Sivut 20–21 Pienen metsän omistaja Se pp o Sa m ul i UUTISET Metsätietolaki jo loppusuoralla ›› 2–3 Ti m o Ki lp el äi ne n Metsämuseo Lusto sai uuden johtajan ›› 6–7 Kunnostusojitukset jakavat mielipiteet ›› 11–13 Tukin hintavertailun sietämätön vaikeus ›› 14–15 METSÄSTÄ Lampaanrasvalla hirvituhot kuriin ›› 16–17 Tältä näyttää lännen lokareiden metsissä ›› 18–19 Konemätästäjä tulee metsä-äkeiden tilalle ›› 24 PILKKEITÄ Pohjolan tulikettu juoksee tuntureilla ›› 28 Norjalaisopein puita kaatamaan ›› 29 www.komatsuforest.fi tietoa metsÄkoNeista: Halkaisuvoima 22 tonnia Puun maksimi paksuus 48cm Klapin pituus 20 55 cm Paino 1600 kg puh. LOKAKUUTA 2017 • NRO 18 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Lähes puolet yksityisten omistamista metsätiloista on alle 10 hehtaarin kokoisia. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 12. Niistä yksi on Irja Koskelan. 09 274 6880 www.fatgad.?
. Uudistuksessa on aiheuttanut porinaa etenkin se, miten muutos vaikuttaa metsänomistajien metsiä koskevien kuviotiedon julkisuuteen. Tutkimuksen mukaan pohjoisten havumetsien fotosynteesi on aikaistunut viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana noin kahdeksalla päivällä keväisin, samalla boreaalisten metsien perustuotannon arvioitiin kasvavan vuoden alkupuoliskolla 4–6 prosenttia kymmenessä vuodessa. . "Kuviotieto on tärkeää niin metsänomistajille kuin metsäteollisuudelle." METSÄKUVIO . Tähän mennessä metsäviranomaisen eli Suomen metsäkeskuksen tuottamia metsäkuviotietoja on luovutettu metsäyrityksille vain metsänomistajien suostumuksella. Fakta Istutustavoissa ei odotettuja muutoksia SUOMEN metsiin istutetaan vuosittain runsaat 160 miljoonaa tainta. ”Koneistutuksen tuottavuutta ei ole pystytty nostamaan riittävästi viime vuosina, jotta se olisi kannattavaa metsurityöhön verrattuna”, sanoo metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. . Kiistellyn muutoksen raameista on saatu alustava sopu aikaiseksi, ja lakiesitys on siirtymässä eduskunnan käsittelyyn syksyn aikana. . Luonnonvarakeskuksen mukaan reaalinen tuotto nousi 4,3 prosenttiin, kun vuonna 2015 tuottoa kertyi vain 2,4 prosenttia. Kasvuodotuksista huolimatta syysistutusten osuus ei ole noussut, vaan se on pysynyt noin viidessätoista prosentissa koko vuoden metsänistutuksista. . Metsään.fi:n avoin esimerkki metsätilan kuvioista.. Naapurin metsätietojen urkkiminen ei sen sijaan onnistuisi tavalliselta pulliaiselta uudessakaan järjestelmässä. Sijoitustuotossa kasvua YKSITYISMETSIEN puuntuotannon sijoitustuotto parani viime vuonna. Muutosehdotuksen mukaan kuviotiedot tulevat jatkossa vapaasti ladattaviksi internetiin – mutta eivät ilman reunaehtoja. "Toivottavasti avoimuuden lisääminen saa aikaan uutta kaupallista toimintaa metsävaratiedon ymMetsätietolaki etenee vihdoin Metsäkuvioiden tiedot ovat tulossa vapaasti saataville mutta tiedostomuodossa, jota voi ymmärtää vain tietokoneohjelmien avulla. Kantohintojen reaalihintojen nousu lisäsi tuottoa 0,3 prosenttiyksikköä, mutta puuntuotannon kustannukset alensivat sitä 0,6 prosenttiyksiköllä. "Metsäalan toimijat pystyvät tietoa käyttämään. Hakkuut suojelualueiden lähistöllä riski linnustolle METSIEN käytön tehostuminen suojelualueiden ympärillä koettelee monimuotoisuutta, Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta selviää. Metsäkuvioiden omistajien selvittäminen on mahdollista muita viranomaisteitä pitkin, mutta henkilötietojen keräämiseen on omat säädöksensä. Metsätila jaetaan kuvioihin metsäalueiden erilaisuuden perusteella. Puunmyyntitulot kasvattivat tuottoa 3,9 prosenttiyksikköä ja puuston nettokasvun arvo 0,7 prosenttiyksikköä. Istutuksista valtaosa tehdään keväisin ja käsin. Kuviotiedot on suunniteltu julkistettaviksi sellaisessa tiedostomuodossa, jossa niitä ei pysty pelkästään paljain silmin ymmärtämään. Sulautumisella säästetään päällekkäisen toiminnan kuluja sekä tehostetaan toimintaa ja vaikuttavuutta. Yhtenäinen metsäalue. Henkilötietolakia noudatettava Metsänomistajien nimija yhteystiedot, tilanrajat, kiinteistötunnukset tai kuvioiden sisältämien puustojen euromääräiset arvot eivät päätyisi julkiseksi muutoksenkaan myötä. "Kuviotietojen hakijan tulee noudattaa henkilötietolakia", Jyrkilä muistuttaa. . Lumen sulaminen näkyy hiilinielussa LUMEN varhainen sulaminen lisää hiilidioksidin sitoutumista metsiin, selviää Ilmatieteenlaitoksen tuoreesta tutkimuksesta, jossa yhdistettiin lumen sulamista koskevia satelliittitietoja ja hiilidioksidimittauksia. 12.10.2017 / AJASSA 2 LYHYET UUTISET VALTTERI SKYTTÄ J o kahden vuoden ajan vatuloitu metsätietolain muutos on vihdoin etenemässä kohti ratkaisua. Näin tietoja pystyisivät hyödyntämään metsäyritykset, joilla on kuviotiedon lukuun oikeanlaiset ohjelmistot. Metsävaratieto koskee puustoa, kasvupaikkaa ja metsäluontoa. Tavallinen ihminen ei saa kuviotiedoista tolkkua ilman ohjelmistoja", kertoo metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä Suomen metsäkeskuksesta. Koneellisen työn osuus on prosentti kaikista istutuksista. Jokaiselle metsäkuviolle määritellään metsänhoitotarpeet ja hakkuumahdollisuudet metsävaratiedon avulla. Yksityismetsien metsävaratietoa eli metsätietoa kerää Metsäkeskus. Metsätietolain uudistuksen taustalla on muun muassa hallituksen tavoite edistää metsätiedon hyödyntämistä. . Edistämissäätiö sulautui Metsämiesten Säätiöön METSÄTEOLLISUUSTUOTTEIDEN Vientikaupan Edistämissäätiö on sulautunut Metsämiesten Säätiöön. Professori Mikko Mönkkösen tutkimusryhmä osoitti, että suomalaiset suojelualueet eivät kykene ylläpitämään monimuotoisia lintuyhteisöjä, jos metsien käsittely suojelualueiden ympärillä on voimakasta. Suomen metsistä kerätty metsävaratieto on kattavuudessaan maailman huippua. Sulautuminen nähtiin parhaaksi tavaksi varmistaa Edistämissäätiön tarkoitusta palvelevan toiminnan jatkuvuus ja vaikuttavuus
. Huo mattava osa mäntyvaroista kasvaa tur vemailla ja ojitusalueiden hiilipäästöt ovat nousseet tänä vuonna puheenai heeksi osana LULUCFvyyhtiä. Kohti hakkuuennätyksiä Hakkuumäärät ovat kasvaneet yhtäjak soisesti vuodesta 2014, ja viime vuonna hakkuumäärä ylitti ensimmäistä ker taa 60 miljoonaa kuutiometriä. Mäntytukin myynnin kasvu on osit tain tapahtunut Äänekosken kuitupuu hankinnan sivuvaikutuksena, osittain markkinavetoisesti. ”Jos läpilyönti onnistuu, niin Kiinas ta avautuu hyvälaatuiselle mäntytava ralle merkittävä markkina.” Pääsääntöisesti kuusisahat ovat teh neet kelvollista tulosta, mutta mänty_ sahat miinusmerkkistä. MTK:n minimivaatimus uuden ratkaisun suhteen oli, ettei metsänomistajien kuviomuotois ta tietoa tule vapaasti saataville in ternetiin. 3 AJASSA / 12.10.2017 pärille. Kuviotiedot "yhteinen kieli" Metsätietouudistuksen taival on ollut takkuinen, ja yksi kompro missiehdotus on jo ehtinyt kaatua matkalla. Vuoden 2007 huipusta ollaan vielä kaukana. Aiemmin Algeriaan on mennyt parempilaatuista mäntysahatavaraa, mutta maan ostovoima on heikenty nyt raakaöljyn alhaisen hinnan vuoksi. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. . Mäntysaha PTT: Mäntytukki värisee lupaavasti Mäntytukin ympärillä tapahtuu ensi vuonna. ”Palvelumme ovat jo kuvattuina pal velutietovarantoon, nyt otamme käyt töön Suomi.fitunnistautumisen”, Iit tainen kertoo. PTT julkisti metsäsektorin ensi vuoden suhdanneennusteensa vii me viikolla. Metsänomistajille ja alan toimijoil le tarkoitettu Metsään.fi lanseerattiin 2012. Nyt kirjautua voi pankkitunnus ten ja mobiilivarmenteen lisäksi myös henkilökohtaisella varmennekortilla, johon on liitetty sähköinen kansalais varmenne. . Palveluun kirjautuminen on muut tunut. Kiina-ilmiötä yritetään Kiina suorastaan nielee suomalais ta kuusisahatavaraa. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. . . Suomen hallitus on linjannut, että metsätietoja tulee hyödyntää tehokkaammin. "Useammat turpakäräjät on is tuttu ja näyttäisi siltä, että löydetyn ratkaisun kanssa pärjätään. 1. "Pyrittiin tekemään käyttäjille entis tä selvempi sisääntulo palveluun", pal velupäällikkö Veikko Iittainen Metsä keskuksesta toteaa. Lisäksi palvelusta voi löy tää työntekijöitä metsätöille sekä so pia metsäasioista. ”On epä varmaa, mikä on hyvälaatuisen mänty sahatavaran osoite.” Ruotsi on kruunun kurssin turvin vienyt Suomelta markkinoita Britan niassa. PTT ENNUSTAA Kantohintojen muutos vuonna 2018, % . . Tiirolan mukaan metsänomista jien omaisuuden tietosuoja pysty tään tällä lakiviilauksella turvaa maan rimaa hipoen. 2. Sieltä löytyy ajantasainen met sävaratieto metsänomistajien omista metsistä. JUSSI COLLIN S uomen metsäkeskuksen ylläpitä mä Metsään.fisivusto on uudis tettu. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi MIKKO HÄYRYNEN K uusi ja mäntytukki olivat aiem min suunnilleen samanhintaisia, kunnes viime vuonna alkoi eriytymi nen ja kuusitukki alkoi ottaa kaulaa Kiinanviennin vedolla. Kun pie nillä ja isoilla toimijoilla on käytös sään sama tieto, se edistää kilpailua ja johtaa myös metsänomistajien kannalta parhaaseen lopputulok seen", Salo sanoo. . ”Mäntytukki on kuitenkin iso kysy mysmerkki”, Horne sanoo. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Myönteisten odotusten lisäksi män tytukkiin kohdistuu myös uhka. Suomen nykyjärjestelmä ei täytä EU-säädöksiä ympäristötiedon avoimuudesta. Mäntytukki +1–4 . Mäntykuitu +2–4 . Metsänomistajat hyötyvät, jos palvelut monipuolistuvat", Jyr kilä sanoo. Kuusikuitu +1–3 Fakta tavaran orastava veto saattaa helpot taa niiden tilannetta. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan Tomi Salon mu kaan ratkaisu on järkevä, ja paran taa merkittävästi metsävaratiedon hyödyntämistä ja suomalaismetsien puunkäyttömahdollisuuksia. Metsätietolakia uudistetaan kahdesta syystä: . Kantorahasumma on inflaatiokorjat tunakin kasvanut yhtäjaksoisesti vuo desta 2014 ja ensi vuosikin on kasvu vuosi. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Kasvu jatkuu, mutta ensi vuonna kasvun pai nopiste siirtyy tukkileimikoista har vennusleimikoihin ja kuitupuuhun. PTT en nakoi molempien havutukkien kan tohintoihin ensi vuodelle muutaman prosentin nousua. ”Nyt mäntytukkikin on herännyt. Etusivulle onkin nostettu muun muassa usein kysytyt kysymyk set osio sekä opasvideot. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Hintaero kuiten kin säilyy. Fakta Te ro Si vu la / Le ht ik uv a. Lakimuutoksen eteneminen on viivästynyt, sillä etujärjestöt ovat kiistelleet siitä, millä tavoin metsänomistajien metsäkuvioita koskevat tiedot tulevat julkisiksi. Tämän vuoden puukaupoissa män tytukin määrä on kasvanut yhdeksän prosenttia”, kertoo tutkimusjohtaja Paula Horne Pellervon taloustutki muksesta (PTT). . Tänä vuonna kantohinnat ovat nous seet kaksikolme prosenttia. Kuusitukki +1–3 . Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mitä. Oji tusalueiden hiilenkierrosta tarvitaan vielä tutkimustietoa. Metsänomistajia si vustolle on kirjautunut liki 90 000 ja alan yrityksiä runsas 500. Se on yhteinen kieli kysynnän ja tarjonnan välillä niin puukaupois sa kuin metsäpalveluissa. Tavoitteena ovat olleet selkeät verkkosivut, josta oleelliset asiat löyty vät helposti. Metsään.fi uudistui Metsätietolaki etenee vihdoin MISTÄ ON KYSE. . "Kuviotieto on tärkeää niin met sänomistajille kuin metsäteollisuu delle. Kuvio tietoa on saatavissa, mutta sen yh distäminen henkilötietoon ei olisi mahdollista", sanoo MTK:n metsä valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola . Vientiä edistävä Finpro ja Sahateollisuus ry kampan joivat, jotta Kiinailmiö tarttuisi myös mäntytukkiin
fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Samoin tukin hinta, jonka ennusteessa arvioidaan nousevan tänä vuonna kuusella 3–4 prosenttia ja mäntytukilla 2–3 prosenttia. Vältätkö veneessä puhumista, etteivät kalat säiky. Myös suomalaissahoilla paketoidaan sinne tavaraa kovalla kiireellä. VAIKKA SAHOILLA ON kiirettä, tulosta niille kertyy hitaasti. Pitemmällä aikavälillä niin myyjien kuin ostajienkin etu kuitenkin on, että mäntysahatavaralle löydetään uusia markkinoita ja käyttökohteita. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Erämyytit-kirjaan niistä mahtui 27. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Jo viime vuonna mäntytukin hinta jäi jälkeen kuusitukin hinnasta ja ero on vain laventunut. Kalareissujen ehdoton sääntö olla hiljaa veneessä kiehtoi. 12.10.2017 / AJASSA 4 LIINA KJELLBERG, teksti JANNE ULVINEN, kuva P ukeudutko valkoiseen hirvikärpästen välttämiseksi. Turhaan, sanoo erätoimittaja ja -kirjailija Hannu Räisänen. HAVUSAHATAVARAA TUOTETAAN maailmassa nyt enemmän kuin koskaan. Suomalaisilta metsäkulttuurin ystäviltä kysytäänkin jatkossa: heruisiko sinulta rahaa itsellesi mieluisan kohteen tukemiseen, joko elävänä tai kuolleena. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tavoitteena oli kerätä 25 miljoonaa euroa, mutta lahjoitustilille ropsahtikin lähes tuplat eli 48 miljoonaa. Kun Myytinmurtajat-sarja 2000-luvulla alkoi pyöriä televisiossa, Räisänen päätti ryhtyä selvittämään samassa hengessä erämyyttien paikkansapitävyyttä. Se merkitsee melkein 100 miljoonan kuutiometrin ja 40 prosentin kasvua tällä vuosikymmenellä. Erämyyttien murtaja Hannu Räisänen testaa, pitävätkö kalastukseen ja metsästykseen liitetyt uskomukset paikkansa. TUULA S . Puurakennusbuumi Euroopassa olisi tähän tilanteeseen tervetullut.. Kiinailmiö on aiheuttanut myös erikoisen kuilun männyn ja kuusen hintasuhteisiin. Muun muassa nämä kaksi myyttiä murretaan Räisäsen hiljan ilmestyneessä Erämyytit-kirjassa. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Ennätyslukuja selittää poikkeuksellisen hyvä kysyntä samaan aikaan lähes kaikilla markkinoilla. Pellervon taloustutkimuksen ennusteen mukaan sahatavaran vientimäärä jatkaa tänä vuonna yli viiden prosentin kasvuvauhtia, mutta vientihinnat Männyn ja kuusen hintaero pysyy nousevat vain prosentin tai kaksi. Tähän mennessä hän on selvittänyt yli 50 erämyytin paikkansapitävyyden. ANNE HELENIUS Heruisiko rahaa. On erittäin harvinaista, että vientiin menevä mäntylankku on näin paljon halvempaa kuin kuusisahatavara. Nyt Suomen metsämuseo Lusto on pyrkimässä samoille apajille, ja miksikäs ei. Myöhemmin ihmetytti, miksi puuveneet pitää tervata aikaisin keväällä. Euron kallistuminen suhteessa kauppavaluutta dollariin syö sahojen tulosta. "Olen koulutukseltani insinööri ja työskennellyt tutkimustehtävissä parikymmentä vuotta. Yksi Räisäsen suosikeista on myytti, jonka METSÄLEHTI.FI Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN KESÄLLÄ UUTISOITIIN , että kotimaiset yliopistot ovat saaneet kerättyä muhkeat 145 miljoonaa euroa lahjoitusvaroja. Yksittäisistä maista eniten kasvaa vienti Kiinaan. Alkuvuoden aikana Kiina on noussut sahatavaraviennin ykköseksi. Pikaista muutosta tilanteeseen ei ole näköpiirissä. Rahaa on lahjoitettu joko suoraan tai testamentin välityksellä. Rahantarve Lustolla on yliopistoja huomattavasti pienempi, joten idea on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Räisänen kertoo kiinnostuneensa erämyyteistä jo pikkupoikana. METSÄNOMISTAJILLE TUKIN hyvä kysyntä ja nousevat hinnat tietävät erinomaista puukauppasyksyä. Erityisen selvästi se näkyy valmiin sahatavaran vientihinnoissa. Jos syksy jatkuu vilkkaana, vuosituotanto nousee lähelle 350:tä miljoonaa kuutiometriä. Olen aina pyrkinyt siihen, että jos jonkin asian pystyy mittaamaan, se pitää mitata", Räisänen sanoo. "Tulipa tuumaustauko… oikealle vaiko vasemmalle. Hinnanero selittyy sillä, että Kiinaan myydään lähes pelkästään kuusta, joka päätyy tavallista rakennustavaraa arvokkaampiin kohteisiin kuten lastenhuoneiden sisustamiseen. Suomalaisten mäntysahojen asiakkaita taas ovat viime aikoina olleet pääasiassa pohjoisafrikkalaiset ostajat. Eniten rahaa ovat lahjoittaneet erilaiset säätiöt, mutta myös kansan käsi on osoittautunut karttuisaksi köyhtyvien yliopistojen auttamisessa
