LOKAKUUTA 2020 • NRO 19 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI TUTKIJOILTA: Etelänversosurma on jo aiheuttanut tuhoa Ruotsissa. ›› 30–31 UUTISET Otson puukaupparahoja saa odotella ›› 2–3 Mhy-vaalehin ei suurta innostusta ›› 4–5 Peltoheitot metsiksi valtion tuella ›› 7 Epäily jatkuvan kasvatuksen laskelmista ›› 9–11 METSÄSTÄ Hakkuuaukko toisena kesänään ›› 16–17 Vanha isäntä halusi kokeilla jatkuvaa kasvatusta ›› 18–19 Riistakamera tuo velvollisuuksia ›› 20 Entä jos jättääkin harventamatta. Sivut 14–15 Molempi parempi Sa m i Ka rp pi ne n 8103_.indd 1 22.10.2020 8.11. ›› 22–23 PILKKEITÄ Vene aseena hirvijahdissa ›› 24 Ministeriö vastaa hirvikysymyksiin ›› 26–27 Puu mustaa kuin Lumikin hiukset ›› 30 Arto Vuorinen opastaa, kuinka vaalit monimuotoisuutta ja samalla nautit puukauppatuloista. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 22. Pian ehkä myös meillä
Jonseredin vetäytyminen Suomen markkinoilta alkaa ensi vuonna, jolloin punamustan sahamerkin myynti loppuu yksityisiltä sahaliikkeiltä. ”Kaipolan tehtaan toiminnan jatkamiseksi ei valitettavasti ole liiketaloudellisia edellytyksiä vallitsevassa markkinaja taloustilanteessa”, johtaja Winfried Schaur UPM:ltä sanoo. Metsänomistajilla on puukaupparahoja saamatta miljoona euroa. 8104_.indd 2 22.10.2020 8.14. Talousjohtaja Toni Vainikainen myöntää, että tästä koituu mainehaittaa myös Savon Voimalle. Tämän vuoksi myös toimeksiantajien eli sähköverkkoyhtiöiden vastuu pitää selvittää”, toteaa MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala. Suomessa myynti jatkuu hieman pidempään. Savon Voima Verkko Oy on teettänyt Otsolla sähkölinjojen vierimetsien hakkuita Ylä-Savossa. Moottorin sylinteritilavuus on 121,6 kuutiosenttimetriä ja tehoa myllystä herahtaa 6,4 kilowattia. Otsolla on myös 222 keskeneräistä suometsien kunnostusja tiehanketta. Etenkin turvemaille tehtävien terveyslannoitusten määrä on kasvanut. ”On todennäköistä, että se on lisännyt tuhkalla toteutettavia turvemaiden terveyslannoituksia”, hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen sanoo. Neuvotteluissa ei löytynyt ratkaisua toiminnan jatkamiseksi, joten tehdas ja sen kolme paperikonetta suljetaan vaiheittain joulukuun puoliväliin mennessä, UPM:ltä kerrotaan. Puun lisäksi tarkoitus on siirtyä FSC:n piiriin pakkausmateriaaleissa. Niitä yhtiö on tehnyt sähköverkkoyhtiöiden toimeksiannosta. Saneeraus tarkoittaa, että velkojat tinkivät saatavistaan turvatakseen yrityksen toimintakyvyn. Sopimusten takarajaa ei paljasteta, mutta kyse lienee muutamasta vuodesta. Yrityssaneeraukseen hakeutunut Otso on metsänomistajille velkaa puukaupparahoja miljoona euroa. Lakimuutos lisännyt tuhkalannoitusten määrää Terveyslannoituksia oli suunniteltu tehtäväksi kemeratuella elokuun loppuun mennessä noin 1,5 miljoonan euron arvosta, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Tarkoitus on, että vuoden 2022 alusta lähtien kaikki yrityksen uusissa tuotteissa käytetty puu on FSC-sertifioitua ja vuoden 2024 lopussa FSC-puuta käytetään yhtiön kaikissa tuotteissa. Kaipola kiinni joulukuussa UPM:n Kaipolan tehtaan yt-neuvottelut on saatu päätökseen. Asiasta kertoi ensiksi Ruotsissa ilmestyvä maaseutusanomalehti ATL. Jonsered häviää sahamarkkinoilta Husqvarna on ilmoittanut, että Jonsered-merkkisten tuotteiden myynti loppuu Ruotsissa vuoden vaiheessa. Se on 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Suomen metsissä tällaisella sahalla ei juuri ole käyttöä, järeitä moottorisahoja käytetään lähinnä Pohjois-Amerikassa ja eteläisissä metsämaissa. Miljoonan euron puurahat jumissa Metsänomistajien saamiset ovat pääosin Otson tekemiltä sähkölinjojen vierimetsien hakkuilta. Liikevaihto hupeni tänä vuonna kolmanneksen edellisvuodesta, ja tappiota tuli parissa vuodessa reilut kuusi miljoonaa euroa. Yhtiö on tehnyt vain puunkorjuuta ja markkinoinut puut yhteismyyntinä puun ostajille. Tämä tarkoittaa erilaisten pakkausmuovien korvaamista sertifioidulla kartongilla. Metsäkeskuksen mukaan kasvua selittää kemeran tukiehtojen muutos. Toistaiseksi tilanne on hämärän peitossa, ”On hyvin epäselvää, millaisella valtuutuksella ja sopimuksella metsänomistajien puut ovat siirtyneet Otsolle. Miten metsänomistajien saataville käy. Velkaa on karttunut 12 miljoonaa euroa. Myynti jatkuu Hankkijan ja S-ryhmän ketjuissa voimassa olevien sopimusten päättymiseen asti. Saneerausvelkoina osa metsärahoista jää saamatta – eikä rahoja tule siinäkään tapauksessa, että Otso kaatuu. Toistaiseksi on epäselvää, hyväksyvätkö velkojat Otson saneerauksen. ”Olemme ostaneet Otsolta vierimetsien hakkuupalveluita, ja Otso on järjestänyt yhteismyynnit, johon metsänomistajat ovat antaneet sille valtakirjan. Huonekaluketju siirtyy pelkkään FSC-puuhun Tanskalainen huonekaluketju Jysk siirtyy käyttämään vain FSC-sertifioitua puuta. Savon Voima ei ole ollut osallisena yhteismyynneissä.” Savon Voima ja sen pestaama asianajotoimisto neuvottelevat parhailOtson puumaksuja joutuu odottamaan ensi vuoteen Metsänomistajien miljoonan euron saatavien kohtalo ei ratkea ennen saneerauspäätöstä. LYHYET UUTISET 22.10.2020 / AJASSA 2 SAMI KARPPINEN, MIKKO RIIKILÄ O tso Metsäpalveluiden hakeutuminen yrityssaneeraukseen päätti tarpomisen, joka taloudellisesti on ollut melkoista turskan pyyntiä. Hän ei ota kantaa, voisiko yhtiö vastata Otsolta maksamatta jäävistä puumaksuista. Maailman vahvin saha Suomen markkinoille Maailman vahvin sarjavalmisteinen moottorisaha Stihl MS 881 tulee ensi kuussa myyntiin Pohjoismaissa. Saha voidaan varustaa jopa 150 senttiä pitkällä terälaipalla. ”Saneerausohjelman kautta velkojat voisivat saada rahojaan aikaisintaan ensi kesänä”, ennakoi yrityssaneerauksiin perehtynyt asianajaja ja metsänomistaja Pekka Keloneva. Ratkaisevaa on, luetaanko metsämaksut saneerattaviksi veloiksi vai voitaisiinko ne maksaa Otson varoista ennen saneerausta
henkilöstö noin 120 . . valtakunnallinen metsäpalveluyritys . Toteuttamatta jääville hankkeille myönnettyjä suunnittelutukia saatetaan periä takaisin. Karhulaskuja Otson jäljiltä. Kesän ensimmäinen uusi kirjanpainajasukupolvi aikuistui heinäkuussa ja parveili elokuussa, jolloin ne munivat kuusiin toisen sukupolven. . Kannat nousseet Savo-Karjalassa ja Kymenlaaksossa Luonnonvarakeskuksen mukaan kirjanpainajien määrät olivat tänä vuonna keskimäärin korkeampia kuin kolmena edellisenä vuonna. Heikentyvä metsätalouden kannattavuus ei kannusta metsänhoitoon ilman nykyisenkaltaista kannustinjärjestelmää, raportissa todetaan. Otsokaan ei voi siirtää hankkeiden urakointivastuuta kolmannelle osapuolelle ilman metsänomistajan suostumusta. Tällaisessa tapauksessa metsänomistajan kannattaisi etsiä uusi yrittäjä, joka viimeistelee hankkeen, jos Otso ei pysty niitä toteuttamaan. Raportin arviot perustuvat lokakuun 2020 alun tilannekuvaan. Kannat nousivat muun muassa Savo-Karjalan sekä Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan seurantapisteillä. liikevaihto vuonna 2019 32 Me / tulos –4,4 Me . päivän jälkeen syntyneet urakointimaksut ajallaan”, Pihlava huomauttaa. Jos syksy on erittäin lämmin, kuoren alla kehittyvä toinen sukupolvi saattaa ehtiä aikuistua ennen talvea. Tällöin kirjanpainajat voivat levitä rungoista ympäristöön ja vahingoittaa elävää, tervettä puustoa. Metsäkeskuksen mukaan Otsolla on 222 keskeneräistä suometsien kunnostusja tiehanketta. Niille myönnettyjä kemeratukia on käyttämättä 2,6 miljoonaa euroa. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. metsäkeskuksen liiketoiminta omaksi yksikökseen vuonna 2012 . . Ihan riidatta tämäkään ei ehkä onnistuisi. 09 315. Pitkittyessään pandemia heijastuu metsäteollisuustuotteiden kysyntään, pienentää kotimaisten yritysten kassavirtaa, hidastaa investointeja ja aiheuttaa mahdollisesti konkursseja sekä työttömyyttä. Luke: Korona voi vaikuttaa hakkuumääriin Fakta 8104_.indd 3 22.10.2020 8.14. Esimerkiksi Eteläja Väli-Suomen seurantapisteillä pyydetyistä kirjanpainajista hieman yli puolet saatiin juhannukseen mennessä. Voimakkainta kirjanpainajien parveilu oli kevätkesällä. Huomioon on otettu myös tähän saakka aloihin jo vaikuttaneet globaalit muutostrendit, kuten ilmastonmuutos, biodiversiteetin väheneminen ja digitalisaatio. Elokuun puoliväliin mennessä kirjanpainajia saatiin saaliiksi yli 15 000 seitsemällä paikkakunnalla: Vihdissä, Pornaisissa, Hautjärvellä, Lapinjärvellä, Valkealassa, Uusi-Kylässä ja Rautalammella. . liikevaihto vuonna 2018 49 Me / tulos –1,8 Me . . ”Takaisinperintään jouduttaisiin suometsähankkeilla, jos ojia jää kaivamatta ja hankkeen suunnitteluun on jo maksettu tukea”, kertoo hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta. Ismo Pekkarinen JUSSI COLLIN K irjanpainajien liikkuivat vilkkaasti vielä elo-syyskuussa. Pitkittyminen voi vaikuttaa myös hakkuumääriin ja esimerkiksi päähakkuun jälkeisiin uudistamistöihin. 3 AJASSA / 22.10.2020 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. OTSO METSÄPALVELUT . 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. ”Saneerausmenettely edellyttää, että Otson hoitaa syyskuun 11. . Töiden loppuun saattaminen käy vaikeaksi, jos koneyrittäjät eivät luota saavansa rahoja ojaja tieurakoistaan. Kirjanpainajia on tänä vuonna ollut erityisen runsaasti Savo-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Otson saneerausasian selvittäjä Jussi Laakkonen ei ota kantaa siihen, voitaisiinko puumaksut erottaa saneerausveloista ja maksaa Otson varoista metsänomistajille. Kirjanpainajien toinen sukupolvi mahdollinen Kirjanpainajia on ollut tänä vuonna viime vuosia enemmän. Lyhyen aikavälin muutokset ovat kaksijakoisia: painoja kirjoituspaperin kysynnän alamäki kiihtyy, mutta joidenkin pakkausmateriaalien sekä pehmoja hygieniapapereiden kysyntä kasvaa. Metsänhoitotyöt voivat vaikeutua, sillä mahdolliset uudet matkustusrajoitukset saattavat vaikeuttaa ulkomaisen työvoiman saantia. Tällöin karhulaskut lähtisivät aina metsänomistajille. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi Otson puumaksuja joutuu odottamaan ensi vuoteen Metsänomistajien miljoonan euron saatavien kohtalo ei ratkea ennen saneerauspäätöstä. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. saneeraushakemus elokuussa 2020 laan Otson ja saneerauksen hoitajien kanssa tilanteen ratkaisemisesta. Otson toimitusjohtaja Jyrki Pihlavan mukaan yrityssaneeraus ei oikeuta metsänomistajaa siirtämään kemeratöitä kolmannelle osapuolelle. ”On kuitenkin harvinaista, että toinen sukupolvi selviäisi talven yli”, kertoo tutkija Tiina Ylioja Luonnonvarakeskuksesta (Luke). . Syyskuuhun mennessä kirjanpainajia oli kertynyt yli 15 000 myös Myrskylässä ja Lappeenrannassa. ”Samalla nopeutuva rakennemuutos kannustaa metsäalan yrityksiä lisäämään tutkimusja kehittämispanostuksia esimerkiksi elintarvikepakkaamisessa, kun kuluttajat ovat tottuneet etätöihin ja Take away -ruokakulttuuriin”, kertoo erikoistutkija Matleena Kniivilä Lukesta. Eteläja Väli-Suomen seurantapaikoilta saatiin tuona aikana jopa vajaa kolmannes kesäkauden aikana kertyneestä saalismäärästä, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. 15 000 kirjanpainajaa tarkoittaa, että alueella on runsas kirjanpainajakanta. Tiia Puukila JUSSI COLLIN K oronapandemia kiihdyttää metsäsektorin rakennemuutosta, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreessa raportissa arvioidaan. osakeyhtiöksi vuonna 2016, omistajiksi toimiva johto ja Helmet Business Mentors Oy
Laajoja alueita täpläpöllölle säästettyjä metsiä on haihtunut savuna ilmaan. Nielujen varaan ei pidä laskea liikaa. Hän ilmoitti Ylelle, että uutinen oli virheellinen ja että viljelijöitäkin olisi pitänyt kuulla. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. METSÄPALOT MUISTUTTAVAT siitä, että ilmastonmuutoksen hidastamisessa päästöjen vähentäminen on kaikkein tärkeintä. Palot ovat jokavuotinen ilmiö, mutta viime aikoina ne ovat muuttuneet entistä tuhoisimmiksi. En muista minkään virallisen metsätahon ikinä protestoineen – sen tiedän, että äänekkäimpiä vastaan juputtajia on koetettu hyssyttää hiljaiseksi. Siitä huolimatta myös Trump on oikeilla jäljillä. Kanadan puolella on tänä vuonna vältytty pahoilta tuhoilta ja voimavaroja on voitu ohjata palojen torjuntaan. EteenEdessä vaisuhkot vaalit Metsänhoitoyhdistysten valtuustot valitaan marraskuussa. Vaalikamppailu ei käy kuumana. Hiilinielut haihtuvat 8105_.indd 4 22.10.2020 8.16. Tänä vuonna rikottaneen kaikki ennätykset. Nyt riski on toteutunut. Mikä teki tapauksesta erilaisen oli järjestön pääsihteerin Pekka Pesosen reaktio. On myös osoittautunut, että kevyesti palanut maa taimettuu nopeammin kuin rajun palon kokenut. Metsien hoito vaikuttaa siihen, kuinka rajuja palot ovat. Hän on useissa yhteyksissä vähätellyt ilmastonmuutosta sekä väittänyt metsäpalojen johtuvan raivausten ja harvennusten laiminlyömisestä. Edellisissä vaaleissa äänestysprosentti oli 40 prosentin tuntumassa. ”Eikä ole vuosien saatossa helpottunut, vaan päinvastoin.” Vaalit käydään marraskuussa nettija postiäänestyksenä. Etämetsänomistajia ehdolla Postiäänestys on demokraattinen, mutta ainakaan aiemmin valtuutetut eivät ole edustaneet metsänomistuksen koko kirjoa. Muutosta on jarrutettava, mutta samalla sen seurauksiin on opeteltava sopeutumaan. Yhdistyksiä on 65 ja niissä yhteensä noin 1 300 valtuustopaikkaa, joista kilpailee lähes kaksituhatta ehdokasta. Siis Ylen normaali asenteellinen ”ympäristöuutinen”. Ylen päätoimittaja esitti anteeksipyynnön ja toimitus teki – vaikkakin ilmeisin pitkin hampain – täsmentävän jutun. Suojelumetsiin suunnitellut harvennushakkuut ja kulotukset ovat kuitenkin jääneet vastustuksen vuoksi tekemättä. ”Kettu pitää myyrät vähissä.” PUUKI Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/ Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Puoluetai muita aatteellisia ryhmätunnuksia mhy-vaaleissa ei ole nähty, mutta joissakin suurissa yhdistyksissä on ollut alueellisia ehdokaslistoja. MIKKO RIIKILÄ Kaikkea ei tarvitse sietää PRESIDENTTI DONALD TRUMP tullaan Suomessa muistamaan muun ohella hyvän metsänhoidon puolestapuhujana. Tämä saattaa muuttua, sillä nyt joissakin yhdistyksissä on saatu hyvin etämetsänomistajia ehdokkaiksi. Metsäsektori voisi ottaa tästä oppia. Se on yhtä tärkeää niin metsätaloudessa kuin luonnonsuojelussakin. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Amerikan länsirannikolla on koettu tänä vuonna poikkeuksellisen rajuja maastopaloja. Tai ihan aina ei kilpaile, sillä 14 yhdistyksessä käydään sopuvaali, eli ehdokkaita ei ole enempää kuin paikkoja. Ne ovat väistämätön seuraus lämpötilan noususta ja pitkistä kuivista kausista. Ne eivät estä paloja, mutta hidastavat liekkien nousua latvuksiin ja siten palojen leviämistä. Kymmenet ihmiset ovat menettäneet henkensä, tuhansia koteja on palanut ja metsää on tuhoutunut miljoonia hehtaareja. Ylehän tuottaa urakalla metsäasioista vähintään yhtä asenteellisia juttuja. Ilmastonmuutoksen tutkijoille tuhot eivät ole yllätys. Metsäammattilaiset olivat jo pitkään varoittaneet palokuorman riskistä, joka tiheiksi ryteiköiksi varttuneisiin metsiin oli kasvanut. ”Mutta useinkaan heitä ei tunneta samalla tavalla kuin alueella asuvia, mikä vaikuttaa läpimenoon”, Tiainen sanoo. TULI ON TUHONNUT myös suojelumetsiä, joita 1990-luvulla rauhoitettiin hakkuilta uhanalaisen täpläpöllön takia. Näitähän riittää, maatalouden ”pahisten” kannat ohitettiin. 22.10.2020 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva ”E i”, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Jouni Tiainen vastaa yksikantaan kysymykseen, onko yhdistysten valtuustovaaleihin helppo saada ehdokkaita. VIIME viikolla Yle uutisoi, kuinka Euroopan maanviljelijöiden järjestö Copa-Cogeca lobbaa ilmastonmuutosta torjuvia toimia vastaan. Verkottuminen vaikuttaa Valtuuston tehtävät ovat samantyyppisiä kuin taloyhtiön yhtiökokouksen. Metsissä on käynnistetty isoja harvennusurakoita. Ne päättävät tilinpäätöksen hyväksymisestä ja hallituksen vastuuvapaudesta
