltava laadukasta ja toimitusketjujen varmoja. Ylempää tuo kuusi on hyvää tukkipuuta. Päästökaupan piti ohjata vähähiiliseen yhteiskuntaan markkinoiden menetelmin, mutta lopputulos ei ole ollut toivotun mukainen. Komissio sai valmiiksi esityksensä uudeksi metsästrategiaksi. Politiikka pelottaa Aikoinaan valtion palveluksessa tuli tähän aikaan vuodesta usein eteen totuuden hetki. Metsänomistajien tukia kadehditaan monella suunnalla. Huoli ilmaston lämpenemisestä käynnisti 2000-luvun lopulla energiakäänteen, joka on vienyt lämmönja sähköntuotantoa entistä kauemmas markkinataloudesta. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Sivut 22–23 Syksyllä on aika pelastaa taimikko Sivut 22–23 ”Metsä kasvaa yli ennusteiden” Sivu 25 Vaahteranlehdet taipuneet rullalle Käärittyjä lehtiä on näkynyt varsinkin pääkaupunkiseudulla. Meneillään on energia-alan suurin investointiaalto, jolla siirrytään fossiilista polttoaineista uusiutuviin. 2 METSÄLEHTI 18 • 2013 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Yleensä rahat ovat tässä vaiheessa vuotta jo lähes loppu. Sivut 16–17 Lämpöpuusta tuli kestotuote Paistettu puu kelpasi 20 vuotta sitten vain jutun sivulauseeseen. Lyhyessä ajassa venäläinen maakaasu korvautuu lähes kokonaan paikallisella polttoaineella. Sivut 4–5 Peurojen rykimä alkaa myöhässä Metsä ryskyy, kun hirvaat ottavat toisistaan mittaa. Kemera-tukea on poikkeuksellisesti vielä jäljellä yllin kyllin – jopa puolet tarjolla olevasta 61 miljoonasta eurosta. PÄÄKIRJOITUS 26.9.2013 A lkavalla lämmityskaudella puuta poltetaan taas paljon enemmän kuin viime talvena. Sivut 18–19 Kunnostusojitus kannattaa – tai ei Päätöstä turvemetsän ojien kunnostamisesta ei tarvitse tehdä mutu-tuntumalla. Vuoden alussa siellä käynnistyi Suomen suurin pellettilämpökeskus, ja rakenteilla ovat sekä iso hakelämpökeskus että jätteenpolttolaitos. Varsinkin Suomelle se on tärkeää, koska meillä uusiutuvan energian tavoitteisiin on nykyisellään mahdotonta päästä ilman lisääntyvää puun polttoa. Miten metsäala houkuttaisi nuoria. Se taas ei käynyt päinsä, sillä käsiin jäänyt määräraha tulkittiin välittömästi tarpeettomaksi. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Uusia voimaloita valmistuu tämän tästä. Hyvä esimerkki on Tampereen kaupunki. Sivu 26 Kiuruveden vaiheet kansien väliin Sivu 27 Linnojen puu on monella nimenä Sivu 30 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Kuusen pulleat pahkat ”Vastapuolella on vielä kolmas möykky, aivan samassa tasossa. Kalenterissa kuukaudet hupenivat, mutta määrärahoja oli edelleen käyttämättä. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Tuorein esimerkki ovat komissiossa viimeisteltävänä olevat kiinteän biomassan kestävyyskriteerit. Energiapuun korjuun tuesta on käytetty vasta kolmannes
”Käsitykseni mukaan valtaosa tuulivoimayhtiöistä on ottanut sen myös käyttöön”, to teaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen. Yhteinen neuvottelija vähentää vedätystä Vaikka tuulimyllyjä rakentaa Pohjois-Suomessakin puolen tusinaa yhtiötä, niin Aulan mukaan kilpailu ei yllä yksittäisille myllytonteille saakka. Mylly voidaan rakentaa jos rakennuslupa on myönnetty, ja korvauksetta jääneen maanomistajan korvauskanne tuskin menestyisi. Omistajilleen vahvasti tuettu toiminta on varma rahasampo. Yksi tuulimylly tuottaa sähkön noin neljänsadan sähkölämmitteisen omakotitalon tarpeisiin. Myllykohtainen vuosittain maksettava kokonaiskorvaussumma vaihtelee, mutta on Pohjois-Suomessa noussut kymmenen tuhannen euron yläpuolelle. Maisemahaittaa ei korvata. Vaikutusalue tarkoittaa aluetta, jolle ei voida rakentaa toista myllyä ja muutakin rakentamista on rajoitettu. Vuodesta 2016 alkaen syöttötari laskee, mutta takaa kuitenkin yli 600 000 euron kokonaistulot. Ju ha Tu om i. Korvaustasoa on yritetty polkea alaspäin taktikoimalla – jos ei sinun kanssa, niin sitten naapurin. ”Siinä on vedätyksen makua. Tuulimyllyille tehtävät tiet hyödyttävät myös metsätaloutta, mutta tien alle jäävistä maista on sovittava erikseen, samoin kaapelikaivannoista ja maa-ainesten otosta. Korvaus voi olla 30 prosenttia myllyn paikan vuokraajalle ja 70 prosenttia vaikutusalueelle, tai toisinpäin, tai jotain siltä väliltä. Tuulimyllyn rakentamiskustannukset avaimet käteen -periaatteella ovat noin 4,5 miljoonaa euroa. Toinen vaihtoehto on, että korvausta maksetaan koko kaava-alueelle. Jos myllyjä tulee useampia, se edellyttää alueen varaamista yleiskaavassa. Tietämättömyydessä sopimuksia on tehty hyvinkin alhaisella tasolla, jopa parin tonnin vuotuisella korvaussummalla.” Aula suosittelee Pohjois-Suomen käytäntöä, jossa maanomistajat valtuuttavat neuvottelijan. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 18 • 2013 3 MIKKO HÄYRYNEN T uulivoimala-alueiden vuokrauskäytäntö on vieläkin villiä, mutta vakiintumaan päin. ”Maanomistajille maksettavat korvaukset vähentävät vastakkainasettelua. ”Yleisimmin käytetään mallia, jossa rakennuspaikan omistajalle maksetaan vuokraa ja vaikutusalueen maanomistajille vyöhykekorvausta.” Myös tuulivoiman tuottajia edustava Suomen tuulivoimayhdistys suosittaa jäsenilleen laajemman korvausalueen mallia. Vertailuhinta teollisuustontista Vaikutusalueen maanomistajilla ei sinänsä ole oikeutta vaatia korvausta. Vuokratuotot ovat oikeinkin hyviä metsätalouden tuottoon verrattuna, mutta Aula muistuttaa, että vertailukohdan tulee olla teollisuuspaikan vuokraamisessa. Etelämpänä parhaimpien tuuliolojen alueilla summa voi olla jopa kaksinkertainen. Korvauksen jako-osuudet myllypaikan ja vaikutusalueen kesken ovat tapauskohtaisia. Myllyn keskimääräisellä vuosituotolla sähkönmyyntitulot ovat 300 000 euroa ja korotettu tuki lähes 490 000 euroa. Vaikutusalueen pienille tiloille voidaan maksaa kertakorvaus tai ei makseta korvausta ollenkaan. ”Yksittäistä maanomistajaa olisi helppo vedättää, mutta näin saadaan tasapuoliset, markkinahintaiset korvaukset.” Mylly pyörii maanomistajalle Yhden tuulimyllyn vuosittainen tuotto alueen maanomistajille on vakiintunut 10 000–20 000 euron haarukkaan. Voimaloita voidaan hyväksyä syöttötari järjestelmään kunnes 2 500 megavolttiamppeerin kiintiö tulee täyteen. Jotkut kunnat ovat linjanneet, että eivät kaavoita ennen kuin maanvuokrausasiat ovat kunnossa”, Aula toteaa. Jos siivet ovat 56 metriä, niin roottorin halkaisija on 112 metriä, jolloin vyöhyke yltää 560 metriin saakka. ”Meidän alueella käytännöt ovat vakiintuneet”, sanoo Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Jukka Aula. Rakentamisen odotetaan käytännössä pysähtyvän kiintiön täyttymiseen. Sekin tarkoittaa kapasiteetin kahdeksankertaistumista. Vaikutusalaksi tulee likipitäen sata hehtaaria. ”Tietämättömyydessä sopimuksia on tehty hyvinkin alhaisella tasolla.” Rahasampo Tuulisähkön osuus on alle prosentti sähkön kokonaiskulutuksesta. Vaikutusalue yltää puolen kilometrin päähän; tarkkaan ottaen alueelle, jonka koko on roottorin halkaisija kertaa viisi. Jos kaapelit kaivetaan 80 senttimetriin, se estää ojitukset. Koska kyse on teollisuustontista, vuokrataso on metsän tuottoon verrattuna hyvä. Lisä voimaa rakennetaan kuumeisesti, sillä korotettu syöttötari eli takuuhinta on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Tuulimaiden vuokraukseen on vakiintumassa malli, jossa myllytontin omistaja saa eniten ja vaikutusalueen maanomistajatkin jotakin
Selvitys kattaa koulutuksen kaikki osa-alueet metsureista yliopistotasolle, ja sen rahoittaa Metsämiesten säätiö. Siinä on resepti, jolla Mika Rekola houkuttelisi nuoria metsäalalle. Osalle nuorista se merkitsee uudenlaista hohtoa. Säästölinja näkyy myös metsärahoissa. Ostoja kuitenkin keskitetään Stora Enson ydinalueille Pohjois-, Itäja Kaakkois-Suomeen. Puhumattakaan yksinäisistä työvuoroista pimeässä metsässä. Luonnonystävän seikkailulajit Sopivasti luontoa, tarpeeksi uutta teknologiaa ja rippunen extremeä. Kriteerien pitäisi valmistua ensi vuoden aikana. Hän on nähnyt, miten opiskelijat ovat kymmenessä vuodessa muuttuneet. Haitat ja hyödyt halutaan samalle mittarille. Nyt tiedetään liian vähän siitä, mitä pitää osata, miten kasvetaan ammattilaisena ja mitä kaikkea vaaditaan eri töissä. Yliopistolla metsätiede olisi osa ohjelmaa. Metsäsektorin perusongelmana Rekola pitää sitä, että asiat keskittyvät yhä liikaa isojen toimijoiden käsiin. Niinpä EU aikoo esimerkiksi kehittää yhdessä jäsenmaiden ja toimijoiden kanssa yhteiset kestävän metsätalouden kriteerit. ”Erikoiskaadot ovat extremepuuhaa. Valtion kokonaan omistama yhtiö keskittyisi valtion metsien tehokkaampaan hyödyntämiseen. Vihreät arvot ovat voimistuneet.” Nyt Rekola myös kartoittaa metsäalan koulutuksen tulevaisuutta aina vuoteen 2020: kuinka paljon väkeä kannattaa kouluttaa ja mitä opintojen pitäisi sisältää, jotta ne vastaisivat alati muuttuvan työelämän tarpeita. Hanke sisältyy esitykseen uudesta metsähallituslaista, joka yritetään saada voimaan vuoden 2015 alussa. Puukauppoihin vähennyksillä ei ole kuitenkaan vaikutusta. Heidän pitäisi kohdata jo opintojen aikana”, Rekola kiteyttää. Esimerkiksi turpeella on markkinahinta, mutta sen nosto saattaa pilata vesistön, mikä vaikuttaa vaikkapa kalastajiin ja mökkiläisiin. Asiantuntijaksi tarvitaan Mika Rekola. Hän on tutkinut paljon ekosysteemipalveluja ja markkinattomia hyödykkeitä kuten luonnonsuojelua ja virkistystä. Rekola houkuttelisi alalle sopivaa väkeä imagoa parantamalla. ”Missä ovat metsätalouden autotalli?rmat?” hän kysyy. Lisäksi koulutus on kallista. Mukaan tulee yhä enemmän vierastyövoimaa ja suomalaisista metsureista tiiminvetäjiä. Itse työ tehdään yrittäjänä. Siellä selvitetään, kuinka metsäalan yritykset Kiinassa käyttävät ekosysteemipalveluja. Metsähallituksen metsätalous omaksi yhtiökseen Valtion metsätuloja yritetään lisätä eriyttämällä Metsähallituksen metsätaloustoiminnot omaksi yhtiökseen. Lisäksi hän pohtii, kuinka alaa voisi nuorisolle markkinoida, jotta siitä syntyisi todenmukainen kuva. Motokuskin työ on teknisesti erittäin vaativaa, ja lisäksi on osattava metsäekologiaa. Kun vielä osa metsänomistajista on ulkomaalaissyntyisiä, metsureilta kysytään kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta. Myös tuki metsäluonnon hoidon edistämiseen supistuu. Hakijoita on nyt enemmän kuin takavuosina, mutta hyviä kaivataan enemmän. Nuorella ei ole vielä edes ajokorttia, mutta metsäkoneen kanssa pitäisi pärjätä. ”Niihin täytyy koulutuksessa panostaa enemmän”, Mika Rekola sanoo. HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti SEPPO SAMULI, kuva M etsätieteiden talo Helsingin Viikissä on herännyt kesän jälkeen henkiin. Mika Rekola › Syntynyt 1966 Merikarvialla. Reppuselkäiset opiskelijat suuntaavat kuka mihinkin, ja osalla on hieman eksynyt ilme. EU:ssa sorvataan kestävän metsätalouden kriteerit EU:n komissio on julkaissut uuden metsästrategian. Lisäksi moni arvostaa luontoa. Pienpuun energiatuki sen sijaan kasvaa. Koulutus metsätalouden perusjaksolla aloitetaan kuitenkin jo 16-vuotiaana, ja vuotta vanhempana harjoitellaan käytännössä. Idea na on selvittää, minkälaista haittaa heille koituu ja pystyykö sitä laskemaan rahassa. Se paljastaa auttamatta ensimmäisen vuoden tieteenharjoittajan. Muuttuva metsänhoitoyhdistyslaki luo paljon mahdollisuuksia kehittää palvelukonsepteja metsänomistajille. Ei Rekola silti metsätieteen opetusta lopettaisi – päinvastoin. ”Olisi vanhanaikaista vain uudistaa metsänhoitajan tutkintoa. ”Eri tasojen opiskelijatkaan eivät tunne toistensa ajatusmaailmaa. Pystyttäisiin huomioimaan erilaisten alueiden – urbaanien, maatalousalueiden ja vesistöjen – vaikutukset toisiinsa. 4 METSÄLEHTI 18 • 2013 LYHYESTI Stora Enso kutistaa metsäosastoaan Organisaatiotaan trimmaavan Stora Enso Metsän yt-neuvotteluissa on päädytty 90 henkilön vähennykseen. › Harrastaa muun muassa luonnossa vaeltamista ja valokuvaamista.. Joulukuussa kaupat tehtiin 6 000 hehtaarista ja toukokuussa 1100 hehtaarista. Strategiassa määritellään periaatteet, joilla vahvistetaan kestävää metsätaloutta, parannetaan alan kilpailukykyä ja lisätään työpaikkoja etenkin maaseudulla. Monimuotoisuuden turvaamishankkeille rahaa on ensi vuonna luvassa 6,5 miljoonaa euroa, kun kuluvan vuoden budjetissa rahoitusta oli miljoona euroa enemmän. Taaleritehdas osti nyt jo kolmannen kerran metsää UPM:ltä. Kauppahintaa ei julkistettu. Tunnistaisikohan ammattimies 50 vuoden takaa työn vielä omakseen. Haastattelupäivänä hänellä on kiire, sillä hän lähtee illalla Kiinan Nanjingiin, jossa sijaitsee Helsingin yliopiston partneriyliopisto. Mutta ei hätää. Ne kannattavat huonosti, joten palkat ovat huonot. Uusi ohjelma tuottaisi nykyistä laaja-alaisempaa väkeä.” Käytännön esimerkiksi sopii Rekolan oma työ. Lisäksi komissio seuraa, miten hyvin jäsenvaltioissa monimuotoisuusasiat tullaan metsäsuunnitelmissa huomioimaan. › Metsänhoitaja, MMT, yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Kemera kutistuu, energiatuki nousee Hallituksen budjettiesityksessä valtion menoja karsitaan 600 miljoonalla eurolla. Myös toiminnan kattavuus on entisellään, eli yhtiö toimii koko maassa. ”Puolet on naisia ja melkein puolet tulee pääkaupunkiseudulta. Palstat sijaitsevat Savossa, Tervon ja Juankosken kunnissa. Maatalous, metsätalous, ympäristönhoito ja vesiensuojelu nivoutuisivat yhteen. ”Jatkossa kaikki hoitotyöt ostetaan metsäpalveluyrittäjiltä”, Stora Enso Metsän metsäpäällikkö Jorma Länsitalo kertoo. Yhtiö aikoo jatkaa metsien ostoa seuraavan kahden vuoden ajan, mikäli sopivia kohteita löytyy. Samalla varmistetaan metsien suojelu ja ekosysteemipalvelut. Se vaatii teknistä osaamista ja suunnittelua.” Metsätalousinsinöörien osalta selvitys on vielä kesken, mutta sekä heillä että metsänhoitajilla korostuvat itsenäisen työskentelyn taidot. Paineet ovat kovat, kun arvokkaalla koneella täytyy tuottaa paljon. Metsätalous työllistää yli puolet Metsähallituksen vajaasta 2000 työntekijästä. › Asuu Espoossa. Ympäristönhoidon taitajille tarvetta Mika Rekola rakentaisi kaikille koulutustasoille kokonaan uusia ohjelmia, joissa olisi nykyistä laajempi ympäristönhoidollinen näkökulma. Moto-kuskin työ on parhaimmillaan näiden elementtien yhdistelmä.” Metsurin työ uudistuu Metsurien elämä muuttuu tulevina vuosina selvästi. Onkin ehdotettu, että motokuskeja kouluttavia oppilaitoksia vähennettäisiin. Tuki nousee 20 miljoonaan euroon, kun tälle vuodelle on varattu 18 miljoonaa euroa. Metsureiden vähentämistä perustellaan toiminnan tehostamisella. › Perheeseen kuuluu kaksi aikuista poikaa. Fuksien tukena työskentelee yliopistonlehtori Mika Rekola, joka muun muassa pitää metsätieteiden johdantokurssia. Uusi strategia korvaa vanhan, vuodelta 1998 peräisin olevan metsästrategia. Seuraa uusi ongelma, kun pienillä yrityksillä ei vain ole varaa ottaa väkeä suoraan koulusta. Yhtiö irtisanoo viimeiset 33 metsuriaan ja työt loppuvat myös noin 60 toimihenkilöltä. Motokuskien koulutusta tehostettava Koulutuksen suurimmat ongelmat koettelevat metsäkonepuolta. Tulevaisuuden metsureita työllistävät hoitotyö ja erikoiskaadot kuten pihalla kasvavat puut. ”Silloin jäljelle jääville saataisiin kunnon koneet ja ohjelmat.” Ammattia ei kuitenkaan opita koulussa vaan työssä. Niitä tarvittaisiinkin yhä enemmän, aina yrityksen pyörittämiseen asti. ”Se olisi Suomelle oikein hyvä vientituote.” Myös kansainvälistymisestä Rekola itse on hyvä esimerkki. ”Työssä on paljon korkeaa teknologiaa, joka viehättää nuoria. Esimerkiksi kemera-tukeen on varattu vajaat 60 miljoonaa euroa, joten tukisumma kutistuu kuluvan vuoden budjetista parilla miljoonalla eurolla ja edellisvuoden tilinpäätöksestä peräti seitsemällä miljoonalla eurolla. Taaleritehdas hankki lisämetsää Sijoitusyhtiö Taaleritehdas on ostanut metsäyhtiö UPM:ltä hieman yli 1 100 hehtaaria metsää. Vastaukset ovat alalle ehkä jopa elintärkeitä
