Pian ehkä myös meillä. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 21. Sivut 9–11 Lähde vai nielu. ›› 30–31 Tuomas Laurila ja muut tutkijat selvittävät, milloin taimikko muuttuu hiilinieluksi. Ha rri M äe np ää AJASSA Historiallinen käänne VMI:ssä ›› 2–3 Metsäalan duunarit pääsevät ääneen ›› 4–5 Rapakon takana metsäopin haussa Amerikkalainen Paul Catanzaro paneutuu Suomen metsäkulttuuriin paikan päällä. ›› 6–7 Hiilikompensointi hakee yhä muotoa ›› 8 Hankintahakkuu on vaikea tilastoida ›› 12–13 METSÄSTÄ Mänty ja kuusi ne yhteen sopii ›› 14–15 Koneen koskematon metsäpalsta ›› 18–19 Harvennussahassa palikat paikoillaan ›› 20 Latvat kahdessa kerroksessa ›› 22–23 PILKKEITÄ Kotateltta tarjoaa tilaa ja lämpöä ›› 24 Tammi paljasti katastrofivuoden ›› 30 KOLUMNI: ”Yhden totuuden tuputtaminen muistuttaa pohjoiskorealaista tiedonvälitystä.” ›› 5 8858_.indd 1 15.10.2021 16.12. LOKAKUUTA 2021 • NRO 19 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI Se pp o Sa m ul i TUTKIJOILTA: Etelänversosurma on jo aiheuttanut tuhoa Ruotsissa
Tähän liittyen komissio on tehnyt kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä selluntuottajien toimitiloihin useissa eri Euroopan maissa. ”Männyllä kasvuindeksi on ollut sekä Eteläettä Pohjois-Suomessa selkeästi alemmalla tasolla kuin edellisen VMI:n kasvunmittausjaksolla.” Muutosta selittävät niin säätekijät, metsätuhot kuin mittausjaksolle osuneet kukintavuodet. Uuden yksikön vuosituotanto on ensi vaiheessa 400 000 kuutiota havusahatavaraa, mikä on noin 100 000 kuutiota enemmän kuin nykyisellä linjalla. Se vastaa noin 15 henkilötyövuotta. m 3 Suomen metsien kasvu taittui Puuston kokonaistilavuus on tuoreen tuoreen inventoinnin mukaan kasvanut edelleen. Laskua selittää niin hakkuiden väheneminen kuin puunhintojen heikentyminen. Männiköiden kasvu pienentynyt Luken johtavan tutkijan Kari T. Se on 10 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. 8859_.indd 2 15.10.2021 16.11. LYHYET UUTISET 21.10.2021 / AJASSA 2 SAMI KARPPINEN S uomen metsien kokonaiskasvu on pienentynyt ensimmäistä kertaa sitten 1960-luvun. Pohjoi10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 1920 1940 1960 1980 2000 2020 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 1920 1940 1960 1980 2000 2020 Metsien kokonaiskasvu on pienentynyt Poistuma Kasvu Lähde: Luonnonvarakeskus Milj. Pelkän Metsälehden lukijamäärä nousi 166 000:een. ”Puunkäyttö kasvaa liki parilla sadalla tuhannella kuutiolla”, Koskisen sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck arvioi. Tarkastuksia tehtiin myös Suomessa, UPM:n, Stora Enson ja Metsä Fibren konttoreilla. Neuvottelut koskevat koko henkilökuntaa. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiistaina julkistamista 13. Etelä-Suomessa laskua oli enemmän, 11 prosenttia, Pohjois-Suomessa pudotus jäi 6 prosenttiin. Tuotanto käynnistyy kesällä 2023. Kuolleen puun ja järeiden puiden määrä on lisääntynyt etenkin Etelä-Suomessa. Korhosen mukaan kokonaiskasvun vähentymisen syynä on ennen kaikkea männiköiden aiempaa pienempi kasvu. Lisäystä edellisen inventoinnin tuloksiin on 30 miljoonaa kuutiometriä. ”Lisäksi metsien ikärakenne on muuttumassa Pohjois-Suomessa varttuneemmaksi. m 3 Milj. Metsälehti ja Metsälehti Makasiini -lehtipaketilla lukijoita on 221 000, mikä on lähes 15 000 lukijaa enemmän kuin KMT 2020 -tutkimuksessa. Vaikka metsien kokonaiskasvu on pienentynyt, on puuston kasvu edelleen selvästi poistumaa suurempi. ”Pohjois-Suomessa kuolleen