Siis tee vahinkoilmoitus. Yksittäisiä puita siellä täällä, ei mitään suurempaa. Onko talousmetsä luonnontilaista kauniimpi. Vinkkejä erämyyteistä hän ottaa mielellään vastaan osoitteeseen eramyytit@gmail.com. Voi olla, että se hakataan vasta sitten, kun ostaja saa lisää ostettua lähialueelta. Tämä ei ollut mikään unelmakohde, ei korjuukalustolle, eikä ostajalle. ohjaa ihmisten käytöstä . Ei suurta vahinkoa, mutta vahinkoa kuitenkin. . Metsätaloudellisesti ne sijaitsevat aivan väärässä paikassa.” VISAKALLIO ”Kyllä Itä-Suomessa hehtaarin avoleimikon saa kaupaksi. Niin isoa määrää tuulenkaatoja ei voi jättää metsään. Erämyytit on Metsälehteä kustantavan Metsäkustannus Oy:n julkaisema kirja. Kävin katsastamassa tuon siemenpuuasennossa olevan uudistusalan. Kaatuneita puitakaan ei aamukahvin äärestä näkynyt, mutta keittiön ikkunan ohi kulki reippaasti lippalakkipäinen mies ja esittäytyi rajanaapurikseni, hän oli kesäasukas puolen kilometrin päästä. syntytausta usein tuntematon . Vakuutuksen vaikutuksia RIITTA ALESTALO Kirjoittaja on iittiläläinen agronomi ja metsänomista-yrittäjä. KIIRA-MYRSKY PYYHKÄISI yli voimallisesti ja nopeasti. Hän ei ollut varma, oliko puu minun puoleltani kaatunut, mutta minulla on kaksi viikkoa aikaa hoitaa tuo haapa pois. HARMINI LIENTYI, mutta ei kokonaan, korjuukeli oli kurja ja raiteet syvät, kura pursuilee varastopaikan ympärillä ja täydennysistutus odottaa. Lisäksi hän mainitsi, että läheiseltä uudistusalueelta oli kaatunut joitakin siemenpuita ja suri tuon suuren haavan koloissa eläneitä lintuja ja nisäkkäitä. Vaikka korvaus kuutiota kohden on vaatimaton, täydentää se alhaista myrskypuun kantohintaa ja korvaa vaurioitunutta taimikkoa. Naapurini kertoi, että valtava haapa oli kaatunut heidän suuntaansa ja painoi heidän tonttinsa puita. Esimerkiksi myytti, jonka mukaan puuvene pitää tervata aikaisin kesällä, on voinut syntyä aikana, jolloin oli elintärkeää päästä kalaan mahdollisimman aikaisin keväällä. Puut olivat parin viikon päästä tienvarressa, haapavanhus pätkitty järeällä motolla ja jätetty tarvitseville. Tein vahinkoilmoituksen netissä, tarvittiin metsäasiantuntijan näkemys asiasta, sen hän hoiti arvioineen päivineen ohi kulkiessaan. ENNEN KUIN EHDIN SULATELLA harmini toimiakseni, soitti myrskysavotoita organisoiva firman ostomies, joka oli onneksi palannut vuoden tauon jälkeen. Gallup Hannu Räisänen on selvittänyt yli 50 erämyytin paikkansapitävyyden. "Pitää paikkansa. Tarvittiin myös kauppa kaatuneista puista. Niihin ei ehkä oikeasti uskota, mutta niitä noudatetaan siitä huolimatta. Myö ollaan hakattu joskus jopa 0,3 hehtaarin aukkoja, kunhan alueella on useita leimikkoja ja siirrot pääsee suorittamaan ajamalla.” METSURI MOTOKUSKI ”Pinta-ala ei ole tärkeää. Nykyään niin muodikkaat kyyneleet eivät olleet kaukana. Kolkon näköiseksi oli tuokin paikka tullut, koivu on siinä paikassa ollut koko elämäni ajan. Onko tuollaista järkevää tarjota myyntiin?” 15 HA ”Kyllähän päätehakkuuta noilla olosuhteilla tehdään. Sahurit näyttävät tässä esimerkkiä ja pyrkivät ostamaan siihen viereen toisenkin leimikon.” METSÄ-MASA ”Uskon, että saat leimikon kaupaksi. Mukaan mahtuu kuitenkin myös tosia ja mahdollisesti tosia myyttejä. Kuviot ovat 300–400 metrin etäisyydellä toisistaan, kumpikin lähellä tietä ja kesäkorjuukelpoisia. Erämyytit-kirjaan niistä mahtui 27.. Vakuutettuja metsäni ovat. Siinä romuttui visioni osittaisesta maiseman säästämisestä. 5 AJASSA / 12.10.2017 ”Minulla olisi kuusikon päätehakkuuta kaksi kuviota, kumpikin 0,5 hehtaaria, siis yhteensä hehtaari. Räisäsen mukaan ihmiset eivät aina miellä myyttejä myyteiksi. Itselläni reilun hehtaarin kesäkorjuukelpoinen kuusivaltainen päätehakkuu ei kiinnostanut ostajia. voi arkikielessä saada kielteisen latauksen mukaan muurahaiset rakentavat pesänsä aina kiven tai kannon eteläpuolelle. Ensimmäisen kerran 42 vuoteen (metsänomistaja-aikanani) olen saanut vakuutuskorvausta metsästä, ja sen käsittely oli todella nopeaa. Terva nimittäin kuivuu yhtä lailla keväällä, kesällä kuin syksylläkin. Kannattaa siis pitää metsävakuutukset voimassa ja ehdottomasti ottaa sellainen. AJELLESSANI TUHOJA BONGAAMASSA huomasin vanhan koivun kaatuneen pihapiiristä. Kiira-myrsky ei varmasti ollut lajinsa viimeinen. . Täytyy ostaa naapurilta lisää uudistuskypsää metsää, että saa aikaiseksi kunnon leimikon myyntiin.” KÖPPÄKYNSI ”Jos tällä hetkellä hehtaarin kesäkorjuukelpoinen päätehakkuukuusikko ei kiinnosta ostajia, suosittelen luopumista sellaisista metsistä – jos niille vielä ostaja sattuu jostain löytymään. Uusi kysymys: Kyllä 67% MYYTTI . Hän halusi kartoittaa vakioasiakkaan tilanteen. "Ihmisillä on jonkinlainen sisäsyntyinen tarve uskoa tällaisiin asioihin. Sähkötkin palautuivat kuuden tunnin jälkeen. Kävin läpi sata muurahaispesää ja katsoin ilmansuunnan kompassin avulla. Reilusti yli puolet pesistä sijaitsi eteläpuolella." Sisäsyntyinen tarve uskoa Erämyyttien syntytausta on usein hämärän peitossa. . Ensi näkemältä ei mitään ihmeempää kuitenkaan sattunut, sammaleen sitomat tiilikatot pysyivät vankasti paikoillaan. Siksi odotan hieman peloissani, millaista palautetta kirja saa. . Se kertyy tyypillisestä alle puolen hehtaarin avohakkuusta tai parin hehtaarin ensiharvennuksesta.” SAVOLAINEN METSÄMIES ”Se, saako pinot tien varteen ja koneet siirrettyä ajamalla palstalta toiselle, helpottaa myyntiä.” RANE KOLUMNI Kannattaako soita ojittaa. Koneet olivat lähikylillä. Jotkut varmasti suuttuvat." Räisänen on murtanut suuren osan kirjan myyteistä. Tällä hetkellä Räisäsellä on testattavana parikin erämyyttiä. Kaiken kaikkiaan olin päässyt vähällä. Soittele ostomiehille! KORPITUVAN TANELI ”Riippuu jonkin verran, missä päin Suomea leimikko sattuu sijaitsemaan. Mittalistat saatu, ja samana päivänä, kun kauppahinta tuli tilille, yllätti vakuutusyhtiö maksamalla vakuutuskorvauksen sekä puista että ruhjoutuneesta taimikosta. Ennen hakkuuta pystyyn merkkaamani ikivanhat kilpikaarnaiset männyt olivat ristiin rastiin pitkin pituuttaan vanhan kärrytien varressa. Yleensä ajatellaan, että pystykaupan minimikoko on vähintään 100 kuutiota. tulee kreikan kielen sanasta mythos, joka tarkoittaa tarua, puhetta tai kertomusta . Fakta Verkkokeskustelu: Miten pienen leimikon saa vielä kaupaksi. Siemenpuita olikin yllättävän paljon, yhä lisää löytyi juurakoissa kiinni olevia järeitä mäntyjä, suurin osa kokonaan ehjinä kaatuneita, jotkut rikki kiertyneitä
Lusto oli Savonlinnassa syntyneelle Äänismaalle tuttu ja mieluinen vierailukohde jo entuudestaan, joten hän päätti hakea keväällä avautunutta johtajanpaikkaa. Pitää olla tietokeskus ja hyvinvointikohde, toimintaa lapsille ja nuorille, ja lisäksi pitäisi hoitaa kulttuuriperinnön vaaliminen ja olla mukana digimaailmassa." Uuden johtajan suunnitelmissa Lusto on jatkossa paitsi kulttuurija matkailukohde, myös yhteiskunnallinen vaikuttamiskanava ja metsäalan keskustelufoorumi. HAASTATTELU. Uudessa työssä on silti paljon yhteneväisyyttä entisen kanssa. "Vladimir Putinin kesäinen vierailu Punkaharjulla lisäsi varmasti huomiota ainakin venäläisten keskuudessa." Moneen on revettävä Tiukin rypistys Luston tuoreella johtajalla on vielä edessä: valtakunnallinen erikoismuseo tarvitsee uuden strategian – ja sitä myötä lisää rahaa. "Täällä on kokenut ja osaava henkilöstö, joten olen tässä orkesterinjohtajana." Äänismaa pääsee aloittamaan urakkansa mukavassa kasvusuhdanteessa: Luston kävijämäärä on noussut vuoden aikana yli 20 prosenttia. Meidän tarjoama kulttuurillinen ja pidemmän aikavälin näkökulma voisi olla lähestymistapa, joka auttaa keskustelua eteenpäin." Eikö tässä ole aika paljon tekemistä pienehkölle, metsän siimeksessä sijaitsevalle museolle. Nyt Äänismaa asuu viikot Savonlinnassa ja ajelee perheensä luo viikonloppuisin. "Onhan tämä melkoinen muutos. Molemmat ovat asiantuntijaorganisaatioita ja oppimispaikkoja, sijaitsevat maaseudulla, ja molemmissa kerätään ulkopuolista rahoitusta", 44-vuotias metsänhoitaja luettelee. Yhteistyötä on toki jo tähänkin asti tehty, mutta: "Voisimme olla tutkimusorganisaatioille heidän uusien tutkimuslöydöstensä ja -tulostensa valtakunnallinen esittelypaikka, eräänlainen showroom. "Kaikkea emme tietenkään Orkesterin johtaja Pekka Äänismaan työ Luston johtajana alkaa strategian luomisella ja lisärahan etsimisellä. Äänismaa toiNiin Lusto kuin metsäkoneetkin uudistuvat. Pekka Äänismaan takana Valmet 901 –monitoimikone. Tällä hetkellä museon vuosibudjetti on 1,2 miljoonaa euroa. "Museolta vaaditaan nykyään kaikenlaista. Tekemistä Punkaharjulla sijaitsevan metsämuseo Luston uudella johtajalla Pekka Äänismaalla on ollut ensimmäisinä viikkoinaan vähintään riittävästi. Verkostoitumista ja kumppaneita tarvitaan myös rahoituksen saamiseksi. 12.10.2017 / AJASSA 6 ANNE HELENIUS, teksti TIMO KILPELÄINEN, kuva H enkilöstöön ja sidosryhmiin tutustumista, museoalan opiskelua, kokoelmiin perehtymistä... "Putinin vierailu lisäsi varmasti ainakin venäläisten huomiota." pysty yksin tekemään, joten jatkossa tukeudumme erilaisiin kumppaneihin ja kumppanuuksiin." Kaverien kanssa Luontevin kumppani Lustolle löytyy heti pihan perältä Luonnonvarakeskuksen yksiköstä. Monenlaisia toiveita ja vaatimuksia on ilmassa, ja ensi vuoden alkuun mennessä lukemattomista vaihtoehdoista pitäisi osata seuloa ne Lustolle parhaat. Venäläisten ja saksalaisten turistien lisäksi erityisesti ranskalaiset ovat löytäneet suomalaisessa kansallismaisemassa sijaitsevan metsämuseon. Muutos vaikuttaa äkkiseltään suurelta: Saarijärvelle jäivät vaimo, lukioikäinen poika, talo ja työ Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalousinstituutin johtajana. "Kun puhutaan esimerkiksi metsien eri käyttömuotojen hyväksyttävyydestä, alan eri toimijat ovat välillä olleet omissa poteroissaan. Samalla tavoin voisimme esitellä biotalousalan eri yritysten innovaatioita suurelle yleisölle", Äänismaa visioi
. . Suojelu (ympäristötuki) . Kemeratukia on vielä runsaasti jäljellä loppuvuoden metsänhoitotöihin. alkaen. . Perhe: vaimo ja lukioikäinen poika. Kemeraa käytetään yksityismetsien metsänhoitotöiden, kuten taimikonhoidon ja ojituksen, sekä metsäluonnon suojelun tukemiseen. • 50 000 kuormainta. . 44-vuotias metsänhoitaja . . Lisärahoituslähteitä on tarkoitus etsiä uusilta suunnilta. Metsätiet (rakennus tai kunnostus) . Myynti ja huolto: agcosuomi.fi Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi www.usewood.fi puh 040-1830366 . Hakusulun päättymisen jälkeen Metsäkeskuksella ei ole ollut ongelmia tukihakemusten käsittelyssä. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa taimikonraivaajan ei tarvitse miettiä, riittääkö raivaussahatyöhön tukea. Tärkeää on, että kun on hakemuksen tehnyt, työt tulisivat tehtyä", kertoo Metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen . • Markkinoiden laajin valikoima. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Taimikonhoito (varhaishoito, nuoren metsän hoito ja pienpuun kerääminen) . "Jos nyt suunnittelee, että taimikon raivaukseen lähtee keväällä, hakemuksen ehtii jättää silloin", Niskanen sanoo. voisi, että kassa karttuisi vielä 100 000–200 000 eurolla. . Metsänomistajalle ja pienpuuurakoitsijalle ajokone, hakkuukone, ja nyt myös kombikone. . Luonnonhoito (esim. Metsäkeskuksesta toivotaan, että tukitöiden toteutusilmoituksia lähetettäisiin viranomaisille tasaisesti, jotta vuodenvaihteen lähestyessä ei syntyisi ruuhkia. Taimikonhoidossa ei pelkoa hakusulusta Eniten tukieuroja on tänä vuonna maksettu Pohjois-Pohjanmaalle, yli kuusi miljoonaa euroa. Myös Lappi, eteläisempi Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo ovat kemeratukieuroissa kärkikastia. Esittelyt ja näytökset: • Kone-Agria Tampere 12-14.10.2017 • Hakkuudemo Koskenpää 15.10.2017 • Metsämessut Helsinki 10-12.11.2017 Pauli Tenkanen 044-5211420, Yrjö Tenkanen 0400-825424 email. Haluamme lisäksi osallistua kehittämisprojekteihin, ja sitten ovat myös perinnöt ja lahjoitukset." Rahankeruulupaa Lustolla ei vielä ole, mutta se ei estä esimerkiksi testamenttien vastaanottamista. ennallistaminen) Fakta www.kesla.com TUTUSTU SYKSYN KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. . Taimikonhoitotöitä väritti huhtikuun loppuun asti viime vuonna alkanut tukien hakusulku. Met sänomi staj al le ajokone j a hakkuukone. . NÄITÄ TUETAAN Kemeraa eli KEstävän MEtsätalouden RAhoitusjärjestelmän tukea saa seuraaviin metsänja luonnonhoitotöihin: . "Tukien myöntämisvaltuutta ja tukirahaa on. • 35 000 metsäperävaunua. . "Alueella on isot rahat kiinni pellonmetsityksissä." Rahaa jäämässä vaille käyttöä Tukirahojen perusteella ojitusja tiehankkeet ovat edelleen reilusti jäljessä tavoitteista. "Voisimme luoda ja myydä asiantuntijapalveluja ja tehdä vaikkapa historiaselvityksiä. Suometsät (ojitus, vesiensuojelu, piennartie) . VALTTERI SKYTTÄ N ykyisellä tahdilla valtion maksamaa kemeratukirahaa jää tänä vuonna käyttämättä 5–10 miljoonaa euroa. . Tälle vuodelle varatuista kemeravaroista oli lokakuun alkuun mennessä maksettu vasta puolet, kertovat Suomen metsäkeskuksen tilastot. Myös esimerkiksi Pohjois-Savossa on runsaasti haettua metsänviljelyrahaa käyttämättä. Harrastukset: jääkiekko, palloilulajit, uinti, melominen, veneily, lukeminen. Kotoisin Savonlinnasta . yrjotenkanen@yrjotenkanen.fi Katso jälleemyyjämme netistä www.yrjotenkanen .fi BMF METSÄYHDISTELMÄT PYYDÄ TARJOUS!. . . . Suomen metsämuseo Luston uusi johtaja 1.9. Uusia juttuja on kehitettävä, sillä meidän on vähän pakkokin uudistua muuttuvassa maailmassa." Kuka. . ”Kun hakkuut lisääntyvät, metsätiestön kunnosta olisi syytä huolehtia”, Niskanen muistuttaa. Kemeratuissa häämöttää myös tilanne, jossa yli neljä miljoonan euron edestä vanhan lain mukaisia metsänviljelytukia uhkaa vanhentua. . ”Pohjoisessa oltiin eniten huolissaan viljelytuen loppumisesta, mutta nyt siellä on isoimmat reservit tekemättömiä tukitöitä”, Niskanen ihmettelee. Terveyslannoitus . 7 AJASSA / 12.10.2017 PEKKA ÄÄNISMAA . "Se parisataatuhatta auttaisi meitä kovasti.
Anna OTSO:n turvata metsäsi kasvuolot: www.otso.fi/suometsänhoito D a d d y F in la n d Millaiset kasvumahdollisuudet metsälläsi on. Maakunnalliset erot investointien määrissä olivat kuitenkin huomattavat: Kanta-Hämeessä puuntuotantoon satsattiin 32 euroa hehtaarilta, kun investointisumma Etelä-Karjalassa oli vain 16 euroa. Kolmosja nelossijan veivät Kanta-Häme ja Kymenlaakso tasalukemin 233 euroa hehtaarilta. Yksityismetsätalouden liiketulos on muodostettu vähentämällä bruttokantorahatulojen ja valtion tukien yhteissummasta puuntuotannon kokonaiskustannukset. Toiseksi paras liiketulos, 240 euroa hehtaarilta, oli Etelä-Karjalan maakunnassa. Parasta tuotto oli Päijät-Hämeessä. Kanta-Hämeessä on todella rehevät maat, joten siellä uudistamiseen ja taimikonhoitoon on kulunut enemmän rahaa kuin Etelä-Karjalassa, jossa lehtoa ja lehtomaista metsämaata on vain kolmasosa pinta-alasta", Uotila kertoo. Alueet, joilla on hakattu erityisesti kuusitukkia, ovat listamenestyjiä. "Tässä selittävä tekijänä on maan rehevyys. Summa on kuusi prosenttia suurempi edeltävään viisivuotiskauteen verrattuna. 12.10.2017 / AJASSA 8 ANNE HELENIUS Y ksityismetsätalouden liiketulos oli viime vuonna yhteensä 1,56 miljardia euroa, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore tilasto. Kuusitukeilla listakärkeen Metsätalouden kannattavuuden suurin selittäjä ovat maakunnittain huomattavasti vaihtelevat tuloerot. Myös mäntytukkia on Päijät-Hämeessä hakattu huomattavasti Pirkanmaata enemmän." Huomattavasti pienempi selittäjä maakuntien listasijoituksille olivat puuntuotannon investointien erot. "Päijätja Kanta-Hämeessä on hakattu puolitoista kertaa enemmän kuusitukkia hehtaarilta verrattuna lähimaakunta Pirkanmaahan. metsälläsi on. Metsän vesitalouden kunnostus lisää metsän taloudellista tuottoa merkittävästi. Kunnostusojitus tekee metsästä terveemmän ja lisää sen arvokasvua, sillä vahvoista juurista kasvanut tukkipuu on kolme kertaa kuitupuuta arvokkaampaa. Ne puolestaan selittyvät tukkien hakkuumäärillä. Tulos nousi edellisvuodesta neljä prosenttia ja oli kaksi prosenttia korkeampi kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo. Yksityismetsätalouden liiketulos 2016 maakunnittain €/ha LAPPI KAINUU POHJOISPOHJANMAA KESKIPOHJANMAA ETELÄPOHJANMAA POHJANMAA KESKISUOMI UUSIMAA VARSINAISSUOMI PIRKANMAA AHVENANMAA POHJOISKARJALA POHJOISSAVO ETELÄSAVO ETELÄKARJALA PÄIJÄTHÄME KANTAHÄME KYMENLAAKSO 172,4 141,4 233,6 159,3 249,5 233,3 205,4 144,4 128,1 151,7 84 82,4 82,3 53,2 53,9 25,2 240,4 147,1 34,9 SATAKUNTA Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Yksityismetsätalouden liiketulos. Syy liiketuloksen paranemiseen on hakkuiden lisäyksissä, kertoo Luken tutkija Esa Uotila . Tarkemmat tiedot yksityismetsätalouden kannattavuudesta ja liiketuloksen laskentatavasta löytyvät Luken internetsivuilta. "Kantohinnat ovat kumminkin olleet aika paikoillaan, joten huipussaan olevien hakkuiden lisäyksestä tuo tuloksen paraneminen aika suoraan johtuu." Tuottoisinta yksityismetsätalous oli Päijät-Hämeessä: yksi metsähehtaari vaurastutti omistajaansa 249 eurolla. Metsästä revittiin lisää euroja Yksityismetsätalouden tulot nousivat ja kannattavuus parani. Listan häntäpäästä löytyvät Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (53 euroa) sekä Lappi (25 euroa). Kunnostusojitus tekee metsästä terveemmän ja lisää sen arvokasvua, sillä vahvoista juurista kasvanut tukkipuu on kolme kertaa kuitupuuta arvokkaampaa. Edellisen kerran tulos on ollut samaa suuruusluokkaa vuonna 2008. Siksi esimerkiksi Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan liiketulos eroaa 90 euroa hehtaarilta ensin mainitun hyväksi, Uotila kertoo. Keskimäärin suomalaisissa yksityismetsissä investoitiin puuntuotantoon 21 euroa hehtaarilta. Metsän vesitalouden kunnostus lisää metsän taloudellista tuottoa merkittävästi
Lue lisää metsämessut.fi. Lataa Messukeskus-sovellus ja tee omat suosikkilistasi! Tapahtuma metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille sekä kaikille muille metsässä liikkujille! 10.–12.11.2017 MESSUKESKUS HELSINKI ohjelma on nyt julkaistu