”Sanon aina, että minut on leimattu. Sen sijaan lievällä skeptisyydellä suhtaudun ajatukseen, että lainsäädännön keinoin metsänomistajat saadaan korjaamaan kuusikoissa yli kymmenen ja männiköissä yli kahdenkymmenen kuutiometrin tuulenkaadot pois. Sattuipa kotitienoillani juhannuksen jälkeen kunnon myrskykin, joka teki sekalaista tuhoa laajalla alueella. S yyskuun 11. Ymmärrän oikein hyvin, että lainsäädännöllä halutaan estää hyönteistuhojen lisääntyminen. Olisiko ministeriö määrännyt pakkopuunkorjuuta vai oltaisiinko hiljaa niin kuin ennenkin. On mielenkiintoista aprikoida, miten piakkoin voimaan tuleva uusi metsätuholaki olisi tilannetta muuttanut. Kaatuneen puuston korjuu alkoi jo heinäkuussa ripeästi – metsätuholakia, uutta tai vanhaa ei mietitty, vaan myrskyn kaatama omaisuus haluttiin pelastaa sinistymiseltä ja mahdollisilta hyönteisiltä mahdollisimman äkkiä. Matkamme oli hieno ja mieliinpainuva, mutta myös opettavainen. Näiden väliin on mahtunut myös kukoistava metsäteollisuus. Korjattuna puumääränä kertyi varmaan tuhansia motteja. Arvokasta puuta on riittänyt etenkin sahateollisuuden käyttöön. Etenkin teiden varsille varastoitu puutavara pitää kuljettaa ajoissa pois. Veli löi minua pienenä leimauskirveellä sormeen.”. päivän tienoilla mietin aikaa 12 vuotta sitten. Yksi asia Brittiläisessä Kolumbiassa kuitenkin tapahtui aikaisemmin kuin meillä: hyönteisten aiheuttamat metsätuhot. 5 METSÄLEHTI 18 • 2013 KAARLO OUNI KOLUMNI Kirjoittaja on metsänhoitaja ja metsätalousyrittäjä. Käsityksemme Brittiläisestä Kolumbiasta on kiiltokuvamainen – korkeita lumihuippuisia vuoria, sankkoja monilajisia metsiä, karhuja, ryöppyäviä koskia ja laajoja kansallispuistoja. Uuden lainsäädännön tulee koskea myös energiapuuta, jonka varastointiajat näyttävät välillä olevan pitkiä kaarnakuoriaisten sykliä ajatellen. Ensin douglaskuuset ruskistuivat ja kuolivat, sittemmin murraymännyt. Kuljin junalla Tampereelta Turkuun vuosi sitten keväällä ja ihmettelin, kuinka paljon Tapani-myrskyn kaatamaa puuta oli jäänyt korjaamatta ja pilaantumaan radanvarsimetsiin. Yleinen ilmaston lämpeneminen ja etenkin leudot talvet ovat saaneet aikaan eri puulajeille mittavat tuhoepidemiat. Valvottavaa riittää ”En pidä lainsäädännöstä, jolla on pelkkä pelotevaikutus.” Mika Rekolan isä on metsätalousinsinööri, joten pojalle ala tuli kuin itsestään. Kaipa maaja metsätalousministeriön on kehitettävä vihjepalkkio, jolla kansalaiset saadaan motivoitua paljastamaan naapureiden myrskytuhot. Tuhoa ei aloittanut myrskytuho, vaan tuhohyönteisille otolliset muut olosuhteet. Yleisestikään en pidä sellaisesta lainsäädännöstä, jolla on vain pelkkä pelotevaikutus, mitään konkreettista mahdollisuutta valvoa lakia kattavasti ei ole. . Olimme kollegoiden kanssa Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa, kun kaksoistornit romahtivat. Hakkuiden määrää voi katsella esimerkiksi Googlen karttapalvelun kautta. Nämä muistot tai oikeastaan hakkuuraiskiot mielessäni olen seurannut uutisointia kaarnakuoriaistuhoista kotimaassa. Mielestäni myrskytuhot on saatava korjuuseen aivan muilla keinoilla kuin lainsäädännöllä. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.. Torjuntahakkuin on hakattu satoja miljoonia kuutiometrejä puuta
Metsänhoitoyhdistys Satakunnaksi nimitetty uusi yhdistys aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Rannikko Pyhäjärvi Mynäsalo Kuhankuono Peimari Puuston kasvu ja hakkuut talousmetsissä Ruotsissa hakataan eniten Lähde: Metsäntutkimuslaitos Nettokasvu Poistuma Norja Ruotsi Suomi 1 2 3 4 5 Milj. Metsäkoneyrittäjiä, yrittäjämetsureita ja puutavara-auton kuljettajia yhdistys työllistää noin 70. ”Tälle syksylle rykimä näyttää olevan viikon pari myöhässä normaalista, johtuen ilmeisesti lämpimistä ilmoista”, kertoo peuratutkimuksessa pitkään toiminut kenttämestari Kauko Kilpeläinen Kuhmosta. Lokakuun alkupuolella rykimä alkaa hiipua, ja rykimätantereille voimansa menettäneet hirvaat siirtyvät tokkien hännille niiden vaeltaessa pikkuhiljaa kohden talvilaitumia. Värmlannissa sijaitseva tehdas tiedotti viimeksi kesäkuussa investoinnista, joka kasvattaa sellutehtaan kapasiteettia. Suomessa eniten puuta reservissä Metsäteollisuuden rakennemuutos koettelee kaikkia Pohjoismaita. Summa on suurimpia koko maassa. saasti vasoja mukanaan, joten peurakannan pitkään jatkuneen laskusuunnan pitäisi kääntyä. Metsäpäällikkö Mårten Larsson Ruotsin metsäteollisuuden etujärjestöstä kuitenkin arvioi, että puun tarve on lähellä todellisia hakkumahdollisuuksia. Metsäenergian kasvu pysähtynyt Ruotsissa energiapuun kysynnän kasvu on pysähtynyt, mikä näkyy myös raaka-aineen hinnassa. Sen toimialueella on 187000 hehtaaria yksityismetsiä, joista voidaan vuosittain hakata reilut 900000 miljoonaa kuutiometriä. ”Suomessa sen sijaan on edellytyksiä kasvattaa puun jalostusta”, Larsson totesi puhuessaan viime viikolla Tukholmassa pidetyssä metsäteollisuuden syystapahtumassa Virkesforumissa. Länsi-Suomi liittoutuu Fuusion jälkeen metsänhoito yhdistys Lounametsän toimialue ulottuu etelän Sauvosta Eurajoelle. kilöä. Suomessa hyödynnetään kestävistä hakkuumahdollisuuksista alle 70 prosenttia. Toimialueen pinta-alaan verrattuna korkea liikevaihto selittyy yhdistyksen merkittävällä osuudella alueen puun hankinnasta ja välityksestä. Uuden Lounametsän palveluksessa on yli 30 toimihenARI KOMULAINEN teksti ja kuva Syksyn edetessä kesäpaikoillaan asustaneet metsäpeuravaatimet ja vasat kokoontuvat pikku hiljaa pieniin laumoihin eli parttioihin. Kaikkiaan metsäteollisuus tarvitsee edelleen vuodessa 135 miljoonaa kuutiometriä puuta. Vaadin sen sijaan säilyttää sarvensa kevääseen asti, ja näin se pystyy häätämään nupopäähirvaan parhaimmilta ruokapaikoilta syrjemmälle. Onnistunut rykimä pohjustaa omalta osaltaan peurakannan tulevaisuutta. Kun vaatimetkin ovat saaneet sarvensa puhdistetuksi, alkaa peurojen kiima-aika eli rykimä olla parhaassa vauhdissaan. Energiapeliä hämmentää uusi tekijä, edullinen liuskekaasu. USA:ssa se on vähentänyt huomattavasti kivihiilen polttoa, joten halpaa hiiltä on maailmanmarkkinoilla runsaasti tarjolla. Heidän toimipisteensä säilyvät ennallaan. Hirvaat kelovat sarvensa puhtaiksi syyskuun puoleen väliin mennessä. Korkea käyttöaste luo paineita kantohintoihin ja lisää puun tuontia. Pohjoismaissa kaikkein runsaimmat metsävarat kasvavat Ruotsissa. Lisäksi yhdistys tarjoaa lavean valikoiman metsäpalveluita teiden rakentamisesta sukupolvenvaihdosneuvontaan. Kilpeläisen mukaan Kuhmon peuramailta kuuluu hyviä uutisia: vaatimilla on kevään onnistuneen vasomisen jäljiltä runMetsä rytisee peuramailla Rykimä eli peurojen kiima-aika on parhaassa vauhdissa. Lisäksi hirvaat pudottavat sarvensa reilusti ennen vuoden vaihdetta. Viimeksi huhtikuussa pysäytettiin SC-paperia valmistanut kone UPM:n Rauman tehtaalla. Uuden Lounametsän toimialueella on yksityismetsiä 210000 hehtaaria ja metsänomistajia noin 9 500. Fuusio hyväksyttiin viime viikolla yksimielisesti kummankin yhdistyksen valtuustossa. Skoghallin päätuote on nestepakkauskartonki. MIKKO RIIKILÄ Rauma–Turku-akselille muodostuu liikevaihdoltaan maan vahvimpiin lukeutuva metsänhoitoyhdistys, kun Lounametsän ja Länsimetsän yhdistykset ensi vuoden alusta yhdistyvät. Siinä metsä ryskyy, kun kaksi voimaintunnossa olevaa hirvasta ottelee oikeudesta päästä jatkamaan sukuaan. ”Tulevalla toimialueella on alkuaan ollut 19 pitäjätason metsänhoitoyhdistystä”, toteaa uuden yhdistyksen toiminnanjohtajaksi nimitettävä Harri Tasanen. Muutoksen ovat aiheuttaneet kivihiili ja ulkomainen kierrätyspuu, jota tuodaan poltettavaksi entistä enemmän. 6 METSÄLEHTI 18 • 2013 ELIISA KALLIONIEMI P ohjoismaissa kaikkein eniten metsäteollisuuden tuotanto on viime vuosina vähentynyt Suomessa. ”Investoinnit Skoghallin tehtaalle on tehty suurelta osin Norjan puun varaan”, kertoi metsäjohtaja Ulf Klensmeden Stora Ensosta. ”Vettä ei pidä myydä asiakkaalle”, muistutti Stora Enson bioenergiajohtaja Peter Sondelius. Palkkametsureita yhdistyksellä on 15. Lyhyessä ajassa yritys on kaksinkertaistanut ostot rajan takaa. Vaatimet ovat kesän mittaan kasvattaneet sarvet – tosin huomattavasti vaatimattomammat kuin niitä selvästi rotevammat täysikasvuiset hirvaat. Toisaalta energiapuun korjuu on samaan aikaan lisääntynyt, ja jäljelle jääneissä tehtaissa käyttöasteita on nostettu. Energiapuun tuottajat vastaavat kiristyneeseen kilpailuun parantamalla hakkeen laatua tehostamalla kuivatusta. m. Suhteellisesti eniten puun jalostaminen on supistunut Norjassa, missä hakkuumahdollisuuksista hyödynnetään nykyään vain vähän runsaat puolet. Komeasarvinen valtahirvas on uljas näky syksyisellä suolla sen vartioidessa kaikella tarmollaan rykimätokkaansa. Yhdistyksen liikevaihto kohoaa noin kymmeneen miljoonaan euroon. Hieman Lounametsää aiemmin Kiikka-Keikyän, Länsi-Satakunnan ja Teljän yhdistysten valtuustot hyväksyivät yhdistysten fuusioitumisen. Voimakkaimmat ja suurisarvisimmat hirvaat keräävät vaadinparttiot rykimätokiksi, joita ne väsymättä paimentavat ja häätävät kilpakosijat armotta pois. Kahden viime vuoden aikana teollisuuden kapasiteetin leikkaukset ovat vähentäneet puun vuotuista tarvetta Pohjoismaissa yhteensä viidellä miljoonalla kuutiometrillä. Ensi vuoden alusta Metsänhoitoyhdistys Lounametsän nimellä jatkava yhdistys ulottuu Sauvosta Eurajoelle. Norjassa käyttämättä jäävää harvennuspuuta ja sahojen sivutuotteita jalostaa muun muassa Stora Enso Ruotsissa sijaitsevilla tehtaillaan
Metsänomistaja voi ottaa yhteyttä esimerkiksi Metsäntutkimuslaitoksen paikalliseen yksikköön. 09 315 49 840 LAURA KAKKONEN, teksti MIKKO RIIKILÄ, kuvat Varttuneisiin kuusentaimiin iskeytynyt mustakorosieni on herättänyt ihmetystä metsänomistajissa. Metsäkeskuksen metsäneuvojan Pekka Liukkosen mukaan iskeymäkohdan säännönmukainen sijainti rungossa noin 1–1,5 metrin korkeudella alkoi herättää ihmetystä. Kirjan ohjeilla valmistuu aidoista aineksista ruokaa arkeen ja juhlaan. Hyvösen metsiköissä puita on kuollut jo useita satoja. tai soittamalla Metsäkustannuksen asiakaspalveluun puh. Resepteissä maistuu metsä ja tuulen puhuri järvellä. 15.10.2013 (kirja ilmestyy 22.10.) Osta kirja ennakkoon 35 € (39 € ) Tilaukset: tilaukset@metsakustannus.. Tämä vaikuttaa pitkälti siihen, miten paljon tuhoa sieni pystyy aiheuttamaan.” Joillakin tuhoalueilla sairaiden kuusten rungoista on löydetty niihin kaivautuneiden tuhohyönteisten jälkiä. Makuja kairasta kaupunkiin Tarjous voimassa 26.9. Tuhoalueet sijaitsevat pääasiassa Päijänteen itäpuolella. Sienen vaivaamia kuusikoita on havaittu tänä vuonna muun muassa Toivakan ja Lievestuoreen alueilla Keski-Suomessa. Mustakorosientä on tavattu myös Uuden-Seelannin nopeakasvuisilla radiatamäntyviljelmillä ja Norjan joulukuusiviljelmillä. ”Tauti alkoi levitä heti, kun lumet lähtivät. Latvan kuivuminen voi olla oire mustakorosienen tartunnasta. Uimari tutkii laboratoriooloissa oireiden aiheuttajaksi epäillyn Neonectria fuckeliana ”Liikkeelle lähdettyään tauti näyttää leviävän omilla voimillaan.”. Tutkimustietoa sienen aiheuttamien tuhojen torjunnasta ei vielä ole, mutta metsän yleisestä terveydestä ja hygieniasta huolehtiminen on edelleen tärkeää, tutkijat muistuttavat. metsakirjakauppa.. ”Kerran metsiköstä liikkeelle lähdettyään tauti näyttää leviävän eteenpäin omilla voimillaan”, Jarkko Hantula toteaa. Uimari arvelee, että sieni voi aiheuttaa tuhoja suuremmillekin metsäalueille. Asiaan on ehkä alettu kiinnittää enemmän huomiota”, toteaa Metlan vanhempi tutkija Anne Uimari. ”Jos iskeymät lisääntyvät ensi vuonna, voi tulla pahaa jälkeä.” Tutkimukset meneillään Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat havaitsivat muutama vuosi sitten sienen aiheuttamia oireita eteläisten kuusialkuperien kasvatuskokeissa. Mystinen sieni vaivaa kuusia -sienen kykyä sairastuttaa kuusentaimia. 7 METSÄLEHTI 18 • 2013 Uutuus Uutuus Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus www.metsakustannus.. Mustakorosieni aiheuttaa Hyvöselle melko suuria taloudellisia tappioita. Tuhoja on havaittu sekä istutetuissa että luontaisesti syntyneissä kuusikoissa. Rungossa näkyy mustia koroja. Eräkokki Marketta Kotilainen (toim.) Kiehtova kattaus syntyy kaloista, villivihanneksista, riistasta, sienistä ja marjoista. Puut kuolivat hyvin lyhyessä ajassa.” Nimensä mukaisesti mustia koroja ja halkeamia kuusen runkoon aiheuttava sieni on osasyy puiden latvojen kuivumiseen ja lopulta puiden kuolemaan. Samankaltaisista oireista on tehty kymmenkunta ilmoitusta vajaan kymmenen vuoden aikana. Korvauksia ei heru. ”Siitä ylöspäin puut olivat joko kuolleet kokonaan tai taistelivat olemassaolostaan”, Liukkonen kuvailee. Metsänomistaja Reijo Hyvösen mailla tauti on tappanut jo satoja puita. Jos metsänomistaja huomaa taudin oireita metsässään, asiaan kannattaa Uimarin mukaan suhtautua vakavasti. Yksi tärkeimmistä tutkittavista asioista on se, miten sieni luonnossa käyttäytyy. Uimarin mukaan vielä ei ole selvyyttä siitä, mikä merkitys hyönteisillä on kuusentaimien latvakuolemissa. ”Haluamme testata, iskeytyykö sieni heikentyneisiin puihin vai pystyykö se tappamaan myös terveitä puita. Vakuutusyhtiöltä korvauksia ei heru, koska tuhoalue ei ole yhtenäinen. Toivakkalainen metsänomistaja Reijo Hyvönen havaitsi ensimmäiset oireet kuusikossaan toissa keväänä. ”Ilmoitukset ovat lisääntyneet, mutta syynä voi olla myös kuusen lisääntynyt viljely. ”Pitkään ajateltiin, että tämä on selkeästi eteläisten alkuperien ongelma, mutta näin ei välttämättä ole”, kertoo metsäpatologian professori Jarkko Hantula Metlasta. Vakava asia Uimarin mukaan tautia on esiintynyt muutamissa tapauksissa kuuselle viljellyillä peltoalueilla, joilla puut ovat lähteneet no peaan kasvuun
Rekisteröityminen ja ohjeet ovat osoitteessa: http://www.metsalehti.fi/rekisteroidy/ Näköislehden vapaa lukeminen on kestotilaajan etu, joka sisältyy kestotilaajan tilausmaksuun. Kestotilaaja, missä liikutkin, voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin näköislehtenä netissä. Sekin sisältyy kestotilaajan etuihin! Hyviä lukuhetkiä toivotellen. Jos et vielä ole kestotilaaja, soita asiakas -palveluumme 09 315 49 840 ja kysy edullista kesto tilaustarjousta. 8 METSÄLEHTI 18 • 2013 Kestotilaajalle näköislehti netissä – ole hyvä! Polku omaan metsään M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Kestotilaus kannattaa! Se on edullisin tapa lukea Metsälehteä ja Makasiinia säännöllisesti. Kestotilaukseen liittyy myös monia muita Metsälehden tarjoamia erikoisetuja. Samoilla tunnuksilla kestotilaajat voivat käyttää myös Metsäkortistoa veloituksetta. Näköislehdet löydät osoitteessa www.metsalehti.fi/Metsalehti/Kestotilaajat/ Päästäksesi palveluun Sinun pitää rekisteröityä. Siihen tarvitset yhteystietosi ja asiakasnumerosi lehden osoitekentästä (ilman L-kirjainta)
Ensi keväänä lämpötilan noustessa 16–20 asteen välille on odotettavissa hyvin runsas kirjanpainajien parveilu. ”Kun kirjanpainajatuho iskee, se voi kestää kymmenenkin vuotta. Tosin vain hetkeksi. Muutoin tukkipuu kuivahtaa ja käy enää sellukattilaan tai polttopuuksi. Sanitaatiohakkuu ja feromonipyydykset ovat tähän asti pitäneet kirjanpainajat ruodussa. Mikä sitten avuksi. Kylmä lumeton talvi seuraajanaan sateinen kylmä kesä. Riskikuusista puhdistetun hakkuurannun lisäksi suojelualuetta ympäröi 107 feromonipyydystä. Jotta talousmetsät säästyisivät tuhoilta, Torsansalossa tehtiin Suomen ensimmäinen sanitaatiohakkuu. Lyytikäinen-Saarenmaa on laatinut alueelle kolmivuotisen suunnitelman tuhojen seurantaan ja torjuntaan. Ruskettuneita kuusiryhmiä näkyy siellä täällä. Tuho on levinnyt salakavalan nopeasti suojelualueen pystykuusikoihin. TIIA PUUKILA, teksti ja kuvat S atoja motteja tukkikokoisia kuusenrunkoja makaa maassa sikin sokin. Samanlainen epidemia kuin Ruotsissa Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa vertaa Suomessa jylläävää kirjanpainajaepidemiaa voimakkuudeltaan ja mittakaavaltaan miltei samankaltaiseksi kuin Keski-Euroopassa tai Etelä-Ruotsissa. Ne houkuttelevat tuoksullaan kirjanpainajia ansaan ja vahvistavat suojamuuria talousmetsän ja suojelualueen välillä. Suojelualueen lisäksi ympäröivää talousmetsää tarkkaillaan tulevina vuosina silmä kovana tuhojen varalta. ”Kirjanpainajista yli 90 prosenttia liikkuu lyhyemmän matkan kuin viisisataa metriä. Etelärannikolta aina Etelä-Karjalaan ja Keski-Suomeen kurkottavalle kirjanpainaja epidemialle ei näy loppua. Sanitaatiohakkuu on muun muassa Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa käytetty ja hyväksi todettu torjuntamenetelmä. ”Tänä vuonna on löytynyt merkkejä kirjanpainajan ja kuusentähtikirjaajan yhteistyöstä. Tämä tarkoittaa, että karikkeen lämmössä talvehtii poikkeuksellisesti kaksinkertainen määrä kirjanpainajia. Syynä tähän on Tornatorille kuuluneen myrskytuhoalueen liittäminen yksityismetsien suojeluohjelmaan Metsoon syksyllä 2010. ”Toimenpiteet pitää suunnitella tapauskohtaisesti. Ruotsissa vastaavanlaiset epäsuotuisat olot hillitsivät kirjanpainajatuhoja Gudrun-myrskyn jälkeen. Ruokolahdella Torsansalossa puut ovat jääneet niille sijoilleen Astan ja Veeran pyyhkäistyä alueen yli heinäkuussa 2010. Jopa 10-vuotinen epidemia Horisontissa näkyvä sanitaatiohakkuurantu sulautuu maisemaan. Pitkävaikutteinen feromonisyötti houkuttelee kirjanpainajat ansaan 200–300 metrin säteeltä.. ”Näyttää siltä, että kiivain populaation nousu alueen ulkopuolella on pysynyt aisoissa ja voimakkain puustotuho pitäytynyt suojelualueen sisäpuolella”, Lyytikäinen-Saarenmaa arvioi. Sen avulla hillitään suurepidemioita. ”Seuraamme jatkuvasti lähistöllä sijaitsevia pystyyn jääneitä yli 40-vuotiaita kuusikoita, ja tarvittaessa ryhdymme nopeastikin torjuntatoimenpiteisiin”, kertoo metsänhoitoja resurssipäällikkö Antero Pasanen Tornatorilta. Tällä tavalla ehkäistään tuhoriskiä laajemmalla alueella”, kertoo metsäentomologian dosentti Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa Helsingin yliopistolta. Paikoin myös nuoret muutaman metrin mittaiset kuuset ovat kuivuneet pystyyn. Ne ovat yhteistuumin alkaneet tappaa pienempiä kuusia”, selittää alueen kirjanpainajista gradua työstävä metsäylioppilas Juho Kokkonen Helsingin yliopistosta. Jos neulaset alkavat kellastua, kuusikko on hakattava kiiruusti. 9 METSÄLEHTI 18 • 2013 Kirjanpainajat ruotuun Ensimmäistä kertaa Suomessa kirjanpainajia nurjerretaan sanitaatiohakkuulla, lupaavin tuloksin. Esimerkiksi ruotsalaiset eivät vieläkään ole päässeet vuonna 2005 alkunsa saaneista tuhoista”, Lyytikäinen-Saarenmaa kertoo. Samalla yhtiön maiden keskelle muodostui kirjanpainajien paratiisi. Kirjanpainajat ovat siirtyneet myrskyn kaatamista puista eläviin pystypuihin ja tappavat niitä. Pienille kuusillekin kuolemantuomio Tulokset nyt kolme kesää kestäneestä kirjanpainajien torjuntaoperaatiosta ovat lupaavia. Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa esittelee Torsansalon tuhojentorjuntasuunnitelmaa Juho Kokkoselle (vas.) ja Antero Pasaselle. Siinä suojelualueen ympäriltä, viidensadan metrin levyiseltä vyöhykkeeltä poistettiin kaikki riski-ikäiset, yli 40-vuotiaat kuusikuviot. Lyytikäinen-Saarenmaa suosittelee yhdistettyä kirjanpainajatuhojen torjuntaa ja seurantaa myös yksityismetsiin. Vakioreseptiä ei ole olemassa.” Myrskypuut jäivät kirjanpainajien ruoaksi, kun Torsansalo liitettiin Metsoon. Tänä kesänä kirjanpainajat ehtivät tuottaa yhden kesän aikana kaksi sukupolvea – kolmannen kerran Suomen historian aikana. Myös aitomonikirjaajan ja kirjanpainajan yhteistyötä löytyy. Kirjanpainajatuhon etenemisvauhti on kuitenkin yllättänyt dosentin
