Metsälehti 19/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

›› sivut 14–15 Mitä nyt kuuluu?: Visakoivut kukoistavat ›› sivu 20 Kokeiltua: Uutuussahassa piisaa tehoa ›› sivu 23 Veikko Jaakonsaarella on vuosikymmenten kokemus metsätaitokisoista. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 10. Sivut 18–19 Kilpaillessa taito karttuu Ve sa -M at ti Vä är ä. LOKAKUUTA 2013 • Nro 19 • WWW.METSALEHTI.FI Ajankohtaista: Kivihiilen paluu ›› sivu 3 Metsänhoito: Kunnostusojitus vai ojien täyttö
Tempaus on hyvä tilaisuus kertoa, missä metsässä oikein mennään, sillä yleinen käsitys alan tulevaisuudesta näyttää synkältä. Paperiteollisuuden murros jatkuu ja metsien käyttö monipuolistuu, mutta puun jalostaminen ei lopu Suomesta. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. PÄÄKIRJOITUS 10.10.2013 V iime viikkoina metsäammattilaiset ovat kiertäneet kouluja kertomassa nuorille puun käytöstä ja metsään liittyvistä työmahdollisuuksista. Jos alkuvuoden vauhti jatkuu, tänä vuonna metsiä hakataan selvästi enemmän kuin viime vuonna. Viime vuonna puuta korjattiin saman verran kuin vuonna 2005. Sivu 22 Kaikkien aikojen metsovuosi Sivu 24 Metsänlaskentaa 50-luvun malliin Osmo Jäntti oli mukana mittamiehenä valtakunnan metsien kolmannessa inventoinnissa. MIKKO HÄYRYNEN Öljyriippuvuus ei lopu Kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden talkoissa ihmiset pääsevät tekemään konkreettisia tekoja Suomen upeimman luonnon hyväksi. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Metsäntutkimuslaitoksen keräämät tiedot vahvistavat, että toisin kuin tehtaiden sulkemisista voisi päätellä, kotimaista puuta käytetään paljon. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Puun hyvää menekkiä selittävät sellutehtaiden käyntiasteiden ja kapasiteetin kasvu sekä vähentynyt puun tuonti. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Sivut 4–5 Metsä Tissue avasi tehtaan Puolassa Sivu 6 Riittääkö ötökkälaki. Toivottavasti vierailuista jää koululaisten mieleen vähintäänkin, että metsäala ei ole matkalla kohti auringonlaskua. Tilastoissa poikkeuksina näkyvät ainoastaan huippuvuosi 2007 ja suhdannekuoppa vuonna 2009. Sivu 7 Yksityistiestä ei ole helppo päästä eroon Sivu 9 Nuoret kehittävät metsäalan imagoa Metsä puhuu -kampanja torjuu pinttyneitä mielikuvia. Hiilineutraalia maailmantaloutta ei ole näköpiirissä. Synkkä totuus on, että uusiutuvat energialähteet eivät riitä korvaamaan fossiilisia polttoaineita eikä öljyvarojen hupeneminen syökse maailmantaloutta lamaan. Biomassaa, aurinkoa, tuulta, niinhän se menee. Terveisiä koululaisille Ihmiskunta rakentaa uutta, uusiutu vien energioiden maailmaa, joka tulee öljyn jälkeen. Tavoitteena on tavata peruskoulun yhdeksäsluokkalaisia liki 300 koulussa. Sivut 10–11 Gourmet-ateria syntyy kämpässäkin Sivut 16–17 Taimet saavat lennokasta kyytiä Baijerin vuoristoalueella taimet kuljetetaan helikopterilla. Koululaisvierailut tehdään metsäalan yhteisen Metsä puhuu -hankkeen merkeissä. Mielenkiintoista on, että takavuosien ongelmapuun mäntykuidun hakkuut hipovat ennätyksiä. Veroja voidaan myös laskea, jolloin hinta pensapumpulla ei muutu, vaikka raakaöljy kallistuu. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Sivu 27 Uuden maailman puita vanhalla mantereella Punamänty nauttii jopa ilmastonmuutoksesta. Siksi Metsä puhuu -lähettiläät ovat tärkeällä asialla. Luonnossa oleskelu ja tekeminen tuottavat ihmiselle myös fyysisiä ja psyykkisiä hyvinvointivaikutuksia.” Metsähallituksen luontopalvelujen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Eveliina Nygren Luonnonsuojelijan näkökulma Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava ei hae metsästä tuottoa. Vastoin luuloja, alan ammatteja on muitakin kuin metsuri ja paperimies. Töitä on tiedossa niin metsureille kuin paperimiehille, ja lisäksi aivan uudenlaisille osaajille, kuten käy ilmi artikkelista sivuilla 10–11. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. 2 METSÄLEHTI 19 • 2013 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Puurekkoja näkee usein, samoin hakkuutyömaita. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.. Eikä tietysti syyttä – mieleen ovat jääneet uutiset tehtaiden sulkemisista. Kymmenen viime vuoden aikana hakkuut ovat olleet yllättävän tasaisia. www.metsalehti.. Ennen muuta kasvava biotalous tarvitsee lahjakkaita nuoria. AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Asiantuntijan mielestä uusi metsätuholaki ei ota riittävästi huomioon kirjanpainajaa. Fossiilisten tankkaaminen ei lopu, jos niiden tekeminen vaihtoehtoisesti kivihiilestä ja öljyhiekasta muuttuu kannattavammaksi. Samaan aikaan metsäyhtiöt ovat kertoneet isoista investoinneista etelän nopeakasvuisten puuplantaasien äärelle. Niukentuminen nostaa öljyn hintaa sitten joskus, mutta talous on kestänyt verotuksella kalliiksi tehdyt liikennepolttoaineet tähänkin saakka. Sivu 30 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Syysvärejä Hauralasta ”Syyskuva kävelyltä Hauralasta, joka on Lempäälän kylistä vanhin. Sivu 25 Englannissa laamat ovat retkikavereita Sivu 26 Kaikki mitä haluat tietää metsäkirjoista Matti Leikola kokosi yhteen metsäkirjat ja -kirjailijat. Ilokseni totesin, että kyseisessä metsäsaarekkeessa oli käynyt raivuri.” Hiihtoniilo Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. Vai meneekö. . Kun liikkuu Suomessa, havainnot metsäalan tilasta kertovat aivan muuta
Kysymys on akuutti etenkin Rovaniemellä, missä energiayhtiö käy parhaillaan yhteistoimintaneuvotteluja väen vähentämisestä. Päästöoikeuksia voitaisiin periaatteessa ostaa pois markkinoilta julkisella rahalla, mutta tällä hetkellä Euroopalla on riittävästi tekemistä rahoituskriisinsä ratkaisemisessa. Pitemmällä aikavälillä yleinen epävarmuus kotimaisen ener gian kilpailukyvystä hillitsee investointeja. Ja varastojen kierron pitää olla riittävän nopeaa, sillä varastointi sitoo pääomaa.” Polttoaineja päästöoikeuksien hintojen kehitys 2009–2013 Kivihiilen hinta laskee Lähde: Pöyry Hiili Metsähake Jyrsinturve 2009 2010 2011 2012 2013 25 20 15 10 5 Euroa/MWh Te ro Si vu la / R od eo. Kivihiili on jo syrjäyttänyt metsähakkeen lauhdesähkön tuotannossa ja kilpailukyky on koetuksella myös yhdistetyissä sähköja lämpövoimaloissa. Mahdollista on, että tapahtuu jako kahteen: isot voimalat käyttävät fossiilisia polttoaineita ja metsähake palaa pienissä laitoksissa. Energiapuuta pitää kuivatella kesäkauden ylitse, mutta hiililaiva tulee varmasti 2–4 viikon kuluessa tilauksesta. Kuutiometristä pitää puristaa enemmän mega watteja, eikä sekään aina riitä. ”Puun ja turpeen kilpailukyky alkaa käydä tiukaksi, vaikka hiilellä on yli sadan kilometrin kuljetusmatka Kemin satamasta”, Rovaniemen Energia Oy:n toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen sanoo. Metsätien varrella olevan kasan voi tärvellä myös lumilingolla, jos se puhaltaa lumet kasan sisälle. ”Peittämisestä taas ei ole hyötyä, jos alkuvaiheet ovat epäonnistuneet. Ratkaisevaa on metsävarastointi. Hakkuutähteiden palstakuivatus kesän yli puolestaan on tehokkain keino lisätä megawatteja. NÄKÖKULMA Lapissa on runsaasti harvennustarpeessa olevia metsiä, ja Rovaniemellä poltetaan kuitupuumittaistakin rankaa. ”Maailma on muuttunut, ja leikkaukset osuivat väärään paikkaan.” Ongelma on, että EU-tasolla puun ja turpeen kilpailukyky on kytketty toisiinsa. L&T Biowatti Oy:n toimitusjohtaja Tomi Vartiamäki sanoo, että metsäenergian megawatit voidaan tuhota toimitusketjun molemmissa päissä. Metsähakkeen tukea laskettiin kolmanneksella vuoden vaihteessa. Rankapuu ei saa olla viittä metriä pitempää, koska ylimenevää osuutta ei saa peiteltyä. Tykkyläisen mukaan päästökauppamekanismi on vesittynyt kivihiilen nykyisellä matalalla hintatasolla, sillä päästöoikeuksien määrät asetettiin Euroopan nousevan talouden aikana. ”Nyt ei ole edellytyksiä rakentaa sähköja lämpövoimaloita puun ja turpeen varaan.” Päästökauppa vesittynyt Metsähake kohtaa vaikeuksia jopa syvällä sisämaassa suurten voimaloiden joutuessa päättämään, onko niillä enää varaa olla polttamatta kivihiiltä. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 19 • 2013 3 MIKKO HÄYRYNEN M etsäenergia on jäämässä alakynteen kilpailussa kivihiilen kanssa. Peisan mukaan nykyistä tukitasoa säädettäessä ei vielä nähty fossiilisten polttoaineiden uutta tulemista, mutta nyt tilanne on selkeä. Kaiken takana on liuskekaasu Kivihiilen hinta on lasku-uralla, koska maailmantalous on vaisu ja Yhdysvallat pyrkii energiaomavaraisuuteen, johon sillä mittavien liuskekaasuvarojensa ansiosta on mahdollisuudet. ”Jos kasan pohja on tehty huonosti, niin kymmenen prosenttia tavarasta jää talvella siihen.” Hakkuutähteiden talviaikainen metsäkuljetus vie megawatteja, koska kasaan tulee lunta. Hiili uhkaa jyrätä puun Kivihiilen uusi tuleminen laittaa metsä energian koetukselle. Hänen mielestään metsähakkeen tuki tulisi palauttaa viime vuoden tasolle. Kaikki voimalat eivät pysty käyttämään kivihiiltä. Yhdysvalloissa suljetaan vanhoja kivihiilivoimaloita ja uusia rakennetaan liuskekaasun varaan. Kuutiometristä enemmän megawatteja Tiukentuneen kilpailutilanteen vuoksi metsäenergiasta on puristettava enemmän megawatteja korjuuta ja varastointia tehostamalla. MIKKO HÄYRYNEN Kivihiilen halventuminen kampittaa kotimaisen energian käytön kasvua. Kivihiiltä on kuitenkin helpompi ostaa kuin metsäenergiaa. Bioenergia ry:n toiminnanjohtaja Jyrki Peisa ennakoi, että metsäenergian käytön kasvu saattaa hidastua, eikä tavoitellulta kasvu-uralta putoaminenkaan ole mahdotonta. Metsähakkeen tuen noston vuoksi turpeen veroa pitäisi laskea, ja molemmat ovat pois valtion kassasta. Vaikka maan hiilentuotanto supistuu, vientimäärä kasvaa. Lauhdesähkö on sähköä, joka tuotetaan polttoaineilla irrallaan lämmöntuotannosta
Ensi vuonna nousua kertyy 2–4 prosenttia. Ensi vuodelle nimellistä kasvua ennustetaan kuitupuulle 0–2 prosenttia, joten reaa lihinta pysyttelee lähes kuluvan vuoden tasolla. Havutukin keskikantohinta nousee tänä vuonna 3–4 prosenttia, kuitupuun prosentin. Westaksen puunhankinta rakentuu sahojen hankintaorganisaatioille. Hinnat nousevat Puutavaralaji 2012 €/m 2013 e €/m 2013 e % 2014 e % Mäntytukki 53,6 55,2 3–4 0–3 Kuusitukki 53,9 56,0 3–4 0–3 Mäntykuitu 15,7 15,9 1–2 0–2 Kuusikuitu 17,5 17,6 0–1 0–2 Koivukutu 15,5 15,7 1–2 0–2 Lähde: Metla ja PTT (ennusteet) Hankintapuun määrä laskenut reippaasti Alkuvuosi on ollut puunkorjuussa vilkas. ”Jos metsien keskimääräinen ikä laskee, monimuotoisuus heikkenee edelleen.” Turvemaiden uudistaminen hiertää Jos Risto Sulkava pystyisi muuttamaan lakiehdotuksesta edes yhden asian, hän pyöräyttäisi numerot uusiksi kohdassa, joka käsittelee turvemaiden uudistamisvelvoitetta. Ensi vuonna nousu jää prosenttiin. Sitä ehdotus ei Sulkavan mukaan tee, vaikka metsäluonnon tila heikkenee. 4 METSÄLEHTI 19 • 2013 LYHYESTI PTT: Metsätalouden kannattavuus paranee Vaikka paperin kysyntä on laskenut Euroopassa, sellun, kartongin ja sahatavaran menekki kasvaa tänä ja ensi vuonnakin. Puukauppa on käynyt tänä vuonna selvästi viimevuotista vilkkaammin. Suurin erottava tekijä on aikaperspektiivi. Hankintahakkuut kutistuivat lähes viidenneksellä viiteen miljoonaan kuutioon. Niiden kun tulee olla pienialaisia ja selvästi ympäristöstään erottuvia. Energiapuuta kannattaa kuskata kauempaakin Puuenergian hankinnan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vaihtelevat kuljetusmatkasta riip puen huomattavasti. Näillä päästöillä on kuitenkin suhteellisen pieni merkitys, mikäli energiapuulla korvataan fossiilisia polttoaineita, diplomi-insinööri Eero Jäppisen tuoreessa väitöskirjassa todetaan. ”Huolehdin ympäristön säilymisestä, ja asia kiinnostaa myös metsänomistajia. ”Siinä hukkuu koko idea vesien ja lajiston suojelusta. Luonnonsuojelijan vinkkelistä lakiesityksessä olisi paljon parannettavaa, mutta yhteen asiaan Sulkava on tyytyväinen: lakiehdotus sallii eri-ikäisrakenteisen metsän kasvattamisen. Suurin murheenkryyni on uudessa laissa sama kuin vanhassakin – kymppipykälän määritelmä erittäin tärkeistä elinympäristöistä. HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti PEKKA SIPOLA, kuva M etsälain uudistaminen on työllistänyt viime aikoina Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) puheenjohtajaa Risto Sulkavaa. Luonnonsuojelijana Sulkavaa ei kiinnosta, paljonko metsä tuottaa vaikkapa kahden vuosikymmenen kuluttua. PTT:n mukaan yksityismetsien nettokantorahatulo nousee tänä vuonna viimevuotisesta 10 prosenttia 89 euroon hehtaarilta. Sulkava ennakoi uusia vääntöjä metsäalan toimijoiden kanssa. Heidän kanssaan ymmärrämme toisiamme monesti paremmin kuin alan organisaatioiden.” Keinotekoisia määritelmiä Myös metsälain tehtäviä on taata metsätalouden ekologinen kestävyys. Tammi-elokuussa puuta on hakattu Metsäntutkimuslaitoksen mukaan lähes 36 miljoonaa kuutiota, mikä on viisi prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Niiden ja oman järjestönsä keskusteluyhteyttä hän pitää silti hyvänä, vaikka osapuolet esiintyvät toisinaan napit vastakkain julkisuudessa. Länsisuomalaiset sahat yhteen Westas Group on ostanut Pihlavan sahan ja Raunion sahan. Tämä vaikuttaa metsätalouteen: Pellervon taloustutkimus PTT ennakoi puunkäytön nousevan tänä vuonna Suomessa kolme prosenttia 63 miljoonaan kuutioon. Tukeilla nousu voi yltää kolmeen prosenttiin. Yksityismetsistä puuta tuli reilut 28 miljoonaa kuutiota, seitsemän prosenttia viimevuotista enemmän. Sulkava velvoittaisi metsänomistajan erikseen ilmoittamaan energiapuun kasvattamisesta, jolloin muut ikärajat voisivat säilyä ennallaan. Ja miksi ne määritellään pienialaisiksi?” Monimuotoisuuden vuoksi alan pitää olla suuri, sillä pienellä eivät populaatiot pysty elämään. ”Ainakin omistaja saa itse valita. Männyn hakkuumäärät laskivat hieman vuodentakaisesta, sen sijaan kuusen ja lehtipuiden nousivat. Hän haluaa, että metsäluonto on ekologisesti monimuotoista vielä sadankin vuoden päästä. Väitöksen mukaan kokonaispäästöjen kannalta ei juuri ole merkitystä, missä laitos sijaitsee ja mistä raaka-aine sinne hankitaan. Vaikka suojelusta korvauksia maksetaankin, Sulkavaa huolestuttaa, että pitkän pätkän vaikkapa puronvartta omistava voisi joissakin tapauksissa suojella osan ja hakata loput. Ostot yksityismetsistä nousevat PTT:n mukaan runsaat 12 prosenttia 43 miljoonaan kuutioon. Lakiesityksen mukaan omistajalla on hakkuun jälkeen velvollisuus Luonnon asianajaja Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava löytää uudesta metsälaista jotain hyvääkin.. Sulkavasta kriteerit ovat keinotekoiset. Myös metsätalouden kannattavuus kohenee. Sahat jatkavat toimintaansa tytäryhtiöinä, mutta niiden puunhankinta, hallinto ja myynti organisoidaan emoyhtiöön. Kasvu näkyy hinnoissa. Joku hakee parempaa tuottoa vaihtoehtoisilla menetelmillä, joku tekee mieluummin tappiota kuin kasvattaa tasaikäisesti.” Menetelmien yleistyminen toki riippuu pitkälti ohjeistuksesta ja neuvonnasta. Pihlavan saha ja Raunion saha toimivat samalla puunhankinta-alueella ja ostavat vuosittain lähes miljoona kuutiota puuta. Hän on debatoinut tulisesti eri areenoilla, käynyt eduskunnassa kuultavana ja kirjoittanut muutosesityksiä. Laki ei täytä tarkoitustaan.” Myös metsänkasvatuksen ikärajojen poistuminen närästää. ”Ei luonnossa ole mitään selvärajaisia elinympäristöjä. Ensi vuonna kasvua kertyy noin prosentti eli vajaat miljoona kuutiota
