Metsälehti 18/2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

(Jatk. Kaistojen välit jäävät käsittelemättä. Juhlalehdestä löytyy myös läpileik. mistajan tasokkain, ammattikäyttöön tarkoitettu turva?asu. ti heti huomasitte, tämän Metsälehden etusivu poikkeaa tavanomaisesta. (Jatk. sivulla 25) Suomen tunnetuimpiin huonekalu. raa ei tarvitse pujotella jäävien pui. Ihmiset ostavat huoneka. täviä seitsemän metrin välein. sikymmenen ajan. sivulla 11) Artekin huonekaluihin käytettäviä koivulankkuja kuivatetaan perinteisesti ulkona, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Anja Matilainen. Menetelmässä ajourat avataan normaalisti. Metsän. le varusteita jo 30 vuotta ja miljoona paria – juuri heti ei tule mieleen yh. tiomääristä. En. (Jatk. ta turha vaiva. (Jatk. sivulla 24) Äkkiä voisi epäillä, osaavatko belgia. Konnevedellä ensiharvennusmän. valmistajiin kuuluvalla Artekilla on po. Samalla hakkuu. sivulla 28) Hyvä uutinen ensin: käytäväharven. Vaikka sahatavaran ja kaivospuun vienti vaihteli, niin se kuitenkin veti. Ajoitus oli osuva, sillä suuri lama oli jäänyt taakse ja edessä oli pitkä ja vahva nousukausi. nikköön avattiin 2,5 metriä leveitä käy. tuttamaan tuon 85 vuoden takaisen leh. Ensimmäinen huomionarvoinen seikka on hinta. vusta valmistettavien huonekalujen myynti on sen verran hyvässä kasvussa, että puuraaka?aineesta alkaa olla pulaa. Pie. Hakkuu nopeutuu, koska hakkuukoneen kou. Metsälehden vuosikerrat alka. tapa kuin nykyään. J U L K A I S I J A T A P I O P A L V E L U T O Y N: o 18 2018 Helsingissä lokakuun 11 p:nä E. KALLIONIEMI, PÄÄTOIMITTAJA E. Kokeilemamme Sip W?Air asu on val. Metsälehti juhlistaa 85-vuotista taivaltaan Juhlalehti kertoo, miten metsäalan muutokset ja murrokset ovat näkyneet Metsälehden sivuilla. simmäinen Metsälehti ilmestyi vuonna 1933, ja sitä kunnioittaaksemme olem. Paljon on metsissämme pysyvää, vuo. ti laulujoutsenet olivat vainon ja met. kaus siitä, miten metsäalan murrokset – nousut, laskut ja satunnaiset romah. nus ei näytä läheskään niin kamalal. nimmillään se oli 1940?luvun lopulla – vain noin 15 paria, jotka kaikki pesi. desta toiseen toistuvaa, mutta moni asia on myös ajan kuluessa muuttunut. sign?huonekalujen markkinat, joten suomalaisen puunkäytön mittakaa. tään suomalaista turva?asuvalmistajaa. Kuva: Seppo Samuli Kuten Te, arvoisa lukijamme, varmas. Ensimmäisen vuosikymmenen leh. den lomitse. ja saaliita, ja kun joutsenet lisääntyvät hitaasti, kanta pieneni nopeasti. Kai. ojia, seuraavan metsäkoulun sijainnista väännettiin (Kuru voitti Vuojoen). desta kirjoitettiin, joten harvennuk. laiset tehdä metsurinkamppeita, mut. ”Ajan henki on nyt sellainen, että ih. kin toimitusjohtaja Anja Matilainen. Design?huonekaluilla on tietysti de. sivulla 18) Viime vuosisadalla 1940?luvulle as. den ulkoasua. vat vuodesta 1933. lun koko arvomaailman", sanoo Arte. sitiivinen ongelma: kotimaisesta koi. sästyksen kohteina. vät Pohjois?Suomessa. Sip on tehnyt sahureil. set eivät olleet niin ilmiselvä hakkuu. ta kuin odotin. Harvennushakkuiden tarpeellisuu. distä välittyy usko tulevaan. duksetkin – ovat näkyneet Metsälehden sivuilla halki vuosikymmenten. vassa ei puhuta kovin suurista kuu. kone tekee kutakuinkin kohtisuorassa ajouraan nähden olevia kaistoja, joilta poistetaan kaikki puut. CS-452ESX Metallirunkoinen ja suorituskykyinen ammattisaha: 45,1cm 3 -2,26kW / 3,07hv 4,6kg Suositushinta 550€ 479 € Hinta voimassa 30.11.2018 asti TARJOUS Säästä 71€ www.echo.fi. (Jatk. kesta siitä on Metsälehti pitänyt lukijansa ajan tasalla jo kahdeksan ja puolen vuo. me tehneet etusivun, joka pyrkii muis. parannuksen nimessä kaivettiin valta. SALA, TOIMITUSSIHTEERI Toimitus: Maistraatinportti 4 a, 00240 Helsinki Toimitus puhelin: 09 315 49 800 Pohjoisen koivupuun tarina myy 30-luku: Pula, nousu ja katastrofi Pitkä matka kansallislinnuksi Säästö nyt, menetys myöhemmin Sipit, mutta edulliset Koivusahatavaran saatavuus rajoittaa Artekin kasvua, sillä koivutukit päätyvät vaneriksi. Ne olivat helppo. miset haluavat alkuperäistä materiaalia, kuten puuta
Vanhoja lehtiä lukiessa huomaa, miten vaikeaa tulevaisuuden ennustaminen on. Monessa suhteessa asiat ovat paljon paremmin kuin on osattu odottaa. Metsäalalla on totuttu tarttumaan epäkohtiin ja etsimään ratkaisuja yhteistyössä. LEHTI NÄYTTÄÄ TÄLLÄ kertaa erilaiselta, koska käsissäsi on Metsälehden 85-vuotisjuhlanumero. Etelä-Suomen metsien suojelu näytti aluksi toivottoman vaikealta, mutta siinäkin edetään. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Lukijaa palkitsee, että kirjassa käsitellään mielenkiintoisia, mutta järjestön kannalta vähemmän kunniakkaita vaiheita. Filmi päättyy lopputekstiin, jonka sisältämä neuvo on yhä edelleen ajankohtainen ja sopii myös ilmastomuutokseen varautumiseen: "Lailla kelpo Eemelin, hoida metsää sinäkin!". Sen suhteen olisi aihetta katsoa, mihin politiikka pystyy. ”Aika ennen parlamentaarista demokratiaa oli helpompi toimintaympäristö. Muutettavaa on. Kaikesta huolimatta tulevaisuuden uhat eivät ole loppuneet. ”Hätkähdyin metsäteollisuuden poliittisen voiman merkityksestä. Jos historia vähänkin toistaa itseään, niin ratkaisu löytyy. Metsät eivät kuolleetkaan happosateisiin, vaan kasvavat erinomaisesti. Metsänhoitomaksua ja uudistamiskypsyysrajaa harva haikailee takaisin. Järjestön johdossa oli henkilöitä, jotka jakoivat Lapuan liikkeen ajatusmaailman.” Tuki loppui Lapuan liikkeen ylilyönteihin ja Mäntsälän kapinaan. Monet näyttäviä otsikoita synnyttäneet uhkakuvat ovat jääneet toteutumatta, ja tilalle on tullut jotain ihan muuta. Tilaisuuksissa on kuultu Metsälehden asiantuntijoiden luentoja ja lopuksi katsottu vanhoista sarjakuvasankareista, Metsä-Eemelistä ja Pöllisestä, kertova opetuselokuva kaukaa 1950-luvulta. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Luottamus kannustaa meitä tekemään entistä parempaa lehteä! MERKKIVUOTTAAN Metsälehti on juhlinut yhdessä lukijoidensa kanssa eri puolilla Suomea pidetyissä tilaisuuksissa. Pohjois-Suomen metsätalous saisi kannattavuushyppäyksen, jos koivutukille olisi mekaanista jalostusta. Suomesta oli vuonna 1906 tullut demokratia, joka metsäteollisuuden kannalta oli hankalahko ideologia. Siltala kertoo saaneensa kirjaprojektin aikana montakin Vau!ja Voi ei! -elämystä. MIKKO HÄYRYNEN T aloushistoriaan erikoistunut tohtori-tietokirjailija Sakari Siltala on kirjoittanut yli 400 sivua metsäteollisuuden edunvalvonnasta. Kansa äänesti väärin, työväen ääni alkoi painaa tehtaan sisällä ja maaseudun ääni metsien hallinnassa. 11.10.2018 / AJASSA 2 METSÄLEHTI.FI Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN METSÄTALOUDESSA on ollut asioita, joista voi sanoa Sinuhen tapaan: Niin on aina ollut ja niin on aina oleva. Vuoden loppuun mennessä noin 15 000 tilaajaa on saanut kutsukortin Hoitakaa metsiänne! elokuvateatteri-iltaan. Uusimman Kansallisen mediatutkimuksen mukaan teitä on nyt 189 000, mikä on yli yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisessä mittauksessa. Tässä työssä myös Metsälehti on ollut vahvasti mukana. Etusivun otsikot ovat uusia, mutta kannen muotoilu tuo tuulahduksen vuodelta 1933. Vaalirahaa on käytetty runsaasti, ja omia miehiä on ollut ministereinä.” Siltala pitää historian synkkänä vaiheena oikeistoradikalismin tukemista 1930-luvun taitteessa. Niistä ilmastonmuutos monine seurausvaikutuksineen askarruttaa tällä hetkellä kaikkein eniten. Puuston kasvusta merkittävä osa on ojitetuilla turvemailla, mutta ravinneja kiintoainehuuhtoumiin ei tiedetä ratkaisua. Kirja liittyy Metsäteollisuus ry:n juhlavuoteen – yhdistyksen edeltäjä Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto perustettiin sata vuotta sitten. Pitkään vieroksuttu jatkuva kasvatus puoltaa paikkaansa, kun paikka on oikea. Jatkamme kohti uutta vuosikymmentä myös entistä laajemman lukijakunnan palveluksessa. Kun muutos kuitenkin on tapahtunut, niin siihen on sopeuduttu nopeasti. Merkittävin tappio olikin maan etu Metsäteollisuuden viesti on aina ollut Katkeamaton kohtalonyhteys Satavuotiaalla metsäteollisuuden etujärjestöllä on ollut sormensa monessa pelissä. METSÄ-MASA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. METSISSÄ TAPAHTUU nyt paljon, joten jutunaiheita riittää enemmän kuin koskaan. MIKKO HÄYRYNEN Kaikki muuttuu, kaikkeen tottuu Kevyt laikutus kevään viljelyä varten. Silloin ilmestyi lehden ensimmäinen vuosikerta. Uudet metsänomistajat eivät ole lakanneet myymästä puuta eikä puun kysyntä ole vähentynyt, vaikka metsäteollisuusyritykset sulkivat paperitehtaita
Tämän syksyn hirvijahtiin yhdellä Varsinais-Suomen hirvitalousalueella olisi pitänyt hakea 20 prosentin nousua lupamäärään, jotta päästäisiin edes metsänhoidon kannalta liian suureksi määritettyyn tavoitekantaan. Maaseudun ja teollisuuden intressit törmäsivät etenkin maanhankintalaissa eli suurmetsänomistuksen kieltolaissa. Jälkikatsannolla ihan niin ei ole aina ollut. Minkälaiset mahdollisuudet on pärjätä?” JÄTKÄPÄTKÄ ”Ehkä suurin haaste on saada ’Nimeä’ tuollaisen palvelun tekijänä. Paperityöt antaisin heti alusta alkaen osaavalle tilitoimistolle.” MEHTÄUKKO ”Minulla nyt ensimmäinen vuosi metsuriyrittäjänä. Nykyään 70 jäsenyritystä . Kirjanpito-ohjelmat on helppoja käyttää, joten tuollainen kannattaisi hommata.” RAIVAAJA ”Itse suosittelisin, että etsit henkilökohtaiset asiakkaat markkinoinnin keinoin. Kirjan nimi Oksalla ylimmällä. VIIDENNES VASTAAJISTA KERTOI , että metsästysseurojen rajoitukset haittaavat valkohäntäpeuran metsästystä. Osassa metsästysseuroista on myös sääntö, joka kieltää ampumasta peuraa peuraporukkaan kuuluvalle seuratoverilleen – vaikka lupia jäisikin käyttämättä! Kun maanomistaja vuokraa metsästysoikeuden, vastineena harvoin pyydetään rahaa. ”Kun metsäteollisuudella menee hyvin, niin valtiovalta haluaa puristaa siltä vielä enemmän. Panostat markkinointiin heti alkuun ja pohdit sellaisen hintarakenteen, jolla pärjäät ja saat töitä. Tähtitieteellisiin lukemiin verenpaineeni nousi kesäkuussa löytäessäni kolmen peuran porukan pistelemässä suuhunsa harsoilla suojattua ja kantovedellä kasteltua silpoydinhernemaatani. Perustettu 1918 nimellä Puunjalostus teollisuuden Keskusliitto . Lupien määrä nousi kolme prosenttia – enempää ei haettu. Työkohteet saan samalta taholta, jolle olen työskennellyt palkkametsurina aikaisemmin. Kun menee huonosti, valtiovalta herää kysymään, että tarttisko tehdä jotain.” Kohtalonyhteys koetaan molemminpuolisena. 3-vuoroinen työ tehtaassa ei ole kolmikymppisen ihmisen hommaa, luonto ja eritoten metsä ovat aina vetäneet puoleensa. Yrittäjäksi siirtyminen oli siinä mielessä helppoa. Toimeen olisi syytä ympätä myös kaikkien mahdollisten tukien hakemisen hallitseminen.” JÄTKÄ ”Kannattaa ensin aloittaa omien töiden kokeilu niillä pitkillä vapailla. Ja myöntävä viranomainen kehottaa hakemaan. Teksti olikin ajatuksia avartava kokemus. Jos aina itse on oikeassa ja muut väärässä, niin työtkin saattavat olla kortilla.” METSÄKUPSA ”On taatusti töitä, kunhan osaa ja älyää (kysyäkin) järjestellä palikat oikein. Uusi kysymys: Oletko lannoittanut tuhkalla. Myös ihmissuhdetaidot ovat eduksi. Jos haluat päästä kunnon ansioille, niin istutukset kannattaa unohtaa kokonaan.” METSURI MOTOKUSKI ”Minusta tuo lomakkeiden täyttö kannattaa ehdottomasti opetella. Olisiko aika luoda ReilunMetsästysseuran™-toimintatapa, jossa maansa vuokralle antaneiden toiveet ja tarpeet otetaan oikeasti huomioon, seuroihin pääsyä helpotettaisiin ja simputukseksi luokiteltavista jäsenistön metsästysrajoitteista luovuttaisiin. Edustaa kattavasti kuiduttavaa teollisuutta ja noin 65:tä prosenttia puutuoteteollisuudesta sinivalkoinen: mikä on hyväksi metsäteollisuudelle, on hyväksi Suomelle. Yli 5 000 autoilijaa vuosittain saa saman kokemuksen. Jos taasen rahat tuppaavat kesken tilivälin loppumaan, silloin ei hyvältä ennuste näytä. . Lobbaus on päivätyötä, jota tehdään enimmäkseen Brysselissä, ei enää Lapin majoissa tai kabinettien hämärässä. Lämmin ja iso kiitos kaikille teille metsästäjille, jotka olette ottaneet peurakannan kuriin saamisen asiaksenne! ReiluMetsästysseura™ TIINA LIETZÉN Kirjoittaja on suomusjärveläinen metsätalousyrittäjä.. Vuorotöissä on noin 205 työpäivää, joten lähes 160 päivää on mahdollisuus tehdä muita töitä.” TOLOPAINEN ”Yrittäjyys tuo vapautta ja vastuuta. Pahimmillaan seuran jäsenenä joutuu olemaan jopa useita vuosia, ennen kuin pääsee metsästämään valkohäntäpeuraa. Heinäätkö tänä syksynä. . METSÄTEOLLISUUS RY . METSÄSTÄJIEN IKÄÄNTYMINEN nostetaan usein ongelmaksi, nuoria ei kuulemma ole tulossa mukaan. Se pp o Sa m ul i PEURAKOLARIN JÄLJILTÄ maksettavakseni tullut auton peltikorjauksen 200 euron omavastuu kirpaisi vain lompakkoa – olinhan itse selvinnyt säikähdyksellä. Edes poliisi ei enää vaivaudu kolaripaikalle: raato kehotetaan siirtämään sivuun ja merkkaamaan vaikka muovikassilla. Vaihtelevuus ja päätäntävalta työajoista olisi houkuttelevaa myös, voisi aloittaa työt vaikka neljältä aamulla tai laittaa koululaiset koulumatkalle ja lähteä itse sitten. Samalla lukee ne tukiperusteet tarkoin, voi sitten sanoa asiakkaalle, että tehdään näin, niin saadaan tuet, mutta jos tehdään noin, niin ei saada.” PIHKATAPPI Fakta KOLUMNI Verkkokeskustelu: Ryhtyisinkö metsäpalveluyrittäjäksi. Reilusti toimivan porukan kanssa on helppoa solmia pitkäaikainen metsästysvuokrasopimus. . Samaan aikaan löysin luettavakseni varsinaissuomalaisista peuranmetsästäjistä tehdyn haastattelututkimuksen. Palkoakaan en saanut omaan suuhuni. Tekstiä kirjoittaessani puhelin kilahti merkiksi saapuneesta viestistä. ”Jos teollisuus olisi saanut vapaat kädet, metsät olisivat voineet päätyä vaikka saksalaisen metsäteollisuuden raaka-ainereserviksi.” Kriisipuhe on etujärjestön leipälaji. Samaan aikaan kuulee esimerkkejä siitä, että seurueisiin ei pääse sisään – kaikin paikoin eivät edes maanomistajat itse! Kouluihin on luotu kiusaamista estävä KiVa koulu -systeemi. Jos metsäteollisuutta olisi uskominen, niin maailma on yksi perkele – enemmistön tyranniaa, romahtavia markkinoita, liian vahvaa valuuttaa ja paljon muuta hankaluutta. 53% En Sakari Siltala on kirjoittanut kirjan metsäteollisuuden edunvalvonnan satavuotisesta historiasta. Järjestön historian merkittävin edunvalvontatappio oli maalle eduksi. 3 AJASSA / 11.10.2018 ”Olisi kovasti kiinnostusta alkaa metsäpalveluyrittäjäksi. Riistanhoitopiiri tiedotti syyskuun valkohäntäpeurasaaliin olevan 1 817, viime vuonna samaan aikaan 772 kappaletta. Metsäteollisuus ry:n satavuotisjuhlassa puhujana on presidentti Sauli Niinistö . Jos on tieto, taito ja etenkin asenne-ilmasto kohdillaan, eikun tuulta päin. Pitkään on leikitty piirileikkiä, jossa metsästäjät hokevat, että kyllä me niitä lupia haetaan, mutta kun ei saada. Metsäteollisuusyritysten etujärjestö . Väännön voitti Maalaisliitto, mutta teollisuus onnistui saamaan lakiin lievennyksiä. Historian valossa tämän päivän edunvalvontatyö on tylsää. päättyy kysymysmerkkiin. Käytännön esimerkkeinä kerrotaan, että kolmasosassa seuroista ei valkohäntäpeuran metsästykseen pääse heti liittymisen jälkeen mukaan. Töitä joudut paiskimaan ihan varmasti kelistä riippumatta, sillä raha ei istumalla tule. Kaikki meni. Jos olet osannut raha-asiat pitää reilassa ja et työtä pelkää, silloin ennuste on myönteinen pärjäämiseen metsäpalveluyrittäjänäkin. PS. . Metsäteollisuuden ja Suomen kohtalonyhteys ei ole katkennut. Mitä nyt pitää tehdä, jos seurat omilla säännöillään vaikeuttavat metsästämistä. Monissa seuroissa on uusien jäsenten toimittava koejäseninä tietyn aikaa. Kannansäätely ja peijaiset ovat olleet riittävä korvaus. Gallup Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti
11.10.2018 / AJASSA 4 UUTISET Koti Helsingissä, metsä Ylitorniolla ›› 6–7 Ennusteet: Metsäalan suhdanne taittumassa ›› 7 VMI: Metsien rästit kääntyneet laskuun ›› 8 SISÄLLYS METSÄSTÄ Tärkeintä on, että varhaisperkaat ›› 16–17 Kolme sukupolvea samassa metsässä ›› 22–23 Metsälehtiä halki koko Suomenmaan ›› 26 Sukupuu ja muuta lukijoiden itse tekemää ›› 27 PILKKEITÄ Keskustelu hirvien metsästyksestä jatkuu ›› 29 Taskukirja ilmestyi jo 26:tta kertaa ›› 30 Hevosmiesten superfood ›› 34 HENKILÖ Metsäteollisuus ry sai historiakirjan Tietokirjailija Sakari Siltala selvitti, millaista on ollut suomalaisen metsäteollisuuden edunvalvonta. Tutkimusprofessori Jari Hynynen sekä tutkijat Kalle Eerikäinen , Harri Mäkinen ja Sauli Valkonen ovat havaintojen perusteella todenneet, että tasaikäiset kasvatusvaiheen istutuskuusikot kasvavat yli 30 prosenttia paremmin kuin jatkuvan kasvatuksen metsät. Vielä ei tiedetä, syntyykö ja kasvaako uutta hakattavaa kestävästi. Kalle Eerikäisen, Sauli Valkosen ja Timo Saksan tutkimuksessa (2014) todettiin, että jatkuvan kasvatukKasvusta pois kolmannes ja hiilinielu tukkoon Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen leikkaisi kuusikoiden kasvusta kolmasosan. Osin ero johtuu siitä, että jatkuvan kasvatuksen metsät kasvatetaan hyvin harvoina: hakkuun jälkeen puuston pohjapinta-ala on 10–12 neliömetriä hehtaarilla. Samalla metsien hiilinielu romahtaisi. Puusto on erittäin harvaa, eikä pienempiä puita, alikasvosta tai taimiainesta ole. Tuulenkaatamia ja kirjanpainajan kuivaamia kuusia näkyy siellä täällä. ”Kun puustoa on yhtä paljon, tasaikäiset kuusikot kasvavat keskimäärin viidenneksen enemmän kuin eri-ikäiset. "Suomen metsissä ei ollut hiilinielua 1960-luvulla." Talousmetsät näyttävät pahimmiltaan tältä, jos metsänhoito hallinnollisin päätöksin pakotetaan jatkuvapeitteiseksi. Tasaikäisissä metsiköissä kasvatetaan metsikön kookkaimpia ja elinvoimaisimpia puita. Pelkästään tästä kasvuero ei johdu. ›› 2–3 MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuva J äreä tukkikuusikko harvennettiin viime kesänä Joutsassa jatkuvan kasvatuksen asentoon. Jatkuvan kasvatuksen hakkuut on koemetsissä tehty 15 vuoden välein. Tasaikäisissä kuusikoissa vastaava luku on noin 20 neliömetriä. Jatkuvan kasvatuksen metsissä on runsaasti alempien latvuskerrosten varjossa sinnitelleitä puita”, Hynynen kertoo. Tätä on luvassa, jos tasaikäisiä talousmetsiä aletaan pakottaa jatkuvaan kasvatukseen. ”Koko kiertoaikaa kohti laskettuna tuotosero on 25 prosentin luokkaa”, Hynynen toteaa. Jatkuvan kasvatuksen kuusikolta sama kestää kymmenen vuotta. Mukaan mahtui Vau!-elämyksiä. Se pp o Sa m ul i. Tasaikänen kuusikko myös saavuttaa huippukasvun viidessä vuodessa harvennuksen jälkeen. Samalla puuston kasvu laskisi Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuosikymmeniä kestäneiden mittausten mukaan rajusti
