LOKAKUUTA • NUMERO 7/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Metsäteillä ajetaan nyt surutta • Puukaupparahat jo viikossa tilille TAIMIKONHOITO TUHOLAISIA TAIMIKOSSA PIKATESTI PIKKU-DOLMAR YLLÄTTI KÄRKKÄINEN TAVOITTEENA VIIDEN HEHTAARIN KUVIOT METSIEN ILMASTORISKEISTÄ 14 KYSYMYSTÄ Millainen maisema on metsänomistajan mieleen. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 7/2 01 7 26. PERINTÖMETSÄ YHTEISEN METSÄN INVESTOINNIT KAUNIS METSÄ TE EM A : KA U N IS M ET SÄ 5233_.indd 1 20.10.2017 18.26
Hyvä työn jälki, monipuoliset palvelut ja jäsenedut ovat vahvuutemme. Haluamme ostaa tehtaalla jalostettavat puut kotimaasta. METSÄ GROUP. 5234_.indd 2 20.10.2017 18.26. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. Raha kasvaa suomalaisessa Metsässä Metsä Groupin biotuotetehdas on investointi Suomeen ja kasvuun. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Valitse Metsä Group kumppaniksesi puukauppaan ja tule mukaan rakentamaan kasvua Suomeen
Sirot pikkusienet kasvavat kivellä Vaasassa Degerträskin retkeilyalueella. Kuva on otettu 18. METSÄ NYT Pieni on kaunista. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. lokakuuta ja siitä näkyy, miten syksylläkin riittää valoa. KUVA JOHAN GEISOR 5235_.indd 3 20.10.2017 16.42
47 Sähkölinjoja vedettäessä voi maanomistajan etu unohtua, Matti Kärkkäinen arvioi. Oma metsä 32 METSÄNHOITO: 14 kysymystä metsien ilmastoriskeistä 35 PIKATESTI: Pikku-Dolmar yllätti 36 TAIMIKONHOITOKOULU: Taimikon tuholaiset 38 TUTKIMUS: Metsänjalostus huolestuttaa Ruotsissa 41 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Mitä tänään laitetaan jalkaan 42 PERINTÖMETSÄ: Yhteisen metsän investoinnit 44 KYSY POIS: Mikä kääpä. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 7 26.10.2017 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Hoidettu on kaunista, ryteikkö rumaa 6 Jarkko Rapala hoitaa metsiään puhelimella 12 UUTISET: Rajua jälkeä märissä metsissä 13 METSÄTYYPPI: Tulevaisuuden kuusi lähti maailmalle 14 Metsärahaston maat myytiin 15 Kulukuri ei kannata 16 MARKKINAT: Nopea raha voi olla kallista 17 Kuukauden puukauppa: Mäntyleimikko pikakorjuuseen 18 Sivukulut vievät ison siivun tilakaupasta 19 VERKOSTA: Kuka söi männyntaimet. Teema Kaunis metsä 20 Millainen metsä on kaunis. 30 Rahapuu: Puu liikkuu, kestävätkö tiet. JO RM A LU H TA M AT IA S H O N KA M A A mets ämes sut.fi #mets ämes sut 10.–1 2.11. s. 2017 MESS UKES KUS HELS INKI MESSU LEHTI M ETS Ä Tapa htum a metsä nomi stajil le, metsä alan amm attila isille sekä kaikil le muille metsä ssä liikku jille! (la–su) Sama an aikaa n sama lla lipulla : 4 MAKASIINI 7 • 2017 4 MAKASIINI 7 • 2017 5313_.indd 4 20.10.2017 16.54. 56 Kesäkilpailun satoa 60 KOLUMNI: Takaisin perusteisiin s. 47 VAIKUTTAJA: Kärkkäinen kasvattaisi kuviokokoa 54 Mitä kuuluu kylvömännyille. 62 Lapinsirrin syysmuutto Suomenja Pohjanlahden liejurannoilla jakautuu loppukesään ja myöhäiseen syksyyn
Ruminta ovat ryteiköt. Kirjoittajan mielestä avohakkuut pilaavat metsänäkymät. 74 Versowood löysi kutterille uutta käyttöä. Myös meillä on tutkittu kansalaisten ajatuksia metsämaisemasta. Ensimmäiset niistä voit lukea tästä lehdestä ja loput joulun alla ilmestyvästä Metsälehti Makasiinista. Avohakkuu ei tuoreeltaan hivele silmää, mutta jo muutaman vuoden päästä siinä kasvaa taimikko, jonka elinvoimaa on kaunista katsella. LOKAKUUTA • NUMERO 7/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Metsäteillä ajetaan nyt surutta • Puukaupparahat jo viikossa tilille TAIMIKONHOITO TUHOLAISIA TAIMIKOSSA PIKATESTI PIKKU-DOLMAR YLLÄTTI KÄRKKÄINEN TAVOITTEENA VIIDEN HEHTAARIN KUVIOT METSIEN ILMASTORISKEISTÄ 14 KYSYMYSTÄ Millainen maisema on metsänomistajan mieleen. Kävi ilmi, että kriittisesti metsätalouteen suhtautuvat kaupunkilaiset käyvät metsässä harvoin ja he kulkevat pääasiassa ulkoilureiteillä. Ruotsissa metsäväkeä moittinut juttusarja aiheutti paljon keskustelua ja selvityksiä. Tehometsätalous, virkistyskäyttö, hyvä maisema ja lisäksi vielä hyvä luonnonhoito ja hiilensidontakyky on taitavasti toimien mahdollista yhdistää. Mielenkiintoista oli, että kritiikin oli kirjoittanut kulttuuritoimittaja, eikä sen kärki osoittanut ensi sijassa luonnonsuojelun puutteisiin vaan rumaan maisemaan. Yllättäen arvostamme, asuinpaikasta riippumatta, maisemassa hyvin samanlaisia piirteitä. Vastaus oli selvä: Hoidettu metsä on kaunis. Viime numerossa kysyimme teiltä lukijoilta, mikä metsien hoidossa on kaunista ja mikä rumaa. Johtopäätös oli, että maisemaa on hoidettava erityisen hyvin siellä, missä ihmiset liikkuvat. Myös meillä on alettu entistä enemmän puhua maisemasta. 345,MS 180 C-BE UUTUUS! • Erinomainen teho-painosuhde • Ketjun sivukiristys • Tankkien pikalukituskorkit Yleissaha 42,6 cm3 2,0 kW / 2,7 hv 4,8 kg 35 cm • 1143 200 0383 • Kampanja 399,Sh. Saimme paljon hyviä kuvia ja kirjoituksia, joiden joukosta valitsimme 13 parasta. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on tärkeää, mutta niin on myös se, miltä metsät näyttävät. JULKISTAMME tässä numerossa kesäkilpailun tulokset. 2017 MESS UKES KUS HELS INKI MESSU LEHTI M ETS Ä Tapa htum a metsä nomi stajil le, metsä alan amm attila isille sekä kaikil le muille metsä ssä liikku jille! (la–su) Sama an aikaa n sama lla lipulla : 5 MAKASIINI 7 • 2017 5313_.indd 5 20.10.2017 16.54. PERINTÖMETSÄ YHTEISEN METSÄN INVESTOINNIT KAUNIS METSÄ TE EM A : KA U N IS M ET SÄ PARHAAT TYÖVÄLINEET SYKSYYN! www.stihl.. • Kompakti ”herkkumalli” • Kevytkäynnistys • Teräketjun pikakiristys Kevyt 31,8 cm3 1,4 kW / 1,9 hv 4,5 kg 35 cm • 1130 200 0387 • Kampanja 299,Sh. Kiitokset kaikille kilpailuun osallistuneille! HOIDETTU ON KAUNISTA, RYTEIKKÖ RUMAA Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 7/2 01 7 26. MUUTAMA vuosi sitten Ruotsissa nousi kohu Dagens Nyheter -päivälehdessä julkaistusta artikkelisarjasta, jossa arvosteltiin ruotsalaista metsien hoitoa. mets ämes sut.fi #mets ämes sut 10.–1 2.11. Eräs vastaaja muistutti, että maisemanhoito ei ole irrallinen tavoite. 785,FS 260 C-E STIHL 2-MIX moottori Tarjoukset voimassa 10.11.2017 asti. Metsalehti_Makasiini_2017_10_26.indd 1 4.10.2017 8:56:55 kansi7.indd 1 19.10.2017 17.14 Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen Luonnosta 62 LUHTA: Syksy tuo sirrit rannikolle 66 TAPION PÖYTÄ: Sisuskalut pataan 68 ENNEN & NYT: Ojituksella vauhtia kasvuun 70 Ristikko 72 PILKKEET: Jäkälä sitoo maan 74 TUOTE & TEKIJÄ: Hirnukutteria lehmien alle 75 Metsämessujen opas M AT IA S H O N KA M A A EL SE KY H Ä LÄ s. Sivulta 20 alkavasta jutusta selviää, miltä näyttää kaikkein kaunein metsä. 474,MS 231 • ErgoStart kevytkäynnistys • Monitoimikahva • ADVANCE yleisvaljailla Laajoille aloille 41,6 cm3 2,0 kW / 2,7 hv 7,7 kg • 4147 200 0264 • Kampanja 699,Sh. Sekin tuli selväksi, että hakkuukoneen kuljettaja on myös maisema-asioissa paljon vartijana
METSÄNOMISTAJA Metsänomistaja Jarkko Rapala hoitaa metsäasiat kotoa käsin, metsäpäässä puhelimeen vastaa metsäpalveluyrittäjä Harri Sipilä. 6 MAKASIINI 7 • 2017 6 MAKASIINI 7 • 2017 5263_.indd 6 20.10.2017 16.53
Yhteyttä pidetään puhelimitse, metsissään Rapala käy pari kolme kertaa vuodessa. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 7 MAKASIINI 7 • 2017 5263_.indd 7 20.10.2017 16.53. PUHELINSOITON PÄÄSSÄ Jarkko Rapala on luottanut metsiensä hoidon metsäpalveluyrittäjä Harri Sipilän käsiin
Kerralla kuntoon Lokakuisen aamun sumuisuudesta ei ole enää tietoakaan, kun Harri Sipilä pysäköi autonsa siemenpuuasentoon hakatun männikön reunaan. Ollaan Rapalan metsissä Asikkalassa. Siemenpuuhakkuuta tehtiin 16 hehtaarilla, harvennusta ja taimikonhoitoa kumpaakin neljällä hehtaarilla”, Sipilä kertoo. ”Kävin hakemassa jäkäliä ja sammalia kesämökin puutarhaan. Järven rannalla sijaitseva, lähinnä kuusta kasvava palsta sisälsi kaksi rantatonttia, joille Rapala toivoi enemmän lehtipuustoa. Isän lahjoittamalla metsäpalstalla tehtiin vuonna 2010 hakkuu. Metsät näyttivät hyvin hoidetuilta”, hän sanoo. ”Yhdistyksestä ehdotettiin avohakkuuta ja kuusenistutusta. ”Minulla ei ollut harmainta aavistustakaan, mitä metsässä pitäisi tehdä. Isä kuitenkin sanoi, ettei metsälle tarvitse kovin paljon tehdä”, Rapala muistelee. Rapalan omat metsät sijaitsevat Asikkalassa ja Hollolassa, reilun sadan kilometrin päässä Helsingistä. 8 MAKASIINI 7 • 2017 5263_.indd 8 20.10.2017 16.53. Pilven takaa pilkistävän auringon säteet osuvat puiden runkoihin. Halusin kuitenkin, että männyt ja koivut jätetään kasvamaan. Metsissään Rapala käy pari kolme kertaa vuodessa – katsomassa, onko tuuli kaatanut puita, ja ihailemassa maiseJarkko Rapala kerää pöllöjä. Kuusta en istuttanut, sillä sitä kasvaa alueella muutenkin niin paljon, että jokainen pienikin aukko on täynnä siementaimia. Jarkko Rapalan isä oli viehevalmistaja Rapalan perustajia. Pari ämpärillistä tammenterhoja kävin sen sijaan heittelemässä hakkuualalle.” Vuonna 2016 edessä oli jälleen metsäisen yhteistyökumppanin haku. Siemenpuita alalle jätettiin 50–100 kappaletta hehtaarille. Harrastan puutarhanhoitoa, joten ajattelin, että metsää pitäisi hoitaa jotenkin samalla tavalla, esimerkiksi lannoittaa joka vuosi. Asikkalassa kasvavan männikön hakkuulla alkoi jo olla kiire, joten miehet päättivät aloittaa siitä. Kaksi ylintä uistinta ovat hänen eläkeaikoinaan tekemiä. Vielä alkuvuodesta paikalla kasvoi tiheä männikkö, mutta Sipilä on viime vuodesta lähtien laittanut Rapalan metsiä kuntoon palsta kerrallaan. Rapala koki, etteivät hänen aikansa ja taitonsa riittäisi metsien hoitoon, joten hän päätti ottaa yhteyttä asikkalalaiseen metsäpalveluyrittäjään Harri Sipilään, jonka kanssa hänen isänsä oli aikoinaan tehnyt yhteistyötä. ”Toisaalta on hyvä, että sieMetsänomistaminen on tasapainoilua metsien suojelun ja hyödyntämisen välillä, sanoo Jarkko Rapala. Metsänomistaja Rapalasta tuli reilut kymmenen vuotta sitten, kun hänen isänsä lahjoitti hänelle Hollolasta aikoinaan ostamansa metsäpalstan. Vähempikin olisi riittänyt, mutta Rapala halusi säilyttää maiseman puustoisena. ”Palsta laitettiin kerralla kuntoon. ”T äällä minulle näkyy tällaista metsää”, sanoo Jarkko Rapala ja näyttää kerrostalon seitsemännen kerroksen parvekkeelta avautuvaa puistonäkymää Helsingin Taivallahdelle. Loput isän metsäomaisuudesta siirtyivät Rapalan omistukseen perinnönjaossa vuonna 2015. Seinälle ovat päässeet myös isän kaataman hirven sarvet. Keväällä tehdyn siemenpuuhakkuun jälkeen hakkuuala muokattiin laikuttamalla. Metsät olivat kuitenkin isälle tärkeitä, joten päädyin pitämään ne.” Metsänhoidosta Rapalalle oli tässä vaiheessa kertynyt jo jonkin verran kokemusta. Syksyn kellastamat lehtipuut hallitsevat viheralueita, iltapäiväruuhka humisee taustalla. Perintömetsät kaipasivat hoitoa. Hakkuun hän teetti metsänhoitoyhdistyksellä. mia. Edelliskerrasta on muutama viikko. Vielä laikuissa ei sirkkataimia näy, mutta Sipilän mukaan vuoden päästä näkyy. ”Silloin harkitsin metsien myymistä
”Minulla oli onnea. Lisäksi ne aiheuttavat vesistövalumia ja pienentävät lintujen ja muiden eliöiden elinpiirejä”, Rapala sanoo. Ensitapaamisella miehet kävivät Rapalan metsien rajat läpi ja sopivat periaatteet, joiden mukaan metsät hoidetaan. ”On huolehdittava siitä, että metsän kehitysluokkajakauma säilyy kestävänä.” Sipilä on toiminut metsäpalveluyrittäjänä vuodesta 2003. Rapala ja Sipilä ovat tavanneet reilun vuoden aikana kaksi kertaa, yleensä asiat hoidetaan puhelimitse. Seuraavaksi metsänhoitotoiSiemenpuuasentoon hakatut männyt kasvoivat niin tiheässä, että niiden latvukset ehtivät hieman supistua. Sitä ennen hän työskenteli puunostajana ensin Tehdaspuussa, sitten UPM:llä. menpuita on hieman enemmän. met jatkuvat kuusikoiden harvennuksilla Hollolassa. Niihin kuuluu muun muassa se, että avohakkuita ei tehdä. Puut kasvoivat niin tiheässä, että niiden latvukset olivat jo ehtineet supistua”, Sipilä sanoo. ”Avohakkuut ovat hirveän näköisiä. Siemenpuuhakkuuta tehtiin Sipilän mukaan niin suurella alueella, että uusia uudistushakkuita Rapalan metsissä ei hetkeen tehdä. ”Minulla oli onnea. Rapalan metsiä Sipilä hoitaa avaimet käteen -periaatteella. Rapala on valtuuttanut hänet tekemään tarvittavat metsänhoitotoimenpiteet ja hankkimaan töille tarvittaessa myös tekijät. Valtaosa metsään liittyvistä asioista tulee hoidettua kotoa käsin. 9 MAKASIINI 7 • 2017 5263_.indd 9 20.10.2017 16.53. Männikkö levittäytyy 16 hehtaarin alueelle. Ei avohakkuille Jarkko Rapala nostaa kahvipannun pöytään ja siirtää metsäpapereita sivummalle. Metsänomistajille on tarjolla paljon erilaisia palveluja, mutta on kullanarvoista, jos löytää paikallisen asiantuntijan”, Rapala sanoo. Metsänomistajille on tarjolla paljon erilaisia palveluja, mutta on kullanarvoista, jos löytää paikallisen asiantuntijan.” Metsänomistajan ja metsäpalveluyrittäjän suhde perustuu Harri Sipilän mukaan pitkälti luottamukseen
Isälle oli kuitenkin tärkeää, että metsiä hoidetaan talousmielessä. ”Metsät sijaitsevat 30 kilometrin päässä lapsuudenkodistani, joten metsään ei tullut lähHiljan harvennettu männikkö saa kasvaa kymmenisen vuotta ennen seuraavaa harvennusta. Vaikka metsänhoidon teettää, pitää perusasiat metsänhoidosta hänen mielestään kuitenkin tietää. Perustana luottamus Asikkalassa auringonsäteet tekevät valoisia laikkuja nuorten mäntyjen alla kasvavaan varvustoon. Käytössä on myös isän teettämä metsäsuunnitelma. Molemmat ovat tärkeitä, mutta metsänomistajan velvollisuus on ajatella myös Suomen kansantaloutta.” Perusasiat haltuun Valtaosa Rapalan perimistä metsistä on ostettu 1980ja 1990-luvuilla. Oman hankintaesimiehesi löydät osoitteesta www.westas.fi. ”Metsistä lukemaansa peilaa heti omiin metsiin.” Metsänsä kuulumisia Rapala seuraa Metsään.fi-palvelun avulla. ”Yksi tämän työn rikkauksista on se, että jokainen meistä on erilainen. Metsänomistajan ja metsäpalveluyrittäjän suhde perustuu Sipilän mukaan pitkälti luottamukseen. ”Metsänomistaminen on tasapainoilua metsien suojelun ja hyödyntämisen välillä. ”En silloin tarkalleen tiennyt, missä olin enkä ole vieläkään täysin perillä tilojen rajoista. Ne oppii lukemalla ja kyselemällä. Rapala muistelee itsekin olleensa kerran isänsä kanssa raivaamassa taimikkoa. Luottamuksen syntyminen vaatii metsäpalveluyrittäjältä yhteistyökykyä. Vesistöasiat ovat Rapalalle tuttuja, sillä hän työskentelee sosiaalija terveysministeriön hyvinvointija palveluosaston neuvottelevana virkamiehenä. Haluaisin tuntea metsät paremmin, mutta ainakaan toistaiseksi aika ei riitä siihen.” Etämetsänomistajana oloon Rapala on tyytyväinen. Omista metsistäni haluan optimaalisen tuoton, mutta metsäpalveluyrittäjänä teen työtä metsänomistajan ehdoilla”, Sipilä sanoo. 10 MAKASIINI 7 • 2017 5263_.indd 10 20.10.2017 16.53. Metsän kiertoaika on pitkä, joten metsässä tehdyt toimenpiteet näkyvät pitkään. Puut saavat hänen mukaansa kasvaa kymmenisen vuotta ennen seuraavaa harvennusta. Puukauppa lähtee liikkeelle sopivan kumppanin valinnasta. dettyä noin vain. Isä osti metsää lähinnä metsästysmaiden takia”, Rapala kertoo. Metsiä tulee Rapalan mielestä hoitaa ja käyttää, mutta avohakkuut hän korvaa poimintaja pienaukkohakkuilla sekä luontaisella uudistamisella. n MITEN METSÄSI KORJATAAN. Oman metsänsä kuulumisia Rapala huomaa miettivänsä usein. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat talousja uimavedet ja hän on mukana ympäristöministeriön vetämässä vesienhoidon suunnittelussa. Harri Sipilä arvioi keväällä harvennetun männikön iäksi 45 vuotta. Näkemyksiä puusta. Vaikka Rapala on kotoisin Asikkalasta, jäivät metsät aikoinaan etäisiksi. Westas Group ohjaa katkontaa suoraan tehtaalta, tehtyjen sahatavarakauppojen perusteella, jolloin jokaisesta rungosta otetaan aina maksimaalinen määrä tukkia ja hävikin määrä on pieni. Tukin tarkka katkonta ja talteenotto tarkoittavat metsänomistajan kannalta parasta mahdollista metsätuloa. Viimeksi hän tarkisti palvelusta, kuinka monta hehtaaria metsää omistaa
Puutavara-auton kuljettaja Saara Ruuskanen lastasi mäntytukkia kyytiin lokakuun lopussa Karjalohjalla Uudellamaalla. Sateita saatiin lokakuun alussa lähes koko Suomessa, mutta poikkeuksellisen runsaasti vettä tuli Tampereen eteläpuolisessa Suomessa aina Satakunnasta Kymenlaaksoon. 12 MAKASIINI 7 • 2017 12 MAKASIINI 7 • 2017 5265_.indd 12 20.10.2017 17.50. AJASSA TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI PAIKOIN ennätykselliset syyssateet ovat pehmittäneet metsiä ja metsäteitä samaan aikaan, kun hakkuumäärät ovat kasvussa. Hän on ajanut puuta Uudellamaalla, jossa sade-ennätykset menivät lokakuun alussa uusiksi. ”Muutamaan otteeseen on saanut laittaa ketjut kiinni renkaisiin, että on päässyt metsästä pois”, Ruuskanen kertoo. Vaikka metsä kantaisi hakkuukoneita, pehmenevät metsätiet estävät puiden kuljetuksen. Rajua jälkeä märissä metsissä Puukuormien alla pehmenneille metsäteille on jouduttu ajamaan ennätyssateiden keskellä runsaasti sorakuormia. Teiden reunat ovat sateiden johdosta pettäviä, kertoo tukkirekan kuljettaja Saara Ruuskanen. Runsaiden sateiden vuoksi hakkuita jää Etelä-Suomen metsäteiden varsilla tänä syksynä tekemättä. Soraa kuluu tavallista enemmän Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uudenmaan puunkorjuuesimiehen Esa Holapan mukaan korjuut on jouduttu keskittämään kantaville hiekkamaille ja kallioisille mäkialueille poikkeuksellisen aikaisin. Märimmät ja pehmeimmät korjuukohteet ovat rajautuneet monilla alueilla hakkuiden ulkopuolelle, mutta etenkin tiestö on ollut kovilla
Tie paikataan siihen kuntoon, jossa se oli ennen puunajoa. Seuraava auto onkin sitten sora-auto”, kärjistää Metsäalan Kuljetusyrittäjien toiminnanjohtaja Kari Palojärvi. Wienissä juhlakuusi istutettiin kaupungin keskuspuistoon. Joskus puunajo joudutaan keskeyttämään, tietä lanaamaan ja odottamaan pakkasia. Etenkin pienemmät metsätiet alkavat pettää. Tulevaisuuden kuusi lähti maailmalle Tulevaisuuden kuusen istutus oli iso mediatapahtuma Indonesiassa, kertoo kampanjapäällikkö Mika Vanhanen. Milloin: Istutus alkoi toukokuun alussa ja päättyy marraskuun alussa. 3 Missäpäin kuusia myytiin paljon. Suurin osa puunkuljetusyrittäjistä on vaihtanut raskaampiin 68tai 76-tonnisiin ajoneuvoihin. Metsänomistajilta ei ole kuitenkaan tullut normaalia enempää palautetta teiden kulumisesta.” Metsäyhtiön metsäasiantuntija käy tarvittaessa arvioimassa puunajon vaikutukset tiestöön paikan päällä. Metsikköpaketteja meni niin yksityisille, yhdistyksille, kyläyhdistyksille kuin monenlaisille muille yhteisöille. Kuusipaketteja myytiin paljon Salon seudulla, Mäntyharjulla, Oulun seudulla ja Pohjois-Karjalassa. Teiden kestävyys on ollut myös Stora Enson hankintajohtajan Jari Mutasen mukaan syksyn puunkorjuiden ongelmana. Paikalla oli Indonesian kuvernööri ja tilaisuus lähetettiin televisiossa paikallisella CNN-kanavalla. ”Normaalisti lokakuu on vielä kohtuullista korjuuaikaa, mutta nyt kelirikko on jo alkanut. FAKTA 13 MAKASIINI 7 • 2017 13 MAKASIINI 7 • 2017 5265_.indd 13 20.10.2017 17.50. ”Jos puilla on kiire, ajetaan pirusti sepeliä, ja toivotaan, että tie kantaa”, Palojärvi sanoo. › Metsätien normaali kuluminen ei velvoita korjaustoimiin. TEKSTI ANNE HELENIUS Kuka: Tulevaisuuden kuusi -kampanjapäällikkö Mika Vanhanen Mitä: Kampanja kutsui kaikki suomalaiset istuttamaan juhlakuusia 100-vuotiaalle Suomelle. Paketteja meni kaikkiin maanosiin: Eurooppaan, Aasiaan, Afrikkaan, Australiaan sekä Pohjoisja Etelä-Amerikkaan. Myynti riippui aika paljon myyjien aktiivisuudesta. ”Jos auto oikeasti uppoaa metsään, silloin alkaa rahaa palaa. Puunostaja on näin velvollinen korvaamaan puutavaran kuljetusten aiheuttamat tievahingot. Indonesiassa Tulevaisuuden kuusen istutus oli iso mediatapahtuma. Itäja Pohjois-Suomessa tilanne on ollut etelää helpompi.” Rekat kasvavat, tienhoito vähenee Jos metsätie on pehmeässä kunnossa, yksi puunajokuorma voi jo vahingoittaa tietä. Isompaa metsikköpakettia sekä yhteisöille tarkoitettua Suomi100-juhlapakettia on mennyt muutamia kymmeniä. ”Tarkka suunnittelu ja hyvä tiedonkulku korostuvat hankalissa korjuuolosuhteissa. Metsätyyppi 1 Miten Tulevaisuuden kuusi -kampanja onnistui. Palojärven mukaan yhtälö ei toimi, sillä samaan aikaan tukkirekkojen enimmäispainot ovat kasvaneet vuonna 2013 tapahtuneen muutoksen jäljitä. Talvikorjuukaudesta voi tulla hyvä, jos märät metsämaat jäätyvät kovien pakkasten ansiosta kantaviksi koneita varten. 4 Kuinka paljon kuusia meni ulkomaille. Lähetystöt ja Suomi-koulut ovat olleet aktiivisia, samoin Ruotsissa olevat Suomi-seurat ja yksityiset ruotsinsuomalaiset. ”Metsäteiden kunnostuksen osalta kehityssuunnan pitäisi olla päinvastainen. Kaikki suurimmat kaupungit ja yliopistot tilasivat Suomi100-kuuset. ”Kyllä puuauto tulee metsästä pois, mutta tie on sen jälkeen valmis. ”Teitä joudutaan korjaamaan ja sorastuksia tekemään enemmän tällaisissa olosuhteissa. Hän muistuttaa, ettei metsäteitä rikota tahallaan: tien pettäminen voi vaurioittaa rekkaa ja kalliiden ajoneuvojen korjaaminen on kallista. Lähestyvän talven kannalta syksyn sateissa voi piillä myös mahdollisuus. Miljoonat indonesialaiset saivat tietää asiasta. ”Syksy on ollut haastava, mutta puutoimitukset tehtaille on saatu hoidettua. Nyt on mitattu organisaation toimivuutta.” Mutasen mukaan hankalat korjuuolot ovat vaatineet yhtiöltä poikkeuksellisia kuljetusjärjestelyjä. Heikompien teiden varsilla olevia kesäkorjuukohteita jää väkisin tekemättä.” Holappa kertoo, että myös talvikorjuukohteisiin kohdistuu runsaasti paineita, sillä hakkaamattomia kohteita on etelän leutojen talvien vuoksi runsaasti varastossa. 4H-yhdistykset eri puolilla maata myivät noin 2 500 Tulevaisuuden kuusi -juhlapakettia. 5 Tapahtuiko kampanjan aikana jotain erityistä. Teillä liikkuva kalusto on merkittävästi raskaampaa”, Palojärvi sanoo. 2 Ketkä osallistuivat innokkaimmin. Sora-auto on siihen nähden halpa vaihtoehto.” Metsäteiden parannuksiin ja korjaamiseen käytetyt rahat ovat valtion kemeratukimäärien perusteella jo toista vuotta peräkkäin kaukana tavoitteista. › Tukkikuormien tuomia metsätievahinkoja paikataan yleensä sorakuormilla ja lanauksella. M IK A VA N H A N EN PUUKULJETUSTEN TIEVAHINGOT › Puiden omistusoikeus siirtyy tavallisesti metsässä tai tienvarressa puunostajalle
