Metsälehti 18/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sa m i Ka rp pi ne n Suomen suurin metsäalan verkkokauppa www.uittokalusto.fi. ›› 21 PILKKEITÄ Lentävät ne kalatkin ›› 24 Männynneulaset karisevat syksyllä ›› 26 Suometsiin on sitoutunut valtava määrä niin hiiltä kuin rahaa. Miten ristiriita ratkaistaan. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 10. LOKAKUUTA 2019 • NRO 18 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI La ur a Vu om a UUTISET Otson toiminta ei vakuuta pohjoisessa ›› 2–3 PTT: Metsätalous palaa normaaliin ›› 3 HENKILÖ Ostomiehestä lontoolaiskirjailijaksi Juha Inovaara työsti metsätrilogian päättävän romaaninsa valmiiksi kuningattaren naapurissa. ›› 4–5 Hirviä yli tavoitteen vähän kaikkialla ›› 7 Epävarmuus kalvaa puukauppaa ›› 12–13 METSÄSTÄ Maalajilla on merkitystä ›› 14–15 Lukijat kertovat parhaat niksinsä ›› 16–17 Puukauppaa digiajan keinoin ›› 20 Jatkuva kasvatus – miten hakata. Sivut 9–11 Hiili vai hakkuu
Niinpä saha suljetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä, samalla yh tiö keskittää kuusisahatavaran tuotan non Varkauteen. Yhtiö vetoaa Metsäkeskukselta perintönä tulleiden hankkeiden painolastiin. ”Vielä kaksi vuotta sitten meil lä oli Metsäkeskuksen perintönä tulleita suometsä ja tiehankkei ta kesken yli tuhat kappaletta. Koska esiintymistieto on puutteellista, suurta osaa pesäpaikoista ei huomioida. Historiallista painolastia. ”Norminpurkutavoite saavutettiin, ja energia ja ilmastotavoitteet tullaan saa vuttamaan. Kokonaisuudessaan sa hausmäärän arvioidaan laskevan aina kin aluksi. Raivuutöitä ei ole kuitenkaan teh ty, ja taimikon kemeratuen rahoitus päätös vanheni viime huhtikuussa. Ot son toimitusjohtaja Kari Lundell ei ota kantaa yksittäisiin tapauk siin, mutta muistuttaa, että Suo men metsäkeskuksesta eriytetty ja vuonna 2016 yhtiöksi muuttunut Ot so osti Metsäkeskukselta mukaan sa ison joukon keskeneräisiä tie ja suometsähankkeita. ”Met säosaaja 2030” ohjelman tavoitteena on tiedon ja osaamisen lisääminen säätiön nimeämistä aiheista. "Tyhjää vedättämistä, pitkää ai kaa. Torniojokivarressa ja Rovaniemellä metsää omistava mies teetätti metsäsuun nitelman Otso Metsäpalveluilla ja samalla sovittiin taimikon raivauk sesta. "Vuonna 2014 alkoi tienparan nus Otson toimesta, ja homma ei ole vieläkään valmis. Otso Metsäpalveluiden toi minta PohjoisSuomessa kerää laa jemminkin kritiikkiä Metsälehden haastattelemilta metsänomistajilta. Sen mukaan ohjeistus liitoora vien lisääntymis ja le vähdyspaikkojen tur vaamiseksi hakkuissa ei riitä turvaamaan pesäpaik kojen ekologista toiminnallisuut ta. Biotalouskärkihankkeen tavoitteista täyttyi puolet Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi, että Juha Sipilän hallituksen bio talouden kärkihanke saavutti vain noin puolet tavoitteista. ”Kannatan lämpimästi ajatusta yhdis tymisestä. Säätiö sitoutuu oh jelmassa kolmen vuoden rahoitukseen, yhdelle koulutettavalle varataan vuotta kohden 45 000 euroa. LYHYET UUTISET 10.10.2019 / AJASSA 2 VALTTERI SKYTTÄ, teksti JUHA OLLILA, kuva P ellossa asuva metsän omistaja Risto Mämmilä on ihmeissään. Myös Risto Mämmilällä on Tor niojokivarresta kokemusta Otson hallinnoimasta metsätiehankkees ta, joka venyi ja jonka saamalle ke meratuelle haettiin monta kertaa jatkoaikaa, kunnes tiehanke saa tiin päätökseen. Puunhankinnassa tämä tarkoittaa si tä, että Varkaudessa tukin tarve kasvaa, mutta Kiteen puita voidaan käyttää Var kaudessakin. Otson tekemien metsätöiden ai kataulu venyy, vastuuhenkilöt vaih tuvat matkan varrella eikä työnlaatu tyydytä. Mistä ongelmissa on kysymys. Työpaikkoja kuitenkin syntyi biotalous ja cleantechalalle vain vähän, ja elintarvikkeiden kauppatase ja maata louden kannattavuus eivät parantuneet”, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Auri Pakarinen toteaa.. Nyt niitä on kesken enää muutama kym menen. Vaikeuksia on ollut muun muassa teiden teossa ja suometsä hankkeissa. Niitä on taottu kovillakin kustannuksilla eteenpäin. Tyly arvio liitooravan suojelusta Liitooravan suojelun ekologinen vaikutta vuus on jäänyt hei koksi, Maarit Jokisen tuoreessa väitöskirjassa tode taan. Työ alkoi men nä pieleen jo suunnitteluvaiheessa. Tulee epäilyksiä. Metsänomistajat ovat joutuneet sijaiskärsijöiksi erikoisen proses sin seurauksena syntyneen Otson muutoksessa. Länsi-Lapissa vireillä suuri yhdistysfuusio PohjoisSuomessa viisi metsänhoitoyh distystä – Ranua, LänsiPohja, Ylitornio, LänsiRaja ja YläLappi – suunnittelee yhdistymistä. Fuusiosta on määrä päät tää 21. Emme me halua sitä leikkiä enää," eräs Otson hoitamaan tiehankkeeseen turhau tunut metsänomistaja kertoo. Se parantaisi merkittävästi pal velutarjontaamme etenkin lkvtoiminnas sa ja tienrakentamisessa”, LänsiPohjan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjoh taja Pekka Vähä kertoo. Stora Enso keskittää kuusen sahauksen Stora Enson Kiteen sahalla käydyissä ytneuvotteluissa ei löytynyt konsteja sa han kannattavuuden merkittävään paran tamiseen. ”Jos eivät kerkeä tehdä, pitäisi hän siitä ilmoittaa ja sopia jatkos ta”, Mämmilä harmittelee. Vanhat "Emme halua sitä leikkiä enää" Otson toiminta kerää kritiikkiä Pohjois-Suomessa. Mämmilä ei ole kokemuksineen yksin. Tiehen on käytetty valtion kemera tukirahaa, ja tulos on kehno”, ker too metsänomistaja Mika Karjalainen Posiolta. päivä lokakuuta. Metsämiesten Säätiöltä tohtoriohjelma Metsämiesten Säätiö aloittaa ensi vuon na oman tohtorikoulutusohjelman. ”Sen verran vaatimaton tie tuli, että kaikenlaisilla kesäkeleillä ei ole kuormaautolla asiaa ajaa”, Mäm milä kertoo
Liiketoimintayksikkönä Otson alku oli tappiollinen. Havusellun euromääräinen tonni hinta on laskenut viime vuoden lopun huipuistaan noin 30 prosenttia. Lundell myöntää, että yhtiön muutos on näkynyt töiden toteu tuksessa. vientihinnat laskevat 7–8 prosenttia. PTT:n arvion mukaan kuitupuun hinta nousee pari prosenttia, mutta sa hatavaran ylitarjonta pitää tukin hin nan ennallaan. ”Kuitupuun hintaa kohottaa inves tointien myötä noussut kysyntä sellu teollisuudessa ja harvennusleimikoihin painottuvat kaupat” tutkimusjohtaja Paula Horne kommentoi. Fakta. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Suojelualasta lakisääteisiä suoje lualueiden metsiä oli 2,4 miljoonaa hehtaaria, saman verran kuin vuon na 2016. Tänä vuonna hakkuumäärät laske vat viisi prosenttia ja lasku jatkuu en si vuonna, mutta lievempänä. Suurin osa suojelualueista – liki 80 prosenttia – sijaitsee PohjoisSuomes sa. Metsämaata oli 1,7 miljoonaa hehtaaria, kitumaata 1,2 mil joonaa hehtaaria. Myös kuitupuun hin ta on noussut enemmän harvennuksil la kuin uudistushakkuilla. Yhtiöittämisen jälkeen yritys on tehnyt voitollisen ja tappiollisen tuloksen. ”Aina menee vaikeammaksi, mitä pidemmäksi hankkeiden kesto ve nyy ja mitä useampi toteuttaja niil lä on ollut.” Rahoituskierros käynnissä Työntekijöiden vaihtuminen Ot sossa on ollut tiuhaa. Ostajien selluvarastot arvioidaan pieniksi, joten PTT:n mukaan sellun kysyntä voi kasvaa nopeasti jos mark kinatunnelma kääntyy. Tämän vuoden erikoinen ilmiö on, että harvennuksilta saatavien havutuk kien hinta on noussut, mutta enemmän havutukkia tuottavilla päätehakkuilla hinta on laskenut. ”Ongelmat ovat voineet liittyä toimihenkilön eläköitymiseen tai siirtymiseen muualle. Määrä kasvoi edellisestä, vuoden 2016 tilas tosta 200 000 hehtaaria Samalla met sien suojelupintaala kasvoi 12 prosen tista 13 prosenttiin. Vaikka myös kotimaan rakentamisen väheneminen nipistää sahatavaran ky syntää, niin PTT ennakoi silti tukin ni mellisten kantohintojen pysyvän tä män vuoden tasolla. Metsänomistaja Risto Mämmilä sopi Otson kanssa Rovaniemellä sijaitsevan taimikon raivauksesta, mutta työ on jäänyt tekemättä. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Harvennuspuu nosteessa KeskiEuroopan hyönteis ja myrs kytuhot pitävät yllä puutavaran pak kotarjontaa vielä pitkään. 029 432 6107 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Suojeluala kasvussa Suojelualueista 85 prosenttia on valtion mailla. Lasku kohdistuu kuusileimikoihin ja järeäm pään päähän. Liiketoimintayksiköstä tuli Otso syksyllä 2013. Sahatava ran ylitarjonta jatkuu, ja ensi vuonna PTT: Tukin hinta pitää, kuitupuun nousee Keski-Euroopan tuhot pitävät yllä puutavaran pakkotarjontaa pitkään. Omaa pääomaa haetaan lisää toiminnan pyörittämiseen ja kehittämiseen. Tientekoa ja suometsien käsittelyä tarvitaan etenkin pohjoisessa. Hänen mukaansa Otson kont toriverkostoa ollaan tiivistämässä Lapissa, mutta henkilöstö säilyy. Isompiin yksiköihin nojautuminen tuo työntekijöille vertaistukea töi den hoitamiseen. EteläSuomessa suojeltuja metsiä oli 0,6 miljoonaa hehtaaria, ja ne kattoi vat metsäpintaalasta viisi prosenttia. Töiden siir tämisessä eteenpäin uusille henki löille on ollut haastetta. Valtio myi Otson sen toimivalle johdolle ja sijoitusyhtiölle vuonna 2016. Lundell uskoo, että tienteko ja suometsähankemäärien vähene minen on tilapäinen häiriö, vaik ka uusien töiden käynnistäminen on haasteellista, kun Metsäkeskus ei ole enää viranomaisena hank keita suunnittelemassa. hankkeet pitäisi olla tämän vuo den aikana pääosin siivottu”, Lun dell kertoo. Suomen metsäkeskuksen viranomaistoiminta ja liiketoiminta erotettiin toisistaan vuonna 2012. Ensi vuonna yksityismet sien kantorahasumma laskee muuta man prosentin. ”Lakisääteisesti suojeltujen ja ta lousmetsien monimuotoisuuskohtei den lisäksi rajoitetussa metsätalous käytössä olevia, erilaisia luontoarvojen suojelua tukevia metsiä oli vuoden 2019 alussa 0,4 miljoonaa hehtaaria. Miinukselle mennään PTT:n ennuste vuodelle 2020, %-muutos Metsäteollisuuden puun käyttö –3 Markkinahakkuut –5 Puukaupat yksityismetsistä Tukin nimellishinta pystykaupoissa Kuitupuun nimellishinta pystykaupoissa 2 Yksityismetsien bruttokantorahatulot –5 JUSSI COLLIN S uomessa oli vuoden alussa suojel tua metsä ja kitumaata yhteensä 2,9 miljoonaa kuutiota, Luonnonvara keskuksesta (Luke) kerrotaan. Talousmetsien monimuotoi suuskohteiden pintaala oli kasvanut parilla sadalla tuhannella hehtaarilla 500 000 hehtaariin. 09 315. . 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. . Niitä ei tilastossa luokitella suojel luiksi”, yliaktuaari Esa Ylitalo Lu kesta kertoo. Suojelualueista 85 prosenttia on valtion mailla. "Lapista, Kainuusta ja Poh joisPohjanmaalta tullaan kerää mään kasvava määrä puuta pohjoi sen tehdashankkeiden toteutuessa." MIKKO HÄYRYNEN P ellervon taloustutkimus PTT en nustaa, että metsätaloudessa en si vuosi on paluuta normaaliin viime vuoden huipun ja tämän vuoden not kahduksen jälkeen. . Sama taho eli Metsäkeskus ei voinut enää sekä myöntää metsätalouden kemeratukia että toteuttaa itse kemeratöitä, kuten metsäteiden korjauksia. Asia on nyt otettu hallintaan.” Lundellin mukaan vaikeudet ei vät ole johtaneet merkittävissä mää rin kemeratuen takaisin perintöi hin tai yhtiön maksuaikataulujen säätelyyn. . ”Loppuvuoden ennuste on nol latulos tai positiivinen tulos”, Lun dell sanoo. . 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 10.10.2019 "Emme halua sitä leikkiä enää" OTSO METSÄPALVELUT . Sahayrityksille ennuste lupaa hei kompaa raakaaineen hinnan ja lop putuotteen suhdetta, mutta toisaalta sivutuotteiden hyvä hintakehitys tu kee kannattavuutta. . 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. Yhtiön toimittamaan metsäsuunnitelmaan Mämmilä on ollut tyytyväinen. Etelämmäksi tultaessa yksityis maiden suhteellinen merkitys kasvaa. Metsälehden haastattelemat Otson entiset työn tekijät eivät anna täyttä arvosanaa nykymuotoisenkaan Otson orga nisaatiolle. Rajoitetussa metsätalouskäytössä olevia metsiä oli vuoden alussa 400 000 hehtaaria. PTT uskoo, että sellun hinnassa pohja näh dään tänä vuonna, kauppa elpyy ja en si vuonna vienti kasvaa maltillisesti. Otsossa on parhaillaan käynnissä rahoituskierros. . Lundellin mukaan teiden teon ja suometsähankkeiden toteutusmallit olivat Metsäkeskuksen aikaan ”hy vin kirjavia”
Muokkauskone ei sovi jatkuvaan kasvatukseen eikä peltoheitoilla ole hintansa väärti, joten molemmissa kyse on sopivista taimista. ”Vaimoni alkoi kysellä, että haluatko oikeasti jatkaa loppuikäsi metsäalalla. Sen rinnalla valtion on varauduttava uuteen rahoituskierrokseen soiden suojelemiseksi. Sieltä kertyneet muistot ovat olleet tekopuina Inovaaran kolmelle kirjalle, joiden päähenkilö on Näreyhtymän puunostoesimies Janne Pyymäki. Peltoheittojen metsittäminen on varmasti vaikeaa, mutta sen ei tarvitse olla niin vaikeaa kuin sanotaan. Ojitusalueet ovat riski vesistöille, puunkorjuu on hankalaa ja turvemaiden uudistamisesta on vasta vähän kokemusta. Ehkä eivät, mutta Näreyhtymä muistuttaa aika lailla Metsäliittoa. Renkolaispoika oppi maanviljelijäisänsä mukana metsätöihin ja päätti lähteä metsäkouluun – kun ei oikein muutakaan ammattia keksinyt. Tämän ongelman ratkomiseksi Suomella olisi tarjota apua, sillä meille on kertynyt runsaasti myös tropiikin oloihin sovellettavaa suo-osaamista.. Niitä raivataan viljelysten tieltä, ja näin aiheutetaan hiilidioksidipäästöjä, jotka ovat hehtaaria kohti aivan eri luokkaa kuin päästöt suomalaissoilta. Jo nyt yli viidennes puuston kasvusta on suometsissä, ja tuo osuus lisääntyy. MIKKO HÄYRYNEN Ei sen tarvitse niin vaikeaa olla "Karpalosuon värit, tuoksut, äänet ja mau t!" SUOPURSU Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Metsäura alkoi Metsäliitolla pystymittaryhmän vetäjänä ja päättyi ostoesimiehenä Lammilla, missä hän työskenteli koko 1990-luvun. Erityisen paljon suometsiä on Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapin eteläosissa eli lähellä Kemiin suunniteltua biotuotetehdasta. YHTENÄ MAAILMAN soisimmista maista Suomen on huolehdittava, että turvemaiden käyttö on kaikin puolin kestävää. Suuri osa uudistuskypsistä suopuustoista sopii jatkuvaan kasvatukseen. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Silti soista on tullut ongelma. Kun palasimme Suomeen, pestauduin firmaan, joka kehittää ja myy sähköpostien salauspalvelua. SUO-OJIA 70 VUOTTA sitten kaivaneet lapiomiehet hämmästyisivät siitä, mitä heidän työnsä tuloksista tänään puhutaan. On järkevää korjata tuottoa mittavasta metsänparannusinvestoinnista. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. ”Kirjani eivät ole omaelämänkerrallisia”, Inovaara vakuuttaa. JATKUVAN kasvatuksen taiminuorennoksen varmistaminen ja peltoheittojen metsittäminen siedettävin kustannuksin ovat metsänhoidon ratkaisemattomia kysymyksiä. Kaikkein kiireellisintä on ehkäistä päästöjä, jotka ovat peräisin trooppisilta soilta. Jo nyt tiedetään, että huonosti metsittyneet alueet kannattaa jättää silleen ja hyvin kasvavien suopuustojen tuottoa voidaan lisätä tuhkalannoituksilla. Jatkuvan kasvatuksen täydennysistutuksista ei paljon puhuta, mutta kyllä puhutaan, kun nykyiset kohteet etenevät harvennuksiin. Siihen aikaan eivät metsämiehet juurikaan lähteneet maailmaa parantamaan. Uutena pulmana ovat soiden kasvihuonekaasupäästöt. Silti turhan kaavamaisesti ajatellaan, että pieni taimi ison mättään päällä on ainoa oikea tapa. Ojitusten tavoitteena oli lisätä metsien kasvua, jotta puulla päästäisiin parempiin päiviin, ja näin on käynyt. Malttia soille SUOT EIVÄT OLE samanlaisia, joten yksi ratkaisu ei riitä. 10.10.2019 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN MIKKO RIIKILÄ, teksti LAURA VUOMA, kuva K irjailija Juha Inovaaran urapolku on epätavallinen, mutta alku on monelle metsäihmiselle tuttu. Ongelmiin toivotaan pikaisia ratkaisuja. Julkaistuista kuvista maksamme 50 eur. Molemmat kohteet kysyvät kookkaita, heinikon läpi puskevia kuusentaimia. Nyt muutimme jälleen vaimon kanssa Lontooseen ja jatkan myyntityötä oman firmani kautta.” Metsäromaaneja kuningattaren naapurista Kun Juha Inovaara muutti Lontooseen, hän alkoi kirjoittaa romaania uraansa metsäyhtiöllä aloittavasta ostomiehestä. Jo metsäuransa aikana Inovaara tunsi paloa nähdä maailmaa. Ensin tie vei Afrikkaan metsänistutushankkeeseen. Siksi taimia tulee kehittää ja taimivalintaa ajatella kasvupaikan eikä muokkauksen ehdoilla. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta soita on ajateltava myös oman maan rajoja edemmäs. Metsänomistajat ovat valmiita tarjoamaan ojitusalueita myös suojeluun, jos niistä maksetaan käypä korvaus. Siihen meillä on varaa. Afrikasta hän vielä palasi ostomieheksi, mutta 2000-luvun alun Lontoon reissu opiskeluineen ja kokemuksineen merkitsi loppua metsämiesuralle. Vuosikymmeniä kestänyt urakka onnistui erinomaisesti. Vielä on kuitenkin paljon asioita, joita ei tunneta, mutta useita tutkimuksia on vireillä
