Sivut 18–19 Säilyttäkää kemera! K U VA M IK KO R IIK IL Ä WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Metsäsuunnitelmat käyvät yhä kaupaksi . sivut 2–3 METSÄSTÄ: Konnevedellä näkee miten käy, kun myrskytuhoja ei korjata . METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 13. LOKAKUUTA 2016 • NRO 19 • PERUSTETTU 1933 Metsänhoidon tuilla on pohjoisessa aidosti merkitystä, Eero Honkanen muistuttaa. sivut 22–23 PILKKEITÄ: Ensimmäinen kukka tuhon jälkeen . sivu 30
Hallitus esittää verojen kevennystä veroasteikkojen kaikissa portaissa, lainmuutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Kaupan kohteena oli useita eri metsäkiinteistöjä pääosin Eteläja Väli-Suomesta. Myyntija markkinointijohtaja Seija Rantosen mukaan työmäärä metsäsuunnittelussa on pysynyt ennallaan. Otson noin 3 000 hehtaarin metsäomaisuus ei kuulunut kauppaan, ja se on nyt myyty United Bankers -konsernin hallinnoimille metsärahastoille. Mobiili suunnitelma kiinnostaa harvoja Rantosen mukaan Metsäkeskuksen maksuton, laserkeilauksin kerätty kuvioittainen metsävaratieto kiinnostaa lähinnä uusia metsänomistajia. Palvelun toiminnot ovat pääosin entisellään, mutta käyttöä on sujuvoitettu ja optimoitu entistä paremmaksi myös mobiililaitteille. Koskisen valmistamia vaneri-, koivuviiluja lastulevytuotteita on käytetty eri puolilla maailmaa esimerkiksi design-huonekaluissa ja konserttihalleissa. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 LYHYET MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva S uomen metsäkeskuksen ilmainen Metsään.fi-palvelu ei näytä vähentäneen metsänomistajien kiinnostusta metsäsuunnitelmien hankintaan. Niitä varten tarvitaan tila-arvioita, ja omistajat on tällöin helppo saada tilaamaan metsäsuunnitelma, joka ei ole paljon tila-arviota kalliimpi.” Suunnitelmat myyvät yhä Metsään.fi-palvelu ei ole syönyt metsäsuunnitelmien tilauksia. ”Vähänkin asiaan perehtyneet ja puuntuotantoon suuntautuvat metsänomistajat ymmärtävät tilakohtaisesti laaditun, omistajan tarpeisiin räätälöidyn metsäsuunnitelman arvon”, Rantonen toteaa. Heidän intonsa tilata maksullisia suunnitelmia on usein vähäistä. Maan suurimpiin lukeutuvan Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toiminnanjohtaja Jari Yli-talonen kertoo, että myös heillä metsäsuunnittelijoiden työtilaukset ovat lisääntymässä. ”Haasteena ei ole työn puute vaan se, että ehdimme saada työt maaliin tällä maastokaudella.” Suunnittelun sisältö on muuttunut. Alan johtavien toimijoiden – Otson ja metsänhoitoyhdistysten – mukaan näyttää kuitenkin siltä, ettei metsänomistajien kiinnostus teettää metsäsuunnitelmia ole vähentynyt. Palstalla on mukana myös liuta Metsäkeskuksen asiantuntijoita ja neuvojia. ”Erityislaskelmista ovat kiinnostuneet erityisesti metsäsijoittajat, niin suomalaiset kuin ulkomaalaiset”, Rantonen kertoo. Uutta on maaston korkeuseroja havainnollistava rinnevarjostus. Metsässä tehtäviin arvioihin perustuvien suunnitelmien hinnat alkavat parista kympistä hehtaarilla. Karttapaikalla voi selata ilmaiseksi Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoja. Metsään.fi tieto on raakadataa, jota pitää maastokäynnein tarkentaa.” Omistajavaihdokset avittavat Itäisessä Suomessa tilanne näyttää samalta. 2 A J A S S A 13. Perintöja lahjaveroa kevennetään Perintöja lahjaverotus kevenee. Kevennykset painotetaan ensimmäisen veroluokan lahjoihin sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Puunjalostajalle yrittäjäpalkinto Sahatavaraa ja puutuotteita valmistava Koskisen Oy on palkittu valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla. ”Teemme tänä vuonna ennätysmäärän, noin kymmenen tuhatta hehtaaria metsäsuunnitelmia. Metsäsuunnittelun vuotuisia määriä tai eri toimijoiden markkinaosuuksia ei tilastoida, joten kehityksestä ei ole tarkkaa tietoa. Uudistettu Karttapaikka taipuu mobiilikäyttöön Maanmittauslaitos on uudistanut Karttapaikka-palvelunsa. Uusi keskustelupalsta metsäasioille Metsäkeskus on avannut verkossa metsäaiheisen keskustelupalstan. Metsäomaisuuden kauppahintaa ei kerrottu. ”Ainakin osin tämä johtuu siitä, että tilakauppoja ja sukupolvenvaihdoksia tehdään runsaasti. Hän paljastaa, että enin osa metsäsuunnitelmista tuotetaan edelleen paperille painettuina. ”Hieman ongelmallista on, että metsäsuunnitelmien sisällölle ei ole mitään yksiselitteisiä standardeja, joten melkein mitä vaan voidaan tarjota suunnitelman nimellä”, Rantonen toteaa. Metsässä tehtäviin arvioihin perustuvat suunnitelmat maksavat lähtötiedoista riippuen 12–20 euroa hehtaarilta. ”Melkein mitä vaan voidaan tarjota suunnitelman nimellä.” Otson metsät United Bankersille Suomen metsäkeskus kauppasi metsäpalveluita tarjoavan Otson syyskuun alussa sijoitusyhtiö Helmet Business Mentors Oy:lle. Halvimmillaan vanhan suunnitelman päivityksen voi saada jopa parin euron hehtaarihintaan, jos apuna voidaan käyttää metsävaratietoja ja tilalta on olemassa vanha suunnitelma. Metsäkeskustelut.fi-palvelun tarkoitus on luoda miellyttävä ympäristö metsäaiheiselle keskustelulle, jossa kokeneemmat metsänomistajat voivat jakaa omaa tietotaitoaan eteenpäin. Alan suurin toimija lienee Otso-metsäpalvelut. ”Suunnittelua tehdään niin paljon kuin keritään ja tilauksia on runsaasti. Perinteisten metsäsuunnitelmien lisäksi tarjolla on sisätyötä: edullisesti laadittavia vanhojen metsäsuunnitelmien päivityksiä sekä erityislaskelmia metsien tuotoista. Tilauksia on niin, että heillä on miltei työvoimapulaa. ”Metsäkeskustelut on asiallinen ja helposti lähestyttävä keskustelupalsta, jota ylläpitää metsäalan koulutuksen saaneet henkilöt”, kertoo asiakasneuvoja Marjut Pirinen Suomen metsäkeskuksesta. Metsään.fi ei ole vähentänyt suunnitelmien kysyntää”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Kiuruveden toiminnanjohtaja Ari Ruotsalainen . Koskisen Oy:n toimitusjohtaja Markku Koskisen mukaan palkinnolla on yritykselle suuri merkitys.. Metsänhoitoyhdistys Savotan toiminnanjohtaja Rauno Karppinen kertoo samaa. Palvelu sisältää kartat, ilmakuvat ja ajantasaiset kiinteistörajat koko maasta
Hehtaarilta on kaadettava eteläisessä Suomessa vähintään 3 000 runkoa ja pohjoisessa 2 000 runkoa. Nuoren metsän hoitotuki on 230 euroa hehtaarille. Silloin ei kannata hakea halvinta vaan tarkin suunnittelija. Sen sijaan paperin tuotanto ja vienti vähenevät selvästi tänä vuonna. PTT puolestaan arvioi hakkuumäärän nousevan jo tänä vuonna yli 60 miljoonaan kuutiometriin, ja ensi vuonna kasvua kertynee 2–4 prosenttia. Asiakasvastaava Mervi Juntunen esittelee suunnittelijan varustusta. Kaikki haut auki vuoden vaihteessa Viime toukokuussa tehty päätös taimikoiden varhaishoidon, nuorten metsien hoidon ja terveyslannoitusten tuen haun jäädyttämisestä umpeutuu vuoden vaihteessa. Tällä tietämää hakua ei enää tänä vuonna suljeta, vaikka käytettävissä oleva myöntövara loppuisi. Kuitupuun hinta on liki edellisvuoden tasolla. Tukihakuun jäi porsaanreikä. Myös puukauppa on nosteessa: PTT:n ennusteessa tämän vuoden pystykauppakertymä kohoaa viimevuotisesta 12– 15 prosenttia ja ensi vuonna lisäystä tulee 4–8 prosenttia. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 AJASSA Yhteismetsät myötätuulessa Sivu 5 Metsähallituksen tiemaksuista närää Sivu 7 Metsäenergian alamäki jatkuu Muuttunut tilanne koettelee hakeyrittäjiä. Varhaisperkauksen jälkeen taimikon on oltava vähintään 0,7 metriä pitkää ja enintään kolmemetristä. Epäselvää on, voitaisiinko nuoren metsän hoidoksi muuttuneelle varhaishoitohankkeelle maksaa myös pienpuun korjuutukea. ”Kuusisahatavaralla on edelleen kova kysyntä, kun taas mäntysahatavara kärsii Pohjois-Afrikan vaikeasta markkinatilanteesta ja Britannian Brexitistä”, metsäekonomisti Jyri Hietala PTT:stä sanoo. Pientä nousua hintoihin ensi vuonna Puun hintoihin ei Luken ja PTT:n mukaan ole tulossa suuria muutoksia. Siitä huolimatta hanke voi lain mukaan muuttua nuoren metsän hoidoksi, jos puustotunnukset niin osoittavat”, selvittää metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä. Sivut 14–15 Vesiosuudet voivat olla rahan arvoisia Sivut 16–17 Huskun teräketjua kannatti odottaa Sivu 20 Kuulosta on syytä pitää huolta Tinnitus on ikävä seuralainen. Muutaman euron ero hehtaarihinnassa ei ole olennainen. Uudelle kymmenelle Kotimaan markkinahakkuut, ennuste Mm 59 60 61 62 63 64 Luke PTT 2016 2016 2017 2017 Lähde: Luke, PTT Hakkuut yli haamurajan PTT ja Luke: Metsäteollisuuden investoinnit nostavat kotimaisen puun hakkuut ennätystasolle. ”Kemeratukien haku avattiin rajoitetusti ministeriön päätöksellä vain varhaishoidon osalta. Sahatavaran vienti kipuaa ennusteiden mukaan tänä vuonna uuteen ennätykseen, 8,5 miljoonaan kuutioon. PIENMETSÄNOMISTAJA pärjää halutessaan ilman metsäsuunnitelmaakin. Taimikoiden varhaishoidon tuki on tarkoitettu vähintään hehtaarin hankkeille, jotka voivat muodostua yhdestä tai useasta, vähintään puolen hehtaarin taimikosta. Ensi vuonna mäntyja kuusitukin sekä kuitupuun hinnan PTT arvioi kohoavan korkeintaan kaksi prosenttia. Yli jääneet hakemukset siirtyvät ensi vuonna käsiteltäviksi. M ik ko R iik ilä. Mäntytukin tämänvuotinen keskihinta laskee aavistuksen ja kuusitukin nousee korkeintaan prosentilla. Sivu 24 Kauniin värin ja äänen kiroama Tiklejä pyydetään edelleen häkkeihin ja ruokapöytiin. Kaupat kohdistuvat erityisesti kuusitukkileimikoihin ja harvennuskohteisiin. Joka toimenpidettä varten ei tarvitse tilata maksullista metsäneuvojaa, vaan puukaupan metsänhoitotöiden tarjouspyynnöt voi poimia metsäsuunnitelmasta ja singauttaa sähköpostin liitteenä toimijoille. Tämä ei silti näy vientihinnassa, jonka toista vuotta kestäneen alamäen arvioidaan taittuvan vasta ensi vuonna. Tarkat ja päivittyvät puustotiedot, oikeaan osuvat hakkuuja hoitosuositukset sekä tulevien leimikoiden luonnostelu antavat puuntuottajalle vuosiksi ja jopa vuosikymmeneksi mahdollisuuden pyörittää metsätaloutta, vaikka kirjoituspöytätyönä, jos niin haluaa. Edellisestä, esimerkiksi taimikon perustamiseen myönnetyn kemeratuen saamisesta on oltava vähintään kymmenen vuotta aikaa. Älypuhelin metsänmittausohjelmistoineen korvaa relaskoopin, hypsometrin ja tiedon tallentimet. Sivu 21 PILKKEITÄ Mitä ovat nystyt lepän lehdissä. Puun kokonaiskäyttö yltänee ensi vuonna 68 miljoonaan kuutioon. Sivu 25 Kiven saa halki ilman räjähdystä Sivu 26 Öljyrahaa vain hyviin kohteisiin Sivu 30 KOMMENTTI TÄSSÄ NUMEROSSA Suunnitelmat myyvät yhä Otson väellä on kiireitä saada kaikki suunnitelmat valmiiksi ennen lumien tuloa. Kemerahakuun jäi porsaanreikä Taimikoiden varhaishoidon kemeratukien haku avattiin uudelleen maanantaina. AJASSA 3 13. Sivut 9–11 Sahat ovat valmiit tukkisumaan Sivut 12–13 METSÄSTÄ Mitä tehdä, kun metsä sairastuu. Tilanne on toinen, kun hehtaareita on reilusti ja tavoitteena puuntuotanto. Taimikon varhaishoidon tuki on 160 euroa hehtaarilta. ANNE HELENIUS METSÄTEOLLISUUDEN kasvava puun käyttö kirittää kotimaan hakkuut uusiin ennätyksiin, arvioivat Luonnonvarakeskus Luke ja Pellervon taloustutkimus PTT tuoreissa metsäsektorin suhdannekatsauksissaan. Myös sellun ja kartongin vienti lisääntyy selvästi tänä ja ensi vuonna uusien investointien vetämänä, mutta vientihinnat ovat laskussa. Viranomaiset toivovat, että loppuvuoden tehtävät varhaisperkaustukien haut ja ensi vuoden tukien haut tehdään sähköisesti Metsäkeskuksen Metsään.fi-järjestelmän tai metsänhoitoyhdistysten tietojärjestelmien kautta. ”Nousua on kuusikuidun ja muiden kuitupuulajien hakkuissa”, tutkimusjohtaja Paula Horne PTT:stä kertoo. Kasvamaan saa jäädä enintään 5 000 tainta hehtaarille. Ensi vuoden alussa kaikki kemeratuet ovat taas metsänomistajien haettavissa. MIKKO RIIKILÄ Hyvään kannattaa panostaa MIKKO RIIKILÄ MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ avasi taimikoiden varhaishoitoon tarkoitettujen kemeratukien haun tämän viikon maanantaina. Luken mukaan kotimaan markkinahakkuut kohoavat tänä vuonna 59,5 miljoonaan kuutioon ja ylittävät ensi vuonna 60 miljoonan haamurajan. Varhaishoitoon myönnettävä tuki voi muuttua nuoren metsänhoidon tueksi, jos hoidettava taimikko täyttää nuoren metsän tunnusmerkistön, eli esimerkiksi on pidempää kuin kolme metriä
Todennäköisesti suunnitelmissa on myös muuta, kuten korotus biopolttoaineiden sekoitusvelvoitteeseen. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 53% EI 47% vas taa jia 15 6 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Vaikka kuitupuun käyttö määrällisesti on kasvussa, ostajien lukumäärä ei ole. Ergonomia ei kyllä ole paras mahdollinen, kun vitelikkoa selkä vääränä moottorisahalla lakoon niittää.” Burl Lämmityskausi on jo pitkällä, mutta metsähakkeen ahdinko jatkuu. Jos raivaussahaat, et paljon laatutasoja erota.” Jees h-valta ”Sillä ei ole merkitystä millä taimikonhoito tehdään, raivurilla, msahalla tai vesurilla, kunhan se vain tehdään! Mielellään vielä vuosia ennen EH-hakkuuta.” Jahnukainen ”Kukin tyylillään. Komissiolta odotetaan jouluun mennessä kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerejä, joiden perusteella määräytyy, mitä metsäenergiaa voidaan tukea ja laskea uusiutuvaksi. Metsäperäisen energian tulevaisuutta viitoitetaan tänä syksynä myös Euroopan unionissa. Öljyn ja kivihiilen korvaamiseen tarvitaan valtion tukia. Jos isoja puita on enemmän, käytän Pikki-tilhiä, joka on niin kevyt, että se voisi olla taskussa raivatessa.” Jätkä ”Raivuri onkin hyvä työkalu taimikonhoitoon. Syykin on ilmeinen: tukinostajia on kymmeniä, kuitupuun loppukäyttäjiä muutamia. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 Onko metsääsi iskenyt metsätauteja. Aurinkopaneeleja ilmestyy katoille ja tuulivoima yleistyy, mutta puu pysyy uusiutuvan energian ykkösenä vielä pitkään. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA ”Pääsin kaksipaikkaisen pienkoneen kyytiin. Kun tavoite on nyt 20 prosenttia, mahdollisesti tankeissa on pian yli puolet biopolttoainetta. ??. Kiitos tukin kantohinnasta kuuluu hajanaiselle sahateollisuudelle, jossa omistusten ketjuuntuminen ei ole kunnolla lähtenyt käyntiin, monesta muusta alasta poiketen. Kuusiryppäistä sai plokattua rungoltaan terveet ja elinvoimaiset kasvuun. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Tilanne täyttää oligopsoniksi kutsutun markkinahäiriön tunnusmerkit. Asiaa hämmentää myös edelleen vellova keskustelu metsien hiilinielujen laskentatavasta. Puutuotteiden kokonaiskulutus maailmassa kasvaa yleistä talouskasvua nopeammin.” Yrittäjäpalkinnon viikonloppuna saaneen Koskisen Oy:n toimitusjohtaja Markku Koskinen ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi. Ajattelutapa ei ole ihan vieras metsänomistajapuolellakaan. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Lähikuukausina ministerit esittelevät eduskunnalle annettavassa ilmastoja energiastrategiassa, miten tavoitteeseen aiotaan päästä. MIKKO HÄYRYNEN Uskonto kymppi Puu ekologisena, uusiutuvana ja hiiltä sitovana materiaalina on yhä suositumpi monissa käyttökohteissa. Tulevaisuudessa entistä useampi tankkaa autonsa sähköllä, mutta varsinkin raskasta liikennettä varten tarvitaan myös nestemäistä biopolttoainetta. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. ??. Tein mennä viikolla kuusentaimikon myöhästynyttä perkausta. Kysynnän kasvun pitäisi nostaa hintaa, mutta tasokorotusta tuskin tulee. Maaliskuussa hallitus korotti puulla tuotetun sähkön tukea, mutta todennäköisesti sekään ei riitä kääntämään kulutusta nousuun tämän vuoden aikana. Vaikka puuta palaa lämpölaitoksissa entistä enemmän, sähkön ja lämmön yhteistuotannossa hakkeen käyttö on vähentynyt. Homma kävi nopsasti, erityisesti kaatojen suuntaus.” Tamperelainen ”Olen saanut kohtalaisen helposti ja tarkasti isommatkin puut raivurilla tekemällä sahaukset puun takkaa, eli siis ’vänkärin suunnalta’. Aluksi vähän putsailin raivurilla matalia puskia, kaikki kuitukokoiset ja pienemmätkin moottorisahalla. Uusi kysymys: Suunnitteletko metsätilallesi sukupolvenvaihdosta. Leudot talvet ei selitä kaikkea. Lopulta kaikkein tärkein työ poliitikoilla onkin huolehtia siitä, että EU ei haittaa Suomen energiastrategian ydintä eli metsäenergian hyödyntämistä. Uusiutuvan energian vaihtoehtoja on monia, ja niitä kaikkia tarvitaan. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat. Myös niitä hallitus miettii syksyn aikana. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Hallitus pyrkii edelleen siihen, että ensi vuosikymmenellä uusiutuvan energian osuus yltää 50 prosenttiin koko energiankulutuksesta. Sahurit tapaavat itse sanoa, että ”matematiikka nelonen, uskonto kymppi”. Kuten sanoit, työmaasi oli hoitorästikohde, eli sinne ei raivaussahaa ole ajoissa viety ja siksi homma piti tehdä epätaloudellisella menetelmällä.” Gla ”Pikku-Stihlillä kaikki työt, raivuri myyty pois.” Metsänvartija ”Kyllä minusta tulos ensiharvennuksella oli parempi moottorisahan kanssa kontaten kuin raivaussahaa olisi vinguttanut. AJASSA 4 13. Alkuperäinen päämäärä ei ole muuttunut. Oli aika huikea kokemus nähdä kotitienoo yläilmoista käsin!” Pahkatar Metsä linnun vinkkelistä ”Taimikonhoidossa hehkutetaan raivaussahaa. Moni sahayritys toimii kannattavuusluvuista huolimatta, ei niiden johdosta. Metsästä tärkein energialähde Tukin ja kuitupuun hintaeron kasvu on pitkän ajan trendi. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Kaikkein kipeimmin tilanne koettelee hakkeen tuotantoon investoineita yrittäjiä, jotka syystä seuraavat katkerina energiapolitiikan ja markkinoiden käänteitä