puun määrä on aiemmin vähentynyt sekä suojelualueilla että talousmetsissä, mutta uusimpien tulosten mukaan väheneminen on pysähtynyt. valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) tuloksista. Puuston kokonaismäärä on lisääntynyt edelleen. Yksityismetsätalouden tulos heikkeni Yksityismetsien liiketulos jatkoi laskuaan viime vuonna, Luonnonvarakeskus kertoo. Metsälehdelle lisää lukijoita Uusimman Kansallisen mediatutkimuksen (KMT 2021) mukaan Metsälehden lukijamäärät ovat taas nousseet. Etelä-Suomessa männyn kasvun heikkenemistä kompensoi kuusen lisääntynyt kasvu. Vuosina 2009–2018 kasvu oli keskimäärin 107,8 miljoonaa kuutiometriä. Kuolleen puun määrä lisääntynyt Monimuotoisuuden kannalta tärkeän kuolleen puun määrä on jatkanut kasvua Etelä-Suomessa. Metsäkeskus aloittaa ytneuvottelut Suomen metsäkeskus suunnittelee toimintojensa järjestämistä uudelleen ja käynnistää yt-neuvottelut. Tarkastuskäynnit eivät vielä tarkoita, että selluntuottajat olisivat kilpailunrajoituksiin syyllistyneet, komissiosta todetaan. Siinä kasvua vuodentakaisesta oli vajaa 10 000. Tulosta kertyi yhteensä lähes 1,6 miljardia euroa, eli 114 euroa hehtaarilta. 2000-luvulla kuolleen puun määrä on etelässä tuplaantunut nykyiseen viiteen kuutiometriin hehtaarilla. Suomen metsissä on puuta hieman yli 2,5 miljardia kuutiometriä. Etelässä tämä tapahtuu selvästi vasta yli satavuotiaissa metsissä”, Korhonen sanoo. Paitsi että tehtäviä järjestellään uudelleen, haetaan myös noin 900 000 euron säästöjä ensi vuoden henkilöstökuluista. Koskisen investoi ja lisää sahausta Sahayhtiö Koskisen investoi uuteen sahalinjaan Kärkölään. Pohjoisessa sen sijaan myös kuusen sekä koivun kasvu on hieman pienentynyt. Keskimääräinen kokonaiskasvu oli vuosina 2014–2020 103,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vuosina 2014–2020 kokonaispoistuma oli keskimäärin 83 prosenttia puuston kasvusta. Komissio epäilee selluntuottajia kartellista Euroopan komissio epäilee joitakin eurooppalaisia selluntuottajia unionin kilpailusääntöjen rikkomisesta. Pohjoisessa metsien kasvu laskee jo 61–80 vuoden ikävaiheessa. Metsälehden kokonaistavoittavuus nousi 193 000:een
Nyt meneillään on 13:s inventointi. Tietoa käytetään metsäpolitiikan suunnitteluun. Tukipäätös edellyttää lausuntoa ely-keskukselta. 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. MIKKO HÄYRYNEN L uonnonvarakeskus (Luke) ennustaa ensi vuodelle tämän vuoden tasoisia hakkuita, mutta alemmilla kantohinnoilla. Metsätalousmaan pinta-ala on sadassa vuodessa pienentynyt 2,5 prosenttia. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 1920 1940 1960 1980 2000 2020 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 1920 1940 1960 1980 2000 2020 Metsien kokonaiskasvu on pienentynyt Poistuma Kasvu Lähde: Luonnonvarakeskus Milj. Ensi vuonna lopputuotteiden hinnat laskevat ja kustannusinflaatio nostaa päätään, joten yhtä hyviin tuloksiin ei ylletä, vaikka hyvällä tasolla pysytäänkin. Ely-keskukselta on saatu lausunto 250 hankkeesta, joista 200:sta on tehty päätös. . Kuluvana vuonna sekä sellun, kartongin että sahatavaran kannattavuus on ollut poikkeuksellisen, osin jopa ennätyksellisen kannattavaa, mutta toisaalta paperintuotannon kannattavuus on kyntänyt syvemmällä kuin vuosikymmeniin. 