LOKAKUUTA 2018 • NRO 19 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI UUTISET Metsät etualalla ilmastokeskustelussa ›› 2–3 Tutkittavana metsänomistaja ›› 6 Ilmastoviisaasti turvemailla ›› 9–11 Hankintapuu haluttua ›› 12–13 METSÄSTÄ Kasvu vauhtiin tuhkalla ›› 14–15 Vaahtokarkkeja metsämarjoista ›› 16–17 Kokeilussa terhakka kevytsaha ›› 20 Pienaukoista uusi metsä ›› 22–23 PILKKEITÄ Mäyrän jäljillä ›› 24 Männynkääpä lahottaa hitaasti ›› 25 Hevoskastanja puhkesi uuteen kukkaan ›› 29 VUOTTA Kun riistakameran kuvassa näkyi kahdeksan hirveä, Erkki Lähde tiesi, että mäntytaimikon peli oli pelattu. Sivut 18–19 Hirvituhosta toiseen Se pp o Sa m ul i CS-501SX Luokkansa kevein saha ammattilaiselle: 50,2cm 3 -2,57kW / 3,50hv 4,7kg Suositushinta 649€ 525 € Hinta voimassa 30.11.2018 asti TARJOUS Säästä 124€ www.echo.fi. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 25
Yhtiön mukaan ohjausjärjestelmien kehittäminen keskitetysti yhdessä paikassa tarjoaa huomattavia synergiaetuja. Metsänomistajia tulisi kannustaa hiilensidontaan. Luonnonvarakeskus vahvisti ensimmäisen tautihavainnon Mustilan arboretumista kesällä, ja Elintarvikevirasto löysi tautia alkusyksystä Helsingistä. Lisäksi hiilidioksidia on poistettava ilmakehästä – sitä enemmän, mitä hitaammin päästöjä vähennetään. ”Myöhemmin sovellukseen lisätään uusia ominaisuuksia, kuten valmius hyödyntää pienoiskopterilla kartoitettua tarkkaa kuviokohtaista tietoa. Tämä poikii toistakymmentä uutta työpaikkaa Suomeen. Stora Enson Virtuaalimetsä avattiin Stora Enso on avannut uuden Virtuaalimetsä-verkkopalvelun, jonka avulla metsänomistajat pääsevät tarkastelemaan metsäänsä tietokoneen tai mobiililaitteen avulla. ”Jatkossa metsänomistajan on voitava ansaita myös antamalla metsiensä kasvaa ja sitoa hiiltä”, Vihreiden varapuheenjohtaja Veli Liikanen linjaa. LYHYET UUTISET 25.10.2018 / AJASSA 2 MIKKO HÄYRYNEN H allitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi pari viikkoa sitten raportin, joka vaatii nopeita toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. "Maailmassa pitää metsittää Euroopan kokoinen alue." Uusi korotauti löytyi Suomesta Suomesta on löydetty pihtojen korotautia ensimmäistä kertaa. Korotauti aiheuttaa pihkavuotoisia halkeamia ja epänormaalia kasvua, jolloin puuhun syntyy tummia koroja. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen raja ylitetään vuosisadan puoleenväliin mennessä. Deere siirtää tuotekehitystä Suomeen Metsäkoneita valmistava John Deere siirtää kaatokoneiden, telaharvesterien sekä juontokoneiden automaatioja ohjausjärjestelmien kehitystyön Pohjois-Amerikasta yhtiön Tampereen tuotekehitysyksikköön. ”Maailmassa pitää metsittää Euroopan kokoinen alue, mikä on valtava urakka”, sanoo Luken tutkimusprofessori Antti Asikainen . Taudin eteneminen johtaa usein puun kuivumiseen ja kuolemaan. Maksuton palvelu yhdistää eri lähteistä saatavaa metsätietoa kolmiulotteiseksi kuvaksi. Nykyisillä päästövähennyksillä lämpenemistä ei pysäytetä, vaan keskilämpötila nousee kolmella asteella. Puolueen mukaan metsien, soiden ja peltojen hiilinielut ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa yhtä tärkeitä kuin päästöjen vähentäminen. Tämä viittaa siihen, että kannan elpyminen jatkuu myös tulevaisuudessa, Metsähallituksesta kerrotaan.. Norppakanta vakaassa kasvussa Norppien talvikanta on noussut 380–400 norppaan, Metsähallituksesta arvioidaan. Hän pitää mahdollisena, että ohjaavia tukitoimia tulee sekä pellonmetsitykseen, Metsillä ilmastonmuutosta vastaan Metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Siihen tarvitaan hiilinieluja, etenkin metsiä. Silloin ohjelmassa saadaan näkyviin jopa yksittäisten puiden tarkka sijainti”, Stora Enso Metsän kehitysjohtaja Olli-Pekka Ahonen kertoo. Kanta on ollut vakaassa kasvussa viime vuodet. ”Enemmän on kyse siitä, että pidetään metsät täystiheinä ja mahdollisimman hyvin kasvavina.” Asikaisen tuntuman mukaan yleinen tietoisuus ja asenteisiin vaikuttaminen ei riitä, vaan tarvitaan todella voimakasta politiikkaa. Raportin mukaan maapallon keskilämpötilan nousu pitää pysäyttää 1,5 asteeseen tai luvassa on vakavia vaikeuksia. Lisää metsää Nopeilla toimilla lämpötilan nousu voidaan pysäyttää 1,5 asteeseen, mutta päästöjä pitää silloin vähentää tuntuvasti. Tulevaisuudessa metsänomistajat voivat saada hiilensidonnasta korvauksen. Taudinaiheuttaja, Neonectria neomacrospora -tuhosieni, iskeytyy etenkin pihtoihin, mutta myös muut havupuut saattavat oireilla. Se on parikymmentä norppaa enemmän kuin viime vuonna ja lähellä saimaannorpan suojelustrategiassa sekä toimenpidesuunnitelmassa vuodelle 2025 asetettua 400 yksilön välitavoitetta. Vihreät kannustavat hiilensidontaan Vihreät haluavat rajoittaa metsien hakkuita Suomessa. Suomessa metsitysmahdollisuuksia ei ole paljon, mutta peltoheittoja on jonkin verran. Aiemmin rajana pidettiin kahta astetta
09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. ”Mutta ohjauskeinotkin ovat ongelmallisia, jos ei ole tietoa niiden vaikuttavuudesta”, hän sanoo. Lisäksi pitäisi esittää eri puutavaralajien mittaja laatuvaatimukset, puukaupan maksuaikataulu, korjuun aikataulu, juurikäävän torjunta ja sen kustannusvaikutus sekä muut mahdolliset puukauppatuloon vaikuttavat tekijät. Se ei tee tutkimusta, vaan kokoaa ilmastonmuutoksesta saatavilla olevaa tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Yksityisiä sahayrityksiä edustavan Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori näkee asiassa monia tekijöitä, joista nostaa esille etenkin kolme. Venäjän sahaus on nousu-uralla, ja venäläisen sahatavaran kilpailukyky Kiinan markkinoilla on parantunut tavalla, johon kilpailijat eivät ole pystyneet vastaamaan. Tarjouksissa tulisi esittää myös käytettävä mittaustapa. Lähde: IPCC la uudella tavalla – onko välttämätöntä, onko vaihtoehtoja.” Koistisen mukaan vesitalouden säätelyllä voidaan tehdä paljon. Se on heijastunut myös puuta käyttävään teollisuuteen. Paras tilanne on silloin, kun ojitetaan niin syvältä, että puusto pystyy kasvamaan, mutta turve ei ala isommalti hajota. Voidaan puhua jopa romahduksesta, sillä vuoden alkupuoliskolla kuusisahatavaran vienti Kiinaan oli kolmanneksen viime vuotta pienempi ja mäntysahatavaralla pudotusta oli jopa 42 prosenttia. IPCC eli hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli on YK:n alainen asiantuntijaelin, joka koostuu ilmastotieteen johtavista asiantuntijoista. Valtakirjakaupan tarjouksilta odotetaan etenkin sitä, että ne vastaavat tarjouspyyntöä. Ilmastonmuutoksen hillitsemistä suosituksissa ei ole kuitenkaan ajateltu, sanoo Tapio Oy:n puuntuotannon asiantuntija Arto Koistinen . ”Ja silloin katsotaan etenkin turvemaita, jotka ovat ongelmallisia niin metsätaloudessa kuin maataloudessa”, Koistinen sanoo. ”Kunnostusojituksia pitää ajatelMetsillä ilmastonmuutosta vastaan IPCC . m 3 Sahatavaran vienti Kiinaan laantunut Kuusisahatavaran vientimäärät putosivat vuoden alkupuoliskolla kolmanneksen, mäntysahatavaran lähes puoleen. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. IPCC sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2007. Hän on ollut keskeisesti mukana laatimassa metsänhoitosuosituksia ja etenkin niiden ilmastonmuutosta koskevia osia. Katse turvemaihin Metsänhoitosuositukset sisältävät keinoja, joiden avulla ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua. Ilmastopaneelin raportissa saattaakin olla kemerauudistusta seuraavan uudistuksen siemen. ”Tulevaisuudessa joku myös maksaa hiilensidonnasta”, Asikainen ennakoi. . 3 AJASSA / 25.10.2018 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Suosituksen mukaan tarjouksissa tulisi esittää yksikköhinnat selvästi puulajeittain tai puutavaralajeittain. ”Osaltaan kyse on korjausliikkeestä. ”Mutta ylipäätään turvemaan muokkaaminen on ilmastovaikutusten kannalta ongelmallista.” Kannustin tarpeen Ilmastonmuutoksen hillinnän kannustinjärjestelmä metsätaloudesta kuitenkin puuttuu. Tarkoitus on parantaa valtakirjakaupan toimivuutta. 0,5 1,0 1,5 2 Suomen sahaja höylätavaran vienti Kiinaan vuosina 2010 2018 Vientimäärät laskussa 2010 2012 2014 2016 2018* *vuoden alkupuolisko Lähteet: Tulli, Sahateollisuus ry Milj. Krimin miehityksen vuoksi Venäjää vastaan asetetut talouspakotteet romahduttivat ruplan kurssin, jolloin Venäjän vientiteollisuus sai voimakkaan hintaedun. Fakta JUSSI COLLIN P uumarkkinatyöryhmä on antanut suosituksen kauppatapojen kehittämiseksi valtakirjakaupoissa. MIKKO HÄYRYNEN S uomen sahatavaran vienti Kiinaan on kasvanut vuosi vuodelta koko vuosikymmenen, mutta tänä vuonna on koettu kasvun taittuminen. IPCC perustettiin vuonna 1988. Suosituksen mukaan tarjouspyyntöjen ja tarjousten tulisi olla rakenteeltaan mahdollisimman yhdenmukaisia, jolloin niiden vertailu olisi helpompaa. Koistinen pitää Metso-suojelun kaltaista vapaaehtoisuutta ja korvausmenettelyä hyvänä mallina. Sahatavaravienti Kiinaan on kasvanut luonnollista tasoaan korkeammalle, koska on pitänyt etsiä korvaavaa kohdetta Keski-Euroopan tukkoisille ja Pohjois-Afrikan levottomille markkinoille.” Toisena tekijä on, että Kiinan hallitus sulkee ja uusii ympäristövaikutuksiltaan haitallisia yrityksiä. Ilmastonmuutospaneelin raportti laittaa painetta suositusten uudistamiselle myös ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Valtakirjakaupat Kuutioon Valtakirjakaupan läpinäkyvyyden lisäämiseksi suositellaan, että valtakirjakaupan tarjouspyynnöt julkaistaan kattavasti Kuutio.fi-markkinapaikan kautta. Tilastoissa tilanne näkyy siten, että vaikka Kiinan sahatavaran tuonti on tänä vuonna lievästi kasvanut, Suomen vienti Kiinaan on supistunut ja Venäjän vienti kasvanut. Uudistusta ei ole suunniteltu ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta, vaikkakin mahdollisesti uutena työlajina mukaan tulee pellonmetsitys. Lisäksi olisi suositeltavaa, että ostaja ja tarjousten vertailija voisivat vertailla tarjousten pohjana käytettyjä aineistoja, käytännössä katkontatietoja. Tämä sillä edellytyksellä, että alueen kaikki merkittävät puunostajat käyttävät palvelua. Uuden kemeralain valmistelu on käynnissä. Pakotteilla vaikutusta Kolmantena syynä sahatavaran Kiinan-viennin hiipumiseen ovat talouspakotteiden yllättävät vaikutusketjut, jotka tuntuvat Suomessa kuusen kannolla saakka. Yhteinen suositus valtakirjakauppoihin An te ro Aa lt on en Puuston kiertoajan pidentämiseen saattaa tulevaisuudessa saada tukea.. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi lannoitukseen että puuston kiertoajan pidentämiseen. Vertailussa käytäisiin läpi molempien osapuolten vertailukelpoinen aineisto, mutta ei muiden ostajien ostajakohtaisia tietoja eikä myöskään vain toisen osapuolen tietoja. Ojitetulla turvemaalla pohjaveden pinta on alhaalla, jolloin turvekerros saa happea, lahoaa ja luovuttaa hiilidioksidia
Puupintainen Oodi eli pääkaupungin uusi keskustakirjasto valmistuu reilun kuukauden kuluttua Suomen 101-vuotispäiväksi. Se on yksi harvoista metsään ja hiilensidontaan liittyvistä asioista, jonka merkityksestä kaikki ovat yhtä mieltä. Hiilen varastointi puurakennuksiin kiinnostaa myös muualla Euroopassa, missä sahatavaraa kuluu henkeä kohti vuodessa vasta vajaat 0,2 kuutiometriä. Oodin kaltaiset rakennukset ovat omiaan edistämään paitsi puun käyttöä myös puutuotteiden vientiä. Siitä huolimatta puun läpimurto ei näy tilastoissa. Julkaistuista kuvista maksamme 50 €.. Palvelun kehittämistä jatketaan vielä toisen vuoden ajan. Sen täytyy olla myös kustannuksiltaan kilpailukyinen. Pitkästä aikaa on valmistumassa iso julkinen rakennus, jossa puu on päässyt näkyvään asemaan. Vielä viime vuosikymmenen puolivälissä olimme maailman johtavia puurakentajia. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Pitkän tauon jälkeen Suomessa on viime vuosina rakennettu taas paljon, mutta se ei juuri ole lisännyt kotimaisen sahatavaran menekkiä. Asukasta kohti sahatavaraa kului silloin reilu kuutiometri vuodessa. Rakennusta verhoillaan kotimaisella kuusella. Silti puulla on julkisessa rakentamisessa vielä paljon kasvun varaa etenkin kaupungeissa. Myrskyt ajoittuvat tyypillisesti loppusyksyyn ja talveen. Esimerkiksi puisten liikeja toimistorakennusten yleistymisestä kertoi vain 15 prosenttia kuntakyselyn vastaajista. 25.10.2018 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi MARIANNE MINKKINEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva L uonnonvarakeskus (Luke) on kehittänyt metsien tuulituhoja ennustavan karttapalvelun. Sitran tekemän tutkimuksen mukaan kunnat ovat sitoutuneet ilmastonmuutoksen hillintään jopa tiukemmalla aikataululla kuin valtio. Puun läpimurto tapahtuu vasta, kun päättäjät uskaltavat luotOodi puulle taa siihen, että puinen rakennus on vähintään yhtä hyvä kuin betonista tehty. PITKIN SYKSYÄ REKAT ovat kuljettaneet puutavarapaketteja Helsingin keskustaan. Nämä kustannukset jäävät paljolti metsänomistajan kontolle, joten omien metsien käytössä kannattaa viimeistään nyt ryhtyä pohtimaan ilmastoviisaita tekoja. ”On odotettavissa, että tulevaisuudessa tuulituhojen määrä vielä kasvaa talvien Tuulituhoriskit kartalle Oman metsän tuulituhoriskin voi nyt katsoa netistä parilla klikkauksella. MERKKEJÄ KÄÄNTEESTÄ on kuitenkin näkyvissä. Maksettujen vakuutuskorvausten perusteella myrskyt ovat suurin metsätuhojen aiheuttaja Suomessa. Riskitasot esitetään sivuiltaan 16 metrin levyisten neliöiden tarkkuudella. ANTTIK Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. ILMASTONMUUTOKSEN hillitseminen tavalla tai toisella on myös suomalaisen metsänomistajan etujen mukaista. Näin voi päätellä Gaia Consultingin tuoreesta selvityksestä. Verkossa julkaistu palvelu kertoo prosentteina, millä todennäköisyydellä valitulle alueelle tulee tuulituhoja seuraavan viiden vuoden aikana. Kulutus matelee edelleen kaukana tasolta, jolla se oli yli kymmenen vuotta sitten. Sen mukaan ilmastonmuutoksen vaikutusten kustannukset ovat Suomessakin huomattavat, vuosittain jopa miljardiluokkaa. Todennäköisyyksien laskennassa on hyödynnetty muun muassa valtakunnan metsien inventoinneista saatuja tuloksia, metsävaratietoja, tuulisuusja maaperätietoja sekä metsänkäyttöilmoituksia. Sisällä palkkien ulkopintaan tulee koivua ja lattiaan tammea. Suunnitteilla on paljon puisia kouluja, päiväkoteja ja kerrostaloja. Viime vuonna käytimme puuta henkeä kohti vain 0,7 kuutiometriä. Metsien hyönteistuhot voivat poikia Suomessa vuosittain satojen miljoonien eurojen vahingot, samoin myrskytuhot. Korvausten arvo voi nousta jopa kymmeniin miljooniin euroihin vuodessa. JUSSI COLLIN Haitat eivät mene tasan Hakkuun jäljiltä paljon polttopuuta. Susanne Suvanto kertoo, että tuulituhoja ennustava verkkopalvelu on vuoden työn tulos. ILMASTONMUUTOSKESKUStelun kiihtyessä puurakentamisesta on puhuttu paljon. Ikäväksi asian tekee se, että vaikutukset kohdentuvat epätasaisesti – esimerkiksi helteistä kärsivät etenkin vanhukset ja metsätuhoista maanomistajat. ”Metsänkäyttöilmoituksia käytetään lähteinä, koska riskit tyypillisesti korostuvat esimerkiksi hiljattain harvennetuissa metsissä”, kertoo Luken tutkija Susanne Suvanto