Rahaston vuotuinen reaalinen tavoitetuotto oli neljä prosenttia. Lyhyesti ja mutkat oikaisten voi sanoa, että Ranskan julkisen palvelun lisäeläkerahasto sijoitti Suomen metsiin. Nimi vaihtuu, toiminta jatkuu Metsärahaston omistuskuvio on mutkikas. eli Taaleri Metsärahasto I Ky. ”Tänä vuonna sahatavaran viennin ennakoidaan nousevan yhdeksään miljoonaan kuutiometriin, mikä on kaikkien aikojen ennätys”, ennakoi tutkija Antti Mutanen Lukesta. Rahasto on kommandiittiyhtiö ja sijoittajat ovat äänettömiä yhtiömiehiä. Pellettilaitos tuottaa koekäytönkin aikana huomattavia määriä kaukolämpöä. Ketolan arvion mukaan kauppa nosti keskimääräisen vuosituoton noin kymmeneen prosenttiin. Kiina nousee ykkösmaaksi niin viennin määrällä kuin arvolla mitattuna. Ympärivuorokautinen lämmöntuotanto pelleteillä on tarkoitus aloittaa marraskuussa. Suurin ulkomainen metsänomistaja AXA on maailman suurimpia vakuutusyhtiöitä ja Ranskan toiseksi suurin pörssiyhtiö. Rahastossa oli 140 sijoittajaa. Kuntien tielautakunnat lakkautettaisiin. Esitys siirtäisi yksityistieavustusten jakamisen valtiolta maakunnille. Lyhyesti AJASSA MIKKO HÄYRYNEN RANSKALAINEN AXA-vakuutusjätti teki lokakuussa Suomen mitassa merkittävän kaupan ostamalla Taaleri-varainhoitoyhtiöltä 14 000 hehtaarin metsäalueet. Kaupan kohde on Taalerin ensimmäinen metsärahasto Metsärahaston maat myytiin Taaleri teki metsillä sen, mitä pankkiiriliikkeeltä odotetaan – hyvän tilin. Sijoituksen minimi oli 100 000 euroa. Omistuskuvion ansiosta rahasto on saanut yhteismetsän veroedut – metsävähennyksen ja alennetun, 28 prosentin myyntiveron. Maa-alueet Taaleri oli ostanut UPM:ltä viisi vuotta sitten. Metsärahasto myydään Kaupan myötä metsärahasto myydään ja osakkaat saavat takaisin sijoittamansa summan sekä ylimääräisen preemion. Vain paperin vienti mataa. Omistusmuoto pysynee yhteismetsänä.” Kaupassa on sovittu, että metsästysoikeudet ja metsästysmajojen hallinta pysyvät Taalerilla 30 vuotta. ”Suurin muutos on, että omistajan nimi vaihtuu. Taalerin metsäsijoitusten johtaja Jyrki Ketola sanoo kauppaa osakkaille edulliseksi. Rahastolla on puukauppaja hoitosopimus UPM:n kanssa, mikä siirtyy ostajalle. Lain määrittämä kommandiittimuotoisen rahaston toimikausi olisi joka tapauksessa ollut enintään kymmenen vuotta, jonka jälkeen osakkailla olisi ollut mahdollisuus myydä osuutensa. AXA:n metsäomaisuuden hoitovastuu on avoin, mutta todennäköisesti siihen nimitetään tilanhoitaja. Kommandiittiyhtiö on yhteismetsän ainoa osakas, ja metsäomaisuus on hankittu yhteismetsälle. Ne sijaitsevat 15 eri paikassa Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Uusi pellettilämpölaitos korvaa fossiilisia polttoaineita. Täydessä toiminnassa pellettien polton pitäisi olla kevättalvella 2018. Metsärahaston iäksi tuli viisi vuotta. Ketola ei usko omistajavaihdoksen tuovan metsätalouteen juuri mitään muutosta. Puupelletit palavat Helsingissä Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa hakkuiden ja metsäviennin kasvavan reilusti. Tavoitteena on uudistaa laki vastaamaan kaupungistumisen, maaseudun väestön vanhenemisen sekä biotalouden ja elinkeinoelämän tarpeita. Nyttemmin on edetty vaiheeseen, jossa samanaikaisesti on sekä lopettavia että aloittavia rahastoja. 14 MAKASIINI 7 • 2017 14 MAKASIINI 7 • 2017 5266_.indd 14 20.10.2017 17.00. Sahatavaran viennissä odotetaan ennätysvuotta. Ostotarjouksen lisäksi myyntipäätökseen vaikutti, että tuottotavoitteeseen pääseminen alkoi näyttää hankalalta. Metsät ovat pääosin varttuneita kasvatusmetsiä, mutta eivät vielä päätehakkuuiässä. Suomessa on yksityisteitä noin 360 000 kilometriä, joista kolmannes on metsäautoteitä. Yksityistielaki eduskuntaan Metsärahastot tulivat ryminällä metsätilamarkkinoille muutama vuosi sitten. Ostaja on konserniin kuuluva AXA IM Real Assets. Kaupan myötä AXA:n metsäala Suomessa nousi lähes 20 000 hehtaariin ja yhtiöstä tuli suuHelsingin alueelle kaukolämpöä tuottavan Helenin uudessa lämpölaitoksessa on aloitettu puupellettien poltto. Sahatavaraa vientiin ennätysmäärä Hallituksen esitys uudeksi yksityistielaiksi on edennyt eduskunnan käsittelyyn
Ketola sanoo kuitenkin, että metsän ostaminen on vaikeutunut. Metsätaloustoimintojen johtaja Christophe Lebrun kertoo tiedotteessa, että AXA näkee Suomen etuina muun muassa erinomaisen infrastruktuurin, lukuisat jalostuslaitokset sekä alhaisen väestötiheyden. ”Kustannukset ovat pienet tuloihin nähden. Taustalla ei kuitenkaan ole se, että kustannukset olisivat pohjoisessa suuremmat, vaan se, että metsätalouden tulot ovat siellä pienemmät. ”Kasvuvauhti on 50–100 prosentin haarukassa.” John Deere Forestry Oy:n toimitusjohtaja Timo Ylänen kertoo viennin kasvusta Venäjälle, Kauppalehti 18.10. Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa KeskiPohjanmaa EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiSuomi Uusimaa VarsinaisSuomi Pirkanmaa Ahvenanmaa PohjoisKarjala PohjoisSavo EteläSavo Etelä-Karjala PäijätHäme KantaHäme KymenLaakso Lähde: Luonnonvarakeskus Satakunta Sanottua 4,5 Valtakunnan metsien inventoinnin perusteella tutkijat ovat laskeneet, että Suomessa kasvaa 4,5 miljoonaa yli 400-vuotiasta puuta. Taaleri oli jo aiemmin myynyt Metsärahasto II:n. Kaikissa tapauksissa, siis riippumatta lopullisesta ratkaisusta, on syytä ottaa vakavasti ministeri Tiilikaisen ajatus: meidän on syytä entistäkin paremmin huolehtia metsiemme kasvusta”, Niinistö sanoi. asti osoitteessa www.woodarchitecture.fi/puupalkinto. rin ulkomainen metsänomistaja. ”Se, mitä ensimmäisen kymmenen vuoden aikana päätehakkuun jälkeen tehdään, ratkaisee metsästä tulevaisuudessa saatavat tulot.” Vuoden kotimaista puurakennusta etsitään jälleen. Aiemmat omistukset on hankittu UPM:ltä. Aivan eri kokoluokkaa”, toteaa Luken tutkija Esa Uotila. Täysin käsittämätöntä.” Boreal Biorefin toimitusjohtaja Heikki Nivala, Maaseudun Tulevaisuus 15.10. Kolmas rahasto, Metsärahasto III on jo kerännyt sijoitusrahansa ja kohteiden hankinta on parhaillaan menossa. Niinistö: Metsien kasvusta huolehdittava H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN JU H A O LL IL A M A RK KU O JA LA / CO M .P IC . Puupalkinnon saajaksi on ehdolla 15 erilaista puusta tehtyä rakennelmaa. Yllättäviä puurakennuksia edustavat esimerkiksi pihtiputaalainen huoltoasema ja presidentinlinnan edustalla oleva merikylpylä. ”EU:n piirissä käytävä (hiilinielu)keskustelu on herättänyt voimakkaita tuntoja Suomessa. LIINA KJELLBERG PUUNTUOTANNOSTA aiheutuviin kustannuksiin kului viime vuonna keskimäärin 15 prosenttia yksityismetsätalouden tuloista, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista. Kustannuksia aiheutuu varsinkin metsänuudistamisesta ja nuoren metsän hoidosta. Jyrki Ketola hankkii parhaillaan tiloja Taalerin kolmanteen metsärahastoon. Haussa vuoden puurakennelma Kansallisomaisuuttamme ja sen kestävyyttä pitää vaalia, totesi presidentti Sauli Niinistö Äänekosken biotuotetehtaan vihkiäisissä. Ehdokkaiden joukossa on muun muassa puukerrostaloja, saunoja ja päiväkoti. Eniten kustannukset syövät tuloja Lapissa, vähiten Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Suosikkiaan voi äänestää 26.11. Kustannuksissa säästäminen ei Uotilan mukaan kuitenkaan ole hyvä keino parantaa metsätalouden tuottoa. Tämä ei kasvata millään tavalla luottamusta siihen, että EU tekisi muissakaan asioissa viisaita päätöksiä. Että pitäisi tehdä, mutta kun ei ehdi, halua eikä osaa.” Helsinkiläinen metsänomistaja Jaana Nissinen, Vihreä lanka 5/2017. Kulukuri ei kannata ”Metsänuudistaminen maksaa rehevillä mailla enemmän ja taimikonhoito pitää siellä tehdä moneen kertaan”, hän sanoo. Uotilan mukaan kustannukset riippuvat pitkälti kasvupaikan rehevyydestä. 15 MAKASIINI 7 • 2017 15 MAKASIINI 7 • 2017 5266_.indd 15 20.10.2017 17.00. Kulujen osuudessa vaihtelua Puuntuotannon kustannusten %-osuus yksityismetsätalouden tuloista vuonna 2016. ”Markkinoilta on vaikea löytää tiloja, joilla päästään viiden prosentin tuottoon.” ”On vaikea löytää maata, jossa metsiä hoidetaan paremmin kuin Suomessa. ”On se takaraivossa koko ajan
Tarjous koskee kesällä korjattavia leimikoita, joiden kauppasumma kohoaa yli 10 000 euron. 41,6 . Hän korostaa, että palvelu on kiinteän hintainen. 11,16 . UPM:llä ennakkorahoituksen hinta on kolmen kuukauden euribor plus 1,75 prosentin marginaali sekä 200 euron järjestelymaksu. Ensiharvennus 11,97 . 17,86 . Rahoituksesta perityn provision voi vähentää metsätalouden verotuksessa. 16,86 . 36,89 . 18,41 . Tällöin tili tulee selvästi nopeammin kuin tavallisesNopea raha voi olla kallista UPM:n lisäksi myös Stora Enso tarjoaa metsänomistajille nopeaa puukauppojen ennakkorahoitusta. 45,89* 33,76* 15,06 . 57,99 . Järjestelyssä pääosa puukauppasaatavasta myydään pankille. Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,84 . 37,78 . Korkokantana on kuuden kuukauden euribor ja marginaalina kaksi prosenttia. Piiripäällikkö Matti Rossi kertoo, että yhtiö pyrkii ostamaan puuta niin, että leimikot saadaan korjattua pikaisesti ja puun myyjä saa rahansa nopeasti. 60,35 . 50,03 . Ensiharvennus 36,14 . Ennakkorahoituksen voivat saada muutkin kuin Nordean asiakkaat”, selvittää ostojohtaja Esa Ojala Stora Enso Metsästä. Pankki perii ennalta rahoitetusta summasta 180 päivän jaksolle laskettavan koron. Ensiharvennus 41,45* 40,74* 12,25 . 37,53 . 15,53 . 16,02 . 17,31 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,19 . 45,74 . Uudistushakkuu 57,27 . Uudistushakkuu 57,03 . 14,72 . 11,05 . 17,38 . 19,05 . ”Tarjous koskee kaikkia puunmyyjiä eikä pankkisuhdekaan ratkaise. 16,19 . 14,25 . 57,95 . 47,36 . Yhtiön kanssa yhteistyösopimuksen tehneet voivat saada kottia jopa 80 prosenttia. 14,19 . 18,43 . . Uudistushakkuu 59,2 . 16,3 . 16,96 . 15,7 . 16,01 . 57,32 . Lopuksi ostaja tilittää jäljellä olevan osan kauppasummaa puun myyjälle. Nyt tarjolla on ripeämpiä vaihtoehtoja. Harvennushakkuu 50,22 . Uudistushakkuu 58,46 . 11,15 . Perinteisesti puukaupparahat on tilitetty metsänomistajalle kuukausi korjuun päättymisen jälkeen. 15,96 . 14,85 . 18,66 . 15,56 . Suoraan yhtiön kanssa kaupan tehneille ennakkorahoitusta järjestyy enimmillään 65 prosenttia. Harvennushakkuu 47,82 . 51,87 . 59,1 . laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,56 . Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat MIKKO RIIKILÄ STORA ENSO julkaisi äskettäin palvelunsa puukauppatulojen pikamaksatuksesta puun myyjälle. 18,01 . 11,54 . 17,87 . 15,32 . 38,68 . ”Halutut leimikot korjataan nopeasti” UPM:llä on tarjolla samantapainen saatavien kauppapalvelu, jonka se tuottaa Osuuspan16 MAKASIINI 7 • 2017 16 MAKASIINI 7 • 2017 5287_.indd 16 20.10.2017 17.02. Metsä Groupilla ei ole maksullista ennakkorahoitusta. 17,92 . kin kanssa. 38,65 . 59,13 . 17,66 . 17,15 . 49,19 . Kauppahintana pankki maksaa puun myyjälle summan vähentäen palkkionsa välistä. 11,45 . Harvennushakkuu 50,24 . nousussa . Korko lasketaan korjuun päättymiseen asti, joten korkomenoa ei voi laskea ennakkorahoituksesta sovittaessa. 16,31 . 43,08 . Harvennushakkuu 46,6 . 59,21 . 45,18 . 15,87 . Stora Enson kanssa puukaupan tehnyt voi saada enintään 80 prosenttia puukaupan arvioidusta loppusummasta viiden päivän kuluttua tililleen. 15,23 . 14,97 . 11,06 . 60,04 . Kyse on Nordean kanssa puukauppoja varten räätälöidystä puukauppasaatavien kaupasta. Hänen mukaansa Metsä Group voi maksaa puukauppaRaakapuun kantohinnat viikolla 41 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,84 . 16,75 . 18,79 . 17,07 . Valtakirjakaupalla myydyillä leimikoilla ennakkoa voi saada 55 prosenttia. 43,5 . SA M I KA RP PI N EN sa puukaupassa, jossa puukauppatili maksetaan kuukauden kuluttua korjuun päättymisestä, ellei muuta sovita. 37,81
Niinpä metsäyhtiön kokenut ostomies otti syyskuun loppupuolella yhteyttä tuttuun metsänomistajaan, jolla tiesi olevan vankkaa männikköä kangasmaalla ja vielä kantavan tien varressa keskisessä Suomessa. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,03 . Harvennusmetsän puolelta korjattaville mäntytukeille tarjottiin 51 euroa kuutiolta. 41,97 . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Mäntyleimikko pikakorjuuseen tuloista ennakkoa kuukauden kuluessa kaupan allekirjoittamisesta. 59,87 . ”Se voi korkean koron aikana käydä puun myyjälle kalliiksi.” Päätehakkuu Harvennus puumäärä, m3 €/m3 tulo, € puumäärä €/m3 tulo,€ kuusikuitu 5 18,5 92,5 6 16 96 mäntykuitu 95 18 1 710 45 16 720 kuusi laho 8 14 112 2 10 20 koivukuitu 10 18 180 12 16 192 haapakuitu 5 10 50 2 8 16 mäntytukki 375 60,5 22 687,5 30 51 1 530 kuusitukki 10 59,3 593 6 49 294 koivutukki 15 45 675 2 38 76 Yhteensä 523 26 100 105 2 944 Ratkaisevaa kaupassa oli mäntytukille päätehakkuukuvioilla tarjottu yli kuudenkymmenen euron kantohinta. Uudistushakkuu 57,11 . Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. 43,62 . 17,37 . 17,59 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,98 . 57,94 . 11,69 . 10,69 . Metsänomistajalle syksyn aikana korjattavan leimikon myyminen on edullista. 53,33 . 18,83 . Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 17,88 . Kantohintoja kohottavia lisiä, kuten tyvitukeille tarjottavia korotuksia, kauppaan ei sisältynyt. Kauppaan liitettiin vielä vajaan hehtaarin harvennuskuvio. 18,27 . 13,32 . 16,82 . Niille ei makseta ennakkoa. 44,17 . 16,17 . 16,09 . Kuitupuupuolella laholle kuuselle luvattiin selvästi korkeampi kantohinta kuin haapakuitupuulle. 10,91 . 37,01 . 9,92 . Harvennushakkuu 49,74 . KELIRIKKOAJAN PÄÄTEHAKKUUJA HARVENNUSLEIMIKKO Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,45 . 15,34 . 43,31 . 13,61 . 17,66 . 54,54 . 11,75 . Kaupanteko sujui suotuisasti. 15,73 . Tiedot kerätään viikoittain. Sopivien korjuukohteiden niukkuuden vuoksi leimikko on mitä todennäköisimmin korjattu tämän lehden ilmestymiseen mennessä, ja puun myyjä saa rahansa jo ennen joulua. 14,89 . 14,82 . 38,06 . Uudistushakkuu 58,5 . 16,22 . Harvennushakkuu 46,19 . MIKKO RIIKILÄ SATEISEN kesän ja samanlaisena jatkuneen syksyn vuoksi kelirikkoaikaan korjattavissa olevat leimikot ovat kaikilla puunhankkijoilla kortilla. 47,06 . Hän muistuttaa, että metsäyhtiöiden ja pankkien tarjoama puukauppasaatavien nopea rahoitus aiheuttaa kuluja, joiden suuruutta ei aina edes ennalta tiedä. 16,03 . 17,66 . Loppumaksu maksetaan kuukauden kuluttua korjuun päättymisestä. 11,2 . Pelkona on, että neuvoteltavissa olleet ennakkomaksut muuttuisivat kautta linjan maksullisiksi. 15,2 . Metsäsuunnitelmasta löytyi reilut kolme hehtaaria päätehakkuuta, josta vähän yli puolet oli ylispuiden poistoa ja loput avohakkuuta. Harvennushakkuu 44,88 . Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. MTK:n metsälinjan kenttäjohtaja Timo Leskinen neuvoo, että maksuaikataulu kannattaa ottaa yhdeksi perusteeksi leimikoita kilpailutettaessa. Ensiharvennus 38,01 . Ensiharvennus 36,02* 10,41 . 14,32 . 45,24 . Rossin mukaan myöskään hankintakaupoissa ei makseta ennakkoa. 56,63 . 50,45 . 14,99 . Uudistushakkuu 53,11 . Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 15,02 . 16,94 . 17,48 . ”Halutuilla leimikoilla tällä ei ole merkitystä, koska korjuu tapahtuu usein nopeasti kaupanteon jälkeen.” Talvileimikoille sovitaan kolmen vuoden korjuuaika. 12,87 . 15,61 . Ensiharvennus 12,18 . 58,76 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2017 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 15,04 . Leimikko oli mäntyvaltainen. Leimausarvio yhteensä: Puumäärä, m3: 628 Kantorahatulo, €: 29 044 17 MAKASIINI 7 • 2017 17 MAKASIINI 7 • 2017 5287_.indd 17 20.10.2017 17.02. ”Kilpailuttakaa” Puun myyjäpuolella ennakkorahoituksen maksullisuus huolettaa. ”Nykyisessä markkinatilanteessa tukkileimikoille voi saada hyvätkin maksuehdot ilman lisämaksua”, Leskinen arvelee
Eniten kauppoja teki Tornator, sen jälkeen tulevat OP-Metsänomistaja-rahasto ja UB Metsä -rahasto”, Liljeroos kertoo. ”Satojen kauppakirjojen kokemuksella sanon, että suurimman osan kauppakirjoista olen laatinut parissa tunnissa. Tilanne on toinen, jos myyjänä on suuri kuolinpesä ja omistukset vaativat lisäselvityksiä.” Hyvään kauppatapaan kuuluu, että kohteesta on tila-arvio. Kustannus kuuluu pääsääntöisesti myyjälle. Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 21 16 268 27 24 131 47 5 318 41 0,94 Satakunta 40 23 672 25 20 118 36 4 604 39 0,99 Häme-Uusimaa 68 48 1 047 29 15 123 38 5 423 44 1,08 Etelä-Karjala 44 31 894 37 14 96 38 3 959 41 0,91 Kymenlaakso 41 30 531 31 13 117 38 4 374 37 0,9 Pirkanmaa 65 49 1 425 25 13 119 37 5 103 43 1,12 Etelä-Savo 85 62 1 824 29 12 116 41 4 576 39 0,93 Eja K-Pohjanmaa 146 106 2 767 26 15 95 26 2 669 28 0,88 Keski-Suomi 106 84 2 394 29 9 108 31 3 758 35 0,87 Pohjois-Savo 92 76 2 602 31 13 101 32 3 473 35 0,86 Pohjois-Karjala 99 89 2 665 27 12 113 31 3 332 30 Kainuu 128 112 7 263 20 5 89 22 2008 22 0,8 Pohjois-Pohjanmaa 203 140 6 494 21 9 84 16 1 752 21 0,88 Lappi 57 43 2 795 24 13 62 16 1 014 16 0,72 Koko maa 1 195 909 33 641 lisäys syyskuussa 173 126 4 868 Markkinat AJASSA MIKKO HÄYRYNEN SYYSKAUSI lumien tuloon saakka on perinteisesti metsätilakaupan vilkkainta aikaa huhti-kesäkuun ohella. Myynnissä on suuria ja puustoisia kohteita. ”Lisäksi tehdään vielä suurempi määrä sukulaisluovutuksia ja sukupolvenvaihdoksia, eli lahjaja perintösaantoja. Suurehkot sivukulut Liljeroos arvioi, että vapaiden markkinoiden tilakaupoissa kauppasummat ovat yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuodessa. Tilakauppaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos on kirjannut syyskuun loppuun mennessä yhteensä 909 kauppaa. Esimerkiksi Etelä-Savossa on tarjolla 12 tilaa, joissa hintapyyntö on yli 100 000 euroa. ”Kauppakohtaisesti sivukulujen osuus vaihtelee, sillä monet menoerät ovat vakioita riippumatta tilan koosta.” Tila-arvio tarpeen Pakollisia kuluja ovat neljän prosentin varainsiirtovero, 120 euron kaupanvahvistusmaksu ja 119 euron lainhuudatus. Useimmiten arvio tilataan metsänhoitoyhdistykseltä ja se maksaa noin 15 euroa hehtaarilta. Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan yli kahden hehtaarin metsämaakauppoja oli viime vuonna noin 3 500. Hyvistä kohteista käydään kovaa kisaa ja kauppahinnat nousevat selvästi hintapyyntöjä korkeammiksi. ”Määrä on hieman pienempi kuin vastaavana aikana vuosi sitten, mikä johtuu UPM-kauppojen vähenemisestä.” Liljeroosin mukaan havaittavissa on selvää hintatason nousua, varsinkin Pirkanmaalla. Satakunnassa hehtaarihinta laski, osasyynä pieni kauppamäärä Pirkanmaalla on edelleen maan korkein hintataso Paljon kauppoja syyskuulla (20 kpl) Paljon kauppoja syyskuulla (12 kpl) 18 MAKASIINI 7 • 2017 18 MAKASIINI 7 • 2017 5293_.indd 18 20.10.2017 17.58. Mitä korkeampi kerroin, sitä kalliimpia metsätilat ovat. Toisaalta kiinteistökauppojen sivukulut ovat merkittäviä. Nousussa näyttäisi olevan myös Eteläja Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Etelä-Karjala. ”Kaupoista suurin osa tehtiin Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta. ”Pienen määräalan kaupassa 1 000–2 000 euron välissä oleva kustannus on merkittävä.” Sivukulut vievät ison siivun Tilakaupan pakollisia kuluja ovat muun muassa varainsiirtovero, kaupanvahvistusmaksu ja lainhuudatus. METSÄTILAKAUPAT TAMMI–SYYSKUUSSA 2017 *Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Niiden lukumäärä lienee noin 15 000.” Usein uusi omistaja laittaa tuulemaan, jolloin tilan tuottavuus paranee. Jos tilasta ostetaan määräala, niin lohkomistoimitus käynnistyy automaattisesti. Lieksasta välitetään 370 hehtaarin metsätilaa ja huomattavan iso tila on myynnissä myös Jämsässä. Hintatasojen muutokset selittyvät monissa maakunnissa kohteiden eroilla tai kauppojen pienellä määrällä. Kiinteistövälittäjän palkkio on 4–5 prosenttia kauppahinnasta ja se sisältää kauppakirjan laadinnan. Liljeroos arvioi sivukulujen yhteismääräksi 10– 15 prosenttia kauppasummasta. Iso raha liikkeellä Metsärahastot ja yhtiöt ostivat syyskuussa useita yksityismaiden metsätiloja. Maanmittauslaitoksen perimä lohkomiskulu riippuu pinta-alasta ja sen maksaa ostaja. Ilman välittäjää tehdyissä kaupoissa kauppakirjan laadinnan voi ostaa esimerkiksi pankin palveluna ja kustannus vaihtelee
Kesällä hirvi syö lehtipuun varpuja ja talvemmalla enemmän männyn oksia. retkipaikka.fi/vapaa/5-vavisuttavan-upeaa-puutasuomessa-naita-puujarkaleita-kannattaa-kaydahalaamassa Hirvenmetsästyskausi on taas alkanut. Kesän aikana syntyneet taimivahingot poikivat vilkkaan verkkokeskustelun. ”Vasta kasvuun lähtenyt vuosikasvu sekä edellisen vuoden neulasia syöty.” KURKI METSON TEKOSIAKO. Kertaa perusteet täällä. ””Ilmeisesti joudun keväällä täydentämään tämän kevään männyn istutusta. Muutaman vuoden aikana on näkynyt paikoin erittäin paljon poikki taitettuja 3–4-metrisiä mäntyjä, joista sitten viimeistä vuosikasvainta on hiukan näpäisty.” KÖYHÄ LAULAJA Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Luonnonvarakeskus purkaa metsien inventoinnin tuloksia. Ensi keväänä tulee kuluneeksi 9 vuotta viimeistä suuresta tuhosta.” TIMPPA ”Taneli, laita taimikkoosi riistakamera. Valtion karja on taas käynyt jo kesällä syömässä.” KORPITUVAN TANELI ”Lähes joka ilta käyn aina illanhämyissä kierroksen ja metelöin. Tässä niistä viisi. koulutus.riista.fi/kurssi/hirven-metsastys Kuka söi männyntaimet. Viime viikonloppuna ruiskutin kaksi 1,5 hehtaarin kuviota, mutta tavara loppui kesken.” GLA ”Se, että alueella on hirven jälkiä, ei läheskään aina merkitse sitä, että siellä ruokaillaan. Heti kun horsmat ja muu vihanta ruskistuu, alkaa syönti.” PLANTER ”Itsekin olen huomannut, että hirvelle kaikkein mieluisimmat taimet ovat yllättävän pieniä. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Gallup Uusi kysymys: Menetkö metsätöihin säällä kuin säällä. Jos tuholainen kuuluu hirvieläimiin, reklamoi metsästysoikeuden haltijalle ja alueelliselle riistaneuvostolle. Metsoa ja kaurista männyntaimi saattaa kiinnostaa kesälläkin.” SUORITTAVA PORRAS ”Miten on metsämyyrä. 20 40 60 80 100 Kyllä 83% Ei 17 % Onko talousmetsä luonnontilaista kauniimpi. 19 MAKASIINI 7 • 2017 19 MAKASIINI 7 • 2017 5292_.indd 19 20.10.2017 18.02. Varttuneita taimia syödään vain, kun laidunpaine on tarpeeksi kova talvisaikaan.” PETKELES ”Uutisena on ollut, että metso olisi nostellut irti maasta istutettuja männyn pottitaimia ja tehnyt näin pahaa tuhoa. Sehän mielellään syö tuoreita havupuun silmuja. JALKANEN ”Kyllä hirvet syövät heti ensimmäisenä syksynä samana keväänä istutetut männyntaimet. www.luke.fi/blogi/tiesitko-taman-suomen-metsista Suomi on täynnä komeita puita. Periaatteessa metso voisi olla myös silmujen syöjä, mutta käytännössä ei, on sen verran harvinainen.” A. Kesällä syönti on keskittynyt lehtipuihin. Itsellä niitä on näkynyt muutamia.” KURKI ”Voi olla, että hirvien käyttäytyminenkin on muuttunut. Alan kiertää myös nauha-aitaa ja osaksi jopa vanhaa akkupaimenaitaakin, jonka olen myös edelleen kuosissa pitänyt, vaikka en virrallisena enää.” JEES H-VALTA ”Trico näyttää auttavan ainakin minulla. Onko kanta kasvanut
Kaikki eivät ole samaa mieltä, mutta onneksi siitä, millainen on kaunein metsä, on jopa tutkittua tietoa. Jyväskyläläiselle Anni Kauhaselle kuusikko on kaunis, koska siihen liittyy tarina enon lapsuudesta. 20 MAKASIINI 7 • 2017 20 MAKASIINI 7 • 2017 5267_.indd 20 20.10.2017 18.17. ONKO TÄMÄ SA M I KA RP PI N EN kaunista. KAUNIS METSÄ MIKKO RIIKILÄ Metsänomistaja Anni Kauhasen mielestä kaikenlaiset metsät ovat kauniita
Avohakkuut ovat monien metsänomistajienkin mielestä rumia. SA M I KA RP PI N EN ONKO TÄMÄ kaunista. Valtaosa hyväksyy ne osana sadonkorjuuta 21 MAKASIINI 7 • 2017 21 MAKASIINI 7 • 2017 5267_.indd 21 20.10.2017 18.17
