Metsälehti 18/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LOKAKUUTA 2022 . TORSTAINA 7. NRO 18 . LOKAKUUTA 2021 . PERUSTETTU VUONNA 1933 Seppo Samuli 9691_.indd 1 9691_.indd 1 9.10.2022 13.01 9.10.2022 13.01. NRO 18 Nastolassa paljastui poikkeuksellisen laaja kuivuuden ja kirjanpainajien aiheuttama metsävahinko. Sivut 2–3 TUHON METSÄ PERJANTAINA 14
›› 28 PILKKEITÄ Metsätietoa koululaisille ›› 38 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 415 (LT/21) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Punamusta, Joensuu TORSTAINA 7. Aiempaa suurempia tuhoryppäitä Poikkeuksellisen laajan kuusituhon paljastivat alun perin Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Samuli Junttilan Twitterissä julkaisemat ilmakuvat. Ilmaja satelliittikuviin perustuvalla säännöllisellä seurantajärjestelmällä saataisiin Junttilan mukaan ajankohtaista tietoa metsätuhojen leviämisriskeistä. PERUSTETTU VUONNA 1933 Seppo Samuli Metsäasiantuntija Tarja Heinonen kauhisteli tuhoja Nastolassa. Näin saadaan selville, millainen tuhoriski on seuraavalle kesällä.” Nastolan tuhotapauksen lisäksi Junttila kertoo nähneensä tuoreessa satelliittikuvassa Etelä-Karjalasta 70–80 kuolleen kuusen ryppään. ”Tämä on pahimpia metsätuhoja, mitä olen tällä alueella nähnyt”, sanoo 30 vuoden ajan alueen metsiä kolunnut Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Tarja Heinonen. NRO 18 Nastolassa paljastui poikkeuksellisen laaja kuivuuden ja kirjanpainajien aiheuttama metsävahinko. Junttila kommentoi kuvia syyskuussa Helsingin Sanomille todeten, ettei ole nähnyt niin laajoja kuolleita alueita suomalaisessa talousmetsässä. ”Ilmastonmuutos, kuivuus ja kuumuus aiheuttavat sen, että tuTÄMÄ NÄKY YLEISTYY, JOS EI OLLA HEREILLÄ Ilmakuvat paljastivat, kuinka kuivuus ja kirjanpainajat tappavat järeää tukkikuusikkoa Nastolassa. Nämä puut eivät ole ainoita, vaan kuolema on niittänyt laajalti satoa vanhassa kuusikossa Nastolassa Lahden itäpuolella. 9692_.indd 2 9692_.indd 2 9.10.2022 13.02 9.10.2022 13.02. ”Tuho lähtee lähes poikkeuksetta muutamasta puusta liikkeelle. Metsälehdelle Junttila kertoo katselleensa tuoreita ilmakuvia sattumalta Lahden seudulta, kun tuhot osuivat silmään. LOKAKUUTA 2022 . Sivut 2–3 TUHON METSÄ PERJANTAINA 14. Paljaiden runkojen pinnalla näkyy nyt tummanruskeaa mujua ja hyönteisten käytäviä. Kuva: Seppo Samuli VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT KYMMENKUNTA isoa kuusta on kuollut pystyyn yhdessä rykelmässä. AJANKOHTAINEN / UUTISET 14.10.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Kemerapetos toi ehdollista ›› 4 Varhaishoidossa puhaltavat uudet tuulet ›› 5 Ensiharvennus entistä tärkeämpi ›› 8–11 METSÄSTÄ Taimikko on päästölähde 7-vuotiaaksi ›› 24 Pikkutaimet tuovat säästöä ›› 26–27 Mihin kelpaa ilmainen metsäarvio. Puiden kuolemat voidaan tunnistaa ilmakuvista. Neulaset ovat pudonneet, ja puista irtoilee kaarna. Junttila kehittää menetelmiä automaattiseen kuolleiden puiden tunnistamiseen ilmaja satelliittiku vien perusteella. NRO 18 . LOKAKUUTA 2021 . Hän on tehnyt aiheen parissa tutkimusta vuodesta 2015, eikä ole aiemmin törmännyt yhtä laajoihin tuhoihin suomalaismetsissä
Jos mitään ei tehdä ensi kesänä, tuho laajenee.” Ratkaisu voisi olla kuusikon elävän osan avohakkuu ja kuolleiden puiden jättäminen runsaaksi säästölahopuustoksi. Kuivuusjakso voi olla jatkossa tuhoisa Etelä-Suomen kuusikolle, oli se sitten 65tai 85-vuotias. Kirjanpainaja on selvästi vauhdittanut kuusikoiden hakkuita.” VAIKKA Nastolan tuhometsässä on kuutioittain kuollutta puuta, elävien kuusijättien kaadosta irtoaisi vielä roima tukkitili. Markus Melin sanoo, että kun puut ovat noin isoja, kaarnan alle mahtuu paljon kirjanpainajia ja niiden määrä moninkertaistuu nopeasti. Tarja Heinosen mukaan koivun istutus kuusikoiden tilalle on lisääntynyt Nastolassa viime aikoina. 2010, 2014, 2018 ja 2021 , Melin luettelee kovia hellekesävuosia. Kirjanpainajakuoriaiset reagoivat kuivuuden heikentämiin kuusiin ja suotuisiin lisääntymisoloihin nopeasti. Tai koska tuhokuusikon omistaa kuolinpesä, kyse on ehkä pikemminkin päättämättömyydestä, kuten usein kyseisen metsänomistusmuodon kohdalla. 80 euron puusta 15 euron puuksi Nastolassa kuolleet kuuset ovat järeitä, kooltaan kuution tai ylikin. Tänä vuonna kirjanpainajatuhoja on lisäksi havaittu entistä pohjoisempana, Keski-Suomen pohjoisosia myöten. Tilanne on jälleen kerran ristiriitainen. Metsänomistajan kannalta taloudellisesti kannattava vaihtoehto olisi myös metsän myynti suojeluun. KOMMENTTI Katso video metsalehti.fi 9692_.indd 3 9692_.indd 3 9.10.2022 13.02 9.10.2022 13.02. Kuusitukin kantohinta on alueella 70–80 euroa, kuolleista kuusirungoista saisi kuitenkin enää energiapuun hinnan eli 15 euroa kuutiolta, metsäasiantuntija Tarja Heinonen kertoo. Soitto Maanmittauslaitokselle paljastaa, että tuhokuusikko on kuolinpesän omistuksessa. Muuten Nastolan kuvissa näkyvät kuusikuolemat yleistyvät.” Hereillä olo tarkoittaa sitä, että tuoreet kirjanpainajakuuset on käytävä poistamassa metsästä heti alkukesästä silloin, kun kuoriaiset vielä ovat kuusten kaarnan alla käytäviä kaivamassa. Heinosen mukaan metsänomistajan edustajat ovat tietoisia tuhosta. ”Karikkeessa ja kaarnan alla on takuulla iso määrä kirjanpainajia talvehtimassa. UUTISET 14.10.2022 Metsälehti.fi 3 TÄMÄ NÄKY YLEISTYY, JOS EI OLLA HEREILLÄ Nastolan kuusikon kasvupaikka on lehtomaista tai tuoretta kangasta eli mitä sopivinta kuuselle. Metsänomistaja on kärsimässä kuusikossa mittavat taloudelliset tappiot. Luken Markus Melin muistuttaa, että jos tuoretta, vioittunutta kuusipuuta on metsässä yli 10 kuutiota, metsänomistajan tulee metsätuholain mukaan poistaa 10 kuutiota ylittävä osuus. VALTTERI SKYTTÄ AVOHAKKUU VAI SUOJELU. Metsiltä vaaditaan nykyään muutakin kuin puuntuotosta, joten poikkeuk sellisen luonnontilaisena säilyneen metsän suojelu olisi monimuotoisuuden näkökulmasta enemmän kuin perusteltua. ”Tuho alkaa pieneltä alueelta ja leviää nopeasti, jos metsänomistaja ei yritä hillitä sitä”, Melin sanoo. Jos ei olla valppaina, kuolemat yleistyvät Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuspäällikkö Markus Melin nimeää Nastolankin kuusituhojen taustatekijäksi kuuman ja kuivan kesän 2021. Etelä-Suomessa tulee harvoin vastaan yhtä vanhaa, järeää ja hakkaamatonta kuusikkoa. Silti suuria kuusia kuolee joukolla. Nämä kuuset ovat jo vaaratonta lahopuuta. Nastolan järeässä kuusikossa tuo raja täyttyy nopeasti, kun tuhot taas ensi kesän alussa, mitä todennäköisimmin, laajenevat. Metsänomistaja päättää. hot tulevat lisääntymään”, Junttila toteaa. Näin se onkin todennäköisesti jo tehnyt: tuoreen tuhopesäkkeen viereisestä rinteestä on kuollut pienempiä kuusia myös naapurin puolelta. Suojelu jatkaisi tosin riskiä, että kirjanpainajatuho leviää naapurimetsiin. ”Kyllä tästä näkee, että kuusikot kannattaa uudistaa ajoissa. Kuivuneet kuuset ovat jo vaarattomia, ne eivät tuhohyönteisiä enää elätä. ”Jos kovia hellekesiä alkaa tulla joka kolmas neljäs vuosi, metsänomistajien on oltava hereillä. Näky Nastolan metsässä on lohduton maanpinnan tasoltakin
Näyttöä metsurin palkkaamisesta ei oikeudessa esitetty. Metsäkeskuksen tietojen mukaan tuomio on ankarin kemerapetoksista tuomittu. Hän ei kertomansa mukaan ollut selvittänyt, oliko työ tehty. Lisäksi metsänomistajan havaittiin tärvelleen 0,3 hehtaarin luonnontilaisen, metsälain suojeleman suon. Kustannukset ovat kuluvan vuoden aikana nousseet liki viidenneksellä, mikä on kääntänyt yritysten tulokset alamäkeen. Vaikka polttopuuvarkaudet ovat yh tiön tilastojen mukaan harvinaisia, viedään mökeiltä vuosittain klapejakin. Kokonaiskestävyyden turvaamiseksi metsälannoitukset tulee kohdentaa kohteille, joissa lannoituksen kasvua ja hiilensidontaa lisäävät vaikutukset ovat voimakkaimmat, mutta ympäristövaikutukset voidaan minimoida, Metsäkeskuksesta todetaan. Vaikka yrittäjien asiakkaat ovat polttoaineen hintojen nousuun reagoineet, muutkin kustannukset ovat nousseet. Metsäkeskuksen mukaan samaisen metsänomistajan kemerahakemuksissa on aiemminkin ollut epäselvyyksiä. Toteutetuksi ilmoitettuja töitä ei ollut tehty eikä ensiharvennuskohteen puusto myöskään olisi täyttänyt kemeratukien ehtoja. ”Niiden saaminen urakoinnin hintoihin on ollut yleisesti ottaen haasteellista”, toteaa Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. Metsä jäi hoitamatta ja metsänomistaja sai kemeratukien sijasta ehdollisen vankeustuomion. Joka tapauksessa If suosittelee säilyttämään polttopuut vakuutuspaikassa eli kodin tai mökin läheisyydessä. KUSTANNUSTEN NOUSU AHDISTAA KONEYRITTÄJIÄ Metsäalan koneja kuljetusyrittäjät ovat huolissaan urakoinnin kannattavuuden kehityksestä, Koneyrittäjät ry kertoo. KLAPIT TURVALLISEEN PAIKKAAN Halkopinon paikkaa mökillä kannattaa miettiä, vakuutusyhtiö If neuvoo. Oikeus totesi, ettei oikeudenkäynnissä tarkasteltu vastaajan metsien hoidon tilaa vaan sitä, onko tämä virheellisiä tietoja antamalla yrittänyt saada metsänhoidon tukirahoitusta, johon hänellä ei ollut oikeutta. 9693_.indd 4 9693_.indd 4 9.10.2022 13.03 9.10.2022 13.03. Tällä perusteella syyttäjä vei asian käräjille. ”Joku muu” Metsänomistaja kiisti kaikki syytteet. Kuvan metsä ei liity tapaukseen. Hankkeessa laaditaan metsänomistajille ja alan toimijoille yhtenäiset kriteerit, joiden avulla lannoitukset voidaan kohdentaa taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi. Ei esimerkiksi niin, että niitä haetaan pidemmältä metsänreunasta”, sanoo Ifin vakuutuspäällikkö Ismo Ruokoselkä. Haettu tukisumma oli noin 12 500 euroa. 14.10.2022 4 Metsälehti.fi LYHYET MIKKO RIIKILÄ SEINÄJOEN käräjäoikeus määräsi metsänomistajalle ennätyksellisen kovan tuomion avustuspetoksista ja metsärikoksesta. Tästä vajaa 50 hehtaaria oli ensiharvennusta ja seitsemän hehtaaria raivaussahalla tehtävää nuoren metsän hoitoa. SOPIVAT LANNOITUSKOHTEET HAUSSA Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus ja Metsäteho selvittävät yhteishankkeessa, millaiset metsät sopivat parhaiten lannoitukseen. Yleisen oikeuskäytännön mukaan avustuspetoksista tuomitaan vankeutta, kun tavoiteltu hyöty ylittää 10 000 euroa. Sitä ei maksettu, koska Metsäkeskus teki maastotarkastuksen molemmilla kohteilla riskiarvion perusteella. ”Syynä saattaa olla koronaviruksen aiheuttama kuolleisuuden lisääntyminen ikääntyvien metsänomistajien joukossa”, arvioi asiantuntija Antti Pajula Metsäkeskuksesta. Metsärikokseen metsänomistaja syyllistyi tehdessään piennartien ja ojituksia sekä hakkuun 0,3 hehtaarin luonnontilaisella suolla, joka oli metsälakikohde. Avustuspetokseen metsänomistaja syyllistyi kahdella eri tilallaan. Suomen metsäkeskuksen mukaan kuolinpesien hallussa oli kuluvan vuoden toukokuussa 9,3 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Metsänomistaja korosti, että hänen metsänsä ovat hyvin hoidettuja. Hän kertoi otaksuneensa pestaamansa metsäkoneyrittäjän tehneen ensiharvennuksen sovitussa ajassa. SA M I KA RP PI N EN KUOLINPESIEN METSÄNOMISTUS KASVUSSA Kuolinpesämuotoinen metsänomistus on kääntynyt Suomessa kasvuun. Kolme vuotta sitten kuolinpesät omistivat 8,9 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Tätä oikeus ei pitänyt uskottavana, koska tilalla samaan aikaan tehtiin ojituksia. Tavoitellun rikoshyödyn suuruuden vuoksi seuraamuksena oli vankeustuomio. Käräjäoikeus totesi myös, että Metsäkeskus voi antaa hankkeen toteuttamiseen jatkoaikaa tarkastuksessa havaittujen vähäisten puutteiden korjaamiseen. Metsärikoksen hän totesi jonkun muun tekemäksi. Avustuspetokset metsänomistaja selitti tiedonkulun katkoksena. Tavoiteltu taloudellinen hyöty oli siinä määrin mittava, että seuraamuksena oli ehdollinen vankeusrangaistus. Valtion metsätukien käyttöä valvova Suomen metsäkeskus totesi tarkastuksessaan metsänomistajan hakeneen perusteetta yli 55 hehtaarille nuoren metsän hoitoon tarkoitettua kemeratukea. Pienemmän avustuspetoksen syyksi metsänomistaja totesi metsurin, joka ei ollut laskun lähettämisestä huolimatta tehnyt sovittua työtä. Kemerapetoksesta ennätysrangaistus Lähes 60 hehtaarin vilpillinen tukihaku toi metsänomistajalle ehdollisen vankeustuomion. Tämä ei oikeuden mukaan vähennä teon tahallisuutta. Metsänomistaja on valittanut tuomiosta. ”Ihanteellista on pitää polttopuut lukkojen takana. Sellaisista ei tässä tapauksessa ollut kyse, koska hoitotoimia ei ollut tehty lainkaan
”Alempi viljelytiheys jättää siemensyntyisille lehtipuille tilaa kehittyä ja niitä voidaan jatkossakin jättää kuviolle tasaisemmin kasvamaan”, Heli Viiri perustelee. Metsä Groupin operaatiopäällikkö Niko Teikari ja yrittäjämetsuri Mirva Pynnönen keskustelivat periaatteista, joiden mukaan lehtipuita jätetään kasvamaan havupuutaimikon varhaisperkauksessa. ”Tavoitteena on aina yksijaksoinen metsä, jossa puujärjestys on suhteellisen tasainen. Stora Ensolla tavoite on määritelty kasvatettavan pääpuulajin määrän kautta. ”Syynä tähän ovat jalostettujen taimimateriaalien käyttö ja maanmuokkausmenetelmien kehittyminen. Vähintään metri väliä kuusen taimeen Metsä Group pyrkii jättämään noin viisi vuotta viljelyn jälkeen tehtävässä varhaisperkauksessa kuusitaimikoihin etupäässä rauduskoivuja, jotka ovat hieman kasvatettavia kuusia pienempiä. Lisäksi viljelykuluihin voidaan saada säästöä. Olemme linjanneet, että rauduskoivun voi jättää varhaisperkauksessa kasvamaan, jos sen etäisyys on kuuseen vähintään yksi metri.” UPM:llä ja Stora Ensolla jo käytäntönä Siemensyntyisten lehtipuiden jättämiseen kuusten sekaan varhaisperkauksessa ovat metsureitaan ohjeistaneet jo aiemmin myös UPM ja Stora Enso. ”Pyrimme siihen, että kaikissa metsänhoidon vaiheissa pääpuulajin osuus on toimenpiteen jälkeen korkeintaan 80 prosenttia runkoluvusta”, sanoo Stora Enson metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi. ”Olemme käytännössä soveltaneet kaikilla kohteilla FSC-sertifioinnin ohjetta, jonka mukaan tavoitteena on jättää havupuutaimikkoon 10 prosenttia lehtipuuta”, kertoo UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri. ”Tällä hetkellä kuusen suositeltu viljelytiheys on 1 600– 2 000 taimea hehtaarille. Viljelytiheyden laskeminen nähdään keinoksi parantaa mahdollisuuksia lehtipuiden kasvattamiseen tasaisesti kuusten seassa. Käytännössä kaikki isot metsäalan toimijat jättävät nyt taimikkoon myös siemensyntyistä lehtipuuta kasvamaan varhaisperkausvaiheessa. Kaikilla metsäyhtiöillä tavoite on, että kuviolla kasvavien puulajien määrä ei vähene metsänhoitotoimenpiteen seurauksena, vaan kaikkia puulajeja pyritään jättämään jonkin verran kasvamaan. Tuoreimman linjauksen asian suhteen teki tänä vuonna Metsä Group. Suosituksiin alemmat viljelytiheydet kuuselle Metsänhoitosuositukset opastavat suosimaan sekapuustoa metsänkasvatuksen kaikissa vaiheissa. Siemensyntyisiä koivuja jätetään kasvamaan metsäyhtiöiden ohjeistuksissa kuusitaimikossa noin 10–20 prosenttia runkoluvusta. Samalla luonnon monimuotoisuus sekä metsien ilmastokestävyys paranevat”, sanoo Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine. 14.10.2022 Metsälehti.fi 5 AJASSA SAMI KARPPINEN PERINTEINEN metsäalan mantra on ollut, että havupuutaimikosta poistetaan varhaisperkauksessa kaikki lehtipuu. Tavoitteena on noin 10 prosentin lehtipuusekoitus havupuutaimikoissa.” Laine korostaa, että uudessa toimintamallissa ei ole kyse reikäperkauksesta, jossa vain kasvatettavien puiden ympäriltä poistettaisiin kasvua haittaava vesakko. Kuusentaimet pärjäävät kasvussa yleensä rauduskoivullekin hyvin”, Laine toteaa. Näin ei enää ole. ”Etukasvuiset ja vesasyntyiset lehtipuut kaadetaan edelleen pois. Kuusen viljelytiheyksien alentaminen tekee tilaa koivulle. Varhaishoidon vallankumous Siemensyntyisiä lehtipuita jätetään nyt kasvamaan jo varhaisperkausvaiheessa. UPM on jo tänä kesänä siirtynyt käyttämään kuusella 1 600 taimen viljelytiheyttä aiemman 1 800:n sijaan. Uusissa suosituksissa se tulisi olemaan 1 500–1 800 taimea ja metsityskohteilla 2 000 taimea hehtaarille”, kuvailee metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti Tapiosta. Suosituksia päivitetään parhaillaan ja muutoksia on luvassa alustavien tietojen mukaan kuusen viljelytiheyteen. ”Kun jo varhaisperkauksessa jätetään siemensyntyisiä lehtipuita havupuutaimikkoon, saadaan kasvatettua laadukkaita lehtipuita sekapuustoksi havupuiden sekaan. Viljellyt kuuset pysyvät nykykäsityksen mukaan varhaisperkauksen jälkeen varsin hyvin mukana siemensyntyisten koivujen kasvuvauhdissa. 9693_.indd 5 9693_.indd 5 9.10.2022 13.03 9.10.2022 13.03
Eniten entisten turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Esimerkiksi keskisuomalaisessa kuivahkon kankaan männikössä harvennusta suositellaan nykyisin pohja-pinta-alan ollessa noin 26 neliötä hehtaarille. SA M I KA RP PI N EN JUSSI COLLIN JOUTOALUEIDEN metsitykset ovat päässeet toden teolla käyntiin tänä vuonna, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Vaikka puuntuotos säilyisi ennallaan, pienentää kiertoajan pidentäminen toki laskennallista tuottoprosenttia. Yleisin syy hylkäämiseen on ollut se, että metsitettäväksi aiottu alue on ollut jo luontaisesti metsittynyt tai voimakkaasti vesoittunut. Hakemuksia on hylätty myös ely-keskuksen lausuntojen perusteella. Metsiä voitaisiin kasvattaa huomattavasti nykyistä tiheämpinä ja pidempään, mikäli hiilensidonta ja -varastointi halutaan maksimoida. Lisäksi tuella on metsitetty entisiä kivennäismaapeltoja, turvepeltoja ja muita joutoalueita. Lähes kaikista vireillä olevista hakemuksista onkin tehty päätös, Metsäkeskuksesta kerrotaan. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 9713_.indd 6 9713_.indd 6 9.10.2022 13.05 9.10.2022 13.05. Puuston määrää ja hiilensidontaa voitaisiin lisätä kiertoaikoja pidentämällä ja harvennusrajoja nostamalla. Tukihakemuksia on tehty 8 400 hehtaarin edestä ja tukea on myönnetty 4 100 hehtaarille. Metsäkeskuksen metsävaratietojen mukaan uudistushakkuissa puiden keskiläpimitta on kuluvana vuonna ollut 25,7 senttiä. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. AJASSA 14.10.2022 6 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA MIKÄLI Suomen metsien halutaan sitovan sekä varastoivan nykyistä enemmän hiiltä, kannattaisi metsiä kasvattaa nykyistä tiheämpinä ja pidempään. Toinen keino hiilivaraston kasvattamiseen olisi puuston kiertoaikojen pidentäminen nykyisestä tasosta. Jos kiertoaikaa jatketaan tuoreen kankaan kuusikossa kuudestakymmenestä yhdeksäänkymmeneen vuoteen, on nettotulojen nykyarvo 35 prosenttia pienempi. Vuosittaiseen puuntuotokseen kiertoaikojen reilukaan pidentäminen ei juuri vaikuttaisi. Tällöin yleisimpiä syitä ovat olleet vuoden 2019 jälkeen haetut maatalouden tuet, kaavoituksen rajoitukset metsityksen toteutukseen ja metsityksen kohdistuminen maisemallisesti arvokkaaseen elinympäristöön. Metsäkeskus on kuitenkin hylännyt suuren osan hakemuksista, yhteensä noin 3 200 hehtaarin edestä. Vuonna 2021 jopa noin 38 prosenttia uudistushakkuista kohdistui 02ja 03-kehitysluokan metsiin. ”Suositusrajoja alhaisempien uudistamisten osuus on lisääntynyt selvästi aiemmasta vuonna 2018 tehdystä tarkastelusta, jolloin luku oli 31 prosenttia”, kertoo metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes. Pinta-alan mukaan tukea on haettu eniten Pohjois-Pohjanmaalle (1 600 hehtaaria) ja Etelä-Pohjanmaalle (1 400 hehtaaria) . Lisää tiheyttä ja pidempi kiertoaika. Järeys kasvanut, kiertoajat lyhentyneet Suomen metsäkeskuksen tilastojen mukaan yli kolmannes Suomen metsistä uudistetaan aiemmin kuin nykyiset metsänhoidon suositukset suosittelevat. Kiertoaikojen pidentämisen mahdollisuuksia tutkitaan parhaillaan Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Tapio Oy:n yhteisessä Pikma-hankkeessa. ”Leimausrajoja voitaisiin nostaa etenkin männyllä jopa 40 neliöön ilman, että puuston kuolleisuus tai metsätuhot merkittävästi lisääntyisivät”, sanoi Tapio Oy:n järjestämässä Metsänkasvatuksen kiertoajat webinaarissa puhunut Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen. Metsityksiä on toteutettu liki 1 000 hehtaarilla. Kuusikoissa tuhoriskit lisääntyvät kiertoajan jatkuessa nopeammin kuin männiköissä. Määrällisesti eniten tukihakemuksia on tullut Pohjois-Savosta, lähes 300 kappaletta. Metsitystukihakemuksista suuri osa hylätty UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Uudistettavien metsien keskiläpimitta on kuitenkin ollut viime vuosina hienoisessa nousussa. Luvussa eivät ole mukana maankäyttömuodon muutoksen takia tehdyt hakkuut. ”Esimerkiksi tuoreen kankaan kuusikossa keskimääräinen vuosittainen puuntuotos kuutiometreinä pysyy samalla tasolla, vaikka kiertoaikaa jatkettaisiin seitsemästäkymmenestä sataan vuoteen”, Hynynen kuvailee. Hakemusten käsittelyssä oli alkuun ruuhkaa, mutta tällä hetkellä käsittely etenee sujuvasti
