Metsälehti 18/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NRO 18 . Siihen on auttanut alan pitkä perinne. PERUSTETTU VUONNA 1933 10374_.indd 1 10374_.indd 1 10.10.2023 23.26 10.10.2023 23.26. LOKAKUUTA 2023 . LOKAKUUTA 2021 . TORSTAINA 7. Sivut 8–11 VANERIN VALTAKUNTA PERJANTAINA 13. NRO 18 Suomi on maailman ehdotonta huippua laatuvanerin valmistuksessa
Lisäksi metsänomistajille koituvat vuosittain 55 miljoonan euron haitat metsätuhojen ja kasvutappioiden takia. AJANKOHTAINEN / UUTISET 13.10.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Niilin rannalta Utajärvelle ›› 6–7 Koivutukin hintapiikki jo takana ›› 12–13 METSÄSTÄ Jalostettu siemen antaa tuloja aikaisemmin ›› 18–19 Kokeilussa Husqvarnan uutuussaha ›› 22–23 Käykö metsääni jatkuva kasvatus. Kuva: Seppo Samuli SAMI KARPPINEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA TÄLLÄ viikolla julkaistun Sorkka-raportin mukaan hirvieläinten suomalaiselle yhteiskunnalle aiheuttama lasku on vuosittain 140 miljoonaa euroa. ›› 24–25 PILKKEITÄ Syysmetsän musta herkku ›› 28–29 Martat juhlivat metsäteemalla ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 565 (LT/21) Lukijoita 213 200 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu Tampere Teija Ahonen tarkistaa viilujen laatua Koskisen Oyj:n vaneritehtaalla Kärkölässä. Hirvieläinten aiheuttamalle metsien monimuotoisuuden, HIRVISTÄ KOITUU JÄRKYTTÄVÄ HINTALAPPU Sorkka-hankkeen luvut paljastavat hirvieläintuhojen musertavan laskun yhteiskunnalle ja metsänomistajille. 10375_.indd 2 10375_.indd 2 10.10.2023 23.28 10.10.2023 23.28. Hyödyt ovat 30–40 miljoonaa euroa. Metsänja luonnonhoidon asiakasneuvoja Mika Tuomainen Metsäkeskuksesta esitteli viime viikolla Karjaalla Sorkka-hankkeen pilottikohdetta, jossa mäntytaimikkoon on jätetty kasvamaan 5 000 runkoa hehtaarille, jotta hirville riittäisi ravintoa
”Monipuolistuva metsänhoito ja sekapuustoisuuden lisääminen voisivat helpottaa metsänhoidon ja riistanhoidon yhteensovittamista”, kuvailee metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti Tapiosta. Rahaksi on muunnettu myös hirvieläinten lihan käyttö, jolla korvataan muuta lihaa. Metsästäjien hirvieläinten lihasta saama hyöty on yhteensä 66 miljoonaa euroa. UUTISET 13.10.2023 Metsälehti.fi 3 ”Korvatut hirvituhot eivät kuvaa todellista tuhotilannetta.” SE PP O SA M U LI tuhonkestävyyden tai sahatavaran laadun heikkenemiselle ei ole laskettu raportissa hintaa. Uuden työkalun kuvaajat ja ennusteet on tuotettu valtakunnan metsien inventoinnissa mitattujen hirvituhotietojen ja Luken tekemän hirvikanta-arvion perusteella”, kertoo erikoistutkija Ari Nikula Lukesta. Työkalun tarkoitus on auttaa hirvikannan hallinnassa siten, että kannan tasainen ja ravinnon riittävyyteen nähden sopiva kehitys olisi mahdollista. Lempeämpiä keinoja lyijyn rinnalle. Yksistään 2000-luvun aikana haitoista on kertynyt laskua yli kaksi miljardia euroa. Haitat Kalliit sarvipäät Hirvieläimistä ja niiden metsästyksestä koituvat hyödyt ja haitat yhteiskunnalle vuodessa. Lähde: Sorkka-raportti 30 60 90 120 150 35 140 Milj. € Hyödyt 10375_.indd 3 10375_.indd 3 10.10.2023 23.28 10.10.2023 23.28. Lupamaksuja, polttoaineja asekuluja sekä muita hirvieläinten metsästykseen liittyviä kustannuksia kertyy metsästäjille vuosittain 45–46 miljoonaa euroa. Lihasaaliin myötä metsästäjille jää siis hirvieläimistä vuosittain miljoonien hyöty. Tapion, Metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Riistakeskuksen yhteisessä Sorkka-hankkeessa etsittiin keinoja vähentää metsiin kohdistuvia hirvituhoriskejä metsänhoidon keinoin. Tästä aiheutuvasta hiilidioksidipäästöjen vähennyksestä yhteiskunnan arvioidaan raportin mukaan hyötyvän 4,3–11,3 miljoonaa euroa. Kun raportin summat ynnätään yhteen, käy ilmi, että yhteiskunnalle aiheutuu hirvieläimistä vuosittain vähintään sadan miljoonan euron nettokustannukset. Ilmaston muuttuessa metsien tuhonkestävyyden merkitys on muodostumassa kriittisen tärkeäksi. Männyn viljelymäärien lisääminen kuusen kustannuksella olisi sekä Kuutin että Remeksen mukaan tärkeää. TODELLISET TUHOT SELVILLE UUDELLA TYÖKALULLA. Kuusen viljelyä liian karulle maalle ei pitäisi enää tehdä, sillä niiden tulevaisuus näyttää entistä heikommalta ilmaston muuttuessa”, Remes sanoo. ”Hirvikanta on pienentynyt aiemmasta, ja se näkyy jo osin positiivisesti taimikoissa. Yhteiskunnan hirvieläimistä saamiksi hyödyiksi on laskettu muun muassa metsästäjien maksamat verot, hirvenmetsästyksen arvo aluetaloudessa sekä valtiolle tilitettävät pyyntilupamaksut. ”Tavoitteena on ollut selvittää, miten hirvieläinten ravintoresurssia voitaisiin lisätä aluetasolla”, Remes sanoo. Metsästystä harrastavien metsänomistajien osuus tästä on 26 prosenttia eli 17 miljoonaa euroa. ”Korvatut hirvituhot eivät kuvaa todellista tuhotilannetta. Tällä hetkellä hirvikanta on Nikulan mukaan samalla tasolla, jolla se oli 1970-luvun lopulla tai 1990-luvun alussa. Vuosina 2009–2023 hirvikolareissa on kuollut 29 ihmistä. ”Näille asioille on vaikea laittaa hintalappua, mutta on selvää, että vaikutukset ovat merkittäviä etenkin alueilla, joilla hirvieläinkannat ovat erityisen tiheitä”, toteaa Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes. Valtakunnan metsien inventoinnissa viitteitä hirvieläintuhojen vähenemisestä ei ole saatu. ”Nyt käynnissä olevan inventoinnin tulosten mukaan hirvituhojen määrä on edellisen inventoinnin tasolla”, hän toteaa. Lisäksi metsänomistajille menetyksiä on kertynyt yli miljardi. LUONNONVARAKESKUS on kehittänyt uuden työkalun, jolla voidaan ennustaa hirvien talvikantaan ja käytettävissä olevaan ravintoresurssiin pohjautuen metsien hirvituhoriskiä hirvitalousalueittain. Hirvikolareista suurin lasku Sadan miljoonan euron vuotuiset kustannukset yhteiskunnalle koituvat hirvieläinten aiheuttamista liikenneonnettomuuksista, joita tapahtui viime vuonna yhteensä 13 723. Käytännössä hankkeessa on pilotoitu taimikonhoidon menetelmiä, joissa lehtipuuta on jätetty metsään tavallista enemmän tai mäntytaimikko on jätetty tavanomaista tiheämmäksi. ”Esimerkiksi 1990-luvulla kanta kasvoi 5–6 vuodessa vuosituhannen vaihteen huippuun, kun metsästystä rajoitettiin hirvien loppumista peläten”, Nikula huomauttaa. Lisäksi yksityiset metsänomistajat saavat noin miljoona euroa maanvuokratuloja
Lupia myönnettäessä otettiin huomioon Luonnonvarakeskuksen tuottama kanta-arvio, pentue-elinpiirit ja ilveksen sekä suden metsästyksestä tulleet oikeusratkaisut. Mutta kun kysyntä kasvaa, hinnat lähtevät nousuun, MTK puumarkkinakatsauksessa todetaan. Varsinais-Suomessa kalleimmat hehtaarit Yli kymmenen hehtaarin metsämaan kaupat, 1.1.–15.9.2023 Lkm Hinta €/ha, keskiarvo Muutos, määrä Muutos, hinta Uusimaa 25 5 456 -3,80 % Varsinais-Suomi 39 6 564 11,40 % 5,20 % Satakunta 47 5 135 23,70 % 9,40 % Kanta-Häme 20 6 496 -4,80 % Pirkanmaa 81 6 357 9,50 % 9,50 % Päijät-Häme 19 6 139 -51,30 % Kymenlaakso 46 5 347 4,50 % 17,40 % Etelä-Karjala 60 5 787 5,30 % 13,90 % Etelä-Savo 122 6 056 16,20 % 7,20 % Pohjois-Savo 141 5 063 -16,10 % 8,10 % Pohjois-Karjala 155 5 249 -25,10 % 11,10 % Keski-Suomi 140 5 178 -7,30 % 1,30 % Etelä-Pohjanmaa 114 3 664 34,10 % 9,20 % Pohjanmaa 56 3 886 -3,40 % 4,60 % Keski-Pohjanmaa 22 3 231 -26,70 % Pohjois-Pohjanmaa 241 2 252 -9,40 % 2,60 % Kainuu 105 2 475 -10,30 % -5,40 % Lappi 158 1 401 -29,10 % -0,40 % Ahvenanmaa 2 – Koko maa 1 593 4 218 -9,00 % 8,70 % ”Reaalihintojen kohoaminen näyttää päättyneen.” LYHYET MTK: Huomio korjuukelpoisuuteen Metsäteollisuuden laskusuhdanne näkyy myös puukaupassa. Asiaa on selvitelty metsänomistajan ja sidosryhmien kanssa. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota korjuukelpoisuuteen, ettei heikommille leimikoille mennä huonon sään aikaan. Kaupattujen metsätilojen Tilakauppa hiljentynyt, hinnat saavuttaneet huipun Metsätilakauppojen määrästä on parissa vuodessa leikkautunut viidennes, mutta maakunnalliset erot ovat yllättäviä. Viime vuoden tammi-syyskuussa myytyjen metsätilojen keskimääräinen koko oli 38 hehtaaria, nyt reilut 34 hehtaaria, kun kaikki yli kymmenen hehtaarin tilakaupat lasketaan mukaan koko maassa. koossa ja puuston rakenteessa ei ole viime ja tämän vuoden välillä merkittäviä muutoksia, jotka esimerkiksi kertoisivat muutoksista suursijoittajien toimissa. UPM päätti tuolloin keskeyttää korjuun. Tällä hetkellä kysyntää on kesäja kelirikkokohteilla. ”Myöskään tilojen puuston rakenteessa ei ole havaittavissa sanottavia muutoksia. Esimerkiksi puuston keskitilavuus ja tukkiprosentti ovat samaa luokkaa”, Ärölä sanoo. Edellisvuodesta viime vuoteen metsän reaalihinta vielä kohosi. Pohjanmaalla on runsaasti myös aktiivisia metsänomistajia, jotka haluavat tehostaa metsätalouttaan tilakokoa kasvattamalla”, Pasi Lahti sanoo. päivän välillä maakunnassa tehtiin 114 yli kymmenen hehtaarin metsätilakauppaa. Ärölä ei osaa selittää, mistä Pohjanmaan vilkas metsäkauppa johtuu. Hakkuista nousi alkuvuodesta kohu, kun kyläyhdistys paheksui koulun lähimetsän hakkuuta. Puun hinnat ovat laskeneet kesäkuulta ja kauppaa on käyty ohuesti. Halvimmat löytyivät odotetusti Lapissa, jossa hehtaarin sai 1 400 eurolla. Metsänhoitoyhdistys Lakeuden johtaja Pasi Lahti arvelee, että korkeista kantohinnoista juontuvat hyvät metsämaan hinnat ovat tuoneet runsaasti tiloja myyntiin – myös ostotarjouksia tarjolla oleviin kohteisiin on tullut hyvin. 10376_.indd 4 10376_.indd 4 10.10.2023 23.30 10.10.2023 23.30. AJASSA 13.10.2023 4 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ MAANMITTAUSLAITOKSEN kiinteistökauppatilaston mukaan kovin ralli metsätilakaupoissa näyttää päättyneen. ”Määrä on kolmanneksen suurempi kuin edellisvuonna”, Ärölä sanoo. Lapissa halvinta Kalleimmat metsähehtaarit kaupattiin Varsinais-Suomessa, siellä keskihinta kohosi yli 6 500 euroon hehtaarilta. ”Reaalihintojen kohoaminen näyttää päättyneen”, Ärölä sanoo. ”Maataloudessa tilakokoa on kasvatettu pitkään. Hakkuumenetelmäksi valittiin siemenpuuhakkuu. Hän huomauttaa, että metsämaiden nimellishinta on korkeammalla kuin kertakaan vuonna 1982 alkaneen kiinteistökauppojen tilastoinnin. Kuitupuun tuonti kasvussa Puun tuonti lisääntyi alkuvuonna hienoisesti. ”Lapin osalta hintatilasto kattaa kaikki metsätalousmaan kaupat, joten mukana on myös huonotuottoisia alueita”, Ärölä sanoo. Myös metsämaan hintaralli näyttää hiipuneen. Kauppamäärät ovat parissa vuodessa laskeneet lähes viidenneksen. Se on 120 lupaa enemmän kuin viime kaudella. Edellisvuonna yli kymmenen hehtaarin metsäkiinteistöjä myytiin 1 960 kappaletta, viime vuoden tammikuusta syyskuun puoliväliin 1 750. Keskusteluissa on päädytty kompromissiin, jossa hakkuuala kutistuu yhdeksään hehtaariin alun perin kaavaillun 16 hehtaarin sijaan. Etelä-Pohjanmaalla vilkasta Vastoin yleistä suuntausta Etelä-Pohjanmaalla metsätiloja on ostettu ja myyty poikkeuksellisen ravakasti. Metsästys alkaa joulukuun alussa. Kuitupuun tuonti nousi 28 prosenttia lähes kahteen miljoonaan kuutioon ja tukin laski 15 prosenttia 64 000 kuutioon. Niitä ei pidä halpuuttaa, MTK muistuttaa. Tänä vuonna vastaavalla jaksolla kauppoja tehtiin vain 1 600. Keskimäärin metsähehtaarista maksettiin tämän vuoden tammi-syyskuussa reilut 4 200 euroa hehtaarilta, viime vuonna vastaava hinta oli 3 900 euroa. Kohu kutisti UPM:n leimikon UPM on keventänyt hakkuusuunnitelmiaan Isnäsin metsässä Loviisassa. Johtava asiantuntija Esa Ärölä on poiminut aineistosta yli kymmenen hehtaarin metsätilojen kaupat ja verrannut niitä aiempien vuosien vastaaviin lukuihin. Tänäkin vuonna metsän keskimääräiset hehtaarihinnat nousivat, mutta vain inflaatiota vastaavasti, siis vajaat yhdeksän prosenttia. Myös hakkeen tuonti väheni 28 prosenttia 730 000 kuutioon Ilveksen kaatoon 300 poikkeuslupaa Suomen riistakeskus on myöntänyt poikkeusluvat yhteensä 300 ilveksen kaatamiseen. Tammikuun alun ja syyskuun 15. Luonnonvarakeskuksen mukaan puuta tuotiin Suomeen tammi-heinäkuussa 3,1 miljoonaa kuutiota, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Pyrkimys on ollut entistä tehokkaampiin tilakokonaisuuksiin
Lisäksi valtion mailla on laskettu viljelytiheyksiä. Määrä on viisi miljoonaa tainta vähemmän kuin vastaavilla hakkuumäärillä viitisen vuotta takaperin. Samaan suuntaan ollaan menossa yksityismetsissä. ”Viisi vuotta sitten oltiin siellä 15 prosentin kieppeillä ja tällä hetkellä jatkuvapeitteisten hakkuiden osuus on 30–40 prosenttia uudistamisluonteisista hakkuista”, kertoo metsänhoitojohtaja H eikki Savolainen. Metsä on koko elinkaarensa ajan huolenpitoa tarvitseva sijoitus. Palvelemme metsänomistajia koko Suomessa. Pidä metsästäsi hyvää huolta. Laania on metsänhoidon ja puukaupan asiantuntijayritys. Aukon reunaan jätettävä muokkaamaton suojavyöhyke ja säästöpuuryhmät vievät osan uudistusalasta. Nykyään ei viljellä yhtä paljon taimia kuin taimikonhoidon tavoite tiheys on. Valitse, kuinka haluat huolehtia metsästäsi ja kilpailuta puukauppasi luotettavasti ja maksuttomasti suoraan verkossa. Viljelymäärien ennakoidaan vähenevän myös yksityismetsissä. AJASSA 13.10.2023 TIIA PUUKILA VALTION metsissä istutetaan nyt miljoonia taimia vähemmän kuin muutama vuosi takaperin. Metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes ennakoi, että myös metsänhoidonsuositukset ja monimuotoisuuden huomioon ottaminen tulevat näkymään istutusmäärissä. Kun sitä hoidetaan oikein, sen arvo jatkaa kasvuaan sukupolvelta seuraavalle. Istutus hiipunut valtion mailla Kuutio.fi on helpoin ja tehokkain tapa myydä puuta joko omatoimisesti tai ammattilaisen avulla. Näin uudistusalalle jätetään tilaa luontaiselle taimiainekselle ja sekametsän synnylle. ”Jos kaikkia tänä päivänä toivottuja luonnonhoidon keinoja sovelletaan, siinä huolellisesti viljeltynäkin viljellään noin 90 prosenttia pinta-alasta”, Remes arvioi. Syynä ei kuitenkaan ole yhtä selvästi jatkuvapeitteinen kasvatus kuten valtion mailla. Näe puut metsältä. Metsähallitus istutti tänä vuonna 18 miljoonaa tainta. Merkittävin syy istutusmäärien pienenemiseen on peitteinen metsätalous. Hyvä kasvaa huomista varten. Ota yhteyttä oman alueesi metsäasiantuntijaan laania.fi 10376_.indd 5 10376_.indd 5 10.10.2023 23.30 10.10.2023 23.30. Oman vaikutuksensa viljelysmääriin tekee yläharvennus, jonka Metsähallitus on ottanut käyttöön väljennyshakkuissa