”Koivu on mielestäni iloinen ja sävykäs. Äskettäin muokatun päätehakkuualan vekuusikoksi. ”Karsimaton puoli näyttää risukasalta. ”Rujoiltahan nuo näyttävät, mutta tiedän, että ne tarjoavat luonnollisia elinpaikkoja monille pikkuöttiäisille.” Puulajeista Kauhanen luokittelee kauneimmaksi koivun ja männyn, myös pihlaja miellyttää hänen silmäänsä. Avohakkuisiin hän kyllä suhtautuu keskimääräistä ymmärtäväisemmin. Mänty kuin isoveli, luotettava ja neutraali. M iltä metsätalous ja talousmetsät näyttävät. Palstan salskeinta puustoa on järven rannan suuntaisella harjanteella kasvava männikkö. Kaupunkilaiselle kerrostalon kasvatille avautui kokonaan uusi, lumoava elämänmuoto. Tarinansa ansiosta kuusikkokaan ei tunnu niin rumalta. Puolet pihamänniköstä oli karsittua ja sellaisenaan kauniin selkeää. Nyt hän hoitaa metsää enonsa kanssa. ”Tämä on kaikkien mielestä kaunis metsä.” 22 MAKASIINI 7 • 2017 5267_.indd 22 20.10.2017 18.17. ”Pidän tästä silti. hän tosin myöntää näyttävän karulta, mutta muistuttaa logistiikkainsinöörin käytännöllisyydellä, että hakkuu tuotti melkoisesti tuloja. Toinen puolisko on vielä karsimatta. Kuuset tuovat mieleen synkän ja surullisen vaikutelman.” Hoitamaton on ruma Kauhasen näkemykset mukailevat pääosin metsänomistajien mielipiteitä. Tuulen kaatamat puut eivät Kauhasen silmää miellytä, mutta niitäkin saa jäädä metsään. ”Haluan opetella metsänhoitoa, metsästystä, kalastusta sekä sienien ja marjojen keruuta”, Kauhanen kertoo. Toisaalta se lupaa mukavia metsänhoitotöitä ja polttopuuta pitkäksi aikaa. Esimerkiksi jyväskyläläiselle Anni Kauhaselle metsä tarjoaa pieniä ja isoja iloja. Hänen mukaansa eri kehitysvaiheissa olevien metsien ja kasvupaikkatyyppien vaihtelu vain rikastuttaa maisemaa. Sen sijaan metsänomistajat huomaavat palstoillaan paljon kauniita asioita. Kysymykseen ei ole yhtä vastausta, mutta esimerkiksi Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksissa metsätalous näyttäytyy rumana: synkkiä puupeltoja, avohakkuita, sukupuuttoja sekä uusimpana vielä ilmastonmuutoksen pahentamista. Tarina kaunistaa Kauhanen pitää kaikkia metsiä kauniina. Enoni kertoi, että hänen lapsuudessaan kuusikko oli vielä taimikkoa ja paikka oli pimeällä vähän pelottavakin. Silloin hän oli kutsunut paikkaa aaMetsäperintö yllätti Anni Kauhasen pari vuotta sitten. Taannoisen harvennuksen ansiosta metsä on väljää ja valoisaa. Tämä kävi ilmi, kun tein pienimuotoisen SA M I KA RP PI N EN Rakenteilla olevan vapaa-ajan asunnon naapurina oleva tukkikuusikko ei naavaisuudestaan huolimatta Kauhasen silmää miellytä yhtä paljon. Metsäsuhde alkoi pari vuotta sitten, kun hän odottamatta peri osuuden äitinsä suvun metsästä, jota hän nyt hoitaa yhdessä enonsa kanssa
Monet kiittelevät mäkeen rohkeasti avattua aukkoa, jonka takaa aukeaa näkymä pelloille ja niiden takana siintävälle järvelle.” SA M I KA RP PI N EN ”Koivu on iloinen ja sävykäs. Metsän kauneus on hänen havaintojensa mukaan katsojan silmissä tai paremminkin hänen mielessään. Arvio metsän kauneudesta lisääntyi yhtä jalkaa puuston järeyden kanssa. Mänty kuin isoveli, luotettava ja neutraali.” tävät radikaalit muutokset tutuilla paikoilla. Useimmat jyväskyläläismetsänomistajista kokivat hoidetun talousmetsän kauniimpana kuin kirveenkoskemattoman ikimetsän. kyselyn Jyväskylän Seudun Metsänomistajat ry:n jäsenille. Odotettua sen sijaan oli, että metsänomistajien silmin kauneinta maisemaa ovat järeät tukkimetsät. Metsänomistajan silmin hoidettu taimikko tai kasvatusmetsä näyttää kauniilta, koska hyvään hoitoon liittyy tuotto-odotus. Pyyteetöntä kauneutta ei ole Jyväskyläläismetsänomistajien kauneusarviot ovat yhtä pitäviä tutkimuksissa havaittujen kanssa, Itä-Suomen yliopiston tutkija Harri Silvennoinen toteaa. ”Maiseman kauneuskokemuksen ennustaminen on yksittäistapauksissa vaikeaa, koska jopa saman ihmisen mieltymykset voivat vaihdella. Heidän joukossaan on vasta-alkajia, veteraaneja, maallikoita ja myös entisiä metsäammattilaisia. Moni kokee jatkuvan kasvatuksen hakkuut kauniina. Enemmistö ei kuitenkaan näytä valitsevan metsänhoidon menetelmiä niiden kauneusarvojen perusteella. Osa kertoi välttävänsä rumaksi kokemiaan metsänhoitomenetelmiä, useimmiten avohakkuita. Useimmat teettävät avohakkuita ja istuttavat kuusta, vaikka se nähdäänkin mäntyä ja koivua rumempana puulajina. Tämän pitäisi ilahduttaa metsien hoidon edistäjiä. M IK KO RI IK IL Ä 23 MAKASIINI 7 • 2017 5267_.indd 23 20.10.2017 18.17. Luontoihmiset saattavat kokea hoitamattoman Tutkija Harri Silvennoinen tietää, millaisia metsiä suomalaiset pitävät kauniina. Varotaan suotta, ikään kuin pahan tekijät, ettei vain tule huutoa. Kyselyn mukaan hoidettu metsä on kaunis ja hoitamaton ruma. Kesällä rumaksi koettu avohakkuu voi talvella näyttää kauniilta.” Varmimmin voimakkaita tunteita herätLUKIJAKOMMENTTI: ”Maisemaa ei kylliksi huomioida hakkuissa. Silvennoinen huomauttaa, että ihmisten kauneuskäsitykset ovat toisinaan epäjohdonmukaisia. ”Ajatellaanpa vaikka reaktiota, kun tuttu mustikkapaikka on muuttunut avohakkuualaksi”, Silvennoinen toteaa. Metsäyhtiöiden puunostajia ei sen sijaan riemastuttane, että useimmat metsänomistajista pitävät avohakkuita rumina eikä maanmuokkauskaan metsän missikisoissa pärjäisi. Eikä jatkuvaa kasvatustakaan juuri harrasteta. Hän on väitellyt metsänomistajien maisemakäsityksistä. ”Metsässä ei ole pyyteetöntä kauneutta kuten esimerkiksi maalaustaiteessa vaan kokemus riippuu ihmisen taustasta. Vuodenaikakin vaikuttaa. Hieman yllättäen yhden puulajin metsiköitä pidettiin kauniimpana kuin sekametsiä
Tulokset viittaavat siihen, ettei pääkaupunkiseutulaisten ja pohjoiskarjalaisten metsämieltymyksissä ole asuinpaikkaan sidottua eroa. ”Tämä voi kyllä muuttua kaupungistumisen myötä”, hän ennakoi. Mieltymykset eivät myöskään ole muuttuneet ajan myötä. Kaatuvat heti ja ovat muutenkin vain rumistuksena. LUKIJAKOMMENTTI: ”Säästöpuiksi jätetään vain muutama puolilaho puuresu. Myöskin alueen esteettisyys olisi muuta kuin muutama lenko tai laho riuku.” SA M I KA RP PI N EN 24 MAKASIINI 7 • 2017 5267_.indd 24 20.10.2017 18.17. RUMA KAUNIS 1 2 3 4 5 keski-arvo puhdas koivikko 44,8 55,2 4,6 puhdas männikkö 44,8 55,2 4,6 puhdas kuusikko 3,4 31,0 31,0 34,5 4 mänty-koivu -sekametsä 7,1 21,4 50,0 21,4 3,9 kuusi-koivu sekametsä 7,1 35,7 35,7 21,4 3,9 kuusi-mänty -sekametsä 3,6 39,3 28,6 28,6 3,8 päätehakkuuala 31,0 44,8 17,2 3,4 3,5 2 taimikko 14,8 37,0 25,9 22,2 3,6 nuori kasvatusmetsä 27,6 55,2 17,2 3,9 varttunut kasvatusmetsä 10,3 55,2 34,5 4,2 hakkuukypsä metsä 13,8 27,6 58,6 4,4 hoidettu metsä 34,5 65,5 4,7 hoitamaton metsä 34,5 41,4 17,2 3,4 3,5 2 taimikonhoito 3,4 51,7 24,1 20,7 3,6 ennakkoraivaus 14,3 42,9 28,6 14,3 3,4 harvennushakkuu 3,4 41,4 34,5 20,7 3,7 avohakkuu 44,8 27,6 27,6 1,6 koskematon metsä 3,4 13,8 20,7 24,1 37,9 3,8 Lähde: Metsälehti (kysely Jyväskylän seudun metsänomistajille, syyskuu 2017, n=29) Vastausten jakauma, osuus (% ) vastauksista Hoidettu miellyttää metsänomistajia ryteikön kauniiksi, koska he mieltävät näyn ekologiseksi.” Hän huomauttaa, että suuri yleisö ei aina koe ekologisesti arvokasta metsää kauniiksi. Jos säästöpuiksi jätettäisiin nätti, elinvoimainen sekä riittävän suurialainen alue, puustona riittävästi kakkoskehitysluokan koivua, aliskasvokuusta tms, hyötyisi myös riista. ”Kaupunkien virkistysalueilla on huomattu, että ihmiset eivät pidä kuolleista tai maahan kaatuneista puista.” Jatkuvan kasvatuksen kauneutta selvitetään Suomalaisten maisemamieltymyksiä on tutkittu useaan kertaan
Suomen kaunein metsä Vaikka yksilölliset mieltymykset vaihtelevat, suuret kyselyaineistot paljastavat Silvennoisen mukaan meidän mielimaisemamme. ”Siis tyypillistä metson soidinaluetta.” Tältä pohjalta tutkija Silvennoinen rohkenee antaa kauneutta lisäävän metsänhoi5267_.indd 25 20.10.2017 18.18. Tutkimusmetsät ovat Ruunaan koskien alueella Lieksassa. 2 hlö 7.890,Chaser mallit alk. Tiheikössä koetaan turvatTRAPPERIT TALVITÖIHIN 100% Neliveto sähkölukolla Isoilla maastorenkailla Nyt kaupan päälle puskulevypaketti, vinssi ja vetokuula! 5.790,Ohjaustehostin Säädettävä kaasuiskunvaimennus 100% 4-veto sähkölukolla Alumiinivanteet Nyt kaupan päälle puskulevypaketti, vinssi ja vetokuula! Rek. Hyvin hoidettu metsä on myös maisemallisesti kaunis.” A RI KO M U LA IN EN tomuutta, koska uhkaavaa petoa ei voinut nähdä. Tämä juontuu ihmislajin alkuajoilta, jolloin tärkeintä oli ravinnon saaminen ja turva. Eikä vain meidän vaan oikeastaan kaikkien maailman ihmisten. RUMA KAUNIS 1 2 3 4 5 keski-arvo puhdas koivikko 44,8 55,2 4,6 puhdas männikkö 44,8 55,2 4,6 puhdas kuusikko 3,4 31,0 31,0 34,5 4 mänty-koivu -sekametsä 7,1 21,4 50,0 21,4 3,9 kuusi-koivu sekametsä 7,1 35,7 35,7 21,4 3,9 kuusi-mänty -sekametsä 3,6 39,3 28,6 28,6 3,8 päätehakkuuala 31,0 44,8 17,2 3,4 3,5 2 taimikko 14,8 37,0 25,9 22,2 3,6 nuori kasvatusmetsä 27,6 55,2 17,2 3,9 varttunut kasvatusmetsä 10,3 55,2 34,5 4,2 hakkuukypsä metsä 13,8 27,6 58,6 4,4 hoidettu metsä 34,5 65,5 4,7 hoitamaton metsä 34,5 41,4 17,2 3,4 3,5 2 taimikonhoito 3,4 51,7 24,1 20,7 3,6 ennakkoraivaus 14,3 42,9 28,6 14,3 3,4 harvennushakkuu 3,4 41,4 34,5 20,7 3,7 avohakkuu 44,8 27,6 27,6 1,6 koskematon metsä 3,4 13,8 20,7 24,1 37,9 3,8 Tähän mennessä ei juuri ole tutkittu, kokevatko ihmiset jatkuvan kasvatuksen hakkuin käsitellyt metsät mukavamman näköisinä kuin tasarakenteiset puustot. Viemme ihmisiä sinne vaeltamaan ja he saavat arvioida erilaisten kohteiden kauneusarvoja”, Silvennoinen paljastaa. ”Käsitys kauniista maisemasta on yleismaailmainen. Lähiaikoina tästä saataneen lisätietoa. Sen sijaan väljä puusto, jossa on hyvä näkyvyys, koetaan turvallisimmaksi ja samalla kauneimmaksi.” Niinpä suomalaisten mieleisin metsämaisema on järeäpuinen, väljä männikkö, jossa on siellä täällä alikasvosta, mutta hyvä näkyvyys joka suuntaan. Avohakkuulla voi ihmetellä kantojen vuosilustoja ja säästöpuuryhmiä, taimikoissa kasvun ihmettä ja harvennuksilla puiden seasta paljastuvaa maisemaa. Avoimella maalla taas suojapaikat puuttuivat. ”Meillä on meneillään hanke, jossa tutkitaan jatkuvan kasvatuksen hakkuiden vaikutusta puun tuotantoon, metsien ekologiaan ja virkistyskäyttöön. 6.690,Uutuusmalli Leveä istuin Säädettävä kaasuiskunvaimennus Kippilava Vinssi+vetokoukku 100% Neliveto sähkölukolla 9.690,Tervetuloa järkeville Trapperkaupoille! Katso lähin jälleenmyyjäsi www.trappermotors.fi tai soita 010-6664100 Trapper Chaser 550 T3a ja T3b Syystarjous! Trapper 500 T3 Uutuus! Trapper 450 T1 KD70 perheen pienimmille vain 890€! Etusi arvo 1250€! Etusi arvo 1450€! LUKIJAKOMMENTTI : ”Kaikki ajallaan ja huolella tehty metsänhoito on kaunista
• Kantavuus alkaa 6 T2 tn päättyen 17 T2 tn. KONEAGRIA TAMPEREEL LA 12.-14.10.20 17. Toisaalta vanhempi metsänomistajapolvi ei ehkä edelleenkään tohdi esittää mielipiteitään metsäherroiksi ja vallankäyttäjiksi mieltämilleen toimihenkilöille”, Silvennoinen pohtii. OLEMME MUKANA OSASTO C120, TERVETULO A! KOLMEN VUODEN TAKUU RUNGOLLE JA PUOMISTOL LE! YRJÖ TENKANEN OY JO YLI 30 VUODEN AJAN 5267_.indd 26 20.10.2017 18.18. Metsämaisemien hoitoon talousmetsissä voidaan tulevaisuudessa saada lisää ryhLUKIJAKOMMENTTI: ”Kaunis talousmetsä sisältää monen ikäistä puuta ja on ilmava eli riittävän harva ja metsolle riittää soidinpaikkoja.” tiä, kun puustotunnuksiin perustuvat maisemamallit kyetään liittämään osaksi metsäsuunnitteluohjelmistoja. Leimikontekijät unohtavat maiseman Taannoinen, leimikoiden suunnittelijoille ja hakkuukoneen kuljettajille tehty kysely osoitti, että maisema-asioita käsiteltiin vain joka neljännellä leimikolla. • Kuormainten ulottuvuus alkaa 4,30 metristä ja päättyy 9,05 metriin. Samainen tutkimus osoitti, että erityisesti hakkuukoneiden kuljettajat arvostivat ja pohtivat metsämaiseman hoitoa. Metsänomistajat ottivat asian puheeksi vain harvoin. ”Näin voisimme määrittää jokaisen metsikkökuvion maisemallisen arvon ja ennustaa sen kehitystä ehdotettujen metsänkäsittelytoimien vaikutuksesta.” Silvennoinen ennakoi, ettei metsänomistajakunnan kaupunkilaistuminen välttämättä korosta maisemallisten arvojen huoM IK KO RI IK IL Ä LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT Pauli Tenkanen 044-5211420 email. ”Suomalaisten maisema-arvostuksia ajatellen tiheiden riukumetsien harventaminen olisi sekä metsän että maiseman hoitoa. yrjotenkanen@yrjotenkanen.. ”Ehkäpä puun myyntitulojen tärkeys hillitsee maisema-asioihin puuttumista. tosuosituksen
Tapion metsäasiantuntija Airi Matila muistelee, että 1990-luvulla tärkeä ponLAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT Pauli Tenkanen 044-5211420 email. Ei siis ole itsestään selvää, että metsänomistuksen kaupungistuminen korostaa maisemallisia vaatimuksia. KONEAGRIA TAMPEREEL LA 12.-14.10.20 17. Silloin laadittiin innolla maisemanhoito-ohjeita ja maisemanhoidollisesti painotettuja metsäsuunnitelmia arvokkaisiin kylämaisemiin. Perämetsissä voidaan toimia vapaammin.” Maiseman kulta-aika 90-luvulla Metsämaisema ja sen tutkiminen olivat nykyistä korostetummin esillä 1990-luvulla. • Kuormainten ulottuvuus alkaa 4,30 metristä ja päättyy 9,05 metriin. Niillä saattoi olla yllättäviäkin vaikutuksia. ”Espoolaismetsänomistajan tärkeä metsämaisema saattaa olla Nuuksiossa, ei omalla tilalla jossain kaukana. LUKIJAKOMMENTTI: ”Rumaa on hoitamaton ryteikkö, jossa kaikki metsänhoitotyöt ovat tekemättä.” H A N N U H U TT U SA M I KA RP PI N EN ”Hakkuut lisääntyivät, kun metsänomistajat oivalsivat, ettei maisemansuojelu juuri rajoita hakkuita. Esimerkiksi Putkilahden kylä Korpilahdella valittiin valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi 1990-luvulla, mikä loi epätietoisuutta alueen metsänomistajille. Metsiensä äärellä asuvatkin haluavat vaalia asuinpaikkojensa lähimetsien maisema-arvoja. Maisemakuvaa pystytään vaalimaan vähäisinkin keinoin”, kertoo Suomen metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Seija Tiitinen-Salmela, joka 1990-luvulla työskenteli metsäsuunnittelijana. mioon ottamista talousmetsissä. • Kantavuus alkaa 6 T2 tn päättyen 17 T2 tn. yrjotenkanen@yrjotenkanen.. LUKIJAKOMMENTTI: ”Tehotalous vain raha mielessä tuottaa rumia metsäalueita!” Kuva on otettu tänä syksynä Etelä-Kuusamosta. OLEMME MUKANA OSASTO C120, TERVETULO A! KOLMEN VUODEN TAKUU RUNGOLLE JA PUOMISTOL LE! YRJÖ TENKANEN OY JO YLI 30 VUODEN AJAN 27 MAKASIINI 7 • 2017 5267_.indd 27 20.10.2017 18.18. Metsäkeskus laati kylälle maisemapainotetun metsäsuunnitelman
Vaikutelmaa täydensivät mihinkään johtamattomat, piripintaan täydet ojat. Myöskään metsäyhtiöillä ei ole maisemanhoidon erikoisosaajia palkkalistoillaan. Takuu 2+1 vuotta. Eikä esimerkiksi Metsäkeskuksessa ole yhtään maisemanhoitoon erikoistunutta asiantuntijaa. ”Tulin taloon vuonna 2005. ”Piti miettiä, miten pehmentää peltomaisemien metsittämisen aiheuttama maisemien muutos.” Silloiset ohjeet olivat ymmärrettäviä ja käytännönläheisiä. Metsäasiantuntijat vaalivat maisemaa osana jokapäiväistä työtään. Maiseman hoito vietiin myös osaksi 90-luvun metsänhoitosuosituksia. Hakkuualalle oli unohtunut runsaasti puutavaraa, jonka mätästyskaivuri oli sotkenut mutaan. UPM Metsän sidosryhmäjohtaja Sami Oksalla on nykytilanteelle pätevä selitys. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 AUTOTALLI SUNYARD 15 M Mitat (P, L, K): 500x299x232 cm Runko vahvaa sinkittyä terästä Iso kaksiosainen ovi Lisäksi sivussa pienempi käyntiovi Väri vihreä LUMILINKO GLANSPOWER ST651QE Nelitahti 7 HV OHV talvimoottori Työleveys 56 cm 5 vaihdetta + pakki LED-työvalo Säädettävät liukujalakset 599 € 219 € LUMILINKO GLANSPOWER ATLAS STG1170E 13 HV / 375 CC nelitahti talvimoottori Työleveys 71 cm 5 vaihdetta + 2 taakse Sähköja käsistartti Työvalo ja kahvalämmittimet Säädettävät liukujalakset GLANSPOWER HALKAISUKONE LS7T 52 Pöllinpituus max. Muokkauskaan ei ollut kuin metsänhoitoesitteissä. Luonnonhoito jyräsi maiseman Kun metsäja luonnonsuojelulaki uudistuivat 1990-luvulla, maisemanhoito jäi taka-alalle. Viimeistään nykyisen hallituskauden jälkeen paineet rajoittaa metsätaloutta poliittisin perustein kasvavat. WWW.KONE-GLANS.FI 28 MAKASIINI 7 • 2017 5267_.indd 28 20.10.2017 18.18. Metsäalan kannattaisikin alkajaisiksi keskittyä hakkuualojen maiseman pehmentämiseen isojen teiden varsilla – keinoja olisi, ihan helppojakin. Kaupan päälle peräkärry! 1790 € Made by MTD! Valmistaja Husqvarna Outdoor Products! RAIVAUSSAHA OLEO MAC 755 MASTER Kaksitahtimoottori 52,5 cm , 2,8 HP/2,1 kW Paino 8,2 kg, Tehoraivuri vaativaan käyttöön Mukavuus valjaat Raivausterä, vesakkoterä ja siimapää Kahden vuoden takuu 259 € MOOTTORISAHA OLEO MAC GS 410CX Moottori 39,0 cm Teho 2,5 HV / 1,8 kW Laipan pituus 16" / 41 cm Microlite Paino 4,2 kg Kahden vuoden takuu Kaupan päälle metsurikypärä ja kombikannu! Eurooppalainen laatutuote! 495 € GLANSPOWER EB650 REPPUPUHALLIN Moottori 63,3 cm / 3,7 HV, 2,7 kW Ilmamäärä 2016 m /h Puhallusnopeus 90 m/s Paino 11,0 kg Ergonominen muotoilu! Vuoden takuu! Todella tehokas puhallusteho! GLANSPOWER EBV260 LEHTIPUHALLIN/IMURI Tehokas 25,4 cm kaksitahtimoottori Paino 4,2 kg Puhallusnopeus 180 km/h Vuoden takuu 139 € 199 € Todella tehokas! 1595 € SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. Huolellinen puunkorjuu on tässäkin mielessä tärkeää”, korostaa yhtiön metsäpalvelupäällikkö Kari Kuusniemi. Voimme mukauttaa leimikoita metsänomistajan toiveiden mukaan.” Stora Ensolla on tarjolla MetsäPolku-palvelu, jossa luontoja maisema-arvot voidaan korostetusti ottaa esille. 680 € 590 € GLANSPOWER POULAN PRO 15,5 HV AJOLEIKKURI Briggs&Stratton 15,5 HV OHV AVS huippumoottori Leveällä 107 cm kaksiteräleikkurilla 6 vaihdetta + pakki Leveät renkaat, takana 20x8", edessä 15x6" Mukiteline Kaupan päälle alkuperäinen kerääjä! Arvo 399 € GLANSPOWER TROY BILT 17 HV AJOLEIKKURI Järeä 17 HV / 597 CC Kohler Courage Twin Cam moottori! Isompi 107 cm kaksiteräleikkuri, kahdella tukipyörällä Automaattivaihteisto Valot, mukiteline ym. Luonnonhoito ja metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen kartoitus nielivät metsäorganisaation voimavarat yli vuosikymmeneksi. Tällaiseen hankkeeseen suuri yleisö on helppo osallistaa, koska monen maallikon metsäkuva muodostunee pikatien varsien maisemista. Sama on tapahtumassa myös yleisellä tasolla. Taimilaatikoita aukolle retuuttaessani mielikuvittelin, kuinka metsänomistajaperhe suuntaisi syksyiselle sieniretkelle ja hakkuun jälkiin tutustumaan. Kaadetun metsän sakea alikasvos oli runnoutunut risujen sekaiseksi rääseiköksi. Siltä pohjalta voi rakentaa omaa, näennäisekologista vakaumustaan. Geometrisia linjoja piti välttää myös muualla istutuksissa – tämä tuli ottaa huomioon jo maanmuokkauksessa, jotta viivasuorilta taimiriveiltä olisi vältytty”, Matila kertaa. Niiden yli ei ihan joka paikasta menty. Silloin UPM:llä oli erillisenä palveluna maisemanhoidon suunnittelua, jonka teki ulkopuolinen yrittäjä. ”Päätehakkuista keskustellaan aina silloin tällöin. Tavoitteena on keskittää isonkin leimikon pääpuulajin säästöpuut yhteen kahteen ryhmään, joista tulee hakkuualan maisemaa rikkovia ja pehmentäviä elementtejä”, Oksa selvittää. Oppia haettiin Britanniasta. Hakkuualat jäävät mieleen. Kauniiksi maisemoitu aukko jäisi huomaamatta. Stora Enson linja on samankaltainen. Hän myöntää, että osa metsänomistajista vierastaa vallitsevia metsänkäsittelytapoja. ”Metsityskohteille varattiin aukeaa tilaa ja talojen lähimetsiin neuvottiin istuttamaan koivikoita. MIKKO RIIKILÄ KOMMENTTI Metsänhoitosuosituksissa maisemanhoitoa käsitellään yhdellä sivulla. Lisäksi myös jatkuvan kasvatuksen hakkuut kuuluvat nykyisin keinovalikoimaan. ”Tämä koostuu arkipäiväisistä, usein pienistä asioista. Ohjeena oli muun muassa sijoittaa säästöpuut sopiviin ryhmiin, rinteillä leimikot neuvottiin rajaamaan korkeuskäyrien suuntaisesti. Luonnonhoitoa on 13 sivua. Kun pääkaupunkiseudun perttisalolaiset kertovat olevansa huolissaan metsien monimuotoisuudesta ja hiilinieluista, syy metsätalouden vastustukselle saattaa todellisuudessa olla ärtymys hakkuiden rumentamista maisemista. Palvelun kysyntä jäi vähäiseksi eivätkä maisemanhoitopainotteiset metsäsuunnitelmat ole olleet suosittuja.” Oksan mukaan maisemanhoito otetaan nykyisinkin huomioon, mutta se tapahtuu leimikkokohtaisesti. Ylisuuria mättäitä ja järkyttävän syviä monttuja. Niinpä nykyisissä metsänhoitosuosituksissa maisemanhoitoa käsitellään yhdellä sivulla, luonnonhoidolle on varattu 13 sivua. SA M I KA RP PI N EN TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. Suomeen kutsuttiin asiantuntijaksi maisema-arkkitehti ja metsänhoitaja Simon Bell, joka nykyisin toimii professorina Tarton yliopistossa Virossa. ”Tärkein maisemanhoitokeino on säästöpuuryhmien järkevä sijoittelu. nin metsätalouden maisemanhoidolle olivat pellonmetsitykset, joiden pelättiin muuttavan maalaismaisemia liian rajusti. 52 cm Puristusvoima 7 tonnia Paino 47,50 kg Moottori 2,2 kW / 230V Vuoden takuu 1095 € Tehokas telavetoinen! Sähköstartti! Kaupan päälle tukeva jalusta! norm. Luonnonhoidon osaajia sen sijaan on kymmeniä. Saattaisivat suvun puukaupat jäädä yhteen. Metsänomistajana yritän pitää rehevien metsieni vesakkoa kurissa.” Teiden varsille kauniita aukkoja JUTTUIDEA metsätalouden kauneudesta kirkastui pari vuotta sitten istutustyömaalla Korpilahden perukoilla – rumuuden kautta. Harjanteilla vältettiin jyrkkiä leikkauksia. ”Toistaiseksi niitä on tehty aika vähän.” n LUKIJAKOMMENTTI: ”Kauniissa metsässä on sopivasti valoa, joten metsämarjat tuottavat satoa kenttäkerroksessa ja siellä viihtyvät muutkin kasvit
Kaupan päälle peräkärry! 1790 € Made by MTD! Valmistaja Husqvarna Outdoor Products! RAIVAUSSAHA OLEO MAC 755 MASTER Kaksitahtimoottori 52,5 cm , 2,8 HP/2,1 kW Paino 8,2 kg, Tehoraivuri vaativaan käyttöön Mukavuus valjaat Raivausterä, vesakkoterä ja siimapää Kahden vuoden takuu 259 € MOOTTORISAHA OLEO MAC GS 410CX Moottori 39,0 cm Teho 2,5 HV / 1,8 kW Laipan pituus 16" / 41 cm Microlite Paino 4,2 kg Kahden vuoden takuu Kaupan päälle metsurikypärä ja kombikannu! Eurooppalainen laatutuote! 495 € GLANSPOWER EB650 REPPUPUHALLIN Moottori 63,3 cm / 3,7 HV, 2,7 kW Ilmamäärä 2016 m /h Puhallusnopeus 90 m/s Paino 11,0 kg Ergonominen muotoilu! Vuoden takuu! Todella tehokas puhallusteho! GLANSPOWER EBV260 LEHTIPUHALLIN/IMURI Tehokas 25,4 cm kaksitahtimoottori Paino 4,2 kg Puhallusnopeus 180 km/h Vuoden takuu 139 € 199 € Todella tehokas! 1595 € SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 AUTOTALLI SUNYARD 15 M Mitat (P, L, K): 500x299x232 cm Runko vahvaa sinkittyä terästä Iso kaksiosainen ovi Lisäksi sivussa pienempi käyntiovi Väri vihreä LUMILINKO GLANSPOWER ST651QE Nelitahti 7 HV OHV talvimoottori Työleveys 56 cm 5 vaihdetta + pakki LED-työvalo Säädettävät liukujalakset 599 € 219 € LUMILINKO GLANSPOWER ATLAS STG1170E 13 HV / 375 CC nelitahti talvimoottori Työleveys 71 cm 5 vaihdetta + 2 taakse Sähköja käsistartti Työvalo ja kahvalämmittimet Säädettävät liukujalakset GLANSPOWER HALKAISUKONE LS7T 52 Pöllinpituus max. 680 € 590 € GLANSPOWER POULAN PRO 15,5 HV AJOLEIKKURI Briggs&Stratton 15,5 HV OHV AVS huippumoottori Leveällä 107 cm kaksiteräleikkurilla 6 vaihdetta + pakki Leveät renkaat, takana 20x8", edessä 15x6" Mukiteline Kaupan päälle alkuperäinen kerääjä! Arvo 399 € GLANSPOWER TROY BILT 17 HV AJOLEIKKURI Järeä 17 HV / 597 CC Kohler Courage Twin Cam moottori! Isompi 107 cm kaksiteräleikkuri, kahdella tukipyörällä Automaattivaihteisto Valot, mukiteline ym. WWW.KONE-GLANS.FI 5267_.indd 29 20.10.2017 18.18. Takuu 2+1 vuotta. 52 cm Puristusvoima 7 tonnia Paino 47,50 kg Moottori 2,2 kW / 230V Vuoden takuu 1095 € Tehokas telavetoinen! Sähköstartti! Kaupan päälle tukeva jalusta! norm. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH
Vanhoja ei pitäisi muistella, mutta vielä 1980-luvun lopulla leimikosta, johon metsäfirma joutui rakentamaan talvitien, sai lähes saman hinnan kuin metsätien vieressä olevasta leimikosta. RAHAPUU Hyvin todennäköisesti puukaupoissa hintahaitari kasvaa jo ihan lähitulevaisuudessa. Tuettaisiin kunnossapitoa esimerkiksi 75 eurolla kilometriä kohden vuodessa. Ongelma on, että metsänomistajan on vaikea hahmottaa asiaa. Nykyisistä metsäteistä liian moni on huonosti hoidettu. Eivät ne tiet silloinkaan häävejä olleet, kelirikkoaikoina hiesuvellit pursuilivat tien pintaan ja autoja juuttui kiinni, kun tie oli niin pehmeä. V oitaisiinko lopettaa kokonaan kemeratuet metsäteiden perusparannukseen. Joo-o, mutta jos 2 000 puukuution leimikko olisi ollut hyvien kulkuyhteyksien päässä, hinta olisi voinut olla pari euroa korkeampi. Esimerkiksi kuuden kilometrin metsätielle saisi 1 350 euroa kolmen vuoden välein. Metsänomistaja kilpailuttaa leimikon ja hintaerot ovat aika pieniä. Montakohan euroa puukuutiota kohden tarjousten ero on nykyisin. Puu liikkuu, kestävätkö tiet. Se on aivan liian kallista. Tien penkat kasvavat puskaa ja naarmuttavat autoja. ”Ainahan ne metsäfirmat on puut sieltä pois saaneet, ja jos rikkovat tien, ajavat sinne mursketta ja lanaavat”. Talvella tien runkoon jäävä vesi nostaa routimalla kiviä esiin. O ngelma on siis metsänomistajan ja teollisuuden yhteinen, mutta mitä pitäisi tehdä. 30 MAKASIINI 7 • 2017 30 MAKASIINI 7 • 2017 5270_.indd 30 20.10.2017 17.47. Tuen ehtona on, että tie on asiallisesti hoidettu. Valtion omistamilla sorateillä kunnossapito on valitettavasti ikuisuuskysymys ja muiden kuin metsäteiden hoidon rahoitus on minulle aivan liian vaikea asia. Sopuhinta yhteiskunnalle, 10–15 miljoonaa vuodessa K uluneena kesänä ja syksynä puutavaran ajo alempiasteisella tieverkolla on taas kerran ollut haastavaa. Siis 4 000 euroa. Valtion omistamista teistä lähes kaikki on rakennettu aikana, jolloin kuorma-autot olivat huomattavasti nykyisiä pienempiä. Se on metsäomistajalle huomattavan halpaa peruskorjauksiin verrattuna. Hyvien tieyhteyksien varrella olevista leimikoista maksetaan huomattavasti enemmän kuin huonojen teiden varrelta olevista leimikoista. Sorat on aikanaan lanattu tien reunalle ja sadevedet jäävät tielle. Pidettäisiin metsätiet hyvässä kunnossa. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC ja lisäksi kemeratuki olisi poistettu. Osittain yhteiskunnan kemeravaroilla ja pääosin metsänomistajien maksamilla täydellisillä metsäteiden perusparannuksilla asiaa ei voi hoitaa. Tien tavallisella hoidolla ongelmia ei olisi. Tuki maksettaisiin kolmen vuoden välein byrokratian vähentämiseksi. Mutta miten motivoida toimimattomat tai huonosti toimivat tiekunnat hoitamaan tiet paremmin. Sateiden takia suurin ongelma on teiden kantavuus. Alempiasteisen tieverkon, joilla tarkoitan valtion sorateitä, metsäteitä ja muita yksityisteitä, kantavuus kiinnostaa kovin vähän. Metsänomistajat haluaisivat pienen tuen, maksaisivat pääosan ja tiet pysyisivät kunnossa. Puomia ei saisi laittaa ja tie olisi vapaasti käytettävissä virkistyskäyttöön. H yvin todennäköisesti puukaupoissa hintahaitari kasvaa jo ihan lähitulevaisuudessa. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Jospa lähestyttäisiin ongelmaa metsäteiden kunnossapidon kautta. Tie on kuin mustikkapiirakka, keskeltä pehmeä ja kovat korkeat reunat
Sivu 44 PIKATESTI Terhakka pikkusaha Sivu 35 M IK KO RI IK IL Ä 5271_.indd 31 20.10.2017 17.07. OMA METSÄ METSÄNHOITO 14 kysymystä metsien ilmastoriskeistä Sivu 32 TAIMIKONHOITO Taimikon tuholaiset Sivu 36 TUTKIMUS Ruotsi huolestui metsänjalostuksesta Sivu 38 ALLAKKA Mitä tänään jalkaan Sivu 41 PERINTÖMETSÄ Yhteisen metsän investoinnit Sivu 42 KYSY POIS Miten haapavesakko hävitetään
Sen seurauksena myös Suomen keskilämpötilat nousevat, sademäärät kasvavat, lumipeiteaika lyhenee ja myös routaa on aiempaa vähemmän. 1 Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa ja onko ilmaston lämpeneminen sama asia. 3 Voiko näitä tuhoja laittaa pahemmuusjärjestykseen. llmastonmuutoksella tarkoitetaan maapallon keskilämpötilan ja sademäärän muuttumista ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien, muun muassa hiilidioksidin, noustessa. 32 MAKASIINI 7 • 2017 32 MAKASIINI 7 • 2017 5272_.indd 32 20.10.2017 17.08. Esimerkiksi lehtinunnia on tullut Suomeen meren yli Virosta sopivien ilmavirtausten avittamina. Tulokaslajiksi kutsutaan lajia, joka leviää alueelle luonnollisesti ilman ihmisen apua lähialueilta. Vieraslaji on alueen luontoon alun perin kuulumaton laji, joka ei olisi pystynyt leviämään uudelle elinalueelle omin neuvoin, vaan on tullut esimerkiksi tuontitavaroiden pakkausmateriaalien välityksellä. . 2 Mitkä ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamat pahimmat uhkat Suomen metsille. Jos tässä aletaan ennustaa, niin navakoiden ja kovien tuulten aiheuttamien tuhojen (navakka tuuli 8–13, kova tuuli 14–20 ja myrskytuuli yli 20 metriä sekunnissa) lisääntyminen voisi olla ensimmäinen ja tärkein ajuri. Ilmastomallilaskelmien mukaan ilmasto näyttää muuttuvan enemmän talvella kuin kesällä. Kesäisin kova tuuli ja ukkosmyrskyt kaatavat havuja W IK IM ED IA CO M M O N S ER KK I O KS A N EN / /L U KE M IK KO RI IK IL Ä Ruskomäntypistiäiset syövät neulaset, mutta kestävänä puulajina mänty yleensä selviää siitä, ja seurauksena on vain kasvutappiota. Tässä jutussa ilmastonmuutosta ja -lämpenemistä voi käyttää toistensa synonyymeinä. kt Vierasja tulokaslajit TEKSTI ANNE HELENIUS Pahimmat uhkat ovat metsien lisääntyvät tuuli-, hyönteisja sienituhot sekä kuivuus, josta voi aiheutua myös lisääntyviä metsäpaloja. Kesämyrskyt kaatavat sekä havuettä lehtipuita, mutta syysmyrskyt kurittavat havupuita enemmän. METSÄNHOITO . METSIEN ILMASTORISKEISTÄ Ilmaston lämmetessä metsävahinkoja aiheuttavat myrskyt, tuholaiset ja kuivuus
Tuulituhoista seuraa helposti hyönteistuhoja, joka on seuraavaksi pahin riski. Syysmyrskyt kaatavat erityisesti havupuita ja varsinkin kuusia, joita nykyään viljellään lähes yltiöpäisesti. Lehtipuiden riski kaatua lehdettömään aikaan on havupuita vähäisempi. Saarnenjalosoukko on kuoriainen, joka aiheuttaa toukkana suurta tuhoa syömällä saarnen kuoren alle laajoja toukkakäytäviä. Kovien pakkasten harvetessa mäntypistiäiset sekä havuja lehtinunnat selviävät talvesta paremmin. Kuusi, jota Suomessa nykyään viljellään 2/3 viljelyalasta, on kaikkein alttein tuulituhoille pinnallisen juuristonsa vuoksi. Aasianrunkojäärä on vaaralliseksi kasvintuhoojaksi luokiteltu, lehtipuita vioittava kovakuoriainen, joka on levinnyt Aasiasta Eurooppaan puisten pakkausmateriaalien välityksellä. Koska mänty on kestävä laji, ja ruskopistiäinen syö vain neulaset, se aiheuttaa lähinnä vain kasvutappioita. 5 Miten ilmaston lämpeneminen saa aikaan tuulituhoja. Ruskomäntypistiäiset puolestaan saattavat syödä neulasia laajoilta metsäalueilta, pahimmillaan tuhot ovat voineet meillä olla yli 200 000 hehtaaria kesässä. Ilmatieteilijät ovat myös ennustaneet, että kesäaikaiset ukkosmyrskyt saattavat ilmaston lämmetessä lisääntyä. 6 Kuinka tuulituhoriskiä voi etukäteen pienentää. Kuivuustuhoriskeihin voidaan vaikuttaa metsänuudistamisessa puulajivalinnalla. Tämä aiheuttaa puustolle kuolleisuutta aika nopeasti. Tuulituholle alttiilla alueilla kannattaa viljellä myös muita puulajeja kuin tuulelle ja kirjanpainajatuhoille herkkää kuusta, mikäli kasvupaikka on sopiva. Silloin ne kestävät paremmin tuulta sekä lunta latvuksissa. Toisaalta kirjanpainajatuhot eivät välttämättä leviä kovin laajoille alueille, jos tuhoalueella ja sen ympärillä olevat puut hakataan heti. Munana talvehtiviin mäntypistiäisiin sekä tulokaslajeihin kuuluviin havuja lehtinunniin vaikuttaa enemmän talvilämpötila. Suomessa se voisi elää männyissä. Näin voi käydä jo 2050-luvulla Joensuu–Oulu-akselin eteläpuolella. Ehkä juurikäävän vakavuus kuusella ja männyllä on omaa luokkaansa, koska se heikentää pitkäksi aikaa maaperän puuntuotoskykyä ja edellyttää yleensä puulajin vaihtoa. Varttuneen metsän viereen ei siis tehdä avohakkuuta. Lämpenevässä ilmastossa roudattoman ajan pituus tulee lisääntymään, jolloin kovat tuulet esiintyvät entistä useammin roudattomaan aikaan. 8 Mikä edellä mainituista, Suomessa jo olevista ja ilmaston lämpenemisestä hyötyvistä tuholaisista on pahin. lehtipuita yhtä lailla. Navakoihin ja koviin tuuliin voidaan valmistautua hyvällä metsänhoidolla. Hoidetaan taimikot ja harvennetaan nuoret kasvatusmetsät ajallaan, jolloin puiden järeyskehitys lähtee hyvin liikkeelle. Puut kaatuvat talvimyrskyissä helpommin, jos routa ei ole ankkuroimassa juuria tiukasti maaperään. Kovat tuulet ja myrskyt METSIEN ILMASTORISKEISTÄ lisäävät tuulenkaatoja, jolloin erityisesti kirjanpainajille syntyy ravintoa ja elintilaa. Sienitaudeista esimerkiksi juurikäävän itiöintiaika sekä rihmaston kasvuaika pitenevät talvien lyhentyessä, joten se todennäköisesti edistää juurikäävän leviämistä Suomessa. 33 MAKASIINI 7 • 2017 33 MAKASIINI 7 • 2017 5272_.indd 33 20.10.2017 17.08. Kirjanpainajasta tekee pelätyn se, että se pystyy tappamaan puita ja lisäksi se kuljettaa mukanaan puun sinistäjäsieniä, jotka romahduttavat puutavaran arvon. Otollisissa olosuhteissa kirjanpainajaemot voivat tehdä loppukesästä sisarussukupolven. Aika vaikea niitä on järjestykseen laittaa, koska tuhoalueiden koko ja tuhon kokonaisvaltaisuus vaihtelevat. Myös vieraslaji, lehtipuita tuhoava aasianrunkojäärä voisi menestyä paremmin, kun ilmasto lämpenee ja talvet lauhtuvat. Riskiä voi pienentää myös siten, että hakkuita tehdessä ei luoda kovin suuria korkeuseroja naapurikuvioiden välillä. Toisaalta puiden kuivuustuhotkin lisäävät kirjanpainajatuhoriskiä. 4 Miten nämä tuhot ovat yhteydessä toisiinsa. Jos on tuulituhoja, metsiin jäävä korjaamaton puutavara lisää erityisesti kirjanpainajatuhoriskiä. Kun ilmastonmuutos etenee, Etelä-Suomessa ei ole routaa joka vuosi. Havuja lehtinunnat eivät vielä ole Suomessa aiheuttaneet laajamittaista tuhoa, mutta yleistyessään ne voisivat aiheuttaa laajoja tuhoja syömällä puista kaikki neulaset ja lehdet. Kaikkien muiden tuholaisten jälkeen metsän voi istuttaa uudestaan samalla puulajilla, mutta lahottava juurikääpä esiintyy myös seuraavassa sukupolvessa. Tuhoriski lisääntyy monin tavoin. ER KK I O KS A N EN / /L U KE VI LL E W EL LI N G / EV IR A D AV ID CA PP A ER T / M IC H IG A N ST AT E JY RK I TO M M IN EN / EV IR A Viattomalta näyttävä, vain millin mittainen sukkulamato mäntyankeroinen on vaarallinen, havupuissa elävä kasvintuhooja. 7 Miten ilmaston lämpeneminen lisää hyönteisja sienituhoja. Kun kesän aikana kertyvä lämpösumma kasvaa, alkukesästä syntyneet kirjanpainajat voivat tehdä ennen syksyn tuloa toisen sukupolven
Evira on löytänyt sitä meiltä jo yli 50 kertaa hakkeesta ja pakkausmateriaaleista, mutta ei onneksi vielä maastosta. Apua voi kysyä myös metsänhoitoyhdistyksiltä, Metsäkeskukselta tai Eviralta. Se on pieni sukkulamato, joka erityisesti Japanissa on ehtinyt aiheuttaa isoja tuhoja männiköille. Juttua varten on haastateltu metsänhoitotieteen professoria Heli Peltolaa Itä-Suomen yliopistosta sekä Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijaa ja metsätuhohyönteisasiantuntijaa Heli Viiriä. Kun ilmasto lämpenee, kasvukauden aikainen sademäärä lisääntyy vähemmän kuin talvikuukausina. Koska lumet alkavat sulaa aikaisemmin, myös kevätaikainen kuivuus voi lisääntyä. Ilmastoriskeihin kannattaa sopeutua vähittäin. Näky, joka pelottaa metsänomistajaa: kirjanpainajien leviämisen omaan metsään huomaa yleensä vasta pystyyn kuolevista kuusista. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea! 5272_.indd 34 20.10.2017 17.08. Viimeaikaisten ennusteiden mukaan lämpötila saattaa Suomessa nousta pari astetta vuoteen 2050 mennessä. Jos mäntyankeroinen löytyy maastosta tai metsästä, sen jälkeen kaikki Suomesta vietävä havupuutavara on EU-säännösten mukaisesti lämpökäsiteltävä. 13 Miten ilmaston lämpeneminen lisää kuivuutta ja sen aiheuttamia tuhoja. 9 Millaisia uusia tuholaisia ilmaston lämpeneminen on tuomassa Suomeen. Lehtipuita tuhoavaa aasianrunkojäärää löytyi pari vuotta sitten Vantaan Itä-Hakkilasta, ja yksi kuollut yksilö on löydetty Lappeenrannasta. Suomessa lämpökäsittely todennäköisimmin tultaisiin tekemään kunnolla, ja se on suomalaisilla työvoimakustannuksilla todella kallista. Hyönteiset ovat todennäköisesti tulleet maahan Aasiasta rahdattujen tuontitavaroiden puisissa pakkausmateriaaleissa. 12 Miten metsänomistajan pitää toimia, jos löytää maastosta epäilyksiä herättävän hyönteisen. Saarnenjalosoukko puolestaan on kuoriainen, joka käytännössä tappaa kaikki saarnet. On laskettu, että se on maailmalla ehtinyt tappaa jo kahdeksan miljardia saarnea. Sen taloudellinen vaikutus suomalaiselle mekaaniselle metsäteollisuudelle on järkyttävän suuri, käytännössä kilpailukykymme tällä alalla häviää yhdessä yössä. Kuivuustuhoihin voi vaikuttaa puulajivalinnalla. Sitä on löytynyt jo Moskovan lähistöltä, nyt sen pelätään leviävän myös Suomeen. Tunnistamiseen löytyy hyviä ohjeita esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen Metinfo-sivustolta. Tuolloin kuivuustuhot alkavat näkyä jo Etelä-Suomessa. Hyönteinen kannattaa laittaa purkkiin ja pyrkiä määrittämään laji itse vaikkapa internetin tai metsäammattilaisen avustuksella. Metsissä pitäisi käydä ainakin kerran kesässä katsomassa, mitä sinne kuuluu. Sitä mukaa kuin olosuhteet muuttuvat, myös metsänhoitoa muutetaan niin, että riskit otetaan huomioon. Haasteena on sekin, että vaikka kaiken Suomeen tuotavan havupuutavaran pitäisi olla lämpökäsiteltyä, niin käytännössä lämpökäsittelytodistuksia väärennetään tai käsittelyä ei ole tehty riittävän tehokkaasti. Sekin leviää tuontitavaroiden puisen pakkausmateriaalin ja hakkeen mukana. Myös metsäpaloriski voi kasvaa kuivuuden lisääntyessä. 10 Mitä tapahtuu, jos mäntyankeroinen löytyy Suomessa maastosta. ER KK I O KS A N EN /L U KE Metsän ammattilainen välittää. Rehevämmillä ja kosteammilla kasvupaikoilla pitäisi suosia kuusta ja koivua, mänty sopii luontaisesti karummille kasvupaikoille. Jos aasianrunkojäärää tavataan metsistä, ympäriltä hakataan paljaaksi laaja turvavyöhyke, koska kyseessä on EU:ssa valvottava karanteenilaji. Olennaista on, että metsänomistajat olisivat kiinnostuneita metsiensä terveydestä ja kunnosta. Olemme kansainvälisen kaupan armoilla, joten me emme voi kuin odottaa, mitä tulee seuraavaksi, ja ryhtyä sen jälkeen tarvittaviin toimenpiteisiin, esimerkiksi suojavyöhykehakkuisiin. Tarkkailussa on lisäksi mäntyankeroinen, joka myös on EU:ssa karanteenilaji. 11 Voiko vieraslajien tuloa yrittää estää. Lämpenevä ilmasto heikentää lumipeitettä erityisesti Etelä-Suomessa. 14 Mitä muuta metsänomistaja voi tehdä suojautuakseen erilaisilta ilmastoriskeiltä. Jos itse ei pääse tarkastusreissulle, niin voi pyytää esimerkiksi metsäammattilaista hoitamaan käynti metsässä. Tämä aiheuttaa kesäaikaista kuivuutta, sillä ilmaston lämpenemisen myötä haihdunta lisääntyy sekä maan pinnalta että puiden latvuksista
Sylinteritilavuus 35,7 cm3 . Dolmarin sahauutuus osoittautui sähäkäksi peliksi. Koska saha on keveytensä ja kierrosherkkyytensä lisäksi tasapainoinen, se on mukava peli rankametsään ja ensiharvennuksilla. Suorituskyvyltään pikkusaha on luokkansa kakkonen. Erehdyimme. Parhaimmillaan kierroslukumittari näytti 14 500 kierrosta minuutissa. Teräketju 3/8-jaolla . Kiekkosahauksessa se pätki kolme kiekkoa läpimitaltaan 16-senttisestä tuoreesta kuusesta keskimäärin 12 sekunnissa. Uudet, elektronisella moottorin ohjausjärjestelmällä varustetut MS 201 -sahat ovat selvästi edeltäjiään tehokkaampia, joten emme toki väitä, että Dolmar päihittäisi kevytsahasarjan valtiaan. Pikku-Dolmar on kevyt ja tasapainoinen, joten sillä on näppärä karsia puuta. Teräöljysäiliö 0,26 litraa . Vetolenkin leveys 1,3 mm . Vertailusahana ollut, ensimmäisen sukupolven Stihl MS 201 suoriutui samasta urakasta 14 sekunnissa. Rankametsään tai ensiharvennuksille Ennakko-odotuksemme oli, että uutukainen olisi ihan kiva ja siisti mökkiläisen tai omakotiasujan saha, jolla nipin napin saa polttopuunsa poikki. Hinta 349 euroa . Suorituskyvyllään ja käsiteltävyydellään se on joka tapauksessa tämän painoja kokoluokan moottorisahojen kakkonen. Valmistajan lupaus on tuhat kierrosta alempi. PIKATESTI TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ ASIANTUNTIJA RISTO MYKKÄNEN D olmar PS-352 -uutuusmalli on merkin ensimmäinen kevyen sarjan saha, jossa on hiilivetypäästöjä alentava ja moottorin vääntöä parantava ilmahuuhtelumoottori. Oma mittaus 14 500 rpm . Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea! 35 MAKASIINI 7 • 2017 5272_.indd 35 19.10.2017 15.36. Leikkuutehostaan Dolmar antoi vankan näytön. Polttoainesäiliö 0,31 litraa . Pyyhkäisykarsinta sujuu jouhevasti ja leikkuuteho riittää läpimitaltaan 10–20-senttisten puiden kaatoon ja katkontaan. Moottorin sylinteritilavuus on samaa kokoluokkaa kuin Stihlin maineikkaassa MS 201 -mallissa, joka on hallinnut kevytsahojen sarjaa suvereenisti. Esimerkiksi Husqvarnalla ei ole tarjota kevytsahasarjaan vastaavaa konetta. Toisin kuin kilpailija-Stihlissä, Dolmarin moottorin sylinteri on pystyasennossa, joten muovirunkoisen sahan rakenne on perinteinen. Painoltaan Dolmar asettuu samaan haarukkaan kuin pikku-Stihl. Pikkusaha osoittautui kierrosherkäksi ja kokoisekseen tehokkaasti puuta purevaksi Iloisimmin yllättyy, kun vähiten odottaa. Valmistusmaa Kiina *paino ilman terälaitetta, tankit tyhjinä Pikku-Dolmar löi ällikällä laitteeksi. PLUSSAT JA MIINUKSET + Kierrosherkkyys + Suorituskyky + Hyvä käsiteltävyys – Muovirunko – Harva huoltoverkosto Metsän ammattilainen välittää. Paino 4,2 kg* . Ilmoitetut huippukierrokset 13 500 rpm . Laippa 14 tuumaa . Teho 1,7 kW . DOLMAR PS-352
Tuholaisten, kuten sienten ja hyönteisten, elämä riippuu säistä, ja toisaalta sääolot vaikuttavat myös puiden puolustuskykyyn”, Uotila sanoo. Juurikääpäriskin vuoksi havupuutaimikoiden harvennus kannattaa tehdä kylmään vuodenaikaan. Lähteenä käytetty myös Metsätuhot-kirjaa, Metsäkustannus 2015 Taimet voivat vioittua tai kuolla monesta syystä. Sienitaudit eivät yleensä tapa taimia, mutta niiden aiheuttamat neulastuhot hidastavat nuorten puiden kasvua. metsälehti.fi Katso video Sää on monen taimituhon taustalla. Kasvuja laatutappiota Luonnonvarakeskuksen tuoreimman metsätuhoraportin mukaan metsikköjen laatua alentavien tuhojen määrä pieneni viime vuonna hiukan aiemmasta. Miten torjua tuhoja taimikossa. RAIVAA mäntyjä pidemmät lehtipuutaimet pois mäntytaimikoista hirvituhojen vähentämiseksi. Uotilan mukaan pienen taimen syöntijäljestä voi olla vaikeata erottaa, onko kyseessä ollut peura, hirvi, myyrä vai metsäkanalintu. ISTUTUSTAIMIEN käsittely torjuntaaineella ja maanmuokkaus auttavat tukkimiehentäitä vastaan. TAIMIKONHOITOKOULU OSA 7 TAIMIKON TUHOLAISET Hirvet ruokailevat mäntytaimikossa www. ”Myyrät tekevät tuhoa isoillakin aloilla sinä vuonna, kun niitä on paljon.” Tänä talvena myyrätuhoja on ennustettu etenkin Pohjois-Karjalaan ja Savoon. Näin kasvavaan taimikkoon syntyy laatutappiota. Tuhoja ei voi ehkäistä kokonaan taimikoiden hoitamisella, mutta raivauksen ansiosta tilaa saaneet ja hyvässä kunnossa kasvavat taimet kestävät usein tuhoja paremmin kuin hoitamattomat taimipöheiköt. Täydellistä tuhoa taimikoissa syntyy onneksi harvoin. Eläinja tautituhojen lisäksi sää koettelee taimia. Sienistä taimien tappamiseen pystyvät ainakin männynversosurma ja männynjuurikääpä. Hirven syömätuhoihin ei myönnetä vakuutusta, vaan korvauksia maksaa valtio. TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ O min käsin istutettujen taimien tuhoutuminen tai vioittuminen kuuluu metsänomistamisen ikäviin puoliin. Uotilan mukaan sateisuus näyttää lisänneen taimiin vikoja aiheuttavien sienituhojen, kuten juuri suopursuruosteen, yleisyyttä. Tiheät valkohäntäpeurakannat haittaavat paikallisesti männynviljelyä. Varsinkin pienet havupuuntaimet voivat toipua myyrätuhosta hyvin itsekseen. ”Myös kuusentuomiruoste on ollut yleinen. ”Tukkimiehentäi aiheuttaa tuhoa pienille taimille, hirvi tavallisesti hieman suuremmille.” Tukkimiehentäi syö kuorta taimen varren ympäriltä. ”Sääolot ovat olleet sellaiset, että versosurmaa voi esiintyä ensi vuonna.” Myyrätuhot vaihtelevat Taimikon syöntituhoja voi hirven tai tukkimiehentäin ohella aiheuttaa jokin muu hirvieläin, myyrä tai metsäkanalintu. Lisääntyvissä määrin tuhoja olivat kuitenkin tuottaneet hirvet ja kuusten neulasia kellastuttava sienitauti kuusensuopursuruoste. Taimikkotuhoihin voi osin varautua metsävakuutuksella. HARVENNA havupuutaimikot, kun lämpötila on öisin alle nollan ja päivisin alle viiden plusasteen. Sitä voi kysyä Riistakeskuksesta. Yleisimpiä taimikkotuhojen aiheuttajia ovat tukkimiehentäi ja hirvi, kertoo Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäaseman johtaja Antti Uotila. Uotilan mukaan pitkään jatkuva aurinkoinen ja kylmä kevätsää aiheuttaa taimia kuivattavaa kevätahavaa. ”Sää on monen taimituhon taustalla. Ne syövät taimen juuristoa puun tyvestä lähtien. Vakuuttaminen on aina varautumista riskiin, joka voi toteutua tai jäädä toteutumatta. Hyönteisistä pienille taimille tuhoja tuottavat männynja kuusennilurit. Taimikon tuholaiset 36 MAKASIINI 7 • 2017 5275_.indd 36 19.10.2017 14.46. Taimikkotuhot eivät yleensä vie kaikkia puita”, Uotila sanoo. Myyrä syö taimia lumen alla, mutta taimesta näkee usein vasta keskikesällä, selviääkö se vioituksesta. Näin ehkäiset juurikääpää. ”Ja alkukesästä esiintyy aina jossain päin Suomea kuusentaimien hallatuhoja.” Kannattaako vakuuttaa. AINOA tutkimuksilla toimivaksi todettu hirvikarkote on Trico-lampaanrasva. Hirvi syö taimien neulasia sekä lehtiä, katkoo puiden latvoja ja järsii puiden kuorta. ”Jos metsätilalla on pelkästään taimikkoa, en vakuuttaisi sitä. Pistiäiset aiheuttavat taimikoissa neulastuhoja, mutta tuhot ovat paikallisia ja niiden esiintymisväli on pitkä. Se voi olla taloudellisesti pahempi tuhotekijä taimikoissa kuin miltä tuho päällepäin näyttää.” Tuomiruoste voi vioittaa kuusentaimen latvakasvainta ja aiheuttaa ranganvaihtoja. TAIMIEN muoviset runkosuojat suojaavat myyriltä