Puupopulaatioissa on oltava nuorisoa ja vanhuksia sopivassa suhteessa, jotta huoltosuhde säilyy ja jotta kestävän metsätalouden edellytykset pysyvät. Kaikkien mielipiteet olivat yksituumaisesti metsien talouskäyttöa vastaan. Matilaisen mukaan yhteismetsää ei vieläkään tunneta kunnolla. Helppohan se hyväpalkkaisten tutkijoiden on tulla metsän vaikutuksesta ihmismieleen viisastelemaan televisioon parhaaseen katseluaikaan. Juuri kun me metsätalousyrittäjät olemme sopeutuneet suojelupaineisiin ja kiihkosuojelijatkin ovat ymmärMetsäpsykologiaa täneet, että Suomella pitäisi olla jotain vientituotteita, metsätalouden harjoittajat leimataan kansalaisten mielenterveyden heikentäjksi. Viimekin vuosi oli jo hyvä 2 560 hehtaarillaan. Parikymppisenä leimikon teon jälkeen iski usein migreeni. Kun näin tehdään, saadaan Matilaisen mukaan hyviä tuloksia. Kyllä ”parantavia” metsiä löytyy läheltä joka tapauksessa. Seuraava sukupolvi kärsii ne päätehakkuun migreenit. Itse en olisi tehnyt yhtään puukauppaa, ellen sitä rahaa olisi tarvinnut puolentuhatta vuotta vanhan sukutilani hoitoon, ylläpitoon ja veronmaksuun. Varsinkin Etelä-Pohjanmaalle on syntynyt myös kuntavetoisia yhteismetsiä. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 AJANKOHTAINEN KOLUMNI FAKTA RIITTA ALESTALO Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä ANNE HELENIUS M etsätilarakenteen asiantuntija Jukka Matilainen Suomen metsäkeskuksesta on tyytyväinen: tämän vuoden alussa vanhoihin yhteismetsiin on liittynyt ennätykselliset 4 330 hehtaaria metsätiloja. Kun asiaan on paneuduttu tarkemmin, on huomattu sen olevan ihan toimiva yhteisomistuksen muoto.” Puolueeton yhteismetsäsiantuntija Matilainen innostui asiasta vuonna 2003, jolloin yhteismetsälakia uudistettiin. ”Monet ovat ajatelleet yhteismetsästä, että mikäs kolhoosi se oikein on. Laki ohjaa toimintaa niin, että kestävä metsätalouden harjoittaminen on yhteismetsän pääbisnes. On jopa väläytelty, että lääkäri voisi määrätä tietyn määrän metsässä oleskelua päivässä lääkkeiden sijaan. Suurinta epäilystä on herättänyt yhteismetsän omistus: kun maanomistaja liittää metsänsä yhteismetsään, sen jälkeen metsäkappaleen asioista ei saakaan enää päättää itse. Vuosikymmenet ovat parkkiinnuttaneet mielen ja kasvattaneet uudet puut. Yhteismetsiin ovat liittyneet erityisesti sukupolvenvaihdoksen suunnittelijat sekä erityyppiset metsäsijoittajat. Suomalaisen on päästävä metsään – se on meillä geeneissä.. ”Monta kertaa on kysytty yhteismetsään mukaan, mutta olen halunnut pysytellä puolueettomana jokaiseen yhteismetsään nähden.” Ju ha Ta nh ua Eri medioissa on viime aikoina hehkutettu metsän parantavaa vaikutusta stressiin, masennukseen ja muihin ihmisen mieltä kuormittaviin tuntemuksiin. ”Yhteismetsä omistusmuotona on saanut pitkällisen informaation jälkeen ilahduttavasti vastakaikuakin metsäomistajien keskuudessa”, Matilainen sanoo. Avohakkuut metsien uudistamisessa tuomittiin jyrkästi, ja niiden nähtiin jopa suistavan ihmismielen pois raiteiltaan. Elämän suurissa suruissa on tullut suunnattua koskemattomaan kotimetsään, mutta väistämättä katse osuu tervasrosomäntyihin tai tähystää pihkavuotoja kuusten kupeesta. ”Yhteismetsälaki on hyvin laadittu: sieltä löytyvät menetelmät, jonka avulla mahdollisia erimielisyyksiä pystytään rakentavasti käsittelemään ja tarvittaessa äänestämällä ratkaisemaan, kuinka toimitaan.” Vaikka Matilainen työssään vie eteenpäin yhteismetsäsanomaa, hän ei itse omista metsää. Mietin, millä nuo Inhimillisen tekijän keskustelijat elättivät itsensä. Mielelläni olisin pitänyt metsäni koskemattomina ja polkujenvarret ennallaan. Metsän vaikutuksessa ihmiseen on varmasti perää, mutta tuskin se aivan reseptimenettelyllä toimii. Metsä ei pysy hengissä, ellei sitä hoideta. ??. ”Uusimmat yhteismetsät ovat keskikooltaan muutaman sadan hehtaarin luokkaa, ja niissä on keskimäärin kymmenkunta osakasta.” Kolhoosimielikuva epäilyttää Yhteismetsien määrän kasvua rajoittivat pitkään maanomistajien sitkeät ennakkoluulot. Ainoastaan pastori olisi saattanut osassa metsäänsä harjoittaa jonkinasteista metsätaloustoimintaa jatkuvan kasvatuksen menetelmiä soveltaen. Kuunnellessani keskustelua minua alkoi ahdistaa. Professorin ja pastorin kohdalla ei ollut epäselvyyttä, mutta viiden hehtaarin peikkometsänomistajan elanto jäi hämäräksi. AJASSA 5 13. On hyvä, että Suomessa on laajoja luonnonpuistoja, joissa suuri yleisö voi vaeltaa, ja jokamiehenoikeudella voi metsissä liikkua sangen vapaasti. ??. En surrut mittoja enkä motteja vaan sitä, että koskaan en sitä vanhaa metsikköä enää sellaisena näe. Yksi asusteli pienellä tilallaan Pirkanmaalla, jossa hänellä oli viisi hehtaaria metsää, toinen oli aihetta tutkinut pastori, myös metsänomistaja, ja kolmas ympäristöpsykologian professori. Uusia yhteismetsiä on perustettu tasaisesti ympäri maata, itäisessä Suomessa hieman vähemmän. Jos hakkuurajoituksia vaaditaan psykologian perusteella, se menee jo liiallisuuksiin. Inhimillinen tekijä -ohjelmassa kolme henkilöä keskusteli aiheesta. Yhteismetsä » Tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi » Ylin päättävä elin osakaskiinteistöjen omistajista koostuvan osakaskunnan kokous » Yhteismetsiä on Suomessa perustettu 1800-luvun lopulta alkaen » Tammikuussa 2016 maassa oli 344 yhteismetsää, kokonaispintaala oli 613 000 hehtaaria ja osakasmäärä vajaat 25 000 » Eniten yhteismetsiä on Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Lapissa Jukka Matilaisen mukaan Etelä-Suomessa pitäisi olla kolminumeroinen luku hehtaareja, ennen kuin yhteismetsä kannattaa perustaa. Eihän se mukavalta tunnu, kun moto tutussa metsässä savotan aloittaa, mutta laskut on maksettava. Yhteismetsät ennätykseen Kiinnostuneimpia yhteismetsistä ovat sukupolvenvaihtajat ja metsäsijoittajat
Viime vuosina on nähty, että eräät sahayhtiöt ovat kasvuhakuisempia kuin toiset. Sahaus voisi ilman uusinvestointeja nousta kolmella miljoonalla kuutiometrillä viime vuoden 10,6 miljoonasta. Puruvuorten varjossa Uudet biojalostamat käyttävät mielellään sahauksessa tulevaa haketta, mutta pullonkaulaksi muodostuvat muut sivutuotteet, eli kuori ja puru. Verkasaloa kasvupotentiaali ei yllätä. Kuusella kasvumahdollisuudet ovat Länsi-Suomessakin pienet, eikä Itä-Suomessa niitä ole ollenkaan. HAASTATTELU Sahaus voi kasvaa – ja paljon Jos ja kun tukkipuun tarjonta kääntyy kasvuun, sahat pystyvät vastaamaan haasteeseen. Vaikka uusia sahalaitoksia ei tarvittaisikaan, niin suunnitelmista huhutaan. Jos sahaus todella kasvaa useita kymmeniä prosentteja, se voi johtaa tilanteeseen, jossa sahat ottavat mittaa toisistaan. ”Puhtaan liiketaloudellisesti voisi olla kannattavampaa sahata vähemmän. Mahdoton määrä ei ole, se vastaa noin prosentin lisäystä maailman havusahatavaran tuotantoon. ”Tarjolla oleva lisätukin määrä on pieni, jos sitä on ensinkään. Tilannetta sanotaan vakavaksi, sillä kasoista ei pääse eroon, vaikka ilmaiseksi antaisi. Sahoille kasautuu kuorija puruvuoria, koska voimalatkaan eivät ota niitä määräänsä enempää sähkön huonon hinnan ja energiaraaka-aineiden yleisen halpuuden vuoksi. Päätettyjen investointien jälkeen tukista on niukkuutta”, hän sanoo. Syyt ovat kansantaloudelliset: metsänomistajille kantorahoja, biojalostamoille kuitupuuta ja yhteiskunnalle bruttokansantuotetta. ”PohjoisSuomi eroaa selvästi muusta maasta.” FAKTA Erkki Verkasalo » Syntynyt 1959 » Asuu Liperissä, toimipaikka Joensuussa » Puutieteen professori Luonnonvarakeskuksessa » Metlan ja Luken tutkimustehtävissä keväästä 1984 » Vieraileva tutkija ja jatko-opiskelija USA:ssa 1990–1991 » Harrastuksia kotijoukot, kansanviisaudet ja -kaskut, penkkiurheilu ja omien vanhempien metsät Erkki Verkasalon tutkimusryhmän mukaan sahaus voi kapasiteetin puolesta kasvaa merkittävästi, jos tukin tarjonta kasvaa. Nestepolttoaineiden tuotanto on mahdollista, mutta vielä monen poliittisen ja taloudellisen mutkan takana.” Sahaparonit erottuvat Verkasalo korostaa, että toiveet ovat yksi asia ja toteutuminen toinen. Viennin ennakoidaan jatkuvan ainakin niin kauan kuin Ruotsilla on valuuttakurssietua suhteessa euroon. ”Sahausta pystytään nostamaan nykyisillä sahoilla runsaalla 25 prosentilla, jos kapasiteettiin lasketaan mukaan jo päätetyt laajennusinvestoinnit, ja maltillisilla lisäinvestoinneilla jopa 40 prosenttia.” Tukintarjonnan ennakoidaan kasvavan uusien biojalostamoiden puunostojen myötä. Hän muistuttaa kuitenkin, että ennusteet ovat yksi asia, elämä toinen.. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 MIKKO HÄYRYNEN, teksti HARRI NURMINEN, kuva S ahojen kapasiteetti ei tule rajoitteeksi, jos tukin tarjonta todella lähtee lähivuosina nousuun, sanoo Luonnonvarakeskuksen puutieteen professori Erkki Verkasalo . Mahdollisuudet lännessä Valtaosa sahauksen lisäysmahdollisuuksista on männyllä ja varsinkin Länsija Keski-Suomessa. ”Keski-Euroopassakin sahoja on perustettu rahastojen ja säätiöiden rahoituksella.” Sahateollisuuteen kohdistuu paineita sahata niin paljon kuin tukkia saadaan. Pikkutukki tuo vähän lisävaraa. Tukki olisi halvempaa, jos siitä olisi vähemmän niukkuutta ja kannattavuus korkeampi”, Verkasalo sanoo. Vaikka männyn sahaus kasvaisi kuusta enemmän, Verkasalo ei usko kantohintojen suhteiden muutokseen, koska mäntytavaralle ei ole näköpiirissä nykyistä arvokkaampia käyttökohteita. AJASSA 6 13. ”Niin paljon on sahattu ennenkin, viimeksi vuonna 2007, mutta osittain tuontitukin varassa.” Kolmen miljoonan kuutiometrin lisäys olisi myös myytävä johonkin. Pikkutukkia lienee kuitenkin edelleen tarjolla.” Tukin vienti Ruotsiin tekee loven Pohjois-Suomen sahausmahdollisuuksiin. Kotimaan kulutus on vähentynyt melkein yhtä paljon finanssikriisiä edeltäneistä rakentamisen huippuvuosista. Edellytys on, että tukkihakkuut yltävät 90 prosenttiin kestävästä hakkuusuunnitteesta. Uuden sahan rakentaminen maksaa muutamia kymmeniä miljoonia, ja maailmassa on runsaasti rahaa, joka etsii tuottoa. ”Näyttää, että puruongelman ratkaisua on turha odottaa perinteiseltä energiapuolelta. ”Pohjois-Suomi eroaa selvästi muusta maasta. Verkasalon johdolla ja Suomen sahateollisuusmiesten yhdistyksen tilauksesta tehdyssä selvityksessä haettiin vastausta kysymykseen, pystyvätkö sahat nielemään kasvavat puumäärät
”Siinä ei olisi jäänyt isännälle kuin euro tai pari lompakkoon erotukseksi”, Savukoski sanoo. Uuden metsäteknologian professorin valinta pantiin jäihin viime metreillä, ja kahta hiljan vapautunutta metsänarvioimistieteen professorin virkaa ei ole laitettu hakuun. Talvikuljetuksille oma hinta. Tämän vuoksi esimerkiksi 500 kuution puukuljetus Kakkisen 40 kilometrin päässä sijaitsevalta metsäpalstalta maksaisi 3 000 euroa. ”Tie kuluu tasaisesti jokaiselta kilometriltä.” kilometriltä, joten paljousalennusta ei voi oikein antaa. Maksurahat teiden kunnossapitoon Metsähallituksen metsienkäyttöja suunnittelujohtaja Pertti Tuomen mukaan vuosi sitten päätetyille tiemaksuille ei ole suunnitteilla ylärajaa eikä talvisia poikkeushintoja. Todellinen nollaraja on täällä nähty”, Savukoski kertoo. Metsähallitus käyttää vuosittain toistakymmentä miljoonaa euroa tiestön hoitoon”, Tuomi kertoo. ”Kesätie on aina kesätie ja tuo puulle lisähintaa, mutta talvella Metsähallituksen tiemaksuihin pitäisi saada alempi hinta. Ilmastonmuutokseen liittyen pitää ratkaista, miten puun korjuu ja kuljetus hoidetaan roudattomina talvina.” Metsänarvioimistieteen professorien paikoista tehdään selvitys ensi vuonna. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 Le ht ik uv a VALTTERI SKYTTÄ METSÄHALLITUKSEN vuosi sitten uudistamat tiemaksut ovat heikentäneet etenkin syrjäisten metsäpalstojen puunmyyntimahdollisuuksia Lapissa. Puttosen mukaan tilanteeseen sopeudutaan, oli haun lopputulos sitten mikä tahansa. ”Laitoksen budjetista leikattiin tältä vuodelta 0,5 miljoonaa euroa. Itä-Lapissa puusta on ylitarjontaa, joten puunostajat upottavat kuljetuskustannukset kantohintaan. Eräältä viime talvelle suunnitellulta hakkuukohteelta kuljetusmaksu olisi ollut Metsähallituksen teillä 4,30 euroa kiintokuutiota kohden, kun kuitupuusta maksetaan ensiharvennuskohteella alimmillaan 6–8 euroa kuutiolta. Epävarmaa on, aiotaanko virka edes täyttää. Hakuprosessi on edennyt päätöksentekovaiheeseen, mutta Puttosen mukaan uutta professoria ei voida tässä taloustilanteessa valita. Puunkuljetusmatkaa näillä teillä kertyy 40–50 kilometriä. ”Talvikohteiden ensiharvennuksista ei juuri tehdä tarjouksia, ja vaikeat kohteet jätetään kokonaan hakkuiden ulkopuolelle. Puutavaran kuljetus Metsähallituksen metsätiellä maksaa nyt yksityiselle metsänomistajalle 0,15 euroa kuutiolta kilometriä kohden. ”Tie kuluu tasaisesti jokaiselta Tiemaksut närästävät Lapissa Uudistettujen kuljetusmaksujen myötä puunmyynti syrjäisiltä seuduilta on ollut entistä tukalampaa. ”Harvennuksia olisi tehtävä ja käyttörahalle olisi tarvetta. AJASSA 7 13. Hänen mukaansa kuljetushinnan taso asetettiin kohtuulliseksi, sillä puukuljetusten kilometrikohtaiset kuutiohinnat liikkuvat yleisesti 0,15–0,40 euron välillä. Henkilöliikenne Metsähallituksen teillä on maksutonta, mutta puu ei liiku ilman rahaa.. ”Investoinnit puuhun perustuvaan biotalouteen lisäävät myös puunhankinnan suunnittelua sekä puun hankintaa ja kuljetusta, joten puuhuollon kustannustehokkaaseen toimintaan liittyy paljon isoja kysymyksiä. ”Yksityisistä puukuljetuksista kertyvät tiemaksurahat käytetään teiden kunnossapitoon”, Tuomi kertoo. Haku metsäteknologian professorin virkaan päättyi vuoden 2015 maaliskuussa. Metsänhoitoyhdistys Itä-Lapin Juha Savukoski kertoo, että Kakkinen ei ole yksin tilanteen kanssa. Savukoskelainen metsänomistaja Aimo Kakkinen kertoo, että hänen Itä-Lapissa sijaitseviin metsiinsä pääsee vain Metsähallituksen teitä myöten. Hän ei ole solminut puukauppaa tiemaksu-uudistuksen jälkeen. Niin sateiset kesät ja syksyt kuin leudontuvat talvet ovat viime aikoina hankaloittaneet tienpitoa Lapissa. Käsissä on silti suuret pinta-alat hoitoa kaipaavia, 70ja 80-lukujen hakkuissa syntyneitä nuoria metsiä. ”Puukauppaa ei voi tehdä, kun tulos menee lähestulkoon miinukselle.” Metsähallitus yhtenäisti tiemaksunsa vuosi sitten lokakuussa. Eikö ne ole verorahoilla tehty ne Metsähallituksen tiet?” Kakkinen kysyy. Professorivalinnoissa otettiin aikalisä Helsingin yliopiston leikkaukset viivästyttävät professorien virkojen täyttämistä metsätieteiden laitoksella. Viran täyttämättä jättäminen näkyisi hänen mukaansa kuitenkin heikennyksenä metsäteknologian alan opetuksessa sekä käytännön puunkorjuuseen liittyvässä tutkimuksessa ja kehitystyössä. LIINA KJELLBERG HELSINGIN yliopiston leikkaukset jarruttavat vapaana olevien professorin virkojen täyttämistä metsätieteiden laitoksella. Jo viime talvena nähtiin, että kun yksityiset eivät ajaneet puuta, metsäteitä ei aurattu. Professorivalintojen taustalla vaikuttaa myös Helsingin yliopiston vuosille 2017–2020 luoma strategia, jonka mukaan kansainvälisen opetusja tutkimushenkilöstön osuus on nostettava 30 prosenttiin. Siinä kärsivät myös valtion puukuljetukset”, Savukoski sanoo. Käytännössä se tarkoittaa viiden professorin vuosipalkan kustannuksia”, sanoo metsätieteiden laitoksen johtaja Pasi Puttonen . Kuljetuksesta peritään aina vähintään 100 euroa, mutta ylärajaa ei ole. Savukosken mukaan yksi vaihtoehto tiepulmaan on perustaa yksityistietoimituksilla tiekunnat valtion maille, vaikkei se olisikaan hallinnollisesti järkevää