Stora Enso Asiakaspalvelu 02046 1478 (ark klo 8–16) storaensometsa.fi/150 Voit lukea Ruposen ja Monosen Metsäkauppa syntyy -artikkelin vuodelta 1956 osoitteesta storaensometsa.fi/150 Osallistut upeiden pikniksettien arvontaan (arvo 350 €/kpl) syksyn puukaupoilla tai vaikka heti eMetsää käyttämällä. Hyvän metsänhoidon ja Stora Enson juhlavuoden kunniaksi puukauppaa tehdään juhlatunnelmissa. Ja työt hoidetaan jämptisti kuten on sovittu. Jokainen kauppa on ainutkertainen hetki. Suomalaista metsäosaamista 150 vuotta ”Ennen kuin sopimukseen päästiin, mitattiin silmällä vielä uudelleen leimikon latvoja ja rungon paksuuksia.” Aivan kuten vuonna 1956, puukaupoista ja metsänhoidosta sovitaan aina henkilökohtaisesti, luonnon ehdoilla ja metsänomistajaa kuunnellen. 9714_.indd 7 9714_.indd 7 9.10.2022 13.07 9.10.2022 13.07. Hyvä huomen kasvaa puussa ja puutuotteissa
Puun tuonnin lisäämiseen liittyy haasteita. Jos nyt on malttia, voimme hyödyntää metsiä enemmän jatkossa”, Seppälä sanoo. Jalostusarvo nousuun Seppälä myöntää, että myös metsäteollisuuden jalostusarvon kasvattaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Myöskään puun tuonnin lisääminen esimerkiksi Ruotsista, Virosta, Latviasta tai Liettuasta ei Seppälän mukaan todennäköisesti onnistu, sillä näillä mailla on omat ilmastotavoitteensa. ”Sen jälkeen mennään aika kauas, helposti jo Etelä-Amerikkaan.” Etelä-Amerikasta löytyy Seppälän mukaan sellaisia alueita, joilla puuntuotanto on niin kestävällä pohjalla, että suomalainen metsäteollisuus voisi ostaa sieltä puuta. Pidemmällä aikavälillä jalostusarvon nostaminen mahdollistaisi Seppälän mielestä jopa nykyistä suuremmat rahavirrat. ”Suomalaisten osaaminen on tällä alueella huippua. Hän on huolissaan varsinkin metsien hiilinielun pienenemisestä. Venäjältä puuta ei voi nykytilanteessa tuoda. 14.10.2022 8 Metsälehti.fi AJASSA / HAASTATTELU LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA KYMMENEN miljoonaa kuutiometriä. Meillä on paljon hyviä innovaatioita, mutta volyymituote on edelleen perussellu. Määrä on reilut kymmenen prosenttia nykyisestä hakkuumäärästä. Vuonna 2021 Suomen metsistä hakattiin Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 76 miljoonaa kuutiometriä puuta. Käytännössä hakkuumäärien vähentäminen tarkoittaa Seppälän mukaan sitä, että metsäteollisuuden on joko lisättävä puun tuontia tai ryhdyttävä tuottamaan korkeamman jalostusasteen tuotteita, jos se haluaa säilyttää tuotannon arvon ennallaan. Suuruusluokaltaan sen verran Suomessa on lähivuosina vähennettävä vuotuisia hakkuita, jos haluamme päästä EU:n ilmastotavoitteisiin, arvioi Suomen ympäristökeskuksen Kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja ja professori, Suomen ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä. Lyhyellä aikavälillä hakkuiden väheneminen tarkoittaisi metsäteollisuuden rahavirtojen pienenemistä. ”Kyse ei ole siitä, että Suomessa ei saisi hyödyntää metsiä, vaan siitä, että metsiä hakataan nyt enemmän kuin mihin olisi varaa. Lisää tuontipuuta. Kalliiksi se kuitenkin tulisi. ”Jos nyt on malttia, voimme hyödyntää metsiä enemmän jatkossa.” 9694_.indd 8 9694_.indd 8 9.10.2022 13.10 9.10.2022 13.10. Jos raaka-ainetta ei jatkossa saada yhtä paljon kuin aiemmin, kannattaa määrätietoisesti lähteä kasvattamaan osaamispohjaa korkeamman jalostusasRAJOJA HAKKUILLE Metsäteollisuuden on joko lisättävä puun tuontia tai ryhdyttävä tuottamaan korkeamman jalostusasteen tuotteita, ennakoi Ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä
Sitä ei kukaan tiedä, olisiko nieluyksiköitä tarvittaessa saatavilla ja millä hinnalla.” Seppälä muistuttaa, että paineita vähentää hakkuumääriä aiheuttavat myös metsien monimuotoisuudelle asetetut tavoitteet. Hän uskoo kuitenkin, että kestävästi tuotetulla puulla on jatkossa myös parempi hinta. Tuoreehko uutinen Suomen metsien kasvun hidastumisesta on noteerattu laajasti muun muassa luonnonsuojelujärjestöissä. Malttia harvennuksiin Yksi keino vähentää vuotuisia hakkuumääriä Suomessa olisi Seppälän mukaan vähentää harvennuskertoja ja harvennuksissa poistettavien puiden määrää sekä pidentää metsien kiertoaikoja. 14.10.2022 Metsälehti.fi 9 AJASSA RAJOJA HAKKUILLE JYRI SEPPÄLÄ Suomen ympäristökeskuksen Kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja vuodesta 2010 ja professori vuodesta 2005 Suomen ilmastopaneelin jäsen vuodesta 2011 62-vuotias Kotoisin Helsingistä, asuu Järvenpäässä Työskennellyt Suomen ympäristökeskuksessa vuodesta 1989 Tekniikan tohtori Perheessä vaimo, kaksi lasta ja kolme lastenlasta Harrastaa lintujen ja perhosten katselua, valokuvausta, lenkkeilyä ja ulkoilua teen tuotteiden valmistamiseksi.” Usein sanotaan, että jos Suomessa vähennetään hakkuita, hakkuut tehdään sellaisessa maassa, jossa metsätalous ei ole yhtä kestävää. KOLUMNI Ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä pidentäisi metsien kiertoaikoja palauttamalla metsälakiin uudistuskypsän puuston läpimittaja ikärajat. Jossain muualla hakataan sitten vain entistä nuorempaa metsää.” Puulle lisää hintaa Entä jos hakkuumääriä ei Suomessa vähennetä. METSIEN KASVU LASKUUN KUKA. Tiettyjen puulajien, kuten tammen, suosiminen tukee siitä riippuvaisia harvinaisia tai uhanalaisia lajeja. Harvennusten hän kokee palvelevan lähinnä metsäteollisuutta, joka saa niistä paljon edullista puuta sellun valmistukseen. Metsälannoitusta vastustavat lausunnoissaan myös Greenpeace ja Luontoliitto. ”Metsiä harvennetaan monin paikoin niin voimakkaasti, että niiden hiilitaseen toipuminen on todella hidasta. SEKÄ MONIMUOTOISUUDEN varjeluun tähtäävillä suojelualueilla että jatkuvassa kasvatuksessa metsän uudistava siemenaines on paikallista. Luontopaneelin mainitsemat keinot ovat lyhyellä aikavälillä toimivia tapoja pienentää hiilipäästöjä. Suosiako kasvua vai lajeja. Metsistä ei ole apua ilmastonmuutoksen hillinnässä vuosikymmenien ja -satojen aikajänteellä kasvua kuristamalla. ARKINEN KYSYMYS metsänhoidossa on puulajivalinta. Voi myös kysyä, ovatko voimakkaat harvennukset metsänomistajan etu. Meillä ongelma on, että hakkuita halutaan pikemminkin kasvattaa kuin pienentää.” Seppälän mukaan voidaan periaatteessa ajatella, että päästöjä kompensoitaisiin muilta mailta ostettavilla nieluyksiköillä. 9694_.indd 9 9694_.indd 9 9.10.2022 13.10 9.10.2022 13.10. ”Se tarkoittaisi sitä, että yhteiskunta subventoisi metsäteollisuutta oikein kunnolla. Nyky-ymmärrykseni on, että lämpenemistä vastaan on toimittava nyt ja tulevaisuudessa. Hankaluutena on, että ilmastonmuutosta hillitsevät, kasvua lisäävät ratkaisut eivät aina auta metsälajistoa. Ongelmana on, että näillä lääkkeillä metsien kasvu vääjäämättä pienenee. Siihen, että metsänomistajille maksettaisiin kiertoaikojen pidentämisestä, hän suhtautuu varauksella. Luontopaneeli painottaa ilmastonmuutoksen torjuntaa hakkuita vähentämällä ja siirtymällä turvemailla jatkuvaan kasvatukseen puuston kasvua lisäävien toimien, kuten metsälannoituksen sijaan. Lajiston suojelu puolestaan torppaa tehokkaita ilmastonmuutosta torjuvia keinoja. Välittipä siitä tai ei, ero kasvussa on suuri. METSIEN KASVUSTA ollaan huolissaan, mutta samalla suuri osa metsien käyttöön kohdistuvista vaatimuksista on sellaisia, että ne pienentävät kasvua joko heti tai viiveellä. Monimuotoisuuden paikallinen turvaaminen hoituu tällä menetelmällä, mutta globaalitaloudessa se merkitsee hakkuiden ja ympäristövaikutusten siirtymistä muualle. ”Jos puun kysyntä pysyy ennallaan, ei auta, vaikka jollekin maksettaisiin siitä, että tämä ei hakkaa metsäänsä. Metsänomistaja saa kuitenkin suurimman hyödyn tukkipuuvaiheesta.” Metsien kiertoaikoja Seppälä pidentäisi palauttamalla metsälakiin uudistuskypsän puuston läpimittaja ikärajat. Myös monimuotoisuuden heikkeneminen, trendinimeltään luontokato, on yksi aikamme suuria ongelmia. Kun kasvu pienenee, hiilinielun säilyttäminen edellyttää aina vain pienempiä hakkuumääriä. Ilmaston muuttuessa nopeasti käy niin, että paikallisten puiden jälkeläiset sopivat parhaiten menneen maailman ilmastoon. KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. Parhaiten kasvava taimiaines syntyy eteläisemmistä siemenistä, jota saadaan metsiin vain viljelemällä. Lausuntovaiheessa ympäristöministeriön Luontopaneeli esitti suunnitelmalle kritiikkiä, ei mainittujen ilmastotoimien tehottomuudesta vaan niiden monimuotoisuusvaikutusten huonosta huomioimisesta. Ylimalkaan, hyvin kasvavat, terveet puut eivät ole uhanalaiselle, lahopuusta riippuvaiselle lajistolle hyödyksi, vaan nämä lajit kaipaavat kuolleita tai huonokuntoisia puita. Nykytilanteessa valtio ja viime kädessä veronmaksaja on se, joka on tilivelvollinen EU:n suuntaan. MITÄ SUUREMPI metsien kasvussa sitoutuva hiilimäärä on niiden käytössä vapautuvaan hiileen nähden, sitä parempi ilmastolle. VALTIONEUVOSTO HYVÄKSYI heinäkuussa maaja metsätalousministeriön valmisteleman maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman. Seppälän mukaan ongelma on ratkaistavissa: ilmaston kannalta olisi hyvä, että suomalaiset vähentäisivät hakkuita omissa metsissään ja veisivät metsäosaamistaan sellaisiin maihin, joissa metsäkato on ongelma. Hidaskasvuisista lehtipuista ei kuitenkaan ole apua metsien kasvun lisäämisessä ainakaan niiden ensimmäisinä vuosikymmeninä. Nopeakasvuiset ulkomaiset puulajit, kuten kontortamänty, eivät taas kelpaa kaikille kotoperäisille puiden seuralaislajeille. ”Ainakin hiilinielujen osalta se tarkoittaa sitä, että se sitten maksaa. Ilmastonmuutos on uhanalaistumista kiihdyttävä tekijä
14.10.2022 10 Metsälehti.fi AJASSA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT EE nsiharvennus on nuoren metsän ensimmäinen tuloja tuottava hakkuu. Männyt eivät pysty lisäämään kasvuaan voimakkaasti avartuvan kasvutilan mukaan”, sanoo erikoistutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Tavallisesti puuston arvonnousu kuittaa moninkertaisesti kasvun taantumisen menetykset, mutta liian rajut harvennukset voivat kääntyä metsänomistajan tappioksi. Nykyisellä menolla ja konekalustolla se ei ole helppoa. ”Olen huolissani erityisesti männiköiden liian voimakkaista harvennuksista. Metsän kokonaiskasvu alenee muutamaksi vuodeksi harvennuksen jälkeen. Yksittäisten runkojen kasvu nopeutuu, kun kilpailu harvennuksen jälkeen vähenee ja latvukset vahvistuvat. Viljelykuusikot sietävät voimakkaitakin harvenENSIHARVENNUS – VAIKEA MUTTA VÄLTTÄMÄTÖN Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää huolellisesti ja oikeaan aikaan tehtyjä ensiharvennuksia. Rikastumisen vaara tosin on pieni, koska energiatai kuitupuuta kertyy yleensä vain 40–70 kuutiota hehtaarilla. 9695_.indd 10 9695_.indd 10 9.10.2022 13.15 9.10.2022 13.15. Tärkeintä on, että puusto harvenee järeitä ja arvokkaita runkoja tuottavaan kuntoon
Rauduskoivikoissa voimakas ensiharvennus varmistaa runsaan tukkisadon. Koivu on valopuu, joten harvennuksia ei pidä lykätä. Vahinkoa ei enää kiertoajan kuluessa pysty korjaamaan”, Huuskonen sanoo. nuksia ilman merkittäviä kasvutappioita. ”Harvennuksen viivästyminen muutamallakin vuodella supistaa koivujen latvoja, kun alimmat oksat kuihtuvat varjostukseen. 9695_.indd 11 9695_.indd 11 9.10.2022 13.15 9.10.2022 13.15. 14.10.2022 Metsälehti.fi 11 AJASSA ENSIHARVENNUS – VAIKEA MUTTA VÄLTTÄMÄTÖN Ensiharvennusten viivyttäminen lisää metsätuhojen riskiä. Elinvoimaiset puut vastustavat tehokkaasti myös kaarnakuoriaisten iskemiä.” Heti harvennuksen jälkeen tilanne on toinen – Juurikäävän torjuntaa kannattaa jatkaa pakkasten tuloon asti. Kuinka käy puuston terveyden. Kuvan kanto on käsitelty urealiuoksella. Luken professori Jari Hynynen ja erikoistutkija Saija Huuskonen kiteyttävän asetelman Tapion Metsäkoulu-kirjan uusimassa painoksessa: ”Harvennushakkuut parantavat metsän kestävyyttä tuhoja vastaan, mutta toisaalta ne myös lisäävät tuhoriskiä.” Huuskonen selittää, että pitkällä aikavälillä harvennettu metsä on elinvoimaisempi kuin harventamaton. ”Kestävyys myrskyja lumituhoja vastaan paranee, kun harvennus vahvistaa puiden runkoja ja latvusta. Puuston tuhon kestävyyteen ensiharvennuksen vaikutus on ristiriitainen
Kaatuneet puut ja katkenneet latvat elättävät tuhohyönteisiä. Yhden harvennuksen kasvutusohjelma tuottaa hieman vähemmän tukkia kuin kahden. 14.10.2022 12 Metsälehti.fi AJASSA YHDELLÄ HARVENNUKSELLA Kuusikon voi kasvattaa päätehakkuuseen vain kerran harventaen, mutta valmistelut pitää aloittaa jo varhain. Hänen mielestään metsänomistajien ja ainakin metsäammattilaisten pitäisi seurata kaarnakuoriaiskantoja nykyistä tarkemmin. Vinkkien lähde: Metsäkoulu, 2022. Metsään voidaan tuottaa lisää lahopuuta tekemällä tekopökkelöitä. UPM:n Viiri supistaisi tuhoriskien vuoksi eteläisimmän Etelä-Suomen kuusikoiden harvennuskerrat yhteen. Lumija tuulituhojen vaara on suuri, kun puut totuttelevat harvennuksen jälkeiseen väljään kasvutilaan. ”Salpausselän eteläpuolella kuusikoita ei pitäisi harventaa kuin kerran.” 9695_.indd 12 9695_.indd 12 9.10.2022 13.15 9.10.2022 13.15. Ensiharvennuksessa hehtaarille valitaan kasvamaan 200– 300 parasta rauduskoivua ja 800–1000 kuusta. Koivukuitupuuta havittelevat nyt sekä sellutehtaat, energiantuottajat kuin klapintekijätkin, joten ainakaan puun kysyntä ei rajoita harvennushakkuita. Varhaisempia harvennuksia Luken Tiina Ylioja näkee, että hyönteistuhojen välttämiseksi kuusikoiden ensiharvennuksia ei pidä ainakaan viivyttää, jotta puut pysyvät elinvoimaisina. Samalla myös korjuuvaurioiden risKoivikoiden ensiharvennuksia ei pidä lykätä. Seuraavaan harvennukseen mennessä koivut ovat kasvaneet tukkipuiksi ja valtaosa niistä voidaan korjata. LUONTOA SUOSIEN Luontoa ja riistaa suosivassa ensiharvennuksessa metsä hakataan tiheydeltään vaihtelevaksi. ”Laskelmissa oletetaan, että harvennukset tehdään virheettömästi”, sanoo Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes. Männiköissä suositellaan kolmen harvennuksen kasvatusohjelmaa. Puuston ylitiheyden aiheuttamaa latvusten supistumista ei enää saman kiertoajan kuluessa pysty korjaamaan. Niitä tulee, kun puuta korjataan huonosti kantavalla maalla. Kustantaja Tapio Palvelut Oy. Juurikääpäsieni leviää korjuussa syntyvistä juurija runkovaurioista. Parhaat koivut voidaan kasvattaa järeiksi tukkipuiksi. Latvukset kärsivät valosokista, joten puut ovat alttiita kaarnakuoriaisten hyökkäyksille. Alikasvostaimien kehitystä edistetään poistamalla valtapuustoa ryhmittäin. Kaksijaksoisuutta voi edistää jättämällä kuusentaimikkoon siemensyntyisiä rauduskoivuja, jotka ovat kuusia pidempiä. Ylioja korostaa, että nuorten kuusikoiden pahin vihollinen ei ole kirjanpainaja, vaan lämpimien kesien seurauksena yleistynyt kuusentähtikirjaaja. KOIVUJA YLISPUIKSI Monesti ensiharvennettavan kuusikon seassa kasvaa kuusia pidempiä koivuja. Näin hyvin harvennuksissa onnistutaan valitettavan harvoin. Tavoitteeksi voi asettaa 20–30 prosentin lehtipuusekoituksen. varsinkin jos ylitiheänä kasvanutta metsää harvennetaan voimakkaasti. Kuusentähtikirjaajan yleistyminen on esimerkki ilmastonmuutoksen heikoista signaaleista, jotka meidän pitäisi osata huomata”, sanoo UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri. Tällöin metsä on kaksijaksoinen. Toisaalta luontoa suosivat harvennukset parantavat myös metsän jatkuvan kasvatuksen edellytyksiä. Sen jälkeen kuusikko saa kasvaa 16–17 metrin pituuteen, jolloin se harvennetaan 700–800 puun hehtaaritiheyteen. Seuraavissa harvennuksissa toimitaan samaan tapaan. Kiertoajan lopussa metsä voidaan päätehakata. Metsäkeskuksen tarkastusten mukaan suurin osa ensiharvennuksista hakataan liian harvoiksi. Tulokset eivät kuitenkaan ole suoraan käytäntöön sovellettavissa. Jaloille lehtipuille, haavoille, raidoille ja leppäryhmille avarretaan kasvutilaa. Kuusikoiden ensiharvennuksia kannattaakin lykätä, jos lähistöllä on juuri edellisinä vuosina tehty päätetai harvennushakkuita ja tuoreita hakkuutähteitä on joko metsässä tai varastoituna. Sen torjuminen on jopa hankalampaa kuin kirjanpainajien, koska laji lisääntyy tuoreissa hakkuutähteissä, ei tuoreiden tuulenkaatojen tyvillä, kuten kirjanpainaja. Kuusentaimikko harvennetaan raivaussahalla 7–9-metrisenä 1 200–1400 taimen hehtaaritiheyteen, siis selvästi harvemmaksi kuin taimikot tavallisesti. Remeksen mukaan ensiharvennusten laatua heikentävät muun muassa isokokoisten korjuukoneiden käyttö, suuret tuottavuusvaatimukset ja myös kuljettajien puutteellinen osaaminen. Etelä-Suomessa yksi harvennus Metsänkasvatuksen kannattavuuslaskelmien mukaan kuusikot ja koivikot on edullisin harventaa kahteen kertaan
