sivu 25. sivut 14–15 PILKKEITÄ: Historiallisen heikko jänissaalis . SYYSKUUTA 2016 • NRO 18 • PERUSTETTU 1933 Michael Hummel todistaa, että puusta syntyy muutakin kuin sellua, paperia ja lankkua. Sivut 9–11 Uutta puusta K U VA SE PP O SA M U LI WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Kemerahakua ollaan avaamassa . sivut 2–3 METSÄSTÄ: Metsänomistajalla on myrskyn jälkeen muutakin kuin poutasää . METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 29
Aika lähellä ollaan”, vihjaa maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston päällikkö Juha S. ”Esimerkiksi kesän 2010 myrskytuhoalueet viljeltiin valtion tuella. Näin vain osaan suljetuista työlajeista voisi hakea syksyn aikana tukea. Ratkaisu on valmistumassa ministeriössä. Näin tukirahat saa nopeammin, Metsäkeskuksesta kerrotaan. Metsähakkeella tuotetun sähkön tuki nousi tämän vuoden maaliskuun alusta lukien 15,9 eurosta 18 euroon megawattituntia kohden. Tänä vuonna tehtävien metsänhoitotöiden maksamiseen on käytettävissä 32 miljoonaa euroa. Toiminnanjohtaja Pekka Sahlmanin mukaan yhdistys on kesän aikana keskittynyt markkinoimaan taimikonhoitoa kohteille, joille tukea ei ole tarjolla. fi-palvelussa. Pankki maksaa sovitun hinnan metsänomistajalle puukaupan teon jälkeen viidessä pankkipäivässä. Niemelä . Haun rajaaminen varmistaisi, että loppuvuodeksi käytössä oleva 12 miljoonan euron myöntövaltuus riittäisi mittavaan työmäärään. Tämä johtuu muun muassa rahoitushakeKemerasulku päättymässä Paineet taimikoiden hoidon kemerahakujen avaamiseen ovat kasvaneet. Tee kemerailmoitus sähköisesti Kemeratöiden toteutusilmoitukset voi tehdä nyt sähköisesti Metsäkeskuksen ylläpitämässä Metsään. Rajattu tuki ei innosta Pohjois-Suomessa ajatus pelkästä varhaisperkausten tuesta ei innosta, koska niitä tehdään pohjoisessa vähän. Sähköisen toteutusilmoituksen voi jättää joko palveluun kirjautunut metsänomistaja tai metsäalan toimija. Vielä emme voi kertoa, milloin haku avataan. Metsälajien sukupuuttoriski ennallaan Suomen metsälajiston riski kuolla sukupuuttoon on säilynyt ennallaan vuoteen 2008 verrattuna, kertoo Syken ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tuore uhanalaisarvio. Lomautusten laajuudesta Puuliitossa ei ollut tietoa. Siellä toivotaan myös nuoren metsän hoitotukien haun avaamista. Sähköisen ilmoituksen tekeminen kannattaa, sillä niiden käsittelyajat ovat lyhyitä. Pahimmillaan miltei kolmannes niistä uhkaa jäädä käyttämättä. Hän pitää todennäköisenä, että haku avataan rajoitetusti. Metsänomistajatahoilla ratkaisua odotetaan kuumeisesti. Haku ehkä vain varhaisperkauksille Maaja metsätalousministeriöstä kerrotaan, että kemerahaut avataan lähiaikoina. Pahin lienee vasta edessä, ellei kemerahakuja avata uudelleen. Niemelä arvelee, ettei asiaan saada ratkaisua vielä tällä viikolla. Uudessa palvelussa metsänomistaja tekee pankin kanssa kaupat puukaupan myyntisaatavasta, hinta voi olla 50–80 prosenttia puukaupan hakkuusopimuksen kauppahinnasta. ”Aika lähellä ollaan.” Jyväskyläläisellä Samuel Heinosella on riittänyt vielä raivattavaa kemerakatkosta huolimatta. Metsähakkeen käyttö kääntyi kasvuun Metsähakkeen käyttö lisääntyi kuluvan vuoden huhti-kesäkuussa kahdella prosentilla vuodentakaiseen verrattuna syöttötariffijärjestelmään kuuluvilla voimalaitoksilla. Nousu voi ennakoida paluuta kasvu-uralle metsähakkeen käytössä, Energiavirasto arvioi. Metsässä elävän lajiston köyhtyminen siis jatkuu yhä. Toimitusjohtajana Kaidin Kemin biojalostamohankkeen julkistamisesta alkaen toiminut Pekka Koponen jatkaa johdon neuvonantajana.. Muiden muassa Metsä Groupille Keski-Suomessa urakoivan Metsänterä Ky:n Samuel Heinonen on vielä pysynyt työnsyrjässä kiinni, vaikka kemerahankkeet ovatkin jo tältä vuodelta loppuneet. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 LYHYET MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva T aimikoiden ja nuorten metsien hoidon kemeratukien keväällä alkanut hakusulku on vienyt monien metsurien työt vähiin. 2 A J A S S A 29. Haku voidaan avata maaja metsätalousministeriön päätöksellä. Puukaupparahat tilille jo viidessä päivässä UPM aloittaa lokakuussa OP-pankin kanssa uuden palvelun, jonka avulla metsänomistaja saa puukaupparahat käyttöönsä nykyistä huomattavasti nopeammin. Moni onkin tarttunut tarjoukseemme, mikä parantaa metsuriemme työllisyyttä.” Osassa metsänhoitoyhdistyksissä on aloitettu yt-neuvottelut metsureiden lomauttamiseksi, koska raivaustyömaat ovat loppumassa. Toisaalta positiivista on se, että lajien uhanalaistuminen ei ole enää kahdeksassa vuodessa kiihtynyt, ja metsissä on tehty oikeanlaisia suojelutoimia. ”Minulla on muutamia toimeksiantajia, jotka eivät ole oikeutettuja tukiin. Metsänhoitotöiden lisäksi teen metsäsuunnittelua, joka ei ole kemerasta riippuvainen.” Myös Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon kemeratyömaat alkavat olla lopussa. Carl Haglundista Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Kaidin Euroopan investointistrategiasta vastaava varatoimitusjohtaja Carl Haglund ottaa kontolleen myös Kaidi Finlandin toimitusjohtajan tehtävät. Teemme kovasti töitä asian eteen. Haun rajaustapaa Niemelä ei kommentoi. Viraston mukaan lisääntyneen käytön taustalla on tuen nousu. Jos hakua ei rajata, iso osa varoista valuu ensiharvennuksille, jossa hehtaarituki on lähes kolminkertainen varhaisperkaukseen verrattuna. ”Paine on kasvanut. Lumen tultua varhaisperkauksia ei enää voi tehdä”, muistuttaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola . ”Päätös on saatava nopeasti. Taimikot pitäisi varhaisperata, mutta kemeratukea ei saa kymmeneen vuoteen viljelystä. Yleisesti on veikattu, että vain taimikoiden varhaisperkaukseen voisi hakea rahoitusta loppuvuoden aikana
Lähiviikkoina myös tukien haun pitäisi avautua yhdistysten järjestelmiin, mikä helpottaa hakemusten käsittelyä – kunhan vanha hakemusruuhka saadaan ensin purettua. Sijoitustuoton laskenta perustuu osittain todellisiin puunmyynteihin, mutta on osittain laskennallinen ja mittaa hakkaamattoman puuston arvon muutosta. Yrittäjävähennys koskee myös tappiollista vuotta, ja jatkossa myös tappioista otetaan huomioon vain 95 prosenttia. Yrittäjävähennyksen tavoite ei ole puukaupallinen, vaan sen tarkoitus on rinnastaa puuntuotanto muuhun yritystoimintaan. Näin tukia ei voida maksaa, vaikka työt olisi tehtykin. Husqvarnalta omat teräketjut Husqvarna ryhtyy valmistamaan teräketjuja ammattilaisten käyttöön. Husqvarnan moottorisahadivisioonan johtaja Pavel Hajman luottaa suurinvestoinnin kannattavuuteen: ”Tärkeintä on, että voimme optimoida moottorisahojen suorituskyvyn, kun valmistamme kaiken itse. Jos tila on ostettu vastikään, niin oikeamman kuvan kannattavuudesta antaa ostohinnalle laskettu tuotto. Tuottoa kasvattivat puunmyyntitulot, puustopääoman kasvu ja hivenen myös kemera-tuet. Sivut 6–7 Lainavetoinen lannoitus Sukevalla Sivu 7 Suojelussa suuret alueelliset erot Sivu 8 Tukkipuu kannattaa hakata ajoissa Sivut 12–13 METSÄSTÄ UIttopato kunnostuu entiseen kuosiinsa Sivut 16–17 Metsäpalsta ja koira veivät metson perään Sivut 18–19 Suurin ja pienin kohtasivat Metkossa Sivu 20 Linnut pitävät pökkelöistä Hakkuut ja ilmastomuutos muuttavat metsälintujen elinoloja. Se oli viime vuonna yksityismetsissä yhteensä 44 miljardia euroa eli noin 3 300 euroa metsämaan hehtaaria kohti. Teräketju on olennainen osa moottorisahaa ja sen suorituskykyä.” Tähän asti Husqvarna, kuten pääosa moottorisahavalmistajista, on käyttänyt yhdysvaltalaisen Oregonin teräketjuja. Suomeen uusia ketjuja on määrä toimittaa kuluvan syksyn aikana. Yrittäjävähennys ei keskeytä puukauppaa MIKKO HÄYRYNEN YKSITYISMETSIEN puuntuotannon sijoitustuotto putosi viime vuonna 2,5 prosenttiin, Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedot kertovat. Jatkossa hakemusten käsittelyn uskotaan jouhevoituvan, kun sähköinen haku saadaan vihdoin toimimaan. FAKTA MIKKO HÄYRYNEN METSÄNOMISTAJIEN yrittäjävähennyksen on määrä tulla voimaan vuoden vaihteessa ja koskea siitä eteenpäin tehtyjä puukauppoja. Nyt myös metsänhoitoyhdistykset pystyvät tietojärjestelmistään lähettämään sähköisiä toteutusilmoituksia Metsäkeskukselle. Tuottoa painoi alas, että kantohinnat laskivat viime vuonna 1,7 prosenttia. Sivut 22–23 PILKKEITÄ Kartellikolumni herätti keskustelua Sivu 24 Konenäkö tulee metsätöihinkin Sivu 26 Pihlajalla on heitetty monta keihäskultaa Sivu 30 Se pp o Sa m ul i. MTK:n metsäosaston tutkimuspäällikkö Erno Järvinen ei kuitenkaan usko, että pienen vähennyksen vuoksi puukauppoja siirrettäisiin yli vuoden vaihteen. Takavuosien kokemusten mukaan puunmyyntiä kannustavat veromuutokset ovat johtaneet myyntien panttaukseen veromuutoksen odotusaikana. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 TÄSSÄ NUMEROSSA Tukea suometsiin ja metsäautoteille » Maaja metsätalousministeriö ilmoitti toukokuun alussa, että 6.5. AJASSA 3 29. Harrastesahojen ketjut hankintaan jatkossakin Oregonilta. Hajmanin mukaan yhtiön on määrä tuottaa teräketjut Husqvarnan ammattikäyttöön tarkoitettuihin moottorisahoihin. Tuotto oli alempi kuin viiden edellisvuoden keskimääräinen 4,9 prosentin tuotto. » Siihen mennessä saapuneet hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä, ja niille voidaan myöntää rahoitus tänä vuonna, jos varoja on jäljellä. Laskelmissa käytettiin puustopääoman arvona kantoraha-arvoa. Jo keväällä rahoitushakemuksia oli mahdollista laatia Metsäkeskuksen Metsään.fi-järjestelmän kautta. Metsänhoidon ja metsänparannusinvestointien sekä hallintokulujen vaikutus tuottoon oli 0,6 prosenttia alaspäin. AJASSA Mhy-valtuustoihin haetaan edustajia Valtuuston jättävä Leila Lehtinen patistaa mukaan lisää naisia, nuoria ja etämetsänomistajia. ”Metsänomistaja saa paremman kuvan todellisesta tuotosta, kun vuosittain puustopääoman arvoa heiluttava kantohintojen muutos jätetään laskuista pois. Konkreettinen vaikutus puunmyyjälle on, että pääomaverotettavasta myyntitulosta saa pitää itse 1,5 prosenttia nykyistä enemmän. Jatkossa metsätalouden pääomaveroa laskettaessa otetaan huomioon 95 prosenttia niistä tuloista, jotka jäävät jäljelle menojen vähentämisen jälkeen. Metsätalouden tappiot voidaan vähentää muista pääomatuloista tai ansiotuloista alijäämähyvityksenä. Tappiol lisina vuosina vipuvaikutus toimii toisinpäin ja kiristää verotusta. Sivu 5 Luonnonsuojeluliiton johtoon vanha tuttu Harri Hölttä oli mukana 90-luvun metsäsodissa, mutta ei usko niiden paluuseen. ”Vähennys koskee kaikkia metsänomistajia, mutta merkittävä vaikutus sillä on vain pienelle joukolle.” Viiden prosentin yrittäjävähennys keventää verotusta niinä vuosina, kun metsänomistajalla on ollut myyntituloja. » Suometsien kunnostukseen ja metsäteiden rakentamiseen sekä korjauksiin tukivaroja on jatkuvasti saatavilla. Puuntuotannon sijoitustuotto sukelsi MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva LIKI 60 vuotta moottorisahoja valmistanut Husqvarna on saanut vuosien valmistelun jälkeen teräketjutehtaansa Ruotsin Huskvarnassa toimintakuntoon. Tappiollisena vuotena muista tuloista tehtävä vähennys on siis jonkin verran aiem paa pienempi. Näin laskettu tuotto olisi 4,5 prosenttia”, tutkija Esa Uotila toteaa. Yhtiö on investoinut moderniin tehtaaseensa yli 100 miljoonaa euroa. musten ruuhkautumisesta Suomen metsäkeskukseen. Vain Stihl on valmistanut omat teräketjunsa. jälkeen tulleita kemerahakemuksia taimikoiden varhaishoitoon, nuorten metsien hoitoon ja pienpuun korjuutukeen sekä terveyslannoituksiin ei hyväksytä. Hakkuiden osuus oli 3,6 ja puuston kasvun 1,2 prosenttiyksikköä. Esimerkiksi finanssikriisin aikaan vuonna 2009 kantohintojen lasku pudotti tuottoa yli viidenneksen
Tämä vain johtaa metsätalouden katoamiseen Suomesta.” Korpituvan Taneli ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi. Myös heidän palveluistaan täytyy tietoyhteiskunnassa pitää huolta. ??. Näin ei kuitenkaan käynyt Viestintäviraston mukaan viime vuoden lopussa väylähankkeessa oli päästy vasta vähän yli puolivälin. Kännykät tekivät kauppansa ympäri maailmaa, ja yhtäkkiä Suomen viennin rakenne ei enää ollutkaan kehitysmaatasoa. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Verot nousevat entisestään.” Metsäkupsa Vai tarjontaa lisäämällä puukappa vilkastuisi. Kun puun ostot ovat nollasummapeliä, niin tietysti sitten joiltain muilta jää vastaava määrä puuta myymättä. Sitten tuli Nokia. Nyt hanketta on jatkettu, ja byrokratiaa sen ympäriltä raivataan. Uusi kysymys: Onko metsääsi iskenyt metsätauteja. Rakentamisvauhtia pitää onneksi yllä se, että niin monet tahot suunnittelevat tulevaisuutta hyvien yhteyksien varaan. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. No, jos tarjonta oikein paljon lisääntyy, niin hinnat tietysti laskevat ja nostaahan aleneva hinta menekkiä. Omistajalla on edelleen paljon valtaa siihen, mitä tietoja hänen metsistään on julkisesti saatavissa. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 Harrastatko lintujen bongausta. Uuden tekniikan mahdollisuuksista on nähty vasta alku. Sekin täytyy ottaa huomioon, että kaikilla ei ole tietokonetta. Toistaiseksi se on tarkoittanut paluuta raaka-aineiden ja puolijalosteiden vientiin, mutta niin ei tarvitse olla. Näköpiirissä on tehokkuutta, kustannussäästöjä ja toivottavasti entistä parempia palveluja. Pitävätkö poliitikot suomalaisia täysin idiootteina?” Timppa ”Nykyhallitus on ajanut ainoastaan suuromistajien ja raharikkaiden sekä kovapalkkaisten etuja. Itse olen maani ostanut, puuta sitten myynyt maksaakseni. Digitalisaatio muuttaa paljon alalla kuin alalla. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA Metsävaratietojen julkisuudesta käytyyn kiistaan löytyi viikko sitten sopu, ja metsätietolain uudistaminen maaja metsätalousministeriössä etenee. verohyödyistä saa murujakaan.” Pihkatappi ”Jopa näin vannoutuneena kepulaisena olen valitettavasti edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Joskus 80-luvulla julkaistiin tilasto eri maiden vientituotteiden keskimääräisistä kilohinnoista. Tärkeintä on, että tiedon hyödyntämiselle saadaan raamit ja sähköisten palveluiden kehittäminen pääsee uuteen vauhtiin. Ei kyllä auta Suomen taloutta. Kilohinnan kasvattaminen vaatii vain oikeita innovaatioita ja reilusti kehitystyötä. Eikä tämä rajoitu pelkästään metsäasioihin.” Hatelo ”Edellisten kommentoijien linjoilla. Sen äärellä on helppo keskustella oman metsätilan asioista ja tehdä päätöksiä. Pitänee ilmiantaa Museovirastolle, Metsähallituksen luontopalveluissa eivät lotkauttaneet korvaansa.” 6 m3 Muinaismuisto metsässä ”Jos jollekin lahjoitetaan metsää verovapaasti, niin hän ministeriön mielestä innostuu myymään puuta ja koko Suomen mittakaavassa yli miljoona kuutiota. Muutos tulee voimaan aikaisintaan vuoden kuluttua. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Varttuneet kansalaiset ovat tyypillisesti erilaisia netinkäyttäjiä kuin nuoret verkkosovellusten suunnittelijat. Hyvien yhteyksien lisäksi on tärkeää, että sähköisiä metsäkuin muitakin palveluja kehitetään helpoiksi ja kaikenikäisille sopiviksi. Jo viime vuosikymmenellä hallitus asetti tavoitteen, että vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikilla suomalaisilla on ulottuvillaan 100 megabitin yhteys. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Tämmöinen ’rikkaiden’ suosiminen johtaa seuraavissa vaaleissa todennäköisesti huonoon lopputulemaan kannaltamme. Hilatieto on teknistä numerotietoa, joka vaatii tulkintaa ja jalostamista.” Metsäkeskuksen palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä metsävaratietojen avaamisesta. Kaukana perässä laahasi Suomi – sellun, paperin tai raakalaudan hinta oli vain muutamia markkoja per kilo. Metsänomistajan kannalta se ei ole kovin suuri. Kuviotieto on metsänomistajien ja alan toimijoiden yhteinen kieli, jota kaikki ymmärtävät. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. AJASSA 4 29. Tehokas laajakaista oli saatu rakennettua noin 70 000 maaseudun kotitalouden ulottuville, kun alun perin tavoite oli noin 130 000. Kun tarpeeksi halvaksi menee, niin ilmaantuu muuallekin ruotsalaisia puunostajia kuin Lappiin ja Vaasan seudulle. Esimerkiksi videopuhelu lääkärille ei onnistu ilman vakaata kaapeliyhteyttä. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Kärjessä keikkui Sveitsi, jonka kellojen ja lääkkeiden kilohinta oli useita tuhansia markkoja. Nokian jälkeen Suomen talous on taas puujalan varassa. ??. Keskivertometsänomistajan jälkeläiset eivät ko. Palveluja kaikille Uskon, että olisi metsänomistajan etu, jos myös kuviotieto olisi käytettävissä mahdollisimman avoimesti. EERO SALA Lisää kilohintaa ”Arvaukseni on, että merkintä liittyisi tervanpolton aikakauteen. Tämä hallituksen metsälahjavähennys taitaa loppujen lopuksi olla karhunpalvelus maataomistaville. Kuten tässä lehdessä kerrotaan, puusta voi valmistaa yhtä ja toista. Uusi aika edellyttää kuitenkin, että kaikki kansalaiset saadaan tehokkaiden verkkoyhteyksien äärelle. Valtio rahoitti haja-asutusalueiden laajakaistahanketta ja toivoi, että isot operaattorit lähtisivät mukaan investoimaan kiinteisiin tietoliikenneyhteyksiin. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 37% EI 63% vas taa jia 14 9 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p
