NRO 18 Hirvet ja harvennukset työllistävät haminalaisella marjaja metsätilalla isää ja poikaa. PERUSTETTU VUONNA 1933 11051_.indd 1 11051_.indd 1 5.10.2024 11.37.28 5.10.2024 11.37.28. NRO 18 . LOKAKUUTA 2024 . LOKAKUUTA 2021 . TORSTAINA 7. Sivut 22–23 SUKUPOLVIEN URAKKA PERJANTAINA 11
Tulevaisuudessa EU:ssa voidaan myydä yksiköitä, jotka sitovat hiiltä vain viiden vuoden ajan. Ongelma tässä kuitenkin on, onko lyhytaikaisille yksiköille ostajia”, arvioi vanhempi johtava asiantuntija Anna Laine Gaia Consulting Oy:stä. Sertifiointiviitekehys mahdollistaa pysyvyydeltään erilaisten yksiköiden sertifioinnin ja myynnin. Kuva: Seppo Samuli Metsälehti 92. Metsänomistajien ja metsien hiilensidonnan mahdollisuuksien kannalta merkittävin ajuri on valmisteilla oleva EU:n hiilensidonnan sertifiointiviitekehys. Pysyvyydeltään erilaiset yksiköt saattavat luoda metsänomistajille uusia mahdollisuuksia hiilimarkkinoilla, sillä toistaiseksi aikaisempia vaatimuksia sadan tai vähintään 40 vuoden pysyvyydestä on ollut vaikea saavuttaa Suomessa toteutetuilla toimenpiteillä. ›› 10–13 Metsä ei ole riskitön sijoitus ›› 14–15 METSÄSTÄ Mönkijällä eroon ajourista ›› 24 Harvesterien äly kasvaa ›› 26 PILKKEITÄ Puunkorjuuta Amerikan malliin ›› 30–31 Koiran kanssa laavulla ›› 32–33 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. Sen tehtävänä on luoda yhteiset pelisäännöt ilmastoyksiköiden tuotannolle ja kaupalle EU-maissa. LOKAKUUTA 2024 . 11052_.indd 2 11052_.indd 2 5.10.2024 11.43.30 5.10.2024 11.43.30. Laine on osallistunut useampaan ministeriöiden tilaamaan vapaaehtoista hiilikauppaa koskevaan selvitykseen. ”Sanoisin, että suomalaisella metsänomistajalla on tulevaisuudessa tavallaan enemmän mahdollisuuksia kuin tähän asti on ollut. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TIIA PUUKILA VAPAAEHTOISIA hiilimarkkinoita on jarruttanut luotettavuuden ja selkeyden puute. Kymmenessä vuodessa tuloja piti tulla lähemmäs 4 200 euroa, mutta toistaiseksi sopimus on tuottanut vain 419 euroa, eikä lopuista korvauksista ole varmuutta. NRO 18 Hirvet ja harvennukset työllistävät haminalaisella marjaja metsätilalla isää ja poikaa. LOKAKUUTA 2021 . PERUSTETTU VUONNA 1933 Juha ja Vesa Poikela hoitavat sukutilaa yhteisvoimin. Sen on toivottu selkeyttävän markkinaa. Metsänomistaja Antti Sipilä teki kymmenvuotisen hiilensidontasopimuksen ja tuhkalannoitti turvemaamännikkönsä. Mukana ovat myös keskipitkän pysyvyyden eli vähintään 35 vuoden mittaiset ja pysyvät eli yli 200 vuotta hiiltä pidättävät ilmastoyksiköt. Vuosien odotus edessä Laine kehottaa metsänomistajia odottamaan rauhassa, että EU:n HIILIMARKKINOILLA ODOTETAAN YHÄ PELISÄÄNTÖJÄ Metsänomistajille on tulevaisuudessa luvassa enemmän mahdollisuuksia hiilimarkkinoilla, mutta kysyntä on kysymysmerkki. NRO 18 . Kansainvälistä säätelyä on odotettu hartaasti viimeiset vuodet. Sivut 22–23 SUKUPOLVIEN URAKKA PERJANTAINA 11. AJANKOHTAINEN / UUTISET 11.10.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Kirjanpainajalla hyvät oltavat ›› 4 Mitä kaikkea metsälaki muutti
Orastavia positiivisia merkkejä Merkittävin hidaste hiilimarkkinoilla on ollut metsien ottaminen osaksi valtion ilmastotavoitteita. Ensimmäiset metsiä koskevat luonnokset valmistunevat ensi vuonna. ”Metsissä on erilaisia tapoja (sitoa hiiltä), mutta niissä kaikissa on ongelmia”, Laine arvioi. ”Meillä oli ensimmäisen tilikauden liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa ja tulos on 200 000 euroa voitollinen. ”On riskinä, että markkina kuihtuu.” 11052_.indd 3 11052_.indd 3 5.10.2024 11.43.33 5.10.2024 11.43.33. Ilmastoyksiköihin liittyvän kaksoislaskennan ongelman takia useat ohjeistukset ja aloitteet kannustavat ilmastoyksiköitä ostavia yrityksiä luopumaan hiilineutraaliusväittämistä ja siirtymään kohti ilmastotekoja sekä -väittämiä, joilla tuetaan valtioiden kansallisten tavoitteiden SE PP O SA M U LI TAKAPAKKIA HIILIMARKKINOILLA METSÄNOMISTAJILLE yksi näkyvimmistä toimijoista hiilensidontamarkkinoilla on ollut Green Carbon. Positiivisiakin merkkejä hiilimarkkinoilla on. Hän teki kymmenvuotisen sopimuksen Green carbonin kanssa, tuhkalannoitti runsaat kymmenen hehtaaria ja maksoi lannoituksesta hieman alle 6 000 euroa. Lisäksi apua on saatu asiantuntija Iris Mäntylältä Gaia consulting Oy:stä. Tämän jälkeen mahdollisuudet valjastaa omat metsät hiilensidontaan selkeytyvät. saavuttamista. Metsien lannoitus puolestaan saatettaisiin tehdä ilman hiilimarkkinoitakin, mikä on lisäisyyden kannalta ongelmallista. Toistaiseksi hän on saanut 419 euron korvauksen yhden vuoden hiilensidonnasta ja kaksi vuotta on rästissä. Siinä metsänomistaja lannoittaa metsänsä, vuokraa ne hiilensidontaan ja saa vuosittain Green Carbonilta korvauksen metsän sitomasta hiilestä. Meillä on kovasti tavoitteena kasvaa, ja näyttää, että kasvu on myös lähdössä liikkeelle ja käyrät menevät ylöspäin”, Kangas summaa. Artikkelissa on hyödynnetty opasta Kohti selkeämpiä ja vaikuttavampia vapaaehtoisia hiilimarkkinoita sekä vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehitystä kartoittavan VIKKE -tutkimushankeen loppuraportin julkistamistilaisuuden esitelmiä. Yksi pettymään joutunut metsänomistaja on Metsälehden kolumnisti Antti Sipilä. Yhtiö ostaa ja metsittää maatalouden ulkopuolelle jääneitä peltoja ja joutomaita ja myy hiilensidontaa seitsemänkymmenen vuoden ajanjaksolla. Kaksoislaskennan ongelman lisäksi talouden alamäki näkyy yritysten mahdollisuuksissa tehdä ilmastotekoja. Green Carbonin vaikeudet ovat harmillinen takaisku metsänomistajille, sillä yrityksen toiminnan kautta heillä oli aidosti mahdollisuus päästä osalliseksi vapaaehtoisiin hiilimarkkinoihin. Vuoden alussa yritys ajautui maksuvaikeuksiin, ja syyskuussa verottaja ilmoitti hakevansa yritystä konkurssiin maksamattomien verojen takia. Vuonna 2023 perustetun ilmastotekoja myyvän Carborealin perustajaosakas ja perussuomalaisten kansanedustaja Antti Kangas vakuuttaa, että kysyntää riittää myös ilmastoteoille. Kokonaisuudessaan EU:n pelisäännöt hiilimarkkinoille valmistuvat arviolta neljän vuoden sisään. Uuden metsän istuttamisessa taas kestää ennen kuin metsä muuttuu hiilinieluksi, ja vaarana ovat tuhot. Tästä esimerkki on metsänhoitoyhdistysten kanssa yhteistyössä hiilikompensaatiokauppaa tehnyt Green Carbon, jonka verottaja päätti hakea konkurssiin syyskuun lopussa. ”Tässä on riskinä, kun on niin kauan jouduttu odottamaan kansainvälisiä pelisääntöjä, että markkina kokonaisuudessaan kuihtuu”, Laine toteaa. Esimerkiksi metsän siirto talouskäytön ulkopuolelle on yksi tapa sitoa hiiltä, mutta tällöin pitää osoittaa, ettei hakkuu siirry muualle. EU laatii parhaillaan laskentamenetelmiä hiilenpoistojen sertifiointiin. Vaihtoehtona olisi ollut silloinen kemeratuki, mutta Sipilä laski hiilensidontasopimuksen kannattavammaksi. Monet hiilimarkkinoilla toimivat yritykset ovat joutuneet ahtaalle. UUTISET 11.10.2024 Metsälehti.fi 3 HIILIMARKKINOILLA ODOTETAAN YHÄ PELISÄÄNTÖJÄ hiilenpoistojen sertifioinnin metsiä koskeva asetus valmistuu. Se on ollut sopimuskumppani esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten markkinoimassa hiiliplus-sopimuksessa. Tämä ei ole kaikille riittänyt. ”En minä vihainen ole, mutta syvästi pettynyt, ettei Suomessa ole saatu tätä järjestelmää toimimaan”, Sipilä harmittelee
Pudotuksen taustalla on metsäkiinteistöjen hinnannousun tasaantuminen. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Nyt suositellaan, että hyönteistuhohakkuuilmoitus tehdään, jos hakkuualalta löytyy viisi kuutiota eli noin 20 runkoa vastikään hyönteisen tappamia tai heikentämiä puita. Paahteisten hakkuuaukeiden reunakuusikot ovat alttiita kirjanpainajatuhoille. Kokkonen kehottaa varttuneiden ja uudistuskypsien sekä hiljattain harvennettujen kuusikoiden omistajia edelleen tarkkailemaan kuvioiden puuston kuntoa koko eteläisen Suomen alueella. AJASSA 11.10.2024 4 Metsälehti.fi LYHYET Metsätuholain lapsus korjataan Metsätuholain korjausesitys on edennyt eduskuntaan. Kirjanpainaja hyötyi kuumasta ja kuivasta kesästä Ensi vuoden kirjanpainajatilanne riippuu talven ja seuraavan kevään säistä. Lämpösummat kipusivat niin korkeiksi, että toisen sukupolven synty ja aikuistuminen on periaatteessa ollut mahdollista lämpimimmillä alueilla. Lisäaika varmistaisi, että asetus voidaan ottaa tehokkaasti käyttöön, komissiosta todetaan. Lähde: Luke 11053_.indd 4 11053_.indd 4 5.10.2024 11.45.44 5.10.2024 11.45.44. Komissio esittää, että siirtymäaikaa jatketaan vielä vuodella. ”Hyönteistuhojen määrä tarkentuu vuoden loppua kohti mentäessä. Elokuussa kirjanpainajien yhteenlaskettu määrä ylitti 15 000 kuoriaisen riskirajan kaikkiaan kahdellakymmenellä paikkakunnalla. JU H O KO KK O N EN Saalismäärä havaintojaksolla 5000 kpl 5001-10 000 kpl 10 001-15000 kpl 15 001-20 000 kpl 20 000 kpl Ei tietoa Riskirajat paukkuivat Kirjanpainajien parveiluseurannan yhteenlaskettu saalismäärä elokuussa. Viime vuonna nousu vaikutti kokonaistuottoon enää 0,7 prosenttiyksikköä, kun aiemmin hintatason nousun osuus on ollut yli puolet kokonaistuotosta. Kuluneen kesäkauden jäljiltä talvehtivaa kirjanpainajakantaa jää luultavasti runsaasti. Eniten kirjanpainajia kertyi pyydyksiin edellisten vuosien tapaan Uudellamaalla, Kymenlaaksossa sekä Etelä-Karjalassa. Kuusikoita tarkkailtava edelleen Päättyneen kirjanpainajaseurannan tulosten ja hyönteistuhohakkuuilmoitusten perusteella kirjanpainajien aiheuttamat puustotuhot eivät ole vähenemässä. Metsäkatoasetukselle lykkäystä Euroopan komissio ehdottaa aikalisää metsäkatoasetukselle. Näin korjattaisiin lakiin vuonna 2023 tullut erhe. Varmaa tietoa tästä ei kuitenkaan ole. Kesäkuun alun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana Suomen metsäkeskukselle saapui hyönteistuhohakkuuilmoituksia kaikkiaan 1 200 hehtaarilta. Suomen Sijoitusmetsät Oy:n mukaan metsäsijoituksen kokonaistuotto jäi 3,9 prosenttiin, kun edellisvuonna tuottoa kertyi vielä 12,3 prosenttia. Seurannan perusteella kirjanpainajien kesänaikaiset määrät olivat useilla paikkakunnilla nousussa. Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntijan Juho Kokkosen mukaan tämän vuoden vähäisempi hyönteistuhohakkuumäärä johtuu todennäköisesti keväällä muuttuneesta ohjeistuksesta. Yksityismetsien tuotto romahti viime vuonna Yksityismetsien kokonaistuotto putosi viime vuonna reippaasti. Näitä tuotteita valmistettiin siis Suomessa pienemmillä päästöillä kuin muualla. Tavallisesti noin kolmasosa koko vuoden hyönteistuhoista ilmoitetaan syyskuun ja joulukuun välisenä aikana”, Kokkonen kertoo. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan vuonna 2019 se oli 13–23 miljoonaa hiilidioksiditonnia riippuen viennillä korvattavien tuotteiden alkuperämaasta. Suomalaisilla metsätuotteilla pienemmät päästöt Suomen viennin hiilikädenjälki on selvästi positiivinen. Suurimmat kädenjäljet muodostuivat, kun Suomessa valmistetuilla tuotteilla korvattiin esimerkiksi muualla valmistettuja metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden tuotteita. Asetus tuli voimaan jo kesällä 2023, mutta voimaantuloon liittyi 18 kuukauden siirtymäaika, joka on päättymässä kuluvan vuoden lopussa. TIIA PUUKILA ”TÄMÄ oli kirjanpainajalle erinomainen kesä”, summaa kirjanpainajaseurantaa vetävä Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja. Talven ja seuraavan kevään säät ratkaisevat, kuinka nopeasti ja minkälaisella voimalla kirjanpainajat lähtevät ensi vuonna parveilemaan. Niissä uhka kirjanpainajan iskeytymisestä eläviin kuusiin on selvästi kohonnut. Seitsemän edellisvuoden keskiarvo on 10,3 prosenttia. Tuhohakkuut eivät ole lisääntyneet Toistaiseksi kuiva ja pitkä kesä ei ole näkynyt hyönteistuhohakkuiden määrän kasvuna. Se on lähes 250 hehtaaria vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Pienempiä tuhoja ei enää ilmoiteta hyönteistuhohakkuina, vaan tavallisina hakkuina ilman tuhonaiheuttajaa. Varhain alkanut lämmin ja vähäsateinen kesä suosi kirjanpainajia. Näin ollen asetusta ryhdyttäisiin soveltamaan vasta vuoden 2025 lopussa. Kirjanpainajaseuranta päättyi syyskuun toisella viikolla. Esityksessä ehdotetaan valtion korvausvastuuta koskevan pykälän muuttamista siten, että valtion korvausvastuu luonnonsuojelualueelta levinneestä metsätuhosta koskisi myös yksityisiä luonnonsuojelualueita
Toisaalta saaristossa on kohteita, joissa tuhopuille ei ole tehty mitään, ja tuho on pysähtynyt omia aikojaan.” Laiho arvelee, että ilmaston lämpeneminen on perimmäinen syy, joka altistaa männyt uudelle tuholaiselle. Ylioja arvioi, että poikkeuksellisen kuiva kesä 2018 laukaisi tuhot. Samalla kun kuumat ja kuivat kesät ovat heikentäneet mäntyjä, ne hyödyttävät okakaarnakuoriaista. Kokeneella metsäammattilaisellakaan ei ole tarjota lääkkeitä tuholaisen taltuttamiseksi. Tätä pitäisi tutkia, ja etsimme lisärahoitusta. Joku on saattanut kaataa kuolleet puut sekä niiden elävät lähipuut ja hävittää oksat ja kannot. Katso lähin metsäasiantuntijasi laania.fi Pyydä tarjous puukaupoista ja voit voittaa moottorisahan! Arvomme Stihl 241 -moottorisahan marraskuussa kaikkien tarjousten kesken. laania.fi Ostamme energiaja ainespuuta hankintaja pystykaupoilla Olemme metsänhoidon ja puukaupan asiantuntijoita. Varsinais-Suomen ja eteläisen Satakunnan metsiä työkseen kiertelevän Metsänhoitoyhdistys Lounametsän erityisasiantuntijan Kari Laihon mukaan yleisimmin kuolee yksi mänty tai muutaman männyn ryhmä. Suomessa mäntyjen nopean kuoleman sinetöi okakaarnakuoriainen”, Ylioja kertoo. AJASSA 11.10.2024 Metsälehti.fi 5 MIKKO RIIKILÄ MÄNTYKUOLEMIA alkoi ilmaantua kesällä 2019. Tutkimaton tuho tappaa lounaisrannikon mäntyjä Tappajat tunnetaan, mutta ei tuhon perimmäistä syytä tai torjuntakeinoja. Sitten tuho joko pysähtyy tai ei. Toistaiseksi ei tiedetä, miten okakaarnakuoriaisen ja havuparikkaan yhteistyö toimii. ”Esimerkiksi Gotlannin saarella Ruotsissa havuparikas tappaa yksinään mäntyjä. Nyt kuolemaa tekevät männyt ovat yhä yleisempi näky Lounais-Suomen saaristossa ja rannikolla. Männyille kohtalokkaaksi on käynyt kirjanpainajan sukulaisen okakaarnakuoriaisen ja tuhosieni havuparikan yhteisvaikutus. – Voinko siis kirjoittaa, että suurtuho uhkaa lounaissaariston mäntyjä. ”Niistä tulee ilmoituksia päivittäin. Emme vielä tunne ilmiötä kunnolla. Tuhot ilmenevät männyn oksien nopeana punertumisena loppukesän aikana. Tuhot jäävät usein yhden kesän vitsaukseksi.” Laihon mukaan mäntykuolemien määrä vähenee nopeasti, kun siirrytään sisämaahan päin. ”Et. Tutkittua tietoa niukasti Myöskään Luonnonvarakeskuksessa (Luke) metsätuhoja seuraavalla tutkija Tiina Yliojalla ei ole valmiita vastauksia mäntyjensä kohtalosta huolestuneille lounaissuomalaisille. Havuparikas ja männyn juurikääpä ilmeisesti altistavat mäntyjä okakaarnakuoriaisen tuhoille. Paahteisten hakkuuaukeiden reunakuusikot ovat alttiita kirjanpainajatuhoille. Meillä on aina aikaa keskustella metsästä, sen kasvusta ja hyvinvoinnista. Hän on Laihon kanssa yhtä mieltä, että tuho on luonteeltaan juuri sellainen kuin ilmastonmuutoksen on ennustettu aiheuttavan. Arvioisin, että saaristossa ja Varsinais-Suomen rannikkoalueella on menetetty tuhatkunta puuryhmää. 11053_.indd 5 11053_.indd 5 5.10.2024 11.45.45 5.10.2024 11.45.45. Suurtuhon sijasta puhuisin varhaisesta varoitusmerkistä”, Ylioja sanoo. ”Kaikkea on kokeiltu. Puutteellisen tiedon vuoksi tutkijoilla ei ole lääkettä mäntykuolemien torjumiseen