Havupuuntaimet käsitellään tukkimiehentäin torjunta-aineella jo taimitarhalla. 7. Metsälehti Makasiinin taimikonhoitoa käsittelevä juttusarja jatkuu koko vuoden. raivauskerta Makasiini 7: Tuhot ja tuhojen ehkäisy Makasiini 8: Erikoistapaukset AIEMMAT OSAT LÖYDÄT OSOITTEESTA WWW.METSÄLEHTI.FI 1. 37 MAKASIINI 7 • 2017 5275_.indd 37 19.10.2017 14.46. Kuusentaimen latvakasvain on kuollut mahdollisesti versosurman vaikutuksesta. Kanalintukannat ovat romahtaneet. raivauskerta Makasiini 4: Lehtipuusekoitus ja luonnonhoito Makasiini 5: Jätettävän puun valinta Makasiini 6: Taimikon 2. Männynneulaset kellastuvat syksyllä normaalin vuosirytmin johdosta. 2. 2. Puut jäävät henkiin isossa osassa taimituhoista, mutta taimikoihin tulee kasvuja laatutappioita. M IK KO RI IK IL Ä SH U TT ER ST O CK IM AG ES SH U TT ER ST O CK IM AG ES 1. 5. 3. Metsojen laajat syöntituhot ovat taimikoissa epätodennäköisiä 5. 8. ”Ruskaa” ei pidä sekoittaa neulasia ja silmuja tappaviin sienitauteihin. 6. 4. Halla tuhoaa kuusentaimien tuoreet vuosikasvaimet ja hidastaa puun kasvua. 4. Hirvi tuottaa eniten vahinkoa männylle katkomalla sen päärangan. 7. 6. Kirjanpainajien ”porausjälkiä” kaatuneen kuusen rungolla. Myyrätuhojen riski on ensi talvena korkea Pohjois-Karjalassa ja Savossa. 3. 8. Makasiini 2: Välineet ja kustannukset Makasiini 3: Taimikonhoidon aikataulu ja 1. Kaarnakuoriaiset eivät juuri tee tuhoa taimikoissa, vaan viihtyvät järeämmässä puustossa
Lähes kaikki palot ovat olleet ihmisen aiheuttamia – vain aniharvan syynä on ollut salaman kaltainen luonnonilmiö. Kasvullisen lisäyksen yleistymisestä Kärkkäinen ei ole kovin huolissaan. Sinitiaisten persoonallisuus muuttuu lintujen kasvaessa poikasista aikuisiksi sekä aikuisten lintujen vanhetessa, selviää Turun yliopiston tohtorikoulutettavan Barbara Classin väitöstutkimuksesta. Kärkkäinen ennakoi metsänomistajakunnan monipuolistumisen takaavan, että metsäpuiden geeniperimä säilyy monimuotoisena. Samaa kloonia olevat puut ovat perimältään samanlaisia ja siten yhtä kestäviä tai arkoja esimerkiksi taudeille ja tuholaisille. Viime vuonna pelkästään yhden viikon aikana maassa paloi yli 100 000 hehtaaria metsää. Jalostustoiminta on hänen mukaansa molemmissa maissa nuorta. EU:ssa on tiukat säädökset kloonien käytöstä ja Suomessa metsänjalostusta seurataan ja ohjataan metsänjalostuksen ja siemenhuollon neuvottelukunnassa sekä geenivaraneuvottelukunnassa. Metsäpaloista ympärivuotisia TU RU N YL IO PI ST O 38 MAKASIINI 7 • 2017 38 MAKASIINI 7 • 2017 5276_.indd 38 19.10.2017 17.24. Metsänjalostus on Suomessa lähes yhtä pitkällä kuin Ruotsissa. ”Niillä sinitiaisnaarailla, jotka olivat vähemmän stressaantuneita käsittelyn aikana, oli paremmat mahdollisuudet säilyä elossa vuodesta toiseen”, hän kertoo. Aikuisten lintujen aggressiivisuus vähenee vanhenemisen myötä”, Class sanoo. Metsäpalot ovat myös muuttuneet ympärivuotiseksi vitsaukseksi, kertoo Euroopan komission tiedeja tietopalvelu JRC:n tuore tutkimusraportti. Jotkut haluavat tosissaan tehoja metsästään, jotkut haluavat pitää metsänsä luontaisina. ”Suomessa käytännössä kaikki metsänviljelymateriaali tuotetaan suvullisesti siemenviljelyksillä. Esimerkiksi Portugali on kärsinyt viime ja tänä vuonna ennätyksellisistä metsäpaloista. Euroopassa on tänä vuonna tuhoutunut tulipaloissa yli 700 000 hehtaaria maastoa ja metsää, mikä tekee vuodesta yhden kaikkien aikojen pahimmista. SA M I KA RP PI N EN Ruotsissa pelätään metsänjalostuksen vähentävän puiden perinnöllistä vaihtelua. ”Tulevaisuudessa ei ole enää yhtä metsäkuvaa, vaan on monenlaisia metsiä. Kun siemenviljelyssiemenen geneettistä muuntelua on verrattu luonnonmetsän geneettiseen muunteluun, ei eroa juuri ole havaittu”, Kärkkäinen sanoo. Tuskin kasvullisesti lisätyt taimet joka paikkaan leviävät.” SYYTÄ HUOLEEN. Lisäksi kansainvälisissä tutkimushankkeissa kehitetään menetelmiä metsäpuiden geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. ”Poikasen ja aikuisen linnun persoonallisuudet eroavat toisistaan. Suomessa se alkoi 1950-luvulla laadukkaiden puuyksilöiden, pluspuiden, valinnalla ja on nyt edennyt näiden jälkeläisten testaukseen. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Katri Kärkkäisen mukaan ei. Class pyydysti rengastettuja sinitiaisia useana vuotena lisääntymiskauden aikana ja mittasi lintujen käyttäytymistä pitämällä niitä muutaman minuutin kädellään. Hiljan julkaisemassaan raportissa Skogsstyrelsen varoittaa, että metsänjalostus saattaa vähentää metsäpuiden perinnöllistä vaihtelua ja tehdä puista haavoittuvampia sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksille että hyönteisja sienituhoille. Kasvullinen lisäys tarkoittaa laadukkaiden puuyksilöiden kloonausta eli monistamista. Metsänomistajat avainasemassa Metsäpuiden kasvullisen lisäyksen yleistyessä tilanne on Kärkkäisen mukaan toinen. Ikä muuttaa sinitiaisenkin persoonallisuutta Euroopan metsäpalokaudet ovat pitenemässä ja muuttumassa entistä kiihkeämmiksi. LIINA KJELLBERG RUOTSIN metsäviranomainen Skogsstyrelsen on huolissaan metsänjalostuksen vaikutuksista. Pitäisikö sen vaikutuksista olla huolissaan. TUTKITTUA Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan suomalaisista kuusentaimista 67 prosenttia ja männyntaimista 77 prosenttia sai vuonna 2016 alkunsa jalostetusta siemenestä
Elämässä mukana – Stora Enso www.storaensometsa.fi Millaiset puukaupat sinä haluat tehdä. Metsänomistajien tarpeet ovat erilaisia, myös puukauppatulojen osalta. 5277_.indd 39 19.10.2017 11.34. Tai vaihtoehtoisesti voit jättää rahat tutulle Tähtitilille ® kiinteällä 3 % korolla tuottoa kasvamaan. Päätöksen voit tehdä helposti ja vaivatta samalla kun sovit täydenpalvelun puukaupasta metsäasiantuntijasi kanssa. Toinen haluaa puukaupparahat käyttöönsä nopeasti, toinen arvostaa hyvää tuottoa. Hän kertoo sinulle lisää vaihtoehdoista. Stora Enson uudella Puukaupparahoituksella saat puukauppatulot käyttöösi jopa 5 päivässä
Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 5274_.indd 40 19.10.2017 11.31. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa
Rakennelma jatkuu ylöspäin ohuilla rimppakintuilla. Housunpunttien kanssa on temppuilemista, ne pitäisi laittaa kuminauhalla kiinni kengänMitä tänään jalkaan. Hakkuulle laitan yleensä toiset turvasaappaani, toiset otan mukaan vaihtojalkineiksi. Mukavat ovat ja kevyet, mutta kestävät vesikeliä vain jonkin aikaa. nauhoihin. METSÄLÄISEN ALLAKKA Huolehdi jaloistasi jalkineet joka kelille puhtaat sukat jalkaan 41 MAKASIINI 7 • 2017 41 MAKASIINI 7 • 2017 5269_.indd 41 19.10.2017 17.26. Kokemuksen ja intuition perusteelK eskikokoiseen vartalooni luoja on rakentanut pitkät ja leveät jalkapohjat, joissa on jonkinlainen seularakenne. Satunnaisesti muutama pari voi olla hetken kaapin hyllyllä. Kun sitten työ ja elämäntapa edellyttävät jokapäiväistä ja pitkäkestoista ulkoilua, pitää tarkoin miettiä kulloisenkin päivän jalkineet. Pari ohutta sukkaa niihin mahtuu, eli kovilla pakkasilla kengät jäävät hyllyyn. Turvasaappaat rikkoutuvat useimmiten jostain kohtaa vartta, mutta risatkin kelpaavat vielä moneen tallusteluun ja autoon varasaappaiksi – reikä umpeen teipattuna. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Sukkia on lukematon määrä ja muutamat flanelliset jalkarätit. Mukavuudenhalu ja turhamaisuus estävät tai haittaavat toimintaa kylmänhikisillä jaloilla, joten sukkienkin kanssa on aika pelinpitoa. Kaksia notkeita käytän jatkuvasti, yhdet kankeammat sontasaappaat laitan ruohon raivuulle ja taimikonperkaukseen. Varpaat kun ovat kovin palelevaiset. Eikä kun kuivat sukat ja toiset saappaat jalkaan, niin taas työ maistuu. Kahdet ohuthuopaisemmat ja kevyemmät omistan sekä yhdet paksut ja kankeat pakkassaappaat. Kolmet täysvillaiset sukat kun vetäisen jalkaani, niin eiköhän tarkene. Jalkojen hikoamisen lisäksi nykysaappaiden vedenpitokyky on niin ja näin, eli puoliinpäiviin mennessä jaloissa alkaa tuntua ikävä nihkeys. Niitä lojuu muutamat eri paikoissa, ne on helppo potkaista jalkaan kotiverstaalle tai ulkosaunaan mennessä. Sitten on vielä yhdet arkikengät ja kolmet erisorttiset pyhäkengät – sieviltä näyttävät nilkkurit, mustat ja vaaleat pikkukengät. Koska työ johtaa usein metsään, sinne on varattuna kolmet kesäkumisaappaat. Toki minulla on vedenpitävät turvamaiharitkin, mutta käytän niitä lähinnä kuivemmilla keleillä ja kovemmilla mailla. Rapsakoilla pikkupakkasilla käytän vuoroin kaksia nahkahuopasaappaita, niillä tulee lähdettyä kylänmaihinkin. Hikeä nimittäin pukkaa kelillä kuin kelillä. Aika usein alla on ohuet ja mukavat nilkkasukat, päällä hiukan vahvemmat. Ja kyllä maiharitkin kastuvat, kuivuminen vaan on pidempi juttu. S ulan maan aikaan käytän kotipiirin töissä usein työmaihareita tai matalia työkenkiä, joissa on naulaturvat ja kärkivahvikkeet. Jos jalkine rikkuu varresta, katkaisun jälkeen saan niistä kätevät avokkaat. Syksyn viiletessä ja hirvipassien koittaessa siirryn huopakumisaappaisiin. TU U LI KK I SI RO LA la nappaan joka aamu jonkin yhdistelmän jalkaani. Koko on 45, mutta haju vastaa vähintään neljäseiskaa. E ikä siinä kaikki. P arhaina päivinä työvaatetilan lämpimällä lattialla lojuu viitisentoista paria työjalkineita. Niitä kyllä kadehdin, jotka yksillä sukilla ja harvoilla jalkineilla pärjäävät läpi vuoden. Raivuulla ne kyllä ovat ketterät. Toisaalta arvaan, että kyllä minun jaloillani on olo mukavampi. Kolmet tällaiset ovat rivissä tänään
Edellä viittaukset sopimuksiin tarkoittavat yhteishallintosopimusta, joka voidaan laatia kuolinpesässä ja yhtymässä. Kunnostusojitus tekee metsästä terveemmän ja lisää sen arvokasvua, sillä vahvoista juurista T yypillisiä tapoja omistaa metsää yhdessä ovat kuolinpesä, yhtymä ja yhteismetsä. Niinpä metsää omistavaa kuolinpesää ei voi laajentaa hankkimalla osakkaiden omin varoin lisää metsää. Myöskään perukirjassa todettuja perintöosuuksia ei voida muuttaa osakkaiden sijoituksin. Metsän omistusoikeus jakautuu yhteisomistajille heidän omistamiensa murto-osien mukaan. Kunnostusojitus tekee metsästä terveemmän ja lisää sen arvokasvua, sillä vahvoista juurista kasvanut tukkipuu on kolme kertaa kuitupuuta arvokkaampaa. Näitä velkoja ja niistä aiheutuneita korkoja ei käsitellä yhtymän verotuksessa, vaan korot vähennetään velkaa ottaneiden osakkaiden pääomatuloista tulonhankkimisvelan korkoina. Myöskään yhtymä ei ole oikeushenkilö. Se ei ole niin sanottu oikeushenkilö. Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki, 28.2 § Kiinteistöä hoitavana yhteisomistajana pidetään sellaista yhteisomistajaa, joka on: 1) perintökaaren (40/1965) 24 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa sopimuksessa sovittu kiinteistön hoitajaksi; 2) yhteisomistajien tekemällä sopimuksella määritelty toimimaan tässä laissa tarkoitettuna kiinteistöä hoitavana yhteisomistajana; tai 3) kiinteistöllä asuva yhteisomistaja, jos 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua sopimusta ei ole tehty. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA 42 MAKASIINI 7 • 2017 5262_.indd 42 19.10.2017 14.50. Osakaskunnan lakisääteisenä tehtävänä on kestävän metsätalouden harjoittaminen osakkaiden hyväksi. Kuolinpesä on luonteeltaan tilapäinen yhteenliittymä, jonka tarkoitus on yhteisesti hallita perintönä saatua omaisuutta eli jäämistöä. Siksi kaikki taloudellinen toiminta on säädetty osakkaiden yhteisin päätöksin tehtäväksi. Kuolinpesässä koneet ja laitteet kuuluvat YHTEISEN METSÄN INVESTOINNIT Jos yhteisomistuksessa oleville tiloille hankitaan kalustoa, lisähehtaareja tai tehdään vaikka tie, kannattaa muistaa seuraavat asiat. Metsätaloutta harjoitettaessa voi tulla tarve hankkia kalustoa esimerkiksi hankintahakkuita varten. Päätökset on tehtävä kaikkien osakkaiden suostumuksella, jos ei muuta ole sovittu. Mutta jos yhtymän osakkaana on yhtiö, osakkaat saavat rahoitustukea vain, mikäli he omistavat vähintään 50 prosenttia metsäyhtymästä. Näin ollen kuolinpesän ensisijaisena tarkoituksena ei voi olla metsätalouden kasvuhakuinen, pitkäjänteinen harjoittaminen. Sama määräys luonnollisten henkilöiden omistusosuudesta koskee myös yhteismetsiä. Millaiset kasvumahdollisuudet metsälläsi on. Anna OTSO:n turvata metsäsi kasvuolot: www.otso.fi D a d d y F in la n d metsälläsi on. Yhtymän toimintaa ohjaa laki eräistä yhteisomistussuhteista (180/1958). Metsän vesitalouden kunnostus lisää metsän taloudellista tuottoa merkittävästi. Metsän vesitalouden kunnostus lisää metsän taloudellista tuottoa merkittävästi. Ennen isojen investointien tekemistä suosittelen kuolinpesän omistusjärjestelyä. Kuolinpesät ja sellaiset yhtymät, joiden osakkaana on vain luonnollisia henkilöitä, voivat saada tukea muun muassa tieja ojitushankkeisiin. Metsäyhtymä ei voi omissa nimissään ottaa velkaa investointeihin eikä mihinkään muuhunkaan tarkoitukseen. Yhteismetsä on oikeushenkilö Yhteismetsä on yhteismetsälailla (109/2003) säädetty metsänomistusmuoto, jossa osakkaat yhdessä muodostavat osakaskunnan. Kemeralaki antaa kuolinpesille ja yhtymille mahdollisuuden poiketa yksimielisyysvaatimuksesta. Velka on aina osakkaan henkilökohtaista velkaa. Yhtymässä omistetaan yhteenliittymänä Metsäyhtymässä osakkaat omistavat yhteenliittymänä kiinteistön, jolla he harjoittavat yhteisesti metsätaloutta. Jos yhteismetsän osuuksista yli 50 prosenttia on muiden kuin luonnollisten henkilöiden hallussa, ei yhteismetsä ole oikeutettu saamaan kemeratukea. Yhteisomistuksen muodosta riippuu, kenelle kalusto kuuluu. Rahoitustuen puuttuminen ei tietenkään ole este investoinneille, jos rahoitus muutoin järjestyy. Esimerkiksi tieja ojahankkeeseen voidaan ryhtyä, jos vähintään neljäsosan omistavat osakkaat tai osakas, metsäkiinteistöä hoitavat mukaan lukien, hakevat tukea ja sitoutuvat maksamaan omarahoitusosuuden. Kenelle kalusto kuuluu. Kemerassa rajoituksia Yhteisomistus vaikuttaa kemeratukien saantiin. Jäämistön hallinta tarkoittaa muun muassa sitä, että kuolinpesään ei voi tuoda varoja sen ulkopuolelta, ei esimerkiksi osakkaiden sijoituksia. Käytännössä metsänhoitoa rahoitetaan ja juoksevia kuluja maksetaan osakkaiden omista varoista, jos kuolinpesällä ei ole tuloja. Kuolinpesän toiminnasta säädetään perintökaaressa (40/1965). Osakaskunta on oikeushenkilö, jota edustavat nimenkirjoitusoikeuden haltijat
Jos kalusto halutaan siirtää yhteismetsän osakaskunnalle ja siten huomioon otettavaksi yhteismetsän verotuksessa, on suositeltavaa tehdä siitä kaluston omistajan ja osakaskunnan välinen kauppa. Millaiset kasvumahdollisuudet metsälläsi on. Kunnostusojitus tekee metsästä terveemmän ja lisää sen arvokasvua, sillä vahvoista juurista jäämistöön, jos ne on hankittu kuolinpesän yhteisin varoin. Yhtymä on verotuksellinen laskentayksikkö. Siinä kaikki yhteisen metsätalouden harjoittamiseen liittyvät verovähennysoikeudet otetaan huomioon riippumatta siitä, miten ne on rahoitettu. Kuolinpesä on itsenäinen verovelvollinen ja siksi kuolinpesän verovähennysoikeuksia ei saa sekoittaa osakkaan verovähennysoikeuksiin. Osakkaat voivat hankkia kalustoa yhteisen metsätalouden harjoittamiseen yksin tai yhdessä ja vähentää tai poistaa hankintamenon yhtymän metsäverotuksessa. Tällöin yhden osakkaan tekemä kalustohankinta hyödyttää verotuksessa kaikkia osakkaita. Yhteismetsässä uusien maa-alueiden hankinta on ylijäämän käyttöä ja sitä koskevat päätökset on tehtävä osakaskunnan kokouksessa. Kalustohankinnat ovat aina osakaskunnan hankintoja ja tulevat merkittäviksi yhteismetsän kalustoluetteloon ja huomioon otettaviksi yhteismetsän verotuksessa. Jos kuolinpesän osakas hankkii kalustoa omin varoin, se ei ole kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta, eikä siten myöskään kuolinpesän menona verovähennyskelpoinen. Tässä pätevät samat periaatteet kuin edellä kaluston hankinnassa. Kunnostusojitus tekee metsästä terveemmän ja lisää sen arvokasvua, sillä vahvoista juurista kasvanut tukkipuu on kolme kertaa kuitupuuta arvokkaampaa. Metsän vesitalouden kunnostus lisää metsän taloudellista tuottoa merkittävästi. Jos osakas rahoittaa yhteismetsän kalustohankinnan, on se merkittävä osakaskunnan velaksi osakkaalle. Kuolinpesään voi hankkia uutta metsää vain kuolinpesän yhteisin varoin, ei osakkaiden varoin. Osakaskunta voi antaa toimeenpanevalle hallinnolle yleisvaltuutuksen maa-alueiden hankintaan tietyn euromäärän rajoissa. Kun yhteismetsä perustetaan tai olemassa olevaan yhteismetsään liitetään alue, koskee maanmittaustoimitus vain alueita, ei metsätalouden kalustoa. Muutoin siitä muodostuu uusi, erillinen metsäyhtymä. Metsän vesitalouden kunnostus lisää metsän taloudellista tuottoa merkittävästi. Näin on toimittava, vaikka yhteismetsässä olisi vain yksi osakas. Anna OTSO:n turvata metsäsi kasvuolot: www.otso.fi D a d d y F in la n d metsälläsi on. Uudet alueet voidaan liittää osaksi yhteismetsän aluetta tai jättää erillisinä tiloina osakaskunnan omistukseen. 5262_.indd 43 19.10.2017 14.50. Jos yhteistä metsää hankitaan lisää Yhteisomistusta voidaan haluttaessa laajentaa ostamalla uusia metsäalueita. Kuolinpesä voi osakkaiden yksimielisin päätöksin ostaa ja myydä maa-alueita. Tällöin niiden hankintameno voidaan myös vähentää tai poistaa kuolinpesän metsäverotuksessa. Niinpä yhtymässä kaluston omistaminen ei ole sidoksissa kiinteistön omistamiseen. Yhteismetsä toimii vuotuisen toimintaja taloussuunnitelmansa mukaan. Jos yhtymää halutaan laajentaa, on hankinta tehtävä olemassa olevin murto-osin. Jos Jukka ja Pekka omistavat yhtymän metsätilan osin 1/3 ja 2/3, on uuden tilan hankintaa varten Jukan sijoitettava 1/3 hinnasta ja Pekan 2/3 hinnasta, jos tila halutaan osaksi samaa yhtymää. Tällaisia erillisiä kiinteistöjä osakaskunta voi myöhemmin käyttää esimerkiksi lainan vakuutena
Kun sahaan 2–3 tankillista eli sahan lämpimäksi, alkaa käynti pätkiä ja saha ottaa huonosti kierroksia. SEPPO VUOKKO Miksi käynti pätkii. Saha (Husqvarna 545FX) on kolme kuukautta vanha ja on kerran käynyt huollossa. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Mikä kääpä. Molemmat ovat pieniä ja kasvavat runsaina kasvustoina melko äskettäin kuolleen ja vielä kuorellisen havupuun pinnalla. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Tämä kuvan pieni kääpä valloitti melko uuden männynkannon kuivalla ja kallioisella paikalla. Valokuvista on hankala ja usein suorastaan mahdotonta määrittää kääpiä tai muita sieniä varmasti. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Kyseinen saha on erittäin hyvin jäähdytetty ja siitä syystä sytytyslaitehäiriö alkaa ilmetä vasta sahan oltua pidempään kuormitettuna. Kynsikääpien parhaat tuntomerkit ovat itiöemän alapinnalla. Pillien suut ovat hampaisia, joten pillistö tuntuu kuivassa itiöemässä karhealta. Jo näiden perusteella voi kuvan kääLUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Pian kynsikäävät katoavat ja jättävät puun pehmittämisen toisille lajeille. Missä on vika. Mitään vikaa eivät löytäneet. Korjausvaihtoehdot ovat vähissä: uusi sytytysyksikkö. Vanhoissa itiöemissä, missä pillien väliseinät ovat osaksi revenneet, pillistö on miltei helttamainen. Metsänomistajan kannalta molemmat kynsikäävät ovat hyväntekijöitä. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Käävät aloittavat metsään jääneen puun lahotuksen, mutta eivät vahingoita eläviä puita. Viime syksynä poistimme metsäpalstaltamme suurehkoja haapo44 MAKASIINI 7 • 2017 44 MAKASIINI 7 • 2017 5282_.indd 44 19.10.2017 14.52. Tässä tapauksessa on kuvan mukana muutama olennainen tieto: kasvupaikka ja itiöemän koko. Kuusenkynsikääpä on yleinen koko Suomessa, mutta ei männynkynsikääpäkään harvinainen ole. Pienkoneiden asiantuntija. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Sellaisten käyntihäiriöiden, jotka ilmenevät vain tietyssä vaiheessa koneen käyttöä, kuten kysyjän tapauksessa toisen tai kolmannen tankillisen aikana, todentaminen huollossa on ongelmallista. Kuva ei kuitenkaan riitä kertomaan, kumpi sienistä on kysymyksessä. Kummallakin nuoren itiöemän pillistön väri on violetti, mutta kuusenkynsikäävällä väri muuttuu ruskehtavaksi. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Vaikka kuusenkynsikääpä on erityisen runsas tuulen kaatamilla kuusilla, se kasvaa myös männyllä. välle antaa kaksi vaihtoehtoista nimeä – männyntai kuusenkynsikääpä. Sytytysyksikön lämmön noustessa sytytysennakon säätö ei toimi suunnitellulla tavalla, vaan kone alkaa pätkiä ja tehot häviävät. Kylmänä toimii normaalisti, mutta kuumana ei. Männynkynsikäävän pillit ovat säteen suuntaan venähtäneitä, selvästi jonoissa. Väriä varmempi tuntomerkki on pillistön rakenne. Mistähän lajista on kyse. Kuvaus viittaa sytytysjärjestelmän vikaan. LEO SAASTAMOINEN Miten hävitän haapavesakon. Kantoa koristaa joko männyntai kuusenkynsikääpä, kuvan perusteella ei voi sanoa kumpi. Melkoinen osa sienistä ja käävistä on sellaisia, joiden varma määrittäminen edellyttää itiöemän tarkastelua mikroskoopilla. Ne aloittavat metsään jääneen puuaineksen lahotuksen, mutta eivät vahingoita eläviä puita