Sari Lounasmeri, toimitusjohtaja, Pörssisäätiö Metsärahasto tarjoaa vaihtoehdon sijoittaa metsään. Kiireellisten hoitotöiden tarve on kasvussa JUSSI COLLIN STORA Enso on kehittänyt yhdessä Nordea-pankin kanssa palvelun, jonka avulla metsänomistaja voi saada puukaupparahansa tavallista nopeammin. Luennoitsijoina toimii finanssialan edustajia ja metsäsijoittamiseen erikoistuneita asiantuntijoita. Suurista metsäyhtiöistä UPM lanseerasi vastaavan palvelun OP-pankin kanssa viime syksynä, Metsä Groupilla vastaavaa palvelua ei sen sijaan ole. Tosin vain lievät tuhot ovat lisääntyneet. Lisätietoja seminaarista: projektipäällikkö Mårten Lövdahl Suomen metsäkeskus, eteläinen palvelualue marten.lovdahl@metsakeskus.fi puh 050 303 3638 RAHAA METSÄSTÄ VAI RAHAT METSÄÄN. Hyvien ja vähintään tyydyttävien yhteisosuus on samaa luokkaa kuin edellisissä inventoinneissa. Ostojohtaja Esa Ojala Stora Enso Metsästä korostaa, että palvelu ei ole vain nopeasti rahaa tarvitsevia varten. Ensiharvennustarpeiden määrä on 1,9-kertaistunut. Puuston vuotuinen kasvu näyttää edelleen nousevan. Jukka Matilainen, metsätilarakenteen asiantuntija, Metsäkeskus ja Tapio Sinkkilä, toiminnanjohtaja, Sallan yhteismetsä Osakeyhtiö metsänomistajana Mårten Lövdahl, projektipäällikkö, Metsäkeskus Kyselyvartti Päivä päättyy Ilmoittatuminen seminaariin ennakkoon viimeistään 1.11.2017, osoitteessa www.metsakeskus.fi/tapahtumat. MITEN METSÄSI KORJATAAN. Tämä on kiinnostanut asiakkaita”, Ojala kertoo. Mika Venho, hallituksen puheenjohtaja, Suomen sijoitusmetsät Oy Miten saan metsäni tuottamaan. HUOM! Verkkolähetykseen ilmoittautuneille lähetetään linkki ja tiedot muutama päivä ennen tapahtumaa. Metsänomistajalta järjestely ei vaadi pankissa käyntiä, eikä pankkisuhteita tarvitse muuttaa. Talousmetsistä 28 prosenttia on metsänhoidolliselta tilaltaan hyviä, 44 prosenttia tyydyttäviä, ja vajaatuottoisten määrä on laskenut seitsemään prosenttiin. Puukaupparahoitus-palvelua voidaan käyttää useimmissa kesäkorjuukelpoisissa pystykaupoissa, jos puunmyyjä on arvonlisäverovelvollinen. Minkälaisia vaihtoehtoja sijoittajalla on. Puukauppa lähtee liikkeelle sopivan kumppanin valinnasta. kerros. Palvelun kustannukset – järjestelypalkkio (250 euroa + alv) ja korko (kaksi prosenttia) ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia. ”Se, että tiedetään tarkkaan, milloin puukaupparahat ovat käytettävissä, tuo talouteen suunnitelmallisuutta, esimerkiksi rahojen edelleen sijoittamista harkittaessa. Näkemyksiä puusta. Rahoitusjärjestelyn avulla rahat tulevat metsänomistajan tilille viidessä päivässä kaupanteosta, kun yleensä rahat maksetaan vasta noin kuukauden kuluttua korjuun päättymisestä. Päihittääkö metsä osakkeet sijoituskohteena. Onko kannattavuus sama kuin suorassa omistuksessa. Järjestelyssä metsänomistajalle maksetaan viidessä päivässä korkeintaan 80 prosenttia kauppasummasta, loput maksetaan korjuun jälkeen kaupan ehtojen mukaisesti. VMI 11:n maastotyöt toteutettiin vuosina 2009–2013. SEMINAARI METSÄSIJOITTAMISESTA JA SUKUPOLVENVAIHDOKSESTA Perjantaina 10.11.2017 klo 13–17 Helsingin messukeskuksessa, Messuaukio 1, Helsinki Tervetuloa! Vapaa pääsy 13.00 13.20 13.40 14.00 14.20 14.40 15.15 15.45 16.15 16.45 17.00 Sali nro 207, 2. Tukin tarkka katkonta ja talteenotto tarkoittavat metsänomistajan kannalta parasta mahdollista metsätuloa. Järjestelyssä Stora Enso myy puunmyyntisaatavan Nordealle. Kuinka tuotto lasketaan. Edelliseen inventointiin verrattuna sellaisten metsiköiden, joissa havaittiin jonkinasteisia tuho-oireita, osuus kasvoi muutaman prosenttiyksikön. Myyntisaatava on siirtokelpoinen saamisoikeus hakkuusopimuksen kauppahintaan. VMI 11:ssa vuotuiseksi kasvuksi mitattiin 105,5 miljoonaa kuutiota. Vakavia metsätuhoja on vähän, kolmella prosentilla metsätalousmaasta. VMI 12:n alustavien tulosten mukaan kasvu on noussut jo 110 miljoonaan kuutioon. Vakavia tuhoja vähän Metsien terveydentila on hyvä. 12.10.2017 / AJASSA 10 JUSSI COLLIN TALOUSMETSIEN metsänhoidollinen tila on tyydyttävä, Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI 11) loppraportti kertoo. Hyvien metsien osuus on noussut edellisistä inventoinneista hieman, mutta on edelleen pienempi kuin 1980ja 90-lukujen taitteessa. Esimerkiksi taimikonhoitotarpeita on tulevana kymmenvuotiskautena 1,5-kertaisesti menneen kymmenvuotiskauden suoritemääriin verrattuna. Ojalan mukaan jatkossa palvelua voidaan kuitenkin kehittää kattamaan muitakin leimikoita. Westas Group ohjaa katkontaa suoraan tehtaalta, tehtyjen sahatavarakauppojen perusteella, jolloin jokaisesta rungosta otetaan aina maksimaalinen määrä tukkia ja hävikin määrä on pieni. Jorma Saarimaa, toimitusjohtaja, UPM Silvesta Oy Paneelikeskustelu (Lounasmeri, Tilli, Venho, Saarimaa): Miten sijoittaisin parhaiten 50.000 €. Parhaillaan käynnissä olevan inventoinnin (VMI 12) alustavien tulosten mukaan kiireellisten metsänhoitotöiden tarve on edelleen lisääntynyt. Tekemissä kuitenkin riittää. Ilmoittautuminen verkkolähetykseen viimeistään 5.11.2017 osoitteessa: www.metsakeskus.fi/tapahtumat. Kun järjestely on rajoitettu vain kesäkorjuukelpoisiin leimikoihin, Stora Enso pystyy kertomaan, mitä järjestely tulee metsänomistajalle maksamaan. Oman hankintaesimiehesi löydät osoitteesta www.westas.fi. (kukin esittää oman versionsa 2 minuutissa) Yleisökysymyksiä (10 min) Seminaari päättyy Metsätilan sukupolvenvaihdos ja metsävähennyslaskuri, Esa Lappalainen, metsätilarakenteen asiantuntija, Metsäkeskus Miten yhteismetsä toimii. Voit myös seurata koko päivän ohjelmaa suorana verkkolähetyksenä. Järjestäjä: Suomen metsäkeskus, Metsät aktiivisiin käsiin-hanke. Tapio Tilli, salkunhoitaja, OP Varallisuudenhoito Miten teen tuottavan metsäsijoituksen. Kuusivaltaisissa metsissä yleisimpiä tuhonaiheuttajia ovat tuuli ja lumi, mäntyvaltaisissa metsissä lumi ja hirvi, lehtipuuvaltaisissa metsissä lahottajasienet ja hirvi. Puukauppatili nopeasti käyttöön Stora Enson uuden palvelun avulla puukaupparahat saa tilille viidessä päivässä kaupanteosta
Hieman kauempana kaivinkone nostaa ojasta märkää maata ja laskee kourallisia ojalinjan molemmin puolin. Perattavia ojia on noin 130 kilometriä. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Vaihtoehdoksi esitetään muun muassa jatkuvaa kasvatusta. 11 AJASSA / 12.10.2017 LIINA KJELLBERG, teksti JUHA HARJU, kuvat V esi virtaa vastakunnostetussa valtaojassa. Lapualla Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa suometsässä on käynnissä kunnostusojitus. Vuonna 2010 käynnistetty kunnostusojitushanke alkaa olla loppusuoralla. Poikkeuksellisen suuressa hankkeessa on mukana 26 metsänomistajaa ja lähes 500 hehtaaria suometsää. Kunnostusojitusten tarpeellisuus jakaa mielipiteitä. Sateinen syksy näkyy vesimäärissä, mutta tässä ojassa vesi virtaa kuivimpia kesäkuukausia lukuun ottamatta ympäri vuoden. Kunnostaako vai ei. Jussi Ojanperä, Hannu Ulvinen ja Esko Alakojola katsovat, miten vesi virtaa viime vuonna kaivetusta laskeutusaltaasta aiemmin kaivettuun.. Lapualla 26 metsänomistajan kunnostusojitushanke lähenee loppuaan. Oja kerää yhteen noin 30 hehtaarin suuruiselta ojitetulta rämeeltä valuvat vedet
Kunnostusojitus tehdään yleensä hakkuun yhteydessä. Vesistövaikutusten hillitsemiseksi kunnostusojitusten yhteydessä tehdään erilaisia vesiensuojelurakenteita: laskeutusaltaita, lietekuoppia, kaivukatkoja ja pintavalutuskenttiä. Kiintoaineksen huuhtoutuminen on suurinta kahdesta kolmeen vuotta ojien kaivusta, joten tyhjennämme altaita kaivutyön aikana", kertoo Otso Metsäpalveluiden operaattori Jussi Ojanperä . Kahden laskeutusaltaan väliin on rakennettu kivistä pato. Hyvin toimivat altaat voivat pidättää 70 prosenttia", sanoo Tapion vesiensuojelun asiantuntija Samuli Joensuu . Jatkuvaa kasvatusta Silver ja Joensuu ovat pääosin tyytyväisiä nykyisiin vesiensuojelumenetelmiin. Luonnonvarakeskus Luken johtava tutkija Mika Nieminen pitää nykyisiä vesiensuojelumenetelmiä turhan tehottomina. Kunnostusojitustarpeen tunnistaa siitä, että puuston kasvu hidastuu ja ojat ovat matalia ja sammaloituneita. Vesiensuojelullisesti aroilla latvavesillä, missä metsätalous on ainoa kuormittaja, joudutaan heidän mukaansa kuitenkin miettimään tehokkaampia vesiensuojelumenetelmiä. Niiden tavoitteena on hidastaa veden virtausta, jotta ravinteet eivät kulkeutuisi veden mukana. Yleensä riittää, että kunnostusojitus tehdään kerran kiertoajan kuluessa. Lietekuoppa hidastaa veden virtausta, jolloin kaivuaikaiset kiinto-ainekset laskeutuvat kuopan pohjalle.. Taustalla ovat erityisesti vesistövaikutukset, joita soiden metsätalouskäytöllä on. Lapualaisessa valtaojassa soliseva vesi päätyy laskeutusaltaaseen ennen kuin pääsee jatkamaan matkaansa. Hänen mielestään järkevämpää olisi vähentää kuormitusta ojitusalueelta. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntijan Timo Silverin mukaan kunnostusojitus on perusteltua vain, jos samassa yhteydessä tehdään tarvittavat hakkuut. "Laskeutusaltaat pidättävät kunnostusojituksen jälkeisinä vuosina keskimäärin 30 prosenttia veden mukana kulkeutuvasta aineksesta. Lisäksi ojiin on jätetty kaivukatkoja ja osa ojista on jätetty perkaamatta. "Kaivukatkot, ojien perkaaKaivinkone perkaa umpeen kasvanutta valtaojaa. Hankkeen käynnistäneen metsänomistajan Esko Alakojolan mukaan ajatus kunnostusojituksesta syntyi harvennushakkuiden yhteydessä. "Ojien perkaus tehdään vesiensuojelusyistä yläjuoksulta alkaen neljän vuoden aikana. "Ajattelimme, että ojituksen ja kulkuyhteydet voisi laittaa samalla kuntoon", hän sanoo. Vesistöt huolena Kunnostusojitustarpeen määrittämisestä käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua. Noin 130 "Ei ole realistista, että kunnostusojituksesta luovuttaisiin kokonaan." Kunnostusojitushankkeissa perataan yleensä 35–40 kilometriä ojia, kertoo Hannu Ulvinen. 12.10.2017 / AJASSA 12 "Yleensä kunnostusojitushankkeen koko on Etelä-Pohjanmaalla 35–40 ojakilometriä", sanoo hanketta toteuttavan Otso Metsäpalveluiden metsäpalvelualue-esimies Hannu Ulvinen . Valtaosa alueen suometsistä on ojitettu 1990-luvun taitteessa. kilometrin ojamatkalle on tehty kaikkiaan 34 laskeutusallasta ja 690 lietekuoppaa. Taustalla on se, että hakkuut nostavat veden pintaa, kun haihduttavan puuston latvusmassa pienenee
Kun suometsien hakkuut lisääntyvät lähitulevaisuudessa, voi soiden osuus vesistöjemme kuormituksesta olla hyvin merkittävä." Miten suuri merkitys suometsillä on. Joensuun mukaan ravinnepitoisuuksien nousu voidaan "Kaivukatkot, ojien perkaamatta jättäminen ja jatkuva kasvatus vähentäisivät ravinnekuormitusta. " LIINA KJELLBERG SUOMETSIEN ojittaminen muuttaa hiilen kiertoa merkittävästi, kertoo Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Kari Minkkinen . Nykyinen arvio suometsien vesistövaikutuksista on selvästi alle todellisen tason. Hänen mielestään on kuitenkin mahdollista tunnistaa ojat, joiden varsilla ei tarvitse tehdä mitään. Taustalla on Minkkisen mukaan se, että ojitus lisää puuston kasvua ja siten puustoon sitoutuneen hiilen määrää. Toisaalta ojitus lisää hänen mukaansa kariketuotosta, mikä kompensoi lisääntynyttä turpeen hajotusta. Taustalla on hänen mukaansa turpeen maatuminen. "Uusimpien tutkimustulosten mukaan ojituksen kokonaisvaikutus soiden hiilitaseeseen on pienempi karuilla soilla, rehevillä soilla hävikkiä on enemmän", Minkkinen sanoo. "Joissain tilanteissa jatkuva kasvatus voi olla ihan hyvä vaihtoehto, mutta ei ole realistista, että kunnostusojituksesta sen takia luovuttaisiin kokonaan", Joensuu sanoo. Yhden kahden tilan hankkeet houkuttelevat, sillä raha kiertää niissä nopeasti. välttää kunnostusojituksella. "Paikalle tulee uusi puusto, mutta ensimmäiseen puusukupolveen sitoutuneen hiilen kohtalo riippuu siitä, mitä puista tehdään." Hiilivarastot kasvussa Esko Alakojolan ja Jussi Ojanperän mukaan Etelä-Pohjanmaan metsäpalstat ovat niin kapeita ja pitkiä, että kunnostusojitukset on tehtävä yhteishankkeina. Silverin mielestä puuston kykyyn huolehtia haihdunnasta ei pidä luottaa liikaa. Hänen mukaansa yleistymässä on toimintatapa, jossa kunnostusojitukset tehdään tila kerrallaan. "Äänekosken hankinta-alueesta suuri osa on Etelä-Pohjanmaata, Pohjois-Satakuntaa ja Keski-Pohjanmaata. Jos hyväpuustoisen kohteen yläpuolella on kunnostustarpeessa oleva kohde, ei kunnostusojitusta voi tehdä koskematta hyväpuustoisen kohteen ojiin", hän sanoo. Viidennes puuvaroista Nieminen julkaisi hiljan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden kanssa tutkimuksen, jonka mukaan ojitettujen soiden valumavesien typpija fosforipitoisuudet ovat sitä suuremmat, mitä pidempi aika ojituksesta on kulunut. Pohjaveden pinta nousee ja turvekerros jää hapettomaan tilaan, mikä vapauttaa fosforia." Nieminen on tästä eri mieltä. Hankkeet kutistuvat Joensuu on huolissaan kunnostusojituksen yhteishankkeiden tulevaisuudesta. Metsätilat ovat alueella pitkiä ja kapeita, joten mukaan oli saatava iso joukko metsänomistajia. Joensuu ja Silver suhtautuvat tähän varauksella. "Kun ojat menevät huonoon kuntoon, niiden kyky johtaa vettä pois heikkenee. Joensuun mukaan viidennes Suomen puuvaroista kasvaa suometsissä, ja näillä näkymin metsäteollisuuden puuntarve on vain lisääntymässä. "Tulee tilanteita, joissa puuston haihdunta pienenee ja vesitalous jää enenevässä määrin ojien varaan. Ajatuksena olisi, että puustoa jätettäisiin hakkuissa kasvamaan sen verran, ettei kunnostusojitusta tarvittaisi. Hän ei usko, että nousun taustalla on ojitusalueen ikä, vaan ojien kunto. Kaikkiaan ojitettujen suometsien hiilivarastot kasvavat. Tilanne voi kuitenkin muuttua, kun suuri osa suometsistä lähivuosikymmeninä tulee päätehakkuuikään. Hän arvioi, että rämeillä voisi soveltaa esimerkiksi kaistalehakkuita ja korvissa pienaukkohakkuita. n 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 Lähde: Luonnonvarakeskus Pudotusta huippuvuosista Kunnostusojitusten määrät vuosina 2006 2016 Kunnostusojitusten määrät (km) eri puolilla Suomea vuonna 2016 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Lappi EteläSuomi KeskiSuomi SavoKarjala KymiSavo EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Paikallisuus korostuu 1 140 810 750 1 610 250 3 030 3 300 Kaivettu oja, km Kaivuri nostaa ja tasoittaa laskeutusaltaasta ja ojista kaivetun maan altaan ja ojien reunoille.. Isommat vesiensuojelurakenteet jäävät silloin toteuttamatta." Lapualla yhden kahden tilan hanke ei olisi tullut kyseeseen. 13 AJASSA / 12.10.2017 matta jättäminen ja jatkuvan metsänkasvatuksen hyödyntäminen vähentäisivät ravinnekuormitusta", Nieminen sanoo. Nieminenkään ei pidä realistisena, että ojituksista luovuttaisiin kokonaan. "Ojituksella aikaansaatu alue ei ole puuston suhteen tasainen, ja tilarakenne on usein sellainen, että se jakaa suoalueen hyvin erilaisiin osiin. Näin voi käydä, jos puusto kärsii neulasmassaa pienentävästä männyn versosurmasta tai kaliumin puutoksesta tai kesä on hyvin sateinen." Joensuun mukaan puuston määrän huomioimisen tekee ongelmalliseksi myös ojitusalueiden mosaiikkimaisuus ja tilarakenne. "Työ on muuttunut markkinaehtoisemmaksi. Suuret suoalueet sijaitsevat siellä", sanoo Silver. "Pohjaveden pinta ei ole korkealla vanhoilla ojitusalueilla, sillä puuston haihdunta huolehtii kuivatuksesta. Luonnontilaiset suot kerryttävät hiiltä turvekerrokseen, mutta ojituksen jälkeen turve alkaa hajota, mikä lisää hiilidioksidipäästöjä
MIKKO HÄYRYNEN "K uusitukkia menisi kauhiasti kaupaksi", varsinaissuomalaisen Metsänhoitoyhdistys Auranmaan toiminnanjohtaja Veikko Kursi sanoo. Tukin latvaläpimitta on ostajasta riippuen 15–17 senttimetriä, ja joskus tukkisuma jaetaan 18 senttimetrin kohdalta tukiksi ja välitukiksi. Sen sijaan kuitupuulla on aneemista. Ostajalla taas voi olla halu korjata järeämpiä puita yläharvennustyyppisesti, jolloin korjuun tehokkuus kasvaa, mutta työjälki saattaa kavahduttaa. Korjuun saattaa saada tälle syksylle.” Hinta on parhaimmillaan noussut yli kuuden kympin eikä mäntykään ole paljon jäljessä. Myyjä voi mielessään ajatella puhdasta alaharvennusta, mikä tarkoittaa pientä järeyttä ja korkeaa korjuukustannusta. Koivula sanookin, että harvennusleimikoilla pitää arvioida paitsi puusto myös ostajan hakkuutapa. Pikkutukin latvaläpimitta on yleensä yksitoista tai kaksitoista ja parrun yhdeksän senttimetriä. Kun tukkilajien jakauma tiedetään, voidaan tarjouksista laskea loppusummia. ”Tarjousten vertailu on harjaantumattomalle mahdotonta”, Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan toiminnanjohtaja Risto Koivula sanoo. "Muutama vuosi sitten kuusitukkia ei otettu kuin puoliväkisin." Hintatarjousten vertailu menee vaikeaksi jos leimikolta otetaan erikseen kolmenkokoista tukkia eri ostajille, Risto Koivula näyttää. Yhdistyksen korjuupalvelu harvensi männikköä Kuortaneella viime viikolla. Myös ostajien tarpeista pitää olla ajan tasalla. ”Myyjä olisi vahvemmilla, jos pystyisi itse esittämään tarjouspyynnön, jossa tukkikertymä olisi jaettu eri luokkiin. Ammattilaisillekin se on vaikeaa. ”Tukkikauppa käy vireänä, päätehakkuuleimikoihin saa puolentusinaa tarjousta. ”Mutta niin on ollut lähes aina ne 30 vuotta, jotka olen tässä ollut.” Kursi manaa, että rästit tulevat vielä silmille. Kuusitukkia menisi kauhiasti Hakkuutähteistä lisätonni KOHDE: kesäkorjuukelpoinen avohakkuu SEUTU: Varsinais-Suomi OSTAJA: Saha KAUPAN KOKO: 617 kuutiometriä PINTA-ALA: 2,8 ha MUUTA: myös hakkuutähteet korjattiin Puutavaralaji määrä kantohinta e/ myyntitulo m3 m3 e Mäntytukki 62 58 3 596 Mäntykuitu 15 18 282 Kuusitukki 385 60,50 23 292,50 Kuusikuitu 74 22,8 1687,2 Lahokuusi 20 13 260 Koivutukki 41 42,10 1 726,1 Koivukuitu 20 19,20 384 Hakkuutähde 479 2 958 Yhteensä 617 32 185,80 TUORE PUUKAUPPA. ”Vastaanottajien tarpeet saattavat Monenlaisen tukin vaikeus Hintatarjouksia on vaikea verrata, jos tarjolla on sekä suurta, välikokoista että pientä tukkia. Sellaista taitoa harvalla on.” Harvennustapa lisää vaikeuskerrointa Harvennusten vaikeuskerrointa lisää, että kyse ei ole vain eri tukkilajien kertymästä vaan myös harvennustavasta. Tarjousten yhteismitallistaminen edellyttää tarkkaa pystyarviointia. ”Sille pitäisi löytyä hintaa, jotta se liikkuisi ilman, että menee metsänomistajalla miinukselle.” Kursi valittelee, että jos ensin tekee ennakkoraivauksen ja sitten ensiharvennukseen vie hakkuukoneen, niin kustannuksia ei saa puukaupassa takaisin. Silmissä helposti vilistää, että mitä ovatkaan tukki, välitukki, pikkutukki ja parru. 12.10.2017 / AJASSA 14 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2015 2016 2017 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti PASI AHOLA, kuva T ukin hintavertailu on vaikeaa, jos yhdellä ostajalla on yksi tukkilaji, toisella kaksi ja kolmannella kolme. ”Kun koneenkuljettajalle maksetaan korjattujen puiden keskijäreyden mukaan, se lisää houkutusta ottaa mukaan yläharvennuksen piirteitä”, Koivula toteaa. Pusikoitunut puusto kasvaa pituutta, mutta ei järeydy. Yhdistys seuraa ostajia ja vertaa, miten ilmoitettu tukin talteenotto toteutuu käytännössä
