LOKAKUUTA 2015 • NRO 19 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Taavi Ehrpais on harvinaisuus Virossa – hän on yksityinen suurmetsänomistaja. Sivut 10–11 Virolaisella palstalla Uutinen: Syrjäseudut saavat jättipotin ›› sivut 2–3 Puukauppa: Tukkipuulla on menekkiä ›› sivu 12 Metsänhoito: Laatumäntyä eri-ikäiskasvatuksella ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Tehokas mönkijä ›› sivu 22. X X X X X X X X X X X X X METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 8
Lainmuutos on kuitenkin päätetty hyväksyttää EU-komissiolla, minkä takia tarvitaan noin puoli vuotta lisäaikaa.. 2 A J A S S A 8. Hurjasta tavoitteesta huolimatta Ojala ei lupaa korotuksia kuitupuun kantohintoihin. Se on merkittävä summa.” Toiveissa ennakkovero Ojalan mukaan puunhankinnan lisäys edellyttää kesäaikaisten hakkuiden yleistymistä. Sopimuksia tehdään valtion rahatilanteen mukaan, tällä hetkellä rahaa on niukasti käytettävissä. Kantavilla mailla se onnisJättipotti maaseu dulle Toteutuneet ja tulevat selluinvestoinnit merkitsevät satojen miljoonien eurojen rahavirtaa rintamaiden ulkopuolelle. Otso yhtiöitetään ensi kesänä Metsäpalveluja tarjoava Suomen metsäkeskuksen yksikkö Otso yhtiöitetään ensi vuoden heinäkuun alussa, maaja metsätalousministeriö ja valtioneuvoston kanslia esittävät. Muutenkin puut pyritään hankkimaan mahdollisimman läheltä, enimmillään 160 kilometrin säteellä Varkaudesta. Kuljettaja Ari Herranen mätti karikoiden välit täyteen mäntykuitupuuta Varkauden kaupungin hakkuutyömaalta ja lipui metsätietä kohti tehdasta. Järjestöjen mukaan suunnitellut leikkaukset olisivat haitallisia niin teollisuuden, maanomistajien kuin ympäristönkin kannalta. Se tuo vipinää Savon puunhankintaan. Järjestöt vetoavat yhdessä hallitukseen Metso-ohjelman jatkuvuuden turvaamiseksi. Näiden yhteispinta-ala on 117 000 hehtaaria, josta noin 30 000 on valtion omistuksessa. Alun perin Otso piti irrottaa Metsäkeskuksesta jo tämän vuoden kuluessa. Samalla puunhankintaan syntyy 200 lisätyöpaikkaa. Paperimassan vienti nousi 27 prosenttia. Nyt tämä loppuu, joten puunhankintaa tehostetaan myös Etelä-Suomessa.” Kaikkiaan Varkaus nielee uuden tehtaan käynnistyttyä 2,1 miljoonaa kuutiota havukuitupuuta. Luottolaitoksille helpompi pääsy metsävaratietoihin Maaja metsätalousministeriössä valmistellaan muutosta metsävaratietoja koskevaan lakiin. Ylijäämä on tukkia. Samalla puuntuotannon edellytykset paranevat, kun harvennukset voidaan aina tehdä oikeaan aikaan.” Ojala laskee, että Varkauden miljoonan kuution kuitupuun käytön lisäys tuo haja-asutusalueille 50– 60 miljoonan euron lisätulot vuodessa. ”Pinojen piteneminen tuo metsänomistajille lisää tuloja. Nykyisen lain mukaan metsätietojärjestelmän julkisia tietoja voidaan luovuttaa metsätalouteen liittyvää kaupallista tarkoitusta varten maanomistajan luvalla. Lakia aiotaan muuttaa niin, ettei maanomistajan suostumusta tarvita, jos tiedot luovutetaan luoton myöntämistä tai valvontaa varten. Tarvittavan kuitupuumäärän saamiseksi hakkuita on lisättävä kymmenellä miljoonalla kuutiometrillä, koska puhtaita kuitupuuleimikoita ei ole tarjolla tarvittavaa määrää. ”Kymmenen miljoonan kuution lisähakkuut merkitsevät noin puolen miljardin euron tulovirtaa pääosin haja-asutusalueille. Määrä vastaa yhden suuren sellutehtaan puun tarvetta. Pidemmät pinot Stora Enson ja muiden yhtiöiden investoinnit lisäävät kuitupuun käyttöä jo ensi vuonna kolmella miljoonalla kuutiometrillä. Vuoden loppuun mennessä käynnistyvä kartonkikone ja uuteen uskoon viritetty sellutehdas lisäävät havukuitupuun käyttöä noin miljoonalla kuutiometrillä vuosittain. Metsäteollisuuden vienti vahvasti plussalla Suomen tavaravienti pysytteli heinäkuussa ennallaan. Ohjelmaan on valittu 750 valtakunnallisesti merkittävää suota. Paperin ja kartongin vienti kasvoi vuodentakaisesta viisi prosenttia, sahatavaran kolme prosenttia ja vanerin 12 prosenttia. Ykköskuorman sai kyyditä Kuljetus Herrasen jyhkeä puutavara-auto. Järjestöt vetoavat Metson puolesta Metsäteollisuus ry, MTK, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF arvioivat. Jatkossa tehtaalle lipuu puutavara-auto keskimäärin 13 minuutin välein. ”Silloin Varkauden puunkäyttö kohoaa tasolle, jossa oltiin ennen paperikoneiden lopettamista”, Varkauden tehtaanjohtaja Jarkko Tehomaa kertoo. MTK: Soidensuojelu etenee vapaaehtoisesti Syksyllä valmistuva soidensuojelun täydennysohjelma ei tuo yksityismaille pakkosuojelua, vaan suojelu toteutetaan vapaaehtoisesti, MTK kertoo. ”Tarkoituksemme on lisätä myös kuusikoiden kesäaikaisia harvennuksia. Metsä Fibren uuden sellutehtaan käynnistyminen Äänekoskella parin vuoden päästä korottaa kuitupuun tarpeen yhteensä seitsemän miljoonaa kuutiota nykyistä suuremmaksi. Metsäteollisuustuotteiden vienti kasvoi heinäkuussa kuitenkin pirteästi kaikissa tavararyhmissä, peräti kahdeksan prosenttia. Juhlakuorman ajomatka jäi muutamaan kilometriin. Niistä puolet on kantorahoja ja loput korjuun ja kuljetusten tuloja. ”Savosta on viety puuta etelän tehtaisiin. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 LYHYET MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva S tora Enso liputti äskettäin näyttävästi ensimmäisen, Varkauden uudelle kartonkitehtaalle menevän mäntykuitupuukuorman lähtöä metsästä. Tullin tilastojen mukaan viennin arvo oli heinäkuussa 4,4 miljardia euroa, vain vajaat puoli prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Stora Enso Metsän ostojohtaja Esa Ojalan mukaan puunhankinnan lisäys heijastuu laajalti myös Varkauden hankinta-alueen ulkopuolelle. Ensi vuonna Varkauden sahan yhteyteen valmistuva liimapuutehdas tarvitsee lisäksi 250 000 kuutiota kuusija koivutukkia
» Raaka-aineesta kaksi kolmasosaa on mäntykuitupuuta, loput kuusta. » Investoinnin arvo oli kaikkiaan 110 miljoonaa euroa. Tehtaan käynnistyttyä ostomäärät asettuivat kymmeniin tuhansiin kuutioihin. den tehtaan käynnistyttyäkin muun maan hintatason alapuolella. Myös neuvontaa pitäisi kehittää, erityisesti tulisi korostaa uuden metsälain suomia mahdollisuuksia metsänhoidossa. Lisäksi pitäisi kehittää muun muassa terminaaliverkostoa. Konsulttiyhtiö Pöyryn selvityksen mukaan kehitettävää löytyy niin puumarkkinoilta, metsäpolitiikasta kuin liikennepolitiikasta. Silloinen Metsä-Rauman, nykyisin Metsä Groupin Metsä Fibreen kuuluva tehdas käynnistyi keväällä 1996. Pöyryltä ohjeet puumarkkinoille Kehitettävää löytyy niin puumarkkinoilta, metsäpolitiikasta kuin liikennepolitiikasta. Ainakaan historiasta ei toiveille löydy katetta. -1,5 -1,0 -0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Ei suurta heittoa Kantohintaero, Satakunta–koko maa Lähde: Ympäristö.fi 1990 1996 2006 € Rauman uusi tehdas käynnistyi Ensimmäinen mäntykuitukuorma lähdössä Stora Enson uudelle kartonkitehtaalle Varkauteen. Edellinen kokonaan uusi sellutehdas rakennettiin Raumalle 1990-luvulla. Koska biomassan kysyntä tulee kasvamaan, olisi selvitettävä puubiomassan lisäämismahdollisuudet niin metsämaalla kuin muissa maaluokissa. Puun myynnin lisäämisessä avainasemassa on metsänomistusrakenteen kehittäminen sukupolvenvaihdoksia nopeuttamalla. FAKTA TÄSSÄ NUMEROSSA Pe tt er i K iv im äk i. Liikennepolitiikassa olennaista on kuljetusten kustannustehokkuuden parantaminen. JUSSI COLLIN METSÄTEOLLISUUDEN kasvavan puuntarpeen tyydyttämiseen on useita keinoja. Raumalle valmistunut tehdas vahvisti kuitupuun vuotuista kysyntää kolmella miljoonalla kuutiolla. ”Puun kuljetusmatka kilpailevalle laitokselle on pitkä. Näin ollen kilpailijoillakaan ei ole toisen tehtaan lähialueella varaa maksaa puusta enempää.” ”Tilanne olisi toinen, jos kilpailija valmistaisi samasta raaka-aineesta toisenlaista tuotetta, josta saatava kate mahdollistaa puunhankinnan korkeammalla hinnalla pitkänkin kuljetusmatkan takaa.” Leppänen muistuttaa, että 1990-luvulla kantohintojen muodostuminen ei perustunut vapaaseen kilpailuun. Luken tutkija Jussi Leppäsen laskelma osoittaa, että 1990-luvun alkuvuosina Satakunnan kantohinnat olivat aavistuksen alemmat kuin muualla Suomessa. Tehtaan lähellä ei saa huippuhintaa Leppäsen mukaan tehtaiden lähistöllä kilpailu puusta on vähäistä. Sivu 25 Uitosta Lönnrotin Kalevalan malliin Sivu 26 Naapureilla eri tyylejä metsänhoidossa Sivu 28–29 Jättipotti maaseu dulle Aaltopahvin pintaa » Kartongin tuotantoon uudistettu entinen paperikone tuottaa aaltopahvin pintapahvia, lineriä. Sivut 18–19 Säästöt kouraisevat Metso-ohjelmaa Sivu 20 Puolukkaa pukkaa, kun paikka on oikea Sivu 23 PILKKEITÄ Omintakeinen hirvikarkotin Sivu 24 Häätöyritykset eivät purreet Tarhoilta ja itärajan takaa levinnyt minkki tuli Suomeen jäädäkseen. AJASSA 3 8. MIKKO RIIKILÄ SUURINVESTOINNIT selluntuotantoon ja erityisesti ja Äänekoskelle valmistuva uusi sellutehdas ovat nostaneet metsänomistajien toiveita kuitupuun hinnan vahvistumisesta. » Uusi kartonkikone tuottaa vuodessa 390 000 tonnia lineria. Yksikkökustannuksia saataisiin alas lisäämällä suurten ajoneuvojen käyttöä puukuljetuksissa erityisesti pitkillä matkoilla. Sitä ennen läntisen Suomen mäntykuitupuumarkkinat kärsivät lähikysynnän puutteessa. Hallituksen jo lupaamien tierahojen sekä metsätilojen sukupolvenvaihdosten tehostamisen ja yrittäjämäisen metsätalouden lisäksi verotus tulisi valjastaa puunhankinnan tueksi. Luonnonvarakeskuksen, Luken tilastot osoittavat, ettei se siivittänyt Satakunnan kantohintoja nousuun muun Suomen tasoon verrattuna. Uuden tehtaan myötä erotuksen etumerkki muuttui, mutta pysyi pienenä. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 AJASSA Savolaissuupaltti taitaa rahankeruun Sivu 5 Kantokäsittely ei katoa mihinkään Vaikka kemeratuki on poistumassa, juurikääpää täytyy edelleen torjua. Uusia hinnoittelutapoja tulisi soveltaa etenkin aktiivisesti puuta myyvien metsänomistajien kanssa käytävään kauppaan. Sivut 6–7 Uutta tarjontaa istutusputkiin Sivu 7 Valio pahoinpiteli uusia harvennuksia Sivu 8 METSÄSTÄ Alppihirvet talvella aitojen taakse Sivut 16-17 Tutkijalla on omat konstinsa Anneli Jalkanen tuo tieteen näkökulman niin verkkokeskusteluun kuin metsänhoitoon. Pahimmillaan vuosina 1991–93 Satakunnassa ostettiin kuitupuuta kuukausittain vain muutamia tuhansia kuutiota. Selvityksen mukaan esimerkiksi runkoja rungonosahinnoittelun laajemmalla käytöllä saataisiin parannettua puun hinnan ja jalostusarvon yhteyttä sekä lisättyä loppukäytön läpinäkyvyyttä. Kuitupuun ostomäärät kohosivat. Puumarkkinoiden toimivuutta voitaisiin parantaa puukuljetuksia optimoimalla, puunkäyttäjien puunvaihtopörssillä sekä uusilla puun hinnoittelumalleilla. Yrittäjämäisen metsätalouden edellytyksiä tulisi parantaa tasavertaistamalla eri metsänomistusmuotojen kohtelua verotuksessa. Lisäksi kuitupuun kantohintoja junailtiin metsäyhtiöiden laittomassa ostokartellissa. Keskimäärin ero muuhun Suomeen oli alle puoli euroa. ”Puun myynnin ennakkovero ei olisi lisäkustannus metsänomistajille, mutta se kannustaisi myymään puuta”, Ojala toteaa. Ajoittain mäntykuitu oli uuHistoria ei lupaa hintapiikkiä Edellinen suurinvestointi ei tue odotuksia Äänekosken uuden sellutehtaan tuomasta kuitupuun hinnannoususta. Rauman vanha sellutehdas lopetettiin vuonna 1991. Osin puun hinnasta sovittiin laillisesti ostajaja myyjäpuolen kesken. tuu kun hakkuutähteet kasataan ajourille.” Hän toivoo myös metsäpolitiikan keinovalikoiman terävöittämistä
Myrskytuhojen määrään vaikutti se, että puut olivat myrskyalueella suurimmaksi osaksi vielä lehdessä ja lisäksi maaperä oli kostea ja roudaton.” Meteorologi Tuomas Bergman Ilmatieteenlaitokselta arvioi viime perjantain Valio-myrskyä.. Jos jätät vaikka kahdeksan sentin tyngän, saat seuraavaksi kesäksi siihen kahdeksan raippaa riesoiksi.” Kisi Ruotsalaistiedon mukaan puita lahottava juurikääpäsieni voi tarttua jopa kaksi senttiä leveään kantoon. ”Hämärästi palautuu mieleen aika Metsähallituksen jätkänä. Pykälien sisältö on harkittava vielä kerran, koska hallituksen päättämät säästöt leikkasivat niin ison siivun valtion tuesta metsätaloudelle. Torjunta-aineen levittämisestä vastaavat käytännössä koneyrittäjät. 4 8. Kuvassa vajaan parin viikon kapulat. Sitä ei saa tapettua millään.” Suden jälki ”Paju pitää mieluiten kiskoa pois maasta juurineen, mikäli kärsivällisyys riittää (jotkut myrkyttää), eikä sekään lopeta pajun elämää, mutta vähän hidastaa. Useita senttejä paksuja havupuita katkotaan jo taimikon harvennuksessa. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Ei 56% Kyllä 44% vas taa jia 23 6 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Vaikka metsänomistaja viime kädessä hyötyy juurikäävän torjunnasta, siitä on etua koko kansantaloudelle, kuten eräs puunostaja totesi äskettäin Metsälehden haastattelussa. Juurikäävän torjunta on entistä tärkeämpää, ja varsinkin niissä metsissä, missä tuhosientä ei vielä ole. ??. Paju on minusta paras. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Maatalousneuvoja kertoi pitkien kantojen lahoavan nopeammin ja vesomisen olevan vähäisempää. ??. Jossakin vaiheessa työnjohtaja perusteli, että pitkään kantoon katkaistu vesa lahoaa nopeammin kuin lyhyeen kantoon.” Harrastelija ”Yleensä jätän raivatessa lehtipuille 30–40-senttisen kannon. Juurikäävän leviämistä ehkäisevää kantokäsittelyä tehdään energiaharvennuksista lähtien. Päinvastoin, puunkäytön lisääntyessä paine kesäkorjuuseen kasvaa. Kannosta sieni leviää juuristoon ja vieressä oleviin eläviin puihin. Metsänomistajan on voitava luottaa siihen, että korjuusta huolehtivat metsäammattilaiset kantavat vastuuta metsien terveydestä. Ruotsalaistutkimus panee kuitenkin miettimään. Vaikka kantokäsittelyn tuki poistuu, valtio lupaa pitää huolta metsien terveydestä. Kun uusi laki vihdoin monen yrityksen jälkeen tuli kesäkuussa voimaan, se joudutaan saman tien avaamaan uudelleen. Onneksi taimikonraivaaja voi aina luottaa sieni-itiöiden luonnolliseen torjujaan: kylmään ilmaan. Juurikääpä otettava tosissaan ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi NÄKÖKULMA SITAATTI Juurikääpä on huolestuttavasti levinnyt entistä laajemmalle alueelle Suomessa. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Riskiä lisää myös ilmaston lämpeneminen, jonka seurauksena myrskytuhot lisääntyvät. Raivaussaha kannattaa käynnistää keskimäärin marras-huhtikuussa, jolloin ilmassa ei itiöitä ole. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Toivottavasti uusi tilanne antaa puunostajien ja -korjaajien neuvotteluille paremman pohjan. Kun kelit taas lämpenevät, muut sienet ehtivät juurikääpää aiemmin kiinni kantoon ja haitallinen laho ei leviä. Ei kuitenkaan niin, että kantoon jää lehtipuissa oksia. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 AJASSA LUKIJAKUVA Oletko maksanut vapaaehtoisen menekinedistämismaksun. Näin ei juuri tapahdu luonnonoloissa, mutta teoriassa lähes jokainen kanto on riski. Tähän asti valtion tuki on määritellyt korvaustason, mikä yrittäjien mielestä ei ole kattanut kustannuksia. Kyllä se ainakin sillä paikalla piti paikkansa.” Aukusti ”Kannattaa jättää pitkät kannot raivatessa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Viimeksi viikko sitten Valio-myrsky avasi uutta tartuntapintaa itiöille. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Jos tarvitsee tehdä uusi raivaus, on huomattavasti nopeampaa sahata vanhat kannot poikki vesoineen kuin ruveta erikseen poistamaan moninkertaista runkomäärää.” Puun takaa ”Kun heti sotien jälkeen pikkupoikana olin naapurille kaatamassa pellonraivausalueelta lehtipuuvesakkoa, piti hakkuu tehdä nimenomaan pitkään kantoon. Jo nykyisellään metsien sertifiointi edellyttää, että riskialueilla kannot suojataan hakkuissa, mutta laki antaa metsille vielä vahvemman suojan. Jos puuta hakattaisiin vain talvisin, taudin uhka olisi paljon pienempi, mutta paluuta vanhaan ei ole. Metsätuholakiin on tarkoitus lisätä pykälä, joka velvoittaa metsän hakkaajaa huolehtimaan juurikäävän torjunnasta. Uusi kysymys: Oletko tyytyväinen saamiisi metsäpalveluihin. VALTTERI SKYTTÄ Raivaaja viihtyköön viileässä Kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran uudistaminen on osoittautunut varsinaiseksi kovan onnen hankkeeksi. Vesominen kun saa siten liikaa mahdollisuutta kasvuun.” Pinsiön vaari ”Itse jätän leppään 40 sentin kannon, kolmen vuoden päästä sen saa potkaisemalla nurin. Suorittava porras Kelpo pino mäntykuitua Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Silloin vesuri oli taimikonhoidon työkalu. Pihkapuu taas kuolee, kunhan vaan jostakin katkoo. Parhaillaan lausuntokierroksella olevasta lakiesityksestä on poistettu kokonaan kaksi työlajia, joista toinen on juurikäävän torjunta. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi ”Leimikko aloitettu heinäkuun lopulla, pinta-alaa runsas 40 hehtaaria