Seuraavalle hallituskaudelle jää pohdittavaksi, että siirrytäänkö perikuntien metsänomistuksissa enemmistöpäätöksiin. ”On vakava paikka, jos kasvu yleisesti alkaakin vähentyä." Tasaikäinen kasvaa aina paremmin Hakkuusta kulunut aika, v. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Yhdistys toimii Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven ja osin Iin kunnan alueella. Kemeraa vielä runsaasti käyttämättä Seuraava hallitus uudistaa tukijärjestelmän ja ehkä myös perikuntien metsänomistuksen. Yhdistyksen palveluksen tulee lähes 30 toimihenkilöä sekä kymmeniä metsureita ja urakoitsijoita. ”Metsätiet pysyvät uudessakin tukijärjestelmässä. Nykyhallituksen ohjelmassa linjataan, että hallitus toteuttaa metsästrategiaa ja todennäköisesti metsästrategia kelpaa seuraavallekin hallitukselle. ”Lausunnoissa ympäristökysymykset nousevat esille. Hiilinielu tukkeutuisi Puuston kuutiokasvu ja sen sitoman hiilidioksidin määrä ovat suoraan verrannollisia. Tämän vuoden 79 miljoonan euron kemerasta oli elokuun lopussa myöntämättä 48 miljoonaa. ja he omistavat noin 700 000 hehtaaria metsää. Jos rahoitusta jää toistuvasti käyttämättä, uhka budjettirahoituksen supistumiselle kasvaa. Toimistot jatkavat Kuusamossa, Taivalkoskella, Pudasjärvellä ja Kuivaniemellä. Esillä on sähköisten metsävaratietojen kehittämistä ja eri toimijoiden systeemien yhteensovittamista. Ilmastonmuutoksen hallinta tarkoittaa etenkin metsätuhojen ja metsäpalojen torjuntaa ennakolta. Mhy Koillismaan toimialue ulottuu Itärajalta Perämerelle. Uudesta tukijärjestelmästä ympäristöhenkisempi Nykyinen kemeralaki on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Metsänhoitoyhdistys Koillismaalle on jo valittu hallitus, tulevan yhdistyksen johtoa ei vielä ole nimetty. Metsien kasvu ja hakkuupoistuma olivat puolet nykyisestä. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 5 AJASSA / 11.10.2018 Kasvusta pois kolmannes ja hiilinielu tukkoon sen metsässä sirkkataimelta kestää 60 vuotta saavuttaa 1,3 metrin pituus. Miten taimikonhoidossa voidaan jättää enemmän riistatiheikköjä ja suosia sekapuustoa.” Selvityksen alla on myös, voitaisiinko taimikonhoidossa luopua ennakkopäätöksestä ja palata jälkikäteisrahoitukseen. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Jopa lukuarvot – kuutiot ja hiilidioksiditonnit – ovat samaa suuruusluokkaa. Keinoja yhteishankkeiden lisäämiseksi haetaan.” Perikuntametsien päätöksenteko tarkasteluun Loppuvuoden aikana päivitetään vuoteen 2025 ulottuvaa Kansallista metsästrategiaa. Kun siis metsät kasvavat 110 miljoonaa kuutiota vuodessa, sitoutuu metsiin yhtä monta tonnia hiilidioksidia. Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi korostaa, että metsänhoito on ollut hiilitaseen näkökulmasta onnistunutta. Lähde: Luke Pohjapinta-alan kasvu, m 2 ,ha-1a-1 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 0–5 5–10 10–15 koko jakso Tasaikäinen: Harvennettu mh-suositusten mukaan pohjapinta-alaan 22 m 2 /ha Eri-ikäinen: Poimintahakkuu pohjapintaalaan 12 m 2 /ha MIKKO HÄYRYNEN ”M etsissä tehtävä työ ei ole nyt määrärahoista tai myöntämisvaltuuksista kiinni”, metsäneuvos Marja Kokkonen maaja metsätalousministeriöstä sanoo. Myös uhanalaisille lajeille tärkeää lahopuustoa muodostuu aikanaan sitä enemmän, mitä paremmin metsät ovat kasvaneet. Uuden tukijärjestelmän valmistelu on jo liikkeellä. Se on reilut 40 prosenttia Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä. Uuden yhdistyksen nimeksi tulee Metsänhoitoyhdistys Koillismaa ry. Kasvavan puukäytön haasteet sekä metsänomistajakunnan rakenteellisen muutoksen tuoma palvelutarve vauhdittivat fuusioita. MIKKO RIIKILÄ P ohjoiseen Suomeen syntyy suuri metsänhoitoyhdistys, kun Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven yhdistykset lyövät hynttyynsä yhteen Kuusamo Taivalkoski Pudasjärvi Metsänhoitoyhdistys Koillismaa ry Pohjoiseen jättiyhdistys Metsänhoitoyhdistys Koillismaa yltää itärajalta Perämerelle. Käyttämätöntä rahaa on niin taimikonhoitoon, nuoren metsän hoitoon kuin metsäteihin, sekä Metson luonnonhoitoon. Se tuottaa myönteisiä ilmastovaikutuksia ja tukee teollisuuden kestävää puuhuoltoa. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Myöntämättömät rahat siirtyvät ensi vuodelle. Mhy Koillismaan arvioitu liikevaihto on reilut viisi miljoonaa euroa vuodessa. Istutustaimi kasvaa samassa ajassa tukkipuuksi. Toinen huomiota saanut asia on metsätiestön kunto. Jos puuston kasvua metsänhoidolla alennetaan, myös hiilensidonta vähenee, ellei myös puun käyttöä vähennetä. Fuusion tavoitteena on parantaa yksityisten metsänomistajien edunvalvontaa, laajentaa metsäpalveluiden tarjontaa ja kehittää jäsenpalveluita. Kun vuotuinen kasvu on kaksinkertaistunut 55 miljoonasta kuutiosta 110 miljoonaan kuutioon, parantuneesta kasvusta on riittänyt jaettavaa lisääntyneisiin hakkuisiin, luonnonpoistumaan ja puuvarojen kartuttamiseen eli hiilen nieluun.” Hän korostaa, että puuston hyvä kasvu on mainio asia metsätaloudelle asetetuista tavoitteista riippumatta. "Suomen metsissä ei ollut hiilinielua 1960-luvulla. ensi vuoden alussa. Metsänomistajia alueella on yli 10 000. Metsiin varastoituu hiilidioksidia siltä osin kuin puuston kasvu ylittää poistuman – nykyisellä hakkuutasolla metsät nielevät hiiltä noin 25 miljoonaa tonnia. Katso VIDEO metsalehti.fi
Toteutusmallia haetaan vielä. Keloneva valittiin alkuvuodesta Pääkaupunkiseudun metsänomistajien PKMO:n hallituksen puheenjohtajaksi. Ennusteista tulee katsottua, onko luvassa myrskyjä, milloin pakkaset alkavat tai tuleeko kelirikkoja. Taustalla on ajatus, että palveltaisiin asiakasta eikä metsää.” Metsää voi hoitaa etänä jo nyt tiettyyn pisteeseen asti. Olemme yrittäneet edistää sitä, että pääkaupunkiseudulla asuva voisi hoitaa metsäasioita paremmin täältä käsin. ”Monet organisaatiot palvelevat lähtökohtaisesti metsän sijaintipaikkakunnalla. ”Teknologia tuo metsänomistamisen lähemmäksi arkea ja auttaa ymmärtämään omia metsiä. Palvelut asuinpaikkakunnalle Keloneva on havainnut, että kaupunkilaismetsänomistaminen kaipaa vielä sujuvoittamista. En ole ehtinyt käymään metsätöissä yhtä paljoa kuin esimerkiksi Oulussa asuva isäni, mutta onneksi vastuuta voi jakaa osakkaiden kesken. Keloneva kertoo suunnitteilla olevasta metsämentoroinnista, jossa kokeneet metsänomistajat voisivat jakaa vertaistukea ja vinkkejään uusille metsänomistajille. Kävelylle pääsi mukaan Lempi-koira.. PKMO järjestää kursseja ja tapahtumia sekä tekee vaikuttamistyötä tuomalla metsänomistajien näkökulmaa esille. Jäsenistä suurin osa on etämetsänomistajia – tai kaupunkilaismetsänomistajia, kuten Keloneva asian ilmaisee. Keloneva kertoo, että nyt hän on alkanut seurata säätä aivan eri silmällä kuin ennen. Mutta silti kaikki lähtee metsässä käymisestä ja sen tuntemisesta. Järjestö on Etämetsänomistajien liiton jäsenyhdistys. 11.10.2018 / AJASSA 6 MARIANNE MINKKINEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva H elsinkiläinen Pekka Keloneva on mukana useammassa sukunsa metsäyhtymässä. Metsien inventointi tuottaa suhteellisen tarkkaa tietoa metsistä, metsäsuunnitelman saa sähköiseen muotoon ja puukaupat voi kilpailuttaa netissä. Metsät sijaitsevat kaukana, Ylitorniolla ja Torniossa. Esimerkiksi myrskytai hirvituhoja ei teknologia kotisohvalle vielä kerro.” Metsänomistus etätyönä Pääkaupunkiseudun metsänomistajien puheenjohtajan Pekka Kelonevan mielestä etämetsänomistaminen kaipaa vielä sujuvoittamista. HAASTATTELU PKMO:ssa on pohdittu yhdessä Suomen metsäkeskuksen kanssa, kuinka metsäalan hiljaista tietoa saataisiin jaettua. Olen itse hoitanut enemmän etänä tehtäviä töitä, kuten verotusta”, lakimiehenä työskentelevä Keloneva sanoo. "Ei ole yhtä oikeaa syytä omistaa metsää.” Pekka Keloneva on ollut metsänomistaja noin 10 vuotta. Parin viime vuoden aikana hän on ostanut lisää metsää isänsä ja veljensä kanssa ja he ovat tehneet aktiivisemmin metsänhoitotöitä. Metsätyökohteilla voidaan tehdä dronekuvauksia, jotka havainnollistavat esimerkiksi taimikonhoidon vaikutuksen. ”Kyllähän välimatka omat haasteensa tuo
Suhdanteen taittumisesta huolimatta metsäteollisuuden hyvä vire näkyy yksityismetsätalouden kannattavuudessa ensi vuonnakin. Työskentelee asianajotoimisto Magnussonilla lakimiehenä . ”Kaupunkilaismetsänomistajien määrän kasvaessa metsänomistamisen arvopohja laajenee. Investoinnin kokonaisarvo on noin 150 miljoonaa euroa. LYHYET UUTISET kuin viime vuosina, mutta esimerkiksi vuonna 2006 paloja oli yli 2 000 hehtaarilla. 7 AJASSA / 11.10.2018 PEKKA KELONEVA . Ilman tunnesidettä kynnys metsästä luopumiselle on pienempi, mutta toisaalta sen puuttuminen luo mahdollisuudet uudenlaiselle metsänomistamiselle ja metsän taloudellisen arvon hahmottamiselle. Raaka-aineena käytetään kuivaamatonta paperisellua. Luken ennusteessa lasku on tukkipuussa ja kuitupuun hakkuut pysyvät ennallaan. Luken ennusteessa bruttokantorahatulot nousevat tänä ja ensi vuonna noin 170 euroon hehtaarilta eli yhteensä 2,3 miljardin euron tuntumaan. Inflaatiota on sen verran, että reaalisesti puunhinnat saattavat jopa laskea. Pääkaupunkiseudun metsänomistajissa ja etämetsänomistajien liiitossa on pohdittu, kuinka sopimusten ymmärrettävyyttä voisi vielä parantaa. Alkuvuonna vienti Kiinaan supistui voimakkaasti puusepänteollisuuden ympäristömääräysten kiristymisen johdosta. Palvelun käyttäjistä yli kolmasosa on uusia metsänomistajia. Ei ole yhtä oikeaa syytä omistaa metsää.” MIKKO HÄYRYNEN M etsäsektorin suhdanne-ennusteita laativien Luonnonvarakeskuksen ja Pellervon Taloustutkimuksen (PTT) viesti on sama – ensi vuonna talouskasvu heikkenee ja puunhinnat tasaantuvat. Paloista valtaosa – liki 1 800 – oli alle puolen hehtaarin paloja. Yleisin syttymissyy oli ihmisen toiminta. Jalostamo tuottaisi puuraaka-aineesta bioetanolia 65 000 tonnia vuodessa liikennekäyttöön. Eniten suuria paloja oli Lapissa. 30-vuotias metsänomistaja . ”Tunneside metsään on tähän yksi motivaattori”, Keloneva sanoo. . Metsän voi hyvin ajatella hyvin myös ”arvopaperina”. Nettopäästöjen tulisi laskea nollaan vuoteen 2050 mennessä. Yhtiöt investoivat laitokseen noin 40 miljoonaa euroa. Rakentaminen alkaa lokakuussa ja valmista pitäisi olla ensi vuoden lopussa. Kolmasosa metsäpaloista olisi voitu välttää Tänä vuonna maastoja metsäpalojen ala nousi reiluun 1 500 hehtaariin, Pelastusopiston selvityksestä käy ilmi. Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO:n hallituksen puheenjohtaja ja Etämetsänomistajien Liiton hallituksen varapuheenjohtaja . Sahateollisuudessa on menty useita vuosia Kiina-vedolla, mikä on tarkoittanut kuusisahatavaran hyvää menekkiä. Sivutuotteena voimalalle saataisiin polttoaineeksi muun muassa 230 000 tonnia ligniiniä. Voimala muutettaisiin nykyaikaiseksi chp-laitokseksi ja sen polttoainepohja vaihdettaisiin nykyisestä turpeesta puupainotteiseen polttoaineseokseen. . Tekee tällä hetkellä Lapin yliopistolla väitöskirjaa oikeustieteistä . Perheeseen kuuluvat aviopuoliso ja Lempi-koira Kuka. Toistaiseksi fossiilisen hiilen päästöt ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu ei ole taittunut Nousun rajoittaminen on IPCC:n mukaan vielä ainakin teoreettisesti mahdollista. Sekä Luke että PTT ennakoivat ensi vuodelle maltillisempia näkymiä. Metsä kilpailee vapaa-ajasta muiden harrastusten kanssa.” Kelonevan mukaan uusi metsänomistaja tarvitsee alkuun päästäkseen paljon aikaa ja halua perehtyä metsänhoitoon. 10 miljoonaa kuutiota rikki Kuutiossa Sähköisen puukauppapaikka Kuution suosio kasvaa. Selvityksen mukaan kolmannes kesän paloista olisi vältetty, jos metsäpalovaroitusta olisi noudatettu. . Molemmat suhdanne-ennusteet ennakoivat, että havutukkien hintaerot kaventuvat. Kannattavuuserot etelä-pohjoinen -akselilla ovat kuitenkin perinteisesti suuria. Männyn menekin taustalla ovat sellun kasvavat tuotantomäärät ja mäntysahatavaran kysyntä Pohjois-Afrikan maissa. Koivun kysynnän Luke ennakoi pysyvän tämän vuoden tasolla. Mänty nousussa, kuusi laskussa Männyllä sekä tukkiettä kuitupuun kysynnän uskotaan kasvavan, kun taas kuusen kysyntä heikkenee. Ilmastotoimiin ryhdyttävä ripeästi Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuoreen raportin mukaan maapallon lämpötila on noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. IPCC:n mukaan hiilidioksidipäästöjen tulisi laskea 45 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2030 mennessä. . Palveluun jätetyt tarjouspyynnöt ylittivät syyskuussa 10 miljoonan kuution rajan. Palvelu käynnistyi viime vuoden toukokuussa ja viime joulukuussa rikkoutui 5 miljoonan kuution raja. Isoista paloista olisi voitu estää neljännes. . Kotoisin Rovaniemeltä, asuu Helsingissä . PTT näkee havutukkien kantoPuumarkkinoiden huippu kohta ohi Puumarkkinoilla edetään parhaillaan suhdannehuippua. Investointipäätös on tarkoitus tehdä ensi vuonna ja tuotannon on suunniteltu käynnistyvän vuonna 2021.. . Myöskään raakapuun tuontimäärissä ei nähdä muutoksia. Myös PTT näkee kuitupuun kysynnän pysyvän vahvana. Mikäli lämpeneminen halutaan rajoittaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti 1,5 asteeseen, tarvitaan nopeita, kaukokantoisia ja ennenäkemättömiä muutoksia koko yhteiskunnassa. Hallintotieteiden ja oikeustieteiden maisteri. Hyvä vire säilyy Luke ennustaa teollisuuspuun hakkuiden vähenevän ensi vuonna prosentin verran, mutta PTT näkee pientä kasvua. Haapavedellä suunnitellaan bioetanolin valmistusta Sähköntuottaja Kanteleen Voima kaavailee biojalostamon rakentamista Pohjois-Pohjanmaalle Haapavedellä sijaitsevan lauhdevoimalaitoksen yhteyteen. Tekstiilivalmistukseen käytetään uutta, Suomessa kehitettyä sellun suoraliuotusteknologiaa. ”Yksi haaste on siinä, miten he saavat otettua kiinni metsänomistamisesta. Kasvu on ollut melko tasaista. Samalla tulee entistä enemmän metsänomistajia, joilta puuttuu käytännön kokemus metsien hoidosta. Metsänomistamisesta olisi löydettävä sen mielekkyys. Kuutiossa on nyt kilpailutettu yli 15 000 metsänomistajan puukaupat. ”Osa metsänomistajista voi tehdä esimerkiksi puukauppasopimuksia sen verran harvoin, etteivät ehdot ole tuttuja eikä osata sopia kaikesta tarpeellisesta.” Metsänomistajien arvopohja laajenee Kaupunkilaismetsänomistajien osuus metsänomistajista kasvaa Suomessa koko ajan. ENNUSTETTUJA MUUTOSPROSENTTEJA 2019 Luke PTT Tukin hinnat 1 – 3 Mäntytukin hinta 1 Kuusitukin hinta -1 Kuitupuun hinnat 2 4 Mäntykuitupuun hinta 1 Kuusikuitupuun hinta –1 Markkinahakkuut –1 – 2 Havusahatavaran vientihinta 2 – 3 Sellun vientihinta –4 –3 – –6 Lähteet: Metsäsektorin suhdannekatsaus (Luke), PTT-ennuste syksy 2018 hintojen nousevan yhdestä kolmeen ja havukuitupuun kahdesta neljään prosenttia, mutta Luke on ennusteissaan varovaisempi. "Havutukkien hintaerot kaventuvat." Äänekoskella aloitetaan tekstiilikuidun valmistus Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring ja japanilainen Itochu Corporation rakentavat puupohjaista tekstiilikuitua tuottavan koelaitoksen Äänekosken biotuotetehtaalle. Markkinoilla on paljon uusia metsäpalveluyrittäjiä, ja metsänomistaja voi halutessaan ulkoistaa metsänhoidon osittain tai kokonaan. Hehtaarimäärä on suurempi M ik ko H äy ry ne n Kulunut kesä oli metsäpalojen värittämä, mutta pahempaakin on nähty. Kulut huomioon ottavan liiketuloksen ennustetaan nousevan yli 150 euroon hehtaarilta. Jos prosessi toimii ja kiinnostusta tekstiilikuitua kohtaan löytyy, harkittavaksi tulee varsinaisen tekstiilikuitutehtaan rakentaminen, Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn kertoo. Yli puolen hehtaarin paloja oli reilut 400, yli viiden hehtaarin paloja oli vain 35 kappaletta. Yhdelle metsä on sijoitus, toiselle tapa suojella luontoa ja kolmannelle metsästysja virkistysmahdollisuus. Kaikilla metsäteollisuuden päätuotteilla hintakehityksen ennustetaan jäävän vähäiseksi tai kääntyvän hienoiseen laskuun. Siitä seuraa, että myös puumarkkinoiden kasvu pysähtyy ja kääntyy osin laskuun. PTT on hivenen maltillisempi ja näkee 2,2 miljardin kantorahasumman ja 130 euron hehtaarikohtaisen kannattavuuden. Harrastaa metsänhoitoa, uintia ja matkustelua . Kuusitukilla tunnelma on toinen.
