Metsälehti 18/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SYYSKUUTA 2014 • Nro 18 • WWW.METSALEHTI.FI Leena Kalinin tehtävänä on tarkistaa, että tämäkin kemerakohde on harvennettu oikein. Sivut 10–11 Ajankohtaista: MTK-jäsenyys närästää yhdistyksiä ›› sivu 3 Puukauppa: Metsäteistä harmia ›› sivu 12 Metsänhoito: Riistan mieleen ›› sivut 14–15 Asiantuntija: Metsänomistus liiankin suosittua ›› sivu 25 Kemeraa valvomassa S e p p o S a m u li. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 25
Sivut 16–17 Hankintahakkuut alkoivat haitarin ostamisesta Sivut 18–19 Saisiko nuoret alan hommiin. Hehtaaria kohti lasketut myynnit ovat pienillä tiloilla olleet yllättävän isoja. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Metsiä siis myydään rahapulassa ja kiireellä. Vuosittain metsänkäyttöilmoituksia laaditaan yli 100 000 kappaletta. Idea tuntuu järjenvastaiselta. Sivu 20 Tästä helpotusta klapien käsittelyyn Sivut 22–23 Hirvikanta halutaan metsästää tasapainoon Syksyn hirvijahdissa tähtäimessä ovat erityisesti naaraat. Metsänomistajakunnan rakenteen muutos ansaitsee huomiota, mutta pelätä sitä ei tarvitse. Kun maanviljelijämetsänomistajien osuus alkoi vähetä, pelättiin myös puunmyyntien hiipuvan. Yritykset keräävät 80 prosenttia kotimaisesta puuraaka-aineestaan leimikoilta, joiden keskikoko on muutama sata kuutiometriä. Odotamme palvelun tuovan lisää hoitoja hakkuutöitä metsäalan palveluntarjoajille.” Asiakkuuspäällikkö Veikko Iittainen Metsään.. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Uusin huolenaihe on metsänomistajien ikääntyminen, josta äskettäin keskusteltiin myös Metsälehden palstoilla. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. . 2 METSÄLEHTI 18 • 2014 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Valtion talousmetsiin sitoutuneen pääoman vuotuinen tuotto on noin 4,7 prosenttia. Metsänomistajat selvästikin tunnetaan huonosti. Tämä lupaa hyvää ostajille mutta ei myyjälle – siis valtiolle, eli meille veronmaksajille. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. PÄÄKIRJOITUS 25.9.2014 S uomessa metsäteollisuus on poikkeuksellisen riippuvainen yksityisistä metsänomistajista. Loppuvuodesta tarjolla saattaakin olla runsain mitoin halpaa valtion metsää. www.metsalehti.. . Metsänomistaja yllättää Hallitus patisti Metsähallitusta myymään yhä enemmän metsiään. Ilmoituksen pohjalta yrittäjä tai puunostaja voi tarkistaa, minkälainen leimikko tai hoitotyö on tehtävänä. Sivu 27 Muurahaisleijona taitaa ansan teon Sivu 28 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Heitä ovat muun muassa polttopuuta ja muuta kotitarvepuita hankkivat metsänomistajat tai harrastelijametsurit, joiden työ ei kirjaudu tilastoihin. Lisää tietoa tarvitaan varsinkin siitä, miten suurten ikäluokkien perilliset suhtautuvat tulevaan metsäperintöönsä. Moni nuori ehtii ajatella metsäänsä paljon vähemmän kuin metsänomistajien keski-ikään yltänyt 60-vuotias. Keskustelu osoitti, että ikä ei yksin selitä ihmisten tekemisiä. Edes tilan pieni koko ei estä metsien käyttöä. Tilastotietoja heistä on paljon, mutta se ei vielä riitä vaikkapa räätälöityjen metsäpalveluiden suunnittelemiseen. Sivu 24 Metsäopin sauna on autuas aina Matti Kärkkäinen arvioi Metsäkoulun uudistetun painoksen. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Yleensä heistä puhutaan huolestuneeseen sävyyn. Aidosti passiivisia oli selvityksen mukaan vain runsas kolmannes metsänomistajista, jotka tilastoissa luokitellaan passiivisiksi. Näin ei kuitenkaan käynyt. Ei ihme, että metsänomistajat ja heidän aikomuksensa kiinnostavat. Toisaalta, valtion uusimman, muutama viikko sitten otetun viiden vuoden viitelainan vuosikorko on 0,475 prosenttia. Tutkimuksessa paljastui, että iso osa passiivisista onkin aktiivisia metsiensä hoitajia. Myyntitavoite on euromääräinen ja takarajana on vuoden loppu. Syitä metsien hoitamattomuuteen oli useita, esimerkiksi sopivien palvelujen puute. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. MIKKO RIIKILÄ Hullunkauppoja Työkohdevälitys auttaa metsänomistajia ja metsäpalvelujen tarjoajia löytämään toisensa. -palvelun uudesta työkohteiden välitys -toiminnosta. ”Tuottavaa omaisuutta ei kannata myydä” Metsähallituksen johtoon valitun Esa Härmälän mielestä metsämaan myynti toimii vain kertaratkaisuna. Tein vähäisen sillan jämäpuista.” Raimo. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin juuri valmistunut kyselytutkimus eteläja keskipohjalaisista metsänomistajista kyseenalaistaa niin kutsutun passiivisten metsänomistajien joukon. Siis selkosuomeksi: miljoonan euron talousmetsä tuottaa 47 000 euroa vuodessa. Laudanpätkille uusiokäyttöä ”Sienimetsätkin ovat puron toisella puolen vihreämpiä. Sivut 4–5 Metsäpolitiikka vielä hajallaan EU:ssa Sivu 6 Metsäkonepalvelu rynnii Ruotsissa Sivu 7 Metsäkeskus joutuu kiristämään vyötä Sivu 9 Metsän antimia mätänee miljoonien arvosta EU-projektilla pyritään lisäämään luonnontuotteiden jalostamista. Jos sen myy välttyäkseen lisälainan otolta, säästää 4 750 euron korkokulut. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Aiheen tutkimista kannattaa jatkaa
”Jäsenyysasian käsittely on tilaisuus testata tulevaakin varten, kuinka voimme vaikuttaa asioiden käsittelyyn MTK:n kanssa”, Roineen Rauhalahti jatkaa. Puheenjohtaja Seppo Helmisen mukaan säännöistä ei tehdä kynnyskysymystä, vaan niitä voidaan korjata tarpeen mukaan. ”Kokonaisuus ratkaisee” MTK:n metsälinjan kehitysjohtaja Markus Lassheikki tuntee arvostelun. Jäsenmaksun hinta–laatu-suhdetta epäillään huonoksi. Katsotaan, kelpaammeko jäseniksi puutteinemme.” MTK:n alkuperäisen suosituksen mukaan yhdistysten piti jättää jäsenhakemuksena syyskuun 15. Kokonaisedun kannalta katsoimme kuitenkin, että on järkevä olla mukana.” Myös MTK:n tulevan jäsenmaksun määräytymisperusteiden epäselvyys harmittaa. Hän viittaa muun muassa epäilyihin, etteivät yhdistykset jatkossa voisi erota MTK:sta, kuten yhdistyksille laadittuja mallisääntöjä tulkiten voisi päätellä. Yhteinen toive oli lakimiespalveluiden vahvistaminen. Arvostelusta huolimatta mitään mittavaa ”koivunlehti-yhdistysten” ryhmää ei ole syntymässä. Metsänhoitoyhdistys Kaakon puheenjohtaja Sirkka Savukari kertoo, että he jättivät MTK-pykälät pois säännöistään. ”Aina kun Helsingistä esitetään jotain, pitää olla kriittinen.” Maakuntien metsänhoitoyhdistyksissä ei purematta niellä liittymistä MTK:n jäsenyhdistyksiksi. Laadimme omat sääntömme sen mukaisiksi”, toteaa metsänhoitoyhdistys Roineen valtuuston puheenjohtaja Matti Rauhalahti. Kannattaa tutustua myös MTK:n sääntöihin.” Lassheikin mukaan MTK:n johtokunta on palauttanut ”ehkä kourallisen” yhdistysten jäsenhakemuksia puutteellisten sääntöjen vuoksi. Tämän vuoksi järjestö keskeytti Kaakon jäsenhakemuksen käsittelyn. ”Meillä ei ole kiire. Jäsenhakemuksia on vielä syyskuun lopulla käsittelemättä. Todennäköisimmät MTK-leiristä ulos jättäytyjät ovat Päijänteen ja Parkano-Kihniön metsänhoitoyhdistykset. Ongelmattomana ei pidetä sitäkään, että jatkossa metsänomistajille suuntautuvassa viestinnässä vahvimmin esille nousee MTK:n logo. ”MTK:n valtuuskunta hyväksyy jäsenhakemukset. päivään mennessä. Kiimingin yhdistyksen valtuusto käsittelee jäsenyysasiaa ensi vuonna. Epäselvä jäsenmaksu Loimaan Seudun metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Markku Erelä kiteyttää yhdistyksissä vallitsevan hengen. Aikataulusta on monessa yhdistyksessä tingitty. Niiden koetaan vievän valtaa yhdistysten valtuustoilta Helsinkiin. Se tiedetään, että MTK kerää yhdistyksiltä ensi vuonna kaikkiaan 1,5 miljoonaa euroa. ”Teemme 7–8 miljoonan euron liikevaihtoa ja kannamme vastuun liiketoimistamme. MTK onkin joutunut jättämään jäsenhakemuksia pöydälle tai palauttamaan yhdistyksiin. Näin ei näytä käyvän, vaan metsänomistajienliittojen toimihenkilökaarti jatkaa myös MTK:ssa”, Unkila kertoo. Myös maan suurimpiin kuuluva Pohjois-Savo liitti jäsenhakemukseensa säännöt, jotka pitävät vallan yhdistyksen valtuustolla. Yhdistyksissä yhä poru MTK-jäsenyydestä Metsänhoitoyhdistysten liittäminen MTK:n jäsenyhdistyksiksi herättää edelleen pahaa verta ympäri Suomea. ”Jäsenyhdistykset noudattavat myös MTK:n sääntöjä. ”Haluamme, että metsänomistajien perustama yhdistys saa päättää asioistaan. Se kokoontuu marraskuun lopulla, joten vielä on aikaa. ”Uskomme kuitenkin, että yhdessä olemme enemmän kuin yksin”, hän vetoaa. Niiden mukaan järjestöstä voi erota yhdistyksen omalla ilmoituksella. Metsänhoitoyhdistyksen tutut tunnukset jäävät taka-alalle. Seuraavan kerran valtuuskunta kokoontuu keväällä.” Lassheikki korostaa, ettei MTK ole väkisin liittämässä ketään jäsenyyteensä. ”Aina kun Helsingistä esitetään jotain, pitää olla kriittinen. ”Yhdistyksiltä kyseltiin, millaista apua MTK:lta haluttaisiin. Päätösvallan pelätään siirtyvän yhdistysten valtuustoilta Helsinkiin.. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 18 • 2014 3 E e ro S a la MIKKO RIIKILÄ M etsänhoitoyhdistykset suuntaavat kritiikkiä MTK:n laatimiin, järjestön jäseniksi tulevien metsänhoitoyhdistysten mallisääntöihin. Meillä pitäisi olla myös ylin päätösvalta asioihimme”, korostaa metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan valtuuston puheenjohtaja Antero Unkila Orivedeltä. Vanhastaan ylin päätäntävalta on ollut vaaleilla valituilla metsänhoitoyhdistysten valtuustoilla, jotka koostuvat toimialueen metsänomistajista. Selkeää taulukkoa jäsenmaksun suuruudesta ei pyynnöistä huolimatta ole saatu
Pääkonttori tulee Juvall. Metsäalan ihmiset muistavat vielä konsessiohakkuut. Ruutua klikkaamalla saa havainnoista lisätietoa. Puunpoltto väheni alkuvuonna Energian kokonaiskulutus oli tammi-kesäkuussa seitsemän prosenttia vähemmän kuin viime vuonna, Tilastokeskus kertoo. Metsäpalvelujen tuottajat puolestaan hakevat palvelusta ilmoituksia hoitotöistä ja hakkuista. Puupolttoaineiden käyttö kutistui 180 000 terajouleen, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Maaja metsätalousministeriö on esittänyt Metsähallituksen puukaupallisen liiketoiminnan yhtiöittämistä. Niillä hakkuilla ei ole hyvä maine.” Laatua suojeluun Metsähallitus myy tänä vuonna 15 000–17 000 hehtaaria metsämaitaan. ssä voi ilmoittaa nyt hoitokohteesta Metsäkeskuksen ylläpitämässä Metsään.. Poikkeuksellisen suuri myynTuloksiin puuta myymällä Metsähallituksen metsien myynti ei Esa Härmälän mukaan ole pitkällä aikavälillä kestävä ratkaisu.. Se sai Esa Härmälän kiinnostumaan Metsähallituksen pääjohtajan paikasta. Jäsenyyden puolesta puhuu parempi puukauppatili, metsänomistajien edunvalvonta ja jäsenedut. Mitä tummempi ruutu on, sitä enemmän havaintoja on kertynyt. Härmälä saa johdettavakseen organisaatiouudistukseen valmistautuvan liikelaitoksen. ”Täytyy miettiä, mitkä toiminnot pysyvät yhdessä. Nimeksi tulee Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo ja se aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. 4 METSÄLEHTI 18 • 2014 LYHYESTI Etelä-Savoon suuryhdistys Metsänhoitoyhdistykset Haukivuori, Itä-Savo, Järvi-Savo ja Metsä-Savo yhdistyvät. Metsähallitus on niitä työpaikkoja, jotka ovat aina kiinnostaneet minua”, työja elinkeinoministeriöstä Metsähallitukseen siirtyvä Härmälä sanoo. Uudesta yhdistyksestä tulee yksi Suomen suurimmista. Taustalla ovat EU:n vaatimukset, joiden mukaan se osa Metsähallituksesta pitää saada konkurssikelpoiseksi. Lähdesmäki selvitti tutkija Anne Matilaisen kanssa metsänomistajien aktiivisuutta Pohjanmaalla, jolloin osoittautui, että passiivisten omistajien ryhmä on varsin monimuotoinen. Sähkön kulutus laski pari prosenttia 43 terawattituntiin. Onko karhuja näkynyt. Tässä on metsänhoitoyhdistysten vahvuus”, Tiirola totesi viime viikolla. Härmälä astuu remmiin marraskuuhun mennessä. Passiivisuutta liioiteltu Tilastoissa passiivisiksi luokitellut metsänomistajat eivät välttämättä ole passiivisia, Ruralia-instituutin tutkija Merja Lähdesmäki kirjoittaa blogissaan. Luonnossa liikkuja voi tarkastaa suurpetojen liikkeet ennen metsään menoa uudesta Riistahavainnot.. Havainnot esitetään kartalla ruutuina, jotka vastaavat 10 x 10 kilometrin aluetta. Yhdistys tulee toimimaan Hirvensalmella, Joutsassa, Juvalla, Sulkavalla, Pertunmaalla, Puumalassa, Rantasalmella, Mikkelissä ja Savonlinnassa. LIINA KJELLBERG, teksti KIMMO BRANDT, kuva M onipuolisuus. Työkohdeilmoitus esitäytetään metsäkeskuksen metsävaratietojen perusteella, mutta maanomistaja voi halutessaan niitä täydentää. ”Parikymmentä vuotta sitten kuusikuidun ja -tukin hintasuhde oli yhden suhde puoleentoista, nyt se on yhden suhde kolmeen. Karttapalvelussa näkyvät kaikki Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselle ilmoitetut karhu-, ilves-, susija ahmahavainnot. Maaja metsätalousministeriö päätti loppukesästä ottaa asiassa aikalisän ja odottaa uuden pääjohtajan valintaa. Metsähallitus antoi aikoinaan suuria konsessioita eli hakkuuoikeuksia metsäyhtiöille. Hiilen kulutus laski liki neljänneksellä. Siinä metsänomistaja voi hakea hoitokohteelleen tekijää tai leimikolleen ostajaa. Vielä hän ei halua tehdä linjavetoja mutta sanoo, että sanana yhtiöittämistä ei pidä pelätä. ”Yhtiömuoto on ihan kätevä tapa hoitaa asioita. -verkkopalvelusta. Siihen, mitä yhtiöitetään jos jotain yhtiöitetään, liittyy kuitenkin vielä satoja avoimia kysymyksiä”, hän sanoo. Yhtiöittämissuunnitelmat ovat herättäneet närää: Metsähallituksen edellinen pääjohtaja Jyrki Kangas erosi vastalauseena yhtiöittämiselle, eikä yhtiöittämisellä ole kaikkien eduskuntaryhmienkään tukea. -verkkopalvelussa on avattu uusi toiminto, työkohdevälitys. Metsään.. Useimpien energialähteiden käyttö väheni. Omistuksen ja hallinnan eriyttäminen on asia, joka herättää maalaispojassa aina vähän epäilyksiä. Tiirola: Jäsenyydestä kannattaa maksaa Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä kannattaa pysyä, vaikka viimeiset lakisääteiset metsänhoitomaksut kerätään tänä syksynä, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola arvioi. Vaikka metsien kotitarvekäyttäjät ovat puun myynnissä passiivisia, metsänhoidossa he saattavat olla hyvinkin aktiivisia. ”Metsähallituksen maat kattavat kolmanneksen Suomen pinta-alasta, joten tehtävien kirjo on laaja: Raaseporin linnan hoidosta norpan suojeluun, puuntuottamiseen ja merenpohjien tutkimiseen. Työkohteet metsänomistaja valitsee palvelussa olevan kartan tai kuvioluettelon avulla. Selvityksen mukaan täysin passiivisia on vain kolmannes passiivisiksi luokitelluista metsänomistajista