Parhaiten nelihenkisestä joukkueesta menestyi Janniina Hämäläinen, joka saavutti pronssia ketjunvaihdossa ja oli kokonaiskilpailun kuudes. Seuraavat moottorisahauksen MM-kisat järjestetään Sloveniassa vuonna 2026. Tarkoitus on myydä 12 prosenttia eli lähes 170 000 hehtaaria yhteensä 1,4 miljoonan hehtaarin metsäomaisuudesta. Alle 24-vuotiaiden sarjan voitti Slovenian Aljaz Bajc. Perämäki oli vielä viimeiseen kisapäivään lähtiessään lähellä kokonaiskilpailun voittoa, mutta virheet suistivat hänet lopulta 13. Naisten sarjan voiton vei Carina Modl. Pula uusista kilpailijoista uhkaakin Suomen maineikkaita perinteitä moottorisahauksen kansainvälisissä kilpailuissa. Metka-tukien käsittelyssä yhä ruuhkaa Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukihakemusten käsittelyaika on noin kolme kuukautta, Metsäkeskuksesta kerrotaan. Myynti vähentäisi yhtiön velkaa ja vahvistaisi tasetta. Sovi töiden toteuttamisesta, seuraa ja valvo työn etenemistä ja laatua. Kaupan ehdoista, joihin kuuluvat pitkäaikaiset puunhankintasopimukset, sovitaan erikseen ostajan kanssa. Itävaltalaiset kahmivat kaksoisvoitot sekä miesten että naisten sarjoissa. AJASSA 11.10.2024 6 Metsälehti.fi RISTO MYKKÄNEN, TEKSTI JA KUVA SUOMEN joukkue lähti moottorisahauksen MM-kisoihin Itävallan Wieniin tavoittelemaan kolmea mitalia. Historian hämärissä suomalaissahurit ovat voittaneet kisoissa kultaa ja kunniaa, mutta nyt harrastajakunta on harvenemassa. Stora Enso aikoo myydä metsiään Ruotsissa Metsää pitäisi hoitaa, mutta... Parhaat pääsevät hienoihin paikkoihin kisaamaan”, vetoaa Suomen joukkueen tekninen johtaja Jukka Peltonen. Pronssille ylsi myös Jukka Perämäki, joka oli MM-kisojen kolmanneksi paras tarkkuuskaadossa. Nyt näyttää, että uusien metka-työlajien tukihakemusten käsittelyt lykkääntyvät loppuvuoteen tai jopa ensi vuoden alkuun. Näidenkin hakemusten käsittely on yhä ruuhkautunut. Tähän ei aivan ylletty, mitalisaalis jäi kahteen. Suomessa Stora Enso luopui metsäomaisuudestaan vuonna 2002, kun se siirsi metsänsä Tornator-yhtiöön. Ei hätää! • Kirjaudu Metsään.fi-palveluun: löydät metsäsi tiedot ja metsäammattilaiset • Valitse sopivat metsäalan ammattilaiset ja lähetä yhteydenottopyyntö • Mieti, miten haluat, että luonto huomioidaan metsässäsi • Jaa luonnonhoidon tavoitteesi ja metsätietosi valitsemillesi ammattilaisille. sijalle. Miesten sarjassa kultaa otti Johannes Meisenbichler. Kisoihin osallistui yli sata kilpailijaa 22 maasta. Taimikon ja nuoren metsän hoidon metka-tukihakemusten käsittelyaika on tällä hetkellä noin kolme kuukautta. Terveyslannoitusten hakemusruuhka saadaan purettua lähiviikkojen aikana, Metsäkeskuksesta kerrotaan. ”Laita siihen juttuun etsintäkuulutus nuorista metsureista tai arboristeista, jotka haluavat hienon harrastuksen tästä kisahommasta. Muut suomalaissahurit jäivät kauas kärkipaikoista. Suomalaisille kaksi pronssia moottorisahauksen MM-kisoissa Parhaiten menestyi Janniina Hämäläinen, joka sai mitalin ketjunvaihdossa ja oli kokonaiskilpailun kuudes. Suometsän hoidon ja luonnonhoidon tukihakemusten käsittely taas alkaa aikaisintaan loppuvuodesta tai ensi vuoden alussa, samoin metsäteiden ja kulotusten toteutusilmoitusten käsittely ja tukien maksu. Uusista kisaajista pulaa Moottorisahauksen MMkisat järjestettiin syyskuun lopulla. METSÄYHTIÖ Stora Enso valmistautuu myymään osan Ruotsissa sijaitsevasta metsäomaisuudestaan. Valmistaudumme käsittelemään näitä tukihakemuksia mahdollisimman nopealla aikataululla, kun tietojärjestelmä tämän mahdollistaa”, sanoo Metsäkeskuksen hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel. ”Tilanne on todella harmillinen. metsakeskus.fi 11070_.indd 6 11070_.indd 6 5.10.2024 11.47.14 5.10.2024 11.47.14. Suomalaisia nuorten sarjassa ei ollut. Sekä Jarmo Laatikaiselle että Pentti Paanaselle ropisi erityisesti karsintatehtävässä roimasti virhepisteitä. Janniina Hämäläinen oli suomalaisista paras moottorisahauksen MM-kisoissa Wienissä. Tällä hetkellä Metsäkeskus pystyy käsittelemään vain taimikon ja nuoren metsän hoidon, terveyslannoituksen, metsäteiden sekä kulotuksen tukihakemuksia ja tekemään päätöksiä niihin. Ympäristötukihakemusten käsittely ja tukien maksu alkaa aikaisintaan marraskuun loppupuolella. JUSSI COLLIN SUOMEN metsäkeskuksen tietojärjestelmäuudistuksen ongelmat jatkuvat
YaraBela ® METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveen kasvun ylläpitämiseksi. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria. YaraMila ® METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. Tilaa Yaran metsäuutiskirje 30.11.2024 mennessä osoitteessa yara.fi/metsa ja osallistu Polar Pacer -urheilukellojen arvontaan! yara.fi/metsa 11069_.indd 7 11069_.indd 7 5.10.2024 11.50.58 5.10.2024 11.50.58. Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla
Tutkimustieto sulautuu malleihin Metsien hoidossa ollaan menossa yhä enemmän kohti pienelle alueelle räätälöityä metsänhoitoa eli niin kutsuttua täsmämetsänhoitoa. ”Metsäalalla täytyy jatkuvasti osata uutta.” 11054_.indd 8 11054_.indd 8 5.10.2024 11.53.23 5.10.2024 11.53.23. ”Meillä on ehkä tulevaisuudessa enemmän sekametsiä ja eri-ikäisrakenteisia metsiä”, Palviainen arvioi. AJASSA / HAASTATTELU 11.10.2024 8 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA METSÄALA on muutoksessa ja kehittyy tällä hetkellä kovaa vauhtia. Metsäalalla täytyy jatkuvasti osata uutta, ja vastauksia päivänpolttaviin aiheisiin haetaan metsänhoidon tutkimuksesta. Muita tärkeitä tutkimusaiheita ovat muun muassa sekametsät ja jatkuva kasvatus. Palviainen tutkimusryhmineen on mukana kehittämässä paikkatietoon pohjautuvia simulointimalleja metsänhoidon suunnittelun tueksi. Lisäksi jokaisella metsänomistajalla on metsilleen omat tavoitteensa. Näiden prosessipohjaisten ekosysteemimallien avulla pystytään kuvaamaan eri metsänkäsittelymenetelmien vaikutusta yhtäMETSIEN HOITO ON MURROKSESSA Mallinnustyökalut ja koneoppiminen ovat tulossa osaksi metsänhoidon suunnittelua, kertoo apulaisprofessori Marjo Palviainen. Monitavoitteisen metsänhoidon menetelmien kehittäminen on yksi tämän hetken kuumimmista metsänhoidon tutkimusteemoista. Jotta moninaiset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti ja entistä kohdennetummin, tarvitaan metsien hoitoon uudenlaisia apuvälineitä. Etenkin monitavoitteinen metsänhoito on Palviaiselle tärkeä tutkimusaihe. ”Meidän pitäisi pystyä kehittämään sellaisia metsänhoitomenetelmiä, jotka voivat toteuttaa monia tavoitteita samaan aikaan”, Palviainen painottaa. Näin arvioi Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen apulaisprofessori Marjo Palviainen. Metsänhoitotieteen apulaisprofessori Marjo Palviaisen työstä noin kolmasosa on opetusta ja loppu tutkimusta. Oman lisänsä metsänhoidon tutkimukseen tuo metsänjalostus, joka vaikuttaa muun muassa metsänhoidon ajoitukseen. Tätä varten tarvitaan entistä enemmän tietoa esimerkiksi ihanteellisista metsikkörakenteista, uudistumisesta, kannattavuudesta sekä alikasvoksen kehityksestä. Puuntuotannon ohella metsillä on tärkeä rooli niin hiilensidonnassa, monimuotoisuuden ylläpitämisessä, vesistökuormituksen hallinnassa kuin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa
Säästöpuutyökalu puolestaan jakaa vastuuta säästöpuiden valinnasta metsäkoneenkuljettajalta hakkuun suunnittelijalle. Uusia metsälain vaatimukset täyttäviä hehtaareita syntyy puuston vanhenemisen ja häiriöiden kautta vuosittain lisää. KOHDENNA MONIMUOTOISUUSTOIMET. Esimerkiksi purojen varsilla on tyypillisesti lehtoja, korpia ja tihkupintoja, jotka voivat olla lakikohteita, vaikka puron uoma niiden kohdalla olisi perattu tai suoristettu. Samalla vähennetään riskiä, että lakikohteen rajauksesta tulee liian niukka ja asia päätyy poliisin tutkittavaksi. TUNNISTA METSÄLAKIKOHTEET. Lauri Saaristo KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIO OY:SSÄ. Kartoitushankkeessa merkittävä osa, arviolta noin viidesosa, lain kriteerit täyttävistä kohteista jäi löytymättä. Hakkuissa elinympäristöt pitää osata tunnistaa ja rajata niin, että ominaispiirteet eivät vaarannu. Seuraavassa muutama yleispätevä vinkki virheiden välttämiseen. Enin osa hakkuisiin liittyvistä monimuotoisuusteoista perustuu vapaaehtoisiin sertifiointijärjestelmiin ja suosituksiin, siis metsänomistajan omaan päätökseen. Lisäksi erilaisia elinympäristöjä on usein toistensa lomassa. Metsälain kymmenes pykälä koskee kaikkia kriteerit täyttäviä kohteita riippumatta siitä, onko niistä ennakkotietoa kenelläkään. Vuosituhannen vaihteessa toteutetun kartoituksen kautta kohteita saatiin osaksi avointa metsävaratietoa. ”Tämä on eräänlaista täsmälannoitusta tai osa täsmämetsänhoitoa.” Käytännönläheisyys innostaa Palviainen on tehnyt metsänhoidon tutkimusta yli 20 vuotta. Jos kartoittaja on aikoinaan merkinnyt rehevästä korvesta lakikohteeksi vain sen luonnontilaisen kaltaisen osan, tänä päivänä kymmenes pykälä voi täyttyä koko korven alueella. Vesilaki suojelee norouomaa. Monessa kohtaa vaadittu minimi ei tarjoa luontoarvoille riittävää turvaa. Niiden hyödyntämisessä on metsäammattilaisilla parantamisen varaa. Myös lannoitusmäärien sovittamiseen kullekin metsikölMETSÄNOMISTAJIEN JA metsäammattilaisten kohtaamat lakisääteiset vaatimukset monimuotoisuuden turvaamiseen ovat metsien käytön laajuuteen ja intensiteettiin nähden suppeat. Erityisesti monitavoitteisen metsänhoidon menetelmät ja niiden vieminen käytäntöön ovat Palviaiselle tärkeitä. Raivuu ja istutus ovat tulleet tutuiksi vanhempien metsissä. Kaikki se huomio, mitä lakimme vaativat, kohdentuu tärkeisiin asioihin. VINKKEJÄ LAKIRIKKOMUSTEN VÄLTTÄMISEEN 11054_.indd 9 11054_.indd 9 5.10.2024 11.53.26 5.10.2024 11.53.26. Kosteusindeksi ja lukuisat muut hyödylliset, herkistä paikoista vihjaavat ja maastosuunnittelussa tärkeät aineistot ovat kaikkien katsottavissa Suomen metsäkeskuksen sivuilla. Hän kuvailee tutkijan työtä unelma-ammatikseen, joka on jatkuvaa uuden keksimistä ja löytämistä. Metsänhoidon tutkimus vei mukanaan, koska tutkimustuloksia voi viedä käytäntöön. Esimerkiksi rehevissä lehtipuustoisissa ja hoitamattomissa metsissä, lehdoissa ja korvissa luonnontilaistuminen on nopeaa. Sen avulla vältetään vesistökuormitusta ja lannoituksen aikaansaamia kasvihuonepäästöjä, mutta samalla säästetään rahaa. Kysy metsäammattilaiseltasi, onko metsässäsi mahdollisia noronpaikkoja, jotka näkyvät kosteusindeksissä. Niukoista monimuotoisuuspykälistä ei löydy turhanpäiväisiä vaatimuksia. Kuviotiedossa näkyvään metsälakikohteeseen tulee siis suhtautua huomiomerkkinä – ei ohjeena avohakkuun rajaukseen. HYÖDYNNÄ LUONNONHOIDON PAIKKATIETOAINEISTOT. Jatkossa vesiensuojelutoimia voidaan kohdentaa tarkemmin ja esimerkiksi vesien läheisyyteen jätettävän suojakaistan leveys pystytään nykyistä paremmin räätälöimään kohdekohtaisesti. Vuodesta 2007 Palviainen on tehnyt tutkijan uraa Helsingin yliopistolla, viimeiset lähes kaksi vuotta apulaisprofessorina. Lain rikkominen onnistuu esimerkiksi täydessä kuormassa olevalla ajokoneella, joka norouoman ylittäessään aiheuttaa painuman, johon vesi jatkossa virtaa alkuperäisen uoman sijaan. Pykälien vähäisyys ei tarkoita sitä, että niiden toteutuminen olisi itsestään selvää. Seuraavan parin vuoden aikana mallinnusta parannetaan tekoälypohjaisilla koneoppimismenetelmillä. Tietämättömyyden ja väärinymmärrysten seurauksena tapahtuvat rikkomukset tulisi karsia minimiin. Myöhemmin lakiin lisätyille metsäkorteja muurainkorville ei ole tehty vastaavaa systemaattista kartoitusta. Näin laskenta nopeutuu entisestään ja simulointeja voidaan tehdä suuremmille alueille. Siksi on järkevää kohdentaa vapaaehtoisetkin monimuotoisuustoimet, esimerkiksi säästöpuuryhmä, lakikohteiden läheisyyteen. Myös metsät ovat aina olleet Palviaiselle läheisiä. ”On kiva, että tässä asemassa voi tutkimusta suunnata paremmin haluamaansa suuntaan.” aikaisesti esimerkiksi puustontuotokseen, hiilensidontaan ja vesistökuormitukseen erilaisilla kasvupaikoilla ja erilaisessa ilmastossa. MARJO PALVIAINEN METSÄNHOITOTIETEEN apulaisprofessori Helsingin yliopistossa 47-vuotias MAATALOUSja metsätieteiden tohtori, filosofian maisteri KOTOISIN Joensuusta, asuu Helsingissä TYÖSKENNELLYT Itä-Suomen yliopistossa, Helsingin yliopistossa ja silloisella Metsäntutkimuslaitoksella SUOMEN metsätieteellisen seuran puheenjohtaja, mukana metsänhoitosuosituksia laativissa työryhmissä PERHEESEEN kuuluvat puoliso sekä kaksi teini-ikäistä lasta HARRASTAA ryhmäliikuntaa, lenkkeilyä, pyöräilyä ja melontaa le optimaaliseksi on kehitteillä simulointimalli. Malleihin on upotettu yli satavuotinen tutkimustieto metsistä. 11.10.2024 Metsälehti.fi 9 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. Metsänhoitotieteen apulaisprofessorin työssä yhdistyvät kolme Palviaiselle tärkeää asiaa: käytännönläheinen tutkimus, opettaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kohti täsmälannoitusta Luvassa on uudenlaisia simulaatiopohjaisia työkaluja muun muassa säästöpuiden valintaan ja vesistökuormituksen hallintaan. Opintojensa alussa Palviainen opiskeli biologiaa Itä-Suomen yliopistossa, mutta väitteli metsätieteistä
11.10.2024 AJASSA KUN VAPAUS VAPAUS KOITTI METSÄNOMISTAJILLE Kun kymmenen vuotta sitten voimaan tullutta metsälakia säädettiin, vain puolet metsien vuotuisesta kasvusta hakattiin. 11055_.indd 10 11055_.indd 10 5.10.2024 11.55.06 5.10.2024 11.55.06. MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Sen jälkeen moni asia metsissä on muuttunut
11055_.indd 11 11055_.indd 11 5.10.2024 11.55.06 5.10.2024 11.55.06. 11.10.2024 AJASSA Konnevedellä hakattiin viime viikolla erirakenteista sekametsää Keitele Forestin leimikolla
Osin valvonta on entistä tarkempaa, mutta maastotyö kärsii resurssipulasta. Metsänhoitosuosituksissa uudistamiskypsyys määritellään edelleen. ”Viime vuosina hakkuualat on viljelty jopa nopeammin päätehakkuun jälkeen kuin aiemmin”, kertoo valtakunnan metsien inventoinneista (VMI) vastaava tutkimuspäällikkö Kari Korhonen Luonnonvarakeskuksesta. Pohjois-Suomessa puuttomien uudistusalojen määrä on tosin lievästi kasvanut kymmenen viime vuoden aikana. Aina Yhä useampi metsänomistaja haluaa kokeilla jatkuvaa kasvatusta ainakin pienillä metsikkökuvioilla. AJASSA 11.10.2024 12 Metsälehti.fi ykyinen metsälaki ei patista metsänomistajia tuottamaan puuta. Tämä on ymmärrettävää. Myöskään uudistamisen taso ei romahtanut, kuten moni metsäammattilainen pelkäsi. Järeydellä tarkoitetaan puiden keskimääräistä läpimittaa 1,3 metrin korkeudella. 11055_.indd 12 11055_.indd 12 5.10.2024 11.55.08 5.10.2024 11.55.08. Maastotarkastuksista satelliittikuviin Metsäkeskus on valjastanut uutta tekniikkaa tehostamaan metsälain valvontaa. Tällä hetkellä jatkuvan kasvatuksen hakkuita tehdään reilut 20 000 hehtaaria vuodessa, suunnilleen saman verran kuin luontaisen uudistamisen hakkuita. Metsänhoito ei romahtanut Pelättyä sirppihallaa päätehakkuiden vapauttamisesta ei koitunut. Päätehakattavien metsien järeys on viime vuosina kääntynyt nousuun. Lainsäädännön vapautumisesta huolimatta metsiä hoidetaan suunnilleen entiseen malliin. ”Satelliittikuvien avulla pystymme jäljittämään ilman metsänkäyttöilmoitusta tehdyt laittomat hakkuut ja metsälain arvokkaisiin elinympäristöihin kohdistuvat hakkuut”, sanoo rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Metsäkeskuksesta. MTK ei kannata lain avaamista Vuoden 2014 jälkeen hakkuut ovat lisääntyneet roimasti ja metsien kasvu on taittunut. Ravisuttava uudistus oli myös päätehakkuiden vapauttaminen. Hakkuut toki ovat kymmenessä vuodessa lisääntyneet rajusti, mutta syyt siihen ovat toisaalla. ”Varsinkin nuorten kasvatusmetsien osuus on jäänyt marginaaliseksi”, sanoo Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes. Muilta osin lainvalvojien keinot ovat vähäiset. ”Sen voi suoraan sanoa, että metsälain valvonta esimerkiksi uudistamisvelvoitteen täyttymisen osalta on hankalaa, kun taimikoiden perustamistoimien tarpeellisuutta on punnittava 10–25 vuoden aikaikkunan puitteissa.” Toisaalta pelkkä lain valvontakaan ei yksin auttaisi. Kun vuonna 2014 voimaan tullutta lakia valmisteltiin, puunkäyttö oli romahtanut ja metsien kasvusta hakattiin vain puolet. Ideologisesti lain suurin muutos oli jatkuvan kasvatuksen hakkuiden salliminen. ”Metsälaissa on rajat harvennusvoimakkuudelle, mutta niiden rikkomisesta ei ole säädetty sanktioita”, Partanen sanoo. Aiemmin laki määritti uudistamiskypsyyden metsikkökuvion runkojen järeyden perusteella. Nykyisin metsänomistaja päättää, milloin metsänsä uudistaa. Kasvatettavan puuston vaurioittamisesta voi sen sijaan seurata sanktioita. Hiilensidontaa on hankala tehostaa ilman hakkuiden rajoittamista. Myöskään kasvatusmetsien päätehakkuut eivät merkittävästi ole yleistyneet. Samalla vaateet metsien hiilensidonnan vahvistamiselle ovat voimistuneet
