Metsäalan ajankohtaislehti • TORSTAINA 11. Sivut 10–11 Ajankohtaista: PTT ennustaa niukkuutta ›› sivu 3 Puukauppa: Laatuhinnoittelu ei kiinnosta ›› sivu 12 Kokeiltua: Ruotsalaiset raivuriterät testissä ›› sivu 20 Luonnosta: Jänis ui saaresta karkuun ›› sivu 24 Kuusi kasvoi komeasti Ja nn e U lv in en. LOKAKuuTA 2012 • Nro 19 • www.Metsalehti.fi Pauli Jalkalan kuusi voitti Metsälehden lukijakilpailun 138 sentin vuosikasvaimella
Kun energiapuun korjuuala on kasvanut, huonoa korjuujälkeä on nyt entistä suuremmalla pinta-alalla. Tarvitaan nykyistä parempaa suunnittelua, lisää koulutusta ja ohjeistusta sekä koneiden ja menetelmien kehittämistä. hannU jaUhiainen AJANKOHTAISTA Asiantuntijaksi Moskovaan Lähetystöneuvos Nina Hellström on syyskuusta asti seurannut Venäjän metsätaloutta ja jakanut suomalaista metsätietoutta. Joskus korjuun jäljiltä löytyy isoja kantoja. Sivut 4–5 Mhy-valtuustojen kokoonpano selvillä Sivu 6 Metsäalan opinnot kiinnostavat taas Sivu 8 Tekevälle sattuu energiapuun korjuussa Sivu 9 METSÄSTÄ Parturoitu maasto ei kanalintuja houkuta Riistametsässä jyllää hallittu hoitamattomuus. Ryteikköjä riittää, ja energiapuun korjuu koneilla lisääntyy. 2 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 NÄKÖKULMA SITAATTI TÄSSÄ NuMEROSSA M etsäkeskus julkisti äskettäin tuloksia tämänvuotisista tarkastuksista energiapuun korjuukohteilla. Joko järeitä huonoja puita on ollut paljon, tai sitten korjaaja on kasvattanut saantoa metsän tulevaisuuden kustannuksella. Tarkastajien huomiota ovat kiinnittäneet etenkin kolhut kasvamaan jätetyissä puissa. Varsinaisten metsäteiden lisäksi erilaisista metsään raivatuista pienarteistä on korvaamatonta hyötyä. Tulos on huono, mutta pahinta on, että parannusta viime vuosiin verrattuna ei vieläkään ole saatu aikaan. Kohteille on myös menty väärään aikaan vuodesta, mikä näkyy syvinä urina. Tarkastetusta pinta-alasta 45 prosentilta löytyi huomautettavaa ja 10 prosentilta selviä virheitä. Kirjanpainajat käyttävät läpi kesän metsässä olleita myrskypuita lisääntymiseen ja talven tullen ne siirtyvät karikkeeseen talvehtimaan. Ensi keväänä ne etsivät uusia lisääntymispuita, jolloin myös elävät kuuset ovat uhattuina. 09 315?49?808 toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Mahdolliset tuhot tulevat ilmi vasta ensi vuoden elokuussa, kun puut kuolevat pystyyn.” suomen metsäkeskuksen valmius päällikkö Yrjö niskanen Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Työ kannattaa tehdä tai teettää, vaikka se maksaa. Metsäkoneiden siirtelyn ja puun ajon kannalta kunnollisten metsäteiden merkitys vain kasvaa sateiden jatkuessa. 09 315?49?802 toimitussihteeri: Eero Sala p. Perussääntönä voisi pitää sitä, että aina kun metsään on tarvetta viedä kaivinkone, lähialueen pienartietarpeet ja kunnostukset tulisi selvittää. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Tiet arvossaan Hyvä ja kestävä metsätie on ollut tänä kesänä arvossaan. 09 315?49?809 asiakaspalvelu: p. Kun kuljettaja näkee paremmin, vaurioita syntyy vähemmän. Koneenkuljettaja vaikuttaa korjuujälkeen paljon, mutta usein energiapuuleimikot ovat niin tiheitä, että ei niissä taitavinkaan ammattilainen pysty ihmeisiin. Koska harvennusmetsissä korjuujälki on jo vakiintunut hyvälle tasolle, metsäkeskus on päättänyt siirtää tarkastusten painopistettä energiapuukohteille. Koneet ja autot kestävän talvitien teko on paljon helpompaa ja edullisempaa, kun metsään on valmis ura. Ennakkoraivaus on tilanteeseen hyvä ensiapu. Sivut 14–15 Nyt on oikea aika narrata harjusta Sivut 16–17 Metsäpalstalta rahat suvun kesäpaikkaan Sivut 18–19 Ferrari kulkee myös suomalaismetsässä Komea nimi ei ole Maranellon punaisen yksinoikeus. 09 315?49?804 aD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Jos nuoret metsät olisi hoidettu aikanaan, risukkojen sumaa ei olisi syntynyt. Perimmäisin niistä on taimikonhoidon laiminlyönti. Toivottavasti niistä jo ensi vuonna saadaan hyviä uutisia. Huonoon korjuujälkeen on monta syytä. Tarvitaan myös muita keinoja, joilla työn jälki saadaan siedettävälle tasolle. Erityistä tarkkuutta vaaditaan tänä syksynä. Valitettavan usein kaivinkone käy tekemässä vain maanmuokkauksen ja kulku-urat jäävät vesille. Sivu 21 PILKKEITÄ Kirjanpainaja kukistuu hyvällä metsänhoidolla Sivu 25 Ystävät muistavat metsäkonelegendaa Einari Vidgren oli oikea mies oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ojan reunustama tienpohja on helppo lingota, ja se jäätyy nopeasti verrattuna umpimetsään tehtävään tiehen. Sivu 26 55 prosenttia on liian paljon PÄÄKIRJOITuS 11.10.2012 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi METSÄPILA Akira vie Japaniin metsätietoa Sivu 28 Se pp o Sa m ul i. Energiatukeen saatu lisäraha kannustaa töihin, mutta poikkeuksellisten sateiden vuoksi suuri osa leimikoista on liian märkiä isoille koneille. On turha kuitenkaan odottaa, että kaikki kohteet saataisiin ennakkoraivattua
Tuotantomäärät ovat pudonneet pääkilpailijamaita vähemmän ja suomalaiset viejät ovat jopa onnistuneet hankkimaan lisää markkinaosuuksia. ”Alkuvuonna tukin hinta on säilynyt korkeana Keski-Euroopassa, mikä on heikentänyt sahauksen kannattavuutta. Lasku ei ole ennennäkemättömän suuri, sillä kuluneen kymmenvuotiskauden aikana kannattavuuskäyrän trendi on viettänyt alaspäin. Ensi vuodesta näyttää PTT:n mukaan tulevan vähän parempi sekä tuotantomäärien että vientihintojen osalta. Sahoilla on vaikeuksia myös Keski-Euroopassa ja Ruotsissa. Kuusikuitupuu oli takavuosina arvokkain kuitupuulaji, mutta sen reaalihinta on laskenut 40 prosenttia reilussa kymmenessä vuodessa. tusastetta nostamalla pystytään parantamaan myös metsätalouden kannattavuutta”, tutkimusjohtaja Paula Horne pohtii. Toivottavasti jalosMetsätalouden kannattavuus taittui Paremmat ajat eivät tule odottamalla PTT:n ennuste vahvistaa viestiä, että metsätalouden kannattavuus ei parane parempia aikoja odottamalla vaan tuottavuutta parantamalla. AJANKOHTAISTA 3 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 Mikko häYRYnen T änä vuonna metsähehtaari tuottaa kustannusten jälkeen keskimäärin 80 euroa eli kymmenisen prosenttia viime vuotta vähemmän, Pellervon taloustutkimus PTT laskee. Kuitupuun nimellishinta laskee 2–5 prosenttia. Ylikuuma vuosi 2007 ja kaksi sitä seurannutta krapulavuotta ovat häiriö muuten tasaisessa menossa. ”Kustannuksia ovat nostaneet etenkin viime vuosien myrskyt, puun hinta taas riippuu metsäteollisuustuotteiden hintakehityksestä. Ensi vuoden suunta on edelleen alaspäin, Pellervon taloustutkimus ennakoi. Eniten kannattavuutta heikentää, että kustannukset nousevat vääjäämättömän varmasti, mutta hakkuumäärät pienenevät tänä vuonna viitisen prosenttia ja ensi vuonnakin lievästi. Joka viides kuutio tuontipuuta Metsäteollisuuden puunkäyttö on tasaantumassa 60 miljoonan kuutiometrin tasolle. Ensi vuonna tukin nimellinen keskihinta nousee korkeintaan lievästi, mutta inflaatio vie reaalisen arvonmuutoksen miinukselle. Halventumisen syynä on, että sanomalehtipaperia tehdään vähemmän. Mikko häYRYnen KOMMENTTI Metsätalouden hehtaarikohtainen tuotto kääntyy tänä vuonna laskuun parin paremman vuoden jälkeen. Se tarkoittaa viimeistenkin ihmistyövaiheiden – istutuksen ja taimikonhoidon – koneellistamista. Suomen sahateollisuus on onnistunut säilyttämään asemansa kohtuullisen hyvin. Ruotsin tilannetta heikentää kruunun vahvistuminen kesästä lähtien”, metsäekonomisti Jyri Hietala toteaa. Metsämaan hinnannousu on pysähtynyt Etelä-Suomessa ja Keski-Suomessakin hidastunut. Metsäsijoittajien katse alkaa kääntyä Pohjois-Suomeen, ja siellä hinnat ovat nousussa, mikä johtuu osaltaan myös siitä, että pohjoisen hehtaareilla on puuta entistä enemmän. Vientimäärät Euroopan ulkopuolelle ylittivät Eurooppa -viennin vuonna 2009 ja suunta näyttää jatkuvan. PTT ei pidä itäpuun tuonnin kasvua dramaattisen suurena, mutta joka tapauksessa lähes 12 miljoonan kuutiometrin kokonaistuonti tarkoittaa viidennestä teollisuuden puun käytöstä. Hinta alkaa lähestyä mäntykuitupuuta. Sahojen ahdinko suhteellista Sahojen kannattavuus on koetuksella, koska rakentamisen vähentyminen sekä kotimaassa että Euroopassa laskee tuotantoa ja vientihintaa. Yksityismetsien kantorahasumma laskee tänä vuonna kahdeksan prosenttia ja ensi vuonnakin parilla prosentilla. Hintojen ennustetaan laskevan Nimelliset vuotuiset keskikantohinnat 2011 €/m 3 2012* €/m 3 2012* % 2013* % Mäntytukki 55,4 53,6 -3 0?–?3 kuusitukki 56,8 53,8 -5 0?–?3 Mäntykuitu 16,1 15,5 -3 -4 – -1 kuusikuitu 18,9 17,5 -8 -6?–?-2 koivukuitu 15,8 15,4 -2 -4?–?-1 Lähde: Metla, * ennuste PTT 20 40 60 80 100 120 140 160 Metsähehtaarin keskimääräinen nettotuotto 80 euroa hehtaarilta Euroa/ha 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ennuste 2013 ennuste Lähde: Metla, ennuste PTT. Ensi vuoden ennuste on muutaman euron heikompi. Hakkuumäärien supistuminen kuitenkin jatkuu, sillä puun tuonti kasvaa Venäjän WTO-jäsenyyden ja alentuneiden puutullien johdosta ensi vuonna vajaalla miljoonalla kuutiometrillä
Sertifikaatti todistaa, että tuotteisiin käytetty puutavara on tuotettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Suurimmalla osalla koko seuranta-aluees ta pyydyksiin jääneiden tuholaisten määrä oli suhteellisen alhainen. Metolaisten työehdoista sopu Metsäteollisuus ry ja Meto – Metsäalan asiantuntijat ovat solmineet uuden työehtosopimuksen. Asialistalla on myös, että voidaanko venäläisellä rahalla ja suomalaiTehtävä Moskovassa Uusi metsä asiantuntija tavoittelee venäläisten investointeja Suomeen.. Tehtävänä on seurata mitä Venäjällä tapahtuu ja toimittaa tietoa Suomeen ja toisinpäin saattaa suomalaiset näkökannat venäläispäättäjien tietoon. 4 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 LYHYESTI Kirjanpainajatuhot paikallisia Kirjapainajatuhoista aiheutuneet hakkuut ovat keskittyneet riskialueille. Paikkatietoikkuna uudistettiin Paikkatietoaineistoja ja karttoja tarjoava verkkopalvelu Paikkatietoikkuna on päivitetty. Biotalouteen halutaan uutta liiketoimintaa Työja elinkeinoministeriö on nimittänyt työryhmän valmistelemaan biotalousstrategiaa. Lisäksi tänä vuonna maksetaan 150 euron suuruinen kertaerä. Kokouksen merkityksestä kertoo, että venäläisosapuolta johtaa pääministeri Dmitri Medvedev, suomalaista pääministeri Jyrki Katainen. Jäsenyys tarkoittaa merkittävää muutosta kaupankäyntitapoihin ja edesauttaa myös metsäteollisuustuotteiden vientiä Venäjälle, mutta Suomessa ensimmäisenä ja suurimpana asiana nähdään raakapuun tuontitullien pienentyminen. Se auttaa myös tutkimusja kehitysrahoituksen suuntaamisessa sekä osaamisen kehittämisessä. Strategian tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ja parantaa työllisyyttä uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvilla tuotteilla ja palveluilla. Paikkatietoikkunassa voi katsella useiden suomalaisten organisaatioiden tuottamia karttoja ja muita paikkatietoaineistoja. Vuokraajalla on velvollisuus metsien uudistamiseen, mutta takeita vuokraoikeuden jatkumisesta 49 vuoden vuokra-ajan päättymisen jälkeen ei ole. Kaakkois-Suomessa ja Häme-Uudellamaalla oli elokuun loppuun mennessä ilmoitettu eniten hyönteistuhoista aiheutuneita hakkuita, molemmilla alueilla yli 200 hehtaaria. Byrokratia kukkii esimerkiksi siten, että hakemuslomakkeet eivät vielä ole aivan valmiita ja virheettömiä.” Korkeita puutulleja perusteltiin sillä, että Venäjä haluaa ulkomaisia investointeja, jotta puu jalostetaan omassa maassa. ”Alkuhankaluuksia selvitellään Venäjän ja EU:n välillä. Mikko häYRYnen, teksti oksana jUshko, kuva L ähetystöneuvos Nina Hellström aloitti syyskuun alussa kolmivuotisen pestin Suomen Moskovan suurlähetystön metsä-, maaja elintarviketalouden asian tuntijana. Puunkorjuu ja siihen liittyvät tekijät olivat kaikkien mielestä kunnossa. Starkille PEFC-sertifikaatti Starkki Oy on saanut oikeuden käyttää PEFC-sertifikaattia tuotteissaan. Kyselytutkimuksen mukaan puunmyyjät olivat ostajia tyytyväisempiä puukaupan toimivuuteen. Sopimus sisältää 1,6 prosentin yleiskorotuksen ja 0,8 prosentin paikallisen erän kuluvalle vuodelle. Työryhmän tehtävänä on myös tuottaa ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi ja laatia sen toteuttamiseen tarvittava toimenpideohjelma. Raakapuukaupassa alkuhankaluuksia Venäjästä tuli maailmankauppajärjestö WTO:n jäsen elokuussa. Uudessa versiossa on pyritty helppokäyttöisyyteen ja selkeyteen, lisäksi kartoille on annettu entistä enemmän tilaa. Metsätalouden tukiin ja tukipolitiikan muutoksiin liittyvän epävarmuuden koetaan haittaavan puumarkkinoiden toimintaa. Kielitaidosta on iso apu. Puumarkkinoille toivotaan ennustettavuutta Metsäntutkimuslaitoksen kyselyn mukaan kaikki puumarkkinoiden osapuolet kaipaavat puukauppaan tasaisuutta ja ennustettavuutta. Sopimus koskee noin 1?400:aa toimihenkilöä. Ensi vuonna palkkoja korotetaan 0,65 prosentin yleiskorotuksella ja 0,3 prosentin paikallisella erällä. Starkki on ensimmäinen Suomessa toimiva kuluttajakauppaa käyvä ketju, joka on saanut PEFC:n alkuperäissertifikaatin ja merkin käyttöoikeuden. Vaikutus saattoi olla päinvastainen. Sopimus on voimassa vuoden 2014 huhtikuun loppuun. Uudessa systeemissä hakkuuoikeuksia omistavat venäläisyritykset hankkivat havupuun vientikiin tiöitä ja EU-alueen yritykset tuontikiintiöitä, ja kauppaa käydään yritysten välillä. Suomen puolelta pääteemoiksi on ehdotettu modernia puurakentamista, biotaloutta ja metsäpolitiikkaa. Kartoilta selviävät esimerkiksi kiinteistöjen rajat, kaivosvaltaukset ja vesistöjen valuma-alueet. Vieraanvaraisuus ja tilanteiden mukainen joustavuus ja kärsivällisyys kuuluvat venäläisyyteen. Huippukokouksen tavoitteena on luoda kontakteja ja edistää yhteistä liiketoimintaa. WTO-jäsenenäkin Venäjällä on omat, investointeja jarruttavat erityispiirteensä. Kesän aikana kirjanpainajien määrää seurattiin 21 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Suomalaisomisteisesta sellutehtaasta Venäjällä on tullut entistäkin etäisempi ajatus, sillä kiinnostus on kääntynyt Etelä-Amerikan plantaaseille ja Kiinan markkinoille. Metsähuippukokous marraskuussa Järjestyksessään neljäs suomalais-venäläinen metsähuippukokous pidetään marraskuussa Helsingissä. ”Jotta venäläiset eivät kävisi Suomessa pelkästään turisteina, vaan myös investoijina.” Hellströmin neuvo kanssakäymiseen naapureitten kanssa on yksinkertainen – tulee toimia kuten vertaistensa kanssa toimitaan. Metsäteollisuuteen investoivan pitäisi pystyä vuokraamaan riittävästi metsiä tehtaan läheisyydestä. Työ on myös Suomen ja suomalaistuotteiden menekin edistämistä