Se on pitkän aikavälin toimintaa, kaataen ja kasvattaen”, Esa Härmälä sanoo. Tutkin tarkastusmäärät kappaleittain ja hehtaarimäärät, laadun ja yhdistelin ne pidemmän ajan sarjoiksi. Maallikko joutuu ihmettelemään, miten tämä lisää töiden määrää ja laatua. . Hän ei koe, että vaihtuvat työtehtävät olisivat vaikuttaneet hänen metsäsuhteeseensa mutta kertoo huomanneensa, miten vähän keskivertoeurooppalaiset metsistä ymmärtävät. Ilahduttavaa oli se, että maanomistajien omatoimiset raportoinnit olivat yleensä lähes kunnollisia. Ikävä kyllä vahvasti kallistun viimeksi mainitun kannalle. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että mitä enemmän sahat sahaavat ja mitä enemmän sellua keitetään, sitä enemmän metsistä tulee uusiutuvaa energiaa. Uskomatonta byrokratian lisääntymistä. ”Kyllä, merkittävästi”, Härmälä toteaa. Laadin vuosittain raportin kaikkien hankkeita laatineiden toimijoiden tarkastustuloksista. Onhan se mukavaa, että kiva apparaatti pyörii edelleen. En usko, että valvonnan lisääminen auttaa muuta kuin valtion kustannusten lisäämisessä. ”Metsähallitus tekee tietysti omistajan tahdon mukaan, mutta omistajan on ymmärrettävä, että tuottavan omaisuuden myynti ei ole pitkällä aikavälillä kestävä ratkaisu. Ihmettelen edelleen tilannetta , joka on ollut tiedossa jo vaikka kuinka kauan. Seurasin hyvin tarkkaan nuoren metsän hoidon laatua toimiessani Pirkanmaalla metsäkeskuksen johtotehtävissä. H einäkuussa uutisoitiin kuinka kemeratukea haetaan usein väärin perustein. Vankka metsätausta Ennen työja elinkeinoministeriöön tuloaan Härmälä työskenteli muun muassa MTK:n puheenjohtajana ja Euroopan lannoiteteollisuusyhdistys EFMA:n toimitusjohtajana sekä toimi Euroopan metsänomistajajärjestö CEPF:n puheenjohtajana. Uutinen ei mahdottomasti sykähdyttänyt, koska näin on aina ollut ja näin on aina oleva. Koko metsämiesurani aikana tämä aihe on noussut määräajoin julkisuuteen, mutta parannusta asiaan ei ole kuitenkaan saatu. Puun energiakäyttöä voidaan tosin halutessa edistää poliittisella säätelylläkin.” Ajattelutapaa, jossa energiapuu mielletään aina alemman jalostusasteen tuotteeksi, Härmälä ei hyväksy. Esimerkiksi puusta tehtävät biopolttonesteet ovat hänen mielestään hyvin korkean jalostusasteen tuotteita. Sama taho sallii toisen osansa jatkuvasti toimivan leväperäisesti. Ensimmäinen huomioni oli, että muutama raportoija toimitti aina laadullisesti hyviä hankkeita vuodesta toiseen. Metsähallituksen tuloista 85 prosenttia tulee puunmyynnistä. Se on kestävä ratkaisu.” Metsämaan myynnin lisäksi Metsähallitus suojelee tänä vuonna 13 000 hehtaaria talousmetsää Metso-ohjelman kautta. Esa Härmälän mielestä valtion metsiä kuuluu olla sekä suojelualueina että talousmetsinä, mutta hän kiinnittäisi enemmän huomiota suojelualueiden laatuun. ”Energiapuuta saadaan pääasiassa metsäteollisuuden puunhankinnan kautta: hakkuutähteinä, sahanpuruna, mustalipeänä. ”Minun ajatusmaailmassani metsän omistaminen on tärkeämpää kuin esimerkiksi veneen omistaminen. Toinen ääripää oli aivan mahdoton; nuhteiden, lisääntyvien tarkastusten ja hylkäämisten jälkeen mökötettiin vähän aikaa, jolloin hankkeita ei lähetetty ja sitten homma jatkui samaan malliin. Uuden kemeran ehtoihin kuuluu, että kaikki hankkeet pitää hyväksyä etukäteen. Miksi siihen ei haluta oikeasti puuttua. Härmälän mukaan metsämaan myynti toimii kertaratkaisuna, pitkän tähtäimen ratkaisuksi siitä ei hänen mielestään ole. Puuvarojen puolesta näköpiirissä ei hänen mukaansa ole mitään, mikä rajoittaisi puun energiakäytön lisäämistä. Hohhoijaa – taas kemeraa käytetty väärin ”Metsän omistaminen on tärkeämpää kuin veneen omistaminen.” timäärä on keino vastata valtion kohonneisiin tulostavoitteisiin. Esa Härmälä › 60 vuotta › kotoisin Pusulasta, asuu Helsingissä › vaimo ja kolme lasta › agronomi › Metsähallituksen pääjohtaja 2014– › työja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja 2011–2014 › Euroopan lannoiteteollisuusyhdistyksen toimitusjohtaja 2006–2011 › MTK:n puheenjohtaja 1994–2006 › harrastaa maaseutuasioita, metsästystä ja polttopuiden tekoa. Ruotsi, Baltian maat, Itävalta ja Slovenia ovat metsävaltioita, mutta metsien painoarvo on suomalaisessa kulttuurissa selvästi suurin.” Metsä vetää puoleensa myös Härmälää. 5 METSÄLEHTI 18 • 2014 KAARLO OUNI KO LU M N I Kirjoittaja on metsänhoitaja ja metsätalousyrittäjä. Uutisen mukaan keskimäärin joka viides hanke hylätään, koska kohteet eivät tukikelpoisia tai ne ovat kokonaan tekemättä. Ensi vuonna tavoite on 135 miljoonaa. Valtio nosti Metsähallituksen tämän vuoden tuloutustavoitteen 120 miljoonasta 130 miljoonaan. Paimiossa Varsinais-Suomessa sijaitsee reilut 200 hehtaaria metsää, jotka Härmälä peri 30-vuotiaana ja pyrkii välittämään hyvässä kunnossa seuraavalle sukupolvelle. ”Metsähallituksen metsiä on helppo suojella, sillä se voidaan tehdä suoraan tasesiirtoina. Olisi jo aika päivää ollut mahdollista laatia sellainen normisto, joka estäisi väärinkäytösmahdollisuudet. Ääripäiden väliin mahtui paljon vaihtelevuutta: yhtenä vuonna hyvää ja toisena korjattavaa. Laadun ja omistajan välille ei kuitenkaan voida suoraan vetää yhtäläisyysmerkkejä.” Lisää energiapuuta Nykyisessä työssään työja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtajana Härmälä on katsonut metsiä energiantuotannon näkökulmasta. ”Sitä ei suomalainen voi kuvitella. Maatalouden valvonnan kustannuksia ei tunnu tietävän kukaan ja metsäpuolen kustannuksia valvotaan kymmenien senttien tarkkuudella. Sama vastuuministeriö tutkii peltoja vuosittain aarin tarkkuudella ja rankaisee pienistäkin virheistä, jopa tahattomista, ankarasti. Useimmille organisaatioille näyttää vanhan säilyttäminen ja byrokratian lisääminen olevan pääasia. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.. En myöskään usko metsänomistajien omavalvonnan lisäämisen auttavan, koska omatoimisia metsänomistajia on vähän. Korkea ammattimoraali ja pelko riittävästä rangaistuksesta tepsii kaikkein parhaiten. Voidaanko puun käyttöä energiantuotannossa lisätä. Huonoja hankkeita tuli taas sisään rahoitettavaksi. Syitä epätyydyttävään tilanteeseen voi olla lähtökohtaisesti kaksi: joko säädöstö on liian monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä tai sitten hankkeiden raportoija yksinkertaisesti haluaa olla välinpitämätön ja kokeilla tarkastusten harvan seulan läpäisevyyttä. Metsäteollisuus ja puun eri käyttömuotojen välinen kilpailutilanne asettavat energiapuun käytölle kuitenkin omat reunaehtonsa
oiduille yrityksille”, kertoo metsänvartija Willy Verbeke. Metsästrategian tavoitteena on toimia eräänlaisena sateenvarjona metsiin vaikuttavien politiikkojen yllä. ”Tässä vaiheessa on vaikea tarkasti sanoa, mitä kaikkea metsiin liittyvää seuraavan viiden vuoden aikana tapahtuu. Yli 30 metrin korkeuteen ulottuvissa pyökeissä näkyy siellä täällä kirveellä tehtyjä jälkiä. Tukista ei energiaksi Metsien kannalta merkitystä on myös niin sanotulla iluc-direktiivillä. ”Nieluvelvoitteen vaikutukset riippuisivat siitä, katsotaanko metsän olevan nielu ainoastaan pystymetsänä vai esimerkiksi terästä korvaavana puutuotteena vai molempina”, Näräkkä sanoo. Moottorisahan kanssa liikkeellä on paikallinen metsuri, joka sahaa puita polttopuuksi. Tarjolla olevista leimikoista julkaistaan vuosittain luettelo, josta kiinnostuneet näkevät muun muassa leimikoiden sijainnit, koot ja puulajit. ”Valitettavasti Brysselissä tuntuu vielä olevan vallalla ajatus siitä, että metsien käyttö on pahasta.” Metsät sitomaan päästöjä Syksyn aikana käsittelyyn tulee myös vuoden 2030 energiaja ilmastopaketti. Valtio on ryhtynyt tukemaan metsänomistajien yhteenliittymiä, jotta metsäalueiden koko saataisiin suuremmaksi. Pyökkimetsää huutokaupalla Metsänvartija Willy Verbeke seisoo harvennusta odottavassa pyökkimetsässä. Bryssel kavahtaa metsien käyttöä Vain etäältä kuuluva moottorisahan ääni paljastaa, että kyseessä on muukin kuin ulkoiluja suojelualue. EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, vaan metsiä koskevia päätöksiä tehdään niin ympäristö-, energia-, maatalouskuin teollisuuspolitiikassakin. Vastaavasti direktiivi edistää kehittyneiden ja sellaisten biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä, jotka eivät aiheuta epäsuoraa maankäytön muutosta. Kaadettavat puut tunnistaa Belgian valtion metsissä runkoon lyödystä merkistä.. 6 METSÄLEHTI 18 • 2014 T e ro P a ju k a ll io LIINA KJELLBERG, teksti ja kuva M etsästrategiaa, energiaja ilmastopakettia, iluc-direktiiviä – uusi vaalikausi on vasta käynnistynyt EU:ssa, mutta asialista on jo pullollaan metsäasiaa. En kannata EU:n yhteistä metsäpolitiikkaa mutta nykytilannekaan ei ole hyvä. Yli puolet Belgian metsistä on yksityismetsiä mutta niiden keskikoko on vain pari hehtaaria. Hänen mukaansa suomalaisilla on iluc-direktiivin suhteen hyvät vaikutusmahdollisuudet, sillä parlamentin raportoijana toimii suomalainen Nils Torvalds. Näräkän mukaan uudessa metsästrategiassa on potentiaalia mutta sen käytännön vaikutus jää nähtäväksi. Kirjaus sulkee pois vain isot tukit”, Näräkkä sanoo. Belgiassa Brysselin liepeillä sijaitseva 4 400 hehtaarin laajuinen Forêt de Soignes -metsäalue on ulkoilijoiden suosiossa. ”Alle 50 kuutiometrin suuruisista leimikoista saa kuka tahansa tehdä tarjouksen. Valtion omistamissa metsissä on hiljan huutokaupattu puuta, ja merkatut puut odottavat kaatamista. Tämä tarkoittaisi sitä, että metsille tulisi nieluvelvoite eli niiden pitäisi sitoa vuosittain tietty määrä hiilidioksidia ilmasta. Lenkkeilijät juoksevat korkeiden pyökkimetsien reunustamilla poluilla ja metsässä tulee vastaan niin maastopyöräilijää, koululuokkaa kuin hääseuruettakin. Näräkkä arvioi, että uusi energiaja ilmastopaketti todennäköisesti lisää energiapuun kokonaistarvetta. Sitä suuremmat leimikot myydään serti. ”Tällä hetkellä direktiiviin tehty kirjaus on metsien kannalta ihan hyvä eli puu on mukana kehittyneiden biopolttoaineiden raaka-ainelistalla. Jotain yllättävää koetaan varmasti mutta vanhaa tavaraakin on aika paljon”, sanoo MTK:n asiantuntija Janne Näräkkä. Huhtikuusta kesäkuuhun hakkuut on kuitenkin kielletty kevätkukkien ja pesivien lintujen takia”, sanoo metsänvartija Pierre Kestemont. ”Jotain yllättävää koetaan varmasti.” Euroopan metsätalo sijaitsee Brysselissä Place du Luxembourg -aukion reunassa. Siellä metsänomistajat ovat suoraan yhteydessä puunostajiin joko yksin tai yhdessä muiden metsänomistajien kanssa. Hän ei kuitenkaan usko, että metsäenergian suhteellinen osuus uusiutuvien energialähteiden määrästä enää kasvaa. Hän suhtautuisi yhteiseen metsäpolitiikkaan luottavaisemmin, jos EU:n asenneilmapiiri olisi toisenlainen. Huutokauppa pidetään kesäkuussa. Euroopan valtion metsien järjestön Eustaforin toiminnanjohtaja Piotr Borkowski taas ei näe muita vaihtoehtoja kuin yhteisen metsäpolitiikan. Natura 2000 -verkostoon kuuluvalta metsäalueelta löytyy kuitenkin myös talousmetsää. ”Ostajilla on puolitoista vuotta aikaa korjata puut. Metsäalan pitäisi saada äänensä kuuluviin”, sanoo Euroopan metsänomistajien liiton Cepf:n pääsihteeri Aljoscha Requardt. ”Metsästrategian ongelma on, ettei sillä ole juurikaan merkitystä muille kuin metsäalalle. Ensimmäisenä käsiteltävien asioiden joukossa on EU:n metsästrategia, jonka valmistelu jäi viime vaalikaudella kesken. Työn alla olevan metsästrategian toivotaan kokoavan metsiin liittyvät tavoitteet yhteen. Belgian yksityismetsissä huutokauppoja ei nähdä. Tämä epäsuoran maankäytön muutoksen direktiivi pyrkii rajoittamaan ruokapohjaisen biopolttoaineen käyttöä, sillä sen pelätään johtavan siihen, että ruokaviljelyalaa otetaan energiantuotantoon, jolloin peltoa pitää raivata ruuantuotantoon muualla. Metsästrategiaa on arvosteltu siitä, että se on vain suositus, joka ei velvoita jäsenmaita. Mitä vain voi tosin vielä tapahtua, kun etsitään kaikkia hyödyttävää kompromissia. Se voi jopa laskea. Komissio on esittänyt, että metsät otettaisiin mukaan EU:n päästövähennystavoitteisiin
Metsänomistajana löydät palvelusta ehdotukset hakkuista ja hoitotöistä sekä niiden menoja tuloarviot, metsätilasi kartat, ilmakuvat ja luontokohteet sekä oman alueesi metsäalan yrittäjät. Kauppa kasvattaa Metsäkonepalvelun liikevaihdon yhteensä 16,5 miljoonaan euroon. 7 METSÄLEHTI 18 • 2014 M ik k o R ii k il ä MITÄ SINUN METSÄLLESI KUULUU. Ruotsiin on myyty puoli tusinaa konetta. Nytkin olemme raivuulla yhtiön metsässä”, hän kertoo. ”Jatkamme menetelmän esittelyä. Usewood Palvelut Oy operoi kolmella pienkoneella. on metsänomistajien ja metsäalan yrittäjien kohtauspaikka. Yritys on hyvin johdettu ja kannattava. Hyödynnä Metsään.. Koneiden valmistuksen jatkosta ei toistaiseksi ole tietoa”, hän toteaa. Usenius korostaa, että pienkoneraivaus on menetelmänä osoittanut toimivuutensa. Usenius lupaa edelleen tukea pienkoneilla urakoivia yrittäjiä muun muassa huoltoasioissa. Yhtiö sai sillanpään länsinaapurista ostettuaan Håkan Dunbergin metsäkoneyrityksen eteläisestä Ruotsista ja muodosti siitä tytäryhtiön MKP-Dunberg Ab:n Kuluvan syyskuun alussa myös Thörnwallsin liiketoiminta siirtyi Metsäkonepalvelun Ruotsin tytäryhtiölle. Myös Ruotsin metsäyhtiöiden organisaatiot ovat yhä raskaita. tai anna palvelussa lupa metsätietojesi katseluun – voit voittaa upeita palkintoja! www.metsään.?/saammeko-luvan Kampanja toteutettu yhteistyössä: Asiakastuki: 029 432 409 | asiakastuki@metsakeskus.. Hämeenlinnassa päämajaansa pitävä Metsäkonepalvelu on toiminut Ruotsissa jo pari vuotta. Toimitusjohtaja Jussi-Pekka Usenius esitteli taimikonhoitokonettaan pari vuotta sitten Metko-näyttelyssä.. Tolpan mukaan Ruotsin metsäkoneyritykset ovat selvästi pienempiä kuin suomalaiset. Useniuksen mukaan metsien pienkoneraivaus jatkuu, vaikka konevalmistus loppui. Tarkista, joko metsäsi löytyvät palvelusta www.metsään.. ”Olemme väliaikaisesti siirtäneet yhden koneketjun Suomesta Ruotsiin hakkuille”, hän kertoo. | www.metsäkeskus.. Tästä syystä sen liiketoiminta kiinnosti meitä”, kertoo Metsäkonepalvelun toimitusjohtaja Timo Tolppa. Avohakkuut lisääntyneet Tolpan mukaan Ruotsin hakkuumäärät, erityisesti avohakkuut, ovat viime aikoina kasvaneet voimakkaasti, koska sahat ovat lisänneet tuotantoaan. Toimitusjohtaja Jussi-Pekka Useniuksen mukaan Usewoodin kohtaloksi koitui rahoitusmarkkinoiden kiristyminen. ”Asiakkaidemme rahoituksen saaminen vaikeutui, mikä pysäytti konekaupan.” Vuonna 2007 perustettu Usewood on valmistanut yhteensä 40 pienmetsäkonetta, joista valtaosa toimii Suomessa. ”Olemme perustaneet uuden yrityksen Usewood Palvelut Oy:n, joka jatkaa metsien hoitotöitä. ”Thörwalls toimii samalla alueella kuin MKP-Dunberg. Usewood Oy konkurssiin Usewood Oy:n taru konevalmistajana päättyi konkurssiin. ”Ruotsissakin metsäyhtiöiden on ajan myötä kevennettävä toimintaansa, ja kuten meilläkin, se tarkoittaa töiden siirtymistä yhä suuremmalta osin koneyrityksille.” Metsäkonepalvelu laajensi Ruotsissa Länsinaapurissa metsäkoneyritykset ovat selvästi pienempiä kuin Suomessa. Metsäyhtiöt omistavat edelleen satoja metsäkoneita. Suomessa yritys korjaa puuta noin miljoona kuutiota ja Ruotsissa puolisen miljoonaa kuutiota. kun suunnittelet ja toteutat metsätöitä. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Taimikonhoitoon ja pienpuunkorjuuseen tarkoitettujen pienmetsäkoneiden valmistaja, Muuramessa kotipaikkaansa pitävä Usewood Oy on hakeutunut konkurssiin. Usewoodin koneet on valmistettu Jyväskylässä. MIKKO RIIKILÄ Suomen suurin metsäkoneyritys, Metsäkonepalvelu Oy vahvisti asemiaan Ruotsissa, kun se osti Etelä-Ruotsissa toimivan Thörnwalls Entreprenad AB:n liiketoiminnan. Suomalaiset eivät yhtään. Samalla Ruotsin toimintojen vuotuinen liikevaihto kohoaa 5,5 miljoonaan euroon, josta Thörnwallsin osuus on vajaat kaksi miljoonaa euroa. Metsään.. SAAMMEKO LUVAN. Voit ilmoittaa metsän työkohteista sekä etsiä hoitotöille tekijää ja puille ostajaa. Tilaa Metsään.