EI SE TAVALLINEN TARINA Hany Yacoub päätyi Niilin rannalta sahayrittäjäksi Utajärvelle. ”Se oli haasteaikaa, mutta jonkin verran sain tavaraa menemään.” Vuonna 2010 oli vuorossa Orasko Oy:n perustaminen. ”Tehtiin vähän remonttia, ja tuotanto on kolminkertaistunut.” Samalle sahakentälle rakennettu uusi, isompi saha starttasi 2021. Yhdeksänkymmentä prosenttia tuotannosta menee yhdeksään arabimaahan Marokosta Persianlahdelle, loput Baltiaan ja Keski-Eurooppaan. Marokosta Persianlahdelle Yacoub sekä johtaa että myy itse. Täydellä kapasiteetilla sahalinjat pystyvät käyttämään tukkia 350 00 kuutiometriä. Päivä alkaa viimeistään sahan aamuvuoron myötä seitsemältä. ”Teams-palaverit auttavat, mutta kun istuu paikan päällä asiakkaiden kanssa, niin saa parempaa kauppaa.” Kun äidinkielenä on arabia, niin on kykyä lukea nenänpäiden asentoja. LEINONEN, KUVA EGYPTISTÄ sahayrittäjäksi Oulujokivarteen Utajärvelle päätynyt Hany Yacoub on tehnyt hämmästyttävän matkan. ”Huhtikuusta alkaen Egyptissä on niin kuuma, ettei metallitelineeseen pysty koskemaan.” 10377_.indd 6 10377_.indd 6 10.10.2023 23.33 10.10.2023 23.33. Kännykkä soi tämän tästä, ja asiakaskontaktit venyttävät päivää usein yön puolelle – arabialaiseen kulttuuriin kuuluu, että päivä käynnistyy myöhään ja jatkuu pitkään. Tällä hetkellä sahataan pelkästään pikkutukkia, ja varsinaisen tukin sahauksen on tarkoitus alkaa ensi vuonna. AJASSA / HAASTATTELU 13.10.2023 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI ANTTI J. Hämmästyttävä on myös yrittämisen vauhti: Suomeen parikymmentä vuotta sitten, maahantuontialan yrittäjäksi vuonna 2007 ja sahatavaran välityskauppa Egyptiin alkoi vuonna 2009. ”Yhdeksästä viiteen -ajattelu ei toimi arabimaissa. ”Se on mun kulttuuria, johon olen kasvanut. Tunnen ne ihmiset ja ymmärrän, millä tavalla kauppaa tehdään.” Suomalaista laatua on helppo myydä. Ruotsi on kuitenkin kovin kilpailija etenkin halvan kruunun vuoksi. Yritys oli siihen aikaan pelkästään agentuuri eli välitysliike Egyptiin. Vanha sahalinja on edelleen käytössä. Orasko otti 2013 hoitaakseen utajärveläisen sahan koko tuotannon myynnin ja osti sahan itselleen vuonna 2017. Yacoubin mukaan raaka-aine on parempaa kuin esimerkiksi Keskija Etelä-Ruotsista tuleva. Siellä ei katsota kelloon, kun tehdään kauppaa.” Myyntimatkat vievät kuukausia Myyntimatkat vievät kolmesta viiteen kuukautta vuodesta
Mäntyä käytetään kaikkeen – rakentamiseen, oviin ja ikkunoihin, huonekaluihin. Tällöin kuitupuunkin kysyntä vähenisi, hinta alkaisi laskea, ja tämä vaikuttaisi myös puuntuottajaan. ”Mäntyä arvostetaan, sen uskotaan olevan kuusta lujempaa.” Sahureiden piirissä Pohjois-Afrikalla on maine, jonka mukaan heikommatkin laadut kelpaavat. Uusia asuntoja tarvitaan suhdanteisiin katsomatta. Asuntomarkkinoilla näin onkin jo tapahtunut, mutta metsäsektorilla puun korkeana pysynyt hinta ei ole painanut metsätilojen hintoja laskuun. Varsinaisesti taantuma määritellään siten, että talouskasvu on kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä painunut miinukselle. Rakentamissuhdanne on vaisu Egyptissäkin, mutta Yacoub muistuttaa, että maassa asuu 120 miljoonaa ihmistä ja vuosittain häitä juhlii yli miljoona paria. Samaan aikaan inflaatiovauhdiksi valtioneuvosto arvioi vastaavina vuosina 5,5, 2,5 ja 1,6 prosenttia. Hany Yacoubin Orasko-sahayritys käyttää pelkästään pikkutukkia. SUOMEN TALOUS ON painunut taantumaan. Kun tähän lisätään vielä pankin marginaali, mikä tällä hetkellä vaihtelee 0,6–0,8 välillä, ollaan jo yli viiden prosentin tasolla. Saksassa rakennussektori on Suomen tavoin hiipumassa. Syinä ovat korkojen nousu sekä kuluttajien ostovoiman heikentyminen. Vuoden 2023 talouskasvuksi arvioidaan valtioneuvoston mukaan – 0,2 prosenttia, vuodelle 2024 +1,3 ja vuodelle 2025 +1,6 prosenttia. Kestosuosion syykin on järkeenkäypä. Kumpi on pahempi, Egyptin kuumuus vai Suomen kylmyys. Lama olisi näin pitkittynyt taantuma. ”Kesä, kalastus, sauna. Parrut laivataan tuoreena, kuivaamatta, homeenestokäsiteltynä. Tavat tarttuvat.” Heinävedellä on saunoja kaksikin ja savusauna mietinnässä. Valtioneuvoston odotuksia tulkiten EKP:ltä voisi odottaa koronlaskuja jo ensi vuonna ja kaikki olisi hyvin. Varsinaisen tukin sahaus alkanee ensi vuonna. Yacoub näkee asian kuitenkin niin, että siellä osataan käyttää jokainen palanen, hyvä ja huono. Kuitenkin Suomessa uudisrakentaminen on käytännössä pysähtynyt ja korjausrakentaminenkin hidastumassa. Tämä on vähentänyt sahatavaran kysyntää, mutta kuitupuun kysyntä ja hinta on jopa kasvanut. Egyptinparrun kestosuosio Egyptin markkinoihin liittyy olennaisesti egyptinparru. Yacoub ei avaa asiaa enempää, mutta hymynpilkahduksesta voi jotain päätellä. Nämä maaliskuussa annetut arviot saattavat kuitenkin olla liian optimistisia. Vastaavasti lamassa koko vuoden bruttokansantuote jää edellisvuotta pienemmäksi. 13.10.2023 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA HANY YACOUB SAHAYHTIÖ Orasko Oy:n omistajajohtaja SYNTYNYT 1981 Egyptin El-Meniassa TUTKINTO kauppatieteistä ja liiketoiminnan johtamisesta Kairon yliopistosta PERHEESSÄ vaimo ja kolme poikaa HARRASTUKSENA pihatyöt, lenkkeily ja kalastus ASUU viikot Utajärvellä, viikonloput Heinävedellä Arvostettu mäntytavara Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä ovat perinteisesti mäntymarkkinoita. ”Huhtikuusta alkaen Egyptissä on niin kuuma, ettei metallitelineeseen pysty koskemaan.” Tavat tarttuvat Yacoub on kotoisin Niilin rannalta noin 300 kilometriä Kairosta etelään. Korkomarkkinat eivät odota inflaation hidastumista eivätkä koronlaskuja tulevina vuosina. SEURAAN MIELENKIINNOLLA, pysyykö talouskasvu vaimeana, kuten korkomarkkinoita tulkiten voi arvioida, ja painuuko talous ensi vuonna mahdollisesti lamaan. MIKÄ VAIKUTUS TÄLLÄ on käytännössä. Kuitenkin korkokulujen nousu viiteen prosenttiin vie sijoituskohteen tuoton miinukselle ja samalla tuo painetta hintojen laskulle, kun sijoittajat joutuvat realisoimaan kannattamattomaksi kääntyneitä sijoituksiaan. Korko on kuin rahalle asetettu hintalappu, joka ratkaisee eri hankkeiden kannattavuuden. 10377_.indd 7 10377_.indd 7 10.10.2023 23.33 10.10.2023 23.33. ”Kun pääsen tämän yrityksen kanssa eteenpäin, niin se riittää.” Mikä Suomessa parasta. ”Kylmyydessä pärjää kunnon vaatteilla, mutta kuumuudessa ei pysty tekemään mitään.” Tunnetasolla Egypti on synnyinmaa, mutta kotimaita on nyt kaksi ja elämä on täällä. KORKOMARKKINAT HINNOITTELEVAT seuraavan 15 vuoden ajanjaksolle – siis vuoteen 2038 – riskittömän koron eli valtion 10 vuoden velkakirjan koron olevan 3–3,5 prosentin haarukassa. SUOMI JO TAANTUMASSA, TOIPUMINEN KESTÄÄ Tomi Salo KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJA JA SIJOITTAMISEN ASIANTUNTIJA. Hän ei koskaan suunnitellut muuttavansa Egyptistä, mutta henkilökohtainen elämä toi tänne. Niitä käytetään rakennustelineisiin ja eläinsuojien aurinkokatosten paaluiksi. Entä jos ei olekaan. Odotukset talouskasvun vauhdittumisesta sekä inflaation hidastumisesta vaikuttaisivat myös odotuksiin koronlaskuista. Jos metsäkiinteistöjä tai sijoitusasuntoja on ostettu nollakorkoisella lainalla käyttäen velkavipua, jolloin omaa rahaa on ollut vaikka 20 prosenttia ja velkaa 80, näistä kohteista saatava 2–4 prosentin tuotto (metsänhoidon suositusten mukainen tuotto-odotus 2–3 prosenttia) on riittänyt korkojen maksuun. Tuotteena se on yksinkertainen: yhdestä pikkutukista sahattu täyskanttinen, poikkileikkaukselta neliönmuotoinen parru, jonka sivut ovat yleensä 75 milliä. Valtion 10 vuoden velkakirjan korko on mittakeppi, johon riskipitoisempien kohteiden korkoja verrataan. Velkavipu on nostanut oman pääoman tuottoa, mitä esimerkiksi kiinteistösijoittajat seuraavat. Korkomarkkinoiden hinnoittelu on pelkkää matematiikkaa, jolla rahan hinta määritellään, kun taas ekonomistit ja poliitikot esittävät enemmänkin mielipiteitään tulevaisuudesta. Syyskuun 2023 loppuun mennessä useimpien lainojen viitekorkona käytettävä 12 kuukauden Euribor on noussut 4,2 prosenttiin
Varsinainen lippulaiva on koivuvaneri. Miko Penttinen ja Kimi Karlsson pakkaavat valmiita vanerilevyjä Koskisen Oyj:n Kärkölän vaneritehtaalla. 13.10.2023 8 Metsälehti.fi AJASSA SUOMALAISVANERIA TUPAKKA-ASKISTA PILVENPIIRTÄJÄÄN Suomi on vanerituotannon suurmaa laadussa, ei määrässä. 10378_.indd 8 10378_.indd 8 10.10.2023 23.42 10.10.2023 23.42
Käyttöä koivulle Ympäristöystävällisyys ja tietotekniikka ovat tätä päivää vaneSastamala Riga Wood Finland, koivuvaneritehdas Kouvola UPM Plywood havuviilutehdas Lohja MAHOGANY ohutviiluvaneritehdas Ristiina UPM Plywood havuvaneritehdas Joensuu UPM Plywood koivuvaneritehdas Savonlinna UPM Plywood koivuvaneritehdas Punkaharju Metsä Wood, koivuvaneritehdas Äänekoski Metsä Wood, koivuja havuvaneritehtaat sekä koivuviilutehdas Hirvensalmi Koskisen, ohutviiluvanerija koivuviilutehdas Kärkölä Koskisen, koivuvaneritehdas rin valmistuksessa. Bulkkivaneria – jota muun muassa maailman suurin vanerintuottajamaa Kiina valmistaa – ei Suomessa valmisteta. Suomessa vaneria tuotettiin vuonna 2022 noin miljoona kuutiometriä, Kiinassa noin 60 miljoonaa kuutiometriä. Kaskimailla kasvoi koivua, jolle ei ollut juuri käyttöä kuin polttopuuna. Tähän haluttiin muutos, joten koivusta alettiin valmistaa vaneria. ”Jo 1800-luvulla ennakoitiin, että metsäteollisuustuotteiden kysyntä oli ryöpsähtämässä maailmalla kasvuun, joten huomio kiinnittyi sellaisiin raaka-ainevaroihin, joita oli eniten ja helposti saatavilla”, sanoo Luken tutkimusprofessori Erkki Verkasalo. Kaikki alkoi kuitenkin jo 1900-luvun alussa. 13.10.2023 Metsälehti.fi 9 AJASSA LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT M M itä yhteistä on pilvenpiirtäjällä, tupakka-askilla, kuorma-autolla, sohvalla ja nesteytettyä maakaasua kuljettavalla LNG-säiliöaluksella. ”Suomi ei ole maailman suurin vanerinvalmistaja, mutta teknisen vanerin valmistajamaista olemme suurin”, sanoo LAB-ammattikorkeakoulun lehtori Ilkka Tarvainen. Suomi onkin vanerintuottajamaana suuri nimenomaan laadussa, ei määrässä. Teknisellä vanerilla Tarvainen tarkoittaa teollisuuden käyttöön valmistettavaa korkealaatuista vaneria. Ranskassa ja Saksassa vaneria alettiin valmistaa jo 1800-luvun alkupuolella, ja nykyinen vanerinvalmistusmenetelmä ›› 10378_.indd 9 10378_.indd 9 10.10.2023 23.42 10.10.2023 23.42. Niiden kaikkien valmistamisessa on todennäköisesti käytetty vaneria – hyvin mahdollisesti suomalaista vaneria
Pariton määrä Vaneri valmistetaan liimaamalla puusta sorvattuja viiluja päällekkäin. Huipussaan vaneriteollisuuden tuotantomäärät olivat Verkasalon mukaan 1960ja 1970-luvuilla. Juuri sitä käytetään pilvenpiirtäjien ja tupakka-askien valmistukseen. Vaneritehtaita Suomessa oli silloin kolmisenkymmentä. Metsäliiton vanerija lastulevytehdas Hämeenlinnassa maaliskuussa 1957. Ohutviiluvaneri taas valmistetaan 0,15–0,5 millimetrin paksuisista viiluista. 13.10.2023 10 Metsälehti.fi AJASSA patentoitiin Yhdysvalloissa vuonna 1865. Pääsääntö on, että viiluja tulee olla pariton lukumäärä. Sisäverhouksissa taas käytetään usein koivuvaneria. Havuvaneria käytetään paljon esimerkiksi kattojen kantavissa alusrakenteissa. M U SE O VI RA ST O M U SE O VI RA ST O 84 7 4 Vienti suuntautuu Eurooppaan Kotimaista puuta Vanerin vientimäärät alueittain vuonna 2022 Vaneriteollisuuden käyttämän raakapuun määrä ja alkuperä vuosina 1980–2022. Muu maailma Eurooppa Yhdysvallat Aasia 84 4 5 7 % Lähde: Metsäteollisuus ry Lähde: Luke 900 1800 2700 3600 4500 Kotimainen puu Yhteensä Tuontipuu 1000 m 3 1980 -85 -90 -95 -00 -05 -10 -15 2020 Teija Ahonen tarkistaa viilujen laatua Koskisen Oyj:n vaneritehtaalla Kärkölässä. Vaneriteollisuutemme ehdoton lippulaiva on Tarvaisen ja Verkasalon mukaan koivuvaneri. Suurempia vaneritehtaita ja viilua vaneritehtaille valmistavia tehtaita Suomessa on 11. ”Ohutviilut ovat niin ohuita, että niistä näkyy valo läpi. Suomeen ensimmäinen vaneritehdas avattiin vuonna 1912. Koivuvanerin merkittävimpiä käyttökohteita on betonirakentaminen. ”Jos liimaa kaksi viilua päällekkäin, sitä ei voi kutsua vaneriksi”, Tarvainen toteaa. Tarvaisen mukaan muun muassa kaikki maailman pilvenpiirtäjät on rakennettu Työntekoa Viialan vaneritehtaalla vuonna 1953. Havuvaneri valmistetaan noin kolmen millimetrin paksuisista kuusiviiluista, koivuvaneri 1,5 millimetrin paksuisista koivuviiluista. Jyväskylässä sijainneen Wilh. Suomessa valmistettavasta vanerista noin 60 prosenttia on havuvaneria ja noin 40 prosenttia koivuvaneria. 10378_.indd 10 10378_.indd 10 10.10.2023 23.44 10.10.2023 23.44. Sekavanerissa pintaviilut ovat koivua ja sisäviilut joko kuusta tai kuusta ja koivua. Havuja koivuvanerin käyttökohteet ovat erilaiset. Junien seiniin Suomalaisesta vanerista suuri osa käytetään rakennusteollisuudessa. Ohutviiluvaneria käytetään erityistarkoituksiin, kuten käyntikortteihin ja soittimiin”, Tarvainen kertoo. ”Jokaisessa kuorma-autossa, joka kulkee Suomen teillä, on noin kuutiometri vaneria.” Oik. Schauman Fanerfabrik Ab:n kapasiteetti oli 10 000 kuutiometriä. ”1980-luvullakin tehtaita oli vielä parikymmentä, mutta sen jälkeen tehdaskokoa suurennettiin radikaalisti ja tehtaita lopetettiin vanhimmasta päästä.” Nykyisin Suomessa on kolme merkittävää vanerinvalmistajaa: UPM Plywood, Metsä Wood ja Koskisen Oyj. Havuja koivuvanerin lisäksi Suomessa valmistetaan jonkin verran sekavaneria ja ohutviiluvaneria
”Vaneria käytetään alusten rungoissa eristysmateriaalina. Valmiit viilut liimataan kiinni toisiinsa. Muita vanerin käyttökohteita ovat huonekalut, liikennemerkit ja leikkipuistojen kalusteet. ”Vanerinvalmistukseen tarvitaan järeää puuta. Siinä viilujen väliin on laitettu muovikalvo, joka sulaa lämmitettäessä, jolloin vaneri voidaan puristaa haluttuun muotoon. Myös tietotekniikka jalkautuu vähitellen vanereihin. Sekä Tarvainen että Verkasalo pitävät havuvanerin suurimpana kilpailijana OSB-levyä, joka on puulastuista puristettu lastulevy. Operaattori varmistaa, että viilut menevät kuivauslinjalle yksittäin. Vaneritehtaalla tukit kuoritaan, mitataan, katkotaan ja sorvataan. Metsä Wood taas on kehittänyt viime vuosina vanereihinsa muun muassa vettä hylkivää, homeen muodostumista ehkäisevää ja palosuojattua pintaa. 10378_.indd 11 10378_.indd 11 10.10.2023 23.44 10.10.2023 23.44. Sen ei tarvitse olla aivan yhtä suoraa kuin sahatukin”, sanoo Luken tutkimusprofessori Erkki Verkasalo. ”Tämä on jatkossa merkittävä markkinamahdollisuus. Hänen mukaansa ihmisisä tarvitaan varsinkin erilaisiin valvontatehtäviin. ”OSB-levy on jonkin verran havuvaneria halvempaa. UPM:llä yksi kehitysaskeleista on ollut kuumamuovailtava vaneri. Maakaasu kannattaa kuljettaa nestemäisenä, sillä 200 kuutiometriä kaasumaista maakaasua mahtuu nestemäisenä yhteen kuutiometriin. Verkasalo arvioi, että normaalissa suhdanteessa varsinkin suomalaiselle koivuvanerille olisi Euroopassa enemmän kysyntää kuin tehtaat pystyvät vaneria valmistamaan. Koskisen Oyj kehittää parhaillaan kuljetuskalustoon suunniteltua älykästä lattialevyä. ”Euroopan koivuvanerin kysyntä on noin kaksi miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Artikkelissa on hyödynnetty sivustoa puulevyteollisuuskirja.fi sekä Esko Pakkasen ja Matti Leikolan kirjoittamaa ja Metsäkustannuksen julkaisemaa teosta Tervaa, lautaa ja paperia. Niin Tarvainen, Verkasalo, Helenius kuin Sokkakin uskovat varsinkin hybridirakentamisen tulemiseen. Vaneritukkien latvaläpimitan tulee hänen mukaansa olla koivulla vähintään 18–20 senttimetriä, havuilla 20–24 senttimetriä. Perustuote vanerinvalmistuksessa onkin Verkasalon mukaan pysynyt pitkälti samanlaisena 1900-luvun alusta lähtien. Sen toiminta perustuu vanerin sisään upotettuihin antureihin. Pilvenpiirtäjien betonielementit valetaan koivuvanerisiin muotteihin. Hybridirakentaminen tarkoittaa puun yhdistämistä muihin materiaaleihin, kuten betoniin, teräkseen tai lasiin. Tarvaisen mielestä vaneri on säilyttänyt asemansa vuosikymmenten aikana yllättävän hyvin. Tällä hetkellä vanerinvalmistajat panostavat varsinkin ympäristöystävällisyyteen. Koskisen Oyj:n Kärkölässä sijaitsevalla vaneritehtaalla vanerin valmistuksesta 25– 30 prosenttia on edelleen käsityötä, kertoo vaneritehtaan tuotantopäällikkö Joni Tukiainen. 