Samanlainen kasvun hidastumisen trendi on havaittu useissa EU-maissa. TUULITUHORISKIKARTTA . Selkeä päätöksenteko ja perinnönjaot helppoja. Suurin kokonaisbiomassan kasvu saavutetaan, kun puusto on kiertoajan aikana mahdollisimman lähellä sellaista tilaa, että se kykenee hyödyntämään metsikön kasvutekijät mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tällä hetkellä käytettävissä oleva tuulituhoriskikartta ei ole vielä lopullinen versio. Voit sitten harrastaa metsänhoitoa tai liittää sen tilan halutessasi yhteismetsään.” OKSAPUU ”Meikäläisellähän on kokemusta yhteismetsästä. Verkkokeskustelu: Mitä mieltä yhteismetsistä?. Monet tuntemani metsäammattilaiset ovat kokeilleet yläharvennuksia metsissään ja olleet sekä hakkuukertymään että jäljelle jääneeseen puustoon tyytyväisiä. Kokoukset olivat aika riitaisia, tuotto jäi alle sen minkä kuvittelin. Suurin osa alueista kuuluu muutaman prosentin luokkaan. Susanne Suvanto kertoo, että tuulituhoja ennustava verkkopalvelu on vuoden työn tulos. 50% Kyllä LUKEN ensimmäisessä Metsäareenassa käytiin läpi kevään ja syksyn kuumia puheenaiheita: jatkuvaa kasvatusta, suomaiden metsätaloutta, ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä metsille sekä genetiikan mahdollisuuksia tehostaa metsien kasvua ja sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Sulan maan aikana puut ovat herkempiä kaatumaan myrskyissä kuin silloin, kun maa on roudassa.” Riski suurin etelässä Tuulituhoriskikartassa riskitasot vaihtelevat nollan ja parinkymmenen prosentin välillä. Luonnonvarakeskuksen kehittämä ilmainen verkkopalvelu . Kertoo tuulen aiheuttamien tuhojen todennäköisyyden prosentteina valitulla alueella . . HAKKUUTAPOIHIN LIITTYVÄ KESKUSTELU jatkuu edelleen vilkkaana, ja avohakkuukiellosta puhutaan edelleen. Tuhojen todennäköisyys laskee, mitä pohjoisemmaksi mennään. Uusi kysymys: Oletko tehnyt hankintahakkuita. Lisäksi tilaisuudessa julkistettiin 12:nnen valtakunnan metsien inventoinnin tulokset. . Verottajakin tukee pienemmällä verolla.” TIMPPA ”Mulla ei ole yhteismetsistä varsinaista kokemusta, mutta myynti-ilmoituksissa hinnat ovat joskus niinkin korkeita, että tuotto sijoitetulle rahalle jää alle prosentin. ”Turvemailla on ollut vähemmän tuhoja kuin kivennäismailla”, Suvanto kertoo. VMI-TULOSJULKISTUKSEN MUKAAN METSISSÄMME on nyt 2,5 miljardia kuutiometriä puuta. Ehkä hankalampi muodostaa päivän hintaa ja muuttaa osuus rahaksi, jos sellainen tarve tulee.” KMO ”Aika suolaisesti hinnoiteltuja nuo vapailla markkinoilla liikkuvat yhteismetsäosuudet. Myös taimikon hoitotoimet nähdään usein tarpeellisena vaiheena eri-ikäiskasvatuksessa. RISKIT NÄYTTÄVÄT KASVAVAN yhä edelleen. Ei tarvitse lohkoa. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että kasvun taso olisi vakiintumassa eikä Suomen puuston kasvu lisäänny enää miljoonan kuutiometrin vuosivauhdilla. . Osta mieluummin metsätila, jossa on iso yhteismetsäosuus. 5 AJASSA / 25.10.2018 ”Sijoittaminen (rahalla) yhteismetsään kiinnostaa ja haluaisin mielipiteitä/neuvoja.” JHH ”Itse en ole sijoittanut tai muuten ollut osallisena yhteismetsissä. Palvelua muokataan käyttökokemusten perusteella ensi vuoden aikana. Kaikki Luken Metsäareenan esitykset ovat katsottavissa youtubessa osoitteessa www.youtube.com/watch?v=R45cZwligzE. Luke julkisti metsätuhokartan ja olen varma, että jatkoa seuraa. Löytyy osoitteesta metsainfo.luke.fi/fi/tuulituhoriskikartta . Myös vesitalouden ja vesistövaikutusten näkökulmasta haastavat kohteet voidaan viedä tulevaisuudessa paikkatietojärjestelmiin. Se on mainio tapa hallinnoida olemassa olevaa, vaikkapa jonkun perikunnan omaisuutta. Gallup Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. ”Pohjoisessa routajakso on talvella pidempi. Mutta jos muihin sijoituksiin vertaan, niin sijoituskohde muiden joukossa. . Yhteismetsän tarjoamista virkistysmahdollisuuksista ilmeisesti halutaan Etelä-Suomessa maksaa paljon.” J EAN S ”Jos haluaa vain sijoittaa metsään, eikä itse osallistua metsänhoitoon tai puunmyyntiin, niin yhteismetsäosuus on mielestäni turvallisempi tapa kuin metsärahasto.” PLANTER ”Olin aikanaan mukana yhdessä yhteismetsässä, mutta myin osuuden pois. Touhu oli välillä sekavaa.” APLI Fakta KOLUMNI Oletko lannoittanut tuhkalla. Rahoittajana Suomen Metsäsäätiö lämpenemisen takia. Hakkuumahdollisuudet ovat ennätykselliset 84 miljoonaa kuutiometriä, ja jatkossa ne nousevat edelleen. Lisäksi kasvuarviota korjattiin hieman alaspäin: jatkossa kasvu perustuu VMI:n pysyviltä koealoilta mitattuun kasvuun. Lehtipuiden etuna on se, että ne ovat tiputtaneet lehtensä talven tullen, joten tuuli ei saa niistä otetta. Näin metsänomistajat, puunkorjaajat, luonnonsuojelijat ja vakuutusyhtiöt voivat tehdä metsiä koskevia päätöksiä ottaen huomioon riskit. Tähän saakka puuston kasvu on kiihtynyt osin myös hiilidioksidilannoituksen ja lämpimämpien kasvukausien vuoksi. Ainakin lumituhojen riskiä kyetään jo nyt ennustamaan varsin hyvin, ja uskon, että useat bioottiset tuhot, kuten hirvien, kaarnakuoriaisten ja juurikäävän aiheuttamat tuhoriskitkin, löytävät tiensä karttamuotoon muutaman vuoden kuluessa. Palvelun kehittämistä jatketaan vielä toisen vuoden ajan. Lisäksi Etelä-Suomessa on enemmän vaihtelua metsän rakenteessa ja kuviot ovat pienempiä, jolloin syntyy enemmän tuulelle alttiita metsänreunoja.” Puulajeista kuusi on herkin kaatumaan. Tuulituhojen riskiin vaikuttavat myös puun pituus sekä maaperän paksuus ja karkeus. Antoisia katseluhetkiä! Metsäareenasta tutkimus-tietoa päivänpolttaviin kysymyksiin ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen professori. Tätä tietoa voidaan hyödyntää vaikkapa metsäomaisuutta hankittaessa tai mietittäessä, millä puulajilla ja millaisella geneettisellä alkuperällä metsää lähdetään käsittelemään tai uudistamaan. Jatkuvan kasvatuksen puolestapuhujat taas ovat todenneet, että mikäli uudistuminen ei lähde onnistumaan parin yläharvennuksen jälkeen, voidaan metsä uudistaa perinteisillä tasaikäisen metsän hakkuuja uudistamismenetelmillä. Käsitykseni on, ettei kumpikaan metsänkasvatusmenetelmä johda automaattisesti parempaan tai huonompaan tulokseen, puhuttiinpa sitten puuston kasvusta, hiilen sidonnasta tai metsänomistajan taloudesta
"Esimerkiksi metsänomistajan ikä vaikuttaa puunmyyntiin negatiivisesti, eli mitä iäkkäämpi, sen vähemmän myy puuta. . Metsänomistaja 2020 -hankkeen vetäjä . Aiempiin tutkimuksiin verrattuna uutta ovat kysymykset metsänomistajille tarkoitettujen digitaalisten palveluiden käytöstä, eri metsänkäsittelytapojen hyväksyttävyydestä ja metsien hiilensidontaan liittyvistä asioista. . Vanhempi tutkija Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolla . "Tutkimuksella saadaan myös tilastotietoa metsänhoidon omatoimisuudesta. 25.10.2018 / AJASSA 6 ANNE HELENIUS, teksti ELSE KYHÄLÄ, kuva M etsänomistajakunta vanhenee, naisistuu ja kaupunkilaistuu, ja samalla maatalousyrittäjien lukumäärä vähenee. HEIMO KARPPINEN . Kotoisin Liperistä, asuu Helsingissä . Ei siis ihme, että alalla ollaan kiinnostuneita metsänomistajien näkemyksistä esimerkiksi puunmyyntiin, metsätilasta luopumiseen, digitaalisten palvelujen käyttöön, eri metsänkäsittelymenetelmiin tai hiilinieluihin liittyen. Maatalousyrittäjät puolestaan hakkaavat enemmän puuta kuin muut metsänomistajat." Eli kun maatalousyrittäjien määrä vähenee, hupenevat myös aktiiviset puunmyyjät. Harrastaa torpan pitoa Pusulassa, mieskuorolaulua, klassista musiikkia, lukemista ja elokuvia Heimo Karppinen on ollut vuosikymmenet mukana tekemässä suuria metsänomistajatutkimuksia. Vanhempi tutkija Heimo Karppinen Helsingin yliopistosta selvittää, millaisia ovat 2020-luvun metsänomistajat. Konkaritutkijan mukaan nämä tiedot paljastavat kuitenkin odotettua kiinnostavamman maailman. . Vuosikymmenten perinne Metsänomistajatutkimuksia on tehty Suomessa 1960-luvulta alkaen, mutta nykyisenkaltaiset suuret kymmenvuotistutkimukset käynnistyivät vuonna 1990. Nyt pikkuisen odotan, että se kasvaisi." Tämäkin selvinnee ensi vuoden loppupuolella, kun Metsänomistaja 2020 -hankkeen alustavat tulokset valmistuvat. Lähes 16 000 metsänomistajaa löytää ensi helmikuussa postilaatikostaan runsaan kymmensivuisen kyselylomakkeen, jossa poraudutaan siihen, millaisia metsänomistajat sekä heidän tavoitteensa ja tilansa ovat ja kuinka he käyttäytyvät metsätaloudellisissa asioissa. "Aikaisempien tutkimusten perusteella tämä joukko ei olisi kasvanut, mikä minua ihmetyttää. Rahoitusta hankkeeseen on toistaiseksi tullut Suomen Metsäsäätiöltä ja Metsämiesten Säätiöltä. . HAASTATTELU. Tarkkojen ja kattavien tietojen saaminen on yhteiskunnallisesti tärkeää, sillä yksityismetsänomistajat omistavat 60 prosenttia metsäalasta ja myyvät neljä viidesosaa teollisuuden tarvitsemasta kotimaisesta puusta. Saatuja tietoja verrataan aikaisempiin, erityisesti vuosina 2010 ja 2000 tehtyihin metsänomistajatutkimuksiin. Tiedolle tarvetta Metsänomistaja 2020 -tutkimus on Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen (Luke), Pellervon taloustutkimuksen (PTT) sekä Työtehoseuran yhteisponnistus. "Hiilensidonta-asiassa kiinnostaa tietää, onko olemassa erilaisia metsänomistajatyyppejä: sellaisia, joita aihe kiinnostaa tai sitten sellaisia, joita ei kiinnosta muu kuin raha", Karppinen kertoo. . Näin ennustaa Helsingin yliopiston metsätieteiden osaston vanhempi tutkija Heimo Karppinen . Parhaillaan tekeillä on kymmeniä kysymyksiä sisältävä lomake metsänomistajille. Karppisen ennakointi metsänomistajakunnan ikääntymisestä, naisistumisesta ja kaupunkilaistumisesta sekä maatalousyrittäjien vähenemisestä kuulostaa maallikon korviin itsestäänselvyydeltä. Kuka. Lopullista tietoa odotellaan vuoteen 2021 saakka. Sitä ei enää saa metsänhoitoyhdistyksiltä, joten omatoimisesta metsänhoidosta ei oikeastaan tiedetä, missä tällä hetkellä mennään", Karppinen selventää. Heitä on julkisuudessa usein nimitetty passiivisiksi metsänomistajiksi. Kuka olet, metsänomistaja. Lisäksi yksityismetsät ovat tärkeitä hiilensitojia sekä jokamiehen virkistysja marjastuspaikkoja. Yhtä metsänomistajatyyppiä Karppinen seuraa erityisellä mielenkiinnolla. Naimisissa, kaksi aikuista lasta . Maatalousja metsätieteiden tohtori . Pian tästä saadaan tarkempaa tietoa, sillä Karppinen valmistelee parhaillaan kymmenen vuoden välein tehtävää suurta metsänomistajatutkimusta.
Ne aiheuttavat merkittävän luonnonhaitan ja suuret päästöt”, hän sanoo. I Ei tarvitse pakoputkea ulos I Biodiesel, diesel tai polttoöljy I Ei puhallinta, ei nosta pölyä I Termostaattiohjattu (0–40°C) I Siirreltävä, ei asennusta I Hiljainen, vain 48 dB I Ei polttavan kuumia pintoja I 13kW, 15kW ja 22kW -mallit KULUTUSESIMERKKI Eristetty teollisuushalli, tilavuus: 500m³. Silti paraskaan kartta ei ole kokenutta metsäammattilaista viisaampi. 040 180 11 11 AIRREX AH-200/300/800 Lähes hajuton diesel-infrapunalämmitin 100% hyötysuhteella. Korjuukelpoisuuskartan väriasteikko kertoo maaston kantavuudesta. ”Jos punaiset ruudut ovat juuri siellä, mistä puut pitäisi ajaa kivennäismaalle, kantavuusongelmiin on syytä varautua,” hän sanoo. Erityisesti karjatalouden vähentäminen tarjoaa suuren päästövähennyspotentiaalin. Metsiä tulee jatkossa kasvattaa nykyistä vanhemmiksi, ja soita tulee suojella. Luonnonsuojeluliitto luopuisi soiden avohakkuista HALLILÄMMITIN KOLMEN VUODEN TAKUULLA JA HUOLTOPALVELULLA Katso lähin jälleenmyyjäsi tai soita: www.rexnordic.com puh. Määrä vastaisi yli seitsemän miljardin henkilöauton vuotuisia laskennallisia päästöjä. Turvemaista yli puolet kesäkorjuukelpoisia Korjuukelpoisuuskartta auttaa, kun paikallistuntemus ei riitä. Vapaasti käytettävissä Metsäteho on ollut mukana karttojen toteuttamisessa. Huomio tukiin Maailmanlaajuisesti samainen raportti laskee, että muuttamalla maataloutta ja ihmisten ruokatottumuksia päästöjä voitaisiin alentaa kahdella kolmasosalla. Kattavuutta on parannettu päivityksillä, ja ensi vuonna kattavuus yltää suurin piirtein kolmeen neljäsosaan metsäpinta-alasta. Laserkeilauksella taas on saatu kuva kuivavaraksi kutsutusta ojien kunnosta. Tällaisissa tilanteissa korjuukelpoisuuskartta kertoo enemmän kuin pelkkä peruskartta ja ilmakuva”, Poikela sanoo. Kartalla ne ovat vähiten punaisia alueita. Korjuukelpoisuuskartat on toteuttanut teknologiayhtiö Arbonaut, ja ne ovat vapaasti esillä Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla osoitteessa www.metsakeskus.fi/korjuukelpoisuuskartat. Suomessa järjestö osoittaa luonnon hiilinielut ja -varastot keinoksi ilmastonmuutoksen torjuntaan, eli metsät ovat jälleen keinovalikoiman kärjessä. Se kertoo, seisooko ojissa vesi tai ovatko ojat erityisen matalia. "Suomessa on valtavasti luonnon omia ilmastoratkaisuja. Vihreä kantaa parhaiten, punainen huonoimmin. ”Mutta korjuun suunnittelualueet ovat isoja, ja usein joudutaan tekemään töitä ilman paikallistuntemusta. Korjuukelpoisuutta on määritelty muutamilla kriteereillä. Kun puuta on yli 150 kuutiometriä hehtaarilla, juuristo lisää maan kantavuutta. 2,5L / vrk 3 VUODEN TAKUU 24h HUOLTOPALVELU VOITA RALLIPÄIV Ä ITSELLES I JA 5 KAVERILL ESI Osta Airrex diesel-läm mitin ja voita 10-kertais en Suomen mestarin Juha Salon rallipäivä! Lue lisää netistä. Yhtiön erikoistutkijan Asko Poikelan mukaan etenkin turvemaiden laidat ovat kantavuuden kannalta kriittisiä. ”Turpeen polttoa tai turvemaiden raivaamista pelloiksi ei enää voida tukea. Myös puuston määrä vaikuttaa. Hänen mukaansa järjestö ajaa samalla kaikista avohakkuista luopumista pidemmällä aikavälillä, mutta turvemailla avohakkuista luopuminen on kiireellisyysjärjestyksen kärkipäässä. Topografisen pintamallin perusteella on laskettu, mihin kangasmaiden valumavedet hakeutuvat. Kesäkorjuukelpoiset turvemaat on jaettu normaalikesän ja kuivan kesän korjuukelpoisuusluokkiin. Poikelan mukaan korjuukelpoisuuskartta on parhaimmillaan, kun etsitään isommasta turvemaakeskittymästä lupaavimpia kesäkorjuukohteita. Lämpötila ulkona: -0ºc, sisällä: +15ºc: Polttoaineen kulutus n. Avohakkuista luopuminen turvemailla on myös tehokas ilmastotoimi", luettelee Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä . Airrex_236x162-5.indd 1 17.8.2018 12.02. Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun huomauttaa, että Suomessa tuetaan edelleen sekä fossiilisia polttoaineita että luonnon hiilivarastojen purkamista. 7 AJASSA / 25.10.2018 MIKKO HÄYRYNEN T urvemaista yllättävän moni, lähes kaksi kolmasosaa, on kesäkorjuukelpoisia, selviää Suomen metsäkeskuksen ylläpitämistä korjuukelpoisuuskartoista. MIKKO RIIKILÄ SUOMEN luonnonsuojeluliitto julkaisi hiljan yhdessä 36 kansainvälisen ympäristöja ihmisoikeusjärjestön kanssa raportin, jossa esitellään keinoja niin sanotun maankäyttösektorin valjastamiseksi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kartoissa kantavimmat kangasmaat on merkitty tummanvihreällä, punaiset alueet kestävät vain jäätyneen maan tai paksun lumen aikana. Koneyrittäjien on vietävä koneita kolkkiin, missä ei ole koskaan käyty. Kartat avautuvat Karttasovellus-kohdasta. Kartat ovat olleet julkisia vuoden verran
