Metsälehti 18/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sivut 4–5 Tutkimusasemien aatelia Se pp o Sa m ul i UUTISET Ensiharvennus usein myöhässä kuusikoissa ›› 2–3 EU:n metsästrategian päivitys etenee ›› 6 Kainuussa yritetään teollisuushistoriaa ›› 9–11 Talvileimikoiden kauppa alkoi pohjoisessa ›› 12–13 METSÄSTÄ Vinkit korjuujäljen arviointiin ›› 14–15 Metsämuistojen parhaimmistoa ›› 16–17 Pellosta metsäksi ›› 18–19 PILKKEITÄ Pärekorista pesä kanahaukalle ›› 22–23 Lisäpotkua maastopyöräilyyn ›› 24 Valekvitteni kiinnostaa lääketieteilijöitä ›› 28 8042_.indd 1 3.10.2020 14.46. ›› 5 Hyytiälän Smear-asemalla tehdään uraauurtavaa tutkimusta, kertovat Juho Aalto ja Markku Kulmala. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 8. LOKAKUUTA 2020 • NRO 18 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI KOLUMNI: Kuusi olisi nykytermein tulokaslaji, ehkä jopa vieraslaji
Finnpulp jatkaa tehtaan suunnittelua Kuopioon Finnpulp jatkaa biotuotetehtaan valmistelua Kuopion Sorsasaloon, yhtiöstä kerrotaan. Ostajat ja välittäjät voivat palvelun avulla tavoittaa alueensa kerääjät ja ilmoittaa, mille raaka-aineille on kysyntää. Päivitys käynnissä Tällä hetkellä kasvunlaskenta perustuu yleisesti käytössä olevissa ohjelmistoissa vanhoihin Mela-malleihin. ”Tarvitsemme sopimuksesta varmuuden ennen kuin voimme päättää tarkemmin, miten hanketta jatketaan”, Fredrikson sanoo. Yhtenä vaihtoehtona on Metson jatkon sisällyttäminen Helmi-ohjelmaan. ”Uhanalaisuusarviointien perusteella nyky-Metso ei riitä: tarvitaan lisätoimia ja volyymiä”, ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä kertoo. Parhaillaan valmistellaan Helmi-elinympäristöohjelmaa vuodelle 2030 ja pohdinnassa on, miten metsien suojelu ja luonnonhoito jatkossa hoidetaan. LYHYET UUTISET 8.10.2020 / AJASSA 2 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva MIKKO RIIKILÄ, teksti N ykyiset kasvumallit suosittelevat tekemään ensiharvennuksen rehevillä kasvupaikoilla pääsääntöisesti vasta 30–35 vuoden iässä. inventoinnin tietojen perusteella. Toimitusjohtaja Martti Fredriksonin mukaan Finnpulp on tarkastellut tehtaalle muita vaihtoehtoja, mutta Kuopio on edelleen paras paikka. ”Valtaosassa viljelykuusikoista tämä vaihe saavutetaan jo noin 25 vuoden iässä. Mutta kaikilla kohteilla ei ehkä vieläkään tarpeeksi”, hän myöntää. Metsähallitus ei pidä avohakkuukieltoa perusteltuna Eduskunnan maaja metsätalousvaliokunta aloitti avohakkuut kieltävän lakialoitteen käsittelyn julkisella kuulemisella. Hankkeen eteneminen edellyttää kuitenkin Sorsasalon tontin sopimuksen uusimista. Metsäkeskuksen metsätietoasiantuntijan Juha Antinluoman mukaan tavoitteena on, että Motti saataisiin käyttöön jo tänä vuonna. ”Tavoitteena on, että metsäalan Kuusikoiden ensiharvennus usein myöhässä Ensiharvennus pitäisi Eteläja Keski-Suomen hyvin hoidetuissa viljelykuusikoissa tehdä usein jo 25 vuoden iässä. Metsähallitus Metsätalouden toimitusjohtaja Jussi Kumpula näkee kiellossa useita pulmia eikä pidä sitä perusteltuna. Puustoa metsässä on tällöin 150–220 kuutiota hehtaarilla. ”Uudet Motti-mallit ja puulajisuhteet huomioivat dynaamiset toimenpidemallit muuttavat ehdotettua ensiharvennuksen ajankohtaa hieman aiempaa varhaisemmaksi. Pituuskasvu kiihtynyt Lähde: Luke Keskipituus, dm Ikäluokka, v 1 3 4 6 7 9 10 12 30 25 20 15 10 5 VMI 8 VMI 12 Etelä-Suomen kangasmailla kasvavien viljelykuusikoiden keskipituus ikäluokittain kahdeksannen (1986 1994) ja kahdennentoista (2013 2017) valtakunnan metsien inventoinnin mukaan. Todellisuudessa ensiharvennus voi tällöin olla jo reilusti myöhässä. Metsäteollisuus ry irtautuu työehtosopimusten teosta Metsäteollisuus ry irtautuu työehtosopimusten teosta. Uusi verkkopalvelu tehostaa luonnontuotteiden keruuta Uusi Kerääjä.fi-verkkopalvelu kokoaa yhteen luonnontuotteiden kerääjät, alan kouluttajat sekä luonnontuotteiden välittäjät ja ostajat. ”Toimialan erilaisten ja erilaisessa tilanteessa olevien yritysten tarpeisiin pystytään nykyistä paremmin vastaamaan yritysja tuoteryhmätason työehdoilla”, Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Ilkka Hämälä perustelee. Metsänhoitosuositusten mukaan tuoreen kankaan kuusikkoon suositellaan Etelä-Suomessa ensiharvennusta, kun puusto on 13–16 metrin mittaista ja pohjapinta-ala 24–28 neliömetriä hehtaarilla. Uudistus ei vaikuta työntekijöiden järjestäytymisvapauteen. Aloite kieltäisi pääsääntöisesti avohakkuut ja järeät kasvatushakkuut valtion metsissä, mikä tarkoittaisi jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä. Lisäksi palvelusta löytyy tietoa muun muassa luonnontuotteiden keruun hyvistä käytännöistä ja keruukoulutuksista. Jatkossa neuvottelut käydään yritysten ja työntekijöiden välillä. Metso-ohjelma puntarissa Metso-monimuotoisuusohjelma saattaa loppua vuonna 2025, kun nykyinen ohjelmakausi päättyy. Suomen metsäkeskus on ensimmäisenä isona toimijana siirtymässä käyttämään päivitettyjä Motti-kasvumalleja. 8043_.indd 2 3.10.2020 14.51. ”Jos viljelykuusikko on alusta asti hoidettu suositusten mukaan, pitää ensiharvennustarve käydä kartoittamassa jo puiden ollessa 20-vuotiaita. Kuusikon osalta nyrkkisääntönä on, että harvennus on ajankohtainen elävän latvuksen osuuden ollessa noin 60 prosenttia”, painottaa Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala. Metsäkeskus räätälöi Motti-kasvumallikirjaston yhteensopivaksi järjestelmiinsä metsäalan ohjelmistoihin erikoistuneen Simosol Oy:n kanssa. Hakkuukertymät ovat noin 60 kuutiota hehtaarilta”, Oijala sanoo. Kasvumallit ennustavat puuston kehitystä, ja esimerkiksi metsäsuunnitelmat pohjautuvat niihin. Luonnonvarakeskus (Luke) päivittää parhaillaan kasvumalleja uudempaan Motti-kasvumallikirjastoon Valtakunnan metsien 11
Tunnistautua voi jatkossa henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla. Lisätietoa aiheesta löytyy verottajan sivuilta osoitteesta vero.fi. Taimien kasvu kohdilleen Taimikoiden kasvua uuden Motin kasvumallit simuloivat Antinluoman mukaan huomattavasti aiempaa paremmin. Jos Suomi.fi-valtuuksiin ei siirry ajoissa, alkuvuoden metsäveroilmoittelu voi viivästyä. . yhteismetsä tai tiekunta: valtuutushakemus verkossa, postitse tai käymällä verotoimistossa . Tuolloin yhtiö arvioi, että jos saneeraukseen ei päästä, edessä olisi todennäköisesti konkurssi. Kuolinpesä, jolla on Y-tunnus: valtuutushakemus verkossa, postitse tai käymällä verotoimistossa . Metsätalouden harjoittaja: omatoimisesti Suomi.fi-valtuudet-palvelussa . Verottajan ja muiden viranomaisten valtuutusasiointiin tarjoaman Katso-palvelun ja Katso-tunnisteen toiminta päättyy tämän vuoden lopussa. ”Olemmekin juuri käynnistämässä maastomittaukset, joiden myötä laajennetaan Eteläja Keski-Suomen nuorten viljelykuusikkojen aineistoja. . Otsossa on käyty tänä vuonna kahdet yt-neuvottelut. toimijoiden ohjelmistot pohjautuisivat jatkossa uuteen Mottiin, jonka kasvumalleja Luke päivittää tuottamiensa aineistojen pohjalta”, kuvailee Simosol Oy:n malliasiantuntija Jouni Kalliovirta. inventointiin perustuva päivitys. Katso-palvelusta pitää siirtyä Suomi.fi-palveluun, ja se ei tapahdu automaattisesti. Tämänhetkinen käyttöönottotahti näyttää siltä, että kymmenien tuhansien toimijoiden veroasiat jäävät vuodenvaihteen jälkeen hoitamatta. . ”On ensiarvoisen tärkeää, että Katso-palvelua käyttäneet ottaisivat Suomi.fi-valtuudet heti käyttöön. 040 1623991 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Vuosien 2013– 2014 inventoinnissa ne olivat keskimäärin jo yli 2,5 metrin mittaisia. Kuolinpesä, jolla ei ole Y-tunnusta: ei voi asioida sähköisesti tai valtuuttaa Lähde: Verohallinto JUSSI COLLIN K äräjäoikeus on hyväksynyt Otso Metsäpalvelut Oy:n yrityssaneeraushakemuksen. Katso-palvelu päättyy Siirtyminen Suomi.fivaltuuksiin voi vaatia asiointia verotoimistossa. Otso haki yrityssaneeraukseen syyskuun alussa. Suurin osa valtuuksia käyttävistä pystyy ottamaan Suomi.fi-valtuudet käyttöön omatoimisesti verkossa. katso video Metsälehden Youtubesta! 8043_.indd 3 3.10.2020 14.51. Kuusitaimikoiden alkuvaiheen kasvu on harpannut huimasti kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana, joten kasvumallit ovat laahanneet perässä. Yhteisetuus, esim. 3 AJASSA / 8.10.2020 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi Kuusikoiden ensiharvennus usein myöhässä Mikkelissä kasvava vuonna 1999 istutettu kuusikko ensiharvennetaan tänä syksynä. 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. Pohjapinta-ala kuviolla on yli 30 ja pituutta puilla on noin 14 metriä. ”Tiedon keruu tulee väistämättä aina hieman perässä. Jos mitään näistä ei löydy, asiointi on hoidettava paperilla. Metsä Groupin Oijala selittää ilmiötä pääasiassa kolmella tekijällä. NÄIN VALTUUTAT METSÄVEROASIOISSA . 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Metsäyhtymä: valtuutushakemus verkossa, postitse tai käymällä verotoimistossa . Selvittäjä pitää yhdessä yhtiön johdon kanssa velkojia ajan tasalla yhtiön tilanteesta ja saneerauksen etenemisestä. Esimerkiksi metsäyhtymiltä Suomi.fivaltuuksiin siirtyminen voi kuitenkin vaatia asiointia verotoimistossa, joten asian hoitoon on hyvä varata riittävästi aikaa. Puunostaja arvioi ensiharvennuksen poistumaksi jopa sata kuutiota hehtaarilta. Käytännössä asia etenee niin, että käräjäoikeus asettaa selvittäjän, jonka kanssa yhtiön johto valmistelee saneerausohjelmaa. 09 315. Kasvut nopeutuvat hieman, mutta mallit tuottavat keskiarvoja.” Luken erikoistutkija Hannu Salminen muistuttaa, että tutkimusaineistojen ylläpito ja uusien hankinta ovat kasvumallien kehittämisen edellytys. Päivitettyjä kasvumalleja ja lisää tarkkuutta on siis luvassa.” Salmisen mukaan kasvumalleihin on tulossa ensi vuonna valtakunnan metsien 12. Kahdeksannessa valtakunnan metsien inventoinnissa (1986–1994) 10–12-vuotiaat viljelykuusikot olivat keskimäärin 1,5 metrin mittaisia. ”Mätästyksen yleistyminen maanmuokkausmenetelmänä, jalostettujen paakkutaimien käyttö istutuksessa sekä taimikoiden varhaisperkauksen yleistyminen ovat tärkeimmät syyt kehitykseen.” VALTTERI SKYTTÄ M etsänomistajat huomio: jos oman metsän, metsäyhtymän, metsää omistavan kuolinpesän tai yhteismetsän veroasiointiin on valtuutettu henkilö, valtuutus pitää uudistaa. Erityisen huolissamme olemme yhdistyksistä, metsäyhtymistä ja muista pienistä toimijoista”, ylitarkastaja Juha Kartano Verohallinnosta sanoo. . . ”Saneeraushakemuksen hyväksyminen on hyvä uutinen, koska nyt pääsemme rakentamaan konkreettista suunnitelmaa Otson tulevaisuuden turvaamiseksi”, sanoo Otson toimitusjohtaja Jyrki Pihlava. Otso Metsäpalvelut pääsi yrityssaneeraukseen Saneerausprosessin alusta saneerausohjelman vahvistamiseen kuluu yleensä 6–9 kuukautta. Saneerausprosessin alusta saneerausohjelman vahvistamiseen kuluu yleensä 6–9 kuukautta. Käräjäoikeus antoi saneerausmenettelyn aloituspäätöksen viime viikolla, nyt alkaa saneerausohjelman rakentaminen. Myös hän ennakoi, ettei uusi kasvumallikirjasto ohjaa tekemään ensiharvennuksia riittävän varhain. Suomi.fi-valtuuksiin voi siirtyä joko omatoimisesti verkossa tai tekemällä hakemuksen virkailijalle. Selvittäjä käy ohjelmaa läpi myös velkojien kanssa, jotka voivat kommentoida sitä. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p
Toisin kuin monessa muussa EU-maassa, meillä metsäpinta-ala vähenee. On hyvä, että joutoalueita valjastetaan sitomaan hiiltä ja torjumaan metsäkatoa. Korvauksia varten valtion budjettiesitykseen on hahmoteltu 1,36 miljoonaa euroa. Yleensä aina, kun ryhdytään rakentamaan, ensimmäiseksi kaadetaan puita. Asemaan kuuluva metsä, Siikanevan suo sekä Kuivajärvi ovat kuin datatehdas, joka tuottaa joka sekunti ainutlaatuista tietoa ilmakehästä, maaperästä ja puista. TIIA PUUKILA Osuudet hakusessa TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuva M astot lukuisine mittareineen nousevat latvusten yläpuolelle. Ellei esimerkiksi tuhoriskejä oteta siinä huomioon, on vaarana, että pelloille istutetaan pelkästään kuusta, jota meillä nyt jo kasvaa yllin kyllin. ”Meidän alkuperäinen ideamme oli kerätä mahdollisimman monipuolisesti jatkuvaa dataa esimerkiksi siitä, miten metsä kasvaa, miten fotosynteesi toimii ja sellaista tietoa, jota ei perustamisen aikaan edes osattu esittää”, kertoo akateemikko Markku Kulmala. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Kulmala perusti aseman metsäekologian emeritusprofessori Pertti Harin kanssa vuonna 1995. Sopivalla pellolla koivu tai jopa jalot lehtipuut ovat hyviä vaihtoehtoja kuuselle. 8.10.2020 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi SUOMALAINEN metsänomistaja 2020 -tutkimus yritti selvittää jatkuvaan kasvatukseen siirtyneiden osuutta. Valtion tuki on tarkoitettu taimikoiden perustamiseen viljelyksestä poistetuille pelloille ja vanhoille turvetuotantoalueille. Laissa on määritelty tuen perusteet, mutta rahamääristä päätetään asetuksella ja ministeriön päätöksellä. Kuten metsänomistajatutkimuksen toteuttaneet muistuttivat, kaikki jatkuvaan kasvatukseen siirtyneet eivät ole ehtineet metsiään vielä hakata. Eroa perusteltiin kysymyksenasettelulla. Tavoitteisiin pääsyä edistäisi, jos metsitettävän alueen kokorajaa laskettaisiin esityksen 0,5 hehtaarista. Peltoheitot uuteen arvoon ”Haavat” TIMPPA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Vastaavia asemia on maailmalla kymmenkunta, mutta yksikään ei mittaa jatkuvasti niin montaa muuttujaa kuin Smear II. Sillä halutaan korostaa, että kyse ei ole maatalouden tai metsätalouden käytössä olevasta maasta. Johtoja ja letkuja on kilometritolkulla ja metsämaa puineen täynnä mittalaitteistoja. 8044_.indd 4 3.10.2020 15.02. Esimerkiksi niin, että tukihakemukseen olisi mahdollista liittää puolen hehtaarin yhtenäisen alueen lisäsi yksi tai useampi pienempi alue. On tärkeää huolehtia, että tuki kattaa kaiken tarvittavan. Uuden metsityslain valmistelu etenee hyvää vauhtia, ja sen on määrä tulla voimaan vuoden alusta. JO NYT KANNATTAA katsella tiluksia sillä silmällä, löytyisikö sieltä sopivia joutoalueita metsitettäväksi. Metsitystuki olisi hyvä keino monipuolistaa metsiä ja maisemaa. Olemme saapuneet Hyytiälään Juupajoelle vastikään 25 vuotta täyttäneelle Smear II -mittausasemalle. LAKIESITYKSEN perusteluissa arvioidaan, että maanomistajat hakisivat tukea vuosittain parille tuhannelle hehtaarille. Polut risteilevät koppien välillä, joissa hienoimmat mittalaitteet raksuttavat yötä päivää. Suomi velloi tuolloin pahimman talouslaman kourissa, mutta kansanedustaja Erkki Pulliainen (vihr.) ja valtiovarainministeri Iiro ViiSuomen mitatuin metsä Metsien ilmastovaikutuksia on selvitetty Hyytiälän Smear II -mittausasemalla jo neljännesvuosisata uraauurtavin tuloksin. Se on paljon vähemmän kuin esimerkiksi 1990-luvulla, jolloin peltoja metsitettiin moninkertainen määrä vuodessa. Siksi on tärkeää, että uutta metsää istutetaan tilalle. Helsingin yliopiston mittausasemalla tutkitaan yhtä aikaa 1 200:aa eri muuttujaa. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Hätkähdyttävää oli, että samassa tutkimushankkeessa saadut tulokset poikkesivat huomattavasti toisistaan. Metsänkäyttöilmoitusten mukaan jatkuvan kasvatuksen hakkuita tehdään vuosittain mitätön määrä, mutta sekään ei kerro totuutta. Se ei johdu hakkuista tai tuhoista, vaan siitä, että melkein koko Suomi on metsän peitossa. Toisessa osatutkimuksessa 25 ja toisessa yli 50 prosenttia metsänomistajista ilmoitti ottaneensa jatkuvan kasvatuksen käyttöönsä vuosina 2014 –2019. Metsitystuki tuo alan sanastoon uuden termin joutoalue. T UKI TULEE TARPEESEEN , sillä varsinkin vanhojen peltojen metsittäminen on kallista ja vaatii paljon työtä. Näin suuret erot tuloksissa kielivät, että lopullista totuutta jatkuvaan kasvatukseen siirtyneistä saataneen vielä odottaa. Kumpikin lukema kuulostaa suurelta