käydään nettija postiäänestyksenä marraskuussa . Siinä missä vanhempi herra enää vain vaivoin sai jalkansa nousemaan, nuori kirmasi suin päin maastoon. Samalla metsän ilmastokestävyys paranee.” MULLE ”Itselläni on koivua paljonkin, sekä pääpuulajina että havupuiden seassa. . valitaan metsänhoitoyhdistyksen valtuusto, joka on yhdistyksen ylin päättävä elin . ELOKUUN ALUSSA SUOMUSJÄRVELLÄ järjestettiin Varsi naisSuomen rastipäivät. Yhdistysten suuria asioita ovat fuusiot, ja niistä päättää viime kädessä valtuusto. Luonnon kunnioittaminen on näille kilpailijoille sisäsyntyistä. Metsä ei ole heille pelkkä kilpaareena, vaan kokoelma rinteitä ja suppia, ojien risteyksiä ja taimikon laitoja. Valtuusto valitsee yhdistyksen halli tuksen, jossa on tyypillisesti 5–9 jäsentä. Vain äänestämällä voi vaikuttaa siihen, että valtuustossa on omia arvoja vastaava päätöksentekijä, Jouni Tiainen korostaa. . . vaalikausi neljä vuotta . Jos sen kanssa omille mailleen eksyy, on syytä luopua metsistään. Käyttäytykää sen mukaisesti, että pääsette toistekin käymään. YLI 600 PIHKANISKAA kilpaili kahtena peräkkäisenä päivänä. Nykytutkimuksen valossa lehtipuuosuuden lisääminen parantaa metsän kasvua ja tuottoa sekä monipuolistaa metsälajistoa monin tavoin. Mitään ei jää maaperään, kun se lahoaa.” TOLOPAINEN ”Kyllä raudus on rehevään kasvupaikkaan hyvä puulaji. Met säjohtokunta kokoontuu kymmenisen kertaa vuodessa, joten sillä tasolla edun valvonta työllistää jo oikeasti. . Viimeksi tällä viikolla männyntaimikosta niitin kaikki koivut, lepät ja pajut nurin. valtuusto kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa . Jokainen uusi maasto on oma seikkailunsa. Miten voi olla edes mahdollista, ettei nenäliinan riekaleita tai pastillirasian muovikääreitä löytynyt mistään muualta kuin roskakoreista. Vuonna 2000 avohakattuun noin 3 ha aukkoon jätin muutamat raudukset siementämään. valtuutettujen määrä riippuu yhdistyksen säännöistä, minimissään 10 . Metsäsuunnitelman kartta on oiva, mutta suunnistuskartta on aivan ylivertainen. 5 AJASSA / 22.10.2020 TIINA LIETZÉN Kirjoittaja on suomusjärveläinen metsätalousyrittäjä. Maastoon jäi katkenneiden sananjalkojen ja lakoontuneen ruohon lisäksi vain yksi otsalta tipahtanut hikinauha. Kiinnostusta mhy-valtuustojen ehdokkuuteen on vaihtelevasti. Roskien puuttuminen metsästä ja kisakeskuksesta oli silmiinpis tävää. Tärkein oppi toistettiin jokaisen opetustuokion alussa: muistakaa, että olette aina toisten metsässä vierailulla. Lehtipuiden istutus peltoheitoille ja niiden hoito olisi paras tapa lisätä hiilinielun kerryttämistä, jota metsitystuellakin tavoitellaan.” Puuki 8105_.indd 5 22.10.2020 8.16. ”Kun uusi metsityslaki tulee voimaan, niin yksityiset saavat tukea joutoalueiden metsitykseen ja hoitoon. ”Ehkä suurin vaikutus tulee kuiten kin epävirallista kautta, sillä valtuutetut muodostavat aktiivisten metsänomista jien verkoston.” Edunvalvonnan ensiaskel Yleinen käytäntö on, että valtuutetuille maksetaan kokouspalkkio ja matkakulut, mutta ei korvausta kokousajan ansion menetyksestä. Autolla ohittaessa vähintään käsi nousi tervehdykseen. . Lähtökynnyksellä vuoroaan odottivat rinnakkain sarjojen H85 ja H10 osallistujat. Ahkerimmat lähtivät suorituksensa jälkeen vielä uudelleen metsään pieni sanko kädessään: parhaat mustikkapaikat oli tullut nähdyksi ja ehdittiin hyödyntää kisan jälkeen. Metsään pääsy on joka kerralla mahdollisuus mitata kuntoaan ja taitoaan. Kartoittajat kulkivat läpi kisaaluetta viime hetkiin saakka. Kun sain kisapäivän aamuna painotuoreen kartan käteeni, huomasin, että vain kuukautta aiemmin tehdystä koivikon harvennuksesta oli näkyvissä jokainen ajoura kääntölenkkeineen ja salskean männikön alle istutetut alppiruusupuskat oli merkattu vihreillä palluroilla. MAALISSA JOSSITELTIIN reitinvalintaa ja käytiin koko kisa uudel leen mielessä läpi. äänioikeutettuja henkilöjäsenten lisäksi myös Y-tunnuksen omaavat yhteisöjäsenet kuten kuolinpesät, metsäyhtymät, yhteismetsät ja yritykset SUUNNISTAJALEGENDA RISTO NUUROKSEN voittaessa Pohjois maiden mestaruuden 1970luvun alussa hän ei tiennyt kääntävänsä kymmenien suomusjärveläislasten elämää metsissä liikkumisen suuntaan. Jälkiä jättämättä ”UPM on asettanut uuden tavoitteen kaksinkertaistaa lehtipuuston määrä omistamissaan metsissä Suomessa. Juuri sillä tavalla he myös metsissä käyttäytyvät – sivis tyneesti, luontoa kunnioittaen ja tietäen palaavansa rastipoluille yhä uudelleen. Sen oli heti joku avulias löytäjä nostanut puun oksaan roikkumaan. Tammea kiinnostaisi myös istuttaa tai kylvää jossain vaiheessa.” PANU ”Omissa metsissäni on viimeisen inventoinnin mukaan 30 prosenttia puuvarannosta koivua, 5 prosenttia muuta lehtipuuta. . Jotakin lajin ideologiasta kertonee se, että kilpasarjat on nimetty suuraakkosin D ja H – siis damer och herrar. Meiltä maanomistajilta oli luvat kysytty jo kahta vuotta aiemmin. Vähän on pakko ollut uudistaa raudukselle luontaisesti, koska maannousemaa on liki joka paikassa.” JALMARI KOLU ”Olen pyrkinyt lehtipuusta eroon. Niiden yhdistelmä näyttää tuottavan fiksuja ihmisiä. MHY-VAALIT . Ne eivät tuota muuta kuin lehtikariketta ja sekin on lähes pelkkää ilmaa. Metsävaltuuskunta puolestaan valitsee MTK:n metsäjohtokunnan. Suunnistus vaatii juoksukuntoa ja älyä. Muokkaus kevyesti ja on niin hyvä nuori raudusmetsä.” MEHTÄUKKO ”Taitaisi olla aika aloittaa parinkymmenen vuoden tauon jälkeen uudelleen koivun istutus osalle uudistusaloja, hirvipaine on vähän helpottanut, liekö kiitos karhujen ja susien. ”Yhdistysten merkittävää eriytymistä jäsentensä näköisiksi ei ole vielä tapah tunut, mutta pieniä merkkejä kuitenkin”, Tiainen arvioi. Tuntui kuin mestaruuden kultahippusista olisi jotakin satanut myös meidän päällemme, kun opettelimme karttamerkkejä ja kompassin käyttöä Sinnelän puusepänverstaan takapihalla. Kaikilla metsänhoitoyhdistyksillä on edustus MTK:n metsävaltuuskunnassa, ja yleensä paikka on hallituksen puheen johtajalla. Valtuuston jäsenyys on metsänomista jien edunvalvonnan ensimmäinen askel ma. Koivukuidun hinta on kilpailukykyinen havukuituun nähden täällä Powerfluten kupeessa.” NUAKKA Verkkokeskustelu: Lisää lehtipuuta. Fakta KOLUMNI Gallup päin katsovaa toimintaa on seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talous arvio, ja siinä on valtuutettujen suurin vaikutusmahdollisuus. Yhteydenpito koko suunnittelun ajan oli enemmän kuin kiitettävää: joka kerran maastossa tavatessa järjestäjillä oli aikaa juttuhetkelle
Yksi syy metsiin liittyvän ilmastokeskustelun kärjistymiseen on Peltoniemen mukaan juuri yhteisen näkemyksen puute siitä, miten kokonaiskestävä metsätalous voisi hyödyttää koko yhteiskuntaa. Talouspuoltakaan ei sovi unohtaa, sillä kaiken taustalla vaikuttavat metsätalouden tarjoamat rahavirrat yksityisille metsänomistajille sekä yhteiskunnalle. ”Kokonaiskestävän metsänhoidon paketti voi olla kilpailuetu Suomen metsätaloudelle.” MIKKO PELTONIEMI . Kokonaiskestävyydellä Peltoniemi tarkoittaa metsien tarjoamien resurssien käyttämistä järkevästi huomioiden yhtä aikaa vaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja monimuotoisuuteen. Harrastaa veneilyä, luonnossa liikkumista ja liikuntaa HAASTATTELU 8106_.indd 6 22.10.2020 8.18. ”Kun on ensin tunnistettu Ei pelkkä hiilinielu Ilmasto, monimuotoisuus ja talous pitää niputtaa metsien hoidossa yhteen, ja siinä riittää tehtävää. 22.10.2020 / AJASSA 6 Kuka. Peltoniemi oli yksi kirjoittajista vastikään julkaistussa yhteenvedossa ”Ilmastoystävällisyyttä metsien käyttöön”, jossa esitellään ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä metsissä. Fysiikan maisteri, väitellyt biologiasta 2007 . . Tutkimuksen tehtävänä on avittaa yhteisen sävelen löytymistä lisääntyvän tutkimustiedon avulla. Tiivistelmän taustalla on EU-hankkeen tarve tunnistaa keinoja ilmastonmuutoksen hillintään, ja näkökulma on puhtaasti ilmastossa. Johtava tutkija Luonnonvarakeskuksessa . . Mallinnus avuksi Peltoniemi on sivunnut tutkimuksissaan metsiä ja ilmastoa eri näkökulmista jo 17 vuotta. Peltoniemi näkee tarpeen vielä laajemmalle tarkastelulle. ”Jos saamme kehitettyä kokonaiskestävän metsänhoidon paketin, siitä voi olla kilpailuetua Suomen metsätaloudelle ja sitä kautta se voi hyödyttää koko yhteiskuntaa”, Peltoniemi arvioi. Jatkotutkimusta siis kaivataan. . Nopeita toimia ovat esimerkiksi tuhoriskit halliten kiertoajan pidentäminen ja hakkuiden vähentäminen. TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuva K iivaana käyvässä ilmastokeskustelussa unohtuu usein, että metsät palvelevat monia tarkoituksia. Tiivistelmässä ei ollut mahdollisuutta selvittää vaikutuksia talouteen ja monimuotoisuuteen. . Tutkii parhaillaan metsien ilmastovaikutuksia, suometsänhoidon menetelmiä sekä metsätuhoja . Perheeseen kuuluu vaimo, kaksi jalkapalloa pelaavaa ala-astelaista sekä Hilla-koira. . Pidemmällä aikavälillä jalostetun taimimateriaalin käyttö sekä metsittäminen vahvistavat metsien kasvua ja hiilinielua. Avainasemassa on löytää keinot kokonaiskestävään metsätalouteen, painottaa johtava tutkija Mikko Peltoniemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke). . Viimeiset seitsemän kahdeksan vuotta tutkimus on keskittynyt entistä painavammin metsien ilmastovaikutuksiin, ja teeman ajankohtaisuus on innostanut tutkijaa
”Metsitys on osa isompaa kokonaisuutta, jolla yritetään ylläpitää ja vahvistaa hiilinieluja ja vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä Suomessa”, sanoo maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Kaisa Pirkola. Ehdotus metsityslaiksi on edennyt eduskunnan käsiteltäväksi, ja tavoitteena on saada laki voimaan ensi vuoden alusta. Jotain yksityismetsissä voi kuitenkin varmuudella tehdä ilmaston ja monimuotoisuuden hyväksi tuloja menettämättä, Peltoniemi vakuuttaa. ”Monet metsänomistajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen vaihtoehdosta. Mira Isoniemi Laajat vaikutukset Työn alla oleva metsitystuki jakautuu kahteen osaan: kustannuseli metsityskorvaukseen ja hoitopalkkioihin. Jatkuvaa kasvatusta tutkittava Kiinnostusta metsien kokonaiskestävään käyttöön on, mutta ei välttämättä yksiselitteisiä ratkaisuja. Kilpailua on sekä maanpinnan yläpuolella että juuristossa, mutta ajoittamalla toimenpiteet oikein nämäkin haasteet ovat voitettavissa”, sanoo Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Mira Isoniemi. Se on menetelmä, jota on syytä tutkia lisää, eli mitkä sen kaikki moninaiset vaikutukset ovat.” Peltoniemi on mukana Luken Sompa-hankkeessa, jossa selvitetään parhaillaan, kuinka toimivaa jatkuva kasvatus on suometsissä. Metsityksen vaikutukset näkyvät vasta useamman vuoden tai vuosikymmenen päästä. Vapaalla hän liikkuu luonnossa lapinkoiransa Hillan kanssa. LIINA KJELLBERG P eltoheittojen ja muiden joutoalueiden metsittämiseen voi pian saada valtion tukea. Nyt hypoteesia testataan.” Metsänomistajia laidasta laitaan poukkoileva metsistä käytävä keskustelu hämmentää. Vaikka käytössä ovat järeät menetelmät, metsityksestä ei Wallin mukaan aiheudu päästöjä. Tukea voisi hakea vähintään puolen hehtaarin suuruisille, keskimäärin vähintään 20 metrin levyisille aloille. Mikko Peltoniemi selvittää työkseen metsien käytön ja hoidon ilmastovaikutuksia. Ajatuksena on, että tukea maksetaan tietty kiinteä summa hehtaaria kohti. 8106_.indd 7 22.10.2020 8.19. ”Metsitys luo kasvupaikkoja, joita on nykymetsissä hyvin vähän. Ravinteikkaille peltomaille kehittyy nopeasti kalkkipitoista kasvualustaa suosiva kasvija eläinlajisto.” Metsityslaki olisi voimassa vuoden 2023 loppuun asti, mutta Pirkolan mukaan toiveena on saada sille jatkoa sen jälkeenkin. Jälkihoidon tarve on suuri”, Wall sanoo. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Antti Wall ennakoi, että määrä saavutetaan helposti. Metsityslain tavoitteena on saada kuvassa näkyvän aukean kaltaiset joutoalueet kasvamaan metsää ja siten hillitä ilmastonmuutosta. Tavoitteena on tutkia, minkälaista taloudellista lisäarvoa menetelmä tuottaa metsänomistajalle ja miten hyvin se vähentää suometsien maaperäpäästöjä. Tämä pitää tehdä ennen kestävää päätöksentekoa.” Kultaista keskitietä kokonaiskestävään metsien hoitoon on mahdollista etsiä esimerkiksi mallinnustyökaluilla, joilla aikaisemmin on optimoitu lähinnä taloudellista tuotosta. Heinät haasteena Joutoalueiden metsitys vaatii usein maanmuokkausta, isoja taimia, lannoitusta, kemiallista tai mekaanista heinäntorjuntaa ja mahdollisesti ojien kunnostusta. Tukisummaa ei ole vielä päätetty, mutta ehdotuksessa metsityslaiksi arvioidaan, että määrärahatarve olisi vuosina 2021–2024 noin 16 miljoonaa euroa. Metsityslakiehdotuksessa arvioidaan, että tuki nostaisi joutoalueiden vuotuiset metsitysmäärät noin 3 000 hehtaariin. Tapio Oy:n keväällä tekemän arvion mukaan Suomessa on lähes 120 000 hehtaaria metsitettäviksi sopivia joutoalueita. Tässä voisi kasvaa metsä Maanomistajat voivat pian saada tukea joutokäytössä olevien alueiden metsittämiseen. Eniten työtä aiheuttaa heinäntorjunta. Ojien kunnostuksen yhteydessä tulee kuitenkin arvioida, tarvitaanko vesiensuojelutoimia. Tämä tarkoittaisi sitä, että metsitystukea voisi hakea Suomen metsäkeskuksesta maaliskuusta lähtien. Esimerkiksi lahopuun jättäminen, hakkuun jälkeinen pikainen metsänuudistaminen, eri puulajisekoitusten suosiminen sekä tukkipuuosuuden kasvattaminen hyödyttävät kaikkia. Lisäksi tukea ei myönnettäisi ympäristöja luontoarvoiltaan tärkeille alueille. Tapion arvion mukaan metsittämisen työt maksavat entisillä peltoalueilla ensimmäisen kahdeksan vuoden aikana keskimäärin noin 5 000 euroa hehtaarilta. ”Vahva hypoteesi on, että jatkuva kasvatus pitää pohjaveden sillä tasolla, että turpeen hajoamisesta johtuvat haitalliset vesistöja ilmastovaikutukset vähenevät. Tavoitteena on löytää keinot sovittaa metsätalous sekä ilmastoja monimuotoisuustavoitteet toimivalla tavalla käytännön metsien hoitoon. 7 AJASSA / 22.10.2020 toimia, millä voidaan hillitä ilmastonmuutosta, seuraa tarve arvioida, mitä muut vaikutukset ovat. ”Vuoden 1993 metsityshuippu oli lähes 18 000 hehtaaria, ja vuosina 1969 –2014 on päästy keskimäärin 5 000 hehtaariin vuodessa. Sitä pitää tehdä useana vuotena istutuksen jälkeen. Wall muistuttaa, että vaikka metsitystuki on suunniteltu ilmastonäkökulmasta, vaikuttaisi se myös puuntuotantoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Alan voisi metsittää kaikilla metsälain sallimilla puulajeilla, mutta joulukuusten tai pajun kasvattamiseen Metsitykseen soveltuvat joutoalueet Lähde: Tapio Kuntakohtainen pinta-ala hehtaaria – 30 30 – 50 50 – 75 75 – 100 100 – 125 125 – 150 150 – 200 200 – 300 300 – 400 400 – 6000 tukea ei saisi, sillä tavoitteena on pysyvä metsäala. Näistä valtaosa on maanviljelyn ulkopuolelle jääneitä peltolohkoja. Olennaista on, että toistuvia kalliita ja monesti turvetta liikaa kuivattavia kunnostusojituksia ei tarvittaisi. Tuen tavoite on kasvattaa metsäpinta-alaa ja siten hillitä ilmastonmuutosta. Wallin mukaan metsitys on hyvä keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, mutta nopea keino se ei ole. Kustannuskorvaus maksettaisiin heti metsittämisen jälkeen, hoitopalkkiot kahden ja kahdeksan vuoden kuluttua. ”Varsinkin entisten maatalousmaiden metsittäminen on haastavaa. ”Metsittäminen ei ole istuta ja unohda -tapaus. Huiput ovat tulleet aina, kun metsitystukea on lisätty”, hän sanoo. Tuen saamisen ehtona olisi, ettei metsitettävälle alalle ole maksettu maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen
”Meidän tehtävämme on lisätä työntekijäpuolen osaamista sekä tukea luottamusja yhdyshenkilöitä työssään. Alaan liittyy esimerkiksi paljon lainsäädäntöä, joka on syytä tuntea”, Borgman huomauttaa. Stefan Holmström ”Metsäteollisuuden sopimusalalla ollaan jo pidemmän aikaa menty kohti dynaamista sopimista. Neuvotteluita käydään jatkuvasti ja työehtoja hiotaan tarpeen mukaan matkan varrella. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työsuhteen ehtoihin ja työssä jaksamiseen liittyvät asiat.” Metolaisten näkökulmasta haasteita tulevissa 2020-luvun neuvotteluissa ovat etenkin ostovoiman säilyttäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen. Metsäalan yrityskentässä on erityyppisiä toimijoita, joten työpaikoilla on tarpeita edistää erilaisia asioita. Osaamista lisättävä Vaikka paikallinen sopiminen on tuttua suurissa yrityksissä, on monissa pienissä yrityksissä totuttu nojautumaan valtakunnallisiin sopimuksiin. Metsäteollisuuden irtautumista perinteisestä sopimisen mallista on julkisuudessa kuvailtu jopa siirtymäksi kohti hajoita ja hallitse -toimintakulttuuria. ”Suurin muutos pienille yrityksille” Meton Borgman: Metsäteollisuuden irtautuminen tesneuvotteluista on myös mahdollisuus. ”Myös työn ja vapaa-ajan erottamiseen on alalla, jolla työaika on yleensä vapaamuotoinen, kiinnitettävä huomiota.” Paikallista sopimista metsäalan toimihenkilöiden ja Metsäteollisuuden yritysten välillä tullaan ottamaan käyttöön vasta parin vuoden kuluttua, sillä nykyinen työehtosopimus on voimassa vuoden 2022 loppuun asti. Borgman ei kuitenkaan näe asiaa näin dramaattisena. ”Kun työehdoista päätetään lähempänä työntekijöitä, kiinnostus asioita kohtaan kasvaa”, Stefan Borgman uskoo. ”Uskon, että Meto on avainroolissa jatkossakin. 22.10.2020 / AJASSA 8 SAMI KARPPINEN ”P äätös on historiallinen, sillä työehtosopimuksia on tehty jo 75 vuoden ajan. Pienissä organisaatioissa sekä työnantajan että työntekijäpuolen resurssit ja osaaminen työehtojen paikalliseen sopimiseen ovat rajallisia. ”Paikallisesti on helpompi sopia monista asioista, joita valtakunnallisessa pöydässä ei ole voitu viedä eteenpäin. Näen, että tässä hypätään liikkuvaan junaan”, Borgman summaa. Toimimme tiiviissä yhteistyössä yhdysmiesten ja toimipaikkaosastojen kanssa.” Borgman ei myöskään usko, että työnantajapuolen intressissä on lähteä jatkossa jyräämään työehtoja ja vaarantamaan työrauhaa. Paikallista sopimista on etenkin isoissa yhtiöissä tehty kuitenkin jo pitkään, joten päätös on otettu kentällä kohtalaisen rauhallisin mielin vastaan”, kuvailee Meto – Metsäalan asiantuntijat ry:n puheenjohtaja Stefan Borgman tunnelmia. Kun työehdoista päätetään lähempänä työntekijöitä, kiinnostus asioita kohtaan kasvaa. Hän uskoo kuitenkin, että voimassa oleva työlainsäädäntö tarjoaa kuitenkin turvalliset raamit paikalliselle sopimiselle. ”Hypätään liikkuvaan junaan” Borgman näkee paikallisessa sopimisessa myös paljon mahdollisuuksia. 8107_.indd 8 22.10.2020 8.21
Peitteisen metsän on todettu uudistuvan, mutta koealoilla puuston kasvu ei ole ollut yhtä hyvää kuin verrokkipuustojen. 9 AJASSA / 22.10.2020 ONKO JATKUVASTA luvattu liikaa. Sen metsänomistaja saa päättää itse – toivottavasti myös tulevaisuudessa. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat T ässä jutussa ei oteta kantaa, kannattaako metsä kasvattaa jatkuvasti peitteisenä vai tasarakenteisena. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Tarkoitus on sen sijaan saada tolkku kiistanalaista laskelmista, joilla vertaillaan jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäisten metsien kasvua. Vertailulaskelmat jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäisten metsien kasvusta epäilyttävät metsien hoidon ja puuston kasvun tutkijoita. 8107_.indd 9 22.10.2020 8.22. Jatkuvaa kasvatusta on tutkittu muun muassa Lapinjärvellä
Jyväskylän yliopiston laskemat kasvuluvut perustuvat Pukkalan johdolla laadittuun kasvumalliin Alhaiset kasvut johtuvat siitä, että käytetty kasvumalli pohjautuu valtakunnan metsien inventointituloksiin 1980-luvulta, eikä tietoja ole päivitetty uudemmin mittauksin. Metsänhoidon asiantuntijan mukaan esitetty harvennus ei sovi jatkuvan kasvatuksen metsiin. Hynynen kuitenkin oudoksuu tapaa, jolla mallia on käytetty. Metsäväkeä on kummastuttanut myös Jyväskylän yliopiston äskettäinen tutkimus, jonka mukaan metsistä saadaan suurin hyöty sadan vuoden jaksolla, kun 75 prosenttia pinta-alasta hoidetaan jatkuvalla kasvatuksella. Molemmissa puuston pohjapinta-alaa on 30 neliömetriä hehtaarilla, ja se alennetaan 20 neliömetriin. 1980-luvulta alkaneiden mittausten mukaan harvennusvaiheen tasaikäisten kuusikoiden tilavuuskasvu on keskimäärin 11,9 kuutiota hehtaarilla. Tutkimuksen tueksi tehdyissä kasvusimuloinneissa jatkuvan kasvatuksen keskimääräinen vuosikasvu oli 5,6 kuutiometriä hehtaarilla ja tasaikäisten 4,9 kuutiometriä. Kun puustoa harvennetaan voimakkaammin, hehtaarikasvu jää pienemmäksi, mutta alikasvos kehittyy elinvoimaiseksi. Jatkuvaa kasvatuksen koealoja on perustettu 1980-luvulta alkaen. Vertailu oli tehty Luonnonvarakeskuksen (Luke) puuntuotoksen professorin Jari Hynysen laatimalla kasvumallilla. elokuuta (Forest Issues – Itä-Suomen yliopisto), että jatkuvan kasvatuksen metsät kasvavat paremmin tai vähintään yhtä hyvin kuin tasarakenteiset. Se on metsän kasvatuksen jatkuvuudelle ratkaisevaa. Vaikea uskoa, että lehtomaisen kankaan istutuskuusikot kasvaisivat vähemmän kuin metsät keskimäärin.” Luonnonvarakeskuksen Motti-laskurin mukaan lehtomaisen kankaan istutuskuusikot kasvavat kiertoaikanaan eteläisessä Suomessa keskimäärin kymmenen kuutiota vuodessa hehtaarilla. ”Uusimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan eteläisen Suomen metsien keskimääräinen vuosikasvu on 6,8 kuutiota hehtaarilla. Tasaikäisen, lehtomaisen kankaan istutuskuusikon vuosikasvu oli 6,0 kuutiota. Tällöin puuston kasvu on hakkuutavasta riippumatta sama. ”Puut loppuisivat” Toisessa esimerkissä tarkastellaan ”melko erirakenteisen” kuusikon kasvatusvaihtoehtoja. ”Metsät on kasvatettava selvästi harvempina kuin esimerkissä. Muuten olevat alikasvokset ränsistyvät valtapuiden varjossa”, toteaa jatkuvaa kasvatusta pitkään tutkinut erikoistutkija Sauli Valkonen Lukesta. 22.10.2020 / AJASSA 10 Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala kirjoitti blogissaan 25. Niitä ovat tasarakenteisuuteen tähtäävä alaharvennus ja jatkuvaa kasvatusta tukeva yläharvennus. ”Mallilla ei voi arvioida koko kiertoajan keskikasvuja, eivätkä tutkimuksemme tulokset tue Pukkalan tulkintaa kasvun tasoista. Väitteensä tueksi hän esitti kaksi esimerkkiä. Poimintahakkuin käsitellyillä koealoilla kasvu on ollut 5,8 kuutiota.” Pukkalan esittämiä kasvulukuja Hynynen pitää epäuskottavina. 8107_.indd 10 22.10.2020 8.22. Niistä ensimmäisessä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä hoidetun metsän vuotuiseksi keskikasvuksi todettiin 70 vuoden jaksolla 6,4 kuutiota hehtaarilla
Se on metsäpalveluyritys, jonka päätuote on jatkuva kasvatus. Asetelma ei näytä hyvältä. MIKKO RIIKILÄ Lisäarvoa Arvometsälle. ”Ongelmana näissä (Pukkalan) malleissa on, että metsien uudistumista kuvaavien mallien aineisto on pieni ja painottunut tietyille alueille. Asetelma ei minusta näytä hyvältä. Lähde: Luke Kiistellyt kasvuvertailut Jatkuvan kasvatuksen metsien vuosikasvu 20 vuoden seurantajaksolla on ollut vajaa kuusi kuutiota hehtaarilla. ”Esitän yleensä julkaistujen tutkimusten tai seikkaperäisten laskel mien tuloksia. Siitä riittäisi älämölöä Ylen Mottia myöten, ja eiköhän moisesta muutama punavihreä välikysymyskin saataisi aikaiseksi. ”En usko, että tätä olisi mitenkään tarkoitushakuisesti tehty, mutta ymmärryksemme siitä miten simulaattorit toimivat on puutteellinen.” Kasvumalleissa tulkinnanvaraa Maastossa jatkuvan kasvatuksen metsien kehitystä on seurattu alkuaan 1980-luvulla perustetuilla Erikakoe aloilla. Samaan aikaan olette osakkaana Arvometsässä, joka tuottaa jatkuvan kasvatuksen palveluita. ”Taloudellisesti optimaalinen metsikön pohjapinta-ala on suunnilleen sama riippumatta siitä, onko kyseessä tasaikäismetsätalous vai jatkuva kasvatus. Minun kiertoajan mittainen laskelmani on aivan yhtä oikeutettu tai oikeuttamaton kuin aiemmat mallilla tehdyt päätelmät, jotka koskevat koko kiertoaikaa. Erika-kokeilla jatkuvan kasvatuksen metsien hehtaarikasvu oli 20 vuoden mittausjaksolla 5,8 kuutiota. Ne puhuvat usein jatkuvan kasvatuksen puolesta. Mallien tarkkuus riippuu, kuinka hyvin taustalla oleva mittausaineisto kuvaa ennustettavien metsien kasvua. Nuo epärealistisen pienet kasvut on laskettu Hynysen mallilla, eli ne eivät ole minun esityksiäni.” Toinen esimerkkinne, harvennusvoimakkuus, ei tutkija Sauli Valkosen mukaan sovellu jk-metsän kasvatukseen, vaan metsää pitäisi harventaa paljon voimakkaammin, jotta alikasvos menestyy. Tasaikäisen metsän tuotos on ennustettu Motti-simulaattorilla. Sitä syntyy vielä runsaasti pohjapinta-alassa 20 neliömetriä hehtaarilla mäntyja koivusekapuustoa, alikasvosta syntyy ja se voi hyvin, vaikka pohjapinta-ala olisi suurikin.” Tutkijana esitätte jatkuvaa kasvatusta puoltavia kantoja. Molemmissa tapauksissa on siis kyse analyyseihin perustuvista päätelmistä – ei siitä, että jotain kasvatusmenetelmää edistettäisiin perusteettomasti.” Professori Timo Pukkala vastaa Luken professori Annika Kangas selittää jyväskyläläisten tutkimuksen tulosten johtuvan jatkuvaa kasvatusta suosineesta laskentamenetelmästä, joka tarjoaa runsaammin vaihtoehtoisia käsittelyjä jatkuvalle kasvatukselle kuin tasaikäisvaihtoehdolle. Lopputuloksena on usein jatkuvapeitteinen metsätalous. 8 7 6 5 4 3 2 1 8 7 6 5 4 3 2 1 10 Tasaikäismetsä, 6.0 m 3 /ha Jatkuva kasvatus, 6.4 m 3 /ha Vuosia 10 20 30 40 50 60 70 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Lähde: Timo Pukkala, Forest Issues blogi. Arvometsä ei ole sitoutunut jatkuvaan kasvatukseen, vaan pyrkii löytämään metsänomistajan kannalta parhaat metsänkäsittelymenetelmät. KOMMENTTI 8107_.indd 11 22.10.2020 8.22. 11 AJASSA / 22.10.2020 ”Vaikea uskoa, että lehtomaisen kankaan istutuskuusikot kasvaisivat vähemmän kuin metsät keskimäärin.” Professori Jari Hynysen mukaan hänen laatimaansa kasvumallia ei voi käyttää kiertoajan mittaisen kasvun laskemiseen. Koealat perustettiin professori Erkki Lähteen aloitteesta. Jatkuvan kasvatuksen taloudellinen edullisuus perustuu siihen, että taimet saadaan ilmaiseksi. Alikasvoksen syntyminen on tapauskohtainen asia, ja muun muassa tuore tutkimus Silva Fennicassa osoittaa, että kuusikkoon syntyy eniten kynnyskasvua, kun pohjapinta-ala on 13 neliömetriä hehtaarilla. Tasaikäisen istutusmetsän keskimääräiseksi kasvuksi koko kiertoajalla on vastaavalla kasvupaikalla laskettu 7,5 kuutiometriä. Pysynevätkö tutkijan ja firman osakkaan roolit ihan varmasti erillään. Lisäksi hän pitää esitettyjä kasvun tasoja epärealistisina. Metsän uudistumista koskeva epävarmuus on hänen mukaansa erityisen tärkeä jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäiskasvatuksen vertailussa. Professori Timo Pukkala on kansainvälisesti arvostettu metsäntutkija. Kannattaa silti muistaa, että hän on osakkaana Arvometsä Oy:ssä. Ero on siis 25 prosenttia tasaikäisten metsien hyväksi. Tasaikäisen metsän vastaava kasvu koko kiertoajalla on Motti-laskurin mukaan 7,5 kuutiota. Miten kommentoitte, professori Timo Pukkala. Emme tiedä, miten hyvin nämä mallit soveltuvat muille alueille ja eri tavoin käsitellyille kohteille”, Kangas toteaa. Minä ainoastaan osoitin, että Hynysen mallista ei voi tehdä tuollaista päätelmää. Kuvitellaanpa, että meillä olisi avohakkuumetsätalouden paremmuutta yhtä tarmokkaasti kehuva professoritason tutkija, joka samalla omistaisi metsäpuiden taimia tuottavaa firmaa. Arvometsä esittää mielihyvin laskennalliset tulokset myös tasaikäismetsätaloudelle, jos metsänomistaja niitä haluaa. Itä-Suomen yliopisto, elokuu 2020. Tätä tulkintaa puuntuotoksen ja metsänhoidon tutkijat eivät hyväksy. Eri-ikäinen Luken ERIKAkokeet Istutus Motti Tilavuuskasvu m 3 /ha/v Professori Timo Pukkala laskee jatkuvan kasvatuksen metsien kasvavan tasaikäisiä paremmin. ”Jossakin Metsälehden jutussa Hynysen mallilla on nimenomaan tehty koko kiertoaikaa koskevia päätelmiä eli on sanottu, että kiertoajan kasvu pienenisi 25 prosenttia, jos siirrytään jatkuvaan kasvatukseen. Metsänomistaja maksimoi kannattavuutta eikä suinkaan tilavuuskasvua
”Tukkien kauppamäärät olivat tammi-helmikuussa lähes 50 prosenttia viime vuoden alkua pienemmät ja kysyntä hiipuu sahateollisuuden vaikeuksien myötä… Koronan aiheuttama lisäys sellun kysynnässä ylläpitää kuitupuun kauppoja, jotka kohdistuvat harvennusleimikoihin entistä vahvemmin.” Näin siis PTT. Tästä syystä se ennakoi myös, että kuitupuuvaltaiset harvennusleimikot tekevät paremmin kauppansa kuin tukkivaltaiset. ”Remonttirakentaminen on pelastanut sahamarkkinoita.” MIKKO RIIKILÄ METSÄSUHDANTEITA luotaava Pellervon taloustutkimus PTT ennusti keväällä, että kemiallinen metsäteollisuus menestyy tänä vuonna paremmin kuin sahat. Sijainti: Keski-Suomi Ostaja: Iso metsäyhtiö Hakkuukertymä: 580 m 3 Leimikon pinta-ala: 1,8 ha, avohakkuuta Muuta: Aila-myrskyn kaatojen korjuuta päätettiin laajentaa parin hehtaarin aukoksi. Puumarkkinoilla mennään taas kerran tukkileimikot edellä, kuten niin monta kertaa ennenkin, ja osa korjuuorganisaatioista haalii lisää tukkipuun hakkuille sopivaa korjuukalustoa. 22.10.2020 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2019 2018 2020 .. Myös sahurit myöntävät, että kesän tullen sahatavaramarkkinat kääntyivät paljon ennakoitua paremmiksi. Puukauppojen kiihtyminen on jälleen alkanut tukkivetoisesti, koska sahatavara tekee taas kauppansa niin kotimaassa kuin maailmalla. Yksinään PTT ei näkemyksensä kanssa ollut. Tätä kaikki metsänomistajat eivät ole huomanneet. Myös kolmella edellisellä viikolla ostomäärä ylitti viime vuoden vastaavan viikon lukeman. MYRSKYKORJUUN LAAJENNUS m 3 e/m 3 euroa yhteensä mät 190 60 11400 kut 220 61 13420 kot 40 47,5 1900 mäk 35 19,5 682,5 kuk 40 20 800 kok 55 19 1045 yhteensä 580 29247,5 TUORE PUUKAUPPA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva V iime viikolla yksityismetsistä ostettiin puuta yhteensä lähes 780 000 kuutiometriä. Kuitupuun hinnan nousua ja kysynnän vahvistumista saadaan yhä odottaa. Tarjonta saisi sen sijaan olla runsaampaa. Jälkiviisaasti voi sanoa, että pieleen meni. Mitään uutta tai yllättävää puun kysynnän elpyminen ei sinällään tarjoa. .. Moni metsänomistaja elää yhä siinä uskossa, että kysyntä on koronaepidemian vuoksi alamaissa”, kuvaa Metsänhoitoyhdistys Savotan asiakkuuspäällikkö Ari Ruotsalainen puukauppatilannetta. ”Puun kysyntä on syksyn aikana vahvistunut, ja varsinkin tukkivaltaisiin leimikoihin tulee hyvin tarjouksia. Harvennusleikoita ei ehkä suoranaisesti väistellä, mutta suurta hinkua kuitupuusavotoihin ei ostajilla tänäkään syksynä ole. Leimikko korjattiin kahden viikon kuluttua myrskystä. Vielä kesällä ostotarjouksiin kantohinnaksi merkittiin 59,95 euroa höystettynä vaikkapa hyvähintaisella hakkuutähdetarjouksella. Nyt tukista saa taas maksaa. PTT ennusti keväällä pieleen Myrsky vauhditti tukkikauppaa 8108_.indd 12 22.10.2020 8.25. Eri puolilta maata on viestitty kuusitukin kantohintatarjousten kohonneen hyvillä leimikoilla yli kuudenkymmenen euron, mikä kertoo, että ostajien näkymätön puolustuslinja on murtunut. Kuusitukista taas yli kuusikymppiä Puun kysynnässä on menossa kirivaihe. Se ei ole lähelläkään ennätyksiä, mutta yli sata tuhatta kuutiometriä enemmän kuin viime vuonna samalla viikolla. Paras kysyntä on jälleen kuusitukkivaltaisilla leimikoilla