15 kg Sisäinen termostaatti Viikkoajastin Hormin halkaisija: 80 mm Mitat: 456x884x507 mm Italialaista laatua! 1345 €. Jos metsiin jää hakkuusäästöjä viime aikojen malliin, hakkuiden lisäysmahdollisuus kasvaa entisestään myös pohjoisessa 2030-luvun lähestyessä. Taimikonhoitoja ensiharvennusrästien määrä näyttää kääntyneen viime vuosina laskuun, vaikka metsänhoitotöitä onkin yhä rästissä enemmän kuin 2000-luvun alussa. "Kehitys on loogista, sillä kuusenistutuksen suosion myötä nuoret metsät ovat kuusivaltaisia", Korhonen sanoo. Metsän kasvua mitataan nyt pysyviltä koealoilta. Samoin määriteltynä viime vuoden ennätyshakkuissa kaatui puuta 72 miljoonaa kuutiota, mikä on 86 prosenttia tämän hetken kestävyysmaksimista. Puun lisääntynyt kysyntä voi alkaa näkyä myös metsien hoidon tason parantumisena", Korhonen pohtii. inventoinnista (VMI). 2020-luvun loppua kohden vuotuinen hakkuumahdollisuus nousee jo yli 90 miljoonaan kuutioon. "Kun puukauppa käy, ensiharvennuksiakin tehdään. Metsien vuosittaisen kasvun on laskettu olevan 110 miljoonaan kuution luokkaa, mutta tuoreet tiedot antavat kasvulukemaksi 107 miljoonaa kuutiota. M ik ko Ri ik ilä SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. WWW.KONE-GLANS.FI TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. 1690 € PUUTAKKA LA NORDICA DORELLA L8 Mitat (L,K,S): 465x845x491 mm Lämmittävä tila: 186 m Ominaisteho: 6,5 kW Tulipesän aukon koko: 214x213 mm Tyylikäs! 839 € VALMISTAKKA LA NORDICA ASIA Mitat (L,K,S): 438x930x470 mm Tulipesän luukun koko: 230x232 mm Piipun lähtö ø: 120 mm Sup Lämmittävä tila: 172 m Ominaisteho: 6 kW Ulkokuori vuolukiveä! 1125 € VALMISTAKKA LA NORDICA FORTUNA Mitat (L,K,S): 526x1267x505 mm Piipun lähtö ø: 150 mm Sup Lämmittävä tila: 200 m Ominaisteho: 7 kW Hyötysuhde: 80,4% Väri valkoinen tai punainen Tyylikäs ja moderni! 2490 € GLANSPOWER CR 08 PELLETTITAKKA Ominaisteho n. Julkisuudessa vertaillaan usein harhaanjohtavasti hakkuumahdollisuuksia ja toteutuneita hakkuumääriä, sillä hakkuumääristä unohdetaan pois metsähakkeeksi ja polttopuuksi kaadettu puu. "Tämä on merkittävää, sillä nyt suunnitteilla olevista metsäteollisuuden investoinneista suuri osa alkaisi vaikuttaa puun käyttöön 2020-luvun puolivälissä. Korhosen mukaan kasvuluvussa tapahtunut muutos voi kuitenkin johtua suurelta osin mittausmenetelmän vaihtumisesta. Korhonen . Kestävä taso tarkoittaa hakkuumäärää, jonka toistuva ylittäminen pienentää tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksia. Mäntypuuston määrän kasvu tasaantuu hiljalleen mutta kuusipuukuutioiden määrä metsissä lisääntyy. Näin ollen tulevan vuosikymmenen suurimmat kaatoreservit eivät olekaan Lapissa, vaikka pohjoisimman Suomen lisähakkuumahdollisuudet ovat olleet eniten otsikoissa tehdassuunnitelmien vuoksi. Mittaustiedot antavat toivoa nuorten metsien ja taimikoiden puuntuotannollisen tilan parantumisesta. Suunnitelmien osalta kannattaa siis katsoa hakkuumahdollisuuksia pitkällä aikavälillä", sanoo metsien inventointia Luonnonvarakeskuksessa johtava Kari T. Oulun korkeudella suurin hakkuureservi VMI 12: Taimikonhoitoja ensiharvennusrästien määrä näyttää kääntyneen laskuun. 11.10.2018 / AJASSA 8 VALTTERI SKYTTÄ H akkuita on mahdollista lisätä lähivuosina eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, kertovat tuoreet väliaikatiedot valtakunnan metsien 12. Tuoreimman VMI:n mukaan tällaiset metsät ovat vähentyneet. 3-8 kW Paloaika 11-28h Hyötysuhde 89 % Säiliön koko 20 kg Irroitettava tuhka-astia Mitat 620x970x340 mm Ylläpitotermostaatti 995 € PUUHELLA LA NORDICA ROSA Ulkokuori upeaa, lämpöä varaavaa Italialaista keramiikkaa Mitat (L,K,P): 1030x851x666 mm Lämmittävä tila 185 m Ominaisteho: 6,5 kW Lämpiää nopeasti 1790 € EXTRAFLAME KETTY PELLETTITAKKA Ominaisteho: 2,8-7,3 kW Lämmitystilavuus 180 m Hyötysuhde: > 86 % Pellettisäiliön koko: n. Metsänhoidon rästeistä on viime vuosina pidetty kovaa ääntä. Hakkuita mahdollista lisätä yli 10 prosentilla Koko Suomen osalta suurin kestävä vuotuinen hakkuumäärä vuosille 2015–2024 on 84 miljoonaa kuutiota runkopuuta, eli tukkia, kuitua, metsähaketta ja polttopuuta. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 PUUTAKKA LA NORDICA GIULIETTA X Mitat (L,H,P): 487x706x430 mm Lämmittävä tila: 189 m Ominaisteho: 6,6 kW Tulipesän aukon koko: 235x280 mm Kokonaan valurautainen! 1045 € 789 € PUUHELLA LA NORDICA ROMANTICA 3,5 Ulkokuori kiillotettua, emalimaalattua terästä Runko vahvaa valurautaa Keittotaso ja renkaat kiillotettua valurautaa Mitat (L,K,S): 877x856x568 mm PUUHELLA LA NORDICA ROSETTA MAIOLICA Ulkokuori upeaa italialaista Maiolica-keramiikkaa Runko vahvaa valurautaa Keittotaso ja renkaat kiillotettua valurautaa Mitat (L,K,S): 869x843x572 mm Tyylikäs perinteellinen puuhella nykytekniikalla
Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. • 400 cc. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI
LYHYET UUTISET Tuoreessa IPCC:n raportissa vaaditaan ripeitä toimia ilmastonmuutoksen torjuntaan. Opas on maksutta ladattavissa sivustolla, jossa on tarjolla valtaosa Suomessa myynnissä olevista metsätiloista. Metsätilat-yhtiöiden toimijat julkaisevat sivuilla myös blogikirjoituksia ajankohtaisista tai muuten mielenkiintoisista alan ilmiöistä ja ihan perusasioistakin. Siihen tutustumisen jälkeen on valmiimpi konkreettisiin neuvoihin ja apuun” kertoo Jukka Pusa, Länsi-Suomen Metsätilat Oy:n toimitusjohtaja. Keskeistä on, että yhteiskunnan eri tahot päätöksentekijöistä kansalaisiin ovat tietoisia ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja keinoista varautua niihin”, sanoo Saara Lilja-Rothsten maaja metsätalousministeriöstä. ”Metsätilan myynti on usein pitkän harkinnan tulos. Yhteiskampanja opastaa ilmastomuutokseen sopeutumiseen W ik im ed ia Co m m on s ilmoitus www.kesla.com TUTUSTU KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. Vaikka puhutaan myyjän oppaasta, käsitellään asioita niin, että metsää ostavakin siitä hyötyy. 11.10.2018 / AJASSA 10 Pohjoisessa kerätään käpyjä Poikkeuksellisen lämpimän kesän jälkeen Pohjois-Suomen metsiin kehittyi hyvä siemensato, joten Metsähallitus on päättänyt käynnistää käpyjen keruun Lapissa. Kampanjan ovat suunnitelleet maaja metsätalousministeriö sekä Tapio Oy yhdessä lukuisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Metsätilat-ketjun muodostavat seitsemän alueellisesti toimivaa maaseudun kiinteistönvälitykseen erikoistunutta yhtiötä. • 35 000 metsäperävaunua. Opas on lyhyt, mutta kattava esitys metsätilaan ja sen myyntiin liittyvistä monista asioista. • 50 000 kuormainta. Länsi-Suomen Metsätilat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pusa Tilavahti valvoo puolestasi Tilaa uudet metsätilat, tontit ja muut kohteet sähköpostiisi www.metsatilat.fi. Keruualue ulottuu myös Kuusamoon ja Suomussalmelle. Maanantaina käynnistynyt Ilmastonmuutos haltuun -viestintäkampanja jakaa tietoa ilmaston muutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta. ”Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voi varautua myös jokainen kansalainen arjen toiminnoissaan. Kerääjälle maksetaan käpylitrasta 1,20 euroa. Kannattaa tutustua! Suurimman hyödyn sivustosta, ainakin metsän ostosta kiinnostunut, saa tilaamalla vahtipalvelusta tiedon mielenkiintoisista myyntikohteista haluamaltaan alueelta. Se on osa uudistusta, jossa sivuston käytettävyyttä sekä sisällön monipuolisuutta ja hyödyllisyyttä on monella tapaa lisätty. Tarkoitus on, että sivusto tarjoaa jatkossakin Suomen selkeimmin ja luotettavimmin esitellyt metsätilat ja muut maaseudun kiinteistöt. Asiat tulevat tutuksi lukemalla ja seuraamalla asioita. Käpyjen kerääminen ei ole jokamiehen oikeus, vaan siihen tarvitaan maanomistajan lupa, Metsähallituksesta muistutetaan. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. • Markkinoiden laajin valikoima. Tätä vaihetta helpottamaan olen oppaan kirjoittanut. Niin on aina ajan tasalla tarjonnasta. LKV-tutkinnon suorittaneet ja jatkuvasti edelleen kouluttautuvat ammattilaiset pystyvät ja haluavat huolehtia kaikkien asiakkaidensa edusta. Tietoa ei koskaan ole liikaa. Keruusta vastaa Metsähallituksen tytäryhtiö Siemen Forelia yhdessä alueen metsänhoitoyhdistysten ja metsäalan toimijoiden kanssa. Kuluvana vuonna ketjun yhtiöt tekevät yli 2000 kiinteistön kauppaa. Kokeneet metsäammattilaiset välittäjinä varmistavat lopullisesti, että niin myyjän kuin ostajankin on turvallista ja helppoa toimia arvo-omaisuuden kanssa. Lisäksi kampanja herättelee kansalaisia kehittämään ratkaisuja muutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Yhdessä ne kattavat koko Suomen noin 80 metsäammattilaisen taustan omaavan välittäjän verkolla. Keruu toteutetaan Lapin maakunnassa pois lukien Kemin, Keminmaan, Simon ja Tornion kunnat. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi Opas metsätilan myyntiin suurimmalta maaseutuvälittäjältä Suomen suurin metsien ja muiden maaseudun kiinteistöjen välittäjä Metsätilat-ketju on julkaissut metsän myyntioppaan kotisivuillaan www.metsatilat.fi. Vaikka näihin toimiin ryhdyttäisiinkin, on myös tärkeätä löytää parhaat keinot lämpenemisen aiheuttamiin muutoksiin sopeutumiseen
VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat W ik im ed ia Co m m on s Opas metsätilan myyntiin suurimmalta maaseutuvälittäjältä Suomen suurin metsien ja muiden maaseudun kiinteistöjen välittäjä Metsätilat-ketju on julkaissut metsän myyntioppaan kotisivuillaan www.metsatilat.fi. Niin on aina ajan tasalla tarjonnasta. "Jos jotakin tuotetta tehtiin kerran vuodessa vuonna 2015, nyt niitä valmistetaan kolmen–neljän kuukauden välein." Design-huonekaluilla on tietysti design-huonekalujen markkinat, joten suomalaisen puunkäytön mittakaavassa Artekin koivuhuonekaluihin kuluva puumäärä on pieni virta. Metsätilat-ketjun muodostavat seitsemän alueellisesti toimivaa maaseudun kiinteistönvälitykseen erikoistunutta yhtiötä. Yhdessä ne kattavat koko Suomen noin 80 metsäammattilaisen taustan omaavan välittäjän verkolla. Asiat tulevat tutuksi lukemalla ja seuraamalla asioita. Tietoa ei koskaan ole liikaa. Onko sillä väliä, mitä kotimaisesta koivutukista tehdään. LKV-tutkinnon suorittaneet ja jatkuvasti edelleen kouluttautuvat ammattilaiset pystyvät ja haluavat huolehtia kaikkien asiakkaidensa edusta. A-factory-tehtaan toimitusjohtajan Jukka Silvennoisen mukaan koivun kysynnän viime aikojen kasvua kuvaa se, että huonekalut, joita tehtiin aiemmin harvemmin, ovat nyt säännöllisessä tuotannossa. Pohjoisen vaaleaverikön tarina myy Suomalaisesta koivusta huonekaluja valmistava Artek sanoo, että pohjoisen puun tarina myy designhuonekalujen markkinoilla. 11 AJASSA / 11.10.2018 S uomen tunnetuimpiin huonekaluvalmistajiin kuuluvalla Artekilla on positiivinen ongelma: kotimaisesta koivusta valmistettavien huonekalujen myynti on sen verran hyvässä kasvussa, että puuraaka-aineesta uhkaa tulla pulaa. Artek valmistaa koivuhuonekaluja Kaarinassa, Varsinais-Suomessa. ”Metsätilan myynti on usein pitkän harkinnan tulos. Lisäksi huonekaluyritys, jonka perustajista tunnetuin lienee Alvar Aalto, on omanlaisensa poikkeus suomalaisessa puutuotemaailmassa. ”Ajan henki on sellainen, että ihmiset haluavat ostaa aidosta materiaalista, kuten puusta, valmistettuja tuotteita", kertoo Artekin maajohtaja Anja Matilainen . Metsätilat-yhtiöiden toimijat julkaisevat sivuilla myös blogikirjoituksia ajankohtaisista tai muuten mielenkiintoisista alan ilmiöistä ja ihan perusasioistakin. Länsi-Suomen Metsätilat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pusa Tilavahti valvoo puolestasi Tilaa uudet metsätilat, tontit ja muut kohteet sähköpostiisi www.metsatilat.fi. Vaikka puhutaan myyjän oppaasta, käsitellään asioita niin, että metsää ostavakin siitä hyötyy. Siihen tutustumisen jälkeen on valmiimpi konkreettisiin neuvoihin ja apuun” kertoo Jukka Pusa, Länsi-Suomen Metsätilat Oy:n toimitusjohtaja. Tätä vaihetta helpottamaan olen oppaan kirjoittanut. Opas on lyhyt, mutta kattava esitys metsätilaan ja sen myyntiin liittyvistä monista asioista. Kannattaa tutustua! Suurimman hyödyn sivustosta, ainakin metsän ostosta kiinnostunut, saa tilaamalla vahtipalvelusta tiedon mielenkiintoisista myyntikohteista haluamaltaan alueelta. Tarkoitus on, että sivusto tarjoaa jatkossakin Suomen selkeimmin ja luotettavimmin esitellyt metsätilat ja muut maaseudun kiinteistöt. Huonekaluvalmistajan kasvua rajoittaa kuitenkin koivusahatavaran saatavuus, sillä koivutukit päätyvät pääosin vanerinvalmistukseen. Se on osa uudistusta, jossa sivuston käytettävyyttä sekä sisällön monipuolisuutta ja hyödyllisyyttä on monella tapaa lisätty. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Kuluvana vuonna ketjun yhtiöt tekevät yli 2000 kiinteistön kauppaa. Kokeneet metsäammattilaiset välittäjinä varmistavat lopullisesti, että niin myyjän kuin ostajankin on turvallista ja helppoa toimia arvo-omaisuuden kanssa. Opas on maksutta ladattavissa sivustolla, jossa on tarjolla valtaosa Suomessa myynnissä olevista metsätiloista
"Tietoisuus siitä, että huonekalut tehdään suomalaisesta koivusta, on iso juttu asiakkaille. Se sahaa koivutukkia Jyväskylän pohjoispuolella Viitasaarella. Alaraja on kolmessa kuutiossa. 2. vun sahauskäyttö ei välttämättä kiikasta. . Perustajina Alvar ja Aino Aalto, Maire Gullichsen ja Nils Gustav Hahl 1930-luvulla. Suomessa hakkuualojen pienehköt koivutukkiosuudet matkaavat pääasiassa suurten metsäyritysten vaneritehtaille. Haka-Woodin koivutukin hankintasäde on venytetty yhtiön hallituksen puheenjohtajan Antti Korpikallion mukaan äärimmilleen, 250 kilometriin. ”Alueella olisi varmasti saatavissa enemmän koivutukkia sahaukseen, mutta se ohjautuu pääasiassa vanerin tuotantoon." Korpikallion mukaan huonekaluksi päätyvästä koivutukista pystytään maksamaan enemmän kuin vaneriksi päätyvästä. Venäjän ja Baltian sahat voittavat usein Suomen kustannuskilvassa ja täyttävät koivusahatavaran markkinat. . . Myydyimpiä tuotteita yhä kolmija nelijalkaiset koivujakkarat, joiden perustana on Alvar Aallon kehittelemä, massiivipuuta ja lamelleja yhdistelevä L-jalka. 2. Ei pelkästään suomalaisille, vaan myös esimerkiksi japanilaisille, ja Japani on meille kasvava markkina-alue", Artekin Matilainen kertoo. Metsissä on järeää koivutukkia Huonekaluja ja muita kokopuutuotteita koivusta valmistavien yritysten ongelmana on, että tuotteisiin tarvitaan koivusahatavaraa, mutta koivun sahaus on Suomessa vähäistä. Sahayritys kerää lisäksi yhteen pieniäkin eriä koivutukkia. Arvovalintoja puukaupassa. . Fakta "Ihmiset ostavat huonekalun koko arvomaailman. ”Kuusimetsissä on muutama prosentti koivutukkia, joten koivun hinta ei määrää puukauppaa. Artekin maajohtajan Anja Matilaisen mukaan yhtiön huonekaluja halutaan valmistaa kotimaisesta koivusta, sillä suomalainen puu on myyntivaltti. Esimerkiksi Artek vakuuttaa, että ulkomainen koivu ei ole vaihtoehto raaka-aineeksi. Koivunsahaus ei ole helppo bisnes. Sveitsiläinen Vitra omistaa niin Artekin kuin sen koivuisia huonekaluja valmistavan A-factorytehtaan. Koivusahan kilpailumahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset suurten puuta hankkivien yritysten rinnalla, vaikka koivujen tyvistä tarjottaisiinkin enemmän rahaa. 1. Yhdistelmä kestää hyvin taivutusta. Tärkeä kysymys on, mistä puu on kaadettu ja kasvaako sen tilalle uutta metsää." 1930-luvulla patentoitu taivutustekniikka, L-jalka, on Artekin koivujakkaroiden perusosa. Suomessa on nykyisin enää yksi teollisen mittakaavan koivusaha, Haka-Wood. Art (taide) ja tek (teknologia) . Parhaat koivutukit löytyvät tavallisesti havupuiden seasta. Toisaalta viljelykoivikoiden osuus on kasvamassa, mikä näkyy koivujen huonompana sahalaatuna”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Henrik Heräjärvi . Pelkästä raaka-aineen määrästä koiARTEK . Myy huonekaluja, valaisimia ja muita sisustustuotteita. . . L-jalan valmistuksessa koivupuukappaleen päähän sahataan viiltoja, joihin liimataan ohuita viiluja eli lamelleja. 11.10.2018 / AJASSA 12 Koivupulaa alkaa kuitenkin olla puutuotealan toimialakatsauksen mukaan myös muilla suomalaisilla huonekaluvalmistajilla ja puuseppäteollisuudella. . . Mutta muut arvot voisivat. ”Inventointitietojen perusteella metsissä on järeää koivutukkia enemmän kuin koskaan. 1
Koivujakkaran istuinosan päällystyksessä suositaan yhä esimerkiksi mustaa linoleumia. Vanerin valmistukseen kotimaista koivua on Pahtan mukaan tällä hetkellä hyvin saatavilla. 4. "Hakkuumäärien kasvaessa myös koivutukkeja kertyy sekametsistä enemmän." Luken erikoistutkijan Henrik Heräjärven mukaan koivusahatavaran tuotannossa perusongelmana on se, että yhdestä koivutukkikuutiosta saa puoli kuutiota sahatavaraa, josta puolet menee hyvin kaupaksi ja toinen puoli ei. Artekin Matilainen sanoo, että yli 80-vuotias huonekaluyritys haluaa ostaa suomalaista koivua joka tapauksessa ainakin vielä toiset 80 vuotta. "Mihin huonolaatuinen sahatavara menee, on vaikea kysymys, kun kilpailu kansainvälisillä koivusahatavaramarkkinoilla on kovaa." Ainoaksi suuremmaksi kotimaiseksi koivusahaksi jääneen Haka-Woodin toimitusjohtaja Tuomo Saarisilta sanoo, että yhtiöllä on vielä sahauskapasiteettia käyttämättä. Tarina puun pinnassa Luken Heräjärvi muistuttaa, että myös koivuvaneri on arvokas vientituote. Haka-Woodin Tuomo Saarisilta (vas.) ja Antti Korpikallio kuuntelevat, kuinka koivun pitkä lajitteluketju etenee A-factoryn tehtaalla. ”Sahaustavoite tälle vuodelle on 50 000 kuutiota tukkia. Toisin sanoen etsivät metsän kasvun helmille, kuten laadukkaille koivutukeille, ostajan, joka jalostaa erikoispuut mahdollisimman pitkälle. Niin koivusahayhtiö kuin huonekaluvalmistaja Artek toivovat, että metsänomistajat tekevät puukaupoissa arvovalintoja tilin lisäksi. Koivuisen design-huonekalun valtti on aitouden ja luonnollisuuden lisäksi pohjoisen puun tarina. Vanerin valmistus kannattaa koivunsahausta paremmin. 5. Huonekalujen näkyvät osat tehdään oksattomista ja tasavärisistä puunosista. Tärkeä kysymys on, mistä puu on kaadettu ja kasvaako sen tilalle uutta metsää." vaikuttaa metsänomistajan puunmyyntiin”, sanoo Haka-Woodin toimitusjohtaja Tuomo Saarisilta . "Koivu lujuushajonta on suurta, mutta koska koivu on keskimäärin lujempaa kuin kuusi tai mänty, se voisi tuoda rakentamiseen hoikempia rakenteita ja pidempiä jännevälejä", Heräjärvi pohtii. "Päätös tehtiin puhtaasti taloudellisista syistä. "Ihmiset ostavat huonekalun koko arvomaailman. Heräjärven mukaan lisäystä koivunsahaukseen voisi tuoda koivun käyttö 3 Jalkojen hitaalla kuivatuksella varjellaan koivupuun vaaleaa väriä. Koskisen Oy kuitenkin lopetti koivunsahauksen viime vuonna ja keskittyy koivutukin jalostuksessa vanerin valmistukseen. Jos ostaja kiinnostuu vaalean värisestä koivuhuonekalusta, silloin alkaa kiinnostaa myös se, miten puun kasvuhistoria ja ominaisuudet näkyvät huonekalun pinnassa. Puista design-huonekalua ei osteta väliaikaiseksi kalusteeksi. Kun koivutukki katkaistaan metsässä, kuluu vuosipuolitoista, että siitä on tehty huonekalu. Suomessa sekä valmistusettä kuljetuskustannukset ovat kovat, ja kilpailu esimerkiksi huonekalumarkkinoilla on kovaa. Kotimaiset koivuhuonekalut ovat Artekin Matilaisen mukaan korkean jalostusasteen tuote, jonka arvoketju Suomessa on pitkä. Tuotanto on tuplattu kahdeksassa vuodessa, joten kaikkemme on koitettu, että sahalle saataisiin enemmän koivua." Koskisen keskittyy koivussa vaneriin Kotimaisen koivutukin käyttö metsäteollisuudessa Koivutukki päätyy vaneriksi Sahateollisuus Vaneriteollisuus Selluteollisuus 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä 1000 m 3 *Vaneriteollisuus sisältää myös viilun valmistuksen, lähde: Luke 946 909 955 1027 1072. 5. Valmistamallemme vanerille on tällä hetkellä kysyntää etenkin kulkuneuvoissa ja rakennusteollisuudessa", kertoo Koskisen Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pahta . VALTTERI SKYTTÄ Suomessa oli vielä vuoden 2017 alkaessa kaksi teollisen mittaluokan koivusahaa. "Puuhuonekalusta näkee, mistä se on tehty. 4. ”Totta kai toive on, että puutavara menisi käyttötarkoitukseen, jossa sen kansantaloudelle tuoma arvonlisä on mahdollisimman suuri. 3. Perinteiset suuret Euroopan huonekalumaat Tanska ja Italiakin ovat helisemässä Aasian kasvavan huonekalutuotannon kanssa. Pahtan mukaan yhtiö jatkaa kuusija mäntytukkien sahausta, mutta koivun sahaukseen ei ole paluuta, yhtiöllä ei ole enää siihen tarvittavia koneita Hirvensalmella. Siinä on Suomen kasvot maailmalle”, Matilainen sanoo. 13 AJASSA / 11.10.2018 rakentamisessa. Sinällään hyvä asia, että vaneriteollisuus on vahva, mutta se on koivusahatukin ostajille suuri haaste.” Heräjärvi ei odota kituvalle koivunsahaukselle suurta kasvua. Rakenteiden teko edellyttää kuitenkin, että koivun lujuuslajittelusta saadaan lisää tutkimustietoa