13.10.2023 Metsälehti.fi 11 AJASSA pinnoitetun koivuvanerin avulla. Metsä Woodin myynnin kehitysjohtaja Kasperi Sokka kertoo, että OSB-levy on syrjäyttänyt havuvanerin monissa käyttökohteisTYÖVOIMAVALTAINEN ALA VANERIN valmistusprosessi alkaa metsästä. Koivuvanerilla vastaavaa yksittäistä kilpailijaa ei ole, vaan kilpailu riippuu käyttökohteesta. Samoin linja-autoissa”, Tarvainen sanoo. Rakennusteollisuuden käyttämän havuvanerin kysyntä on ollut taloustilanteen takia laskussa, mutta koivuvanerilla riittää edelleen kysyntää. Rakennusteollisuuden jälkeen yleisin suomalaisen vanerin, erityisesti koivuvanerin, käyttökohde on kuljetusvälineteollisuus. Koivutukista pulaa Suomessa valmistetusta vanerista yli 80 prosenttia menee vientiin. Koivuvaneri on voittamaton materiaali, sillä se säilyttää lujuusominaisuutensa lämpötiloista riippumatta”, Tarvainen sanoo. Peli ei hänen mukaansa ole kuitenkaan vielä menetetty, sillä 1960ja 1970-luvuilla istutetut koivikot alkavat olla hakkuukypsiä. ”Antureiden avulla voidaan esimerkiksi saada tietoa siitä, miten täynnä traileri on tai liikkuuko kuorma kuljetuksen aikana”, Helenius kertoo. Kilpailijoitakin löytyy Entä uhkaako jokin vanerin asemaa. Vuosikymmenten aikana vaneriin on kuitenkin kehitetty erilaisia pinnoitteita ja rakenteita, joiden ansiosta sen käyttö on laajentunut yhä uusille aloille. Koivuvanerista valmistetaan eristyslaatikoita, jotka pinnoitetaan alumiinilla. ”Jossain käyttökohteessa koivuvanerin kilpailija saattaa olla muovilevy, jossain toisessa joku toinen puulevy tai jopa metalli”, Sokka sanoo. Myös vanerikoneiden valmistus on Suomessa maailman luokkaa. Taustalla on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Hybridirakentaminen sopii vaativiin rakenteisiin, joissa tarvitaan hyvää kantavuutta”, Verkasalo sanoo. Se, että maakaasu pysyy nestemäisenä edellyttää 163,25 pakkasasteen lämpötilaa. Hakkuumahdollisuuksia olisi, mutta ne ovat sekametsissä. Se, tuleeko koivutukkia markkinoille, riippuu kuusija mäntytukin markkinatilanteesta”, Verkasalo sanoo. Tukeista sorvatut viilut kuivataan ja lajitellaan, minkä jälkeen niitä tarvittaessa paikataan. Vaneri on myös pakkausmateriaali jo sellaisenaan, mutta vaneria tarvitaan myös stanssityökaluissa, joiden avulla valmistetaan pahvija kartonkipakkauksia – kuten tupakka-askeja. Vaneria käytetään varsinkin kuorma-autojen, peräkärryjen, pakettiautojen, linja-autojen ja junien lattioissa ja seinissä. Näin syntyneet vaneriaihiot sahataan, hiotaan ja lajitellaan, minkä jälkeen niitä yleensä pinnoitetaan tai työstetään muuten ennen pakkausta. Uusia ominaisuuksia Moni kokee, että puutuoteteollisuus – johon vanerinvalmistuskin kuuluu – ei ole juurikaan kehittynyt alkuvuosistaan. Eristystä säiliöaluksiin Ehkä yllättävin koivuvanerin käyttökohde ovat nesteytettyä maakaasua kuljettavat LNG-säiliöalukset. Sitä käytetään Suomessa hyvinkin paljon esimerkiksi seinärakenteissa ja jonkin verran välipohjarakenteissa”, Verkasalo sanoo. ”Vaneritehtaat ovat poteneet jo pitkään pulaa kotimaisesta koivutukista. ”Yksi erikoispinnoitettu vanerilevy kestää parhaimmillaan jopa 300 valukertaa, jos se huolletaan hyvin eli putsataan ja öljytään ennen seuraavaa valukertaa”, Tarvainen kertoo. Vaneritukit katkotaan sen mukaan, että ne sopivat vaneritehtaiden pituusmittoihin. Siitä 75 prosenttia tuli Venäjältä”, kertoo Koskisen Oyj:n levyteollisuuden johtaja Tom-Peter Helenius. sa, joissa sen tekniset ominaisuudet ovat riittävät. ”Automaatio on lisääntynyt vaneritehtailla koko ajan, mutta vaneriteollisuus on edelleen puuteollisuuden aloista työvoimavaltaisin”, Verkasalo kertoo. Esimerkiksi vanerissa nykyisin käytettävien liimojen ja pinnoitteiden tilalle kehitetään ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. ”Jokaisessa kuorma-autossa, joka kulkee Suomen teillä, on noin kuutiometri vaneria
”Meillä ei ole koivutukista enää pulaa, varastoja varantotilanne on hyvä.” Onnistumisessa Uotila nostaa esille etenkin sen, että yritys on lähtenyt pienimuotoisesti mukaan koivutukkileimikoiden pystykauppoihin, eli aloittanut oman suoran puunhankinnan. Yksinomaan koivutukkia käyttäviä teollisia laitoksia on puolen tusinaa. Pienten erien logistiikka Jos nykyisen ostoalueen yläpuolella pystyttäisiin kokoamaan pieKOIVUTUKIN MARKKINAT KÄVIVÄT KUUMANA Nyt suunta on kuitenkin jo taittunut ja hinnat kääntyneet laskuun. Siitä pohjoiseen nykytilanne on noidankehä: koivutukkia ei kannata ostaa, koska erät ovat pieniä, eikä koivutukin hyväksi kannata tehdä hoitotoimia, koska siitä ei saa kuitupuuta korkeampaa hintaa. PUUKAUPPA & TALOUS 13.10.2023 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SIRPA MIKKONEN, KUVA VENÄLÄISEN koivuvanerin poisjäänti Euroopan markkinoilta toi koivutukille kysyntäpiikin, joka siivitti hinnat paikoin jopa havutukkia korkeammalle. Nykyisin ostoalue yltää Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa Kalajoen ja Pyhäjoen latvavesien alueelle. Siirtyykö hankintaraja. Sastamalassa koivutukkia sorvaavan Riga Woodin metsäpäällikkö Timo Uotilan mukaan suhdanteen kärki on kuitenkin taittunut. Markkina ei ole huono, mutta ei se ole enää kuuma.” Kotimaan hintatilastot vahvistavat, että koivutukin hinta hapuilee, mutta ei ole havutukin kaltaisessa selvässä laskussa – ainakaan vielä. Ainakin teoriassa korjuupotentiaalia on huomattavasti suurempiin määriin, sillä VMI:n mukaan koivutukin suurin ylläpidettävissä oleva hakkuumahdollisuus on Pohjois-Pohjanmaalla 37 000 ja Kainuussa 45 000 kuutiota. ”Tällä korkeudella tukin laadun täyttävää koivua ei oikein tahdo olla.” Riga Wood on reagoinut koivutukin niukkuuteen aloittamalla oman suoran koivuleimikoiden oston, metsäpäällikkö Timo Uotila kertoo. Riga Wood sorvaa vuosittain noin 110 000 kuutiota koivutukkia, mikä on osapuilleen kymmenen prosenttia koko maan koivutukin korjuumäärästä. Lapissa korjattavaa koivutukkia on vain nimellisesti, 5 000 kuutiota. Juuso Laukkanen Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV:stä korjasi koivutukkileimikon Punkaharjun Kauvonniemessä viime viikolla. Sorviviilut valmistetaan vaneriksi Baltian tehtaalla. Koivutukin Pohjois-Suomen korjuumäärät ovatkin vaatimattomia – kahtena edellisvuotena Pohjois-Pohjanmaalla 9 000– 10 100 kuutiota ja Kainuussa 1 900–4 200 kuutiota. 10379_.indd 12 10379_.indd 12 10.10.2023 23.47 10.10.2023 23.47. ”Hinnat ovat selvässä laskussa niin Suomessa kuin Baltiassa. Metsälehden tietojen mukaan niukkuustilanne on johtanut siihen, että ainakin iso teollisuus on harkinnut koivutukin hankinta-alueen pohjoisrajan venyttämistä
71,67 . .. 43,46 . Hankintahinnat 71,89 . 18,23 . Harvennushakkuu 65,68 . 44,28 s 43,29 s 43,25 s .. 18,21 s .. Hankintahinnat 69,48 . 43,31 . 44,56 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,48 . 32,06 . 20,95 . 42,53 . .. .. 34,13 . 66,77 . 20,61 s .. 46,64 . 20,12 . .. .. .. 44,43 . ”Tällä korkeudella tukin laadun täyttävää koivua ei oikein tahdo olla. .. Harvennushakkuu 61,86 . ”Etelämpänäkin kertymä tulee pienistä eristä, mutta niitä saa koottua pienemmältä alueelta”, Uotila vertaa. 69,20 . 32,52 . 20,15 s .. 26,42 . 64,11 . 18,67 . .. Uudistushakkuu 66,91 . 25,06 s 31,36 s 32,81 . 44,24 . 46,12 s .. .. .. .. 20,05 . 23,86 . 69,24 . .. .. .. .. 44,22 s .. 60,59 s 26,25 . 71,37 . 28,99 s 29,28 s 27,21 s 36,45 s 34,88 . Uudistushakkuu 71,86 . .. 26,82 s 32,67 . .. 73,36 . 70,17 . 72,66 . Uudistushakkuu 68,11 . 19,63 . .. .. .. 19,37 s 19,11 . 19,27 . 56,65 s 24,10 . Uudistushakkuu .. 25,11 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,58 . 22,83 . 60,28 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,07 . Ensiharvennus .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,17 . .. .. ”Jos muutaman kuution erät pystytään viemään kuorman päällä sahalle tai energiaterminaaliin, niin sieltä voidaan sitten käydä noutamassa täysiä rekkakuormia.” Vaikea polku pohjoisen puutavaralajiksi Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun toiminnanjohtaja Tapio Kylmänen kertoo, että pienille koivutukkierille on jonkin verran kysyntää Oulun alueella. 42,75 s .. Hankintahinnat .. s nousussa . .. 24,82 . 66,13 . .. .. .. 32,75 s .. 16,75 s .. 25,34 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 65,22 s 26,43 s 27,38 . Hankintahinnat .. 72,41 . 30,86 . .. .. 26,63 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,82 . 27,74 s 27,33 s .. 56,59 . 20,29 . Hankintahinnat 71,81 s 73,58 s 58,66 s 44,88 s .. 26,01 s 26,80 s 25,06 s 33,17 s 32,61 . .. 27,16 s 27,23 s 33,88 s 34,50 s Harvennushakkuu 62,55 . .. Harvennushakkuu 57,84 . 70,74 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,66 . 29,64 . 10379_.indd 13 10379_.indd 13 10.10.2023 23.48 10.10.2023 23.48. Sastamalaan koivutukkia haetaan koko sen markkina-alueelta, kun vastaava määrä kuusitukkia löytyisi 30 kilometrin säteeltä. 26,58 . Uotila mukaan avainasemassa on, miten pohjoisen pienet koivutukkierät saadaan kulkemaan logistisen valtavirran mukana. .. 25,50 . 25,19 s 24,56 s 24,08 s 31,23 . ”Koivutukkia on vaikea ottaa erilleen, koska kannattavia määriä ei kerry. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 73,39 s 66,65 s 44,02 . Harvennushakkuu 66,07 . Koivut ovat pääasiassa hieskoivua, ja sen laatuhan on mitä sattuu.” Istutettuja rauduskoivikoita on ylipäätään vähän, ne ovat pienialaisia eivätkä ole vielä varttuneet tukkikokoon, joten tukkikertymät ovat pieniä. Hankintahinnat 68,61 . Ensiharvennus .. .. Milj.m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2023 2022 2021 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 471 036 m 3 Puukauppamäärä vko 39 nistä eristä isompia paketteja, niin Riga Wood on valmis niitä hakemaan. .. 25,59 . .. 19,51 s 20,15 . 25,12 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,94 . .. s nousussa . 66,83 s 53,06 s 25,50 . 26,40 s 32,87 s 31,78 s Ensiharvennus .. .. 20,97 . .. 60,61 s 24,79 . 31,68 s Ensiharvennus .. 22,06 . 56,17 . 43,90 . .. .. 57,20 s 24,11 . 25,67 . 25,17 . 67,08 . 56,62 . Hankintahinnat 60,62 s 66,88 s .. 25,62 . .. AJASSA 13.10.2023 Metsälehti.fi 13 s nousussa . .. 25,99 . 68,93 . 52,64 . 30,51 s Uudistushakkuu 68,94 . 60,93 s .. .. Koivutukin kuljettaminen maksaa yhtä lailla kuin havutukin, mutta sitä joudutaan kuljettamaan pitempiä matkoja. 26,57 s 31,16 s 31,22 s Ensiharvennus 43,33 s 43,67 s 37,22 . 27,32 s Ensiharvennus .. 55,65 s 24,45 . .. .. 32,02 . .. .. 24,51 . 62,18 s .. 70,89 . 25,88 . Harvennushakkuu 54,70 . 26,19 . 19,38 . 46,14 . 20,25 . 22,40 s .. 52,85 . .. Uudistushakkuu 70,15 . 18,67 s .. 60,10 . 44,72 . 33,42 s 34,08 s Uudistushakkuu 72,65 s 71,96 . Hankintahinnat 69,53 . 17,44 s .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. .. 24,05 s 30,50 s 30,67 . ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 60,54 . 28,94 . 26,44 s 27,26 . 27,65 . 71,09 . 25,92 . Harvennushakkuu 66,97 . 67,25 . .. 43,67 . .. .. .. s nousussa . 27,63 . .. .. 31,27 s 32,17 . Hän ei kuitenkaan usko, että koivutukista tulisi ainakaan lähitulevaisuudessa aitoa markkinapuutavaralajia kuin yksittäisillä kohteilla. Hoitotoimilla kertymää voi toki lisätä”, Kylmänen sanoo. 26,61 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,36 . .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 36-39 keskiarvo s nousussa . 27,97 . 21,99 . .. .. 67,06 . .. 44,98 . .. 19,94 . .. 27,86 . 62,14 s 24,90 . .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 36,14 . .. .. 27,89 . 24,59 . 24,92 . 33,94 s Harvennushakkuu 60,39 . 21,71 . 23,18 . .. Ensiharvennus 45,97 s 48,39 s .. 26,28 . Hankintahinnat .. .. .. Ensiharvennus 41,06 s 41,11 s .. 17,43 . .. 65,47 . .. Uudistushakkuu 71,72 . 30,32 . .. 29,04 . 24,76 s 24,84 s 30,11 s 30,38 s Ensiharvennus 48,86 s 47,94 s 38,31 . 46,72 . .. 49,17 s 23,96 . 19,33 s .. .. .. 65,31 . .. 34,48 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,20 . .. 60,96 s 49,14 . 43,33 s 23,62 . Harvennushakkuu 61,01 . .. 23,88 . 24,92 . .. s nousussa . .. Uudistushakkuu 69,97 . 63,34 . .. 58,75 s 25,11 . .. .. 46,32 . 26,64
Ostajalla oli käytössä kaksi hintaluokkaa mäntytukille, pienempi latvasta 15-senttinen ja järeämpi yli 18-senttinen. Siinä tulot ja menot suhteutetaan puustomäärien ja pystykauppahintojen perusteella laskettuun puuston kantoraha-arvoon. Reaalisesti tulos laski vajaan prosentin verrattuna edellisvuoteen. Korjuu tuli nopeasti, toteutunut tukkiprosentti 70. Pohjois-Suomessa tulos oli 67 euroa hehtaarilta, siellä laskua kertyi 4 prosenttia. Edellisvuodesta laskua kertyi peräti 5,8 prosenttiyksikköä. Tuotto vaihteli maakunnittain. Reaalinen sijoitustuotto vaihtelee voimakkaasti vuosittain. Pölkkyyn johtaja Stora Ensosta Jari Suominen aloittaa sahayhtiössä ensi vuoden alussa. 10379_.indd 14 10379_.indd 14 10.10.2023 23.48 10.10.2023 23.48. Se on 5,4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, mutta kovan inflaation takia jäi reaalisesti 1,3 prosenttia miinukselle. Suominen aloittaa Pölkyllä ensi vuoden alussa. Sahaja metsäteollisuuden liiketoimintojen johtaminen Suomessa ja kansainvälisesti on erinomainen tausta Pölkyn toimitusjohtajatehtävään”, toteaa Pfeifer Holding GmbH:n toimitusjohtaja Michael Pfeifer. Puuntuotannon kokonaiskustannukset laskivat 18 euroon hehtaarilta. Korkeinta se oli Etelä-Savossa (8,99 prosenttia), Pohjois-Savossa (8,92) ja Pohjois-Karjalassa (8,73). Lisäksi mukaan lasketaan vielä valtion tuki: kemeratukea myönnettiin viime vuonna yhteensä 37 miljoonaa euroa eli 2,5 euroa hehtaarille. Sen sijaan tuotto, jossa pystykauppahintojen muutos ei ole mukana, kasvoi edellisvuodesta hienoisesti viiteen prosenttiin. Suurin syy nousulle on ollut puuston tilavuuden kasvun ja tukkipuuosuuden lisääntyminen. Suominen on työskennellyt pitkään Stora Ensossa, viimeksi Forest-divisionan johtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Pölkyn väliaikaisena toimitusjohtajana helmikuusta 2023 on toiminut Josef Dringel. ”Metsänomistajan kannalta tuotto ilman puunhintojen muutosta on oikeastaan mielekkäämpi indeksi”, tutkija Esa Uotila Luonnonvarakeskuksesta kertoo. Se on myös yli prosenttiyksikön korkeampi kuin 20 vuotta aikaisemmin. Yksityismetsien puuntuotannon tuloja kertyi 2,4 miljardia euroa, mikä on keskimäärin 179 euroa hehtaaria kohden. Luken mukaan tulosta kertyi 163 euroa hehtaarilta. Heinäkuusta 2023 lähtien hän on työskennellyt neuvonantajana muun muassa metsä-, puutuoteja vihreän energian alojen yrityksille Suominen Green Development -yrityksensä kautta. Etelä-Suomessa liiketulosta saatiin 211 euroa hehtaarilta. Pian kaupan jälkeen yhtiön tuolloinen toimitusjohtaja Petteri Virranniemi lähti yhtiöstä. Loppukesän kauppa jo korjattu Puutavaralaji määrä, m 3 hinta, €/m 3 yhteensä Mäntytukki 182 75,06 13 660,92 Mäntypikkutukki 11 37 407 Kuusikuitu 2 31 62 Mäntykuitu 68 31 2108 Koivukuitu 2 30 60 Yhteensä 265 16 297,92 TUORE PUUKAUPPA JUSSI COLLIN SAHAYHTIÖ Pölkky on nimittänyt uudeksi toimitusjohtajakseen KTM Jari Suomisen. Lasku selittyy edellisvuoden vahvalla puunhintojen nousulla. Pienimmäksi tuotto jäi Keski-Pohjanmaalla, jossa sitä kertyi 0,4 prosenttia. Tarjouksia tuli viisi kappaletta, sekä sahoilta että integraateilta. 13.10.2023 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS JUSSI COLLIN YKSITYISMETSIEN puutuotannon reaalinen sijoitustuotto laski viime vuonna 6,3 prosenttiin, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. Pohjois-Pohjanmaalla suunniteltiin kesällä kahden hehtaarin kesäkorjuukelpoinen leimikko, kokonaisuudessaan kuivahkon kankaan päätehakkuumännikköä. Metsäomistajien sijoitustuotto heikkeni, vaihtelu suurta Liiketulosta yksityismetsistä kertyi viime vuonna 163 euroa hehtaarilta. Metsänhoitoyhdistys suunnitteli leimikon ja kilpailutti kaupan valtakirjalla kuutio.fi:ssä. Korkeimmillaan se oli vuonna 2007 (26 prosenttia) ja matalimmillaan vain kaksi vuotta myöhemmin ( –18 prosenttia). ”Pitkän uransa aikana Stora Ensossa Jari Suomiselle on kertynyt laajaa kokemusta metsäteollisuudesta. Katkontahistoria ja katkontamitat ratkaisivat myynnin sahayhtiölle. Inflaatio heikensi liiketulosta Myös yksityismetsien liiketulos laski hieman, vaikka pysyikin edelleen korkealla tasolla. Tukimäärä laski lähes viidenneksen edellisvuodesta. Hän siirtyy vuoden vaihteessa takaisin yhtiön hallituksen jäseneksi. Budjetoitua kemeratukea jäi käyttämättä runsaat 20 miljoonaa euroa, enemmän kuin koskaan aiemmin. Erityistä, että parhaan ja huonoimman tarjouksen hintaero 2 100 euroa. Itävaltalainen Pfeifer Holding GmbH osti Pölkky Oy:n tammikuussa 2023. Puuntuotannon sijoitustuotto on hakkuiden, pystykauppahintojen, valtion puuntuotantoon myöntämien tukien, puuntuotannon menojen ja puustotietojen perusteella laskettu tuottoindeksi
• Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli. YaraBela METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveellisen kasvun ylläpitämiseksi. Osallistu: yara.fi/metsaarvonta Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko 10379_.indd 15 10379_.indd 15 10.10.2023 23.48 10.10.2023 23.48. Miksi lannoittaisin metsääni. YaraMila METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. • Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kertapoistona. Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia. yara.fi/metsa Tilaa metsänlannoitus YaraMila METSÄN NP tai YaraBela METSÄSALPIETARI -lannoitteilla vähintään 10 hehtaarille 31.12.2023 mennessä ja osallistu arvontaan, jossa on pääpalkintona Husqvarna-raivaussaha. • Parantaa puuston kasvua ja puun laatua. • Saat noin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille. • Lisäät hiilensidontaa. Lisäksi arvotaan 10 kpl Polar-urheilukelloja. Pääset toteuttamaan hakkuut aikaisemmin. Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla
Näytöt tämän keinon toimivuudesta ovat kuitenkin heikot. Lisäksi on välttämätöntä lisätä metsien sekapuustoisuutta ja lehtipuiden osuutta, kunhan hirvikanta sen vain mahdollistaa. Tämä antaa metsänomistajille väärän signaalin. Suomessakin hirvieläinten kantojen koko on liian kriittinen asia metsästäjien päätettäväksi. Hotel Clarioniin Helsingin Jätkäsaaressa. Metsäpäivät kokoaa taas parin viikon päästä metsäalan terävimmän kärjen 26.–27.10. Metsästäjillä ei ole näillä alueilla kannustinta vähentää hirvilehmiä ja vasoja kannan kutistamiseksi. Myös kesät ovat lämpimämpiä, mutta vähäsateisempia. Saksan metsätuhot ovat varoittava esimerkki siitä, kuinka haavoittuvia yksipuoliset kuusimetsät ovat ja miten kalliiksi niiden uudistaminen sekametsiksi tulee suuren hirvieläinkannan vuoksi. Tämä on totta, mutta hirvituhojen määrät eivät ole tuoreimpien VMI-tietojen mukaan viime vuosina vähentyneet. Istutettavaa siellä riittää, sillä Metsälehden haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että kaikki Saksan kuusimetsät ovat tuhoutuneet vuosikymmenen loppuun mennessä. Silloin nähtiin, miten nopeasti kanta nousee ennätyslukemiin, kun metsästäjät päättivät rajoittaa metsästystä. Hirvituhoriskien vuoksi moni metsänomistaja on karttanut männyn istuttamista. SAKSAN metsätuhoista kertovat Metsälehden reportaasit ovat herättäneet monet Suomessa kuusivaltaisten metsien ja suurten hirvikantojen riskeihin. Taimikot on aidattava, koska muuten hirvieläimet syövät taimet. A RI KO M U LA IN EN ”Metsäpolut ovat yhtä neulasmattoa.” JUHAJNS METSÄNUUDISTAMISEN KUSTANNUS ampaisi Saksassa 10 000 euroon hehtaarilta, kun kirjanpainajan tappamien kuusimetsien tilalle alettiin istuttaa sekametsiä. Saksassa VAROMATTOMAN HIRVIPOLITIIKAN LASKU ON LIIAN SUURI Hirvikannan hallinta on keskeistä metsätalouden sopeutuessa ilmastonmuutokseen, kenttäjohtaja Timo Leskinen kirjoittaa. Lehtipuita joudutaan Saksassa suojaamaan metsissä jopa yksin puin, kuten MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen viereisessä yliössään kirjoittaa. Metsästäjät korostavat, että Suomen hirvikanta on jopa puolittunut huippuvuosista. AITOJA VAI LYIJYÄ. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Nyt on erityisen tärkeää, ettei kuusta enää istuteta liian karuille kasvupaikoille. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. SE PP O SA M U LI 10380_.indd 16 10380_.indd 16 10.10.2023 23.50 10.10.2023 23.50. 70 prosenttia uudistamisen kustannuksista tulee Saksassa taimikoiden suojauksesta. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. 13.10.2023 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Kuivuudesta kärsivät puhtaat kuusikot ovat altteimpia hyönteistuhoille. Tilannekuva ei kuitenkaan ole vielä kaikille kirkastunut. Hirvikanta on nyt 1990-luvun alun tasolla. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE ILMASTON LÄMMETESSÄ talvet lyhenevät ja muuttuvat leudommiksi ja sateisemmiksi. Hirvieläinten kannat ovat paikoitellen nytkin kestämättömän suuria. Siellä metsäammattilaiset arvioivat jo, että merkittävä osa puhtaista kuusikoista tulee häviämään kokonaan hyönteistuhojen seurauksena. Lyijy tulisi halvemmaksi. Vauraassa Saksassa pohditaan, onko uusien taimikoiden suojaamiseen varaa. Tästä kertoo se, että Riistakeskus vähensi hirvenkaatolupia alkavalle metsästyskaudelle. Kuka uskaltaa istuttaa männyntaimia tai lehtipuita, kun kymmenen vuoden päästä hirvikanta voi olla taas paljon nykyistäkin suurempi. Kesien kuivuuden lisääntyminen on ongelmallista varsinkin kuusen menestymiselle ja terveydelle. Metsästäjät esittävät ratkaisuksi sitä, että metsänomistajat kasvattaisivat hirville enemmän ravintoa, jotta ne jättäisivät taimikot rauhaan. Suomen metsien kuusivaltaisuus on pitkälti seurausta siitä, etteivät metsänomistajat halua hirvituhojen pelossa istuttaa mäntyjä ja siitä, että hirvet syövät luontaisesti syntyvät lehtipuiden taimet. Saksalaisten kollegoiden viesti on, että huomioikaa Suomessa tämä haaste nyt, kun tulevaan voi vielä vaikuttaa. Ilmaston muutoksen vaikutuksista on karmaisevia kokemuksia Saksasta
Alempien oksien syönneistä männyn taimiin ei tullut mitään runkovikaa.” Kurki ”Olen käyttänyt Tricoa pitkään. Puunostajan miehitys ja hakkuun valvonta maastossa on muuttunut jokseenkin satunnaiseksi, puunostajan saa vain pyynnöstä työmaalle.” Metsä-masa ”Kuitupuun hinnat jäivät 80-luvulle. Omalla kohdallani usko mittaustodistustenkin luotettavuuteen on kärsinyt.” Veksaaja ”Veksaaja on tehnyt ajankohtaisia huomioita nuorten metsien harvennuksista. Parempi hinta hoidetuille ensiharvennuksille olisi jo alku.” Puuki ”On ikävää mutta ymmärrettävää, että ensiharvennuksessa poistetaan liikaa puita, koska tekijälle maksetaan tehdyistä kuutioista. Vieraslaji valtion suojeluksessa 10380_.indd 17 10380_.indd 17 10.10.2023 23.50 10.10.2023 23.50. Nyt on välttämätöntä kantaa yhdessä vastuuta siitä, että hirvieläinkannat ovat kaikissa Suomen maakunnissa sellaisella tasolla, että metsätalouden tulevaisuutta voidaan rakentaa. Ehkäpä ilveskannan vahvistaminen säästäisi jopa kotitaloni pihamaalla kasvavat peikonlehdet. Luonnon olosuhteet ja metsien ”kantokyky” vaihtelevat merkittävästi eri puolilla Suomea. Sen jälki ei aina vastaa haluttua, mutta nyt syy on toinen. Kun aloin käsitellä taimia, niistä kasvoi oikeita puita. Juuriltani lounaissuomalaisena minun on pakko muistuttaa valkohäntäpeuran erityissuojeluksesta. Yhä useammin ensiharvennukset tehdään liian voimakkaina. Tätä vastuunkantoa punnitaan myös ensi keväänä, kun alueelliset riistaneuvostot asettavat hirvieläinten kantatavoitteita seuraavalle kolmelle vuodelle. Suurimmat syyt menettelyihin tunnetaan, mutta miksi asiaa ei saada oikaistuksi. Ruiskutan vain latvaan ja käytän ohentamatonta Tricoa. Aika monessa vuosi sitten ruiskutetussa taimessa oli kaksihaaraisuutta tai monilatvaisuutta. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, kun maanomistajat velvoitetaan hävittämään jättibalsamit sun muut kurtturuusut mailtaan, ja samaan aikaan valkohäntäpeurat vaeltelevat sakeina laumoina kuin antiloopit Afrikan savanneilla. Eivät tue minun havaintoni tuota väittämää.” Ola_Pallonivel ”En ole havainnut kaksihaaraisuutta, jota epäilisin Tricon aiheuttamaksi.” Gla ”En minäkään. Siellä verotuspaineen keventäminenkin voi olla perusteltua. Pelti rytisee ja ylisuuret peurakannat tuhoavat jopa mustikanvarvikot. Mitähän ilveskannalle tapahtuisi ilman kannanhoitoa – ihan niin kuin tv:n Avarassa luonnossa, kanta mukautuisi tarjolla olevan ravinnon mukaan. Toisaalta ainahan taimikossa on kaksilatvaisia taimia. Nyt viime talvena siellä syötiin kuitenkin pitempien taimien (2,5–3,0 m) alemmat oksat kaikista taimista ja jonkun verran myös koivun ja kuusen taimien latvoja. Tätä käännettä ei saa pilata varomattomalla hirvipolitiikalla. Suojaaminen on tarpeen korkean hirvieläinkannan vuoksi. Suomessa korkealla hirvituhoriskillä on ollut osaltaan vaikutus kuusettumiskehitykseen. Se, että en ole tuollaista yhteyttä haaroittumiseen huomannut, ei silti merkitse sitä, etteikö minunkin taimikoissa olisi tällaisia tapauksia jonkin verran. Hirvieläintilannetta tulee tarkastella ensisijaisesti 59 hirvitalousalueen kautta. Toinen haara kasvoi vain ja siitä muodostui runko, kun taas toisesta poikaoksa, jota kutsuttiin myös ronskimmilla nimillä.” Tomperi ”Kaksilatvaiset johtuvat geenivirheistä. Onko muilla tällaisia kokemuksia?” Tamperelainen ”Upotin visakoivuntaimet Tricoon ennen istutusta ja huomasin samaa. Viime vuonna kysynnän lisäys Etelä-Suomessa oli peräti neljännes edellisvuoteen verrattuna. Meillä on monia maakuntia, joissa hirvivahinkoriski on nyt olennaisesti pienempi kuin vuosituhannen vaihteessa. Ne tosin haarautuvat helposti muutenkin.” Panu ”No minulla oli monta latvaa ja pensaita. Näillä alueilla metsätalouden varautuminen ilmaston muutokseen ei ole korkean hirvivahinkoriskin vuoksi mahdollista. Sen korjaaminen takasin nykyaikaan auttaa paljon muihinkin asioihin. Ja ravintoa riittää. HIRVIEN YHTEISMÄÄRÄ Suomessa on ollut lievästi laskeva seitsemän vuoden ajan. Männyn taimien kysyntä kääntyi kasvuun noin kolme vuotta sitten. Reilusti yli puolessa Suomen hirvitalousalueista hirvikannat ovat nyt tavoitteiden mukaisia. Näin metsänomistajille koituu tappioita ja hiilinielukin ilmeisesti kärsii. Puheet hirvikantatavoitteiden nostamisesta sopivat todella huonosti tähän yhteyteen. Tämä on pääosin seurausta kannanleikkauksesta alueilla, joissa hirvikanta on ollut tavoitetasojen yläpuolella. Samalla kauriskannatkin ovat vahvistumassa. Hirvivahinkoriskin vuoksi kuusta on istutettu paremmin männylle sopiville karummille kasvupaikoille ja lehtipuiden kasvattamista on jopa kokonaan vältetty. Minulla on käytössä pullokäsiruisku, josta saa pitkän ruiskeen tarkasti taimen latvan runkoon ja kuivunut valkea jälki säilyy siinä vuosia. Ylin ruiskutettu latvakiehkura jäi koskemattomaksi. Meillä ainakin joitakin tapauksia on ollut hyönteisten aiheuttamina.” Korpituvan Taneli ”Ennen vanhaan kun ei tököttejä käytetty metsissä, niin oli kaksihaaraisia puita varmaan paljon tai ainakin runsaasti. Siitähän tulee männyssä esiintyvälle ilmiölle oikein nimikin, poikaoksa, kaksihaaraisen männyn kasvussa hävinnyt latvakasvain. Geenivirheitä esiintyy puillakin.” Kaapo123 Verkkokeskustelu: Aiheuttaako Trico männyntaimilla monihaaraisuutta. Samalla ilvekset saalistaisivat peurojen ja kauriiden vasoja. Vastaavaa on myös taimikon hoidossa. MTK:n suuressa jäsenkyselyssä (2021) pahimmilla alueilla yli puolet metsänomistajista ilmoitti, että liian tiheä hirvikanta on vaikuttanut puulajivalintaan. Taimikot jäävät liian tiheiksi, MIKKO RIIKILÄ Uusi kysymys: Käytkö hirvimetsällä. Tästä kuuluu kiitos metsästäjille, jotka harrastuksen kautta ovat luoneet edellytyksiä myös metsätaloudelle. Muutos on jo osittain havaittukin. TIMO LESKINEN KENTTÄJOHTAJA, MTK METSÄNOMISTAJAT AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI NÄKÖKULMA METSÄGALLUP ”Ensiharvennuksen ongelmat ovat ajankohtainen aihe nyt, vaikka ongelmia on ollut ainakin kymmenisen vuotta. Olen nähnyt 4-latvaisen kuusenkin. sekapuustoisuutta yritetään lisätä varsin epätoivoisinkin keinoin, jopa yksittäisiä sekapuita suojaamalla. Vakavin huomio kohdistuu kuitenkin niihin hirvitalousalueisiin, joissa hirvikanta on vuodesta toiseen yli tavoitetasojen. Mitä tekee riistahallinto samaan aikaan. Myöntää lisää ”kannanhoidollisia” ilveksenkaatolupia. i Teetkö syysistutuksia. Oli joltinenkin voimannäyttö metsästäjäja riistajärjestöiltä taikoa maamme ehdottomasti haitallisin vieraslaji riistaeläimeksi. 13.10.2023 Metsälehti.fi 17 TOISAALLA tässä lehdessä esitellään Sorkka-hanketta, jonka ehdotuksissa kuuluu vahvasti metsästäjien ääni. Mikä muu elikko kuin ilves jahtaa supikoiria, jotka tuhoavat kanalintujen pesiä. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 22% En 78% neet alueelle 50 hehtaarin ”Kävin eilen ruiskuttamassa Tricoa 0,5 m taimikkoon, kun sellaisetkin taimet syödään. En ole havainnut tuollaista ilmiötä. Se tarkoittaa myös eneneviä taimikkotuhoja. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Pienempiin taimiin (0,5–2 m) tämä on toiminut eikä taimen muita oksiakaan ole syöty. Näin ei voi jatkua, sillä tulevaisuuden lasku niin metsänomistajille kuin koko yhteiskunnalle on aivan liian suuri. KOSKA TILANTEET VAIHTELEVAT, metsänomistajien ja metsätalouden toimijoidenkin on tärkeää tunnistaa oman alueen hirvituhoriskien nykyinen tilanne. Tarkastelussa on syytä muistaa myös pienten hirvieläinten vaikutukset metsiimme. Muutamilla hirvitalousalueilla hirvikanta on painunut jopa selvästikin alle tavoitetason