Lähikuljetuksessa ratkaisee puiden ajomatka.” Zerti-Forest joko myy korjaamansa puut metsänomistajan puolesta metsätai energiayhtiöille tai vaihtoehtoisesti vain korjaa puut ja metsänomistaja hoitaa loput. ”Niiden tieltä voi kaataa havupuitakin, jos lehtipuiden osuutta halutaan lisää.” Jos haluaa tuunata nuorta kasvatusmetsäänsä entistä monimuotoisemmaksi, ensiharvennuksessa kannattaa jättää myös haapaa ja isoja raitoja, sikäli kun niitä on tarjolla. Reilut kaksi metriä leveälle koneelle riittää noin kolme metriä leveä ajoura. Toisaalta koivun kasvu hidastuu kuusta aikaisemmin, joten sekametsän kasvu jää hieman puhdasta kuusikkoa pienemmäksi.” Joona Vatjus on ajanut Malwalla pian pari vuotta. Sekametsät ovat useimpien mielestä metsänä kauniimpia kuin puhtaat yhden puulajin havumetsät. Yhden harvennuksen ohjelmaa hän pitää ongelmallisena. ”Se edellyttää hyvin voimakasta harvennusta, joka alentaa puuston kasvua , eikä metsään jää ylimääräisiä runkoja särkymävaraksi mahdollisten tuhojen varalle.” Sekametsää ensiharventamalla Huuskonen johtaa Luonnonvarakeskuksessa Sekava-hanketta, jossa tutkitaan sekametsien kasvattamisen perusteita. Sekametsä rikastuttaa metsän monimuotoisuutta, koska eri puulajeilla on erilainen eliöstö. Kuusen juurikääpä leviää huonommin sekametsässä. Tutkimuksesta ei ole luvassa selkeitä ohjeita sekametsää suosivalle ensiharventajalle. 14.10.2022 Metsälehti.fi 13 AJASSA ki pienenisi. Metsän kasvua sekapuusto ei lisää. Vatjuksen mukaan parhaiten koneelle sopivat runkokooltaan 80–100-litraiset ensiharvennukset. Takatelin telat parantavat koneen kulkukelpoisuutta pehmeillä mailla ja lisäävät koneen vakautta. Koko korjuuketju siirtyy traktoritai autolavetilla yhdellä kertaa. Yli 50-vuotiaita kuusikoita ei missään tapauksessa saisi enää harventaa. Tämä lisää marjaja sienisatoja. Koneen muuttaminen hakkuukoneesta ajokoneeksi sujuu alle puolessa tunnissa. Kone on sama, josta Metsälehti teki videon edellistalvena (YouTube 24.2.2021). ”Salpausselän eteläpuolella kuusikoita ei pitäisi harventaa kuin kerran. ”Ensiharvennusten hakkuussa Malwa ei sanottavasti häviä isommille koneille. Jos lehtipuut väärinkäsityksen vuoksi poistetaan ensiharvennuksessa, metsässä on seuraavat 30–40 vuotta vain yhtä puulajia.” Hän neuvoo valikoimaan mahdollisimman elinvoimaisia koivuja sekapuiksi. Isoille metsäkoneille avataan viisimetriset urat. ”Koivu tarvitsee hieman enemmän tilaa kuin kuusi. Kombikone sekä hakkaa että ajaa puut. MALWA 560 -kombikone kulkee Joona Vatjuksen ohjaamana etukasvuisten rauduskoivujen koristelemassa ensiharvennuskuusikossa Mikkelin lähellä. Monet tuhot kohdistuvat vain tiettyyn puulajiin, joten pahankin tuhon tullen ainakin sekapuut säästyvät”, Huuskonen sanoo. ENSIHARVENNUSTAKSA 23–24 EUROA KUUTIOLTA Mitä muuta hyötyä sekametsästä on. Varsinkin kuivina kesinä tuhoriski harvennuksen jälkeen on suuri.” Myös Huuskonen suhtautuu varauksella yli 50-vuotiaiden kuusikoiden harvennuksiin. Nyt mittarissa on 2 500 tuntia hakkuuta, ja ajoa sekä saman verran lisää kokemuspohjaa. Hän vakuuttaa, että pienen koneen tekemistä ensiharvennuksista jää kunnon kantohinta metsänomistajalle. Tällaisissa kohteissa kone hakkaa kuudesta kahdeksaan kuutiota tunnissa. Pintakasvillisuus rikastuu runsastuvan valon ansiosta. 9695_.indd 13 9695_.indd 13 9.10.2022 13.15 9.10.2022 13.15. ”Keskimäärin ensiharvennuskorjuu maksaa 23–24 euroa kuutiolta, joten metsänomistajalle jää esimerkiksi koivukuidusta lähes 20 euroa kantohintaa. ”Kannattaa varmistua, että hakkuukoneen kuljettajalla on samanlainen käsitys harvennuksen tavoitteista kuin metsänomistajallakin. Havupuuvaltaiseen metsään jätettävien lehtipuiden määrä on pitkälti metsänomistajan harkittavissa. Yhtiö toimii myös Malwa-metsäkoneiden edustajana Suomessa. Myös maaperän eliöstö toimii sekametsässä aktiivisemmin ja maahan varastoituu enemmän hiiltä. Malwan valtteja ovat pieni polttoaineen kulutus – keskimäärin noin viisi litraa tunnissa. Ajan myötä niistä kehittyy erinomaisia säästöpuita. ”Niiden tuhonkestävyys on parempi. Parhaat kohteet pystymme korjaamaan noin 20 eurolla”, Vatjus kertoo
Koronakotoilu on ohitse, ja ihmisten ajatukset ovat nyt enemmän sähkölaskun maksamisessa kuin nikkaroinnissa. Pieni tukki vie linjalla saman ajan kuin isokin, mutta tuottaa vähemmän valmista. SAHA TULEE KAUPUNKIIN Sahasuhdanne luisuu, mutta Junnikkala Oy:n usko Ouluun nousevaan suursahaan pitää. LEINONEN, KUVA KAIVINKONEET kaivavat, putkituksia vedetään ja perustuksia valetaan runsaan kolmen kilometrin päässä Oulun keskustasta, Laanilan teollisuusalueella. JUNNIKKALA OY:N OULUN SAHA valmistuu 2024 alussa maksaa 75 miljoonaa euroa käyttää 700 000 kuutiometriä tukkia tuottaa 350 000 kuutiometriä sahatavaraa kaksinkertaistaa yhtiön tuotannon ja liikevaihdon, yksityisten sahojen vertailussa kolmanneksi yhtiöllä sahat myös Kalajoella ja Oulaisissa Oulun suursahan rakentaminen alkoi yhtäaikaa sahatavaran suhdanneluisun kanssa, mutta Kalle Junnikkala uskoo puutuotteiden menekin kasvuun ja suomalaisen sahatavaran vahvuuksiin. ”Kuivaamoon tarvittava lämmin vesi tulee tuosta pannusta”, Junnikkala sanoo ja tarkoittaa Oulun Energian voimalaitosta. Junnikkala tietää historian, mutta suupieli käy virneessä, sillä uusi saha on muutama sata metriä nelostien itäpuolella. ”Uskomme kilpailukykyymme, sillä täällä pystytään sahaamaan isoa ja pientä, lyhyttä ja pitkää.” Latvasta jopa kymmensenttisten parrujen sahaaminen on mahdollista, mutta ei kovin kannattavaa. Sahan energiajakeet menevät voimalaitokselle, ja hakkeen lähin käyttöpaikka olisi näköyhteyden päässä torilta, mutta toisessa suunnassa oleva Stora Enson tehdas. Oulun valinta oli kuitenkin selvä, koska lähellä on kemiallista metsäteollisuutta ja satama. Päätökseen vaikuttivat Stora Enson Oulun ja Metsä Groupin Kemin kartonkija selluinvestoinnit, jotka laittavat myös tukkia liikkeelle. Hankinta-aluetta venytetään Ruotsin rajalle ja sieltä kaartaen Rovaniemen alta Taivalkoskelle ja Oulujärven pohjoispuolelle. Historia on näyttänyt, että moni menestyvä sahayhtiö on painunut ajan unhoon. Iso sahainvestointi Oulu–Kemi-alueelle väreili ilmassa ja oletettavasti eriasteisen vakavia suunnitelmia oli muillakin. Maan kattavin markkinapaikka. PUUKAUPPA & TALOUS 14.10.2022 14 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI ANTTI J. Huippukannattavuudesta tullaan rysähtämällä alas. ”Suhdanteet haastavat, mutta normaalitilanteessa suomalainen sahatavara ei ole vaikea myytävä.” Tämänhetkistä suhdannetta Junnikkala luonnehtii, että kissanpäivät ovat ohitse ja luisu on jyrkkä. ”Hinnat ovat vapaassa pudotuksessa ja painumassa koronaa edeltävälle tasolle, mutta kustannukset pysyvät korkeampina eikä kaikkea tavaraa saa edes kaupaksi.” Syyt ovat moninaiset. Junnikkalan mukaan nyt eletään viivevaihetta eikä sahatavaran hinnanlasku vielä tunnu kannolla. Junnikkalalla pohdittiin muitakin sijaintipaikkoja ja kauempaakin tuli kutsuja, että saha olisi tervetullut. ”Hullu hanke, mutta peruutusvaihdetta ei ole”, hän toteaa ja jatkaa, että yhtiössä on kasvuvaihde päällä ja yrittäminen on uhkarohkeuttakin. Toimitusjohtaja Kalle Junnikkala myöntää, että 75 miljoonan eli melkein normaalivuoden liikevaihdon suuruinen investointi hirvitti, mutta koronasuhdanne on tunnetta laimentanut. Oulun seudulla on vanhastaan ollut sahoja, mutta jokin karma on lopettanut ne kaikki vanhan nelostien ja meren väliltä. Puunhankinta venyy pohjoiseen ja itään Sahan on määrä käynnistyä vuoden 2024 alussa, ja puunhankinta alkaa joskus ensi vuoden puolivälissä. Nelostien karma Junnikkalan hanke on saanut peukutuksia – teknologiakaupungin maineestaan huolimatta Oulu ei ole täysi ilman sahaa. Vaikka tuontikieltoon laitettu venäläinen ja valkovenäläinen sahatavara tekee tilaa, niin esimerkiksi Egypti on tukossa, koska valuutat joudutaan käyttämään ensisijaisesti ruuantuontiin. ”Sahaamme metsän näköistä puulajisumaa. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9696_.indd 14 9696_.indd 14 9.10.2022 13.18 9.10.2022 13.18. Kantohinnat mukailevat lopputuotemarkkinoita, mutta lievemmin ja viipeellä. Tietysti männyn osuus kasvaa kun pohjoiseen mennään.” Suhdanneluisu on jyrkkä Junnikkala luottaa maailman puutuotteiden kysynnän vakaaseen kasvuun, ainakin pitkällä ajalla, ja markkinat nielevät uuden sahan tuotannon nikottelematta
”Baltian kuitupuulle on kysyntää muuallakin, ja sen hinta on lähtenyt rakettimaiseen nousuun. Metsäteollisuus kuluttaa runsaasti sähköä, mutta samalla tuottaa energiaa tuotantoprosessiensa ohessa. Lisäksi integraatit omistavat osuuksia ydinja vesivoimaloista. Luonnonvarakeskuksen tilasto osoittaa, että mäntykuitupuun hinta kohosi syyskuusta 2020 tämän vuoden syyskuuhun 15 prosenttia. Kiertokuituun tukeutuvilla Keski-Euroopan tehtailla vastaavaa etua ei ole, ja todennäköisesti talvi tuo siellä tuotantoseisokkeja. Korkeat energian hinnat ovat metsäteollisuudelle hyöty ja haitta. Aiemmin ennakoitu tuonnin kasvu ei ole toteutunut, vaan tammi-kesäkuussa tuonti väheni 62 prosenttia. Siten dollareilla saa aiempaa isomman nivaskan euroja – joilla puumaksut metsänomistajille maksetaan, kuten myös voitot osakkaille. Niinpä suomalainen selluntuottaja sai maailmalle myydystä sellutonnista tänä syyskuussa yli kaksinkertaisen summan euroja verrattuna syyskuuhun 2020. 78 112 Euroja virtaa sellunmyyjille Hinnan muutos syyskuusta 2020 syyskuuhun 2022, % 20 40 60 80 100 120 Lähteet: Luke, Foex, Suomen Pankki Mäntykuitupuu Havusellu dollaria/ tonni Havusellu euroa/ tonni 15% 78% 112% Maan kattavin markkinapaikka. Korkeat energian hinnat tuovat metsäteollisuudelle sekä hyötyjä että haittoja. Metsäteollisuuden viennin nimellinen arvo putoaa ensi vuonna PTT:n arvion mukaan reilut kymmenen prosenttia erityisesti sahatavaran vetämänä. Hakkuumäärät nousevat lähelle huippuvuotta Puun kysyntä kasvaa ensi vuonna ja yksityismetsien puukauppa jatkuu vilkkaana, PTT ennustaa. Markkinahakkuut lisääntyvät kahdella kolmella prosentilla ja asettuvat lähelle 66 miljoonaa kuutiometriä, mikä historiallisesti on toiseksi suurin määrä. Pellervon taloustutkimus PTT:n mukaan korvaaja löytyykin ensisijaisesti kotimaasta. Todellisuudessa euroalueen selluntuottajien kassa kilisee tätäkin iloisemmin, koska euro on parissa vuodessa heikentynyt dollariin nähden viidenneksen. Ulkomailta ei ole tulossa helpotusta, joten katseet kääntyvät kotimaahan”, tutkimusjohtaja Paula Horne sanoo. Sahoilla vientihinnat laskevat jyrkästi, mutta jäävät aiempaa suhdannekuoppaa korkeammalle tasolle. Kuitupuun hinta jatkaa nousuaan ja koivukuidun hinta nousee havukuituja enemmän Venäjän-tuonnin loppumisen vuoksi, PTT näkee. Puunmyyjille muruja sellubuumista MIKKO HÄYRYNEN PUUMARKKINOIDEN suuri kysymys on, miten venäläinen puu korvataan. Kallis energia kääntyy kilpailueduksi Talouden epävarmuus ja kulutuksen väheneminen heikentävät metsäviennin näkymiä. Harvennushakkuiden osuuden kasvun vuoksi yksityismetsien kantorahasumma supistuu hieman. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9696_.indd 15 9696_.indd 15 9.10.2022 13.18 9.10.2022 13.18. Metsäteollisuuden investoinnit nostavat varsinkin kuitupuun tarvetta. AJASSA 14.10.2022 SAHA TULEE KAUPUNKIIN MIKKO RIIKILÄ KUITUPUUN hintakehitys ei ole tempautunut mukaan vuosikymmenen alun sellubuumiin. Samaan aikaan markkinasellun dollarimääräinen keskihinta kiipesi Foex-indeksin mukaan lähes 80 prosenttia. PTT: Venäläinen puu korvataan kotimaisella Ensi vuosi tuo tukille laskevia ja kuitupuulle nousevia hintoja. Tukin hinta kääntyy hienoiseen laskuun koronasuhdanteen taittumisen vuoksi
31,23 s Uudistushakkuu 73,15 s 74,90 s 48,12 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Hankintahinnat 64,52 s .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Harvennushakkuu 64,95 s 64,54 s 46,71 s 21,52 s 21,51 s 21,48 s 28,52 . 51,09 s 21,92 s 24,10 . 22,72 s 32,50 . .. 40,67 s 34,94 s 14,39 . .. 26,70 . 22,67 s 21,55 . 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2010 2014 2018 2022 10 20 30 40 50 60 70 80 2006 Ötökänsyömä leimikko Leimikko: Kesäkorjuukelpoinen 1,1 hehtaarin uudistushakkuu tien varressa, paha kirjanpainajatuho. Uudistushakkuu 66,73 s 67,65 s 37,14 s 19,95 s .. s nousussa . .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Leimikko korjattiin syyskuussa. 18,59 s 19,35 s 16,70 . 21,12 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,31 . .. Hankintahinnat .. .. • Tuote on helppo levittää tuotteen rakeistetun koostumuksen ansiosta joko helikopteritai maalevityksenä. 20,02 s 20,38 s 21,36 . 15,89 s 15,60 s 15,18 s .. 20,85 s 19,46 s 29,99 . .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. 11,32 s 11,67 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 28,52 s Ensiharvennus 46,89 s 46,32 s 35,24 s 16,41 s 16,32 s 16,96 s .. .. Miksi valita YaraSuna-lannoite. 29,70 . .. • Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raaka-aineet ja tiukat tuotantovaatimukset. 19,32 s 30,20 . METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 53,10 s 21,42 . 22,48 . 22,70 Hankintahinnat 69,24 . 41,20 s 20,44 s 20,52 s 20,68 s 26,95 s 26,09 s Ensiharvennus .. .. .. 32,23 s Harvennushakkuu 60,49 s 61,84 s 43,51 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Uudistushakkuu 69,89 s 71,07 s 44,61 s 24,12 s 24,83 . Tarjouksia kaksi, yksityiseltä sahalta ja integraatilta. 28,83 . .. 28,28 s 28,89 s Uudistushakkuu 70,23 . .. 32,69 . .. .. 32,78 . 63,87 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,51 s 72,55 . .. .. 30,45 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,59 s 66,96 s 36,53 s 18,69 s .. .. 33,34 s Harvennushakkuu 63,07 . Hankintahinnat 65,12 . 2021 2020 2022 .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,74 s 73,91 s 46,22 . 16,15 s 22,75 s 22,72 s Ensiharvennus .. 69,68 . Tuhon lisäksi leimikon pieni koko painoivat yksikköhintoja alas. • Orgaaniset YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,50 s 63,44 s .. .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 36-39 keskiarvo s nousussa . .. .. 51,84 s 20,83 . 66,41 s 55,64 s 38,32 s 38,47 s 39,70 . 17,78 . 21,04 s 24,44 s 21,86 s 28,82 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,42 s 68,51 s 42,53 s 21,80 s 23,42 s 20,70 s 29,62 . 14.10.2022 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS s nousussa . .. .. .. Ensiharvennus 47,74 s .. 20,11 s 22,83 . 16,48 . Uudistushakkuu kirjanpainatuhojen vuoksi Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, e/m 3 yhteensä, e mäntytukki 4 62 248 kuusitukki 116 66,50 7 714 mäntykuitu 1 18 18 kuusikuitu 38 20 760 muu kuitu 6 10 60 energiapuu 23 10 230 Yhteensä 188 48 9 030 (keskikantohinta) Lisätietoja: yara.. 14,99 s 13,35 s 12,60 s 20,95 s .. Harvennushakkuu 59,20 s 58,45 s .. Hankintahinnat 65,40 s 63,18 s .. 19,98 s 22,12 . 29,72 . 55,13 s 23,11 . .. 62,82 s 38,06 s 38,53 s 39,00 s .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 71,99 . 21,19 s 28,55 . 40,28 . YaraSuna HORUS sopii turvemaiden metsien fosfori-, kaliumja boorilannoitukseen. .. .. 22,01 s 31,29 . Uudistushakkuu 73,23 . 18,16 . /metsa Ota yhteyttä: yara.. 16,54 . 44,05 s 34,17 s 15,10 . .. 36,87 s .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 36,86 s .. 69,64 . .. 36,36 s Harvennushakkuu 63,72 . 25,00 . .. 20,27 s 26,39 . 22,60 s 32,19 . 25,23 s 24,32 . 16,01 s 14,13 s 14,81 . 37,23 s 37,65 s 37,23 s .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . .. 19,51 s 20,30 s 19,92 s 26,29 s 26,71 s Ensiharvennus 44,22 . 18,13 s 27,80 . .. 23,25 . .. 19,93 s 21,02 s 20,09 s 25,75 . 24,95 . 18,14 s .. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. .. Ensiharvennus .. Hankintahinnat 66,62 s 68,08 . 57,52 s 37,45 s 38,07 s 38,69 s .. 30,91 . Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen turveja kangasmaiden metsissä. Sijainti: Uusimaa Ostaja: Mhy:n valtakirjakauppa, ostaja yksityinen saha Hakkuukertymä: 188 m 3 Muuta: Kiirehakkuu kirjanpainajatuhon vuoksi. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka on kehitetty täydentämään metsänomistajille ja viljelijöille tarjottavaa lannoitevalikoimaa maaperän hyvinvoinnin tukemiseksi ja puiden ja viljelykasvien kasvun ja terveyden edistämiseksi. 14,91 s 15,15 . .. /yarasuna yara.. .. Hankintahinnat .. .. Harvennushakkuu 56,16 s 53,18 . /yhteystiedot YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen Laadukkaat kotimaiset YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkaasti metsäsi ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa. .. .. .. Harvennushakkuu 55,00 . .. 13,45 . .. 65,22 s 41,44 . 26,43 s 27,71 s Uudistushakkuu 66,77 s 65,94 s .. 22,92 s 22,35 s 30,94 s 31,64 s Harvennushakkuu 60,27 s 59,93 s 43,88 . 21,81 s 21,07 s 19,36 s 29,27 . Ensiharvennus 41,61 . .. YaraSuna BOREA on tarkoitettu kangasja turvemaiden metsien boorilannoitukseen. 16,13 . 35,98 s 34,13 s 36,63 s .. 54,08 . Harvennushakkuu 51,90 s 52,60 s 31,75 s 16,66 s .. Energiapuu lähes sataprosenttisesti ötökänsyömää. 20,55 s 21,26 s 18,92 s 27,62 s 28,20 s Ensiharvennus .. 48,94 . s nousussa . Kierrätettävä pakkaus Kierrätettävä pakkaus Turvalliset raaka-aineet Kierrätettävä Turvalliset raaka-aineet 9696_.indd 16 9696_.indd 16 9.10.2022 13.18 9.10.2022 13.18. 31,47 . 17,42 . .. .. 38,36 s 38,79 s .. .. Hankintahinnat 69,54 s 71,87 s 47,40 s 37,83 s 37,26 s 37,76 s .. .. .. • Asianmukaisesti varastoituna säilyy hyvin suursäkeissä. .. 15,03 s 15,71 . .. 20,34 . 27,57 s 27,16 s Ensiharvennus 38,76 . Uudistushakkuu 65,92 s 63,68 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,07 s 60,45 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,60 s 73,97 . 18,10 s 17,86 s 15,86 s 23,88 . 70,23 . 49,21 s 19,89 s 20,98 . Hankintahinnat 62,91 s 61,99 s .. .. 20,89 s 28,68 s 32,49 s Uudistushakkuu 72,51 s 75,17 s 47,52 s 22,95 s 25,72 . .. .. .. 38,42 . 74,86 . s nousussa . s nousussa . 20,25 s 27,80 s 29,82 s Uudistushakkuu 71,35 s 73,84 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,40 s 74,29 s 45,76 s 21,11 s 23,74
YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka on kehitetty täydentämään metsänomistajille ja viljelijöille tarjottavaa lannoitevalikoimaa maaperän hyvinvoinnin tukemiseksi ja puiden ja viljelykasvien kasvun ja terveyden edistämiseksi. • Tuote on helppo levittää tuotteen rakeistetun koostumuksen ansiosta joko helikopteritai maalevityksenä. /yhteystiedot YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen Laadukkaat kotimaiset YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkaasti metsäsi ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa. YaraSuna BOREA on tarkoitettu kangasja turvemaiden metsien boorilannoitukseen. /metsa Ota yhteyttä: yara.. • Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raaka-aineet ja tiukat tuotantovaatimukset. Miksi valita YaraSuna-lannoite. • Asianmukaisesti varastoituna säilyy hyvin suursäkeissä. • Orgaaniset YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia. Lisätietoja: yara.. Kierrätettävä pakkaus Kierrätettävä pakkaus Turvalliset raaka-aineet Kierrätettävä Turvalliset raaka-aineet 9696_.indd 17 9696_.indd 17 9.10.2022 13.18 9.10.2022 13.18. YaraSuna HORUS sopii turvemaiden metsien fosfori-, kaliumja boorilannoitukseen. Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen turveja kangasmaiden metsissä. /yarasuna yara.