Aviopari omistaa tilan yhdessä. 15 vuoden omistusvelvoite Vuotuisen vähennyksen on oltava vähintään 1 500 euroa. Niillä pellon osto on parasta verosuunnittelua. Painopaperia yhtiö ei heinäkuun jälkeen ole tuottanut enää ollenkaan. Enimmillään vähennystä voi tehdä 195 000 euroa. Metsävähennys alentaa metsäveroja 21 031 euroa. Huojennuksen voi saada etäälläkin oleville tiloille. 3 Lahjoitus Vanhemmat lahjoittavat tilan kahdelle lapselleen neljänä lahjana. Hietaniemen mukaan taivekartongin kaltaisten korkealuokkaisten kotelokartonkien kysyntä kasvaa vuosittain kolmesta neljään prosenttia. Lahjavero 17 980 euroa. Vähennys voidaan tehdä myös muualta kuin lahjaksi saadusta metsästä kertyneistä metsätalouden tuloista. Verohallinto määrittää metsähehtaarin verotusarvot kunnittain. Helmikuussa käynnistynyt taivekartonkikone on osa Husumin tehtaan 170 miljoonan euron investointiohjelmaa, jonka tavoitteena on ollut kasvattaa Metsä Boardin kartonkiliiketoimintaa. 2 Lahjanluonteinen kauppa Kauppahinta 40 prosenttia käyvästä arvosta = 76 000 euroa. Samaan lahjaan voidaan liittää eri kuntien alueella sijaitsevia tiloja. Metsälahjavähennys jäi suutariksi Uudistus ei tuonut uutta. Järjestelyn verohyöty 15 255 euroa. Vähennys lasketaan lahjaveron perusteella. 8 Hallituksen esittämä metsälahjavähennys Lahjavero 17980 euroa, ei huojennusta, kun lahjoitetaan neljänä eri lahjana. 300 600 900 1200 1500 Metsä Board suurin taivekartongissa Euroopan suurimmat taivekartongin valmistajat, kokonaiskapasiteetti 3,9 miljoonaa tonnia. Toisena listalla on Stora Enso, kolmantena Kotkamills. Näin 30 000 euron verotusarvo vastaa 26 metsähehtaaria. 1 Lapset ostavat tilan Kauppahinta 76 % käyvästä = 144 400 euroa, koroton maksuaika 10–15 vuotta. Esimerkiksi aaltopahvipakkausten pintaosissa käytettävää lainerikartonkia tehdas tuottaa 300 000 tonnia vuodessa, kuluttajaja tarjoilupakkauksissa käytettävää taivekartonkia 400 000 tonnia vuodessa. 50 hehtaarin tilalla vähennyksen voi siis tehdä 24 hehtaarista. Käypä arvo 190 000 euroa. Vuotuiset hakkuut 250 m3. Husumin tehtaan taivekartonkikone on Hietaniemen mukaan Euroopan modernein kartonkikone. LIINA KJELLBERG teksti ja kuva METSÄTEOLLISUUDEN rakennemuutos näkyy Metsä Boardin Husumin tehtaalla Ruotsissa. Vähennyksen tekee metsän lahjaksi saava. Konerullat siirtyvät eteenpäin Metsä Boardin Husumin tehtaan kartonkikoneella. Vanhemmat palauttavat kauppahintaa verovapaina lahjoina. Örn sköldsvikin pohjoispuolella sijaitseva tehdas luopui heinäkuussa paperin tuotannosta ja panostaa nyt kartonkiin ja selluun. On tukku parempiakin tapoja siirtää metsäomaisuus seuraavalle sukupolvelle. Eteläisessä Suomessa tämä tarkoittaa 20– 30 hehtaarin metsäpinta-alaa. Metsä Boardin tuottama kartonki on niin sanottua ensikuitukartonkia eli sen valmistuksessa ei ole käytetty kierrätyskuitua. Verotusarvo 1152 e/ha. Sen tuotantokapasiteetti kattaa noin kolmanneksen Euroopan 3,9 miljoonan tonnin kokonaiskapasiteetista. Sukupolvenvaihdoksen verohyöty 1 567 euroa. 4 Lahjoitus ja hallintaoikeuden pidätys vanhemmille 10 vuodeksi Lahjavero 9144 euroa. Etuutta ei ole rajattu vanhempien ja lasten välisiin lahjoihin, vaan siihen ovat oikeutettuja myös muut kuin rintaperilliset. Pohjoisessa ja saaristossa metsien verotusarvot ovat alhaiset, joten hallituksen ehdotuksen mukaan metsälahjavähennys tarjotaan kaikille yli 100 hehtaarin tiloille. Valkaistun kemiallisen sellun tuotantokapasiteetti on 750 000 tonnia vuodessa. Se keventää metsälahjan saajan maksamaa puun myyntituloveroa siinä vaiheessa, kun hän myy puuta. Sopii vähäpuustoisille, nuorten metsien vallitsemille tiloille, joiden arvo nousee nopeasti. 6 Perintöja lahjaverolain 55. Metsä Board tähtää taivekartongilla erityisesti Amerikan markkinoille. Sukupolvenvaihdoksen vaihtoehdot Metsätila 50 hehtaaria. Ei verotuksellisesti järkevä keino metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin. Metsälahjavähennys tulee käyttöön ensi vuoden alussa, jos eduskunta hyväksyy ehdotuksen. Muuten käytetty lahjavähennys 20 prosentilla korotettuna lisätään omistajan pääomatuloksi. Vähennyksen saa lahjaveron sille osalle, joka kohdistuu metsälahjan verotusarvon 30 000 euroa ylittävään osaan. Huojennus noin 8500 euroa. Täyden vähennyksen saamiseksi puukauppatulojen on oltava yli kaksinkertaiset lahjavähennyspohjaan verrattuna. ”Tehtaalla on kaksi kartonkikonetta. Ympäristötietoisuus on Hietaniemen mukaan siellä kasvussa, mutta paikallista korkealaatuista kartonkia ei juuri ole saatavilla. Metsälahjavähennyksen voi tehdä, kun lahjoitetun tilan verotusarvo on yli 30 000 euroa. Heidän metsiensä pinta-ala kattaa noin 60 prosenttia yksityismetsistä. Lahjavähennyksen käyttö velvoittaa uuden omistajan pitämään metsää vähintään 15 vuotta. AJASSA 8 13. 7 Lapset perivät metsän vanhempiensa kuoltua Perintövero noin 10 000 euroa. Lapsia ja lastenlapsia kaksi. Husumin kartonkitehdas on Metsä Boardin kartonkitehtaista suurin. Tuottoprosentti 6,3. Sopii tiloille, joissa vähän hakkuumahdollisuuksia ja ostajat tarvitsevat metsätuloja. Taivekartongin puolesta puhuu sen keveys ja puhtaus. pykälän mukainen, maatiloille tarkoitettu huojennus – edellytys vähintään kaksi hehtaaria peltoa, viljelyä jatketaan jatkajien nimissä Lahjavero 963 euroa. Maksetaan hakkuutuloilla, vanhemmat palauttavat maksuja veroitta lapsille ja lastenlapsille 40 000 euroa kolmen vuoden välein. Edellyttää noin 60 000 euron puunmyyntejä. Sopii tapauksiin, joissa lapset jo yli 50 vuotiaita eikä tilalla mittavia hakkuusäästöjä. Sopii tiloille, joissa normaalit hakkuumahdollisuudet eivätkä jatkajat tarvitse nopeasti hakkuutuloja. 5 Lahjoitus lastenlapsille, hallintaoikeus lapsille 20 vuodeksi Lahjavero lapsilta euroa, lastenlapsilta 5 050 euroa. Lahjavero 9620 euroa. Yhtiön viisi muuta kartonkitehdasta sijaitsevat Suomessa: Kemissä, Hämeenkyrössä, Simpeleellä, Tampereella ja Äänekoskella. Hallintaoikeuden aikana vanhemmat voivat lahjoittaa metsätuloja verotta lapsilleen ja heidän lapsilleen. Euroopan mittakaavassa Metsä Board on suurin taivekartongin valmistaja. MTK:n laskelmien mukaan 30 prosenttia metsänomistajista voi käyttää metsälahjavähennystä. Lahjavero vähennyksen jälkeen 15 870 euroa. Esimerkiksi Salossa metsähehtaarin verotusarvo on 1 152 euroa. Vanhemmat lahjoittavat lahjaveron lapsenlapsille verotta. Lahjavero (brutto) 24370 euroa, kun yksi lahjan antaja ja saaja. Metsä Board Stora Enso Kotkamills Mayr-Melnhof International Paper Lähde: Metsä Boardin arviot, Pöyry Management Consulting Oy Tonnia ”MTK:n mukaan vähennystä voi käyttää 30 prosenttia metsänomistajista.”. Metsä Board vaihtoi kartonkiin Yhtiö hakee taivekartongilla lisäkasvua Amerikasta. Varainsiirtovero 3040 euroa. Vuodessa voi vähentää enintään 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Vähennyspohja muodostuu, kun 24 hehtaariin kohdistuva lahjavero kerrotaan 2,4:llä. Erityisen houkutteleva isoilla metsätiloilla. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 MIKKO RIIKILÄ, teksti VÄINÖ SIKANEN, asiantuntija HALLITUKSEN esitys metsälahjavähennykseksi on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. (Ensi vuodelle ehdotettu verovapaan lahjan enimmäismäärä 5 000 euroa.) Varainsiirtovero 5776 euroa. Metsävähennyksen vaikutus – 14227 euroa. Se tuottaa minuutissa kilometrin verran kartonkia. Ensivaiheessa lahjavero on maksettava täysimääräisenä, huojennus tulee vuosien mittaan. Lainerikartongin tuotanto käynnistyi vuonna 2013 paperin tuotannon ohessa, ja taivekartongin tuotanto alkoi viime helmikuussa”, tehtaanjohtaja Pertti Hietaniemi kertoo. Vähennys on käytettävä 15 vuodessa
Sähköä tuottavat laitokset saavat syöttötariffiksi kutsuttua tukea katsomatta siihen, onko poltettu hake kotimaista vaiko venäläistä. Tommi Lahti on paitsi Koneyrittäjien energiavaliokunnan puheenjohtaja, myös alan yrittäjä kahdella yhtiöllä. ”Olen pystynyt hävittämään neljä konetta ja hävittäisin vielä lisää, jos koneille löytyisi ostaja.” Kalusto seisoo kesäkauden. ”Hallitusohjelmassa on sitouduttu metsäenergian 13,5 miljoonan kuutiometrin käyttötavoitteeseen vuoteen 2020 mennessä, mutta siitä jäädään kauas.” Hakeyrittäjän tuntuma on, että korjuumäärät ovat supistuneet enemmän kuin tilastot kertovat. Rauhallinen mies ei säästele sanojaan puhuessaan metsäenergian tilanteesta. Jatkuu seuraavalla aukeamalla.. Siinä syyt, miksi metsäenergian alamäelle ei näy loppua. ”Jos yrittäjä ei suostu tappiolliseen ja tehottamaan toimintaan nyt, niin töitä ei ole jos kysyntä joskus paranee.” Tuontihakkeen tuki tuohduttaa Lahti kysyy, onko tässä maassa luotettu liikaa herrojen sanaan. Lahti otaksuu, että suurin selittäjä on venäläinen tuontihake, jota ei tilastoida. 9 13. Syksyn koittaessa jotkut asiakkaat vaativat, että pitää tuoda kuorma haketta seitsemänä päivänä viikossa, jolloin metsään pitää mennä päivittäin yhdeksi tunniksi. Yritykset toimivat Jyväskylästä käsin. Metsänomistajat eivät energiapuun kehnoa menekkiä välttämättä edes huomaa, mutta hakeyrittäjät tuntevat sen sitäkin voimakkaammin. Hän kertoo, että kapasiteetin käyttöaste on romahtanut, investoinnit käytännössä pysähtyneet ja äärimmäiset keinot on otettu käyttöön. MIKKO HÄYRYNEN, teksti PAULA MYÖHÄNEN, kuvat M etsäenergian käyttö laskee kolmatta vuotta peräkkäin. Hakeyrittäjiä on kaikkiaan toistasataa. LHM Hakkuri Oy valmistaa ja myy hakkureita. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 AJASSA . Metsäenergian maailma mullistui Energian yleinen halpuus, leudot talvet, teollisuudelta tuleva lähes ilmainen kuori ja tuontihakkeellekin tuleva tuki. Kotimaiset Energia Oy:llä on tällä hetkellä 11 haketuskonetta töissä eri puolilla maata. Yrityksiä ei ole mennyt nurin, mutta niitä on selvitystilassa tai sen rajamailla. Se tarkoittaa, että koneista yritetään päästä eroon keinolla millä hyvänsä
Hinnat ovat parikymmentä prosenttia alempana. ”Metsät kasvavat yli sata miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, mutta biomassan kasvu voi olla 160 miljoonaa. ”Nyt on puolitoista vuotta dumpattu tavaraa, että on saatu yrittäjille töitä.” Tämänvuotiset toimitusmäärät jäävät 40 prosenttiin viime vuodesta. PEFC-tavaraa saa Ruotsista ja Virosta, mutta ei Venäjältä. Yhdistys on osakkaana yhtiössä, joka hoitaa merkittävän osan laitoksen raaka-ainehuollosta. MIKKO HÄYRYNEN Liian helppo nurista Metsäenergian tahmea menekki on vienyt alan yrittäjiä selvitystilan partaalle. Energiahakkeen itätuonti loppuisi, jos hakkeelta vaadittaisiin PEFC-sertifointi, mutta siinä olisi piiloprotektionismin maku. Markkina on muuttunut pysyvästi, Kainulainen uskoo. Siinä puhutaan enemmästä kuin kymmenestä työpaikasta.” KOMMENTTI Tariffijärjestelmään kuuluvat voimalat käyttävät noin 60 prosenttia metsähakkeen kokonaiskulutuksesta ja tuotantotukea nostettiin maaliskuun alussa. Metsäenergian 13,5 miljoonan kuutiometrin käyttötavoite näyttää utopistiselta, ja kymmeneenkin miljoonaan on pitkä matka.” Kainulainen sanoo tilanteen näkyvän etenkin karsitun rangan hinnan laskuna. Tuki ei muuta hintasuhteita. ”Toimitusmäärät ovat supistuneet 100 000 kuutiometriä. Jyväskylä oli iso toimituskohde, mutta ostot loppuivat ylisuuriin varastoihin, joita vieläkin puretaan. Yrittäjä häviää ensin, metsänomistaja sitten Lahden viesti on, että isot metsäyhtiöt ovat ottaneet niskalenkin kaikesta puukaupasta. Yllättävää on, että kantojen ja karsimattoman kokopuun hinnat ovat nousseet, minkä vuoksi metsäenergian keskihinnat eivät ole oleellisesti muuttuneet. Kieltämättä Päijät-Hämeen yhdistys on vähän kaukana, kuljetusmatka oli ”Metsähakkeen elintila on kapea tai jopa mitätön.” TUONTIHAKKEELLE eli käytännössä venäläiselle hakkeelle maksettava sähköntuotannon tuki eli syöttötariffi herättää nurinaa. Päijät-Hämeen mhy:n toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen sanoo, että alueella eletään nyt metsäenergian toimitusten vaikeinta välivuotta. ”Alaspäin mennään ja pohja ei ole vielä tullut. Yhdistyksen alueella ei ole koskaan ollut isoja metsäenergian käyttäjiä, mutta Kymijärvi III muuttaa tilanteen. Kun asian laittaa osaksi kokonaisuutta, niin aihetta ei kuitenkaan ole. Latvusmassa on kutakuinkin pitänyt hintansa. Suurin hanke Lahteen Vaikka metsäenergian kasvuodotuksilta taittui kärki jo muutama vuosi sitten, investoinnit käyttöpaikkoihin eivät ole täysin pysähdyksissä. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 pisimmillään yli 200 kilometriä. Kysyntäpuolelta samaan suuntaan vaikuttavat leudot talvet ja kaikkien energiaraaka-aineiden matalat hinnat. Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n Naantalin voimala valmistuu ensi vuonna ja Lahti Energian Kymijärvi III -voimalan on määrä valmistua 2019. Lahti ei niele selitystä, että kotija ulkomaisen hakkeen pitäminen erillään olisi kirjanpidollisesti ylivoimaista. ”Määrät nousevat samaan, missä oltiin ennen pudotusta.” Yli-Talonen muistuttaa, että metsänomistajan kannalta muutaman vuoden tauko metsäenergian korjuussa ei paljon tunnu, mutta koneyrittäjät ovat tunteneet sen voimakkaasti. ”Metsäteollisuus on saavuttamassa heille ihanteellisen tilanteen, jossa metsästä saadaan kaikki muu kysyntä pois, jolloin puu on halpaa.” Vaikka energiapuun tahmea menekki on iskenyt nimenomaan yrittäjäportaaseen, Lahden mukaan pitemmällä ajalla metsänomistajat ovat suurimpia häviäjiä. Ensi vuoden syksyllä päästään rangan korjuuseen, vuotta myöhemmin alkaa kokopuun korjuu ja syksyllä 2019 poltto. Suomi ja Venäjä ovat maailmankauppajärjestö WTO:n jäseniä, joten kotija ulkomaisen hakkeen laittaminen eri asemaan sotisi vapaakauppaa vastaan. AJASSA 10 13. Tommi Lahden mielestä pitkällä aikavälillä suurimpia häviäjiä ovat metsänomistajat. Jos hoitotyöt tehtäisiin oikein, niin biomassan kasvu voisi nousta 200 miljoonaan parissa vuosikymmenessä.” Metsähakkeen elintila kapenee ”Metsäteollisuuden lopputuotteiden hyvä kysyntä tekee sen, että sivutuotteita on runsaasti tarjolla ja sitä kautta metsähakkeen elintila on kapea tai jopa mitätön”, MTK:n energia-asiantuntija Anssi Kainulainen sanoo. Suomessa on kunnallisia voimaloita, jotka eivät toimitusvarmuuden vuoksi käytä venäläistä haketta, ja on voimaloita, jotka nimenomaan käyttävät. 8 miljoonaa m 3 Metsähakkeen käyttö vuonna 2015 13,5 miljoonaa m 3 Tavoite 2020 mennessä Tätä on nyt liikaa – metsäenergiaa ja toimitusketjun koneita.