Myynti ja huolto: agcosuomi.fi. ”Monesti varhaisperkauksen tarpeessa oleva taimikko kasvaa jo vuodessa niin paljon pituutta, että sille saa nuoren metsän hoitotuen, joka on korkeampi kuin varhaisperkauksen tuki. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon asiakkuuspäällikkö Harri Huupponen arvelee, että varhaisperkausten väheneminen kertoo osin metsänomistajien työlajia kohtaan kokeman ensi-innostuksen laantumisesta. Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. Meillä on myös Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat. Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten kanssa. Monesti hankkeen toteuttaja on metsänomistajan suostumuksella käyttänyt kemeratukia kustannusten kattamiseen jo työn suunnitteluvaiheessa. Toteuttamattomista hankkeista ei aiheudu metsänomistajalle jälkiseuraamuksia, jos hankkeisiin myönnettyjä tukia ei ole käytetty. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Vanhojen viljelyhankkeiden toteuttamiseen tälle vuodelle varatuista kolmesta miljoonasta eurosta noin puoli miljoonaa euroa tulee käytettyä. M ik ko Ri ik ilä Metsän ammattilainen välittää. • 35 000 metsäperävaunua. Olemme palveluksessa. Ostamassa tai myymässä. Kaikkiaan tälle vuodelle varattuja kemeravaroja jäänee Metsäkeskuksen hankeasiantuntija Yrjö Niskasen mukaan käyttämättä kahdeksan miljoonaa euroa. Varhaisperkausten vähenemisen arvioidaan johtuvan metsänomistajien ensiinnostuksen laantumisesta. Toteutettujen varhaisperkausten määrä on vähentynyt tätäkin enemmän. Näitä niin sanotun vanhan lain mukaisia hankkeita, kuten metsänviljelyitä, peltojen metsityksiä, kunnostusojituksia ja metsäteiden parannuksia, on jäämässä runsaasti tekemättä. ”Ammattimetsureidenkin työpäivät lyhenivät, kun lämmintä oli yli 30 astetta.” Vanhan kemeralain toteutusaika päättyy Vuonna 2015 päättyneen kemeralain mukaisten metsänhoitoja metsänparannushankkeiden toteutusaika päättyy tämän vuoden lopulla. Varhaisperkausten teko lopahtanut Taimikoiden varhaisperkaukset ovat vähentyneet viime vuodesta yli kolmanneksen. Määrä on 15 prosenttia metsänhoidon tukeen budjetoiduista valtion varoista. Ota yhteyttä! www.kesla.com TUTUSTU KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. Suurin osa vanhan kemeralain mukaisista viljelyhankkeista on Pohjois-Suomessa. 25.10.2018 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ V arhaisperkaukseen haettiin tammi-syyskuussa kolmanneksen vähemmän kemeratukia kuin vastaavana aikana viime vuonna, selviää Suomen metsäkeskuksen tilastoista. Tällöin Maaseutuvirasto yleensä perii kesken jääneen hankkeen suunnitteluun käytetyt tukieurot takaisin metsänomistajalta. Vanhoista metsäteiden kunnostusja ojitushankkeista metsänomistajille voi kuitenkin olla luvassa ikäviä yllätyksiä. Tämä lienee vähentänyt intoa hakea varhaisperkauksille tukea.” Huupponen arvioi, että myös viime kesän helteiset säät alensivat merkittävästi työtehoa. • 50 000 kuormainta. • Markkinoiden laajin valikoima
Turvemaat ovat tärkeä osa Suomen hiilitasetta. Tutkimuskonsortiota johtaa Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää. Ilmastoviisaasti toimien turvemaiden hiilivarantoa voidaan ylläpitää ja jopa kasvattaa. 9 AJASSA / 25.10.2018 uomen metsistä kolmannes, noin yhdeksän miljoonaa hehtaaria, on soita. ha Soita 9 milj. Hankkeeseen osallistuvat tutkijat kertovat nyt, miten turvemailla kasvavia metsiä tulisi ilmaston näkökulmasta hoitaa. Turpeeseen on vuosituhansien aikana sitoutunut valtava hiilivaranto. ha Kangasmailla 2 mrd. Fakta MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat METSÄTALOUSMAASTA Metsästä kolmannes suolla, puustosta neljännes SOISTA PUUSTOSTA Kangasmaita 17 milj. Ilmastotekoja SOMPATUTKIMUSHANKE . Hanke on suurimpia Luken käynnissä olevista hankkeista, ja sen on määrä kestää kuusi vuotta. Niistä lähes viisi miljoonaa hehtaaria on ojitettu metsäja maatalouden käyttöön. Mukana hankkeessa ovat muun muassa Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot. Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto on myöntänyt hankkeen kolmeksi ensimmäiseksi vuodeksi 3,5 miljoonan euron rahoituksen. Pelloiksikin soita on raivattu noin miljoona hehtaaria. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. ha Ojitettuja 4,5 milj. . ha Soilla 0,6 mird. Ojitettu räme on muuttunut kymmenien hehtaarien mäntyvaltaiseksi kasvatusmetsäksi ja hiilinieluksi Karstulassa KeskiSuomessa. turvemailla Näitä suomessa riittää. ha Ojittamattomia 4 milj. ha 67% 52% 76 % 33% 48 % 24% Lähde: Luke. Lisäksi ojituksen ansiosta syntyneet suometsien puustot sitovat hiilidioksidia ilmakehästä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämän Sompa-tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää suometsien hoitoon keinoja, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta. Tällaisia ilmastonmuutosta hillitseviä ratkaisuja pyritään kehittämään tänä vuonna käynnistyneessä Sompa-hankkeessa
Vähintään kohtalaisesti metsää kasvavilla alueilla tuhkalannoitus ei aiheuta samanlaista ongelmaa, koska sellaiset alueet ovat jo muutenkin kuivia. Lyhyellä, vuosikymmenien ajanjaksolla soiden ennallistaminen lisää turvemaan kasvihuonekaasupäästöjä ja ravinnevalumia. Miksi. Toistaiseksi suometsiä on hakattu puuston kasvua vähemmän, joten suopuustot ovat toimineet hiilinieluina. Tuhkalannoitus ei kiihdytä turpeen hajoamista, mutta puuston kasvun lisääntyminen alentaa pohjaveden tasoa ja ylläpitää hyvää kuivatustilaa. Esimerkiksi ojitusalueen ulkopuolelta tulevaa valumaa eteenpäin johtavat ojat on syytä kunnostaa. Etelä-Suomessa 120 kuutiometrin puuston haihdutus hehtaarilla varmistaa tämän. Ennallistaminen kiihdyttäisi metaanipäästöjä. Kaikkea ojien kunnostusta ei kuitenkaan voida jättää tekemättä. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus ei tarkoita vain poimintahakkuita, vaan "Tärkeintä on, ettei turvemaiden metsiä enää raivata pelloiksi. Ojitetut, metsää kasvavat suot ovat tähän asti toimineet hiilinieluina. Ojien kunnostaminen on tarpeen paksuturpeisten suometsien uudistusaloilla ja riukuvaiheen metsissä, jos ojat ovat tukkeutuneet. Mäntyja koivuvaltaisiin suometsiin syntyy usein kuusialikasvosta, josta voidaan kasvattaa seuraava puusukupolvi. 25.10.2018 / AJASSA 10 Onko tuhkalannoitus ilmastoviisasta suometsien hoitoa. Kysymyksiin vastasivat Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raija Laiho, johtava tutkija Mika Nieminen ja erikoistutkija Hannu Hökkä sekä Helsingin yliopiston tutkijatohtori Paavo Ojanen. Jatkuvapeitteisessä suometsässä puuston määrä ja samalla pohjaveden taso pysyy kohtalaisen vakaana. Tuhkalannoitus on muutaman vuosikymmenen aikajänteellä tehokas keino lisätä puuston kasvua ja vahvistaa puuston hiilinielua. Ainakin huonotuottoisimmat turvepelloista pitäisi metsittää tai ennallistaa. Kituliaastikin kasvava puusto sitoo enemmän hiiltä kuin karusta suoturpeesta vapautuu. Turpeen ravinne-epätasapainon vuoksi huonokasvuiset mutta runsastyppiset Tutkijat suosittelevat avohakkuiden välttämistä ja turvemaiden kasvattamista jatkuvapeitteisinä. Milloin ojien kunnostus on ilmastoviisaassa suometsien hoidossa perusteltua ja miten se kannattaa tehdä. Puuston kasvu on lisääntynyt, mikä on sitonut enemmän hiilidioksidia kuin ojituksen seurauksena turpeen hajoamisessa on vapautunut ilmakehään. Vähäravinteisilla soilla on järkevintä olla tekemättä mitään. Ennallistaminen viilentää ilmastoa vasta vuosikymmenien tai vuosisatojen kuluttua. Pohjois-Suomessa puuston haihdutus ei yleensä riitä pohjaveden kurissa pitämiseen. Vähentääkö suometsien ennallistaminen ravinnevalumia ja kasvihuonekaasupäästöjä. Turhia ojituksia tulee välttää, sillä ne kasvattavat turvemaan hiilidioksidipäästöjä ja vesistöjen ravinnekuormitusta. Syvät ojat lisäävät ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin ja hiilidioksidin vapautumista turpeesta. Suometsien hiilitase kääntyy miinukselle, jos puusato korjataan täysimääräisesti ja iso osa puustoon sitoutuneesta hiilestä vapautuu samalla, kun suon turvekerroksen hajoaminen jatkuu. Kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät aluksi, koska turpeen metaanipäästöt lisääntyvät. A iheuttaako suometsätalous kasvihuonekaasupäästöjä. Kymmenien vuosien kuluessa ravinnevalumat laskevat alemmalle tasolle kuin metsäojitetuilla soilla. Puustoisilla soilla ojia ei yleensä tarvitse eikä kannata kunnostaa ennen päätehakkuuta. Millaisia kunnostettujen ojien tulisi olla. Kunnostusojituksia ei tarvita, jos pohjavesi muutenkin pysyy kesällä 30–40 sentin syvyydessä. Turvepelloilta vapautuu runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Jatkuvapeitteinen metsänhoito vähentää ojien kunnostustarvetta. Tärkeintä on, ettei turvemaiden metsiä enää raivata pelloiksi. Muuten turpeen hiilidioksidipäästöt lisääntyvät merkittävästi." myös kaistaleja pienaukkohakkuita sekä korpisoilla kuusen suojuspuuhakkuita. Muuten turpeen hiilidioksidipäästöt lisääntyvät merkittävästi. suot, esimerkiksi alun perin rimpiset nevat, voidaan tuhkalannoituksin saada kasvamaan puuta. Päätehakkuualoilla riittävä ojasyvyys on 90 senttiä, muualla riittävät 50–70 sentin syvyiset ojat. Se tosin merkitsee tehokasta kuivatusta ja sen seurauksena turpeen hajoamista. Helpointa olisi antaa turvepeltojen metsittyä luontaisesti hieskoivikoiksi, mikä onnistuisi, kun ojia tukittaisiin ja pohjaveden pinta kohoaisi lähelle maanpintaa. Jatkuvapeitteisellä metsätaloudella voidaan myös vähentää kunnostusojituksia. Onko tilanne sama turvemaiden pelloilla. Puuston kasvulle riittää, että pohjaveden pinta on 30–40 sentin syvyydessä.. Mikä olisi ilmastoviisainta viljavuudeltaan metsäkasvatuskelpoisuuden rajalla olevissa suometsissä. Avohakkuun jälkeen pohjaveden pinta nousee, mikä lisää ravinnehuuhtoutumia
Tuhkalla lisää tukkia Teerisuon puusto harvennettiin viime talvena. Männikkö on nyt 75-vuotias. Ikkalan suomänniköillekin olisi helppo laatia oma tarinansa. Nämähän alkavat olla kunnollisen tukin mitoissa, Elina Ikkala mittailee. Harvennuksen jälkeen harvennetulle alueelle levitettiin rakeistettua puuntuhkaa kolme tonnia hehtaarille. Pariskunnan aiemmat kokemukset tuhkasta ovat hyviä. Eikä ihme, sillä sammalmättäiköistä löytyy yhä hajoamattomia tuhkarakeita. ”Yhdelle tiloistamme tehtiin äskettäin kunnostusojitus. Siellä hän hoitaa metsiään miehensä kanssa. 11 AJASSA / 25.10.2018 MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat METSÄNOMISTAJA Elina Ikkala asuu ja käy päivätöissä Jyväskylässä, mutta viikonloput kuluvat usein kotiseudulla Karstulassa. Viime talven harvennuskohteella viitisentoista vuotta sitten kunnostetut suo-ojat ovat yhä toimintakuntoisia. Yksi tällainen on pariskunnan Teerisuo-nimisellä suolla kasvava metsä. Vesistövaikutukset kuriin Nykyisin monella menestyvällä tuotteella on tarinansa. Siellä mäntyjen latvojen väri on terveen vihreä. loppuun asti. Elina Ikkala harvennutti ja tuhkalannoitti parikymmentä hehtaaria mäntyvaltaista suometsäänsä viime talvena. Korjuukoneiden pyörät eivät uurtaneet painaumia maahan, eikä jäävää puustoakaan juuri kolhittu korjuussa. ”Kymmenelle hehtaarille saatiin kemeratuki, joten 20 hehtaarin lannoitus maksoi meille tuet vähennettynä noin 5 400 euroa.” Vielä lannoitus ei näy puustossa. Keski-Suomen pohjoisosissa se tarkoittaa ojitettuja, mutta karummanpuoleisia mäntyvaltaisia metsiä. ”Isäni tapa on ollut kaivattaa ojat vähintään riittävän syviksi. ”Tämä on meidän yhteinen harrastus. Ojien varsille tehtiin laskeutusaltaita eikä ojavesiä johdeta suoraan vesistöihin.” ”Isäni tapa on ollut kaivattaa ojat vähintään riittävän syviksi. Ikkala vie meidät toiselle suovaltaiselle tilalleen, jonka männikköä ravittiin kymmenen vuotta sitten puuntuhkalla. ”Pääjärven vesi oli takavuosina aika sakeaa, mutta viime vuosina järven tila on parantunut.” Ikkala ei hyväksyisi vesistöjä pilaavia keinoja suometsiensä hoitoon. Hakkuukypsyyttä lähentelevät rungot ovat järeytyneet ylös asti niin, että rungon tukkitai ainakin pikkutukkiosa jatkuu korkealle latvaan. Sen olisi voinut harventaa aiemminkin, mutta suometsien leimikoita on ollut vaikea saada kaupaksi. Metsäsuunnitelman mukaan Teerisuon ojituksen tuloksena syntynyt turvemaa on puolukkaturvekangasta. Pinta-alaltaan 20 hehtaarin suometsä lienee ollut vähäpuustoista rämettä, mistä vihjaa myös suon nimi. Niistä herunee puustolle kasvuvoimaa kiertoajan Turvemaiden hoitoa toisessa polvessa Elina Ikkalan metsistä kolmannes kasvaa turvemailla. ”Viime talvena turvemaidenkin puu alkoi tehdä kauppansa, ja tartuimme tilaisuuteen.” Ikkala on tyytyväinen paikallisen metsänhoitoyhdistyksen korjuujälkeen. Hän on myös harventanut puustot tarkoin.". Ne hän pani vaivojaan säästämättä kasvamaan metsää. Talvi oli turvemaiden korjuuseen suotuisa. Sitä varten olemme kouluttautuneet muun muassa metsätalousyrittäjiksi ja metsureiksi.” Monet pariskunnan metsätiloista ovat Ikkalan isältään saamia ja lunastamia. Hän on myös harventanut puustot tarkoin." Karstulassakin ojitusten vesistövaikutukset on saatu huomata. Kolmasosa metsistä kasvaa turvemailla. Ikkalan isä työskenteli UPM:n edeltäjän, Yhtyneiden Paperitehtaiden puunostajana ja hankki innokkaana metsämiehenä metsäpalstoja, osin myös vähäpuisilta soilta
