K uv a Seppo S amuli METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 24. SYYSKUUTA 2015 • NRO 18 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Ennakkoraivaus on jo vakiintunut osa puunkorjuuta, tietää metsuri Tommi Lindén. Sivut 18–19 Leimikko korjuukuntoon Ajankohtaista: Energiahakkeen käyttö laski ›› sivut 10–11 Puukauppa: Korjuukisa kiristyy ›› sivut 12–13 Kokeiltua: Uutuus puunkaatoon ›› sivu 22 Lukijalta: Metsävaratietoa moneen lähtöön ›› sivu 29
Puurakentamiseen professori Itävallasta Suomen Metsäsäätiön, MTK:n säätiön ja Kouvolan kaupungin lahjoittama puurakentamisen professuuri on täytetty. Lahjoitusprofessori on viisivuotinen, lahjoituskauden jälkeen pestin on tarkoitus siirtyä Aalto-yliopiston normaaliksi toiminnaksi. Määrä koskee syksyä 2014 ja kevättä 2015. Nyt johtojen reunavyöhykkeiltä poistetaan lähtökohtaisesti kaikki tukkija kuitumittaiset puut. Toiset 10 prosenttia ei ole maksanut jäsenmaksua, mutta ei ole ilmoittanut eroavansakaan. Metsäpolku-palvelussa korostuvat vaihtoehdot – taloudellisen tuoton ohella tarkastellaan luontoarvoja, virkistyskäyttöä ja maisemanhoitoa. Voimajohtojen reunametsien tutumpi hoitomenetelmä on tähän asti ollut puunlatvojen helikopterisahaus. Palveluun on koottu ensimmäistä kertaa kaikki metsänhoitovaihtoehdot. Helikopterisahaus vuorottelee Puiden rajuun kaatoon on kaksi syytä: metsänkäsittelyn aikavälin pidentäminen ja rahallinen hyöty puunomistajalle. Virtausmallikartat auttavat metsätalouden vesiensuojelun suunnittelussa, niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kunnostusojituksessa. Nykäsen mukaan metsänomistajien on ollut hankalaa saada kaupaksi reunavyöhykkeeltä poistettuja puita, jos hakkuussa on poistettu vain sähköjohdoille vaaralliseksi käyviä pitkiä, niin sanotun lunastusrajan ylittäviä puita. Uhkakuvat eivät ole toteutuneet”, MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen kertoo. Tehtävään on valittu 33-vuotias itävaltalainen tekniikan tohtori Gerhard Fink . Vanhoista jäsenistä noin 10 prosenttia on eronnut yhdistyksestään. Kantaverkkoyhtiö on lunastanut käyttöoikeuden johtoaukealle ja reunavyöhykkeelle, mutta maa ja puut kuuluvat yhä metsänomistajalle. Metsälehdellä liki 200 000 lukijaa Kansallisen mediatutkimuksen (KMT) mukaan Metsälehdellä (Metsälehti ja Metsälehti Makasiini) lukijamäärä on 197 000 lukijaa. Stora Ensolta uusi metsänomistajapalvelu Stora Enso on avannut uuden palvelun metsänomistajille. ”Olemme erittäin tyytyväisiä. Metsänomistajat luottivat yhdistyksiinsä Metsänhoitoyhdistyslain muutos ei ole aiheuttanut yhdistyksissä suurta jäsenkatoa. ”Ainespuuhakkuuta tullaan tarjoamaan metsänomistajille vaihtoehdoksi jatkossa. Se ei poista maastossa tapahtuvaa vesiensuojelurakenteiden suunnittelun tarvetta, mutta auttaa suuntaamaan sitä vesiensuojelun kannalta herkille alueille. Uusi palvelu perustuu paikkatietoon maaston muodoista. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 LYHYET Karttapalvelusta apua kunnostusojitukseen Suomen metsäkeskus on kehittänyt metsäammattilaisten avuksi veden virtausmallikarttoihin perustuvan palvelun. 2 A J A S S A 24. Fink aloittaa työt Aalto-yliopistossa vuoden vaihteessa. Yhdistysten jäsenistä noin 80 prosenttia on pysynyt mukana. Metsänomistajalla on myös yhä mahdollisuus valita reunavyöhykkeen käsittelyvaihtoehto”, sanoo asiantuntija Mikko Nykänen Suomen kantaverkosta vastaavasta Fingridistä. VALTTERI SKYTTÄ, teksti JANNE ULVINEN, kuva Suurjännitelinjojen reunametsiin tehdään yhä useammin avohakkuun kaltaisia ainespuuhakkuita. Käytössä on myös ympäristöjärjestö WWF:n hyväksymiä metsänkäsittelytapoja. Sähkönsiirtovarmuuden lisäksi reunametsien hoitoväli pitenee kymmenillä vuosilla. Avohakkuut yleistyvät sähkölinjoilla Voimajohtoaukeiden reunametsiä hoidetaan yhä useammin avohakkuun kaltaisilla ainespuuhakkuilla.. Stora Enso ja WWF ovat solmineet yhteistyösopimuksen metsäluonnonhoidon tiimoilta
”Se on oikein. Metsänomistajan on hyvä tietää, että jos ei ole kyse sähköjohdolle vaarallisesti puusta, puun kaatamisesta päättää puunomistaja. Harmillista on sekin, että muutosvuosi on tuonut runsaasti kemerahakemuksia ja ruuhkauttanut Metsäkeskuksen. Kattava valtakirja on myös ehto järkevälle kaatotoiminnalle”, Nykänen kertoo. Ennalleen jäisi vain taimikon varhaishoidon tuki. Avohakkuuvaihtoehto voi olla uutta metsänomistajalle. Tukea turhan järeisiin kohteisiin Järjestö on löytänyt uudesta kemerasta jo ongelmiakin. Sivut 18–19 Halla muotoilee kapean kuusenlatvan Sivu 19 Poikaoksaa ei pidä säästellä Sivu 23 PILKKEITÄ Kylmä kesä pani männyn koville Erityisesti Ylä-Lapin mäntyjen kasvaimet jäivät ohuiksi ja neulaset lyhyiksi. Maaja metsätalousministeriön kaavailuissa juurikäävän torjunnan ja terveyslannoitusten tuet lopetettaisiin kokonaan, lisäksi muun muassa nuoren metsän hoidon, suometsien hoidon ja metsäteiden tukiehtoja kiristämällä. Vapo Timber myi suurimman yksikkönsä, Hankasalmen sahan toissa vuonna Versowoodille, minkä vuoksi liikevaihto on laskenut selvästi. Leikkaukset painottuvat Etelä-Suomeen. Vapo on pääosin energiakonserni ja vuoden vaihteessa katkeava tilikausi katkeaa kesken lämmityskauden, minkä vuoksi koko konsernin tilikausi muutettiin mittaamaan lämmityskautta. Metsänomistaja saa reunametsäpuista hankintahinnan, sillä Fingrid maksaa puunkorjuun. ”Tämä tarkoittaa, että melkein puolet ensi vuoden kemerarahoista on jo käytetty”, Jylhä toteaa. MTK pitää leikkauksia valitettavina, mutta väistämättöminä. Kalajoella sahaus kannatti hyvin Kalajokisen perheyhtiö Junnikkala Oy:n viime vuosi oli hyvä, sillä liikevaihto kasvoi miljoonan, mutta tulos yli kaksi miljoonaa euroa. Fingridin kantaverkon reunametsien puunkorjuusta huolehtivat eri puunkorjaajat. Reunametsien kohdalla metsänomistajan tulee siis seurata hankintahintoja kun päättää, osallistuuko yhteismyyntiin vai myykö puut itse. Nämä toimenpiteet vuorottelevat”, Nykänen sanoo. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 ”Parinkymmenen vuoden päästä avohakkuusta on vuorossa latvojen helikopterisahaus. Suunnitelmissa on muun muassa juurikäävän torjunnan tuen lopetus. Lakiesitystä uusitusta kemerasta odotetaan lausuntokierrokselle loppusyksystä. Sivu 24 Kummitusvaara peurajahdissa Sivu 25 Kastanjat tuovat tasa-arvoa Keniaan Sivu 26 Kanadan kataja ei juuri maasta nouse Sivu 30. Nykyisen kemeran maksatuksia ennakoidaan siirtyvän ensi vuodelle viiden miljoonan euron edestä. Kemeran uudistushan kurMTK: Kemeran leikkaukset valitettavia Kemeratuet kutistuvat ensi vuonna 15 miljoonalla eurolla. ”Viime vuoden kesällä tilanne kääntyi heikommaksi, ja sama kehitys jatkuu edelleen. Sivu 6 Lappiin mahtuu hyvin sellutehdas Sivu 8 Metsänomistajat eivät ole yhdestä puusta Sivu 9 METSÄSTÄ 4,4 kilogrammaa uiton historiaa Sivut 16-17 Saaressa pitää olla moniosaaja Lilja Järviseltä onnistuu niin lossin ajaminen, metsänhoito kuin pettuleivän paistaminenkin. Tälle vuodelle on tulossa huonommat tulosnumerot.” AJASSA Helsinkiin nousee puinen asuinalue Sivu 5 Valtakuntaan uusi ykkösmetsävirkamies Maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston uusi johtaja löytyi ely-keskuksesta. ”Ihmisillä on yhä muistissa viime uudenvuoden sähkökatkot, joten nyt on hyvä aika hoitaa linjojen vierimetsiä. MIKKO HÄYRYNEN VAPO-KONSERNIN sahayhtiö Vapo Timber nousi huhtikuun lopussa päättyneellä tilikaudellaan niukasti positiiviseen tulokseen monien tappiollisten vuosien jälkeen. Toimitusjohtaja Kalle Junnikkalan mukaan taustalla oli lähinnä perussahauksen hyvä alkuvuosi ja merkittävään kokoon kasvanut oma jatkojalostus. Tukkia reunametsistä ei metsänomistajalle juuri kerry sähkölinjasta johtuvan pituusrajoituksen vuoksi. Koivumäen mukaan hankintaeli tienvarsihinta näkyy etenkin kuitupuun hinnassa. Voimaan uusi laki voisi tulla ensi vuoden alkupuolella. Puista hankintahinta Suurin osa metsänomistajista osallistuu Koivumäen mukaan reunametsäpuiden yhteismyyntiin. Latvojen sahaaminen helikopterilla aiheuttaa puuaineksen pilaantumista”, sanoo UPM:n Silvestan toimitusjohtaja Jukka Koivumäki . Tulosta ei pysty suoraan vertaamaan edeltäneeseen tilikauteen, joka oli poikkeuksellisesti 16 kuukauden mittainen. Vapo Timberillä on edelleen sahat Pielisen itäpuolella Lieksassa ja Nurmeksessa. Junnikkala valmistaa etenkin talojen ulkoverhousten pohjamaalattuja panelilautoja. Avohakkuusta on se hyöty, että metsänomistajat saavat hakkuista pientä hintaporkkanaa ja sähköyhtiö saa pidemmäksi aikaa varmuuden, ettei puita kaadu linjoille”, kertoo Vesa Vänttinen Pohjois-Karjalan mhy:stä. Molemmat voiton puolella Junnikkala Liikevaihto Liiketulos Liiketulos-% Omavaraisuusaste Sijoitetun pääoman tuotto, % 69,1 4,5 6,5 33,8 16,3 (tilikausi kalenterivuosi 2014) Vapo Timber Liikevaihto Liiketulos Liiketulos-% Omavaraisuusaste Sijoitetun pääoman tuotto, % 89 0,8 0,9 38,7 4,6 (tilikausi päättyi huhtikuun loppuun 2015) Ylä-Sahran mukaan niiden liikevaihto on pysynyt edellisvuosien tasolla ja parantuneen tuloksen takana ovat voimakkaat tehostamistoimet. Ainespuuhakkuiden määrää lisää myös uusi sähkömarkkinalaki, joka on asettanut sähköverkon haltijalle tiukemmat vaatimukset kunnossapidosta. Tähän viittaisi sekin, että ensiharvennusten kuitupuun hinta putosi yllättäen keväällä. JUSSI COLLIN KEMERATUKEA ollaan leikkaamassa 15 miljoonalla eurolla, mikä laittaa vasta kesällä käynnistyneen uudenkin kemeran uusiksi. AJASSA 3 24. TÄSSÄ NUMEROSSA Voimajohtoaukean reunametsää on kaadettu tänä syksynä muun muassa Iisalmen lähellä. Avohakkuun kaltainen ainespuukeruu on yleistynyt myös pienempijännitteisten sähkölinjojen vierimetsissä. Puunomistaja päättää korjuutavan Suurjännitelinjojen reunametsiä hoidetaan 700–800 kilometriä vuosittain. Nuoren metsän hoidon ja rankojen keräilyn tuki näyttäisi ohjautuvan turhan järeisiin kohteisiin, jolloin tuesta tulee kuitupuun hintatukea. Yhtiön omavaraisuusaste on laskenut vuodesta toiseen, mutta on vieläkin sahayhtiöksi huomattavan korkea, lähes 40 prosenttia. Keväällä päättyneen vanhan kemeran aikaisia tukihakemuksia tuli odotettua enemmän ja niitä siirtyy korvattavaksi ensi vuodelle noin 20 miljoonan euron edestä. ”Metsänomistajista yli 90 prosenttia antaa valtakirjan kaikkien puiden kaadolle. MTK esittää, että läpimittaa laskettaisiin 14 senttiin, jolloin tuen piiristä karsiutuisivat muutenkin kannattavat ensiharvennusleimikot. ”Ainespuun korjuu tulee olemaan se malli, jolla voimalinjojen reunametsiä hoidetaan jatkossa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksellä on käynnissä noin 1 000 kilometrin mittainen keskijännitteisten sähkölinjojen hoitourakka. ”MELKEIN PUOLET ENSI VUODEN KEMERARAHOISTA ON JO KÄYTETTY.” motti Pohjois-Suomea kunnolla”, MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä totesi. Toimitusjohtaja Juhani Sahoilla näkyi valoa Vapon ja Junnikkalan tulokset paranivat. Esimerkiksi UPM Silvesta tarjoaa reunametsien puunomistajille kolme vaihtoehtoa: ainespuukorjuun ja puun yhteismyynnin, ainespuukorjuun ja puiden jäämisen metsänomistajan myytäväksi tai pelkkien ylipitkien puiden korjuun
Toisaalta valtion kannalta rankapuulle ohjattu tuki on tehokas. Tukiporkkanatkin jäävät vaatimattomiksi ainakin verrattuna siihen, kuinka paljon euroja on jo nyt kylvetty tuuleen. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Hallitus aikoo nostaa uusiutuvan energian osuutta liikenteessä, puolittaa tuontiöljyn käytön ja luopua kokonaan hiilestä. LUKIJAKUVA NÄKÖKULMA SITAATTI Raita ja koira ”Kaadoin peltopohjalta tällaisen raidan. Valmistaudumme parhaillaan kehitystyöhön talousmetsien luonnonhoidon tason parantamiseksi sekä vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Metsä Groupin ja Luonnonvarakeskuksen vertailussa todettua on, että sopimusasiakas tekee 25 prosenttia parempaa tulosta metsillään.” Jees H-valta ”Syy siihen, että yhtiö pystyy teettämään hoitotyöt edullisemmin, lienee siinä, että niillä on huippumetsurit hommissa. Metsähakkeen kulutus hiipuu ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi. Sähköstä on ylitarjontaa, öljy on halventunut, kivihiili pysynyt edullisena ja päästöoikeuksien hinta matalana. Myös Sipilän hallitus kirjoitti ohjelmaansa kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvalle energialle, mutta vielä ei tiedetä, miten se aikoo ne toteuttaa. Osaksi syynä ovat olleet EU-säädökset, mutta taustalla on vaikuttanut myös metsäteollisuuden huoli puun riittävyydestä. Tarkoitus olisi sahauttaa leppien kanssa kenttäsahalla.” Leikkuri Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Sama suunta jatkui myös viime talvena, eikä uutta kasvua metsähakkeen poltossa ole näkyvissä. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. ??. Yhdeksi syyksi ne mainitsevat tempoilevat tukijärjestelmät. EERO SALA Tuhkaa vai tuulta. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP Ei 15% Kyllä 85% vas taa jia 318 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Tavoitetta vauhditetaan rukkaamalla energiatuet uuteen uskoon. Kate pyörii 5–10 prosentin välillä. Jos hallitus haluaa päästä tavoitteeseensa, puuenergialle ei kuitenkaan ole vaihtoehtoa. Viime vuonna metsähakkeen käyttö lämpöja voimalaitoksissa kääntyi pitkästä aikaa laskuun. Käyttömäärä ylsi jo kahdeksaan miljoonaan kuutiometriin 2013, mutta viime vuonna kulutus väheni kuusi prosenttia. Polttoaineen lisäksi sillä saa muitakin hyötyjä, kuten työpaikkoja sekä vauhtia nuoriin metsiin kertyneiden harvennusrästien purkamiseen. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Silti puuenergian tukijärjestelmien luominen on ollut yhtä tervanjuontia. Vielä muutama vuosi sitten uusia puuenergiaa hyödyntäviä laitoksia rakennettiin paljon, ja metsähakkeen poltto kaksinkertaistui lyhyessä ajassa. ??. Energiapuu käy tänä syksynä nihkeästi kaupaksi. Oikea vertailuryhmä olisi muut aktiivista metsätaloutta harjoittavat metsänomistajat.” Rane ”25 prosenttia on niin suuri luku, että missään koko metsänhakkuuja muokkausketjussa ei ole kate tuota luokkaa. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Voi olla, että puunhinnoissa sopimusasiakas saattaa jonkin provikan saada.” Metsuri Motokuski ”Myös näitä kantaasiakassopimuksia kannattaa kilpailuttaa. AJASSA 4 24. Fossiilisia polttoaineita on tarkoitus korvata varsinkin puusta saatavalla energialla. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Laimeaa kysyntää selittää viime talven leuto sää, minkä ansiosta puuta on jäänyt paljon varastoon, mutta teiden varsilla odottavat kasat kertovat myös isommasta polttoainemarkkinoiden murroksesta. Puuntuottajat osaavat yleensä laskea ja valita itselleen sopivimmat kumppanit, joita voi olla myös useampia.” Puun takaa Oletko ennakkoraivannut itse. Kun tuulivoima takuuhintoineen maksaa maltaita ja ydinvoimaloiden rakentaminen kestää ja kestää, luonnollisimmin uusiutuva energia löytyy metsästä. Toivottavasti myös nuorista metsistä kerättävä puu säilyy vahvasti mukana uusiutuvan energian raaka-ainevalikoimassa. Nyt tarvitaan yhteistyötä metsiemme monimuotoisuuden parantamiseksi osana luonnonvarojemme kestävää ja kasvavaa käyttöä.” Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo Metson retkeilypäivässä Lahdessa. Tähän tärkeään työhön toivomme sidosryhmiä mukaan. Käytännön toimina hallitus on pannut alulle energiaja ilmastostrategian sekä uusiutuvan energian tukijärjestelmän valmistelun. Pienpuuta metsissä on yllin kyllin, mutta ilman tukea sen korjuu ei kannata. Metsänviljelyja taimikonhoitotyöt tapahtuvat niin tehokkaasti ja ammattitaidolla, että vaikka urakkataksa on poljettu alas, kaverit tienaavat riittävän hyvin.” Jätkät Pätkät ”Eiköhän tuo 25 prosenttia selity ihan sillä, että niissä metsissä tehdään kukin toimenpide juuri oikeaan aikaan.” Korpituvan Taneli ”Käsittääkseni tämä vertailuryhmä on siis kaikki metsänomistajat. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 ”Jopa asiaa tutkailtuna on hoitosopimus tuottava malli metsänhoitoon. Tyveltä paksuus noin 38 ja latvalta noin 28 senttiä. Ensimmäisenä tiukentuvassa energiapelissä häviää hakkuualoilta ja nuorista metsistä haketettu polttoaine. Pituudeksi tuli noin 3,5 metriä. Bioenergia ry:n tekemän kyselyn mukaan energiayhtiöt eivät usko, että puun käyttö lähivuosina lisääntyisi energiantuotannossa. Uusi kysymys: Oletko maksanut vapaaehtoisen menekinedistämismaksun. Poliitikkojen hyvistä aikeista huolimatta tuloksena on ollut politiikkaa, joka ei rohkaise investoimaan. Joista suuri osa ei edes pyri aktiivisesti tuottavaan metsätalouteen, tuskin myy puuta kerran kymmeneen vuoteen