On tärkeää, että metsään sijoittava voi sijoitusta tehdessään jo päättää, millaisia hakkuita hän metsässään tekee ja millaista puukauppatuloa hakkuista tulee. Tämänhetkisessä keskusteluilmapiirissä avaamiseen sisältyisi riskejä”, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sanoo. Avohakkuiden välttämisen tärkeyteen on herätty, ja asenneilmapiiri on muuttunut suurin harppauksin myönteiseksi peitteisen metsänkäsittelyn harjoittamiselle. Maaja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Satu Rantalan mukaan lakeja voidaan ”avata” rajatusti ja jo valmisteluvaiheessa päättää, mihin pykäliin muutoksia ryhdytään valmistelemaan. ”On ehdottomasti hyvä, että metsänomistaja voi päättää oman metsäomaisuutensa käytöstä. m 3 /v 73 milj. Vanhan lain sisältämät uudistuskypsyysrajat olivat aikansa eläneitä. Tässä on valtava ristiriita kansallisen metsästrategian tavoitteiden kanssa. Metsälain kymppipykälän suojaamien kohteiden enimmäispinta-ala pitäisi poistaa ja kohteiden listaa laajentaa. Merkittäviä muutoksia olivat metsän uudistamisajankohdan rajoitusten poistaminen ja jatkuvan kasvatuksen salliminen. MTK vastustaa ajatusta lain avaamisesta. ”Mikäli laki avattaisiin, osallistuisimme keskusteluun aktiivisesti. Lähde: Luke/Suomen metsäkeskus Lähde: Luke 5000 10000 15000 20000 25000 30000 % ha/v Vuoden 2018 piikki johtuu Itä-Suomen laajoista lumituhoista. Toisaalta se jättää liikkumatilaa metsänomistajille tehdä omiin tavoitteisiinsa sopivia päätöksiä.” Mai Suominen, WWF:n johtava metsäasiantuntija ”Merkittävin muutos oli jatkuvan kasvatuksen mahdollistaminen. Jatkuvan kasvatuksen mukaisten hakkuiden määrä vuosina 2015–2023. On keskusteltu, pitäisikö uudistamisrajat palauttaa lakiin ja asettaa lisävaatimuksia metsänlakikohteiden turvaamiseen. Uudistusrajat tulee palauttaa tasolle, jolla ne vielä 1990-luvulla olivat. Metsäteollisuus ry on neutraalimpi. Nyt ulkopuolelle rajautuu paljon arvokkaita kohteita, koska ne ovat liian suuria. m 3 /v Lähde: Luke/ Suomen Metsäkeskus 11055_.indd 13 11055_.indd 13 5.10.2024 11.55.13 5.10.2024 11.55.13. Se, että uuteen metsälakiin jäi uudistamisvelvoite, on hyvin perusteltua.” Kalle Vanhatalo, Tapion Metsätalous ja metsänhoito -palvelualueen päällikkö ”Luken vuonna 2020 tekemän arvion mukaan metsänomistajan valinnanmahdollisuuksien todettiin lisääntyneen silloisten (metsälakia valmisteltaessa asetettujen) tavoitteiden mukaisesti. Ratkaisu löytynee markkinoilta eikä lainsäädännöstä.” 1990-luvulle asti uudistamiskypsyyden rajat määriteltiin tavoitellen puuntuotannon maksimoimista. Juho Rantala, Metsä Groupin kehitysjohtaja ”Peitteinen metsänkäsittely on alkanut yleistyä erityisesti rehevillä turvemailla. ”Lain avaaminen joiltakin osin tarkoittaa käytännössä koko lain avaamista. Silloin ne olivat puuntuotosta eli pitkälti hiilensidontaa maksimoivia. ”Yksittäisiä asioita laissa voi muuttaa rajatustikin, mutta on syytä pohtia, olisiko yhden kohdan muuttamisella kuitenkin vaikutusta myös muualle ja vaikutuksia myös muuhun lainsäädäntöön.” SE PP O SA M U LI A RI -P EK KA SI N IK O SK I 20 40 60 80 100 Jatkuva kasvatus nousussa Viljelymäärät vaihdelleet 2010 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2012 2014 2016 2018 2022 2020 Viljeltyjen avohakkuualojen osuus kaikista avohakkuualoista vuosina 2010–2023. Tällä hetkellä suunnitelmia metsälain avaamisesta ei ole vireillä. Kaikkien vesistöjen varsille tulee rajata lakisääteinen, vähintään kymmenen metrin suojavyöhyke.” Rauno Numminen, Etämetsänomistajien liiton puheenjohtaja Oli mukana työryhmässä, joka valmisteli nykyistä metsälakia. Avohakkuiden osuus kaikista päätehakkuista Vuotuiset hakkuut 2013 86% 2023 84% A H M ED A LA LO U SI RA U N O N U M M IN EN 2013 2023 65 milj. Molemmat ovat tuoneet joustoa taloudellisesti kannattavan metsänhoidon toteutukseen. AJASSA 11.10.2024 Metsälehti.fi 13 MIKÄ ON MUUTTUNUT UUDEN METSÄLAIN AIKANA. Laki on laaja kokonaisuus, jota on mietittävä objektiivisesti ja tasapainoisesti kestävyyden eri näkökulmista”, sanoo metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä. Uudistushakkuiden läpimittarajojen poistaminen on mahdollistanut metsänomistajille joustavamman päätöksenteon. Tämä maksimoi käytännössä myös metsien hiilensidontaa. Huoli siitä, että metsiä hakattaisiin liian nuorina tai liian pieninä, on osoittautunut aiheettomaksi. Nykyinen laki asettaa yhteiskunnan kannalta riittävät raamit. Tästä huolimatta ainakin Metsä Groupin uudistushakkuiden keskijäreys on jatkanut kasvuaan. Lumen murtamien puiden korjuu merkittiin monin paikoin jatkuvan kasvatuksen hakkuuksi. Kunnostusojitusten määrä on pudonnut murto-osaan aiemmasta
PUUKAUPPA & TALOUS 11.10.2024 14 Metsälehti.fi KARI LINDHOLM, TEKSTI JA KUVA METSÄSIJOITTAMINEN on periaatteiltaan samantapaista sijoittamista kuin muukin sijoittaminen, sanoo rovaniemeläinen metsäsijoittaja Sami Oinas. ”Kun hankin metsää, ryhdyn diskonttaamaan sen tulevia tuottomahdollisuuksia.” Kaikki tulevat harvennushakkuut, päätehakkuut ja vaikkapa puronvarsipalstojen realisointi mökkitonteiksi ovat jatkossa tärkeä osa sijoituskohteen tulonmuodostusta. Parhaassa tapauksessa metsätilan hinta nelinkertaistui, kun julkisen metsävaratiedon pohjalta myyntiin pantua metsää kaupattiin nuorena kasvatusmetsänä. Itsellenikin on tapahtunut arviointivirheitä, joista olen joutunut ottamaan opiksi”, sanoo metsäsijoittaja Sami Oinas. Puukaupan osaaminen ja vankka tietopohja metsätaloudesta ovat menestyvän metsäsijoittajan valttikortit. ”Poliittista riskiä vastaan ei voi ottaa edes vakuutusta.” Katso video metsalehti.fi tai käytä QR-koodia. ”Tuulivoimasta saatavaan tuottoon en luota, sillä tuulipuistojen suunnitelmia riittää, mutta harva niistä toteutuu”, Oinas sanoo. Oinas myös myy tilojaan. ”Paikan päällä totesin, että sehän onkin varttunutta kasvatusmetsää. ”Silti metsävaratieto voi olla parempi kuin ylisuuri arvio, koska puuston määrät ilNUORESSA METSÄSSÄ PIENIMMÄT RISKIT Metsäsijoittaminen vaatii metsäalan osaamista. Hän on ostanut monenlaisia tiloja. ”Tällä hetkellä salkustani löytyy metsätiloja 860 hehtaarin verran, mutta määrä elää jatkuvasti.” Hinnat nousseet Metsän hinta on noussut 1950-luvulta lähtien tasaisesti, ja Lapissakin hinta on lähes kolminkertaistunut parinkymmenen viime vuoden aikana. Oinas ehti toimia 20 vuoden ajan kuusamolaisen Pölkky Oy:n puunostajana ennen nykyistä uraansa sijoittajana. Osassa on pelkästään päätehakattavaa puustoa, osassa ei ole lainkaan päätehakattavaa. Luotan siihen, että metsän hinta nousee jatkossakin”, Oinas kertoo. ”Kasvunsa lopettaneen tukkipalstan osto on kaikkein riskipitoisinta. ”Kun katsotaan kymmenen vuoden takaisten ostosten hintoja, silloin ne tuntuivat kalliilta, mutta tämän päivän hintatasoon verrattuna ne olivat todellisuudessa edullisia. 11056_.indd 14 11056_.indd 14 5.10.2024 11.38.50 5.10.2024 11.38.50. Myin kohteen neljän vuoden kuluttua ja sain siitä nelinkertaisen hinnan ostohintaan verrattuna.” Hakkuuarvo selville Oinas huomauttaa, että ostoaikeissa olevan ei kannata luottaa sen paremmin metsävaratietoon kuin metsän myynti-ilmoituksiin, sillä niissä saattaa olla jopa 30–40 prosenttiyksikön kokoluokkaa olevia virheitä. Menestyminen perustuu tulevien tuottojen oikeaan arvottamiseen, sanoo sijoittaja Sami Oinas
31,74 . Hankintahinnat 79,58 . 69,69 . 57,32 . 32,64 . 30,65 . Hankintahinnat 76,99 . 35,18 . 39,77 . 34,35 . 31,78 . Uudistushakkuu 82,47 . 33,10 . 83,30 . 46,26 . 41,06 . 51,01 . nousussa . 32,89 . 83,04 . 34.82 . Ensiharvennus 61,99 . . 83,04 . 34,69 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 36-39 keskiarvo . 60,02 . 36,25 . . 36,42 . Melkoinen riski liittyy puuston määrän väärään arviointiin ostotilanteessa, ja riski on sitä suurempi, mitä vanhempaa puusto on. 25,28 . Ensiharvennus 53.67 . 34,94 . 44,08 . ”Merkkaan ruutupaperille puuston kuutiomäärät, harvennusten ajankohdat, saannot ja todennäköisen kantorahatulon. 57,79 . 41,35 . 28,77 . 33.95 . 33,24 . 38,28 . 29,99 . 69,56 . 40,02 . 61,57 . 32,58 . Ensiharvennus 56,94 . 30,38 . 39.98 . . 68,89 . 75,74 . 36,85 . Mittausvirheisiin liittyy myös mahdollisuuksia, sillä moni ostaja kääntyy kantapäillään havaittuaan virheitä puuston määrässä.” Oinas tähdentää kaupan kohteeseen tutustumisen merkitystä ja käy kohteessa aina paikan päällä. 51,74 . 32,29 . 82.03 . 33,26 . 32,88 . 25.92 . 65,00 . 51,28 . 33,17 . 73,50 . nousussa . 51,44 . 27,57 . 35,16 . 32.57 . AJASSA 11.10.2024 Metsälehti.fi 15 . nousussa . 31,16 . 52,01 . 28,42 . 32,05 . 54.95 . 34,26 . 26,50 . 33,87 . 23,36 . Uudistushakkuu 82,88 . 40,35 . 52,61 . 41,93 . 33,22 . Ensiharvennus 48,20 . 39.72 . Harvennushakkuu 76,23 . 28,97 . 38,89 . 33,41 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79.29 . 52,80 . 75,54 . 50,25 . 88,82 . 25,58 . 41,31 . 53,53 . 32,69 . 51,44 . 39,57 . 24,46 . 75,24 . 33,91 . 72,72 . 26.90 . 42.98 . Uudistushakkuu 79,38 . 40,66 . 32,69 . 28,23 . 44,16 . m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2022 Viikko o,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2004 2007 20 40 60 80 100 2011 2015 2019 2024 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 979 218 Puukauppamäärä vko 39, m 3 moitetaan yleensä liian suuriksi. Uudistushakkuu 81.34 . nousussa . 42.46 . Uudistushakkuu 81,66 . 35,04 . 41.72 . Milj. 46,29 . 31,70 . 33,22 . 41.75 . 66.84 . 32.96 . 32,34 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,85 . 81,36 . 26,61 . Hankintahinnat 50,21 . 28,87 . 63,17 . 31.38 . 31.79 . 70,59 . 66,17 . 77,70 . 80,86 . 82,71 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,97 . 74,47 . 41,66 . Harvennushakkuu 76,10 . Riskejä riittää, sillä tukin hinta saattaa romahtaa nopeasti arvion pohjana käytetystä hinnasta, lahovikoja voi löytyä, eikä arvioitu tukkiprosentti pidä välttämättä paikkaansa. 39,98 . 49,82 . 40,43 . 31,29 . 55,10 . 34,16 . nousussa . 33,48 . 33.17 . 30,36 . 63.92 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . 34,03 . 43,37 . Uudistushakkuu 77,50 . 38,00 . 69,73 . 74.33 . 22,06 . 62,88 . 24,71 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,97 . 31,85 . 76,11 . 34,63 . 47,97 . nousussa . 34,88 . 53,57 . 38,90 . 49,93 . 41,51 . 39,25 . 25,06 . 75,83 . 69,30 . 81,73 . nousussa . 28,80 . Poliittinen riski ja hirvituhoriski ovat Oinaan mielestä kaikkein pahimmat metsäsijoittajaa kohtaavat riskit. . Ensiharvennus 55,08 . 32,39 . 53,20 . 64,61 . 41,91 . 51,40 . KY M I-S AV O SA VO -K AR W JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. nousussa . 27,19 . 83,69 . Näin saan tietää, minkä verran hakkuut tuottavat ja milloin.” Riskejä riittää Metsäsijoittamiseen liittyy riskejä kuten muuhunkin sijoittamiseen. 31,75 . ”Poliittista riskiä vastaan ei voi ottaa edes vakuutusta, mutta sitä voi pienentää siten, että metsää ei kasvateta yli 80-vuotiaaksi. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,29 . 68,71 . 41,00 . 27,19 . 25,45 . 38,25 . 52,61 . 83,94 . Harvennushakkuu 66,81 . 40,00 . 40,02 . 80,16 . 32,85 . 42,25 . 40,78 . 80,48 . Hankintahinnat LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 33,17 . 76,03 . 78,13 . 27,86 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ensiharvennus 25,32 . 26,66 . 33,47 . Uudistushakkuu 81,66 . Hankintahinnat 78,50 . 24,95 . 39,55 . 52,39 . Uudistushakkuu 83,00 . 38.89 . 35,05 . 40,04 . 35.08 . 27,72 . 81,51 . 31,73 . 26.30 . 83,08 . Vanhemmat metsät saattavat päätyä pakkosuojelun piiriin.” 11056_.indd 15 11056_.indd 15 5.10.2024 11.38.53 5.10.2024 11.38.53. 42,52 . 30,68 . Hankintahinnat 74,88 . 26,22 . 50,21 . Hankintahinnat 75,15 . 49,46 . Hankintahinnat 75,02 . 50,28 . Harvennushakkuu 74,67 . 52,11 . 40,47 . 32,74 . ET EL Ä-P OH JA NM AA . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,08 . 83.18 . 40,66 . 43,29 . 61,88 . 31.16 . Uudistushakkuu 72,33 . 46,44 . ”Jos hirvituhoriski on jo mennyt ohi, epäonnistumisen mahdollisuus on sitä pienempi, mitä nuoremman metsän ostan, sillä nuori metsä ottaa arviointivirheet kiinni kasvamalla.” Päätehakkuukypsistä metsistä käydään aina kovaa kisaa. Puuston laskennallinen hakkuuarvo määrittää tilan hinnan, maapohjan arvo on pieni. Harvennushakkuu 74,35 . 32.07 . 32,45 . 32,04 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,95 . 73,95 . 58.19 . 51,76 . 68,11 . Harvennushakkuu 72,53 . Harvennushakkuu 73.84 . Ensiharvennus 56,43 . 28,42 . Harvennushakkuu 75,78 . 32,56 . 27,72 . 41,44 . 41,67 . 40,62 . 33,44 . nousussa . 31,43 . 28,52 . 60,93 . 53,22 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 36,89 . 25,39 . 41,56 . 32,00 . 33.41 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,43 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,78 . 54,45 . Harvennushakkuu 70,37 . Hankintahinnat 84,31 . 33,59 . 26,72 . 30,31 . 33,17 . 82,48 . 53,29 . Ensiharvennus 23,10 . 39,03 . 27,50 . Ensiharvennus 46,65 . 47,62 . 73,22 . 32,88
Parhaan tarjouksen teki sahayritys, joka arvosti runsasta mäntytukin määrää – kuusimetsien vallitsemalla seudulla hyvät mäntyleimikot ovat harvassa. Meillä metsätilakauppa käy! 11056_.indd 16 11056_.indd 16 5.10.2024 11.38.54 5.10.2024 11.38.54. Selkeyttä kilpailutukseen Metsänhoitoyhdistys Päijänteen johtajan Petri Takalon mukaan Kuutio selkeyttää yhdistyksen oman puunkorjuupalvelun roolia leimikoiden kilpailutuksessa. UPM:n yksityismetsien puukaupasta vastaavan johtajan Janne Kiiliäisen mukaan Kuutio yhdenmukaistaa metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppoja sekä yksityisten metsänomistajien tekemiä tarjouspyyntöjä ja helpottaa niiden käsittelyä. Tarjouksia saatiin viisi, mikä on alueella tavallinen määrä. Kolmannes metsänhoitoyhdistyksistä ei käytä järjestelmää. ”Viime vuonna Kuutiossa välitettiin vajaa viidennes yksityismetsien puusta. Kaikkiaan noin 150 puunostajaa käyttää Kuutiota. Myös Kiiliäinen on Kuution hallituksessa. Leimikko korjattiin pian kaupanteon jälkeen, koska saha oli aloittamassa männyn sahausjaksoa. Ensimmäinen lajissaan Kuutio on puuta myyvien ja ostavien yhdessä kehittämä sähköinen puukauppapaikka – Mäkelän mukaan maailman ensimmäinen lajissaan. Tämän jälkeen Kuutio tekee ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Leimikkotiedot muodostetaan Suomen metsäkeskuksen metsävaratiedon tai sähköisen metsäsuunnitelman perusteella. Metsänomistajien omatoimisesti Kuutioon viemien leimikoiden osuus on kuitenkin kasvanut jo kolmannekseen. Silti Kuutiolla on edelleen kasvunvaraa. 11.10.2024 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 16 Metsälehti.fi TUORE PUUKAUPPA MIKKO RIIKILÄ SÄHKÖISEN puukauppapaikka Kuution osuus yksityismetsistä myydystä puusta on kasvussa. Tänä vuonna osuutemme on noussut neljännekseen. Päijäthämäläinen metsänomistaja teetti metsänhoitoyhdistyksellä reilun harvennusleimikon, yhteensä 14 hehtaaria. Hän arvioi, että Kuution kautta myydään tänä vuonna lähes kymmenen miljoonaa kuutiometriä puuta. Metsäautotie halkoo leimikon, joten puut voitiin korjata kesäkelillä. Kuutio toimii osana metsätietojärjestelmäämme, joten tarjouspyyntöjen tekeminen on vaivatonta.” Takalo kuuluu Kuution hallitukseen. Kaksi kolmasosaa Kuutioon viedyistä leimikoista on metsänhoitoyhdistysten ja muiden metsäpalveluiden tarjoajien välittämiä. Leimausarvio kohosi 1 050 kuutioon. ”Lisäksi metsäasiantuntijoidemme aikaa säästyy. Vuodesta 2022 määrä on kaksinkertaistunut. Harvennustukeista huippuhinta Tuore puukauppa, Päijät-Häme Kesäkorjuukohde, pinta-ala 14 hehtaaria määrä, m 3 kantohinta, e/m 3 yhteensä, euroa Mäntytukki 480 80 38 400 Mäntyparru 20 44 880 Mäntykuitu 120 40 4 800 Kuusitukki 100 80 8 000 Kuusiparru 20 44 880 Kuusikuitu 50 40 2 000 Kuusi laho 10 30 300 Koivutukki 130 70 9 100 Koivukuitupuu 110 40 4 400 Haapa 10 30 300 Yhteensä 1 050 69 060 puutavaralajeittain koosteen tarjotuista kantohinnoista ja myyjä tai asiamies valitsee mieleisensä kauppakumppanin – tai jättää kaupan tekemättä, jos tarjoukset eivät tyydytä. ”Noin 150 puunostajaa käyttää Kuutiota.” EL SE KY H Ä LÄ Kuution toimitusjohtaja Aku Mäkelä. ”Ilman Kuutiota metsänomistajien olisi vaikea tavoittaa kaikki alueen puunostajat”, Mäkelä vakuuttaa. Elokuussa osuus kohosi 40 prosenttiin”, kertoo Kuution toimitusjohtaja Aku Mäkelä. Kuutio on tarkoitettu työkaluksi leimikoiden kilpailuttamiseen. suoraan puunsa myyvät eivät useinkaan vertaile eri ostajien tarjouksia. Isoista metsänhoitoyhdistyksistä esimerkiksi Pohjois-Savo ei käytä Kuutiota. ”Tietojärjestelmiemme yhteensopimattomuus jarrutti pitkään Kuution käyttöönottoa. Toisaalta osa alueemme puunostajista ei käytä Kuutiota, joten emme saisi siitä täyttä hyötyä”, sanoo yhdistyksen johtaja Pekka Sahlman. Myöskään metsäyhtiöille Kuution rooli kasvaa puukaupassa Elokuussa jopa 40 prosenttia yksityismetsistä myytävistä puista välitettiin Kuution sähköisen puukauppapaikan kautta. Runsain puutavaralaji oli mäntytukki, jota kertyi liki puolet hakkuukertymästä. Metsänomistajat tai heidän valtuuttamansa toimijat vievät myyntikohteet Kuutioon, ja ostajat tekevät niistä hintatarjoukset