Jos haluat kasvattaa kuusta, niin saatat joutua pahimmassa tapauksessa uusimaan operaation pari kertaa kesässä parina kolmena kesänä. Vuosikasvua kertyy 20–25 senttiä.” REIJO RUOTSALAINEN Verkkokeskustelu: Vadelmat taimikossa SMEAR II -MITTAUSASEMA . Mittausaseman tavoitteena on löytää asioiden välisiä yhteyksiä, jotta tuloksia pystytään soveltamaan. ”Nämä muut ilmastovaikutukset lisäävät metsien hiilinielun vaikutusta jopa 80 prosenttia”, Kulmala kertoo. Kuusi pienentää nyt ihmisavusteisesti muiden puulajien ja niistä riippuvaisen lajiston elintilaa. 2009). Kuusen siitepölyn runsaus saavutti nykyiset määränsä kullakin kasvupaikalla 100–550 vuodessa, mitä voi pitää metsän valtalajin tapauksessa nopeana. Tietämys aerosolien kemiallisesta koostumuksesta ja prosesseista auttaa esimerkiksi ymmärtämään perusaerosolihiukkasiin lukeutuvien virusten, kuten koronaviruksen, leviämistä. KUUSI SAAPUI TÄNNE omin avuin, ja se katsottaisiin nykytermein tulokaslajiksi. . Silloin taimella on kasvuaikaa (ilman varjostavaa tekijää) noin kuukausi. Vieraiden puulajien mahdollisiin haitallisiin vaikutuksiin on syytä suhtautua vakavasti. Lupiini paitsi varastaa tilaa kotoperäisiltä lajeilta myös sitoo ilmakehän typpeä maahan rehevöittäen kasvupaikkoja. Laajamittaisesti käytettynä ne muuttavat oman metsälajistomme menestymismahdollisuuksia. KUUSEN KASVUPAIKOILLA OVAT vaihtoehtoina paitsi kotimaiset puulajit, kuten koivu ja haapa, myös muualta kotoisin olevat douglaskuusi ja lehtikuuset. Kuusi oli aikansa lupiini KATRI HIMANEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija. Se ei kuitenkaan yksin selitä puulajien vaihdosta. Tämänhetkisen ilmaston ennennäkemättömän nopean muutoksen edessä kuusettuminen ei ole riskitöntä, sillä kuusi on mäntyä ja koivua alttiimpi kuivuudelle ja pahoille metsätuholaisille. Muutos eliöyhteisössä on ollut hätkähdyttävä lehmuksista ja pähkinäpensaista riippuvaisen lajiston taantuessa ja kuusella elävien lajien ilmaantuessa. Kuusen nousu ja lehmuksen kato antaa mukavasti pureskeltavaa pohdittaessa sitä, mitä puulajeja meillä suositaan ja kuinka esimerkiksi vierasmaalaisiin puulajeihin kannattaisi suhtautua. Kyllä se lehdelliseen aikaan tehtynä avartaa heti kuusen elintilaa ja voimaa. 5 AJASSA / 8.10.2020 Fakta Gallup KIVIKAUDEN METSÄSTÄJÄ-KERÄILIJÖIDEN asuttamat Eteläja Keski-Suomen metsät poikkesivat monin tavoin nykyisistä. 8044_.indd 5 3.10.2020 15.02. Hiilivedyt hapettuvat ilmassa ja muodostavat pienhiukkasia, joista myöhemmin kehittyy pilvipisaroita ja pilviä. Metsät pilvien muodostajina Yksi aseman merkittävimmistä tutkimustuloksista liittyy hiilivetyihin, joita puut, kasvillisuus ja maaperä tuottavat yhteyttämisen sivutuotteina. Kannattaako ne ajaa nyt syksyllä nurin raivaussahalla?” METSÄUKKI ”Vedä vaan nurin. tutkii ekosysteemien ja ilmakehän välisiä yhteyksiä . Ei olekaan, mutta asioiden väliset yhteydet, ne skaalautuvat kyllä”, painottaa asemalla runsaat kymmenen vuotta työskennellyt tutkijatohtori Juho Aalto. Niittäminen vain synnyttää uuden, entistä hurjemman ryönän.” VISAKALLIO ”Työssäni raivaan paljon vatukkoa varhaisperkuulla. Metsälehmus ja pähkinäpensas olivat 6 000 vuotta sitten yleisiä puulajeja, mutta idästä hiipi tumma uhka: metsäkuusi. Tutkijatohtori Juho Aalto (vas.) ja akateemikko Markku Kulmala esittelevät yhtä Smear II -mittausaseman kopeista, jossa laitteet prosessoivat tutkimusmetsästä saatuja tietoja. Nykyinen hirvieläinmäärien ja metsäteollisuuden tarpeiden ohjaama metsänviljelymme suosii kuusen ylivaltaa. ”Usein meiltä kysytään, miten tämä yksi metsä on niin tärkeä, kun eihän tämä ole koko maailma. Jälkimmäiset nostavat osassa ihmisiä karvat pystyyn. Vuoden päästä taas sama urakka.” METSÄKUPSA ”Tärkeää on myös keväällä käydä tarkistamassa taimet. Toisaalta omien puulajiemme saapumishistoria muistuttaa, että luonto ei ole koskaan staattinen. Sen varjostava kasvutapa ja neulasten maaperää happamoittava vaikutus muuttivat metsiä monella tapaa kohti nykyisiä boreaalisia ympäristöjä. . . KOLUMNI ”Keväällä istutetussa kuusentaimikossa on melko paljon vadelman varsia ja pensaita. Kuusi saapui pääpuulajeistamme viimeisenä takaisin metsiimme jääkauden aikaisista jäännepopulaatioista. Tällaisia yhteyksiä ovat esimerkiksi männyn yhteyttäminen tietyllä tavalla jollain valo-, lämpötilaja ilmankosteusyhdistelmällä. Talvea vastenkin kannattaa vatukko niittää.” MIISU4F ”Itse olen pyrkinyt tekemään heinäyksen heinäkuun alkupuolella. Järvien pohjakerrostumien siitepölyaineistoja tutkimalla on voitu rekonstruoida, kuinka kuusi saapui Suomeen vähitellen idästä käsin sekä samaan aikaan tapahtunut lehmuksen ja pähkinäpensaan siitepölymäärien lasku (Seppä ym. työllistää runsaat kymmenen ihmistä ja laajentuu vuosittain . Niin tekee myös mahdollisesti lisääntyvä metsien jatkuvapeitteinen kasvatus. Kuusi oli varjoa sietävänä puulajina sitkeä kilpailija ja voitti jalot lehtipuut. Kasvupaikkojen nopean valloituksen, toisten lajien elintilan viemisen ja maaperän ominaisuuksien muuttamisen vuoksi se muistuttaa kuitenkin vieraslaji lupiinia. Ajanhetkeä, jolloin Suomen aluerajojen sisällä esiintyi puhdasoppinen lajivalikoima, ei ole helposti löydettävissä. Helsingin yliopistolla on Smear-asemat myös Lapissa ja Helsingissä, Itä-Suomen yliopistolla Kuopiossa nanen (kok.) onnistuivat lisäbudjetissa kohdentamaan tutkimusaseman perustamiseen kuusi miljoonaa markkaa (nykyrahassa noin 1,5 miljoonaa euroa). . Itse olen taimia pelastanut laittamalla ne esimerkiksi kiveä vasten nojaamaan, jos on mennyt maata myöten.” OLA_PALLONIVEL ”Suosittelen vatukoille glyfosaattia, sillä lähtee eivätkä taimet vahingoitu enää elokuussa.” TOLOPAINEN ”Glyfosaatti on tehokkain tapa. Sen jälkeen voit katsella ylpeänä loistavasti kasvavia kuusia.” TIMPPA ”Vadelman reikäperkaus lehdettömään aikaan taimien ympäriltä. Smear-asemalta on saatu maailman pisin aikasarja boreaalisen metsän vaikutuksista ilmastoon sekä selvitetty ensi kertaa maailmassa, miten pienhiukkaset eli aerosolit muodostuvat. Helposti erottuu vihreä, jos ei ole kasvillisuus vielä herännyt. Yhtenä erona oli puulajivalikoima. perustettu Hyytiälään vuonna 1995 . Kuusen ilmaantumista seurasi viileämpi ilmastojakso, joka haittasi lehmuksen suvullista lisääntymistä. Jälkikäteen voi todeta, että investointi kannatti. Ne heijastavat säteilyä takaisin avaruuteen, viilentävät ilmakehää ja hidastavat ilmastonmuutosta. Toiseksi tehokkain on tallominen, on sitten kysymyksessä vatukko tai pitkä heinä
Isän puolen suku Vienan Karjalasta ja Pietarista, sukunimi vuoteen 1930 saakka Saharov/ Saharoff, josta nimi muutettiin Sarvamaaksi Vapaa-aikoinaan Petri Sarvamaa ulkoilee mielellään australianpaimenkoira Pluton kanssa. ”Mutta se kestetään.” Jos strategia hyväksytään, se menee EU:n komissiolle, joka on varsinainen strategian antaja ja joka voi vielä täydentää strategiaa. Kokoomuksen europarlamentaarikko vuodesta 2012 Euroopan kansanpuolueen ryhmässä . Kolme aikuista ja kaksi teini-ikäistä lasta . ”Sen täällä on oppinut, että pitää painaa lätkätermein ’päätyyn asti’.” Parlamenttiryhmien sisällä on vaikuttajiin vaikuttajia, ja henkilökohtaisilla keskusteluilla näiden avainmeppien kanssa on suuri merkitys. ”En halunnut, että strategiaan jää takaovia auki. 8.10.2020 / AJASSA 6 Kuka. ”Mutta maankäyttöja energiasektorien kautta sitä pöljää saattaa tullakin.” ”Suojelua tarjotaan vastaukseksi kaikkeen” EU:n metsästrategian päivityksen punainen lanka on kestävä metsänhoito. ”Nykytunnelmassa yhteinen metsäpolitiikka tekisi rumaa jälkeä – suomalaisesta vinkkelistä.” Päivityksiä jatkossakin EU:n metsästrategia on laadittu edellisen kerran 2013. Yhtä lailla vaikuttavat myös biodiversiteettija ilmastostrategiat. Sarvamaa ei odota, että strategia nuijittaisiin läpihuutojuttuna, vaan kritiikkiä on odotettavissa parlamentin vasemmalta ja vihreältä laidalta. Siksi en hyväksynyt esimerkiksi hiilimetsien käsitettä, koska sitä ei ole määritetty.” Päätyyn asti EU-vaikuttaminen on paitsi näkökantojen yhteensovittamista myös sen varmistamista, että ehdotus saadaan menemään äänestyksessä läpi. Hän on valmistellut maatalousvaliokunnassa parlamentille menevän strategiaehdotuksen. Europarlamentti äänesti sen päivityksestä lokakuun alussa, jolloin tämä lehti oli jo mennyt painoon. MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva E uroopan unionilla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, mutta yhteinen metsästrategia sillä on. ”Punainen lanka on kestävä metsänhoito. PETRI SARVAMAA . Vallinnutta tasapainoa halutaan muuttaa niin, että metsät tulisi nähdä ensisijaisesti luonnon monimuotoisuuden kautta, ja suojelua tarjotaan vastaukseksi kaikkeen.” Sarvamaa kärjistää, että hän ei ole saanut selvää vastausta, miten suojelu edistäisi hiilineutraaliutta. HAASTATTELU 8045_.indd 6 3.10.2020 15.04. Uusi metsästrategia tuo selvästi esiin biotalouden merkityksen. . Itsenäistä metsäpolitiikkaa Aika ajoin nousee esille, tulisiko EU:lla olla yhteinen metsäpolitiikka, koska metsiä koskevia päätöksiä kuitenkin tehdään EU-tasolla. 27 vuotta journalistina mm. Valmistelun aikana etenkin parlamentin ympäristölautakunta oli ärhäkkänä. Vastaperustelut ovat, että metsäasioihin ei haluta sellaista säädösten kaaosta kuin maataloudessa on. Kannattajat perustelevat, että metsäpolitiikan myötä Brysseliin tulisi metsiin erikoistuneita virkamiehiä ja osaaminen päätösten valmistelussa vahvistuisi. Siinä tarvitaan taktiikkaa. Sarvamaa otaksuu, että seuraavan päivityksen valmistelu voi alkaa vuosikymmenen puolivälin jälkeen. ”Ilmastokysymysten myötä vihreäsävyinen ajattelu on vahvistunut. . Syntynyt 1960 Joensuussa, asuu Helsingissä . Hän perustelee kantansa sillä, että EU:ssa vahvoja metsätalousmaita on vähän – Suomi, Ruotsi ja Itävalta etunenässä – ja äänestyksissä ne jäisivät alakynteen. Yhteinen metsäpolitiikka tuskin muuttaisi hetkessä mitään, mutta pitkällä aikavälillä vaikutukset tuntuisivat Brysselin tukina ja rajoitteina. . Vihreitä tuulia Euroopassa nationalismi on otsikoissa, mutta Sarvamaa kokee, että muutkin politiikan ääripäät ovat vahvistuneet ja päätöksenteon ilmapiiri muuttunut. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) on metsästrategian kätilö. Sarvamaa on kansallisen päätöksenteon kannattaja ja yhteisen metsäpolitiikan vastustaja. . Satsataan metsään, käytetään sitä, ja siitä voi tehdä vaikka mitä.” Sarvamaa on tyytyväinen myös siihen, että puun energiakäytön edistäminen on selvästi esillä. Äänestyksen tuloksesta voi lukea Metsälehden verkkouutisista. Yöunet katkolla Sarvamaa kertoo valmistelun vieneen välillä yöunet, mutta hän on tyytyväinen aikaansaannokseen. Metsästrategia on noin 20-sivuinen linjaus siitä, mitä EU:n metsiltä halutaan, ja sen henki vaikuttaa eri politiikkasektorien päätöksentekoon. Siihen saakka suomalainen metsänomistaja voi olla huojentunein mielin, että EU:sta ei ole tulossa mitään ihan pöljää. . CNN:llä sekä Ylen ulkomaantoimituksen päällikkönä, Aamu-tv:n juontajana, Washingtonin pääkirjeenvaihtajana ja A-studion lähetysten vetäjänä
Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 8045_.indd 7 3.10.2020 15.04. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. 7 AJASSA / 8.10.2020 ”Suojelua tarjotaan vastaukseksi kaikkeen” Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon
Naiset miehiä kuormittuneempia Kuormittuneimpia työssään olivat puuhuollossa työskentelevät toimihenkilöt. He kokivat työtaakkansa suuremmaksi ja palautumisen työstä heikommaksi. Erityisesti tuonti Venäjältä on lisääntynyt. Hinnoittelu voimassa 31.12.2020 saakka tehtyihin uusiin ko. Esimerkiksi puun kaukokuljetusta tekevät painoivat yli 50-tuntista työviikkoa, mutta eivät kokeneet itseään kuormittuneiksi. 60 kk annuiteetti, 262,90 €/kk. Luke ennakoi puutuoteteollisuuden virkoavan metsäteollisuuden aloista ensimmäisenä ja nopeimmin. Puun tuonti itänaapurista kasvussa Luke ja PTT ennakoivat puun tuonnin kasvavan tänä vuonna viime vuodesta. Kuvassa olevassa tuotteessa on lisävarusteita. Suomeen tuodaan pääasiassa koivukuitua ja haketta. Rahoitus Agco Suomi Oy:n rahoitusehtojen mukaisesti Vaihtokoneen hyvitys määräytyy tuotteen kunnon mukaan. Stora Enson Oulun paperitehtaan muunnos kartonkitehtaaksi lisää kartongin tuotantokapasiteettia ensi vuoden alusta. ”Venäjän rupla on ennätysheikko tällä hetkellä. Toisaalta metsureilla työkyky ja terveys olivat muita alhaisemmat ja sairauteen liittyviä poissaoloja oli muita ryhmiä enemmän. 12 000 € = rahoitettava osuus 14 450 €. Suomessa työskentelee yhteensä 14 200 puuhuollon työntekijää. Kartongin näkymät lupaavat Sahatavaran ohella kartonkiteollisuus vauhdittaa suhdanneSahatavara siivittää nousua Puumarkkinat elpyvät ensi vuonna sahatavaran ja kartongin voimin. Hornen mukaan puun tuonnin kasvu perustuu pitkälti suomalaisomisteisten sahojen ja niiden lähialueilla olevien sahojen hakkeen tuontiin. Luke ennustaa paperin tuotannon vähenevän Suomessa kuluvana ja tulevana vuonna yhteensä lähes 40 prosenttia vuodesta 2019. ”Ensi vuonna puumarkkinoiden elpymisen odotetaan tulevan nimenomaan puutuoteteollisuuden ja tukkien kasvavan kysynnän kautta”, arvioi tutkija Jussi Leppänen Lukesta. Luke ennustaa puun tuonnin säilyvän nykyisellä tasolla. Paperin alamäkeen ensi vuosi ei tuo helpotusta. Tuloksia verrattiin eurooppalaisen työsuhdekyselyn tuloksiin sekä kahteen suomalaiseen työhyvinvointitutkimukseen. Sellun ja kartongin tuotantomäärien kasvun ansiosta kuitupuun hintojen ennakoidaan kuitenkin säilyvän kuluvan vuoTIIA PUUKILA PUUHUOLLON työhyvinvoinnissa on kehitettävää, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemästä kyselytutkimuksesta. www.kesla.com MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT: AGCOSUOMI.FI Kotimainen KESLA 104 & 204T -paketti: 10 t kantavuus | 3 pankkoa/ 6 tolppaa | järeä yksipalkkirunko | kokoluokassaan suurin kuormatila | 6,8-metrinen kuormain | nostokyky vielä neljästäkin metristä 800 kg | KESLA proG20-kahmari. Korona on lisännyt pakkauskartonkien kysyntää, ja näkymät ovat hyvät. PTT:n ennusteet perustuvat 1. Tutkimuksessa selvitettiin ensi kertaa puuhuoltoketjun työssä jaksamista laajan eri ammattiryhmät kattavan kyselyn avulla. Työn kuormittavuus ei selittynyt yksin työpäivien pituudella. Puuhuollossa työskentelevät naiset, joita oli vastaajista neljä prosenttia, olivat miehiä kuormittuneempia. ”Ensimmäistä kertaa historiassa arvioidaan, että kartongin viennin arvo on suurempi kuin paperin”, tutkimusjohtaja Paula Horne PTT:sta sanoo. Toimihenkilöistä 64 prosenttia kertoi vaikeuksien kasaantuvan toisinaan, usein tai lähes aina ylitsepääsemättömiksi. Sekä Luke että PTT ennakoivat sahatavaran viennin lisääntyvän ensi vuonna kahdeksan prosenttia ja hintojen nousevan muutaman prosentin. Luku on kuitenkin hieman verrokkiaineistoa alhaisempi. lokakuuta saatuihin ennakkotietoihin. Kuusikuitua menee aikaisempaa enemmän sellun keittoon mekaanisiin massoihin perustuneiden sanomaja aikakauslehtipapereiden sijaan. Kun raakaöljyn hinta on laskenut, Venäjälle kelpaavat kaikki tulot. Hinnat nousevat, hakkuut lisääntyvät Luke ja PTT povaavat ensi vuodelle varovaista kasvua. Keski-Euroopasta tulee kuitenkin edelleen markkinoille edullista hyönteistuhopuuta, mikä kiristää kilpailua ja syö puustamaksukykyä kotimaassa. Tutkimuksen rahoittivat Metsämiesten Säätiö, maaja metsätalousministeriö sekä Luke. Tutkimuksen konkreettiset tulokset työntekijäryhmän hyvinvoinnista tulivat tarpeeseen, sillä kansalliseen metsästrategiaan on kirjattu tavoitteeksi työntekijöiden hyvinvoinnin parantuminen. Tutkimuksessa selvisi, että Suomessa puuhuoltoketjussa tehtiin pidempää työpäivää kuin Euroopassa, mutta vastaajat olivat työoloihinsa tyytyväisempiä kuin eurooppalaiset keskimäärin. nousua. PTT ennakoi puun tuontiin hienoista kasvua. Metsurit puolestaan olivat kyselyaineiston tyytyväisimpiä. Sahatavaran tuotannon ja hintojen odotetaan nousevan sekä viennin piristyvän ensi vuonna, mikä näkyy myös tukkien hakkuumäärien ja hintojen maltillisena nousuna. 8046_.indd 8 3.10.2020 15.07. Kotimainen kuormain-vaunupaketti Nyt edulliseen kuukausihintaan! 262,90 €/kk KESLA 104 & 204T hydraulisella esiohjauksella alk. 26 450 € (alv 24 %) hyvitys vaihtokoneestasi esim. Myös koivusellun tuottajia sijaitsee lähellä rajaa, ja heille Venäjä on läheisintä puunhankinta-aluetta. Aikaisemmin hyvinvoinnille ei ole voitu asettaa mittaria, sillä ei ole tiedetty lähtötasoa. Tämä laskee kuusikuidun hintoja lähemmäksi mäntykuitua. 8.10.2020 / AJASSA 8 TIIA PUUKILA P aperin laskukiitoa lukuun ottamatta ensi vuodesta odotetaan metsäteollisuudelle tätä vuotta valoisampaa, ennustavat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Pellervon taloustutkimus PTT suhdannekatsauksissaan. 2020 e 2021 e Teollisuuspuun hakkuut PTT: -15 % Luke: -12 % PTT: +6 % Luke: +4 % Tukkien hinnat PTT: -3–4 % Luke:-2–4 % PTT: +2–5 % Luke: +3–4 % Kuitujen hinnat PTT: -1 % Luke: % PTT: + 2 % Luke: +0–3 % Raakapuun tuonti PTT: +7 % Luke +8 % PTT: +1 % Luke: % (muutokset edellisvuoteen verrattuna) Lähde: Luke metsäsektorin suhdannekatsaus, PTT ennakkotieto den tasolla tai nousevan muutaman prosentin puutavaralajista riippuen. Tutkimus: Metsurit työhönsä tyytyväisimpiä, toimihenkilöt kuormittuneimpia Suomalaiset puuhuollon työntekijät painavat eurooppalaisia pidempää päivää. Heistä 80 prosenttia arvioi, että työ on tärkeää. Suurin osa, 77 prosenttia, vastaajista koki tekevänsä merkityksellistä ja tärkeää työtä. Sieltä on ollut hyvin saatavilla raakapuuta”, Leppänen arvioi. paketin tilauksiin. Edellyttää rahoitusyhtiön hyväksyttyä luottopäätöstä