Hankintapuu käy kaupaksi Kuitupuun kasvanut kysyntä näkyy nyt myös hankintahinnoissa. Hän on havainnut, että erot hintatilastojen ja käytännössä maksettavien hintojen välillä ovat laventuneet. ”Ostajilla on perushinnan lisäksi erilaisia bonuskäytäntöjä ja kaupanpäällisiä murskekuormista alkaen. Pekka Kauppinen teki hankintahakkuuta Kivijärven Lokakylällä lokakuussa 2014. ”Korjuupalvelumme toimittaa kuitupuuta junalla pohjoiseen, laivalla Ruotsiin ja Puolaan sekä autokuljetuksina Pietarsaaren tehtaille.” Pitkään 30 euron tuntumassa junnanneet hankintahinnat ovat Nygårdin mukaan kohentuneet selvästi tämän vuoden aikana. Syiksi hän nimeää muun muassa alan palkkauksen, työn kausiluonteisuuden ja yksintyöskentelyn. ”Kuitupuun hankintaja pystyhinnan erotus on kasvanut.” Hankintakuitupuu on tällä hetkellä erittäin haluttua. Tarjousten vertailu ei silti ole yksiselitteistä. Hankintahakkaajien ammattikunta on kuitenkin harventunut rajusti, eikä perinteisiä moottorisahamiehiä metsissä juuri näy. Metsäkonekuskit karkaavat savotoilta Tykkymetsää ja pihapuita Kohde: Kesäkorjuukelpoinen harvennusleimikko Sijainti : Pohjois-Pohjanmaa Ostaja: Iso metsäyhtiö Hakkuukertymä: 389 m 3 Leimikon koko : 3,9 hehtaaria Muuta : Leimikossa oli runsaasti viime talven tykkypuita ja pihapiirin hakkuuta.. Työllisiä metsäkonekoulun käyneistä oli 81 prosenttia. Hankintahakkaajat ovat kuitenkin todella vähissä. ”En ole vielä lyönyt kauppoja lukkoon, mutta kaikki ostajat ovat olleet erittäin kiinnostuneita hankintakuitupuusta”, Koskinen kertoo. ”Hankintapuun kysyntä on kasvanut, ja kaikenlainen puu käy nyt tienvarteen toimitettuna hyvin kaupaksi”, vahvistaa Keski-Pohjanmaalla toimivan metsänhoitoyhdistys Keskipohjan hankintaja korjuuesimies Mikko Nygård . Ongelmallista on, että aina puunmyyjä ei voi realisoida bonuksia rahaksi, vaan ne on käytettävä esimerkiksi palveluihin.” Hankintalisä parantunut Koskinen arvioi kuitupuun hankintalisän parantuneen merkittävästi vuoden takaiseen verrattuna. Kolmen ison metsäyhtiön tarjoukset havuja koivukuitupuusta ovat Koskisen mukaan käytännössä samalla viivalla 35 euron tuntumassa. Lähes yhtä moni oli siirtynyt pois metsäalalta. 25.10.2018 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2018 2017 2016 Määrä Kantohinta Yhteensä, € m 3 €/m 3 Mäntytukki 119 49 5831 Mäntykuitu 94 17 1598 Mäntypikkutukki 73 21 1533 Kuusitukki 16 48 768 Kuusikuitu 17 17 289 Koivukuitu 46 16,5 759 Haapakuitu 24 10,5 252 Yhteensä 389 11030 TUORE PUUKAUPPA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva I sot metsäyhtiöt ovat tänä vuonna kertoneet avoimesti haluavansa ostaa aiempaa enemmän kuitupuuta hankintakaupalla. Vuosina 2011– 2015 metsureiksi opiskelleista vain reilut kymmenen prosenttia oli metsätöissä. Ei siis ihme, että puolet metsäkoneyrityksistä ilmoittaa ajoittain kärsivänsä työvoimapulasta. Vielä huonommin metsässä pysyvät metsureiksi koulutetut. MIKKO RIIKILÄ KOULUTETUT metsäkoneenkuljettajat ovat haluttuja osaajia myös muilla aloilla, ilmenee Työtehoseuran selvityksestä. ”Esimerkiksi sadan kuution hankintakuitupuuerästä maksetaan tällä hetkellä noin 34–35 euroa.” Tarjousten vertailu haastavaa Joka talvi ammattimaisesti Sampon hakkuukoneella hankintapuuta tekevä jyväskyläläinen Jussi Koskinen on suunnitellut kumppaneineen tulevalle talvelle noin 3 000 kuution hankintakauppaa. Kokkolan seudulta kuitupuulla on käytännössä vetoa kaikkiin ilmansuuntiin. Selvityksen mukaan alle puolet metsäkonekouluista valmistuneista oli viime vuonna oman alan töissä. Työtehoseuran kehittämispäällikkö Eila Lautasen mukaan koulutettujen metsäkoneenkuljettajien siirtyminen pois metsäalalta lisääntyy uran edetessä
66,66 . 14,18 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 60,36 s 63,47 s 46,18 s 17,47 s 17,45 . 67,19 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Se vaikuttaa hintaan positiivisesti.” Hankintahakkaajista pulaa Perinteisistä moottorisahalla hankintahakkuita tekevistä metsänomistajista ei ole ratkaisemaan teollisuuden hankintapuun himoa. 11,35 s 12,44 Hankintahinnat . 66,22 . Niistä hän on solminut kaupat pienehkön yksityisen sahan kanssa. 22,33 s 24,73 Ensiharvennus . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 65,31 . 67,83 . 16,8 . 38,2 s 19,56 s 19,11 . ”Tuttu ostaja tietää, että toimitamme vähintään yhtä laadukasta puuta kuin heidän omasta korjuustaan tulee. 49,99 s 50,01 s 16,07 s 16,02 s 15,25 s 22,76 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 62,38 s 65,87 s 46,92 s 18,12 s 19,73 s 17,32 . 24,16 s 29,44 Uudistushakkuu . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 43,79 s 17,8 s 20,3 s 17,23 . 31,82 s nousussa . 22,08 s 22,1 Ensiharvennus s 43,7 s 12,51 . 19,13 . Ehkä tilanne muuttuu, jos hankintahinnat vakiintuvat kannattavalle tasolle”, pohtii metsänhoitoyhdistys Keski-Pohjan Nygård. 44,57 s 18,32 s 20,42 . 39,02 s 20,98 s 21,94 s 19,49 s 28,72 s 29,61 Harvennushakkuu . 35,27 s 13,59 . 13 AJASSA / 25.10.2018 ”Vaikuttaa siltä, että pystykaupoissa harvennuksiakin on pyritty ostamaan lähinnä tukin hintaa nostamalla. 13,41 Hankintahinnat s 63,03 . 63,42 . 64,27 s 48,59 s 31,28 . 30,53 Harvennushakkuu s 52,18 s 52,26 s 33,71 s 16,47 s 16,06 s 22,38 Ensiharvennus Hankintahinnat s 58,36 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Hankintapuu käy kaupaksi. 33,2 s 31,53 s nousussa . 52,37 s 39,9 s 16,86 . 64,59 s 67,17 s 49,19 s 20,31 s 21,44 s 19,21 . 16,35 . 68,59 s 53,15 s 21,95 s 22,35 s 19,69 s 30,97 s 31,83 Harvennushakkuu s 57,05 . 14,23 . 17,79 s 25,98 s 27,98 Uudistushakkuu s 67,19 . 22,97 . 23,23 Ensiharvennus s 44,46 s 46,83 . ”Vuosi sitten polttoöljyä sai noin 95 sentin hintaan, kun nyt litrasta joutuu pulittamaan jo euron ja kymmenen senttiä.” Vaikka kuitupuun hintataso on ollut nousussa, ei Koskinen aio vitkastella hankintasopimuksen solmimisessa. 59,87 . 15,84 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 62,83 s 64,81 s 37,68 . 31,43 s 31,51 s nousussa . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 59,73 s 31,22 . 12,89 s 13,14 s 20,47 Hankintahinnat . 36,93 s 37,4 s nousussa . 57,03 s 42,48 s 18,41 s 17,72 . 17,37 s 24,82 s 24,81 Ensiharvennus s 44,62 s 47,51 s 35,76 s 14,33 s 13,45 s 13,65 s 21,48 Hankintahinnat s 64,82 s 64,63 s 52,78 s 32,43 s 33,48 . 64,71 s 65,57 . 58,5 . 62,21 . 64,66 . 61,74 . 46,15 s 19,58 s 21,63 s 18,82 s 27,33 s 30,46 Harvennushakkuu s 58,23 s 59,2 s 39,99 s 17,88 s 17,65 . 16,93 . 32,75 s 37,76 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 39–42 keskiarvo LAPPI puukaupan vähyyden vuoksi ei hintatietoja KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 29,83 . 38,55 s 18,18 s 20,22 s 17,35 s 25,99 s 27,85 Uudistushakkuu s 60,34 s 61,8 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 57,96 s 59,93 . 16,38 . 25,45 s 27,63 Uudistushakkuu . 26,68 Uudistushakkuu . 48,47 s 30,82 s 33,17 s 32,36 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 28,68 s 29,77 Harvennushakkuu s 54,06 s 55,95 s 40,37 s 17,03 s 17,04 . 33,24 s 31,91 s nousussa . ”Ainakaan minun korviini ei ole vielä kantautunut, että uusia koneinvestointeja olisi hankintahakkuita varten tehty”, Koskinen sanoo. ”Hankintahakkaajia on täällä Pohjanmaallakin todella vähän, eivätkä kohonneet hankintahinnat ole ainakaan vielä aiheuttaneet ryntäystä savotoille. 67,28 s 50,86 s 19,36 s 20,11 . 68,18 . 18 s 17,85 . ”Merkittävä osa puista korjataan talvikuljetusta edellyttävien teiden varsille, enkä halua ottaa riskiä, että puut eivät kävisikään talvella kaupaksi.” Tukkipuuta Koskisen leimikoilta kertyy noin 500 kuutiota. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 64,56 . 22,76 Ensiharvennus s 13,59 s 13,03 Hankintahinnat . 60,76 . 23,20 s 23,61 Ensiharvennus s 13,77 s 13,16 . 66,86 . 32,78 . 61,77 . 17,35 . 25,63 s 28,44 Harvennushakkuu s 51,12 . Näin kuitupuun hankintaja pystyhinnan erotus on kasvanut.” Hankintalisää syövät kuitenkin kohonneet polttoainekustannukset. 45,74 s 19,68 s 22,48 s 18,86 s 28,14 s 33,11 Harvennushakkuu s 56,91 s 57,57 s 38,78 s 17,19 s 16,96 s 16,65 . Metsäyhtiöt ovat esittäneet ratkaisuksi hankintahaasteeseen ja lisäresurssiksi talvikauden hakkuisiin muun muassa ammattimaisia hankintahakkaajia, jotka tekisivät hakkuukoneilla puunkorjuuta myös muille metsänomistajille. 49,3 . 24,69 s 27,97 Uudistushakkuu . 23,07 s 26,26 Uudistushakkuu s 63,11 s 65,2 s 49,08 s 19,47 s 19,64 . s nousussa . 49,93 s 30,96 s 33,18 s 32,04 . 13,55 Hankintahinnat . 61,25
Le in on en Helikopteri ottaa kerralla noin tuhannen kilon kuorman ja lannoittaa päivässä 20–40 hehtaaria.. Yhtiön operaatioesimies Olli Muhonen kertoo, että helikopteri lannoittaa päivässä 20–40 hehtaaria. ›› Tuhkasta vauhtia kasvuun Tuhkalannoitus voi parhaimmillaan yli kaksinkertaistaa turvemaan puuston kasvun. Isoimmat alueet ovat olleet sadan hehtaarin tienoilla. Ollaan Aili Virkkusen säätiön mailla. Lentolevityksen tilaajia ovat metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistysten vetämät yhteishankkeet. Kallax Flyg operoi lennot suomalaiselle Forest Vital -lannoitusyhtiölle. An tt i J. ”Kymmenen hehtaaria on pienimpiä aloja, mitä kannattaa toteuttaa. Isomman alueen sivussa voidaan ottaa pienempiä kohteita”, Muhonen sanoo. Tuottavuuteen vaikuttavat varastopaikan ja levityspaikan etäisyys sekä se, kuinka ravinteikasta tuhkaa käytetään. 14 25.10.2018 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MIKKO HÄYRYNEN, teksti T uhkarakeet satavat maahan Vaalan Oterman kylällä Pohjois-Pohjanmaalla. Rakeita levittävän ruotsalaisen Kallax Flyg -yhtiön helikopteri vie ilmaan kerrallaan 700–1 200 kilon kuorman
Tuhkarakeet näyttävät pikkukiviltä mutta ovat kevyitä. Kaliumin puutteesta kertovat kuusen keltaiset neulaset. ”Tietyillä turvemaakohteilla fosforista ja kaliumista tulee väistämättä pulaa. Paras tulos saadaan Joensuun mukaan keskiravinteisissa kuusikoissa, joiden viljavuus vastaa mustikkatyyppiä tai hyvää puolukkatyyppiä. Tuen saamiseksi terveyslannoitettavan kohteen pinta-alan on oltava vähintään kaksi hehtaaria ja kuvion puoli hehtaaria. ”Keskimääräinen lisäkasvu voi olla kolmesta viiteen kuutiota vuodessa, eikä parhaimmassa kasvuvaiheessa toiselle kymmenelle menevä määräkään ole mahdoton”, Joensuu korostaa. Kivennäismailla tuhkalannoituksen hyödyt eivät ole yksiselitteisiä, koska fosIsovarpuisen rämeen kaltaisilla karuilla turvemailla lannoituksen tuotto jää pieneksi. Suopuustojen juuret ovat yleensä hyvin ohuessa kerroksessa. 4. Helikopterilevityksen hehtaarihinta on satasen kalliimpi, mutta helikopterilla raetuhkaa voi levittää vaikeapääsyisiin paikkoihin, harventamattomiin kohteisiin ja kaikkina vuodenaikoina. nousevat, kun etäisyys tehtaalta kasvaa. Levityksen voi tilata melkein mihin maan kolkkaan tahansa, mutta kustannukset Tavallisinta on levittää tuhka heti harvennushakkuun jälkeen ajokoneeseen liitetyllä levittimellä. juuristo ei yllä kivennäismaahan. Ka ti Ko nt in en An tt i J. Lentolevitystä voi kysellä metsänhoitoyhdistyksistä. Maasta tai ilmasta käsin Raetuhka levitetään joko metsätraktoriin liitetyllä keskipakoislevittimellä tai helikopterilevityksenä. Jos puustossa näkyy oireita, terveyslannoitus on tosin jo myöhässä. 5. Maalevityksen voi tilata puukaupan yhteydessä. Turvemaan tunnistaa siitä, että maaperän turvekerros on niin paksu, että puiden Tuhkarakeet ovat keveitä mutta kovia ja näyttävät pieniltä kiviltä. Männyllä neulaset kellastuvat myös, mutta ilmiö ei ole yhtä voimakas. Kustannuksiin voi sisältyä suunnittelu-, työja tarvikekustannuksia sekä ravinneanalyysi. Terveyslannoitukseen tukea Lannoitusvaikutus pitkä Raetuhka on mennyt levitysmäärissä irtotuhkan edelle, ja rakeistus on myös ollut tuhkalannoituksen yleistymisen edellytys, sanoo Tapio Oy:n vesiensuojelun asiantuntija Samuli Joensuu . Rehevyydeltään kohteen on vastattava vähintään puolukkaturvekangasta. Tuhka alentaa tosin happamuutta ja saattaa pidentää typpilannoituksen vaikutusaikaa. foria ja kaliumia on riittävästi muutenkin. Ensiharvennuksen jälkeinen tuhkalannoitus vaikuttaa puuston kiertoajan loppuun saakka. Vinkit tuhkalannoitukseen. Typellä höystettynä tuhkalannoituksesta tulisi järkevä toimi myös kivennäismailla. Tuhka on nimenomaan turvemaiden lannoite, koska niiltä puuttuu fosforia ja kaliumia, mutta typpeä saattaa olla runsaasti. ”Sekä laihemmilla etvwtä rehevämmillä turvemailla lannoituksen tuotto on pienempi.” Heikkolaatuiset turvemaat ovat isoja varpuja kasvavia rämemänniköitä. Lisäksi pölisevän irtotuhkan levittäminen on hankalaa ja ikävää.” Koska eri valmistajat lisäävät tuhkaan eri määrän lisäravinteita, yhden valmistajan suositus on kolme tonnia hehtaarille, toisen neljä tonnia. Peltolannoitteena typpituhkaa on jo saatavana, ja Joensuu ennakoi, että typen lisääminen raetuhkaan on metsälannoitteiden seuraava kehitysaskel. 2. 3. Terveyslannoitukseen voi saada kemeratukea. ”Lannoitteena raetuhka voittaa irtotuhkan, koska rakeistuksessa tuhkaa terästetään boorilla ja kaliumilla. Jos turvekerros on puolen metrin paksuinen, on kyseessä selvästi turvemaa ja lannoituksesta on varmasti hyötyä. Tuhka on turvemaiden lannoite. Raetuhkan tuotantolaitoksia on Nokialla, Viitasaarella, Oulussa ja Rovaniemellä. Nuoriin kasvatusmetsiin Puuston kasvuvaiheen kannalta otollisin lannoituskohde on harvennettu nuori kasvatusmetsä. Tukea terveyslannoitukseen voi hakea Suomen metsäkeskuksesta. ”Potentiaalisia lannoituskohteita on turvemailla vielä paljon, joten enemmänkin tuhkalannoituksia voisi olla”, hän sanoo. Forest Vitalin Muhosen mukaan metsälannoitukset ovat kattaneet tänä vuonna 60 000–80 000 hehtaaria, josta tuhkalannoituksia on 15–20 prosenttia. 15 METSÄSTÄ / 25.10.2018 1. Jos metsä kasvaa ilman lannoitusta kolme kuutiometriä, lannoitus helposti tuplaa kasvun. Keskiravinteisille turvemaille Tuhkassa on kaikkia puun tarvitsemia ravinteita paitsi typpeä. ”Kivennäismailla tuhkalannoituksen hyödystä ei olla ihan varmoja, tai ainakin oikeanlaisen lannoituskohteen määrittäminen on vaikeaa”, Joensuu sanoo. Parissa vuodessa rakeet ovat liuenneet maastoon. Lannoitus voi olla järkevää 20–30 sentin turvepaksuudellakin. Maalevitys maksaa 350–450 euroa hehtaarilta levitettynä kaikkineen mutta ilman arvonlisäveroa. Tuhkarakeen liukeneminen kestää vuoden tai kaksi, mutta tuhkan lannoitusvaikutus on pitkä, kymmeniä vuosia. Maalevityksen paras ajankohta on talvella harvennushakkuun jälkeen. Niiden ravinteisuuden korjaamisessa tuhkalannoitus on ehdoton”, sanoo Tapio Oy:n vesiensuojelun asiantuntija Samuli Joensuu . Ka ti Ko nt in en Ka ti Ko nt in en Lannoitus kannattaa tehdä harvennuksen jälkeen. Le in on en MIKKO HÄYRYNEN Tuhkalannoituksella voidaan paitsi lisätä puuston kasvua myös korjata vaikeita ravinnehäiriöitä. 6. Maalevitys on käytännössä sidottu talvihakkuisiin ja kantaviin ajouriin. Silloin puhutaan terveyslannoituksesta, johon voi saada kemeratukea. Sopivin lannoituskohde on keskiravinteinen turvemaa. Tuki on 30 prosenttia kokonaiskustannuksista
Kotimaisia makuja Nyt metsä tarjoaa Jämsälle elinkeinon. 16 25.10.2018 / METSÄSTÄ ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat S anna Jämsä aukaisee kotinsa oven ja suuntaa kohti metsäpolkua. Upeasti visualisoidut pakkaukset ovat pääosin graafikko Elisa Ahosen käsialaa. Jo koulua käyvä isosisko Viivi on isänsä Mikko Niemelän kanssa jumppakerhossa. Siitä alkoi vaahtokarkkien tarina. Matkassa mukana on tällä kertaa viisivuotias Veeti . Äiti ja poika napsivat tavan takaa suuhunsa mustikoita polun varresta. Kemijärvellä entisen ammattikoulun suurtalouskeittiössä valmistuu Jämsän tuotekehittämiä vaahtokarkkeja karpalosta, hillasta, mustikasta, puolukasta ja väinönputkesta. Ajatus luonnonvaratuottajan ammatista syntyi, kun Viivi-tytär halusi syntymäpäivänään vaahtokarkkeja. Sellaisia ei ollut saatavilla, kunnes Jämsä uppoutui keittiöön. Puskaradio apuna Lapin valoisat kesät tarjoavat luonnosta saataviin raaka-aineisiin oman, rikkaan arominsa. Niissä maistuvat muun muassa kuusenkerkät ja oman ryytimaan yrtit. Villikarkkien perheeseen on luvassa uuttakin, sillä tuotekehitys on jatkuvaa. Kotimetsän männikköisellä harjanteella kasvavat mustikat ovatkin erityisen makeita ja aromikkaita aurinkoisen kesän ansiosta. Vaahtokarkkien lisäksi Jämsän perustaman Wild from Arctic -yrityksen tuotevalikoimaan kuuluvat alkoholittomat kuohujuomat ja makusuolat. Makeiset saavat makunsa lähiseudun metsien marjoista valmistettavasta kylmäpuristetusta tuoremehusta. Aiemmalta ammatiltaan hän on ravintolakokki, joten harppaus luonnontuotteiden pariin ei ollut kovin suuri. Jämsä haki ja pääsi Kemijärvelle opiskelemaan luonnonvaratuottajaksi. Jatkojalostukseen tarvittavien raaka-aineiden keräämiseen tarvitaan kuitenkin laaja poimijaverkosto. Silloin hän pohti todenteolla, mikä olisi tulevaisuuden elinkeino kauniilla seudulla veden ja metsän maisemassa. Heti alkuun oli selvää, että karkeissa käytetään vain kotimaisen metsän aitoja makuja. Kotimetsä on läsnä joka hetki työssä ja vapaa-aikana, kertoo Sanna Jämsä.. Yllä: Vaahtokarkit saavat makunsa kylmäpuristetusta puolukkamehusta. Jotta raaka-aineet olisivat laadukkaita ja oikein käsiteltyjä, tarvitaan koulutettuja poimijoita. Jämsä muutti perheineen Rovaniemeltä Kemijärven Luusuan kylään viitisen vuotta sitten. ”Puskaradio toimii tälläkin alalla, silMakeisia metsästä Sanna Jämsän vaahtokarkeissa maistuvat Lapin metsien marjat. Jämsän yrityksen tuotteita on tarjolla Lapin matkailukeskuksissa ja herkkukaupoissa, joista niitä ostavat niin oman maan herkkusuut kuin turistit ympäri maailmaa