Metsäliitolla korjuuja ostoesimiehenä 1992 –2001, Turvaposti Oy:n toimitusjohtaja 2014–2018 . Metsäaiheiset romaanit: Männyn takaa, 2015; Honkametsän huminaa, 2017; Korven kuisketta, 2019 . Viesti löytyy sekä Risto Isomäen että Seppo Vuokon kirjoista ja Tapion metsänhoitosuosituksista. Kakkososa ”Honkametsän huminaa” tuli kauppoihin 2017 ja trilogian päätösjakso ”Korven kuisketta” tulee kauppoihin näinä päivinä. Toisaalta se pysyy niin ylhäällä, että ilmava hajoamiskerros on vain muutamia kymmeniä senttejä. Kansakoulun laskennolla tarkoittaisi JS:n tapauksessa 9 pv vuodessa työtahdin ollessa noin 3–4 tankkia/pv.” METTÄMIÄS "Kai sitä muutama tunti ennakkoraivausta pitäisi tehdä tämän vuoden aikana. Tämä selitys uutisoitiin kokeiden perustamisen yhteydessä. . Nykyinen osoite: Buckingham Palace Road, Lontoo Pakko kirjoittaa Metsähommista luopuminen ei ollut helppoa. ”Luulen ymmärtäväni, miltä huippu-urheilijoista tuntuu uran päättyessä.” Kirjoittaminen alkoi pakosta ”oksentaa” metsäkokemukset paperille. Kirjaidea sai uuden suunnan, kun hän sattumalta illasti samassa seurueessa ammattikirjailijan kanssa. Kuukauden päivät saa jumpata ennen kuin ovat tienvarressa. Entä seuraavaksi. Näin perusteltu hypoteesi on muuttunut toimintaohjeeksi jo tutkimusten käynnistysvaiheessa. Kuka. Käytäntö kuunteli muutamaa intomielistä ojitusprofeettaa eikä kriittisten tutkijoiden varoittelua. Tällä perusteella tekijät esittävät, että jatkuvaa kasvatusta ojitetuilla soilla tulee tutkia sekä talouden että ympäristön kannalta. . ”Ensin mietin faktapohjaista kuvausta metsäalan muutoksesta 1990-luvulla, kun moottorisahasta ja lyijykynästä siirryttiin motoon ja tietokoneisiin”, Inovaara kertoo. Tämä innostui Inovaaran teksteistä ja ehdotti niiden muokkaamista kuvitteelliseen romaanimuotoon. Myöskin kustantajan löytyminen oli työn takana – ”kiitos, mutta ei kiitos” -kirjeet tulivat tutuiksi. Itse tuli innostuttua yhdestä projektista niin totaalisesti, ettei ole tullut käytyä pöpelikössä lainkaan kevään istutusten jälkeen.” PUUHASTELIJA Suattaahan se olla niinnii, mut suattaahan se olla toisinnii. Ydinajatus on, että peitteisessä metsätaloudessa puuston haihdunta voi pitää pohjaveden pinnan juurten toiminnan kannalta riittävän alhaalla. (Savolaista kansanviisautta) MEDIASSA LEVITETÄÄN käsitystä, että siirtymällä suometsissä peitteelliseen metsänkasvatukseen vältytään kunnostusojituksilta. KOLUMNI Verkkokeskustelu: Montako päivää vuodessa metsässä?. Samalla vältytään ojituksen aiheuttamilta kiintoaineja ravinnehuuhtoumilta ja hiilidioksidipäästöt jäävät pienemmiksi. ”No nyt tuntuu, että pää on tyhjä ison ponnistuksen jälkeen, mutta kyllä minulla muutamia ideoita on ja ehkä ne taas alkavat kehittyä täällä Lontoossa.” Tutkitaan ensin kunnolla HEIKKI SMOLANDER Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Luken erikoistutkija. Suosittelen Kari Raivion kirjaa Näytön paikka (Gaudeamus 2019) niin tutkijoille, toimittajille kuin käytännön toimijoille. 5 AJASSA / 10.10.2019 ”Kuinka paljon kerkeää metsässä viettää. Tuoreena reilun 40 hehtaarin omistajana hirvittää kerkeääkö hoitaa järkevästi.” JS ”Jos et itse ehdi tehdä kaikkia, niin teetä ainakin kemerakelpoiset alueet vieraalla. JULKISUUSHAKUISTEN TUTKIJOIDEN ja sensaationälkäisten toimittajien ennen aikaiset ulostulot syövät tutkimuksen uskottavuutta. Kaksi vuotta sitten Luonnonvarakeskus käynnisti aihetta koskevat tutkimukset ja on jo vuoden suositellut sivuillaan: vältä avohakkuita. Media omaksui selityksen kritiikittä. . Metsätalousinsinööri . OLEN TEKIJÖIDEN KANSSA samaa mieltä. Näin kävi aikoinaan karujen soiden ojituksessa. Hypoteesi oli uskottava, muttei tullut vahvistetuksi. Laajamittaista aurausta ei lopettanut rakasmetallit vaan rumaa jälkeä kauhistellut yleinen mielipide. . Vihdoin päättäväisyys palkittiin, kun Myllylahti-kustantamo julkaisi Inovaaran esikoisteoksen ”Männyn takaa” vuonna 2015. Gallup Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Toisin kuin lääketieteessä, metsätieteissä on pohdittu häkellyttävän vähän kysymystä: milloin näyttö riittää. Tätä ihmettelen. Näin hiilidioksidia vapauttava turvekerros on ohuempi kuin ojituksen jälkeen. Tämä ilmiö ei ole uusi. Ehdottomasti kannattaa teettää ammattilaisella, jos tuntuu vähänkin kohtuuttomalta työtaakalta muun elämisen ohessa.” SIKARI ”Riippuu kehitysluokkajakaumasta, mutta aikanaan Metsälehdessäkin oli laskelma, että keskimäärin metsänomistajan vauhdilla tarvitaan raivaussahapäiviä 2 kpl/10 ha/vuosi. Saa kaupat lukittua ja sen jälkeen alkaakin säästävämpi raivaus kevätpuoleen." JEES H-VALTA ”Saha pitäisi teroittaa ja kantaa joku päivä romppeet palstalle, niin saisi aloittaa taas 100 kiinnon hankintaurakkaa. Samoin on selvitettävä millaisilla soilla pystytään pitämään tällainen puusto jatkuvasti ilman avohakkuuvaihetta. Kun hakee tämän suometsätaloutta mullistavan näkemyksen pohjaksi tutkimusjulkaisuja, törmää ensimmäiseksi kansainvälisessä sarjassa 2018 julkaistuun katsausartikkeliin. Käytännön hurahtaminen pieniä kokeiluja laajempaan käyttöön ottoon voi myös johtaa mittaviin virheinvestointeihin. 1980-luvulla aurausalueiden taimikoissa esiintyneitä tuhoja selitettiin pinnalle nousseilla raskasmetalleilla. Siitä seurasi vuosia kestänyt, välillä hermojakin raastanut kirjoitusurakka, kun romaanin rakenne ei ottanut hahmottuakseen. . Lukuisten tutkimusten perusteella päädytään käsitykseen, että soilla peitteisen metsätalouden haittavaikutukset ovat uskottavasti pienemmät kuin tasaikäiskasvatuksen. JUHA INOVAARA . Eipä siitä kemeran ja verovähennyksen jälkeen paljoa hehtaarikustannusta maksettavaksesi jää.” VISAKALLIO ”20 ha pientä taimikkoa nyt, mutta 2–3 vuoden päästä sinne on mentävä sahan kanssa. 82% Ei Juha Inovaaran nykymaisemat Lontoossa eivät ole erityisen metsäisiä. Aurausalojen puustot kasvavat vauhdilla niin eteläisessä kuin pohjoisessa Suomessa. Perheen ja päivätyön ohessa on tehtävä.” MOTTIMASA ”Kyllä metsässä meikäläisellä oli si töitä joka päivälle, mutta kun ei sitä vaan niin jouda. On perusteltua tutkia millaisen puuston haihdunta pystyy pitämään pohjavesipinnan niin alhaalla, ettei kunnostusojitusta tarvita. Vaikka me metsäihmiset parjaamme Kansainvälisen ilmastopaneelin ulostuloja, on sen näyttöjen arviointi kestävämmällä pohjalla kuin omamme. Eiköhän sata päivää vuodessa siellä hupene, joskaan ei täysiä 8 tunnin raasoja.” METSÄKUPSA ”Tuo on aivan puhtaasti järjestely kysymys. Pitäisikö turvemaiden hakkuita rajoittaa. Naimisissa, kaksi aikuista lasta . Oletko tehnyt metsästysvuokrasopimuksen
Metsäyhdistyksen pitää paitsi välittää oikeaa tietoa myös puhua kieltä, jota ymmärretään. ”Ja ovet ovat enemmän auki yhteiskunnan suuntaan.” Vaikutusviestintää ilman lobbausta Joensuu on varovainen puhumaan uusista linjauksista, mutta ”omarahoitteista liiketoimintaa kehitetään”. Vastaavaa sisarjärjestöä muilta aloilta ei yhtäkkiä hoksata, sillä yleensä yleinen viestintävaikuttaminen on alojen edunvalvontajärjestöillä. Vaikka päättäjille tarjotaan Metsäyhdistyksen suodattamaa tietoa, niin Joensuu vierastaa lobbaus-sanaa eikä yhdistyksellä ole poliittista toivelistaa. Metsäalan organisaatioista ainoastaan Metsähallitus on vanhempi. Metsäyhdistyksellä on 48 organisaatiojäsentä metsätalouden ytimestä monikäyttöön, mutta varsinaiset luontoja ympäristöjärjestöt loistavat poissaolollaan. Metsäpäivät palaa tauolta Jokainen ala on taipuvainen puhumaan asioista omalla kielellään, ja Joensuu pitää sitä metsäalankin, jos ei helmasyntinä niin ainakin sinne päin. Koko ikäluokka ei käy rippikoulua, mutta kaikki tietävät yläkoululaisten Metsävisan. Kutsu Päättäjien Metsäakatemiaan hivelee eri alojen vaikuttajien itsetuntoa. Työpaikkoja on sittemmin ollut kymmenkunta rakentamisen ja logistiikan alalla. Joensuu on klapistimetsänhoitaja, mikä tarkoittaa puukaupallisen linjan opintoja. Uutta on, että perinteikäs ylätason tapahtuma järjestetään monen metsäalan organisaation yhteistyönä. Yhdistyksen käsi ei ole ennestäänkään kovin syvällä jäsentensä taskuissa. Joensuu kertoo tulleensa tehtävään vähän ”laatikon ulkopuolelta”, rakentamisen alalta. Metsäyhdistys puolestaan varoo menemästä etujärjestöjen tonteille. Kaksipäiväiset Metsäpäivät järjestetään välivuoden jälkeen loka-marraskuun vaihteessa. Koulunpenkiltä hän siirtyi hirsitalojen myyntiin, eli valitsi puurakentamisen jo hyvän aikaa ennen ilmastovaikutusten tuomaa myötätuulta. ”Yleiseen metsäviestintään tarvitaan kokoava voima ja uskon, että meillä se tilaus on edelleen”, toukokuussa uutena toiminnanjohtajana aloittanut Kirsi Joensuu sanoo. Pitkän iän salaisuus saattaa löytyä edistämistehtävän kohtuukäytöstä. Kun podetaan ilmastoahdistusta, niin metsät ovat ratkaisu.” Luotettavan tiedon jakaminen Edistämistä, kohtuudella Suomen Metsäyhdistys on maan toiseksi vanhin metsäalan organisaatio. 10.10.2019 / AJASSA 6 MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva S uomen Metsäyhdistyksen historia alkaa 1870-luvulta. Mitä enemmän metsäala tuntee tulevansa yhteiskunnassa väärinymmärretyksi, sitä enemmän yhdistyksellä on töitä. "Kun podetaan ilmastoahdistusta, metsät ovat ratkaisu.” HAASTATTELU Keväällä toiminnanjohtajana aloittanut Kirsi Joensuu vetää pitkäikäistä järjestöä, joka itsessään on pieni erikoisuus organisaatiokentällä.. Väärinymmärrys viestinnän polttoainetta Joensuu mutrustaa huulia kun kysyy, elääkö yhdistys uhkakuvista. ”Metsäkeskustelun intensiteetti aaltoilee ja nyt keskustelua käydään kiivaampana. Vajaan parin miljoonan euron liikevaihdosta 15 prosenttia tulee jäsenorganisaatioilta, noin 400 000 euroa maaja metsätalousministe riöltä ja loput hankerahoituksena eri tahoilta, joista Suomen Metsäsäätiö huomattavimpia. Metsäyhdistyksen tuotteet eli brändit saattavat olla tunnetumpia kuin yhdistys itse. ”Työuralla on aina ollut vihreä lanka mukana”, hän sanoo eikä tarkoita erään puolueen äänenkannattajaa
Metsäyhdistyksenkin dilemma on, että mitä voimakkaammin viestii, sitä voimakkaampia vastareaktioita herättää. ”Metsästäjien keskuudessa ei ole riittävän hyvin tiedostettu, että hirvikanta on yhä tavoitteita suurempi. Kun kanta on suuri, hirvien aiheuttamilta taimija puustotappioilta ei voida välttyä. Lähde: Luke hirvitietotaulukko ja verotussuositus Hirvitalousalue KAS 3 kantatavoite: 2,5-3 hirveä/1 000 ha kanta-arvio: 3,5-4,7 hirveä/1 000 ha (alkuvuosi 2019) Taustakartta: Maanmittauslaitoksen yleiskartta 1:4500000 (12/2015) Hirvitalousalue. metsästää seisovan kanakoiran kanssa tarkoittaa valistusta, ja valistusviestintää pidetään vähän vanhakantaisena – saattaapa joku maistaa siinä aatteellisuuden makua. Metsänomistajat eivät ole tyytyväisiä tilanteeseen”, Tylli toteaa. Asia pitää ottaa vakavammin”, sanoo Kaakon metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Vesa Tylli. Muutos johtui pääasiassa Pohjois-Suomen lupamäärien pienenemisestä, sillä etelässä lupia Hirviä selvästi tavoitteita enemmän Hirvikantojen koko verrattuna alueellisiin kantatavoitteisiin 2018-2019 jahtikauden jälkeen. "Tarkoitus ei ole hirveä hävittää." myönnettiin paikoin hieman viimevuotista enemmän. Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja . . Tarkoitus ei ole hirveä hävittää”, Tylli sanoo. Hän muistuttaa, että hirvituhot ja niiden pelko vaikuttavat metsien rakenteeseen, kun hirvien ruoaksi kelpaavien mäntyjen ja koivujen istutuksia vältellään. ”Metsätalous tarvitsisi monipuolisempaa puulajivalikoimaa kuin pelkkää kuusta. . Rannikon olosuhteet mutkistavat hirvikannan säätelyä Kaakkois-Suomessa, kuten muuallakin rannikkoseuduilla. ”Hirviä metsästettäisiin, vaikka kanta olisi nykyistä pienempi. harrastaa monipuolisesti liikuntaa, talvella hiihtäen ja kesällä soutaen . Siitä lähdetään. Luken tietojen perusteella hirvien määrä on yhä selkeästi kantatavoitteita suurempi esimerkiksi Etelä-Hämeessä Hämeenlinnan länsipuolella, Kaakkois-Suomessa Kotka-Kouvola-Lappeenranta-akselilla, Inarissa Lapissa, Torniojokivarressa, Pohjois-Hämeessä Tampereen itäja länsipuolella, Satakunnassa ja Itä-Uudellamaalla. Esimerkiksi koivunviljelyyn pitäisi olla paremmat mahdollisuudet.” Tiheimmät hirvikannat ovat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjanmaan rannikolla, Satakunnassa ja Kaakkois-Suomessa. Viime vuonna Kaakkois-Suomessa kaadettiin yli 3 000 hirveä. Suuressa osassa Suomea hirvikannan koon tulisi pienetä jahdin seurauksena, sillä hirviä on yhä monin paikoin kantatavoitteita enemmän. Hirvikannan koolle asetetut tavoitteet ovat huomattavasti muuta maata suurempia paikoin Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pohjanmaan rannikolla.. Lupia jää vuosittain käyttämättä, joten jos tänä vuonna käyttöaste on kovempi kuin viime vuonna, saalismäärän poikkeama viime vuodesta ei välttämättä ole yhtä suuri kuin ero lupamäärissä. Metsäala kokonaisuutena on iso toimija, ja ison toimijan pitää pystyä osoittamaan toimintansa oikeellisuus.” VALTTERI SKYTTÄ S yksyinen hirvenmetsästyskausi käynnistyy toden teolla tulevina viikonloppuina. Vesa Tyllin mukaan rannikon hirvet siirtyvät sisämaahan talvehtimisalueille. työskennellyt puurakentamisen, asuntomessujen ja logistiikan parissa . Onko metsästäjille selvää, että hirvien määrää tulee vähentää, vaikka kaatolupien määrä pieneni. . Hirvien määrä kantatavoitetta suurempi (niin ylin kanta-arvio kuin keskiarvo yli kantatavoitteen) Hirvien määrä todennäköisesti kantatavoitetta suurempi/kanta tavoitteen ylärajalla (korkein kanta-arvio yli tavoitekannan) Hirvikanta todennäköisesti tavoitelukemissa *Hirvien määrä on aliarvioitu viime vuosina (Metsälehti Makasiini 2/2019). 7 AJASSA / 10.10.2019 Kuka. . syntynyt Pieksämäellä, asuu Vantaalla . perheessä aviopuoliso ja kaksi aikuista lasta . ”Riistaneuvosto on kantatavoitteen asettanut ja hirvikannan verotus on yhteisesti sovittu. . ”Ihmislajin luontoon kuuluu, että aina jotkut kapinoivat jotakin vastaan. Tyllin mukaan joissain metsästysseuroissa maanomistajat ovat ryhtyneet toimiin, joilla herätellään metsästäjäporukkaa. ja riistanhoitoyhdistyskartat: Suomen Riistakeskus (08/2016) ESIMERKKI: Hirvikantaa leikattava suuressa osassa Suomea Kaakkois-Suomessa hirviluvat vähenivät, vaikka yksikään seudun hirvialueista ei ole vielä onnistunut alentamaan hirvien määrää tavoitetasolle. Siksi korkein kanta-arviolukema on monilla alueilla todennäköisin vaihtoehto. Korkein hirvikanta-arvio on todennäköisesti lähimpänä todellista tilannetta, sillä Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatima hirvikanta-arvio on osoittautunut viime vuosina aliarvioksi hirvien määrästä (Metsälehti Makasiini 2/2019). ”Kantatavoitteisiin pitäisi päästä ilman muuta. Saalista on siis odotettavissa reilusti vähemmän, vaikka kantaa tulisi tavoitteiden perusteella leikata. . "Neuvotteluilta menee pohja pois" Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa hirvilupien määrä väheni tälle syksylle, vaikka kanta on kaikilla seudun hirvialueilla yhä yli tavoitteen. Tämän vuoden kaatolupien perusteella Riistakeskus arvioi saaliiksi runsaat 2 500 hirveä. Jos hirviä on korkeimman kanta-arviolukeman mukaisesti, tavoitteisiin on päässyt vain vajaa viidesosa hirvitalousalueista. . Jos metsästäjät sitä muuttavat, neuvotteluilta ja yhdessä sovituilta asioilta menee pohja pois.” Lupamäärät laskivat pohjoisessa Hirvien kaatoon myönnettiin tänä vuonna koko maahan yli 4 000 lupaa vähemmän kuin viime vuonna. metsänhoitaja puumarkkinatieteestä, opiskellut kauppatieteitä Edinburghin yliopistossa . KIRSI JOENSUU . Kaatolupien käyttöaste ratkaisee hirvisaaliin määrän