Talvileimikoillekin on tilaa Kova puun tarve tarjoaa aiempaa paremmat mahdollisuudet saada talvileimikoita kaupaksi. Vaikka metsänomistajat tarjoavat puuta innolla myyntiin, eivät leimikot sumaudu ostajien varantoihin, vaan markkina nielee tarjolle tulleet palstat miltei kakistelematta. ”Olemme lisänneet korjuukaluston määrää. 11.10.2018 / AJASSA 14 PÄÄTEHAKKUU Puutavaralaji m 3 e/m 3 yhteensä, € mäntytukki 650 70 45500 mäntykuitu 176 23 4048 kuusitukki 344 73 25112 kuusikuitu 64 23 1472 koivutukki 120 49 5880 koivukuitu 72 22 1584 Yhteensä 1426 83596 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 0,1 1,5 2,0 2,5 2018 2017 2016 TUORE PUUKAUPPA MIKKO RIIKILÄ VIRALLINEN mittaaja joutui erotuomariksi reisjärveläisen metsänomistajan ja Metsä Groupin välille. Olosuhteiltaan vaativalla kohteella tehdään sopimus tavanomaista pidemmällä kauppa-ajalla. Niinpä uusia kohteita mahtuu vielä ensi talven korjuuohjelmaan. Tukkipuuta pikitien varresta Kohde: Järeää havupuuvaltaista tukkimetsää valtion tien varrella, kohde sopii kelirikkoaikana korjattavaksi Sijainti: Etelä-Savo Ostaja: Iso metsäyhtiö Hakkuukertymä: 1 426 m 3 Leimikon koko: 6,3 hehtaaria Muuta: kaupan yhteydessä sovittiin myös uudistamistöistä kiinteään hintaan.. Katkontakiistojen ratkonta virallisessa mittauksessa on kiistanalaista. Ostaja ja myyjä sopivat korvauksista. "Syksyllä hinnat ovat vakautuneet hyvälle tasolle." Metsäyhtiöillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet ostaa leimikoita talvikorjuuseen. Pohjoissa talvikohteille päästäneen jo ensi kuussa. Näin varaudutaan mahdollisiin heikompiin talvikausiin. Silloinkin puukaupparahat voi rahoituspalvelumme avulla saada nopeasti käyttöön.” Kasvavan puuntarpeen vuoksi UPM on jälleen alkanut ostaa puuta myös Ylä-Savosta ja muualta itäisestä Suomesta, joista yhtiö muutama vuosi sitten vetäytyi. ”Voimme myydä metsänomistajille ennakkoraivaukset metsäpalveluna ennen hakkuuta.” Myös UPM:n puunhankinnan tukitoimintojen johtaja Erkki Metsola kannustaa metsänomistajia tarjoamaan kaikenlaisia leimikoita. MTK:n mukaan se kuuluu mittaajan toimialaan, esimerkiksi maaja metsätalousministeriö näkee asian toisin. ”Ostajalle kannattaa esitellä kaikki hakkuun tarpeessa olevat kohteet riippumatta hakkuutavasta tai korjuuajankohdasta. ”Talvileimikoita tulee meille jatkuvasti, joten ei meidän niitä tarvitse haalia”, Rossi sanoo. Metsä Groupin piiripäällikkö Matti Rossi kertoo, että talvileimikoiden varantoa saatiin vähennettyä edellistalven ja kuivan viime kesän aikana. ”Ensi talven korjuuohjelmia laaditaan parhaillaan, joten nyt on paras aika tarjota talvikorjuukohteita ostettavaksemme.” Partasen mukaan harvennuskohteita voi tarjota yhtiölle ennakkoraivaamattominakin. Puut oli hakattu turvemaan mäntyvaltaiselta harvennusleimikolta. Katselmuksessa todettiin, että leimikolta kertyneestä 110 kuutiosta mäntykuitua kaksi kolmasosaa oli latvaltaan yli 15-senttistä. Kiistan aiheena oli, oliko leimikolla katkottu tukkia kuitupuuksi. Virallinen mittaaja tuomaroi katkontariitaa MIKKO RIIKILÄ K eski-Suomessa puun kysyntä on odotetun vahvaa. Puut olivat runkomuodoltaan levottomia, joten apteeraus oli hankalaa. Tästä tukiksi kelpaavaksi arvioitiin enintään 25 kuutiota. Lisäksi yrittäjillämme on entistä enemmän pehmeille maille sopivia leveätelaisia korjuukoneita.” Biotalousbuumista huolimatta talvileimikoista ei sentään ole vieläkään pulaa. Virallisen mittaajan toimivaltaan ei kuulu korvauksien määrääminen, vaan mittauksen lainmukaisuuden valvonta. Virallinen mittaaja Tapio Wall ei sulkisi runkojen katkontaa toimivaltansa ulkopuolelle. Haastavatkin kohteet kiinnostavat Stora Enson Itä-Suomen aluejohtaja Antti Partanen ennakoi vilkasta loppuvuotta puumarkkinoille
19,89 . 30,71 s 33,68 . 22,31 s 22,46 Ensiharvennus s 43,53 s 45,08 s 12,91 s 12,24 s 20,17 s 19,64 Hankintahinnat s 61,58 s 61,41 . 12,38 Hankintahinnat . ”Lisäksi kannattaa hyödyntää vuoden 2020 loppuun asti saatava kemeran pienpuun korjuutuki.” Härkönen ennakoi, että Pudasjärven korkeudellakin puuta hankintaan vielä marraskuun puolelle kelirikkoleimikoilta. 13,18 . 61,62 . 40,95 . 18,11 s 20,06 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 63,06 . 19,87 s 20,39 Hankintahinnat . 32,72 s 36,69 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 37–40 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Jo ensimmäiset pakkaset vahvistavat sivuteiden kantavuutta. 30,97 s 37,98 s nousussa . 16,09 . 37,32 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 54,27 s 51,83 s 17,34 s 16,38 s 25,98 s 26,23 Uudistushakkuu s 56,28 s 53,42 s 19,88 s 18,19 s 28,69 s 27,4 Harvennushakkuu s 49,81 s 46,94 s 15,84 s 15,16 s 23,49 s 22,28 Ensiharvennus Hankintahinnat s 57,12 s nousussa . 41,83 s 18,23 s 17,62 s 17,41 s 24,58 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 62,16 s 65,53 s 46,89 s 17,95 . 68,24 . 30,71 Harvennushakkuu . 15 AJASSA / 11.10.2018 s nousussa . 29,11 s 32,41 Harvennushakkuu s 56,37 s 57,11 s 38,46 s 17,08 s 16,65 s 16,61 s 23,86 s 23,48 Ensiharvennus s 13,65 s 13,06 s 13,92 Hankintahinnat s 63,32 s 63,66 s 49,03 . 50,07 . 16,50 . 27,18 Uudistushakkuu s 59,89 s 60,72 s 39,63 s 20,86 s 21,52 s 19,37 s 28,44 . 24,74 Ensiharvennus s 14,19 s 13,21 s 13,58 Hankintahinnat . 30,99 . 31,46 Harvennushakkuu . 48,43 s 30,10 s 31,57 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Pohjoissa talvikohteille päästäneen jo ensi kuussa. ”Helposti korjattaviin leimikoihin tulee lukuisia tarjouksia. 67,29 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,12 s 58,93 s 38,76 s 17,89 s 20,00 s 17,02 s 25,25 . 64,95 . 29,81 s 33,86 . 46,27 . 29,00 Harvennushakkuu s 50,05 s 49,30 s 16,03 . 30,50 s nousussa . 52,41 . 37,94 s 19,60 s 19,05 . 64,02 s 37,36 s 18,04 s 17,84 s 26,96 Uudistushakkuu s 64,82 . 17,56 s 24,85 s 27,70 Uudistushakkuu s 66,44 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 60,78 s 63,16 s 45,76 s 17,24 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 64,98 s 66,89 s 50,41 s 19,06 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 65,03 . 19,52 s 17,30 s 25,49 s 27,25 Uudistushakkuu s 64,45 s 66,87 s 49,10 s 20,13 s 21,08 s 19,14 . Sen jälkeen siirrytään vähitellen talvisavotoille. . . 47,94 s 19,33 s 21,16 . 30,75 . 64,56 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. ”Nyt on otollinen aika laittaa talvikohteita myyntiin.”. 31,97 s nousussa . 51,90 s 51,77 s 33,41 . 25,91 . 28,06 Uudistushakkuu s 66,82 s 68,21 s 52,36 s 21,41 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Talvileimikoillekin on tilaa Metsäyhtiöillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet ostaa leimikoita talvikorjuuseen. 12,64 s 11,34 . 23,68 . 17,45 s 17,36 . 64,70 . 28,68 s 29,40 Harvennushakkuu s 53,57 s 55,49 s 39,87 s 16,83 s 16,93 s 16,34 s 23,03 s 23,08 Ensiharvennus s 44,42 s 46,42 s 35,28 s 13,47 s 12,80 . 32,28 s 33,79 . 16,76 . Sa m i Ka rp pi ne n ”Teemme aiempaa enemmän puukauppaa eteläisessä ja keskisessä Suomessa, ja nyt ostamme puuta myös hieman pohjoisemmassa metsää omistavilta metsänomistajilta.” Hintataso kestää, ostajat valikoivia Keski-Suomessa toimivan Metsänhoitoyhdistys Päijänteen toiminnanjohtaja Petri Takalo kertoo, että puun hintataso on pysynyt vakaana. 62,39 . 31,28 s ?36,90 . . Lomien jälkeen vauhti on kiihtynyt, osin senkin vuoksi, että aloimme kampanjoida puukauppojen puolesta.” Härkösen mukaan pohjoissuomalaisten metsänomistajien kannattaa käyttää kuitupuun hyvä kysyntä hyödyksi harvennusrästien kuntoon saattamiseksi. Esimerkiksi hankalien teiden takana oleville leimikoille tai muuten riskikohteille ostotarjouksia tulee vähemmän ja hinnat ovat huonompia.” Myös pohjoisen puumarkkinoilla on nyt hyvä vire, kertoo metsänhoitoyhdistys Pudasjärven toiminnanjohtaja Antti Härkönen . s 33,07 . 17,79 . ”Alkuvuodesta näytti, että puuntarjonta jää viime vuodesta. 30,59 . 60,88 . Esimerkiksi talvella korjattavilla päätehakkuilla havutukista saa 66–67 euroa, siis vain muutaman euron vähemmän kuin kesäleimikoilla.” Takalon mukaan osto on muuttunut aiempaa valikoivammaksi. 61,39 s 49,12 . 18,84 s 25,95 s 29,52 Harvennushakkuu s 57,95 s 59,21 . 22,67 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 64,48 s 66,49 s 43,80 s 17,74 s 19,92 s 17,29 s 25,25 s 28,98 Uudistushakkuu s 66,83 s 67,79 s 45,98 . 56,76 . 62,61 . 24,73 Ensiharvennus s 52,35 s 14,67 s 14,53 s 14,08 Hankintahinnat . 56,56 . 21,85 s 19,54 . 19,81 s 21,93 s 19,07 . 17,52 s 16,94 s 23,04 s 25,44 Uudistushakkuu s 63,44 s 64,88 s 48,51 s 19,24 s 19,25 s 19,03 s 25,75 s 28,13 Harvennushakkuu s 51,21 s 51,65 s 39,01 s 16,56 s 15,79 s 16,42 s 21,76 s 21,81 Ensiharvennus s 41,25 s 41,53 s 35,08 . 33,38 . 31,12 s nousussa . . ”Lomien jälkeen hintataso näytti kääntyvän laskuun, mutta syksyllä hinnat ovat vakautuneet hyvälle tasolle. 61,75 . 17,35 s 15,10
Teetettynä se tulee melko kalliiksi. Parin kolmen vuoden päästä haminalaisen taimikon tilanne lienee toinen – silloin edessä on vesakon perkaus. Kuluva vuosi on ollut taimikoille otollinen. Rehevimmillä kasvupaikoilla taimien ympärille voidaan laittaa taimisuojat, jotka estävät heinien kasvun taimien ympärillä. Heinäntorjunta sopii Fincken mukaan hyvin metsänomistajien itse tehtäväksi. Tallaten tai katkoen Heinäntorjunta tehdään yleensä joko tallaamalla tai katkomalla heinät taimien ympäriltä. Varminta olisi katkaista se", hän jatkaa. Varsinkin peltomaille istutetuissa taimikoissa on käytetty myös kemiallista heinäntorjuntaa, mutta nykyisin kemiallisia torjunta-aineita käytetään harvoin. 16 11.10.2018 / METSÄSTÄ muille jyrsijöille, joten ne kannattaa poistaa myös taimituhojen välttämiseksi. METSÄNHOITO ”Niin kauan kuin taimien latvukset näkyvät heinän keskeltä, pärjäävät taimet omillaan”, kertoo Pekka Fincke.. Sateiden vähäisyys on pitänyt kilpailevan kasvillisuuden kurissa. "Sellaisia alueita, joilla vatukosta on merkittävää haittaa, on melko vähän", Fincke toteaa. Rehevien maiden riesa Heinäntorjunta on tarpeen, jos taimikossa kasvaa niin paljon heiniä, vadelmaa tai horsmaa, että ne uhkaavat tukahduttaa taimet alleen. Heinät voivat peittää taimet jo ensimmäisenä istutuksen jälkeisenä kesänä, vatukko kasvaa taimien yli yleensä vuotta myöhemmin. Fincken mukaan nyrkkisääntö on, että niin kauan kuin taimien latvukset näkyvät heinän keskeltä, pärjäävät taimet omillaan. Haminassa Kymenlaaksossa sijaitsevassa taimikossa kasvavilla männyntaimilla on hyvät oltavat. Kasvua siinä tietysti menetetään", hän sanoo. Herkimpiä heinittymään ovat tuoreet ja lehtomaiset kankaat sekä rehevät turvemaat. Lisäksi taimet on helppo löytää syksyllä, kun heinät ovat kellastuneet ja lehdet alkavat tippua. Heinät tarjoavat suojaa myyrille ja Taimikot kuntoon Heinäntorjunta kannattaa ajoittaa syksyyn, mutta varhaisperkausta voi tehdä milloin vain – tärkeintä on, että sen tekee. "Yllättävän hyvin taimet tosin selviävät korkeankin heinikon alla. Heinäntorjunta kannattaa ajoittaa syksyyn ellei taimikko kaipaa sitä jo aiemmin. Kun heinäntorjunta tehdään syksyllä, ei lakoontunut heinä taita talvella taimia lumipeitteen alla. Viime vuonna istutettujen taimien ympärillä kasvaa vesakkoa ja heinää, mutta niin vähän, etteivät ne juuri uhkaa taimien kasvua. Apuvälineiksi käyvät esimerkiksi jääkiekkomaila, sirppi, kolmioterällä tai siimaleikkurilla varustettu raivaussaha tai raivausveitsi. Kun vesakko peittää istutustaimen, alkaa varhaisperkauksella olla kiire. Heinät tulee talloa tai katkoa niin suurelta alueelta, etteivät ne pääse taipumaan taimen päälle. "Saattaa se tuosta vielä noustakin. "Metsurityönä hinnaksi tulee muutama sata euroa hehtaarilta." Rehevimmillä kasvupaikoilla heinäntorjuntaa joudutaan tekemään parina kolLIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat T uosta vain polkaisee, ja se on siinä", sanoo metsänhoitoyhdistys Kaakon metsäneuvoja Pekka Fincke ja taivuttaa männyntaimen vieressä kasvavan heinätupon saappaallaan maahan
1. Reikäperkauksessa vesakko poistetaan taimen ympäriltä noin metrin säteellä. Sen voi jättää väliin vain karuimmilla männyn kasvupaikoilla. Varhaisperkauksen voi tehdä joko reikäperkauksena tai poistamalla vesakon kaikkialta taimikosta. Tuen suuruus on 160 euroa hehtaarilta. Jos sitä ei itse ehdi tehdä, kannattaa se teettää. Toisin kuin heinäntorjunta, varhaisperkaus on tarpeen lähes kaikilla kasvupaikoilla. Kasvatettavan taimikon keskipituuden tulee olla työn jälkeen 0,7–3 metriä, ja taimikosta tulee poistaa Pohjois-Suomessa vähintään 2 000 runkoa hehtaarilta ja muualla maassa vähintään 3 000 runkoa hehtaarilta. Mitä nopeammin hakkuuala uudistetaan, sitä vähemmän se ehtii heinittyä. Tukea tulee hakea Suomen metsäkeskukselta ennen töiden aloittamista. Tukea varhaisperkaukseen Männyntaimen oikealla puolella kasvavista vadelmista ei ole haittaa, mutta vasemmalla olevasta koivuntaimesta alkaa jo olla. Paras aika varhaisperkaukselle on keskikesällä, sillä lehtipuiden vesominen on silloin vähäisintä. "Istutustaimi on kasvussa pari kolme vuotta kylvötainta tai luontaisesti syntynyttä tainta edellä." Varhaisperkaus tarpeen Kun taimikko on selvinnyt heinistä ja vatukosta, on taimikon varhaisperkauksen aika. Kuvan männyntaimista oikeanpuoleinen on istutettu, vasemmanpuoleinen on syntynyt luontaisesti. Luontaisesti tai kylväen Fincke ei suosittele reheviä maita uudistamaan, sillä kylvöja luontaisesti syntyneet taimet jäävät istutustaimia herkemmin heinien alle. 5. Varhaisperkauksen tarpeen tunnistaa siitä, että taimet alkavat peittyä vesakon alle. Heinäntorjunta onnistuu tallaamalla heinät taimen ympäriltä. Sen jälkeen taimet ovat yleensä kasvaneet niin suuriksi, ettei heinistä ole haittaa. Heinäntorjunnan tarpeeseen voi tosin vaikuttaa myös metsänhoidolla. Se kattaa noin puolet varhaisperkauksen kustannuksista, arvioi metsäneuvoja Pekka Fincke. Jäljelle taimikkoon saa jäädä korkeintaan 5 000 runkoa hehtaarille. 4. Uudistusalalle luontaisesti syntyvien koivuntaimien oksat alkavat herkästi piiskata istutustaimien latvuksia. Tukkia sieltä ei silloin tule, ja maanmuokkaukseen, taimiin ja istutukseen sijoitetut rahat menevät hukkaan." "Sellaisia alueita, joilla vatukosta on merkittävää haittaa, on melko vähän." LIINA KJELLBERG Heinäntorjunnan kustannukset jäävät metsänomistajan maksettaviksi, mutta taimikon varhaisperkaukseen voi saada kemeratukea. Rehevät kasvupaikat kannattaa uudistaa istuttamalla, sillä istutustaimet pärjäävät kylvettyjä ja luontaisesti syntyneitä taimia paremmin kilpailussa heiniä ja vesakkoa vastaan. "Jos varhaisperkaus jää tekemättä, voi istutustaimikko pahimmillaan muuttua hieskoivikoksi. Ajoita heinäntorjunta syksyyn. Varhaisperkauksessa poistetaan kasvatettavien puulajien kanssa kilpailevaa vesakkoa. Fincken mielestä ajankohtaa tärkeämpää on kuitenkin se, että varhaisperkaus tulee tehtyä. Vinkit taimikon varhaishoitoon. Pekka Fincke näyttää, minkä korkuinen vesakko alkaa haitata männyntaimen kasvua. Tässä vaiheessa istutuksesta on Finc ken mukaan kulunut yleensä neljästä viiteen vuotta ja taimet ovat metristä puoleentoista metrin mittaisia. 17 METSÄSTÄ / 11.10.2018 mena vuotena. Teetä, jos et itse ehdi. Maanmuokkaus taas parantaa taimien kasvuolosuhteita ja vähentää siten heinäntorjunnan tarvetta. Huolehdi varhaisperkauksesta. 3. Käy taimikossa vuosittain. Muista heinäntorjunta rehevillä mailla. Tukea voi hakea useampi metsänomistaja yhdessä. 2. Taimet pärjäävät omillaan niin kauan kuin niiden latvukset näkyvät heinän ja vesakon keskeltä, kertoo Pekka Fincke. Tuen saamisen ehtona on, että sitä haetaan vähintään yhdelle hehtaarille ja että yksittäisten kuvioiden koko on vähintään puoli hehtaaria
Tai no, Enso Gutzeit sentään. Suomen Pankin asiantuntija varoitti kuitenkin voimakkaan hinnannousun juurisyistä – nousukausi perustuu eräiden maiden valtavaan varustautumiseen sodan varalta. Työmiehen hiki oli halpaa, sillä keskituntiansio oli tuolloin 8,15 markkaa eli kolmisen euroa, ja metsätöissä vielä alempi. Niinpä Metsälehden vuoden 1948 ensimmäisissä numeroissa kirjoitetaan jo varovaisen toiveikkaaseen sävyyn koneeli moottorisahojen mahdollisuuksista savotoilla, vaikka senaikaiset moottorisahat olivat kalliita, painavia, vaativat paljon huoltoa ja osa malleista söi kahden miehen työpanoksen. Vuoden 1940 ensimmäisessä Metsälehdessä etusivulla kirjoitetaankin, kuinka halkotyöt on pantava ripeästi käyntiin, puunhankintojen edistäminen on annettu kansanhuoltopiirien tehtäväksi ja yli miljoona kuutiota polttopuuta olisi hankittava Hämeen läänissä. Metsälehti 4/1948 toppuuttelee kuitenkin, ettei moottorisahoilta kaikesta huolimatta pidä toivoa liikoja: "Samalla myös huomautettakoon, että vaikka konesahoja jouduttaisiin ottamaan meidänkin maassamme käytäntöön niille sopivissa olosuhteissa, tulevat kuitenkin kirves ja saha näyttelemään ratkaisevaa osaa metsänhakkuutöissä." Sota siivitti tehokkuuteen MIKKO HÄYRYNEN M etsälehden vuosikerrat alkavat vuodesta 1933. Jatkosodan sytyttyä Metsälehden kirjoittelu laajeni siihen, mistä ja miten saadaan hiiltä ja pilkkeitä häkäpönttöautoihin. 18 11.10.2018 / METSÄSTÄ ANNE HELENIUS JUURI KUN SUOMALAISEEN metsänhoitoon oli alettu kiinnittää tarkempaa huomiota esimerkiksi hakkuualojen uudistamisen kylvöjen ja istutusten avulla, toinen maailmansota tuli ja katkaisi suotuisan kehityksen. Pystyyn ostettujen kuusipaperipuiden kuutiometrihinta vaihteli sadan ja 140 markan välillä, nykyrahassa 36:sta 50:en euroa! Mäntypaperipuiden kantohinta oli noin puolet alempi. Metsänparannuksen nimessä kaivettiin valtaojia, seuraavan metsäkoulun sijainnista väännettiin (Kuru voitti Vuojoen). Teollisuuden keskittyminen ei ollut vielä päässyt vauhtiin eikä metsäyhtiöitä kovin usein mainita nimeltä. Nyt Metsälehdessä kerrottiin sodan metsille aiheuttamista tuhoista sekä laajoista hakkuista sotakorvausten maksamiseksi ja pohdittiin, miten sodasta palanneet työllistetään suurille savotoille. Pula, nousukausi & katastrofi Metsälehti on pitänyt lukijansa ajan tasalla metsäalan tapahtumista – nousuista ja laskuista – jo 85 vuoden ajan. Ajoitus oli osuva, sillä pula-ajaksi kutsuttu suuri lama oli jäänyt taakse ja edessä oli pitkä ja vahva nousukausi. Hintavaihtelut saattoivat olla suuria. Vuoden 1937 Metsälehti kertoo, että paperipuiden kantohinta on vuodessa yli kaksinkertaistunut. Raskaiden sotavuosien mentyä ohi metsäala oli entistä suurempien vaatimusten edessä. Moottorisahojen arveltiin sopivan erityisesti suurille ja etäällä oleville työmaille ja ainoastaan puiden kaatoon ja runkojen katkaisuun. Harvennushakkuiden tarpeellisuudesta kirjoitettiin, joten harvennukset eivät olleet niin ilmiselvä hakkuutapa kuin nykyään. Ruotsissa hyvin tuloksin". Numerossa 3/1948 muistutettiin silti, että "yhden miehen hoidettavia moottorisahoja on kokeiltu esim. Ensimmäisen vuosikymmenen lehdistä välittyy usko tulevaan. Vuosikymmenen viimeisessä numerossa todetaan, että ”Metsälehden säännöllinen ilmestyminen ensi vuoden aikana on nykytilanteessa yhtä kyseenalaista kuin kaiken muunkin normaalisen toiminnan ylläpitäminen”. Vaikka metsät kasvoivat kohisten ja miehet ja hevoset olivat vihdoin palanneet rintamalta, puuta piti saada käyttöön ripsakammin kuin vanhoilla konsteilla oli mahdollista. Puunhintojen tilastoinnista ei voi puhua, mutta läpinäkyvyyttä puukauppaan toi, että isot metsänomistajat – kaupungit, seurakunnat ja Metsähallitus – myivät hakkuuoikeuksia huutokaupalla tai julkisella tarjouspyynnöllä. Metsälehden vuosikymmenet. Puoli kiloa voita tai paahdettua kahvia maksoi melkein 13 markkaa. Kaupan kohteesta ilmoitettiin leimattujen runkojen määrä ja keskikoko kuutiojalkoina. Menneen ajan käytäntöjä, kuten tuohenkiskontaa ja karjan metsälaidunnusta, paheksuttiin ja polttopuuhakkuiden riittävyydestä kannettiin huolta. Varoitus kävi toteen. Talvisodan sytyttyä metsäalan suurimmaksi huoleksi muodostui polttopuiden riittävyys. Vaikka sahatavaran ja kaivospuun vienti vaihteli, niin kuitenkin veti