Kunnostusojituksessa lähtee kiintoainesta – hienojakoista turvetta – enemmän liikkeelle kuin ensimmäisessä ojituksessa. Sitä on vaikea puhdistaa vesistöistä. Väitellyt saukon ekologiasta ja kannan kehittymisestä Suomessa. Se vain tarkoittaa, että voimat tulee keskittää seuraavaan pullonkaulaan. Ja valtion panostukset metsänhoitoon tuottivat kyllä edelleen lisää puuta, mutta eivät välttämättä lisäarvoa metsäteollisuuteen. Ilmassa oli kuitenkin jo silloin paljon merkkejä muutoksista. Metsät on haluttu saada puskemaan puuta, sillä puun saatavuus on rajoittanut pahasti metsäteollisuuden, vientitulojen ja kansantalouden kasvua. Sulkavan työ kuitenkin jatkuu. Aikaa ja kärsivällisyyttäkin tarvitaan, sillä henkisen osaamispääoman luominen on vähintään yhtä hidasta kuin metsien kasvullisen tilan kohentaminen. ”Minun mielestäni ojitetuilta soilta voisi poistaa uudistamisvelvoitteen, koska monet niistä eivät edes tuota taloudellisesti”, Sulkava painottaa. On aika synnyttää metsäteollisuuden uusien tuotteiden ja toimintatapojen boomi. Tämä metsänhoidollinen aika eli vielä vahva, kun aloitin oman metsänomistajaurani 15 vuotta sitten. Kun puun riittävyyden pullonkaula on nyt hoidettu, niin ei muuta kuin etsimään seuraavaa metsäalan pullonkaulaa. Hän ihmettelee, miksi tuholain määräys koskee kaikkia alueita, joilla metsälaki on voimassa. Männyllä ei ole sellaisia tuholaislajeja, jotka hyppäisivät puusta toiseen laajoja tuhoja aiheuttamaan.” Kuusella raja kiristyy. uudistaa ojitetun suon puusto, jos sen kasvu ylittää vuodessa yhden kuutiometrin hehtaarilla. Metsien puuntuottoa on parannettu isolla rahalla ja isoilla koneilla, asiantuntijoita ja asiantuntemusta on tuotettu ja organisaatioita on rakennettu sekä neuvontaan että tiukkaan sääntelyyn. Teollisuudessa työskennellessäni opin etsimään pullonkauloja. Lahopuuta tarvitaan.” Tämänkertainen metsälakien uudistustyö on joka tapauksessa pian ohi, eikä esityksiin tule enää huomattavia muutoksia. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.?. Jospa pullonkaula onkin nyt ketjun toisessa päässä siellä tuotteiden ja markkinoinnin puolella. ”Erityisen tärkeät elinympäristöt pitäisi rajata ötökkälaista pois, sillä lait ovat keskenään ristiriitaiset. Metsätuholaki varjelee liikaa Tulevassa metsätuholaissa Risto Sulkava arvostelee sitä, että se velvoittaa metsänomistajan liian hanakasti poistamaan tuhohyönteisten vaurioittamat puut metsästä. › Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja vuodesta 2008. Kaiken lisäksi tämän täytyy tarvittaessa järjestää alueen vesitalous, käytännössä kunnostaa suon ojat. 5 METSÄLEHTI 19 • 2013 S uomessa on ollut puolen vuosisadan ajan mahtava metsänhoidollinen boomi. Luonnon asianajaja Risto Sulkava › Syntynyt 1966 Haminassa. › Biologi, ?loso?an tohtori Itä-Suomen yliopistosta. ”Erityisen tärkeät elinympäristöt pitäisi rajata ötökkälaista pois.”. Mäntyjen rajaksi on määritelty 20 kuutiometriä hehtaarilla. ”Elämä kiinnostaa minua, ja elämää on luonnossa. Ylijäämä metsissä kasvaa koko ajan. Jälkimetsänhoidollinen aika JAAKKO TEMMES KOLUMNI Kirjoittaja on helsinkiläinen metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Ei jälkimetsänhoidollinen aika tarkoita, että metsätalous ja metsäteollisuus olisivat auringonlaskun aloja. Sulkavasta vanhan lain määrittelemät 20 runkoa riittäisivät, sillä pienestä määrästä ei kirjanpainaja leviä. › Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi tytärtä. Se tarkoittaa esimerkiksi metsäteollisuuden kehitystyön painopisteen siirtämistä tuotantoprosesseista ja tuotteiden parantelusta uusiin tuotteisiin ja markkinoihin. Voisin näin metsänomistajana todeta vanhan reviiriajattelun vastaisesti, että metsänhoito pyöriköön omillaan ja tuet tulee kohdistaa metsäalan tuotteiden ja markkinoiden kehittämiseen. Erityisen tärkeiden elinympäristöjen luetteloakin pitää tulevina vuosina jatkaa ainakin mustikkakorvilla ja joenvarsimetsillä. › Harrastaa luontoa ja luonnonsuojelua. Ojien perkaaminen myös haittaa metsäkanalintupoikueiden elämää soiden reunavyöhykkeillä. Esimerkiksi vesiensuojeluasioihin hän palaa varmasti. Eikä ehdotukseni ole edes epäitsekkyyttä, sillä uskon jääväni voitolle puun kysynnän ja parempien hintojen kautta. Pullonkaulan löytäminen tuotantoketjusta antoi mahdollisuuden kohdistaa työ juuri siihen ja saada isoja aikaan pienellä vaivalla. Sulkava nostaisi rajan kolmeen kuutiometriin tai poistaisi sen kokonaan. ”Puut saisivat jäädä metsään monimuotoisuutta turvaamaan. Se tarkoittaa myös sopivasti ulkopuolisten ja pienten toimijoiden houkuttelua mukaan, sillä uusien markkinoita mullistavien tuotetai toimintatapaideoiden takana eivät yleensä ole alan perinteiset suuret toimijat. › Asuu Keuruulla. Pelkoa männyn ötököistä Sulkava pitää turhana. Esitys komentaa omistajan kuskaamaan puut pois, jos niitä on yli kymmenen kuutiota. Nyt ympäristö on toinen, koneita ja määriä suurempi merkitys on markkinoiden ja tuotteiden osaamisella. Metsänomistajana minä olen riippuvainen koko metsäteollisuusketjun toiminnasta ja hyödyn samalla tavalla kuin muutkin, jos ketjun pullonkauloja saadaan purettua. Puun saatavuus ei ollut enää kansantalouden minimitekijä. Monet asiantuntijat kysyivät aiheellisesti, että miksi kasvattaa aina enemmän puuta, kun sille ei ole käyttöä. Tarkoittaako se sitä, että metsätalous on auringonlaskun ala ja sen kannattavuus tulee heikkenemään edelleen. Devalvaatioaika opetti yksioikoiseksi. Nyt tilanne on selvä – olemme siirtyneet jälkimetsänhoidolliseen aikaan. Tuotteiden ja markkinoinnin pullonkaulan purkamiseen tarvitaan paljon uudenlaista ajattelua ja toimintatapoja. Olen luonteeltani tutkija”, SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava sanoo. Lakiehdotukseen kirjattua vaatimusta hän pitää järjettömänä: raja on niin alhainen, että uudistaminen käy metsänomistajalle kalliiksi
Metsä Tissue on Euroopan neljänneksi suurin pehmopaperin valmistaja. Sen suurin laitos sijaitsee Saksassa. Ei kovin isoja, mutta puhutaan miljoonista ja kymmenistä miljoonista. Uuden tehtaan avajaisissa puhuneen varapääministeri Janusz Piechoci?skin mielestä investointi vahvistaa Puolan mainetta hyvänä liiketoimintaympäristönä. Täydentävää massaa saadaan siistauslaitokselta. Itä-Eurooppa kiinnostaa pehmopaperin valmistajia, sillä siellä kulutus kasvaa yli neljän prosentin vauhtia. Varsinkaan valmiita taloustai wc-paperirullia ei ole järkevää kuljettaa pitkiä matkoja. Krakpowicen tehtaan historia ulottuu viime vuosisadan alkuun. Lisäksi yksi vanha kone suljettiin kokonaan. ”Investointeja on tehty vähän jokaisella tehtaalla. ”Olemme Euroopan harvoja maita, missä talous on viime aikoina kasvanut”, hän totesi. Seuraavan kerran Metsä Group juhlii avajaisia Vilppulassa, missä 30 miljoonan euron sahainvestointi on juuri valmistumassa. Se on pakko, että pärjätään kilpailussa.” Investointeja myös Suomeen pua. Painopaperi on jäämässä taka-alalle, ja konserni keskittyy selluun, puutuotteisiin, pakkauskartonkeihin ja pehmosekä ruuanlaittopapereihin. ”Kasvatamme ensin osuuttamme näin, ja sitten voimme harkita, onko perusteltua miettiä jotain muita vaihtoehtoja.” Krapkowicen tehtaalla näkyy sekä eukalyptussellupaaleja Portugalista että havusellupaaleja Äänekoskelta. Metsä Group on toiminut Puolassa vuodesta 1997. Metsä Group on viime vuosina kokenut melkoisen muodonmuutoksen, jonka huipentumana vanha nimi Metsäliitto-konserni viime vuonna vaihdettiin. Kulutuksella varaa kaksinkertaistua Muuhun paperinvalmistukseen verrattuna pehmopaperin tuotanto on paikallista teollisuutta. Kaikkiaan rahaa kului 55 miljoonaa euroa. Investointi kasvattaa tehtaan tuotantoa, mutta samalla myös päästöt vähenevät. Johtaja Mariusz Jedrzejewski juonsi nauhan katkaisun. Aiemmin Vilppulaan ajettiin pelkkää kuusta. Venäjä kiinnostaa Pehmopaperin kulutus seuraa elintason nousua. Metsä Tissuen toimitusjohtaja Mika Joukio, maaja metsätalousministeri Jari Koskinen, varapääministeri Janusz Piechoci?ski ja Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan avasivat tehtaan. Vanhat rakennukset on suojeltu. Paperia Moskovan lähellä sijaitsevalle laitokselle toimitetaan muun muassa Suomesta. Uuden teknologian ansiosta typpioksidipäästöt ovat nyt yli puolta pienemmät ja hiilidioksidia pääsee ilmaan 60 prosenttia vähemmän. Suomessa Metsä Tissuen kanssa kilpailee Euroopan suurin pehmopaperin valmistaja, ruotsalainen SCA, jonka tehdas toimii Nokialla. Muita isoja kotimaan hankkeita on ollut muun muassa kolmen kartonkitehtaan uusiminen, joka maksoi 120 miljoonaa euroa. ”Tuottavuutemme ja tehokkuutemme on parantunut valtavasti, mutta haemme edelleen parempaa tuottavuutta ja parempaa tehokkuutta. Remontilla parannetaan tehokkuutta ja monipuolistetaan puunhankintaa. Uudistuksen jälkeen sahalla paloitellaan sekä mäntyettä kuusitukkia. Suomessa luku on kaksinkertainen, eikä se vielä ole edes Euroopan huipItä-Eurooppa imee pehmopaperia Metsä Tissuen historian suurin tehdasinvestointi vihittiin käyttöön Puolan Krapkowicessa. 6 METSÄLEHTI 19 • 2013 ELIISA KALLIONIEMI M etsä Groupiin kuuluvan Metsä Tissuen kolmivuotinen investointiohjelma sisälsi muun muassa kaksi uutta paperikonetta ja käsipyyhepaperin jalostuslinjan. Siksi tehdas kannattaa perustaa markkinoille. ”Noin 40 prosenttia raaka-aineesta on kierrätyskuitua, mutta määrä vaihtelee sen mukaan, minkälaista paperia asiakkaat haluavat”, selvittää teknologiajohtaja Lars Warvne. Esimerkiksi Puolassa wcja keittiöpaperia, käsipyyhkeitä ja muuta hygieniapaperia kuluu henkeä kohti vain noin seitsemän kiloa vuodessa. Iso-Britanniassa pehmopaperia käytetään henkeä kohti yli 16 kiloa. Kakkosena tulee Mäntän tehdas, jonka kapasiteetti on vähän isompi kuin Krapkowicen tehtaan. Markkinat kasvavat myös Venäjällä, mihin Metsä Tissue on juuri rakentanut pehmopaperin jalostusja logistiikkakeskuksen. Koulutettu ja edullinen työvoima sekä hyvä sijainti houkuttelevat yrityksiä. Ja lisää tulee”, lupaa pääjohtaja Kari Jordan. Matka on pitkä, mutta pehmopaperitehdasta ei Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordanin mukaan ole tässä vaiheessa tarkoitus rakentaa Venäjälle. ”Olemme Euroopan harvoja maita, missä talous on viime aikoina kasvanut.” Krapkowice PUOLA Varsova Tšekki Saksa Itämeri Krakova Gdansk 100 km R af al Ej ch or sz t / M et sä G ro up M et sä G ro up
Myös suojelualueilta levinneiden tuhojen korvausvaateisiin on luvassa täsmennystä. Paperin pääkonttori Saksaan UPM siirtää Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperiliiketoimintojensa pääkonttorin Helsingistä Saksan Augsburgiin. FI PP / W oo dw in g Metsätuholakiesitys pyrkii ehkäisemään kirjanpainajatuhoja hakkuupuun poiskuljetusaikoja kiristämällä. Metsätuhoasiantuntija ei ole esitettyihin kuutiomääriin tyytyväinen. sa kuusipuutavara pitää viedä kuukauden sisällä pois metsistä. 7 METSÄLEHTI 19 • 2013 TIIA PUUKILA Eduskunnalle annetussa esityksessä uudeksi metsätuholaiksi tarkennetaan vahingoittuneiden havupuiden sallittua enimmäismäärää hehtaarilla. Valtaosan paperista UPM tuottaa Euroopassa, missä painopaperikapasiteettia on edelleen enemmän kuin paperilla on kysyntää. UPM:n paperiliiketoiminnan johtaja Jyrki Ovaskan mukaan paperin asema on sekä vahva että vaikea. Hallituksen esitys annettiin yksimielisenä tältäkin osin”, sanoo metsäneuvos Marja Kokkonen maaja metsätalousministeriöstä. Samalla korvausvelvollisuus siirtyy maaja metsätalousministeriöltä ympäristöministe riölle, minkä vuoksi laki on annettu eduskunnalle budjettilakina. Suunnitelmat liittyvät yhtiön tavoitteeseen yksinkertaistaa toimintamallejaan ja rakenteitaan kilpailukyvyn varmistamiseksi Euroopan kypsissä liiketoiminnoissa. Kustantajat ovat kuitenkin jo löytämässä uusia ansaintamahdollisuuksia. ”Raja-arvoja hierottiin pitkään lain valmisteluvaiheessa. Lukijat luottavat paperille painettuihin lehtiin, mutta kuluttavat niihin entistä vähemmän aikaa ja rahaa, hän totesi puhuessaan syyskuun lopulla Aikakauslehtien maailmanjärjestön kongressissa Roomassa. Valtaosa aikakauslehtialan tuloista tulee edelleen paperille painetuista lehdistä. Euroopan ja USA:n paperiliiketoiminnasta vastaavaksi johtajaksi siirtyy Bernd Eikens. Tukkikokoisia kuusia pystyyn kuivattavan kaarnakuoriaisen tuhoja halutaan ehkäistä kiristämällä poiskuljetusaikoja. Lyytikäinen-Saarenmaan ehdotus sopivaksi enimmäismääräksi on kolmesta viiteen mottia. Ennen valtaosalle paperista painettiin aikakauslehtiä, nykyään erilaisten mainospainatusten osuus on jo yli puolet. Kun huippuvuonna 2007 paperia käytettiin 43 miljoonaa kuutiometriä, nyt sitä kuluu Euroopassa enää 32 miljoonaa tonnia. heinäkuuta on lämpimänä kesänä liian myöhäinen”, arvioi Lyytikäinen-Saarenmaa. Hän muistuttaa, että suotuisissa oloissa jo pienet määrät vahingoittunutta kuusipuutavaraa muodostavat kirjanpainajatuhoriskin. ELIISA KALLIONIEMI Euroopassa aikakauslehtipaperin kulutus on viiden viime vuoden aikana pudonnut neljänneksellä. ”Kymmenen mottia kuusta hehtaarilla on liikaa. Paperiliiketoimintaryhän johtaja Jyrki Ovaska siirtyy marraskuun alusta UPM:n teknologiajohtajaksi. ”Näyttövelvollisuutta lievennetään. UPM:ssä seurataan kehitystä tiiviisti, sillä yritys on maailman suurin aikakauslehtipaperin valmistaja. ”Toisaalta uusi tekniikka tuo myös paperille uusia mahdollisuuksia”, Ovaska arvioi. Tällä hetkellä pitää aukottomasti osoittaa, mistä tuho on saanut alkunsa. Riittää, että vahinko on todennäköisesti levinnyt suojelualueelta tai suojelutarkoitukseen hankitulta alueelta. Aikakauslehtien maailmanjärjestön keväällä tekemän kyselyn mukaan yli 70 prosenttia vastaajista suhtautuu vähintäänkin varovaisen optimistisesti aikakauslehtialan tulevaisuuteen. Nykyinen laki velvoittaa metsänomistajan korjaamaan vahingoittuneet havupuut, jos niitä on yli kymmenen prosenttia runkoluvusta tai yksi yli kahdenkymmenen rungon ryhmä. Lisäksi kuusipuutavaran kuljetukselle välivarastoilta ja hakkuupaikalta esitetään muutaman viikon aikaistusta. Esimerkiksi Ruotsissa vahingoittunutta kuusipuutavaraa ei saa olla hehtaarilla yli viittä kuutiota. Painopaperia kuluu enemmän mainoksiin kuin lehtiin Jyrki Ovaskan mielestä painettu lehti tarjoaa hyvä sillan paperin ja uuden tekniikan välille. Uuden metsätuholain kanssa voi tulla ongelmia, jos mottimäärä jää noin korkeaksi”, sanoo metsäentomologian dosentti Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa Helsingin yliopistolta. Asiantuntijan mukaan ei kuitenkaan riittävästi. Yhtiö perustelee pääkonttorin siirtoa sillä, että Saksassa se on lähempänä päämarkkinoita ja asiakkaita. Tabletit ja älypuhelimet kiinnostavat tällä hetkellä kaikkein eniten. Muutos aiheuttaa Suomessa enintään 45 työpaikan vähennyksen. Vahingoittunutta kuusta saisi ehdotuksen mukaan olla kymmenen ja mäntyä kaksikymmentä mottia hehtaarilla. Lakiesityksessä prosenttija runkolukuvelvoite muuttuvat kuutioksi. Hyönteistuhojen syy-yhteyksien todentaminen on kuitenkin vaikeaa. Toisin kuin nykyisessä laissa, kuusikohteiden kesähakkuisKädenvääntö ötökkälaista Metsätuholain uudistuksessa painotetaan kirjanpainajatuhojen torjuntaa. Todennäköisyys tarkoittaa yli viidenkymmenen prosentin varmuutta syy-yhteydestä”, Kokkonen kertoo. Vieläkö kuusen vähimmäismääriä aiotaan muuttaa Ruotsin suuntaan. Tuhoriskin, puunkorjuun kannattavuuden ja monimuotoisuuden näkökulmasta asetimme kirkon niin sanotusti keskelle kylää ja päädyimme kymmeneen mottiin. Uusi metsätuholaki on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden alusta yhtä aikaa uuden metsälain kanssa. Aikakauslehdet yrittävät pysyä lukijoiden perässä luomalla sisältöä tabletteihin ja älypuhelimiin. ”Eteläisimmän alueen kuusipuutavaran poiskuljettamiselle ehdotettu määräaika 15. Ti ia Pu uk ila. Paperille voidaan esimerkiksi painaa erilaisia koodeja, jotka toimivat porttina digitaalisiin palveluihin. Myös painopaperin käyttö on muuttunut. Tiukennuksia poiskuljetusaikoihin Esitys uudeksi metsätuholaiksi ei sisällä suuria mullistuksia, mutta kirjanpainajatuhojen kasvanut uhka otetaan siinä nykyistä lakia paremmin huomioon
8 METSÄLEHTI 19 • 2013 Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Hinta 26 € Toinen uudistettu painos! Toinen uudistettu painos!. Pimeneviä iltoja varten! Juurikkalan 500 mottia Martti Linna (toim.) Kirja kokoaa Jouko Juurikkalan kokemusperäisen tiedon metsänomistajan ratkaisuista sekä tiedon ja innostuksen siirtämisestä seuraaville sukupolville. Professori emeritus Matti Leikola on kerännyt metsä aiheista kaunokirjallisuutta 1800-luvulta nykypäiviin ja luonnehtinut teoksia sekä niiden kirjoittajia. Hinta 29 € Uutuus Uutuus Savotoilta ja uittopuroilta Matti Leikola Metsätöiden keskeinen asema suomalaisessa elämässä on jättänyt vahvan jäljen kotimaiseen kaunokirjallisuuteen jo yli sadan vuoden ajan. tai asiakaspalvelustamme, puh. Hinta 32,30 € Uuden metsänomistajan kirja Satu Rantala (toim.) Kattava tietopaketti uusille ja tuleville metsänomistajille. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. www.metsakustannus.. Kirjaan on koottu tietoa niistä asioista, joita uusi metsänomistaja kohtaa heti omistuksensa alkumetreillä. Hinta 32,30 € Raivaamaan Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen Kirja opastaa niin aloittelijoita kuin vähän kokeneempiakin raivaussahan käyttöön ja taimikonhoitoon. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?