Ne saattavat hyvin myös jäädä historian korkeimmiksi. ”Puuta riittää sille joka käyttää.” Kasvumalleissa tekemistä Metsäntutkimuslaitoksella on maan ja ehkä maailmankin parhaat kasvumallit, mutta vain hoidetuille metsille. ”Biologian asettamaa ylärajaa on vaikea arvioida, mutta on sanottu, että se on 120 miljoonaa kuutiometriä.” Toisaalta tutkijayhteisön käsitys metsien kasvun teoreettisesta ylärajasta on noussut pikkuhiljaa. ”Oma näkemykseni on, että räkämänniköiden huonoutta liioitellaan”, Korhonen sanoo. ”Erityisesti Pohjois-Suomessa on paljon nuoria, hyvässä kasvuvaiheessa olevia metsiä, mutta muualla maassa kasvu tasaantuu jo lähivuosina.” Pohjois-Suomen männiköiden järeytymistä tukkikokoon pitää vielä odottaa parikymmentä vuotta. Potentiaalia on paljon, vaikka hehtaarikertymät ovat pienet. Metsien kokonaistilavuus pysytteli 1,5 miljardin kuutiometrin tienoilla hamalta 1920-luvulta aina 1970-luvulle, jolloin kasvukäyrä kääntyi selvään nousuun. Viimeiset 20–30 vuotta on suosittu tasaikäisrakenteisia metsiä, mutta nyt tiukahkoa säätelyä löysennetään ja kasvu saattaa taittua. LAKIPISTE. Myrskytuhot ja niitä seuranneet kirjanpainajatuhot ovat paikoin merkittäviä, mutta koko maan tasolla niiden vaikutus puuston kasvuun on vähäinen. Tuoreimpien tietojen mukaan lähes 1,6 miljoonalla hehtaarilla taimikonhoito tai ensiharvennus on myöhässä. Kestävyys tarkoittaa, että tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet eivät vähene. Metsät kasvavat hitaasti ja metsäntutkimus ei pysty tuottamaan tutkimustietoa niin nopeasti kuin metsien käyttöä nyt ollaan muuttamassa. Sekä metsänjalostuksella että ilmastonmuutoksella saattaa olla osansa asiassa. osa on turvemailla, mutta kunnostusojitusten määrässä ollaan jäljessä melkoisesti. ”Suurin kestävä hakkuumahdollisuus on silloin noussut 78 miljoonan kuutiometrin tasolle.” to jatkuu, kokonaiskasvu lisääntyy vielä muutamilla miljoonilla kuutiometreillä. Luvut ovat odotetusti kasvaneet, eikä tämänkertainen arviointikierros tuonut muutenkaan yllätyksiä. Hoitamattomien ja eri-ikäisrakenteisten metsien kasvumalleja pitää vielä odottaa. Tukkija kuitupuun suurin kestävä vuotuinen hakkuumahdollisuus tällä vuosikymmenellä on arvioitu 73 miljoonaksi kuutiometriksi, joten ainespuun käyttöaste on 70 prosenttia. Puuta riittää jalostettavaksi ”Puuta riittää sille, joka käyttää, mutta toinen asia on, ovatko metsänomistajat aina halukkaita myymään käyttäjien haluamalla hinnalla”, varttunut tutkija Olli Salminen Metlasta sanoo. Jos taas voimakkaat harvennukset yleistyvät uudistettavan metsälain mahdollistamiin rajoihin saakka, niin puustopääoma ja kasvu pienenevät nopeasti. Sahatukin laadun mittaamiseen ei ole kunnollista historiatietoa, sillä laadun määritelmäkin on elänyt. ”Mahdollista on, että metsien kasvu ja puuston kokonaismäärä on saavuttamassa lakipisteensä ja korkeimmat luvut mitattiin nyt”, Korhonen pohtii. Keskimäärin metsämaahehtaarilla on 102,5 kuutiometriä puuta. Korhonen korostaa, että kasvun jatkuminen samalla uralla ei ole automaatti. Jos nykyisen kaltainen metsänhoiMETSÄNKASVUN Uusin Valtakunnan metsien inventointi näyttää metsätalouden historian kovimmat kasvuluvut. ”Koivukuitupuuta lukuun ottamatta kotimaan hakkuumahdollisuudet riittävät kattamaan nykyisen ja ennakoidun metsäteollisuuden puunkäytön.” Teollisuus on viime vuosina käyttänyt kotimaista puuta noin 51 miljoonaa kuutiometriä. Suurin selittäjä on, että ojitusalueet puskevat nuorta mäntyä ja koivua. Puuston kasvusta neljäsPuuston kokonaistilavuuden kehitys puulajeittain Kuusen kasvu taittui Lähde: Metsäntutkimuslaitos Yhteensä Miljoonaa m 1922 1937 1952 1967 1974 1981 1990 1999 2006 2011 500 1000 1500 2000 2500 Mänty Kuusi Koivu Muut lehtipuut. ”Suurin yllätys tuli jo 2007, kun päästiin lähelle sataa miljoonaa kuutiometriä. Parin viime vuosikymmenen aikana metsävarojen kasvu on ollut männyssä ja jonkin verran koivussa, mutta kuusivarojen kasvu on tasaantunut. Hoitorästit eivät näy suoraan kokonaiskasvussa, sillä hoitamatonkin metsikkö tuottaa biomassaa, mutta kasvu kohdistuu väärille puulajeille ja järeytyminen hidastuu. Mallit eivät kerro, mitä tapahtuu jos metsiä ei hoideta. Sen jälkeen kasvu on hiljalleen lisääntynyt”, erikoistutkija Kari T. Hoidettujen metsien mallittaminen on ollut varsin helppoa, paitsi viime aikoina on noussut kysymys, että miksi metsät kasvavat nopeammin kuin niiden pitäisi. Samat osuudet pätevät myös vuotuiseen kasvuun. ”Neljännesvuosisata sitten ei voitu uskoa, että 90 miljoonan kuutiometrin kasvu olisi mahdollista.” Terveitä, mutta hoitamattomia ”Metsien terveydentila on hyvä”, Korhonen sanoo. Eri arvioijat ennustavat teollisen puunkäytön olevan vuonna 2020 noin 50–60 miljoonaa kuutiometriä. Ylärajaa kolkutellaan Kasvun lakipiste tulee väistämättä jossakin kohdassa. Puolet mäntyä Puuston tilavuudesta puolet on mäntyä, 30 prosenttia kuusta, 17 prosenttia koivua ja loput muita lehtipuita. Tutkija näkee kaksi vaihtoehtoa, ja totuus asettunee jonnekin niiden väliin. Nuorten metsien hoidon laiminlyönnit eivät ole korjaantumassa. Toinen rästikohde ovat kunnostusojitukset. 10 METSÄLEHTI 18 • 2013 MIKKO HÄYRYNEN J ärjestyksessään yhdennentoista Valtakunnan metsien inventoinnin eli VMI:n virallistama metsien vuosikasvu on nyt 104,5 miljoonaa kuutiometriä ja kokonaispuusto 2,3 miljardia kuutiometriä. Korhonen pitää metsien nykyistä ikärakennetta kasvun kannalta varsin hyvänä, ja jonkin aikaa metsien kasvu kiihtyy omalla painollaan. 15 prosenttia taimikoista ja nuorista metsistä on kiireellisen hoidon tarpeessa. Korhonen Metsäntutkimuslaitoksesta sanoo
Ellei sitten tuotekehitys nosta jalostusarvoa ja maksukykyä. Metsävarojen kasvattamista on vaikea perustella, jos nykyisistäkin hakkuumahdollisuuksista liki kolmannes jää käyttämättä. ”Kantoja ja hakkuutähteitä käytetään nykyisin noin 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Asia on sikäli teoreettinen, että hakkuumahdollisuuksia joka tapauksessa jää käyttämättä. Arvioinnilla on komea nimi Valtakunnan metsien inventointi, lyhenteenä metsäammattilaisille tuttu VMI. Valtaosa lisäyksestä pitää täyttää runkopuulla. Jos poliittisesti linjatulla kasvu-uralla pysytään, niin metsähakkeen ja kotitalouksien polttopuun käyttömäärä lähestyy 20:tä miljoonaa kuutiometriä vuonna 2020. Metsät kasvavat ennätyksellisesti ja kasvu voi rikkoa uusiakin ennätyksiä, mutta kaikella on hintansa. Kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan ylitarjonta laskee hintaa, ja ylitarjonnan supistuminen taas nostaa sitä. Vai onko. Biojalostamot ovat kääntämätön kortti, niiden toteutumista ja vaikutusta metsäenergian kysyntään on mahdoton ennustaa. Metsien kasvun pieneneminen lisäisi ensivaiheessa metsänomistajien hinnoitteluvoimaa, toisessa vaiheessa raaka-ainekustannuksen nousu pienentäisi teollisuuden puunkäyttömääriä. Jos ainespuun hakkuut säilyvät nykytasolla, valtaosa energiapuun käytön lisäyksestä pitää täyttää runkopuulla.” Runkopuun polttaminen energiaksi vähentää ainespuun kestäviä hakkuumahdollisuuksia 4,4 miljoonalla kuutiometrillä. Kävi biojalostamoiden kanssa niin tai näin, joka tapauksessa metsäenergian käyttö kasvaa huomattavasti nykyisestä 13,5 miljoonasta kuutiometristä. Metsätaloudessa se on ollut metsien käytön tiukka säätely, yksityisen omistajan oikeuksien rajoittaminen kansantalouden edun vuoksi. Teollisuuden etujärjestö nyreksii kuitupuumittaisen puun polttamista ainakin tiedotetasolla, mutta sitä palaa ajoittain teollisuuden omissakin voimaloissa.. Vastikään julkistettu, vuosien 2009– 2012 mittauksiin perustuva arviointi oli järjestyksessään yhdestoista. MIKKO HÄYRYNEN Enemmänkin saadaan irti KOMMENTTI Runkopuuta enemmän energiaksi Metsäenergian käyttöä pusketaan ylöspäin poliittisilla tavoitteilla, ja suunnitteilla olevat uuden sukupolven biojalostamot tuovat oman vetonsa. 11 METSÄLEHTI 18 • 2013 Yhdestoista kerta Metsäntutkimuslaitos ja sen edeltäjälaitokset ovat arvioineet Suomen metsävaroja 1920-luvulta lähtien
Sahat ovat sanattomin sopimuksin jakaneet nautinta-alueitaan kuin maakuntalehdet maakuntiaan. Puunhankinta on monesta lähteestä. Tuovisella on pitkä kokemus Lappipaneli-sahayrityksestään, joka erinäisten vaiheiden jälkeen päätyi Pölkky-konsernille. Terminaalin kustannus on 12–15 miljoonaa euroa. Liimapuun markkinat ovat Kaukoidässä saakka. Etupiirit limittäin Teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio on taitava sahamies. ”Keski-Eurooppaan ruotsalainen lyhytrahti on kilpailukykyiKeitele lupaa Lappiin miljoonahakkuut Hakkuu mahdollisuudet ratkaisivat Kemijärven valinnan uuden sahan ja puu tuote tehtaan sijoitus paikaksi. Hakkuukertymän mukana tulee runsaasti kuitupuuta, joten Kylävainion laskennan mukaan hakkuulisäys on miljoona kuutiometriä, mikä tuo 20 miljoonan euron kantorahatulot. Investoinnin arvo on 32 miljoonaa euroa, josta valtion avustus kattaa 4,6 miljoonaa. Lappi Timberin toimitusjohtajaksi on kutsuttu Pekka Tuovinen, ja hän on myös yrityksen vähemmistöosakas. Kaukoitä ei ole kaukana Keitele-konsernin Kemijärven-toiminnot tulevat saman katon alle, mutta niitä pyörittää kaksi yritystä. Miljoonan kuution hakkuut lupailtu Kemijärvellä aiotaan sahata 150 000 kuutiometriä sahatavaraa. Nivalan mukaan Stora Enson kanssa on nyt pantu sukset samaan suuntaan ja yhteinen tavoite on, että valtio rakentaa tehdasalueelle junapuuterminaalin. Kylävainio uskoo, että Lapissa riittää myös myyntihaluja, toisin kuin konsernin ydinalueella Pohjois-Savossa, missä puun saatavuus ajoittain tökkii. Summa on mahdollinen, mikäli se lasketaan miljoonan kuutiometrin hankinnalle, josta kolmasosa on mäntypikkutukkia ja kaksi kolmasosaa havukuitupuuta. Laitos on merkittävin puunkäyttöä lisäävä investointi vuosiin ja uusinvestointina huomattava myös kustannuksiltaan. 12 METSÄLEHTI 18 • 2013 PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN K eitele-konserni rakentaa Kemijärven entisen sellutehtaan alueelle sahan ja puutuotetehtaan. Vuoden päästä valmistuva laitos käyttää pikkutukkia noin 350000 kuutiometriä, mikä Keiteleen mukaan lisää Lapin hakkuita miljoonalla kuutiometrillä. KOMMENTTI sempää, ja Saksa ja Itävalta ovat markkinoiden keskellä, mutta Kaukoitään kaikilla on samat kustannukset ja sama matka.” Massaliike hautasi sotakirveen Sellutehtaan lopettamisen jälkihoitona Stora Enso meni vähemmistöomistajaksi Arktos Group -nimiseen yritykseen, jonka oli määrä valmistaa liimapalkkeja. Taitavia ovat myös kuusamolaista Pölkky-konsernia pyörittävät Virranniemet. Maakunnan metsät kasvavat 11–12 miljoonaa kuutiometriä ja hakkuut jäävät kolmasosaan kasvusta. Sellutehtaan lopettamista vastustanutta Massaliikettä moitittiin epäsuotuisan ilmapiirin luomisesta Arktosta kohtaan. Yli puolet puuntarpeesta tulee Stora Ensolta, Metsähallitukselta ja yhteismetsistä toimituspuuna, ja laitos perustaa myös oman puunhankintaorganisaation. Kylävainion mukaan ”Arktoksen koneet ovat kaikki vanhaa romua, joiden oikea osoite on sulatto”. Hallinto ja markkinointi pysyvät Keiteleellä. H an nu Ja uh ia in en. Kylävainion mukaan liimapuun kysynnällä ei ole rajaa eikä Kemijärven etäisyydellä maailmanmarkkinoista merkitystä, sillä Kemin satamaan on rautateitse 230 kilometriä. Kemijärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Nivala on myös Massaliikkeen johtaja. Raaka-aineen perässä mennään”, Keitele-konsernin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio sanoo. Uudesti syntyvään puutuotetehtaaseen tulee täysin uusi konekanta. Kylävainion mukaan Lapin hakkuumahdollisuudet ratkaisivat investoinnin. Lappi Timber Oy sahaa ja Keitele Engineered Wood Oy valmistaa liimapuuta ja muita jatkojalosteita. Päätöksen ratkaisivat Lapin nuoret ja kasvuisat, mutta vajaasti hakatut männiköt. Metsälehden arkistokuvassa sellutehtaan piiput vielä savuavat. Koillis-Lapista oli tullut Pölkyn puunhankinnan takamaa, mutta nyt siellä on vastassa Kylävainio. Toisaalta miljoonaa kuutiometriä voi pitää optimistisena arvona, sillä Stora Enson kuitupuun hankinnan mukana tulee joka tapauksessa tukkikoon puuta. Keitele-konsernilta odotetaan paljon, sillä valtio antaa nyt rahaa samaan tarkoitukseen, jossa aikaisempi yritys epäonnistui. Itäpuuta ei tule. Valtion tuesta huolimatta tuotanto ei koskaan käynnistynyt kunnolla, ja yritys meni konkurssiin viime tammikuussa. Kun maan taitavimpien sahapelurien etupiirit menevät limittäin, on mielenkiintoista seurata, mitä tapahtuu. ”Hyvältä tuntuu. MIKKO HÄYRYNEN Vaikeiden vuosien jälkeen Kemijärven sellutehtaan alue saa uuden alun
. . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . Ensiharvennus . . ”Puukauppa käy Länsi-Suomessa varsin hyvin”, kertoo Luvian Saha Oy:n metsäpäällikkö Heikki Vuorinen. Ensiharvennus . Hankintahinnat . . LAPPI . Ostomäärät ovat kasvaneet melko tasaisesti kesän hiljaiselon jälkeen. . Hankintahinnat . . . Syyskuun alussa lukemat näyttivät hyviltä: kuun toisella viikolla puuta ostettiin 90000 kuutiota enemmän viime vuoden saman ajanjaksoon verrattuna. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. . . . Hankintahinnat . . . . . . KAINUU-POHJANMAA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ensiharvennus . . . . . Harvennushakkuu . Hankintahinnat . . . . . . . . . . . . . nousussa . . . . Uudistushakkuu . Ensiharvennus . . . . . Ensiharvennus . . . . Pirteä alkusyksy Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Euroa m viikot 1–38, 2013 2012 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0. . . . . . KYMI-SAVO . . Hankintahinnat . . . . . nousussa . . Harvennushakkuu . Hankintahinnat . . . . Uudistushakkuu . . Ensiharvennus . . . KESKI-SUOMI . . . . . . . . . . . Harvennushakkuu . . . . ”Kuusta sahataan noin 65 prosenttia ja mäntyä 35”, hän kertoo. nousussa . nousussa . . . . . Kaikille löytyy menekkiä”, Ojala sanoo. . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . Harvennushakkuu . Hankintahinnat . . . . . Ensiharvennus . . . . . . . . . . . . . Uudistushakkuu . . ”Kauppaa käydään samaan tahtiin kuin muinakin syksyinä. . . . . LAURA KAKKONEN Puukauppa vilkastui melko reippaasti elokuun viimeisellä viikolla. KOKO MAA . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . . . Viime syksynä Tapani-myrskyn jälkimainingit lisäsivät puun tarjontaa, mutta Vuorisen mukaan puuta on saatu ostettua tänä syksynä odotusten mukaisesti. . . . . nousussa . . . Uudistushakkuu . . . . . . . . . . . Stora Enson ostojohtaja Esa Ojala kertoo puukaupan sujuvan tällä hetkellä pirteästi. Harvennushakkuu . . ”Ostorajoituksia ei ole millään tavaralajilla. . . . . . . . . Ensiharvennus . . . . . . . . Hankintahinnat . . . nousussa . Uudistushakkuu . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. . . Harvennushakkuu . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. . . . . . Edeltävään viikkoon verrattuna nousua tuli noin 120000 kuutiometrin verran. . . . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . ETELÄ-POHJANMAA . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. . . 13 METSÄLEHTI 18 • 2013 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 35–38 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ostomäärät viikolla 38 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . . . SAVO-KARJALA . . . Ojalan mukaan ostoslistan kärjessä ovat tukit, ennen kaikkea mäntytukki, mutta kaikille puutavaralajeille on tarvetta. . . . . . Uudistushakkuu . . . . . . . nousussa . Uudistushakkuu . . nousussa . . Harvennushakkuu . . Uudistushakkuu . Tarjonta on hyvällä tasolla”, hän toteaa. . Harvennushakkuu . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . .
2 000 mäntyä/ha taimikon hoidon jälkeen 1 000 mäntyä + 1 000 koivua/ha 500 mäntyä + 1 500 koivua/ha 2 000 koivua/ ha Uudistaminen alusta taimikonhoitovaiheessa Metsänhoitokustannukset Hakkuutulot Nettotulot kinsä vakiintuneen taimikon vähimmäistiheyksille: mäntyvaltaisissa taimikoissa tulisi olla 1300, kuusivaltaisissa 1200 ja lehtipuuvaltaisissa 1000 tuhat tainta hehtaarilla. Raivaa hieskoivut kiiruusti. Sa m i K ar pp in en. Kuhmoisissakin ollaan 1400 taiTaimikonhoito pelastaa ”Siitä pitää lähteä, että taimikosta tulee tukkia.” Soinin kohteella on unohtunut varhaisperkaus. Rehevyys ratkaisee Kasvupaikka sanelee, kuinka paljon terveitä kasvatuskelpoisia taimia tulee vähintään olla, jotta taimikon kasvatusta kannattaa jatkaa. Tuhannessa männyntaimessa riittää kasvatettavaa tukiksi asti, kunhan hirvilauma ei eksy taimikkoon. Täydentäviä taimia saa olla etelässä 20 ja Lapissa 50 prosenttia. ”Rehevämmillä mailla taimia tulisi olla jonkin verran päälle toista tuhatta hehtaarilla”, Laakso arvioi. Toisaalla Soinissa raivaajaa odottaa nelimetrinen hieskoivuseinä. Taimia on harvassa, noin 1 400 hehtaarilla, ja nekin pitää etsimällä etsiä parimetrisen aluskasvillisuuden seasta. Hoikat männyntaimet ovat alttiita hirvituhoille vielä seuraavat pari vuotta. Lapissa havupuutaimikoiden vähimmäistiheys on 200 tainta vähemmän. Osa kuusen aluista on kummallisen kellertäviä ja istutettu muokkausjäljen sijaan rahkasammalmättääseen. Myös Metsälaki antaa askelmerkToivottamallakin on toivoa Tainten määrä ratkaisee Kannattavuuslaskelman mukaan männyntaimikko on järkevä uudistaa uudelleen, jos mäntyjä on 500 tainta tai alle hehtaarilla. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 18 • 2013 14 METSÄNHOITO TIIA PUUKILA, teksti ja kuvat K aksi vuotta sitten kuuselle istutettu rehevä ala Kuhmoisissa on pahoin heinittynyt. Nyt puolukkatyypin vetisellä kankaalla kasvaa hehtaarilla lähemmäs 40000 tainta, joista vain hieman päälle tuhat on mäntyä. Loput männyntaimet on nitistänyt hies ja hirvi. Kaksitoista vuotta sitten äestysjälkeen kylvetyssä männyntaimikossa on varhaisperkaus unohtunut. Sydänalaa kiristää. Karummilla maapohjilla 700–800 tukiksi kasvatettavaa tainta hehtaarilla riittää, mutta rehevillä kasvupaikoilla, joilla tuotantokykykin on karuja kasvupaikkoja suurempi, taimiainesta tulee olla enemmän. Mäntyjä löytyy kuitenkin noin tuhat hehtaarilla, joten alusta ei kannata aloittaa. Ojitusmätästyksestä huolimatta vesi velloo, osmankäämi rehottaa ja hieskoivikko puskee. Soinin kohteessa runsas tuhat männyntainta hehtaarilla puoltaa kasvatuksen jatkamista, kunhan männyt vapautetaan koivujen alta. Ammattilaisten vastaus on kyllä, mutta töitä se vaatii. ”Siitä pitää lähteä, että taimikosta olisi saatavissa tukkia, muutoin arvotuotto jää vaatimattomaksi”, sanoo metsänhoitoyhdistys Soinin metsänhoidonneuvoja Antti Laakso. Tuleeko näistä taimikoista koskaan mitään
”Neljässä, viidessä vuodessa näkee, onko uudistaminen onnistunut vai ei. Kannattavuuslaskelmat tehtiin Motti-ohjelmistolla tuoreen kankaan istutusmännikölle, jossa varhaisperkaus oli jäänyt tekemättä. Kuhmoisten alalla vesi seisoo paikoin ja kunnostusojitus on paikallaan. 15 METSÄLEHTI 18 • 2013 Laske tukiksi kasvatettavien tainten määrä hehtaarilla. Esimerkiksi Soinin kohteella haaskattaisiin runsas kymmenen vuotta, jos taimikko päätettäisiin uudistaa kokonaan uudelleen. Toiveena kuitenkin on, että metsänomistaja saisi sidotulle pääomalle kolmen prosentin tuoton. Sen jälkeen havupuun taimikkoa voi täydentää koivulla, jos on todennäköistä että koivut säilyvät alalla”, Saksa sanoo. Tarkkaile väriä Huolehdi ojat kuntoon. Kun taimikon on saanut kasvatettua rinnankorkuiseksi ja huolehtinut varhaisperkauksesta, se pärjää yleensä hyvin. ”Ensimmäisten kolmen vuoden aikana täydennysviljely onnistuu vielä. Lyhyt, 40–50 vuoden kiertoaika on omiaan soituneille huonosti tuottaville hieskoivua puskeville maille sekä liian reheville paikoille istutetuille oksikkaille männiköille, joista ei tukkia ole luvassa. Toivottamallakin on toivoa Läpitunkemattomasta viteliköstä tai harvasta heinittyneestä taimikostakin voi tulla jotain, kun riittää viitseliäisyyttä. Varttuneessa taimikossa, jossa laatu ei riitä tukiksi, vaihtoehtona on lyhyt kiertoaika. Ensi kesänä raivaamaan. Jos tukkia ei ole luvassa, mieti maksaako satsaus itsensä takaisin. Vastaus on selkeä: ”Männyntaimikko kannattaa uudistaa uudelleen, mikäli mäntyä on viisisataa tainta hehtaarilla tai alle, kun metsänomistajalla on kolmen prosentin tuotto-odotus”, Huuskonen sanoo. Taimiyksilöiden väri vaihtelee, mutta Kuhmoisten taimien kellertävyys voi kieliä myös ongelmista veden tai ravinteiden saannissa. Vaikka alalla kasvaisi lähes yksinomaan hieskoivua, se kannattaisi kasvattaa kuitupuuksi tai energiaksi ja uudistaa vasta sen jälkeen. TIIA PUUKILA Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Saija Huuskonen laski pyynnöstämme, milloin eteläsuomalaisessa männyntaimikko kannattaa uudistaa uudelleen. Alle 500 ja uusiksi mella jatkoajan puolella, kunhan varhaishoidosta huolehditaan. Hienojakoisella kostealla maalla raivaussahaa ja vesuria pitää käyttää useampaan otteeseen. Varhaisperkaus ja hyvä tulee Koska Kuhmoisten kohteella taimia on vain 1 400 hehtaarilla ja ala on rehevä, varhaishoidosta ei saa tinkiä. Rahka sammaliston lisäksi taimikossa viihtyy osmankäämi. Harvahko taimikko ei saa nitistyä heinän, vatukon ja hieskoivun jalkoihin. Milloin on järkevää heittää hukkaan taimikon perustamiseen käytetyt eurot ja kulunut kasvatusaika ja aloittaa parin metrin pituuteen kasvaneen taimikon kasvatus alusta. Pyörähdä nelimetrisen vavan kanssa taimikossa täysympyrä, laske ympyrän sisään jäävät taimet ja kerro tulos kahdellasadalla. Jos uudistaminen epäonnistuu, siinä ei parane kauaa aikailla”, Laakso sanoo. Arvioi, onko tavoitetaimia riittävästi kasvupaikan rehevyyteen nähden. ”Jos on oikein vesottuva paikka, varhaisperkaus saatetaan joutua tekemään jo kolmantena vuonna”, arvioi erikoistutkija Timo Saksa Metsäntutkimuslaitokselta. Kuhmoisten kohteessa täydennyistutuskin on iän puolesta mahdollista. Harkitse harvan taimikon täydennysistutusta, jos istutuksesta on kulunut vain muutama vuosi ja puuntuottokyky alalla ovat hyvä. Seuraa taimen kehitystä. Heitteille jätetyn taimikon raivuu maksaa pahimmillaan tuhat euroa hehtaarilta eikä lopputuloksesta tule priimaa. Vinkkejä toivottomalle Nopeus on valttia Taimikon kohtaloa punnitessa ratkaisevassa roolissa on myös taimikon perustamisesta kulunut aika
”Kivien viskomisen lomassa tuli KEMIJOEN KASVATTI Vaikka uitto on Suomen pisimmällä joella jo historiaa, tukkilaisperinne elää yhä. Hän vietti kesäisin paljon aikaansa Kemijokivarressa mummulassa kymmenen kilometriä Savukosken kirkonkylästä alavirtaan. Monien muiden poikien joukossa Kemijoen uittoa seurasi aitiopaikalta myös Juha Julkunen. Julkusen meriittilistalla on huikeat 23 perättäistä Suomen mestaruutta tukkilaismaratonissa. Sitten puun huilaaminen loppui – äkkiä ja arvaamatta, kertovat uiton parissa tuolloin työskennelleet. ”Kivien viskomisen lomassa tuli puomien niskoilla joskus vähän juoksenneltuakin” 16 METSÄLEHTI 18 • 2013. Juha Julkunen ja keksi. Uitto Kemijoen latvoilla alkoi heti jäiden lähdettyä parhaan kevättulvan myötä. Ehdoton edellytys menestymiselle on kunto, voima, ketteryys, koordinaatiokyky sekä tasapainon hallinta. Uittoperinnekilpailuissa Julkusen kuningaslaji on tukkilaismaraton. Voittoputki alkoi Kannuksen Niskakoskelta vuonna 1990. Akillesjänne paukahti Tukkilaiskisojen koskenlaskusta on plakkariin tai paremminkin palkintokaappiin laitettu 14 mestaruusmitapuomien niskoilla joskus vähän juoksenneltuakin”, Julkunen muistelee. Ikää hänellä on 46 kevättulvan verran. Tuo maailma oli mielenkiintoinen, jännittävä ja kiehtova. Uitto vaikutti seudun elämän menoon monella tapaa tuomalla jokivarteen työtä ja elämää. Kuusiosaiseen kilpailuun kuuluvat soutu, veneen veto, puomilla juoksu, sumalla juoksu, sestominen ja maastojuoksu. ”Tukkilaisperinne SM-kisoineen on iso osa elämää”, Julkunen sanoo. T ukkeja irtouitettiin Kemijoella vielä vuonna 1991, viimeisenä Lapissa. Tukkilaisperinteen vaalija Silti tänäkin päivänä voi Savukoskella nähdä miehen sestomassa tai rullaamassa tukilla välillä suvannossa, välillä vuolaassa virrassa. Se veti puoleensa myös pojanviikareita, jotka imivät vaikutteita oikeiden tukkilaisten töistä. Jäntereinen mies sulavan puu veneen airoissa on Juha Julkunen, uittoperinteen vaalija ja tukkilaiskisojen moninkertainen Suomen mestari. Muita voittoisia kilpailupaikkoja ovat vuosien saatossa olleet Nakkilan Arantilankoski, Kuhmon Lentuankoski, Maaningan Viannankoski, Kuusamon Käylänkoski sekä Inarissa Juutuankoski. Puun kuljetus siirtyi Suomen pisimmästä joesta kumipyörille ja rautakiskoille
Muita lajeja ovat suunnistus, murtomaahiihto, lentopallo ja ampumahiihto. ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat Koskenlaskua tukilla Kemijoen Savukoskella. Tukkilaislajien lisäksi Julkunen on vakituinen osallistuja umpihankihiihdon MM-kisoissa. SM-kisat jäivät väliin, kun akillesjänne paukahti poikki – ei veneessä eikä uittopuomilla, vaan lentopallokentällä. Julkusen veneen on valmistanut mäntylaudasta vuonna 1988 nyt jo edesmennyt Juhani Autioniemi Pelkosenniemeltä. Ne on veistetty paikallisten savotoiden ikipetäjien pankkaoksista. Siviiliammatiltaan Julkunen on vanhempi rajavartija, palveluspaikka on Sallan Kelloselässä. Tukkilaisen jokiveneessä on myös köli. lia. Kaikkiaan Julkunen on saavuttanut tähän mennessä 64 mestaruutta eri lajeissa. Vaikka uitto on Suomen pisimmällä joella jo historiaa, tukkilaisperinne elää yhä. Juha Julkusen vene on malliltaan autioniemeläinen ja se on veistetty Pelkosenniemellä.. Se tuo keväisin jokivarteen oivan tuoksun ja kesän odotuksen. Julkusen vene on aina harjoitusten tauolla vedettynä kuivalle törmälle. ”Kesä on mennyt jalkaa kuntouttaessa ja uusia haasteita odottaen”, Julkunen kertoo kyynärsauvoihinsa nojaten. Huoltoa se tietenkin vaatii, ja tärkein toimi on säännöllinen tervaaminen. Julkunen oli saanut kilpailla ilman suurempia vammoja, normaaleja mustelmia ja ruhjeita lukuun ottamatta, kunnes tänä vuonna joutui antamaan tasoitusta kanssakilpailijoille. Tukkilaisveneessä on myös köli Vene on tukkilaisen tärkein väline keksin ja kangen ohella. Erikoista autioniemeläisissä veneissä on niiden pohjakaaret, kylkiluut
Hilkka ja Aarre Syrjänen kertovat vastauksen. Partavesi on nähnyt parhaat päivänsä jo joitakin vuosikymmeniäsitten, mutta hirvikarkotteeksi se kelpaa. Puu on koivu ja kasvaa kahden hehtaarin istutusalalla Kouvolan Valkealassa, ja jos tarkkaan katsoo, valkoisia palleroita löytyy oksista enemmänkin. Partaveden merkillä ei ole väliä – Suomalaisen elukat jättivät rauhaan. Eltaantunutta partavettä Hilkka Syrjänen kuuli aikanaan tuttavalta, että saippua saattaisi pitää hirvet loitolla. Metsän parissa kului myös kummankin työura. Sukkahousu saattaa kuristaa sen poikki”, Hilkka opastaa. Nyytit ovat Hilkka ja Aarre Syrjäsen ase taistelussa hirvituhoja vastaan. Pelkkään saippuaan hirvet välillä tottuvat, joten Hilkka lisää nyyttiin. Palstat kuuluivat Hilkan kotitilaan, jonka pariskunta aikanaan lunasti suvulta. Saippuoista Rexona on osoittautunut hyväksi, vaikka muutkin käyvät. Menetelmä on sen jälkeen pelastanut monta muutakin taimikkoa, sillä Syrjäset omistavat kaikkiaan noin 70 hehtaaria metsää Valkealassa ja Luumäellä. palan superlonia. ”Se luulee, että siellä on ihminen”, Aarre Syrjänen toteaa. Pussukkaan Hilkka laittaa palan Rexonaa. Ensin leikataan nailonsukkahousujen sääriosasta pala, jonka toiseen päähän tehdään solmu. Syrjäset kokeilivat hajunyyttejä ensimmäistä kertaa parikymmentä vuotta sitten, kun hirvet olivat kalunneet mäntyjen runkoja valkoisiksi Suomalainen-nimisellä palstalla. Hilkka ja Aarre Syrjänen torjuvat hirviä hajusteilla. Koivua ja lehtikuusta puskevassa taimikossa hän näyttää, miten hajunyytti tehdään. Valkealan-metsät sattuvat juuri kahden metsästysseuran raja-alueelle, joten hirvet viihtyvät siellä mainiosti. Sitä voisi luulla kierrätysintoilijalta unohtuneeksi joulukoristeeksi, mutta ei. Hajusaippuaa hirville Mikä yhdistää Rexona-saippuaa ja karhua. ”Ei koskaan runkoon. Hilkan kotitalo on Syrjästen tukikohta. Aarre työskenteli metsänhoitoyhdistys Iitti-Kuusankosken toiminnanjohtajana ja Hilkka toimistonhoitajana. Se sidotaan aina hieman varttuneemman puun oksaan. 18 METSÄLEHTI 18 • 2013 METSÄNOMISTAJA HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti PEKKA SIPOLA, kuvat O ksassa killuu soma valkoinen nyytti. Taimia he laskevat vuosien varrella istuttaneensa 80000 kappaletta. Palasaippuasta, vanhasta partavedestä ja risoista nailonsukkahousuista viritetty tuoksupussi levittää ympäristöönsä sellaiset aromit, että ainakin henkisesti tasapainoinen hirvi pysyy poissa. Siihen hän kaataa partavettä, solmii nailonputkilon toisenkin pään, ja pallero on valmis. Koivikko varttui hirviaidan sisällä
”Nauhasta syntyvä ääni luultavasti tehostaa vaikusta”, Aarre Syrjänen arvelee. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, hirvistä on myös apua: ”Kuusentaimikoista ne syövät lehtipuut ja vesakot pois. Oikealla kädellä poimurin piikit ohjataan varvikkoon marjojen alle, ja vasemman käden sormilla marjat hierotaan puhtaasti säiliöön. Tällä kertaa muovipussista löytyy Marius-nimistä, joka etiketin typogra?asta päätellen on 1980-luvulta. Ammattilaiset tietävät, millä tavalla marjoja poimitaan tehokkaasti, jopa yli 100 kiloa päivässä. Ei Aarre silti hirviä vihaa. Huonoimmissa malleissa teräspiikit on korvattu muovisilla liuskoilla, jotka katkeilevat kovassa käytössä. Sileästä pinnasta nauha kohoaa tuulessa helposti irti, mutta pehmeä lankasidos toimii jarruna. Ikävä tosiseikka kuitenkin on, että useimmat kaupasta saatavat poimurit ovat huonoja siksi, että niillä kertyy helposti roskaisia marjoja. Raju paimen taimikoilla Harvalla on ollut karhu hirvipaimenena mutta Syrjäsilläpä on. Rexonasta verovähennykset Saippuoita Syrjäset säilyttävät pannuhuoneen lämmössä, jolloin niitä on helppo käsitellä. Karkea pinta taas hiertää nauhan poikki. Hirvi näkee, kun tuuli heiluttaa aukealla keltaista nauhaa ja pötkii varmuuden vuoksi pois. Aita kannattaa vetää taimikon ympärille 3–4 sylinmitan päähän metsän reunasta. Sukkahousuista Hilkka pitää vaaleita parempina kuin tummia. Puhdistumista auttaa vain vähän, että tehollisten 10 raon lisäksi on umpinaisten silmukoiden välisiä rakoja lisää saman verran. Vesisade vain tehostaa vaikutusta. ”Ja hinnan voi vähentää verotuksessa”, Aarre Syrjänen muistuttaa. Hirviaitaa eli keltaista, viiden senttimetrin levyistä muovinauhaa pariskunta on myös kokeillut. Tavanomaisin leveys oli ennen sotia noin 13 senttiä, jolloin piikkien ja niiden välisten rakojen lukumäärä oli vajaata parikymmentä. Ennen saippuamenetelmää Syrjäset käyttivät Ersaja Mota-hirvikarkotteita, joista kumpikin on nyt kielletty. Tällä hetkellä suomalaiset kaupat myyvät pääasiassa kymmenrakoisia härveleitä. PALSTALLA Se on tehty puusta ja teräslangoista, ja rakenne on aika suora kopio Aarne Puupposen Rohmusta. 