Kilpailualuetta sai hoitaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Lakia oli valmisteltu pitkään, sillä asiaa pohtimaan oli asetettu komitea jo vuonna 1935. Lepäämäänjättämisäänestyksessä äänet menivät 108–64, kun vastustajat olisivat tarvinneet 67 ääntä. Metsäneuvonnan tarve sinällään ymmärrettiin, mutta verotusta ja holhoushenkeä karsastettiin. "Se verrattain yleinen käsitys, että pelkkä kuivatus riittää muuttamaan suot ja veden vaivaamat kangasmaat korkeatuottoisiksi metsämaiksi, on virheellinen", lehti totesi. Nykykatsannolla erikoista oli myös, että metsänhoitoyhdistykset olivat lakisääteisiä, mutta maakunnalliset metsänhoitoyhdistysten liitot eivät. Pitkä vääntö metsänhoitoyhdistyksistä LIINA KJELLBERG METSÄLEHTI ANTOI VUONNA 1964 synkän kuvan metsiemme tulevaisuudesta. Laki hyväksyttiin kolmannessa käsittelyssä äänin 102–77. Kestävät hakkuumahdollisuudet oli ylitetty useana vuotena, mutta teollisuuden puuntarve kasvoi edelleen. Metsien tuottoa oli mahdollista lisätä varsinkin metsänojituksen avulla, kunhan ojitusalueiden metsien hoitoa tehostettaisiin. Kuuntele METSÄLEHDEN vanhoja uutisia podcasteina metsalehti.fi. Keskusmetsäseura Tapio ja Kansallis-Osake-Pankki käynnistivät maaliskuussa 1964 yksityismetsänomistajille suunnatun kilpailun suometsien hoidon vauhdittamiseksi. Yhdistysten liittoja ei enää ole, mutta metsänhoitoyhdistyksistä on edelleen oma laki ja ne ovat nykyään suoraan MTK:n jäseniä. Kuuselle ja männylle oli omat sarjansa, ja voittajat valittiin sen perusteella, kenen taimet kasvoivat eniten pituutta vuosina 1967 ja 1968. Lepäämäänjättämistä kannattivat kansandemokraatit kokonaisuudessaan, ryhmä maalaisliittolaisia sekä muutamat kokoomuksen ja edistyspuolueen edustajat. Asetelma ei ole herättänyt suurempaa polemiikkia. Helsingin yliopiston metsätalouden liiketieteen professori Valter Keltikangas kommentoi Metsälehdessä metsänhoitomaksua tuoreeltaan, että "jahka siihen totutaan ja päästään näkemään sen tuloksia, se varmaankin yleisesti käsitetään menoeräksi, joka luonnostaan kuuluu kaikkeen terveeseen talouselämään". "Metsänomistajat, pitäkää kilpailu mielessänne, kun lähdette toteuttamaan syysistutuksianne. Suometsäkilpailun voittajat julkaistiin joulukuun 1968 Metsälehdessä. Ajan oloon metsänhoitoyhdistysten toiminta vakiintui ja vahvistui lain hengen mukaisesti, mutta kritiikki metsänhoitomaksua kohtaan kasvoi. Vaikka asia oli läheisin Maalaisliitolle, niin juuri Maalaisliiton rivit rakoilivat ja puheenvuoroja käytettiin puolesta ja vastaan. Valtakunnallisen kuusisarjan voittivat äänekoskelaiset Liisa Lunttila ja Hilkka Iso-Anttila tasoitustuloksella 190,52 senttimetriä. Liittojen kautta yhdistyksistä tuli MTK:n kenttäorganisaatio. Metsänhoitomaksun kerääminen loppui vuonna 2015. heikkolaatuisia hieskoivikoita, jotka olisi kiireesti uudistettava istuttamalla kuusta koivun alle" , Metsälehti innosti syyskuussa 1964. Samalla yhdistysten rahoituspohjaksi tuli korvamerkitty vero eli kaikille metsänomistajille pakollinen metsänhoitomaksu, jonka periminen alkoi vuoden 1952 verotuksessa. 19 METSÄSTÄ / 11.10.2018 MIKKO HÄYRYNEN ENSIMMÄINEN METSÄNHOITOYHDISTYS oli perustettu jo 1908, mutta laki säädettiin vuonna 1950. Metsälehti seurasi lain valmistelua tiiviisti ja juttujen yksityiskohdista päätellen oma toimittaja oli paikalla eduskunnassa äänestyspäivänä, jossa ratkaisevaa äänestystä edelsi värikäs kaksituntinen keskustelu. "Maamme metsätalous on joutunut sellaiseen kehitysvaiheeseen, jonka seurauksena jo muutaman vuosikymmenen päässä näkyy katastrofi, ylivoimaisesti suurimman vientiartikkelimme puun ja sen jalosteiden viennin kiihtyvä pieneneminen", Metsälehti kirjoitti. Maa jaettiin kilpailuolosuhteiden tasoittamiseksi neljään vyöhykkeeseen. Vuonna 2008 varakas yrittäjä-metsänomistaja Timo Kujala teki metsänhoitomaksusta ja eräistä muista asioista kantelun EU-komissiolle, mikä johti metsälakien uudistamiseen. Valtakunnallisen mäntysarjan voitti ähtäriläinen Leo Väliaho tasoitustuloksella 161,73 senttimetriä. Laki yritettiin saman tien kampittaa uudessa äänestyksessä määrävähemmistöllä, joka olisi lykännyt lain hyväksymistä yli seuraavien vaalien. Suometsät kuntoon kilpailulla Aivan niin ei kuitenkaan käynyt. Eiköhän sieltä Teidänkin ojitusalueeltanne löydy esim. Tammikuussa 1966 lehti uutisoi, että kilpailuun oli lähtenyt mukaan kaikkiaan 5 630 metsänomistajaa. Kilpailu käytiin ojitusalueilla sijaitsevissa kuusenja männyntaimikoissa. Lehden mukaan tilanne oli kuitenkin pelastettavissa
Samalla luonnontilaiset suot ojitettiin, jottei liika vesi haittaisi puun kasvua. Nyt tikunnokkaan nostettiin erityisesti havupuutaimikoiden kasvattamisessa käytetyt vesakkomyrkyt. Tämä näkyi myös Metsälehdessä, sillä vuoden lähes jokaisesta numerosta löytyi aiheeseen liittyvä artikkeli. Erilaisia hakkuutermejä vilisevää keskustelua ymmärsivät vain metsäntutkijat, jos hekään. Kaavamaista puuntuotannon lisäämistä 1980-luvulla käyty hakkuutapakeskustelu oli metsänomistajan näkökulmasta vähintäänkin sekavaa. Harsintahakkuilla tarkoitettiin etenkin 1900-luvun alkupuoliskolla tehtyjä määrämittahakkuita, joissa metsistä kaadettiin tietyn vähimmäiskoon saavuttaneet puut. "Avohakkuissa kysymys on ennen kaikkea hakkuuaukkojen koosta. "Metsätalousmiehen jälki näkyy Ilomantsissa kauas. Palstatilaa sai lisäksi Tulevaisuuden Puu-70 -teemavuosi, jonka varjolla suomalaisille oppikoululaisille jaettiin tietoa luonnosuojelusta ja metsänhoidosta. Nyt soilta piti nostaa kiireesti turvetta kallista öljyä korvaamaan. Tunteet, politiikka ja tutkimus sekoittuivat kommenteissa. 20 11.10.2018 / METSÄSTÄ ANNE HELENIUS VUONNA 1970 vietettiin Euroopan luonnonsuojeluvuotta. Suurimpien puiden kaato jätti isoja metsäalueita "vajaatuottoisiksi", kun parhaiten uutta puusukupolvea tuottavat siemenpuut oli korjattu pois. Harsintamörkö osoittautui 30 vuotta sitten liian suureksi. Metsälehdessä kerrottiin kesällä 1977, kuinka Ilomantsiin Mekrijärven tutkimusasemalle kokoontuneet tutkijat ottivat selvää, miten metsien rajujen uudistushakkuiden jälkeinen raju vesakonkäsittely oli vaikuttanut metsän kasveihin ja eliöihin. Metsälehden numerossa 11 kerrottiin, kuinka "Tulevaisuuden Puu-70 pyrkii ennakoimaan ihmisten ensi vuosituhannella metsille asettamia toiveita ja vaatimuksia. Vuoden 1973 iskeneen öljykriisin jälkeen keskustelun suunta muuttui. Hakkuutavoista käytiin kiivasta keskustelua jo 1980-luvulla. Matkaislumiesten "Runon ja rajan tietä" irvaillaan runon ja raiskion tieksi", Metsälehti kirjoitti. Yksittäisten puiden noukkimisen ei uskottu onnistuvan ilman muun puuston vaurioitumista etenkään 1980-luvun alun korjuuvälineillä. Metsäviikolla, kuten Metsälehti kertoikin otsikolla "Sosiaalinen luonnonsuojelu taloudellisen rinnalle metsäväen ajatuksissa". 16 % ja Oulunsalpietaria n. Ilmeisesti tutkijoiden ja kansalaisten hätähuuto oli kuultu edes osittain, sillä lehden samaisessa numerossa kerrottiin, kuinka maaja metsätalousministeriö oli muuttanut myrkkyohjeita. Ne voidaan täysimittaisesti ottaa huomioon parhaiten tuottamalla samanaikaisesti metsämaisemaa, puuta ja mahdollisimman rikas metsäluonto". "Pyrkimys metsänhoidossa tehokkuuteen, korostettuun varmuuteen ja valvonnan yksinkertaistamiseen on johtanut myös siihen, että metsien hoitoa on käytännössä leimannut jossain määrin liiallinen kaavamaisuus" , Metsälehti kertoi vuonna 1983. Oi aikoja, oi (hakkuu)tapoja. Avohakkuiden vaihtoehdoksi nostettiin jatkuva kasvatus, joka tuli kuitenkin pian rinnastetuksi kirosanana pidettyyn metsien harsintaan. Vesakkomyrkyn vastainen rintama VALTTERI SKYTTÄ AVOHAKKUITA PAHEKSUTAAN. Avohakkuun vastustamisen syyksi mainittiin metsänuudistamisen kalleus. Erityistä hämmennystä tuotti se, että arvovaltaisten metsäntutkijoiden käsitykset parhaimmista metsänhoitotavoista poikkesivat toisistaan hyvin paljon. Perään viskeltiin vielä lannoitetta jopa niin, että talvella 1974 Metsälehdessä kerrottiin vilkkaan kysynnän aiheuttaneen häiriöitä lannoitetoimituksiin: "Metsässä käytettävistä lannoitteista esim. Tehometsätalouden käytäntöjä puolusteltiin sillä, että "avohakkuista luopumalla vajaatuottoisia metsiä ei saataisi uudistettua tyydyttävästi eikä riittävän nopeasti". 1980-luvun metsänhoitomenetelmiä arvosteltiin siitä, että niillä pyrittiin toteuttamaan liian yksisilmäisesti metsäherrojen asettamaa tavoitetta puuntuotannon lisäämisestä. Jatkuvan kasvatuksen suureksi ongelmaksi nähtiin puolestaan puunkorjuu. Hetkinen, millä vuosikymmenellä nyt oltiinkaan. 9 % enemmän kuin edellisenä vuonna." Luonnonsuojeluteemaan Metsälehdessä palattiin takaisin vuosikymmenen loppupuolella. Teemaa käsiteltiin myös 42. Jatkossa vesakontorjunta-aineissa käytettävää dioksiinia sai olla vain viidesosa sen aiempaan pitoisuuteen verrattuna. Metsiä pitäisi käsitellä jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Metsän jatkuva kasvatus ja erilaiset hakkuutavat sallittiin vasta vuoden 2014 lakiuudistuksessa. Suometsien PK-lannosta toimitettiin n. Aukkojen on kooltaan ja muodoltaan sovittava myös metsien moninaiskäytön tavoitteisiin", sanoi juuri perustetun ympäristöministeriön ympäristöministeri Matti Ahde Metsälehdessä vuonna 1983
Myös Stora Ensolla kerrottiin selvittelevän selluja paperi-integraatin rakentamista Nizhni Novgorodiin. Tiedettiin, että paikallisviranomaisten kanssa oli tehty aiesopimus. "Enson metsänhoitopäällikkö Jukka Pekkarinen toteaa, että jo viime keväänä alennettiin istutustiheyksiä, männyllä 2 500 taimesta 2 000 taimeen, kuusella 2 500 taimesta 1 800 taimeen hehtaarilla. 21 METSÄSTÄ / 11.10.2018 MIKKO RIIKILÄ KYMMENEN VUOTTA SITTEN , talvella 2008 Metsälehti kertoi itäisistä investointisuunnitelmista artikkelissaan ”Katse itään Suomen metsäteollisuus” . Investointipäätöstä odotetaan viimeistään ensi vuoden alussa”. Tulee kyllä mieleen eikö esittäjillä ole tosiasiaa, jota esittää kuulijoille, tai lukijoille, vai toimivatko he yleisen mielipiteen kalastelijoina, kuten poliitikoilla on tapana. Mahtoi metsänomistajia hirvittää. Koivun istutustiheys säilyi 1 600 taimena hehtaarilla." Lisäksi myöhäistettiin taimikoiden perkausta ja harvennuksia sekä uudistettiin maanmuokkaustapoja. Nämä ihmiset ovat ympäristötietoisuuden läpitunkemia. Hankkeen aikataulu todettiin avoimeksi, ja sitä se on edelleen. Saha käynnistyy tämän vuoden lopussa, sellutehdas vuoden 2010 lopussa.” Eivät käynnistyneet. Muun muassa säästöpuita oli jätetty entistä enemmän. "Äestys on syrjäyttänyt aurauksen paksukunttaisia kohteita lukuunottamatta. Myös metsäyhtiöt muokkasivat metsänhoito-ohjeitaan vastaamaan ajan henkeä. Vuosikymmenen aikana pidettiin Rion ympäristökokous, Helsingin metsäministerikonferenssi ja perustettiin sertifiointijärjestelmät FSC sekä PEFC. Rahaakin taisi palaa paljon enemmän kuin itäisissä karttaharjoituksissa. "Metsien käsittely on 90-luvulla muuttunut niin nopealla vauhdilla, että uudet hakkuuohjeet on laadittu tulkitsemalla tutkimustietoa ja käyttämällä maalaisjärkeä." Monimuotoisuus tulee muotiin. Ei enää tahdo kuulla puhetta, tai lukea kirjoitusta, jossa ei esitettäisi ekologista näkökantaa. Numerossa 3/2008 Metsälehti esitteli kolme suurta suomalaisvetoista hanketta. Uusia mahdollisuuksia nähtiin idän ihmemaassa, joka silloin vielä sinnitteli, jos ei mallikelpoisena, niin ainakin jonkinlaisena joukkuepelurina kansainvälisessä yhteisössä. Maaja metsätalousministeriö kehitti Suomessa kestävää metsien käyttöä ja suojelua ja Tapion metsänhoitosuosituksia päivitettiin metsäluonnon moninaisuutta painottavaan suuntaan. Nykyisin yhtiö toimii nimellä Afarak, joka nettisivujensa mukaan on maailmanlaajuisesti integroitunut erikoismetalliseosten tuottaja – sellusta ei puhuta sanaakaan. Putinin sotaseikkailut Georgiaan ja Ukrainaan olivat vielä edessä. Kemijärven sellutehdas ja paperitehtaita oli pantu kylmilleen, eivätkä metsäsektorin tulevaisuuden näkymät varsinaisesti häikäisseet. Suomettuneen tasapuolisesti on muistettava, että myös 2000-luvun alussa nähdyt UPM:n ja Stora Enson Amerikan valloitusyritelmät päättyivät katastrofaalisesti. Niiden vaikutuksia metsän eliöstöön alettiin vasta tutkia tarkemmin. Jälkiviisaasti voi todeta, että metsäyhtiöiden omistajat olivat järkevän varovaisia. Mitähän sekin termi mahtaa pitää sisällään", kirjoitti Metsälehden lukija vuonna 1993. Äänekoskesta tai biotalousbuumista ei finanssikriisin synkkinä vuosina näkynyt etiäistäkään. Päätöstä odotetaan yhä – tai tuskin odotetaan, eikä edes pahemmin pelätä. Venäjä ei luvannut eikä edelleenkään lupaa investointisuojaa ulkomaisille yrityksille eikä toiminta Venäjän talouspakotteiden takana varmastikaan olisi länsifirmoille pelkkää kullan vuolemista. Metsien monimuotoisuus oli noussut 1990-luvulla isoksi puheenaiheeksi. Katse idän kultamaille MARIANNE MINKKINEN "LUONNONSUOJELU ON NYT MUOTIASIA . Uudistusojitusta ei enää tehdä, kunnostusojituksessa varotaan liettymistä, ilmenee Yhtyneitten hoito-ohjeista." Vuonna 1998 Metsälehti kirjoitti, että "talousmetsien luonnonhoidon taso on kolmen vuoden seurantajakson aikana parantunut jatkuvasti". Samaisen artikkelin mukaan UPMKymmene suunnittelee Sheksnaan (lähellä Tsherepovetsia) ”laitosta, joka tuottaa sellua, sahatavaraa ja levyjä. Pisimmällä lehden tietojen mukaan oli Ruukki Group, jonka kerrottiin rakentavan sahan ja sellutehtaan Manturovoon Kostroman alueelle
Hän souti Suomeen ja rantautui Porvoon lähelle umpiruotsalaiseen Jackarbyn kylään, jonka ryssävihainen pappi iloiten henkikirjoitti nuoren rengin ruotsinkieliseksi Johan Mårtenssoniksi . Nyt suvun perinteisillä paikoilla asustaa Markus Forsblom vaimonsa Ingalillin kanssa ja naapurina on heidän tyttärensä Sabina Eriksson perheineen. Kavereina metsätöissä ovat olleet Sabinan lapset Amanda ja Arthur sekä isä Markus Forsblom. Isoisä Markus pääsi pojankoltiaisena karsimaan oksia heti kun vain kirvestä jaksoi kädessään pitää. Juhann päätti ottaa hatkat. Alun perin torpan ympärille kehkeytynyt Asplundin tila kasvoi kasvamistaan, kun Forsblomin esi-isät hankkivat peltoa ja metsää tiluksien ympäriltä. Ne ovat enimmäkseen savimaalla kasvavia kuusikkoja, mutta kuvioina on myös karumpien kankaiden männikköjä. Muutama vuosi sitten hän teki myös ensiharvennuksen. Nyt maata on jäljellä 15 hehtaaria: pieniä palstanpalasia siellä täällä. 12-vuotiaana hän joutui savotalle moottorisahahommiin, sillä hänen isänsä selkä ei enää kestänyt melkein 15-kiloista koneenmötikkää. 22 11.10.2018 / METSÄSTÄ kenellekään", sanoo Sabina-tytär, tuleva metsänomistaja, joka toisaalta ei ole hankkimassa metsää lisääkään, sillä: "Uudella metsällä ei ole enää samaa tunnearvoa." Metsäoppia alusta pitäen Asplundin tilan kolme sukupolvea ovat kunnostautuneet metsäalalla kukin omalla tavallaan. "Enää metsää ei myydä maapohjineen Kolmen polven metsä Asplundin tilalla Porvoon Jakarissa metsällä on myös tunnearvoa. 16-vuotias virolainen kartanon renki Juhann ei halunnut kuolla keisari Aleksanteri I:n puolesta sodassa, jonka käsi liivintaskussa pasteeraava ranskalainen oli julistanut Venäjälle kesällä 1812. Kaadetut puut piti vielä kammeta reen päälle hevosen kuljetettavaksi. Anjala Porvoo METSÄNOMISTAJAT Markus Forsblom haki pieniä saarnentaimia Virosta, suvun tarinan syntypaikalta.. Vielä isoisän aikaan tila oli kookas, mutta: "Hän hankki kamalan paljon lapsia, joten tila pilkottiin pieniin osiin, jotta jokainen sai palasen. 4H-perinne jatkuu, kun Amanda ja Arthur palkittiin kuusenistutuksestaan 4H-palkinnolla. Tilalle asumaan jäänyt isäni joutui ottamaan paljon velkaa, että sai lunastettua muut ulos", Forsblom kertoo. "Jo kuusivuotiaille voi opettaa metsän harvennusta." Sabina Eriksson (vas.) istutti aikoinaan koivikon 4H-taimilla. Markus Forsblomin tytär Sabina puolestaan on käynyt muun muassa metsätaANNE HELENIUS, teksti ELSE KYHÄLÄ, kuvat K aikki oli oikeastaan Napoleonin syytä
Isommille opetetaan relaskoopin käyttöä ja puun pituuden mittaamista keppimenetelmällä", Sabina Eriksson kertoo. "Tammia pitäisi suojella, sillä se on semmoinen puu, ettei toista sen veroista ole." Hakatun kuusikon keskeltä löytyy upea säästöpuuryhmä vanhoja haapoja. Pyökit olen unohtanut istuttaa ja lehtikuusi on ruma talvella", Markus Forsblom selittää. Kun tilalla päätehakattiin kolme vuotta sitten ikivanha kuusikkokuvio, Amanda ja Arthur pääsivät seuraavana keväänä mukaan taimenistutukseen. "Jo kuusivuotiaille voi opettaa metsän harvennusta. Niiden juurelta löytyy Amanda, yksi tulevista Asplundin eli Haapalehdon metsänomistajista. 040 180 11 11 AIRREX AH-200/300/800 Lähes hajuton diesel-infrapunalämmitin 100% hyötysuhteella. Hän myös vetää Porvoon seudulla 4H-kerhoja sekä koulujen metsäkerhoja. Asplundin tilalla kasvaa luonnostaan tammia ja vaahteroita, ja istutuksen myötä repertuaari on kasvanut muun muassa jalavilla ja saarnilla. Airrex_236x162-5.indd 1 17.8.2018 12.02. Kuuset sienineen viihtyvät Asplundin savimailla. Varsinkin tammet ovat osoittautuneet kasvavan savimaalla kiitettävästi. "Lisäksi yhdessä metsässä kasvaa isoja suoria haapoja, niin niitä voisi muutaman vuoden päästä harventaa ja myydä erikoiseränä", hän kaavailee. 23 METSÄSTÄ / 11.10.2018 lousyrittäjän koulutuksen ja erikoistunut siellä jaloihin lehtipuihin. 2,5L / vrk 3 VUODEN TAKUU 24h HUOLTOPALVELU VOITA RALLIPÄIV Ä ITSELLES I JA 5 KAVERILL ESI Osta Airrex diesel-läm mitin ja voita 10-kertais en Suomen mestarin Juha Salon rallipäivä! Lue lisää netistä. "Tilan mailla oikeastaan kaikkea muuta paitsi pyökkejä ja lehtikuusia. "On oltu heinäämässä ja mukana harvennuksessa vetämässä rankoja, sillä meillä kuluu talon ja saunan lämmitykseen paljon puita", Arthur kertoo "Puutavarasaksilla raahataan runkoja", Amanda täsmentää. Perheen nuoriso on toki päässyt kokeilemaan muutakin kuin kuusenistutusta. Omat lapsensa, 19-vuotiaan Arthurin ja 16-vuotiaan Amandan Sabina Eriksson kuljetti mukaansa 4H-kerhoon jo taaperoina. Erityisen tärkeitä puita ovat saarnet, jotka Forsblom toi aikanaan Virosta juuri sen kartanon pihalta, josta esi-isä Johan oli parisataa vuotta sitten lähtenyt sotaa pakoon. Paperilla on 15 puuta ja lasten pitää ruksia niistä puolet harvennettaviksi. Urakastaan heidät palkittiin vuoden 4H-metsäkerholaisina Etelä-Suomessa. Lisäksi Amanda on voittanut oman koulunsa metsävisan. Arthur suunnittelee siirtävänsä siellä täällä kasvavia terhakoita tammentaimia metsätien varrelle eräänlaiseksi tulevaksi jalopuukujaksi. HALLILÄMMITIN KOLMEN VUODEN TAKUULLA JA HUOLTOPALVELULLA Katso lähin jälleenmyyjäsi tai soita: www.rexnordic.com puh. I Ei tarvitse pakoputkea ulos I Biodiesel, diesel tai polttoöljy I Ei puhallinta, ei nosta pölyä I Termostaattiohjattu (0–40°C) I Siirreltävä, ei asennusta I Hiljainen, vain 48 dB I Ei polttavan kuumia pintoja I 13kW, 15kW ja 22kW -mallit KULUTUSESIMERKKI Eristetty teollisuushalli, tilavuus: 500m³. Eloon jääneet taimet ovat nyt venähtäneet yli miehenmittaiseksi. Niissä hän on laittanut lapset heti tosihommiin. Lämpötila ulkona: -0ºc, sisällä: +15ºc: Polttoaineen kulutus n. Luonto tulee siinä kokonaisuudessaan mukaan", Sabina Eriksson sanoo. "Harvennushakkuu moottorisahalla on mieleisin metsätyö, koska siinä heti näkee tuloksen ja saa miettiä, mitkä puut jättää. "Mieluisinta olisi kävellä omassa metsässä, jossa on satavuotiaita puita ja katsoa, että tämä kaikki on minun", Markus Forsblom puolestaan veistelee vierestä. Nuorin sukupolvi ei aio jäädä muita huonommaksi. Kiitettävä tammi Kolmen sukupolven yhteinen kiinnostus on jalot lehtipuut. Lopputulos on ollut mainio. Omassa metsässä hän sekä harventaa että raivaa, ajaa traktoria ja istuttaa, mitä nyt milloinkin on tehtävänä. Ensi hiihtolomalla puutavarasaksille on taas käyttöä, kun äiti-Sabina sahaa koivikkoa harvemmaksi ja jälkikasvu vetää puut pinoon. Sabina Eriksson puolestaan suunnittelee istuttavansa lisää erikoispuita. Markus Forsblom kuuntelee hyväksyvästi tyttärenpojan visioita