Sieltä saadaan marjat, sienet ja polttopuut, ja sen myötä se on myös koko perheen kuntosali”, hän summaa. ”Monesti on neljä naamaa ikkunassa. ”Metsästä on meille moneksi. Milloin lasin takana tepastelee metso soitimella tai hirvi töllistelee sisälle ikkunasta. Metsä on meillä läsnä koko ajan.” Sanna Jämsä ja Veeti-poika oman metsän polulla.. Haastattelua edeltävän työpäivän tehtävänkuvaa Jämsä kuvailee näin: ”Tilasin etiketit kuohujuomapulloihin, pakastin 60 kiloa mustikkaa, keitin 15 kiloa vaahtokarkkeja, pakkasin useamman tuotelähetyksen sekä tietenkin seurasin koko ajan netistä uusia tilauksia ja keräysringin saalistietoja.” Metsä osa arkea Jämsä kertoo perheen ostaneen oman metsäpalstan pian Luusuaan muuton jälkeen. 17 METSÄSTÄ / 25.10.2018 lä luonnonvaratuottajien yhteistyö on tiivistä”, Jämsä toteaa. Olohuoneen ikkunasta avautuu avara näkymä kotimetsään
Trico on markkinoiden ainoa tieteellisesti toimivaksi todistettu hirvikarkote. Hartolassa Päijät-Hämeessä sijaitsevan taimikon tarina on uskomaton. Toinen virhe oli Lähteen mukaan istuttaa hirvituhon jälkeen jälleen uudet männyntaimet. Kolmas virhe oli, ettei taimikkoa suojattu hirvinauhalla tai Trico-lampaanrasvakarkotteella. Metsässä hirvien jäljet johtivat kohti taimikkoa. Lähteen mukaan Hartolassa ongelman ydin on se, että hirviä kerääntyy laajalta alalta talvehtimaan alueen taimikoihin. "Mutta ei meinaa minunkaan ikäisellä vielä kokemus riittää”, 67-vuotias Lähde sanoo ja naurahtaa. Siinä on tulevaisuus. Pidennetyllä jahtiajalla voidaan ehkäistä hirvitihentymien syntymistä. Hirvituhoon johtanut tapahtumaketju alkoi itse asiassa jo vuonna 2002, kun taimikon paikalla kasvaneessa metsässä tehtiin päätehakkuu. ”Syksy oli kuitenkin niin sateinen, että karkote jäi levittämättä. Tämän hän tietää hyvin hirviseuran jahtipäällikkönä. ”Alkusyksy mennään täällä ihan normaalissa hirvikannassa, mutta kun tulee talvi ja pakkanen, jahti voitaisiin melkein aloittaa uudelleen hirvien kerääntymisen vuoksi." Lähteen mukaan hirvien määrän pienentäminen ei ratkaise talvehtimisalueilla kaikkea. Hirviseuran jahtipäällikkö aikoo paikata tappiot hoitamalla metsänsä muuten hyvin. Männynneulasista saa ajankohtaan nähden hyvin ravintoa, ja taimikossa oleskelu säästää energiaa. Lähde on käsitellyt hirviltä säästyneet pienet männyt Trico-lampaanrasvalla syömisen vähentämiseksi tällä kertaa.. Harvoin taimikko tuhoutuu samalla alueella kolmeen eri kertaan ja vielä niin, että hirvet syövät alueen hirvijahtipäällikön omistaman metsän. Alue olisi istutuksen sijaan pitänyt kylvää uudelleen.” Jos metsämaa sopii männynkylvölle, siemenistä syntyy tiheä taimikko, joka kestää hirvituhoja paremmin kuin istutettu puusto. Erkki Lähde seisoo viime talvena syödyn männikön keskellä. Talvella hirvet söivät männyntaimet.” Jahtipäällikön tuhotaimikko Erkki Lähteen mäntytaimikon söivät ensin myyrät, sitten hirvet – ja sitten vielä toistamiseen hirvet. Viime talven hirvivahingon korvauskäsittely on parhaillaan viTästä ei laatumäntyä tule, vaikka puu henkiin jäisikin. "Siinä tuli tehtyä virhe, sillä hirvet söivät istutustaimet vuonna 2008. Aukolle säästettyjen siemenpuiden sekä siementen kylvön avulla paikalle nousi sakea mäntytaimikko muutamassa vuodessa. Kaksikin hirveä ehtii syödä talven aikana runsaasti männyntaimia. Riistakameran taltioimassa kuvassa näkyi viime talvena kahdeksan hirveä. ”Minun riistakameroissani hirvet kerääntyivät talvilaitumille viime vuonna heti joulun jälkeen, joten kannan harventaminen tammikuussa taimikoista on mahdollista.” Karkote ajoissa taimiin Hirvenmetsästyksen lisäksi Lähteellä on vähintään yhtä pitkä kokemus metsäasioista. 18 25.10.2018 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Anjala Hartola VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat M etsänomistaja Erkki Lähde tiesi heti, että mäntytaimikon peli oli pelattu. Hirvet koolle talvisin Hirvet viihtyvät mäntytaimikoissa talvikauden ankarimman ajan. Joka tapauksessa tämän jutun Erkki Lähde istutti myyrätuhosta saaduilla korvauksilla uudet männyntaimet tuhoutuneiden tilalle. Siinä menivät totaalisesti niin männyntaimet kuin vatunvarret”, Lähde kertoo. Lähteelläkin oli karkotetta jo viime syksynä valmiina levitettäväksi. "Hirvikannan säätelyn lisäksi vahinkoihin tulee varautua uudistamalla mäntyä kylväen ja suojaamalla mäntytaimikoita nauhoin ja karkottein." Lähteen mukaan lupaavaa on, että hirvijahti jatkuu nyt kahdella viikolla tammikuun puolelle. ”Metsänkasvatus on sellaista, että joskus hyvin suunnitellut asiat epäonnistuvat ja joskus taas onnistutaan täysin tuurilla.” Metsänhoidossa tarvitaan oppikirjatiedon lisäksi käytännön kokemusta. Kerrottakoon, että tämän jutun Erkki Lähde ei ole metsäalalla tunnettu emeritusprofessori Erkki Lähde, vaan miehet ovat täysnimikaimoja. Työura metsäammattilaisena Tapiossa ja Suomen metsäkeskuksessa sisälsi erityisesti metsänparannustöitä eli ojituksia ja tientekoa. ”Sen jälkeen tulivat myyrät ja söivät alueelta kaiken vihreän
Hirvikannan pudottaminen 20 000 talvilaiduntavaan elikkoon olisi tehokas keino vähentää männyn kasvainvaurioita. Paras tulos saadaan, jos 5–10 vuotta latvan korjaamisen jälkeen kaikki vauriokohdan alapuolella olevat oksat poistetaan. Työkaluksi riittävät oksasakset ja oksasaha. Jos rungon laadun parantamisessa raha ei ole tärkein tekijä, puukirurgia on kiehtova harrastus. Paremman puutteessa koivunoksasta voi punoa pannan, jolla taivutettu oksa tuetaan hyvään asentoon. Samalla runkoon syntyy mutka ja myös paksuoksaisuutta vauriokohdan alapuolelle. Aikanaan panta hapertuu, mutta jo muutaman vuoden paksuuskasvu saa oksan pysymään rungon suuntaisena. Jos aikaa on, puukohtainen laadun parantaminen saattaa kuitenkin olla taloudellisesti mielekästä, jos vaihtoehtona on kolmen metrin tyvikappaleen joutuminen aikanaan kuitupuukasaan sen sijaan, että se olisi tyvitukin osa. ”Tuntuu hyvältä, kun toisilta metsänomistajilta tulee kiitosta, että te metsästäjät teette tarpeellista työtä. Vuonna 1986 hän ampui hirvisonnin, jonka päätä koristi oikealla näkyvä 18-piikkinen lapioja hankosarvien yhdistelmä. Puukirurgin työ on sen verran työlästä, että mieleen tulee helpompi vaihtoehto. Jo nykyisin tukkeja mitataan sisäviat paljastavalla röntgenillä, ja voi ennustaa, että tulevaisuudessa tukin hinnoittelussa otetaan huomioon tukin sisäviat. Tänä vuonna hän kuitenkin ruiskutti hirvikarkote Tricoa ajoissa. Lähde ei tiedä vielä, mitä tuhoutuneelle taimikolle tapahtuu jatkossa. Luonnosta löytyy muutakin sopivassa ajassa hajoavaa sidontamateriaalia. Koivikon alla kasvaa luontaisesti syntyneitä kuusentaimia eli metsä on kaksijaksoinen. Syöntituhot vaihtelevat. ”Käsittely pitää uusia vuosittain, mutta karkotetta levittää mielellään, jos se auttaa mäntyjä säilymään.” Karkotteesta kiinnostuneiden kannattaa kysyä sitä oman alueensa metsänhoitoyhdistyksestä, riistanhoitoyhdistyksestä tai Riistakeskuksen aluetoimistolta. Puuntuottaja kirurgina Puukirurgi teki latvan kymmenkunta vuotta sitten. Kun tukki sahataan, kaikki menneisyyden synnit paljastuvat armottomasti. PALSTALLA ”Syksy oli niin sateinen, että karkote jäi levittämättä. Omalle työlle saa paremman tuoton huolehtimalla metsänviljelystä ajallaan ja hoitamalla taimikot hyvään kuntoon. LUONTO HOITAA LATVANVAIHDON ilman kirurgiakin, mutta tulos ei ole aina hyvä. ”Hirvien taimikolle tekemät tappiot täytyy paikata onnistumisilla muussa metsänhoidossa." Taimikon ympärillä kasvavien hyväkuntoisten metsien lisäksi iloa tuovat muut luonnonantimet. Lokakuun lopussa hirvijahdin aika on kuumimmillaan eri puolilla Suomea, myös Lähteen ohjaamassa osassa Hartolaa. Uusi latva syntyy ylimmästä sivuoksasta, joka kääntyy uudeksi latvaksi. Löytyy värivikaa, puuaineessa olevaa kuorta, kieroilevaa ja halkeilevaa reaktiopuuta ja puun syiden suunnan häiriöitä. Pystykarsintaan verrattuna kirurgin työ on kevyttä, kun ei tarvitse kurkotella korkealle. Puukirurgi miettii, miten ressukalle saisi uuden latvan niin, että tyvi olisi aikanaan edes ulkoisesti sahauskelpoinen. Ja jos joku haluaa käyttää kukkakauppiaiden tavoin lehmuksesta saatavaa niintä, sekin sopii. Edellytys on, ettei laadun parantaminen vie muutamaa minuuttia enempää ja työ hinnoitellaan metsurin tuntipalkan mukaan. ”Olen ollut tyytyväinen, kun tuhoalue on työntänyt mahdottomasti puolukkaa kerättäväksi”, sanoo kovaksi marjastajaksi tunnustautuva Lähde. Lähteellä on myös nuorta mäntymetsää, joka säästyi aikanaan hirviltä. Tavallisesti kyseessä on männyntaimi, jolta hirvi on katkaissut latvan. Vähemmilläkin kaadoilla hirvenmetsästys olisi mieleinen harrastus." Lähde on kaatanut 40 vuoden aikana yli sata hirveä. Sitomisessa kannattaa käyttää lahoavia luonnonmateriaaleja. Paikattavaa riittää Lähteen taimikossa hukkaan ovat taimikkotuhojen takia menneet niin istutustyöt, useat raivauskerrat kuin vastikään tehty yli tuhannen euron tuhkalannoitus. Nyt on aika karsia pois kaikki kuivat oksat. Ohuet juuret ja jopa nokkosen varret sopivasti punottuna toimivat hyvin. Talvella hirvet söivät männyntaimet.” reillä. Latvan tekemisen lisäksi on syytä katsella, ovatko vauriokohdan alapuolella olevat oksat paksuuntuneet niin, etteivät ne aikanaan karsiudu luontaisesti. MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Taimikkotuhon ajattelua helpottaa se, että muut metsäalueet ovat kunnossa. 19 METSÄSTÄ / 25.10.2018 PUU ON NIIN HALPAA, ettei puukohtaista laadun parantamista juuri tehdä edes silloin, kun kyseessä olisi laadultaan kuitupuurungon saaminen sahauskelpoiseksi. Lannoitus tosin hyödyttää tuhoalalle tulevaisuudessa nousevaa uutta metsää. Syy siihen, miksi puukirurgia ei anna loistavaa taloudellista tulosta, on se, että leikkauksilla voidaan parantaa vain tukin ulkoista laatua. Kirurgina toimiva puuntuottaja taivuttaa sopivan oksan mahdollisimman hyvin rungon suuntaiseksi kuitenkaan oksaa murtamatta. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua sisäiseksi koroksi saadaan muutama prosentti olettaen, että tulevaisuudessa kuitupuun ja tukin reaalihinnat ovat nykytasoa
Suositushinta 431 € (sis. . . alv.) PLUSSAT JA MIINUKSET + Keveys + Jouheva käsiteltävyys + Moottorin kiihtyvyys Hajanainen myyntija huoltoverkosto Makita EA3600 on näppärä saha pienten puiden hakkuuseen. . Moottorin sylinteritilavuus on 35,2 kuutiosenttimetriä ja teho 1,7 kilowattia. . Saha on kevyt ja käynnistyy vaivatta. . Näillä lukemilla se on kevyimpiä vertaistensa joukossa. Paino kuivana ilman terälaitetta 4,2 kg . Muuten moottori hyytyy. Samaa sarjaa ovat äskettäin Metsälehdessä (Metsälehti 16/2018) esitellyt järeämmät uutuussahat Makita EA 5600 ja EA 6100. 20 25.10.2018 / METSÄSTÄ KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat M akita EA3600 on kevyt, saksalaisen Dolmarin valmistama moottorisaha. . Toki pikku-Makitalla saa tukkipuunkin poikki, mutta silloin sahausta on kevennettävä niin sanotusti korvakuulolta. Pikku-Makitan moottori kiihtyi jopa odottamattoman terhakasti. Putoamattomat terälaipan kiinnitysmutterit helpottavat osin sahan käyttöä. Polttoainesäiliö 0,3 l . Ilmanpuhdistin paljastuu vaivattomasti pikalukittavan suojan alta. Saha on varustettu 3/8-jaollisella teräketjulla. Maahantuoja Makita Finland Oy . Saha toimii hyvin myös rankametsässä tai esimerkiksi kuusikon ensiharvennuksella. Hento-oksaista närettä Makitalla karsii ilokseen. Samasta syystä se ei ole parhaimmillaan polttopuiden katkonnassa. . Saksalaisvalmistaja osaa kevytsahat Saksalaista juurta oleva Makita EA3600 -moottorisaha on yllättävänkin terhakka peli. Fakta. Terälaipan kiinnitysmutterit on lukittu putoamattomiksi. Paino työkunnossa 5,3 kg . Moottorin teho 1,7 kW . Miinuspuolella on virrankatkaisin-ryyppyhanikka, joka ei aina palaudu käyntiasentoon. Suurin kierrosluku 13 500/min . Valmistaja on aiemminkin tuottanut onnistuneita pikkusahamalleja, eikä myöskään EA3600 pettänyt odotuksiamme. Moottorin hyvä kiihtyvyys tekee karsinnasta jouhevaa. Kapea ketju menettää helposti leikkuutehonsa esimerkiksi irrotessaan terälaipalta. Sylinteritilavuus 35,2 cm 3 . Kapea ja matalaprofiilinen teräketju parantaa pienitehoisen sahan leikkuutehoa, mutta kapeutensa vuoksi terälaitteella on taipumusta jumiutua sahausrakoon, jos katkaistavana on vähänkin järeämpi puu. Sahan ilmoitettu paino ilman terää ja bensoja on 4,2 kiloa ja työkunnossa 5,3 kiloa. Järeämmässä puustossa moottorin vähäinen teho heikentää sahan käytettävyyttä. Makitalla/Dolmarilla on mallistossaan useita Husqvarnan ja Stilhlin samankokoisten sahojen kanssa kilpailukykyisiä bensiinija akkukäyttöisiä moottorisahamalleja. MAKITA EA3600 . Hajanainen jälleenmyyjäja huoltoverkosto haittaa kuitenkin sahan menestystä Suomessa. Makitan teräketju teroitetaan läpimitaltaan neljän millimetrin pyöröviilalla. Kesämökkiläisen saha Makita EA3600 on tarkoitettu amatöörikäyttöön ja se luontuu mainiosti omakotiasujan tai kesämökkiläisen sekalaisiin sahantarpeisiin. . Öljysäiliö 0,26 l . . Malli edustaa Dolmarin uutta sukupolvea, jossa moottorit on varustettu uusiin pakokaasunormeihin yltävällä ilmahuuhtelutekniikalla. Keveys, jouheva käsiteltävyys ja moottorin hyvä kiihtyvyys ovat EA3600:n valtteja pienirunkoisissa metsissä
Edun arvo 135 €. AutoTune ™ varmistaa aina optimaalisen moottoritehon. 499 €) 45,7 cm³ • 2,1 kW • 4,9 kg HUSQVARNA 445 Vahva moottorisaha Husqvarnan ammattiominaisuuksia ja -laatua arvostavalle. Varustettu älykkäillä käyttöä tehostavilla ominaisuuksilla, kuten pienipäästöinen X-TORQ®moottori ja SmartStart®-kevytkäynnistys. HUSQVARNA X-CUT • Pysyy terävänä • Esivenytetty • Leikkaa tehokkaasti HUSQVARNA XP ® POWER 2 PERFORMANCE BY HUSQVARNA HUSQVARNA 545FXT AUTOTUNE ™ www.husqvarna.fi 399 € (NORM. 999 € TECHNICALKYPÄRÄ KAUPAN PÄÄLLE!* UUTUUS!. PUHDASTA TEHOKKUUTTA! Raivaussaha tehokkaaseen metsän raivaamiseen. Tarjous on voimassa niin kauan kuin varastoa riittää ja enintään 15.11.2018 saakka. TAKUU JA KÄYTTÖTURVA JOPA 3 VUOTTA!* *Tankkaamalla Husqvarnan alkylaattipolttoainetta saat uudelle Husqvarnabensiinikoneelle 12 kk:n käyttöturvan *500FXT-sarjan raivaussahan ostajalle Technicalkypärä kaupan päälle. Lämpökahvat, Balance XT -ammattivaljaat