Yhteistyössä: MAATALOUSKONEMESSUT.FI HYÖDYNNÄ VUODEN TÄRKEIMMÄT TILAN KEHITTÄMISEN JA IDEOINNIN PÄIVÄT. Lisäksi esittelyssä runsaasti koneita ja laitteita metsänhoitoon. 15 € / 3 PÄIVÄN LIPPU Ennakkohinta 1.10.–16.10. TERVETULOA! METSÄTILOJEN JA TALOUSMETSÄN KEHITTÄMINEN Tervetuloa kuulemaan metsäalan markkinanäkymistä, Metka-tuesta ja metsän uusista omistusmuodoista. Alle 16 vuotiaat veloituksetta huoltajan seurassa. OSTA LIPPUSI ENNAKKOON EDULLISEMMIN VERKKOKAUPASTA 30.9. MENNESSÄ VAIN • Yli 450 yritystä esillä • Lähes 100 uutuustuotetta • Yli 50 ohjelmanumeroa 3 lavalla + 8 kävelykierrosta • Tuotantoeläinja rotujärjestöt laajasti esillä • After Work jatkot torstaina ja perjantaina alagalleriassa 17–19 • FarmAlive-konsertti 17.10. 18 € Messupäivinä verkkokaupasta 20 € , lippukassalta 25 € , (1 pv lippu). klo 17–22 (lisämaksullinen) MAATALOUSKONEMESSUILLA TAPAHTUU 11056_.indd 17 11056_.indd 17 5.10.2024 11.38.55 5.10.2024 11.38.55. 17.–19.10.2024 HELSINGIN MESSUKESKUS ALAN KATTAVIN JA TÄRKEIN AMMATTITAPAHTUMA. Käsittelyssä myös luonnon monimuotoisuus ja metsän luontoarvot sekä metsätuhot ja niiden torjunta. Myös metsiä koskevaa EUasiaa sekä teiden vaikutuksista metsiin
Kuvittele, että pihlajia, vaahteraa ja pajuja näkyisi maisemassa vähemmän, samoin lintuja. Suomessa merkittävin havainto on, että uhanalaisten pölyttäjien määrät ovat kasvaneet kaikissa pölyttäjäryhmissä, eniten päiväperhosissa, sarvijäärissä (kovakuoriaisia) ja mesipistiäisissä. Ensin mainittu on yhä suhteellisen harvinaista, mutta jälkimmäisestä tulee paljon yhteydenottoja Metsälehden toimitukseen. Tukkimiehentäikin saa kyytiä, kirjoittaa Tapion kestävyysasiantuntija Sara Turunen. Muualla Suomessa hakkuualat on viljelty päätehakkuun jälkeen jopa nopeammin kuin vanhan metsälain aikaan. Metsäkatoasetuksen toimeenpano lykkääntyy. 11.10.2024 18 Metsälehti.fi KYMMENEN VUOTTA sitten Suomessa astui voimaan uusi metsälaki, joka antoi metsänomistajille uusia vapauksia metsänhoitoon. 10–13). SA RA TU RU N EN 11057_.indd 18 11057_.indd 18 5.10.2024 11.40.30 5.10.2024 11.40.30. Metsät on myös hoidettu aiempaa paremmin, eli ne on harvennettu oikeaan aikaan. METSÄLAISSA ON SIIS korjattavaa. Luonnonvarakeskuksen mukaan myöskään metsien uudistaminen ei ole metsälain muutoksen seurauksena kärsinyt – lukuunottamatta pohjoisinta Suomea, missä puuttomien uudisalojen määrä on hiukan kasvanut. PÖLYTTÄJÄ KIITTÄÄ LAHOPUISTA ”Vorokki-proomuun lastattiin järeää tukkipuuta Joensuun rahtisatamassa.” JUHAJNS METSÄLAKIA VOISI KORJATA RAJATUSTI Pölyttäjät parantavat metsän terveyttä ja turvaavat marjasadon. Myös kovakuoriaiset ja jopa muurahaiset voivat osallistua pölyttämiseen. Toinen metsälain selvä ongelmakohta on se, että vaikka laissa on selvät rajat harvennusvoimakkuudelle, niiden rikkomisesta ei ole säädetty sanktioita. Maaja metsätalousministeriön mukaan lain avaaminen ja sen epäkohtien tarkastelu voitaisiin tehdä rajatusti. Sekä Suomen metsäkeskuksen että esimerkiksi Metsä Groupin mukaan puiden järeys on kuitenkin viime vuosina kasvanut päätehakkuissa. Pelkona on ilmeisesti, että EU:n Suomelle asettamia velvoitteita hiilensidonnasta siirrettäisiin vastikkeetta yksityisten metsänomistajien kannettavaksi. Metsäteollisuuskin on valmis lain avaamiseen ja sen tasapainoiseen tarkasteluun kestävyyden eri näkökulmista. Päätehakattujen metsien järeytyminen entistä nuorempina on seurausta siitä, että niiden istutuksessa käytetty taimiaines on ollut aiempaa parempaa. PS. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Suomessa pölytystä tekevät pääasiassa lentävät hyönteislajit, kuten kimalaiset, mehiläiset, kärpäset ja perhoset. VAIKKA HUKKAJOEN raakkukatastrofin jälkeen voisi muuta ajatella, Metsäkeskuksen mukaan metsälain valvonta on viime vuosina tehostunut satelliittivalvonnan ansiosta. Vuonna 2022 julkaistiin kansallinen pölyttäjästrategia, jonka tavoitteena on turvata kotimaisten pölyttäjien ja pölytyksen tulevaisuus. Laajemmalla pölyttäjäkadolla olisi tuhoisa vaikutus etenkin ruoantuotannolle: hyönteispölytyksen arvoksi Suomen maataloudessa on arvioitu kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Pölyttäjien määrä vähenee maailmalla. Positiivista on myös, ettei päätehakkuita ole juurikaan tehty nuorissa kasvatusmetsissä, vaikka laki sen salliikin. MTK kuitenkin vastustaa jyrkästi lain avaamista. Kaikkea tätä ja paljon enemmän tapahtuisi, jos metsissä elävien luonnonvaraisten pölyttäjien määrä romahtaisi. Se antaa suomalaisille yrityksille niiden taseen koosta riippuen 1–2 vuotta lisää sopeutumisaikaa. Kimalainen kerää kanervasta mettä uudistusalalla. Uudistamisvelvoitteiden toteutumisen valvonta on kuitenkin vaikeutunut. Kokeneista metsäammattilaisista tuntuu pahalta, kun metsiä hakataan heidän mielestään nykyään liian nuorina. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI KUVITTELE METSÄTEIDEN pientareet ilman kukkia ja metsät ilman mustikkaa ja puolukkaa. Viranomainen pystyy satelliittikuvista jäljittämään ilman metsänkäyttöilmoitusta tehdyt laittomat hakkuut sekä metsälain arvokkaisiin elinympäristöihin kohdistuvat hakkuut. Ideologisesti suurin muutos oli jatkuvan kasvatuksen salliminen ja rajuin päätehakkuiden vapauttaminen järeysrajoista (s
Pölyttäjät hyötyvät pajuista, paatsamista ja kuusamista. Säästöpuuryhmiin ja yksittäisiksi säästöpuiksi on hyvä valita edellä mainittuja lajeja. Pölyttäjien auttamiseksi voi riittää, että luonnonhoidon toimia tehdään oikeissa paikoissa. Harmaalla suojelulla on monta nimeä, mutta kaikki saman juurisyyn ja yhdensuuntaisen tahtotilan ilmentymiä. Jätä puiden taimet istuttamatta kohtiin, joiden metsittyminen on muutenkin heikompaa. Pienpuuston raivauksen, energiapuun korjuun ja harvennushakkuiden yhteydessä tulee säästää taloudellisesti vähäarvoisia lehtipuita, kuten raitaa ja muita pajuja, pihlajaa sekä tuomea. MITEN VOI PARANTAA pölyttäjien elinolosuhteita. Teollisuus kyllä, yhteiskunta kyllä, mutta metsänomistaja on myös itse itsensä asiakas, sillä metsämaine on omakin asia. Säilytä riittävä lehtipuusekoitus. En enää käytännössä muille tee, mutta yhden pikkuhomman kävin tekemässä tuntityönä ja otin sen 40+alv.” Makarov ”Kuluvan vuoden toukokuun puolesta välistä alkaen on alanvaihdon myötä painettu paikalliselle mhy:lle istutusta ja raivuita. Jos niin ei tapahdu, jotain markkinassa on vialla. Ensisijaista on, että metsistä löytyy keväästä syksyyn pölyttäjille sopivaa ravintoa ja pesäpaikkoja. Tietyt kukkakasvit, metsämarjat ja puulajit, kuten pihlaja, tuomi, lehmus, vaahtera ja raita, ovat kokonaan tai osittain hyönteispölytteisiä. Päivää vaille valmiina työmaa, josta laskutan noin 1 500+alv.” Konkeloon kaataja EE RO SA LA 11057_.indd 19 11057_.indd 19 5.10.2024 11.40.31 5.10.2024 11.40.31. Pölyttäjät siis ylläpitävät ja lisäävät metsien monimuotoisuutta. Kaikki firmat ottavat kohtuuttomasti rahaa välistä. 11.10.2024 Metsälehti.fi 19 MITÄ HYÖTYÄ PÖLYTTÄJISTÄ on metsän hyvinvoinnille. Kysymys kuuluu, miten palkkaus toimii. Tuntitaksa on hyvä, siinä voi määrittää työn laadun.” Korpituvan Taneli ”Kyllä se 40 € saa vähintään olla tunti. Säilytä säästöpuiden alla oleva pienempi puusto ja pensaskerros. Pölyttäjät ja niiden toukat ovat oleellinen osa luonnon tasapainoa ja ravintoketjuja. Teiden varsilla kasvaa usein kukkia, mikä tukee pölyttäjien ravinnonsaantia. Pitää kumminkin olla serti-, ensiapuja työturvakortit taskussa, sitten vasta voi päästä töihin.” Arto ”Yrittäjämetsuriksi kun rupeat ja teet suoraan metsänomistajille työt. HCV-ALUEET , 50 metrin suojavyöhykkeet, vanhan metsän määrittelyn epäselvyydet, EU-säädöksiä ilma sakeana. Minä ostan raivaukset nykyään yrittäjämetsurilta tuntityönä 34 € tunnilta, siinä on sahat ja kulkukorvaukset jo mukana. Harmaan suojelun paine on periaatteessa hyvä asia, mutta voi kysyä, ovatko metsänomistajat lullukkaväkeä, jos käsissä olevaa niukkuutta ei osata tuotteistaa. Niitä tienvarret säännöllisesti, mutta vasta kukinnan jälkeen. Pölyttäjät käyvät kasvien ja puiden kukilla ja keräävät niistä ravinnoksi mettä, siitepölyä tai molempia. SARA TURUNEN KIRJOITTAJA ON TAPION KESTÄVYYSASIANTUNTIJA. Kysynnän ja tarjonnan oppien mukaan niukkuus nostaa hintaa. Töitä tekisin silloin tällöin. Pitämällä huolta pölyttäjistä pidät huolta myös metsäsi tulevaisuudesta. 50 ha raivausta eri työlajeja tai 20 000 tainta per kausi. Paahteiset ja kallioiset laikut ovat useille pölyttäjille tärkeitä pesäpaikkoina sekä kasvillisuutensa vuoksi. Monimuotoinen metsä tarjoaa sopivat elinolosuhteet erilaisille pölyttäjille, joista jokaisella on oma roolinsa ekosysteemien ylläpitämisessä. Mistä töitä löytää parhaiten. Myynti tässä ajassa 15,5 k+alv. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 En 30% Kyllä 70% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Raivaajan palkka. Lahopuu tarjoaa pölyttäjille elintärkeitä pesäpaikkoja. Ei tänä päivänä sillä taimikonhoitotaksalla pärjää kokeneet ammattilaisetkaan kovin rapoisasti, saati sitten aloittelija.” Puutuomas ”Eipä taida firmoja kiinnostaa harrastuspohjalla teko. Kun joku tahtoo metsänomistajalta jotain, niin se osoittaa, että metsänomistajalla on jotain, mikä on niukkaa. Asiakkaat yleensä olettavat, että työ aloitetaan ja suoritetaan sovitusti kerralla kuntoon.” Visakallio ”Yleensä, jos teet firmalle tai yhdistykselle sopimuksen, tulee sieltä jokin minimimäärä, mitä tulisi sahata/istuttaa per kausi. Jos lahopuuta on vähän, lisää sitä tekemällä tekopökkelöitä. On tiettyjä etuja siinäkin.” Mehtäukko ”Pystytkö aloittamaan raivauksen sovittuna ajankohtana, ja voitko tehdä sen yhdellä kertaa loppuun. Samalla ne hedelmöittävät kukat tuomalla siitepölyä emilehdille. Lajistoltaan monimuotoinen metsä on terve ja sopeutuu paremmin muuttuviin ilmasto-oloihin. Pölyttäjät kiittävät, kun jätät metsään etenkin pystylahopuut, mutta myös maalahopuut ja tuulenkaadot. Hehtaarivai tuntipalkalla. i Oletko istuttanut sekametsää. Minkä verran hehtaarilta tai tunnilta maksetaan?” Tumppi_A ”Entäpä jos aluksi tekisit vaikka metsänhoitoyhdistyksen lukuun. Kuka on luontoarvoissa asiakas, kuka hyötyy. Esim. Ilman vastiketta kyllä otetaan, jos niin annetaan, mutta onko pakko antaa. Periaatteessa hyvä SA RA TU RU N EN ”Olen aloitteleva raivaaja ja innostusta löytyisi kyseiseen työhön. Ja näille annetaan aikamääreet, mihin mennessä tulee tehdä.” Itämaan ihme ”Suosittelisin ostamaan hoitamattomia taimikkotiloja, jos kerran intoa kyseiseen työhön on, niin jää itsellekin jotain. Lisääntyneen valoisuuden ansiosta alueelle kehittyy enemmän kukkakasvillisuutta ja pienilmasto muuttuu pölyttäjien kannalta suotuisammaksi. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP MIKKO HÄYRYNEN Uusi kysymys: Käytätkö mönkijää metsätöissä. Nythän pärjää paremmin, kun ottaa marjaämpärin raivaussahan sijasta metsään ja myy marjat suoraan eikä isojen ostajien kautta. Esimerkiksi isorengashukkapistiäisten naaraat saalistavat tuholaisina tunnettuja tukkimiehentäitä, joita ne kuljettavat pesiinsä isoja määriä jälkikasvunsa ravinnoksi. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. On yhteisestä pussista kustannettu Metso, on harvoille ja valikoiduille tarjolla oleva FSC-lisä, mutta luontoarvomarkkinat ovat kuitenkin demo-asteella, kaukana valmiista ja kattavasta. Puuston harventaminen etenkin paisteisilla, metsäteihin tai peltoalueisiin rajautuvilla reunavyöhykkeillä lisää metsän valoisuutta
Tiheys on sitä luokkaa, että Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän Keudan opettaja Vesa Tanttu ei aloittelijoita tälle kohteelle Mäntsälässä edes päästäisi. Etenemisvauhti jää väkisinkin hitaaksi. ”Metsurin homma on fyysisesti rankkaa, ja vakituisia metsurin paikkoja on todella vähän. ”Jos tässä olisi kasvanut mäntyä, kaikki latvat olisivat jo hävinneet.” Kuusen kanssa tilanne ei ole aivan yhtä kriittinen. Metsäalaa opiskelevalla Vili-Pekka Westmanilla taimikonhoitotekniikka on töiden kautta hyvin hallussa. Koska kasvupaikka on rehevä eikä varhaishoitoa ole tehty, puustosta on tullut tiheää. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 11.10.2024 20 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT RAIVAUSSAHAN pärinä kuuluu jo kaukaa. KOOKAS JA TIHEÄ TAIMIKKO HAASTAA Aloittelijan ei kannata mennä raivaussahatöihin liian tiheään ja järeään taimikkoon. Rehevillä kasvupaikoilla varhaishoidolla on keskeinen rooli. Raivaussahatessa on tärkeää kaataa puut aina jo tehdylle aukolle päin. ”Ongelmia tulee, jos mennään heti aluksi liian vaikealle kohteelle, jossa on isoa puuta ja josta tulee paljon poistumaa”, Tanttu sanoo. ”Asenne ratkaisee”, sanoo Susanne Ala-Westman. Tantun mukaan taimikko olisi ollut viisainta hoitaa kuntoon viisi tai viimeistään kolmisen vuotta sitten. Tantun mukaan lähes kaikki nuoret hakeutuvat metsäenergialinjalle, toiveissaan metsäkoneenkuljettajan ammatti. Aikuisopiskelijoissa painottuvat metsuri-metsäpalveluyrittäjän tutkintoa suorittavat. 11058_.indd 20 11058_.indd 20 5.10.2024 11.59.00 5.10.2024 11.59.00. Lisäksi havupuut kärsivät, kun lehtipuut piiskaavat niiden latvoja. Mitä isommiksi taimet ehtivät ennen raivausta, sitä raskaammaksi työ käy. Opintojen jälkeen pitäisi lähteä yrittäjäksi”, Tanttu sanoo. Poistettavaa kertyy keskimäärin 16 000–20 000 runkoa hehtaarilla, kun tavoitteena on 1 800– 2 000 taimen tiheys. Kun päästään näköetäisyydelle, myös oranssiin pukeutuneet raivaussahaajat erottuvat hyvin taimien joukosta – olkoonkin, että kolmi–nelimetriseksi venähtänyt puusto on melkoisen tiheää. Tutkinto kasaan vuodessa Keudassa koulutetaan metsäenergian tuottajia ja metsuri-metsäpalveluyrittäjiä