IL M O IT TA U TU M AL LA ILMA ISEKSI MESS UIL LE ! Kaikkien aikojen suurimmassa energia-alan tapahtumassa esillä uusiutuvan energian innovatiivisimmat ratkaisut. Puustotietoja pankkiin ei viedä. ”Tämä helpottaisi kasvuhakuisten yhteismetsien toimintaa.” Tilusvaihtona tai vaihtokaupalla Tilojen vaihtoon on kaksi tapaa. ”Tilusvaihto on veroseuraamuksiltaan edullinen. Tilusvaihtopankkiin voi ilmoittaa esimerkiksi etäällä muista metsistä olevien ulkopalstojen perustiedot. Vaihtopalstat nettiin ”Tällaista palvelua on monesti toivottu, ja nyt tilusvaihtopankki on valmis käyttöön”, Peltola kertoo. ”Lahtisen ja Järvisen” tapauksessa tilojen vaihto tehtäisiin vaihtokirjalla. Lähistön maanviljelijät saattaisivat hyvinkin antaa vaihtokaupassa metsää vastineeksi lisäpellosta.” Tilusvaihtopankin kautta voi tarjota omia metsiään myös lähiseutujen yhteismetsiin, jolloin vastineeksi saisi yhteismetsäosuuksia. Omistajatiedot tulevat vain ylläpitäjän tietoon”, Peltola selvittää. . Lisäksi tasausten maksajalle ne muodostavat metsävähennyspohjaa, joka alentaa puun myyntitulojen verotusta. Tampere www.energiamessut.. Toinen kohderyhmä ovat metsänomistajat, joilla on ulkopalstoja kaukana päätilasta. Osana liiton Puumarkkinoille toimivuutta –hanketta kehitettiin tilusvaihtopankki, jossa Lahtinen ja Järvinen voivat löytää toisensa. Kiinnostavan vaihtopalstan löytänyt voi lähettää ilmoittajalle yhteystietonsa. Samassa tilanteessa olevat metsänomistajat voivat selailla sopivia vaihdokkaita, joilla voisi järkeistää metsiensä sijaintia. Molemmilta palaa pari tuntia aikaa ja kymmenkunta litraa bensaa ennen kuin he ovat työmaillaan. Molemmat maksavat sekä luovutusettä varainsiirtoveron. Sivusto löytyy osoitteesta www.tilusvaihtopankki.. Metsävähennyksen tuoma hyöty on suunnilleen samansuuruinen kuin maksettava luovutusvoittoja varainsiirtovero, joten maksetut verot ja saadut verohyödyt kuittaavat toisensa. ”Tilusvaihto voisi olla hyvä ratkaisu myös aktiiviselle metsätalouden harjoittajalle, joka haluaa eroon pelloistaan. energ iame ssut.. Yhteistyössä: Energiafoorumi ry, Kunnossapitoyhdistys Promaint ry. Toisaalta molemmat saavat tehdä metsävähennyksen, joka määräytyisi luovutetun tilan arvon mukaan”, Peltola selvittää. Tutustu energiantuotannon uusimpiin teknologioihin ja ota osaa mielenkiintoisiin seminaareihin! TULE JA NÄE BIOENERGIAN TULEVAISUUS TAMPEREELLA Messuilla nähdään! TULOKSELLISIA KOHTAAMISIA Teollisuuden ammattitapahtumat 28.–30.10. ”Molemmat luovuttavat vanhan tilansa ja saavat vastineeksi uuden tilan. Jos yhteinen sävel löytyy, he voivat vaihtaa tilojaan, ja kumpikin pääsisi hoitamaan metsää asuinpaikkansa lähellä. Lahdessa metsänomistaja Lahtinen kasaa raivuukamppeet autoon ja kiirehtii taipaleelle, jotta ehtii päiväksi perkaamaan Kangasalan palstalla olevaa taimikkoaan. Vaihtamalla paranee Tilusvaihtopankki auttaisi etämetsänomistajia järkeistämään omistuksiaan. Tilusvaihto on virallinen maanmittaustoimitus, joka voidaan tehdä, kun tilat sijaitsevat samassa kunnassa ja ovat likimain samanarvoisia. Järjestäjä Mukana: EnergiaForum 14 – Energiamessut I Energiapäivä I Energiakongressi I Seminaarit MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Kuvitellaan kuulasta syysaamua. 8 METSÄLEHTI 18 • 2014 ILMOIT TAUDU VERKO SSA www. Bioenergia ry. Järjestelyssä syntyisi kaksi vastikkeellista luovutusta. Tasausmaksut ovat luovutusvoittoveron alaista. ”Pankkiin ilmoitetaan tilan koko, palstojen määrä ja sijaintikunta sekä mahdolliset ranta-alueet ja rakennukset. Länsi-Suomen Metsänomistajien liiton projektipäällikkö Markus Peltolalla on tarjota ratkaisu, joka säästäisi molemmilta aikaa ja vaivaa. Peltolan mukaan tilusvaihtopankki sopii ensinnäkin esimerkissä kuvatun kaltaisille metsätaloudesta kiinnostuneille etämetsänomistajille, joiden palstat sijaitsevat kaukana. Projektipäällikkö Markus Peltolan mukaan tilusvaihtopankki voisi helpottaa etämetsänomistajia.. Myöskään lainhuutoa ei erikseen tarvitse hakea.” Vaihdettavien tilojen arvoerot tasataan rahalla. Siitä ei synny verotettavaa luovutusvoittoa eikä varainsiirtoveroa ei peritä. Samaan aikaan Järvinen Tampereella tekee lähtöä Hollolaan, jossa perintömetsän pusikot odottavat hoitajaansa
Metsälehteä kustantava Metsäkustannus Oy on Tapion tytäryhtiö.. Metsäkeskuksen valtakunnallisen ja alueellisen organisaatiorakenteen uudistamisen toivotaan lisäävän toiminnan tehokkuutta. Uutta on se, että perustettavaa osakeyhtiötä valvoo valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikkö. Toiminnan sujuvoittamisen lisäksi lakipäivityksen taustalla on raha. Myös metsäkeskusten alueneuvottelukuntien puheenjohtajat vaativat metsäkeskusten alueyksiköiden pysymistä itsenäisinä toimijoina. Yhtiöittäminen ei vaikuta henkilöstön määrään. Metsäkeskusten alueneuvottelukuntien puheenjohtajat edustavat muun muassa maakuntien metsänomistajia. Tällä hetkellä Tapio on maaja metsätalousministeriön ohjauksessa. Tavoitteena on saattaa lait voimaan ensi vuoden alusta. Liitto pelkää, että nykyisten alueyksiköiden korvaaminen viidellä palvelualueella haittaa metsätalouden elpymistä ja biotalouden nousua. Se pakottaa säästöihin. 9 METSÄLEHTI 18 • 2014 Tapiosta tehdään osakeyhtiö TIIA PUUKILA Metsäkeskuslakia päivitetään parhaillaan. Samalla ehdotetaan säädettäväksi laki, joka muuttaisi metsäkeskuksen liiketoimintayksikön Otson valtio-omisteiseksi osakeyhtiöksi. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta muodostetaan osakeyhtiö. Valtio jatkaa metsäorganisaatioiden uudistamista. Lakiesitys uudeksi metsäkeskuslaiksi annetaan eduskunnalle lähiviikkoina. ”Jos tämä näkyy jotenkin metsänomistajien päähän, toivon sen näkyvän aloitteellisempana otteena. Tapion työntekijät – noin 50 henkilöä – ja omaisuus siirtyvät perustettavaan osakeyhtiöön. ”Tässä on sellainenkin vaara, että näillä tulovirroilla ei välttämättä pystytä ylläpitämään henkilömäärältään nykyisen vahvuista organisaatiota”, Eini kertoo. ”Metsäkeskuksen vahvuus syntyy sillä, että metsäalan toimijat pitävät alueella toimivaa metsäkeskusta omanaan. Lakiehdotus yhtiöittämisestä annettiin eduskunnalle viime viikolla. Metsäkeskuksen pitäisi olla vahvalla asiantuntemuksella mukana tässä alueellisessa työssä”, Metsänhoitajaliiton toiminnanjohtaja Tapio Hankala sanoo. Jos alueyksiköitä ei jatkossa ole, metsäkeskuksen on vaikea toimia strategiansa mukaisesti metsäalan kokoavana voimana”, puheenjohtajat korostavat. Uudistus huolettaa Metsänhoitajaliitto on huolissaan metsäkeskuksen rahoituksen vähentämisestä. Lähestymme metsänomistajia entistä aktiivisemmin”, sanoo Suomen metsäkeskuksen johtaja Ari Eini. Suomen metsäkeskuksen tehtävä säilyy uudistuksessa ennallaan, samoin toimipisteet suurimmissa kaupungeissa. Metsäkeskus sopeutuu niukkuuteen Metsäkeskuslain päivityksessä näkyy kutistuva valtionrahoitus. ”Metsiin perehtyvä kehitystyö tapahtuu paljolti aluevetoisina hankkeina. Metsäkeskuksen valtion apu on kutistunut kolmen vuoden aikana viisitoista prosenttia, eikä suunnitteilla oleva ensi vuoden budjetti lupaa helpotusta. Nykyisten kolmentoista alueyksikön tilalle ehdotetaan viittä palvelualuetta. Merkittävin muutosehdotus kohdistuu alueyksiköihin
Joka viides hylätään Metsäkeskus tarkastaa otannan perusteella 1,5 prosenttia kemerakohteista. Virheellisetkin tukikohteet on silti hoidettu hyvin.. Tukikohteet hoidettu hyvin Jos tarkastuskohteiden kokemuksia on uskominen, väärin maksetut tuet eivät kuitenkaan mene täysin hukkaan. Lisäksi kemeratyön jälkeä käydään katsomassa paikan päällä harkinnan perusteella sen jälkeen, kun tukikohteesta saatuja tietoja on verrattu metsäkeskuksen metsävaratietoihin. Kaiken kaikkiaan kemerakohteista tarkastetaan vuosittain noin seitsemän prosenttia. Niin kemerahakemuksia kuin -töitä tekevät pääosin metsäalan ammattilaiset: metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt ja metsänhoitopalveluja tarjoavat yritykset. 10 METSÄLEHTI 18 • 2014 VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat S uomen metsäkeskus arvioi, että nuoren metsän hoitoa tuetaan vuosittain väärin perustein noin viidellä miljoonalla eurolla. Jos Viisi miljoonaa väärin per ”Kasvamaan jääneet puut ovat usein liian järeitä eli hoitotyöt on tehty kemeran kannalta liian myöhään.” Nuoret metsät saavat vuosittain miljoonia euroja ansaitsematonta kemeratukea. Vielä parempi säädösten vastaisten kemerahakemusten ehkäisykeino on Hostikan mukaan omavalvonnan kehittäminen. Koska tarkastukset eivät tavoita kaikkia kemerakohteita, osa hylkäyskelpoisista nuorista metsistä jää huomaamatta ja saa pitää tukensa. Etelä-Suomen nuorissa metsissä energiapuun runsas määrä voi nostaa kemeratuen yli tuhanteen euroon hehtaarilta. Laskelma perustuu metsäkeskuksen tarkastuksissa hylättyihin kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran kohteisiin. Tukiperusteet ovat varsin selkeät”, Hostikka toteaa. ”Paljon tulee myös päällekkäisiä hakemuksia, sillä kemerasäännökset ovat monelle metsänomistajalle vieraita. Metsänhoitotyöt ovat vain harvoin täysin tekemättä kemeratukea saaneissa kohteissa. Nuoren metsän hoitoon saatava aluetuen ja energiapuutuen yhteissumma on yleensä noin 500–600 euroa hehtaarilta. Tilanne voi kuitenkin parantua tulevaisuudessa, sillä toistuvasti vääriä kemerahakemuksia tekevä toimija voi saada esillä olevan ehdotuksen mukaan jopa määräaikaisen toimintakiellon. Omavalvonnan myötä esimerkiksi metsänomistajan mailla kemeratöitä tekevällä metsänhoitoyhdistyksellä olisi jo valmiina esittää kemerarahoitusta puoltavaa tietoa metsäkeskukselle. Metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikön Aki Hostikan mukaan suuri osa väärin perustein maksetusta kemeratuesta johtuu siitä, että nuoren metsän hoitokohteet ovat myös energiapuumetsiköitä ja kemeratuella paikataan energiapuun korjuun tuomia kustannuksia. Omavalvonnan suorittamista on suunniteltu kemeratuen ehdoksi tulevaisuudessa. ”Se, että työkustannusten jälkeen pyritään saamaan viivan alle edes jotain tuloa, houkuttelee hakemaan kemeraa myös väärille kohteille. Täysin hoitamattomia metsiköitä ei siis todennäköisesti ole montaa väärin perustein tukea saaneiden metsiköiden joukossakaan. Tarkastuksissa hylätyt kemerakohteet ovat usein hyvässä kunnossa, vaikka lain säätämät rahoitusehdot eivät täyty. Kasvamaan jääneet puut ovat usein liian järeitä eli hoitotyöt on tehty kemeraehtojen kannalta liian myöhään”, Hostikka sanoo. Omavalvonta apuun Hostikan mukaan nykyisen kemerajärjestelmän ongelmana on se, että väärin perustein tukea hakenut taho ei saa seuraamuksia. ”Jäävän puuston keskiläpimitan tulee olla alle 16 senttimetriä. ”Hylätyistä kemerakohteista räikeitä tapauksia on noin viisi prosenttia”, Hostikka kertoo
Metsikön tiheyden kanssa ongelmia on tavallisesti lähinnä omia metsiään raivaavilla metsänomistajilla. Hakkuu lähellä ylämittarajaa Tarkastuskohteen harvennuksesta vastanneen Länsi-Uusimaan metsänhoitoyhdistyksen Pekka Korpijaakko sanoo, että kemerapuiden paksuuden kanssa taiteilu johtuu energiapuun korjuukustannuksista. Kemeratuen paksuusyläraja on koetuksella etenkin mäntymetsiköissä, jotka kasvavat Etelä-Suomessa nopeasti. Kasvamaan jääneiden puiden keskiläpimitta pitäisi jäädä alle 16 senttimetrin. ”Lopputulos sallii sen, että yhdellä koealalla puiden keskipaksuus on ylärajalla. on jo aiemmin saanut taimikon hoitoon kemeratukea, sen päälle ei voi myöhemmin hakea nuoren metsän harvennukseen tarkoitettua tukea”, Hostikka muistuttaa. Tavoitteena 16 sentin alitus Metsäkeskuksen tietokone arpoi kemeran otantatarkastuskohteeksi Vihdissä sijaitsevan nuoren metsän, josta on korjattu energiapuuta. ”Kemerakohteiden hakkuu pitää tehdä aika lähellä ylämittarajaa, koska hakkuukustannukset jäävät muuten liian isoiksi tuloihin nähden.” Vihtiläismetsikön kohdalla puunmyyntitulot ovat 30 euroa kuutiolta, kun hakkuukustannukset nousevat 25 euroon kuutiolta. Keskiarvoa ei lasketa suoraan, vaan se tulee mittaustuloksen mukaan metsäkeskuksen taulukoista. Suomen metsäkeskuksen tarkastaja Leena Kalin laskee koealojen perusteella, kuinka monta puuta kemeratukea hakeneeseen metsään on jäänyt. › Esityksen mukaan nykyisen kemeralain mukaiset anomukset tulee toimittaa Suomen metsäkeskukseen viimeistään 20.3.2015. Myös ympäristötuki säilyisi uudessa kemeralaissa. Seitsemän euroa kuutiolta oleva energiapuutuki tulee tarpeeseen, sillä kustannuspuolelle lisätään vielä ennakkoraivauksesta koituneet kulut. › Kemeratukien piiristä poistuisivat 1.7.2015 muun muassa energiapuukorjuu ja metsänuudistaminen. Leena Kalinin mittaaman tarkastuskoealan keskiläpimitan ratkaisee alan toiseksi ohuimman ja toiseksi paksuimman puun keskiarvo. Vihtiläismetsikön kaltaiset kemerakohteet ovat juuri niitä paksupuisia tukikohteita, joita on suurin osa väärin perustein tukea saaneista metsistä. Leena Kalin kertoo, että korjuujälki on ollut tänä vuonna hyvää hänen tarkastamillaan kohteilla. Tällöin tilanteen voi vielä korjata harventamalla metsää lisää.. Yksi syy lakiuudistukseen on EU:n valtiontukia koskevien linjausten muuttuminen. 11 METSÄLEHTI 18 • 2014 rustein Kemeralakiehdotus eduskunnassa › Ehdotus uudeksi kestävän metsätalouden rahoituslaiksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Taimikonhoitoon eniten Kemeravarojen jakautuminen toteutuskohteisiin 2014 Työlaji Budjetoitu tuki, Me Energiapuukorjuu 25,9 Nuoren metsän hoito 21,0 Metsänuudistaminen 7,0 Teiden perusparannus 6,5 Juurikäävän torjunta 4,7 Kunnostusojitus 4,6 Terveyslannoitus 1,4 Tienrakennus (uudet) 0,6 Pystykarsinta 0,1 Kulotus 0,05 Luonnonhoitotuki 1,6 Ympäristötuki 5,0 Yhteensä 78,5 Lähde: Suomen metsäkeskus VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva Mittakeppi heiluu harvennetussa nuoressa metsikössä Vihdissä. Kesällä harvennettu mäntyvaltainen metsä on energiapuukohde, joten sen tarkastukseen kuuluu kolme osa-aluetta: jäljelle jääneen puuston määrä, keskiläpimitta ja poistuma. › Uusi kemeralaki tulee voimaan vasta, kun Euroopan unionin komissio on hyväksynyt tukijärjestelmän. Metsänhoitoyhdistyksen Pekka Korpijaakko ja tarkastaja Leena Kalin pohtivat korjuujäljen hyvää laatua. › Uuden lain on tarkoitus olla voimassa vuoden 2020 loppuun asti. › Myönnetyt tuet maksettaisiin vuoden 2019 loppuun mennessä. Sen näkee siitä, että korjuuvaurioita ei ole juurikaan syntynyt ja puita on jätetty jäljelle riittävän tiheästi. ”Kun puut eivät ole sukua metsurille, niitä raaskii poistaa riittävästi”, Kalin sanoo. Tällä kertaa kaikki on kunnossa, vaikka yksi tarkastetuista koealoista sisälsikin keskiläpimitaltaan liian suuria puita. Liian järeään metsään tehdyn harvennuksen lisäksi kemeratukien hylkäyssyynä voi olla esimerkiksi liian tiheäksi jätetty metsä. Keskiläpimitta jää silti koko metsikössä sallitun rajan sisään”, Kalin sanoo. Pekka Korpijaakon mukaan Vihdissä tarkastetulla kohteella puita on kaatanut huipputekijä. Tukia voidaan myöntää kesäkuun 2015 loppuun asti. › Tukea saisivat taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito sekä niissä tapahtuva pienpuun kerääminen, terveyslannoitus, juurikäävän torjunta, suometsän hoito (korvaa kunnostusojitustuen), metsätien teko ja metsäluonnonhoito. Joka viides kemeratukihakemus hylätään. Harvennetun metsän omistavan maatalousyhtymän edustaja Lauri Laukkanen (vas.) saa tarkastuskäynnin tiedot ja myönteisen tukipäätöksen myöhemmin sähköpostiinsa
Into metsäteiden kunnostukseen hiipuu Kolmasosa metsäteistä kaipaa pikaista kunnostusta. Eipähän sillä paljoa lippua heilutella”, Kasteenpohja toteaa. Suurin ongelma on, ettei mistään löydy tietoa, mitkä tiet ja sillat kestävät raskaamman kaluston. Tavallisten yksityisteiden parantamiseen varat eivät riitä. ”Tälle vuodelle budjetoitiin teiden rakentamiseen ja kunnostukseen kaikkiaan kahdeksan miljoonaa euroa. Ratkaisevaa kuitenkin on, kuinka paljon teitä käytetään puuhuoltoon ja ajetaanko sinne koko autolla vai mennäänkö sinne nupilla”, kertoo Suomen tieyhdistyksen toimialajohtaja Elina Kasteenpohja. 12 METSÄLEHTI 18 • 2014 S a m in S a v o tt a TIIA PUUKILA M etsäteiden perusparannuksen suunnitteluun ja toteutukseen on haettu viimevuotista vähemmän kemeratukea. Metsänomistajalle heikkokuntoinen tie tietää pahimmillaan puukauppojen kariutumista. Kyselyyn osallistuneista tiekuntien teistä yli 80 prosentilla oli puutavarakuljetuksia. Näitä hankkeita ei ole laitettu niin innokkaasti vireille kuin vielä 2013 tai 2012. Tukieuroja perusparannukseen olisi jäljellä, mutta hakijoista ei ole ruuhkaa. Tulokset kertovat karua kieltään. Valtion nyörit tiukalla Yksityisteiden kunnostukseen uppoaisi helposti kymmeniä miljoonia, mutta valtion kukkaronnyörit ovat tiukalla. Budjetissa ei näy valtiovarainministeriksi astuneen Antti Rinteen kaunis ajatus parantaa Suomen työllisyyttä metsäteitä kunnostamalla. Tänäkin vuonna metsäteiden perusparannukseen varattua kemeraa on vielä rutkasti jäljellä. Näin siitä huolimatta, että metsäteiden rapautuva kunto on tiedostettu vuosia. Ensi vuodelle Ely-rahaa on luvassa vain kolme miljoonaa. Monena vuonna kemeravarat ovat loppuneet kesken, mutta viime vuonna pystyttiin maksamaan kaikki hyväksytyt rahoitushankkeet. Pahimmillaan puukaupan este Metsäalan yrittäjien Meton puheenjohtaja Tuomo Turusen mukaan kolmannes metsäteistä kaipaisi pikaista kunnostusta. Kemeravaroja toki on, mutta tukienkin jälkeen metsätien parannus on metsänomistajalle tuhansien eurojen investointi. Vuosikymmenien aikan teiden kunto on rapautunut ja puutavara-autojen sekä metsäkoneiden koot ovat kasvaneet. ”Pientä hiipumista on havaittavissa. Rahoitustilannekin on selkeästi parantunut, joten se ei ole teiden kunnostusta rajoittanut”, kertoo metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka. Vuosi sitten oli elokuun loppuun mennessä suunnittelutukea myönnetty miltei kolme ja toteutustukea runsaat kaksitoista prosenttia enemmän kuin tänä vuonna samaan aikaan. ”Puolet yksityisteistä tarvitsisi parantamista.” PUUKAUPPA Hyväkuntoinen metsätie saattaa monessa tapauksessa auttaa metsänomistajaa puukaupan solmimisessa.. ”Puolet yksityisteistä tarvitsisi parantamista, jotta niissä pystyttäisiin kulkemaan enimmäispainoilla. Teiden kantavuus koetuksella Tyypillinen kunnostusta kaipaava tie on rakennettu 1970ja 1980-luvuilla. Yksittäisissä kunnissa, joissa on hyvä tiemestari tai -insinööri, saatetaan tietää hyvinkin tarkkaan kantavuudet, mutta valtaosalla kunnista näin ei ole. Vähintäänkin kuutiohinnat painetaan alas, mikäli ostaja arvioi joutuvansa kunnostamaan tietä hakkuun aikana tai kaukokuljetusvaiheessa. Alun alkaen ahtaiksi tehdyt kääntöpaikat ovat auttamatta pieniä nykyisille puutavara-autoille. Kunnostustarve punnitaan moneen kertaan. Ajoneuvojen enimmäispainon nosto 60 tonnista 76 tonniin viime vuoden lokakuussa toi sekin uudenlaisia vaatimuksia metsäteiden kestävyydelle. Vuosittain metsäteitä parannetaan keskimäärin runsaat kolmetuhatta kilometriä, mutta kaikkiaan kunnostustarve olisi kymmeniä tuhansia kilometrejä. Ely-keskusten myöntämät yksityistielain mukaiset valtion avustukset uppoavat pääasiassa yksityisteiden siltoihin ja losseihin. Teiden kunnostukseen budjetoidusta liki 6,5 miljoonasta eurosta on käyttämättä vielä runsaat neljä miljoonaa. ”Tehtaat ja sahat keskittyvät ja puun kuljetusmatkat kasvavat. Jos tila on parinsadan kilometrin päässä ja viimeiset kilometrit on huonokuntoista metsätietä, leimikon ostaja voi ajaa palstasta ohi”, Turunen muistuttaa. Jo metsäkoneen vienti paikan päälle saattaa tuottaa ongelmia, sillä kuljetuslavettien pituudet ovat kasvaneet. ”Tällaisia tilanteita on jonkin verran, ja niitä tulee varmasti jatkossa olemaan enemmän”, Turunen arvioi. Suomen tieyhdistys ja Keski-Suomen Ely-keskus selvittivät yksityisteiden kunnostustarvetta koko maan kattavalla kyselytutkimuksella