Lain mukaan tien hoito kuuluu kunnalle, koska se johtaa yleisessä käytössä oleviin kohteisiin.” Asiaan kuuluva problematiikka on tuttua toimitusjohtaja Jaakko Rahjalle Suomen tieyhdistyksestä. Sorapintaisena tien pitäminen käyttökunnossa voi tulla edullisemmaksi. Tällaisten teiden hoitamisesta ei saa aiheutua niiden osakkaille kohtuuttomia kustannuksia. Taajama loppuu – niin myös kaupungin tien hoito, vaikka pääosa Kartanon tien liikenteestä on muuta kuin sen osakkaiden ajelua. Olosuhteet ja hoitoteiden merkitys on ehtinyt muuttua jo monesti suhteessa johonkin toiseen tiehen.” Rahapulasta kärsivä valtio kuorii monilta hiljeneviltä maantieosuuksilta asfaltin pois sitä mukaa, kun ne menevät huonoon kuntoon. ”Asfaltoitu tieosuus alkaa olla huonossa kunnossa, sen pohjatyöt tehtiin 80-luvulla nykyisen kulutuksen kannalta riittämättömällä tavalla”. Hallinnollisesti Suomen tiet jaetaan yleisiin ja yksityisiin teihin. ”Se on makuasia, heikkeneekö ajomukavuus näillä teillä”, sanoo toimitusjohtaja Rahja. ”Se on käsittämätöntä”, sanoo Ristiniemen yksityistien tiehoitokunnan puheenjohtaja Elina Ämmälä. ”Lisäksi tieosuutta käyttävät Vilniemen asuntoalueelle ja kesäasunnoille kulkevat asukkaat, sekä kesällä Pitkienhiekkojen leirintäalueen käyttäjät”, kertovat Ämmälä, Anni Sarvilahti ja Riika Nevalainen tiehoitokunnasta. Vaan sitten tyssäsi. Risti niemen metsät ovat ahkerassa metsä talousja virkistys käytössä. Kadunpitovelvollisuus muodostuu asemakaavan sekä maankäyttöja rakennuslain perusteella. Hänen ja muiden Ristiniemellä asuvien mielestä tienpito kuuluisi myös auraamatta jäävällä tieosuudella Haminan kaupungille. Tieyhdistyksen kanta on, että on parempi jos kunta luopuu tällaisista hoitosopimuksista, herättää tienhoitokunnan henkiin ja antaa sille tienpitoon rahallista avustusta. 9 METSÄLEHTI 19 • 2013 MARTTI LINNA, teksti ja kuvat R istiniemen tiellä tapahtuu talvisin outoja asioita. Siellä, Ristiniemen männikön keskellä, se laskee taas auran alas ja jatkaa töitään kaupungin hoitamalla tieosuudella. Maantiet perustetaan maantielain mukaan. Ristiniemellä ei ymmärretä näitä perusteluja. ”Niitä muutoksia tapahtuu vuosittain muutamia kappaleita koko valtakunnassa. ”Haemme asiaan oikaisua tekniseltä lautakunnalta”, kertovat tiekunta-aktiivit. Riika Nevalainen (vas.), Elina Ämmälä ja Anni Sarvilahti istuvat vielä toistaiseksi oman tien kaiteella. Päätökseen vaikuttavat tien liikennemäärä sekä se, kuinka se istuu osaksi olemassa olevaa maantieverkkoa.” Toiveena tasapuolisuus Sen lisäksi Suomessa on Rahjan mukaan puolen sataa sellaista kuntaa, joissa on joskus 60-luvulla päätetty ottaa joitakin yksityisteitä kunnan hoidettaviksi joko asutuksen tai elinkeinoelämän tarpeiden vuoksi. Yleisiä teitä ovat valtion ylläpitämät maantiet ja kuntien ylläpitämät kadut. Kaupungin tekninen lautakunta päätti, ettei ristiniemeläisten aloite anna aihetta jatkotoimiin. Valtio ei siihen rahapulassaan kovin herkästi lähde. ”Se on kunnan päätettävissä. Tällä perusteella Ristiniemen yksityistien hallitus teki viime joulukuussa kaupunginvaltuustolle aloitteen, että 700 metrin tieosuus yhdessä siihen kuuluvan Kartanontien sillan kanssa muutettaisiin yleiseksi, eli kaupungin hoitamaksi tieksi. Tiellä on merkitystä myös alueella harrastettavalle metsätaloudelle. Tiehallinnossa tiet luokitellaan erityiskohteiden teiksi, jos ne johtavat huomattavaa yleistä liikennettä aiheuttavaan kohteeseen. Päätöstään se perusteli paitsi kaupungin huoMutkainen matka yleiseksi tieksi Valtio ja kunnat eivät rahapulassaan ole innokkaita kansallistamaan yksityisteitä. Toiveissa on, että jonakin päivänä Haminan kaupunki ottaa 700 metrin tienpätkän hoitoonsa. ”Olemme soitelleet lautakunnan jäsenille ja pyysimme apua lakimieheltä. Asiaa valmistellut kaupungininsinööri totesi yhdeksi hylkäysperusteeksi myös sen, ettei Ristiniemen alueen kaavoitus esimerkiksi asutuskäyttöön näytä lähitulevaisuudessa mahdolliselta. Ei helppo muutos Yksityistien muuttaminen hallinnollisesti maantieksi edellyttää, ettei jo olemassa oleva maantieverkko enää täytä yleisen liikenteen tai maankäytön tarpeita. nolla taloustilanteella myös sillä, ettei tien muuttaminen yleiseksi tieksi täytä maantielain muutokselle asettamia edellytyksiä. Ristiniemellä sijaitsee yksi kaupungin luterilaisen seurakunnan hautausmaista, ja virkistyskäyttäjät hakevat niemen metsistä sieniä, marjoja ja liikuntaa. Kun aura-auto saapuu taajama-alueelta Kivisalmen kohdalle, se nostaa lumiauran ylös ja köröttelee 700 metriä eteenpäin. ”Soratien pitäminen hyvässä kunnossa vaatii aktiivisuutta. Kunnan tekemänä tienhoito ei ole tasapuolista kaikille kuntalaisille. Muun muassa pölynsidontaa on tehtävä useampia kertoja vuodessa.” ”Kunnan tekemänä tienhoito ei ole tasapuolista kaikille kuntalaisille.”. ”Jos yksityistie halutaan osaksi yleistä tieverkkoa ja valtion hoitoon, otetaan yhteyttä ELY-keskukseen”, hän neuvoo. Tiehoitokunnassa arvioidaan, että noin 95 prosenttia tien käytöstä on muiden kuin sen osakkaiden käyttöä
”Ihmiset ovat havahtuneet siihen, että meidän kaikkien täytyy toimia viestinviejinä”, hän toteaa. Hanketta rahoittavat Suomen Metsäsäätiö ja Metsämiesten säätiö. Perusajatuksena on, että metsien hyödyntäminen pelastaa maailman: luonnonvaroja on käytettävä, sillä ilman niitä ei voida elää. Nuorten kädenjälki näkyy vahvasti, sillä suuri osa materiaaleista on nuorten suunnittelemia ja toteuttamia. ”Esimerkiksi maitopurkin saamiseksi kaupan hyllylle tarvitaan puunkorjuun lisäksi pakkaussuunnittelua, viestintää, markkinointia ja taloushallintoa”, Kärkkäinen luettelee. ”Videoiden ajatuksena on herättää pohtimaan, millainen maailma olisi ilman puiden ja metsien käyttöä”, kertoo Sirpa Kärkkäinen Suomen Metsäyhdistyksestä. 10 METSÄLEHTI 19 • 2013 metsäala tarvitsee jatkuvasti uusia osaajia ja tarjoaa monipuolisia urapolkuja. ”Suurin kysymys liittyy siihen, miten luontoa sekä säästetään että käytetään. Mäkijärven mukaan metsäalan toimihenkilöt yrityksissä ja yhdistyksissä pitävät hanketta hyvänä ja tarpeellisena. ”Tarkoituksena on kertoa, mitä mahdollisuuksia metsillä on antaa ja mihin suuntaan metsätalous ja -teollisuus ovat menossa”, Kärkkäinen sanoo. Ensimmäiset, sosiaaliseen mediaan painottuvat nuorisokampanjat aloitettiin vuonna 2011. Suunnitelmissa ei ole vain metsäalan koulujen täyttäminen opiskelijoilla, vaan myös muiden koulutusalojen yhdistyminen metsäalaan. ”Pari vuotta sitten Metsähallitus tarjosi koululaisille tuhat kesätyöpaikkaa. Monien alojen summa Huoli alalle hakeutuvien opiskelijoiden ja työntekijöiden vähenemisestä antoi vuonna 2009 pohjan positiivisesta tulevaisuudesta viestivälle hankkeelle. Tänä syksynä. Hankkeen ytimessä on metsien kestävä käyttö, sen puolesta puhuminen ja esille tuominen. Lääkkeeksi tarjotaan positiivista viestintää alan uusista mahdollisuuksista. Tavoitteena on kertoa erityisesti nuorille koululaisille metsien tarjoamista mahdollisuuksista, niin uusista tuotteista kuin työurista. Haluamme esitellä uusia puupohjaisia tuotteita ja tuoda esille sitä, miten metsä voi olla ratkaisu erilaisiin ongelmiin”, hanketta vetävä Kärkkäinen sanoo. Mainoskampanja on osa Metsä puhuu -tulevaisuushanketta. Metsä puhuu -hankkeen vetäjä Sirpa Kärkkäinen esittelee kouluvierailuilla käytettävää salkkua. Puuta ketsupissa Hankkeen puitteissa on luotu muun muassa koululaisten työelämään tutustumisja kesätyökampanjoita. Suomen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi kannattaa metsäalan proMetsä puhuu nuorten kielellä Metsäalan kiinnostavuus ruopii pohjamudissa. Metsä puhuu nuorten kanssa heidän omilla kanavillaan muun muassa Facebookissa, Twitterissä, Youtubessa ja hankkeen omilla verkkosivuilla. Kuvan QR-koodi tuo älypuhelimen käyttäjän ruudulle videon, jossa juhannusta viettävät nuoret polttavat puisen kokon sijaan autonrenkaita. Yksi hankkeen tärkeimpiä viestejä on, että ?ilin nostamista. LAURA KAKKONEN, teksti JUHA TANHUA, kuvat M etsien käyttö pelastaa”, lukee bussipysäkin kylkeä koristavassa julisteessa
Nuorisoryhmän aivoriihessä ovat syntyneet muun muassa metsäammattilaisten kouluvierailuillaan käyttämä salkku sekä ulkomainoskampanjan videot. ”Nuorille täytyy kertoa myös niistä tavallisista, arkisista tuotteista, joissa puuta käytetään. Hakijamäärien nousuun voi mennä useita vuosia”, Harjula pohtii. Syyskuun lopussa järjestetty kokous keräsi yhteen nuorista opiskelijoista koostuvan neuvonantajaryhmän jo neljättä kertaa. Kyllä siellä meitä nuoriakin on.” Nuoret neuvonantajina Anna Harjula esitteli nuorten kokoamia vinkkejä työelämään tutustumisen hyvistä käytännöistä. ”Saimme idean kokoontua yhteen näiden nuorten kanssa ja miettiä, miten alaa voisi tuoda esille”, kertoo hankkeen vetäjä Sirpa Kärkkäinen. ”Toivomme että jokainen alan yritys ja työnantaja löytäisi luontevimmat tavat tavoittaa nuoria ja kokisi tärkeänä nuorten tutustuttamisen metsäalaan.” Arttu Ruoho, Paavo Lyytikäinen, Eero Kauppi ja Sara Palojärvi pohtivat työelämään tutustumisen kehittämistä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa Kotkassa puutekniikkaa opiskeleva Anna Harjula lähti mukaan verkostoituakseen alan ihmisten kanssa sekä aidosta kiinnostuksesta metsäalan imagon kohottamiseen. Liukosellusta valmistettu viskoosi voi olla ratkaisu tähän ongelmaan. monet organisaatiot ovat ilmoittautuneet ottamaan koululaisia tutustumaan työelämään”, Kärkkäinen kertoo. Nuorten ottaminen mukaan suunnitteluun tuo uutta näkökulmaa. Puupohjaisia aineita löytyy esimerkiksi ketsupista.” Viime viikolla alkaneet kouluvierailut lähettävät noin 200 metsäalan ammattilaista lähes 300 kouluun kertomaan peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille metsäalan tulevaisuudesta ja puun käytöstä arkipäivän tuotteissa. ”Esimerkiksi tekstiilien kulutus kasvaa jatkuvasti, mutta puuvillapeltojen määrää ei voida enää lisätä. 11 METSÄLEHTI 19 • 2013 Metsä puhuu nuorten kielellä ”Koululaisten mielestä metsäalalla on töissä kolmenlaisia ihmisiä: metsuri, paperimies ja äreä pukumies.” Metsä puhuu -tulevaisuushankkeen teettämän, yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin lähetetyn kyselyn perusteella metsäalan opiskelijat uskoivat alan tulevaisuuteen, mutta muut näkivät sen ratsastavan auringonlaskua kohti. Ydinryhmään kuuluu noin 15 nuorta. ja äreä pukumies”, Kärkkäinen kuvailee. Opiskelijoita on tullut mukaan yliopistoista ja ammattikorkeakouluista muun muassa Helsingistä, Lahdesta ja Lappeenrannasta. Nuorten osallistaminen on yksi hankkeen keskeisimmistä tavoitteista. ”Myös oma mielikuvani on muuttunut positiivisemmaksi hankkeen myötä, vaikka alan opiskelijana olen jo valmiiksi vähän puolueellinen.” Harjula uskoo, että hanke muuttaa myös muiden mielipidettä. ”Uskon, että kouluvierailut kantavat hedelmää, mutta toinen kysymys on, millä aikavälillä muutos tapahtuu. ”Olisi tärkeää huomata, että suomalaisissa metsäyrityksissä ei ole pelkästään stereotyyppisen möhömahaisia, itsekkäitä miehiä. ”Koululaisten mielestä metsäalalla on töissä kolmenlaisia ihmisiä: metsuri, paperimies. Nuorille kerrotaan konkreettisia esimerkkejä siitä, miten metsien käyttö voi pelastaa maailman. ”On tärkeää saada nuoriso tajuamaan, että tämä ei ole kuoleva ala”, 26-vuotias Harjula toteaa. Siten puuvillalta vapautuvilla pelloilla voisi viljellä esimerkiksi ruokakasveja”, Kärkkäinen kertoo. Tutkimustulokset yläkouluikäisten mielipiteistä ja metsäalan tietämyksestä herättivät huolta. Puutekniikan insinööriksi valmistuva Harjula odottaa jo innolla pääsyä metsäalan työtehtäviin. Metsä puhuu -hankkeen nuorten neuvonantajaryhmässä mukana olleet Maisa Kalliokoski (vasemmalla), Maria Pirttilahti ja Jaana Viinikainen saivat osallistumisestaan diplomin. Kärkkäisen mukaan koulukäyntien tavoitteena on, että niistä tulisi ajan myötä osa metsäalan organisaatioiden jokapäiväistä toimintaa. Vierailijat käyttävät esityksensä pohjana kartongista tehtyä salkkua, joka sisältää muun muassa maitopurkin, kangasta, purukumia ja vanerilevyä
Metsätielle liittymän teko on hieman edullisempaa. Paananen muistuttaa, että usein metsänomistajan on järkevää maksaa tie itse, koska hän saa vastaavasti puusta korkeamman hinnan. Kesäja kelirikkokohteita haetaan kiivaasti, mutta kaupan käydessä hyvällä rytmillä myös talvivarannot täyttyvät nopeasti muun oston ohessa. ”Kuusi tuntia kaivurityötä ja kaksi kuormaa mursketta maksoivat noin 700 euroa. Maapohjista riippuen kustannukset voivat tosin vaihdella paljonkin. Pahimmillaan päällystetyn tien varressa on mutka, sulkuviiva ja sähkölinja, jotka estävät puutavaran varastoinnin ja kuormauksen. Timo Paanasen mukaan hintahaitari talvija kesäleimikoiden välillä on viime vuosina venynyt. Esimerkiksi korjuun yhteydessä tarpeellisen tien tai liittymän rakentamisesta kannattaa neuvotella ostajan kanssa, sillä intressi on yhteinen. Pienen yksittäisen leimikon takia tietä ei välttämättä kannata vielä rakentaa, mutta myös tulevat hakkuumahdollisuudet vaikuttavat investoinnin kannattavuuteen. ”Maksamme kesäkorjuukelpoisista tukkileimikoista tällä hetkellä keskimäärin kolme euroa korkeampaa kuutiohintaa kuin vastaavista talvikohteista. Asia on aina neuvottelukysymys”, pihtiputaalaisessa Metsäkolmio Oy:ssä työskentelevä Paananen kertoo. Aloite liittymän tekoon tuli puut ostaneelta Metsä Groupin metsäasiantuntija Mika Nuuhkariselta. ”Metsätalouden tarpeet on huomioitu pääteiden suunnittelussa valitettavan huonosti. Metsä Group myös maksoi liittymän rakentamisen kulut. Sen sijaan monissa muissa puukauppaan liittyvissä palveluissa vaikutusvalta voi olla suurempi. ”Tie palvelee metsänomistajaa myös jatkossa.” Vajaan tuhannen euron panostuksella Pirkko ja Erkki Muhosen leimikko saatiin kesä korjuukelpoiseksi. Ostajat varovaisia Harvinaisen tasaisen puukauppavuoden seurauksena ostajat ovat entistäkin varovaisempia puhtaiden talvileimikoiden hankinnassa. Metsäkolmio hankkii puuta pääasiassa Pihtiputaalla toimivalle Timber Teamin sahalle. ”Jos leimikon koko on yli tuhat mottia ja ajomatka alkaa venyä päälle 300 metrin, niin tien tekemisen mahdollisuus kannattaa aina selvittää.” Isompien teiden varsille joudutaan usein rakentamaan kokonaan uusia liittymiä puunhankintaa varten. Usein leimikon talvikorjuutarpeen syynä on heikosti kantava tiestö tai sopivan kääntöpaikan puute. ”Näin metsänomistaja voi vähentää kulut verotuksessaan. Kannonkoskelaisten Pirkko ja Erkki Muhosen noin tuhannen kuution leimikosta saatiin nopeasti kesäkorjuukelpoinen uuden liittymän avulla. Lisäksi tien päässä on mökkejä, joiden pihaan ei puutavara-autoa voi ajattaa. Vaihtoehdoksi olisi jäänyt talvikorjuu ja varastointi läheiselle pellolle”, Erkki Muhonen kertoo. Tieasioista voi neuvotella myös puunostajan kanssa. ”Osallistumme tien tai liittymän rakentamisen kustannuksiin tapauskohtaisesti. Ilman uutta liittymää puut olisi pitänyt varastoida talvella pellolle.. Ja tie palvelee metsänomistajaa myös jatkossa metsätalouden ja virkistyskäytön tarpeissa.” Kympin metri Korjuuteknisen tien rakentaminen maksaa Paanasen arvion mukaan keskimäärin tuhat euroa sataa metriä kohden. Yhtiö vastaa puiden toimittamisesta tehtaille saakka, joten myös tieja liittymäkysymyksiä pohditaan metsänomistajien kanssa päivittäin. Ostoasiamies Timo Paanasen mukaan metsänomistajan kannattaa miettiä, olisiko oma leimikko korjattavissa sulan maan aikaan tiestöä parantamalla. Kun pikitieltä tehdään kääntölenkillinen liittymä puutavara-autoa varten, niin kustannukset liikkuvat 1500–2000 euron tuntumassa”, Paananen laskee. Tukilla hintaero voi olla jopa viisi euroa.” Tiellä lisätiliä puukaupalle Tien rakentaminen kannattaa, kun talvileimikosta saadaan kesäkorjuukelpoinen. Pienehkössä organisaatiossa puunhankinnan kulurakenne tunnetaan tarkoin. ”Tieltä puuttui kunnon kääntöpaikka. 12 METSÄLEHTI 19 • 2013 PUUKAUPPA SAMI KARPPINEN teksti ja kuva M etsänomistajan mahdollisuudet tinkiä puun hintaa ylöspäin ovat rajalliset. Kuutiota kohden hinta jää kohtalaiseksi ja liittymä palvelee tilan hakkuuja hoitotöitä myös lähitulevaisuudessa”, Nuuhkarinen sanoo
. . . . . . . . . . . . . . . KYMI-SAVO . . . . . Pyrimme lisäämään kattavuutta edelleen”, Metlan tilastopäällikkö Martti Aarne kertoo. . . . . . ”Mitä laajempi tilaston kattavuus on, sitä edustavampia hintatiedotkin ovat. . Aiemmin tilasto kattoi noin 83 prosenttia kaupoista. Ensiharvennus . Ensiharvennus . . . . . . . . Harvennushakkuu . . . . . nousussa . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. . Metlassa tilastoaineistot yhdistetään ja lasketaan keskimääräiset kuukausittaiset kantoja hankintahinnat puumäärillä painottaen. . . . . . . Hankintahinnat . Harvennushakkuu . . . . . . Suomen Sahojen puukauppatietojen lisäämisestä Metlan tilastointiin sovittiin maaja metsätalousministeriön puumarkkinatyöryhmässä. . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . . . . . . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . ETELÄ-POHJANMAA . . . . . . Hankintahinnat . . . . . . . . . KOKO MAA . . . . . Uudistushakkuu . nousussa . . . . . . . Metlan viikoittain raportoimat hintatiedot, joita Metsälehdessäkin julkaistaan, perustuvat edelleen vain Metsäteollisuuden lukuihin. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . nousussa . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. . . . . Harvennushakkuu . . . Uudistushakkuu . . . . . . nousussa . . . . . . nousussa . . . . . . nousussa . . . . . . . . . . . Uudistushakkuu . . . Ensiharvennus . . Harvennushakkuu . . . nousussa . Uudistushakkuu . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. . . . . . . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Laajennettu tilasto kattaa noin 90 prosenttia maan yksityismetsistä ostetusta teollisuuspuusta. Harvennushakkuu . . Hankintahinnat . . . . . . . Uudistushakkuu . Entistä kattavampaa hintatietoa Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Euroa m viikot 1–40, 2013 2012 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0. . . . KESKI-SUOMI . . . . . . . . . . Ensiharvennus . Uudistushakkuu . . . . . . . Harvennushakkuu . SAVO-KARJALA . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . nousussa . . . Uudistushakkuu . . Uudistushakkuu . . . . . . KAINUU-POHJANMAA . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . Hankintahinnat . . . Hankintahinnat . . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Ensiharvennus . . . . . . . JUSSI COLLIN Metsäntutkimuslaitoksen puukauppatilastointi tarkentui elokuussa. Ensiharvennus . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . LAPPI . . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tuolloin Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten ostojen lisäksi mukaan saatiin osa Suomen Sahat ry:n jäsenyritysten kaupoista. Hankintahinnat . . . . . . 13 METSÄLEHTI 19 • 2013 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 37–40 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ostomäärät viikolla 40 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . Ensiharvennus . . Harvennushakkuu . . . Harvennushakkuu . . Laajennettu tilastointi koskee vain puukaupan kuukausitilastoja, sillä sahat toimittavat puukauppatietonsa Metlaan kuukausittain. . Ensiharvennus . . . . . . Hankintahinnat . . Hankintahinnat . . . .