Tehdas käytti kuusikuitua ja tuotti sellua noin sata tuhatta tonnia vuodessa. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Pohjan Sellun pääosakkaita olivat Metsäliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat, johon Kajaani Oy sulautui. 9 AJASSA / 8.10.2020 MIKKO HÄYRYNEN, teksti KaiCell Fibers Oy:n sellutehdassuunnitelma Paltamoon on edennyt yllättävänkin pitkälle siihen nähden, että epäilevät tuomaat ovat pitäneet maakuntalähtöistä hanketta nykymaailmaan hiukan outona. SELLUA KAINUUSTA . ”Joku tähän uskoo, ei sellaista rahaa muuten vain polteta”, toimitusjohtaja Hannu Heikkinen kiteyttää. . Suunnitelma hiipui kiinnostavampien hankkeiden alle. Pohjan Sellun suunnitelmat rakentaa Kajaaniin 400 000 tonnin sellutehdas etenivät 1980ja 1990-lukujen vaihteessa pitkälle. . KaiCellin Paltamoon suunnittelema sellutehdas ei ole ensimmäinen Kainuuseen suunniteltu sellutehdas. . . Omistajien eli valtaosin yksityisten sijoittajien rahaa on tähän mennessä palanut miljoonia. Tehdas suljettiin vanhentuneena ja kannattamattomana. . Fakta Ka iC el l 8046_.indd 9 3.10.2020 15.07. Suunnitteilla olevan tehtaan tontilla Paltamossa voi melkein kuulla Kainuun maakuntalaulun sanat: ”Taival lie hankala – olkoon vaan! Luonto lie kitsas – siis kilpaillaan... Kajaani Oy:n omistama Kajaanin sellutehdas toimi vuosina 1910–1982. Meidän on uudesta luotava maa...” Uudesta luotava maa Kainuussa yritetään teollisuushistoriaa maakuntalaulun hengessä
Heikkinen on taustaltaan kaavoitukseen ja ympäristöasioihin erikoistunut diplomi-insinööri. Puukauppa käy Kainuussa vaihtelevasti. Loput voitaisiin lainata rahoituslaitoksilta. Paltamon kunta on hankkinut tehdastontin omistukseensa ja hoitanut kaavoituksen. ”Kainuussa on mekaanisessa puunjalostuksessa päästy pitkälle. Hannu Heikkinen näkee, että Kainuun mekaaninen puunjalostus on kuosissa, mutta sellutehdas tarvitaan. Tuotannoltaan 600 000 tonnin tehdas on 40 prosenttia Metsä Groupin Kemiin suunnittelemasta tehtaasta, mutta Kainuuseen sopiva. Hän viittoo sateisen Oulujärven suuntaan, että tehtaan purkuputken pää ei olisi kaukanakaan, vaan siellä, missä purkuvedet parhaiten sekoittuvat Kiantajärvestä alkunsa saavan Emäjoen suun virtaukseen. Heikkinen arvioi, että sijoittajilta tarvittaisiin 300– 400 miljoonaa. Lyhyen matkan etu Metsien ja metsänomistajien tarpeista lähtevä etenemistapa ei ole nykymaailmassa kovin tavallinen. Vaikka investoijilla on koronan vuoksi anskattoo-asennetta, maailmassa riittää kohdetta etsivää sijoitusrahaa. Toistaiseksi kyse on viisi henkilöä työllistävästä kehitysyhtiöstä, joka suunnittelee suurta. Heikkiselläkin oli leimikko, johon ei tullut yhtään tarjousta kolmeen vuoteen. Muut omistajat ovat yksityisiä sijoittajia ja yrityksiä, suurin osa Oulun suunnalta. Heikkinen pitää Paltamon valttina sitä, että puuraaka-aineen saa kohtuullisen lyhyeltä matkalta kohtuullisilla kustannuksilla. Sijoitusraha etsii kohdetta Jos lupa-asiat hoituvat, on kyse enää rahasta. Tu om as Ju nt un en Ka iC el l 8046_.indd 10 3.10.2020 15.07. ”Jos on lainvoimainen luvitus, niin rahoitus ei ole kovin suuri ongelma. Mutta investointi on kertakustannus, kun taas puun kuljetus tehtaalle on kustannus, joka vaikuttaa kilpailukykyyn jatkuvasti.” Viiden henkilön voimin Toteutuessaan KaiCell tekee teollisuushistoriaa. Kainuun liiton suuri omistus johtuu siitä, että 400 000 euron laina on muutettu omistukseksi. Investointipäätöstä tuskin tulee ennen lainvoimaista ympäristölupaa.” Heikkinen on lupaprosessin suhteen luottavainen, sillä toteutuessaan KaiCell olisi Suomen vähäpäästöisin valkaistua sellua tuottava tehdas. Heikkinen arvioi, että valitusten käsittely kestää hallinto-oikeudessa vuoden. Tehtaan kokonaiskustannukset olisivat lähes miljardi euroa. Summat eivät kuulosta suurilta aikana, jona koronaelvytyksessä puhutaan tuhansista miljardeista. Omistajilla on vahva tahto saada maakuntaan tehdas ja kysyntää puulle, mutta toki myös suoraa tuottoa sijoituksilleen. ”Yhtiökokouksessa sen tunsi, että omistajien kesken on hyvä henki”, Heikkinen sanoo. 8.10.2020 / AJASSA 10 Ympäristöluvan askelmerkit Tehtaalle myönnettiin alkukesällä ympäristölupa, mutta siitä on tehty kymmenkunta valitusta. Oulu–Kajaani-tien toisella puolella on Vapon vanha saha-alue. ”Finnpulpin kaatuminen ympäristölupaan oli varoittava esimerkki. ”Tottakai investointikustannus on pienessä tehtaassa kalliimpi tuotantotonnia kohden. Puun keskimääräiseksi kuljetusmatkaksi on arvioitu sata kilometriä. Yleensä tehdasinvestointien takana on teollinen toimija, joka katsoo markkinoita. Jos valitukset etenevät korkeimpaan hallinto-oikeuteen, se ottaa toisen vuoden. Kun sellutehdas saadaan, niin kuvio on täydellinen.” KaiCellille varattu tehdastontti on lähellä Oulujärveä. ”Seuraavan toimitusjohtajan ei tarvitse olla lupaja kaavoitusasioiden tuntija.” Puunjalostuksen puuttuva palanen Kainuun liitto omistaa tällä hetkellä KaiCellista noin neljäsosan. Sellaisen toivotaan investoivan myös KaiCelliin. Kiinnostusta on, meidän suuntaan on tullut yhteydenottoja”, Heikkinen kertoo. Kuva on havainnekuva, tontin raivausta ei ole aloitettu. Hän laskee työurallaan olleen kolme vaihetta: ensin 20 vuotta viljelijänä kotitilalla Puolangalla, jossa asuu edelleen, sitten toiset 20 vuotta virkamiehenä Kainuun liitossa kaavoitusja kehittämistehtävissä ja nyt reilu vuosi KaiCell Fibersin toimitusjohtajana
. Toisaalta, vaikka yhdeksän kymmenestä investoijasta ajattelisi noin, toteutumiseen riittää se yksi, joka uskoo.” Maailmalta löytyy menneiltä vuosikymmeniltä esimerkkejä siitä, että sellutehtaita on perustettu siten, että alkuperäiset perustajaosakkaat ovat jääneet vähemmistöomistajiksi. Suuntaus on ollut kohti yhä suurempia tehtaita, sillä kapasiteettitonnin rakentamiskustannus on sitä alhaisempi, mitä suurempi tehdas. ”Mutta jos koronan vuoksi painopaperin alamäki jyrkkenee, niin se tekee ison lommon sellun tulevaisuuteen”, Jokinen sanoo. . ”Tunnelma on, että katsotaan miten tilanne kehittyy. Junat ajavat Kainuun läpi. Kestävät hakkuumahdollisuudet 4,9 milj. Maakuntien vertailussa Kainuu on se, jossa toteutuneet hakkuut ovat pienimmät suhteessa kestävään hakkuumahdollisuuteen. Hakkuumahdollisuuksien täyskäyttö on kuitenkin teoreettinen maksimi, jota ei koskaan saavuteta. Metsähallitus omistaa Kainuun talousmetsistä yli 40 prosenttia, ja sen mailta puuta korjataan hakkuusuunnitteen mukaisesti. Toteutuneet hakkuut 3,6 milj. KaiCellin puuntarve 3,5 milj. revinnäissellua) Suomen sellutehtaat, sellutehdasaikeet ja tuotantokapasiteetit KEMI METSÄ GROUP 610 000 tn (suunniteltu korvaava uusi tehdas 1,5 miljoonaa tn) IMATRA, KAUKOPÄÄ JA TAINIONKOSKI STORA ENSO 1,3 miljoonaa tn ÄÄNEKOSKI METSÄ GROUP 1,3 miljoonaa tn VARKAUS STORA ENSO 310 000 tn PIETARSAARI UPM 800 000 tn UIMAHARJU ENOCELL STORA ENSO 490 000 tn (sellua ja liukosellua) KEMI VEITSILUOTO 380 000 tn KUOPIO, SORSASALO MONDI POWERFLUTE (puolisellua kartonkitehtaalle) OULU STORA ENSO 360 000 tn HEINOLA STORA ENSO (puolisellua kartonkitehtaalle) KOUVOLA KYMI UPM 870 000 tn KEMIJÄRVI BOREAL BIOREF suunnitelma 500 000 tn RAUMA METSÄ GROUP 650 000 tn PUUN HANKINTA ALUEEN SÄDE, N. Tehdas toisi täyskäytön Kainuun metsät kasvavat vuosittain seitsemän miljoonaa kuutiota. kuutiometriä vuodessa. Jokinen oli aikoinaan ensimmäisiä, jotka ennakoivat, että Suomeen rakennetaan vielä uusi sellutehdas – ennen kuin Äänekoskesta oli kuultu pihaustakaan. Ympyrän muotoisena hankinta-alue ulottuisi likipitäen Ouluun. . Jos Metsä Groupin Kemin tehdas tulee, se tarvitsee puuta 6,5 miljoonaa kuutiometriä, ja sitä tuodaan junalla Pohjois-Karjalasta saakka. ”Pieneen tehtaaseen pitää tehdä samat laitteet kuin isompaan, eikä kustannusten erotusta saa takaisin missään, paitsi ehkä puun pienempänä hankintasäteenä.” Vaikeaa, muttei mahdotonta JOUTSENO METSÄ GROUP 690 000 tn LAPPEENRANTA, KAUKAS UPM 770 000 tn KOTKA, SUNILA STORA ENSO 375 000 tn KOTKA KOTKAMILLS 300 000 tn RAUMA UPM 150 000 tn (ns. kuutiometriä vuodessa (havutukki 1,9, havukuitu 2,5 ja koivu 0,5 milj. kuutiometrin ja koivun 0,5 milj. Kun kestävät hakkuumahdollisuudet ovat 4,9 miljoonaa kuutiota ja toteutuneet 3,9 miljoonaa, Kainuussa on miljoonaan kuutiometrin käyttämätön hakkuupotentiaali. ”Jos viedään ulkopuolelle, niin aluetaloushyödyt jäävät saamatta”, Mikkonen sanoo. . kuutiometrillä sahahaketta). Kysyntää Kainuun puulle on tulossa, sillä Stora Enson Oulun kartonkikone lisää puunkäyttöä puolella miljoonalla kuutiometrillä. . Taimikonhoito tulisi kaksinkertaistaa ja ensiharvennusala kasvattaa kaksintai kolminkertaisiksi”, Mikkonen tiivistää. Painopaperi on edelleen sellun suurin käyttökohde, ja vaikka se on alamäessä, hiipuminen on ollut ennustettavaa. Miljoonan kuution mahdollisuus MIKKO HÄYRYNEN ”SELLUTEOLLISUUDEN yleistilanne on nyt vaikea”, Petri Jokinen metsäja energiasektorin konsulttiyritys Jay Partnersista luonnehtii. Hän on harmissaan, että Kainuu on kuitupuun hankinnan reservaatti ilman omaa käyttöä. Metsien kokonaiskasvu 7 milj. . Suomen metsäkeskuksen Kainuun alueen elinkeinopäällikkö Tuomo Mikkonen tuntee Kainuun metsäohjelman. ”On laskettu, että tehdas omassa maakunnassa toisi kuitupuun kantohintaan neljä euroa lisää, mutta kyse on myös monista ulkoisvaikutuksista, jotka tehdas toisi mukanaan.” Havukuitupuun hakkuumahdollisuudet ovat kaikkiaan 2,5 miljoonaa kuutiometriä, koivun puoli miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi Kainuun sahoilta tulee sahahakkeena puoli miljoona kuutiometriä. 11 AJASSA / 8.10.2020 MIKKO HÄYRYNEN SIELLÄ , missä viimeinen sammuttaa valot, myös metsät ovat huonossa kunnossa. kuutiometriä vuodessa (havutukki 1,1, havukuitu 2 ja koivu 0,5 milj. Investointikynnys korkealla Jokisen tuntuma on, että nykyisessä markkinatilanteessa kynnys tehdä investointipäätöksiä on korkea ja into viedä suhdanneherkkiä sijoituksia eteenpäin on maailmalla hiipunut. ”Puuta haetaan parhailta paikoilta, mutta suometsät ja syrjäiset kohteet jäävät hoitamatta. Yhteensä se tekee 3,5 miljoonaa kuutiometriä, joten teoriassa päästään lähelle sellutehtaan tarvitsemaa määrää. kuutiometriä). Sellu on ajateltu hyväksi tuotteeksi, jota vetävät kehittyvien maiden keskiluokan nousu, pehmopaperit ja pakkausmateriaalit. Lähde: Luke VMI12 ja Kainuun metsäohjelma Fakta 8046_.indd 11 3.10.2020 15.07. Hankintasäde ylittää maakunnan On laskettu, että jos 75 prosenttia kuitupuun hakkuumahdollisuuksista ohjautuisi Paltamoon, tehtaan hankintasäteen tulisi olla 120 kilometriä. kuutiometriä). kuutiometrin korjuulla sekä sahoilta tulevalla 0,5 milj. kuutiometriä vuodessa (toteutuu havukuidun 2,5 milj. Kainuun lisähakkuumahdollisuudet ja hoitotarpeet ovat yksityismetsissä. . 120 KM PALTAMO KAICELL FIBERS suunnitelma 600 000 tn KAINUUN METSÄT JA KAICELL
Sahateollisuus pyörii käytännössä kotimaisella puulla, ja venäläisen tukin osuus on vientitullien vuoksi pudonnut merkityksettömäksi. ”Keskimäärin nousupaineita ei tunnu olevan, jos ei selvää laskuakaan. Hyvissä ajoin tehty ennakkoraivaus parantaa harvennuskohteen kiinnostavuutta. Venäjän vientikiellolla lievät vaikutukset Kohde: Lähes puhdas männikön siemenja ylispuuhakkuu, jossa poistetaan luontaisen uudistamisen siemenpuut. Kelirikkokorjuu mahdollinen. Leimikot rimpisoiden takana ovat hankalia. Metsänhoitoyhdistys Koillismaan tiimiesimies Sami Vengasaho Pudasjärveltä kertoo, että talvileimikoiden kauppaa käydään lumien tuloon asti. MIKKO HÄYRYNEN VENÄJÄN presidentin Vladimir Putinin määräys, että Venäjältä ei saa vuoden 2022 alusta viedä jalostamatonta tai vain näennäisesti jalostettua havupuuta tai arvokasta lehtipuuta, ei merkittävästi vaikuta Suomen teollisuuteen. 8047_.indd 12 3.10.2020 15.11. Hän muistuttaa, että talvikohde on aina helpompi myydä kesäkorjuukohteen yhteydessä. Sijainti: Etelä-Karjala Ostaja: Paikallinen ostaja Hakkuukertymä: 362 m 3 Leimikon koko: 4,3 ha, josta siemenpuuhakkuuta 1,2 ha ja ylispuuhakkuuta 3,1 ha Muuta: Mäntytukkiosuus myytiin läpihinnalla, joka sisältää tukit ja pylväät. Venäjän-puusta vain kymmenen prosenttia oli havupuuta tai koivutukkeja. .. Talvileimikoista on pääsääntöisesti ylitarjontaa. Venäjän osuus Suomen puuntuonnista oli 74 prosenttia. Siemenpuut pylväiksi TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN T alvileimikoiden kauppa vilkastui Pohjois-Suomessa jo syyskuussa, ja vilkastuminen valuu etelämmäs lähestyvän talven mukana. SIEMENJA YLISPUUHAKKUU Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m 3 €/m 3 € Mäntypylväs 68,3 66,3 4528,29 Mäntytukki 210 66,3 13923 Kuusitukki 4 60,5 242 Koivutukki 4 44 176 Mäntykuitu 69,8 20,5 1430,9 Kuusikuitu 1 20,5 20,5 Koivukuitu 5 17 85 Yhteensä 362,1 20405,69 Keskikantohinta 56,35 €/m 3 Samassa yhteydessä käsitellään pieni harvennusta kaipaava kulmaus, josta puuta kertyy noin 20 m 3 . Siinä kaikki, mitä niiden markkinatilanteesta voi yleistää. Koivukuitupuu ja hake jäisivät kiellon ulkopuolelle, joten kielto koskisi vuositasolla alle miljoonan kuutiometrin havupuuja koivutukkimääriä. ”Meidän yhdistyksen alueella ei mainittavasti jäänyt viime talvelta korjaamatonta korjuupattia.” Hintatasossa ei ole isoja muutoksia. Luonnonvarakeskuksen mukaan Venäjältä tuotiin viime vuonna vajaat yhdeksän miljoonaa kuutiometriä puuta. 8.10.2020 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2019 2018 2020 .. Päätehakkuiden tukin hinnoissa on ollut hienoista nousua viime viikkoina.” Vengasaho näkee, että nyt on kohtuullisen hyvä aika tarjota talvihakkuita, mutta niiden tulisi olla hyvien kulkuyhteyksien varsilla. Metsäpäällikkö Unto Pitkäkoski kertoo, että talvileimikoiden ostot alkoivat syyskuun puolivälissä, vaikkakin kesäja kelirikkokohteet ovat aina mieluisampia. ”Leimikoita tarjotaan vielä tammi-helmikuussakin. Toimimme pieTalvileimikot käyvät taas kaupaksi Talvileimikoiden kauppa käynnistyy talven alla. Hinnat kattavat molemmat hakkuutavat. ”Talvikohteista on aina ylitarjontaa, mutta kesäkohteista on huutava pula.” Sahayhtiö etsii harvennuksia Keskija Pohjois-Pohjanmaalla sahaavan Hasan hankinta-alueita ovat eteläinen Pohjois-Pohjanmaa sekä Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen pohjoisosat