73 hanketta on hyväksytty haetun mukaisena, 43 hyväksytty osittain haetun mukaisena ja 76 kappaletta on hylätty kokonaan. Hitaan tahdin taustalla on byrokratia. . Eniten hakemuksia on tullut Pohjois-Savosta, 194 kappaletta, ja melkein saman verran myös Pohjois-Pohjanmaalta. HINNAT MIINUKSELLE Yksityismetsien keskimääräiset kantohinnat 2022 (Luken ennuste) €/m 3 muutos, % Mäntytukki 58,6 –4 Kuusitukki 60,3 –7 Koivutukki 44,1 –2 Mäntykuitu 17,9 –3 Kuusikuitu 19,8 –4 Koivukuitu 17,2 –4 JUSSI COLLIN J outoalueiden metsittäminen on kiinnostanut metsänomistajia, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Näin metsitystyöt päästään aloittamaan ensi kevään aikana, Metsäkeskus ennakoi. kuutiota, nyt 103,5 milj. Tukikohteet on määritelty metsityslaissa varsin tarkkaan. Vuotuinen kasvu oli 1934–36 noin 50 milj. Luke on ennusteessaan pessimistisempi kuin Pellervon Taloustutkimus, joka ennusti hiljattain kantohintoihin 1–3 prosentin nousua. Eniten tukea on haettu turvetuotannosta poistuneiden alueiden metsittämiseen, yhteensä 2 650 hehtaarille. kuutiota. Päätökset metsitystuesta syntyvät hitaasti Fakta 8859_.indd 3 15.10.2021 16.11. ”Maan eteläisimmän kolmanneksen kattavalla eteläboreaalisella vyöhykkeellä oli 1920-luvulla läpimitaltaan yli 40-senttisiä kuusia noin miljoona kappaletta, nyt niitä on yli 20 miljoonaa”, havainnollistaa Luken erikoistutkija Pekka Nöjd. 040 1623991 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. . m 3 Milj. 09 315. Korhonen toteaa. . 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. . Metsätalouden liiketuloksessa Pohjois-Suomi pärjää suhteellisesti Eteläja Keski-Suomea paremmin. Hakemuksia on kuitenkin hyväksytty toistaiseksi vain vähän. Metsityshakemuksia metsäkeskukseen on tullut yhteensä 1 400 kappaletta, lähes 6 000 hehtaarille. . Paperipuolen ahdinko jatkuu. Metsähakkeen käyttömäärän Luke odottaa lisääntyvän ensi vuonna 4–5 prosenttia. Päästöoikeuden hinta on korkeammalla kuin koskaan, mikä tekee turpeen ja kivihiilen energiakäytöstä kallista ja kiihdyttää niistä luopumista. m 3 Suomen metsien kasvu taittui SATA VUOTTA INVENTOINTIA . Sa m i Ka rp pi ne n sessa kuollutta puuta on keskimäärin 7,5 kuutiota hehtaarilla”, Korhonen kertoo. Metsäteollisuus kannattaa, ja myös ensi vuonna Venäjän korkeat vientitullit lopettavat pyöreän havupuun tuonnin ensi vuoden alusta alkaen. Koronasuhdanteen tasaantumisesta huolimatta hakkuutasoa ylläpitävät aiemmin ostettujen pystyvarantojen korjuut, sahauskapasiteetin kasvu ja Venäjän-puun tuonnin väheneminen. Ainutlaatuisia aikasarjoja Valtakunnan metsien inventoinnin tuoreimpien tulosten julkistamisen yhteydessä juhlistettiin myös inventoinnin satavuotista historiaa. Etelä-Suomessa järeiden elävien puiden määrä on moninkertaistunut satavuotisen valtakunnan metsien inventoinnin historian aikana. Energiaturpeen alasajo kasvattaa metsähakkeen käyttöä merkittävästi lähivuosina. Luke: Hakkuutaso pitää, kantohinnat laskevat Metsäteollisuus palaa normaalimpaan kannattavuuteen huippuvuoden jälkeen. Puuston tilavuus on kasvanut 1 385 miljoonasta 2 505 miljoonaan kuutiometriin. Lausuntoja koordinoiva Pohjois-Karjalan ely-keskus on saanut lisää työvoimaa, joten saapuneet lausuntopyynnöt pystytään todennäköisesti käsittelemään talven aikana, ely-keskuksesta kerrotaan. Ensimmäisen inventoinnin maastotyöt käynnistyivät nimittäin vuonna 1921. 