19 METSÄLEHTI MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Ammattipoimijoiden haraa ei kannata käyttää, vaan pieniä käsipoimureita. Ei pidä edes yrittää poimia vähäroskaisia marjoja, koska teho kärsii. Hän ei itse ole käynyt metsälläkään vuosikymmeniin vaan on vuokrannut maiden metsästysoikeuden Tuohikotin kylän metsästysseuralle. Ei ole sattumaa, että eräässä suomalaistestissä parhaaksi poimuriksi saatiin ruotsalainen Jonas. Avoimessa päässä on marjojen putoamista estävä kynnyslevy. Ikävä kyllä, senkin valmistus on taidettu lopettaa kustannussyistä. ”Vähän kesäytynyttä se hunaja oli, mutta karhu ei valittanut.” Elokuussa metsästäjät säikyttivät paimenen muille maille. Riipiessä on liian ahdasta, ja mukaan tulee roskia entistä enemmän. Turha niitä on kotitalouskäytössä erotella. Täysin pitävä suoja se ei ole mutta hillitsee joka tapauksessa. Seurauksena hirvilehmä vasoineen kävi katkomassa koivuntaimet. Astiassa on puhdistamatonta marjaseosta, jossa ovat kesän viimeiset mustikat ja ensimmäiset puolukat. Laitteen päällä on käteen sopiva kahva. Eipä tarvitse meidän raivata.” ohutteräisellä veitsellä. Tämä Viialan Viilan mestarityö oli toimiva laite, jos muisti estää ruostumisen säilyttämällä laitteen kuivassa paikassa. Kotimainen ammattipoiminta ei riitä tyydyttämään kysyntää alkuunkaan, ja vuosi vuodelta metsään lähtevä suomalaisjoukko vanhenee ja harvenee. Piikkien jäykkyyden lisäämiseksi vierekkäiset piikit taivutettiin pareittain samasta langasta, jolloin tehollisten rakojen määrä putosi puoleen. Arvaa kyllä, mitä marjojen roskaisuuden kannalta merkitsee, jos varvut sullotaan rakoihin, joita on noin 13 sentin levyisessä poimurissa vain 10 eikä 16– 19 kuten vanhaan hyvään aikaan. Paikassa kasvoi horsmaa, joka Aarre Syrjäsen mukaan on hirvien suosikkieine. poimuri on toisesta päästä avoin ja toisesta umpinainen. Roskaisuutta saa vähennetyksi, jos riipimisen korvaa hiertämisellä. Alempi nauha pannaan aikuisen ihmisen vyötärön korkeudelle, jolloin se sattuu vasan näkökenttään. ”Lisäksi tolpat pitää juntata niin syvään, että ne kestävät vuosia”, Syrjäset neuvovat. Otso kävi uskollisesti herkuttelemassa. Perusrakenne on, että Lisää tehoa marjanpoimintaan Hajunyytin alaosassa lemuaa Rexona ja yläosassa partaveden kyllästämä superlon. Kun muovia varten on joku tehnyt muotin, sillä saadaan puristetuksi halvimmat tuotteet. Päästään umpinaisiin rakoihin varvut eivät nimittäin mene. Kun ihmiset poimivat itselleen ja puhdistavat marjat kotikonstein, tilanne on aivan toinen. Eläin jätti käyntikorttinsa Hilkan koti”Vähän kesäytynyttä se hunaja oli, mutta karhu ei valittanut.” Valkeala M at ti K är kk äi ne n. Sotien jälkeen markkinajohtaja oli pellistä ja karkaistusta teräslangasta tehty Marja-Maija, jossa oli 17 teräslankapiikkien välistä rakoa. I lman ulkomaalaisia poimijoita suomalainen marjakauppa ei kukoistaisi toreilla. Talon lähellä kohoava metsä on Aarteen kirkko. Esimerkiksi Aarne Puupponen valmisti puusta Rohmu-nimistä poimuria, jossa oli 16 rakoa. mitä eltaantuneempaa, sen parempaa. Myös vanhat hajuvedet ja deodorantit kelpaavat. Marjaharalla saaviin vedetyt marjat puhdistetaan joka tapauksessa koneellisesti. Kehitys mennyt väärään suuntaan Sitten joku ruotsalainen sai päähänsä tehdä piikit tavanomaista ohuemmasta langasta. ”Kesällä syöminen ei kuitenkaan tuhoa taimea, vaan se pystyy korjaamaan vahingon”, isäntä sanoo. Usein koko poimurin pohja on samojen piikkien muodostamaa säleikköä, joiden raoista putoilee kerätessä pois roskia. Pariskunta ripustaa hajunyyttejä istutusalojen reunoille 20–30 metrin välein. Uusi hajupatruuna täytyy virittää kolmen, neljän viikon välein. Hän sai tutulta tuottajalta ison pöntöllisen hunajaa, jota siveli joka viikko taimikkoa ympäröivien puiden kylkiin. Jo ennen sotia kehitettiin poimureita, jotka olisivat päteviä vielä nykyäänkin. Kesällä Syrjästen Lapin-reissu venytti tauon hieman liian pitkäksi, ja hirvet iskivät heti. Myös keskelle täytyy viedä muutama, jotta varmasti tuoksahtaa tuulensuunnasta riippumatta. He pilkkovat pakkauksen palan kolmeen osaan tilan pihatielle kesällä 1997, ja Aarre vokotteli sen oitis töihin Rautasuo-nimiselle palstalle – palkkaa vastaan, tietysti. Vaalea neulos tuntuisi venyvän enemmän, jolloin nyytit heiluvat paremmin tuulessa hajua vapauttamassa. Poiminta ja puhdistus ovat molemmat samaa työaikaa. ”Vasta niiden jälkeen tulee rauduskoivu, mutta horsmikossa elukat typistävät nuorten koivujen latvukset välipalaksi.” Vaikka hirvistä on ollut Syrjäsille paljon riesaa, lopullista tuhoa ne ovat tehneet vain yhdessä mäntytaimikossa, joka piti täydentää hieskoivulla. Tolppien kanssa pitää olla tarkkana. Yleensä kannattaa poimia mahdollisimman puhtaita marjoja, jotta puhdistus veisi aikaa vain vähän. Sitten ruokalistalla seuraavat vadelmanlehvät, pihlaja, haapa ja pajut. Ylempi viritetään parin metrin korkeuteen aikuista hirveä varten. Avoimessa päässä ovat teräspiikit, joiden välisiin rakoihin marjat riivitään. Vasemmalla kymmenrakoinen suunnittelun kukkanen ja oikealla toimiva 19-rakoinen laite
Vuonna 2010 Lämpöpuuyhdistys käynnisti tutkimusprojektin, jonka tavoitteena on kehittää raaka-aineen lajittelua ja valmistusprosessia ja siten parantaa laatua entisestään. ”Tänä päivänä lahonkestävyys on jo jäänyt argumenttina taka-alalle. Runsaassa vuosikymmenessä myyntimäärät ovat yli kuusinkertaistuneet. ”Se osoittaa, että yhtiöt uskovat lämpöpuuhun”, Ala-Viikari sanoo. ”Nyt lämpöpuussa arvostetaan kaunista ulkonäköä ja elämättömyyttä.” Lämpöpuun ympärille on syntynyt myös oheistuotteita, kuten nämä paneelit toisiinsa liittävät näkymättömät ruuvikiinnikkeet. Lämpökäsittelyn tiedettiin parantavan puun lahonkestävyyttä, joten alkuun tavoitteena oli kehittää tuotteita ulkokäyttöön. Palkitun ThermoWood-tavaramerkin omistaa Lämpöpuuyhdistys. ”Tämä on hieno kunnianosoitus lämpöpuun kehitystyölle, jossa tutkijat, teollisuus, laitevalmistajat ja lämpöpuuntuottajat ovat olleet yhdessä kehittämässä tuotetta.” Kehitysyhteistyö jatkuu edelleen. Lämpöpuusta voi sanoa, että se on päämarkkina-alueellaan Keski-Euroopassa siinä onnistunut”, kertoo Lämpöpuuyhdistyksen toiminnanjohtaja, metsänhoitaja Jukka Ala-Viikari. Se on kuin kotimainen jalopuu, kertoo Lämpöpuuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Ala-Viikari. ”Uuden rakennusmateriaalin on vaikea vakiinnuttaa asemaanPaistettu puu tuli jäädäkseen Lämpöpuu porskuttaa talouden synkkinäkin aikoina. Yhtenä projektinaan yhtiö selvitti lämpöpuun mahdollisuuksia yhdessä VTT:n kanssa. Sen tuotantomenetelmä on tulos VTT:n ja teollisuuden tiiviissä yhteistyössä. Otsikkoon asti lämpöpuu ei vielä noussut. Nyt tilanne on toinen. Viime vuonna lämpöpuuta myytiin 122000 kuutiota, joista arviolta 85 prosenttia meni vientiin. Vuonna 2000 Ala-Viikari oli asiamiehenä perustamassa tuottajat ja laitevalmistajat yhteen saattanutta Lämpöpuuyhdistystä. Edelleen suurin yksittäinen myyvä tuoteryhmä ovat ulkoverhouspaneelit ja -laudat, mutta lämpöpuu houkuttelee yhä enemmän myös puuseppäteollisuutta. Kun olosuhteet muuttuvat, lämpökäsitelty puu pysyy mitoissaan eikä vääntyile”, Ala-Viikari kertoo. Ensin hän työskenteli mekaanisen metsäteollisuuden tutkimusyhtiössä Suomen Puututkimus Oy:ssä. Metsälehti 23/1993. Säänkestävyyden lisäksi pihkattomuus, hyvä lämmöneristyskyky sekä mittapysyvyys tekivät lämpökäsitellystä puusta monikäyttöisen keksinnön. Lämpöpuu eli yli 160 lämpöasteessa ilman ylimääräisiä kemikaaleja käsitelty säänkestävä puutuote on tullut jäädäkseen. Runsaassa vuosikymmenessä sen myynti on kuusinkertaistunut. Suomesta jalustalle nostettiin Koneen hissiteknologia sekä ThermoWood-lämpökäsittelymenetelmällä valmistettu lämpöpuu. sa markkinoilla. Ikkunoita ja kylpytynnyreitä Ensimmäiset lämpöpuutuotteet tulivat markkinoille 1990-luvun lopussa. 20 METSÄLEHTI 18 • 2013 MITÄ NYT KUULUU. Koneen veroinen keksintö Lämpöpuu on niittänyt kahden vuosikymmenen aikana myös kansainvälistä mainetta. Teollisin menetelmin paistettu puu, nykyään lämpöpuuna tai lämpökäsiteltynä puuna tunnettu tuote, oli nähnyt päivänvalon. Se esiteltiin ohimennen suomalaisten puutuotteiden tulevaisuutta käsittelevässä artikkelissa. Tuolloin ei osattu aavistaa, että lämpöpuu löisi itsensä läpi arvostettuna kotimaisena vientituotteena. Metsälehden juhlavuoden sarjassa palaamme vanhoihin juttuihimme ja selvitämme, mitä niiden ilmestymisen jälkeen on tapahtunut. TIIA PUUKILA, teksti KIMMO BRANDT, kuva O lemme onnistuneet paistamaan eli erilaisilla lämpökäsittelyillä parantamaan kotimaisten puulajien ominaisuuksia.” Näin kertoi VTT:n puulaboratorion johtaja, professori Tuija Vihavainen Metsälehden marraskuisessa numerossa vuonna 1993. Vuonna 2007 pohjoismaiset teollisuusjärjestöt nimesivät kustakin maasta kaksi huomionarvoisinta teollista keksintöä. Tekesin myöntämän avustuksen lisäksi teollisuus on satsannut projektiin rutkasti euroja ja työtunteja. Nyt lämpöpuussa arvostetaan kaunista ulkonäköä ja elämättömyyttä. Lämpöpuulla on verhottu muun muassa Helsingin Pikkuhuopalahteen vuonna 1997 rakennettu hampurilaisravintola sekä 1990-luvun lopussa Lahteen noussut hiihtomuseo. Lämpöpuusta syntyvät niin ikkunat, saunanlauteet, käyntikorttikotelot kuin kylpytynnyritkin. Ala-Viikari on seurannut lämpöpuun tarinaa vuodesta 1994. Lämpökäsitelty puu on kauttaaltaan läpivärjäytynyt. Yhdistyksen perustamisvuodesta lämpöpuun käyttö on kasvanut tasaisesti. Pian huomattiin, että lämpöpuusta oli muuksikin kuin terassija ulkoverhouslaudoiksi
MK Myllymaa_260x380.indd 1 28.4.2013 21.00. Kun on tarvis ollaan joustavia. Asiat sujuvat ilman aggressiivista myyntikouhkaa. Kun haluat tavoittaa suomalaiset metsänomistajat ja metsäammattilaiset täsmällisesti ja edullisilla kontaktihinnoilla rauhallisessa ympäristössä, soita Jarmolle Metsälehteen, 09 315 49 847, kaikki menee nappiin niin kuin Metsälehden kanssa on tapana mennä. Se, mikä luvataan, pitää. Sisällöiksihän ne ilmoitukset tässä porukassa muuttuvat. Helppo on tehdä yhteistyötä. Metsälehti tarjoaa rauhallisen ja hyvännäköisen ympäristön klapikoneillemme ja juuri oikean kohderyhmän. ” Hyödynnä Metsälehden lyömättömät huomioarvot, keskimäärin 75 %. Kelpaa esitellä komeita koneita komeassa lehdessä. www.metsalehti.?/media Metsälehdellä on mukava tapa toimia. Mika Myllymaa myyntipäällikkö, japa Pitkään mietin, eikö minulle tarjota tästä hienosta lehdestä laisinkaan ilmoitustilaa. Katso hintaa! Katso hintaa! Näyttävästi koko sivu alle 4 000 eurolla! Toimi heti
Metsän kasvatuksen ja uudistamisen perusteet sekä ammattisanasto on hyvä tietää”, Ahtikoski kertoo. Kylmä totuus on, että ilman kasvillisuuden polkemista syksyisin monikaan taimi ei oliTaimikko vaatii tallaajaa Rehevälle maalle istutetun taimikon puolustaminen on useiden vuosien työ. ”Niiden ajatuksena on helpottaa metsänomistajien päätöksentekoa ja estää hukkainvestointien teko”, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Anssi Ahtikoski. Täystiheä taimisto vaati viiden vuoden työpanoksen heinäntorjuntoineen ja täydennysistutuksineen. Tilanne muuttui seuraavina kesänä. Ojien kunnostamisen ja turvemetsien kasvatuksen kannattavuuden arviointiin on metsänomistajien avuksi kehitelty erilaisia ohjelmistoja ja taulukoita. ”Ohjelman käyttäminen vaatii jonkin verran metsällistä ammattitaitoa. ARI KOMULAINEN teksti ja kuvat Rehevien ja hyväkasvuisten kuvioiden uudistaminen ei mätästämällä ja istuttamalla onnistu ilman panostusta heinäntorjuntaan. Tutkimusten mukaan kasvuun lähdössä ei pitäisi olla suurta eroa yksija kaksivuotiaan taimen välillä. Päätehakkuussa kunnostusojituksen on toteuduttava noin 3 prosentin vuotuisella tuotto-odotuksella. Kunnostusojituskelpoisissa metsiköissä toisen puusukupolven perustaminen ei ole enää kannattavaa, mutta nykypuuston ja riittävän viljavan kasvupaikan ansiosta kunnostusojitus kannattaa tehdä. Viime kesänä pakkanen vieraili uudistusaloilla vasta lähempänä juhannusta ja onneksi ei vaurioittanut kuin osaa taimista. Käytännössä kannattavuus lasketaan esimerkiksi metsäsuunnitelmien kuviotietoihin perustuen. Kun lämpötila putoaa riittävän alas, ei uudistusalojen suojuspuustokaan anna riittävää suojaa. Neljä eri tasoa Ojitettujen turvemaiden metsänkasvatuksen kannattavuus on luokiteltu neljään eri tasoon. M ik ko H äy ry ne n. ”Jos metsänomistaja saa 3–4 Kannattaisiko kunnostusojittaa. Lisäksi kahtena vuotena alkukesän halla nujersi vuosikasvun. si tuosta kasvillisuusviidakosta hengissä selvinnyt. Yleensä mättäillä kasvaa lehtipuuvesakkoa tiheässä, jolloin kätevintä on ottaa niitä nippu kouraan kerrallaan ja lyödä juuresta poikki. Kunnostusojitus parantaa yleensä puuston kasvua, mutta joissain tapauksissa siitä ei ole hyötyä metsän tulevalle kehitykselle, saati seuraavalle puusukupolvelle. Jotkut paikat jouduttiin täydentämään kahdesti ennen kuin täysitiheä taimikko vakiintui kuvioille. Tulevaa kasvua, joko kunnostusojituksella tai ilman, voidaan ennustaa metsikkösimulaattoreilla. Päätöstä turvemetsän ojien kunnostamisesta ei tarvitse tehdä ilman apuvälineitä. Tällä ojitusalalla kunnostusojitusta ei kannata tehdä, koska puuston kasvu on liian heikkoa. Nyrkkisäännöksi voi antaa Taskuun kannattaa varata liippakivi vesurin teroitukseen, koska vääjäämättä terä reikäperkaustyössä tylsyy. Näin yleensä, mutta meidän uudistuskuvioillamme myös yksivuotiaat juroivat ensimmäisen kesän. Tämän totesin muutaman kuvion kohdalla, jotka hakattiin talvella 2007 ja istutettiin mätästyksen jälkeen heti samana keväänä kuusentaimilla. Pakkanen vei vuosikasvun Taimenpelastuksen yhteydessä tuli selväksi, että uudistusalat tarvitsevat täydennysistutusta. 22 METSÄLEHTI 18 • 2013 LAURA KAKKONEN Y ksi turvemetsien kasvatuksen tärkeimmistä kysymyksistä liittyy kunnostusojituksen kannattavuuteen. Metsänkasvatuskelpoisilla alueilla metsän kasvatus on kannattavaa nyt ja tulevaisuudessa, ja kasvatuksen tuottoa voidaan parantaa kunnostusojituksilla. Heti mätästyksen jälkeen uudistusalat istutettiin, mutta tuolloin vallinneen taimipulan vuoksi yksivuotisilla kuusentaimilla. Metsäntutkimuslaitoksen ilmaisella Motti-ohjelmalla metsänomistaja voi laskea oman suometsänsä taloudellisen kannattavuuden. Kaksivuotinen juroo yleensä pidempään taimen kokoon nähden pienemmän juuripaakun vuoksi, ja yksivuotinen saavuttaa saman koon jo syksyyn mennessä. Istutusmättäät valloitti heinien valtakunta – seassa angervoa, nokkosta, väinönputkea ja muita rehevien maiden kasveja – ja jouduimme käynnistämään mekaanisen heinäntorjunnan, eli taimien pelastuksen. Kun keväät ovat aikaistuneet ja lämmenneet, aloittavat taimet kasvunsa jo toukokuussa, ja todennäköisyys hallan vierailulle kasvaa. Jos ohjelman käyttö takkuaa, Metsäntutkimuslaitokselta voi tarvittaessa pyytää apua laskentojen tekemisessä