Ensiharvennus 45,79 . 15,19 . 43,58 . 15,16 . 56,95 . 14,23 . 18,19 . 17,42 . nousussa . 21,34 . Harvennushakkuu 47,97 . 19,16 . 26,46 . 16,55 . 23,80 . 14,78 . Harvennushakkuu 47,97 . Harvennushakkuu 47,92 . 42,18 . 28,63 . 14,36 . 46,24 . KAINUU-POHJANMAA . Yksi syy hyvään vireeseen on tämän vuoden entistäkin vakaampi puutavaran hintakehitys, eikä mitään yllättävää ole odotettavissa loppuvuodestakaan. 56,16 . 56,14 . Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Euroa m3 viikot 1–38 , 2014 2013 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 10 20 30 40 50 60 TIIA PUUKILA Puukauppa on vilkastunut lomien jälkeen ja käy tavanomaiseen syksyiseen tahtiin. 24,72 . 16,29 . Uudistushakkuu 57,65 . 54,42 . 41,35 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,06 . 24,58 . 16,35 . 14,83 . Hankintahinnat 55,78 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,67 . 17,42 . 22,35 . 56,24 . 29,64 . 56,60 . 16,32 . 14,33 . 45,61 . 30,87 . 46,71 . 44,20 . 15,15 . Kukaan meistä ei tiedä, minkälainen talvi on tulossa. 16,90 . 30,75 . 39,07 . 27,07 . LAPPI . 54,28 . 20,34 . 13,70 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,38 . Uudistushakkuu 57,73 . 17,26 . 17,55 . 15,16 . 23,26 . Uudistushakkuu 57,06 . 35,46 . 53,37 . 13,78 . 18,43 . Hankintahinnat 55,02 . Harvennushakkuu 48,07 . 13,26 . 15,50 . Uudistushakkuu 57,19 . nousussa . nousussa . 17,98 . 14,85 . 56,42 . 14,38 . 45,69 . Uudistushakkuu 48,20 . Kaksi kolme vuotta kestäneen melko tasaisen puukaupan tahdin ennustetaan jatkuvan. 32,05 . 17,59 . 28,06 . 13,88 . 26,54 . 23,61 . 29,92 . 23,47 . Mikäli ensi talvesta tulee pitkä, talvileimikoillekin on enemmän kysyntää, mutta tällä hetkellä sulan maan kohteet ovat etusijalla. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,21 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 38,25 . 24,13 . 23,45 . 24,84 . 15,53 . 13,84 . 46,27 . Hankintahinnat 57,43 . 17,39 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. nousussa . Ensiharvennus 46,06 . 17,99 . 47,77 . 20,14 . ”Ostoslistan kärjessä ovat sulan maan aikaan hakattavat ja harvennettavat kohteet sekä mäntytukkileimikot. 16,48 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,33 . 14,81 . 14,61 . 17,17 . Lyhyen viime talven takia talvileimikoita jäi jonkin verran korjaamatta ja ne siirtyivät tulevana talvena hakattaviksi. 36,07 . 29,21 . 32,62 . 22,54 . 31,05 . 13,62 . 15,25 . 15,04 . Ensiharvennus 40,42 . 12,83 . 15,58 . 15,49 . 55,77 . 17,22 . 15,04 . 45,62 . Hankintahinnat 55,53 . 43,77 . Ensiharvennus 47,22 . 13,98 . 18,20 . 47,05 . Mäntytukki käy kaupaksi. 15,16 . 44,80 . 17,48 . Kirjanpainajakohteita on tullut tarjolle ja hakattu jonkin verran, mutta sellaiseksi tuhoaalto ei onneksi yltynyt kuin alkukesästä pelättiin. 49,37 . 14,95 . 14,27 . 46,10 . 28,17 . 15,52 . 22,81 . Ensiharvennus 45,22 . 15,01 . 55,29 . 34,57 . Hankintahinnat 57,39 . 14,59 . 54,10 . 15,79 . 14,38 . 23,08 . 49,28 . 55,89 . 29,77 . 21,12 . 14,70 . 14,29 . 21,67 . 28,43 . 17,35 . 28,38 . 17,05 . Jätämme talvileimikoiden kaupat loppuvuoteen”, Ojala sanoo. 27,23 . 23,63 . 18,46 . 42,34 . 42,55 . KESKI-SUOMI . 55,38 . Hankintahinnat 55,25 . 48,75 . 45,00 . 46,46 . nousussa . nousussa . ”Talvileimikoiden kanssa vielä mielellään odotellaan. 13,46 . 45,65 . 55,53 . 29,37 . 40,72 . 19,26 . Kuusitukin kysyntää painavat pieneltä osin kirjanpainajatuhot. 23,09 . 14,81 . nousussa . 16,29 . Kuusitukin osalta on pieniä rajoituksia, mutta kaikilla muilla puutavaralajeilla on hyvä kysyntä”, kertoo Stora Enson ostojohtaja Esa Ojala. 12,46 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,88 . 32,49 . 56,66 . 15,57 . 59,93 . 24,58 . 44,96 . 21,50 . 42,50 . 22,96 . 18,17 . Uudistushakkuu 56,60 . 20,55 . 29,15 . Ensiharvennus 49,74 . 54,95 . Harvennushakkuu 49,85 . 16,80 . 15,82 . 13 METSÄLEHTI 18 • 2014 KYMI-SAVO . 14,22 . Harvennushakkuu 44,28 . 48,07 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,66 . 12,27 . 53,96 . 21,88 . 18,84 . 37,68 . 15,74 . 13,19 . 25,04 . 52,17 . Ensiharvennus 46,74 . 15,57 . 37,35 . EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 642 792 Etelärannikko 17 395 Pohjanmaa 15 527 Lounais-Suomi 47 088 Häme-Uusimaa 51 283 Kaakkois-Suomi 54 117 Pirkanmaa 35 686 Etelä-Savo 104 198 Etelä-Pohjanmaa 54 305 Keski-Suomi 62 559 Pohjois-Savo 52 419 Pohjois-Karjala 44 444 Kainuu 20 196 Pohjois-Pohjanmaa 50 374 Lappi 33 197 Ostomäärät viikolla 38 metsäkeskuksittain Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 22,29 . Uudistushakkuu 52,82 . Harvennushakkuu 45,21 . 29,82 . 13,74 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 14,74 . 23,00 . 19,65 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,96 . 15,40 . Harvennushakkuu 49,74 . 47,98 . 24,40 . 17,29 . 17,58 . 27,42 . 16,59 . 13,10 . 21,12 . 14,99 . 16,99 . 17,19 . 29,19 . 14,40 . 44,59 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 19,49 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 35–38 keskiarvo ETELÄ-SUOMI . 30,68 . 18,41 . Hankintahinnat 56,89 . nousussa . 21,25 . 14,34 . 38,22 . 55,07 . Ensiharvennus 46,69 . ETELÄ-POHJANMAA . Uudistushakkuu 57,58 . 18,66 . 45,92 . 13,01 . 15,25 . 56,98 . SAVO-KARJALA . KOKO MAA . Hankintahinnat 61,43 . 28,77 . 11,31 . 15,58
Tiheikköjen lisäksi harvennuksissa kannattaa säästää kaikki yksittäiset lahoja kolopuut sekä erikoiset puut. Viisi samankokois ta mäntyä tai kuusta ei vielä muodosta luonnon kannalta kovin mielekästä säästöpuuryhmää. Harvennushakkuilla monimuotoisuutta Tiheiköt ja pienet avoalat tuovat sopivaa vaihtelua yksitoikkoiseen harvennusmetsään. Esimerkiksi latvansa menettäneestä hieskoivusta kehittyy nopeasti lahopuu. Jos raivauksessa kaadetaan kaikki kuusenkäkkyrätkin pois, ei jäniksille tai metsäkanalinnuille jää suojaa. Sopivia riistatiheikön tai säästöpuuryhmän kohteita ovat muusta metsästä poikkeavat pienalueet. Pienet tiheiköt ja sopiva aukkoisuus parantavat esimerkiksi riistaeläinten elinoloja. Rehevillä mailla alikasvospuustoa on usein liikaakin, mutta karuilla männikkökankailla tiheikköjä ei enää välttämättä ole kovin paljon. Kun säästöpuuryhmiä jätetään jo harvennusvaiheessa, niiden tuoma vaihtelu ja monimuotoisuus parantavat sekä riistan että muun metsäluonnon elinoloja. Silloin valitaan sopivat alueet ja jätetään ne joko kokonaan tai pääosin käsittelemättä. Pyyt (kuvassa), teeret ja metsot hyötyvät siitä, että harvennusmetsään jää tiheiköitä.. Tiheikköjen lisäksi monimuotoisuutta voidaan lisätä uuden metsälain mukaisilla pienaukoilla. Alue voi silloin jäädä esimerkiksi ajourien väliin. Ensiharvennuksessa jätetään sopivia pieniä, muutaman aarin kokoisia alueita käsittelemättä. Pienipiirteinen vaihtelu on tarpeen myös metsojen soidinalueilla. Nämä jäävät kehittymään tuleviksi säästöpuuryhmiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi leppien, haapojen tai muiden lehtipuiden muodostamat ryhmät mäntyja kuusimetsässä ja kuusitiheiköt koivikossa. Taimikonhoidon yhteydessä alue voidaan varovasti harventaa, ja pääpuulajina voidaan suosia vaikka leppää tai haapaa. Ryhmässä säilyy myös edellisen kiertoajan puustoa, kuten lahopuita sekä haapoja, raitoja ja jaloja lehtipuita. Jos hakkuukohde on kuitenkin käsitelty aiemmin kauttaaltaan harvennusvaiheessa, sopivien säästöpuuryhmien luominen voi olla vaikeaa. Myös eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyssä tulisi säästää tiheiköitä. Monesti on myös hakkuun toteutuksen kannalta järkevää jättää joku pienialainen kohde harventamatta. Nykyisin säästöpuuryhmiä jätetään lähinnä päätehakkuualueille luomaan uudistusalalle monimuotoisuutta sekä ylläpitämään lahopuustoa. Metsähallituksen riistanhoidollisessa harvennuksessa jätetään säästöpuuryhmiä ja niiden ympärille tehdään pienaukko. Jos taimettuminen onnistuu, myöhemmässä vaiheessa taimikko tuo vaihtelua ympäröivän metsän uudistushakkuun jälkeiseen tilanteeseen. Järeä maapuu, kostea painanne, iso kivi, muurahaispesä tai vastaava muodostuma voi olla myös hyvä säästöpuuryhmän sijoituspaikka, jos puustokin on siihen sopiva. Tiheiköistä säästöpuuryhmiä Uudistusalalla säästöpuuryhmän on tarkoitus tuoda vaihtelua yksitoikkoiseen maisemaan. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 18 • 2014 14 METSÄNHOITO W ik ip e d ia C o m m o n s HANNU JAUHIAINEN, teksti JUHA OLLILA, kuvat M etsän monimuotoisuutta voidaan säilyttää ja lisätä myös harvennushakkuilla. Tiheikköjä säästetään Kunkin metsikkökuvion monimuotoisuuden ylläpitäminen tulisikin aloittaa jo taimikonhoitovaiheessa tai viimeistään ensiharvennusta tehtäessä. Pieni aukkoisuus on hyvästä, mutta toisaalta tarvitaan kuusten tai katajien muodostamia tiheikköjä. Tiheikköjä voidaan säästää vielä kasvatushakkuuvaiheessakin
Metsään jätetään sopivaan kohtaan 3–5 aarin kokoinen alue käsittelemättä. Perinteisen mallin mukaan harvennetut metsät ovat yksitoikkoisen näköisiä, eikä niistä ole helppoa löytää säästöpuuryhmän paikkoja myöhemmin päätehakkuuvaiheessakaan. Kokemukset ovat toistaiseksi olleet hyviä. Paljon hyötyjä Uudesta menetelmästä on etua, mutta ei juuri haittoja. Timo Pelkonen on tehnyt riistanhoidollisesta harvennuksesta ammattikorkeakoulun opinnäytetyön. Olennaista on se, että menetelmä on myös taloudellisesti järkevä”, Pelkonen sanoo. Harvennus riistan mieleen “Uudesta menetelmästä on etua, mutta ei juuri haittoja.” Satunnainen muurahaispesä jää sopivasti suojaan. Näin säästöpuuryhmä katkaisee pitkät suorat ajourat ja näin esimerkiksi kanahaukkojen saalistusmahdollisuudet vaikeutuvat. Korjuu voi myös joissain tilanteissa helpottua, kun tiheikköpaikkoja ei tarvitse harventaa. Nämä pyritään säästämään myös myöhemmissä hakkuissa. Leppiä ja raitoja jätetään, mieluusti myös säästöpuuryhmiin. Toiveissa on, että rengasmaiseen pienaukkoon kasvaa taimikko, joka osaltaan tuo vaihtelua yksitoikkoiseen harvennushakkuumetsään. Tiheikköä ympäröivä pienaukko on myös riistalintujen kannalta hyvä – esimerkiksi petoeläimiä on helpompi paeta kuin tiheässä metsässä. Tiheikön ympärille tai osalle reunasta voidaan tehdä pienaukko. Kohteiden valinta jää hakkuukoneen kuljettajan tehtäväksi. Tiheikköjä jää jo harvennusvaiheessa kehittymään uudistusalojen säästöpuuryhmiksi. Katajat ja muu pienpuusto säästetään. Metsähallituksen suunnittelija Timo Pelkonen on usean vuoden ajan kehitellyt riistanhoidollista harvennusta, jonka ideana ovat säästöpuuryhmät sekä niiden ympärille tehtävät rengasmaiset pienet aukot. Vanhan talvitien kääntöpaikalle on jäänyt uuden mallin mukainen säästöpuuryhmä. Uuden riistanhoitomallin mukaisten tiheikköjen määrä voi vaihdella metsän laadun mukaan. Nymanin mukaan mahdollista, että riistanhoidollisesta harvennuksesta tulee yleismenetelmä Metsähallituksen harvennuksilla. Tuleva yleismenetelmä Ympäristöasiantuntija Timo Nyman Metsähallituksesta kertoo, että menetelmää on kokeiltu muutamien satojen hehtaarien alueella Lapissa. Mäntykankaille jätetään koivuja. ”Tällä tavoin pyritään saamaan etenkin riistan suosimia alueita sekä luomaan muutenkin vaihtelua yksitoikkoiseen harvennusmetsään”, Pelkonen kertoo. Harvennusta tehtäessä jätetään pienialaisia, 1-3 aarin alueita käsittelemättä. Havupuumetsän harvennuksessa säästetään yksittäisiä lehtipuita. Tiheikköjen paikat tallentuvat hakkuukoneen karttaohjelmaan. Hakkuukertymä kasvaa noin 10 prosenttia, korjattavan puusto järeytyy ja samalla korjuukustannukset alenevat. Sitä pääsee tarkastelemaan AMK-julkaisuarkistossa, aihe löytyy helpoiten googlettamalla sanapari ”riistanhoidollinen harvennushakkuu”. 15 METSÄLEHTI 18 • 2014 Vinkit riistaharvennukseen Jos harvennushakkuualue ennakkoraivataan, jätetään sopivia kohtia raivaamatta. Kun ympärille hakataan pieni avoala, se tuo maisemaan eloa. Riistatiheiköt sijoitetaan ajourien kohdalle, toisin sanoen ajoura tavallaan kiertää tiheikön sen molemmilta puolilta. Tiheiköksi sopii paikka, jossa on alikasvosta sekä joku poikkeava maaston muoto, muurahaispesä, kelopuu, tiheä isojen puiden ryhmittymä jne. Metsähallituksella on paljon harvennuskohteita, joissa yhtenäistä mäntymetsää saattaa olla kymmeniä tai satoja hehtaareita. Muu metsä harvennetaan normaalisti. Sen ympärille on kasvanut taimikko. Säästöpuuryhmä tai tiheikkö kannattaa perustaa jonkin erikoisen muodostelman ympärille.. Metsähallituksen koehakkuissa tiheiköitä on jätetty yksi keskimäärin puoltatoista hehtaaria kohden. Myöhemmin tämä taimikko voi olla osa ympäröivän metsän uudistusalaa. Pidä silmät auki Suojaa lajistoa Säästöpuut ajourien väliin Vaihtelua maisemaan Riistatiheiköt tallentuvat hakkuukoneen kartalle. Sen ympäriltä hakataan 10–15 metrin leveydeltä kaikki puusto pois
Mesisienet ovat herkullisia ruokasieniä, mutta kauppasieninä vielä harvinaisia. Tämä näkyy erityisesti herkkutattialalla. 16 METSÄLEHTI 18 • 2014 esimerkkejä herkkutattibisneksessä, jossa tatin sisällä piileksivä mato on tehnyt liiketoiminnalle hallaa. Tämä johtuu vähäisistä metsähakkuista ja keräilytuotteiden jalostusasteen korkeasta kurssista. Muilla kaupan aloilla vastaavanlainen sosiaalisen ymmärryksen vajaus poistetaan henkilökunnan sisäisellä koulutuksella. Kerääjän osana on tyytyä kohtaloonsa tai sopia toisen ostajan kanssa kauppa uudestaan. Vakiostaja välttämätön Vakituinen ostaja on ammatikseen keräävälle välttämätön. Suomessa Metla on ollut pitkään aktiivinen luonnonantimien talteenoton ja jalostamisen puolestapuhuja. Kerääjät velvoitetaan jopa laittamaan keruutuotteet yrityksen omiin koreihin. Yhteisöllisyys onkin aina ollut suomalaisen elämänmuodon kantava voima. Tavoitteena on lisätä yritystoimintaa ja varmistaa, etteivät maamme puhtaat luonnonantimet päädy pelkästään raaka-aineiksi, joita muut jalostavat omiin tarkoituksiinsa hinnakkaita laatutuotteita. Erilaiset luonnontuotteita välittävät pk-yritykset ovat olleet tähän asti täysin itsenäisiä toimijoita, joiden välillä vallitsee jonkinasteinen kilpailuhenki. Luonnonantimien kaupassa tuotteiden laatu on pidettävä korkealla tasolla. Kilohinta nousee, kun myy marjat torille tai panttaa ne pikkujouluaikaan marras-joulukuulle. rmassa panostetaan hyvin vähän asiakasystävällisyyteen. Myytäviksi menevien herkkutattien tulee olla puhtaita ja madottomia. Nelivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 7,3 miljoonaa euroa, mukana on 24 maata ja sitä koordinoi Euroopan metsäinstituutin Barcelonan aluetoimisto. Kansallinen jalostusasteen korotus lisäisi yrityksissä työvoiman tarvetta ja parantaisi tulosta vielä kauan senkin jälkeen, kun kerättäviä tuotteita ei metsästä enää löydy. Muualla Euroopassa jokamiehenoikeutta ei voida käsittää. Ravintolat ja yksityiset ostajat eivät nirsoile marjoista samalla tavalla, kunhan ne ovat tuoreita. Harva ihminen on enää metsästäjä-keräilijä. Välittäjä. Kerääjätkin leimataan hyvin herkästi ”oman virman miehiksi”. Samalla on koitunut vahinkoa Suomen maineelle korkealuokkaisten tuotteiden välittäjänä. Laatu avainasemassa Luonnontuotealan yritykset eivät useinkaan työllistä kovin monta vierasta työntekijää, vaan toiminta perustuu omistajien omaan työpanokseen. Laatu on kaikki kaikessa luonnonantimien kaupassa. Suomessa vuosittain metsistä kerättyjen tuotteiden arvo vastaa noin viittä prosenttia hakatun puuston arvosta, kun Italiassa suhdeluku on 160 prosenttia. J o u k o K u o sm a n e n JOUKO KUOSMANEN, teksti ANNA BACK, kuvat S uomen metsiin happanee vuosittain miljoonien eurojen arvosta luonnontuotteita, jotka olisi yhtä hyvin voitu kerätä talteen ja myyntiin. Tällainen kauppa vaatii kerääjältä elinkeinoilmoituksen, sillä jalostettuja luonnonantimia ei saa lain mukaan kaupata. Sesonkikeskeisen yritystoiminnan tulos riippuu aina kyseisen vuoden marja-, yrttija sienisadosta. hylätä koko keruuerän. Alueellisesti merkitystä on eri tuotteilla, onhan Euroopassa monta eri ilmastovyöhykettä, joiden kasvillisuus eroaa toisistaan. Kerääjän tilanne on Suomessa siltä osin turvattu, että täällä saa sienestää ja marjastaa aivan vapaasti. Tärkein ulottuvuus EU-hankkeessa on metsien ei-puuainestuotteiden liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen – metsässähän kasvaa paljon muutakin kuin puita ja pensaita. Jos esimerkiksi mustikkasangon pohjalla on vähänkin vettä, välittäjä saattaa vaaditaan sadan euron päiväansioon noin kymmenen sangollisen päivittäinen keruusaalis. Tästä on hyviä TYÖTÄ ja TULOA LUONNOSTA EU-projektilla pyritään saamaan suurempi osuus metsän antimista myyntiin. Monessa välitys. Jos aika antaa myöten, marjat kannattaa puhdistaa ja soseuttaa talvisäilytystä varten. Pyöreän marjan tai tuoreen sienen voi sitä vastoin myydä aivan vapaasti. Riskinotto kostautuu nopeasti, mikäli tuotteiden laatu ei täytä ostajan vaatimuksia. Parhaillaan on käynnissä metsän antimien laajaan hyödyntämiseen tähtäävä EU-hanke, joka on saanut Suomesta aisapareikseen Metsäntutkimuslaitoksen sekä joensuulaisen Tuote ja Vihannes -yrityksen. Puolukan kohdalla samalla sankomäärällä pääsee noin kuuteenkymppiin, ja tämän määrän keräämisessä kuluu aikaa paikasta riippuen noin 6–8 tuntia. Puhdistettu puolukka kannattaa myydä eteenpäin pikkujouluaikaan.. Nykyisellä puhdistamattoman mustikan ostohinnalla Hillanpoimija saattaa saada työlleen kohtuullisen hyvän tuoton. Esimerkiksi keittosuolatusta haaparouskusta tarjotaan välittäjälle vain kolme ja puoli euroa kilolta, kun kannattavan hintatason pitäisi olla ainakin seitsemän euron paikkeilla. Riittävä päiväansio voisi kannustaa ihmiset metsään, mutta esteenä on einesteollisuuden käytäntö hankkia raaka-aineita ulkomailta. rmoille on maksettu kilpailutuksen takia niin pientä hankintahintaa, että ne eivät pysty kilpailemaan tuonnin kanssa. Lisäksi marjojen täytyy olla ehjiä eikä niissä saa olla suuria kokoeroja. Euroopassa sienien, marjojen ja yrttien lisäksi metsästä saatavia tarvikkeita ovat korkki, hedelmät, mäntyjen syötävät siemenet, pettu ja erilaiset pähkinät. Tuontia vastaan vaikea kilpailla Yksi este käynnissä olevan EU-hankkeen toteutukselle on elinkeinonrakenteen valtava muutos aivotyön suuntaan. Maineen menetys on pudottanut automaattisesti luonnonantimien hintatasoa ja laskenut kerääjille tilitettävää osuutta ostohinnasta