Klangin mukaan tavoitteena on saada istutus automatisoitua. Tulokset osoittivat, että kylvömänty saavuttaa istutetun kuusen kasvussa ja puut kasvavat hyvin hoidetuissa metsissä tasatahtiin", kertoo erikoistutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta. Uudet tutkimustulokset rohkaisevia Metsä Group on tehnyt sekakylvöä omissa metsissään jo 1990-luvulta lähtien ja kokemukset ovat olleet hyviä. Strandströmin mukaan koneelliseen istutukseen on Suomessakin kiinnostusta, mutta rahoitusta koneen rakentamiseen ja kehittämiseen on vaikea saada. Konetta testataan tänä vuonna, ja käyttöön se on tarkoitus ottaa ensi vuonna. Metsä Group tarjoaa metsänomistajille mallia, jossa kääntömätästetylle uudistusalalle istutetaan kuuset ja lisäksi kylvetään männynsiementä. Sekaviljely myös lisää metsien monimuotoisuutta ja parantaa metsien kestävyyttä ilmastonmuutoksen tuomia haasteita, kuten kuivuutta ja hyönteissekä tuulituhoja vastaan", kertoo sekaviljelystä omissakin metsissään innostunut Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä. Plantma X -istutuskoneen perustana on 1990-luvulla käytössä ollut Silva Nova -istutuskone. "Tavoitteena on, että ensi vuonna istutetaan koneellisesti 1 500 hehtaaria. Sekaviljely Metsä Groupin valikoimaan LIINA KJELLBERG KONEELLINEN metsänistutus on jälleen tapetilla Ruotsissa. Svenska Skogsplantor sesta. Istutuskonetta käytetään ensi vaiheessa Sveaskogin omissa metsissä, yksityismetsissä kone nähdään Klangin mukaan vasta myöhemmin. "Ruotsalainen istutuskone olisi tehokkuudeltaan ihan omaa luokkaansa", hän sanoo. Kehitteillä oleva Plantma X -istutuskone pystyy Sveaskogin metsätalousjohtajan Fredrik Klangin mukaan istuttamaan 2 500 tainta tunnissa. Kuluneena kesänä Metsä Group teetti Luonnonvarakeskuksella tutkimuksia puuston kasvusta sekä laadusta olemassa olevilla sekaviljelykohteilla. Taimimäärissä se tarkoittaa noin kolmea miljoonaa tainta", Klang sanoo. Niiden tuottavuus on Metsätehon tutkijan Markus Strandströmin mukaan parhaimmillaan reilut parisataa tainta tunnissa. "Sekaviljely on hyvä keino varmistaa laadukkaan ja täystiheän metsän syntyminen esimerkiksi alueilla, joilla hirvituhoriski on suuri, mutta kasvupaikka hieman karu kuuselle. 10.10.2019 / AJASSA 8 SAMI KARPPINEN M etsä Group ryhtyy markkinoimaan metsänomistajille männyn ja kuusen sekaviljelyä. "Selvitimme sekametsien kasvua kymmenellä iältään 10 –24-vuotiaalla koealalla Eteläja Keski-Suomessa. Silva Novan tavoin se vaatii kahden henkilön työpanoksen: yhden ajamaan konetta ja toisen huolehtimaan istutukRuotsi panostaa koneelliseen istutukseen Tavoitteena on, että Plantma X -istutuskone istuttaa ensi vuonna 1 500 hehtaaria metsää. Pidemmällä aikavälillä istutuksen koneellistaminen on hänen mukaansa kuitenkin ainoa vaihtoehto. Sekaviljely soveltuu parhaiten ravinteisuudeltaan puolukkaja mustikkatyypin maapohjille. Lyckselen metsämuseon video Silva Nova -istutuskoneesta löytyy osoitteesta vimeo.com/274091605. Käytännössä sekä istutus että kylvö tehdään metsurityönä, sillä tehokasta koneellista menetelmää työhön ei toistaiseksi ole olemassa. "Kuusentaimia istutetaan 1 000 –1 200 kappaletta ja männynsiementä kylvetään noin 150 grammaa hehtaarille. Omaa luokkaansa Suomessa koneellinen istutus perustuu pitkälti kaivinkonepohjaisiin istutuskoneisiin. Plantma X -istutuskone huolehtii sekä maanmuokkauksesta että istutuksesta. Myös monet yksityiset metsänomistajat ovat soveltaneet menetelmää metsissään. Ruotsin Metsähallitus Sveaskog ja siemenja taimituottaja Svenska Skogsplantor kehittelevät parhaillaan uutta istutuskonetta yhdessä Grangärde Konsult & Innovationin kanssa. Lue lisää: www.farmiforest.fi/klassikko FARMI KLASSIKKO-ARSKA -metsäperävaunuyhdistelmä KUNNIANOSOITUS ARSKALLE TOIMI NOPEASTI, SILLÄ MYYNNISSÄ ON VAIN RAJOITETTU ERÄ! 11 000 € (alv %) Vapaasti tehtaalla Metsäperävaunu – 9 tonnia / Metsäkuormain – 6,7 metriä. Kustannukset metsänomistajalle tulevat todennäköisesti olemaan hieman matalammat kuin vaihtoehdossa, jossa uudistusalalle istutetaan 1 800 kappaletta kuusia", arvioi Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala. Klangin mukaan teknologia on kehittynyt sen jälkeen huomattavasti, joten koneellisen istutuksen edellytykset ovat nyt paremmat
Sami Karppinen. Vuosikymmeniä hoidetut suometsät ovat varttuneet tukkikokoon. Nyt mietitään, miten sato voidaan hyödyntää aiheuttamatta huomauttavia vaikutuksia ilmastolle ja vesistöille. Pelko siitä, että globaali ilmastopolitiikka ja hiilensidonta sanelevat keinovalikoiman Suomessa, ei ole täysin tuulesta temmattu. Siinä metsäalalle pähkinä purtavaksi. Miten käy suometsien. Metsänomistajan kannalta suuri kysymys on, miten turvemaametsiä saa tulevaisuudessa hyödyntää. Miten yhdistetään kestävästi suometsien kasvava talouskäyttö, hiilensidonta, vesistöistä huolehtiminen ja monimuotoisuus. Se on 4,5 kertaa enemmän kuin koko Suomen kantorahatulot huippuhyvänä puukauppavuonna 2018. Tälle pääomalle on myös saatava tuotto, joten metsiä on voitava hyödyntää tulevaisuudessakin”, painotti MTK:n kenttäpäällikkö Hannu Ripatti Vilppulan Jaakkoinsuon suometsäretkeilyllä syyskuussa. MItä tälle pitäisi tehdä. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. ”Metsänomistajat ovat investoineet suometsiin paljon työtä ja rahaa. 9 AJASSA / 10.10.2019 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat S uomen suometsien puustossa on kiinni rahaa noin 11 miljardia euroa
Samaan aikaan suometsien ilmastoja vesistövaikutukset ovat pulpahtaneet pinnalle. Taimien jatkokehityksen kannalta vesitalous pitää kuitenkin laittaa jossain vaiheessa kuntoon ojittamalla, ja tällöin syntyy runsaasti päästöjä vesistöihin.” Luonnonvarakeskuksessa selvitetäänkin parhaillaan, miten haihdunta vaikuttaa turvemaametsien pohjaveden korkeuteen eri-ikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa. Esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen johtaja Ari Eini on todennut, että vastaus haasteeseen on jatkuva kasvatus. ”Rehevissä ojitetuissa suometsissä menetetään turvetta ja hiiltä eniten. Avohakkuun jälkeen puuston haihdunta vähenee nopeasti ja pohjaveden pinta nousee. Karummilla turvekankailla ympäristöongelmat eivät kuitenkaan korostu samalla tavoin kuin viljavissa korpikuusikoissa.” Turvemaametsän uudistaminen esimerkiksi siemenpuuhakkuun avulla on usein toimiva menetelmä metsän uudistumisen kannalta, mutta päästöjen kannalta se on ongelmallista. Kysymyksiä ja näkemyksiä aiheesta riittää, mutta kokemusta ja tutkittua tietoa on niukemmin. Osaamisvaatimus on tosi suuri”, pohjusti Tapio Oy:n liiketoimintajohtaja Olli Äijälä aihetta Tapion yhdessä Metsämiesten Säätiön ja Suomen Metsäsäätiön kanssa järjestämässä tapahtumassa. 10.10.2019 / AJASSA 10 Menneiden vuosikymmenten massiivisen metsänparannustoiminnan seurauksena nyt noin 20 prosenttia Suomen puuvaroista on turvemailla. Yliopistotutkija Paavo Ojanen Helsingin yliopistosta totesi, että ojien syventämisessä kannattaa pitää maltti, jos halutaan minimoida turvemaan ilmastopäästöt. ”Kun pohjavedenpinta on syvällä, on turpeessa paljon mikrobitoimintaa edistävää happea, jonka vuoksi hiilipäästöt ilmaan kasvavat”, Saarinen kuvaili. ”Tällä hetkellä 20–25 prosenttia teollisuuden käyttämästä kuitupuusta ja 15–18 prosenttia tukeista tulee suometsistä. Perinteisen jaksollisen kasvatuksen ongelma on, että "Voiko vähenevä puuntuotanto olla strategia?" pohjavedenpinnan korkeusvaihtelut ovat suuria. Puuta hankkivissa yrityksissä kuitenkin on tiettävästi jouduttu miettimään sitäkin vaihtoehtoa, että avohakkuista voidaan joutua suometsissä luopumaan kokonaan. Yli viidennes teollisuuden kuitupuusta suometsistä Suometsissä ollaan juuri siirtymässä isossa mittakaavassa hoitotoimenpiteistä ja ensiharvennuksista varttuneiden kasvatusmetsien harvennuksiin ja uudistushakkuisiin. Toisaalta tutkittua tietoa siitä, miten suometsät ja niiden kasvuolosuhteet kehittyvät jaksollisessa kasvatuksessa, kun aletaan kasvattamaan toista puusukupolvea, ei juuri ole. Tarvitaan lisää tutkimustietoa, todettiin useammastakin suusta. Ojien syventämisessä kannattaisi ilmastosyistä pitää maltti mukana. Ei siis ihme, että suometsät ja niihin liittyvä tutkimus tuntuvat kiinnostavan nyt kaikkia. ”Suometsien kestävä hyödyntäminen on tärkeä osa Suomen metsätalouden hyväksyttävyyttä”, sanoi Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi. Jos metsien käyttöastetta halutaan nostaa ja metsäteollisuuteen investoida, ei suometsien puusatoa ole varaa jättää hyödyntämättä. Tämä on huomattu myös metsäteollisuudessa. ”Suometsissä on paljon ratkaistavaa niin vesija ravinnetalouden, ilmaston, hiilensidonnan kuin luonnonhoidonkin kannalta. ”Tavoitteenamme on selvittää, kuinka hyvin pystymMetsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemen mukaan teollisuuden käyttämästä kuitupuusta 21–25 prosenttia tulee tällä hetkellä suometsistä. Suometsien puulla on merkittävä rooli metsäteollisuuden puuhuollossa nyt ja tulevaisuudessa. Toistaiseksi mikään ei rajoita avohakkuita, kunhan vesiensuojelusta huolehditaan ohjeistusten mukaan. ”Turpeesta vapautuu hapettomuuden vuoksi typpeä, fosforia, orgaanista hiiltä sekä metaania, ja päästöt vesistöihin kasvavat herkästi. Entä käykö nyt niin, että metsänomistajat ryhtyvät tekemään suometsissä ´aavistushakkuita´ rajoitusten pelossa, kuten kävi esimerkiksi Naturaa valmisteltaessa?” Vastausta kysymykseen ei ollut kenelläkään. Onko jatkuva kasvatus ratkaisu. Myös sitä voisi pohtia, että voiko vähenevä puuntuotanto olla joillain alueilla metsätalouden strategia”, ehdotti yliopistotutkija Paavo Ojanen Helsingin yliopistosta. Pohjaveden pinnankorkeudella suuri merkitys Suometsissä pohjaveden pinnankorkeudella on keskeinen merkitys ilmaan ja vesistöihin syntyviin päästöihin. Vilppulassa yleisöstä esitettiinkin kysymyksiä, joita moni metsänomistaja parhaillaan pohtii. Vaihtoehdoksi tarjoillaan hanakasti jatkuvaan kasvatukseen perustuvia malleja tai kaistalehakkuita. ”Taimettumista tapahtuu, kun ojat ovat tukossa ja pohjavedenpinta korkealla. Yksi ongelma puuvarojen hyödyntämisessä on, että siellä missä kasvaa metsänomistajan näkökulmasta paras sato, aiheutetaan helposti suurimmat vahingot ympäristölle. Monissa maakunnissa merkittävästi suurempikin osa”, Niemi huomautti. Vilppulan suometsäretkeilyllä moni alustaja totesi yleisen mielipiteen suometsätaloudesta kääntyneen negatiiviseksi. ”Saako suometsiä avohakata tulevaisuudessa lainkaan. Tutkija Markku Saarinen Luonnonvarakeskuksesta kertoi pohjaveden pinnankorkeuden suurten vaihteluiden olevan ongelmallisia suometsissä.. ”Me emme osaa vielä tarkasti ennustaa, miten suometsän toinen puusukupolvi tulee kasvamaan”, kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkija Markku Saarinen
11 AJASSA / 10.10.2019 me puustoltaan jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmillä vähentämään avohakkuisiin perustuvalle metsätaloudelle ominaista pohjavesipinnan suurta vaihtelua", Saarinen kertoi. . . Luonnonvarakeskuksen Markku Saarisen johdolla pohdittiin vanhan korpikuusikon käsittelyvaihtoehtoja. . . Onko esimerkiksi kunnostusojitusta järkevää tukea. . Toiminnan tehokkuus oli etusijalla ympäristöasioiden kustannuksella.. . . Rehevien suometsien käsittelyssä ympäristövaikutukset korostuvat. . . . Positiivista on, että metsäalan toimijoilla on poikkeuksellisen vahva yhteinen intressi löytää suometsiin ilmastoviisaita ja kestäviä toimintamalleja. Kuinka suuri vesistökuormitus vanhoilta metsäojitusalueilta tulee vesistöihin. . Voiko jatkuva / peitteellinen metsänkasvatus olla isommassa mittakaavassa ratkaisu turvemaiden uudistamiseen. Suomen metsien puuvaroista noin 20 prosenttia on suometsissä. Millaisia ratkaisuja metsätalouden kannustejärjestelmään tarvitaan suometsien osalta. . . Toisaalta ojitetuille soille on syntynyt uusia elinympäristöjä kangasmaiden lajeille. . . . Metsien ojitustoiminnan kulta-aikaa olivat 1960ja 70-luvut. Suometsillä ja niiden käsittelyllä on hiilensidonnan ja vesistöpäästöjen kannalta moninkertainen vaikutus kivennäismaametsiin verrattuna. Syykin on toki selvä: jos ratkaisuja ei keksitä metsäalan omasta aloitteesta, ne sanellaan helposti jostain muualta. Vilppulan Jaakkoinsuon retkeilylle otti osaa noin 80 ammattilaista ja opiskelijaa. Suomen uhanalaisista lajeista noin viisi prosenttia elää ensisijaisesti soilla. Suometsäretkeilyt keräävät runsaasti väkeä. ”Ratkaisut on aina tehty niiden tietojen valossa, joita on ollut käytettävissä. . . Tuhkalannoitus on oikein valituilla kohteilla toimiva keino parantaa turvemaametsien kasvua. MITÄ SUOMETSISTÄMME TIEDETÄÄN. . . . . Osaamista kehittämällä ja aktiivisella tutkimustoiminnalla pitää pyrkiä löytämään parhaat ratkaisut”, summasi vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu Tapiosta. Millaisin metsäkasvatusmenetelmin suometsien pohjaveden korkeus saadaan pidettyä optimaalisella tasolla. . MISTÄ TARVITAAN LISÄTIETOA. . Kauaskantoiset vaikutukset Suometsissä tehtävät ratkaisut ovat kauaskantoisia. Tästä on Suomessakin karvaita kokemuksia, kun 60ja 70-lukujen ojitushuumassa metsäojat kaivettiin usein suoraan vesistöihin ilman minkäänlaisia vesiensuojeluratkaisuja. Suometsien käsittelyssä on panostettava suunnittelijoiden ja toteuttajien osaamisen kehittämiseen. Millaisia vesiensuojeluratkaisuja tarvitaan. Millaisia menetelmiä suometsien uudistamisessa kannattaa ja saa käyttää, jotta ratkaisut olisivat myös ympäristön ja monimuotoisuuden kannalta mahdollisimman kestäviä