22,52 s 24 Uudistushakkuu s 57,12 s 59,08 s 45,16 . 15,2 . 25,5 Harvennushakkuu s 47,63 s 49,14 s 37,88 s 14,94 s 15,48 s 14,15 . 10,58 s 10,01 Hankintahinnat . 15,62 . 28,59 s nousussa . 27,27 s 29,28 s 27,69 . 29,97 s 29,47 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 37–40 keskiarvo LAPPI puukaupan vähäisyyden vuoksi ei hintatietoja KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 11,6 . 14,92 s 14,24 s 20,64 s 20,1 Ensiharvennus . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 55,14 s 57,95 s 43,58 . Kohiwoodilla ei ole omaa suoraa puunhankintaa, eikä Suni tunne kantohintaa, mutta uskoo sen olevan kuitupuun ja pikkutukin välillä. 32,02 s 38,67 . 46,85 . 14,61 s 20,82 Ensiharvennus . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 54,73 . Nappulatavaraa käytetään 320 000 kuutiometriä, lähes seitsemän miljoonaa kappaletta, ja se pitää koota laajalta alueelta. Kohiwood valmistaa liimalevyjä eli rautakaupoista tuttuja hyllynnäköisiä levyjä. 19,68 . 28,57 . 10,91 s 17,1 Hankintahinnat s 56,53 s 56,67 s 46 . 15,01 . 55,97 . 26,71 s 26,45 Harvennushakkuu . 17,92 . 17,72 s 15,5 s 22,34 s 23,31 Uudistushakkuu s 58,76 s 59,92 s 43,37 s 17,87 . 14,85 s 21,5 s 20,66 Ensiharvennus s 12,14 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 50,88 s 53,14 . 17,64 . Parrut otetaan 8,5 sentin latvaläpimittaan, ja pituus on lyhimmillään 2,55 metriä. 14,8 . Hän kehottaa lukemaan tarjouksista, kuinka paljon on erilaisia lyhyen pään mittoja. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . Suni otaksuu, että puunmyyjän kannalta minimierä on rekan nuppikuorma, jonka keräämiseen tarvitaan useamman hehtaarin harvennus.. 15,8 . 15,57 . 18,88 . 16,74 s 23,14 Harvennushakkuu s 46,11 s 46,94 s 37,89 s 15,1 . 10,93 Hankintahinnat s 58,05 s 58,05 . 22,31 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 54,65 s 45,86 . 17,05 s 15,18 . 11,2 . 11,04 Hankintahinnat s 58,58 s 58,81 s 46,37 s 28,82 . 11,14 s 10,63 s 10,86 Hankintahinnat . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,43 s 56,82 s 36,58 s 16,57 s 17,74 s 16,25 s 23,85 s 24,89 Uudistushakkuu s 57,08 s 57,59 s 37,12 s 18,55 s 18,44 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,58 s 59,2 s 46,03 s 16,32 s 17,36 s 15,35 s 22,6 s 24,05 Uudistushakkuu . 36,38 . 25,25 . 44,8 s 44,11 s 13,49 s 13,2 s 12,69 . 18,4 . 57,93 s 44,83 . 17,14 . 17,08 . 18,85 . 17,83 s 15,53 s 22,08 s 23,82 Uudistushakkuu s 58,42 s 59,94 s 42,95 s 16,79 . 16,81 . 38,86 . Lyhyellä päällä tarkoitetaan pituuksia, jotka ovat kolme tai neljä metriä ja desimaalit päälle. 46,39 . Muutama vuosi sitten kuusitukkia ei otettu kuin puoliväkisin, nyt ei mitään muuta halutakaan.” Niin on aina ollut Keiteleen metsäpäällikkö Kari Wuolijoki ei lähtisi suurentelemaan eri tukkilajien merkitystä, sillä sama vertailun vaikeus on ollut aina. 22,61 Uudistushakkuu s 56,97 . 16,16 . 38,79 s 16,04 s 16,03 s 14,83 s 21,69 s 21,05 Ensiharvennus . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Monenlaisen tukin vaikeus muuttua. 26,22 s 27,54 s 26,8 s nousussa . ”Mitä enemmän korjaaja painottaa lyhyen pään pituuksia, sitä tarkempi on tukin talteenotto.” Wuolijoki sanoo, että eri yhtiöiden tukinoton tarkkuuden oppii näkemään pinoja seuraamalla. 25,53 Harvennushakkuu . 59,17 s 60,33 s 47,47 s 17,87 s 18,78 s 17,36 s 24,39 s 25,26 Harvennushakkuu s 50,24 s 49,85 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,79 s 58,97 s 41,53 s 15,93 . 34,85 s 34,83 s nousussa . 54,83 . 28,04 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,75 s 58,84 s 42 s 16,11 . 28,74 . 20,77 Ensiharvennus . 24,23 s 25,44 Harvennushakkuu s 50,11 s 51,89 s 37,19 s 15,62 s 16 s 14,81 s 21,06 Ensiharvennus s 12,1 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 28,25 s nousussa . 25,23 . ”Olen ollut näissä hommissa 40 vuotta. 56,67 s 42,93 . 54,19 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Pienen puun iso käyttäjä Soinissa toimivan Kohiwoodin toimitusjohtaja Hannu Suni naurahtaa, että mekaanisessa jalostuksessa he taitavat olla Suomen pienimmän puun käyttäjiä. 12,77 s 11,32 Hankintahinnat s nousussa . Eri yhtiöillä on aina ollut erilaisia mittaja laatuvaatimuksia ja katkontapituuksia.” Wuolijoen mukaan katkonta vaikuttaa puukauppatiliin enemmän kuin tukkilajien määrä, joten oleellisinta on, miten tukkiosa otetaan talteen. Jonkun yhtiön kuitupuupino on järeämmästä tavarasta kuin jonkun toisen. 11,53 . 15 AJASSA / 12.10.2017 s nousussa . 29,71 . 16,84 . 17,37 s 24,38 s 24,9 Harvennushakkuu s 49,55 s 50,62 s 37,34 s 15,86 s 16,31 . 17,71 . 24,4 Uudistushakkuu s 53,11 s 54,51 s 18,12 . 27,7 s nousussa . 58,17 s 45,8 . 12,16 . 17,88 . 11,86 s 11,51 Hankintahinnat s 58,58 . 14,84 s 21,11 . 20,38 . 29,67 . 20,9 Ensiharvennus
Suojeltavan taimikon tulee olla kuiva ja seuraavan vuorokauden sateeton ja kasteeton. Usein myös käsittelemättömät taimet saavat olla rauhassa taimikossa, johon on levitetty lampaanrasvakarkotetta. Ju ho M at al a /L uk e. Hirvien syönti kohdistuu yleensä taimikon reuna-alueeseen, joten kaikki reunan puuntaimet kannattaa käsitellä 20–30 metrin syvyyteen saakka. Monta ruiskutuskertaa Tricon ongelma on, että ainetta tulee levittää taimikoihin uudestaan joka vuosi. 16 12.10.2017 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ T ehdään heti alkuun selväksi, että yhdelläkään hirvien karkotuskeinolla ei ole mahdollista suojata kaikkia taimikoita alueilla, joilla on paljon hirviä. "Hirvinauhaa saa riistaviranomaisilta ilmaiseksi, 10 litran astia Tricoa maksaa 50 euroa", kertoo Riistakeskuksen riistasuunnittelija Reijo Kotilainen . Matalan mukaan siitä ei ole tutkimusta, vaikuttaako vuodentakainen käsittely vielä seuraavankin talven syöntiin. 10 litran pönttö ainetta riittää noin 1–1,5 hehtaarin suojaukseen. Trico toimii niin havukuin lehtipuiden suojauksessa. "Kaikkia taimikon taimia ei tarvitse käsitellä Tricolla, vain parhaimmat puut. Tricon ruiskutus kannattaa kohdistaa laatutaimien latvoihin ja ylimpiin latvakasvaimiin. Periaatteessa taimia voisi siis joutua käsittelemään taimilaatikosta siihen pituuteen, kun latvaa vielä yltää ruiskuttamaan eli noin kolmen metrin korkeuteen asti. Yksi karkoteruiskutus säilyy männyissä noin vuoden verran. "10 litraa Tricoa riittää 1–1,5 hehtaarin suuruisen alueen käsittelyyn. "Taimia on joskus käsitelty jo istutuslaatikoissa valkohäntäpeuraja metsäkauristuhojen varalta. Metsänomistajan kannattaa olla hirvikarkoteasioissa yhteydessä Riistakeskuksen paikalliseen aluetoimistoon. Karkotetta Riistakeskukselta Suomen riistakeskus tukee Trico-karkotteen ja toisen puidensuojauskeinon, hirvinauhan saatavuutta maaja metsätalousministeriön myöntämällä erityisavustuksella. Kun latvakasvain on käsitelty, hirvet eivät syö niin paljon sivuoksiakaan", Matala sanoo. "Hirvinauhaa saa ilmaiseksi ja 10 litraa Tricoa maksaa 50 euroa." Syksyllä ruiskutettu Tricolampaanrasvakarkote suojaa männyntaimea hirvien syönniltä talven yli. Taimiin ruiskutettavan Tricon vaikutus perustuu siihen, että se tekee puista niin pahanhajuisia ja -makuisia, että hirvi jättää taimet rauhaan. Karkote valkaisee neulaset. Jos mäntytaimia haluaa suojata alkumetrien kasvuvaiheen yli, käsittelyvuosia tulee helposti 5–10. Ainoa hirvien aiheuttamiin syöntituhoihin laaja-alaisesti vaikuttava keino on hirvien määrän pitäminen tuhojen kannalta siedettävällä tasolla. Eniten tappiota syntyy mäntyja koivutaimikoissa, joten karkotteet kannattaa keskittää niihin. Trico-karkotteen levitykseen sopii tavallinen kasvinsuojeluruisku. Tarkoituksena on suojata ne taimet, jotka jäävät kasvamaan tukkipuiksi ensiharvennuksen jälkeen", kertoo Tricon tehoa tutkinut Juho Matala Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Pahimmat hirvituhot ovat usein parimetrisissä taimikoissa", Matala kertoo. Hän huomauttaa, että kyseessä on tämänhetkinen käytäntö, jota esimerkiksi rahoitustilanne voi muuttaa. Hirvet siirtyvät lähistöllä olevaan, suojaamattomaan taimikkoon. Myös paikallinen riistanhoitoyhdistys tai esimerkiksi metsänhoitoyhdistys voivat auttaa asiassa. Syvemmältä taimikosta käsitellään vain kasvatettavaksi tarkoitetut taimet, näin säästetään karkotetta ja työaikaa." Hirvinauhan syöntiä ehkäiseEi hirviä tähän taimikkoon! Taimikkojen hirvituhoja voi vähentää varmuudella vain aidalla – ja itävaltalaisella lampaanrasvalla. Tuhoihin on kuitenkin olemassa paikallisia lääkitsemiskeinoja. Markkinoilla on tällä hetkellä vain yksi tieteellisissä tutkimuksissa toimivaksi vahvistettu hirvenkarkotuskeino: itävaltalainen lampaan teurasjäterasvoista valmistettu Trico. "Männyn laadun kannalta tärkeintä on rungon säilyminen ehjänä
2 Kasvata taimikot tiheinä. Suojat ovat kuitenkin työläitä levittää", Matala kertoo. Vaikutus säilyy kesästä kesään." Lampaanrasvakarkotteen lisäksi lähes varma taimikon suojaustapa on aitaus. Niitä ei ole todettu toimiviksi hirvien karkottamiseen", Matala kertoo. Matalan mukaan hirvet oppivat, että erikoisesta hajusta ei ole vahinkoa, joten alueella olevat taimet kelpaavat syötäviksi. Trico toimii myös koivuntaimien suojauksessa. Omatekoisten karkotteiden toimivuudessa voi kuitenkin olla tietyllä tavalla perää. Se voi pienentää syöntituhojen vaikutusta. Luken Juho Matala ei tyrmää täysin itse keksittyjä karkotteita, mutta muistuttaa, että niiden toimivuutta ei ole voitu kokeilla osoittaa. 3 Raivaa nurin männyntaimia korkeammat ja aivan niiden vieressä kasvavat lehtipuuntaimet. "Mekaaninen este estää kyllä hirveä syömästä taimen latvaa. Levitykseen sopii tavallinen kasvinsuojeluruisku, jossa on selkäsäiliö ja käsipumppu. "Voi tietenkin olla, että jos aktiivinen metsänomistaja käy levittämässä esimerkiksi hajusteita taimikkoon ja liikkuu muutenkin alueella, hirvet viihtyvät paremmin toisaalla rauhallisemmassa taimikossa." Toimivatko partavedet, saippuat ja pelättimet. Riistaväeltä on mahdollista saada apua aitatalkoisiin, mutta metsäpuutaimikoiden aitaaminen on harvinaista työn hankaluuden ja kustannusten vuoksi. Myynnissä on esimerkiksi pahvisia ja muovisia latvasuojia, jotka estävät hirven hampaiden pääsyn taimen latvan kimppuun. "Meillä on ollut testattavina erilaisia hajuvaikutukseen perustuvia aineita. Tricoa voi ruiskuttaa kasvavaan puuhun kesällä. "Jos karkotetta levittää kylmemmillä ilmoilla, ainetta sisältävä pönttö kannattaa pitää lämpimänä. Jos nauhaa on vain yksi kierros, hirvi voi oppia nostamaan sen päällään ja menemään nauhan alitse", Kotilainen kertoo. "Koivulla hirvituhoriski on ympärivuotinen. Luken Juho Matalan mukaan hirvinauhoilla on hirviä ohjaavaa vaikutusta, mutta eläimet menevät halutessaan nauhasta läpi. Hirvinauhalla ei ole tieteellisesti todistettua karkotevaikutusta. Käytännön kokemusten perusteella kaksi-kolme kierrosta nauhaa taimikon ympärillä on vähentänyt hirvien vierailuja taimikkoon. 4 Kysy Trico-karkotetta tai hirvinauhaa Riistakeskuksesta. Vinkit hirvituhojen torjuntaan 1 Valvo, että metsästysoikeuden vuokrannut hirviseurue säätelee alueen hirvikantaa metsätuhot huomioiden. "Kokemusten mukaan kahteen tai jopa kolmeen kertaan taimikon ympärille vedetty hirvinauha toimii parhaiten. västä tehosta ei ole tieteellisiä tuloksia, mutta käytännön kokemusta kyllä. Taimien latvoihin voi myös asettaa mekaanisia suojia. Pienellä alalla käsiruisku riittää", Matala kertoo. "Talvella lumi painaa nauhoja maahan, joten ne vaativat huoltoa." Aitaus harvinaista Hirvikarkote Trico menee piimämäiseksi lämpötilan lähestyessä nollaa, joten aineen levitykseen parasta aikaa on männiköissä syksyinen muutaman asteen lämpötila. Ju ha O lli la Va ltt er i Sk yt tä Sh ut te rs to ck Im ag es. 17 METSÄSTÄ / 12.10.2017 "Koivulla hirvituhoriski on ympärivuotinen." VALTTERI SKYTTÄ METSÄLEHDEN sivuilla on esitelty mitä erilaisimpia metsänomistajien omia hirvenkarkotuskeinoja: saippualiuoksia, hajuvesiä, taimikon laidalla soivia radioita tai oksanpäissä välkkyviä esineitä. Taimien tulee myös olla kuivia
Astoriassa toimivan Nygaard Logging -puunkorjuuyrityksen turvallisuusvastaava Ben Flues ajaa nelivedollaan ylös mutkaista metsätietä. Uutena, joskin mittakaavaltaan pienempänä uhkana on nousemassa yleinen vieraantuminen metsätaloudesta. Palautumisprosessi on vieläkin kesken. Vieraantuminen ilmenee eri tavoin. 18 12.10.2017 / METSÄSTÄ "Ihmiset eivät halua nähdä, että puita kaadetaan.” varjelu on luoteisrannikolla ennen kaikkea kulttuurinen kysymys. Metsätilojen sukupolvenvaihdokset ovat aiempaa useammin pulmallisia, sillä läheskään aina ei ole perijää, joka olisi aidosti kiinnostunut jatkamaan, Portlandissa toimivan World Forestry Center -laitoksen johtaja Sara Wu sanoo. Mutta epäilys ei koskaan. He eivät halua nähdä, että puita kaadetaan.” Metsäsodasta palautuminen vieläkin kesken Osavaltiossa koettiin länsimaiden voimakkain metsäkonflikti neljännesvuosisata sitten. Metsistä vieraantuminen huolestuttaa Pohjois-Amerikan metsäosavaltiossa.. Suomella ja Oregonilla on yhteistä se, että molempien metsätaloudessa on pinnanmuotoihin liittyvä haaste – Suomessa tasaisuus ja ojitustarve, Oregonissa puolestaan jyrkät rinteet, joiden vuoksi tavaralajimenetelmän korjuukoneet eivät yleisty. Sen seurauksena liittovaltion omistamat luonnonmetsät pantiin hakkuukieltoon ja monet puunjalostuksen varassa eläneet seutukunnat joutuivat vaikeuksiin. Istuttamisen helpottamiseksi oksat kerätään kasoihin ja poltetaan. Nygaard Logging -puunkorjuuyrityksen Ben Flues, Randy Blair ja Troy Lindgren Oregonin rannikkovuoristossa. Hän sanoo toimintaympäristön viime vuosien suurimmaksi muutokseksi, että yleinen mielipide on muuttunut kriittisemmäksi. Harvennuksista puhutaan, mutta ne ovat vielä koeluontoisia. Uudistusalueet ruiskutetaan vesakontorjunta-aineella, mutta ei muokata. Osavaltiossa on uudistamisvelvoite. Douglaskuusimetsät ovat pääosin ensimmäisen sukupolven talousmetsää. Valtaosin istutetaan douglaskuusta, joka kasvaa hakkuukypsäksi 40–60 vuodessa. Amerikkalaiseen tapaan osavaltio on myynyt korMIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuvat O regonin rannikkovuoristossa aamupäivät tapaavat olla utuisia. Hakkuissa jätetään esimerkiksi vähintään viisi pystypuuta ja viisi maapuuta hehtaarille. ”Ihmiset ovat ympäristöhenkisempiä ja ajattelevat, että tuhoamme maata, vaikka emme niin tee. Purojen suojavyöhykkeet ovat leveitä, sillä lohien kutupaikkojen Lännen lokareita. Kovaa työtä, oikeasti Nygaard Logging korjaa rinnemetsässä 85 hehtaarin alalta noin 27 000 kuutiometriä kaapelijuontona. Vastaan tulee pari tukkirekkaa. Aiemmasta luonnonmetsästä muistuttavat isot kannot. "Selvimpänä syynä on raskaaksi koettu kiinteistöverotus." Pienvesiä varjellaan Oregonin metsätaloudessa ympäristöarvoilla on suuri paino sekä lainsäädännön että sertifikaattien kautta. Taustaltaan norjalaissuomalainen, toisten isovanhempien puolelta Hännisiä oleva lokari eli logger on ollut metsätöissä 35 vuotta. Urakan arvioidaan vievän kymmenmiehiseltä porukalta pari viikkoa
Tukit tulevat sahalle pitkinä runkoina. Harvennuksia vasta harjoitellaan. KOMMENTTI. Jyrkkä rinne korjataan kaapelijuontona. Puunkorjuuyritys on ostanut hakkuuoikeuden ja myy korjatut puut eri teollisuuslaitoksille. Suomessa ajetaan melkein kaksi kertaa raskaammilla kokonaispainoilla. Työ on rankkaa ja vaarallista, mutta varsin hyvin palkattua. Myös kuituosa korjataan, mutta alueelle näkyy jäävän runsaasti roskapuuta. Työolot olivat rujoja, kaapelijuonto vaarallista ja logistiikassa on pullonkauloja. Kun metsäseudulla liikkuu vieras mies toisesta metsämaasta, niin vertailulta ei kuitenkaan voi välttyä. 19 METSÄSTÄ / 12.10.2017 INTIAANEILLA on sanonta, ettei pidä arvostella miestä, jos ei ole kävellyt kymmentä mailia hänen mokkasiineissaan. Oregon YHDYSVALLAT Puunkorjuu on oikeaa työtä, jossa rauta tuntuu ja vaatteet saa likaisiksi. Onnettomuuksissa menehtyneiden metsätyöntekijöiden muistohuone. Sen jälkeen ura vie joko koneenkäyttäjäksi tai muulle alalle. Hakkuualue on pääosin douglaskuusta. Kaapelijuonnossa rankimman työn tekevät alarinteen nuoret miehet. Töihin pääsee kun on 18-vuotias ja korvaus on kaksinkertainen hampurilaismyyjään verrattuna. Taukotupia ei ole ja eväät syödään paikan päällä, joskus nuotiolla. Sahalla oli paljon väkeä töissä, mutta prosessin alusta ja lopusta puuttui Suomessa olennaiset asiat, tukkilajittelija ja kuivaamo. Kaikkiaan tuli olo, että ärhäkämpi metsänomistajajärjestö, pikkutarkat virkamiehet ja kunnon kilpailu vapaakaupan hengessä tekisi maalle hyvää. Vuoristoisen maaston vuoksi tavaralajimenetelmä ei yleisty. Lokarit olivat silminnähden ylpeitä ammatistaan ja englannin murre kähisi kurkusta erityisen matalana. Sekapuuna on hemlokkia ja paksujen oksiensa vuoksi hankalana pidettyä sitkankuusta, sekä järeää, mutta huonohintaista punaleppää. Vesistöjä varjellaan erityisesti. Metsänhoito tarkoittaa lähinnä uudistamista. Mutta silti; voisiko Suomessakin koneyrittäjä olla se, joka ostaa leimikon ja toimittaa puut eri osoitteisiin. Raskaimman työn tekevät nuoret miehet, jotka juoksuttavat vaijereita runkoihin. Taivaskaapelissa on edestakaisin liikkuva dieselmoottori, josta roikkuu muutamia vaijereita, jotka kiinnitetään metsurityönä kaadettuihin runkoihin. Sekapuina kasvaa hemlokkia, sitkankuusta, jättituijaa ja punaleppää (kuvassa). Länsirannikon metsätalous on ympäristöarvojen kannalta kunnossa, paitsi että aukkojen koko ja uudistusalojen ruiskutukset jättivät varauman. Kantohintoja ei tilastoida, mutta tukin tehdashinta ei ollut kaukana suomalaisesta. Kaikki tavara myytiin höylättynä, tuoreena ja homeenestoaineella käsiteltynä. Kaadettujen runkojen ryteikössä juokseminen päivästä toiseen käy polviin, joten harva jatkaa yli kolmikymppiseksi. Ylärinteessä on torni, josta on vedetty taivaskaapeli mäen alle. Trumpin hallinto on kuitenkin valinnut toisen tien, sillä kanadalaiselle sahatavaralle on tulossa tullimaksu. MIKKO HÄYRYNEN Ylpeitä lokareita rujoissa oloissa juuoikeudet tarjouskilpailulla. Rekan kokonaispainon maksimi on Oregonissa 80 000 paunaa eli noin 36 tonnia. Douglaskuusi on länsirannikon tärkein talouspuu