Niissä kunnioitetaan esimerkiksi luontoarvoja, vanhoja puita tai maisema-arvoja. Pääasia, että pääsee vaikuttamaan asioihin.” Maaseutuyrittäjillä on vahva edustus metsänhoitoyhdistysten hallinnossa. Harmaata suojelua ei pitäisikään tarkastella yksittäisinä tiloina vaan tilastollisena ilmiönä. Ehdokashankinta päättyy 31.10. Toivottavasti heitä lähtee entistä runsaammin ehdolle marraskuussa järjestettävissä vaaleissa”, Lehtinen sanoo.. Vaalimateriaali postitetaan äänioikeutetuille, siis kaikille yhdistyksen jäsenille 4.11–25.11. Mukaan vain, jos kokee yhdistyksen omakseen.” Näin vakuuttaa Mikkelin Ihast järvellä asuva maaseutuyrittäjä ja metsänomistaja Leila Lehtinen . Harmaa myös siksi, että hoitamattomuuden vaikutus monimuotoisuuteen ei ole niin selkeä kuin useimmissa virallisissa suojelukohteissa. Samalla kunnioitamme niiden metsänomistajien valintoja, jotka ovat valinneet hoitamattomuuden. Kun perinteinen metsänhoitaja tulkitsee tilastoa, hän löytää paljon hoitoja hakkuurästejä. Äänten lasku ja mhy-kohtaisten tulosten julkaiseminen 5.12. Miten hoitamattomuus vaikuttaa metsäluonnon monimuotoisuuteen. Harmaa siksi, että sitä ei kelpuuteta viralliseksi suojelualueeksi, kun siitä ei ole tehty sopimuksia. Uusille valtuustoille on myös järjestetty perehdyttävää koulutusta. Hänellä on näkemystä ja kokemusta metsänhoitoyhdistyksen hallinnosta neljän vaalikauden ajalta, ensin Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savon ja sitten ison Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon valtuustosta. Valtuustot käsittelevät lähinnä hallituksen esittämiä asioita. Niiden vuoksi metsistä teollisuuden käyttöön saatavan puumäärän voidaan laskea jäävän teoreettisesta maksimista eli syntyy kansantaloudellista tappiota. Harmaan suojelun vähättely tai kieltäminen on tyhmää. ??. Rästimetsät ovat olleet pitkään tavanomaisen metsänhoidon ulkopuolella, mikä tuo lisää erilaisuutta metsien rakenteeseen. ??. Tilastoista voi tehdä monenlaisia johtopäätöksiä – niinhän tilastoista aina. Palveluvalikoima mieleiseksi Lehtisen kokemukset yhdistyksen hallinnosta ovat kannustavia, mutta nyt edustustehtävät metsänhoitoyhdistyksessä saavat jäädä. Entä jos tilastoja tutkitaankin metsien monimuotoisuuden näkökulmasta. Kasvavatko harmaan suojelun kokonaismäärät vai laskevatko. Pinta-alassa mitattuna hoitamattoman metsän vaikutus metsäluonnon monipuolisuuteen on suurempi kuin kaikilla suojeluohjelmilla yhteensä. Jos neljännes Suomen metsäalasta on säännöllisen metsänhoidon ulkopuolella, tulee asia virallisesti todeta muutenkin kuin hakkuurästeinä. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva ” Aktiivinen valtuuston jäsen pystyy vaikuttamaan metsänhoitoyhdistyksen toimintaan. Monimuotoisuus jo sananakin tarkoittaa, että hoitotapoja ja metsiä on monenlaisia. ”Naisia, nuoria sekä kaupunkilaisia etämetsänomistajia valtuustoihin tarvittaisiin lisää. ”On toisten vuoro jatkaa.” ”Valtuutettukin voi vaikuttaa” Yhdistysten valtuustoihin valitaan taas uudet edustajat. Kolikon kääntöpuolella näen kyllä saman asian tärkeän vaikutuksen metsäluonnon monimuotoisuuden lisääjänä. Metsänomistajat, joiden metsissä on rästejä, leimataan helposti tietämättömiksi tai välinpitämättömiksi. Niistä tärkeimmät ovat talousarvio ja yhdistyksen palvelutarjonta. Se että tätä hoidon ulkopuolista metsää on paljon, Hoitamattomuuden iloja tekee ilmiöstä tärkeän. Myös hallitustyöskentely on hänelle tuttua molemmista yhdistyksistä. ”Metsänhoitoyhdistyksen hallinnossa naisena on helppo päästä esille ja esimerkiksi yhdistyksen hallitukseen. Miksi tiloja tulee lisää tai poistuu harmaasta suojelusta. ”Juuri metsänhoitoyhdistyksen tuottamien palveluiden valikoimaan voi valtuustosta käsin vaikuttaa. Se ei ole koko totuus, sillä joukossa on myös paljon tietoisia valintoja. AJASSA 5 29. Ristiriitoja ei muodostu, koska kaikki ovat metsänomistajan asialla, mutta painotukset vaihtelevat.” Naiseudesta ei haittaa Lehtinen ei ole kokenut oloaan orvoksi perinteisesti miehiseksi mielletyllä metsäalalla. ”Lähdin aikanaan ehdolle valtuustoon, koska metsätalous on tilallamme tärkeä elinkeino.” Lehtinen pääsi läpi heti ensimmäisellä yrittämällä. Äänestysaika, vaali postiäänestyksenä 1.–2.12. Ei pidä vähätellä myöskään pelkoa koneiden pahoista jäljistä tai metsän muuttumisesta kulkukelvottomaksi. Leila Lehtinen toivoo metsänhoitoyhdistysten valtustoihin lisää naisia, nuoria sekä kaupunkilaisia etämetsänomistajia. ”Se ei kuitenkaan tarkoita, että valtuutetuilla ei olisi erilaisia näkemyksiä. Lisäksi valtuutetut ovat tapaavat kesäisin yhdistyksen järjestämissä vapaamuotoisissa tilaisuuksissa. Käsitys metsien puumääristä ja tilasta on kattava. Hoitamattomuus on synti ja häpeä – sitähän on meille kovakalloisille metsänomistajille pitkään opetettu ja niinhän se rahassa ajateltuna onkin. Kutsutaan tätä hoitorästien metsäalaa vaikka nimellä suojelun harmaa alue tai lyhyemmin harmaa suojelu. AJANKOHTAINEN KOLUMNI FAKTA Suomen metsiä tilastoidaan hyvin. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 MHY-VAALIT 14.10. Vaalien valtakunnallinen tulos julkaistu JAAKKO TEMMES Kirjoittaja on helsinkiläinen metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Hoitorästeistä voisi tuskailun ohella ottaa paljon enemmän irti myös ilon aiheita. Yhdistysten valtuustot kokoontuvat syysja kevätkokouksiin. On minussakin sen verran metsänhoitajan vikaa, että ymmärrän puheet hoitorästeistä ja niiden aiheuttamista menetyksistä. Eikä kannata vain todeta, sillä ohjaamalla ilmiötä voimme myös lisätä sen vaikuttavuutta. Tiedostan, että saatan olla niin sanottu kiintiönainen, mutta mitä se haittaa. Lisäksi yksittäisen tilan osalta hoitamattomuuden jatkuvuus on aina epävarmaa. Aktiivinen valtuutettu pystyy tuomaan omia näkemyksiään siellä esille.” Lehtisen mukaa valtuustossa käsiteltävistä asioista äänestetään erittäin harvoin. Mitä motiiveja on hoitamattomien tilojen metsänomistajilla. Mikä on puuston keski-ikä ja onko se nousussa
Alku oli räväkkä, sillä nuori mies vastusti vanhojen metsien hakkuita 1990-luvun puolivälissä niin sanotussa Kuusamon metsäsodassa. ”Biotalouttakin pitää voida arvostella.” Harri Hölttä aloitti lintujen bongauksen jo lapsena. Puun loppumista liioiteltiin ja kauhisteltiin”, Hölttä kertoo. ”1800-luvulla oli aikoja, jolloin väitettiin, että joissain pitäjissä ei ollut edes polttopuuta jäljellä. Pikkuhiljaa sekä hakkuut ja suojelu ovat edenneet.” Kiistan seurauksena Etelä-Kuusamoon perustettiin neljä suojelualuetta. Laajimmat kiistanalaiset metsät ovat kuuluneet valtiolle tai metsäyhtiöille. Samanlaiseen kärhämöintiin ei Höltän mukaan ole enää tarvetta. Höltän mukaan Suomen luonnonsuojeluliiton linja ei muutu, vaikka puheenjohtaja vaihtuu. Pikavoittoja on turha tavoitella.” Historiaa vastapainoksi Hölttä kuvailee luonnonsuojeluliiton johtajan pestiä puolipäivätyöksi, johon kuluu vähintään kokopäivätyön aika. Kolmantena mausteena sopassa häärivät puuenergia ja ilmastopolitiikka. ”Biotalouttakin pitää voida arvostella ja asiasta käydä keskustelua. AJASSA 6 29. Puun käyttö energiaksi ja puun riittävyys. Kuusamossa olivat vastakkain yksityismetsänomistajat ja luonnonsuojelijat, mutta tavallisesti puhtaat yksityismetsämaat eivät ole kiihkeintä metsäkärhämäaluetta. Luonnonsuojelutyö on pitkän aikavälin vaikuttamista. Toisaalta on ilahduttavaa, että säästyneitä metsiä on.” Edessä yhteentörmäyksiä. Nyt totuus on biotalous, jonka kaikkivoipaisuuteen ei saa Höltän mukaan koskea. Luonnonsuojelutöitä riittää perinteisissä aiheissa, kuten metsissä ja soilla, mutta on myös uusia uhkia, esimerkkinä ilmastonmuutos. Nykyisin hän järjestää linturetkiä Suomeen ja lähialueille. Parin viikon kuluttua kaukoputki suuntaa Färsaarille.. Vapaa-ajalle löytyy valokuvaamisen ja lintubongauksen lisäksi täytettä Itä-Suomen metsähistoriasta, josta Hölttä tekee väitöskirjaa. Yhteismetsän osakkaiden ja luonnonsuojelijoiden välinen kiista aiheutti jopa autokolarin. Hölttä ei usko ympäristöjärjestöjen ja yksityismetsänomistajien kiistoihin tulevaisuudessakaan. Historian ja tämän päivän metsäkeskusteluista löytyy toisinaan paljon samaa. ”Hallitus on leikannut metsien suojelun rahoitusta ja tavoittelee samalla puun käytön lisäystä sekä biotalouden nousua. Lisähakkuut, suojelurahoitus ja ilmastonmuutos takaavat kuitenkin, että kiistoja syntyy. Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajaksi nousevan Höltän mukaan suojelutyön tarve ei ole poistunut, ratkaistavien ongelmien luonne sen sijaan muuttuu. ”Uusien biolaitosten ympäristövaikutuksissa osataan kyllä arvioida vesistöpäästöt, mutta hakkuiden vaikutuksia ei.” Kuusamon metsäsodasta nykypäivään Harri Hölttä on ollut mukana ympäristöjärjestöjen toiminnassa yli 20 vuotta. Mikä on biotalouden sisältö metsäluonnon kannalta?” Hölttä kysyy. Odotettavissa on väistämättä yhteentörmäyksiä.” Kierroksia ottavassa puuenergiakeskustelussa on uuden puheenjohtajan mukaan kaikuja siltä ajalta, kun Suomeen mahtui metsäasioissa vain yksi iso totuus. ”Lisää metsiä pitää saada suojeluun. Höltän mukaan Suomen metsäpolitiikassa tehdään tällä hetkellä niin ristiriitaisia ratkaisuja, että ainekset isolle sekasotkulle ovat olemassa – ainakin metsäluonnon näkökulmasta. Harri Hölttä ei usko metsäsotien paluuseen. Varsin tuttuja metsäaiheita myös nykypäivänä. Lisääntyvät hakkuut voivat tuottaa uhanalaisille metsälajeille hankaluuksia. Matemaattiset laskelmat eivät asiaa ratkaise. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 HAASTATTELU VALTTERI SKYTTÄ, teksti LEENA LOUHIVAARA, kuvat S uomen luonnonsuojeluliiton tulevalla puheenjohtajalla Harri Höltällä on mielessään vaikea yhtälö. ”Kuusamon tilanne oli ainutlaatuinen, ja 1990-luvulla oli paljon muutakin ympäristöliikehdintää. Kuusamon metsäsodassa mukana olleita on myöhemmin epäilty tiukan linjan suojelutavoitteiden myötä jopa yhteistyöhaluttomiksi. ”Edelleen jaksaa hämmästyttää se, että suojelumahdollisuudet on puheiden mukaan käyty läpi tarkalla kammalla ja yhä tulee vastaan hienoja suojelemattomia metsäalueita
Päätoimenaan puuta Keitele Timberille ostava Sirviö laskee, että lannoitus tuottaa 17 kuutiota lisää puuta hehtaarilla. Se tarkoitti liki 500 hehtaaria kasvatuslannoituksia. Tukkoiset kuitupuumarkkinat ovat kahden ostajan jakamat. Hehtaarin lannoitus suomensalpietarilla maksoi hieman yli 230 euroa hehtaarilla. Sen jälkeen maksuaikaa on viisi vuotta. Koko hanke maksoi reilut 110 000 euroa. Lannoitus auttaa kasvattamaan tukkipuun osuutta hakkuissa, mikä parantaa kaupan edellytyksiä”, Sirviö kertoo. ”Osa osakaskunnasta haluaisi ylijäämän lyhentämättömänä tililleen, mutta enemmistö on hyväksynyt satsaukset”, hoitokunnan puheejohtaja Ari Sirviö selvittää. Sukevan esimerkki osoittaa, että panostus puuntuotantoon voi tuoda mittavia etuja jo reilussa vuosikymmenessä.” Sukevan yhteismetsien puusto kasvaa vinhaa vauhtia, mittailevat Op-ryhmän metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi (vasemmalla), yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Ari Sirviö ja Sonkajärven Osuuspankin toimitusjohtaja Esko Nissinen.. Näin hanke ei leikkaa osakkaiden tiliä yhteismetsältä. Paikallinen pankki antoi pari vuotta lyhennysvapaata vuotta. Ihan hyvä tuotto 110 000 euron sijoitukselle. 24% alv. Lannoitteet ovat nyt halvempia kuin pitkiin aikoihin, samalla lainojen korot ovat alhaalla”, Sirviö korostaa. Takavuosina ostettiin metsiä ja rakennettiin metsäteitä. ”En ymmärrä muutaman sadan hehtaarin yhteismetsien perustamista. Viime vuosina on keskitytty lannoituksiin. Lisäkasvu on pääosin tukkia, eli sen arvo kohoaa noin 415 000 euroon. Näin tämän kesän lannoitukset lihottavat yhteismetsän puuvarantoa yhteensä 8 300 kuutiota. Tähän uskotaan Sukevalla. Jos yhteismetsään haluaa, kannattaa tila liittää toimivaan, isoon yhteismetsään.” Tosin kaikki isotkaan yhteismetsät eivät toimi kuten Sukeva. 5,90€ C M Y CM MY CY CMY K 92x200mm_syyskuu_final.pdf 1 23.9.2016 10.37 noitukseen on edullista. Osakkaille riittää siis jatkossa entistä enemmän jaettavaa. ”Lannoittaen yhden lisäkuution hakkuumahdollisuuden tuottaminen maksaa meille 13 euroa kuutiolta. | Toimituskulut alk. Uusimman suunnitelmamme teki Otson mies, joka ymmärsi metsiemme tuottokyvyn, mikä supisti keskimääräiset kiertoajat 71 vuoteen.” Yhteismetsiä on innokkaasti tarjottu ratkaisuksi metsätilojen pilkkoutumiseen ja tehottomaan puuntuotantoon, ja nyt niitä perustetaan enemmän kuin koskaan. 17 kuutiota hehtaarille Hankkeen rahoittaneen Sonkajärven Osuuspankin toimitusjohtaja Esko Nissinen vakuuttaa, että asiansa täsmällisesti hoitaneelle yhteismetsälle lainaraha metsänlanMetsään lantaa pankkilainalla Lannoitteet ja raha ovat nyt halpoja, joten lannoittaminen pankkilainalla voi olla järkevä hanke. UITTOKALUSTO SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi UITTOKALUSTO TAMPERE | Ahlmanintie 56 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. Hoitokunta on 2000-luvun ajan sijoittanut osan metsätalouden ylijäämää puuntuotantoon. Suuruutensa ansiosta hankkeen yksikkökustannukset jäivät pieniksi. ”Ylä-Savon puumarkkinatilannekin perustelee lannoituksia. Siinä ajassa lannoitukset ehtivät kartuttaa hakkuumahdollisuuksia. ”Tällaista tilaisuutta ei kannattanut jättää käyttämättä. Tukilla on hyvä kysyntä ja lukuisia kilpailevia ostajia. ”Osakkaille riittää usein se, että tehdään niin kuin ennenkin ja vuotuinen tilitys pysyy samana aiempina vuosina. Tänä kesänä yhteismetsä päätti hoitaa viiden vuoden lannoitukset kertarykäisyllä. Metsätilojen hintojen nousukin suosii lannoituksia. Ison hankkeen kustannukset katettiin pankkilainalla. Metsäkeskuksen vanhan suunnittelijan mielestä Sukevan korkeudella puun pitää kasvaa sata vuotta. ”Vaihdoimme metsäsuunnittelijaa. AJASSA 7 29. Myynnissä olevilla tiloilla puukuution hinta on tällä hetkellä 20 euroa.” Tilin teon aika Sukevan yhteismetsän hakkuumahdollisuudet ovat kasvaneet 15 vuoden takaisesta 8500 kuutiosta 14000 kuutioon vuodessa. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 Harri Hölttä Ikä: 40 Asuinpaikka: Joensuu Perhe: puoliso Työ: Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) uusi puheenjohtaja 2017–2019 Kokemus: 6 vuotta luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntijana 2000-luvulla Harrastukset: lintubongaus ja valokuvaaminen Työn alla: väitöskirja Itä-Suomen metsähistoriasta 1850–1930-luvuilta Omistukset: suojeltu metsäpalsta Kaavilla Pohjois-Savossa FAKTA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva SUKEVAN yhteismetsän hallinnassa on 3 600 hehtaaria talousmetsää Savon pohjoiskolkassa. OP-ryhmän metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi ei ole kehityksestä pelkästään innoissaan. Moni tuhansia hehtaareita hallitseva asutusyhteismetsä uinuu, eikä Kortejärven mukaan osaa hyödyntää suurmetsätalouden etuja. SIP Flex Boxer työtakki 49,00 € SIP Flex viiltosuojahousut 99,00 € Meindl Woodwalker nahkaturvakengät 259,00 € Hinnat sis. Pitkäjänteisen metsänhoidon lisäksi tähän on toinen, aika yllättävä syy
SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 VALTTERI SKYTTÄ METSÄT ovat selkeiten talouskäytössä metsäteollisuuden ydinalueella Kaakkois-Suomessa, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore metsiensuojelutilasto. dessa pitkälti metsien monimuotoisuusohjelma Metson vaikutuksesta”, kertoo Luken tutkija Terhi Koskela . Hilamuotoinen tieto kuvaa 16 kertaa 16 metriä kokoisen alueen kasvupaikkaa ja puustoa. Jatkossa Metsäkeskuksen hallussa olevat hilamuotoiset metsävaratiedot sekä erityisen tärkeiden elinympäristöjen tiedot ovat avoimesti verkossa kaikkien saatavilla. Järjestön teettämän kyselyn mukaan 90 prosenttia metsänomistajista on sitä mieltä, että kuviotietojen julkisuus edellyttää metsänomistajan suostumusta. ”Onneksi ministeri Kimmo Tiilikainen on myös metsänomistaja ja laittoi asialle lopulta peräseinän, joka nyt turvaa sen, että yksityinen metsänomistaja ei jää huonompaan asemaan kuin metsähallitus tai metsäteollisuus omien metsiensä suhteen”, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sanoo. Etelä-Karjalassa metsäja kitumaasta on suojeltu 2, Kymenlaaksossa 3,5 prosenttia. Luken tilastossa suojelluksi metsäksi lasketaan varsinaiset suojelualueet sekä suojellut talousmetsäkohteet. Yleisesti ottaen suojellut metsäja kitumaat painottuvat Pohjois-Suomeen.. Puustotietoja ovat muun muassa puuston tilavuus, pohjapinta-ala ja runkoluku. Muutosten arvioidaan tulevan voimaan ensi syksynä, kuvioittaisten metsävaratietojen osalta puoli vuotta myöhemmin. Lappi 27 Satakunta 5 VarsinaisSuomi 6 Uusimaa 8 Kymenlaakso 4 KantaHäme 6 Pirkanmaa 4 PäijätHäme 4 Etelä-Savo 5 Etelä-Karjala 2 PohjoisSavo 3 PohjoisKarjala 6 Kainuu 9 PohjoisPohjanmaa 9 KeskiSuomi 4 KeskiPohjanmaa 7 EteläPohjanmaa 3 Pohjanmaa 4 Lähde: Luke Ahvenanmaa 3 Metsänsuojelumäärät maakunnittain % Pohjoisessa suojellaan Suojelu vähäisintä kaakossa Koko Suomen metsäpinta-alasta on suojelun piirissä 12 prosenttia, täyshakkuukiellossa metsämaasta on kuutisen prosenttia. Ympäristöjärjestöissä on herättänyt närää se, että osalla suojelluiksi metsiksi luokiteltavista alueista on mahdollista tehdä varovaisia hakkuita. Jos Ahvenanmaata ei oteta huomioon, sekä Etelä-Karjalan että Kymenlaakson metsät ovat molemmat neljän vähiten suojelluimman maakunnan joukossa. Julkisesti saatavilla ovat myös metsänkäyttöilmoitusten ja kestävän metsätalouden rahoituslakien toimenpiteiden tiedot. ”Suojeltujen metsien pinta-ala on lisääntynyt kahdeksassa vuoLuvut ovat osuuksia metsäja kitumaan alasta. Metsävaratiedosta kompromissi Metsänomistaja voi yhä kieltää kuviotietojen luovutuksen. Koko Suomen metsäpinta-alasta eli metsäja kitumaasta on suojeltu 12 prosenttia. Metsäja kitumaan erottaa toisistaan se, että kitumaalla puuston hehtaarikohtainen keskikasvu on vähäistä, 0,1–1 kuutiota vuodessa. Kyseisissä maakunnissa metsäteollisuus muodostaa yli puolet alueiden tehdastuotannosta. Metsänomistajien nimija yhteystietoja Metsäkeskus ei kuitenkaan luovuta, ei myöskään tilanrajoja eikä kiinteistötunnuksia. MTK on tyytyväinen MTK:ssa ollaan hallituksen ratkaisuun tyytyväisiä. Joillakin metsänsuojelualueilla on mahdollista tehdä varovaisia hakkuita. 12 % Metsäpinta-alasta (metsä+kitumaa) suojelun piirissä 8 % Varsinaisesta metsämaasta täysin tai osittain hakkuukiellossa 19 % Pohjois-Suomessa suojeltua metsäja kitumaata, Etelä-Suomessa 5%. Esimerkiksi Luonto-Liitto korosti tiedotteessaan, että lakisääteisesti täysin hakkuilta suojellun metsämaan osuus on tilastojen perusteella vajaat 6 prosenttia. Kuviomuotoinen tieto sen sijaan tuotetaan kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäiseltä laajemmalta alueelta. Hakkuumahdollisuudet herättävät närää Yksityismetsien Metso-ohjelman lisäksi suojeluhehtaarit ovat lisääntyneet neljän uuden kansallispuiston ja valtion mailla tehtyjen muiden suojelutoimenpiteiden myötä. Suojeluun kuuluvat varsinaiset suojelualueet sekä talousmetsien suojelukohteet. AJASSA 8 29. Kuviomuotoiset metsävaratiedot luovutetaan pyynnöstä, ellei metsänomistaja ole sitä kieltänyt. JUSSI COLLIN HALLITUS on päässyt sopuun metsävaratietojen avoimuudesta
Kiiltävä vaalea lanka näyttää päällepäin aivan tavalliselta. Takana on vuosien työ. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 AJASSA LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat L anganpää rispaantuu, kun Michael Hummel pyörittää sitä sormiensa välissä. Aalto-yliopiston tutkijatohtorin käsissä on kierrätyskartongista valmistettua lankaa. Sitä se ei kuitenkaan ole. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Mielikuvitus rajana Lääkkeiden sidosaineita, läpinäkyviä kalvoja, ruuan lisäaineita ja älypakkauksia. 9 29. Sen seurauksena Aalto-yliopiston tiloihin on noussut pienimuotoinen lankatehdas, joka tuottaa puuperäistä lankaa 100–200 gramman päivävauhdilla. Suurimmat mahdollisuudet uusiin aluevaltauksiin ovat kuitenkin tekstiileissä ja kemikaaleissa.. Puusta kehitetään koko ajan uusia tuotteita. Siinä puusta valmistetaan tekstiilikuitua ionisen liuottimen avulla. Lanka on valmistettu Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kehittämällä Ioncell-F-menetelmällä. Vaatemäärissä se tarkoittaa noin puolikasta t-paitaa päivässä
Millaisia neuvoja Mustonen antaa muille uusien puuperäisten tuotteiden kehittäjille. Michael Hummel näyttää, miten valmis tekstiilikuitu rullataan kerälle.. ”Tällä hetkellä hiilikuitujen valmistukseen käytetään lähinnä tekokuituja. Se johtuu Hummelin mukaan siitä, että niitä on yritetty valmistaa joko selluloosasta tai ligniinistä, kun oikea tapa on tehdä hybridikuitua, joka sisältää niitä molempia. Puuperäisten hiilikuitujen käyttö olisi halvempaa ja ympäristöystävällisempää”, Hummel sanoo. Paptic-kasseilla riittää kysyntää, kertoo Tuomas Mustonen. Paptic-kassien materiaali tuotetaan tällä hetkellä Espoon Otaniemessä sijaitsevan KCL:n pilottitehtaan paperikoneella, ja kasseiksi materiaali jalostetaan muovikassien jalostuslaitoksessa. Tavoitteena on, että kassimateriaalin valmistus siirtyisi reilun vuoden päästä paperitehtaan oheen rakennettavaan tuotantolaitokseen. Tämän toteuttamiseksi Paptic sai hiljan 2,2 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. Tulevaisuu”Rajaa sille, missä puuta voi käyttää, tuskin on.” LIINA KJELLBERG PAPTICIN toimitusjohtaja Tuomas Mustonen on tyytyväinen. Se on ainut tapa oppia, mitä tuotteelta vaaditaan.” Paptic kasvattaa tuotantoaan Selluloosa muuttuu tekstiilikuiduksi ionisen liuottimen avulla. ”Usein ajatellaan, että markkinoille voi mennä vasta, kun tuote on valmis. ”Selluloosa tekee hiilikuidusta vahvempaa, ligniini lisää hiilikuidun saantoa”, Hummel sanoo. Öljy esteenä Kun paperin kulutus laskee ja tuotteista halutaan entistä ympäristöystävällisempiä, onko metsäalan tulevaisuus tekstiileissä ja hiilikuidussa. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 Aalto-yliopistossa selvitetään parhaillaan, miten Ioncell-F-menetelmän saisi muunnettua kaupalliseen mittakaavaan. Lisäksi vireillä on yhteistyötä muidenkin kauppaketjujen kanssa. AJASSA 10 29. Hinnaltaan ja ulkoisilta ominaisuuksiltaan ne sijoittuvat muovija paperikassien välimaastoon. Hän ennakoi puuperäisten hiilikuitujen löytävän lopullisen rakenteensa viidessä vuodessa. Seppälä-liikkeisiin kesällä toimitettu ensimmäinen erä Paptic-kasseja sai niin hyvän vastaanoton, että muotiketju on tilannut syksyksi toisen erän. ”Tällä hetkellä Paptic-kassien tuotantoa rajoittaa vain tuotantokapasiteetti”, Mustonen sanoo. Tähän asti puuperäiset hiilikuidut eivät ole kelvanneet teollisuuden käyttöön. Vuonna 2015 perustettu Paptic tuottaa havusellusta valmistettuja muovikassin kaltaisia kasseja. Pitkällä tähtäimellä ajatuksena on alihankkia kassimateriaalin valmistus jatkossa paperitehtailta. Paptic-kassit ovat kierrätettäviä ja pääosin biopohjaisia. Se ei pidä paikkaansa. Markkinoille pääsyyn menee huomattavasti kauemmin. Viisivuotinen hanke sai hiljan 1,5 miljoonan euron rahoituksen Euroopan tiedeneuvostolta. Hummel sen sijaan on jo ottanut askeleen kohti menetelmän seuraavaa sovellusta. Markkinoille on mentävä mahdollisimman nopeasti. Hän tutkii, voidaanko menetelmällä tuotettuja tekstiilikuituja hyödyntää hiilikuidun valmistuksessa. Mahdollisesti, sanovat aiheen parissa työskentelevät Clic Innovation Oy:n hallituksen neuvonantaja Christine Hagström-Näsi , Uusi puu -hankkeen projektipäällikkö Eveliina Pokela ja Aalto-yliopiston professori Herbert Sixta
Montisera kehittää kuusen sahanpurun keitinvedestä apua eturauhasvaivoihin. Pokelan mukaan markkinoille tulee kuitenkin koko ajan uusia puuperäisiä tuotteita. ”Sellua valmistetaan vuodessa 200 miljoonaa tonnia ja paperia 350 miljoonaa tonnia. Lähtökohtaisesti, sanoo Hagström-Näsi. ”Kuusta ei ole maailmalla ennen syöty”, selventää Montiseran toimitusjohtaja Mira Povelainen . K al le K irj al ai ne n. Montiseran tavoitteena on tehdä seoksesta xylitolin ja benecolin kaltainen terveyttä edistävä elintarvikeainesosa. Pokelan mukaan kartongin tuotantomäärät kasvoivat Suomessa alkuvuonna lähes seitsemän prosenttia. Kartongin kysyntä on kasvanut, joten paperikoneita muutetaan kartonkikoneiksi. ”Öljy-yhtiöt panostavat korkean jalostusasteen tuotteisiin selvästi enemmän. Lisää tuotekehitystä Säilyykö puu tulevaisuudessa metsäteollisuuden raaka-aineena. Siihen, että puuperäiset tekstiilit saadaan markkinoille, voi kuitenkin mennä kymmenisen vuotta. Sixtan mielestä metsäteollisuus saisi panostaa tuotekehitykseen enemmän. Niiden kehittäminen vie Sixtan mukaan helposti sata vuotta. Ne ovat uusista tuotteista ainoita, joita tarvitaan niin paljon, että niitä voidaan valmistaa massatuotantona. Tekstiilejä tuotetaan tällä hetkellä vuosittain 100 miljoonaa tonnia, ja määrä on nousussa”, Sixta sanoo. Sitä, mitä kaikkea puusta tehdään, voi hänen mukaansa tosin olla vaikea nähdä. ”Puun kilpailukyky kasvaa siinä vaiheessa, kun öljybarrelin hinta nousee 100–150 dollariin. Tulevaisuuden nousijoihin kuuluvat Sixtan mukaan puukuidusta valmistetut tekstiilit. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 den tuotevalikoimaan mahtuu tosin paljon muutakin. Järkevämpää olisi jalostaa niitä pidemmälle.” LIINA KJELLBERG OLI pitkälti sattumaa, että Montisera Oy:n kehitysjohtaja Heikki Vuorikoski kollegoineen keksi kymmenisen vuotta sitten juottaa laboratoriorotille kuusisahanpurun keitinvettä. Kaikki, mikä kemikaaleissa on öljypohjaista, voitaisiin tehdä puusta”, Pokela sanoo. Selluloosaa ja ionista liuotinta sisältävä liuos puristetaan suuttimen läpi, jolloin se muuttuu ohuiksi kuiduiksi. Puusta voi tehdä kaikkea, mitä öljystäkin”, Hagström-Näsi sanoo. Siinä on hurja ero. Tällä hetkellä suuri osa sellunkeiton sivutuotteena syntyvästä hemiselluloosasta ja ligniinistä menee polttoon. Vuorikoski työskenteli tuolloin toimitusjohtajana lääkeaihioita testaavassa Orthotopix Oy:ssä. Öljyn hinta on tällä hetkellä niin matala, etteivät puuperäiset tuotteet välttämättä pärjää hintakilpailussa. ”Rajaa sille, missä puuta voi käyttää, tuskin on. Tuotantotapa on kuitenkin jo hahmottumassa. AJASSA 11 29. Sitä, milloin sokeriseos on tuoteosana elintarvikkeessa ja kuluttajien saatavilla, Povelainen ei osaa sanoa. Kuusesta apu eturauhasvaivoihin Michael Hummel tutkii, voidaanko puusta valmistaa hiilikuituja. Tekstiilit nousussa Tällä hetkellä metsäteollisuudessa satsataan varsinkin pakkausmateriaaleihin. Tällä hetkellä öljybarreli maksaa noin 45 dollaria”, Herbert Sixta sanoo. Silloinen Metsäklusteri, nykyinen Clic Innovation pyysi yritystä selvittämään puusta saatavien uutteiden terveysvaikutuksia. Etanolilla saostetulla kuusisahanpurun keitinvedellä oli yllättävä vaikutus: se vähensi eturauhasja virtsatievaivoja. Toinen tulevaisuuden nousija ovat puuperäiset kemikaalit. ”Kaikki hullutkin ideat olivat tervetulleita”, Vuorikoski muistelee. Niitä ei voi korvata tuotteella, jota valmistetaan vuodessa pari tonnia. ”Tuotanto sopisi hyvin selluja sahateollisuuden yhteyteen. Mitä enemmän ligniiniä valmiissa langassa on, sitä tummempaa se on. Ensin sahanpurua keitettäisiin ja kun irronneet yhdisteet olisi saatu talteen, poltettaisiin jäljelle jäävä puru”, Povelainen sanoo. Jos ei olla valppaina ja kehitetä uutta, saattaa hänen mukaansa käydä kuitenkin niin, että raaka-aineesta syntyy kova kilpailu esimerkiksi kemianteollisuuden kanssa. Samainen öljy, jota puuperäisillä tuotteilla halutaan korvata, on yksi suurimmista puun käytön lisäämisen esteistä. Neljän senttimetrin pituisiksi leikatut tekstiilikuidut ovat valmiita karstattaviksi ja kehrättäviksi. Vuorikoski neuvotteli tuotteen oikeuksien ostamisen ja perusti Montiseran. Kuusen sahanpurun keitinveden vaikutus perustuu purusta keitettäessä irtoavaan sokeriseokseen. ”Öljypohjaisia kemikaaleja tuotetaan vuosittain 330 miljoonaa tonnia, kun taas biopohjaisia tuotetaan vuosittain vain 50 miljoonaa tonnia. Tällä hetkellä tekstiileistä noin 60 prosenttia on öljypohjaisia, mutta Sixta ennakoi, että puukuidusta tulee tekstiilien pääraaka-aine vielä tällä vuosisadalla. Sitä ennen EU:sta pitää hakea hyväksyntä sille, että kuusta voi käyttää elintarvikkeena. Älypakkauksissa ja biodieselissä puun läsnäolon voi vielä huomata, mutta kun mennään liuottimiin, eristeisiin, liimoihin, ruuan lisäaineisiin tai kosmetiikan ja lääkkeiden sidosaineisiin, on puu jo sellaisessa muodossa, ettei tavallinen kuluttaja sitä huomaa
57,38 . 28,31 . 21,98 . 18,05 . Suurempi korko-odotus pienentää läpimittaa. Harvennushakkuu 48,52 . Jos männikkö on harvennettu ja elinvoimainen, ajoituksessa on pelivaraa. 23,95 . 46,68 . nousussa . 25,16 . 23,57 . KYMI-SAVO . Järeydestä maksettavat lisät hinaavat keskiläpimittaa paksummaksi ja kiertoaikaa pitemmäksi. 23,53 . AJASSA 12 29. Selityksiä on kaksi. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 35–38 keskiarvo KOKO MAA . 16,81 . Jos puuston haluaa tuottavan edes yhden prosentin koron, niin uudistamiskypsyyden läpimitta vaihtelee karuimpien kasvupaikkojen 22 senttimetristä parhaiden kasvupaikkojen 30 senttimetriin. Maksukykyä matkan varrella. 16,78 . Harvennushakkuu 45,49 . 20,38 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,26 . 21,54 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,75 . 50,69 . Metsänhoitosuositusten mukaan männylle tyypillisimmällä kasvupaikalla eli kuivahkolla kankaalla päätehakkuun aika on, kun keskiläpimitta on 24–26 senttimetriä. 16,7 . 21,65 . nousussa . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,1 . 37,59 . ETELÄ-POHJANMAA . Hankintahinnat 57,21 . Jos järeyslisiä ei ole, hakkuukypsyyden voi johtaa suoraviivaisesti rinnankorkeusläpimitasta. 11,55 . 56,09 . 15,23 . 29,04 . 15,22 . 11,51 . Puunmyyjän taitoa on ajoittaa kauppa juuri niihin vuosiin, kun tuottoprosentti taittuu matalaksi. 24,76 . Kovilla mailla korjuun saa nopeasti, vielä tämän vuoden puolella. 22,23 . Metsäpäällikkö Heikki Pietikäinen sanoo, että ilman tätä etua yhtiö ei olisi yhtä vahva puunostaja niin kaukana sahauspaikoista Kalajoelta ja Oulaisista. Ensiharvennus 37,08 . 11,15 . Pienemmät tiet, jotka kuivana syksynä olisivat kestäneet puuauton, eivät ole kantaneet enää viikkoihin. 55,55 . 18,13 . ”Jos puusto on laadultaan keskinPuukin voi ylikypsyä Tukkileimikko kannattaa hakata ennen kuin hakkuukypsä muuttuu ylikypsäksi. nousussa . 16,46 . 18,28 . 36,39 . 15,2 . 42,75 . Autot ottavat paluukuormaksi tukkia reitin varrelta. 39,81 . 24,03 . 55,1 . ”Hakkuukypsyyden laskeminen on helppoa, jos tukilla on vain yksi hinta, mutta erilaiset järeyslisät sotkevat laskelmat”, tutkimusprofessori Jari Hynynen Luonnonvarakeskuksesta sanoo. Junnikkalan puunostohalut ovat kovat, sillä Oulaisissa on laajennettu kapasiteettia eikä koko ensi talven tarvetta ole vielä ostettu. 10,92 . 56 . 55,77 . 55,12 . Uudistushakkuu 55,76 . 12,25 . 41,16 . 16,59 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,16 . 46,18 . 28,03 . 15,51 . 15,35 . 29,42 . 35,87 . 30,89 . 58,16 . 15,61 . 20,1 . 29,86 . 44,18 . 17,11 . 36,57 . 15,48 . 17,23 . 57,03 . 16,45 . 47,67 . 36,82 . Ensiharvennus 41,26 . 28,42 . Hankintahinnat 56,51 . 32,69 . 15,33 . 36,34 . 53,91 . 24,57 . 21,2 . 18,17 . Harvennushakkuu 46,70 . 56,43 . 18,29 . 26,34 . 48,35 . 15,07 . MIKKO HÄYRYNEN JUNNIKKALA OY:N hankinta-alue on omituisen pitkulainen Pietarsaaresta Kemin tuntumaan. 27,81 . 28,61 . Ensiharvennus Hankintahinnat 53,5 . 14,71 . 23,63 . 18,51 . Elinvoimaisuus antaa pelivaraa ”Männikön päätehakkuun ajoittamiseen vaikuttaa puuston elinvoimaisuus, tiheys, tukkirunkojen laatu ja tukin hinta”, Hynynen luettelee. 14,62 . 14,03 . 28,17 . 42,6 . MIKKO HÄYRYNEN, teksti PASI MÄÄTTÄLÄ, kuva H akkuukypsä männikkö on komea katseltava, mutta kasvussa jo hidastuvan puuston seisottaminen ei talousmielessä ole kovinkaan tuottoisaa. 10,65 . 15,06 . 16,99 . 17,39 . Ensiharvennus 12,39 . 27,96 . 40,81 . 14,93 . Uudistushakkuu 56,90 . Hakekuljetuksista samaa etua ei saa, koska umpilaitaiset ja ilman nosturia olevat hakeautot eivät pysty ottamaan pyöreää puuta. Hankintahinnat 58,31 . nousussa . 16,74 . Pohjanmaalla on peltokelirikko jo alkanut. 14,39 . 10,94 . 47,92 . Harvennushakkuu 49,02 . 15,53 . PUUKAUPPA +1,2 miljoonaa kuutiota Valtiovarainministeriön arvio metsälahjavähennyksen vaikutuksesta puun tarjontaan. Toisaalta Savon sahaajien paine puristaa idästä, mutta toisaalta saha saa kuljetushyötyä kun kuitupuuta viedään puutavara-autoilla Kemin, Oulun ja Pietarsaaren sellutehtaille. 14,65 . Uudistushakkuu 56,22 . Uudistushakkuu 54,84 . 22,74 . ETELÄ-SUOMI . 54,41 . 44,90 . 17,41 . 38,55 . 12,01