3 AJASSA / 21.10.2021 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Pohjois-Suomessa sen sijaan etenkin pienten ja keskikokoisten mäntyjen määrä on lisääntynyt. Sellun hinnan heikentyminen laskee kuitupuiden kantohintoja 3–4 prosenttia. Useimmiten ely-keskuksen kielteinen lausunto on perustunut peltoalueen aiempiin maataloustukiin. Myös koivukuitupuun tuonti vähenee. . . . Havutukkien keskimääräiset kantohinnat laskevat 4–7 prosenttia sahatavaran alenevien hintojen perässä. ”Yhä edelleen voidaan aivan ensimmäisistä inventoinneista lähtien tuottaa aikasarjoja, jotka kertovat kiinnostavaa ja osin yllättävää tietoa siitä, miten maan ja metsien käytön muutokset näkyvät mitatuissa aikasarjoissa”, Kari T. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. . Esimerkiksi torjunta-aineet tai lannoitteet pohjavesialueella, kaavamääräykset tai kuviolla oleva puusto voivat olla este tuen myöntämiselle. Ensimmäisen Valtakunnan metsien inventoinnin maastotyöt aloitettiin vuonna 1921. . Mäntytukin kysyntä vahvistuu suhteessa kuusitukkiin, ja se näkyy myös hintasuhteessa
Jatkossa yhteiskunnan kehitys heijastuu yhä suoraviivaisemmin metsäpinta-alaan, kun uutta metsää ei synny suosta. Luonnonvarakeskus julkisti viime viikolla suhdannekatsauksensa, jossa se kuvasi meneillään olevaa vuotta ”sahojen unelmavuodeksi”. VIHDOIN YRITYKSILLÄ on varaa hankkia uusia koneita ja tehostaa tuotantoaan. Investointiaalto osoittaa, että suomalaissahat aikovat pysyä kilpailussa mukana ja ottaa osansa maailmanlaajuisesti kasvavasta puutuotteiden kysynnästä. Siihen metsänomistajilla onkin tarjota runsaasti raaka-ainetta. Koronapandemian aikaan tämäkin rytmi näyttää rikkoutuneen. Silvàn haastattelee podcasteissaan niin metsänhoitajia, metsätalousinsinöörejä kuin metsäkoneenkuljettajiakin. Niin äänenpainot kuin naurahduksetkin kuuluvat. Muun muassa näihin kysymyksiin etsii podcast-sarjassaan vastauksia toimittaja Sini Silvàn. Luonnonvarakeskus julkaisi äskettäin myös uudet valtakunnan metsien inventointiluvut. Myöhemmissä jaksoissa kuullaan muun muassa metsätalousinsinööri, metsänomistaja ja ampumahiihtäjä Tero Seppälää. KAIKKEIN ENITEN lisääntyy lähiaikoina mäntysahatavaran tuotanto. VANHAN SANONNAN mukaan sahoilla hyvät ja huonot ajat toistuvat siten, että ensin eletään seitsemän laihaa vuotta ja sitten nautitaan seitsemän lihavaa kuukautta. Vuonna 2023 valmistuu kaksi täysin uutta sahaa, Junnikkalan saha Ouluun ja Koskisen laitos, joka korvaa Kärkölän sahan. Mikä on saanut heidät hakeutumaan juuri metsäalalle. Metsäalalta toimittajaksi Silvànilla on itselläänkin läheinen kytkös metsäalaan. Maankäytön muutoksista huolimatta metsäpinta-ala on sadassa vuodessa pienentynyt vain 2,5 prosenttia. Silvàn pitää podcasteissa siitä, että haastateltavat pääsevät niissä itse ääneen. ”Podcasteissa liikutaan eri puolilla Suomea ja jututetaan ihmisiä, jotka ovat töissä metsäalalla. Inventointi osoittaa, että viime vuosikymmeninä kaikkien pääpuulajien määrä on lisääntynyt paljon, mutta ylivoimaisesti eniten metsissä kasvaa mäntyä. Podcastit ovat pitkälti kuin radio-ohjelmia, mutta ne julkaistaan verkossa. Metsien kasvun lisääminen ei ole enää helppoa. Metsien kasvupotentiaali valjastettiin täyskäyttöön massiivisten metsänparannusohjelmien avulla. Sillä on mahdollista tuottaa 750 000 kuutiometriä sahatavaraa. Tällä kertaa VMI:n satavuotisjuhlien kunniaksi niitä tarkasteltiin tavallista pidemmällä aikavälillä. Yhteen laskettuna sahakapasiteetti kasvaa lähivuosina noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä, eikä ainakaan vielä ole kuultu uutta tietoa vanhojen sahauslinjojen sulkemisista. Hän opiskeli isänsä jaPodcasteja metsästä Sini Silvànin podcastsarjassa ääneen pääsevät metsäalalla työskentelevät. SAMI KARPPINEN Kasvun rajat “Nyt on karpalojen aika!” KUIVA