Venäjällä on enemmän kuin viidennes maailman metsäalasta, ja ala on kasvussa, paljolti peltojen metsittymisen vuoksi ja osaksi myös siksi, että ilmastonmuutoksen myötä tundraa alkaa metsittyä. ”Tapasin silloin useita kertoja Petroskoin meijerin johtajan Viktor Masliakovin. 5 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 PENTTI HYTTINEN KOLUMNI Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja. N aapuristamme Venäjästä tuli elokuussa melkeinpä vaivihkaa maailmankauppajärjestön WTO:n jäsen. Mörkönä on mainittu puun tuonnin kasvu, mutta eipä paljon muuta. Laajan asiakirjan keskeistä sisältöä on muun muassa, että Venäjä pyrkii johtavaan asemaan sekä metsän kasvatuksessa että metsäteollisuustuotteiden maailmankaupassa. Karkotteen sijasta raja on nyt houkute. Rajan molemmat puolet kattava, esteettömämpi ja avoimempi yhtenäinen toiminta-alue, mittavat metsäja muut luonnonvarat sekä alueen henkinen ja fyysinen pääoma ovat maailman mittakaavassa ainutlaatuisen kiehtova kombinaatio. Rajan avautuminen ei merkitse pelkästään sitä, että se helpottaa matkustamista toistemme tykö, vaan se tarjoaa mahdollisuuden yhdessä houkutella alueellemme turisteja, yrityksiä ja osaajia muualta maailmasta. Ratkaisuja rajan takaa sella osaamisella tehdä jotain sellaista, mitä voitaisiin markkinoida vaikka muihin EU-maihin. Voimassaolevaan vuoden 2006 metsälakiin on tehty jo 17 muutosta, ja lisää on tulossa.” Venäjä valmistelee omaa kansallista metsäohjelmaansa, jota kutsutaan metsäpolitiikka-asiakirjaksi. Laittomat hakkuut ovat kysymys edelleen, ja niiden määrä on kasvussa. Metsä-Suomen maanteitä ajellessa tulee mieleen, ettei ole kovin kaukana aika, jolloin kotikonnuillaan laadukkaampaan tiestön kuntoon tottuneet venäläiset alkavat peruskorjata roudan runtelemia pikiteitämme. Palkan maksoi Suomi, mutta Venäjä järjesti asunnon, mustan Volgan nastattomilla renkailla ja autonkuljettajan. 1990-luvulla Hellström toimi Karjalan tasavallan maatalousministerin kutsuttuna maaja metsäneuvonantajana. Mikäli ulkoministerimme näkemyksiin on uskominen, tämäkin on totta muutaman vuoden sisällä. ”Venäjä pyrkii johtajaksi sekä metsän kasvatuksessa että metsäteollisuustuotteiden maailmankaupassa.” nina hellström uskoo viihtyvänsä Moskovassa, sillä työ on mielenkiintoinen ja kaupunki aina yhtä kiinnostava.. Visiointia voi jatkaa metsästysja kalastusmahdollisuuksien hyödyntämiseen, hirvi-, susija karhukannan säätelyyn, puurakentamisen ja bioenergian sovelluksiin – ja niin edelleen. Luonnos julkistettiin ja laitettiin kommenteille maaliskuussa. Itäinvestointeihin liittyvät riskit vähenevät ja toimintaympäristön ennustettavuus paranee. ”Askelia eteenpäin otetaan jatkuvasti. Lähialueyhteistyön avittamissuuntaa taitaa pian olla tarpeen päivittää. Itäinen Suomi on vihdoin pääsemässä eroon siitä raskaasta sodanjälkeisestä painolastista, jota sijainti Neuvostoliiton kupeessa merkitsi yrittämisen, investointien, infran rakentamisen ja asumisen kannalta. Jäsenyysneuvottelut kestivät lähes 20 vuotta. Metsät säilyvät valtion omistuksessa, mutta kansalaiset otetaan mukaan metsien käyttöä koskevaan päätöksentekoon. Työvoima, pääoma, tavarat ja palvelut liikkuvat olennaisesti aikaisempaa vaivattomammin rajan yli. Dramaattisempaa näissä muutoksissa kuitenkin on se, että kehityksen maantiede on muuttumassa kokonaisuutena uuteen asentoon. Todennäköisesti uusi metsäala ei käy hiilinielusta, sillä samanaikainen ikijään sulaminen vapauttaa kasvihuonekaasuja. Yhtä ennennäkemätöntä on, että Karjalan tasavallan uusi päämies Aleksandr Hudilainen lobbaa Suomen valtiojohtoa saadakseen avattua henkilöjunayhteyden Petroskoista Joensuuhun ja Ouluun. Kukapa olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut, että venäläiset hamstraavat nyt kalliita viinalaatuja Tohmajärven Alkosta, rakentavat Kolille kylpylän ja ostavat Puhos Boardin konkurssipesän nostaakseen sen Suomen suurimmaksi lastulevyn tuottajaksi. Julkisessa keskustelussa on varsin ohueksi jäänyt pohdinta, mitä nämä kaksi isoa käännettä voisivat tarkoittaa metsäalan kannalta. Metsäalalla muutos näkyy siten, että itärajan maakunnissa tuskin tulee olemaan pulaa huippututkijoista, korjuuja kuljetusyrittäjistä, konekuskeista, työntekijöistä – eikä varsinkaan puusta. Laittomaksi hakkuun tosin tekee mikä tahansa noudattamaton määräys. Venäjä työstää omaa metsäohjelmaansa Venäjällä on valtavat metsävarat ja modernisointia kaipaava metsäsektori. Toinen naapuruussuhteemme kannalta merkittävä ikuisuusprojekti on ollut Venäjän ja EU:n välinen viisumivapaussopimus. Suomen ja Venäjän raja-alue tarjoaa vetovoimaiset mahdollisuudet tulla tänne mistä tahansa maapallon kolkasta yrittämään, investoimaan, tekemään töitä, opiskelemaan sekä asumaan, elämään ja kasvattamaan lapsensa aidossa monikulttuurisessa kansainvälisessä ympäristössä. Tällä hetkellä laittoMusta Volga ja kuljettaja Nina Hellström on koulutukseltaan biologi. Nykyisin hän on Venäjän metsäviraston johtaja.” Tehtävä Moskovassa mia hakkuita torjutaan vain metsälainsäädännön perusteella, mutta valmisteilla on laki, joka ulottaisi valvonnan puukaupan kaikkiin osapuoliin. Hän tietää naapurimaan toimintatavoista tavallista enemmän, sillä hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden virkamieskokemus lähialueyhteistyöstä ja luonnonvarojen käytön suunnittelusta
Metsien määrä kuitenkin jakautuu epätasaisesti kuntien kesken. Erilaisen neuvonnan tarve voi kasvaa metsälain uudistusten myötä. lokakuuta. Valtuusto päättää metsien käytön isoista linjoista kuten siitä, lähdetäänkö yhteismetsään hannU jaUhiainen teksti ja kuva Kemijärven Luusuassa asuva maatilayrittäjä ja tuore mhyvaltutettu Reima Alaluusua uskoo metsänomistajien pysyvän valtaosin edelleen metsänhoitoyhdistysten jäseninä, vaikka pakollinen metsänhoitomaksu poistuukin. Yli tuhannen hehtaarin metsät on 127:llä ja yli 3?000 hehtaarin 31 kunnalla. Ennakkoäänestys järjestetään Suomessa 17.–23. Mhy-valtuutettu usein kotikunnasta Metsänhoito yhdistykset saivat syksyn vaaleissa uudet valtuustot. Toimikausi jatkuu vuoden 2016 loppuun. Yrittäjävaltuutetut toimivat usein metsäalalla. Sopuvaalit pidettiin 16 yhdistyksessä, eli niissä ehdokkaaksi ilmoittautuneita oli saman verran kuin valtuustopaikkoja. Uudet valtuutetut pääsevät vaikuttamaan oman metsänhoitoyhdistyksensä asioihin ensi vuoden alusta alkaen. Yrittäjiä ja palkansaajia on molempia noin viidennes. ammattilaisia valittiin. Etämetsänomistajia ei siis juuri mennyt läpi, jos kohta heitä ei kovin monta ollut ehdokkaanakaan. Yhdistyksen Alaluusua toivoo osaltaan auttavan metsänomistajia metsätalouden kannattavuuden parantamisessa. ”Jo nyt hintataso on puristettu kohdilleen, eihän yhdistyksen tarkoitus ole tuottaa voittoa kalliilla palveluhinnoilla.” Valtuuston roolin Alaluusua näkee niin, että se viime kädessä päättää yhdistyksen toimintojen suunnan ja palvelumaksujen tason. Myös metsäalan muita Lähes jokainen Suomen kunta omistaa metsää. Kunnanvaltuutetut ovat myös metsäpäättäjiä Tu om as M ar tt ila / R od eo kunnallisvaaleissa ratkaistaan ainakin osittain myös kuntien metsien käytön suuret linjat. 6 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 hannU jaUhiainen Ä änestysvilkkaus metsänhoitoyhdistysten valtuustovaaleissa oli kohtalainen. Metsänomistajilla on siten tätä kautta mahdollisuus vaikuttaa oman yhdistyksensä toimintaan. Vilkkaimmin äänestettiin Pohjois-Suomessa, missä äänestysprosentti nousi lähelle 40:tä. Edunvalvontaa ja neuvontaa tarvitsevat etenkin etämetsänomistajat”, Alaluusua sanoo. lokakuuta.. ”Taitaa olla promilleluokkaa. Sopuvaaliyhdistysten määrä kasvoi edelliskerrasta. ”Valtuusto voi tietysti ottaa esille monia muitakin metsäasioita, jos haluaa.” Kuntaliitokset vaikuttavat luonnollisesti myös kuntien maa-alueiden hallintaan. Maanviljelijät ovat ammattikuntana edelleen suurin ryhmä, heitä on valtuutetuista noin puolet. Uusi asetelma tuo tietysti yhdistyksille haasteita. lokakuuta ja ulkomailla 17.–20. Alaluusuan maatilalla karjanhoito on lopetettu ja isäntä tienaa elantonsa kaivinkoneyrittämisellä. Alaluusua on ollut valtuutettuna valtuustomallin perustamisesta lähtien. Kaupungin kokonaistuloista metsät tuovat kuitenkin vain pienen osan. Oman yhdistyksen valtuutettujen nimet löytyvät osoitteesta www.mhy.fi mukaan. Energiapuun kasvava kysyntä voi parantaa tilannetta. Alaluusua ei usko kilpailutilanteen yhdistyksen ja muiden yrittäjien välillä suuresti muuttuvan. Ylivoimaisesti suurin osa tuloista kertyy valtionosuuksista ja veroista”, sanoo kaupungin talousjohtaja Jukka Weisell. Naisia joka kahdeksas Uusista valtuutetuista naisia on 12 prosenttia. Kunnallisvaalit pidetään sunnuntaina 28. Hoitotyöt ja puun myynnit pitäisi tehdä ajallaan. Oulun metsistä tuotetaan puutavaraa tehtaille ja sahoille vuosittain noin 25?000 kuutiometriä. Äänioikeuttaan käytti noin satatuhatta metsänomistajaa, joten äänestysprosentiksi tuli oli 34. Eläkeläisiä ja ”muihin ryhmiin” kuuluvia on 11 prosenttia. Kaavoituksen yhteydessä valtuustolla on valtaa sanoa, miten alueen metsää käytetään – tuleeko kaavaan esimerkiksi merkintä ulkoiluja virkistysarvosta, jolloin hoidossa on huomioitava alueen viihtyisyys ja turvallisuus. Valtuutettujen keski-ikä on 51 vuotta, ja heistä oman metsän sijaintikunnassa – ja siis myös oman metsänhoitoyhdistyksen alueella – asuu yli 96 prosenttia. Metsässä työllistävät eniten maanmuokkaukset ja tienteko. Pohjois-Karjalassa äänestysvilkkaus oli vaisu, sillä alle 30 prosenttia käytti äänioikeuttaan. hanna lehtoisokoski Suomen kunnista 99 prosenttia omistaa metsää, kuntaliiton tilastojen mukaan kaikkiaan yli 428?000 hehtaaria. ”Yhdistyksillä on tärkeä rooli esimerkiksi puukauppojen teossa ja kilpailutuksessa. Lisäksi kaupunkialueelta kerätyt hakkuutähteet menevät energiakäyttöön lämpövoimalaitoksille. Nyt valtakirja uusiutui Kemijärven toiseksi suurimmalla äänimäärällä. Esimerkiksi ensi vuoden alussa syntyvään uuteen Ouluun kuuluu kaikkien viiden kunnan maaomaisuus. Samoin se päättää suojelusta. Suurin omistaja on Oulu 17?500 hehtaarillaan. Alaluusua on huolissaan puun kysynnästä Esimerkiksi Kemijärvellä on puunostajia aivan liian vähän, ja vähäinen kilpailu puusta näkyy hinnassa. odottavalla mielellä Reima alaluusuan mukaan metsänomistaja vaikuttaa oman yhdistyksensä toimintaan valtuuston kautta
7 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 Suomen Sahat
8 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 Oppilaitosten hakijamäärät ja pisterajat ovat nousseet. Tavoitteena on, että paikkatieto uhanalaisesiintymistä on käytössä jo silloin, kun metsätöitä tai hakkuita suunnitellaan. Toimintamalli valmisteltiin nelivuotisessa maaja metsätalousministeriön rahoittamassa Metso-hankkeessa. Ammattikorkeakoulujen kärkeä on Tampere, jonne on paljon vaikeampi päästä kuin Mikkeliin. Metsäammattilaiset selvittävät kohteella olevan lajin turvaamistarpeet ja sopivat metsänomistajan kanssa turvaamisen keinoista. ”Pessimismi ja sopeutuminen johtavat näivettymiseen ja työpaikkojen vähenemiseen”, muistutti sixten sunabacka. ”Eron huomaa luentosalissa selvästi”, kertoi yliopistolehtori Mika Rekola Helsingin yliopistosta puhuessaan Metsämiesten säätiön järjestämässä tilaisuudessa. ”Uusia työpaikkoja voi syntyä 13?000–16?000”, kertoi Sunabacka. Metsänomistajalle lajiesiintymän turvaaminen on pääasiassa vapaaehtoista. Vuosi sitten heitä oli yhteensä 251. ”Peruskoululinjoilla heikoimpien oppilaitosten paras aines on Metsäala vetää taas heikompaa kuin parhaiden oppilaitosten heikoin aines”, Rekola totesi. Uhanalaistiedot koko alan käyttöön El iis a K al lio ni em i. jUssi Collin Metsäja ympäristöhallinto ovat kehittäneet toimintamallin, jonka avulla ympäristöhallinnon kokoamat uhanalaisten lajien esiintymätiedot saadaan metsäorganisaatioiden käyttöön ja osaksi niiden jokapäiväistä toimintaa. ”Unohdetaan tukkilaisromantiikka”, hän ehdotti. ”hiljainen tieto on yliarvostettua, ja joskus sen siirtäminen on pahasta”, sanoi jyrki kangas. Metsäoppilaitosten välillä on isoja eroja. helpoiten työpaikka löytyy käytännön osaajille kuten metsäkoneenkuljettajille. Malli opastaa, miten uhanalaisten lajien esiintymätietoaineisto voidaan ottaa huomioon metsätalouden suunnitteluja toteutustilanteissa. Synkimpien arvioiden mukaan puunkäyttö vähenee Suomessa ja sen myötä myös työpaikat. Esimerkiksi Helsingin yliopistoon pyrki tänä keväänä 384 nuorta lukemaan metsien ekologiaa ja käyttöä tai metsäekonomiaa ja markkinointia. ”opiskelijaaineksen laatu on ollut heikkoa, mutta onneksi ollaan menossa kohti parempaa”, sanoi Mika Rekola. Mallin soveltamisesta käytännön metsätalouteen vastaavat Suomen metsäkeskus sekä ELY-keskukset yhteistyössä metsäalan toimijoiden ja metsänomis tajien kanssa. Ennusteet alalle valmistuvien nuorten työllistymisestä vaihtelevat huomattavasti. Metsänomistajien neuvontaa varten on laadittu sähköinen esite ja opas, joka esittelee uhanalaisia lajeja koskevaa käsitteistöä ja kertoo lajiesiintymätiedon merkityksestä metsätaloudessa. eliisa kallionieMi, teksti eRkki oksanen, kuvat N uorten keskuudessa metsäalan suosio näyttää olleen alimmillaan vuonna 2010. Riittääkö työtä. Koulutusmääriä ei pidä supistaa, mutta alalla tarvitaan uudenlaisia taitoja kuten tiedonhallintaa, verkostoitumista ja viestintää. Joukko alan yrityksiä on yhdessä työja elinkeinoministe riön kanssa laatinut vaihtoehtoisen, tavoitteellisen vision. ELYja metsäkeskusten asiantuntijat avustavat tarpeen mukaan. Metsäalan strategisen ohjelman johtaja Sixten Sunabacka muistutti, että tulevaisuuteen voi myös vaikuttaa. Hankkeen toteutuksesta vastasi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. ”Kaikkien ei enää tarvitse osata perinteistä kuvioittaista arviointia.” Nuoria houkutellaan metsäammatteihin alanyhteisellä ”Metsä puhuu” -hankkeella, jota on päätetty jatkaa kahdella vuodella. Suuri osa niistä liittyy uusiin tuotteisiin ja uusiutuvaan energiaan. Paikkatieto uhanalaisen lajin esiintymistä saadaan ensisijaisesti oman organisaation paikkatietojärjestelmästä. Esite, opas ja muu koulutusja tukimateriaali löytyvät Metsävastaa.net-verkkosivuilta. Myös Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas kehotti uusiutumaan. Sen mukaan puun käyttöä on mahdollista kasvattaa 20 miljoonalla kuutiometrillä vuoden 2010 tasolta vuoteen 2020 mennessä. Eniten kysyntää on käytännön osaajille. Nyt sekä hakijamäärät että pisterajat ovat nousseet kaikilla oppiasteilla. Vision mukaan nykyinen metsäteollisuuden tuotanto vähenee. Silloin metsäoppiin pääsi peruskoulupohjalta, vaikka pisteitä olisi haussa ollut puhdas nolla