Luonnonsuojelun arvotkaan eivät ole ikuisia. koululaisten Metsävisa, Lahden Sibeliustalon kohdennettu keräys ja puurakentamisen professuuri Aalto-yliopistoon. Lisää vaikuttavuutta vähemmällä rahalla. » Varat menekinedistämismaksuista. Painotukset ja tärkeysjärjestykset vaihtelevat nopeasti, ja tapahtumat maailmalla sotkevat hyvät suunnitelmat. Kaikkien etu Menekinedistämismaksu maksetaan vuosittain noin 40 prosentista puukauppoja. Käsitys tärkeistä suojeluarvoista elää ja muuttuu sekä tietämyksen lisääntyessä että kokonaistilanteen muuttuessa. » Rahoituskohteita mm. Uudistettu suojelumalli toteuttaisi paremmin suojelun perimmäisen tavoitteen – luontoarvojen edistämisen. Siksi on huono uutinen, että rahoitusta leikataan. Jos maksu nousee yli 20 vuotta metsäalan puolesta Menekinedistämismaksulla on tuettu niin koululaisten metsäretkiä kuin puurakentamistakin. Siitä lyön ainakin vetoa, että ikuinen sopimus tulee tuottamaan epäselvyytensä vuoksi riitoja. ??. 5 8. Onko se sitovampi kuin 50:n tai 100 vuoden sopimus. Säätiön tavoitteena on metsäalan toimintaedellytysten turvaaminen, puun käytön lisääminen ja metsäalan tutkimuksen rahoittaminen. Suojelusopimuksista tulee siirtyä hoitosopimuksiin. Alku kankea Leikkaalla on takanaan lähes 40 vuotta puukauppaa Etelä-Savossa. Siinä sopimustavassa yksi metsänomistaja menee ja kuittaa suojelusta kertakorvauksen ja jättää tulevat omistajat nuolemaan näppejään. Kertakorvauksista pitää päästä juokseviin, metsän kasvuun pohjalta laskettuhin korvauksiin. Suojelusopimuksissa paino on ollut metsätalouden rajoituksilla, hoitosopimuksissa painotus olisi luontoarvoissa ja niiden ylläpidossa, kehittämisessä, osapuolien vastuissa ja hoidon rahoituksessa. Niissä yleensä ehdotetaan ikuista sopimusta. Mutta asialla voi olla myös hyviä vaikutuksia. Lokakuussa järjestettäviin juhliin on kutsuttu menekinedistämismaksujen keruussa ansioituneita. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 AJASSA Kukaan ei elä loputtomasti. ”Moni maksaa mielellään 20– 30 euroa. ”On kaikkien etu, että suomalainen puu käy kaupaksi”, hän sanoo. Ymmärrän halun tehdä riittävän sitovia sopimuksia, mutta kuinka sitova on ikuinen sopimus. Maksu on verovähennyskelpoinen. ??. Jos metsänomistaja maksaa maksun, sitoutuu myös puunostaja maksamaan samansuuruisen summan. AJANKOHTAINEN KOLUMNI Kuinka pitkä aika on ikuisuus. Jos metsänomistaja empii menekinedistämismaksun kanssa, hän alkaa keskustella. ”Kerron, mitä kaikkea maksulla on rahoitettu: koululaisten metsäretkiä, Metsämuseo Luston näyttelyitä, puurakentamista”, Leikas luettelee. Leikkaukset pakottavat kääntäämään lisää kiviä Metso-rahojen vaikuttavuuden takaamiseksi. Tavoitteitaan säätiö toteuttaa myöntämällä apurahoja. Sopimuksien kestossa epäselvä ikuisuus tulee muuttaa paremmin määritellyksi kestoajaksi irtisanomisehtoineen. Juokseva korvaus – oli se sitten vuoden tai vaikkapa kymmenen vuoden välein maksettava – on tulevien metsänomistajien motiivin kannalta tärkeä. Muutama keino nousee heti mieleeni. Kun metsänomistajat tuntevat hyvin, on helpompi kerätä maksuja.” Leikas toivoo, että muutkin metsänomistajien kanssa tekemisissä olevat kertoisivat menekinedistämismaksusta. Lisäksi se jakaa suojelun kulut pidemmälle aikavälille. Metsäsäätiö täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Metsänomistajat ajattelivat, että se on keino viedä heiltä rahaa. Menekinedistämismaksua hän on kerännyt kaikki ne 20 vuotta, kun sitä on kerätty. Pauli Leikas on heistä yksi. FAKTA Kun Pauli Leikas tekee puukauppoja, otetaan puheeksi aina menekinedistämismaksu.. ”Tällainen suupaltti savolainen osaa perustella hyvin, mutta etunani on myös se, että olen tehnyt puukauppaa kauan. Vielä vähemmän ikuisuutta on poliittisilla päätöksillä. Nykyään suhtautuminen on pääosin myönteistä”, Leikas kertoo. Vaikka tiede edistyy kukonaskelin niin epäilen silti, että aikani metsänomistajana on rajallinen. 50 euroon, alkaa summa tuntua liian suurelta”, Leikas kertoo. Ikuisuus kummittelee mielessäni myös siksi, että yhdistelmä ikuinen sopimus ja kertakorvaus ei ole oikeudenmukainen eikä motivoiva metsän seuraaville omistajille. Joko pitää hyväksyä muutos tai tehdä kirveen kanssa töitä luontoarvojen säilyttämiseksi. LIINA KJELLBERG, teksti PETTERI KIVIMÄKI, kuva M etsä Groupin metsäasiantuntija Pauli Leikas ei anna noin vain periksi. Viime vuonna maksuja kertyi 1,9 miljoonaa euroa. Ikuisuusasiat tulevat mieleeni aina, kun olen tekemisissä metsien suojelusopimusten kanssa. Siksi, että poliittiset suhdanteet ovat taas kerran muuttuneet, ja metsien suojeluohjelma Metson rahoitusta leikataan. ”Aluksi maksua oli vaikea yhdistää puukauppaan. » Jakanut apurahoja 30 miljoonaa euroa. Maksuista saaduilla varoilla rahoitetaan Suomen Metsäsäätiön toimintaa. Miksi tämä kaikki tuli mieleeni juuri nyt. JAAKKO TEMMES Kirjoittaja on helsinkiläinen metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Metsien suojelusopimukset ja niihin liittyen erityisesti Metso-rahoitus ovat tärkeitä koko metsäalalle. Ajatus metsän suojelusta, jossa luontoarvot säilyvät halutunlaisina ikuisuuteen, on kummallinen. Menekinedistämismaksua maksetaan pystykaupoissa 0,2 ja hankintakaupoissa 0,1 prosenttia puukaupan arvosta, vähintään kuitenkin kahdeksan euroa. Suomen Metsäsäätiö » Perustettu vuonna 1995 » Rahoittaa toimintaa, joka vahvistaa metsäelinkeinon elinvoimaa. Mikä nyt on uhanalaista ja tärkeää, ei välttämättä ole sitä huomenna ja päinvastoin. Ei ikuisuutta ole metsässäkään. Toinen ajankohtainen etu olisi se, että budjetin pienenevillä Metso-rahoilla saataisiin alulle aiempaa suurempi määrä suojelupinta-alaa. Menekinedistämismaksu on puukaupan yhteydessä perittävä vapaaehtoinen maksu. Niistä metsänomistajista, joiden kanssa Leikas on tehnyt puukaupat, 60–70 prosenttia on maksanut maksun. Metsänomistajana näen, että kasvillisuus muuttuu koko ajan
Sienitutkimusten ohella Hantula on mukana työryhmässä, joka miettii parannusta kasvituonnin valvontaan. Ehdotettu omavalvonta on halpa ja hyvä ratkaisu. Etenkin elävien kasvien kauppa tulisi saa. Puuta kannattaa myös pyrkiä myymään talvileimikkoina. Hantulan mukaan biologisin perustein katsottuna kaikki kannot tulisi käsitellä, mutta poliittinen valinta määrää varsinaisen käsittelyrajan. Myös vieressä ollut koivu kuoli. Suomen metsistä 80 prosenttia on kuusta ja mäntyä. Omavalvonta avuksi Hantulan mukaan tuen mahdollinen loppuminen ei vähennä torjunnan tärkeyttä. Männynjuurikäävän aiheuttama tyvitervastauti tappoi männyn. Kuusikoissa lehtipuusukupolvi on yksi keino, mutta taloudelliset seikat ja hirvituhot rajoittavat tätä.” Hantulan mukaan juurikääpää tuhoavia viruksia tutkitaan, mutta lisää perustutkimustietoa tarvitaan. Juurikääpää tutkiva Luonnonvarakeskuksen professori Jarkko Hantula törmäsi havupuita lahottavaan ja tappavaan juurikääpäsieneen omalla kesämökillään. Kymmensenttistä kantoa on käytetty käsittelyrajana”, Hantula kertoo. AJASSA 6 8. Viimeisimmät ruotsalaistutkimukset ovat osoittaneet, että kantokäsittely on tehokas torjuntamuoto alueilla, joilla juurikääpää ei ennalta ole. Eri-ikäisrakenteista eli jatkuvaa kasvatusta harkitsevien pitää Hantulan mukaan varmistaa, ettei alueella ole juurikääpää. Kollega sanoi, että se on oikein metsäpatologian professorille”, Hantula naurahtaa. Pienaukkoja poimintahakkuissa kantoja syntyy koko ajan. Metsäkoneenkuljettajaa motivoi, kun hän valvoo itse käsittelytyön jälkeä.” Juuriston ohelle kantopinta on lahottajasienen leviämisreitti ja hakkuut tuottavat tuoreita kantoja. Vastuu torjunnasta ja kustannuksista on metsänomistajan lisäksi metsäalan toimijoilla, sillä puut kaataa metsäkoneurakoitsija ja kaatotyön tilaa puunostaja. Valtio kaavailee silti lopettavansa juurikäävän torjuntaan eli kantokäsittelyyn tarkoitetun kemeratuen. ”Ruotsalaistiedon mukaan juurikääpä voi tarttua kaksisenttiseenkin kantoon, mutta luonnonoloissa näin ei juuri tapahdu. ”Ensiarvoisen tärkeää on, että käsittelyn laatua valvotaan. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 VALTTERI SKYTTÄ teksti ja kuvat S attuma järjestää asiat joskus osuvalla tavalla. ”Metsän eri-ikäisrakenteinen kasvatus on ongelmallista juurikäävän suhteen. ”Tämän hetken valvonta ei riitä vierasperäisten metsätuhonaiheuttajien suhteen. Tasaikäisrakenteisessa kasvatuksessa kanKantokäsittely kannattaa yhä Vaikka kantokäsittely on poistumassa kemeratukien listalta, juurikääpää pitää edelleen torjua. Riski ulkomailta tulevaan puutautiin on Suomessa olemassa. Energiapuuhakkuista ylöspäin Syksyn kiivaimman raivausajan lähestyessä on jälleen noussut esille kysymys, kuinka suuret kannot tarvitsevat kantokäsittelyä. Luonnonvarakeskuksen Vantaan yksikön pihamaalla on esimerkki juurikääpätuhosta. ”Jos kemeramuutos toteutuu, kustannus juurikäävän torjunnasta siirtyy yhteiskunnalta metsänomistajalle. ”Männynjuurikäävän aiheuttama tyvitervastauti tappoi kaksi yli satavuotiasta mäntyä mökin pihasta. Talvihakkuita kannattaa suosia ja kesähakuissa ehtona on huolellinen kantokäsittely. Metsänomistaja ei välttämättä saa itse hyötyä käsittelystä, vaan joku metsää perivistä jälkipolvista”, Hantula sanoo. ”Vaikka jokainen käsittelemätön kanto on riski, perkausja raivaustaimikot eivät ole sellainen ongelma juurikäävän kannalta, että kantokäsittely olisi taloudellisesti järkevää.” Taudinaiheuttajia ulkomailta. Tämä merkitsee siis kantokäsittelyä energiapuuhakkuista ylöspäin. Metsänomistajan kannattaa silti hoitaa taimikoitaan kylmään vuodenaikaan marras–huhtikuussa, jolloin itiöt eivät leviä. HAASTATTELU topintoja syntyy harvemmin”, Hantula sanoo. ”On tehokkaita keinoja estää juurikäävän tartunta, mutta jo tartunnan saaneille kasvupaikoille ei voi tehdä oikein mitään. Männynja kuusenjuurikäävät aiheuttavat vuosittain 40–50 miljoonan euron tappiot metsätaloudelle
kossakin. Lakiuudistus on parhaillaan lausuntokierroksella, ja esityksen on tarkoitus mennä eduskunnan käsittelyyn marraskuussa. Uittokalusto päätti hyllyttää tuotemerkin tänä vuonna. Lisäksi yrittäjämäiseen metsätalouteen kannustetaan veroeduilla. Se voi tarjota iloisen hintayllätyksen. Työlajeista häviävät juurikäävän torjunta sekä terveyslannoitus. Suometsän hoitotyönä tehtävään tuhkalannoitukseen tukea kuitenkin saa jatkossakin. Tukitasoa lasketaan metsäteiden rakentamisessa muualla kuin Pohjois-Suomessa ja suometsän hoidossa, eli käytännössä ojitusalueiden kunnostuksessa. Puun tarjontaa vahvistetaan myös Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmiä sekä sähköisiä palveluita kehittämällä, mikä tarkoittaa lähinnä Metsään.fi-palvelua. Samalla merkillä aletaan valmistaa myös sinisiä istutusvakkoja. Jatkossa Veme valmistaa istutusputkia uudella, suomalaisuutta korostavalla nimellä. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 MIKKO HÄYRYNEN HALLITUKSEN esitys ensi vuoden budjetiksi leikkaa kemeraa 12 miljoonalla 55 miljoonaan euroon. Muutokset tulevat voimaan vuoden vaihteessa. Muita merkittäviä toimia ovat puurakentamisen edistäminen säädöksiä ja rakentamismääräyksiä purkamalla, metsäteollisuuden investointien ja mekaanisen metsäteollisuuden edistäminen sekä biotalouden tutkimusja innovaatio-ohjelmat. Tuki ohjataan nykyistä selkeämmin riukuuntuneisiin kohteisiin säätämällä puuston keskiläpimitalle yläraja. Maaja metsätalousministeriön vastuulla on puun markkinoille tulon edistäminen. Nimeä ei toistaiseksi ole julkistettu. da puhtaaksi sen mukana leviävistä taudinaiheuttajista ennen kuin jompikumpi pääpuulajeista rupeaa kuolemaan joukolla.” taa loppua käytännölle, että loppuvuonna myönnettyjä kemeratukia on maksettu seuraavan vuoden rahoista. Budjettirahoitusta on varattu kolmen vuoden ajalle 13 miljoonaa euroa. Veme Oy on alihankintaan erikoistunut metallialan yritys, joka tekee muun muassa auton osia Uudenkaupungin autotehtaalle. Jatkossa juurikäävän torjunta ajatellaan vakiintuneeksi metsätaloustoimeksi, ja se kirjataan lainmuutoksella metsätuholain velvoitteeksi. Edistämisrahaa jaetaan hakemusten perusteella.. Lain vaatimaa ympäristötuen eli luontokohteiden suuremman suojelun hehtaarikohtaista korvausta nipistetään. Uusien putkien nimi on vielä salaisuus. Olemme lisäksi korjailleet Pottiputkea vaivanneita heikkouksia”, Vemen toimitusjohtaja Lasse Aaltonen kertoo. Kemerauudistuksessa ennallaan säilyy vain taimikon varhaishoidon tuki. Pottiputkena tunnetun punaisen istutusputken tuoteoikeudet siirtyivät Ruotsiin 2000-luvun alkuvuosina, kun Lännen Plantsystems myytiin taimitarhatekniikkaa valmistavalle BCC-yhtiölle. Torjuntavastuu ja torjunnan kustannukset tulevat metsän hakkaajalle eli käytännössä korjuuyrittäjälle tai omatoimiselle hankintahakkaajalle. Istutusputkia myydään Suomessa vuosittain muutamia tuhansia kappaleita. Veroja muiden muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta, mutta vielä ei ole selvää mitä muutokset ovat ja mihin vedetään yrittäjämäisen metsänomistuksen raja. Yritys on viime vuosina kasvanut nopeasti. Veme Oy valmistaa istutusputkia ensi kevään tarpeisiin Laitilassa. Rahaa osoitetaan puun liikkeelle saamiseen. Sen jälkeen Veme jatkoi istutusputkien valmistamista Uittokaluston lukuun Finnputki-nimellä. Samalla putken väri muuttui siniseksi. Nuoren metsän hoidon hehtaaritukea lasketaan parillakymmenellä eurolla. Vemen tarkoitus on myydä istutusvälineitä suoraan asiakkaille. Putkien valmistus jatkui Suomessa vuoteen 2010, kunnes uusi omistaja siirsi myös tuotannon Ruotsiin. Vakka on hieman perinteistä Lännen/BCC:n vakkaa tilavampi. Jatkossa pystymme alentamaan putkien ja vakkojen hintaa merkittävästi”, Lasse Aaltonen lupaa. Juurikäävän torjunta muuttuu velvoitteeksi Juurikäävän torjunnan hallinnointi on kuluttanut suhteellisen paljon Suomen metsäkeskuksen resursseja. Sininen väri säilyy jatIstutusputkien valmistus jatkuu sittenkin Suomessa Laitilassa toimiva Veme Oy jatkaa istutusputkien tekemistä. Lakiluonnoksen mukaan maaja metsätalousministeriö voi keskeyttää tukihakemusten hyväksymisen, jos vuosittaista myöntämisvaltuutta ei ole enää riittävästi. ”Tähän asti putket ovat myyty asiakkaille useiden välikäsien kautta ja ne ovat lisänneet oman katteensa tuotteen hintaan. Se tarkoitFAKTA Jarkko Hantula » Luonnonvarakeskuksen metsäpatologian professori » 54-vuotias » Asuu Vantaalla, vaimo ja kaksi lasta » Harrastaa maastohiihtoa ja tieteellisen maailmankuvan levitystä MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva MAAILMANLAAJUISESTI tunnettu istutusputki on suomalainen keksintö. AJASSA 7 8. Niitä on valmistettu 1970-luvulta alkaen, ja pääosan aikaa asialla on ollut Veme Oy. Yrittäjämäisen metsätalouden rajaa haetaan Hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeelle osoitetaan kolmen seuraavan vuoden aikana budjettivaroja 50 miljoonaa euroa, josta ensi vuodelle 14,5 miljoonaa. Siihen pyritään etenkin metsätilojen keskikokoa kasvattamalla ja sukupolvenvaihdoksia vauhdittamalla. Vaikka torjunta poistuu kemerasta, niin torjunta ei kuitenkaan vähene vaan tiukkenee. Välineillä luvassa hinnanlaskua Sekä istutusputket että vakat ovat täysin kotimaisia. Tänä vuonna sen liikevaihto kohoaa noin 11 miljoonaan euroon. Kemeraan suurremontti Budjetti karsii kemerasta lähes viidenneksen. ”Meillä on työkalut ja osaaminen istutusputkien valmistukseen