Tuttua juttua monelle metsänomistajalle, mutta viisi vuotta sitten metsää ostaneelle Irja Koskelalle pienen kuusitaimikon heinääminen oli ensimmäinen käytännön kosketus metsätöihin. Tytär osti hevosten pitoa varten maatilan Hausjärveltä Riihimäen läheltä, ja tilan aiemmin omistanut perikunta halusi myydä samassa kaupasMETSÄNOMISTAJA VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat E teläsuomalaisella hakkuuaukolla on tapahtunut se tavallinen tarina: hakkuun jälkeen istutetut kuusentaimet ovat joutuneet kovaan kamppailuun märästä maaperästä nousevaa heinää vastaan. 20 12.10.2017 / METSÄSTÄ tuja on tullut. ”Kun menin taimikkoon ensi kertaa, ajattelin, että miksi tänne tällaisia montJotain pysyvää Irja Koskelan kaltaiset pienmetsänomistajat omistavat miltei puolet Suomen metsätiloista. Hausjärvi Tukkikokoa lähestyvien koivujen alle on syntynyt kuusentaimia. Koskelan esittelemässä kuusentaimikossa on aukkoja siellä täällä, mutta ensimmäisenä metsätyönä tehty heinien taittaminen taimien ympäriltä on kannattanut: tämänvuotisten latvakasvainten perusteella kuusentaimet pyristelevät hyvää vauhtia irti pintakasvillisuudesta. Mättään päälle istutetusta taimesta ajattelin, että se kuivaa siinä, miksei se ole montussa. Jotain alkuperäistä Koskelasta tuli metsänomistaja maatilakaupan kylkiäisenä. Seuraavaksi Koskela haluaa selvittää, mitä metsässä pitää tehdä ja missä järjestyksessä.. Taustalla näkyvät siemenpuumännyt odottavat Irja Koskelan ensimmäistä puukauppaa. Uudelle metsänomistajalle voi tulla yllätyksenä, että taimikko on täynnä kuoppia ja heinää. Sitten aloin ymmärtää, että kaikella on tarkoituksensa.” Maanmuokkauksen ja mättäiden päälle istuttamisen johdosta pienillä taimilla on huomattavasti paremmat elinja kasvumahdollisuudet. Metsänhoidon todellisuus pääsi yllättämään kokeneen metsissäliikkujan. Taimikossa liikkuminen on vaikeaa, sillä heinien ja muiden kasvien alta ei näe istutusta edeltäneen maanmuokkauksen synnyttämiä kuoppia
Se sisältää havainnollisia lisätoimintoja, kuten monipuolisia laskureita ja valokuvia.. Ajanpuute on metsänomistamisen vihollinen, sillä eläkeläisenäkin Koskelalla riittää puuhaa omakotitalon hoidossa ja muissa harrastuksissa. Selkeä toimintasuunnitelma rauhoittaa tilanteen." Metsäsuunnitelman tekoa varten Koskela on pyytänyt metsäänsä tilakäynnille metsäkonsultin eli yksityisen metsäpalveluyrittäjän. Niistä Irja Koskelan omistuksessa on tällä hetkellä noin yhdeksän hehtaaria. Olen tosi tyytyväinen, että lähdin metsänomistamisen peruskurssille.” Myös omat metsänomistajatutut ovat olleet suureksi avuksi. ”Luulen, että minun kaltaisiani on kasvava määrä”, Koskela pohtii. Koskelan kokemukset niin metsänomistajakurssilta kuin lähipiiristä osoittavat kuitenkin, että yksin hän ei ainakaan ole. Niin omatoimiseen kuin ulkopuolisen metsurin tekemään taimisa reilut 10 hehtaaria metsää. Taimikoiden lomassa on varttuneempi koivikko, josta on tulossa kovaa vauhtia niin sanottu kaksijakoinen metsä. Sienestys ja sienten tunnistaminen ovat selkeästi Koskelan lempipuuhaa metsäkävelyllä. Tavoitteena on pitää taimikoista huolta niin, että jälkipolville kasvaa hyvä metsä", Koskela sanoo. Tyttären koirat ovat seurana metsäkävelyillä. Metsänhoitoon selkeä toimintasuunnitelma Sateisen kesän jälkeen syksyinen metsämaa pullistelee sieniä. Näin on. Helppokäyttöiset Maastotaulukot on saatavissa kahdessa eri muodossa. Kätevän kokoinen ja säänkestävä Maastotaulukot-opas mahtuu vaikkapa reisitaskuun. 24 ,90€ Mobiili vuosi 17 € Kirja Metsätieto taskuusi! Tutustu ja tilaa osoitteessa www.metsakirjakauppa.fi TAPIO Maastotaulukot kiteyttää Hyvän metsän hoidon suositukset tiiviiseen oppaaseen, jota tuhannet metsäalan ammattilaiset ja metsänomistajat hyödyntävät. Tämä tarkoittaa sitä, että tukkikokoa lähestyvien koivunrunkojen alle on syntynyt runsaasti kuusentaimia luonnonsiemenistä. Vajaa puolet Suomen yksityismetsätiloista on Koskelan metsäpalstan tavoin kooltaan alle 10 hehtaaria. Maksullisia palveluja on saatavilla, mutta kokonaisuutta pitää ymmärtää monelta kannalta, sillä metsäyrityksillä on omat intressinsä.” Onko Irja Koskelan kaltainen pienmetsänomistaja sitten se tyypillinen metsänomistaja. ”Tällä hetkellä suunnitelmissa on, että karsin tekemisiä ja keskityn enemmän metsään. ”Maailma on hektistä, joten metsän tai maan omistaminen kiinnittää ihmisen johonkin paikkaan. ”Tuntuu ihanalta omistaa jotain alkuperäistä. 21 METSÄSTÄ / 12.10.2017 ville, mitä metsässä pitää tehdä ja missä järjestyksessä. Vaikka pieniä tiloja on määrällisesti paljon, niiden osuus yksityismetsämaan pinta-alasta on vähäisempi, alle 10 prosenttia. Onhan heitä määrällisesti paljon. konhoitotyöhön voi hakea kemeratukea metsäviranomaiselta eli Suomen metsäkeskukselta. ”Täällä näkee, miten nopeasti jostain alasta tulee metsännäköistä”, Koskela sanoo ja viittaa koivujen alla pituuttaan venyttäviin kuusentaimitiheiköihin, joista on mahdollista kasvattaa uusi puusukupolvi. Jos rahansa johonkin kiinnittää, niin mielellään sellaiseen, jota arvostaa jo muutenkin.” Metsä on jotain pysyvää muuttuvan maailman keskellä. Metsänoston rahoittamiseksi myydyn kesämökin tilalle Koskela sai käytettäväkseen joenrantasaunan. Tuoreen metsänomistajan tiedonjanoon Koskelalla on vinkki: Metsäkeskuksen järjestämä Metsään-peruskurssi, jonka hän on itsekin käynyt. ”Ajattelin ensin, että ostan raivaussahan ja vetelen puita nurin, mutta lonkkaremontti pisti suunnitelmat uusiksi.” Taimikonraivaustyöt on todennäköisesti ostettava ulkopuoliselta metsäpalveluna. ”Ummikkona on vaikea lähteä lueskelemaan metsänhoitoterminologiaa. Aina ajan tasalla oleva TAPIO Maastotaulukot -sovellus on vielä kattavampi. Metsälehden lukuisten metsänomistajahaastattelujen perusteella voi sanoa, että tyypillistä metsänomistajaa tuskin on olemassa. ”Keskustelemalla saa laajemman käsityksen metsäasioista. Edellisen omistajan teettämien hakkuiden vuoksi taimikkoa riittää, mutta mukana on myös muutama varttuneemman metsän alue. Irja Koskela sai tilakaupassa metsän ohella palan peltoa. Tyypillinen metsänomistaja. Koskelan seuraava askel metsänomistajana on monen muun uuden metsänomistajan kaltainen: hän haluaa saada sel"Tuntuu ihanalta omistaa jotain alkuperäistä." Metsäpalsta rajoittuu Puujokeen, jossa on uitettu tukkeja. ”Mutta siihenhän saa valtiolta tukea, eikö niin?” Koskela kysyy
Junkkari-kuormaimet ja -metsävaunut Junkkarin monipuolinen valikoima kattaa kuormaimia ja metsävaunuja kevyemmästä metsänhoidosta ammattiurakointiin. Rafael johtaa joukkoa vanhaa savottaja uittomiesten polkua pitkin. Merkkejä ihmisen toiminnasta löytyy, jos osaa hakea, aina kaskiajoilta asti. Toisenlainen oppitunti Vaihto-opiskelijat pääsivät tutustumaan suomalaiseen savottaperinteeseen Espanjan pojalla olivat vaellusjalkineina tennarit! Suuntaurana käytettiin vanhaa – avattu jo 1800-luvulla – kvarttaalieli selkälinjaa. Markkinoiden laadukkain pikkusarjalainen! Tuotteen laatu mahdollistaa jopa yli 30v käyttöiän! Markkinoiden kestomenestyjä, erittäin tyytyväiset käyttäjät! Erityisen monipuolinen yhdistelmä jopa urakointikäyttöön! Testimenestyjä, jonka käyttäjäkokemukset vakuuttavat! Paketti 1: 3151 & 7+ 2/3: 3162 & 9+ 4/5: 4169 & 9+ 7: 4580 & 10+ 8: 5771 & 10+ Ulottuvuus, m 5,1 6,2 6,9 8,0 7,1 Nostomomentti, kNm 31 31 41 45 57 Vaunun kantavuus, kg 7500 9000 9000 10000 10000 Renkaat 11,5/80-15,3 400/60-15,5 400/60-15,5 / 400/55-22,5 400/55-22,5 400/55-22,5 ON/OFF venttiilistö – • Paketti 2 – – Hydraulinen esiohjaus – • Paketti 3 • • • Lisäpankka – • • – • Jarrullinen riipuke – – • Paketti 5 • • Varastontyhjennyshinta 10.500,12.950,Paketti 2 15.450,Paketti 4 22.150,25.100,14.150,Paketti 3 16.750,Paketti 5 Varastokoneen ostajalle kaupan päälle Stihl-moottorisaha MS 231 (arvo 474 e)! KONEMYYNTI 020 7459 700 WWW.TURUNKONEKESKUS.FI Varastontyhjennyshinnat – Tilaa nyt! Hinnat alv %.. Nyt oltiin katsastamassa Louhivaaran kartta vuodelta 1934. Kämppiä ja uittorakenteita Lieksan kaakkoiskulma on vuosisatojen takaista ”riitamaata”, johon raja vedettiin 1617 Stolbovan rauhassa, ja siinä se on pysynyt väliaikaisista siirtoyrityksistä huolimatta. Niissä kaikissa yhdistyy suuri kuormauskapasiteetti ketteryyteen, vakauteen ja erinomaiseen painonjakautumiseen. Retki oli heille myös ainutkertainen elämys – "once in a lifetime" -kokemus – mahdollisimman kaukana luentosalien tunkkaisesta ilmapiiristä. 22 12.10.2017 / METSÄSTÄ ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat Joensuun latu järjesti syyskuun puolivälissä Lieksan kaakkoiskulmalle kaksipäiväisen tutustumisretken maastosta vielä löytyviin savottaperinnekohteisiin. Retki kiinnosti etenkin Itä-Suomen yliopiston Erasmus-ohjelmassa opiskelevia ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita, joita oli uskaltautunut retkelle kuusi. Junkkarin avulla voit keskittyä oleelliseen ja halutessasi voit jopa pysähtyä nauttimaan metsätöistä. Puuhanaisena ja retken emäntänä touhusi tarmokkaaseen tapaansa Liisa Oura, kokenut retkien järjestelijä ja opas. Vaikka etukäteen toimitetussa varustelistauksessa painotettiin kunnon jalkineiden, eli pitkävartisten kumisaappaiden, merkitystä, olivat monet lähteneet retkelle – kauniisti sanottuna – köykäisisin jalkinein. Vuoden 1934 kartassa linjat on piirretty näkyviin, mutta uusimGargi sai saaliiksi suppilovahveroita. He suorittavat yliopistossa kandidaatin tai maisterin tutkintoja metsäja biologianaloilta. mista kartoista ne puuttuvat, koska maastostakin ne ovat lähes hävinneet näkyvistä. Tyytyväinen käyttäjäkunta kertoo enemmän kuin tuhat sanaa
Myös marjojen ja sienien runsaus ja monipuolisuus yllätti ulkomaalaiset. Maistiaiset saatiin puolukasta, juolukasta, mustikasta, variksenmarjasta ja karpaAnna Salminen selostaa retkeläisille ojanpäähän kaivetun saostusaltaan toimintaperiaatetta. Työn raskaus konkretisoitui samassa maastossa liikkuessa samoin kuin se, kuinka paljon ala on kehittynyt tukkilaisajoista nykyaikaan." "Mielenkiintoista myös nähdä kuinka luonto pikkuhiljaa peittää ihmisen jäljet menneiltä vuosikymmeniltä." "Metsä on myös paras paikka oppia konkreettisten esimerkkien kautta ekologiaan, eläimiin ja kasvillisuuteen liittyviä asioita, ja niistäkin opittiin retkellä monen luentotunnin edestä." teettäviä yhtiöitä rakentamaan työntekijöilleen kunnon kämpät. losta. www.metsapaivat.. Samalla saatiin oiva läpileikkaus nykyiseen metsänkäsittelyyn. Retkellä kuljettiin kahtena päivänä yhteensä 35 kilometriä, joista loppumatka paikallista retkeilyreittiä Karhunpolkua pitkin. Intialainen Gargi sanoi ojassa kaatumisen yhteydessä kauniisti, että vasta silloin ihminen on oikeasti kulkenut reitin, kun hän etenkin rikkaan savottaperinteen kohteita. Laki metsäja lauttaustyöväen asunnoista vuodelta 1928 pakotti hakkuuja uittotyötä Miguelin jalkineet eivät olleet aivan tehtävän tasalla. on ollut kosketuksissa kaikkiin elementteihin, veteen ja maahan. Näitä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä rakennettujen kämppien nyt jo lahonneita runkoja osui reitille useampia, samoin vielä hyvässä kunnossa olevia, sotien jälkeen pysytettyjä ja tätä nykyä yksityisten omistamia uudempia kämppiä Ruokojärveltä, Ukonjoelta ja Piilosta. Sienistä kerättiin mukaan männynherkkutattia, kanttarelleja ja suppilovahveroita. Tutustu osoitteessa www.metsapaivat.?. Tarkasteluun löytyi koskien perkauksiin ja uitettavien puiden ohjailuun tarkoitettuja hirsirakenteita. Sitä ennen olivat metsätyömiehet, eli jätkät, asuneet omin voimin pystytetyissä metsäsaunoissa, laavuissa ja vastaavissa asunnoissa. METSÄPÄIVÄT 9.–10.11.2017 Helsingin Messukeskuksessa. 23 METSÄSTÄ / 12.10.2017 RETKESTÄ SANOTTUA "Metsien käytön historiasta oppiminen oli mielenkiintoista ja oli hienoa päästä ihan oikeisiin kohteisiin näkemään ja kuulemaan kuinka puuta on käytetty ja kuljetettu Suomen olosuhteissa." "Oli vaikuttavaa nähdä millaisissa olosuhteissa ennen on selvitty. Ravakoiden sateiden ansiosta vettä piisasi niin ojitetuilla kuin ojittamattomilla reitille osuneilla suo-osuuksilla. Ukonjoella päästiin tutustumaan uittoperinnerakenteisiin. Vettä täynnä virtaaviin leveimpiin ojiin jouduttiin tekemään ylitystä varten pikasiltoja. Suot uusi kokemus Muille kuin suomalaisille uusi elementti ja kokemus oli suo. KOSKA METSIEN KÄYTTÖ ON RATKAISU Tänä vuonna verkostoituminen on tehty Metsäpäivillä entistä helpommaksi! Brella-verkostoitumistyökalun avulla voit ennakkoon sopia tapaamisia vanhojen ja uusien tuttavuuksien kanssa
Jatkuvatoimisuus tarkoittaa, että konetta vedetään metsäkoneen perässä ja se tuottaa mättäitä pysähtymättä kahdelle tai kolmelle rinnakkaiselle riville. ”Pyrimme pistemäiseen muokkaukseen, jossa maata rikotaan mahdollisimman vähän.” Kiljunen tyrmää huhut Metsähallituksen aikeesta ottaa metsäaurat uudelleen käyttöön Pohjois-Suomessa. Mätästäjän tekemä matala ja tasapohjainen laikku on ominaisuuksiltaan kylvösiemenelle parempi itämisalusta kuin jyrkkäreunainen äesvako. Jatkossa männyn uudistajille on luvassa ongelmia, koska metsä-äkeet ovat häviämässä rivistä. ”Mätästyspyörään on saatavilla hammastettu kärkiosa, joka tuottaa kylvöön sopivan tasapohjaisen laikun. Muokkauksen tuotantokustannus on selvästi kaivinkonetyötä alhaisempi. Tarkempaan muokkaukseen Schildt ennakoi, että jatkuvatoimiset mätästäjät yleistyvät istutusja kylvökohteiden muokkaajina. Kivisille ja vedenvaivaamille maille jatkuvatoiminen kone ei sovellu. Laikkumättääseen verrattuna etuna on, ettei maahan synny kuoppia. Sillä ei kateta uuden äkeen hankintaa. Etu korostuu hienojaksoisilla mailla. Uutta rautaa vanhan tilalle Jatkuvatoimisesta mätästäjästä voi tulla metsämaan muokkauksen yleiskone korvaamaan ruostuvat metsä-äkeet. Schildtin edustama UPM on tähän asMätästin tekee mättäitä kahteen riviin. Kun nykyisiä, viimeisiään veteleviä äkeitä aikanaan hankittiin, äestys oli metsämaiden muokkauksen yleismenetelmä. ”Panokset mätästäjän kehittämiseen” Suomen suurimman metsäkoneyrityksen, Metsäkonepalvelu Oy:n toimitusjohtajan Timo Tolpan mielestä metsänviljelyn teknologian kehittäminen tulisi keskittää jatkuvatoimisiin mätästyskoneisiin. Brackea vuosikaudet ajaneen Laamasen mukaan kone suoriutuu mätästyksestä jopa kohtalaisen risukkoisilla ja paksukunttaisillakin mailla – mutta ei itsestään. ”Nykyiset koneet ovat vanhoja ja poistuvat pian käytöstä. Kaivinkoneella mätästäminen on kallista. Kone on suunniteltu istutusalojen mätästämiseen, mutta se voidaan muuntaa myös laikuttamiseen. ”Kuljettajan on jatkuvasti tarkkailtava muokkauksen laatua." Jatkuvatoiminen, metsäkoneen vetämä mätästäjä tekee hehtaarin mättäät noin puolessatoista tunnissa. Lisäksi kone voidaan varustaa kylvölaitteella”, selostaa Bracke Forest Ab:n toimitusjohtaja Klas-Håkan Ljungberg . Jatkuvatoimisilla koneilla voitaisiin säästää 200 euroa hehtaarilla.” Hänen mukaansa jatkuvatoimisten mätästäjien tekniikka ei ratkaisevasti ole kehittynyt 1990-luvulta, jolloin ensimmäiset koneet esiteltiin. ”Kuljettajan on jatkuvasti tarkkailtava muokkauksen laatua ja varmistettava, että muokkausohjelma on kohteelle sopiva.” Mätästimen tietokoneessa on kahdeksan ohjelmaa erilaisten metsämaiden mätästämiseen ja laikuttamiseen. Hän ennustaa, että kaivinkonemuokkauksessa kääntömätästys yleistyy. Uusi mätästäjä osaa myös kylvää Ehdolla mäntymaiden tulevaksi muokkauskoneeksi on jatkuvatoiminen Bracke-mätästäjä. 24 12.10.2017 / METSÄSTÄ ESITTELY MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat M etsä-äes on ollut yleisin maanmuokkauskone männyn uudistusaloilla. Toisaalta mätästäjällä voidaan muokata suuri osa kuuselle istutettavista aloista. Kääntömätästys on ollut kilpailija Metsä Groupin käyttämä menetelmä. Istutustyö on metsurien kokemusten mukaan jopa 25 prosenttia nopeampaa kuin kaivinkoneiden muokkaamilla mailla ti suosinut laikkumätästystä. Myös männyn kylvöt on tehty äkeisiin asennetuilla lisälaitteilla. Metsähallituksen projektipäällikkö Nuutti Kiljunen näkee, että metsämaan muokkausta on kehitettävä maallikoiden silmää miellyttäväksi, jotta metsätalouden hyväksyttävyyttä ei vaaranneta. Uusia ei tule, koska äkeiden käyttöaika rajoittuu kevään konekylvösesongille. ”Taannoin ennakoitiin, että istuttajista tulisi pula, mutta näin ei käynyt, joten emme tarvitse istutuskoneita. Uusia ei Suomeen ole hankittu aikoihin”, kertoo UPM:n metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt . Muokkausta sen sijaan pitäisi kehittää. ”Jatkamme niin kauan kuin vanhasta varaäkeestä saa varaosia”, toteaa toimitusjohtaja Ville Laamanen Savo-Karjalan Metsätyö Oy:stä. Lisäksi maanpintaa rikotaan vähemmän. ”Mätästäjissä olisi edelleen kehittämisen varaa.” Bracke Forestin toimitusjohtaja Klas-Håkan Ljungberg vakuuttaa, että koneella tehdyt mättäät tarjoavat hyvän kasvupaikan taimelle.