Kaavoittamisella kaupunki ohjaa, mitä uusille alueille rakennetaan, sanoo Kimmo Kuisma. Rakentaminen täytyy tosin tehdä suojateltan alla. Helsingin Honkasuolle nousee asuinalue, jonka asemakaava määrää talot puurakenteisiksi. Onneksi yhtään hullua hakkuuta ei vastaani tullut. AJASSA 5 24. Toinen Puun käytön lisäystä odotellessa ääripää on Metsäteollisuus ry, joka ruikuttaa ainaisesta puupulasta ja kurjuudesta puumarkkinoilla. Parin vuoden kuluttua tapahtunee metsähistorian suurin puun käytön lisäys Suomessa. Viimeisimmät tulokset valtakunnan metsien tilasta kertoivat karua kieltä taimikoiden laadusta ja taimikonhoidon puutteista. ”Puurakentamiselle tulee tarjota mahdollisuuksia, mutta toisaalta toimialan tulee osoittaa kilpailukykynsä.” Honkasuon kaltaisten hankkeiden myötä kaupungin suunnittelijat ja rakentajat saavat tietoa puurakentamisen mahdollisuuksista. Kesällä autoillessani sen sijaan vastaan tuli muutama sellainen energiapuuhakkuu, joissa ei mieli mettä keittänyt. Viestintä aiheesta on mielenkiintoista – metsänomistajajärjestö vakuuttaa puuta tulevan markkinoille. ”Voi taivahan jumala”, sanoi Herkko Päätalo, kun vaimonsa Riitu puhui hänen mielestään asian vierestä. ”Kilpailukyky osoitettava” Kuisman mukaan pallo on nyt puurakentajilla. Usko puuhun ja suomalaiseen osaamiseen ei sittenkään ole kadonnut, vaikka alalle on auringonlaskua odotettu ainakin 30 vuotta. » Ensimmäisten, kainuulaista puuta olevien talojen rakennus alkanut. Helsingin Honkasuolle rakennetaan asuinalue, jonka rakennukset on asemakaavassa määrätty kaikki puurakenteiseksi. ”Tämä antaa kaupungeille ja kunnille mahdollisuuden määrätä alueiden rakentamistapaa ja edistää esimerkiksi puurakentamista suosivaa kaavoitusta”, sanoo Honkasuosta vastaava projektinjohtaja Kimmo Kuisma Helsingin kaupungilta. Puurakentamiseen pitää saada jatkuvuutta kertaprojektien sijaan, ja ketju suunnittelijasta materiaalien toimittajaan sekä itse talon rakentajaan pitää olla yhtä toimiva kuin betonirakentamisessa. ??. Tai ainakin tämän juhlapuhetoiveen kannattajilla on uusi käytännön ilonaihe Suomen suurimmassa kaupungissa. Helsingin tavoitteena on lisätä kilpailua rakentamisessa ja saada uusia toimijoita mukaan.” Käytännön tietoa Helsingissä on alkamassa myös vertailuseuranta puuja betonirakentamisen eroista. ??. Metsänomistajien palveluiden lisäämisestä on ole vielä nähnyt merkkejä. ”Rakentajat ovat sanoneet, että puukerrostalon rakentaminen on nopeampaa, koska puurakenteiden ei tarvitse kuivua samalla tavalla kuin betonitaloissa. Kauppamatkani pituus oli noin 70 kilometriä, ja matkan varrella näin vain yhdessä paikassa kuluvana vuonna tehtyä taimikonhoitoa. Honkasuon asuinalue » Rakennetaan Helsingin ja Vantaan rajalle. Jännityksellä odotan , valmistellaanko tarjontahyppyä millään tavalla. » Kaikkien rakennusten oltava puurakenteisia. Pääkaupunkiseudulla rakentaminen on vilkkainta Suomessa, joten ei ole ihme, että puurakennevaatimuksen vei oikeuteen betoniteollisuus. Kysyntähyppy on odotettavissa; mielenkiintoista on nähdä tuleeko samaan aikaan myös tarjontahyppy. Honkasuon puurakennekaavan taustalla on tavoite ekologisesta kestävyydestä: etenkin massiivipuurakenteisiin sitoutuu hiiltä. Helsinki rakentaa puusta FAKTA. KAARLO OUNI Kirjoittaja on metsänhoitaja ja metsätalousyrittäjä. Kai vastuu Suomen metsien tilasta sentään hieman laajemmalle jakaantuu. Nykyinen hallitus on valtakunnan talousvaikeuksien kanssa niin syvällä suon turpeessa, että toivoisin metsäalan löytävän ratkaisut tarjontahypyn aikaansaamiseksi omin päin. Lienee varsin selvää, että jos hyvien taimikoiden määrä jatkuvasti vähenee ja huonojen lisääntyy, niin seuraukset tulevaisuudessa ovat vakavat. Honkasuon tavoin Luoteis-Helsingissä sijaitsevalle Kuninkaantammen uudelle asuinalueelle rakennetaan viereisille tonteille puuja betonikerrostalot. Honkasuon asemakaavaan merkityn puurakennevaatimuksen laillisuus on vahvistettu korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Päätös on poikkeuksellinen. Toivoisin metsäpolitiikan johdon vakavasti hakevan ratkaisua metsäverotuksen kehittämiseen, tilakoon kasvattamiseen ja ammattimaisen metsänomistuksen edistämiseen. Mieleen tuli kysymys: kenen toimesta ja kenen vastuulla ja haluaako metsänomistaja todella metsänsä tähän tilaan. Uteliaisuuteni piiriin kuuluu metsien tilan tutkiminen ja varsinkin ihmistoiminnan jälkien seuranta. ”Pohjoisen puurakentajat ovat selvästi kiinnostuneet pääkaupunkiseudusta. » Omakotitaloja, pientaloja ja kerrostaloja 1 600 asukkaalle. Tieinfran parantamiseen on jo luvattu varoja ja metsäkoneenkuljettajien koulutusta lisätään. AJANKOHTAINEN KOLUMNI Viimeviikkoisen kauppamatkani tein metsien kautta kahta eri reittiä. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 VALTTERI SKYTTÄ, teksti MARKKU OJALA, kuva Puurakentaminen on lyömässä läpi. Matkalla oli myös kauniita harvennushakkuita, joiden onnistumisen edellytys on oikeaan aikaan tehty taimikonhoito. Eihän lääkärin vastaanotolle menevä potilaskaan itse tautiaan ja hoitoaan tiedä ja määrittele. Maaja metsätalousministeriön tehtävänä on johtaa valtakunnan metsäpolitiikkaa, kai siihen tehtävään kuuluu myös vastuu Suomen metsien tilasta. Luin ministeri Kimmo Tiilikaisen haastattelun, jossa hän yksiselitteisesti siirsi vastuun metsänhoidosta vain metsänomistajien harteille. » Alueen määrä valmistua vuoteen 2020 mennessä. Uudessa vertailukohteessa saamme tästä puolueetonta tietoa”, Kuisma kertoo. Mahtaako kukaan tutkia vakavissaan miten nykyinen taimikonhoidon laiminlyönti vaikuttaa hakkuumahdollisuuksiin jo parin vuosikymmenen kuluessa. Tässä viestissä on kuitenkin vahva taka-ajatus: puuta tulee markkinoille jos kuitupuun hinta nousee. Metsäkeskusten resursseja on leikattu ja metsänhoitoyhdistykset hakevat uutta tasapainoa talouteensa metsänhoitomaksun loputtua. On helppo rehvastella nykyisillä hakkuumahdollisuuksilla ja aikaisempien vuosien työllä
Niemelä ei elättele toiveita leppoisasta toimenkuvasta. Sen jälkeen kansainvälinen ulottuvuus on tehtävissäni jäänyt taka-alalle.” Kuinka byrokratia voitettiin Keski-Suomen ely-keskuksen johtajana Niemelä ei näkyvästi ole osallistunut maakunnalliseen metsäpolitiikkaan. ”METSÄHALLITUKSEEN LÖYTYY RATKAISU, KUNHAN KAIKKI HIEMAN JOUSTAVAT KANNOISTAAN.” Juha S. Niemelä itse käyttää tätä havaintoesimerkkinä toimivasta muutosjohtamisesta. Luvassa on biotaloutta, kärkihankkeita ja alati kapenevia budjettiraameja, jotka tietävät uudelle johtajalle pitkiä työpäiviä. Hallinnointikulujen pitää olla järkevässä suhteessa tukiin. Silti hänellä on ollut miltei ratkaiseva rooli maakunnan metsäbiotalouden voittokulussa. Niemelän jäljiltä ei löydy savuavia raunioita, vaikka mies on ollut junailemassa muun muassa ely-keskuksen ylösrakentamista. ”Suomessa muutosjohtaminen mielletään yleensä organisaatioiden järjestelemiseksi uudelleen. Tutkijan ura vei miehen Helsingin yliopiston Seinäjoella toimivan maaseudun tutkimusja koulutuskeskuksen johtajaksi. Nyt hänellä on edessään harppaus pari pykälää isommalle pelikentälle. ”Kaikki tapahtui lakien ja säädösten mukaan, mutta limitimme eri käsittelyvaiheita ja sovelsimme lyhimpiä mahdollisia määräaikoja. Metsätohtori ja käytännön mies Koulutukseltaan Niemelä on puukaupallisen tutkinnon suorittanut metsänhoitaja, joka väitteli tohtoriksi vuonna 1994. Päällimmäisenä työlistalla on Metsähallituksen remontointi 2010-luvun kuntoon. AJASSA 6 24. Joviaalin oloisesta pohjalaistaustaisesta miehestä ei kenelläkään tunnu olevan pahaa sanottavaa. ”Juuri nyt minulla ei ole tähän asiaan kantaa, vaikka ely-johtajana näkemykseni olikin selvä.” Metsäalan remontti jatkuu Maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston uusi vetäjä luonnehtii itseään muutosjohtajaksi – ja näytöt puhuvat puolestaan. Tuellahan on tarkoitus edistää metsätaloutta.” Niemelän mielestä myös lakien valmistelurutiineja voisi tehostaa. ”Toimijoiden asiantuntemusta pitäisi pystyä käyttämään nykyistä tehokkaammin jo lakien valmistelussa. Tutkijataustastaan huolimatta Niemelä pitää itseään käytännönläheisenä toimijana. ”Metsähallitukseen löytyy varmastikin ratkaisu, kunhan kaikki tahot hieman joustavat kannoistaan.” Kemerabyrokratian hän uskoo ratkeavan, kun metsävaratieto valjastetaan sähköisen asioinnin tueksi. Niemelän valinnasta maan ylimmäksi metsävirkamieheksi varmistui. Sekään urakka ei ollut helppo, kun erilaisia organisaatioita ja toimintakulttuureita hitsattiin yhteen. Olennaista on miettiä, kuinka asiat voidaan tehdä uudella, tehokkaammalla tavalla, kuten Äänekoski-keississä tapahtui.” Metsähallitus ja kemera kuntoon Niemelän edeltäjän Juha Ojalan johdolla metsälait pantiin uuteen kuosiin. Nykyisenkaltainen kuulemismenettely, jossa asianosaiset kommentoivat lakiesityksiä, on mielestäni vanhanaikainen.” Metsätalouden määrärahojen supistuessa ely-taustaisen metsäjohtajan luulisi miettivän myös Suomen metsäkeskuksen liittämistä osaksi ely-keskuksia. Niemelä » syntynyt Teuvalla » 53-vuotias » metsänhoitaja, puukaupallinen tutkinto, 1988 » maaja metsätieteiden tohtori 1994 » Keski-Suomen elykeskuksen ylijohtaja » aloittaa maaja metsätalousministeriön luonnonvarayksikön johtajana 15.10. Pintapuolisesti toteutettuna tällaiset laatikkoleikit johtavat helposti vain hämmennykseen. ”Seinäjoella tehtäväni oli luoda tutkijoille toimintaedellytyksiä. Valvontaakin voitaisiin miettiä vielä uudelleen. Lisäksi ministeriön väki saa pähkäillä, kuinka kemeratuet sovitetaan supistuviin määrärahoihin ja mitä tehdään vuoden 2020 jälkeen, kun nykyisen kemeralain ”parasta ennen -päivämäärä” on ohitettu. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 HAASTATTELU MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Maakunnan metsäväki hyrisi tyytyväisyyttään, kun tieto Keski-Suomen ely-keskuksen ylijohtajan Juha S. Lokakuun puolivälissä Niemelä aloittaa viisivuotisen pestinsä maaja metsätalousministeriössä. Aika oli toinen”, hän sanoo. Suvantovaiheen johtajaksi pääsystä Niemelä ei silti elättele toiveita. Juha S. Metsien käsittely vapautui ja alan organisaatiot rustattiin perusteiltaan markkinatalouteen luontuviksi. Väitöstutkimuksessa verrattiin suomalaisten ja pohjoisamerikkalaisten sahojen markkinointistrategioita. ”Ei siitä ainakaan tähän päivään löydy apua suomalaisten sahojen tueksi. Kovin jyrkkiin linjauksiin Niemelä ei vielä ryhdy. Iso osa tutkimusten rahoituksesta tuli suoraan Brysselistä, joten EU-kuviot tulivat tutuiksi. ”Kysehän on yleensä melko pienistä summista. FAKTA. Sillä tontilla hän sai käyttää professorin arvonimeä. Sillä tontilla hän vastaa valtakunnan metsäpolitiikan toimeenpanosta. Luvassa on biotaloutta, kärkihankkeita ja jatkuvasti tiukkenevia budjettiraameja. Hänen johdollaan ely-keskus teki valtionhallinnon kaikkien aikojen nopeusennätyksen, kun Äänekoskelle rakennettavan Metsä Fibren sellutehtaan ympäristövaikutusten arviointi kiirehdittiin hallintobyrokratian läpi. Virkamiesten kesälomatkin järjesteltiin uudelleen”, Niemelä muistelee
Metsäalan remontti jatkuu PARAS MAHDOLLINEN SUORITUSKYKY. Ota yhteyttä johonkin sadoista jälleenmyyjistämme (lähimmän jälleenmyyjän löydät sivulta fi.aspen.se), niin kerromme lisää tästä hienosta innovaatiosta. Sitä käyttävät ammattilaiset, jotka arvostavat optimaalista suorituskykyä, parasta mahdollista voitelua ja erittäin puhdasta moottoria. fi.aspen.se Aspen 2 Full Range Technology polttoaine sopii kaikenmerkkisiin ilmajäähdytteisiin moottoreihin, jotka tankataan 2 % öljyä sisältävällä bensiinillä. Tervetuloa!! OPTIMAALINEN SUORITUSKYKY • PARAS MAHDOLLINEN VOITELU • ÄÄRIMMÄISEN PUHDAS MOOTTORI • KAIKILLE MERKEILLE. Aspen-bensiiniä on kehitetty Ruotsissa vuodesta 1988 lähtien kaikille, jotka haluavat parasta mahdollista bensiiniä metsäja puutarhakoneisiin, rakennustyömaalle, veneisiin, skoottereihin, mopoihin tai karting-autoihin. Kun valitset Aspen 2 -tuotteen (tai Aspen 4 -tuotteen nelitahtimoottoreihin) tavallisen bensiinin sijaan, moottorista tulee helpommin käynnistettävä, sen päästöistä huomattavasti puhtaammat sekä toimintavarmuudesta parempi. Kaikille merkeille
Sen ohella yhtiöllä on omaa hankintaa yksityismetsistä, jota varten luotiin muutamassa kuukaudessa tehokas oma, kolmeen piiriin jaettu hankintaorganisaatio. Puuntuotantoon käytössä olevilla metsämailla on puuston tilavuus runsaat 250 miljoonaa ja kasvu 12 miljoonaa kuutiota. Kasvuisia metsiä on kaikkialla, myös niillä syväaurausalueilla, joille ei 1970-luvun ”asiantuntijoiden” mukaan pitänyt metsää edes ilmaantua. Myös ison kuljetuskaluston sekä kuljetusterminaalien hyödyt päästään hyödyntämään. Isot puumäärät takaavat isot ja tasaiset työmäärät korjuuja kuljetusyrittäjille, ja lisäksi iso määrä omia metsäteitä helpottaa ympärivuotista toimintaa. Pendelin ohella myös maantiekuljetuksia kehitetään lähinnä entistä raskaamman autokaluston avulla. Keitele Groupin uusi Lappi Timberin sahalaitos ja liimapuutehdas Kemijärvellä. Kun Kemijoen uitto lopetettiin vuonna 1991, siirryttiin entistä enemmän maantieja rautatiekuljetuksiin ja etenkin niiden yhdistelmään. Kruunu, Metsähallitus, on Lapin metsien valtias, kuten on aina ollut. Vuotuiset hakkuut ovat noin puolet kasvusta, joten potentiaalia on isollekin uudelle sellutehtaalle. Kuormaus tehdään yrittäjävoimin terminaaleissa keskitetysti. Sen ohella, että kaikki suojellut metsät ovat valtion mailla, yli puolet talousmetsistä on Metsähallituksen hallinnassa. Metsäpäällikkö Kari Wuolijoen mukaan puun saanti ei ole tuottanut vaikeuksia uudelle yrittäjälle. Sittemmin rakennettiin terminaalit myös Kemijärvelle ja Kolariin (ja tavallaan sellainen on myös Pellossa). Nykyään kuljetetaan tämän ns. Metsähallituksen ajossa on yksitoista CTI-puutavara-autoa, joissa siis voidaan renkaiden ilmanpainetta säätää ajo-olosuhLapissa on kasvuisia metsiä myös niillä aurausalueilla, joille ei 1970-luvun ”asiantuntijoiden” mukaan pitänyt metsää edes ilmaantua. Kemijärven sellutehtaan lopettaminen oli lappilaisten mielestä iso virhe, kun koko maakunta puskee eneneviä määriä harvennuspuuta. Lappi Timber saa merkittävän osan tukeistaan Metsähallituksen ja yhteismetsien toimituskauppoina. Kemin ja Oulun isojen tehdaskeskittymien lisäksi puuta toimitetaan paikallisille laitoksille, myös energiapuuta. Kemijärven yhteismetsän toimintaa johtaa Risto Junttila. Uuden selluLapista ei puu lopu Puuvarojen ja kuljetusten puolesta pohjoiseen sopisi uusi sellutehdas. teiden mukaan. ”Reilusti yli puolet hakkuista on kuitupuuta, mikä kertoo metsiemme rakenteesta”, kertoo Kemijärven yhteismetsän toiminnanjohtaja Risto Junttila . Näkymä kuitenkin pettää, on Lapissa tukkipuitakin. Metsähallitus toimittaa runsaan kolmanneksen – ei enempää – Lapin metsäteollisuuden käyttämästä puusta. Keitele saa melkoisen osa puistaan alueen yhteismetsistä, joita on itäisessä Pohjois-Suomessa enemmän kuin missään muualla maassamme. Lapin pendeli Jos unohdamme Venäjän tuontipuun, Lapissa puuta kulkee kiskoilla enemmän kuin muualla Suomessa. Lapissa riittää puuta Lapissa on metsätalousmaata yhdeksän miljoonaa hehtaaria, josta suojeltuna on peräti 60 prosenttia. Käytössä on yhdeksän vaunuletkaa, jotka koostuvat 22 erikoisvaunusta, ja ne kulkevat yksinomaan terminaalien ja Kemin tehtaiden välillä. ”Osin se johtuu siitä, että meille optimaalisin tukkikoko on 15–20 senttiä latvasta, mutta voimme sahata myös pienempää ja järeämpää puuta. Lapin pendelin kautta puuta runsaat puolitoista miljoonaa mottia vuodessa, ja Stora Enson Antti Suvisen mukaan ”Lapin pendeli on volyymiltaan suurin, selkein ja säännöllisin raakapuun kuljetusjärjestelmä Suomessa”. Suomessa on ollut voimassa kaksi vuotta 76 tonnin enimmäispaino ajoneuvoyhdistelmille, mutta Lapissa ajetaan jo yhdellä 84 tonnin ”pikkujätillä”, ja kokeilulupa on tulossa peräti 104 tonnin ”jätille”. Väljennysleimikot ovat meille halutuimpia.” Tavallista pienempi tukkikoko johtuu siitä, että valtaosa sahan tuotannosta käytetään sahan yhteydessä olevalla liimapuutehtaalla. Entisen Kemijärven sellutehtaan tontille vuoden alussa rakennettu moderni saha käyttää tänä vuonna puuta noin 300 000 kuutiometriä, ja tarkoitus on nostaa käyttö 700 000 kuutioon. Suurimmat yhteismetsät ovat Kuusamossa (90 000 hehetaaria), Sallassa (65 000), Kemijärvellä (43 000) ja Posiolla (28 000). 8 24. ”Niistä on saatu tosi hyviä kokemuksia ja niitä tullaan lisäämään” vakuuttaa hankintapäällikkö Juha Pyhäjärvi . tehtaan tuloon uskotaankin – tontti on jo valmiina. Yhteismetsien pinta-ala kasvaa kaiken aikaa, ja niitä hoidetaan tehokkaasti: puuston kasvu on lähes kaksinkertaistunut viimeisten 10 vuoden aikana. Siitä on hyvänä todistuksena Keitele Groupin uusi Lappi Timberin sahalaitos Kemijärvellä. Kirjoitus perustuu Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n elokuisella kesäretkeilyllä nähtyyn ja kuultuun. Saha käyttää pääosin normaalia pienempää tukkia: tukin optimijäreys on 15-20 senttiä ja minimipituus 3,1 metriä.. Samankaltainen on tilanne muillakin Lapin maanteillä. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 AJASSA ESKO PAKKANEN teksti ja kuvat Kun ajaa Rovaniemen lentokentältä vaaran rinnettä kohti kaupunkia, näkee molemmin puolin metsää – mutta tuskin ensimmäistäkään tukkipuuta. Useiden pienten lastausasemien sijaan rakennettiin Rovaniemelle rautatieterminaali, jonne puut ajettiin Lapin kairoilta junavaunuihin lastattaviksi
SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 AJASSA MIKKO RIIKILÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva MAAJA metsätieteiden tohtori Osmo Mattilan tuore väitöskirja osoittaa, että metsäpalveluiden murros alkoi metsälakien uudistamisesta, joka raotti ovea markkinaehtoiselle palveluiden tuotannolle. Syyksi tähän hän näkee metsänomistajakunnan arvostusten erilaistumisen. Kannattaisi miettiä, voisiko samankaltainen ajattelu myös metsäpalveluissa ja tarjota metsänomistajille uudenlaisia ansaintalogiikoita.” Uudentyyppiset palvelut voisivat tuoda mahdollisuuksia uusille yrittäjille, kun metsänhoitoyhdistysja metsäkeskuslain muuttuminen on madaltanut kynnystä tulla alalle. Uudentyyppiset palvelut voivat tuoda mahdollisuuksia uusille metsäpalveluyrittäjille, Osmo Mattila uskoo. ”Käyttäjille maksuttomastakin palvelusta voi muodostua mittavaa liiketoimintaa. ”Ennen lakiuudistusta uusien toimijoiden oli vaikea päästä alalle. Mattilan mukaan metsästä on monille muodostunut paikka, joka tarjoaa mahdollisuuden mieleiseen puuhailuun. Akateemisesti koulutetut metsänomistajat eivät yleensä pitä”Tämä on vasta alkua” Metsänomistajien yhä erilaisemmat tavoitteet ja arvot luovat uusia tarpeita metsäpalveluiden tuottajille. Myös naisista erittäin harvat kertoivat arvostavansa metsätuloja. 9 24. Tälle joukolle metsämaiseman vaaliminen ja suojelu oli ylivoimaisesti yleisin metsätaloudelle asetettu tavoite.. He eivät koe tehtäväkseen tuottaa puuta teollisuudelle”, hän toteaa. ”Tällaista voidaan pitää näpertelynä, mutta toisaalta se voisi olla lähtökohta uudenlaisten palveluiden, yrittäjyyden ja metsien käyttömuotojen kehittämiseen.” Tilaa uusille yrittäjille Mattila ottaa esimerkiksi maailmanlaajuisen Airbnb-palvelun, jonka kautta ihmiset voivat tarjota asuntojaan matkailijoiden majoituskäyttöön. Sama koski yli 20 000 asukkaan kaupungeissa asuvia. Väitöskirjan mukaan dynaamisten, keskisuurten toimijoiden puute, epäluottamuksen ilmapiiri sekä hidas teknologian ja yhteistyön kulttuurin omaksuminen on todettu tekijöiksi, jotka ovat tähän asti vaikeuttaneet alan uudistumista.” Metsäkeskuksen kehittämää, metsänomistajille maksutonta Metsään.fi-palvelua Mattila pitää esimerkkinä toimintatavasta, joka voisi luoda edellytykset uudenlaiselle, metsiin perustuvalle liiketoiminnalle. Mattila arvioi, että tähän mennessä nähdyt muutokset ovat vasta alkua. Erityisesti kaupungeissa asuvat koulutetut metsänomistajat asettavat uudenlaisia tavoitteita ja arvostavat pehmeitä arvoja. ”Siinä ihmisten kodeille on luotu uudenlainen käyttöidea ja tyhjillään olevat huoneet on saatu hyötykäyttöön. neet metsätuloja metsänomistuksensa päätavoitteena. ”Puuntuottamiseen liittyvät palvelut eivät tyydytä kaikkien metsänomistajien tarpeita. Ajatellaanpa vaikka Facebookia tai Googlen palveluita.” Tulojen arvostus romahtanut Osana Mattilan väitöskirjatutkimusta tehty kysely metsänomistajien tavoitteista osoittaa, kuinka jyrkästi metsänomistajaryhmien arvot ovat erilaistuneet. Lähes kuudellesadalle metsänomistajalle suunnatun kyselyn mukaan metsätulot ovat tärkein tavoite maaseudulla asuville ja vähän koulutetuille sekä miespuolisille metsänomistajille
Energiapuukaupassa laskua Energiapuun pystyja hankintakauppojen kauppamäärät. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 Metsähakkeen kohtalonhetki AJASSA K uv aaja Metsähakkeen käyttö lämpöja voimalaitoksissa kääntyi viime vuonna laskuun. Rankapuu Kokopuu Latvusmassa Kannot 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2015/1 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2015/1 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2015/1 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Rankapuu Kokopuu Latvusmassa Kannot milj. Lähde: Luke -1 1 2 3 4 5 5 10 15 20 25 30 2 4 6 8 10 2000 -02 -04 -06 -08 -10 -12 2014. m³ Pystykaupat, €/m³ Hankintakaupat, €/m³ Metsähakkeen kasvu katkesi Metsähakkeen käyttö lämpöja voimalaitoksissa 2000–2014. milj. Jatkoon vaikuttavat niin ensi talven sää, kivihiilen hinta kuin poliittiset päätöksetkin. m³ Rankapuusta paras hinta Energiapuusta pystyja hankintakaupoissa maksetut hinnat ilman valtion tukea. 10 24
Onko edessä sama kehitys kuin Ruotsissa: kun huippu on saavutettu, alkaa alamäki. Se, miten biotaloustavoitteet vaikuttavat esimerkiksi metsähakkeen käyttöön, jää kuitenkin nähtäväksi. Fredrikssonin mukaan kuitupuulle ei kaikkialla ole muuta käyttöä kuin energiakäyttö. Mutta ongelma ei olekaan raaka-aineen saatavuus vaan sen kysyntä. Metsähaketta ostetaan vain, jos sitä todella tarvitaan”, Fredriksson sanoo. Viime vuosina metsähakkeen raaka-aineena on tosin käytetty myös varttuneemmista metsistä korjattuja järeämpiä runkoja. milj. Ensi vuosi näyttää, onko lasku pysyvä”, hän sanoo. Niiden takia energiapuun kauppa seisoo tälläkin hetkellä, eikä tilanteen odoteta paranevan ainakaan tänä syksynä. Uuden lain mukaista tuotantotukea maksettaisiin silloin sähköstä, joka on tuotettu vuonna 2018. ”Kuorta ja purua tulee markkinoille joka tapauksessa, ja niistä halutaan päästä eroon. Edellisen kemeralain mukaan energiapuun korjuutuki oli koko maassa seitsemän euroa kuutiometrille. milj. Sen edellytyksenä oli, että metsähakkeen käyttömäärät kasvaisivat vuosittain”, sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson . Metsähakkeen sijasta ryhdyttiin yhä enemmän polttamaan jätteitä. Vaikutusta on myös sillä, että fossiilisiin polttoaineisiin kuuluvan kivihiilen hinta on laskenut. … ja sähkön tuotantotukeen Sähköntuotannossa metsähake alkoi Fredrikssonin mukaan menettää asemiaan kivihiilelle jo vuonna 2013. m³ Rankapuusta paras hinta Energiapuusta pystyja hankintakaupoissa maksetut hinnat ilman valtion tukea. Ne menevät energiantuotannossa metsähakkeen edelle. Onko metsähakkeen käyttö saavuttanut lakipisteensä. Tavoitteeseen tuskin päästään: lämpöja voimalaitoksissa käytetyn metsähakkeen määrä kääntyi viime vuonna laskuun. Kärkihankkeiden vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta vuosien päästä. Ensi vuonna korjattava energiapuu voi päätyä voimalaitoksille vasta vuonna 2018”, sanoo Energiaviraston ylitarkastaja Olli Mäki . Puunkorjuun puolella hakkuukalustoa voidaan siirtää ainespuun korjuuseen mutta hakepuolella koneet seisovat, jos hakkeella ei ole kysyntää. Se edellyttäisi kuitenkin uusia investointeja. Kuori ja puru korvasivat metsähaketta, ja kaikkiaan puupolttoaineiden käyttö kasvoi. Energiapuukauppaa lukuun ottamatta puukaupassa on ollut melko hyvä vire, joten energiantuotantoon on tarjolla paljon metsäteollisuuden sivutuotteita, esimerkiksi kuorta ja purua. Viimeinen niitti oli hänen mukaansa eduskunnan maaliskuinen päätös hyväksyä lakiesitys metsähakkeella tuotetun sähkön tuesta. Vähintään yhtä tärkeää on säästää tuonnissa.” Biotalouden nosto yhdeksi hallituksen kärkihankkeista saa kiitosta kaikilta artikkelissa esiintyneiltä. ”Jos kaikki kotimainen bioenergia hyödynnettäisiin, säästettäisiin tuontienergiasta kolmesta neljään miljardia euroa. Samaa mieltä on Suomen metsäkeskuksen Hassinen. ”Ehkä metsähake saadaan uuteen nousuun liikenteen polttoaineiden raaka-aineena. Sen verran metsähakkeen vuotuista käyttöä pitäisi lisätä, jotta Suomi yltäisi tavoitteeseensa nostaa metsähakkeen käyttö 13,5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Esityksen mukaan metsähakkeella tuotetun sähkön tuki kyllä nousee, mutta jos hake tehdään järeän puun hakkuukohteelta saadusta jalostuskelpoisesta tukkitai kuitupuusta, maksetaan tuesta vain 60 prosenttia. m³ Pystykaupat, €/m³ Hankintakaupat, €/m³ Metsähakkeen kasvu katkesi Metsähakkeen käyttö lämpöja voimalaitoksissa 2000–2014. Se taas johtuu siitä, että kivihiiltä on tarjolla käyttömääriä enemmän. Energiapuuksi taas lasketaan pääasiassa sellainen puu, joka ei kelpaa puunjalostukseen: uudistushakkuualoilta kerätyt kannot ja latvusmassa sekä esimerkiksi harvennettavista nuorista metsistä korjattavat rungot, oksista karsittuina rankapuina tai karsimattomina kokopuina. Hänen mukaansa uudet energiainvestoinnit edellyttävät tuilta jatkuvuutta ja ennustettavuutta. Suomen metsäkeskuksen bioenergian ja biotalouden asiantuntija Urpo Hassinen on huolissaan hallituksen kemeratukiin suunnittelemista leikkauksista. Lakiesitys odottaa nyt Euroopan komission hyväksyntää. ”Tavoite ei ole enää realistinen. Taustalla ovat muun muassa leudot talvet. Haketettavaa on hänen mukaansa silti riittänyt. Näillä näkymin liian paljon. Energiavirastossa valmistellaan parhaillaan ohjeita sähköntuottajille energiapuun hankintaan. Asikainen muistuttaa myös, että vaikka lämpöja voimalaitoksissa käytetyn metsähakkeen määrä kääntyi viime vuonna laskuun, oli vuosi puupolttoaineiden osalta kokonaisuudessaan hyvä. m³ Pystykaupat, €/m³ Hankintakaupat, €/m³ Metsähakkeen kasvu katkesi Metsähakkeen käyttö lämpöja voimalaitoksissa 2000–2014. Uuden kemeralain mukaan nuoren metsän hoidon yhteydessä tehtävään pienpuun korjuuseen voidaan myöntää tukea 220 euroa hehtaarille. Mistä on kyse. Raaka-aineesta ei ainakaan ole pulaa. ”Päästöyksikön hinta on laskenut niin alhaiseksi, että kivihiilen käyttö on muuttunut kannattavammaksi”, hän sanoo. Entä Ruotsi. ”MAAILMA ALKAA EHKÄ OLLA METSÄHAKKEEN OSALTA VALMIS.” ”AINA PUHUTAAN SIITÄ, ETTÄ VIENTIÄ PITÄÄ EDISTÄÄ. Metsähakkeeksi energiapuu muuttuu, kun se haketetaan joko metsätien varressa, välivarastolla tai käyttöpaikassa. Jos tahtoa on, saadaan käyttömäärät nopeastikin kasvuun. Asikaisen mukaan vastaava tilanne voi olla edessä Suomessakin. 11 24. Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtajan Simo Jaakkolan mukaan tilanne on haastava erityisesti hakeyrittäjille. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 Asikaisen mukaan lämmönja sähköntuotannossa olisi teknisesti täysin mahdollista käyttää sen verran metsähaketta. VÄHINTÄÄN YHTÄ TÄRKEÄÄ ON SÄÄSTÄÄ TUONNISSA.” ”On energiapuukaupassa parempiakin aikoja nähty”, toteaa Enon Energialle karsittua rankaa syyskuussa hakettanut yrittäjä Tero Liimatta. Metsähaketta tehdään energiapuusta. Lisäksi uusi kemera mahdollistaa tuen myöntämisen myös kuitupuulle. Suomessa käytetty energiapuu on pääosin kotimaista. Tahdon asia Bioenergia ry:n Fredrikssonin mielestä metsähakkeen käytön lisäämisessä on puhtaasti kyse poliittisesta tahdosta. Muutoksia kemeraan… Syytön metsähakkeen tai ainakaan energiapuukaupan tilanteeseen ei ole uusi kestävän metsätalouden rahoituslakikaan, tuttavallisemmin kemera. Lähde: Luke -1 1 2 3 4 5 5 10 15 20 25 30 2 4 6 8 10 2000 -02 -04 -06 -08 -10 -12 2014 Energiapuukaupassa laskua Energiapuun pystyja hankintakauppojen kauppamäärät. Käytännössä tukimäärä on siis pienentynyt. Varastot täynnä Pari viime vuotta ovat olleet metsähakkeen ja siten myös energiapuun hakkuiden kannalta haastavat. Siellä metsähakkeen käyttömäärät saavuttivat huippunsa kolme vuotta sitten ja kääntyivät sen jälkeen laskuun. Pelkät leudot talvet eivät kuitenkaan kääntäneet metsähakkeen käyttöä laskuun. Kotimaista energiaa Ensin faktat. Energiapuukaupassa laskua Energiapuun pystyja hankintakauppojen kauppamäärät. Aina puhutaan siitä, että vientiä pitää edistää. Näillä näkymin laki tulee voimaan loppuvuodesta. Suomessa käytettiin viime vuonna 8,2 miljoonaa kuutiometriä metsähaketta, mutta määrä voitaisiin Luken Asikaisen mukaan nostaa 15–16 miljoonaan kuutiometriin. Voi olla – tai sitten ei. Kysymys on, kenellä on aikaa odottaa”, sanoo Koneyrittäjien liiton Jaakkola. Rankapuu Kokopuu Latvusmassa Kannot 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2015/1 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2015/1 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2015/1 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Rankapuu Kokopuu Latvusmassa Kannot milj. m³ Rankapuusta paras hinta Energiapuusta pystyja hankintakaupoissa maksetut hinnat ilman valtion tukea. Fredrikssonin mukaan taustalla on myös päästökauppa. AJASSA LIINA KJELLBERG, teksti JOHANNA KOKKOLAKETTUNEN, kuvat Metsähaketta mahtuu 5,3 miljoonaan kuutiometriin paljon. Lähde: Luke -1 1 2 3 4 5 5 10 15 20 25 30 2 4 6 8 10 2000 -02 -04 -06 -08 -10 -12 2014. ”Energiapuuta on vielä hyvin varastossa”, sanoo Luonnonvarakeskus Luken professori Antti Asikainen . ”Maailma alkaa ehkä olla metsähakkeen osalta valmis. Se tarkoittaa Fredrikssonin mukaan noin viittä euroa kuutiometrille. ”Ohjeet on saatava valmiiksi ensi vuodeksi, jotta niitä voidaan alkaa soveltaa energiapuun hankinnassa. Puuta riittää Miltä metsähakkeen tulevaisuus siis näyttää. Metsähake on puusta tehtyä polttoainetta, jota käytetään niin lämpöja voimalaitoksissa kuin maatilojen lämmityksessäkin. Rankapuu Kokopuu Latvusmassa Kannot 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2015/1 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2015/1 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2015/1 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Rankapuu Kokopuu Latvusmassa Kannot milj
44,87 . 23,77 . Esimerkiksi talvileimikoita on vaikea saada myytyä pystykaupalla”, vastaa Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro . 14,82 . Ero on sitä suurempi, mitä alempi puun kantohinta on ensiharvennuksilla ja energiapuuleimikoilla. 27,94 . 16,48 . nousussa . 31,03 . 12,15 . 14,66 . Yhdistyksistä suurin on Eteläinen metsäreviiri Uudellamaalla, joka korjasi viime vuonna 600 000 kuutiota puuta. 36,93 . 53,18 . 56,39 . Kaiken kaikkiaan yhdistysten vuosittaiset korjuut ovat viime vuosina lähennelleet seitsemää miljoonaa kuutiota. Ensiharvennus 12,04 . 14,72 . 21,76 . 11,12 . 29,65 . 28,79 . 25,32 . 29,98 . 18,08 . 29,48 . MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Metsänhoitoyhdistyksiä suurempiin korjuumääriin yltävät enää vain suuret metsäyhtiöt. 23,95 . 16,42 . 13,66 . Tämä lasketaan kokonaan metsävähennyksen perusteeksi. Ensiharvennus 11,93 . 30,01 . Myös osaaminen alkaa olla ammattilaistasoa. Reilu 80 kuution kauppa tuottaa tällöin 2 500 euron tulot. 57,99 . Ensiharvennus 10,67 . ETELÄ-SUOMI . 16,74 . Joskus metsänomistajat haluavat meidän korjaavan leimikot esimerkiksi korjuun laadun tai halutun aikatauMetsänhoitoyhdistyksistä on kasvanut merkittävä puunkorjaaja. 54,81 . 55,64 . 47,42 . 15,3 . 46,01 . 10,34 . 44,66 . 15,06 . 46,82 . 16,49 . 18,43 . 54,75 . 37,81 . Kysyntää ja lisäarvoa Mutta miksi metsänhoitoyhdistysten pitää korjata puuta. 15,47 . 10,39 . SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 799 Avoimien puukauppakohteiden määrä Puumarkkinat.fipalvelussa viime maanantaina. 18,68 . 55,91 . Hankintahinnat 56,53 . 29,01 . 22,62 . 11,45 . 45,00 . 17,48 . Toimitusja tienvarsikaupoilla metsävähennyksen pystyy käyttämään nopeammin kuin pystykaupoilla. 15,29 . 22,84 . 21,20 . Se on metsävähennyksen perusteena, mikäli kuljetuskulut velotaan metsänomistajalta. Raakapuun hintatilastot, viikkojen 35–38 keskiarvo KOKO MAA . Uudistushakkuu 56,84 . 18,05 . 14,74 . 17,37 . 55,85 . Tienvarsikaupalla myyden kuitupuun kantohinta on liki 30 euroa. MIKKO RIIKILÄ KUITU ja energiapuun toimituskauppa kartuttaa metsävähennystä monin verroin enemmän kuin pystykauppa. AJASSA 12 24. 29,37 . ”Noin puolet korjaamastamme puusta on tukkia”, arvioi metsäpäällikkö Hannu Justen Metsänhoitoyhdistys Lounametsästä, joka toimii Turun ja Rauman välisellä alueella. 23,52 . 41,85 . 15,21 . Tuhti metsävähennys PUUKAUPPA Suurten kastiin. 20,83 . 54,83 . 55,23 . 11,78 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,49 . Hankintahinnat 59,46 . 15,52 . Uudistushakkuu 57,74 . 24,05 . 15,03 . 14,40 . Vuotuisen metsävähennyksen vähimmäismäärä on 1 500 euroa. 54,29 . 24,07 . Se saadakseen on myytävä puuta vähintään 2 500 euron edestä. Harvennushakkuu 46,82 . KYMI-SAVO . 24,06 . 10,60 . 18,05 . ”Kilpailutamme kaikki valtakirjalla välitettäväksemme tulleet leimikot, jolloin korjuupalvelu on samalla viivalla muiden ostajien kanssa. 17,97 . Itä-Suomessa korjuu keskittyy harvennuksille ja energiapuuleimikoihin. 17,39 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,15 . 15,49 . 17,27 . 36,86 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,54 . 23,04 . Ensiharvennus 37,37 . Hankintahinnat 54,19 . Siellä isot yhdistykset toimittavat puuta sahoille ja tehtaille asti. 250 kuution tienvarsikauppa oikeuttaisi 4 500 euron metsävähennykseen, joka siis pienentää puun myyntiveroa. Samalla puunkorjuu on monelle yhdistykselle tärkeä tulonlähde. nousussa . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,33 . Hankintahinnat 55,85 . 33,94 . 15,56 . Vahvinta yhdistysten korjuu on lännessä. Ensiharvennuksella kuitupuuta on myytävä noin 250 kuutiota, jotta kantorahatulo ylettyy 2 500 euroon. 11,45 . 45,19 . 16,78 . 17,30 . 20,57 . 48,89 . Pystykaupalla metsävähennykseen oikeuttaa vain kantohinnan osuus. ETELÄ-POHJANMAA . 21,16 . 15,00 . Uudistushakkuu 57,12 . 36,64 . 43,50 . Harvennushakkuu 48,81 . 29,75 . nousussa . Harvennushakkuu 48,85 . 42,04 . Harvennushakkuu 47,40 . 29,57 . 43,34 . nousussa . ”Tavoitteemme on luoda lisää kysyntää ja arvoa puulle. 54,12 . 40,89 . Metsäyhtiöissä on usein epäilty korjuupalvelupuiden kilpailutuksen aitoutta, kun yhdistys etsii parasta ostotarjousta leimikolle ja on korjuupalvelunsa kautta mukana tarjouskilvassa. 15,42 . 15,66 . 17,54 . 21,52 . 23,5 . 20,71 . Uudistushakkuu 56,16 . Useat muutkin yhdistykset ylsivät 400 000 kuution hakkuisiin. 17,14 . Jos yhdistys toimittaa puut jalostuspaikalle, niistä maksetaan niin sanottu tehdashinta. 28,82 . 26,43