suuri yleisö on alkanut jälleen – vuosikymmenien unohduksen jälkeen – kiinnostua metsien maisemaja ympäristöarvoista. Metsäntutkimuslaitoksen koordinoimassa viisivuotishankkeessa arvioidaan sopivaa jatkokäyttöä soille, jotka eivät sovellu metsätalouskäyttöön. Soiden jatkokäyttöä tutkitaan Kunnostusojitusta tarvitsevien turvemaiden osuus on viimeisimpien valtion metsien inventoinnin tietojen mukaan noin 1,2 miljoonaa hehtaaria, toisin sanoen neljäsosa ojitettujen turvemaiden kokonaisalasta. Jos oma turvemetsä ei ole laskelmien perusteella kelvollinen kunnostusojitukseen tai metsänkasvatukseen, suoalueen tulevaisuus voi herättää metsänomistajassa lisää kysymyksiä. Palosuo painotti kirjoituksessaan metsätiedon ja metsän arvostamisen lisäämistä. Kovakortisena ja harvemmassa kasvavana se ei lakoa yhtä herkästi taimen päälle, jolloin taimen mahdollisuudet selvitä ilman pelastustoimenpiteitä paranevat huomattavasti. Metsän vuosi Kannattaisiko kunnostusojittaa. › Ensimmäisellä ojituksella syntyneen puuston on oltava nuori kasvatusmetsä tai vähintään 5–6-metrinen varttunut taimikko, jossa on oltava lämpösummasta ja viljavuustasosta riippuva vähimmäisrunkoluku. Taimien latvusten alkaessa kärkkyä heinäkasvillisuuden latvuksia pelastustyö nopeutuu oleellisesti. Käytännössä silloin suoritetaan taimiston reikäperkaus. Kansalaisten metsätietouden lisääminen on ainoa kestävä keino turhien vastakohtaisuuksien ja ristiriitojen poistamiseksi.” Myös metsäneuvos Veikko J. Silloin ollaan jo selvästi paremmalla puolella taimiston jatkokehityksen kannalta. ”On hyvä tietää, mitä eri kansalaisryhmät odottavat metsältä, mutta vastaavasti on tarpeen tietää mitä metsä odottaa kansalaisilta. › Kannattavuuslaskelmissa käytetty kunnostusojituksen keskimääräinen toteutushinta (noin 250 euroa/hehtaari) sisältää nykykäytännön mukaiset vesiensuojelutoimet. Metsäntutkimuslaitoksen Mottiohjelma löytyy osoitteesta www.metla.. Taimien välimaastossa vesakon voi antaa rehottaa, torjuuhan se omalta osaltaan hallan vaikusta taimistossa. Reikäperkaus varmistaa kasvun Osaan uudistusalan istutusmättäistä iskeytyy lehtipuuvesakko. Erinomainen työväline on yhdenkäden vesuri. › Tavoiteltu kannattavuus saavutetaan ilman lannoituksia. Metsätyöpaikan aliarvostus pudottaa vastaavasti neljä työpaikkaa muusta yhteiskunnasta. ”Yksi työpaikka metsässä vetää perässään neljä työpaikkaa, ennenkuin metsän tuote on markkinoilla. Noin viidesosa kaikista ojitusaloista ei sovellu metsätalouskäyttöön vähäravinteisuuden ja heikon puuntuotoksen takia. Taimenpelastajalle vatukko on haaste. Tällainen 30-senttinen taimi ei selviä ilman pelastustoimenpiteitä.. ”Rahat kannattaa tällöin suunnata johonkin paremmin tuottavaan kohteeseen”, tutkija kehottaa. ”Tavoitteena on löytää kustannustehokkaita jatkokäyttövaihtoehtoja, jotka samalla auttavat hidastamaan tai pysäyttämään soiden monimuotoisuuden tilan heikkenemistä ja vähentämään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta”, kertoo professori Anne Tolvanen Metlasta. Mitä pidempi kiertoaika on, sitä perustellumpaa saattaa olla käyttää alhaisempaa korkokantaa. Sarjassa seurataan Metsälehden vanhoja uutisia viiden vuoden välein. Juuri tästä näkökulmasta metsä on jokaiselle ystävä, arvokas ystävä, niin luonnonvarana, ympäristönä kuin työpaikkanakin”, Palosuo painotti. Metsänkasvatuskelvottomissa metsiköissä puunkorjuu kannattaa vain täpärästi ja uudisojituskin on tuottanut tappiota. Pienemmät lehtipuuvesat pystyy nyppimään aluksi taimien ympäriltä käsin, mutta vesakon päästyä kasvuvauhtiin tarvitaan järeämpiä toimia. › Laatuvaatimukset täyttävän tukkipuuston kasvattaminen on mahdollista puuston perusteella. Kunnostusojituksen kannattavuus kriteerit › Kannattavuuslaskelmissa on 3–4 prosentin reaalinen korkovaatimus, kun nykypuusto kasvatetaan kiertoajan loppuun. /metinfo/motti. Edellä mainituista kannattavuustasoista tähän joukkoon kuuluvat ainakin kaikki kahden alimman tason ojitusalueet. Liian moni suomalainen on nyttemmin kuitenkin etääntynyt metsäluonnosta siinä määrin, että hänen tietonsa metsien kokonaismerkityksestä ovat hämärtyneet. Kunnostusojitus ei siten ole perusteltua. Nämä tiedot päätöksiksi muuttuessaan merkitsevät entistä enemmän työpaikkoja nyt ja tulevaisuudessa”, Palosuo kirjoitti. Tästä ei kuitenkaan Ahtikosken mukaan ole olemassa yksiselitteistä akateemista mielipidettä. ”Metsä on ystäväsi, vakuuttaa Suomen Metsäyhdistys, joka teemavuoden järjestäjänä pyrkii lisäämään tuoretta tietoa metsistä ja metsätaloudesta kansalaisten ja kansantalouden hyväksi” , lehti kuvaili teemavuoden tarkoitusta. ”Ns. Voiton puolella aletaan olla silloin, kun istutusmättäät valloittaa heiniltä vatukko. Metsälehti uutisoi aiheesta heti vuoden ensimmäisessä numerossaan. 23 METSÄLEHTI 18 • 2013 UUTINEN VUONNA 1983 LAURA KAKKONEN Suomessa vietettiin vuonna 1983 metsän vuotta. sen, että taimen pelastus vie saman ajan kuin kuvion taimien istutus. Se tukahdutti heinäkasvillisuuden, mutta vei myös taimelta valon. Lisäksi taimet alkavat varjostaa kasvillisuutta, se harvenee ja pienenee luontaisesti aiemmasta. Kunnostusojituskelvottomissa metsiköissä ojien kunnostus ei ole enää kannattavaa, mutta nykyisen puuston kasvattaminen päätehakkuuikäiseksi voi olla taloudellisesti järkevää. Tämän näkökulman olisi nyt vihdoinkin avauduttava kansalaisten käsityksiin metsän olemuksesta Suomessa. Se ei tahdo polkemalla lannistua, joten vesuri on tässäkin oiva työväline. Jos taimet ovat pieniä, kasvillisuus sakeaa ja taimia joutuu etsimään, aikaa tuhraantuu vääjäämättä enemmänkin. prosentin tuottovaatimuksella suometsänsä kannattavaksi, ollaan aika turvallisilla vesillä”, Ahtikoski toteaa. Tutkittavina vaihtoehtoina ovat muun muassa soiden ennallistaminen, turpeen energiakäyttö ja puubiomassan korjuu. Mitä tarvitaan että metsä säilyisi terveenä, tasasuhtaisena, roskaantumatta ja taimikoista alkaen elinvoimaisena.” ”Kaikista näistä ydinkysymyksistä on tarkoitus antaa alkaneena vuotena enemmän näyttöä ja tietoa entistä useammille kansalaisille
Kanta-arvion tekeminen oli vaikeaa, kun metsät olivat elukoita väärällään ja jahti luisti. Koirakanta pompsahti hullujen hirvivuosien myötä 40 000 kippurahäntään. 24 METSÄLEHTI 18 • 2013 JERE MALINEN, teksti ja kuvat 2 000-luvun alkuvuosina Suomen metsissä talvehti lähes 150 000 hirveä. Ennätysvuosina 2002 ja 2003 kaadettiin 85 000 hirveä. Vasat ovat muun muassa pienempiä ja va. ”Toistaiseksi olemme vain suositelleet, että aikuissaaliista yli puolet tulisi olla naaraita. ”Tällä hetkellä metsissä on keskimäärin kaksi lehmää yhtä sonnia kohti, kun metsästämättömässä hirvipopulaatiossa lukema on yksi yhteen. Kesän vasontakauden jälkeen hirviä arvioitiin olevan noin 115000. Etenkin tänä syksynä olisi ammuttava naaraita, vasoja ja tappipääsonneja. Hän viittaa viimeistelyn alla olevaan valtakunnalliseen hirvisuunnitelmaan, jossa tavoitteena on 1,5 naarasta per sonni. Idässä hirvirauhoituksia Suomen riistakeskus myönsi tulevalle metsästyskaudelle 32900 hirvenpyyntilupaa, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin viime syksynä. Riistaviranomaiset luottavat asiassa neuvonnan ja opastuksen voimaan enemmän kuin ehdottomiin määräyksiin. Pohjois-Karjalan päällikkö Juha Kuittinen kertoo hirvikartalta löytyvistä ”valkoisista alueista”. Sitä odotellessa on edetty varovaisuusperiaatteella. Hirvikantojen holtittomasta heilahtelusta ei ole päästy vieläkään eroon. Siellä hirvet viihtyvät, vaikka kanta olisi metsästetty muualla alas.” Samanlainen sanoma hiljaisesta hirvisyksystä kiirii myös muualta Suomesta. Tänä syksynä saaliin ennustetaan jäävän alle 40000 kaatoon. Vääristymän on todettu heikentäneen lehmien vasatuottoa. Syksyn saaliiksi ennustetaan 36 000– 38 000 kaatoa. ”Uskon, että nyt ollaan aallonpohjassa ja ensi syksynä Suomessa kaadetaan taas hirviä enemmän kuin tänä syksynä”, Keijo Kapiainen ennustaa. Se näkyy myös metsästyssaaliissa. ”Yhden kahden peijaishirvenpyyntiä se on sielläkin monessa seurassa.” Hirvisuunnitelmasta toivotaan apua Riistapäälliköiden yhteinen toive on saada hirvikantojen holtiton heilahtelu aisoihin. ”Tämä syksy on sellaista peijaishirvien pyyntiä. Nyt niille kaikille ei riitä työmaita. Tämän syksyn saalisennuste 36 000–38 000 hirveä on 2000-luvun pienin. Luvassa hiljainen hirvisyksy Hirvenmetsästyskausi käynnistyy lauantaina. riistapäällikkö Teemu Lamberg arvelee. Varsinais-Suomen riistapäällikkö Mikko Toivola epäilee maakuntansa hirvikannan olleen RIISTA sattomien lehmien osuus on kasvanut”, Kuittinen taustoittaa. Suomen riistakeskuksessa toivotaan suunnitelman tuovan helpotusta päätöksentekoon. Valtakunnallinen yhteinen linjaus on hirvikannan maltillinen kasvattaminen ja naarashirvien vähentäminen. Tosin Pohjois-Pohjanmaaltakin löytyy seutuja, joissa hirvitiheys hipoo asetettua ylärajaa, 3,5 eläintä tuhannella hehtaarilla. ”Voihan olla, että lähi vuosina kaadot määrätään pyynti lupa ehdoissa sukupuolen tarkkuudella.” Tänä syksynä monia hirvikoiria uhkaa lomautus. yhtä alhaalla viimeksi 1970-luvulla. Se helpottaisi lupapäätösten ohella suurpetokysymysten ratkomista ja hirvivahinkojen ehkäisemistä. Kymmenen vuotta sitten kaadettiin 85 000 hirveä kaudessa. ”Kalajokilaakso on aina ollut Suomen parhaita hirvien elinympäristöjä. Siitä lähtien metsästäjät ovat kurittaneet hirvikarjaa tasaisen tappavasti. Eläinten pääluku on puolittunut. ”Näin jälkikäteen katsottuna hirvikanta kipusi käsittämättömän korkealle 2000-luvun alussa. Vähemmät hirvet on tunnetusti tarkempi laskea. Sitä ei edes tuolloin tajuttu, vaan hirvipaljous selvisi vasta myöhemmin kun kiivaallakaan verotuksella ei meinattu saada lukumäärää leikattua”, myöntää Oulun riistapäällikkö Keijo Kapiainen. ”Lieksassa on laajoja selkosia, joissa ei metsästetä hirviä ollenkaan tänä syksynä.” Heikoiksi hirvimaiksi Kuittinen listaa myös Ilomantsin sekä Nurmeksen pohjoisosat. Onpahan aikaa istua tulilla ja nauttia hyvästä seurasta ja luonnosta”, Keijo Kapiainen povaa pyynnille suuntaviivoja. Se on vähiten 15 vuoteen. Voihan olla, että lähivuosina kaadot määrätään pyyntilupaehdoissa sukupuolen tarkkuudella, Etelä-Savon vs. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos on arvioinut edellisen metsästyskauden päätyttyä hirvikannan kooksi noin 73000
Kokeilualueet, tutkimusmetsät, ovat menneet Metsähallitukselle. Ensimmäinen metsikkö (3,5 ha) on tuore kangas, joka on istutettu 1988 männyn siemenviljelysalkuperää olevilla paakkutaimilla. Edellinen on japaninja jälkimmäinen kreikankielinen muutosta myönteisessä hengessä tarkoittava ilmaus. Puuston nykytilavuus on noin 100 m /ha ja kokonaiskasvua on kertynyt noin 140 m / ha. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 18 • 2013 25 LUKIJALTA LUKIJALTA Metsälehdessä 16/2013 oli juttu viljelykuusikoiden kasvumalleja nopeammasta kehityksestä. Niitä oli vielä minun aikana noin 150000 hehtaaria. Kaikki tosiaan muuttui jälkeeni, mutta ei parempaan vaan huonompaan suuntaan. Puuston nykytilavuus on noin 110 m /ha ja kokonaiskasvu on ollut noin 165 m /ha. Se on kuitenkin ollut metsätaloutemme järjestelyn ekologinen peruste, jota parempaa ei olla vieläkään keksitty. Toinen metsikkö on vuonna 1992 rauduskoivun paakkutaimilla istutettu kesannolla ollut entinen pelto (5,2 ha). Vuonna 1988 istutettu männikkö kolme vuotta ensiharvennuksen jälkeen. PILAPIIRROS GALLUP Ti m o To iv an en Timo Toivanen tarkkailee metsämaailman ilmiöitä Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Savon alueen metsäneuvojana. Hän loi metsätyyppiteoriansa – siitä kiistellään vieläkin kuinka omintakeinen se oli. Ei olisi ehkä pitänyt ennustella muutosta. Hän loi myös ne metsäalan instituutiot, jotka ovat säilyneet meidän päiviimme asti. En tiedä ketä syyttäisin. Kasvupaikka vastaa hyvinkin lehtoa. Mieleeni jäi professori Risto Sarvaksen pitämä juhlapuhe. www.metsalehti.. Jos tilalla on runsaasti tällaisia hyvin kehittyviä kuvioita, voi keskimääräiseen kasvuun perustuvan metsäsuunnitelman tulevan kasvun arvio olla tilatasolla selvästi aliarvio. Muistan kun Metlan perustamisesta oli kulunut 50 vuotta – taisin silloin olla joku kenttäapulainen. Istutuksen jälkeen taimikossa on tehty etukasvuisen lehtipuuston perkaus ja taimikonharvennus. Metsäntutkimuslaitos sai aikoinaan valtion maista erotettuja ns. Seuraavana merkkivuonna olin jo kutsuttuna paikalla. Cajanderista jäi pitkä jälki Suomen metsähistoriaan. Ensiharvennushakkuu olisi ajankohtainen vasta 36 vuoden isässä, toinen harvennushakkuu 50-vuotiaana ja päätehakkuu 76-vuotiaana. Metsäntutkimuslaitos perustettiin aikoinaan saksalaisen mallin mukaan: yliopistot kouluttavat ylioppilaita virkamiehiksi ja tutkimuslaitokset tutkivat. Vertaan metsiköiden kehitystä Metsäntutkimuslaitoksen Motti-ohjelmistolla tehtyyn ennusteeseen vastaavien kohteiden kehityksestä. Sitä kaavaa noudatti A.K. ELJAS POHTILA professori Metlaa ei enää juhlita Heinäätkö syksyllä. Siellä muisteltiin menneitä. Eli edelleenkin metsässä kannattaa käydä myös paikan päällä arvioimassa puuston kehitystä ja käsittelytarvetta. TEUVO GERLANDER Kirjoittaja on kiteeläinen metsätalouden harjoittaja sekä Karelia-ammatti korkeakoulun lehtori. Entisen pellon kasvuvoima saattaa myös olla parempi kuin kasvumallien lehdon. Ensiharvennushakkuu olisi ajankohtainen 30-vuotiaana, toinen harvennushakkuu 40-vuotiaana ja päätehakkuu 65-vuotiaana. Istutuksen jälkeen taimikossa on tehty mekaaninen heiniminen. Myös yksittäisten kuvioiden käsittelyesitykset esimerkiksi hakkuiden osalta voivat olla merkittävästi myöhässä optimista, kuten edellisten kuvioiden kohdalla on nähtävissä. Ensiharvennushakkuu tehtiin lievän ylitiheyden takia hieman ennenaikaisesti 23-vuoden kuluttua istutuksesta syksyllä 2010. Luonnonsuojelualueet kuuluivat itsestäänselvyytenä Metlalle, koska arvioitiin, että vain tutkimuslaitos oli pätevä hoitamaan noita erikoisalueita. kokeilualueita. Lisäksi uudistamisen ja taimikonhoidon työt on pyritty tekemään nopeasti ja kohteille sopivilla menetelmillä. Metlan nykyinen johto on ymmärtänyt, että juhlia ei kannata enää järjestää, vaikka juhlittiinhan ennen hautajaisiakin. Näiden metsiköiden keskimääräistä nopeampi kehitys johtunee pääosin siemenviljelysalkuperää olevien taimien jalostushyödystä. Hyvän onnistumisen ja luontaisen täydennyksen takia alueella tehtiin syksyllä 2004 kevyt ”polttopuuharvennus” ja varsinainen ensiharvennushakkuu 19-vuotiaana syksyllä 2010. Laitos on menotiellä. Arvioin, että toinen harvennushakkuu on noin 35-vuotiaana, kolmas noin 50-vuotiaana ja päätehakkuu noin 60-vuotiaana. Vanhoissa tutkimusmetsien puulajikokeissa ovat kypsymässä myös suuntaviivat siitä, miten Suomen metsiä pitäisi käsitellä, jos ennustettu ilmastonmuutos toteutuu. Sitä seuraavana merkkivuonna olin jo laitoksen johdossa. Te uv o G er la nd er 20 40 60 80 100 Kyllä 48% Ei 52%. Näissä tehtiin kuitenkin syntyjään rovaniemeläisen Olli Heikinheimon johdolla kokeita, joiden tulokset ovat perusta Suomen metsätalouden menestykselle. Illan hiljaisina hetkinä havainnot piirtyvät paperille hauskoiksi kuviksi. Samanlaisia havaintoja olen tehnyt useilla Kiteellä sijaitsevan tilani metsänviljelykuvioilla, joiden puustotunnuksia ja hakattuja puumääriä olen seurannut niiden perustamisesta asti. Motti-ohjelman ennusteessa puuston tilavuus olisi 20-vuotiaana vasta noin 55 m /ha. Motti-ohjelman ennusteessa männikön puuston tilavuus olisi 25-vuotiaana vasta noin 60 m / ha. Arvioin, että vielä tehdään yksi harvennushakkuu noin 30-vuotiaana ja päätehakkuu noin 45-vuotiaana. Muistan myös laitoksen 60-vuotisjuhlan. Motti-ohjelman ennustetta nopeampana merkiten arvioitua aikaisempia hakkuita, selvästi lyhempää kiertoaikaa ja siten parempaa metsänkasvatuksen kannattavuutta. Esimerkkeinä tarkastelen kahta kasvupaikaltaan ja puulajiltaan erilaista kohdetta. Oletan, että molempien metsiköiden kehitys jatkuu edelleen Viljelymetsän kasvu ylittää ennusteet Vuonna 1992 istutettu koivikko kolme vuotta ensiharvennuksen jälkeen. Pidin juhlapuheeni Kolilla ja kehitin puheeni kahden käsitteen varaan: ”kai zen” ja ”panta rhei”. Cajander, jota voidaan pitää sekä korkeamman metsäopetuksen että metsäntutkimuksen alullepanijana itsenäisessä Suomessa