Ennallista, jos ei tuota.. Parhaat puut nurin Suon palauttaminen alkuperäiseen tilaansa ei aina vaadi kalliita toimenOjat tukkoon Jos ojitettu suometsä ei ole tuottanut odotetusti euroja, kannattaa kunnostusojituksen sijaan harkita ennallistamista. Mieti, mitkä alueet ennallistetaan. Nyt siellä viihtyy riekko. Ojien täyttö tulee usein perkuuta halvemmaksi. Tuottamattomat suometsät ja luontoarvoiltaan arvokkaat ojitetut suot saattaa olla järkevämpi ennallistaa kuin kunnostusojittaa. Kun kunnostusojitettu suo voi vapauttaa lähijärviin kiintoaineksia, ennallistettu suo sitoo niitä ja tasaa tulvapiikkejä. Ojitetun suometsän ojat tukitaan joka kaivamalla ne umpeen tai patoamalla. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 19 • 2013 14 METSÄNHOITO TIIA PUUKILA, teksti ja kuvat L öytyykö mailtasi aikanaan ojitettu suometsä, joka ei ole tuottanut motteja odotetusti. Operoi ojat. Onko ojituksen yhteydessä pilattu vahingossa lähde, puro tai kanalintujen lokoisat oltavat. Tee suunnitelma. ”Ennallistettu suo toimii kunnostusojitetun alan alapuolisena pintavalutusalueena”, sanoo soiden ennallistamisen asiantuntija Pekka Vesterinen Metsähallituksesta. Kunnostusojitetun suon alajuoksulla sijaitseva suo voidaan myös tarkoituksella ennallistaa ravinteita sitomaan. Tämä seitsemän vuotta sitten ennallistettu Jukka Jylhän karu suo ei tuottanut talousmetsänä. Ennallistamista voivat puoltaa myös vesiensuojelulliset syyt
Vuonna 2006 metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena toteutettu urakka oli ensimmäisiä soiden ennallistamisia yksityismailla. Odota rahkasammalta. Isäntä päätyi palauttamaan alueen takaisin luonnontilaiseksi. Jylhä on tyytyväinen lopputulokseen. Jylhän mailta kimmokkeen sai myös toinen parkanolainen metsänomistaja, metsätalousyrittäjä Jukka Koivunen. ”Riekkojen takia tähän lähdettiin. Poista puita. Rahkasammalen lisääntyminen kertoo onnistuneesta ennallistumisesta, näyttää Pekka Vesterinen. Hän oli korjuuttamassa puita Jylhän ennallistettavalta suolta kevättalvella 2006. Kaikkialla ennallistaminen ei metsänomistajan tahdosta huolimatta ole mahdollista. Poista suometsästä kasvultaan parhaat puut ja tuki ojat joko patoamalla tai täyttämällä. Erityisen kiitollinen isäntä on riekkojen paluusta. Koivunen ei malttanut odottaa, että puut korjattaisiin pystykaupalla vaan hakkautti ne itse tienvarteen. Myös Koivusen mailla oli kahdeksan hehtaarin heikosti tuottava suometsä, jossa oli lähteisyyttä, tukkikokoista tervaleppää sekä havaintoja riekoista. Karu suometsä olisi pitänyt kunnostusojittaa ja lannoittaa ilman takeita kunnon kasvusta. Opas on ladattavissa maksutta osoitteesta http://julkaisut.metsa.. /julkaisut/ show/1601. Lisätietoa soiden kunnostukseen löytyy Metsähallituksen tuoreesta Ojitettujen soiden ennallistamisoppaasta. Hän ennallisti kolmekymmentä hehtaaria suometsää lähellä kotitilaansa. Myös herkästi vesottuva puusto haihduttaa vettä tehokkaasti ja saattaa pilata ennallistamissuunnitelmat. ”Kun puustosta saaduista rahoista vähennetään hakkuupalkat, olen laskenut että rahat tuottavat suota paremmin muussa kohteessa.” Riekkojen pelastajat Korjaa parhaassa kasvussa oleva puusto pois ja jätä vanhimmat pystyyn. Patojen tekeminen voi riittää, jos maasto on hyvin tasainen eikä laskua juurikaan ole”, Vesterinen sanoo. Ota yhteys metsäkeskukseen, jos haluat ennallistaa suon. Jos hakkuut saa tehtyä pystykauppana ja ojat ovat jo valmiiksi tukossa, urakka on nopea ja edullinen toteuttaa. Runsaspuustoisissa korvissa ojan vieruksia ei kannata raivata ojien täyttöä varten auki, vaan turvautua patoihin. Kuivat kesät voivat viivästyttää soistumista. Onnistuessaan suon ennallistuminen käy yllättävän nopeasti. Älä hätäile lopputuloksen kanssa. Siellä asiantuntijat valitsevat hankkeisiin sopivimmat kohteet. Toisin kuin tavallisissa hakkuissa, ennallistamishakkuissa parhaassa kasvussa olevat puut yleensä poistetaan ja vanhimmat alkuperäisen suopuuston kaltaiset säästetään. Luonnonhoitohankkeisiin kaivataan etenkin reheviä korpia. Hän halusi tarjota turvesuolta paenneille metsäkanalinnuille uuden soidinpaikan. Ennallistamisessa on kaksi työvaihetta: puuston käsittely ja ojien operointi. Vältä toimenpiteitä alkukesästä, ettei lintujen pesintä häiriinny. Kärjessä ovat lisäksi lähteet ja lähdesuot, joissa kangasmaan reunasta valuu pohjavettä kohteelle”, sanoo luonnonhoidon asiantuntija Timo Vesanto Suomen metsäkeskuksesta. Kun läheinen suo valjastettiin turpeennostoon, Koivunen teki oman ratkaisunsa. Toteutusapua metsäkeskukselta Metsäkeskus etsii ennallistettavia soita luonnonhoitohankkeisiin. Myös hän ennallisti suometsänsä vuosi sitten metsäkeskuksen hakkeessa. Se voi tulla jopa halvemmaksi kuin tukkeutuneiden ojien avaaminen. Jotta lopputulema olisi mahdollisimman lähellä luonnontilaista, puuston tulee tihentyä vähitellen suolta kohti kangasmaata. Jos metsän tuotto ei ole edellisestä ojituksesta parantunut, unohda kunnostusojitus. Jos ennallistaminen puhuttelee, ojitettua suometsää kannattaa tarjota metsäkeskukselle. Patoaminen onnistuu, kun patoja rakennetaan riittävän tiheään noin 20–40 metrin välein. Pienempien puustoisten soiden palauttaminen luonnontilaan onnistuu myös ilman valtion tukia. Ojat tukitaan joko patoamalla tai täyttämällä ne kauttaaltaan umpeen kaivinkoneella. Vinkkejä suon ennallistamiseen TIIA PUUKILA Parkanolainen maanviljelijä Jukka Jylhä toteutti unelmansa seitsemän vuotta sitten. Maanpinnan kaltevuus ratkaisee, kumpi menetelmistä valitaan. Kymmenessä vuodessa ollaan jo pitkällä. Korjuun jälkeisenä syksynä vuorossa on ojien operointi. Suon ennallistamiseen on mahdollista saada kemeratukea. 15 METSÄLEHTI 19 • 2013 Mieti, kannattaako perata vai tukkia ojat. Omatoimisen kannattaa kuitenkin pyytää lausunto ja siunaus projektille ELY-keskukselta. ”Ojien täyttäminen kokonaan on paras ratkaisu.”. Seitsemässä vuodessa rahkasammal ja tupasvilla ovat ottaneet entisen metsätalousmaan haltuunsa. ”Jos vesi kulkee luontaisesti eikä ojien aikaansaamia ohivirtauksia ole, kymmenen vuoden kuluttua suokasvillisuus peittää suopinta-alasta noin 75 prosenttia”, Pekka Vesterinen arvioi. Esimerkiksi syvät ojat, joiden täyttäminen vaatisi siirtomaan tuomista ojien tukkeeksi, tekevät ennallistamisesta liian kalliin urakan. Luonnonhoitohankkeina toteutettavassa ennallistamisessa suunnittelutyö, ojien täyttö ja pystymyyntiin kelpaamattoman puuston korjuu tien varteen hoidetaan kemeravaroin. Täytölle hintaa kertyy keskimäärin neljäsataa ja patoamiselle kaksisataa euroa hehtaarilta. Niitä oli ennen ojitusta täällä vaikka kuinka paljon”, Jylhä sanoo. ”Etelä-Pohjanmaan tasaisimpia soita lukuun ottamatta ojien täyttäminen kokonaan on paras ratkaisu. Parhaiten puuston korjuu luonnistuu talvella. Myös metsäkanalinnut, joita alalla oli ennen 1980-luvun alussa tehtyä ojitusta, ovat jälleen runsastuneet. Hän jäi paitsi korjuun kemeratuista, mutta laskee jääneensä silti plussan puolelle. ”Yksityismailla ykköskohteita ovat rehevät suot, korvet ja letotkin. piteitä. Kun ojat tukitaan ja voimakkaimmin kasvava ja haihduttava puusto hakataan, veden pinta nousee, luontaiset virtaukset palautuvat ja suoluonto elpyy
Pyhäjärvi on itse niin taitava ruuan laittaja, että kokkaa usein työnantajan yhteistyökumppaneille järjestämiin illanviettoihin. Kookoskinuskikastike loiventaa karpalon happamuutta. Eräällekin metsäherralle piti oikein käyntikortin kanssa todistaa, että hän ei ole ammattikokki vaan vastaa puutavaran korjuusta ja kuljetuksesta. Nyt ohjeista ja niiden tekijöiden tarinoista on koottu kirja (Metsäkustannus 2013). Juha Pyhäjärven pikkupalat aterian alkuun syntyvät Lapin raaka-aineista. -lehdessä juttusarjaa, jossa itse kukin paljasti parhaat reseptinsä. Er äk ok ki na -k irj an ku vi tu st a. Metsähallituksessa työskentelee paljon muitakin kulinaristeja, ja niinpä lounaspöydissä vaihdetaan jatkuvasti kokkausvihjeitä: näin laitan siikatartarin, tällä tavalla maustan hirvipyörykät, noin kypsennän teeripaistin. HANNA LEHTO-ISOKOSKI Juha Pyhäjärvi on valmistanut poron. leen kavereiksi korvasienimuhennosta, röstiperunoita ja rakuunaporkkanoita. Ideana on kertoa, miten ruokaa syntyy luonnon helmassa sekä sen omista antimista että kaupan tiskiltä haetuista. 16 METSÄLEHTI 19 • 2013 Ravintola taivasalla Metsähallituksen herkkusuut loihtivat gourmet-aterian sujuvasti keskellä erämaata. Takavuosina talon viestintäosasto ryhtyi julkaisemaan Metsä.. M etsähallituksen Lapin alueen hankintapäällikkö Juha Pyhäjärvi myöntää, että aina se on mielessä – hyvä ruoka
Pienestä pitäen hän kulki kalassa ja metsällä ja söikin siellä. Esimerkiksi gratinoituihin pastakukkiin hupenee helposti koko päivä varsinkin, kun miehet tekevät pastan ensin. Siitä ne on helppo lykätä nuotiolla kattilaan”, hän selvittää. ”Harrejahan sitä laitettiin tikunnokkaan jo tulilla. Kun toiset huoltavat iltaisin kaluston, Keskinen huoltaa vatsat. ”Kohteessa on voitava syödä hyvin. Sinne päätyvät helppotekoiset ruuat, jotka eivät vaadi ihmeellisiä mausteita tai joiden mausteet voi sekoittaa kotona. › 2. Pitää selviytyä joko kahdella kattilalla tai kattilalla ja paistinpannulla. Ti m o Li nd ho lm Ja ri Sa lo ne n / N at ur Pr o Fi lm s O y. Lisää siivilöityyn liemeen loput limetinlehdet ja sitruunaruohot sekä perunat ja fenkoli ja anna kiehua 10 minuuttia. Pääruuaksi hän valmistaa usein myös poroa. Kuten arvata saattaa, Pyhäjärvi kiinnostus ruokaan periytyy kotoa Pelkosenniemeltä. ”Saa puhua työasioista ilman papereita.” Essi Keskinen loihtii maastoherkut yksinkertaisilla perusvälineillä. 17 METSÄLEHTI 19 • 2013 Siikaa Inarinjärvestä Mukana kirjassa on myös Juha Pyhäjärvi, joka loihtii gourmet-aterian vaikka taivasalla. Mausta keitto lopuksi kalakastikkeella ja limettimehulla. ”Se onnistuu, kun tekee hyvät esivalmistelut. ”Menee minullakin toisinaan, mutta ei se kokonaisuutta pilaa.” Suklaamarinoitua broileria Meribiologi Essi Keskinen Oulusta ei luota kalaonneen vaan ostaa kaikki ainekset kaupasta. Kotona oli suolakalaa aina kellarissa.” Toisenlaista ruuanlaittoa Pyhäjärvi harrastaa nuoruudenystävänsä kanssa. Mihinkään ei tule juoksevaa vettä ja kaikissa on kaasukeittimet. Siivilöi liemi. Muuten pysyn kotona.” Hän käy ruokamatkoilla esimerkiksi Helsingissä – varaa ravintolat puoli vuotta ennakolta ja tarkastaa kauppahallien valikoimat. Toisella levyllä valmistuu riisi, muusi tai pasta ja toisella vaikkapa hirvenlihakastike tai curry. Pyhäjärvi kokeilee uusia ruokia rohkeasti ja kehottaa muitakin tekemään niin. Keskinen suosii aasialaisia ruokia. Lisää kesäkurpitsa ja sienet ja kypsennä vielä viisi minuuttia. Limassa Keskinen onnistui kuin onnistuikin saamaan pöydän sikäläisestä huippuravintolasta. Poista limetinlehdet ja sitruunaruohot ennen tarjoamista. Herkuttelua Perussa Lomilla Essi Keskinen matkustaa ruuan perässä. Parhaat ruokamuistot ovat Japaninmatkoilta sekä Perun pääkaupungista Limasta, jossa hän kävi vuosi sitten. Pyhäjärven suosikkiraaka-aineita on siika, varsinkin hänen itsensä Inarinjärvestä pyytämä, sillä siitä saa monenlaista. ”Maastokausi on niin fyysinen ja tiivis, että sitä pitää kompensoida hyvällä ruualla. ”Yleiskonetta, sauvasekoitinta tai edes raastinrautaa ei ole.” Tukikohtina Perämeren meritiimillä on neljä pientä mökkiä. › 3. Hänen kahdeksan hengen työtiiminsä tekee maastokaudella jopa 3–6 vuorokauden työrupeamia erossa muusta maailmasta. ”Perussa on hirveän hieno ruokakulttuuri. Kaikesta huolimatta Keskisen pöydässä syödään herkkuaterioita. Siinä yhdistyvät Amazonin intiaanien, inkojen ja espanjalaisten perinteet.” ”Menee minullakin toisinaan pieleen, mutta ei se kokonaisuutta pilaa.” Essin thai-tyylinen lohikeitto 500 g lohta 1,5 litraa kalalientä 10 ka erilimetin lehteä 5 sitruunaruohoa 2–3 cm:n pala inkivääriä 1 rkl palmusokeria 8–10 perunaa 1 fenkoli 1 kesäkurpitsa 100 g (herkku)sieniä 1 tl vihreää currytahnaa kalakastiketta 2 rkl limettimehua › 1. Maastoresepteille hänellä on oma vihkonsa. Juha Pyhäjärvi ottaa Metsähallituksen vieraat mielellään mukaan keittiöön. Kuutioi lohi, lisää keittoon ja anna kypsyä hetki. Kun perheet tapaavat, miehet häätävät rouvat keittiöstä. Kasvikset voi pilkkoa kotona ja vetää vakuumiin. Liemipohjan kiehuessa kuori ja kuutio perunat sekä puhdista ja paloittele kasvikset ja sienet. Tuon oman ravintolan mukana”, Keskinen tuumaa. Ne maistuvat yleensä muillekin, ja niistä saa helposti kasvisvaihtoehdon jättämällä lihan tai kalan pois. Mittaa kalaliemi, 5 limetinlehteä, kolme sitruunaruohoa pätkittyinä, inkivääri viipaleina sekä sokeri kattilaan ja keitä hiljalleen 40 minuuttia. Jos menee pieleen, ei haittaa. Käytössä on vain kaksi keittolevyä. Kasviksia tulee omasta maasta. Vai mitä sanotte suklaamarinoidusta broilerista, jota ryydittävät inkivääri, chili ja valkosipuli
Vaikka isä-Jaakon”Se on tosi mielen kiintoinen kilpailuna, ja jälkipeli on mainiota”, vakuuttaa metsätaidoillaan SM-joukkuekultaa voittanut kolmikko Sanna Jaakonsaari, Markku Holstila (vas.), ja Veikko Jaakonsaari.. ”Teoria on hallussa, mutta käytännön tekemiset voisi jäädä vähän uupumaan”, pankin rahoituspuolen palveluneuvojana työskentelevä Sanna Jaakonsaari myöntää ilta-auringon punertamalla mäntykankaalla. Se onkin heidän mielestään lähes ainoa taloudellisesti kannattava keino metsänomistajille. Kuopion joukkuekullan ja naisten hopean lisäksi Sanna Jaakonsaarella on naisten suomenmestaruus vuodelta 2009. Nyt tuhannet kilpailijat tietävät, minkälaisia ne erilaiset kohteet käytännössä ovat.” Puhdetyönä klapintekoa Jämptit ja säännöllisesti kasvavat klapipinot reunustavat Mallinkaisissa Jaakonsaarien pihatietä. Yhteisen innostuksensa Jaakonsaaret pyrkivät aikoinaan tartuttamaan maatilallaan jo alakouluikäisiin lapsiin, mutta ainoastaan Sanna, nuorin kolmesta, on pysynyt mukana harrastuksessa. Veikko Jaakonsaari aloitti metsätaidoissa kilpailemisen 70-luvulla. Itse he ovat hoitaneet yhdessä metsäänsä säännönmukaisesti alkaen taimikonhoidosta. Sen osoitti kokemus 90-luvulta, jolloin he ostivat 50 hehtaaria lisämetsää hyvällä kaupalla. Metsätaitokilpailujen sääntövaliokunnassa istuva mies kävi viime vuosiin asti toistakymmentä kilpailua vuodessa kesät talvet. Vaikka ammattilaisten kisoista on tullut mitaleja, ne ovat kiertäneet hänet metsänomistajien kisoissa. Kotiin on kertynyt vuosien saatossa lukuisia palkintoja – lautasia, pystejä, moottorisahoja, kirveitä, navigaattori – tuoreimpana kuluvan vuoden SM-mitalit. Metsässä kuljettaessa relaskooppi heilahtelee, ja voittokolmikon keskustelussa vilahtelevat tilavuuden mittaamiset, leimaamisen onnistumismahdollisuudet ja vaihtoehtoisten ratkaisujen valinnanvaikeudet. Jaakonsaaren mukaan se juuri kertoo pärjäämisen sattumanvaraisuudesta, vaikka tietoakin olisi. ”Ollaan klapipuuta tehty pienesEi vain voiton vuoksi Metsätaitokilpailut ovat mielenkiintoinen harrastus, joka kartuttaa myös metsänomistajan ammattitaitoa. Kuopiossa kultajoukkueen täydensi naapurustosta Markku Holstila, joka jakaa Jaakonsaarien metsätaitokilpailuharrastuksen. Sääntövaliokunnassa hän on ollut vaikuttamassa useisiin tehtäväkokonaisuuksiin. sä mitassa, tuotto on kuitupuuhun verrattuna kuitenkin moninkertainen. Hän sai myös hopeamitalin miesten SM-sarjassa. Hän nauttii metsässä olosta sekä metsäja luontotiedon kasvattamisesta. ”Metsätaidon takia sen tiesi, että kannattaa ottaa.” Vain päätehakkuut on ostettu Jaakonsaaret ovat aina tehneet metsänhoitotyöt itse. Osa klapeista menee kotona puulämmitteiseen keskuslämmitykseen, osa poltetaan hellassa.” Metsätilan isäntäväki tietää, että hyvistä metsätaidoista on käytännön apua ja suoranaista hyötyä esimerkiksi metsänostossa. Vaimo Sirkka Jaakonsaari ei innostu kilpailusta sinänsä. ”Joskus mäntytaimikoissa esimerkiksi on jätettävä hirvituhojen välttämiseksi harvennukset vaiheeseen, jossa rungot ovat 3–4-metrisiä”, isäntä kuvailee. Isännän käsissä syntyy muutamalla napakalla iskulla tasakokoista polttopuuta myytäväksi kunnalle ja vakioasiakkaille. ”Esimerkiksi elintärkeät alueet toin uutuutena sääntövaliokuntaan, kun siellä (lain) pykälissä sanotaan, että jos menet semmosen kaatamaan, niin saat tuomion. He uskovat, että nuoreenkin metsään kannattaa sijoittaa, mikäli on työtä pelkäämätön ja muuten kykenevä metsäänsä hoitamaan. Nyt tahti on alle kymmenen kilpailua vuodessa. Ainoastaan päätehakkuut he ovat teettäneet vieraalla. ”Kilpailussa metsänomistaja oppii hoitamaan metsäänsä paremmin”, Sanna kuvailee. Tulostakin on tullut ropisemalla. ”Lähinnä kiTehtävistä riittää jälkipuintia Vielä viikkojen jälkeen puhe siirtyy vikkelästi kilpailujen taitotehtäviin ja tuloksiin. ”Kilpailussa metsänomistaja oppii hoitamaan metsäänsä paremmin.” Veikko Jaakonsaari hyödyntää klapinteossa rakennelmaa, jota hän sanoo esittelevänsä ylpeänä, vaikkei olekaan sitä itse keksinyt. Tärkeä merkitys kisoissa on myös tuttujen tapaamisella, samoin alati karttuvalla, omassa metsässä hyödynnettävällä tiedolla. ”Ei lentele klapit ympäriinsä. 