Hankintahinnat 55,85 . SAVO-KARJALA . 15,42 . 51,08 . 10,13 . On kuitenkin vaikea eritellä, kuinka paljon se johtuu päätehakkuiden aikaistumisesta ja kuinka paljon harvennushakkuiden osuuden kasvusta. 20,79 . Uudistushakkuu 52,60 . 19,33 . 40,60 . 15,7 . 22,12 . 15,41 . 17,28 . 36,36 . 18,93 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,63 . 17,61 . 29,3 . 13,98 . 53,25 . 15,31 . 14,64 . 16,54 . nousussa . 53,26 . Toinen etu tulee tuotannosta, sillä järeistä tukeista tulee enemmän kuutioita vaikka sahausnopeus on lähes sama. 22,51 . 42,45 . LAPPI (puukaupan vähäisyyden vuoksi ei hintatietoja) . 23,53 . 11,86 . 17,82 . 52,12 . 17,1 . Hankintahinnat 56,11 . Ensiharvennus 11,32 . 24,48 . 14,42 . 10,72 . Sitä paksummat eivät mahdu menemään sahauslinjasta läpi. 52,99 . 13,25 . ?. ”Yleensä puukauppojen suurin syy on rahan tarve tai ostajan yhteydenotto.” . 19,86 . 14,97 . 15,44 . 27,84 . 54,15 . Hynynen korostaa, ettei kiertoaikaa hyvälaatuisessakaan männikössä kannata venyttää liikaa. Tukkikoko valuu alaspäin Hakkuukypsyysraja poistui metsälaista muutama vuosi sitten. Virranniemi on havainnut, että sen jälkeen tarjottujen ja myös ostettujen tukkien keskikoko on valunut alaspäin muutaman litran vuodessa. nousussa . 11,97 . 21,77 . Järeys nostaa hintaa noin 40 senttimetrin latvaläpimittaan saakka. kertaista eikä huippulaatuisia oksattomia tukkirunkoja liiemmälti ole, ei päätehakkuuta kannata lykätä tätä myöhemmäksi.” Jos tukkirungot ovat laadukkaita ja puusto tervettä, kannattaa selvittää kuinka paljon järeydestä ja laadusta olisi mahdollista saada lisähintaa. 18,47 . 28,29 . 23,92 . 56,07 . nousussa . 56,35 . Järeydestä maksetaan Pölkky Oy:n metsäpäällikkö Hannu Virranniemi sanoo yksiselitteisesti, että järeästä maksetaan enemmän. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,06 . 23,58 . AJASSA 13 29. Järeydestä voi maksaa, koska kookkaiden runkojen korjaaminen on halvempaa, sillä tilavuutta kertyy samalla koneajalla enemmän. 41,76 . Koska mainittavaa järeyslisää ei ole tulossa, niin päätehakkuita ei kannata lykätä. 22,58 . 45,39 . 27,65 . Järeys voi parhaimmillaan nostaa tukin kantohintaa 2–3 euroa, hankintaesimies Aki Huttu sanoo. 24,5 . SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 KESKI-SUOMI . 26,48 . 12,23 . 17,18 . 42,56 . Samaan suuntaan painaa myös se, että varttuneet kuusikot ovat mäntyä alttiimpia erilaisille tuhoille. 12,3 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 15,65 . Hankintahinnat 54,57 . 17,36 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Harvennushakkuu 45,95 . Uudistushakkuu 54,57 . Ensiharvennus 11,10 . 28,62 . ”Käytössä ei ole varsinaista järeyslisää, mutta leimikoiden hinnoittelussa rungon keskikoolla on suuri paino, laadun lisäksi.” Pölkyn hankinta-alueella päätehakkuumänniköiden tukin kantohinta vaihtelee 46:sta 52 euroon, josta järeyden osuus voi olla 2–3 euroa. 47,90 . 20,02 . nousussa . 17,09 . Harvennushakkuu 44,46 . ”Jos männikön läpimitta on Etelä-Suomessa jo reilusti yli 30 senttimetriä ja pohjoisessa lähellä sitä, päätehakkuu on paikallaan.” Kuusileimikoilla laatuhinnoittelulla ei ole yhtä suurta painoa, sillä kuusessa on oksia aina. 55,48 . 35,28 . Virranniemen kokemuksen mukaan harva metsänomistaja tekee myyntipäätöksiä taskulaskimella arvokasvuprosentteja tutkaillen ja tuskaillen. Jos esimerkiksi järeämmästä, läpimitaltaan yli 30-senttisestä hyvälaatuisesta tukista saadaan vaikkapa kymmenen euroa enemmän kantohintaa kuin viisi senttiä ohuemmasta, kiertoaikaa kannattaa lykätä 5–10 vuodella. KAINUU-POHJANMAA . 24,78 . 28,39 . 22,5 . 40,24 . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI Puukin voi ylikypsyä Pölkky Oy korjasi hiljattain järeähkön leimikon Kuusamon Kuparivaarassa. 10,01 . 15,28 . 14,60 . Uudistushakkuu 55,82 . 44,55 . 28,26 . 14,26 . 19,51 . 44,81 . 41,81 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat Ostomäärät viikolla 38 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 22 054 Pohjanmaa 22 347 Lounais-Suomi 29 587 Häme-Uusimaa 76 277 Kaakkois-Suomi 65 469 Pirkanmaa 35 312 Etelä-Savo 108 770 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 38 528 Keski-Suomi 75 851 Pohjois-Savo 76 229 Pohjois-Karjala 60 832 Kainuu 24 059 Pohjois-Pohjanmaa 62 595 Lappi 38 132 736 044 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 38 Kantohintojen kehitys Etelä–Pohjanmaalla Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Euroa m³ viikot 1–38, 2016 2015 2014 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 2012 2013 2014 2015 2016 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,34 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Harvennushakkuu 47,32 . Ensiharvennus 42,17
Varsinkin, jos puut ovat syvällä metsässä, voivat korjuukustannukset nousta hakkuutuloja korkeammiksi. Niskasen mukaan tärkeintä on selvittää, miten paljon tuuli on kaatanut läpimitaltaan yli kymmenen senttimetrin mittaisia havupuita. 29. Korjuutyö kannattaa yleensä jättää ammattilaisille. Metsätuholain mukaan syysja toukokuun välisenä aikana kaatuneet kuuset pitää maan eteläosissa kuljettaa pois metsästä viimeistään 15. Metsätuholain mukaan myrskyn kaatamat läpimitaltaan yli kymmenen senttimetrin mittaiset kuuset pitää korjata metsästä, jos niitä on hehtaarilla yli kymmenen kuutiometriä. JÄTÄ KORJUU AMMATTILAISELLE. Myrskypuiden korjuusta on ilmoitettava etukäteen metsäkeskukselle, jos puut menevät myyntiin. ”Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että jos yhdellä katsomalla näkee yli 20 kaatunutta kuusenrunkoa, pitää hälytyskellojen alkaa soida. Männyllä vastaavat päivämäärät ovat maan eteläja keskiosissa 1. Myrskytuhon laajuutta voi haarukoida laskemalla kaatuneiden puiden määrää. ”Jos kerralla näkee yli 20 kaatunutta kuusenrunkoa, pitää hälytyskellojen soida.” jan tai metsäammattilaisen. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 M E T S Ä S T Ä 14 M ik ko R iik ilä METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG S yksy ja alkutalvi ovat metsissä myrskytuhojen aikaa. Varsinkin, jos kaatuneita puita on metsässä paljon, tulee korjuutyö jättää ammattilaisille. Lisäksi kesäkuun ja elokuun välisenä aikana kaatuneet kuuset pitää kuljettaa pois metsästä 30 päivän kuluessa. Ensin kannattaa käydä tarkistamassa, kuinka paljon metsässä on kaatunut puita, sanoo Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen . heinäkuuta ja maan pohjoisosissa 15. Jos asuu kaukana metsäpalstastaan, voi apuun pyytää paikallisen tutun, naapurimetsänomistaMitä myrskyn jälkeen. Männyllä vastaava luku 40”, Niskanen sanoo. elokuuta. Myrskytuhoalueella liikkuminen on vaarallista, sillä kaatuneissa ja kallellaan olevissa puissa on jännitteitä. Loppusyksyn ja talven tuulissa kaatuneiden puiden korjuulla ei ole kiire, mutta turha viivyttelykään ei kannata. Ammattilaisten työtä Myöhään syksyllä tai talvella kaatuneiden puiden korjuulla ei Niskasen mukaan ole kovaa kiirettä. Mitä tehdä, jos myrsky osuu omaan metsään. Tuulessa kaatuneet männyt taas pitää korjata pois, jos niitä on hehtaarilla yli 20 kuutiometriä. Käytännössä myrskyn kaatamat puut kannattaa korjata metsästä mahdollisimman nopeasti. Jos hankintahakkuu on tuttua ja puut eivät ole kaatuneet pahasti toistensa päälle, voi omatoimistakin korjuuta harkita. Yksin tuulenkaatoja ei kuitenkaan tule lähteä korjaamaan. Kesällä kaatuneet puut menettävät sen sijaan myyntiarvoaan hyvinkin nopeasti, kun tuhohyönteiset ja sinistäjäsienet leviävät niihin. heinäkuuta. Myrskytuhoalueella liikkuminen on vaarallista, sillä kaatuneissa ja kallellaan olevissa puissa on jännitteitä.. Niiden myyntiarvo on todennäköisesti hyvä vielä lumien sulettuakin. Metsänomistaja voi tehdä metsänkäyttöilmoituksen itse, mutta yleensä sen tekevät myrskypuiden korjuusta huolehtivat metsäammattilaiset. heinäkuuta, maan keskiosissa viimeistään 24. heinäkuuta ja maan pohjoisosissa viimeistään 15. Hyvin hoidetut metsät sietävät jonkin verran tuulta, mutta aina metsänhoidostakaan ei ole apua. ”Sen kokoiset tuulen kaatamat havupuut lisäävät hyönteistuhojen riskiä. Kaatuneista lehtipuista ei hyönteistuhoriskiä aiheudu, vain taloudellisia tappioita”, hän sanoo. Myös puiden järeyttä kannattaa katsoa. Yksittäisiä tuulenkaatoja ei välttämättä kannata lähteä korjaamaan metsästä
4. Lähi-Tapiolan maatilaja metsävakuutusten tuotepäällikkö Jaana Sohlman ja If:n metsävahinkojen asiantuntija Juha T. Arvioi, kuinka paljon puita on kaatunut. 3. Turvemaalla kasvavat puut ovat paremmin suojassa tuulituhoilta kuin kangasmaalla kasvavat. ”Vaikka harvennukset hetkellisesti lisäävät tuulituhojen riskiä, kannattaa ne kuitenkin tehdä ajallaan. TARKISTA REUNAMETSÄT. Alttiimpia tuulituhoille ovat hakkuualojen reunametsät ja juuri harvennetut puustot. Lehtipuut taas ovat syysja talvimyrskyjen aikaan yleensä lehdettömiä, joten tuuli ei tartu niihin kovin helposti. Virtanen kehottavat metsänomistajia olemaan yhteydessä vakuutusyhtiöön mahdollisimman nopeasti. Kasvupaikan ominaisuuksista vaikutusta on esimerkiksi maaperällä ja maanpinnan muodoilla. Hiljan harvennetut puustot ovat alttiita myrskytuhoille. Metsänkäyttöilmoitus tulee tehdä viimeistään 10 päivää ennen hakkuun aloittamista. Metsälakikohdekin korjattava Metsänomistaja on velvollinen korjaamaan metsätuholain raja-arvon ylittävän osuuden myrskyn kaatamista havupuista myös metsälain mukaisilta erityisen arvokkailta elin ympäristöiltä. Myös puulajivalintaa kannattaa miettiä”, Suvanto sanoo. ”Takaisin maksettavan tuen määrä lasketaan tapauskohtaisesti. Taustalla ei niinkään ole tuulisuuden lisääntyminen, vaan leutonevat talvet, jolloin maa ei välttämättä mene ollenkaan routaan. Niillä kestää Suvannon mukaan joitain vuosia tottua aiempaa väljempiin ja tuulisempiin olosuhteisiin. Jos metsänomistajalla on myrskytuhot kattava metsävakuutus, voi osan myrskyn aiheuttamasta tuhosta saada korvattua. Myrskytuhoalueella määräaikaan voi kuitenkin hakea poikkeusta. Maaperä määrää, miten hyvin puut pääsevät juurtumaan, ja tuulituhojen riski on suuri vallitsevaan tuulensuuntaan avautuvalla rinteellä. Myös puulajilla on merkitystä. Hakkuualueiden reunoilla kasvavat puut kaatuvat herkästi tuulissa. Laajoilla myrskytuhoalueilla metsäkeskus voi myös päättää, ettei poikkeusta edes tarvitse hakea. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 M ik ko R iik ilä M ik ko R iik ilä Se pp o N yk än en M ik ko R iik ilä Vuonna 2010 riehunut Astamyrsky teki Itä-Suomessa laajoja tuhoja. Myöhään syksyllä tai talvella kaatuneiden puiden korjuulla ei ole kiire, mutta kesällä kaatuneet puut menettävät myyntiarvoaan nopeasti.. Myrskypuiden korjuun voi metsälakikohteilla tosin jättää tekemättäkin, jos siitä ilmoittaa metsäkeskukselle. Tarkista myrskyjen jälkeen, onko metsässäsi kaatunut puita. 1. Tällaisia elinympäristöjä ovat esimerkiksi lähteiden ja purojen lähiympäristöt, rehevät lehtolaikut ja ojittamattomien soiden kangasmetsäsaarekkeet. 5. Periaatteessa myrskytuhojen ilmoittamiselle on kuitenkin aikaa vuosi. LAITA KORJUU VIREILLE. Mitä vähemmän sopimuskautta on jäljellä, sitä pienempi summa metsänomistajan maksettavaksi jää”, Niskanen sanoo. Laita myrskyn kaatamien puiden korjuu vireille nopeasti. LIINA KJELLBERG VALTAOSA myrskyjen metsissä aiheuttamista tuhoista sattuu syksyllä ja alkutalvesta. Reunametsät kaatuvat ensin TARKKAILE JUURI HARVENNETTUJA. 2. METSÄSTÄ 15 29. Korvausmenettelyt vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Jätä myrskypuiden korjuu ammattilaiselle. Jos metsänomistaja on saanut tällaisen kohteen suojeluun ympäristötukea, on hän velvollinen maksamaan tuen takaisin hakkuussa poistettujen puiden osalta. Metsänomistaja on tällöin velvollinen korvaamaan metsästään naapurimetsään mahdollisesti leviävän hyönteistuhon. Tuulet ovat silloin voimakkaampia kuin kesällä ja maaperä ei ole vielä roudassa, kertoo Luonnonvarakeskus Luken tutkija Susanne Suvanto . ”Jos aikoo hakata puita isolta alalta, hakkuuta ei kannata aloittaa vallitsevasta tuulen suunnasta. Kuusi kestää tuulta mäntyä huonommin, sillä se kasvattaa juuristonsa lähemmäs maan pintaa. Ole yhteydessä vakuutusyhtiöösi. Puiden juuristot eivät kehity tuulia kestäviksi, jos harvennuksia lykätään”, hän sanoo. Hän ennakoi myrskytuhojen lisääntyvän tulevaisuudessa
SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 METSÄSTÄ HISTORIA PALASI MIKKO RIIKILÄ, teksti PEKKA KALLASAARI, kuvat HIISIPUROLLE. 16 29
Puroon laskettiin kerralla parikymmentä tukkia. Hän aikoo somistaa uittotammen lähiympäristöä edelleen menneiden vuosikymmenien malliin. Näin jopa metrin levyisiä puroja myöten on pystytty uittamaan puuta.” Hiisipuron tammelle ajettiin rekipelillä puita Karkuvaaran ja Tautivaaran savotoilta muutamien kilometrien päästä. Silloin tammella tiedettiin laittaa uusia puita virtaan”, Hyttinen kertoilee. ”Kirves ja saha piti vaihtaa moottorisahaan”, mies tunnustaa. Veden virtaus katkaistaan neulaspadolla. Hän veikkaa, että Hiisipuron tammelle saatettiin talvella tuoda satoja kuutiota puuta. Neulaspato muodostuu tiiviiseen riviin asetelluista pölleistä. Leimikot myytiin pystykaupoin Aulangon syksyisillä puuhuutokaupoilla.” ”Ostajayhtiöt järjestivät savotat. Alavirralla vonkamiehiä saatteli puita, jotta ne eivät takertuneet rantoihin. Aulangon aikoihin Purouiton aikakaudella metsäyhtiöt korjasivat puuta valtionkin metsistä. Pudasjärvi HIISIPUROLLE. Ilman Esko Hyttistä osa uiton historiaa olisi saattanut unohtua. ”Uittopuro patoaltaineen oli perikuntamme metsien rajanaapurissa Metsähallituksen omistuksessa. ”Patoja on tehty alaville paikoille latvapuroihin. 17 29. Kevään tulvavedet säilöttiin uittoa varten neulaspadolla. Pudasjärven puut huilasivat Kalle Päätalon aikoihin keväisten tulvavesien viemänä, ensin kohti Iijokea ja sitä myöten rannikolla odottaville sahoille ja sellutehtaille. Vonkamiehillä alkoivat tarkan pelin paikat, kun puita laskettiin neulapadosta puron vietäviksi. Metsähallitus rakensi uittotammet valmiiksi”, Hyttinen arvelee. Kaivinkoneellekin riitti töitä, jotta patoallas suojavalleineen muotoutui vanhaan malliin. Pato piti saada kuntoon menneen kesän aikana. Metsämiesten säätiön tuen myötä hankkeelle muodostui aikataulu. ”Tammen viereen olen ajatellut rakentaa parkkuurenkun. Latvapurojen logistiikkaa Nyt Hiisipuron tammi on kunnossa. ”Kirjojen mukaan Päätalo oli savotoilla ja uitossa myös täällä Pudasjärven puolella. Ostin alueen, jotta pääsin kunnostamaan patorakenteita”, Stora Enson metsäasiantuntijana työskentelevä Hyttinen kertoo. Tammettu kevättulva nosti puut kellumaan patoaltaaseen. Hänen nuoruutensa 1930-luvulla kului savotoilla ja keväisillä kuitupöllien parkkuulansseilla. Hyttisen uittotammi alkaa olla valmis, mutta suunnitelmat yltävät eteenpäin. Hän kaavailee jatkavansa metsäperinteen uudelleen rakentamista. Nyt pala historiaa on palannut uittopurolle. Sen jälkeen kehitys pyyhki uittopurot ja tammet historiaan. Patoaukko suljetaan pystyasentoon tiiviisti riviin asetetuilla pölkyillä, neulasilla, kun kevättulva alkaa. Sitä en varmuudella tiedä, oliko hän Hiisipurolla tai lähisavotoilla töissä”, Hyttinen pohtii. Raosta laskettiin kerralla ehkä parikymmentä tukkia, jotka vonkamiehet saattelivat alavirtaan. Enempien uittamiseen pikkupuron vesi ei keväälläkään olisi riittänyt. Lähellä Taivalkosken rajaa sijaitsevan Hiisipuron uittopato eli tammi oli käytössä 1920-luvulta aina 1950-luvulle. ”Metsähallitus suunnitteli leimikot, joita päiväläiset kesäkauden pilkottivat maastoon. Ajatuksena oli nikkaroida tammi perinteisillä työkaluilla leppoisasti omaan tahtiin. ”Kirves ja saha piti vaihtaa moottorisahaan.” Stora Enson ostomiehenä toimiva Esko Hyttinen pelastaa parhaillaan osaa uiton historiasta. Hän päätti kunnostaa vanhan tammen. Vonkamiehiä tarvittiin kymmenkunta kilometrin pätkälle puron vartta. Kun puro oli vapaa tukeista, kuului vonkamiesten ketjusta huuto: Antaa pöllin roilottaa. ”Patoa avattiin siirtämällä muutama neulanen sivuun. Vähän alajuoksulle päin on niittyaitan ja -saunan rauniot. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 METSÄSTÄ ”Antaa pöllin roilottaa”, kiiri menneiden aikojen vonkamiesten huuto Pudasjärven Hiisipurollakin. Esimerkiksi Toppila-yhtiön sellutehdas valmistui Ouluun 1931, jonka jälkeen kuitupuuta alettiin korjata ja tietysti myös uittaa.” Tämän osan metsähistoriaa on tallentanut Kalle Päätalo. Työllisyyttä siis riitti, kun Hiisipurollakin on mittaa viitisen kilometriä. Nekin voisi kunnostaa – kunhan saan jatkohankkeen käyntiin.” Vanha uittopato kunnostuu Esko Hyttisen käsissä entiseen loistoonsa. ”1920-luvulla täältä lienee hakattu lähinnä tukkia. ”Keväällä vedenpinta kohoaa patoaltaassa yli puoli metriä ja leviää laajalti yläpuoliselle suolle.” Uiton aikaan neulaspatoa avattiin siirtämällä muutama pölli sivuun. Hevosmiehet purkivat puukuormat patoaltaan pohjalle. Hän muistelee, että Hiisipuron lähileimikoita olisivat ostaneet muun muassa Santaholmaja Toppila-yhtiöt, jotka jalostivat puuta Perämeren rannikolla
SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 myös Karjalaisen metsoisella metsäpalstalla Mäntyharjulla. ”Lintukoira haistaa metson sopivalla tuulella 400 metrin päästä”, hän sanoo. ”Teeripoikueet viihtyvät soisilla alueilla, ja syvään metsäojaan päätyessään ne hukkuvat. Kylmät alkukesät ovat myös olleet huonoja hyönteisiä syöville linnunpoikasille. Lintukadon syyksi on epäilty pienentynyttä myyräkantaa, jonka vuoksi pienpedot ovat saalistaneet lintuja. Omien koirien koulutuksen ohella mies on toiminut lukuisia kertoja tuomarina, kun muut lintumetsästäjät ovat testanneet koiriaan. Syitä on oikeastaan kaksi. Karjalaisen mukaan teerien kohdalla yksi vähenemisen syy on todennäköisesti takavuosien metsäojitus. ”Kun männikkö on ensiharvennettu, silloin tulee metso.” Männikön harvennukset tuovat tilaa metsoille. 18 29. Hän osti 1980-luvulla soisen ja kallioisen metsäpalstan, jonka männiköt paljastuivat metsokeitaaksi. Sieltä ne pudottautuvat siivilleen ojalinjaa pitkin”, Karjalainen kertoo männikön keskellä. Pian sen jälkeen Karjalainen hankki pystykorvan, josta kehkeytyi valiokoira. Lintukannat pohjalukemissa Metsäkanalintujen metsästystä rajoitetaan tänä vuonna monissa osissa Suomea, sillä lintujen määrät ovat pohjalukemissa. Menee 20 vuotta, että oja kasvaa linnunpoikasille riittävän loivaksi.” Ensiharvennus tekee tilaa ”Ojalinjan päällä on valoa saaneita isompia puita, joissa metsot istuvat. Lintumetsän ei tarvitse olla vanha, mutta laaja ja rauhallinen alue. Mäntyharjussa tilanne on tänä vuonna keskimääräinen. Karjalainen on jahdannut metsoja 1990-luvulta lähtien. Riistakolmiolaskentoihin osallistuva Karjalainen kertoo, että he näkivät muun muassa koppelon ja viisi metsonpoikasta. Metsot pysyvät piilossa. Pohjanpystykorva Rattori ei vielä palannutkaan lenkiltään vaan lähti uudelle kierrokselle metsojen perään. Jahti jatkuu yhä, vaikka saalis ei ole pääasia. ”Tässä kolmen kilometrin säteellä tulee joka vuosi tietoon 2–3 metsopoikuetta.” Metsoja alueella siis on, mutta teerikanta on taantunut. Lintukoirakokeet veivät mennessään. Lintukoirakokeita on järjestetty useita METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Metson perässä Metsäpalsta ja lintukoira veivät Eero Karjalaisen vuosia sitten metson perään. Männikössä ei kuulu haukkua, joten vielä ei ole onnistanut. Metsot ovat paikkalintuja, eivätkä ainakaan Karjalaisen kokemukVALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat ”E nää 600 metriä ja tulee melko suoraan meitä kohti.” Eero Karjalainen katsoo radiopaikantimestaan, missä pohjanpystykorva Rattori liikkuu. Pohjanpystykorva Rattorin äänestä kuulee, haukkuuko se lintua puussa vai supikoiraa kivenkolossa.. Jyrkät kannanvaihtelut ovat tosin kanalinnuilla tavanomaisia. Mäntyharju Eero Karjalainen on viettänyt ostamallaan metsäpalstalla monia hienoja hetkiä lintukoiriensa kanssa
Muuten runsas etelänpuoleinen latvus ei palvelisi koko juuristoa. Kierteisyys kuriin metsänhoidolla Evoluution tutkija suhtautuu epäillen, voiko metsänhoidollisin toimin vaikuttaa olennaisesti puiden kierteisyyteen Suomen oloissa. Nyt 40–50-vuotiaissa männiköissä tehdään harvennushakkuita. Pohjoisissa oloissa vallitsevat länsituulet. Räväkkyyden on saanut kokea myös koiraa lenkittävä Raili Karjalainen. Eero Karjalainen ja hänen vaimonsa Raili ovat jo itse asiassa siirtäneet metsätilansa sukupolvenvaihdoksella kolmelle tyttärelleen. ”Korjuu on hankalaa kallioisessa maastossa, joten männikköä harvennetaan todennäköisesti vain kerran voimakkaalla harvennuksella”, Karjalainen suunnittelee. Kun männikkö on ensiharvennettu, silloin tulee metso.” Uusi tie auttoi puukaupassa Kun Karjalainen osti 30 hehtaarin metsopalstan, alue oli taimikkoa. MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Karjalaisen mukaan koira ei saa vainua helposti aurinkoisella ja tyynellä säällä. Metsopalstalle on tehty tuore METSÄSTÄ maltillisen vahvaan kaupalliseen harvennukseen. Se lisää sahatavaran muotovikoja, eikä sisustuskäytössä lylysolukko ainakaan auta lautojen myyntiä. Havupuilla on ollut aikaa lajinkehityksessä sopeutua monenlaiseen, ja yksi sopeutumisen muoto koskee syiden suuntaa rungossa. Ja kuinka ollakaan: kookkaat havupuut ovat vanhuudessaan oikeakierteisiä, jos yleensä ovat kierteisiä. Jos halutaan vielä lujempia runkoja, kannattaa nuorten puiden olla vasenkierteisiä ja muuttua vähitellen oikeakierteisiksi. Jos joku tulkitsee tämän tarkoittavan perinteisen metsänkasvatusmallin etujen korostamista, ei ole aivan väärässä. Metsänhoidollisin keinoin voi vaikuttaa puiden kierteisyyteen aika vähän, jos sekä lujuuden että ravinteiden kannalta puun kierteisyys antaa paremmat elämisen mahdollisuudet kuin suorasyisyys. Yhteyttämistuotteiden tasapuolisen jaon kannalta metsätie, joka mahdollistaa sen, että alueella tehdään pian 12 hehtaarin harvennushakkuu. Eikä metsoja. Tällaiset puut ovat vuosimiljoonien kuluessa jääneet enemmän jatkamaan sukuaan kuin kierteettömät puut, ja niin piirre on runsastunut populaatiossa. Lujuusopillisesti solujen suunnan vastaaminen rungon pituussuuntaa ei ole perusteltua. Koiran toimintaa on aina ilo seurata, Karjalainen sanoo. Neulaset syödään niin pitkälle, kuin oksa painavaa lintua kantaa. Varmin tapa kierteisyyden mittaamiseksi on koepölkyn halkaisu. Parempi lujuus saavutetaan, kun etenkin tuulikuormaa vastaan taistellaan kierteisyydellä. On myös todettu, että vahva latvuksen epäsäännöllisyys vaikuttaa kierteisyyteen ja erityisesti lylyn määrään. Poikkeukset kierteisyyden suunnassa ovat muutaman prosentin luokkaa. Paikka oli soitimena silloinkin, kun alue oli miehenkorkuista taimikkoa.” Metson elinalueen pitää olla rauhallinen ja laaja. Karjalainen kertoo isänsä 1940-luvun saaliskortista, jonka mukaan metsoja oli ammuttu sodan jälkeen myyntiin 14–15 lintua vuodessa. Tulos ei silti haittaa, sillä saalis ei ole pääosassa. Sitten kotiin lypsylle”, eläkkeellä oleva maanviljelijä kertoo. Jos vielä harventaminen painottuu taimiin ja nuoreen metsään, voidaan tyytyä yhteen tai kahteen Pahimmillaan kierteisyys on sitä luokkaa, ettei rungosta ole sahatavaraksi. Kun oikeakierteisyys puun pinnassa on erityisen vanhojen puiden riesa, kohtuullinen kiertoaika on paras valinta. Siihen meidän on tyytyminen. On nimittäin havaittu, että nuoren puuston voimakkaat harvennukset lisäävät kierteisyyttä, ja yllättävää kyllä, vasenkierteisyyttä. Silloin nuorten puiden vasenkierteisyys on ennättänyt muuttua rungon pinnan syiden suoruudeksi, mutta vielä ei ole tapahtunut siirtymistä oikeakierteisyyteen. Syksyllä metson suolistosta löytyy saniaiskasveja ja mustikkasoppaa.. Haukusta kuulee Puut seisovat vielä pystyssä kallion syrjässä, mutta koiraa ei näy. Puut kiittävät tällaisesta kasvatusmallista tuottamalla laadukasta puuta. Mutta jotakin voidaan sentään tehdä. Takana on myös pitkä kokemus hankintahakkuista kotitilan metsissä. 78-vuotias Eero Karjalainen valvoo yhä valtakirjalla tytärten muodostaman yhtymän puukauppoja ja tekee yhtymälle metsänhoitotöitä. 19 29. Jos siis metsänhoidolla halutaan vaikuttaa laatuun, tasaisesti sijaitsevat samankokoiset taimet on hyvä lähtökohta. Jos tuulikuorma on sekä taivutusta että vääntöä epäsymmetrisen latvuksen vuoksi, rungon kierteisyys lisää lujuutta. Ja pohjoisissa oloissa latvus on epäsymmetrinen: oksia on runsaammin ja ne ovat pidempiä etelään päin kuin pohjoiseen päin. Vastaavasti latvuksen veden saanti tasapainottuu siitä, että puu on kierteinen. Eero Karjalainen on käynyt viime vuosina läpi niin sanottuja verohakkuualueita, eli reilu kymmenen vuotta sitten metsäveromuutoksen seurauksena syntyneitä taimikoita. Ja kaiken muun riesan lisäksi myös tummanpuhuva lyly lisääntyy sahatavarassa harvennusvoimakkuuden lisääntyessä. ”Metsoja ei ole niin paljon, että niitä olisi harjoittelua varten. Sitä vastaan tarvitaan lujuuden kannalta rungon oikeakierteisyyttä. Koiramiehillä on Karjalaisen mukaan sääntö, että lintua ei ammuta kuin varmasta paikasta oksalta. Rajusti harvennetut puustot ovat tulevan sahatavaran laadun kannalta siis ongelmallisia. Sahatavara kieroilee rungon kierteisyyden vuoksi, ja kun voimakas harvennus on lisännyt äkillisesti luston paksuutta, sekään ei tee hyvää sahatavaran laadulle. Tietävät, ettei raha tule metsässä tyhjästä”, Raili Karjalainen sanoo. Siksi en ammu lintua lentoon, ettei tule haavakkoja. Pilvinen sää tai jopa tihkusade auttaisi haistamaan linnut paremmin. ”Silloin tuntee olevansa lähellä luontoa, kun pystyy koiran haukusta kuulemaan, mikä eläin on edessä.” Metso oli aikanaan Mäntyharjussa niin tärkeä lintu, että se päätyi myös paikallisen metsästysseuran viiriin. ”Tässä metsikössä on ollut metsojen soidinkangas niin kauan kuin minä muistan. ”Lapsenlapsetkin ovat olleet mukana taimenistutuksessa. Nelivuotias Rattori on innokas lintukoira. ”Metso tarvitsee tilaa. Muutos ytimestä pintaan päin vasenkierteisyydestä suoraksi ja hyvin vanhoilla puilla oikeakierteisyydeksi siis hidastuu. Karjalaisen omat saaliit eivät ole entisaikojen luokkaa. Karjalaiset ovat tyytyväisiä sukupolvenvaihdospäätökseen. ”Joka 20:s haukku on sellainen, josta voi linnun pudottaa. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 sen mukaan vaadi elinympäristökseen vanhoja metsiä. Metsojen jäljet näkyvät hakomismännyssä. Tältä koiralta olen ampunut yhden metson.” Tällä kertaa metsoja ei löytynyt, vaikka Rattori palaa omistajansa luokse kieli pitkällä. Käytän myös luodikkoa haulien sijaan.” Metso on ollut aikanaan tärkeä lintu Mäntyharjulla. PALSTALLA on myös hyvä, että solujen suunta muuttuu latvuksesta juuristoon. ”1990-luvulla rytmi oli sellainen, että aamulypsyn jälkeen turvavaatteet päälle ja valoisa aika metsässä puun kaatoa
”Koneemme voidaan varustaa jopa 1,25 metriä leveillä teloilla, mikä helpottaa puunkuljetuksia pehmeiltä mailta”, kertoi Komatsun tekninen johtaja Ola Boström . Yhden Logsetin hinnalla (noin 600 000 euroa) saisi siis 20 Logbullettia. Leveillä teloilla varustettuina ne alentavat pintapainetta. Logsetin harvesterin TH75 hakkuukoura yltää katkaisemaan tyveltään 75-senttisen puun. Logbulletissa on tehoa 35 hevosvoimaa, kone kantaa hyötykuormaa oman painonsa verran. Suomen metsissä Logsetin superharvesteria tuskin nähdään. 20 29. Tämän jatkoksi John Deere esitteli äskettäin ajokoneen, jonka takatelissä pyörien akseliväliä on jatkettu liki 40 senttiä. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuva K asvava puuntarve ajaa puunkorjaajat myös suometsien hakkuille. Telojen leveys on enimmillään metri. Suurin on – totta kai – pohjalaista tekoa oleva Logset 12H -hybridiharvesteri. Sillä kun rykäisee, niin karvaisemmankin sitkankuusen oksat irtoavat ähkimättä. Uusinta uutta ovat Koneosapalvelu Oy:n metsäkoneisiin räätälöimät kaivinkonetelat. Jatkossa meillä on pehmeiden maiden ympärivuotiseen korjuuseen pystyviä koneyksiköitä kaikilla alueilla.” Välikoski arvioi, että Pro Silvan tela-alustaiset erikoiskoneet ovat yhä kantavimmat suometsissä. Logsetin superharvestereita tuskin myydään Suomeen, arvelee aluemyynti-päällikkö Toni Lehtinen. Finnmetkossa oli esillä kolmas prototyyppi. Koura painaa 1 300 kiloa. Lisäksi Komatsu kehittelee Ruotsin metsäyhtiöiden ja tela-ajoneuvovalmistaja Hägglundsin kanssa metsäkoneisiin asennettavia kumiteloja. Tavallista pidempi teli telojen kanssa alentaa koneen pintapainetta. Kaivinkonetelat ovat kuitenkin edullinen tapa parantaa tavallisten metsäkoneiden kantavuutta. Myös Komatsu tukeutuu kahdeksanpyöräisyyteen ja erikoisleveisiin teloihin. Metsäkoneisiin sovitetut kaivinkonetelat ovat uusinta uutta pehmeiden maiden puunkorjuussa.. Valmistajansa mukaan se on ”kaikkien aikojen suurin ja tuottavin”. Sähkömoottori alentaa koneen polttoaineen kulutusta jopa neljänneksen. Valmistaja mainostaakin sitä metsäihmisen uudeksi ystäväksi. Ponsse kehitti jo vuosia sitten kymmenpyöräisen ajokoneen, jonka takatelissä on kolme peräkkäistä pyörää. Voimanlähteenä murahtelee iso dieselmoottori ja sen jatkuvana tukena sähkömoottori. Tarpeen vaatiessa tehoa saadaan sekunnin murto-osassa käyttöön jopa 520 hevosvoiman ja vääntöä 2 000 newtonmetriä. Logbullet-koneiden valmistus on määrä käynnistää Tuusulassa. Lisäksi telakengät ovat taajassa, mikä parantaa kantavuutta. ”Tämän harvesterikäytössä ihanteellinen. Ääripäät kohtasivat Finnmetkon pienin kone painoi saman kuin suurimman koura. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat TÄMÄNVUOTISEN Finnmetkossa esittäytyivät metsäkoneet maailman suurimmasta harvesterista todennäköisesti pienimpään ajokoneeseen. Sitä varten metsäkoneita varustetaan leveämmillä teloilla ja pitemmillä teleillä. ”Emme sanele yrittäjille koneiden merkkiä, mutta määritämme ominaisuudet, jotka koneiden on saavutettava. Telat levenevät Erikoiskoneita ei suometsiin ole luvassa, vaan tuunattuja peruskoneita. ”Ilman sähkömoottoria tällainen harvesteri pitäisi varustaa aivan valtavalla dieselmoottorilla”, Lehtinen kertoo. Tämänvuotinen Finnmetko-näyttely osoitti, että suuret konevalmistajat eivät ole innostuneet suometsien erikoiskoneista, vaan varustelevat yleiskäyttöön tarkoitettuja metsäkoneitaan uudenlaisin telaja teliratkaisuin. Koneen verollinen hinta on noin 30 000 euroa. Äänekosken haaste vie suometsiin Korjuupäällikkö Mikko Välikoski kertoo, että Metsä Group vahvistaa valmiuttaan pehmeiden maiden korjuuseen, jotta Äänekosken biotuotetehtaan kasvattamiin puunhankintatavoitteisiin ylletään. Pekka Syvänen kehuu kehittämäänsä Logbulletia metsäihmisen uudeksi ystäväksi. Paino on tismalleen sama kuin pikkuruisen ajokone Logbulletin kokonaispaino. Nettimaailmassa Paavo Puuntuottajana tunnetun Pekka Syväsen kehittämä pienoisajokone on amatöörisarjaa. ”Päämarkkina-alueet ovat Ranskassa, Saksassa ja Brittein saarilla, missä puut ovat järeitä ja kasvavat vaikeakulkuisilla rinteillä.”, Lehtinen kertoo. Niitä tarjoavat kaikki isot konevalmistajat. Ensimmäinen askel pehmeille metsämaille ovat ajokoneista ja harvestereista esitellyt kahdeksanpyöräiset versiot. Isoja puita käsiteltäessä voimaa tarvitaan silmänräpäyksessä ja sähkömoottori pystyy tuottamaan lisävoimaa viiveettä”, aluemyyntipäällikkö Toni Lehtinen kertoo
Samaan aikaan samalla lipulla myös ELMA, Kädentaito, Lemmikki (la–su), 55plus ja OutletExpo. Kauniita maisemia, riistaa ja marjoja, energiaa, uusien yritysten alkuja… Metsästä on moneksi! Avoinna: pe klo 9–18, la klo 10–18, su klo 10–17 Liput ennakkoon verkkokaupasta 15/9 €, messujen aikana kassoilta 18/11 €. 11.–13.11.2016 METSÄMESSUT MESSUKESKUKSESSA M ET S Ä Metsämessut tarjoaa niin metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille kuin metsän ystävillekin puuntuoksuisen viikonlopun: metsäaiheista ohjelmaa, keskusteluja, työnäytöksiä ja kyselytunteja. shop.messukeskus.com www.helsinginmetsamessut.fi Lataa Messukeskus-applikaatio ja tee omat suosikkilistasi!