Mhy harvensi ensiharvennuskuviot ja niille haetaan korjuun jälkeen nuorenmetsänhoidon kemeratukea ja pienpuun korjuutukea yhteensä 430 €/ha. Sijainti: Etelä-Savo Ostaja: Iso metsäyhtiö Hakkuukertymä: 693 m 3 Leimikon koko: ensiharvennus 3,0 ha, harvennus 6,4 ha, smp-poisto 4,2 ha. Juurisyy tilanteelle löytyy Jaakkolan mukaan maailmalta. Ostamme puuta päivän hintaan koko ajan, sillä varantoa on oltava myös ensi kevään tarpeisiin”, kuusamolaisen Pölkky Oy:n metsäjohtaja Jani Jaakkola toteaa. Epävarmuutta monella rintamalla Puunhankinnan ohjauksesta ja sahatavaran tuotannosta vastaava johtaja Jani Riissanen Metsä Fibreltä kuvailee mäntysahatavaramarkkinaa hinnallisesti hyvin heikoksi. ”Se, että hinnat ovat laskusuunnassa, ei tarkoita, ettemmekö tarvitsisi puuta. ”Markkinoilla on paljon halvalla tuotettua sahatavaraa. Tilanteen poikkeuksellisuudesta kertoo kuitenkin se, että Pölkyllä on käynnissä yt-neuvottelut, jotka koskevat ensimmäistä kertaa yrityksen historiassa myös puunhankintaorganisaatiota. Aikaisemmissa laskusuhdanteissa on nähty, että tyystin hyytynyttä tukkikauppaa ei polkaista hetkessä käyntiin. Myrskyja hyönteistuhopuiden runsas tarjonta Keski-Euroopassa on muuttanut tukkien markkinatasapainoa. Ostajat kuitenkin vakuuttavat puukauppaa käytävän aktiivisesti, myös mäntytukista. Yhteensä 9,4 ha. ”Kysyntä Euroopassa on vaisua, Brexit lisää epävarmuutta, Pohjois-Afrikan markkina on perinteiPuukauppa halutaan pitää käynnissä Sahatavaramarkkinat sakkaavat ja korjuu tökkii, mutta tukkipuu käy edelleen kaupaksi. Pohjois-Amerikassa sen sijaan on nähty vain pientä hintasäätöä. Taustalla vaikuttavat samanaikaisesti sekä kasvaneet hakkuumäärät sekä tukkien vähentynyt kysyntä etenkin Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Muuta: Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjalla myytyyn leimikkoon saatiin viisi ostotarjousta. Maailman alhaisimmat tukinhinnat ovat Australian, Brasilian ja Chilen nopeakasvuisilla mäntyplantaaseilla. Tie rajoittaa kesäkorjuuta, jos kelit ovat märät. Tukkien hinnat ovat laskeneet kaikilla mantereilla, ja suurin hinnanlasku on koettu Euroopassa. MIKKO HÄYRYNEN TUKIN hinnat ovat laskeneet kuluneen vuoden aikana sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa, metsäteollisuutta seuraava Wood Resources International raportoi. Toisella vuosineljänneksellä Euroopan sahatukkien hintaindeksi laski 3,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tukin hinnat laskevat muuallakin Kohde: Ensiharvennusja harvennusleimikko, johon kuului mäntysiemenpuiden poistoa. 10.10.2019 / AJASSA 12 PUUKAUPPA TUORE PUUKAUPPA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva T ukkipuun hinta on luisunut alamäkeen vuoden alusta lähtien. Meidän on mahdotonta kilpailla tilanteessa, jossa tukit maksavat Keski-Euroopassa sahan pihassa 35–38 euroa kuutiolta.” Vaikka maailmanmarkkinoiden sumuverhon taakse on nyt erityisen vaikea nähdä, halutaan kotimaan puukauppaa pitää edes kohtalaisella liekillä. ENSIHARVENNUS JA HARVENNUS: Puutavaralaji määrä m 3 €/m 3 myyntitulo mäntytukki 119 54 6 426 kuusitukki 13 54 702 kuusikuitu 58 17 986 mäntykuitu 373 17 6 341 koivukuitu 30 16 480 Yhteensä 593 19 285 SIEMENPUIDEN POISTO: puutavaralaji määrä m 3 €/m 3 myyntitulo mäntutukki 83 62 5 146 mäntykuitu 17 18 306 YHTEENSÄ 100 5 452 KOKO LEIMIKKO YHTEENSÄ 24 737 Harvennusleimikko kuivalle kelille Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2018 2019 2017. Hankalin, korjuutakin jarruttava, artikkeli markkinoilla tuntuu olevan mäntytukki
60,42 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 56,14 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,60 . 19,74 . 58,72 . 58,37 . 13,94 . 59,78 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 12,75 . 32,33 s 34,95 s nousussa . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 42,16 s 17,47 . 18,18 . 42,04 . 53,46 . 18,85 s 29,23 . 18,62 . 32,84 . 60,86 . 32,16 . 16,79 . 12,86 . 32,10 . 51,13 s 53,32 s 38,18 . 18,62 . 32,79 . 25,86 Harvennushakkuu . 16,38 . 42,15 . 20,57 . 25,23 Uudistushakkuu . 13,86 . 32,27 . 13,45 Hankintahinnat s 58,50 . 32,41 s 37,24 . 15,89 . 43,57 . Metsä Fibre ei ole kuitenkaan rajoittanut sahatavaran tuotantoa. 13,10 . Puutuotteiden kysyntä on pitkällä aikavälillä kasvussa, ja tilannetta on katsottava 30 vuotta eteenpäin.” Myös Koillismaalla uskotaan pohjoisen puun tulevaisuuteen. 31,95 . 45,29 s 42,42 . 47,74 . 18,63 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 28,31 Harvennushakkuu . 59,41 . 13,67 14,30 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 43,61 s 17,61 s 19,38 . 12,35 . Olisi myös järkevää, että tukkipuu ohjautuisi aina sahaukseen”, hän muotoilee. 21,86 . 16,18 s 24,51 Uudistushakkuu s 59,05 . 16,58 . 16,73 . 55,86 . 40,55 . ”Minusta tukin hinta ei ole este puukaupalle, sillä se on edelleen hyvällä tasolla. Hyvän ja huonon tukin jalostusarvossa voi tukkikuutiota kohden olla 15 euron ero. 37,66 . 46,92 s 47,77 . Keski-Suomen Metsäkuljetus Oy:n Patrick Malin kuljetti viime perjantaina Versowoodin leimikolta Petäjävedeltä kuusitukkia Mikkelin Otavaan. Esimerkiksi vuonna 2009 kantohinta on ostoissamme ollut yli 15 euroa matalampi kuin nyt.” Mäntytukin jalostusarvo korostuu Pölkyn Jaakkolan mukaan nykytilanteessa korostuu tukkipuun laatu. 16,98 s 16,53 . 59,78 s 61,20 s 49,27 . 45,79 s 19,37 . 28,54 Harvennushakkuu . 17,02 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,36 s 57,41 s 36,76 s 17,12 s 17,15 s 24,71 s 26,81 Uudistushakkuu s 56,99 s 58,28 s 37,41 s 18,95 s 18,79 Harvennushakkuu s 48,34 s 48,21 s 33,90 s 16,37 s 15,80 s 21,94 s 22,60 Ensiharvennus Hankintahinnat s 56,6 s 54,84 s 31,04 s 30,77 s 32,41 s nousussa . 31,59 . 37,67 . 12,62 Hankintahinnat . 11,39 Hankintahinnat . Siksi on tärkeää pyrkiä hankkimaan laadukasta tukkia.” Jalostusarvon merkitystä painottaa myös Metsä Fibren Riissanen. 16,75 . 11,69 . ”Etenkin mäntytukilla laatuerot ovat suuria. 13,46 . 53,98 s 53,81 . 13,06 Hankintahinnat . 18,46 s 25,78 Harvennushakkuu s 53,54 . 16,58 s 21,25 s 22,30 Ensiharvennus . ”Suhdannetaite tietysti heijastuu raaka-aineen kysyntään hetkellisesti. sestikin ailahteleva, ja Venäjä on kasvattanut sahatavaravientiään”, hän listaa syitä tilanteelle. 39,55 . 50,47 . 48,82 . 16,22 s 22,03 . 32,59 s nousussa . 41,03 s 18,77 . 17,78 Hankintahinnat . 55,59 . 44,24 s 20,22 s 22,33 . 22,47 s 22,63 Ensiharvennus . 57,84 . 59,28 . 17,42 s 18,71 . 58,67 . 58,71 . 59,92 . 16,59 s 24,06 s 26,01 Uudistushakkuu s 56,97 . 18,77 . 20,91 Ensiharvennus Hankintahinnat . 33,20 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 37–40 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 38,92 s 33,24 . 19,59 s 34,78 s 33,93 Harvennushakkuu . 42,14 . 23,73 . 18,75 s 27,52 s 28,52 Harvennushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 49,18 s 47,84 s 17,09 s 15,45 . 17,32 . ”Investointipäätös on määrä tehdä aikaisintaan vuoden 2020 alkupuolella. 15,38 s 13,67 . 15,95 s 15,93 . 57,16 . 54,45 . 14,54 . 33,26 . 17,40 . ”Olemme toteuttamassa suunnitellusti yli kymmenen miljoonan euron arvoista höyläämöinvestointia Taivalkoskelle”, Jaakkola kertoo. 23,42 Ensiharvennus s 43,76 . Pidemmällä aikavälillä on ollut haastavaa hankkia riittävä määrä puuta sahaukseen. 45,25 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 24,14 s 24,64 Ensiharvennus . 31,27 . 48,14 s 24,72 s 24,63 . 47,64 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Näkymä puumarkkinoille on mäntytukin osalta utuinen. ”Kysynnän laskiessa heikoimpien saheiden hinta laskee eniten. 42,96 . Metsä Fibren suunnitelmiin Rauman suursahasta ei männyn nihkeä markkinatilanne ole juuri vaikuttanut. 23,91 . 57,78 s 55,98 s 32,57 s 32,27 . 21,85 s 22,16 Ensiharvennus . 38,87 . 17,74 . 31,66 s nousussa . 51,79 . ”Emmekä rajoita merkittävästi jatkossakaan, vaan pyrimme parantamaan tuotantoja kustannustehokkuuttamme”, Riissanen toteaa. 60,64 s 47,63 . 55,96 s 31,06 s nousussa . 46,19 s 19,80 s 21,19 s 17,32 s 26,23 s 28,89 Uudistushakkuu . 58,79 . 58,21 . 54,34 s 38,62 . 27,06 . 55,13 . Tavoitteenamme onkin edistää jalostusarvon mukaista tukkihinnoittelua.”. 11,70 . 24,68 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 52,10 . 22,21 . 17,08 . Versowood käyttää mäntytukkia sahatavaraan ja pylväisiin lähes miljoona kuutiota vuosittain. 54,29 . 36,85 s nousussa . 16,71 . 32,08 s nousussa . 12,98 . 20,71 . 19,93 . 58,42 . 16,06 . 13 AJASSA / 10.10.2019 s nousussa . Leimikon mäntytukit oli jätetty vielä pystyyn. 57,03 . 23,59 Uudistushakkuu . Torpon mukaan nyt myytävälle mäntytukkileimikolle, jonka voi korjata sulan maan aikaan, voi hyvin saada korjuun vielä tälle vuodelle. 16,70 . 22,94 s 23,92 Uudistushakkuu s 50,72 s 49,61 s 19,98 s 17,89 s 25,04 s 24,27 Harvennushakkuu . 53,21 s 36,84 . 46,00 s 20,63 s 21,81 . Versowoodin metsäjohtaja Jussi Torpo näkee kuitenkin markkinoiden pysyneen mäntytukin osalta varsin hyvin tasapainossa. 47,67 . 17,07 . 56,26 . 26,46 Uudistushakkuu . 57,98 . ”Hinta ei este puukaupalle” Mäntytukin ylitarjontatilanteella spekuloitiin jo Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyessä ja kiihdyttäessä kuitupuuhakkuita. 46,21 s 32,16 s 31,93 . 12,86 Hankintahinnat . 22,82 Ensiharvennus . 13,22 . 16,38 . 31,31
Kostea moreenimaa muotoutuu Kiurun nyrkissä pallomaiseksi. Maatuneista lehdistä ja juurista muodostunutta kangashumusta on peräti parikymmentä senttiä ennen kuin kivennäismaa tulee vastaan. Pintamaan kangashumuskerros paljastaa, että rehevä Hyrian koulutusmetsän kuusikko ei ole lehto vaan lehtomainen kangas. Kärki kolahtaa saman tien kiveen. "Siitähän sen näkee, onko maa karkeaa. Niiden koostumus vaihtelee veitselJoka kuoppaa kaivaa, oppii Maalaji, pinnanmuodot ja kosteus sanelevat, mikä puulaji menestyy, mikä maanmuokkaus on riittävä ja kannattaako energiapuuta korjata. Tämä kertoo, että joukossa on hienoja maalajitteita ja maa pidättää ravinteita sekä vettä karkeaa maata paremmin. Karkeat maalajit puolestaan ovat huonommin muovailtavissa, ravinteet sekä vesi valuvat herkästi läpi ja kasvupaikka on kuiva ja karu, mutta kantavuus hyvä. 14 10.10.2019 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat "K atsotaanpa, minkälaista maata täältä löytyy", sanoo kouluttaja Heikki Kiuru Hyria Oy:stä ja iskee lapion maahan. Suomen kivennäismaista suurin osa on useasta maalajitteesta koostuvia moreenimaita, ja yleisin maalajite on hieno hiekka. Mitä hienommista aineksista maa koostuu, sitä paremmin sen saa puristettua muotoonsa ja sitä paremmin se pidättää vettä ja ravinteita. Savimaista suuri osa on raivattu pelloiksi. Ojanpiennar paljastaa maalajin Maalajit voidaan jakaa karkeasti moreenija hiekkamaihin, savimaihin sekä turvemaihin. Kangashumuksen alta paljastunut moreenimaa muotoutuu Kiurun nyrkin puristusvoimasta lihapullamaisen pyöreäksi. "Tämä on moreenia, kun tulee kiviä vastaan", Kiuru toteaa ja kaapaisee lapiollisen metsämaata kuopasta. Hienorakeiset maat ovat kantavia vain kuivina tai jäätyneinä. Helpoiten maalaji selviää ojan pientareista, mutta myös kuopan voi tarvittaessa kaivaa. Kouluttaja Heikki Kiuru kaivaa kuopan Hyrian koulutusmetsän kuusikkoon Hyvinkäällä. lä leikattavasta jäykästä savesta runsaammin hiesua tai hietaa sisältävään saveen. "Lehdossa on multaa", Kiuru sanoo ja pyörittelee maata kädessään. Noin neljäsosa metsämaista on soita, joihin on muodostunut maatuneista kasveista vaihtelevan paksuinen turvekerros. Kivennäismaan päällä oleva paksu pintakerros kangashumusta kertoo, että kyseessä on lehtomainen kangas, ei lehto
Savipeltojen metsityksessä kuusi ja rauduskoivu ovat parhaat vaihtoehdot. 15 METSÄSTÄ / 10.10.2019 vai hienoa ja onko siellä savimaata vai turvemaata", Kiuru ohjeistaa. Tarkastele maata silmämääräisesti. Paikalla viihtyvät tammi, rauduskoivu ja kuusi.. Tuoreemmilla mailla mustikka yleistyy. Keskikarkealla (karkea hieta, hieno hiekka) ja karkealla maalla (karkea hiekka, sora) pääosa rakeista on silmin havaittavia. Karkeammilla mailla, joissa on hienoja maa-aineksia joukossa, ei saa pyöriteltyä pötköä, mutta muotoilu palloksi tai kuutioksi onnistuu. Turvemailla taas rahkasammalet ja suokasvit yleistyvät. "Maapohjaa on kuitenkin vaikea päätellä yksin kasvillisuudesta. 3. Runsaasti kosteutta pidättävät turvemaat jäätyvät talvella ja keväällä sulavat hitaasti. Maapohja ja maalaji on kuitenkin ihan sama." Turvemaat ja savimaat hankalimmat Maalaji yhdessä pinnanmuotojen ja kosteusolojen kanssa määräävät, mikä puulaji paikalle soveltuu ja minkälainen maanmuokkaus alalle sopii. Valkovuokon runsas esiintyminen puolestaan kertoo kasvupaikkatyypin olevan puiden kasvulle hyvä. Jo suhteellisen ohut turvekerros voi haitata puuston kasvua. Parhaiten turvemailla pärjäävät mänty ja kuusi sekä hieskoivu. Savipeltojen männyistä sen sijaan kasvaa oksikkaita. "Tervaleppälehdon jälkeen voi kasvaa mänty-kuusi-sekametsää. Tunnustele ja rullaa maata kämmentä vasten. Kosteuden merkitys näkyy hyvin maankohoamisrannikolla. Esimerkiksi opetusmetsän kuusikossa rehevyydestä kertovat saniaiset ja ruohovartiset kasvit. Maaperä huomioitava energiapuusavotassa Joka kuoppaa kaivaa, oppii "Jos maa on kukkopillisavea, tammea voisi kokeilla." 1. "Savimaa pidättää paljon ravinteita ja kosteutta, mutta on niin hienojakoista, että puiden on vaikea juurtua siihen", Kiuru kertoo. Kosteilla tasaisilla uudistusaloilla ojitusmätästys, jossa kaivetaan oja ja samalla tehdään mättäitä, parantaa tainten kasvuoloja. Myös pehmeillä turvemailla ja savimailla energiapuu on parempi jättää maan suojaksi. Karummilla hiekkamailla ikivihreiden varpujen, kuten puolukan ja kanervan, osuus lisääntyy. "Karkeilla mailla, kuten hiekkamaiden männiköissä, tehdään puolestaan niin lievä maanmuokkaus kuin mahdollista." Vinkkejä maalajin tunnistamiseen TIIA PUUKILA PINTAKERROKSEN paksuus kannattaa ottaa huomioon, jos pohtii hakkuutähteiden tai energiapuun korjuuta alalla. Karkea kivinen moreenimaa on männyn mieleen. Kosteusolot ovat niin ratkaisevat", Kiuru muistuttaa. "Turvemaat ovat yleensä vähäravinteisia ja kylmiä ja useimmille kasveille huonoja kasvupaikkoja", Kiuru sanoo. Hienorakeisella maalla (savi, hiesu, hieno hieta) maarakeet eivät erotu paljain silmin. Hienojakoisimmilla mailla maalajitteesta syntyy ohut lanka, jonka saa taivutettua renkaaksi. Kasvillisuus ei kerro kaikkea Pintakasvillisuudesta voi päätellä jotain maalajista. Mitä hienojakoisempaa maa on, sitä paremmin se muotoutuu kosteana makkaraksi. Se kasvattaa juurensa jopa tiiliskivisaveen, kun pääsee alkuun. Pihapiirin läheisyydessä myös tammi on mahdollinen. Lehdoissa rehevät ruohot valtaavat alaa ja varpujen osuus vähenee. Etenkin, jos kostealla maalla korjataan ensin ainespuu pois ja sitten ajetaan vielä toinen kierros energiapuuta korjaten, kannattaa korjuun järkevyyttä pohtia. 2. Savimaalla koivut kuusten joukossa parantavat maan maata lehtikarikkeellaan. Lähde: Metsämaan muokkausopas Ojanpientareista metsäautotien varrella voi päätellä maalajin. Jos kangashumusta on vain ohut kerros, puut tarvitsevat hakkuutähteet ravinnoksi, Heikki Kiuru muistuttaa. Tasaisilla savipelloilla matalat sarkaojat pitävät huolen, ettei vesi seiso alalla ja haittaa puiden kasvua. Etenkin jäykkä savimaa ja turvemaa rajoittavat puulajivalintaa. Kaiva noin 10 –30 senttimetriä syvä kuoppa, siten että maa paljastuu orgaanisen pintamaan alta. Lehdon pintamaa on multaa (vas.), jonka alta paljastuu savimaata (oik.). Soistuneilla mailla rassi on hyvä apuväline turvekerroksen paksuuden selvittämisessä. Siellä rannalla voi kaistaleena kasvaa tervaleppää ja kauemmas sekä korkeammalle vedenrajasta mentäessä kasvuolot muuttuvat karummiksi. "Jos maa on jäykkää 'kukkopillisavea' ja paikka on lämmin, tammea voisi kokeilla", Kiuru vinkkaa