METSÄLEHTI 18 • 2014 16 17
Haitari oli tienattava itse, ja mistäpä muualta maalaispoika rahaa sai kuin metsätöistä. Maidontuotannon ja viljelyn lisäksi Kepsu oli pitkään Stora Enson työmailla metsurina. Ennen hoidettiin aamulla lehmät, sitten päiväksi metsään töihin ja illalla taas lehmien luo”, Kepsu kertoo. Nykypäivänä metsää on Kepsun alaisuudessa 46 hehtaarin verran. 18 METSÄLEHTI 18 • 2014 METSÄNOMISTAJA VALTTERI SKYTTÄ, teksti JANI SOURANDER, kuvat V anhemmat eivät usein tiedä, mitä saavat aikaan kieltäessään lapseltaan jotain tärkeää. Puusta Utti. ”Lopulta sotaväen jälkeen sain soitinrahat tienattua ja sen jälkeen olen yli 40 vuotta soittanut haitaria”, Kepsu kertoo. Metsäpuheet jäävät aina mieleen. Kari Kepsun mukaan kaikkea järkevältä kuulostaa pitää metsänhoidossa kokeilla tai ainakaan heti ei pidä sanoa jyrkästi ei. metsässä”, naurahtaa vaimo Sirpa Kepsukin, kun Kari Kepsu esittelee metsiään kartalta kotipirtin pöydän ääressä. Tie lentäjäksi tyssäsi silmän lievään taittovirheeseen, joten metsä ja maatila saivat työmiehen kokonaan itselleen. Metsänhoito on kuitenkin ollut tärkein kiinnostuksen kohde. Haitarirahojen saamisesta huolimatta Kepsun kiinnostus metsään säilyi. Kepsun neljä kesää sitten metsittämä pelto on saatu kasvuun kovalla työllä. Tilaltaan löytyvät erikoisuudet hän esittelee auliisti muille. Toimeellinen mies Kepsujen kotipaikka Utti tunnetaan joko ristisanatehtävien vastauksena tai armeijapaikkakuntana. Taustalla soi Kepsun yhtyeen Pirttipelimannien uunituore, haitarija viulumusiikkia sisältävä levy. Musiikin lisäksi miehellä on ollut monta muuta harrastusta: metsästys, kalastus, lentopallo ja paikallisessa reservinaliupseerien yhdistyksessä toimiminen. Mäntyä pylväisiin ja pärekoreihin ”Jos puhutaan sukuasioita ja muita, tiedot menevät toisesta korvasta ulos. Miehen saha on laulanut puoli vuosikymmentä etenkin kotitilan metsissä Kouvolan Utissa. Kepsun ura metsämiehenä olisi kuitenkin voinut jäädä vähemmälle, jos kahdesta nuoruuden haaveesta olisi toteutunut se toinen. ”Minä olen niin sanotusti toimeellinen mies. Kerhon toiminnasta muistona on lukuisia ampumapalkintoja etenkin pistoolisarjasta. Kari Kepsu halusi 15-vuotiaana haitarin. Kotoa ei kuitenkaan herunut rahaa soittopelin ostoon. ”Tämä ei ole viihtynyt kotona, tämä on viihtynyt Saha laulaa ja haitari soi Hanurirahojen hankinta oli lähtölaukaus Kari Kepsun pitkälle uralle hankintametsurina. Traktori mahtuisi kulkemaan rivien välistä kauha maassa ja tekisi tunnissa selvää heinistä. Vanhempien vastahanka johti siihen, että syntyi kaksi elinikäistä ystävyyssuhdetta. Utin sotilaslentokentälle oli käydä Kari Kepsunkin tie. Taimirivien välit olisi pitänyt miehen mukaan jättää joka paikassa noin 3 metriin heinäyksen helpottamiseksi
Metsätalouden harjoittajat ovat kyselleet, kuinka paljon ureaa saa käyttää ilman tutkintoa. Metsätila sijaitsee Salpausselän harjun kangasmailla. Samalla korostuu tarve tehostaa työtä. Jos on tottunut torjumaan haavan vesomista käyttämällä glyfosaattia suuriin haapoihin annostelemalla glyfosaattia puuhun tehtyihin loviin, on suoritettava tutkinto. Järeiden puiden kaadossa kunnostautuu nyt Kepsun veli. Luomuvaihtoehtoja tarvitaan Arvata sopii, että vain pieni osa ureaa, glyfosaattia ja muita kasvinsuojeluaineita käyttävistä metsänomistajista vaivautuu suorittamaan maksullisen tutkinnon. Päivässä pitää saada paljon aikaan. Kauriille on syöttöpaikka, samoin jäniksille ja kanalinnuille. Kepsu on ajatellut myös riistaa ja luontoa. Joulukuun 20. Virtsassa on 2,5 prosenttia ureaa, hikisen työpäivän jälkeen jopa enemmänkin. Teho juurikäävän torjunnasEi ureaa metsään ilman tutkintoa Juhannuksen seutuvilla herkkää kuoren irtoamista hyödyntävä kaulausmenetelmä tuottaa käytännössä tällaisen tuloksen. Nyt on mentävä metsässä harkiten, tasaisille paikoille”, Kepsu kertoo. päivä 2013 muutti kuitenkin kaiken. Sitten se voidaan kaataa vaikka polttopuuksi tai jättää metsään kolopesijöitä ilahduttamaan. Luonto kiittää pienestä lannoituksesta. Jos ammatissaan käyttää ureaa kasvinsuojeluaineena, tutkinto on oltava. Kaupoissa myytävä valmis urealiuos sisältää tehoaineena runsaan 30 prosenttia ureaa. Jos puuntuottaja käyttää sitä kasvinsuojeluaineena, hänen on suoritettava kasvinsuojelututkinto 26.11.2015 mennessä. ”Jos löytyy vahvat perusteet, mikään ei estä suojelua. Mutta annas olla, jos haluaa käyttää ureaa juurikäävän leviämisen ehkäisyyn käsittelemällä tuoreen havupuukannon sahauspinta urealla. Ehkä myös mietitään, löytyykö kasvinsuojeluaineiden käytölle vaihtoehtoja. Tiedotus on ollut hänen mukaansa puutteellista aiempien suojeluohjelmien kohdalla. ”Olen kova neuvomaan, mutta neuvoja ei tarvitse ottaa vaarin, jos se ne eivät ole asiallisia.” MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Karussa paikassa tiheäsyisiksi kasvaneita mäntyjä hän on myynyt pärekorien tekijöille. Nämä tiukat määräykset antaa laki kasvinsuojeluaineista (29.12.2011/1563). ”Kun veli jäi eläkkeelle, niin hänestäkin tuli metsuri. Noin 30 senttimetrin päähän tehdään toinen leikkaus. Kepsu on erikoistunut etenkin mäntypylväiden tekoon hankintametsurina. Sama koskee tietysti myös muita kasvinsuojeluaineita. ”Hankintahommissa on tärkeintä pitää laadusta kiinni”, Kepsu sanoo. Peltotöissä traktori on yhä apuna rukiinviljelyssä.. Kepsun kaksi lasta istuttavat taimia, tekevät raivaustöitä ja keräävät polttopuuta, mutta hankintametsurin moottorisahatöitä he eivät todennäköisesti jatka. Juhannuksen aikaan puun ja kuoren välissä on kehittyvä, lujuudeltaan heikko solukko, jota myöten kuori irtoaa vaivatta. Silloin byrokratia astuu peliin. Nyt urea on kasvinsuojeluaine, jonka levittämistä säädellään tarkoin. Pienet määrät levitetään muina miehinä muiden toimien yhteydessä. Kari osti veljelleen sahan ja metsurin vaatteet”, vaimo Sirpa Kepsu selvittää. Pääpuulajina kasvaa mänty. Mutta metsänomistajan täytyy tietää, minkä takia jokin alue on rauhoitettu.” Aivonfarkti vei jalan Maidontuotanto loppui Kepsujen tilalla vuonna 2009. Kokeneen metsämiehen silmä tunnistaa heti erikoispuun laadun ja sen, mihin sitä voisi kaupata. sa on samantasoinen kuin harmaaorakkavalmisteella tai tekemällä hakkuut talviaikaan. Kepsu on tehnyt töitä raivaussahalla jalan vioittumisesta huolimatta. 19 METSÄLEHTI 18 • 2014 saadut hinnatkin muistan kymmenen vuoden päähän.” Kepsun pirtissä lausumat sanat käyvät todesta, kun astelee hänen perässään metsässä. Katajien vierestä löytyy puolestaan järeä haavikko. Urean käyttö on yleistä kesäaikaisessa konehakkuussa, mutta myös monet tunnontarkat hankintahakkaajat sivelevät urealiuosta kesällä hakkaamiensa kuusien kaatopintoihin. ”Tervepohjaista haapaa voi hyvin jättää kasvamaan.” Lehtipuita ja mäntyjä kasvattaessa tulee aidoista ja karkotteista huolimatta hirvituhoja. ”Olen myynyt puuta moneen paikkaan. Kokonaisuus ratkaisee kaupoissa”, Kepsu sanoo. Suosittu typpilannoite kangasmailla on urea, jonka vaikuttavuus on todettu erinomaiseksi. Lopuksi tehdään viilto puun pituussuunnassa, ja sitten repäistään kuori pois. Vaikka hankintatyöt ovat jäämässä vähemmälle, Kari Kepsu on valmis auttamaan muita metsäasioissa. ”Turvahousut ja rauhallisuus ovat sahurin tärkeimmät varusteet.” Kepsu on itseoppinut metsämies, mutta sanoo kuunnelleensa muidenkin neuvoja tarpeen mukaan. Hyvä pylväsmänty on hänen mukaansa suora mutta ei tasapaksu. ”Jänisten ruokintapaikan ympärillä metsä on jätetty luonnontilaan, koska eläimet ovat oppineet paikan sijainnin.” Kari Kepsun maiden rajalla sijaitseva suo on ehdolla tänä syksynä kartoitettavaan soidensuojelun täydennysohjelmaan. Lehtipuita ja riistapöheikköjä Vaikka mänty on Kepsun metsien valtapuu, metsämies on suosinut muitakin puulajeja. Pitkän linjan hankintametsuri on myös neuvonut pylvään tekoa muille. Kepsua kiinnostaa tietysti, rauhoitetaanko suon lisäksi sen ympärillä olevia metsiä. Vaikka vasen jalka ei nouse niin kuin ennen, metsuri liikkuu yhä omassa metsässään niin, että nuoremmankin on vaikea pysyä perässä. Yksi hyvän muistin syistä on se, että Kepsu on hoitanut ja kaatanut metsänsä puista suurimman osan itse. Näin ollen tutkinto on uusittava viiden vuoden välein. Jos levittäjälle ilmenee pienempi pakottava tarve metsässä, asia hoituu. Kaulaus käy nopeimmin Etelä-Suomessa juhannuksen seutuvilla. Moottorisahalla, tai miksi ei myös puukkosahalla, kuoreen tehdään vain hiukan puuhun ulotP uuntuottaja saa vapaasti lannoittaa metsiään keltään kysymättä ja mihinkään ilmoittamatta. PA L STA L L A tuva leikkaus niin, että koko puu tulee kierretyksi. Tutkinto vanhenee viidessä vuodessa. Kun sahausjälki ei paljon ulotu puuhun, haavan juuristo toimii kuten ennenkin, mutta ei saa kuoren kautta enää ravinteita. Hän on helpottanut monen erikoispuun ostomiehen töitä valitsemalla, kaatamalla ja kuljettamalla parhaimmat puunsa tien varteen myyntiä varten. Tuntuu, että mies tuntee metsänsä jokaisen puun. Läheisen Kepsunjärven rannalle on istutettu tervaleppää ja lehtikuusetkin kasvavat jo hyvää vauhtia kohti tukkimittoja. Luultavasti isojen haapojen kaulaus hyvissä ajoissa ennen päätehakkuuta lisääntyy. Tulevan talven aikana voi miettiä, lähteekö juhannuksen paikkeilla kaulaamaan haapoja vai suorittaako kasvinsuojelututkinnon syksyyn mennessä. Muutamassa vuodessa juuristo kuolee ja puu kuivuu juurivesoja tuottamatta. Kun kyseessä ei ole mikään myrkky, vaan luonnossa runsaasti esiintyvä ja biologisesti hajoava aine, vapaamielisyys on ollut paikallaan. Ne täytyy vain hiljaa kärsiä. ”Sen jälkeen tietää mitä tekee, kun käy sahalla katsomassa puun jatkojalostusta.” Traktori, koura ja vinssi ovat hankintametsurin tärkeimmät apuvälineet. ”Kun heräsi aamulla, tasapaino ei pitänyt.” Kepsu sai aivoinfarktin. Lehmien lähdön jälkeen Kari Kepsu keskittyi puiden kaatoon. Vastaus on ollut tiukka. Kepsu esittelee männikön, jonka alle hän on säästänyt katajia. Puupinoihin kertyi vuosittain satoja motteja. ”Infarktin vuoksi vasen jalka ei nouse enää kunnolla kantojen yli. ”Sen jälkeen tietää mitä tekee, kun käy sahalla katsomassa puun jatkojalostusta.” Vaikka puita on kaatunut aimo määrä, Kepsu ei ole koskaan sahannut itseään jalkaan. Avainasemassa on kaulauksen vuodenaika
Metsäala tutuksi Yläkoululaisille kerrotaan metsäalasta maastorastein ja kouluvierailuin. Kouluopetuksessa metsänhoito, metsätalous, ja sen työllisyysmahdollisuudet ovat kuitenkin metsäluontoa vähemmän esillä. Myös nuo laitteet, raivaussahat, moottorisahat ja metsäkone, olivat aika kivoja. 3 Ensiapu oli kiinnostavinta. Iivari Joensuu, 14 vuotta 1 Jääkiekkojoukkueen kanssa mennään lenkille metsään. Investoinnit lisäävät puun käyttöä Suomessa noin kymmenellä miljoonalla kuutiolla. 2 Isällä on Lapissa metsää. Olen käynyt siellä isän kanssa. 3 Mikä oli päivän mielenkiintoisin rasti. 2 Mummolla ja vaarilla on metsää. Metsäpäivillä nuoret pääsevät tutustumaan metsäalaan ja saavat eväitä mahdolliseen tulevaan metsänomistajuuteen. Nykyisille kahdeksasluokkalaisille olisi todellinen tarve metsäalalla. Juho Huikkonen, 14 vuotta 1 Olen patikoinut metsässä. Yllättävää oli, ettei kuljettajan tarvitse kuin tehdä koneella töitä ja huoltaa sitä. Toisen kerran järjestettävään kampanjaan osallistuu tänä vuonna 330 koulua ympäri Suomen. Emmi Aspholm, 14 vuotta 1 Tykkään liikkua metsässä. 2 Onko suvullasi metsää. ”Oho, niin paljon”, kuuluu ryhmästä. Huutava tarve tekijöistä Viidettä kertaa järjestettävään kahdeksasluokkalaisten metsäpäivään on osallistunut vuosittain 600–700 nuorta Hämeenlinnan lähialueiden kouluista. Olen ollut marjassa ja sienessä. 1 Oletko tehnyt metsässä töitä tai liikkunut metsissä. Nyt pitää vain murtaa median synnyttämä mielikuva metsäteollisuudesta auringonlaskun alana. 4 En ole harkinnut töitä metsäalalta. 4 Voisin, metsästyksen parissa. Metsäteollisuus satsaa nuoriin Myös Metsäteollisuus ry yhdessä Suomen metsäyhdistyksen ja Talou dellisen tiedotustoimiston kanssa innostavat nuoria metsäalalle. Se voisi olla eläinasiantuntija. 4H-yhdistyksen järjestämällä radalla nuoria odottavat metsänalan ammattilaiset tehtävineen. Tällä viikolla käynnistynyt Mahdollisuuksien metsä -koulukampanja vie parisataa alan yritysten asiantuntijaa kouluihin kertomaan työllistämismahdollisuuksista. Metsäkoneenkuljettajan ammatti kiinnostaisi.. Kolmannes alan työntekijöistä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ne ovat myös yllättävän kalliita. Näillä pohjatiedoilla luokka suuntaa metsärasteille Ahveniston luonnonsuojelualueelle. Sanna Tschernov, 13 vuotta 1 Olen sienestänyt, marjastanut ja retkeillyt metsässä. Konsta Mollberg, 14 vuotta 1 Meillä on mökki metsän lähellä ja siellä liikun. Kyllä varmaan jollain suvussa on metsää. 20 METSÄLEHTI 18 • 2014 TIIA PUUKILA, teksti KIMMO BRANDT, kuvat ”K uinka suuri työllistäjä metsäala on Suomessa?” kysyy Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistyksen kehityspäällikkö Heidi Siivonen kahdeksasluokkalaisten metsäpäivillä Ahvenistolla. Ne pitää saada nuorten tietoisuuteen, samoin positiiviset tulevaisuuden näkymät”, kertoo Metsäteollisuus ry:n koulutuspoliittinen asiantuntija Anne Kettunen. Olen sieltä oppinut. Oikea vastaus yllättää: 500 000 henkeä, mikä on yli seitsemän kertaa Hämeenlinnan väkiluku. 4 Voisitko kuvitella tekeväsi töitä metsäalalla. Tällainen metsäpäivä pitäisi saada jokaiseen isompaan kaupunkiin”, toteaa toiminnassa alusta asti mukana ollut luonnonhoidonasiantuntija Olli Lukanniemi metsäkeskuksesta. 2 En ole varma. 4 En lähtisi itse töihin metsään. Toiveena on innostaa nuoret alan töihin. ”Kahdeksannen luokan syksyllä nuorilla on maantiedossa ja biologiassa metsäluontoa. Tänä vuonna rasteille suuntasi neljän päivän aikana kaikkiaan 670 oppilasta. 4 Tuleva ammatti voisi löytyä metsäalalta. 3 Metsäkone oli mukava. Siellä metsänhoito, metsästys, koulutusmahdollisuudet sekä metsäkone ja retkiensiapu tulevat tutuiksi. Myös koulussa kerrotaan aika paljon metsistä biologiassa ja muissa aineissa. 2 Mummilla ja vaarilla on metsää. Samalla työvoiman tarve kasvaa. 4 Olisi ihan kiva olla metsässä töissä. 2 Kyllä mökin lähimetsä. Kevätpuolella he pohtivat jo, minne siirrytään yhdeksännen luokan jälkeen, joten ammatinvalintakysymykset ovat ajankohtaisia”, Siivonen kertoo. Olli Lukanniemi Suomen metsäkeskuksesta arvuuttelee Hämeenlinnan Lyseon koulun kahdeksasluokkalaisilta, mikä metsätuho mahtaa olla kuvassa. Yhdeksäntoista nuorta Hämeenlinnan lyseon koulusta hiljenevät. ”Tämä on älyttömän toimiva juttu. 3 Kiinnostavinta oli metsästys ja kuinka riistaeläimiä ruokitaan. 3 Metsäkone oli mielenkiintoisin, sillä mummolla ja vaarilla on tuon tyyppinen kone. Olen ollut siellä heidän kanssaan. 3 Kiinnostavinta oli metsäkone ja metsästys. ”Koulutusohjelmia on päivitetty vastaamaan biotalouden tarpeita
KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. MENKÄÄ METSÄÄN! 7.–9.11.2014 Messukeskus Helsinki. OSA Niin paljon elämyksiä yhdellä lipulla! Metsämessut tarjoaa niin metsänomistajille kuin metsän ystävillekin mielenkiintoisen viikonlopun: metsäaiheista ohjelmaa, keskusteluja, työnäytöksiä ja kyselytunteja. Näytteilleasettajien osastoilla on esillä metsänomistajan tärkeimmät palvelut ja tuotteet. AITOJA ELÄMYKSIÄ. klo 9–18, 8.11. klo 10–17 Liput: ennakkoon verkkokaupasta 15 € / 9 €, messujen aikana kassoilta ja verkkokaupasta 18 € / 11 €. la klo 10–18, su 9.11. www.messukeskus.com/shop Samaan aikaan samalla lipulla: ELMA Helsingin maaseutumessut, Kädentaito, Lemmikki (la–su) ja OutletExpo. Uutuusalue Tulevaisuuden Tori esittelee kuluttajille metsäalan innovaatioita. Avoinna: pe 7.11. OIKEITA KOHTAAMISIA. Tule kuulemaan ja näkemään, mitä käyttötuotteita puusta voikaan tänä päivänä valmistaa – se ei nimittäin jää vaan penkkiin ja keinutuoliin! Katso koko ohjelma: www.helsinginmetsamessut.