Kysyjän tapauksessa haavat on jo kaadettu, joten juuret tai vesat on tapettava kemiallisesti yhdessä tai kahdessa vaiheessa. Sunnuntaina yhteinen läksiäisillallinen Kike Y Kcho -ravintolassa, tarjolla mm. Saapuminen 4* all-inclusive -hotellillemme, tervetulojuoma, majoittuminen. Tutustumme kuubalaiseen elämänmenoon, ajelemme Amerikan raudoilla, vierailemme sikaritehtaassa ja kabareessa. PE | Helsinki–Havana Pirjo Sehic ryhmää vastaanottamassa ja Finnairin suora lento Havannaan kello 17.00 – 21.15 (aikaero -7 h). Haavan torjunnan paras aika voikin olla ennen seuraavaa päätehakkuuta. Jos klapikone kuuluu yksityistalouteen, sen vuokratulot ovat muuta pääomatuloa. Näin menetellen puu ei pysty ruokkimaan juuriaan yhteyttämistuotteilla. SU | Havanna Havannaan tutustuminen jatkuu, näemme El Capitolion ja vierailemme automuseossa. Tuore pinta syntyy sipaisemalla moottorisahalla kiekko kannosta ennen käsittelyä. 13.3. Nyt meidät on yllättänyt voimakas haapavesakon kasvu. Illallinen. Iltaohjelmana kuubalaista musiikkia ja cocktaileja Café Tabemassa. Glyfosaattikäsittely 10–15-prosenttisella liuoksella on tehtävä tuoreeseen kantopintaan erityisesti pintapuuhun, jossa elävän puun nestevirtaukset kulkevat. 20.3. hummeria. Tämän jälkeen maanmittaustoimisto ilmoittaa kaikille osakkaille lohkomistoimituksesta, jossa määräaloista muodostetaan omat kiinteistöt. Teidän kuuluu ensin hakea määräaloille lainhuudot. Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd / Trio Travels. 15.3. Jaoimme sisareni kanssa omistamamme metsätilat. Tätä toimitusta voi verrata lapsen kastetilaisuuteen, papin tilalla on vain maanmittausinsinööri. MA | Sikaritehdas, modernin taiteen museo Vierailemme sikaritehtaassa ja modernin taiteen museossa, yhteinen lounas päivän aikana. Matkan loppuosa otetaan rennosti all inclusive -hotellissa rantakohteessa Varaderossa. MATKAOHJELMA MATKAKOHDE Kuuba MATKAN AJANKOHTA 9.–20.3.2018 (pe–ti) MATKAN HINTA 3990 € Matkan hintaan sisältyy suora lento Helsinki–Havanna–Helsinki lentoveroineen • majoitus jaetussa 2-hengen huoneessa • aamiaiset, 2 x illallinen sekä Tropicana Show-illallinen Havannassa • täysihoitoruokailut (aamiainen, lounas ja illallinen) Varaderon hotellissa • ohjelman mukaiset kuljetukset ja retket sisäänpääsyineen • suomalaisen matkanjohtajan palvelut koko matkan ajan Lisämaksusta yhden hengen huone 795 € • ruokajuomat • Kuuban turistikorttia. Illalla kuljetus tervetuloillalliselle vanhoilla Amerikan raudoilla. Jos puilla on käyttöä hirsirakentamisessa, kaulaaminen ja lahottaminen eivät kuitenkaan ole hyviä ideoita. Ne ilmoitetaan esitäytetyllä verolomakkeella. Miten saisimme haapavesakon tuhottua. Tulitikkupuusta halpahintaiseksi kuituja polttopuuksi alennettu haapa on luonnon monimuotoisuuden ”jalopuu”, joka tarjoaa kodin kolopesijöille, harvinaisille hyönteisille ja sienille. Kaulaamisessa rungosta poistetaan huolellisesti kuori ja nilakerros parinkymmenen sentin leveydeltä noin polven korkeudelta. Ilmeisesti palasille annetaan uusia tilan nimiä, milloin ja miten. Tänä syksynä porailin kantoihin reikiä ja myrkytin kannot. Hitaasti kuolevan puun juuristo vesoo heikosti ja valtaosa vesoista kuolee varttuneiden puiden varjossa. KE | Havannasta Varaderoon Lähtö kohti rantalomakohde Varaderoa. 9.3. PE-SU | Varadero Omaa aikaa nauttia hotellin palveluista. Paras ja ympäristöystävällisin haavan torjuntakeino on isojen puiden kaulaaminen muutama vuosi ennen päätehakkuuta. Näin tehdään myös silloin, kun metsänomistaja ei harjoita varsinaista maataloutta. 09 466 300 5282_.indd 45 19.10.2017 14.52. www.kontiki.fi Matkan toteutuminen edellyttää väh. ja, mutta emme käsitelleet kantoja. MA | Varadero Aamupäivä omaa aikaa ja iltapäivällä kuljetus Havannaan, josta Finnairin suora yölento. VÄINÖ SIKANEN Klapikoneen vuokraus Jos vuokraan kyläläisille klapikonetta ja perin siitä vuokraa, niin miten se ilmoitetaan verotuksessa. Täällä tuntuu voimakkaasti eurooppalaisten siirtolaisten vaikutus. All inclusive -ruokailut sisältyvät hintaan hotellissa. 20 hengen ryhmäkokoa. 16. Toimituksessa teiltä kysytään perustettavien kiinteistöjen nimet. 12.3. Ruiskutin osaksi myös vesakkoa, mutta huonolla menestyksellä. Juurivesoista uudistuvan haavan torjunta on kaiken lisäksi vaikeaa. Tilojen jaossa minulle tuli myös määräaloja. Iltapala hotellissa. 19.3. Metsän tihentyessä vesojen kehitys hidastuu ja osa niistä kuolee. -18.3. KARI MIELIKÄINEN Miten määräalat nimetään. TI | Hemingway museo, Trobicana Cabaret Vierailu La Finca Vigíaan, kirjailija Ernest Hemingwayn kotimuseoon maaseudulle. 10.3. LA | Opastettu kaupunkikierros Havannassa, yhteinen illallinen Habana Vieja ja sen linnoitusrakennelmat ovat Unescon maailmanperintökohde. TI | Saapuminen Helsinkiin Saapuminen Helsinkiin kello 15.55. Haapa on metsätalouden ristiriitaisin puulaji. Kokonaan toinen kysymys on se, miksi syntyvä haapavesakko on hävitettävä harvennusmetsästä juuri nyt. Liuokseen kannattaa lisätä väriainetta kaksinkertaisen työn välttämiseksi. VARAUKSET verkkokaupassa www.kontiki.fi, sähköpostitse ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puh. Värikäs Kuuba 9.–20.3. 11.3. Pidätämme oikeuden muutoksiin. 14.3. TO | Varadero ja Cardenas Retki Cárdenasiiin, joka kuului aikoinaan tärkeimpiin kuubalaisen sokerin vientisatamiin. Uudistusaloilla haapa vesoo hillittömästi, houkuttelee hirviä ja turmelee männyntaimia versoruosteen väli-isäntänä. Jos haapoja on paljon, toinen mahdollisuus on poistaa vesat parin vuoden päästä raivaussahalla ja käsitellä vesojen kannot ruiskulla tai pensselillä. Metsätalouden kalustoon kuuluvasta koneesta saatu vuokratulo on maatalouden tuloa ja ilmoitetaan siten maatalouden 2-lomakkeella. HANNU JAUHIAINEN Sosialistisen Kuuban pääkaupunki Havanna on kokemus vailla vertaa. Myös muut metsätaloudesta saadut vuokratulot ilmoitetaan maatalouden tulona. Iltaohjelmana kuubalainen kabaree ja illallinen Tropicana Cabaret´ssa. Saapuminen Havannaan, kuljetus hotelliin ja majoittuminen
Lataa Messukeskus-sovellus ja tee omat suosikkilistasi! Tapahtuma metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille sekä kaikille muille metsässä liikkujille! 10.–12.11.2017 MESSUKESKUS HELSINKI ohjelma on nyt julkaistu . Lue lisää metsämessut.fi 5278_.indd 46 19.10.2017 16.24
Lue lisää metsämessut.fi 47 MAKASIINI 7 • 2017 5278_.indd 47 19.10.2017 16.24. Lataa Messukeskus-sovellus ja tee omat suosikkilistasi! Tapahtuma metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille sekä kaikille muille metsässä liikkujille! 10.–12.11.2017 MESSUKESKUS HELSINKI ohjelma on nyt julkaistu . VAIKUTTAJA ”TÄRKEINTÄ ON KUVIOKOKO” TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT MATIAS HONKAMAA Suomen metsätaloudessa on paljon korjattavaa, Matti Kärkkäinen tietää ja kertoo, mitä pitäisi tehdä. Matti Kärkkäisellä on sekä maata että mielipiteitä
Kärkkäinen on kahden metsänhoitoyhdistyksen jäsen, mutta ei ole pyrkinyt luottamustehtäviin. Ensimmäisen 300 hehtaarin jälkeen tavoite oli kokonaisuus, jonka turvin voi pitää yhden metsurin töissä. Hän ennakoi, että maaseudun tulevaisuus on juuri tätä. Puoliso kasvatustieteen tohtori, kotitalousopettaja Tuulikki Kärkkäinen . Lippalakissa on metsänomistajien tunnus. Häneltä odotetaan suorapuheisuutta ja sitä myös saadaan. Sittemmin metsäomaisuus on kasvanut noin 30 hehtaarin vuosivauhtia. Talo siellä, toinen täällä. Kirjoittaa kolumneja Metsälehteen, Käytännön Maamieheen ja Puumieheen Viereinen sivu. ”Ostin ensimmäisen tilan saadakseni käytännön kokemusta. Tiloja peritään nykyistä vähemmän, mutta niillä käydään nykyistä enemmän kauppaa. 48 MAKASIINI 7 • 2017 5278_.indd 48 19.10.2017 16.25. Vähemmilläkin hehtaareilla voi elää. 71-vuotias, syntynyt Pielisensuussa ja asuu nykyisin Iisalmessa . Kun on nollasta aloittaen päätynyt 1 300 hehtaariin ja kun takana on ura metsäja puutalouden professorina, ei tarvitse kumartaa ketään. Vähintään viiden hehtaarin kuvioita Pysähdymme tienvarteen, toisella puolella tietä on raivattavaa peltoa, toisella metsää. Jotain sellaista kuin uudessa maailmassa Australiassa ja Pohjois-Amerikassa, missä sukutiloilla ei ole pitkää historiaa. Eläkkeellä oleva puutieteen professori ja metsänhoitaja . Maasta tulee omaisuutta, jota voidaan ostaa ja myydä tilanteen mukaan. atti Kärkkäisen kyydissä mennään pitkin Ylä-Savon pikkuteitä. Hän ei kuitenkaan pidä esilläolemista itselleen myötäsyntyisenä ominaisuutena, vaan metsänhoitajasta sukeutui opettaja pitkän yliopistouran aikana. Väkeä on vähemmän, mutta tilakoko suurempi ja tuotanto intensiivisempää sekä maaettä metsätaloudessa. Metsätalouden arkkiatri Metsätalouden piirissä Kärkkäinen on julkisuuden henkilö, eräänlainen metsänhoitajakunnan epävirallinen arkkiatri, jota pyydetään tämän tästä puhujaksi metsäalan tapahtumiin. Metsätaloudessa tarvitaan pinta-alaa”, Kärkkäinen vastaa. Lähtikö lapasesta. Harrastuksena käytännön metsänhoito, historia, sukututkimus ja vanhat valokuvat . Kärkkäinen osti ensimmäiset, kuuden ja 14 hehtaarin tilat, vuonna 1973. Yli tuhannen hehtaarin metsätilallisia on Suomessa ehkä viitisenkymmentä. Matti Kärkkäinen . Taustalla on tilusvaihto, jota Kärkkäinen esittelee innostuneesti. Metsälehden lukijat tuntevat hänet myös terävistä kolumneistaan. Sama metsuri on ollut pysyvässä työsuhteessa jo neljännesvuosisadan. ”Aika harvassa on ympärivuotinen asukas.” Kärkkäinen käyttää ilmaisua absoluuttinen maaseutu
pelkkä pinta-alan lisääminen.” Hän korostaa, että ei osta hehtaareita, vaan kasvattaa lohkoja ostamalla naapuritiloja. ”Tilusten muotoilu on tärkeämpää kuin 49 MAKASIINI 7 • 2017 5278_.indd 49 19.10.2017 16.25. Välirahaa ei käytetty. Kärkkäinen antoi kymmenen hehtaaria pelloksi sopivaa, savipohjaista metsämaata ja sai vaihdossa samanarvoisen metsäpalstan oman tilan rajanaapuriksi. Kun naapurina on toinen tehokkaasti alkutuotantoon satsaava, niin keskinäinen ymmärrys luo mahdollisuuksia. ”Jos palstat ovat kaukana toisistaan, niin tilakoko ei anna mitään lisäetua.” Hyvälaatuisen männyn kasvattaminen on mahdollista, Kärkkäinen näyttää. ”Ministereiden ei pitäisi puhua 30 hehtaarin tilojen pienuudesta, vaan siitä, että kuvion keskikoko on naurettava 1,4 hehtaaria.” Kuka ampuisi hirvet. Hän laskee, että 30 hehtaarin tilalta voidaan tehdä viiden hehtaarin päätehakkuu kerran 15 vuodessa. Kuviokoon lisäksi hirvikanta on aihe, johon Kärkkäinen palaa toistuvasti. Naapuri, joka on iso karjatilallinen, sai ison, yhtenäisen peltoaukean. Vaikka rungot ovat vielä oksikkaita, niin oksat ovat ohuita ja lähes suorassa kulmassa. Nyt tien toisella puolella harjoitetaan tehomaataloutta ja toisella puolella tehometsätaloutta. Kärkkäinen on pyrkinyt vähintään viiden hehtaarin kuvioihin ja sanoo sen sopivan ohjeeksi myös pienille tiloille. Hän luettelee, että tärkeintä on kuviokoko, seuraavaksi tärkeintä lohkon koko, ja vasta sitten jos ollenkaan, tärkeää on tilakoko. Kärkkäinen painottaa toistuvasti, että metsäpolitiikan tekijät ovat väärillä jäljillä kun puhuvat tilakoon kasvattamisesta. Tällaisten kauppojen kypsyminen saattaa tosin kestää kaksikymmentä vuotta
van vallan, koska eivät kuuntele maanomistajan tahtoa. Lain mukaan metsästyksestä määrää maanomistaja, mutta Kärkkäinen sanoo metsästäjien kaapanneen omistajalle kuuluSähkölinjan ja tien väliin jäävä alue on maanomistajalle hukkamaata. Käytännössä se tarkoittaisi metsästysoikeuden vuokraamista sellaisille tahoille, jotka myös kaatavat hirviä maanomistajan haluaman määrän. Ihmettelemme sähkölinjaa, joka kulkee paikoin parinkymmenenkin metrin päässä tiestä. Saatetaan tulla tilanteeseen, että ampujat tulevat muualta, vaikka Ruotsista. Närkästyksen aiheita Seuraavalla kohteellakin jäädään tienvarteen. ”Suomen tilanne on ainutlaatuinen. www.metsapaivat.. Kärkkäinen harmittelee linjan sijoittelua, sillä maanomistajalle tien ja linjan välillä oleva alue on hyödytön. Hänen mielestään hirvien talvikanta pitäisi palauttaa 1970-luvun tasolle eli 20 000:een, kun nyt ollaan 90 000:ssa. Hän uskoo, että meikäläinen hirvenmetsästys tulee muuttumaan. ”Laatupuun tuottamisedellytykset on tahallisesti romutettu. Myönnetyistä hirviluvista käytetään sen verran kuin halutaan, vaikka ne on tarkoitettu käytettäväksi kaikki. Isäntä eli maanomistaja kärsii haitat, joista vuokramies eli metsästäjä päättää.” Ratkaisuksi Kärkkäinen ehdottaa, että hirviluvista luovutaan ja siirrytään samaan malliin kuin kauriinmetsästyksessä, eli maanomistaja hoitaa ongelmansa haluamallaan tavalla. KOSKA METSIEN KÄYTTÖ ON RATKAISU METSÄPÄIVÄT 9.–10.11.2017 Helsingin Messukeskuksessa 5278_.indd 50 19.10.2017 16.25. Rauduskoivun viljelyn olen joutunut lopettamaan liian epätoivoisena.” Haittojen hinnaksi on arvioitu vuositasolla sata miljoonaa euroa
”Tilojen hinta on noussut poskettomasti. Yleinen tie estää virtauksen. Ei ole mitään metsänomistajageeniä, joka tekisi omasta lapsesta paremman metsänomiswww.metsapaivat.. Kärkkäinen odottelee, että tienpitäjä kaivaisi siltarummun syvemmälle. KOSKA METSIEN KÄYTTÖ ON RATKAISU METSÄPÄIVÄT 9.–10.11.2017 Helsingin Messukeskuksessa 51 MAKASIINI 7 • 2017 5278_.indd 51 19.10.2017 16.25. Hän ei niele selitystä, että pylväiden pitää olla riittävän kaukana tiestä liikenneturvallisuuden vuoksi. Metsävähennyksen haitat hän näkee hyötyjä suurempina. Verotuksesta löytyy ainakin kaksi asiaa, joille Kärkkäinen antaa huutia. Ely-keskus on lupaillut hoitaa asian kunhan saavat rahaa, mutta Kärkkäiselle odottavan aika on pitkä. ”Eduskunta on sallinut tämän röyhkeyden.” Sama tunnelma jatkuu, kun siirrytään kohteelle, jossa yleinen tie menee Kärkkäisen lohkon läpi. On käsittämätöntä, että metsävähennys nostaa puhtaiden taimikkotilojenkin hintoja.” Toinen Kärkkäisen näkemä veroepäkohta liittyy omistajavaihdoksiin. ”Yhteiskuntakehitystä heikentää, että veroseuraamus on erilainen riippuen siitä, tuleeko omistajaksi oma lapsi vai joku muu. Kärkkäisen mielestä pylväiden tulisi olla heti raviojan metsänpuoleisella töyräällä. ”Kohtuutonta maan tuhlausta.” Kärkkäiseltä irtoaa sanoja myös tavasta, jolla sähköyhtiö käsittelee linjanreunametsiä. Kärkkäinen on kaivattanut palstoille kuivatustarpeen kannalta riittävän syvät ojat, mutta tierumpu on niin ylhäällä, että veden juoksuttaminen alapuolelle estyy
Sukupolvenvaihdosten suosiminen ankkuroi maaomaisuuden niihin käsiin, joissa se on perinteisesti ollut, mikä on eräänlaista maa-aatelin etuoikeuksien varjelua. Laikkumätästys, jossa ei tehdä ojia, johtaisi alavilla, vettä huonosti läpäisevillä mailla soistumiseen. Ojitusmätästyksen ansiosta istutetun männikön laatu on hyvä: vaikka rungot ovat vielä oksaisia, oksat ovat ohuita ja lähtevät rungosta lähes suorassa kulmassa. ”Huonoa mainetta ei pidä hankkia. Hän kertoo ostaneensa naapuritiloja sellaisella hinnalla, että kauppa on tapahtunut. Jos oman työn arvo laskettaisiin, niin tuotto olisi pienempi. ”Täällä harrastusmainen kysyntä on vähäistä, täällä on totuttu metsätalouteen.” Iisalmi–Kiuruvesi-maantie on raja, jonka pohjoispuoli ei enää kiinnosta. Maanmuokkauksessa Kärkkäinen suosii ojitusmätästystä, jossa mättäät tehdään ojamaista. Suuruuden ekonomia ei kuitenkaan tuo kantohintaan oleellista lisää. Niin vähällä ei selviä, jos käytetään ulkopuolista työvoimaa.” Piilotyötä on hankala arvottaa. Kun ostaa metsää, niin on yksin.” n Kärkkäinen uskoo, että metsätilakauppaa hillitsevä perintömaan eetos heikkenee. Jatkuvan kasvatuksen kohteita Kärkkäisen mailla ei ole. ”Luulen, että meihin on vaikuttanut Hella Wuolijoen tuotanto, jossa korostetaan veriyhteyttä maahan.” Luonto korjaa hinnoittelun virheet Vaikka Kärkkäisellä on monen tilakaupan kokemus, niin hän puhuu vain ympäripyöreästi metsätilan hinnoittelusta. Perusteena on, että helposti katsotaan vain tämän hetken tilannetta. ”Tilastojen mukaan metsätalouden ulosmaksut ovat 15 prosenttia puukauppatuloista. Rungon sisus saattaa olla pihkainen, ruskea pötkö, ja päätehakkuussa pari metriä tyveä lumpataan. ”Nyt on pieni inflaatio ja matalat korot, mutta korkean inflaation aikana reaalikorko saattoi olla vielä alempi.” Metsätalouden keskimääräiseksi hehtaarituotoksi on laskettu runsas sata euroa, mutta mukana ei ole metsänomistajan omaa työpanosta. Hän ei halua antaa sijoitusvinkkejä, mutta suostuu sanomaan, että jos metsäasioihin ei ole vahvaa tuntemusta, niin metsän ostaminen ei ole hyvä ajatus. Pitäisikö turhanpuoleinen, mutta mukava touhuaminen laskea menoksi, Kärkkäinen pohtii. Tikkuja ei kukaan halua.” Energiapuuta ei myydä, koska siitä ei makseta kunnolla. Hän ei innostu sen enempää yläharvennuksista kuin kuusen alikasvoksista. Läheskään aina tila ei ole ollut julkisessa myynnissä, mutta Kärkkäinen painottaa, että edullinen tilakauppa voi olla ostajankin kannalta tyhmä kauppa. ”Sanotaan, että istuttamalla ei saa kunnon mäntyä, mutta tämä näyttää toista.” Kertakaupat ovat isoja. Pitkän ajan kannattavuus taas on peittynyt historian usvaan. 1970-luvun alun jälkeen on ollut inflaatiojaksoja, jotka ovat avittaneet lainojen kuolettamisessa vähäistä enemmän. ”Kun ostaa osakkeita, niin ostaa myös toimitusjohtajan palvelut. ”Se on ennustamaton, mutta reilu. Kärkkäinen esittelee tyytyväisenä hyväkasvuista männikköä. Kun lähtötilanteena on täystiheä taimikko, niin hakkuuvoimakkuutta ei kannata liioitella. Metsätalouden kannattavuudesta Kärkkäinen puhuu varoen. ”En tuomitse sitä toivottomaksi, mutta pohjoisempana pitäisi opetella toisenlaista metsätaloutta.” Biologinen haaste Metsänomistajan suurimpana haasteena Kärkkäinen pitää luontoa. Tikkuja ei kukaan halua.” TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. Kärkkäisen tilat ovat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. WWW.KONE-GLANS.FI 52 MAKASIINI 7 • 2017 5278_.indd 52 19.10.2017 16.25. tajan kuin jostakin aivan vieraasta.” Kärkkäisen mielestä perintömaan eetos on Suomessa liian vahva. Pitkän ajan sijoituksina sekä pörssiosakkeet että asuinja teollisuuskiinteistöt ovat olleet metsää tuottavampia. ”Rungon koko ja kuvion koko vaikuttavat enemmän. ”Uudistamiset kuusialikasvoksen kautta ovat sellaisia yritelmiä, että niitä katuu loppuikänsä.” Kärkkäisen kokemuksen mukaan ytimeen tulee lahoa tai värivikaa. Kun toimii tavalla, jonka luonto hyväksyy, niin saa reilun kiitoksen.” Niinpä Kärkkäisen metsissä tehdään ensiharvennukset varovaisina, koska lumija tuulituhoja ei haluta. Ensi talvena harvennetaan satakunta hehtaaria. Ilmasto, maaperä ja etenkin korkeusolot muuttuvat merkittävästi. Uskottava kaupanteko vaatii, että tarjous olisi voittanut kilpailutilanteessakin.” Luonto ja suhdanteet korjaavat hinnoitteluvirheet ainakin Etelä-Suomessa, mutta pohjoisessa ihmisikä ei aina riitä. ”Rungon koko ja kuvion koko vaikuttavat enemmän. Ostaisinko metsää. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV400 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Sähköinen 2/4 vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto Vääntävä 400 CC OHV nestejäähdytetty moottori 4590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto 4990 € LINHAI CUV 800 4X4 DIESEL T1 TRAKTORIMÖNKIJÄ 3-sylinterinen, Perkinsin nestejäähdytteinen dieselmoottori Vaihteisto CVT kahdella nopeusalueella Neliveto, sähköisesti kytkettävät etuja takaperän lukot Kahden istuttava Sähkövinssi 11 990 € Taloudellinen dieselmoottori! Saa ajaa maantiellä 15v / T-ajokortti MÖNKIJÄN PERÄKÄRRY T034 Lavan mitat 1500x957x660 mm Kokonaismitat 2695x957x935 mm Isot ja järeät 22x11-8" pyörät Kantavuus 360 kg Omapaino 113 kg Lava kuumasinkitty 399 € Ulottuvuus 3,73 m Maksimi kuorma 3000 kg Nostokyky 300 kg Kouran avautuma 700 mm Pituus 4430 mm Leveys 1180 mm Oma 6,5 HV OHV moottori Telipyörästö ja tukkipangot siirrettävissä Paino 850 kg Tukeva metsäkärry mönkijän tai traktorin perään! METSÄKÄRRY OMALLA HYDRAULIIKALLA 3790 € Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea+pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV / 6500 RPM Maavara 183 mm Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä, T3B-luokituksella (saa ajaa 60 km/h) TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B TUKKIKÄRRY T005 LAVALLA Hyvälaatuiset ja isot renkaat 22x11-10 Laadukas galvanoitu pintakäsittely Irroitettava, kippaava ja iso lava Lavan mitat 2000x1200x540 mm 990 € SUOMEN EDULLISIMMAT TRAKTORIMÖNKIJÄT 24 KK TAKUULLA! 5490 € 690 € MAASTOMÖNKIJÄ GLANSPOWER FARMER ATV250 250 CC nelitahti OHV yksisylinterinen vääntävä moottori Teho 10 kW / 7000 RPM Vaihteet 5 + pakki, käsikytkin Huoleton kardaanivoimansiirto Eturenkaat 22*7-10 Takarenkaat 22*10-10 Etuja takatelineet, turvapuskuri Maavara 115 mm TUKKIKÄRRY T005 Hyvälaatuiset ja isot renkaat 22x11-10 Laadukas galvanoitu pintakäsittely Irroitettava, kippaava ja iso lava Lavan mitat 2000x1200x540 mm 2190 € Kardaanivoimansiirto! SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA
TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. WWW.KONE-GLANS.FI 5278_.indd 53 19.10.2017 16.25. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV400 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Sähköinen 2/4 vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto Vääntävä 400 CC OHV nestejäähdytetty moottori 4590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto 4990 € LINHAI CUV 800 4X4 DIESEL T1 TRAKTORIMÖNKIJÄ 3-sylinterinen, Perkinsin nestejäähdytteinen dieselmoottori Vaihteisto CVT kahdella nopeusalueella Neliveto, sähköisesti kytkettävät etuja takaperän lukot Kahden istuttava Sähkövinssi 11 990 € Taloudellinen dieselmoottori! Saa ajaa maantiellä 15v / T-ajokortti MÖNKIJÄN PERÄKÄRRY T034 Lavan mitat 1500x957x660 mm Kokonaismitat 2695x957x935 mm Isot ja järeät 22x11-8" pyörät Kantavuus 360 kg Omapaino 113 kg Lava kuumasinkitty 399 € Ulottuvuus 3,73 m Maksimi kuorma 3000 kg Nostokyky 300 kg Kouran avautuma 700 mm Pituus 4430 mm Leveys 1180 mm Oma 6,5 HV OHV moottori Telipyörästö ja tukkipangot siirrettävissä Paino 850 kg Tukeva metsäkärry mönkijän tai traktorin perään! METSÄKÄRRY OMALLA HYDRAULIIKALLA 3790 € Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea+pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV / 6500 RPM Maavara 183 mm Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä, T3B-luokituksella (saa ajaa 60 km/h) TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B TUKKIKÄRRY T005 LAVALLA Hyvälaatuiset ja isot renkaat 22x11-10 Laadukas galvanoitu pintakäsittely Irroitettava, kippaava ja iso lava Lavan mitat 2000x1200x540 mm 990 € SUOMEN EDULLISIMMAT TRAKTORIMÖNKIJÄT 24 KK TAKUULLA! 5490 € 690 € MAASTOMÖNKIJÄ GLANSPOWER FARMER ATV250 250 CC nelitahti OHV yksisylinterinen vääntävä moottori Teho 10 kW / 7000 RPM Vaihteet 5 + pakki, käsikytkin Huoleton kardaanivoimansiirto Eturenkaat 22*7-10 Takarenkaat 22*10-10 Etuja takatelineet, turvapuskuri Maavara 115 mm TUKKIKÄRRY T005 Hyvälaatuiset ja isot renkaat 22x11-10 Laadukas galvanoitu pintakäsittely Irroitettava, kippaava ja iso lava Lavan mitat 2000x1200x540 mm 2190 € Kardaanivoimansiirto! SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA
Oikealla: Kylvökeväänä itäneen taimen vasemmalla puolella on tänä vuonna syntynyt taimi. Yksi vaihtoehto on alueen kasvattaminen sekametsänä, sillä viljavaan maahan ilmestyy todennäköisesti runsaasti luontaisia koivuntaimia. ”Luotettava arvio kylvön onnistumisesta saadaan yleensä vasta kolmannen kesän jälkeen”, Helenius kertoo. Heinäämisestä eli männyntaimien auttamisesta kasvuun pintakasvien seasta voi olla apua, mutta huipputiheäksi männiköksi sillä ei saa taimikkoa muutettua. Taimien määrä ratkaisee. Pintakasvillisuuden alta paljastui loppukesästä 2017 elossa olevia männyntaimia, mutta tilanne on haastava. Sekametsää kohti. Tilanne kuvastaa mäntymetsien uudistamisvaikeuksia tällä hetkellä. Mitä esimerkkialalle kannattaisi tehdä. ”Riittävän taimimäärän lisäksi keskeinen asia kylvön onnistumisen arvioinnissa on taimien tilajärjestys. 54 MAKASIINI 7 • 2017 5290_.indd 54 19.10.2017 14.59. Alue on liian karua kuusten hyvälle kasvulle, mutta liian viljavaa männyn kylvölle. Taimien määrää kannattaa arvioida laskemalla taimikosta koealoja. Täydennysistutus tai jopa alueen uudelleenviljely voi tulla kyseeseen, jos männyntaimien määrä jää runsaasti 5 000:n alle. Keväällä 2016 uudistetun männikön alku oli lupaava, mutta sittemmin on ilmaantunut ongelmia. ”Hyvä nyrkkisääntö on, että jos missään ei näy edes pientä laikkua kanervaa tai jäkälää, niin kohde on silloin todennäköisesti turhan viljava kylvöön. Ensimmäisenä kesänä taimien alku näytti lupaavalta, mutta kun kävimme kylvöaukolla uudelleen menneenä kesänä, oli pienten mäntyjen ylle kertynyt synkkiä pilviä. Mitä kuuluu kylvömännyille. PALUU KYLVÖALALLE TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ K erroimme huhtikuun Metsälehti Makasiinissa (3/2017) männyn kylvöstä, joka tehtiin keväällä 2016 eteläsuomalaisella hakkuuaukolle. Vasemmalla: Rouste nostaa pienet taimet juurineen ylös ja kuivattaa ne kuoliaiksi. Hyvän taimikon aikaansaamiseksi kylvömäntyjä tulisi olla toisena syksynä hengissä vähintään 5 000 kappaletta hehtaarilla. Tyhjiä koealoja ei siis passaisi olla kovin montaa”, Helenius sanoo. Mänty on valopuulaji, joten se ei siedä kilpailua ja varjostusta kuusen tavoin. Esimerkkiala kuuluu todennäköisesti kasvupaikaltaan hankalaan välimaastoon. Myöhemmin itäneet taimet auttavat taimikon laatukehityksessä, vaikka tuskin saavat aikaisemmin itäneitä mäntyjä kasvussa kiinni. Jos kylvö on tehty liian rehevään maahan, huonoa tulosta on hankala korjata”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Pekka Helenius. Pienten kylvötaimien uhkana on yhä rouste ja tässä vaiheessa myös tukkimiehentäit. Männynistutus olisi kasvupaikan näkökulmasta oikea ratkaisu, mutta korkea hirvituhojen riski syö istutuksen mielekkyyttä. Pintakasvillisuuden kasvu ja keväällä paljastuneet rousteeli pintaroutatuhot kertovat, että maa on ollut liian viljavaa männynsiementen kylvölle. Kylvöaukolle on vaikeuksista huolimatta syntynyt männyntaimia, joten epätoivoon ei kannata vaipua