Koska täällä virkistyskäyttö on metsän päätarkoitus, taimikosta ei tarvitsekaan tulla puuntuotannollisesti mitaten täystiheä." Karun maapohjan ja epätasaisesti jakautuneiden taimien vuoksi mäntyjen hirvituhot ovat pienaukoissa metsän kasvun suurin riski. Yhden pienaukon pinta-ala saa olla enintään 0,3 hehtaaria. "Täällä hakkuualue on niin iso, että pienFakta aukkoja tuli useampi kymmenen. Nyt aukkoja kiertäessä käy nopeasti ilmi, mitä metsän luontainen uudistuminen alueella vaatii. Alempi hinta johtuu suuremmista korjuuja suunnittelukustannuksista. PIENAUKKO . Harvennuksen hinnalla Vaikka pienaukkohakkuussa kaadetaan isoja tukkipuita, puustosta maksettava hinta on lähempänä harvennushakkuiden kuin päätehakkuiden hintatasoa. Pienaukoilla pyritään säästämään maisemaa ja luontoa sekä pienentämään metsän uudistamiskustannuksia. Kuvassa kolme pienaukkoa Espoossa. Uusia pienaukkoja alueelle voi suunnitella 10–15 vuoden kuluttua.. Sen suuruinen on neliö, jonka sivut ovat alle 55 metriä. Lukkarisen mukaan metsän omistava Rinnekoti-säätiö on ollut tyytyväinen hakkuutulokseen. "Taimet tarvitsevat tilaa, valoa ja maanpinnan rikkoutumisen. . Metsäkastikka, saniainen ja heinä valtaavat aukon, ja kasvillisuus hidastaa luontaista taimettumista." Pienaukot kaipaavat myös taimikonhoitoa. Taimikonhoito tarpeen ” Tässä aukossa heinittyminen on iso ongelma. Aukon tulee olla taimettumiseen sopivalla maaperällä. 22 25.10.2018 / METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat E spoolaisessa lampimaisemassa kasvavaan metsään hakattiin kolme vuotta sitten parikymmentä pienaukkoa. Tätä suurempiin aukkoihin sisältyy metsälain mukaan uudistamisvelvoite, eli niille pitää kylvää siemeniä, istuttaa taimia tai säästää siemenpuustoa. Isojen puiden tuoma reunavyöhykevaikutus näkyy. Toiselta aukolta ei näy toiselle, ja aukot häviävät maisemaan tehokkaasti. Karun maan menetelmä Metsälehti kävi paikalla kolme vuotta sitten, kun hakkuut olivat käynnissä (Metsälehti 24/2015). Pienaukot tähtäävät metsän jatkuvaan eli eri-ikäisrakenteiseen kasvatukseen. Tuulituhoja Espoon pienaukkojen reunametsissä ei ole. . Maisema säilyy virkistyskäytössä, mutta samalla saatiin hieman hakkuutuloja ja metsä pikkuhiljaa uudistumaan", kertoo hakkuut suunnitellut Stora Enson neuvonta-asiantuntija Olli Lukkarinen . Metsälehti kävi katsomassa, mitä aukoille kuuluu nyt. Muutoin metsään ei olisi koskettu lainkaan. Lukkarisen mukaan metsän luontainen uudistuminen on ollut pienaukoissa hitaampaa verrattuna tilanteeseen, jossa aukkojen maa olisi muokattu äestämällä ja männynsiemeniä kylvetty. . Se teki tästä puunkorjuun kannalta järkevää. Puukauppamielessä metsänomistajan voi olla kannattavaa yhdistellä erikoishakkuita muihin hakkuisiin", Lukkarinen sanoo. Muutoin puiden kasvu kärsii ja tuhoriski suurenee. . Pienaukkojen keskikohtaan on syntynyt runsaimmin taimia", Lukkarinen sanoo. "Tänne tehtiin jopa keskimääräistä pienempiä pienaukkoja. . Taimien hitaan syntymisen vuoksi raivaustyö tulee pienaukoissa ajankohtaiseksi myöhemmin kuin avohakkuualoilla, jotka tarvitsevat perkaamista usein jo neljän vuoden kuluttua taimien istutuksesta. Maapohja ei saa olla liian rehevä pienaukolle." Lukkarisen esittelemä pintakasvillisuuden peittämä aukko on onneksi ääritapaus espoolaishakkuussa. Hakkuusta on kolme vuotta, ja osalle aukoista männyntaimia on syntynyt vasta tänä vuonna. ”Rehevällä maalla näyttää korostuvan taimettumisen nopeus. Mäntyvaltainen metsä on osa läheiseltä uimarannalta ja leirikeskukselta avautuvaa näkymää, joten puunkaadon tuli ennen kaikkea sopia maisemaan. Lähde: Metsäoikeus-kirja Pienaukkojen sijoittelussa tärkeää on aukkojen välimatka sekä kunkin aukon keskikohta. Kyseisellä aukolla voidaan joutua miettimään täydennysistutusta koivuntai kuusentaimilla. Taimien syntymistä ei ole aikaa odotella kolmea vuotta. "Taimimateriaalia ei ole niin paljon, ja se ei jakaudu yhtä tasaisesti kuin kylvetyssä metsässä. Hän ei ole kuullut valituksia, että hakkuilla olisi ollut vaikutusta alueen arvoon ulkoilijoiden silmissä. Tilanne näyttää parhaalta karuimmissa pienaukoissa. Pienaukoista liikkeelle Espoolaismetsään hakattiin kolme vuotta sitten pienaukkoja
"Maapohja ei saa olla liian rehevä pienaukolle." Espoolaismetsässä pienaukkojen taimettuminen on ollut sitä hankalampaa, mitä rehevämmälle maalle ne on tehty. "Sairaita puita on vaikea erottaa terveistä. Karulla maalla puuntaimien syntymiselle on enemmän aikaa. Männyt toipuvat yleensä kolmeen vuoteen mennessä. Pienaukot auttavat myös lehtipuustoa uusiutumaan. Alikasvoksia syntyy kaikilla puulajeilla. Luonnonvarakeskus (Luke) on parin vuoden ajan tehnyt eri puolilla maata useita kokeita, joissa tyvitervastautia aiheuttavan männynjuurikäävän leviämistä on pyritty hillitsemään harmaaorvakan avulla. Luken kokeissa on yleensä poistettu vain lähimmät terveet puut, mutta Piri suosittelee tiheissä taimikoissa ottamaan jopa pari kolmekin riviä puita pois tautipesäkkeen ympäriltä. Koivu voi tehdä alikasvoksia ojitetuilla soilla esimerkiksi rämemänniköihin. Kuusialikasvoksen taimista kuolee korjuussa yleensä noin 30 prosenttia." Hakkuusta selviytyneet taimet kokevat valoshokin. 1) Kuivahkon kankaan mäntymetsässä x) Tuoreen kankaan koivumetsässä 3) Lehtomaisen kankaan kuusimetsässä Oikea vastaus sivulla 29 ANNE HELENIUS, teksti ja kuva M etsässä jo olevan tyvitervastaudin taltuttamiseen on kehitteillä uusi menetelmä. Nyt heinittyminen hidastaa uuden metsän syntyä, kertoo Stora Enson Olli Lukkarinen. Vanhemmat männyt säilyvät ulkoisesti hyväkuntoisina, vaikka juurikääpä olisi jo ehtinyt tartuttaa osan juuristosta. Rotstop Rotstop Rotstop Pi iro s: Tu ul a Pi ri. Osassa espoolaismetsän pienaukoista rehevyys riittää rauduskoivujen kasvuun. "Tähän mennessä tulokset ovat olleet lupaavia", kertoo Luken tutkija Tuula Piri . METSÄNHOITO Harmaaorvakkakäsittelyllä katkaistaan juuriyhteydet juurikäävän ja terveiden mäntyjen välillä. Kun taimikosta löytyy sairastunut yksilö, sen ympäriltä kannattaa kaataa terveet puut kesällä ja käsitellä niiden kannot liuoksella. Harmaaorvakka on lahottajasieni, joka kilpailee juurikäävän kanssa ja vie siltä elintilaa. Toisaalta alikasvostaimikko on usein aukkoinen ja epätasainen, mistä aiheutuu vaihtelevia tuotostappioita seuraavan puusukupolven aikana." Metsälehdessä kirjoitetaan, että taimikon päältä pystytään korjaamaan ylispuita taimikkoa tuhoamatta 150 kuutiota hehtaarilta. 23 METSÄSTÄ / 25.10.2018 VUOTTA METSÄLEHTI Sarjassa kerromme, mistä 85-vuotiaassa Metsälehdessä on aikaisemmin kirjoitettu tähän aikaan vuodesta. Alikasvoksesta ilmaiset tulot MISSÄ SEURAAVISTA PAIKOISTA ALIKASVOSKUUSET MENESTYVÄT PARHAITEN. Tätäkin järeämpää ylispuustoa pystytään korjaamaan, jos työ suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti. Luken kokeissa on tehty aluksi saartorengas, eli tautipesäkkeen ympäriltä on kaadettu lähimmät terveet männyt. Harmaaorvakka etenee nopeasti kannon juuristoon ja estää juurikääpärihmaston etenemisen tervettä juuristoa pitkin saartorenkaan ulkopuolelle. Tämän jälkeen niiden kannot on käsitelty harmaaorvakalla eli Rotstop-nimisellä liuoksella. "Kannot pitää käsitellä huolellisesti Rotstop-liuoksella, että niiden kaatopinnat ovat varmasti kauttaaltaan harmaaorvakan peitossa", Piri neuvoo. Pitäisi tehdä niin suuria saartorenkaita, ettei se kannata." Tuula Piri suihkuttaa sinisävyistä harmaaorvakkaliuosta tutkimusmestari Ari Rajalan juuri kaataman terveen männyn kantoon. Ajoissa liikkeelle Sairaan männyn ympärille tehtävän saartorenkaan täytyy olla tarpeeksi leveä. Elinkelpoisia kuusentaimia ilmestyy Etelä-Suomessa yleensä lehtitai mäntyvaltaisiin metsiin, kun taas pohjoisessa männyntaimia tulee luontaisesti varttuneisiin männiköihin. Alikasvoksessa on jutun mukaan hyvät ja huonot puolensa. Vanhat alikasvokset näyttivät pääsääntöisesti elpyvän hitaammin kuin nuoret puut. "Menetelmä sopii kohteelle, jossa on nuori, alle 15-vuotias männikkö ja tautipesäkkeitä harvakseltaan siellä täällä", Piri kertoo. "Ylispuuhakkuussa mäntytaimista tuhoutuu – – keskimäärin viidennes. Näin taudin leviäminen pysähtyy. MARIANNE MINKKINEN "VARTTUNEEN METSÄN suojaan luontaisesti syntyneet taimikot, alikasvokset mahdollistavat monesti lähes ilmaisen uudistamisen" , kirjoitetaan vuoden 1998 Metsälehdessä. Pienaukkohakkuu on lähtökohtaisesti karujen, mäntyvaltaisten alueiden hakkuumenetelmä. "Alikasvostaimikot syntyvät ilmaiseksi eikä ylispuuhakkuu korota korjuukustannuksia merkittävästi avohakkuuseen verrattuna. Sienellä saarroksiin Lahottajasieniin kuuluva harmaaorvakka näyttäisi hidastavan tyvitervastaudin leviämistä nuorissa männiköissä. Lisäksi harmaaorvakka lahottaa vain kuollutta puuainesta ja on erikoistunut nimenomaan männyn lahottamiseen. Saartamisen Piri suosittelee tekemään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Menetelmä ei kuitenkaan auta vanhemmassa männikössä, sillä siellä tautipesäkkeen rajaaminen on osoittautunut vaikeaksi. Myös ympäröivä metsä on mänty-koivusekametsää. Ääripää on aukko, jolta kaadettiin isoja mäntyjä. "Ylispuuhakkuun jälkeen taimien kasvu saattaa taantua, koska neulaset ja juuristo joutuvat mukautumaan muuttuneisiin olosuhteisiin, erityisesti valon ja ravinteiden määrän lisääntymiseen." Metsälehdessä kirjoitetaan, että hyväkuntoisten kuusialikasvosten toipumisvaihe kestää kahdesta kuuteen vuotta
Hän on Turkissa, kun pitäisi olla pyytämässä turkiksia. Petri Koso ryömii puoliksi ladon alle katsomaan, mitä siellä tapahtuu. Ladon lattialta löytyy syöty helmipöllö. Eivät ole tähän mennessä pyytämällä loppuneet”, Pekka Pura puhuu kokemuksesta. Jahti-isäntä Jouni Suonpää Viluksen Revosta pitelee koiraa hihnassa. Lopulta se kyllästyy leikkiin ja pungertaa piilosta pois. Mäyrää pidetään koiralle vaikeana vastuksena. Nalli on jackrusselinterrieri, joka käy nyt kuumana. Harva lato asumaton Viikkoa myöhemmin tapaamme Somerolla metsästysseura Vilukselan Revon jahtimailla. Suuren peltoaukean reunassa kohoaa lato. ”Viimeksi 1990-luvulla olen nähnyt yhtä isoja teeriparvia kuin tänä syksynä. ”Vaimokaan tuskin pitäisi siitä, vaikka on saanut tottua kanssani kaikenlaisiin äkillisiin menoihin.” Äkkilähtöjä on todellakin riittänyt. ”Jääköön sinne”, porukka päättää. Kahdesta seuraavasta makasiinista löytyy asustamasta kolme supikoiraa. Se on suuri ja vahva. On odotettava, kunnes metsästäjät ovat ryhmittyneet rakennuksen ympärille. Pieni valkoinen koira haluaisi kiireesti ladon alle. ”Parempi houkutella Nalli pois, ettei käy kuinkaan. Mäyrä tekee välillä äkkipyörähdyksen ja nostaa viirunaamansa näkyviin. Somerolaisen ladon lattiahirren takana näkyy mäyrä. ”Lomareissu tuli varattua ajat sitten. Metsopoikueen näkemisestä on vieläkin pitempi aika. Mäkelän luolakoirien ympärille rakentunut neljän metsästäjän pyyntiporukka on jahdannut 2000-luvulla yli tuhat supikoiraa pois Lounais-Suomesta. ”Älä päästä vielä irti”, Erkki Heikkilä huikkaa. Jos ei olla valmiina, etenkin kettu karkaisi häntä suorana metsään.” Nopeasti selviää, että tällä kertaa ladon alla ei piilottele repo, muttei liioin supikaan. Mäyrä kolistelee ladon alla uuteen piiloon. Se on paljon se. Taskulampun valokeilassa näkee koiran haukkuvan lattiahirren takana piilottelevaa mäyrää. Nalli perääntyy ja Suonpää vetää koiran takajaloista ulos. Se näyttää aivan tavalliselta maatalousrakennukselta, mutta Nalli on eri mieltä. Niiden kohtalo on päätyä riistasaalistilastoihin. ”Kyllä niitä Markullekin riittää, jahka palaa lomilta. Ei tätä nyt viitsisi peruakaan”, mies manaa leikillään, kun ehdotan hänelle haastattelua luolakoirametsästyksestä. Ei olisi mukava soittaa Markulle Turkkiin ja kertoa koiran olevan eläinlääkärillä paikkailtavana”, Koso päättää. Nalli haukkuu lattiahirren takana piilottelevaa mäyrää.. Metsästäjät ryhmittyvät ladon ympärille passiin ennen kuin koira lasketaan irti. Ladon alle puoliksi ryöminyt Petri Koso valaisee pimeyttä. ”Mäyrä!” Koira pois mäyrän tieltä Lajinmääritys saa metsästysporukkaan vauhtia. Niitä olen nähnyt tänä vuonna jopa kaksi.” Alakerran väkeä Tyhjältä näyttävän ladon alusta tarjoaa majapaikan monelle metsäneläimelle. ”Elukka tulee joskus nopeastikin ulos ladon alta. Nytkin porukka lupautuu jahtiin maestron maatessa etelän lämmössä. 24 25.10.2018 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat F orssalaista Markku Mäkelää harmittaa. Koso arvioi vuosia jatkuneen pienpetojen tehopyynnin tuottavan vihdoin tulosta. Nallin maanittelu maan alta on helpommin sanottu kuin tehty
Männynkääpä tulee myöhään ja lahottaa hitaasti, joten se ei ole metsätaloudellisessa mielessä männyn tuholainen. Hakkuussa jätetään kasvamaan kaikki suuret kuiturungot ja pienet tukkirungot, jotka kasvavat hyvin tilavuutta ja arvoa. Jatkuva kasvatus kannattaa aloittaa jo silloin, kun merkittävä osa ainespuusta on vielä kuitumitassa. kerran. Iltakello-niminen kuva sai kilpailun tuomaristolta kiitosta muun muassa tunnelmasta ja tarkkaan mietitystä sommittelusta. Ne toimijat, jotka nyt tekevät Suomessa jatkuvaa kasvatusta, pitävät puuston määrän kolminkertaisena noihin tutkimuksiin verrattuna. Tässä männynkääpä kasvaa verraten ohuessa männyssä kallioharjanteella, mutta puulla voi silti olla ikää pitkälti yli sata vuotta. Männynkääpä ei ole mökkiläisen kääpä siinä mielessä, että se kasvaisi joka mökkitontilla, mutta huomattavan suuri osa Etelä-Suomen männynkäävistä kyllä kasvaa mökkipihan puissa. Luottamuksellisena tietona voin kertoa, että jatkuva kasvatus on pärjännyt vertailuissa hyvin. Esimerkiksi kotini neliökilometriruudulla olen nähnyt männynkäävän kahdella mökkitontilla ja yhdessä kalliometsässä. Rihmasto lahottaa sydänpuuta verkalleen, mutta pinnan mantopuu pysyy terveenä. Hakkuiden tavoitteena ei välttämättä ollut hyvä puuntuotos tai kannattavuus, vaan esimerkiksi eri-ikäisrakenteen saavuttaminen. 