Ylhäällä päätypuita pitelee Klapit kätevästi nippuun Erkki Inkisen kehittämä klapien niputuskehikko tarjoaa vaivatonta polttopuuhuoltoa esimerkiksi mökkiläisille. Nippujen sitomiseen tarkoitetut paalinarut asetellaan valmiiksi kehikon alle. Hän voi kerralla täyttää neljää kehikkoa. ”Nimesin koukun näpiksi, kuten tällaisia Karjalassa oli tapana kutsua.” Niputuskehikot on aseteltu Inkisen kehittämän karusellin lapojen päälle. Puupinostakin Inkisellä on oma, perinteisestä paranneltu versio. Viimeistelyä varten klapinippu käännetään pystyasentoon ja tiivistetään parilla solakalla klapilla, jotka kalkutellaan pajavasaralla nipun sisälle. Ikänsä puulla kotiaan lämmittänyt Inkinen on pannut luovuutensa kukkimaan vanhan navetan takana olevalla polttopuulanssillaan. Tätä varten hän on kehitellyt kehikon, johon klapit ladotaan. Valmiiden nippujen siirtelemiseen Inkinen kehitti tanakasta alumiinilangasta taivutellun koukun, ”Näpin”.. ”Karusellille en hakenut mallisuojaa, koska sen piirtäminen olisi ollut niin iso työ. Esimerkiksi mökkiläiset voivat vapaasti lainata keksintöäni omiin tarpeisiinsa, mutta jos joku haluaisi valmistaa näitä, niin silloin haluan osani.” Tuotekehittelyyn Inkinen sai tukea Marjatta ja Eino Kollin säätiöltä. Vaikka me kaikki mielestämme osaamme tehdä klapeja, vuosikymmenet polttopuun tekoa mietiskelleen miehen oivalluksista saattaa löytyä uusia ahaa-elämyksiä. Sen jälkeen näppikoukulla tartutaan paalinarusta ja nippu siirtyy jouhevasti pinolle. Klapien siirtelyn ja varastoinnin helpottamiseksi Inkinen niputtaa pilkkeet heti halkomisen jälkeen. ”Olen hakenut kehikolle hyödyllisyysmallisuojaa patenttija rekisterihallitukselta. Päätypuut hän teki samasta materiaalista, ja ne sovitetaan rungon alustaan koverrettuihin hahloihin. Karuselli hyötykäytössä Niputuskehikoiden jalustaksi Inkinen rakensi nelilapaisen karusellin. Pinon aluspuiksi ja rungoksi mies nikkaroi poikittain käännetyt venevanerisoirot. 22 METSÄLEHTI 18 • 2014 MIKKO RIIKILÄ teksti ja kuvat H artolan Kalhonkylässä puolisoineen asuva Erkki Inkinen on luonteeltaan uusien ratkaisujen kehittelijä. Niputuskehikot asetellaan lapojen varaan, joten pilkkeen tekijä voi kerralla täyttää neljää kehikkoa. Esimerkiksi Ely-keskuksesta tai keksintösäätiöstä en apua saanut, vaikka sitä kyselinkin.” Kun klapinippu on lähes valmis, paalinaru kietaistaan sen ympärille ja lukitaan solakalla puutapilla – sekin ihan näpsäkkä ratkaisu. Siinäkin oli jo haastetta, että sai kehikon piirustukset tehdyksi. Klapinippujen siirtelemiseksi Inkinen askarteli alumiinilangasta tehdyn, kädensijalla varustetun koukun, jonka kärki tarttuu sidontanaruun ja nipun voi näppärästi nostaa pinoon tai suoraan uuniin. Tyhjä tulee aina tarjolle, kun karuselliä pyöräyttää neljänneskierroksen. ”Nimesin koukun näpiksi, kuten tällaisia Karjalassa oli tapana kutsua”, 70 vuotta sitten sattuneesta syystä synnyinseuduiltaan Käkisalmelta lähtenyt mies kertoo. Nykytermein häntä voisi varmastikin kutsua innovatiiviseksi
Itse taudista oli melko vähän tietoa. Sidontanaru asetetaan valmiiksi tulevan nipun alle. Määrämittaan katkontaa varten hän on merkinnyt pikku-Stihlin purukotelon kylkeen sinisellä spriitussilla viirun. Klapiniput sidotaan paalinarusta tehdyllä lenkillä, jonka toiseen päähän kiinnitetään lukitustappi. Alkuvuonna 1984 Metsälehdessä kerrottiin muun muassa happosateiden vaikutuksista ja kiisteltiin luonnonsuojelusta. ”Pahimmassa tapauksessa sienitauti voi muuttaa koko sahapuun kuitupuuksi. ”Kun katkon puut sahapukilla tai kannon varassa, käytän mittakeppiä, johon klapien katkaisukohdat on merkitty. Pilkkeet ladotaan metallitankojen väliin. Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Lopuksi tietysti pätkäisen kannon maantasalta poikki.” Polttopuut Inkinen katkoo tarkoin, jotta ne sopivat nippuihin. Osassa niistä pää on lovettu. Syksyllä tuli lisää pulmia, kun Keskusmetsälautakunta Tapio kehotti keskeyttämään männyn pystykarsinnan. Keksintöjä kannolta pinoon Uusia oivalluksia Inkisellä on tarjota koko pienimuotoiselle klapintekoketjulle. Kannolla runko liikkuu näppärästi sitä mukaa, kun katkon runkoa. Kehotuksen taustalla oli syystalvella karsittuihin mäntyihin iskevä sienitauti – havupuun syöpä. Hänen ”roskapuupalstansa” on sekalaista lehtipuuta rehottava peltoheitto, josta mies jalostaa lepät ja raidat klapinippuihin sekä harventelee samalla haavoista ja koivuista muodostuvaa metsää. Palstalla näkyy siellä täällä noin 60 senttiä korkeita kantoja. Saattaa olla, että tulevaisuudessa pystykarsinta on kiellettävä Etelä-Suomessa syyskuun lopussa ja maan pohjoisosissa syyskuun puolivälissä ja jatkettava taas tammikuun lopussa”, toimistopäällikkö Eero Hyvärinen Tapiosta kertoi. Roskapuu-termiä mies viljelee karjalaisittain ilkamoiden ja huomauttaa – edesmennyttä puutaiteilija Markku Kososta siteeraten – ettei roskapuita oikeasti ole olemassakaan. Niitä hän esittelee ”roskapuupalstaksi” nimeämällään polttopuupalstalla. Siitä on helppo merkitä runkoon tussilla katkaisukohdat.” Pinon aluspuut on rakennettu maata vasten käännetyistä venevanerisoiroista, päätypuut kiinnitetään hahloin aluspuihin. ”Tarkemmat selvitykset ovat nyt käynnissä. Puiden päät tulevat päätylevyä vastaan. Vuotuinen karsintatavoite Suomessa oli tuolloin noin 15 000 hehtaaria. Sen oli havaittu iskevän karsitun männyn oksantyngän ympärille, mikä tarkoitti kyljestymisajan jatkumista ja pystykarsinnalla haetun hyödyn pienenemistä. Tasapäiset, pitkät kannot taas toimivat kirvestukkina, kun pilkon pölkkyjä. Päätypuita pitelee kumiköysi.. Tälle syksylle suunnitellut ja käynnissä olevat pystykarsinnat on infektiovaaran vuoksi syytä keskeyttää Etelä-Suomessa vuoden vaihteeseen saakka”, metsänhoitaja Matti Ruotsalainen Tapion metsänhoito-osastolta kertoi Metsälehdelle. Määrämitta löytyy helposti sahan purukoteloon tehdyllä sinisellä merkillä. Stoppi syyskarsinnalle Niputuksen onnistumiseksi klapeista on tehtävä samanmittaisia. Syyskarsinnasta sittemmin luovuttiin, nykyään mäntyjä karsitaan kevättalvella. Sopiva klapin mitta on siinä, kun sahan takakahva on tyven kohdalla. Niputuskehikko on kuin metsätraktorin kuormatila pienoiskoossa. ”Kun pitkän kannon loveaa, siitä saa kätevän sahapukin rungon katkomiseen, kun nostaa puun kannon päälle. Ensimmäiset havainnot sienitaudista oli saatu kesällä Ruotsista, minkä jälkeen Tapio ryhtyi selvittämään tilannetta Suomessa. Esimerkiksi Metsähallituksen inventoinneissa tautia löytyi pari vuotta aiemmin syksyllä karsituista männiköistä. Tapion kehotus keskeyttää karsinnat tarkoitti, että tavoitteesta noin kolmannes jäi saavuttamatta. kuminen kiinnitysnaru, lonkero. 23 METSÄLEHTI 18 • 2014 UUTINE N VUONN A 1984 JUSSI COLLIN 1980-luku oli ympäristöheräämisen aikaa. Sateensuojaksi hän askaroi 60 senttiä leveän kevytpeitteen, joka jäykistetään rautalankaverkolla, jotta tuuli ei vie peitettä mennessään. Paalinarun voi halutessaan polttaa nipun mukana
”Monin paikoin hirviä joudutaan jo ruokkiman, jotta vahinkomäärät eivät kasvaisi ja hirvien hyvinvointi turvattaisiin.” Elokuussa Pohjoismaisessa hirvitutkijoiden symposiumissa vierailleet Nygrénit kertovat hälyttäviä uutisia Norjasta ja Ruotsista. ”Onneksi vihdoin on ymmärretty, ettei hirvikarja sittenkään ole karjaa”, sanoo Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksesta vuonna 2010 eläkkeelle jäänyt hirvitutkija Kaarlo Nygrén. Niinpä hirveä tuskin nähdään aivan lähiaikoina puuntuotannon kaltaisena taloudellisena mahdollisuutena”, Nygrénit ennustavat. ”Jos vain laadittua hirvikannanhoitosuunnitelmaa noudatetaan.” Suomen hirvi lyötiin 2000-luvun alun hulluina hirvivuosina kanveesiin, mutta näyttäisi nyt toipuvan riistaviranomaisten uusien linjausten ansiosta. Uransa aikana hän on läpikäynyt kymmeniätuhansia suomalaishirvien leukaluita. 24 METSÄLEHTI 18 • 2014 JERE MALINEN, teksti ja kuvat H irvikannan perustuksessa on paha halkeama. Hirvenmetsästyksen filosofiassa on vuosikymmeniä vallinnut karjatalousajattelu. Tänä syksynä metsästäjiä kehotetaan kaatamaan etenkin naaraita, jotta hirvikannan akkavaltaa saataisiin vähemmäksi. Samalla hirven arvostus riistaeläimenä kohoaisi takaisin sille kuuluvaan arvoonsa.” Hirvi ei olisi enää pelkkä pakastimen täyte. Hän oli erikoistunut hirvien anatomiaan ja ravinnonkäyttöön.. RIISTA Hirvijahtikausi starttaa lauantaina. ”Hirvien teuraspainot ja tuottoteho ovat selvästi alhaisempia kuin Suomessa, vaikka meilläkin luvut ovat laskussa. ”Mutta niiden sukupuolijakauma olisi lähellä luonnollista, korkeintaan 1,5 urosta yhtä naarasta kohti. Tuire on jäämässä eläkkeelle ensi keväänä. Se lienee seurausta ravinnon laadullisesta heikkenemisestä, koska hirviä on yksinkertaisesti liikaa”, tutkijat tulkitsevat ilmiötä, jolle ei ole annettu ”virallista” selitystä. ”Meikäläinen pirstoutunut pienmetsätilallisuus takaa sen, että metsästyksestä ei kerry yksittäiselle maanomistajalle merkittäviä vuokratuloja. Vääristymän rakenteeseen on valanut ihminen. Hirvikanta pysyisi tuottavana, mutta kannan rakenne vakaana ja ennustettavana”, Nygrénit sanovat. Suomen hirvikanta aiotaan laittaa lähivuosina edustuskuntoon. Yhtä sonnia kohti metsissämme asustaa kaksi naarasta. Hirvitutkija Tuire Nygrén jää ensi keväänä eläkkeelle. Jos Nygrénit saisivat päättää, Suomen metsissä talvehtisi nykyiset 70 000–80 000 hirveä. Ruotsissa ja Norjassa korkeita hirvitiheyksiä siedetään, koska metsästäjien lisäksi myös maanomistajat hyötyvät hirvestä. Enemmän naaraita nurin Aviopari Tuire ja Kaarlo Nygrén on tutkinut hirviä RKTL:n palTähtäin kohti naaraita Hirvijahti käynnistyy lauantaina. Länsinaapurin metsissä hirviin on suhtauduttu tutkijoiden mielestä liiankin suopeasti. Samoilla linjoilla ovat riistaviranomaiset. Maaja metsätalousministeriön sinettiä vaille valmiin hirvitaloussuunnitelman peruskivenä on hirvien sukupuolisuhteen tasapainottaminen. ”Hirvivahinkoja olisi vähemmän, mutta metsissä asustaisi komeasarvisia sonneja ja pyyntimäärät voisivat olla vuodesta toiseen vakaita. veluksessa 77 vuotta. ”Naarasverotuksen lisääminen sekä paluu kuntatason tarkastelusta laajempaan hirvitalousalueajatteluun ovat oikea tie.” Ruotsissa hirvet hätää kärsimässä Ruotsin huimat hirvitiheydet eivät Tuiren ja Kaarlon mielestä ”uhkaa” Suomea. Tutkijapariskunnan mukaan tällöin päästäisiin eroon vuosikymmeniä toistuneesta ylitiheyksien ja romahdusten aaltoliikkeestä. Metsästyskäytäntöjä ei tarvitsisi edes muuttaa. Kaarlo Nygrén ennätti työskennellä 39 vuotta RKTL:n hirvitutkijana. ”Tuollaisesta hirvikannasta voisi metsästää vuosittain 30 000–40 000 päätä, saman verran kuin tänäkin syksynä kaadetaan.” Nygrénit uskovat, että matka kohti parempia hirvivuosia on jo alkanut. Navetassakaan ei kaivata kovin monta sonnia, ja silti suku jatkuu. Luonnollisessa tilanteessa lukusuhde olisi yksi yhteen. Perinteisesti lehmähirvet on säästetty, sonnit niistetty
PILKKEITÄ METSÄLEHTI 18 • 2014 25 KIRJAT Ilmoittaudu ja lue lisää: www.businessmetsassa.fi Vielä ehdit mukaan! Puunhankinnan ja metsätalouden ajankohtaissemi naari Päivän pääaiheena: Puun käytön lisääntyminen ja kilpailukyky ASIANTUNTIJA Viime aikoina on väitelty, onko metsä hyvä sijoitus. Oikeampi tapa on esimerkiksi Laatumaan esittämä: Tuottoprosentti = keskimääräinen vuotuinen nettotuotto / hankintakustannus x 100. Kirjassa on vähän kuvia ja ne kertovat etupäässä insinöörien juhlista tai retkistä. Kirjan kirjoittanut . Totuus on se, että globaalin sijoitusportfolion tuotto 2004–2014 oli 6,9 prosenttia vuodessa, mikä on olennaisesti parempi kuin metsän – ja alemmalla riskillä. Metsävähennyksen vaikutus käsitetään usein väärin olettamalla sen vähentävän pääomatuloverotasoa. Metsä on hyvä sijoituskohde, mutta jätä metsäsijoitus väliin – nykyhinnoilla. Komeassa kehityskaaressa metsäteollisuuden insinööTekniikka yllätti insinöörit että isoja murroksia on metsäteollisuudessa ollut ennenkin. Maanmittauslaitoksen julkaisussa 111 metsätilakauppojen 2006–2007 pohjalta metsätilojen tuotto sisäisellä korolla laskettuna oli 5–7 prosenttia vuodessa. Tuottoprosentti = Kasvatettavaksi jäävän puuston kasvu euroa vuodessa / ( Kauppahinta – heti myytävissä olevan puuston arvo). Mielipiteitä on laidasta laitaan, tietoon pohjautuvaa argumentointia vähemmän. Eräiden rahastojen tuottopalkkiomalleissa on kuitenkin suuri riski, että rahaston hoitaja käy liian syvällä sijoittajan taskussa. Heillä oli tärkeä rooli myös Mannerheimin ja Hitlerin huipputapaamisessa, joka järjestettiin Euroopan suurimmalla sulfaattiselluloosatehtaalla Kaukopäässä. KURKI Kirjoitaja on diplomija metsätalousinsinööri, joka on tehnyt opinnäytetyönsä metsäsijoittamisesta rit ovat olleet avainasemassa. Vuonna 2014 kokonaisarvon korjaus on +5 prosenttia ja puuston määrä on 100 m3/ha . an maisteri Anitra Komulainen tekee parhaillaan väitöskirjaa historiasta. Mutta jos et hakkaa vaan myyt koko tilan, saat ko. Sijoittajalle tulisi tarjota riittävä tieto olevasta metsäsijoituskannasta, sen tuottoarvon mukaisesta oletustuottotasosta, 10–20 vuotta kestävästä hakkuusuunnitteesta, sijoitusstrategiasta, perustamisja hallinnointija tuottopalkkion tasosta, tavoitetuottotasosta, velkavivun käytöstä sekä metsätaloudellista operointimallista, vaikka laki ei näitä suoraan edellyttäisikään. Lakien yleisen hengen mukaisesti sijoittajalle on annettava riittävät tiedot sijoituskohteesta perustellun arvion tekemisen tueksi. Paperin alamäestä tuli talouden taantuman siivittämänä jyrkempi kuin kukaan osasi ennustaa. Hän on myös logistiikkainsinööri, ja tuntee metsäteollisuutta paperikuljetusten kautta. Tehokkaalla rintamalla tarkasteltuna metsään sijoittaminen ei ole järkevää. Simuloimalla tuotto-arvoa voidaan laskea, että 40 prosentin reaalinen metsätilahinnannousu ja puustomäärän 20 prosentin kasvu tarkoittaa sitä, että 2014 tehtävän metsätilasijoituksen tuotto on noin 2–2,5 prosenttia, mikä on todella vähän riskitasoon nähden. Näiden oikeantasoisen huomioimisen jälkeen päästään 4–5 prosentin tasolle. Hinta noin 38 euroa. Kokenut vai kovia kokenut. Harmi vain, että lehdet eivät saaneet mainita syntymäpäivien viettopaikkaa. Hannu Liljeroosin Metsälehteen keräämän tiedolla voidaan johtaa arvio 2014 metsäsijoituksen tuottotasosta. Monipuolisemmalla kuvituksella historiasta olisi saanut vielä kiinnostavamman. Sota-ajan korviketalous pakotti metsäteollisuuden insinöörit kehittämään puusta uusia tuotteita. Metsälehti Makasiinissa 4/2014 oli ”kokeneen metsäsijoittajan” neuvo. Juhlavuoden kunniaksi ilmestyi perusteellinen historia, joka kiinnostavasti kuvaa Suomen nousun Euroopan syrjäkolkasta eturivin teollisuusmaiden joukkoon. Tutut historian vaiheet saavat insinöörien silmin katsottuna uusia vivahteita. loso. Nyt markkinoilla tulkitaan metsävähennyksen takia voitavan maksaa arvoa enemmän. Metsärahastot on kohdistettu ammattimaisille sijoittajille. Riskitasostakin on suuria käsityseroja aina riskittömästä korkeaan riskiin. Tässäkin tutkimuksessa tuottoarvolaskennassa päädytään liian suureen korkoon, koska ei huomioida kaikkia todellisia hallintoja riskikustannuksia eikä varainsiirtoveron vaikutusta. Metsäsijoituksen tuotto oli 2006–2007 hinnoilla Eteläja Keski-Suomessa 4–5 prosenttia, tällöin kokonaisarvon korjaus oli noin –30 prosenttia summa-arvosta, puustomäärä oli n 80 m3/ha. ELIISA KALLIONIEMI tuoton. Jos ostit metsätilan 2006 hintatasolla ja 2014 voisit hakata puolet puustosta ja myydä sen jälkeen koko metsätilan, saat nykypuuja tilahinnoilla 2006– 2014 ajalle 7,5 prosentin vuosiMetsänomistaminen kiinnostaa – liikaa Metsäkiima on huipussaan. Suomen paperi-insinöörien yhdistys täytti huhtikuussa sata vuotta. Nykyinen minimisijoitus 50 000–100 000 euroa ei poikkea mitenkään metsätilan hinnasta, jolloin voidaan hyödyntää ”maallikkosijoittajatyyppiä” ja heidän metsäkiimaansa. Metsäsijoituksia mainostavat referoivat usein, kuinka huonosti muille sijoituksille on käynyt 2000-luvun turbulenssissä. Taaleritehtaan, Lähi-Tapiolan ja UB:n metsärahastojen tarjoama sijoittajainformaatio on hyvin eritasoista, eikä mielestäni täytä riittävän tiedon tason vaatimusta. Uutta keittoa kokeiltiin Keskuslaboratoriossa 80 vuotta sitten.. Kuten usein historiankirjoittajille käy, työ alkaa perusteellisesti ja loppua kohti on pakko tiivistää. Aina niiden jälkeen puusta on keksitty jotain uutta. Niin myös tässä kirjassa 1900-luvun lopulle sijoittunut paperiteollisuuden huippukausi ja sitä seurannut murros saavat suhteettoman vähän huomiota. Anitra Komulainen: Paperimaailman valloittajat. 360 sivua. Metsälehden kaavan käyttäjistä tulee ”kovia kokeneita metsäsijoittajia”, koska sillä saa esimerkkikohteen tuotoksi viisi prosenttia, vaikka Laatumaan kaavalla todellinen tuotto onkin vain 2,5 prosenttia. Korrelointi huomioiden metsään kannattaa sijoittaa portfoliomalleilla tarkastellen hyvin pieni osuus eli 5–10 prosenttia sijoituskannasta. Rahastoilta ei tarpeeksi tietoa Metsään voi sijoittaa nyt myös rahastojen kautta. Uudelle vuosituhannelle tultaessa tekniikka pääsi yllättämään insinöörit. PENTTI K. Paperi-insinöörit ry 1914–2014. Tämän pohjalta itsekin mietin, pitäisikö metsätilat myydä eikä jäädä odottamaan pientä ja epävarmaa tuottoa tuleville vuosille. Siltala 2014. Kielikysymys askarrutti vuosituhannen alussa myös juuri perustettuja ammatillisia yhdistyksiä. Metsätilojen hinnat nousevat ja markkinoille tulee uusia sijoitusmahdollisuuksia. Minusta tuolla laskentakaavalla kauppoja tekevät ovat ”kovia kokeneita metsäsijoittajia”. Historia kuitenkin osoittaa, Keksinnöt vauhdittivat metsäteollisuuden nousua. Todellisuudessa nykyisellä metsävähennystasolla metsätilan pääomasta, ei siis tuotosta, joudutaan maksamaan puukaupoissa 12–12,8 prosentin vero, mikä tarkoittaa neljän prosentin korolla ja 30 vuoden omistusajalla sitä, että metsävähennystason takia metsästä tulisi maksaa seitsemän prosenttia alle sen käyvän arvon. Rahaston hoitajan tuottopalkkiomallin kautta taataan se, että, rahasto toimii myös sijoittajan etujen mukaisesti. ajalle 11,5 prosentin reaalisen vuosituoton. Ihmetellään, miksi Metsäntutkimuslaitos antaa metsän sijoitustuotoksi 2–3 prosenttia vuodessa, mutta myyntimiehet lupailevat vakaata 4–8 prosenttia tuottoa