Jostain syystä vaahteratikkukoi on paljon harvinaisempi Ruotsissa, josta se havattiin ensi kerran vasta 1996. Vaahteralta on Suomesta tavattu kaksi lajia: vaahteratikkukoi (Caloptilia hemidactylella ) sekä lehtotikkukoi (Caloptilia jurateae ). Viralliselle mittaajalle kuuluvat mittausepäselvyydet hän ratkaisi sisäsyntyisellä pikkupojan uteliaisuudella ja vilpittömyydellä, yhdistettynä pitkään kokemukseen ja ammattitaitoon. Esimerkiksi Munkkiniemen-Niemenmäen-Munkkivuoren alueella lähes kaikkien puiden jokaisen lehden jokainen kärki on kääritty. Toinen lajeista, lehtotikkukoi, on tunnettu Suomesta pitkään (tosin toisella nimellä), mutta se esiintyy vain etelärannikolla ja on yleensä harvalukuinen. Hän oli syntynyt melliläläiseen pienviljelijäperheeseen 3. Vaahteranlehtikääryleet voivat olla korkeintaan esteettinen haitta – mutta toisaalta rullatut lehdet ovat kieltämättä mielenkiintoisen näköisiä. Päätökset vakuuttivat lähes aina kaikki mittausosapuolet. Hjelm kävi keskikoulun ja harjoittelujaksojen jälkeen pääsi Evon metsäopistoon, josta valmistui 1969. Myöhemmin kesä-heinäkuussa toukat käärivät lehdenkärjen suojakseen ja jatkavat lehden nakertamista käärön suojassa. Metsänhoitaja Lauri Hjelm Vaahteroissa on loppukesästä näkynyt paikoin runsaasti kärjistään rullalle käärittyjä lehtiä. Opinnot Hjelm suoritti työn ohessa. Aikuiset kuoriutuvat elokuussa ja hakeutuvat talvehtimaan suojaisiin paikkoihin, esimerkiksi tuuheisiin katajiin tai kuusiin. elokuuta 1949. Monilla perhosilla suuret runsauden vaihtelut ovat tyypillisiä, eikä syitä kannanvaihteluun aina tunneta. Laji löydettiin Suomesta ensi kertaa kuitenkin vasta 1970-luvulla, ja se on sen jälkeen levinnyt maan eteläpuoliskoon Oulun korkeudelle asti. Toukat ovat pieniä, vain noin 10 millin pituisia, väriltään läpikuultavan vaaleita. Tätä tehtävää Hjelm hoiti kuolemaansa asti. Nuorempana hän myös oli innokas suunnistaja, ja sittemmin metsästysja kalastus täyttivät vapaa-ajan. Vaahteratikkukoin runsasta esiintymistä ovat voineet edesauttaa esimerkiksi lämmin alkukesä tai lämmin ja vähäsateinen heinäkuu toukkakehityksen aikaan. Kun lehteä katsoo tarkemmin voi havaita, että lehden kääritystä osasta on syöty pinta ja vain lehtisuonet sekä läpikuultava päällysketto ovat jäljellä. Syönnöksen aiheuttajia ovat miinaajakoihin kuuluvat pikkuperhoset. Laji on tunnettu meiltä vanhastaan ja kuuluu epäilemättä alkuperäiseen lajistoomme – esiintyyhän metsävaahteraakin luontaisena Etelä-Suomessa melko laajalla alueella. Iltalukiosta tuli valkolakki vuonna 1994, ja metsänhoitajaksi sekä maatalousja metsätieteen maisteriksi hän valmistui vuonna 1999. Sisäinen palo kehittää itseään ja ikuinen uteliaisuus ohjasivat Hjelmin iltalukioon vuonna 1990. Eniten lehtirullia on pienissä ja keskikokoisissa puissa, jotka kasvavat muiden puiden varjossa. Hänet tunnettiin innovoivana asioiden kehittäjänä, joka heitti uusia ideoita mieluusti keskusteluun. Hänellä oli erinomainen kyky verkostoitua, mikä liitettynä yhteistyökykyyn veivät vaikeitakin asioita eteenpäin. Yhtä runsasta esiintymää kuin nyt pääkaupunkiseudulla havaittu ei Suomesta ilmeisesti aiemmin tunneta. Samainen opiskeluvietti vei Hjelmin pääsykokeiden kautta yliopistoon metsätalousinsinööreille tarjotun mahdollisuuden puitteissa. Hjelmin keskeisimmät työtehtävät painottuivat 1990-luvun puolesta välistä alkaen puutavaran tehdasmittaukseen ja sen kehittämiseen. elokuuta. Viime vuosina Korppoon mökki muodostui rakkaaksi paikaksi, jossa lukuisat ystävät saivat nauttia Laurin tarjoamasta niin aineellisesta kuin henkisestä vieraanvaraisuudesta. Hjelmillä oli lukuisia luottamustehtäviä monissa eri yhteisöissä. Jos käärön avaa, sisältä löytyy nyt syksyllä vain hienon hienoa, mustaa ulostepurua. JUHA SIITONEN Metsäntutkimuslaitos MARKO MUTANEN Oulun yliopisto Vaahteranlehdet rullalla Varsinkin pääkaupunkiseudulla ovat rullalle kääntyneet vaahteranlehdet olleet yleinen näky. Käärityistä lehdistä ei tiedetä olevan mitään haittaa vaahteran kasvulle tai terveydelle. Toinen laji, vaahteratikkukoi, on laajemmalle levinnyt ja yleisempi. Munista kuoriutuvat pienet toukat syövät lehtiin aluksi läpikuultavia laikkuja paksumpien lehtisuonien viereen. Pelkän syönnöksen perusteella lajeja ei pysty erottamaan, ja molemmat lajit voivat elää samassa puussa. Näyttää siltä, että vaahteratikkukoi on meillä tulokaslaji, joka on pystynyt leviämään laajalle, koska vaahteraa on istutettu runsaasti koristepuuksi puistoihin ja pihapiireihin. Heinäkuussa toukat poistuvat kääröstä seitin varassa koteloitumaan alemmille lehdille tai maahan. Metsäopiston jälkeen Hjelm työskenteli Rauma-Repolan metsäosastolla ja sittemmin Loimaan-Mellilän mhy:n neuvojana. Pohjoisimmat yksittäiset löydöt ovat Etelä-Hämeestä ja Satakunnasta. KASPER NURMI RAIMO SUMMANEN Kirjoittajat ovat Lauri Hjelmin pitkäaikaisia ystäviä. Lajien aikuiset lentävät keväällä huhti-toukokuussa ja munivat vaahteran lehtiin. Ju ha Si ito ne n. Sittemmin virka siirtyi hallinnollisesti Metsäntutkimuslaitokselle. Suomen ensimmäisten metsähoitoyhdistysfuusioitten jälkeen hän päätyi Jokiläänin mhy:n toiminnanjohtajaksi. Ainakin pääkaupunkiseudulla käärittyjä lehtiä on silmiinpistävän runsaasti. Pidettyä Lauria jäi oman perheen lisäksi kaipaamaan laaja ystävien ja työtoverien joukko. 26 METSÄLEHTI 18 • 2013 KUOLLUT TUTKIJOILTA Metsänhoitaja, metsätalousinsinööri Lauri Hjelm menehtyi äkillisesti 17. Maa-ja metsätalousministeriön virallisena mittaajana Hjelm aloitti vuonna 1992 vuotta aiemmin voimaan astuneen puutavaranmittauslain säätämissä tehtävissä
Myös Kärkkäiset päättävät kirjansa vastaavanlaiseen: ”Olisi toivottavaa, että Kiuruvesi osaisi arvostaa Juho Pöksyläisen elämäntyötä ja antaisi hänelle sen kunnian, jonka hän kotiseututyön uranuurtajana ja Kiuruveden kehittäjänä ja monien yhteisten asioiden edistäjänä ansaitsee.” Vastaavanlaisen vetoomuksen voisi kunnalle osoittaa myös Kärkkäisiin kohdistettuna. Tuhkan käyttö -opas, Riistakosteikko-opas). Juho Pöksyläinen istuu perhepotretissa Heikki-poika sylissään. Penkereet tulisi rakentaa mahdollisuuksien mukaan (eli pitkälti) kaivumaista. Suurelle yleisölle se viestii, että vesiensuojeluun kiinnitetään vakavaa huomiota. Selkeä opas vesiensuojelusta. Vesiensuojelun onnistuneisuus on muodostumassa metsätalouden toimintojen yleisen hyväksyttävyyden tärkeimmäksi edellytykseksi. Olisi jopa ollut suotavaa, että käsitteiden määrittely olisi kattanut esitettyä suuremmankin joukon termejä. Se on käyttökelpoista oppimateriaalia lyhytkursseilla ja ammattikorkeakouluissa ja jopa yliopistoissa. Näin vaikeaa on suomen kieli! Opas noudattaa linjaa, jossa tekstissä ei ole kirjallisuusviitteitä, mutta oppaan loppuun on kerätty keskeiseksi katsottua lähdeaineistoa ja oheislukemistoa luetteloksi. Tällä kertaa ”ihmeestä” vastaa kuitenkin enemmän hänen puolisonsa, tohtori Tuulikki Kärkkäinen, jonka kanssa Matti on julkaissut kirjan Kiuruveden pitäjän historiasta ja tämän historian kirjoittajasta Juho Pöksyläisestä. He ovat editoineet pieteetillä Pöksyläisen tekstin sekä varustaneet sen selityksillä. Jälki myös näkyy: kuvat ovat sävykkäitä ja niistä huokuu alkuperäisyys. Omia historiatietojaan hän täydensi lukeneisuudellaan, mitä kuvaa hyvin hänen hankkimansa lähes 800 tietokirjan kirjasto. Epätietoisuus toimintojen mahdollisista haittavaikutuksista ruokkii uhkakuvia. Eivätkä kuvat ole kelvanneet kirjaan sellaisinaan, vaan Kärkkäiset ovat tehneet ison työn niiden käsittelyssä. Ohjeistot ovat tutkimukseen ja pitkäaikaiseen käytännönkokemukseen pohjautuvia. On esimerkiksi vaikea ymmärtää kehotusta, että kosteikko muotoillaan siten, että penkereet voidaan rakentaa mahdollisimman pitkälle kosteikon kaivumaista. Nyt Kärkkäisten vuosien työ on kaikkien kiuruvetisten ja muidenkin kiinnostuneiden luettavissa tyylikkäänä ja runsaana tietokirjana. Jos kohta Pöksyläisen historiakirjoituksen editointi oli iso urakka, vielä isomman työn Kärkkäiset ovat tehneet selvittäessään tämän aikansa maamme sivistyneimpiin kuuluneen talonpojan elämänvaiheet. Oppaalla on yhteys Tapion aiemmin julkaisemiin hyvän metsänhoidon suosituksiin, jotka näyttävät olevan – kuten asiaan kuuluukin – jatkuvan päivityksen kohteina. – Tuulikki Kärkkäisen sukulaisuussuhde näkyy vahvasti siinä lämmössä, jolla Juho-enosta kirjoitetaan. Texthouse 2013. Kirjan sisältö on tiukan asiapitoinen. Juho Pöksyläinen oli itseoppinut ja osaava talollinen, joka oman tilansa ja pitäjän asioiden hoitamisen ohella oli kiinnostuJuho Pöksyläisen Kiuruvesi Teokseen on kerätty monipuolinen kuvitus. Itseoppineen talonpojan kirjoittama kirja alkaa 1500-luvulta ja päätyy 1930-luvun alkuun. Siten on tyytyväisyydellä pantava merkille uuden vesiensuojelun työoppaan ilmestyminen. Tähän kirjallisuutta-lukuun olisi sopinut merkitä myös eräiden muiden toimijoiden oppaat, joissa on äskettäin sivuttu metsätalouden vesiensuojeluasioita (esim. ESKO PAKKANEN nut pitäjänsä historiasta. Vielä vuonna 1924 Läävän tila oli velaton, vuonna 1932 vasaran alla! Miksi näin tapahtui, sitä Kärkkäiset ovat pyrkineet selvittämään, ilman että olisivat löytäneet siihen tyhjentävää vastausta. Jostakin syystä kunnostusojitus on saanut oman päälukunsa, vaikka asiallisesti se olisi kuulunut tasavertaisena alalukuna muiden metsätalouden toimenpiteitten joukkoon. Kirjan lopussa on esimerkillinen hakemisto, joka henkilöja paikannimien ohella sisältää myös asiasanat. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. 368 sivua. Muutamassa kohdassa lukija saattaa mieltää esitetyn asian virheelliseksi. Myös aiemmin tehdyistä virheistä on opittu ja siten kirjassa lähestytään kiitettävästi toimintamallien itse itseään korjaavaa käytäntöä. 78 sivua. Kirjassa on yllättävänkin runsas kuvitus, jonka esille kaivamisessa on niin ikään ollut oma työnsä. Miksi sitten Juho Pöksyläinen on kiinnostanut Kärkkäisiä. Kun Juho Pöksyläinen kuoli vuonna 1939, sanomalehdissä esitettiin Kiuruveden kunnalle vetoomus Pöksyläisen elämäntyön vaalimiseksi. Hinta 38 euroa. Siinä käsitellään kaikki Kiuruveden pitäjän (tai sen nykyisen alueen) kehitystä kuvaavat keskeisimmät osa-alueet – ehken yhtä eli metsätaloutta lukuun ottamatta. Opas lähestyy vesiensuojelun kokonaisuutta systemaattisesti: pääluvuissa metsätalouden harjoittamiseen liittyvät vesistövaikutukset esitellään aluksi yleisellä tasolla, jonka jälkeen siirrytään vesiensuojeluun kehitettyihin menetelmiin, vesiensuojelussa suositeltaviin menetelmiin ja toiminnan laadun arviointiin. Näin lukija olisi suoraan ohjattu käytettyjen termien käsitesisältöihin. Samuli Joensuu, Maija Kauppila, Maria Lindén, Tommi Tenhola: Vesiensuojelu – Hyvän metsänhoidon suositukset. Esipuheessa tai johdannossa olisi ollut suotavaa mainita, että kirjassa ovat viimeisenä lukuna keskeiset käsitteet. 27 METSÄLEHTI 18 • 2013 KIRJA KIRJA Tuulikki Kärkkäinen ja Matti Kärkkäinen: Kiuruveden historia ja sen kirjoittaja Juho Pöksyläinen 1858– 1939. Juho Pöksyläisen kuvalla kansitettu teos koostuu siis kahdesta osasta: 140-vuotiaan Kiuruveden pitäjän historiasta sekä Pöksyläisen elämäkerrasta. Lukijan ja käyttäjän kannalta opaskirja on kuitenkin täysin itsenäinen kokonaisuutensa. Kiuruveden Säästöpankilla oli joka tapauksessa tapahtumiin keskeinen rooli. Se ei jostain syystä näytä isommalti kiinnostaneen ison ja metsäisen tilan omistajaa, joka oli lisäksi vielä Hautajoen sahan osakas. Professori Matti Kärkkäinen yllättää jälleen. Unohdetun käsikirjoituksen esiin kaivaminen – melkoisen salapoliisityön jälkeen – ja julkaiseminen olisi jo sinänsä kulttuuriteko, mutta Kärkkäiset eivät suinkaan ole tyytyneet tähän. Sinne se jäikin, kunnes Kärkkäiset kaivoivat sen esiin, löysivät siihen 60-sivuisen jatkon – ja sen jälkeen uurastivat vielä ”vähäsen”. Vesiasioihin keskittyvän, selkeän oppaan koostamista on tervehdittävä ilolla. Lisäksi he ovat kirjoittaneet monipuolisiin lähteisiin perustuvan Juho Pöksyläisen elämäkerran sekä kuvittaneet molemmat osuudet. Siihen on helppo selitys: hän oli Tuulikki Kärkkäisen eno, kiuruvetisen Läävän tilan omistaja ja myös sen menettäjä. JUHANI PÄIVÄNEN Kirjoittaja on suometsätieteen emeritusprofessori. Tarkemmin pohtien ymmärtää, että kyse ei ole pitkästä matkasta penkereen ja kaivumaiden välillä, vaan pikemmin päinvastoin. Tuloksena oli käsikirjoitus Kiuruveden historiasta, jonka noin 200-sivuinen alkuosa tallennettiin 1930-luvun alussa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon. Vielä tätäkin tärkeämpää olisi ollut mainita, mistä lähteeksi ilmoitettu Hannu Marttilan ja Juha Jämsénin putkipadon soveltuvuusarvio löytyy. Metsällisten toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamiin haitallisiin vesistövaikutuksiin suhtaudutaan vakavasti ja haittojen minimoimiseen etsitään parasta mahdollista suunnitteluja toimintatason ratkaisua
Ekström työskenteli A. Arvostamme vankkaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Seinäsammal on löyhän rakenteensa vuoksi näistä kehnoin ja rahkasammalet – muutkin kun korpirahkasammal – käyttökelpoisimpia. Sen jälkeen allas jää vettä täyteen. Toinen tehtävä sijoittuu Honkajoki-Karvia –alueelle ja on määräaikainen sijaisuus 1.12.2013 alkaen, kestäen syksyyn 2014. Toisen tehtävän toimialue on Satakunnassa. tai Lukijavinkki, Metsä lehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Ötzin sammaltukko oli siis todennäköisesti varattu toilettipaperiksi. Saostusallas tyhjäksi Varkauden taidemuseossa on esillä Metsäkansa-valokuvanäyttely, joka on koostettu Ivar Ekströmin 1900-luvun alkupuolella ottamista metsätyömaakuvista. H an nu Ja uh ia in en. HANNU JAUHIAINEN Vinkkejä voi lähettää osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.. Kun altaan reunavalliin asennetaan putki jonka suu on lähellä pohjaa, vesi poistuu sitä pitkin altaan alapuolelle. Kyllähän kultasammalta Kuusamon kalkkialueen letoilla on yleisesti, mutta muualla Suomessa housut ehtivät tuhriutua ennen kuin kultasammal löytyy. Silloin allas täyttyy ja tyhjenee automaattisesti jaksoittain. Sammalet osoittivat jäämiehen kotiseuduksi italianpuoleisen laakson, missä lähimmät riippusammalten kasvupaikat olivat vain viiden kilometrin päässä. Näyttely on avoinna marraskuun alkuun saakka. Uskoisin, että valinnassa oli kysymys kasvin romanttisesta maineen ja opiskelijahuumorin yhdistelmästä. Saostusaltaat rakennetaan yleensä niin, että kevään tulvavedet valuvat altaan yli ohjatusti pintavaluntakentälle. Ehkä kaduilla kulki aasia taluttaen köyhiä maalaisia, jotka huutelivat: ”Ostakaa sammalia, hyviä, pehmeitä sammalia!” Metsän pyyhkeet Kultasammal on kalkkiseutujen lettosammal, jonka sijoittaminen tähän juttuun taitaa olla jälkijättöistä opiskelijahuumoria. Rauman hankintapiireille haemme kahta puukauppaja metsäpalveluiden metsäasiantuntijaa. Altaan tyhjennys voidaan Lindin mukaan rakentaa myös lappomenetelmällä toimivaksi. Veden virtaus jatkuu sopivan hitaasti niin kauan, että allas tyhjenee lähes kokonaan. Pohjoiseen olisi saanut vaeltaa päiväkausia ennen kuin niitä olisi löytänyt. Edellytyksenä on, että patovallin alapuolen purkuoja on riittävän viettävä, jotta vedet valuvat pois. Molemmat lajit kasvavat kyllä Etelä-Suomessakin. Vesiensuojelua varten rakennettavien saostusaltaiden yksi ongelma on, että altaan yläpuolinen metsäalue jää veden vaivaamaksi, kertoo metsänhoitaja Juha Lind Metsähallituksesta. 0500 587 527 Jätä hakemuksesi 6.10.2013 mennessä osoitteessa www.metsagroup.fi/tyopaikat SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Kokoelmassa on noin 300 kuvaa. Yhtiö suhtautui miehen valokuvausharrastukseen suopeasti ja hankki tälle muun muassa välineitä sekä antoi tehtäväksi Varkauden teollisen historian tallentamisen. Useimmilla altailla läpimitaltaan noin 10 senttimetrin putki on Lindin mukaan sopiva. Olikohan kukaan kurssilaisista edes kokeillut kultasammalta tähän tarkoitukseen. Jos yläpuoliselta metsäalueelta ei tule kovin paljon laskua, seisovaa vettä riittää myös pitkälle ojiin kunnostusojitetulle alueelle. Lappoaminen on teknisesti haastavampi menetelmä ja soveltuu vain harvoihin kohteisiin. 28 METSÄLEHTI 18 • 2013 PALVELUKSEEN HALUTAAN VINKKI METSÄASIANTUNTIJOITA ETSIMME JOUKKOOMME PUUKAUPPAJA METSÄPALVELUIDEN OSAAJIA Haemme Jyväskylän hankintapiirille metsäasiantuntijaa vastaamaan puukauppaja metsäpalveluiden tuottamisesta Petäjäveden alueella. Samalla yläpuolinenkin metsäalue kuivuu liikavedestä. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Jossakin vaiheessa tuli puhetta, mikä sammalista on paras apu, kun metsässä se suurempi hätä yllättää. O ulangan suokurssilla kesällä 1969 sammalet olivat tietenkin keskeisessä asemassa. Metsäkansa esillä Varkauden museossa Kunnostusojitusalueen saostusallas pysyy tyhjänä yksinkertaisella putkijärjestelyllä. Suosikiksi nousi kultasammal, jota kurssilla oli romanttisesti kutsuttu myös neidon kultatukaksi. Eivätkä haitaksi taida olla rahkasammalten antibioottiset ominaisuudetkaan. Kun vesiputken suulle laitetaan vielä T-haara, se pysyy roskattomana eikä tukkeudu. Sammalia on käytetty pyllyn pyyhkeenä iät ajat. Tulva-aikanakin vettä menee sen läpi niin hitaasti, että suurin osa ohjautuu pintavaluntakentälle. Itse olen useimmiten käyttänyt seinäja kerrossammalta tai korpirahkasammalta, koska joku näistä on melkein aina käsillä. Alpeilta löydetyllä jäämies Ötzillä oli repussaan tukko sammalta, jossa oli kahta lajia, siloja isoriippusammalta. Lisätietoja Jyväskylän hankintapiirin tehtävästä antaa piiripäällikkö Matti Rossi, puh. 050 598 8936 ja Rauman hankintapiirin tehtävistä piiripäällikkö Pekka Kantola, puh. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Kuivatus ei siten tällä alueella toimi. Käsitystä vahvistaa se, että nimenomaan riippusammalia on löydetty Italian arkeologisista kaivauksissa käymäläkerrostumista, ja niitä käytettiin vielä antiikin ajan Roomassakin. Vesiputki on silloin kaareva ja virtaus alkaa, kun veden pinta nousee tarpeeksi korkealle putken yläpuolelle. Ahlströmin palveluksessa. Ekström kuvasi metsätyöläisiä muun muassa Pohjois-Savossa ja Kainuussa
Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Haemme nyt METSÄASIANTUNTIJAA Lieksan palvelutoimistollemme vastaamaan osaltaan metsänomistajien palvelutuotannosta. 29 METSÄLEHTI 18 • 2013 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. Rajoittuu Koitajokeen n. Kokonaisuus muodostuu kahdesta tilasta yht. Lammen eteläpäässä kaavanmuk. Määräala 16 km keskustan eteläpuolella. Runsaspuustoinen määräala. Pellon vuokrasopimus lopetettavissa puintien jälkeen. Talo 1790-luvulta, lisäksi pihasauna, varasto ja riihi. 70m 2 kokoinen loma-asunto sekä grillihuvimaja. rantarakennuspaikka, r-oikeus max. Pääosin kasvatusmetsiä, tilalla on harvennusmahdollisuuksia. Palveluksessamme on 55 toimihenkilöä ja liikevaihtomme on n. www.metsakustannus.. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 1000 m 3 . Ollaanko miellyttävästä maisemasta valmiita maksamaan. LOMAKOHDE, Ranua, Pohjasperä Simojärven rannalla, kauniilla paikalla, talviasuttava lomakohde. Uimaharjun taajamaan n.18,5 km. 491.000€ METSÄPALSTA, Kemijärvi, Isokylä 33 ha. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 41% metsämaasta on varttunutta metsää, jossa on puustoa n. Kohteen metsät pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. 66 000 €. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. Lisätietoja: kenttäpäällikkö Mika Lappalainen p. 300 m. Kohteella n. 2 530 m 3 , 159 m 3 /ha ja 45% on nuorta metsää, jonka keskipuusto on 87 m 3 /ha. 4 350 m 3 . LOMAKOHDE, Salla, Särkijärvi 1 ha. Hakemukset 11.10.2013 mennessä osoitteeseen Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala, Kuurnankatu 3 b, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen marja.vartiainen@mhy. 150 m 2 . 40 000 €. 33 ha rantametsätila. Kattava metsäautotieverkosto. Kokonaispuusto on n. MÄÄRÄALA, Ranua, Asmunti 51 ha. 1,5 km matkalta. 1.445 m 3 + taimikot. Puustoa n. Edellytämme hakijalta vähintään metsätalousinsinöörin (amk) tai vastaavaa koulutusta, aktiivista ja tavoitteellista otetta työtehtäviin sekä asiakaspalveluosaamista. R-oikeus 2x100 m 2 . Määräala Särkijärven rannalta. Metsätila Ranualta Toljantien läheisyydestä. 62 000 €. Palvelemme n. 75 000 €. 84.500 €. Ranta-alueella on myös n. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Ilomantsi, Tyrjänsaari 108,7 ha. Puruveden rannalla mahtavissa maisemissa, 2 rakennuspaikkaa pohjoisrannalla. 110.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv. Hp. Kokonaispuusto n.15.750 m 3 , eli peräti n.159 m 3 /ha. Mitä maisema merkitsee matkailussa ja metsätaloudessa. 0,5 ha määräaik. 87% kivennäismaata ja lähes 70% varttunutta kasvatusmetsää tai uudistuskypsää. 050 440 9610 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Arvostamme yksityismetsätalouden ja puukaupan tuntemusta. 0500 278 011 MoTaSu-hanke järjestää: Metsämaiseman hoito elinkeinotoiminnan tukena -seminaari Kuusamossa 10.–11.10. 09 315 49 806 Laura Kakkonen p. METSÄTILA, Ranua N.66 ha. 1948 valmistunut loma-asunto (entinen OKT), 80-luvulla rakennettu saunarakennus sekä varastorakennus. 0,8 ha määräalana. www.metsakustannus.. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. 09 315 49 808, 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Hyvä metsäautotie tilan läpi. Peltotila/tontti, mahtava sijainti teiden 10 ja 2 risteyksessä antaa mahdollisuuksia moneen. 11,27 ha. Ylärauvanlammen rantaa n. suojelualue (28.5.2014 asti). V. UPM Bonvesta metsätila. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315 49 844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Tervetuloa kuulemaan uusinta tutkimustietoa ja kehittämistyön tuloksia Kuusamoon! Ohjelma ja ilmoittautumiset: oamk.?/motasu/tapahtumat Lisätietoja: Raili Hokajärvi, 010 272 2200 O U L U N S E U D U N A M M AT T I KO R K E A KO U L U : : oamk.fi Tietoa metsästä. Melko tasainen tuore kangasmaa. Mahdollisuus ostaa erikseen pihapiiri n. Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. ASIAKASPALVELU klo 8.15–16.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Ansa Seppälä p. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. 10 miljoonaa euroa. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. 22 000 metsänomistajaa 730 000 hehtaarin yksityismetsissä. Tehtävä tulee ottaa vastaan 1.12.2013 tai sopimuksen mukaan, palkkaus Meto/YT TES. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Mäntyvaltainen, järeä puusto n. 040 510 8085 RANTAMETSÄTILA, Savonlinna, Hevossalo 8,1 ha. Hp 39.000 € TONTTI, Forssa, Talsoila 4,18 ha. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Hyvä saavutettavuus, mahdollista saada puukauppatuloja heti. 95.000 € METSÄPALSTA, Kajaani, Lehtovaara 42,6 ha. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Tietoa metsästä. Tutkijat ja hanketoimijat esittävät tuloksiaan ja näkemyksiään ja haastavat myös Sinut kehittämään erilaisia toimintamalleja. UPM Bonvesta -metsätila. 83.600 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 09 315 49 803 Eero Sala p. METSÄTILA/maatila, Savonlinna, Säimen Vanha maatilan pihapiiri rakennuksineen ja hyvässä tuottokunnossa olevaa, reheväpohjaista metsää n.10 ha/1500 m 3 Savonrannalla. Kemijärven eteläosassa n. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 151 000 (KMT/12) Painopaikka Hämeen Paino Oy MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN TAPAHTUMIA Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry toimii koko PohjoisKarjalan alueella
Kiintoisaa on myös se, että tulevaisuudessa nykyiset toimialarajat näyttäisivät hämärtyvän, kun uutta liiketoimintaa syntyy teollisten symbioosien tuloksena. Moni paikka ja asia Suomessa – Niinisalosta aina valtion ja yliopiston päämiesten sukunimiin – on nimetty puusta saatavan kuorituotteen mukaan. Todella outoa on se, että pankkisektori tuntuu välttelevän riskinottoa. Lehmuksen puuaines on helposti työstettävää. Sokeripitoiset lehmuksenlehdet ovat kirvojen herkkua. Suomessa ei ole pulaa osaamisesta, ei uusista ideoista eikä edes yrittämisestä kiinnostuneista ihmisistä. Luontaisesti metsälehmuksen levinneisyysalue kattaa laajat alueet Euroopassa. Ilman valtiota ei erinäisistä talouskriiseistä ole kuitenkaan selvitty, mikä viittaa siihen, että valtiolla on sittenkin positiivista vaikutusta taloudenhoitoon. Tavallinen kansakin pitää lehmuksista; Keski-Euroopan kyliin ja kaupunkeihin istutettujen puiden juurella on tanssittu vuosisatoja. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.?. Myös Keski-Euroopassa yleisen isolehtilehmuksen kanssa risteytetty puistolehmus muodostaa esimerkiksi Helsingin ja Tampereen puistopuista huomattavan osan. Lehmuksen sisäkuoresta punottiin vielä 1800-luvulla vahvaa niiniköyttä ja valmistettiin Linnojen lehmukset Drottningholmin linnanpuiston lehmuksia Tukholmassa. Sen varjossa ovat käyskennelleet niin kuninkaat kuin viikingitkin. Torquayn kaupungissa taas käynnistettiin poliisitutkimukset tänä kesänä myrkytetyksi epäillyn lehmuksen takia. Myös Alpeilta löydetty muumioitunut jäämies Ötzi suojasi veistään lehmuskuoritupella yli 5000 vuotta sitten. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Sitra on tehnyt analyysiä Suomen taloudellisesta ja henkisestä tilasta. Samoihin aikoihin lehmus vasta saapui Suomeen. Kesähelteillä autoilijat pyrkivätkin välttämään lehmuksen alle pysäköintiä. Muilla mantereilla kasvaa omat lehmuslajinsa, mutta useampikin Yhdysvaltain presidentti on innostunut istuttamaan juuri eurooppalaisia metsälehmuksia Valkoisentalon puutarhaansa. JOHN DEERE FORESTRY Länsi-Suomen aluekouluttajaksi on nimitetty konetekniikan kandidaatti Niko Solopuro. Puutetta on riskirahoituksesta, jolla uudet yritykset pääsisivät käyntiin. Aika hyvin ovat hahmollaan jo tulevaisuudenkin ansaintalogiikat. Parvilla on usean vuoden kokemus talousja liiketoimintajohtajan tehtävistä sellu-, paperija pakkausteollisuudessa. Sitten on sellaisia pankkeja, jotka lähestyvät tallettajia kirjeellä, jossa kehotetaan nimenomaan N uori sosiologi totesi tässä taannoin, että kriisipuhe on legitimoinut uusliberalistiset temput elinkeinoelämässä. Julkisen vallan strategiat painottavat innovatiivisuutta. Todellisuudessa hätä ei kuitenkaan ole tämännäköinen, vaikka meneillään on rankka rakennemuutos. Eljas Säkkinen, Metsänhoitoyhdistys Taivalkoski ry:n valtuuston jäsen, Taivalkoski (matkoilla) 60 VUOTTA 8.10. Kysyn vain! teen, oppivat toisiltaan, auttavat toisiaan, käyttävät toistensa jätteitä raaka-aineena ja tuottavat yhdessä kestäviä ratkaisuja maailmaa ahdistaviin ongelmiin. Puita myös puolustetaan. Uusliberalistisen näkemyksen mukaan valtion roolin elinkeinoelämässä pitäisi olla mahdollisimman pieni. Päämiesten puutarhahoidokki Harvaa lehtipuuryhmää on istutettu valtionpäämiesten tai -naisten linnanpuutarhoihin yhtä ponnekkaasti kuin lehmuksia. Näitä enkeleitä ei kuitenkaan kasva joka oksalla, ja katseet kääntyvät kohden julkista valtaa: löytyisikö yhteisestä kukkarosta jokunen roponen uusien yritysten perustamiseen. Tarvittaisiin siis bisnesenkeleitä, joilla olisi laittaa rahaa uusiin yrityksiin ja jotka suostuisivat kärsivällisesti odottamaan, että bisnes alkaa tuottaa voittoa. Hän siirtyy Stora Ensoon Ahlstromilta, jossa hän toimii talousjohtajana ja Food and Medical -liiketoiminta-alueen johtajana. Englannin Herefordissa puiden kaatoa vastustavat kansalaiset sitoivat uhanalaisten runkojen suojaksi kaulaliinoja. Jos jostakusta tuntuu, että edellä maalailtu tulevaisuuden kuva on liioitellun positiivinen, kannattaa osallistua Metsäbiotalouden road show -tilaisuuksiin, joissa uusia liiketoimintaideoita esitellään. Eero Heliö, metsänhoitaja, Helsinki (perhepiirissä) 70 VUOTTA 30.9. Sen mukaan Suomea vaivaa stagnaatio eli pysähtyneisyys. Tietoja voi lähettää viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Pekka Päiväniemi, Suomen metsäkeskuksen Lapin alueyksikön metsäneuvoja, Salla (matkoilla) 50 VUOTTA 4.10. Niinpä niin, suomalainen metsä tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia mahlasta bioöljyyn ja puukuidusta pelletteihin. Ennen siirtymistään Ahlstromille hän toimi Metsä Boardin (M-real) talousjohtajana ja sitä ennen useissa johtotehtävissä Huhtamäellä. Berliinin kuuluisimman lehmuskadun, Unter den Linden, viimeisille puuvanhuksille kävi köpelösti toisen maailmansodan tuoksinassa ja polttopuutarpeen yllättäessä. Näiden mahdollisuuksien ympärille rakentuu monipuolinen yritysverkosto. Toimialat siis lyövät hynttyitä yhEi hätä ole tämännäköinen HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuva Eräs lehtipuu on aikojen saatossa muodostunut yhdeksi suosituimmaksi puistopuuksi Keskija Pohjois-Euroopassa. Tilaisuuksien pääjärjestäjänä toimii Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusteri. 30 METSÄLEHTI 18 • 2013 LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. 21 B, 00100 Helsinki. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. tallettajia riskinottoon tyyliin: jos riski on nolla, tuottotappio on satavarma. Yrjö Schildt, metsänhoitaja, Helsinki (lähipiirissä) 75 VUOTTA 1.10. Metsälehmus (Tilia cordata ) eli niinipuu on Suomen jalopuista luontaisesti pohjoisimmassa kasvava, istutuksia on jopa Etelä-Lapissa. Saksan pääkaupungissa kirvakaste on paikoin vähentynyt. Seminaarisarjan otsikkona on lupaavasti ”Suomi elää metsästä – taas”. Meillä on sellaisia pankkiliikkeitä jotka ilmoittavat, ettei riskirahoitus kuulu niille. Pienten otusten aterioidessa kirvoista tihkuu tahmeaa ylijäämäkastetta jopa kilokaupalla puuta kohden. Osaajille saadaan työtä, yrittäjille bisnestä ja palveluille markkinoita, mikä kylläkin edellyttää laajamittaista uusien pk-yritysten luomista. Yhtä vain puuttuu ja sen mukana kaikki. Ranskassa Versaillesin palatsin ja Ruotsin kuninkaan Drottningholmin linnan puutarhassa puurivistöjä riittää moneen suuntaan. Kriisipuheiden piiriin kuuluu myös rakas metsäteollisuutemme, jonka tilanne yleisessä keskustelussa näyttäytyy synkeänä. Vaeltelevien viikinkien kilvissä lehmus oli sopivan kevytrakenteista eikä pirstaloitunut heti ensimmäisestä iskusta. Suomessa presidentti saa sen sijaan käyskennellä presidentinlinnasta Esplanadille asti lehmusten varjoa kaivatessaan. monia tuotteita kengänpohjista verkkoihin. MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET RAKAS PÄIVÄKIRJA 80 VUOTTA 5.10. STORA ENSO Stora Enso on nimittänyt KTM Seppo Parvin, 49, talousjohtajaksi. Ennen metsäkoneita suomalaisten hevosten työvaljaissa käytettiin kestävää ja joustavaa lehmusta luokkipuuna. Voisiko julkinen valta itse ottaa rohkeasti roolia uuden liiketoiminnan rahoittamisessa, vaikka se olisikin vastoin vallalla olevaa paradigmaa. Barbro Nygård, metsäpalveluassistentti, Vaasa (matkoilla) 10.10. Veikko Ylitalo, ekonomi, kaupunkimetsänomistaja, (matkoilla) 1.10. Harri Ylämäki, Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan hallituksen jäsen, Alavus Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Miksei sitten voisi mennä yhtä askelta pitemmälle ja ajatella, että valtio voisi ainakin vähäksi aikaa tulla esimerkiksi vähemmistöomistajaksi aloittaviin yrityksiin, joiden omistuksesta valtio pitemmällä tähtäimellä kuitenkin irtaantuisi toivottavasti hyvällä voitolla. Rikosta pyritään selvittämään laboratoriokokeilla.
Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2013 / 2013 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Metsäkrypto 15, oikea ratkaisu M ar tt i Li nn a. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Metsäisten reseptien kehittäjät . Pitkä matka yleiseksi tieksi . Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti, kun olet saanut ruudut täyteen! Palkinnot metsäkryptosta 15 on arvottu seuraaville kolmelle: Pekka Pulksten, Mäntsälä, Kaija Tiainen, Uukuniemi ja Voitto Valtanen, Mietoinen. Kahden hintaluokan saappaat . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. 09 315 49 840. Kuulumisia Saksanmaalta . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 31 METSÄLEHTI 18 • 2013 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2013 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. METSÄRISTIKKO 18 Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 10.10. Suometsien ennallistaminen Seuraava Metsälehti ilmestyy 10. net. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 18”. Metsäalan imagokampanja . lokakuuta
Hinta 29 € Uutuus Uutuus Savotoilta ja uittopuroilta Matti Leikola Metsätöiden keskeinen asema suomalaisessa elämässä on jättänyt vahvan jäljen kotimaiseen kaunokirjallisuuteen jo yli sadan vuoden ajan. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. tai asiakaspalvelustamme, puh. Kirjaan on koottu tietoa niistä asioista, joita uusi metsänomistaja kohtaa heti omistuksensa alkumetreillä. Pimeneviä iltoja varten! Juurikkalan 500 mottia Martti Linna (toim.) Kirja kokoaa Jouko Juurikkalan kokemusperäisen tiedon metsänomistajan ratkaisuista sekä tiedon ja innostuksen siirtämisestä seuraaville sukupolville. Hinta 32,30 € Raivaamaan Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen Kirja opastaa niin aloittelijoita kuin vähän kokeneempiakin raivaussahan käyttöön ja taimikonhoitoon. Professori emeritus Matti Leikola on kerännyt metsä aiheista kaunokirjallisuutta 1800-luvulta nykypäiviin ja luonnehtinut teoksia sekä niiden kirjoittajia. Hinta 32,30 € Uuden metsänomistajan kirja Satu Rantala (toim.) Kattava tietopaketti uusille ja tuleville metsänomistajille. www.metsakustannus.. Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. Hinta 26 € Toinen uudistettu painos! Toinen uudistettu painos!