48,63 s 50,37 s 15,97 s 17,01 s 14,32 s 23,12 s 23,69 Uudistushakkuu s 51,80 s 51,99 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 52,99 s 56,57 . 43,78 . 29,14 Harvennushakkuu s 48,74 s 50,92 s 38,68 s 16,57 s 17,14 s 15,97 s 22,89 s 23,57 Ensiharvennus . 31,58 . Leimikoita jäi korjaamatta ja odottamaan seuraavaa talvea.” Talvileimikoiden ostomahdollisuudet ovat rajalliset, ja alueellisesti on vaihtelevuutta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 26,20 s 25,54 Harvennushakkuu . 18,84 s 29,33 Harvennushakkuu s 51,29 . 26,62 Uudistushakkuu s 55,27 s 57,98 . 57,11 . Hyvissä ajoin tehty ennakkoraivaus parantaa harvennuskohteen kiinnostavuutta. Ostojänne on lyhyt, sillä talvileimikoiden kysyntä painottuu alkuvuoteen ja saman talven korjuuseen. 44,41 s 18,38 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 36–39 keskiarvo Talvileimikoista on pääsääntöisesti ylitarjontaa. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,26 . 43,82 s 14,98 s 14,47 s 13,13 s 21,33 s 20,63 Ensiharvennus Hankintahinnat s 55,85 s 55,37 . 61,41 . 36,04 . 30,08 Harvennushakkuu s 50,93 . 12,75 s 13,06 . 17,47 s 16,37 . 31,22 Harvennushakkuu s 52,17 s 52,59 . 58,14 s 60,47 . 19,64 s 19,91 s 17,15 . 19,59 s 17,20 s 26,11 . 41,76 s 16,89 . 19,75 . 60,69 . 26,90 Uudistushakkuu . Hän luonnehtii, että talvikohteita ei varsinaisesti haluta, mutta niitä ostetaan. 25,96 s 27,35 Uudistushakkuu s 56,35 s 57,41 s 40,81 . 44,11 . 59,43 . Osa niistä on korjattu kuivan kesän aikana.” Satakunta on monien sahojen hankinta-aluetta, ja Mäen tuntuma on, että kuusitukki kiinnostaa, mutta havukuidut ovat hankalassa tilanteessa. 13,41 s 13,32 s 13,15 Hankintahinnat s 58,90 s 59,15 . 17,35 s 17,54 s 25,85 s 27,11 Uudistushakkuu s 57,43 . 22,16 s 19,31 . 37,51 . Heikompi kysyntä painaa hintoja, mutta Partanen ei usko, että talvileimikoita kovilla alennuksilla myytäisiin. 59,06 s 60,88 . 48,25 s 47,60 s 17,14 s 17,75 s 15,85 . 18,90 s 19,55 . 19,13 s 20,97 Hankintahinnat . 24,99 Uudistushakkuu s 57,63 . 25,24 s 26,23 Ensiharvennus . 28,33 Uudistushakkuu . 58,09 . 16,96 . 21,81 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 23,34 Ensiharvennus s 37,58 . 16,38 s 15,34 s 22,01 Uudistushakkuu Harvennushakkuu s 43,43 s 15,02 s 20,63 Ensiharvennus s 12,24 s 10,22 Hankintahinnat s nousussa . 12,81 . Sami Karppinen nillä varannoilla, ja kaikki, mitä ostetaan, pyritään korjaamaan tulevan talven aikana.” Hasan erikoisuus on, että se etsii ennen kaikkea parruleimikoita, eli kuitupuun ja tukkipuun välissä olevaa segmenttiä, latvaläpimitaltaan 11–15-senttisiä pikkutukkeja. 37,07 s 18,97 . 19,11 . 31,37 s 31,43 . 46,23 s 21,24 . ”Kaikilla alueilla emme pysty tekemään kaikista talvileimikoista tarjousta. 31,21 s 31,02 . 58,84 . ”Paljon riippuu siitä, että milloin talvi tulee ja mihin asti se kestää.” 8047_.indd 13 3.10.2020 15.12. 28,74 s 29,09 Harvennushakkuu . ”Viime talvelta jäi jonkin verran korjaamattomia talvikohteita, mutta ei erityisen isoa sumaa. 56,04 . 41,42 s 17,96 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 54,12 s 55,62 s 40,36 s 18,58 s 19,72 s 17,86 . 56,42 . 47,78 s 33,04 s 32,91 s 32,45 LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 59,97 s 42,67 s 17,54 s 21,15 s 17,11 . 39,37 . 38,05 s nousussa . 12,13 Hankintahinnat s 59,66 . 43,15 s 20,05 s 22,61 s 18,87 s 30,57 . 52,06 s 38,32 . On reilua sanoa, että etusijalle asetetaan pitkäkestoiset asiakkaat.” Partanen sanoo tilannetta mosaiikkimaiseksi. 31,72 s nousussa . 13 AJASSA / 8.10.2020 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 12,33 s 13,32 . Vielä ei tiedetä, tuleeko se. 29,62 Harvennushakkuu s 46,54 s 47,92 s 37,79 s 16,51 s 16,77 s 16,30 . 38,54 . 17,43 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 46,36 . 12,71 Hankintahinnat s 53,98 s 55,27 . 29,77 . ”Niitä saa kakkosja kolmoskehitysluokan harvennuksista, ja nykyään on ruvettu lyömään nuoriakin metsiä aukoiksi.” Etelässä ostojänne lyhyt Lounais-Suomessa talvi ja talvileimikoiden kauppa alkaa myöhemmin. 45,71 . ”Viime talvi oli ennätyslauha. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,44 s 59,62 . 23,75 Ensiharvennus s 36,71 s 36,86 s 32,11 s 12,83 . 42,59 s 17,43 s 19,30 s 16,74 s 24,89 . 12,66 Hankintahinnat s 57,44 s 59,62 . ”Ostajan kannalta talvikorjuupuulla ei ole muuta etua kuin viidestä kymmeneen prosenttia alempi hinta.” Mäen tuntuma on, että talvikohteita tarvitaan sitten, jos oikea talvi tulee. 47,49 . 39,51 s 17,57 . 31,65 s nousussa . 45,61 s 31,88 s 32,37 s 31,52 s nousussa . 30,75 s 31,29 . 23,72 . 23,39 s 23,60 Ensiharvennus s 14,51 s 13,97 Hankintahinnat s 32,13 s nousussa . 16,88 s 24,99 . 36,74 . 31,46 s 36,72 s nousussa . 43,76 s 19,46 s 23,17 . 44,29 s 19,81 s 21,61 s 18,86 s 28,51 . Etelässä talvi oli kehnoin, mutta siellä on opittu hyödyntämään kesän kuivia jaksoja, ja talvikohteita pystyttiin korjaamaan alkukesällä. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 20,04 . 30,38 s nousussa . 20,96 . 18,41 s 29,27 . 45,86 s 31,99 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 17,14 s 16,76 . 29,55 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 54,77 s 58,45 . 23,10 Ensiharvennus . 22,41 . Ei tarjousta kaikille ”Syyskauden korjuuseen ostetaan kaikkia puutavaralajeja, mutta talvikohteiden osalta tilanne on vaikea”, Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen toteaa. 17,75 s 16,50 . ”Meidän alueella talvileimikoiden myynti painottuu loppuvuoteen ja vuoden alkuun”, metsänhoitoyhdistys Satakunnan johtaja Olli Mäki sanoo. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 26,94 Uudistushakkuu s 56,93 s 59,61 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,33 . 54,53 s 39,77 . 29,64 . 28,32 Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat . 17,92 s 16,80 . 12,94 s 13,00 . 40,73 s 31,91 . 12,65 . 24,10
Hankalin tilanne on silloin, jos kuljettaja kokee tehneensä kaiken hyvin ja jälki on teknisesti moitteetonta, mutta metsänomistaja ei olekaan jostain syystä tyytyväinen. Pahimmillaan pelko isojen koneiden metsään jättämistä jäljistä saa metsänomistajan jopa lykkäämään metsänhoidollisesti tarpeellisia hakkuita. Yleisilmeestä liikkeelle Hakkuukoneenkuljettajat tekevät työn Hyvä korjuujälki pohjustetaan jo taimikkovaiheessa Onnistuneen harvennushakkuun edellytys on ajallaan tehty taimikonhoito sekä metsänomistajan ja puunkorjaajan välinen vuoropuhelu. Korjuussa puun runkoon tai juuristoon syntyneitä vaurioita saa Metsäkeskuksen kriteerien mukaan olla korkeintaan viidessä prosentissa jäävistä rungoista. Kun metsänomistaja tuo jo puukauppaa tehdessään selkeästi esille omat toiveensa ja tavoitteensa, on korjuussa mahdollista reagoida metsässä vastaan tuleviin asioihin. 8048_.indd 14 3.10.2020 15.19. Niemelä painottaa, että edellytykset koneellisen korjuun onnistumiselle luodaan usein jo taimikkovaiheessa. Niemelän mukaan jokaiselta yrityksen koneketjulta tarkastetaan vuosittain useita kohteita asiakkaan vaatimusten mukaan. ”Kun taimikko harvennetaan ajallaan ja sopivaan tiheyteen, se yleensä ohjaa myös ensiharvennuksen ajankohdan luontaisesti korjuun kannalta järkevään vaiheeseen. Korjuujäljen arviointi hakkuun jälkeen ei ole metsänomistajan näkökulmasta välttämättä helppoa. Soitamme aina metsänomistajalle korjuun alkaessa, jotta näkemys huomioitavista asioista olisi mahdollisimman yhteneväinen”, kuvailee Niemelä. Metsä-Multia Oy:n asiakkuuspäällikkö Pasi Niemelä mittaa ajouran leveyttä elokuussa hakatulla harvennusleimikolla. ”Tyypillisesti toiveet liittyvät harvennusvoimakkuuteen, maisemaseikkoihin sekä ympäristöasioihin. 14 8.10.2020 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat H arvennushakkuun korjuujälki puhuttaa ja mietityttää monia metsänomistajia. Tarvittaessa korjuukelpoisuus kannattaa varmistaa raivaussahalla tehtävällä ennakkoraivauksella.” Toinen tärkeä lähtökohta on vuoropuhelu metsänomistajan ja puunkorjaajan välillä. Puunkorjuuyritys Metsä-Multia Oy:n asiakkuuspäällikön Pasi Niemelän vinkein käsityksen harvennushakkuun onnistumisesta voi kuitenkin muodostaa helpommin
Kasvamaan jätetyt puut. Onko tie ehjä. Puustoja maastovauriot. Kohdistuuko kasvu jatkossa arvokkaisiin tukkipuihin. Ensiharvennuksilla runkolukua voi arvioida säteeltään 11-metrisen puoliympyräkoealan avulla. Vinkit korjuujäljen arviointiin ”Kun saapuu varastopaikalle, yleisnäkymä kertoo jo paljon.” 1. SAMI KARPPINEN SUOMEN metsäkeskus on ottanut dronen eli kauko-ohjattavan kuvauskopterin avuksi korjuujäljen tarkastuksiin. 2. Jos metsänomistaja ei ole esittänyt erityistoiveita, noudatetaan harvennusvoimakkuudessa hyvän metsänhoidon suositusten mukaisia harvennusmalleja. Jo tänä vuonna dronea hyödynnetään ostopalveluna noin sadalla tarkastuskohteella. ”Metsässä kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, että kasvamaan ovat jääneet oikeat puut. Dronen avulla Metsäkeskus pyrkii jatkossa tarjoamaan myös asiakkailleen entistä laadukkaampaa ja tarkempaa tarkastusdataa. Ajourat. ”Uran reunapuiden vaurioitumisen välttämiseksi kannattaa mielestäni hyödyntää suositusten mukainen uraleveys ja vastaavasti pitää uraväli vähintään suositusten mukaisena”, sanoo Niemelä. Korjuussa puun rungoille, juuristolle tai maastolle aiheutuneet vauriot ovat myös helposti todettavissa. Tässäkin asiassa yleisnäkymä kertoo paljon. ohessa jatkuvasti omavalvontaa. Pasi Niemelä tarkistaa relaskoopilla jäävän puuston pohjapinta-alan ja vertaa sitä metsänhoitosuositusten mukaisiin harvennusmalleihin. 5. Kun saapuu varastopaikalle, yleisnäkymä kertoo jo paljon. Jos yleissilmäily ei paljasta kuin korkeintaan yksittäisiä vaurioita, on tilanne todennäköisesti hyvä. Ajouran leveys mitataan kymmenen metrin mittaiselta suoralta ajouran pätkältä siten, että uran molemmilta puolilta lähinnä uraa sijaitsevasta rungosta mitataan etäisyys uran keskelle ja tulokset lasketaan yhteen. Tarkastusten määrä on varsin pieni verrattuna metsänkäyttöilmoituksiin, joita tehtiin vuonna 2019 yli 711 000 hehtaarille. Löytyykö roskia. 3. ”Ensiharvennuksilla jäävän puuston määrää voi arvioida runkoluvun perusteella, mutta myöhemmillä harvennuksilla relaskoopilla mitattu pohjapinta-ala kertoo tilanteesta paremmin”, Niemelä huomauttaa. Metsänomistaja voi arvioida korjuun onnistumista myös yleisluontoisemmin. ”Hehtaaria kohden on syytä mitata puusto vähintään kahdesta tai kolmesta kohdasta, jotta tulos on riittävän luotettava.” Huomio ajouraverkostoon Harvennushakkuun onnistumisen kannalta keskeistä on, että ajourat on suunniteltu järkevästi. Näin tekevät myös hakkuukoneenkuljettajat työn edistyessä. ”Uraväli päätetään käytännössä ensiharvennuksella, toisella harvennuksella uravälin kasvatus ei oikein enää onnistu.” Kivennäismaalla Metsäkeskuksen ohjeistuksen mukainen ajouran suositeltu leveys on keskimäärin korkeintaan 4,6 metriä ja turvemailla 5,1 metriä. Runkoja juuristovaurioiden määrä on suositusten sallimissa rajoissa, mikäli niitä on alle viidessä prosentissa puista. Hakkuukoneenkuljettajan on huomioitava uria suunnitellessaan muun muassa maaston muodot, kantavuus ja puutavarakertymä. Ovatko uraleveys ja uraväli ohjeiden mukaiset. Viime vuonna tarkastuksia tehtiin koko maassa yhteensä 559 hehtaarilla. Ovatko pinot siistit. Harvennushakkuulla luodaan lähtökohtaisesti edellytykset sille, että metsän arvokasvu on jatkossa metsänomistajan tilipussin kannalta optimaalinen. Jos vaurioita osuu silmiin runsaasti, voi tarkempi tarkastelu olla tarpeen. 4. ”Kun ajouralta mitatun koealan sisään jäävien puiden lukumäärä kerrotaan 52,6:lla, saadaan puumäärä hehtaarilla.” Esimerkiksi männikön ensiharvennuksen jälkeen puita pitäisi löytyä koealalta maapohjasta ja puuston järeydestä riippuen 14–21 kappaletta, mikä tarkoittaa noin 700–1 100 runkoa hehtaarilla. Maastoja puustovauriot on edelleen selvitettävä ihmistyönä maastossa, joten Haataja puhuu hybriditarkastuksesta. ”Yleisesti voi sanoa, että kun ajouraverkosto on järjestelmällinen, tuottaa se korjuun laadun kannalta parhaan lopputuloksen. Tarkempaa dataa dronella 8048_.indd 15 3.10.2020 15.20. Kertyneestä tiedosta saadaan tarkat puustotunnukset kuviolle. Laadukkaimpien runkojen, joista on odotettavissa tukkia, pitää olla jatkossa järeytymässä.” Keskeinen asia on myös oikea harvennusvoimakkuus. Suositukset edellyttävät keskimäärin vähintään 20 metrin ajouraväliä, mikä pystytään maaston salliessa toteuttamaan nykyisellä konekalustolla hyvin. Onko urapainumia. Harvennusvoimakkuus. Onko urat suojattu havuilla. Lisäksi korjuujälkeä mitataan esimerkiksi metsäyhtiöiden korjuuyrityksiltä edellyttämissä tarkastuksissa sekä Suomen metsäkeskuksen otantatarkastuksissa varsin tarkoin koealamittauksin. Löytyykö kasvatettavien puiden rungoista tai juurista vaurioita. ”Itse aloitan arvioinnin aina leimikon yleisilmeestä. Myös ajouravälit ja ajourien leveys selviävät tiedon perusteella”, kuvailee projektipäällikkö Lauri Haataja Metsäkeskuksesta. Jos esimerkiksi risteyksiä on tarpeettoman paljon, vaikuttaa se jäävään puustoon väistämättä”, Niemelä toteaa. Tällä kohteella on suosittu metsänomistajan toiveesta sekapuustoa. ”Drone kuvaa tarkastettavan kuvion jokaisen puun. Ajourien huolellisesta havutuksesta kertoo se, että hakkuutähteet on pyritty puimaan puiden juurien niskoja suojaamaan. Vastaako runkoluku tai pohjapinta-ala suosituksia tai metsänomistajan omia tavoitteita. Leimikon yleisilme. Jos pinot ovat ojennuksessa ja näkymä leimikolle siisti, voi olettaa, että muihinkin asioihin on osattu kiinnittää huomiota”, Niemelä sanoo. Onko uraverkosto järjestelmällinen
Pääpalkinnon eli retkituolin arvonnassa onnetar suosi Timo Leinosta. Koivun alle nostetussa vanhassa soutuveneessä syötin nukkeni, leikin ja kuuntelin lehtien ja tuulen tarinoita. Ja hirviemä vasansa kanssa, sekin siellä näyttäytyy. Metsä toimi myöhemmin myös luokkahuoneenani usein, varsinkin lauluja ja virsiä sai harjoitella niin paljon kuin halusi. Sen kutsun oli kuitenkin kuullut muuan saarelaismies, hänelle metsä alkoi antaa leipää. Isä tuskin on ollut monenkaan metrin päässä, mutta ei huomannut mitään. Kerättiin käpyjä askarteluun ja nuotioon, marjoja suuhun ja uitettiin isän avuksi keppi kädessä puita purossa. Metsä humisi ystävällisesti, antoi rakennuspuut ja otti kantaakseen suurimmat tuiskut ja lumet. Kaksi polkua alkoi löytyä usein vierekkäin, välillä mutkitellen, mutta aina yhteen palaten. Isä nosti minut kannolle, jonka vieressä kasvoi mustikoita, ja sanoi: “Syö tuosta mustikoita sillä aikaa, kun minä käyn katsomassa, pitääkö tuota metsää lannoittaa.” Minä napostelin mustikoita ja huomasin kahden ison eläimen kävelevän ohi. Päivät olivat työntäyteisiä, sairauskin kolkutteli ovelle. Olin kolmivuotiaana isän mukana Saarijärven metsässä. Isä istutti pihalle kuusiaidan, josta tuli pian tinttien rivitaloalue. Minä ajattelin eläinten olevan hevosia. Kun isä palasi, kerroin mitä olin nähnyt. Hirviemo ja vasa. Saimme vastauksiksi sekä mukavia tarinoita että tunnelmallisia valokuvia, joita molempia valikoimme voittajiksi. Ja odottaa metsätähtiä ja vanamoja. Kului vuosia ja luulin sen jo kadonneen, koska muistin väärin sen asuinpaikan. Meillä oli silloin ja on vieläkin Saarijärven metsäksi sanottu metsäpalsta. Liekomatto matalien kuusien alla oli varattu salaisimmille haaveilleni. Äitini oli leiponut meillä harvinaista herkkua, karjalanpiirakoita. Vaan aivan kuin olisin tavannut ystävän, kun sen uudelleen löysin. PIRJO KUKKANIEMI Löysin itseni metsästä Ä itini ja isäni sen raivasivat, alle hehtaarin asuintilan metsän reunasta. Minua alkoi väsyttää. Mitä minä oikeasti näin. Tuon tapauksen näyttämö, se on myöhemmin hakattu, minä olen sittemmin taimikon perannut ja nyt suunnittelin sinne harvennusleimikon. Lastenlapsista tuli mustikka-aikaan kuvia, joissa siniset suupielet olivat leveässä hymyssä. Talvisin hiihtelin kuutamolla metsässä ja tunsin olevani turvassa. Metsä hemmotteli meitä mustikoilla, vatukoilla, puolukoilla ja sienillä. Enää en taitaisi uskaltaa. Ohittivat minut aika läheltä, ehkä viiden metrin päästä, ja jatkoivat matkaansa kääntymättä. TIMO LEINONEN Minun puuystäväni, jonka löysin Saariselältä. Tupa oli pieni ja kävi ahtaaksi. Isä sanoi, etteivät hevoset yksin lähde metsään kävelemään. Tuli lasten aika rakentaa oma pesä. Mustikoiden syönnistä voi päätellä ajankohdaksi heinäkuun lopun tai elokuun alkupuolen. Metsä tarjosi minulle monenlaisia ylellisyyksiä. Syntyi kaksi terhakkaa tytöntypykkää, joille metsä alkoi kertoa tarinaansa. 16 8.10.2020 / METSÄSTÄ Kesäkilpailu 2020: Metsälehden kesäkisassa kysyimme lukijoiden rakkainta metsämuistoa. Tuli kotoa lähdön ja kaupunkien aika, metsä jäi moneksi vuodeksi. Tilanne ei ollut minun mielestäni mitenkään pelottava, jännittävä kyllä. Haapa suostui laudoiksi, koivu saunapuiksi, ja jouluna juhlittiin kuusta. T ämä tapahtui noin 50 vuotta sitten. Tuottiko lapsen mieli tilanteeseen sopivan seikkailun. Edellä kulkeva eläin oli vaalea ja toinen tumma. Kaikki tälle aukeamalle päässeet saavat läpimitta-mittanauhan. Hän kääräisi niitä voipaperiin, 8049_.indd 16 3.10.2020 15.26. Aikuinen hirvi harmaahkona olisi lapselle vaalea ja vasa on tummempi kuin iso hirvi. Tuskin hevosia, ja poroja on vasta sata kilometriä pohjoisempana. Tätä tapausta on muisteltu ja pohdittu monta kertaa. Joskus tuntui kuin metsä olisi kuunnellut. Tähän synnyin minä, tuhti tyttölapsi, isäntä olisi pitänyt tulla. METSÄMUISTOJA Hirviä vai ei. RAILI VIRTANEN Parhaat karjalanpiirakat P alasin kansakoulusta aurinkoisena kevättalven päivänä. Eläimet tulivat aivan eri suunnasta kuin mihin isä oli mennyt. Veljen kanssa juoksutimme mahlaa koivusta kuhmuiseen peltikannuun, pitihän kevättä juhlia. Keväällä puhkesivat riemukseni valkovuokot solisevan puron taakse, äitienpäiväkukkia kuin tilauksesta