25 PILKKEITÄ / 25.10.2018 Seinäjokelaisen Taru Rantalan ilta-auringon valaisemasta kissankellosta ottama valokuva on voittanut Vuoden luontokuva -kilpailun. Kuvissa tärkeintä on hänen mielestään tunnelma. Suomen luonnonvalokuvaajien Vuoden luontokuva -kilpailu järjestettiin tänä vuonna 38. Vasta kookkaan puun oksien repeämät tai muut sydänpuuhun ulottuvat haavat avaavat tien männynkäävälle. Jotta itiö voisi itää, sen olisi päädyttävä suoraan männyn kuolleeseen sydänpuuhun, ”punahonkaan”. Toinen yleinen erhe on, että jatkuvaa kasvatusta verrataan tasaikäismetsän harvennusvaiheen kasvuun. Menetelmää ruvettiinkin aikoinaan tutkimaan varttuneen kuusikon uudistamiskeinona. Tässä vaiheessa tasaikäisen metsän kasvu voikin olla parempi, mutta tämä ei tarkoita, että kasvu olisi parempi kiertoajan mittaisena aikana. Talousmetsissä männyt ehtivät harvoin niin iäkkäiksi, että saisivat männynkäävän. Männynkäävän havaitseminen ei siis anna aihetta tarttua moottorisahaan, ei mökkitontilla, puistossa tai Punkaharjun tapaisilla suojelualueilla. TIMO PUKKALA Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun professori, Metsäpalvelu Arvometsä Oy:n osakas Vertailuasetelmat kuntoon Kissankello vei voiton Ta ru Ra nt al a. Samaten se koristaa muutamia vanhoja mäntyjä kenraali Suvorovin reilut kaksisataa vuotta sitten rakennuttaman Taavetin linnoituksen liepeillä, vaikka turhan monia vanhoja mäntyjä onkin kaadettu liikenteen ja rakentamisen tieltä. Jatkuvasta kasvatuksesta puuttuu tuottamaton taimikkovaihe, mikä antaa sille melkoisen kilpailuedun. Ti m o To iv an en Metsälehdessä ja muilla areenoilla on viime aikoina esitetty harhaanjohtavia vertailuja jatkuvapeitteisen ja tasaikäismetsätalouden puuntuotoksesta. Periaatteessa pitäisi verrata optimoitua tasaikäismetsätaloutta optimoituun jatkuvaan kasvatukseen kiertoajan mittaisena aikana. Luomutilan emäntänä työskentelevä Rantala kertoo, että niityllä heinäkuisena iltana kukkivat kissankellot ovat hänelle loputon ihastuksen aihe. Tällaisilla kokeilla on kovin vähän tekemistä Suomen nykyisen jatkuvan kasvatuksen kanssa. Tilavuuskasvukin on silloin paljon suurempi. Niinpä mänty ja männynkääpä voivat elää yhdessä vuosikymmeniä, jos mikään ulkopuolinen tekijä ei yhteiseloa turmele. Kilpailuun osallistui lähes 14 000 kuvaa melkein 900 kuvaajalta. Jos halutaan arvioida, kuinka Suomen tämänhetkinen ja tuleva jatkuva kasvatus tuottaa puuta, arvion tukena tulisi käyttää ainoastaan sellaisia tutkimuksia, joissa metsä ja sen käsittely vastaavat Suomessa nyt ja tulevaisuudessa tehtävää jatkuvaa kasvatusta. Tällaisia laskelmia on tehty. Männynkääpä on vanhojen, yli satavuotiaiden mäntyjen seuralainen. Hakkuussa ei tähdätä tietynlaiseen läpimittajakaumaan, vaan hyvään hakkuutuloon, tuottavaan metsään ja peitteisyyden säilymiseen. Männyn elävä ja paineistettua pihkaa sisältävä Mökkipihan kääpä mantopuu pystyy torjumaan männynkäävän hyökkäykset. ”Kissankellon raikas sininen kukka vangitsee katseen ja muodostaa hyvän vastakohdan rauhalliselle taustalle. Rantala on ensimmäinen nainen, joka on voittanut kilpailun. Jatkuvan kasvatuksen koekentät on usein perustettu varttuneisiin ja melko tasaikäisiin kuusikoihin. Kellokukka on sommiteltu juuri oikeaan kohtaan ensimmäistä valoympyrää, muut ympyrät tukevat sommittelua ja tuovat syvyysvaikutelmaa”, tuomaristo perusteli valintaansa. Joissain ruotsalaisissa ja norjalaisissa tutkimuksissa puuston määrä on jatkuvan kasvatuksen koealoilla ollut hyvin alhainen. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia LUKIJALTA METSÄPILA MÄNNYNKÄÄVÄN helposti tunnistettava, kova, ruskea ja monivuotinen itiöemä kasvaa männyn kyljessä, usein aika korkealla. Umpimähkäinen kävely talousmetsissä ei juuri tuota tulosta, mutta jos hakeutuu vanhoihin puistoihin tai rantaja kalliometsiin, missä puut varttuvat iäkkäämmiksi, männynkääpä on jopa melko yleinen. Koska kasvu on suorassa suhteessa puuston tilavuuteen, vähäpuustoisten koealojen kasvu on tietysti ollut pieni
• 400 cc. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla
Mättäät olivat lähes ”betonia”, eikä niihin mainannut millään saada pottiputkella taimia. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. Itselläni oli keväällä 2018 toteutettavana reilun viiden hehtaarin pellonmetsitysala kahdessa erillisessä lohkossa (1,3 ha ja 4 ha). Homman loppupuolella mättäiden kuivuminen rupesi jo selvästi vaikeuttamaan istutusta. ”Nyt voin nostaa yhdellä kertaa paljussa toistakymmentä puuta halkomapölkylle.” Puiden pieniminen onnistuu paljussa rivakasti, eivätkä tiiviiksi nipuksi ladotut puut pääse haljetessaan putoamaan paljusta. Tyytyväisenä täytyy todeta, että koneistutus sattui nyt erityisen sopivaan aikaan. ”Taas säästetään polvia ja selkää, kun pilkkeitä ei tarvitse kerätä maasta pinottavaksi.” Toistaiseksi Räisäsen pilkepaljua on valmistettu vain yksi mallikappale. KEVÄÄN ja alkukesän 2018 metsänistutusaloilla kärsittiin kuivuudesta. Paakun tulee olla mättään humuskerroksessa. Tynnyrinpuolikas on sittemmin jalostunut paikallisen metallisepän valmistamaksi pilkepaljuksi, kuten Räisänen on innovaationsa nimennyt. Mutta aina se ei ole mahdollista töiden järjestelyn tai istutusalan koon takia. Jopa taimien kuolemaa esiintyi, mutta silloin myötävaikuttamassa saattoivat olla myös taimimateriaalin ongelmat (esim. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. riittämätön istutussyvyys). Erillisessä mätästyksessä ja pottiputki-istutuksessa mättäät olisivat ennättäneet varmasti kuivua pahasti ennen istutusta. Erityisesti kuivana kesänä on tärkeää, että taimet istutetaan riittävän syvälle. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. Materiaali on joustavaa peltiä, jotta reunat antavat hieman periksi, kun puut halkaistaan. Koneistutuksen onnistumisesta saadut hyvät tutkimustulokset ja aiemmat tilaisuudet nähdä istutuskoneita toiminnassa puolsivat ratkaisua. Pienemmän aloista päätin istuttaa itse laikkumättäisiin, jotka tehtiin keväällä 2018. Siksi mietin, miten pölkkyjen ja pilkkeiden maasta kurottelua voisi vähentää mahdollisimman paljon”, Räisänen taustoittaa. TEUVO GERLANDER Kitee Koneistutuksella hyvä alku taimille Kesäkuussa 2018 koneistutettu taimi. Tällöin olisi osittain menetetty mättään tuoma ravinteikkaampi ja lämpimämpi kasvupaikka ja heinittymisestä olisi ollut enemmän haittaa. 27 PILKKEITÄ / 25.10.2018 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat KUN AIKANSA pienii kirveellä puita, alkaa mielessä usein syntyä ajatuksia työn tehostamisesta. Pilkepalju on halkaisijaltaan 48 senttiä ja korkeudeltaan noin 25 senttiä. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. Molemmat ovat hienojakoisia hiesu-savimaita, joilla vesitalous on kunnossa. ”Mielestäni tässä olisi kehityskelpoinen tuote esimerkiksi jonkun metalliverstaan valikoimiin”, paljun ideoija heittää. Jos pystyi istuttamaan heti mätästäjän perässä tuoreeseen mättääseen, niin homma vielä sujui. Suuremman lohkon koneistutus toteutettiin kesäkuun alkupuolella. Valmiit pilkkeet voi latoa paljusta suoraan pinoon. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI. Alueella tehtiin kemiallinen heinän ennakkotorjunta. Syksyllä mätästettyä hienojakoista maata ei voi istuttaa vielä syksyllä, koska rouste nostaa juurtumattomia taimipaakkuja ylös. Mätästyksen edut ja siihen käytetty kustannus olisi pitkälti menetetty. Iisalmelaisen Paavo Räisäsen kohdalla ajatukset jalostuivat ”pilkepaljuksi” jo 1990-luvulla. ”Vaikka halkaistavan puun pää olisi vino, pysyy puu paljussa helposti pystyasennossa, toisin kuin puita yksittäin pölkyn päällä halkaistaessa.” Kun kaikki pölkyt on halkaistu, voi paljun pilkkeineen nostaa suoraan paikkaan, jonne puut halutaan varastoida. Mies keksi latoa pienittävät pölkyt pystyyn tynnyrinpuolikkaaseen. Erityisesti maalajiltaan hienojakoisilla hiesu-savimaiden mätästysaloilla mättäät kuivuivat nopeasti niin koviksi, että istutus niihin oli hankalaa ja taimien kasvuolot haasteelliset. Koneistutuksessa taimet tulevat heti tuoreeseen laikkumättääseen, joka mättääseen tulee taimi ja taimet tulevat riittävän syvälle. Suuremmalle alalle sovin koneistutuksen varmistaakseni taimien nopean istutuksen tuoreisiin mättäisiin. Lisäksi aikanaan heinäntorjunnassa taimen löytäminen olisi ollut paljon hankalampaa verrattuna tilanteeseen, jossa taimi on istutettu mättään keskelle. ”Minulla oli polvet huonossa kunnossa. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. Pienemmän alan istutin pottiputkella välittömästi laikkumätästyksen jälkeen toukokuun lopun helteillä. Istutus olisi ollut varsin viheliäinen homma, kenties taimia olisi joutunut istuttamaan mättään reunalle. kuiva paakku) tai istutustyön virheet (esim. Puut pilkkeiksi paljussa Paavo Räisäsen ideoimassa pilkepaljussa puut on helppoa halkoa. LUKIJALTA Katso Youtubesta video: "Kuusen istutus peltoon keväällä 2018" Katso video pilkepaljun käytöstä metsälehti.fi • 400 cc
1000 m 3 , josta tukkiosuus n. Erityistä koulutusvaatimusta toimeen ei ole mutta esim. Tilalla on vanha talouskeskus ja Saimaan vesistöön kuuluvan Pihlajaveden rannalla rantasauna. 040 510 8085 TONTTI, Savonlinna Savonlinnan Laukansaaressa sijaitseva niemitontti sisältää rantarakennuspaikan (RA), jolla rakennusoikeutta on 200 k-m 2 . Vesimatka mantereelta n. Tämä paikka on nähtävä omin silmin! Mh. VAPAA-AJANKIINTEISTÖ, Savonlinna 1 ha. Lisätietoja tehtävästä antavat toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen 040 8349986 tai hallituksen pj. METSÄTILA, Parikkala 4,7 ha. Saimaan rantaviivaa noin 300 m. Kirjalliset tarjouksen viim. Joutoaikoina vastaat uusasiakas kontaktoinnista sekä erikseen nimettyjen asiakasryhmien yhteydenpidosta, tarjousten ja hankkeiden koostamisesta. Myydään tarjousten perusteella nuorehkoa metsämaata määräalana (ostaja maksaa lohkomisen). Hp. 180 000 ha ja metsänomistajia on noin 5000. Keskeinen osa toimenkuvaa on kokonaisvastuu markkinoinnin suunnittelusta ja toteutuksesta, mihin olennaisesti liittyy erilaisten jäsenpalvelua tukevien rekistereiden ylläpito ja jäsenviestintä. Hyvä metsäautotie kulkee tilan läpi. Hyväpuustoinen, reheväpohjainen metsätila. Saavutettavuus lossiyhteyden ja talvisin jäätien ansiosta lähes ns. Kokonaisuus sisältää Hirsisaaren länsiosan ja 1987 valmistuneen lomarakennuksen sekä etelärantaiset lohkotut RA-tontit 3 kpl. 47 %. Tyylikkäästi entisöity sähköistetty vapaaajankiinteistö Kosolassa. Hinta-arvio 220.000 €/tarjous. Taloushallinnon, metsäverotuksen ja ylipäätänsä metsätalouden ymmärrys edesauttavat oleellisesti toimialan ja toimenkuvan sisäistämistä. 12.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 80.000 €. Havupuuvaltaista puustoa on n. Koltsoppisen rannassa sähkötolppa. Eläköitymisen ja toimenkuvan uudelleen organisoinnin johdosta haemme myynnin ja markkinoinnin tueksi Jäsenpalveluasiantuntijaa Toimenkuvassa vastaat yksikön ”vääpelin” ominaisuudessa, että organisaation sisäiset ja ulkoiset tapahtumat sekä viestintä tapahtuvat oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Venematkaa mantereelta hieman alle 1 km. Toimessa menestymistä edesauttavat lujat hermot, hyvä organisointikyky ja reklamaatioiden kesto. 2,5 ha. Mh. 120 m 3 /ha. 100.000 €. 200 m 3 . METSÄTILA, Luumäki 3 palstasta koostuva kokonaisuus, jossa 2 kpl kaavan mukaisia rantarakennuspaikkoja. 90.000 €. Pyöritämme metsänhoitoyhdistyksen toimintaa 18 toimihenkilön, kolmen tiimin voimin. 3300 m 3 , josta mäntytukin osuus on n. 28 25.10.2018 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN Haemme Suomen metsäkeskukseen ALUEJOHTAJAA Aluejohtaja vastaa palvelualueellaan elinkeinopalvelujen » taloudesta, tuloksista ja resurssien tehokkaasta käytöstä sekä kehittämisrahoituksen hausta » vaikuttavuudesta, sidosryhmäyhteistyöstä ja viestinnästä » asiakasja asiantuntijaohjelmien toteutuksesta Tehtävään valittavalta odotamme » soveltuvaa korkeakoulututkintoa, perehtyneisyyttä metsäelinkeinojen edistämiseen ja asiakaspalveluihin sekä kykyä hyödyntää rahoitusohjelmia kehittämistoiminnassa » aloitteellisuutta, tavoitteellisuutta sekä johtamistaitoa ja -kokemusta » vuorovaikutusja yhteistyötaitoja sekä paineensietoja organisoimiskykyä elinkeinopalveluihin läntiselle palvelualueelle Tehtävä tulee ottaa vastaan 2.1.2019 alkaen tai sopimuksen mukaan. 0,8 ha ja T2 taimikkoa n. Asuinrakennuksessa kaikki mukavuudet: sähkölämmitys, vuolukivitakka, suihku ja biokäymälä. Hakkuumahdollisuudet lähivuosina hyvät, noin puolet pinta-alasta varttunutta kasvatusmetsää. Palkkauksessa noudatamme YT/Meto Tes linjauksia ja kohtuullisen toiveenkin saa esittää. Metsäarvio tehty, saat sen sähköpostitse välittäjältä. Hakemukset liitteineen tulee jättää 8.11. Metsäarvion (05/2018) mukaan puuston määrä on n. Mh. 390 m 3 + vuosien 2015, 2016 ja 2017 kasvu. Vaatimuksia on siis riittävästi ja ymmärtänet, että työhön ja etenkin työyhteisöön on osattava suhtautua myös huumorilla. Metsä uudistuskypsää kuusikkoa, puuston määrä n. 2400 m 3 . Pihapiirissä lisäksi varastokäytössä olevia rakennuksia ja pihasauna, joita juuri remontoitu. Kiinteistö on yleiskaavan mukaan metsämaata, ei kaavan mukaista rakennuspaikkaa. Myynnissä myös saaren itäosa, kohdenumero 1207642. Tehtävä tulee ottaa vastaan joulukuun 2018 aikana tai sopimuksen mukaan. Tehtävän sijoituspaikka on Tampere, Turku, Seinäjoki tai Pori. klo 14 sähköpostitse petri.malmberg@op.fi tai kirjeitse Turun Seudun OPKK, Virastotie 2, 23100 Mynämäki, tiedustelut: Malmberg 0400260150, petri.malmberg@op.fi Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa KESKI-SAVO Metsänhoitoyhdistys Keski-Savo on jäsenmetsänomistajiensa edunvalvontaorganisaatio. 5 ha suota. Eikä kaikkia töitä tarvitse eikä pystykään yksin tekemään, vaikka todennäköisesti, ajoittain, niin haluaisitkin keskuudessamme menetellä. SAARIKIINTEISTÖ, Savonlinna, Savonranta 4,8 ha. 400 m, Punkaharjun taajamasta venepaikoille n. Käsinveistetystä hirrestä valmistettu loma-asunto ja varastorakennus suojaisassa lahdenpoukamassa saaren länsikärjessä. Katso koko ilmoitus ja jätä sähköinen hakemuksesi viimeistään 12.11.2018 www.metsakeskus.fi/avoimet-tyopaikat Lisätietoja antaa elinkeinojohtaja Anssi Niskanen puh. 900 m 3 . 3405 m 3 , eli n. Puusto on kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää ja uudistuskypsää. Hinta-arvio 32.000 €/tarjous. 10.10. METSÄTILA, Kuusamo 16,35ha. Yksityismetsien pinta-ala on n. marjapensaita. Kaikille palstoille menee tie. Hyväpuustoinen rantametsätila, josta myyjä pidättää itselleen n 0,5 ha määräalan. Timo Kukkonen 0400 484442. Otamme myös huomioon toimipaikkatoiveesi, kunhan se rajoittuu Mhy Keski-Savon omistamiin kiinteistöihin. mennessä osoitteeseen jussi.hirvonen@mhy.fi. Metsään.fi -palvelun mukaan puustoa n. 029 432 5029 PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄTILA, Punkaharju 18,1 ha. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. tradenomi, puukaupallinen metsätalousinsinööri tms. Rakennuspaikka rauhallisessa niemenkärjessä, josta maisemat avautuvat etelään ja länteen. Puustoa tällä hetkellä n. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 050 464 6500 YHTEISMETSÄOSUUS, Haapavesi Helpompaa metsän omistamista! Kiinteistö Lähekorpi 71-402-16-122 koostuu 318 osuudesta Pohjanmaan yhteismetsään (1,63% yhteismetsän osuuksista) ja yhteisestä vesialueesta 71-876-1-0. 2 ha, nuorta kasvatusmetsää n. METSÄPALSTA, Punkaharju, Marjosaaret 0,75 ha Vaahersalon kupeessa. 24.000 €/tarjous. 12 ha, varttunutta kasvatusmetsää n. Tietotekniikka tulee myös olla enemmän ystävä kuin vihollinen. Pääosa nuorta kasvatusmetsää ja taimikoita kangasmailla, mutta myös n. Ainutkertainen mahdollisuus hankkia itsenäinen saarikiinteistö Savonlinnan Savonrannalta Vuokalanvirran itäpuolelta. Lisätietoa yhteismetsästä löytyy: www.upmyhteismetsa.fi/avainluvut/pohjanmaanyhteismetsa/Pages/Default.aspx Hp. Puustosta uudistuskypsää männikköä n. Hp.199.000€/tarjous. 30 km. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv MÄÄRÄALA, Vehmaa 28 ha. Tila rajoittuu metsäautotiehen. Puusto on järeää männikköä. Tontin läheisyydessä venevalkama, josta suora yhteys Saimaalle. kuivan maan tontin tasoa. Puustoa yhteensä n. Sujuva kirjallinen ja suullinen ulosanti, sekä markkinointivisuaalinen silmä, eivät ole myöskään haitaksi. Molemmissa rakennuspaikoissa ranta etelän suuntaan. Toimimme Heinäveden, Joroisten, Leppävirran kuntien ja Varkauden kaupungin alueella KeskiSavossa. Naapureita ei näköpiirissä. Palsta rajoittuu kolmelta sivultaan teihin. Hp. Metsätila Kuusamon pohjoisosassa, lähellä Kuusamo-Kemijärvi tietä. voisivat olla sopivia. 10 km, Savonlinnasta n. 18.000€ / tarjous. Tasainen nurmipiha, jossa mm. Metsänomistajat MHY Keski-Savo 2x200mm_92mm 16.10.2018 12.25 Sivu 1