Männyllä ja koivulla tukkipuun laadun paraneminen voi tuplata hyödyn. Siemenellä on siis väliä. Se tarkoittaa, että siementä tuottavat jälkeläiskokeissa parhaiksi testattujen mäntyjen kloonit. Tähän laskelmaan Luonnonvarakeskus on tutkimuksessaan päässyt, kun korko on kolme prosenttia. polven siementä. Pelkkä kasvun lisäys tuottaa tuloja kiertoajassa hehtaarilla runsaat tuhat euroa enemmän kuin metsikkösiemen. 10381_.indd 18 10381_.indd 18 10.10.2023 23.52 10.10.2023 23.52. Syyskuun lopussa käynnissä oli männynkäpyjen keräys. Tapion metsäpäällikkö Hannu Niemelä uskoo niiden yltävän kattoon tulevana kesänä. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 13.10.2023 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI NETTA ALASTALO, KUVAT JALOSTETULLA siemenellä perustetun metsän vuosikasvu on kuutiosta kahteen hehtaarilla luontaista alkuperää enemmän. 35 hehtaarin suuruiselta viljelmältä kerätään 1,5. ”Jalostus ei kyllä toimi, jos metsiä ei hoideta.” Keväällä vartetut uuden koivun siemenviljelmän vartteet ovat venähtäneet kesässä yli miehen mittaisiksi. Tapio tuottaa noin 45 prosenttia kaikista markkinoilla olevista jalostetuista siemenistä. ”Ykköspolven siemenillä saa kiertoajassa rekka-autollisen enemmän tukkipuuta ja puolentoista polven siemenillä saat puolitoista rekka-autollista enemmän tukkipuuta tai enemmänkin”, Niemelä havainnollistaa. ”Kun tähdätään samaan järeyteen, jalostetusta siemenestä alkunsa saanut puu on päätehakkuuiässä noin 10–15 vuotta metsikkösiemenestä alkunsa saanutta nopeammin. Kaikkein paras hyöty jaloste”KAIKKI KÄY VÄHÄN NOPEAMMIN” Jalostetulla siemenellä alkunsa saanut metsä kasvaa luontaisesti uudistunutta rivakammin sekä tuottaa tuloja enemmän ja vuosia aikaisemmin. Reheviltä mailta paras hyöty Jalostusasteesta ja puulajista riippuen jalostetut metsät kasvavat 10–35 prosenttia luontaisia metsiä rivakammin, tuottavat enemmän tukkipuuta ja aikanaan enemmän euroja metsänomistajalle. Se vaikuttaa kannattavuuteen merkittävästi”, Niemelä summaa. Lähdimme selvittämään Tapio Oy:n siemenkeskukseen Oittiin, miten metsänomistaja saa jalostetusta siemenestä parhaimman hyödyn ja mitä jalostetun alkuperän käyttö edellyttää metsien hoidolta. Hausjärvellä sijaitseva Junttilan siemenviljelmä tuottaa Tapion metsäpäällikön Hannu Niemelän mukaan tällä hetkellä jalostusarvoltaan parhainta männynsiementä Etelä-Suomeen. Edellytyksenä on oikein ajoitettu metsänhoito
Niiden kasvu tulee olemaan yli kolmanneksen parempaa kuin luontaisten koivujen, ja päätehakkuujäreyteen voidaan päästä jopa 30 vuodessa. 23-vuotias jalostusta siemenestä perustettu koivikko on venähtänyt 20-metriseksi ja keskiläpimitta on 20 senttiä. polven siementä eli alustavasti testattua . POLVI lisäkasvu 30–35 %/ noin 2-3 kuutiota/ha/vuosi Lähde: Luke/Matti Haapanen 2016, 2020 SATOJEN EUROJEN LISÄTUOTTO KOLMEN prosentin korolla laskettuna jalostus tuottaa metsänomistajalle lisähyötyä kasvupaikasta riippuen satoja euroja hehtaarilta kiertoajassa. POLVI lisäkasvu 10–20 %/ 1-2 kuutiota/ ha/vuosi KOIVU 2 –3. Mikäli noudattaa orjallisesti metsänhoidon suosituksia tai harvennusmalleja, ajoitus voi mennä pieleen. Paremmasta tuotosta huolimatta jalostettu siemen ei ole merkittävästi metsikkösiementä kalliimpaa. JALOSTUSSUKUPOLVI lisäkasvu 10–15 %/ noin 0,8 kuutiota/ha/vuosi MÄNTY 1,5. KUUSEN istutus noin 500– 1 500 €/ha (Etelä-Suomi, MT/ OMT, 1240 dd.) MÄNNYN kylvö noin 500– 1 000 €/ha (Etelä-Suomi, VT, 1200 dd. ”Jotta jalostetusta siemenestä saa kaiken hyödyn, pitää saada laadukkaita taimia, pitää tehdä viljelyketju hyvin ja jatkohoitotoimenpiteet. Jalostustyön ansiosta puut ovat elinvoimaisia. VIELÄ PAREMPAA LUVASSA Tältä vuonna 2010 perustetulta kuusen siemenviljelmältä odotetaan ensimmäistä siemensatoa ensi vuonna. 10381_.indd 19 10381_.indd 19 10.10.2023 23.52 10.10.2023 23.52. ”Männyllä oksalaatua on jalostettu. Pohjoisessa käytetään myös metsikkösiementä. Jalostuksen tuomilla hyödyillä on kuitenkin yksi ehto: hyvä metsänhoito. Ne ovat vähemmän oksikkaita. kaksi vuotta aikaisemmin”, Niemelä arvioi. Jalostetut männynkävyt kerätään talteen syksyllä. polven männynsiemenet kasvavat vähintään viidenneksen luontaisia lajitovereitaan nopeammin. Edellytyksenä on hyvä metsänhoito. Tapio perusti tänä syksynä uuden koivun siemenviljelmän Oittiin. ”Kaikki tulee vähän nopeammin. ”Jo nykyinen jalostettu koivu kasvaa Etelä-Suomen lehtomaisilla kankailla vuodessa sentin paksuutta ja metrin pituutta ensimmäiset 20 vuotta”, Tapion metsäpäällikkö Hannu Niemelä kertoo. ”Kasvumallit ja ohjeistukset ovat osin menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin ei ollut jalostusta. POLVI lisäkasvu 5–10 %/ 1 kuutiota/ha/vuosi KUUSI 1,5. Se tulee perata, hoitaa ja mahdollisesti heinätä, mutta ajoituksessa pitää olla tarkkana. Näitä on tarpeen päivittää”, Himanen sanoo. Edellytyksenä hyvä metsänhoito Hyvän kasvun lisäksi jalostus näkyy terveydessä. Jalostettujen siementen itämisnopeus ja -tarmo testataan laboratoriossa. Männyllä myös tukkipuun laadun paraneminen Lähde: Luke/Jari Hynynen/Motti-simulaattori tulle siemenelle saadaan parhailla rehevillä kasvupaikoilla. Muutaman vuoden kuluttua myös kuusella yhä useammassa taimilaatikossa lukee testattu , mikä kertoo siemen olevan parasta mahdollista. Nämä 1,5. Esimerkiksi taimikonhoito tulee ajankohtaiseksi yksi tai Vartteen kohta näkyy kloonissa mutkana. Silloin se jalostushyöty vasta realisoituu”, Himanen summaa. Myös tuhoille riskialtis aika jää lyhyemmäksi sekä taimikkovaiheessa että päätehakkuuta lähestyttäessä, kun kiertoaika lyhenee. Tällä hetkellä suurin osa kuusen siemenistä on 1. Männyllä pisimmälle jalostettua siementä riittää Lappiin asti taimituotantoon ja Oulujärven korkeudelle asti kaikkiin metsäkylvöihin. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Vaikka jalostus ei pelasta taimikonhoidolta, se helpottaa sitä. Männyllä jalostus vaikuttaa myös kasvupaikan valintaa. Ensimmäistä kunnon siemensatoa sieltä odotetaan kolmen vuoden päästä ja ensimmäiset taimet ovat myynnissä arviolta vuonna 2027. Jalostetut taimet kamppailevat pintakasvillisuutta vastaan paremmin ja ohittavat nisäkäsja tukkimiehentäituhoille alttiin alkuvaiheen nopeammin. Helpompaa raivuuta Taimikossa tulee siis perustamisvaiheen jälkeen tehdä vanhat tutut temput. Tämä tarkoittaa parantunutta laatua männyn rehevimmillä kasvupaikoilla”, Himanen toteaa. ”Jalostus on aivan loistava ja erinomainen asia, mutta ei se kyllä toimi, jos metsiä ei hoideta”, Niemelä toteaa. Samaa mieltä on jalostettujen siementen parissa työskentelevä Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katri Himanen. KOIVUN jalostuksessa ollaan tällä hetkellä pisimmällä, ja vielä parempaa on tulossa. METSÄSTÄ 13.10.2023 Metsälehti.fi 19 FAKTA FAKTA JALOSTUS KIRITTÄÄ KASVUA MÄNTY 1. POLVI lisäkasvu 20–25 %/ noin 1,5 kuutiota/ha/vuosi KUUSI 1
Tämä puukauppa sai Helistön suorittamaan sekä luonnonhoitokortin että metsäalan ammattitutkinnon. Välimatkasta huolimatta hän teki metsäalan ammattitutkintoon kuuluvat harjoittelutyöt metsäpalstallaan. Leena Helistö viihtyy Hämeenlinnan Ahveniston ulkoilualueella. Vuonna 2014 Leena Helistö ja hänen äitinsä lopulta päättivät, että vielä yksi puukauppa ja sen jälkeen Mikkelin Anttolassa sijaitseva metsäpalsta vaihtaisi omistajaa. Hän kertoi puukauppakokemuksestaan vieressä istuneelle naiselle, joka kannusti häntä suorittamaan metsäalan ammattitutkinnon. Hämeenlinnan Ahveniston ulkoilualueelta löytyy myös suometsää. Suoritin luonnonhoitokortin syyskuussa 2015, ja marraskuussa opiskelin jo metsäalan ammattitutkintoa.” Hyvää kuntoilua Anttolassa Piekälänsaaressa sijaitseva metsäpalsta on kulkenut Helistön äidin puolen suvussa vuodesta 1881. Hän jäi vuorotteluvapaalle ja alkoi opiskella luonnonhoitokorttia varten. 10382_.indd 20 10382_.indd 20 10.10.2023 23.58 10.10.2023 23.58. Helistö asuu Hämeenlinnassa, joten matkaa metsäpalstalle on noin 250 kilometriä. Aloitin taimikonhoidosta ja eteGRAAFIKKO, LÄHIHOITAJA JA METSÄAMMATTILAINEN Pieleen mennyt puukauppa innosti Leena Helistön suorittamaan metsäalan ammattitutkinnon. Äiti peri osan palstasta 1980-luvulla isältään ja loput vuonna 2006 veljeltään. Kun menin osaamiskokeeseen, tunsin itseni idiootiksi. Helistö päätti, että toista kertaa näin ei kävisi. 13.10.2023 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA LIINA KJELLBERG, TEKSTI ELSE KYHÄLÄ, KUVAT SUKUPOLVENVAIHDOKSESTA oli puhuttu jo jonkin aikaa. Helistölle kaikkiaan 49 hehtaarin suuruinen metsäpalsta siirtyi vuonna 2017. ”Olin viikkotolkulla metsässä. ”Sitä ennen olin käynyt metsässä vain poimimassa sieniä ja marjoja. Puukauppa ei nimittäin sujunut hyvin: korjuun aloitus venyi, puutavaralajien kanssa oli epäselvyyksiä, yhteyshenkilöt vaihtuivat ja leimikolle vievä tie rikkoontui. Ajattelin, että kokeessa olisi vain miehiä, mutta miehiä ja naisia olikin tasapuolisesti”, hän muistelee. ”Jatkoin vuorotteluvapaata opintovapaalla
Yhdistystoimintaa hän suosittelee kaikille muillekin metsänomistajille. Siihen tarvitaan vaikka henkilöauton peräkärryyn kuormattu murske 0–16, joka sisältää riittävästi palaset yhteen liittävää hienointa kiviainesta. Vertaistukea Helistö on löytänyt Hämeenlinnan seudun metsänomistajat ry:stä. AHKERASTI KÄYTETYT METSÄTIET saadaan hyvään syyskuntoon perusteellisella lanauksella. Sen hän teetti hieman ennen sukupolvenvaihdosta. Kevyt kuopat peittävä lanailu voi antaa riittävän hyvän käytettävyyden. ”On aikamoinen homma tehdä metsänhoitotöitä kaava-alueella. Kantokäsittelyn olen halunnut aina ja mieluummin harmaaorvakalla, sillä se menee juuristoon asti.” Oman haasteensa metsänhoitoon tuo myös, että osa metsäpalstasta sijaitsee asemakaava-alueella. Hyvin tehdyn kivitulpan päälle laitetaan paikka murskeesta, ja niin syntyy kestävä korjaus. Jos siitä kertoo, joutuu usein selittelemään ja puolustautumaan. Se toimii kiinnekohtana, kun Helistö käy hoitamassa metsiään. Vesi on syyskuun lopulla vielä 15-asteista. Kaikille hän ei kuitenkaan metsäomaisuudestaan kerro. Luonnonmetsät ovat kuin taideteoksia, mutta kenellä on varaa 50 hehtaarin taideteokseen?” Asemakaava haasteena Metsänhoidossa Helistö pyrkii suosimaan sekametsiä. Helistö toivookin, että hakkuita tehtäisiin nykyistä enemmän talvisin. ”Todellisuudessa näillä metsillä ei tietenkään ole mitään tekemistä talousmetsän kanssa”, hän toteaa. Myös se on kirkastunut, että hän haluaa pitää metsänsä nimenomaan talousmetsänä. Ikävää, että talkoolaisia on vaikea löytää tyhjenevällä maaseudulla. Toinen riesa on männynjuurikääpä. Tien pintamateriaalia ehkä saadaan raaputetuksi kuoppien täytteeksi, mutta tuota pikaa kuopat tyhjenevät autojen renkaiden alla. Jos kulutuskerrosta on liian vähän, tien kuoppaisuutta ei saada korjautumaan pysyvästi. Kannattaa harkita, voisiko pahimmat kuoppakohdat paikata. Täällä Helistö käy lenkkeilemässä ja miettii joskus huvikseen, mitä metsänhoitotöitä ulkoilualueen metsissä pitäisi tehdä. Kevyellä lanalla ei saada aikaan ihmeitä. MITÄ VÄHÄISEMPI TIE, sitä enemmän ihmistyötä. Viime aikoina metsänhoitotyöt ovat tosin jääneet vähemmälle. Muutama innokas talkoolaineen soralapioineen tekee hyvässä ohjauksessa kestäviä ihmeitä. Graafikkona työskennellyt Helistö jäi jokin aika sitten työttömäksi ja päätti kouluttautua lähihoitajaksi. Isä korjasi tarkasti kaikki risutkin metsänpohjasta pois. Kokeneet lanaajat ovat kohtuullisen yksimielisiä siitä, ettei tällaiseen kevyeen lanaukseen kannata ryhtyä silloin, kun tien pinta on läpimärkä ja kuopat täynnä vettä. Tavoitteena on koko kulutuspinnan uudelleen käsittely tasaisen ja muodoltaan oikean tien saamiseksi. Taustalla on se, että Helistön eno lohkoi metsäpalstasta aikoinaan rantatontteja myyntiin. ”Osittain olen istuttanut sekametsää, mutta koivua tulee myös luontaisesti. 13.10.2023 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Ihmiset kuvittelevat, että on joku porho.” Hän on harmissaan myös siitä, että hiilensidonta sälytetään usein metsänomistajien vastuulle. Hänen mielestään ihmisten tulisi ennemmin hillitä omaa kuluttamistaan. Jos etuterällä todella nostetaan tien kulutuskerros uudelleen sekoitusta ja tasausta varten, tarvitaan järeät koneet ja laitteet. ”Äitini ei välittänyt metsänhoidosta, joten isäni hoiti metsät ennen minua. ”Siitä olen joutunut kiistelemään. Kaikkeen pitää pyytää lupa.” Vääriä mielikuvia Helistö kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että päätti aikoinaan ryhtyä metsänomistajaksi. Leena Helistö suoritti luonnonhoitokortin vuonna 2015. Itse jätän mielelläni tuulenkaatoja metsään.” Sen Helistö sanoo oppineensa kantapään kautta, että jos metsään haluaa hakkuissa jättää laajempia säästöpuuryhmiä, ne kannattaa merkitä nauhoin. Omia metsiään Helistö hoitaa metsäsuunnitelman mukaan. ”Metsä on pelastanut taloudellista tilannetta sen jälkeen, kun jäin työttömäksi. Pohjalle pannaan isoja kiviä, niiden väliset raot täytetään pienemmillä kivillä, pienten kivien väliset raot tukitaan vielä pienemmillä kivillä ja niin edelleen. Märkä lieju kyllä saadaan lanauksessa kuoppien täytteeksi, mutta autoilijat saavat tuota pikaa ravan lentämään pois ja tien yhtä surkeaan kuntoon kuin ennen lanausta. HÄMEENLINNA PALSTALLA 10382_.indd 21 10382_.indd 21 10.10.2023 23.58 10.10.2023 23.58. Hiilensidonnasta ja lahopuun merkityksestä ei tuolloin puhuttu yhtä paljon kuin nykyään, mutta Helistö kertoo pyrkineensä aina huomioimaan myös luontoarvot. Lapiotyönä reikä kaivetaan auki ja selvitetään, mihin sade on vienyt tiemateriaalin. Koivu on valinnut kasvupaikakseen Hämeenlinnan Ahveniston ulkoilualueelle rakennetun katsomon. Vähän käytetyillä metsäteillä mittavaan kunnostukseen ei kannata panostaa useammin kuin kerran kymmenessä vuodessa. ”Yhdistyksiin ei oikein tule jäseniä. Ne ja istutukset teen pääsääntöisesti edelleen itse.” Metsänhoitotöitä helpottaa se, että vanhemmat rakennuttivat metsäpalstan läheisyyteen aikoinaan kesämökin. Pinta on karhea”, Helistö sanoo ja tunnustelee sormenpäillään nuorta koivunvesaa. ”Metsänomistamiseen liittyy paljon tarkoituksellista väärinymmärtämistä. Samalla materiaalilla voi korjata sateiden tekemät tien reiät. Jos metsätie todella kunnostetaan eikä tyydytä pelkkään kosmeettiseen lanailuun, lanan täytyy olla järeä hydraulisesti painotettu malli ja traktorin koon sen mukainen. Se on älyttömän hyvää kuntoilua.” Luontoarvot huomioon ”Tässä on selvästi rauduskoivu. Perusedellytys kunnostuksen onnistumiselle on, että tiellä on riittävästi kulutuspintaa. Ihmisten vapaa-ajasta on kova kilpailu.” Omaa vapaapäiväänsä Helistö aikoo jatkaa uinnilla Ahvenistojärvessä. ”Kun nyt olen katsonut ikäihmisiä, olen ymmärtänyt, miten hyvä on, että teen metsänhoitotöitä. METSÄTIEN KUNNOSTUS ON TAITOLAJI ”Metsänomistamiseen liittyy paljon tarkoituksellista väärinymmärtämistä.” nin ennakkoraivauksiin. Vakitöihin hän ei kuitenkaan suunnittele menevänsä, vaan tekemään sijaisuuksia, jolloin aikaa jää myös metsänhoidolle. Käsittely tulee ulottaa kuoppien pohjaa alempaan syvyyteen, jotta saadaan aikaan kestävä tulos. Kuiville paikoille olen istuttanut puhtaita männiköitä, mutta kuusen suhteen olen tullut skeptiseksi.” Piekälänsaaressa viihtyvät myös hirvet, joten hirvinauhaa ja Trico-hirvikarkotetta on kulunut paljon