Kuvassa tyttäremme metsäretkellä, taustalla talontekotarpeet alkumetreillään. Valitsin sopivan tiheäoksaisen kuusen, jonka juurella aloin houkutella käkeä luokseni opiskelijapojan opettamalla tavalla. Toivomukseni toteutui vajaan vuoden kuluttua. Isä otti usein jonkun hakkuukuvion ajaakseen tukit metsästä rantaan. PAPANTYTTÖ Alasti käen alla O len pitkän metsämiesurani aikana ollut monen ison metsäyhtiön palveluksessa, suunnitellut ja toteuttanut monenlaisia metsään ja metsätöihin liittyviä töitä. Lumen natina reen jalasten alla muuttuu entistä kitisevämmäksi. Kotini vieressä Verijärven kaareva koillisranta on kovaa rantahiekkaa. 17 METSÄSTÄ / 8.10.2020 Talvi-illan tukkikuorma M etsän leimaus, hakkuutyöt ja tukkien ajo laanipaikalle uittoa odottamaan olivat tapahtumien ketju, joka kuului 70 vuotta sitten maalaistalon liki vuosittaiseen työkiertoon. Kirkas täysikuu nousee puiden välistä. Tukit vieritettiin veteen ja ympäröitiin puomeilla lautaksi. Päälle tuli toiset samansuuntaiset välipuut. Matka laanipaikalle rantaan on paljon ajettua kovapintaista rekiuraa. Muistosta on melkein 60 vuotta aikaa, ja yhä vieläkin se tulee aina mieleen, kun keväällä haistan auringon lämmittämän pihkapuun tuoksun puutavarapinoilla – eivätkä karjalanpiirakat ole koskaan maistuneet yhtä hyviltä kuin silloin pinon päällä istuessa. Ilta alkaa metsässä hämärtyä. Pakkanen kiristyy. Lapset pääsevät tutkimaan maastoa ja yhdessä kerätään syötäviä marjoja. Luonnon oma ”seikkailupuisto” on jännä ja mielenkiintoinen paikka, jossa oppii uusia asioita. Seurasimme läheisen tien liikennettä, eli yksi harakka nokki hevosen kikkareita. Hän opetti minulle, miten käen saa tulemaan luokseen. Kiipesimme pinon päälle istumaan ja yhdessä syömään eväät, samalla turisimme tärkeimmät kuulumiset. Isä sitoo kuorman tukevaksi. Jonkin ajan kuluttua käki lensikin yläpuolellani kuuseen ja alkoi kukkua. Olemme hetken päästä pihalla ja minä ensimmäisenä tuvassa. Taustalla on Verijärvi. Eräänä keväänä oli mukanani opiskelijapoika, joka oli innokas lintuasiantuntija. Isä-Kalle otti minut mukaan lähimetsiin siitä alkaen, kun jaksoin kulkea miesten mukana. Ensimmäiset tähdet alkavat erottua. Huikein muistoni liittyy talvi-illan viimeiseen kuormaan. Puin vaatteet päälleni, käki lopetti kukkumisen ja lensi kauemmaksi. Se oli muodostunut uitettavien tukkien keräyspaikaksi, laanipaikaksi. Se ohjattiin sitten miesvoimin Korpijärven puolelle, jonka selän yli lautta uitettiin Korpikoskelle ja sieltä Puulalle ja Otavan Sahan rantaan. Aluspuut asetettiin kohtisuorasti rantaviivaan nähden, ja niitä oli monta peräkkäin hieman lomitusten. MIRVA SVENSK 8049_.indd 17 3.10.2020 15.26. Tervalankut jalkaan ja hiihtämään kohti Hiilihaudankangasta, josta löysin papan pinolta kuorimasta ropsia. Tasaisen loivasti nousevalle rannalle ajettiin talven aikana tukkeja jopa useiden kilomerien päästä. Riisuin itseni alasti ja toivoin minulle tärkeän asian toteutumista. Kotiin hiihtäessäni tarkistin ison kuusen, josko papan siinä näkemä orava olisi vielä oksilla keikkumassa. Apulaisina on usein ollut eri alojen opiskelijoita. Nyt paikalla kasvaa päätehakkuuvaiheeseen kehittynyt sekametsä. TERHI ISOLA Parhaita ovat hetket luonnossa koko perheen kesken. Joskus, kun hakkuukuvio oli lähellä ja tukit valmiina ajouran vierellä, pääsin mukaan. Isä hillitsee hevosta, se tietää päivätyön olevan päättymässä, ja reki luistaa helposti pakkasesta huolimatta. Laanialue alkaa kuvan vasemmasta reunasta ulottuen noin sadan metrin päähän rannasta. Sain kokeilla vuolurautaa ja vähän petkelettäkin. REINO ROPPO Paras metsämuistoni on joulukuulta 2003, kun hakkasin taloamme varten tukkia sahatavaraksi. Olin kuullut, että jos pääsee sellaisen puun alle, jonka yläoksilla käki kukkuu, ja käen kukkuessa riisuu itsensä alasti ja toivoo jotakin, niin toive toteutuu. pakkasi reppuun myös termospullon ja pyysi minua viemään päiväkahvit Hente-papalle. Seuraavana keväänä, kun olin yksin metsässä suunnitteluhommissa, kuulin käen kukkuvan hieman etäämmällä. Oman metsän puista tehdyssä talossa on erityistä tunnelmaa ja vahva side. Laanipaikalle aukean järven rantaan tullessa päivänvalo voittaa kuorman purkamisen ajaksi. Tukkeja saattoi olla jopa kolmessa kerroksessa. Laittaa takareen kohdalle hevosloimen päälle turvallisen paikan, jossa voi pitää köydestä kiinni. Kevään tullen rantaan tuotiin kuorma-autolla keluveneet ja kaikki uittoon tarvittavat välineet. Jatkoin kesken jäänyttä työtäni iloisin mielin. Kuinka tuo muistikuva voikaan olla noin kirkas 70 vuotta myöhemmin! LEO TARSSANEN Isä-Kalle ajaa 50-luvulla Liito-tamman vetämällä parireellä yhtä laanipaikalle johtanutta ajouraa. Päätin kokeilla, saanko sen tulemaan luokseni
Eikä Nissin paikka ole ihan kylmänä ollutkaan, vaikka karjasta luovuttiin 1990-luvun alussa. Ensiharvennukset tehtiin 25 vuoden iässä viime vuonna. Mäntyä pantiin moreenimaille, kuusta savimaille ja hieskoivua turvemaille. Kivennäismaapohjan männikön sekaan istutettiin kolmannes kontortamäntyä. Kotimaisten puulajien lisäksi Pertti Nissi on kokeillut myös tavallisimpia ulkomaisia lajeja. Metsityksen tehoketju Mitä viljelystä luopumisen jälkeen tapahtui, siitä Nissi kertoo mielellään. Pellot tuottamaan metsinä Kuusamolaisen Pertti Nissin pellonmetsitykset vetävät kasvuvauhdissa vertoja Etelä-Suomen metsille. Mustakuusen tukkiosa yltää jonnekin kahdeksan metrin korkeuteen. 18 8.10.2020 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Kuusamo Kuopio MIKKO HÄYRYNEN, teksti PAAVO HAMUNEN, kuvat O ulun aamuruuhkat saivat jäädä, kun Pertti Nissi vuosi sitten muutti puolisoineen kotitilalleen Kuusamon Irnin kylälle. Männikkö harvennettiin viime kesänä, ja kontortan osuus laski entisestään. Mustakuusta ja kontortaa Multavalle pellolle istutettu kuusi on kasvanut hyvin ja kokeeksi istutettu mustakuusi vielä paremmin. Metsäkoneopettajan työpaikka vaihtui Taivalkoskelle. Nissi kertoo, että he eivät muuttaneet vastavirtaan: kylällä on sytytetty valoja muihinkin kylmenneisiin tiloihin. Ei ollut mitään synkkiä tuntemuksia, että tässä nyt isien raivaamia peltoja laitetaan metsälle.” Kaikki yhdeksän hehtaaria saivat muokkauksen ja glyfosaattikäsittelyn traktorilevityksenä. ”Mutta juolavehnään ei mikään auttanut, vaikka reppuruiskulla yritin tarkkoa.” Taimet istutettiin pallekyntöön, niin korkeaan kuin traktorin kyntöauralla pystyi tekemään. Mustakuusen rinnankorkeusläpimitta on 28 vuoden iässä jo 20 senttimetriä. Sen jälkeen jatkettiin ensin taimitarhayrittäjänä, ja senkin jälkeen paikka on pidetty kunnossa loma-asuntona. Vuosina 1993 ja 1994 hän metsitti pellot, ja on siitä tyytyväinen. Nissillä on vanha nelivetoinen lava-auto pelkästään metsäajoja varten. ”Alkukasvu on nopea, mutta sitten ero kotimaiseen kuuseen tasoittuu”, Nissi kertoo. ”Tuntui mahtavalta, että sai kasvavaa metsämaata lisää. 8050_.indd 18 3.10.2020 15.36
”Metsiä ostavan kannattaisikin poimia peltoheittoja.” Nissin mukaan kiertoaika on ylipäätään nopeutunut, syystä tai toisesta. ”Ensiharvennusten myynti on epävarmaa. Teos keskittyy urheilukäytössä olevan hevosen fysiologiaan ja liikkumiseen sekä ongelmien ennaltaehkäisyyn. Ensiharvennuskuidun kuutiohinta on Koillismaalla parhaimmillaan 15 euroa, joten hehtaarilta tulee tiliä 750 euroa. Aliarvostettua potentiaalia Nissi näkee peltoheitoissa aliarvostetun potentiaalin, sillä niissä on kasvuvoimaa enemmän kuin tavallisilla metsämailla. Viljavalla maalla kotimaisenkaan männyn laatu ei ole kehuttava. Vaikka isoilla taimilla istutettiin, niin heinikkoa piti polkea kahtena ensimmäisenä vuotena.” Jos metsitystä ei tee heti peltoviljelyn jälkeen, luvassa on vaikeuksia. ”Onhan se työläämpää tavalliseen metsänuudistamiseen verrattuna. Etelä-Suomessakaan ei päästä juuri nopeampaan kiertoaikaan. Se parantaa tiliä, mutta ei ratkaise kannattavuuden perusongelmaa. Hallanaran turvepellon Nissi metsitti hieskoivulle. 19 METSÄSTÄ / 8.10.2020 ”Kontorta kelpasi ostajalle ilman mutinoita, samalla hinnalla.” Kontorta kasvaa selvästi paremmin kuin mänty, mutta koska sen neulasisto on tuuheampi, myös lumikuorman aiheuttamat vaivat ovat pahemmat. Lisäksi kirjassa käsitellään muun muassa hevosen venyttelyä, liikkuvuuden testausta, biomekaniikkaa, hevosen rakennetta ja varusteiden – kuten silojen ja satulan – sopivuutta. Täällä näkee peltoheittoja, jotka ovat aivan tukossa.” Nissi tykkää istuttaa tiheästi 3 000 tainta hehtaarille. ”Puumäärä ja kasvu ovat lisääntyneet, mutta hinnat laskeneet. Koivikko kasvatetaan yhdellä, parinkymmenen vuoden kuluttua tulevalla kaupallisella harvennuksella päätehakkuuseen. Luultua helpompaa Nissin kokemuksen mukaan pellonmetsitys on helpompaa kuin luullaan, vaikkakin alussa pitää nähdä vaivaa. Puu on runsaan neulasiston vuoksi herkkä lumituhoille. ”Koivikon ongelma on, että se pitää uskaltaa harventaa harvaksi, mutta ensiharvennusta ei saa myydyksi. Käytännössä ensiharvennuksilta tulee myös pikkutukkia. Taimikon varhaishoidossa taimikko siivotaan 3 000 taimen tiheyteen, toisessa taimikonhoidossa tiheys pudotetaan 2 000 runkoon. eläinlääkärit Kimmo Elfving ja Antti Kinnunen Nelivärinen, 212-sivuinen kierresidottu painos Hinta 99,80 euroa (+ postikulut 4,90 euroa) Kustantaja Suomen Hevosurheilulehti Oy Tilaukset www.hevosurheilukauppa.fi Jos tilaat useita kappaleita, tilaa sähköpostitse: tilaukset@hevosurheilu.fi TILAA ennakko on! Toimituk set alkaen vko 38 Uutuus! 8050_.indd 19 3.10.2020 15.36. ”Paju on mahdottoman hankala, kun se levittää juurensa. Ostopalveluna tilattuna metsitys, joka sisältää muokkauksen, taimet ja istutuksen, maksaa enemmän – ja raivaussahatyöt vielä lisää. Hevosen käytännön ANATOMIAA opinjanoisille! Toimittaja hevostalouden opettaja, hevoshieroja Sanna Ihasalo Asiantuntijoina mm. Sahapuulaatuisia runkoja ei monta ole. Siksi tulossa olevat uusi metsityslaki ja tuki ovat enemmän kuin tarpeellisia. Vaikka Kuusamon ylänkö on lämpösummaltaan kuin napapiirin pohjoispuoli, päätehakkuu on mahdollinen 50 vuodessa. Kontortamänty kasvaa, mutta laadun kasvattaminen on vaikeaa. Hevosen käytännön anatomia -tietokirja on suunnattu hevosalan opetuskäyttöön, ravija ratsastusurheilun ammattilaisille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kuusamon luonnonmetsissäkin kiertoaika on lyhentynyt neljänneksellä 120 vuodesta 90 vuoteen. Havainnollisten kuvien ja asiantuntijoiden analyysien avulla kirjassa käydään läpi hevosen luusto, ligamentit, jänteet ja lihaksisto pintalihaksineen ja syvine lihaksineen. Kun vaan saataisiin ostajia.” Tuelle tarvetta Vaikka kasvu on pellonmetsittäjän puolella, matematiikka osoittaa, että investoinnin takaisinmaksuaika on hävyttömän pitkä. Hoitokertoja on kaksi. Kertymä ei riitä.” Ensiharvennus meneekin polttopuuhommiksi. Pienikin hämmennys markkinoilla, niin täältä ostot loppuvat”, Nissi kuvaa Koillismaan asemaa kuitupuumarkkinoiden reservialueena. Näin taimikonhoidossa on varaa harventaa huonolaatuiset havupuut ja vauhdilla kasvavat lehtipuut pois. Pellonmetsityksestä voi 25–30 vuotta istutuksen jälkeen korjata 50 mottia hehtaarilta
. Tunkin käytettävyys parani merkittävästi. Fakta Tunkin vinssikela osuu herkästi puuhun ennen työntövarren kärkeä. 20 8.10.2020 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija N orrköping-kaatotunkkeja valmistetaan Puuilon toimeksiannosta Kiinassa. . NORRKÖPINGKAATOTUNKKI . valmistusmaa Kiina PLUSSAT JA MIINUKSET + näppärän kokoinen + hihnavinssi helppokäyttöinen vinssikela rungon väärällä puolella työntövarren turha nostopiikki Tunkin työntövoima riittää keskikokoisten puiden kaatamiseen. minimipituus 109 cm, maksimipituus 172 cm . . Isojen, väärään suuntaan nojaavien puiden kaatoon ei siis kannata lähteä, mutta vänkäriin verrattuna nostovoiKäynti kyläsepällä kannattaa Puuilon kaatotunkki on hintaansa nähden ihan hyvä, mutta siitä saa helposti vieläkin paremman. Eikö meille voisi myydä vaikka Riihimäki-tunkkia tai Jyväskylä-moottorisahaa. Täytyykö Kiinassa teetettyjä vehkeitä nimetä ruotsalaisten kaupunkien mukaan. Rälläköi ja hitsaa Mitähän tunkin suunnittelijat ovat mahtaneet ajatella asettaessaan vinssikelan tunkin väärälle puolelle. Onneksi hölmöys on helppo korjata. Myös hinta on eri luokkaa. Todennäköisesti eivät yhtään mitään. Samanlainen kolo toki tarvitaan järeämpiäkin kaatotunkkeja käytettäessä. 199 euroa alveineen ei ole kaatotunkista paha. Työntövarsi katkaistiin kärjen alapuolelta, käännettiin 180 astetta ja kiinnitettiin uudestaan lähimaatilan Mig-hitsauskoneella. Operaatioon kului noin viisi minuuttia. hinta 199 euroa . Puuta kaadettaessa työntövarsi työntyy ulos noin 60 senttiä. Amatöörikäytössä hihna kestää varmasti. Vinssin voimaa tämä ei tietenkään lisää, mutta nyt tunkin voi halutessaan asettaa loivempaan kulmaan puuta vasten ja tunkin työntövarren koko liikevaran voi käyttää puun kaatamiseen. KOKEILTUA Ri st o M yk kä ne n ma on selvästi parempi. Se on vain neljäsosa pienimpien, ammattikäyttöön tarkoitettujen tunkkien työntövoimasta. Kela ottaa usein kiinni puun runkoon ennen työntövarren kärkeä, joten työntövartta on otettava parikymmentä senttiä ulos ennen kuin se asetetaan puun tyvelle. työntövoima 500 kg . Lopuksi vielä kaino ehdotus Puuilolle. Tunkin työntövoimaksi ilmoitetaan 500 kiloa. Laite on ammattilaissarjan kaatotunkkeja lyhyempi eikä työntövoimallaan kilpaile samassa sarjassa RH-Pusherien ja Stalpenien kanssa. Terävä piikki tahtoi autossa takertua muihin varusteisiin ja 8051_.indd 20 3.10.2020 15.42. Lisäksi tunkin maata vasten tuleva tukirauta asettuu kärjen kääntämisen jälkeen tanakammin maahan – ikään kuin se olisi alun perinkin suunniteltu toimimaan näin päin. Tämä lyhentää kaatoon käytettävissä olevaa työntövaraa. Samalla tunkin käytettävyys parani. Tunkin leimallisin piirre on hihnavedolla varustettu vinssi, joka on kuin venetrailerista lainattu. Kärjen kääntäminen vei kyläsepältä viisi minuuttia. Tunkin runko on lyhyt, pituudeltaan reilun metrin, kun työntövarsi on lähtöasennossa. Tunkin käyttöä vaikeuttaa se, että vinssikela on tunkin rungossa samalla puolella, jolle työntövarren kärki kallistuu. Periaatteessa piikkiä voisi käyttää vaikkapa rungon kohottamiseen, kun saha juuttuu sahausrakoon, mutta käytännössä emme vakuuttuneet nostopiikin hyödyllisyydestä. Olisi ehkä pitänyt antaa kyläsepän rälläköidä pois myös tunkin työntövarren tyveen kiinnitetty, noin kymmensenttinen nostopiikki, joka kohoaa vinssatessa. autoon ja rikkoa niitä. . Puun runkoa vasten asetettavan työntövarren kärki on siinä määrin tylppä, että kaadettavaan runkoon on aina sahattava kolo, johon kärjen voi tukea. Hihnavinssistä plussat: Kaatotunkin työntövarsi on helppo palauttaa lähtöasentoon, eikä hihna takerru vinssin rullaan, kuten RH-Pusherin vaijeri joskus tekee
"Metsälannoituksen mahdolliset haittavaikutukset ovat todennäköisesti maatalousmaita pienempiä, sillä metsälannoitusta tehdään vain 1–2 kertaa kiertoajan kuluessa, kun taas pelloilla joudutaan lannoittamaan joka vuosi", Piirainen kertoo. Hyöty olisi kaksinkertainen: metsiin lisää kasvua ja hiilinielua ja jätteiden sisältämiä ravinteita kiertoon. Piiraisen mukaan kierrätyslannoitteen vesistövaikutusten pitäisi jäädä pieniksi. "Maailman suurimmat fosforivarat ovat Marokossa, ja nekin ovat rajalliset. Lisätutkimusta kaipaa ainakin se, miten haitta-aineet ja mikromuovi käyttäytyvät metsämaassa. Ideana on testata, voisiko kierrätyslannoitteella korvata nykyisiä keinotekoisia metsälannoitteita. Pönttöön vääriä asioita Vaikka selvitettävää riittää, Piirainen pitää tärkeänä, että ravinteiden kierrätys voitaisiin yhdistää metsien hiilinielun kasvuun. saadaan muutettua haitattomiksi mädättämällä ja kompostoimalla, mutta muoveihin nekään eivät tepsi. "Puutuhka itsessään on hyvä turvemaiden metsälannoite, ja kompostin mukana siihen saadaan typpeä. Komposti-puutuhkalannoitteen hiilijalanjälki on alustavien laskelmien mukaan teollisten lannoitteiden hiilijalanjälkeä pienempi. "Yhdyskuntajätelietteistä löytyy kaikki se, mikä meiltä menee viemäreihin: lääkkeet, huumeet, pesuaineet, palonestoaineet ja tekokuitukuidut pyykkikoneista eli mikromuovi." Biojätteen ja yhdyskuntalietteen sisältämiä haitta-aineita Vessanpöntöstä lannoitteeksi Padasjoen tutkimusmetsiin on levitetty tänä syksynä metsälannoitetta, jossa yhdistyvät komposti ja puutuhka. Kun epäorgaaniset lannoitteet ovat vielä suhteellisen halpoja, niin ei olla enää kilpailukykyisiä", Piirainen toteaa. 21 METSÄSTÄ / 8.10.2020 VALTTERI SKYTTÄ M itä jos se, mikä menee viemäriin, menisikin metsään. "Hankaluutena on, että kaikenlainen lisäkäsittely jätteelle nostaa lannoitteen hintaa. Ongelmana on ihmisperäisen kompostijätteen kirjavuus. Lu ke 8102_.indd 21 3.10.2020 15.43. Metsän kasvua pitää seurata ainakin viisi vuotta, että lannoitteen tehoa voidaan arvioida. Putret-nimellä kulkevan lannoitteen koostumus pitää saada rakeisemmaksi, että lannoitetta voidaan levittää metsään koneella. Luken tutkimusinsinööri Markku Rantala levittää kompostista ja puutuhkasta koostuvaa lannoitetta suometsään Padasjoella. Kierrättämällä olemassa olevia ravinnevirtoja säästämme kaivannaisia", kertoo Luken erikoistutkija Sirpa Piirainen. Turvemaalla puutetta on fosforista ja kaliumista." Lainsäädäntö jarruna Luken lisäksi hankkeessa ovat mukana Aalto-yliopisto ja Lahden seudun kehitysyhtiö Ladec. Komposti sisältää biojätettä ja jätevedenpuhdistamoilta kerättyä yhdyskuntalietettä, eli sitä itseään. Maatalouskasveilla tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, etteivät haitta-aineet siirry esimerkiksi viljasatoon, Piirainen kertoo. Kierrätyslannoitteen jarruna on se, että lainsäädännön mukaan metsiin ei saa levittää kompostia tai kompostoitua puhdistamolietettä, vaikka pelloille saa. Luonnonvarakeskus (Luke) on kylvänyt tänä syksynä Padasjoen koemetsiin metsälannoitetta, jossa on 30 prosenttia puutuhkaa ja 70 prosenttia kompostia. Orgaaniselle kiertolannoitteelle on tehty koeruutuja niin turvekuin kivennäismaiden metsiin. Kivennäismaalla typpi edistää puuston kasvua