18,86 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 47,78 s 46,44 . Hankintahinnat 55,14 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,40 . 17,37 . 29,10 . 14,99 . 18,49 20,30 . 21,27 . Uudistushakkuu 56,82 s 57,39 s 39,52 . 21,38 s 22,15 s 19,26 . 17,79 s 17,81 . 25,31 s Uudistushakkuu 57,85 s 60,69 . Pientä rajaa ostokohteissa kuitenkin on. 23,19 s Ensiharvennus 12,59 s 13,94 s 12,68 s Hankintahinnat 60,23 s 60,97 s 49,88 s 32,18 s 32,41 s 32,33 s s nousussa . 25,54 s 24,89 . 60,18 s 44,83 s 18,56 s 19,84 s 17,39 s 25,88 . Nyt latvaläpimitaltaan 15–18 sentin tukit hinnoitellaan omana tavaralajinaan. 54,17 . 23,01 s 24,10 . 28,27 . 16,73 . 17,33 . 61,27 s 46,57 . 13,17 . 43,47 . 13,51 s 13,08 . 26,55 s Ensiharvennus 38,69 s 40,36 . 23,70 s 23,26 s Ensiharvennus 13,28 s 12,50 . Talvileimikoita emme nyt osta, koska niitä jäi viime vuodelta, kun talvi ei tänne länsirannikolle tullut.” Metsä Fibre rakentaa Luvian naapuriin Raumalle maailman suurimmaksi mainittua mäntysahaa, jonka on määrä käynnistyä parin vuoden kuluttua. Uudistushakkuu 58,89 . 13,67 s 13,37 s 13,33 s Hankintahinnat 59,74 s 60,66 s 50,80 s 32,99 s 33,02 s 32,64 . Hankintahinnat 57,89 s 59,54 s 32,72 s 30,69 s 31,93 s s nousussa . 12,34 . 9,75 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,62 s 55,93 s 38,89 . 8108_.indd 13 22.10.2020 8.25. 16,13 . 16,45 . 30,03 . 17,43 s 25,61 . 15,80 . 17,33 . 22,35 . Ensiharvennus 14,01 . 23,85 s Ensiharvennus 36,56 s 39,33 s 31,50 s 12,53 . 16,17 . Se toi laihat ajat yhtiön lukuun puuta korjaaville yrittäjille ja jarrutti myös Stora Enson tukkitoimituksissa itsenäisille sahoille. 56,86 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 19,42 s 22,95 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 19,22 s 16,59 . 15,73 . Hankintahinnat 55,12 s 56,22 . 38,73 . Ensiharvennus 11,81 . 17,82 . Päätöksen seuraukset olivat tarkalleen odotetun kaltaiset. Uudistushakkuu 56,94 s 59,79 s 44,81 s 19,64 . Hankintahinnat 55,04 s 29,39 s s nousussa . 31,87 . 18,01 . 54,04 s 30,99 s s nousussa . 32,00 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 16,99 . 16,59 . Harvennushakkuu 48,75 s 51,16 s 38,68 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,41 s 59,85 s 41,74 s 18,25 s 20,00 s 16,91 s 25,10 s 26,66 s Uudistushakkuu 58,27 . ”Ennakoimme keväällä, että koronatilanne lamaannuttaisi sahatavaran kysynnän, mutta todellisuudessa sekä kotimarkkinat että vienti ovat vetäneet ennakoitua paremmin. 18,56 . 16,82 . Metsässä pienet ja isot tukit hakataan Stora Enson leimikoilla samoihin kasoihin. Uudistushakkuu 50,57 s 48,40 . Hankintahinnat 58,16 . 19,13 s 28,29 . Honkelan mukaan tieto uudesta sahasta ei ainakaan vielä vaikuta puumarkkinoihin. 12,09 . 16,67 . 23,64 . 17,85 s 26,07 s 26,07 s Harvennushakkuu 44,15 s 43,93 s 15,17 s 14,18 . 42,38 . Näyttää siltä, että remonttirakentaminen on pelastanut sahamarkkinoita.” Kaikkien maailman terassirakentajien ansiosta siis tukkikauppaa tehdään nyt vilkkaasti. 28,31 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,54 s 59,77 . 16,23 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,41 s 56,50 s 42,64 s 16,52 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 49,26 s 50,74 s 16,30 s 16,71 . 18,94 . 31,98 . Automiehillä riittää nyt kiirettä, kun tukin tarve on kasvanut. 20,85 s 22,01 . 17,81 . 32,16 s 31,70 s s nousussa . 28,21 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 12,64 . 24,74 s 27,08 . 14,53 s 23,22 s 24,41 s Uudistushakkuu 51,94 s 51,99 s 20,29 s 19,53 . Ensiharvennus 11,09 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,86 s 58,67 s 43,10 s 17,29 . 16,48 . 29,67 s Harvennushakkuu 50,42 . 13 AJASSA / 22.10.2020 Myös mänty kelpaa, talvileimikot eivät Länsirannikolla toimivan Luvian sahan metsäjohtaja Juho Honkela kertoo, että sahamarkkinoiden hyvä vauhti on kiihdyttänyt puun tarvetta. Hankintahinnat 56,94 s 57,98 s 50,15 s 31,64 s 32,03 s 31,91 s 36,91 s s nousussa . Tosin kentältä kerrotaan, että kysynnän kasvun myötä pienille tukeille saatetaan antaa sama hinta kuin yli 18-senttisillekin. 30,56 s 30,81 s Harvennushakkuu 46,72 s 48,11 s 37,90 . 30,41 s 30,36 . 15,45 s 14,67 . 21,73 . Harvennushakkuu 44,65 s 41,09 . 21,50 s 20,41 . 16,99 . 51,86 . 9,97 . 12,83 . 23,02 . 23,23 . 38,27 . 60,83 s 43,39 s 20,89 s 22,09 s 18,95 s 29,21 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 38–41 keskiarvo Kuusitukista taas yli kuusikymppiä Ulvilalainen Jouni Jokitulppo toi Kumeko Forest Oyn:n toimittaman tukkikuorman Luvian sahalle Porista. 28,78 s Harvennushakkuu 51,29 . 19,38 . 17,49 s 20,77 . 22,91 . 32,17 s s nousussa . 26,80 . 24,47 s 27,70 s Uudistushakkuu 54,72 s 57,92 s 45,10 s 18,46 . 16,86 s 24,56 . ”Ei ole merkkejä, että metsänomistajat olisivat jääneet odottamaan uutta sahaa ja jarruttelisivat nyt mäntytukkileimikoiden kauppaa.” Stora Enso sai perääntyä Tukkipuun kysynnän vahvistumisesta kielii osaltaan sekin, että Stora Enso on vähä vähältä joutunut perääntymään viimevuotisesta päätöksestään nostaa havutukkien latvaläpimitta 18 senttiin tärkeimmillä ostoalueillaan. Yhtiö ei huonoine mittoineen pärjännyt tukkileimikoiden kaupoilla. 48,34 s 17,07 . 15,81 . Harvennushakkuu 47,97 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat 52,07 s 52,53 s s nousussa . 50,71 . 18,64 . Ensiharvennus 11,92 . ”Ostamme kelirikkoaikaan korjattavia kohteita, jotka pystytään korjaamaan syksyn kuluessa. Harvennushakkuu 52,46 s 52,97 s 39,72
He ovat kirjanneet luontoarvojen ja esimerkiksi riistanhoidon tärkeyden metsänomistuksen lähtötavoitteiksi. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan säästöpuita ja muita luontokohteita jätettiin metsiin 2010-luvulla vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Hallikkaat ovat etämetsänomistajia. ”Kävimme Arton kanssa metsässä porukalla ennen hakkuuta. Tavoitteet ja niille toteuttaja Miten jyväskyläläisellä mäennyppylällä on onnistuttu tekemään enemmän kuin täyttämään vain vähimmäisvaatimukset. Lisäksi tarvitaan metsäasiantuntija, joka kuuntelee tavoitteet ja ehdottaa toimenpiteitä sen mukaisesti. Jyväskyläläishakkuulla ei tehty energiapuun korjuuta. Tuorein tapahtuma metsissä on elokuussa tehty hakkuu, jossa kaadettiin lumituhoista ja hyönteistuhoriskistä kärsinyt satavuotias kuusikko. Katselimme, mitä voisi säästää ja millaisia olisivat sekä taloudellisesti että monimuotoisuuden kannalta fiksut ratkaisut”, Hallikas kertoo. Hänen mukaansa yksityiskohtien sopiminen porukalla oli helpoin ja selkein vaihtoehto. 14 22.10.2020 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat M etsänomistaja: Kiinnostavatko omassa metsässä niin puukauppatulot kuin luonnon monimuotoisuuden huomiointi. Tervetuloa korkealle mäennyppylälle Jyväskylän pohjoispuolella. Metsäkonekuski on oivallisesti turvannut lahopuujatkumoa siirtämällä lahopuuta säästöpuuryhmän keskelle. Kompromisseja todella tarvitaan, sillä metsäalan kyky huomioida luonnon monimuotoisuutta hakkuissa sai lokakuun alussa kuraa niskaansa. Haavat, ylilahot ja pystykuivat puut jäivät metsään. ”Kompromissi monimuotoisuusarvojen ja taloudellisten arvojen suhteen”, kuvailee metsänomistaja Jyri Hallikas. Jotta tavoitteet toteutuisivat myös käytännön metsätöissä, metsänomistajan tulee Jyri Hallikkaan mukaan osata kysyä ja vaatia vaihtoehtoja. Hallikas omistaa mäellä sijaitsevan, ukilta perityllä metsäpalstan yhdessä siskonsa kanssa. ”Hakkuukohteella kävellessä tuntui monesti siltä, että metsäkohdat, jotka eivät ole taloudellisesti niin merkityksellisiä, voivat sitä olla monimuotoisuuden kannalta.” Luonnon ja tulojen kompromissi Monimuotoisuuden huomiointi vaatii yhteistyötä metsänomistajalta ja metsäammattilaisilta sekä selkeitä työohjeita. Metsätöiden suunnittelusta Hallikkaiden metsissä vastaa metsäneuvoja Arto Vuorinen Päijänteen metsänhoitoyhdistyksestä. Hakkuissa luontoa on huomioitu vain vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Luonnon monimuotoisuuden huomiointi vaatii vaivannäköä hakkaajilta. Täällä on kaadettu arvokasta tukkikuusikkoa, jätetty säästöpuita, turvattu lahopuujatkumoa, säästetty alikasvosta, tehty tekopökkelöitä, suojeltu metsäalue, jätetty tuulenkaatorypäs korjaamatta, säästetty raivaamaton vyöhyke suopainanteen reunuksille ja pyritty jättämään raivauksessa pystyyn useita puulajeja. Arto Vuorinen kertoo pitävänsä haastavien hakkuusuunnitelmien tekemisestä. 8109_.indd 14 22.10.2020 8.27
Näitä on makea tulla katsomaan myöhemmin.” Kun Hallikkaat ja Vuorinen olivat saaneet rajattua hakkuualueen ja säästöpuuryhmät yhdessä maastossa, Vuorinen lähetti metsänomistajille vielä hakkuusuunnitelman, johon asiat oli kirjoitettu ylös. Ihan jo taimikonhoidossakin”, Vuorinen sanoo. Metsänomistajien toiveesta hakkuualan ja metsätilan rajalle jätettiin reilumpi säästöpuuryhmä. Kaadetun kuusikon viereisellä taimikonhoitokohteella on jätetty raivaamattomia riistatiheiköitä, pyritty säästämään pystyyn vähempiarvoisia puulajeja ja jätetty raivaamaton vyöhyke kostean suopainanteen reunuksille. KYSY METSÄASIANTUNTIJOILTA NÄISTÄ . Huomiot kulkevat puukaupan solmimisen jälkeen hakkuusopimuksen työohjeisiin. Metsäkonekuski lukee työohjeet koneensa näytöltä ja seuraa maastoon tehtyjä merkintöjä. Säästöpuita jo raivauksessa Jyväskyläläismetsässä luonto on pyritty ottamaan huomioon kaikissa talousmetsän vaiheissa. . Tekopökkelöt . Nyt syksyllä olisi tarkoitus käydä rauhassa käppäilemässä paikalla”, Jyri Hallikas sanoo. Sekapuusto ja puulajien runsaus . ”Tykkään tosi paljon kävelyttää asiakasta. 3. Luontoa erityisesti huomioiva hakkuusuunnittelu vaatii metsäasiantuntijalta vaivannäköä. Lisää tietoa luontoa huomioivista metsänhoito-ohjeista, googleta nämä: – luonnonhoitotoimenpiteiden tarkistuslista – WWF Metsänhoito-opas, – metsänhoidon suositukset Konkreettiset ohjeet Hallikkaiden metsäneuvojan Arto Vuorisen mukaan tärkeintä on, että metsänomistaja kertoo metsäammattilaiselle, mitä metsältään haluaa. . Alikasvos (etenkin kuusentaimien ryhmät) . ”Kuvat ovat kiva juttu, kun välimatkaa metsään on. Näin metsäkonekuski tietää, että esimerkiksi kelopuita ei kerätä energiapuiksi, vaan ne jäävät metsään lahopuuksi. Merkitse samalla maastoon nauhalla rauhaan jäävät luontokohteet, kuten säästöpuuryhmät ja riistatiheiköt. ”Säästöpuukohteita tulee miettiä muuallakin kuin aukkohakkuissa. . ”Ohjeet siirtyvät sähköisesti metsäkoneen koppiin. Kyseinen suopainanne on erittäin hyvä säästöpuukohde ja siihen jäikin elokuun hakkuussa pystyyn isompi puuryhmä. Hakkuujäljestä Vuorinen lähetti tuoreeltaan kuvia metsänomistajille puhelimen whatsapp-sovelluksella. Suunnitelmassa olevien työohjeiden on oltava konkreettisia. Säästöpuut – vanhat elävät puut – lahopuut . ”Tykkään tehdä haastavampia suunnitteluita. . ”Kirjoitan sinne esimerkiksi, että pystykuivat jäävät metsään”, Vuorinen sanoo. Maanmuokkaus . 15 METSÄSTÄ / 22.10.2020 Vinkit luonnon huomiointiin ”Taloudellisesti ei niin merkitykselliset metsäkohdat voivat olla sitä monimuotoisuudelle.” 1. . . Reunavyöhykkeet – suolämpäreet ja kosteat painanteet – vesistöt – pellot . Kirjatkaa luontohuomiot leimikkoeli hakkuusuunnitelmaan. Oikealla olevan suopainanteen viereen on jätetty taimikon raivauksessa reilu raivaamaton suojavyöhyke. Lahokoivun viereen hakkuuaukolle säästetyt alikasvoskuuset tarjoavat todistetusti suojaa esimerkiksi linnuille. Haistella metsänomistajan tavoitteita”, Vuorinen kertoo. Metsässä on helppo jutella ja näyttää konkreettisesti asioita. 8109_.indd 15 22.10.2020 8.27. Työläs raivaus olisi muutenkin ollut turhaa, sillä kuusia ei suotiheikössä juuri kasva. 4. Vuorinen kertoo, että mielenkiintoa työhön riittää. 2. Ryhmässä on vanhaa sekapuustoa, mikä myös puolsi säästämisratkaisua. . Käy luontoa huomioivat toimenpiteet läpi paikan päällä metsässä yhdessä metsäasiantuntijan kanssa. Koneenkuljettaja löytää tietokoneella hakkuukuvion alta kirjoitetut työohjeet.” Selkeiden työohjeiden avulla metsätyöntekijöillä on luotto, että luonnon monimuotoisuutta huomioivia ratkaisuja saa tehdä raivauksessa ja puunkaadossa eikä tarvitse pelätä moitteita siitä, ettei metsässä ole tehty riittävän ”siistiä” jälkeä
Osa oli jo viime kesänä itäneitä, parin vaaksan mittaisia, osa vasta heinäkuun sateiden virvottamia sirkkataimia. Edesmenneen metsän varvut ja ruohot Parhaimman kuvan kasvipeitteestä saa kautta alueen arvottujen 100 ruudun antamista tuloksista. Lauhahiipijä peltopillikkeen kukassa. Luvut tarkoittavat sitä, että hehtaarilla noin 15 000 mustikkakasvustoa, 10 000 oravanmarjakasvustoa ja 7 000 metsätähtikasvustoa – pieniä tosin, mutta elinkelpoisia. Mustikkaa kasvoi 38, oravanmarjaa 27, metsätähteä 18 ja maitohorsmaa 10 ruudussa. Lumettoman talven kosteus ehti kadota ennen kuin kasvukausi alkoi. Koeruuduilla oli yhteensä 207 versoa, mikä tarkoittaa peräti 80 000 tainta hehtaarille! Parin vuoden päästä aukkoa kattaa lähes yhtenäinen vatukko – toivottavasti kesä on silloin myös marjomiselle otollinen! Näkyvimpiä olivat kuitenkin peltopillikkeen kukkapenkkimäiset kasvustot. Paljasta maata on edelleen niin paljon, että ensi kesäkin on hyvää aikaa uusille yrittäjille. Nostoja siemenpankista Kun sekä kesä 2019 että 2020 olivat kuivia, siementaimien määrä lienee ollut normaalikesiä vähäisempi. Siemenpankkilajien ykkönen oli vattu, jonka taimia oli joka toisella ruudulla. Aukolla tavatuista 96 kasvilajista hakkuusta juuristonsa avulla selviytyneitä oli 43, siemenpankista versoneita 30, tuulen tuomia 16 ja tulotavaltaan epäselviä 7. Niinpä aukko näytti yhtä ruskealta kuin edellisenä kesänä, mutta juhannuksen tienoon sateet ja kostean viileä heinäkuu muuttivat tilanteen. Alue on – niin kuin tällä seudulla yleensä – pinnanmuodoiltaan ja maalajeiltaan vaihteleva ja jokainen hakkuuaukko on erilainen. 16 22.10.2020 / METSÄSTÄ lkukesä oli kuiva. Vaikka koeruutuja oli sata, silti hehtaaria kohden lasketut lukumäärät ovat viitteellisiä ja kertovat vain suuruusluokan. SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuvat Ruudun maavarrelliset kasvit on laskettu omaksi yksilökseen = klooniksi riippumatta versojen määrästä. ”Aukolle uskaltautuneelle avautui melkoinen kasvien kirjo.” Aamusumu verhoaa elokuisen hakkuuaukon. Aukko alkaa jo vihertää Toisenakin kesänään seuraamamme aukko vaikuttaa tylyltä, mutta ei todellakaan ole kuollut: 96 kasvilajia ja kymmeniätuhansia mustikkakasvustoja. 8110_.indd 16 22.10.2020 8.29. Koeruuduista laskettu määrä, 12 000 pillikettä per hehtaari, on koko aukkoa ajatellen liian pieni, sillä suurimmat yhtenäiset pillikekasvustot olivat alueen reunoissa, jonne en ulottanut ruutujen arvontaa. Aukolle uskaltautuneelle avautui melkoinen kasvien kirjo. Kun laskin ruuduilta kasvit yksittäin, siementaimet ja versot tai versoryhmät erikseen, tuloksista voi laskea myös hehtaarin kasviyksilöiden määrän. Pillikkeet olivat heinäkuussa perhosten suosiossa. Maavarsiensa avulla klooneja muodostavat lajit säilyvät hakkuissa hyvin