Ympäristöväen viimeaikaisissa kannanotoisssa mittariksi ovat nousseet myös metsälinnut ja etenkin hömötiainen. ”Pienaukkohakkuut kuusikoissa säilyttäisivät lintujen elinympäristön.” Ensisijaisesti ilmastonmuutos vähentänyt Metsäkirvinen Pajulintu Punakylkirastas Ilmastonmuutos sekä metsätalous ovat vähentäneet hömötiaisten määrää.. ”Talija sinitiaiset ovat eteläisiä lajeja, jotka hyötyvät ilmaston lämpenemisestä. Ympäri vuoden suomalaismetsissä viihtyvä pieni tiaislintu on joutunut ahtaalle. Näille tiaislajeille on etua ihmisten toiminnasta, kuten talviruokinnasta ja pöntötyksestä. Ne pesivät lahopuupökkelöissä, jotka pääosin tuhoutuvat hakkuissa ja maanmuokkauksessa.” Peitteisyyttä pienaukoilla Mitä tavallinen metsänomistaja voi tehdä ahtaalla olevien metsälintujen hyväksi. Näiden lintulajien kantoja heikentävät erityisesti vanhojen kuusivaltaisten metsien hakkuut. Monelle lajille tärkeitä ovat vanhat metsät, sekapuusto ja metsän peitteisyys. Muun muassa talija sinitiaisten määrä on kasvanut. 22 29. Suojelutoimetkin ovat tuottaneet tulosta, viimeksi valkoselkätikan runsastumisen muodossa. ”Hömötiainen oli aikanaan Suomen runsaslukuisimpia lintulajeja. ”Ilmastonmuutos korostaa metsätalouden negatiivista vaikutusta. ”Talija sinitiaiset pystyvät lisäksi pesimään säästöpuiden koloissa, mitä hömötiainen tai toinen vähentynyt tiaislaji töyhtötiainen eivät tee. Virkkalan tutkimuksessa vertailtiin vuosina 1993–2015 tehtyjä talousmetsien lintulaskentoja suojelumetsissä tehtyihin laskentoihin. Pökkelöitä ja pienaukkoja Hömötiainen on esimerkki siitä, miten hakkuut ja ilmastonmuutos muuttavat metsälintujen elinoloja. Toisaalta etenkin muuttolintujen määriin vaikuttavat myös muut tekijät kuin suomalainen metsien käsittely. Esimerkiksi mäntykankailla viihtyvän kehrääjän määriin voi jatkossa vaikuttaa se, jos karuimmat metsätyypit harvinaistuvat.” Talija sinitiainen menestyvät Kaikki linnut eivät ole kärsineet metsäympäristön tai ilmaston muutoksista. ”Omassa tutkimuksessani hömötiaisten määrä väheni talousmetsissä 22 vuoden aikana kolmannekseen aiemmasta”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtava tutkija Raimo Virkkala . Syyksi jää Virkkalan mukaan ilmaston muuttuminen, mikä siirtää lajille tyypillisiä elinoloja pohjoista kohti. Vertailun avulla selvitettiin, miten metsätalous ja toisaalta muut tekijät, kuten ilmastonmuutos, vaikuttavat metsälintukantoihin. Virkkalan mukaan hömötiaisen taantumisen syynä on ollut niin metsätalous kuin ilmastonmuutos, sillä laji väheni tutkimuksen aikana sekä talousettä suojelumetsissä. Kylmät talvet ovat karsineet niiden kantoja aiemmin”, Virkkala kertoo. Tärkeimpiä syitä hömötiaisten vähenemiseen ovat lahopuupökkelöiden määrän vähentyminen ja metsäalueiden pirstoutuminen.” Vanhat kuusimetsät olennaisia Hömötiaisen lisäksi metsätalous on vaikuttanut selvästi esimerkiksi peipon, vihervarpusen ja hippiäisen elinoloihin. Lajikirjon heikkenemisen seurauksena Etelä-Suomen metsälinnusto on yksipuolistumassa. Aikanaan avohakkuista hyötyneet lintulajit, kuten pajulintu, punakylkirastas ja metsäkirvinen, ovat nyt vähentyneet. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 METSÄSTÄ K uv at Sh ut te rs to ck Im ag es VALTTERI SKYTTÄ M etsäluonnon tilaa kuvataan tavallisesti sillä, kuinka paljon säästöpuista löytyy kovakuoriaislajeja
Kaksi pökkelöä hehtaarille Hippiäinen Vihervarpunen Peippo Runsastuneet lajit Metsälinnut Karkeasti ottaen neljä tyyppiä: » metsän yleislinnut » havumetsälinnut » vanhojen metsien linnut » lehtimetsälinnut Metsien käytöllä on eniten vaikutusta vanhojen metsien lintulajeihin, kuten metsoon, kuukkeliin ja puukiipijään. Mälarbränsle selvitteli myös nuorten metsien harvennuspuun käyttömahdollisuuksia energiantuotannossa. Bioenergian hankintayhtiöstä Mälarbränslestä kerrottiin, että yhtiö sai toimitettua markkinoille vuosittain noin puoli miljoonaa kuutiota metsätähdehaketta. ”Paljon enempää metsätähdettä ei nykytekniikalla pystytä ottamaan hyötykäyttöön. Uskon, että pienpuuhaketta pystytään tuottamaan kannattavasti. Sitä en vielä uskalla luvata, että pystyisimme maksamaan harvennushakkeesta jotain.” ??. Kuljetusmatkojen kasvaessa hakkeen hinta voimalaitoksella kohoaisi” , yhtiöstä todettiin Metsälehdelle. Mälarbränslen ennusteet kävivät toteen, sillä nykyään energiapuuna kerätään paljon muutakin kuin oksia ja latvuksia. Käytäntö voi synnyttää päivittäin satoja tulevia lahoja kolopuita. Esimerkiksi nuorten metsien harvennuskohteista kerättävistä rangoista voi saada hyvän lisätilin, sillä kyseisissä leimikoissa varsinainen ainespuukertymä jää yleensä pieneksi. Päätehakkuualoilta kerätyistä oksista ja latvuksista saattoi naapurimaassa saada 1 400 markkaa hehtaarilta. Lähde: Birdlife Suomi FAKTA Sinitiainen Talitiainen. MARIANNE MINKKINEN VUODEN 1998 Metsälehdessä hämmästeltiin, miten Ruotsissa metsänomistajille maksettiin rahaa hakkuutähteiden myymisestä. Keruuyhtiö kuljetti tähteet polttoon lämpölaitoksille. Yhtiö uskoi, että korjuutekniikan kehittämisellä voitaisiin laajentaa tuotantoa. Myös paalausmenetelmä on jo käytössä pitkillä kuljetusmatkoilla. Se kertoi suunnitteilla olevasta paalausmenetelmästä, jonka avulla metsätähdettä voitaisiin kuljettaa edullisesti pitkiäkin matkoja. » Lehtimetsälinnut ovat hajanainen ryhmä, joista osa voi yleistyä Suomessa ilmastonmuutoksen myötä. Pökkelö alkaa lahota muutamassa vuodessa, ja siitä hyötyvät myös lahottajat ja hyönteiset. Pökkelöitä tehtäisiin metsänomistajan suostumuksella niin harvennuskuin päätehakkuissa. Hakkuutähteiden ostomäärät vaihtelevat edelleen alueittain sen mukaan, kuinka paljon tähdettä käytetään lähialueen energiantuotannossa. Pienaukkohakkuut kuusikoissa säilyttäisivät lintujen elinympäristön”, Virkkala sanoo. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 METSÄSTÄ AIKAHYPPY Sarjassa palaamme vanhaan ja kerromme, mikä on tilanne nyt. Karsitusta rangasta sai pystykaupoissa 3,4 euroa kuutiolta ja hankintakaupoissa noin 23 euroa. ”Olemme saamassa rankojen joukkokäsittelyyn pystyviä harvennuskoneita. » Havumetsälintujen kannat vaihtelevat havupuiden siemensatojen mukaan. Suomessa hakkuutähteistä alettiin maksaa vuonna 2001. Luonnonvarakeskuksen uusimman tilaston mukaan tämän vuoden toisella neljänneksellä latvusmassasta maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 3,1 euroa kuutiometriltä ja hankintakaupoissa 15,4 euroa. Metsäliitto lupasi antaa metsänomistajalle hakkuutähteiden otto-oikeudesta 100 markkaa hehtaarilta sellaisilla alueilla, joilla se oli taloudellisesti kannattavaa. » Metsien yleislinnuilla elinpaikkavaatimukset ovat väljät. Tasaikäisissä talousmetsissä pökkelöitä kannattaa tehdä jo ensiharvennusvaiheessa katkomalla metsään pystyyn lehtipuurunkoja parin kolmen metrin korkeudelta. Vanhojen kuusivaltaisten metsien avohakkuut vähentäneet METSÄ Group tarjoaa lokakuusta lähtien metsänomistajille hakkuuvaihtoehtoa, jossa hehtaarille tehdään kaksi tekopökkelöä. Tasaikäisessä metsänkasvatuksessa pökkelöiden muodostuminen on mutkikkaampaa. Pikkulinnut tarvitsevat suojaa, mikä ei aina toteudu avohakkuuaukealle säästettyjen koivupökkelöiden kohdalla. Avohakkuussa säästettyjen lahopökkelöiden kaaduttua kestää myös aikansa ennen kuin nuoreen metsään muodostuu uusia, linnuille sopivia lahopuita. Hänen mukaansa pienaukkojen kaltainen metsän jatkuva kasvatus tuottaisi myös tasaisesti linnuille elintärkeitä lahopuupökkelöitä. Nykyään hakkuutähteistä maksetaan Suomessakin kuutioiden perusteella. 2–4 metrin korkeudelta katkaistussa pystypökkelössä on eri korkeudella erilaiset kosteusolosuhteet ja siten elinympäristöjä eri lajeille. 23 29. Hakkuutähteet hyötykäyttöön ”Metsälinnut kärsivät selkeästi avohakkuista
ajanjaksona mutta en nähnyt silti tarpeellisena lähteä mukaan suureen savottaan. Kulleron valintaa Lapin maakuntakukaksi arvosteltiin siksi, että hylätyillä pelloilla ja autiotalojen pihoilla rehottava kullero korostaa maaseudun rappiota. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Toukka tunkeutuu emin sisälle ja syö kehittyvästä tuppilosta muutaman siemenaiheen. Kukkapenkissä viljelty oranssinsävyinen tarhakullero on aasiankullerosta kehitelty viljelylajike. Kullerokärpäsen naaraat viettävät pitkiä aikoja kukan sisällä syöden mettä ja siitepölyä. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. P I L K K E I T Ä 24 29. Ehkä tässä piilee teollisuuden syy olla niin innostunut tästä lakiesityksestä. Toinen asia on se, että lakiesityksessä sukupolvenvaihdos perustuu lahjaan. Valtaosa siemenistä jää ehjiksi ja turvaamaan sekä kulleron että sitä syövän kärpäsen tulevaisuuden. Mutta onko tätä selvitetty, onko tutkittua tietoa. Toivottavasti tämä ei ole Metsälehden linja yleisesti. Näin laadit lukijakirjoituksen Metsälehdessä 16/2016 julkaistu Hannu Jauhiaisen kolumni ”Kartellikäräjät sen kuin jatkuvat” on synnyttänyt keskustelua. Pohjanmaalta ja Järvi-Suomesta kullero likimain puuttuu. Kultakukat kärpäsen kotina Pieni kullerokärpänen on ottanut kulleron kukat kodikseen ja samalla pölyttää kukan. Eilen tosin radiossa sanottiin, että vain suomalainen on valmis maksamaan satasen siitä, että naapuri ei saa viisikymppistä. Niukat esiintymät lienevät tulosta myöhäisestä leviämisestä ihmisen mukana, ehkä jopa siirtoistutuksistakin. Helposti se levittäytyy ihmisen luomillekin kasvupaikoille. OLAVI NIEMINEN Espoo Onko sukupolvenvaihdoksille tarvetta?. Taitaa pitää monien kohdalla paikkaansa.” Gla Eduskunta on syksyn aikana saamassa käsittelyynsä lakiesityksen metsätilojen sukupolvenvaihdoksista. Jotkut kimalaiset sentään oppivat avaamaan terälehtien palleron ja pääsevät kukan sisälle ravinnon äärelle. Näitähän näiden jatkajien pitäisi olla. Munia kukkiin laskiessaan naaras kiertänee sekin useammassa kukassa varmistaen ristipölytyksen. Yleinen käsitys metsäalalla on, että tarve sukupolvenvaihdoksiin on suuri. ” PAULI NURMINEN ”Viimeisimmän Metsälehden kolumni kartellikäräjistä oli mielestäni halventava ja asenteellinen. Palautetta kartellikolumnista Kulleron keltaisissa kukissa on mettä ja siitepölyä ja kukat tarvitsevat pölytyksen tuottaakseen siemeniä. Toisin sanoen ”yrittäjä” saa omaisuutensa lahjana, kun samaan aikaan oikeat yrittäjät hankkivat tilansa ja lisämaansa vapailta markkinoilta. Jos verrataan kuitupuun hintaa kuluneina vuosikymmeninä, niin tämä on linjassa yhtiöiden toimintastrategioden kanssa joihin kartellien perustaminen sopii hyvin. Etelässä kullero onkin pääosin ollut niittykasvi, joka on voimakkaasti harvinaistunut maatalouden muutosten myötä. Saman lain edessä vahingon kärsineellä on oikeus hakea tapahtuneeseen vahingonkorvausta ja vertaaminen esimerkiksi tieriitoihin on mautonta. Etelä-Suomessa lehdot ovat niin tuuheita, että kullero tukahtuu varjostukseen. ” MATTI VIITALA ”Hyvä Hannu, järjen ja tolkun puhetta yllytyshullulle metsäkansalle!” Jees H-valta ”Jotkut lakitoimistot ym. Eräskin lakifirma perui pelkkään provisiopalkkaan perustuvan sopimusmallinsa heti selvitettyään asiaa tarkemmin. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Paljon pienemmällä vaivalla olisi selvitty, jos olisi nostettu metsävähennys 80 prosenttiin ja puolitettu luovutusvoiton vero yli 70-vuotiailta metsänomistajilta. Nämä uudet ”yrittäjät” myyvät puunsa halvalla, kun ovat saaneetkin sen lahjaksi. Silti niissä näkee harvoin hyönteisiä. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Kulleron säännöllisin pölyttäjä onkin huomaamattoman pieni kärpänen. Erityisen yleinen ja näkyvä se on Lapissa, missä sitä kasvaa niityillä, pientareilla, lehdoissa, puronvarsilla ja lettomaisilla soilla sekä metsävyöhykkeessä että tuntureilla. Alusta asti olen ollut sitä mieltä, että vaikka kartellin olemassaolo onkin todistettu, siitä aiheutuneen vahingon osoittaminen on käytännössä mahdotonta, eikä lakimiehet voi korvauksia mutu-pohjalta määrätä maksettavaksi. Samoin arvelut ostomiesten käyttäytymisestä kartellioikeuden osallisia kohtaan olisi voinut jättää omien pohdintojen asteelle. Esimerkiksi tuo 15 vuoden omistuspakko ei ole tätä päivää eikä varmasti lisää intoa sukupolvenvaihdoksiin. Mesi on kätketty pallomaiseksi kaartuneiden kehälehtien keskelle useimpien hyönteisten tavoittamattomiin. ehkä näki hyvän kohteen tienata selvältä näyttävässä tilanteessa metsänomistajien kärsiessä vääryyttä. Koko esitys on laadittu perinteiseen suomalaiseen tyyliin monimutkaiseksi eli vaatii aika tavalla perehtymistä. Haluavatko kaupungeissa asuvat kiireiset alle nelikymppiset ryhtyä metsätalousyrittäjiksi. Selvyyden vuoksi totean että en itse ole mukana kartellikäräjillä, olen myynyt puuta ko. Kolmen suuren metsäyh tiön käyttäytyminen puun myyjiä kohtaan on kymmenen vuoden metsänomistajaurallani on suurimpia hämmästyksen aiheita, se on ylimielistä ja röyhkeää. Vastaavaa en ole tavannut päätyössäni koskaan. Silloin arvasi, että tavallisen pulliaisen ei kannata ryhtyä ”kokeilemaan onneaan”. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJOILTA LUKIJALTA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Koiraat kiertävät enemmän kukasta kukkaan naaraita etsiessään ja tuovat samalla vierasta siitepölyä kukkaan. ”Mielestäni Metsälehden nimen voisi muuttaa Metsäteollisuuslehdeksi, sen verran metsäteollisuuden äänellä tuo kolumni oli laadittu. En olisi Hannu Jauhiaisesta uskonut, mutta toisaalta, niin päälaelleenhan tämä maailma on muutoinkin menossa, että ei ihme jos metsänomistan puolestapuhujakin alkaa toistamaan metsäteollisuuden mantraa metsänomistajaa vastaan. Lähtökohta tapahtumille on, että Suomen lakia on rikottu puun ostajien toimesta, on sovittu kartellista, ja tämän tosiasian kolumni tuntuu unohtavan. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Mutta oikeusjutut on niin monimutkaisia, että etukäteen ei ole koskaan selvää miten lopulta käy. Puuki ”Taloudellista toimintaahan tämä on, ja juristeille, varsinkaan vastapuolelle, on turha maksaa idealismin takia. Kulleron elinalue Suomessa on kaksiosainen
Jänisjahti ei enää innosta. Riistaihmiset eri puolilta Suomea vakuuttavat, että jäniksiä voisi metsästää nykyistä enemmän. Kaupungissa asuvalta, päivätöissä käyvältä nykymetsästäjältä sellainen on liikaa vaadittu. Loppuajan voi olla metsästämättä. Toinen totuus on, että Pohjois-Savossa on myös erinomaiset elinympäristöt jäniksille. Viime vuonna maakunnasta pyydettiin yli 30 000 metsäjänistä ja rusakkoa. Kulmakivenä on muutos riistaeläimistössä ja metsästäjäkunnassa. Pohjois-Savo omassa kastissa Savon jänisihme pedattiin 1980-luvulla. Jänisten ruokintapaikkoja kohosi vauhdilla. Vuotuinen keskivertosaalis oli tuolloin puoli miljoonaa metsäjänistä. Nykyään rusakkosaalis on jo puolet metsäjänissaaliista, 60 000–80 000 alkuperältään arojen jänistä vuodessa. Paljon enemmän. Se teki yli 200 ruokintapaikkaa kuntaa kohti. Pekka ja Mattila ja Jouko Laitinen tykkäävät käydä eestinajokoiransa kanssa metsällä, vaikka saalista ei aina tulisikaan.. Tarvittiin vain kirves ja suolaa. Myös sijainti Suomen jäniskartalla on ihanteellinen. Tulos on historian surkein sekä metsästäjien että saaliin määränä mitattuna. Kampanja loppui 2000-luvulla, mutta into jäi. Jänisjahdin suosio laskussa Saaliskato on syisempi asia. Kerran vuodessa toteutetussa teemapäivässä kannustettiin metsästysseuroja ja metsästäjiä huomioimaan riistaa muutenkin kuin metsästämällä. Savolaisille sellaiset lukemat eivät ole riittäneet. Pienriistan virkaa hoitavat sorsat ja sepelkyyhky sekä viikon kanalintureissu pohjoiseen. Puoli vuotta kestävä jänisjahtikausi käynnistyi syyskuun alussa. Sen seurauksena Pohjois-Savosta kirjattiin parhaimmillaan yli 5000 ruokintapistettä. Päälle heinät, kerput, haavat ja suolat. 1980-luvun alussa metsäjäniksiä pyydettiin pirteimpinä vuosina miltei miljoona. Talvella 1990 Pohjois-Savon jänispaljous saavutti riistakolmiolaskentojen historiallisen huipun, 63,5 ylitysjälkeä kymmentä kuljettua kilometriä kohti. Lukema 30 kertoo jäniskannan olevan jo hyvällä tolalla, yli 40 on erinomainen. Pohjois-Savo on Suomen jänisvaltakunta. Edes jäniksen päätyminen uhanalaisten eläinten Punaiseen kirjaan 2010 sekä palautuminen takaisin elinvoimaiseksi lajiksi vuoden 2015 listauksessa ei silti kerro koko totuutta metsästyssaaliin romahduksesta. Maakunnan riistaviranomaiset arvelevat jänisten ruokintapaikkojen määrän yhä ylittävän 3000 muonituspistettä joka talvi. Sen auttaminen onnistui jokaiselta. Sääli. Historian huonoin jänisvuosi Metsäjänissaalis sukeltaa, vaikka pyydettävää olisi. Rusakkoja ei tuolloin aina edes mainittu – eikä pyydetty. Sellainen käsitys helposti syntyy, kun ei käy jänismetsällä. On metsää, peltoja ja vesistöjä sopivassa suhteessa. Pelkästään jäniksille vietiin viljaa ja rehua yli 100 tonnia talvessa. Jäniksiä myös on, ilvekset eivät ole niitä syöneet. Pelkästään yhden ajokoiraporukan päiväsaalis saattoi kivuta toiselle kymmenelle. Ilveksestä on tullut veruke pyynti-innon näivettymiselle. Pohjois-Savon jänismyönteisyyden voi yhä lukea tilastoista. PILKKEITÄ 25 29. Tilalle ovat tulleet hirvi ja hirvikoirat. Talvi tulee joka vuosi, mikä on metsäjäniksille elinehto. Alamäki on ollut jyrkkä. Silloin maakunnassa käynnistettiin Päivä riistalle -kampanja. Maakuntalehti Savon Sanomat raportoi, kuinka päivän aikana jänistöissä kävi yli 4000 metsästäjää. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat V iime vuonna 45 600 metsästäjää sai saaliiksi 153 000 metsäjänistä. Jänispäivä harvoin päättyy parissa tunnissa. Päälajiksi nousi nopeasti metsäjänis. Se toki jäniksiä saalistaa, mutta niin soisi metsästäjienkin. Vuodesta 1989 lähtien lasketuissa talvisissa riistakolmioissa jänisten runsautta kuvaava lumijälki-indeksi on vaihdellut maakunnassa 30–60. Vielä on toki heitäkin. Tutkimuksista tiedämme, että huippuvuosista jäniskannat ovat enemmän kuin puolittuneet Eteläja Länsi-Suomessa. Se vaatii koiranpitoa ja aikaa