Teroitustilanteessa on oltava tarkkana, ettei terä lipeä kädestä ja viillä haavaa. Toinen taimikossa töitä paiskiva on hänen puolisonsa Susanne Ala-Westman, jolla on ollut toiminimi viime syksystä. RAIVAUSSAHA on suunniteltu niin, että sahaajan itsensä on mahdotonta osua vahingossa terään, kun saha on asianmukaisesti kiinni valjaissa. ”Raivaamisessa on hyvä tietää suositukset, mutta ihan alussa ne eivät ole tärkeitä. 11058_.indd 21 11058_.indd 21 5.10.2024 11.59.11 5.10.2024 11.59.11. ”Luonnossa työskenteleminen tekee elämästä stressittömämpää.” Ala-Westman aloitti metsurin työt kylmää ja hyvin lumiseksi osoittautunutta viime talvea vasten. Samalla perehdytys on käynyt näppärästi. Keudassa opiskeleva Westman suorittaa ison osan kursseista näytöillä. Taimikonhoidossa haetaan nyt monipuolisuutta: tavoitteena ei ole tehdä yhden puulajin metsää, vaan jättää parhaassa kunnossa olevat puut kasvamaan. Järeytymisen sijaan taimet ovat nyt kasvaneet pituutta. Toinen vaihtoehto on ilmoittautua vaikka vain päivänkin mittaiselle raivaussahakurssille. Se estää myös puiden kaatamisen toisten päälle. JOS metsässä työskentelee useampi henkilö kerrallaan, toisiin pidetään 15 –20 metrin etäisyys. Luonnontilainen vai ei. Säästettävät puut on tärkeää valita huolella. Kohteella kasvavat jalot lehtipuut säästetään aina. Tämän istutuskuusen tyvi on kasvanut mutkalle, ”s:n malliseksi”, joten kuusi saa lähteä. Opettaja Vesa Tantun mukaan raivaussaha on myös omatoimiselle metsänomistajalle järkevä hankinta, joka tuottaa parhaan taloudellisen hyödyn. Eikä kannata aloittaa sillä ajatuksella, että juuri se suositustiheys pitäisi saavuttaa. Näin oli myös taimikkoa raivaavalla orimattilalaisella Vili-Pekka Westmanilla. Opettaja Vesa Tanttu (kesk.) vaihtaa ajatuksia Vili-Pekka Westmanin ja Susanne Ala-Westmanin kanssa. OPETUSTILANTEISSA vaarallisin hetki on sahan käynnistäminen, jolloin lähistöllä saattaa olla vielä muita opiskelijoita. Niitä tulee vastaan viikoittain – tämänkin taimikon läpi virtaa puro – joten tarkkana pitää olla. Siinä avittaa hirvittävästi, jos joku perehdyttää”, Tanttu sanoo. Opinnot voi tehdä pääsääntöisesti samoilla kohteilla, joilla muutenkin työskentelisi. ”Alku saattaa tuntua hankalalta. Osalla aikuisopiskelijoista on yritys pystyssä jo siinä vaiheessa, kun he hakeutuvat opintoihin. Hän on alanvaihtaja, ja tyytyväinen sellainen. Metsäpalveluyrittäjä Vili-Pekka Westmanin koiranpentu sai nimen Taimi. Lisäksi terää kopautetaan esimerkiksi kivellä tai viilalla: kirkas ääni kertoo, että terä on ehjä eikä halkea kesken töiden. Asenne ratkaisee. Koko tutkinto valmistuu vajaassa vuodessa. Kaikki poistettu on kotiinpäin Ala-Westman vasta suunnittelee metsuriopintoja. Tantun mukaan kohteen puusto olisi läpimitaltaan lähemmäs kymmensenttistä, jos raivaus olisi tehty viitisen vuotta sitten. Kokeneemmatkin metsurit hyötyvät siitä, että saavat pohtia esimerkiksi luontokohteiden käsittelyä yhdessä. Hän perusti yrityksensä vajaat neljä vuotta sitten. Tähän porukkaan myös Ala-Westman on päässyt mukaan. ”Ei se talvi niin paha ollut sittenkään. Ja varmaan auttaa, jos pohjalla on hyvä kunto.” Pidempään yrittäjänä toimineella Westmanilla on ollut tapana jakaa työkohteet parin muun yrittäjän kanssa tasan, jolloin työn tilaaja maksaa yhtä ison osuuden jokaiselle. ENNEN sahan käynnistämistä on tarkistettava, että terä on kiinnitetty sahaan kunnolla. Kaikki ylimääräinen puusto, joka lähtee pois, on kotiinpäin”, Tanttu sanoo. PEFC-sertifikaatti edellyttää suojakaistan jättämistä puron ympärille joka tapauksessa, mutta luontokohteiden käsittelyssä riittää usein pähkäiltävää. Ala-Westmania lukuun ottamatta koko porukka opiskelee tänä lukuvuonna Keudassa. TERÄÄN ei saa koskea missään tilanteessa, kun saha on käynnissä – ei tyhjäkäynnilläkään. METSÄSTÄ 11.10.2024 Metsälehti.fi 21 OPETTAJAN VINKIT TYÖTURVALLISUUTEEN RAIVAUSSAHAN terää on huollettava säännöllisesti, sillä tylsällä terällä töistä katoaa mielekkyys nopeasti
Kuukausi myöhemmin märempi puoli harvennuskohteesta saatiin hakattua paksun lumikerroksen aikaan. Viime talvena sama hakkuukohde ehdittiin aloittaa marraskuussa. Kantavalla maalla sijaitseva männikköosuus kaadettiin, mutta sitten metsäkonekuski ilmoitti itse, ettei kannata jatkaa pehmeämmällä pohjalla sijaitsevan kuusija koivuvaltaisen puolen tekemistä. ”Miten tämä onnistuu etämetsänomistajilta”, Juha Poikela pohtii. 11059_.indd 22 11059_.indd 22 5.10.2024 12.00.23 5.10.2024 12.00.23. Lähestyvän talven vuoksi esille on nostettava korjuuolosuhteet. ”Tässä ei pääse sammaloitumaan”, isä Juha Poikela sanoo tyytyväisenä. Vesa ja Juha Poikelan mielestä metsäkonekuskeille tulisi löytää kannusteita laadukkaaseen puunkorjuuseen. Nyt korjuujälkeä kehtaa tyytyväisenä esitellä. ”Tarvittaessa motokuskin tulee osata ja uskaltaa keskeyttää hakkuu”, Juha Poikela sanoo. Isä-poika-kaksikolla on monia hyviä käytännön huomioita metsänomistamisesta. ”Tietotaito ei siirry vain laittamalla nimet paperiin”, Vesa Poikela kertoo. Heidän mukaansa onnistuneen talvikorjuun ytimessä on ammattitaitoinen hakkuukoneenkuljettaja eli motokuski. Hyvää korjuujälkeä tekeviä motokuskeja voisi vaikka palkita näkyvästi. Vaikka metsänomistajatitteli on ollut harteilla useamman vuoden, sukupolvenvaihdoksen voi sanoa olevan yhä käynnissä. Ajouran kunnollinen havutus tärkeää Erästä Poikeloiden harvennuskohdetta puunkorjaajat olisivat tulleet tekemään kevään kelirikkoaikaan, mutta Vesa Poikela kielsi koneiden ajon metsään. 11.10.2024 22 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA HAMINA VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT SIITÄ on viitisen vuotta, kun Haminan Onkamaalla Kaakkois-Suomessa sijaitseva marjaja metsätila siirtyi Vesa Poikelan omistukseen. Vanhempi polvi on korvaamaton apu niin marjatilan töissä kuin metsäasioissakin. Jos talviharvennus tehdään liian pettävissä olosuhteissa, hakkuusta aiheutuu juuristovahinkoja etenkin kuusikoihin. Kuusten riskiin reagoitava monin tavoin Jos puunkorjuu on säiden armoilHARVENNUKSET VAATIVAT VALVONTAA Poikelat ovat siirtäneet metsänomistuksen nuoremmalle polvelle, mutta metsien hoito on yhä yhteistyötä. Hän tekee ajourat, havuttaa ne ja arvioi, onnistuuko talviharvennuksella kaadetun puuston ajo tien varteen yhä ongelmitta. Pitääkö tällaiset asiat mainita puukauppasopimuksessa?” Juha Poikela kysyy. Metsänomistajan on valvottava, ettei talviharvennuskohteelle ajeta metsäkoneilla huonoissa olosuhteissa. ”Ajouran kunnollista havutusta tai risutusta ei saa unohtaa. Poikelat muistuttavat, että Etelä-Suomessa kolmenkaan vuoden hakkuusopimusaika ei huonolla tuurilla riitä siihen, että talvikorjuukohde ehditään tehdä sopivissa olosuhteissa
Harvennushakkuun jälkeen kuusten kirjanpainajariski kasvaa joka tapauksessa, koska harvennuksessa muuttuvat valoja kasvuolot aiheuttavat puille stressiä. Ja sitä pitää tehdä monena vuotena peräkkäin”, Juha Poikela sanoo. Ei ole kylmää, märkää tai liukasta, hyönteiset eivät hyökkää kulkijapoloisen kimppuun, polunvarren pusikoissa eivät väijy pahantahtoiset lihansyöjät tai mieleltään vinksahtaneet häiriköt, ja mikä parasta, metsään on tultu vapaaehtoisesti ja vapaa-aikana. Jos haluaa suojata niin koivut kuin männyt, karkotetta tulee kaiken lisäksi levittää puihin kaksi kertaa vuodessa: koivut ruiskutetaan keväällä ja männyntaimet syksyllä. Heidän mielestään moottorisumuruiskun käyttömahdollisuuksia Tricon levittämiseen metsissä pitäisi tutkia, että työlään levitystyön kustannukset saataisiin jotenkin kuriin. Muutama vuosi sitten (2018) Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim arvioi, että myönteiset vaikutukset ovat terveillä henkilöillä melko vahvasti todennettuja erityisesti psykologisten vaikutusten osalta. Marjoja on niin avomaalla kuin kasvutunnelissa. Korjuujäljen lisäksi Poikelat ovat kiinnittäneet harvennushakkuissa huomiota kuusten kirjanpainajatuhoihin. ”Sama raha avomaalla ei ole niin varmaa. Pelloilla kalliiksi tulee etenkin, kun hirvet tallovat mansikoiden harsot ja rikkovat kastelujärjestelmiä. ”Tarvittaessa motokuskin tulee osata keskeyttää hakkuu.” Poikeloiden maatilan eli Lahden tilan pääviljelymarjat ovat mansikka ja vadelma. Niinpä. Melkein kaikki metsissä liikkumista koskevat empiiriset tutkimukset on tehty ihanteellisissa olosuhteissa. Hyvin voi siteerata tunnettua virkettä: Vaikka tietäisin huomenna kuolevani, istuttaisin tänään puun. Siitä todistavat haastattelututkimusten vastaukset. 11059_.indd 23 11059_.indd 23 5.10.2024 12.00.27 5.10.2024 12.00.27. Tuoreissa amerikkalaisissa tutkimuksissa on todettu, että kaupunkeihin istutettujen tienreunuspuiden määrä korreloi hyvin asukkaiden terveyteen erityisesti sydänja verisuonitautikuolleisuuden osalta. UUDEN METSÄN TEKEMINEN on henkisesti hyvin palkitsevaa. Oletus on, että hyöty oli seurausta ilman laadun paranemisesta puiden ansiosta. PUUSTON HYÖTY EI rajoitu ihmisten metsäliikkumisen myönteiseen kokemukseen. Mansikkapelloilla ja metsissä on ainakin yksi yhteinen asia: hirvien aiheuttamat tuhot. Monipuulajisilla metsäkohteilla on lukuisia pohdittavia kysymyksiä. 11.10.2024 Metsälehti.fi 23 METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Tunnelikasvatus vaatii enemmän resursseja, mutta panostukset tuottavat varmemmin satoa. Kannattaako uudistamisessa nostaa männyn ja koivun rinnalle jokin muu puulaji kuin kuusi: tammi, lehtikuusi tai douglaskuusi. Marjoja kasvatetaan avomaalla sekä kasvutunneleissa. Kun marjatilan töitä riittää varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, metsänhoidon kannalta ratkaisevinta ovat talviolosuhteet. PUIDEN AMMATTI-ISTUTTAJIEN terveyttä on tutkittu runsaasti työterveysalalla. Lehdessä myös arvioitiin, että metsillä voi olla merkitystä erityisesti kansanterveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä. Vaikka työ oli aikoinaan raskasta ja olosuhteet vaikeat, tekijälle jää vuosikymmeniksi hyvä mieli hänen katsellessaan lopputulosta, elinvoimaista nuorta metsää. Metsäpuiden taimikoita Poikelat suojaavat lampaanrasvaan perustuvalla Trico-hirvikarkotteella. Kanadalaisen tutkimuksen mukaan kovimmilla ovat selkä, jalat ja ranteet. Metsästäjät ovat pitäneet jo pitkään runsasta hirvikantaa Kaakkois-Suomen rannikkoalueella. Mitä pidemmälle istutussesonki kului, sen enemmän kivulloisuutta esiintyi. la, niin ovat myös kiireisen viljelijän omat metsätyöt. ”Viime talvena tein hakkuukohteen ennakkoraivausta, kun lunta oli polveen saakka”, Vesa Poikela sanoo. Niiltä tuskin voi Kaakkois-Suomessa välttyä. On näyttöä, että puiden istuttaminen on erittäin kuluttavaa, vaikka kyseessä on vuosittain korkeintaan muutamia kuukausia kestävä sesonkityö. Tricon levitys saatava helpommaksi Sama suku on viljellyt Poikeloiden maatilaa eli Lahden tilaa ainakin vuodesta 1543. Mitä kauemmin puut ehtivät kasvaa, sitä selvemmät vaikutukset olivat. METSÄNVILJELYN TERVEYSVAIKUTUKSET Puunajouran kunnollinen havutus tai risutus on elinehto kuusimetsien harvennushakkuissa. Pärjäävätkö kuuset vai pitääkö harvennuspoistumaa painottaa kuusiin. Poikeloilla on marjaviljelyn vuoksi kokemusta moottorisumuruiskun käytöstä. ”Olemme istuttaneet kuusta ja mäntyä sekaisin”, Vesa Poikela sanoo. Siirrytäänkö alueella osin jatkuvaan kasvatukseen tai osittaiseen uudistamiseen. Ja mikä pahinta, erilaiset taimitarhoilla käytetyt torjunta-aineet saattavat aiheuttaa terveyshaittoja. ”Kirjanpainajatuho ei ole enää ikäriippuvaista eli kohdistu vain ikääntyneisiin kuusikoihin”, Juha Poikela kertoo. VAPAAEHTOISELLA METSÄLUONNOSSA liikkumisella ja oleskelulla on vakuuttavien tutkimusten mukaan lukuisia terveysvaikutuksia. Jos metsikköä joudutaan harventamaan harvaksi kirjanpainajatuhojen vuoksi, miten harvan puuston kanssa jatketaan. Tulevaisuus on tunnelissa”, Vesa Poikela sanoo. Vähiten tutkimustietoa on niiden henkilöiden psyykkisestä ja fyysisestä terveydestä, jotka omalla kustannuksellaan ja ilman istutuksen tehokkuuspakkoa istuttavat uutta metsää. ”Tricon levitys on todella iso työ useamman hehtaarin taimikossa. Poikelat ovat aloittaneet sopeutumisen kuusen kasvavaan tuhoriskiin. Tällä hetkellä Lahden tilan pääviljelymarjoja ovat mansikka ja vadelma. Kasvutunnelissa viljelyvarmuus ja työvoiman saatavuus ovat parempia, myös satokausi on pidempi
Metsälehdessäkin on haastateltu useampaa metsänomistajaa, jotka ovat ajaneet mönkijöillä kiitettävän määrän puuta tienvarteen. Puunajokyvyn rajat pitää opetella. Järein ja tehokkain vaihtoehto on ostaa metsävaunu eli puunajokärry, josta löytyy valinnan mukaan esimerkiksi hydraulinen kuormain, vetorullat kärrypyörissä ja runkoohjaus. Nygårdin mukaan mönkijä-puunajokärry-yhdistelmä on saanut suosiota esimerkiksi saaristossa. METSÄSTÄ 11.10.2024 24 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ VIIME vuosien harvennushakkuukohujen keskellä on käynyt mielessä, miten onnistuisi nykyisen puunkorjuumallin täydellinen vastakohta. Mönkijän ja hydraulikkaa sisältävän vetävän puunajokärryn yhdistelmä maksaa 20 000–40 000 euroa. Täysin vapaata kulkeminen puiden välissä ei ole kapealla mönkijälläkään. Puukuormien painon vuoksi mönkijässä pitää olla jäykempi takajousitus jo vakio-ominaisuutena tai lisäostona. Kapealla mönkijäyhdistelmällä voi löytää maataloustraktoria suoremman ja nopeamman reitin puun varastopaikalle, Nygård sanoo. Eli sen sijaan, että pelätään ylileveiden ajourien ja isojen metsäkoneiden harventavan metsän tarpeettoman harvaksi, tehtäisiinkin ajouratonta puunkorjuuta. VA LT TE RI SK YT TÄ 11060_.indd 24 11060_.indd 24 5.10.2024 12.01.36 5.10.2024 12.01.36. ”Runko-ohjaus tekee yhdistelmästä paljon ketterämmän metsässä”, kertoo Kranman metsäkoneiden ja metsävaunujen jälleenmyyjä Simon Nygård. ”Mönkijöillä ajetaan metsän mukaan”, Lerkkanen sanoo. ”Mönkijäkuskista voi muuten tulla matkustaja.” Myös mönkijävehkeillä on tarkoitus ajaa täysiä puukuormia. HeikkeneMihin hintaan eroon ajourista. Samoin sen oppiminen, mistä täyden puukuorman kanssa voi ajaa. Vetorulla näkyy keskellä pyörien välissä. Mönkijätyöskentely vaatii opettelua Täyskuormaisen mönkijäkärryn vetojuhdaksi ei kannata hankkia 500-kuutioista pienempää mönkkäriä. Metsävaunun hydraulisen kuormaimen käyttö voi vaatia rutkasti opettelua. Jos aikoo ostaa mönkijän ja siihen tavallisen puukärryn, yhteishintahaarukka alkaa 10 000–15 000 eurosta. Maaston ominaisuuksia on kunnioitettava. Mönkijäyhdistelmällä saa tuotua metsästä puuta vähin jäljin, mutta tehokas ajouraton puunajo vaatii rutkasti opettelua. Runkotai aisaohjaus taas helpottaa mönkijä-kärry-yhdistelmän kääntymistä. Vetävä kärry on lähes välttämätön, jos mönkijällä haluaa ajaa isoja puukuormia vaikeassa maastossa. Mönkijän pyörien vaihto teloihin tuo lisää maavaraa, etenemiskykyä ja lumiominaisuuksia, mutta kankeuttaa kääntämistä ja maksaa useamman tuhat euroa. Jos harvennushakkuun puut ajaa mönkijällä, metsän voi jättää tiheäksi eikä metsänpohjaan synny leveitä ajouria. Mönkijöihin saa puunajokärryjä moneen lähtöön. Kun kärryn pyörät vetävät, mönkijän etenemiskyky mäissä tai vaikeassa maastossa paranee huomattavasti. VA LT TE RI SK YT TÄ vien talvijäiden aikakaudella haetaan kevyempää kalustoa. Kellfrin metsävaunuista suosituin, eli paketti 10, on arvonlisäveroineen reilut 11 000 euroa, Kranmanin suosituimman metsävaunun T1750E:n hinta on arvonlisäveron kanssa reilut 23 000 euroa. Puunkorjuu toteutuisi tällöin mönkijäyhdistelmällä tai vastaavalla pienmetsäkoneella. Niillä ei päästä varsinaisten metsäkoneiden tehokkuuteen, mutta kapeista väliköistä kulkevilla kevyillä välineillä puusto jää tiheäksi ja metsänpohjaan muodostuu vain vähän jälkiä. Nopea reitti varastopaikalle Tuulenkaatojen haku, polttopuusavotat, ensiharvennukset, erikoispuiden kaato, Nygård luettelee järeiden mönkijäpuukärryjen käyttötarkoituksia. Kellfrimönkijävaunujen myyjä Timo Lerkkanen muistuttaa, että tästäkin vielä tehokkaampi mönkijä tuo pelivaraa kiperiin puunajotilanteisiin