”Pyrimme siihen, että metsänomistajat tekisivät itse ennakkoraivauksen, kemera-tukihan kattaa silloin tämän työn kulut. hannU jaUhiainen Energiapuun korjuun ongelmat eivät ole uusi asia, vaan ne ovat nousseet esiin jo edellisten vuosien tarkastuksissa. Ravinnetalouden kannalta olennaista on metsään jäävän hakkuutähteen määrä. Kaikkia esityksiä ei kuitenkaan tulla toteuttamaan, ainakaan lähiaikoina. Se joudutaan tekemään erillisenä työnä ennen istutusta. Varsinkin tiheä aluspuusto hankaloittaa ja hidastaa korjuuta. Ympäristöministeriö on luvannut, että kaikki hakemukset käsitellään. Energiapuun korjuu jatkuu loppuvuonnakin kiivaana, sillä niukkoihin kemera-varoihin saatiin lisärahaa elokuussa, kun alun perin pienpuun energiatukijärjestelmään varatut 17 miljoonaa siirrettiin kemera-rahoitukseen. Metsähallituksen tutkimus on osa metsäsektorin yhteistä EffFibre-tutkimusohjelmaa. Energiapuun korjuun ongelmat ovat tuttuja korjuusta vastaaville toimihenkilöille. Kansallispuistoja tähän mennessä 37 Tarkastelussa lähtökohtia ovat muun muassa ehdotetun alueen koko, valtion maanomistuksen osuus, alueen sisältämät luonnonnähtävyydet ja luonnontieteellinen sekä eliömaakunnallinen sijainti. Osassa energiapuu korjattiin kokopuuna ja osassa karsittuna rankana. Tutkimuksen mukaan turvemaalle koneellisesti istutetut taimet selvisivät yhtä hyvin kuin läheiselle kivennäismaalle koneellisesti istutetut taimet. jattavia puita jää joka tapauksessa hyvin lähekkäin toisiaan. 9 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 Yli puolella tarkastetuista energiapuukohteista löytyi huomautettavaa. Niinistöä puistohanke on ilahduttanut. Hankintaesimies Jari Kuukasjärvi Lapin Metsämarkkinoista pitää energiapuun korjuuta hyvin haasteellisena. Tulevaisuudessa turvemaiden merkitys kasvaa Metsähallituksen metsätaloudessa. Korjuujäljen laadun kannalta keskeiseksi todettiin ajourien suunnittelu ja oikea sijoittaminen, jossa otetaan huomioon niin maaperän kantavuus kuin uran riittävä havutus. jUssi Collin Metsähallitus on tutkinut kuusen taimien koneellista istuttamista ohutturpeisilla mailla. Metsäkeskuksen tarkastuksissa arvioidaan puustolle aiheutettujen runkoja juurivaurioiden lisäksi harvennusvoimakkuutta sekä ajourien leveyttä, niiden etäisyyttä toisistaan ja painumia. Lisäksi arvioidaan, miten hyvin uusi puisto täydentäisi nykyistä 37 kansallispuiston verkostoa. Koneellinen istutus ohuilla turvemailla edellyttää kuitenkin vesitaloudesta huolehtimista. Normaalissa harvennushakkuusa ajourille voidaan kasata hakkutähteitä puiden juuriston suojaksi ja kantavuuden parantamiseksi. M ik ko R iik ilä M ik ko R iik ilä. Energiapuukohteiden ongelmana on myös ajourat. Energiapuun korjuukohteet ovat usein koneenkuljettajille muita hakkuukohteita vaikeampia ylitiheän puuston vuoksi. Puistohakemuksia esitellään tarkemmin lokakuun lopulla seminaarissa, jonka jälkeen katsotaan, mitä hankkeita viedään eteenpäin. Kaikilla tutkituilla menetelmillä metsään jäi hakkuutähteestä vähintään 30 prosenttia, mikä oli tavoitteenakin. ”Isolla hakkupäällä on vähän hankala saada eroteltua esimerkiksi harventamattomaksi jääneestä kylvötuppaasta poistettavat männyt niin, että jäljelle jäävä puu ei vaurioidu”, Kuukasjärvi sanoo. Merkkejä laadun paranemisesta ei kuitenkaan ole havaittavissa. Se helpottaa hieman hakkuukoneen kuljettajan työskentelyä”, Kuukasjärvi kertoo. Yleisin huomautuksen syy ovat korjuussa jäljelle jääneelle puustolle aiheutetut vauriot. Uusia puistoja toivotaan perustettavan muun muassa Suomussalmelle, Evolle, Konnevedelle, Porkkalaan, Käsivarren tuntureille, Tampereen Teiskoon ja Oulun Sanginjoelle. Vielä 30 vuotta sitten kansallispuistoihin suhtauduttiin epäilevästi, nyt tieto puistojen merkityksestä on lisääntynyt ja esimerkiksi yrittäjät pitävät puistoja tärkeinä.” koneistutus onnistuu turvemaillakin toiveissa 19 uutta kansallispuistoa laisia korjuumenetelmiä: osassa korjattiin pelkästään kuitupuuksi kelpaavaa ainespuuta ja osassa ns. Siksi turvemaiden metsänhoitomenetelmillä ja puunkorjuun kehittämisellä on merkittävä rooli liikelaitoksen tutkimusprojekteissa. ”Lyhyellä aikavälillä ei kovin montaa hanketta voida viedä eteenpäin”, ympäristöministeri Ville Niinistö totesi viime viikolla. Tutkittavana oli erijUssi Collin Ympäristöministeriön järjestämä avoin haku uusista kansallispuistoista sai hyvän vastaanoton. Ennakkoraivauksella voidaan jonkin verran parantaa tilannetta, mutta tiheäs sä metsässä korKorjuuvaurioita yhä runsaasti tiheässä metsässä on vaikeaa korjata pienet lähekkäin toisiaan olevat puut pois niin, että jäljelle jäävät eivät vaurioidu. Lisäksi tutkimushankkeessa selvitettiin turvemaan harvennustapoja. Energiapuuhakkuussa hakkuutähteitä syntyy vähänlaisesti, eikä niistä saada samanlaista suojaa. Tutkimuksessa selvitettiin korjuun tuottavuutta, korjuujälkeä ja ravinnetaloutta. integroituna korjuuna samanaikaisesti myös energiapuuta. ”Tämä on ollut hieno prosessi. Ajourat ongelma Vaikeita kohteita ovat hoitamatta jääneiden kylvöalojen lisäksi tiheät hieskoivikot. Hankkeiden jatkoa arvioidaan ministeriössä syksyn mittaan. kuusentaimien koneistutusta ei tarvitse rajata kivennäismaille. Puistohakemuksia tuli ministeriöille kaikkiaan 19 kappaletta
Vuosikasvua kertyi 110 senttimetriä. Pisin vuosikasvu, 138 senttimetriä, löytyi Kuopion Riistavedeltä. Kuusella pyrähdys päättyy heinäkuun alkupäivinä, männyllä jo kesäkuun lopussa. finavialla työskentelevä Petri nilsson ilmoitti kilpaan helsinkiVantaan lentokenttäalueella kohoavan ”urhean pikku kuusen, joka ei halua olla pieni”. Kaikkien osallistujien kesken arvottiin kolme vesuria. Mielikäinen on koko kilpailun isä. Hyvänä käpyvuonna kuusten paksuuskasvu voi pudota 30 prosenttia, kun käpyjen tekeminen vie voimia. 10 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 hanna lehtoisokoski M etsälehden lukijat kilpailivat, kuka lähettäisi valokuvan pisimmästä kuusen vuosikasvaimesta – päättyneenä kesänähän kuuset kasvoivat erinomaisesti. Otoksista näkee, että kuusen vuosikasvaimen mittaaminen ei aivan yksinkertaista puuhaa ole – joku oli jopa kaatanut puun sitä varten. Toimitukseen tuli määräpäivään mennessä 22 vastausta. Hän tuli ideoineeksi sen, kun itäsuomalainen metsänomistaja ihmetteli alkukesällä, tulisiko tämän vuoden kasvupyrähdyksestä poikkeuksellinen. Kuivimmillaan 1990-luvun alussa touko-kesäkuussa satoi vain 40–50 millimetriä. Pauli jalkala onnistui ujuttamaan mitan korkeuksiin. Kolmanneksi tuli Kangasniemellä 135 senttimetriä hujahtanut kuusi, jonka kuvan lähetti seija konga. Viime vuosina käyrä on kohonnut, sillä tänä vuonna touko-kesäkuussa esimerkiksi Jokioisilla satoi yhteensä 124 millimetriä, viime vuonna 118 ja 2010 satoi jopa 126 millimetriä. ”Vaikka pituutta olisikin nyt kertynyt runsaasti, puusta tulee normaali.” Pitkien kuusien kesä Koska alkukesä oli sateinen, kuuset ahnehtivat pituutta. 2. Pauli jalkalan voittajakuusen lisäksi kaksi puuta oli venähtänyt yli 130 senttimetriä. seija kongan mittaama puu rehki 135 senttimetriä pituutta ja tuli kolmanneksi. Se näkyy myös Metsälehden lukijakilpailun tuloksista. Kasvu vaihtelee yksilöiden kesken paljon ja myös metsikön mukaan.” Kuusen pituuskasvun ratkaisee touko-kesäkuun sademäärä. Kilpavastauksista voi sanoa, että kasvu oli tänä vuonna kovaa, mutta kaikkien aikojen parhaaksi tiedemies ei tohdi kesää näin pienen otoksen perusteella julistaa. Voittajat ovat kauko Pihlajamäki Ikaalisista, Pekka Vuorinen Pälkäneeltä ja jani Varis Hammaslahdelta. Puun rakennetta ja lujuutta kasvupyrähdys ei heikennä. Kuusen vuosikasvu on pisimmillään, kun puun korkeus hipoo viittä metriä. ”Voittaja on ohut ruipelo, toivottavasti vankistuu. Suurin osa kilpakuvista tuli Eteläja ItäSuomesta, pohjoisin puu oli Kälviältä. Toiseksi pisimmän vuosikasvaimen, 136–137 senttimetriä, ilmoitti ikaalislainen kauko Pihlajamäki. ”Alkukesän sade tuo pituutta, lämmin heinäkuu paksuutta.” Palkinnoiksi vesurit Metsälehden lukijakilpailun valokuvasato oli hauska ja mielenkiintoinen. Metsän harvennus vaikuttaa paksuuteen mutta ei pituuskasvuun. Kumpaakin säätelevät säiden lisäksi puun perimä ja kasvupaikka. 6. Paksuuskasvu molemmilla havupuilla alkaa Etelä-Suomessa toukokuun 25:nnen kieppeillä ja loppuu elokuun puoliväliin mennessä. Sitä ennenkään ei ollut kovin kuivia alkukesiä mutta alle 100 millimetrin kuitenkin. Väinö Rautiaisen puu äänekosken Parantalassa piteni kesällä 110 senttimetriä. Jos niitä riittää, puu tekee isot silmut. Toivotaan myös, ettei tule varis tai korppi istumaan latvaan, ettei se katkea”, myhäilee Metsäntutkimuslaitoksen professori Kari Mielikäinen kilpailukuvia katsellessaan. Jos taas heinäkuu on lämmin, kertyy paksuutta”, Mielikäinen kertoo. Kuusella edellinen vuosi ei vaikuta yhtä voimakkaasti. kuivalla kankaalla juuassa viihtyy arja tolvasen ja Veijo kirjavaisen kuvaama kuusi. Männyn pituuskasvu riippuu edellisen kesän lämmöstä ja kosteudesta. ”Kasvupyrähdys on puiden luonnollisen rytmin mukainen. Puu repäisi 94 senttimetrin vuosikasvun. 1. Samaa professori oli miettinyt itsekin. Äitienpäivän maissa mänty ja kuusi alkavat puskea pituutta. Lomittain pituutta ja paksuutta Puut kasvavat pituutta ja paksuutta eri aikoina. 3. Silloin puulla on ikää 10–20 vuotta. ”Alle kymmenmetrisiä puita ei rasita yleensä vielä käpysatokaan. Mittavälineinä oli käytetty sekä omatekoisia että virallisia mittoja. Sitten tulee kuivempia vuosia ja se laskee. ”Kuusi ei pituuskasvuun kaipaa kuivaa ja lämmintä vaan alkukesän sadetta. 7. Siksi ne jaksavat venyä pituutta”, Mielikäinen toteaa. Eteläja Pohjois-Suomi ovat erilaiset. ikaalislaisen kauko Pihlajamäen kilpakuusi huiskautti toiseksi pisimmän vuosikasvaimen. kuusen latvan mittaaminen on vaativa laji. 120–121 senttimetrin vuosikasvaimia kilpailuun osallistui kolme ja 110–117-senttisiä kahdeksan. Pohjoisessa kuivuus haittaa kasvua harvoin, mutta Rovaniemen pohjoispuolella heinäkuiden viileys hidastaa rungon paksuuntumista. Jos on useampia sateisia alkukesiä peräkkäin, kuusen kasvukäyrä nousee. jani Varis mittasi Pyhäselässä kasvavan kuusen näin hienolla mitalla. 4. Keskimäärin Etelä-Suomen kuuset venyvät parhaan kasvunsa vaiheessa runsaat puoli metriä vuodessa. 5. Kiitos kaikille osallistujille ja onnea voittajille! 1 5 4 2 6 3 7
Ja nn e U lv in en. ”Moni ei oo kehanna ryhtyä siihen hommaan.” Vaikka voittajakuusen latva on ohut ja pitkä, isäntää ei huoleta, että pulskempi varis katkaisisi sen istumapaikkaa etsiessään. Isäntä itse ei uutisesta hätkähdä: ”Vuan suattaa olla, että omasta metästä löytys vieläkkii pitempiä. Pitkin kesää isäntä katseli alati venyvää kuusenlatvaa sillä silmällä, ja alkusyksyllä hän ryhtyi mittauspuuhiin. Se kohosi aina oksakiehkuran tasolle. Paikka on lehtomainen kangas ja taimikolla ikää 14 vuotta. Puu kasvaa tien varressa kotipihan lähellä. Riistavetisen maanviljelijä Pauli Jalkalan kuusi pukkasi peräti 138 senttimetrin vuosikasvaimen ja vei Metsälehden lukijakilvan voiton. ”Ja jos katkaisee, vieressä on toisia kuusia. Rautalangan paikkaa piti muuttaa niin monta kertaa, että sen yläpuolelle jäävän tangon kärki sattui tarkalleen kuusen latvan tasalle. Sellaista metallirenkaiden kanssa sököstelyä”, isäntä kertoo. Kilpailukuvan otti Jalkalan tuttava, jolla oli käytössään ammattilaisjalusta. Sammoo suuruusluokkoo aenakkii.” Noin yhdeksän metriä korkea puu kasvaa tien varressa Jalkalan kotipihan tuntumassa. ”Varsinaisen mitan saaminen sinne ylös kuvaa varten oli isoin homma koko projektissa. Jalkala teippasi yhteen kaksi alumiinikiskoa ja niihin poikittain paksun rautalangan pätkän, jonka tähtäsi oksankiehkuraan vuosikasvaimen alkupäähän. Hän arvelee, että kilpailuun olisi varmasti löytynyt vieläkin pitempiä, jopa puolitoistametrisiä vuosikasvaimia, mutta mittaamisen hankaluus karsi osallistujia. Metsänhoitoyhdistyksen miehen kanssa kylläkin vitsailimme, että pitäisiköhän näille antaa korrenvahventajaa kuten viljalle.” sinnikäs mittamies METSÄLEHTI 1 9 • 2012 11 Maanviljelijä Pauli jalkala Riistavedeltä mittasi voittoisan kuusensa alumiinikiskojen, teipin ja rautalangan avulla. Maassa oli sitten helppo mitata rautalangan ja tangon nokan väli
Raunion Sahan metsäpäällikkö Juha Mäki ennustaa, että metsälain muutos uusine vapauksineen haastaa tukkikaupan tosissaan. Kaupan saa korkeimman yksikköhinnan tarjoaja. Niistä ei nykyisiä kantohintoja pystytä maksamaan.” Tarjousten vertailu ontuu Sahurit valittavat, etteivät puun myyjät ja heitä avustavat metsänhoitoyhdistykset osaa vertailla tukkileimikoilta saamiaan ostotarjouksia. Se voidaan puuntarpeiden mukaan sahata pikkutukkina tai myydä sellutehtaille. Myös moni metsänomistaja ainakin puheissaan haluaa, että laatupuun kasvattaminen palkittaisiin tukkien hinnoittelussa. Sahojen käyttämien lyhyiden tukin katkontapituuksien vaikutusta leimikolta saatavaan myyntituloon ei noteerata. Laatuhinnoittelu parantaisi sekä sahauksen että laatu puun kasvattamisen kannattavuutta. teksti ja kuva S e vähä kate, mitä sahoille tällä haavaa jää, kertyy laadukkaimpien tyvitukkien sahauksesta. kuva Vapon hankasalmen sahalta. Toisaalta metsänomistajien näkemys omista leimikoistaan on usein optimistinen. ”Yhden ostajan olisi vaikea lähteä laatuhinnoitteluun, kun kilpailijat tarjoavat kiinteää kantohintaa. Tarpeita kyllä olisi. Silti yksikään puunostaja ei hinnoittele yksityismetsistä ostamiaan tukkeja laadun perusteella. Joustoa tavoitellaan myös yhä useampiin ostotarjouksiin ilmestyneellä, erikoisella puutavaralajilla sahakuidulla. Laatu hinnoittelu jäämässä haaveeksi kellään ei tunnu olevan halua siirtyä tukkien laatuhinnoitteluun. ”Tällaisessa tilanteessa olisi vaikea nähdä, miten tukkien laadunmukainen hinnoittelu voisi menestyä puukaupoilla”, Mäki epäilee. Jatkossakin laatuhinnoittelu taitaa jäädä edunvalvontanarinan asteelle. Teknisesti laatuhinnoittelu olisi helppoa. Runkohinta helpottaa tukkien katkontaa Vaikka puheet laatuhinnoittelusta ovat yltyneet, puukaupoissa ollaan siirtymässä yhä ylimalkaisempaan hinnoitteluun. teknisesti se olisi mahdollista vaikka heti. Runkohintakaupoissa metsänomistajalle tarjotaan leimikoista puulajikohtainen kiinteä kantohinta. Silti kellään ei ole halua ryhtyä siihen.. Järeitä tyvitukkeja ei saada, vaan tukit ovat ohuita, lyhyitä ja usein lenkoja. En usko, että metsänomistajat uskaltaisivat lähteä laatukaupoille. Tosin tyvitukin laatu ja terveoksaisen puun osuus ovat myös erittäin tärkeitä ominaisuuksia”, Joensuu toteaa. ”Männylläkin järeys on merkittävä asia. Metsänomistajan tiliin puun käyttötarkoitus ei vaikuta. Koskitukin metsäpäällikkö Jussi Joensuu arvelee, että kukaan tukin ostajista ei tohdi lähteä sooloilemaan laatuhinnoitteluun. ”Myyjän puheissa juuri hänen leimikkonsa on laadultaan paras, joten hän on mielestään oikeutettu korkeimman laadun mukaiseen hintaan”, tietää Pölkky Oy:n metsäpäällikkö Hannu Virranniemi. Pelkään, että kaupat jäisivät tekemättä. Kaikilla kenttäsirkkeliä kehittyneemmillä sahoilla on laadun määrittämiseen tarvittavat laitteet. Tosin vain sahauksen ohjaukseen. Samalla saha saa vapauden katkoa puut tarvitsemiensa laatujen ja mittojen mukaan. Tavoite tosin on sama, tukkien tarkempi katkonta. Kuusella ei muita tunnuksia tarvittaisi. Hyvinäkin aikoina sahurit tekevät parhaan tilin laatupuulla. ”Tukkien laatu heikkenee, kun 50–60-vuotiaita männiköitä aletaan lyödä aukoiksi. 12 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 PuuKAuPPA Mikko Riikilä. Ehkä hekin perimmiltään epäilevät puunsa laatua, vaikka puheet ovatkin usein toisensuuntaisia.” Sahurinkin näkökulmasta tukkien tärkein laatutunnus on järeys. Niitä myös käytetään