Yhteinen päivällinen. MAANANTAINA 26.3. Muille hinta on 1 555 euroa. MATKAN HINTA Kahden hengen huoneessa Metsälehden kestotilaajille 1 490 euroa/henkilö. Perillä kiertoajelu. Osa bunkkeria on vielä nähtävissä, minkä lisäksi museossa voi eläytyä toisen maailmansodan aikaan. Iltapäivällä tutustumme talousmetsien hoitoon osavaltion metsiä hallinnoivassa Bayerische Staatsforsten -yrityksessä. Se pyörittää satojen miljoonien eurojen liikevaihtoa, josta puun lisäksi iso osa tulee metsästyksestä ja kalastuksesta. Iltapäivällä tutustumme Berchtesgadenin kansallispuiston metsiin ja käymme katsomassa saksanhirviä. METSÄLEHDEN LUKIJAMATKA BAIJERIIN 25.–29.3.2018 METSÄLEHDEN seuraava lukijamatka suuntautuu yhdelle Euroopan kauneimmista metsäalueista Saksan ja Itävallan rajalla. TIISTAI 27.3. Päivä alkaa perehtymällä bioenergian tuotantoon. Käymme myös katsomassa Hitlerin loma-asunnon maisemia. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 190 euroa. Yhteisen lounaan jälkeen matkaamme kohti alppikaupunki Bad Reichenhallia, missä majoitumme. Iltapäivällä risteilemme Saksan kauneimmaksi alppijärveksi kutsutulla Königsseellä katsomaan St. Aamiaisen jälkeen suuntaamme kohti Müncheniä, mistä lento lähtee kello 12.10 ja laskeutuu Helsingin kentälle 15.35. Lisätietoa matkasta myös osoitteesta www.metsalehti.fi/ lukijamatka. ILMOITTAUTUMISET Kon-Tiki Tours/Trio Travels, puhelimitse 09 466 300, ilmoittautumiset@kontiki.fi tai verkkokaupan kautta www.kontiki.fi. Matka jatkuu kohti Hitlerin kuuluisan Kotkanpesän maisemia. Bartholomä -kappelia. TORSTAI 29.3. Yhteinen illallinen. Aamupäivällä vapaata aikaa. KESKIVIIKKONA 28.3. Päivän päätteeksi yhteinen illallinen. Aamupäivällä vierailu Ramsaussa Dieterichin sahalla, joka jalostaa vuoristometsien puuta oman vesivoimalan tuottamalla energialla. Lähde kevätretkelle MATKAOHJELMA SUNNUNTAINA 25.3. Finnairin suora lento Müncheniin lähtee Helsingin lentoasemalta kello 8.00. HINTA SISÄLTÄÄ Lennot, majoituksen ja ohjelmassa mainitut ruokailut ruokajuomineen sekä suomenkielisen oppaan palvelut. Alppien vuoristometsiin Kestotilaajan etu 5288_.indd 55 19.10.2017 15.02. Tutustumme alppimetsien hoitoon ja puunjalostukseen sekä retkeilemme kansallispuistossa
Paljon kiitoksia kaikille kilpailuun osallistuneille! HIENOJA TARINOITA 56 MAKASIINI 7 • 2017 5283_.indd 56 19.10.2017 15.04. Muille lähetämme kirjapalkinnon. Pääpalkinnon eli tablettitietokoneen arvoimme tämän joukon kesken, ja sen voitti Eero Karjalainen. KESÄKILPAILU METSÄLEHDEN kesäkilpailu ”Sukupolvien metsä” tuotti runsaan sadon kiinnostavia tarinoita ja kuvia satavuotiaan Suomen metsistä. Niiden lähettäjät ovat aakkosjärjestyksessä Leila Backman , Rutalahti, Viljo Heiskanen , Nurmes, Pauli Kuusiranta , Lavia, Jaana Laakso , Soini, Toivo Laatikainen , Tyrnävä, Eero Karjalainen , Mäntyharju, Timo Leppälä , Kittilä, Matti Muhonen , Ähtäri, Ale Pellinen , Lohilahti, Leila Tillikka , Perniö, Martti Suihkonen , Suonenjoki, Silja Visuri , Ylivieska sekä nimimerkki ”Metsän määräaikaishoitaja”. Emme asettaneet kilpailutöitä paremmuusjärjestykseen, vaan valitsimme julkaistavaksi 13 koskettavinta tarinaa. Tässä numerossa julkaisemme tarinoista viisi ja loput seuraavassa Metsälehti Makasiinissa
Tuo kuusi on nähnyt, kun tämän tilan entiset omistajat väsyivät. Mitä heille kertoisin, kysyville vastaisin. Isoisäni Aapeli (1872–1952) oli tokaissut silloin, että ”mitä sinä metsiin ojia kaivatat”. Puolisoni isoisää Heikkiä emme koskaan tavanneet (k. Isäntä oli käynyt Evon metsänvartijakoulun ja sieltä Lammilta löytänyt ison kartanon sievän palvelustytön puolisokseen. Onneksemme Oton katse nousi jo parempaan tulevaisuuteen. JAANA LAAKSO Soini 57 MAKASIINI 7 • 2017 5283_.indd 57 19.10.2017 15.04. Rahapulassa oli myyty metsästä kaikki rahaksi muutettavat puut ja silti ote ei riittänyt tilan ylläpitoon. Valokuvan puunpalasen tarina: Ekaluokkalaisena kuopus tuli mukaan harvennukselle ja löysi kivan puupalikan. Syntymättömät lastenlapset lapsineen, nuorimmat 25-numeroisine kumppareineen, silmät täynnä hassuja kysymyksiä, puusta tippuneita huomioita, se tulevaisuuden väki, joka katsoo taimikkoa leimikkona. Eikä meille koskaan tule tekemisen puutetta. Ainoana puuna säästettiin talon vieressä kasvanut kuusi, pihapuu. Tytär kirjoitti siihen (omin päin ja ilman apua) edellisiltaisen saunakeskustelun ydinsanoman: METSÄ ON MEILLE TÄRKÄ JUTTU. Siitä tuli tietysti äidin aarre. Se on minulle metsäperintöja sukupolviruno, jossa katson omalta paikaltani kumpaankin suuntaan, tulevaan ja menneeseen. Aapelin muistissa on varmasti ollut paljon suuremmat murheet menneiltä lähivuosilta. Ahkeralla vesurin käytöllä pusikoiden seasta löytyi kasvatettaviakin puiden taimia. MARTTI SUIHKONEN Suonenjoki Sukupolvien työ Metsätöissä, vaikka olemme kaksin tai yksin, mukana on sankka joukko väkeä. Mutta metsämme kasvavat taas kohisten ja nämä lapset osaavat sitä arvostaa. Vaarini oli paljon poissa kotosalta, sillä hän toimi läänissä metsänhoidonneuvojana. Lastenlapsia ei vielä ole, mutta kolmen lapsen äitinä toivon tulevia metsäläisiä joskus syntyvän. Kielitieteilijät ovat selvittäneet, että piha ja pyhä ovat samaa sanajuurta. He antoivat arvon hyville hanskoille ja villasukille, sekä suopohjat jäätäville pakkaskeleille. Nikolai-vaarini ja isäni saivat elannon maataloudesta, mutta metsä, miten rakasta työtä se olikaan raskaudesta huolimatta. Hoidamme metsiä kahden suvun ahkerien miesten jalanjäljissä. Poikansa Jussi hoiti tilaa puolivuosisataa kuin silmäterää ja yllätystestamenttasi sen siskonsa pojalle eli puolisolleni. Hän hommasi entisestä oppilaitoksestaan Evolta kuusentaimia ja useampia kaskimaahehtaareita istutettiin metsäksi. Kohtuuttomalta tuntuu sekin, että minun osakseni koitui hakata aukoiksi vaarini istuttamat ja perustamat metsät. He kyselevät ja minä vastailen. KUVASSA lastenlasteni leikkipaikkana on talomme pihapiirissä kasvanut 150-vuotias ja joku vuosi sitten kaatunut kuusivanhus. Miehet, jotka raivasivat urat ja tiet, kaivoivat ojat, ajoivat rekikuormat, kylvivät tukkipuut. 1961), mutta ei epäilystäkään, mikä oli hänen sydäntään lähellä. Neitokainen oli ehkä ihastunut fiksuun poikaan, jolla oli komea metsänvartijan virkalakki ja siinä kokardina ristikkäin olevat kivääri ja kirves. Tuo kuusi on myös nähnyt, kun tilalle sata vuotta sitten muutti uusi perhe, minun isovanhempani. En ehkä koskaan pääse siitä tunnonvaivasta, että lopetin sen työn, mitä sukupolvet ennen minua ovat pyyteettömästi tehneet. Siksi pihapuu on myös pyhä. Tuo lakki on edelleen kotimuseossamme ja sieltä nyt lainattu kuvanottoon. Tilan siirryttyä minulle (Martti 1952–) olen alueen raivannut, pari kertaa harventanut ja uudelleen ojittanut. Lapsilla on mummolassa paljon puuhattavaa ja paljon kyseltävää. Vaarini ehti kymmenisen vuotta seurata metsiensä toipumista ja mummoni kertoi, että vaari näytti hänelle pellon takaa siintävää metsän reunaa sanoen: ”Jo vain alkaa koivun kylki valkenemaan”. Olevat, tulevat ja menneet KIRJOITIN runon monta vuotta sitten. EERO KARJALAINEN Mäntyharju Iso kuusi TÄHÄN korpimetsään aloitti isäni Otto (1903–1972) ojituksen 1940-luvun lopulla. Minä kolmantena isäntänä hoidin tilaa parhaani mukaan aina EU:n tuloon asti. Varsinkin mukana kulkevat Jussi, isä, Nikolai-vaari ja Heikki-pappa. Metsä on antanut paljon iloa ja virkistystä marjojen ja riistan muodossa. Taloudellinen merkitys on ollut myös huomattava tilan perheille. Kiitollisina muistamme edellisten sukupolvien työtä. Miehet, joiden repussa oli ruisleipää, termospullo, ja pohjimmaisena, loppumattomana, rakkaus metsätöihin. Poikani Juho (1990–) teki oppityönään metsäautotien 2008 ja poikani Antti (1987–) harvensi koneella metsän pari vuotta sitten. Samalla metsiin ja pihapiiriin istutettiin satoja ulkolaisia havupuita. Mennyt väki, joka aikoja sitten toivoi meidät metsään niin kuin me toivomme tulevat sukupolvet, sydämellisesti tervetulleina. Uusinta sukupolvea edustaa jo Antin poika Konsta (2017–)
Silloin pitkäperjantaina Lavian kirkossa vihittiin useita muitakin pareja, kun miehet olivat päässeet sodasta lomalle. Navetassa oli pari kolme lehmää, lampaita, ehkä pari sikaa, kanoja sekä tallissa hevonen. PAULI KUUSIRANTA Lavia Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa! Kuva on 1930-luvun alussa otettu ns. Vartuttuani tein kaikkia metsätöitä. Elämä Niemen tilalla jatkui maanviljelyn ja karjanhoidon sekä metsätöiden merkeissä. Metsätyöt ovat hienoa hommaa ja erinomaista kuntoilua sekä mieltä virkistävää. Kaarle sairasteli paljon ja kuoli 68 vuoden ikäisenä vuonna 1933. • 35 000 metsäperävaunua. Äitini oli käynyt valokuvauskurssin ja hän osasi valmistaa itse valokuvat. • 50 000 kuormainta. Koulun jälkeen pöllien kuorinta oli mieluisaa työtä. Lapsia Siirille ja Osmolle syntyi viisi, kolme tyttöä ja kaksi poikaa. Hilda jäi kahden nuorimman tyttärensä kanssa hoitamaan pientilaa, johon kuului vajaa kahdeksan hehtaaria metsää ja neljä hehtaaria peltoa sekä pari hehtaaria joutomaata. Kotitilan töiden ohella isä hankki perheelle lisäansioita metsätöitä tekemällä. Vapaapäivinä olin usein kotona metsätöissä ja metsätöitä olen jatkanut eläkkeelle ollessanikin. Sukupolvien metsä Tyttäristä Siiri oli isänsä kuollessa 16-vuotias ja Ilma pari vuotta vanhempi. Monena talvena isä oli Virkku-hevosen kanssa tukinajossa Riuttalan ja Mustajoen kylissä talojen metsissä. Isä oli vanhempiensa avustuksella hankkinut ennen avioliittoa vajaan kahdeksan hehtaarin metsäkappaleen kotitilansa läheisyydestä. Pyykkirannassa Karhijärven rannalla. Tuomola oli aikoinaan kuulunut Mustajoen taloon Lavian pitäjän Mustajoen kylässä. Näillä työkaluilla piti hankkia lämmityksessä tarvittavat polttopuut. Metsänhoito pientilalla jatkuu. Pellot ovat olleet vuokralla äidin kuoleman jälkeen. Hänet kotiutettiin 14.11.1944. Pientila on vanhempieni kuoleman jälkeen ollut perikunnan omistuksessa. ISOVANHEMPANI torppari Kalle Jokiniemi ja vaimonsa Hilda Fransiilia Taavetintytär ostivat 7.5.1914 päivätyllä kauppakirjalla Tuomolan tilasta lohkaistun Niemen tilan. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Kuvan on ilmeisesti ottanut Ilma-sisar, jonka kanssa puita kaadettiin. www.kesla.com TUTUSTU SYKSYN KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. Isä kuoli vuonna 1981 ja äiti kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1991. Joskus metsää myytiin ja polttopuita tehtiin luonnollisesti joka vuosi. Kuvassa äidilläni Siiri Jokiniemellä (sittemmin Kuusiranta) on pokasaha ja kirves, pystyssä peura (justeeri). Kaarlen ja Hildan 11 lapsesta kolme oli kuollut lapsena ja muut olivat Siiriä ja Ilmaa lukuun ottamatta muuttaneet jo kotoa pois. • Markkinoiden laajin valikoima. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi 58 MAKASIINI 7 • 2017 5283_.indd 58 19.10.2017 15.04. Isä osallistui talvija jatkosotaan sekä vielä Lapin sotaan. Äitini Siiri Jokiniemi ja isäni Osmo Kuusiranta vihittiin huhtikuussa 1943. Jo pienenä poikana olin isän mukana metsässä. Isän kuoleman jälkeen äiti jatkoi maanviljelyä ja karjanhoitoa 1980-luvun puoliväliin saakka. Joskus keräsin käpyjä, jotka sitten illalla vein kyläkauppaan. Olin 38 vuotta poliisina Porissa
Silti kaatamiselta välttynyt. Elämänkumppaneita ei veljeksille löytynyt. 12.4. Pankki uhkasi myydä mökin, jos ei lainanlyhennyksiä alkaisi tulla. On suhtauduttava valoisasti tulevaisuuteen ja ikämännyn tavoin kasvatettava juuret syvälle 100-vuotiaan, itsenäisen Suomen maaperään. Kohtalo kouraisi ja vanhin lapsi kuoli keuhkokuumeeseen. Kyljessään pahka sekä monet leimakirveen jäljet. Iltapäivällä kävelykierros Rivan keskustassa ja yhteinen illallinen. Retkieväät. Myös ihmisten ikävät muistot parantuvat vuosien myötä. Sodan jälkeen rakennettiin uusi pirtti. 7.4. Koettelemus oli kova, mutta selvitä piti. Innokkaimmat patikoijat voivat jatkaa jyrkkää polkua pitkin aina Santa Barbara –kappelille (n. Suomalainen matkanjohtaja Pirjo Sehic ja bussi ryhmää vastassa. 10.4. Illallinen. Veljeksistä neljä joutui heti sotimaan vihollista vastaan. Kohtalo oli silti armelias, sillä muut veljet selvisivät sodasta hengissä. Silloin olisi tämä motti laukaistu ja vihollinen tuhottu. Suomen itsenäisyyden alkuaikoina tuli männyn viereiselle kumpareelle nuoripari pirtin ja yhden huoneen asumukseen. Pirtti oli tehty valtavista hirsistä ja se oli niin iso, että russakan piti levätä pirtin poikki kulkiessaan. MATKAOHJELMA MATKAKOHDE Riva del Garda, Italia MATKAN AJANKOHTA 6.–12.4.2018 (pe–to) MATKAN HINTA 1450 € Matkan hintaan sisältyy suora lento Helsinki–Milano–Helsinki veroineen • majoitus jaetussa 2-hengen huoneessa veroineen • puolihoitoruokailut hotellissa (aamiainen ja illallinen, ei juomia) • läksiäisillallinen ruokajuomineen • ohjelman mukaiset kuljetukset ja retket sisäänpääsyineen • suomalaisen matkanjohtajan palvelut koko matkan ajan Lisämaksusta yhden hengen huone 150 € / hlö • muut ruokajuomat www.kontiki.fi Matkan toteutuminen edellyttää väh. Nyt rauhoitettuna saa jatkaa elämäänsä turvattuna. Nuori leski jäi taistelemaan olemassaolostaan kuuden lapsen yksinhuoltajana. KE | Vapaapäivä, yhteinen illallinen Vapaa päivä. 11.4. Yhteinen illallinen. Kulttuuriantia matkalle tuovat kaunis Rivan kaupunki, linnoitukset ja viinitilavierailu. Aikojen kuluessa kutsun iäisyyteen saivat itse kukin veli vuorollaan, nuorimmainen heistä vuonna 2002. Kävelemme metsässä ja vuorilla perehtyen paikalliseen luontoon ja faunaan. Yksi veljistä lähetti rintamalta kotiin kirjeen: Parin päivän päästä hän pääsee lomalle. Italian Garda-järven matkalla tutustumme Pohjois-Italian kauniiseen vuoristoja järvialueeseen. Näin perhe selvisi siitä koettelemuksesta. Apuun tuli hyväsydäminen naapuri, joka maksoi velan pois ehdolla, että lesken pojat kuittaavat velan työtä tekemällä. Pojat varttuivat miehiksi. TI | Vapaa aikaa, iltapäivällä viinitilaretki Aamupäivä omaa aikaa tutustua Rivaan. TO | Milano – Helsinki Kuljetus lentoasemalle ja Finnairin suora lento Helsinkiin kello 11.15 15.15. Vain yksinäinen jänis kulkee pihan poikki iltahämärissä. Elämä oli köyhää. Seisonut siinä pohjoiskarjalaisessa maisemassa jo lähes kaksisataa vuotta. Yhteinen illallinen. PE | Matkapäivä, Riva Finnairin suora lento Milanoon kello 08.00 – 10.05. Mänty huojuu hiljaa tuulessa. 20 hengen ryhmäkokoa. Kuljetus Rivaan ja majoittuminen. Henkisten vammojen lisäksi yhdeltä veljeksistä meni jalka miinaan, toiselta käsi konepistoolitulituksessa ja kolmannella kranaatin sirpaleet kiertelivät pitkin kehoa. 8.4. SU | Tutustuminen Tremalzo-vuoren metsiin Lähtö alppioppaan kanssa bussilla kohti Tremalzo –vuoren metsiä. 9.4. Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd / Trio Travels. Tuli uusi koettelemus: vakava sairaus vei lasten isän hiukan yli neljänkymmenen vuoden iässä. Tuli sota. HUOM: Matkalle osallistuminen edellyttää hyvää liikuntakykyä. LA | Bastione-linnoitus Kävelemme tutustumaan Bastione-linnoitukseen Monte Rocchetta -vuoren rinteessä. Monte Baldon luonnonsuojelualue on kasvitieteellisesti oikea aarreaitta, vuorella kasvaa kasveja, jotka eivät menesty missään muualla maailmassa. 610 m) saakka omatoimisesti. Retki läheiselle viinitilalle, tutustuminen tilan toimintaan ja viinimaistiaiset. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Yhteinen illallinen. Sen paksuilla oksilla pesivät linnut poikasiaan hoivaten. Eivät elämän äänet enää kuulu. Monenlaiset elämänvaiheet kokenut. Yhteinen läksiäisillallinen. Luontoja virkistysmatka Gardalle 6.–2.4.2018 VARAUKSET verkkokaupassa www.kontiki.fi, sähköpostitse ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puh. Talon piha on autio. 09 466 300 YLVÄÄNÄ seisoo yksinäinen mänty Herajärven rantakukkulalla. MA | Retki Malcesineen ja Monte Baldolle Kävely Rivan satamaan, josta reittivene Malcesinen kylään ja köysiradalla ylös Monte Baldon vuorelle. Jälkikasvua syntyi tyttö ja viisi poikaa. VEIJO HEISKANEN Nurmes Männyn tarina 5283_.indd 59 19.10.2017 15.04. 6.4. Leimakirveen jäljet ovat parantuneet männyn kyljistä. Heti kirjeen kirjoittamisen jälkeen hän menehtyi vihollisen luotiin
Missä ovat suositukset ja linjaukset niille metsänomistajille, jotka haluavat saada metsistä kaiken taloudellisen hyödyn irti. Missä ovat eväät niille, jotka haluavat maksimoida puuston kasvua. Taimikonhoidon hyödyt ymmärtävät kaikki, jotka ovat ylipäätään metsässä käyneet. Jos maa on vuosisatojen saatossa hakannut metsänsä, ei sillä ole intressiä metsien aktiiviseen käyttöön. Missä on varmistus metsien kasvun kiihdyttämiseksi, kun Brysselissä hullutellaan metsien käytön rajoittamiseksi. Lannoittamalla metsät saadaan nopeasti lisäkasvuun. Juhlapuheissa yritystukien halutaan olevan kasvua ja uudistumista edistäviä. Nyt kun yritystukia pohditaan I kkunanäkymä lentokoneen lentäessä yli Euroopan auttaa ymmärtämään metsäkeskustelua. Suuntaamalla näitä entistä enemmän myös metsään on kasvu taattu. Muutos on tapahtunut vaivihkaa. Samalla tunnustetaan, että Suomi ei voi suojella kaikkia maailman metsiä. Pitäisikö tähän saada muutos. Nurinkurista on myös omien metsien palaessa huutaa, ettei metsistä saa syntyä haitallisia hiilipäästöjä. KOLUMNI 60 MAKASIINI 7 • 2017 60 MAKASIINI 7 • 2017 5286_.indd 60 19.10.2017 15.05. Jossain vaiheessa oma osuus on tehty. Puun saatavuus tulevaisuuden käyttömuotoihin paranisi. Lisäksi monimutkaisesta metsäpolitiikasta saataisiin selkeämpää – halki, poikki ja pinoon. metsänomistajille selkeät työkalut metsien kasvun ja puun tuotannon kiihdyttämiseen. Metsien käytön kyseenalaistaminen on lisääntynyt jatkuvasti. Talous ja työllisyys kohenisivat, puustoon sitoutuneen hiilen määrä kasvaisi. Kävin läpi omia metsäpolitiikan muistiinpanojani yli kymmenen vuoden ajalta. Ympäristökään ei kärsisi. Lisäksi markkinat varmistavat osaltaan, että puu on kestävästi tuotettua ja monimuotoisuus huomioidaan. Jos esimerkiksi tiestö ei ole kunnossa, ei metsätaloudella ole perusteita. Ehkäpä kansalliset metsäpolitiikkalinjauksemme tarvitsevat rinnalleen Suomen metsien kasvuohjelman, jossa annetaan Takaisin perusteisiin Onko metsätalouden tehostamisesta tehty niin epäkorrektia, ettei sen puolestapuhujia enää löydy. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. O nko metsätalouden tehostamisesta tehty niin epäkorrektia, ettei sen puolestapuhujia enää löydy. Metso-ohjelman keinoilla metsien suojelua voidaan Etelä-Suomessa edelleen edistää. Jos taimikko pääsee viidakoksi, on siitä turha hyvää kasvua odottaa. Metsäteiden ja vanhojen ojien kunto on kytevä aikapommi. On kuitenkin pakko kysyä, ovatko metsätalous ja metsänomistajat antaneet päätösvallan muille ja olisiko aika ottaa se takaisin. Metsäyhdistyksen tuoreen uutisen mukaan kansainvälisen monimuotoisuussopimuksen suojelutavoite ylittyy Suomessa. Hyvää on toki se, että metsänomistajalla on entistä enemmän valinnanvaraa metsiensä käytössä ja metsiä katsotaan kokonaisuutena. Missä ovat kunnon työkalut niille metsänomistajille, jotka haluavat saada naapurinsa mukaan metsäteiden ja ojien kunnostamiseen. Ensinnäkin olisimme aidosti ylpeitä siitä, että Suomi on metsien suojelussa jo nyt maailman kärkeä. Ohjelman perusteina olisivat lannoituksen moninkertaistaminen, taimikonhoidon lisääminen ja metsien tieja ojainfran kuntoon laittaminen. Jotain on pakko tehdä. Suomessa metsät kasvavat, niistä huolehditaan ja niitä käytetään kestävästi. Lisäksi tulevaisuuden lannoitteet ovat entistä useammin kierrätyslannoitteita vähentäen riskiä ravinteiden hukkaamisesta tai päätymästä rehevöittämään väärää paikkaa. Jos metsätalousyrittäjyyttä verrataan muihin tuotannonaloihin, on hämmästyttävää, miten vähän metsätalouden tehostamisesta yrittäjätasolla puhutaan. eduskunnassa, kannattaisi myös miettiä metsätalousyrittäjyyden edistämistä. Lisäksi metsien hoidossa on liu’uttu kohti luonnonhoitoa. P aluusta metsänhoidon perusteisiin on vaikea löytää haittapuolia. V aikka Suomen metsillä on hyvä metsänhoidon historia, huolestuttaa tämän hetken tilanne
TUO SIRRIT RANNOILLE 63 MAKASIINI 7 • 2017 5254_.indd 63 19.10.2017 15.07. Pohjoisessa ne käväisevät pesimässä. Satojen suosirrien joukosta voi erottaa muutamia kuovisirrejä. SYKSY Sirrit kuluttavat suuren osan vuodesta muuttovaelluksillaan. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Hurjaa vauhtia lentävät sirrit kääntyilevät niin samanaikaisesti, että parvi vaikuttaa yhdeltä elävältä olennolta
Yhdessä suhteessa sirrien hyödyttömyys on harhaa: ne antavat erinomaisen yleiskuvan kotiplaneettamme tilasta. Suomessa merisirristä tulee meren lintu vasta myöhään syksyllä. Harrastajien heiniä Kansan syvät rivit tunnistavat yleisimmät sorsaja hanhilajit. Sillä arkipäivän näkökulmasta näistä pikkukahlaajista ei ole mitään hyötyä. Jänkäsirriäiset pesivät sellaisissa aapasoiden rimmissä, joiden kasvillisuus on matalaa. Niiden joukossa on sekä erikoistuneita että vaihtuviin oloihin sopeutuneita lajeja. Ne ovat rauhoitettuja, eikä kolmenkymmenen gramman lapinsirrillä muutenkaan kovin isoa perhettä ruokittaisi. Parvi pieniä lintuja kipittää nopein juoksupyrähdyksin veden ja liejun rajalla. T uulinen ja märkä loppusyksyn päivä Pohjanlahden rannalla. Ensimmäisiä näkee syysmuutolla kesäkuun lopussa, myöhäiset merisirrit seikkailevat ulkomeren luodoilla tammikuussa ja myöhemminkin, jos meri pysyy sulana. Pohjois-Suomessa metsästäjät ymmärtävät metsäkanalintujen elämää paremmin kuin aktiiviset lintuharrastajat. Hämärässä iltapäivässä niiden nokat naputtavat vesirajaa kuin ompelukone, ihmisen silmä ei ehdi mukaan liikkeeseen. Suosirrin paras tuntomerkki on iso, musta vatsalaikku. Sirrit puolestaan ovat sataprosenttisesti lintuharrastajien heiniä. Rantalinnut hyppäävät lentoon tiiviiksi parveksi, jossa kaikkien siivet lyövät tasatahtiin. Molemmat lajit pesivät myös Suomessa, sekä Perämeren rantaniityillä että Ylä-Lapin tunturisoilla. Kaislikosta nousee muuttosorsien vahtimiseen kyllästynyt haulikkomies. Vaikka ne muuttavat pohjoiseen nopeasti ja samanaikaisesti, syksyllä käy päinvastoin. Paksu höyhenpuku suojaa tyrskyiltä ja hyytävältä viimalta. Niiden Perämeren kanta on vähentynyt äärimmäisen uhanalaiseksi muutamaan kymmeneen pariin. Muiden sirrien tapaan suomalainen pesimäkanta on hälyttävästi taantunut. Enin osa minunkaan lähimmäisistäni ei tiedä, onko sirri lintu vai kala. Tuntureilla ne pärjäävät paremmin ja Utsjoen palsasoilla suosirrin sirinä suorastaan hallitsee äänimaisemaa. Sirrit pesivät kaukana pohjoisessa ja matkaavat monen rannan ja kosteikon kautta puoli maapallon mittaa etelään. 64 MAKASIINI 7 • 2017 5254_.indd 64 19.10.2017 15.07. Ne tekevät jyrkkiä mutkia niin yhtäaikaisesti, että parvi vaikuttaa yhdeltä elävältä olennolta. Kotimaiset ja venäläiset Hietikoiden ja liejurantojen kaksi tavallisinta sirrilajia ovat suosirri ja lapinsirri. Sorsastaja tuskin vilkaisee lintuparveen – noilla ei ole hänelle merkitystä. Luonnon havainnoimisen kannalta sirreillä on vielä yksi erityinen piirre. Enin osa minunkaan lähimmäisistäni ei tiedä, onko sirri lintu vai kala