18 METSÄLEHTI 19 • 2013 METSÄNOMISTAJA saari Holstilan säestyksellä epäileekin lajia jo kuolevaksi, suomenmestaruuksia oli Kuopiossa ratkomassa yli 400 metsänomistajaa. Tästä ne on helppo nostella vieressä olevaan pinoon.” RAIJA KERTTULA-RANTANEN teksti VESA-MATTI VÄÄRÄ, kuvat J anakkalalainen Veikko Jaakonsaari viettää suuren osan eläkeläisen vapaa-ajastaan metsähommissa. Vastaus sisältää metsätaitokilpailun ydinajatuksen, jonka ansiosta metsänomistajan taidot kehittyvät metsätaloudessa, metsän hoidossa ja puunmyynnissä. Metsätöistä pariskunta sanoo leikkisästi keskustelevansa ja kinaavansa kotona ja metsässä. Hän on hionut metsänhoitotaitojaan vuosikymmenten ajan omissa metsissä ja metsätaitokilpailuissa, joihin metsänomistajaa on innostanut nuoruuden kilpakentiltä perua oleva kilpailuvietti
Sukupolvenvaihdosta heillä ei ole vireillä, eikä asiasta ole vielä puhuttu. Isäntä vastaa työstä koneiden kanssa. Siitä huolimatta koivusokeri on edelleenkin 4–5 kertaa kalliimpaa kuin tavallinen sokeri – seikka, joka tehokkaasti jarruttaa sen laajaa teollista käyttöä. Janakkala. Jos enemmän harrastetaan, kaikki männiköt muuttuvat kuusikoiksi.” Metsäalan uudistuksista ja muutoksista huolimatta Jaakonsaaret toivovat lapsista jonkun jatkavan metsänomistajana. 19 METSÄLEHTI 19 • 2013 UUTINEN VUONNA 1988 LAURA KAKKONEN Metsälehdessä ennustettiin vuonna 1988 ksylitolista eli koivusokerista tulevaisuuden tuotetta. Seuraava askel on sekä emännän että isännän ajatuksissa keskustelu yhdessä kaikkien perheenjäsenten kanssa. Kallis ksylitoli ”Metsätöissä saa myös liikuntaa niin, ettei tarvitse enää lähteä maantielle kävelemään”, Sirkka ja Veikko Jaakonsaari sekä tytär Sanna Jaakonsaari kiittelevät. ”Lehtipuuhakkeelle saattaa lähivuosina tulla maksukykyinen käyttäjä, joka jalostaa hakkeen varsin pitkälle. ”Jotta tiedettäisiin, eikä luultaisi”, Sirkka Jaakonsaari kiteyttää. Sen yhdestä kohdasta Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa istuvalla Veikko Jaakonsaarella on selkeä mielipide. Sen teollinen käyttö ei ollut vielä yleistynyt kalliin hinnan takia. Sarjassa seurataan Metsälehden vanhoja uutisia viiden vuoden välein. nataan siitä, mikä puu kaadetaan.” Sirkka tekee metsässä osuudet, jotka onnistuvat käsityönä. Kuusi onnistuu vähin, mutta mänty ei ollenkaan. Lehden mukaan uusien tutkimusten valossa tulevaisuus näytti kuitenkin hyvältä. ”Ajankohtainen arvoitus on se, miten USA:ssa aletaan koivusokeriin suhtautua. Kun niille löytyy muuta käyttöä kuin polttaminen, ksylitolin valmistuskustannukset putoavat selvästi” , arvioi osastopäällikkö Heikki Heikkilä Suomen Sokeri Oy:stä. Jos suuren purukumitehtaan kanssa päästään sopimukseen, saattavat ksylitolipurukumin markkinat kasvaa räjähdysmäisesti” , lehti ennusti. Jokaista tuhatta koivusokeritonnia kohden tarvitaan lähes 10000 tonnia lehtipuuhakkeen kuiva-ainetta.” ”Kun sokeri erotetaan hakkeesta, jää jäljelle selluloosaa ja ligniiniä. Metsänhoidosta innostuneiden polveilevassa keskustelussa nousee esiin myös uusi metsälaki. ”Jatkuva kasvatus ei ole mistään kotoisin. Toistaiseksi sitä on saanut myydä, mutta sen hammasystävällisyyttä ei ole saanut erikseen mainostaa. Kyllähän se on aina kuusi kasvanut koivun alla. Vaikka suomalaiset tutkimukset olivat osoittaneet ksylitolin parantavan hammasmätää, täydellistä läpimurtoa ei ollut tapahtunut vieläkään. Kun tieto sen kyvystä torjua hammasmätää ja paikata pieniä reikiä leviä, voi olettaa, että syntyy yleinen tapa ottaa ksylitolimakeinen suuhun ruokailun jälkeen. Ksylitolin eli koivusokerin hinta voi pian laskea niin, että siitä tulee varteenotettava tuote fruktoosin ja sorbitolin rinnalle” , lehti kirjoitti. ”Ksylitolia valmistetaan muuallakin maail massa, mutta suomalaisen tutkimuksen ansiona on entistä halvempien ja tehokkaampien valmistusmenetelmien kehittäminen
Varmin lopputulos syntyy siementaimien ja kloonien yhdistelmästä. Kuusilla sen sijaan menee huonommin. Oikeastaan pitäisi tehdä valoaukkoja, mutta Kittilä tyytyy harventamaan tavallisiksi rauduskoivuiksi osoittautuvat puut. Samaan aikaan olisi pitänyt revetä sekä mansikkahommiin että visakoivuja ja joulukuusia leikkaamaan. Toisella alalla joka kolmas puu on klooni ja loput siemenestä kasvaneita. Visakoivu valloitti Niitty-Seppälän tilalla Pälkäneellä vanha isäntä istuttaa kloonitaimia siemenalkuisten visakoivujen sekaan. Alun perin Urho Kittilä kiinnostui visakoivun kasvattamisesta, koska se on Suomen arvokkainta puuta. ”Muovi torjui rikkaruohoja ja lämmitti maata. ”Joskus laiskuudesta on hyötyä”, Kittilä naurahtaa. Silloin puu ehtii vielä arpeutua. Syyskuussa 2013 visakoivut kukoistavat Takavainiolla yhä. Niiden joukkoon oli laitettu serbiankuusta eli omorikaa, ja molemmat viihtyivät mainiosti. Koivut visoittuivat hyvin.” Metsälehti Makasiini 7/2004 ”Luonnonolot vaikuttavat, vaikka perimä olisi mitä.”. Vasta kaato paljastaa, mitä puu on sisältä. Ei Kittilä silti pelkkiä klooneja haluaisikaan. ”Päätin unohtaa omorikat”, Urho Kittilä toteaa. ”Luonnonolot vaikuttavat, vaikka perimä olisi mitä”, Kittilä sanoo. Siementaimista joku voi olla tähtiyksilö.” Katemuovi lämmittää Urho Kittilä levitti istutusvaiheessa visataimikoihin mustaa muovia, jota mansikkapelloilla käytetään rikkakasvien torjuntaan. Visat itsessään riittävät. ”Missään ei kädenjälki näy niin kuin visakoivujen hoidossa. Vaikutus näkyy selvästi Olavinpelto-nimisellä alalla. ”Sen sijaan olen kova karsimaan.” Pystykarsinnan aika on juhannuksesta heinäkuun loppuun, mahla-ajan jälkeen. Olen rakastunut niihin.” Urho Kittilä levitti aikanaan mansikkamuovia taimien suojaksi Takavainiolle ja muutamalle muulle alalle. Siitä kertoi myös Metsälehti Makasiinin reportteri vuonna 2004. Kaksi vuotta aiemmin oli pälkäneläisellä Niitty-Seppälän tilalla istutettu entiselle mansikkapellolle, Takavainiolle, visakoivun taimia riveihin. Myös valoa visakoivu kaipaa runsaasti. Vuoden 2004 jälkeen Kittilä on istuttanut puita lisää niin, että viljelmien pinta-ala hipoo yhteensä jo viittä hehtaaria. Hän ei silti ole jättänyt puidensa perimää sattuman varaan, sillä osa niistä on kloonattu tunnetuista visaemoista. Nyt hänen poikansa Jukka hoitaa marjatilan ja isä keskittyy visakoivuihin. 20 METSÄLEHTI 19 • 2013 HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti PEKKA SIPOLA, kuva S yksyllä 2004 Metsälehti Makasiini käsitteli visakoivun viljelyä. Maa on ravinteikasta hietamoreenia, ja vesistöt kerryttävät lämpöä. Katemuovi torjuikin tehokkaasti rikkaruohot, ja lisäksi se lämmitti maata. Sen toisesta päästä Kittilä aikanaan poisti muovin, mutta toiseen päähän se sai jäädä. joulupuiksi, mutta jäljelle jääneet rehottavat muodottomina visojen lomassa. ”Tai varmasti ja varmasti. Ei onnistunut, ei millään. Yhdistelmällä varmuutta Häme on Suomen parasta visanviljelyaluetta, ja siihen kuuluu myös Pälkäne. Puut ovat venyneet sekä paksuutta että pituutta, ja niistä erottaa selvästi visoittumisen – rungon aaltoilevan pinnan. Nähdään, uskotaanko tässä vääriin jumaliin.” Yhdellä Kittilän kasvatusaloista kasvaa viittä kloonia. Osan vanha isäntä Urho Kittilä kerkesi myydä MITÄ NYT KUULUU. Muovin suojissa varttuneet puut ovat selvästi järeämpiä ja pitempiä kuin muovitta kasvaneet. Perheen elanto tuli ja tulee yhä mansikanviljelystä, jonka sesonkia on heinäkuu. Rungossa on myös asiaan kuuluvia paukamia ja repeämiä. Metsälehden juhlavuoden sarjassa palaamme vanhoihin juttuihimme ja selvitämme, mitä niiden ilmestymisen jälkeen on tapahtunut. Tavoitteena on poistaa vähitellen kaikki alaoksat 2–4 metrin korkeuteen saakka. Visat hän jättää paikoilleen. Niistä tulee varmasti visaa, kun siementaimista 30–40 prosenttia paljastuu tavallisiksi rauduskoivuiksi. Oksien läpimitta ei saisi ylittää kahta senttiä, sillä muuten ei synny kunnollista viilupuuta. ”Saa monipuolista. Rakenne säästää rahaa, sillä kloonitaimet ovat kaksi kertaa kalliimpia kuin siementaimet. Enää raha ei tunnu tärkeältä. Lämpö ratkaisee, kuinka hyvin puu visoittuu
Siihen tarvitset yhteystietosi ja asiakasnumerosi lehden osoitekentästä (ilman L-kirjainta). Kestotilaajalle näköislehti netissä – ole hyvä! Polku omaan metsään M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Kestotilaus kannattaa! Se on edullisin tapa lukea Metsälehteä ja Makasiinia säännöllisesti. Rekisteröityminen ja ohjeet ovat osoitteessa: http://www.metsalehti.?/rekisteroidy/ Näköislehden vapaa lukeminen on kestotilaajan etu, joka sisältyy kestotilaajan tilausmaksuun. Kestotilaukseen liittyy myös monia muita Metsälehden tarjoamia erikoisetuja. Näköislehdet löydät osoitteessa www.metsalehti.?/Metsalehti/Kestotilaajat/ Päästäksesi palveluun Sinun pitää rekisteröityä. Samoilla tunnuksilla kestotilaajat voivat käyttää myös Metsäkortistoa veloituksetta. Jos et vielä ole kestotilaaja, soita asiakas -palveluumme 09 315 49 840 ja kysy edullista kesto tilaustarjousta. Kestotilaaja, missä liikutkin, voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin näköislehtenä netissä. Sekin sisältyy kestotilaajan etuihin! Hyviä lukuhetkiä toivotellen
Istutusporukka irrottaa sinkit ja kopteri säntää takaisin taimilanssille. Pienen kukkaruukun kokoiseen paakkuun kasvatettu noin 30-senttinen lehtikuusen taimi on tuotettu ilman lannoitteita, jotta se kestää ankarat vuoristo-olot. Puut piti hankalimmilta paikoin korjata helikopterilla. Nopeakasvuiset istutustaimet sitovat jo lähivuosina lumimassoja. Baijerin taimet kopterin kyydissä Baijerin alppialueen talousmetsiä ei avohakata, vaan metsät uudistetaan luontaisesti. Maanmuokkaus ei jyrkällä rinteellä onnistuisi, joten istutus on käsityötä. Malliksi hän veistää yhden paakun halki. Siemenet on kerätty lähimetsistä. Talousmetsät uudistetaan pien aukoin, jotka saavat uudistua luontaisesti. Aiemmin tuhot rajautuivat 800 metrin korkeudelle. Ollaan Baijerissa, lähellä ampumahiihdosta tuttua Ruhpoldingia. Tästä syystä alppimetsät myös taimettuvat herkästi. Vuoriston suojelumetsissä on kuitenkin joskus pakko toimia toisin. Tavoitteena on muuttaa jyhkeät alppikuusikot sekametsiksi. Jos taimipaakku musertuu, pääjuuri voi kääntyä sivulle ja juuristo kehittyy epänormaalisti.” Metsäretkeilyn järjesti Münchenin messuorganisaatio, joka esitteli ensi vuoden heinäkuussa järjestettävien Interforst-messujen tarjontaa eurooppalaiselle metsäalan lehdistölle. 22 METSÄLEHTI 19 • 2013 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva H elikopteri vispaa ilmaa ja laskee 500 kilon taimitaakan maahan. ”Taimen verson vetolujuuden on oltava 1 200 kiloa, muuten lumi murtaa sen”, selvittää Baijerin metsähallinnon Laufenin taimitarhan johtaja Andreas Ludwig. Istutuskuoppaa Thum ei tee vaan möyhentää laikusta paljastuvan maan ja kaivaa taimelle sopivan kolon käsipelillä. Alueelle istutetaan sekapuusto seudulla luontaisesti kasvavia puulajeja käyttäen. Taksa on 25 euroa minuutilta.. Pahin virhe olisi tiivistää taimi maahan jalalla polkien. Vuoriston suojelualueilla metsiä saatetaan istuttaa. Taimen pääjuuri muodostaa kuin oppikirjasta lainatun, suoraan alaspäin kasvavan paalujuuren. Baijerin vuorimetsiin taimet tuodaan helikopterilla. Metsätyönopettaja Wolfgang Thum korostaa, että taimet on istutettava hellävaraisesti. Muuten jalka lipeää, ja alas laaksoon on satoja metrejä matkaa. Metsänviljelyyn päätettiin ryhtyä, koska aukolta rojahti muutama vuosi sitten liikkeelle tuhoisa, yhden lumilautailijan tappanut lumivyöry. Kopteri toi taimia noin kolmen hehtaarin aukolle, jonka kymmenisen vuotta riehunut Lohtar-myrsky leimasi. Hänen mukaansa kaarnakuoriaiset ovat levittäytyneet yli kilometrin korkeudella kasvaviin metsiin. Sen jälkeen hän tilkitsee taimen kuoppaan hellävaroin. ”Muuten kaarnakuoriaiset levittäytyisivät lähimetsiin ja tuhoalue laajenisi entisestään”, selvittää johtaja Georg Windisch Baijerin maatalousministeriöstä. Istuttajilla on vakoissaan muun muassa kuusta, saksanpihtaa ja lehtikuusia sekä pyökkejä. ”Yhtään voimaa ei pidä käyttää. Laikun tekoa helpottaa se, että meikäläisissä kangasmetsissä tyypillistä kunttaa ei ole, vaan muheva multamaa paljastuu heti ruohojen alta. Kuin kukat penkkiin Myrskyaukon topogra?a muistuttaa syöksylaskurinnettä. Kustannukset ylittävät meikäläisittäin huiman sadan euron tienvarsihinnan, joka Baijerissa kuusitukista maksetaan. Vaikka metsä oli suojeltu, puut on pakko korjata pois. Askelet saa sovittaa tarkoin. Baijerin metsähallinnon istutustyömaa on suojelualueella 1 300 metrin korkeudessa