14,60 . hankintahinnat 56,36 . 38,13 . 14,07 . 23,25 . 25,02 . 15,50 . 29,91 . 44,03 . nousussa . 15,99 . 30,12 . 18,59 . Uudistushakkuu 52,95 . 13 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 37–40 keskiarvo Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Euroa m viikot 1–40, 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2010 2011 Mikko Riikilä Mäntyja kuusitukin hintaero on syksyn mittaan kasvanut. 17,95 . 16,64 . 15,61 . 40,44 . 17,51 . harvennushakkuu 48,88 . 53,07 . 56,29 . 15,99 . 14,80 . 15,45 . 25,88 . 30,95 . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 18,18 . harvennushakkuu 46,83 . 31,80 . 43,84 . Vain se ostetaan, mikä voidaan korjata välittömästi. ensiharvennus 45,14 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 51,05 . 14,31 . ensiharvennus 45,11 . 15,83 . 15,52 . 14,85 . Hänen mukaansa kehitys johtuu männyn ja kuusen päämarkkinoiden eroista. 47,80 . 13,31 . 30,54 . ensiharvennus 44,11 . 25,44 . 49,96 . Asiantuntija ennustaa kehityksen jatkuvan lähitulevaisuudessa. 29,93 . 14,71 . 19,32 . 24,39 . 16,77 . 36,47 . 25,92 . 13,20 . 14,29 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 24,42 . 26,48 . 17,67 . 17,68 . nousussa . 40,94 . 16,42 . 16,49 . 53,11 . 26,50 . 17,24 . 16,24 . 17,48 . 14,94 . Ennustan, että männyn hinta kuuseen nähden vahvistuu jatkossakin”, arvioi metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen toiminnanjohtaja I lpo Pentinpuro. ”Kuusisahatavara menee Eurooppaan, jossa markkinat ovat alamaissa. 17,22 . 15,05 . 14,16 . Uudistushakkuu 55,65 . 31,38 . 30,79 . 24,70 . LaPPi . 21,27 . 13,76 . Uudistushakkuu 55,49 . nousussa . 39,29 . 14,40 . 30,85 . ensiharvennus 46,31 . harvennushakkuu 50,39 . 16,88 . 13,88 . 53,23 . 45,33 . 22,84 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,03 . 25,92 . 18,92 . 46,00 . 15,21 . 42,64 . 14,21 . SavOKaRJaLa . 29,48 . 38,49 . nousussa . 53,30 . 20,92 . 54,08 . 22,23 . 48,07 . harvennushakkuu 48,64 . 52,47 . 17,23 . harvennushakkuu 48,72 . 29,19 . 43,65 . 15,29 . 15,39 . 17,99 . 18,65 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,11 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 38,58 . 19,29 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,92 . 54,03 . 21,22 . 20,66 . 20,26 . 18,79 . 15,72 . 35,89 . 49,03 . 20,76 . hankintahinnat 52,95 . 52,24 . 30,52 . 16,25 . 15,01 . 30,16 . 14,49 . hankintahinnat 56,68 . 47,20 . 13,51 . 56,41 . 44,50 . 17,76 . 16,25 . hankintahinnat 57,03 . 14,79 . EtELäPOhJanMaa . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 44,15 . KainUUPOhJanMaa . 36,29 . 18,73 . hankintahinnat 57,28 . 21,13 . 13,06 . 28,84 . 12,94 . 23,65 . 46,74 . 14,09 . 18,33 . 14,90 . 14,62 . 14,58 . 42,29 . 14,75 . 14,35 . 13,89 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 55,30 . 29,77 . 15,37 . Pentinpuron mukaan metsänomistajat tarjoavat puuta kohtalaisesti markkinoille. ensiharvennus 44,36 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.. 24,12 . harvennushakkuu 47,84 . 30,25 . 40,33 . 35,79 . 17,94 . 28,94 . 13,65 . 55,81 . 29,34 . 45,02 . Määrä on hieman edellisviikkoa pienempi. 46,50 . 51,36 . 41,77 . 21,25 . 24,59 . 38,13 . 18,91 . 15,60 . harvennushakkuu 44,90 . Uudistushakkuu 54,67 . 21,10 . 21,57 . 45,79 . Uudistushakkuu 55,62 . KYMiSavO . 17,68 . ”Kelirikkoaikaan korjattavissa päätehakkuuleimikoissa mäntyja kuusitukin hintaero on nyt 1–1,5 euroa. 18,71 . ensiharvennus 43,87 . 21,44 . 35,99 . 13,48 . nousussa . Uudistushakkuu 50,51 . 17,42 . ”Syksyn ehdoton suosikkileimikko on kovalla maalla hyvien tieyhteyksien päässä oleva mäntyvaltainen päätehakkuu.” Mäntyja kuusitukin hintaero kasvamassa Metsäkeskus Määrä m 3 koko maa 626?657 etelärannikko 9?858 Pohjanmaa 26?204 lounaissuomi 28?767 hämeUusimaa 58?106 kaakkoissuomi 67?398 Pirkanmaa 43?886 eteläsavo 101?757 eteläPohjanmaa 55?678 keskisuomi 69?491 Pohjoissavo 36?352 Pohjoiskarjala 54?293 kainuu 20?403 PohjoisPohjanmaa 38?210 lappi 16?250 Ostomäärät viikolla 40 metsäkeskuksittain EtELäSUOMi . 19,58 . harvennushakkuu 46,56 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,34 . ensiharvennus 46,23 . 25,00 . 26,14 . 14,73 . 29,93 . 17,21 . 43,97 . 20,65 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 48,94 . 13,43 . KESKiSUOMi . 53,35 . 26,48 . 23,56 . 36,85 . 29,59 . 21,43 . 22,92 . 45,60 . 34,08 . 15,54 . 18,52 . nousussa . 24,55 . 42,89 . 20,58 . 53,90 . 12,66 . 15,22 . 29,80 . nousussa . KOKO Maa . 15,20 . 54,58 . 55,32 . 13,93 . 29,60 . 41,72 . Siellä kauppa käy paremmin.” Puukauppa on ajankohtaan nähden laimeaa. 18,54 . 29,32 . 47,40 . 14,23 . 53,66 . Uudistushakkuu 56,03 . Viime viikolla puuta ostettiin yksityismetsistä vajaat 630?000 kuutiota. Ostajat ovat varovaisia. Männyn markkinat ovat arabimaissa. 30,55 . 22,99 . 30,42 . nousussa . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,66 . 16,71 . 26,73 . 14,51 . Uudistushakkuu 56,90 . 15,21 . 55,75 . ensiharvennus 45,24 . 47,56 . 17,51 . hankintahinnat 57,65 . 25,97 . 39,54 . 55,61 . 16,64 . 54,30 . hankintahinnat 59,04 . hankintahinnat 57,65 . 54,45
Havupuiden lomassa kasvaa sulassa sovussa siellä täällä lehtipuita, ja hakkuissa säästetään metsolle mäntyjä, teerelle koivuja ja pyylle koivujen lisäksi leppiä. Ne ovat kanalinnuille tärkeimpiä poikueympäristöjä, mutta puuntuotoltaan usein heikkoja ja hankalia uudistaa. Säästä alikasvoskuusia Kanalintuja varten metsään tulisi jättää vähintään yksi riistatiheikkö hehtaaria kohden sekä pienempiä kuusenalusia sinne tänne. METSÄLEHTI 1 9 • 2012 METSÄSTÄ 14 METSÄNHOITO tiia PUUkila, teksti ja kuvat M etsäkanalintujen huomioiminen metsänhoidossa säästää metsänomistajan aikaa ja rahaa. Metsäkanalintujen suosimassa metsässä on tiheämpiä suojapaikkoja ja avarammaksi hakattuja varpujen peittämiä ruokailupaikkoja. Turhan tarkkaa raivausta ei kannata tehdä”, sanoo KeskiSuomen metsoparlamentin jäsen ja tutkija Pentti Valkeajärvi Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Suon ja kankaan reunavyöhykkeet kannattaa jättää kokonaan käsittelemättä. ensi harvennettu männikkö on paikoin tiheämpi ja paikoin harvempi, mikä nopeuttaa kana linnuille tärkeän varpu kasvillisuuden elpymistä. ”Hallittu hoitamattomuus on avaintermi. Myös muuta luontaisesti syntynyttä lehtipuustoa on hyvä jättää alalle. Alikasvoksen muodostamat tiheiköt ovat metsäkanalinnuille mieluisia suojapaikkoja. Myös hakkuita edeltävässä raivauksessa tulisi muistaa riista. ”Jos ennakkoraivaukseen on tarSoidinreviiri Päiväreviiri Päiväreviiri Päiväreviiri Päiväreviiri Päiväreviiri Siistiksi parturoitu maasto ei kanalintuja miellytä, vaan hallittu hoitamattomuus ja runsas varvusto. Ennakkoraivaus ja hakkuut koskettavat suuria pinta-aloja ja vaikuttavat jopa vuosikymmeniksi eteenpäin kanalintujen viihtyvyyteen. Hyviä paikkoja tiheiköille ovat esimerkiksi pienet soistumat ja kallioiden, soiden, teiden sekä purojen reuna-alueet. Mikäli alikasvoskuusia ei ole, kannattaa säästää koivuja. Soidinreviiri Päiväreviiri Päiväreviiri. siistiksi raivattu puistomainen metsä ei tarjoa kanalinnuille riittävästi suojapaikkoja. Kaikkialla ei tarvitse huudattaa raivaussahaa yhtä ahkerasti eikä jokaiselle lehtipuunvesalle ole välttämätöntä antaa kyytiä. Parhaimman suojan tarjoaa kuusi. tässä männikössä alikasvos on parturoitu tarkkaan maan tasalle, eikä riistalle ole jätetty riistatiheikköjä. Riistametsässä raivataan vain välttämätön Säästämällä alikasvosta suosit riistaa Paljaaksi raivattu metsä on suojaton Metson soidin paikalle on jätetty ali kasvos kuusia ja lehti puita. Vaikka puuntuotto on metsänhoidossa ykköstavoite, raivaamalla sieltä täältä kevyemmin metsästä saadaan laadukkaan puutavaran lisäksi myös riistalle viihtyisä paikka
Soidinreviiri Päiväreviiri Päiväreviiri Metsän peittävyys ratkaisee Metson soidinalue koostuu soidinreviiristä, jossa kukot soivat, ja päiväreviireistä, jonne linnut vetäytyvät lepäämään. Siinä metsämaa myllerretään kauttaaltaan ja maavarret, joista varvut leviävät, katkeavat. Metsän peittävyys tulisi olla vähintään yli kolmannes soidinalueen kokonaisalasta. Näin valo pääsee nuoren metsän kenttäkerrokseen ja vauhdittaa varpukas vien elpymistä. Säästöpuuryhmien kohdalta kan not jätetään nostamatta ja maa muokkaamatta. Ennakkoraivaus pitäisi tehdä niin sanottuna näkemäraivauksena eli poistaa vain konekuljettajan näkyvyyttä haittaava puusto. Varpukasvit, varsinkin mustikka, tarjoavat ravintoa ja suojaa kaiken ikäisille metsäkanalinnuille, etenkin poikasille. 15 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 Puuntuottoa riistan ehdoilla Vinkkejä kanalintumetsän hoitoon 1 2 3 4 5 Jätä riistatiheikköjä Ennakkoraivaa vain näkyvyyttä haittaava puusto Tee taimikonhoito ja kasvatushakkuut ajoissa Suosi sekametsää ja jätä säästöpuuryhmiä Säästä soiden reunamaasto hakkuilta ”Nyt saavumme soidinpaikan keskelle”, tutkija Pentti Valkea järvi sanoo. ”Metsää käsiteltäessä pitäisi aina ajatella 20 vuoden päähän ja miettiä, miten metsä muuttuu. Myös keskisuomen metsoparlamentin sivuilta www. Näin osa alikasvustosta jää kanalintujen turvaksi ja moton puikoissakin näkee, minne koura menee. Metsojen soidinalueilla tehdään varovaisempia uudistushakkuita, turhaa ennakkoraivausta vältetään, riistalle säästetään tiheikköjä ja tienvarsille jätetään leppien ja koivujen ryhmiä. Äkkiseltään aluetta ei tunnistaisi metson soidinmenojen tukikohdaksi. Omilla mailla sijaitsevista soidinpaikoista voi tiedustella Suomen metsäkeskuksesta. Metsoa ei näy, mutta avointa tilaa suosiva teeri on ottanut alan tilapäiseksi soidinpaikakseen. Metsänhoidon ei tarvitse olla kaavamaista. Muutamat latvuksestaan harsuuntuneet, paksuoksaiset hakomismännyt viittaavat soidinpaikkaan, muutoin alue ei erotu muusta maisemasta. Jos kuusten seassa olisi 20–30 prosenttia mäntyä, metsään tulisi enemmän valoa, ja mustikat ja puolukat virkistyisivät.” Kannonnosto hidastaa varvikon palautumista. Tavoitteena on vähintään kymmenen prosentin lehtipuuosuus. ”Olen löytänyt metson soidinpaikkoja jopa 30-vuotiaista ensiharvennetuista ja harventamattomista männiköistä”, Valkeajärvi kertoo. vetta, pieniä kuusitiheiköitä ja yksittäisiä kuusia tulisi jättää sinne tänne. Tämä UPM-Kymmenen ojitetulla rämemaalla oleva soidinpaikka on syntynyt vasta äskettäin. Tällä tavalla joudutetaan varvuston palautumista uudistusalalle ja tarjotaan samalla suojaa riistalle. Paras kanalintumetsä on sekametsä. metsoparlamentti.fi sekä Metsähalli tuksen julkaisemasta metsätalouden ympäristöoppaasta löytyy ohjeita kanalintumetsien hoitoon. Varovaisista pienialaisista hakkuista metso ei säikähdä, mutta suuret avohakkuut autioittavat soitimen. Nykyään suurin osa soitimista löytyy nuorista kasvatusmetsistä. Metsistä ei pidä tehdä puistoja”, Valkeajärvi sanoo. tiheiköt puronvarressa ovat ihanteellisia suojapaikkoja kanalinnuille. Nykyään yhtiön mailla metsänhoidolla pyritään säilyttämään enemmän luonnonmetsän rakennepiirteitä.”, kertoo UPM:n ympäristöasiantuntija Eero Väisänen. Ne harjoittelevat puiden lomassa kevään todellista koitosta varten. Metsistä ei pidä tehdä puistoja. Maa ja metsätalousministeriön laa tima valtakunnallinen metsäkanalin tujen hoitosuunnitelma on viimeis telyvaiheessa. Muutaman kymmenen metrin päässä tieltä erottuu kolme teerikukkoa syyssoitimella. kanalinnuille tärkeä varvusto elpyy nopeasti, kun metsänhoitotyöt tekee ajallaan. Hän pysäyttää auton rämettä halkovalle hiekkatielle Petäjävedellä. Jätä puronvarret raivaamatta huomioi varvusto metsän hoidossa Pyylle suotuisassa notkelmassa on säästetty leppää ja koivua tien molemmin puolin. Jos kannot halutaan nostaa, alalle kannattaa jättää säästöpuuryhmiä paikkoihin, joissa varpukasvillisuus on runsasta mutta puusto taloudellisesti vähäarvoista. UPM:n metsissä on jo pidemmän aikaa huomioitu kanalinnut met sien käsittelyssä. Myös lehtipuita suositaan siellä, missä ne luontaisesti kasvavat. ”Puhdas kuusikko on pimeä. Päätehakkuut soidinalueella tulee tehdä siten, että metsäyhteys soidinpaikalta varttuneeseen metsään säilyy. Eikö metsojen pitänyt suosia vanhoja metsiä. Hoida ajallaan Jotta kanalinnut viihtyisivät, metsien hoidossa pitää huomioida myös kenttäkerros. ”Metsänhoidon ei tarvitse olla kaavamaista. Paras keino turvata varvikon kasvu on hoitaa kasvatushakkuut ja taimikonhoitotyöt ajallaan. Yleensä riittää, että vesakon raivaa metrin säteellä ainespuukokoisista rungoista. Lisäksi rämemännikkö on vasta nuorta. Metsäkanalinnuille yksi suuri säästöpuuryhmä on parempi kuin monta pientä. Säästä tienvarsi lepikot ja koivikot. Myös kevyemmällä maanmuokkauksella ja puulajivalinnalla voidaan nopeuttaa kenttäkerroksen palautumista. Nuorissa metsissä soitimien löytäminen voi kuitenkin olla hankalaa, koska ne saattavat siirtyä eivätkä ole joka vuosi samalla mättäällä. Metsolle puuston ikää merkittävämpää on metsän yhtenäisyys ja laajuus
”Larvaa kuljetetaan pohjan myötäisesti virran mukana. työelämässä heikki okkonen tunnetaan tarkkana virkamiehenä. 16 METSÄLEHTI 1 9 • 2012. Kolme eräkirjaa julkaissut Okkonen TarkasTaja harjuksen perässä harria kannattaa narrata nyt, kun se tankkaa ravintoa talven varalle. Vesihyönteisten kuoriutuessa tai niiden muniessa veden pinnalle harjuskin saattaa nousta pintaan herkuttelemaan. Rannan saraikko on jo tuleentunut okran väriseksi. Okkosen tämänkertainen kalastuspaikka on aivan Savukosken kirkonkylän tuntumassa. Mies pysähtyy kosken pintakivien rajaaman tyvenen peilin äärelle. Sille kelpaavat kaikki vesihyönteisten esiasteet, jopa pienet kalanpoikaset. Perho on sidottu vihertävästä materiaalista ja muistuttaa erehdyttävästi esikuvaansa. ”Kalastajan on päästävä lähelle kohdettaan, ja tällaisesta paikasta voisi harjuksen tavoittaa”, Heikki Okkonen hihkaisee kosken kohistessa. Larva on vesiperhosen joessa elävä esiaste ja harjuksen pääasiallista ruokaa. antti saRaja teksti ja kuvat kahluusauva on heikki okkoselle oiva apu kovassa kemijoen virrassa. Harjus tankkaa talven varalle ja etsii joesta mieluisaa talvielinpiiriä. Eräkirjailija ja tarkastaja Erästäjille Heikki Okkonen on tullut tutuksi kirjojensa kautta. Se on pääosin päiväaktiivinen, päinvastoin kuin toinen perhokalastajien saaliskala, taimen. Kemijoen Miekkakoski kuohuu vuolaana syysväritteisessä maisemassa. Kahlaaminen etenee määrätietoisesti tukevaa askelen sijaa pohjasomerikosta tapaillen. Syksyllä se syö ahnaasti ja liikkuu aktiivisesti. K ahluuhousuihin sonnustautunut kalastaja tunnustelee sauvallaan pohjanmuotoja. Perhovapa heilahtaa taakse, hetken pysäytys ja etuheiton myötä heittosiima juoksee jokeen. Rantoja reunustaa vanha monimuotoinen metsä monisatavuotisine petäjineen. Harjus eli harri on lohen sukuinen, kirkassuomuinen ja solakka sesonkikala. Harjus syö pääosin pohjasta. Tärpin havaitsee tarkkailemalla herkeämättä siiman päätä, ja kyllähän sen vavassakin tuntee jos asialla on vihainen saaliskala”, Okkonen vakuuttaa. Välissä ruskakoivut kirjovat keltaisina maisemaa. Siiman kärkeen on liitetty tapsi, johon on solmittu ottiperho. Harjus syö syksyllä Okkonen tapaa kalastaa harjusta larvastamalla