36,82 . 45,43 . 13,38 . 17,39 . Stora Enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalollekin yhdistysten puu kelpaa. nousussa . 15,82 . 16,02 . Eteläinen suurin Suurimmat mhy-puunkorjaajat vuonna 2014 Eteläinen metsäreviiri 600 000 m³ Etelä-Savo 450 000 m³ Keski-Suomi 400 000 m³ Lounametsä 400 000 m³ Pirkanmaa 400 000 m³ Lähde: Metsälehti lun varmistamiseksi”, kertoo Lounametsän Justen. ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 726 393 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 38 Metsänhoitoyhdistys Lounametsän lukuun urakoiva honkilahtelainen Seppälän Metsätyö Oy hakkasi kuusitukkia Mynämäellä viime viikolla. Johtaja Yrjö Perälä ennakoi, että Äänekosken uuden tehtaan puunhankintaan tarvitaan myös ulkopuolisia toimittajia, kun tehdas vuonna 2017 käynnistyy. Myyjälle jäävä kantohinta muodostuu, kun tukin hinnasta sahalla vähennetään korjuun ja kuljetuksen kustannukset. 27,84 . 14,86 . 16,98 . Hankintahinnat 54,27 . 41,05 . 22,67 . 14,53 . 54,77 . ”Mikään metsäyhtiöistä ei yleensä tarvitse kaikkia ostamiltaan leimikoilta kertyneitä puutavaralajeja, vaan ne myyvät valmiiksi katkottua puuta edelleen. 11,8 . 15,36 . 16,92 . Ensiharvennus 10,68 . 44,97 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hankintahinnat 25,53 . Ensiharvennus 12,19 . 25,08 . 54,36 . 16,01 . Porin ja Rauman välillä toimiva Luvian saha saa liki puolet tukeistaan yhdistyksien toimituksina. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,34 . UPM:lle yhdistykset toimittavat puut tehtaille. Ostomäärät viikolla 38 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m3 Etelärannikko 47 022 Pohjanmaa 23 325 Lounais-Suomi 39 832 Häme-Uusimaa 45 990 Kaakkois-Suomi 59 001 Pirkanmaa 40 281 Etelä-Savo 81 718 Metsäkeskus Määrä m3 Etelä-Pohjanmaa 40 054 Keski-Suomi 55 440 Pohjois-Savo 87 234 Pohjois-Karjala 78 632 Kainuu 33 238 Pohjois-Pohjanmaa 65 143 Lappi 29 480 10 20 30 40 50 60 Koivutukki Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2011 2012 2013 2014 2015 viikot 1–38, 2015 2014 2013 Koko maan viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ €/m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 Kantohintojen kehitys koko maassa Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. ”Kaikki hankintaamme sopivat puuerät kiinnostavat meitä.” Myös Metsä Group tekee kauppaa kymmenien yhdistysten kanssa. 51,46 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,30 . nousussa . 52,94 . 17,94 . Pelkät ensiharvennuspuut eivät isolle sellutehtaalle riitä.” Lännessä sahat ovat yhdistysten puunhankinnan tärkeä asiakas. 11,39 . 34,75 . 28,54 . 31,18 . Stora Enso ja Metsä Group ottavat puun pääosin tievarressa vastaan. Uudistushakkuu 56,08 . Hankintahinnat 55,38 . 26,59 . 15,90 . ”Tarvitsemme kaikkia hankintalähteitä ja hakkuutapoja. 13,05 . 27,65 . 17,96 . 28,41 . 23,89 . 23,11 . 52,66 . 54,82 . 29,93 . 19,98 . 55,45 . 15,35 . Kaikkiaan yhtiö ostaa noin kaksikymmentä miljoonaa kuutiometriä. 17,16 . 15,50 . 18,48 . 16,72 . 20,85 . 45,94 . 14,71 . 13,84 . 18,02 . 30,34 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 43,49 . 23,70 . 14,01 . 10,22 . Puun laatu ja toimitusten tarkkuus ovat parantuneet. Harvennushakkuu 47,22 . Hankintahinnat 57,10 . Uudistushakkuu 57,24 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ensiharvennus 12,03 . 25,53 . 25,70 . asti. KAINUU-POHJANMAA . SAVO-KARJALA . 15,11 . 19,82 . 21,96 . 17,31 . 53,61 . 23,97 . 52,35 . ”Tämä on toistaiseksi ollut kilpailukykyinen järjestely”, toteaa metsäpäällikkö Heikki Vuorinen . 15,41 . 46,68 . nousussa . SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 KESKI-SUOMI . 14,62 . Johtaja Sauli Brander UPM:ltä korostaa, että metsänhoitoyhdistykset ovat hyvä, täydentävä puun toimittaja. 41,79 . 20,85 . 13,07 . 15,45 . 44,95 . 45,83 . 16,03 . Harvennushakkuu 46,12 . Hän muistuttaa, etteivät metsäyhtiötkään kilpailuta leimikoita, jotka ne ostavat suoraan metsänomistajilta. 20,71 . 15,42 . 28,93 . AJASSA 13 24. Silloin sovitaan puun sahahinta ja toimitusmäärät. 14,56 . Harvennushakkuu 45,62 . 9,81 . 21,35 . Harvennushakkuu 47,06 . 42,79 . Uudistushakkuu 49,75 . 33,69 . 16,78 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 48,73 . Uudistushakkuu 52,87 . 15,24 . Toimituksista Luvia sopii yhdistysten kanssa kolmesti vuodessa. Siinä mielessä nekin tekevät korjuupalvelua toisilleen ”Täydentävä puuntoimittaja” Kuitupuuta yhdistykset välittävät kaikille isoille metsäyhtiöille. 43,73 . Ensiharvennus 11,41 . Branderin mukaan yhdistysten osaaminen puunhankinnassa on kohentunut viime vuosina. 14,92 . ”Ensisijaisesti ostamme puuta suoraan suomalaisilta metsänomistajilta.” Yhdistykset toimittavat UPM:n tehtaille puoli miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. 40,34 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,30 . 22,74 . 24,84 . nousussa . LAPPI . 11,44
Ennakkoraivaus sujuu parhaiten raivaussahalla. Teetettynä ennakkoraivaus maksaa 200–500 euroa hehtaarilta. ”Nyrkkisääntönä voi pitää, että vain rannetta paksummat puut saavat jäädä”, Munter sanoo. Kuisma ja Lindén kehottavat tosin aloittelevia raivaajia menemään metsään Rungot esiin Ennakkoraivaus tekee leimikosta houkuttelevan ja parantaa korjuujäljen laatua. Paras työkalu ennakkoraivaukseen on raivaussaha. Lumettomana aikana Helpointa ennakkoraivaus on lumettomana aikana. Päätehakkuukypsien kuusten runkoja hetki sitten peittäneet alikasvoskuuset ja lehtipuun vesat makaavat maassa. 24. ”Metsäkonekuski katsoo puita lähemmäs kymmenen metrin päästä. Vain sellaiset leimikot, joissa aluskasvillisuutta ei ole lainkaan, voi huoletta jättää raivaamatta. Metsänhoitoyhdistys Salometsässä työskentelevä Lindén raivaa alalta puunkorjuuta haittaavaa pienpuustoa. Tekniikka haltuun Ennakkoraivaus sopii hyvin metsänomistajien itse tehtäväksi. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 M E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat ”Äkkiä se maisema avartuu”, sanoo metsuri Tommi Lindén ja katsoo työnsä jälkeä. Ennakkoraivaus nopeuttaa puunkorjuuta ja varsinkin harvennushakkuissa se myös parantaa korjuutyön laatua. Energiapuuharvennuksessa leimikkoon voi jättää hieman ohuempiakin puita, mutta liioitella ei kannata. Sen voi tehdä joko niin, että poistaa pienpuuston kokonaan tai niin, että raivaa pienpuuston reilun metrin säteeltä kaadettavien puiden ympäriltä. ”Puunostajat suosivat ennakkoraivattuja leimikoita. Vauhtia korjuuseen Mistä tietää, kaipaako leimikko ennakkoraivausta. ”Kurssilla oppii kunnon kaatotekniikan. Ennakkoraivaus on vakiinnuttanut paikkansa osana puunkorjuuta. Kaadettavien puiden ympärillä kasvava risukko estää lisäksi hakkuukoneen kouraa tarttumasta runkoihin, ja varsinkin lehtipuun vesat menevät herkästi hakkuukoneen laipan ja ketjun väliin, jolloin ketju saattaa katketa. Sekä päätehakattavasta että harvennettavasta leimikosta kaadetaan kaikki puut, jotka eivät yllä kuitupuun mittoihin. Monesti se on myös puukaupan edellytys. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki rinnankorkeudelta eli 1,3 metrin korkeudelta alle kahdeksan senttimetrin paksuiset puut kannattaa poistaa. raivaussahakurssin ja kaupan kautta. Hanki raivausaha. Somerniemellä Varsinais-Suomessa sijaitsevalla päätehakkuualalla on menossa ennakkoraivaus. Energiapuuharvennus tulee sitä kalliimmaksi, mitä enemmän ohuita puita leimikossa on. Työ ei silloin rasita niin paljon ja pystyy säätelemään, mihin suuntaan puut kaatuvat. Kun metsäkoneenkuljettaja näkee puiden rungot kunnolla, pystyy hän valitsemaan kaadettavat puut niin, että parhaat yksilöt jäävät kasvamaan. Korjuutyö hidastuu, jos ketjun joutuu vaihtamaan monta kertaa päivässä. Tärkeää on myös hankkia kunnon turvavarusteet”, Munter sanoo. Niistä myös maksetaan enemmän”, sanoo metsänhoitoyhdistys Salometsän alueneuvoja Kuisma Munter . Kaadettavien puiden valinta on vaikeaa, jos hakkuualalla on paljon näköestettä”, Munter sanoo. Mitä tiheämpää ja järeämpää raivattava puusto on, sitä kalliimmaksi ennakkoraivaus tulee. Munterin mukaan valtaosa niin päätekuin harvennushakattavistakin metsiköistä kannattaa raivata. Munterin mukaan parhaan tuloksen saa, kun raivaa koko hakkuualan.
Ajoita lumettomaan vuodenaikaan. Panosta turvavarusteisiin. Jätä eläimille suojapusikoita . ”Samalla, kun tankkaa sahan, kannattaa itsekin juoda. Poista rannetta ohuemmat puut. Tärkeää on myös pitää raivaussaha terässä. Silloin joutuu kulkemaan kaatamiensa puiden päältä mutta se on helpompaa kuin tiheässä metsässä kulkeminen. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 Kaadettavien puiden ympärillä kasvava pienpuusto estää hakkuukoneen kouraa tarttumasta runkoihin. Hakkuut käynnistyivät niin nopeasti puukaupan jälkeen, että vaihtoehtoa ei ollut. Jätä suojapusikoita. Hakkuutähteen seassa olevat kivet ovat hakeyrittäjille myrkkyä, sillä ne tylsyttävät hakkureiden terät. ”Jos ennakkoraivausta ei ole tehty, irtoaa aluskasvillisuus juurineen hakkuutähteen mukana. Jos ennakkoraivattava leimikko on kovin tiheä, kannattaa raivaajan Lindénin mukaan edetä reunasta kohti keskustaa. Silloin raivatut puut ehtivät painua kunnolla maata vasten. Pidä viila mukana. juu alkaa vasta muutama kuukausi ennakkoraivauksen jälkeen. Hakeyrittäjäkin hyötyy Mitä parempi näkyvyys leimikossa on, sitä nopeammin puunkorjuu sujuu ja sitä parempi korjuutyön jälki on. Jos ei muista syödä ja juoda, vetää itsensä helposti piippuun”, Munter sanoo. Reitti kannattaa suunnitella niin, että bensakanisteri on lähellä, kun raivaussahasta loppuu polttoaine. Ennakkoraivatulta päätehakkuualalta kerätyssä hakkuutähteessä on vähemmän kiviä kuin raivaamattomalta alalta kerätyssä. Esimerkiksi säästöpuuryhmän alle tai muihin sopiviin paikkoihin voi jättää pusi. LIINA KJELLBERG Ennakkoraivaus hyödyttää myös hakeyrittäjiä, kertoo metsänhoitoyhdistys Salometsän alueneuvoja Kuisma Munter. Jätä ennakkoraivauksen ja hakkuun väliin muutama kuukausi. 15 24. Opettele hyvä kaatotekniikka ja panosta varusteisiin. ”SAMALLA KUN TANKKAA SAHAN, KANNATTAA ITSEKIN JUODA.” Vinkit ennakkoraivaukseen Raivaa sekä päätehakattavat että harvennettavat leimikot. Terävä terä kiiltää, mustunut terä kielii viilauksen tarpeesta. Jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä, voi vastassa olla hyvinkin tiheä pusikko. Reitti selväksi Se, miten paljon raivattavaa leimikossa on, riippuu pitkälti siitä, onko leimikossa aikoinaan tehty taimikonhoitotöitä. Reikäperkauksen tapaan tehtävä ennakkoraivaus sopii hänen mielestään lähinnä sellaisiin päätehakkuuleimikoihin, joissa ei ole näkyvyyttä haittaavaa aluskasvillisuutta. Somerniemellä päätehakkuuleimikkoa ennakkoraivaava Lindén etenee hakkuukoneen edellä. Raivaussaha on hyvä viilata tankkauksen yhteydessä, kertoo päätehakkuuleimikkoa ennakkoraivannut Tommi Lindén. Juurten mukana kulkeutuu paljon kiviä”, Munter sanoo. Raivaajalla on hyvä olla turvasaappaat sekä visiirillä ja kuulosuojaimilla varustettu kypärä. Munterin mukaan tavoitteena on kuitenkin, että puunkorMETSÄSTÄ Ennakkoraivaus tekee leimikosta houkuttelevan ja parantaa korjuujäljen laatua. Hakkuutähteestä eli kaadettujen puiden latvuksista ja oksista tehdään haketta, jota käytetään lämmöntuotantoon. Aivan kaikkea aluskasvillisuutta Munter ei tosin poistaisi. Säästöpuuryhmän alle tai muuhun sopivaan paikkaan voi jättää aluskasvillisuutta hirvien, metsäkanalintujen ja muiden eläinten suojaksi. Poista pienpuusto. Raivaa rungot esille. koita hirvien, metsäkanalintujen ja muiden metsän eläinten suojaksi
”Päivä, jolloin ei saanut kirjoitetuksi mitään, tuntui oudolta.” Rahaa ja romantiikkaa Ennen oli rankempaa, on historiateosten tavallinen viesti, mutta vanhat uittomiehet muistavat senkin, kun kaikki meni hyvin, pölkky ja palkka juoksi. Lehdet kirjoittivat lieveilmiöistä – kiroilusta, viinanjuonnista, tappeluista, puukotuksista. ”Usein kun arkistoon meni hakemaan jotain, niin löysi ihan jotain muuta, joka vei mennessään. Kuka tietää kuinka usein todella, mutta varmasti uittotyöt saattoivat ”Kun tulee ulkopuolelta, niin aihetta pystyy katsomaan vapaammin. Arkistojen alkuperäislähteet ovat periaatteessa luotettavinta tietoa, mutta niistä puuttuu ”miltä tuntui”, joka välittyy muista kirjoituksista. Pakkanen näkee syyksi uittotyön luonteen eli lyhyiden työsuhteiden vuoksi ei yksinkertaisesti ehditty. 16 24. Pakkanen ei korosta uiton sosiaalisia vaikutuksia, mutta niitä kuitenkin oli. Liikkuvat tukkilaiset lavensivat kylien geeniperimää, vaikka saarnastuoleista asia esitettiin toisin sanoin. Politiikka pysyi poissa Vaikka uitto työllisti, sen kautta ei kanavoitunut yhteiskunnan rakenteita muuttavaa voimaa. ”Aika iso tuli, vaikka paljon piti jättää pois.” Ulkopuolisen katseella Pakkanen ei itse ole sen enempää uittolainen kuin mitä nyt yksi oppikoulun kesä. Vaikka tukkilaiset eivät välttämättä olleet juuri naapuripitäjää kauempaa, niin talonpoikaispiireissä rempseää elämäntyyliä ja hulvatonta rahankäyttöä paheksuttiin. METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN 1040 sivua asiasta, josta on julkaistu ennestään kasapäin kaunokirjallisuutta, historiatietoa, lauluja, näytelmiä, elokuvia. Esko Pakkanen sanoo vaatimattomasti, että Ankravee! on kansankirja uitosta. Päällimmäinen asia oli kuitenkin raha, jota uitto toi muuten pitkälti luontaistaloudessa elävälle maaseudulle. ”Erottelut olivat ainoa työvaihe, jossa järjestäytymistä jonkin verran tapahtui.” kuten sanomalehtiä, mutta Pakkasen kokemuksen mukaan lehdissä on usein ainoa tieto mitä jostakin asiasta löytyy. Ehkäpä juuri siksi, että uitto on yhteinen, lähes jokaista koskettava tarina. Uittoväylillä pysyvien suhteiden muodostamiseen ei oikein ollut aikaa, mutta hinaajilla oli hyvinkin tavallista, että laivaemäntä purjehti avioliiton satamaan miehistön jäsenen kanssa. Miksi ja mitä uutta uittohistoriasta. Joskus kannet pitää laittaa kiinni. ”Sanoin, että en pysty. nuoria ihmisiä kontakteihin. ”Kirja perustuu aiemmin kirjoitettuun ja julkaistuun, ja olen laittanut omia havaintoja lisäksi.” Syntysanat lausuttiin helmikuussa 1999, jolloin Metsämiesten säätiö pyysi kirjoittajaksi. Päivä muuttui viikoksi.” Viimeiset vuodet aihe vei vähintään kahdeksan tuntia päivästä. Kaiken lisäksi kylien tytöt olivat huomattavan kiinnostuneita uusista vieraista. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 Esko Pakkanen kirjoitti monella tavalla mittavan historian Suomen uitosta. Ja eläkeläinenhän ei pidä lomia. ”Oikeat” historioijat karttavat toisen käden lähteitä,. Uitolla tienasi vähintään kaksi kertaa sen mitä renki maatöissä. Sen verran jäi vaivaamaan, että bussista soitin takaisin, että yritän.” Aihe imaisi, materiaalia kertyi ja välillä tuli tehtyä muutamia muita kirjoja. Uitto ei ollut kaiken autuaaksi tekevää, vaan siihen liittyi monenlaista vastoinkäymistä ja ristiriitaa.” Olematta koulutettu historiankirjoittajakaan