Linjaukset hankkeeseen vaikuttaviin direktiiveihin EU-tasolla ovat olleet myötämielisiä.” Edelleen on voimassa tavoite, että lopullinen investointipäätös tehdään vielä tämän vuoden aikana. Nestepolttoaineita valmistava laitos saattaisi olla käänteentekevä pelastaja, joka nostaisi metsäenergian käytön uudelle tasolle – kuten Kaidin biojalostamo Kemiin. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 MIKKO HÄYRYNEN METSÄENERGIAN uutta nousua ei ole näköpiirissä, sikäli kun kyse on perinteisestä metsähakkeesta. Kaidin toimitusjohtajana hiljattain aloittanut Carl Haglund sanoo hankkeen edenneen hyvin. Merkittävimpiä menossa olevia säädäntöhankkeita on EU:n komission valmistelema kiinteän biomassan kestävyyspolitiikka, jolla on suora vaikutus metsäenergiaan. Uusiutuvat järjestykseen Euroopan metsänomistajien liiton asiantuntija Meri Siljama kertoo, että Brysselissä on voimakasta lobbausta, jotta uusiutuvat energialähteet laitettaisiin paremmuusjärjestykseen. Hakkeen kokonaiskäyttö on kuitenkin supistunut sähköntuotannon pienempien käyttömäärien vuoksi. ”Komissiossa keskustellaan eri vaihtoehdoista, joista osa voi johtaa käyttörajoituksiin.” Metsänomistajaliiton tavoite on, että kestävyysasiat voidaan hoitaa mahdollisimman kevyellä byrokratialla ja mieluiten olemassaolevilla systeemeillä, kuten sertifioinnilla tai nykyisellä kansallisella lainsäädännöllä. m 2 4 6 8 10 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Hakkeen käyttö lämmöntuotannossa ylsi viime vuonna ennätykseen. Haglund sanoo rahoitusneuvottelujen edenneen hyvin ja hän uskoo, että tarvittava 900 miljoonan euron potti on koossa vielä syksyn aikana. ”Olemme saaneet tukea Brysselin suunnasta 88,5 miljoonan euron NER300-investointituen muodossa. Pahinta ja voimakkainta, mitä Brysselissä voidaan saada aikaan on, että metsäenergia nähdään vihoviimeisenä uusiutuvan energian muotona ja sen käytölle tulisi määrällinen yläraja. Lähde: Luke Yhteensä Yhteensä Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Lämmöntuotanto Pientalot Vaikka lämmityskausi on alkamassa, niin haketuskoneille ei aina ole töitä kokonaiseksi työpäiväksi. Haglund muistuttaa kuitenkin, että lopulliseen päätökseen vaikuttaa se, miten lainsäädäntö kehittyy sekä kotimaassa että EU-tasolla. Kaidi kääntäisi kelkan Halpa sähkö painaa Metsähakkeen käyttö, milj. Tällä hän viittaa biopolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen, joka on nyt 20 prosenttia ja jonka nostaminen on hallitusohjelmassa. ”Ensiksi tulevat aurinko ja tuuli, ja viimeisenä metsäenergia.” Siljama korostaa, ettei Brysselissä välttämättä ajatella, että pohjoisessa suoraa aurinkoenergiaa on vähemmän ja että metsiin sitoutunut energia on yhtä lailla uusiutuvaa energiaa. Etenkin ympäristöjärjestöille käyttökatto olisi lobbausvoitto. AJASSA 11 13. Tuontisähkö on edullista, minkä vuoksi kotimaan sähköntuotanto on ylipäätään supistunut. Tommi Lahden koneet hakettivat kuunvaihteessa Kalvitsassa Mikkelin pohjoispuolella.. Vielä ei tiedetä millainen, mutta jotain on tulossa
37,12 . Yritykset ovat varovaisia kommenteissaan, mutta ajatukselle on selvästi uhrattu aikaa monella sahalla. 11,67 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,3 . Siitä mäntyä oli 1,3 miljoonaa kuutiota ja kuusta vajaat 800 000 kuutiota. 50,72 . Pystykauppapuun määrä nousi 7 prosenttia ja hankintapuun 14 prosenttia vuodentakaisesta. 18,85 . 57,28 . 15,89 . 56,68 . Iisvesi on erikoistunut kuusen sahaamiseen. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 37–40 keskiarvo KOKO MAA . nousussa . ”Toivon Äänekosken uuden tehtaan tuovan ennen kaikkea vakautta ja ennustettavuutta puukauppaan sekä helpotusta hakeja kuitupuumarkSulaako tukkisuma sahoille. 15,37 . 28,72 . 58,3 . 15,35 . Hiljaisesta heinäkuusta hakkuumäärä nousi peräti kolme miljoonaa kuutiota. Uudistushakkuu 56,11 . 17,55 . Äänekosken kasvattamien kuitupuun hankintamäärien uskotaan lisäävän myös tukkitarjontaa. 17,14 . 45,04 . 15,2 . Tukkipuuta elokuun hakkuissa tuli 2,4 miljoonaa kuutiota, mikä on viisi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. – 2 % Mäntytukin nimellisen keskikantohinnan lasku vuonna 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus PUUKAUPPA. 36,54 . 55,35 . Se käyttää vuositasolla tukkia reilut 200 000 kuutiota, josta yhtiö hankkii merkittävän osan itse. 38,5 . 15,63 . 29,71 . 22,4 . 41,4 . 29,15 . AJASSA 12 13. Ensiharvennus 37,97 . 16,61 . 56,33 . Ensiharvennus 36,94 . Ensiharvennus 41,12 . 40,57 . Ensiharvennus 12,06 . Hankintahinnat 56,2 . Uudistushakkuu 56,69 . Puuvirtojen kasvun uskotaan luovan Äänekosken puunhankinta-alueen vaikutuspiirissä toimiville sahureille mahdollisuuden kasvattaa tuotantoaan. 26,03 . 15,78 . 56,21 . Luonnonvarakeskuksen mukaan teollisuudelle menevän puun hakkuut nousivat 5,2 miljoonaan kuutioon, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. 11,77 . 56,15 . 54,34 . nousussa . 16,97 . 46,52 . Hankintahinnat 56,64 . 33,12 . 21,32 . 15,24 . 18,16 . 23,95 . 15,43 . KYMI-SAVO . 16,65 . 32,98 . 23,56 . 14,99 . 11,52 . 55,02 . 31,15 . 48,21 . 17,79 . 14,33 . Harvennushakkuu 48,79 . 21,04 . 23,01 . 40,73 . 18,49 . 28,84 . 11,64 . Korjuu hyvässä vauhdissa elokuussa SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva M etsä Groupin ensi vuonna valmistuva Äänekosken biotuotetehdas tulee lisäämään kuitupuun käyttöä vuosittain noin neljällä miljoonalla kuutiolla. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,51 . 37,23 . Uudistushakkuu 57,19 . 16,81 . 14,01 . 23,66 . nousussa . 46,5 . Yksityismetsistä puuta kertyi 4,1 miljoonaa kuutiota – siitä pystykaupoilta tuli 3,7 miljoonaa kuutiota ja hankintapuuta 400 000 kuutiota. ETELÄ-POHJANMAA . Harvennushakkuu 46,62 . ETELÄ-SUOMI . 48,95 . 16,84 . 16,97 . Kuitupuun määrä nousi yhdeksän prosenttia 2,7 miljoonaan kuutioon. 43,02 . 28,05 . 15,08 . 15,56 . 37,01 . 24,88 . 42,84 . 11,79 . Hankintahinnat JUSSI COLLIN PUUTA korjattiin lomien jälkeen elokuussa ahkerasti. nousussa . 37,91 . 16,82 . 16,35 . Vaikka suurin hakkuupotentiaali on harvennusmetsissä, lähtee valtavan kuitusuman mukana liikkeelle väistämättä myös tukkipuuta. 17,29 . Harvennushakkuu 45,68 . 17,21 . 14,55 . 46,36 . 24,6 . 14,56 . Hankintahinnat 58,83 . 20,18 . ”Meillä ei ole tuotannon lisäämisen suhteen lukkoon lyötyjä suunnitelmia, mutta kasvavat puuvirrat antavat siihen mahdollisuuksia”, luonnehtii toimitusjohtaja Tommy Lindström Suonenjoella toimivalta Iisveden Metsän sahalta. 24,96 . 22,22 . 44,49 . Lehtikuitua kertyi runsaat 600 000 kuutiota. 56,9 . 21,25 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,51 . 10,85 . 20,6 . 12,58 . 29,35 . 21,06 . Kuusitukin osuus oli 1,4 miljoonaa kuutiota, männyn vajaat miljoona kuutiota. 28,97 . 15,6 . 10,99 . 57,81 . 15,19 . 14,6 . Harvennushakkuu 48,78 . 10,69 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,18 . 37,87 . 29,53 . 18,35 . Uudistushakkuu 54,99 . 41,88 . 10,92 . 32,21 . 23,69
56,48 . ”Tällä hetkellä puru ja kuori ovat monella sahalla kustannuserä. Ensiharvennus 35,89 . 24,75 . Harvennushakkuu 45,65 . 34,13 . 37,01 . 42,82 . Niiden heikko menekki voi jopa rajoittaa sahausta. nousussa . 14,35 . Ensiharvennus Hankintahinnat Ostomäärät viikolla 40 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 12 084 Pohjanmaa 14 824 Lounais-Suomi 53 687 Häme-Uusimaa 86 684 Kaakkois-Suomi 68 351 Pirkanmaa 41 313 Etelä-Savo 113 379 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 50 696 Keski-Suomi 53 839 Pohjois-Savo 74 080 Pohjois-Karjala 81 179 Kainuu 47 504 Pohjois-Pohjanmaa 104 870 Lappi 30 722 833 213 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 40 Kantohintojen kehitys Keski–Suomessa Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Euroa m³ viikot 1–40, 2016 2015 2014 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 2012 2013 2014 2015 2016 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. nousussa . 17,37 . 18,69 . 45,23 . 15,82 . ”Jos tukkien tarjonta lisääntyy ja hinta on kilpailukykyinen, meillä on valmiuksia kasvattaa tuotantoamme maltillisesti. 10,51 . Uudistushakkuu 55,81 . 15,88 . 20,22 . Se myös motivoisi metsänomistajia kasvattamaan järeämpää puuta”, Säteri sanoo. Uudistushakkuu 51,92 . ”Minusta tukkien järeysperusteinen hinnoittelu olisi parempi vaihtoehto. 25,12 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 48,43 . ”Olemme budjetoineet tuotantomääriimme 10–20 prosentin kasvun tuleville vuosille. 50,54 . KAINUU-POHJANMAA . 12,32 . 21,4 . 41,87 . 28,5 . 39,98 . ”Näen tilanteen kannaltamme positiivisena mahdollisuutena. Toisaalta en usko, että puuvirroissa tulee kuitenkaan tapahtumaan kovin valtavia mullistuksia.” Selkeät kanavat sivutuotteille Soinissa Keski-Suomen ja Pohjanmaan rajamailla pikkutukkia liimapuulevyksi jalostavan Kohiwoodin toimitusjohtaja Hannu Suni arvioi metsäteollisuuden uusien investointien lisäävän aktiivisuutta puunhankinnassa kautta linjan. Toisaalta ongelmana on pintalautojen myynti, sillä heikompilaatuiselle tavaralle ei ole kysyntää.” ”Tukeille hinta järeyden mukaan” Näkemyksen vajaasärmäisten laatujen menekkiongelmista allekirjoittaa myös Pihtiputaalla mäntyä sahaavan FM Timber Team Oy:n toimitusjohtaja Petri Säteri . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,42 . 17 . 27,73 . AJASSA 13 13. 14,08 . Ensiharvennus 39,17 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,03 . 15,37 . 23,31 . 16,68 . 20,57 . 21,5 . 16,99 . 14,35 . 22,55 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,52 . 19,63 . 10,02 . Uudistushakkuu 54,39 . Laadukkaalle kuusisahatavaralle löytyy tällä hetkellä Lindströmin mukaan menekkiä kohtalaisen hyvin. ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI Sulaako tukkisuma sahoille. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 17,38 . Harvennushakkuu 47,62 . 19,72 . LAPPI . 33,83 . 40,9 . Sivutuotteille on löydettävä selkeät kanavat ja samalla on mietittävä uusia tapoja jalostaa niitä.”. 46,18 . 24,52 . Tämä edellyttää, että jalostus on kannattavaa ja lopputuotemarkkinoilla riittää kysyntää.” Yhä suurempi merkitys puunjalostuksen kilpailukykyyn on Sunin mukaan sivutuotevirtojen tehokkaalla hyödyntämisellä. 19,92 . 11,22 . 15,32 . 15,18 . 17,05 . 27,96 . 43,61 . 10,27 . 20,14 . 28,65 . 48,17 . 13,22 . 45,47 . 12,67 . Äänekosken tehdasinvestoinnin Säteri uskoo luovan puunjalostusteollisuudelle toimintaedellytyksiä vuosikymmeniksi eteenpäin. Yhdeksi ratkaisuksi tukin määräja laatukysymyksiin on julkisuudessa väläytelty latvaläpimitan nostoa 18 senttiin. 9,71 . 14,68 . 53,39 . 36,72 . SAVO-KARJALA . 54,54 . 22,34 . Suonenjoella toimivalle Iisveden Metsän sahalle urakoiva NokkaMoton yrittäjä Arvo Nyyssönen hakkasi päätehakkuuleimikkoa Rautalammilla viime viikolla. 55,6 . Hankintahinnat 55,64 . 53,01 . 15,4 . 29,83 . 35,68 . ”Laadukkailla tuotteilla markkinatilanne on kohtalainen, mutta huonommalla sahatavaralla tehdään raskasta tappiota.” Heikompilaatuisen sahatavaran määrään vaikuttaa suoraviivaisesti tukin laatu. 27,53 . Harvennushakkuu 44,84 . ”Loppuvuoden tilauskirjamme ovat täynnä. 23,88 . 56,65 . 18,49 . 22,62 . 51,5 . LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 KESKI-SUOMI . 53,41 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,67 . Ensiharvennus 12,06 . 16,61 . 13,22 . 22,68 . 14,74 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 28,61 . nousussa . Yritys on investoinut tuotantoonsa viime vuosina yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. 40,46 . 14,44 . 17,09 . kinoille”, Lindström sanoo. 14,73 . 11,83 . 15,45 . 17,04 . 15,15 . 28,9 . nousussa . 23,79 . Uudistushakkuu Harvennushakkuu 42,3 . 10,95 . Se, että puukaupan volyymit pysyvät hyvällä tasolla, palvelee meidänkin puutarpeitamme.” Kohiwood käyttää vuodessa noin 240 000 kuutiota pikkutukkia. Säterin mukaan merkittäviä laatutappioita sahalle aiheutuu muun muassa hirvien vikuuttamien tukkien vuoksi. Hankintahinnat 55,03 . Hankintahinnat 55,08
”Kuusenjuurikääpä on äärimmäisen hankala tunnistaa. 13. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 Kuusenjuurikääpä lahottaa kuusten juuristoja ja runkoja. Tervasroso tappaa yleensä vain osan männyn latvuksesta. Männyn kasvupaikat ovat koivulle useimmiten turhan karuja, ja männynjuurikääpä tarttuu myös kuusiin ja koivuihin. Tällä hetkellä se ulottuu Oulun korkeudelle. K uv at : Ja rk ko H an tu la. Talvihakkuut turvallisia Juurikäävän yleistymisen taustalla ovat sulan maan aikana tehtävät hakkuut. Paras keino suojautua juurikäävältä on tehdä hakkuut talvikuukausina. Kuusenjuurikääpää esiintyy varsinkin Etelä-Suomessa, mutta tuhojen riskialue laajenee koko ajan. Sieni-itiöitä on ilmassa runsaasti varsinkin kesäaikaan, ja kesähakkuissa syntyvät tuoreet kantopinnat ja puihin tulleet korjuuvauriot tarjoavat itiöille otollisen kasvualustan. Metsäpuidemme taloudellisesti merkittävät taudit laskee yhden käden sormin. Pahimmillaan laho voi ulottua rungossa monen metrin korkeudelle. Merkittävin tuhonaiheuttajista on kuusenjuurikääpä. lisessa mielessä ylivoimainen ykkönen. Taloudellisesti merkittävät puutaudit ovat Suomessa harvassa, mutta tilanne voi muuttua. Pohjois-Suomessa se on kuitenkin muuttunut suuremmaksi M E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG K uusenjuurikääpä, männynjuurikääpä, tervasroso ja versosurma. Käsittely on tehtävä, jos hakkuu tehdään toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana ja hakattavana on metsikkö, jonka puustosta yli puolet on havupuuta. Männynjuurikääpä lahottaa männyn juuria, mikä lopulta tappaa puun. Tervasrososta riesaa Pohjois-Suomen männiköissä tuhojaan tekee tervasroso. Tauti on saanut nimensä siitä, että kuolleen puun kanto on voimakkaasti pihkoittunut. Jos juurikääpä on jo levinnyt metsään, on puulajin vaihto Hantulan mukaan ainoa keino sientä vastaan. Seuraavaan kastiin kuuluvat männyn taudit männynjuurikääpä, tervasroso ja versosurma”, sanoo Luonnonvarakeskus Luken professori Jarkko Hantula . Jos se ei onnistu, tulee havupuiden kannot metsätuholain mukaan käsitellä Eteläja Keski-Suomessa juurikäävän torjunta-aineella. ”Kuusenjuurikääpä on taloudelKun metsä sairastaa Juurikääpä vie metsiä etelässä, tervasroso pohjoisessa. Se aiheuttaa metsissämme vuosittain noin 40 miljoonan euron vahingot. Sen huomaa yleensä vasta hakkuun yhteydessä”, Hantula sanoo. Puulajin vaihto tulee tosin kyseeseen lähinnä kuusikoissa. ”Pohjois-Suomessa on ollut erittäin paljon koivunruostetta.” TUNNISTA TERVASROSO. Siellä kuusen voi kasvupaikan puolesta yleensä korvata koivulla. Sen aiheuttama männyntyvitervastauti aiheuttaa vuosittain noin viiden miljoonan euron vahingot. Talvihakkuut ja torjunta-aineen käyttö ovat ennaltaehkäiseviä keinoja. Männyn pahin lahottajasieni on männynjuurikääpä. ”Pitkään ajateltiin, että tervasroso on isäntäpuunsa kanssa tasapainossa elävä sieni. Sitä esiintyy varsinkin Itä-Suomessa, mutta Hantulan mukaan sieni on viime vuosina yleistynyt myös Länsi-Suomessa. Kuolleen osan alle ilmestyy musta pihkainen koro. Se vaivaa kaikenikäisiä mäntyjä sekä Suomen että Ruotsin puolella. Juurikääpä leviää puusta toiseen sekä puiden välisten juuriyhteyksien kautta että ilmassa kulkeutuvien sieni-itiöiden avulla