Ilmaston lämpenemisen myötä nämäkin seikat ovat tulleet entistä ajankohtaisemmiksi täällä pohjoisessa”, pohtii Okkonen. Tarkastaja Okkosen toimenkuvaan kuuluvat muun muassa metsänkäyttöilmoituksien seuranta sekä uudistamisja perustamistoimenpiteiden aikarajat. TarkasTaja harjuksen perässä heikki okkosen perhorasiasta löytyy ottiperhoja. Hän painottaa työssään kaikkien osapuolten mielipiteiden huomioimista, keskustelua ja neuvomista. ”Kemera-tukien valvonta vie työajasta noin neljänneksen ja hirvivahinkoarviotkin osansa. Koillis-Lapin metsäväelle sekä metsänomistajille Okkonen on tullut tutuksi pitkäaikaisena Suomen metsäkeskuksen Savukosken toimipaikan suunnittelijana ja vuodesta 2008 alkaen tarkastajana. Yötulilla on istuttu muun muassa Kokko-ojan varressa. Valvoa pitää myös puutavaran säilyttämissäädöksiä hyönteistuhojen ehkäisemiseksi. Maakunnassa Okkonen tunnetaan tarkkana mutta neuvottelevana virkamiehenä. Keskimmäisestä kirjasta ”Yöpuita etsimässä” löytyy tuttuja maisemia ja tunnelmia puistossa kävijöille. kemijoen harrisaaliista jäi lopulta kolmeen. Toimialueen yli miljoona hehtaaria sijoittuvat Pelkosenniemen, Savukosken ja Pohjois-Sallan alueelle. ”Diplomaatin kyvyistä ei ole ainakaan haittaa tässä työssä.”. Okkosen mielimaisemat löytyvät Urho Kekkosen kansallispuistosta. tunnustautuu pystykorvamieheksi, mikä pohjoisen kairoja samoavalle metsästäjälle lienee lähes itsestään selvyys
Vanha Toyota ja silmälasit vakuutetaan, mutta ei metsää.” Karhunen isännöi suvun metsää Lapinlahdella sijaitseva metsä tuo Karhusen suvulle rahat yhteisen kesäpaikan kustannuksiin. Ensiharvennus on tehty joillakin kuvioilla. Ne ovat lähteneet hyvin kasvamaan, mutta olisi jo kova kiire perata taimikko, joka heinittyy. Kesällä hän veti raivaussahalla rannan pajukot sileiksi. Karhunen ajaa 490 kilometrin matkan lapsuudenkotiin, Saunaniemeen, useita kertoja vuodessa. Lapinlahti karhusen suvun kesäpaikka on Riston ja hänen sisartensa lapsuudenkoti. Ensin poliisikouluun ja poliisiksi, sitten turvallisuusasioista vastaavaksi johtajaksi Finanssialan keskusliit. Risto Karhunen nauttii metsätöistä, kunnon fyysisestä rasituksesta. Karhusen suvulla yhteisomistus sujuu. saunaniemessä ei edes kellolla ole kiire. Siellä, Helsingin keskustassa, puhumme metsäasioista. 18 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 METSÄNOMISTAJA Karhusilta meni puuta nurin 700– 800 mottia. Mutta onko itsestään selvää, että mies hoitaa metsät. Muutenkin metsä on taimikkovaltaista. se raksuttaa verkkaisesti. ”Pahinta oli, kun metsä, jota säästimme maiseman vuoksi, muuttui dramaattisesti. Onneksi metsäyhtiöt kiinnostuivat puista kovasti. ”Tulemme toimeen keskenämme. Myrskyn jälkeen vakuutus Viimeksi Karhunen teki puukaupat 2009 – suunnittelematta. Muualla asuvien omistajien on harkittava, tekevätkö itse vai antavatko työt metsänhoitoyhdistykselle. Se kuuluu hänen kotitilaansa, joka on jakamaton kuolinpesä. Toivon, että ihmiset tiedostaisivat metsänsä arvon. Hän puhuu työkseen vakuutusturvan puolesta, mutta niin vain kävi kuten suutarin lapsille kenkien kanssa. Tekeminen ei ”Vanha Toyota ja silmälasit vakuutetaan, mutta ei metsää. ”Hyvin jaksan ajaa, kun illalla odottaa tällainen maisema”, hän näyttää kuvaa tietokoneeltaan. Omalla metsällä ei ollut vakuutusta. Takana avautuu järvimaisema. Puukaupoilla on kustannettu kodinkoneet, ikkunat, maalaus, sähköt, tieja vakuutusmaksut sekä kiinteistöverot. Kesäkuun lopussa Kainuun ja Pohjois-Savon yli pyyhkäisi Ilmatieteen laitoksen mukaan ensimmäinen varmuudella Suomessa todettu supersolumyrsky. Hirviltä metsä on saanut olla melko rauhassa, vaikka siellä kasvaa mäntyjäkin. isä kävi pienviljelystilalta hevosella savottatöissä. Risto Karhusella tietysti oli – nuorena miehenä maailmalle. Punaisen puutalon pihassa lepää vanha, harmaaksi ahavoitunut aitta. toon. Naiset myös istuttavat taimikoita, mutta moottorisahahommat kuuluvat miehille. Karhunen ei omista 17,5 hehtaarin metsää yksin. Tuhon lisäksi tuli 20– 30 prosenttia lisää kokoa aukkoon. Perikunta on jättänyt ne Riston haltuun, koska hän on sisarusparven ainoa poika. ”Nyt on ja laaja. Riston lisäksi osakkaita ovat hänen kolme sisartaan sekä jo kuolleen sisaren kolme lasta. ”Kolmen firman miehet kävivät herättämässä vuoroaamuina, että myytkö.” Karhunen ei ryhdy arvioimaan, paljonko perikunta menetti rahaa myrskyn vuoksi, mutta osa tukiksi lihotetuista rungoista meni kuiduksi. Talo sentään säilyi, vaikka lähin pihapuu rojahti nurkalta mitattuna metrin päästä. Sinne kun kerran pääsee, ei pitäisi olla kiire minnekään. hanna lehtoisokoski, teksti janne UlVinen, kuvat E spoolainen Risto Karhunen hoivaa tyypillistä pohjoissavolaista metsäpalstaa. Se on kuusivaltainen, louhikkoinen, vaikeakulkuinen ja sijaitsee mäkimaisemassa Lapinlahden ja Iisalmen rajalla. Se taas kokoaa serkut ja nyt myös pikkuserkut saman katon alle. Vanha koti on meillä kesämökkinä.” Metsän ansiosta osakkaiden ei ole tarvinnut kaivaa kuvetta kesäpaikan menoihin. Maksua menee 65 euroa vuodessa eli yhden ison rungon verran jos sitäkään. Erilaista kuin toimistokuukkelina Myrskyn jälkeen suku istutti talkoilla tuhansia kuusentaimia. Isoja tuhoja ei ole tullut. Ei tarvitse riidellä. Valokuvassa jännitteisiä runkoja retkottaa limittäin ja lomittain kuin heinänkorsia. ”Se vain on.” Isä näyttää silti ylpeänä kuvaa teini-ikäisestä Paula-tyttärestään, joka tekee näppärästi polttopuita kiilakirveellä. Tarkoitus oli korkeintaan harventamalla myydään siitä kohdasta puuta.” Ikävää oli myös se, että palstaa piti korjuun yhteydessä muotoilla ja poistaa reunoilta tuulensuojattomat puut. ”On.” Miksi
Merkkiä ei herunut, ellei raaka-aineena käytetty jätepaperia. ”Ei niistä puita tullut oikein koskaan. Luonnonsuojeluliiton metsäaktivisti Ilpo Kuronen tuumasi muiden mukana, että moisesta menosta oli ympäristöystävällisyys kaukana, mutta löysi toki toisen uhan: ”Metsäteollisuutemme menestyksen Euroopassa ratkaisee ikimetsiemme kohtalo. ”Työ on erityyppistä kuin toimistokuukkelina. Jos Suomi aikoisi vastakin myydä paperia Saksaan, vaatimus olisi täytettävä. Lenkojakin ne usein olivat. sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. 19 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 lopu milloinkaan. finanssi alan keskus liiton turvallisuus asioista vastaava johtaja Risto karhunen nauttii fyysisesti rasittavista metsä töistä. Puun ja jätepaperin välissä UUTINEN vUoNNa 1992. Yksi vaihtoehto on, että Risto lunastaa sen ja rakentaa siitä itselleen eläkepesän. Jos ikimetsien rippeet hävitetään, suomalaisten maine valuu sademetsän hakkaajien sarjaan ja paperin vienti alkaa kangerrella.” Iso kysymys oli jätepaperin poltto. Puusta valmistettu ensikuitu menettäisi osuuttaan mutta määrä kasvaisi 150 miljoonasta 200 miljoonaan tonniin. Kyläkauppa osti saaliin ja toimitti taimitarhoille. Hän ehti eräätkin letut paistaa muurinpohjalla.” Serkut järjestävät Saunaniemessä kerran kesässä yhteisetykokoontumisajot. Vain pieni osa paperikuidusta kiertäisi valmistajien ja kuluttajien väliä useaan kertaan. Paperin uusiokäytön arvostus vaikutti muun muassa siihen, mille tuotteille EY myöntäisi ympäristömerkin. Muutamassa päivässä ehtisi paljon.” Kantojen kaivamista maasta hakkuiden jälkeen Karhunen pitää järjettömänä. Mukaan tulee jo seuraavaakin sukupolvea, toistaiseksi pari pientä killiäistä. Joskus kun pääsisi rapsakalla pikkupakkasella tai keväällä lumien lähdettyä metsään. Suvulle saunaniemeläisyys on käsite. Kuten 1960-luvulla, kun myimme käpyjä.” Pikkupojat keräsivät kävyt tietysti kuusista, jotka olivat mahdollisimman oksaisia ja hyviä kiivetä. hanna lehtoisokoski Kaksi vuosikymmentä sitten Suomi keppuroi laman kourissa. Pohjoismaiset paperinvalmistajat halusivat kiertää koko kierrätyksen polttamalla jätepaperia Keski-Euroopassa, mutta ajatus ei siellä niin sanotusti ottanut tulta. Laine tukeutui myös optimistiseen laskelmaan, jonka mukaan paperin kulutus olisi vuosituhannen vaihteessa 330 miljoonaa tonnia. Äiti asui kesät siellä niin kauan kuin pystyi. Saksassa valmisteltiin kierrätyslakia, jonka mukaan käytetystä paperista piti saada 70 prosenttia uudelleen kiertoon vuoteen 1997 mennessä. Nyt oli puukuidun tulevaisuus vaarassa! Pelättiin, että jätepaperia rahdattaisiin kohta Keski-Euroopasta Suomeen laivatolkulla. Itse hän ei niihin koske: polttoainetta pitää jättää myös seuraavalle puusukupolvelle. ”Vaikka on metsänhoidossa tietysti virheitä tehty ennenkin. Oksaisuus periytyi.” Paikka kokoaa suvun Polttopuusavottaa Karhusten kesäpaikassa on tarjolla jatkuvasti, sillä Saunaniemessä sauna lämpiää joka ilta. Suomalaisia paperinviejiä kalvoi suhdanteiden lisäksi Keski-Euroopan vahva ympäristöliike, jonka vaikutuksista Metsälehti raportoi vuoden aikana pari kertaa. Riston äidistä aika jätti hiljattain, ja perikunta miettii nyt paikan tulevaisuutta. ”Juuret ovat syvällä. Suomen metsäteollisuuden keskusliiton ympäristöja teknologiajohtaja Pertti Laine uskoi silti, että EY:n virkamiehet vielä hyväksyisivät jätepaperin polton nykyaikaisissa voimalaitoksissa
strandklinganin terä on kaksoishammastettu. Strandklingania on saatavana halkaisijaltaan 200ja 225-millisenä. koesahureina toimivat jukka järvinen, Reijo lindström, Risto Mykkänen sekä jari Reini. ”Puun sahaamisessa tämä on yllättävän hyvä. Sen luvataan vähentävän terän tökkimistä. Strandklingan tulee Uittokaluston valikoimiin piakkoin. Heinää niittävän terän viiltävät reunat viilasimme lattaviilalla. ”Tämä on ehdottomasti parempi kuin kolmioterä, joka ei varsinaisesti leikkaa vaan murskaa heinää ja on karkean tökkivä puiden sahaamiseen. Ulkokehän hampaat teroitetaan tavalliseen tapaan. Omituisen näköinen vklingan helpottaa varhaisperkaajan työtä. Ennakkoluuloista huolimatta terä osoittautui erinomaiseksi työkaluksi varhaisperkaukseen. Terän tuottama puru on tavallista hienojakoisempaa. V-klinganilla sahattaessa voidaan käyttää samaa sektorisuojaa kuin tavallisella raivausterällä. Tavallinen raivausterä taas ei ole parhaimmillaan heinän niitossa.” V-klingan niitti nätisti vahvaakin vattuja kastikkakasvustoa. Lisäksi sahasimme V-klinganilla tyveltään uudistusalalle jääneitä sateenvarjokuusia taimien tieltä. Mikko Riikilä, teksti ja kuvat S trandklinganin salaisuus on kaksoishammastettu raivausterä. V-klingan leikkaa puuta ja heinää Omituisen muotoisen V-klinganin läpimitaltaan 225-millinen terä on jaettu neljään lohkoon, joiden ulkokehällä on normaali hammastus puuvartisen vesakon sahaamiseen. Ulommat hampaat leikkaavat puuta. Myyntipakkauksesta puuttui teroitusohje, mistä miinusta. Niiden sektorisuojus on mitoitettu 200-milliselle terälle, eikä niiden voimakaan ehkä riitä kiihdyttämään isoa terää”, Lindström pohti. Alempia hampaita viilataan tarpeen mukaan niin, että niiden etureuna pysyy noin puoli senttiä ylempien hampaiden edessä. HaritVklingan leikkaa puuta yllättävän tehokkaasti. Hänellä oli työmaa, jossa riitti niitettäväksi niin vattupuskaa, kastikkaa kuin vesakkoakin. Alempi hammas avartaa purutilaa. Terähampaat haritetaan voimakkaasti terän juuresta asti. ”Tämä ei kierrä heinää teräakselin ympärille, mikä on tavallista kolmioterällä niitettäessä”, Lindström toteaa. Sen hinnan ennakoidaan asettuvan noin 30 euron tienoille. Metsänomistajat käyttävät usein keskikokoisia raivaussahoja. Uittokalusto tuo maahan myös V-klingania. Ei häviä paljonkaan tavalliselle raivausterälle”, Lindström arvioi. ”Terää saa vain 225-millisenä. Kokeilimme V-klingania metsänomistaja Reijo Lindströmin kanssa. Terän hinta on noin 30 euroa. Lohkojen välillä on noin viisi senttiä pitkät ja kolme senttiä syvät kolot. 20 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 KOKEILTuA tamiseen voi käyttää esimerkiksi jakoavainta. Husqvarna oli empivämpi. Valmistajan mukaan terän kärkikulma kannattaa viilata tylpemmäksi, kun sahattavana on pieniläpimittaista puuta. se laajentaa terähampaan edessä olevaa purutilaa. Karkeille hampaille emme keksineet kunnollista viilaustapaa. Pienessä vitelikossa terä tuntuu hieman tökkivältä.” Uloimmat terähampaat viilataan normaalisti 5,5 millin pyöröviilalla ja viilauksessa voi käyttää tavallista viilanohjainta. Niiden reunoilla on karkea hammastus sekä viiltävät teränosat heinien niittoon. ”Kannattaa käyttää suojalaseja, koska pölymäinen puru tulee välillä suojavisiirin läpi”, Järvinen neuvoo. Lisäksi hammastus on korkeampi kuin raivaussahan terässä. näin terä leikkaa tehokkaasti erityisesti järeää puuta. Myös laukaalainen yrittäjämetsuri Jari Reini mieltyi Strandklingan tehoon järeässä raivuussa. ”Kannattaa käyttää suojalaseja, koska puru tulee suojavisiirin läpi.”. V-klingania saa sekä Husqvarnan tuumaisella akselireiällä että Stihlin kaksisenttiselle teräakselille istuvana. Stihliä maahantuovan Elfvingin mukaan poikkeavasti hammastettujen terien käyttö ei vaaranna sahan takuuta. tyveltään 6–7senttiset alikasvoskuuset kaatuivat ongelmitta. ”Terä leikkaa tehokkaasti eikä ahda kiinni isoakaan puuta sahattaessa”, arvioi yrittäjämetsuri Jukka Järvinen Tervosta. Tyveltään 6–7-senttisetkin katkesivat ongelmitta. Tavallisella haritusraudalla tämä ei onnistu, koska hammas on tavallista korkeampi. Ruotsin ihmeterillä lisävauhtia raivaukseen tuplahampailla varustettu Strandklingan puree pehmeän tehokkaasti järeässä raivauksessa. Se suosittelee vain omien merkkiteriensä käyttöä. Valittavana on sekä Husqvarnan käyttämällä tuumaisella että Stihliin sopivalla kaksisenttisellä akselinreiällä varustettuja teriä. Ammattimetsurit kehuivat pehmeää ja nopeaa leikkaavuutta. Tämän ansiosta Strandklingan leikkaa perinteistä terää pehmeämmin ja tehokkaammin paksua puuta. Tämä on selvä puute. ”Isoon puuhun terä uppoaa pehmeästi
Tukijalkoja onkin tarpeen vahvistaa. Osa muistuttaa tavallisia pientraktoreita, osa on runko-ohjattavia. Helppo ajaa Cromolla ajettiin muutama kuorma ylispuina nuoren kuusikon keskeltä kaadettuja vanerikoivuja sekä kuitupuuta mäen päällä olleelle lanssipaikalle. Kunhan tukijalat saadaan vastaamaan kuormaimen tehoa, niin peräkärry on varsin toimiva. Ferrareissa on turvakaari, joten laitteen kaatuminen ei aiheuta samanlaista vaaratilannetta kuin mönkijän nurinmeno. KOKEILTuA Komeasti nimetyllä pientraktorilla pääsee nyt liikkumaan myös Suomen metsissä. Tehokas kuormain Peräkärry toimii Cromon omalla hydrauliikalla, ja kuormaimessa oli tehoa vähän liikaakin. Cormossa on myös takanostovarret työkoneita, esimerkiksi lumilinkoa varten. Kärrystä oli saatu koekäyttöön vasta ensimmäinen versio, ja sen tukijalat osoittautuivat turhan heiveröisiksi. Ferrarin mallistossa on useita erityyppisiä traktoreita. Cromon perässä oli Nokka Oy:n KK Tradelle valmistama Forest Monster HD -kuormainperäkärry. Tämän kokoluokan koneita ei kovin monta ole markkinoilla. Mallien nimet ovat Raptor, Cromo, Cobram, Thor ja Vega. Jos Cromon varustaa metsärenkailla ja tarvittaessa ketjuilla, yhdistelmä voi liikkua kuorman kanssa hankalissakin maastoissa. Kytkimet on mahdollista sijoittaa muuallekin. hannU jaUhiainen, teksti Mikko Riikilä, kuvat Pientraktori-Ferrari tuli Suomen markkinoille kesän aikana. Vastaanotto on traktoria maahan tuovan KK Trade Oy:n toimitusjohtaja Kari Kallion mukaan ollut myönteinen. Forestissa on myös hydraulinen pituuden säätö sekä peräveto. Vaihteita on neljä sekä kaksi aluevaihdetta. Vääntöä riittää hyvin matalilla kierroksilla, joten hankalissa paikoissa voi ajaa todella hiljaa ja konetta on silti helppo hallita. Kuormaimella pystyi nostamaan yli 500 kilon vaneritukkeja, mutta kärryn pitkät tukijalat eivät kestäneet kurotuksia vaan vääntyivät. Paljon lisälaitteita Cromossa on myös voiman ulosotto, jonka mahdollistaa mo nien lisälaitteiden, kuten klapikoneen, käytön. Ferrari on italialainen tuote, vaikkakaan sillä ei ole mitään tekemistä samanmerkkisten autojen kanssa. Ferrari on pientraktori, joka on alun perin suunniteltu viinitarhojen ja muiden pientilojen tarpeisiin. Kuormainta hallitaan kaksivipuohjauksella, joka oli mukavan täsmällinen. Laite oli jo myyty, eikä siinä ollut viiltosuojilla varustettuja metsärenkaita ja muustakin metsävarustuksesta vain pohjapanssari, joten koekäyttö sujui varovaisissa merkeissä. Koeajetussa Cromossa on Kubotan 36 hevosvoimainen nelisylinterinen moottori. pio Nokan BRP:lle valmistamasta mönkijäperäkärrystä. Runko-ohjauksen vuoksi peräkärry oikoo helposti mutkissa, joten ajo vaatii jonkin verran totuttelua. Metsälehden testisavotalla syyskuun lopulla saatiin hieman kokemuksia Cromo AR -mallista. ferrari Cromo varustettuna forest Monster kuormaimella sopii hyvin omatoimisen metsänomistajan puunkorjuuseen.. Ferrari Cromo sopii vaihtoehdoksi mönkijän ja tavallisen traktorin välimaastoon, kun tarvitaan monenlaisia pienlaitteita sekä liikutaan metsässä erilaisissa työtehtävissä. 21 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 Vaneritukkikuorma liikkui vaivatta ferrarilla. Tämä hankaloittaa hieman perävedon käyttöä ajotilanteissa. Perävedon kytkimet olivat traktorin takana samassa ohjauspakassa kuormainvipujen kanssa. Se on melko suora koMetsätöihin Ferrarilla Forest Monster HD 1036 › Ulottuvuus 3,6 m/ ulotinversiolla 4,2 m › toiminta Ferrarin hydrauliikka › Muuta Peräveto › hinta alkaen 10?900 euroa › lisätiedot www.ferrariagri.fi Ferrari Cromo K40 AR › Moottori Kubota 1498 cm3 › teho 36 hv › Pituus 296 cm › leveys 140 cm › Maavara 28 cm › Muuta Runko-ohjaus › hinta 20?049 euroa Klikkaa itsesi metsäkirjojen verkkokauppaan: www.metsakustannus.fi Metsäkirjakauppa Cromo liikkui metsässä ketterästi. Joihinkin malleihin saa myös ohjaamon