» Työura Pöyryllä, Tehdaspuulla ja UPM:llä. ‹ Uittolaisiin on liitetty monenlaisia mielikuvia, mutta keskeisintä oli työmahdollisuudet ja sitä myötä raha. Vähänkin isomman mittakaavan uitto vaati uittosäännön. METSÄSTÄ Anna B ack Järvi-Suomen Uit to yhdis ty s Iv ar Eks tr öm, V ark auden museo Ee va Räisäsen albumi Järvi-Suomen Uit to yhdis ty s ”ANKRAVEE TARKOITTAA, ETTÄ VARPPAUSANKKURI ON VEDESSÄ JA VARPPAUS VOI ALKAA.” Esko Pakkanen » Metsänhoitaja, syntynyt 1944. Ahlströmin tukkilaisia Kuopiossa vuonna 1914. Uitto myös sitoi pääomia, koska pisimmillään tukin matka sahalle saattoi kestää neljä vuotta. Uoma avautuu Kannonkosken Hilmonkoskella vielä vuonna 1961. Sahatavarasta ei tullut ihan parasta ja kuusipaperipuun pintaan tuli tummaa. Viimeinen irtouitto oli Kemijoella 1991. Osansa oli silläkin, että puutavaran laatu ei uitossa parantunut. Ensiksi tulivat autot, sitten metsätiet. » Ankravee! -kirjan tekoa ovat tukeneet Metsämiesten säätiö, Järvi-Suomen uittoyhdistys ja useat metsäalan yhtiöt. › Uitto jatkuu nippuhinauksena Saimaan vesistössä edelleen. Suomi-filmien uittokuvalle on katettakin. Palkat alkoivat nousta, tuli työaikasäädöksiä, palkan sivukuluja. » Kirjoittanut noin 15 kirjaa metsätalouden ja höyrylaivojen historiasta. Kaiken lisäksi uittajat riitelivät myös keskenään. ”Turha haikailla, mutta toivoisin, että Saimaalla uitto säilyisi ja määrät voisivat noustakin.” Mutta Äänekosken sellutehdas kääntää puuvirtojen suuntaa, eikä suinkaan vesikuljetuksen eduksi. Kaikkia asianosaisia piti kuulla, ja heitä oli paljon, kuten myös valituksia. Uittaminen alkoi hiipua kalleimmasta päästä, purouitoista. Oikeusjuttuja on tuhansittain, ja pääsääntöisesti uitto joutui maksamaan. Etenkin lyhyt, tulva-ajan kestänyt purouitto olisi ollut otollinen palkkaväännöille, mutta lakkoja oli vähemmän kuin teollisuuden puolella. Pispalan nippu-uittotunneli, Keiteleen kanava, Mäntyharjun nippu-uittoväylä, Pakkanen luettelee uiton kalliita muistomerkkejä. Kesäpäivät hinaajalla ja ripaus romantiikkaa. Vaikka uiton määrällinen huippu osuu vuoteen 1964, niin kuljetusmuotona se ohitti suhteellisen huippunsa 1950-luvun alussa. maan, jota ennen sotia sai suhtkoht helposti. ”Sotien jälkeinen perkausinto katepillareilla meni liiallisuuksiin, ja niitä jälkiä korjataan pitkään.” Uitto loppui kustannuksiin. Tarakka aloittamassa Savonlinnan ohitusta.. Saimaalla, Kallavedellä ja Pielisellä hinataan vieläkin puolisen miljoonaa kuutiometriä, lähinnä mäntykuitua ja vanerikuusta. 17 24. Vesiasioiden lupakäsittely on ollut hidasta ja toraisaa aina. ”Miten on voinut kannattaa niillä puumäärillä. Vieläkin ui Kun paljon tehtiin, tehtiin myös pöljyyksiä. ”Ne tapasivat loppua työnantajan joustamiseen tai rikkurityövoiSotien jälkeen uittopuroja perattiin innokkaasti katepillareilla – nykykatsannossa liiankin innokkaasti. » Kirja on lähes loppuunmyyty, kirjoittajalla on vielä muutamia kappaleita. Prosessi saattoi viedä vuosia. Muutamia tapauksia on, että sitkeän lakon vuoksi puut jäivät jokivarteen.” Riitaa ja byrokratiaa Pakkasta hämmästyttää, kuinka pienissä ojissa on uitettu ja kuinka paljon uittopurojen perkaaminen ja väylien rakentaminen on vaatinut työtä. Kalastuselinkeino oli kovin vastustaja kun kyse oli isojen jokien lohija siikapadoista. Mutta kun muutakaan tapaa ei ollut.” Toinen hämmästyksen aihe on byrokratian määrä. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 Esko Pakkanen kirjoitti monella tavalla mittavan historian Suomen uitosta
Ulko-oven vieressä seinään nojaa ahkerasti käytetyn näköinen raivaussaha. Metsätalouskaan ei olisi saaren pääelinkeino, elleivät puutavara-autot pääsisi veden yli hakemaan kuormiaan. Motomiehet eivät pääse leimikoille ennen kuin pusikot on ehditty raivata pois. Sormet syyhyävät pusikoiden kimppuun. ”Harmittaa katsoa, kuinka meidänkin saarella on hoitamatta jääneitä metsiä, joiden omistajat asuvat kaukana.” Omissa metsissään hän tekee tarkkaa työtä raivaussahoineen. Vaikka Lilja ja Ari Järvinen omistavat metsää ja hoitavat niitä innokkaasti, tämän tarinan pääosassa ei ole raivaussaha vaan lossi ja sen kuljettaja. Ilman lossia vakituinen asutus olisi saarelta kaikonnut ja moni kesämökki jäänyt rakentamatta. Meidän palstamme oli ensimmäinen, joka kantatilasta myytiin.” Haukkasalossa on metsää kaikkiaan 1 200 hehtaaria. Lilja Järvinen tuntee petun leipomisen salat. Kesällä lossi pitää lautturin päivärytmin järjestyksessä. Puheliaan reipas lossikuski tietää, kuka saarella liikkuu, ja kuulee uutiset ensimmäisenä. Saarella käynnissä olevien hakkuiden vuoksi rannassa oli jo varhain jonoa, kun puu-autot ja metsäkonemiehet odottivat työmailleen pääsyä. Välillä hän saa oman toimensa ohella ohjailla puutavarakuljetusten logistiikkaa. Luultavasti pikkuveljenikin asettuvat tänne.” Haukkasalon sosiaalinen media Ensimmäinen lossi lähtee mantereelta kymmentä yli seitsemän. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 METSÄSTÄ Kuhmoinen METSÄNOMISTAJA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Kuhmoisten Haukkasalossa sijaitsevan hirsitalon avarista ikkunoista aukeaa upea näkymä Päijänteelle. Kovin suuri se ei ole, noin 15 hehtaaria, mutta sillä on historiallistakin arvoa. Meidän lisäksemme täällä asuvat vanhempani ja pari muuta. Se on talon emännälle mieluinen työkalu. Lossi on liikenteessä alkukeväästä yleensä tammikuulle asti. ”Lossille tullessaan kuskit kyselevät, onko saaressa autoja kuormaa hakemassa, jotta välttyvät kohtaamisilta kapeilla ja mäkisillä saariteillä.” Lossi on oikeastaan saarelaisten sosiaalinen media. Maasto on – kuten Päijänteen rannoilla tapaa olla – mäkistä ja kivistä mutta viljavaa varsinkin notkanteissa, joten puu kasvaa vinhaan. Lilli Järvinen taitaa niin raivaussahauksen, lossin ajamisen kuin pettuleivän teon. Sen omistaa saaren yksityistiekunta, mutta kulut katetaan pääosin valtion rahoilla. ”Isäni pappa omisti koko Haukkasalon. Joskus siitä voi olla hyötyäkin.. ”Tiedän ensimmäisenä, kun saarella tulee esimerkiksi metsäpalstoja myyntiin.” Tähän mennessä Järviset ovat hankkineet vasta yhden metsäpalstan. 18 24. ”Meitä on kaksi päätoimista lossikuskia. Myös mieheni ja vielä kotona asuvat pikkuveljeni ovat suorittaneet lossikirjan, jotta voivat tuurata meitä”, Lilja Järvinen kertoo. ”KONEMIEHIÄ OLEN KÄYNYT PÄIVITTÄIN NEUVOMASSA, ETTEIVÄT TÄRVELE TAIMIKKOA.” Päätoimenaan Lilja Järvinen ajaa Haukkasalon lossia. Lossi on myös Lilja ”Lilli” Järvisen työpaikka. Lossilla kulkevat automiehet ja konekuskit ovat tulleet tutuiksi Lilja Järviselle. Sittemmin maita on jaettu moneen kertaan. ”Päivät ja kellonajat menisivät täällä sekaisin, jos puuhailisi vain omiaan, mutta lossin on lähdettävä ajallaan, joten en voi unohtaa kelloa.” Puuta ja pettua Päijänteellä Saaressa on hyvä olla monitaitoinen. Metsänhoitoa ”iskän” opein Järvisillä on suunnitelmissa hankkia lisää metsiä. Metsiään Järvinen hoitaa vanhemHaukkasalon lossi on Päijänteen ainoa. ”Valtion tuen edellytyksenä on kolme vakituisesti asuttua taloutta
Puuntuotannollista etua riippakuusella ei vaikuta olevan käytännön tasolla. Se, että kapealatvuksiset kuuset liittyvät lumisiin oloihin, on ymmärrettävää. Mutta sää lopulta ratkaisee. Hallan puremiin oksiin saattaa tulla sienitauteja, jotka viimeistelevät arkkitehtuurin. Isän oppien mukaan hän on merkinnyt kaikki leimikolle sattuvat muurahaispesät. Oikeasti olen meidän motokuskiin erittäin tyytyväinen. Onko kyseessä paikallinen mutaatio, josta kannattaisi kertoa metsänjalostajille. Pienin riski on kivennäismailla ja tehtäessä suuria mättäitä istutusta varten. Jopa jalostetusta koivunsiemenestä on pulaa. ??. ”Jäätie saadaan kuntoon siihen mennessä, kun lossi ei enää kulje jäissä. Esimerkiksi riippakuusella oksat likimain roikkuvat runkoa pitkin. PALSTALLA Suomessa kasvavan kuusen levinneisyysalue on laaja, ja geneettinen vaihtelu myös. Kapealatvuksinen puu jää pahojen lumitalvien jälkeen todennäköisemmin jatkamaan sukuaan kuin leveälatvuksinen veljensä, ja niin kapealatvuksiset ja taipuvaoksaiset yksilöt runsastuvat vaikeissa lumioloissa. Mutta kuusta joudutaan istuttamaan myös tasamaalle. Hallan muotoilema kuusentaimi on kapealatvainen. Takavuosien innokas keskustelu tuotoksen kannalta parhaasta puun arkkitehtuurista on laantunut. Kyllä hän on kaljansa ansainnut.” Yhtä lailla automiehet ovat saaneet Järvisen ohjausta lossilla. Ulkonäöltään samanlaisia kuusia kasvaa myös Keski-Euroopan vuoristossa. Nykyhetken polttavimmat kuusiongelmat ovat ihan muualla kuin ihannekuusen arkkitehtuurin miettimisessä. Lastatun puutavara-auton on satuttava tarkalleen oikeaan paikkaan lossilla.” Polttopuita höyrylaivalle Kesäisin pariskunta suuntaa omalla höyrylaivallaan Päijänteelle. Mutta miten on tulkittavissa se, että paikka paikoin kokonaiset kuusentaimikot saattavat olla epätavallisen kapealatvaisia. ”Taimet toipuvat, kun ne oikaisee heti hakkuun jälkeen. ??. Kapealatvuksisen kuusen yleisyys lisääntyy Suomessa koillista kohti. Mätäs nostaa tainta hiukan maanpintaa ylemmäksi, ja tämä saattaa kriittisissä oloissa riittää siihen, ettei halla pure pahoin. Kesällä ei kerkiäisi kalastelemaan.” Nälkävuosien biotaloutta Monitaitoinen Lilja Järvinen paljastuu myös kirjailijaksi. Varminta olisi, jos kuusen istutukset voitaisiin keskittää rinnemaille ja vesistöjen rannoille. Eri asia sitten on, onko kyseessä oma laji. Hän tuli saarelle, kun täällä oli hakkuita ja tapasi sillä reissulla isäni.” Perityt metsätaidot näkyvät, kun kiertelemme Järvisten metsäpalstalla. Siihen ei tarvita muuta kuin se, että kasvupaikalla sattuu olemaan keväthallaa silloin, kun oksien uusi kärkikasvu on alkanut muodostua, mutta päätekasvaimen silmu on vasta turvonnut. Jotkut ovat sitä mieltä, että kapealatvuksinen siperiankuusi kasvaa Pohjois-Suomessa saakka. Silloin hallatuhojen riski on pienimmillään. Eikä tänne saareen kannata taimia istuttaakaan, niitä kyllä syntyy luonnostaan.” ”Konemiehiä olen käynyt päivittäin neuvomassa, etteivät he tärvele taimikkoa. Lilja ja Ari Järvinen kaavailevat hankkivansa lisää metsiä saarelta.. Sekin linkittyy metsätalouteen, vai pitäisikö nyt puhua biopolttoaineista – höyrylaiva kun nielee helposti 30 mottia halkoja kesässä. Keväthalla muotoilee kuusta sopivissa oloissa niin, että nuori kuusi kehittyy kapealatvaiseksi. ”Lupasin leipoa pettuleipää Suur-Jämsän moottoriklubin perinnetapahtumaan. Ajattelin, että neuvot löytyvät vaivatta kirjastosta tai netistä, mutta tieto osoittautui kaikkea muuta kuin helposti saatavilla olevaksi.” Hän keräsi tietoa mistä löysi ja kirjasi sen muistiin. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 miltaan omaksutuin opein. Teoriassa kuusen puuntuotosta kohottaa, jos latvus on pitkä ja kapea, jolloin puun aiheuttama muiden puuyksilöiden varjostus jää vähäiseksi ja myös neulasten vaatima oksien rakenne on kevyempi. 19 24. Kelirikkokaan ei enää eristä saarelaisia kuten ennen vanhaan. Asiaan vaikuttaa myös kylmän ilman kerrostuneisuus. Itse asiassa koko suomalainen Kapealatvaiset kuuset siemenhuolto on kriisissä, kun vanhojen, rappeutuvien siemenviljelmien tilalle ei ole toinnuttu perustamaan ajoissa uusia viljelmiä. Puuta on saatavissa monelta taimitarhalta koristepuuksi, jos joku moisen hirvityksen haluaa saada pihapiirinsä maisemaa rumentamaan. ”Haukkasalolaiset eivät ui – minullakin on vielä tältä vuodelta talviturkki heittämättä – eivätkä huvikseen ajele veneillä. Keväällä väylä avataan lossille ajetulla kaivinkoneella jäitä särkien.” Saarelaisilla on arkinen suhde järveen. ”Olen pienestä kulkenut iskän kanssa metsissä ja saanut metsänhoito-oppini häneltä. Talvella pidämme sentään verkkoja jään alla. Yhdessä miehensä kanssa he myös kuvittivat petun hankkimisohjeet uusvanhoilla valokuvilla. ”Koostin kuvat albumiin yhden lossin iltavuoron aikana ja kirjoitin ohjeet kuvien rinnalle. Kun peräkkäisinä vuosina kuusi saa kasvatetuksi pituuttaan, mutta oksat kärsivät toistuvista halloista, lopputulos on pitkä ja kapea latvus. Kaikkea valvova ministeriömme ei saa tehtäviensä hoitamisesta muita kuin säälipisteitä. Jalostettua siementä tuotetaan liian vähän tarpeeseen nähden. Ensi keväänä taas jännitetään. Lupasin tarjota oluen, jos työn jälki on moitteetonta. Jos siemenhuolto ei ole valtiovallan erityisessä suojeluksessa, tulevaisuudesta ei piitata, vaan eletään kuin viimeistä päivää. Kivennäismaasta tehty mätäs suojaa sekin öiseltä kylmyydeltä, koska kivennäismaa lämpenee päivän auringonpaisteessa ja luovuttaa lämpöä yöllä. ”Olen minä niitä komentanut peruuttamaan ja ajamaan uudestaan kyytiin. Kuusen alaoksat saattavat kärsiä halloista, mutta päätekasvain on turvallisen korkealla. Se tuntui kiinnostavan ihmisiä kovasti.” METSÄSTÄ MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. ”Muurahaiset ovat tehokkaita torjumaan tuhohyönteisiä, kuten mäntypistiäisiä ja kirjanpainajia.” Järvinen nostelee ylispuuhakkuussa taittuneita kuusentaimia varovasti pystyyn. Niitä konemiesten ei ole syytä tärvellä. Äitini taas työskenteli nuorena metsäkoneen kuljettajana. Hän esittelee painotuoretta ”Puolet petäjäistä” -kirjaansa, johon on kerätty tieto pettuleivän valmistuksesta ja petun hankinnasta
Tarkkaan opeteltu metsäsuunnitelma menetti merkitystään, kun metsänomistaja ei ymmärtänyt, mitä puille oli tapahtunut hakkuussa. ”Kun puhun taimikonhoidosta, sen näkee ilmeestä, kenellä on hoitamattomia taimikoita. ”Suomalaiset haluavat yhä olla titteliltään metsänomistajia. Soile Hiitolan peruskurssilla opetellaan myös metsästä eroon pääsyä. ”Asiakaspalvelua on se, että metsänomistaja ymmärtää mittaustodistusta ja tietää, miten hänen puitaan on kaadettu. Nykyihmiselle tällaiseen projektiin sopiva ajanjakso on noin viisi vuotta.” Suomen metsäviranomainen eli Metsäkeskus järjestää Metsäänperuskursseja Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa Kuopiota myöten. Samalla kertaa ei suunnitella asioita taimesta päätehakkuuseen. Ennen ajateltiin, ettei metsäammattilaisten pidä muuttaa ammattikieltään, vaan metsänomistajien tulee oppia ymmärtämään sitä. Maastoretkellä tuoreet tai tulevat metsänomistajat näkevät esimerkkejä metsän eri kehitysvaiheista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä, kuten taimikonhoidosta. ”Kaakossa on helppo motivoida ihminen metsänomistajaksi. ”Toivon kurssilaisilta, että kun he päätehakkaavat jonkun metsäalan, he kävelevät tarkastamassa uudistusalan joka vuosi seuraavan viiden vuoden ajan”, Hiitola sanoo taimikonhoitoon viitaten. Hakkuuoikeuden myynti on iso asia, eri juttu kuin myisi käytetyn auton.” Metsänomistus haltuun määräajassa Metsänomistamisen peruskurssiin kuuluu viisi luentoiltaa ja maastoretki. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 VALTTERI SKYTTÄ, teksti JUHA TANHUA, kuva Metsätilan omistajavaihdos on yhtä vääjäämätön kuin hallituksen leikkaus päätöksiä seuraava lakko. ”Tuoreelle metsänomistajalle tärkeää on asioiden kuntoon laitto tietyssä määräajassa. Kaakkoissuomalainen puukauppa on lähes aina viisinumeroinen luku ja metsätilan arvo helposti kuusinumeroinen luku.” Terminologiaan ei saa hukkua Hiitola on vetänyt peruskursseja Kouvolassa ja Lappeenrannassa vuodesta 2009. ”Osallistujakunta on naisistunut ja nuortunut. Viiden vuoden projekti Metsäomistuksen saa haltuun viidessä vuodessa. METSÄSTÄ 20 24. Metsäalan tulisi kuitenkin kokonaisuudessaan huomioida metsänomistajien toiveet paremmin. ”SEN NÄKEE ILMEESTÄ, KENELLÄ ON HOITAMATTOMIA TAIMIKOITA.” Metsänomistajien keski-ikä on yli 60-vuotta, joten metsänomistamisen peruskurssilla keskustellaan, miten sitouttaa lapsenlapset metsään. Hänen mukaansa peruskurssille tullaan opettelemaan myös metsästä eroon pääsyä. Metsänomistaja voi haluta myydä vaikean matkan takana olevan sukumetsäpalstan ja ostaa tilalle paremman oman kesämökin vierestä. Ei se mene niin.” Mittaustodistukset ymmärrettäviksi Metsänomistajat osaavat Hiitolan mukaan nykyisin vaatia metsänhoitoon sitä näkökulmaa, mitä itse haluavat. Aina ei ole esimerkiksi itsestään selvää, ettei puolentoista hehtaarin metsäkuviota kannata lohkoa viiteen osaan. Monen tuoreen metsänomistajan metsätietämys on vähäistä. Ammattitausta voi olla mikä vain”, Hiitola kertoo. Liiketulos metsätaloudesta on paras koko Suomessa. Hiitola kertoo esimerkiksi nuoren metsänomistajan, joka tutustui metsäperintöönsä huolella aina puukauppoja myöten. Metsiä halutaan hoitaa, ja vaikka hoitotyöt ostetaan palveluina, töiden tarkoitus halutaan tietää.” Hiitola pitää tärkeänä sitä, että uusi metsänomistaja pääsee tutustumaan metsäalan toimijoihin ja alkaa ymmärtää monimutkaista metsäkenttää. Jokaisella kurssilla on mukana alle 30-vuotiaita. Puukaupan mittaustodistus tuotti kuitenkin pettymyksen, sillä sen sisällöstä ei saanut selvää. Psykologin koulutus ei olisi pahasta, sillä sukupolvien välinen kuilu on tosiasia, sanoo Soile Hiitola.. ”Metsänomistajat eivät saa hukkua metsäalan terminologiaan. Olivat metsänomistajan tavoitteet metsänsä suhteen mitkä tahansa, Suomen metsäkeskuksessa työskentelevä Hiitola aloittaa aina Metsään-peruskurssin kertomalla, että metsää omistavat hallinnoivat merkittävää omaisuutta. Kaakkois-Suomesta metsää perivä voi etsiä tietoa metsänomistamisesta Soile Hiitolan vetämältä metsänomistamisen peruskurssilta. Yhdelle kurssille osallistuu kaakossa 20–40 metsänomistajaa. Joskus taimikoiden tilaa on lähdetty tarkistamaan suoraan luennolta”, Hiitola kertoo. Metsänomistus ei ole enää täysipäiväinen elämäntapa, vaan osa omaisuuden hallintaa ja suvun historiaa. Oman metsän tuntemus jäi vaillinaiseksi