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon metsäneuvoja Ari Vesterinen arvioi, että Vesannossa puita on saattanut kaatua noin 10 000 kuutiota. ”Voimakkaimmat tuulet maa-alueella mitattiin Toholammilla, jossa tuulennopeus kohosi 26,4 metriin sekunnissa. Pahimmillaan se voisi estää hakkuiden lisäämisen näköpiirissä olevaa puun tarpeen kasvua vastaavasti. Hänen mukaansa vahingoittuneen puuston arvo kohoaa 20–50 miljoonaan euroon. Hänen mielestään ilmastoja hakkuutavoitteet voidaan yhdistää. Hiilitaseen kannalta voi olla myönteistä myös, jos biomassalla korvataan fossiilisia raaka-aineita energiatuotannossa.” Myllerin mukaan olennaista säilyttää tasapaino hakkuiden ja metsävarojen kasvun välillä. Metsätuholaki velvoittaa korjaamaan tuhopuut, kun kuusia on hehtaarilla kaatunut yli 10 kuutiota ja mäntyjä yli 20 kuutiota. Arviot myrskyssä kaatuneiden puiden määrästä olivat alkuviikosta vielä alustavia. Myrskyn kaatamien puiden korjuu on vaarallista, joten työ kannattaa jättää ammattilaisille. Vierailulle osallistunut komission ympäristöpääosaston saksalainen kansliapäällikkö Jürgen Müller muotoili kantansa diplomaattisesti. Hajakaadot voi jättää metsään Yksittäisten tuulenkaatojen ja muutaman kaatuneen puun ryhmät on taloudellisesti edullisinta jättää korjaamatta. Vuoden 2013 Seija-, Einoja Oskari-myrskyt kaatoivat yhteensä nelisen miljoonaa kuutiota puuta. AJASSA 8 8. Tällöin lain raja täyttyy, kun puita on kaatunut vajaat 200 hehtaarilta. Ilmatieteenlaitoksen meteorologi Pauli Jokinen kertoo, että voimakkaimmat tuulet keskittyvät Vaasa–Lappeenrantaja Oulu–Ilomantsi-linjojen väliselle alueelle. Tämä oli komea johdatus suomalaiseen biotalouteen. Valio-myrsky riepotteli erityisesti äskettäin harvennettuja kasvatusmetsiä. Tuhojen korjaamista aloiteltiin Pohjois-Savossa viikonloppuna. Runsaammat tuulenkaatoryhmät on syytä korjata metsätuhojen, kuten kuusikoita vaivaavien kirjanpainajakuoriaisten, torjumiseksi. ”ONNEKSI VALTAOSA PUISTA ON KAATUNUT JUURINEEN.” MIKKO RIIKILÄ KESKI-SUOMEN Toivakkaan Tornatorin tilalle maastoutettu EU-komission monikansallinen joukko oli vaikuttunut suomalaisista, älypuhelimiin tukeutuvista metsätietojärjestelmistä, jotka EU-väki vakuuttui metsätietojärjestelmistä EU:n komission virkakunta sai ihastella sekä ruskaa että suomalaisia metsätietojärjestelmiä. luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja monimuotoisuuden tarkasta vaalimisesta. Onneksi valtaosa puista on kaatunut juurineen, joten ne eivät pilaannu nopeasti, ja säät ovat kylmenemässä, joten aikaa tuhopuiden korjuuseen on hyvin.” Suomen Metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen ennakoi, että kaikkiaan puita on kaatunut todennäköisesti 0,5–1,5 miljoonaa kuutiota. Tilannekuva näyttää yhtenäiseltä koko myrskyalueella. Tämä ei muuta miksikään sitä, että EU:n komissiossa viritellään Suomen metsätaloudelle hankalia haasteita, esimerkiksi metsien roolin korostamista ilmakehän hiilidioksidin nieluna. ”Keskitymme suojelemaan arvokkaita elinympäristöjä talousmetsissä. ”Puita on kaatunut tuoreilta harvennusja siemenpuualoilta sekä hakkuualojen reunoilta”, kertoi metsänhoitoyhdistys Kalajoen toiminnanjohtaja Juha Rautakoski . opastavat niin koneet kuin metsurinkin työmailleen. ”Hajallaan olevien myrskypuiden korjuu on hidasta. ”Metsien sitoma hiili varastoituu esimerkiksi rakentamiseen käytettävään puutavaraan. Samalla metsiin muodostuu kuolevaa lahoValiomyrsky runteli Valio-myrsky kaatoi puita äskettäin harvennetuissa metsissä ja aukkojen reunoilla. Ensiharvennuksen jälkeen männikössä kasvavien runkojen keskikoko on tavallisesti reilut 100 litraa. Karhapäällä oli tärkeä viesti korkea-arvoiselle vierasjoukolle. Puita kaatui arviolta miljoona kuutiota. ”Ei paperikarttoja. Onko teillä siis niin kattava verkko, että saatte metsästäkin yhteyden internetiin?” Ihmetys lisääntyi entisestään, kun Tornatorin liiketoimintajohtaja Ari Karhapää esitteli ilmakuva-aineistoa, jossa vierailukohteena olleen uudistusalan siemenpuut erottuivat yksin puin. Digitalisoitujen metsätietojen kattavuus toi katetta isäntien vakuuttelulle. Tuulen suunta oli lännen ja luoteen välillä.” Metsätuhot keskittyvät samalle vyöhykkeelle. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva V iime perjantaina eteläisen Suomen yli pyyhkäissyt Valio-myrsky riepotteli metsiä Perämeren rannikolta aina Pohjois-Karjalaan. Ei ehkä ollut sattumaa, että vierailukohteella mättäät helottivat puna-sinisinä puolukkaa ja mustikkaa. Koemme sen tehokkaammaksi tavaksi vaalia metsäluonnon monimuotoisuutta kuin laajat suojelualueet.” ”Tavoitteet yhdistettävissä” Yhtä lailla vieraat vaikuttuivat syksyisestä, ruskan koristelemasta metsästä. Metsätalouden kestävyyden perusteista ei toivakkalaisella siemenpuualalla kuultu epäileviä ääniä. Suurimmat tuhot ovat aukkojen laidoilla, joissa nurin on tyypillisesti 50–100 kuution eriä. puuta, joka tarjoaa elinpaikkoja monille uhanalaisille eliöille
Metsä on monelle mieluinen liikuntapaikka kaikkina vuoden aikoina. Kirja sisältää 55 harjoitusta, jotka parantavat fyysisen ja psyykkisen kunnon välistä yhteyttä. Menetelmä auttaa eri elämänvaiheiden ja terveiden elämäntapojen pohtimisessa sekä liikuntamotivaation vahvistamisessa. Hinta 32 € Muista myös. www.metsakustannus.fi Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin Metsämieli-menetelmä on uudenlainen, innovatiivinen tapa yhdistää metsäympäristö ja mielentaitojen harjoittaminen. Omien vahvuuksien, ajatusten, tunteiden ja voimavarojen tunnistaminen tuo liikkumiseen uutta syvyyttä, merkitystä ja mielenkiintoa. Huomio suunnataan mielentaitojen lisäksi fyysisen kunnon harjoittamiseen. Metsämieli-menetelmässä luonnon, liikkumisen ja mielentaitoharjoitusten hyödyt yhdistetään kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaksi ohjelmaksi. Hinta 32 € Metsämieli – kehon ja mielen kuntosali Sirpa Arvosen uutuuskirjassa hyödynnetään metsää liikunnan ja terveyden lähteenä. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh
Se on Virossa poikkeuksellista: keskimäärin yksityismetsät ovat noin kymmenen hehtaarin suuruisia. ”Hakkuuala muokataan syksyllä ja taimet istutetaan ensi keväänä”, Ehrpais sanoo. Noin puolet siitä on yksityisessä omistuksessa. Puiden laatu on huono, ja leimikosta saatava kantohinta jää noin 5 000 euroon. Nissin kunnassa Tallinnan lounaispuolella sijaitseva metsä on hiljan vaihtanut omistajaa. Hän ostaa metsää vuosittain 40–50 hehtaaria. Puolet metsää Viron pinta-alasta reilu puolet eli 2,2 miljoonaa hehtaaria on metsää. AJASSA 10 8. 50 km VIRO Tallinna V EN Ä JÄ Latvia Itämeri Tartto Pärnu Nissi metrin päässä Ehrpaisin kotitalosta. Uusi omistaja, Taavi Ehrpais , katsoo kolmen hehtaarin suuruista hakkuualaa tyytyväisenä. Katse on jo tulevassa: pian paikalla kasvaa laadukas kuusentaimikko. Ehrpais innostui metsänomistamisesta 15 vuotta sitten. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 LIINA KJELLBERG, teksti ja kuvat K uuset, haavat ja saarnet kaatuvat, kun hakkuukone etenee Pohjois-Virossa sijaitsevassa metsässä. Hän kertoo metsäpalstan olevan sellainen kuin virolaiset yksityismetsät ovat: luontaisesti syntynyt ja hoitamaton. Kaikkiaan Ehrpais omistaa metsää noin 900 hehtaaria. Molemmat ovat Viron yksityismetsien uusia omistajia. Ehrpais tietää maksaneensa metsästä liikaa, 2 500 euroa hehtaarilta. Osa entisistä metsänomistajista tai heidän perillisistään valitsi metsän sijaan rahallisen kompensaation, joten heidän palstojaan on myyty huutokaupalla. Vain prosentti kaikkiaan noin 97 000 yksityisTaavi Ehrpais ostaa vuosittain 40–50 hehtaaria metsää.. Valtaosa yksityismetsistä on syntynyt neuvostovallan aikana hylätyille pelloille ja laidunmaille eikä niiden hoitoon ole juuri panostettu. Yksityismetsäliiton projektijohtaja Kristel Arukask, Tornatorin Baltian aluepäällikkö Matti Kuusisto ja metsänomistaja ja metsäpalveluyrittäjä Taavi Ehrpais tarkastelevat Tornatorin maille istutettujen kuusentainten kasvua. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä kasvupaikka on hyvä ja metsä sijaitsee tien vieressä ja vain kahden kiloViron metsien uudet isännät Metsä yhdistää suomalaista Tornatoria ja virolaista Taavi Ehrpaisia. Neuvostoaikana yksityishenkilöt eivät saaneet omistaa metsää, mutta kun Viro vuonna 1991 itsenäistyi, alettiin metsiä palauttaa alkuperäisille omistajilleen
”Minä hoidan Tornatorin metsiä ja maksan toiselle metsäpalveluyrittäjälle siitä, että hän hoitaa minun metsäni”, hän virnistää. Se omistaa Virossa reilut 52 000 hehtaaria metsää ja työllistää viiden oman toimihenkilön lisäksi seitsemän paikallista metsäpalveluyrittäjää. Viron Metsätilastollinen vuosikirja 2013 kertoo, että Viron yksityismetsissä hakattiin vuonna 2013 noin 7,3 miljoonaa kuutiometriä ja valtion metsissä noin 3,8 miljoonaa kuutiometriä puuta. m3 Sellun tuotanto 0,2 milj. Kuitu vientiin Toisin kuin Suomessa, Virossa puuta ostavat yksityismetsistä pääasiassa siihen erikoistuneet yritykset. Intoa metsänhoitoon Tornator on pitänyt Virossa matalaa profiilia, sillä metsäpalstoja on tullut tarjolle muutenkin. Lisää metsää tuloilla voi sen sijaan ostaa verottomasti. Apua tilastotietojen keruuseen on saatu myös Luken tutkija Sari Karviselta. Ehrpaisin mukaan tukkipuu käytetään kotimaassa, kuitupuu menee vientiin ja polttopuusta, joka on Virossa oma puutavaralajinsa, osa käytetään kotimaassa ja osa menee vientiin. t Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden osuus kokonaisviennin arvosta 6 % 19 % Lähteet: Aastaraamat mets 2013, Metsätilastollinen vuosikirja 2014. Vuonna 2013 sahatavaran vientimäärät olivat noin 800 000 kuutiometriä, polttopuun 1,3 miljoonaa kuutiometriä ja sellun noin 140 000 tonnia. Valtion metsissä puun korjuusta ja myynnistä huolehtii valtion metsiä hoitava Riigimetsa majandamise keskus RMK. t 11 milj. Ehrpais hoitaa työkseen omia metsiään ja toimii metsäpalveluyrittäjänä. Pirstaleisuus haaste Viron suurin yksityinen metsänomistaja on suomalaisen Tornatorin tytäryhtiö Tornator Eesti OÜ. Tornatorin Baltian aluepäällikkö Matti Kuusisto ja Viron maajohtaja Riido Rosin vastaavat Tornatorin Virossa omistamista metsistä.. Yksi metsäpalveluyrittäjistä on Taavi Ehrpais. Yhtiön Viron maajohtajan Riido Rosinin mukaan metsäyhtiöillä on Virossa lisäksi yleisön silmissä huono maine. Se on verotuksellisesti kannattavaa, sillä osakeyhtiöt maksavat Virossa tuloveroa vain nostaessaan esimerkiksi osinkoa. Työt Tornatorin metsissä työllistävät niin, että oman metsän hoitoon ei juuri jää aikaa. ha (86 %) Yleisimmät puulajit kuusi, mänty, koivu, haapa kuusi, mänty, koivu Yksityismetsien osuus 53 % 53 % Suojeltua metsää 30 % 13 % Puuston vuotuinen kasvu 5,6 m3/ha 4,6 m3/ha Vuotuiset hakkuut 7,5 milj. Ne hoitavat puunkorjuun ja välittävät kee asian enimmäkseen myönteisenä, sillä ulkomaiset metsänomistajat työllistävät virolaisia metsäpalveluyrittäjiä. m3 Sahatavaran tuotanto 1,5 milj. Varsinkin metsänuudistamiseen pitäisi hänen mukaansa panostaa, sillä Viron metsät muuttuvat yhä lehtipuuvaltaisemmiksi. Hän nämetsänomistajasta omistaa metsää enemmän kuin 50 hehtaaria. Viron metsät kasvavat Suomen metsiä nopeammin, mutta metsätalouden haasteena on muun muassa metsien pirstaleisuus. Metsien hoito on Kuusiston mukaan Virossa Suomea halvempaa, mutta pienemmät ovat puusta saatavat tulotkin. ”Se juontaa historiasta. Kuitupuuta käyttäviä laitoksia on Virossa vain kaksi: havukuitua käyttävä Horizon Pulp and Paper ja haapakuitua käyttävä Estonian Cell. Poikkeuksellista on myös se, että metsänomistaja saa elantonsa metsästä. Valtaosa Ehrpaisin metsistä on hänen perustamansa yrityksen nimissä. m3 60 milj. Merkittävimmät vientimaat ovat Suomi ja Ruotsi. Lisäksi metsien kehitysluokkajakauma on erilainen”, Kuusisto sanoo. Moni yksityismetsänomistaja jättää hakatut metsät uudistumaan luontaisesti, jolloin tuloksena on lehtipuusto. Jõgisten mukaan Viron haasteena on saada yksityismetsänomistajat innostumaan metsänhoidosta. Viron maatalousyliopiston metsäbiologian laitoksen johtajan Kalev Jõgisten mukaan Viron metsistä noin kymmenen prosenttia on ulkomaisessa omistuksessa. Hakatusta puusta vajaat 40 prosenttia on tukkia, reilu viidennes kuitua ja noin neljännes polttopuuta. Samaan aikaan Virosta vientiin ulkomaille noin 2,8 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta. AJASSA 11 8. Lisäksi metsänhoitoon kuluu suhteessa enemmän rahaa. ha (52 %) 26,2 milj. Maassa panostetaan nyt puun energiakäyttöön, mikä lisää puun kysyntää. Tornatorin Baltian aluepäällikön Matti Kuusiston mukaan yhtiön omistajat halusivat kasvaa ulkomaille, ja Viro oli luonteva paikka. Lisäksi hän istuu yksityismetsänomistajien järjestön Yksityismetsäliiton johtokunnassa. Tornatorilla metsänhoito vie Virossa 20–25 prosenttia yhtiön puunmyyntituloista, kun Suomessa vastaava luku on tänä vuonna 13 prosenttia. Kaikkiaan Viron metsätalouden näkymät ovat hänen mukaansa kuitenkin hyvät. Tornator osti ensimmäiset metsäpalstansa Virosta vuonna 2007. Ehrpaisin metsäomaisuus onkin juuri kasvanut 12 hehtaarilla. puut asiakkailleen. ”Jos metsä kasvaa vain pajua ja leppää, ei sieltä saada päätehakkuussa kuin polttopuuta”, Jõgiste sanoo. t Paperin ja kartongin tuotanto 0,08 milj. Metsänomistajat tarvitsevat hänen mukaansa tietoa siitä, miten metsiä kasvatetaan ja miten niistä saadaan taloudellista hyötyä. Sahatavaraa Virossa tuotettiin vuonna 2012 noin 1,5 ja polttopuuta noin 3,2 miljoonaa kuutiometriä. Verosuunnittelua Ehrpais seisahtuu hakkuualan reunaan kasattujen saarnirunkojen luo. ”Metsän ostaminen on Virossa helpompaa kuin Suomessa, metsän hinta on alhaisempi ja kilpailu vähäisempää”, Kuusisto sanoo. ”Viron rehevämmät kasvupaikat edellyttävät useampia hoitokertoja. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 ”METSÄN OSTAMINEN ON VIROSSA HELPOMPAA KUIN SUOMESSA.” Metsät Suomenlahden molemmin puolin VIRO SUOMI Metsää (pinta-alasta) 2,2 milj. Sellua Virossa tuotettiin vuonna 2012 kaikkiaan noin 200 000 tonnia ja paperia ja kartonkia 80 000 tonnia. Hän on urakoinut Tornatorille neljä vuotta. t 11 milj. Hakkuumäärät nousivat 1990-luvulla ja laittomat hakkuut lisääntyivät, kun puunkorjuuta ei pystytty valvomaan.” Rosinin mukaan osa virolaisista ihmettelee myös, miksi maata myydään ulkomaalaisille. Pähkinäpensasta kasvaa Viron taimikoissa riesaksi asti. m3 10 milj. Tornatorin Virossa omistamien metsäpalstojen keskikoko on 12 hehtaaria ja ne sijaitsevat hajallaan ympäri maata
54,65 . Metsä-Weljet Oy:n hakkuukone harvensi kuusikkoa Varkauden lähistöllä PohjoisSavossa viime viikolla. Ensiharvennus 11,93 . 27,98 . 43,07 . 15,62 . 30,96 . LIINA KJELLBERG ENERGIAPUUN kauppa on edelleen pysähdyksissä. 22,48 . Harvennushakkuu 48,38 . AJASSA 12 8. 26,17 . 11,19 . 15,27 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,62 . Talvileimikoita on eteläisessä Suomessa parin leudon talven jäljiltä niin paljon rästissä, että niitä ostetaan vasta myöhemmin syksyllä. Uudistushakkuu 55,75 . 17,05 . 41,70 . Kuluneet pari talvea ovat olleet leutoja ja lyhyitä, joten energiapuuta on runsaasti varastossa. 55,67 . 40,38 . ”Hakkuutähteitä ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja”, Ojala sanoo. 46,52 . Uudistushakkuu 57,35 . 36,78 . 11,06 . 29,27 . ”Talvileimikoita on nyt turha tarjota myyntiin. Harvennushakkuu 47,49 . Etelä-Suomessa Stora Enso ostaa Ojalan mukaan jonkin verran harvennuksiakin, mutta Pohjois-Suomessa kauppa keskittyy lähinnä tukkileimikoihin. 16,52 . 10,26 . 44,69 . nousussa . 15,62 . 34,21 . ”Talvileimikoita on rästissä varsinkin Keskija Itä-Suomessa. 48,50 . 41,68 . 37,71 . 24,69 . 11,29 . 21,51 . 15,31 . 29,29 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,60 . 18,04 . Uudistushakkuu 56,56 . ETELÄ-SUOMI . 11,79 . Toiveissa kylmä talvi. 55,50 . 23,79 . 16,41 . Niin hyvin, että tukkileimikoita saisi Stora Enso Metsän ostojohtajan Esa Ojalan mukaan tulla tarjolle enemmänkin. 28,73 . Uudistushakkuu 56,37 . nousussa . Hankintahinnat 56,41 . 23,56 . 18,08 . nousussa . Lähde: Luke PUUKAUPPA Raakapuun hintatilastot, viikkojen 37–40 keskiarvo KOKO MAA . 29,52 . 17,35 . Niitä ostetaan sitten, kun nähdään, millainen talvesta tulee ja miten paljon talvileimikoita ehditään hakata.” Samaa sanoo MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen . 15,19 . Ojala ennakoi kysynnän vaihtelevan silloinkin huomattavasti eri puolilla Suomea. 14,95 . Stora Enso Metsän ostojohtaja Esa Ojala kertoo, että Stora Enso ostaa tällä hetkellä energiakäyttöön lähinnä hakkuutähdettä eli hakkuualoilta kerättyjä oksia ja latvuksia. 45,14 . 15,18 . Pohjois-Suomessa talvileimikoillakin on hyvä kysyntä, mutta kaikkiaan halutuimpia ovat Ojalan mukaan kesäkorjuukelpoiset leimikot. 18,11 . 15,26 . 17,18 . 10,63 . 28,91 . 21,33 . 46,44 . 14,34 . 16,44 . 17,42 . 15,51 . 15,32 . Ei voi kuin toivoa hyperkylmää talvea. Energiapuuharvennuksia yhtiö ostaa valikoiden. 24,08 . 16,50 . Harvennushakkuu 46,85 . 44,54 . Ensi talvi ratkaisee talvileimikoiden kysynnän.” Järvisen mukaan puukauppa on sujunut tänä vuonna odotetusti. 44,53 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,97 . 17,99 . 55,61 . Puukauppamäärät olivat syksyyn asti jälTukilla kysyntää Sahatavaran markkinat määräävät, millainen puukaupan loppuvuodesta tulee. 43,30 . 21,55 . 20,48 . 29,84 . 11,93 . 36,68 . 16,65 . 21,55 . Harvennushakkuu 48,74 . Ensiharvennus 11,55 . LIINA KJELLBERG, teksti MIKKO RIIKILÄ, kuva T ukkipuu käy nyt hyvin kaupaksi. 53,67 . 20,03 . 15,35 . nousussa . 22,89 . 17,15 . 18,36 . 17,70 . 58,20 . Ensiharvennus 12,35 . 20,90 . 29,37 . 29,52 . 46,86 . 14,64 . 24,83 . 54,31 . KYMI-SAVO . m3 Elokuussa metsäteollisuuden käyttöön yksityismetsistä hakattu puumäärä. 16,98 . 14,50 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,49 . 18,52 . 14,13 . 54,80 . LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 3,8 milj. Yhtiön Pohjois-Euroopan puunhankinnan ja metsätalouden johtajan Sauli Branderin mukaan ostot keskittyvät alueille, joilla yhtiöllä on voimalaitoksia. 53,90 . 29,85 . Ensiharvennus 11,06 . Energiapuuleimikoita UPM ostaa normaalisti vakituisilta asiakkailtaan, muilta valikoiden. 23,06 . 22,85 . Hankintahinnat 59,65 . Hankintahinnat 56,44 . 28,95 . 15,05 . ”Tilanne on erittäin harmillinen metsänomistajille ja hakeyrittäjille. 14,87 . Myös UPM ostaa energiakäyttöön lähinnä hakkuutähdettä, mutta jonkin verran myös kantoja. Se pelastaisi tilanteen jollain tavalla”, sanoo MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen . 54,78 . 52,60 . 53,14 . Hankintahinnat 54,39 . 23,40 . 14,96 . ETELÄ-POHJANMAA . Niitäkään ei osteta koko Suomessa, vaan sellaisilla alueilla, joilla hakkuutähteelle on käyttöä
Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Ostomäärien kasvun puolesta puhuu myös se, että puun tuonti ulkomailta on vähentynyt viime vuodesta. 41,14 . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 690 198 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 40 ”Sahoilla on merkittävä rooli tukin kysynnässä. 15,60 . 22,56 . 10,11 . 20,62 . LAPPI . 18,40 . 16,52 . 46,52 . 17,21 . Harvennushakkuu 45,92 . ”Viime vuonna alkuvuosi oli puukaupassa poikkeuksellisen vilkas, mutta tänä vuonna syksy on vilkkaampi”, Järvinen sanoo. 13,61 . 15,26 . 55,27 . nousussa . 13,91 . 45,33 . nousussa . 19,66 . AJASSA 13 8. 24,93 . Sahatavaran käyttömäärät ovat laskeneet kotimaassa ja Euroopassa jo pidempään, mutta nyt uhkatekijöitä näkyy Hakamäen mukaan myös korvaavilla markkinoilla Pohjois-Afrikassa ja Kiinassa. 15,68 . Hankintahinnat 55,16 . 52,32 . Tällä hetkellä sahatavaran markkinat vetävät kohtuullisesti. 17,76 . 20,92 . 43,34 . 17,44 . 14,71 . Sahatavaraa on markkinoilla kuitenkin melko paljon, joten hinnat ovat viime kuukausina olleet laskussa.” Suomen Sahat ry:n puheenjohtaja ja Isojoen Sahan toimitusjohtaja Esa Hakamäki arvioi, että sahoilla voi lähiaikoina olla edessä tuotannonrajoituksia. 25,83 . 23,24 . 17,77 . 17,36 . 15,08 . 24,53 . 26,36 . Hankintahinnat 53,50 . 30,33 . 21,91 . 43,65 . 54,19 . ”Samalla kun hinnat laskevat, heikkenee suomalaisten sahojen kilpailukyky”, Hakamäki sanoo. 11,49 . 10,96 . 12,52 . 24,50 . 16,26 . 19,80 . 22,34 . Ensiharvennus 12,23 . Uudistushakkuu 56,14 . nousussa . Ensiharvennus 11,98 . 11,32 . 16,20 . Puukauppa hiljeni viime syksynä niin paljon, että viime vuoden ostomääriin pääseminen ei vaadi erityisempää ihmettä”, hän sanoo. 15,26 . ”Sahatavaran tarjonta on viime kuukausina kasvanut Pohjois-Afrikassa. 13,22 . 34,94 . 18,71 . Uudistushakkuu 51,88 . 46,36 . 50,56 . 10,30 . LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 KESKI-SUOMI . Hankintahinnat 55,84 . Ensiharvennus 10,81 . SAVO-KARJALA . 14,40 . 30,66 . 52,01 . 15,10 . 52,72 . Hankintahinnat 55,40 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,45 . 53,36 . 11,06 . nousussa . 44,92 . Tuonti laskussa Kaikkiaan sahatavaran näkymät ovat Hakamäen mukaan epäselvät. jessä viime vuoden kauppamääriä, mutta ero on hiljalleen kaventunut. 54,29 . ”Puun ostotarvetta katsotaan sen mukaan, miten hiljaiseksi talvi menee”, hän sanoo. Uudistushakkuu 57,14 . 40,83 . 29,55 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Harvennushakkuu 45,73 . 28,97 . Taustalla on Venäjän ruplan arvon heikkeneminen suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin. 44,54 . Tukkipuun, kuitupuun ja metsähakkeen tuonti oli tämän vuoden tammi-heinäkuussa kaikkiaan kymmenisen prosenttia alhaisempi kuin samaan aikaan viime vuonna. Kuitupuun pitkään jatkuneen ylitarjontatilanteen hän ennakoi helpottavan sitten, kun uudet investoinnit, kuten Stora Enson Varkauden paperitehtaan uusi tuotantolinja ja Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas, alkavat kunnolla vaikuttaa puukauppaan. 17,34 . 14,47 . 15,85 . 41,65 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 48,50 . 12,66 . 27,76 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 19,53 . KAINUU-POHJANMAA . 24,24 . 17,51 . 13,84 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,11 . 15,35 . 14,88 . 26,06 . 17,19 . Harvennushakkuu 47,16 . 27,71 . Harvennushakkuu 48,15 . Järvinen arvioi kuitenkin, että puukaupassa päästään tänä vuonna viime vuoden lukemiin. Uudistushakkuu 49,60 . 36,70 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,51 . Ensiharvennus 10,61 . Ostomäärät viikolla 40 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 14 904 Pohjanmaa 22 292 Lounais-Suomi 42 681 Häme-Uusimaa 35 829 Kaakkois-Suomi 43 204 Pirkanmaa 32 974 Etelä-Savo 90 915 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 54 298 Keski-Suomi 66 260 Pohjois-Savo 56 029 Pohjois-Karjala 112 390 Kainuu 31 149 Pohjois-Pohjanmaa 70 658 Lappi 16 611 Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2011 2012 2013 2014 2015 viikot 1–40, 2015 2014 2013 Koko maan viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ €/m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 Kantohintojen kehitys Lapissa 12 24 36 48 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Ylitarjonta näkyy hinnoissa”, Hakamäki kertoo. 28,47 . Varsinkin sahatavaran vienti Venäjältä Egyptiin on lisääntynyt. 14,10 . 44,44 . Monet sahat käyvät edelleen täysillä, mutta loppuvuodesta puukauppa voi muuttua maltillisemmaksi. 15,84 . ”Nykyiset ostomäärät riittävät nostamaan puukaupan viime vuoden lukuihin. 29,37 . 15,32 . Myös sahatavaran vienti Kiinaan on lisääntynyt. Sahatavaraa riittää Se, mitä puukaupassa loppuvuonna tapahtuu, riippuu Järvisen mukaan pitkälti sahatavaran markkinoista.. 42,96 . Sielläkin tuloksena on hintojen lasku. 49,52 . Pohjois-Afrikkaan viedään Suomesta varsinkin mäntysahatavaraa, Kiinaan kuusisahatavaraa. 15,56
Kannattaa tarkkailla matkailuun liittyvien paikkojen lähialueita, taajamametsiä, virkistysalueita ja yksittäisten maanomistajien säästämiä maisemametsiä. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 M E T S Ä S T Ä 14 Sopii virkistysalueille. Missä männyn eri-ikäiskasvatusta voi nähdä. Kiistellyllä lapsella on monta nimeä – eri-ikäinen, erirakenteinen tai jatkuva kasvatus, eikä menetelmän alamenetelmillä ole vakiintuneita käsitteitä. Kyse ei ole yhdestä metsänhoitomenetelmästä, vaan eri-ikäisyyttä on erilaista ja eri syistä syntynyttä. Eri-ikäisyyteen liittyy monia kysymyksiä, joihin metsäntutkimuksella ei – ainakaan vielä – ole vastausta. ”Syyt voivat olla maisemallisia tai mutkan kautta taloudellisia, kuten esimerkiksi matkailukeskusten Eri-ikäiskasvatus tuottaa laatumäntyä Jos haluaa kasvattaa laatupuuta ja pitää metsän puustoisena, tarjoaa eriikäiskasvatus vastauksen molempiin. Yksinkertaisimmillaan eri-ikäiskasvatus on kaksijaksoinen metsä, jossa on ylispuusto ja sen alle taimettunut nuorennos. Männyn eriikäiskasvatuksessa kaksi selvästi eriikäistä puujaksoa kehittyy rinnakkain.. Soveltuu myös EteläSuomeen Luonnonvarakeskuksen tutkija Sauli Valkonen sanoo, että eri-ikäiskasvatus sopii sinne, missä metsä halutaan säilyttää puustoisena ”muista syistä”. Mänty ei uudistu tiheän valtapuuston alikasvoksena eikä kuusen tapaan puhkea kasvuun varjostuksesta vapauduttuaan. Eri-ikäiskasvatus toimii parhaiten niin, että ylispuuston, taimikon ja nuoren metsän kehitysvaiheet vaihtelevat ja kaksi selvästi eri-ikäistä puujaksoa kehittyy rinnakkain. Männylle ei sovi samanlainen eri-ikäiskasvatus kuin kuuselle. Siksi myös yksiselitteisten kasvatusohjeiden antaminen on hankalaa, koska eri-ikäistä mäntymetsää voi kasvattaa monella tavalla. Toisaalta voi olla eri-ikäinen puusto ilman ikäluokkien jaksollisuutta. 8. METSÄNHOITO MIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuvat M ännyn kasvattaminen eri-ikäisenä on sekä harvinaista että erilaista
Ero perinteiseen siemenpuumenetelmään on, että ylispuita vähennetään, mutta ei koskaan poisteta kokonaan, vaan niitä jätetään säilyttämään puustoista vaikutelmaa ja tuottamaan laatupuuta. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 ympäristössä, tai kun muuten vain ei halua avohakkuuvaihetta ja uudistamisen vaivoja. Ylitiheää alikasvosta voi joutua raivaamaan. Isojen puiden varovainen poimiminen voi olla varteenotettavin menetelmä.” Männikön eri-ikäiskasvatusta on ajateltu Pohjois-Suomen menetelmäksi, mutta Valkosen mukaan moni esimerkki osoittaa, että sitä voi soveltaa myös Etelä-Suomeen. Runkojen ylimmät tukit ovat heikkolaatuisempia ja kuollutoksaisia. Riittävän tiheässä alikasvoksessa oksat jäävät ohuiksi ja kasvu on koko puun kehityksen ajan hidasta, jolloin lustoista tulee tasalevyisiä. Männikön voimakas harvennus johtaa usein kuusialikasvokseen. Siitä voi tulla ongelmia, sillä karuilla kasvupaikoilla kuusi häviää kasvussa männylle aina. Raivaa tarvittaessa. Turvemailla mänty ei taimetu kovinkaan hyvin ilman muokkausta. Mänty ei kuusen tavalla juro ja puhkea kasvuun harvennuksen jälkeen. Ylitiheää alikasvosta voi joutua raivaamaan, mutta suositeltavasta tiheydestä ei ole tutkimustietoa. Metsä tihenee äkkiä uudestaan eivätkä nuoret männyt pärjää tiheän metsän alla. Siemenpuut ovat tunnetusti hyvälaatuisia, tutkija Riikka Piispasen tutkimusten mukaan jopa hämmästyttävän hyvälaatuisia. Laadun vuoksi Kaksijaksoisessa kasvatuksessa ylispuita vähennetään, mutta ei poisteta kokonaan, jotta puustoinen vaikutelma säilyy. ”Tällaisilla paikoilla metsänhoitoon panostaminen ei kannata hitaan kasvun ja heikon uudistumisen vuoksi. ”Harvennus pitäisi tehdä niin voimakkaana, että siitä koituisi kasvutappioita.” Kun päätehakkuu lähenee, niin puustoa voi väljennyshakkuulla totuttaa tulevaan siemenpuuasentoon, jotta tuulituhoja tulee vähemmän. Uudistamisja hoitokustannuksia ei välttämättä ole, mutta eri-ikäiskasvatuskaan ei vapauta kaikesta. Tarvittaessa auta taimettumista kevyellä muokkauksella. Nuoremman puujakson suositeltava runkoluku ja kasvunopeus ovat sellaisia”, Valkonen sanoo. Korjaa ylispuita ja myy laatupuuta, mutta säästä osa isoista puista. METSÄSTÄ 15 8. Jos alikasvosmännyn latvakasvain on lyhyt, niin puun ennuste on huono. ”Systeemi toimii varmasti, mutta kaikista yksityiskohdista ei ole numerofaktaa. Taimettuminen edellyttää niin väljää puustotiheyttä, että maa saa valoa. Kasvata hyvälaatuista ylispuustoa ja pienioksaista nuorennosta. Yksi ongelma ylispuiden suureksi kasvattamisessa kuitenkin on. Harvenna maltilla. Todella korkealaatuisen puun kasvattaminen on myös hyvä syy.” Karuimmilla kankailla, kivikoilla ja kallioilla männiköt kasvavat eri-ikäisinä luonnostaan, mutta eivät juuri muualla. Jos latvakasvain on lyhyt, niin puun ennuste on huono. Uudistamista avittaa, jos maata kevyesti muokataan ja jopa kylvetään, mutta joskus kesäkorjuun rikkoma maanpinta riittää. ”Ihan varmasti ei tiedetä, tuleeko myös nuoremmasta puusukupolvesta hyvälaatuista, mutta siihen tällä pyritään.” Tärkeää on valita männylle soveltuva, ei liian ravinteikas maapohja. Hoida ja harvenna nuorempaa puustoa. Älä poista kaikkia ylispuita.. ”Voidaan puhua erikoislaadun kasvattamisesta varsinkin tyvitukkien osalta.” Ylispuumäntyjen tyvitukkien pintaosasta saadaan runsaasti huippulaatuista oksatonta pintalautaa ja myös ytimen ympäriltä sahatut lankut ovat hyvälaatuisia. Ylispuiden terveoksainen latvatukki raakataan usein kuitupuuksi liian paksujen oksien vuoksi. Uudistumista voi auttaa Helpointa männyn eri-ikäiskasvatusta on hakata siemenpuuasentoon ja antaa taimettua, jolloin syntyy kaksijaksoinen metsikkö. Alikasvosmäntyjen oksat ovat pieniä ja kasvu hidasta puun koko elinkaaren ajan, mikä tuottaa hyvälaatuista puuta. Suuressa puussa on suuri latvusmassa, ja tyvitukkiin tulee kasvujännitteitä. Liian voimakas harvennus saattaa johtaa kuusialikasvokseen. Erittäin suuret tukit halkeilevat pian korjuun jälkeen, ja halkeamat ovat yleisiä etenkin sahatavaran päissä. ”TODELLA KORKEALAATUISEN PUUN KASVATTAMINEN ON MYÖS HYVÄ SYY.” Vinkit männyn eri-ikäiskasvatukseen Tee siementai suojuspuuhakkuu metsän uudistamiseksi. Ei toimi kaikkialla Kasvatusvaiheen harvennushakkuu ei Valkosen mukaan ole otollinen lähtökohta eri-ikäiskasvatukselle
WIEN Linz Graz Salzburg KROATIA SLOVENIA ITALIA SAKSA UNKARI Trofaiach 50 KM. Suurista sarvista metsästäjä joutuu pulittamaan tuhansia euroja. Nykyään Itävallan luonnonvaraisista saksanhirvistä arviolta jopa viidesosa viettää talvensa häkissä. Systeemin, jonka myös saksalaiset omaksuivat varsin nopeasti. Säästyisi aitaa, aikaa ja rahaa. Henki pois häkkiä karttavilta hiippareilta Eräs Itävallan suurimmista talvitarhausalueista sijaitsee Steiermarkin osavaltiossa Trofaiachin lähistöllä. Näin voidaan pitää hirvitiheys korkeana ja metsävahingot matalana. Itävallassa talvehtii 200 000 saksanhirveä. ”Tarinan mukaan joku heitti ajatuksen ilmaan, että miksi tarhata taimikoita kun voisimme tarhata hirvet talveksi. Niinpä yhteiskunnassa saksanhirvien sieto on toista kuin hirvien Suomessa. Metalliverkolla aidattuun tarhaan käy kulku vain porttien kautta. 16 8. Pahimmilla paikoilla Alpeilla hitaasti uudistuvat alat joudutaan aitaamaan metalliverkoilla, jotta taimet ennättäisivät varttua puiksi. Lukema on arvio, virallisia lukuja ei ole. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 METSÄSTÄ JERE MALINEN, teksti ja kuvat K eski-Euroopassa saksanhirvet ovat monelle metsänomistajalle kultakimpaleita. Ja niitä riittää. Itävallan noin 200 000 luonnonvaraisesta saksanhirvestä jopa viidennes viettää marras-toukokuunsa häkeissä. Kunnes 1950-luvulla välähti. Sillä on hintansa: metsävahingot. Se on pääosin yksityisten maanomistajien yhteenliittymä”, meidät kohteliaasti Alppien hirvet talveksi tarhaan Itävallassa vähennetään metsävahinkoja sulkemalla saksanhirviä talvikuukausiksi aidan taakse. Tiheys on kymmenkertainen meikäläisiin hirvimääriin verrattuna. Saksanhirvien tarhoihin pudottamat jättösarvet kuuluvat riistanhoitajille, jotka myyvät ne Aasiaan: ”Yhden sonnin sarvista kertyy 12 vuoden elinkierron aikana jopa 80 kiloa luuta. ”Tholen metsästysalueella on kokoa noin 50 000 hehtaaria. Nykyhinnoilla se tekee noin 2 000 euroa”, Otmar Pirker summaa sivutulojaan. Siitä se sitten lähti”, itävaltalainen metsästystoimittaja Stefan Maurer raottaa talvitarhojen syntyä