Keskimääräinen kantohinta on noin 35 euroa. Ongelma koskee alempia tieluokkia. Ongelma ei äkkiseltään kuulosta merkittävältä, mutta monesti se on sitä. Yleensä meillä ei myöskään ole tietoa, mihin linjoja rakennetaan”, Kaihlaniemi kertoo. Korvaus perustuu todellisen tuoton menetykseen, ja se maksetaan kymmenen vuoden välein. ”Vaatikaa liittymää” Metsänhoitoyhdistys KeskiSuomen hankintaesimies Joni Seppä neuvoo metsänomistajia valppauteen, kun sähköyhtiöt pyytävät lupaa linjojen siirtämiseen. Esimerkiksi Keuruulla metsien vuotuinen kasvu on noin viisi kuutiota hehtaarilla. Bisnestä yksityismailla Kaihlaniemi paheksuu sähköfirmojen tapaa toimia yksityismailla. Puunkorjaajille syrjäteiden varsia mukailevat sähkölinjat aiheuttavat kuitenkin ongelma. Näin linja-alue tuottaa tasaisesti tuloja, ja alueelle voidaan myös metsää myytäessä asettaa tuottoa vastaava hinta. Monet teihin rajautuvat metsäpalstat jäävät mottiin. ”Olemme aina silloin tällöin koettaneet neuvotella sähköyhtiöiden kanssa tästä, tosin huonolla menestyksellä. Tällöin puut voidaan varastoida metsän puolelle.” Liittymä olisi helppo tehdä samalla kun sähkölinjaa siirretään. Puuta ei saa varastoida sähkölinjan alle. ”Vaatikaa sähköyhtiöitä rakentamaan liittymät linjojen taakse jääville metsäpalstoille”, opastaa metsäneuvoja Pentti kaihlaniemi metsänhoitoyhdistys keskisuomesta. samalla lähikuljetusmatka pitenee. Metsänomistajat antoivat maitaan talkoohengessä linjojen rakentamiseen. ”Olemme yrittäneet neuvotella sähköyhtiöiden kanssa, turhaan.”. Metsäyhtiöt ovat pystyneet pitämään yksityisiä paremmin puolensa neuvoteluissa. ”Kun kuljetusmatka pitenee, tien varteen tuotu, pari vuotta sitten tehty sähkölinja estää puukuljetukset keskellä olevalta tilalta tienvarteen. ”Tämä sopimus ei enää vuosiin ole ollut voimassa”, Kaihlaniemi muistuttaa. ajomatkat pitenevät ja kantohinta alenee. ”Nykyisin sähkön siirto on bisnestä, jolla isot yhtiöt tavoittelevat omaa hyötyään.” Hänen mukaansa peli olisi reilua, jos metsänomistaja saisi korvauksen, joka vastaisi linjan alle jäävän maan todellista tuottoa. Tarvittaisiin vain ojarumpu ja kuorma soraa. Kantaja pikateiden varsille ei puuta saa muutenkaan varastoida. Linjan alle ei voi varastoida puuta. Puutavaran varastoinnin ongelmia ei korvauksessa oteta mitenkään huomioon.” Hänen mukaansa tilanne juontuu menneiltä vuosikymmeniltä. Puutavaran varastointi helpottuisi myös, jos johdot vedettäisiin välillä tien toiselle reunalle. Näin myrskyn aiheuttamia katkoksia on helpompi korjata. Tällöin molemmin puolin jäisi vapaata tilaa puutavaran varastointiin. ”Linjakäytäville jäävistä maista maksettavat korvaukset eivät Sähkölinja sulkee puun kulkureitin Puunkorjuu käy hankalaksi, kun sähkölinjoja siirretään metsistä kyläteiden varteen. ”Monet teihin rajautuvat tilat jäävät kokonaan sähkölinjan taakse”, Kaihlaniemi kertoo. ”Linjan alle ei voi varastoida puuta. Silloin sähköjen saaminen syrjäkylille koettiin yleiseksi hyödyksi. Pylväiden pystyttämiseen tarvittava kaivinkone olisi valmiina paikalla. lähikuljetusmatka pitenee merkittävästi. Mikko Riikilä, teksti ja kuvat V iime vuosien suuret myrskyt ovat saaneet sähköyhtiöt siirtämään linjojaan metsistä teiden varsille. Vuodessa menetys on siis yli 150 euroa sähkölinjan alle jäävältä metsähehtaarilta.” Yleensä sähköyhtiöt ovat tyrmänneet metsänomistajien vaatimukset todellisiin menetyksiin perustuvista korvauksista vedoten MTK:n ja sähköfirmojen suositussopimukseen korvausten perusteita. 22 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 kantohinta alenee”, hän huomauttaa. Tällöin puuta joudutaan pahimmillaan kuljettamaan metsäkoneella pitkiäkin matkoja lanssiin naapuritilojen läpi, vaikka leimikko olisi tien varressa. kata menetyksiä, jotka metsänomistajalle aiheutuvat usein 50 vuodeksi rakennettavista linjoista. Toisaalta metsäkoneet eivät voi ylittää yleisiä teitä purkaakseen puut tien toiselle puolelle”, selostaa metsäneuvoja Pentti Kaihlaniemi metsänhoitoyhdistys Keski-Suomesta. ”Vaatikaa sähköyhtiötä tekemään liittymä metsään, kun sähkölinja tuodaan tien varteen. Monikaan ei ole siirtoa vastustanut. Metsänomistajilta luvat on pyydetty ilmoitusluontoisesti
23 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 Polku omaan metsään Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Metsälehti maksaa tilauksen postimaksun Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Asiakasnumero (lehden osoitekentästä) Lahjan saaja Hänelle tilataan määräaikaisena Metsälehti Makasiini -50% / 12 kuukautta = 32 € (sis. Sinä tiedät ja tunnet Metsälehden. Metsälehti on tuhti ja tuore kuin suomalainen metsä. Liitä tuleva metsänomistaja nyt komeaan joukkoon! Tilaa Metsälehti ja Metsälehti Makasiini lahjaksi läheisellesi. T I L A U S K O R T T I M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Lahjatilaus koskee vain kestotilaajia. Tiedät varmasti kenelle. 9% ALV) Tilauksen lähetti ja maksaa Haluan saada tilauksesta tyylikkään lahjakortin! Tilaa oheisella kupongilla tai puhelimitse 09 315 49 840 Metsälehti on ollut korvaamaton apu useille metsänomistajasukupolville. Vo it tila ta my ös yst äv äll esi ! Vo it tila ta my ös yst äv äll esi ! Anna turvallinen perintö! Työsi jatkajalle Makasiini -50% Metsälehti sisältäen Makasiinit -25%. 9% ALV) Metsälehti (sisältäen Makasiinit) -25% / 12 kuukautta = 87 € (sis. Metsälehti on johdattanut tuoreita metsänomistajia omaan metsään jo 79 vuoden ajan. Siinäkin on perinne, www.metsalehti.fi Tilaa Metsälehti ja Metsälehti Makasiini tuleville metsän omistajille lahjaksi reiluun tarjoushintaan! joka kannattaa nyt siirtää eteenpäin. Valmistaudu sujuvaan sukupolven vaihdokseen. Hinnat voimassa vuoden 2012 loppuun
Metsästyksen luulisi olevan tällöin helppoa, mutta jäniksilläkin on omat metkunsa hengenpitimiksi. Talvi häilyy, karvanvaihto ei Metsäjänis vaihtaa karvansa kahdesti vuodessa, syksyllä ja keväällä. Sellaista otusta on koiran vaikea löytää, sillä jäniksestä ei tahdo jäädä hajujälkeä maastoon.” Reijo Kokkosen mukaan metsästys on hankalaa, vaikka koira löytäisikin jäniksen kätkön. Tessiä eleistä päätellen pelottaa, mutta pian se rauhoittuu istumaan perätuhdolle. Jos tietyn alueen kaikki jänikset muuttuisivat samanaikaisesti valkoisiksi, mutta lumipeite ei olisikaan vielä maassa, altistuisi koko porukka ylenmäärin petojen vainolle. Sekin päättyy saman tien haulikon laukaukseen. Eläinten uhanalaisuutta peilaavassa luettelossa metsäjäniksen luokitus on tällä hetkellä ”silmälläpidettävä”. Ensimmäiset merkit valkeasta talviturkista ilmestyvät jäniksen kylkiin. Kuluu vain kymmenen minuuttia ja ajo alkaa. ”Kyllä tällainen vääränvärinen jänis näkyy ihmissilmällekin aika kauas ”, Kokkonen tuumii ja kohottaa juuri ampumaansa saalista. Viimeistään pelko poistuu, kun koiran tassut tavoittavat Tuussaaren rantakivikon. Tessi tekee tarpeensa ja katoaa saareen. Viime kädessä se johtuu yksilöllisistä eroista, mutta takana on myös laajemmin ymmärrettävä biologinen sopeutuma. ”Se on ensimmäistä kertaa vesillä, vaikka Rantasalmi onkin järvien pirstoma pitäjä”, metsämies paljastaa muutaman minuutin soutumatkan aikana. Tulipa talvi aikaisin tai myöhään, niin joka tapauksessa maastossa on runsaasti helposti erottuvia metsäjäniksiä”, Kokkonen kertoo 20 vuoden suomenajokoirakokemuksella. Kaikkiaan karvanvaihto kestää 6–8 viikkoa. Niinpä karvanvaihdot ajoittuvat vuodesta toiseen samaan aikaan riippumatta lumitilanteesta. Syksyinen karvanvaihto alkaa syyskuun loppupuolella. ”Ajossakin jänis pyrkii koko ajan eksyttämään koiran ja katoamaan.” Niin käy Tuussaaressakin. Edes viime aikojen eurotalvet eivät ole vaikuttaneet metsäjänisten ikiaikaiseen karvanvaihtorytmiin. Lapissa karvanvaihto alkaa ja päättyy Etelä-Suomea aikaisemmin. Metsästysslangissa se tarkoittaa ajettavan riistan häviämistä koiralta. Jahtipäivä päättyy ”hukkaan”. Metsäjänis kirjattiinkin vuonna 2010 julkaistuun uhanalaisuusraporttiin. Marras-joulukuun vaihteessa viimeisetkin metsäjänikset ovat korvien mustia kärkiä lukuun ottamatta täysin valkoisia. Hurja pako saaresta Alkutalvesta luonnossa esiintyy samanaikaisesti sekä täysin valkeita talvipukuisia että harmaita vaihtopukuisia jäniksiä. Alun vitkastelu on sopeutuma epävakaisiin syyskeleihin. Sitä säätelee valon määrä eli käytännössä päivän pituus. Vaihtuminen etenee selkään päättyen pään alueelle. Alussa karva vaihtuu verkkaisesti, mutta nopeutuu pian. Rannikolla lumipuku onkin muuttunut houkutusasuksi talvien tuhraantumisen myötä. jeRe Malinen, teksti ja kuva T oivottavasti kohta ei ole tarjolla uitettua koiraa”, innokas jäniksenmetsästäjä Reijo Kokkonen nauraa ja nappaa koiran syliinsä. 24 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 LuONNOSTA Lumeton lokakuu on metsäjäniksen elämän vaarallisin kuukausi. ”Loka-marraskuu on etsikkoaikaa myös metsästäjille. Sama pätisi myös toisinpäin. Muutama sata metriä ei ole jäniksille vesieste.” Soutamalla jänisjahtiin ” ”Muutama sata metriä ei ole jänikselle vesieste.” Reijo kokkonen souti suomenajokoira tessin kanssa tuussaareen jänismetsälle.. Reijo Kokkonen epäilee jäniksen uineen saaresta pois. Aikaero Utsjoelta Hankoon on noin kuukausi. ”Sillä tavalla ne ovat tänne tulleetkin. ”Sulalla maalla vaalea jänis liikkuu vähän ja pysyttelee uhattunakin piilossa viimeiseen asti. Silloin moni metsästäjä menee merta edemmäs metsälle. Liukuvalla karvanvaihtoajalla metsäjänikset vähentävät niihin kohdistuvaa saalistusta. Eteläja Länsi-Suomessa jäniskannat ovat huvenneet petojen yleistyessä ja saalistuksen helpottuessa
Diagnoosin tekemisessä auttavat metsäalan ammattilaiset. Ja mikä tärkeintä, kuivuudesta kärsineet kuusikot ovat saaneet kipeästi kaipaamaansa vettä ja niiden vastustuskyky on parantunut tuholaisen iskeytymisyrityksiä vastaan. Näkyykö vioitus sitten päälle päin. Jos tuhot ovat jo päässeet liikkeelle omassa metsässä, on varmin keino laittaa hakkuut käyntiin, etenkin jos on kyse uudistamisikään ehtineestä vanhasta kuusikosta. akansieni viihtyy rehevissä, paksumultaisissa lehdoissa. Jos tuhoja ei vielä näy omassa metsässä, mutta niitä tiedetään lähistöllä olevan, kannattaa tilanteen kehittymistä tiiviisti seurata. Tehokkain keino tuholaista vastaan on hyvä metsänhoito: oikea puulaji oikealle kasvupaikalle, puuston kasvukunnosta huolehtiminen harvennushakkuilla ja lopulta uudistushakkuun tekeminen ajoissa, kun kasvu alkaa hiipua. Monet termiitit viljelevät sieniä, jotka muuttavat niiden keräämän puuaineksen paremmin sulavaksi sienirihmastoksi. Riskialueilta voidaan esimerkiksi poimia kaikki tuhoille alttiit metsiköt ja lähettää tietoa sekä toimintaohjeita täsmäkirjeinä juuri näiden metsiköiden omistajille. Itselläni on pääpuuna kuusi, mutta on näitä koivikoitakin kymmeniä hehtaareita. Tärkeintä on pelastaa vielä terveet puut. Kirjanpainajat pystyvät toki iskeytymään myös puupinoihin, mutta kesäaikaan puut tarvitaan niin nopeasti käyttöön, ettei kuoriainen ehdi niissä juuri lisääntyä. Kotimaisista muurahaisista sienenviljelijöiksi tiedetään vain paperimuurahainen, jonka kasvattama sieni vahvistaa pesän rakenteita. Termiitit eivät ole muurahaisten sukulaisia, mutta elävät samantapaisissa suurissa yhteiskunnissa. muurahaiset ovat keränneet riittävästi lahoavaa ainesta Akansieni lienee muurahaispesissä vain harmiton vieras, joka lahottaa pesän vanhimpia ja kosteita osia – vai olisiko se sittenkin verrattavissa lattiasieneen, joka turmelee ihmisten koteja. Myrskytuhojen jälkeen on tärkeää pelastaa puutavara metsästä myyntiin ennen sen lopullista pilaantumista. Termiittisieniä on useita lajeja ja eräs niistä kasvattaa suurimman tunnetun itiöemän. Jonkinlaista vaneria niistä kyllä tulee.” ’ anton Chigurh Istutuskoivikko ”Koivikot ovat silmän iloa ja nopeakasvuisia. Lisäksi niissä viihtyvät metsän monimuotoisuutta lisäävät muut hyönteisja sienilajit. Niillä on suuri vaikutus siis metsän hyönteislajistoon. PILKKEITÄ 25 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 ASIANTuNTIJALTA Muurahaiset ovat olennainen osa metsäluonnon monimuotoisuutta ja itsekin vaikuttavat siihen monella tavalla. Aivan mahdollista olisi sekin, että muurahaiset söisivät akansienen rihmastoa. Tuhoalttius kirjanpainajalle kasvaa puun vanhetessa, kun sen vastustuskyky heikkenee. Kuivuneet kuuset eivät enää tuhoja lisää, vaan päinvastoin niistä on hyötyä kirjanpainaja luontaisten vihollishyönteisten asuinpaikkoina. Itse en haaveile laatutyvistä, vaikkakin olen kuivia oksia karsinut. Hyvää tietoa tuholaisesta ja sen torjunnasta löytyy esimerkiksi Metsäntutkimuslaitoksen nettisivuilta Metsätuho-oppaasta. Sateenvarjon kokoisesta lakista riittää syötävää koko perheelle useam maksikin päiväksi. Kaikki olivat olleet ruskotäpläkärpäsen vioittamia; hakekasaan ja polttoon. Laajamittaiset tuhot lähtevät liikkeelle, kun puiden vastustuskyky heikkenee liikaa ja sää suosii hyönteisten kehitystä. Jo alkuun päässeen tuhon merkit näkyvät yksittäisten puiden ja puuryhmien kuivumisena. Osa on ns. kangasmetsistä sen löytää vain muurahaispesistä. Kuivuudesta kärsivien puiden pihkan eritys ei enää riitä estämään kuoriaisten porautumista kuoren alle. Muurahaiset lypsävät ja varjelevat kirvoja sekä pyydystävät