Huomio suunnataan mielentaitojen lisäksi fyysisen kunnon harjoittamiseen. www.metsakustannus.fi Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin Metsämieli-menetelmä on uudenlainen, innovatiivinen tapa yhdistää metsäympäristö ja mielentaitojen harjoittaminen. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kirja sisältää 55 harjoitusta, jotka parantavat fyysisen ja psyykkisen kunnon välistä yhteyttä. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Hinta 32 € Muista myös. Metsämieli-menetelmässä luonnon, liikkumisen ja mielentaitoharjoitusten hyödyt yhdistetään kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaksi ohjelmaksi. Omien vahvuuksien, ajatusten, tunteiden ja voimavarojen tunnistaminen tuo liikkumiseen uutta syvyyttä, merkitystä ja mielenkiintoa. Metsä on monelle mieluinen liikuntapaikka kaikkina vuoden aikoina. Hinta 32 € Metsämieli – kehon ja mielen kuntosali Sirpa Arvosen uutuuskirjassa hyödynnetään metsää liikunnan ja terveyden lähteenä. Menetelmä auttaa eri elämänvaiheiden ja terveiden elämäntapojen pohtimisessa sekä liikuntamotivaation vahvistamisessa
METSÄSTÄ 22 24. Vasten kallistumissuuntaansa kaadettavilla puilla nostovara sen sijaan voi loppua kesken. Kärki työnnetään sahausrakoon samalla tapaa kuin vänkärikin, kun osa kaatosahauksesta on tehty. Normaalitapauksissa se riittää isonkin puun kaatamiseen. Kaatokiilalla peli muuttuu jännittäväksi (lue: vaaralliseksi) jos laho pitopuu pettää, kun puuta vängätään nurin. Vasten kaatumissuuntaansa kaadettavilla puilla se ei aina riitä. Kiilan työntyy puuhun kammesta vivuten hitaasti. Tosin noin metrin korkeudelta työntävällä kaatotunkilla on paljon suurempi momentti kuin sahausrakoa auki pakottavalla kiilalla. Nostovoimaa kiilakoneessa on 6 000 kiloa, siis moninkertaisesti enemmän kuin järeimmissäkään kaatotunkeissa. Juuri keksimälläni ”käyttökelpoisuutta per euro -asteikolla” kaatotunkkiin sijoitettu euro antaa paremman tuoton kuin mekaaniseen kaatokiilaan sijoitettu, mutta hukkaan eivät kaatokiilan ostamiseenkaan laitetut rahat menisi. Teräslevyjen välissä oleva kaatokiilan kärki työntyy puuhun hammastangon työntämänä. Pihapuita kaadettaessa tämä ei ole suuri ongelma. Kun kaatosahaus on valmis, kiilaa aletaan pakottaa syvemmälle sahausrakoon mekaanisesta vivusta kammeten. Samalla hammastanko työntää kiilaa eteenpäin ja sen ympärillä olevat teräslevyt avautuvat vähitellen, mikä pakottaa sahausrakoa auki ja puu alkaa kallistua. Siinä on mekaanisen tunkin voimin sahausrakoon työntyvä kiila, joka liikkuu kahden teräslevyn välissä. Enimmillään kiila avaa sahausrakoa viisi ja puoli senttiä. Tällaisessa tilanteessa kaatotunkki on ylivoimainen. Teräslevyjen kärkiosa on vänkärin lapaosan paksuinen. Myös tyveltään lahojen puiden kaatamisessa kaatotunkki on turvallisempi. Branokaadonsuuntaaja + nostovoimaa runsaasti + helppo käyttää + kaatotunkkeja edullisempi – hitaus – raskaus – rajoitettu nostovara Mekaaninen kaatokiila työnnetään sahausrakoon kuten vänkäri. Vehje maksaa 199 euroa, mikä on noin puolet edullisimpien kaatotunkkien hinnasta. Laite painaa 9,9 kiloa, joten normihakkuilla se on turhan raskas murikka vänkärin korvaajaksi, mutta esimerkiksi pihapuiden kaadossa laite on käyttökelpoinen. Kiilamainen lapaosa työntyy temppuilematta sahausrakoon ja pysyy siellä tiiviisti, kun puuta vängätään kaatumaan. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija Tshekkiläisvalmisteisen Brano-kaadonsuuntaajan rakenne poikkeaa perinteisistä kaatotunkeista. Voimaa puunkaatoon Tarjolla on kuusi tonnia nostovoimaa, kun yhdistetään ruuvitunkki ja kaatovänkäri. Kiilan kärkiosaa kammetaan auki oikealla kädellä pidettävästä kammesta. KOKEILTUA. Tunkki usein turvallisempi Enimmillään kiilan nostovara on viisi ja puoli senttiä
Metsäradio on metsätyömiehen ohjelma, ihminen metsätaloudessa on sen keskipisteenä ”, Ahonen kertoi. Sivuoksista tulee katkoa niiden kärkisilmut, lukuun ottamatta parNapsaise poikaoksa pois Kun taimen latva vioittuu, sitä kannattaa leikellä. ”Poikaoksapuita voi merkitä ja poistaa ensiharvennuksessa”, Henttonen sanoo. Sekin oli ennallaan, että Metsäradiossa oppia tahditti musiikki. » Entinen pääranka eli poikaoksa aiheuttaa puun sisään muotovian ja heikentää puun jalostusarvoa. Poikaoksa jää kasvun myötä puun sisään ja huonontaa puun laatua sahauksen näkökulmasta. Sodan jälkeen savotoille tuli runsaasti miehiä, joilla ei ollut metsätöistä kokemusta. Kuusi nostaa usein latvatuhon jälkeen useamman sivuoksan kamppailemaan paikasta puun uutena latvana ja päärankana. ”Kokonaisten sivuoksien katkominen on turhaa, sillä se vain vähentää taimen yhteyttävää neulasmassaa”, Henttonen sanoo. Poikaoksa » Syntyy tavallisesti, kun nuoren taimen latva vioittuu eläintai sienituhon tai muun seurauksena. Toivelevyt kuuluivat yhä ohjelmaan, tuolloin ehdoton ykköshitti oli Vera Teleniuksen Miljoona ruusua. METSÄNHOITO. Perinteisesti ohjelma avattiin otsikon sanoilla. Tehtäväkin oli sama: ala kehittyy koko ajan ja uuden tiedon välittämiseen tarvitaan lehtien ja kurssien ohella myös radiota. Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Poikaoksaisen puun syiden suunta on häiriintynyt, mikä vaikuttaa puusta saatavan sahatavaran lujuuteen. Vaikka latvojen leikkaaminen ja hoito paikkaa hieman tuhotilannetta, latvanvaihto jättää aina jälkensä puun sisään. » Vioittumisen vuoksi puu vaihtaa latvaa ja rankaa. Latvanvaihdosta jää aina joku merkki, mutta hoitamalla voi vähentää haittoja, kuten monilatvaisuutta ja -runkoisuutta”, sanoo Luonnonvarakeskuksen professori Heikki Henttonen. Yleisön pyynnöstä Metsäradio käynnistyi uudestaan vuonna 1965. Ohjelma aloitettiin vuonna 1945 Hella Wuolijoen pääjohtajakaudella. Vuonna 1955 ohjelman katsottiin tehneen tehtävänsä ja se lopetettiin. » Uusi pääranka muodostuu vioittuneen latvan alapuolelta sivusilmusta tai päärangaksi kääntyvästä oksasta. ”Jos on aikaa seurata vioittuneen kuusen kasvua, voi ensin säilyttää yhden sivuoksan ehjänä uuden latvan aihiona. Tuolloin Metsäradiota toimitti yliopistomies, dosentti Leo Ahonen. Leikkaamaton poikaoksa näkyy töpönä puun rungolla ja rungossa näkyy kierteisyyttä. Männylle kehittyy aina uusi pääranka sivuoksasta, kun latva on vioittunut. Poikaoksa pois, sivuoksista vain kärkisilmut Jos latvatuhon on kärsinyt kuusentaimi, taimea kannattaa leikellä muutenkin kuin poikaoksan osalta. Joka tapauksessa vanha, puun kasvusuunnitelmistaan hylkäämä latva jää puuhun niin sanotuksi poikaoksaksi. Kuusella uusi latva voi kehittyä myös tuhotun latvaosan alapuolisesta leposilmusta. ”Olen yrittänyt säilyttää ohjelman alkuperäisen hengen mahdollisimman hyvin. Ranganvaihdoksen tulos viiden vuoden kuluttua latvatuhosta. Vaikka ranganvaihdoksen jäljet katoavat puun pinnalta, poikaoksa tuottaa metsänomistajalle tappiota pitkällä aikavälillä. Metsälehti juhlisti ohjelman keski-ikäistymistä jutulla huhtikuussa 1985. Tuho näkyy tosin aina puuaineksen laadussa. Syynä latvatuhoon on usein hirvi tai metsämyyrä, mutta latvan vaihtumiseen voi vaikuttaa myös esimerkiksi ravinne-epätasapaino. Kun näkee, että uusi latva lähtee siitä kasvamaan, voi katkaista vanhan vioittuneen latvan.” Nurin ensiharvennuksessa Henttosen mukaan latvavikojen ja -tuhojen tarkistus on hyvä tehdä keväällä, sillä pienet taimet näkyvät hyvin lumien sulettua. METSÄSTÄ 23 24. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 UUTINEN VUONNA 1985 JUSSI COLLIN Metsäradio oli vuonna 1985 yksi radion suosituimmista ohjelmista, parhaimmillaan se keräsi liki 900 000 kuuntelijaa. Kymmenessä vuodessa työmenetelmät ja välineet savotoilla kuitenkin uudistuivat ja neuvova ohjelma koettiin taas tarpeelliseksi. ”Hyvää iltaa metsien miehet” VALTTERI SKYTTÄ, teksti HEIKKI HENTTONEN, kuva NUORTEN puiden latvat vahingoittuvat toisinaan niin, että puu hylkää vanhan latvansa ja alkaa kasvaa pituutta uutta rankaa myöten. Voiko puunomistaja silti tehdä jotain, jos hän havaitsee taimikossaan tuhoutuneita puunlatvoja. Tämä kärkisilmuinen oksa kehittyy uudeksi latvaksi. ”Suositukseni on, että vanha latva eli poikaoksa kannattaa leikata kokonaan pois. Tarjolla oli viihdettä ja valistusta. Niinpä ohjelmassa kerrottiin työmenetelmistä ja työvälineistä, lisäksi tarjolla oli metsätyömiesten haastatteluja ja tietysti musiikkia. Jos latvavian aiheuttaja on metsämyyrä, latvasyöntiä voi olla polvenkorkuisista taimista monimetrisiin. Samoin poikaoksa vaikuttaa sahatavaran ulkonäköön estäen esimerkiksi sisustuskäytön. Wuolijoen mielestä myös radion tuli osallistua maan jälleenrakennukseen – sitä varten perustettiin uusia ohjelmia, esimerkiksi Metsäradio ja Työmiehen tunti. Jos taimikko on riittävän tiheä ja kasvatettavissa puissa on valinnanvaraa, vikanaisia puita ei kannata jättää kasvamaan. Lähde: Puun rakenne ja ominaisuudet -kirja Polku omaan metsään Mets äkirja metsälehti.fi haimman näköistä uutta latva-aihiota
Mänty on siten uhkarohkea, koska sillä ei ole tietoa kasvukesän olosuhteista. Viileän ja pilvisen ilman takia neulasten kehitys oli kuitenkin hidasta elokuun alkuun saakka, jolloin tuli kyllä lämmintä ja aurinkoista, mutta jolloin päivänpituus lopetti neulasten pituuskasvun elokuun puoliväliin mennessä. lumettoman edellistalven pakkasvaurioista juuristossa. Männyllä tällainen metsänraja on Ylä-Lapissa noin 590 lämpösummayksikön seutuvilla. Päivänpituus lopetti kasvainten venymisen normaaliaikataulun mukaan heinäkuun alkupuolella. Sen voi havaita monin tavoin kaikkialla Lapissa ja varsinkin pohjoisimpien kuntien mäntymetsissä. Nämä vaiheet seuraavat toinen toistaan samassa järjestyksessä joka vuosi. Sinne, missä puu ei pitkällä aikavälillä kykene enää toistamaan fenologisia vaiheita vuosittain, on taipumus syntyä metsänraja. kasvuyksiköt ovat nyt tavallista tiheämmässä. Vastaavaa muistan tapahtuneen kesällä 1981 ja kuvatun kesällä 1902. Toisaalta mänty on myös viisas: historiasta löytyy runsaasti perättäisiä vuosia, joiden kesistä ensimmäinen on ollut oikein lämmin ja jälkimmäinen oikein lyhyt ja kylmä. Tietyllä lämpötilavälillä puu kasvaa ja kehittyy sitä nopeammin – joiltain osin myös sitä enemmän, mitä lämpimämpää on. Tästä johtuen ns. Näin ei ole, vaan tiedot pitää ilmoittaa. Männyn silmussa on tieto tulevan kesän kasvaimen pituudesta Äärirajoilla kuten männyn metsänrajalla latvuksessa voi havaita vaurioita ja kehityshäiriöitä, joista monet ovat syntyneet suoraan elottomien ympäristötekijöiden vaikutuksesta, ilman tuhosieniä ja -hyönteisiä. Myös kesän 1987 neulaset olivat erittäin lyhyitä eteläisessä Lapissa, mutta se johtui Kylmä kesä hyydytti männyn Lyhyt ja viileä kesä rajoitti puiden kehitystä varsinkin Ylä-Lapissa. Kun se oli viime kesänä myöhässä, neulaset puhkesivat ja alkoivat kasvaa viikkoja myöhässä, Ylä-Lapissa vasta heinäkuun loppupuolella. Lisäksi sää oli laajoilla alueilla sateinen tai ainakin pilvinen vähentäen merkittävästi säteilyn määrää kesällä. Siksi myös neulastiheys on keskimääräistä suurempi. Kesä 2014 oli erittäin lämmin ja pitkä koko Suomessa, mutta erityisesti Keskija Ylä-Lapissa, missä kesä 2015 taas oli äärimmäinen vastakohta edelliselle: kesäntulo viivästyi viikkoja ja kesä alkoi kylmänä jatkuen poikkeuksellisen viileänä elokuun alkuun saakka. Puulajit reagoivat lämpöön eri tavoin. Neulasten kehittyminen edellyttää kasvaimen syntyä. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 TUTKIJALTA Lämpö ja päivänpituus vaikuttavat keskeisesti puiden kasvuun ja kehitykseen. Latvakasvaimet jäivät suurin piirtein yhtä pitkiksi kuin edellisenä vuonna, vaikka niiden oli määrä kasvaa selvästi pidemmiksi. Tätä kutsutaan fenologiaksi. Artikkelissa sanotaan, että puustotiedot voi jättää merkitsemättä, kun täyttää kemeratuen vaatimaa toteutusilmoitusta taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon. Ajoittamalla pituuskasvunsa alkukesään mänty pienentää riskiä, että hyvän kesän pitkäksi määräämä kasvain jäisi kesken kylmän kesänä sattuessa. Informaatio männyn latvakasvaimen lopullisesta pituudesta on siis jo talvehtivassa silmussa, jonne mänty on tuottanut ns. Tiedot pitää ilmoittaa METSÄPILA OIKAISU Lapin mäntyjen vajaasti kehittyneiden kasvainten kuntoa koetellaan ensi talvena. Merkittävimpiä näistä ovat ilmastolliset tekijät, joista keskeisin on lämpötila. Päivänpituus taas säätelee osaltaan sitä, mikä kasvun ja kehityksen vaihe puussa kulloinkin on meneillään. Siksi se ajoittaa pituuskasvunsa alkamaan heti lämpösumman alkaessa karttua ja loppumaan päivänpituuden alkaessa lyhetä juhannukselta. Tästä rajasta pohjoiseen tai ylöspäin kesän lämpömäärä on männyn elon kannalta liian alhainen. Kun kuusen latvakasvaimen pituus riippuu pitkälti kasvukesän lämpötilasta (ja kosteudesta), männyn kasvaimen pituus määräytyy edellisen vuoden alkukesän lämmön perusteella. RISTO JALKANEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen metsäympäristön ilmiöihin perehtynyt erikoistutkija Parantaakseen talvenkestävyyttään mänty siirtää ravinteita ja energiaa vanhoista neulasista kehityshäiriöisen latvakasvaimensa hyväksi. Metsälehti Makasiinin 6/2015 artikkelissa ”23 kysymystä nuoren metsän hoidosta” on virhe. Timo T oiv anen. Kesä oli vaikea erityisesti pohjoisen männylle. kasvuyksiköitä sitä enemmän, mitä lämpimämpää on heinäkuun alkupuoleen mennessä ollut. Jos tiedot puuttuvat, on Suomen metsäkeskus yhteydessä metsänomistajaan. P I L K K E I T Ä 24 24. Kesän 2015 neulaset jäivät jopa neljännekseen edellisen vuoden neulasten pituuksista. Tukea ei menetä, vaikka lomakkeen olisi täyttänyt tältä osin väärin