Kerro siis meille jokin kuulemasi tai keksimäsi metsäaiheinen sanonta. Jos lähetät klassikon ensimmäisenä tai oma originaalisi päätyy kirjaan, saat sanonnoista koostettavan kirjan omaksesi. ja osallistut kirjan tekoon sekä arvontaan! Kerro meille metsästä Osallistuneiden kesken arvotaan 2 upeaa Wiilubikea ja 50 kpl Lastun puhelinkuoria. Osallistu osoitteessa sanonnat.fi sanonnat fraasit & lorut itse keksityt tai klassikot Metsälehti kerää sanontoja, jotka liittyvät joko suoraan tai kuvainnollisesti metsään. Arvo 1390 € Arvo 32 € Metsa?lehti_17-2017_260x380mm_Ida Fram_Metsa?kustannus_Metsa?sananparret 2017_7985_2.indd 1 20.9.2017 13.40
Rästissä on noin 110 000 hehtaaria ja uutta aukkoa syntyy lisää sadantuhannen hehtaarin vuosivauhdilla. . Työ jakaantui pinta-alallisesti puoliksi ennakkoraivauskuvioihin ja nuoren metsän hoitoon. Näin tukkiluokan havupuumetsä valtaa aukot takaisin nopeammin kuin aiempina vuosisatoina, mutta edelleen se vie huomattavasti kauemmin ilman ihmisen toimenpiteitä. Fakta Katso video! www. Melkein 40 hehtaaria ryteikköä Mutta mitä vaatii raivaajalta, jos taimikonhoito on rajusti myöhästynyt ja entinen aukko kasvaa lähes läpipääsemättömänä viidakkona kaikkia puulajeja. mituhoja seuraa väistämättä paksulumisilla Pohjois-Karjalan vaaroilla. Arvattavasti hyväkasvuiset vaaranrinteet puskivat aluksi heinäkasveja ja vatukkoa, jotka tukahduttivat valtaosan kylvökuusien taimista. Maapohjaan tuli paikoin metrinen kerros puuluokoa. Niistä osan Turunen joutui kaatamaan moottorisahalla, koska raivaussahan terä ei enää yltänyt kaatoon asti. Kesto 276 työtuntia. Saantona oli siten reilu puolihehtaaria päivässä. Sen jälkeen lehtipuusto oli pääosin valloittanut kuviot. metsalehti.fi Tiheässä kasvavat poistettavat raippakoivut eivät aina suostu kaatumaan omia aikojaan, vaikka tekee oikeaoppisen suunnatun kaatosahauksen. Kesto 155 työtuntia. Toisaalta metsiemme puumäärä ja kasvu on kohonnut ennätystasolle. Kokonaiskesto 431 työtuntia, 57 työpäivää. Matti Turunen tietää. . . Vajaa hehtaari päivässä oli tämän työn tulos. Yhteensä 38 hehtaaria raivattavaa. Lisäksi erittäin tiheässä kasvanut puusto oli osin riukuuntunutta, ja oksaosuutta oli vain tupsu latvassa. . Tästä sai menneenä syyskesänä kokemusta yhden miehen metsätyöyritystä, Raja-Mattia, pyörittävä lieksalainen Matti Turunen , kun työkohteeksi tuli 38 hehtaaria raivattavaa Lieksan Jaakonvaaran alueelta. Puhutaan kasvutappioista. Jos tällainen puusto harvennetaan suositustiheyteen, luRaja-Matin syysurakka Mitä vaatii raivaajalta, jos entinen aukko kasvaa tiheänä viidakkona kaikkia puulajeja. Työ vei yhteensä 35 työpäivää ja tunteja kului 276. Konkelot on autettava maahan käsivoimin.. RAJAMATIN SAVOTTA . Koska myös taimikonhoito oli jäänyt rästiin, kasvoi niilläkin kuvioilla, joissa valtapuustona oli kuusi ja joihin oli suunniteltu ennakkoraivaus, runsaasti poistettavaa lehtipuustoa. Ajallaan nämä hoitotoimenpiteet suoritettuina olisi näilläkin kuvioilla ollut runsaasti poistettavaa, myyntiin kelpaavaa ensiharvennuspuustoa, josta olisi saanut jo puukauppatuloja", Turunen pohti. . "Malliesimerkki siitä, mitä seuraa taimenpelastuksen, taimikon varhaisperkauksen ja hoidon laiminlyömisellä. Poistettavaa puustoa oli enemmän ja paikoin myös paksumpaa. Tämäkään työ ei ollut läpihuutojuttu: vain alikasvustona kasvanut pihlajikko kaatui ilman auttamista, mutta raippakoivut, lepät, haavat ja raidat joutui vääntämään käsin maahan. Ennakkoraivausta 19 hehtaaria. Nykyään kun voi ilman lakiperusteisia taloudellisia seuraamuksia jättää hakkuuaukkonsa ja taimikkonsa luojan huomaan. Raakapuun käyttö on 70 miljoonaa kiintokuutiota, ja tarve on kasvussa. Nuoren metsän hoitoa 19 hehtaaria. Yhdeksäntoista hehtaarin kuvioiden läpikäyminen vei yhteensä 22 työpäivää, ja työtunteja kertyi yhteensä 155. Nyt ne jäivät lahotessaan lannoittamaan maapohjaa. Nuoren metsä hoito Seuraavaksi raivaaja kävi käsiksi nuoren metsän hoitokuvioihin. Energiaja polttopuuta olisi näiltä kuviolta kertynyt aikamoiset kasat. Alkutöinä Matti raivasi nämä ennakkoraivauskuviot. Ne ovat kuitenkin enemmän kansantaloudellinen ongelma, eivät niinkään yksittäisen metsänomistajan – jos taloudellinen painopiste on muualla kuin metsäomaisuudessa. 26 12.10.2017 / METSÄSTÄ ARI KOMULAINEN, teksti ja kuva J uhlapuheissa ja pääkirjoituksessa kauhistellaan hoitamattomien taimikoiden laajuutta. . Nyt omistajalle jäivät käteen vain kustannukset tehdystä työstä. Paikoin kuviolla kasvoi yhden puulajin tiheitä ja jo reilusti kuitupuun mittaluokan saavuttaneita hieskoivu-, haapaja leppäpuustoja. Nyt työ hidastui oleellisesti. Nämä ovat julman suuria lukuja verrattuna Suomen metsäpinta-alaan. . Kohteet olivat yli kolmevuosikymmentä sitten hieman eri vuosina avohakattuja kuvioita, joissa oli tehty kevyt maanmuokkaus ja kylvö kuuselle
Vuoden 1988 Metsälehdessä julkaistiin iso artikkeli siitä, miten tietokoneet voidaan valjastaa metsätaloudellisiin tarkoituksiin. Tietokoneet avuksi metsänhoitoon "Parhaan hyödyn saa se, joka ei tunne ennakkoluuloja tietokoneita kohtaan." MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat R aivaussahanterän teroituskone Raiten kokeilussa haimme vastausta kolmeen kysymykseen: Onnistuuko teroitus. 100 vuoden varrelta Tuokiokuvia itsenäisen kansan historiasta Metsälehden sivuilla. Kokenut viilaa terän käsipelillä nopeammin kuin koneella. Kiinnistys sekä 20 että 25,4 mm akselireikä . 27 METSÄSTÄ / 12.10.2017 MARIANNE MINKKINEN TIETOKONEET kehitettiin 1940-luvulla sodankäynnin tarpeisiin. Tarkkaa puuhaa Raite toimii parhaiten terillä, jotka on uudesta asti teroitettu koneella – sahaustauoilla tehdään vain kevyt puhdistusviilaus. Kyllä. Hiomakivi lpm 100 mm paksuus 3,5 mm . Suositut 5,5 ja 6,3 millin viilat työstävät terähampaasta loivakaarisemman. Valmistajan mukaan teroituskone voidaan varustaa timanttilaikalla, joka pystyy kovapalateriin. "Ohjelman kehittelijä Herman Juurikkala arvioi, että parhaan hyödyn siitä saa juuri sellainen metsänomistaja, joka ei tunne ennakkoluuloja tietokoneita ja -ohjelmia kohtaan", Metsälehdessä kirjoitettiin. . Käsin viilatuissa terissä hampaiden pituus vaihtelee. Terää on hiottava hyvin lyhyin työnnöin. "TiMe vie metsänomistajan pitkän harppauksen pitemmälle: metsätaloussuunnitelman tiedot tulevat kotitietokoneen näyttöruudulle, mutta ohjelman avulla tilan metsäasioita voidaan tarkastella paljon monipuolisemmin kuin tavallista metsätaloussuunnitelmaa lukemalla." Ohjelmalla pystyi tarkastelemaan metsänhoitotöitä kuvioittain ja kiireellisyysjärjestyksessä. Mielestämme ei. . Terän hiomakulma 15/20 astetta . 240 volttia, 220 wattia . Samaan suuntaan haritetut terähampaat hiotaan peräjälkeen. Kone tekee terähampaan etureunasta herkästi nokkavan. Terää on hiottava lyhyin työnnöin, muuten terähammas kuumenee liiaksi. Uusi raivaussahan terä maksaa 15 euroa. Ei, mutta huolellinen saa terästä koneella ihan kelvollisen. Teroittamista vaikeuttaa se, että yläviistosta katsoen hiomalaikka peittää hiottavan terähampaan. Raiten muuten selkeän käyttöohjeen kuva oikeaoppisesta terähampaan muodosta on epätarkka. Lisävarustein kovapalaterälle Raitea ei ole niin helppokäyttöinen kuin sen markkinamiehet lupaavat. Raiten ydin on laikkahiomakone. Sen jälkeen kallistusrunko käännetään vastakkaiseen asentoon, jossa viilataan toiseen suuntaan haritetut terät. Runko-osat sinkittyä ohutlevyä . Toki aloittelijakin voi oppia sitä käyttämään, mutta käsin viilaamisen oppiminen on helpompaa. . Ison (225 mm) terän terähampaan selän hiominen ei nähdäksemme onnistu. Stopparia säädetään sormiruuvilla, kunnes terähammas on oikealla kohdalla. Tätä varten konetta kannattaa käytön aikana kallistaa taaksepäin. Tällaisessa käytössä Raite voisi olla oikeasti hyödyllinen, Raite maksaa Uittokaluston nettikaupassa 219 euroa. Tällöin kallistusrunkoa on siirrettävä taakse ja hiomalaikan suojus on irrotettava. Sillä tehtiin säästötilien kirjanpitoa. . Toinen käsi tukee terää, jotta se ei tärise hionnan aikana. Vähänkin pidempään jatkuva hionta polttaa terähampaan kärjen. Terä kiinnitetään siipimutterilla kallistusrunkoon, joka kääntyy 15 tai 20 astetta. . Suomen ensimmäinen tietokone oli Postisäästöpankin Ensi-niminen kone vuodelta 1958. Tällöin terän asennon säätäminen konehiontaa varten vie Lue ensin käyttöohje Raivaussahan teroituskone on toimiva, mutta sen käyttö ei äkkiseltään ole helppoa. Tietotekniikkaa oli käytetty metsälautakunnissa metsätaloussuunnitelmien tekemiseen aiemminkin, mutta nyt tietokoneohjelmia tarjottiin suoraan metsänomistajalle. Uusi hiomalaikka maksaa 14,90 euroa. Teknillisessä korkeakoulussa kehitettiin puolestaan ensimmäinen suomalaisvalmisteinen tietokone ESKO vuonna 1960. Onko teroittaminen helpompaa kuin käsin viilaus. Kallistusrungon päällä oleva vaste eli stoppari asettuu terähampaiden väliseen puruaukkoon ja pysäyttää terän viilauksen aikana. Raitella voi hioa myös terähampaan selkää. Koneella hiottujen terähampaiden muoto vastaa 4,8 millin pyöröviilalla tehtyä viilausta. Sopii 200 ja 225 millin terille . Hiomalaikkaa kallistetaan kohti terää. 1960-luvulla tietokoneet levisivät suurimpiin yrityksiin ja valtionhallintoon. Tavallisiin koteihin tietokoneita alettiin ostaa 1980-luvulla. Paino 5 kg . Kallistuksen aste määrittää terän viilauskulman. Fakta KOKEILTUA. "TiMe voisi yleistyä mets ä t a l o u d e n suunnittelun ja seurannan välineenä hyvinkin nopeasti, jos ohjelma sopisi muillekin kotitietokoneille kuin Commondorelle. Hinta 219 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET + laadukkaasti tehty + selkeä käyttöohje + mahdollisuus kovapalaterien teroittamiseen – huono näkyvyys terälle – säätöjen mutkikkuus – kalleus aikaa, koska se on tehtävä erikseen joka hampaalle. . Höllästi kiinnitettyä terää pyöritetään niin, että hiontavuorossa seuraava terähammas asettuu oikealle kohdalle. . Siitä sai laskettua myös kustannuksia. RAITE-TEROITUSKONE . Niissä halukkaat voisivat tarvittaessa asiantuntijoiden opastuksella perehtyä alan alkeisiin ja käyttää hyödykseen erilaisia ohjelmia." Jutusta paistaa läpi se, etteivät aikalaiset suhtautuneet tietokoneisiin varauksetta. . Toinen ja hyvä mahdollisuus olisi se, että pitäjille perustettaisiin tietotupia. Se on akseloitu niin, että laikkaa voidaan kallistaa eteenpäin kohti terää. Koneen kallistusta rajoitetaan koneen alla olevalla sormiruuvilla. Teroittaako kone paremmin kuin osaava viilaaja. "Tietokone on kätevä renki" -otsikolla kerrottiin, että Tapiossa on kehitetty sähköinen metsätaloussuunnitelmaohjelma TiMe
Sen jälkeen taivas rauhoittuu. Samalla ilmiö liikkuu nopeasti takaisin kohti pohjoista. Joskus aamutunneille asti voi vielä havaita taivaan yli pyyhkiviä harsomaisia valopintoja. Säihkyvälle taivaalle ilmestyy sinistä, punaista ja vihreätä valoa. Suomessa revontuli-sana on ollut käytössä kaikkialla. Kaikissa muissa kielissä revontulet nimetään pohjoisen valoksi tai ruskoksi. Myös antiikin viisaat Kreikassa ja Roomassa katselivat revontulia ja kirjoittivat kuvauksia näkemästään. Meidän Kalevalamme ja muinaisviikinkien Edda-runot sisältävät kuvauksia räiskyvistä revontulista. Käyttöön otettiin monimutkaisia mittauslaitteita, mm. Jopa revontulten tieteellinen nimi aurora borealis tarkoittaa pohjoista aamunruskoa. Kuuluisa tähtitieteilijä Edmund Halley kirjoitti vuonna 1716, että revontulet ja maapallon magneettiset häiriöt liittyvät jotenkin toisiinsa. Kun elektronit virittävät happiatomeja, syntyy näkyvää punaista ja vihreää valoa. Salat selviävät Revontulien salat alkoivat selvitä 1700-luvulla. Pohjoinen taivas palaa Revontulia on pelätty ja niiden avulla on ennustettu tulevaisuutta. Se pyyhkii läpi avaruuden, ja törmätessään maan ilmakehään elektronit kulkeutuvat maan magneettikentän takia kohti napoja. Tämän jälkeen revontulia mitattiin erilaisin mittarein parin vuosisadan ajan Norjassa, Ruotsissa, Venäjällä ja Alaskassa. Siellä revontulet nimettiin Chu Long -käärmejumalaksi. Yleensä ne tiesivät vaikeuksia: sotia, nälänhätää ja onnettomuuksia. Typen virittyessä nähdään sinistä ja violettia valoa. Valoshow päättyy koronaan. Raamatussakin on kuvauksia revontulista. Tämän jälkeen seuraa usein revontulipurkaus: kaari hajoaa ja kirkastuu. Kiinassa vanhin kirjattu kuvaus on noin 4 600 vuoden takaa. Revontulikuvat on kuvattu Enontekiön Kilpisjärvellä kevättalvella 2017.. spektroskooppeja ja erikoiskameroita. Revontulet keskittyvät magneettikentän vetovoiman takia napojen läheisyyteen ns. Suomen Sodankyläänkin perustettiin revontulien mittausasema jo vuonna 1882. revontuliovaalien alueille. Juuri nyt on käynnissä tällainen aktiivinen vaihe ja öisin räiskyvät revontulet ainakin Pohjois-Suomessa, joskus etelässäkin. Auringosta purkautuu koko ajan avaruuteen sähköisesti virittyneitä elektroneja – tätä virtausta kutsutaan aurinkotuuleksi. Kalevalassa ja Raamatussa Pohjoisille kansoille revontulet ovat tuttuja talviöiden ilmiöitä jo tuhansien vuosien takaa. Paikoin käytettiin myös sanontaa "pohjoinen palaa", ja nimi rutjat tarkoitti Ruijan valkeita. Siellä elektronit liikkuvat kohti maan pintaa ja törmäävät ilmakehän kaasuihin. Me suomalaiset olemme ainoa kansa, jolla on kielessään oma sanansa pohjoisen taivaalla leiskuville valoille. Revontuli-nimen kerrotaan tulleen uskomuksesta, jossa Pohjolan tulikettu juoksee tuntureilla, ja sen turkki sekä häntä säkenöivät karvan hangatessa pensaisiin ja kiviin. Revontulinäytös alkaa vihertävänkeltaisella tulikaarella, joka poimuttuu ja muodostaa pystysuoria siteitä sekä verhomaisia pintoja. Revontulipurkauksessa kaaret hajoavat ja taivaalle ilmestyy violetteja, sinisiä ja punaisia sävyjä. Parhaiten revontulet näkyvät pimeinä tähtikirkkaina iltoina yhdeksän ja yhdentoista välillä. Muoniossa tosin puhuttiin taivaan valkeista. 28 12.10.2017 / PILKKEITÄ LUONNOSTA HANNU ESKONEN, teksti ja kuva R evontulet ovat yksi syysja talvipimeiden komeimmista luonnonilmiöistä. Nykyisen revontuliteorian kokosivat yhteen vuonna 1931 Sydney Chapman ja Vincenzo Ferraro. Aristoteles esitti Meteorologica-kirjassaan ensimmäisen selityksen revontulien synnylle. Niiden esiintyminen seuraa suoraan auringon aktiivisuutta: kun aurinko on aktiivinen, esiintyy revontulia runsaasti. Siinä taivaalle ilmestyy maan magneettikentän suuntaisia valopatsaita, jotka näyttävät yhtyvän keskitaivaalla samassa pisteessä. Tuolloin uskottiin, että valoilmiön aiheuttaa pohjoisen jäätiköistä heijastuva valo. Samalla revontulikaari liikkuu varsin nopeasti etelään. Revontulien avulla ennustettiin tulevaisuutta. Toisen tarun mukaan kaukana Jäämerellä uiskenteleva jättiläiskala tai -valas, Peemut, siellä käänteli suomuista kylkeään heijastellen kelmeää valoa yötaivaalle. Hänen mukaansa maasta nouseva höyry syttyi palamaan korkealla ilmakehässä ja näkyi säihkyvinä valoina maan pinnalla
”Kokenut kaikki tietää, vaivainen kaikki kokee.” VÄINÖ RANTA eläkeläismetsänhoitaja, Pori tukset ja määräykset. Uskonkin sen löytävän tiensä monen lukijan käsiin tarjoten mielenkiintoisia lukuelämyksiä. Ojamaihin istutetut taimet selvisivät kuivuudesta paremmin. Ohutturpeiselle saranevalle kaivurilla tehtyä kuoppamätästystä sanottiin möykytykseksi. Ruohostuksessa ja vadelmien poistossa olen käyttänyt viikatteen tapaista raivuria ja yhden käden vesuria. Jopa 50 vuotta kuivina olleista sieninäytteistä on vapautunut itiöitä, kun itiöemää on kostutettu. Siinä kerrotaan, että käytännössä jatkuvan kasvatuksen erilaiset hakkuut muodostavat noin kaksi prosenttia kaikista hakkuista. Hinta noin 28 euroa. Muutamista asiavirheistä huolimatta kirjassa on paljon hyvää, joten en heittäisi kirvestä kaivoon. Kirjan tarkoitus ei tosin ole olla oppikirja, vaan nimensä mukainen opas alasta kiinnostuneille. JOS IHMISELLÄKIN ON joskus vaikeuksia parinmuodostuksessa, niin mitä pitäisi sanoa halkiheltasta: sillä on peräti 27 000 erilaista pariutumistyyppiä, vaan ei kuitenkaan niin, että vain yksi niistä tuhansista kelpaisi pariutumiskumppaniksi. LUKIJALTA LUKIJALTA KIRJAT HALKIHELTTA ON YKSI LAAJIMMALLE levinneistä sienistä. 29 PILKKEITÄ / 12.10.2017 METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Teräsuoja/ kuljetussuoja taas estää raivaussahan terää vahingoittumasta tai vahingoittamasta. Pahimmat virheet ovat työturvallisuuden ja työsuojelun saralta. Istutin 2/1 männyn taimia, koska pelkäsin keväthalloja. Se kasvaa sekä tropiikissa että lauhkeilla alueilla. Rehevillä mailla mätästys on tehtävä heti hakkuun jälkeen, etteivät ruoho ja vadelma ehdi tulemaan. Tässä vanhan miehen kokemuksia mätästyksestä. Yleistymisen syynä on todennäköisesti ilmaston lämpeneminen eikä sieni tarvitse erityistä suojelua. Harmi vain, että toteutukseen on jäänyt muutamia asiavirheitä. Männyt tulivat rehevällä maalla paksuoksaisiksi. Männyllä kemeran ohjeet eivät sovi reheville maille, koska varhaishoidon ja nuorenmetsän hoidon väli on oltava seitsemän vuotta. Metsälehden numero 17 on hyvä ja monipuolinenkin. Kuvan halkiheltat on kuvattu Savitaipaleella tavanomaisessa talousmetsässä. Kirjan ulkoasu ja esipuhe ovat paljon lupaavia. EUROOPASSA HALKIHELTTAA pidetään ravinnoksi kelpaamattomana, mutta trooppisilla alueilla sitä syödään. Kesällä yksivuotiaista koivuntaimista sain hyvän opetuksen: ne on perattava heti heinäkuussa, sillä niitä on vaikea löytää silloin, kun aukkoisilla paikoilla on ennestään ruohoa ja vadelmaa. Träff . JUHA SUONPÄÄ Hämeen ammatti-instituutti, Evo. Svein Arne Strömsodd ja Jon Erik Solberg: Poikki, Halki ja Pinoon. Kirjassa mainittu kaksi senttiä ei siis päde järeämpiin puihin. Esimerkiksi ”moottorisahan käyttö tikkailla seisten” tai ”kaasuliipaisimen lukitsin”. Mätästyksen uranuurtajana haluan kertoa omista kokemuksistani. Kokemuksia mätästyksestä Istutustiheytenä olen käyttänyt 2 500:ta tainta hehtaarilla – männyllä viittätuhatta laadun takia ja koska olen pelännyt myyräja hirvituhoja. Tutkija tuskin selvitti sitä, olivatko itiöt vielä eläviä. 