Kasvukauden pidetessä varttuneita kuusia kannattaa tarkkailla – ei ainoastaan alkukesällä vaan myös keskikesällä, ja kuten tänä vuonna, vielä loppukesälläkin uusien iskeytymien varalta. Liikenne aiheuttaa noin viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä. Metsien kasvusta hyviä kuvia ja keskusteluja löydät osoitteesta www.metsalehti.fi. Eri mallisia pyydyksiä on kaupallisesti saatavina kirjanpainajan pyyntiin. Kirjanpainajan seurantapyydysten ryhmä odotti kesää tuoreella hakkuuaukolla viime toukokuussa Lappeenrannassa. 14.10.2022 18 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PS. Metsänomistajat pyytivät jopa enemmän kirjanpainajia kuin tutkijat, kirjoittaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja. ENNEN metsien uudistamiskypsyydestä säädettiin laissa, mutta nykyään metsänomistaja voi päättää ajankohdan itse. Metsät järeytyvät nykyään nopeasti, joten kiertoajat ovat pikemminkin lyhentyneet kuin pidentyneet. Siellä onkin paljon mahdollisuuksia tehostaa hiilen sitoutumista ilmakehästä. Päästökaupassa tonnien hinta on noussut kohisten. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Tästä hyvä esimerkki on metsänjalostus. Paljon tärkeämpää on, että metsät pysyvät hyvässä kasvussa ja terveinä. On kuitenkin kohteita, joissa metsiä voi melko turvallisesti kasvattaa nykyistä iäkkäimmiksi. Katseet kääntyvät luontevasti Suomen suurimpaan hiilinieluun eli metsään. Vain muutama ja vähän myöhässä, mutta kuitenkin...” KALLE62 METSIEN kiertoaikojen pidentäminen eli hakkuiden lykkääminen myöhemmäksi olisi yksi tehokkaimmista keinoista nopeasti lisätä hiilen sitoutumista metsiin. Kuusikoita on tänä vuonna hakattu kirjanpainajan vuoksi samoissa määrin kuin vuonna 2013. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen metsäkeskuksen valtakunnallisen kirjanpaiKIRJANPAINAJAN SEURANTAA METSÄNOMISTAJAN VOIMIN Viime kesänä kokeiltiin kirjanpainajien kansalaisseurantaa. Esimerkiksi liikenteen päästöistä julkaistiin viime viikolla tutkimus, jonka mukaan tavoite puolittaa päästöt vuoteen 2030 mennessä ei nykyvauhdilla toteudu. LYKKÄYKSESTÄ LAIHA LOHTU 9697_.indd 18 9697_.indd 18 9.10.2022 13.23 9.10.2022 13.23. Siksi nopeat keinot kuten hakkuiden lykkääminen kiinnostavat. Odottelu ei yleensä kannata, sillä taloudellinen tulos ei sillä parane. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. JU H O KO KK O N EN ”Viimeinkin tammi tuottaa terhoja. Siitä tulee vain yksi, eikä edes kovin merkittävä, keino sitoa hiilidioksidia. Keinoista monet kuitenkin tehoavat hitaasti. Kirjanpainajan esiintymiä lisäävät lämpimät ja vähäsateiset kesät. Jos metsänomistaja saa hakkuiden myöhentämisestä korvauksen, siitä voi tulla vaihtoehto puukaupalle. Jokainen lisäkuutiometri varastoi noin tonnin hiilidioksidia. Kaikki keinot tarvitaan, sillä päästöjen vähentäminen etenee hitaasti. Jo nykytiedon valossa voi ennustaa, että ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta kiertoaikojen pidentäminen ei ratkaise vaikkapa autoilun päästöongelmia. On hyvä, että asiaa selvitetään, vaikka hiilikauppa vasta hakee muotoaan. Niihin on hankittava lisäksi feromoni, joka houkuttelee parveilevia, lisääntymistä suunnittelevia kirjanpainajia. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE KIRJANPAINAJAN AIHEUTTAMAT puustotuhot lisäävät metsänomistajien halukkuutta seurata kirjanpainajien määrää omissa metsissään. MAAja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa pohditaan parhaillaan, miten ja minkälaisissa metsissä kiertoaikoja voitaisiin pidentää. Lisäksi hakkuiden lykkäämisestä voi varsinkin kuusikoissa koitua isot tappiot, jos metsään iskee kirjanpainaja, juurikääpä tai myrsky. Esiintymiä löytyy nyt paahteisten uudistusalojen reunojen lisäksi syvemmältäkin metsiköistä
METSÄTALOUDEN harjoittamisessa on vaikeutensa, mutta muutamia yrityshistorioita lukeneena voi sanoa, että asia on hyvinkin suhteellinen. Tämän vuoksi pyydykset pystytetään turvallisen matkan päähän kuusikon reunasta. Reilun neljänkymmenen feromonipyydyksiin seurantaverkko ei kuitenkaan kata montaa pistettä maakunnittain. Torjuntaan liittyy myös lainsäädännöllinen vaatimus: feromoni valmisteelle täytyy olla hyväksyntä kasvinsuojeluaineena, jos sitä käytetään torjuntaan. Suomessa hyväksyntää ei ole. Ja oikean kokoinen viila tietysti.” Leone ”En ole yhtäkään terää tavannut, joka olisi aivan kelvoton, ennen kuin sen on käyttäjä pilannut. SE PP O SA M U LI 9697_.indd 19 9697_.indd 19 9.10.2022 13.23 9.10.2022 13.23. Kolmen pyydyksen ryhmät tyhjennetään samoihin aikoihin valtakunnallisen seurannan kanssa. Tomi Salo Verkkokeskustelu: Raivurin terä. Alkutavoitteena on kokemusten kerääminen ja kirjanpainajan tutuksi tekeminen. Pyydysten seuranta päättyi elo-syyskuussa. Muutama pyytäjä on ahkerampi ja hipoo jo ruotsalaisten tahtia. Seuraavaksi tiedustellaan metsänomistajien mietteitä ensi kesää silmällä pitäen. Varma bisnes, joten pitää hyväksyä myös matala kannattavuus. Jos pyydyksen sijoittaa kuusikkoon puiden keskelle, se voi houkutella kirjanpainajia iskeytymään lähipuihin. Ne poistavat vain pienen osan kirjanpainajista, eivätkä ne riitä harhauttamaan alttiita puita löytäneitä kirjanpainajia. Kummatkin ovat kaupallisesti saatavilla, toisin kuin valtakunnallisen seurannan vanhanmalliset putkipyydykset. PYYDYSTEN TEHO EI RIITÄ kirjanpainajan torjuntaan, vaikka niitä näin yritetään Keski-Euroopassa käyttää. TIINA YLIOJA KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN TUTKIJA. Uudessakin sahassa, jopa ruotsalaisessa laatumerkissä, voi olla riittämättömästi haritettu terä, jolla saa puun vain vaivoin poikki. KOKEILUSSA ON RUOTSALAISTEN kirjanpainajaseurannassa käyttämä näppärä Nove-pyydys ja feromonivalmiste Phero-X. Suhdanteidenkin kanssa voi elää, mutta kilpailijat voivat viedä kannattavuuden, asiakkaiden mieltymykset muuttua, tuotekehitys epäonnistua, yhtiökumppanit ajautua riitoihin. Isompia puita tulee harvoin kaadettua.” Apli ”Oregon-terillä mennään. Ruotsissa kirjanpainajan liikehdintää seurataan viikon välein. MIKKO HÄYRYNEN Helppoa kuin metsätalous ”Minkä merkkisiä teriä käytätte raivurissa. Muutoin seurannassa jäljitellään sekä Suomen että Ruotsin laajempaa valtakunnallista seurantaa. Kasva tai kuole -tilanne pakottaa jatkuvaan velkakierteeseen, mutta korot voivat nousta tai rahoittajien kärsivällisyys loppua. Valtaosa kirjanpainajista leviää paikallisesti kuitenkin vain puolen kilometrin säteellä. Raivaussahassa olen käyttänyt kovapalateriä ja hyvin menee, toki maat eivät ole kovinkaan kivisiä, varomaan oppii eikä kiirettä ole. Syinä tähän ovat erilainen feromonipyydys, erilainen feromoni ja mitä todennäköisesti metsänomistajat ovat sijoittaneet pyydykset paikoille, joilla on jo ennakkoon tietoa kirjanpainajan esiintymisestä. Poisluettuna eräs halpakaupan kovapalaterä, jonka hampaiden ’jättökulma’ oli niin pielessä, että hampaan ´kantapää’ kantoi sahatessa.” Jätkä ”Viilat heitetty jo kauan sitten metallinkeräykseen. Ei saa kovin paljoa olla viila väärässä asennossa kun terä on pilalla. 14.10.2022 Metsälehti.fi 19 AJANKOHTAINEN / UUTISET TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI TI M O TO IV A N EN METSÄPILA najapyynnin yksi tarkoitus on herätellä metsänomistajia huomaamaan alueelliset riskit kirjanpainajatuhoille. Laitteet vanhentuvat ja särkyvät, pahimmillaan tehdas palaa. Vaikeuksien lista on loputon. Katsoin Motonetissä että Bahcon ja Oregonin terät ovat samannäköisiä ja kummassakin lukee Made in Sweden. VERKOSTON TIHENTÄMISEKSI kirjanpainajan kansalaisseurantaa kokeiltiin tänä kesänä ensimmäistä kertaa Kaakkois-Suomessa osana MetuKKa eli ”Metsätuhot kuriin Kaakkois-Suomessa: yhteistoimintamallin pilointi” -hanketta. Hiilestä kiinni -ohjelmaan kuuluvan hankkeen kokeilualue kattaa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson. Viidentoista seurantaan mukaan lähteneen metsäomistajan toukokuusta elokuuhun pyytämät kirjanpainajamäärät vaihtelevat kymmenestätuhannesta sataantuhanteen. Motonetistä saa halvalla.” Arto ”Yhdessä on Bahcon terä tuplahampaiseksi teroitettuna ja kaksi raivuria Strandin tavallisilla terillä. Seurantapisteet ovat usean kymmenen kilometrin päässä toisistaan. Käyttämättömiä teriä ei varalla ole nyt kuin yksi, eli kohta pitää ostaa taas jotain.” Pihkatappi ”V-klingaa ei voita mikään. Voisivatkohan tulla samasta tehtaasta. Joka tankillisen jälkeen teroitus, ei siihen mene kauaa.” Rakentaja ”Pääasiassa Scarlettin raivausterää, joskus V-Klingaa, mutta Bahcoakin olen kokeillut. Menekistä pitävät huolen markkinointimiehet ja -naiset maailmalla. Itsellä on ollut Bahcon teriä.” Jolsajätkä ”Terän merkkiä tärkeämpi asia on viilaus. Yritystoimintana metsätalous on varsin vähäriskistä luonnon tuotantoprosessin ohjaamista ja mahdolliset luonnontuhot ovat suhteellisen pieniä. Nämä ovat systemaattisesti korkeampia määriä kuin Luken ja Metsäkeskuksen valtakunnallisessa seurannassa. Jos lähipuuston pihkapuolustus on heikentynyttä, pyydys voi olla alkusysäys esiintymän synnylle. Paitsi jo teroittamalla kulunut V-klinga tuplahampaiseksi teroitettuna.” Puutuomas ”Hyvästäkään sahasta ei ole iloa, ellei terä ole kunnossa ja kunnolla haritettu
”Siksi puhummekin yksinkertaisesti tiheiköistä, sillä näiden toimien vaikutukset kohdistuvat metsäluontoon laajemmin kuin vain riistaan”, Kuusniemi huomauttaa. Parhaassa tapauksessa varhaisperkauksessa jätetty suojatiheikkö säilyy uudistushakkuuseen saakka, jolloin se voi toimia säästöpuuryhmänä. Tiheikköjen jättämiseen velvoittaa jatkossa myös PEFC-metsäsertifikaatti. TIHEIKÖT TAVAKSI JO TAIMIKONHOIDOSSA Hyvä paikka suojatiheikölle löytyy usein sieltä, minne raivaajan ei tee mieli sahaansa työntää. ”Enemmän kyse on ajatteluja työtapojen muuttamisesta.” Varhaisperkauksessa kuvion reunaan jätetty tiheikkö tarjoaa suojaa linnuille ja eläimille välittömästi, mutta tiheikön merkitys korostuu ajan myötä. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 9699_.indd 20 9699_.indd 20 9.10.2022 13.33 9.10.2022 13.33. Tässä on vielä kehitettävää, jotta tieto tiheikön sijainnista saadaan välitettyä eri työvaiheissa metsässä toimiville”, Kuusniemi toteaa. Suurista toimijoista toistaiseksi vain Metsä Group on alkanut merkitä tiheiköt karttajärjestelmiin. ”Tiheikköjen kehittyessä niiden arvo monimuotoisuuden ylläpitäjänä kasvaa. Stora Enson metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi näkee, että tiheikköjen jättämisessä raivauksen yhteydessä on kyse ennen kaikkea ajattelutavan muutoksesta. 14.10.2022 20 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT RAIVAUSSAHAUSTÖIDEN yhteydessä metsään jätettävät raivaamattomat tiheiköt ovat nopeasti tulleet osaksi alan eri toimijoiden metsänhoito-ohjeistusta. Kemerapykälätkin taipuvat jo hyväksymään tiheiköt osaksi metsänhoitotoimia. Tiheiköstä tulevaisuuden säästöpuuryhmä. Lisäksi vesistöjen rannoille sekä kivennäisja turvemaan vaihettumisvyöhykkeelle jätetään raivaamaton kaista”, kuvailee Stora Enson metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi. Siksi olisi tärkeää, että tiheiköt huomioitaisiin metsänkäsittelyn kaikissa vaiheissa. Riista-termistä tulee tosin helposti mieleen, että toimia tehdään vain riistakantojen runsastuttamiseksi, eli ihmisen takia. Monimuotoisuuden lisäämiseksi jätettävistä raivaamattomista alueista puhutaan yleisesti myös suojatiheikköinä tai riistatiheikköinä. Tiheiköt tarjoavat monille linnuille ja eläimille välittömästi suojapaikkoja sekä ravintoa, mutta niiden merkitys korostuu ajan myötä. ”Meidän ohjeissamme taimikonhoitotöiden yhteydessä pyritään jättämään kolme pienialaista raivaamatonta tiheikköä hehtaaria kohden
”Itse näkisin, että kymmenen prosenttia pinta-alasta on melko paljon, ja sillä voi olla jo taloudellista vaikutusta metsänomistajalle tulevaisuudessa”, Kuusniemi sanoo. Metsä Group: Yksi tiheikkö alkavaa kolmea hehtaaria kohden. ”Tämä ei aiheuta taloudellisia menetyksiä metsänomistajille, mutta oikein toteutettuina tiheiköt silti lisäävät selvästi monimuotoisuutta.” Tänä vuonna metsäalalla otetaan käyttöön myös PEFC-sertifioinnin uudet kriteerit, joiden mukaan ”suojatiheikköjä ja sekapuustoisuutta tulee säilyttää metsänkäsittelyn kaikissa vaiheissa silloin, kun se on kohteella mahdollista”. Yleistäen se on taimikonhoitotai ennakkoraivaustyömaalla pusikko, johon metsurin tekee kaikkein vähiten sahaansa mieli työntää. ”Kosteat lehtipuuta luontaisesti kasvavat painanteet, kuusialikasvosta puskevat ojanpenkat tai louhikkoiset vaikeakulkuiset alueet ovat usein luontevia paikkoja tiheiköille”, Kuusniemi listaa. KOMMENTTI 9699_.indd 21 9699_.indd 21 9.10.2022 13.34 9.10.2022 13.34. Lisäksi säästöpuiden ja maapuuryhmien ympärille suositus jättää raivaamaton alue. Tulevaisuudessa metsän keskelle muodostuu eri-ikäistä puustoa sisältävä käsittelemätön saareke. OLEN 14 vuoden metsänomistajataipaleen aikana kävellyt lähes jokaisen neljästäkymmenestä metsähehtaaristani raivaussahan kanssa läpi. Haluamme lisätä ymmärrystä siitä, että raivaamattomat alueet on jätetty metsään tarkoituksella monimuotoisuuden edistämiseksi”, kertoo Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine. Oikealla tiheikkö jatkuu päätehakkuussa jätettynä säästöpuuryhmänä. Tiheikön on hyvä olla puustoltaan monilajinen, sisältää kuusia ja olla kooltaan minimissään 10 neliömetriä. Olen jättänyt jokaiselle kuviolle myös raivaamattomia alueita suojaksi linnuille ja eläimille. 14.10.2022 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ TIHEIKÖT TAVAKSI JO TAIMIKONHOIDOSSA TIHEIKÖILLE HYVIÄ PAIKKOJA Kuvioiden reuna-alueet kosteat painanteet kohdat, joissa puustossa luontaisesti kerroksellisuutta säästöpuuryhmien ympäristöt ojien pientareet tekopökkelöiden ympäristö kivennäisja turvemaan vaihettumisvyöhyke METSÄYHTIÖIDEN LINJAUKSIA SUOJATIHEIKÖISTÄ Stora Enso: Kolme pienialaista tiheikköä hehtaarille. Tiheikkö työläimpään paikkaan Hyvä paikka tiheikölle on usein helppo määrittää. Ennakkoraivauksen yhteydessä kuvion kulmaukseen on jätetty raivaamaton tiheikkö kohtaan, jossa puusto on luontaisesti muuta kuviota pienempää ja tiheämpää. Vasemmalle on jätetty taimikon harvennuksen yhteydessä suojatiheikkö. Kynnys jättää metsään raivaamattomia kohtia voi edelleen olla osalle tekijäistä korkea, mikä on ihan ymmärrettävää.” Kemera sallii jopa 10 prosenttia pinta-alasta Nykyinen kemeralaki sallii, että taimikon varhaisperkauksen tai harvennuksen yhteydessä raivaamattomia tiheiköitä voidaan jättää kuviolle jopa kymmenen prosenttia pinta-alasta ilman, että tämä vaikuttaa tukieuroihin. PEFC-STANDARDIN MÄÄRITELMÄ ”Tiheiköt ovat pienialaisia, lajistolle suojaa tuovia puuryhmiä. Raivaamaton säästöpuuryhmän alusta voi toimia tiheikkönä. Lisäksi kivennäisja turvemaan vaihettumisvyöhykkeelle raivaamaton kaista, jonka tavoiteleveys noin 10 metriä kohteen mukaan vaihdellen. Päinvastoin, lepän läheisyys näyttää toisinaan lietsovan kuusta jopa lajitovereitaan kovempaan kasvuun. ”Näkisin, että enemmän kyse on ajatteluja työtapojen muuttamisesta. Pyyt tuntuvatkin viihtyvän myös tilan varttuneissa metsissä vuodesta toiseen. Metsureille tiheikköjen jättäminen aiheuttaa hieman päänvaivaa, mutta oikein toteutettuna Kuusniemi arvioi tiheikköjen jättämisen ennemmin helpottavan metsurin työtä kuin vaikeuttavan sitä. UPM: 1–2 aaria raivaamattomia tiheiköitä kullekin kohteelle. Tiheiköt ovat aina näköetäisyyden päässä toisistaan. Joka vuosi tiheiköistä löytyy myös uusia pikkulintujen pesiä, ja onpa kuvion laidan raivaamattomalta kaistalta ampaissut vauhtiin karhukin. Metsän kasvulle tai tuotto-odotuksille en ole kokenut aiheutuvan haittaa, vaikka lepät ja muut lehtipuut paikoin kurottelevat havupuun taimien päällä. Suositusala suojatiheikölle noin aari. Myös säästöpuuryhmät muodostavat tiheikköjä, kun niiden alustoja ei ole raivattu.” ”Tämä auttaa huomioimaan kohteet tulevissa toimenpiteissä, mutta on jatkossa myös tapa viestiä suojatiheiköistä metsänomistajalle. Stora Enso ei ole tarkasti määritellyt jätettävien tiheiköiden pinta-alaa, mutta tyypillisesti niiden ala on yhteensä muutamia aareja hehtaaria kohden. Tekojen vaikutusta monimuotoisuudelle on vaikea arvioida, mutta olen pitänyt yhtenä onnistumisen indikaattorina pyytä. SAMI KARPPINEN PYYN PYRÄHDYS ON ONNISTUMISEN MERKKI Ojan penkalla kasvaa usein tiheä kuusialikasvos, mikä muodostaa luontevan paikan suojatiheikölle