KOKEILTUA Maan kattavin markkinapaikka. Äänenvaimennin ja pakoaukko ovat sahan pohjaosassa ja sytytystulppa luukun takana kaasuttimen kupeessa. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 10383_.indd 22 10383_.indd 22 10.10.2023 23.59 10.10.2023 23.59. Ensiharvennuskuusien pyyhkäisykarsinta sujuu jouhevasti, ja saha on muutenkin ongelmaton käsitellä. Sahat ovat paljolti toistensa kaltaisia. Jatkossa sahaan on tulossa Ensiharventajan täsmäase Husqvarna 540 XP MK3 on oiva peli ensiharventajalle, mutta sen voi pilata väärällä terälaitteella. Leikkuuteho riittää yli parikymmensenttisten runkojen sahaamiseen. ”Rahalle vastineeksi saa pirtsakan pikkusahan, jolla sedätkin jaksavat heilua rankametsässä.” HUSQVARNA 540 XP MK3 SYLINTERITILAVUUS 39,1 cm 3 TEHO 1,9 kW TERÄLAIPAN pituus 12-16 tuumaa (30-40 cm) KETJUJAKO 0,325 mini tai 3/8 SÄÄDETTÄVÄ öljypumppu PAINO työkunnossa 5,3 kg SUOSITUSHINTA 899 euroa (sis alv) VALMISTUSMAA Japani PLUSSAT JA MIINUKSET + teho + keveys + käsiteltävyys – ketjun kiristysruuvin takkuilu – terämutterin kiristys FAKTA Uutuussahan leikkuuteho riittää ongelmitta parikymmensenttisten puiden sahaamiseen. Näyttää siltä, että odotus on kannattanut. METSÄSTÄ 13.10.2023 22 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA HUSQVARNAN takakahvallista kevytsahamallia on odotettu siitä asti, kun valmistaja esitteli saman kokoluokan yläkahvallisen puunhoitosahan 540T:n. Käyntiääni on viritetyn kireä, mikä lupaa tehoa ja kierrosherkkyyttä, minkä sahaustuntuma vahvistaa. Juuri esitellyn Husqvarnan suositushinta on 899 euroa, kuten myös kilpailija Stihlin. Räyhäkkä moottori Runko on makaavan sylinterin vuoksi matala. Lämpökahvallista versiota sahasta ei ole luvassa. Hakkuulla teräketju karkasi herkästi laipalta, ja samalla teräketjun hennot vetohampaat vaurioituvat. Kaupoista saa Stihlin halvemmalla, mutta ennen pitkää hinnat varmasti asettuvat samalle tasolle. Sahassa on Husqvarnan uusin Autotune 3 -järjestelmä, joka säätää moottorin toimintaa olosuhteiden ja kuormituksen mukaan. Uutta ovat putoamattomat käynnistinlaitteen ruuvit. Aikaa on kulunut, koska takakahvallinen malli suunniteltiin kokonaan uudelleen. Oregonin Speedcut Nano -terälaitteen kanssa oli sama ongelma, mutta huomasimme, että 12 tuuman laippaan vaihtaminen paransi sahan käsiteltävyyttä rankapuun hakkuussa. Myöskään talvisarjoja tai käyntiä varmistavia ilmanoton talviasetuksia ei ole. Molemmissa on makaavasylinterinen, noin 40 kuutiosentin moottori ja paino työkunnossa viitisen kiloa. Halvaksi kumpaakaan ei voi kehua, mutta vastineeksi saa pirtsakan pikkusahan, jolla sedätkin jaksavat vielä heilua rankametsässä. Yhdistelmä on tarkoitettu puunhoitosahauksiin hyvän leikkuutehonsa ja siistin sahausjälkensä ansiosta. Nyt kevytsahojen ylimuistoinen ykkönen, Stihl MS 201, on saamassa ensimmäisen vakavasti otettavan haastajan. Terälaitteen kanssa ongelmia Ensimmäisissä Suomeen tulleissa sahoissa oli 14-tuumainen Mini Pixel -terälaite, jossa on 1,1 millin ketju-ura sekä 0,325-jaollinen Husqvarnan X-Cut SP21G -teräketju. Erityismaininta tulee helppokäyttöisistä tankkien korkeista
Ongelma lieveni, kun kiristysruuvia kierrettiin ääriasennosta toiseen useita kertoja ruuvinvääntimellä. Sokkotestissä niitä olisi vaikea erottaa. Meillä oli metsässä mukana myös 20 vuotta palvellut legenda, Stihl MS 200. METSÄSTÄ 13.10.2023 KOKEILTUA metsätöihin sopiva 3/8-jaollinen terälaite ja vetoratas. Kevytsahasarjan mestaruus ratkeaa vasta kun selviää, kuinka luotettavaksi ja kestäväksi Huskin uutuus osoittautuu erilaisissa olosuhteissa. Terämutteri on kiristettävä melkeinpä kaikilla voimilla. Syytä tähän emme keksineet, mutta terämutterin ja ketjun kireyttä on syytä tarkkailla säännöllisesti sahauksen aikana. Jostain syystä terämutterilla tuntui olevan taipumus löystyä. Se toimii hakkuutyössä ongelmitta. Maan kattavin markkinapaikka. Stihl on työkunnossa 200 grammaa kevyempi. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 10383_.indd 23 10383_.indd 23 11.10.2023 0.00 11.10.2023 0.00. Saimme kokeilun loppupuolella käyttöömme 3/8-jaollisen terälaitteen, jossa on 12 tuuman laippa 1,3 millimetrin ketju-uralla sekä S93G-teräketju. Vertasimme uutuus-Husqvarnaa ja Stihlin MS 201 -sahaa ensiharvennuksella. Painoero johtuu Husqvarnan isommista tankeista, mikä tarkoittaa myös pitempää sahausaikaa tankillisella. Leikkuutehossa Stihl voitti niukasti Husqvarnan. Mini Pixelja Speedcut Nano -terälaitteilla ketjun karkailualttius lienee johtunut laippojen suippokärkisyydestä ja kapeasta ketju-urasta. Tehollaan se päihitti molemmat uutuussahat. Todennäköisesti tämä johtuu enemmän Stihlin vakioketjun paremmuudesta kuin sahojen todellisista eroista. TASAPELI Katso video osoitteessa metsälehti.fi Husqvarna 540 XP MK3 ja Stihl MS 201 ovat ominaisuuksiltaan samankaltaisia. Vanha MS 200 on edelleen kova haaste nykysahoille. Sinänsä hiukan erikoista, että ammattikäyttöön tarkoitetussa 540 XP:ssä on kiinteä, kytkinrumpuun yhdistetty vetoratas eikä vaihdettavaa vetopyörää, jolloin erilaisten terälaitteiden vaihtaminen olisi helpompaa. Teräketjun kiristysruuvi toimi takkuillen. Siellä sahat ovat tasavahvat
Kuvio on niin erirakenteinen, että mieleen tulee väkisinkin, sopisiko jatkuva kasvatus tänne. METSÄSTÄ 13.10.2023 24 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT METSÄKUVIOSTA ei ole helppo ottaa selvää. Jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilyy peitteisenä, eli avohakkuita ei tehdä. Parhaaseen lopputulokseen päästään Kujalan mukaan, jos jatkuva kasvatus on mielessä jo taimikonhoitoja ensiharvennusvaiheessa. On kuusia, mäntyjä ja lehtipuita. Usein kuitenkin halutaan, että joku toinen on kokeillut asioita ensin”, metsäasiantuntija ja osakas Minna Kujala Arvometsästä kertoo. Maastossa mukana oli myös Lila-koira. Siellä täällä näkyy aukkoja, osa puista on tiheissä ryhmissä, osa kasvaa yksittäin. Johtuikohan nihkeys hänen taustastaan. Niissä tasaikäisrakenteista puustoa harvennetaan niin, että metsä uudistuisi valtapuukerroksen alla entistä paremmin luontaisesti. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus onnistuu parhaiten, jos se on mielessä jo taimikonhoitoja ensiharvennusvaiheessa. Lehtipuuston säilyttäminen on jatkuvassa kasvatuksessa tärkeää. 10384_.indd 24 10384_.indd 24 11.10.2023 0.01 11.10.2023 0.01. Kun seitsemän vuotta sitten olin perinyt metsäpalstani, kiersin kuviot läpi metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilön kanssa. Kullekin kohteelle valitaan parhaiten sopivat käsittelykeinot. Olisiko jatkuvaan kasvatukseen erikoistunut yritys eri mieltä tämän kuvion mahdollisuuksista. Arvometsän asiakkaille on tähän mennessä tehty pääasiassa siirtymähakkuita. Sillä kasvaa kookkaita puita ja pieniä puita. ”Metsä pyritään saamaan mahdollisimman monilajiSopisiko jatkuva kasvatus tänne. Pääasiassa siirtymähakkuita Metsäpalvelu Arvometsä perustettiin, kun metsälaki muuttui vuonna 2014 ja alkoi sallia jatkuvan kasvatuksen nykymuodossaan. Järeät haavat ja raidat jätetään pystyyn käytännössä aina, ja koivutkin kannattaa säästää. ”Usein halutaan, että joku toinen on kokeillut asioita ensin.” Minna Kujala ei halua määritellä liian tarkasti, mitkä hakkuutavat ovat jatkuvaa kasvatusta. Koska puusto tässä on kohtuullisen tiheää eikä alikasvos näytä erityisen elinvoimaiselta, harvennushakkuu on tarpeen. Toimihenkilö ei tyrmännyt ajatustani yhden tai kahden kuvion jatkuvasta kasvatuksesta täysin, mutta ei missään tapauksessa myöskään rohkaissut siihen. ”Jatkuva kasvatus kiinnostaa metsänomistajia selkeästi tosi paljon. Silloin kuviolle voidaan jättää kasvamaan suosituksia enemmän lehtipuustoa
Toisaalta, jos kierrätyslannoitteella ei ole tuotestatusta, sitä ei saa käyttää. ”Aika myös näyttää, paljonko kierrätyslannoitteita riittää metsäpuolelle. Siihen Putretin multamainen rakenne soveltuu hyvin.” Metsälannoituskokeilun toteuttavat Labio Oy sekä Aalto-yliopisto. Selkeyttä lupakäytäntöön Parhaillaan on menossa ympäristöministeriön vetämä selvitystyö kierrätyslannoitteiden tuotteistamista koskevaan sääntelyyn. Loppuosa on puutuhkaa Lahti Energia Oy:ltä. Mikä on Arvometsän tuomio siitä. 10384_.indd 25 10384_.indd 25 11.10.2023 0.01 11.10.2023 0.01. Yksi kohteista on Evo, jossa Hämeen ammattikorkeakoulun bioja luonnonvara-alan yksikön opiskelijat levittivät lannoitetta 2 700 neliömetrin alalle. Kuuset ovat saavuttaneet jo suurimman arvokasvunsa, ja kirjanpainajatuhojen riski on olemassa. Uskon kuitenkin, että kierrätyslannoitteiden jalostusasteen nostolla saadaan lisää käyttäjiä.” Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Hanna Vanhanen kertoo, että Putretti-kierrätyslannoitteessa on kolme prosenttia typpeä, yksi prosentti fosforia ja kaksi prosenttia kaliumia kuivapainoa kohti. ”Olen yhtä mieltä metsänhoitoyhdistyksen kanssa: harvennushakkuu on tarpeen. ”Säästäisin tällä kuviolla lähes kaikki koivut. HELI VIRTANEN seksi ja -kerrokselliseksi alusta alkaen.” Tuottoa ja luontoarvoja Jatkuva kasvatus ei taivu aivan kaikkeen. ”Halusimme tällaisen varovaisuusperiaatteen mukaisen rajoituksen lainsäädäntöön. Niillä saadaan sekapuustoisuutta, jolloin tuhonkestävyyskin paranee. Putretti koostuu 75-prosenttisesti kompostista, joka saadaan Labio Oy:ltä. Hänen mukaansa jatkotutkimusta ja -mietintää tarvittaneen vielä siitä, tuleeko orgaanisille lannoitteille levitysrajoituksia. Koivujen lisäksi hän jättäisi kasvamaan hyvälaatuiset männyt sekä kaikki haavat, pihlajat ja raidat. Putretti-metsälannoitetta kokeillaan kolmella metsätilalla. Berlin on varovainen arvioidessaan orgaanisten lannoitteiden tulevaisuutta. ja tukkikokoisten kuusien poistamista. ”Halusimme kehittää kierrätyslannoitteen, joka sopii myös pienille metsäkuvioille. Jos näin käy, seuraava hakkuu noin 15 vuoden kuluttua voisi olla yläharvennus, jatkuvan kasvatuksen hakkuu. ”Tällainen kuusikko on kasvatettu tasaikäisenä, jolloin siitä on poistettu erirakenteisuus. Olo on luottavaisempi, kun kaksi tahoa on kertonut olevansa metsän käsittelystä suurin piirtein samaa mieltä. Jatkuva kasvatus kiinnosti alkujaan, joten olen valmis ostamaan Minna Kujalan ajatuksen puuston laatuja yläharvennuksesta. Kierrätyslannoitteet ovat tulossa metsään Orgaaniset lannoitteet sallitaan metsien hoidossa tänä syksynä, kunhan niillä on tuotestatus. Arvometsän lisäksi moni muukin yritys ja taho opastaa jatkuvan kasvatuksen hakkuissa. ”Uudesta lannoitelainsäädännöstä puuttuu orgaanisten metsälannoitteiden kielto, eli orgaanisia lannoitteita, jotka voidaan luokitella tuotteiksi, voidaan käyttää metsissä.” EU:n lannoitevalmisteasetuksen mukaisilla kierrätyslannoitevalmisteilla tuotestatus on, eli niitä saa jo käyttää metsälannoituksessa. Esimerkiksi isot metsäyhtiöt ovat keinoista hyvin selvillä. Puusto kasvaa tiheässä asennossa eikä alikasvos näytä kovin elinvoimaiselta.” Kujala kuitenkin suosittelee kuviolle niin sanottua laatuja yläharvennusta. Vanhaa kuusta metsässä piisaa muutenkin, joten sitä ei tarvitse säästellä edes monimuotoisuussyistä. Pilottiin on haettu Ruokaviraston lupa. METSÄSTÄ 13.10.2023 Metsälehti.fi 25 KOMMENTTI VERTAILU KANNATTI KANNATTI viedä toinenkin metsäasiantuntija sekavan oloiselle metsäkuviolle. Lannoitteen levityssuhde on 4 500 kiloa lannoitetta hehtaarille. Yksi kohteista sijaitsee Evolla, jossa metsäalan opiskelijat levittivät lannoitetta koealoille. Ainoan poikkeuksen tästä tekee tuhka.” Tuotestatus on jutun kirjoitushetkellä asetustasolla Suomessa vain betonimurskeella, jota voidaan käyttää lannoittejakeena. Sen sijaan monirakenteisessa sekametsässä, jossa ei ole vielä tehty kakkosharvennusta, poimintahakkuu voi olla taloudellisesti hyvinkin kannattava vaihtoehto. ”Sen jälkeen poimintahakkuu voidaan tehdä niin monta kertaa kuin se toimii.” Uuden lain mukaisia jatkuvan kasvatuksen hakkuita on tehty vasta vajaat kymmenen vuotta, joten tietoa niiden onnistumisesta alkaa kertyä hiljalleen, Kujala toteaa. Kujala arvioi, että harvennuksen myötä kuviolle alkaa syntyä alikasvosta, joka on paremmin menestyvää kuin kuvion nykyinen. ”Metsä on kuivaa mäntykangasta, ja se reagoi hyvin lisäravinteisiin. Esimerkiksi juurikääpä leviää juuriyhteyksillä kuusesta toiseen, joten monilajisuus toimii puskurina”, Kujala sanoo. Tällä kuviolla se tarkoittaisi huonolaatuisten puiden EEVA VÄNSKÄ, TEKSTI JA KUVA ORGAANISTA Putretti-metsälannoitetta on tämän syksyn aikana kokeiltu kolmella metsätilalla. Taloudellisessa mielessä sellainen kannattaa avohakata”, Kujala sanoo. Ehdotus: laatuja yläharvennus Harpomme Minna Kujalan kanssa metsäkuviolleni. Esimerkiksi vanha kuusikko, josta alikasvos on raivattu pois, on kaikin puolin hankala lähtökohta. Sitä paitsi: jos luontainen uudistuminen ei ala onnistua, mikään ei estä avohakkuun tekemistä tulevaisuudessa. Käytännössä jatkossa tarvitaan ympäristöviranomaisen lausunto tai jätteeksi luokittelun päättymistä koskevana ratkaisu ympäristöluvassa, jotta lannoitetta voidaan käyttää metsässä. Hakkuussa jätettäisiin mahdollisimman hyvälaatuinen puusto kasvamaan. Nyt käynnistyneet Putretti-pilotin tutkimukset kestävät vuoteen 2028 saakka. Tuotestatus tarvitaan Maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Titta Berlin kertoo, että lannoitelainsäädännön uudistaminen on tulossa voimaan lokakuun aikana. Siinä tukkikokoiset ja toisaalta myös heikkolaatuiset puut hakataan ja metsään jätetään parhaassa arvokasvuvaiheessa olevat puut. Hän korostaa, että on järkevää ottaa kotimaiset ravinteet hyötykäyttöön. Terve puu kestää tuhoajia paremmin kuin puu, joka kärsii ravinteiden puutteesta”, Sipilä sanoo. Koulutuspäällikkö Antti Sipilä uskoo, että metsän saamat ravinteet lisäävät sietokykyä tuhoojia vastaan. Harvennettavan metsäkuvion pellonpuoleiseen reunaan olisi syytä jättää noin 15 metrin hakkaamaton vyöhyke ehkäisemään tuulituloja, metsäasiantuntija Minna Kujala Arvometsästä suosittelee. ”Todennäköisesti meille tulee uusi lupaviranomainen, jolle keskitetään tuotestatuksen myöntäminen,” Titta Berlin sanoo