Olen huomannut, että kun edellisenä iltana käy saunassa ja vihtoo vihdalla, jossa on pari kolme suopursun oksaa, ötökät kiusaavat paljon vähemmän. O len innokas metsässä liikkuja ja puuhastelija. Voipa viedä tupaankin. SEPPO KAHOLA T ein hankintahakkuuna kolmimetristä koivukuitua korpimetsässä. Valitsimme palkittaviksi 12 vinkkiä, joista on hyötyä myös muille Metsälehden lukijoille. MATTI VIRTANEN K un olen heininyt kuusentaimia, olen samalla pienellä leikkurilla käsitellyt ympärillä olevia leppiä ja pajuja siten, että katkaisen rungon vain osin ja taitan lakoon. Ennen propsien ajoa satoi paljon lunta. Voi aina ohi kulkiessa nostella, jos siltä tuntuu. Ratkaisuksi kehitin noin 3 000 euron hintaisesta minidumpperista/ telakuljettimesta juontolaitteen, jolla muutaman sadan metrin etäisyydeltä pienet tukit ja rangat voi juontaa metsässä kärryjen viereen. Lukijamme lähettivät kuvauksia hyväksi havaitsemastaan ideoista ja välineistä, jotka helpottavat metsänhoitoa ja muuta tekemistä metsässä. Kasvava taimi saa hyvin valoa ja vankistuu. RAIVAVEITSI. 10–15 cm päähän taimesta. Varsinkin mustikka-aika on parasta. SEIJA JÄÄSKELÄINEN SEPPO JÄÄSKELÄINEN, TEKIJÄ Metsälehden kesäkilpailussa etsittiin tällä kertaa niksejä. Dumpperi on 60 senttiä leveä ja on näin ketterämpi kuin mönkijä, joka ei oikein toimi risukkoisessa ja kannokkoisessa maastossa. Raivaveitsellä katkaistaan vesat, n. Myös steppikiekko ja tasapainokiekko olivat käytössä. Minidumpperista pitää lava poistaa ja rakentaa kääntyvä lovipankko, jonka päälle puut räikkäliinalla sidotaan. Ei vaan passaa kuivattaa – silloin kevenee ja tulee saunapuuta. JUKKA LAHTI S äästä kustannuksissa rehevällä heinäisellä alueella. Tässä on myös se hyöty, että aina kun käyt metsässä, tuot sieltä jotain pois. TAIMIKEPIT. Vihtomisen jälkeen iho huuhdellaan pelkällä vedellä, sillä koivun ja suopursun hajun pitää jäädä iholle. Itselläni näitä on ollut pihassa, liiterillä, riihellä. URHO RANTANEN. Laita Roundup -liuokseen kiinnitysaineeksi esimerkiksi polttoöljyä ja lisäksi väriaineeksi siivilöityä mustikkamehua. 3. TAIMISUOJA. Silloin riesana ovat pienet lentävät ötökät. Rajamerkiksi käy hyvin tyhjä ketsuppipullo, joka näkyy kauas punaisen värinsä vuoksi. 4. Kumitelat eivät vahingoita juuria, sillä pintapaine jää pieneksi. 2. 2-4 cm paksuiset, minkä jälkeen suihkutetaan Roundup-liuosta sumupullolla kantoihin. Käsittely tehdään reppuruiskulla riittävän laajalle alueelle eli taimi jää keskelle aluetta, jonka halkaisija on n. PENTTI SIPONEN M etsänomistajan ongelma on, jos ei ole traktoria tai puiden kuljetusmatka kotiin on pitkä, telaus/ juonto auton peräkärrylle. Tein osasta propsipölkyistä tekopökkelöitä kaivamalla montun suoperäiseen maahan ja pystyttämällä propsin siihen. Kuoritut, tyvestä teroitetut ja latvasta sinisellä suihkemaalilla maalatut pajukepit laitetaan istutuksen jälkeen samana päivänä n. 100–120 cm. Vielä kun ottaa aamulla puhtaan paidan (hajusteettomalla pesuaineella pesty), niin vaikutus paranee. 1. Pullon voi laittaa aurausviitan päähän, jolloin näkyvyys on vieläkin parempi. 16 10.10.2019 / METSÄSTÄ K ahvakuulia tein ensimmäiset kymmenisen vuotta sitten pitäessäni kansalaisopiston ja ukkojumpan piirejä. Taimi löytyy, vaikka horsmikko tai heinikko kasvaa pitkäksi. Taitettu runko jää kitumaan eikä kasvata herkästi uusia versoja. Käsitelty kanto näkyy hyvin. Tästä oli seurauksena, että kuitupuukasoja jäi metsään. Taimi suojataan ennen käsittelyä kuvan mukaisella Lasolja mehupurkista tehdyllä suojalla. Istutuksen jälkeen, kun heinä on kasvanut 10–20 cm pituiseksi, taimen ympäristö käsitellään Roundupilla. RAJAMERKKI. Lisäksi olen tehnyt keppijumppakepit noin ranteen vahvoista koivuista (2,5–4,6 kg) ja aikanaan painot 0-0. Näitä puisia voi rakentaa rukkasmallin pelkällä moottorisahalla ja siistimpiä poralla, taltalla ja raspilla
17 METSÄSTÄ / 10.10.2019 Metsälehden kesäkilpailussa etsittiin tällä kertaa niksejä. URHO RANTANEN V arsinkin hirvituhoalueiden taimikoista löytyy taimikonhoidossa paljon taimia, jotka ovat kasvattaneet useita kilpailevia latvoja. PEKKA RANTAMOIJANEN T aimien istutuslaatikoita jää istutuksen jälkeen kasoittain hävitettäviksi. Kartonkilevyn puoliväliin saakka sahataan rako, ja työnnetään levy taimen juureen varovasti. Minidumpperista pitää lava poistaa ja rakentaa kääntyvä lovipankko, jonka päälle puut räikkäliinalla sidotaan. Ne voi kuitenkin käyttää järkevästi monipuoliseksi hyödyksi. HANNU KORTESUO N iksini on aisaus eli tuoreen puun osakuorinta. Edullisin suojausaika on istutusta seuraava syksy tai seuraava kevät, jolloin ympärillä kasvava roskakasvillisuus alkaa tainta ahdistaa. MATTI LATVALA. Sain idean yhdistää alkujaan pistooleissa käytetyn kierrakaapelin oksasaksiin. PAAVO SALONEN M etsänomistajan ongelma on, jos ei ole traktoria tai puiden kuljetusmatka kotiin on pitkä, telaus/ juonto auton peräkärrylle. Polttopuukin säilyttää polttoarvonsa paremmin, jos kuorta poistetaan. ANNE PULLIAINEN K un istutat taimia, ruiskuta niihin merkintäväriä, mieluimmin punaista, niin löydät taimet helpommin heinäyksen tullessa ajankohtaiseksi. Kaatovälineellä, oli se moottorisaha, vesuri, kirves tai joku muu, pyyhkäistään kuorta pois, ettei puu jää muhimaan omissa liemissään. Tässä on myös se hyöty, että aina kun käyt metsässä, tuot sieltä jotain pois. MAURI LÅNGVIK E hdotan, että metsiin jätetään puita niissä kiipeilemistä varten. Ylimääräisten latvojen poisto raivaussahan terällä on hidasta, ja oksasakset taas tuppaavat tippumaan matkasta. Tällä yhdistelmällä ylimääräisten oksien leikkuu on tehokasta ja turvallista. Ratkaisuksi kehitin noin 3 000 euron hintaisesta minidumpperista/ telakuljettimesta juontolaitteen, jolla muutaman sadan metrin etäisyydeltä pienet tukit ja rangat voi juontaa metsässä kärryjen viereen. Apuvälineinä voi käyttää moottorisahaa niputtamalla levyjä ensin kasoihin, joiden reunaan sahataan kieleke oheisen kuvan mukaan. Lukijamme lähettivät kuvauksia hyväksi havaitsemastaan ideoista ja välineistä, jotka helpottavat metsänhoitoa ja muuta tekemistä metsässä. Varsinkin hakkuukelvottomat puut tai hankalissa hakkuukohteissa olevat puunkäkkärät kannattaa säästää! Ne ovat usein myös metsän kaunistuksia erikoisine muotoineen. Dumpperi on 60 senttiä leveä ja on näin ketterämpi kuin mönkijä, joka ei oikein toimi risukkoisessa ja kannokkoisessa maastossa. Se on vanha menetelmä, mutta perinne on katkennut jossain vaiheessa. Koivu varsinkin huononee nopeasti, jos lehdettömään aikaan kaadetaan eikä heti pilkota. Puissa kiipeily ja niissä voimistelu on hyvää ja rentouttavaa liikuntaa, josta minäkin (kuvassa) nautin! Olen yli 70-vuotias, mutta kuva on otettu muutama vuosi sitten. Taimilaatikoista saatavat levyt riittävät istutuslohkolla taimille, jotta vaativat kipeimmin suojauksen. Siihen mennessä taimi on vankistunut jo riittävästi. Kun maakuntaa kulkee, näkee hyvin tehtyjä riukuaitoja, jopa erilaisilla hankerahoituksilla opetustyönä tehtyjä – mutta ei ole ymmärretty aisata! Olen myös nähnyt hevosaitauksia, joissa puutavara on kuoripäällistä. Itse pienmetsänomistajana olen leikannut kartongista suojalevyjä taimien juureen käytettäviksi jo parinkymmenen vuoden ajan hyvin kokemuksin. Oksasakset kulkevat näppärästi nahkaisessa vyökotelossa. Aisaus on paras tehdä heti kaadon yhteydessä. Sommittele niistä sieviä postikortteja. Muun hukkakartongin lisäksi taimilaatikoista saa samaan tarkoitukseen jo paikan päällä työstettäviksi kartonkilevyjä puolen tusinaa kappaletta laatikkoa kohden. Kumitelat eivät vahingoita juuria, sillä pintapaine jää pieneksi. K un metsässä ei ole vielä lunta, käy hakemassa jouluaskarteluja varten lasten/ lastenlasten kanssa käpyjä, havuja, varpuja, jäkälää ja kuivuneita oksia, koristeheiniä jne. Saat niistä ilmaiset askartelutarpeet. Sarjana 40x40 cm:n levyjä voi tehdä muista kartonkilevyistä urakalla pöytäsirkkelillä tehokkaasti. Valitsimme palkittaviksi 12 vinkkiä, joista on hyötyä myös muille Metsälehden lukijoille
Nähtävää riittää, joten kierros tilan takapihalla venyy. 18 10.10.2019 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA MIKKO RIIKILÄ, teksti ARI KOMULAINEN, kuvat P osiolla asuva Esa Sarajärvi on monen toimen ja taidon mies. Hän raivasi peltoalan lappilaisittain muhkeaksi ja kasvatti karjan pääluvun noin kuuteenkymmeneen, joista parikymmentä lypsävää. Puoliso löytyi tekopitäjän naapurista Posiolta. Niin ikään oman pajan tuotantoa oleva pellonraivausmurskain, jolla niin suomättäät, liekopuut kuin pajupuskatkin jauhautuvat kuin kukkamullaksi. Kävipä hän nauttimassa osansa myös norjalaisesta öljyryntäyksestä 1970-luvun porauslautoilla. ”Kävin Kemijärvellä levyseppä-hitsaajakurssin, ja hyppäsin niine hyvineni linja-autoon. Sarajärven pienkone, ESSA 1, on siistiä työtä, moni olisi halunnut ostaa samanlaisen, mutta uusia ei kuulemma valmisteta.. Niinpä etelän reissu venyi lopulta miltei koko 1970-luvun mittaiseksi. Nyt peltoja viljelee naapuri. Etelän reissulta ”rengiksi” Posiolle Ranualla syntynyt Sarajärvi teki nuorena miehenä pitkän kierroksen etelän telakoilla ja rakennustyömailla, joilla tarvittiin metallityön osaajaa. Nyt jo virallisesti eläkepäiviään elelevä maanviljeljijä hoitaa metsiään, nikkaroi puusta ja varsinkin sepittää metallista – uudesta ja kierrätetystä – mitä tarvitsee. ”Täällä minä olen siitä asti ”Raha ei raudassa ole hukassa” Kun on kerran metallimieheksi oppinut, voi taitojaan hyödyntää myös metsänomistajana – monin tavoin. Myöhemmin lypsykarja vaihtui lihakarjaksi. Siihen hän myös asettui, vaikka appiukko tervehtyikin. Navetan takana oli myös melkoinen joukko vanhoja henkilöautoja, varaosiksi ja muuten, vaikka mobilistikerhoa Posiolle ei hänen aloitteestaan huolimatta saatukaan perustettua. Kokoelmasta löytyy muun muassa ajan hampaan puraisemia Ford Cortinoita – sellaisia, joita näkee nykyisin enää brittiläisessä Sydämen asialla -sarjassa. ”Taksia ajoin lopulta 15 vuotta. Siellä joku ystävällinen mummo näytti suunnan Rauma Repolan telakalle.” Luokkahitsarin taidot takasivat, että työtä riitti. Traktorisovitteinen kaivuri, itse tehty tietenkin, lukuisia vanhoja, sulattamolta pelastettuja, täysremonttia odottavia veteraanitraktoreita. Se oli ennen EU-aikaa kohtalainen karja. Seuraavaksi nousin junasta Rauman rautatieasemalla. Kerran lomareissulla Norjan töistä Sarajärvi lupautui vihoittelevaa selkäänsä poteneen appiukon tuuraajaksi tämän taksia ajamaan. ”Raha ei raudassa ole hukassa”, mies kuittaa. Siinä näki aika monenlaista.” Toimen mies pisti töpinäksi myös maatilan töissä. Esa Sarajärvi rakensi oman metsäkoneen pääosin kierrätysosista
Hän on hoitanut niitä itse suunniteltujen ja valmistettujen koneiden avulla – mitäpä muuta asiansa osaavalta levyseppähitsarilta voisi odottaa. Niin myös Esa Sarajärvelle.. ”Jälkiä et näe missään, tämä mahtuu kulkemaan jo ensiharvennusmetsissä puiden välistä ilman ongelmia niin pakilla kuin etuperinkin. "Mikäpä täällä on ollut renkinä ollessa.” Posio Ahkeralle hankintahakkaajalle oma, ketterästi liikkuva ajokone on ylpeyden aihe. Kemijärvelle odotetaan ja toivotaan uutta sellutehdasta – jos Esa SarajärSarajärvi voinee luopua moottorisahasta hankintasavotoillaan, kun oma hakkuukoura valmistuu. 19 METSÄSTÄ / 10.10.2019 touhunnut. Kohta mies ehkä hylkää moottorisahan hankintasavoitollaan ja siirtyy konetyöhön. Pihakierroksella Sarajärvi esittelee itse tehdyn metsä-äkeen ja metsäauran, jonka veturina miehellä on jyhkeä neliveto-Jontikka. Vaimo lupasi elättää minut, joten mikäpä täällä on ollut renkinä ollessa”, hän ilkamoi. Polttopuut ja rakennusten materiaali ovat peräisin tilan harvennusleimikoilta. Kuormain toki on ostotavaraa, samoin moottori, käytettynä hankittu Kubotan kolmisylinterinen diesel. vi saisi valita, hän näkisi mieluummin uuden tehtaan Kemijärvellä kuin Kemissä – vaikka ei hän pahakseen panisi, vaikka jopa molemmat hankkeet toteutuisivat. ”Tukilla meillä on erinomainen kysyntä, kun sekä Kuusamossa että Taivalkoskella on isot sahat, hyvistä tukkivaltaisista leimikoista tulee monia tarjouk sia. Viime vuosien sellubuumin aikana sillä olisi tehty säkkikaupalla rahaa ja Itä-Lapin harvennusmetsiä olisi saatu kasvukuntoon. ”Täällä kuitupuun kysyntä on ollut tukkoista, joten harvennuksilta kertyvää kuitupuuta on riittänyt niin haloksi kuin piharakennustenkin tarpeiksi.” Hän manaa vieläkin Stora Enson entistä toimitusjohtaja Jouko Karvista, joka lakkautti Kemijärvellä toimineen sellutehtaan toistakymmentä vuotta sitten. Kuormaan menee kolme kuutiota kerrallaan, ja kantavuus riittää vaikka suomaille kesäkelillä.” Lisäksi Sarajärvi on koneellaan vuosia kuljettanut taimia muun muassa Metsähallituksen aukoille tiettömien taipaleiden taakse. Oman pajan valmiste on myös tela-alustainen pieni ajokone, ESSA 1, alusta loppuun itse tehty ja kierrätysosista valmistettu – esimerkiksi telat on tehty vanhoista moottorikelkan telamatoista. Mekanisoitua metsänhoitoa Metsää renki-Sarajärvellä on hoidettavanaan lappilaisittain keskiverto reilut sata hehtaaria. Posiolta on vain noin sata kilometriä Kemijärvelle. Toive paremmasta elää kuitenkin yhä vahvana. Kun kuitupuu vielä kävisi kaupaksi, niin mikäpä täällä olisi olla.” Ahkeralle hankintahakkaajalle oma, ketterästi liikkuva ajokone on ylpeyden aihe. Pajassa näet valmistuu kovaa vauhtia giljotiinikoura, jolla puu katkeaa aina 16 sentin läpimittaan asti ja karsinnankin pitäisi sujua. Kemijärvelle tarvitaan tehdas Koneidensa lisäksi Sarajärvi esittelee ääriään myöten täynnä olevaa polttopuuliiteriä sekä omasta puusta tehtyä grillikotaa
20 10.10.2019 / METSÄSTÄ TIIA PUUKILA M etsäsijoittaja Jaakko Temmes kokeili, miten Kuutio. Miten paljon katkonta vaikuttaa tukkipuuosuuteen, on vaikea hahmottaa jälkikäteen, saati etukäteen. Puuston kokonaismäärä Trestimassa oli neljänneksen pienempi kuin Metsään.fi-arviossa. Kaikki tarjouksen tekijät olivat käyttäneet tarjouspyynnössä olleita Metsään.fi-sivustolta saatuja lukuja. fi, Metsään.fi sekä Trestima-sovellus palvelevat puunmyyjää. Metsään.fi puustoarvio ja toteuma olivat kohtuullisen lähellä toisiaan. fi-palvelusta. Metsävaratiedot hän latasi metsäkeskuksen ylläpitämästä ilmaisesta Metsään. Harvennuksissa voi olla, että puulajisuhteet eivät ole oikein", Temmes arvioi. Trestimalla saatu puuston kokonaismäärä osoittautui runsaat viisitoista prosenttia toteumaa pienemmäksi. "Trestiman käyttö oli mielenkiintoinen kokeilu, mutta ostajat eivät sitä juuri hyödyntäneet. "Minusta Metsään.fi-tarkkuus on riittävän hyvä päätehakkuuleimikoihin. Toteutunut kauppahinta jäi kuitenkin liki viidenneksen alhaisemmaksi, sillä kuitupuun osuus oli arvioitua suurempi. Kännykkäsovellus laskee valokuvista puustotiedot sekä kokojakauman. Parhaiten Trestima toimii Temmeksen kokemuksen mukaan tasa-asentoisessa tukkipuuvaltaisessa puustossa. "Kuutiossa on ideaa ja toivon, että sen käyttö laajenee, jotta saadaan siitä aito puumarkkinapaikka." Testissä digiajan puukauppa Päätehakkuun kauppa Kuutiossa onnistui, Metsään.fi:n puustotiedot olivat riittävät, mutta Trestiman tuloksia ei osattu hyödyntää, arvioi Jaakko Temmes. "Toivoisin, että Kuutioon saataisiin lisää mahdollisuuksia arvioida ostajia, hakkuutyön laatua ja katkonnan onnistumista" Toinen toive liittyy katkonnan läpinäkyvyyteen. "Tämä kuvaa, että suurin osa ostajista selvästi etsii sieltä jotain ja hyvin harvoin tekee tarjouksen", Temmes arvioi. "Kuutiossa on ideaa ja toivon, että sen käyttö laajenee." Jaakko Temmes Päätehakkuukuusikko oli kesäkorjuukelpoinen ja sijaitsi kantavan autotien varrella. Alikasvoskuuset haittaavat selkeästi Trestiman puuston laskentaa", Temmes arvioi. Vajaat neljäkymmentä euroa maksaneen puustoarvion hän liitti kuution tarjouspyyntöön. Suurinta mahdollista tukin määrää leimikolla ei mainita mittalistassa eikä sen liitteissä. Sen sijaan, jos haluaa tehdä hakkuualan, joka ei noudata olemassa olevia kuvioita tai toimenpide-ehdotuksia, joutuu jumppaamaan", Temmes summaa. fi ovat toimiva yhdistelmä. "Metsässä oli kaksikerroksisuutta. Hän kilpailutti kesäkorjuukelpoisen päätehakkuukuusikkonsa Kuutiossa, metsänomistajille maksuttomassa puukauppapaikassa verkossa. Koska metsävaratietojen paikkaansa pitävyys Metsään.fi-palvelussa mietitytti, Temmes mittasi kuusikon myös maksullisella Trestima-sovelluksella. "Jos Metsään.fi-leimikon rajat ja kuviorajat ovat suurin piirtein kohdillaan, niistä on helppo tehdä tarjouspyyntö. Tarjousten vertailu vaativaa Alueen lukuisista puunostajista tarjouksen teki aluksi kaksi, ja soittamalla perään tuli kolmas tarjous. Jaakko Temmes Kaupat Kuutiossa kilpailutetusta leimikosta syntyivät viime vuoden joulukuussa ja kuusikko hakattiin elokuussa. Temmes toivoi erityisesti, että ostajat hyödyntäisivät Trestiman antamaa puuston kokojakaumaa, joka osoitti päätehakkuuleimikossa olevan runsaasti myös pienempää kuusta. Trestimaa Temmes tuskin enää käyttää apuna, mutta selkeiden päätehakkuuleimikoiden kohdalla Kuutio ja Metsään. Puhutaan paljon korjuuvalmiista leimikosta ja saappaan jälkien pienentämisestä, mutta ollaan niin alussa, ettei kokojakaumaa osata hyödyntää." Saadut tarjoukset olivat hyvin lähellä toisiaan ja niiden vertailussa Temmes joutui osaltaan turvautumaan omaan sormituntumaan ja harkintaan. Metsään.fi riittävän tarkka Päätehakkuuleimikko hakattiin elokuussa. Ostajista ainakin kaksi oli lisäksi käynyt paikan päällä katsomassa leimikkoa. Jaakko Temmes asetti Kuutiossa tarjousajaksi neljä viikkoa, mutta oppi että, kaksi viikkoa olisi riittänyt.