Janne Hella hoitaa itse suuren osan metsätöistä. 26-vuotias Hella on harvinaisemmasta päästä nuoria miehiä. Viimeksi mainittu on rahan jälkeen tärkein syy siihen, että hän on yleensä metsänomistajaksi aikanaan lähtenyt. LAPUA Janne Hellan metsäomistukset jakautuvat eri puolille Pohjanmaata. Menneenä kesänä edelleen Hellan omistuksessa olevalla palstalla tehtiin päätehakkuu. Maanviljelyä Janne Hella harjoittaa yhdessä isänsä kanssa. Sama riuska meininki jatkuu myös Rajamäenkylässä sijaitsevassa, alkusyksyisessä mäntykangasmetsässä. Lapuan lisäksi miehen omistamaa metsää löytyy myös Kauhavalta ja Kuortaneelta. Metsäkaupan Hella solmi paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Sukupolvenvaihdosta ei ole vielä tehty, vaan kumpikin omistavaa erikNUORUKAINEN VALITSEE METSÄN Autolla päristely tai baarissa istuskelu ei maistu, vaan Janne Hella viihtyy paremmin metsätöissä. Nyt nelisenkymmentä hehtaaria metsää omistava Hella hankki reilun parinkymmenen ikäisenä ensimmäisen, parin hehtaarin metsäpalstan Lapuan Tiisijärveltä. Ammatiltaan Hella on maanviljelijä, joten metsänomistaminen tuntuu luonnolliselta jatkumolta – varsinkin, kun isän Juha Hellan maatilaan on aina kuulunut myös metsää. Valokuvaajan autosta puhjennut rengas on yks kaks miehen käsittelyssä vaihtunut uuteen. Viljeltävä peltopinta-ala ei ole pienimmästä päästä: sitä löytyy yhteensä 160 hehtaaria. ”Se oli päätehakkuukypsää metsää pääasiassa, mutta samalla todella risukkoinen. 9698_.indd 22 9698_.indd 22 9.10.2022 13.35 9.10.2022 13.35. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 14.10.2022 22 Metsälehti.fi JARI HAKALA, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVAT LAPUALAISEN Janne Hellan ripeät otteet selviävät viimeistään metsässä. Isän kanssa mentiin se moottorisahoilla putsaten läpi ja rankaa tuli”, hän muistelee. Sieltä täältä löytyvät koivunrangat saavat kyytiä Hellan selässään kantaman raivaussahan avittamana. Hellan metsäomistukset jakautuvat eri puolille Etelä-Pohjanmaata. Häntä eivät niinkään kiinnosta autot tai baarit vaan metsä, metsän omistaminen ja ennen kaikkea metsätöiden tekeminen
Mihinkään hirveisiin huutokauppoihin en lähde, vaan omansa on saatava joku päivä poiskin.” Kaupantekofoorumeina toimii KUN METSÄNTUTKIMUS ALKOI Suomessa toistasataa vuotta sitten, keskeinen kysymys oli, miten luonnonmetsät kehittyvät. Muutos on vakuuttava. PALSTALLA Metsätilat.fi:n lisäksi esimerkiksi Tori.fi ja toisinaan Etuovi.com. Syntyykö uusia taimia riittävästi niin, että kestävyys säilyy. Siinäkin oli ylihakkuun tuntua, koska jokaisen harsintakierroksen jälkeen uuden kierroksen aikana puuta oli entistä vähemmän. ”Lainarahalla on ostettu suurin piirtein kaikki metsät. ”Hiljan viikonloppuna tuttu kaveri soitti, että mitä teen. ”18-vanhana laitoin Y-tunnuksen, kun rupesin urakoimaan ja kulkemaan kuskina laskulle”, hän selvittää nuoren yrittäjän taivaltaan. Sadan vuoden jatkuvan kasvatuksen kokeilun jälkeen aloitettiin määrätietoinen uudistaminen avohakkuineen ja metsänviljelyineen. Metsätyöt ovat mieleen siksikin, että urakontihommissa tulee istutuksi paljon työkoneen kopissa. Lapuan Lämpökin ostaa haketta, ja sinnekin sitä on joskus myyty.” ”Ainahan makkara on metsässä hyvältä maistunut.” Koivunranka saa kyytiä Janne Hellan raivaussahan hampaissa. ”Omat isoimmat sarat sijaitsevat Kuortaneen puolella. Silloin Hella kulki metsissä yhdessä isoisänsä kanssa. Siihen kuuluu myös kaikenlaista koneurakointia niitoista lumitöihin. 20 hehtaarin palakin on itsellä siellä”, hän selvittää. Seuraavalle vuosituhannelle tultaessa puustoa oli jo 91 m3/ ha ja kestävien hakkuiden määrä oli lähes kaksi kuutiota hehtaarilla. Seuraava sata vuotta näyttäköön, onnistutaanko nykyisin paremmin jatkuvassa kasvatuksessa. Samanlaisia kokemuksia on raportoitu suomalaisista kartanoista. Kello oli silloin seitsemän lauantai-iltana, ja vastasin käveleväni raivaussaha mukanani metsästä, niin kuin muutkin nuoret”, Janne kertoo pieni hymynkare huulillaan. ”Raivaussahalla tehdään itse taimikonhoito ja ensiharvennuksia taas moottorisahalla. Norlannin oloissa sata vuotta harjoitettu suurten puiden poiminta luonnonmetsistä oli tullut tiensä päähän. Vaasan korkeudella sijaitsevissa yhtiön metsissä keskipuusto oli 1947 vain 67 kuutiota hehtaarilla. Itse kaadetut hän pistää hakkeeksi. Samalla säästettiin hakkuilta hyväkasvuisia metsiä. Kaikilla puulajeilla todettiin, että jonkin luonnontuhon jälkeen syntyneissä metsissä runkoluku on alkuvaiheessa suuri, mutta alenee nopeasti. ”Lähellä on kanaloita, joihin haketta on myyty. Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. ”Vaikka sitten illalla kävisi vain yhden tankillisen raivurilla sahaamassa, niin jo siinä tulee liikuntaa.” Metsätöistä Hella pyrkii hoitamaan kaikki ne työvaiheet, jotka luonnistuvat raivaussahaa käyttämällä. Janne on metsäkaupoissaan matkassa lainarahalla. Jannen omistamien metsäpalstojen kokoluokka liikkuu 1–20 hehtaarin välillä. Joskus pitää rahaa tulla takaisinkin päin, eikä vain velan maksuun.” Kotitarvehakkaajat kaupoille Kaupungin läheisyyttä omistusmetsissä Hella pitää huonona. METSÄSTÄ 14.10.2022 Metsälehti.fi 23 NUORUKAINEN VALITSEE METSÄN seen omat peltoalansa Lapualla ja Kauhavalla. SADAN VUODEN HARSINTAKOKEMUS 9698_.indd 23 9698_.indd 23 9.10.2022 13.35 9.10.2022 13.35. Vankkaa mittauksiin perustuvaa tutkimustietoa on kuitenkin vasta lyhyeltä ajalta. Parin hehtaarin metsäsoiron sijainti houkuttelee kaupoille myös ”kotitarvehakkaajia”, ja hinta karkaa käsistä. ”Ainahan se makkara on metsässä hyvältä maistunut, kun sitä on valkealla paistanut”, Hella kertoo. Launtai-ilta metsätöissä Kiinnostus metsiin virisi jo lapsena. Puustoa löytyy metsistä koko skaala ja valtalajina on mänty. Yrittäjän ura alkoi jo teini-ikäisenä. Hakkuita uskallettiin tehdä vain puoli kuutiometriä vuodessa hehtaaria kohti. Uutta puustoa syntyi liian vähän. STRATEGIAN MUUTOS TOIMI. Kun tukkipuuta rupeaa tulemaan, otetaan jo moto metsään.” Hakatut puut lähtevät Jannen metsistä joko sellunkeittoon tai sitten sahoille. Toisenlaisen vastauksen antoi postuumisti julkaistussa kirjassaan ruotsalainen professori ja metsänhoitopäällikkö Stig Hagner (1928–2003). Tähän tosiseikkaan nähden jatkuva suurimpien puiden poistaminen hakkuilla ei ole erityisen luonnonmukaista. Lompakon kannalta se voi olla hyvä ratkaisu ainakin muutaman vuosikymmenen ajan. Historiikeissa kerrotaan, että metsätalouden ajatus oli pakko muuttaa jatkuvasta kasvatuksesta metsikkötalouteen, koska puuston keskitilavuus aleni vanhalla tyylillä vuosikymmenestä toiseen. Elinvoimaisimmat naapurit jatkoivat kasvuaan. ”Tärpännyt on noin yksi tarjous kymmenestä. Myös uusia palstoja hän katselee enemmän tai vähemmän aktiviisesti jatkuvasti. Mitä pienempi puu on naapuripuihin verrattuna, sitä todennäköisemmin se kuoli. Monet jatkuvan kasvatuksen tutkijat vakuuttavat, että mallinnusten mukaan uusia puita syntyy riittävästi. Ihan siitä syystä, että en ole ruvennut maksamaan mitään mahdottomia. Ensiksi uudistettiin harsinnan pilaamat metsät. Hakkuut tuottivat huonosti: 1950-luvun alussa keskimääräinen päätehakkuupuusto oli vain 40 m3/ha. Janne Hellan tapa viettää viikonloppuja poikkeaa moneen muun nuoren vastaavista. Mutta toimiiko jatkuva tukkipuiden poiminta pidemmän päälle Pohjolan oloissa. Tarjouksia hän tekee myynnissä olevista palstoista kuitenkin maltilla
METSÄSTÄ 14.10.2022 24 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ ETELÄSUOMALAINEN kuusitaimikko ei muutu hiilinieluksi vielä alle seitsemänvuotiaana. Vasemmalla kuusentaimien kansoittama perattu osa, oikealla lehtipuuntaimien hallitsema raivaamaton alue. Muutos hiilitaseessa voi olla merkittävä”, Uotila sanoo. -1,5 -1,0 -0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 Tutkimustaimikko päästänyt hiiltä enemmän kuin sitonut Tonnia hiiltä/ha Taimikko kokonaisuudessaan hiilinielu Taimikko kokonaisuudessaan hiilen lähde Lähde: Ilmatieteen laitos 5/21 7/21 9/21 11/21 01/22 03/22 05/22 07/22 hiilitase perkaamaton taimikko hiilitase perattu taimikko Kesäkuukausina hiilensidonta on voimaakkampaa kuin päästöt, mutta koko vuoden mittaan päästöjä on yhä sidontaa enemmän. Julkisuudessa on aiemmin esitetty kärjekkäästi, että taimikot päästävät enemmän hiiltä kuin sitovat sitä 20-vuotiaiksi asti. Kuuden viikon päästä raivauksesta vihersi jälleen. Oma kysymyksensä on vielä, kuinka kauan hiilinieluksi muuttuneelta taimikolta kestää sitoa ensimmäisten elinvuosiensa aiheuttamat päästöt. Tämänhetkisten tulosten perusteella ei voi vielä sanoa, että perkaus aiheuttaisi vakavan hiilipäästön.” Jatkossa tutkimustaimikossa mitataan siis sekä raivauksen vaikutusta hiilensidontaan että etsitään ajankohtaa, jolloin taimikko kääntyy hiililähteestä hiilinieluksi. ”Odotamme, että ero peratun ja perkaamattoman alueen hiilitaseessa kaventuu lähivuosina. Lämpötilan nousu kiihdyttää todennäköisesti maaperän hengitystä eli hiilipäästöjä”, Uotila sanoo. Jo tuolloin oli saatu arvio, että taimikkoalue päästää vuoden aikana enemmän hiiltä ilmakehään kuin sitoo sitä. TAUSTA kasvupaikasta tulee muutamaksi kesäksi avonainen. Ruotsalaisen Linné-yliopiston viime vuonna julkaisemien alustavien tulosten mukaan taimikkoalue kasvaa päästölähteestä hiilinieluksi 8–13 vuoden kuluttua avohakkuun jälkeisestä istutuksesta. Raivaus pudotti hiilensidontaa Tutkijat ryhtyivät kesällä selvittämään Nastolassa myös sitä, miten raivaus eli taimikonhoito vaikuttaa hiilensidontaan. Tilanne on sama myös toisen mittauskesän jälkeen. Varhaisperkaus Mittaukset alkavat 9700_.indd 24 9700_.indd 24 9.10.2022 13.37 9.10.2022 13.37. Siinä istutettujen kuusentaimien ympäriltä kaadetaan niiden kasvua haittaavat lehtipuuntaimet. Nyt lehtipuut makaavat ruskeina maassa ja päästävät hajotessaan hiiltä hiljalleen ilmakehään. Tulokset näyttävät nyt, että taimikko ei käänny hiilinieluksi ainakaan ensi vuoteen mennessä, jolloin se täyttää 7 vuotta. Havupuut alkavat yhteyttämisen eli hiilen sitomisen jo maalis-huhtikuussa eli aikaisemmin kuin lehteen puhkeavat lehtipuut. Raivaus heikensi hiilensidontaa, mutta kuinka pitkäksi aikaa. Osa tutkimustaimikosta raivattiin eli varhaisperattiin tänä kesänä. ”Tässä vaiheessa on melko selvää, että alle 7-vuotiaana tutkimustaimikko ei muutu hiilinieluksi”, kertoo Luken tutkija Karri Uotila. ”Lehtipuuston yhteyttäminen ja kasvu lakkaavat, kaadetut lehtipuut alkavat hiljalleen hajota ja Päästölähde ainakin kouluikään Tutkimustaimikko ei muutu hiilinieluksi seitsemässä vuodessa. Kaadettujen lehtipuiden kannoista nousi vesoja jo samana kesänä. Metsäalue on hiilinielu, kun sen hiilivarasto kasvaa. Lehtipuuston kaataminen pienensi päiväsaikaan tapahtuvaa hiilen sidontaa raivatulla alueella puoleen aiemmasta. Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteen laitos mittaavat parhaillaan Etelä-Suomessa, kuinka kauan istutustaimikolta kestää siirtyä hiilen lähteestä hiilinieluksi avohakkuun jälkeen. Osalle Nastolan koetaimikosta tehtiin varhaisperkaus, joka on taimikon ensimmäinen raivauskerta. Moni taimikoita seurannut tietää, että kokoero viisivuotiaan ja 10-vuotiaan taimikon välillä on rehevillä kasvupaikoilla merkittävä. Toukokuusta 2021 asti jatkuneiden hiilimittausten perusteella voidaan arvioida, että nyt kuusivuotiaassa taimikossa hiilipäästöt ovat sidontaa suurempia ainakin ensi vuoteen asti. Metsälehti uutisoi taimikon hiilensidontatutkimuksesta vuosi sitten (19/2021). ”Puuston kasvu voimistuu huomattavan nopeasti. Tuo arvio perustuu kuitenkin mallinnuksiin. Kuusten kasvupyrähdys tasoittaa tilannetta Toisaalta pystyyn jääneiden istutuskuusien hiilensidonta kiihtyy nyt, kun taimet ovat saaneet kasvutilaa. KA RR I U O TI LA /L U KE KA RR I U O TI LA /L U KE MILLOIN METSÄ ON TAAS HIILINIELU. Ruotsin Linné-yliopiston alustavat mittaustulokset arvioivat, että taimikko kasvaa hiilinieluksi 8–13 vuodessa. Näin kertovat tutkimustulokset Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Ilmatieteen laitoksen seurantataimikosta Nastolasta Lahden seudulta