Kuka tietää, ehkä sinäkin haluat liittyä parin sadan tuhannen tutkitusti tyytyväisen lukijan joukkoomme! pitää nähdä. Siksi se on ollut suomalaisten metsänomistajien suosiossa jo vuodesta 1933 lähtien. metsä Koska. Lataa tai tilaa ilmainen näytenumero. Tykkää meistä Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Lataa tai tilaa ilmainen näytenumero! Lataa tai tilaa ilmainen näytenumero! Metsälehti on aina täynnä näkemyksellistä ja ajankohtaista asiaa metsästä. www.metsalehti.. Lataa tai tilaa ilmainen näytenumero osoitteessa www.metsalehti.
Saman kustantajan ja toimittajan toinen tuote on Uuden metsänomistajan kirja. Joitakin painotuseroja kyllä esiintyy, mutta ehkä on hyvä, että lukija saa valita mieluisimman ohjeen. MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Alueihmeellisyyksien jälkeen päästään kertomaan metsänuudistamisesta, taimikonhoidosta, harvennushakkuista ja monista muista käytännön asioista, joista metsätalouden harjoittajan täytyy tietää. Hyvä käsikirja ansaitsee asiahakemiston: sekin vaatimus täyttyy. Luettelossa on tietoja mm. Lukijalle palautetaan muistiin toisen maailman sodan aiheuttama säännöstelytalous ja sitä seurannut kehityskausi puun hankinnassa ja moottorisahoissa. oinnin. KäyttäesSatu Rantala (toim.): Metsäkoulu. Takakannessa kerrotaan, että kirja on tarkoitettu erityisesti metsänomistajille. Kirjassa kerrotaan Arboria valmistetun muutama sata kappaletta vuosina 1916–24, ja niitä myytiin lähinnä Venäjän armeijalle. Eikä ole syytä antaa ristiriitaisia ohjeita kuvituksella. 352 sivua. Pätevää tietoa saa myös puukaupan kiemuroista, metsäsuunnittelusta, kaavoituksesta ja metsänkäytön sääntelystä, johon kirjoittajat katsovan kuuluvan myös vapaaehtoisen metsien serti. Vapaasti poimittavat marjat eivät vaikuta kannattavuuteen lainkaan. Kuinka muuten voisi ollakaan, kun lukijat ovat voineet tehdä parannusehdotuksia jo seitsemään edeltävään painokseen. Rinnakkain luettuna kirjoista saa vaikutelman, että Metsäkoulu on sivumäärältään lähes neljä kertaa runsaampana varsinainen alan tietoteos, kun taas alkeiskirja painottuu poistamaan uuden metsänomistajan hämmentyneisyyttä. Siinä kerrotaan moottorisahojen kehityksestä Suomessa ja maailmalla. Kapealatvuksiset on eri asia. Se ei tosin ole täydellinen. Mitä on ajateltu, kun metsätalouden kannattavuudesta puhuttaessa kuvaksi on valittu mustikoiden poiminta. Suomalaisen moottorisahan tarina alkaa Roger Lagusen patentoitua Arbor-puunkaatokoneen, jonka yhteispaino oli yli sata kiloa. Opettelemista on. Kiireisin kehittämiskohde on kuvitus. Myös metsätyöntekijöiden osuus arvostetaan korkealle. valmistajista, myyjistä ja teknillisistä ominaisuuksista. Laadukkaat kuvat selostuksineen kertovat sahojen rakenteesta ja käyttöominaisuuksista. Metsäkasvillisuusvyöhykkeet ovat tieteellisesti ja käytännön metsätalouden kannalta perustelluimmat. 216 sivua. Kirja on kunnianosoitus moottorisahojen suunnittelijoille ja valmistajille. Historialliset työkuvat ovat asiantuntemuksella valitut ja antavat tulkinnoille tilaa; esimerkiksi sivulla 90 ruotsalaisen Göte Landsin opettama työtekniikka moottorisahakarsinnasta ei saavuttanut suosiota, koska ergonomisesti parempi työasento saadaan, kun karsittaessa edetään vasen jalka edellä. Metsälainsäädännössä poliitikot ovat päättäneet, että eteläisimmät niistä kuuluvat eteläiseen Suomeen ja muutamat keskiseen Suomeen. Kirjan loppuosassa on Pekka Lehonkosken laatima laaja luettelo Suomessa 1947–2010 myynnissä olleista moottorisahoista. 8. 27 METSÄLEHTI 18 • 2014 kehittyminen kerrotaan myös teoksessa. Metsäkustannus 2014. Kirjan mainio kuvitus täydentää sanomaa. Lisäksi hän esittelee niitä lisälaitteita, joilla haluttiin monipuolistaa kalliin mottorisahan käyttöä. EINO IKKALA Kirjoittaja on metsäoppilaitoksen eläkkeellä oleva lehtori ja noin 150 moottorisahan kerääjä.. Kauniit yleiskuvat kuuluvat mainoslehtisiin, ei vakaviin oppaisiin. Sitten kuvataan metsänkasvatuksen lähtökohtia Suomen eri osissa. Metsäkustannus 2014. Kuvitusta on uusittava Mutta hyvänkin voi saada paremmaksi. Lahjakirjana teos sopii laajalle joukolle. Suomi paljastuu suureksi: Metsä-Lapissa olevan metsätalouden täytyy luonnonoloista johtuen olla tyyten erilaista kuin eteläisimmässä Suomessa, missä esimerkiksi vuotuinen lämpösumma on kaksinkertainen Metsä-Lappiin verrattuna. Historiallinen osa on mielenkiintoinen. Toinen esimerkki on maailmalta: englantilaisen A. Yksityisteiden kautta lähtee sentään 80 prosenttia myyntipuusta maailmalle. Puun hankinta metsästä käyttöja jalostuspaikoille sisältää monta kehitysvaihetta ja kertomusta. Kokonaisuutena arvioiden Metsäkoulu on erinomainen oppikirja. painos. Metsäkoulun tekstistä vastaa peräti 32 alan asiantuntijaa. Sahamerkeistä ja malleista on kirjassa sata kuvaa. Mainoskuvat puhuvat ajan hengestä. Kun Mikko Riikilä on esittänyt oikeaoppisia kuvia raivaussahan terän viilauksesta, metsätalouden ohjauskeinoja ei ole syytä keventää kuvalla, jossa viilaus tehdään huteralla tavalla. Ylimääräinen plussa on metsäalan termien selitysosa. Emeritusprofessori Matti Kärkkäinen kertoo juuret ja historian, jotka ovat olleet olennaisia moottorisahan kehityksessä. Esipuheen mukaan kirja on tarkoitettu koulujen ja kurs sien oppimateriaaliksi ja omatoimiseen metsäasioiden opiskeluun. Ransomen 1860-luvulla hevosvetoisella höyrykoneella varustetun puunkaatokoneen pelkkä kaatolaite painoi kirjan mukaan 270 kiloa! Sahojen työturvallisuuden messa on mielestäni kunnianosoitus metsissä työtä tehneille ihmisille. Onko viesti se, että turvallisuus on traktorissa niin heikko, että sukupolvenvaihdos voi tulla hyvinkin pian. Hinta 48 euroa. Kirjan vika ei ole, että metsäopiskelija voi vaipua epätoivoon yrittäessään opetella kirjassa esitettyjä aluejakoja. Jos liian yleistä kuvitusta vähentämällä tilaa jää kirjoittaa yksityisteistä, kirja paranee edelleen. Tämän ansiosta kirja kestää useankin koululaisen käsittelyssä pehmeäkantisuudesta huolimatta. Kirjan toimittanut Satu Rantala on selviytynyt hyvin tekstien yhteensovittamisesta: ristiriitoja ei ole eri kirjoittajien tekstien välillä. Koska teos käsittelee pääasiassa moottorisahaa, toivoisin myös raivaussahasta ja moottorisahan lisälaitteista samantasoista teosta. Moottorisaha sata vuotta Suomessa -teos on ansiokas historiikki moottorisahan osuudesta tässä kehityksessä. Ja mitä tekemistä on turvahyttiä vailla olevan ikivanhan traktorin kuvalla sukupolvenvaihdoksen kanssa. Suosittelen kirjaa metsäammattilaiselle ja metsäalan opiskelijoille lähdeteokseksi. KIRJA KIRJA Metsäkouluun on mukava mennä sään sahoja he veivät kehitystä eteenpäin, jopa vaarantaen terveyttään uskoessaan parempaan huomiseen. Yksin kappalein laskien neljäsosa kuvista kannattaa vaihtaa sellaisiin, joissa on jokin selkeä kuvan käyttöä vaativa viesti. Harva koulukas tietää, mitä ovat kirjassa ilman selitystä olevat termit aisaus ja glyfosaatti. Hinta 39 euroa. Niiden mukaan esimerkiksi Suomenselän kunnat kuuluvat metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen Pohjanmaa-Kainuu. Moottorisaha sata vuotta SuoMikko Riikilä: Moottorisaha sata vuotta Suomessa. Pienen pään voi ainakin tilapäisesti sekoittaa, että karttojen mukaan esimerkiksi Kiuruveden eteläkylien metsät ovat samanaikaisesti Etelä-Suomea (metsäkasvillisuusvyöhykkeet), Väli-Suomea (lämpösummakartat) ja keskistä Suomea (metsälainsäädäntö). Kirjassa kerrotaan aluksi tietoja Suomen metsätaloudesta historiallisen kehityksen valossa. Nämä asiat tulevat hyvin esille kirjan kuvienkin kertomana. Moottorisahan vuosisata Moottorisahakirjan historialliset kuvat on asiantuntemuksella valittu ja mainoskuvat kertovat ajan hengestä. Lukuisat muut luvut ja alaluvut antavat kattavan kuvan siitä, mistä metsäkoulun oppilaan on hyvä tietää. Edelleen voi ihmetellä ajatusta, että solakat kuuset kestäisivät hyvin lumikuormaa. Kahdeksanteen painokseen yltänyt napakasti nimetty Metsäkoulu täyttää hyvän oppikirjan teknisen vaatimuksen: se on lankasidottu
. 28 METSÄLEHTI 18 • 2014 Uutuu s Uutuu s Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus www.metsakustannus.. Aikanaan toukka nakkaa tyhjiin imetyn kuoren pois kuopasta. Kirja sisältää myös kaikkien Suomeen tuotujen moottorisahojen tiedot. Koulutus mahdollistaa työskentelyn prosessija kunnossapitotehtävissä selluja paperitehtailla sekä sahalla. Ohjeen mukaan kynnin pellon palteille, joihin oli helppo istuttaa koivun taimet. Vaarallinen saalis Muurahaisleijonan leuat ovat kuin tukkisakset. Viini-lehden kanssa palveluun on rakennettu viinitietopalvelu, jonka avulla löytää tiettyyn riistaruokaan juuri oikeanlaisen viinin. Metsäkeskuksen tarkastaja totesi, että alue on uudistettava kokonaan. Muutamat niistä ottivat uuden latvan ja ovat nyt noin 20-senttisiä. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Koulutusohjelmassa mukana olevat valmistuvat paperiteollisuuden ammattitutkintoon tai saha-alan ammattitutkintoon. Suomen Metsästäjäliiton ylläpitämältä sivustolta löytyy ammattilaisten laatimia riistareseptejä ja tietoa riistalihasta, esimerkiksi säilöntämenetelmistä. metsakirjakauppa.. Hyviä hakemuksia on tullut paljon”, kertoo koulutusohjelmasta vastaava henkilöstöpäällikkö Kai Latvala. Jopa kämmenen kokoinen hiekkalaikku voi riittää. Hänen mukaansa kaikille hakijoille lähetetään vastaus sekä tieto valintaprosessin mahdollisesta etenemisestä. Seuraava kysymys: OIetko nähnyt liito-oravaa. Muutaman vuoden jälkeen tulivat hirvet ja söivät koivut pilalle. Toukan leuat ovat kuin tukkisakset. Viime talvena koulutusohjelman aloitti 39 henkilöä. Aineen sain yhdistyksen välityksellä. tai asiakaspalvelustamme puh. Leijona varmistaa luisumisen heittelemällä kuopan pohjalta hiekkaa saaliseläimen päälle. Kun hyönteinen astuu suppilon sisäpuolelle, hiekka luisuu sen jalkojen alta ja otus lipeää kuoppaan. Ensimmäinen virhe oli palteille kyntö ja toinen puulajin valinta. Muurahaiskorentoa pidetään Hankoniemen kaltaisten suurten hiekkakenttien lajina, mutta tarkkaavainen kulkija näkee muurahaisleijonan pyyntikuoppia sisämaan talousmetsissäkin polkujen ja metsäteiden varsilla sekä uudistusalan laikuilla, jos maa vain on hiekkaa. Vuonna 1992 päätin metsittää syrjäisen metsän ympäröimän pellon kolmen vuoden velvoitekesannon jälkeen. Puolustautuessaan tai saalista lamauttaessaan muurahainen puree ihon rikki ja ruiskuttaa haavaan muurahaishappoa. Oppirahat on maksettava. Välttääkseen tämän muurahaisleijona on kehittänyt nerokkaan ansan: hiekkaan kaivetun suppilon, jonka pohjalla se itse väijyy saalista hiekkaan kätkeytyneenä. Koivun rankkuihin en koskenut. Tätä suositeltiin Metsälehdessä 16/2014 ilmestyneessä vieläkin. Ruohostin parina kesänä taimet, jotka kasvoivat jo yli ruohojen. Istutuksen tein taas itse. 20 40 60 80 100 Ei 55% Kyllä 45% GALLUP Kun kuopassaan väijyvä muurahaisleijona – muurahaiskorennon toukka – nappaa muurahaisen, näyttää kuin muurahainen olisi säälittävän avuton saalis. Palteiden kyntö oli ensimmäinen virhe. -sivusto. . ”Olemme erittäin tyytyväisiä, että koulutusohjelmamme kiinnosti jälleen näin monia. Määräsi kuusen kasviksi. Seinät ovat juuri niin jyrkät kuin kuivasta hiekasta saa. Lopulliset valinnat tehdään tammikuussa, ja koulutus käynnistyy maaliskuussa 2015. Lisäksi sivustolla voi ilmoittaa myytävästä riistalihasta, samoin siellä voi ilmoittaa halukkuudesta ostaa riistaa. Mukana on myös tarinaa sahojen valmistajista, maahantuojista ja tietenkin käyttäjistä. Muurahainen on avuton, koska se ei pysty puremaan hiukan peitossa olevaa saalistajaa. Siinä tilanteessa se sitä onkin, mutta jos otukset kohtaavat tasamaalla, todennäköisesti ketterämpi muurahainen poistuisi tanterelta voittajana ja raahaisi saalistaan pesän asukkaiden ruoaksi. Siemenrikkaruohot valloittivat palteet, pääaasiassa jauhosavikka ja pillike. Sain hirvivahinkokorvauksena uudet taimet mutta en lainkaan rahaa. Hakemuksia tuli kaikkiaan 876 kappaletta, jaossa on yhteensä noin 50 koulutuspaikkaa. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.. Hinta 39 € Mikko Riikilä Til SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Metsäalan koulutusohjelma kiinnosti Riistakauden edetessä on hyvä pohtia, mitä hyvää saaliista voisi valmistaa. LUKIJALTA Aiotko hirvimetsälle. Metsänhoitoyhdistyksen ohjeen mukaan ruiskutin pitkävaikutteisella aineella alueen. Moottorisaha – sata vuotta Suomessa Tämä kirja kertoo moottorisahojen vaiheikkaan historian Suomessa ensimmäisestä sahan pärähdyksestä aina tähän päivään. Riistareseptit netistä V a st a a ji a 2 8. Sivuille voi lähettää myös omia reseptejään. Jos pihtien väliin joutuu, saa kaiken toivon heittää. Palteiden välit kasvoivat vain hentoa harvahkoa heinää. Vastauksia tarjoaa kesäkuussa avattu Riistaruoka. Leijona pumppaa saaliiseen entsyymejä, jotka liuottavat sen kudokset nesteeksi. Muurahaisen myrkkyrauhaset ovat kuitenkin koskemattomina muutoin tyhjän kuoren sisällä. Sen leijona sitten imee ravinnokseen. Tarjolla on myös tietoa riistamestarin koulutuksesta. Runsaasti kuvitettu teos on tehty yhteistyössä Suomen metsämuseo Luston kanssa. Osallistu gallupiin osoitteessa www.metsalehti.. Heti, kun leijona saa leukansa saaliiseen, ote pitää ja saaliseläimen peli on menetetty. Hankaluudet alkoivat. UPM perustelee ohjelmaa tarpeella kouluttaa suurten ikäluokkien työntekijöille seuraajat tehtaille ajoissa. Valintaprosessi jatkuu syksyn mittaan haastatteluilla sekä soveltuvuustesteillä. ANTTI SALO Lempäälä Viljavan pellon metsitys vaikeaa Metsäyhtiö UPM:n Kymin, Kaukaan ja Pietarsaaren tehtaiden sekä Kaukaan sahan ammattikoulutusohjelmaan on haettu innokkaasti. Kekomuurahaiset ovat hyvin aseistautuneita: voimakkaat leuat ja takaruumiissa suuret säiliöt täynnä polttavaa muurahaishappoa. Kirja nostaa esiin sata merkittävintä Suomessa käytössä ollutta sahamallia