LEINONEN, KUVAT JJ os metsäkonetta voi luonnehtia sympaattiseksi tai jopa hellyttäväksi, niin iiläisen Tarmo Pakasen metsävarusteltua vuoden 1956 pikku-Valmetia kyllä. Lumikitkaketjut parantavat pitoa ja kantavuutta, ja maantieajoon siirryttäessä ne on helppo irTraktori on kunnostettu läpikotaisin, kärry omavalmiste ja kuormain ostettu valmiina. Veivillä pyöräyttämällä saattoi varmistaa, ettei kone ollut ruostunut kiinni. ”Pikkupoikana jo sitä katselin, ja monen kysymisen jälkeen viimein sain ostettua.” Onneksi jäähdytysvedet oli laskettu pois, joten moottorin lohko ei ole pakkasessa haljennut. 10385_.indd 26 10385_.indd 26 11.10.2023 0.03 11.10.2023 0.03. ”Kun ilmat alkavat jäähtyä, niin näihin hommiin vedättää”, Tarmo Pakanen sanoo. Raideleveyttä voi säätää kääntämällä vanteet toisinpäin, ja metsäajossa leveämpi asento vakauttaa. VALMET 20 Tuotannossa 1955-1963 (vuoden 1963 mallit tehty edellisenä vuotena) Nelisylinterinen 1,4 litran bensa-petrolikone (petrolia ei enää saatavana) Hevosvoimia bensiinillä 22 Vaihteisto 3+1 Massa 900 kg Nopeus 18 km/h Metsävarusteltuna Tarmo Pakasen tavalla Sähköjärjestelmä vaihdettu plusmaadotteisesta miinusmaadoitetuksi ja 12-volttiseksi, koska kuuden voltin polttimoita ja sähkövarusteita on vaikea saada. Monien muutosten metsävarustelu Kunnostaminen ja metsävarustelu on ollut kahdenkymmenen vuoden projekti, ja muutoksia on enemmän kuin tässä jutussa pystyy kertomaan. 13.10.2023 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI ANTTI J. Lumikitkaketjut. Kuormain, jonka lisähydrauliikka ulosotosta. Lisäpainot takarenkaissa 80 kg ja eturenkaissa 20 kg. Pikku-Valmetilla KUORMA KULKEE Tarmo Pakasen metsävarusteltu vuoden 1956 pikku-Valmet on kone, jota ajaessa on aina hyvällä tuulella. Tasavirtalaturi vaihdettu vaihtovirtalaturiksi, joka on tehokkaampi, lataa tyhjäkäynnillä ja pitää akun hyvässä virrassa pienelläkin ajolla. Keulassa sähkövinssi, joka saa virran suoraan akusta ja jonka katkaisija on kojelaudassa. Turvakaari, työvaloja runsaasti. Takapyörät ovat alkuperäistä leveämmät, ja vanteet on muunnettu nelivetotraktorin paripyöristä. Vinssin alla lokipyörä, ja vaijerin voi laittaa kaksinkerroin, mikä tuplaa vetovoiman. Takarenkaat vaihdettu 9,5 tuumaa leveiksi 10-kankaisiksi vyörenkaiksi, jotka kantavat ja kestävät teräviä oksia paremmin. Valmet 20 on kahdesta pikku-Valmetin mallista se vähän vahvempi. Hydrauliöljyn säiliö kärryn puomirungossa, tilavuus noin 60 litraa. Takavanteet muunnettu ison nelivetotraktorin paripyöristä. Metsäkärry omavalmiste. Konetta ei ole vieläkään avattu kertaakaan, vaikka ei koneremonttikaan kauhistuta – Mersussa on tiettävästi varaosiksi samankokoiset männät. Keulan tarvikelaatikossa ensiapulaukku, ilmakompressori ja kännykän latausmahdollisuus. Puhtaankiiltävästä koneesta on vaikea uskoa, että se on monen veteraanitraktorin tapaan nötköttänyt vuosia metsän laidassa ulkosalla ruostumassa. Telissä hydraulisesti toimiva vetorissa, jolle oma 15 hevosvoiman moottori
Ensimmäiseksi koneeksi Pakanenkaan ei tämänkaltaista veteraanitraktoria suosittele. Varttuneiden poikien leikkikalu. Ja jos joku soittaa ja kysyy, että kunnostatko hänen pikku-Valmettinsa, niin Pakasen vastaus saattaa olla, että jos ei kiireellä tarvi. Omavalmisteinen metsäkärry ottaa kuormaa silmämääräisesti arvioiden kuutisen kuutiota, mutta silloin vetokone käy keveäksi. Hallissa on projektina toinen pikku-Valmet, siihen asennetaan Audin viisipyttyinen diesel. Peruskuntoisten pikku-Valmettien hinnat ovat 3 000–3 500 eurossa. Lisäpainoista huolimatta paikoin kovastikin heiluvaa ja keulivaa menoa voi luonnehtia, että ”tulla reutuuttaa”. Kun toiset tekevät mitä osaavat, Pakanen mitä haluaa. Hyvä on olla runsaat työkalut, hitsausvehkeet, eikä ole pahitteeksi jos vähintään kaverilla on metallisorvi ja hydrauliprässi. Sitäkin, mutta entä sitten! Työja turvallisuusvaloja on lisätty runsaasti. Katso video metsälehti.fi 10385_.indd 27 10385_.indd 27 11.10.2023 0.03 11.10.2023 0.03. Varaosien kanssa ei ole niin helppoa kuin maailman suurilla veteraanitraktorimerkeillä, Fergusoneilla ja Fordsoneilla, mutta osia löytyy, kun on aikaa etsiä. 13.10.2023 Metsälehti.fi 27 Ajamisen ilosta Pakanen ajaa ajamisen ilosta polttorangat itselle ja lähipiirille, mutta on hakenut täysiä tukkikuormiakin. Takavanteissa ovat lisäpainoina viiden sentin paksuisesta teräslevystä laserleikatut kiekot, 80 kiloa puolelleen. Paitsi voimalaitoksen patosillan päältä alaspäin on hyvä edetä tyhjäkäynnillä, muuten kärry pukkaa koneen ylikierroksille. ”Vajaata kuormaa ei kehtaa kylälle viedäkään.” Kärryssä ei ole jarruja, mutta onneksi pitäjässä ei juuri ole mäkiäkään. Toisiaan vasten puristuvat kytkinlevyt, joiden kautta koneen voima siirtyy, ovat vain kahvivadin kokoiset. Niin on Pakasellakin, sillä talossa oli viistoistanen eli pikku-Valmeteista pienempi. ”Ei ole rakettitiedettä, mutta pitää osata kuunnella, mitä koneelle kuuluu.” Kuulostaa helpolta, mutta Pakasella on autonasentajan koulutus ja konemiehen luonto. Vedon voi laittaa rissalla myös kärryn teliin. Iso kuorma ja suhteellisen vaatimaton vetokone ovat yhdistelmä, jonka ajaminen kysyy omanlaistaan taitoa. Sen jälkeen keula tuntui keveältä, mutta kiekkojen keskiöistä jääneet 20 kilon pyöryläiset sopivasti juuri passelisti etuvanteisiin. Hydrauliöljyn säiliö on kekseliäässä paikassa, kärryn vetopuomin sisällä. ”Kun ottaa termospullon, juo kahvit ja miettii METSÄSTÄ ”Kun ottaa termospullon, juo kahvit ja miettii vähän aikaa, niin keino löytyy.” rottaa ja nakata kuorman päälle. Hydrauliöljysäiliö kekseliäästi Nosturi on ostettu valmiina, ja sen hydrauliikka ottaa voiman ulosottoakselista. Noin 60 litran tilavuudesta on etuna, että öljy ei kuumene. Juuri se on pikku-Valmetin ongelmakohta, sillä peukalonpään kokoiseen akseliin käyvät vain tämän traktorin omat koneet, eikä kunnollisia adaptereita ole valmiina. Kuormaimen hydrauliikka ottaa voiman ulosottoakselista. Pakanen on ratkaissut pulman asentamalla kaksi Scanian vaihdekepin ristikkoniveltä peräkkäin. vähän aikaa, niin keino löytyy.” Vaijeri puuhun kiinni, koneessa ykkönen silmään ja vinssiin veto, niin kyllä irtoaa. Sekä kytkennässä että hydrauliöljysäiliön sijoituksessa on kekseliäisyyttä. Konemiehen luonnolla Useimmiten veteraanitraktori-innostukseen liittyvät omakohtaiset muistot lapsuudesta. Ohjaaminen jalkajarruja käyttäen kuluttaa jarruja, ja jarruliinat on uusittu, mutta pieni ihmettelyn aihe on, että kytkin on kestänyt. ”Tätä ajaessa on aina hyvällä tuulella, ja maantiellä vastaantulijat moikkailevat.” Hyvä tuuli on kestänyt myös ne monet kerrat, kun kone on uponnut tai jäänyt taka-akselin kohdalta kannon päälle
Olin jo lähdössä ojentamaan kättä, kun kasa lähtikin luikertelemaan. Usein mustatorvisieniä on parhaiten pienillä sammalaukioilla sekametsärinteissä, sanoo ensimmäisen selkokielisen ruokasienioppaan kirjoittanut Topi Linjama. Kun en vieläkään näe sieniä, mietin jo hanskojen ripustamista naulaan. ”Näin sivusilmällä ison mustatorvisienikasan. Joskus käy niinkin, että kun on poiminut sienet maassa olevan korin ympäriltä ja nostaa korin, niin sieniä on ilmaantunut yllättäen korin allekin, missä niitä ei vielä äsken ollut”, Linjama kuvailee välillä aivan silmissä kasvavaa lajia. Linjama tietää, että mustunutta lepänlehteä muistuttava herkku voi olla hankala löydettävä. Kun minulta on kysytty, voiko mustatorvisienen sekoittaa johonkin toiseen lajiin, olen vastannut, että kyllä, esimerkiksi kerällä olevaan mustaan kyyhyn.” TUMMA HERKKU KASVAA SILMISSÄ Ensimmäinen mustatorvisieni on vaikea löytää. Joensuulainen Linjama sanoo, että saaliin löytämiseksi silmät on tietoisesti säädettävä ”mustatorvisienitaajuudelle”. 10386_.indd 28 10386_.indd 28 11.10.2023 0.05 11.10.2023 0.05. Etsi kuvasta mustatorvisieni! Yksittäinen sieni näyttää helposti tummalta lepänlehdeltä. Sitten sokeakin kana löytää tumman jyvän sammalten keskeltä! Ja saman tien toisenkin! Luikerteleva sienikasa Paitsi arvostettu ruokasieni, mustatorvisieni on myös maastoutumisen mestari. Vai skannaisinko sinnikkäästi sammalikkoa, jotta saisin itsellenikin jonkun osuman. Jos lähtisin etsimään kantarelleja, en löytäisi mustatorvisieniä, koska silmä hakee maastosta nimenomaan keltaista väriä.” Vauhdikkaasti edetessä ja tummia kohteita hakiessa voi mestarikin haksahtaa. Linjama koki tämän syyskuun puolivälissä. Kun alkuun pääsee, saalista voi nopeasti löytyä korillinen. Muutamaa sekuntia myöhemmin Linjama vihjaa saalista olevan aivan lähituntumassa. Sienialan yrittäjä Topi Linjama harppoo hengästyttävää tahtia. Aina parin askeleen jälkeen hän kyykkää poimimaan mustatorvisieniä, yhtä syksyisen metsän toivotuimmista saaliista. ”Kiinnitän huomiota kuivien lehtien näköisiin kohteisiin. ”Ensimmäisen löytää usein, kun joku toinen sen osoittaa. Aloittelijana en oikein tiedä, minne suuntaisin oman katseeni. PILKKEET 13.10.2023 28 Metsälehti.fi RETKEILY HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT AMMATTILAISEN tunnistaa sienimetsässäkin. Kun mitään ei löydy, nöyrryn ja pyydän apua. Seuratako huuli pyöreänä konkarin vakuuttavaa etenemistä ja oppia siitä
Tämä Buchnera -bakteerien ja hyönteisten yhteiselo on alkanut jo yli 200 miljoonaa vuotta sitten. Tällä tavoin näitä on paljon nopeampi poimia kuin sieniveitsen kanssa.” Mustatorvisieni on helpoimpia kuivattavia sieniä. Kullakin hyönteislajilla on oma, hiukan toisista poikkeava bakteerikanta. Neste on melkein pelkkää vettä: erilaisia hiiliyhdisteitä on vain prosentti tai kaksi nesteen määrästä. Tilannetta huonontaa vielä se, että kasvinesteen aminohapoista puuttuu suuri osa niistä, joita eläin tarvitsisi omien valkuaisaineidensa tuottamiseen. Rihmasto puskee itiöemiä samalle paikalle vaihtelevia määriä eri vuosina. VOISITKO KUVITELLA ELÄVÄSI pelkällä koivun mahlalla. Ne parantavat hyönteisen puolustusta ja KIRVAN SALAINEN ASE Kirvat joutuvat ulostamaan suuren osan imemästään nesteestä. Harmaa vahapeite estää niitä tahriutumasta omiin ulosteisiinsa. ”Napsautetaan vain jalan tyvi pois, halkaistaan sieni repäisemällä ja poistetaan etanat ja roskat. Tämä vuosi on ollut erityisen hyvä, Linjama sanoo. Lisääntyessään hyönteiset siirtävät bakteerit myös jälkeläisiinsä. Pitkän yhteiselon aikana bakteeri on menettänyt sellaisia geenejä, joita se ei hyönteisen sisällä eläessään tarvitse. PILKKEET 13.10.2023 Metsälehti.fi 29 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Mustatorvisieni on helppo säilöä kuivaamalla, ja se säilyy vuosia suljetussa astiassa.” Linjama vinkkaa, että voimakkaan maun ansiosta mustatorvisientä riittää vähempikin määrä tuomaan ruokaan umamin makua. Kirvat, kaskaat ja muut kasvien johtosolukoista nestettä imevät hyönteiset tekevät niin. Hän neuvoo mustatorvisieniä etsiviä hakeutumaan rinnemaastoihin. Jotta eläimet saisivat riittävästi ravintoa, ne joutuvat ulostamaan suurimman osan vedestä ja sokereistakin. Linjama itse syö sieniä päivittäin. auttavat sopeutumaan uusiin ravintokasveihin. Näyttää siltä, että se voi muodostaa kumppanuussuhteen männyn tai koivun kanssa, koska sitä kasvaa myös puhtaassa männikössä tai koivikossa. Kuivaaminen onnistuu huoneenlämmössäkin ilman erillistä kuivuria. Ne ovat siis olleet taustatekijöinä kirvojen evoluutiossa, kun on syntynyt yhä uusia ja eri ravintokasveilla eläviä lajeja. ”Tuoreena mustatorvisienessä maistuu mieto pähkinän maku, joka voimistuu kuivattuna. Bakteereista on muutakin hyötyä kuin ravinnon valmistus. METSÄN KÄTKÖISSÄ Sekametsärinne satoisin Mustatorvisienen rihmasto elää maassa niin pitkään kuin paikalla kasvaa mäntyjä ja koivuja. Avuksi tulevat bakteerit, jotka käyttävät osan hyönteisen imemistä ravintoaineista omaan aineenvaihduntaansa ja valmistavat osasta aminohappoja, joita isäntähyönteinen tarvitsee. 10386_.indd 29 10386_.indd 29 11.10.2023 0.05 11.10.2023 0.05. ”Minä heitän kourallisen kuivattuja sieniä kastikkeeseen tai keittoon ja annan niiden hautua vähän aikaa, jotta maku leviää koko ruokaan.” Mustatorvisieni on Topi Linjaman suosikki vahvan maun, helpon säilömisen ja satoisuuden ansiosta. Se on sitä mesikastetta, jota muurahaiset kirvoista lypsävät. Buchneralla on noin 600 geeniä, kun kolibakteerilla niitä on noin 5000. Buchnerat eivät pysty elämään itsenäisinä hyönteisen ulkopuolella. Usein paikalla on myös katajaa ja heiniä.” Linjama arvostaa mustatorvisientä myös sen helpon käsittelyn takia. Tästä ravinnoksi kelpaavasta osuudesta 75 prosenttia on sokereita, 15 prosenttia aminohappoja ja 10 prosenttia muita hiiliyhdisteitä. ”Parhaiten laji kasvaa täällä Pohjois-Karjalassa sekametsärinteissä, jotka eivät ole niukkaravinteisia vaan mustikkatyyppiä tai rehevämpiä
METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS Kysy rahoitusvaihtoehtoja! 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. 30 Metsälehti.fi Katso kaikki sahamallit: www.uittokalusto.fi Norwood LM30 isoja ominaisuuksia pienellä rahalla Hinta LM30 alk: 6300,00 Tukin halkaisija: 76 cm Tukin pituus: 5,0 m Alustan pituus: 6,0 m Laudan leveys max: 64 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 14 hv Kohler 8,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot LM30 LUMBERMATE LM30 Max.tukin halkaisija 76 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla www.uittokalusto.. 6990,00) Hinta MN27 alk: 5350,00 LUMBERMATE MN27 Max.tukin halkaisija 69 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla (Ovh. 5990,00) Toimituskulut koko suomeen 99€ Kaupan yhteydessä lisävarusteet -15% HETI toimitukseen! Kysy rahoitusvaihtoehtoja! Toimituskulut koko suomeen 99€ 10387_.indd 30 10387_.indd 30 11.10.2023 0.07 11.10.2023 0.07. Kampanjat voimassa 3.11.2023 asti Kaupan yhteydessä lisävarusteet -15% HETI toimitukseen! Kuvan traileri lisävaruste Norwood MN27 tehokas ja edullinen tukkivannesaha Tukin halkaisija: 69 cm Tukin pituus: 3,8 m Alustan pituus: 4,8 m Laudan leveys max: 56 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 4,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot MN27 (Ovh
Nauriskaski voitiin myöhäisen kylvöajan ansiosta polttaa myöhemmin kuin muut rieskamaat, joten ne ehtivät paremmin kuivaa ja poltto oli helpompaa. Maalaus on vuodelta 1893, ja se kuuluu Ateneumin kokoelmiin. Ensimmäisen kylvön sato voitiin käyttää heti nauriin kasvettua syöntikokoon, toisen kylvön nauriit säilöttiin kuoppiin ja kolmannen käytettiin loppusyksystä talven tuloon asti. Kaskinaurista oli 1700-luvulle asti kahta päätyyppiä: litteää naurista ja pitkulaista teräväkärkistä naurista. Yksi niistä on erittäin hyvin säilynyt ajan hammasta vastaan. Rieskamaan viljelykasvit olivat ohra, tattari, nauris ja pellava. Toinen tapa oli sekoittaa siemenet hiekkaan ja kylvää seos käsin. Kuoppa on kaivettu etelärinteeseen, sen seinämät on vahvistettu kiveyksellä ja kuopanpohjalle kertyvä vesi johdettu kiveystä myöten alarinteeseen kaivettuun ojaan. PILKKEET 13.10.2023 Metsälehti.fi 31 ARI KOMULAINEN, TEKSTI JA KUVA KASKEAMINEN taidetaan nykyään tuntea parhaiten oheisesta Eero Järnefeltin maalauksesta. Nauriin siemenet kylvettiin Kaskiajan nauriskuoppia löytyy yhä Kaskiviljelys oli kovaa työtä, mutta sitä ilman Suomi olisi nyt kovin toisenlainen. Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset eli Kaski. Avonaisen kuopan katteena käytettiin kuusenhavuja ja hiekkaa. Luonnonperintösäätiö ostaa ja suojelee luonnonalueita. poltettuun mahaan usein kolmessa erässä. Ensimmäinen kylvökerta oli viikkoa ennen juhannusta, toinen juhannuksena ja kolmas viikko juhannuksen jälkeen. tuorekaski, jota ei puiden kaatamisen jälkeen jätetty seisomaan yli talven kuten tavallista kaskea vaan poltettiin pian kaadon jälkeen. Nauris tuotti kaskimaissa hyviä satoja, ja se olikin pääasiallinen juures 1700-luvulle asti, jolloin peruna syrjäytti sen vähitellen. Kuopan ikää voi vain arvailla. Paras tapa nauriinsiemenen kylvämiseen oli sylkeminen, jolloin syljestä kastunut siemen tarttui hyvin tuhkamaahan ja iti nopeasti. Rieskamaa oli nauriskaski Neljä kaskityyppiä olivat tavallinen kaski, rieskamaa, huuhta ja pykälikkömaa. Rieskamaa oli ns. M M yyy tai lahjoita se y tai lahjoita se LL uonnonp uonnonperin erinttösää ösäätiölle tiölle.. Kaikki kaskiajan merkit eivät ole vielä tyystin hävinneet maastosta. Yleisimmin viljeltiin naurista. Voidaan kuitenkin sanoa, että Suomenniemen kansa ei olisi näin runsaslukuinen ja lähes koko Suomen pinta-ala asuttuna ilman kaskiviljelyä ja sen tuomaa huomattavaa ravintolisää. Tynnyrinalalta (vajaa puoli hehtaaria) saatiin yleensä 50– 100 tynnyriä (83 –165 hehtolitraa) nauriita. Kaato tapahtui keväällä heti lehtien puhjettua ja poltto vielä samana keväänä ennen kylvöaikaa. ”Paras tapa nauriinsiemenen kylvämiseen oli sylkeminen.” Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s EEtk tkö tiedä mitä t ö tiedä mitä tek ekisit v isit vanhalla metsälläsi. Meidänkin omistamaltamme lieksalaiselta vaaran kulmalta löytyy useita kaivantoja, joita on käytetty kaskiajan nauriiden säilytyskuoppina. Kuoppaan on siten mahtunut noin 18 kuutiometriä eli 18 000 litraa nauriita. Kaskiajan nauriskuoppa Lieksan Varpovaaralta. Litteää kaskinaurista on 1900-luvulle saakka säilynyt useita muunnoksia, jotka poikkeavat hieman toisistaan värin ja lehtimuotojen suhteen. Kuopan pituus on 4,5 metriä, leveys kaksi ja syvyys kaksi metriä. Pitkulaisen nauriin viljely väheni litteän nauriin tieltä ja loppui vähitellen kokonaan, eikä sitä enää 1800-luvun loppupuolen jälkeen juurikaan viljelty. anhalla metsälläsi. Katso lisää www.luonnonperintosaatio.fi tai ota yhteyttä 050 552 2588 tai pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ 10387_.indd 31 10387_.indd 31 11.10.2023 0.07 11.10.2023 0.07. Litteä nauris oli makeampi, mutta pitkulainen kestävämpi