HUSQVARNA pääsee vihdoin haastamaan kovinta kilpailijaansa Stihliä tehokkaiden kevytsahojen sarjassa, kun 540 XP Mark 3 tulee markkinoille. Sen hintaa ei ole vahvistettu, mutta ruotsalaissivustoilla mainittiin 9 300 kruunua eli noin 930 euroa. Se tosin ei onnistu tavallisella haritusraudalla, vaan terä pitäisi laittaa viilapenkkiin ja vääntää esimerkiksi jakoavaimella. Voi olla, mutta raivaussahalla puolikaasulla ajelu ei yleisesti ottaen ole järkevää. Terää voi hyvällä syyllä kutsua hybridiksi. 9700_.indd 25 9700_.indd 25 9.10.2022 13.37 9.10.2022 13.37. Pieniläpimittaista vesakkoa niitettäessä terä voisi olla hiukan nykyistä repivämpi. Saha varustetaan 3/8-jaollisella, 1,3 millimetrin ketju-uraan sopivalla teräketjulla. Varhaisperkaukseen Strandin Intensive-terä sopii parhaiten taimikoiden varhaisperkaukseen. STRAND INTENSIVE terän halkaisija 290 mm sekä 20 että 25 mm teräakseleille valmistaja Strandklingan Ab maahantuoja Uittokalusto Oy verollinen hinta 32,90 euroa Plussat ja miinukset + lehmeä leikkuutapa + leikkaa sekä vesakkoa että järeämpiä runkoja vesakon niitossa terä voisi olla vähän repivämpi merkiksi 6,3 millin pyöröviilalla. Huskin 540 XP:n paino ja moottorin teho ovat käytännössä samat kuin kilpailijalla. Kokeilun perusteella jäi tuntuma, että terän leikkaavuus järeää puuta sahattaessa paranisi työstämällä leikkuuhampaita viilanohjaimella varustetulla pyöröviilalla. Uuden Autotune-version luvataan helpottavan sahan käynnistämistä. Myöskään pykälää isompi 543 XP ole lunastanut kaikkia sille asetettuja odotuksia. Uutukainen on ainakin pohjoismaisilla sahamarkkinoilla tärkeä täydennys Husqvarnan mallistoon, josta tehokas kevytsaha on tähän asti puuttunut. Tätä emme kokeilleet, mutta lupaus tuntuu uskottavalta. Alkuperäistä lapojen etureunojen hammastusta viilataan 5,5 millimetrin viilalla. Terän leikkuutapa on pehmeä, minkä vuoksi sitä voi valmistajan mukaan käyttää myös akkusahoilla ja muilla pienitehoisilla raivaussahoilla. Terälapojen ulkoreunalla on haritettu leikkuuhammas. Terälapojen ulkolaidan leikkuuhampaita viilataan lattaviilalla. Toimintatavaltaan se muistuttaa Strandin V-klingania, jossa osalla terän ulkokehää on tavallinen terähammastus. Sahassa on elektronisen moottorinohjausjärjestelmä Autotunen uusin, kolmosversio, josta myös tulee sahamallin lisämääre Mark 3. Terän suojaaminen on hankalaa. Pitkään kehitteillä ollut takakahvallinen polttomoottorisaha 540XP on teknisesti täysin uusi malli, vaikka sen sukunäkö yläHusqvarnalta kevytsaha ammattilaissarjaan HUSQVARNA 540 XP MARK 3 sylinteritilavuus 39 cm 3 paino 4,1 kg teho 1,9 kW terälaite 3/8-jaollinen, 1,3 mm ketju-ura myyntiin tammi-maaliskuussa 2023 Hinta-arvio noin 900 euroa (ei vahvistettu) kahvaiseen, jo vuosia markkinoilla olleeseen T540-malliin on ilmeinen. Urakkakäyttöä varten lapojen etureunoille voisi viilata nykyistä syvemmän hammastuksen esiHybriditerä sahaa ja niittää Strandin Intensiveterä sopii parhaiten taimikoiden varhaisperkaukseen. Tavallisella kolmioterällä siitä ei tulisi mitään. Haritustakin voisi kokeeksi vääntää terään hiukan tehdasasetusta enemmän. Tälläkään tavalla se ei viskonut leikkuutähdettä kohti sahaajaa. Näin saha pitäisi varustaa isolla muovisella sektorisuojalla. Uutuusmallissa palikoiden pitäisi olla kohdallaan haastamaan kevytsahojen sarjan ylimuistoinen valtias, Stihl MS 201. Sillä pystyy kohtalaisesti sahaamaan 5–10-senttisiä runkoja. Se on samaa luokkaa kuin kilpailija Stihlillä. Uutuusmalli sopii rankametsään ja ensiharvennuksille, mutta myös arboristien työmaille. Tosin myös T540:stä esiteltiin uusi Mark 3 -malli. Valmistajan esitteessä kehutaan, että terä leikkaa hyvin myös matalilla kierroksilla. V-klinganiin verrattuna Intensive on kuitenkin tunnottomampi maahan ja kiviin sahaamisille, joten se on huolettomampi käyttää. Kokonsa vuoksi se ei mahdu tavallisen peltisen sektorisuojan alle. KOKEILTUA Strand Intensive on kolmioterä, jonka lapojen etureunat on hammastettu. Parhaimmillaan terä on varhaisperkauksilla. Intensive-terällä pystyy sahaamaan jopa 5–10-senttisiä runkoja. Huskin sylinteritilavuus on kuitenkin suurempi, joten moottorin voi olettaa olevan hieman vääntävämpi. Malli on tulossa markkinoille ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. METSÄSTÄ 14.10.2022 Metsälehti.fi 25 MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI RISTO PÖNTINEN, KUVAT STRAND Intensive -raivausterä niittää ohutta vesakkoa ja leikkaa siedettävästi myös järeämpiä runkoja. Se on kolmioterä, jonka lapojen etureunat on hammastettu repimään pieniläpimittaista vesakkoa, vatukkoa ja heinää. Esimerkiksi kytkin kuluu herkästi ja moottori karstoittuu – siis kaasu pohjaan myös Intensive-terällä sahatessa. Kokeilussa sahasimme Intensive-terällä ilman sektorisuojaa. Toisaalta loiva hammastus tukee terän käyttöä pienitehoisilla raivaussahoilla. Metsässä sellainen on hankala, koska suojuksen helma tökkii helposti kantoihin
9701_.indd 26 9701_.indd 26 9.10.2022 13.45 9.10.2022 13.45. Ne ovat selvästi pienempiä kuin yleisimmät keskipaakkutaimet, jotka kasvatetaan tilavuudeltaan 85 kuutiosenttimetrin Plantek 81 kennoissa. Tavalliseen taimivakkaan mahtuu 90 keskipaakkutainta, Pikkolo-taimia 200. Liian pitkät taimet ovat vaikeuksissa, jos juuristoa on liian vähän verson ruokkimiseen.” Pikkolo-männyt kasvatetaan tilavuudeltaan 30 kuutiosenttimetrin Airblock 196 -kennoissa. Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. Silloin niissä on sopivasti juurta ja versoa. 76 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. Niitä mahtuu taimivakkaan 120. Sopivilla mailla ne menestyvät isompien lailla. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. ”Kasvatamme taimet keskimäärin seitsemänsenttisiksi. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. Pikkutaimilla parempiin tuloksiin Nykyistä pienemmät taimet tuovat säästöä metsänviljelyyn. METSÄSTÄ 14.10.2022 MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT UPM:N Joroisten taimitarhapäällikkö Anne Immosen esittelemät, yksivuotiaat Pikkolo-männyntaimet ovat huomattavan pieniä. Esimerkiksi metsäyhtiö Tornator käyttää omilla maillaan merkittäviä määriä Plantek 121 -kennoissa kasvatettuja männynja kuusentaimia. Muiden muassa Finforelia tuottaa yksivuotiaita kuusentaimia Plantek 121 -kennoissa. tilaametsa.fi/konkari Anne Immonen havainnollistaa Pikkolo-taimen ja peruspaakkutaimen kokoeron. p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle
Kokoero näkyy myös kennoissa, joissa taimet kasvatetaan. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. METSÄSTÄ 14.10.2022 p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle. Pikkumännyt ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijan Jaana Luorasen mukaan menestyneet istutuksen jälkeen mainiosti. ”Pieni taimi on altis kuivuudelle, joten se pitää istuttaa niin syvälle, että osa latvaversostakin jää maan sisälle. Joutuisia istutettavia Pienet taimet tuovat säästöä taimien kasvattamiseen ja metsänviljelyyn Neliömetrille mahtuu 500 keskipaakkutainta, noin 750 Plantek 121 -tainta ja 1 300 Airblock 196 -tainta. Plantek 121 -taimien istuttaminen on noin viidennestä ja Airblock 196 -taimien istuttaminen on jopa 40 prosenttia nopeampaa kuin keskipaakkujen. Pieniä taimia mahtuu enemmän samaan muovihuoneeseen ja pakkasvarastoon kuten myös taimia kuljettaviin autoihin ja istuttajien vakkoihin. Ruotsalaistutkimusten mukaan pienet kuusentaimet menestyvät isompien veroisesti. ”Metsurit pitävät PL 121 -taimista niiden hyvän käsiteltävyyden vuoksi.” Plantek 121 -taimien ihanteellinen pituus on 10–15 senttiä, tällöin taimen juuri-verso-suhde on tasapainoinen. Finforelian myyntipäällikkö Johan Grönros arvioi, että Plantek 121 -kennoissa kasvatettavien taimien tuottaminen on neljännestä halvempaa kuin keskipaakkutaimien. ”Ne sopivat kuivahkoille männyn maille”, Immonen sanoo. 9701_.indd 27 9701_.indd 27 9.10.2022 13.45 9.10.2022 13.45. Myös istuttajan urakka helpottuu. Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. tilaametsa.fi/konkari Pieni taimi pärjää metsässä Kaikkein pienimmissä kennoissa kasvatetaan vain mäntyjä. ”Ne lähtevät nopeasti kasvuun. Istutuksen jälkeen taimi kasvaa nopeasti”, Immonen sanoo. Lisäksi ne säästyvät lähes kokonaan tukkimiehentäin tuhoilta.” Molemmat korostavat huolellisen taimihuollon, maanmuokkauksen ja syväistutuksen tärkeyttä. Suomessa Plantek 121 -taimien menestystä ei ole tutkittu, mutta Tornatorin metsänhoitopäällikön Ville Nousiaisen kokemusten mukaan taimet menestyvät hyvin, kun istutusalue ei ole voimakkaasti heinittyvää. Riittää, kun kolme neljän senttiä kahdeksan sentin taimesta jää näkyviin. Mitä enemmän taimia yhteen laatikkoon ja taimivakkaan mahtuu, sitä vähäisemmäksi edestakainen kävely istutusalalla jää. Lisäksi pikkutaimia istutetaan pienemmillä ja samalla kevyemmillä istutusputkilla. 76 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä
Pinta-alaverotus kummittelee Verottajan antamat hehtaariarvot ovat keskimääräisiä maakunnittaisia arvoja. Jos sitä käytetään perunkirjan pohja-arvona ja tila jaetaan myöhemmin kuolinpesän osakkaiden kesken, siitä voi tulla ongelmia sisarusten välillä.” Pajula painottaa, että viimeistään perinnönjaossa pitäisi teettää tila-arvio. Pohjalla olevat satelIlmainen arvio on harvoin paras Yleensä metsälle kannattaa tilata maksullinen tila-arvio, mutta joskus ilmaislaskurit tai verottajan maakunnittaiset arvot toimivat. Tänä vuonna voimassa olevat arvot on laskettu maanmittauslaitoksen kauppahintatilastoista vuosien 2018 – 2020 keskiarvoina. Jokainen antoi eri tuloksen. Syynä on vanha pinta-alaverotuksen mukainen veroluokitus. Laskurien ohella metsän arvon voi määrittää käyttämällä verottajan vuosittain julkaisemia laskennallisia maakunnittaisia arvoja tai tilaamalla maksullisen tila-arvion. Lisäksi maakuntien sisällä saattaa olla suurta vaihtelua kasvupaikan hyvyyden suhteen ja karukin metsä voi saada turhan korkean arvon. ”Ylivoimaisesti valtaosassa tapauksista pitäisi tehdä tila-arvio”, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsätilarakenteen johtava asiantuntija Antti Pajula. Sitten taas maksetaan veroja”, Pajula muistuttaa. ”Silloin pitää olla ajatus, että metsä pidetään. Etelä-Suomessa metsämaan pinta-alat vastaavat todellisuutta, mutta soisella Pohjanmaalla tilan metsäisin kuvio saattaa olla luokiteltu joutomaaksi. Hinta on arviolta 15 –20 euroa hehtaarilta. Vanhimmat luokitukset ovat peräisin 1950-luvulta ja metsä on saatettu ojittaa tämän jälkeen. Yhden kokeilemani laskurin tulos perustui selkeästi vanhentuneeseen metsävaratietoon. Laskurien taustalla oleva metsävaratieto voi olla vanhentunutta, eivätkä tuoreet hakkuut välttämättä näy. Alhaisimman ja korkeimman arvon erotus oli jopa kymmeniätuhansia euroja. Vielä suurempi hämmästykseni oli kun selvisi, että tällaisen laskurin antama arvo kelpaa verottajalle. Kun metsän lahjoituksesta tai perimisestä on kulunut kymmenen vuotta, saa metsän myynnissä tämän jälkeen 40 prosentin hankintameno-olettaman, joka keventää verotusta. Muista oikaista perintöverotus Metsänarvolaskurien antaman tuloksen oikeellisuus riippuu lähtötiedoista. Mikäli perijöitä on vain yksi tai metsä lahjoitetaan tasaosuuksina, voivat nämäkin arvonmääritystavat toimia. Metsätilalle tulee määrittää arvo, kun se vaihtaa omistajaa eli metsä peritään, lahjoitetaan tai myydään. Verotuksessa käytetään esitäytetyn veroilmoituksen mukaisia metsämaan ja joutomaan pinta-aloja. UUDELLAMAALLA ARVOKKAINTA Verottajan vahvistamat metsämaan laskennalliset arvot verovuodelle 2022 maakunnittain, euroa/ha Uusimaa 5 500 Varsinais-Suomi 5 300 Kanta-Häme 5 100 Pirkanmaa 4 900 Päijät-Häme 4 900 Etelä-Karjala 4 600 Ahvenanmaa 4 500 Etelä-Savo 4 500 Satakunta 4 300 Kymenlaakso 4 000 Keski-Suomi 3 900 Pohjois-Savo 3 500 Pohjanmaa 3 500 Pohjois-Karjala 3 400 Etelä-Pohjanmaa 3 000 Keski-Pohjanmaa 2 600 Pohjois-Pohjanmaa 2 000 Kainuu 2 000 Lappi 1 300 Joutomaa 50 Lähde: Verohallinto liittikuvat voivat olla vanhoja tai metsään.fi-tiedoissa virheitä. Jos saa lahjana vanhemmilta halvalla lahjaveroarvolla metsää ja myy sen 5–6 vuoden päästä, luovutusvoittovero tulee lahjaveroarvon, myyntihinnan ja kulujen erotuksesta. 9711_.indd 28 9711_.indd 28 9.10.2022 13.47 9.10.2022 13.47. Pajula listaa kolme tilannetta, joissa tila-arvio on ehdottoman tärkeä: metsä myydään vapailla markkinoilla, metsä liitetään yhteismetsään tai kuolinpesästä perinnönjaossa syntyneen verotusyhtymän osakkaat tekevät metsäosuuksista kauppaa keskenään. Mikäli perukirjaan kuitenkin tulee metsälle turhan huokea arvo ja metsä päätetään myydä, verottaja antaa nykyään aikaa perintöveron oikaisulle vainajan kuolemasta kolme vuotta sekä kuluvan verovuoden loppuun. 14.10.2022 28 Metsälehti.fi METSÄSTÄ TIIA PUUKILA MIKÄ on mahtaa olla metsän arvo. Aikaisemmin aikaa oli vain vuosi. ”Silloin käy herkästi niin, että metsähehtaareja on vähemmän ja tilan käypä arvo jää alhaiseksi. Sieltä tulee yleensä lisää perintöveroa osakkaille, mutta vältytään kokonaan luovutusvoittoverosta”, Pajula vinkkaa. ”Verottaja muuttaa perintöveroarvon myyntihinnan mukaiseksi. On kuitenkin tapauksia, joissa laskureihin tai verottajan laskennallisiin arvoihin kannattaa tarttua, jos ne ovat verotettavalle edullisia. Tila-arvioita tekevät metsänhoitoyhdistykset, metsäfirmat, kiinteistövälittäjät sekä metsäpalveluyrittäjät. Miten arvo kannattaa eri tilanteissa määrittää. Testasin neljää eri verkosta löytyvää arvonmäärityslaskuria. Luovutusvoittovero on 30 –34 prosenttia ja lähisukulaisten perintövero suurimmillaan 19 prosenttia, joten perintöveron oikaisu kannattaa. ”Etelä-Suomessa, jossa metsätilojen hinnat ovat todella kovia, tulee kolmessa tapauksessa neljästä edullisemmaksi teettää tila-arvio kuin käyttää verottajan antamia hehtaariarvoja”, Pajula arvioi
METSÄTARVIKKEET METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS MN27 & LM30 Kysy rahoitusvaihtoehtoja! » Sisältää SIM-kortin ja 14 vrk. antenni 669 , 00 SIP Handy Flash raivaustakki 79 , 90 SIP Keiu sadetakki 135 , 00 » Täysin vedenpitävä » Huippuluokan hengittävyys » Ergonominen istuvuus » Tyylikäs ulkonäkö » Koot S-2XL SIP Keiu sadehousut 95 , 00 » Kevyet ja hengittävät » Vahvistettua kangasta » Vetoketjut lahkeissa » Koot S-2XL » Vettähylkivää polyesteria » Vetoketjullinen rintatasku » Napakat mansetit hihansuissa » EN ISO 20471 : 2013 / Class 3 » Koot S-2XL SIP Greenkeeper raivaushousut 69 , 00 » Kevyet raivaushousut » Etuosa vedenpitävä ja hengittävä » Polyesteri 65 %, puuvilla 35 % » Koot S-2XL Kampanjat voimassa 31.10.2022 asti Jo yli 100 vuotta tarvikkeita ammattilaisilta ammattilaisille 9711_.indd 29 9711_.indd 29 9.10.2022 13.47 9.10.2022 13.47. KATSO MUUT SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI Tehokas ja edullinen Norwood tukkivannesaha Hinta MN27 alk: 5990,00 Tukin halkaisija: 69 cm Tukin pituus: 3,8 m Alustan pituus: 4,2 m Laudan leveys max: 56 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 4,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot MN27 LumberMan MN27 Tukin halkaisija 69 cm LumberMate LM30 Tukin halkaisija 76 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla www.uittokalusto.. Nyt kaikki lisävarusteet -15% Tukkivannesahat nyt rahtivapaasti! Ultracom R10 koiratutka sis. käyttöaikaa » Sisäinen antenni » Akulla noin 65h käyttöaika » Täysin vesija pölytiivis » Täysin käyttövalmis » Takuu 2 vuotta 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.