09 315 49 842 Ulla Ylikangas p. Yrittäjätreffit III 23.–24.10.Helsingissä Tervetuloa yrittäjätreffeille, jossa käsitellään asiantuntijaluennoin ja maastokohtein eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta taajamametsissä! Tapahtuma on maksuton. 09 315 49 873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 050 331 4137 jarmo.rautapuro@metsalehti.. Pääasiassa nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, kokonaispuusto n. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. Tilaisuuden järjestää Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma -hanke, joka on Hämeen, Keski-Suomen, Uudenmaan ja Pirkanmaan ELY-keskusten sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osarahoittama. Savonlinna-Varkaus -tien varrella, Porosalmentien risteyksen lähellä. METSÄTILA/LOMAKOHDE, Ranua 25 ha. 0,5 ha:n kokoista rantarak.paikkaa, rak.oik. Rak.oik. 25.500-34.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 2014 tehdyn arvion mukaan puumäärä n. 198.900 €. varttunutta kasvatusmetsää. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. p.050-4334 720, www.lakijametsa.fi ILMOITA METSÄLEHDESSÄ ILMOITUSMYYNTI Jarmo Rautapuro p. Hyvä metsäautotie palstan halki. Simojoen rannalta kauniilta paikalta. Palstalla hakattavaa n. Pääas. 09 315 49 803 Eero Sala p. 100 k-m 2 /tontti. Aholan metsäpalsta on lähellä Paltamon kirkonkylää sijaitseva mukava, pieni polttopuupalsta. NYT LAITTEET SYYSHUOLTOON. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kok. Taimikkovaltainen metsätila Perhossa, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajalla. Lue lisää ja ilmoittaudu 13.10. 1200 m 3 . 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Vuokrattavissa myös PAKETTIAUTO. Nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää 3,5 ha ja uudistuskypsää metsää 12,2 ha. 1.650 m 3 . Metsäautotieverkosto perusparannettu huippukuntoon. 040 510 8085 METSÄTILA, Paltamo, Koikeronvaara 13,6 ha. 040 591 9395 Katso netti: http://tmijote.123kotisivu.fi Niementie 5, 01800 KLAUKKALA, NURMIJÄRVI Avoinna arkisin sovitusti. Isot taimikot (T2) erinomaiset, pienten taimikoiden (T1) kehitystä tarkkailtava. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Siikalatva, Vorna 101,47 ha. Muilta osin havupuuvaltaista maata, uudiskypsää mäntytukkimetsää n. 48.000 €. 09 315 49 806 Valtteri Skyttä (ma) p. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 2 palstassa Kallunginahossa ja ylimmäisen Ahmalammen rannalla. 75.000 € / tarjous METSÄPALSTA, Pielavesi, Laukkala. Rantasalmen keskustaan n. 50 m, rakentamiseen haettava poikkeamislupa. Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. 700 m 3 , omaa rantaviivaa n. METSÄPALSTA, Kitee, Purujärvi 15,1 ha. Puustosta 99 % varttunutta metsää, jossa keskipuusto 142 m³. Punkaharjun keskustan läheisyydessä, Puruveden Ahokasnimisessä saaressa. 35 km. Palstan keskelle talvitie, joka kantaa kuivalla kesäkelillä henkilöautoa. Yrittäjätreffit toteuttaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. 105.000 €. Tarkemmat puustotiedot www.laprim.?. mennessä www.hamk.fi/taydennyskoulutus/biotalous Otetaan metsätiloja myyntiin Pohjoisessa. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 3,5 ha. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 6 ha, ensiharvennustöitä 2015-2018 n.11 ha. 26,49 ha. PUH. 32.800 € METSÄPALSTA, Sotkamo 68 ha. Rajoittuu tien nro 464 länsipuolella Vaajalahteen ja itäpuolella Korvolinlahteen. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsakustannus.. 7541 m 3 . 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Reilunkokoinen 2 palstassa oleva metsätila Siikalatvassa. 3.:n palstan eteläosassa on 2 yleiskaavan mukaista n. Tilasta erotetaan myyjälle n. Erittäin runsaspuustoinen rantametsätila. Lammen rannalle poikkeamisluvalla lomarakennuspaikka. Rajautuvat yksityiseen luonnonsuojelualueeseen. Puustoa n. Lisätiedot www.laprim.?. Rantametsäkiinteistö, puusto n. 8,5 ha:n määräala, Kuukasjärven ja tien välinen alue. Etelärannan määräalatonttien pa:t n. RANTATONTTI, Savonlinna, Puruvesi Vehkasalon saaressa kolme luonnonkaunista tonttia, joista pohjoisrannan tontti (0,63 ha) lohkottu. 09 315 49 844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Puusto n. Mahd. 69.000 € METSÄPALSTA, Rantasalmi, Torasalo 30,2 ha. 109.000 €. Hieno paikka metsätalouteen ja vapaaajan viettoon! 128.000 € / tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv KOULUTUSTA PALVELUJA MYYDÄÄN Tmi Pienkonehuolto JOTE Polttomoottoriset pienkoneet. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 33 065 (LT/13) Lukijoita 138 000 (KMT/13–14) Painopaikka Hämeen Paino Oy METSÄPALSTA, Punkaharju, Ahokas 6,9 ha. Katja Raninen p. 100 km 2 /paikka. 2.500 m³ vajaan 48 ha alueella. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Pohjoisemmalle palstalle tehty kunnostusojitus ja penkkatie talvikäyttöön. Rantaviivaa yht. Kaikkia kehitysluokkia ja vaihtelevia kasvupaikkoja lehtomaiseen kankaaseen saakka. Entisen maatilan rakennukset: asuinrakennus, sauna-talousrakennus, navetta (varastona), liiteri, traktoritalli. METSÄTILA, Ranua, Kuukasjärvi 85 ha Ranuan Kuukasjärvellä. 0,64 ha ja 0,43 ha. Lakipalvelut metsänomistajille. Testaamme painovärejä. Loivia rinnetontteja, järeä mäntyvaltainen tukkipuusto. 3500 m 3 , rantaviivaa 450 m, ei rantarak.oik. Palsta, joka alkaa maksaa itseään heti takaisin! UPM Bonvesta -metsätila. 61,72 ha. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 7.960 m³ . 53.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 1,16 km. rak.oikeus yhdelle vapaa-ajan rakennukselle. Mukaan mahtuu 20 metsäpalveluyrittäjää ensisijaisesti hankealueelta, joka on alla mainittujen ELY-keskusten alue. UPM Bonvesta -metsätila. Puusto metsämaalla n. Koostuu 6 palstasta, 4 erillistä pikkusaarta ja pääsaari Ahokas, jossa 2 palstaa. 130.000 € METSÄPALSTA, Perho, Kirvesmäki. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 7 km, Varkauteen n. 4400 m 3 . Taimikonhoitotöitä lähivuosina n. 29 METSÄLEHTI 18 • 2014 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. Hyvät kalavedet, metsästysja marjastusmaastot. määrä n. 99.000 € METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. n. 050 464 6500
Kasvukokeen kontrollipuut jätettiin NASAn Kennedy Space Centeriin Floridaan. Kaikki vaiheet toteutettiin ruotsalaiseen kodikkaaseen tapaan. Puunjalostuksen pitkät perinteet näkyvät kaikkialla ympäristössä. Itse kuvittelin tulleeni satumaahan. Kaivokset tarvitsivat puuta, ja niin alkoi Taalainmaalla myös metsätalouden kukoistus, mistä merkkinä Morassa on jäljellä kolme suurta sahaa. Huvilansa hän rakensi hauskasti ja mahtipontisesti aikakauden kansallisromanttisia virtauksia noudatellen. 21 B, 00100 Helsinki. Maanpäällisistä olosuhteista irtireväistyt taimet saivat ihmetellä maan kiertoradalla kosmisia olosuhteita kuukauden verran. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Talvisin se teki töitä metsissä ja kesäisin pelloilla. Usein puukappaleesta vuoltiin juuri hevonen, joka oli suuressa arvossa. Pohjois-Amerikassa on havupuulajeja runsaasti, ja osa niistä risteytyy keskenään vaikeuttaen lajintunnistusta. Pihkalla tilkittiin myös kanootteja ja liimailtiin nuolenkärkiä. Vielä nykyisinkin suurin osa Moran rakennuskannasta on tehty puusta ja maalattu punamullalla. Kokeen todennäköisesti tähtitieteellisiä kustannuksia ei ole mainostettu julkisuudessa. Mora on meillä tunnettu puukoistaan; kukapa ei joskus olisi ”muurapuukkoa” kädessään pitänyt. Kooltaan se vastaa keskimäärin suomalaista metsäkuusta. syntyi rautakaivoksia, ja niistä saatiin sopivaa väriainetta puuesineiden maalaamiseen. Erityisesti mieleeni jäi vaihe, jossa maaliin upotetut esineet hiotaan. Kartalta katsottuna se sijaitsee sellaisen alueen laidalla, jota voisi kutsua nimellä ”keskellä ei mitään”. 30 METSÄLEHTI 18 • 2014 MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Seppo Lähteenaho, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäesimies, Turku 8.10. Jallassaan heillä on kukkakuvion koristellut puukengät, juttu luisti, työ sujui eikä kiirettä ollut minnekään. Punaiset hirsitalot valkoisine ikkunanpuitteineen luovat kodikkaan joskin jollakin tavoin epätodellisen tunnelman Taalainmaan kyliin ja kaupunkeihin. Samaa tyylilajia edustaa myös meidän oman Akseli Gallén-Kallelan erämaa-ateljee Ruovedellä. Alaskan valkokuusimetsistä alkanut arviolta miljoonan hehtaarin joukkotuho on edennyt etelämpänä myös muihin kuusilajeihin muun muassa Coloradossa. Hevonen toi iloa koko perheen elämään, kuten Nils Olssonin Taalainmaan hevosen alkuvaiheita koskeva esite kertoo. Niitähän saa edelleenkin rautakaupoista kohtuuhinnalla. syyskuuta alkaen. Valkokuusi vastaa kooltaan keskimäärin suomalaista metsäkuusta. Alunpitäen kahva tehtiin puusta ja maalattiin aivan tietyllä punamullan sävyllä, jota kutsutaan faluninpunaiseksi. Mora on myös kulttuuripaikkakunta, minne kuuluisa taidemaalari Anders Zorn rakennutti erikoisen ja valtaisan puuhuvilan 1900-luvun alkupuolella. RA KA S PÄ I VÄ K I R JA 75 VUOTTA 11.10. Pekka Kaven, Metsänhoitoyhdistys Lounametsä, eläkeläinen, Turku 60 VUOTTA 30.9. Viime vuosina valkokuuset ovat joutuneet ennennäkemättömän hyönteistuhon kohteeksi. Tiedemiesten iloksi myös muutaman kasvuun vaikuttavan geenin aktiivisuus muuttui painottomissa avaruusolosuhteissa. Heidän oli kuulemma tunnettava yli kuusikymmentä lajia. Kävimme pajassa, jossa näimme koko valmistusprosessin hahmottomasta puukappaleesta valmiiksi esineeksi. Avaruusseikkailu 2010 Valkokuusi viihtyy etupäässä kivennäismailla. Jyrki Ojanperä, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän urakoitsija, Turku 7.10. Pekka Eronen, Otso metsäpalvelut, Itä-Suomen alue, Iisalmen tiimin metsäpalveluesimies, Pielavesi (matkoilla) 50 VUOTTA 3.10. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Muinaiset intiaanit jäystivät valkokuusen pihkaa ja ryystivät havupuulientä muun muassa ruuansulatusvaivoihinsa. Hevonen oli myös kulkuväline, jolla mentiin kylille ja kirkkoon ja kuskattiin jos jonkinmoista tavaraa. Punamultaa opittiin valmistamaan, kun alueelle Taalainmaan hevonen HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat Alaskan metsänrajapuu kasvaa yleisenä lähes koko Kanadan läpi aina Yhdysvaltojen pohjoisosiin asti. Kuuhun kurkottavat valkokuuset Valkokuusen kävyt eivät ole paljon kolikkoa kookkaampia.. Suotuisissa olosuhteissa puu voi kasvaa yli 50-metriseksi. Kolme työtekijää istui ringissä hiomassa hevosia käsin. Morassa valmistetaan myös puisia Taalainmaan hevosia, jotka ovat Ruotsin tunnetuimpia matkamuistoja. Puu maistuu myös tuhoisille kaarnakuoriaisille, jotka lentelevät Alaskan ja Kanadan puita syötyään yhä etelämmäksi nälän ajamina. Miehet metsäkämpillä kaipasivat perhettään ja lapsiaan, joille he puhdetöinään tekivät puuhevosia leikkikaluiksi. Sen puuaines on tärkeä osa Kanadan metsäteollisuuden perustaa. Kävyt sen sijaan ovat tuskin miniporkkanoiden kokoisia. Kun opiskeluaikanani kurssimme vieraili Kanadassa, pitivät paikalliset metsäylioppilaat meitä suomalaisia onnenpekkoina, koska pärjäsimme kahden havupuun tunnistamisella. Yksi Kanadan yleisimmistä ja levinneisyydeltään kattavimmista kuusilajeista on valkokuusi ( Picea glauca). Pekka Sahlman, Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon toiminnanjohtaja, Kuopio (perhepiirissä) 6.10. STORA ENSO Metsätalousinsinööri Kari Kuusniemi on nimitetty Stora Enson metsänhoitopäälliköksi 22. Alunpitäen köyhästä ja aviottomasta pojasta tuli upporikas taiteilija, joka maalasi myös kolmen Amerikan presidentin muotokuvan. Alaskassa latvukset muistuttavat paikoin kulunutta pulloharjaa tai ränsistynyttä mustakuusta. Puuhevosia alettiin myydä pärekorien ja sen sellaisten tuotteiden ohella, ja niillä joskus myös maksettiin ruuasta ja juomasta majataloissa. Luontaisesti Kanadassa tosin kasvaa reilut kolmekymmentä havupuulajia, mutta vieraslajeja on toinen mokoma. Raimo Sopo, ylimetsänhoitaja, Jyväskylä (matkoilla) 70 VUOTTA 10.10. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.. Kuusi on käyttökelpoista materiaalia myös kitaroissa, viulunkansissa ja pianojen kaikupohjissa. Sen puuaines on melko valkoista sydänpuuta myöten. Punainen kahva, joka nyttemmin on tehty muovista, on tälle puukkotyypille luonteenomainen. Nelisen vuotta sitten, kun Islannin tulivuori syöksi ennätysmäärän tuhkaa taivaalle, kanadalaiset tutkijat lähettivät laatikollisen valkokuusen taimia tuhkapilven yläpuolelle avaruuteen Discovery-avaruussukkulalla. 1800-luvulla tuli tavaksi myös maalata nämä hevoset, ja ne koristeltiin hienoilla kukkaja kasviaiheilla, joita oli tapana maalata myös huonekaluihin. vän jälkeen rentoutuivat vuolemalla puunkappaleista milloin minkäkinlaisia esineitä. Meikäläisen kuusen tavoin myös valkokuusen latvus kapenee pohjoiseen päin mentäessä. Moran kylistä Vattnäs, Risa, Bergkarlås ja Nusnäs ovat niitä, joista Taalainmaan hevosen voi sanoa olevan kotoisin ja joissa perinne elää edelleen. Veli Hietalahti, metsänhoitaja, Imatra (ei vastaanottoa) 11.10. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Kanadalaiset ovat lennättäneet kyseisen puun taimia avaruuteen saakka tutkimustarkoituksessa. Jouko Huuhka, Suomen metsäkeskus, Lounais-Suomen alueen metsäneuvoja, Kankaanpää (ei juhlia) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Taalainmaan hevosten valmistaminen alkoi jo 1700-luvulla, kun miehet metsäkämpillä pitkän päiK ävin tapaamassa Ruotsissa asuvaa ystävääni ja matka vei minut paikkakunnalle nimeltään Mora. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Uudisasukkaat puolestaan rakentelivat hirsimökkejä suojakseen valkokuusesta, joka usein oli vallitseva ja ainoakin puulaji kuusivyöhykkeillä. Valkokuusen merkitys Pohjois-Amerikan metsäteollisuudelle on erityisen suuri sekä saha-, vaneriettä paperiteollisuudessa
09 315 49 840. Palkinnot metsäkryptosta 15 on arvottu seuraaville kolmelle: Tarja Koppala, Tursa, Kullervo Kortessalo, Kaskinen ja Hannu Rahikainen, Varaus. Uuden polven paperimiehet Seuraava Metsälehti ilmestyy 9. Sata vuotta lintujen rengastusta . Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2014 / 2014 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 18”. 31 METSÄLEHTI 18 • 2014 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2014 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. METSÄRISTIKKO 18 Metsäkrypto 15, oikea ratkaisu H a n n u E sk o n e n. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. lokakuuta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 9.10. Liito-orava jakaa mielipiteet . Näin syntyy metsätie . osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Miten energiapuukauppa käy. . Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa
Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. uudistettu painos 8 . 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.. Käytännönläheisestä kirjasta löytyvät uusimmat harvennusmallit, selkeät ohjeet raivausja moottorisahan käyttöön sekä neuvoja puukaupan ja veroilmoituksen tekoon. Asiahakemisto helpottaa kirjan käyttöä. Metsäkoulu käy niin perustietojen hankkimiseen kuin myös muistin virkistämiseen. Puukauppaa, metsätalouden kannattavuutta, omistajanvaihdosta ja verotusta käsittelevät luvut auttavat lukijaa tekemään oikeita käytännön ratkaisuja. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kirja tarjoaa perustietouden käytännön metsäsuunnittelusta. Monikäyttö ja metsäluonnon monimuotoisuus ovat tärkeitä myös talousmetsien hoidossa ja siksi aiheet käsitellään kattavasti Metsäkoulussa. Metsäkoulu on suunnattu erityisesti metsäalan perusopintoja suorittaville sekä tiedonhaluisille metsänomistajille. uudistettu painos Metsäkoulu Hinta 48 €. 8 . Metsästä ja metsätaloudesta selkeästi kertova kirja etenee luvuittain metsänhoidon perusteista ja kasvupaikkaluokitteluista puulajeihin ja metsänhoidon menetelmiin. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.. Käytännönläheinen teos kattaa koko metsänhoidon kentän aina taimikon perustamisesta päätehakkuuseen asti. tai asiakaspalvelustamme, puh. Satu Rantala (toim.) Metsäkoulu on metsätalouden perusteiden ja oman metsänhoidon käsikirja, jokaisen metsänomistajan ajantasainen perusteos. Metsäkoulu on ajantasainen käsikirja oman metsän hoidosta