Keitele Groupin liikevaihto tilikaudella 2018 on n. Vastajulkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti saikin lokakuun lämpöaallon seurauksena Tanskan tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa uutta pontta ilmaston lämpenemisen skenaarioilleen. Puunhankintayhtiömme Keitele Forest Oy vastaa sahojemme puuhuollosta. Apuraha on ensisijaisesti tarkoitettu opinnäytetyön kulukorvaukseksi. Lokakuussa saapuneen lämpöaallon seurauksena Kööpenhaminan lähistöllä sijaitsevan Vestskovenin metsäalueen kookkaat hevoskastanjat (Aesculus hippocastanum ) olivat poikkeuksellisesti puhjenneet kukkaan. Monet puut olivat jo tyystin pudottaneet tämän kesän lehtensä valmistautuessaan talveen. Jouko Tuovolan Säätiö ilmoittaa haettavaksi vuonna 2018 myönnettäviä tutkimusapurahoja. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Puissa oli myös tuoreita vastapuhjenneita lehtiä, vaikka talvea vasta odoteltiin. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Odotamme sinulta Metsäalan koulutusta Monipuolista työkokemusta, erityisesti asiakaspalvelusta Aktiivista otetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja Tarjoamme Tavoitteellista työtä puunhankinnan parissa Kehittyvän ja modernin työympäristön Kilpailukykyisen palkkauksen Pyydämme lähettämään työhakemukset 25.11.2018 mennessä sähköpostitse: kari.wuolijoki @keitelegroup.fi Lisätietoja: metsäpäällikkö Kari Wuolijoki, p. Sen jälkeen lokakuussa saapui niin sanottu intiaanikesä, jolloin päivälämpötilat kohosivat useaksi päiväksi takaisin yli 20 lämpöasteeseen. 267 miljoonaa euroa. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Jouko Tuovolan Säätiö harjoittaa Huittisissa metsätaloutta ja metsäntutkimuksen edistämistä omistamillaan tiloilla. Tuotamme vuodessa 850.000 m3 sahatavaraa ja 400.000 m3 jatkojalosteita. Syksyllä oli jonkin aikaa kylmää ja sateista. Uudet Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. Kaikki puut eivät kuitenkaan olleet vaipumassa talvihorrokseen. Vihreitä kesänaikaisia lehtiäkin toki löytyi. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?803 Eero Sala p. Vastaus VUOTTA APURAHA OPINNÄYTETYÖTÄ VARTEN . Tavoitteenamme on tehdä yli miljoona kuutiometriä sahatavaraa vuonna 2019. Palveluksessamme on yli 500 puualan ammattilaista. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 045 877 4740 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. Maailmalla tunnetaan kuitenkin tapauksia, joissa kuivan kesäkauden jälkeen eri puuvartisten kasvien uusia kukkaja lehtisilmuja on puhjennut ennenaikaisesti lämpiminä syksyinä sateiden avittamina. ”Tällaista ei ole sattunut koskaan aikaisemmin”, kommentoi eräs Århusin yliopiston tutkija ja pyöritteli päätään. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. Osa lehtipuista kylpi oranssin eri sävyissä, ja osan lehdet olivat punaisia tai perinteisen keltaisia. Haemme: Hankintaesimies vastaa toimialueellaan yksityismetsien puun ostosta ja metsäpalveluista sekä korjuusta ja kuljetuksesta. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Tämän seurauksena osa kasvija hyönteislajeista käyttäytyi kuin kevät olisi koittanut. Vapaamuotoiset hakemukset mahdollisine liitteineen pyydetään toimittamaan 14.11.2018 mennessä osoitteella: Jouko Tuovolan Säätiö Rutavantie 51 32610 VAMPULA Lisätietoja: Kalle Vähä-Heikkilä s-posti:kalle.vahaheikkila@gmail.com p.050 342 3369 (iltaisin) APURAHAT PALVELUKSEEN HALUTAAN HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva RUSKA oli parhaimmillaan vieraillessani vastikään Tanskassa. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 086 (LT/17) Lukijoita 153 000 (KMT/17–18) Painopaikka Punamusta, Joensuu 29 PILKKEITÄ / 25.10.2018 x) Tuoreen kankaan koivumetsässä. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Apuraha voidaan myöntää suomalaiseen metsäntutkimukseen kohdistuvaa opinnäytetyötä varten. Kööpenhaminan lähistöllä sijaitsevan Vestskovenin metsäalueen hevoskastanjat olivat lokakuun puolivälissä kukassa. Alajärven tulevaisuuden sahatavaratehdas on käynnistynyt. Taustalla lämmin ja kuiva alkuvuosi Normaalivuosina hevoskastanjan kukinnot ja uudet lehdet kehittyvät vasta huhti-kesäkuussa. Liiketoimintamme on vahvalla kasvu-uralla. 0400 717 292 Katso rekryvideot: www.keitelegroup.fi/tyopaikat. Hevoskastanjan syksy www.keitelegroup.fi HANKINTAESIMIESTÄ PIHTIPUDAS-REISJÄRVI -ALUEELLE Keitele Group on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraakaaineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. Säätiön tavoitteena on kehittää suomalaista metsätaloutta. . . 050 436 9700 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 86. Paikalliset pitivät ilmiötä ainutlaatuisena. Apurahaa voi hakea kaikkien kouluasteiden opinnäytetöitä varten. Sekä kevät että kesä olivat Tanskassa tänä vuonna poikkeuksellisen ja osin ennätyksellisen lämpimiä ja kuivia. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p
METSÄ FOREST Metsä Groupin puunhankinnasta ja metsäpalveluista vastaavan Metsä Forestin johtoryhmän vastuisiin tulee muutoksia 1.1.2019 lähtien. Hakkuumahdollisuuksien vajaakäyttö on toisaalta johtanut puuvaraston kumulatiiviseen kasvuun mutta myös metsien ikäluokkarakenteen vinoutumiseen eli vanhenemiseen. Metsien puuvarasto ja kasvu olivat edelleen nousseet, mutta kasvun kasvu on alkanut osoittaa jo taittumisen merkkejä. Myös suometsien hoitoa ja käyttöä voidaan suunnitella siten, että suopuustoja kasvatetaan ja samalla turvemaiden hiilivarastot säilytetään. Pienessä mittakaavassa myös sen ajan aseteollisuus vaati veronsa, joskin metallien sulattaminen puuhiilillä keskittyi pääasiassa muihin viikinkiterritorion maihin. Viimeisin jääkausi oli pyyhkäissyt mukanaan parhaat laivanrakennuspuut jo tuhansia vuosia ennen viikinkejä. LUONNONVARAKESKUKSEN parin viikon takaisessa Metsäareenassa puhaltelivat raikkaat tuulet. Johtaja HEIKKI KARHUNEN vastaa strategisista hankkeista, kunnes jää eläkkelle toukokuun 2019 lopussa. Tämän jälkeen huimat myrskytuulet lennättivät ja sateet huuhtoivat vähäisenkin orgaanisen pintamaan mereen. Lampaista riesaa Kun puut olivat poissa, pääsi eroosio vauhtiin. VUODEN PARAS TUOTEINNOVAATIO HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva KUN ENSIMMÄISET Pohjolan viikingit saapuivat Islannin tuliperäiselle saarelle 870-luvun kieppeillä, oli maa kertomusten mukaan ”puustoinen vuorilta merelle saakka”. Tuolloin maan alkuperäisistä koivumetsistä oli jäljellä enää reilusti alle yksi prosentti. 30 25.10.2018 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT NIMITYS PALKINTO RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Suoria sanoja Stora Enson ligniinistä valmistama Lineo-raaka-aine on valittu vuoden parhaaksi tuoteinnovaatioksi ICIS Innovation Awards 2018 -tapahtumassa. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. VALTAKUNNAN METSIEN 12. Kirveille löytyi muutakin kuin taistelukäyttöä, ja puut kaatuivat kohisten asutuksen edetessä. Vielä kymmenen vuotta sitten vuotuiset istutusmäärät olivat suurimmillaan kuusi miljoonaa pottitainta vuodessa, mutta luku romahti pankkikriisin tuoksinassa nykyiseen kolmeen miljoonaan taimeen. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Metsäareenan paneelissa trooppisen metsänhoidon professori Markku Kanninen Helsingin yliopistosta ilmaisi asian kristallinkirkkaasti: fossiileista pitää luopua ja se merkitsee metsien lisäkäyttöä. Sekin kävi selväksi, että yleensä jatkuvalla kasvatuksella tarkoitetaan toistuvia yläharvennuksia eli suurimpien puiden poistoa, ja jossakin vaiheessa edessä on kuitenkin uudistushakkuu ja sitä seuraavat toimenpiteet. Sillä puolestaan on vaikutusta metsien ilmastovaikutuksiin. Samasta syystä haavan viljelyä ei kannata edes yrittää ilman suoja-aitoja. Uusiin laatuveneisiin ei kyseisiä puulajeja saarelta matkalaisten pettymykseksi löytynyt. Metsiä pitää hakata, jotta ne pysyvät elinvoimaisina ja sitovat hiiltä. Tutkijoiden puheenvuoroja seurasivat käytännön metsätalouden edustajien kommenttipuheenvuorot, ja yleisökin pääsi sanomaan sanasensa. Metsävarojen käytön lisääntyminen tarkoittaa sitä, että puuntuotantoon pitäisi saada lisää vauhtia. Metsien hakkaamatta jättäminen ei ole järkevää ilmastopolitiikkaa eikä mitään muutakaan järkevää politiikkaa. Islannin metsät kasvavat haasteellisissa olosuhteissa kuumien lähteiden, jäätiköiden ja tulivuorten ympäröiminä.. Luonnonvarakeskuksella oli siihenkin tarjolla hyviä reseptejä, kuten jalostetun taimimateriaalin tuottaminen. Nykyarvioiden mukaan Islannin maapinta-alasta 25–40 prosenttia oli tuolloin metsän peitossa. Saamme olla kiitollisia siitä, että meillä on pitkät perinteet omaavaa metsäntutkimusta, jonka avulla pystymme kehittämään metsätaloutta aina vain paremmaksi. NUORTEVA 60 VUOTTA 3.11. Ääni yleisön joukosta tosin yritti väittää, että tunnelma oli alakuloinen, mikä ei alkuunkaan pitänyt paikkaansa. Jalostuksella voidaan tuottaa ratkaisuja myös puiden parempaan tuhojen kestävyyteen, mikä parantaisi säiden lämpenemisestä aiheutuvien riskien hallintaa. Maata tarvittiin myös viljelyskäyttöön Islannin viikinkimetsät ja karjanlaidunnukseen. Tunnelma oli pikemminkin harras. Jäljelle oli jäänyt pääpuulajiksi vain hieskoivua ja sekapuuna tai pensaikkona kiiltopajua (Salix phylicifolia ), pihlajaa ja hivenen haapoja. Seuraavien vuosisatojen aikana metsille kävi köpelösti. TEIJO PALANDER , professori, Joensuu (matkoilla) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Haastavien luonnonolosuhteiden lisäksi etenkin koivunistutuksia verottavat nälkäiset lampaat, joita on saarella huimasti enemmän kuin ihmisiä. Milloin koivu pääsee polttopuun mittoihin, on se siinä määrin arvokasta, että koivuklapeja kannattaa tuoda jopa Suomesta asti. ICIS on maailman suurin petrokemian markkinatietojen toimittaja. Selityksenä tälle sinänsä odotetulle ilmiölle, joka ehkä kuitenkin pääsi yllättämään tutkijat, on metsien 1960-luvulta jatkunut poistumaa suurempi kasvu. Perälä, Jumppanen ja Karhunen raportoivat jatkossakin liiketoimintajohtaja JUHA MÄNTYLÄLLE . Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Metsäistä vaihetta ei kestänyt kuitenkaan kovin kauan. Nämä kuitenkin kelpasivat tarmokkaille uudisasukkaille rakennusja polttopuiksi sekä paremman puutteessa harrastajakalastusveneisiin. Aikalaiset saattoivat tosin hieman liioitella, jotta väkeä Norjasta saatiin rekrytoitua asuttamaan karuhkoa saarta. 110-vuotias Icelandic Forest Service (ISF) on tehnyt parhaansa palauttaakseen edes osan metsistä takaisin. Säännölliset tulivuorenpurkaukset avittivat reipasvauhtista metsäkatoa. Tutkijat tykittivät uusimpia tutkimustuloksiaan päin satapäisen yleisön pläsiä, ja hauskaa oli! Show oli rakennettu hienosti niin, että ensin esitettiin tutkimusongelma, sitten kerrottiin, kuinka se oli tieteen keinoin ratkaistu ja – sokerina pohjalla – mitä tulokset merkitsevät metsien hoidolle ja käytölle käytännön työssä. Kala maistui maukkaammalta loimutettuna kuin lähteissä keitettynä. Hieskoivun lisäksi maahan on istutettu vieraita puulajeja, kuten sitkankuusta, siperianlehtikuusta ja kontortamäntyä. Vaikka kansa pystyi kylpemään ja pesemään pyykkiänsä kuumissa lähteissä, ei sen ajan keskuslämmitystekniikka pystynyt täysimääräisesti hyödyntämään geotermistä lämpöä. OLI HIENOA SAADA osallistua Metsäareenaan. Viikingit matkasivat saarelle ketterillä ja vankoilla tammesta ja männystä rakennetuilla viikinkilaivoilla. Uusia tehokkaita menetelmiä on kehitteillä. Myös metsäkuusta ja -mäntyä on kokeiltu. Maan strategisena tavoitteena on kasvattaa kahden prosentin metsäpinta-ala 12 prosenttiin vuosisadan loppuun mennessä. Niinpä polttopuilla oli kysyntää, ja päreitä poltettiin muuallakin kuin taisteluissa. Maan autioitumista edesauttoivat lisäksi viikinkien mukanaan tuomat lampaat ja muu karja, jotka popsivat suihinsa pintakasvillisuutta minkä kerkesivät. Esillä oli koko metsäntutkimuksen kirjo metsänhoitomenetelmistä metsätalouden suunnitteluun ja metsien ilmastovaikutukseen. Selväksi tuli muun muassa se, että jatkuvan kasvatuksen kannattavuus perustuu uudistamiskustannusten välttämiseen. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Nyky-Islannin metsäviranomaisten mukaan metsäpinta-alan pohjanoteeraus saavutettiin viime vuosisadan puolivälissä. Lineolla voidaan korvata esimerkiksi vanerin, viilupuun ja eristeiden valmistuksessa käytettäviä öljypohjaisia fenoleita. YRJÖ PERÄLÄ on nimitetty tehtävään Johtaja, Asiakkuus ja JUHA JUMPPANEN tehtävään Johtaja, Puukauppa ja Metsäpalvelut. inventoinnin tulokset olivat juuri valmistuneet
Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Metsäristikko 16, oikea ratkaisu • MIten sujuu hankintatyö. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. • Jatkuvan kasvatuksen termit tutuksi • Haastattelussa Luken uusi pääjohtaja • Tie metsänomistajaksi: Ostopalvelut • Näin teet särän • Terhoista kasvatettiin tammimetsä VUODEN PARAS TUOTEINNOVAATIO. PALKINNOT metsäristikosta 16 on arvottu seuraaville kolmelle: Maija Antikainen, Kuopio, Hannele Jantunen, Espoo ja Eija Sivula-Suominen, Ähtäri. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 19”. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 25.10.2018 METSÄKRYPTO 19 ENSI NUMEROSSA Seuraava METSÄLEHTI MAKASIINI ilmestyy 8. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . marraskuuta. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 8.11.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki
Reseptien lisäksi kirja myös kertoo, millä lisukkeilla riistan ympärille rakennetaan herkullinen ateria. Teos hälventää turhaa pelkoa ja tarjoaa asianmukaista tietoa, josta hyötyvät kaikki luonnossa liikkuvat. Hinta 38€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Riistaherkkuja Suomesta Metsästäjä löytää tästä kirjasta innoitusta sekä riistaruokien klassikoihin että aivan uusiin tapoihin tuoda esiin metsäisiä aromeja. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi MELE1118 tai asiakaspalvelustamme, puh. Samoin se antaa saaliin käsittelyohjeita – sillä tulevan aterian valmistelu alkaa heti riistalaukauksen jälkeen. Borrelioosi, puutiaisaivokuume, myyräkuume, jänisrutto, rabies, yersinioosi ja pogostantauti ovat tutuimpia eläimistä ihmiseen tarttuvia tauteja Suomessa. Kirja havainnollistaa, miten eri taudinaiheuttajien isännät ja välittäjät elävät ja miten niiden elintavat vaikuttavat tartuntojen alttiuteen ja määrään. 34€) Etu voimassa 30.11.2018 saakka Tauteja luonnosta Marraskuun kuukauden kirja. Hinta 25€ (norm