”Kummitusko?” kysyn. Alkuaikoina suosituimpia katettuja kytistelypaikkoja olivat maatalousja ulkorakennukset. ”Astu sitten peremmälle.” Autiotalo on yhä ryhdissä, joskin pahasti ränsistynyt. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 dyt kyttäyskopit. Koppeja on kaikkialla Länsija Etelä-Suomessa. Alkusyksyllä suosittuja laidunnuspaikkoja ovat oraat ja vihertävät sänkipellot. Kylmistä rakennuksista metsästetään vähän”, metsämies tuumaa samalla kun nostaa aseensa autiotalon seinään tehtyyn ampumaluukkuun. ”AIKA AAVEMAISESTI NUO PEURAT LIIKKUVAT.” Miltä kuulostaisi yö autiotalossa, jossa kummittelee. Tiedot pitää ilmoittaa. ”Vähän tällaiset kuin tämä”, Syrjänen muistelee. Tällä hetkellä lukema näyttää aavistuksen yli 400 kaatoa.” Kopissa puhutaan kuiskaamalla. ”Tällä tavalla voi metsästää juuri haluttuja yksilöitä ja ampua tarkkoja, kuolettavia laukauksia. ”Vaikka olen istunut tässä talossa aika monta iltaa elämästäni.” Kuka sanoi, että metsästys on nykyään eläimille epäreilua pehmojen pullamössöihmisten harrastelua. Siinä vaiheessa ei enää sovi liikkua saati ladata asetta.” Syrjäsen kiväärin päällä on optinen tähtäinkiikari. Kyläläisten kertomuksissa hän liikuskelee täällä yhä, henkiolentona.” Syrjänen harmittelee, ettei ole miestä tavannut. Vuosia toimiva vakioväijypaikka on viisainta tehdä kunnolla ja pystyttää peurojen talviruokintapaikan äärelle. PILKKEITÄ 25 24. ”Tavallaan. Vuosittain ammutaan yli 20 000 valkohäntäpeuraa. Siinä vaiheessa ei enää ehdi ladata asetta. Karjalohjalaiselle Raimo Syrjäselle majapaikka on tuttu ja turvalliseksi osoittautunut. Ne alkoivat yleistyä 1980-luvulla ja mullistivat lopullisesti valkohäntäpeurojen metsästyksen. Metsä on miltei valloittanut pihapiirin, tie on tukossa tavallisille autoille. RIISTA Kaiken pitää olla valmiina, kun peura näkyy kyttäyskopista. Niinpä länsisuomalaiseen peltomaisemaan ilmestyi 80-luvulla kyttäyskoppeja. Peuroja vahditaan yhä niiden kulkureiteiltä ja ruokamailta. ”Olen pitänyt saaliista tarkkaa päiväkirjaa. Neljä viidestä kaadetaan kyttäämällä. ”Mekin viemme tuohon ruokinta-automaattiin joka talvi satoja kiloja viljaa”, Karjalohjan Metsästysyhdistykseen kuuluva Syrjänen osoittaa autiotalon eteen pystytettyä sinistä muovitynnyriä. Vaikka kopit ovat komistuneet, ovat peuranmetsästyksen perusasiat pysyneet vuosikymmeniä samoina. Alusta pitäen peuroja pyydettiin ajometsästyksen ohella myös väijymällä. Reikä seinässä Valkohäntäpeura ennätti asusKoppikeikka kummitustaloon Metsästyslaki ei määrää palelemaan peuraväijyssä. Syrjäsellä on selitys. Niitä vahdattiin iltaisin ruokintapaikkojen, orasmaiden, heinäpeltojen tai juuresaumojen läheisyydessä. ”Omistaja hirttäytyi tänne vuosikymmeniä sitten, yksin asunut mies. ”Kaiken pitää olla valmiina, kun peura tulee. Aavemainen hahmo Nykyään peurojen väijyntämetsästys on ylivoimaisesti suosituin jahtimuoto. Hänelle peurat ovat olleet osa jokapäiväistä elämää niin luonnossa kuin ruokapöydässäkin vuodesta 1982 lähtien. Istumalla ja odottamalla tapahtuvasta hämärämetsästyksestä tuli arkipäivää. ”Mutta nykyään kaikilla on varta vasten peuranpyyntiin tehJERE MALINEN, teksti ja kuvat Ensimmäiseksi karjalohjalainen Raimo Syrjänen kysyy kuin ohimennen, uskonko kummituksin. Minusta sellainen on eettistä metsästystä.” taa Suomessa 24 vuotta ennen ensimmäistä laillista kaatoa. Peurojen väijyntämetsästys perustuu eläinten ruokintaan. Sekin loppuu seinään, kun pihamaalle ilmestyy tyhjästä hahmo. Se tapahtui ministeriön erikoisluvalla järjestetyssä koemetsästyksessä Urjalan Halkivahassa vuonna 1958. Aika aavemaisesti nuo peurat liikkuvat.” Arvostelijoiden mielestä eläinten ampuminen ruokintapaikalle on epäreilua
Köy hyydessä elävien ihmisten on muutenkin vaikea toimia pitkä jänteisesti, koska kaikki aika me nee peruselannon hankintaan. Esi merkiksi Kabarun alueella on paljon erilaisia konflikteja, joi den johdosta väestö liikkuu. Naiset toimivat noin kymme nen hengen tuottajaryhmässä, joka kerää kastanjoita ja ottaa vastaan myös ryhmän ulkopuo listen keräilijöiden tuotokset punnitsemalla ja kirjaamalla tarkkaan joka ikisen kastanjan. ”Kaiken lähtökohta on yhdis tyksen johtosääntö, jonka nou dattamiseen kaikki pitää sitout taa sekä hallinnossa että kentällä. Yhdistysten roolit ja tehtävät on määritelty metsälaissa. Ahkerimmat tuovat varastolle satakin kiloa kastanjoita viikossa. Nyerin piirikunnassa on 13 ky lämetsäyhdistystä, joissa kussa kin on keskimäärin noin 3 000 jäsentä. Yhdistykset metsien suojelun kivijalka Keniassa suurin osa istutus ja luonnonmetsistä kuuluu valtiol le, ja niiden käytöstä ja suojelus ta vastaa Kenian metsähallitus. Kaikkinainen tuotannolli nen toiminta on mahdollista, kun tuottajat ovat tarpeeksi jär jestäytyneitä. Suomi tukee alueen kylämet säyhdistysten hyvän hallinnon kehittämistä. Jos kunkin jäsenen per heessä on kuusi jäsentä, niin yh distysten toiminnan piirissä on noin 220 000 ihmistä. Öljy puristetaan kastanjoista varsin alkeellisen näköisillä koneilla. Toistai seksi keräämme kastanjoita vain rajallisella alueella, vaikka niitä kasvaa Keniassa kymmenillä tu hansilla hehtaareilla. Toiminnan pitää olla järjestel mällistä, läpinäkyvää ja kurina laista. Suomi tukee Yhdistysten organisointi Kenian oloissa on varsin haastavaa. Myö häisimmät tiputtavat sadon vas ta huhtikuun lopulla.” Naiset muodostavat lupaavan ja kasvavan tuotantoketjun en simmäisen vaiheen. Jois sain komiteoissa naisten osuus on lähes puolet. Tämä on merkittävä sivuansio Kenias sa ja kohentaa erityisesti nais ten asemaa. TANSANIA KENIA ETIOPIA Nairobi Kabaru 150 km. kiä (noin 25 euroa). ”Kastanjasta jalostetaan kasvisöljyä, jota käytetään kos metiikkateollisuudessa. ”Silloin pitää olla tarkkana, koska maassa niihin iskevät hyönteiset ja isommatkin eläi met. Hommas sa on toki riskinsä. Te hokkaimmat keräilijänaiset tuo vat ryhmän varastolle jopa sata kiloa kastanjoita viikossa, min kä arvo heille on 2 500 shillin Kastanjatuloilla kouluun Kehitysyhteistyö Keniassa auttaa kyläläisiä parantamaan yhdessä toimeentuloaan. Projektia koordinoi van kansalaisjärjestö Help Self Help Centren johtaja Bernard Muchiri mukaan kastanjan po tentiaali on suuri. Apuun tulevat paikallisten muo dostamat kylämetsäyhdistykset, joilla on merkittävä rooli metsien käytön ja suojelun valvonnassa. Naisilla on merkittävä roo li metsien hyödyntämisessä, ja myös heidän osallistumisensa kylämetsäyhdistysten toimin taan on kasvanut jatkuvasti. Täällä Kabarussa homma toimii jo aika hyvin”, Bernard Muchiri toteaa. Harvaan rakennetuilla metsäase milla on tuhansien hehtaarien kokoisia alueita hoidettavinaan. Kastanjoista puristettavaa öl jyä on käytetty Afrikassa perin teisesti ihonhoitoon. Naisten osallistuminen kylämetsäyhdistysten toimintaan on jatkuvasti kasvanut. Hyvä esimerkki on kastanjan tuotantoketju. Mary Wangui Kamau on yhdistyksen aktiiveja. Kabarun alueen kylämetsä yhdistykseen kuuluu tällä het kellä 3 400 jäsentä. Luottamus ryhmään on kova, koska osa poimijoista saa palk kion vasta päiviä jälkikäteen. Afrikkalainen kastanjapuu (Calodendrum capese ) muistut taa hevoskastanjaa, vaikka puut ovatkin vain etäisiä sukulaisia. PILKKEITÄ 26 24. Viime vuon na kastanjapuut eivät tuottaneet lainkaan kastanjoita.” Kastanja on hyvä esimerkki siitä, miten monipuolisesti met sän tarjoamia antimia voi käyt tää. Mount Kenyan rinteil lä sijaitsevalla Kabarun met säasemalla on vastuullaan 13 400 hehtaaria erilaatuista metsämaata puskaisista niityis tä jykeviin sypressiplantaaseihin. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 PETRA TÖLLER ja PEKKA MUUTTOMAA teksti KAMAU WAITHAKA ja PETRA TÖLLER, kuvat ”NYT PUUT VIELÄ kukkivat, mutta maaliskuusta alkaen ne tuottavat kypsiä kastanjoita, jotka tippuvat maahan”, ker too joukko kastanjoja kerää viä naisia. Öljyä kosmetiikkaan Tuotantoketjun seuraava vaihe on Naru Merun taajaman laidalla sijaitseva ”teollisuuslaitos”, jos sa kastanjoista puristetaan öl jyä varsin alkeellisen näköisillä koneilla. Valmiin kasvisöljyn kysyntä kasvaa koko ajan. Nii den ja metsähallituksen välisen yhteistyön työkalu on metsäta loussuunnitelma, jossa määritel lään vastuut ja esimerkiksi mi ten paljon alueen asukkaiden pitää maksaa metsähallituksel le laidunnuksesta tai polttopuun keräämisestä. Yksi metsäasema ei pysty val vomaan tämän kokoisia alueita. Öljyn kysyntä kasvaa koko ajan, ja sa malla sen hinta nousee. Kokemuksesta tiedämme kunkin puun aikataulun
PILKKEITÄ 27 24. Takapään julmilla pihdeillä on käyttöä vain parittelussa.. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. METSÄN KÄTKÖISSÄ Skorpionikorennon voi nähdä kukilla ruokaile massa, mutta mitään merkittäviä pölyttäjiä ne eivät niukkuutensa vuoksi ole. Kenties taas kerran kävi niin, että vallankumous söi lapsensa. Kun kärsäkorentojen osuus koko hyönteislajistosta oli menneinä hyvinä aikoina kymmenen prosentin luokkaa, ei niiden osuus nykyisin (noin 600 lajia) yllä. Kun eläimet kuljettavat siitepölyn suoraan naaras puoliseen ”kukkaan”, siitepölyä tai siittiöitä tarvitaan vähän. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Takana suuri menneisyys Tummaskorpionikorento lepäilee lehdellä. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. Jurakaudella osa kärsäkorennoista näyttäisi suorastaan erikoistuneen ruokailemaan kukilla. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Käy rohkeasti etuilemaan! Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Suomessa lajeja on seitsemän, kun mukaan lasketaan hangella mönkivä lumikorentokin. Ruokalistalla on enemmän eläinperäistä ravintoa kuin kasvien siitepölyä. Varhaisimmat pölyttäjät söivät siitepölyä ja siemenaiheita, joten ne tekivät kasvissa myös tuhoa, samaan tapaan kuin nykyisin ruusun kukissa mönkivä kultakuoriainen. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Osa tuolloisista siemenkasveista oli hyönteispölytteisiä. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Kestotilaajan edut: SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN,kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Tuuleen luottava tarvitsee siitepölyä tuhansia kertoja enemmän, sillä valtaosa tuulen mukaan lähteneestä siitepölystä joutuu hukkaan. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. 59 euroa.) Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Hyönteispölytteiset siemensaniaiset ja muut vanhanajan erikoisuudet sekä niitä pölyttäneet kärsäkorennot katosivat, kun varsinaiset kukkakasvit ja erikoistuneet pölyttäjät – pistiäiset, kärpäset ja perhoset – kehittyivät. Toisin oli ennen. Luultavasti hyönteisten tehokkuus pölyttäjinä vauhditti evoluu tiota niin, että syntyivät oikeat kukat ja kukkakasvit joskus jurakauden loppupuolella. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Metsälehti Mobiili printtilehden kestotilaajille 12 eurolla/vuosi (Norm. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 Käy etuilemaan Vaihda kestoon! Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Skor pionikorentoja on tavattu syömässä jopa hämähäkin seittiin takertuneita hyönteisiä. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Kärsäkorennot olivat suuri ja monimuotoinen hyönteisryhmä elämän vanhalla ajalla, kivihiilikaudella sekä elämän keskiajalla, siis 300–100 miljoonaa vuotta sitten. Kovakuo riaisten ohella tärkeitä pölyttäjiä – ehkä ensimmäinen pölyttäjiksi erikoistunut hyönteisryhmä – olivat kärsäkorennot
Jannen hämäläinen lapsuudenmaisema on kuin Rengosta, Tammenterhon metsäoppilaitoksesta tuMonisyinen savotta mittamiehetkin. Seuraavassa osassa Inovaara aikoo johdattaa Jannen EU-aikaan. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. 317 sivua. Myllylahti Oy, 2015. Puunostajan arjen kuvaus on kiehtovaa luettavaa, mutta menneisyyden haamuista nouseva sivujuonne jää kirjassa aavistuksen irralliseksi. Metsäammattilaisen uraansa pystymittaryhmässä aloitellut Janne pääsee todistamaan ennenäkemättömän nopeaa kehitystä. KESKUSTELE. Henkilöt ovat aidon oloisia ja puhe luontevaa. Tiedusteluihin vastaa toiminnanjohtaja Juha Rautakoski puh. Inovaara kirjoittaa hyvin. ADUCATE JOENSUU | KUOPIO | SAVONLINNA Korkeatasoisessa seminaarissa päivitetään näköaloja suurten biojalostamoinvestointien vaikutuksista metsätalouteen, puunhankintaan ja biojalostukseen. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 122 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. Palvelemme noin 6.400 metsänomistajaa, joilla on metsäalaa reilut 300.000 ha. Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni. Make the most of Metsä Forest Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Kiinnostavinta on seurata päähenkilön kautta metsäalan lähihistoriaa vuosituhannen lopulta. Lisäksi Lohjan hankintapiirin tehtävässä edellytämme sujuvaa ruotsinkielen suullista ja kirjallista taitoa. 0400 383 233. JUHA INOVAARA kertoo esikoisromaanissaan tarinan maalaispojan matkasta ison metsäyhtiön puunostajaksi. Edellytämme: Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Tarina päättyy synkkiin tunnelmiin Näreyhtymän pääkonttorilla joulun alla 1990, mutta kirjan takakansi lupaa jatkoa. Vihreä aate haastaa metsäammattilaisten perinteiset arvot. Haemme metsäasiantuntijoita vastaamaan puukauppaja metsäpalveluiden myynnistä Turun hankintapiirille toimialueena Halikko ja Kuusjoki, toimistopaikkana Salo sekä Lohjan hankintapiirille toimialueena Kirkkonummi ja Raasepori, toimistopaikkana Lohja. Miten biotalouden nousu vaikuttaa metsäsijoittamiseen, metsäyrittäjyyteen, alan kasvuyritysten riskeihin ja rahoitukseen. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. PILKKEITÄ 28 24. professorit Jyrki Kangas ja Petri Parvinen bit.ly/metsabiotalousseminaari KALAJOKILAAKSO Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso toimii kahdeksan kunnan alueella Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 Kiinteistöjen siivoustyöt ja muut kotiaputyöt ammattitaidolla! Tmi Hannan kotiapu Soita: 0400 495 354 www.hannankotiapu.fi PALVELUJA KOULUTUSTA PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN KIRJAT KUULE. Mitkä ovat metsäbiotalouden kannattavuuden, kasvun ja rahoituksen pullonkauloja. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja ansioluettelo 30.9.2015 mennessä sähköpostilla juha.rautakoski@mhy.fi. Hakkuukoneet valloittivat leimikot ja syrjäyttivät niin metsurit kuin Juha Inovaara: Männyn takaa. Kalajoella on nykyaikaiset toimitilat ja kolmen toimihenkilön miehitys. Metsänomistajat MHY Kalajokilaakso 2x100_92mm 16.9.2015 9.59 Sivu 1 Metsäalan asiantuntijoita puunhankinnan monipuolisiin tehtäviin. Haemme nyt aluevastaavaa METSÄASIANTUNTIJAA Kalajoen toimistolle. Miten tutkimusta pitäisi fokusoida. TUTUSTU OHJELMAAN JA ILMOITTAUDU! BIOJALOSTAMOT METSÄBIOTALOUDEN KASVUN AJURINA -SEMINAARI 20.10.2015 HELSINKI Asiantuntijoina mm. Kirjaa lukee kuin elämäkertaa, vaikka sitä sellaiseksi ei olekaan tarkoitettu. Arvostamme alan tuntemusta, kokemusta, omaaloitteisuutta, energisyyttä sekä markkinointija ihmissuhdetaitoja. VAIKUTA. ELIISA KALLIONIEMI lee mieleen Evo ja Näreyhtymästä Metsäliitto. Arvostamme soveltuvaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsä Forest. Hinta 26 euroa.. Lisätiedot ja haku 4.10.2015 mennessä osoitteessa: metsagroup.com . Toimihenkilöitä palveluksessamme on 31. Palkkaus on YT/Meto tes:n mukainen. Vuoden 2014 liikevaihto oli 5 miljardia euroa ja henkilöstöä noin 10 500