Säästö nyt, menetys myöhemmin Käytäväharvennus tehostaa ensiharvennuskorjuuta laatuharvennuksesta tinkimällä, joten tuleva tukkisaanto supistuu. Yrjö Nuutinen ja metsäkoneyrittäjä Manu Varis perehtyvät tuleviin koeruutuihin. Konnevedellä ensiharvennusmännikköön avattiin kaksi ja puoli metriä leveitä käytäviä seitsemän metrin välein. 24 11.10.2018 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat H yvä uutinen ensin: käytäväharvennus ei näytä läheskään niin kamalalta kuin ennalta odotin. Kaistojen välit jäävät käsittelemättä. Pääosa kasvamaan jäävistä puista on käytävien tai ajouran laidoilla, joten ne hyötyvät harvennuksen tuomasta lisätilasta. Samalla hakkuukone tekee kutakuinkin kohtisuorassa ajouraan nähden olevia kaistoja, joilta poistetaan kaikki puut. Kaista jatkuu ajouralta niin pitkälle kuin hakkuukoneen puomi yltää. Koemännikköä harvennetaan sekä perinteisesti että käytäväharvennuksella. ”Olemme jalostaneet menetelmää niin, että se täyttää hyvän metsänhoidon vaatimukset”, kertoo Luken projektipäällikkö Yrjö Nuutinen . UPM:n, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen metsäkeskuksen tavoitteena on entistä tehokkaampi puunkorjuutapa ensiharvennuksille. Käytäväharvennuksen kehittely aloitettiin viime vuonna. K aistoijen välejä ei harvenneta. Menetelmässä ajourat avataan normaalisti. Suora käytäväharvennus Viuhkamainen käytäväharvennus Valikoiva harvennus A jo ur a A jo ur a Käytävä A jo ur a Poistettava puu Jäävä puu Projektipäällikkö Yrjö Nuutinen havainnollistaa: Ajouralta alkaen metsään avataan 2,5 metriä leveä käytävä, jolta poistetaan kaikki puut. Nuutisen mukaan käytävä. Tällöin puuston pohjapinta-ala asettuu harvennusmallien mukaiseksi
W-AIR-asun hinta jää yli parisataa euroa alemmas kuin hienoimpien moottorisahavalmistajien merkeillä myytävien turva-asujen. Housujen ja puseroiden malli on hieman väljä, joten ne eivät rajoita sahurin liikkeitä. Housujen lahkeiden etureunoilla on koukut, jotka saa kiinni metsurin kenkien nauhoihin. W-AIR takki maksaa 159 euroa ja housut 249 euroa. Keskimääräistä tuhdimpaa sahuria miellyttää malli, jonka lahje on seitsemän senttiä normaalia lyhyempi. KOKEILTUA Fakta Hihansuiden resorit ja tarranauha estävät lumen pääsyn ranteille. Silti suoja pysäyttää 20 sekuntimetrin vauhdilla liikkuvan teräketjun. Samanlaista valinnanmahdollisuutta ei kaikilla kalleimpien turva-asujen valmistajilla ole tarjolla. ”Tuottavuus on koetyömailla ollut 20–45 prosenttia parempi kuin perinteisillä ensiharvennuksilla”, Nuutinen toteaa. Se on suuryritys, joka valmistaa työja suoja-asuja sukellusasuista luotiliiveihin, sekä metsurin tamineita siinä sivussa. W-AIR-asu on saatavilla punainen-antrasiittisekä oranssi-antrasiitti-väriyhdistelminä. Lisäksi metsää voidaan seuraavissa hakkuissa kehittää erirakenteiseksi, jos niin halutaan. Tämä estää lumen pääsyn kenkään paksussakin hangessa. Siitä kuormatraktorin kuljettaja saa poimittua ne nopeasti”, hän ennakoi. Äkkiä voisi epäillä, osaavatko belgialaiset tehdä metsurinkamppeita, mutta turha vaiva. Metsänomistaja häviää tukkipuun saannossa Puunkorjaajille on luvassa säästöjä, mutta samalla menetetään mahdollisuus valita kasvatettavat puut niiden laadun ja elinvoiman perusteella. ”130 euron säästö ensiharvennuskorjuussa aiheuttaa 700 euron tulonmenetyksen päätehakkuussa.” Vastineeksi Nuutinen lupaa säästöjä. Hakkuun ajan menekkiä selvitetään muun muassa kuvaamalla kaikki työvaiheet kuljettajan otsalle asennetulla videokameralla. Kiitoksen arvoinen seikka on myös housujen mitoitus. MIKKO RIIKILÄ Riistametsää KOMMENTTI ansiosta viiltosuojakerros on kevennetty miltei huomaamattomaksi. Pitkäjalkaisille on tarjolla housumalli, jonka lahje on kuusi senttiä normaalia pidempi. Luken tutkija Pentti Niemistö viittaa aiempiin tutkimuksiin käytäväharvennuksesta. Tällöin harvennuskaistat voitaisiin sijoitella puuston koon ja laadun mukaan. 25 METSÄSTÄ / 11.10.2018 harvennusta pyritään kehittämään ”kuljettajavalintaiseksi”. Kokeilemamme Sip W-Air -asu on valmistajan tasokkain, ammattikäyttöön tarkoitettu turva-asu. Samoille vyötärönmitoille on tarjolla kolme eri lahjepituutta. Puseron vyötärötaskut ovat harvinaisen tilavat. ”Käytäväharvennus voi jossain onnistua ilman ennakkoraivausta. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat T urva-asuvalmistaja Sip on osa belgialaista Sioen-yhtymää. Antrasiitti on suomeksi tummanharmaa. Sipit, mutta edulliset Sip W-Air on ominaisuuksiinsa nähden edullinen turva-asu. Kangas on pehmeää, joustavaa ja muutenkin mukavan tuntuista. SIP W-AIR Plussat + Mitoitus + Mukavuus + Edullisuus Miinukset – Taskujen sijoittelu Vaikea nähdä, että monikaan metsänomistaja innostuisi käytäväharvennuksesta taloudellisin perustein. Riistaa suosivasta metsänhoidosta kiinnostunutta käytäväharvennus voi houkutella. Ti in a Aa lto ne n. Sip on tehnyt sahureille varusteita jo 30 vuotta ja miljoona paria – juuri heti ei tule mieleen yhtään suomalaista turva-asuvalmistajaa. Niiden perusteella hän ennakoi, että tukkisaanto jää kymmenen prosenttia vähäisemmäksi kuin tavallisten harvennusten jälkeen. Lisää tehoa Hakkuu nopeutuu, koska hakkuukoneen kouraa ei pujotella jäävien puiden lomitse, vaan kaistalta poistetaan kaikki puut. Tästä Sipille plussia. Useimmista markkinoilla olevista metsurin puseroista poiketen SIPin W-Air puseron hihansuissa on lumen pääsyn iholla pysäyttävä resori, ”lumilahje” sekä napakka tarkkakiinnitys. Laadussa tai ominaisuuksissa ei ole läheskään yhtä paljon eroa. Kattavan ennakkoraivauksen ja perinteisen ensiharvennuksen jälkeen tätä mahdollisuutta ei ole. Sip W-AIR -turva-asu on ammattilaissarjan turva-asu edulliseen hintaan. Lantiolla olevat taskut ovat hyvin tilavat. En silti lähtisi lupaamaan, että ne voidaan kautta linjan jättää tekemättä.” Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Seija Tiitinen-Salmela antaisi eurojen puhua. Sen METSÄNHOITO ”Tätä voitaisiin tehdä ilman ennakkoraivausta.” Suora käytäväharvennus Viuhkamainen käytäväharvennus Valikoiva harvennus A jo ur a A jo ur a Käytävä A jo ur a Poistettava puu Jäävä puu Variksen mukaan harvennuskäytävien reunoilta voidaan valikoiden poistaa iso-oksaisia mäntyjä tai muuten huonolaatuisia puita. Hakkuutyössä ne jäisivät varustevyön alle, mutta muulloin kuin sahatessa taskut tuovat tilaa tarvittavien pikkutavaroiden kuskaamiseen. Harvennusta oli tekemässä Varis-Forestin toinen osakas ja yrittäjä Manu Varis . ”Tätä voitaisiin tehdä ilman ennakkoraivausta.” Metsäkonemies Varis ei tästä innostu. Lumisuojat hihansuissa Puseron pintamateriaali on valmistajan nettisivujen mukaan Pezatecin ja Pezaflexin yhdistelmää. Ensimmäinen huomionarvoinen seikka on hinta. Viiltosuojamateriaali on valmistettu erittäin lujasta Dyneema-kuidusta. Kepeän näkemäraivauksen jälkeen tehdyn käytäväharvennuksen jälkeen puusto jäisi monikerrokselliseksi ja alikasvosta olisi riittämiin suojapaikoiksi riistalle. Käytäväharvennuksissa jäävää puustoa on vaurioitettu vähemmän kuin tavallisissa harvennuksissa. ”Menetelmä voisi kiinnostaa metsänomistajia, jos harvennuspuusta maksettaisiin tavallista parempaa kantohintaa.” Sekä Tiitinen-Salmela että Varis tähdentävät mahdollisuutta käytäväharventaa hoitamattomia tiheiköitä koneellisesti. ”Myös puutavaran ajo nopeutuu, kun kaikki kaistan puut tulevat samaan kasaan
Se on Euroopan johtavia kirjapaperin valmistajia. Auki levitettyinä sivut yltäisivät maantietä pitkin Hangosta Ivaloon.. Tehtaan vuotuinen kapasiteetti on 435 000 tonnia paperia. Viime vuoden lopun huonot puunkorjuukelit aiheuttivat hikikarpaloita tehtaan puukentällä, mutta nyt tilanne on tasoittunut. ”Suomalainen kuusikuitu on erittäin hyvä raaka-aine paperin valmistukseen. ”Kun paperikoneista irtoaa hyviä tuotantolukemia, se on yleensä merkki myös siitä, että tehtaalla on saatu aikaiseksi hyvänlaatuista paperia”, sanoo tehtaanjohtaja Ari Johansson . 26 11.10.2018 / METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ, teksti ANNA BACK, kuvitus T ämä Metsälehti on painettu kotimaiselle erikoissanomalehtipaperille. . Vienti väheni edellisestä vuodesta yhdeksän prosenttia, mutta paperi on edelleen metsäteollisuuden arvokkain vientituote. Paperi on valmistettu suomalaisista kuusipölleistä Stora Enson Anjalan tehtaalla Kouvolassa. Kymenlaaksossa Aalto suunnitteli tehdasalueen asuntoineen myös Kotkan Sunilaan. Meille tulee FSC-sertifioitua puuta esimerkiksi Tornatorilta”, Johansson sanoo. Miten tehdas pärjää yhä Kymijoen varressa, vaikka kymmenen vuoden takainen sulkemisaalto sammutti lähialueelta valot kolmesta paperitehtaasta. . "Paperin aktiivista tuotekehitystä yhdessä asiakkaiden kanssa pitää jatkaa. Pitkäkuituinen puu antaa paperille niin hyvät ominaisuudet, että suomalaisen paperin maine on korkea asiakkaiden keskuudessa.” Fakta Oulu Sodankylä Rovaniemi Kemi Jyväskylä Hyvinkää Heinola Hanko Kouvola Inkeroinen HELSINKI Ivalo Tabloid-Metsälehden painamiseen kuluu vuodessa 80 paperirullaa. Tehdasalueen suunnitteli 1930-luvulla arkkitehti Alvar Aallon toimisto. Kotimaisen puun sertifikaatit oltava kohdillaan Anjalan paperitehtaalla käytetään suomalaisen kuusikuidun lisäksi kotimaista haketta. . sempi, mutta metsäteollisuuden on hankittava puuta sillä sertifikaatilla, jota paperia ostavat asiakkaat edellyttävät. Tehdas sijaitsee Inkeroisissa Kouvolassa. Alueella on tehty metsäteollisuuden tuotteita 1870-luvulta lähtien. . Suomen paperiviennin kokonaisarvo oli Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2017 hieman yli neljä miljardia euroa. Tehtaanjohtaja Johanssonin mukaan yksi edellytys kotimaisen kuusikuidun käytölle jatkossa on, että puuta on saatavilla myös FSC-sertifioituna. . . ”Hyvä, jos FSC-sertifioitua puuta olisi enemmän saatavilla, mutta suuresti rajoittava tekijä sertifikaatti ei tällä hetkellä ole. Tornator on Stora Enson entisiä metsäomistuksia nykyisin hallinnoiva puuntuotantoyhtiö. ANJALAN PAPERITEHDAS . . Paperia rullissa on yhteensä 1280 kilometriä. Johanssonin mukaan paperitehtaan tulee tehdä sellaista paperia kuin asiakkaat haluavat, kellertävänvärisestä puhtaan valkoiseen. Tehokkuus ja kilpailukyky tulevat myös siitä, että paperia tehdään tehtaalla innostuneella porukalla." Johanssonin mukaan hän ei pitänyt metsäteollisuutta auringonlaskun alana silloinkaan, kun tehtaita taannoin suljettiin. Pohjoinen kuusi sopii paperintekoon Anjalassa valmistetaan erikoissanomalehtipaperin lisäksi kirjaja aikakauslehtipaperia. Paperi valmistetaan Stora Enson Anjalan tehtaalla. Tehtaan päätuote on kirjapaperi, jonka kysyntä ei ole laskenut yhtä jyrkästi kuin monen muun paperilaadun. Paperitehdas käyttää yhdessä viereisen Inkeroisten kartonkitehtaan kanssa kotimaista kuusikuitua reilu miljoona kuutiota vuodessa. PEFC-sertifikaatti on Suomen metsissä ylei1280 km Metsälehteä 85-vuotiaan Metsälehden paperi valmistetaan 80-vuotiaassa Anjalan paperitehtaassa. Kymijoen rannalla sijaitsevan paperitehtaan koneet rullasivat viime vuonna tuotantoennätyksiä. Stora Enson Anjalan paperitehdas viettää tänä vuonna 80-vuotissyntymäpäivää. . Kirjapaperimarkkina on osittain kasvanut, esimerkiksi Pohjois-Amerikassa”, Johansson kertoo. Vientiin tuotteista menee yli 90 prosenttia, asiakkaita yli 70 maassa. Metsälehden painamiseen kuluu vuodessa 80 tonnin painoista paperirullaa. . ”Sähköisen kirjan käyttö ei ole enää kasvanut niin merkittävästi painetun kirjan kustannuksella
Metsänhoitajia jälkipolvessa ei ollut, joten tytär päätti lähteä opiskelemaan metsätalousyrittäjäksi saadakseen tietoa metsänhoidosta. Kun ajattelin, mitä tuo mäntyvanhus onkaan vuosikymmenien aikana nähnyt, alkoi runosuoneni sykkiä: Olin ennen metsän kaunein puu nyt jo lienen joku muu. MATTI KIVIJÄRVI Metsälehden kesäkilpailun tämänvuotinen sato oli erityisen runsas ja laadukas. Miten näitä suojelisin hirvituhoilta. Mie kysyin, että tiiätkö sie, mitä nämä on. Viime syksyn hakkuiden myötä koivikon kupeeseen syntyi pieni aukko. Pellot päätettiin metsittää. Uskon puun kantavan vielä pitkälle tulevaisuuteen muistoksi monista tarinoista oksilla ja juurilla sukupolvien! Oman käden tuottama ja tärkeä! Itse sen tein. Kesän 2017 tytär ahersi raskaiden koivukuitujen parissa saaden apua muilta kuolinpesän osakkailta ja toimien tiheysja laatuvastaavana. Puu on kuitenkin vain kaunistunut. Mie siihen, että kuule, nämä on visakoivuja ja tätä myyhän etelässä kilohinnalla, niinko meilä hilloja. Vuosikymmentä monta kului runkoni lihoi vahvistui. No, hetihän mie näjin, että siinä oli kaks visakoivua pötkölhän... Maalasin leikkopinnat lateksila ja vein pölökyt autotallin vinthin kuivaamhan. Edelliset taimikot, kun ovat tuhoja kärsineet enemmän ja vähemmän. Hän halusi tehdä koivikolle harvennuksen hankintahakkuuna säästääkseen alla kasvavia kuusia ja ihanaa ahomansikkaketoa. Sitte niistä värkkäilin tuommosia koruliphaja mitä on kuvassa. Pappan nuppuset ovat tykänneet hepoistaan kovasti, niillä ratsastetaan, niitä hoidetaan ja syötetään. EERO VÄISÄNEN RITVA VILJAMAA "PEHTOORI" RAUNO YLÄNEN SIRPA UJALA-LAVIKAINEN TIMO LEPPÄLÄ. Tytär pääsi osalliseksi istutustyöhön 28-vuotiaana. tämän tilan. Hän ihailee koivujen vankistuneita runkoja ja latvojen piirtymistä sinistä taivasta vasten. Keltaista nauhaa olen pyöritellyt kilometritolkulla, mutta siitä mennään rytinällä läpi. Kaveri sano että tiijän, koivuja. On ilo seurata näidenkin suloisten koivun taimien kasvutarinaa. Sen jälkeen tytär on kulkenut pehtoorina tilalla, välillä isän lätsästä voimaa hakien. Kelvannut en sellunkeittoon, hiertoon, liityn luonnon hiilenkiertoon. Tässä kasvoin monta kesää oksalleni teki peippo pesää. Tähän rinteeseen, lehtomaiselle kankaalle, valittiin kasvatettavaksi puulajiksi rauduskoivu. Kahen vuojen päästä aloin ohovemasta päästä työstämhän, kuksia ja puukonpäitä sahhailin ja sitte ko paksumat puut alako olhen liimakuivia, sahhailin 10 millin viiluja. Hän kumartuu poimimaan ahomansikan suuhunsa ja hyräilee isän peruskoulussa opettamaa laulua: ”Koivun oksat portilla huiskii, hyvä koti niillä niin ne kuiskii, valkorunkoinen koivu, riippalehtinen koivu.” Ja tarina jatkuu. Kunnes sitten siarastuin. Kasvun ihme tapahtui, kun taivas antoi lämmön lisäksi vihdoin vettä. Ensimmäiset julkaistavaksi valitut työt ja kilpailun voittajat esittelimme jo syyskuun Metsälehdessä. Latvaan iski tervasroso runkoon tuli tikan kolo. Kuva on otettu alkukesästä 2018 kaksi vuotta siitä, kun isä kuoli 94-vuotiaana. Näitähän on ian ajan tehty kasvimaille. Nyt tytär kulkee kauniissa koivikossa sydämenmuotoisin silmin salaa mielessään ajatellen minun koivikkoni. Avautui uusi tietopankki metsään ja luonnonhoitokortin opiskelu syvensi rakkautta metsäluontoon. Vihdoin virkkoi: jääköön linnun laulupuuksi eihän tuosta ole muuksi. Tähän koivikkoon tytär palasi 25 vuoden jälkeen. 27 METSÄSTÄ / 11.10.2018 EIPÄ talven pakkaset pääse yllättämään. Ja puuta on vieläki jälijelä, olen säästäen käyttäny ko on se niin hienoa puuta. Taimikontarkastusmatkallani huomioni kiinnittyi suureen kuolemassa olevaan mäntyyn. RITVA VILJAMAA LIITÄN koivikkokuvaani tarinan isästä ja tyttärestä. Hän siihen, että lupasin sulle ja sillä hyvä, kannethan puut sinne versthaan porthaile! Mie siihen nöyrät kiitokset sanoin, ja yhessä aloma siirtää pölökkyjä mejän pihale. RAUNO YLÄNEN VUOSIA sitten otin aikaa itselleni puutyökurssilla. Isän kuoltua saimme perinnöksi mm. Taimikonhoitoa ei tehty, lumituhopuita harvennettiin polttopuiksi -eikä tytärkään ymmärtänyt metsänhoidosta silloin vielä. Silloin itkin, voihkin, anoin, miehelle sanoin:'Minut säästä palkähästä päästä". Siementä tuotin, turvasin alun uuden metsäsukupolven. Sitten tuli mieleen, jotta kokeilempa linnunpelätintä. Lapseile ja lasten lapsile niitä sitte olen lahajotellu erilaisten tapahtumien muistoiksi. Kuvassa Essi esittelee omaansa. Ja pisteenä iin päälle hän sai suorittaa näyttötutkinnon tässä koivikossa. No, miehän heti, että tietenki ilimanen puu kelepaa ja lähin kattomhan. Kun ne ovat varttuneet kauniin koivikon ikäisiksi, niin isän kanssa istuttamat koivut ovat jo vanhentuneet arvokkaasti. Ne ovat olleet aika tärkeitä. No eikun tuumasta toimeen ja x-ukon vanhat likaiset ja haisevat vaatteet kepinnokkaan ja ukko mettään. Tässä seison, kunnes kaadun siihen maadun. Yritä kuule myyä jolleki niin saat niistä rahhaa. Hepat ovat olleet ulkona kesät talvet, joten ne ovat jo vähän harmaantuneet. Tuli metsään mies kera kirveen, sahan silmissänsä kiilto rahan. Nähtäväksi jää toimiiko ja jos ni miten. Kun vanhasta aika jättää, niin nuorempi sukupolvi jatkaa luonnon kiertokulkua. Sen jälkeen koivut jäivät kasvamaan luonnon tilaan. Läheisen kuolema, jota seurasi huomaaminen, että täällä ollaan lainassa vain "hetkinen" havahdutti tekemään ihan sitä mitä itse haaveilee tai huvittaa ! Kurssilaisten ja ohjaajan neuvoilla haaveeni sukupuun tekemisestä onnistui. Mies juurellani tepasteli runkoani koputteli, latvaan katsoi, arvosteli. Tässä vielä lisää kilpailuvastausten parhaimmistoa. Puuvaja ja pilkkeet itse tehty. Työ on odottanut varastossa 18 vuotta! Nyt otin sen jälleen esille! Tarvitaan se näytille tulevan, ensimmäisen lapsenlapsemme ristiäisiin! Välttäisi se varmaan tuollisenaankin, mutta tuossa se odottaa vielä pientä hiontaa, kuvia ja nimiä oksilleen omeniin tai muihin kehyksiin. TIMO LEPPÄLÄ OLEN liki 90-vuotias mies. ”PEHTOORI” TEIN kolmelle lapsenlapselleni puuhevoset aivan "omasta päästä". Tänä kesänä minä, isän tytär, istutin sen rauduskoivuille ihan itse. SIRPA UJALA-LAVIKAINEN NELISEN vuotta sitte naapuritalon isäntä tuli kertomhan, että hän oli joutunu kaatamhan kaupungin katutyömaan alta muutaman känkkyräkoivun ja että olisko mulla tarvetta vaikka polttopuiksi ku heilä on sähkölämmitys. EERO VÄISÄNEN ISTUTTELIN kesäkuun alussa 4 500 kuusentainta ja 500 siperianlehtikuusen tainta, ja kuumeisesti mietin siinä taimia putkeen tiputellessa. Isä osti tilan jäätyään eläkkeelle opettajan virastaan
Enti. Pesimäpaikoilleen nevoille ja luhtarantaisille metsälammille joutsenet saapuvat usein niin aikaisin, että paikka on vielä lu. Suomenlahden kautta saapuvat itäisen Suomen ja Venäjän linnut. Ilmaston lämmetessä laulu. Innokkaat metsästäjät ministeritasoa myöten ovat ehdotelleet joutsenen liittämistä metsästettävien lajien joukkoon. meroilla. Ravinnokseen joutsenet tonkivat veden pohjasta uposkasveja, niiden juurakoita ja rantakasveja. vun lopulla – vain noin 15 paria. jen käyttäjille mieluista seurattavaa. nut lähes 7 000 pariin. Ne olivat helppoja saaliita, ja kun joutsenet lisääntyvät hitaasti, kanta piene. den pariside säilyy läpi elämän ja pesimäpaikkakin pysyy samana vuodesta toiseen. Kun mukaan lasketaan vielä pe. saikojen suomalaisille joutsen oli pyhä lintu, jonka kuvia piirrettiin Vienan Karjalan kallioihin. Eläinlääkäri ja kirjailija Yrjö Kokko pelasti linnun. Kaikki joutsenet pesi. puisaa rinnakkaiseloa muiden vesilintujen kanssa – vain kilpailevat joutsenet saavat äkkilähdön pesimäpiiriltä. joutsenella menee entistäkin paremmin. malaisten mielipiteet joutsenille myönteisiksi. tyä ja vallata takaisin vanhoja pesimäalueitaan. ni nopeasti. Nyt kesyimpien joutsenten pesät näkyvät maanteille. Laulujoutsen elää so. 28 11.10.2018 / PILKKEITÄ LUONNOSTA HANNU ESKONEN, teksti ja kuvat V iime vuosisadalla 1940?luvulle asti laulujout. Jonkin verran ruokalistalta löytyy myös nilviäisiä, matoja ja hyönteisiä. tuharrastajille ja luontokuvaajille harvinainen kohde. Tutkimukset eivät tue väitettä. Laulujoutsenen pelastuminen sukupuutolta on suu. ja 80. Nyt se on kansallislintumme, ja mikä voisikaan symboloi. tyisen mieltyneitä ne ovat järvikortteisiin. men ja jään peitossa. Pienimmillään se oli 1940?lu. rimpia luonnonsuojelun voittoja maassamme. Nii. Ei erityisen aggressiivinen Kannan kasvun myötä laulujoutsenet ovat levinneet ta. Perusteluksi esitetään joutsenten ag. Pesälammet täyttyvät Talvensa joutsenet viettävät eteläisellä Itämerellä tai Pohjanmeren rannoilla. Järvet py. Jo vii. senet olivat laajan vainon ja metsästyksen kohteina. Vuonna 1975 arvioitiin kokonaiskannan kohonneen noin 200 pariin. kaisin entisille pesimäalueilleen aivan etelärannikkoa myöten. denvaihteen ylikin ja palaavat pesimäpaikoilleen jo helmi?maaliskuulla. Laulujoutsenen kevätmuutto tapahtuu kahta pää. Lumenvalkoiset joutsenet sinitaivasta vasten on odotetuimpia kevättapahtumia. Ihmiset ruokkivat lintuja ja ottavat kuvia kännykkäka. Sitten Yrjö Kokko kirjoitti kaksi kirjaa. Laulujoutsenet ovat hyvin uskollisia lintuja. Korteikoissa ruokailupuuhiinsa keskitty. Kirjat käänsivät suo. le soille ja pikkujärville – tapahtui 60. Joutsenperheet sinnittelevät järven sulissa usein vuo. luvuilla laulujoutsen oli lin. reittiä pitkin. vät tuolloin Pohjois?Suomen tiettömillä suolakeuksilla. vät joutsenet ovatkin läheisten pyöräteiden ja polku. Pohjois?Suomeen joutse. Pitkä matka kansallislinnuksi Laulujoutsen metsästettiin lähes sukupuuttoon. Vielä 70. Kun laulujoutsen jätettiin rauhaan, se alkoi lisään. Eri. sikymmentäluvulla lajin aallonpohja oli ohitettu. Todellinen paluu vanhoille elinpiireille – luhtaisil. joutsen" ja "Ne tulevat takaisin". Parin viikon vanhat joutsenenpoikaset ovat hellyttävää katseltavaa.. simättömät nuoret linnut, kokonaiskantamme lienee jo lähes 10 000 joutsenen luokkaa. da paremmin suomalaisia kuin vitivalkeat joutsenet peilityynellä sinisellä järven selällä. Noista vuosista tilanne on muuttunut päälaelleen. ja 70?luvuilla. syvät sulina pitempään ja jäät lähtevät aikaisemmin. gressiivinen käytös muita vesilintuja kohtaan. Tällä hetkellä parimäärä on jo kivun. net tulevat Pohjanlahtea pitkin. Hän kirjoitti 1950?luvun alussa kaksi kirjaa: "Laulu