Sen jälkeen siihen laitettiin sammaleita pehmustukseksi ja vihreitä männynoksia koristeeksi – ja poikaset koriin turvaan. Tällä kertaa haukanpoikasilla oli onni matkassa. Yllättävä kesämyrsky oli pudottanut löysästi rakennetun kanahaukan pesän maahan ja sen mukana neljä pariviikkoista poikasta. Jatkossa Metsäkeskuksen ja Lajitietokeskuksen tietojärjestelmiin luodaan rajapinta, jonka kautta metsälain valvojat pääsevät käyttämään ajantasaista pesäpaikkatietoa. Yleensä haukka hyödyntää reviirinsä vanhoja pesiä vuodesta toiseen. Haukka on kiinnostunut ennen kaikkea poikasistaan. Hän myöntää itsekin tehneensä erilaisia pelastusoperaatioita, ja lähes poikkeuksetta haukat lähtevät niihin mukaan. ”On ihan hyvä keino pelastaa haukanpoikaset korin avulla. Tärkeintä on saada poikaset turvaan maapedoilta”, toteaa Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Hannu Lehtoranta Pohjois-Karjalasta. Varapesämallia voi soveltaa laajemminkin. Tiedot pesien lähistön hakkuuaikeista välitetään ely-keskukselle. ”Isojen petolintujen pesät ovat luonnonsuojelulain suojelemia. Simo Aho tasapainottelee tikkailla hätäpesää paikalleen. 22 8.10.2020 / METSÄSTÄ PEKKA MUUTTOMAA, teksti ja kuvat S itten vain poikaset koriin ja homma on pulkassa. Paikkatiedoista näkyy, onko metsäkäyttöilmoitusten mukaisilla leimikoilla kyseisten lintujen pesäpaikkoja. Suomen metsäkeskus saa jatkossa paikkatiedot isojen petolintujen pesäpaikoista Helsingin yliopiston LajitietokeskukselKotkien pesätiedot Metsäkeskukselle Haukat lähtevät lähes poikkeuksetta hyvin mukaan pesien pelastusoperaatioihin. Koria tai vastaavaa ei tarvitse viedä korkealle, muutama metri riittää. MIKKO RIIKILÄ TIEDON puutteen ei pitäisi enää johtaa kotkien tai kalasääskien pesäpuiden kaatamiseen hakkuissa. Uusi pesä riski Kanahaukat pesivät vanhoissa havumetsissä, joissa niille on tarjolla sopivan jämeriä pesäpuita. ”Meillä on vielä eräitä teknisiä kysymyksiä, jotka pitää yhdessä Lajitietokeskuksen kanssa ratkoa.” Tärkein kysymyksistä on niin sanottu lokittaminen. Menossa on kanahaukanpoikasten pelastusoperaatio. Joskus se rakentaa uuden pesän tyhjästä, jolloin riskit kasvavat. Pari päivää myöhemmin ilmeni, että hyväkuntoiset poikaset olivat yhä korissa, eli haukka oli hyväksynyt varapesän. ta. Ei kun onnea matkaan”, toteaa siikaislainen Simo Aho taiteillessaan alumiinitikkailla. Lajitietokeskuksen päällikön Kari Lahden mukaan Metsäkeskus siirtää pesätiedot aluksi omiin järjestelmiinsä. Ihan vielä tämä ei Saarimaan mukaan onnistu. Tässäkin tapauksessa oli kyseessä nimenomaan uusi pesä, joka ei kestänyt myrskyn nostamia puuskia. Haukanpesiä tuhoutuu myös pesintäkauden aikaisissa hakkuissa, vaikka metsäyhtiöt pyrkivät suuntaamaan kevään ja kesän hakkuitaan ”karuille maille”. Näin varmistetaan, 8053_.indd 22 3.10.2020 15.45. Motokuskeille asia on herkkä. Aho keksi kollegansa kanssa hinata vanhan pärekopan petäjän kylkeen ja kiinnittää sen ruuveilla puuhun. Se tarkoittaa sitä, että kaikki pesäpaikkatietoja käyttävät kirjataan lokitiedostoon. Pärekorin kierrätystä haukkametsissä Avoimuus ja yhteistyö ovat valttia haukkojen suojelussa. Pesien ympäristöjen käsittelyä ohjeistaa ely-keskus, samaan tapaan kuin liito-oravienkin elinympäristöissä”, kertoo Metsäkeskuksen johtava luontotiedon asiantuntija Miia Saarimaa
Jos puusto on selvästi mäntyvaltaista, voi tiheys olla korkeampi, noin 2 200 runkoa hehtaarilla.” Vaikka kyseessä olisi selkeästi männyn kasvupaikka, suosittelevat Huuskonen ja Saksa kasvattamaan istutetut kuuset karuhkollakin kasvupaikalla ensiharvennusvaiheeseen saakka. ”Jos laadukkaita mäntyjä on säilynyt riittävästi, ensiharvennus kannattaa tehdä selkeästi männyn hyväksi, jolloin poistumassa suurempi osa on kuusia.” Puulaji vaihtoon. ”Luontoharrastajien pitää avoimemmin lähestyä metsänomistajia, joista osaa ainainen puskissa piileskely hiertää”, Lehtoranta korostaa. Väinö kun oli päättänyt olla tinkimättä laadusta. Sarjassa kerrotaan Metsälehden ilmoituksista vuosien varrella. Kannattaako istutetut kuuset kaataa mäntyjen tieltä. Mäntyjen suojaukseen voisi käyttää Trico-hirvikarkotetta, jotta saadaan riittävä tiheys hyvälaatuisia mäntyjä.” Hirvien ehdoilla Tutkijat suosittelevat tekemään taimikon harvennuksen vasta, kun hirvituhoriski on ohitettu. Pullo kotimaista marjaviiniä maksoi 26 markkaa eli nykyrahassa kympin. Ensin valtiovalta yritti sopia tupakkateollisuuden kanssa pelisäännöistä, mutta lopulta vuonna 1976 tupakkamainonta kiellettiin lailla. ”Taimikko harvennetaan noin 2 000 rungon tiheyteen, jos kuusia on paljon. Saman vahvistaa myös Hannu Lehtoranta, jonka mukaan jopa kanahaukkakriittiset isännät lähtevät innolla mukaan pesien suojeluun, kunhan asiat osaa esittää oikein. Käytännössä tämä tarkoittaa männyllä vähintään 4–6 metrin pituusvaihetta. Lintuharrastajat eivät välttämättä kerro pesistä metsänomistajille, koska he pelkäävät näiden reak tioita tai sitä, että tieto valuu myös metsästäjille. Jatkossa metsänomistajat saavat tiedot myös kana-, mehiläisja hiirihaukkojen pesäpaikoista, kun Metsäkeskus saa käyttöönsä Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimiston tiedot haukkojen pesäpaikoista. Paria vuotta myöhemmin lehdessä kehuttiin kahta heinäkuun herkkua: rapuja ja Sinebrychoffin Sff-olutta. ”Meillä on tapana kertoa haukanpesistä isännille, koska he ovat niiden parhaita suojelijoita. Vuoden 1934 Metsälehdessä, eli kaksi vuotta kieltolain päättymisen jälkeen, Haapaveden kotimarjala mainosti Kalevala-viinejä, jotka ”asiantuntijan mukaan olivat viinien viinejä”. Kasvupaikka on istutetulle kuuselle liian karu. Kumpi otetaan pois. Varhaisperkausvaiheessa taimikko hoidetaan normaalin havupuutaimikon tapaan. Tarvittaessa myös yksittäisiä mäntyjen kasvua haittaavia kuusia voi kaataa. METSÄNHOITO 8053_.indd 23 3.10.2020 15.46. 23 METSÄSTÄ / 8.10.2020 He korostavat noudattavansa erityistä huolellisuutta pesintäaikaan, ja että sen vuoksi moni pesä on säästynyt. Viljelty kuusi kannattaa karullakin kasvupaikalla kasvattaa ensiharvennukseen asti. Metsälehden sivuilla alkoholimainokset olivat kuitenkin vieläkin harvinaisempia kuin savukemainokset. Mainosten kertomaa 1936 1934 1946 EERO SALA ”Missä Väinö?” kysyttiin vuoden 1941 Metsälehdessä. ”Jatkossa metsänomistajille lähtee myös kirje, jos metsänkäyttöilmoituksen mukainen hakkuu sattuu haukkojen pesäpaikoille”, selvittää Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Hannu Lehtoranta. Yksikin isäntä vakuutti, että siihen kuvioon ei hänen elinaikanaan kosketa”, linjaa Simo Aho. Miten taimikonhoito pitäisi tällaisella kohteella tehdä. ”Lehtipuita voi poistaa, jos ne haittaavat mäntyjen kehitystä. Tupakkamainokset olivat vuosikymmenten ajan luonnollinen osa aikakauslehtiä. Alkoholin mainontaa ryhdyttiin suitsimaan 1960-luvulla, ja se kiellettiin vuonna 1974. Vuonna 1936 puolestaan oli lysti nousta kukonlaulun aikaan, koska murkinan jälkeen odottivat maukkaat Työmiessauhut. Tieto pesistä jakoon Parhaiten vahingoilta vältyttäisiin, jos pesät olisivat metsänomistajien tiedossa. Ne ovat kehityskelpoisia, mutta kuusia selvästi lyhyempiä. Paheiden kauppaa SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva K arulla kasvupaikalla räytyvä kuusi aiheuttaa metsänomistajalle päänvaivaa taimikonhoitovaiheessa, sillä usein kuusikon sekaan on syntynyt luontaisesti myös mäntyjä. Kiertotieksi panimot löysivät ykkösoluen mittavan markkinoinnin. ”Jos laadukkaita mäntyjä on säilynyt riittävästi, ensiharvennus kannattaa tehdä selkeästi männyn hyväksi.” ”Luontoharrastajien pitää avoimemmin lähestyä metsäomistajia.” ettei pesäpaikkatietoja joudu vääriin käsiin. Yleinen ilmapiiri alkoi 1960-luvulla kääntyä tupakan mainontaa vastaan. Mäntyjen riski joutua hirven turpaan on puolestaan suuri vielä vuosia. ”Pitäisimme männyn laatukehityksen ja hirvituhoriskin takia taimikon tiheyden korkeana, eli emme tekisi systemaattisesti kuusten poistoa taimikonhoidossa”, ohjeistavat Luonnonvarakeskuksen tutkijat Saija Huuskonen ja Timo Saksa. Tämä Väinö ei suinkaan ollut omenapuun alla, vaan ostamassa piristäviä Klubi 17 -savukkeita. Pesien suojeluun on kehitetty myös teknisiä työkaluja, kuten Metsäkeskuksen ja Luonnontieteellisen museon tietokanta osana Metsään.fi-sivustoa. Tiedot tulevat Metsään.fi-palveluun. Siitä metsänomistajat voivat tarkistaa oman tilansa tietoja, mutta tieto pesistä hukkuu helposti kasvottoman järjestelmän uumeniin. Näin ei aina ole, ja syyt ovat moninaisia. Metsälehdessä ne eivät missään vaiheessa näytelleet suurta roolia, vaikka metsätöiden lomassa on varmasti palanut pölli jos toinenkin. Ratkaisu on eri osapuolten asenteiden ja toimintatapojen korjaaminen
Sähköpyörän suurin ero luomupyörään on sähkömoottorin tuoma lisäapu ylämäessä. Reilun 20 kilometrin lenkki Kaprakan Kinttupolkujen mäkimaastoissa Pohjois-Karjalassa taittuu tunnissa ja vartissa. Ihan tavalliset ihmiset näitä ostavat metsään ja alamäkiajoon. Mutta sähköpyörälläkin mittariin jää aivan kelvollinen huippunopeus, 42 kilometriä tunnissa. Vapaamatkustajille maastosähköpyörä ei siis sovi, mutta uudenlaista ajamisen riemua se tarjoaa. Ostajien ikähaitari vaihtelee Heikkisen mukaan nuorista senioreihin. Tunnin ja vartin lenkki kulutti neljänneksen akun virrasta. Kansan syville riveille Sähköpyörät ovat sähköavustuksesta huolimatta eduksi kansanterveylle. Sähköpyörien myötä aiempaa suurempi osa kansasta onkin kiinnostunut maastopyöräilyn riemuista, sanoo Iikan Pyörävarikon Joensuun myymälän Henri Heikkinen. Tottumaton kuski huomaa moottorin myös kapealla, tiheästi mutkittelevalla ja vauhdikkaan ajon sallivalla polulla, kun nopeasti kiihtyvä peli ei meinaa pysyä reitillä, vaan on ajautua ulos ulkokaarteesta. Jo hetken päästä ylämäen laella sydän hakkaa 120 lyönnin minuuttitahtia. 8.10.2020 / PILKKEITÄ 24 RETKEILY HEIKKI HAMUNEN, teksti HARRI MÄENPÄÄ, kuvat O ho!” irtoaa suusta saman tien. Pari viikkoa aiemmin vastaava reitti vei luomupyörällä parikymmentä minuuttia enemmän. Sähkö on hyvä lisä, joka mahdollistaa tosi paljon enemmän paikkoja, minne ajaa. Tunne on kuitenkin harhaa. Tukevan olemuksen ja jousituksen myötä 12-vaihteinen Trek on luomupyörää huomattavasti vakaampi peli. Painaa ja kiihtyy Yhdysvaltalaisen pyörävalmistaja Trekin alumiinirunkoinen Rail 9 GX -malli painaa omaan luomumaastopyörääni verrattuna tuplaten enemmän, 25 kiloa. Turbo avittaa kahdessa jyrkimmässä ylämäessä. Trekin sähkömaasturi on luomupyörää jykevämpi mutta samalla vakaampi röykkyisessä maastossa. Olo on kuin räpylät jalkoihinsa saaneella uimarilla. Syvä jousitus niin etukuin takarenkaassa vaimentaa reitin röykkyjä. Lenkkien pituus kasvaa huomattavasti, kun et ole täysin puhki ensimmäisten 20 kilometrin tai ensimmäisen jyrkän mäen jälkeen.” Ilo irti poluilla Sähkömaastopyörällä ajetusta lenkistä jää päällimmäisenä mieleen hauskuus ja ajamisen riemu. Sähkömoottori nimittäin lopettaa polkijan avustamisen, kun vauhti nousee 25 kilometriin tunnissa. Vauhtia tulee lisää, ja syntyy vaikutelma, että tässä taidetaan liikkua ihan itsestään. ”Meilläkin on asiakkaita, jotka ovat aiemmin ajaneet motocross-pyörällä ja haluavat vaihtaa polkupyörään mutta eivät kuitenkaan luomupyörään”, Heikkinen kuvaa. Vasen peukalo säätää matkan aikana sähkömoottorin kaikkia neljää avustustasoa ecosta turboon. Tuhansien eurojen hinnasta huolimatta sähkömaastureiden kauppa käy. Soratien alamäkiosuuksilla huomaa, että raskas ja leveärenkainen sähköpyörä ei pärjää luomupyörälle, jos haluaa kellottaa huippunopeuksia. 8054_.indd 24 3.10.2020 15.49. Sähköpyörällä on nimittäin helpompi lähteä maastoon tai maanteille myös sellaisten, joille ei ole karttunut ajokokemusta tai kuntoa. Ero on selvä erityisesti alamäessä, kun pyörä painaa tyynesti juurakoiden ja kuoppien yli. Heti huipulla tehoja pitää kuitenkin laskea, jotta meno tuntuisi edelleen pyöräilyltä eikä muuttuisi mopoiluksi. Ensimmäiset polkaisut ovat takana, ja hymy nousee korviin, kun sähkömoottorin antama lisäpotku vauhdittaa maastopyörän alkukiihdytystä. ”Nämä ovat yleistyneet hirveää vauhtia. Ohjaustanko on leveämpi ja renkaat jykevät, halkaisijaltaan 29 tuumaa ja leveydeltään 2,6 tuumaa. Tarjolla turboa Kellokin osoittaa kovemman vauhdin
Unohtuneet kätköt ovat uuden tammisukupolven alku. Puilla on kaksi mahdollisuutta toimittaa siemenet kauas: joko tehdä suuria siemeniä, jotka eläimet kantavat tai tehdä niin pieniä siemeniä, että tuuli voi kuljettaa niitä. Mammuttipetäjän, punapuun ja douglaskuusen siemenet ovat suunnilleen saman kokoisia Jättiläinenkin on aluksi pieni: juuri itänyt jättituijan taimi on vain noin sentin mittainen. 156 sivua. Metsäpuiden ”seksiopas” on ansainnut paikkansa metsäkirjallisuuden perusteoksena. Siemenen pienellä koolla on hintansa: itäminen onnistuu vain poikkeuksellisen hyvissä oloissa. Meillä tammi on päätynyt suuriin siemeniin, joita linnut ja oravat kuljettavat kauemmaksi. kuin männyn tai kuusen siemenet. Hinta 38 euroa. Markku Nygren: Metsäpuiden uudistumisbiologia. Metsäpuiden uudistumisbiologia on hieno jatke aiemmin julkaistuille kirjoille Metsäpuiden siemenopas (2003) ja Metsänkylvöopas – Kylvön biologiaa ja tekniikkaa (2011). Kirjan lähdeaineisto on massiivinen. Kirja toimii myös tutkijoiden kotiläksynä uusissa metsänuudistumiseen liittyvissä tutkimushankkeissa. Lähdeaineistoluettelo on jo sinällään arvokas kooste ja apuväline syvällistä tietoa tarvitseville. Tällä hetkellä kuuma puheenaihe ovat erilaiset metsänkäsittelymenetelmät. Paljaalla maalla mahdollisuudet ovat hyvät, jos vain taimen ensimmäiset elinviikot ovat tasaisen kosteita. Teksti on paikoin niin täynnä informaatiota, että ilman kuvitusta saa saman rivin lukea moneen kertaan, että ymmärtää, mitä siinä lukee. Näiden jopa satametristen jättien siemenet ovat hämmästyttävän pieniä. Helposti käy niin, että aineistoista poimitaan jonkin ”ismin” kannalta suotuisat näkökulmat ja peruskaura unohtuu. Tuhatvuotisilla ja suurikokoisilla puilla se tarkoittaa, että kunhan yksikin puun miljardeista siemenistä päätyy hyvään paikkaan, jo se turvaa lajin tulevaisuuden. Mitä kaikkea tapahtuukaan ja miten monitahoinen onkaan prosessi puiden kukinnasta siihen, että pieni siemen itää kasvaakseen suureksi puuksi. Kasville pitkä ikä ja suuri koko aiheuttavat yllättävän ongelman: miten toimittaa siemenet sellaisiin oloihin, missä niillä olisi edes jonkinlaiset selviytymisen edellytykset. On mahdollista, että muutaman vuosikymmenen kuluttua joudumme uudistamaan metsiämme osaksi vierailla puulajeilla. Joitakin muistoja välähti opiskeluajoilta tällaisista yrityksistä, jotka eivät päättyneet hyvin. Tällä kertaa olen viisaampi ja luen kirjan useamman kerran ja aihealue kerrallaan. Jättituijan siemenet ovat vielä pienempiä: tuhannen siemenen paino on noin gramma, eli siemen painaa gramman tuhannesosan. Metsäpuiden uudistumisbiologia kertoo pääpuulajiemme lisääntymisbiologiasta. Toiset kasvit voivat kyllä varjostuksellaan tukahduttaa hyvin kasvuun lähteneenkin puunalun. Pidin kirjassa erityisesti tekstin tukena olevista kuvista, taulukoista ja piirroksista. Kirjan sisältöä ovat kukinta, siitepölyn leviäminen, siemenalkioiden kehitys, siemensadot, itämisen perusteet ja puiden elämän alun tapahtumat metsämaassa. Metsäpuiden uudistumisbiologia on perusteos, joka sopii luonnontieteiden opiskelijoille, metsänhoidon sekä siemenja taimituotannon parissa työskenteleville sekä metsänuudistamisessa päätöksiä tekeville. Suurin osa siemenistä ja taimista tuhoutuu joka tapauksessa. Myös liitteet kannattaa tutkia. Uuden metsän synty ja sen varmistaminen ovat kuitenkin oleellisimmat asiat, oli menetelmä mikä hyvänsä. Ne herättävät tunteita puolesta ja vastaan. Nygrenin vahva isällinen ote tiedon kiteyttämiseen kumpuaa ansiokkaasta opetustyöstä. Aiheesta on tehty runsaasti tutkimuksia ja useita tutkimusten toistoja eri vuosikymmeninä Suomessa ja Pohjoismaissa. ANNE IMMONEN Taimitarhapäällikkö, UPM Metsä Metsälehti ja Metsäkustannus kuuluvat Tapio-konserniin. Lisäksi kirja sopii kaikille niille, joiden utelias luonteenlaatu herää, kun tarjoutuu mahdollisuus tirkistellä männyn, kuusen ja koivun ”makuukamariin”. Iso siemen takaisi taimelle hyvät lähtöasemat. Niiden innostamana katselen seuraavan kevään koittaessa entistä tarkemmin, mitä puissa kevään alkuhuumassa oikeasti tapahtuu. Pääpuulajiemme lisääntymisbiologia ja ymmärrys uuden metsän syntyyn vaikuttavista tekijöistä ovat asioita, jotka vain tulee osata. Käytännön toimijan on mahdotonta kahlata kattavasti ja analyyttisesti runsaat lähdeaineistot. Ne ottavat oman osansa, suurin osa siemenistä päätyy eläinten ravinnoksi. niin pieniä siemeniä, että tuuli kuljettaa ne riittävän kauas. Pohjois-Amerikan länsirannikon jättiläiset – mammuttipetäjä, punapuu, jättituija ja douglaskuusi – tuottavat Tulevaisuuden puu. Jo paksu sammalpeite estää taimen alkukehityksen. Toisaalta kasvi säilyttää asemansa, jos jokainen varttunut yksilö saa edes yhden lisääntymisikään selviytyneen jälkeläisen. Kun tammi tuottaa kerralla hyvin paljon siemeniä, eläimet tekevät kätköjä. Kun taimi on saanut juurensa syvemmälle maahan, sen kehitys ei ole enää niin riippuvainen sääoloista. Vielä kun kirjan saisi äänikirjana, niin runsaat matkatunnit eivät menisi hukkaan. 25 PILKKEITÄ / 8.10.2020 METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia KIRJAT METSÄPILA ILMASTO MUUTTUU ja se vaikuttaa metsiinkin. Metsäkustannus 2020. Käsikirjastoni kasvoi jälleen yhdellä metsäpuiden uudistumiseen perehtyneen Markku Nygrenin kirjalla. Kirjoitustyyli on ymmärrettävä, ja ilman vahvaa tieteellistä taustaakin pääsee nauttimaan tutkimustiedon annista. Silloin yksi mahdollisuus on jättituija, joka kotiseudullaan Pohjois-Amerikan länsirannikolla yltää nimensä mukaisesti vaikuttaviin mittoihin: pituutta voi olla yli 70 metriä, rungon läpimitta tyvellä viisi metriä ja ikää toista tuhatta vuotta. On todella tarpeellista, että näiden kaikkien tutkimusten perusteella syntynyt tieto kootaan näin tiukkaan pakettiin. Luonto on ihmeellinen. Jos emopuu elää satoja vuosia tai jopa tuhat vuotta, puun alle syntyneet taimet menehtyisivät emonsa varjoon. Ilman tätä tietoa haksahdamme liian helppoihin, näennäisesti halpoihin ja yksioikoisiin ratkaisuihin – lunastaen kasvaneen riskin toimenpiteiden epäonnistumiselle. Nygrenin kirja tarjoaa tieteellistä näkökulmaa esimerkiksi valtaja lisävaltapuiden merkityksestä siementuottajina ja perimän siirtäjinä tuleville puusukupolville. Yhdellä lukukerralla ei tämän kirjan osalta kannata tenttiin tarjoutua. Tutkimusmatka metsäpuiden lisääntymisbiologiaan 8054_.indd 25 3.10.2020 15.49