8,7 ha ja eritt. Hienot maisemat Pyhäjärvelle. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 40,4 ha. Metsäarvion mukaan kokonaispuusto n. runsaspuustoista metsää n. 42 ha metsä/peltotila. digiohje.indd 1 digiohje.indd 1 9.3.2023 17.03 9.3.2023 17.03 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. Pihapiiri rakennuksineen (mm. Sijainti Laihian eteläosassa, rajoittuu Ilmajoen rantaan. Myynti tarjousten perusteella. Hp. Kokonaispuustoa n. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Puusto havupuuvalt., kasvupaikoista reheviä n. 1300 m 3 . 029 432 6110 Tiia Puukila p. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. Uudistuskypsää 2,4 ha. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315 49 840 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Hp. 90 %. puusto n. 1509 m 3 . Kok. Tällä hetkellä hän toimii Saamelaisten totuusja sovintokomission puheenjohtajana sekä Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteellisen tiedekunnan ympäristövastuun työelämäprofessorina. Metsät hyvässä kasvussa ja maapohjat helppokulkuisia. Hp. Hakkuumahdollisuuksia heti. Metsää n. pyöröhirsimökki, aitta, grillikatos, RA-1 länsija etelärantaisia rak.paikkoja yht. 09 315 49 840). Ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. . 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Yksi RA-paikka. perustettu 1933 13.10.2023 32 Metsälehti.fi MYYDÄÄN NIMITYS www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Parikkala, Kolmikanta 14,351 ha. konehalli, 18x12 m) ja liittymäsopimuksineen (sähkö ja vesi), pellot n. 8 kpl. 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa ENTINEN oikeusministeri ja maaherra Hannele Pokka on valittu FSC Suomen hallituksen puheenjohtajaksi. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja p. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Kasvupohjat lehtomaista kangasta. 36 ha. 5200 m 3 . 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Hp. Pellot vuokrattu 31.12.2023 asti. Saaren länsirannalla v. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Yhteensä n. 165.000 € 2. 1993 rak. 90.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 400.000 € METSÄ/PELTOTILA, Toivakka, Kankainen 2 palstasta koostuva n. Hp. Hannele Pokka FSC Suomen puheenjohtajaksi 10388_.indd 32 10388_.indd 32 11.10.2023 0.09 11.10.2023 0.09. Lisätietoja: Antti Kakkonen, puh. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. 285.000 € METSÄTILA, Punkaharju, Kukkoniemi 8,118 ha. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä/ hylätä saadut tarjoukset. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Kasvupohjat pääosin tuoretta kangasta. Peltojen p-ala n.11 ha. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. 53.000 € METSÄTILA, Puruvesi, Petäjäsaari 21,20 ha. Tarjouksen voi tehdä myös esim.osista: 1. 044 264 6507. fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Omaa rantaviivaa n. Rak.oik. 4.400 m 2 . 272.000€ / tarjous 22.10.2023 Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Puruveden rannalla, maisemat Harvanselälle. Uudistuskypsää n. Edellinen puheenjohtaja oli Erkki Eteläaho. Hp. Kok.puusto arviolta n. puusto n. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 91. Kok. Havupuuvaltaista puustoa n. 9200 m 3 . 09 315 49 844 Sari Enderle p. 15 ha. 200 k-m 2 . Metsämaa valtaosin loivasti kumpuilevaa tuoretta kangasta. METSÄTILA, Uukuniemi, Värtsi 5,239 ha. 029 432 6108 Eero Sala p. Pokan kausi alkoi saman tien jäsenkokouksesta ja jatkuu toistaiseksi. Isompi palsta rajoittuu asfalttitiehen. Juttu avautuu uuteen näkymään. 4,4 ha. 8,7 ha ja metsää n. 050 464 6500 MAATILA, Laihia N. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Valinnasta päätti FSC Suomen eli Vastuullisen metsänhoidon yhdistyksen jäsenkokous. vuosikerta. 51 ha. Peltojen p-a n. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. 1067 m 3 . TARJOUKSET 27.10.2023 klo 16 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen antti.kakkonen@metsat. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. Hintanäkemys 72.000 €. 2,7 ha. Hp.565.000€ / tarjous viim.31.10.2023. 300 m, ei rantarak.oikeutta. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Pokka on toiminut muun muassa kansanedustajana, ympäristöministeriön kansliapäällikkönä, oikeusministerinä sekä Lapin läänin maaherrana. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. PILKKEET NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy
Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 18”. PILKKEET 13.10.2023 Metsälehti.fi 33 METSÄKRYPTO 18 METSÄRISTIKKO 15, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 27.10.2023 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin tulee 2,90 € laskutuslisä. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. tai p. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). 10388_.indd 33 10388_.indd 33 11.10.2023 0.09 11.10.2023 0.09. PALKINNOT metsäristikosta 15 on arvottu seuraaville kolmelle: Tiina Rantamaula, Oulu, Riitta Rissanen, Tampere ja Irene Siitonen, Ruovesi. sanaristikot.net. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti
Metsä on tarkoitus rahoittaa jäsenten ja heidän verkostojensa tuella. Metsän arvoa ei voida mitata marjaja sienikorein, vaan se on arvokas itsessään. MARTTAJÄRJESTÖ Vuonna 1899 perustettu kotitalousneuvontajärjestö Tehtävänä edistää kotien ja perheiden hyvää arkea neuvoen ja uusia taitoja opettaen Jäseniä 38 500 Tapahtumat tavoittavat vuosittain miljoona henkeä Rahoittaa toimintansa valtion tuella, jäsenmaksuilla ja säätiön sijoitustuotoilla Yhdistyksiä lähes tuhat ympäri Suomen 10389_.indd 34 10389_.indd 34 11.10.2023 0.12 11.10.2023 0.12. Palan metsää suojelemalla martat haluavat kunnioittaa luontoa ja sekä tehdä osansa luontokadon pysäyttämiseksi. Hän rohkaisee kaikkia osallistumaan keräykseen, juhlavuoteen ja marttojen toimintaan ja muistuttaa, että kuka tahansa voi olla martta. ”Metsä on oiva teema Marttojen juhlavuoteen, sillä metsät toimintaympäristönä ovat meille rakkaita ja tärkeitä. ”Teemavuoden jälkeen toivon, että meillä olisi Marttametsä, mihin kaikki kansalaiset voivat mennä. Vuonna 1899 perustettu kotitalousneuvontajärjestö on valinnut tulevan juhlavuotensa teemaksi metsän. Ensi vuonna koittavaa metsäistä juhlavuotta varten martat ovat laatineet vaikuttamissuunnitelman, jossa on kolme teemaa: luonnontuotteet, luonnon ja metsän hyvinvointivaikutukset sekä jokaisenoikeudet (aiemmin jokamiehenoikeudet). Haussa Marttametsä Yksi tärkeä tavoite juhlavuonna on Marttametsän perustaminen. Se on enemmän tahto oppia, mitä marttailussa pitää olla.” Martat juhlivat metsässä Ensi vuonna 125 vuotta täyttävä marttajärjestö on valinnut juhlavuoden teemaksi metsän. Marttaliiton ympäristöja ilmastoasiantuntija Heidi Holmroos aikoo viedä juhlavuonna yhä useamman tuttavansa metsään. Tätä varten liitto laatii jäsenyhdistyksilleen teemaan liittyviä tietoja koulutuspaketteja sekä ohjelmaa. Esimerkiksi kaikkea tätä sisältää marttajärjestön 125-vuotisen taipaleen juhlinta. Tavoitteena on luontoja metsäsuhteen vahvistaminen. Tällä kertaa lähimetsästä löytyi sikurirouskuja. Ei tarvitse olla taitava kotitalousihminen tai taitava sienestäjä. ”Vaikuttamissuunnitelmassa on lähdetty siitä, mitä yksittäinenkin martta voi tehdä, eli viedä omaa lähipiiriään metsään ja antaa elämyksiä. Vaikka kyseessä on suojelumetsä, haemme lähtökohtaisesti sen tyyppistä metsää, minne voi mennä myös retkelle”, Holmroos kertoo. Meillä on kautta aikain ollut sienestämisosaamista, säilöntäosaamista, marjastusta, villiyrttien keruuta”, kertoo Marttaliiton ympäristöja ilmastoasiantuntija Heidi Holmroos. ”Martoilla ei ole sukupuolta mitenkään määritelty. Kun kokee vaikka lähimetsän aidosti merkitykselliseksi, silloin haluaa, että se säilyy”, Holmroos kiteyttää. Marttajärjestö etsii yhteistyössä Luonnonperintösäätiön kanssa sopivaa ikimetsää suojeltavaksi. Toiveena on, että kun metsävuoden aikana martat opettavat esimerkiksi sienestysja marjastustaitojaan seuraaville, kynnys lähteä metsiin madaltuisi ja yhä useampi pääsisi nauttimaan metsien tarjoamista hyvistä terveysvaikutuksista. 13.10.2023 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN MIKÄ TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA METSÄJOOGA, retkiruoka, siirrettävä luontopolku ja Juhlat metsässä -tapahtuma. Ihan kaikki miehet, naiset, nuoret ja vanhemmat ovat tervetulleita mukaan
Etenkin lehtien syysväritys on poikkeuksellisen näyttävä, ja puun siemenissä on ainesosia, joista toivotaan apua ihmisen hermoperäisten vaurioiden hoitoon. Itse puuaines on vaahteroille tyypillisesti tiukkasyistä ja vahvarakenteista. LOKAKUUSSA 1933 Metsälehti kertoi jäkäläviennistä, joka oli ollut parin vuoden ajan virallisen valvonnan alaista toimintaa. METSÄLEHTI 90 VUOTTA Sarjassa seurataan Metsälehden ensimmäistä vuosikertaa vuonna 1933. Mitä etuja saavutettaisiin, jos ilveskanta kasvaisi 10 prosenttia tai jos kanta kaksinkertaistuisi?” Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää X-viestipalvelussa 4.10.2023 10389_.indd 35 10389_.indd 35 11.10.2023 0.12 11.10.2023 0.12. Yksittäisten lehtien pituus on tyypillisesti yhdestä kahteen tulitikkuaskia. Jäkälän vientikausi kesti syyskuun alusta marraskuun loppuun, ja viennin asianmukaisuutta valvoivat tulliviraston erityiset tarkastajat, joita oli Helsingissä kolme ja Turussa yksi. Nervonihapon puutteen hermosoluja suojaavissa myeliinitupeissa epäillään altistavan monille vakaville hermojen toimintahäiriöille ja sairauksille kuten MS-taudille. Tutkijoiden eräänä toiveena onkin saada jalostettua koristelehtipuihin vielä entistä voimakkaampia syysvärityksen sävyjä. HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT KIINAN koillisosissa ja Korean niemimaalla kasvaa luontaisesti lehtipuu, joka kiinnostaa sekä koristepuuviljelijöitä että lääketeollisuutta. Perinteisiä ja uusia käyttömahdollisuuksia Huntuvaahteran runko on usein omenapuumaisesti haaroittunut ja pysyttelee pituudeltaan enimmäkseen kymmenen metrin molemmin puolin. Puulla on kohtalaiset menestymismahdollisuudet koristepuuna myös eteläisimmässä Suomessa. Huntuvaahtera luonnollisen nervonihapon lähteenä kiinnostaa lääketutkimusta ja -teollisuutta hermosairauksien uusien hoitomahdollisuuksien suhteen. Huntuvaahteran muistuttaa kolmea pajunlehteä, jotka sojottavat samasta lehtiruodista. Huntuvaahtera (Acer triflorum ) on viljelypuuna maailmalla suhteellisen uusi tulokas ja toistaiseksi melko harvinainen kasvitieteellisten puutarhojen ulkopuolella. KAUKOIDÄN KOREA VAAHTERA Huntuvaahteran runko on usein omenapuumaisesti haaroittunut. Kukat kasvavat kolmen ryppäissä, samoin puun lehdet ovat ”kolmikantaisia”. maihin”, Metsälehti kertoi. Puu on nykyäänkin suosittu arvohuonekalujen materiaalina sekä väriltään kaunissävyisen vanerin valmistamisessa. Puu kuuluu vaahteroiden tapaan saippuamarjakasvien heimoon ja kuvattiin tieteelle vasta noin sata vuotta sitten. Etenkin entisaikojen Koreassa puuta on käytetty hevosja aasivankkureiden akseleissa. Määrät olivat laskeneet edellisvuodesta, syynä ilmeisesti poiminta-aikaan sattunut kuivuus. Siementen rasvahappokoostumuksen lisäksi tutkijat ovat hiljattain analysoineet myös huntuvaahteran lehtien syysväritystä ohjaavia geenejä. Tarkastajat merkitsivät jäkälälaatikot, jotka sitten matkasivat laivoilla maailmalle. Huntuvaahteran lehvästön syysväri vaihtelee oranssinsävyistä voimakkaan helakanpunaiseen. 13.10.2023 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Seuraava Metsälehti ilmestyy 27.10.2023 MITÄ KUULUU TAMMELLE. JÄKÄLÄÄ MERITSE MAAILMALLE ”SUOMESSA ELÄÄ NOIN 2 500 ILVESTÄ. Syyskuussa oli Metsälehden mukaan esitetty tarkastettaviksi 16 426 laatikkoa, joista maasta vietäviksi oli hyväksytty 14 972. Huntuvaahteran siementen on todettu sisältävän muun muassa nervonihappoa, joka on ihmisille ja eläimille oleellinen osa keskushermoston ja aivokudoksen rakenteita. Kuoresta on myös uutettu tanniineja erilaisiin värjäyksiin. Huntuvaahteran lehdykkä ei näytä lainkaan tyypilliseltä vaahteran lehdeltä, vaan kokonaisuus muistuttaa ennemminkin kolmea pajunlehteä, jotka sojottavat samasta lehtiruodista. Huntuvaahteran latinankielinen nimi viittaa kolmikukkaiseen vaahteraan. ”Mainitsemista ansainnee vielä, että jäkälää viedään etupäässä Saksaan, mutta vähäisempiä eriä myös Englantiin, Tanskaan y.m. Viimeaikainen tieteellinen tutkimus on keskittynyt erityisesti puun siementen rasvahappojen kemiallisiin analyyseihin
14.990 € tai 179 €/kk* sis. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen. toim. 24% 10390_.indd 36 10390_.indd 36 11.10.2023 0.14 11.10.2023 0.14. Metsälehden testaama! Koeaja lähimmällä jälleenmyyjällä . 11.590 € sis. Suomen myydyin nelivetoinen minitraktori solis.fi SOLIS 26 9+9 Alk. alv. 3538,52 €, todellinen vuosikorko 8,4 % sis. VUODEN TAKUU tai 3000 h *Kertaluoton rahoitusesimerkki: Solis 26 9+9, 14 990 € (sis. Forstaman metsäperävaunut alk. kulut), sopimusaika 60 kk, kuukausierä 179 €, käsiraha 3000 €, viimeinen suurempi erä 5000 €, kuukausierä sisältää koron 5,9 % ja käsittelykulun 10 €/kk. avausmaksu 300 € + käsittelymaksu 10 €. Luottokustannukset yht. alv. Palvelun tuottaa OP Yrityspankki Oyj. alv. 24% Klapituiko klapikoneet alk. 5999 € sis