dotuslehdessä (Metsästäjä 2/2018) oli erikoissuunnitteli. ja biotalouden tutkimus 67/2017) on esitetty yhden hirven ai. taverkon tulosten perusteella on laskettu, että metsätalouden typpikuormitus maassamme on 25 000 tonnia ja fosforikuor. MIKA NIEMINEN Luonnonvarakeskus Arviot vesistökuormituksesta kasvavat Re ijo Ro uv in en. keskusta. della tuoreessa tiedotteessaan il. Etsimme kesäkuun lopulla kuivuuden vaivaa. nut julkisesti Kärkkäisen kir. ja Mikael Wikströmin artikke. HEIKKI SMOLANDER MMT, Suonenjoki Julkaisimme viime vuonna tut. ta tieteellisesti perustellun ar. kus ja myös maa. ta kuormitusvaikutuksesta joh. Lääkärin apuahan siinä tarvitaan, jotta näkö säilyisi. kimuksemme tulokset on koko ajan kiistetty ja kyseenalaistet. tissa ”Metsästyksen ja riistan. Aikansa se lenteli ensin minun naamani edessä ja istahti sitten hetkeksi hihalleni, jolloin näin, että kimalaismaisen karvaisessa ja pyöreässä ruumiissa oli vain kaksi siipeä. Luonnonvarakeskuksen rapor. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että vi. tiainesta sisältävissä männyn taimikoissa hirvien laidunnus ei aiheuta vahinkoja. kuksen yksisilmäisyys jo men. ministeriön (MMM) rahoitta. kunnalle olivat 63,5 miljoonaa euroa.” Edellä esitetyn perusteel. ja metsätalous. ranomaisorganisaatiolle. pykälä ja hyvät viranomaiskäytännöt Riista. kennevahingoille: ”Vuoden 2017 hirvionnettomuuksien lasken. Riistakeskus ei nähnyt tarpeelliseksi vastata tutkijoiden kysymykseen. Aikuiset kuoriutuvat koteloista seuraavana kesänä. Aikansa minua tutkittuaan se siirtyi muutaman metrin päässä sudenmaitoa kuvaavan Jorman seuraan. taverkkoprojektissa. situsten takia Riistakeskuk. sen johdolta: Onko vastuulli. Näyttää siltä, että Riistakes. ja metsätalous. Ainoat kuvat siitä saatiin, kun se hetkeksi laskeutui Jorman kuvauksissa käyttämän varjostinkankaan päälle. sätalouden vesistökuormitus on ojituksen pysyväluonteises. vion hirvieläinten välittömistä ja välillisistä metsävahingoista. En saanut vastausta. goista sellaisia johtopäätöksiä, jotka ovat pahasti ristiriidassa lukuisten tutkimusten kanssa. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia Suomen riistakeskuksen tie. sa (9.8.): Pitääkö riistakeskus to. le aiheuttamista vahingoista. Tut. sistökuormitusarvot tulevat siis muualta kuin meidän tutkimuk. vioitiin olevan 1 600 tonnia ja fosforikuormituksen 130 tonnia, eli ero MMM:n seurantaverkon tuloksiin on valtava. sen journalismin periaatteiden noudattaminen ylivoimaista vi. Kaikkein suurimmat metsätalouden ve. hoidon arvo” (Luonnonvara. 29 PILKKEITÄ / 11.10.2018 LUKIJALTA KAMALA LUONTO ONNEKSI EI KYSYMYS ollut punatakkisista ja hyvin aseistautuneista jahtimiehistä silloin, kun meitä hirviksi luultiin. Toukkien pinnalla on kankeita koukkumaisia karvoja, jotka pitävät ne tukevasti paikoil. kijat Katri Himanen ja Timo Saksa kysyivät Savon Sanomis. tuotannon – erikoisesti männyn viljelyn – lisäämistä olemassa olevalle hirvikannalle keinona vähentää hirvituhoja. Marietta Keravuori?Rus. ja metsäta. nissaan ”Hirvimies syyllistää uhria” (Käytännön Maamies 5/2018). joitukseen. lousministeriö ovat valinneet hirviongelmissa vaikenemi. Maatalouden typpikuormi. salaiseen tutkimukseen viitaten esitettiin hirvien metsävahin. sen ja vähättelyn linjan. Pohjois?Savoon myön. mitus 1 100 tonnia. Lähteisessä notkossa seuraamme iskeytyi komea pörriäinen. salaisiin viitaten myös rehun. li, jossa nimeämättömään ruot. sa maatamme metsätaloudesta tulee MMM:n seurantaverkon tulosten perusteella suurin ih. Aivan vaaraton seuralainen se ei ole ihmisellekään. Joskus hirveä etsivä naaras on ruiskauttanut toukkansa ihmisen silmiin. ranomaisen kuuluu vastata sen toimintaa koskeviin asiallisiin kysymyksiin. Artikkelissa suositeltiin ruot. Artikkelissa väitettiin, että leh. sistamme. Samassa tiedotteessa kerrottiin: ”Vii. moittamaansa kokonaissummaa paikkansapitävänä. Suomessa ei näytä olevan tieteellisesti uskottavaa arvio. tuksen ollessa 33 000 tonnia ja fosforikuormituksen 2 400 ton. nyt liian pitkälle. me vuonna hirven aiheuttamia metsävahinkoja oli 34 546 eu. Riistakeskus eikä myöskään MMM reagoi. Ympärillämme pörrännyt hirvennenäsaivartaja antautui kuvattavaksi vain hetkeksi ja silloinkin varjostinkankaan päällä. netyistä hirviluvista. tamaan vuosittain uskottavat arviot hirvien aiheuttamille lii. On vielä syytä korostaa, et. Siellä ne elävät ja syövät limakalvoja ja niiden erittämää limaa. Se lenteli vain auringon paistaessa ja katosi aina, kun aurinko meni Kun meitä hirviksi luultiin pilveen. la kysyn maa. taten hän pohti, joko on aika miettiä, onko Suomen riistakes. Tämä ja muut artikkelin väitteet olivat ristiriidassa lähes kaikkien tut. roa." Metsävahinkoja vähätel. tiona. Kärkkäinen nosti esiin Riistakeskuksen roolin välilli. len tätä lukua verrattiin suur. Kysyin Metsälehdessä (6/2018) artikkelissa olleiden virheellisten väitteiden ja suo. tu monissa yhteyksissä, myös Metsälehdessä. tuen huomattavasti suurempaa kuin on aiemmin arvioitu. Maa . Vielä viime vuonna typpikuormituksen ar. tä minä itse tai kukaan muu. ron metsävahingot vuodessa. sori Matti Kärkkäinen kolum. hellekään suurimpia, mitä on esitetty. ti 25.7. laan silloinkin, kun hirvi aivastamalla yrittää päästä eroon kivuliaasta vaivastaan. Samaan Metsästäjälehden kirjoitukseen puuttui profes. heuttamille metsävahingoille yli sata kertaa suurempi arvio Kaksi kysymystä ministerille eli noin 1 000 euroa vuodessa. kimuksen, jonka mukaan met. Nyt on ensiarvoisen tärkeää korostaa, että esittämämme kuormitusarviot eivät ole lä. sen valtionhallinnon organisaa. mista metsistä ötököitä kuvattaviksi, mutta maaperäkin tuntui aika tyhjältä: kaikki pieneliöt muurahaisia lukuun ottamatta tuntuivat kaivautuneen syvälle kosteutta etsimään. lainen hirvi aiheuttaa 6–8 eu. 2) Voiko ministeriö tilata Luonnonvarakeskuksel. petovahinkojen aiheuttamiin noin 80 000 euron vahinkoihin. asen väitöskirjaan ”Yksityinen julkisen vallan käyttäjänä” vii. nia on selvää, että suuressa osas. koittaa, että yksi pohjoissavo. Luonnonvarakeskuksen tut. Tästä ja käyttäytymisestä jo arvasin vieraan nimen: hirvennenäsaivartaja siinä etsi hirveä, jonka sieraimiin saisi ruiskautettua elävät toukkansa. Hirven kannalta hyönteinen on kaikkea muuta kuin hauska seuralainen. Se ruiskauttaa elävät toukkansa hirven sieraimiin, missä ne mönkivät hiukan syvemmälle nenäonteloon. Suomen riistakeskus tiedot. Vartuttuaan täysikokoisiksi toukat pudottautuvat maahan ja koteloituvat. kaan työryhmämme jäsen ei ole osallisena MMM:n seuran. kimustulosten kanssa. Otus oli rohkea, mutta varovainen. Liikennevirasto pystyy ilmoit. ta hirvieläinten metsätaloudel. misperäinen vesistökuormittaja. ministeriltä: 1) Koskevatko hallintolain 8. man nk. Himasen ja Saksan mukaan tiedotteen vahinkoarvio tar. nalliset kustannukset yhteis. Metsätalouden seuran
Kun on yhden eräkirjan lukenut, ei toiseen viitsi tarttua. Tapion taskukirjan alkuvuosikymmeninä kirjasta tehtiin uusi versio muutaman vuoden välein. 30 11.10.2018 / PILKKEITÄ Bertel Gripenberg: Dianan teillä. Ajatuksena on, että esimerkiksi metsäalan opiskelijat voisivat lainata sitä kirjastoista. Eräkirjallisuus ei hevillä avaudu niille, jotka eivät metsästä. Omien voimien rajallisuus heijastuukin inhimillisyytenä ja luontokappaleiden kunnioituksena. JYRKI PAASKOSKI Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. "Tapion taskukirja sisältää metsäalan tämän hetken parhaan tietämyksen ja näkemyksen. "1960ja 1970-luvuilla taskukirjassa keskityttiin turvemaiden ojituksiin, edellisessä painoksessa metsäluonnon monimuotoisuuden huomioimiseen. Kirjaa ei ole ladattu täyteen yksityiskohtaisella tiedolla, vaan sen avulla voi hahmottaa suurempaa kokonaisuutta." Sipilän mukaan Tapion taskukirjoista näkee myös metsäalan muutoksen. "Tieto muuttuu koko ajan, joten painettu kirja ei pysy netin tapaan ajan tasalla. Alun perin metsäammattilaisille suunnattu käsikirja on muuttunut reilussa saMetsäala jälleen yksissä kansissa Syyskuussa ilmestynyt uusi Tapion taskukirja kattaa metsäalan metsävaroista puunjalostukseen. Heikot kanalintukannat pakottavat metsästäjän miettimään, ampuako salokorven vihonviimeinen koppelo tai uljas homenokkametso. Ensimmäinen Tapion taskukirja ilmestyi vuonna 1910. Ee ro Sa la Tapion taskukirjasta on julkaistu reilun sadan vuoden aikana 26 painosta. Huonot silmät ja ampumataidon keskinkertaisuus harmittivat metsämiestä vain silloin, kun riistalaukaus oli epäonnistunut. Nyt edellisen kirjan ilmestymisestä on kymmenen vuotta. Aikansa kuvaaja Sekä Sipilä että Saranpää kertovat pohtineensa, onko painetulle metsäalan perusteokselle vielä tarvetta. Ensimmäinen Tapion taskukirja julkaistiin vuonna 1910. Se kokoaa metsäalan yksiin kansiin metsävaroista ulkomaan kauppaan", Sipilä sanoo. Tapion taskukirjalla on kuitenkin paikkansa. Uusin ilmestyi syyskuussa. Kielitaitoinen Gripenberg lienee tarkasti lukenut Ivan Turgenevin Metsämiehen muistelmat (1852) ja Leo Tolstoin Sodan ja rauhan (1865–1869) toisen osan upeat metsästyskuvaukset. An na Ba ck An na Ba ck Eräkirjojen aatelia KIRJAT Pekka Saranpää on kirjoittanut Tapion taskukirjaan puun ominaisuuksista ja puusta valmistettavista uusista tuotteista. Paremmin Gripenberg tunnetaan hienostuneena suomenruotsalaisena runoilijana, jonka eroottisia runoja pidettiin aikanaan hyvin uskaliaina. Gripenbergin mielestä metsästyksen piti olla kestävää. Lyhyet tarinat toistavat yksitoikkoista kaavaa. Puun ominaisuudet on tunnettu perinpohjaisesti jo pitkään", Saranpää sanoo. Gripenberg halveksi parlamentaarista demokratiaa, vihasi sosialismia ja kannatti italialaista fasismia. Roomalaisessa mytologiassa Diana oli metsästyksen, metsien ja villieläinten jumalatar. Nykyisin varsinkin netti haastaa painetut kirjat", sanoo metsäalan kirjallisuuteen perehtynyt Hämeen ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutuspäällikkö Antti Sipilä . Nyt metsäalalla puhutaan ilmastonmuutoksesta, hiilitaseesta ja eri-ikäisrakenteisesta metsänkasvatuksesta", hän sanoo. Nykyään puhutaan eettisestä metsästyksestä. Metsäkustannus 2018. Vapaaherra Bertel Gripenbergin (1878–1947) Dianan teillä on toista maata. Saranpään kädenjälkeä on puun ominaisuuksia käsittelevä kappale. Niissä kun useimmiten kuvataan piinaavan yksityiskohtaisesti koiran ja metsästäjän yhteistyötä, kerrotaan lukuisista tarkoista laukauksista ja lopuksi otetaan valokuvia, joissa saalis on jahtimiesten jaloissa. Hänellä on käsissään syyskuun lopulla julkaistu uusi Tapion taskukirja. LIINA KJELLBERG T äältä löytyy kaikki tarpeellinen", toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Pekka Saranpää . Metsänomistajille ja metsänhoitomiehille suunnatusta käsikirjasta löytyvät niin metsälain tärkeimmät kohdat kuin ohjeet tukkipuiden hinnoitteluun ja puun tilavuuden määrittämiseen.. Parhaat runonsa hän kirjoitti juuri ennen Suomen itsenäistymistä, toinen rikas luomiskausi osui 1930-luvun alkuun. dassa vuodessa metsäalan perusteokseksi, josta löytyy tietoa niin metsänhoidosta, metsäpolitiikasta, metsien monikäytöstä kuin puunjalostuksesta. Kadotettu paratiisi, kirjan viimeinen kertomus, on koskettavan kaunis kirjallinen takauma menneisiin aikoihin, edesmenneisiin ystäviin ja upeaan pointteriurokseen, Black Arrowiin, joka ”nähdään huimaa laukkaa suhahtavan aaltoilevan sumun halki, varjona varjojen keskellä, yöllisenä näkynä, joka vilahtaa esiin ja häipyy hämärään”. "Oli mielenkiintoista katsoa puuta välillä hieman eri tavalla. Uusinta Tapion taskukirjaa on ollut kirjoittamassa noin 60 metsäalan asiantuntijaa. Hinta 32 euroa. Lisäksi hän on kirjoittanut oman kappaleensa puusta valmistettavista uusista tuotteista. Se on lajissaan 26. "Tapion taskukirjalla oli vielä 1960-luvulla ikoninen merkitys, sillä muuta metsäalan kirjallisuutta oli vähän. Kirja ilmestyi alun perin vuonna 1925 ruotsiksi ja käännettiin heti suomeksi. Tapion taskukirjasta on myös suunnitteilla sähköinen versio, kertoo kirjan kustantaneen Metsäkustannuksen kustannuspäällikkö Satu Rantala . 219 sivua. Samaa mieltä on Saranpää. ja neljäs, johon Saranpää on kirjoittanut. Metsästyksestä ja kanakoiraharrastuksesta tuli raihnaiselle ja silmäsairaudesta kärsivälle Gripenbergille elämänmittainen ilo. Koiran ja metsästäjän yhteistyö oli kaikki kaikessa, ja upea suomalainen luonto kaiken ympärillä kruunasi metsämiehen nautinnon. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys myös meille nykymetsästäjille
Vahvuuksiasi ovat tiimityöskentely, oma-aloitteinen ja tuloksellinen toiminta sekä positiivinen ja ulospäinsuuntautunut asenne. Lähetä hakemuksesi ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen 18.10. Anna Back, AD Toimittajan työssä tulee istuttua paljon tietokoneen ääressä, mutta onneksi välillä pääsee metsäänkin. Varasin paikan palaverille, jossa ideoitiin aiheita tähän numeroon. Mikko Häyrynen, taloustoimittaja Ee ro Sa la Sa nn a N ym an Työskentelen Metsälehden aluetoimittajana Jyväskylässä. Vapaa-aikakin on viime vuosina kulunut metsissä, raivailen tuttujen metsuriyrittäjien kiireapulaisena. Päivi Laipio, toimituksen sihteeri MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN MONENLAISTA MAATA MYYNNISSÄ Lisätiedot ja kaikki kohteet ostamaata.fi Nyt myynnissä metsätiloja: Haapajärvi 4,4 ha, Ii 42,0 ha, Joensuu 12,5 ha, Kiuruvesi 13,7 ha, Kolari 69,0 ha, Kurikka 19,0 ha, Kyyjärvi 23,8 ha, Mikkeli 11,4 ha, Oulu 17,0 ha, Siikalatva 39,1 ha, Sotkamo 6,0 ha, Tohmajärvi 10,0 ha, Utajärvi 52,2 ha, Vimpeli 16,8 ha Tarjoukset 21.10.2018 mennessä Lisätietoja: Jari Mikkonen, puh. Tämän juhlanumeron työstäminen on ollut erityisen antoisaa, koska historia on sydäntäni lähellä. Mikko Riikilä, aluetoimittaja Sa m i Ka rp pi ne n Va lt te ri Sk yt tä Lehden suunnittelu ja juttujen viilaaminen tapahtuvat sujuvasti yhteistyössä toimittajien ja AD:n kanssa. Lisätietoja tehtävästä antaa metsäjohtaja Ville Parkkinen, 040 683 0901, ville.parkkinen@koskitukki.fi. Paperin lisäksi kirjoitin tähän lehteen koivuisista huonekaluista ja suomalaisen puunjalostuksen haasteista. Työni rikkaus on kohdata metsänomistajia ja metsäalan väkeä eri puolilla maata. Vierailin sekä Aallon suunnittelemia Artekin huonekaluja valmistavassa tehtaassa että Aallon suunnittelemassa Anjalan paperitehtaassa. Kiitos kaikille, jotka olette olleet mukana! Eliisa Kallioniemi, päätomittaja Me teimme sinulle tämän lehden Tämäkin Metsälehden numero on syntynyt monen tekijän yhteisenä ponnistuksena. Liina Kjellberg, toimittaja Se pp o Sa m ul i Va lt te rii sk yt tä Mielenkiintoisinta toimittajan työssä on tavata ihmisiä ja kuulla hyviä tarinoita. Ee ro Sa la ”Metsälehdestä toimittaja Valtteri Skyttä päivää.” Puhelinkoppi tulee toimittajan työssä tutuksi. Juttuja tehdessä selvisi myös, kuinka kattavasti puu liittyy Suomen kansallisarkkitehti Alvar Aallon töihin. Tähän mennessä olen tavannut teitä lukijoita Oulussa, Jyväskylässä, Tampereella, Kuopiossa ja viime viikolla Lahdessa. Lisäksi muun muassa ristikko kulki kauttani, selvitin häiriön tulostimessa ja jälkikäteen hoidan palkkiot sekä laskut. Vastaat alueesi ainesja energiapuun operaatioiden sekä yrittäjien ohjauksesta, tuloksellisesta ja toimivasta yhteistyöstä metsänomistajiin ja muihin sidosryhmiin. Tämä perhekunnan historia juontuu 1800-luvun alun Viroon, ja kirjoitettavaa olisi riittänyt novellin verran. Eero Sala, toimitussihteeri Vastaan Metsälehden ulkoasusta, eli siitä minkä näköinen lehti lukijalle tipahtaa postiluukkuun. Metsäalan toimittajalla asuja on oikeastaan kaksi, toinen kaupunkipäiviä ja toinen maastopäiviä varten. Etsimme Asikkala, Sysmä, Hartola, Toivakka, Luhanka, Joutsa, Korpilahti-alueella. Tässä selvitetään, kuinka paljon Metsälehden painamiseen kuluu vuodessa paperia. 040 749 4593 KORJUUJA KULJETUSESIMIESTÄ Sinulla on käytännön kokemusta ainespuun korjuun ja kuljetuksen tehtävistä, yrittäjäohjauksesta sekä soveltuva metsäalan tutkinto. Tehtävässä tarvitaan hyvää vuorovaikutustaitoa, aktiivisuutta, kykyä operatiiviseen toimintaan sekä uudistusmieltä. Onneksi pääsin tallentamaan lukijoille edes välähdyksen kolmen sukupolven metsästä. Tarjoamme mielenkiintoisen työtehtävän kasvavassa ja kehittyvässä työympäristössä. Mitä lähempänä kannon juurta jutun aiheet löytyvät, sitä mieluisampia minulle. Antoisinta on, kun saa kirjoitettua sellaisen tekstin, joka antaa jotain sekä metsäalan konkareille että vasta-alkajille. Valtteri Skyttä, toimittaja Koskaan ei tiedä mihin tilanteeseen voi joutua ja siksi toimittajan pitää pukeutua tavalla, joka sopii mahdollisimman moneen tilanteeseen. Anne Helenius, toimittaja El se Ky hä lä Pä iv i La ip io Toimituksen sihteerin työt ovat monipuolisia. Pikkutakkia saa kantaa kyllikseen, vapaa-ajalla se pysyy hengarissa. Toimipisteenä pääasiallisesti Heinola, mutta tehtävä edellyttää matkustamista toimialueella. Syyskuun lopun aamupäivä oli jo sen verran viileä, ettei hirvikärpäsistäkään ollut riesaa. Tässä on meneillään haastattelu taimikon varhaishoidosta. Metsäalaa pääsee tässä työssä katsomaan monelta eri kantilta. 31 PILKKEITÄ / 11.10.2018 Vuoden hauskin työ on ollut Metsälehden 85-vuotisjuhlakiertue. Tavoitteenani on tehdä lukukokemuksesta kiinnostava ja joskus jopa yllättävä. mennessä koskisen.fi/tyopaikat