"Hakkuukoneenkuljettaja liikkui kuin nyrkkeilijä, eteen ja taakse, etsien sopivia paikkoja kaataa puu ja vetää se ajouralle. "Tässä leimikossa yläharvennukselle olisi perusteltavissa kolme euroa, poimintahakkuulle yli kaksi euroa ja pienaukkohakkuulle reilun euron alempi kantohinta verrattuna avohakkuuseen." Korjuuvaurioita aiheutui eniten poimintahakkuissa: reilut 20 prosenttia kasvamaan jätettävistä puista vaurioitui. Katso video Metsälehden Youtubesta. Viiden hehtaarin leimikossa vertailtiin erilaisten jatkuvapeitteiseen kasvatukseen tähtäävien hakkuiden tuottoa, ajanmenekkiä, kustannuksia ja hakkuujälkeä. Yläharvennukset tehtiin pikkupakkasella, poimintahakkuita tehtiin myös kireällä pakkasella ja suojakelillä. Kaikkiaan metsänomistaja sai leimikostaan noin 22 000 euroa. 1950ja 1960-luvuilla ojitettu ja 2000-luvulla kunnostusojitettu alue on Niemistön mukaan "tyypillistä viljavaa sekametsäistä suota". Tehotunti sisältää korkeintaan puolen minuutin mittaisia taukoja. Vaikka metsänuudistaminen ja taimikonhoito olisi teetetty ulkopuolisella, olisi metsänomistajalle Niemistön mukaan jäänyt avohakkuun jälkeen 1 200 euroa hehtaarilta enemmän kuin jatkuvapeitteisen kasvatuksen hakkuusta. Yläharvennuksessa poistettiin suurimmat puut ja kasvamaan jätettiin elinvoimaisia pienempiä puita. Alkupuusto, m 3 /ha Alkupuustosta tukkipuuta, % Hakkuukertymä, m 3 /ha Hakkuukertymästä tukkipuuta, % Jäävä puusto, m 3 /ha Jäävästä puustosta tukkipuuta, % Hakkuun tuottavuus, m 3 /h Hakkuun kustannus, €/m 3 Kantorahatulo, €/ha Yläharvennukset 236 55 121 40 115 66 28 4,2 4 000 Poimintahakkuut 235 49 154 45 81 51 34 3,4 5 300 Pienaukkohakkuu 253 47 253 47 46 2,5 9 000 Hakkuutavat vertailussa Tutkimusmetsikön alkupuusto, hakkuukertymä ja kasvamaan jäävä puusto eri leimikon osissa sekä hakkuutavan vaikutus hakkuun tuottavuuteen, hakkuun kustannukseen ja kantorahatuloihin. Jos leimikko olisi avohakattu, olisi puunostaja maksanut havutukeista 60 euroa kuutiometriltä ja kuitupuusta 18,30 euroa kuutiometriltä. Niemistö arvioi, että ero saattaa selittyä korjuukeleillä. Pentti Niemistö erikokoisia kuusia. Avohakkuussa hakkuukoneen tuottavuus on Niemistön mukaan samaa luokkaa kuin pienaukkohakkuussa, mutta puutavaran ajo tulee halvemmaksi. Leimikko jaettiin lohkoihin, joista neljällä tehtiin poimintahakkuita, kahdella yläharvennus ja yhdellä pienaukkohakkuu. Yläharvennukset ja pienaukko tehtiin leimikon niihin osiin, joista kuusialikasvos puuttui. Hakkuutapa puuston mukaan Poimintahakkuita tehtiin leimikon sellaisissa osissa, joissa suurten mäntyjen ja vanhenevien hieskoivujen alla kasvoi Jatkuvan kasvatuksen hakkuutavat syyniin Poimintahakkuu kasvattaa lyhyellä aikavälillä metsänomistajan kukkaroa enemmän kuin yläharvennus. Silloin metsänomistaja olisi saanut leimikostaan noin 40 000 euroa. Eri hakkuutapojen ajanmenekkiä seurattiin hakkuukoneen kuljettajan otsalle asennetun kameran avulla. "Suometsän omistaja halusi välttää päätehakkuun ja metsänuudistamisen tai ainakin siirtää niitä eteenpäin", kertoo tutkimusta vetänyt Luken tutkija Pentti Niemistö. Hakkuissa poistettiin lähes kaikki koivut ja valtaosa männyistä. Leimikkoon jätettiin hakkuissa 10–20 metrin levyinen vyöhyke suojaamaan puustoa tuulituhoilta. "Jotta poimintahakkuu tuottaisi lyhyellä aikavälillä enemmän kuin avohakkuu, pitäisi puuston olla selvästi kaksijaksoinen. Näin siinäkin tapauksessa, että avohakkuusta saatavista tuloista vähennetään metsänuudistamisen ja taimikonhoidon kustannukset, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tapaustutkimuksesta. Niemistö kertoo yllättyneensä sitä, miten paljon haasteita puunkorjuussa tuli vastaan. Alue on harvennettu kunnostusojituksen yhteydessä ja lannoitettu pariin otteeseen. Kasaaminen oli hankalaa, kun eri puutavaralajeja tuli lähes kymmenen", hän kertoo. Leimikkoon tehdyn pienaukon takana näkyy poimintahakattua puustoa. Seuraavaksi hakkuualoilla tutkitaan, miten metsä lähtee kasvamaan ja uudistumaan. Poimintahakkuiden tuottavuus oli 34, yläharvennusten 28 ja pienaukkohakkuun 46 kuutiometriä tehotunnissa. Eniten sitä kasvattaa avohakkuu. Puunostaja maksoi havutukeista 55 euroa kuutiometriltä ja kuitupuusta 17,30 euroa kuutiometriltä. Tutkimus tehtiin alkuvuodesta eteläpohjalaisessa suometsässä. Yläharvennuksissa vastaava luku oli reilut kymmenen prosenttia. Kasvamaan jätettävien puiden tulisi olla niin pieniä, ettei niistä saa hakkuutuloja." Nyrkkeilijän liikkein Eri hakkuutapojen ajanmenekkiä seurattiin hakkuukoneen kuljettajan otsalle asennetun kameran avulla. 21 METSÄSTÄ / 10.10.2019 LIINA KJELLBERG, teksti PENTTI NIEMISTÖ, kuvat M etsän jatkuvapeitteisen kasvatuksen hakkuusta saatavat tulot jäävät lyhyellä tähtäimellä pienemmiksi kuin avohakkuusta saatavat
Langaton vinssi . . Peräkärryssä on Robsonin peräveto, joka jaksaa liikuttaa mönkijää eteenpäin kuormankin kanssa. Sisimmillä saa tukijalat paikoilleen. Kuormaimen ulottuvuus on 4,4 metriä, ja sillä ylettyy ottamaan puut kyytiin myös kärryn perästä. Seuraavalla vasemmanpuoleiselle vivulla jatketaan puomia, ja oikeanpuoleinen on kouran kääntäjä. kolmimetristä kuitupuuta tienvarteen noin 50 kuutiometriä. Kuormaimessa on 2+4-vipuinen venttiilipöytä. Ne ovat hieman leveämmät ja korkeammat, kokoa 300/65/12. Sama ongelma on esiintynyt aiemmissakin kuormaintesteissä. Renkaat ovat kahdeksankankaiset, joten ne kestävät kovaakin ajoa. . . Muunkin merkkinen noin 500 kuutioinen tai sitä suurempi mönkijä käy vetokoneeksi. Vinssi 274 € . . Runko-ohjaus on kätevä ahtaista paikoista ajettaessa. 22 10.10.2019 / METSÄSTÄ HANNU JAUHIAINEN, teksti MIKKO RIIKILÄ, kuvat K ranman T1750E on ruotsalaisvalmisteinen mönkijään sopiva kuormainperäkärry, jonka kuormainta pyörittää Hondan polttomoottori. Veturina Hondan mönkijä Kuormaimen vetolaitteena oli koeajossa Honda TRX 500 -traktorimönkijä. Hinta 14 990 € + toimituskulut (n.400€) . Tukkisakset 148 € Kranmanin kuormainperäkärry ja Honda mönkijä ovat kätevä yhdistelmä metsänomistajan puunkorjuuseen. Hinta 10 590 € . Kuormaimen ulottuvuus 4,4 m . . Metsälehden kokeilussa Hondalla ja Kranmannilla korjattiin Runkoohjauksella voidaan ohjata peräkärryä ahtaissa paikoissa. . Kuormainta pyörittää sähköstartilla varustettu Hondan polttomoottori. Fakta KOKEILTUA. Kranman tarvikelaatikko 280 € . Mönkijässä oli alumiininen Puut jouhevasti tien varteen Kranman mönkijäkuormain sopii vaativalle ja paljon hakkuita tekevälle hankintaisännälle. Hondan varustuksena oli Warnin vinssi. pohjapanssari, joka suojasi hyvin myös etupyörien ripustukset. . Vinssi on monesti hyödyllinen, jos pelkkää mönkijää käytetään vaikkapa hirvien noutamiseen. Peräkärryä voi ohjata noin 25 senttiä sivuun, joka monesti riittää siihen, että kärry kulkee puiden välistä hieman tiheämmässäkin metsässä. Isotkin puut nousivat kyytiin vaivatta. Testisavotta sujui sujuvasti. Useimmissa merkeissä on takana erillisjousitus, jolloin mönkijään kannattaa vaihtaa jäykemmät jouset. Järjestelmä on tullut tämän vuoden malliin, aiemmin ohjaus tapahtui venttiilipakan päällä olevilla vivulla, joita käyttääkseen pitää kurottautua eteenpäin. Vinssin kanssa on oltava tarkkana, kun sitä kelaa tyhjänä sisään. Siinä on normaalin käynnistinnarun lisäksi sähkökäynnistin, joka helpottaa huomattavasti laitteen käyttöä. Siinä on jäykkä taka-akseli, joka sopii hyvin raskaan kuormainperäkärryn vetoon. Pieni ongelma aiheutui löystyvästä peräkoukusta, jota piti tarkkailla koko savotan ajan. Kuorma-ala n 1,5 m 3 . Äkkiliikkeitä ei aloittelijankaan käytössä juuri synny. Löysä vaijeri menee helposti kaksinkerroin rullalle. Renkaat 300/65/12 HONDA TRX 500 FBE . Silloin joudutaan monesti hankaliin paikkoihin, ja vinssi voi olla tarpeen esimerkiksi valtaojia ylitettäessä. Hondassa on mekaaninen vaihdelaatikko tavanomaisen variaattorivedon sijaan. Runko-ohjaus . Peräkärryn rengaskokoa on hieman kasvatettu viime vuodesta. Peräkoukku joutuu melkoiselle rasitukselle, joten sen mutteri kannattaa hitsata kiinni. Pohjapanssari 558 € . Kranmanissa on riittävästi voimaa ääripään sivuttaisliikkeisiin, ja kouran puristusvoima riittää hyvin myös kuorman purkamisessa. Puomissa on kaukosäätimellä toimiva vinssi. Peräkärryyn mahtuu noin puolitoista kuutiometriä kolmimetristä puuta, pidempää rankaa vähän enemmän. Vinssi on todella kätevä etenkin hankalista maastoista puuta korjattaessa. . Koeajossa korjattiin kolmimetristä kuitupuuta, mutta joukossa oli järeitäkin tielinjalta kaadettuja pöllejä. Kuormain on helppokäyttöinen ja liikeradoiltaan tasainen. . Mönkijän omaa vetoa tarvitaan lähinnä ohjailuun ja tasaisella maalla nopeampaan ajoon. Vaijerin pituus on 25 metriä. KRANMAN T1750E 4WD . Peräkärryssä runko-ohjaus Peräkärryssä on myös runko-ohjaus, jota säädetään vasemman peukalon ulottuvilla olevilla lisävivuilla. . Kouran puomia ohjataan reunimmaisilla ja pisimmillä vivuilla. . Kuormainperäkärryn kanssa ajettaessa tarvittiin lähinnä ykkösvaihdetta, joka toimi hyvin raskaillakin kuormilla ajettaessa
Rauhan tultua ja kärsittyään sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä langetetun vankilatuomion hän otti tilan hoidon taas haltuunsa. Tanner oli vuonna 1924 ostanut Vihdissä sijaitsevan Sorkin tilan. Tuhka antaa taimille riittävät eväät alkuvaiheen kasvulle, jonka jälkeen puut pystyvät vielä noin 20–30 sentin turvekerroksen läpi hyödyntämään kivennäismaan ravinteita. Menetelmän kannattavuus perustuu mataliin tuotantokustannuksiin: luontaiseen uudistumiseen ja jatkossa metsän uudistamiseen kantovesoista. Metsää hoidettiin entisellä huolella", Mikko Tanner muisteli. Kaikkiaan Vapo omistaa Suomessa noin 100 000 hehtaaria maata. Metsitys on hyvä keino saada vanha turvetuotantoalue tuottamaan ja sitomaan hiiltä. Ne ovat sisältäneet niin suonpohjia, niiden reuna-alueita, kuin turvetuotannon reservialueitakin”, kertoo Vapon strategisista hankkeista ja kiinteistöistä vastaava johtaja Pasi Koivisto. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan hieskoivun kasvatus energiapuuksi noin 30 vuoden kiertoajalla on yksi varteenotettava vaihtoehto suonpohjilla. Jos turvekerros on ohut, ei maanmuokkausta välttämättä tarvita. Olemme Vaponkin toimesta metsittäneet alueita jonkin verran tuhkalannoituksen avulla. ”Tuhkalannoitus ennen metSuonpohjat soveltuvat metsitettäviksi Turvetuotannosta vapautuu alueita uusiin käyttötarkoituksiin kiihtyvällä tahdilla. Useiden päivien ohjelmaan kuului metsäkierros, johon me lapset osallistuimme. ”Ohutturpeiset suonpohjat soveltuvat hyvin metsitykseen. Metsälehden sivuilta 23 METSÄSTÄ / 10.10.2019 ti luontaisesti hieskoivikko. Lisäksi päästiin jo hyvään alkuun metsäkuvioiden ikäjakauman tasauksessa tehdyn metsäsuunnitelman mukaisesti", kertoi Väinö Tannerin poika Mikko esitelmässään vuonna 1998. "Jopa hiukan moitti äitiäni liiallisista metsäluontoa pilaavista hakkuista, mutta myönsi pakkotilanteen. Käytiin katsomassa istutuksia, hakkuita, metsäojituksia ja muita metsätalouden kohteita." Sotavuosina Väinö Tannerin huomio oli luonnollisesti muualla. "Isäni vietti vuosilomansa, joka yleensä oli heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, Sorkissa. Lisäksi Tanner oli Keskusmetsäseura Tapion hallintoneuvoston pitkäaikainen jäsen. Tällöin puustoa on noin 10 000 runkoa ja 180 kuutiota hehtaarilla”, erikoistutkija Paula Jylhä Luonnonvarakeskuksesta toteaa. Turpeessa on runsaasti typpeä, mutta suonpohjilla on yleensä ankara puutos kaliumista ja usein myös fosforista. ”Toki pohdimme jatkuvasti sitä, voisiko alueilla olla tulevaisuudessa käyttöä itsellemmekin esimerkiksi hiilensidontatarkoituksessa.” Tuhkalla ravinnetasapaino kuntoon Bioenergia ry:n selvityksen mukaan Suomessa on tähän mennessä metsitetty suonpohjia 30 000–40 000 hehtaaria. Sen metsät oli hakattu, joten ensimmäiseksi tilalle tehtiin tuolloin vielä harvinainen metsäsuunnitelma. Ravinnetalous on syytä korjata tuhkalannoituksella viljelyn yhteydessä. Vaikka hän yleensä kieltäytyi periaatesyistä kunniamerkeistä, Tapion hopeisen ja kultaisen ansiomerkin Tanner suostui ottamaan vastaan. Metsä tuotti aluksi pääasiassa polttopuuta, mutta vähitellen myös arvokkaampaa tukkipuuta. "Metsä, jossa oli keskimäärin puuta noin 50 kuutiota hehtaarila, saatiin kasvamaan noin 115 kuutioon hehtaarilla. Sosialisti ja ahkera metsänomistaja. Väinö Tanner kuoli pian syntymäpäiväuutisen jälkeen huhtikuussa 1966. Hieskoivikosta voidaan kasvattaa ainespuuta, tai uusi puusukupolvi voi olla esimerkiksi hieskoivuverhopuuston alle viljelty kuusikko. ”Ohutturpeisilla kohteilla voidaan myös maanmuokkauksen avulla saada kivennäismaan ravinteet taimien käyttöön.” Suonpohjille viljeltäväksi puulajiksi valikoituu yleensä mänty. Kuitenkin ensimmäisellä vasemmistolaisella pääministerillämme ja talvisodan ulkoministerillä Väinö Tannerilla riitti meriittejä myös tällä saralla. sänviljelyä on erinomainen keino ravinnetalouden korjaamiseen”, Isoniemi sanoo. "Tohtori Tannerin pääministerikaudella saimme ensimmäisen metsänparannuslain, ja hänen käsialansa näkyy myös yksityismetsälaissamme" , Metsälehti kirjoitti. ”Ravinteikkaimmilla kohteilla myös kuusi voi tulla kysymykseen, mutta ilman verhopuustoa kuusi on altis hallalle.” Energiapuunkasvatus järkevä mahdollisuus Suonpohjille syntyy tuhkalannoituksen jälkeen usein helposSAMI KARPPINEN, teksti ja kuva V apo Oy:n maa-alueiden myyntikampanjan myötä moni metsänomistaja on pohtinut suonpohjien sopivuutta metsätalouteen. "Lähtökohtana on, että alueen vesija ravinnetalous laitetaan kuntoon." EERO SALA MAALISKUUSSA 1966 Metsälehti julkaisi lyhyen syntymäpäiväuutisen miehestä, jonka suurimmat ansiot olivat muualla kuin metsäalalla. Sarjassa kerrotaan Metsälehdessä vuosien varrella esiintyneistä ihmisistä. ”Olemme myyneet lokakuusta 2017 alkaen noin 16 000 hehtaaria maitamme. Kasvatusmenetelmää voidaan myös vaihtaa kysyntätilanteen mukaan. Koiviston mukaan suonpohjien uudet omistajat ovat hyödyntäneet alueita niin metsitykseen, peltoina kuin kosteikkoinakin. ”Onnistuneen metsityksen lähtökohtana on, että alueen vesija ravinnetalous laitetaan kuntoon”, huomauttaa suonpohjien metsityshanketta Suomen metsäkeskuksessa vetävä Mira Isoniemi. Suonpohjia vapautuu vuosittain tuotannosta 2 000–3 000 hehtaaria.” Koivisto arvioi, että Vapolta myyntiin on tulossa lähivuosina vielä toiset 16 000 hehtaaria maata. ”Puunkorjuussa edullisin vaihtoehto on avohakkuu kokopuukorjuuna. Suonpohjan omistajaksi voi päästä kohtalaisella hinnalla, mutta metsitys vaatii yleensä tavallista enemmän huomiota
Monenlaista lentäjää Lentotaito kehittyi aikojen kuluessa monille eläinlajeille. Lentokalat nousevat vedestä liitolentoon viiden metrin korkeudelle ja liitävät eviään ohjailemalla jopa 40 sekuntia 70 kilometrin tuntinopeudella ja jopa 400 metrin matkan. Nämä ilmojen suvereenit valtiaat lensivät maapallolla siis jo kauan ennen dinosauruksia ja lintuja, ihmisistä puhumattakaan. Niiden fossiileja on löytynyt lähes sata miljoonaa vuotta vanhoista kerrostumista. Tätä ilmiötä ei kuitenkaan pidetä lentämisenä. Lentoliskot kuolivat sukupuuttoon viimeistään noin 66 miljoonaa vuotta sitten. Tämä mahdollisti pimeässä yössä lentämisen ja samalla kilpailusta vapaan elinpiirin. Alun alkaen lepakot olivat päiväeläimiä ja kilpailivat lintujen ja hyönteisten kanssa ravinnosta. Tuon ajan jälkeisistä kerrostumista tunnetaankin lintufossiileja runsaasti, ja ne sisältävät jo melkein kaikkien linturyhmien edustajia. Eläinmaailman huikein lentotaituri on kuitenkin ikivanha hyönteinen, sudenkorento. Yllättäen ne eivät ole edes harvinaisia – noin 20 prosenttia kaikista nisäkkäistä on lepakkoja. Ajan mittaan niille kehittyi kuitenkin erittäin tarkka kolmiulotteinen kaikuluotausjärjestelmä. Vuosimiljoonien aikana lentotaito on kehittynyt monille eri eläinryhmille. Ukonkorentojen neljä kalvomaista siipeä liikkuvat kaikki itsenäisesti ja niiden avulla korento voi tehdä ilmassa lähes mitä vain. Linnut valtaavat ilman Saksan Baijerissa löydettiin 1800-luvulla noin harakan kokoisen liskolinnun Archaeopteryxin fossiili, jolla oli selvästi matelijalle tyypillinen hampaallinen kallo ja nivelikäs pyrstö, mutta kuitenkin sulkia ja siivet. Nahan sisällä on joustavia säikeitä, joita lepakko käyttää ohjailemaan lentoaan. Parhaiten nämä ominaisuudet auttavat kuitenkin lintuja, joita voidaan pitää nykymaailman ilmojen valtiaina.. Siipisaurukset, entiseltä nimeltään lentoliskot hallitsivat maailman ilmatilaa dinosaurusten aikakaudella. Osaa niistä ei enää ole. Dinosaurusten kuollessa sukupuuttoon noin 60 miljoonaa vuotta sitten avautui nisäkkäille ja linnuille vapaa maailma valloitettavaksi. Lepakkojen siivet muodostuvat pitkien sormiluiden väliin pingoittuneesta siipinahasta. Samaan aikaan lähtivät lentoon liskot. Kuva Heurekan näyttelystä. Lapintiiran pitkät siivet, sulava ruumiinmuoto ja pitkä hakoinen pyrstö kertovat erinomaisesta lentotaidosta. Nykyään ne ovat yöeläimiä ja huonosti tutkittuja ja tunnettuja. Kasvien hyönteispölytys synnytti lentotaidon nykyäänkin tunnetuille hyönteisryhmille perhosista ja pistiäisistä kirvoihin ja kovakuoriaisiin. Hyvin vanhoja lintusukuja ovat muun muassa kuikat, tiirat ja hanhet. Tämä liskolintu eli noin 150 miljoonaa vuotta sitten, ja se kykeni lentämään liitämällä. Ranskasta on löytynyt sudenkorentofossiileja, joiden siipien kärkiväli on ollut yli 70 senttimetriä. Kaikilla niillä on toisistaan poikkeavia erityispiirteitä lentoa auttamaan. Alaslyönnin aikana säikeet kiristävät lenninräpylän ja ylöslyönnin aikana säikeet löystyvät. Liitäviä liskoja tavataan tropiikissa yhä. Tästä kiusanhengestä ei monikaan pidä. Lentoliskoja kehittyi monenlaisia ja kokoisia. Kalatkin lentävät Noin 200 miljoonaa vuotta sitten myös kalat nousivat ilmojen teille. Vanhimmat korentofossiilit ovat yli 300 miljoonan vuoden takaa. Vihdoin myös nisäkkäät Lintujen ohella lepakot valloittivat ilman alkaen noin 50 miljoonaa vuotta sitten. Kukkakasvien yleistyessä noin 130 miljoonaa vuotta sitten lentotaitoisten hyönteisten määrä alkoi kasvaa huikeasti. 24 10.10.2019 / PILKKEITÄ LUONNOSTA HANNU ESKONEN, teksti ja kuvat E nsimmäiset lentävät eläimet olivat hyönteisiä, jotka noin 380 miljoonaa vuotta sitten nousivat ilmaan. Suurin oli Quatzalcoatlus northropi, jonka siipien kärkiväli oli pitkälti yli 10 metriä, ehkä jopa 18 metriä. Vähän ennen tuota aikaa liskoissa on täytynyt tapahtua geneettisiä muutoksia, mikä on mahdollistanut lintujen kehityksen. Nautapaarma kiertää ulkoilijan päätä kuin satelliitti ja etsii vain heikkoa kohtaa iskeä veitsenterävä piikkinsä uhrin ihoon. Tämäkin Brasiliasta löytynyt Tropeognathus mesenbrinus -laji kuoli sukupuuttoon 66 miljoonaa vuotta sitten