muita hyönteisiä ravinnokseen. Akansieni on karikkeen lahottaja. Silloin oltaisiin tiellä, joka johtaisi muurahaiset sienenviljelijöiksi. Afrikassa termiittipesien sienet ovat arvostettua ruokaa. Toukat syövät nilakerroksen puruksi ja puu kuivuu nestevirtausten pysähtymiseen. Erityisesti Kaakkois-Suomessa on jouduttu todistamaan harvinaisen laajoja kuusimetsien kirjanpainajatuhoja. Peräkkäiset lämpimät kesät suosivat tuholaisten lisääntymistä ja kasvattivat niiden joukkovoimaa. Kirjanpainaja on hyvin yleinen metsähyönteinen eikä normaalioloissa aiheuta vahinkoa. Kuivuneet tukkipuut kelpaavat enää polttopuuksi, jonka arvo on kymmenesosa tuoreen tukkipuun arvosta. Ratkaisevia ovatkin metsänomistajan omat toimet. Miten ne toukat tietää, mikä koivu on istutettu. Ensi kesänä on kuitenkin syytä olla tarkkana ja seurata kuinka kuusikot voivat. Vain viiden millin mittainen kovakuoriainen pystyy kuivattamaan tukkipuun kokoiset kuuset iskeytymällä joukkovoiman avulla puun kuoren alle lisääntymään. Tahtoo toukat pilata. Hyönteiselle kelpaavat esimerkiksi myrskyn kaatamat ja vioittamat puut, joita kertyi etenkin kesän 2010 ja joulukuun 2011 myräköissä. Metsäkeskuksen kattavat metsävaratiedot ovat suuressa arvossa tämänkaltaisessa tilanteessa. Samalla kirjanpainajalta viedään pois mahdollisuudet alkaa kasvattaa kantaansa liian suureksi. Kirjanpainajan kanssa tekemisiin joutuneelle kaikki apu ja neuvot ovat varmasti tervetulleita. Tiettävästi paperimuurahainen ei kuitenkaan syö sienivierastaan. Kuluneen kesän säänhaltija toi helpotusta kirjanpainajaepidemiaan, kun kolea kesäsää on hillinnyt tuholaisten lisääntymistä. kaksivaihekasvatuksessa, kuuset alla, joskin ilmestyivät vähän liian varhain.” Metsäkupsa LuKIJAKuVA gALLuP Metsästätkö. Nuo kuvan koivut ainakin näyttävät ryhdikkäiltä ja virheettömiltä.” kisi ”Sahurihakkarainen kertoi joskus ostaneensa muutaman koe-erän noita peltoon istutettuja laatutyviä. Varttuneen kuusikon omistajan kannattaa ehdottomasti tarkastaa, onko kirjanpainaja päässyt iskemään omaan metsään. Kirjanpainajaa torjutaan hyvällä metsänhoidolla ”Onkos nuo niitä laatutyviä. Kangasmetsissä akansientä ei juuri näe – paitsi muurahaispesissä, joihin Akansieniä muurahaispesässä SEPPO VuOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Samoihin kesiin osui myös pitkiä hellejaksoja, jotka aiheuttivat vedenpuutetta laajoilla alueilla. Tuhojen esiintymistä on kartoitettu Suomen metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen voimin, mutta asiantuntijajoukko ei kuitenkaan ennätä jokaiseen metsikköön. metsalehti.fi 20 40 60 80 100 Kyllä 56% Ei 44%. Esimerkiksi Suomen metsäkeskus onkin ollut yhteydessä tuhokohteiden ja lähialueiden metsänomistajiin. Mutta taloudellinen tuotos esimerkiksi kuuseen nähden jää huomattavasti heikommaksi. Rehevissä lehdoissa kariketta on niin paksulti, että akansieni jaksaa sen turvin tuottaa itiöemiäkin. joUni VäkeVä sUVi RaiVio kirjoittajat työskentelevät Metsäteollisuus ry:ssä. torppari ”Mitkä toukat, torppari. Nätti kuva, nätti maisema järvineen kaikkineen.” kisi ”Onpas mehtään kupsahtajalla hieno koivikko.” iron Man ”Harvemmin istutuskoivikosta laatutyviä tulee
Palaute tuli aina välittömästi. lapsuuden ystävä erkki tarvainen (vas.) ja einarin poika juha Vidgren ensimmäisen sarja valmisteisen ajokoneen vieressä. Etelän insinööriltä koneosaamista Vuonna 1971 nuori salolainen insinööri Jouko Kelppe näki lehti-ilmoituksen, jossa tarjottiin tuotantopäällikön paikkaa metsäkoneiden valmistuksessa Pohjois-Savossa, Vieremällä. Takaajina olivat ristiin kylän isännät. Myöhemmin yrittäjä maksoi itsensä ulos, jatkaen kuitenkin Ponssen koneilla”, Juha Vidgren kertoo. 1. Jos Einarin firma kaatuisi, olisivat koneet arvottomia. Siitä se varsinaisesti lähti kehittymään tämä metsäkoneiden teko”, Tarvainen kertoo. einari Vidgrenin ystävät muistelevat kaksi vuotta sitten kuolleen metsä kone legendan uraa. ”Einari teki muutamien aloittelevien yrittäjien kanssa kimppoja. Mutta taisi mukana olla ripaus onneakin”, Kelppe pohtii. Seuraavaksi saatiin Valmetilta vanha pyöräkuormaaja, johon Einari ja Erkki asensivat nosturin katolle ja kärryn perään. Ne olivat varsin kehittymättömiä kovaan metsätyöhön. einari Vidgrenin runko juonto kone vuodelta 1968. Einari Vidgrenin lapsuuden ajan kaveri, myöhemmin savotoinnin ja konevalmistuksen työtoveri Erkki Tarvainen kertoo, että kaverukset värkkäsivät tavalliseen maataloustraktoriin vetävän peräkärrin Einarin siskon miehen pajalla. ”Metsäyhtiöillä oli kova tarve saada puuta tehokkaammin liikkeelle. Kylmää kyytiä vanerista tehdyssä lämmittämättömässä kopissa. Einari palkkasi ajohommiinsa lisää väkeä kyliltä. Työn tuloksen mukaan tuli palkka, kuten sadoille tuhansille jätkille noina sotien jälkeisinä aikoina. 26 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 jYRi Makkonen Nuori Einari Vidgren jätti koulun kesken ja lähti 14-vuotiaana savotalle pöllin tekoon. Kelppen tuoma metallija koKoneyrittäjän tausta auttoi Itse koneyrittäjänä toimineen Einarin tuotteet alkoivat pikkuhiljaa markkinoida itse itseänsä, sillä piirit olivat pienet. ”Kehitysaluerahastolta ei edes saatu avustusta koneiden kehittämiseen. ”Mielestäni kuitenkin tärkeintä Einarin menestykselle oli heti alun alkaen ymmärtää, kuinka yrityksen johdon ja työntekijöiden piti sulautua keskenään”, Kelppe tähdentää. Se opetti”, Kelppe sanoo. Mutta taksat oli hevosajoa varten, rahaa tuli mukavasti.” Yritteliäät miehet paiskivat vuoden ympäri töitä kahdessa vuorossa. 3. Se harmitti meitä tavattomasti. Piti sahata mittaan ja tehdä kaikki jämptisti. Viimeisin tieto tuli tarpeeseen. Rahat käytettiin taas seuraaviin vimpaimiin. Vaatimattomista oloista lähteneestä maalaispojasta tuli maailmanmarkkinoiden merkittävimpiä metsäkoneiden valmistajia ja suomalainen suurmies. ”Hän oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja omasi hyvän psykologisen silmän. lokakuuta Radio suomessa. Hän lähti osaomistajaksi. Se oli oikeastaan kulta-aikaa lähteä tekemään koneilla metsätöitä.” Metsäradion juttusarja einari Vidgrenistä alkaa maanantaina 29. erkki tarvainen (vas.) ja einari Vidgren 17vuotiaina lähdössä traktori miehiksi savottaan. Tiivis yhteistyö henkilötasolla konemiesten ja metsäfirmojen kanssa oli yksi menestymisen kulmakiviä. Sitten Einari osti traktoriinsa tukkivehkeet, niin sanotun joutsalaisen, jossa sinkkivaijerilla nostettiin pölkyt kärryyn. Alkuvaiheessa Ponssella valmistettiin vain ajokoneita. Einarin viesti oli selvä. Ne myytiin alkuun Einari Vidgrenin tutuille. neosaaminen oli tärkeää, kun ensimmäisiä ajokoneita tehtiin ja testattiin. Kun rahaa ei ollut, piti Einarin joka viikko juosta eri pankeissa hakemassa vekseleitä koneiden osien hankintaan. Näin syntyi vuonna 1970 ensimmäinen Ponssen ajokone. Mies mietti koko ajan, miten työn voisi tehdä no peammin, paremmin ja rahakkaammin. 1 2 3. Periaate oli: yksinkertainen ja luja. Osoittautui kuitenkin, että ilman tukia emme päässeet etenemään liian nopeas ti ja laatu kehittyi pikkuhiljaa Einarin haluamaan suuntaan. Siinä peräkkäin istuttiin. Piti ”piästä helepommalla”, kuten savolaiset sanovat. Vasta 24-vuotiaalla koneinsinöörillä oli työkokemusta muutamista metallialan yrityksistä. Päivät rakennettiin uusia koneita ja yöt korjailtiin vanhoja. ”Einarilla oli sitä persoonaa niin paljon, että sai minut ja vaimoni katsomaan, millainen tulevaisuus täältä löytyisi”, kertoo nyt jo jonkun vuoden eläkkeellä ollut Kelppe. Myös rahasta oli jatkuva puute. ”Pöllin ajossa käytiin sitten Kuhmossa asti. Einarin poika, nykyisen Ponsse Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgren arvelee, että tuosta määrämittaan tarkasti tehdystä puutavarasta kaikki lähti. Armeija-aikanaan Einari toimi uusien juontokoneiden, eli runkoohjattavien Valmetien koeajajana. Kilpailijat tosin saattoivat mollata. 2. Pitää olla rehellinen ja viestiä selkeästi niin hyvistä kuin huonoistakin asioista. Mualiman paras mehtäkone ”Hän pääsi hyviin väleihin Valmetin miesten kanssa ja sai sitten testattavaksi koneita oikeisiin töihin savotoille. Vidgren kuoli kaksi vuotta sitten. ”Kymmenkunta vuotta asiakasrekisterikin oli piirretty kellertävälle paperille käsin.” Einari Vidgrenillä oli poikkeuksellinen kyky löytää oikeanlaisia ihmisiä oikeille paikoille
Kustantajan hinta 38 euroa. www.metsakustannus.fi Ilmestyy marraskuussa. Saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista ja verkkokaupastamme www.metsakustannus.fi Kestotilaajaetu: Ihminen ja metsä -suurteos nyt ennakkohintaan 90 € (norm. Kirjoittaja on mikkeliläinen biologian ja maantiedon lehtori, Suomen Metsästäjäliiton liittohallituksen jäsen ja Suur-Savon piirin puheenjohtaja. Ilmestyy marraskuussa. Kirjan ainutlaatuiset kuvat ovat täynnä elämää. Kuvat teksteineen tarjoavat paljon tietoa riistaeläimistä ja auttavat tunnistamaan myös pihojen lajistoa. 09 315 49 840 tai s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Runsaasti kuvitetun kirjan kokoaa Heikki Roiko-Jokelan laatima yhteenveto ”Ihmisen ja metsän kohtaaminen”. Ihminen ja metsä -teoksen ennakkotilaus ainoastaan asiakaspalvelustamme, puh. Ilmoita tilattaessa asiakasnumerosi. Yhdistävänä tekijänä on ihmisen, metsän ja arjen suhde. Suurteos upeassa tuotelaatikossa! Suurteos upeassa tuotelaatikossa! Ihminen ja metsä – kohtaamisia arjen historiassa Heikki Roiko-Jokela (toim.) Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen suojissa syntynyt suurteos suomalaisten ja metsien välisestä suhteesta julkaistaan kahtena niteenä. Nide 2 Erkki Laitinen: Luontoistaloudesta kaupalliseen metsätalouteen (1850–1950) Janne Haikari: Metsän muuttuva merkitys (1950–2000) Teoksen toisen niteen ensimmäinen osa keskittyy yhteiskunnan dramaattisiin muutoksiin siirryttäessä luontaistaloudesta teollistumisen aikakauteen. Suomalaisten luontosuhdetta tarkastellaan perinteisten metsäelinkeinojen kautta. Metsään ei mennä vain saaliin toivossa vaan myös nauttimaan luonnonrauhasta ja upeista yksityiskohdista. Toisen niteen jälkimmäinen osa pohtii metsäsuhteen oleellista muutosta sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Näkökulmaa vaihdetaan lapsista aikuisiin, miehistä naisiin, rahvaasta säätyläisiin, kansanparantajasta sahapatruunaan ja marjanpoimijasta taiteilijaan.. 120 € ), hinta voimassa 31.10.2012 saakka. Toimituskulut 7,50 € / tilaus. 27 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 Syksyn uutuuskirjat Kokemuksia ja kohtaamisia metsäluonnossa. Metsäkirjakauppa Erämiehen luonto Martti Hahtola Upea uutuuskirja kuvaa kokonaisvaltaisesti suomalaisen erämiehen luontosuhdetta. Nide 1 Jaana Luttinen: Metsän hahmottaminen ja haltuunotto (1500–1850) Teoksen ensimmäinen nide käsittelee metsäluonnon hahmottamista ja haltuunottoa sekä niihin liittyviä tapoja ja erityistaitoja keskiajan lopulta 1800-luvun puoliväliin. Huomattavin metsänkäyttöön vaikuttanut tekijä 1800-luvulla oli metsäteollisuuden läpimurto
Metsätieteilijä akira shigematsu selvittää suomessa, kuinka se kannattaa tehdä. On korkea aika saada asiat tasapainoon”, sanoo japanilainen metsäntutkija Akira Shigematsu. Metsämiesten säätiöllä on metsää noin 5?000 hehtaaria. Nyt Japani haluaa kasvattaa uusiutuvan energian tuotantoaan. Hiilivoimaloiden yhteyteen on integroitu niille sopivia yksiköitä. jUssi Collin Konepajayhtiö Metsolla työskentelevä diplomi-insinööri Mika Viljanmaa sai viime viikolla vuoden 2012 Marcus Wallenberg -palkinnon. Valtio omistaa metsistä 31 prosenttia, paikallishallintoyksiköt 11 prosenttia ja yksityiset 58 prosenttia. Viljanmaa on tuottelias keksijä. Se on saatava nousemaan.” Täyteen omavaraisuuteen Japanin puuhuolto ei voi päästä koskaan: maan väkiluku on 128 miljoonaa, ja se on pinta-alaltaan vain hieman Suomea isompi. Yksi ongelma ovat korjuuolot, koska suurin osa metsistä sijaitsee vaikeakulkuisessa vuoristossa. Kauppi on tutkinut paljon teollisen tuotannon ekologisuutta ja metsien käytön hallinnointia. Palkinnon luovutti Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa Tukholmassa järjestetyssä juhlassa. Korjuu vaikeaa Metsiä Japanista ei silti puutu. Shigematsu vertailee eri Euroopan maiden metsäenergian käyttöä suhteessa metsien vuotuiseen tuottoon. ”Valtio ei maksa kuljetuksille tukea. 28 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 hanna lehtoisokoski, teksti sePPo saMUli, kuva Tiheästi asutussa Japanissa energian kulutus kasvaa mutta tuotannon omavaraisuusaste on matala – vain 15 prosenttia – ja suurin osa siitäkin syntyy atomivoimalla. Viljanmaa palkittiin työstään metallihihnakalanteroinnin teknologian kehittämisessä. Hän halusi Suomeen, koska täällä biomateriaalia hyödynnetään jo paljon. Japanissa taas puun käyttö teollisuudessa väheni 1990–2005 aina 2,6 prosenttia. Tehtaiden jätepuusta ja rakennusjätteistä syntyy jo sähköä. Se kuitenkin vauhdittaisi korjuuta.” Tällä hetkellä metsät tuottavat vuodessa noin 20 miljoonaa kuutiota sellaista harvennuspuuta ja muuta puupohjaista biomassaa, joka nyt jää käyttämättä. Menetelmä parantaa paperin painopinnan laatua, vähentää kuituraaka-aineen käyttöä ja tehostaa tuotantoa. Niiden kokonaispinta-ala on noin 25 miljoonaa hehtaaria, ja ne peittävät 67 prosenttia maan pinta-alasta. ”Valtion pitää samalla sekä edistää metsien käyttöä että säätelyllä estää haittavaikutukset. Ansiomitalit viidelle Metsämiesten säätiö on huomioinut viisi henkilöä pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta Suomen metsätalouden ja säätiön tarkoitusperien hyväksi. Siitä voi kehittyä kattava teknologia-alusta, joka mullistaa paperinja kartonginvalmistuksen. ”Luku on vieläkin matala. Kuljetukseen käytetään vinssijärjestelmiä. Metsäomaisuuden hoitoa tarkasteltiin viime vuonna ja hoito keskitettiin kilpailutuksen jälkeen yhdelle kumppanille. Iso kysymys kuuluu, kuinka valvoa korjuun määrää, jotta saavutetaan kestävä puuntuotannon taso. ”Fukushiman onnettomuus opetti, että atomivoiman osuutta täytyy laskea.” Paperin painopinnan parantaminen toi Mika Viljanmaalle wallenbergpalkinnon. Suomesta oppia Japaniin japanilaista akira shigematsua metsä kiinnostaa siksikin, että kiinalaisilla merkeillä kirjoitettuna hänen sukunimeensä sisältyy mäntypuuta tarkoittava osa. Apurahasummaa voidaan kasvattaa, koska säätiön metsäomaisuuden tuotto on parantunut. Meihin teki suuren vaikutuksen myös Viljanmaan uraauurtava tutkimustyö, joka on erinomainen esimerkki vanhojen ajatusmallien rikkomisesta”, perusteli säätiön puheenjohtaja Marcus Wallenberg. Istutettuja metsiä on 10 miljoonaa hehtaaria eli viidenneksi eniten koko maailmassa. sen ojensi kaarle XVi kustaa.. Metsien tuotto on viime vuosina tasannut säätiön finanssisijoitusten voimakkaasti vaihdellutta tuottoa, näin apurahojen määrä on onnistuttu pitämään vakaana. Mitalit ja niihin liittyneet 1?000 euron tunnustusapurahat luovutettiin viime viikolla Helsingissä Säätytalossa järjestetyssä Ihminen ja metsä -seminaarissa. Omavaraisuusaste oli huonoimmillaan 18,2 prosenttia kun se nyt on 27,8. Samalla huomattiin, että metsien vuotuista hakkuusuunnitetta voitiin kestävästi nostaa 30 prosenttia. wallenbergpalkinto suomalaisinsinöörille Metsämiesten säätiö jakaa lisää tukirahaa japani haluaa panostaa uusiutuvan energian tuotantoon. Pronssiset mitalit saivat toimittaja Juha Aaltoila, metsänhoitaja Hannu Jokinen, Euroopan parlamentin jäsen Riikka Manner, toimitusjohtaja Reijo Mattila ja erikoistutkija Jouko Örn. Koska jeni on ollut pitkällä aikavälillä vahva, on ollut halvempaa tuoda puuta ulkoa kuin käyttää omia metsävaroja. Wallenberg-palkinto perustettiin edistämään tieteellistä tutkimusta metsäteollisuudessa ja siihen liittyvillä aloilla. Metsäntutkimusta ja metsäkulttuuria tukeva Metsämiesten säätiö lihottaa tukipottiaan. Sitä aiotaan ottaa metsistä, joita maassa on toistaiseksi hyödynnetty vain vähän. Suomeen palkinto on tullut aiemmin jo kuudesti. Ensi vuonna säätiö jakaa apurahoina 1,4 miljoonaa euroa, mikä on 100?000 euroa enemmän kuin tänä vuonna. ”Metallihihnateknologia voi vaikuttaa merkittävästi paperija kartonkiteollisuuteen sekä ympäristöön. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus opetti, että näin ei voi jatkua. ”Tarvitaan myös enemmän tutkimusta korjuun aktiivisuudesta ja biomassan tuotannosta, jotta pystytään yhdistämään metsäsektori ja energiantuotanto”, Shigematsu sanoo. Hänen nimissään on 120 suojattua keksintöä, joista 57 liittyy metallihihnateknologiaan. Säätiö saa kaikki tulonsa sijoitustensa tuotoista. Shigematsu jatkaa parhaillaan opintojaan Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa professori Pekka Kaupin johdolla