Koivut ovat pudottaneet lehtensä tavallista aiemmin etelässäkin, mutta se johtuu pääosin koivun lehtilaikkusienistä”, Hantula sanoo. Männyn, kuten kuusenkin, fysiologiaan kuuluu, että ne varistavat vanhimman neulasvuosikertansa syksyisin. tuhonaiheuttajaksi. Tervasroso alentaa puusta saatavan tukkipuun määrää ja laatua, mutta voi pahimmassa tapauksessa myös tappaa puun. Alle metriset taimet versosurma usein tappaa. ”Välillä kuulee sanottavan, että ilmastonmuutokseen pitäisi varautua uudistamalla metsät eteläisemmillä alkuperillä. Paras keino versosurmaa vastaan on uudistaa metsät oikeaa alkuperää olevilla siemenillä ja taimilla. Paras keino varautua karisteja ruostesieniä vastaan on Hantulan mukaan käyttää oikeaa alkuperää olevia siemeniä ja taimia ja tehdä metsänhoitotyöt ajallaan. Esimerkiksi männynneulasia ruskettava punavyökariste on aiheuttanut pahaa tuhoa Keski-Euroopassa. ”Versosurma tappoi alkukesästä monin paikoin mäntyjen alaoksia, samoin vuosi sitten. Eroon vanhoista neulasista VARAUDU PAKKASVAURIOIHIN. Tervasroson sekoittaa herkästi männynjuurikääpään. Tee metsänhoitotyöt ajallaan TARKKAILE JUURIKÄÄPÄÄ. Kyseessä on kuitenkin normaali ilmiö, kertoo Luken professori Jarkko Hantula . Kun juurikääpä kerran on levinnyt metsään, siitä on vaikea päästä eroon. Hantulan mukaan neulasia tippuu joinakin vuosina enemmän kuin toisina. Hantulan mukaan uuden epidemian alkaminen oli tänä vuonna lähellä. ÄLÄ LEVITÄ JUURIKÄÄPÄÄ. Jos kesä on ollut kuiva, voivat neulaset myös alkaa ruskettua tavanomaista aiemmin. Versosurma tappaa männyistä yleensä vain alaoksia. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 Vinkit tautien ehkäisyyn 1. LIINA KJELLBERG RUNSAIN määrin neulasiaan varistavat männyt ovat herättäneet tänä syksynä ihmetystä. Jos alkukesä olisi ollut sateinen, olisi sientä ollut ensi vuonna paljon”, hän sanoo. Koivun taudeista merkittävimpiin kuuluu koivunruoste. UUDISTA OIKEIN. Oksankärkien neulaset ruskettuvat alkukesästä, ja kärkisilmu ei lähde kasvuun. ”Versosurma lehahtaa pahaksi epidemiaksi kerran ihmisiässä. Koivunruoste ja koivun lehtilaikkusienet keskeyttävät koivujen yhteyttämisen etuajassa. METSÄSTÄ 15 13. Puuruska menetettiin sen takia ainakin Itä-Lapissa. Latvuksen kuolleen osan alle ilmestyy musta pihkainen koro. Vältä kesähakkuita havumetsissä 2. Käsittele havupuiden kannot kesähakkuissa juurikäävän torjunta-aineella 3. Latvuksen supistuminen aiheuttaa kasvutappioita, mutta epidemia vuosina versosurma voi levitä koko latvukseen ja tappaa puun. Syytä tähän ei tiedetä”, Hantula sanoo. Koivun lehtilaikkusienet keskeyttävät koivujen yhteyttämisen etuajassa, mikä voi näkyä talvella pakkasvaurioina. Se lisäisi versosurman riskiä.” Metsänhoidosta suojaa Erilaiset karisteja ruostesienet ovat yleisiä sekä kuusella että männyllä, mutta toistaiseksi niistä ei ole aiheutunut suuria taloudellisia tappioita. Hantulan mukaan tilanne voi kuitenkin muuttua ilmastonmuutoksen edetessä. Vaihda juurikäävän valtaamalla alalla kuusi koivuun 4. ”Pohjois-Suomessa on ollut tänä vuonna erittäin paljon koivunruostetta. Paras keino versosurmaa vastaan on uudistaa metsät sopivaa alkuperää olevilla siemenillä ja taimilla.. Versosurma vie alaoksia Versosurma aiheutti männiköissä suurempia ongelmia viimeksi 1980-luvulla. Tämä voi näkyä talvella pakkasvaurioina. Kuusenjuurikäävän valtaamat puut huomaa yleensä vasta hakkuun yhteydessä, kun ne paljastuvat lahoiksi. Siinä, missä männynjuurikääpä tappaa männyn koko latvuksen, tappaa tervasroso yleensä vain osan latvuksesta. Näin käy, jos peräkkäiset kesät ovat kylmiä ja sateisia ja niiden välissä olevat talvet leutoja”, Hantula kertoo. Se kellastuttaa lehdet ja saa ne tippumaan etuajassa. Varsinaisia torjuntakeinoja tervasrosoa vastaan ei Hantulan mukaan ole. Kesähakkuissa syntyvät tuoreet kantopinnat ja korjuuvauriot tarjoavat juurikäävän itiöille otollisen kasvualustan. Neulaset ruskettuvat ja tippuvat pois. Uudista metsät sopivaa alkuperää olevilla siemenillä ja taimilla 5
Kun osakaskunnat (aiemmin kalastuskunnat) määrittävät, kuinka suuri osuus yhteisestä vesialueesta oikeuttaa esimerkiksi troolaamiseen, puhutaan pyydysyksiköiden määrästä. ”Te myytte meidän kalat kaupunTämänkertainen saalis jäi laihaksi. ”Perusteena on muun muassa toiminnan liikevaihto”, Karhu kertoo. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 METSÄSTÄ A mmattikalastajat Jussi Karhu ja Markku Turtiainen troolaavat muikkua Puulavedellä ja eteläisellä Saimaalla. Se on sallittua vain ammattikalastajiksi luokitetuille yrittäjille. 16 13. Miehet korostavat, että kalaa riittäisi niin kotitarvekalastajille, uistelijoille kuin ammattilaisillekin. Yhden ison tai muutaman keskikokoisen metsätilan osuus voi riittää troolauslupaan. Isompi riesa koituu osakaskuntien asenteista. Jussi Karhu laskee, että troolin perässä on vajaat sata kiloa muikkua.. Osakaskunnille on yksinään riittävää määrää pyydysyksiköitä. Paikoin perusteetta annettuja troolauskieltoja on kumottu oikeudenkäynneissä. Kala naapurin pyydyksessä on ylimuistoinen kateuden aihe. Monesti se on vaikeuttanut troolauslupien saamista. Harvalla kalastajalla MUIKUT METSÄN MUKANA Metsäkiinteistöihin liittyvä osuus yhteisiin vesialueisiin voi olla rahanarvoinen, vaikkei itse kalastaisikaan. ”Vikkelä norppa ei jää hitaasti liikkuvaan trooliin.” MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat kilaisille”, siteeraa Turtiainen. ”Jos muikkua ei pyydetä, se kuolee noin viisivuotiaana”, Karhu toteaa. Tosin pelkillä yksiköillä ei troolaamaan pääse. Sisävedet ovat järkyttävän alikalastettuja, erityisesti muikku kestäisi jopa pyynnin voimistamisen. Kateus pitää kalat vesissä Toisin kuin rantojen kotitarvekalastajat, ammattilaiset eivät pidä saimaannorppaa ongelmana. ”Vikkelä norppa ei jää hitaasti liikkuvaan trooliin”, Turtiainen vakuuttaa. Ilman metsänomistajien apua ainakin osa apajista olisi jäänyt heiltä käymättä
Markku Turtiainen ja Jussi Karhu jännän äärellä. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 METSÄSTÄ käräjöinti on tullut kalliiksi. Osuus yhteisiin vesialueisiin voidaan myydä samaan tapaan kuin yhteismetsäosuuskin. Osuus kalavesiin riippuu kiinteistön pinta-alasta: mitä enemmän hehtaareita, sitä suurempi osuus vesiin ja samalla oikeus useampiin pyydysyksiköihin. Vuokrattu vesiosuus oikeuttaa kalastamaan osuuden mukaisin pyyntiyksiköin. Vaihtoehtoisesti kaikille osakkaille ja jopa muille tarjotaan yhtäläinen kalastusoikeus. Myös kaikki rasitteet selviävät rekisteriotteesta”, kertoo kehityspäällikkö Jani Hokkanen Maanmittauslaitoksesta. Muikkutroolia vedetään kahdella veneellä. Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikssonin mukaan ammattikalastajat voivat kalastaa joko ostamalla osakaskunnalta troolausluvan tai hankkimalla ostaen tai vuokraten vesiosuuksia. ”Kiinteistörekisteriotteista selviävät kaikki tilaan kohdistuvat oikeudet, muun muassa osuudet yhteisiin vesialueisiin. Vesiosuuden voi vuokrata Osakaskunnat hallitsevat kylän vesialueita. Viime aikoina osakaskuntia on yhdistelty isommiksi yksiköiksi. Monen tunnin pyynti on huipentumassa, kun troolin perä lähestyy ja saaliin suuruus selviää.. Kun koko kiinteistö myydään, osuus yhteisiin alueisiin siirtyy ostajalle, ellei myyjä halua pidättää sitä itselleen. Kangasniemen Puulavedellä troolaukseen riittävästä vesiosuudesta on tarjottu metsänomistajille noin 500 euroa vuodessa, Pihlajaveden kilpailluista troolioikeuksista on maksettu 5 000 euroa vuodessa. Määräalojen kaupoissa ostaja saa osuuden yhteisiin vesiin vain, jos siitä sovitaan kauppakirjassa. 17 13. Tilaa halottaessa osuus yhteisiin vesiin jakautuu osatilojen omistajille. Äänioikeus osakaskunnan kokoukseen siirtyy vuokraajalle, jos siitä on vuokrasopimuksessa maininta. ”Käsittääkseni ne ovat käyttäneet saamiaan norpansuojelukorvauksia oikeudenkäyntikuluihin, mikä on vähintään kyseenalaista”, Turtiainen kummastelee. Kaupassa osuus irrotetaan myyjän kiinteistöstä ja liitetään ostajan kiinteistöön tai siitä muodostuu haamutila omine rekisterinumeroineen. Osakaskunnat voivat jakaa osakkaiden kalastusoikeuden heidän osalukujensa mukaan
”Osasta tulee jo pieni tukki. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 METSÄNOMISTAJA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva L okakuun alussa raivauskelit olisivat olleet mahdollisimman hyvät: aurinkoista, kuivaa ja muutama aste lämmintä. Tänä vuonna pääsen ehkä 30 hehtaariin.” Lupsakan oloinen Honkanen miltei kiihtyy, kun puhutaan sykkyräiseksi menneen kemeran, siis valtion maksamien metsänhoidon tukien, kohtalosta. Työmaana oli rämemännikön ensiharvennus, joka tavallisesti tehtäisiin talvikelillä. Raivuut seis Hoidon tarpeessa olevia taimikoita Pudasjärvellä riittää, ja metsänNäpit irti kemerasta! Pohjoisen puuntuottaja toivoo solidaarisuutta EteläSuomen rikkailta kollegoiltaan. ”Metsää on jotain sadan ja tuhannen hehtaarin väliltä, lähempänä tuhatta kuitenkin.” Metsät Honkanen on hankkinut eläkevakuutukseksi ja varatyömaiksi hiljaisille ajoille. Silti pudasjärveläinen yrittäjämetsuri Eero Honkanen oli hakkuulla. Täällä tilanne on ihan toinen. ”Pahimmalta tuntuu, kun etelän äveriäät metsänomistajat ja isojen metsänhoitoyhdistysten pomot huutelevat julkisuudessa, kuinka kemeran saisi heidän puolestaan lopettaa. Hän on metsänomistaja ja hoitaa lisäksi muidenkin metsiä lähinnä metsänhoitoyhdistyksen toimeksiannoista. Näin siksi, että kemeratukien haku on tukossa ja rahat jumissa metsäkeskuksessa. METSÄSTÄ 18 13. Kateellisille hän muistuttaa, että Peräpohjolan metsähehtaarien luvun saa jakaa neljällä, ennen kuin päästään samalle viivalle eteläisten hehtaarien kanssa. Kollegoilta toivoisi jonkinlaista solidaarisuutta.” Honkasella jos kenellä on katetta näkemyksilleen. ”Tavallisesti teen toista sataa hehtaaria taimikonhoitoa vuodessa. ”Jos kemera loppuu, metsänhoito rapistuu ja puuvarannot alkavat heikentyä.” ”Oikein hoidettuina täkäläiset metsät tuottavat hyvin puuta.” Eero Honkanen sanoo.. Tämä on suunnilleen sellaista, mitä Metsähallitus avohakkaa.” Honkasen piti tarttua moottorisahaan, koska raivaustyömaat ovat tältä vuodelta loppu
Aiemmin ne istutettiin kasvuisiksi männiköiksi. Suuri taimikonhoitolasku on kemeralla kevennettynäkin monelle kova pieti. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. ”Täällä ei varhaisperkauksia aina tarvita. Honkasen mukaan merkit metsänhoidon rappiosta alkavat jo näkyä. Aikajänne kuitenkin on sen verran pitkä, että metsän hoitaja ei useinkaan pääse nauttimaan työnsä hedelmistä. Kaikki Tapion julkaisut nyt meiltä kean hirvikannan vuoksi tehdä niitä. Aika moni jättääkin nykyisin uudistamistyöt tekemättä, kun lakikin sen kerran käytännössä sallii.” Honkanen muistelee, että edellinen eduskunta lupaili uudistamistuen jatkamista tavalla tai toisella, kun kemeralaki uudistettiin ja vähäpuustoisten alueiden kemeratuet niistettiin nolliin. Vähäpuustoisten metsien uudistamiseen tarkoitetun kemeratuen lopettaminen on johtanut siihen, että viime vuosina hakkuualoille on usein syntynyt vain hieskoivikoita. Osin emme uskalla korHonkanen on asentanut ylimääräisen pyöräparin kuormaajan tukijalkojen tilalle. ”Mieti nyt, satsaisitko itse satoja euroja risusavottaan, odottaisit vuosikymmeniä, ja saisit ensiharvennuspuusta ehkä kympin kuutiolta, josta siitäkin vielä Metsähallitus nappaa osansa tienkäyttömaksuina.” Hänen mukaansa taimikoiden varhaisperkaustukien haun uudelleen avaaminen on pohjoisessa yhtä tyhjän kanssa. ”Kun ajaa itse puut, pöllejä ei tarvitse turhaan kasata tai liputtaa sen varalta, että lumisade peittää ne ennen kuin ajomies ehtii palstalle.”. METSÄSTÄ 19 13. Pohjoisessa taimikonhoidon työmaat ovat tyypillisesti suuria. Kolmeen mennessä ehtii tehdä kunnon työpäivän.” Hän lisää, että talvikeleillä oma ajokone on aivan ehdoton apu. Honkanen muistuttaa, että tehokkaasti uudistettuina ja hyvin hoidettuina Peräpohjolan metsät tuottavat erinomaisesti, kuten Osaran aukeille perustetut metsät osoittavat. Mutta pelkästään omalla rahalla homma ei pohjoisessa etene – sen Honkanen ymmärtää. Meillä myyntitulo jää usein kolmeen neljään tuhanteen euroon. Isännät sahaavat, jos sahaavat, pieniä parin hehtaarin kohteita.” Isot työmaat tarkoittavat isoja laskuja. ”Mielestäni maaja metsätalousministeriönkin pitäisi tätä lupausta kunnioittaa, mutta mitään ei ole kuulunut.” Yhden miehen korjuuketju Onneksi Honkasen synkkiä mietteitä lievittää se, että työn alla oleva leimikko on mukavin mahdollinen. ”Yleensä meikäläisen sahattavaksi tulevat työmaat ovat viidestä kahteenkymmeneen hehtaariin. ”Tämä on hyvä yhdistelmä syksyn tullen, kun päivät alkavat lyhentyä. Siinä vaiheessa metsäteollisuuden investointeja miettivät alkavat epäröidä sijoituksiaan. Tulen yleensä aamulla kuuden jälkeen työmaalle ja ajan aamuhämärässä edellisenä päivänä tekemäni puut. Useimmista metsureista poiketen Honkanen myös ajaa puut metsätöihin varustetulla maataloustraktorillaan. Kyllä taisi Keiteleen mieskin iskeä rahansa harhaan, kun laittoi Kemijärvelle sahan.” Keiteleen miehellä Honkanen viittaa Keitele Timberin omistaja Ilkka Kylävainioon . Kuivapohjaista, tasaista maata, jolla kasvaa vähäoksaista mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Eivätkä kaikki pohjoisen metsänomistajat ole varakkaita. ”Jos kemera loppuu, metsänhoito rapistuu ja puuvarannot alkavat ennen pitkään heikentyä. Metsänviljely maksaa täällä saman, suunnilleen tonnin hehtaarilta kuten etelässäkin, joten iso osa tuloista menisi uudistamiseen. Vaihdan moottorisahaan, kun päivä valkenee. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 Pudasjärvi omistajatkin olisivat valmiita niitä hoidattamaan. Siinä kelpaa Stihliä laulattaa. Oma innovaatio tuo lisää kantavuutta: ”Poika teki kuvat insinöörityönään ja minä hitsasin.” Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. ”Etelässä päätehakkuilta kertyy kymppitonni hehtaarilta. Toisaalta, lumi sataa todennäköisesti kuukauden sisällä, joten tämän vuoden varhaisperkaukset on joka tapauksessa pitkälti tehty.” Synkkä tulevaisuus Honkanen on huolissaan pohjoisen metsätalouden tulevaisuudesta
Vertailussa ei valitettavasti ollut mukana Stihlin tunnetusti tehokkaasti leikkaavaa ketjua. Verrokkiketju venyi ensimmäisellä tankillisella huomattavasti enemmän.. Ketju sopii esimerkiksi Husqvarnan 550:een, mutta käy muihinkin sahamerkkeihin, joissa ketjun jako on sama. Niinpä turvauduimme toiseen X-Cut-ketjuun, joka sopi 15 tuuman laipalle. Tyven läpimitta oli 27 sentin ja latvan 25 sentin luokkaa. Koetimme saada tähän tuntumaa sahaamalla tankilliset uudella X-Cutja Husqvarnan vanhalla ketjulla, jotka asennettiin samaan kireyteen laipalle. Järkeilymme mukaan pitemmän laipan ei pitäisi parantaa leikkuutehoa, mutta niin vain kävi, ja sahausajat asettuivat omaan luokkaansa. Valmistaja lupaa hyvää leikkuutehoa sekä pitkää terävänä pysymistä leikkuuhampaiden kromauksen ja teräksen ominaisuuksien ansiosta. Huomionarvoista oli, että ensimmäisen tankkauksen jälkeen X-Cut-ketjua ei tarvinnut kiristää seuraavien viiden tankillisen aikana, joten ketjun esijännittämisestä on oikeasti hyötyä sahurille. Ketjun jako on 0,325 tuumaa ja vetohampaan leveys 1,3 millimetriä. Toistimme X-cutilla ja Oregonin Speed cutilla useita sarjoja tuloksen varmistamiseksi. Ero vertailun kahteen muuhun ketjumalliin oli merkittävä. Tehtaalla tehdyn Huskun ketju puree Husqvarnan uutuusketju ei löytänyt voittajaansa Metsälehden vertailussa. Tällä perusteella voisi veikata, että X-Cut pesisi myös Stihlin ketjun. Sen jälkeen pilkoimme tuulenkaatokuusen tyvitukkia kiekoiksi. Taannoisessa vertailussamme Stihlin 23 RM -ketju hävisi aavistuksen Oregonin Speedcutille. Huskun uutuusketjujen lisäksi myös Stihlin ketjut esijännitetään. Ensimmäiset testisahaukset X-Cut-ketjulla olivat odottamattoman hitaita. Ruotsalaisyhtiön ensimmäinen itse valmistama teräketjumalli X-Cut SP33G on tarkoitettu keskikokoisiin, sylinteritilavuudeltaan 40–60 kuutiosenttimetrin moottorisahoihin. Tyvi-latva-sahauksilla eliminoimme puun hienoisesta kapenemisesta aiheutuvaa virhettä. METSÄSTÄ 20 13. Molemmat ketjut venyivät ensimmäisellä tankillisella siinä määrin, että sahauksen jatkaminen ilman ketjun kiristämistä ei olisi onnistunut. Vanha ketju kuitenkin venyi selvästi enemmän: sitä olisi pitänyt kiristää jo ensimmäisen tankillisen aikana. Venyy vähemmän Tehtaalla tehtävän esijännittämisen luvataan vähentävän ketjun venymistä käyttöönoton jälkeen. Lisäksi vertailussa oli mukana Oregonin uutuusketju Speedcut. Uutuusketjua on saatavana 13–18 tuuman pituisille terälaipoille sopivina pituuksina. Aivan yksiselitteinen vertailun tulos ei ole, vaan pikemminkin epäjohdonmukainen. Muut sahaukset tehtiin 13 tuuman laipalla. Osin Husqvarnan lupaus oli totta, osin ei. Pöllin läpimitta 27/25 senttiä » HVA vanha ketjumalli 18,69 sekuntia » HVA X-Cut, 13 tuumaa 16,78 sekuntia » HVA X-Cut 15 tuumaa 14,65 sekuntia » Oregon Speedcut 16,18 sekuntia X-Cut ketju ensimmäisen tankillisen jälkeen. Metsälehden sahauskokeen perusteella X-Cut -ketjun leikkuuteho osoittautui aavistuksen paremmaksi kuin Oregonin Speedcutin. Varustimme testisahamme Jonsered 2147:n vuoronperään Husqvarnan X-Cut -ketjulla sekä Husqvarnan vanhalla ketjumallilla, joka on Oregonin valmistama. ”Ketjun esijännittämisestä on oikeasti hyötyä sahurille.” Sahaustulokset Keskiarvo kolmen kiekon sahausajoista. Leikkaa tehokkaasti Lupauksista helpoin on todentaa leikkuuteho. Uutuusketjun suositusihinta 13-tuumaisena on 21 euroa. Tehtaanlaisen teroituksen jälkeen terähampaat olivat kovia ja viilaus tuntui ensi työnnöillä karkealta. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 esijännittämisen jäljiltä ketjun kerrotaan venyvän tavallista vähemmän käyttöönoton jälkeen. Sahasimme joka ketjulla kolmen kiekon sarjan tukin tyvestä ja latvasta, ja laskimme sahausaikojen keskiarvon. Ketju on venynyt ja kiristäminen on tarpeen. Huskun vanhalle ketjulle kävi kuin Suomen lätkäjoukkueelle taannoisessa World Cupissa – ei jatkoon. Seuraavien viiden tankillisen aikana ketjua kuitenkaan tarvinnut kiristää enää uudelleen. Sen jälkeen ketjun viilaus sujui normaaliin tapaan. KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija H usqvarnan vuosia kehittelemän, syyskuussa valmistuneen teräketjutehtaan ensimmäiset tuotteet ovat jo ennättäneet Suomenkin kauppoihin. Uusintasahauksessa myös 13 tuuman X-Cut-ketjun sahausajat paranivat