Niitä vetää puoleensa herkkuruoka.” Aamutuimaan apetta puisiin ruokintakaukaloihin lapioiva Pirker paljastaa, ettei edes nautakarja saa Itävallassa niin hyvää ja monipuolista ravintoa kuin tarhoissa talvehtivat saksanhirvet. Näin voidaan pitää hirvitiheys korkeana ja metsävahingot matalana.. Riistanhoitaja vierailee häkissä vain kerran päivässä. Vierailijat pantiin katselukoppiin kiikaroimaan. Hän nauraa. Minut ne tuntevat äänestä.” Riistanhoitaja hihkaisee ja kopistelee lapiolla ruokintakaukaloita. Tholessa tarhoja on 22, jokaisella riistanhoitajalla omansa. Itävallan noin 200 000 luonnonvaraisesta saksanhirvestä jopa viidennes viettää marras-toukokuunsa häkeissä. Kaikessa sovussa ne ryhmittyvät ruokakaukaloille, syövät puolisen tuntia ja vetäytyvät takaisin siimekseen. Toimisiko tällainen Suomessa, siis oikeilla hirvillä. Yhden ihmisen hoidossa Toukokuussa hirville koittaa vapaus. Eläinten kesyyntymisen välttämiseksi talvitarhassa saa käyskennellä vain riistanhoitaja. Ne ammutaan armotta. ”Meillä on nollatoleranssi talvella aitausten ulkopuolella liikuskelevien saksanhirvien suhteen”, riistanhoitaja sanoo. Niitä on niin vähänkin. ”Mielestäni ne ovat villejä eläimiä, vaikka menetelmän arvostelijat ovat toista mieltä.” Otmar Pirkerin mukaan salaisuus piilee käytännöissä. ”Eikö teillä ole jo poroja?” ”Vakavasti puhuen ette te saisi houkuteltua hirviänne aitauksiin. Kysyn kollegalta Stefan Maurerilta mielipidettä. Vasta sitten saamme luvan poistua kopista. ”Kokomaissisäilörehua, tuorerehua, heinää, omenamysliä, hernettä, kalkkia ja tarkasti lasketun määrän hivenja kivennäisaineita”, mies listaa. Vapaudesta otukset erottaa kolmatta metriä korkea metalliverkko. Taitavat olla taruolentoja koko hirvet.” ”TAITAVAT OLLA TARUOLENTOJA SUOMEN HIRVET.” Ammattiriistanhoitajan tuntee vaatetuksesta. Puuntaimien ohella saksanhirvillä on hinku raastaa isojen kuusien kaarnaa. Saksanhirville, joille majoitus ja tarjoilu eivät kelpaa, käy kalpaten. Hattusoljessakin korostuu saksanhirven symbolinen merkitys keskieurooppalaisille. Pirkerin pyörittämässä 18 hehtaarin häkissä asustaa talvisin noin 50 saksanhirveä. Silloin myös vierailijoilla on lupa astua sisään, mutta hirvien kanssa he eivät saa olla tekemisissä. Muutamien kymmenien hehtaarien tarhoissa on myös luonnonlaitumia. ”Eläimet saavat tottua vain minuun. Varsin pian metsän siimeksestä alkaa ilmestyä yksi kerrallaan hirviä näkösälle. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 METSÄSTÄ tervetulleeksi toivottava Otmar Pirker, yksi alueen 25 palkatusta riistanhoitajasta kertoo. Minäkin olen käynyt kolme kertaa Suomessa hirvimetsällä enkä ole nähnyt ensimmäistäkään. Metsävahingot pysyvät Tholessa siten vähäisinä, vaikka alueella talvehtii 2 500 saksanhirveä. Tälläkin kertaa ennen kuin Pirker alkaa kärrätä ruokintakentälle sapuskaa, hän ohjaa meidät vieraat katselukoppiin. ”Marraskuussa alan houkutella hirviä aitaukseen neljästä pääportista. 17 8. Portit avataan, ja hirvet hipsivät kukin tahoilleen ympäröiviin alppimetsiin
METSÄSTÄ 18 8. Hän väitteli tohtoriksi taimien luokituksesta 1990-luvulla. Jalkanen uskoo, että metsäeläinkantojen arviointiin käytettäviltä riistakolmioilta kerätyt aineistot ja niiden täydentäminen myyrälaskennoilla voisivat selventää tilannetta.. ”Myyrät ovat borrelioosia aiheuttavan borrelia-bakteerin tärkein isäntälaji. ”Olin kesäharjoittelijana metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen tutkimusasemalla. KOSTEIKKOJA SUOKUVIOT OLEN JÄTTÄNYT METSÄTALOUDEN ULKOPUOLELLE.” Anneli Jalkanen on etämetsänomistaja. Metsäalalle hän hakeutui tutkimustyöstä saamansa kokemuksen perusteella. Kaikkia vakuuttavaa vastausta kiistaan ei ole löytynyt. Myyrien runsaus lisää borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen tartuntariskiä. Amerikankääpiöterrieri Tiuhti seuraa emäntäänsä metsäretkille. ”Riistakolmioilta tiedetään sekä kasvissyöjien että eri petoeläinlajien runsaus. Metsälehden nettikeskustelijoille tarinan jatko-osa on tuiki tuttu. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat E spoolainen Anneli Jalkanen on Metsälehden nettikeskustelijoiden yhteisölle tuttu järjen ääni. Kun tietoa täydennettäisiin laskemalla pienemmiltä koeruuduilta pyydetyt myyrät ja sekä puutiaiset maastossa, pystyttäisiin kvantifioimaan eri eläinlajien merkitys myyräkantoihin ja borrelioosin yleisyyteen.” Raha tiukassa Taustaltaan Jalkanen on kokenut tutkija. Koti on Espoossa, metsät Konnevedellä. ”SUOSIN MONITAVOITTEISTA METSÄTALOUTTA. Bakteeri lisääntyy myyrissä ja siirtyy niistä punkkien levitettäväksi. Pelkkää antamista osallistuminen verkkokeskusteluun ei Jalkaselle ole ollut. Salaperäinen sairaus kytkeytyy nettipalstan ylimuistoiseen suosikkiaiheeseen: myyrien ja niitä saalistavien petojen vuorovaikutukseen. Vastaus riistakolmioilta Lähtökohta on yksinkertainen. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen pidin välivuoden ja työskentelin Helsingin yliopiston koetilalla, missä myös opin metsätöitä.” pienpedot, kuten lumikko ja kärppä. Sama toimii kääntäen: tepsivä keino myyrien vähentämiseen alentaisi ihmisten sairastuvuutta. Kumpi on tehokkaampi myyrien saalistaja – kettu vai Espoo Konnevesi METSÄNOMISTAJA Tieteen näkökulmasta Tutkijatausta tuo erityispiirteitä Anneli Jalkasen omien metsien hoitoon. Hän on vuosikaudet tuonut tutkimuksen ja tieteen näkökulmaa tasoittamaan välillä vallattomaksi yltyvää keskustelua. ”Sain idean parhaillaan valmistelemaani tutkimukseen Metsälehden nettikeskusteluiden perusteella.” Tällä hetkellä Jalkasen tieteellinen mielenkiinto kohdistuu borrelioosiin. Esimerkiksi hirvissä bakteeri ei lisäänny, vaikka punkit imevätkin verta niistä.” Myyrissä lisääntyy myös puutiaisaivokuumetta aiheuttava virus. Mikä olisi tepsivin tapa pitää myyräkannat kurissa
LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 Metsäopinnot Jalkanen suoritti Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan ykköskurssilla, joka tuotti runsaan joukon tohtoritason tutkijoita. ”Suosin monitavoitteista metsätaloutta. Kun äitini viime vuonna kuoli, perimme siskoni kanssa metsät, joista minulle tuli noin 170 hehtaaria.” Metsäpinta-alan laajetessa Jalkanen pohti vakavasti metsätalousyrittäjäksi ryhtymistä. ”En kokenut tunnontuskia metsistä luopuessani.” Myyntipäätöstä saattoi helpottaa se, että palstan uusi omistaja on sijoitusyhtiö United Bankers, jonka Nordic Forest Fund -rahasto suosii ostometsissään jatkuvaa kasvatusta. Omistukseensa jääneessä metsässä jatkuvan kasvatuksen edellytykset pyyhkiytyivät vähiin taannoisessa Asta-myrskyssä. Tätä varten hän virittelee loukkuja myyrille. Se merkitsee niukkoja voimavaroja ja apurahojen jahtaamista. tutkimustyön rahoittamiseen. Kaakosta rynnistänyt tuuli avohakkasi metsää säästelemättä. Lopulta hän päätyi myymään perintömetsänsä. Jalkanen arvelee olevansa uuden ajan kaupunkilaismetsänomistaja. Ennen Metsäntutkimuslaitoksen palkkalistoilla ollut Jalkanen on viime vuodet työskennellyt free lance -tutkijana. Ne toimivat myös vanhoista metsäojista tulevan veden suodattajina.” ”EN KOKENUT TUNNONTUSKIA PERINTÖMETSISTÄ LUOPUESSANI.”. Toisaalta lapsenikaan eivät olisi olleet kovin innokkaita jatkamaan metsätaloutta jälkeeni.” Maaseudun perinteiseen arvomaailmaan maan myyminen ei ole luontunut. METSÄSTÄ 19 8. ”Aiheesta on viritelty yhteistyötä Jyväskylän ja Turun yliopistojen kanssa, mutta niidenkin rahoitustilanne on niin niukka, ettei hanke etene ilman ulkopuolista rahaa.” Oma etämetsä tukee tutkimusta Omat metsät ovat olleet Jalkaselle tarpeellinen tuki toimeentulon ja Anneli Jalkanen haluaisi selvittää myyrien runsauden borrelioosin välistä yhteyttä. toa erirakenteistavia leimikoita, joita on alettu hakata uuden omistajan lukuun. ”He käyttävät asiantuntijanaan professori Timo Pukkalaa , jonka ammattitaitoa erirakenteisen metsänkasvatuksen osaajana arvostan.” Tämä paljastaa, että Jalkanen on kiinnostunut vaihtoehtoisista metsänhoidon menetelmistä. Ne sijaitsevat Etelä-Konneveden upeissa maisemissa uuden kansallispuiston naapurissa. ”Metsätalouden harjoittaminen olisi ollut hankalaa, kun asun Espoossa ja metsät ovat täällä Konnevedellä. Esimerkiksi metsässäni olevat kosteikkoja suokuviot olen jättänyt metsätalouden ulkopuolelle. Myymälleen palstalle hän suunnitteli puusAnneli Jalkanen on kiinnostunut monitavoitteisesta metsätaloudesta ja vaihtoehtoisista hoitomenetelmistä. Näin myös hänen borrelioositutkimuksensa on juuttunut valmisteluvaiheeseen. ”Omaa metsää minulla on ollut noin 70 hehtaaria
Neuvomme kaikista Metson keinoista, ja välitämme pysyvään suojeluun soveltuvat kohteet ely-keskukseen jos metsänomistaja niin haluaa.” Metsäkeskuksessa otetaan tänä syksynä käyttöön määrärahojen leikkauksiin päivitetty ohje ympäristötuen kriteereistä. Pelkästään ensi vuodelle olisi tiedossa uusittavia sopimuksia neljän miljoonan euron edestä. Varoja on käytetty ensisijaisesti metsälain kymppipykälän mukaisten kohteiden säilyttämiseen. Raju leikkaus määrärahoihin Rahapulassaan rimpuileva valtio on vähentänyt roimasti panostustaan kemeran ympäristötukimomentille: kun huippuvuonna 2011 momentille oli käytettävissä yli kahdeksan miljoonaa euroa, on siitä leikattu jo pois noin 45 prosenttia. Ohjeet uusiksi ”Kaikkiin uusittavien sopimusten metsänomistajiin ollaan yhteydessä”, Seppälä lupaa. Metsäkeskus tulee tekemään asiassa voitavansa. Uusittavien sopimusten määrä kasvaa ensi vuoden neljästä miljoonasta eurosta edelleen, ollen vuonna 2020 jo kuusi miljoonaa euroa.. Vuosina 1997–2004 tehdyt sopimukset olivat 30-vuotisia, mutta vuodesta 2000 lähtien korvauksia on maksettu niidenkin perusteella kymmenen vuoden jaksoissa. Niiden keskikoko on ollut noin kuusi hehtaaria. Säästöt karsivat Metsoa Valtio vähentää roimasti suojeluohjelman rahoitusta. Määräaikainen suojelu sopii hyvin pienemmille kohteille, joita säilytetään metsätalouden harjoittamisen yhteydessä. Ohje tullaan jakamaan myös ympäristötukikohteita valmisteleville metsäalan toimijoille. Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskuksesta kertoo, että kemeran säännösten mukaisia suojelusopimuksia tehtiin vuosina 1997–2014 yhteensä 9 485 kappaletta. ”KAIKKIIN UUSITTAVIEN SOPIMUSTEN METSÄNOMISTAJIIN OLLAAN YHTEYDESSÄ.” Rahanpuute uusii suojelun kriteereitä. Monimuotoisuudeltaan ne voivat silti olla yhtä arvokkaita kuin pysyvän suojelun kohteet. Myös euromääräisiin ympäristötuen määräytymiskriteereihin saattaa olla tulossa muutoksia. Nämä luontoarvot kymenlaaksolaisessa yksityismetsässä suojeltiin muutama vuosi sitten kymmeneksi vuodeksi määräaikaisella sopimuksella. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 MARTTI LINNA, teksti ja kuvat A rvokkaiden metsäluontokohteiden määräaikainen ja vapaaehtoinen suojelu Metson – Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman – kautta on ollut menestys. ”Ensi vuodeksi alustava kemeran ympäristötuen rahoitus on vain kaksi miljoonaa euroa”, johtava asiantuntija Matti Seppälä suree. ”Kaikkia sopimuksia ei voida uusia sellaisinaan, vaan niitä tarkastellaan uudelleen. ”Nyt esitetty 50 prosentin leikkaus vuodesta 2016 alkaen tarkoittaa käytännössä valtion vetäytymistä Metson määräaikaisesta suojelusta. Tänä aikana suojeltujen kohteiden pinta-ala oli yhteensä 58 416 hehtaaria. ”Metson vahvuus on sen keinojen monipuolisuus. Metso on ollut menestys nimenomaan vapaaehtoisuutensa vuoksi ja siksi, että metsäalan toimijat ovat sitoutuneet siitä tiedottamiseen.” Organisaatioiden välisessä työnjaossa metsäkeskus vastaa ympäristötukisopimuksen tek e m i s e s t ä maanomistajan kanssa silloin, kun rahoitus tulee Kemerasta. Päivitettyjen kriteerien mukaan esimerkiksi karujen soiden ja kallioalueiden kaltaisista vähäpuustoisista ja vähätuottoisista elinympäristöistä ei enää tehdä uusia sopimuksia. Uudet ohjeet rajoittavat Metso-kohteiden pinta-alaa runsaspuustoisten kangasmetsien ja metsäisten kalliokohteiden osalta. Määräaikaiset sopimukset ovat vaakalaudalla. Kun myös pysyvän suojelun määrärahoja leikataan ely-keskuksilta saman verran, ei Metson tavoitteita saavuteta lähivuosina.” Käytännössä rahanpuute tulee vastaan niillä metsänomistajilla, jotka haluaisivat uudistaa lähivuosina päätyvän määräaikaisen suojelusopimuksensa. Isommille kohteille, joissa suojeluarvot ovat pysyviä sopivat paremmin pysyvän suojelun keinot. Neljä hehtaaria laajempia kohteita suositellaan jatkossa pysyvän suojelun piiriin. Valtioneuvoston aikanaan tekemän Metso-periaatepäätöksen mukaisesti kemerarahoilla on haluttu turvata luontaisesti pienialaisten, hoitoa vaativien tai luontoarvoiltaan muuttuvien kohteiden luontoarvoja. Seppälä pelkää, että ristiriitatilanteet metsätalouden ja suojelutarpeiden kanssa lisääntyvät, kun hakkuut ulotetaan tärkeille elinympäristökohteille. Yksi keino paikata Kemeran luonnonhoitovarojen leikkauksia ovat LIFE:n tyyppiset EU-hankkeet, joita Suomen metsäkeskuksella on jo joitakin käynnissä. METSÄSTÄ 20 8. Tähän tarkoitukseen metsänomistajan metsäkeskuksen kanssa solmima määräaikainen sopimus on ollut Seppälän mukaan oiva väline. Vuodesta 2004 lähtien sopimukset on tehty kymmeneksi vuodeksi, joten ensimmäiset niistä uusittiin viime vuonna
Toimialansa arvostettu tekijä on aina vain ja ainoastaan metsäsi puolella. Metsälehden jokainen numero todistaa tarpeellisuutensa hyödyllisellä tiedolla. Ei ihme, että Metsälehdellä on tapana periytyä metsän mukana sukupolvelta toiselle. Metsälehti. Metsälehti tietää, mitä metsässä tapahtuu juuri nyt. Me teemme työtä sinun ja metsäsi parhaaksi. Asiaa suomalaisesta metsästä – suomalaiselle metsänomistajalle. pitää nähdä. metsä Koska. Metsälehti on puolueeton. Se on taustoittava, ammattitaitoisesti toimitettu tieto lähde kaikkeen metsääsi liittyvään päätöksentekoon. Mikään muu metsämedia Suomessa ei voi sanoa samaa
Metsälehden koeajettavana syksyn hankintasavotalla olleessa Outlanderissa oli lisävarusteena pieni kuljetuslaatikko. Etupäätä varottava Outlanderin valot ovat etulokasuojien reunoilla, joten ne eivät kestä nojailua puihin. Ykkösvaihteella voi ajaa metsäpään matkat, ja kakkosta tarvitaan lähinnä metsäteillä. Traktorimönkijään sopii hyvin kapea rengas. Monipuolinen mittaristo on yleisväriltään musta ja harmaa. Käynnistinnappi on hankalassa paikassa aivan äänimerkin vieressä. Näin myös renkaiden pistokestävyys on saatu paremmaksi. Outlanderin peräkoukun varsi on pikakiinnityksellä. Outlanderilla näitä on varottava, koska lamput voivat mennä rikki. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 ajettaessa peräkärryn painovoima pyrkii työntämään mönkijää vinoon ja nurin. Outlander Max on nimensä mukaisesti rakennettu normaalia pidemmälle akselivälille. Näin mönkijästä on saatu kahdenistuttava. Outlanderissa on kätevä lisätavaratila perässä tavaratilan alapuolella. Vakiovarusteena on myös Warnin vinssi. Voimansiirto on toimiva. Moottorissa on riittävästi voimaa, ja täydetkin puukuormat nousivat vaivatta kohtalaisten mäkien päälle. Traktorimönkijän takaosan istuimen selkänojineen saa tarvittaessa irrotettua kätevästi pois vaikkapa metsätöiden ajaksi. Alamäkeen ajettaessa mönkijä ei aina mene siitä välistä mistä on aikomus, joten puukosketuksia saattaa tulla. Virta-avain jää ajoittain ohjaustangon taakse. Sillä voi puunajon lisäksi pöristellä tieuria pitkin vaikka marjametsään. Lisävarusteena on saatavilla tavarabokseja eteen ja taakse. Uusi rengastus Outlanderin uuden rengasmallin pito oli erinomainen. Outlanderin pohja on hyvin suojattu pohjamuovilla. Alamäkeen Tehokas uutuusmönkijä Outlander Max Pro 650 on mukava ajaa metsäteillä ja maastossa. Vaihteet saisivat näkyä eri väreillä, jotta päällä oleva vaihde olisi helpommin havaittavissa. Kahta eri peräkärryä kokeiltaessa ilmeni, että kuorman tasapainotus vaikuttaa merkittävästi etenemiskykyyn, joten peräkärryn teli kannattaa säätää omaan puunajoon sopivaksi. Mönkijöihin on saatavilla leveitä ja kantavia renkaita, mutta ne eivät ole tieajossa yhtä hyviä. Varsia on saatavilla kahta pituutta. Outlanderin Pro-mallin Carlisle-renkaissa on kuusi kuitukerrosta normaalin neljän sijaan. Akselivälin pituuden kasvu suurentaa hieman kääntösädettä, mutta tuo vakautta puukuormien ajossa etenkin mäkisessä maastossa. Kaiken kaikkiaan Outlander Max Pro oli mukanvanoloinen ajettava niin metsässä kuin metsäteilläkin. » Moottori: Rotax 650 cc » Maavara: 30,5 cm » Paino: 361 kg » Bensatankki: 20,5 l » Varusteet: Warn vinssi » Hinta: 12 690 € KOKEILTUA. Etuosan vilkut ovat erityisen alttiita rikkoontumiselle, joten esimerkiksi hirviä umpimetsästä haettaessa on reitit raivattava huolellisesti ennen ajoa. Pidempi helpottaa peräkärryn paikalleen laittamista, mutta muuten lyhyempi on parempi. Kun ilmanottokin on nostettu ylös ohjaustangon viereen, mönkijä ei säikähdä pienistä tai vähän isommistakaan vesilammikoista. Outlanderin pohja on hyvin suojattu, mutta valoja on varottava pusikkoisessa metsässä ajettaessa. Outlanderin peräkoukku on pikakiinnityksellä kiinni. HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuvat C an-am Outlander Max Pro 650 on syksyn uutuusmönkijä, jossa on kestävät ja normaalia korkeammalla kuvioinnilla varustetut renkaat. METSÄSTÄ 22 8. Ojanvarsien vitelikoista ei kannata ajaa läpi. Can-am Outlander Max Pro T3 Pitemmälle akselivälille rakennetulla Can-am Outlander 650 Maxilla voi ajaa yksin tai kahdestaan. Myös etutukivarsien suojaus on riittävä. Hallintalaitteiden sijoituksessa on parantamisen varaa