Kaikille löytyy jotain.” Jatkoa toivotaan Kuoriaisefekti-näyttely on avoinna tiistaista sunnuntaihin 20. Taiteilijoille on hieno mahdollisuus, kun asiantuntijat on etsitty valmiiksi. Taustatiedon hankkiminen voi muuten viedä vuosia. Hankkeen tavoitteena on ennallistaa metsiä ja lisätä lahopuun määrää suojelualueilla ja turvata siten näyttelyäkin innoittaneiden kovakuoriaisten ja luteen elinmahdollisuudet. ”Olisi hienoa, jos tästä syntyisi jotain pysyvämpää – että taiteilijat ja tieteilijät kohtaisivat määrävälein joissain merkeissä ja katsoisivat, mitä siitä syntyy. Samalla, kun se lisää ihmisten tietoisuutta uhanalaisista metsälajeista, se tuo uutta yleisöä nykytaiteen pariin. ”Näyttely ei pyri valistamaan tai kertomaan asioita uhkakuvien kautta. ”Vaikka hanke kohdentuu näihin muutamaan kovakuoriaiseen, olennainen pointti on, että se hyödyttää paitsi kohdelajeja myös paljon suurempaa eliöjoukkoa ja kokonaisia elinympäristöjä”, sanoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Teemu Rintala. Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Helsingissä avautunutta Kuoriaisefekti-näyttelyä ovat innoittaneet seitsemän metsiemme uhanalaista kovakuoriaista ja yksi lude: korpikolva, kaskikeiju, haavansahajumi, lahokapo, punahärö, mäntyhuppukuoriainen, havuhuppukuoriainen ja palolatikka. Luonnosta on ammennettu vaikutteita taiteeseen niin kauan kuin ihminen on taidetta tehnyt.” Intohimo yhdistää Taidenäyttelyn teokset ovat syntyneet kahden vuosina 2021 ja 2022 järjestetyn Tieteen ja Taiteen leirin tuloksena. ”Taide ja tiede ovat välillä turhan kaukana toisistaan, vaikka yhdistäviä tekijöitä on paljon. Taideprojektia vetänyt ja itsekin näyttelyyn taideteoksen tehnyt kuvataiteilija Joonas Ahlava kertoo, että taiteilijat ja tutkijat löysivät yhteisen kielen nopeasti. 14.10.2022 30 Metsälehti.fi METSÄSTÄ LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT LATTIAN tasolta kuuluu tasaisin väliajoin suhahdus, kun automaattipiirturi siirtää kynän kärkeä paikasta toiseen. Uutta näkökulmaa Taidenäyttely on osa Metsähallituksen Beetles Life -hanketta. Salin keskellä oleville jalustoille on aseteltu kovakuoriaisten kehonosia esittäviä veistoksia. Entä sen jälkeen. Hän hyödynsi teoksessaan palanutta puuta. 9702_.indd 30 9702_.indd 30 9.10.2022 13.54 9.10.2022 13.54. Joonas Ahlava uskoo, että taidenäyttely palvelee sekä tutkijoiden että taiteilijoiden tarpeita. Leireille osallistui kymmenen taiteilijaa sekä kaikkiaan yksitoista tutkijaa muun muassa Helsingin yliopistosta, Metsähallitukselta ja Suomen ympäristökeskuksesta. ”Eri alojen ihmiset lähestyvät asioita eri tavoin, mutta jaettu intohimo on mukaansatempaavaa.” KUNNIAKSI Tiede ja taide kohtaavat Luonnontieteellisen keskusmuseon Kuoriaisefekti-näyttelyssä. Taiteilijat ja tutkijat löysivät yhteisen kielen nopeasti, kertoo taideprojektia vetänyt ja itsekin näyttelyyn taideteoksen tehnyt kuvataiteilija Joonas Ahlava. Olen varma, että taiteilijoiden tavasta tehdä asioita olisi hyötyä myös tiedepuolella. Hän kaipasi luonnonsuojeluun uutta näkökulmaa ja koki, että hankkeelle voisi taiteen kautta saada lisää näkyvyyttä. Automaattipiirturin suhahduksiin sekoittuu salin takakulmasta kuuluva palavan puun hiljainen rätinä. Valkoiselle alustalle piirtyy hiljalleen kuvia kirjanpainajan syömäkuvioista parittelukammioineen ja emoja toukkakäytävineen. ”Tutkijoita ja taiteilijoita yhdistää intohimo omaan tekemiseen. Tutkijoiden haasteena taas voi olla tutkimustiedon popularisointi”, hän sanoo. ANTTI TENETZ: Metsän kuiskaus Teos koostuu punahärö-kovakuoriaisesta otetuista kolmiulotteisista kuvista, joita heijastetaan alustalle. Nykytaide on niin monipuolista, että aihetta voi lähestyä monella eri tavalla. Lattiaan heijastuvat punahäröstä 3D-skannerilla otetut kuvat. Ahlava on samaa mieltä. marraskuuta asti. Lahopuiden sisältä ja ulkopuolelta tallennettuja ääniä säestävät jouhikko, pitkähuilu ja elektronisen musiikin instrumentit. Ja toisinpäin”, Rintala sanoo
FANNY VARJO: yksityiskohta teoksesta Pienet Suurenmoiset – Kahdeksan piirrettä Veistokset kuvaavat esiteltyjen seitsemän kovakuoriaisen ja yhden luteen piirteitä. 9702_.indd 31 9702_.indd 31 9.10.2022 13.55 9.10.2022 13.55. Mitä uhanalaisempi laji on, sitä enemmän kirjaimia nimestä on poistettu. Syömäjäljet koostuvat parittelukammiosta, parittelukammiosta lähtevistä emokäytävistä ja emokäytävistä lähtevistä lukuisia toukkakäytävistä. Teoksessa käytetyt näytteet on kerätty sellaisilta luonnonsuojelualueilta, jotka voisivat olla näyttelyssä esiteltyjen seitsemän uhanalaisen kovakuoriaisten ja yhden luteen elinympäristöjä. HANNA RÅST: Uhanalaisuusluokitus Teos koostuu näyttelyssä esiteltyjen seitsemän kovakuoriaisen ja yhden luteen tieteellisistä nimistä. Näyttelyn jälkeen teos viedään takaisin polttoalueelle. 14.10.2022 Metsälehti.fi 31 METSÄSTÄ SIRJA MOBERG: maaperä-, kaarna-, naava-, jäkäläja sammalnäytteistä paperille tehtyjä kromatografioita Teos kuvaa elinympäristöjen pirstoutumista. Teoksen lajit ovat ylhäältä alaspäin äärimmäisen uhanalainen punahärö (Cucujus cinnaberinus), erittäin uhanalainen korpikolva (Pytho kolwensis), vaarantuneet lahokapo (Boros schneideri), kaskikeiju (Phryganophilus ruficollis), haavansahajumi (Xyletinus tremulicola) ja palolatikka (Aradus angularis) sekä silmälläpidettävät havuhuppukuoriainen (Stephanopachys linearis) ja mäntyhuppukuoriainen (Stephanopachys substriatus). JOONAS AHLAVA: Saattajille Teoksen mate riaali on Helsingin yliopiston Hyytiälän tutkimusaseman lähistöllä olevasta polttaen ennallistetusta metsästä. Alareunaan on kirjoitettu viesti kaunokirjoituksella ja peilikuvana. OTSO HAVANTO: yksityiskohta teoksesta Syömäjäljet Mekaaniset piirturit piirtävät paperille kirjanpainajan lisääntymistä mallintavia syömäjälkiä
Järven pohjassa uskottiin olevan reikä, joka johti ylösalaisin olevaan vainajien maailmaan. Se oli paikka lähiluonnossa tai talismaanina käytetty kivi, joka mahtui reppuun. Lopulta kristinusko tuli tilalle. Naisilla ei ollut oikeutta tulla seitapaikoille, eikä seidan viereltä saanut ampua riistaa tai kalastaa. Seita, tai saameksi sieidi, oli saamelaisten pyhä uhrija kulttipaikka. Esi-isät asuivat saivoissa Saivot puolestaan ovat syviä rotkojärviä, joissa uskottiin majaiSEITA SUOJASI JA TOI ONNEN Saamelaiset turvautuivat pitkään seitoihin. “Jos seita petti toiveet, se voitiin hylätä tai jopa turmella.” Markkinan seitamännyllä vieraillessa kesällä 2018 tunnelma oli aavemainen; sataa tihutti ja männyn oksilla raakkui kymmenkunta harakkaa. Jos kalamies Keski-Suomen Laukaan Hitonhauta on komea rotko, jonka seinämässä on erotettavissa ihmismäiset kasvot. PILKKEET 14.10.2022 32 Metsälehti.fi LUONNOSTA HANNU ESKONEN, TEKSTI JA KUVAT MUINAISET esi-isämme olivat animisteja, jotka uskoivat luonnossa vaikuttaviin ”jumaliin”. Suvuilla oli omat seitansa ja niin myös siidoilla eli lapinkylillä. Saivojärvillä ja -tuntureilla oli omat suojelijansa. Pallaksella olevan Pyhäkeron rinteiltä virtaa Pyhäjoki alas upeaan rotkojärveen. Pahinta, mitä seidalle voitiin tehdä, oli seidan polttaminen ja lopuksi valeleminen vedellä. Nämä olivat manalle menneitä esi-isiä. Jos seita petti toiveet, se voitiin hylätä tai jopa turmella. 9703_.indd 32 9703_.indd 32 9.10.2022 14.27 9.10.2022 14.27. Kaikkiaan Suomesta tunnetaan yli 80 saivojärveä. Komeat rotkojärvet olivat ennen tärkeitä seitapaikkoja. Saamelaisella saattoi olla oma henkilökohtainen seita. Ukko eli Inarin saameksi Äijih oli tärkeä seitasaari Inarinjärvessä. Näihin sai yhteyden paikallinen shamaani rituaaleissaan. levan saivoväkeä. Eri suvuilla oli omat seitansa, joille tuotiin poronsarvia, luita, lihaa, kalaa, verta ja eläinten rasvaa. Eteläisemmässä Suomessa animistinen maailmankatsomus kitkettiin jo keskiajalla, mutta saamelaisten keskuudessa shamaanit, joiut, taiat, uskomukset ja pyhät seitapaikat säilyivät pitkään. Lopuksi oli mahtiseitoja, joille tultiin joukolla satojenkin kilometrien takaa. Näitä Pyhätai Ailigastuntureita löytyy Lapista useita. Ihmisillä ja seidoilla oli sopimus. Saivona saattoi toimia myös tunturi alueilla, joissa sopivia järviä ei ollut. Ihminen muisti uhrilahjoin seitaa, joka puolestaan toi onnea askareissa, paransi tauteja ja suojasi pahalta. Lisäksi luonnossa oli erilaisia henkiä. Ne kuuluvat Hitto-menninkäiselle. Seidat olivat erikoisia kalliomuodostumia, siirtolohkareita, lähteitä, rotkojärviä tai puita. Henkilökohtaisia seitoja poika peri isältään, ja niillä tehtiin jopa kauppaa. Näitä jumalallisia voimia olivat aurinko, kuu, ukkonen, tuuli ja vesi. Yksistään kivistä ja kallioista muodostuneita seitoja on Suomesta löydetty 64
Hienojakoiset maat soistuvat usein niin, että lyhyen lehtomaisen ja korpimaisen vaiheen jälkeen kehittyvät avoimiksi letoiksi tai nevoiksi. Kiroamisen ja vainojen sijaan seitapaikoille rakennettiin kirkkoja ja niiden nimet muuttuivat. Syntyy siis metsiä paikoille, joilla aikaisemmin ei ole metsää ollut. Jos merestä noussut maa saa kehittyä vapaasti, aallot ja merenpinnan vaihtelut pitävät maan pitkään niittymäisenä. Seitapaikat hiljenivät, ja noitarummuista tuli matkamuistomyymälöiden tuotteita. Lopulta kristinusko tuli tilalle. Tuojina ovat metsästäjät, kalastajat, poromiehet ja yhä useammin myös seidoista kiinnostuneet matkailijat. Nykyään tästä rautakautisesta kulttipaikasta kertoo 39 uhrikuppia kalliossa. Vanhoja metsiä, joiden kehitykseen ihminen ei olisi tavalla tai toisella vaikuttanut, ei maapallolla kuitenkaan juuri ole. Kartoille ilmestyi Pyhä-alkuisia tuntureita, järviä, jokia ja kuruja. mekasti tai käyttäytyi huonosti saivojärvellä kalastaessaan, saattoi mahtava jättikala kurittaa kalamiestä. Niille tultiin suorittamaan uhreja satojen kilometrien päästä. Saamelaiset täytyi vain saada uskomaan, että kristillinen Jumala oli mahtiseitojakin väkevämpi. Etelässä ensimmäisenä puuna on usein tervaleppä, lounaisessa saaristossa myös saarni. Kuloalueelle tai hakkuuaukolle nouseva metsä saa lajistonsa edesmenneestä metsästä, maaperän siemenpankista ja säilyneistä maavarsista ja juurakoista. Sen sijaan neitseellisistä metsistä voitaisiin puhua Pohjanlahden maankohoamisrannikolla, jossa uutta metsän kasvulle sopivaa maata paljastuu jatkuvasti. NEITSEELLISEKSI metsäksi on englanninkielisen termin ”virgin forest ” innoittamana ymmärretty sellaisia vanhoja metsiä, joissa ihmisen vaikutus ei näy. Kristinuskon levitessä Lappiin kirkon isät muuttivat taktiikkaa. Merestä nousseen maan valtaajat ovat pioneereja, jotka saapuvat aaltojen, tuulen tai lintujen kuljettamina. Vain kaukana olleet kohteet olivat edelleen pahojen henkien, pirun tai hiiden tyyssijoja. NEITSEELLINEN METSÄ Neitseellinen, koskematon hieskoivikko Ulkokrunneilla. Merestä nousseiden maiden metsätyypit ovat erilaisia kuin kuloalueelle tai hakkuuaukolle kehittyvät metsät. Kirkkoja seitapaikoille Lapissa kristinusko vaikutti vuosisatoja pitempään kuin etelässä. Saamelaiset jatkoivat animistista uskoaan, ja seidat sekä shamaanit noitarumpuineen ja joikuineen voivat hyvin. Kristinuskon levitessä erämaihin 1800-luvulla seitaperinne taantui ja shamaanit loitsuineen ja joikuineen hävisivät. Niiden lomaan tulee kuusia, pihlajia ja pajuja sekä erityisesti kallioisille paikoille mäntyjä. Aikaisemmin rantoja laidunnettiin voimakkaasti, ja sopivat hienojakoiset maat muutettiin niityistä pelloiksi ilman että väliin olisi ehtinyt metsä. Ruohoja ja heiniä on runsaasti, mutta varvut ovat niukkoja. Kristinuskon oli lopulta kohtuullisen helppo syrjäyttää seitaperinne. Saamelaiset tulivat tuomaan uhrilahjansa kirkolle. Maata kattaa tuuhea ruohokanukkamatto. SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Perämerellä nousevan maan valtaavat harmaaleppä ja hieskoivu. Pieninä kareina merestä nousevilla maakaistaleilla ensimmäiset puuvartiset ovat usein tyrni, kataja ja pihlaja, joiden siemenet ovat kulkeutuneet kaukaisillekin kareille lintujen ulosteissa. METSÄN KÄTKÖISSÄ 9703_.indd 33 9703_.indd 33 9.10.2022 14.27 9.10.2022 14.27. Silti monille seitapaikoille tuodaan yhä ”uhrilahjoja”. Uskottiin nimittäin näiden seitapaikkojen olevan tavallisia seitoja paljon voimakkaampia. Loimaan kirkon paikalla oli aikoinaan merkittävä uhripaikka. Maaperällä on vaikutuksensa siihen, millaista metsää merenpohjasta syntyy – ja tietysti myös ihmisellä. Suomen kuuluisimmat seidat olivat laajan alueen saamelaisten käytössä vuosisatoja. PILKKEET 14.10.2022 Metsälehti.fi 33 SEITA SUOJASI JA TOI ONNEN Saamelaiset turvautuivat pitkään seitoihin. Monet näistä paikoista ovat nykypäivinä kuuluisia matkailukohteita. Tyypillisiä lajeja ovat puna-ailakki ja erityisesti Perämerellä ruohokanukka. Tämä näkyi hyvin 1700-luvulla, kun ensimmäiset erämaakirkot nousivat Markkinaan ja Pielpajärvelle
Koulun jälkeen seurasi armeija, opinnot valtiotieteellisessä tiedekunnassa, toimitusharjoittelijan pesti Uudessa Suomessa sekä eri lehtien avustaminen Valmistuttuaan Simonen meni Suomen Metalliteollisuusyhdistyksen tiedotussihteeriksi, Siitä alkoi pitkä ura tiedottajana, eikä hän päässyt aina helpolla. ELINA SIMONEN KIRJOITTAJA ON RISTO SIMOSEN SISAR. Puun tulevaisuus on todennäköisesti rappeutumista. Puupalkinto on jaettu vuodesta 1994 alkaen. Äänestys päättyy 30. Tammen latvuksen tulee olla täysin valossa. Leveyssuunnassa kuori on irronnut noin puolen rungon alueelta. Simonen paneutui tehtävään täysillä, halusi oppia ja tunsi suurta vastuuta lehdestä. Sillä alueella, josta kuori on lähtenyt irti, näkyy välillä makeanhajuista hyytelömäistä eritettä. Hän oli syntynyt Helsingissä 21. Jos tammi välttyy pahoilta sienitaudeilta, se voi säilyä kauankin elossa. 9704_.indd 34 9704_.indd 34 9.10.2022 14.36 9.10.2022 14.36. Taas hän joutui leimahtavien kriisien keskelle. Hän perusti myös Jukka Pakkasen kanssa Lauttasaaren Yhteiskoulun Laru-lehden”, muistelee ystävä Matti Bäckman. On parempi poistaa huonokuntoinen nuori tammi. Metsästä tuli Simosen lopputyöelämän kohtalo. Sokeri! Elintarvikevärit! Lisäaineet! Torjunta-aineet! Makkara! Simonen säilytti malttinsa. Tällainen kuorenlähtö tammesta voi johtua myös paleltumisesta ja juuriston ongelmista. Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi sisäänkäynti on yksi Puupalkinto-ehdokkaista. Kaikki tammikujan puut on istutettu isoina, läpimitaltaan noin 15 senttimetrin kokoisina taimina. Ehdolla on kymmenen erilaista kohdetta, jotka edustavat monipuolisesti puun käyttöä erilaisessa rakentamisessa, palkinnon myöntävä Puuinfo kertoo. Rungon koroon voi myös tarttua nahakkasieni, joka tappaa puun jälsikerrosta. marraskuuta. Mikä tammea vaivaa ja voiko vaiva levitä lähellä kasvaviin muihin tammiin. Bakteeritartunnan ja sienien leviämisestä viereisiin puihin on vaikea tehdä arvioita. Tammi kasvaa pihatietä reunustavalla tammikujalla. Sitseissä Simonen viihtyi ja viihdytti nuorempia kollegoitaan jutuillaan vanhoista hyvistä ajoista. Vuonna 1990 hän siirtyi reippaasti avainpaikalle Metsälehden toimitussihteeriksi ilman juuri mitään journalistikokemusta. helmikuuta 1941. Tuodaan esiin vain täysin riidattomia tutkimustuloksia. Kuvista päätellen tammen juurenniska on jonkin verran syvällä, mikä on saattanut altistaa rungon vaurioille. Hän kirjoitti tasapainoisia artikkeleita lehtiin ja noudatti omia oppejaan lehdistön suhteen: puhutaan asiat rauhassa selväksi, mitään salattavaa ei ole. VE SA M O IL A N EN TOIMITTAJA ja tiedottaja Risto Simonen kuoli 14. LUKIJA KANTA-HÄMEESTÄ TAMMEN pinnasta valuva makeanhajuinen neste on bakteeritartunnan oire. lokakuuta. ”Kun me muut höökittiin nuorena jostain asiasta, Ripa analysoi ensin tilanteen ja muodosti sitten vasta mielipiteensä. Omaa suosikkiaan voi äänestää osoitteessa puuinfo.fi/arkkitehtuuri/ puupalkinto-yleisoaanestys. Simonen piti aina arvossa vapaata lehdistöä – kodin perimää tai ei. Puupalkinnon äänestys parhaillaan käynnissä Ehdolla on muun muassa Helsinki-Vantaan lentokentän sisäänkäynti ja Pikku-Finlandia. Vanha, osittain kuivunutkin, ontto tammi on maisemallisesti arvokas elinympäristö monille lajeille. Suomen metsäyhdistys arvosti Simosen kokemusta kahdesta huomattavasta liitosta ja palkkasi hänet tiedotuspäällikökseen 80 -luvun puolivälissä. Etunaan hänellä olivat hyvät verkostot ja suuri tietomäärä. Tammi tarvitsee täysikasvuisena 15–20 metrin levyisen tilan. Siellä isä, päätoimittaja Seppo Simonen, kirjoitti iltaisin artikkeleitaan ja kirjojaan. Todennäköisesti puun jälsikerros on kuivunut samanaikaisesti koko kuorettomalla osalla runkoa. Tammi voi saada vaurioituneen tai kuolleen juuriston kautta mesisienitartunnan. Myös täti ja isoisä olivat toimittajia Kavereiden mielestä journalistin taipumukset näkyivät jo aikaisin. Pitäisikö tammi kaataa, ettei tuho leviä laajemmalle. Kuvan tammella on huonot edellytykset kehittyä arvokkaaksi elinympäristöksi. Myös yleisöäänestyksen tulos julkistetaan Puupäivässä. Uutta opetellessaan Simonen tunnustikin, ettei ollut tajunnut, kuinka tärkeä rooli metsätaloudella on Suomessa. Jos pitkä mies vaelteli hiukan kumarassa käytävillä, toimitus tiesi, että nyt jotain on pielessä. Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla. Tällaiset tammet ovat säästämisen arvoisia luonnonmuistomerkkejä. Kirjoituskoneen nakutus kuului Riston Toimittaja Risto Simonen – Ripan – lapsuudenkodin ääniin. Sieniä ei voi torjua suoja-aineilla. Mesisieni saattaa kuivattaa tammen pystyyn. Simonen oli kolmannen polven toimittaja. Kuoren irtoaminen alkoi noin metrin korkeudelta, ja kuori on nyt irronnut lähes maan tasolta noin kahden metrin korkeudelle asti. Syyllinen tammesta hävinneeseen kuoreen kiinnosti lukijaa. Luonnosuojeluaate oli voimistunut, pehmeä ja kova metsätalous ottivat yhteen. Voittaja julkistetaan Puupäivässä Helsingin Messukeskuksessa 3. Viime vuonna palkinnon voitti Hopealaakson päiväkoti ja vuonna 2020 Olympiastadionin peruskorjaus. JUSSI COLLIN TÄMÄN vuoden Puupalkinto-ehdokkaat on julkistettu. Siirryttyään 1970-luvun alussa Elintarviketeollisuusliiton tiedotuspäälliköksi häntä odottivat erilaiset ”sodat”. Riskinä on mesisienen leviäminen juuriyhteyksien kautta myös eläviin puihin. Miksi tammen kuori irtoaa. Mukana on erilaista julkista rakentamista kuten Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi sisäänkäynti ja Uudenkylän asemapaviljonki, asuinrakentamista kuten CLT-elementeistä rakennetut opiskelijatalot Tampereella sekä kokoontumisiin tarkoitettuja siirreltäviä väliaikaisia rakennelmia kuten Pikku-Finlandia. Varsinaisesta puupalkinnosta päättää Puuinfon valitsema tuomaristo, mutta yleisökin pääsee kohteista äänestämään. elokuuta Helsingissä 81-vuotiaana. Tämän perusteella voi harkita uuden tammen istutusta. Metsälehdestä tuli Ripan rakkain työpaikka, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 2006. 14.10.2022 34 Metsälehti.fi PILKKEET LUKIJAKYSYMYS MUISTOKIRJOITUS Parikymmentä vuotta sitten istutetun tammen kuori alkoi irrota pari vuotta sitten. Puun latvus on elinvoimaisen näköinen, ja puu yrittää paikata kuoretonta kohtaa kasvattamalla siihen kaulusta