LOMAMÖKKI, Ranua, Ristijärvi. Mahdollisuus ostaa lisämaata yli 15 ha, jossa 85-05 rakennetut OKT, teurastamo, 200 lampaan lampola, ym. Määräala Saarijärven rannalla n. 80 rakennettu lautarak. Sopii kalastusta, marjastusta, metsästystä harrastavalle. 22 km etäisyydellä Juuan taajamasta. 18.500 € / tontti. 470 m. Metsäarviossa 2009 metsän arvo 63.000 e, puuta 1237 m 3 , josta tukkia 525 ja kuitua 712 m 3 . 36.000 €. 28 km Ranualta. METSÄPALSTA, Sastamala, Lahdenperä 9,5 ha metsämaata paikallistien varressa. alueisiin, venevalkamia. 09 315?49?848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. Metsämaata 5,8 ha, kitumaata 4,4 ha, joutomaata 19,1 ha. Simojärven läheisyydessä luonnonkauniilla paikalla honkarak. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kankaanpää, Ala-Honkajoki 30,2 ha. Hyvä harrastepalsta mm. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Puustoa n. 65.000 €/tarjous. Koostuu 2 tilasta. METSÄPALSTA, Loimaa, Korpi 12,6 ha. Ei sähköä, kaasuliesi ja klapiuuni. Harvennettu puusto, alla nuori taimikko. Nykyään hyvässä kasvussa olevaa männikköä noin 1430 m 3 . Asfalttitien varressa, varressa, omaa rantaa n. 170 m 3 /ha, pääpuulajina koivu. 09 315?49?809, 040 752 9626 vERKKOJULKaiSU MEtSäUUtiSEt www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi aSiaKaSPaLvELU klo 8.15–16.00 tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 Ansa Seppälä p. 09 315?49?804 toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. peltojen tekemiseen tai metsästykseen. Runsaat osuudet yht. Myydään tarjousten perusteella, tarjoukset 19.10. 09 315?49?808, 0400 581 108 toimitussihteerit Jussi Collin p. 45.000 € METSÄPALSTA, Ikaalinen, Sarkkila 2 ha. Sekametsää, lähinnä lehtipuuta. Kahdesta vierekkäisestä tilasta koostuva tila kokonaisuus Janakkalan ja Lopen rajalla. Saarijärven rantaviivaa n. 19.000 €. 09 315?49?845, 0400 894 080 toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. METSÄPALSTA, Juuka, Petrovaara 30 ha. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. 09 315?49?803 Eero Sala p. metsästäjille ja mökkiläisille. 41 m 2 mökki + erilliset sauna-varasto ja puucee. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 36?415 (LT/11) Lukijoita 156?000 (KMT 11) Painopaikka Hämeen Paino Oy METSÄPALSTA, Ranua, Simojärvi 29,3 ha. 14.000 €. 09 315?49?802, 040 516 4000 aD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. 1300 m 3 . Korkeahkolla rantatörmällä, josta hyvä näkymä järvelle. 29 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315?49?800 Faksi 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi tOiMitUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?806 taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Tie perille. Puustoinen määräala Loimaan ja Humppilan välissä lähellä 9-tietä. 09 315?49?844 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) Susanna Pellinen p. Mökki, jossa tupakeittiö, makuuhuone, sauna.pesuhuone. Puuta arviolta noin 550 m 3 , pääasiassa tukkia. 24,8 ha metsää, 4,3 ha peltoa, tiemaata yms 1,1 ha, joka menee hyvin metsän läpi. Puustoa n. 09 315?49?841, 0400 913 822 iLMOitUSMYYnti Ja ainEiStOt Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 3 km Ikaalisten keskustaan. Kalaisan Kyrösjärven rannassa, koostuu 2 eri tilasta. 050 331 4137 jarmo.rautapuro@metsalehti.fi. 09 315?49?847 050 331 4137 internetilmoitukset Myyntipäällikkö Sanna Nyman p. 59.000 €. Kohteita myy: Finnea LKV, puh. 1,5 ha on järeää hakattavissa olevaa kuusikkoa, vähän kasvatusmetsää, loput taimikkoa. 3 km pitkä hevosreitti. 2362 m 3 , josta heti hakattavissa n. KESÄMÖKKI, Ranua 2000 m 2 tontti. Hyvät kalastus-, marjastusja metsästysmaastot. 84.000 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. RANTATONTIT, Ranua, Lehmijärvi Hyvillä ja kauniilla paikoilla sijaitsevat rantatontit määräaloina. Hp. 395.000 €/ tarjous. V. Hyvä tiestö. Erämainen seutu Ranuan itäosassa lähellä Pudasjärven ja Posion rajaa. Lisäksi wcvarasto, liiteri, laavu, kaivo. Hyvän tien varrella n. 09 315?49?805, 0400 973 457 Pohjoissuomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi 09 315?49?870, 0400 150 910 keskisuomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Eri-ikäistä sekametsää, josta n. Hp. 09 315?49?849, 040 835 6479 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 80. Puusto n. 050 529 8299 MYYDään ILMOITA METSÄLEHDESSÄ ilmoitusmyynti Jarmo Rautapuro, p. Taimikoita 40 %, nuorta kasvatusmetsää 60 %. mennessä Finnea LKV:n toimistoon. Mahdollisuuksia myös esim. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Janakkala, Tervakoski 110 ha. 8500 m 3 , hakkuumahdollisuuksia runsaasti. 36 metriä, n. Määräalasta reilu hehtaari entistä pellon pohjaa. 09 315?49?842, 045 130 0211 MaRKKinOinti Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p
Se ei tapahdu hetkessä, koska fossiiliraaka-ainetta riittää kaikista päinvastaisista puheista huolimatta vielä vuosikymmeniksi. Puu on kuitenkin vihreä talvellakin. Canopea on kymmenkerroksinen ”nanotorni”, jossa on vain yksi huone kerrosta kohti.. Päin vastoin raaka-aineista tulee vielä huutava pula. O sallistuin Wienissä pidettyyn EURAGRIn kokoukseen, jossa pohdittiin biotalouden maataloustutkimukselle tuomia haasteita. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Mooseksen ajan papit hoitelivat setrinkuorisalvoillaan jopa spitaalisia. Siitä seurasi vilkas keskustelu uusiutuvien raakaaineiden hintakehityksestä. Niille järjestetään tänä päivänä kiertoajeluita ekoturismin nimissä. Sitä emme vielä tiedä, mutta tie on kyllä viitoitettu. Tyroksen silloinen kuningas lupasi toteuttaa hakkuusuunnitelman ja kuljettaa arvokkaat puut osin meriteitse lauttoina kohti Jerusalemin temppelityömaata. Aiemmin jo egyptiläiset faaraot olivat kilvan vuoranneet setrillä kammioitansa ja käyttäneet pihkaa muumiointiin. 30 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 LIISA SAARENMAA RAKAS PÄIvÄKIRjA Kirjoittaja on metsäneuvos. Eurooppalaisessa katsannossa puun käyttö on pieni kysymysmerkki. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Setrien kukinta ajoittuu poikkeuksellisen myöhäiseen ajankohtaan syys-lokakuulle, kun muu luonto valmistautuu talveen. Hienotunteisuussyistä en lähde suomentamaan hankkeen nimeä sananmukaisesti, mutta se on sitä ihteään. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Pekka Uusimaa, Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Keminmaa 75 VuOTTA 16.10. Puu koristaa myös Libanonin lippua sekä maan lentoyhtiön koneiden pyrstöjä. Sähköposti: paivi. Italialaista lukuun ottamatta kukaan ei uskonut halpojen raaka-aineiden saatavuuteen. Silloin tuulisina päivinä puita ympäröivät siitepölypilvet. libanonin setrit sinnittelevät setrien neulasisto tuo mieleen lehtikuusen. Turkissa sen sijaan setrimetsiä on runsaasti ja uusia puita istutetaan vuosittain laajoille alueille. Pentti hietarinta, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva metsätyönjohtaja, Kauhajoki (perhepiirissä) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoito yhdistyksistä ja metsä keskuksista. Wienin keskusteluissa kuluttaja pullahti tuon tuosta valokeilaan ja kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että biotalouteen siirtyminen on suuri yhteiskunnallinen muutos, jonka eteen tarvitaan myös sosiologista tutkimusta. laipio@metsalehti.fi heikki nUoRteVa, teksti ja kuva Vanhan testamentin mukaan kuningas Salomo antoi aikoinaan käskyn hakata setripuita Libanonista temppelinsä rakennuspuiksi. Metsäteollisuuskaan ei toivo että puuta käytettäisiin ensisijaisesti energian tuottamiseen, vaan vasta sitten kun se on kiertänyt erilaisina tuotteina kuluttajien käsissä. Ruotsalainen Uno Svedin veti keskustelun annin yhteen ja totesi mittakaavakysymysten olevan tärkeitä: millä aikajänteellä ja miten paljon maapallolla, Euroopassa, kansallisesti ja paikallisesti voidaan tehdä kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Vastikään sattui Lontoossa Kew Gardenin puistossa poikkeuksellisen valitettava onnettomuus, kun jättimäisen libanoninsetrin pudonnut oksa surmasi alla kulkeneen henkilön. Vuosituhansia jatkuneen rohmuamisen jälkeen on libanoninsetreja enää vain murto-osa alkuperäisillä kasvupaikoillaan. Wienissä käytiin oppinutta keskustelua siitä, mille tasolle uusiutuvien raakaaineiden hinta asettuu. Edellä olevista numeroista on Mittakaavat päätelty, että jotain on pakko tehdä. Paikalla oli eri maiden ministeriöiden virkamiehiä ja tutkijoita sekä pari setää komissiosta. Libanoninsetrin hyväntuoksuinen puuaine on suosittua erityisesti panelija huonekalupuuna. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Kaikelle biohajoavalle tulee olemaan suuri kysyntä, mukaan lukien jätteet. Energiatehokkaan rakentamisen Solar Decathlon -kilpailun on voittanut ranskalainen RhôneAlpes-tiimi Canopea-talolla. Kautta aikojen on Libanonin vuoristossa vilissyt puunhakkaajia aina foinikialaisista laivanrakentajista roomalaisiin sotilaisiin ja brittiarmeijan rautatienrakentajiin. erkki koipijärvi, metsätalousinsinööri, MänttäVilppula (matkoilla) 70 VuOTTA 20.10. Varmemmaksi vakuudeksi vieressäni istunut suomalainen tutkija kuiskasi korvaani olevansa mukana käynnistämässä hanketta nimeltä Baltic manure. MERKKIPÄIVÄT PALKINTO 80 VuOTTA 18.10. Muutosta ei tapahdu ennen kuin näiden kahden raaka-ainevarannon hinnat alkavat lähetä toisiaan. Komissio on laatinut Euroopan unionille biotalousstrategian, jonka lähtökohdat voidaan esittää pähkinänkuoressa seuraavasti: Vuonna 2050 maapallolla on 50 prosenttia enemmän ihmisiä kuin nyt, ruokaa tarvitaan 70 prosenttia enemmän kuin nyt, energiaa käytetään 100 prosenttia enemmän kuin nyt ja maapallon keskilämpötila on kaksi astetta korkeampi kuin nyt. Talon rakenteissa on käytetty Metsä Woodin Kerto-pohjaisia tuotteita. Setrien suku kuuluu mäntykasveihin ja setrien neulasisto muistuttaa yleisilmeeltään hieman lehtikuusta, paitsi että on ikivihreä myös talvella. Ratkaisun avain on biotalous, jossa fossiiliraaka-aineet korvataan uusiutuvilla luonnonvaroilla. Välillä puita ovat yrittäneet suojella milloin Rooman keisari Hadrianus ja milloin kuningatar Victoria. Biotalouteen mennään todennäköisesti hissun kissun sitä mukaan, kun öljyn hinta nousee ja tutkimus tuottaa uusia innovaatioita, joilla öljypohjaiset tuotteet voidaan korvata uusiutuvista luonnonvaroista valmistetuilla tuotteilla. Pitkään valmisteilla olleet biomassan kestävyyskriteerit asettavat puun käytölle rajoitteita sekä liikennepolttoaineiden että todennäköisesti myös muun energiakäytön osalta. Lajeista tunnetuin, libanoninsetri (Cedrus libani ), on kotoisin Syyrian, Libanonin ja Turkin vuoristoista. Eräs italialainen professori ennusti maanviljelijöiden joutuvan tuottamaan halpaa raaka-ainetta teolliseen käyttöön. Kuluttajat määräävät viime kädessä tahdin. Setripuu on rakennusmateriaalina melko kestävää, ja luonnossakin puuyksilöt voivat sopivissa olosuhteissa saavuttaa yli tuhannen vuoden iän. Eivät kovin vahvoja Leveälatvuksiset vaurioille alttiit puistopuut eivät kestävyydeltään ole kuitenkaan erityisen vahvoja. Libanonin vuoristossa sinnittelee muutaman sadan puuyksilön metsikköalue UNESCOn suojeluksessa maailmanperintökohteena
Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. METSÄKRYPTO 19 Metsäristikko 16, oikea ratkaisu. teemana metsänomistaja . Rajat selville Metsälehti Makasiini ilmestyy 25. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Palkinnot Metsäristikosta 16 on arvottu seuraaville kolmelle: eila kangas, Hailuoto, armo Mustonen, Enonkoski ja Matti törmä, Toijala. lokakuuta. Metsä hoitaa niveliä . 31 METSÄLEHTI 1 9 • 2012 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2012 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 104 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 57 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 116 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 57 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 34 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 40 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 9 %. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 19”. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. . osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. hanki heti hyvät kamppeet . Mitä omistajan pitää tietää. 09 315 49 840. ENSI NuMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero tämän Metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 25.10. Perinnöstä aukesi uusi maailma . net. Maata velkarahalla . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2012 / 2012 /
Lauantaina ja sunnuntaina järjestetään lisäksi Lemmikkimessut. Metsäala tulee tutuksi näytteilleasettajien osastoilla, jossa on esillä metsänomistajan tärkeimmät palvelut ja tuotteet. klo 9–18 la 10.11. klo 10–18 su 11.11. klo 10–17 Liput Aikuiset 15 ¤ / hlö Lapset (7–15 v.), eläkeläiset, varusmiehet, opiskelijat 10 ¤ / hlö Ryhmälippu (väh. 2 aikuista ja alle 16 v. Avoinna pe 9.11. lapset) 35 ¤ 4–6-vuotiaat lapset 3 ¤ / hlö Kokoaikalippu 27 ¤ /aikuinen, 20 ¤ / lapsi, opiskelija, eläkeläinen Metsämessut 9.–11.11.2012 Helsingin Messukeskus Metsämessujen kanssa samaan aikaan järjestetään ELMA Helsingin maaseutumessut, Kädentaitoja OutletExpo -messut sekä VM Motorsport Show. Metsäaiheisia keskusteluja, työnäytöksiä ja puuhaa riittää koko perheelle. Koe metsän tunnelmaa marraskuussa Helsingissä! Metsämessut tarjoaa metsänomistajille ja metsän ystäville mielenkiintoisen viikonlopun. Tervetuloa mukaan! www.helsinginmetsamess ut.fi Yhteistyössä: Mediayhteistyökumppani:. 10 hlöä) 10 ¤ / hlö Perhelippu (max