Kauas muuttavat sirrit seuraavat Afrikan länsirannikkoa. Ääntelijä, töpäkkä siniharmaa Kun lapinsirrin poikaset kuoriutuvat, emo lämmittää ja suojelee niitä. Kahlaajalajien perhesuhteet ovat vähän kummalliset, ja sirrien erikoisuus on pikkulasten hylkääminen. Arktisessa vuoristossa pesivä merisirri muistaa nimensä syysmyöhällä. Huolena pajukko, kuivuus ja pikkupedot Kaikki Afrikkaan matkaavat suomalaiset muuttolinnut ovat vähentyneet. Heinäkuusta alkaen Suomenja Pohjanlahden hiekkarannoilla ja matalan veden aikaan myös mutalietteillä näkee isoja suosirriparvia. Sirrien lisääntyvyys ei ole kovin hyvä. Sekä suomalaiset että Länsi-Venäjän tundran suosirrit viettävät pitemmän ajan Afrikassa Mauritanian ja Senegalin rannikolla kuin pesimäpaikalla. Kylmissä viimoissa ja tyrskyjen kastellessa paksu höyhenpuku suojelee sekä vilulta että kastumiselta. Pohjanlahden suoja lapinsirrit ovat menettäneet pesimäalueita rantojen umpeenkasvun vuoksi. Talvella merisirri vaikuttaa vieläkin pyylevämmältä. Lähimmät pikkusirrit pesivät Pohjois-Norjassa. Myöhemmin syksyllä samoille rannoille ilmestyy suosirrin näköisiä kahlaajia, joilta kuitenkin puuttuu musta vatsalaikku, lajin paras tuntomerkki. 65 MAKASIINI 7 • 2017 5254_.indd 65 19.10.2017 15.07. Vuoriston ja meren sirri Keskikesällä voi Kilpisjärven takaisilla suurtuntureilla kuulla äänen, joka ei ole tyypillistä sirrin sirinää vaan paremminkin pilitystä. Sirrien sukulainen suokukko matkaa suoraan yli Saharan ja sen pesimäkanta on nyt seitsemän prosenttia muutaman vuosikymmenen takaisesta. Useimmat sirrien ongelmista johtuvat omaa tahtiaan etenevästä ilmastonmuutoksesta. Nykyään lapinsirrin heinäsirkkamaisen sirinän kuulee pesimäaikaan vain mullikoitten tallaamilla rannoilla. kahlaajalintu, tähyää kivipaasin päällä. Muista sirreistä poiketen merisirri ei muuta maailman ääriin. Nummimainen Venäjän tundra pajukoituu ja sinne on levinnyt vankka kettuja minkkikanta. Oulun seudulla rantaniittyjä on entisöity lihakarjan ja lampaiden laitumiksi. Sen jälkeen emot jättävät ne pärjäämään omin neuvoin ja kiiruhtavat itse kaukomaille lounaaseen ja etelään. Välimeren seutu ja Pohjois-Afrikka kuivuvat ja merenpinnan nousu pienentää rantalietteitä. Loka-marraskuusta eteenpäin niitä piipertää Turun ja Ahvenanmaan ulkoluotojen vesirajassa. Etelään vaelletaan vain sen verran kuin rantojen jäätyminen kunakin talvena pakottaa. Nekin ovat suosirrejä, mutta saman kesän nuorisoa. Tundralla käydään pariutumassa, munimassa ja hautomassa. Lokakuisella kävelyretkellä huomasin talitinttiä pienemmän pikkusirrin kipittävän aution uimarannan laitamilla. Itse asiassa kaikki sirrit vain käväisevät pesimässä pohjoisen tundralla ja kuluttavat suuren osan vuosikierrosta muuttovaelluksiin. Utö ja Jurmo ovat tunnettuja merisirrisaaria. Merisirriä pidettiin aiemmin huippuharvinaisena Suomen pesimälintuna, mutta tarkempi tutkimus on osoittanut sen luultua runsaammaksi. Pikkusormen kokoisista poikasista pidetään muutama päivä huolta. Syksyn ja alkutalven merisirriparvet eivät kuitenkaan ole kotimaista vaan Huippuvuorten kantaa. Muutaman päivän kuluttua se hylkää lapsensa yksin maailmaan
Laita pataan vesi, lihat, juurekset ja mausteet. 66 MAKASIINI 7 • 2017 5273_.indd 66 19.10.2017 15.08. timjamia, kynteliä) Huuhtele sisäelimet kuumalla vedellä ja paloittele ne. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS SISUSKALUPERUNAT 0,5 l vettä 1 nauris tai pala lanttua 2 porkkanaa 3–4 pientä perunaa pala selleri 2 sipulia 600 g sisäelimiä (maksaa, sydäntä ym.) kokonaisia pippureita tai katajanmarjoja 2 laakerinlehteä 2 tl suolaa yrttimausteita (esim. TAPION PÖYTÄ SISUSKALUT PATAAN Syksyn viileydessä lämmittää perinteinen ja lihaisa pataruoka. Sisuskaluperunat on vaivaton, edullinen ja maukas syyskauden pataruoka. Hauduta ruoka kypsäksi miedolla lämmöllä noin 50 minuuttia ja tarkista maku. Kuori ja paloittele juurekset ja sipulit. Jos haluat, ruoan voi suurustaa vehnäjauhoilla
S uomessa elettiin omavaraistalouteen perustuvassa maatalousyhteiskunnassa pitkälle 1900-luvun puolelle. Teurastetuista eläimistä otettiin talteen kaikki mahdollinen: veri, rasva, luut, lihat, sisälmykset, mahalaukku, keuhkot, sorkat, pää ja utareet. Silloin tehtiin loka-marraskuussa tavanomainen syyslahti, jolloin osa eläimistä teurastettiin. Koneyrittäjille . IPTIM -TYÖKALUT metsien käsittelyn optimointiin . FORESTKIT WORKS -metsätöiden ohjaus . FORESTKIT VALUE -tila-arvio . 050 358 6020 tai Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / p. FORESTKIT KIINTEISTÖSOPIMUKSET sopimusten hallintaan . Nämä ruoat olivat tunnettuja jo keskiajalla. Tällä kertaa Metsälehden Suomen 1900-luvun ruokakultuuria esittelevässä juttusarjassa keskitytään teuraskauden ruokiin. Yksi tällainen syksyinen pataruoka on vanha perinneruoka, jolla on hauska nimi: sisuskaluperunat. Niitä tehtiin juhlaruoiksi, jolloin niihin käytettiin myös parempia lihanosia. TAPIO METSÄNHOITOKORTISTO Aina ajan tasalla oleva metsätietopalvelu . Eläinten rasvasta tehtiin saippuaa. Pitokokit aloittivat pitotaloon saavuttuaan ruokien teon yleensä pyytämällä teurastamaan vasikan, josta tehtiin pitopöytään varsinkin alatoopia. Ne tulivat Suomeen Ruotsista ja niiden nimetkin tulevat ruotsin kielestä (sylt, pölsa). Oppilaitoksille . Myös makkarat kuuluivat teurastuskauden herkkuihin. Pääsyltty, mahasyltty ja rullasyltty samoin kuin 1700-luvulla pitopöytään tullut alatoopi eli lihahyytelö eivät säilyneet pitkään. Ammattimaisille metsänomistajille . Ja aina voi käyttää tavallisempia lihanosia. 050 434 4802 Kauttamme on saatavilla myös Panasonic Toughpadtietokoneet vaativaan maastotyöhön! 5273_.indd 67 19.10.2017 15.08. Kaupungeille ja kunnille . Ne sopivat edelleen pimenevän ja viilenevän syksyn ruoiksi. TAPIO ForestKIT -sovelluksella voit tehdä metsäsuunnitelmat, leimikkosuunnitelmat ja tila-arviot sekä ohjata metsätöiden toteutusta! WWW.TAPIO./FORESTKIT HELPPOKÄYTTÖISET TYÖKALUT METSÄAMMATTILAISELLE TAPIO ForestKIT soveltuu erinomaisesti esimerkiksi: . / p. Parhaimmat osat varattiin paistiksi ja kinkuksi ja ne suolattiin puupyttyihin kokonaisina. Sisuskaluperunoiden lisukkeeksi ei tarvita muuta kuin puolukoita ja etikkakurkkuja. Terveellistä ja edullista Maukkaat ja lihaisat juureksilla höystetyt muhennokset, padat ja keitokset ovat edullisia ja terveellisiä arkiruokia. FORESTKIT FIELD -maastotyöhön . Keväällä ne voitiin palvata, jolloin ne säilyivät pidempään. Lihat keitettiin suolavedessä, hakattiin hienoksi ja suolattiin puupyttyihin. Herkkuja keskiajalta Sisälmyksistä (keuhkot, maksa, munuaiset, sydän) tehtiin sylttyjä, pylsyjä tai höystöjä. Pienemmät osat suolattiin paloiteltuna ja niistä tehtiin talven mittaan kastikkeita ja keittoja. KANTOON -metsänomistajan mobiilisovellus OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! TAPIO SILVA OY, METSÄVARA-ASIANTUNTIJAT: Mikko Lumperoinen: mikko.lumperoinen@tapio. Verestä tehtiin veripalttua, verilettuja ja verileipää. Palvattuina ne säilyivät kevääseen. Metsäpalveluyrittäjille . Metsästäjät voivat käyttää näihin ruokiin riistaeläinten lihaa. Sisälmyksiä ei ehkä saa omasta lähikaupasta, mutta kauppahalleista ja suuremmista marketeista ainakin saa. Metsäsijoittajille Lisäosien joukosta voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: . Niihin voitiin käyttää sisälmyksien lisäksi lihaa, jauhoja, ryynejä, perunoita ja verta. Yhteismetsille . METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin verkkosovellus ammattimaiseen metsävarojen hallintaan
Harvennusta vailla Kesällä 2017 Tiirikka otti suopalstaltaan kuvan tismalleen samasta paikasta kuin 30 vuotta aikaisemmin. ”Suvun hallussa Silmisuo on kuitenkin ollut jo vuosisatoja”. 1990-luvulla männynversoruoste kellastutti neulasia, mutta vaiva ei onneksi ollut laajamittainen. Ensimmäinen kuva suolta on otettu kesällä 1987, jolloin suon ojat oli käsitelty jo toiseen kertaan. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Tosin ojan vasemmanpuoleisen osion Tiirikka ehti harventaa kolme vuotta sitten, mutta oikea puoli on vielä tekemättä. ”Hankin itselleni sellaisen uutuuskoneen, turvesoille tarkoitetun jyrsimen, ja jyrsin ojat uudestaan, kun maa oli kevättalvella vielä pikkuisen jäässä”, Tiirikka kertoo. nut mänty ei maistunut sarvipäille. ”Olen tyytyväinen mäntyjen kasvuun, kun otetaan huomioon se, kuinka rahkaiselle paikalle puut ovat kasvaneet.” Ensimmäisen harvennuksen Tiirikka teki palstalleen 2000-luvun alussa, nyt olisi uuden kierroksen vuoro. 68 MAKASIINI 7 • 2017 5291_.indd 68 20.10.2017 16.26. Ojan vasen puoli on harvennettu toiseen kertaan vuonna 2014, mutta oikea puoli odottaa vielä harventajaansa. Muutoin suopalsta on Tiirikan mukaan saanut kasvaa ilman vaivanaiheuttajia. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Kuva kertoo, kuinka hyvin palstan männyt ovat kasvaneet. Tiirikka kertoo, että hirvet herkuttelivat nuoressa männikössä vain harvakseltaan, ilmeisesti suolla kasvaOjituksella vauhtia kasvuun Silmisuolla kasvaa vireä ja luontaisesti syntynyt männikkö. Lähetä ne meille Metsälehteen. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT LASSE TIIRIKKA P aksurahkainen Silmisuo Lammin Ylänteenkylässä tunnettiin vielä 1960-luvun alussa käkkärämäntyä kasvavana hillasuona, muistelee suometsäpalstan nykyinen omistaja Lasse Tiirikka. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. 1987 2017 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Käkkärämännyt saivat kyytiä seuraavalla vuosikymmenellä, ja noin 15 hehtaarin kuviolle muodostui vähitellen luontainen mäntytaimikko. ”Se on sellainen paikka, että maan pitää olla jäässä, jotta puut saa ajettua sieltä pois.” Tiirikka sai noin 15 kilometrin päässä sekä Evon metsäopistolta että Lammin keskustasta sijaitsevan suopalstan omistukseensa vuonna 1979. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. 30 vuodessa suolle on kasvanut metsä. Suolle tehtiin ensimmäinen ojitus 50 metrin ojavälille vuonna 1964, mutta toiveikkaat paikalliset kävivät suolla hillojen perässä vielä senkin jälkeen. ENNEN & NYT Ensimmäisen ojituksen ja käkkärämäntyjen poiston jälkeen Silmisuolle on kasvanut luontainen männikkö. Ensimmäinen kuva on vuodelta 1987, jolloin Lasse Tiirikka ojitti sarat uudelleen jyrsimellä
ja osallistut kirjan tekoon sekä arvontaan! Kerro meille metsästä Osallistuneiden kesken arvotaan 2 upeaa Wiilubikea ja 50 kpl Lastun puhelinkuoria. Jos lähetät klassikon ensimmäisenä tai oma originaalisi päätyy kirjaan, saat sanonnoista koostettavan kirjan omaksesi. Arvo 1390 € Arvo 32 € Metsälehti_Makasiini_7-2017_230x297mm_Ida Fram_Metsäkustannus_Metsäsananparret 2017_7985_1.indd 1 10.10.2017 13.45 5281_.indd 69 19.10.2017 13.28. Osallistu osoitteessa sanonnat.fi sanonnat fraasit & lorut itse keksityt tai klassikot Metsälehti kerää sanontoja, jotka liittyvät joko suoraan tai kuvainnollisesti metsään. Kerro siis meille jokin kuulemasi tai keksimäsi metsäaiheinen sanonta
Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti 70 MAKASIINI 7 • 2017 5268_.indd 70 20.10.2017 16.30. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI RISTIKKO Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys
Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Helsingin yliopisto Dosentti Ritva Toivonen on valittu Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan dekaaniksi vuoden 2018 alusta. 100 VUOTTA 30.10. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palkkaus yt/meto tes:n mukaan. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Vieno Uusitalo, kunnallisneuvos, Kisko Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Hakemukset 9.11.2017 mennessä osoitteeseen Mhy Isojoki-Karijoki, Kristiinantie 13, 64900 Isojoki, sähköpostitse mika.jokinen@mhy.fi Tieduteluihin vastaa tj Mika Jokinen 0400 849 104 metsänhoitoyhdistys MHY Isojoki-Karijoki 2x100 Makasiini_Makasiini 11.10.2017 10.20 Sivu 1 5268_.indd 71 20.10.2017 16.30. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Palkinnot Makasiinikryptosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Ulla Kirmo, Kyröskoski, Kari Niskanen, Kerava, Päivi ja Paavo Sillanpää, Heinola. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . MAKASIINIRISTIKKO 7 Makasiinikrypto 6, oikea ratkaisu Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. MERKKIPÄIVÄT PALVELUKSEEN HALUTAAN Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 7”. NIMITYKSIÄ ISOJOKI-KARIJOKI Metsänhoitoyhdistys Isojoki-Karijoki ry hakee palvelukseensa METSÄASIANTUNTIJAA Edellytämme hakijalta soveltuvaa metsäalan koulutusta,sitoutumista metsänomistajien palvelutehtävään,markkinointihenkisyyttä, yhteistyökyä sekä halua kehittyä metsänhoitoyhdistyksen neuvojan tehtävän vaatimusten mukaiseksi laaja-alaiseksi metsäasiantuntijaksi. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 9.11.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk)
marraskuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Pitkän yhteisen historiamme innoittamana suomenpystykorvaa on päätetty hakea Unescon elävän kulttuuriperinnön listalle osana suomalaista elämänmuotoa ja eräperinnettä. Autot rikkovat hiekkaa sitovan ohuen elämänkerroksen ja tuuli pääsee hiekan kimppuun. Kasvien juuret sitovat maan vielä tehokkaammin kuin rupijäkälät. Savisella ja kostealla maalla menestyvät sammalet, joiden alkeisvarsikot voivat näkyä vihreänä huntuna ennen kuin varsinaiset sammalkasvit saavat tunnusomaisen muotonsa. Mistä pidit. Palkinnoksi arvotut termospullopaketit voittivat Maija Koivula Heinolasta ja Mauri Virkkunen Parhalahdelta. Ensimmäiset asukkaat ovat leviä ja sieniä, jotka muodostavat maan pintaan näkymättömän kalvon. Palkinnon arvo on noin 140 euroa. Sammalet, ruohot ja heinät tukahduttavat jäkälän varjostuksellaan ja puiden karike peittää maan. Samanlainen pieneliöiden muodostama monilajinen kelmu, biofilmi, oli luultavasti ensimmäinen elämänmuoto, joka valtasi maata, ehkä kambrikaudella tai ehkä vieläkin aikaisemmin, satoja miljoonia vuosia ennen kuin selkärankaiset mönkivät merestä maalle. MIKÄ on mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. KAIKKI 15. Se on muualla maailmassa melko harvinainen alkuperäisrotu, joka polveutuu suoraan luonnonkannasta ilman risteytyksiä. Rupijäkälävaihe jää usein lyhyeksi. Kuivemmilla paikoilla sekalaisesta leväpeitteestä kehittyy harmaa tai ruskea rupijäkäläkasvusto, joka kattaa hiekkaisen maan yhtenäisenä peitteenä. Selviä fossiileja ei tällaisesta biofilmistä juuri synny, mutta kambrikautisista kuivan maan kerrostumistakin on löydetty ohuita hiilikerroksia, jotka voisivat olla jäänteitä jostakin kangaskuurajäkälän tapaisesta eliöstä. metsalehti.fi/kysely. Jeeppisafarit aavikoilla eivät siis ole luonnon kannalta harmittomia. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. PILKKEET TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN KUN koneet ovat raivanneet uuden metsäautotien, peranneet ojan tai muokanneet uudistusalan, alkaa elämä välittömästi vallata paljastunutta maata. Suomalaisten peruskoira Suomenpystykorva on päässyt mukaan Nymanien perhekuvaan. Näinkin karusta elinpaikasta kilpaillaan. Stihlin X-FIT-valjaissa on säädettävä selkälevy, vesisäiliö ja pieni työkalureppu. Ei sitä seisaaltaan jäkäläksi tunnista: vasta hyvä suurennuslasi paljastaa ryynimäisen Luonto paikkaa kaivurin jäljet Kangaskuurajäkälä sitoo maan paikalleen muutaman vuoden ikäisen metsäautotien penkassa. Palkinnoiksi arvomme Stihlin X-FIT-valjaat, joiden selkäosaan on liitetty kahden litran vesisäiliö. 72 MAKASIINI 7 • 2017 5311_.indd 72 20.10.2017 16.34. LU ST O rakenteen ja siinä olevat itiömaljat. Meillä suomenpystykorvia rekisteröidään vuosittain seitsemisensataa. Suomen Pystykorvajärjestön tuottama näyttely on avoinna 7.1. FO TO TE X T METSÄMUSEO Luston uusi näyttely esittelee kansalliskoiramme suomenpystykorvan. Ajattelemme Saharan ja Arabian niemimaan aavikoita kasvittomina autiomaina, mutta eivät nekään ole vailla elämää. Hopeanharmaa kangaskuurajäkälä, josta on käytetty myös nimeä kangasruskeinen, on yksi yleisimmistä hiekkaisen maan valtaajista. saakka. Olennainen osa aavikon ekosysteemiä on maata kattava levien, bakteerien ja sienten muodostama peite, joka liimaa hiekkarakeet toisiinsa. LÄHETÄ vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Jo siinä vaiheessa ne sitovat maarakeet toisiinsa ja vähentävät eroosiota. VOIT vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivuilla, mistä kysely löytyy nyt kätevästi kirjoittamalla osoitteeksi www. VIIME numeron suosituin juttu oli ”20 kysymystä lannoituksesta”. Liikkuvia dyynejä pieneliöt eivät pysty sitomaan. Mauri on tehtävänsä tehnyt ja mauri saa mennä
09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 85. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 050 5114 525 Tiina Rintanen p. 040 7231613 Pasi Myllymaa p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. 040 506 1162 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 5312_.indd 73 20.10.2017 16.39. PEFC-sertifioitu ST U D IO SA M I H EL EN IU S O Y METSÄLEHTI MAKASIINI 8/17 ILMESTYY 7.12. Miltä näyttää tulevaisuus. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 9.11. 09 315 49 848 040 596 2200 Verkkotuottaja Myyntipäällikkö Verkkotuottaja Heta Välimäki p. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 516 (lt/16) Painopaikka Paperit PunaMusta 2017 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g 4041-0619 Painotuote PEFC/02-31-151 www.pefc.org Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. TAIMIKONHOITOKOULU: Erikoistapaukset Ensi numerossa 100-vuotiaan metsät Millaista metsätalous oli 100 vuotta sitten. 09 315?49?80 Eero Sala p
TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT ELSE KYHÄLÄ ”ALOIMME valmistaa Hirnu-kutterikuiviketta Versowood Oy:n Vierumäen-tehtaalla vajaat 10 vuotta sitten. Tuotetta myydään Lantmännen Agron eli entisen K-maatalouden liikkeissä, joten sitä saa ympäri maata. Tällä hetkellä sitä myydään Islantiin, mutta sitä on viety myös Arabiemiraatteihin, Egyptiin ja Israeliin hevosten ja kameleiden kuivikkeiksi.” HIRNUA ALLE Höyläyksen sivutuote kutteri sopii moneen, sanoo Versowood Oy:n jalostusliiketoiminnan johtaja Tero Dillström. Hirnulla on potentiaalia myös vientituotteeksi. Keveää Hirnu-kutteria voidaan käyttää myös vanhojen talojen uudelleen eristämiseen, sillä kutteri on kuivaa ja sen eristyskyky on hyvä. Kutterikuivikkeen sesonki on alkamassa nyt, kun hevoset ja lehmät ovat kesän jälkeen tulossa laitumiltaan sisälle, Tero Dillström kertoo. Jos esimerkiksi tallilla käytettäisiin turvetta alustana, niin sen jälkeen hevoset olisivat ihan mustia. Tuotteen valmistuksessa käytämme parhainta, lastuamalla höyläysprosessissa tehtyä kutteria, sekä kuusta että mäntyä. Kutteri on materiaalina lämmin, ja sahanpuruun verrattuna se on valmiiksi kuivaa ja siten imukykyisempää. Lisäksi halusimme palvella myös maatalousasiakkaita. TUOTE JA TEKIJÄ Raakakutterista ei vielä ole seulottu pölyä ja tikkuja pois, mutta silti se tuntuu silkoiselta. Seulonta tehdään siksi, että raakakutteri pölisee varsinkin ravihevosten turpaan liikaa. 74 MAKASIINI 7 • 2017 74 MAKASIINI 7 • 2017 5289_.indd 74 20.10.2017 16.48. Seulotusta kutterista puristetaan pakkausvaiheessa puolet ilmasta pois, jolloin saadaan tiivis, 25-kiloinen säkki. Aluksi raaka-aine seulotaan, jolloin siitä lähtee pöly ja tikut pois. Hirnu sopii paitsi hevosille ja lehmille, myös sikaloihin, vapaan kanan kanaloihin, pihatoihin, poroaitauksiin sekä pieneläinten häkkeihin. Purussa olevien tikkujen poistaminen puolestaan hyödyttää lehmiä: parteen on turvallista käydä makuulle, kun tikut eivät pistele utareisiin ja aiheuta tulehduksia. Raaka-aineen lähteenä on PEFCsertifioitu metsä. Hirnu-nimi keksittiin tehtaalla omalla porukalla. Turpeeseen verrattuna kutteri on siistiä ja helposti käsiteltävää. Tällä hetkellä Hirnua valmistuu 200– 300 000 paalia vuosittain. Kutteri on höyläyksessä syntyvä sivutuote, joten meillä oli raaka-ainetta omasta takaa yhtiön höyläämöillä
Viimeisten sadan vuoden ajan suomalainen uistin on ollut kaupallinen menestystarina. Hinta 30€ (norm. Alan harvinaisuudet, klassikot ja niiden varhaiset mallit astuvat keräilijöiden kokoelmakaapeista lukijan ihailtaviksi. Reseptien lisäksi kirja myös kertoo, millä lisukkeilla riistan ympärille rakennetaan herkullinen ateria. Marraskuun kuukauden kirja Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele11 tai asiakaspalvelustamme, puh . 38€) Etu voimassa 30.11.2017 saakka 5280_.indd 75 20.10.2017 18.29. Riistaherkkuja syntyy, kun saaliiksi on saatu esimerkiksi hirvieläimiä, metsä-, peltoja vesilintuja, jäniksiä, rusakoita tai villisikoja. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja 100 vuotta suomalaisia uistimia Tuskin missään muussa maassa on yhtä vankkaa uistinten valmistamisen perinnettä kuin Suomessa. Samoin se antaa saaliin käsittelyohjeita – sillä tulevan aterian valmistelu alkaa heti riistalaukauksen jälkeen. Ja aineksissa riittää valinnanvaraa. Riistaherkkuja Suomesta Mikko Peltonen ja Veli-Matti Väänänen Luonto tarjoaa eräharrastajalle sekä unohtumattomia elämyksiä että taatusti luonnonmukaista lähiruokaa. Hinta 38€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€
Metsalehti_Makasiini_2017_10_26.indd 1 4.10.2017 8:56:55 5284_.indd 76 20.10.2017 18.30. 785,FS 260 C-E STIHL 2-MIX moottori Tarjoukset voimassa 10.11.2017 asti. 345,MS 180 C-BE UUTUUS! • Erinomainen teho-painosuhde • Ketjun sivukiristys • Tankkien pikalukituskorkit Yleissaha 42,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 4,8 kg 35 cm • 1143 200 0383 • Kampanja 399,Sh. PARHAAT TYÖVÄLINEET SYKSYYN! www.stihl.. • Kompakti ”herkkumalli” • Kevytkäynnistys • Teräketjun pikakiristys Kevyt 31,8 cm 3 1,4 kW / 1,9 hv 4,5 kg 35 cm • 1130 200 0387 • Kampanja 299,Sh. 474,MS 231 • ErgoStart kevytkäynnistys • Monitoimikahva • ADVANCE yleisvaljailla Laajoille aloille 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 7,7 kg • 4147 200 0264 • Kampanja 699,Sh