Pääsuunnittelija Anssi Koivusalo Ponsselta kertoo, että teknologian tuomista kaupalliseen tuotantoon jarruttavat lidar-tutkien saatavuus, hinta ja kestävyys – ensisijaisesti kestävyys. Kun puusto on harvaa, sen koneellinen luokittelu sujuu paremmin. Tutkijoiden siihen kiinnittämien lisälaitteiden avulla mittaustuloksia kertyy valtavasti, joten aineiston prosessoinnista on tulossa työlästä. Kuljettajan näytölle piirtyy puustokartta, jossa pystyssä olevat ja jo Niko Hyvärinen toimi metsäkoneenkuljettajana Evon tutkimushakkuulla. Paljon teknistä kehitystä tapahtuu jo yhdessä vuodessa”, Kaartinen sanoo. Kokeessa selviää, minkä verran tietoa saadaan tiheän puuston takaa”, Kaartinen selittää. Saatujen mittaustulosten perusteella tutkijat luovat matemaattisia malleja. Kolme päivää riittää aineistonkeruuseen, koska kohde on monipuolinen: kuusi-koivusekametsä muuttuu vähän matkan päässä harvaksi mäntymetsäksi. Älyharvesteri opastaa kuljettajaa Lähitulevaisuudessa metsäkoneenkuljettaja voi saada koneavusteisesti tuotetut ohjeet puuston käsittelemiseen. Tekoälyä tarvitaan esimerkiksi puulajien ja lahopuiden tunnistamiseen valokuvista. Vuosi sitten aineistoa kerättiin harvennuksesta ja päätehakkuusta. Ne ennustavat asioita, joita joka kohteella ei voi mitata. Hakkuukohde on ennakkoraivattu. Tekniikan käyttöönotto vähentää työn kuormittavuutta”, tutkimusprofessori Harri Kaartinen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta sanoo. kaadetut puut näkyvät erivärisinä pisteinä. Ojaa käsitellään tässä luonnonpurona, jonka ympärillä on suojavyöhyke. Puomin alapinnalla näkyy 360-kamera. Tänä vuonna on ensiharvennuksen vuoro. Näiden kokeiden avulla huomataan, mikä toimii. METSÄSTÄ 11.10.2024 26 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT HARVESTERIN koppiin ja puomiin on kiinnitetty jos jonkinnäköistä vempainta: on 360-kameraa, laserkeilainta ja satelliittiantennia. Drooneilla kerätään laserkeilausaineistoa, jonka pohjalta voidaan sijoitella ajourat ja tehdä tarkka hakkuusuunnitelma. Ponsse kehittää harvennusavustinta Ponsse esitteli oman älyharvesterinsa noin kaksi vuotta sitten. ”Metsäkoneenkuljettaja joutuu tekemään suuren määrän päätöksiä työpäivän aikana. Ehkä jo lähitulevaisuudessa tavallisetkin hakkuut alkavat droonien lennättämisellä kohteen yllä ja puiden välissä. Varsinkin itärajalla tapahtuu paljon satelliittihäirintää, joten korvaavaa tekniikkaa etsitään. 11071_.indd 26 11071_.indd 26 5.10.2024 12.03.03 5.10.2024 12.03.03. Aineistonkeruuta malleja varten Nyt tehdään vasta tutkimusta. Lisäksi kartalta selviää, mistä kohdin puustoa pitää harventaa. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Kari Väätäisen mukaan koneavusteisuus hyödyttää etenkin kokematonta kuljettajaa. ”Ojan varteen on jätetty tarkoituksella tiheikkö. Harri Kaartisen mukaan paikannustarkkuuden kehittäminen on iso kysymys, jolla on suora vaikutus myös hakkuisiin. ”Kun lidar-ongelmaan löytyy ratkaisu, saadaan paljon valmiimpi tuote.” Hankaluutena aineistojen laajuus Myös Evolla on käytössä Ponssen älyharvesteri. ”Tulevaisuudessa harvestereissa on todennäköisesti yksi tai kaksi nyt testattavista laitteista. Harvesteriin on kiinnitetty useita satelliittipaikantimia ja laserkeilaimia. Hämeenlinnan Evolla on käynnissä koe, jossa testataan laitteita ja kerätään niiden avulla tarkkaa tietoa hakkuukohteesta, sen puustosta ja luontoarvoista. Yhtiö itse puhuu mieluummin harvennusavustimesta: uudesta teknologiasta, jota on tuotu tavalliseen harvesteriin. Ponssen oma laserkeilain on hytin etuosassa. Harvesteriin kuuluu hyttiin kiinnitetty laserkeilain, joka kerää tietoa ympäröivästä puustosta
halk.paksuus: 45 cm » Paino 271 kg » Takuu 12 kk TIMCO ATV 28T HALKOMAKONE 1890 , 00 (ovh. halk.pituus: 61 cm » Max. METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. www.uittokalusto.. 7290,00) » Irroitettavat hihat » Joustavaa strecth-kangasta » Likaaja vettähylkivä » Vetoketjulliset tuuletusaukot » Monipuoliset taskut TIMBERMEN ALLROUND TAKKI 275 , 00 » 4-kerroksinen Areaneo viiltosuoja edessä » Korotettu selkämys » Hyvät heijastimet » Yläosa vettäja likaahylkivä, alaosassa Ripstop-kangas TIMBERMEN ALLROUND VIILTOSUOJAHOUSUT 275 , 00 Kampanja voimassa 15.11.2024 asti! Timco ATV 28T halkomakoneen ostajalle kaupanpäälle: 3M Peltor WorkTunes Pro radiokuulosuojaimet (arvo 89,00 €) Bison pokara 45 cm (arvo 50,90 €) Etujen arvo yhteensä: 139,90 € » Halkaisuvoima: 28 ton » Max. 2190,00) » Kulutusta kestävä » Liukumaton Griptec -pehmuste TIMBERMEN PRO MS TYÖKÄSINEET 14 , 90 » Rosterivisiiri » Pääpannan säätö: 54-62 cm » Integroidut kuulokkeet NORDFOREST PROTOS FOREST BY PFANNER 221 , 90 » UV-suojattu » 97 cm x 97 cm x 147 cm » Paino 1,84 kg NORFOREST KLAPISÄKKI 1,5 M3 13 , 90 » Erittäin kevyt » Tilava lestimitoitus » Kestää pakkasta -40°C » Lämmin karvavuori 100% polyester NOKIAN WINTER LIGHT KUMISAAPAS 59 , 90 Toimitukset vk 44 Kampanja voimassa 15.11.2024 asti! Kampanja voimassa 31.10.2024 asti 11071_.indd 27 11071_.indd 27 5.10.2024 12.03.05 5.10.2024 12.03.05. Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! Norwood LM30 isoja ominaisuuksia pienellä rahalla Hinta LM30 alk: 6560,00 Tukin halkaisija: 76 cm Tukin pituus: 5,0 m Alustan pituus: 6,0 m Laudan leveys max: 64 cm Moottorivaihtoehdot: 14 hv Kohler 8,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot LM30 LUMBERMATE LM30 Max.tukin halkaisija 76 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Kysy rahoitusvaihtoehtoja! HETI toimitukseen! NYT -10% Koneesta ja lisävarusteista! Kuvan traileri lisävaruste (ovh
Sen voi sanoa, vaikka mallikohtaisia myyntitilastoja ei julkaistakaan. Malli esiteltiin Metsälehdessä loppuvuodesta 2010. Stihl uudisti suosikkiraivaussahansa. Turhan hätäisesti Stihl ei suosikkimalliaan lähtenyt uudistamaan. Kahvojen muotoilu uudistettu Lyhyt runkoputki ja oteväliltään kapeat kahvat helpottavat sahan käsittelyä. Tehdään yhdessä tulevaisuuden metsä. Moottori on metsäraivurille sopivan sähäkkä jo ensimmäisten tankillisten aikana, ja meno sen kuin paranee parin päivän sahaamisen jälkeen. Metsänraivauksessa kahvan muhkeudesta ei mielestäni ole hyötyä, mutta ei siitä sanottavasti haittaakaan ole. Perustekniikkaan ei ole kajottu. Aktiivisella metsänhoidolla varmistamme metsien kestävän kasvun sekä edistämme hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta. METSÄSTÄ 11.10.2024 28 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSI RISTO PÖNTINEN, KUVAT STIHLIN FS 460 kuuluu kahden eniten myydyn metsäraivurin joukkoon niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Moottorin sylinteritilavuus on 46 kuutiosenttimetriä ja teho 2,2 kilowattia. Tällä lienee tavoiteltu käyttömukavuutta heinikon niitossa, jossa työliike on tasaisesti toistuva. Uuden sahan käyttöönottamista on helpotettu selkeillä käynnistysohjeilla. Uudessa mallissa kahvojen yläosat ovat anatomisen pallukkamaiset, ja peukaloille on oma lepuutuskolo kahvassa. Kahvojen keskisauma on siirretty kahvan sivulle, joten kosteuden ei pitäisi päästä yhtä helposti kahvan sisälle kuin aiemmissa Suosikkiraivurin uusi versio ilahdutti ja ärsytti Parasta Stihlin FS 460 -metsäraivurissa on kulmavaihteen voitelumahdollisuus, mutta sen toteutustapa on hankala. KOKEILTUA Valinnat, jotka teet metsässäsi tänään, vaikuttavat sen hyvinvointiin vuosikymmeniä. METSÄN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT KATSO VIDEO upmmetsa.fi/kumppanuus 11061_.indd 28 11061_.indd 28 5.10.2024 12.29.40 5.10.2024 12.29.40
Hanke käynnistyy tänä syksynä. Talvikäyttöä varten Stihlin kaasuvaijeriin joutaisi lisätä voitelunipan. Tehdään yhdessä tulevaisuuden metsä. Ratkaisu vaikuttaa huoltopalveluiden pakkomyynniltä. Drooneilla otettujen lämpökamerakuvien on todettu auttavan eläimistön seurannassa ja metsätuhojen ennaltaehkäisyssä. 11061_.indd 29 11061_.indd 29 5.10.2024 12.29.41 5.10.2024 12.29.41. Ruuvin avaamiseen tarvitaan erikoisavain, joka pitää ostaa erikseen merkkiliikkeestä. Perustelu on, että käyttäjät saattaisivat ylitäyttää kulmavaihteen, mikä rikkoisi vaseliinin laajentuessa akselin tiivisteitä. Stihl lisäsi kulmavaihteeseen voiteluaukon, mutta täyttöaukon pultin avaamiseen tarvitaan erikoisavain. ”Luonnon monimuotoisuuden vaalimisen pitää olla yhä tärkeämmässä roolissa metsänhoidossa. Aktiivisella metsänhoidolla varmistamme metsien kestävän kasvun sekä edistämme hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta. 950 euroa kahvoissa, joissa sauma oli kahvan yläpinnalla. Droonilla tehdyt lämpökamerakuvaukset yhdistettynä muuhun metsästä saatavaan dataan ja karttatietoon ovat arvokas työkalu tässä työssä”, Finsilvan toimitusjohtaja J uha Hakkarainen sanoo. METSÄN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT KATSO VIDEO upmmetsa.fi/kumppanuus Kuutio.fi on helpoin ja tehokkain tapa myydä puuta joko omatoimisesti tai ammattilaisen avulla. O N N I M Ä KI N EN Valinnat, jotka teet metsässäsi tänään, vaikuttavat sen hyvinvointiin vuosikymmeniä. Droonikuvauksia jatketaan Hakkaraisen mukaan Finsilvan mailla. Hyvä mutta hölmö uudistus Tärkein uudistus on kulmavaihteeseen lisätty voiteluaukko, joka mahdollistaa vaseliinin lisäämisen. Kahvojen muotoilua on uudistettu. Kilpailijalla sellainen on ollut vuosia. METSÄSTÄ 11.10.2024 STIHL FS 460 C-EM K Sylinteritilavuus 46 cm 3 Teho 2,2 kW Paino 8,5 kg (tankit tyhjinä ilman terälaitetta) Terä Stihl Woodcut, 200 mm/20 mm Suositushinta 1 285 euroa Verkkokaupoissa hinta n. Ratkaisu ei kuitenkaan ole ongelmaton. Voiteluaukon ruuvissa on viiden millin torx-kanta, mutta sen keskellä on nasta, joka estää tavallinen torx-avaimen käytön. Valitse, kuinka haluat huolehtia metsästäsi ja kilpailuta puukauppasi luotettavasti ja maksuttomasti suoraan verkossa. Lämpökamerakuvausta on hyödynnetty esimerkiksi hirvien talvilaidunpaikkojen ja kanalintujen pesäpaikkojen kartoituksessa. Yhtiö on mukana myös Suomen metsäkeskuksen vetämässä HirviDrone-hankkeessa, jossa tutkitaan droonien ja tekoälyn mahdollisuuksia hirvivahinkojen ehkäisyssä. Pesäpaikkojen kartoitus auttaa välttämään pesien tuhoutumista metsänuudistamisessa, tieto talvilaidunpaikoista on avuksi puulajivalintoja tehtäessä. Lämpökuvausta on kokeiltu yhtiön mailla Keski-Suomessa yhteistyössä droonikuvaukseen erikoistuneen Pöllönsilmä UAV:n kanssa. Jos uskoo osaavansa lisätä vaseliinia kulmavaihteeseen, voi hankkia Stilhiltä erikoisavaimen muutamalla eurolla tai avata ruuvin vaikkapa lukkopihdeillä. Näe puut metsältä. JUSSI COLLIN METSÄTALOUSYHTIÖ Finsilva on testannut tänä vuonna droonien hyödyntämistä metsänja riistanhoidossa. Finsilva kartoittaa hirviä ja linnunpesiä droonilla Lämpökameralla otetussa kuvassa keskellä oleva punainen piste on hautova teeri. Ajatus on, että vaseliinia lisättäisiin vain huollossa
Kun kuitumittaiselle puulle ei ollut käyttöä, jopa kolme neljäsosaa puun massasta jäi metsään. Monipuulajiset metsät näyttävät terveiltä. 11.10.2024 30 Metsälehti.fi METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI JA KUVAT M etsälehden syksyn lukijamatka vei Yhdysvaltoihin suomalaissiirtolaisuuden ydinalueille, Minnesotaan, Wisconsiniin ja Michiganiin. Halutuin sahapuu oli tuolloin valkomänty. Niiden hakkuista ei jäänyt siemenpuitakaan, joten metsät eivät palautuneet luontaisesti ennalleen. Koneyrittäjä Jim Wilsonilla on useita suomalaisia koneketjuja. Mutkaisten, paksuoksaisten ja haarautuvien lehtipuiden korjuu on hidasta, sillä hakkuukoneen automatiikkaa ei voi käyttää. Palokuorma oli valtava ja savun haju jatkuva. D IA N A O LK O W SK I Duluth Minneapolis Estivant Pines Wilderness Nature Sanctuary Hancock Rhinelander MINNESOTA WISCONSIN MICHIGAN USA KANADA Lake Superior Lake Michigan Pohjoismainen tavaralajikorjuu on valtamenetelmä Suurten järvien alueella. Pahimmillaan metsäpalojen vahingot ja uhrimäärät olivat hirveitä. Ojibwa-heimon metsät Yläjärven tuntumassa ovat metsätyypiltään hyväkasvuisia lehtoja. Latvaläpimitan minimi on kymmenen tuumaa, 25,4 senttimetriä. Länteen laajeneva maa rakennettiin Keskilännen raskailla hakkuilla. 11062_.indd 30 11062_.indd 30 5.10.2024 12.32.09 5.10.2024 12.32.09. Kun uudistamisia ei ole, ei ole taimikonhoitojakaan. Sahan hankkimasta, noin puolen miljoonan kuutiometrin puuSUOMALAISLOKARIEN JÄLJILLÄ Valkomänty vaihtui sokerivaahteraan ja puna tammeen Suurten järvien lehtipuuvyöhykkeellä. Northern Hardwoods -sahalla sahataan kahdeksaa lehtipuuta, joista valtaosa on kahta vaahteralajia, Cody Meier kertoi. Matkalaiset Ponssen päätoimipaikalla Wisconsinin Rhinelanderissa, missä aivan ensimmäinen Amerikkaan myyty Ponsse on kunniapaikalla. Lehtipuun runko ei ole havupuun lailla suora ja sen oksat ovat paksuja, joten tukit tehdään lyhyiksi. Tavallisimmat mitat ovat kahdeksan ja kymmenen jalkaa, 2,44 ja 3,05 metriä, ja ne lastataan rekkaan poikittain. Monen lajin sahausta Northern Hardwoods -sahayhtiö Michiganin yläniemimaalla, suomalaishenkisen Hancockin lähellä käyttää pelkästään lehtipuuta, ja lajikirjoa riittää. Oikealla Pohjois-Amerikan toimintojen johtaja Pekka Ruuskanen, vierellään Metsälehden edustaja Mikko Häyrynen. Nyt tyypillisiä ovat 15 vuoden välein toistuvat poimintahakkuut. Metsäammattilaisten piirissä osavaltioiden pohjoisosia kutsutaankin lehtipuuvyöhykkeeksi. Tärkeimmät puulajit ovat kovaksi vaahteraksi kutsuttu sokerivaahtera 60 prosentin ja halvempi, pehmeäksi vaahteraksi kutsuttu punavaahtera 20 prosentin osuudella. Suomalaisillakin lokareilla on osuutensa siihen, että osavaltioissa ei käytännössä ole 120:tä vuotta vanhempia metsiä. Punatammella on kymmenen prosentin osuus, ja loppu on paperija keltakoivua, kiiltotuomea sekä mustaja valkosaarnea
Myyjä on arvioittanut kuutiomäärän asiantuntijalla, joka on myös leimannut jätettävät puut. 11.10.2024 Metsälehti.fi 31 METSÄSTÄ ojibwaa ja toiset, Oulusta lähteneet, suomea. Käytännössä se tarkoittaa, että metsästä ei koskaan oteta pienintä eikä suurinta. Työtuntia kohden kuutioita tulee huomattavasti vähemmän kuin suorarunkoisissa havupuuhakkuissa. Nyt hakattava leimikko on ostettu neljä vuotta sitten kiinteällä hinnalla. SA LL A SA A ST A M O IN EN minen tukkija kuituosiin on aikaavievää, sillä koneen automatiikkaa ei voi käyttää ja kaatokoura on kuin kauko-ohjattu moottorisaha. ”Koronan aikana kysyntä ja hinta nousivat, mutta kun markkinat tulivat alas, inflaation nostamat tuotantokustannukset ovat pysyneet korkealla.” Seitsemän sukupolven katsannolla Ojibwa-heimoon kuuluva Austin Ayres Pohjois-Michiganin L’Ansen intiaanireservaatista kertoo suoraan olevansa fintiaani, sillä toiset isovanhemmat puhuivat SUOMALAISLOKARIEN JÄLJILLÄ Valkomänty vaihtui sokerivaahteraan ja puna tammeen Suurten järvien lehtipuuvyöhykkeellä. Toimintamalli poikkeaa suomalaisesta, sillä pääsääntöisesti hän ostaa leimikoita ja myy puutavaraa eri tehtaille. Leimikolta tulee myös sokerivaahteraa ja amerikkalaista haapalajia, isohammashaapaa. Hän luonnehtii ostamista helpoksi, sillä tarjontaa on runsaasti. Edelleen näkee, että isot koivurungot ovat antaneet tuohensa. Joitain alueita on jätetty käytön ulkopuolelle. ”Kaikenkokoisia puita tarvitaan, sillä pienet puut oppivat isoilta ja isot puut saavat pieniltä puilta toivoa.” Tuohityöt ovat tärkeä osa kulttuuria. Huolenpitoa on myös valkohäntäpeurojen helposti ryöpsähtävän kannan hallinta. 11062_.indd 31 11062_.indd 31 5.10.2024 12.32.11 5.10.2024 12.32.11. Hakkuutapa on jotain suojuspuuasennon ja tiheän siemenpuuasennon väliltä. Valmista sahatavaraa tulee noin 42 000 kuutiometriä. Vierailukohteella poistettavat, kuitumitan rungot on leimattu punavärillä. ”Meidän tulee oppia kolmelta edelliseltä sukupolvelta ja ajatella kolmea seuraavaa.” Reservaatin metsiä korjataan poimintahakkuilla. Wilson omistaa kolme Ponssen korjuuketjua ja työllistää seitsemän henkilöä. Valkomäntymetsän voi löytää vielä Estivant Pines -suojelualueelta Kuparisaaren pohjoispäästä. Näitä ennen haluttiin. Kun Suomessa puhutaan metsänomistuksen ylisukupolvisuudesta, anishinaabeilla on seitsemän sukupolven periaate. Kuin kauko-ohjattu moottorisaha Metsäkoneyrittäjä Jim Wilson korjaa leimikkoa Wisconsinissa Stanleyn kylän tuntumassa. Kovaksi vaahteraksi kutsuttu sokerivaahtera on yleinen sahapuu, joka tulee kuivata nopeasti, sillä sokeripitoinen puu ottaa herkästi hometta. Valkotammen rungon ja isoimpien haarojen selvittäsumasta 75 prosenttia on kuitupuuta. Ayres kutsuu heimoaan nimellä anishinaabe, mikä tarkoittaa taivaasta laskeutunutta. Talousjohtaja Cody Meier kertoo, että sahatavaramarkkina kipuilee vieläkin koronan jälkeisissä tunnelmissa. Toisaalta yksi paraslaatuinen tammen tyvitukki voi olla tuhannen taalan, eli noin 900 euron, arvoinen. Heimon ajattelussa kaikki eläimet ja kasvit ovat ihmisen yläpuolella, sillä kaiken perustana on luojan kanssa tehty ensimmäinen sopimus, joka velvoittaa anishinaabet pitämään huolen luomakunnasta. Isolla puulla on iso latvuskruunu. Yhtiöllä on omia metsiä 28 000 hehtaaria, mikä kattaa 15 prosenttia puuntarpeesta. Ojibwa-nimen merkitystä hän ei suostu avaamaan, paitsi että se on pohjoisten cree-naapureiden antama eikä erityisen hyväntahtoinen. Tuohilevyjä on käytetty majojen kattamiseen ja kanootteihin. Suomeen verrattuna sahalinja on työvoimavaltainen, sillä henkilöstöä on noin sata