Omista siemenistä NorrPlantin taimituotannossaan käyttämät siemenet tulevat pääosin sen omilta siemenviljelyksiltä. Meillä on kahdeksan lumitykkiä siltä varalta, että pakkaset tulevat ennen lumia. Kun on taustaääntä, niin tinnitukseen ei kiinnitä niin paljon huomiota. ”Suurin ansa on kiire ja se, että tekee työtä vain lyhyen aikaa, jolloin tuntuu siltä, ettei kuulosuojaimia muka tarvita”, tiiminvetäjä Erkki Eskola Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan tapaturmakorvausyksiköstä varoittelee. Suojaus kunnossa. Tavallisesti tinnitus loppuu ensimmäisillä kerroilla, mutta jos melualtistus jatkuu, eräänä päivänä korvat alkavat soida lopullisesti. Suomessa metsänviljelyyn toimitettiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan samana vuonna noin 160 miljoonaa tainta. » Kun desibelimäärä nousee kolmella, turvallinen melussa oloaika puolittuu. Siemenviljelyksille istutetuilla puilla kesti siellä kauemmin tulla siemenkypsiksi”, Lyngfelt kertoo. Huonompia siemenvuosia paikataan hyvinä siemenvuosina varastoiduilla siemenillä.”. NorrPlantin toisen, samaten Timråssa sijaitsevan taimitarhan tuotantokapasiteetti on 15 miljoonaa tainta vuodessa. ”Tinnitusoireet ja korvien suhina ovat ensimmäisiä varoitusmerkkejä siitä, että korvat ovat altistuneet liialle melulle ja että nyt tarvittaisiin parempaa suojautumista”, vanhempi asiantuntija Tapani Ollilla Työterveyslaitokselta kertoo. Joillakin taas kuulokoje on osittain poistanut tinnituksen silloin, kun kuulo on jo molemmista korvista laskenut tietylle tasolle”, audionomi Riitta Pulkkinen Kuuloliitosta kertoo. ”Viime vuonna tuotimme kaikkiaan 81 miljoonaa tainta. ”Käytetään poisoppimishoitoa, jolloin äänimaailmaa rikastutetaan niin, ettei koskaan olla ihan hiljaisessa tilassa. » Melun kuuloa vammauttava vaikutus kasvaa sitä mukaa, kun melussa vietetty aika pitenee. Kaikkiaan Ruotsissa tuotettiin vuonna 2015 lähes 350 miljoonaa metsäpuun tainta, selviää Skogsstyrelsenin tilastoista. Suojaimet päässä koko työn ajan Kaksi tärkeintä ohjetta kuulon suojelemiseksi moottorisahatöissä ovat tyyppihyMETSÄNHOITO Älä hanki tinnitusta Moottorisaha päräyttää käyttäjänsä korvaan helposti sadan desibelin melun. » Moottorija raivaussahojen äänentaso ylittää helposti 100 dB. NorrPlant tuottaa taimia pääasiassa Pohjois-Ruotsiin, missä valtaosa SCA:n omistamasta 2,6 miljoonan hehtaarin metsäalasta sijaitsee. » Joillekin kuulovaurio voi kuitenkin syntyä muita herkemmin jo alemmissa melutasoissa. Moottorisahaa käytettäessä meluasetuksessa kuulolle vaaralliseksi määritelty ehdoton melualtistumisen raja-arvo 87 desibeliä ylittyy helposti. SCA käyttää NorrPlantin tuottamista taimista noin 40 prosenttia. Kuulosuojainten malli sen sijaan on enemmänkin makuasia: sekä tulppamalliset että kuppikuulosuojaimet kelpaavat, kunhan ne on asetettu korville oikein ja suojaimet ovat CE-merkillä varustetut. NorrPlantilla tällaista ongelmaa ei Lyngfeltin mukaan ole. Siitä noin 50 prosenttia oli mäntyä, 40 prosenttia kuusta ja kymmenen prosenttia kontortamäntyä”, Lyngfelt sanoo. » Laitteen melutason voi tarkistaa käyttöohjeen teknisistä tiedoista. METSÄSTÄ 21 13. Siihen riittää 25 minuutin sahaaminen, jos suojaimet eivät ole käytössä. Taimien juuret ovat maanpinnan yläpuolella, joten ne ovat alttiita kylmälle”, kertoo viestintäjohtaja Björn Lyngfelt ruotsalaisesta SCA-metsäyhtiöstä. ”Suurin ansa on kiire ja se, että tekee työtä vain lyhyen aikaa.” » Työsuojelulainsäädännön mukaan kuulosuojaimia on käytettävä, jos päivittäinen melualtistus on yli 85 dB. ”Taimet viettävät talven ulkona. SCA:n omistaman NorrPlantin taimitarha on maailman suurin. Esimerkiksi 85 dB:n melussa voi turvallisesti oleskella ilman kuulosuojaimia korkeintaan 8 tuntia, 100 dB:n melussa vain 15 minuuttia ja 106 dB:ssä enää neljä minuuttia. Tässä mallissa kuulosuojaimet on liitetty kypärän kehikkoon. Tinnitus on sitkeä vieras Meluvamma kehkeytyy yleensä vähitellen vuosien kuluessa. Kennostoissaan ulos tuodut taimet valmistautuvat lokakuun alussa talveen ruotsalaisen NorrPlantin taimitarhalla Timråssa Keski-Ruotsissa. Heinäkuussa kylvetyt kontortamännyn taimet valmistautuvat viettämään talven ulkona. ANNE HELENIUS MONELLE moottorija raivaussahan käyttäjälle tuttu ongelma: kuulosuojaimet ovat unohtuneet työn melskeessä käyttämättä ja illalla korvat soivat. M ik ko R iik ilä LIINA KJELLBERG, teksti ja kuva HEINÄKUUSSA kylvettyjen kontortamännyn taimien neulaset punertavat. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 väksyttyjen kuulosuojainten hankkiminen ja niiden käyttäminen koko melussa olon ajan. ”Norrbottenissa jouduimme käyttämään metsikkösiementä vielä 1980-luvulla. Sen tuotanTaimituotannon kärjessä Maailman suurin taimitarha Ruotsin Timråssa tuottaa vuodessa 85 miljoonaa tainta. ”Perustamme siemenviljelykset hyville kasvupaikoille. Siksi kuulosuojainten käyttö nopeissakin sahaushommissa on tärkeää. Suomessa siemenviljelysten haasteena on kuusi, jolla on hyviä siemensatoja vain harvoin. Silloin tällöin taimia viedään Lyngfeltin mukaan Etelä-Ruotsiin ja Suomeenkin. Männyn siemenviljelyksiä NorrPlantilla on kuusi, kuusen siemenviljelyksiä kahdeksan ja kontortamännyn siemenviljelyksiä kuusi. Lisäksi siemenviljelyksillä kasvavia puita stressataan leikkaamalla niitä, jolloin ne alkavat tuottaa enemmän siementä. tokapasiteetti on 85 miljoonaa tainta vuodessa. Tinnituksen hoitoon ei ole olemassa lääkettä tai keinoa, millä sen saisi varmasti pois, mutta helpottavia konsteja on sentään keksitty
LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 vottelut, joiden päätteeksi valtio osti minulta 178 hehtaarin suuruisen alueen tilasta.” Nykyisin alueen hallinnoinnista vastaa Rossin mukaan Metsähallitus, mutta tilalla ei ole virallisesti luonnonsuojelualueen statusta. Kaikki naapurimetsänomistajat eivät olleet innoissaan ajatuksesta jättää tuhopuut korjaamatta. Konnevetinen Matti Rossi myi Asta-myrskyn runteleman tilansa valtiolle, joka on antanut alueen kehittyä täysin luonnon ehdoilla. ”Otin yhteyttä ely-keskukseen, ja siellä innostuttiin nopeasti asiasta. Iso osa puista oli napsahtanut poikki muutaman metrin korkeudelta. Muualla Konnevedellä on päästy jo varhaisperkaamaan Asta-myrskyn seurauksena perustettuja taimikoita. ”Olin viisi vuotta aiemmin ostanut lähes 200 hehtaarin suuruisen tilan Särkisalon kylästä. ”Ihmiset pelkäsivät, että alueelle iskevät tuhohyönteiset ja ne leviäisivät myös naapuritiloille.” Rossi itse oli vakuuttunut, ettei pääosin kuivahkojen kankaiden männiköistä koostuva alue houkuta tuholaisia. Osansa katastrofista sai kokea koko ikänsä metsätalouteen aktiivisesti panostanut konnevetinen Matti Rossi . päivä vuonna 2010 on piirtynyt lähtemättömästi lukuisten metsänomistajien mieliin. Valtio osti tuhoalueen Kun Rossi pääsi viikonloppuna myrskyn jälkeen tilalleen tarkistamaan tuhoja, oli vastassa lohduton näky. Marssin heti maanantaina aamulla tutun puunostajan luo ja tein myrskypuista 15 000 kuution kaupat.” Yön yli nukuttuaan Rossille juolahti mieleen toinenkin ajatus: Voisiko valtio olla kiinnostunut lunastamaan myrskytuhoalueen luonnonsuojelualueeksi. Puolukka kasvaa kangasmailla erinomaisesti. METSÄSTÄ 22 13. Kuudessa vuodessa männyt ovat keloutuneet ja paljastuneesta kivennäismaasta on nousemassa uusia männynja koivuntaimia. Koko tila oli juuri raivattu viimeisen päälle kuntoon palkkaamieni metsureiden toimesta. Metsähallituksesta on kuitenkin sanottu, että alueelta ei katkaista risuakaan. ”Kuusikoissa tilanne tietysti olisi ollut toinen kirjanpainajan suhteen. ”Olo oli epätodellinen ja surullinen, mutta luonto voi tehdä mitä vaan. Myös harvennushakkuut oli suurelta osin tehty”, Rossi muistelee. Tuolloin Asta-myrsky puhalsi syöksyvirtausten ryydittämänä Suomessa kumoon yli kahdeksan miljoonaa kuutiota puuta. ”Myrskyn jälkeen täällä ei ole tehty mitään toimenpiteitä. Iskevätkö ötökät. Sen kanssa ei parane leikkiä.” SAMI KARPPINEN teksti ja kuvat H einäkuun 30. Konnevesi. Alkoivat neuKuusi vuotta katastrofista Konnevedellä pääsee näkemään mitä tapahtuu talousmetsälle, kun mittavat myrskytuhot jätetään korjaamatta. Yksi laajimmista yhtenäisistä metsätuhoalueista sijaitsi Savon ja Keski-Suomen rajamailla Konnevedellä. Metsästysseurallamme säilyi onneksi mahdollisuus metsästää alueella”, Rossi sanoo. Arviolta yli puolet tilan pinta-alasta oli nurin
Ensinnäkin käytetään hyvin yleisesti vääriä lämmitystapoja ja toiseksi uunit hoidetaan sekä lämmityksen aikana että muulloin huonosti tai voipa miltei sanoa, että niitä ei monasti hoideta ollenkaan.” Ennen takan sytyttämistä yläpellit tuli vetää kokonaan auki. Puut ohjeistetaan edelleen pinoamaan päällekkäin, mutta nyt tuli pitäisi sytyttää pinon päältä eikä alta. Halkojen piti olla ehdottoman kuivia, eikä niitä saanut latoa tulipesään pystyasentoon. Halot piti asettaa pitkälleen siten, että pohjimmaiset puut olivat hiukan viistossa. Luonto hoitaa hommansa Konneveden myrskytuhoalueella liikkuessa vahvistuu nopeasti käsitys siitä, että luonto korjaa sen minkä rikkookin. Tämän jälkeen puut sytytettiin pinon alta. Myös koivun ja männyn taimia on runsaasti.” Myrskytuhoalue on ollut Komosen mukaan opetuksellisesti ainutlaatuinen mahdollisuus. Ratkaisu on tuntunut oikealta.” Video Konneveden myrskyalueen näkymistä löytyy osoitteesta www.youtube.com/ Metsakustannus.fi FAKTA Rehevämmillä paikoilla myrskyn jäljet ovat lähes kadonneet vesakon sekaan. Rehevämmissä painanteissa muutos on häkellyttävä. ”Olemme seuranneet kasvillisuuden kehitystä vuosina 2011–2016 ekologian kenttäkurssin toimesta”, kertoo yliopistonlehtori Atte Komonen . Näin ilma pääsi kiertämään puiden alle. Metsää ei voi estää uudistumasta. Yhteensä seurannassa on 20 kivennäismaalaikkua. Tällöin veto on tarpeeksi hyvä, eikä huoneeseen pääse häkää. ”Kangasmailla uusia männyntaimia nousee juurakoiden alta paljastuneeseen kivennäismaahan. ”Avonaisin suuja yläpellein lämmittäminen vaatii n. ”Sitten kun puut ovat hyvin syttyneet, suljetaan pesän luukut eli suupellit jättämällä vain vetoreijät auki. METSÄSTÄ 23 13. Toinen ero vanhoihin neuvoihin on se, että nykyään pellit suositellaan pitämään kokonaan auki. Jos puu sytytetään alta, savukaasut nousevat palamatta suoraan piippuun ja sieltä taivaalle saastuttamaan ilmaa. Liian kovaa vetoa voi pienentää säätämällä tulisijan ilmaluukkuja. Kaatuneet rungot ovat keloutuneet tasaisen harmaiksi. Ennen myrskyä mies oli suunnitellut luovuttavansa hoidetun metsätilan tyttärelleen. Mutta ovat pystyyn jääneet puutkin kasvaneet valtavasti. Ja puolukkaa täällä on tänä syksynä hurjan paljon”, näyttää Rossi. Nykysuositukset poikkeavat melko paljon 1930luvun neuvoista. Lehden mukaan ihmiset olivat tottuneet polttamaan tarpeettoman paljon puita uunissaan. MARIANNE MINKKINEN VUODEN 1935 Metsälehdessä opastettiin lukijoita tehokkaampaan puulämmitykseen. ”Velka ja vesakko kasvavat huonomminkin hoidettuina.” Asta-myrsky » Raju ukonilma, johon liittyi syöksyvirtauksia » Iski viiden Itä-Suomen maakunnan alueelle 30. Kotitilan metsät ovat nyt pojan hoidossa ja tyttären kanssa perustimme yhtiön, joka toimii kiinteistöalalla. Päältä sytytettäessä haitalliset savukaasut ohjautuvat päällä olevaan liekkiin, jossa ne palavat puhtaiksi. ”Heti myrskyn jälkeen näytti, että vajaatuottoisia alueita olisi paljon enemmän, mutta nyt luonto on korjannut tämänkin asian.” Suunnitelmat uusiksi Siinä missä asiat lutviutuvat luonnossa omalla painollaan, aiheutti Asta-myrsky täyskäänMännyt ponnistavat juurakoiden paljastamasta kivennäismaasta. Vakiokoealoja on perustettu paljaalle kivennäismaalle, jonka juuripaakkuineen kaatuneet puut ovat paljastaneet. Pelti suljetaan kokonaan vasta sen jälkeen, kun kekäleet eivät enää hehku. ”Alueen laajuus on tehnyt siitä myös elämyksellisen kokemuksen monille opiskelijoille.” ”Ainutlaatuinen mahdollisuus” Nyt kuusi vuotta myöhemmin on helppo todeta, että Rossi osui arviossaan oikeaan. Maassa makaavissa rungoissa ovat ötökät käyneet, mutta pystypuut ovat saaneet olla käytännössä rauhassa. Savueli yläpellit suletaan, ei aivan kokoaan, mutta niin paljon, että puut palavat aivan äänettömästi eikä savua tule suupeltien raoista huoneeseen.” Pellit piti pitää lähes kiinni sen takia, etteivät lämmöt karkaisi harakoille. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 AIKAHYPPY Sarjassa palaamme vanhaan ja kerromme, mikä on tilanne nyt. Sytytätkö alta vai päältä?. SAMI KARPPINEN JYVÄSKYLÄN yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian osasto on hyödyntänyt Konneveden myrskytuhoaluetta opetusja tutkimustarkoituksessa. nöksen Matti Rossin henkilökohtaisiin suunnitelmiin. Sitten kun liekit ovat sammuneet, peltiä voi pienentää. Harvakseltaan pystyyn jääneet puut ovat puolestaan kiihdyttäneet hurjaan paksuuskasvuun. ”Tämä johtuu ennen kaikkea kahdesta seikasta. ”Nyt sukkession ensivaiheen lajit ovat alkaneet väistyä ja seuraajat, kuten puolukka ja mustikka, ovat alkaneet runsastua. 40% enemmän polttoainetta saman lämpötehon saavuttamiseksi kuin suljetuin pellein lämmittäminen”, Metsälehdessä kirjoitettiin. ??. ”Velka ja vesakko kasvavat huonomminkin hoidettuina”, Rossi naurahtaa. heinäkuuta 2010 » Kokonaisvahingot yli 20 miljoonaa euroa » Kesän 2010 Asta-, Veera-, Lahjaja Sylvi-myrskyissä tuhoutui puustoa yhteensä 8,1 miljoonaa kuutiometriä. Joissakin takkamalleissa kuitenkin suositellaan sytyttämään puut alta, joten kannattaa noudattaa ensisijaisesti takanvalmistajan ohjeita. ”Myrskyn vuoksi päätin lopettaa metsätalouteen satsaamisen. Vesakkoa puskee maasta niin paljon, että tuulenkaadot ovat lähes kadonneet maastoon
Suojaosa on 300 euroa kuukaudessa. Pääsääntöisesti tulot huomioidaan verottajan vahvistaman verotuspäätöksen mukaisesti jälkikäteen. Monet lajit lisääntyvät neitseellisesti, koiraat joko puuttuvat täysin tai ovat hyvin harvinaisia, joten yksikin sopivalle kasville päätynyt yksilö riittää uuden esiintymän syntyyn. Metsätalouden tuloista ansiotulona verotettaLaskeeko puunmyynti päivärahaa. Vähennettävä työn arvo on noin 16 euroa kuutiolta. Jotta talvehtiminen onnistuisi, punkin pitäisi luultavasti päästä lepän silmuun, missä silmusuomujen välillä olisi turvallista viettää talvensa. Nystyjä lepän lehdissä Punertavat nystyt lepän lehdissä ovat kotina sadoille pienille äkämäpunkeille. Metsätalouden tulot vaikuttavat henkilölle maksettavaan ansiopäivärahaan siinä tapauksessa, jos te-toimisto katsoo henkilön työllistyvän sivutoimisesti metsätilalla. Alkukesästä, kun nystyt ovat vielä vihreitä, niihin ei kiinnitä kovin paljon huomiota. Maksat siis veroa vain tulosta, joka jää näiden kulujen jälkeen. Rauli-myrsky kaatoi parin hehtaarin metsäpalstallani kahdeksan puuta. Kuinka puunmyyntitulot vaikuttavat ansiosidonnaiseen päivärahaan. Kaikkialle muualle päätyneet punkit tavoittaa kuolema. Pitääkö minun maksaa klapeista saamastani summasta veroa. Nystyt ovat mikroskooppisen pienten punkkien aiheuttamia. Siinä olevat hormonin tapaiset aineet ärsyttävät lehteä ylimääräiseen kasvuun niin että yläpinnalle alkaa syntyä nystymäinen äkämä. Puun myynnistä saadut tulot ovat pääsääntöisesti metsätalouden pääomatuloa, joten ne eivät vaikuta ansiosidonnaisen päivärahan määrään. Lehden alapinnalle avautuu äkämästä pieni reikä, josta punkit vaivalloisesti ryömivät oksalle. Metsuri sahasi puut pölleiksi, ja ajattelin tehdä itse pölleistä klapeja ja myydä ne. Myöhemmin nystyt muuttuvat näkyvämmiksi, ensin punaisiksi ja lopulta ruskeiksi. Sovitellun päivärahan määrä lasketaan Polttopuiden myyntihinta on normaalia metsätalouden pääomatuloa, vaikka tulo olisikin pieni. HANNU JAUHIAINEN Ti m o To iv an en W ik im ed ia C om m on s. Jos joku tyytyisi luokittelemaan eläimiä pelkästään jalkojen lukumäärän mukaan, äkämäpunkit joutuisivat nisäkkäisiin. Kun punkki keväällä imee ravintoa kasvavan lehden alapinnalla, se samalla erittää lehteen sylkeä. Metsätalouden menona voit vähentää metsurille puiden kaatamisesta maksamasi korvauksen. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJAKYSYMYS LUKIJAKYSYMYS METSÄPILA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Pohjoismaissa äkämäpunkkeja on noin 300 lajia. P I L K K E I T Ä 24 13. Metsätalouden ansiotulo puolestaan vaikuttaa ansiopäivärahan määrää vähentävästi, mutta vasta niin kutsutun suojaosan ylittyessä. Hankintatyön veronalainen osuus jaetaan silloin kalenterikuukausien lukumäärällä (12), josta voidaan laskea kuukausikohtainen vaikutus päivärahaan. Myyntihinta jäänee pieneksi. Jos henkilö on MYEL-vakuuttamisvelvollinen, hänet katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvajärjestelmässä. Koko kesän punkit lisääntyvät äkämässä, suojassa lehden pinnalla saalistavilta pedoilta ja loisilta Kun kasvukausi päättyy, punkkien on lähdettävä suojaisesta kodistaan. Punkki itse jää äkämän sisään. pääsääntöisesti siten, että puolet suojaosan ylittävästä tulosta vähennetään täysimääräisestä päivärahasta. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Näin laadit lukijakirjoituksen Sekä tervaettä harmaalepän lehdissä voi olla kymmenittäin syylämäisiä nystyjä. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/ Lukijoilta, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Liikkumista äkämien sisällä ja kasvin lehtien pinnalla auttaa kuitenkin matomainen, taipuisa ruumis ja siitä siirottavat jäykät karvat. Jotta elämä jatkuisi, matkan pitäisi päättyä lepän oksalle. Punkit ovat niin pieniä, vain millimetrin kymmenyksen mittaisia, että ne kulkevat helposti tuulen mukana; osa oksilla kömpivistä punkeista voi takertua hyönteisiin tai lintuihin ja niiden matkassa päästä toiseen puuhun. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Muilla hämähäkkieläimillä jalkoja on neljä paria, äkämäpunkeilla vain kaksi. Ulkopinnaltaan nysty on kova ja sileä, mutta sisäpinnalle kehittyy meheviä karvoja, josta punkki ja sen jälkeläiset imevät ravintonsa. TEIJA HAUTERA päälakimies, Yleinen työttömyyskassa YTK vaa on vain hankintatyön arvo, ja se otetaan huomioon päivärahaa maksettaessa. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Lisäksi voit vähentää polttopuiden myyntitulosta klapien teon hankintatyön arvon. Myrskyn merkki Meneekö pienistä klapituloista vero. Syksy ja talvi merkitsevät siis kesällä huikean suureksi kasvaneen punkkijoukon romahdusta. Tapauksessasi kulut saattavat tosin olla tuloja suuremmat. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi
Värikkyyden kruunaavat mustat siivet, joissa on leveät kullankeltaiset pitkittäisjuovat. Tiklin pesää on kuitenkin vaikea löytää, se on nimittäin aina korkealla havupuussa tai myöhemmin kesällä lehtipuun latvuksessa hyvässä piilossa. Kulttuuriin tiklin sitoo myös sen käyttämä ravinto. Ei ihme, että tikli oli ennen koko Euroopassa ja yhä Välimeren seudulla haluttu häkkilintu. Punaisen nokantyven uskottiin syntyneen Jeesuksen verestä, kun lintu nyppi orjantappurakruunun piikkejä ristiinnaulitun Jeesuksen otsasta. Englantilaiset ovat antaneet sille nimeksi goldfinch eli kultapeippo. Näistä näkyvimpiä ja tiklille houkuttelevimpia ovat ohdakkeet, takiaiset ja karhiaiset. Talveksi osa kannasta muuttaa Länsi-Eurooppaan. Sen uskottiin olleen Jeesus-lapsen maskotti, ja monissa keskiaikaisissa madonnamaalauksissa Jeesus-lapsella on leikkikaverinaan tikli. Myös virolaisille tikli on nimeltään ohakelind. Sittemmin tikli levisi hiljakseen ihmisasutuksen myötä pohjoiseen. Se pesii mielellään taajamien puistoissa, peltojen ja asutuksen reunametsissä ja omakotialueiden puutarhoissa. Entisaikojen siirtolaiset veivät tiklin mukanaan myös Australiaan, Uuteen Seelantiin, Argentiinaan, Bermudalle ja Pohjois-Amerikkaan. Ihmisen mukana Tikli on tiukasti sidoksissa ihmisasutukseen. Tiklin laulu on kaunista, soljuvaa visertelyä, jossa tikli-ääni toistuu aina välillä. Myös saamenkielessä tikli on kultapeippo, gollebeibbos, Se taitaa olla vain käännös englantilaisesta nimestä, sillä saamelaisalueella tikli ei esiinny. Niitä on syöty suurena herkkuna, pyydystetty häkkilinnuiksi ja kunnioitettu pyhinä lintuina. Nimi äänen mukaan Tiklin yhteysääni on ”tikelit” – suomenkielinen nimi juontuukin tästä helposti erottuvasta äänestä. Tiklillä on myös monia kristilliseen perinteeseen liittyviä uskomuksia. Tällä hetkellä tiklikantamme vaihtelee vuosittain 8 000–15 000 pariin. Osa linnuista jää kuitenkin talvehtimaan asutuskeskuksiimme. Vuosisatojen kuluessa tikli on merkinnyt ihmisille monia eri asioita. W ik im ed ia C om m on s. Nykyään tikli on koko Länsi-Euroopassa rauhoitettu. Välimeren alueella niitä pyydetään edelleen häkkilinnuiksi, mutta myös herkkusuiden ruokapöytiin. Maailmanlaajuisesti tikli on levinnyt Länsi-Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta leveänä vyöhykkeenä Keski-Aasiaan asti. Suomen värikkäin lintu Tiklin kaunis ulkomuoto ja sointuva ääni ovat olleet myös sen kirous. Eri värityypit luokitellaan tiklin alalajeiksi, joita on kaikkiaan 12. Tiklin muu ruumis on valkoisen, mustanja kellanruskean kirjava. Ensimmäinen suomalaishavainto tiklistä on vuodelta 1845 ja ensimmäiset pesälöydöt 1860-luvulta. Vuosien mittaan tiklejä on rengastettu Suomessa 2 467 yksilöä. Sen kauniin keltaista nokkaa ympäröi ensin leveä punainen, sitten valkoinen ja lopuksi musta rengas. Joulun lintu Keskija Länsi-Euroopassa tilki on suosittu joulukorttien lintu yhdessä punarinnan ja punatulkun kanssa. Rengastuksen avulla on selvinnyt Suomen vanhin tikliyksilö: lintu rengastettiin 2.9.1965 Tampereella, ja se kuoli Hollannissa törmättyään autoon 10 vuoden 1 kuukauden ja 12 päivän kuluttua. ”Suomen vanhin tikliyksilö eli 10 vuotta, yhden kuukauden ja 12 päivää.” Tiklin väritys vaihtelee jonkin verran. Ulkomaanlöytöjä on kuitenkin kertynyt vain muutamia Venäjältä, Alankomaista, Luxemburgista ja Ruotsista. Tiklin tieteellinen nimi Carduelis carduelis viittaa suoraan karhiaisia syövään lintuun. Joskus tiklit ilmestyvät myös lintujen talviruokintapaikoilla syömään auringonkukan siemeniä. Kesällä sille kelpaavat kaikennäköiset rikkakasvien siemenet ja loppukesällä puiden siemenet. Tikliä tavataan Keski-Suomen pohjoisosia myöten, ja Pohjanlahden rannikolla vielä Oulun seudulla. PILKKEITÄ 25 13. Tällöin niitä kannattaa etsiskellä rikkaruohokentiltä, joilla on lumen yläpuolelle yltäviä ns. Meillä länsimaissa tikli on onneksi saanut rauhan, eikä sitä enää jahdata ruokapöytiin tai lintuhäkkeihin. talventörröttäjiä. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 LUONNOSTA HANNU ESKONEN T ikli on suomalaisen lintumaailman väriläiskä
Gummerus 2016. Männyt pitävät välimatkaa naapurien oksiin. Hinta on verkkokaupassa (Verabel Oy) 10 kilon astialle 72 euroa ja viiden kilon astialle 37,50 euroa. Metsänhoitaja ja tietokirjailija Wohlleben luottaa tekstin voimaan. 265 sivua. Ter-Mite L:n suositeltu käyttölämpötila on viidestä pakkasasteesta 20 asteeseen. Asiatyylin ei tarvitse olla tylsästi kirjoitettua. Ensimmäisenä kirjakauppoihin ehti Metsälehdestäkin tutun kasvitieteilijä Seppo Vuokon teos Latva pilviä piirtää . Uuvuttavan oppikirjamaisuuden Vuokko kuitenkin välttää kepeällä kynällään. Mitä isompi reikäkoko on, sen tehokkaampaa murtolaasti. Wohllebeniä selkeämmin hän kuitenkin osoittaa, mitä tutkimus on todentanut ja mitä ei tiedetä. Voiko joku tammi olla pelokkaampi tai järkevämpi kuin vieressä kasvava lajitoveri. PILKKEITÄ 26 13. Hinta verkkokaupassa noin 45 euroa. Hakemiston kanssa puukirja olisi vielä parempi. Prosessi kestää yleensä 24–48 tuntia mutta voi viedä kauemminkin, jos olosuhteet eivät ole ihanteelliset. Voiko lehtien varistamisajankohta olla puun luonnekysymys. Laasti sekoitetaan tavalliseen veteen ja seos kaadetaan reikiin. Peter Wohllebenin rinnalla Seppo Vuokon teos on luotettava tietopaketti. Kumpaakin kirjaa voi suositella kaikille, jotka haluavat nähdä puut metsältä. Hinta verkkokaupassa noin 26 euroa. Hidasta dynamiittia Murtolaastilla isokin kivi menee rikki ilman panostajan papereita. Markkinoilla on laastista useampiakin tuotemerkkejä. Pääosassa puu KIRJAT VINKKI Suomalaiset ovat niin kauan eläneet metsässä ja metsästä, että täällä jos missä puut tunnetaan. Seppo Vuokko: Latva pilviä piirtää. Valokuvaaja Jorma Peiposen huolella valitut kuvat tekevät kirjasta havainnollisen ja kauniin. Apu voi löytyä kemiallisesta murtolaastista, jota kutsutaan myös etanadynamiitiksi. Ne kaikki perustuvat kemialliseen reaktioon, joka saa laastin paisumaan erittäin voimakkaasti. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 Peter Wohlleben: Puiden salattu elämä. + turvallinen ympäröiville rakenteille + ei tärinää, pölyä eikä lentäviä kiviä + tehokas ja lupavapaa kivenrikkoja – pienempikin astia monesti riittäisi – paisuu nopeasti veteen sekoittamisen jälkeen, käytössä ei kannata aikailla Lopputulos kahden vuorokauden jälkeen rautakangella hajalleen kammettuna. Jorma Peiposen kuva teoksesta Latva pilviä piirtää. Kirjoittaja ikään kuin istuu kannon nokassa ja kertoo tarinoita puista, niiden tunteista, aisteista ja sosiaalisesta elämästä. Ehkä vähän vähemmälle huomiolle on jäänyt, minkälaisia kasveja puuyksilöt ovat. Välillä tarinoissa esitetyt väitteet tuntuvat perin oudoilta. ELIISA KALLIONIEMI MARTTI LINNA, teksti ja kuvat METSÄAUTOTIESTÄ ylös työntyvä kivenkärki tai rakennustyömaan iso kivenjulli voi olla harmillinen juttu, ellei käytettävissä ole panostajaa tai kaivuria. Myös Vuokko kirjoittaa puiden aisteista, muistista ja muista harvemmin käsitellyistä asioista. Maahantuojan suosittelema reikäkoko on 27–51 millimetriä. Vinkkejä ja käyttöohjeita löytyy nettisivustolta ter-mite.fi . Viime vuonna ilmestynyttä saksankielistä teosta on myyty jo lähes puoli miljoonaa kappaletta. Siihen porattiin 25 millin kiviporalla 18 reikää 10–15 sentin reikävälillä. Tarinat on hyvin kirjoitettu, mutta silti lukija huomaa liikkuvansa vieraalla maalla. Esimerkiksi tässä testissä käytetyn, Dextec Oy:n maahan tuoman Ter-Mite L -murtolaastin luvataan halkaisevan paisuessaan kaikki suomalaiset kivilajit ja betonityypit. Siitä aiheesta on tänä vuonna ilmestynyt kaksi mielenkiintoista kirjaa. Kaikki tietävät, että koivuklapi sopii avotakkaan kuusta paremmin. Ainetta kului vajaat kolme kiloa. TER–MITE L. muun muassa eräissä konevuokraamoissa ja -liikkeissä viiden ja kymmenen kilon astioissa. Ne ansaitsevat saamansa huomion. Aina ei kiven räjäyttäminen ole muutenkaan viisasta. 257 sivua. Murtolaastia käytettäessä rikottavaan kiveen porataan sarja reikiä, joten käytettävissä on oltava hyvä kivipora ja sähköä. Syksyn uutuuksia on suomenkielinen käännös Saksassa paljon huomiota saaneesta Peter Wohllebenin kirjasta Puiden salattu elämä . Kirjassa on lyhyitä kappaleita eikä lainkaan kuvia. Sahaajat tuntevat hyvin rungot ja selluinsinöörit puun kuidut. Se ei ehtinyt painettuun kirjaan, mutta löytyy vähän hankalasta paikasta kustantajan verkkosivuilta. Maahenki 2016. Ter-Mite L -laastia myydään Koekappaleena toimi tulevan kalustovajan perustusten tiellä ollut vajaan kuution kokoinen graniittilohkare. Täytetyt reiät on hyvä suojata auringonpaisteelta jollakin eristävällä materiaalilla. Kiinnostavinta on lukea kohtia, joissa kirjoittaja esittelee meille tuttuja puulajeja kuten kuusta tai koivua
Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Käy rohkeasti etuilemaan! etuilemaan Käy Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Vaihda kestoon! Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. Kestotilaajan edut:. 87 euroa.) Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. Metsälehti Mobiili printtilehden kestotilaajille 10 eurolla/vuosi (Norm. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja
Kasvatusvaiheessa ja harvennustarpeessa olevaa metsää metsään.fi-palvelun tietojen mukaan n.10.000 m 3 . Paremmalle metsävaratiedolle on tarvetta, sillä Venäjän tavoitteena on siirtyä intensiivisempään metsätalouteen. UPM Bonvesta -metsäpalsta. aitta, jonka päädyssä liiteri, työtiloja navetassa, traktoritalli ja 3 katospaikkaa, lato, maakell. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Hyvin hoidetulla piha-alueella as.rakennuksen lisäksi hirsirunk. Talouskeskuksessa 1954 valmistunut puurakenteinen ok-kotitalo (rintamamiestalo), ent. Suositukset tarvittaessa. Tulevan puuhuollon turvaamiseksi yritysten onkin aloitettava tehostettu puuntuotanto. / p. Oiva kohde vapaa-ajan kohteeksi erämiehille/ naisille tai vain omaa rauhaa kaipaavalle. 83.100 €. Ranta hienoa hiekkarantaa. Tieyhteys, puustoarvio. 2300 m 3 , eli n. Yhteishinta 160.000 €. . Kokonaispuusto n. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 0400 97 17 18 METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta As.rak.paikka ja 2 rantarak.paikkaa n. Talossa tupak., kamari, yläkerrassa 2 h, valosähkö aurinkopaneelilla. Voidaan myydä erikseen, tarjouksia otetaan vastaan. 18 000€ / tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. sekä varasto. Metsäautotie perille. • Hämeenlinnan suunta. 78 matkaa tilalle n. METSÄPALSTA, Kuhmo, Lauvus 58,7 ha. 100 km säteellä Helsingistä. Puuston kokonaismäärä n. • Puutarhan hoito. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 MYYDÄÄN Mistä/mitä: • n. Tienhoito ympäri vuoden (liittyminen tiehoitokuntaan), lähellä vakituista asutusta joista sähköliittymä sekä kunnan käyttövesiliittymä läheltä vedettävissä. 159.000 € MÄÄRÄALA, Rovaniemi, Suopajärvi 0,5 ha. 2013 kaivettua tienpohjaa pääsee kuivalla kelillä pihaan, vaatii sorastuksen jos tiellä enemmän käyttöä. 050 511 4525 ETSITÄÄN ”HOITOMÖKKIÄ”! Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa TONTTI, Ilomantsi, Kuuksenvaara 1,9 ha. Hp. Pääosa nuorta kasvatusmetsää ja taimikoita kangasmailla, mutta myös n. Runsaspuustoinen tila, lähes kokonaan uudistuskypsää. Hyväkasvuinen metsäpalsta, jossa tarjolla myös välittömiä hakkuutuloja! Tutustumisen arvoinen palsta. Metsää ja talouskeskus yhdessä palstassa. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Myydään 21.10.klo 16 mennessä jätettyjen tarjousten perusteella. Vuonna 2010 tehty kunnostusojitusta 5,18 km. Palstan kokonaispuusto on n. METSÄPALSTA, Savonlinna, Vihtari 6,5 ha. Kohteella vanha hirsirakenteinen as.rakennus, navetta sekä purkukunt. Puusto hyvässä kasvuvaiheessa olevia turvekankaita ja kangasmaan männiköitä. V. 1200 m 3 . Kuhmo Ontojärven rantaan rajoittuva rantametsätila. Puustoarvio tehty elokuussa 2016. 7 km:n päässä kylätaajamasta. ASUINKIINTEISTÖ, Punkaharju, Vuoriniemi 1,3 ha. Maalaispihapiiri, iso omakotitalo, aittaja navettarakennukset, runsaasti varastotiloja, kaunis paikka maaseudun rauhassa Punkaharjun Vuoriniemellä. 275.000 €. Seminaarin puheenjohtajana ja koulutusohjelman tieteellisenä johtajana professori JYRKI KANGAS Itä-Suomen yliopistosta. Välittömiä hakkuumahdollisuuksia. ASUINKIINTEISTÖ, Parikkala, Särkisalmi 22,98 ha. Hämeenlinnan Kalvolassa sijaitseva metsätila. Metsään.fi palvelun mukaan puustoa n. ok-kotitalo on rakennettu v. Runsaasti rantaviivaa ja vaihtelevia maastonpiirteitä. maalämpö v. Metsävaratietoa kerätään kohta lennokilla. Lue lisää: bit.ly/metsabiotalous tai sivuiltamme aducate.fi HALUTAAN VUOKRATA KOULUTUSTA Luonnonvarakeskus kehittää parhaillaan uutta metsävaratiedon keruumenetelmää Venäjän markkinoille. METSÄPALSTA, Kuusamo 16,35 ha. Monipuolinen kehitysluokkajakauma taimikoista siemenpuumetsiköihin. Mh. Myydään 25.10. Rakennuslupa tekn. 130 ha, hp. 45.000 €. Hoidettu arvokasvussa oleva metsätila yhdessä lohkossa, hyvät tieyhteydet. 2010. Pihapiiri vanhaa peltomaisemaa ja näkymä Suopajärvelle. Hyvät metsästys-, ulkoiluja marjastusmaastot. Sopii myös metsästysalueeksi. 25.000 €. 1.2.2012 päivätyn arvion mukaan kokonaispuumäärä n. • Aikaisempi kokemus. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv METSÄTILA, Salla, Kursu 197 ha. Pihapiiri siistissä kunnossa. Tehokkuuden lisääminen on tarpeen erityisesti Luoteis-Venäjällä, jossa on paljon puuta jalostavaa teollisuutta. Poikkeamisluvalla voi mahdollisesti rakentaa vapaa-ajanasunnon. 2 kiinteistöä, suurempi 12 ha pääosin metsämaata, kiinteistöllä vanha hirsirunkoinen, lautavuor. Tiilivuorattu 2-kerr. Tie perille. Pihapiiri on avara, istutuksia ja marjapensaita, peltoalueella lisätilaa kasvimaille tai vaikkapa eläinten laitumeksi, Oh, k, 4 mh, wc, kph/wc, sauna, varastotilaa, kellarikerr. asuinrakennus, piharak. • Luotettava. Pyydä tarvittaessa avain. 390 m 3 + vuoden 2015 ja 2016 kasvu. Vanhentunut ja laadultaan kyseenalainen metsävaratieto on Lopatinin mukaan ongelma, sillä pahimmillaan yritykset joutuvat tekemään investointipäätöksiä arvailujen varassa. Myös kalastusmahdollisuus. Muutkin suunnat huomioidaan. Venäjällä on ajantasaiset metsävaratiedot vain alle kymmenellä prosentilla metsäalasta. 1.000 m 3 . Kokonaispuusto n. . Näin säästetään maastotyössä ja myös kustannuksissa. Tarjoukset Turunseudun OP-kiinteistökeskus, Nummentie 3, 21270 Nousiainen tai email matti.sipila@op.fi METSÄTILA, Vehmaa, Heikola n. 30 000 €. 040 510 8085 METSÄTILA, Kuhmo, Katerma 12,6 ha. As.rak.paikan kokonaisrakennusoikeus on 250 k-m 2 . Rantasauna. Hp. Hp 79.000 €. Määräala tonttimaaksi Kuuksenvaaran kylässä Kannilantien varressa. Kohteita myy: Metsävälitys Paattaukko LKV, puh. 84.000 €. • Kiinteistö ympärivuotisessa käytössä. Metsätila Kuusamon pohjoisosassa, lähellä Kuusamo-Kemijärvi tietä. Rajoittuu Ylijokeen. 350 m, rantarak.paikkoja 2 kpl. • Joustava käyttö haltijan kanssa sovitusti. Tarkoitus on yhdistää maastossa tehtyjen koealamittausten tiedot satelliittikuviin ja miehittämättömillä lennokeilla tehtyihin kuvauksiin. 050 464 6500 METSÄPALSTA, Ranua, Ylimaa 209,4 ha. Kohdetta myy: Turun seudun OPKK, Matti Sipilä, puh. Hyvä metsäautotie tilan läpi. 5 ha suota. Palstalle on tieyhteys. iso aulatila, 1 h, tekn. Rajoittuu Leivonjärveen. ”Ajantasainen metsävaratieto on siis perusedellytys. Mh. Keitä olemme: • Aikaansaava ja osaava pariskunta. 4 km. Hp. Mitä tehdään: • Pihapiirin suunnittelu, kuntoon laitto. Tee tarjous! METSÄPALSTA, Hämeenlinna, Ahlajärvi 19,623 ha. 7 km päässä Ilomantsin keskustasta. pasi.myllymaa@metsakustannus.. 15 km kuntakeskuksesta. 7627 m 3 . 3.450 m 3 , kaksi kolmasosaa kasvupaikoista on tuoretta kangasta. PILKKEITÄ 28 13. Tilalle menevän tien alussa lukittu puomi! Puomilta matkaa tilan rajalle n.1 km. 125.000 €. Monien mahdollisuuksien metsätila rakennuksineen. Myytävästä tilasta osa kuuluu Suhangon kaivoshakkeessa valtausalueeseen ja osin malminetsintälupahakemus alueeseen. 2012 valmistunut ok-talo kauniin peltomaiseman keskellä Savikummunsalossa, n. V. ”Kehitettävä metsävaratiedon keruumenetelmä on kilpailukykyinen ja innovatiivinen oloissa, joissa tiestö on heikko ja sen peitto rajoittaa maastomittausten tekemistä”, Luken erikoistutkija Eugene Lopatin kertoo. tila sekä varasto omalla sisäänkäynnillä. Rakennukset vaativat kunnostusta. Rintamamiestalo ja runsaasti ulkorakennuksia. 118 m 3 / ha. 050 368 8769 UUDISTUVAN METSÄBIOTALOUDEN JOHTAMINEN (15 OP) -KOULUTUSOHJELMA AVAUSSEMINAARI 15.11.2016, pääpuhujana ESKO AHO. Talossa oh, k, 4 mh, khh/ph, kh, s, varasto, kahdella sivulla terassi, käynti oh:sta, mh:sta sekä khh:sta. Siellä yritysten vuokramailta on kuitenkin jo hakattu taloudellisesti järkevästi saavutettavissa olevat metsiköt. 95.000 € / tarjous 13.11.2016 mennessä. • Kiinteistön huolto ja pienet korjaukset. Leivonjärven eteläpuolella palsta 20 km päässä Savonrannalta pohjoiseen. Mukava ja rauhallinen sijainti hoidetun latu/lenkkeilyreitin varrella n. Mh. Voidaan myydä myös koko tila n. Tarjoukset Turunseudun OP-kiinteistökeskus, Nummentie 3, 21270 Nousiainen tai email matti.sipila@op.fi METSÄTILA, Porvoo, Emäsalo 42,92 ha. Hp. Kiinteistön arvon ylläpito ja kasvattaminen. 19.000 €. Metsäalueet pääosin hyvien tieyhteyksien läheisyydessä. 1977, perusja ylläpitokorjauksia on tehty, mm. Kuhmon Lauvuskylässä lähellä KuhmoNurmes maantietä sijaitseva määräala. Tieltä no. Metsää vuokraavia yrityksiä on Venäjällä useita tuhansia, joten projektin tuotteille on kysyntää, toteaa Luken tutkija Sari Karvinen . Rantapalstalla viehättävä kotarakennus, puucee ja (pressu)autokatos. Toinen kiinteistö on 7,56 ha, Vuokalanjärven rantaa n. 0400 391 054 METSÄTILA, Mynämäki, Pahikkalantie 7,63 ha. klo 16 mennessä jätettyjen tarjousten perusteella. Tie perille. 7 ha. navettarakennus ja pihasauna. • Isommat korjaukset tai muutostyöt sovittaessa. Aivan vieressä kirkas lampi. Hp. • Käyttöoikeus sovittuja ehtoja vastaan. tston mukaan joko omakotitalolle tai vapaa-ajan asunnolle. Tie perille