Eläkevuosiaan pariskunta vietti lähellä olevassa Siirilän kotitalossa. Lisäksi hän toimi Etelä-Karjalan, Itä-Savon ja Pohjois-Savon metsäkeskusten johtokunnissa. Tidenberg toimi pitkään rakkaiden harrastustensa, jalkapallon ja metsästyksen, järjestötoiminnassa. Veijo Tidenbergiä jäivät kaipaamaan lapset perheineen, puoliso sekä sukulaiset ja laaja joukko ystäviä. Rahankeräyslupa: Poliisihallitus, luvan numero RA/2020/60. Työn ja harrastusten ohella olivat kuitenkin aina perhe ja läheiset huolenpidon kohteena. Siirilä työskenteli Oy Wilh. Metsähallituksen hopeinen ansiomerkki hänelle myönnettiin vuonna 1996. Kerrotaan, että elleivät puun myyntineuvottelut sujuneet oikein metsäneuvoksen toivomalla tavalla, hän rypisti ”brezhneviläisiä” kulmakarvojaan ja sanoi olevansa äkkipikainen ja pitkävihainen, jolloin sopimukset sujuivat sutjakasti. Vuosina 1982–1983 Siirilä toimi Helsingin yliopiston metsäteknologian laitoksella metsäylioppilaiden Hyytiälän kurssin järjestäjänä ja vuodet 1983–1984 apulaisprofessorina. Toiminnastaan elinkeinoelämässä, järjestöissä ja yhdistyksissä Tidenberg sai useita eri huomionosoituksia, muun muassa Suomen Leijonan ritarimerkin, Keskuskauppakamarin rautaisen ansiomerkin, Metsästäjäliiton kultaisen ansiomerkin ja Suomen Palloliiton hopeisen ansiomerkin sekä useita kunniajäsenyyksiä ja kunniapuheenjohtajuuksia. Hän oli Suomen Metsänhoitajaliiton ja sen paikallisjärjestöjen sekä Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n hallituksen jäsen. Hän oli myös LEL Työeläkekassan hallituksen jäsen sekä metsäalan kuljetuksenantajien johtokunnan jäsen ja myöhemmin varapuheenjohtaja. Siirilän lähes parikymmentä vuotta kestänyt työjakso Metsähallituksessa alkoi 1. Hän oli syntynyt Alavudella 17. Suomen Uittoperinneyhdistyksen puheenjohtajana hän edisti metsäja uittotyön perinteiden ja historian tallentamista. Pääosan työurastaan Tidenberg teki aluejohtajana. Polttopuilla hän täytti navetan ja muut tyhjillään olevat tilat. Siirilä valmistui metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta vuonna 1964. kesäkuuta Alavudella 81-vuotiaana. Tidenberg oli Kotalahden kyläyhdistyksen perustajajäsen ja aktiivinen puheenjohtaja 18 vuoden ajan. Monet meistä metsäalalla työskennelleistä muistavat Tidenbergin toimeliaana ja laajan ihmissuhdeverkoston omaavana rehtinä ja reiluna metsämiehenä. elokuuta 2020 vaikean sairauden uuvuttamana. 26 8.10.2020 / PILKKEITÄ Metsänhoitaja Martti Siirilä kuoli 10. Siellä perheen vapaa-aika kului tarkkaan puutarhaja metsätöiden parissa. Tidenbergin sydän sykki lämpimästi kotikylälle Leppävirran Kotalahdelle, jossa oli rakas kesäpaikka, entinen kotitalo. Siirilä oli suuri persoona ja alaistensa keskuudessa pidetty sekä kunnioitettu henkilö. Hän aloitti vuonna 1977 aikansa nuorimpana aluejohtajana Haminan hankinta-alueella. Schauman Ab:n palveluksessa vuosina 1964–1981, aluksi Seinäjoella hankintaja piirimetsänhoitajana ja vuodesta 1974 ylimetsänhoitajana Pietarsaaressa. Keräyksen voi perustaa esimerkiksi työnantaja, kollega tai lähiomainen. Hänen operatiivisiin tehtäviinsä Metsähallituksessa kuuluivat muun muassa puun myynti, puun korjuu, korjuumenetelmien kehittäminen, koulutus ja rakennustoiminta. Perusta keräys www.mmsaatio.fi/lahjoita/muistokerays tai soita Ilari Pirttilä, 050 598 9920. Lähellä sydäntä ollut Rotary-toiminta sekä Kuopion Klubi saivat aimo osan Tidenbergin ajankäytöstä. Metsähallitus myy hallinnoimiensa valtion metsien puutavaran maamme metsäteollisuudelle. Hän olisi täyttänyt kuluvan vuoden joulupäivänä 80 vuotta. Martti Siirilä oli vaimonsa Ritva-Liisan kanssa hankkinut Alavuden Rantatöysänjärven rannalle kesänviettopaikaksi 1980-luvun alussa komean pohjalaistalon Töysästä. Ylimetsänhoitaja Veijo Tidenberg MUISTOKIRJOITUS MUISTOKIRJOITUS Muistokeräys on kaunis tapa kunnioittaa edesmenneen henkilön muistoa ja nostaa esille hänelle tärkeää asiaa metsäalalla. Metsäneuvoksen harrastuksiin kuuluivat metsänhoito ja polttopuiden teko. Sotilasarvoltaan Siirilä oli kapteeni. Tidenberg haudattiin rakkaan kotikylänsä hautausmaalle. maaliskuuta 1939. Siirilän huomattavimpiin luottamustehtäviin kuuluivat jäsenyydet metsäalan yhteistoimintalautakunnassa ja Metsähallituksen virkamieslautakunnassa. MUISTA EDESMENNYTTÄ 8055_.indd 26 3.10.2020 15.52. VELI SNELLMAN Kirjoittaja on Martti Siirilän kouluja kurssitoveri. Eläkkeelle jäätyään Tidenberg kohdisti energisen toimintansa yhdistystoimintaan. Metsätalousosaston markkinointijohtajaksi Siirilä nimitettiin vuoden 1993 alusta, ja hän hoiti sitä tehtävää eläkkeelle siirtymiseensä asti vuoteen 2002. Hänen ideointinsa pohjalta sai alkunsa moni toteutuneista kyläyhdistyksen hankkeista, minkä ansiosta Kotalahti valittiin Pohjois-Savon kyläksi vuonna 2018. Siirilä kirjoitti ylioppilaaksi Alavuden yhteiskoulusta vuonna 1958. Tidenberg vaikutti työuransa aikana useissa eri metsäalan yhteisissä elimissä. Jo opiskelun alkuaikoina hän osoitti omaavansa sellaista henkistä valmiutta, että hänet valittiin metsänhoitajakurssin isännäksi. Metsänhoitaja Martti Siirilä Pitkän uran Stora Enson puunhankinnassa tehnyt ylimetsänhoitaja Veijo Tidenberg nukkui ikiuneen 21. ESA OJALA TIMO TIDENBERG Kirjoittajat ovat kollega Stora Enson puunhankinnasta ja Tidenbergin poika. Tidenberg oli toisen polven ”kutsettilainen”. Tidenberg nimettiin vuonna 2005 Vuoden Metsävaikuttajaksi yhdessä oopperalaulaja, professori Jorma Hynnisen kanssa. Keräyksen tuotto ohjataan lyhentämättömänä metsäalan hyväksi ennalta sovittuun kohteeseen. Tidenberg aloitti Enso-Gutzeitissa vuonna 1967 apulaismetsänhoitajana Joensuussa ja eläköityi Stora Enso Metsän sidosryhmäja metsätalousjohtajan tehtävästä vuonna 2001. Sieltä hän eteni Savonlinnan kautta aluejohtajaksi kotiseudulleen Kuopioon, jossa hän työskenteli vuoteen 1999 saakka. Siirilä seurasi tarkasti maailman ja valtakunnan tapahtumia sekä päivänpolitiikkaa, johon hän otti ahkerasti kantaa seurustellessaan ystäviensä kanssa. Siirilä oli rohkea ja määrätietoinen johtaja, ja hän uudisti valtion virastomaisen liiketoiminnan ja puun myynnin moderniksi, nopeaksi toimeksi. Siihen hänellä oli etuna monivuotinen teollisuuden palvelu ja ostopuolen tuntemus. elokuuta 1984 liikeosaston ylimetsänhoitajana ja jatkui sittemmin metsäneuvoksena käyttöja metsätalousosastolla vuoden 1992 loppuun saakka. Hän kuului useiden eri jalkapalloseurojen hallituksiin ja Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piirin hallitukseen. Uittoperinneyhdistys tuki hänen johdollaan metsäja uittoalaa lähellä olevaa toimintaa, metsätyömieskoteja ja opiskelijoita
Ka ra n A. Tarjoamme mielenkiintoista ja monipuolista työtä, modernit työkalut, kehittämishaluisen työyhteisön sekä tehtävän vaativuutta vastaavan palkkauksen. Hankintaesimies vastaa toimialueellaan yksityismetsien puun ostosta sekä korjuusta ja kaukokuljetuksesta. Etsimme osaavaa puukaupan ammattilaista sekä yhteistyökykyistä ja rehtiä tiimipelaajaa. Tuotannostamme 85 % menee vientiin 32 eri maahan – henkilöstömme määrä on 125 henkilöä. or g levitä sellaisia havumetsiämme uhkaavia tuhoojia, joiden riski tulisi arvioida kansainvälisten standardien mukaisesti. Selvityksemme tulokset on huomattu Euroopan ja Välimeren maiden kasvinsuojelujärjestössä (EPPO), joka on lisännyt edellä mainitut lajit tarkkailua vaativien kasvintuhoojien listalle (www.eppo.int/ACTIVITIES/ plant_quarantine/alert_list). Se vaatii kaupan ja maailmanlaajuisen tuhoojatilanteen jatkuvaa seurantaa, sekä nopeaa reagointia mahdollisiin uusiin uhkiin. Tämän vuoksi elävien kasvien kauppaan liittyvien tuhoojariskien hallinta on jo lähtökohtaisesti erittäin haasteellista. Karanteenikasvintuhoojat ovat merkittävää vahinkoa aiheuttavia kasvitauteja ja tuhoeläimiä, joiden leviämistä pyritään estämään kasvinterveyslainsäädännön avulla. Toiminnastamme lisätietoa osoitteessa: luviansaha.fi JATKAMME PUUN ELÄMÄÄ TOIMINTAMME KASVAESSA, HAEMME AKTIIVISEEN JOUKKOOMME KAHTA Hankintaesimiestä 8055_.indd 27 3.10.2020 15.53. Jäljellä jäi 211 tuhoojaa, joista 65:n arvioimme saattavan uhata pohjoismaisia havumetsiä. Tehtävää riittää tämän jälkeenkin, sillä selvityksemme paljasti monia muitakin pohjoismaisia havumetsiä uhkaavia tuhoojia, jotka voivat levitä meille koristekasvien mukana. Toimialueet tarkentuvat hakuprosessin aikana. Tehtävässä raportoit yhtiömme metsäjohtajalle. Kasvinterveyslainsäädäntöön voidaan lisätä uusia karanteenituhoojia, mutta vain, jos tuhoojien aiheuttama kasvinterveysriski on arvioitu kansainvälisten standardien mukaisesti. Vuosittainen puun hankintamäärämme on noin 800 000 m 3 . Odotamme, että sinulla on kokemusta ja näyttöjä pitkäjänteisestä teollisuuden puunhankinnasta, metsäalan koulutusta, hyvät vuorovaikutustaidot sekä kykyä itsenäiseen, oma-aloitteelliseen työskentelyyn. Poistimme listalta kaikki nykyiset karanteenituhoojat, Pohjoismaissa jo esiintyvät tuhoojat ja tuhoojat, jotka syystä tai toisesta eivät todennäköisesti voi levitä Pohjoismaihin koristekasvien mukana. 020 779 1158 Hakemukset ansioluetteloineen 22.10.2020 mennessä sähköpostiosoitteeseen: rekrytointi@luviansaha.fi Luvian Saha Oy on yksi Suomen suurimmista ja vakavaraisimmista yksityisistä sahatavaran ja jatkojalosteiden tuottajista. Uusilla alueilla nämä vierasperäiset tuhoojat voivat aiheuttaa merkittävää haittaa kasvintuotannolle ja ympäristölle. Työn teki pohjoismainen kasvinterveyden riskinarviointiverkosto. Lisätietoja: metsäjohtaja Juho Honkela p. Uhkia riittää Selvityksemme ensimmäisessä vaiheessa listasimme yli tuhat tunnettua kuusija mäntykasveja vioittavaa tuhoojaa. Tehtävän aloitus sopimuksen mukaan. 27 PILKKEITÄ / 8.10.2020 TUTKIJOILTA Kasvintuhoojat leviävät uusille alueille erityisesti elävien kasvien kansainvälisen kaupan välityksellä. Tämänkin työn tekee pohjoismainen kasvinterveyden riskinarviointiverkosto, mutta nyt yhteistyössä EPPO:n kanssa. Havukasveja uhkaavia tuhoojia voi levitä Eurooppaan esimerkiksi sypressien ja tuijien mukana, sillä niiden tuonti Eurooppaan on sallittua. Ci es la , Fo re st H ea lth M an ag em en t In te rn at io na l, Bu gw oo d. Toimipisteemme sijaitsee Luvialla. Toimialueet tehtävässä sijoittuvat Etelä-Pohjanmaan eteläosiin sekä Huittinen–Parkano -akselin länsipuolelle. W ill ia m M . Koska Suomeen ja muihin Pohjoismaihin tuodaan nykyisin paljon koristekasveja ulkomailta, selvitimme, voiko kaupan mukana Koristekasvien tuonti voi olla riski havumetsille Orgyia leucostigma -perhonen (yllä) ja Chionaspis pinifoliae -kuorikilpikirva (alla) ovat pohjoisamerikkalaisia tuhoojia, jotka voivat mahdollisesti levitä Pohjoismaihin elävien kasvien mukana. Huolestuttavia tällaisia tuhoojia ovat muun muassa Orgyia leucostigma -perhonen ja Chionaspis pinifoliae -kuorikilpikirva. Vuoden 2019 liikevaihtomme oli 81 M€. Ra w lin s, Un iv er si ty of Ge or gi a, Bu gw oo d. On myös huomioitava, että invaasioita aiheuttavat usein tuhoojat, jotka ovat tieteelle uusia tai alkuperäisellä esiintymisalueellaan harmittomia. or g Seuranta tarpeen Seuraavaksi teemme maaja metsätalousministeriön rahoituksella Orgyia leucostigma ja Chionaspis pinifoliae -tuhoojien kansainvälisten standardien mukaiset riskinarviot. Karanteenituhoojien lisäksi kasvintuotantoa ja ympäristöä saattavat kuitenkin uhata muutkin vierasperäiset tuhoojat, joiden leviämistä lainsäädäntö ei välttämättä estä. JUHA TUOMOLA MARIELA MARINOVA-TODOROVA SALLA HANNUNEN Kirjoittajat työskentelevät Ruokaviraston riskinarvioinnin yksikössä tutkijoina
11.10.2020. Tonttitie rakennettu valmiiksi rantaan saakka. Tutustu myös kohteesta tehtyyn drone-videoon: www.kiinteistomaailma. Mitä vihreä väri on ja onko sitä haitallista hengittää. 3,6 milj. ASUINKIINTEISTÖ, Parikkala, Akonpohja 3,1 ha. Mukava harraste-/polttopuupalsta, jossa hoitotöitä tarpeen mukaan ja hakkuutulojakin tulevaisuudessa. Tilan läpi kulkee ajoura. 04. Runsaiden sateiden vuoksi osa boorista voi huuhtoutua alempiin maakerroksiin, joten levitystä tulee välttää runsaiden sateiden aikana. YaraVita Bortrac 150 -boorilannoitteen boori jää maaveteen kasveille käytHuuhtoutuuko nestemäinen boori heti pois. Tälläisia paikkoja on harvoin tarjolla. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Jos haaveissasi on rakentaminen Saimaan rannalle ja erityisesti Puruveden upeisiin maisemiin, niin nyt voit tehdä unelmistasi totta! Hp. Mökki ja aitta ovat hirsiurakoitsija Veli Kuninkaan veistämiä, paikalla pystytettyjä. Turvemaavaltaisella tilalla on puuta noin 850 m 3 , hyväkuntoinen metsäautotie tulee tilalle. Entä alentaako koivuklapissa oleva kova laho puun lämpöarvoa. Metsätalouskäytössä on noin 17 ha, puuston kokonaismäärä on noin 950 m 3 . 2700 m 3 , joka pääosin kehlk. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi RANTATONTTI, Punkaharju, Putkiniemi 2 ha. JUHO RÄSÄNEN Yara Suomi Vihreät pilkut ja vihreä väri ovat hometta. Laaja vesistö tarjoaa hienot puitteet veneilyyn ja kalastukseen. Homeisia klapeja kannattaa kuitenkin tuoda sisälle vain sen verran kuin kerralla polttaa. Tarjouksen voi tehdä myös pienemmästä määrästä, esim. Osuuden suuruus 605/18338. Nuoria taimikoita (T1) on noin 2 ha, varttuneita taimikoita (T2) noin 7,5 ha ja koivuvaltaisia nuoria kasvatusmetsiä 4,5 ha. Tutustu myös videoesittelyyn: www.kiinteistomaailma.fi/1284820 VAPAA-AJAN TONTTI, Savonlinna, Kosola 2,1 ha. Tilalla Mäkelä on vanhoja purkukuntoisia rakennuksia ja sähköliittymä. Tilalla Hakala on n. LOMA-ASUNTO, Parikkala 2,446 ha. 50 km Tallinnasta! Peltomaata 490 ha. Lisäksi hintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. 75.000 €. Nuorista kasvatusmetsistä ja hyvässä kasvuvaiheessa olevista taimikoista koostuva asuin-/metsäkiinteistö Hankavaarassa. MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. ANTON KALISHEVICH Halkoliiteri.com Väärä galluptulos Metsälehden 16/2020 lukijagallupin tulos oli väärä. Omaa kovapohjaista rantaviivaa lähes 500 m. Rannassa 1970-luvulla rakennettu sauna, pihalla varasto/ wc. Hp. 11.10.2020 YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. Käyttösuositusten mukaisesti käytettynä lannoite antaa puustolle tarpeellisen määrän booria, jolla ehkäistään boorinpuutteesta aiheutuvia puuston kasvuhäiriöitä. fi/1282292. Runsaspuustoinen ja valoisa Saimaan rantatontti 200 m 2 rakennusoikeudella. Todellisuudessa valtaosa eli 83 prosenttia vastanneista ei peri vuokraa metsästysoikeudesta. Hyväkuntoisessa talossa on tuvan lisäksi 3 makuuhuonetta, keittiö, työhuone ja vaatehuoltotiloja, saunaosasto. Kova laho ei vaikuta koivun lämpöarvoon. Aamuaurinkotontilla on rantaviivaa noin 150 m. N. Puustoa n. 040 510 8085 RANTAMETSÄTILA, Juuka, Petrovaara 30 ha. Hp. Pienemmällä kiinteistöllä sijaitsee jyhkeä pyöröhirsimökki piharakennuksineen, toinen kiinteistö on metsä/ rakennusmaata. Hienossa hirsiaitassa mahdollisuuksia moniin käyttötarkoituksiin. Klapien kuivuminen on kestänyt kauan tai klapit ovat saaneet kosteutta ilmasta. Tämä kohde on tonttien parasta A-ryhmää – toteuta unelmasi! Tutustu myös kohteesta tehtyyn droneesitykseen: www.kiinteistomaailma.fi/1284194 . Muilta osin maa-alue on pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. 