Nytkin teltta on mukana. Kun virittelemme retkikeitintä Patvinsuon kansallispuistossa Pohjois-Karjalassa, arviot näyttävät pitävän kutinsa. Kansallispuiston opas kertoo isänsä sanoneen, kuinka Teretissä on ollut laavu jo 1900-luvun alkupuolella. Suomen Latu puolestaan kertoo, että koira kannustaa kansalaisia yli kahteen miljoonaan ulkoilukertaan vuodessa. Kokemukset eivät liene olleet pahimmasta päästä, sillä nykyisin telttaretkillä ei ole kahta sanaa siitä, kuka käy ensimmäisenä tarkistamassa pystyyn nostetun teltan sisänurkat. Lämpimänä yönä laavussa ei tarvinnut palella, vaikka nuotiota ei maastopalovaroituksen takia saanutkaan tehdä. Pari shetlanninlammaskoiraa hyppää Suomunjärven etelärannalla jopa kanoottiin kahden kaksijalkaisen kera. Pientä perinnerakentamista Laavu odottaa meitä suurta avosuota halkovan metsäniemekkeen reunassa. Muuten laavussa koiran kanssa vietetty yö onnistui hyvin. Ehkä paikan pitkän historian kunniaksi tämäkin laavu on rakennettu perinteitä mukaillen: kuusenvitsakset sitovat tukipuita päätyseinien läpi, eikä lattiaa ole korotettu maan tasalta. Vielä YLLÄTYSTEN YÖ Huuhkajan huhuilu kauhistutti. PILKKEET 11.10.2024 32 Metsälehti.fi RETKEILY HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT LUONNONVARAKESKUKSEN tutkimus sanoo, että noin joka kolmas suomalainen ulkoilee koiran kanssa. Teltassa Jupi on yöpynyt useita kertoja, ensimmäisen kerran kolmen kuukauden iässä. 11063_.indd 32 11063_.indd 32 5.10.2024 12.37.09 5.10.2024 12.37.09. Kyseessä olisi 1,5-vuotiaan shelttimme Jupin sekä perheen 8-vuotiaan partiolaisen ensimmäinen laavuyö. Kolmen hengen teltta roikkuu vuodesta 1991 asti hyvin palvelleen rinkan pohjassa siltä varalta, että Teretinniemen laavulla olisi muitakin yöpyjiä. Ohikulkija nostatti kunnon rähäkän, eikä nurkissa pyörinyt jyrsijä jäänyt kiinni. Teretinniemen lintutorni lähellä Ilomantsin ja Lieksan kuntarajaa on Patvinsuon kansallispuiston suosituimpia vierailukohteita. Telttaharjoitus tekee mestarin Aiomme viettää seuraavan yön laavussa. Vilkkaana ulkoilupäivänä ohi kulkee tuon tuosta retkeilijöitä koiriensa kanssa. Silloin laavu oli palvellut majapaikkana, kun työväki korjasi suolta heinää karjan ruoaksi
11063_.indd 33 11063_.indd 33 5.10.2024 12.37.12 5.10.2024 12.37.12. Juuri kun olen vaipumassa uneen, Jupi nostaa remakan. Eläinravinnon käyttäjät eivät ole niin kranttuja, vaan voivat saalistaa sekä latvustossa että metsän pohjalla. Olemus on jäntevä kuin seisovalla lintukoiralla saaliin edessä. Saalis taitaa tällä kertaa vain olla lattian alle kätkeytynyt pikkujyrsijä. Ampiaisten rooli puiden ystävinä ei ole yhtä näkyvä. voi todeta kuuntelemalla: puiden latvuksista kuuluu jatkuva humina. Useimmat kasvinsyöjät ovat erikoistuneet tietynlaiseen ravintoon ja asustavat joko ylätai alakerrassa. Rivakka liike jatkuu takanurkkaan, jossa kuono ankkuroituu seinän ja lattian kulmaan. Hippasilla laavun sisällä Puoli yhdeksältä alkava huuhkajan vaimea huhuilu ei ole parasta unilääkettä kaikille meistä. Harvempi on ehkä malttanut seurata samanlaista liikennevirtaa puiden rungoilla. Itse keksittyjen tietokilpailukysymysten seurassa ja punaisen lampun kajossa pelot nukkuvia ihmisiä nokkivasta pöllöstä unohtuvat. METSÄN KÄTKÖISSÄ muutamia vuosia sitten laavussa oli pärekatto. Ponnahdan istumaan ja huomaan, kuinka laavun ohi kulkee hiljainen yön vaeltaja ja roikottaa lyhtyä kädessään. Ampiaisten todellisen määrän PESÄ MAASSA, RUOKA PUUSSA Tassujen kuntoa on tarkkailtava etenkin pidemmillä retkillä ja vaativammassa maastossa. Muurahaiset lypsävät kirvoja ja samalla suojelevat niitä pedoilta ja loisilta. Saan sitä, mitä tilasin. Nyt suuri osa alaspäin matkaavista muurahaisista näyttää kulkevan ilman saalista. Oksistossa voi nähdä kiipeilemässä erilaisia maan pinnalla liikkuvia petoja, vaikka havainnot jäävätkin satunnaisiksi. Tällä ne hyvittävät kirvojen aiheuttamaa tuhoa. Outo ilmestys nostaa omallekin iholle aavistuksen ihmetystä. Kirvoja hoitaessaan ne myös saalistavat lehvästöä syöviä toukkia. Sammalmattoa halkovat muurahaisten valtatiet ovat tuttuja, ja moni on katsellut niillä kulkevaa liikennettä: vailla kantamusta pesästä poispäin ja paluumatkalla joko saalista tai pesäainesta raahaten. Rikkonaisen iltayön jälkeen meno rauhoittuu niin laavun sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Kun seuraavan kerran vaivun horrostilaan, alkaa taas tapahtua. Uhmaan kuitenkin kohtaloani ja nousen istumaan. Hyönteisiä saalistavat ampiaiset ovat siis metsänomistajan ystäviä ja kenties rajoittavat merkittävästi kirvojenkin määrää. PILKKEET 11.10.2024 Metsälehti.fi 33 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Silmiin tuijottava Jupi hetkuttaa itseään nuoren koiran energialla niin intona, että oma mukaväsymys vaihtuu saman tien iloksi. KANGASMETSÄSSÄ ON KAKSI kerrosta, jotka tuottavat uutta energiaa muun luonnon käytettäväksi: puiden latvukset ja maata kattava sammalten, varpujen ja ruohojen matto. Usko vahvistuu, että se pärjää laavussa siinä missä teltassakin. Hihna kiristyy, ja Jupi hypähtää kohti eväsvarastoa. Nyt ennuste lupailee lämmintä yötä, ja olemme varanneet sille huovan makuualustaksi ja peitoksi. Metsässä näkyvien ampiaisten määrä on hämmästyttävän pieni siihen nähden, kuinka paljon ihminen, mäyrä, supikoira ja mehiläishaukka löytävät ampiaispesiä. Siellä ampiaiset saalistavat hyönteisiä toukkiensa ravinnoksi ja saavat itse energiansa kirvojen mesikasteesta. Aamuseitsemältä nukuttaisi vielä. Kun heitämme makuupussit ja -alustat laavuun, koirakin kellahtaa sinne rauhoittumaan. Nyt koira istuu terhakkaana nokka kohti pimeyttä ja kadonnutta kulkijaa eikä hievahdakaan kymmeneen minuuttiin. Joskus hietatuhatjalkainenkin kiipeää oksistoon ruokaa etsimään. Kylmempinä telttaöinä olen välillä ottanut kuusikiloisen koiramme avoimen makuupussinkin suojiin. Tämän parempaa herätystä retkellä tuskin voi ollakaan. Se on kuitenkin harhaa: ne ovat käyneet lypsämässä latvuksen kirvakarjaa ja kuljettavat lypsämänsä sokeripitoisen nesteen vatsassaan pesässä asustavien kumppaneiden käytettäväksi
Kuinka ylisuuren päittäisja/tai säteisvälyksen korjaus tehdään. Täysravinnot ja täydennysrehut koirasi jokaiseen elämänvaiheeseen. Kuvattujen ongelmien vuoksi 545 FX/FXT AT -raivaussahojen moottoreita on särkynyt jopa parin viikon käytön jälkeen. Tämä ilmeisesti johtuu joko liukusovitteisen kampiakselin laakerikaulojen, laakereiden tai lohkon laakeripesien kulumisesta. Tuntuu kuin Husqvarna olisi menettänyt laatuotteensa moottorija raivaussahojen valmistuksessa. Se voi muodostua ongelmaksi, jos muut moottorin komponentit alkavat olla kuluneita. Jokin on mielestäni pahasti pielessä, kun valmistaja sallii reilun, jopa lähes millimetrin, päittäisvälyksen kampiakselissa. Millainen on takuukäytäntö ja valmistajan virhevastuu. Tämä helpottaa huoltoa ja asennusta. Mitä hyötyä kyseisestä laakerointiratkaisusta on. Mitkä ovat huolto-ja korjausrajat. Raivaussahamalli 545FX/ FXT:n oikea huolto on dokumentoitu Husqvarna-jälleenmyyjien saatavilla olevissa korjaamo-oppaissa. Korkea proteiinimäärä ja monipuolinen rasvakoostumus tukevat lihasmassan kehitystä ja antavat energiaa pitkäänkin jahtitai harrastepäivään. Jos versiomuutos on tehty, mistä alkaen ja mitä on muutettu. PILKKEET 11.10.2024 HALUAISIN tietää, mistä johtuvat Husqvarna 545 FX/ FXT Autotune -raivaussahan ongelmat, joita on käsitelty muun muassa sosiaalisen median kanavissa ja keskustelupalstoilla. Kuinka paljon Husqvarna 545 FX/FXT AT -raivaussahojen moottoreita on takuun puitteissa jouduttu korjaamaan edellä mainituista syistä. TUOMAS KUIVAMÄKI MYYNTIPÄÄLLIKKÖ OY HUSQVARNA AB Avoin kysymys Husqvarnalle LUKIJAKYSYMYS SERTIN ARVOISTA KOIRANELÄMÄÄ SertiLifen ruoat valmistetaan vuosikymmenten kokemuksella, laatu keskiössä, tutkituista suomalaisista raaka-aineista. Olisikin mielenkiintoista saada selvyyttä muun muassa seuraaviin 545 FX/ FXT AT -raivaussahaa koskeviin asioihin: Miksi kampiakselin laakeroinnissa on päädytty tällaiseen liukusovite-/päittäisvälys-ratkaisuun. Siksi tämä ei kuulu takuukorjausten piiriin. Virhevastuuta ei voine takuulla ohittaa/kuitata, vaan se lienee takuuta pidempi. Nivelten hyvinvointia tukevat glukos amiini ja kondroitiinisulfaatti. L-karnitiini osallistuu energia-aineen vaihduntaan ja tehostaa hapenottoa. Kampiakselin välys ei itsessään ole ongelma. SertiLife Sport on paljon liikkuvien koirien energiapitoinen täysravinto. Valmistajan tai maahantuojan kommentteja ongelmiin en ole nähnyt. Tämä näkyy mielestäni erityisesti silloin, kun Husqvarna tuo markkinoille uuden laitteen. Tuotetta revisioidaan useilla muutoksilla ainakin ensimmäinen vuosi. Katso tarkemmat tiedot: 11064_.indd 34 11064_.indd 34 5.10.2024 12.39.34 5.10.2024 12.39.34. Tällöin voi olla tarpeen korjata kuluneita osia – näissä tapauksissa sovelletaan vakiotakuukäytäntöjä. Moottori voidaan purkaa ja koota ilman erikoistyökaluja, mikä vähentää kampiakselin vääntymisja vaurioitumisriskiä, jos moottoria huolletaan väärin. Katso lisää: sertilife.fi Jälleenmyyjät: mm. Puuilo, Lantmannen Agro ja erikoisliikkeet. Onko asiaan kiinnitetty huomiota tehtaalla ja onko nämä asiat korjattu uusissa versioissa. Kuinka paljon valmistaja sallii päittäisja säteisvälystä kampiakselissa. Joillakin käyttäjillä on Husqvarna 545 FX AT:n kampiakselin säteisvälyskin tullut niin suureksi, että vauhtipyörä on ottanut kiinni sytytyslaitteisiin. Ihmettelen liukusovitteella olevaa kampiakselia! Sellaista en ole ennen ammattiluokan moottoritai raivaussahoissa kohdannut. Moottorija raivaussahoja on valmistettu jo vuosikymmeniä, ja kampiakselin laakerointiin on olemassa hyvät ja vakiintuneet käytännöt. Olisiko ratkaisun syynä kokoonpanon ”halpuutus”, eli moottori voidaan koota lämmittämättä ja vaikka robotinkin avulla. JUKKA RÄSÄNEN METSÄNOMISTAJA LEMPÄÄLÄ KAMPIAKSELISSA on tarkoituksella liikkumavara. Suositukset huoltoväleistä ovat tuotteen omistajan saatavilla olevassa käyttöohjeessa. Husqvarnan moottorisahoja Suomessa testaava kertoikin, että kyllä hän antaa kehityspalautetta, mutta eivät tehtaan ihmiset juuri kuuntele. Kampiakselin ja laakerin välys ei ole vika, vaan tarkoituksellisesti suunniteltu
Puunostaja, urakoitsija ja metsänomistaja kantavat vastuuta työmaista. Metsätalouden paikkatietojärjestelmiä ja satelliittivalvontaa kehitettiin luottaen avoimuuden auttavan virheiden estämisessä. Arvostamme hyvien vuorovaikutustaitojen lisäksi itsenäistä ja oma-aloitteista otetta työntekoon. Metsäkeskuksessa metsälakia valvoo 85 Raakut turvaan historiasta oppimalla PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN henkilöä. Esimerkiksi vuosikymmeniä sitten harjujen suojeluohjelma käynnistyi kirjeillä hallintovirastosta. Se johti aavistushakkuisiin. Sama ilmiö voi toteutua avohakkuiden kritisoinnin takia. Valvontatyötä tekevät ely-keskukset luonnonsuojelulain kohteilla, ja metsälakia valvoo Suomen metsäkeskus. Valvonta on jaettu kahdelle organisaatioille. Metsäkeskuksen muutoksissa menetettiin hiljaista tietoa ja valvojien läsnäoloa metsissä. Pitääkö uhanalaisten lajien esiintymien olla salaista tietoa. Vastaamme Lapuan Sahan puunhankinnasta ja toimitamme merkittävän osan Vaskiluodon ja Seinäjoen voimalaitoksien puupolttoaineista. 11064_.indd 35 11064_.indd 35 5.10.2024 12.39.35 5.10.2024 12.39.35. TOIMITUSJOHTAJAA luotsaamaan organisaatiotamme, joka tukee puunhankintaja puuntuottamistoimintojen kehittämistä sekä edistää puuhuollon toimintaedellytyksiä. Metsä saattoi osua otantaan tai valvoja tupsahtaa paikalle. Suomen ympäristökeskus toimii muuten 700 asiantuntijan voimin. Leimikkojen ja avohakkuualojen koko kasvaa, mikä lisää riskejä ja myös boreaalisten metsien dynamiikkaa tuntemattomien kritiikkiä avohakkuita kohtaan. Vahinkojen estäminen vaatinee myös hiljaisen tiedon ja inhimillisten tekijöiden huomioon ottamista. Joka kunnassa vaikutti tälle vuosituhannelle toimijoiden tuntema lainvalvoja, metsätalousneuvoja. Vääjäämättä tuli mieleen vanha radikaali ajatus: yhtenäiseen luonnonvaraministeriöön voisi yhdistää maaja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön. Ympäristöarvojen korostuminen ei ole ollut ongelmatonta metsätaloudessa. Sen alaisuudessa toimisivat edelleen metsäja luonnonsuojelulakien valvojien verkosto tarpeellisine tukija johto-organisaatioineen. Unohtuiko inhimillinen tekijä, ihminen kaikkine puutteineen. EPM Metsä Oy on Lapuan Saha Oy:n ja EPV Energia Oy:n omistama puunhankintayhtiö. Mikäli sinulla on kokemusta menestyksekkäästä johtamisesta ja innostut verkostojen johtamisesta ja kehittämisestä, saatat olla etsimämme henkilö. Ihminen on oppivainen, ja metsälakia valvova osaa valvoa myös toisia lakeja. Luonnonsuojelulain mukaisia tehtäviä hoitaa koko maassa 130 henkilöä pysyvällä rahoituksella. Nykyhenkilöstö on varmasti ammattitaitoista, mutta onko heitä riittävästi läsnä siellä, missä tapahtuu. Vuoden 2014 markkinaliberaali metsälaki ihmetytti metsänomistajia ja ammattilaisia, koska keskenkasvuisten metsien uudistaminen sallittiin. Metsäala on elänyt voimakasta murrosta. PILKKEET 11.10.2024 Metsälehti.fi 35 LUKIJALTA SUOMUSSALMEN Hukkajoen raakkusurman syitä tutkii poliisi, ja vastuita ja ohjeisiin sitoutumisen puutteita selvitetään. Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Timo Hongisto puhelin 040 076 0402 EPM Metsä 2 x 130 tabloid syksy_85 30.9.2024 13.15 Sivu 1 Lue lisää osoitteesta psycon.fi/avoimet-tyopaikat ja hae viimeistään 27.10. Yhtiön liikevaihto on noin 19 miljoonaa euroa ja puunhankintamäärä noin 300 000 m3 vuodessa. Lajien suojelutiedon tarkentuessa hyödyttäisiin paikallisista valvojista ja avoimesta tiedosta. Metsätalous on aina toiminut yhteiskunnan ehdoilla. Tutustu meihin paremmin metsateho.fi Hae viimeistään 27.10. Pirstaloitunut vastuu ei tuota parasta tulosta. Eduskunnalla olisi avaimet käsissään. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa metsäalan koulutusta tai aikaisempaa työkokemusta. Aiemmin urakoitsijat sekä puunostajat ja -myyjät eivät kehdanneet porsastella, koska tunsivat lainvalvojan. Hyvä ruotsin kielen ja riittävä suomen kielen taito ovat välttämättömiä työn edellytyksiä. Usko omavalvontaan on suuri, mutta metsätaloudessa liikkuva raha houkuttelee oikomaan mutkia. Neuvonta ja lainvalvonta eriytettiin. Hakemukset pyydämme toimittamaan viimeistään 27.10.2024 osoitteella timo.hongisto@epmmetsa.fi. EILA VALTANEN METSÄNHOITAJA, TOIMINUT LAPISSA JA KAINUUSSA METSÄTALOUDEN PALVELUKSESSA, VIIMEKSI KAINUUN ALUEEN METSÄKESKUKSEN JOHTAJANA HAEMME PUUKAUPAN AMMATTILAISTA/ VI SÖKER EN SKOGSEXPERT vastaamaan puun ostoja korjuutehtävistä Pohjanmaan rannikoalueella. Järjestelmällisen metsätalouden lähtökohtana olivat pilalle harsitut raiskiot. Etsimme innostavaa ja kokenutta Operatiivisen toiminnan, talouden ja oman alansa huippuosaajista koostuvan henkilöstön johtaminen strategiamme mukaisesti Aktiivinen verkostoituminen, verkostojen kehittäminen ja yhteistyömahdollisuuksien hakeminen alan toimijoiden kanssa Tutkimushankekokonaisuuden johtaminen ja niiden jatkuvuuden varmistaminen Omistaja-arvon ja Metsätehon brändiarvon kirkastaminen ja kehittäminen Tärkeimmät tehtäväsi: Metsäteho Oy on suomalaisen metsäteollisuuden yhdessä omistama puuhuollon kehittämisyhtiö