175 sivua. Kuvitus on muutenkin runsas ja monipuolinen. Tikkaiden käyttö on pääsääntöisesti kiellettyä, ja niiden mahdollisesta käytöstä on olemassa ohjeet, suosiPuunkaatoa norjalaisittain Metsälehdessä 15/2017 oli monta mielenkiintoista artikkelia muun muassa mätästyksestä, heinäyksestä ja istutuksen ajankohdasta. Tänä vuonna Satakunnassa ei ollut lunta ja kevät oli vähäsateinen, joten syysistutustaimet meinasivat kuolla. Laaja elinalue ja monipuolinen ravinnonkäyttö ovat saaneet epäilemään, että kyseessä olisi useampikin laji, Halkiheltta pitää ilmaston lämpenemisestä Halkiheltan talvehtineita itiöemiä lepää kaatuneen lepän rungolla. Edullisinta on tehdä taimikon varhaishoito omin varoin, ja ottaa vasta nuoren metsän hoitoon kemeratuet. Sitä on helppo kasvattaa laboratorioissa ja se on yksi käytetyimmistä koesienistä tavallisen leivinhiivan ohella. Ilmeisesti kääntäjä ei ole tuntenut alaa riittävästi. Mikäli lehden tarkoitus on ajaa jatkuvan kasvatuksen asiaa, työtä riittää moniksi vuosikymmeniksi. Haluamme antaa metsänomistajille aineksia päätöksentekoon, mutta emme varsinaisesti aja muuta asiaa kuin kestävää metsätaloutta. Tervetullut uutukainen on norjalaista alkuperää, ja kirjan on suomentanut Risto K. Sen voisi aloittaa kirjasta Sienten biologia (Timonen & Valkonen, 2013). ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja Mikä on lehden tarkoitus. Asian ymmärtämiseksi pitäisi paneutua syvemmälle sienten lisääntymisbiologiaan. Teetin vuonna 1967 omistamalleni puolentoista hehtaarin metsäpalstalle Eurajoella mätästyksen, joka oli Porin metsänparannuspiirin ensimmäinen kaivurimätästys. Metsäalalle ilmestyy harvoin ja vähän alaa käsittelevää kirjallisuutta. Ilmeisesti kyseessä on käännöskukkanen, ja oikeasti tarkoitetaan kaasuliipaisimen turvaliipaisinta, joka tunnetaan kansankielellä risulukkona. VELI-PEKKA JÄRVELÄINEN emeritusprofessori Metsälehden tarkoitus on tarjota monipuolista tietoa lukijoita kiinnostavista aiheista. Sienen itiöemä on pitkäikäinen, ja vuodenkin kuivana ollut itiöemä voi alkaa kastuessaan tuottaa itiöitä. Se elää useilla eri puulajeilla ja muillakin alustoilla kuten olkipaaleissa ja jopa luilla. mutta ilmeisesti halkiheltta on vain ekologialtaan tavattoman laaja-alainen. Mänty ei selviä pitempään, vaan se kuolee. Olen teettänyt laikkumätästyksiä kaivukoneella sekä syksyllä että keväällä. Jälkimmäisessä esimerkissä ”lukitsin” on laiton ja kielletty. Suomessahan eivät näin pitkät kuivakaudet tule kysymykseen. Olen teettänyt matalia mättäitä, sillä ne haittaavat taimikonhoidossa vähemmän kuin syvät kuopat ja ovat myös taimien kasvun kannalta parempia. Taimien läheltä on hyvä poistaa vadelmat ja koivunvesat, etteivät taimet vaurioidu taimikonhoidossa. Meillä tämä kuivuutta ja lämpöä sietävä sieni (saksalaisen Wikipedian määritelmä) on eteläinen. Puunkaadon perusteet. Kuusi kyllä elää kauemmin, mutta vadelmien poisto parantaa paljon sen kasvua. Karsimalla sain niistä sahatukeiksi kelpaavia. Heltat muodostavat kauniin viuhkakuvion ja halkeavat pitkittäin keskeltä. Olen tehnyt ruohostuksen eli heinäyksen ja vadelmien poiston männyllä ja kuusella kaksi vuotta istutuksen jälkeen marraskuussa, kun vadelmalta on lehti tippunut. Joskus se on tavattu myös ihmisen loisena ja taudinaiheuttajana. Kaiken kaikkiaan kirjasta jäi lukukokemukseni jälkeen hyvä jälkimaku. Kirjassa mainitaan myös pitopuun minimin olevan kaksi senttiä, mikä on täysin totta. Suomen metsät kun eivät helposti taivu jatkuvan kasvatuksen muotteihin edes biologisessaan mielessä. Ergonomiasta sen verran, että ”pakoaukon” on oltava alempana kuin ”imuaukon”. Harvinaisuutensa vuoksi halkiheltta oli aikaisemmin uhanalaisten listalla vaarantuneena, mutta lukuisat uudet löydöt Järvi-Suomesta asti ovat muuttaneet tilanteen. Ulkoasultaan kirja on varsin näyttävä. Raivaussahan runkoputken (ei suojaputken) päässä puolestaan pyörii raivausterä sektorisuojan (ei teräsuojan) alla. Huomionarvoista on kuitenkin, että pitopuun tulee olla 10 prosenttia rungon paksuudesta. Saamamme palaute kertoo, että avohakkuun vaihtoehdot kiinnostavat varsinkin uusia metsänomistajia. Alan harrastaja tai alasta kiinnostunut löytää kirjasta useita hyviä ohjeita ja neuvoja, kuten kuvitetut treeniohjeet. Karisto 2017. Lohdutukseksi voin sanoa, etten minäkään ole sienten seksiongelmia täysin ymmärtänyt. Kuusella olen tehnyt perkauksen kaksi kertaa niin, että varhaishoidossa kuuset voi harventaa normaaliin tiheyteen. Istutuksen olen tehnyt aina keväällä, jotta varsinkin routivilla mailla taimet ehtivät juurtua kunnolla, niin ettei routa nostele niitä ylös. Jatkuva kasvatus yleistyy, mutta jää kuitenkin vain yhdeksi vaihtoehdoksi metsien hoidossa. Kun sieni kuivuu, heltan puoliskot kääntyvät suojaamaan heltan ulkopinnan itiöitä kehittävää pintaa, itiölavaa ja avautuvat jälleen sienen kostuessa. Kuitenkin lehden sisällöstä noin puolet käsittelee jatkuvan kasvatuksen kysymyksiä! Mikä on lehden tarkoitus
Norjalaisen Moelvenin johtaja Morten Kristiansenin mukaan sekä nykyinen että seuraava maailmanmestaruus ovat kuitenkin norjalaisten. Metsälehden lukijat olivat odotettuja vieraita – paikka Suomi Hall Astoriassa. Tällä hetkellä korkein puurakennus on Bergeniin 2015 valmistunut 14-kerroksinen ja 51-metrinen talo. tiaanireservaatissa ja tuulivoimapuistossa. Tosin tiedossa on, että monet isoja metsäaloja omistavat tekevät vain jatkuvaa kasvatusta. "Parhaillaan rakennettavasta Mjöstornetista tulee maailman korkein", kertoi Kristiansen syyskuussa Tukholmassa pidetyssä Virkesforum-tilaisuudessa, jonka oli järjestänyt Ruotsin metsäteollisuuden etujärjestö Skogsindustrin. Matkaohjelma oli tiivis ja nähtävää paljon, eivätkä kaikki ehtineet kuvaan. Osavaltion historiassa on useita isoja paloja, joista on seurannut vuosien uudistamistyöt ja muu jälkipyykki. Vo ll Ar ki te kt er As an d Ev e Im ag es Groupin Kertopuuta. Mihin väite perustuu. Lontooseen kaavailtu Oakwood Tower olisi 300 metriä korkea. Metsän ammattilainen välittää. Loppukesä on alueella ollut erityisen kuiva, minkä johdosta metsäpalot ovat levinneet hallitsemattomasti. TILAVAHTI VALVOO Rekisteröidy ja saat kiinnostavat kohteet sähköpostiisi.. Jaksollinen ja jatkuva kasvatus ovat periaatteiltaan ja taELIISA KALLIONIEMI Puukerrostaloja on viime vuosina rakennettu paljon, ja niistä moni on jo ehditty nimetä maailman korkeimmaksi. Suomen korkeimmaksi puukerrostaloksi sanotaan Joensuun Penttilänkulmaan nousevaa 14-kerroksista opiskelijataloa. Matkalaisille palot olivat jännä kokemus, mutta oregonilaiset itse kokivat asian toisin. Ohjelmassa oli myös vierailu inLännen palo Lukijamatka lähti liikkeelle Seattlesta. Myös puinen pilvenpiirtäjä on suunnitteilla. Savun saattoi nähdä ja haistaa, ja kerran tie vei palavan alueen läpi. 30 12.10.2017 / PILKKEITÄ MIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuvat Metsälehti teki syyskuussa lukijamatkan Yhdysvaltojen luoteisosaan, Oregoniin ja Washingtoniin. Maailman korkein puukerrostalo nousee Norjan Mjösa-järven rannalle. Yli 80 metriä korkeaan taloon tulee 18 kerrosta asuntoja, toimistotiloja ja muun muassa hotelli. Moelven toimittaa rakennukseen tarvittavan liimapuun sekä Stora Enson valmistamat CLT-levyt ja Metsä Tässä on maailman korkein puutalo Norjaan nousee yli 80-metrinen puukerrostalo. Metsälehdessä 17/2017 käsiteltiin metsän kasvatusta ja väitettiin tilastojen osoittavan, että jatkuvaa kasvatusta olisi tehty kovin vähän. Jo olemassa olevista rakennuksista maailman korkeimman puukerrostalon tittelistä kilpailevat myös, erilaisilla mittaustavoilla, 53-metrinen rakennus Vancouverissa Kanadassa sekä 52-metrinen talo Brisbanessa Australiassa. Matkalla tutustuttiin metsiin, puunkorjuuseen ja puunjalostukseen, sekä tämän päivän amerikansuomalaisuuteen. Metsäkeskuksen metsänkäytön ilmoituksen lomakkeessa ei nimittäin ole lainkaan jatkuvan kasvatuksen saraketta. Tilaston pitäisi osoittaa nollaa
elokuuta Ylöjärvellä. Koti, uskonto ja isänmaa olivat ystävämme Matti Ponsin elämän keskeisiä arvoja, jotka ohjasivat näkyvästi hänen yhteiskunnallista toimintaansa. Ks. Lukijaa kiinnostaa, kasvaako metsä paremmin viileänä ja kosteana vai helteisenä kesänä. Hanke kertoo alan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, taloudellisesta merkityksestä ja lupaavista kasvunäkymistä. Lisätietoja tehtävästä antavat hankkeen puheenjohtaja Sari Hassi p. Kymmenillä matkoillaan hän laajensi karjalaisen kulttuurin tuntemustaan. 044 5600 006. Tehtävään kuuluu jonkin verran matkustamista. kasvattamaan neulasmassaa, pituutta ja paksuutta juurten kustannuksella. Onko metsän kasvulle parempi tällainen kuluva kesä vai kuuma hellekesä. Samaten liian lauhat talvet rasittavat kuusikoita. Etelä-Euroopassa puiden kasvua ei rajoita kylmyys, vaan kesien kuumuus ja veden puute. Hän oli osaava johtaja ja esimiehenä oikeudenmukainen sekä helposti lähestyttävä. Nollan yläpuolella keikkuvat talvilämpötilat saavat kuuset hengittämään ja kuluttamaan kasvun aloittamiseen tarvittavia sokereita jo ennen kevättä. Projektipäällikön työviikko on nelipäiväinen ja toimipaikka sijaitsee Helsingin keskustassa. 31 PILKKEITÄ / 12.10.2017 PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsänhoitaja Matti "Masa" Ponsi kuoli 5. KARI MIELIKÄINEN Vastaaja on Luonnonvarakeskuksen professori. MARKKU RAUHALAHTI ammattiveli ja ystävä vuosikymmenten ajalta Metsänhoitaja Matti Ponsi Kuluva kesä on ollut lämpösummaltaan keskimääräistä kylmempi. Miten lämpötila ja kosteus vaikuttavat kasvuun, kumpi on tärkeämpää. Ponsi oli syntynyt Kangasalla 1932. Myös Etelä-Suomen kuusikot kaipaavat erityisesti alkukesällä enemmän vettä kuin lämpöä. Sotilasarvoltaan hän oli reservin majuri. 1990-luvulta lähtien hän teki avustustyötä Suomen puolesta taistelleiden heimoveljien ja näiden perheiden hyväksi mm. ke, ettuutta ee estin eiden llisesta ha hh ee. 040 515 9918 ja projektipäällikkö Eveliina Pokela p. Hän valmistui ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulusta 1952 ja metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta 1958. Ajokortti ja valmius käyttää autoa lasketaan eduksi. Heinäkuun lämpötilan ja kasvun riippuvuus on niin suoraviivainen, että sen perusteella on voitu arvioida vuosituhansien takaisten kesien lämpimyyttä. Kevätsateet sulattavat roudan tehokkaammin kuin aurinko. Eläkevuosien harrastuksia oli myös heraldiikka. . A. Hän toimi luottamustehtävissä ja jäsenenä reserviläisjärjestöissä ja maanpuolustusperinteen yhdistyksissä niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnankin tasolla. myös www.uusipuu.. Sateisina kesinä kuuset voivat hyvin ja pyrkivät Millaisena kesänä metsä kasvaa. Niin työyhteisöissä kuin harrastusten parissa Ponsi oli yhteishengen luoja. Serlachius Oy:n metsäjohtajana 1984–86 ja Osuuskunta Metsäliitossa ylimetsänhoitajana ja projektinjohtajana vuoteen 1995 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle. Professori Olavi Huikari suunnitteli aikoinaan jopa eräänlaista ehkäisypilleriä, jolla puiden elinvoima voitaisiin keskittää siementuotannon sijaan olennaisimpaan, eli runkopuuhun. Uusi puu -hanke hakee PROJEKTIPÄÄLLIKKÖÄ Oletko sinä etsimämme henkilö, joka • tuntee metsäalaa, puun arvoketjua ja sen toimijoita • seuraa aktiivisesti globaalien trendien kehittymistä • ymmärtää poliittisen päätöksenteon etenemistä ja • edistää aktiivisella otteellaan puupohjaista biotaloutta Odotamme projektipäälliköltä • kokemusta monipuolisesta sidosryhmätyöskentelystä • vaikuttavaa esiintymistaitoa • vahvaa kykyä viestiä ja tuottaa sisältöjä • halua kehittää hankkeen monikanavaista viestintää • projektinhallinnan ja budjetoinnin taitoja • itsenäistä ja toimeen tarttuvaa asennetta Haemme nyt yli 20 puupohjaisen biotalouden toimijan yhteiselle hankkeelle omatoimista, energistä projektipäällikköä vanhempainvapaajakson ajaksi. Kuivien kesien tullessa ne joutuvat vähentämään haihduttavaa neulasistoaan ja keskittämään voimiaan juurten kasvattamiseen. LUKIJAKYSYMYS MUISTOKIRJOITUS Le ht ik uv a Uusi puu on suomalaista biotaloutta edistävä viestintähanke, jonka tavoitteena on lisätä puuja kuitupohjaisten biotuotteiden tunnettuutta päättäjien keskuudessa. Tehtävä täytetään mahdollisimman pian 18 kuukauden määräaikaisuutena. . Tästä kertovat menestyksekäs työura sekä lukuisat luottamustehtävät alan alueellisissa ja valtakunnallisissa järjestöissä. Kuusen kasvu ja elinvoimaisuus eivät riipu vain yhden kesän sateista, vaan ne seuraavat useamman vuoden mittaisten sadeja kuivakausien jaksoittaista vaihtelua. Hän toimi monissa Metsäteollisuuden Keskusliiton ja Työnantajaliiton sekä Puuyhdistyksen hallintoja asiantuntijaelimissä sekä mm. Mutu-tuntumalla oman kuusikon vuosikasvut ovat keskimääräistä suuremmat. Kuusen kasvua rasittaa Etelä-Suomessa ajoittain myös lisääntyminen. Metsänhoitajaliiton hallituksen puheenjohtajana, Teollisuuden Metsänhoitajien puheenjohtajana ja Suomen Metsäyhdistyksen hallituksen jäsenenä. Monen maanpuolustusyhteisön lippu, tunnus ja ansioplaketti tai ystävän sukuvaakuna on hänen suunnittelemansa. Matti Ponsi oli maanpuolustusmies henkeen ja vereen. Lapissa puun kasvun minimitekijä on lämpötila. Ponnistus näkyy runkopuun kasvussa, joka saattaa alentua hyvänä siemenvuotena kolmanneksella. Toisaalta kosteutta on kasvulle ollut koko ajan hyvin, joten nyt elokuun puolivälissäkin luonto on todella vihreä. Lämpimät loppukesät innostavat kuuset kukkimaan ja tuottamaan parhaimmillaan pari tonnia käpyjä hehtaarilla. Pääosan työelämästään Ponsi toimi metsäteollisuuden puunhankinnan johtotehtävissä – Nokia Oy:ssä 1961–72, Puulaaki Oy:ssä 1972–84, josta toimitusjohtajana 1980–84, G. Lähetä hakemuksesi ja palkkatoiveesi 27.10.2017 mennessä osoitteella sari.hassi@uusipuu.. Neljä vuosikymmentä sitten Saksaa ja koko Eurooppaa kuohuttaneen neulaskadon ja metsäkuoleman pääsyiksi osoittautuivat lopulta kuivat kesät ja niitä seuranneet hyönteistuhot. Erityinen kiinnostuksen kohde oli Karjala, sen asukkaat ja kieli. organisoimalla tukikeräyksiä ja kotien remonttitalkoita. Jäätynyt maa ja nopeasti lämpenevä kuiva kevät voivat olla puille pahimmillaan tappava yhdistelmä. Ponsi oli esimiestensä, alaistensa ja yhteistyökumppaneidensa arvostama metsäammattimies
Toimit sujuvasti erilaisissa toimintaympäristöissä ja olet luonteeltasi sosiaalinen. Monipuolinen metsätila 2 palstassa. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan pe. Paltamon Savirannalla sijaitseva metsäpalsta myydään määräalana. Saaresta pääsee veneellä Paasselälle, josta avautuu huikeat veneilyja kalastusmahdollisuudet. Hieno paikka metsätalouteen ja vapaa-aikaan! Hp. Hp. 115.000 € / tarjous viim. Kulku saareen puusiltaa pitkin. Hakemuksia emme palauta. 59.000 €/määräala. Timolan Ulkopalsta on mainio metsäsijoitus, josta saat puunmyyntituottoja jo varsin pian. UPM Bonvesta -metsäpalsta. Metsämaata on n. Mökissä on 2 pientä makuuhuonetta, tilava tupakeittiö, sauna, pesuhuone, wc, pesutilat rakennettu 1980-luvun alkupuolella. Palstan kokonaispuusto on n. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 75.700 €. 400 m, Punkaharjun taajamasta venepaikoille n. 30 km. Työ alkaa heti. Mahd. Metsä on sinulle intohimo ja kiinnostuksen kohde. 155.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Osuuksien lukumäärä 1391 kpl. Maasto on loivasti rantaan viettävää, puusto rehevää lehti/havupuustoa, varttunutta kasvatusmetsää. Pääosa tilaa noin 50 km etäisyydellä Kuusamon keskustasta kaakkoon, lähellä Kortesalmen rajanylityspaikkaa. mennessä. 160.000 € / tarjous viim. Kokonaispuusto n. Molemmille määräaloille on omaa rantaviivaa n. Mainio harrastuspalsta. Rakennuspaikat loma-asunnoille, molemmissa rakennusoikeus 105 k-m 2 . Saavutettavuus hyvä, Tammelantie kulkee tilan läpi. METSÄTILA, Kuusamo 122,95 ha. 050 464 6500 RANTAMETSÄTILA, Mäntyharju, Lyytikkälä 20,71 ha. 39.000 €. 17,5 hehtaaria. Hp. Hp.12.000 €. METSÄTILA, Kitee, Kesälahti 11 ha. Tarkempiin tiedusteluihin vastaa hallituksen puheenjohtaja Jari Käkilehto puh 040 7691435, kakilehdontila@gmail.com. Mh. Metsäpalsta Marjosaaressa, Vaahersalon kupeessa. 5698 m 3 , lähinnä nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Hakuaika 31.10.2017 saakka. 200 m 3 . Jos vastasit Kyllä ja omaat työtäpelkäämättömän työskentelyotteen olet etsimämme henkilö! TULE TOIMINNANJOHTAJAKSI! Odotuksemme sinulta Sinulla on tehtävään soveltuva koulutus ja kokemusta. 2.188 m 3 ja heti runsaasti hakkuumahdollisuuksia. Saaren puusto on hyväkasvuista männikköä. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukaisesti. Kohteen metsikkökuviot ovat varttuneita tai uudistuskypsiä metsiä, joissa keskipuusto on n. 22.10.2017 MÄÄRÄALA, Vihti, Jokikunta 22,8 ha. Kaavan valmistuminen arviolta vuoden 2018 aikana. Lisätietoja www.mhy.fi/keskipohja Haemme Toholampi-Kannus alueelle METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluu puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvien palveluiden markkinointi ja myynti. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv. 2.716 m 3 . Edellytämme hakijoilta soveltuvaa metsäalan koulutusta, hyvää asiakaspalvelutaitoa ja sitoutunutta tuloksellista otetta työhön. Lisäksi työllistämme runsaasti metsureita, metsäpalveluja koneyrittäjiä. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Hyvin saavutettavissa oleva palsta; etäisyys Paltamosta n. Kirjattu tieoikeus palstan eteläosan halki kulkevaa Särkisuon metsätietä pitkin, pohjoisessa myyntikohde rajautuu Savirannantiehen. METSÄPALSTA, Paltamo 24 ha. neuvotella vapaa-ajanasunnon tai metsäpalstan ostosta erillisenä. Palstalle ei tieyhteyttä. Oletko Sinä ennakkoluuloton tuloksentekijä jolla on kyky uudistua ja toimia uudistajana. 179.000 € / tarjous. Hp. 20.10.2017 mennessä sähköposti juha.laitinen@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa johtaja Juha Laitinen 0400 298601 Metsänomistajat MHY Keskipohja 2x120_92mm 25.9.2017 11.12 Sivu 1 KUUSAMO Kuusamon Metsänhoitoyhdistys on vuonna 1951 perustettu vakavarainen yhdistys joka hakee toiminnassaan selkeää kasvua. 15.10. Taimikonhoitotöitä tehty, puuston kehitysluokkajakauma tasainen. 040 510 8085 SAARIKIINTEISTÖ, Savonlinna 4600 m 2 . Erinomainen saavutettavuus, tie (Mäntylänpolku) palstan läpi ja matkaa asfalttitieltä vain noin 200 m. Arvostamme aiempaa työkokemusta metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä. Kokonaispuusto n. Hp. Harvoin tarjolla! Itsenäinen saarikiinteistö Kerimäen Pistalanharjulla. 