1987 rakennettu omakotitalo, vanha upea hirsiaitta, karjarakennus ja kalustohalli, n. Omasta metsästä polttopuut, marjat, sienet, puusto on pääosin koivua. 2 vierekkäisestä tilasta muodostuva kokonaisuus. Suunnitelmissa on tänä syksynä levittää nestemäistä booria taimikkoon, mutta mietityttää, kuinka se käyttäytyy maaperässä. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 2 km:n päässä Saaren taajamasta, Akonpohjasta. LOMA-ASUNTO/METSÄTILA, Savonlinna, Savonranta 18,2 ha. Myydään Kiinteistömaailman tarjouskaupalla, lähtöhinta 17.000 €. Kuvioilla 1 ja 5 osittain kehityskelpoista luontaista taimiainesta. Metsämaan tyypillisillä pH-arvoilla se ei juuri sitoudu maahiukkasiin. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa 8056_.indd 28 3.10.2020 15.55. OIKAISU Ilmoita Metsälehdessä! Ota yhteyttä mediamyyntiin: p. LUKIJAKYSYMYS tökelpoiseen muotoon ja siirtyy nopeasti taimien vedenoton myötä ylös kasviin. Maapohjat reheviä: 15 ha OMT ja 6 ha MT. 80.000 €. Okt-rakennuspaikka, rakennusoikeutta 280 k-m 2 . 148.000 €. Hp. Hinta sisältää tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). 0,8 ha peltoa, joka vuokralla. Vapautuu nopeasti, tervetuloa tutustumaan! Hp. Kauniissa pihapiirissä runsaasti istutuksia ja nurmialuetta, tilaa rakentaa oleskelualueita, kasvimaita. Homeesta ei ole vaaraa asunnolle, ja sitä on tuskin haitallista hengittää, ellei ole allerginen tai sairasta astman kaltaista hengitystiesairautta. Kummallakin kiinteistöllä on 150 k-m²:n rakennusoikeus. Puruveden länsirannalla hiekkapohjainen rantatontti, jossa omaa rantaviivaa noin 180 m. Kangasmaasto, mäntyvaltainen varttunut kasvatusmetsä, jossa kokonaispuusto noin 450 m 3 , tie perille. Kokonaisuuteen kuuluu myös v. Sitoutuuko hietahiukkasiin vai pysyykö vapaassa muodossa ja huuhtoutuu heti pois. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. 28 8.10.2020 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN Pilkoin kesällä kaadetut ja kuoritut koivurangat klapeiksi. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Hp. 300 kpleesta. Maatilan pihapiiri, iso v. 163.000 € / tarjous viim. Monipuoliset mahdollisuudet vakituiseen tai vapaa-ajan asumiseen ja yrittämiseen. Kaupan kohteena 2 yhdessä myytävää kiinteistöä Tyrjänjärven rannalla. Hp. Sovitaanko esittely. Upeat kalliorannat, puusto valtaosin kuivan kankaan mäntymetsää. Lukija Hausjärveltä Mikä vihertää koivuklapit. Nyt klapien pintaan on ilmestynyt vihreitä pilkkuja, ja yhden klapin pinta näyttää siltä kuin se olisi maalattu vihreäksi. Erinomaisesti saavutettavissa, valtion tie menee tilojen läpi. Korjaus ostajakalenteriin Viime Metsälehti Makasiinissa oli virhe Pohjois-Karjalan ostajaluettelossa: Juuan kunta ei osta energiapuuta. 87.000 €. 050 464 6500 METSÄTILA, Hämeenlinna, Hauho 21,9 ha. 1992 valmistunut vakituiseen asumiseen soveltuva hirsitalo sekä tilava tallirakennus. 192.000 €. 134.000 € / tarjous viim. Sähköauton tai hybridin saa siis lataukseen metsätöiden ajaksi. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. 35 m²:n kokoisessa mökissä on makuuhuone, tupakeittiö ja tilava terassi, lämmönlähteenä takka. Kuvioilla 1,5 ja 7 uudistusrästejä. Metsämaan pinta-ala on 20,6 ha, loppuosa tilasta kitumaan rämetta tai avosuota. € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh
Kuopiosta etelään olevalle alueelle on tarjolla riittävästi siemenviljelmillä tuotettua männynsiementä”, toteaa metsäpäällikkö Hannu Niemelä Tapiosta. 8056_.indd 29 3.10.2020 15.55. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki p. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Tapio järjestää keräyksen yhteistyössä muutaman metsänhoitoyhdistyksen ja yrittäjän kanssa. Väli-Suomen käpysavotta joudutaan organisoimaan alkutekijöistä alkaen. P H K A S T E F H A R P A A M U Y Ö Y S U E Z D X B V S M Y S K Ö S T T Q C J S Q U A S H S U T A H E M O G U L Ä L Y T E A N F S Ä Q A T A R A I C I N G K I U Z U O A V I G N O N M L Ö W Y I R O N I A T A P I N A E K E U K A L Y P T U S D R E W Y I N E R T I A H Ö G L U N D I I U O M A T A A U R A T X R R A Y I E X P R E S S B H A V E L I U I T T A J A R Y P E V Ä T S V U T A R E A T I G E R R F B V T U Ä L I N Ä T W I B E R I A H I V A N I M I A P I L A T U U O L I V I A J R U T A T A A A U O W E X F O R D T V W O K I T S J A F F A T U L A P P A M L E S T R A D I A R O C C O T R M E I H A I L U T E T F E T S I O T A A J A T T A R Z A N N A A G R A A R I Z O N T U A T E Onko sinussa LUONNOSTAAN energiaa. Tule tekemään Vaposta maailman paras lähienergian osaaja. 029 432 6113 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 29 PILKKEITÄ / 8.10.2020 PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki s-posti: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6114 Kauppak. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Tuloverosta vapaata Myös Tapio kerää tänä vuonna männynkäpyjä talousmetsistä. Lue lisää ja hae paikkaa viimeistään 19.10.2020 osoitteessa barona.fi/vapo. Keräyksen järjestäjällä on oltava Ruokaviraston lupa. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. ”Pääosin keräämme Kokkola– Lieksa-linjan yläpuolelta. Käpyjen keräämisestä kiinnostuneet voivat ottaa Siemen Foreliaan yhteyttä sähköpostitse osoitteella info@siemenforelia. fi tai nettilomakkeella, joka löytyy osoitteesta http://www.siemenforelia.fi/kerays/. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Omin nokkineen keräiltyjä käpyjä emme lunasta.” Pulkkinen korostaa, että keräämiseen tarvitaan metsänomistajan lupa. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. Kerättyjen käpyjen myynitulo ei ole tuloverotuksessa verotettavaa, mutta arvonlisäverollista se on. 029 432 6108 Eero Sala p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 32 274 (LT/19) Lukijoita 136 000 (KMT/19) Painopaikka Punamusta,Joensuu MIKKO RIIKILÄ Siemen Forelia hakee kerääjiä alueelle, jossa järjestetään männynkäpyjen metsikkökeräys ensi kertaa 20 vuoteen. Toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen kertoo, että käpyjä kerätään Jyväskylän ja Oulun väliseltä vyöhykkeeltä. 029 432 6110 Tiia Puukila p. ”Täydennämme alueelle sopivan männynsiemenen varastoja, jotka ovat viljelmien huonojen satovuosien jälkeen päässeet vähenemään”, Pulkkinen kertoo. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Siemen Forelia etsii käpyjen kerääjiä Väli-Suomeen Metsälehti 15 krypto, oikea ratkaisu Vanha keruuverkosto on hävinnyt, joten käpysavotta joudutaan organisoimaan alkutekijöistä alkaen. Metsähallitus kertoi aiemmin aloittavansa männynkäpyjen keräyksen lokakuussa Pohjois-Suomessa. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 88. ”Vanha keräysverkosto on hävinnyt, joten etsimme uusia kerääjiä.” Pulkkisen mukaan haussa on muutama kymmenen ”riuskaa” kerääjää, jotka sitoutuvat toimittamaan käpyjä ainakin tuhat litraa, siis noin henkilöauton peräkärryllisen verran. Haemme biopolttoainetiimiin Forssaan PUUNHANKINNAN OPERAATIOPÄÄLLIKKÖÄ jonka vastuulla on puunhankinta sekä puun varastojen ja toimitusten hallinta. ”Otamme käpyjä vastaan vain kanssamme sopimuksen tehneiltä kerääjiltä. Osin keräys pyritään järjestämään yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa
Niinpä nykyään sukunsa ainoaksi lajiksi kuvattu hedelmäpuu, Pseudocydonia sinensis , on kuluneiden parin vuosisadan aikana luokiteltu kuulumaan ainakin viiteen eri ruusukasvien sukuun. Varsinaisesti GP kohdentaa toimintansa metsäteollisuuteen, mutta todellisuudessa kärsijänä on kaikkein heikoimmassa asemassa oleva ryhmä eli pohjoisen ihmiset. Tai jos syö, on hampaiden oltava priimakunnossa järsimistä varten – hedelmä on nimittäin sangen kova ja puumainen. Vatsavaivoja vastaan Valekvitteni on kotoisin Kiinan itäisistä osista, ja se muistuttaa Euroopassa tutumpaa kvitteniä (Cydonia oblonga ). Nykyään puun perintötekijöitä tutkivat geneetikot ovat vahvistaneet, että valekvitteni on aivan oma kasvisukunsa. Paikallisten ihmisten toimeentulo ei GP:tä kiinnosta eikä sekään, että kovimman laskun lahopuun suojelusta maksavat ennestään vähätuloiset ihmiset. Bonsaipuunakin laji on suosittu, joskin omistajiensa harmiksi hedelmät kehittyvät miniatyyripuissakin painoltaan täysikokoisiksi oksia murtaviksi ”puumeloneiksi”. Eurooppalaisesta kaimastaan sen erottaa sahalaitaisten lehtiensä ansiosta. Sen sijaan GP:n toiminta jättää yhteismetsän osakkaat puille paljaille. Valekvitteni päivässä pitää lääkärin loitolla Valekvittenin hedelmät tuoksuvat voimakkaasti ja ovat muodoltaan jotain päärynän ja omenan väliltä. METSÄ FOREST MMT Juho Rantala on nimitetty kehitysjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi Metsä Groupin puunhankinnasta ja metsäpalveluista vastaavaan Metsä Forestiin. 8057_.indd 30 3.10.2020 15.58. Maailmalla puuta kutsutaan kiinankvitteniksi, mutta kansan suussa, kauppojen hedelmätiskeillä ja maailmankaupan tilastoissa kvittenilajit menevät iloisesti ristiin ja sekaisin. Siinä välissä eri maiden tutkijat nimesivät kasvin milloin omenoiden, päärynöiden tai ruusukvitteneiden sukuihin. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Metsätalouden harjoittaminen pitää voida turvata Itä-Lapissa myös jatkossa. Siksi tämä nuhdesaarna. Teollisuudelle siitä ei ongelmia aiheudu, mutta paikallisille asukkaille kyllä. Paikallisten ihmisten oikeuksia päättää omaisuutensa käytöstä rajoitetaan, ja päätäntävalta siirtyy ulkopuolisille. Heille yhteismetsän osakkuus on tärkeä tulonlähde, joka voi vastata muutaman kuukauden palkkaa. Tällä hetkellä Rantala toimii konsernissa jäsenpalvelujohtajana. GP ehdottaa hakkuiden tilalle metsien virkistyskäyttöä, mikä tarkoittaa sitä, että hyödyt koituvat ulkopuolisille. Kiinan ulkopuolella puuta viljellään hedelmiensä takia etupäässä Japanissa ja Koreassa, mutta kasvatetaan koristetarkoituksissa aina Eurooppaa myöten. Kasvitieteilijät – kuten myös monet muita eliöitä tutkivat tiedemiehet – ovat innokkaita nimeämään latinaksi kuvaamiaan eliölajeja. ja metsät.maisteri, Nurmijärvi 75 VUOTTA 14.10. Nuhdesaarna HEIKKI NUORTEVA KUN omenoita on Suomessa noukittu kypsinä puista loppukesästä saakka, ei Kiinassa vielä hätäillä sikäläisen omenaa tai päärynää muistuttavan hedelmälajin korjuussa. GP:n toiminnan vuoksi metsäteollisuus kieltäytyy ostamasta puuta Värriön yhteismetsältä, jolloin kantorahatulot jäävät saamatta. Eettisesti ja moraalisesti GP:n puuhat ovat arveluttavia. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Puu voi kasvaa parikymmenmetriseksi, mutta jää usein pienemmäksi. Kitkeränpuoleista hedelmää ei kypsänäkään pysty hevin irvistämättä syömään. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Juhani Pöllänen, metsänhoitaja, metsäpalveluyrittäjä, Mikkeli (ei vastaanottoa) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Pari viikkoa sitten Lapin metsänhoitajien järjestämällä retkellä Itä-Lapissa pääsin tutustumaan Värriön yhteismetsän kokemiin koettelemuksiin osakkaiden jouduttua GP:n harjoittaman luontoanarkismin kohteeksi. 90 VUOTTA 17.10. Ehkä ymmärrettävistä syistä lajilla ei ole suomenkielistä nimeä. Itä-Lapin syrjäseuduilla väestön ikärakenne on sellainen, että takuueläkkeen varassa eläviä on paljon. Eläinkokeissa valekvitteniuutoksia nauttineiden rottien suolistohaavaumat ja -kasvaimet paranivat mittauksissa luotettavasti. Jos järjestön asiamiehet löytävät metsästä kuollutta puuta enemmän kuin 20 kuutiometriä hehtaarilta, he ilmoittavat tukkikapitalisteille, etteivät ne saa ostaa sellaisista kohteista puuta, taikka menettävät FSC-sertifikaatin, jonka avulla vaativille asiakkaille kerrotaan, että puu on kotoisin kestävästi hoidetuista metsistä. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Se on suuri vääryys. Kiinanruusukvitteneille tyypillisiä piikkejä sillä ei myöskään ole oksissaan. Valtion harjoittama metsiensuojelu, josta veronmaksajat pulittavat kymmeniä miljoonia joka vuosi, turvaa lahopuujatkumon, ja yksityisten ihmisten tulonmenetykset korvataan valtion pussista. POHJOISESSA IHMISTEN TOIMEENTULO kertyy pienistä palasista, kuten metsätaloudesta, poronhoidosta, metsästyksestä, kalastuksesta ja pienimuotoisista matkailupalveluista. Tutkijalääkäreitä uute ei tosin ole onnistunut pitämään rottaparoista loitolla. Talousmetsien käsittelyssä luontoarvot pystytään ottamaan huomioon, joten uusille totaalisuojelun piirissä oleville alueille ei ole tarvetta. Urpo Wilska, maat. 30 8.10.2020 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT NIMITYS RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Vaikka tavallinen kansa keittelee valekvitteneistä hilloja, juomauutoksia ja liköörejä, on hedelmissä myös todettu olevan runsaasti keholle hyödyllisiä antioksidantteja ja mikrobeilta suojaavia ainesosia. GREENPEACEN TOIMINTA ITÄ-LAPISSA on selkeästi ylilyönti myös sen vuoksi, että lahopuujatkumo on turvattu valtion perustamilla suojelualueilla, joita on Pohjois-Suomessa riittämiin. Pesti alkaa ensi vuoden alussa, jolloin nykyinen kehitysjohtaja Olli Laitinen siirtyy projektitehtäviin. Eräässä kokeessa valekvittenin terveysvaikutukset olivat huomattavasti parempia kuin perinteisen omenan. Keitettäessä hedelmäliha pehmenee ja liukenee erinomaiseksi hillon tai mehun raaka-aineeksi. Hedelmän terveysvaikutuksia on tutkittu ahkerasti lääketieteen ja kemistien parissa. Kiinassa ja Japanissa hedelmän uutoksilla on perinnelääketieteen puolella hoidettu muun muassa reumaa, vatsavaivoja ja hengityselinsairauksia. Ranskalainen botanisti Thouin kuvasi lajin 1800-luvun alussa kvitteniksi, ja sata vuotta myöhemmin saksalainen Schneider nimesi puun valekvitteniksi. GP:n toiminta tekee hallaa pienille ihmisille, mikä on sekä epäreilua että kolonialistista ja päälle päätteeksi ulkoparlamentaarista toimintaa. NUORTEVA GREENPEACE ON ALKANUT kohdistaa toimintaansa yhteismetsiin lahopuujatkumon turvaamiseksi. Valekvittenin keltaiset hedelmät ovat voimakkaasti tuoksuvia ja muodoltaan päärynän ja omenan välimaastosta. Hedelmät ovat vielä raakoja, ja niiden kypsyysaste kasvaa ilmojen kylmetessä. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta . Siitä Greenpeace ei välitä, kuten Matti Liimataisen Lapin Kansassa julkaistu ylimielinen kirjoitus osoittaa
LOKAKUUTA. 31 PILKKEITÄ / 8.10.2020 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero METSÄRISTIKKO 18 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 22. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i M ik ko Ri ik ilä TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 22.10.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. • Saako luontotoiveet läpi puukaupassa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Metsäkrypto 15, oikea ratkaisu sivulla 29. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . • Miten jatkuvan kasvatuksen metsät kasvavat. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . • Täytyykö metsää harventaa. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 18”. • Riistakameran paikka 8057_.indd 31 3.10.2020 15.58. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. • Puukaupan kuulumisia • Mitä kasveja löytyy hiljan hakatulta aukolta. PALKINNOT metsäkryptosta 15 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Kangasniemi, Kalakoski, Jorma Marjamäki, Tampere ja Leena Vierula, Nokia. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net
Tarjouspyynnöt saa Kuution kautta kätevästi nappia painamalle kaikille palvelussa mukana oleville ostajille.” Sakari Hautala Metsäasiantuntija Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi Kuutio_Metsalehti_260x380mm_Salo_Hautala_20201001_.indd 1 1.10.2020 6.53 8058_.indd 32 3.10.2020 16.01. Tutustu käyttäjien kokemuksiin kuutio.fi Helpoin tapa myydä puuta Digitaalinen työkalu ammattilaiselle ”Meillä Kuution käyttö on lähes jokapäiväistä, sataprosenttista. Kaikissa puukaupoissa, jotka laitetaan julkiseen myyntiin, käytämme Kuutiota.” Kari Salo Johtaja Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus ”Olen käyttänyt Kuutiota heti alusta lähtien