Eesti Mets -lehden päätoimittaja Kris tiina Viiron ja hänen edeltäjänsä Hend rik Relve toivovat, että mahdollisimman moni päättää jatkaa metsänomistajana ja ryhtyy hoitamaan metsiään. ”Metsätalous, luonto ja alan tutkimus”, päätoimittaja luettelee lehden keskeiseksi sisällöksi. ”Yhdessä olemme vahvempia”, hän muistuttaa. Järjestelmien kustannukset ovat myös laskeneet. Kun aloitin työt lehdessä, ongelmia oli paljon”, kertoo Relve, joka tunnetaan myös tietokirjailijana. Runkovaurion saanut puu kärsii oleellisesti arvonalenemisesta, ja ajan saatossa puu saattaa pahimmillaan muuttua jopa käyttökelvottomaksi. Vuosi sitten päätoimittajaksi valittu Kristiina Viiron haluaa laajentaa lehden lukijakuntaa monipuolistamalla sisältöä. Joukossa ilmoittavat myös suomalainen Metsä Forest ja ruotsalainen Södra. Aikaisemmin konenäköä on pääosin hyödynnetty vain teollisuudessa, mutta sovelluksia ja hyödyntämiskohteita on tullut eri aloille entistä enemmän. Konenäköjärjestelmän avulla on mahdollista suorittaa luotettavasti ja taloudellisesti erilaisia mittauksia. Hakkuita olisi varaa lisätä, sillä metsät kasvavat hyvin. Metsänhoitoyhdistyksiin kuuluu vain noin joka neljäs metsänomistaja. Konenäkö auttaa, mutta jatkokehitystä tarvitaan. Työssä haluttiin myös selvittää, miten runkovaurioiden tunnistus saataisiin mahdollisimman luotettavaksi, kun käytetään hinnaltaan edullisia komponentteja. Päätyökseen hän toimittaa Eesti Päevaleht -sanomalehden liitteitä. Konenäköjärjestelmän kokoonpano sisältää konenäkökameran, tarkan prosessointijärjestelmän ja kytkennän muihin laitteisiin jatkotoimenpiteiden suorittamiseksi. Miehityskaudella alkoi pitkä tauko, kunnes metsäammattilaiset herättivät lehden eloon taas 1980-luvun lopulla. JUHA MÄKELÄ Hämeen ammatti-instituutti JANNE JOKINEN Hämeen ammattikorkeakoulu Konenäöstä apua metsienkäsittelyyn ASIANTUNTIJOILTA ELIISA KALLIONIEMI, teksti ja kuva VIROSSA uusi sukupolvi miettii, mitä tehdä metsilleen. Ju ha M äk el ä. Teoksia on käännetty suomeksikin. ”Seuraavassa numerossa käsittelemme muun muassa soiden ennallistamista.” Metsäalaa ja Viron kieltä opiskellut Viiron työskentelee lehdessä osa-aikaisena. Ennen kaikkea tulisi tutkia valaistusolosuhteista johtuvia haasteita ja keksiä niihin ratkaisuja. PILKKEITÄ 26 29. Maaleht-lehden metsäliitteessä huomio kiinnittyy ”Ostame kasvavat metsa” -ilmoitusten runsauteen. Konenäköjärjestelmien käyttöä puoltavat työn laatu ja nopeus, palkkakustannusten pienentyminen, käyttöasteen paraneminen sekä kilpailukyvyn kohoaminen. Eesti Mets 95 vuotta Eesti Mets lehdellä on menossa juhlavuosi. Valaistus on yksi tärkeimmistä huomioon otettavista asioista, jotta kameralla saataisiin kuvattua kohteet niin tarkasti, että luotettava kuvien analysointi olisi mahdollista. Opinnäytteessä kokeiltiin erilaisia kameroita ja kuvankäsittelytekniikoita. Kuvien käsittely suoritettiin korkeakouluissa laajasti käytössä olevalla Matlab-ohjelmistolla, joka on numeeriseen laskentaan tarkoitettu tietokoneohjelmisto. Tätä selvitettiin Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin sähköja automaatiotekniikan opinnäytetyössä. tamaan entisille omistajilleen. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 Ihmissilmä väsyy, konenäkö ei. Konenäköjärjestelmän etuna verrattuna ihmissilmään on sen väsymättömyys ja tarkkuus. Hämeen ammattikorkeakoulussa tutkittiin konenäön hyödyntämistä metsänharvennuksessa. Henrik Relve uskoo, että samalla muuttuu suhtautuminen metsänhoitoyhdistyksiin, kun vanha kolhoosikammo ei enää vaikuta. Usein hajavalo ja varjot estävät tarkan koneellisen tunnistuksen. Miten konenäköjärjestelmää voisi hyödyntää metsäalalla puunharvennuksessa. Lehti perustettiin 95 vuotta sitten, pian Viron itsenäistymisen jälkeen. Testaus suoritettiin sekä onlineettä offline-tilassa. Nyt heidän jälkeläisensä perivät tiloja. ”Se oli hyvin erikoista aikaa. Kristiina Viiron ja Hendrik Relve esittelevät Eesti Mets -lehden juhlanumeroa. Erityisesti hänen mieleensä ovat jääneet 1990-luvun laittomat hakkuut ja muutenkin villi meno. Valaistusolosuhteet, puunrunkojen etäisyyksien määrittäminen sekä puunrunkojen värivaihtelut olivat opinnäytetyön haastavimmat kohdat. HAMKin sähköja automaatiotekniikan opiskelija, kiinalaissyntyinen Yun jiahang Liu selvitti opinnäytetyössään, kuinka konenäköjärjestelmiä voidaan hyödyntää metsien käsittelyssä puunkorjuun yhteydessä syntyvien runkovaurioiden tunnistamisessa. Jos joku haluaa myydä tilansa, ostajia riittää. Metsätilojen keskikoko on Virossa alle 10 hehtaaria. Virossa noin puolet maa-alasta on metsien peitossa. On mietittävä esimerkiksi 3D-kameratekniikan hyödyntämistä ja laser-mittausta. Nyt tilaajia on noin tuhat, ja lehden ilmestymiskerrat ovat supistuneet neljään. Opinnäytetyön johtopäätelminä todettiin, että jatkokehittämistä tarvitaan. Tukit jalostetaan pääasiassa kotimaassa, mutta sellupuuta myydään paljon Suomeen ja Ruotsiin. Niillä voidaan tunnistaa esimerkiksi erilaisia muotoja, kappalemääriä, värejä, pintavirheitä, kappaleiden asentoja, merkkejä tai viivakoodeja. Sähköja automaatiotekniikan koulutuksessa tehdyn opinnäytetyön tarkoituksena oli toimia avauksena tämän tyyliselle tunnistukselle ja selvittää, mitä erilaisia ongelmia ja haasteita harvennuskoneeseen liitettävällä kameralla on. Opinnäytetyössä testattiin käytännössä sitä, miten runkovaurioita on mahdollista tunnistaa ja mitkä eri asiat vaikuttivat tunnistukseen. Viron julistauduttua itsenäiseksi 25 vuotta sitten metsiä ryhdyttiin palautViron metsillä uusi aika Itsenäisyysjulistus 25 vuotta sitten käynnisti maareformin, jossa on syntynyt liki satatuhatta metsänomistajaa. Metsätalous on muuttunut paljon, muistelee Eesti Mets -lehden pitkäaikaisin päätoimittaja Hendrik Relve. Vuosittain niistä korjataan noin 10 miljoonaa kuutiometriä. Runkovauriosyiden vuoksi jäljelle jäävien puiden vaurioiden välttäminen harvennusja poimintahakkuussa on metsänomistajan, teollisuuden ja jopa kansantaloudenkin näkökulmasta tarkasteltuna huomioitava
Metsäurheiluliitto kisasi Tammelassa jäi hetken jo mestaruutta juhlinut Tauno Toivola Lehtimäeltä ja kolmanneksi samalta suunnalta Terho Mäkelä . 2. Osallistujat olivat lähinnä metsäalan ammattilaisia ja opiskelijoita. Matti Heikinheimo tutkii lajitunnistustehtävällä tunnistettavaa kääpälajia.. Arto Huotari 345 3. Pekka Noponen, 341 Perjantain joukkuekisan voitti Pohjois-Karjala. 2. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kilpailusta vastasi Pirkanmaan metsänhoitoyhdistys. Hopealle tuli Tuula Tuomaala ja kolmanneksi Kristina Palo . Janne Wasström 351 Lauantain joukkuekisan voitti Keski-Suomi. leimaustehtävä ja metsän monimuotoisuuden arviointirasti. Matti Äijö 235 3. syyskuuta. Yli kahden kilometrin pituisella ja kulkukelpoisuudeltaan varsin vaativalla radalla oli viisitoista tehtävää. SM-kilpailujen osanottajamäärä oli molempina päivinä noin 165. Metsänomistajien kisoissa testataan pitkälti samoja metsällisiä taitoja kuin metsäammattilaisillakin, mutta erojakin löytyy. Miesten sarjan Suomen mestariksi nousi tarkistuslaskennan jälkeen Heikki Kokkonen Mäntyharjulta. Metsänomistajilla on mukana mm. Kisoihin osallistui kaikkiaan 326 kilpailijaa eri puolilta Suomea. Lisäksi kymmeniä vapaaehtoisia osallistui järjestelyihin. Nuorten paras oli Jatta Mikkanen Mäntyharjulta, toinen Veli Matti Häkkilä ja kolmas Elias Niemimäki . 2. Keijo Aho 238 2. Molemmissa on kaksi sarjaa: yleinen ja taito. Toiseksi Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Pentti Oinas 233 L auantai, yleinen sarja 1. Ensi vuonna mestaruudet ratkotaan Uudellamaalla. Yleisen sarjan kilpailu sisältää metsätaitotehtävät ja suunnistuksen, taitosarja vain tehtävät. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 HANNU LILJEROOS, teksti ja kuva METSÄNOMISTAJIEN metsätaidon Suomen mestaruudet ratkottiin 17. Jukka-Pekka Vapaniemi 363 pist. kesämestaruuskilpailut pidettiin Tammelan Liesjärvellä 9.–10. Aimo Nalli 238 pist. Henning Nynäs 357 3. Puun pituutta ovat arvioimassa Mika Hanhimäki (vasemmalla) ja Antti Heiskala. Naisten sarjan kultamitalin otti Martta Lithovius Lumijoelta. Tapani Takala 238 3. Kilpailijoilla ei ollut ehkä aivan sellaista kisarutiinia kuin mitä näkee metsäammattilaisten vastaavassa koitoksessa, mutta yritystä ja intoa riitti. Metsänomistajille järjestetään vuosittain metsätaitokisoja varsin vähän. syyskuuta Pirkanmaalla Sastamalan Ellivuoressa. Jouni Metso 348 pist. Kaikki Tapion julkaisut nyt meiltä Metsänomistajien taidot koetuksella HANNU LILJEROOS, teksti ja kuva SUOMEN Metsäurheiluliiton 69. Harri Kemppainen 237 Perjantai, yleinen sarja 1. Perjantai, taitosarja 1. Kisoissa oli osanottajina kaikenikäisiä, niin miehiä kuin naisia. Väärin poistettu tai väärin jätetty puu vähentää pisteitä. Perjantaina käytiin pikakilpailu ja lauantaina olivat vuorossa normaalimatkat. Hän edusti Oulun seudun metsänomistajia. Leimikossa on 70 numeroitua runkoa, joista pitää valita poistettavat. PILKKEITÄ 27 29. Lauantai, taitosarja 1
5 ha suota. Hoidettu arvokasvussa oleva metsätila yhdessä lohkossa, hyvät tieyhteydet. Hyvin hoidetulla piha-alueella as.rakennuksen lisäksi hirsirunk. 275.000 €. Hp.46 000€ / tarjous viim. 050 511 4525 ETSITÄÄN ”HOITOMÖKKIÄ”! UUDISTUVAN METSÄBIOTALOUDEN JOHTAMINEN (15 OP) -KOULUTUSOHJELMA AVAUSSEMINAARI 15.11.2016, pääpuhujana ESKO AHO. 45.000 € / tarjous METSÄTILA, Kuusamo, Hirsikangas 27,9 ha. Pihapiiri siistissä kunnossa. Tiilivuorattu 2-kerr. Rakennuspaikoilla järeää kuusimetsää, muutoin puusto koostuu pääosin eri-ikäisistä taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä. Tieltä no. HASA 2x130_92 mm 15.9.2016 12.01 Sivu 1 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Kuusamo, Kaleton ja Torangintaus 27,76 ha. 1977, perusja ylläpitokorjauksia on tehty, mm. 1.779 m 3 . Palstalle on tieyhteys. Monien mahdollisuuksien metsätila rakennuksineen. Vuonna 2010 tehty kunnostusojitusta 5,18 km. Mitä tehdään: • Pihapiirin suunnittelu, kuntoon laitto. klo 16 mennessä jätettyjen tarjousten perusteella. Leivonjärven eteläpuolella 20 km Savonrannalta pohjoiseen, rajoittuu Leivonjärveen. Kiinteistön arvon ylläpito ja kasvattaminen. Edellytämme hakijalta soveltuvaa metsäalan koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja ja organisointikykyä sekä talousosaamista. Mh. Tarjoukset Turunseudun OP-kiinteistökeskus, Nummentie 3, 21270 Nousiainen tai email matti.sipila@op.fi METSÄTILA, Porvoo, Emäsalo 42,92 ha. Monipuolinen kehitysluokkajakauma taimikoista siemenpuumetsiköihin. Kokonaispuusto n. Vuokraoikeus, rakennukset ja sähköliittymä, tie tilalle. Hp. 125.000 €. Hyvä sijainti, rakentamismahdollisuuksia. 050 464 6500 METSÄPALSTA, Ranua, Ylimaa 209,4 ha. asuinrakennus, piharak. Tarjoukset Turunseudun OP-kiinteistökeskus, Nummentie 3, 21270 Nousiainen tai email matti.sipila@op.fi METSÄTILA, Vehmaa, Heikola n. 4 km. maalämpö v. 2010. pasi.myllymaa@metsakustannus.fi / p. Pyydä tarvittaessa avain. 7 km:n päässä kylätaajamasta. • Isommat korjaukset tai muutostyöt sovittaessa. Kokonaispuumäärä n. Kohteella vanha hirsirakenteinen as.rakennus, navetta sekä purkukunt. sekä varasto. • Luotettava. Myydään 25.10. Hyvät metsästys-, ulkoiluja marjastusmaastot. Metsäautotie perille. • Kiinteistö ympärivuotisessa käytössä. Vuonna 2016 liikevaihtomme on n. Rintamamiestalo ja runsaasti ulkorakennuksia. Tie perille. Rajoittuu Ylijokeen. 3450 m 3 , kaksi kolmasosaa kasvupaikoista tuoretta kangasta. 050 368 8769. Hakemukset tulee lähettää 14.10.2016 mennessä osoitteeseen hasa@hasa.fi. 130 ha, hp. ASUINKIINTEISTÖ, Punkaharju, Vuoriniemi 1,3 ha. Tee tarjous! METSÄPALSTA, Luumäki 7,84 ha. 390 m 3 + vuoden 2015 ja 2016 kasvu. 1.000 m 3 . 78 miljoonaa euroa. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Hp 79.000 €. Kasvatusvaiheessa ja harvennustarpeessa olevaa metsää metsään.fi-palvelun tietojen mukaan n.10.000 m 3 . V. Kohteeseen sisältyy heikkokuntoinen saunarakennus. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 2.10.2016 METSÄPALSTA, Kuusamo 16,35 ha. Metsätila Kuusamon pohjoisosassa, lähellä Kuusamo-Kemijärvi tietä. Hp. Myytävästä tilasta osa kuuluu Suhangon kaivoshakkeessa valtausalueeseen ja osin malminetsintälupahakemus alueeseen. Voidaan myydä erikseen, tarjouksia otetaan vastaan. PILKKEITÄ 28 29. Metsäalueet pääosin hyvien tieyhteyksien läheisyydessä. 2013 kaivettua tienpohjaa pääsee kuivalla kelillä pihaan, vaatii sorastuksen jos tiellä enemmän käyttöä. • Aikaisempi kokemus. 0400 391 054 METSÄTILA, Mynämäki, Pahikkalantie 7,63 ha. • Käyttöoikeus sovittuja ehtoja vastaan. Kantava ja hyväkuntoinen tie kulkee 2 sivulla. 25.000 € METSÄPALSTA, Savonlinna, Vihtari 6 ha. Lue lisää: bit.ly/metsabiotalous tai sivuiltamme aducate.fi HASA on 360.000 m 3 vuodessa sahaava yritys, joka työllistää 170 henkilöä. 83.100 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. As.rak.paikan kokonaisrakennusoikeus on 250 k-m 2 . 15 km kuntakeskuksesta. Oiva kohde vapaa-ajan kohteeksi erämiehille/ naisille tai vain omaa rauhaa kaipaavalle. Pienikin voi olla tehokas! Luumäellä metsätila, jossa 1 varttunutta kasvatusmetsää sisältävä kuvio. V. Pihapiiri vanhaa peltomaisemaa ja näkymä Suopajärvelle. 1155 m 3 , eli n.150 m 3 / ha. Runsaspuustoinen tila, lähes kokonaan uudistuskypsää. Tieyhteys, puustoarvio. • Joustava käyttö haltijan kanssa sovitusti. Mh. Talossa oh, k, 4 mh, khh/ph, kh, s, varasto, kahdella sivulla terassi, käynti oh:sta, mh:sta sekä khh:sta. Talouskeskuksessa 1954 valmistunut puurakenteinen ok-kotitalo (rintamamiestalo), ent. • Kiinteistön huolto ja pienet korjaukset. Suositukset tarvittaessa. 7627 m 3 . Modernit tuotantolaitoksemme sijaitsevat Haapajärvellä ja Haapavedellä käyttäen raakapuuta vuosittain 800.000 m 3 . Seminaarin puheenjohtajana ja koulutusohjelman tieteellisenä johtajana professori JYRKI KANGAS Itä-Suomen yliopistosta. . Tie perille. Hyvä metsäautotie tilan läpi. Kasvatusmetsiä kuivahkoilla kasvupohjilla, omaa lampea. Hyväkasvuinen metsäpalsta, jossa tarjolla myös välittömiä hakkuutuloja! UPM Bonvesta metsäpalsta. Puustoa n. Rakennuspaikka Torangissa. Puustoa n. 1.2.2012 päivätyn arvion mukaan kokonaispuumäärä n. 100 km säteellä Helsingistä. Nuorta kasvatusmetsää kuivahkoilla kasvupohjilla. 350 m, rantarak.paikkoja 2 kpl. Pikkupalsta 20 km Savonrannalta pohjoiseen. Yhteishinta 160.000 €. Lisätietoja antavat metsäpäällikkö Unto Pitkäkoski, unto. 18 000€ / tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Hp. 68.000 € / tarjous Kohteita myy: Metsävälitys Paattaukko LKV, puh. Lähellä Kuhmo-Nurmes maantietä sijaitseva määräala. navettarakennus ja pihasauna. Pääosa nuorta kasvatusmetsää ja taimikoita kangasmailla, mutta myös n. Maalaispihapiiri, iso omakotitalo, aittaja navettarakennukset, runsaasti varastotiloja, kaunis paikka maaseudun rauhassa Punkaharjun Vuoriniemellä. Puustoarvio tehty elokuussa 2016. 2012 valmistunut ok-talo kauniin peltomaiseman keskellä Savikummunsalossa, n. Kokonaispuusto n. Haemme vakituiseen työsuhteeseen HANKINTAESIMIESTÄ Pohjoiseen Keski-Suomeen tehtävänään puun ostaminen, korjuun ja autokuljetuksen järjestäminen. Voidaan myydä myös koko tila n. 84.000 €. tila sekä varasto omalla sisäänkäynnillä. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan, mutta viimeistään 1.12.2016. Toinen kiinteistö on 7,56 ha, Vuokalanjärven rantaa n. iso aulatila, 1 h, tekn. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Savonlinna, Vihtari 6,5 ha. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv METSÄTILA, Salla, Kursu 197 ha. 50.000 € METSÄPALSTA, Kuhmo, Lauvus 58,7 ha. 7 ha. 159.000 € MÄÄRÄALA, Rovaniemi, Suopajärvi 0,5 ha. 2 kiinteistöä, suurempi 12 ha pääosin metsämaata, kiinteistöllä vanha hirsirunkoinen, lautavuor. aitta, jonka päädyssä liiteri, työtiloja navetassa, traktoritalli ja 3 katospaikkaa, lato, maakell. Sopii myös metsästysalueeksi. Myös kalastusmahdollisuus. Talossa tupak., kamari, yläkerrassa 2 h, valosähkö aurinkopaneelilla. Hp. Myydään 21.10.klo 16 mennessä jätettyjen tarjousten perusteella. Pihapiiri on avara, istutuksia ja marjapensaita, peltoalueella lisätilaa kasvimaille tai vaikkapa eläinten laitumeksi, Oh, k, 4 mh, wc, kph/wc, sauna, varastotilaa, kellarikerr. Hp. Rantasauna. ok-kotitalo on rakennettu v. • Puutarhan hoito. Keitä olemme: • Aikaansaava ja osaava pariskunta. Metsää ja talouskeskus yhdessä palstassa. Tilalle menevän tien alussa lukittu puomi! Puomilta matkaa tilan rajalle n.1 km. Ostoalueena on Pihtipudas, Kinnula, Kivijärvi, Viitasaari ja Pyhäjärvi. 78 matkaa tilalle n. Kohdetta myy: Turun seudun OPKK, Matti Sipilä, puh. Rakennukset vaativat kunnostusta. pitkakoski@hasa.fi, 040-5409415 ja toimitusjohtaja Kalle Kantola, kalle.kantola@hasa.fi, 040-5409403. Välittömiä hakkuumahdollisuuksia. Metsään.fi palvelun mukaan puustoa n. ASUINKIINTEISTÖ, Parikkala, Särkisalmi 22,98 ha. 1.855 m 3 . 30 000 €. 0400 97 17 18 METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta As.rak.paikka ja 2 rantarak.paikkaa n. • Hämeenlinnan suunta. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 PALVELUJA KOULUTUSTA PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN HALUTAAN VUOKRATA Mistä/mitä: • n. Hp. Rajoittuu Leivonjärveen, jonka rannalla kaksi rantarakennuspaikkaa (RA). . Muutkin suunnat huomioidaan. Runsaasti rantaviivaa ja vaihtelevia maastonpiirteitä