25 PILKKEITÄ / 10.10.2019 METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. "Onko laikkumätästyksestä etua märällä maalla ja kumpi mätästysmenetelmä on kannattavampi kuivana kesänä." Lukija Anjalasta Laikkumätästys sopii kosteammalla paikalle kuin kääntömätästys, mutta kummallakaan menetelmällä ei oleellisesti voi korjata kohteen vesitaloutta. Irma Welling Ti m o To iv an en kumätäs on rousteen esiintymisen kannalta riskittömämpi istutuspaikka hienojakoisilla, routivilla mailla kuin kääntömätäs. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Kilpi tarjoaa hyvän suojan tavanomaisia oksistossa ja varvikossa liikkuvia petoja kohtaan. Pyrkimyksenä on tehdä matalia mättäitä, jolloin laikkukin jäisi mahdollisimman matalaksi. Kilpikirvoilla on myös lukuisia loisia ja tauteja, joten luonnonoloissa ne eivät yleensä runsastu haitallisessa määrin. LUKIJAKYSYMYS METSÄPILA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Linnut eivät kilpikirvoja poimi, ja kilpi suojaa niitä hämähäkeiltä ja useimmilta hyönteispedoilta. Kilpensä suojassa kirva kasvaa, ja loppukesästä se munii kilven alle kymmeniä tai jopa satoja munia. Laikkuun syntyy taimia hyvistä kosteusoloista johtuen useamman vuoden aikana muokkauksen jälkeen. Kilpeen päätyvät myös toukkanahat – ne erottuvat kellertävinä kilpikkäiden suipommassa päässä. Onkohan kuusikostani tulossa kaksijaksoinen kuusi-kuusi/mäntyturakko. Jotkut – kuten kuutäpläpirkko – ovat kuitenkin erikoistuneet kilpikirvojen syöntiin. Munat talvehtivat kilven suojassa ja toukat kuoriutuvat keväällä. YLEENSÄ PEDOT JOUTUVAT etsimään saalistaan suurella vaivalla, mutta kuutäpläpirkon laita on toisin. Kuvassa on kuitenkin yksinäinen kuutäpläpirkon toukka. syväistutuksena, jolloin juuripaakun päälle tulee vähintään 4–5 cm maata. " IRMA WELLING Laikkumätästyksessä laikkujen syvyydet vaihtelevat maalajin, maaperän kivisyyden, muokkauslaitteen ominaisuuksista Mikä mättää mättäissä. Senkään ei ole tarvinnut laajalle vaeltaa: kuvassa näkyy kaksi tai kolme sen varhaisempaa toukkanahkaa. Tämän humuskerroksen ansioista laikvoi päätyä toisiin kasviyksilöihin. Niiden liikkumiskyky on heikko, mutta tuulen, hyönteisten tai lintujen avulla niitä Kuin lehmä laitumella Kuutäpläpirkon toukka koivun kuorella on kuin lehmä laitumella: kaikki nuo harmaanruskeat pilkut ovat kilpikirvoja, toukan ravintoa. Useimmat leppäpirkot saalistavat kirvoja, mutta kuutäpläpirkko on sekä toukkana että aikuisena erikoistunut syömään kilpikirvoja. Laji lienee pikkukilpikkä. Kun toukka alkaa imeä kasvin nestettä, se samalla muodostaa suojakseen kilven eritteistä ja ulosteista. Mikä ihmeellisintä, montuissa kasvaa 5–10 kuusen/männyn tainta, kun istutetut kuusen taimet ovat nyt 2,3–2,8 metriä pitkiä. Laikkujen taimet kummastuttavat lukijaa. Molemmissa mätästyypeissä istutus tulee tehdä ns. Taimikon perkauksen jälkeen syntyneiden taimien kasvuolosuhteet heikentyvät kasvatettavan puuston sulkeutuessa ja etenkin kuusivaltaisissa metsiköissä alikasvoksen kehitys katkeaa valonpuutteeseen. Niitä on usein ravintokasvin pinnalla vieri vieressä kymmeniä tai jopa tuhansia, kuten kuvassa nuoren koivun tuohella. Tällä pyritään varmistamaan istutustaimen juuriston ulottuvuus mättäässä/mättään alla olevaan humuskerrokseen, jolloin taimi saa riittävästi kosteutta kuivanakin kesänä. Munittuaan naaras kuolee. Lukemattomia kertoja olen mätkähtänyt raivaussahan kanssa laikkumätästyksen monttuun. Ne jäävät Metsälehden tietoon. Männiköissä haittaavaa alikasvosta joudutaan poistamaan ensiharvennuksen ennakkoraivauksessa. Kun kuutäpläpirkko on päätynyt kilpikirvojen asuttaman kasvin pinnalle, ruoka odottaa paikallaan ja sitä riittää niin, että pirkon toukat voivat laiduntaa samaa kasvia ryhmänä. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Toisin on puutarhoissa ja erityisesti sisätiloissa, missä pedot ja taudit eivät rajoita kilpikirvojen lisääntymistä.. Kääntömättäässä mättään pinta jää maanpinnan tasolle, kun laikkumättäässä kivennäismaan ja käännetyn humuskerroksen ansiosta mätäs on 10–15 cm maanpintaa korkeammalla. Näin laadit lukijakirjoituksen "Olen raivannut loppukesällä 2012 istutettuja kuusikoita. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Monttujen syvyydet ovat olleet jopa 30 senttiä. Koiraat ovat siivellisiä, mutta useat kilpikirvat lisääntyvät neitseellisesti. Kivisellä kohteella mättään laikku joudutaan tekemään syvemmältä riittävän maa-aineksen saamiseksi mättääseen. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Kilpikirvoilla vain ensimmäinen toukkavaihe on liikkuva. Vastaukset: TIMO SAKSA Luonnonvarakeskus sekä muokkaajan ammattitaidosta
Soilta ja niiden reunamilta löytyy juolukkaa, variksenmarjaa ja aukeilta lakkaa ja karpaloa. Mustikka on karhulle marjoista tärkein. Tuoreimmat neulasvuosikerrat jäävät vihreinä oksien kärkiin. Männyn normaalia ruskaa on onneksi vaikea sekoittaa mihinkään puille vaaralliseen tautiin. Karhu kaivelee mäntykannoista kantojäärän toukkia myös syksyllä, mutta etenkin keväällä. Ei hätää. Kuivien kesien koettelemien puiden kuntoa kannattaa yhä tarkkailla ensi keväänä kasvukauden alkaessa.. Nykyinen metsätalous tuottaa karhulle hyvät elinolosuhteet. Yksi syönti ei vielä tuhoa koivua, mutta koettelee puuta. Syksyn värit myös neulasissa Männyissä on jälleen näkynyt normaalia "neulassadetta". Jos tankkaus epäonnistuu marjakadosta tai muusta syystä, talvilevolle ei jäädä vaan edessä olisi nälkäkuolema. Jalkasen mukaan koivujen lehtikadon syynä voi olla lehtiä syövä hallamittarin toukka. Osissa Suomea koivut kaljuuntuivat jo kesän aikana. "Kallioiden päällä todennäköinen syy lehtensä menettäneisiin koivuihin on kuivuus." Onko kasvumenetys piilossa. Koivuista enemmän huolta Kuivat ja lämpimät kesäsäät vähentävät puiden sienitautien esiintymistä. Kuusissa neulasten kellastuminen voi olla huonompi juttu, sillä keltaisia neulasia aiheuttava sienitauti kuusensuopursuruoste heikentää puiden kasvukuntoa. Pienialaiset hakkuuaukot ovat karhulle oivaa elinaluetta, ruokaa riittää ja reunametsän puusto tarjoaa suojaa. Vaikka pihlajanmarja on hapan, kelpaa sekin karhulle paremman puutteessa – sitäkin löytyy vesakoituneilta aukoilta. 26 10.10.2019 / PILKKEITÄ VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuvat OSA mäntyjen neulasista kellastui syksyn saapuessa. Mutta miten kuivuus on vaikuttanut runkojen sisässä ja puiden juuristossa maan alla. Näitäkin tapauksia on joitain ollut. Kantojäärä munii kesäkuussa talvella hakattuun mänTalvivarasto täyteen Karhut valmistautuvat parhaillaan talviunille. Vanha uroskarhu voi karsia kuusenoksia pehmikkeeksi ja nukkua ns. Lokakuussa viimeistellään riittävä rasvakerros talviunen ajaksi. Talvi voi tulla. Kaikkiaan puut – myös pienimmät istutustaimet – vaikuttavat selvinneen kahdesta kuivasta kesästä jopa yllättävän hyvin. Puillakin on ollut jonkinlainen stressi vesipulasta", Jalkanen pohtii. Mänty kellastuttaa ja karistaa vanhimmat neulasensa säännöllisesti siinä vaiheessa, kun neulasten tuotantokyky on kääntynyt niin heikoksi, että vanha neulasmassa alkaa olla puulle jo taakka. Jalkasen mukaan hän on saanut yhteydenottoja mäntyjen "neulassateesta" muun muassa Pohjois-Karjalasta. Koivujen varhainen kaljuuntuminen on huolestuttavampi juttu. tykantoon ja toukat kuorituvat syksyyn mennessä. Jos talventulo siirtyy entistä myöhäisemmäksi ilmaston lämmetessä, samoin käy talvipesään siirtymiselle. Kun tankkaus on suoritettu, valmistellaan talvipesä. Hakkuuaukot tuottavat runsaasti marjaa, niin vadelmaa kuin puolukkaa. Kuivuus on koetellut kallioilla kasvavia koivuja, mutta kesällä lehtikato voi olla myös hallamittarin aiheuttamaa. Yleensä se tapahtuu, kun maahan sataa pysyvä lumi. Jos männynoksien päät ovat vihreät ja puu näyttää muutenkin elinvoimaiselta, kyseessä on mitä suurimmalla todennäköisyydellä luonnollinen ilmiö. "Mäntyja kuusitaimikot näyttävät hyväkuntoisilta. Versosurmaa tai karistetauteja ei ole juuri ollut", Jalkanen sanoo. Mänty poistaa vanhimmat neulasensa, kun ne eivät enää tuota riittävästi. Jalkasen mukaan mahdollinen sekoituskohde on punavyökariste (sienitauti), mutta silloin neulasissa pitäisi näkyä punaista väriä ja punaruskeita vöitä. Yleensä pesä kaivetaan vanhaan muurahaispesään, hiekkarinteeseen tai ojapenkkaan. Hakkuuaukoilta löytyy myös tavoiteltu herkku: kantojäärän toukka. Iskikö tuholainen vai ovatko puut peräti kuolemassa. "Onko kuivuus tehnyt sen, että lustojen paksuus on Etelä-Suomessa kapeampi, kuin mitä kesän lämpösumman perusteella voisi olettaa. "Uusin neulasvuosikerta tuottaa 60 prosenttia männyn nettofotosynteesistä eli siitä, mitä puu panee kasvuun, puolustukseen ja rakenteisiin", Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Risto Jalkanen kertoo. Lehdettömiä koivuja elokuussa Kaakkois-Suomessa. korjuupesässä koko talven. ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat LOKAKUU on karhuille tärkeä aika vuodenkierrossa ennen kuin ne asettuvat talviunille marraskuun aikana. Havupuiden pituuskasvu on ollut hyvää, ja neulaset näyttävät hyväkuntoisilta, Jalkanen sanoo. Jos paikka on rauhallinen, niin kannot kuoritaan suuriltakin hakkuualoilta. Kun ensimmäiset pakkaset pehmittävät mustikat, siirtyy karhu puolukan syöjäksi. Sadejaksosta on hyötyä puiden juuristoille elo-syyskuussa, jolloin merkittävä osa juurista uudistuu. Vaikka toukat ovat syksyllä vielä pieniä, karhut kaivelevat kantoja mieluusti – onhan toukissa tutkitusti paljon proteiinia, enemmän kuin vaikkapa lihassa. "Jos juuristo ei pääse uudistumaan, se voi heijastua puiden seuraavan vuoden kasvuun", Jalkanen sanoo. Yhtenäinen, koko neulasenmittainen kellastuminen (männyn ruska) on luonnollinen ilmiö. Karhu varmistaa pesäpaikan rauhallisuuden makoilemalla pari viikkoa sen lähettyvillä, kömpii sitten pesään, tukkii pesänpohjalle kerätyillä sammalilla suuaukon ja aloittaa pitkän unen
"Ihmiset ovat alkaneet ymmärtämään, että metsät vaativat hoitoa." ”Metsätuhojen myötä ihmiset ovat alkaneet ymmärtämään, että metsät vaativat hoitoa ja metsäammattilaiset tekevät tärkeää työtä”, Negretti kuvailee. Oman elämänkumppanin kaipuu on yksinelävälle voimamiehellekin ottanut koville. On siis vähintään oikein ja kohtuullista, että hänestä on tehty elämänkerta, jossa miehen saavutuksia ja myös yksityiselämää kuvataan yllättävänkin avoimesti. Järjestämme myös ammattilaisille kursseja muun muassa metsäsertifioinnista.” Luuan metsäkoulun yhteistyö suomalaisten oppilaitosten ja yritysten kanssa on tiivistä. ”Ja nuo suorat männyt kelpaisivat myös meille Luxemburgissa”, nauroi Sergetti. Luuan metsäkoulun johtaja Haana Zuba-Reinsalu Virosta, (vas.), Europae international yhdistyksen sihteeri Elisabeth Hönigsberger Itävallasta ja metsäkouliun opettaja Nicolas Negretti pitävät Suomea mallimaana korkean teknologian hyödyntämisessä metsätaloudessa. Kuningasmetsuri on kiinnostava teos maineikkaasta voimametsurista ja oiva ajankuva menneestä Suomesta. Hoitamalla metsiä kestävästi voidaan parantaa niiden vastustuskykyä. ”On haaste saada riittävästi nuoria hakijoita, mutta aikuisopiskelijoita meille hakee runsaasti. Europea International on luonnonvara-alojen ammatillisen opetuksen ja sen kansainvälistymisen kehittämistä edistävä yhdistys. ”Metsiä tarkastellaan paljon maisemanhoidon näkökulmasta ja metsänhoito ja hakkuut tehdään pääasiassa metsurityönä.” Luxemburgin ainoassa metsäalan oppilaitoksessa nähdään tärkeänä, että metsäalan imagoa saadaan parannettua. Tue suomalaista työtä ja valitse KESLA! Kampanja koskee valikoimaan kuuluvia Walvoilin hydraulisesti tai sähköisesti esiohjattuja venttiilejä. Kampanja koskee AGCO Suomen varastossa olevia tai tehtaalta tilattavia uusia kuormaintai kuormain+vaunu-paketteja. ”Suhtaudun tulevaisuuteen positiivisesti, sillä koen, että opettajina pystymme vaikuttamaan asioihin”, Hönigsberger sanoo. Hinta 27,50 euroa. Emme pysty antamaan kaikkiin asioihin vastauksia, mutta luomme edellytyksiä sille, että opiskelijat osaavat reagoida asioihin tulevaisuudessa.” Luxemburgissa metsien taloudellinen merkitys on Negrettin mukaan suhteellisen vähäinen. ”Ympäristö ja oppiminen yhdistävät tätä porukkaa. Zuba-Reinsalun johtama koulu Tarton lähellä on Virossa ainoa metsätalouden opetusta tarjoava koulu, jossa metsäalaa opiskelee noin 400 henkilöä. Viestilehdet 2019, 303 sivua. ”Monimuotoisuuden edistäminen ja puulajivalikoiman lisääminen ovat osoittautuneet järkeviksi keinoiksi varautua tuhoihin. Lappajärveläinen ammattimetsuri Jaakko Pessinen on legendan maineessa varsinkin Pohjanmaalla. MIKKO RIIKILÄ Supermetsurin muotokuva KIRJAT ESIOHJATUT VENTTIILIT NYT -50% ETUSI JOPA 2880€ MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI www.kesla.com PANOSTA KÄYTÖN MIELLYTTÄVYYTEEN HANKI KUORMAIMESI ESIOHJATULLA VENTTIILILLÄ! Kotimaiset KESLA-traktorikuormaimet ovat loistava lisäkäsi niin metsätöihin kuin moniin muihinkin tilan töihin. Olen huomannut tämän myös veljeni omistamalla maaja metsätilalla, josta olen itsekin lähtöisin.” Luonnonvara-alan opettajien näkemyksillä on kauaskantoisia vaikutuksia nuoriin ja heidän asenteisiin. 27 PILKKEITÄ / 10.10.2019 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva YLEINEN tietoisuus metsien merkityksestä on kasvanut ilmastonmuutoskeskustelun myötä kaikkialla Euroopassa. Teema nousi vahvasti esille myös Jyväskylässä, kun kahdeksankymmentä luonnonvara-alan oppilaitosten edustajaa kahdestakymmenestä maasta kokoontui kansainväliseen Europea-kokoukseen syyskuussa. Pessisen maine on muodostunut hurijsta hakkuu-urakoista ja voimannäytteistä, muun muassa autojen kumoon nostelemisesta ja ammattimaisten voimamieskisailijoiden päihittämisestä heidän omissa lajeissaan. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen varautumisessa on monenlaisia strategioita, joista on tärkeää vaihtaa kokemuksia. Maisema metsänhoidon lähtökohtana Luxemburgissa metsätaloutta opettavan Nicolas Negrettin mukaan alalla nousee esiin koko ajan uusia haasteita. ”Teemme työtä, jolla on tarkoitus” Luonnonvara-alan opettajat eri puolilla Eurooppaa uskovat metsäalan merkityksen korostuvan tulevaisuudessa. Keskusteluista alkaa kehitys.” Itävallassa on tänäkin vuonna koettu konkreettisesti kuivuuden, kaarnakuoriaisten ja myrskyjen vaikutukset metsille. ”Suomalaisista yrityksistä myös kysellään etenkin keväisin, että löytyisikö opiskelijoistamme työntekijöitä”, Zuba-Reinsalu sanoo. Ei voi yhdistää muihin etuihin.. ”Teemme työtä, jolla on tarkoitus”, kiteyttää Zuba-Reinsalu. ”Keskusteluista alkaa kehitys” Europea International -yhdistyksen pääsihteeri itävaltalainen opettaja Elisabeth Hönigsberger näkee tärkeänä, että luonnonvara-alan koulutuksen parissa työskentelevät ihmiset kokoontuvat aika ajoin tapaamaan kasvotusten. Voimassa 23.9.-21.12.2019 tehtyihin kauppoihin AGCO Suomen myyntipisteissä. Kirjan kirjoittanut free lance toimittaja Risto Jussila on tehnyt huolellista ja tarkkaa työtä – Pessinen on saanut arvoisensa kirjan. ”Meidän tehtävämme opettajina on kertoa opiskelijoille, millainen metsien ja metsätalouden asema yhteiskunnassa on. Uskon, että metsät tarjoavat ratkaisuja ilmastoon ja hiilensidontaan liittyvissä haasteissa”, totesi virolaisen Luuan metsätalouskoulun johtaja Haana Zuba-Reinsalu. Kuormaimen pariksi löydät mallistostamme loistavan valikoiman juuri uusiutuneita perävaunumalleja erilaisilla vetovaihtoehdoilla ja muutoinkin tarpeittesi mukaisella varustelulla. ”Muutos on kiihtyvää. Risto Jussilainen: Kuningasmetsuri – Jaakko Pessisen elämä. Vaikea sanoa, onko Pessinen Suomen kaikkiein aikojen kovin metsuri, mutta kiinnostavampaa ei heti tule mieleen