Kilpailu elintilasta on alkanut. Botanisti, joka löysi 1920 luvulla amerikanhorsman maalle uutena Viipurista, ei varmasti osannut kuvitella, että tulokas on sadan vuoden kuluttua Etelä-Suomessa pienikukkaisista horsmista yleisin! Juttusarjassa seurataan elämää ja muutoksia yhdellä hakkuuaukolla. Uudet hakkuutavat avasivat kalliovillakolle tien sisämaahan. Amerikanhorsman (2 000/ha) ja kalliovillakon (5 000/ha) lukumäärät ovat verraten pieniä, mutta katsotaanpa ensi kesänä! Kalliovillakko on Suomessa alkuperäinen laji. Vatuntaimia laikulla. Sen valta-aluetta ovat kuitenkin pellot, puutarhat, ojat ja erilaiset kosteikot. Ensimmäinen osa ilmestyi numerossa 16/2019. Viereisiltä mäkimailta ja kumpareen säästöpuista olisi voinut olettaa siemeniä kulkeutuvan alueelle runsaasti. Nykyisin kalliovillakko on yleinen hakkuuaukoilla Savoon ja Pohjanmaalle saakka. Tuulen tuomista runsaimpia olivat hiesja rauduskoivu. Luultavasti kuivuudesta johtui männyn ja kuusen taimien niukkuus. CLT LVL Kuhmo Crosslam Alajärvi CLT Finland Kauhajoki CLT Plant (arvioitu 2018) Varkaus Stora Enso Punkaharju Metsä Group (arvioitu 2019) Lohja Metsä Group Luumäki v 8110_.indd 17 22.10.2020 8.29. Edellisenä kesänä itäneet kukkivat jo monivartisina tuppaina, mutta nuorimmat taimet olivat vain parilehtisiä, hädin tuskin lajilleen tunnistettavissa. Männyn ja kuusen siemenen leviämistä saattoi rajoittaa lumeton talvikin: lumen päällä tuuli voisi kuljettaa siemeniä vielä silloinkin, kun ilmalento on päättynyt. Amerikanhorsma on nimensä mukaisesti tulokas Atlantin takaa. Vehnä on varmasti eläinten tuoma. Kesien kuivuus lienee estänyt itämistä tai tuhonnut juuri itäneitä taimia. 17 METSÄSTÄ / 22.10.2020 Kalvaspiipon (16 ruudulla) lukumäärän oletin nousevan suuremmaksikin. Hakkuuaukoilla se kasvaa erityisesti kosteammissa painanteissa kuten syvään painuneissa ajourissa. Ritariperhonen oli löytänyt karhunputken toukkansa ravinnoksi. Koivujen taimia oli joka viidennellä ruudulla, ja hehtaarille oli jo tässä vaiheessa luvassa liki 8 000 koivua. Keltasarvikka vierellään pari tuulen tuomaa ohdakkeen siementä. Pillikkeen lehtiä syövä peippikuoriainen hehkuu kuin jalokivi. Aukoilla oli paljasta maata itämisalustaksi, kosteus ja ravinteet riittivät paljon komeampaan kasvuun kuin kallioilla. Lahottajat ovat aloittaneet työnsä. Siemenet kulkevat tuulen ajamina eivätkä säilytä itävyyttään pitkään. Kuivina kesinä kasvit jäivät pieniksi ja siemeniäkin kehittyi niukaksi. Kanerva on siemenpankkilaji, todennäköisesti myös rohtotädyke, mutta entä jauhosavikka, peltohanhikki ja rätvänä. Kuivuudesta ehkä johtui, ettei lehtoarhoa, tyypillistä siemenpankkilajia, osunut lainkaan koeruuduille. Vielä puoli vuosisataa sitten se oli rannikkoseutujen kalliometsien niukka asukki. Tuulen tuomia Tavallisilla metsäpuilla ei ole siemenpankkia. Joistakin aukon niukemmista taimista ei osaa sanoa, ovatko ne nousseet siemenpankista vai kulkeutuneet alueelle hakkuun jälkeen eläinten kuljettamina. Keisarinviitta lämmittelee auringon paisteessa. Yksilöiden koko ja siementuotanto riippui sääoloista
Yhdeksänvuotias eläinsuojeluyhdistykseltä otettu koira on kuullut automme äänen jo kaukaa. Aatos-poika sekä suomenhevostamma Juuti Milleri tovereineen pitävät Viivi Honkimaan kiireisenä. Pitäisi alkaa kouluttaa”, Huuskonen naurahtaa ja taputtaa tyttärenpoikaansa olalle. Koneista ja vempeleistä kiinnostuneesta pojasta saattaa hyvinkin olla apua tulevaisuudessa. Isän lapsuuden tupa oli ehtinyt olla Sissi vartioi tulijoita ulkotarhassaan tuvan ulko-oven vieressä. Vanha isäntä puolestaan istuu traktorin kopissa ja huolehtii metsistä. Vasta viime vuonna tämä vihdoin onnistui. ”Ei ostomies ehkä kovin innoissaan jatkuvasta kasvatuksesta ollut, mutta ei hän torpannutkaan ajatusta vaan totesi, että näin voidaan tehdä”, Honkimaa kertoo. Olen piirtänyt tänne pohjapiirroksia ratsastuskentistä ja tallista kymmenkesäisestä asti. Suunnitelmat ovat olleet suuret ja niitä tässä pikkuhiljaa toteutetaan”, Honkimaa kertoo. 18 22.10.2020 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Kuusankoski Kuopio TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat S ekarotuinen Sissi haukkuu ja hyppii innoissaan ulkotarhassaan. Olemme saapuneet Metsätaloutta luontoa unohtamatta Viivi Honkimaalle metsät tuovat tuloja, mutta ovat myös paikka virkistykselle ja luonnolle. Kymijoen läheisyydessä sijaitsevalla tilalla kasvatetaan suomenhevosia, viljaa sekä metsää. Lisäksi nuorta emäntää työllistää tällä hetkellä yksivuotias Aatos-poika, ja pikkuveljen odotetaan syntyvän alkuvuodesta. Tilan metsiä hoidetaan tulevia sukupolvia ajatellen ja päätöksiä tehdessä mietitään vuosia eteenpäin. Suuri haaveeni on ollut saada hevoset omaan pihaan. Pellot, metsät ja hevoshaat reunustavat vuonna 1928 rakennettua tupaa pihapiireineen. Työnjako on selvä. Niissä kasvatetaan hevosille rehuksi kauraa ja heinää. Aatosta hymyilyttää. Samalla tilalla otettiin käyttöön FSC-sertifiointi, jossa metsistä suojellaan pysyvästi hakkuiden ulkopuolelle viisi prosenttia. Tilan töissä auttaa nuoren emännän isä Urpo Huuskonen. Siitä lähtien Huuskonen on ehdottanut joka puukaupan yhteydessä jatkuvaan kasvatukseen tähtäävää hakkuuta. Viimeiset viisi vuotta tilaa on emännöinyt Viivi Honkimaa isänsä Urpo Huuskosen avustuksella. Huuskonen siirsi lapsuuden kotinsa metsineen ja peltoineen tyttärelleen vuonna 2015. Monimuotoisuutta aiotaan vaalia siirtymällä vähitellen jatkuvaan kasvatukseen. parikymmentä vuotta asumattomana, ja nyt se kunnostetaan. Nuori emäntä muutti tilalle, ja siitä alkoi vuosia kestänyt ja edelleen jatkuva remontti. ”Minua maalle on aina vetänyt hevoset. 8111_.indd 18 22.10.2020 8.54. Tuvan takana oleva metsä saaLammin tilalle Pilkanmaan kylään Kuusankoskelle. ”Täytyy koittaa, että Aatokselle ja toiselle tulijalle olisi myös myytävää”, Huuskonen sanoo. Samalla naapureilla vuokralla olleet pellot otettiin omaan viljelyyn. Kaksi suomenhevostammaa varsoineen eivät välitä tulostamme vaan laiduntavat rauhassa. Puuta tuleville sukupolville Honkimaan isä on ollut tilan hoidossa korvaamaton apu, sillä Honkimaan puoliso käy töissä muualla. ”Toistaiseksi minä olen vastannut metsien hoidosta, mutta Aatoksesta ajattelin jatkajaa. Emeritusprofessori Erkki Lähteen puheet jatkuvasta kasvatuksesta herättivät vanhan isännän kiinnostuksen jo 1990-luvulla. Honkimaa hoitaa tilan paperityöt, tekee sivutyönään graafisen suunnittelijan hommia sekä vastaa hevosiin liittyvistä päätöksistä. Jatkuvapeitteinen ja FSCsertifioitu Yhden valtapuun metsien sijaan tilalla suositaan sekametsiä – metsän toivotaan pysyvän metsänä
On se tietysti myös koulutuskysymys, mutta hyvä työhevonen malttaa seistä ja seisoo myös silloin, kun ohjat pudottaa maahan”, Honkimaa sanoo. Haaveena on, että metsätöitä voisi jossain vaiheessa kokeilla omalla hevosella. Järeät hydraulisesti painotetut tielanat toimivat muotoilussa kohtuullisen hyvin. Karhuista, ilveksistä sekä susistakin on havaintoja. 8111_.indd 19 22.10.2020 8.54. Sateiden jälkeen vesi muodostaa tasamaalla lammikoita. Tilan metsissä viihtyvät hömötiaiset ja pyrstötiaiset. PUOLIPYÖREÄ TIEN MUOTOILU merkitsee sitä, että tielle satava vesi pyrkii painovoiman vaikutuksesta liikkumaan sivulle päin ojaan asti. Metsäkeskuksen retkeltä ideoita Alkusyksystä Honkimaa sai Suomen metsäkeskukselta sähköpostia. ”Se on tosi lunki tyyppi ja kokee pysähtymispyynnön enemmän palkintona kuin rangaistuksena. Parhaiten tien pinnan voi muotoilla tiekarhulla. Ongelma on, että rahoistaan tarkat tiekunnat säästävät tilaamalla lanauksen halvimmalta tarjoajalta, jonka kevyellä kalustolla muotoilu ei onnistu. Nykyisin luotetaan optimistisesti siihen, että liikenne hoitaa tiivistämisen. Luontoa arvostava Honkimaa osallistui pari tuntia kestäneelle lenkille isänsä ja poikansa kanssa. Tien pintamateriaalissa pitäisi olla niin paljon hienoainesta, että sadevesi juoksee sivukaltevuuden ansiosta reunaojiin liukkaasti kuin asfalttia pitkin eikä imeydy tien runkoon. ”FSC:ssä yhdistyy luonnonsuojelu ja se on taloudellisestikin aika fiksu veto, sillä FSC-sertifioidusta puusta maksetaan vähän enemmän. ”Nykyhevoset ovat aika vireitä menijöitä eivätkä oikein malta. Hyvin huolletuissa ojissa vesi jatkaa kulkuaan siihen valtaojaan, joka johtaa veden pois tien läheisyydestä. Myös järeiden koneiden kulkua on aiheellista seurata. PELKKÄ MUOTOILU ei riitä. Päällimmäisenä retkeltä jäi mieleen viesti, että luonnon huomioiminen talousmetsissä ei vaadi paljoa. Nuoren emännän paras tietolähde on kuitenkin oma isä, joka on ikänsä ollut kiinnostunut metsien ohella myös luonnosta. Ravuria siitä ei tullut, mutta se on toimiva kaikenlaisessa ajossa ja viihtyisi varmasti metsässä.” Viivin talliin syntyi tänä kesänä neljä varsaa. Pääasiassa työskentely olisi hevosen monipuolista valmentamista ja osaltaan katoavan työhevosperinteen vaalimista. Jos kivituhkaa tai muuta hienoainesta on riittävästi tien pintakerroksessa, olisi toivottavaa, että tienhoitokone tiivistäisi sen samalla kun tehdään tien muotoilu viettämään reunaojia kohti. Metsään omalla hevosella Rehevillä savimailla sijaitsevat metsät rajaavat tilaa ja tuovat luonnon lähelle. Mäkipaikoissa vesi juoksee tien suuntaisesti pieninä puroina ja kuljettaa maata ja karikkeita alaspäin. Tienhoitokoneita pitäisi myös kehittää helposti säädettäviksi ohjaamosta nousematta. Tilalta löytyy myös riistapelto, jossa paikalliset metsästäjät kasvattavat rypsiä, kauraa ja kaalia. Kustannussyistä mikään massanvaihto ei voi tulla kyseeseen, mutta veden nousemisen alemmista maakerroksista voi estää rakentamalla tiehen veden nousemisen katkaisevan kerroksen. Reunapalteet on poistettu niin, että vesi pääsee liukkaasti tieojiin. Se on kuitenkin äärimmäisen uhanalainen laji, jota ei tavata kohtuuetäisyydellä useimpien tiekuntien teistä. Hevosten treenaamiseen ja hakkuita helpottamaan metsään rakennettiin ojien perkauksen yhteydessä penkkatie 2000-luvun alussa. PALSTALLA ”Ei ostomies kovin innoissaan jatkuvasta kasvatuksesta ollut.” tiin siten suojeltua, samoin tilaan kuuluvan suon keskellä oleva moreenimaakumpare. Sivukaltevuuden on siis oltava riittävä, olkoon vaikka 3–5 prosenttia. 19 METSÄSTÄ / 22.10.2020 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Metsäteillä liikennettä on kuitenkin niin vähän, että tienhoitokoneen tekemä jämäkkä tiivistäminen parantaisi laatua. Ainakin retki antoi vahvistuksen, että olemme oikealla tiellä, parasta A-luokkaa”, Honkimaa nauraa. Olin positiivisesti yllättynyt, että kerrankin näin, kun yleensä suojeleminen tuntuu tarkoittavan sitä, että jostain pitää karsia”, Honkimaa toteaa. Mäkikohdassa sivukaltevuus voisi olla viisi prosenttia tai enemmänkin, kun taas tasamaalla sivukaltevuudeksi voi riittää kolme prosenttia. Kun kapillaarinen vedennousu on hallinnassa, jatkossa tien kantavuuden ylläpito on olennaisesti sitä, että sadeveden ja lumien sulamisveden pääseminen tien runkoon estetään. Parinsadan metrin päästä tuvasta kulkee hirvien ja peurojen suosima kulkureitti. Esimerkiksi tuulenkaadot, polttopuut ja joulukuusi olisi kätevä hakea metsästä hevosella. Ne suojaavat tehokkaasti tien pintaa, mutta eivät haittaa metsätien varsinaista käyttöä. Metsiin suunnataan myös virkistäytymään hevosten kanssa. Tien pinnan muotoilu puolipyöreäksi on useimmilla metsäteillä toteutumaton haave. METSÄTIEN RAKENTAMISEN yksi kulmakivi on kapillaarisen vedennousun estäminen. Metsäkeskuksen järjestämän retken lisäksi tietoa luonnonhoidosta on löytynyt lehdistä, verkkojulkaisuista sekä uutiskirjeistä. Metsätieomaisuutta on syytä varjella Tien poikki kulkevassa liikenteessä kumimatot suojaavat tietä. Tavoite soraa siirtävien rallien estämisestä on sinänsä oikea, mutta sitä ei kannata tehdä niin, että sadevesi imeytyy tiehen eikä juokse reunaojiin. Saattaa myös olla, että tien pintamurske tilataan tahallaan karkeana ja vähän hienoainesta sisältävänä, jotta henkilöautojen nopeudet pysyisivät alhaisina myös kesäisinä öinä. Yksi tilan remonttikohteista on yli satavuotias tallirakennus (oikealla). Hienoaineksen merkitys ei vaikuta avautuneen kaikille tienhoitajille. Esimerkiksi jos metsäkoneella tai muulla raskaalla koneella joudutaan kulkemaan tien poikki työmaakuljetusten vuoksi lukuisia kertoja, on syytä vaatia kumimattojen käyttöä. ”Liekö kaikki jo meillä käytössä olevia keinoja, mistä siellä oli puhetta. Yksi Honkimaan kasvateista, pian seitsemän vuotta täyttävä ruuna Epeli Huisko, voisi taipua työhevoseksi. Tilan metsiin jätetään riistatiheikköjä ja annetaan metsän täydentyä sekametsäksi. Metsätiestä vastaavat on pantu paljon vartijoiksi. Jaalassa sopivan matkan päässä järjestettiin metsänomistajille suunnattu Monimetsä-hankkeen retki, jossa esiteltiin keinoja talousmetsien luonnonhoitoon
Se voidaan vaivattomasti linkittää koskemaan tiettyä henkilöä joko auton omistajana tai haltijana. Se kuitenkin tarkoittaa sitoutumista tiettyihin tietosuoja-asetuksen velvoitteisiin kuvatiedoista syntyvän rekisterin käsittelyssä. On myös hyvien tapojen mukaista informoida kulkijoita käytössä olevasta kameravalvonnasta silloinkin, kun kuvaaminen tarkoituksena on oman kiinteistön valvonta. Hyviä ja laillisia otoksia Riistakamerasta voi olla paljon hyötyä. Kameravalvonnasta on aina tiedotettava näkyvästi.” Rekisterikilvestä tunnistaa ihmisen ”On yleinen hyvä tapa informoida valvonnasta myös silloin, kun kuvaaminen rajoittuu oman kiinteistön valvontaan kodin, mökin ja oman pihapiirin alueella. ”Riistakameran asentaminen toisen maalle vaatii maanomistajan luvan. Suomessa ei ole kameravalvontaa koskevaa omaa lakia. Mahdollisia ongelmia selvitettäessä sovelletaan toisaalta henkilötietojen käsittelyä säätelevää tietosuoja-asetusta ja tietosuojalakia, toisaalta rikoslain määräyksiä, jotka koskevat salakatselua ja -kuuntelua sekä näiden valmistelua. Tätä taustaa vasten tällainen rekisteri täyttää myös tietosuoja-asetuksen mukaisen henkilörekisterin määritelmän.” Ohjeistusta tietosuojasta ja sen noudattamisesta löytyy tietosuojavaltuutetun kotisivuilta osoitteesta tietosuoja.fi. Kuvaaminen ei saa silti ulottua naapuritontin puolelle. Ratkaisuissaan tietosuojavaltuutettu on lähtenyt siitä, että auton rekisteritunnus on useimmissa tapauksissa henkilötietolain määritelmän mukainen henkilötieto. Niinpä kameroita käytetään riistan seuraamisen lisäksi esimerkiksi kesämökkien valvontaan luvattomien vieraiden varalta. Tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain mukaan kameravalvonnan harjoittamiselle tulee olla perusteltu syy. Nauhat ja muut tallennetut materiaa lit tulee hävittää heti, kun ne ovat tarpeettomia.” Riistakameran sijoittaminen tilalle vievän metsäautotien varrelle valvomaan sen käyttäjiä voi käydä metsänomistajan mielessä varsinkin kelirikkokausina. Kuvausta vain hyvästä syystä Kameran tallentama kuva ja ääni ovat lain mukaan henkilötietoja, jos niistä pystyy tunnistamaan yksityishenkilön. Omistaja voi asentaa kamerat oman kotirauhansa piiriin sekä omille mailleen”, Helén sanoo. Pirjo Helén sanoo, että yksityisen metsäautotien omistaja voi toki laittaa omille mailleen kameran. Kannattaa kuitenkin miettiä etukäteen, mihin sen sijoittaa. 20 22.10.2020 / METSÄSTÄ MARTTI LINNA, teksti ja kuva R iistan kuvaamiseen tarkoitettujen kameroiden laatu paranee vuosi vuodelta, ja samalla niiden hinnat laskevat. 8112_.indd 20 22.10.2020 8.55. Henkilötietojen käsittelyä koskevaa tulkintaa ja soveltamista tekee ja ohjaa Suomessa oikeusministeriön alainen tietosuojavaltuutetun toimisto. Toimistopäällikkö Pirjo Helén tietosuojavaltuutetun toimistosta kertoo, että sellaisia voivat esimerkiksi metsätilalla sijaitsevan, muusta asutuksesta erillään olevan varastokopin tai taukotuvan kohdalla olla esimerkiksi turvallisuuden ja omaisuuden suojaaminen, rikosten ennalta ehkäiseminen sekä tapahtuneiden rikosten selvittäminen. Kun kameravalvonta tapahtuu kotirauhan piirissä – eli oman kodin ja pihapiirin alueella – se jää kuitenkin tietosuoja-asetuksen soveltamisen ulkopuolelle. Rikoslain soveltaminen ja tulkinta kuuluvat puolestaan poliisija syyttäjäviranomaisille sekä viime kädessä tuomioistuimille. Kameran omistajan on hyvä ottaa selvää oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, ennen kuin laittaa siihen virrat päälle. "Tallennetut materiaalit tulee hävittää heti, kun ne ovat tarpeettomia.” Haminalainen Kauko Tyni tarkkailee harrastuksekseen riistaeläimien elämää ruokintapaikoilla useilla riistakameroilla. Kameroiden asentamiseen on maanomistajilta luvat, ja Tynin kännykkä naksahtaa usein uuden kuvan ottamisen merkiksi. ”Sellaisia lupaviranomaisia ei ole, jotka myöntäisivät luvan kameravalvonnan käyttöön
Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 8113_.indd 21 22.10.2020 8.57. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon
Muu metsä sai tulla luonnon antimista.” Mielikäinen arvelee, että istutetut kuuset tuottavat hyvän tukkisadon aikanaan päätehakkuussa. Se vähentäisi perkaustarvetta. ”Lahopuun määrää ja laatua voi lisätä jättämällä hakkuualalle järeitä lehtipuita. Suomen metsäkeskuksen johtava luonnonhoidon asiantuntija Riitta Raatikainen pitää ideaa kokeilemisen arvoisena. Sen mukaan metsä saisi kasvaa harventamatta päätehakkuuseen. Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Anssi Ahtikoski laski Metsälehden pyynnöstä menetelmän kannattavuutta. Keuruulaismetsänomistajan oivallus voi muuttaa kuusen istutusalat monimuotoisiksi sekametsiksi ja leikata ison siivun istutuskuluista. Luontaista lehtipuustoa syntyy, mutta vähemmän kuin kattavasti muokatuille aukoille. Metsänomistaja Hannu Ruokolaisen mukaan harventamatta kasvattaminen rikastuttaisi talousmetsän luontoa. 22 22.10.2020 / METSÄSTÄ maaperän happamuutta. ”Saksassa kuitupuulla ei juuri ollut arvoa, joten Spiecker totesi, että vain päätehakkuupuustoa kannattaa hoitaa. Eikä mikään estä harventamasta metsää kiertoajan kuluessa. 70 vuoden iässä tehdyn päätehakkuun kertymä olisi 450 kuutiota, josta 350 kuutiometriä tukkia. Oletuksena oli 600 taimen istutus ja kymmenen vuotta myöhemmin tehty taimikonharvennus. Järeän lahopuun määrä alkaisi kasvaa vasta kiertoajan loppupuolella. ”Metsä kehittyisi luonnonmukaisesti. fessori Heinrich Spiecker kehitti samantapaista menetelmää 1990-luvulla. Lehtipuustoisuus monipuolistaa kasvija sammallajistoa ja hyönteisiä. Kannattavuutta kuitupuun sijaan Puuntuotoksen emeritusprofessori Kari Mielikäisen mukaan saksalainen metsäproMIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat M etsänomistaja Hannu Ruokolainen on kehitellyt suunnitelman viime kesänä hakatulle aukolleen. ”Tätä voi pitää yllättävänkin kannattavana.” METSÄNHOITO ”Kiertoajan ainoa hoitotoimi olisi kevyt raivaus”, pohtii keuruulainen Hannu Ruokolainen. Pesivä pikkulinnusto olisi runsaampi, ja metsäkanalinnuillekin löytyisi suojaa ja ravintoa.” Runsas lehtikarike vähentäisi Jos ei harvennettaisi lainkaan. Hiilivarantokin kasvaisi tavallista suuremmaksi.” Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäasiantuntija Riikka Paananen ynnäilee, että 600 tainta hehtaarille voisi olla sopiva istutustiheys. Samalla istutustiheyttä alennettaisiin – vain päätehakkuupuusto istutettaisiin. Niinpä pohjakerroksen lajisto kehittyisi rehevämmäksi kuin hoidetussa metsässä. Taimia tulisi tällöin neljän metrin välein. ”Valtaosa kuusen istukkaista lähtee kasvuun, joten ylimääräisiä taimia ei tarvitsisi istuttaa.” Muokkaus minimiin Vain istutuspaikat muokattaisiin. 8114_.indd 22 22.10.2020 8.59. Ainoaksi hoitotoimeksi Ruokolainen kaavailee kevyttä raivausta, jotta kuuset eivät istutuksen jälkeisinä vuosina jää vesakon varjoon. ”Sekapuina tulee koivua, pihlajaa, haapaa, harmaaleppää, raitaa ja mäntyjä, ehkä myös tuomea sekä runsas pensaskerros. Osan niistä voi kaataa maahan tai kaulata pystyyn”, Raatikainen neuvoo
Hinta noin 150 euroa Plussat ja miinukset + halpa + kevyt + mukava – pehmeät pohjat ten. . Harvennustulot jäävät saamatta, mutta säästyvät hoitokulut parantavat kannattavuutta. Mainosten kertomaa 1972 KOHTUULLINEN TUOTTO KULUT . Hyvää on myös kenkien vähäinen paino. Vuonna 1972 Oregon mainosti teräketjujaan Metsälehdessä kansainvälisyydellä. Tämä on oikeasti hyödyllinen yksityiskohta. Liian hyvää ollakseen totta. . Vedenpitävä . YHTEENSÄ 23 000 e/ha . Oregon on nimittäin paitsi osavaltio, myös moottorisahan teräketjuja ja laippoja valmistava yritys. Tukkia 350 m 3 /ha x 60e/ m 3 = 21 000 e . Jalat pysyivät kuivina ensimmäiset kymmenen minuuttia, mikä on riittävä aika. ”Tätä voi pitää yllättävänkin kannattavana” Ahtikoski pohtii. Pohjan käyttötuntuma on lähempänä vanhan ajan kumisaappaita kuin vaelluskenkiä. Kokeilimme tätä kengät jalassa rantavedessä seisHyvää halvalla. Lisäksi kengän materiaali joustaa, mikä entisestään parantaa kengän istumista jalkaan. Yhtiö tulikin myöhemmin tunnetuksi Kemirana. . Puuhun sen on purtava MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija M arkkinoilla on tarjolla kymmeniä erilaisia moottorisahatyöhön tarkoitettuja nahkaturvakenkiä – miksi siis kannattaisi hankkia juuri McCullochit. MCCULLOCH CLO043 . Riskitön menetelmä ei ole. Rauduskoivu 150 r/ha . . . Juttua tehdessä kuulimme 20 vuotta vanhasta pellonmetsitysalueesta, jolle oli istutettu vain 600 runkoa hehtaarille. Teräksinen varvassuoja . . . Tuhot saattavat harventaa päätehakkuupuustoa, koska reservipuita ei ole. Toinen vahva puolto ”Kullopin” kengille tulee leveästä lestistä. Numeron 43 kenkä painoi 1,085 kiloa. Kuusi 600 r/ha . Tältä osin testiryhmän näkemykset jakautuivat – itse en niistä pehmeän pohjan vuoksi pitänyt, mutta asiantuntijamme ei kokenut tätä ongelmaksi. Kaikki yllä sanottu pitää toki paikkansa, mutta McCullochin kenkien häiritsevän pehmeä pohja selittää, miksi ne maksavat puolet vastaavista huippukengistä. YHTEENSÄ 1050 r/ha TULOT . Kuitupuuta 100 m 3 /ha x 20e/m 3 = 2 000 e . . KOKEILTUA Fakta Fakta 8114_.indd 23 22.10.2020 8.59. Toinen syy Oregonin tunnettuuteen metsäalalla saattavat olla lännen lokarit eli Yhdysvaltojen länsirannikolle metsätöihin matkanneet suomalaiset, joista moni päätyi puunkaatoon juurikin Oregoniin (lokari=logger eli puunkaataja tai tukkimies alias metsuri). 1970-luvun alun Metsälehtien mainokset muistuttavat, että yrityksen nimellä on joskus väliä. Haapa 100 r/ha . Ehkä hyvällä teräketjulla on muitakin, metsurin kannalta oleellisempia ominaisuuksia kuin suosion kasvu naisten keskuudessa. . Useimmat samannäköiset metsäkengät maksavat tuplasti saman verran. Varrensuut ja iltti ovat muhkeasti pehmustetut, mikä parantaa kenkien käyttömukavuutta. . Vai onko sittenkin. . Se on kaltaistensa kevyimmästä päästä. METSÄNHOITO YHTEENSÄ 1100 e/ha PUUSTO TAIMIKONHOIDON JÄLKEEN . Vai ostaisitko itse metsälannoituksen yhtiöltä, joka markkinoi itseään Rikkihappo Oy:nä. Yhden kengän paino 1,085 kg . Ei pelkkää hyvää Varren suun takaosassa oleva lenkki helpottaa kenkien jalkaan vetämistä. Mainoksen alareunaan on piirretty punatukkainen pimatsu, joka sanoo rakastavansa miehiä, jotka käyttävät Oregonia. Istutuskuuset ovat melko tyvekkäitä, mutta ovat silti äityneet metriä lähentelevään vuotuiseen pituuskasvuun. Kengät ovat käytännössä vedenpitävät. Taimikonhoito 500 e/ha . Hieskoivu 100 r/ha . . 23 METSÄSTÄ / 22.10.2020 Sarjassa kerrotaan Metsälehden ilmoituksista vuosien varrella. Muokkaus 360 e/ha . Mikään yksittäinen ominaisuus ei ostopäätöstä ehkä perustele, mutta hinta on vahva valtti. Varpaita vasten tuleva kengän kärki on suojattu teräsvahvikkeella. Vaikka Oregon on tänäkin päivänä yksi johtavista teräketjuvalmistajista, vanhoja mainoksia sen ei kannata kierrättää uudelleen käyttöön. Metsänomistajan mukaan istutustaimien lomaan on syntynyt joltinenkin määrä luontaisia havupuita. Viiltosuoja 20 m/s . Kengän etupuolen viiltosuojaus pysäyttää 20 metrin sekuntinopeudella pyörivän ketjun, mikä on alan normi. Puuston tuottama nettonykyarvo kiertoajan mittaisessa laskelmassa oli neljän prosentin tuotto-odotuksella noin 600 euroa. Puuston nettonykyarvo 4% laskentakorolla noin 600 euroa Lähde: Anssi Ahtikoski ja Jari Hynynen, Luke 2020 VALTTERI SKYTTÄ Mikä Yhdysvaltojen osavaltio tulee ensimmäisenä mieleen. 1970-luvun alun mainoksesta löytyy nimittäin seksistinen yksityiskohta, jota ei enää painettaisi lehteen. Viiltosuojattu turvakenkä moottorisahatöihin . McCulloch CLO043 on varsinkin hinta huomioiden käyttökelpoinen turvajalkine moottorisahatöihin. . . Alle 150 euroa viiltosuojatuista, turvallisuusnormit täyttävistä nahkaturvakengistä ei ole paljon. . . Ne sopivat evoluution leveäjalkaiseksi muovaaman suomalaisen suoihmisen jalkaan. Istutus (600 tainta/ha) 240 e . Päätehakkuu 70 vuoden kuluttua . Jos asiaa kysyy metsurilta, vastaus voi hyvinkin olla Oregon. Yhdennellätoista minuutilla toisen kengän nauhalenkin kiinnitysniitin kohdalta alkoi tihkua vettä kenkään. Mainoksessa kyseisen merkkistä teräketjua näyttävät suosivan niin amerikkalaiset, saksalaiset kuin japanilaiset metsurit. McCullochin nahkaturvakengät ovat pehmeistä pohjistaan huolimatta hintaansa nähden vähintään hyvät. . . . . Epätasaisuudet kuten kivet tuntuvat jalkapohjassa, eikä kengän pohja tue askellusta. Mänty 100 r/ha .
Ei saatu hirveä”, Tolvanen hymyilee. Ne olivat aikaansa mullistaneita keksintöjä kumpainenkin, mutta ei ihmisen innovaatiokyky kaapeleihin päättynyt. Saaristolaislegendoja Venematkalla rantasalmelaiselta Asikkalan kylän kalasatamasta Haukivedelle ennättää kuulla monta mehevää juttua. ”Meillehän kävi sittenkin paremmin kuin Arville. Ne rantautuvat usein samasta kohdasta”, Haukivedellä ympäri vuoden liikkuva Tolvanen tietää. Se oli kasvattanut saaristolaisista selviytyjiä. ”Muutaman kilometrin uintimatka ei näyttäisi olevan niille kummoinenkaan suoritus.” Kaadosta kiven sisään Ensin pitäisi vain löytää hirvet. ”Täällä on pyydetty hirviä aina”, sanoo 30 vuotta alueella ammatikseen kalastanut Tarmo Tolvanen. Arvi oli saanut juhannushirvensä. Muutaman päivän päästä olivat saapuneet poliisit. Naama huurussa kuin pakkasukolla, mutta leveä hymy kasvoilla”, muistelee miehen saaresta illanhämyssä hakenut Tolvanen. Ennemmin töihin vaikutti vuodenaika. Pahaksi onneksi juhannus oli tuonut vesille lomalaisia. 8115_.indd 24 22.10.2020 9.00. Haukivedellä Saimaan saaristossa asuville se ei merkinnyt muutosta arkeen. Arvi teki varotoimia. Menossa oli juhannusviikko. Siinä jossakin vuodenaikojen välissä koittivat aina rospuuttokelit. Heistä joku oli nähnyt Arvin touhut. Hirvenpyyntiä aikaistettiin koko valtakunnassa pari vuotta sitten. ”Hirvillä on säännölliset uintiväylät. Järvellä veneet hoitavat autojen virkaa. Näyttöä oli, mutta tekijä puuttui, sillä Arvi ei tunnustanut. Syyskuusta alkaen Kännyköitä olisi kaivattu tosin jo muutama vuosikymmen aiemmin. Talvella pääsi saaresta jäitä pitkin mantereelle, kesällä kulkivat veneet. Lopulta koko porukka veneilee Hevossalon saaren rantaan lopputulille. Sähkö ja puhelimet tekivät tuloaan, aluksi rantamaisemiin”, Tolvanen kertoo. Jämtlanninpystykorva on Suomen suosituin ruotsalainen, ainakin metsästäjien mielestä. Tarinan mukaan hän antoi poliisille aiemmin kaatamansa hirven lihat ja piti itse tuoreimmat. ”Tuolloin korpilaki alkoi hiljalleen väistyä saaristostakin. Tarinat Arvin hirvijahdeista kulkevat metsästysseurassa legendoina. Kaulassa niillä on satelliittilähettimet, joiden avulla metsästäjät voivat seurata koirien liikkeitä kännyköistään. Arvi laittoi hirven nurin ja lihat suolatiinuun. Lakikirjoista ei pyyntiaikoja katseltu. ”Siellähän sitä oltiin odottamassa. Nykyään Asikkalan hirviporukan ei tarvitse lähteä vesille jahtiin myöhäsyksyn myräköissä. Pyytäjiä pudotellaan passeihin pikku saariin. ”Oli kuulemma sillä hetkellä joutavampi mies kiven sisään.” Vesiperä hirvijahti Saimaan saaristossa hirvet pyydetään nykyään veneillen ja ennen syyskylmiä. ”Tätähän tämä hirvenpyynti on nykyään saaristossakin”, toteaa porukan jahtipäällikkö Heikki Ronkainen. Sellaisen elämänmuodon oli oppinut myös eräs Arvi. Kolme jämtlanninpystykorvaa tekee monta tuntia uutterasti töitä, mutta hirviä ei löydy. Siinä missä etelän peltohirvijahdit alkavat jo syyskuussa, myös Saimaan saaristossa päästään tuolloin metsälle. Joskus oli toisin. Silloin oltiin jumissa ja vieläkin omavaraisempia kuin tavallisesti. Kolme hirvikoiraa lähtee kukin omaan saareen etsimään metsästettävää. Jahtipykälät tuskin tulivat hänellekään ensimmäisenä mieleen, kun hirvi ui kotisaaren rantaan. Hän on monesti nähnyt hirvien ylittävän suuriakin selkiä. ”Hirvet vasovat saarissa ja siirtyvät mantereelle ennen syyskylmiä”, Ronkainen kehuu uudistusta. Hänen isänsä ampui Asikkalan kylän metsästysseuran ensimmäisen hirven muutama vuosi Arvin juhannusjahdin jälkeen. Lopulta linnaa tuli, kun syyt otti niskoilleen eräs toinen mies, maksua vastaan. Saaristossa sana virkavallasta kulki ennakkoon. Silloin eräs jahtiveli istuskeli lokakuun pakkasilla päivän passissa, kunnes joku muisti satamassa, että nyt taisi herra jäädä saareen. 24 22.10.2020 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat E lettiin 1960-luvun alkua. Luonnosta otettiiin ruokaa, kun sitä oli tarjolla. Se oli luvallinen hirvi. Asikkalan kylän Metsästysseura on pyytänyt hirviä Haukiveden saaristossa jo yli 50 vuotta
Tällä maksulla he saavat mm. Valoa vaativa lajisto löysi elintilansa lehtipuiden latvuksista, niukalla valolla menestyvät lajit asuttivat hämyisää metsän pohjaa. Kaikilla metsänomistajilla ei kuitenkaan ole ammattitaitoa metsiensä hoitoon. Jäsenet saavat neuvontaa ja apua kaikissa metsään liittyvissä kysymyksissä. Latvuksissa riitti ravintoa ja turvallista elintilaa myös kiipeileville nisäkkäille ja siten lopulta ihmiseenkin johtavalle kehityslinjalle. Oksilla kasvaa sammalten ja jäkälien ohella muun muassa saniaisia, ananaskasveja ja orkideoita. Tämän rinnalle kehittyi nyt lehtipuiden haarova ja lavealle levittäytyvä latvus. On joskus huomattu, että myös metsää omistavalle käsitteet eivät aina ole tuttuja. Jäsenetujen lista on pitkä. Nimikkeet ovat nimikkeitä, mutta ne antavat viitteitä siitä, mitä metsälle on tarkoitus tehdä. Emme tarkkaan tiedä muinaisten lajien ekologiasta, mutta havupuiden ja käpypalmujen vallitsemat metsät lienevät olleet melko harvoja ja valoisia. Jokainen metsänomistaja hoitaa metsäänsä juuri niin kuin itse haluaa, toki lait ja säädökset huomioon ottaen. Varhaishoito on pienen taimikon raivausta, taimikonhoito on varttuneen taimikon raivausta, ennakkoraivaus ennakoi konehakkuuta ja vähentää korjuuvaurioriskejä. Silloin metsänhoitoyhdistys tulee mukaan kuvioihin ja hoitaa kaikki metsänhoitoon liittyvät asiat metsänomistajien toiveita kuunnellen sekä auttaa jäseniänsä mm. Vielä lehtipuitakin nuorempi elinympäristö on pohjoinen kylmiin lumitalviin sopeutunut havumetsä. Vaikka juuret ovat syvällä menneisyydessä, eivät saniaiset ole mikään sukupuuton partaalla roikkuva kasviryhmä – päinvastoin, saniaisten evoluutio jatkuu ja uusia lajeja syntyy yhä. Vieraalla työvoimalla teetettäessä hinnoitteluun vaikuttaa se, minkälaista raivausta metsässä tehdään. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Esimerkiksi ero ennakkoraivauksen, varhaishoidon sekä taimikonhoidon nimikkeissä on eräänlaista viidakkoa, jota kaikki eivät ole sisäistäneet. Koko tämä lajirunsaus on siis seurausta lehtipuiden synnystä. Se on jääkausiajan luomus ja luultavasti kaikki taigan lajit ovat nuoria. Molemmat tahot vaikuttavat myös metsää koskeviin säädöksiin, tukiin, metsäsertifiointiin ja sidosryhmien linjauksiin. EIJA VALLIUS johtaja MARJA TOLONEN metsäasiantuntija Mhy Kanta-Häme Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan asialla Ti m o To iv an en 8115_.indd 25 22.10.2020 9.01. sammalia, mutta kosteassa ja lämpimässä ilmastossa päällysvieraiden kirjo on komeampi. Samalla syntyi myös kaksijakoinen metsä, jossa korkealle kurottavien valtapuiden lomassa oli toinen latvuskerros. Ensiharvennus tarkoittaa nuoren metsän ensimmäistä harvennusta. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Avohakkuu tietenkin on nimensä mukaisesti kaikki pois ja uutta metsää tilalle. Työsarkaa on paljon. 25 PILKKEITÄ / 22.10.2020 METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia LUKIJALTA METSÄPILA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Metsä ja sen hoito on oma maailmansa: kaikki mitä siellä tapahtuu ja mitä siellä tehdään ei välttämättä ole tuttua metsää omistamattomalle. Havupuiden ulkoasu on melko yksioikoinen: pysty tolppa, josta harittaa sivulle suhteellisen hentoja oksia. kaavoitus-, lunastusja suojelutapauksissa sekä toimivat metsäteollisuuden vastavoimana myös paikallisesti omassa maakunnassa. neuvonnan metsiensä hoitoon. MTK hoitaa EU-tason tehtävät. Siis ihan kaikessa metsään liittyvissä kysymyksissä. Niinpä saniaisten evoluutio suuntautui kahtaalle. Suomen ulkopuoliset paineet ja rajoitukset ovat maataloudessa tuttuja, ne uhkaavat yhä enemmän myös metsätaloutta. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Metsänhoidolliset käsitteet ja sanat saattavat olla vieraita monelle. Saniaisten evoluutio jatkuu, ja uusia lajeja syntyy yhä. Näin laadit lukijakirjoituksen SANIAISET KUKOISTIVAT jo kivihiilikaudella, yli 300 miljoonaa vuotta sitten, ja olivat osaltaan luomassa nyt ongelmaksi muodostuneita kivihiilikerrostumia. Tämä muutos loi ainakin kaksi uutta biotooppia: varjoisan hämyisen metsänpohjan ja kasvualustaksi kelpaavan oksiston. Lehtipuiden kehittyminen noin sata miljoonaa vuotta sitten muutti metsän rakennetta ja ekologiaa. Tällöin myös tämän päivän puunostajien vaatima sertifiointi on ilmainen. Metsäimarre on valtakasvina kosteassa kuusikossa. Suurin osa nykyisistä noin 12 000 saniaislajista onkin nuoria, vasta kukkakasvien kanssa kilvan kehittyneitä lajeja. edunvalvontakysymyksissä. Metsänomistajat, joilla on ammattitaitoa ja osaamista, hoitavat tietenkin metsänsä itse. Hämyisän metsänpohjan valtiaiksi kehittyi ohutja isolehtisiä kasveja. Metsänhoitoyhdistys (mhy) toimii lakisääteisesti jokaisessa Suomen kolkassa. täyden palvelun yhdistys. Mhy ja MTK tekevät tiivistä yhteistyötä metsänomistajien kanssaan ja heidän hyväkseen, mm. Mhy on jäsentensä oma organisaatio sekä ns. Tässä ryhmässä hyvin edustettuina olivat tietysti saniaiset. Lisäksi vaikutetaan alueellisiin metsäja ilmasto-ohjelmiin. Erityisen nuoria lajeja ovat lumitalviin sopeutuneet hiirenportaat, imarteet ja alvejuuret, jotka ovat syntyneet vasta jääkausiajalla viimeisten viiden miljoonan vuoden aikana. Eli metsänhoitoyhdistys on todellakin metsänomistajan asialla. Meillä puiden rungoilla kasvaa vain jäkäliä ja Ikinuoret saniaiset Saniaiset ovat varjoisten kasvupaikkojen valtiaita. Jäsenet maksavat vapaaehtoista jäsenmaksua pinta-alansa mukaan