Vuodelle 2016 nämä paikat siirtyivät erillisvalinnasta yhteishakuun, jolloin paikat ovat tulleet tarpeettomasti näkyviin opetushallituksen tilastopalvelussa aitoina hakupaikkoina, vaikka kiintiö on ”enintään 10”. JANNE UITAMO Metsälainsäädännön johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus Metsälehden 16/2016 jutussa ”Metsäammattilaiselle riittää kysyntää” oli harhaanjohtavaa tietoa koskien Itä-Suomen yliopiston aloituspaikkoja ja niiden täyttöä. e e ti K a n a k k i a p o t s i m i o t , ä l y k k ä ä R a n e e u l a i m i o t ä ll ir ii p a t n i k n a h : e m m ä t y ll e d E ä y k y k ä k e s a j o ti a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u tl e v o s n ä ä v ä t h e t a tl i o ji k a h e m m ä t y ll e d E a t s i v ii t k a a j a t s i m a a s o n a l a a a v u tl e v o s e m m a t s o v r A . Hieskoivikon uudistaminen askarruttaa lukijaa. Valinta tehdään soveltuvuuden ja opintomenestyksen perusteella. PILKKEITÄ 29 29. 09 315 49 805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJAKYSYMYS LUKIJALTA METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49873, 050 389 0590 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. a s s e m o u S a s s a i g r e n e ä s t e m a j a s s a p u a k u u p a j a t h o j a n i k k r a m n o t s e r o F ä s t e M t a v a t t a k e ll i n e s ä j a j a t s i m o n a n n u k s u u s O o t ti il ä s t e M ö it h y o m e a a o jr a t a j a t s a n n i k n a h n u u p n i p u o r G n i o n u u l u u k n a a t n u k s u u s O o t ti il ä s t e M .t u l e v l a p n o d i o h n o n n o u l a j n ä s t e m ä k e s n a p u a k u u p . 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Entä jos vuokraan alueen laitumeksi esimerkiksi viideksi vuodeksi, tuleeko mahdollinen uudistamisvelvoite voimaan taas vuokrauksen jälkeen. Viljelyn päätyttyä ja pellon vähitellen metsityttyä sen käyttömuoto on tosiasiallisesti muuttunut maatalousmaasta metsätalousmaaksi. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 84. Kun metsätalousmaalla, johon sovelletaan metsälakia, tehdään uudistushakkuu, siitä seuraa uudistamisvelvoite. Jos alueen muuttuneesta käytöstä myöhemmin luovutaan, ei uudistamisvelvoitetta enää ole, vaikka alue palaisikin metsätalouskäyttöön. Seuraako tästä uudistamisvelvoite. ä ji v ä k ä ll e d e n e d u o l a t o i b n o p u o r G ä s t e M . 1 . Vastaavasti uudistushakkuun jälkeen laidunkäyttöön vuokrattua aluetta on tosiasiallisesti käytettävä laitumena. Metsätieteen osasto sai kaikki varsinaiset aloituspaikkansa täyteen motivoituneilla ja hyvillä hakijoilla. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Tämän lisäksi opiskelijaksi on voinut päästä aiempien opintojen perusteella, jos opiskelija on suorittanut riittävästi soveltuvia korkeakouluopintoja. p u o r g a s t e m ä s t e M , d r a o B ä s t e M , e u s s i T ä s t e M t a v o t e e u l a a t n i m i o t e k ii l n e S . 8 u k a h a j t o d e i t ä s i L . 09 315 49 844 Katja Raninen (perhevapaalla) MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Muuhun käyttöön ottaminen tarkoittaa, että alueen käyttömuotoa muutetaan tosiasiallisesti. Käyttömuodon muuttamiselle on aikaa neljä vuotta hakkuun päättymisestä. 6 9 n i o n ä ö t s ö li k n e h a j a o r u e a i d r a jl i m 5 il o o t h i a v e k ii l 5 1 2 n e d o u V . ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j -i t n i o n i k k r a m : a s s e e t t i o s o ä s s e n n e m 6 1 2 . Ellei metsätalousmaata oteta muuhun käyttöön tämän ajan kuluessa, sovelletaan alueeseen metsälain säännöksiä, jolloin myös uudistamisvelvoite on edelleen voimassa. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Heistä 21 valitaan valintakokeen sekä ylioppilastutkinnon pisteiden perusteella, ja 14 pelkästään valintakokeiden perusteella. Uudistamisvelvoitetta ei kuitenkaan ole, kun alue otetaan hakkuun jälkeen muuhun käyttöön. 09 315 49 842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Peltoheiton uudistamisvelvoite. 09 315 49 807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. Kandidaatin tutkintoa lukemaan valitaan edelleen 35 uutta opiskelijaa. Metsälain perusteluissa tästä mainitaan esimerkkinä se, että rakennushankkeessa tehdään perustustyöt. Esimerkiksi pelkkä rakennuslupapäätös ei siis tarkoita sitä, että alueen maankäyttömuoto olisi muuttunut ja että uudistamisvelvoitetta ei tästä syystä olisi. 09 315 49 803 Eero Sala p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154 000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu n a l a ä s t e M n e n i a li t t a m m a n a n n i k n a h n u u p . HAKAMAAKSI. n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s ti .i s k u d e n a a t o s t a k ä t s i v ä t h e t a t s i v a a t s a v s u m e k o k i p m e i A . t s e r o F ä s t e M ä k e s d o o W ä s t e M , e r b i F . JUKKA MALINEN Metsätieteen osaston varajohtaja Oppiaineen vastuunhenkilö Itä-Suomen yliopisto tarkentaa. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@ metsakustannus.fi Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. m o c . ä t s i s t e m s i y ti s k y n e m o u S t e l o u p s e h ä l ä s n e e t h y t a v a t s i m o a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m 6 1 1 n u u s n e o J ä t s i n n y y m n e d i u l e v l a p ä s t e m a j a p p u a k u u p n a a m a a t s a v a a ji t n u t n a i s a ä s t e m e m m e a H . 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. a s s a a m 3 n i o n a a t n i m i o t n o a ll i n r e s n o K Olen hakkaamassa itsestään metsittyneen pellon vähäarvoisen hieskoivikon. n ii v ä t h e t n ii s il o u p i n o m f o t s o m e h t e k a M t s e r o F ä s t e M ä s t e M a a t s a v e S . Aiempien opintojen perusteella aloittaneita on tullut sisään vain yksittäisiä opiskelijoita. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p
Pihlajanrangoista työsti 1990-luvun MM-mitalisti ja metsäteknikko Kimmo Kinnunen lapsuudessaan harjoituskeihäitään. Puuvauvat ja niistä varttuvat nuoret metsät ovat kovia hiilidioksidisyöppöjä. Hyvin usein väitetään, että puun käyttö energiaksi on pahempaa kuin kivihiilen poltto. Syksyn edetessä yöpakkaset pehmentävät sorbiinija omenahapon kyllästämiä marjoja makeammiksi. Eino Virtanen, metsätalousinsinööri, Lappeenranta (perhepiirissä) 60 VUOTTA 15.10. mät yksilöt majailevat Ural-vuoriston rinteillä. Lastensadun suomennoksessa kettu moitti pihlajanmarjoja happamiksi kun ei niihin yltänyt. Viherhiukkaset hoitavat hommansa ja yhteyttämisen seurauksena hiilidioksidista syntyy sokereita ja niistä edelleen monimutkaisempia yhteyttämistuotteita ja puut kasvavat kohisten. Näistä metsäpuolen lastenhuoneista on viiden viimeisen vuosikymmenen aikana toimitettu vuosittain 150–250 miljoonaa puuvauvaa metsiin istutettaviksi. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi Näillä näkymin Pariisin ilmastosopimus ratifioidaan EU:ssa lokakuun seitsemäntenä. Päätehakkuuvaiheessa runkoluku hehtaarilla lasketaan sadoissa, kun taas uudistamisvaiheessa vastaava luku liikkuu 1 500:n ja 2 500 taimen välillä. Pihlajanmarjat ovat osa myös Suomen makuperinnettä. Vanhempi väki muistanee myös 75 vuotta valmistetun Sorbus-pihlajanmarjaviinin, jonka maine ei aivan kaikkia mairitellut. Kotipihlajaa kutsutaan Saksassa lintumarjapuuksi – Vogelbeerbaum. Pekka Pylvänäinen, Suomen metsäkeskus, kaakkoinen palvelualue, metsäneuvoja, Mikkeli (perhepiirissä) 50 VUOTTA 9.10. 90 VUOTTA 12.10. Metsätalouden suunnittelu ja järjestely perustuu suurempiin alueisiin, joilla ikäluokkajakauma pyritään metsänhoidollisin keinoin järjestämään mahdollisimman tasaiseksi. On aika käyttää metsien parantunut kasvu hyväksi matkalla vähähiiliseen yhteiskuntaan. No, just joo! Outo on myös mielikuva siitä, että puun kaatamisesta seuraa välittömästi sadan vuoden hiilipäästötilanne. Mitä enemmän elinvoimaisia neulasia tai lehtiä puussa on sitä, sitä enemmän niihin mahtuu ilmarakoja, joiden kautta ilmakehän hiilidioksidi pääsee soluväleihin viherhiukkasten läheisyyteen. Komissio on kesäpaketissaan asettanut Suomelle kovat ilmastotavoitteet päästövähennysten vauhdittamiseksi. Rautavaara heitti 1948 Lontoon olympialaisten voittoheittonsa koivukeihäällä ja työskenteli Karhun keihästuotannossa. Suomessa kerrotaan hilpeitä tarinoita myös tilhien toilailuista pakkaskäyneiden pihlajanmarja-aterioiden jälkeen. He olivat aivan hurmaantuneita kaikista niistä puuvauvoista, joita siellä näkivät. Pihlaja on myös suomalaisille läheinen puu. Riippuen aikakaudesta, pihlaja on ollut etupäässä ”pyhä” ja harvoin ”paha”. ??. Lintujen levittäminä pihlajaa saattaa löytyä mitä omituisimmista kasvupaikoista kallionkoloista lahorunkojen onkaloihin ja oksanhaaroihin. Kettu komistaa myös suomalaisen makeisvalmistajan vanhinta pihlajanmarjatuotetta, ”kettukarkkia”. Vielä kummallisempi on kuvitelma siitä, että metsät ovat hiilinieluna parhaimmillaan, kun niitä ei hakata. Kuulin jokin aika sitten hauskan jutun ihmisistä, jotka ensimmäistä kertaa elämässään vierailivat metsäpuiden taimitarhalla. ??. Neulasmassan suuruus on verrannollinen puun ikään. Istuttamisen lisäksi metsiä uudistetaan tietenkin myös kylväen ja luontaisesti. Kyyneleet saattavat tulla mieleen myös raakoja pihlajanmarjoja maistellessa. Vanhan uskomuksen mukaan pihlaja pihapiirissä suojaa salamaniskuilta ja tuo onnea taloon. Pihlajanmarjat ovat osa Suomen makuperinnettä. Hän on ollut Stora Enson palveluksessa vuodesta 2000. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat ”Syksyn punaiset marjat kuin kyynel pihlajan on”, lauloi keihään olympiakultamitalisti Tapani Rautavaara kaihoisasti Uralin pihlajasta nuoruudessani. Näin on käynyt Suomessa, kiitos menneiden metsämiespolvien viisauden ja tarmokkuuden. Kotipihlajan arvostajat Vanhan uskomuksen mukaan pihlaja pihapiirissä suojaa salamaniskuilta ja tuo onnea taloon. Stora Enson nykyinen henkilöstöjohtaja Lars Häggström siirtyy Executive in Residence -tehtävään sveitsiläisessä liikkeenjohdon koulussa IMD:ssä. Hiilinielu MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA STORA ENSO Stora Enson Paper-divisioonan henkilöstöjohtajana toimiva Malin Bendz on nimitetty konsernin henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1. Kestävillä pihlajakeihäillä on perimätietojen mukaan aiemmin harjoitettu myös järeämpien kohteiden, kuten karhujen, voittamista. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Pian väännetään kättä metsien roolista tässä kokonaisuudessa. Pihlajan suojelijat ja viskojat Pihlajaan on liitetty kosolti voimallisia merkityksiä eri maiden kansanperinteissä. On metsänhoidossa muitakin perusprisiippejä, jotka olisi hyvä tuntea ennen kuin lähtee hirveästi kiivailemaan hiilinieluasioista. Voitto Ronkainen, Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja, Kuusamo Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. Viikinkiaikojen perintönä pihlajaa pidettiin ukkosenjumala Thorin suojelusta nauttivana puuna. Keskustelu kotimaassa ja vähän ulkomaillakin metsien merkityksestä hiilinieluna on hämmästyttävää. Pihapuutarhureille on tuttua, että niinä vuosina kun pihlaja kukkii reilusti, pihlajanmarjakoit jättävät omenapuut paremmin rauhaan. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Tärkeää olisi ymmärtää sekin, ettei hiilihommissa ole mitään järkeä tarkastella yhtä puuta tai edes metsikköä. PILKKEITÄ 30 29. Männyllä neulasmassa ja kasvu ovat suurimmillaan 50–60 vuoden iässä, minkä jälkeen kasvu ja samalla myös hiilidioksidin kulutus hidastuvat. Katajanpihlajaruos. Kaadetun puun tilalle ei siis jää ammottavaa aukkoa sadaksi vuodeksi, vaan ihan päin vastoin. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Alkuperäisessä kreikankielisessä Aisopoksen tarinassa marjat ovat tosin viinirypäleitä. Entisaikojen linnustajat käyttivätkin marjoja pyydyksissään houkutteina. Puiden kasvurytmi on metsänhoidon peruskauraa. ItäisimNIMITYS LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Sadan vuoden vaiheilla puun kasvu loppuu kokonaan ja se alkaa hitaasti mutta varmasti lahota. Samalla hiilidioksidi pääsee takaisin taivaan tuuliin. Erään saksalaisen lähteen mukaan pihlajanmarjat maistuvat ainakin 63 lintulajille. Metsiä on uudistettu määrätietoisesti 1950-luvulta alkaen, ja niiden kasvu on lähes kaksinkertaistunut. Siitä johdetaan sekä harvennusettä päätehakkuiden ajoittaminen. Metsänhoidon taivaallinen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman paljon runkopuuta ja siinä sivussa hiilidioksidin sidontakin tehostuu. 21 B, 00100 Helsinki. Kun metsät hoidetaan ja hakataan ajallaan, puuntuotanto saadaan optimoitua. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Kuvaavaa kyllä englannin kielellä taimitarhaa tarkoittava sana ”nursery” tarkoittaa myös lastenhuonetta. Pihlaja on luonteeltaan valoja pioneeripuu; metsän siimeksessä on kukkiminen ja marjasato vähäisempää kuin aukeilla paikoilla. Erään arvion mukaan pihlaja oli jokunen vuosi taaksepäin Suomen toiseksi yleisin pihapuu. Kotipihlaja (Sorbus aucuparia ) kasvaa luontaisesti lähes koko Euroopan alueella Islannista Espanjan pohjoisosiin. Böömin alueen asukkaat ripustivatkin aikoinaan pihlajanoksia varmuuden vuoksi katoilleen ja ikkunanpieliin suojelemaan talojaan Thorin salamakeihäiltä. te taas ”laikuttaa” pihlajanlehtiä tasaiseen tahtiin vuosittain. marraskuuta alkaen
Kalastusoikeudet ja maanomistus . net. SYYSKUUTA 2016 u NRO 18 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk Metsälehti Mobiili älylaitteille printtikeston ohessa 10 €/ kk kesto Metsälehti Mobiili älylaitteille kestotilauksena 87 € / 12 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 73 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 38 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315 49 840 Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Pohjoinen näkökulma kemeraan . PILKKEITÄ 31 29. ENSI NUMEROSSA METSÄKRYPTO 15, RATKAISU W ik im ed ia C om m on s METSÄRISTIKKO 18. Suomen värikkäin lintu Seuraava Metsälehti ilmestyy 13. Tunnistatko puiden taudit. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. lokakuuta. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 18”. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. . Miltä Asta-myrskyn jäljet näyttävät nyt . Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 13.10. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Voit ratkoa päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatusi ruudut täyteen. Palkinnot metsäkryptosta 15 on arvottu seuraaville kolmelle: Anna Hiltunen, Puolanka, Anitta Hurme, Nousiainen ja Seija Pohjanen, Ylipää. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki
Aspen alkylaattibensiiniä on kehitetty Ruotsissa vuodesta 1988 kaikille niille, jotka arvostavat älykkäämpää bensiiniä käytettäväksi metsätöissä, puutarhassa, rakennuksilla, veneessä, skoottereissa, moottoripyörissä tai karting-autoissa. FIKSUMPI BENSIINI Kaikille moottoreille ja merkeille Aspen 2 Full Range Technology on polttoaine, joka sopii kaikkiin ilmajäähdytteisiin moottoreihin, jotka tankataan 2 % öljyä sisältävällä bensiinillä, merkistä riippumatta. Tervetuloa! PARAS MAHDOLLINEN SUORITUSKYKY PARAS MAHDOLLINEN VOITELU ERITTÄIN PUHDAS MOOTTORI KAIKILLE MERKEILLE www.fi.aspen.se. Käy Aspen-jälleenmyyjäsi luona (lähimmän löydät sivuilta fi.aspen.se), niin kerromme lisää tästä innovatiivisesta keksinnöstä. Sitä käyttävät ammattilaiset, jotka arvostavat parasta mahdollista suorituskykyä, optimaalista voitelua ja erittäin puhdasta moottoria. Kun valitset Aspen 2 (tai Aspen 4 4-tahtimoottoreille) tavallisen bensiinin sijaan käynnistyy moottori helpommin, päästöt ovat puhtaammat ja käyntivarmuus on parempi