Raakkumetsä-kampanjan on ideoinut Luonnonperintösäätiön hallituksen jäsen, kirjailija Anni Kytömäki, jonka romaani Margarita voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2020. Pönttö kiinnitetään puun runkoon narulla tai ripustetaan takana olevasta reiästä riippumaan oksaan. Tavoitteena on suojella vanha metsä jokihelmisimpukoiden eli raakkujen asuttaman virtaveden valuma-alueella, säätiö tiedottaa. ETSIMME PUUKAUPAN AMMATTILAISTA. Kelopönttö voitti kuvakisan Kuva keloon kaiverretusta linnunpöntästä oli Metsälehden toimituksen raadin mieleen. fi Timo Jaana remax.fi/remaxpellava Pellavantori 1 LH 1, 33100 TAMPERE Puhut puuta, muttet heinää. Suurin osa esiintymistä on Pohjois-Suomessa, Etelä-Suomessa raakut sinnittelevät enää muutamassa joessa. ETSIMME HANKINTAPÄÄLLIKKÖÄ. 14.10.2022 PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUJA PILKKEET Metsälehti.fi 35 ETSIMME kesän aikana mielenkiintoisia linnunpönttöratkaisuja Metsälehden kesäkuvakilpailussa. Pönttö puhdistetaan pohjasta vapauttamalla rautalanka ja siirtämällä pohjalauta sivuun.” Kilpailun pääpalkinto oli 119 euron Omakartta-lahjakortti. Jokihelmisimpukoita elää vielä paikoin Suomen virtavesissä. Pääset katsomaan kaikki kilpailukuvat verkkosivujemme metsälehti.fi Lukijoiden kuvista. Keräys raakkumetsän suojeluun Onko tullut aika myydä maatai metsätila. Romaanin päähenkilöihin lukeutuu myös jokihelmisimpukka. Lue lisää: ura.junnikkala.com/jobs Nyt on hankinnan paikka. Katon alle on jätetty ilmastointiaukko. Katon päällä on kelon oksasta tehty kantokahva. METSIÄ suojeluun ostava Luonnonperintösäätiö on käynnistänyt keräyksen jokihelmisimpukoiden suojelemiseksi. Rekola kuvaili tiaisille sopivaa pesäpaikkaa näin: “Katto on tiheäsyistä Lapin lautaa, ja sen alla vielä vesivaneri. Lue lisää: ura.junnikkala.com/jobs 9704_.indd 35 9704_.indd 35 9.10.2022 14.36 9.10.2022 14.36. Toimituksemme valitsi myös yhdeksän muuta pienemmän palkinnon voittanutta osallistujaa, jotka palkittiin uudella Bongaa paikka -teoksella. Toimituksen äänestyksessä kilpailun päävoittajaksi valikoitui Markku Rekolan kuva keloon kaiverretusta linnunpöntöstä. Koskemattomasta metsästä virtaan ei päädy sameuttavia aineksia kuten talousmetsästä. Timo Kauppila Yrittäjä , LKV 040 561 7206 | timo.kauppila@remax.fi Jaana Roiha Vastaava hoitaja YKV, LKV, Kaupanvahvistaja jaana.roiha@remax
029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 4,5 ha. perustettu 1933 14.10.2022 36 Metsälehti.fi PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Enonkoski, Muhola 16,41 ha. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa ”Innofor Oy on uuden ajan metsäpalveluyritys ja palvelemme asiakkaitamme ympäri Suomen. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. Työssäsi pääset siis tekemään määrätietoista työtä metsien hyväksi yhdessä alueen metsänomistajien kanssa. Palkkaus YT/ TES ja työ alkaa sopimuksen mukaan viimeistään tammikuun aikana. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Perehdytämme tehtävään ennen työn alkamista. Hp. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Uudistuskypsää metsää n. Edellytämme metsätalousinsinöörin tai metsänhoitajan koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja ja tuloksellista työotetta. 160.000 € SAARIMETSÄTILA, Parikkala Runsaspuustoinen saarimetsätila Simpelejärvellä. 3000 m 3 . 029 432 a6114 Kauppak. 050 464 6500 METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. 1200 m 3 . TARJOUKSET 17.10.2022 klo 16 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen veijo.laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Loma-asunto on varustettu mukavuuksin; lattialämmitys, WC, ilmalämpöpumppu, takka ja etäohjattava lämmitysjärjestelmä sekä murtohälytysjärjestelmä. Olemme paikallinen ja ihmisläheinen organisaatio, joka ajaa aidosti alueen metsänomistajien etuja. Myyjä pidättää tilasta n. Tilalla myös konehalli/varasto, jossa mm. Liikevaihtomme on noin 5,2 miljoonaa euroa ja metsänomistajajäseniä meillä on noin 3000. Puusto on rakenteeltaan pääosin hoidettua nuorta kasvatusmetsää kangasmaan kasvupaikoilla. Tontilla v. Ainespuuta metsäalueella on arvion mukaan 818 m 3 , josta tukkipuuta on noin 24 %. Palkkaus sopimuksen mukaan. 1984 peruskorjattu ja laajennettu hirsirunkoinen as.rakennus n. VAPAA-AJAN ASUNTO, Savonlinna Valoisalla mäntykankaalla ja hiekkarantatontilla sijaitseva talviasuttava loma-asunto Ala-Kieluulla. Hakemus ja CV 28.10.2022 mennessä sähköpostilla marko.koskela@mhy.fi. Hp. Kasvupaikat reheviä, puustoisimmilla kuvioilla puuta yli 450 m 3 /ha! Välitöntä harvennushakkuuta kaipaavaa varttunutta kasvatusmetsää lähes 40% pinta-alasta sekä T2-kehitysluokan taimikkoja. 2007 valmistunut asuinrak., rantasauna, varasto ja iso grillikota. Toimme mm. Lisätietoja: Veijo Laukkanen, puh. Kuusivaltainen kok.puusto n. Toimimme osana koko maan kattavaa Metsänomistajat-ketjua. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Nuorten kasvatusmetsien osuus metsämaan pinta-alasta on n. 040 510 8085 METSÄTILA/VAPAA-AJANASUNTO, Savonlinna, Hevossalo Saimaan Puruvedellä Hevossalon saaressa Kerimäellä sijaitseva yhdeksän hehtaarin metsäkiinteistö, jossa on perinteinen mummonmökki. Käytämme työssämme alan uusimpia järjestelmiä.” Toimintamme kehittyessä haemme nyt Metsäasiantuntijaa / Metsäsuunnittelijaa Työtehtäviin kuuluu metsänhoitoon ja tilakauppaan liittyviä tehtäviä metsäsuunnittelun ohella sekä puukauppaan, sertifiointiin liittyvät työt. Hyödynnämme toiminnassamme uusinta tietotekniikkaa muun muassa OmaMetsä-palvelua. Tarjoamme toimialueemme metsänomistajille kattavat Metsänomistajatketjun mukaiset palvelut ja markkinoimme niitä heille myös aktiivisesti. Mh. 050 464 6500. Pääasiallinen toimialue keskinen/ itäinen Suomi. Tässä työssä voit hyödyntää aiemmin oppimaasi ja samalla kartuttaa uutta osaamista. TARJOUKSET 17.10.2022 klo 16 mennessä veijo.laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Taimikoissa ja nuorissa metsissä hoitotarvetta. 380.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Myydään tarjousten perusteella, hintanäkemys 130 000 €. Tarjoamme sinulle monipuoliset työtehtävät, hyvät työtilat ja -välineet. 1,5 ha:n määräalan, jolla tilan talouskeskus sijaitsee. 16,1 ha. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. autonosturi sekä 4 isoa kasvihuonetta, kaksi lämmityskonttia, lämpökeskus/huoltorakennus, varasto/kesätaukotila sekä suuri määrä koneita ja laitteita. Hp. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Teemme töitä asiakaslähtöisesti ja hoidamme metsiä monipuolisella otteella. Myydään tarjousten perusteella, hintanäkemys 50 000 €. Kiinteistöllä sijaitsee v. Meillä pääset osaksi hyvähenkistä, työtäsi tukevaa ja eteenpäin katsovaa työyhteisöä. Taimikoiden osuus n. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Kokonaispuuston määrä n. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Toimimme seitsemän kunnan alueella. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Määräala, metsämaan pa noin 37 ha. Lisäksi autotalli/varasto, kellarisauna, grillikatos, sauna sekä navetta, jossa varastotiloja ja paja sekä tilaa vapaa-ajan viettoon. 2020. Runsaspuustoinen metsätila, josta myytävän metsämaan osuus n. Lämmityksessä mahdollista käyttää kotimaista energiaa. Kohteessa 4 RA rantarak.paikkaa. METSÄTILA, Savonlinna, Hankavaara 18,263 ha, metsämaata n. 56 %. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 90. PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 49.000 €. Määräalan lohkomiskustannuksista vastaa myyjä. 029 432 6108 Eero Sala p. 90 m 2 , pintaremontti v. 45 %. Metsäasiantuntijana toimit pääasiassa Tyrnävän metsäomistajien parissa, hoitaen puukauppaan, metsänhoitoon, metsäomaisuuden arviointiin ja suunnitteluun liittyvien töiden markkinointia sekä asiakassuhteiden ylläpitoa. vuosikerta. 1952 rakennettu ja v. Lohkomiskustannuksista vastaa myyjä. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. Tila voidaan myydä joko kiinteistökaupalla tai liiketoimintakaupalla. Reheviä kasvupohjia 95 %. Kiinteistön metsämaan pinta-ala on noin 8,5 ha, muu alue noin 0,5 ha koostuu talouskeskuksesta rakennuksineen. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 1,5 ha, jossa kiinteistön talouskeskus sijaitsee. 239.000 e. 7 ha, varttuneita kasvatusmetsiä n. Lähetä hakemus 24.10.2022 mennessä osoitteeseen toimisto@innofor.fi Lisätiedot toimitusjohtaja Erno Lehto, erno.lehto@innofor.fi, 0405124469 (jätäthän viestin) Innofor 2 x 120_95 22.9.2022 10.29 Sivu 1 Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus hakee 22 toimihenkilönsä joukkoon vahvistusta. Lisätietoja antaa: johtaja Marko Koskela, 0444937443 marko.koskela@mhy.fi Siikalakeus MHY Siikalakeus 2 x 150_95 3.10.2022 11.02 Sivu 1 9705_.indd 36 9705_.indd 36 9.10.2022 14.47 9.10.2022 14.47. Valmis kokonaisuus tasokkaaseen lomailuun tai etätyöhön. MAATILA, Melkoniemi, Parikkala Viimeisten 33 vuoden ajan tilalla on toiminut kasvihuonealan yritys, toimialana tomaattien viljely. Myyjä pidättää tilasta määräalan, n. Rakennuksista ja laitteista on pidetty hyvää huolta eli suuria investointeja ei tarvita. 13,9 ha. Työ vaatii kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja hyvää matkustusvalmiutta. Rehevät kasvupohjat. jatkuvan kasvatuksen markkinoille ensimmäisinä vuonna 2008 ja seuraamme tiiviisti alan kehitystä. 7000 m 3 , tukkia noin 47 %. Kokonaispuustoa yhteensä n. Metsäasiantuntija Tule meille Metsäasiantuntijaksi! Haemme joukkoomme aktiivista ja tuloshakuista metsäasiantuntijaa Limingan toimipisteeseen. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p
09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). sanaristikot.net. METSÄKRYPTO 18 9705_.indd 37 9705_.indd 37 9.10.2022 14.47 9.10.2022 14.47. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . PALKINNOT metsäristikosta 15 on arvottu seuraaville kolmelle: Tapio Suokas, Helsinki, Helena Tiihonen, Savonlinna ja Maiju Törmä, Kuru. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www. PILKKEET 14.10.2022 Metsälehti.fi 37 METSÄKRYPTO 18 METSÄRISTIKKO 15, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. tai p. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 18”. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 sanaris.fi/Erkki Vuokila P 1 2 3 3 4 3 19 10 6 7 1 16 23 19 20 20 19 4 4 3 1 2 21 20 20 5 17 19 4 16 14 24 26 3 15 19 7 5 1 24 1 14 24 23 4 17 4 20 14 4 19 20 22 24 1 22 21 4 22 22 1 15 2 22 20 2 3 4 9 24 3 1 15 15 20 19 6 22 4 21 24 18 2 1 15 10 1 19 19 1 16 11 4 1 3 20 23 20 18 4 24 24 9 7 2 4 19 7 12 24 2 18 20 24 11 4 2 5 4 24 2 24 19 14 20 8 9 1 24 11 14 24 19 26 24 23 24 6 22 4 4 2 1 3 16 1 15 20 16 15 4 12 24 12 17 24 22 18 10 15 9 13 22 25 6 8 4 8 24 22 20 2 20 7 7 23 4 13 1 15 24 25 24 1 23 2 2 15 11 11 5 11 22 11 15 4 25 25 4 20 23 8 24 23 20 19 1 22 4 4 2 22 22 4 25 20 19 24 3 24 19 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 28.10.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 0000300003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €)
Heininen on ollut mukana suunnittelemassa kiertuetta. Kiertueen tarkoitus on esitellä yläkoululaisille kestävää metsätuotantoa, metsäsertifioinnin roolia sekä puupohjaisten tuotteiden mahdollisuuksia korvata uusiutumattomia materiaaleja. ”Ensimmäisenä nuorilla tulee mieleen metsästä retkeily. ”Tavoitteena on, että nuorten ilmastoahdistus helpottaa. ”Sitä ihmetellään, miten puusta voidaan tehdä hyvinkin läpinäkyvän muovin näköistä pakkausmateriaalia”, Siik kertoo. Erityisesti nuoria ovat kiinnostaneet paitsi puiden kyky sitoa päästöjä myös puun uudet käyttömahdollisuudet. Ajatuksena on metsäsuhteen kasvattaminen nuorilla”, kertoo 4H-liiton viestinnän asiantuntija Aino Heininen. Omaa metsäsuhdetta pohditaan esimerkiksi luomalla metsämeemejä ja yhteistyökumppani on nuorten keskuudessa tunnettu tubettaja Roni Bäck. Tänäänkin moni koki, että oli uutta asiaa. Myös viesti kulkee nuorilta nuorille, sillä oppitunteja vetävät lähettiläät ovat metsätieteiden opiskelijoita. Metsästä meemein ja giffein 4H-järjestön koulukiertue kertoo metsistä ilmastonmuutoksen selättäjänä nuorille helposti lähestyttävällä tavalla. Siellä nuoret yhdistävät metsän eri asioihin kuin maaseudulla, jossa korostuu esimerkiksi metsästys ja kalastus. Nuorisobarometrit osoittavat, että nuoret ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta. IT’S ABOUT TAIMI Suomen 4H-järjestön järjestämä koulukiertue käynnissä syyskuun puolivälistä joulukuun alkuun käsittelee metsien roolia ilmastonmuutoksessa tavoittaa arviolta 2 000 yhdeksäsluokkalaista rahoittajana Metsämiesten Säätiö, yhteistyökumppani PEFC Suomi 4H on lasten ja nuorten järjestö, joka toimii useissa eri maissa Suomen 4H-liitossa on 200 paikallisyhdistystä, joissa 43 000 jäsentä 9706_.indd 38 9706_.indd 38 9.10.2022 14.21 9.10.2022 14.21. It’s about taimi -nimeä kantava kiertue on suunnattu yhdeksäsluokkalaisille. Metsätieteiden opiskelija Maria Selin piti It’s about taimi-koulukiertueen oppituntia Joensuun Pataluodon koulun oppilaille syyskuun lopussa. Nyt toisen kerran järjestettävä tapahtuma tavoittaa tänä vuonna parituhatta pian peruskoulunsa päättävää nuorta, eli kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna. Yksi heistä on metsätieteitä neljättä vuotta opiskeleva Ida Siik Helsingin yliopistosta. Monelle nuorelle tulee yllätyksenä, kuinka monta puuta tarvitaan sitomaan heille tärkeiden asioiden hiilidioksidipäästöt. PILKKEET 14.10.2022 38 Metsälehti.fi AJANKOHTAINEN FAKTA TIIA PUUKILA, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVA KÄNNYKKÄ yksi puu, rock-konsertti 65 puuta. ”Olen ehtinyt pitää nyt kolme neljä oppituntia. Positiivinen meininki siellä tuntuisi olevan”, Siik kertoo. Kaikkiaan kiertueen etäoppitunteja vetää tänä vuonna kolme Helsingin yliopiston metsätieteiden opiskelijaa. Retkeily ykkösjuttu Tunnit on suunniteltu nuorten näkökulmasta. Se on ykkösjuttu”, Siik kertoo. Syksyn aikana se tarjoaa noin sata etäoppituntia kouluissa ympäri Suomen. Heti Teamsin välityksellä järjestettävän tunnin alkuun Siik pyytää nuoria kertomaan gif-animaatioilla, millaisia ajatuksia metsä herättää. Tänä vuonna kiertueeseen on yritetty saada mukaan edellisvuotta enemmän myös suurempia kaupunkeja. ”Kiertue on metsäinen tuulahdus, joka herättää ajattelemaan. Parhaillaan käynnissä olevassa 4H-järjestön järjestämässä koulukiertueessa opitaan puiden roolista hillitä ilmastonmuutosta. Tarjoamme työkaluja ja ajatuksia, mitä voi itse tehdä ja vaikuttaa”, Heininen summaa
Nyt venäläisen puun tuonti olisi nousemassa edellisen vuoden tasolle noin neljään miljoonaan kuutioon. 9706_.indd 39 9706_.indd 39 9.10.2022 14.21 9.10.2022 14.21. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Ajattelin, että ennätyshinnat Baltiassa olisivat taittuneet, mutta ei, ennätyksiä rikotaan kuukausi kuukaudelta.” MTK:n tutkimusjohtaja Kalle Karttunen Twitterissä 5.10. ”KUITUJA ENERGIAPUUN hintaerot Suomen ja Bal tian maiden välillä repesivät entistä suuremmiksi elo ja syyskuussa. Nykyään sen käyttö painottuu koristeja maisemointitarkoituksiin. Puuta viljellään etupäässä puistopuuna lauhkealla ilmastovyöhykkeellä Koreasta Keski-Aasian kautta aina Puolaan, Ranskaan ja Yhdysvaltojen itärannikolle. Näin etenkin entisaikaan. Puu on hyönteispölytteinen, ja valkoisten kukintojen mesipitoisuus on korkea. Puolukkaa puolta pienemmät marjat muistuttivat kuivan syksyn näivettämiä keskenkasvuisia minipihlajanmarjoja. Taustalla oli venäläisen puun tuonnin elpyminen alkuvuoden lamasta, jolloin koivun tuonti lännestä oli korvannut talvella lähes pysähtyneen tuonnin itärajan takaa. Mitään uutta venäläisen puun tuonnissa ei ollut, vaan jo bilateraalisen neuvostokaupan aikana Suomeen tuotiin itäpuuta neljästä seitsemään miljoonaa kuutiota vuosittain, lehti muistutti. Englanniksi puuta kutsutaan lempinimellä bee-bee-tree (suomeksi ”mehiläispuu”). Makeaa apetta ihmisille ja mehiläisille Kiinanherupuu voi parhaimmillaan saavuttaa parinkymmenen metrin mitan, mutta jää usein pienemmäksi. Seuraava Metsälehti ilmestyy 28. Kiinanherupuu (Tetradium daniellii ) on kotoisin Lounais-Kiinasta, Tiibetistä ja Mongoliasta, joissa sitä voi tavata paikoin jopa yli kolmen kilometrin korkeudella. Suomalais-venäläinen talouskomissio jopa kertoi, että itäpuun tuontia aiottiin seuraavana vuonna lisätä 2–3 miljoonaa kuutiota, jolloin se olisi kattanut käytännössä kaiken tuonnin. Marjat ovat periaatteessa syötäviä, ja niiden siemenistä puristettua öljyä on käytetty muun muassa lamppuja hiusöljynä, hyönteiskarkotteena ja paikoin jopa ruuanlaitossa. Suhteellisen myöhäisen kukinta-aikansa takia kiinanherupuun sanotaan tarjoavan talvehtimaan vetäytyville mehiläisille pesähunajaa myös omaan käyttöön, kun mehiläispesien hoitajilla keruuinto laantuu loppukesän hunajakadon avittamana. lokakuuta. Allekirjoittanutta mielestäni tuimasti pälyilevän jättimehiläisen jätinkin kaikessa rauhassa ruokailemaan läheisen banaaninkukan suojaan. Mies niitti mainetta uutterana ”kasvien metsästäjänä” etenkin Afrikassa, joskin hän piipahti myös Kiinassa. ”KARJALAN koivu vyöryy taas itärajan yli”, komeili otsikko Metsälehden kannessa lokakuussa 1992. Lämpötila kipusi paikoin yli 25 asteeseen, mikä oli varsin poikkeuksellista syksyiseen ajankohtaan nähden. Puu onkin niille sukua, kuuluen samaan ruutakasvien heimoon. Puun tanakat lehdet olivat kuin sitruunatai appelsiinipuusta. Armeijatehtäviensä ulkopuolella hän oli erityisen kiinnostunut kasveista, joilla olisi taloudellista ja lääketieteellistä arvoa. Puu on virallisesti nimetty 1800luvulla eläneen brittiläisen sotilaslääkäri ja kasvitieteilijä William Freeman Daniellin mukaan. Ripeäkasvuinen puu kukkii kotiseuduillaan tavallisesti elokuussa, ja punaiset marjat kypsyvät lokakuun puolella. i Oletko myynyt kuitupuuta energiaksi. PILKKEET 14.10.2022 Metsälehti.fi 39 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT KOLME vuotta sitten oli Pariisissa näihin aikoihin ennätyslämmin päivä. Lehtipuiden syysvärityksestä ei ollut vielä tietoakaan. Tätä Metsälehti kuitenkin epäili. Pariisin lokakuisessa puistossakin pörräili vielä muutamia eksyneenoloisia mehiläisiä, joille loppusyksyn kiinanherupuusta ei ainakaan mettä enää herunut. NUORTEVA METSÄLEHTI 30 VUOTTA SITTEN Sarjassa kerrotaan, mitä tähän samaan aikaan tapahtui joskus ennen. Samaan aikaan Brysselissä ENSI NUMEROSSA Uusi kysymys: Saatko vastiketta metsän vuokraamisesta hirvenmetsästykseen. Itäpuu virtasi taas Kiinanherupuu voi saavuttaa parinkymmenen metrin mitan, mutta jää usein pienemmäksi. Ei 32% Kyllä 68% GALLUP SITAATTI MEHILÄISPUU KIINASTA Kiinanherupuun marjat loistavat kirkkaan punaisina. Puistoalueella erään kookkaan lehtipuun korallikasvustoilta näyttävät marjatertut loimusivat kirkkaan punaisina. Sen lehdet ja kukat ovat kylmänherkkiä, joskin kookkaan puun sanotaan tilapäisesti kestävän jopa kahdenkymmenen pakkasasteen lyhytaikaisia lukemia
Pyydä tarjous jälleenmyyjältäsi! CFORCE 520 Lyhyt ja pitkä malli, voi rek. CFORCE 450 Lyhyt ja pitkä malli, voi rek. 7290€ SÄÄSTÄ 300€ UUSI HINTA TALVEA VARTEN SÄÄSTÄ 400€ 40/60 km/h 60 km/h 40/60 km/h MÖNKIJÄTARJOUKSET SYKSYYN JA TALVEEN MARKKINOIDEN PARAS TAKUU: 3 vuotta ilman tuntitai kilometrirajaa cfmoto.fi 9707_.indd 40 9707_.indd 40 9.10.2022 14.22 9.10.2022 14.22. 9290€ WINTER PACK Varaudu talveen ja hanki Winter Pack! Sisältää esim. 6090€ CFORCE 625 Lyhyt ja pitkä malli, voi rek. puskulevyn, moottorin säteily lämmittimen ja kahvanlämmittimet. 2 hlölle • 495 cc moottori EPS-ohjaustehostin, EFI, CV Tech -variaattori, alumiinivanteet, vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona Kampanjahinta 31.12.2022 saakka alk. 2 hlölle • 580 cc moottori EPS-ohjaustehostin, EFI, CV Tech -variaattori, alumiinivanteet, vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona Mönkijä + CFMOTO-tuulilasi alk. 2 hlölle • 400 cc moottori EFI-polttoainejärjestelmä, CV Tech -variaattori, alumiinivanteet, vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona Kampanjahinta 31.12.2022 saakka alk