Määräala rajoittuu Kivilahdentiehen (n:o 5200). 7 km:n päässä kylätaajamasta. Myyjä pidättää osuudet yhteisiin alueisiin. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Savonlinna, Sönkkä 23 ha. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 182.000 €. VMI-tietoa käytetään mm. 103 m³/ha. METSÄPALSTA, Sotkamo 24,5 ha. Kohteella vanha hirsinen asuinrakennus, josta remonttitaitoinen voi tehdä vaikka kesäasunnon, lisäksi muita purkukuntoisia rakennuksia. 09 315 49 844 Katja Raninen (perhevapaalla) MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 10.500m3. Vanha hirsirunkoinen as.rak., piharak. 35.000 €. Yhteishinta 160.000 €. Metsistä taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30%, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. 90 000 € METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. METSÄPALSTA, Parikkala, Saari 19,822 ha. 138.000 €/tarj. Pahapuronpalsta on määräala 40 km kirkonkylältä etelään. METSÄPALSTA, Juuka, Petrovaara/Polvela 164,9 ha. 790 m³. 7 ha on varttunutta kasvatusmetsää, loput nuoria taimikoita. 474.500 €. METSÄPALSTA, Kuhmo, Saunajärvi 10,2 ha. Ahmalammen rannalle voi saada poikkeamisluvalla lomarak.paikan. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Mahdollisuus ostaa myös tilaan kuuluva noin 3 ha talouskeskus rakennuksineen. 2 kiinteistöä, yhteispa. Koiralammen rannalla lomarakennuspaikka (RA). Myyjä uudistaa alueen kustannuksellaan keväällä 2016. Monipuolinen metsäpalsta hyvässä kasvuvauhdissa. Vuoteen 2020 mennessä inventointi tulee kattamaan koko maan. Yhtenäinen 3 palstasta koostuva tilaryhmä Juuassa n. Kokonaispuuston on arvioitu olevan n. Hp. Tuhkalannoitus tehty 2011 n. tietoa. UPM Bonvesta -metsätila. Lisätiedot: www.bonvesta.fi. 3 000 m³. vuonna 1991 valmistunut loma-asunto, varastorakennus ja rakoseinälato. Allekirjoitamme Tompon mielipiteen. Metsäkeskuksen keräämä tieto toimii operatiivisen toiminnan pohjatietona ja antaa metsänomistajalle ja toimijoille kuviotason tiedon metsän hakkuumahdollisuuksista ja hoitotarpeista. monilähdeinventointi, jossa maastomittauksiin yhdistetään satelliittikuvaym. Vain taimikoissa joudutaan tekemään maastotarkistuksia. Rajoittuu Uramonlampeen ja 4 muuhun pienempään lampeen. 6.890 m³, keskipuusto n. 09 315 49 842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Keskipuusto on n. 3 ha. Voidaan lohkoa osiin, tarjouksia otetaan vastaan. 80.500 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Uudistamatonta alaa noin 2,5 ha, laikkumätästetty 2015. Heti hakkuumahdollisuuksia. Metsänomistaja voi myös ilmoittaa palvelussa hakkuuja hoitokohteistaan toimijoille ja pyytää tarjouksia. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. Kok.puusto n. METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta 19,56 ha. Kaksi määräalaa Sönkän kylässä noin 16 km päässä Savonrannan taajamasta. 19.5600 ha. 1650 m3. Suomen metsäkeskus ja sen edeltäjät ovat keränneet useiden vuosikymmenten ajan mm. 52.000 € Lisätiedot: www.laprim.fi Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Rak.oikeus 250 k-m2. Toimenpide-ehdotusten tuottamisessa ei oteta huomioon tilan kokonaisuutta eikä metsänomistajan tavoitteita. 265.000 €. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Ne muodostavat ainutlaatuisen aikasarjan metsien kehityksestä ja tarjoavat tilastollisesti harhatonta tietoa sekä alueittain että koko maan metsävaroista, maankäytöstä ja metsien omistussuhteista, metsien terveydentilasta, monimuotoisuudesta sekä metsien hiilivaroista. 19 km taajamasta. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 200 k-m2. viikon 38 aikana. Rehevät kasvupohjat, runsaasti välittömiä harvennushakkuumahdollisuuksia. Metsämaasta n. 88.000 €. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 83. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 16.920 m3, pääosin varttunutta kasvatusmetsää. UPM Bonvesta-metsätila. 050 464 6500. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Talon ikkunat ja katto remontoitu 2000-luvun alkupuolella. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Lieksa, Sikovaara 126 ha. 40 ha alueelle suunniteltu kunnostusojitusta. Hp. Tähän tarkoitukseen metsänomistaja voi laatia tai teettää omalla kustannuksellaan ja haluamallaan toimijalla metsäsuunnitelman. PILKKEITÄ 29 24. Metsäkuvioille tuotetaan pääosin laskennallisesti ja maastossa käymättä puustotiedot ja toimenpide-ehdotukset. 3 palstasta koostuva metsätila, puustoa n. Professori Tompon johdolla on kehitetty VMI:n kylkeen nk. Venevaja + veneet eivät kuulu kauppaan. Runsaspuustoinen metsäpalsta. Ojalinjat avattu 2011-2012. 1280 m3, keskipuusto 126 m³/ha. Toinen kiinteistö on 7,56 ha, järvenrantaa n. Tähän tiedon tarkkuus useimmiten riittää, mutta tarkempaa operatiivista hakkuutyötä tai puukauppaa suunniteltaessa tieto on tarpeen tarkistaa. metsänomistajien neuvonnan tarpeisiin tietoa yksityismetsistä toimenpidekuvioittain tilatasolla. Kokonaispuusto n. 350 m, 2 yleiskaavan mukaista rantarak.paikkaa, molemmilla rak.oik. Mh. 5.000 m3, nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. Noin 30 % pinta-alasta on päätehakkuuvaiheessa. 0,5 ha:n kokoinen suopalsta Risusaaressa. 19,1 ha metsämaata, loput talouskeskuksen aluetta. 09 315 49 803 Eero Sala p. Kohde sijaitsee kalaisan Simojärven itärannalla. Tasainen kehitysluokkajakauma, uudistuskypsää puustoa n. Metsänomistaja saa oman tilansa tiedot käyttöönsä ilmaiseksi Metsään.fi-palvelussa. JORMA JYRKILÄ metsätiedon palvelupäällikkö, Suomen metsäkeskus RAITO PAANANEN metsätietopäällikkö, Suomen metsäkeskus Metsävaratietoa tarpeen mukaan ”METSÄVARATIETO EI KORVAA KOKONAAN TILAKOHTAISTA METSÄSUUNNITELMAA.”. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 701 (LT/14) Lukijoita 153 000 (KMT/14) Painopaikka Savon Paino Oy METSÄPALSTA, Punkaharju, Vuoriniemi 60 ha. Tämä tiedonkeruu on aiemman kattavan maastotyön sijasta perustunut 2010-luvulta alkaen laserkeilaukseen, ilmakuvaukseen sekä maastokoealoihin. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa PROFESSORI Erkki Tomppo kirjoitti ansiokkaasti metsien inventoinnista tuoden esille sen, että mikään metsien kaukokartoitusmenetelmä ei voi täysin korvata metsässä tapahtuvia mittauksia (Metsälehti 16/2015). sekä varasto. Päärak. Tila 2 palstassa, ensimmäinen palsta Kallunginahossa ja toinen ylimmäisen Ahmalammen rannalla. v. 2700 m3, tukkipuun osuus noin ¼. Simojärven Impiössä sijaitsevalla kohteella n. 6 ha ja ensiharv.töitä 2015–2018 n. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 MYYDÄÄN LUKIJALTA METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 1951 rakennettu 2-kerroksinen hirsitalo, pihapiirissä navetta, hirsirunkoinen aitta, varasto. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Myös tämä työ tehdään julkisin varoin. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 28 km Punkaharjun taajamasta. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Lisätiedot: www.bonvesta.fi. Haluamme tuoda esille joitain täydentäviä näkökohtia, sillä eri tasoilla tapahtuvaan metsätalouden suunnitteluun tarvitaan erilaista tietoa, joka joudutaan väistämättä tuottamaan eri tavoilla. MML avaa parhaillaan maastossa rajoja ja valmistuminen n. 38.200 €. Pinta-alasta n. Uimaharjun taajamasta matkaa vain noin 20 km. Suomessa on tehty jo lähes 100 vuoden ajan valtakunnan metsien inventointeja (VMI). Kiinteistöön kuuluu myös n. metsätalouden strategiseen suunnitteluun ja seurantaan sekä metsäpoliittiseen päätöksentekoon. LOMAKOHDE, Ranua, Simojärvi 0,29 ha. Puuston määrä n. 09 315 49 806 (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. Yhteispinta-ala n. 120.000 €. Uudistuskypsää heti n. Helposti saavutettavissa. 11 ha. Valtapuuna mänty, kasvupohjat pääosin tuoreita kivennäismaita. Mikään yksittäinen menetelmä ei tuota tietoa kaikkiin käyttötarkoituksiin, eikä missään menetelmässä selvitä kokonaan ilman maastotyötä. METSÄPALSTA, Ilomantsi, Kivilahti 66,9 ha. 28 ha alueelle ja n. 23 ha, kok.puusto n. Määräala Vuoriniemellä, n. Tienvarsisijaintinsa ansiosta palstalle on helppo poiketa. Taimikonhoitotöitä tulevina vuosina n. Tämäkään metsävaratieto ei korvaa kokonaan tilakohtaista metsäsuunnitelmaa. Kokonaispuusto n. Siinä metsävaratietoa tarkennetaan, tarvittaessa maastotarkistuksin, ja tuotetaan omistajansa tavoitteita vastaava metsäomaisuuden hoidon ja käytön suunnitelma. Näin tiedot on voitu laskea entistä pienemmille alueille kuten kunnille, muille pienalueille tai jopa muutaman kymmenen metrin kokoisille ruuduille. Sauna ja pesutilat rakennettu navettarakennukseen 1980-luvulla. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315 49873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Hp. Suurempi kiinteistö on 2 ha ja on pihapiiriä luk.ottamatta pääosin metsämaata. METSÄTILA, Ranua Metsäalueet ja pihapiiri kauniilla Ranuanjoen jokitörmällä. Halutessaan hän voi antaa tiedon toimijoiden käyttöön. Näiden inventointien perustana ovat maastossa tarkkaan mitatut koealat. Asuinrakennuspaikka, 2 rantarakennuspaikkaa n. 127 m³/ ha
Muinaissuomalaiset taas kyhäsivät katajista muun muassa oivallisia katiskoja ja parantelivat katajauutteilla sairauksiaan. Kataja on varsin monimuotoisesti sopeutunut ympäristöolosuhteisiinsa. Kemianteollisuuden mahdollisuudet valmistaa biopohjaisista raaka-aineista erilaisia tuotteita ovat kaiken kaikkiaan ällistyttävän suuret. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi Huoltovarmuuskeskus on julkaissut mielenkiintoisen selvityksen, jossa kysytään, parantaako biotalouden kehittyminen Suomen huoltovarmuutta. Kasvitieteessä katajanmarjat eivät kuitenkaan ole marjoja vaan lähinnä käpyjä. Sen koko vaihtelee Kanadan kengänkorkuisesta varvusta Suomen nelikerroksisen talon korkeuteen. Myös Kanadan intiaanit hoitivat katajalla sairauksiaan. Tosin myös Suomessa kataja voi kyyhötellä tunturija saaristoahavan tuiverruksessa maanmyötäisenä kasvustona. 60 VUOTTA 29.9. Markku Laaksonen, metsänhoitaja, Forssa (ei vastaanottoa) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Tarkastelukulmana on kemianteollisuus, joka on siirtymässä käyttämään entistä enemmän uusitutuvia luonnonvaroja fossiilisen raaka-aineen sijasta. Monelle kemianteollisuuden kasvava rooli biotaloudessa saattaa olla yllätys. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Myös hollantilaisten keksintö maustaa väkeviä juomia katajanmarjoilla on saavuttanut myöhemmin maailmanmenestyksen erityisesti brittien kaupallistamana. Isoäidin ja intiaanien terveysjalanjäljissä Katajan terveysvaikutukset on tunnettu kansanperinteessä vuosisatoja. Vahvanmakuiset ja aromikkaat katajanmarjat kuuluvat olennaisena mausteena perinteisiin riistaruokiin. Kyseinen kenttäasema sijaitsi noin puolessatoista kilometrissä ja vuoristometsissä sinnitteli pinta-alaltaan laajoja mutta tuskin kanervankorkuisia sinimarjaisia katajamattoja. Mummuni huomasi aikeeni ja kiitos hänen, on polunvarteen varttunut sittemmin monimetrinen komea kataja. Sahani tosin surukseni takavarikoitiin. Tästä innostuneena itäkanadalaisten katajavarvikoiden tutkijakasvatit eristivät katajanneulasista bioaktiivisia ainesosia syöpäinstituuttinsa kokeisiin. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Toisin kuin suomalaiset, kanadalaiset tumtevat katajan varpuna. Suomen vanhimpien katajien on arvioitu pyörivän iältään noin tuhannen vuoden hujakoilla. Näillä näkymin metsäteollisuus olisi kymmenen vuoden päästä edelleen suomalaisen biotalouden merkittävin toimiala, mutta toimialarajat ovat kaiken kaikkiaan kovaa vauhtia hämärtymässä, joten kemia ja metsäkin lähenevät kaiken aikaa toisiaan. Reponen on ansioitunut puurakentamisessa, tänä vuonna on esimerkiksi valmistunut Euroopan suurin puuasuinkerrostalo. Kaikki tämä yhdessä merkitsee sitä, että biomassojen kysyntä lisääntyy ja raaka-aineesta voi syntyä kovaakin kilpailua. Perinteinen lääketiedekin tunnustaa monia vaikutuskanavia liittyvän neulasista haihtuviin eteerisiin ainesosiin, Kanadan katajanvarvut katajan öljylinimentteihin tai itse marjojen kohtuulliseen nauttimiseen sisäisesti. Lupaavat positiiviset tulokset rintasyöpäsolujen päänmenoksi julkaistiin vastikään. Tänä kesänä suomalaisetkin kunnostautuivat voittamalla gininvalmistuksen maailmanmestaruuden. 21 B, 00100 Helsinki. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 PILKKEITÄ PALKINTO LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Listalle kuuluu lämpöä, sähköä, liikenteen polttoaineita, maatalouden kemiaa, kuten lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita, peruskemikaaleja, kuten vetyä, ammoniakkia, eteeniä, alkoholeja ja liuottimia, erikoiskemikaaleja, vedenpuhdistukseen tarvittavia aineita, liimoja, lakkoja ja maaleja, materiaaleja sekä lääkeaineita ja desinfiointiaineita. Kimmo Kulmala, Otso Metsäpalvelut, tiimiesimies, Kemijärvi 5.10. Verkkaisesti kasvavan puun iänmääritys on vaikeaa, sillä vuosilustot saattavat olla vain parin sadasosamillimetrin levyisiä. Saatuani polvenkorkuisena ensimmäisen käsisahani syntymäpäivälahjaksi päätin ensimmäiseksi kokeilla sen tehoa kesämökkipalstamme katajaan. 30 24. Edesmennyt isoäitini vaali katajia mökillämme, koska lukemansa mukaan eräs kuolemansairas potilas oli parantunut vaellettuaan Skotlannin tervehdyttävillä katajanummilla. EU-alueella biopohjaisten kemian tuotteiden markkinoiden odotetaan nimittäin kasvavan viiden prosentin vuosivauhdilla ja olevan suuruudeltaan 40 miljardia vuonna 2020. Ratkaisevaa on kotimaisten biomassojen saatavuus. Lohdullista on tietää, että kriisitilanteessa kotimaisesta raaka-aineesta pystyttäisiin tuottamaan lähes kaikki tarvitsemamme kemikaalit. ??. Tavoitteeseen päästään , mikäli biotalouteen luettavien toimialojen kasvu mukaan lukien metsäteollisuus saavuttaisi neljän prosentin vuosivauhdin. ??. Heille se oli lähinnä varpu. Biotalouden kehittyminen siis parantaa huoltovarmuutta monella tavalla. Vaikka nuorena kataja venyykin pituutta kohtuullisen nopeasti, on runkopuultaan hidaskasvuisen katajan metsätaloudellinen merkitys lähinnä maisema-, kotitarveja askartelupuuna. Vaikka kemianteollisuus ei seuraavien kymmenen vuoden aikana vielä todennäköisesti muutukaan täysin biopohjaiseksi, uusiutuvien luonnonvarojen osuus sen raaka-aineista on voimakkaassa kasvussa, ja samaan aikaan myös energiateollisuus on siirtymässä yhä enemmän biopohjaiseen raaka-aineeseen. Kataja on ollut merkittävä puu metsämiehen urani alkutaipaleella. Biotalous parantaa huoltovarmuutta MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat VIERAILLESSANI eräällä Calgaryn yliopiston tutkimusasemalla Kanadan itäisillä Kalliovuorilla olivat paikalliset luonnontutkijat äimistyneitä, kun kuulivat kotikatajamme kasvavan Suomessa usein puumaiseksi. Aikoinaan erityisesti norjalaiset aitasivat tiluksiaan tosin laajemminkin tunturi-ilmastoa kestävillä katajaseipäillään. Metsäbiomassojen lisäksi Suomessa tuotetaan merkittävässä määrin myös peltobiomassoja, vesistöjen biomassoja, kotieläinperäisiä biomassoja jätteitä unohtamatta. Seppo Leinonen, Suomen metsäkeskus, metsänhoitaja, Lahti (perhepiirissä) 10.10. Himalajan vuoristossa Pakistanissa kotikatajamme on kiivennyt ainakin 3 550 metriin. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Se kasvaa luontaisesti ympäri pohjoista pallonpuoliskoa merenpinnan tasolta vuorten huipuille. Sellutehtaat olisivat silloin avainasemassa, koska ne voidaan melko helposti muokata tuottamaan peruskemikaaleja, jotka voidaan edelleen jalostaa muiksi kemikaaleiksi. Risto Koiravuori, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäneuvoja, Sysmä (matkoilla) 8.10. SPIRIT OF NATURE Spirit of Nature -puuarkkitehtuuripalkinnon on saanut rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Luvun voi suhteuttaa Suomen tavoitteeseen nostaa kotimaisen biotalouden arvo 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Kiertotalouden periaatteita noudattaen toisen jäte on toisen raaka-aine, mikä saattaa olla rauhanomainen ratkaisu kasvavaan raaka-aineen kysyntään. Spirit of Nature -palkinto on tarkoitus jakaa jatkossa joka toinen vuosi.. Kataja eli kotikataja (Juniperus communis ) on maailman laajimmalle levinnyt havupuu
Näin Virossa . Kokeilussa tehokas mönkijä . Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 8.10. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. net. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. 31 24. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2015 / 2015 / Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. lokakuuta. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Uudista mänty luontaisesti . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 18”. Metsälehti Metsälehti ilmestyy 8. Minkki tuli jäädäkseen . Palkinnot metsäkryptosta 15 on arvottu seuraaville kolmelle: Anneli Haataja, Otanmäki, Esko Kinnunen, Raahe ja Kati Miettinen, Varkaus. SYYSKUUTA 2015 u NRO 18 PILKKEITÄ METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2015 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 09 315 49 840. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Miten käy Metso-vuokrausten. ENSI NUMEROSSA METSÄRISTIKKO 18 METSÄKRYPTO 15, OIKEA RATKAISU Jouk o K uosmanen
Tulevaisuuden torin yhteistyökumppaneina ovat Suomen Metsäsäätiö, Metsäteollisuus Ry ja UPM. www.messukeskus.com/shop Samaan aikaan samalla lipulla: ELMA Helsingin maaseutumessut, Kädentaito, Lemmikki (la–su) ja OutletExpo. OSA Niin paljon elämyksiä yhdellä lipulla! Metsämessut tarjoaa niin metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille kuin metsän ystävillekin puuntuoksuisen viikonlopun: metsäaiheista ohjelmaa, keskusteluja, työnäytöksiä ja kyselytunteja. Kauniita maisemia, riistaa ja marjoja, energiaa, uusien yritysten alkuja… Metsästä on moneksi! Tulevaisuuden tori esittelee biotalouden innovaatiot ja kertoo konkreettisesti miten ne näkyvät elämässämme joka päivä. OIKEITA KOHTAAMISIA. Avoinna: pe klo 9–18, la klo 10–18, su klo 10–17 Liput: ennakkoon verkkokaupasta 15 € / 9 €, messujen aikana kassoilta ja verkkokaupasta 18 € / 11 €. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. Katso lisää: www.helsinginmetsamessut.. MENKÄÄ METSÄÄN! 6.–8.11.2015 Messukeskus Helsinki www.helsinginmetsamessut.fi Liput helposti verkkokaupasta /shop messukeskus.com