Palokaasujen poistamiseksi sylinteriin ohjataan puhdasta ilmaa erillisen kanavan kautta. Kenkien erikoisuus on pohjan nastoitus. Kengät olivat koekäytössä puolisen vuotta. Suomessa uusi Dolmar tulee markkinoille syksyn kuluessa. Niissä on viiltosuoja ja teräskuppikärki. Ainakin tämän ajan ne kestivät hyvin. Systeemi tuntui toimivan, sillä helteiselläkään kelillä kengät eivät juuri hiostaneet. Oksien karsinnassa painon huomaa, varsinkin kun sahan käsiteltävyys ei muun muassa kahvaston muotoilun vuoksi vedä vertoja esimerkiksi Husqvarnan XP560:lle. Tämä tosin on pykälää isompi. Joissakin nahkakengissä on esiintynyt taipumusta ompeleiden ratkeamiseen. Kengissä on myös MFS-rakenne, jonka ansiosta kenkä muotoutuu käyttäjän jalan mukaan. Muodoiltaan saha muistuttaa meilläkin kohtalaisen suosittua Dolmar PS-4605 -mallia. Vakiovarusteena sahassa on 15 tuuman laippa, joka riittää meikäläisittäin järeidenkin puiden kaatamiseen. Rahalla saa Maindlin kengät puolestaan ovat turvajalkineiden aatelia, ainakin Halpaa ja kallista turvaa varpaille Dolmar PS-6100 on valmistajan ensimmäinen sahamalli, jonka moottorissa sovelletaan päästöjä alentavaa ilmahuuhtelutekniikkaa. Teknisistä hienouksista mainittakoon myös käynnistystä keventävä Easy Start -käynnistinlaite sekä entistä matalammilla kierroksilla sytystystulppaan kipinän tuottava MPI-virtamuisti. Parhaimmillaan saha on juuri isojen pihapuiden kaadossa ja pätkimisessä tai vaikkapa järeiden mäntysiemenpuiden hakkuulla, kun raaka voima ratkaisee. Kengissä on myös ominaisuuksia, joita ei tavallisista peruskengistä löydy. Ero tavallisiin kumipohjaisiin turvasaappaisiin oli selkeä. Metsätöitä tehtiin tuona aikana lähes viikoittain, mutta kuitenkin harrastusluontoisesti. Joidenkin ulkomaisten kenkien lestit ovat sellaiset, että jalkineet joko hölskyvät tai hiertävät. McCullochin turvasaappaat ovat perinteisen oloiset turvakengät. Olemukseltaan Maindlin kengät muistuttavat laadukkaita vaellusjalkineita, painoa on vain hieman enemmän. Husqvarna 560 XP on hieman tehokkaampi ja 400 grammaa kevyempi. Nämä kengät voi mielihyvin ottaa käyttöön, jos vain rahavarat sen sallivat. Kengät kuitenkin tuntuivat muotoutuvan hieman ensimmäistä käyttötuntumasta. HANNU JAUHIAINEN Koekäytimme kahden hintaluokan turvajalkineet, McCullochin edulliset ja Maindlin arvokkaat saappaat. Kun karsintatyön osuus lisääntyy, ketterämmät sahat kepittävät jyhkeän Dolmarin. Kengillä voi siten liikkua jäisilläkin pinnoilla, vaikkapa ensijään pilkkireissuilla, ilman liukastumisvaaraa. Päälle 300 euroa metsäkengistä on melko paljon. Nastat saa esille kääntämällä kantapäässä olevan salvan auki auki ja sen jälkeen kiertämällä sitä. Teknisiltä ominaisuuksiltaan Dolmar on tasavertainen Stihlin MS 362:n kanssa. Kengät olivat harrastusluontoisessa testikäytössä noin kaksi kuukautta. Rakenne on sellainen, että pohja ei kovin herkästi kerää savea tai liejua. Dolmarin moottori on vahva ja kiintyy äkisti. Kenkä sopii hyvin suomalaiseen jalkaan. Liimaukset ja muu rakenne pysyivät ehjinä. Moottori ryntää viiveittä huippukierroksille. Dolmar PS-6100 › Sylinteritilavuus 61 cm › Teho 3,4 kW › Paino 6,0 kg › Polttoainesäiliö 0,8 l › Öljysäiliö 0,48 l › Terälaite 15 tuumaa/.325 › Hinta 870/970 euroa › Valmistusmaa Saksa › Maahantuoja Makita Finland Oy KOKEILTUA KOKEILTUA McCulloch on edullinen turvasaapas. McCullochien varsien yläosassa on nauhakiristys lumikelejä varten. Työkunnossa saha painaa liki kahdeksan kiloa. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat PS-6100 on Dolmarin ensimmäinen sahamalli, jonka moottorissa on pakokaasupäästöjä ja polttoaineen kulutusta alentava ilmahuuhtelutekniikka. Maindl Timber Cat -turvakengät ovat miellyttävät käyttää. Kengät sopivat moottorisahatyön lisäksi erinomaisesti raivaussahatöihin sekä etenkin mönkijäkorjuuseen. McCulloch turvakengät ovat ihan kelpo valinta. Tämä johtuu järeästä, 15 tuuman laipasta sekä polttoaineja öljytankin suuresta tilavuudesta. Pohja on muotoiltu kohtalaisen hyvin pitäväksi. Iso Dolmar on parhaimmillaan järeiden runkojen kaadossa ja katkonnassa. Sahaa kokeillut yrittäjämetsuri kiitteli sahan tehoja ”aivan älyttömiksi”. Pihapuun kaadossa ja varsinkin järeiden tyvien pölkyttämisessä kysytään puhtia, eikä Dolmarin teho hiipuisi 18-tuumaisella erikoispitkällä laipalla sahattaessa. Kengissä on Air Revolution -tekniikka eli pumppaustoiminto, jonka ansiosta ilma virtaa kengistä ulos ja sisään. Tästä toiminnosta tai sen toimivuudesta ei ihan tarkkoja havaintoja saatu. Sähäkkyys selPotkua riittää Dolmar PS-6100:n leikkuuteho riittää jopa ammatikseen pihapuita kaatavalle. Kylmäkahvaisena saha maksaa 870 euroa ja kahvanlämmittimillä varustettuna 970 euroa. viää heti kaasun ensi painalluksella. Jalkineet kestivät hyvin. Toisin päin käännettynä nastat katoavat näkyvistä. Joka tapauksessa Maindlin jalkineet olivat miellyttävät jalassa. Kengän pitäisi muotoutua viiden minuutin käytön jälkeen jalan lämmön muokkaamana, sen jälkeen nauhat voi vetää tiukalle. Hengittävyyttä auttaa myös se, että vedenpitävyys on ratkaistu Goretex-kalvon avulla. McCullochturvasaapas › Sahausluokka 2 › Koot 40–47 › Paino 3,2 kg › Hinta 89 euroa › Myynti K-Rautaja Rautia-liikkeet Maindl Timber Cat › Sahausluokka 1 › Koot 38–47 › Paino 2,8 kg › Hinta 339 euroa › Myynti Uittokalusto hinnan perusteella. M ik ko R iik ilä H an nu Ja uh ia in en
Lopullinen täysosuma ladattiin kesällä. Pyyn kilohinta on 30 euroa, riekon 28 euroa ja teeren 23 euroa.. Koko maan metsotiheys oli puolitoistakertainen verrattuna edellisen viiden vuoden tai koko kolmiojakson keskiarvoihin”, kehuu Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanalintututkija Pekka Helle. Ensi vuonna valtion maille tungeksitaan, vaikka lintujen määrä lienee jo kääntynyt laskuun.” Kun kaikki meni nappiin Tämän syksyn metsopommin rakentaminen alkoi jo viime talvena. ”Ainakin Kuhmon saloilla laukauksia kajahteli harvakseltaan. Tapaamani metsästäjät epäilivät syyksi susia. Ne karsivat koirien käyttöä kanalintujahdeissa”, Veli-Matti Väänänen epäilee. Metsoja niin maan mahdottomasti Vauhdissa on vuosituhannen metsosyksy. Viime syksynä saalis oli 36300 metsoa. Syyskuussa hän ennätti viettää viikon kanalintujahdissa Kuhmossa. Jahtikaverina on ollut saksanseisoja Aksu. ”Havaitut tiheydet olivat koko 26-vuotisen riistakolmiojakson korkeimmat. Metsähallituksen erätiedottajalla Aku Alholmilla on toinenkin teoria laimeudelle. Jo viime vuosi oli hyvä kanalinnuille, mutta niistäkin lukemista metsokanta on kohentunut kolmanneksen ylöspäin. Sallassa ja Posiolla alkukaudesta koirien kanssa kirmannut kirkkonummelaisen Torsvikin kartanon riistanhoitaja Markku Laulumaa on myös haltioissaan. ”Aivan uskomaton lintusyksy.” Idässä sudet syövät jahti-intoa Metso on suomalaista suurriistaa. Hän aikoo palata Kainuuseen kanalintujahtiin lokakuun lopulla. ”Varsinkin metsoja oli ennätyspaljon”, saksanseisojalla lintumetsiä kiertävä Väänänen äimistelee. Pohjat sille valettiin viime talvena. Vaikka pakkasta piisasi, salli paksu ja pehmeä lumi suurikokoisen metson kieppiyöpymisen koko maassa pitkälle kevääseen. 24 METSÄLEHTI 19 • 2013 RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat O len käynyt 1970-luvulta alkaen kanalintujahdeissa ja kauas pitää muistella, että mieleen juontuu tällainen syksy”, sanoo riistaeläintieteen lehtori Veli-Matti Väänänen Helsingin yliopistosta. Lokakuun lopussa päättyvällä jahtikaudella onni potkaisee useampaa. Viime syksynä sellaisen saalisti 21000 metsästäjää. Elokuisten riistakolmiolaskentojen keskitiheys oli yli seitsemän metsoa metsämaan neliökilometrillä Kainuun, Oulun ja Pohjois-Karjalan alueilla. Metsoilla oli elokuussa elossa keskimäärin neljä poikasta, mikä paljastaa pesinnän täydellisen onnistumisen. Niin nuoria kuin vanhoja lintuja, joten pesinnän on täytynyt onnistua erinomaisesti.” Viikoittain Rantasalmella Etelä-Savossa kanalinnustava nuori metsämies Topi Lehtonen haukkoo hänkin henkeään. ”Kauas pitää muistella, että mieleen juontuu tällainen syksy.” Katajanokalla asuva Ilkka Huuskonen on piipahtanut tänä syksynä useaan otteeseen kanalintujahdissa kotitilallaan Rautalammilla. Myyrien alhon myötä vähiin vajonnut pienpetokanta vauhditti metsojen talvesta selviämistä. Se maksaa 40 euroa kilo. ”Lupamyynnissä lintukantoihin reagoidaan vuoden viiveellä. Ekonomistien luvuillakin mitattuna metso kanalinnuistamme arvokkain. On mahdollista, että syksyn metsosaalis kipuaa lähelle viime vuosikymmenten ennätyslukemaa eli yli 70000:tta pyydettyä lintua. Taloudellisiksi tunnusluvuiksi muutettuna se tarkoitti 2,8 miljoonaa euroa ja 70 tonnia metsoja. Metsopaljoudesta huolimatta metsästäjiä on ollut liikkeellä yllättävän vähän. Sama viesti vuosituhannen metsosyksystä kantautuu muultakin Suomesta. Kun lintuja oli jo entuudestaan vahvasti ja lisääntyminen meni nappiin, on lopputulos nyt nähtävissä. Sopivien säiden ansiosta poikasosuus pompsahti neljänneksen edellisvuodesta ja peräti kolmanneksen 2000-luvun keskiarvosta. Yrittäjiä oli aavistuksen yli satatuhatta. Voimakkainta kasvu on ollut Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Satakunnan riistamaakunnissa. ”Metsoja oli aivan mahdottomasti. Kukkometson sulka on jäänyt matkan varrelle
meit’ osan vienyt myötään ja vaalenneet on päät. Tammelan metsäteitä me rakensimme näin. Tuon meneen ajan hetket kuin kulta kimaltaa. Siihen aikaan metsien kasvu lienee ollut 40 miljoonaa kuutiometriä, nyt se taitaa olla 110 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. elo kuljettaa näin meitä eri puolil’ maailmaa. ei unhoitu ne retket, vaik` jäävät ajan taa. Täyskuviolla biologi teki myös täydellisen kasvianalyysin. Ryhmäämme kuului myös biologi Olli Helenius. Olimme tulleet juurillemme Tammelan metsäkoulun maisemiin. Oli leimikoissa rajat ja puutkin merkittiin, nyt kartta pelkkä vainen konemiehen kätehen, ja tietokone mainen puut jakaa, mitaten. Loimijoen uiton muistot myös mieles’ säilyy ain sen sillat, joen suistot myös kokea mä sain. AARRE SYRJÄNEN LUKIJALTA LUKIJALTA LUKIJALTA UNTO VUONTISJÄRVI raan koilliseen. Matka oli satoja kilometrejä Kakskerrasta Lieksan ja Kuhmon väliselle tielle. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 19 • 2013 25 Olin mukana arviointiryhmässä mittamiehenä kolmannessa Valtakunnan metsien inventoinnissa vuonna 1951. Tekee harventaja työtään sen joukossamme näät. OSMO JÄNTTI entinen mittamies, nykyisin eläkkeellä oleva metsätalousinsinööri O sm o Pe rä lä. Kone jyrää päivää yötä ei ihmisiä niin, ennen käsin tehtiin työtä myös meitä tarvittiin. Työ oli kovin raskasta, sillä meidän oli kannettava kaikki mittausvälineet, lomakkeet ja henkilökohtaiset tavarat mukanamme. Nuo kaksi kovaa vuotta ain meitä yhdistää, ei oltu täällä suotta, tuo aika mieleen jää. Laite kulkee neljällä pyörällä vetäen huonossakin maastossa noukkien omatoimisesti rangan sieltä, toisen täältä. Kuljimme karttaan merkittyä viivaa pitkin tarkasti bussolia apuna käyttäen. Ajan ratas jauhoi kulki maailma muuttui niin, opinahjon oivan sulki sen laittoi pakettiin. Leppilammen maja meitä houkutti iltamiin ja Taaben bikineitä me joskus ihailtiin. Kerralla laite kerää mahansa alle ja kuljettaa haluttuun paikkaan vajaan kuution puumäärän, eli muutaman sata kiloa rankoja. Koealat otettiin 500 metrin välein, niin sanotun täyskoealan väli oli 1000 metriä. Yhden linjan teimme myös Hailuodossa ja toisen Siikajokisuulla. OSMO PERÄLÄ Ranka rohmu Radio-ohjattavan metsätraktorin prototyyppi tuli maksamaan 12 000 euroa. Myös metsurit on poissa ei hevosia näy, ojat tukitahan soissa, ei poka puuhun käy. Johdossa olivat metsänhoitaja, myöhempi professori Aarne Nyyssönen ja metsänhoitaja Yrjö Vuokila. Takana olivat pääsykokeet ja jännitys kuinka niissä tulisi onnistumaan. Laitetta on nyt testattu veljeni metsäsavotoilla, ja on se varsin toimivaksi todettu. Koko työ päättyi syksyn tullen lokakuussa. Hintaa protolle tuli reilu 12000 euroa. Mut’ kokoon jälleen saimme, taas yhdes’ oomme niin viisikymmet vuotta sitten näin kun me päätettiin. Ajan palvelimme maata ja osan laadukkaan, ei kukaan kieltää saata me teimme ajallaan. Tapasimme jälleen, nyt jo yhdeksännen kerran noiden kahden kiireisen opiskeluvuoden jälkeen. Kunto kohosi hiljalleen, joten kulkeminen tuli helpommaksi ja joustavammaksi. Koko retken kannoimme telttoja yöpymistä varten, mutta aina kuitenkin löytyi kiinteä asunto yöksi. Ryhmänjohtajat olivat taitavia työssään ja johtajina. Vain maisemat nää säilyy ja muistot pysyy niin. Kyseinen ”metsätraktori” syntyi, kun veljeni kanssa suunnittelimme, kuinka puu voitaisiin kuljettaa metsästä sitä lainkaan kuormaan nostelematta. Metsien hoito ja käyttö on näin ollut oikeaa ja hyvää. Meistä useimpien takana oli vuosikausien käytännön työ metsissä ja soilla, tai ainakin tehtävissä jotka liittyivät läheisesti metsään. Ne hopeisena päilyy sieluihin, sydämiin. Nyt tuo kaikki oli takanamme, viiden vuosikymmenen kirkastamina vuosina. Yli neljäkymment’ meitä kouluhun kokoontui, ja siellä opin teitä tuo joukko uljas ui. Kuljettu matka mitattiin 20 metrin mittanauhalla. Elettiin vuotta 1963. Prototyypin suunnitteluun ja rakentamiseen osallistui tekemieni piirrosten ja ajatustemme pohjalta idearikas metsäkärryvalmistaja, joka myös prototyypin valmisti. Ryhmän henki säiltyi erinomaisena, eikä mitään purnausta esiintynyt. Arviointi tapahtui linjaja ympyräarviointina. Ryhmämme aloitti työn kesäkuun alussa Kakskerrasta. Tuon ajan elää kerran myös minä täällä sain, vaik’ kesti hetken verran se mieles säilyy ain. Meitä mittamiehiä oli neljä. Unto Vuontisjärven runo kertoo noista kuluneista, Tammelan aikaisista tapahtumista ja vuosista niiden jälkeen. Tammelan pojat Se oli harmaa, lumisateen sävyttämä tammikuun alun päivä, kun me 44 nuorukaista ensimmäisen kerran kokoonnuimme Tammelan metsäkoululle. Koko matka tehtiin ”apostolin kyydillä” maastoesteistä huolimatta. Kaikki muuttuu ajan mukaan opit historiaan jää, ei kiellä sitä kukaan vaan mukaan ennättää. Ei pelottanut meitä vaik’ käytiin tulta päin. Nyt se oli ohi, mutta meitä odottivat uudet haasteet, kuinka tulisimme koulutuksessa pärjäämään, kuinka pystyisimme luomaan hyvät suhteet opiskelutovereihimme. Runo Tammelan metsäpojista Pienten metsätraktorien kuvia lehtenne sivuilta ihastellessani päätin laittaa kuvan metsätraktorista, jollaista aivan varmasti ei muualla ole olemassa. Kuljettu matka oli päivässä 5–7 kilometriä, olosuhteista riippuen. Ruokailunkin saimme aina jotenkin järjestymään taloissa. Työlinjamme suunta oli suoMittamiehenä VMI-kolmosessa Viisikymment’ vuotta aikaa siit’ kulunut on kai, kun tämä joukko, taikaa Tammelan kokea sai. Me palvelimme ajat silloin meitä tarvittiin. Testien aikana on todettu muutamia selkeitä parannusmahdollisuuksia, ja testejä jatketaan edelleen. Tuloksena oli laite, joka radio-ohjattuna keräilee rangat tai yksittäiset rungot mahansa alle ja kuljettaa ne sitten haluttuun paikkaan. Koska tässä vaiheessa rahaa vain kuluu eikä mitään tule, olisi rikkaalla yhteistyökumppanilla käyttöä – vallankin jos löytyisi rahakkuuden lisäksi kehittämishaluinen ja kehittämiskykyinen kumppani. Saaren puisto oli silloin tuo juhlapaikka niin ja ryskeen laval’ illoin lauantaisin tanssittiin. Koko kuljetun matkan silmämääräinen arvio tehtiin jokaisella eteen tulleella kuviolla. Tiemme kulkee eri teitä erilaista maisemaa