Monelle heistä marssi oli ensimmäinen ja usein ainoa kosketus metsäalaan. Pääasiassa tehtiin metsätöitä, mutta lisäksi autettiin rakennusten kunnostamisessa ja sadon korjuussa. Monesti unohtuu, että puolustusvoimilla on myös oma metsämarssiperinteensä. Tuo 30 kiloa on vielä vain keskiarvo, hyvästä paikasta ahkera poimija noukkii marjaa satoja kiloja hehtaarilta. Hän muisteli sodan aikaista savolaisyksikköään, jonka ikänsä metsissä kierrelleet miehet eivät tarvinneet edes kompassia. Tänä syksynä puolukan kypsyttyä keruukuntoon Väisänen kävi päivän retkellä katsastamassa Lieksan ja Ilomantsin hyviksi todettuja marjapaikkoja. Tasan ei käy puolukan tarjonta Reijo Väisänen on intohimoinen puolukankerääjä. Reijo Väisänen näyttää, kuinka perinteisellä poimurillakin pääsee puolukkametsällä hyviin tuloksiin. Itä-Suomessa puolukkaa löytyy lähinnä korkeiden vaarojen hakkuualoilta, eikä mitään ennätyssaKun kotona PohjoisKarjalassa puolukkaa löytyi huonosti, Reijo Väisänen haki Pohjois-Pohjanmaalta huippusaaliin. Sieltähän sitä puolukkaa löytyi! Väisäsen päivän marjasaalis kivikkoiselta hakkuualalta oli 150 litraa, eli reilu 75 kiloa. Puolukan tilanne paranee huomattavasti mentäessä Keskija Länsi-Suomeen, missä voi noukkia talteen Luonnonvarakeskuksen syyskuun alkupuolella ennustamaa huippusatoa, 30:a kiloa hehtaarilla. Kaikki näkevät, että kuusi kasvaa kauniisti” , kierrokselle osallistunut kenraali Adolf Ehrnrooth arvioi näkemäänsä. Saaliiksi tuli vain vajaa viitisenkymmentä litraa – tavoitteesta oltiin vielä kaukana. toja näiltä paikoilta saada. Armeija lainasi jo 30-luvulla väkeä metsätalouden kiiretöihin, mutta varsinaisesti varusmiesten marssi yksityismetsätalouden töihin alkoi 1960-luvulla. Sitten töihin tuli tauko, sillä metsätöitä ei riittänyt metsureillekaan. Keväällä 1990 järjestettiin kenraalikierros, jossa Lounais-Suomen sotilaspiirin entiset komentajat kiertelivät tarkastamassa varusmiesten 1960-luvulla istuttamia taimikoita. Ehrnroothia kaupungistumisen vaikutukset askarruttivat, kenraali kun arvosti maalaispoikien erätaitoja. Näin tavoite 300 litraa oli saavutettu kahdessa päivässä, ja mukaan varatut saavit olivat peräkontissa täynnä marjaa. Yleisvaikutelma on, että äestysalueet eivät tuota puolukkaa ja mustikkaa samalla tavalla kuin syväaurauskuvio. Sillä hänen mukaansa pärjää seuraavaan marjasatokauteen. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 METSÄSTÄ UUTINEN VUONNA 1990 JUSSI COLLIN METSÄMARSSEILLA on Suomessa pitkät perinteet. Tuolloin tarjottiin apua sotainvalidien, sotaleskien sekä uutta elämää aloittelevien siirtolaisten palstoille. Kenraalit metsäkierroksella ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat JOENSUUN Pyhäselässä asuva Reijo ”Akseli” Väisänen on intohimoinen puolukankerääjä. Myös kerääminen oli helppoa: tarvitsi vain astella viillon pohjaa ja noukkia paltteesta marjat selkä suorana talteen. Oltiinpa syväaurauksesta metsämaanmuokkauksena mitä mieltä tahansa, niin aurausviillot hakkuaukolla olivat 70ja 80-luvuilla todellisia puolukkaparatiiseja. Marssit jatkuivat aina 80-luvulle saakka. ”Muutama vuosi sitten Pohjois-Karjalassa oli puolukan katovuosi. Väisänen jatkojalostaa suurimman osan marjoista viinihapolla raikkaaksi puolukkamehuksi. Jos marjaa ei löydy kotimaakunnasta, Väisänen siirtyy sinne, missä puolukkaa on. Lounais-Suomen metsämarsseilla työskenteli 30 vuoden aikana kaikkiaan 6 500 varusmiestä. Nykyään syväauraus on maanmuokkauksena lähes historiaa, ja sen tilalle on tullut kevyemmin maata käsittelevä äestys. Se toteutui.. Pienempi osa survotaan ryydittämään verilettuja, maksalaatikkoa, poronkäristystä ynnä muita perinteisiä puolukan kera syötäviä perinneruokia. Silloin käytiin noukkimassa vuoden puolukat Savukosken Tulppiosta, vajaan tuhannen kilometrin päästä”, Väisänen kertoo. Onnekseen Väisänen sai vinkin hyvästä marjapaikasta Savon ja Pohjois-Pohjanmaan raja-alueelta, joten auton keula suunnattiin kohti lakeaa Pohjanmaata. Puolukka kärsi mustikkaa enemmän Vaikka puolukka on kautta vuosien ollut satoisin ja kerätyin metsämarjamme, tämä vuonna mustikka taisi viedä satoisimman marjan tittelin. ”Miten saamme kaupunkilaispojat sopeutumaan metsäoloihin, jos tiukka paikka tulee?” Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Tässä tapauksessahan tulos on ollut loistava. Mustikkaa on löytynyt läpi Suomen Lappia myöten, mutta puolukka kärsi monin paikoin mustikkaa pahemmin kukinta-ajan huonoista sääoloista, etenkin Itäja osin Pohjois-Suomessa. 23 8. Väisäsen tavoitteena on kerätä syksyisin puolukkaa 300 litraa. ”On väitelty paljon siitä, onnistuuko metsänuudistaminen. Tämän syksyn tavoite oli saada kotiin viemisiksi 300 litraa puolukkaa. Pari kolme vuotta aurauksen jälkeen puolukka oli valloittanut aurauspaltteet, ja parhaimmillaan niitä pursusi palte punaisena
Ei ole metsänja taimikonhoito helppoa. Mutta miksi pohjoiset metsämme erittävät ilmaan suuria määriä suokaasua eli metaania. Päätin toteuttaa tuon hirville keksityn karkottimen, jonka monet ovat kehuneet toimivan. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN,kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Lukija Helsingistä Pinoa ei kannata peittää. Klapit kuivuvat parhaiten, kun ilma kulkee pinon läpi. Puut ovat syksyn aikana kastuneet sen verran, että peittämisestä olisi enemmänkin haittaa. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Kannattaako rungot peittää talveksi muovilla vai antaa olla sellaisenaan. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Metsäyhtiö pinosi erilliseksi kasaksi sellaiset rungot, joille sillä ei ollut käyttöä. Kuukauden välein käyn sitten hajustetta lisäämässä sienen palaan. Kukkien tuoksu houkuttelee hyönteisiä siitepölyn kantajiksi. Pinon ja pressun väliin voi varmuuden vuoksi laittaa esimerkiksi trukkilavan. Työtä on todella riittänyt ja hermoja on koetellut. Näin laadit lukijakirjoituksen Suopursu tuoksuu niin voimakkaasti, että se antaa ilmeen koko rämeelle. Suopursun seura saattaa varjella myös juolukkapajua kasvinsyöjiltä. Siinä ainakin tuntuvat kasvien yhteyttämistuotteet menevän hukkaan. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Jotkut tuoksut kertovat kasvin olevan myrkyllinen tai pahanmakuinen ja varoittavat: älä koske minuun! Suopursu kasvaa niin karuilla paikoilla, ettei sillä ole varaa menettää lehvästöään ohikulkevan hirven ateriaksi. Heinäkuun jälkeen ilmankosteus nousee niin suureksi, että ulkona varastoitavat klapit kostuvat uudelleen, jos niitä ei ole peitetty. Suopursun tehokkaasta varoituksesta hyötyvät muutkin kasvit. JUHA VIIRIMÄKI biotalouden ja bioenergian asiantuntija, Suomen metsäkeskus Puut talveksi peittoon. Jo kasvin oman terveyden vuoksi se on poistettava solukoista. Nyt alueella on sekataimikkona kasvava, iältään ja kooltaan epätasainen taimikko, mutta hyvä sekin. Toistaiseksi ei uusia makuujälkiä ole näkynyt, mutta kokeilu on vasta aluillaan. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. taman metrin mittaista mäntyä oli syöty, koivuja katkottu ja alueella makailtu. Luulin jo ongelmien loppuneen, mutta toissakeväänä taimikossa oli majaillut hirviä, ja monta muuSukkahoususta hirvikarkotin Suopursun voimakas tuoksu viestii kasvin myrkyllisyydestä ja varjelee samalla sen seurassa kasvavia kasveja eläinten hyökkäyksiltä. Sekä nisäkkäät että hyönteiset etsivät ravintokasvinsa pääosin hajuaistin avulla. Pinojen alle kannattaakin laittaa kunnolliset aluspuut. Menneenä kesänä oli taas makuujälkiä, mutta ei vielä toistaiseksi tuhottuja puita. Suopursun seurassa kasvavien hieskoivujen lehdet säästyvät syöjiltä paremmin kuin kangasmailla tai muualla suolla, kaukana suopursuista kasvavat lajitoverit. Suopursun lemu voi voimakkuudellaan hämätä hajuaistia niin, että niukkoina suopursun seurassa kasvavat ravintokasvitkin jäävät huomaamatta. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Taas uusi paikkaistutus, johon sain jo vakuutuksesta korvausta. Kevättalvella hakatut klapit ovat käyttövalmiita saman vuoden heinäkuussa. Joku vitsaus on aina ollut riesana (myyrät, kuivuus, yöpakkanen, heinät, vatukot, horsmat, vesakot), lähinnä taimien istutuksen jälkeen. Metsäkin tuoksuu eri vuodenja vuorokaudenaikoina erilaiselta. Laitoin niitä noin 50 metrin välein taimikon reunaan ja yhden keskemmälle, missä hirvet olivat maanneet. vanhaa partavettä tai vastaavaa voimakasta hajua. Siksi se kertoo jo voimakkaalla tuoksulla myrkyllisyydestään. Kypsien hedelmien tuoksu viestii sekin ravintovaroista ja houkuttelee eläimiä siementen kantajiksi. Ilman täytyy päästä kiertämään pinossa. Talvella ilmankosteus on niin pieni, etteivät puut kastu enää lisää. Väärinymmärryksen välttämiseksi kassatytölle selvitin niiden käyttötarkoituksen, että ilkeän mennä toistekin samaan kauppaan. Seuraavana oli vuorossa paikkaistutus kuusella, jotka muiden taimien lisäksi myyrävuotena 2009 tuhosivat myyrät. Pressullakin pinon voi peittää, mutta silloin täytyy varmistaa, että ilma pääsee kiertämään. Jotkut ilman kautta leviävät aineet ovat myös kasvien välistä viestintää, jolla ne kertovat toisilleen hyökkäyksistä. Itse olen erästä taimikkoa yrittänyt saada alulle vaikeuksista huolimatta jo yli kymmenen vuotta. Jossain lehdessä oli kerrottu, että sukkahousun lahkeeseen Rexona-saippuan pala ja sen päälle pala pesusientä, johon imeytetään esim. Puu alkaa kuivua maalis-huhtikuussa, joten runkoja kannattaa alkaa hakata klapeiksi silloin. Sukan suu narulla kiinni ja päälle suojaksi esimerkiksi mehutai maitopurkin puolisko, ja karkotin oksaan roikkumaan. Joidenkin aineiden merkitys tai tarkoitus on helposti pääteltävissä. Alkujaan piti tulla alueelle männikkö, mutta heinä tukahdutti paljon taimia. Suurin kynnys oli mieshenkilönä mennä ostamaan noita sukkahousuja. Kasvit erittävät ilmaan erilaisia aineita eri syistä. Nyt alan olla jo voitolla ja taimikko – tosin epätasainen – alkaa saada voiton, elleivät myyrät taas sitä tuhoa. Aika näyttää. Happi on selvä juttu: se on yhteyttämisen sivutuote ja suurina pitoisuuksina soluille suorastaan vaarallista. Kolmannet taimet ovat menossa, ja työtä on riittänyt jokaiselle kesälle. Metsässäni tehtiin kesällä harvennushakkuu. Peitteeksi käy vaikka vanha kattopelti. P I L K K E I T Ä 24 8. HANNU VAUHKONEN Naarajärvi LUKIJAKYSYMYS. Klapit voivat kuivua pinoissa peittämättöminä heinäkuulle asti mutta sen jälkeen ne kannattaa siirtää liiteriin tai peittää. Runkoja on noin 150, ja aion tehdä niistä ensi vuonna klapeja. Suopursun varjelukset ERI yhteyksissä ovat tulleet esille hirvien taimikoille aiheuttamat vahingot ja niiden torjuminen. METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJALTA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Paras aika tehdä klapeja on maaliskuusta juhannukseen
Ensimmäiset tarhaminkit jalostettiin luonnonvaraisesta kannasta Pohjois-Amerikassa 1920-luvulla. Eihän siihen kauan mennyt, kun minkinpoikanen oli päässyt selville luonteensa villistä kutsusta. Sinne emo valmistaa lämpimän ja kuivan sijan perhetapahtumaa varten. Poikaspesä sijaitsee jossain kolossa aivan lähellä vettä. veltä käsin. Emosta erilleen joutuvat riskilän tai haahkan untuvikot ovat helppoa saalista. Tarhaolot uudistivat minkkiä myös sosiaa lisesti. Vesikon kohdalla tämä kehitys toteutui jo aikaisemmin. Arka yöeläin kesyyntyi niin, että siitä kehittyi päiväeläin. Minkin kaikki saaliit eivät koostu vedenpäällisestä ruoasta. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 JOUKO KUOSMANEN , teksti ja kuvat M inkin tiukka katse antaa mielikuvan ketterästä eläimestä, jonka elämä on sitoutunut tiukasti rantojen ääreen. Minkillä on kuitenkin luontainen vaisto pelätä tuntematonta, ja se tekee siitä varovaisen. Taitavana uimarina se osaa hyödyntää myös vedenalaista maailmaa, ja kalat ovat minkin pääasiallista ravintoa. Niinpä minkki tarkkailee kaloja rantakiMinkki tuli jäädäkseen Vesilintukantaa verottavaa minkkiä on turhaan yritetty häätää suomalaisesta luonnosta. Näin se yrittää päästä selville vettä pitkin liikkuvan veneilijän olemuksesta. Minkin näkö on heikko, joten se ei pysty suoralta kädeltä päättelemään, uhkaako sitä jokin vaara. Lumella liikkuessaan eläin piirtää hangelle tutut parihyppyjäljet, jotka sekaantuvat helposti hillerin jälkiin. Kala on minkin pääasiallista saalista. Hillerikannan runsas väheneminen johtuu mitä ilmeisimmin minkin tulosta samoille reviireille. Suomalainen villiminkkikanta on lähtöisin tarhoilta ja Neuvostoliitosta, missä 1930-luvulla minkkejä istutettiin luontoon muun muassa Karjalaan. LUONNOSTA. Minkin takaisin häätämiseksi on tehty kaikki voitava, sillä pian huomattiin, miten tehokas pyytäjä minkki oli. Aina ei kuitenkaan ole ollut näin, sillä Suomessa tavattavat minkit ovat alkuperältään tarhaeläimiä. Talvella, jolloin vesistöt ovat jäässä, se vierailee satunnaisesti sulissa metsälähteissä, joissa talvehtivat eläimet päätyvät minkin ravinnoksi. Kanta alkoi voimistua 1950-luvulla. Kahdessa kuukaudessa arasta maitopojasta oli kasvanut ansiokas lihansyöjä. Tässä se on paloitellut ahvenen lumikinoksen kätköön. Naaras kantaa parhaassa tapauksessa jo maaliskuun lopussa Marian päivänä. Niillä voi jo pureskella pehmeitä lihasäikeitä. Samaan aikaan, kun Suomessa minkkien tarhaus muuttui kylien pääelinkeinoksi 1970-luvulla, myös luonnon oma minkkikanta kasvoi räjähdysmäisesti. Varovaisuus kannattaa Kesäisellä veneretkellä rantasipin hätääntynyt ääni kertoo minkistä jo varhain. Keväisin ja syksyisin minkki suosii ravintonaan myös sammakoita. Laji kasvoi voimakkaasti päästyään suotuisaan ympäristöön, jossa sille ei ollut vihollista, joka olisi uhannut sen olemassaoloa. Eikä mene pitkään, kun tilanne paljastuu. Eikä se ole lajien suhteen ranttu; särjet ja ahvenet kelpaavat yhtä hyvin kuin satunnaisesti saaliiksi päätyvät arvokalatkin. Minkin lisääntyminenkin tapahtuu vesistöjen varsilla. Uteliaskin se on ja siksi sen voi nähdä jopa päivällä. PILKKEITÄ 25 8. Minkin utelias pää tulee näkyville rantakivikosta. ”MINKKI HYÖTYY NÄÄTÄELÄIMELLE LUONTAISESTA NOPEUDESTA.” Minkki on nopea ja notkea saalistaja. Se hyötyy näätäeläimelle luontaisesta nopeudesta. Eikä minkki ei kavahda isompaakaan saalista, vaan hyökkää kuin rasvattu salama pesää vartioivan emolinnun kimppuun. Eläin kallistelee päätänsä kahtaalle, kohottaa kuonoa ylemmäs ja vetää lyhyitä henkäisyjä sieraimiinsa. Kun se havaitsee veden alta esille piirtyvän kalan, se hyppää kuin viritetty salama suoraan kalaa kohti. Minkki on rantojen kulkija, ja tähän perustuu sen saalistustekniikkakin. Paniikin lietsonta on myös eräs minkin pyyntikeinoista. Kaikki maitohampaat ovat puhjenneet viimeistään kahden kuukauden iässä. Eläin voi olla veden alla yhtä kyytiä korkeintaan 25 sekuntia. Parin viikon jälkeen synnytyksestä poikasille kehittyy suojaava peitinkarva, ja silmät ja korvat avautuvat noin kuuden viikon vanhana. Saalis lamaantuu säikähdyksestä ja saman tien tuntee neulanterävien hampaiden puraisun niskassaan. Eläin hätkähtää sijoillaan ja livahtaa kiven taakse piiloon. Kala kuin kala kelpaa Minkistä on aiheutunut uhkaa etenkin vesilinnuille