Me välitimme ne eteenpäin. 20 € Metsän jatkuvasta kasvatuksesta Kaikki mitä olet aina halunnut tietää metsän jatkuvasta kasvatuksesta. hirvikannan säätelyä edistäviä sekä vahinkojen vähentämistä tai ennaltaehkäisyä tehostavia hankkeita (esim. Hirvivahingot eivät ole valtakunnallisesti ainakaan oleellisesti vähentyneet. Viime vuoden hirvien aiheuttamat metsävahingot olivat n. Hirvien aiheuttamat vahingot kirvottivat Metsälehden lukijoilta kipakoita kysymyksiä asiasta vastaavalle ministeriölle. Laskulla maksettaessa laskutuslisä on 8 €. Hirvitalousalueiden toiminnan kehittäminen ja Riistavahinkoarvioinnin kokonaisvaltainen uudistaminen -hankkeet). Viime vuosina tietojärjestelmähankkeiden osuus on lisääntynyt. Oma riista -järjestelmää laajennetaan parhaillaan myös valkoMinisteriö vastaa hirvikysymyksiin Lukijat lähettivät Metsälehteen kysymyksiä, jotka oli osoitettu maaja metsätalousministeriölle. Ensisijaisuudella tarkoitetaan tässä sitä, että korvaukset maksetaan ensin, mutta mikäli korvausten jälkeen on määrärahoja, niitä voidaan käyttää muihin kohteisiin säädösten mukaan. syönninestoaineet, riista-aidat) käytettiin n. Hirvivahinkoilmoitukset eivät näin myöskään korreloi hirvivahinkojen kanssa, vaikka niitä käytetään yleisesti kuvaamaan hirvivahinkojen kehitystä. 300 000 euroa. Tämä on tapahtunut korvauskriteerejä tiukentamalla ja tarkastusmaksulla, niin etteivät metsänomistajat edes uskalla tehdä vahinkoilmoitusta. Miksi metsänomistajille vahinkojen ehkäisyyn ja korvaukseen tarkoitettuja varoja on budjetoitu muuhun tarkoitukseen. 25 € Isänpäivän lahjavinkit Tutustu näihin ja lukuisiin muihin lahjakirjoihin verkossa: METSÄKIRJAKAUPPA.FI Tarjoukset ovat voimassa 15.11.2020 saakka. Oma riistaja Riistavahinkorekisteri -järjestelmien avulla metsästystä voidaan tehokkaammin suunnata hirvivahinkoalueille. Ari Komulainen Eero Sala Retkeilijän vuodenajat Kohteet ja vinkit lähiluontoon Kirja antaa vinkkejä luontoretkeilyyn eri vuodenja vuorokaudenaikoina. 26 22.10.2020 / PILKKEITÄ LAIN riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta 6 § on ennen määritellyt: ”Pyyntilupamaksuina kertyvät varat käytetään ensi sijassa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuviin menoihin.” Viime vuosina lakia on muutettu: ”Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin.” Seurauksena noin viiden miljoonan maksukertymästä viime vuosina korvauksiin ja vahinkojen ehkäisyyn on käytetty enää 1–2 miljoonaa euroa. HIRVIELÄINTEN pyyntilupamaksu ei ole veronluonteinen maksu, vaan sille saa vastineeksi hirvieläimen ja maksu käytetään siten miten se laissa säädetysti parhaiten hyödyttää hirvieläinpolitiikkaa. 1,5 miljoonaa euroa arviointikustannuksineen ja hirvieläinten aiheuttamat maatalousvahingot 360 000 euroa. 25 € Miehen työ Puhutteleva valokuvakirja esittelee 1960ja 1970-luvun metsätyömiehiä kotona, työssä ja metsäkämpillä. Viimeistään 1.11.2020 tilatut kirjat toimitamme ennen isänpäivää. Tällöin ei kyse ole ensisijaisesta käytöstä. METSÄNUUDISTAMINEN Jaana Luoranen Timo Saksa Karri Uotila 32 € 40 € 25 € 30 € 35 € 6 ,50 € 30 € 22 € 8116_.indd 26 22.10.2020 9.03. Vahinkojen estämiseen (esim. Tilaukseen lisätään toimituskulut 5 €. Maksuilla rahoitetaan mm
Hankkeen päätavoite on tukea riistanhoitoyhdistysten, hirvitalousalueiden ja metsästysseurojen yhteistoimintaa, kehittää uusia menetelmiä hirvieläinten ja suurpetokantojen hoidon alueellisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja varmistaa, että avointa ja läpinäkyvää riistatietoa käytetään riistahallinnon paikallistasoilla ja metsästysseuroissa parhaiden käytäntöjen periaatteella läpi Suomen. VASTAA kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely. Kuvassa olevassa tuotteessa on lisävarusteita. Voit vastata myös postitse: Metsälehti / Lukijakysely, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Siksi pyydämme sinua kertomaan, mikä tämän tabloid-Metsälehden jutuista teki sinuun erityisen vaikutuksen, mikä taas ei niin innostanut tai olisi peräti saanut jäädä julkaisematta. Paketin arvo on 98 euroa. 26 450 € (alv 24 %) hyvitys vaihtokoneestasi esim. 27 PILKKEITÄ / 22.10.2020 häntäpeurahavainnoille hirven tapaan. Vastausaikaa on 4. Hirvieläinten verotussuunnitelmien tavoitteena on saada kanta tavoitetasolle. Mikä on tabloid-Metsälehden suosikkipalstasi. Vastaukset: VESA RUUSILA erätalousyksikön päällikkö JUSSI LAANIKARI erityisasiantuntija, erätalousyksikkö HALUAMME koko ajan tehdä parempaa Metsälehteä. Hinnoittelu voimassa 31.12.2020 saakka tehtyihin uusiin ko. Luonnonvarakeskus laskee näille alueille kannan koon ja rakenteen arviot sekä verotussuositukset, joiden avulla on mahdollista päästä asetettuihin tavoitteisiin. Kotimainen kuormain-vaunupaketti Nyt edulliseen kuukausihintaan! 262,90 €/kk KESLA 104 & 204T hydraulisella esiohjauksella alk. 60 kk annuiteetti, 262,90 €/kk. Kerättyjä pyyntilupamaksuja ei voi tulouttaa enempää metsänomistajille muulla tavalla kuin riistavahinkolakia muuttamalla ja korvausjärjestelmän muutos puolestaan edellyttää EUkomission hyväksyntää. Meitä kiinnostaa myös yleisemmin, mistä aiheista haluaisit lukea lisää ja mitä aiheita voisimme karsia. Varoilla rahoitetaan poliisin apuna olevaa SRVA-puhelinpalvelua, jolla kolareissa kuolleiden tai haavoittuneiden hirvieläinten jäljitys, lopetus ja poisvienti voidaan organisoida mahdollisimman tehokkaasti. Käytännössä riistakeskusalueille palkattiin kolmeksi vuodeksi yhdeksän hirvitalousaluesuunnittelijaa, joiden tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että riistanhoitoyhdistysten ja hirvitalousalueiden verotussuunnittelu kehitetään avoimeksi, läpinäkyvään riistatietoon perustuvaksi prosessiksi samojen, valtakunnallisten pelisääntöjen mukaiseksi. Kun lainlaatija on kirjoittanut, että sidosryhmiä on kuultava vahinkojen huomioon ottamiseksi, niin tarkoitus on varmaan ollut, että sidosryhmien kanta otetaan huomioon ja tavoite asetetaan yhteisellä päätöksellä. Haluatko lähettää muita terveisiä Metsälehdelle. marraskuuta asti. Rahoitus Agco Suomi Oy:n rahoitusehtojen mukaisesti Vaihtokoneen hyvitys määräytyy tuotteen kunnon mukaan. paketin tilauksiin. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme PETZL PIXA 3 ATEX -OTSALAMPUN sekä Luolaseikkailu-kirjan, jossa Tuomo Kesäläinen esittelee 60 luolaa eri puolilta Suomea. HIRVIKANNAN hoitosuunnitelman linjausten mukaisesti alueelliset riistaneuvostot asettavat sidosryhmiä kuultuaan hirvikannan koon ja rakenteen tavoitteet Suomen hirvitalousalueille. Edellyttää rahoitusyhtiön hyväksyttyä luottopäätöstä. 8116_.indd 27 22.10.2020 9.03. Olisiko ministeriön syytä tehostaa riistakeskuksen toiminnan valvontaa. Kun hirvitalousalueen kaikki sidosryhmät ja osa alueellisen riistaneuvoston jäsenistä on sitä mieltä, että sopiva tavoitekanta hirvitiheydelle olisi 2,5/ 1000 ha ja alueellinen riistaneuvosto nuijii pöytään päätöksen, että 5,5 on sopiva, niin onko tämä Riistakeskusta valvovan maa-ja metsätalousministeriön mielestä metsästyslain mukainen päätös. METSÄSTYSLAISSA s anotaan, että liikenne-, maatalous ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä. MMM on rahoittanut pyyntilupavaroin Suomen riistakeskuksen hanketta Hirvitalousalueiden toiminnan kehittäminen 2019-2021. Varoja käytetään myös hirvieläinten kannanarvioinnin ja tutkimuksen hankkeisiin hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran osalta. Auta meitä kehittämään Metsälehteä! www.kesla.com MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT: AGCOSUOMI.FI Kotimainen KESLA 104 & 204T -paketti: 10 t kantavuus | 3 pankkoa/ 6 tolppaa | järeä yksipalkkirunko | kokoluokassaan suurin kuormatila | 6,8-metrinen kuormain | nostokyky vielä neljästäkin metristä 800 kg | KESLA proG20-kahmari. Mistä palstasta taas olisit valmis luopumaan. Määrärahaa on käytetty myös Tapio Oy:n Hirvivahinkojen laskentasovellus metsänomistajille -hankkeeseen. Yleinen ehdoton ehto on ylikompensoinnin kielto. 12 000 € = rahoitettava osuus 14 450 €
Maapohja lehtomaista kangasta, kokonaispuusto noin 250 m 3 , josta uudistuskypsää rauduskoivikkoa noin 0,5 ha, 0,5 ha kuusivaltaista uudiskypsää ja 0,2 ha nuorta kasvatusmetsää. Omaa kovapohjaista rantaviivaa lähes 500 m. Lisätietoja antaa johtaja Pekka Sahlman, puh. Jos on pakko tuoda sepeliä, niin sitten myös tuhti hiekkakerros päälle. Sovitaanko esittely. Hinta sisältää tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). 040 510 8085 RANTAMETSÄTILA, Juuka, Petrovaara 30 ha. 1992 valmistunut vakituiseen asumiseen soveltuva hirsitalo sekä tilava tallirakennus. fi/1282292. Hp. Nuoria taimikoita (T1) on noin 2 ha, varttuneita taimikoita (T2) noin 7,5 ha ja koivuvaltaisia nuoria kasvatusmetsiä 4,5 ha. Mitään hyötyä tien kantavuuden osalta harvalukuisista kivenmurikoista ei ole. Toimipaikkana Siilinjärven toimisto. Tonttitie rakennettu valmiiksi rantaan saakka. Väitettä en pidä perusteltuna. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. Lisäksi hintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. Tiedotamme valinnasta kotisivuillamme. Hintanäkemys 65.000 €. Runsaspuustoinen ja valoisa Saimaan rantatontti 200 m 2 rakennusoikeudella. Työssä menestyminen vaatii hyvien ammatillisten tietojen ja taitojen lisäksi hyviä esimiesja organisointitaitoja. Kuvioilla 1,5 ja 7 uudistusrästejä. Hp. Kun teiden reunat viistotaan ojiin kallistuviksi, luonteva reuna puuttuu. Tutustu myös kohteesta tehtyyn drone-videoon: www.kiinteistomaailma. Varkaudentien varrella Osmajärven Levälahden rannalla määräala. fi/1284194. Mukava harraste-/polttopuupalsta, jossa hoitotöitä tarpeen mukaan ja hakkuutulojakin tulevaisuudessa. Tilan läpi kulkee ajoura. Päätoimistomme on Kuopiossa. Osmajärven rannalla Lemmetynniemessä määräla. 0400 378286 Metsänomistajat MHY Pohjois-Savo 2x160 mm_ML 8.10.2020 10.34 Sivu 1 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa RANTATONTTI, Punkaharju, Putkiniemi 2 ha. Okt-rakennuspaikka, rakennusoikeutta 280 k-m 2 . Se estää tehokkaasti tien käytön ja luonnosta nauttimisen. Osuudet yhteisiin alueisiin siirtyy pinta-alan suhteessa. Upeat kalliorannat, puusto valtaosin kuivan kankaan mäntymetsää. Tälläisia paikkoja on harvoin tarjolla. 3,6 milj. 50 km Tallinnasta! Peltomaata 490 ha. Hintanäkemys 14.000 €. Tontilla kaksi RA-1 rakennuspaikka, jossa rakennusoikeutta 180 k-m 2 /rakennuspaikka. ASKO AHONEN Korkeakoski Lukijalta: Sapelisepeli on turhaa kiusaa LUKIJALTA POHJOIS-SAVO Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo palvelee metsänomistajia 8 kunnan alueella. Talviaurauksen ja myöhemmin lanauksen yhteydessä mursketta valuu ojiin – miten lanaus yleensä voi onnistua, sitä ihmettelen. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Muuten niemi on maaja metsätalousaluetta, puusto mäntyvaltaista varttunutta kasvatusmetsää, puuston määrä noin 400 m 3 . Kuvioilla 1 ja 5 osittain kehityskelpoista luontaista taimiainesta. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv 8117_.indd 28 22.10.2020 9.05. Pyöräilijöille tiet pysyvät mahdottomina. Rantaviivaa yhteensä noin 560 m. Paljastettu maa on kuin magneetti, joka vetää niitä puoleensa. 28 22.10.2020 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Matti Myllykoski kirjoitti asiaa Metsälehdessä 16/2020. Useinkaan sitä ei ole tarpeeksi, joten sapelisepeli kiusaa tiellä liikkujia pitkään. Rantaviivaa niemen molemmin puolin, kovapohjainen osittain kallioinen ranta. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Nuorista kasvatusmetsistä ja hyvässä kasvuvaiheessa olevista taimikoista koostuva asuin-/metsäkiinteistö Hankavaarassa. Tämä kohde on tonttien parasta A-ryhmää – toteuta unelmasi! Tutustu myös kohteesta tehtyyn drone-esitykseen: www.kiinteistomaailma. Tehtävä tulee ottaa vastaan viimeistään joulukuussa 2020. Karuilla mäntykankailla kiertelevien metsäautoteiden hiekkapohjille ajetaan myös surkeilematta sapelisepeliä. Raskasta puutavaraliikennettä täytyisi heti olla paljon, jotta tienpohjan sepelikerros tiivistyisi pyöränurien kohdalta. LOMA-ASUNTO/METSÄTILA, Savonlinna, Savonranta 18,2 ha. Kokonaisuuteen kuuluu myös v. 050 464 6500 MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. Laaja vesistö tarjoaa hienot puitteet veneilyyn ja kalastukseen. Tämä kuuluu vanhan metsurin mielestä sarjaan outoa ja ihmeellistä metsäalalla. Kangasmaasto, mäntyvaltainen varttunut kasvatusmetsä, jossa kokonaispuusto noin 450 m 3 , tie perille. Saatat olla etsimämme henkilö, jos osaat kustannustehokkaan metsänhoidon, olet työssäsi huolellinen, tunnet yksityismetsätalouden toimintaympäristön ja siellä käytössä olevat sovellusohjelmat, omaat hyvät tietotekniset perustaidot ja osaat toimia sekä yksin että ryhmässä. Joku tietysti sanoo, että kelirikkoajan puukorjuu vaatii tätä. Palveluksessamme on 31 toimihenkilöä. Tutustu myös videoesittelyyn: www.kiinteistomaailma.fi/1284820 VAPAA-AJAN TONTTI, Savonlinna, Kosola 2,1 ha. Vähän huumorilla sanoisin, että kyseessä on elottoman vieraslajin tuomisen sille kuulumattomaan ympäristöön. Eivät puutavara-autot pienemmiksi tule! Hyvä että ne nytkin joten kuten mahtuvat peruskavennetuille teille, sapelisepelikerroksen päälle. Metsämaan pinta-ala on 20,6 ha, loppuosa tilasta kitumaan rämetta tai avosuota. € METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Jos haaveissasi on rakentaminen Saimaan rannalle ja erityisesti Puruveden upeisiin maisemiin, niin nyt voit tehdä unelmistasi totta! Hp. Suoranaiselta kiusanteolta tuntuu hiekkateille sinne sun tänne ripotellut teräväsärmäiset kivenmurikat, jotka etsiskelevät kavereitaan, eikä sellaisia lähituntumassa ole. Haemme joukkoomme vakituiseen työsuhteeseen METSÄNHOITOESIMIESTÄ vastaamaan palveluidemme tuottamisesta yhdessä metsureiden ja urakoitsijoiden kanssa Siilinjärvellä ja Maaningalla. Kiinteistöön voi tutustua itsenäisesti paikan päällä. Viistotut tienreunat ottavat myös innokkaasti puuntaimia vastaan. 75.000 €. Aamuaurinkotontilla on rantaviivaa noin 150 m. TARJOUKSET 06.11.2020 klo 16 mennessä osoitteella Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@metsat.fi. Turvemaavaltaisella tilalla on puuta noin 850 m 3 , hyväkuntoinen metsäautotie tulee tilalle. Myyjä pidättää itselleen oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Tarjoamme YT/Meto TES:n mukaisen palkan, haasteellisen tehtävän kehittyvässä työyhteisössä sekä kannustavan palkkausjärjestelmän. 80.000 €. Metsäautoteitä ei pitäisi kaventaa remonteissa, koska myöhempi ja todennäköinen leventäminen hankaloituu. Puruveden länsirannalla hiekkapohjainen rantatontti, jossa omaa rantaviivaa noin 180 m. Valittavalta henkilöltä edellytämme vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukselle osoitetut hakemukset tulee toimittaa viimeistään 31.10.2020 sähköpostilla osoitteella pekka.sahlman@mhy.fi. Myydään Kiinteistömaailman tarjouskaupalla, lähtöhinta 17.000 €. 192.000 €. METSÄPALSTA, Leppävirta, Sorsakoski 3,6 ha. METSÄPALSTA, Leppävirta 1,2 ha. Pääasiallisia työtehtäviä ovat metsänhoitoja puunkorjuupalvelun toteutukseen liittyvät tehtävät, puukauppojen tilitykset, metsureiden esimiehenä toimiminen sekä pystykauppojen puunkorjuun valvonta. Hp. Metsätalouskäytössä on noin 17 ha, puuston kokonaismäärä on noin 950 m 3 . Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh
Kilpailuun ehdotettujen kohteiden kirjo on laaja. Metsälehti ja Metsälehti Makasiini -lehtipaketilla lukijoita on 207 000, mikä on 9,5 prosenttia enemmän kuin KMT 2019-tutkimuksessa. 29 PILKKEITÄ / 22.10.2020 PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki s-posti: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. Yhtä Yhteishyvän numeroa lukee keskimäärin 2 195 000 henkilöä. Palkintolautakunta on esikarsinnan jälkeen valinnut mukaan 12 kohdetta. Yleisöäänestyksen voitti matkailukeskus Kuopion Saana. Lehto siirtyy Lukeen VTT:ltä. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Vuoden 2020 Puupalkinnon voittaja ja yleisöäänestyksen voittaja julkistetaan 5. marraskuuta Puupäivä-webinaarissa. TkT Jani Lehto on nimitetty Biotalous ja ympäristö -yksikön johtajaksi. Mhy Kiuruvesi yhdistyi Mhy Savotan kanssa vuonna 2017. Pelkän Metsälehden lukijamäärä nousi vieläkin enemmän, kasvua kertyi 13,8 prosenttia ja lukijoita 157 000. Yhdistyksen nykyinen toiminnanjohtaja Olli Mäki jää ensi vuoden aikana eläkkeelle. Thessler on johtanut Luken viranomaisja asiantuntijapalveluiden ohjelmaa vuodesta 2017 lähtien. Tällä hetkellä Yli-Hongisto toimii kiinteistöasiantuntijana Mhy Satakunnassa. YTM Mari Ylä-Jarkko on nimitetty Tilastopalvelut-yksikön johtajaksi. ”Kasvuprosentit olivat iloinen yllätys”, sanoo päätoimittaja Eliisa Kallioniemi. Puupalkinnon yleisöäänestys käynnissä Vuoden 2019 Puupalkinto meni 14-kerroksiselle puutalolle Lighthouse Joensuulle. Kärjessä ovat Yhteishyvä, Pirkka ja OP Lehti. 8117_.indd 29 22.10.2020 9.06. Samoin Metsälehden tarjoama riippumaton ja käytännönläheinen sisältö. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. FT Sanna Sorvari Sundet on nimitetty Tutkimusinfrastruktuuripalvelut-yksikön johtajaksi. Yleisön suosikiksi valitaan 30. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 32 274 (LT/19) Lukijoita 157 000 (KMT/20) Painopaikka Punamusta,Joensuu Vuoden 2020 Puupalkinto-kilpailun yleisöäänestys on käynnissä. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. Yhdistystä pitkään johtanut Timo Leirimaa on siirtynyt erikoisasiantuntijaksi. ”Luvut osoittavat, että metsä kiinnostaa. Peltola on koulutukseltaan metsätalousinsinööri. Hän aloittaa uudessa tehtävässään ensi maaliskuun alussa. Laurila jatkaa Luken hallintoja sidosryhmäjohtajana. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. Puu-Info JUSSI COLLIN Uusimman Kansallisen mediatutkimuksen (KMT) mukaan Metsälehden lukijamäärät ovat nousseet. Tätä ennen vuosina 2003–2016 hän oli Mhy Kiuruveden toiminnanjohtaja. Metsälehdelle lisää lukijoita NIMITYKSIÄ LUONNONVARAKESKUS Luonnonvarakeskuksessa (Luke) avoinna olleisiin johtajanvirkoihin on valittu kolme henkilöä Luken ulkopuolelta ja kaksi Lukesta. Kohteiden esittely sekä äänestys löytyy Puuinfon sivustolta kohdasta Puupalkinto. Nykyinen johtaja Rauno Karppinen siirtyy eläkkeelle ensi kesänä. Hän siirtyy Lukeen Tilastokeskuksen taloustilastojen osastopäällikön tehtävästä. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 88. Hän on aiemmin työskennellyt Mhy Kiikka-Keikyän toiminnanjohtajana. FT Sirpa Thessler on nimitetty Luonnonvarat-yksikön johtajaksi. Viime vuonna Puupalkinnon voitti puukerrostalo Lighthouse Joensuu. MHY UUSIMAA Metsänhoitoyhdistys Uusimaan uutena johtajana on aloittanut Saija Peltola. Sorvari Sundet tulee Ilmatieteen laitokselta. Yli 15-vuotiaista suomalaisista jopa 50 prosenttia kertoo lukevansa painettuja aikakauslehtiä vähintään kerran viikossa. 029 432 6114 Kauppak. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Varsinaisen Puupalkinnon voittajan valitsee erityinen palkintolautakunta. MHY SATAKUNTA Vesa Yli-Hongisto on valittu Metsänhoitoyhdistys Satakunnan uudeksi toiminnanjohtajaksi. MHY SAVOTTA Metsänhoitoyhdistys Savotan hallitus on valinnut uudeksi johtajaksi metsätalousinsinööri Ari Ruotsalaisen. MMT Ilkka P. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla. 029 432 6113 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Ruotsalainen on toiminut Mhy Savotan asiakkuuspäällikkönä vuodesta 2017. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Tehtävät täytetään ajalle 1.1.2021-31.12.2025. Hän on työskennellyt yhdistyksen palveluksessa eri tehtävissä parinkymmenen vuoden ajan, viimeksi korjuuja metsänhoitoesimiehenä. Mukana on niin uudiskuin saneerauskohteita vapaa-ajan asunnoista kerrostaloihin ja julkisiin tiloihin. Digitaalisia aikakauslehtisisältöjä lukee päivittäin joka viides suomalainen, ja sosiaalisessa mediassa itselleen tärkeää aikakauslehteä kertoo seuraavansa 35 prosenttia kansalaisista. Sitä lukijat meiltä odottavat.” Suurimmat aikakausmediat printissä ovat edelleen asiakasmedioita. Vähintään kuukausittain painettuun aikakauslehteen tarttuu kolme neljästä. 029 432 6108 Eero Sala p. lokakuuta mennessä eniten peukutuksia saanut kohde
Siinä kysyttiin, olisinko halukas esiintymään Pohjoismaisen ministerineuvoston sponsoroimassa tilaisuudessa, jossa keskustellaan biotalouspolitiikasta vastikään julkaistun kestävän biotalouden trendejä kuvaavan katsauksen pohjalta. Eebenpuun tummissa syövereissä Ceylonineebenpuun kuoren väri vaihtelee tummanharmaasta mustan eri sävyihin. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. ja metsät. ARVO LEPPÄLÄ, metsänhoitaja, Seinäjoki (matkoilla) 60 VUOTTA 25.2. Puista pelastusrengasta tai -lauttaa siitä ei ensisijaisesti kannata nikkaroida: vedessä eebenpuu ei kellu kuivanakaan, vaan painuu saman tien pohjaan. Saatoin tuntea hetkellisesti jopa lievää ylemmyyden tuntoa ryhmääni kuuluvia muita maita kohtaan kunnes muistin, kuinka hienoja puheenvuoroja virolaiset ja latvialaiset olivat pitäneet viime vuonna Helsingissä järjestetyssä biotalouskonferenssissa. NUORTEVA 75 VUOTTA 30.10. Biotalouden trendejä ovat varmana veikkauksena teollisuuden suljetut kierrot, vedenjakajana biopolttoaineet, ohituskaistana paikalliset tuotteet kuten lähiruoka, hitaasti liikkeelle lähteneinä levät ja uutena tulokkaana vaihtoehtoiset proteiinilähteet. Yllätin itseni pohtimasta, onko itäisten maiden keskustelutilaisuus lähtökohtaisesti jotenkin epäreilu ottaen huomioon, että Suomi on Euroopan unionin komission tunnustama biotalouden edelläkävijä. Iäkkään ceylonineebenpuun kuori vaihtelee väriltään tumman harmaasta mustan eri sävyihin. Eebenpuu kestää erinomaisesti kulutusta, joten se sopii hyvin viulun otelautaan. Puu on kotoisin Intian eteläosista ja entisen Ceylonin, nykyisen Sri Lankan alueelta. Tuontitavarana puuta on tuotu Arabian kautta niin muinaisen Egyptin faaraoille, Rooman ylimystölle ja Euroopan kuninkaille kuin myös tavallisille kansalaisille. Tuttuja juttuja meille ne kaikki. Hän uupui työssä, mutta palasi työhön neljän kuukauden jälkeen. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tanskalaiset konsultit olivat päättäneet asian puolestamme ja sijoittaneet Suomen itäiseen leiriin. Viestissä kerrottiin myös, että keskustelutilaisuuksia järjestetään kolme: yksi Itämeren länsipuolelle sijoittuville maille eli Ruotsille, Tanskalle ja Saksalle, toinen Itämeren itäpuolelle sijoittuville maille eli Suomelle, Virolle, Latvialle, Liettualle, Puolalle sekä Luoteis-Venäjälle ja kolmas Pohjois-Atlantin maille eli Färsaarille, Grönlannille, Islannille, Norjalle ja Skotlannille. Tämän päivän soitinrakentajat hankkivatkin mustat eebenpuiset otelautansa pääsääntöisesti muilta mantereilta, kuten Afrikasta. Parviainen osoitti suurta rohkeutta antamalla omat kasvonsa työuupumukselle. Se on hyvä pitää mielessä, kun ihmettelemme mihin maailma on koronan myötä menossa. Päätin olla patsastelematta ja sen sijaan kertoa asiallisesti Suomessa parhaillaan käynnissä olevasta kansallisen biotalousstrategian päivityksestä, jossa kaikkiin yllämainittuihin kysymyksiin saadaan pätevät vastaukset. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat Kaakkois-Aasiassa kasvaa ikivihreä lehtipuu, jonka mustansävyinen puuaines on kiinnostanut ja kiehtonut erikoisuudellaan ihmisiä vuosituhansien ajan. Pikasilmäys tuoreeseen trendikatsaukseen osoitti, että biotalous tulee olemaan 2020-lukua voimakkaasti muovaava tekijä. Hidaskasvuinen eebenholtsi saavuttaa vain poikkeuksellisesti yli kahdenkymmenen metrin pituuden. Heti kuoren alla oleva uloin mantopuu on vaalean kellertävää, mutta rungon sydänpuu on ”sysimustaa” tai tummanruskeaa. Jopa tuplasti tammea kovemman ceylonineebenpuun työstäminen ja laadukas kuivaaminen vaatii kosolti taitoa ja kärsivällisyyttä. Erityisen iloinen olen siitä, että biotalousstrategiaa päivitetään laajassa yhteistyössä niin, että koko yhteiskunta kansalaisia myöten pääsee sanomaan sanasensa. 8118_.indd 30 22.10.2020 9.08. Sain sähköpostiviestin Tanskasta. Hän toimii oman työnsä ohella 110 metsäasiantuntijan työsuojeluvaltuutettuna ja edistää työsuojeluorganisaation kautta noin 500 henkilön työsuojelua. Tämän päivän soitinrakennuksessakin eebenpuulla on yhä oma vannoutunut käyttäjäkuntansa, tosin kitarapuolella vaaleasävyiset kovapuiset otelaudat ovat monella valmistajalla korvanneet mustan eebenholtsin. Parviaisen työuupumusvideo kannustaa puhumaan avoimemmin tunteista ja jaksamisesta. Puu kestää äärimmäisen huonosti hallaa tai maastopaloja, mutta itse puuaines on hyvin lahonkestävää. Yli satavuotiaan viuluni eebenpuisessa otelaudassa ei edelleenkään näy minkäänasteisia kulumisen jälkiä – joskin viulun käyttöaste on tätä nykyä jäänyt aiempaa vähäisemmäksi. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Biotalouden avulla rakennamme parempaa tulevaisuutta. tohtori, Kangasniemi RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Kaunokirjallisuuden romantisoiduissa tarinoissa tummatukkaisten neitojen satumaisten kauniita hiuksia – Lumikista aina Tuhannen ja yhden yön tarinoiden prinsessoihin – kuvaillaan ”mustiksi kuin eebenpuu”. Eebenholtsin puuaines on arvokasta ja myydään usein kilohintaan. Idässä STTK Toimihenkilöjärjestö STTK:n valinta tämän vuoden työsuojeluvaltuutetuksi on Stora Enson metsäasiantuntija, metsätalousinsinööri Pasi Parviainen. Luontaisesti kiiltävä sydänpuu saa hiottaessa metallinhohtoisen kauniin kiillon, ja sen käyttö on ollut suosittua koriste-esineissä, arvohuonekaluissa ja monissa soittimissa. Vastavuoroisesti puuaines on äärimmäisen kulutuksenkestävää. Tiukka maantieteellinen jako toi mieleeni Paavo Väyrysen ammoin esittämän kysymyksen, haluaako Suomi kuulua Pohjoismaihin vai Baltian maihin. Nykyään ceylonineebenpuun vienti Sri Lankasta ja Intiasta ulkomaille on käytännössä pitkälle kiellettyä ja rajoitettua. 30 22.10.2020 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT PALKITTU 85 VUOTTA 22.2. Entisaikaan eebenholtsista valmistettiin pianojen, urkujen ja cembalojen mustat koskettimet sekä useimpien kielisoitinten otelaudat ja viritintapit. Litran kalikka kuivaa eebenpuuta painaa osapuilleen kilon verran tai enemmän. Biotalouteen vaikuttaviksi trendeiksi oli tunnistettu digitalisaatio, vihreät investoinnit, kaupungistuminen, uudet vihreän talouden sopimukset ja sähköistyminen. Eebenpuukasveihin kuuluu useita satoja lajeja, mutta nimenomaan ceylonineebenpuuta eli eebenholtsia (Diospyros ebenum ) pidetään yhtenä tunnetuimpana ja laadukkaimpana eebenpuulajina. Monessa soittimessa kyseisen puumateriaalin suosio on edelleenkin vankkumaton. Hannu Juhani Vehviläinen, metsäneuvos, Helsinki (perhepiirissä) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. TIMO SAKSA , maat. Itäisten maiden keskustelutilaisuudessa minun odotetaan vastaavan kysymyksiin, millaisia haasteita voimme täällä Suomessa ratkaista biotalouden avulla, millaisia haasteita meillä on pyrkiessämme kasvattamaan kestävää biotaloutta, minkälaista politiikkaa tarvitsemme että saamme biotaloudesta parhaan hyödyn ja keiden kaikkien pitää tehdä yhteistyötä, jotta kestävä biotalous voi maassamme kukoistaa. Soittimien musta kulta Vaikka eebenholtsin käyttö on ollut runsasta vuosisatojen ajan, kiihtyi eebenpuiden kato luonnonmetsissä taannoisten siirtomaa-aikaisten massiivisten hakkuiden myötä
ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . • Kuusen 80 vuotta – kiihtyvän arvokasvun vaihe • Vinkit perintötai lahjaveron oikaisuun • Koeajossa Usewood Combi Master • Mitä puiden latinankieliset nimet kertovat • Ihmisen jälkiä metsässä 8118_.indd 31 22.10.2020 9.09. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 19”. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . 31 PILKKEITÄ / 22.10.2020 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 7 10 14 1 2 21 8 26 2 18 14 2 7 19 1 2 3 4 5 6 7 8 9 4 10 21 25 25 9 13 19 2 9 25 4 10 11 12 13 14 15 16 17 18 23 15 15 11 13 3 1 23 4 27 4 7 13 14 19 20 21 22 23 24 25 26 27 2 9 14 25 13 1 1 13 9 9 9 1 sanaris.fi/Erkki Vuokila 7 25 13 12 9 14 4 18 13 7 4 14 14 25 9 2 18 18 2 19 21 14 1 27 9 22 2 7 13 14 13 4 9 3 2 6 13 13 17 3 25 4 1 9 21 13 2 13 4 21 14 13 11 13 1 25 3 4 1 2 10 7 9 17 7 2 14 9 4 18 11 25 25 18 9 25 11 9 10 9 20 13 13 3 14 4 24 7 9 13 20 4 14 9 21 24 13 16 13 2 18 18 14 17 5 20 3 2 11 19 13 24 9 8 4 13 14 7 13 4 18 14 2 7 2 4 13 2 24 13 18 14 10 18 3 7 13 14 22 10 23 2 4 3 2 19 13 19 12 25 25 14 9 8 7 4 21 21 13 9 9 9 6 7 4 26 19 21 14 9 20 9 7 9 14 9 9 7 20 13 4 18 11 1 25 13 8 14 25 9 14 13 1 5 20 5 5 9 8 9 21 9 19 9 3 9 13 20 9 2 7 7 7 4 14 9 14 5 13 1 5 7 9 12 9 9 19 9 13 3 4 19 2 3 4 23 23 9 7 13 9 25 3 12 9 18 19 1 11 2 13 12 25 3 17 13 3 24 9 3 9 13 14 4 26 2 7 5 2 16 14 7 2 11 2 3 3 9 3 3 13 14 4 4 19 17 13 19 14 9 9 13 18 14 4 14 15 3 18 2 25 3 9 9 9 9 3 14 4 ENSI NUMEROSSA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 5. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i Jo rm a Lu ht a TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 5.11.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. MARRASKUUTA. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. PALKINNOT metsäristikosta 16 on arvottu seuraaville kolmelle: Raija Sandström, Lepsämä, Irene Siitonen, Ruovesi ja Unto Sundström, Loppi. METSÄKRYPTO 19 Metsäristikko 16 , oikea ratkaisu • Mistä metsätila kannattaa ostaa. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa
Tutustu käyttäjien kokemuksiin kuutio.fi Helpoin tapa myydä puuta Digitaalinen työkalu ammattilaiselle ”Meillä Kuution käyttö on lähes jokapäiväistä, sataprosenttista. Tarjouspyynnöt saa Kuution kautta kätevästi nappia painamalle kaikille palvelussa mukana oleville ostajille.” Sakari Hautala Metsäasiantuntija Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi Kuutio_Metsalehti_260x380mm_Salo_Hautala_20201001_.indd 1 1.10.2020 6.53 8119_.indd 32 22.10.2020 9.10. Kaikissa puukaupoissa, jotka laitetaan julkiseen myyntiin, käytämme Kuutiota.” Kari Salo Johtaja Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus ”Olen käyttänyt Kuutiota heti alusta lähtien