2003 valmistunut loma-asunto niemenkärjessä. Autolle oma katos/varastorakennus ja rannassa tyylikäs saunarakennus. METSÄTILA, Siikalatva 88,83 ha. 0,6 ha tie/joutomaata. Myytävästä Mustalahti-kiinteistöstä myyjä pidättää itselleen n. METSÄKIINTEISTÖ, Kesälahti, Kitee Metsäkiinteistö/okt-tontti Pyhäjärven rannalla, n. 245.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Matka jatkuu Fray Bentosin kaupunkiin, missä vierailemme UPM:n sellutehtaalla. Hyvä metsäautotie perille. 1 km. 9.841 m 3 . Myydään tarjousten perusteella. 1.840 m 3 . 6,5 ha ja haettu kokonaismäärä 580.000 m 3 . METSÄMAATA, Kerimäki, Maastari 22,1 ha. Siikajoella 7 metsäkiinteistöstä koostuva tilaryhmä Ruukin ympäristössä. Lapsiystävällinen hiekkaranta saunan läheisyydessä. 1.100 m 3 , rehevät kasvupohjat. Hp. 28.3. 117.000 €. 28 10.10.2019 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN MATKAILU MATKAOHJELMA 21.3. METSÄTILA, Jämsä, Haavisto 29,54 ha. Illalla tervetulopäivällinen tangon merkeissä. 21,5 ha on metsämaata ja n. Kehitysluokat pääosin taimikoita sekä nuoriaja varttuneita kasvatusmetsiä, mutta uudistettavaakin löytyy. 25.3. Mukava kesäpaikka ison veden äärellä. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Olympia Kaukomatkatoimisto. Perille saavumme sunnuntaina kello 21.00. Mökki-irtaimisto sisältyy kauppahintaan. 20.10.2019 mennessä. 23.3. Kotimatka alkaa halki pikkukylien takaisin Montevideoon. 22.3. Sovi esittelyaika ja toteuta unelmasi! Mh. 4 km:n päässä Kesälahden taajamassa. 272.500 € / tarjous viim. Hyvät kalastusja marjamaastot. Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. 29.3. Huvila ja saunarakennus ovat valmistuneet 2016–2017. Kohde on mäntyvaltaista kangasmetsää, puuston määrä on n. 85.000 €. Hinta sisältää lennot ja kuljetukset, ohjelmassa mainitut ateriat, juomarahat oppaille ja bussinkuljettajille, verot ja viranomaismaksut sekä suomalaisen matkanjohtajan. TARJOUKSET pyydämme jättämään 18.10.2019 mennessä osoitteella Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@metsat.fi. Hintanäkemys 93 000 eur. Runsaasti terassitilaa ja leveät puiset kulkutiet ulkosaunaan. Hp. 170 m. Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. 24.3. 27.3. 050 464 6500 METSÄKIINTEISTÖ, Siikajoki 321,1 ha. Aamupäivällä ohjelmassa on pääkaupungin nähtävyyksiä. Pääset muuttamaan käytännössä uuteen lomakohteeseen. 547.500 € / tarjous viim. Yhteinen päivällinen. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 2.600 m 3 , josta tukkipuun osuus n. Leukonmäki-kiinteistö sijaitsee osoitteessa Maastarintie 284 ja Mustalahtikiinteistö osoitteessa Kuonantie 251a. Lauantaina lähdemme Helsingistä kello 16.00 Lontoon ja São Paulon kautta Montevideoon. Kokonaispuusto n. Aamulla lähdemme kohti pohjoista katsomaan eukalyptusviljelmiä. Kohde myydään Kiinteistömaailman Tarjouskaupalla, lähtöhinta 42.000 €. Hp. Lisätietoa: www.olympia.fi/ metsalehden-lukijamatka-uruguayhin ja www.metsalehti. Päivän ohjelma tarkentuu vielä, mutta suunnitelmissa on vierailu taimitarhalla sekä maatilalla. Kiinteistölle on haettu lupa maaaineksen (kallio) ottamiseen ja Jämsän kaupunki on antanut asiasta päätöksen 18.4.2018. Tila on kokonaan kovaa kivennäismaata ja Loukkeenvuoren päälle on metsäautotie. MATKA MAKSAA Metsälehden kestotilaajille 3 490 eroa ja muille 3 565 euroa. LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Savonranta 7000 m 2 . Perillä lounaan jälkeen rentoudumme matkan rasituksista. Kiinteistölle menee metsäautotie (Koppelomäentie). Lounaalle matkaamme viinitilalle, missä tutustumme Uruguayn rikkaaseen viiniperinteeseen. Matka sisältää pitkiä lentoja ja paljon kävelemistä, joten se ei sovellu liikuntarajoitteisille. Reilunkokoinen ja puustoinen metsätila Siikalatvassa lähellä Pihkalanrantaa. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. Omaa Saimaa Pyyveden rantaviivaa noin 250 m. Puuston kokonaismäärä on n. Tarjouksen voi tehdä koko tilaryhmästä tai valikoidusta kiinteistöstä/kiinteistöistä. Hp. 1.550 m 3 , lähes kokonaan kuitupuuta. Kokonaispintaalasta n. Mökki, kaksi makuuaittaa ja varastorakennus. Hp. 19,89 ha:n kokoinen määräala. Matkalla poikkeamme maatilalle, missä syömme perinteisen grillilounaan ja perehdymme karjankasvatukseen. Koivuvaltainen metsätila Juvan Nääringissä hyvällä tieyhteydellä. Retki jatkuu kohti Colonia del Sacramenton kaupunkia. UPM tarjoaa kenttälounaan. Portugalilaisten vuonna 1680 perustamassa Colonia del Sacramenton kaupungissa voi eläytyä siirtomaa-aikojen tunnelmaan. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 20.10.2019 mennessä. 26.3. Kaupunkikierroksen ja lounaan jälkeen jää vapaata aikaa tutustua viehättävään pikkukaupunkiin. Välittömiä harvennushakkuumahdollisuuksia on useammalla kuviolla. Lisätietoja luvasta ja sen yksityiskohdista välittäjältä. Ottamisaika 10 vuotta. Yhteinen päivällinen. Puustoa arviolta n. Kiinteistöllä on 6 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajanasunnoille, rakennuspaikat sijaitsevat 2 korttelissa, rakennusoikeus 130 krsm²/rakennuspaikka. Uutta vastaavassa kunnossa, vapautuu nopeasti ostajan käyttöön. Ottoalueen pinta-ala n. 550 m 3 . Tarjouksia otetaan vastaan. 040 510 8085 METSÄTILA, Juva, Näärinki 15 ha. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa. Savonrannan Karhunkoskella määräalatontti, jossa sähköistetty v. Rauhallinen sijainti. Kiinteistöllä on 1 rantarakennuspaikka, kaavamerkinnällä AO (erillispientalojen alue), kokonaisrakennusoikeus 500 k-m 2 , rakennuspaikka on sijoitettu kauniille etelärinteelle, omaa rantaviivaa on n. 18.783 m 3 . Lentomatka São Paulon ja Lontoon kautta Helsinkiin alkaa kello 17.50. Kehitysluokat pääasiassa nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. fi/lukijamatka. Alakerrassa lisäksi kaksi makuuhuonetta, kodinhoitohuone ja suihkutilat, yläkerrassa avara parvi. SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, PieniKontiainen -saaressa. Lisämaksu yhden hengen huoneesta 390 euroa. Yhtenäinen avara tila alakerrassa yhdistyy korkeaan ikkunapintaan Saimaan maisemin. Lounaan ja tehdaskierroksen jälkeen tutustumme kaupungin vanhaan teollisuusmaisemaan, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Saukonsaari KONTIO-hirsitalo Punkaharjun Saukonsaaressa. Tilojen kokonaispuusto n. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 09 696 2770 tai olympia@olympia.fi. Lupa on tällä hetkellä käsittelyssä Vaasan hallintooikeudessa ja päätöksen odotetaan valmistuvan loka-marraskuussa. Noin 3/4 pinta-alasta on kehitysluokaltaan hyväkasvuista nuorta kasvatusmetsää. 115.000 €. 2 km. 0,3 ha:n kokoisen määräalan, Leukonmäki-kiinteistöstä myydään n
029 432 6114 pl 39, 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p.029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi, p. 2) Konttinen Otto / Mhy Keski-Savo 101 p. Miehet: 1) Jaakonsaari Veikko / Mhy Kanta-Häme 153 p. Nuoret: 1) Mikkanen Jatta / Mhy Mänty-Saimaa 136 p. Lisätietoja mhy:stä: www.mhy.fi/haapavesi-karsamaki ja lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Jaana Karvonen, puh. Työsuhteessa noudatetaan YT-METO työehtosopimusta. 2) Oinas Pentti / Mhy Savotta 150 p. Edellytämme hakijalta hyvää yksityismetsätalouden tuntemusta ja soveltuvaa koulutusta (esim. 044 7354611 metsänhoitoyhdistys MHY Haapavesi-Kärs 2x100mm_ML 3.10.2019 12.55 Sivu 1. Apurahahakemukset käsitellään säätiön hallituksen kokouksissa. Joukkuekilpailu: 1) Mhy Kanta-Häme 2 / 419 p. Arvostamme hyviä vuorovaikutustaitoja, kokemusta puukaupasta ja metsänhoitopalveluista. Hakemus (ml. Koko myynti-ilmoitus liitteineen löytyy etusivulta osoitteessa www.hankasalmi.fi Metsätiloja myytävänä Hankasalmella APURAHA OPINNÄYTETYÖTÄ VARTEN Jouko Tuovolan Säätiö sr harjoittaa Huittisissa metsätaloutta ja metsäntutkimuksen edistämistä omistamillaan tiloilla. 029 432 6132 Mira Viinikanoja p. Hakemukset liitteineen ti 29.10.2019 mennessä osoitteeseen Metsänhoitoyhdistys Haapavesi Kärsämäki/ Hakemus, Tähtelänkuja 4, 86600 HAAPAVESI tai sähköpostitse osoitteeseen jaana.karvonen@mhy.fi. 2) Mhy Mänty-Saimaa 1 / 417 p. palkkatoive) ja ansioluettelo toimitetaan viimeistään ke 16.10.2019 osoitteeseen rekry.kanta-hame@mhy.fi Lisätiedot: rekrytointiasiantuntija Irene Hiedanpää puhelimitse 050 320 9854 perjantaisin klo 10-12 tai sähköpostitse rekry.kanta-hame@mhy.fi Metsänomistajat MHY Kanta-Häme 2x120mm_ML 1.10.2019 10.20 Sivu 1 HAAPAVESI-KÄRSÄMÄKI Haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA Haapavedelle vastaamaan jäsenmetsänomistajien metsäpalveluista omalla vastuualueellasi. Palkkaus YT/Meto tes:n mukaan. Kilpailun järjesti tällä kertaa Suomenselän metsänhoitoyhdistys. Naiset: 1) Turunen Kaarina / Mhy Pohjois-Karjala 134 p. Apurahahakemukset pyydetään toimittamaan sähköpostitse kalle.vahaheikkila@gmail.com Lisätietoja: Kalle Vähä-Heikkilä s-posti:kalle.vahaheikkila@gmail.com p.050 342 3369 (iltaisin) JOUKO TUOVOLAN SÄÄTIÖ KANTA-HÄME Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme ry toimii Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kuhmoisten, Lopen ja Riihimäen alueilla. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 950 (LT/18) Lukijoita 148 000 (KMT/18) Painopaikka Punamusta, Joensuu MYYDÄÄN APURAHAT MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsänomistajien Metsätaidon SM-kisat miteltiin syyskuun puolivälissä Ähtärissä. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta. 3) Jaakonsaari Sanna / Mhy Kanta-Häme 133 p. Säätiön tavoitteena on kehittää suomalaista metsätaloutta. Apuraha voidaan myöntää suomalaiseen metsäalaan kohdistuvaa opinnäytetyötä varten. 029 432 6130 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. Apuraha on ensisijaisesti tarkoitettu opinnäytetyön kulukorvaukseksi. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 050 475 8686 Hankasalmen kunta myy Venälä-nimisen metsätilan (077-410-1-18) kahdessa lohkossa. Lohkon ”pohjoinen” pinta-ala on noin 40,8 ha. Eduksi katsotaan aiempi työkokemus Mhy:ssä, perehtyneisyys puukauppaan, puunkorjuuseen sekä työnjohtotehtäviin. 029 432 6110 Tiia Puukila p.029 432 6116 Valtteri Skyttä p.029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6113 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan. Jouko Tuovolan Säätiö ilmoittaa haettavaksi vuonna 2019 myönnettäviä apurahoja. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 3) Linnainmaa Heikki / Mhy Pirkanmaa 95 p. Sijoituspaikkana Janakkalan tai Hämeenlinnan seutu. 3) Matilainen Matti / Mhy Mänty-Saimaa 147 p. 029 432 6131 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Mti, AMK). 029 432 6108 Eero Sala 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Metsänomistajat kisasivat Ähtärissä H A HEHTAARI.FI ONNISTU TILAKAUPASSA! hehtaari.fi HELPOIN TIE TILAKAUPPAAN METSÄTILAT | MAATILAT | TONTIT | LOMA-ASUNNOT | ASUNNOT www.hehtaari.fi | p. 029 432 6107 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Kokemus johtamisesta katsotaan eduksi. 3) Mhy Päijänne Konkarit / 414 p. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää asiakaspalveluun ja myyntityöhön soveltuvaa, pitkäjänteistä, organisointikykyistä, itsenäistä ja tuloshakuista otetta. Lohkon ”etelä” pinta-ala on noin 38,9 ha. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Apurahahaku päättyy 20.11.2019 klo 18.00. Apurahaa voi hakea kaikkien kouluasteiden opinnäytetöitä varten. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 2) Mehtälä Liisa / Tampereen seudun metsänomistajat ry 133 p. 29 PILKKEITÄ / 10.10.2019 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Haemme METSÄASIANTUNTIJAA vakituiseen työsuhteeseen. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 87
Otatammia rakennusja valtioliitoksiin Otatammen lehvästö on poikkeuksellisen koristeellinen. Sirén kirjoittaa: ”Taka-Lapin metsien kehityksestä ja tilasta esihistoriallisena aikana ei luonnollisestikaan ole saatavissa muuta luotettavaa lähdekirjallisuutta kuin Luonnon oma suuri kirja. Tällä hetkellä hän toimii yhtiön Consumer Board -divisioonan johtajana. Ruotsalainen Bresky on koulutukseltaan vesija ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Sitä ovat kuitenkin taidolla lukeneet monet tunnetut geologimme. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. rubra ), jolla on hyvin samannäköiset lehdet ja ulkomuoto. Merivirtojen muutokset, ilman hiilidioksidija vesihöyrypitoisuuden kasvaminen, auringon säteilyn voimakkuuden vaihtelut, avaruuden laajentuminen siitä johtuvine gravitaation pienenemisineen sekä vuoripoimuttumat ja niiden kombinaatiot Sirén mainitsee ilmastorytmiikan taustalla olevina mahdollisina tekijöinä. Miksi puulajiksi valikoitui juuri amerikkalainen eikä eurooppalainen puulaji – sitä tarina ei kerro. Hallanarkuutta vähentää lehtien puhkeaminen suhteellisen myöhään kevätkesällä. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. METSÄHALLITUS Metsähallitus Metsätalous Oy:n metsienkäyttöja suunnittelujohtajaksi on valittu suunnittelupäällikkö, MMT HANNU LEHTONEN . Englannissa puu on ollut suosittu jo 1800-luvun alkupuolelta lähtien, mutta Australiassa ja Etelä-Afrikassa otatammea pidetään osin haitallisena vieraslajina. Vuosikymmenten ajan avohakkuita vastustettiin juuri Osaran aukeiden takia, joiden ei uskottu kasvavan metsää enää ikinä. ARTO KOISTINEN , metsänhoitaja PD, Helsinki Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. tammikuuta toimipaikkanaan Oulu. 30 10.10.2019 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSIÄ RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Otatammi suosiikin mielellään kosteaa ja hapanta maaperää, eikä kärsi puun lepokauden aikaisista tulvista. NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat SAMANA vuonna 1770, kun Ruotsi-Suomessa kumottiin kahvin toinen kieltolaki, kuvasi saksalainen Otto von Münchausen uuden tammilajin tieteelle. 44-vuotias Bresky aloittaa uudessa pestissään joulukuussa. Kun Berliini 1990 palasi yhdistyneen Saksan pääkaupungiksi, silloinen liittokansleri Helmut Kohl päätti istututtaa uuden Band des Bundes -hallintokorttelin ympärille otatammipuistikon Spree-joen kupeeseen. Sirénin mukaan nykyinen lämpökausi päättyisi vuosien 2210–2260 tienoilla, joskin sen huippu saavutettaisiin jo vuosien 1985–2030 välillä. Otatammi on kotoisin itäisestä Yhdysvalloista ja Kanadan kaakkoisosista, Suurten järvien alapuolelta. En ikäväkseni päässyt retkelle mukaan, mutta hauska oli kuunnella paikalla olleiden kertomuksia Osaran aukeiden nykyisestä metsänhoidollisesta tilasta. Otatammen puuainesta kaupitellaan markkinoilla usein punatammena (Q. Muinaiset Amerikan intiaanit tunsivat tammenkemikaalien lääkinnällisiä käyttömahdollisuuksia ja lievittivät otatammen kuoriuutteilla muun muassa vatsakipujaan. Puu onkin suosittu puisto-, kadunvarsija koristepuu paitsi Pohjois-Amerikassa myös sen ulkopuolella. Hän aloitti työuransa valmistuttuaan Stora Ensolla, minkä jälkeen hän teki muutaman vuoden töitä myös kilpailijoilla Billerud Korsnäsillä ja Holmenilla. Puu lisääntyy tehokkaasti ja villiintyy suotuisissa olosuhteissa helposti myös viljelyalueidensa ulkopuolelle. Lapin metsien kehitykseen on ihmistoiminnan lisäksi vaikuttanut myös ilmasto mitä suurimmassa määrin. Kuitenkin jo 1980-luvulla Osaran aukeat puskivat puuta niin paljon, että Lapin metsänhoitajien siihen maaiman aikaan järjestetyllä retkeilyllä saatoimme todeta nuoren metsän olevan niin kookasta, ettei mies edes toisen hartioilla seisten nähnyt sen yli. Toisaalta nimi voi viitata myös lehtien alapuolen lehtisuonissa oleviin piikkimäisiin karvoihin eli otaisiin tai rungosta törröttäviin ohuisiin vesioksiin. Puiden istutus venyi rakennustöiden tuoksinassa kymmenellä vuodella, mutta vuosituhannen vaihteessa "Liiton siteeksi" nimetylle alueelle istutettiin lopulta tiettävästi useampi sata otatammea. Otatammi on nopeakasvuinen ja kestää talvea kohtuullisen hyvin. Edellisen lämpökauden arvioidaan päättyneen noin 1200-luvun paikkeilla, jolloin myös viikinkikulttuurin kukoistuskausi eli sagakausi päättyi ilmaston nopeasti huonontuessa. Hän aloittaa 1. Kiertoaika on lyhentynyt aiemmasta runsaasta sadasta vuodesta 70 vuoteen. Hän antoi sille latinankielisen nimen Quercus palustris (=soinen) viitaten puun pärjäävän myös soistuneilla mailla. Osaran aukeiden nopea kasvu selittyisi siis suotuisan ilmastojakson ja ihmistoiminnan yhteisvaikutuksella. Gustaf Sirén tutki metsien kasvun kannalta tärkeää ilmastonvaihtelun rytmiikkaa, johon vaikuttavat muun muassa maapallon inklinaatioliikkeen aiheuttama noin 40 000 vuoden pituinen jakso, keskipitkän aikavälin noin 900 vuoden pituinen jakso, 11,5 vuoden pituinen auringonpilkkujakso ja vuosijakso. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. STORA ENSO Metsäyhtiö Stora Enson uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty ANNICA BRESKY . LAPIN METSÄNHOITAJAT RETKEILIVÄT jokin aika sitten niin kutsutuilla Osaran aukeilla Sodankylän Vaalolehdossa. Valopuuna otatammi pitää auringosta ja menestyy koristepuuna kohtuullisesti myös Suomen eteläosissa. Nykyinen toimitusjohtaja KARL-HENRIK SUNDSTRÖM jatkaa toimessaan joulukuuhun saakka. Syksyisin otatammen lehdet loistavat usein oranssinpunaisina. Itse asiassa tunnemme Taka-Lapin metsien synnyn, koostumuksen, laajuuden, etenemisja taantumistapahtumat tyydyttävän hyvin aina jääkaudesta historiallisen aikamme alkuun.” Ilman ihmisen vaikutusta ilmasto on ehtinyt jääkauden jälkeen vaihdella useaan kertaan lämpökausineen ja niitä seuranneine kylmempine kausineen. Stora Ensolle hän palasi takaisin vuonna 2017. Otatammea pidetään lievästi allelopatisena; se erittää lähiympäristöönsä juuristokemikaaleja, jotka heikentävät muuta pintakasvillisuutta auttaen puuta paremmin selviämään kasvienvälisessä juuristokilpailussa. Englanninkielisissä maissa otatammea kutsutaan nimellä "pin oak" (tappi/piikkitammi). Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja saksalaiset kutsuvatkin otatammea paitsi suotammeksi myös ’Spree-tammeksi’. Kunnian kentillä 60 VUOTTA 18.10. Sen sijaan kasvukaudelle osuvista tulvista puu ei pidä. Tämän tietäen olin silti – iloisesti – yllättynyt kuullessani, että Metsähallitus on tehnyt Osaran aukeilla jo päätehakkuitakin. Päältä kiiltävät kännykänpituiset syväloviset otatammen lehdet, ovat kuin rispaantuneiden vaahteranlehtien ja ruotsalaisen taalainkoivun lehtien sekamuoto. Puuntuotannon kannalta se on merkittävä edistysaskel. Valtioliiton lujittajapuu Puun latvusta ja lehvästöä pidetään koristeellisena. Lehtonen johtaa yhtiön metsäomaisuuden hoitoa ja on johtoryhmän jäsen.. Nimi saattaa juontaa juurensa entisaikojen rakennuskulttuuriin, jossa tammen vahvoilla puutapeilla liitettiin järeitäkin puuosia yhteen. Puuta pidetään tammeksi nopeakasvuisena ja suhteellisen talvenkestävänä. Gustaf Sirénin artikkeli ”Taka-Lapin metsien historiasta ja ilmastosta historiallisella aikana” julkaistiin Lapin Tutkimusseuran vuosikirjassa vuonna 1961
Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . 31 PILKKEITÄ / 10.10.2019 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero METSÄRISTIKKO 18 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 24. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 18”. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . LOKAKUUTA. Metsäristikko 15, oikea ratkaisu • Hakkuut käynnissä Osaran aukeilla • Millainen on hyvä metsäsuunnitelma. • Metsänomistaja moton puikoista • Testissä Echon uusi akkusaha • Näin teet metsästysvuokrasopimuksen • Vinkit raivaussahan käyttöön Ar i Ko m ul ai ne n. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 24.10.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. PALKINNOT metsäristikosta 15 on arvottu seuraaville kolmelle: Eeva Kanninen, Kärväsjärvi, Timo Riistaniemi, Outokumpu ja Jari Söder, Lempäälä. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen
17,00 € / kpl Karttakeskuksen ulkoilukartat, topokartat ja retkioppaat Katso koko valikoima: Karttakauppa. 29,00 € Kansallispuistot tutuiksi -kirjasarja Kirjasarja esittelee kaikki Suomen kansallispuistot: historia, luonto, eliölajit, kartat sekä vinkit parhaista reiteistä ja kohteista. 27,00 € Retkipaikka – uudet seikkailut Suosittu Retkipaikka-kirja saa nyt jatkoa! Uutuuskirjassa esitellään 80 upeaa ja yllätyksellistä retkeilykohdetta ympäri Suomea. Joukossa on luontopolkuja, rotkoja, linnoja, koskia ja muita kohteita. 32,00 € Bussikortilla luontoon Teos esittelee pääkaupunkiseudun alueelta mitä upeimpia luontokohteita, jotka ovat saavutettavissa julkisella liikenteellä. 29,00 € JOUNI LAAKSONEN DAY TRIPS AND BACKPACKING EXPEDITIONS HIKING IN FINLAND LAHJAVINKKI ! HANKI KOKO SARJA ! Hiking in Finland Day Trips and Backpacking Expeditions Finland is an outstandingly good destination for a nature tourist, and this book tells you everything you need to know about hiking there. KARTOISSA VEDENPITÄVÄ MATERIAALI !. Mukana on myös vinkkejä lasten liikkumisen tukemiseen. KAIKKI KARTAT YHDESTÄ OSOITTEESTA TREENAA LUONNOSSA ! LÄHILUONTO TUTUKSI ! RETKIRUOKAVINKKEJÄ ! Metsätreeni Metsätreeni opastaa asiantuntevin ottein luonnossa treenaamiseen. 32,00 € Perinteisiä eräruokia Herkullinen kattaus perinteisiä reseptejä nykyajan ennakkoluulottomalle eräkokille