Mh. 90.000 €. 044-7474446. 100.000 €. Tila rajoittuu metsäautotiehen. METSÄPALSTA, Punkaharju, Marjosaaret 0,75 ha Vaahersalon kupeessa. 400 m, Punkaharjun taajamasta venepaikoille n. 120 m 3 /ha. Hyväpuustoinen rantametsätila, josta myyjä pidättää itselleen n 0,5 ha määräalan. Hinta-arvio 32.000 €/tarjous. Toimialueena ovat Vieremä, Pyhäntä ja Siikalatvan kunnat. Eduksi katsotaan aiempi työkokemus MHY:ssä, perehtyneisyys puukauppaan, puunkorjuuseen sekä työnjohtotehtäviin. SAARIKIINTEISTÖ, Savonlinna, Savonranta 4,8 ha. 050 464 6500 YHTEISMETSÄOSUUS, Haapavesi Helpompaa metsän omistamista! Kiinteistö Lähekorpi 71-402-16-122 koostuu 318 osuudesta Pohjanmaan yhteismetsään (1,63% yhteismetsän osuuksista) ja yhteisestä vesialueesta 71-876-1-0. 1000 m 3 , josta tukkiosuus n. Rakennuspaikka rauhallisessa niemenkärjessä, josta maisemat avautuvat etelään ja länteen. Kirjalliset tarjouksen viim. 2400 m 3 . 040 510 8085 TONTTI, Savonlinna Savonlinnan Laukansaaressa sijaitseva niemitontti sisältää rantarakennuspaikan (RA), jolla rakennusoikeutta on 200 k-m 2 . Mti, AMK). 24.000 €/tarjous. Haemme Metsäasiantuntijaa vakituiseen työsuhteeseen. Tarjoamme sinulle positiivisen työilmapiirin lisäksi monipuolisen, haasteellisen, sekä vastuullisen ja itsenäisen työnkuvan. Liikevaihtomme on n. OIKAISU Metsälehden numerossa 16/2018 sivun 23 kuvassa on Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Pirita Soini – ei Pirita Laine, kuten kuvatekstissä väitetään. 200 m 3 . Hyväpuustoinen, reheväpohjainen metsätila. Hakkuumahdollisuudet lähivuosina hyvät, noin puolet pinta-alasta varttunutta kasvatusmetsää. Hankimme puuta vuosittain n. Hakemus (ml. Sijoituspaikkana Janakkala/ Hämeenlinnan seutu. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv MÄÄRÄALA, Vehmaa 28 ha. METSÄTILA, Kuusamo 16,35ha. Venematkaa mantereelta hieman alle 1 km. Pääosa nuorta kasvatusmetsää ja taimikoita kangasmailla, mutta myös n. Palsta rajoittuu kolmelta sivultaan teihin. Tilalla on vanha talouskeskus ja Saimaan vesistöön kuuluvan Pihlajaveden rannalla rantasauna. 3300 m 3 , josta mäntytukin osuus on n. Hyvä metsäautotie kulkee tilan läpi. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Työsuhteessa noudatetaan YT-METO työehtosopimusta. 32 11.10.2018 / PILKKEITÄ Ilmoita Metsälehdessä! Kysy tarjous Tuomo Vuoriselta p. Tehtävään valittavalta odotamme: – metsätalousteknikon tai -insinöörin koulutusta – muutaman vuoden työkokemusta vastaavassa tehtävässä – hyviä ihmissuhdetaitoja ja positiivista asennetta – käytännönläheistä ja tuloshakuista työotetta – kykyä itsenäiseen työskentelyyn Lisätietoja antaa metsäpäällikkö Kauko Mustonen p. 18.000€ / tarjous. Naapureita ei näköpiirissä. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Asuinrakennuksessa kaikki mukavuudet: sähkölämmitys, vuolukivitakka, suihku ja biokäymälä. palkkatoive) ja ansioluettelo toimitetaan viimeistään 21.10.2018 osoitteeseen rekry.kanta-hame@ mhy.fi Lisätietoja antaa rekrytointikonsultti Irene Hiedanpää: puhelimitse 050-320 9854 maanantaisin klo 10-12 tai sähköpostitse rekry.kanta-hame@mhy.fi Metsänomistajat MHY Kanta-Häme 2x120mm 11.10._92mm 3.10.2018 10.25 Sivu 1. Metsä uudistuskypsää kuusikkoa, puuston määrä n. Kiinteistö on yleiskaavan mukaan metsämaata, ei kaavan mukaista rakennuspaikkaa. Myydään tarjousten perusteella nuorehkoa metsämaata määräalana (ostaja maksaa lohkomisen). Tyylikkäästi entisöity sähköistetty vapaaajankiinteistö Kosolassa. Myynnissä myös saaren itäosa, kohdenumero 1207642. Soini, ei Laine METSÄTILA, Punkaharju 18,1 ha. 5 ha suota. Saavutettavuus lossiyhteyden ja talvisin jäätien ansiosta lähes ns. Palveluksessamme on 24 toimihenkilöä. Puusto on järeää männikköä. Hp.199.000€/tarjous. Puustosta uudistuskypsää männikköä n. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää asiakaspalveluun ja myyntityöhön soveltuvaa, pitkäjänteistä, organisointikykyistä, itsenäistä ja tuloshakuista otetta. Koltsoppisen rannassa sähkötolppa. haemme palvelukseemme ALUE-ESIMIESTÄ PUUN OSTOON Toimenkuva muodostuu puunhankinnan eritehtävistä painottuen ostotoimintaan. Metsään.fi -palvelun mukaan puustoa n. Puustoa tällä hetkellä n. Ainutkertainen mahdollisuus hankkia itsenäinen saarikiinteistö Savonlinnan Savonrannalta Vuokalanvirran itäpuolelta. 80.000 €. Moderni vuonna 2001 valmistunut tuotantolaitoksemme sijaitsee Iisalmessa. Metsäarvio tehty, saat sen sähköpostitse välittäjältä. euroa ja henkilöstövahvuutemme n. Hakemukset palkkatoivomuksineen tulee toimittaa 20.10.2018 mennessä osoitteeseen Kauko Mustonen, Iisalmen Sahat Oy, PL 136, 74101 Iisalmi tai sähköpostilla osoitteeseen kauko.mustonen@ipowood.fi. METSÄTILA, Parikkala 4,7 ha. Edellytämme hakijalta hyvää yksityismetsätalouden tuntemusta ja soveltuvaa koulutusta (esim. Puustoa yhteensä n. 390 m 3 + vuosien 2015, 2016 ja 2017 kasvu. Itse jutussa Soinin nimi oli oikein. kuivan maan tontin tasoa. 10 km, Savonlinnasta n. Mh. Kokonaisuus sisältää Hirsisaaren länsiosan ja 1987 valmistuneen lomarakennuksen sekä etelärantaiset lohkotut RA-tontit 3 kpl. 1922 perustettu, yksityinen sahalaitos. 12 ha, varttunutta kasvatusmetsää n. Hp. Tontin läheisyydessä venevalkama, josta suora yhteys Saimaalle. Metsäarvion (05/2018) mukaan puuston määrä on n. Hinta-arvio 220.000 €/tarjous. VAPAA-AJANKIINTEISTÖ, Savonlinna 1 ha. 050 436 9700 MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Iisalmen Sahat Oy on v. Yhdistyksellä on lähes 5 000 jäsentä, jotka omistavat metsämaata noin 195 000 ha. 750 000 m 3 pääsääntöisesti Pohjois-Savon alueelta. Hp. marjapensaita. Vesimatka mantereelta n. 55 milj. 75. 2,5 ha. Tasainen nurmipiha, jossa mm. 3405 m 3 , eli n. Tämä paikka on nähtävä omin silmin! Mh. 30 km. Metsätila Kuusamon pohjoisosassa, lähellä Kuusamo-Kemijärvi tietä. 12.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Pihapiirissä lisäksi varastokäytössä olevia rakennuksia ja pihasauna, joita juuri remontoitu. klo 14 sähköpostitse petri.malmberg@op.fi tai kirjeitse Turun Seudun OPKK, Virastotie 2, 23100 Mynämäki, tiedustelut: Malmberg 0400260150, petri.malmberg@op.fi Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa KANTA-HÄME Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme ry toimii Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kuhmoisten, Lopen ja Riihimäen alueilla. 10.10. METSÄTILA, Luumäki 3 palstasta koostuva kokonaisuus, jossa 2 kpl kaavan mukaisia rantarakennuspaikkoja. Käsinveistetystä hirrestä valmistettu loma-asunto ja varastorakennus suojaisassa lahdenpoukamassa saaren länsikärjessä. Havupuuvaltaista puustoa on n. Saimaan rantaviivaa noin 300 m. Molemmissa rakennuspaikoissa ranta etelän suuntaan. Puusto on kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää ja uudistuskypsää. 900 m 3 . 0,8 ha ja T2 taimikkoa n. 2 ha, nuorta kasvatusmetsää n. 47 %. Kaikille palstoille menee tie. Lisätietoa yhteismetsästä löytyy: www.upmyhteismetsa.fi/avainluvut/pohjanmaanyhteismetsa/Pages/Default.aspx Hp
Tunnistitko itsesi. 040 015 0804 (Jyväskylän tiimi) Ostopäällikkö Markku Oikari, p. Arvostamme yhteistyökykyä ja aktiivista otetta työtehtävien hoidossa. storaenso.com/careers Tule muuttamaan maailmaa. 040 661 2455 (Kiteen tiimi) Aluejohtaja Antti Partanen, p. Käytännössä vain harva on halukas kun selviää, miten työlästä, hankalaa ja aikaa vievää puuhaa metsästäminen on. Metsästäjien ei tule maksaa maanomistajille korvausta siitä, että he suojelevat taimikoita hirvija peuratuhoilta. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. Yhtä hyvin perustein metsänomistajien tulisi maksaa metsästäjille taimikkotuhojen torjumistyöstä. Yhteensä eläinkolarit aiheuttavat yhteiskunnalle vuosittain noin sadan miljoonan euron vahingot. Hirvija peurakolareita sattuu Suomessa vuosittain vähän alle 10 000 kappaletta ja onnettomuuksissa kuolee keskimäärin kolme henkilöä. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Metsästysseurojen toiminta on arvokasta talkootyötä, jolla hirvija peurakannat pidetään kurissa. 040 067 1284 You are the opportunity. Kuviteltu ilmainen liha tulee metsästäjille paljon kalliimmaksi kuin se, että he ostaisivat vastaavan lihamäärän marketista. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. Tarjoamme monipuolisen näköalapaikan Pohjois-Suomen puumarkkinoihin kasvuhakuisessa yhtiössä. 09 315?49?803 Eero Sala p. Edellytämme sinulta soveltuvaa metsäalan koulutusta ja työkokemusta vastaavista tehtävistä. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Kiinteät kulut nousevat minimissäänkin moneen tuhanteen euroon, ja vuotuiset kulut ovat satoja euroja vuodessa. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Edellytämme hakijalta kokemusta puunhankinnasta ja soveltuvaa metsäalan koulutusta tai muuta metsäalan tuntemusta. Yhtiön tavoitteena on tukea metsänhoitoyhdistysten puunkorjuu-, omaisuudenhoitoja metsänhoitopalveluja ja tuottaa lisäarvoa metsänomistajille. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Toimen vastaanottaminen 1.1.2019 tai sopimuksen mukaan. Metsänomistajat maksavat taimikoidensa hoitamisesta, kuten harventamisesta. 33 PILKKEITÄ / 11.10.2018 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Sijaintipaikkana on ensisijaisesti Oulu, mutta soviteltavissa myös muualle Pohjois-Pohjanmaan alueelle. 045 877 4740 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. Kokemus kuljetusten ohjailusta katsotaan eduksi. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 86. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. euroa. Artikkelissa todetaan, että nykyinen tilanne, jossa metsästysoikeus vuokrataan lihanpalalla, lähentelee ryöstöä. Luottamukselliset hakemukset palkkatoiveineen pyydämme 4.11 mennessä sähköpostiin hakemus@psmm.fi Lisätietoja antavaa: 1.10-15.10 Toimitusjohtaja Tuukka Kataja, 16.10-4.11 Metsäpäällikkö Jussi Pelimanni Metsämarkkinat 3 x 140 2018_92mm 2.10.2018 10.43 Sivu 1. Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy on raakapuun tehdastoimituksiin ja metsäkiinteistöjen välitykseen erikoistunut yhtiö. Lue lisää ja hae tehtävää 21.10.2018 mennessä osoitteessa www.storaenso.com/careers Lisätietoja tehtävästä antavat: Ostopäällikkö Juha Sipinen, p. MATTI HIETALA Rimmilä Yksipuolisesti ja kaunaisesti LUKIJALTA Metsäasiantuntijat Haemme metsäasiantuntijoita vakituisiin tehtäviin Itä-Suomen hankinta-alueelle Jyväskylän ja Kiteen tiimeihin. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Samalla muutut myös itse. Olkaamme mieluummin kiitollisia kuin kateellisia metsästäjille heidän tekemästään ilmaisesta talkootyöstä. Hirvenja peuranmetsästyksellä vähennetään liikenneonnettomuuksia, taimikkotuhoja sekä vahinkoja pelloilla ja puutarhoissa. Lisäksi tulee olla valmis käyttämään vapaa-aikaansa tyypillisesti 10 viikonloppua vuodessa sateessa ja kylmässä värjötellen. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Puutoimitukset tilikautena 2017-2018 olivat 690 000 m3, josta pystykauppojen osuus oli 20 %. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Kuljetusesimiehen toimenkuvaan kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan puutoimitusten kehittäminen, suunnittelu ja toteutus yhteistyössä paikallisten metsänhoitoyhdistysten ja kuljetusyrittäjien kanssa. Metsäasiantuntijana keskeisiä työtehtäviäsi ovat oston suunnittelu, puukaupan ja metsäpalveluiden markkinointi, metsäneuvonta, puukaupan teko sekä metsäpalveluiden myynti. Toimipisteinä ovat Ähtäri tai Jyväskylä sekä Nilsiä ja Savonlinna tai Sulkava. Yhtiön liikevaihto oli 32 milj. Uskomme, että kaikki, mikä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta. Kaikki metsänomistajat ovat tervetulleita metsästysseuroihin niin halutessaan. Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuoteja paperiteollisuuden uusiutuvien tuotteiden maailmanlaajuinen toimittaja osana biotaloutta. Ilman metsästystä hirvikanta lisääntyy räjähdysmäisesti ja mäntymetsien uudistaminen käy mahdottomaksi. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. Metsäkiinteistöjä välitimme 393. On täysin turha kadehtia metsästysseurojen metsästäjiä siitä, että he saavat ”ilmaista lihaa” metsänomistajien kustannuksella. Rovaniemellä meillä on pieni, mutta osaava ja ammattitaitoinen työtiimi. Lisätietoja yhtiöstä: www.metsamarkkinat.fi Haemme KULJETUSESIMIESTÄ vastaamaan yhtiön puukuljetuksista Pohjois-Pohjanmaan alueella. Vuosittaiset taimikkovahingot voi arvioida noin 50 miljoonan euron arvoisiksi. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 086 (LT/17) Lukijoita 153 000 (KMT/17–18) Painopaikka Punamusta, Joensuu PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsälehdessä 16/2018 oli artikkeli ”Miksi metsänomistaja ei saa mitään?”. Liity joukkoomme. Kirjoittajan yhteenveto oli, että hirvijahdin arvo on jopa yli 200 miljoonaa euroa, mutta metsänomistajalle siitä ei kilahda senttiäkään
Metsäpolitiikan tekijät ottivat uudet systeemit avosylin vastaan, ja ministeriö piti huolta siitä, että metsäkeskukset ja niiden edeltäjät piirimetsälautakunnat käyttivät uusia menetelmiä käytännön työssä. Ensimmäiseltä reissultaan hän toi tuliaisina Suomeen lineaarisen optimoinnin, joka nyt 40 vuotta myöhemmin näyttelee edelleen pääosaa metsäsuunnittelun menestystarinassa. Brittein saarten ja Tanskan dyynialueilla tyrni on istutettuna vallannut itselleen oman ekologisen lokeron muilta rantakasveilta. Kaksikotisena tuulipölytteisenä kasvina tyrni tarvitsee marjantuotannon viljelyaloille kymmentä tyttöpensasta kohden mielellään yhden poikapensaan. Menestystarina ei kuitenkaan olisi syntynyt ilman julkisen sektorin mukana oloa. Kajaaniwood Oy on yksi Pölkyn viidestä tuotantolaitoksesta. PÄIVI HARSIA , Suomen metsäkeskuksen hankesihteeri, Kotka 50 VUOTTA 21.10. Tyrni sietää huonosti varjostusta. On hienoa, että menestystarinan koko 40-vuotinen historia on nyt dokumentoitu. Suunnitelmataloutta PÖLKKY Sahayhtiö Pölkyn uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty marraskuun alusta yhtiön nykyinen kehitysjohtaja ja Kajaaniwoodin toimitusjohtaja PETTERI VIRRANNIEMI ( 41). JARMO UIMONEN , Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija, Pori Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Villeimmissä tarinoissa tyrnimarjat olivat itse Pegasoksen – kreikkalaisten lentävän taruhevosen – mieliruokaa. Yhtiön nykyinen toimitusjohtaja JOUKO VIRRANNIEMI (68) siirtyy marraskuun alussa eläkkeelle, mutta jatkaa yhtiön hallituksessa. SUOMEN METSÄSEKTORIN käsittämätön menestystarina on monen tekijän summa. Minulle asia valkeni Taksaattoriklubin äskettäin järjestämässä Pekka Kilkki -seminaarissa. NUORTEVA 60 VUOTTA 26.10. Suomessa luontaiset tyrnipensaat kasvavat Ahvenanmaalta Pohjanlahden perukoille, mutta viljeltynä muuallakin. Kyseisen marjan avulla myös venäläiset kosmonautit pyrkivät taannoin vaalimaan terveyttään ja suojautumaan avaruussäteilyn riskeiltä. Metsäsuunnittelu on kuitenkin aivan oma lukunsa. Kilkki toimi metsänarvioimistieteen professorina sekä Helsingin että Joensuun yliopistoissa ja kasvatti taksaattoreiden supersukupolven, jonka ansiosta suomalaiselle metsälaskennalle ei vertaista löydy koko maailmassa. Vanhan legendan mukaan raihnaiset hevoset saivat itselleen hehkeän kiiltävän karvan nautittuaan tyrnin marjoja ja lehväksiä. Tyrnimarjan pelkkä C-vitamiinipitoisuus ylittää reippaasti useimpien kasvikunnan C-vitamiinipommeina pidettyjen hedelmien viitearvot. Kilkin vahvuutena oli nähdä kauas, hankkia kasapäin tutkimusrahaa ja valjastaa opiskelijat tekemään se valtava työ, jota metsänarvioimisen uudistaminen edellytti. KILKKI OPISKELI AMERIKASSA pariin otteeseen. Simulointi eli metsien virtuaalinen kasvatus kuului myös työkalupakkiin. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Jo 1960-luvulla Kilkki oli nähnyt, mitä tuleman piti, ja jatkoi kehittämistyötä ajan puutteellisista työvälineistä huolimatta. Siksi, että ennen mainituilla työkaluilla pystyttiin optimoimaan hakkuujärjestys. Milloin taas Aleksanteri Suuren sanotaan olleen tyrniperäisen hevoskuuri-oivalluksen takana. HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva DUODECIM-LÄÄKÄRILEHDEN tuoreessa artikkelissa esitettiin varsin positiivisia näkemyksiä erään keltamarjaisen puupensaan terveysvaikutuksista. Aasiassa mainitaan löytyneen yli kymmenmetrisiäkin puumaisia yksilöitä. Kiina on tuottajamaista suurin. Turkista ja Islannista tyrni jostain syystä puuttuu luontaisesti kokonaan. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Tarinoita tosin lienee yhtä monta kuin hevostakin; tyrniä on pidetty milloin muinaiskreikkalaisten kilpahevosten salaisena dopingruokana tai Tšingis-kaanin ratsuväen voimanlähteenä. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Islannin tuliperäiseltä jäätikkösaarelta tosin puuttuu moni muukin puuvartinen kasvilaji. Hevosmiesten superfood Latinan Hippophaë merkitsee vapaasti käännettynä kiiltävää hevosta. Kasvumallien kehittäminen, tuotantofunktioiden laatiminen ja satelliittikuvien käyttöönotto metsäsuunnittelun apuvälineenä ovat kaikki vieneet metsäsuunnittelua kiivaasti eteenpäin. Niinpä sitä tavataan alueilla, joissa se ei joudu liikaa kilpailemaan valosta. Terveelliset tyrnit Tyrnimarja suojaa erinomaisesti C-vitamiinin puutokselta. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Metsänhoitoyhdistyksillä oli hyvät neuvontavälineet metsänomistajia varten. Tuotantomahdollisuuksia rajoittaa tosin viime aikoina Suomeenkin levinnyt tulokaslaji – tyrnikärpänen, jonka toukat järsivät marjat ontoiksi tuhoten paikoin koko sadon. Jo toista tuhatta vuotta sitten tiibettiläiset munkit ja kiinalaiset kansanparantajat käyttivät marjasta puristettua öljyä sairauksiinsa. Tyrni on lepän tavoin typensitoja ja vahvan juuristonsa takia soveltuu eroosioja maaperän sitojakasviksi muun muassa hiekkaisissa rinnemaastoissa. Hän tosin surkutteli oppilaitaan kutsumalla heitä sukupolveksi, joka oli tuhlannut nuoruutensa Metsätalon terminaalihuoneessa reikäkorttipasianssin parissa. Tyrnipensaikkoja näkeekin runsaimmin juuri merenja jokivarsien rantamaisemissa sekä avoimissa vuoristo-olosuhteissa aina viiden kilometrin korkeuteen saakka. Joensuun metsäylioppilaat kehittivät jopa sanonnan: "Integroidaan yli taivaan kannen ja simuloidaan kunnes aurinko räjähtää." JÄREÄÄN METSÄLASKENTAAN saatiin lisää mahdollisuuksia sitä mukaa, kun tietokoneiden suorituskyky kasvoi ja hinnat tulivat alas. Valinta tehtiin yhdessä Kauppalehden ja Aalto-yliopiston kanssa. JATKUVAPEITTEISESTÄ METSÄNKASVATUKSESTA puhutaan nyt ikään kuin todellisena vaihtoehtona metsikkötaloudelle. Perinnelääketieteessä, ihmisten ja eläinten ravintokasvina ja kosmetiikkateollisuudessakin suosittua puuvartista istutetaan myös koristeja tuulensuojapensaaksi ympäri Euraasiaa. Pekka Kilkin aktiiviura kesti 25 vuotta, ja se katkesi hänen liian varhaiseen kuolemaansa vuonna 1990. "Tarinoissa tyrnimarjat olivat Pegasoksen mieliruokaa." VUODEN LIIKEMES Suomen liikemiesyhdistys on valinnut metsäkonevalmistaja Ponssen toimitusjohtaja JUHO NUMMELAN vuoden 2018 liikemieheksi. Valintaperusteissa todettiin muun muassa, että Nummelassa yhdistyvät nykyaikaisen kestävän johtajuuden tunnusmerkistöt.. Kilkin intohimona oli metsänarvioimistieteen uudistaminen, ja siinä hän onnistui. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Maailmalla viljeltyjä ja luonnonvaraisia tyrnimaita on kolmisen miljoonaa hehtaaria. Luonnonvarakeskuksesta saadun tiedon mukaan peitteiselle metsänkasvatukselle voidaan laatia tuotantofunktio nopeastikin, ja silloin meillä vihdoin on mahdollista vertailla metsänkasvatusmenetelmiä keskenään tieteelliseltä pohjalta – kiitos Pekka Kilkin kasvattaman taksaattoripolven. Kun entisajan keripukkia sairastaneet merimiehet saivat säilytettyä hölskyvät harvahampaansa sitrushedelmiä pureskelemalla, saattoi sama kiinteyttävä vaikutus käytännössä hyvinkin näkyä myös tyrniä nauttineiden hevosten karvapeitteen kiillossa ja tuuheudessa. Länsi-Euroopasta Mongolian ja Kiinan rajamaille luontaisesti esiintyvä tyrni (Hippophaë rhamnoides ) pysyttelee yleensä muutaman metrin korkuisena pensaana. Miksi metsälaskentasysteemin kehittäminen oli niin tärkeää Suomen metsien metsänhoidollisen tilan ja kasvun parantamiseksi. 34 11.10.2018 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT NIMITYS PALKINTO RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos
35 PILKKEITÄ / 11.10.2018 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero METSÄRISTIKKO 18 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 25. Puut pilkkeiksi paljussa. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Suometsät ja ilmastonmuutos . Pienaukko vuonna kolme . METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i Sa m i Ka rp pi ne n TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 25.10.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Voit ratkoa sen selaimessa ja lähettää heti saatuasi ruudut täyteen. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Metsäkrypto 15, oikea ratkaisu . PALKINNOT metsäkryptosta 15 on arvottu seuraaville kolmelle: Reijo Hallikainen, Kuopio, Pirkko Kantola, Tarvasjoki ja Pertti Koskelainen, Porvoo. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Näin lannoitat raetuhkalla . Metsänomistajista uusi läpileikkaus . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 18”. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. LOKAKUUTA. Metsäasiantuntijoille uusi puheenjohtaja
Nykyajan puutyöharrastajan pajasta valmistuu modernien linjojen koristeja käyttöesineitä, jotka kestävät vaativankin sisutussilmän katsauksen ja sopivat monenlaisten tyylien ympäristöön. Klassiset jakkarat ja seinäkellot saavat annoksen uudenlaista muotokieltä. Hinta 15€ (norm. Myös nykyajan elektroniikka saa aivan uuden vivahteen, kun sitä yhdistetään kauniisiin puu esineisiin. Helppotajuiset työohjeet ja inspiroivat vinkit vievät lukijan aihioiden ja työstömenetelmien pariin, vuolemaan aivan omaa ottivaappua. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi MELE1018 tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Ottivaappuja vuolemaan Suomalaisella vaapulla on komeammat perinteet kuin millään muulla kalastavan maailman uistintyypillä. 38€) Etu voimassa 31.10.2018 saakka Uuden ajan puutyöt Ideoita omatoimiseen tekemiseen Lokakuun kuukauden kirja. Hinta 32€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€