32 12.10.2017 / PILKKEITÄ TAPAHTUMIA PALVELUKSEEN HALUTAAN KESKIPOHJA Metsänhoitoyhdistys Keskipohja palvelee metsänomistajia asiakaslähtöisesti 26 metsätoimihenkilön voimin 15 kunnan alueella. 1968 rakennettu mukavuuksin varustettu mökki, erillinen rantasauna, grillikatos sekä varastotiloja, rakennusoikeutta jäljellä vielä reilusti. Mh. Tie perille, sähköliittymä määräalojen rajalla. Haluatko olla luomassa uutta organisaatiota. Tilalle todennäköisesti 2 rantarakennuspaikkaa. Metsä uudistuskypsää kuusikkoa, puuston määrä n. Metsämaata, lisäksi rannalla v. Myynnissä määräala Timolan kiinteistöstä. Nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. 61.000 € METSÄPALSTA, Sotkamo 27,7 ha. Tarjoamme vakituisen työsuhteen aktiivisesti toimintaansa kehittävässä suuressa metsänhoitoyhdistyksessä. V. Vesimatka mantereesta n. 50 m, todella hyvä heikkapohjainen ranta. 3.100 m³. Mh. Kiinteistöllä osuus Kuusamon yhteismetsään, osuuden suuruus 0,042000/76,970862 (Tilikauden 2016 ylijäämän jako, 34.000 € manttaalia kohden). LKV-tutkinto ehdotonta plussaa. 8 www.finnmetko.fi Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄPALSTA, Punkaharju, Marjosaari 0,75 ha. 30 km. 2011 laaditun metsäsuunnitelman pohjalta päivitetty puuston kokonaismäärä tällä hetkellä on noin 1600 m 3 . 20 km Punkaharjun taajamasta. Puruveden Haudanlahden rannalla, Kesälahden rajalla, n. KAKSI MÄÄRÄALAA, Kesälahti, Lentteenniemi 0,33 ha. Olet tuloshakuinen, innovatiivinen ja motivoiva esimies. Tasaiset ja kasvavat maat, kokonaispuusto n. Yleiskaavan mukaan metsämaata, ei kaavan mukaista rakennuspaikkaa. Palkkaus YT-meto työehtosopimuksen mukaan. Rantasaunalla myös mukava ja tilava saunatupa. Mertasaaren kiinteistöllä sijaitsee v. Haluamme olla kaikilla mittareilla kilpailukykyinen toimija sekä aikaansaava suuren jäsenjoukon edunvalvoja. 100.000 € / tarjous viim. Kun kuulet Kuusamon metsien kutsun ja kiinnostut, lähetä hakemuksesi viipymättä sähköpostitse osoitteella kakilehdontila@gmail.com. 15.10.2017 YHTEISMETSÄOSUUS Myydään tilaan 989-407-8-85 (Kivistö) liittyvät osuudet Pohjanmaan yhteismetsään. Tule kasvamaan kanssamme Pohjoinen luontopääkaupunki ja sen hyvät palvelut kutsuvat sinua Kuusamoon. Metsänhoitoyhdistys MHY Kuusamo 2x130_92mm 6.10.2017 10.57 Sivu 1 Jämsä 30.8.-1.9. 20 km ja Kajaanista n. Arvostamme näyttöjä tuloksen tekemisestä. Tarjouksen voi tehdä myös metsästä ilman yhteismetsäosuuksia. 1978 rakennettu kesäkäyttöinen vapaa-ajanasunto sekä liiteri/kalustovaja ja rantasauna. Kuusamon kaupungilsta saadun tiedon mukaan Polvilammen rannalle on mahdollista hakea kahdelle lomarakennuspaikalle poikkeamista. Henkilöautolla perille. 64 % eli n. 168 m³/ha. 10 km, Savonlinnasta n. Hp. Runsaasti Petjärven rantaviivaa
Paras hakkuuohje on: hakkaa tukkipuita ja kasvata kuitupuista ja alikasvoksista uusia tukkipuita. Esteenä järkeville ratkaisuille ovat kuitenkin lakija muut säädökset ja ohjeet, luutuneet asenteet, heikko metsän tuntemus ja huono ammattitaito sekä organisaatioiden valtaja rahaedut. 240 miljoonaa euroa. Lisätietoja tehtävästä: metsäpäällikkö Juha Mäki +358 44 7440129 tai juha.maki@westas.fi Westas Groupin sahat tuottavat vuodessa noin 450 000 m 3 kuusija mäntysahatavaraa. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154?000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA Metsälehdessä 17/2017 käsiteltiin metsän kasvatusta ja väitettiin tilastojen osoittavan, että jatkuvaa kasvatusta olisi tehty kovin vähän. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. Tosin tiedossa on, että monet isoja metsäaloja omistavat tekevät vain jatkuvaa kasvatusta. Korjuuja kuljetusesimies vastaa puun korjuustasekä kaukokuljetuksesta hankintatiimin jäsenenä. Ratkaiseva ero on siten se, että jatkuvassa hakataan pääasiallisesti vain tukkipuun arVale, emävale ja tilasto Vale, emävale ja tilasto Metsälehdessä 17/2017 käsiteltiin metsänkasvatusta ja väitettiin tilastojen osoittavan, että jatkuvaa kasvatusta olisi tehty kovin vähän. Avohakkuuta ei tehdä. Mihin väite perustuu. Jatkuvaa kasvatusta voidaan tehdä missä tahansa metsässä, vaikkapa taimikosta lähtien. ERKKI LÄHDE metsänhoidon emeritusprofessori Lue lisää metsänhoidosta: www.metsälehti.fi Hankintaesimies vastaa omalla alueella sahojemme raaka-ainehankinnasta ja metsäpalveluista. Hakemukset palkkatoivomuksineen 19.10.2017 mennessä osoitteella juha.maki@westas.fi. Avoimien tehtävien sijoituspaikka on Lounais-Suomi, esimerkiksi Eura, Laitila, Mynämäki tai Turku. Odotamme sinulta • Metsäalan koulutusta • Monipuolista työkokemusta, erityisesti asiakaspalvelusta • Aktiivista otetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja Tarjoamme • Tavoitteellista työtä puunhankinnan parissa • Kehittyvän ja modernin työympäristön • Kilpailukykyisen palkkauksen Pyydämme lähettämään hakemuksen sähköpostilla kari.wuolijoki @keitelegroup.fi 20.10.2017 mennessä. Jatkuvan kasvatuksen hakkuita ovat yläharvennus, ylispuuhakkuu sekä (ylä)siemenpuuja (ylä)suojuspuuhakkuu. Tuotamme vuodessa yli 800.000 m 3 sahatavaraa ja yli 350.000 m 3 jatkojalosteita. Kaikki hakkuut tehdään yläharvennusperiaatteella. Tiedustelut: metsäpäällikkö Kari Wuolijoki p. Edellytämme hakijoilta metsäalan koulutusta (insinööri AMK tai MMM) sekä aiempaa kokemusta puun ostoja korjuutehtävistä. Yli 130 henkeä työllistävä Westas Oy:n tytäryhtiö Westas Bioenergia on myös merkittävä biopolttoaineen toimittaja Länsi-Suomen alueella. Siirtymäaikoja ei tarvita. Jatkuvan kasvatuksen hakkuita ovat yläharvennus, ylispuuhakkuu sekä (ylä)siemenpuuja (ylä)suojuspuuhakkuu. Uudet Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. Muun muassa siksi jatkuvan kasvatuksen yläharvennus on taloudellisesti paljon edullisempaa kuin nykykäytäntö. Tosin tiedossa on, että monet isoja metsäaloja omistavat tekevät vain jatkuvaa kasvatusta. Siirtymäaikoja ei tarvita. Jatkuvaa kasvatusta voidaan tehdä missä tahansa metsässä, vaikkapa taimikosta lähtien. Keitele Groupin liikevaihto tilikaudella 2017 on n. HAEMME HANKINTAESIMIESTÄ SUONENJOKI-LEPPÄVIRTA ALUEELLE Hankintaesimies vastaa toimialueellaan yksityismetsien puun ostosta ja metsäpalveluista sekä korjuusta ja kuljetuksesta. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Tiina Rintanen p. Jatkuva kasvatus sitä vastoin säilyttää hakkuista huolimatta metsän jatkuvasti puustoisena. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. PUUKAUPAN AMMATTILAISTA KORJUUJA KULJETUSESIMIESTÄ Haemme metsäosastolle Keitele Group on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. Westas Goup ostaa ja käyttää vuosittain yhteensä liki 1,3 miljoona kuutiota puuta. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 85. Jos hakkuussa vaurioituu puita, jotka oli tarkoitus jättää kasvamaan, kannattaa hakata ne heti. Konsernin liikevaihto on noin 105 miljoona euroa, josta lähes 85 % tulee viennistä. Jatkuva kasvatus sitä vastoin säilyttää hakkuista huolimatta metsän jatkuvasti puustoisena. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Puusto jatkuvasti sekä uudistuu että kasvaa. Mihin väite perustuu. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Jaksollisessa keskitytään joko uudistamiseen (yleensä avohakkuu) tai kasvattamiseen alaharvennuksella. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. Tilaston pitäisi osoittaa nollaa. Konsernin pääkonttori sijaitsee Koskella, josta käsin toimivat hallinto-, myyntisekä puunhankintaorganisaatiot. 0400-717292.. Palveluksessamme on yli 450 puualan ammattilaista. Jatkuva kasvatus on käytännössä paljon helpompaa kuin ammattilaiset ja viranomaiset antavat julkisuudessa ymmärtää. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Työtehtävät ovat itsenäisiä ja vaihtelevia. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Puunhankintayhtiömme Keitele Forest Oy vastaa sahojemme puuhuollosta. 33 PILKKEITÄ / 12.10.2017 METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Metsäkeskuksen metsänkäytön ilmoituksen lomakkeessa ei nimittäin ole lainkaan jatkuvan kasvatuksen saraketta. Tilaston pitäisi osoittaa nollaa. Puusto jatkuvasti sekä uudistuu että kasvaa. Liiketoimintamme on vahvalla kasvu-uralla. 09 315?49?803 Eero Sala p. Kasvatushakkuita voidaan kutsua yleistermillä joko poiminnaksi, harvennukseksi tai harsinnaksi. Sovit joukkoomme, jos olet oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen, kehittämishaluinen ja ripeä otteissasi. Kaikki hakkuut tehdään yläharvennusperiaatteella. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Ratkaiseva ero on siten se, että jatkuvassa hakataan pääasiallisesti vain tukkipuun arvokasvukynnyksen jo saavuttaneita hinnaltaan arvokkaita ja alaharvennuksessa keskenkasvuisia halpoja puita. Kokonaisuus huomioon ottaen ero on kerrannaisten suuruusluokkaa. Pääsääntöisesti hakkuuta tai muitakaan toimenpiteitä ei ole järkevää tehdä, ellei siitä ole saatavissa selvästi taloudellista tuottoa. Metsäkeskuksen metsänkäytön ilmoituksen lomakkeessa ei nimittäin ole lainkaan jatkuvan kasvatuksen saraketta. Jaksollinen ja jatkuva kasvatus ovat periaatteiltaan ja tavoitteiltaan vastakkaisia menetelmiä. Kasvatushakkuita voidaan kutsua yleistermillä joko poiminnaksi, harvennukseksi tai harsinnaksi. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. Avohakkuuta ei tehdä. 09 315 49 844 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 040 506 1162 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Jaksollinen ja jatkuva kasvatus ovat periaatteiltaan ja tavoitteiltaan vastakkaisia menetelmiä. Jaksollisessa keskitytään joko uudistamiseen (yleensä avohakkuu) tai kasvattamiseen alaharvennuksella. Näin metsään ei jää lahovikaisia puita
Tuulesta ja kylmästä se ei erityisemmin pidä, vaan kasvaa parhaiten suojaisissa kosteissa notkelmissa vuoristometsien kätköissä Tuulentuomia ja puustapudonneita Madeiranavokadon hedelmät eivät käytännössä kelpaa ihmisravinnoksi. Madeiranavokado on näyttävä puu, jonka jopa parikymmensenttiset lehdet ovat laurisilva-metsän puulajien suurimpia. Kypsinäkin ne maistuvat kitkeriltä, muistuttaen maultaan läpeensä raakoja avokadoja. Minä olin sähköttömän vaihtoehdon kannalla. Haikailin kokemusta täydellisestä fyysisestä ja henkisestä autiudesta. Vaikka madeiranavokadon maku ei kutkuttelekaan ihmisten makuhermoja, eivät itse hedelmät ole myrkyllisiä. Sen amerikanserkkua, avokadoa, sen sijaan tavataan hedelmänä useimmissa Suomen supermarketeissa. NIMITYS NIMITYS RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. ALKUPERÄINEN AJATUKSEMME OLI viettää yö jollain mahdollisimman alkeellisella kämpällä. Makaronesianavokado (Persea indica ), toiselta nimeltään madeiranavokado, on laakerikasveihin kuuluva kohtuullisen kokoinen nahkealehtinen puu. Uneksin retkestä, jolla ajelisin valtavan pitkää metsäautotietä pitkin tuntikaupalla, näkisin loputtomasti kakkoskehitysluokan viljelymänniköitä, ihastelisin pientareiden ja metsänlaidan rujoa estetiikkaa ja lopulta kääntöpaikalla sammuttaisin moottorin ja astuisin autosta ulos. Metsäautoteiden lisäksi päätimme sisällyttää luontokokemuksiinne myös käynnin jollain surkealla suolla, jollaisia osaan arvostaa suometsätieteen opintojen pohjalta. 34 12.10.2017 / PILKKEITÄ – ja kenties ehkä markkinoitu mahonkina. On jopa spekuloitu, että sepelkyyhkyn kokoisella madeirankyyhkyillä on ollut merkittävä rooli koko puulajin säilymisessä niiden levittäessä ilmojen halki syömiään avokadonsiemeniä pitkin pientareita – tai saaria. Miljoonia vuosia sitten se oli levinnyt laajalle alueelle osana muinaisen Gondwanan jättimantereen laurisilva-metsiä. Keskustelua käytiin siitäkin, haluammeko kämpän sähköllä vai ilman. KATSELIN TYÖPAIKAN SEINÄLLÄ roikkuvaa PohjoisSuomen karttaa ja aloin haaveilla suuresta metsäautotieturneesta jollain mahdollisimman syrjäisellä kotomaamme kolkalla. Hanhilahti vastaa erityisavustajana energia-asioista työja elinkeinoministeriössä. Ystäväni arvelee, että metsäautotiematkailusta saattaa tulla vielä elämysteollisuuden hittituote. "Kypsinäkin hedelmät maistuvat kitkeriltä." Pienet ja kirpeät madeiranavokadot maistuvat madeirankyyhkylle. Madeiranavokadon hedelmät ovat pääsääntöisesti vain alle kahden senttimetrin mittaisia. Sen sijaan puun kuorija lehtivaurioista valuva maitiaisneste on kaikkea muuta kuin terveellistä. Lopulta päätimme turvautua maatilamatkailuyrittäjän tarjoamiin palveluihin. Yllättävän monet ovat tunnustaneet pitävänsä hyvin hoidettuja talousmetsiä kauniimpina kuin suojeltuja metsiä, mutta uskon että myös rujouden estetiikalle on tulevaisuudessa kysyntää. KAINUUN SUURI METSÄAUTOTIERETKI ajoittuu sopivasti samalle viikonlopulle kuin syksyn odotettu tähdenlentonäytös. Tarina ei kuitenkaan kerro, olisiko Atlantin kovilla tuulilla ollut osuutta otusten tassujen äkilliseen herpaantumiseen. americana ). Viime aikoina talousmetsien kauneusarvot ilman sievistämishakkuitakin ovat olleet myönteisessä mielessä julkisuudessa esillä. Maateitse madeiranavokadot eivät ole saarilleen aikoinaan päässeet, sillä Makaronesian tuliperäiset saaret eivät ole tiettävästi koskaan olleet nykytai muinaismantereisiin maayhteydessä. Sievistyshakkuita ja tähdenlentoja TYÖJA ELINKEINOMINISTERIÖ Asunto-, energiaja ympäristöministeri KIMMO TIILIKAISEN uudeksi erityisavustajaksi on nimitetty yhteiskunt tieteiden maisteri VILHARTTI HANHILAHT i, 29. Madeiran asukkaat kutsuvat sitä myös ”Madeiran mahongiksi”, vaikka oikean mahongin kanssa sillä ei kasvitieteellisesti ole mitään tekemistä. Puu itse jää tavanomaisesti parinkymmenen metrin mittaiseksi, joskin voi poikkeuksellisesti saavuttaa 25–30 metrin pituuden. Meitä odottaa siis hieno esteettinen elämys, johon kuuluu niin metsäautoteiden soraa kuin taivaallista soraa. Niiden koossakaan ei ole kehumista verrattuna syötävään lajiserkkuunsa, varsinaiseen avokadoon (P. NUORTEVA W ik im ed ia Co m m on s HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva Tuliperäisillä ja tuulisilla Atlantin saarilla Pohjois-Afrikasta luoteeseen kasvaa eläväksi fossiiliksi mainittu ainavihanta lehtipuulaji. HAAVEENI TOTEUTUU AIVAN pian, kun lähden hyvän ystäväni kanssa Kainuun korpeen viikonloppua viettämään. Tarinan mukaan madeiranavokadon maitiaisnestettä osattiin ruveta epäilemään myrkylliseksi, kun huomattiin kuoritai lehtiateriasta huumaantuneiden jyrsijöiden silloin tällöin putoilevan päistikkaa oksistosta maahan. Että silleen. Nimitys saattaa juontaa juurensa mahonginvärisestä punertavasta puuaineksesta, josta tehtyjä lipastoja ja huonekaluja on aikoinaan viety tiettävästi aina Brittein saarille saakka Muinaismahonkia Madeiralta Madeiranavokadon jopa parikymmensenttiset lehdet ovat laurisilva-metsän puulajien suurimpia. Ystäväni takoi järkeä päähäni ja painotti, että lokakuussa illat ovat melko pitkiä ja kohtalaisen pimeitä. Ainoa ääni, jonka kuulisin, olisi surumielinen tuulenhumina. Nykyään sitä tavataan luontaisesti enää Madeiralla, Kanariansaarilla ja Azoreilla. Lauantai-iltana 21. Hän siirtyy tehtävään keskustanuorten poliittisen suunnittelijan paikalta. Madeiran saarella majapaikkaansa pitävälle kotoperäiselle madeirankyyhkylle kirpeät ”kääpiöavokadot” maittavat sen sijaan mainiosti. Työja elinkeinoministeriössä ministeri Tiilikaisen erityisavustajana tähän asti toiminut JYRKI PEISA on siirtymässä Metsäteollisuus ry:n johtajaksi.. Sen seurauksena ohjelmamme saa uuden, jännittävän elementin nimeltään sievistyshakkuut – mitä niillä sitten tarkoitetaankin. Tähdenlentojen lomassa pääsemme ihailemaan myös Linnunrataa, jota ei kaupungissa valosaasteen vuoksi koskaan näe. päivänä lokakuuta tähyilemme itäiselle taivaalle, jolla Halleyn komeetan jättämä soravana näyttäytyy tähdenlentoina. Sittemmin mantereen pirstaloituessa ja sääolosuhteiden äärevöityessä puulaji vetäytyi nykyisten Afrikan ja Euroopan alueilta viimeisiin suojapaikkoihinsa Makaronesian saaristoon. Uskon että kainuulainen lyhytkortinen neva lokakuisessa säässä tuottaa kaipaamaani autiuden tunnetta, josta riittää ammennettavaa joksikin aikaa eteenpäin
Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . LOKAKUUTA. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 18”. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot metsäristikko 15 on arvottu seuraaville kolmelle: Juha Levonen, Seinäjoki, Unto Timonen, Valtimo ja Vuokko Tuomi, Jaala. Metsäristikko 15, oikea ratkaisu • Millainen on kaunis metsä. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. • Taimikonhoitokoulu: Tuhot ja niiden ehkäisy • Yhteisen metsän investoinnit • Metsälehden kesäkisan parhaat • Ilmastonmuutoksen tuomat uudet uhat • Sirrien pitkä vaellus. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti M ik ko Ri ik ilä Tämän metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 26.10.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 35 PILKKEITÄ / 12.10.2017 METSÄKRYPTO 18 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 26
Hinta 38€ (norm. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele10 tai asiakaspalvelustamme, puh . 48€) Etu voimassa 31.10.2017 saakka Hyvän metsänhoidon suositukset –Metsänhoito Lokakuun kuukauden kirja. Tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvien suosituksien avulla metsänomistaja voi löytää ja valita tavoitteidensa mukaisen tavan hoitaa metsiään. Teos antaa hyvän kokonaiskuvan maamme metsäalan kehittymisestä ja samalla koko itsenäisen kansakunnan historiasta. Kirja esittelee metsien hoidon yleisiset periaatteet, käytännön metsänhoitotoimenpiteet uudistamisesta erilaisiin hakkuisiin, kasvatettiinpa metsää tasaikäisrakenteisena tai eri-ikäisrakenteisena. Hinta 48€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Erilaiset tavoitteet, kuten taloudellinen tulos, luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja miellyttävä maisema, ovat sovitettavissa yhteen. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Metsästä yhteiskuntaan Metsäntutkimuslaitos 1917–2012 Historiateoksessa pohditaan, miten Metla on eri aikoina onnistunut tuottamaan metsä talouden ja yhteiskunnan kulloinkin tarvitsemaa tietoa. Kirja esittelee monipuolisesti metsänkasvatuksen menetelmät ja toimenpiteet