09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Vihreä bondi on listattu Lontoon pörssiin. ä t s i s t e m s i y ti s k y n e m o u S t e l o u p s e h ä l ä s n e e t h y t a v a t s i m o a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m ä t s i n n y y m n e d i u l e v l a p ä s t e m a j a p p u a k u u p n a a m a a t s a v a ti o ji t n u t n a i s a ä s t e m e m m e a H : a ll i e u l a a ll i v a a r u e s i k o j ä n i e S a n e e u l a i m i o t ä ll ir ii p a t n i k n a h n e o j ä n i e S t a n n u k n o h r e P a j n il e t e V a n e e u l a i m i o t ä ll ir ii p a t n i k n a h n u l u O : t e s k y t y ll e d E ä y k y k ä k e s a j o ti a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u tl e v o s n ä ä v ä t h e t a tl i o ji k a h e m m ä t y ll e d E a t s i v ii t k a a j a t s i m a a s o n a l a a a v u tl e v o s e m m a t s o v r A . 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. n ii v ä t h e t n ii s il o u p i n o m f o t s o m e h t e k a M t s e r o F ä s t e M ä s t e M a a t s a v e S . 6 9 n i o n ä ö t s ö li k n e h a j a o r u e a i d r a jl i m 5 il o o t h i a v e k ii l 5 1 2 n e d o u V . 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Suomalaisen silmin maisema muistutti vähän Lapin metsiä. ”Metsästys on pääasiallinen tapa suojella metsää”, kertoi alueen hoitaja Doug Bartholomew . 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 84. Katso videolta, miltä metsässä näyttää www.youtube.com/ Metsakustannus.fi Suomen ensimmäinen vihreä bondi, kuntien ympäristöinvestointeihin korvamerkitty joukkolaina, laskettiin liikkeeseen syyskuun lopussa. 09 315 49 844 Katja Raninen (perhevapaalla) MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. a s s e m o u S a s s a i g r e n e ä s t e m a j a s s a p u a k u u p a j a t h o j a n i k k r a m n o t s e r o F ä s t e M t a v a t t a k e ll i n e s ä j a j a t s i m o n a n n u k s u u s O o t ti il ä s t e M ö it h y o m e a a o jr a t a j a t s a n n i k n a h n u u p n i p u o r G 6 1 1 n i o n u u l u u k n a a t n u k s u u s O o t ti il ä s t e M .t u l e v l a p n o d i o h n o n n o u l a j n ä s t e m ä k e s n a p u a k u u p . Kuntarahoituksen bondin arvellaan lisäävän ympäristöystävällisiä investointeja, sillä vihreä raha on muuta rahoitusta edullisempaa. 09 315 49 803 Eero Sala p. Metsälehden lukijat kävivät syyskuun lopulla katsomassa yhtä niistä Beinn Eighen rinteillä. 09 315 49 842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Lontoossa juhlittiin vihreää bondia. Vihreää rahoitusta voidaan myöntää muuan muassa uusiutuvan energian, luonnonsuojelun ja kestävän rakentamisen investointeihin. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 1700-luvulla riehuneen metsäpalon jäljiltä vanhimmat puut ovat nyt noin 300-vuotiaita. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Jotta tämä muutos löisi nopeammin läpi kuntakentässä, tarjoamme edelläkävijähankkeille edullisempaa rahoitusta”, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio kertoo. koita varten. n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s ti .i s k u d e n a a t o s t a k ä t s i v ä t h e t a t s i v a a t s a v s u m e k o k i p m e i A . Laina herätti kiinnostusta jo ennakkoon, ja se ylimerkittiin nopeasti. t s e r o F ä s t e M ä k e s d o o W ä s t e M , e r b i F . Ensimmäiset metsät ilmestyivät kukkuloille jääkauden jälkeen. ä ji v ä k ä ll e d e n e d u o l a t o i b n o p u o r G ä s t e M . ”Suomalainen kuntasektori on nopeasti havahtumassa siihen, että ympäristöinvestointeja on lisättävä ja suunnitelluissa hankkeissa huomioitava laaja-alaisemmin niiden ilmastovaikutukset. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154 000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu a i s i a li t t a m m a n a l a ä s t e M n a n n i k n a h n u u p . PILKKEITÄ 29 13. 2 2 u k a h a j t o d e i t ä s i L m o c . p u o r g a s t e m ä s t e M , d r a o B ä s t e M , e u s s i T ä s t e M t a v o t e e u l a a t n i m i o t e k ii l n e S . Vähältä piti, että nykyisen suojelualueen männikkö olisi vielä pienempi. 09 315 49 807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. Mäntyjen uudistuminen on Ylämailla hidasta, sillä hirvieläimiä on tiheässä, keskimäärin 15 neliökilometrillä. Beinn Eighen suojelualue oli Britanniassa ensimmäinen laatuaan ja se perustettiin 1951. Koska männyt ja koivut kasvavat lauhkean vyöhykkeen sademetsässä, kasvillisuus on rehevää. ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j -i t n i o n i k k r a m : a s s e e t t i o s o ä s s e n n e m 6 1 2 . Lontoon pörssi järjesti viime viikolla – bondin arvopäivänä – sen kunniaksi avausseremonian, jossa mukana oli laaja suomalaisedustus. 09 315 49873, 050 389 0590 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 1 . 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315 49 805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Toisen maailmansodan lopulla alueen reunasta hakattiin sahapuuta ammuslaatiSuomalaiset harvinaisessa männikössä Skotlannissa Skotlannin alkuperäisistä metsistä on säästynyt vain yksi prosentti. Sienien poimiminen ei jostain syystä kuulu kulttuuriin. Polun varrella kasvoi suppilovahveroita, mutta niihin skotit eivät koske. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@ metsakustannus.fi Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. a s s a a m 3 n i o n a a t n i m i o t n o a ll i n r e s n o K ELIISA KALLIONIEMI teksti ja kuva MÄNTY on maailman laajimmalle levinnyt havupuulaji, mutta Skotlannissa luontaiset männiköt ovat harvinaisia
Palsta on avoin kaikille lukijoille. joukkorahoitusta ilmastoystävällisiin investointeihin. Norjan eläkerahastossa on käsittämättömät 800 miljardia euroa, josta suuri osa on investoitu öljyteollisuuteen. Esimerkiksi UPM kertoo pitävänsä osan paperikoneistaan toiminnassa jatkossakin, koska sillä tavoin syntyy kassavirtaa, jota voidaan käyttää investointeihin. Suomessa suurteollisuus on lähtenyt uusiutumaan ihan toisenlaisessa ilmapiirissä. Kasvi menestyy kohtalaisesti ulkona vielä Etelä-Englannissakin. Pian uudelleenrakennettu kaupunki nimitti itsensä ”oleanterikaupungiksi” ja otti oleanterin viralliseksi kukakseen. Keskisuomalainen-konsernin kotimaan politiikan ja talouden yhteistoimituksessa, sanomalehti Uusimaassa sekä Ylen uutisja ajankohtaissekä aluetoimituksissa. Norjalaiset ovat rikastuneet öljyvarannoillaan roopeankkamaisiin mittasuhteisiin. Oleanteria käytetään myös kuivuutta kestävänä kadunvarsipuuna. Lapsuuteni oleanteri menestyi loistavasti aurinkoisella ikkunanlaudallamme, kunnes myrkystä piittaamattomat kilpikirvat tekivät siitä selvän. Aika hurjaltahan se kuulosti. Suomalaisten kannattaa pitää mielessä, että norjalaisten rahaa investoidaan tulevaisuudessa yhä enemmän uusiutuviin energiamuotoihin ja erityisesti puhtaasen teknologiaan, mikä sattuu olemaan suomalaisten ydinosaamista. Törmäsin siellä uuteen käsitteeseen – englanniksi divestment – joka tarkoittaa investoinnin vastakohtaa eli varantojen siirtoa pois liiketoiminnasta. Norjalaisten rahat ja suomalainen osaaminen saattaisivat olla pistämätön yhdistelmä matkalla eettisesti, taloudellisesti ja ilmastollisesti parempaan bisnekseen, ainakin näin puusta katsoen. Oleanterin kukat ovat vaaleantai tummanpunaisia sekä valkoisia.. Sanakirjan mukainen suora käännös on riisuminen/riistäminen. Siitä huolimatta kasvi on ollut suosittu raaka-aine eri sairauksien hoidossa. PILKKEITÄ 30 13. Puun siemenet kehittyvät palkomaisissa hedelmissä. violetin eri sävyt. Äänessä olivat eläkerahaston ja Norjan Bellonan edustajat. Oleanteri kukkii keväästä myöhään syksyyn. Vetosin suomalaiseen öljyfirmaan eli Nesteeseen, joka täyttä häkää valmistaa liikennepolttoaineita eläinperäisestä jätteestä ynnä muusta biopohjaisesta. Tarina ei kerro, miten myrkyllinen palautusjuoma tosiasiassa tehosi. kin konferenssissa saimme kuulla, kuinka öljyrahasto pyristelee irti ilmastolle vahingollisista investoinneistaan eli harjoittaa ”divestoimista”. Pohjoismaisessa todellisuudessa norjalaisilla on sillä rintamalla aivan erityinen rooli. ??. Timo Mustonen, Metsänhoitoyhdistys Savotan valtuuston jäsen, Luikonlahti (juhlii Petroskoissa) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Öljystä on päästävä irti, vaikkei sentään hinnalla millä hyvänsä. Kukat ovat tyypillisesti vaaleantai tummanpunaisia sekä valkoisia. ??. Oleanteri on huonekasvina koristanut myös suomalaiskoteja ainakin parinsadan vuoden ajan. Oleanteria käytetään myös homeopatiassa. Muutama lehtiä järsivä tai imevä hyönteislaji ei sen sijaan ole myrkyistä moksiskaan. Sehän tarkoittaa sitä, että fossiilisten raaka-aineiden käytöstä pitää luopua. jalaisten ajattelua. Kasvi on tunnettu tuhansia vuosia puutarhaja lääkekasvina muinaisista Kreikasta ja Roomasta Mesopotamiaan ja Kiinaan saakka. Aikakirjojen mukaan muinaiset roomalaiset lääkitsivät viiniin sekoitetulla oleanteriuutteella juominkien jälkeistä huteroa oloaan. 95 VUOTTA 26.10. Hiroshiman kasvitieteellisen puutarhan johtajan mukaan oleanteri oli ensimmäinen kukkiva kasvi atomipommin tuhoalueella heti seuraavana vuonna. Kasvin vahva juuristo on hyvin kosteushakuinen ja aiheuttaa rakennetussa ympäristössä toisinaan ongelmia vesijohtoja viemärirakenteisiin tunkeutuessaan. Antti Malmberg, metsänhoitaja, metsäneuvos, Raisio (perhepiirissä) 90 VUOTTA 27.10. Kun ihmishengissä mitaten Yhdysvaltojen kaikkien aikojen tuhoisin hurrikaani pyyhkäisi yli saaren syyskuussa 1900, päätettiin Galvestonin kaupungissa aloittaa kasvillisuuden palautusistutukset kestävillä oleantereilla. Investointien uudelleen kohdentaminen ilmastoystävällisiin kohteisiin on kuitenkin mahdollista niinkin alhaisella kuin kolmen prosentin korolla. He kertoivat, kuinka öljyinvestoinnit on tarkoitus ajaa vähitellen alas. Eläkerahasto on valtiollinen toimija, kun taas Bellona on kansalaisjärjestö, joka kerää mm. LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 METSÄKUSTANNUS OY Kauppatieteiden maisteri Anne Helenius, 41, on aloittanut Metsälehden määräaikaisena toimittajana. Seppo Mattila, metsänhoitaja, Pori (ei vastaanottoa) 60 VUOTTA 24.10. Oleanteri voi saavuttaa yli kahdeksan metrin korkeuden, mutta pysyy yleensä muutaman metrin mittaisena. 21 B, 00100 Helsinki. Lappeenrannan huippuhieno toisen sukupolven biodieseliä valmistava jalostamo on toteutettu kokonaan ilman lainarahaa. Oleanteri osoittautui harvinaisen sitkeäksi myös Japanissa 70 vuotta sitten. Jäin miettimään, onko näin tiukkapipoisessa investointipolitiikassa mitään järkeä. Yli 400 lajikkeen väripaletti kattaa myös keltaisen ja Kestävä oleanteri Oleanteria käytetään kuivuutta kestävänä kadunvarsipuuna. Kysymykseni oli kuulemma hyvä, mutta divestoijat eivät kuitenkaan innostuneet muuttamaan toiminta-ajatustaan. Puistojen ja puutarhojen lisäksi villiintyneitä ja luontaisia oleanteripöheikköjä kasvaa teiden, jokien ja purojen varsilla. Tänä päivänä lääketieteellisen tutkimuksen kiinnostus kohdistuu muun muassa oleanterin glykosidien käyttöön sydänsairauksien hoidossa sekä oleanteriuutteiden mahdollisuuksiin syövän ja immuunisairauksien parantamiseksi. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi NIMITYS LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Oleanteri äänestettiin 1973 Hiroshiman viralliseksi kukaksi. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Porvoolainen Helenius on aikaisemmin työskennellyt mm. Vuonna 1841 hollantilaissyntyinen kauppias Joseph Osterman toi Jamaikalta oleanterin taimia kotikaupunkiinsa Galvestoniin Texasiin. Oleanteri (Nerium oleander ) on viljeltynä suosittu etenkin Välimeren maissa sekä Pohjoisja Etelä-Amerikan lämpimillä aluei lla. Terveydenhoitoa ja silmäniloa Oleanterin kaikki osat juurista siemeniin ovat ihmiselle ja eläimille erittäin myrkyllisiä. Kuten jokainen vähänkin aikaansa seuraava kansalainen tietää, olemme kovaa vauhtia menossa kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Sumentavatko suunnattomat käytettävissä olevat rahavarannot norOsallistuin menneellä viikolla Reykjavikissä pidettyyn konferenssiin, jossa pohdittiin biotalouden merkitystä muutoksessa olevalle pohjoismaiselle todellisuudelle. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Kysyinkin heiltä, eikö divestoimisen sijasta olisi mahdollista muuttaa öljyfirmojen toimintamalleja sellaisiksi, että ne vähitellen siirtyisivät käyttämään fossiilisen raaka-aineen sijasta uusiutuvia. ReykjaviRahat pois pahasta MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat LÄPI subtrooppisen ja trooppisen vyöhykkeiden on levinnyt ikivihreä, kauniisti kukkiva pensas tai pieni puu – oleanteri. Veikko Mikkola, Metsänhoitoyhdistys Karhun valtuuston jäsen, Siikainen 50 VUOTTA 25.10
Palkinnot metsäristikosta 16 on arvottu seuraaville kolmelle: Erja Harju, Kokkola, Maila Lämsä, Vaala ja Juhani Uppala, Vantaa. Tämän metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 27.10. Älä lahjoita metsätilaa vielä . LOKAKUUTA 2016 u NRO 19 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk Metsälehti Mobiili älylaitteille printtikeston ohessa 10 €/ kk kesto Metsälehti Mobiili älylaitteille kestotilauksena 87 € / 12 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 73 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 38 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. ENSI NUMEROSSA Ti m o V ie no la METSÄKRYPTO 19 METSÄRISTIKKO 16, RATKAISU. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 19”. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Näin Vanhamäkien metsätila siirrettiin seuraavalle polvelle . PILKKEITÄ 31 13. lokakuuta. Lastuporoja vuolemaan Metsälehti Makasiini ilmestyy 27. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315 49 840 Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Millainen kansallispuisto Hossaan tulee. Vinkkejä metsätien tekoon . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. . net
11.–13.11.2016 METSÄMESSUT MESSUKESKUKSESSA M ET S Ä Metsämessut tarjoaa niin metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille kuin metsän ystävillekin puuntuoksuisen viikonlopun: metsäaiheista ohjelmaa, keskusteluja, työnäytöksiä ja kyselytunteja. shop.messukeskus.com www.helsinginmetsamessut.fi Lataa Messukeskus-applikaatio ja tee omat suosikkilistasi!. Kauniita maisemia, riistaa ja marjoja, energiaa, uusien yritysten alkuja… Metsästä on moneksi! Avoinna: pe klo 9–18, la klo 10–18, su klo 10–17 Liput ennakkoon verkkokaupasta 15/9 €, messujen aikana kassoilta 18/11 €. Samaan aikaan samalla lipulla myös ELMA, Kädentaito, Lemmikki (la–su), 55plus ja OutletExpo