Voi toki matkustaa Brasilian viidakkoon, mutta myöskään Ison-Britannian tapainen maa ei jätä metsäasioissa kylmäksi. Kentin Metsässä-tapahtuman esityksiä seurasi yli tuhat katsojaa. Räväkkyyttä haluaville on maastoautoajelua haastavissa metsämaastoissa. Samat kehityslinjat näkyvät paikoittain myös Suomessa.. Herkkupadat ja muut ruuat valmistettiin avotulien äärellä. Lähialueen puista käsintehty idyllinen maja tarjoaa pariskunnille ainutlaatuisen hääpaikan loputtoman vehreyden ja linnunlaulun ympäröimänä.” Samainen alue on ollut jo useamman vuoden ajan mainetta saaneen ”In the Woods” (Metsässä) -musiikkitapahtuman pitopaikkana. Tai voi vierailla 140 makaki-apinan vapaasti asuttamalla rajatulla metsäalueella. Metsäiset musiikkitapahtumat eivät ole outoja Suomessakaan mutta Kentin metsäaluetta oli hyödynnetty luovasti kaikkia aisteja ajatellen. 26 METSÄLEHTI 19 • 2013 Uutuus Uutuus Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus www.metsakustannus.. Siihen suodattuu puiden vehreän lehvistön Sahausta, herkkuruokaa ja musiikkia Englanti on kaiken muun ohessa myös monipuolinen metsämaa. Survival-retkiä järjestetään vähän joka suunnalla. Teatteria, häitä ja musiikkia Suomessa kesäteattereiden myötä ulkonäyttämöt ovat tuttuja, mutta Englannissa sellaiset saattavat olla liikkuvampaa laatua. Makuja kairasta kaupunkiin Tarjous voimassa 26.9. läpi hohtava auringonvalo. Eläintarhoja ja muita eläinpainotteisia paikkoja kohtaa Englannissa lukuisia, yllättävissä paikoissa ja kokoonpanoissa. Resepteissä maistuu metsä ja tuulen puhuri järvellä. Kirjan ohjeilla valmistuu aidoista aineksista ruokaa arkeen ja juhlaan. Metsäretkelle voi lähteä esimerkiksi viiden laaman joukossa, jotka myös hoitavat retkivarusteiden kuljetuksen. metsakirjakauppa.. 15.10.2013 (kirja ilmestyy 22.10.) Osta kirja ennakkoon 35 € (39 € ) Tilaukset: tilaukset@metsakustannus.. ”Metsä retkelle voi lähteä esimerkiksi viiden laaman joukossa.” Entisen paperitehtaan ympärillä olevasta metsästä löytyi monenlaista tapahtumaa ja muuta virikettä. Laajoja metsäalueita siellä on vähän, mutta puuryhmistä, pikkumetsistä ja -metsiköistä otetaan tapahtumaja matkailumielessä irti kaikki mahdollinen. tai soittamalla Metsäkustannuksen asiakaspalveluun puh. Virikkeitä suomalaisille metsäinnovaatioille löytyy saarivaltiosta yllin kyllin. Järjestäjät panostavat lähiruokaan ja -juomapuoleen ilman kytkentöjä valtakunnallisiin megasponsoreihin vaateineen. Niin ajat muuttuvat: 250 vuotta sitten alueella keskityttiin paperinvalmistukseen ja sahaustoimintaan, nykypäivänä matkailuja viihdepuolella on metsätalouden sijaan suuri merkitys. Eräkokki Marketta Kotilainen (toim.) Kiehtova kattaus syntyy kaloista, villivihanneksista, riistasta, sienistä ja marjoista. Tänä kesänä Williamsonin puistoon Lancasterissa houkuteltiin katsomaan Robin Hood -vaellusteatteria ja ottamaan mukaan omat pikniksekä jousipyssyvarusteet. Hallittu kotoisuus heijastui myös tunnelmassa ja tasokkuudessa, joiden nostattamiseen ei tarvittu kansainvälisiä huippunimiä. Luontopainotteisten teemaretkien ohella voi osallistua muunlaisiin tapahtumiin perinnepuutyöpajoista teollisuuspainotteisiin kierroksiin. Kokonaisuus on alallaan noteerattu pienestä koostaan huolimatta saarivaltion kärkitapahtumaksi. 09 315 49 840 PEKKA VIRTANEN teksti ja kuvat Ajoittain on avartavaa ottaa etäisyyttä kotomaan metsäluontoon sekä -kulttuuriin ja sen jälkeen tarkastella uusin silmin tuttuja metsämaisemia. Esite kertoo, kuinka Robin Hoodin matkassa kuljetaan kauniin metsän ja salaperäisten notkelmien läpi ja samalla koetaan toimintaja romantiikkarikkaan esityksen myötä unohtumaton elämys. Niin ikään romantiikkaa ja myös eksotiikkaa korostetaan monien ”metsähäiden” mainosesitteissä, esimerkkinä metsikkö nimeltään ”Paper Mill”: ”Kentin metsien syvyydessä sijaitsee pieni mutta täydellinen puinen huvimaja
Muutama pieni lapsus on mahtunut kirjan ”panovirheiden” ohella mukaan. Onneksi mukaan on otettu myös kosolti ”never heard” -miehiä ja -naisia. ESKO PAKKANEN Metsäiset kaunokirjat yhteen koottuna Jorma Luhta: Taivas tulessa. Veikko Huovisen vuonna 1981 julkaistuun antologiaan ”Suomen saloilla” kirjoittama alkuteksti tarjosi hyvän katsauksen siihen mennessä julkaistuun metsäja uittoalaa käsittelevään kaunokirjallisuuteen. 27 METSÄLEHTI 19 • 2013 KIRJA KIRJA Matti Leikola: Savotoilta ja uittopuroilta. Sillanpää ja Kyösti Vilkuna. Toisin kuin antologiat yleensä, Leikola ei tarjoaa kirjassaan kokonaista lukua tai pitkää katkelmaa itse kirjasta, vaan selostaa kaikista kirjan sisällön, osasta hyvinkin tarkasti. Kuten Luhta kirjoittaa, parasta aikaa on käsillä auringonpilkkumaksimi. Näitä kokemuksia Luhdalla riittää lähes puoli vuosisataa jatkuneen valokuvaamisretkeilyn tiimoilta. Luhdalla tämä ominaisuus on, valokuvaamisen taidon lisäksi, sen ovat jo julkaistut valokuvakirjat Metsola vuodelta 2001 ja Tähtiyöt vuodelta 2009 selkeästi tuoneet esille. Sen lisäksi hän arvioi itse kirjaa, sen kirjoitustyyliä ja asiatietojen paikkansapitävyyttä. Ehkä se tarkoittaa, etteivät ne sellaista myöskään ansaitse. Sen jälkeen ei aiheeseen ole palattu sen kummemmin – ennen kuin nyt, kun professori Matti Leikola tarttui siihen uudelleen. Revontulet – varsinkaan kovempien auringosta lähteneiden magneettisen myrskyjen jälkeen – eivät himmene edes täyden kuun aikaan. ARI KOMULAINEN. Uutuuskirjaansa Taivas tulessa Luhta on tiivistänyt yöretkiensä valokuvahelmet loistavasti painettuihin kuviin. Rajanveto on ollut jossain määrin vaikeaa, mutta professorimme on kelpuuttanut kirjaansa 61 ”savottakirjailijaa”. Kuvaamisen lisäksi Luhta taitaa kirjoittamisen taidon. Leikola on kuitenkin onnistunut kaivamaan esiin lisää ”ihmeellisiä” kirjoittajanimiä, sellaisia kuin Johan Hedberg, V.E. Viimeksi mainittuja tuskin monikaan nykyihmisistä on lukenut, vaikka niistä uusin, Seppo Saraspään ”Aarniometsässä”, on niinkin uusi kuin vuodelta 1999, ja Paul-Erik Haatajan ”Metsän piilossa” (1995) käsittelee myös metsäntutkimuksen moraalisia rajoja ja jossa Kullervo Kuusela tuntuu saavan osakseen enemmän kuin ansaitsee. Tämäkin teos osoittaa, ettei epiteetti ole kauheasti pielessä. Tälle ajanjaksolle osuu myös kaksi auringonpilkkumaksimia, jotka konkreettisesti näkyvät meille maanmatosille etenkin napapiirin pohjoispuolella komeana taivaanpalona, revontulina. Jos revontulien omatoimien seuraaminen ja tallentaminen ei innosta, voi pimeinä syksyn ja alkutalven iltoina tarttua Luhdan kirjaan ja uppoutua loistavien kuvien myötä pohjan portin valoihin. Esimerkiksi Erkki Ilmarin ”Kaukopäässä” hän todistelee irtisanomisen helppoutta tuohon aikaan (1935) sillä, että vain osa sellutehtaan rakennustöissä mukana ollutta pääsi sen valmistuttua tehtaalle töihin. Niin, ja onko Päätalon Iijoki-sarja puolittain romaani. Sen huippu jäänee vaisummaksi kuin vuonna 2001, ja auringossa on alkamassa muutaman vuoden passiivinen ja pilkuton vaihe. Mukan ”Savottaromaani” (1960). 293 sivua. Huimasti kehittynyt valokuvaustekniikka on mahdollistanut taivaan tulien valokuvaamisen entistä paremmin – jos yövalvominen ei tuota vaikeuksia. Hinta 23 euroa. Nykymaailma on kyllästetty valolla. Luhta on ollut kameroineen todistamassa purkausten jälkeisiä taivaan tulia useamman kerran, kun taivas hehkuu punaisena kattona ja toistuvat kruunut jatkuvat läpi yöpimeän. Tosin sana taideteos olisi ansainnut lainausmerkit harteilleen. Hän on siinäkin suhteessa poikkeuksellinen luontokuvaaja, ettei tarvitse kirjoihinsa tekstintekijää, vaan tarinat syntyvät omasta kokemuksista. Leikola esittelee kirjailijat, samoin heidän metsäteoksensa; esittelyjen laajuus vaihtelee melkoisesti. Otava 2013. Törmänen ja Urho Savisaari. Luontokuvaaja Jorma Luhta on tuttu Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin lukijoille loistavasti kuvitetuista luontoartikkeleistaan jo parin vuosikymmenen ajalta. Nyt aihepiiriä on laajennettu, ja mukaan on kelpuutettu periaatteessa kaikki maamme kirjailijat tai kirjoittajat, joiden kaunokirjallisessa tuotannossa on käsitelty metsäsektoria – laajasti ymmärrettynä. Lisäksi sellaiset ”normaalikirjailijat” kuten Ilmari Kianto, Einari Vuorela ja Joel Lehtonen ovat osallistuneet myös metsätöiden tai -herrojen kuvaamiseen. Kuten Luhta kirjoittaa, valosaastetta pääsee pakosalle vain jossakin Urho Kekkosen kansallispuistossa Korvatunturin tienoilla, muualla myös pohjoisinta Suomea myöten laskettelukeskusten ja kaupunkien kajastukset rikkovat pimeyttä uskomattoman kauas. Kiannon ilkeämielisen ”Metsäherran herjaajan” kohdalla Leikola kuitenkin kysyy oikeutetusti: Juhana Kokon plagiaatti vai itsenäinen taideteos. Kulje revontulten loimussa. Yleensä Matti Leikola kuitenkin on – perusluonteensa mukaisesti – armelias kritiikissään, ja on valmis herkästi kiitoksiin saakka, kuten Juho Hoikkasen ”Vangitun laulun” (1929) kohdalla: ”Suomalaisen metsäteollisuuden syntyä ja kasvua kuvaavan kirjallisuuden harvalukuiseen joukkoon Hoikkasen kertomus tuo kaikesta huolimatta arvokkaan lisän.” Leikola kirjoittaa tunnetusti hyvin. Kirjan kimmokkeena oli Luston vuonna 2011 metsäkirjallisuuden helmiä esittellyt näyttely, jonka koostamisessa Leikolalla oli keskeinen rooli. Sopivina paloina nautittuna sen voisi kuvitella innostavan tutustumaan esiteltyihin kirjoihin tarkemmin. Jo Huovinen mainitsi antologiassaan useita vähemmän tunnettuja kirjoittajia, joista Herman Lavikkalaa ja Eino Mykkästä Leikola ei ole kelpuuttanut omalle listalleen, ei myöskään sellaisia Huovisen mainitsemia klassikoita kuin Juhani Aho, Maiju Lassila, F.E. Kirjan rakenne – yli 60 juoniselostusta – tekee kuitenkin sen, ettei kirjaa kannata lukea yhdeltä istumalta. Taivaan tulien kuvat Seppo Luhdan kuvia revontulista on vuosien varrella ollut esillä myös Metsälehti Makasiinissa. Metsäkustannus 2013. Ehkä Kiannon novelli ”Jätkä taivaassa” (1918) olisi kuulunut ainakin mainita. Kattava kokoelma Leikolan listaa voi pitää hyvinkin kattavana; onpa mukana yksi julkaisematon käsikirjoituskin, Timo K. Mukana on tunnettuja klassikoita, kuten Johannes Linnankoski, Heikki Lounaja, Veikko Huovinen ja tietysti Pentti Haanpää, jota jo aikalaiset luulivat ”aidoksi” jätkäksi, vaikkei tämä koskaan ollut metsätöitä tehnytkään. 96 sivua. Ne alkavat Vilho Soinin vuonna 1877 kirjoittamasta vauhdikkaasta uittokuvauksesta Kokemäenjoen vesistön latvavesiltä ”Kirjavia kuvia pölkkyjen historiasta” ja päättyvät kolmeen metsäaiheiseen rikosromaaniin. (Muut listalla olevat teokset löytyvät varmaankin biblio?ili Leikolan hyllystä.) Mutta kun kerran sellaiset kirjoittajat kuin Jaakko Surakka, Sesse Koivisto ja Esko Salakka ovat päässeet mukaan, olisi paikallaan ollut esitellä myös Erkki Koipijärvi ja Veikko Räisänen. Hinta 26 euroa. Vielä kun kirjoittaja olisi ”pisteyttänyt” esittelemänsä kirjat tai ainakin selkeämmin sanonut, mitkä kirjat kannattaa ehdottomasti lukea! Joku on keksinyt nimittää Matti Leikolaa metsäalan ”Matti Klingeksi”. Armeliasta arvostelua Kaikki kirjat eivät kuitenkaan saa osakseen sisältökuvausta enempää. Myös uudemman ajan kirjoittajien joukossa on vähemmän tuttuja nimiä, kuten Matti Kolu, Anja Tikkanen ja Erik Tuomas-Kettunen, joista viime mainittu toki tiedetään teollisuuspatruunana, mutta metsäteollisuusaiheisen romaanin ”Elämänpuu” kirjoittajana varmaan monelle vieraaksi jäänyt. Miten onnistuneita arviot ovat, on tietysti makuasia, mutta itse en ainakaan arvioisi Kalle Päätalon ja Esko Salakan uittokuvauksia perusteellisiksi
Rantasalo ja Lindroos perustelivat rakennusmateriaalin valintaa riskittömyydellä, ekologisuudella ja terveellisyydellä. Erityisesti aasialaista harlekiinipirkkoa, jonka pisteiden määrä vaihtelee nollasta pariinkymmeneen, on kuljetettu uusiin ympäristöihin. Tyypillisesti talkoissa tehdään niittoja raivaustöitä, korjataan perinteisin menetelmin rakennettuja aitoja tai kunnostetaan vanhoja rakennuksia. Talkoilla ja vapaaehtoistoiminnalla on suuri merkitys sekä valtion että yksityisten suojelualueiden hoidossa. Hakemukset tulee lähettää 21.10.2013 klo 16.00 mennessä osoitteeseen www.personnel.fi. Useimmat pirkot ovat kirvojen ja muiden pienten hyönteisten syöjiä, ja siksi niitä käytetään muun muassa kasvihuoneissa biologisessa torjunnassa. SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Kimara Aurinkorinne -talo voitti myös Paras sisustus -sarjan. A nt er o Te nh un en. Paikka on osa keskusyksikön organisaatiota ja ensisijainen toimipiste Tampere. Haemme henkilöä, jolla on kokemusta ja näkemystä puukaupallisista palveluista, tehtävään soveltuvaa koulutusta, markkinointihenkisyyttä, myyntitaitoa, kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. ”Kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden talkoissa ihmiset pääsevät tekemään konkreettisia tekoja Suomen upeimman luonnon hyväksi. ennen kuin syömistä yrittävä murskaa saaliinsa elinkelvottomaksi. Voittajatalon vahvuuksina mainittiin sisustusratkaisut, rakennusmateriaalit ja ulkonäkö. ja 16.-17.10. Kömpelöstä ulkonäöstään huolimatta pirkot ovat tehokkaita petoja. Hirsitalo asuntomessujen yleisösuosikki Viime kesän Hyvinkään asuntomessujen kävijät arvostivat perinteistä puuarkkitehtuuria. Keskeisenä uutena painopistealueenamme on metsänomistaja-asiakkaiden puukaupan kilpailutus ja osin myös puun korjuupalveluiden hoitaminen. Talon rakennuttivat itselleen Petteri Rantasalo ja ja sen näytteilleasettajana toimi Kimara. Puukaupan asiantuntijan tehtävänä on viimeistellä prosessimme, laatia tarvittavat työohjeet sekä kouluttaa toimihenkilöt. Se on usein sopeutunut hyvin ja runsastunut – mutta paikallisten pirkkolajien kustannuksella. Valittava henkilö vastaa myös puukauppaan ja korjuuseen liittyvistä sopimuksista. Kimara on Rautakeskon oma hirsirakennustuotemerkki. Arvostamme prosessien innovatiivista kehittämiskokemusta ja analyyttistä otetta työhön. Vuonna 2012 lähes 2000 henkilöä teki yli 16 henkilötyövuoden verran vapaaehtoistyötä kansallispuistojen hoidon, Suomen luonnon, uhanalaisen lajiston tai kestävien riistaja kalakantojen hyväksi. Pirkkojen suojana toisia petoja vastaan on paha maku, josta ne varottavat jo kirkkailla väreillään. klo 14-16, puhelin 040 834 6674. Sisustuskategoriassa kehuja keräsivät erityisesti kohteen sisustusja kalustusratkaisut sekä värien käyttö. Toivottavasti isopirkko havumetsien lajina turvassa on harlekiinipirkon levittämältä loiselta. P irkot ovat puolipallomaisia kovakuoriaisia. Talkookesä päättyi kurtturuusun poistoon JUSSI COLLIN Viime kesän Hyvinkään asuntomessujen Paras talo -yleisöäänestyksen voitti perinteinen hirsitalo. Loinen on sukua mehiläisiä vaivaavalle nosemalle. 28 METSÄLEHTI 19 • 2013 PALVELUKSEEN HALUTAAN www.metsakeskus.fi/metsapalvelut Suomen metsäkeskuksen Metsäpalveluyksikkö tarjoaa metsänomistajille metsäpalveluita valtakunnallisesti 110 toimipaikassa noin 300 metsänhoidon asiantuntijan voimin. Eri pirkkolajit taistelevat tilasta muun muassa syömällä toistensa munia ja toukkia. Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelujen keskusyksikkö hakee Puukaupan innovatiivista kehittäjää Haemme puukaupan ammattilaista kehittämään puukauppaprosessiamme. Metsänomistajan kannalta isopirkko on mitä hyödyllisin, sillä se syö sekä toukkana että aikuisena puiden kirvoja. Metsäpalvelut ovat valtakunnallinen markkinajohtaja metsäsuunnittelussa, metsätieasioissa ja suometsien hoidossa. Lisätietoja tehtävästä antaa kehittämispäällikkö Timo Makkonen 7.-8.10. Kausi päättyi syyskuun lopussa Tammisaaren saaristossa WWF Suomen ja Metsähallituksen luontopalvelujen järjestämiin vieraslajin, kurtturuusun poistotalkoisiin. Tutuin on seitsenpistepirkko, jota yleisesti kutsutaan leppäkertuksi. Suurin pirkoista on nykyiseltä nimeltään isopirkko, mutta hyvin ulkonäköä kuvasi myös lajista aiemmin käytetty nimitys silmäpistepirkko: peitinsiipien mustia täpliä ympäröi keltainen reunus, joka tekee täplistä silmiä. Talomallissa heitä viehätti valoisa ja avara olohuone, olohuoneen erkkeri isoine ikkunoineen sekä kaunis ulkonäkö. Lisäksi palvelutarjonta kehittyy voimakkaasti uusille alueille. Ennätysmäinen talkookesä ulottui Itäisen Suomenlahden saaristosta Lemmenjoen kansallispuistoon asti. Luonnossa oleskelu ja tekeminen tuottavat ihmiselle myös fyysisiä ja psyykkisiä hyvinvointivaikutuksia”, sanoo Metsähallituksen luontopalvelujen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Eveliina Nygren. Pirkot voivat saada loisen syömällä harlekiinipirkon munia tai toukkia. Talkoiden pituus vaihtelee yhdestä päivästä viikonloppuun tai jopa kahden viikon leireihin. Työt alkavat mahdollisimman pian. Se on ainakin seitsenpisteja kaksipistepirkoille tappava. Valinnassa avustaa Personnel Group. Kansallispuistoja ja muita suojelualueita hoidettiin viime kesänä yli 60 talkoilla, Metsähallituksesta kerrotaan. Jos haluat monipuolisen työn kehittyvässä asiantuntijaorganisaatiossa, tervehenkiseltä toimialalta ja omaat liiketoiminnallisen asenteen, tartu tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Harlekiinipirkolla on sieniloinen, jonka se itse pitää kurissa erittämillään antibioottisilla aineilla. Niinpä pirkot erittävät heti kosketettaessa pinnalleen ruskehtavaa pahanmakuista nestettä. Jotta paha maku suojaisi, sen täytyy tuntua Pirkon herkut Tässä isopirkko etsii saalista horsman lehdeltä kalliomännikössä. Lajeja on Suomessa kuutisenkymmentä