Suomalaisten kanssa me kenialaiset olemme aina itse asettaneet projektien tavoitteet. Teknologian saaminen pohjoisesta tänne tehostaisi yksityisten metsänomistajien ja urakoitsijoiden toimintaa. Harmillista, mutta päätöstä tulee kunnioittaa. PEKKA MUUTTOMAA, teksti ALEX KAMWERU, kuva KENIAN metsähallituksen pääjohtaja Emilio Mugo on tehnyt yhteistyötä suomalaisten kanssa jo yli 20 vuoden ajan, joten hän jos kuka on oikea ihminen kertomaan Suomen kehitysyhteistyöstä maan metsäsektorilla. Nykyajan Elias Lönnrot, Esko Pakkanen, on tehnyt 16 vuoden aikana näköisensä tuhatsivuisen uittoteoksen tämän nykyaikana saavutettavissa olevan materiaalin pohjalta. Esimerkiksi laatikko Kainuun sotalaivat kertoo Suomussalmen Kiantajärvellä viime sotien aikana operoineista kolmesta hinaajasta, jotka oli asetettu armeijan käyttöön mm. Kriitikot väittävät, että kehitysyhteistyö hyödyttää lähinnä tuettavan maan eliittejä köyhien ihmisten sijaan. Metsäkustannus 2015. Niin löytyy Kalevalastakin! MATTI KÄRKKÄINEN KIRJAT lähteistä vaivoja säästämättä. Kalevalan keräämisen aikaan runot olivat tietäjien muistissa, ja Lönnrotin menetelmä oli laulattaa näitä tietäjiä ja kirjata säkeet muistiin. Kirjassa nimetään taittajaksi Tapio Roulamo, jota tekijä ansaitusti kiittelee. Maamme metsäsektori tarjoaa yrityksille paljon mahdollisuuksia investointeihin ja palveluiden tuottamiseen. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 Esko Pakkanen: Ankravee! Kirja uitosta. 2000-luvun alussa Kenian metsät olivat vaarassa tuhoutua. Huolella valitut valokuvat ovat teoksen parasta antia. Maailma muuttuu. Kuviin on liitetty laajat selitykset. Joka puolella resurssit vähenevät, ja Suomi ei ole ainoa joka toteuttaa leikkauksia. Toinen uittotohtori on Yrjö Roitto, eikä heitä muita olekaan, paitsi yksi kansatieteilijä ja yksi lakimies. Vierailin Suomessa viime vuonna ja näin esimerkiksi puunkorjuukoneita, jotka soveltuisivat mielestäni hyvin Kenian hakkuille.. Yli 1 200 valokuvaa tai muuta kuvaelementtiä on kerätty lukuisista julkisista ja yksityisistä Uiton Kalevala on ilmestynyt Tietotaulut tai niiden tapaiset erikseen käsitellyt yksityiskohdat ovat kiintoisia. Jos tämä saataisiin laajennettua koko maahan, niin silloin voisimme kenties saavuttaa perustuslaissa mainitun 10 prosentin peittävyystavoitteen. Suomi on kuitenkin ollut tässä joustava ja ymmärtänyt, miten metsäsektoria kehitetään vaihe kerrallaan. Sen ansiosta olemme pystyneet kehittämään pitkäkestoisia, meille sopivia ratkaisuja. Tällä sektorilla on hyvin tärkeä testata monenlaisia eri ratkaisuvaihtoehtoja: kasvaako tietty puulaji jollain alueella vai ei. Tämä historiikki perustuu Jussi Kivisen tutkimuksiin. Prosessi on yhä kesken, mutta nämä ovat tärkeitä asioita Kenialle. Tämä on toiminut erinomaisesti maan joissain osissa. Pakkasen menetelmä on ollut kerätä tätä tietoutta näistä monipuolisista lähteistä yksiin kansiin ja tehdä siitä kokonaisuus. Mitä mieltä olet Suomen hallituksen tekemistä kehitysyhteistyöleikkauksista. Kuvat ovat informatiivisia, ja kuvankäsittely on huppuluokkaa. Kalevala on kerääjänsä näköinen: joku toinen olisi sommitellut toisenlaisen Kalevalan. Nämä laatikoiksi nimetyt erillisesitykset ovat yleensä sivun mittaisia, monesti ihmisiä ja sattumuksia koskevia pikkulukuja. PILKKEITÄ 26 8. Uhtuan suunnan huoltoa varten. Mugon mukaan Kenian metsähallinto on Suomen tuella saatu hyvään kuosiin, ja nyt on aika keskittyä yksityissektorin roolin vahvistamiseen sekä pureutua yhä enemmän köyhyyden poistamiseen. Millaista suomalaisten kanssa työskentely on. Nykyajan tietous uitosta on pieneltä osin siihen perehtyneiden muistissa, mutta valtaosaltaan se on alkuperäisissä asiakirjoissa, sanomaja aikakauslehdissä, pitäjänja henkilöhistorioissa ja erilaisissa muissa julkaisuissa. 1040 sivua. Ehkä nyt, kun puutteet on noteerattu kirjallisesti, joku lukija saa herätyksen tarkistaa, mitä suvun vanhassa valokuva-albumissa on. Viime Metsälehdessä (18/2015) esitelty Esko Pakkasen teos ”Ankravee! Kirja uitosta” tuo etsimättä mieleen Elias Lönnrotin ja hänen kokoamansa Kalevalan. Tämä kauppaneuvos Lauri Kärkkäisen vävypoika saa kirjassa lukuisia viittauksia, eikä syyttä, koska hän työskenteli vuosikymmeniä uittokysymysten parissa lukuun ottamatta niitä 14 vuotta, jolloin hän oli Kärkkäinen & Putkosen metsäpäällikkö. Kenian metsähallituksen pääjohtaja Emilio Mugo kunnioittaa Suomen päätöstä leikata kehitysyhteistyön rahoitusta, vaikka pitääkin sitä harmillisena. Yhdessä laatikossa kerrotaan, että ensimmäinen Suomessa uitosta väitellyt henkilö oli Oski Seppänen, joka ehdotti suuryhtiöiden kannan vastaisesti yhteisuiton harkitsemista myös Saimaalla. Yhteistyö suomalaisten kanssa on ollut avointa, pitkäjänteistä ja joustavaa. Kirjan kuvitusta. Suurikokoinen, päällystetylle paperille painettu (ja vastaavasti todella painava) kirja on merkkiteos, johon todennäköisesti tullaan viittaamaan vuosikymmeniä. En ole samaa mieltä. Lönnrot aloitti suomalais-karjalaisten kansanrunojen keräämisen 1828, ja julkaistuaan muutamia valmistavia teoksia nykyisin Kalevalana tunnettu teos ilmestyi 1849. Meidän tulee nyt saavuttaa enemmän vähemmillä resursseilla, olla tehokkaampia. Suomi tuli apuun kun sen tuella laaditun Kenian kansallisen metsäohjelman ohjeiden mukaan maassa säädettiin 2005 uusi metsälaki ja 2007 perustettiin nyt luotsaamani itsenäinen metsähallitus. Suomen tuen ansiosta yhä useampi kenialainen saa metsistä nyt hyötyjä ja sivutuloja. Mutta uittoa käsitellään myös valokuvissa, kuvataiteissa, runoja proosateoksissa ja musiikissa rehevistä junttalauluista alkaen. Mitä mieltä olet tästä. Samalla on pystytty suojelemaan Kenialle elintärkeitä vesivaroja. Kymin lauttausyhtiön Haapakosken erottelun työväkeä työnjohtajineen vuonna 1903. Suomi Kenian metsien tukena Suomen leikkaukset kehitysyhteistyöstä ovat Kenian metsäjohtajan mielestä harmillisia, ”mutta maailma muuttuu”. Kun kirja on tuhatsivuinen, lukija hyväksyy, että toistoja ja päällekkäisyyksiä löytyy. 90-luvulla Suomen tuella käynnistettiin maatilametsätalous, jossa yksityiset viljelijät istuttavat puuta kaupallisiin tarkoituksiin. Näiden muutosten ansiosta metsien häviäminen on pysäytetty ja niiden palauttaminen saatu käyntiin. Tulen itse köyhistä oloista ja koen velvollisuudekseni auttaa kenialaisia kanssaihmisiä pois köyhyydestä. Moni kumppanimaa ei lähtisi mukaan tällaiseen, koska nopeita tuloksia ei voi taata. Haluan, että yhteiset projektimme pureutuvat juuri tähän. Miten yksityinen sektori voitaisiin ottaa mukaan metsien hoitoon ja hyödyntämiseen. Pyrkimystä täydellisyyteen heijastavat moneen kohtaan kirjoitetut valittelut siitä, ettei jostakin asiasta ole löydetty lainkaan valokuvia. Mitkä ovat mielestäsi Suomen merkittävimmät saavutukset Kenian metsäsektorilla. Tämä mahdollistaa sen, että lukija voi perehtyä kirjaan ensin pelkästään kuvien avulla
Päähuomio on siemenviljelysten kukinnan keinotekoisessa lisäämisessä eli kukittamisessa. Kukittamista testattiin metsäpuilla onnistuneesti jo 1970-luvulla Helsingin yliopiston ja Metsänjalostussäätiön toimesta. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Arviot kukinnan paranemisesta olivat kuitenkin liian optimistisia. PEKKA HELENIUS RISTO HAGQVIST TIINA YLIOJA Luonnonvarakeskus Hormonihoitoa kuusen siemenviljelyksille Siemenviljelyksillä kuusen kukinta voidaan tuplata hormoneilla. Tämä on yhdessä kuusen istutuksen suosion lisääntymisen kanssa johtanut taimitarhoilla ”kädestä suuhun” -tilanteeseen jalostetulla siemenellä. Luonnonvarakeskuksen yhdessä siementuottajien kanssa tekemät uudet kokeet vahvistavat, että menetelmä toimii: gibberelliinihormoneilla käsitellyissä vartteissa on ollut parhaimmillaan lähes kolminkertainen määrä emikukkia käsittelemättömiin vartteisiin verrattuna. Gibberelliinihormonia ruiskutetaan vartteeseen kuusen siemenviljelyksellä Tammelassa kesällä 2015. PILKKEITÄ 27 8. Siinä vartteen runkoon injektoidaan gibberelliinihormonia. Kestotilaajan edut:. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. Vielä 1990-luvulla kuusen siemenviljelysten kukinnan ja siemensatojen odotettiin paranevan ajan myötä, eikä menetelmän jatkokehitykselle katsottu olevan tarvetta. Markkinoille on tulossa lähiaikoina metsäpuiden siemenviljelyksille tarkoitettu gibberelliinihormonivalmiste. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. 59 euroa.) Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Käy rohkeasti etuilemaan! Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Metsälehti Mobiili printtilehden kestotilaajille 12 eurolla/vuosi (Norm. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 Pe kk a H el en iu s TUTKIJOILTA Kuusi tuottaa keruukelpoisen siemensadon vain kerran tai kahdesti kymmenessä vuodessa niin luonnonmetsissä kuin siemenviljelyksilläkin. Käy etuilemaan Vaihda kestoon! Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Jos pölytys onnistuu eikä tule pahoja hyönteistai sienituhoja, saadaan siemenviljelykseltä enemmän siemeniä. Seuraava suuri haaste onkin tuhojen torjuntakeinojen löytäminen kukittamalla aikaan saadulle siemensadolle. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Siemenviljelyksillä kukinta voidaan tuplata injektoimalla vartteisiin gibberelliinihormonia. Käsittely ei ole juurikaan vaikuttanut siementen laatuun. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Hormonilisäyksen seurauksena suurempi osa vartteen silmuista erilaistuu kukkasilmuiksi, joista kehittyy seuraavana keväänä hedeja emikukkia. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Luonnonvarakeskus tekee yhteistyötä Siemen Forelia Oy:n ja Tapio Silva Oy:n kanssa kuusen jalostetun siemenen pulan helpottamiseksi. Lisäksi viljelyksille ilmaantui käpyja siementuhoja. Tämän jälkeen menetelmän käytön rajoitteena ovat enää lähinnä epäedulliset olosuhteet kukkasilmujen muodostumiselle (viileänä ja sateisena kesänä käsittelyllä ei saada toivottua vaikutusta) sekä kuusen käpyjen mahdolliset hyönteisja sienituhot. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Gibberelliinit ovat yksi puun omista, kasvua ja kukintaa säätelevistä hormoniryhmistä. Kuusen lisäksi menetelmä toimii myös männyllä
Slovakian pääpuulajit ovat Metsätuhoja Tatralla Lukijamatkalaiset näkivät mitä käy, kun kirjanpainajapuita ei korjata. Euron ja kruunun kurssien muutokset voivat kyllä aiheuttaa eroja talouden olosuhteissa, samoin erilaisuudet lainsäädännössä sekä metsätalouden ja yritysten tuissa. Tarjoamme paikan Pohjanmaan tiimissä, joka on erikoistunut nuorten metsien hoitoon ja energiapuutoimituksiin. Puun korjuu on vaikeaa hankalien maastojen vuoksi. Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni. Tilojen osuudet ovat melko pieniä. Osa yhteismetsistä on toiminut jo ennen toisen maailmansodan jälkeen tapahtunutta sosialisointia. Syyskuun lopulla Slovakiassa vierailleet Metsälehden lukijamatkalaiset saivat omin silmin nähdä sen, mitä voi seurata, jos tuhopuita ei korjata metsästä pois. Alkuun tuhoja oli vain alarinteiden istutusmetsissä, mutta nyt tuhot ovat hivuttautuneet ylärinteiden luonnonkuusikoihin. Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsä Forest. Pystyyn kuolevat metsät ovat 2000-luvun myrskytuhojen seurausta. Osallistujat näkivät omin silmin, kuinka kaarnakuoriaiset ovat tuhonneet kuusikoita.. pyökki ja kuusi. Hakkuumäärästä noin puolet kertyy tuhometsistä. Vastaat Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan puunhankinnasta. Osaa yksityismetsistä hallinnoidaan osuuskuntina tai meidän yhteismetsien tapaisina yksiköinä. Lisätietoja 13.10 alkaen metsäpalvelupäällikkö Timo Marttilalta, 050 598 8194. Maaperä on herkkä taimettumaan, joten pienillä uudistusaloilla suositaan luontaista taimettumista. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. HANNU JAUHIAINEN, teksti LOTTA NIEMETMAA, kuva MITTAVAT kirjanpainajatuhot vaivaavat Slovakian metsiä Tatran vuoristoalueella. Osuuksia ei voi myydä ulkopuolisille. Metsäomaisuutta on nyt uuden ajan koitettua palautettu entisille omistajille. Pystyyn kuolleita puita on runsaasti etenkin jyrkillä vuorenrinteillä ja muissa paikoissa, joista niitä ei ole voitu korjata pois. Vuoden 2014 liikevaihto oli 5 miljardia euroa ja henkilöstöä noin 10 500. Kun kaikkia myrskyn kaatamia puita ei ole saatu korjattua, kirjanpainajat ovat päässeet levittäytymään myös myrskyltä säästyneisiin kuusimetsiin. Make the most of Metsä Forest Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Tässä muutama, joihin mielelläni näkisin perusteltuja selityksiä suomalaisiltakin asiantuntijoilta. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Arvostamme soveltuvaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Vuosien kuluessa olen kuitenkin havainnut käytännön metsätaloudessa monia mielenkiintoisia eroja, joiden perimmäiset syyt eivät ole selvinneet. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA Metsätalouden edellytykset ja olosuhteet ovat jokseenkin samat Tornionjoen itäja länsipuolella. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. Metsälehden viimeisin lukijamatka suuntautui Tatran vuoristomaisemiin Slovakiaan. Yhteismetsä on yleensä kyläkunnan omistama alue, johon kuuluu myös laidunmaita. Haemme metsäasiantuntijoita vastaamaan puukauppaja metsäpalveluiden myynnistä Jyväskylän hankintapiirille toimialueena ja toimistopaikkana Jämsä sekä Viitasaaren hankintapiirille toimialueena Pihtiputaan kunta, toimistopaikkana Pihtipudas. Arvostamme laajaa metsäalan osaamista sekä hyviä ihmissuhdetaitoja. Metsäalan asiantuntijoita puunhankinnan monipuolisiin tehtäviin. Hakkuita tehdään vuosittain noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. PILKKEITÄ 28 8. Edellytämme: Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Sosialisointia purettu Slovakian metsistä yli puolet on valtion ja kuntien hallussa, loppuosan omistavat yhteisöt ja yksityiset. Metsien kasvun ja metsänhoidon kannalta olosuhteet ovat samanlaiset ainakin 100 kilometrin syvyydeltä, mutta nykyisin myös taloudelliset olosuhteet ovat keskimäärin melko samanlaiset. Ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen hallinta katsotaan eduksi. Jalopuiden kasvatusta haittaavat hirvieläimet. Samantapaiset vahingot voivat olla mahdollisia myös Etelä-Suomessa. HAEMME METSÄ PALVELU ASIANTUNTIJAA. Taimikonhoidossa ja kasvaEroja naapurien metsänhoidossa L&T Biowatti Oy on Lassila & Tikanoja Oyj -konserniin kuuluva valtakunnallinen energiaja metsäsektorin palveluyritys. Lisätiedot ja haku 21.10.2015 mennessä osoitteessa: metsagroup.com . Hakemukset 18.10.2015 mennessä: www.lassilatikanoja.fi/toihin. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 122 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä
350 m, 2 yleiskaavan mukaista rantarak.paikkaa, molemmilla rak.oik. 19 km taajamasta. PILKKEITÄ 29 8. Kokonaispuusto n. METSÄPALSTA, Sotkamo 24,5 ha. maatilan talouskeskus. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa tushakkuussa Suomessa männikön tuotantometsä pyritään tekemään parhaiten kasvavista, hyvälaatuisista yksilöistä, pieni lehtipuusekoitus huomioiden. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Savonlinna, Sönkkä 23 ha. Sauna ja pesutilat rakennettu navettarakennukseen 1980-luvulla. Toinen kiinteistö on 7,56 ha, järvenrantaa n. Pohjoisessa huomattava osa sahatukin mittaisista pölkyistä ei täytä sahatukin laatuvaatimuksia. 050 464 6500. Säästöt voitaisiin kohdistaa metsävaratiedon keruuseen, jos toimintaa järkevöitettäisiin ja metsäkeskus luovuttaisi laserkeilausaineiston ilmaiseksi toimijoille. 19,1 ha metsämaata, loput talouskeskuksen aluetta. Taimikonhoitotöitä tulevina vuosina n. 120.000 €. Asuinrakennuspaikka, 2 rantarakennuspaikkaa n. Jossakinhan rajan on tietenkin oltava, mutta miksi se on pitkään ollut oleellisesti eri kohdassa Tornionjoen itäja länsipuolella. Ahmalammen rannalle voi saada poikkeamisluvalla lomarak.paikan. Kohteella lisäksi varasto (vanha navetta), piha-aitta sekä leikkimökki. Näin oli aluksi Pohjois-Ruotsissakin, mutta melko pian siitä luovuttiin varsin laajasti taimikonhoidossa ja kasvatusmetsän ensiharvennuksessa. Monipuolinen metsäpalsta hyvässä kasvuvauhdissa. Rakennusvuosi on -57 ja laajennusosan valmistumisvuosi on 1997. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. Vanha hirsirunkoinen as.rak., piharak. Yhteishinta 160.000 €. 88.000 €. METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta 19,56 ha. 16.920 m 3 , pääosin varttunutta kasvatusmetsää. Myyjä uudistaa alueen kustannuksellaan keväällä 2016. 7 km:n päässä kylätaajamasta. Jos puukauppaa ja työllisyyttä halutaan vahvistaa, niin varoja pitäisi lisätä nimenomaan kemerataimikonhoitoon ja nuorten metsän hoitoon. 200 k-m2. Toimijat ja yritykset voisivat sitten laatia niistä markkinakelpoisia metsäsuunnitelmia ja muuta palvelutarjontaa. 2 kiinteistöä, yhteispa. 0,5 ha:n kokoinen suopalsta Risusaaressa. Toisin sanoen naapureitaan paremman puuyksilön lisäkasvu on pienempi kuin monelle naapurille aiheutuva kasvuhaitta yhteensä. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 MYYDÄÄN LUKIJALTA METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Nuoren metsän hoitovarat kannustavat metsänomistajia sijoittamaan omia varojaan metsien hoitoon ja ne työllistävät nopeasti. 09 315 49 806 (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 09 315 49 803 Eero Sala p. Kokonaispuusto 3280 m 3 , kaksi kolmasosaa kasvupaikoista on tuoretta kangasta. TEUVO TAPANINEN toiminnanjohtaja, Mhy Sodankylä Kemeraleikkauksilla on väärä osoite METSÄPALSTA, Parikkala, Kirjavala 9,12 ha. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. Maaja metsätalousministeriön nyt esittämällä ratkaisulla rokotetaan pahasti sekä metsänhoitoyhdistyksiä että palveluyrityksiä. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. Huomattakoon, että pohjoiseen mentäessä puuyksilöiden kasvuerot lisääntyvät istutusmetsissäkin, puhumattakaan kylvömetsistä ja luontaisesti syntyneistä metsistä. Kohteella asuinrakennus ja navettarakennus, joka on nykyisin varastokäytössä. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Lieksa, Jaakonvaara 45,6 ha. 09 315 49873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 0,6 ha. Pinta-alasta n. Kaksi määräalaa Sönkän kylässä noin 16 km päässä Savonrannan taajamasta. Kokonaispuusto n. 182.000 €. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Tienvarsisijaintinsa ansiosta palstalle on helppo poiketa. Noin 30 % pinta-alasta on päätehakkuuvaiheessa. 11 ha. Keskipituus voi laskea käsittelyssä jopa useita metrejä. Lisätiedot: www.bonvesta.fi. Nykyisin piensahat ja hirsiveistämöt hyödyntävät sitä jonkin verran raaka-aineena, mutta pääosa ohjautuu kuitupuuksi. Tasainen kehitysluokkajakauma, uudistuskypsää puustoa n. Vähitellen se on laajentunut kasvatushakkuisiin ja taimikonhoitoon. 35.000 €/tarjous. Ruotsalaiset perustelevat menettelyä sillä, että pinta-alakohtainen maksimikasvu saavutetaan, kun puuyksilöiden välinen kilpailu on suurimmillaan. Ruotsin puolella paikalliset sahat ovat hyödyntäneet sen pääosin normaalisahauksen yhteydessä. He eivät käsittääkseni tarkoita menettelyllä meillä tulkittua yläharvennusta tai laatuharvennusta. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Kiinteistöllä purkukuntoinen omakotitalo, hinta sisältää sähköliittymän (3x25). 1650 m 3 . 200.000 €. 09 315 49 842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Ylhäältä päin poistetaan vain joitakin etukasvuisia ja usein samalla huonolaatuisia mäntyjä, eli niin sanotut susipuut. 39.000 €. Maapohjat pääasiassa tuoreita tai lehtomaisia. 2700 m 3 , tukkipuun osuus noin ¼. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 3 000 m³. 23 ha, kok.puusto n. Vähäiset resurssit pitäisi ohjata niille, jotka osaavat resursseja hyödyntää ja saavat puun liikkeelle, eikä taas kerran tukea julkisen sektorin tehotonta toimintaa! Nuoren metsän hoidon poistumaraja 800 tulisi säilyttää, sillä se koskee lähinnä Pohjois-Lapin aukkoisia nuoren metsän hoidon kohteita. Rehevät kasvupohjat, runsaasti välittömiä harvennushakkuumahdollisuuksia. Hyvät mahdollisuudet marjastukseen, metsästykseen kalastukseen tai muuten luonnossa liikkumiseen ja harrastamiseen. Kokonaispuuston on arvioitu olevan n. Mahdollisuus ostaa myös tilaan kuuluva noin 3 ha talouskeskus rakennuksineen. Taimikon harvennuksessa ja kasvatusmetsän ensiharvennuksessa säästöpuuryhmiin kehittyy lähinnä vain ohuita riukuja, mutta ei juuri ollenkaan järeitä, tavoiteltuun tarkoitukseen pitkään käyttökelpoisia runkoja. OMAKOTITALO, Ranua, Asmunti Talon pinta-ala n.100 m2. 6.890 m³, keskipuusto n. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Käytännön ero on todella hurja varsinkin taimikonhoidossa ja kasvatusmetsän ensiharvennuksessa. Keskipuusto on n. Huonolaatuisen tukin hinta on saattanut olla keskimääräistä alempi, mutta lähempänä tukkia kuin kuitupuuta. Palstalle on tieyhteys. Päärak. Onkohan ero johtunut vain kysynnän ja tarjonnan eroista. METSÄPALSTA, Kuhmo, Lauvus 58,7 ha. Ruotsissa ylhäältä päin poistetaan suurimpia puita niin paljon, että tavoiterunkoluku voidaan jättää samanpituisina taimina ja runkoina. Säästöpuuryhmien jättäminen monimuotoisuussyistä alkoi uudistushakkuista. Perusteluna ruotsalaisilla oli säästöpuuideologian perustarkoitus, joka heidän mukaansa on järeän puuaineksen pysyvä säilyttäminen metsien käsittelyssä siitä riippuvaisille eliöille. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 83.100 €. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 80.500 €. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 474.500 €. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 83. Uudistuskypsää heti n. 39 000 €/tarjous. Tämä ei ole viisasta. METSÄPALSTA, Parikkala, Saari 19,822 ha. Hyväkasvuinen metsäpalsta, jossa tarjolla myös välittömiä hakkuutuloja! UPM Bonvesta metsäpalsta. Kiinteistö muodostuu 2 palstasta. Lisäetuna – siis vain lisäetuna – he mainitsevat männyn keskimääräisen oksikkuuden vähenemisen, eli tulevaisuudessa paremman sahatukin laadun, sekä hakkuukustannusten alenemisen ja kasvatushakkuupoistuman arvon lisääntymisen. 19.5600 ha. Suurempi kiinteistö on 2 ha ja on pihapiiriä luk.ottamatta pääosin metsämaata. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. v. Uimaharjun taajamasta matkaa vain noin 20 km. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 43 000 € Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Pahapuronpalsta on määräala 40 km kirkonkylältä etelään. 5360 m 3 . JUHA LIND metsänhoitaja, Pello. Rak.oikeus 250 k-m 2 . Suomen puolella hylättävää osuutta hyödynnettin pitkään merkittävästikin ratapuupölkyiksi. Määräala rajoittuu Kivilahdentiehen (n:o 5200). METSÄPALSTA, Juuka, Petrovaara/Polvela 164,9 ha. Voidaan lohkoa osiin, tarjouksia otetaan vastaan. UPM Bonvesta-metsätila. 1951 rakennettu 2-kerroksinen hirsitalo, pihapiirissä navetta, hirsirunkoinen aitta, varasto. Leimikoista ja sijainnista riippuen hylättävä osuus voi olla jopa kymmeniä prosentteja. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Yhteispinta-ala n. MAATILAN TALOUSKESKUS, Ranua, Kelankylä Majovantien varrella ent. Näin tehtiin 1990-luvun laman alkuvaiheessa. Uudistamatonta alaa noin 2,5 ha, laikkumätästetty 2015. Yhtenäinen 3 palstasta koostuva tilaryhmä Juuassa n. Talon ikkunat ja katto remontoitu 2000-luvun alkupuolella. 28 ha alueelle ja n. Koiralammen rannalla lomarakennuspaikka (RA). Myyjä pidättää osuudet yhteisiin alueisiin. Määräala lähellä Kuhmo-Nurmes maantietä. Mh. Lisätiedot: www.bonvesta.fi. sekä varasto. 45,6 ha määräala tilasta Teppanala. 09 315 49 844 Katja Raninen (perhevapaalla) MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Rauhallisella paikka luonnon keskellä. Kok.puusto n. 3 ha. Varttunutta kasvatusmetsää n. METSÄPALSTA, Ilomantsi, Kivilahti 66,9 ha. 1200 m 3 , taimikkoa n. Tila 2 palstassa, ensimmäinen palsta Kallunginahossa ja toinen ylimmäisen Ahmalammen rannalla. 103 m³/ha. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 701 (LT/14) Lukijoita 153 000 (KMT/14) Painopaikka Savon Paino Ensi vuodelle ajoittuvat kemeravarojen leikkaukset ollaan kohdistamassa taimikoiden ja nuorten metsien hoidon tukiin. 6 ha ja ensiharv.töitä 2015–2018 n. Höntönvaarantiehen rajoittuva n. Tuhkalannoitus tehty 2011 n. 127 m³/ ha. 790 m³. UPM Bonvesta -metsätila, www.bonvesta.fi. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 40 ha alueelle suunniteltu kunnostusojitusta. Kiinteistöön kuuluu myös n. Ojalinjat avattu 2011-2012
Veikko Tiainen, metsänhoitaja, Kouvola (ei vastaanottoa) 85 VUOTTA 17.10. Hyvän päivän toivotus onnistui häneltä niin kiinaksi kuin arabiaksi. Toimikunnan pääsihteerinä toimii neuvotteleva virkamies Annika Lindblom ympäristöministeriöstä. Metsähallitus oli järjestänyt upean ohjelman, jonka puitteissa vieraat pääsivät tutustumaan lappilaisen luonnonvaratalouden hienouksiin sekä järvimaisemissa että metsissä, poroja unohtamatta. ??. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Hernekasveihin kuuluva liekkipuu (Delonix regia ) on kotoisin Madagaskarin metsistä. Pienen kämmenen kokoisia liekkipuun kukkia pölyttävät muun muassa varpuslintuihin kuuluvat medestäjät. Liekkipuu voi parhaimmillaan kasvaa yli 15-metriseksi, mutta jää usein pienemmäksi. Hämärän tullessa liekkipuun pikkulehdykät voivat vetäytyä suppuun. Amerikassa mesikukkaisten liekkipuiden kasvattaminen mainitaan mainiona keinona houkutella kolibreja kotipuutarhoihin. Se on sopeutunut joillekin uusille alueille niin hyvin, että lajia pidetään jopa vaarallisena tulokaslajina. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 PILKKEITÄ 90 VUOTTA 19.10. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Koneet seisoivat metsässä hiljaisina, mutta pienen juttutuokion jälkeen alettiin tositoimiin. Sen kyynärvartta suuremmat lehtilavat muistuttavat ylisuuria tuntokasvin lehtiä, lapojen koostuessa sadoista pienistä pareittain kasvavista lehdyköistä. Puun latvus muistuttaa laakeaa savannimaista aurinkovarjoa. Ruokailu kodan lämmössä pihalla porojen taputtelun merkeissä vietetyn tuokion jälkeen sai diplomaatit hyrisemään tyytyväisyyttään. Tanssivat motot MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat SUOMEA suuremmalta jättisaarelta Afrikan kupeesta on levinnyt maailmalle punakukkainen puu, jota toiset pitävät trooppisen alueen kauneimpana. maisteri, Nurmijärvi 70 VUOTTA 14.10. Niitä on toisinaan käytetty eläinten ja ihmistenkin ravintona. Korjuukone käynnistyi ja liukui keinahdellen lähemmäksi hakkuukohdetta. Käyntikortit vaihtoivat omistajaa tiuhaan tahtiin. Urpo Wilska, maat. Harri Kaipainen, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon valtuuston jäsen, Mikkeli 24.10. Puun kuoriuutteella on antimikrobisia ominaisuuksia ja kansanlääkinnässä sitä on käytetty sokeritaudin hoitoon. Yksi vieraista parahti: ”Herran tähden, mitä se oikein tekee!” Kuljetusyksikkö keräsi rungonkappaleet saman tien pinoihin, ja tukkirekka oli valmiina kuljettamaan rungot ostajalle, sillä kertaa Ruotsin puolelle. Heidän erinomaisuutensa eivät säikähtäneet sen enempää veneajelua kuin patikointiakaan, vaan porukka nautti täysin siemauksin ruskan kauneudesta ja napsi suuhunsa jo hieman vettyneitä mustikoita suurella innolla. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Sen liekkejä muistuttavista kukista pitävät sekä ihmiset, apinat että linnut, mutta pienemmät eliöt karttavat erityisesti puun kuorta. Ponssen koneet sinänsä ovat kaunista katseltavaa, joten ei ihme että Metsähallituksen idearikas Kristiina Vuopala oli kehittänyt motobaletin johonkin lukuisista arktisista tapahtumista, joihin Metsähallitus oli antanut oman panoksensa. Nykyään pelkoa lajin häviämisestä ei ainakaan maailmanmittakaavassa ole, sillä puuta on istutettu koristepuuksi ympäri maapalloa. Myös hakkuutyömaalla pääsivät diplomaatit käymään, ja rohkeimmat pääsivät moton kyytiin. Malttamattomat apinat sen sijaan popsivat kukkia sellaisenaan. Turistina puita löytää helposti muun muassa Mauritiukselta, Madeiralta ja Floridasta sekä Karibian meren saarilta. Yksi ja toinenkin diplomaateista huomasi, että omassa maassa saattaisi olla käyttöä suomalaiselle korjuuteknologialle. Pölytyksen seurauksena muodostuu tulitikkuaskin levyisiä, Hessu Hopon kenkää muistuttavia palkoja, jotka voivat olla yli puolen metrin mittaisia. Rekan hienouksiin kuului muun muassa rengaspaineiden sääntely kuljettajan kopista nappia painamalla. 21 B, 00100 Helsinki. Sitten sen hakkuupää nappasi rungosta kiinni ja ennen kuin vieraat olevat ehtineet sanoa ”kissa”, runko oli karsittu ja pätkitty kolmeksi siistiksi kappaleeksi. Siinä leimikon äärellä korkeaa teknologiaa edustavia koneita ihastellessa tuli mieleen, että voisihan Suomi nousta uuteen kiitoon näiden koneidenkin avulla. Vielä viime vuosituhannen lopulla liekkipuun olemassaolo saarella luokiteltiin vaarantuneeksi. Motojen tanssi on kuulemma ihmeen kaunista. 30 8. Talvipimeällä lumisessa metsässä motot tanssivat kirkkaiden lyhtyjensä valaisemina ja yleisö saa taskulampuilla näyttää minne suuntaan niiden pitäisi kurotella. Juhani Pöllänen, metsänhoitaja, Mikkeli (matkoilla) 60 VUOTTA 20.10. Varjoa se sietää itsekin, joskin viihtyy enemmän auringonpaahteessa. laipio@metsalehti.fi NIMITYS LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Suomeen akreditoidut suurlähettiläät retkeilivät toissa viikolla Lapissa Rovaniemen ympäristössä arktisen biotalouden merkeissä. Liekehtivä puu jele”-maataloustekniikan sekä puuhiilen tuotannon takia. Vierailu alkoi viattomasti hakkuualueen reunalta, jonne konemiehet olivat virittäneet hienot tulet. Diplomaattikunta osoittautui yllättävän maastokelpoiseksi ja reipashenkiseksi. Toimikunnan puheenjohtajana toimii pääministeri Juha Sipilä ja varapuheenjohtajana maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Intiassa, Bangladeshissa ja Afrikassa kasvin käytöllä on pitkät perinteet. Kasviuutteiden soveltuvuutta on testattu ekologisena vaihtoehtona jopa alumiinin korroosionestoon. Hienompiakin vieraskielisiä nimiä, kuten ”kuninkaallinen Poinciana”, on käytössä ranskalaisten siirtomaaherrojen jäljiltä. Lintupölytteinen monikäyttöpuu Täydessä kukassaan liekkipuu on erityisen näyttävä puu kaupunkimaisemassa, puistoissa ja puutarhoissa. Pertti Niloni, Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon hallituksen jäsen, Varkaus 50 VUOTTA 17.10. Liekkipuun punaisista kukista pitävät niin ihmiset, apinat kuin linnutkin.. Kukat sisältävät samoja väriaineita kuin esimerkiksi paprikassa ja kasvia käytetään värjäyksessä. Puu on saanut kansanomaisen nimen ”liekkipuu”. Liekkipuun latvus muistuttaa laakeaa savannimaista sateenvarjoa. Diplomaatit tapasivat myös Joulupukin, joka osoittautui hämmästyttävän kielitaitoiseksi henkilöksi. Sähköposti: paivi. Suuri elämys oli käynti porotilalla, jonka isäntäpariskunta valaisi porotalouden erityispiirteitä elinkeinona ja herkkuruokana. ??. ja metsät. Lajin alkuperäiset esiintymisalueet ovat pirstoutuneet pieniksi muun muassa hakkuiden, ”polta-ja-vilKESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMIKUNTA Valtioneuvosto on asettanut Suomen kestävän kehityksen toimikunnan uudessa kokoonpanossa. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Pertti Jokiniemi, Otso Metsäpalvelut, metsäpalveluesimies, Kankaanpää (ei juhli) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Rintani paisui ylpeydestä suomalaisen insinööritaidon mestarinäytteiden äärellä, varsinkin kun vieraat sanojaan säästämättä ihastelivat osaamistamme
Keitä tuohesta tervaa Metsälehti Makasiini ilmestyy 22. Näin perustat yhteismetsän . ENSI NUMEROSSA METSÄRISTIKKO 19 METSÄRISTIKKO 16, OIKEA RATKAISU Se pp o Sa m ul i. 31 8. Kaupunkilaismetsänomistajan arkea . osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. LOKAKUUTA 2015 u NRO 19 PILKKEITÄ METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2015 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 19”. Metsäpalveluista apua maanomistajalle . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Palkinnot metsäristikosta 16 on arvottu seuraaville kolmelle: Reijo Mattila, Pietilä, Riitta Rönkkö, Espoo ja Aimo Tuomela, Ulvila. Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 22.10. lokakuuta. Mitkä ovat parhaat säästöpuut. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2015 / 2015 / Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 09 315 49 840. . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh
Lauantaina 23.11. klo 10–18, su 24.11. Metsäala tulee tutuksi näytteilleasettajien osastoilla, jossa on esillä metsänomistajan tärkeimmät palvelut ja tuotteet. Liput: 15 ¤ / 10 ¤ / 5 ¤ / 37 ¤ Samaan aikaan myös muut Meidän viikonlopun tapahtumat: ELMA Helsingin maaseutumessut, Kädentaito, Lemmikki (la–su), OutletExpo ja Menopeli. www.helsinginmetsamessut.fi Avoinna: pe 22.11. OSA Niin paljon elämyksiä yhdellä lipulla! Metsämessut tarjoaa metsänomistajille ja metsän ystäville mielenkiintoisen viikonlopun. AITOJA ELÄMYKSIÄ. klo 9–18, la 23.11. myös vapaaehtoistoiminnan Menu-messut. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.. klo 10–17. MENKÄÄ METSÄÄN! 22.–24.11.2013 MESSUKESKUKSESSA OIKEITA KOHTAAMISIA. Metsäaiheista ohjelmaa, keskusteluja, työnäytöksiä ja puuhaa riittää koko perheelle