Einola -tilalla voimassaoleva hakkuusopimus ylispuitten poistosta n. 139.000 € / tarjous. 14 ha. Tie perille. Rajoittuu 2 sivulta hyväkuntoiseen metsäautotiehen, etäisyys asfalttitiehen n. 185.000 €/tarjous viim. perustettu 1933 11.10.2024 MYYDÄÄN OIKAISU MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILOJA, Niukkala, Parikkala 4 eri kiinteistöä, joista metsämaata yhteensä n. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Kävyistä maksetaan kerääjille 1,40 euroa litralta, ja ne toimitetaan Tapiolle. 050 464 6500. Hp. 27.10. Ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. 18,5 ha turvemaita. Valtion mailta keruuseen Metsähallitus on antanut luvan. Erittäin hyvin saavutettavissa oleva ja erittäin puustoinen metsätila. Apuraha voidaan myöntää suomalaiseen metsäntutkimukseen ja metsien käyttöön kohdistuvaa opinnäytetyötä varten. Terävarustukseen kuuluu 20”/50cm terälaippa ja 325x508x1,3 teräketju. 13 256 m 3 . Kerättävien käpyjen tulee olla aukeamattomia, terveitä ja kiinni viimeisen vuosikasvaimen tyvessä. Kiinteistöstä Einola 580-431-8-38 myyjä pidättää itsellään n. 78,5 ha ja peltoa n. 47 ha ja uudistuskypsiä n. 2587 m 3 . Vapaamuotoiset yhden sivun mittaiset hakemukset mahdollisine liitteineen pyydetään toimittamaan 31.10.2024 mennessä osoitteella kalle.vahaheikkila@gmail.com. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 1,95 ha. Käpyjä vastaanotetaan 14.10–16.12. konehalli 18 x12 m) ja liittymäsopimukset (sähkö ja vesi). Maatila Laihian eteläosassa. Käpyjen keräys käyntiin Koillismaalla Ulosottolaitos Myydään metsää 50,9 ha Hyrynsalmella Myydään: yhdessä kaksi erottamatonta määräalaa kiinteistöistä Kotimäki 105-404-39-0-M602 (46,4 ha) ja Lisä-Kotimäki 105-404-40-2-M602 (4,5 ha), yhteensä 50,9 ha Hyrynsalmella. Metsäarvion mukaan puustoa n. Tarkemmat tiedot kohteesta https://huutokaupat.com/kohde/4983913 Nettihuutokauppa päättyy 21.10.2024 klo 12:00 Esittely: Omatoiminen tutustuminen Tiedustelut: ulosottoylitarkastaja Kati Sinisaari, puh. Pihapiiri rakennuksineen (mm. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 92. 1,2 ha:n ja harvennuksista n. välisenä aikana. Pasi Peltoniemi kihlakunnanvouti 11065_.indd 36 11065_.indd 36 5.10.2024 12.42.19 5.10.2024 12.42.19. 1140 m 3 (+ vuoden 2024 kasvu). 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 4,1 ha. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. APURAHA OPINNÄYTETYÖTÄ VARTEN Jouko Tuovolan Säätiö ilmoittaa haettavaksi vuonna 2024 myönnettäviä apurahoja. Hp. Pääasiassa nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. 4,4 ha. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Pidätettävät osuudet on jo vähennetty kiinteistöjen pinta-aloista. Metsämaista n. Kohdetta välittää Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Varttuneita kasvatusmetsiä n. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 029 432 6108 Eero Sala p. vuosikerta. Metsänhoitoyhdistyksestä muistutetaan, että käpyjen keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. 8,06 ha sekä erillisen palstan Ylä-Kuorejärven pohjoispäässä n. 152.000€/tarjous viim. Kolmesta kiinteistöstä koostuva yhtenäinen metsätila. 040 510 8085 www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! TOISIN kuin Metsälehden 16/2024 Nyt on muuten vääntöä -artikkelissa kerrottiin, Milwaukeen uuden akkusahan mallinumero on M18 F2CHS50-802. Keräysalueita ovat Posio, Kuusamo, Taivalkoski ja Pudasjärvi. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 1 km. Alle kolmen sentin mittaisia käpyjä ei kerätä. Kokonaispuusto arvion mukaan n. Sähköliittymä on, rakennukset purkukuntoisia. Puustoa n. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä/hylätä saadut tarjoukset. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. Kiinteistöstä Väinölä 580-431-8-27 myyjä pidättää itsellään talouskeskuksen ja sen ympäröimänä n. 3 ha:n alueella. MAATILA, Salo, Perniö 11,82 ha. PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. Tilojen erittely: Väinölä 580-431-8-27 (42,44 ha), hintanäkemys 233 600 € Einola 580-431-8-38 (23,25 ha), hintanäkemys 182 600 € Immake 580-430-10-38 (16,19 ha), hintanäkemys 110 700 € Kiila 580-430-10-35 ( 0,75 ha), hintanäkemys 5 300 €. Kiinteistöt MYYDÄÄN TARJOUSTEN PERUSTEELLA yhtenä kokonaisuutena tai erikseen, tarjoukset 25.10.2024 mennessä veijo.laukkanen@metsat.fi, lisätiedot p. Kuviot ovat vielä hakkaamatta. NIMITYKSIÄ METSÄNHOITOYHDISTYS Koillismaan alueella on käynnistetty männynkäpyjen keräys. MAATILA, Laihia 15 ha. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 27.10. Kokonaispuusto yhteensä n. Peltojen pinta-ala n. Lisätietoja: Kalle Vähä-Heikkilä s-posti: kalle.vahaheikkila@gmail.com p.050 342 3369 (soitot iltaisin/tekstiviestit) APURAHA KOTKAMILLS Metsänhoitaja Hannu Honkanen on nimitetty kartonkia valmistavan MM Kotkamillsin puuraaka-aineiden hankintajohtajaksi. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. 02956 59442 Muut tiedot: Omaisuus on ulosmitattu ja se myydään ulosottomiehen toimittamalla vapaalla myynnillä noudattaen soveltuvin osin ulosottokaaressa säädettyjä yleisiä huutokauppaehtoja. 0,53 ha peltoa. METSÄTILA, Lohja, Pusula 27,33 ha. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 60 ha tuoreita tai lehtomaisia kangasmaita ja n. Etäisyys Perniön keskustaan reilu 6 km. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirkko Sutela-Mero MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 3345 m 3 , rehevät maapohjat. Kaikkien tilojen hintanäkemys on yhteensä 532 200 € . Hp. METSÄHALLITUS Maaja metsätalousministeriö on nimittänyt FT Vesa Ruusilan Metsähallituksen erätalousjohtajan virkaan. Apurahaa voi hakea kaikkien kouluasteiden opinnäytetöitä varten
Peurala, Sastamala; Raija Halmetoja, Helsinki ja Eeva Nikula, Pattijoki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 18”. PILKKEET 11.10.2024 METSÄRISTIKKO 18 METSÄKRYPTO 15, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . sana ristikot.net. PALKINNOT metsäkryptosta 15 on arvottu seuraaville kolmelle: Hannu A. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 25.10.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. tai p. Metsäristikko 18 11065_.indd 37 11065_.indd 37 5.10.2024 12.42.21 5.10.2024 12.42.21. Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €)
Esillä olevien Leikolan kirjojen lisäksi Lustossa on noin 20 000 niteen metsähistoriallinen kirjakokoelma, jota pääsee tutkimaan sopimuksesta. Sen kalustus on peräisin Helsingin yliopiston Metsätalosta, jossa opetettiin metsätieteitä vuosina 1939–2000 ja jossa myös silloinen Metsäntutkimuslaitos (Metla) toimi. Leikola, 88, muutti toukokuussa vaimoineen helsinkiläiseen palvelutaloon, jossa lähes 2 000 niteen kirjakokoelmalle ei ollut tilaa. Kansalliskirjaston tietokannan mukaan ollut 40 teoksen tekijänä ja 3 teoksen aiheena. Metsätalo Loungessa on Leikolan kirjakokoelman lisäksi valokuvia vuosilta 1939–2000, jolloin Helsingin yliopiston metsälaitokset toimivat Metsätalolla. HELI VIRTANEN, TEKSTI TEIJO NIKKANEN, KUVA KORKEAT kirjahyllyt kiertävät seiniä, kutsuvat nappaamaan käsiinsä mielenkiintoisen teoksen ja istahtamaan alas. Intohimoinen metsähistorian harrastaja, Lustossa nimetty Suomen metsähistorian isäksi. 11.10.2024 38 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN KUKA. ”Siinä on kaksi näin paksua volyymia”, Leikola levittää sormensa noin viiden sentin päähän toisistaan. Kun Lustoa perustettiin, siitä kaavailtiin paitsi metsämuseota myös metsätietokeskusta. MATTI LEIKOLA Vuonna 1935 syntynyt metsätieteilijä. Puhe kääntyy monta kertaa uusimpaan ponnistukseen, teokseen Pehr Kalmin koivu – Vanhin koivutieto, sen lähteet ja päivitys nykyaikaan . Kirja on ilmestynyt tänä syksynä Faroksen kustantamana. Toki kokoelmaan kuuluu myös muunkielisiä kirjoja, ja vanhimmat lahjoitetuista teoksista ovat saksankielisiä metsänhoidon oppikirjoja 1600-luvun lopulta. Kattavasti 1850-luvulta Leikola alkoi kerätä ammatillista kirjallisuutta samaan aikaan kuin aloitti työt metsänhoitotieteen laitoksen assistenttina. Punkaharjulla sijaitsevassa Suomen Metsämuseo Lustossa on avautunut syyskuussa uusi tila, joka on nimetty Metsätalo Loungeksi. Leikolan mukaan teokset eivät ole erityisen arvokkaita, sillä Suomessa ei ole juuri julkaistu metsäaiheista kirjallisuutta ennen 1850-lukua. Tehnyt työuransa Helsingin yliopistossa, vuodesta 1979 metsänhoitotieteen professorina. ”Ottaen huomioon, että Lusto on oman taloussektorinsa keskusmuseo, siellä oli hyvin vähän kirjoja. Emeritusprofessorin mielestä jälkimmäisessä ei ole täysin onnistuttu. Kirjat puolestaan on saatu lahjoituksena Helsingin yliopistossa metsänhoitotieteen professorina työskennelleeltä Matti Leikolalta. K. – No, nyt niitä alkaa olla”, Leikola hymähtää. Matti Leikola vieraili Suomen Metsämuseo Lustossa syyskuussa. ”Lustoon lähti metsätaloutta ja metsänhoitoa koskeva kirjallisuus. Cajanderin Metsänhoidon perusteisiin . Iso osa näistä kirjoista on nyt selailtavissa Punkaharjulla Metsämuseo Lustossa. Uusimpia teoksia ovat Savotoilta ja uittopuroilta sekä metsähistorioitsija Esko Pakkasen kanssa kirjoitettu kolmiosainen Suomen metsien käytön historiaa -kirjasarja. Leikolan kuva löytyy seinältä, ja hänen tittelinään kuvan alla lukee Suomen metsähistorian isä. Lustossa vierailevia Leikola kannustaa tutustumaan A. Kokoelmaan kuuluu metsänhoidon oppikirjoja, metsäalan historiateoksia ja metsätieteellisiä tutkimuksia. Leikolan lisäksi kirjoittajiin kuuluvat Metlalla työuransa tehneet Seppo Oja ja Matti Rousi sekä Kotimaisten kielten keskuksessa työskentelevä Maria Lehtonen. Emeritusprofessori lahjoitti kirjakokoelmansa metsämuseolle Suomessa on julkaistu metsäaiheista kirjallisuutta 1850-luvulta lähtien. 11066_.indd 38 11066_.indd 38 5.10.2024 12.48.23 5.10.2024 12.48.23. Palvelutaloon muuttaminen kirpaisi Leikolaa, kirjoista luopuminen ei niinkään. Ei minulla ole niihin kirjoihin tunnesiteitä.” Perusteellisesti koivusta Leikola on ollut itsekin tuottelias kirjailija
Puulla ei ole vielä viralliseksi luokiteltua vakiintunutta suomenkielistä nimeä, mutta sen kiinan kielestä vapaasti käännetty englanninkielinen nimi on ”seven-son flower” – seitsemän pojan kukka. ”Etenkin Maataloustuottajain Keskusliitto on käynyt armotta sen kimppuun, kansalaiskokoukset ovat tuominneet sen yksityisomistukseen kajoamiseksi, ympäristönsuojelun ylimitoitukseksi, byrokratian paisuttamiseksi ja kuntien oikeuksien ja vallan kaventamiseksi”, lehti maalaili. Kymmenkunta vuotta myöhemmin kollegansa Alfred Rehder määritti Wilsonin näytteiden perusteella Heptacodiumin tieteelle täysin uudeksi kasvilajiksi. Myös Kiinassa viljellään lajia, ja viljelytoiminnan ansiosta kasvi ei ole häviämässä maailmasta. ”Vaikka häneltä evätään kaikki taloudellisesti järkevät toimenpiteet, hänelle ei synny mitään korvausoikeutta viranomaisilta”, lehti paheksui. Valkoisten kukkien mesikaste houkuttelee aterioimaan etenkin kimalaisia, mehiläisiä ja perhosia. Loppusyksystä Heptacodium on monille pölyttäjille tärkeä, joskus jopa ainoa ravinnonlähde. 11066_.indd 39 11066_.indd 39 5.10.2024 12.48.25 5.10.2024 12.48.25. Onnistuuko luonnohoito metsätöissä. Puu kestää jopa yli kolmenkymmenen asteen pakkasia. Samalla ne pölyttävät kukkia puun siementuotannon varmistamiseksi. Voimakkaasti jasmiinille tuoksuva puu kuuluu kuusamakasvien heimoon ja on sukunsa ainoa laji. Uutuutena laki olisi antanut ympäristöministeriölle suoran mahdollisuuden puuttua yksittäisiin metsähakkuusuunnitelmiin. Metsätaloudellista käyttöä puulla ei juuri ole, mutta koristeja puutarhapuuna sen merkitys on paikoin huomattava. Puun tehokas monistaminen läntisen maailman puistoihin ja puutarhoihin alkoi. Kiinan ulkopuolella puuta ei tiettävästi onnistuttu juurikaan lisäämään ennen kuin vasta vuonna 1980, jolloin Arnold Arboretum sai Kiinasta kourallisen Heptacodiumin itämiskykyisiä siemeniä. Kiinasta maailmanvalloitukseen Kiinassa Heptacodium on koristanut muinaisen terrakotta-armeijan maisemia ja keisarien puutarhoja jo tuhansien vuosien ajan. Länsimaalaisille kasvi tuli kuitenkin tutuksi vasta viime vuosisadan puolella, kun brittiläinen kasvitieteilijä Ernest Wilson keräsi mielestään harvinaisia kasvinäytteitä Kiinan Hubein maakunnasta vuonna 1907. Uusi rakennuslaki kiukutti ”TUOSSA MENNÄPÄIVINÄ TYÖMATKAILLESSA KATSELIN, ETTÄ KAAKONKULMA JA ETELÄ-KARJALA TULEVAT MUODOSTAMAAN AIKA KOVAN HIILINIELUN LÄHIVUOSINA, PALJON NUORTA MÄNTYÄ JA ETENKIN KOIVUA MAISEMASSA.” TOIMITTAJA TOMMI HAKALA X-VIESTIPALVELUSSA 3.10.2024 Heptacodium miconioides kasvaa kookkaan omenapuun mittoihin. KIMALAISTEN SUOSIKKIPUU KIINASTA LOKAKUUSSA 1984 Metsälehti uutisoi ympäristöministeriön ehdotuksesta uudeksi kaavoitusja rakentamislaiksi. Nimi viittaa puun terttumaiseen kukintoon, jossa kuusi kukkaa ympäröi ”seitsemättä” keskussilmua. Mies kuskasi näytteensä Harvardin yliopiston kasvitieteelliseen tutkimuslaitokseen, Arnold Arboretumiin Yhdysvalloissa. Seuraava Metsälehti ilmestyy 25.10.2024 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA MYÖHÄÄN syksyllä syys-lokakuussa ovat kukkivat ja pölyttäjähyönteisille mesikastetta tuottavat kasvit melkoisen harvassa pohjoisella pallonpuoliskolla. Kookkaan omenapuun mittoihin kasvava Heptacodium on useimmiten rungoltaan monihaarainen ja kukkiessaan varsin näyttävä. 11.10.2024 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI METSÄLEHTI VUONNA 1984 Sarjassa seurataan Metsälehteä 40 vuoden takaa. Myöhemmin keskussilmusta kehittyy edelleen uusi kuusikukkainen kukinto. Tällaisissa jopa vuosikausia jatkuvissa kaavatilanteissa metsänomistajan oikeusturva oli Metsälehden mukaan kaikkein heikoin. Kotiseudullaan Kiinassa puuta pidetään uhanalaisena, ja sen alkuperäisiä esiintymiä pyritään suojelemaan. Eräs runsaskukkainen Kiinasta maailmalle viime vuosisadan lopulla levinnyt pensasmainen puu, Heptacodium miconioide s, on saavuttanut puutarhakasvina suurta suosiota erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Heptacodiumia löytyy luontaisesti enää vain muutamalta hajanaiselta alueelta pieninä kasvustoina
Sähköiset pakettiautot tarjoavat nollapäästöisen ratkaisun diesel-malliversioita edullisemmilla käyttökuluilla. Kulutukseen ja toimintamatkaan vaikuttavat mm. On voimaa, on vetokykyä ja runsas valikoima eri korimalleja. (1 Kulutus ja toimintamatka on testattu laboratoriossa keskivertoajoa jäljittelevällä WLTP-mittauksella. huollot, korjaukset ja renkaat vaihtoineen. Mikä mahtavinta, kaikki mallit saat myös täyssähköisinä, aiempaa pidemmällä ajokantamalla. Autojen hinnat sisältävät arvonlisäveron 25,5 % ja toimituskulut 600 €. 474 € /kk Esim. KINTO One Huoltoleasing 48 kk / 40 tkm MYÖS TÄYSSÄHKÖISINÄ UUSI TOYOTA PROACE -MALLISTO JOKAINEN HOMMA HOITUU TOYOTA RELAX – jatkuva turva jopa autosi 10. Tietyissä malleissa ehdot ovat lyhyemmät. kokonaishinta 47 140,81 €. Turvan aktivointia voidaan jatkaa jopa 10 v/185 000 km asti, kun huollatat autosi Toyota-merkkihuollossa huoltovälin mukaisesti. Toyota Proace L2 2.0D 145 Base automaatti 4-ov. 4-ov. kulutus 5,2 l/100 km. TAKUU 3 v/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 6 vuotta. Tulokset on tarkoitettu automallien väliseen vertailuun, eivätkä päde tarkasti liikennekäytössä. kulutus 7,4 l/100 km. Sopimus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. PROACE EV L2 Base 75 kWh (1 5-ov kokonaishinta 55 040 €. ikävuoteen asti.* Täysin uusi Proace Max, uudet Proace ja Proace City Tutustu mallistoon: toyota. PROACE L2 2.0D 145 Base aut. WLTP CO -päästöt 195 g/km ja EU-yhd. Vertaile käyttökustannuksia: toyota. kokonaishinta 33 606,90 €. PROACE CITY L1 1.5D 100 Comfort 4-ov. %, sisältää mm. Kuvan autot erikoisvarustein. Sähköinen toimintamatka jopa 344 km. WLTP CO -päästöt 138 g/km ja EU-yhd. KINTO One Huoltoleasing -palvelun tarjoaa Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, 01450 Vantaa. PROACE MAX 2.2D 140 L2H1 Base 6M/T 4-ov. /kustannusvertailu 11067_.indd 40 11067_.indd 40 5.10.2024 12.51.31 5.10.2024 12.51.31. 3500 kokonaishinta 46 865,45 €. Uudistunut, entistäkin laajempi Toyota Proace -mallisto ratkaisee kaikki kuljetustarpeesi. kulutus 7,6 l/100 km. ajotapa, nopeus, lämpötila, sääja ajo-olosuhteet sekä auton kuormaus. Malliston isoimpana uutuutena kattavasti vakiovarusteltu, täysin uusi Proace Max, jonka kuormauskapasiteetti on jopa 17 m . WLTP CO -päästöt 201 g/km ja EU-yhd. *Veloitukseton Toyota Relax -turva on voimassa auton huoltovälin (24 kk/50 000 km) sen mukaan, kumpi ensin täyttyy. Alv. Energiankulutus 243 Wh/km, WLTP CO -päästöt g/km