Tässä graa. 70m 2 kokoinen loma-asunto sekä grillihuvimaja. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Kemijärven eteläosassa Isokylän kylässä rantametsätila. oikeassa muodossa. 0,5 ha määräaik. ikkaan oli eksynyt väärä mittayksikkö. 09 315 49 842 Ansa Seppälä p. Puruveden rannalla mahtavissa maisemissa, 2 rakennuspaikkaa pohjoisrannalla. 1445m 3 + taimikot. 2162 m 3 . rantarak.paikka, rakennusoikeus max. Melko tasainen tuore kangasmaa. Kokonaispuusto on n. 20 40 60 80 100 Kyllä 39% Ei 61% LOMAKOHDE, Salla, Särkijärvi 1 ha. Lisätietoja: Pauli Juntunen, metsäpalvelupäällikkö p. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. 1948 valmistunut loma-asunto (entinen OKT), 80-luvulla rakennettu saunarakennus sekä varastorakennus. Vuonna 2011 suoritettu tuhkalannoituksia n. Kohteella n. Hakijalta edellytetään metsätalousinsinööri AMK tai muuta soveltuvaa koulutusta. Ranta-alueella n. Hyvä kohde! 85 000 €/tarjous METSÄPALSTA, Kemijärvi, Isokylä 33 ha. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Hollola, Upila 6,81 ha. 970 m 3 . Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Puustoinen metsätila, kokonaispuusto n. Määräala Särkijärven rannalta. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. Metsätila, jonka kokonaispuusto n. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. 48 ha alueella! UPM Bonvesta metsätila. Mukavankokoinen puuhapalsta Kuhmon itäosassa noin 27 km Kuhmon keskustasta. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 141 000 (KMT/12–13) Painopaikka Hämeen Paino Oy MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelut tuottaa valtakunnallisesti metsäomaisuuden hoitoon ja käyttöön liittyviä kokonaispalveluja kuten suometsien hoitopalveluja, metsäteiden tienpitopalveluja metsäsuunnittelupalveluja sekä metsänhoitoja puukauppapalveluja. 300 metriä. Ylärauvanlammen rantaviivaa n. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Kasvupaikat valtaosin lehtomaista kangasta. Paikat täytetään 1.11.2013 alkaen tai sopimuksen mukaan. 09 315 49 808, 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Heti hakkuumahdollisuuksia. Haemme metsäpalveluesimiestä Kajaaniin Metsäpalveluesimiehen toimenkuva keskittyy puukauppa-, metsänja suometsänhoitopalvelujen tuottamiseen. 1000 m 3 . 62 000 €. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. metsalehti.. ASIAKASPALVELU klo 8.15–16.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Katja Raninen p. Lammen eteläpäässä kaavanmuk. Metsäpalveluissa työskentelee 270 toimihenkilöä 150 toimipaikassa. Kokonaispuusto n. Puustoa n. 125 000 € METSÄTILA, Kuhmo, Lammasperä 11,2 ha. 300 m. suojelualue, jonka sopimusaika päättyy 28.5.2014. Runsaspuustoinen metsätila, jossa heti hakkuumahdollisuuksia. Palkkaja työsuhdeasiat määräytyvät voimassa olevan TES:n ja sopimuksen mukaan. Hyvä metsäautotie tilan läpi. 38 000 €/tarjous METSÄPALSTA, Hollola, Hatsina 20,76 ha. 40 000 €. Mäntyvaltainen, järeä puusto n. 040 510 8085 RANTAMETSÄTILA, Savonlinna, Hevossalo 8,1 ha. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. 1900 m 3 , tukkipuun osuus noin 25 %. Hp. Kasvupaikat pääosin tuoreita, puusto havupuuvaltaista. Kohteen metsät pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. Viistolammen rantaviivaa n. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Varttunutta tai uudistuskypsää metsää n. 09 315 49 803 Eero Sala p. Paikkoja täytettäessä arvostamme: Tuloshakuisuutta, oma-aloitteisuutta ja sitoutunutta asennetta työhön Tiimihenkisyyttä, myyntitaitoja sekä asiakaspalveluja ihmissuhdetaitoja Kokemusta metsänhoitoja puukauppapalveluiden tuottamisesta Metsäsuunnittelukokemus ja tieosaaminen katsotaan eduksi Valmiuksia atk-suunnittelujärjestelmien käyttöön Toimialan tuntemusta Hakemus (työhakemus + CV) pyydetään lähettämään perjantaihin 18.10.2013 klo 15.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen pauli.juntunen@metsakeskus.fi. MÄÄRÄALA, Ranua, Asmunti 51 ha. 09 315 49 806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p. R-oikeus 2x100 m 2 . Rantarak.paikka Puruveden rannalla, rak.oikeus 200 m 2 . 150 m 2 . 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 13.237m 3 , eli keskipuustona n. 139 m 3 /ha. 333 000 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 95 000 € RANTAMETSÄTILA, Savonlinna, Hiukkajoki 12,159 ha. 65%. Kompakti palsta tien varressa. Tie halkaisee tilan. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Tasainen ja kasvava maapohja. Erinomainen metsäautotie kulkee tilan läpi. Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. 39 000 €/tarjous METSÄPALSTA, Lieksa, Lieksa 94,1 ha. LOMAKOHDE, Ranua, Pohjasperä Simojärven rannalla, kauniilla paikalla, talviasuttava lomakohde. 26 300 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv. 29 METSÄLEHTI 19 • 2013 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. Kokonaispuusto 1027 m 3 . 040-765 6310 tai pauli.juntunen@metsakeskus.fi www.metsakeskus.fi Metsäpalvelut Edellisen Metsälehden (18/2013) sivun 6 Pohjoismaiden hakkuita kuvanneeseen gra. 09 315 49 844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. Runsaspuustoinen metsätila Punkaharjun Hiukkajoella. Puuston kasvu ja hakkuut talousmetsissä Ruotsissa hakataan eniten Lähde: Metsäntutkimuslaitos Nettokasvu Poistuma Norja Ruotsi Suomi 1 2 3 4 5 m /ha OIKAISU GALLUP Metsästätkö hirviä. 75 000 €. V
Petri Hakanen on nimitetty tarrapapereista vastaavaksi johtajaksi. Eräs professori sanoikin olevansa enemmän huolissaan ihmisistä kuin punapuista, jotka tuntuvat pitävän huolen itsestään. Toistaiseksi kuitenkin Suomen metsien kasvu näyttää vain kiihtyvän, ja suuri tavoite onkin saada puulle lisää käyttöä. Samoihin aikoihin, kun suomalaiset metsurit uurastivat Uudella mantereella kirves ja justeeri kourassa, lapioivat skotit ja engelsmannit kilvan punapuun taimia nummilleen ja nurmikentilleen. Punapuun käpyjen ja siementen koko ei päätä huimaa, vaikka puulla on hallussaan tiettävästi maailman korkeimman elävän puun titteli, 115 metriä. Puu on paitsi nopeakasvuinen myös äärimmäisen kestävä hyönteisiä, sienitauteja ja metsäpaloja vastaan. Pentti Putkinen on nimitetty tarrapaperituotannosta vastaavaksi johtajaksi. Eipä siis ihme, että heikkohermoisia moinen luonnonvarojen riisto kauhistuttaa, ja siitä on seuraamuksia myös metsienkäytölle. Venäjällä samaten kuin Kanadassa metsäpalot ovat iso riski, koska alueet ovat suurimmaksi osaksi vaikeapääsyisiä, mikä haittaa sammutustöitä. Minun on määrä osallistua edellä mainittuun seminaariin, ja koen olevani vaikean tehtävän edessä. Puolisataametrisiä punapuita rehottaa myös Portugalin auringossa. Pohjoinen havumetsävyöhyke on ekologialtaan, metsänomistusrakenteeltaan ja metsien käytöltään kaikkea muuta kuin yhtenäinen alue. Hiski itse ei itärannikon räätälinä ja ravintoloitsijana metsätöitä tehnyt, mutta laulussa oli totta toinen puoli. Punapuut menestyvät kohtuullisesti useimmissa Euroopan maissa – jopa Tanskassa. Puulajina punapuu on metsätaloudellisesti yksi arvostetuimmista. Pinta-alaltaan niitä pienempiä metsämaita ovat Suomi, Ruotsi ja Norja. Punapukuiset aristokraattimetsästäjät saivat pian Punapuita Euroopassa Portugalin Lusossa, Bussacon luostarihotellin kupeessa, kasvaa Euroopan korkeimpia punapuita. Arktista aluetta valloitetaan kovaa vauhtia kaupallisia tarkoituksia varten. York Fang on nimitetty toimitusketjusta vastaavaksi johtajaksi. Punapuun runkoon tehdystä asumuksesta näytti isänikin minulle Kalifornian puujättiläisistä ottamiaan kuvia, kun olin kouluikäinen. Raul Ikonen on nimitetty Business Controllingista vastaavaksi johtajaksi. Ruud van den Berg on nimitetty johtajaksi, Magazine Publishing and Advertising. Anu Ahola on nimitetty strategiaja energiajohtajaksi. Jos ilmasto kuitenkin käy liian kuumaksi Kalifornian lämmössä, saattaa Skotlannin viileämmistä nummimaisemista tulevaisuudessa löytyä vahva kilpaileva alue.. Winfried Schaur on nimitetty johtajaksi, Newspaper Publishing. Sen sijaan muun muassa Berkeleyn yliopiston ja usean muun organisaation tutkijoiden mukaan punapuu ei asiasta ole moksiskaan – päinvastoin. Timo Johansson on nimitetty Kiinan tuotantojohtajaksi. Ajelimme vaimoni kanssa kaikessa rauhassa autolla Skotlannissa, kun erään lauttamatkan jälkeen halusin pysähtyä kuvaamaan metsässä villeinä rehottavia alppiruusuja. MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET RAKAS PÄIVÄKIRJA 75 VUOTTA 17.10. Perinteisten neulasten sijasta lehvästökin näytti tuntokasvin ja sypressin välimuodolta. Jaakko Nikkilä on nimitetty myyntijohtajaksi, Hienopaperit APAC. Iloni oli suuri, kun päivänä muutama tulin tietämään, että EU on jo itsekin havahtunut liiallisen sääntelyn vaaroihin. Benmoren nummimetsän korkein puu Skotlannissa on nyt jo yli 54 metrinen, vaikka ikää on vasta esikoululaisen verran Kalifornian kahden ja puolentuhannen vuoden ikäisiin isovanhempiinsa verrattuna. Luonnonvaroja haetaan yhä kauempaa ja yhä vaikeammista paikoista. puikkelehtia punapuukujillaan punakettujen perässä. 30 METSÄLEHTI 19 • 2013 LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Kalifornialainen tutkimusryhmä julkisti tämän vuoden elokuussa, että punarunkoiset jättiläiset ovat kotirannikollaan kasvaneet viime vuosikymmeninä paikoin paremmin kuin tuhanteen vuoteen. Suuressa viisaudessaan komissio päätti vetää takaisin asetuksen, joka kieltäisi kampaajia käyttämästä työssään korkokenkiä työturvallisuutta vaarantavana tekijänä. Omasta päästäni olen keksinyt myös liiallisiin mittoihin paisuvan sääntelyn – ja eritoten EU:sta peräsin olevan sellaisen – muodostavan kenties pahimman uhkan metsiemme käytölle. Jo tuolloin minussa heräsi harras toive päästä punapuumetsään. Vastikään julkaistun kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin arvion mukaan lämpötila jatkaa kasvuaan. Toiveeni toteutui vasta muutama vuosi sitten. Mielenkiinnolla odotan, löytyykö seminaarissa yhteistä näkemystä boreaalisia metsiä uhkaavista vaaroista ja jos sellainen löytyy, millaisia kysymyksiä lähdemme yhdessä ratkomaan. Tuoreen raportin mukaan puu nauttii jopa ilmastonmuutoksesta. Tuija Rinne on nimitetty henkilöstöjohtajaksi. UPM Paper Asia: Kim Poulsen vastaa Hienopaperit APAC -tulosyksiköstä. Kanadalaiset ovat jo vuosia olleet huolissaan pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsien käytöstä; ympäristöväkeä huolettaa niiden mahdollinen käyttö ja teollisuutta se, että niiden käyttö haluttaisiin estää. Olen keskustellut asiasta joidenkin kollegojen kanssa, minkä ansiosta on tullut H uoli luonnonvarojen ehtymisestä kasvaa samaa tahtia kuin maapallon väestö. Aikani kuvia napsittuani tulin katsahtaneeksi pensaiden yläpuolelle ja huomasin, etteivät oudonnäköiset rungot ja latvukset olleetkaan tavanomaisia skottimäntyjä. Hyötynyt ilmastonmuutoksesta Punapuu (Sequoia sempervirens ) saavuttaa kotiseudullaan Pohjois-Amerikan länsirannikolla yli 115 metrin pituuden ja 1200 kuutiometrin runkotilavuuden. Leevi Lohi, metsänhoitaja, Oulu 60 VUOTTA 14.10. Samaan aikaan Amerikan alkuperäisistä punapuumetsistä on hakattu yli 95 prosenttia. Minun pitäisi kuvailla, millaiset vaarat ovat uhkaamassa meidän metsiämme. Asiasta kirjoitti kukapa muu kuin Helsingin Sanomat. Kanadassa on nähty viime vuosina myös laajoja hyönteistuhoja, joiden vaikutukset ovat ulottuneet jopa kantohintoihin asti, kun toukan syömiä puita on tulvinut markkinoille halpaan hintaan. Boreaalisen vyöhykkeen metsäisiä suurvaltoja ovat Kanada ja Venäjä. Ei Kaliforniassa, vaan yllättäen Euroopassa. ”Amerikan alkuperäisistä puna puumetsistä on hakattu yli 95 prosenttia.” UPM UPM Paper ENA: Petteri Kalela on nimitetty johtajaksi, Merchants, Home & O ce. Raakaa peliä HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat ”Mutta punapuun kantoon kun torppansa laettaa” lauloi amerikansuomalainen Hiski Salomaa yli 80 vuotta sitten tyytyväisestä lännen lokarista. Kanadassa järjestetään näinä päivinä seminaari, jossa pohditaan pohjoisiin havumetsiin kohdistuvia riskejä. Euroopassa istutusbuumi on jatkunut yli 150 vuotta. Timo Tommola, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, metsäneuvoja, Joutsa (matkoilla) esille kaksi uhkaa, nimittäin ilmastonmuutos ja viime vuosina lisääntyneet kirjapainajakannat. Yhdysvalloista boreaalista vyöhykettä edustaa Alaska. Christian Thaler on nimitetty johtajaksi, Business Control. Daniel Schwab on nimitetty henkilöstöjohtajaksi ja Ulla-Riitta Unkuri sidosryhmäjohtajaksi. Liuskekaasu ja liuskeöljy ovat odottamatta nostaneet käytettävissä olevat fossiilivarat uusiin mittoihin, eikä niiden käyttöönotossa siekailla, vaikka saanto on kustannuksiin suhteutettuna pientä. Olli Heikkilä on nimitetty johtajaksi, Business Processes and Solutions
Kesän valokuvakilpailun satoa . Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Ojat kuntoon . Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen! Palkinnot metsäristikosta 16 on arvottu seuraaville kolmelle: Sinikka Eno, Teuva, Eero Karjalainen, Kestilä ja Helli Toivanen, Nilsiä. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. sanaristikot.net. Ristikko löytyy myös osoitteesta www. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2013 / 2013 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Vuole haavasta lastukuusi . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. 31 METSÄLEHTI 19 • 2013 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2013 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. METSÄKRYPTO 19 Tämän metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 24.10. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 19”. lokakuuta. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kosteikko houkuttelee sorsastajia . Metsäristikko 16, oikea ratkaisu Jo rm a Lu ht a. Ruska kruunaa syksyn Metsälehti Makasiini ilmestyy 24. 09 315 49 840. . Miten sujuu metsätien tekeminen
KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.. Metsäala tulee tutuksi näytteilleasettajien osastoilla, jossa on esillä metsänomistajan tärkeimmät palvelut ja tuotteet. Lauantaina 23.11. klo 10–17. OSA Niin paljon elämyksiä yhdellä lipulla! Metsämessut tarjoaa metsänomistajille ja metsän ystäville mielenkiintoisen viikonlopun. klo 9–18, la 23.11. myös vapaaehtoistoiminnan Menu-messut. Metsäaiheista ohjelmaa, keskusteluja, työnäytöksiä ja puuhaa riittää koko perheelle. AITOJA ELÄMYKSIÄ. Liput: 15 ¤ / 10 ¤ / 5 ¤ / 37 ¤ Samaan aikaan myös muut Meidän viikonlopun tapahtumat: ELMA Helsingin maaseutumessut, Kädentaito, Lemmikki (la–su), OutletExpo ja Menopeli. www.helsinginmetsamessut.. Avoinna: pe 22.11. MENKÄÄ METSÄÄN! 22.–24.11.2013 MESSUKESKUKSESSA OIKEITA KOHTAAMISIA. klo 10–18, su 24.11