KÄPY Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Ihan metsässä -sarja on lisäksi äänitetty metsässä, mikä tuo äänimaisemaan oman lisänsä. Ensimmäisenä haastateltavana on Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen erityisasiantuntija Sakari Tikka, joka työskentelee sukupolvenvaihdosten parissa – hänestä lisää sivulla 27. Ihan metsässä -sarjan ensimmäinen osa on nyt kuunneltavissa Metsälehden verkkosivuilla. Muutos ei ole järisyttävä, mutta se on selvä muistutus kasvun rajoista. SUOMEN metsien kokonaiskasvu on tuoreiden inventointitulosten mukaan pienentynyt ensimmäistä kertaa sitten 1960-luvun. Metsänomistajia sahojen suunnitelman kannustavat investoimaan itsekin laadukkaan tukin tuottamiseen eli hoitamaan taimikoita ja harventamaan nuoria metsiä. Tietoa uusittavista sahauslinjoista, lajitteluyksiköistä ja kuivaamoista on kerrottu eri puolilta Suomea. Eniten uutta sahauskapasiteettia tuo Metsä Woodin Rauman suursaha, joka käynnistyy vuoden kuluttua. 21.10.2021 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi LIINA KJELLBERG, teksti JOHANNES SALOVAARA, kuva M illaisia ihmisiä metsäalalla työskentelee. Ensi vuonna vauhti hidastuu, mutta tutkijat ennustavat, että myös vuosi 2022 on sahatavaran tuottajille ”erittäin hyvä”. Mäntytukin kysyntä kasvaa 8860_.indd 4 15.10.2021 16.09. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Neljännesvuosisataan tukin paloittelu ei ole kannattanut yhtä hyvin kuin tänä vuonna. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Monella on myös metsäomaisuutta”, Silvàn kertoo. Puun käytön odotetaan kuitenkin jatkuvan vähintään nykytasolla. Metsänomistajalle tilanne on periaatteessa herkullinen – mutta löytyykö hänelle riittävän jämäkkää edunvalvojaa. Oma lukunsa on hiilensidonta
Meille kaupitellaan nyt jotakin sellaista tapaa kasvattaa metsää, jonka tuottoluvut pohjautuvat vain laskennallisiin mallinnuksiin, eivät käytännön kenttäkokeisiin. Niin – runsaslukuinen taimiaines. Umpilahon kuusikon alle valmiiksi lahoja kuusen taimia – niidenkö varassa Suomen metsäteollisuus jatkossa vastaa viidenneksestä kaikista vientituloista. . Siellä ajateltiin, että metsätalousinsinööri ymmärtää, miten paikallislehteen kuuluu kirjoittaa.” Sittemmin Silvàn valmistui maisteriksi journalistiikasta ja työskenteli useammassa sanomalehdessä ennen kuin ryhtyi vuonna 2006 vapaaksi toimittajaksi. Silvàn sai projektia varten apurahan Metsämiesten Säätiöltä. Käynnissä on ollut ympäristöteemoihin syventyminen, ja totta vie vanhoja metsäaurauksia myöten kaikki pahat teot on listattu. ”Metsäalalle hakeutuu ihmisiä, jotka arvostavat metsiä, mutta sitten metsät ja luonnon arvostaminen laitetaankin vastakkain. Pääsin töihin Puumala-lehteen. . . MINUN METSÄNI EI ENÄÄ ole vain minun metsäni. Suunnitteletko hankintahakkuita. Nyt meille tarjoillaan vain vahvaa uskoa siihen, että kyllä sinne kaikenlaisia taimia riittävästi syntyy. Onko T-kääntö jotenkin kielletty, sitä ei tienteko-oppaissa edes mainita.” TAMPERELAINEN ”Koeta saada vain lenkki aikaiseksi. Toimii aktiivisesti Journalistiliitossa VALTAKUNNAN LAAJALEVIKKISIMMÄN sanomalehden lukeminen on parin viime kuukauden ajan jännittänyt uudella tavalla joka aamu: millä tavalla meitä metsänomistajia tänään syyllistetään. Ei riitä, että minä ja 1950-luvulla voimaperäisen metsätalouden aloittanut isäni olemme 70 vuodessa kaksinkertaistaneet tilamme puumäärän ja viisinkertaistaneet metsämme kasvun. Nyt pitää sanoa heipat avohakkuille, luopua jalostetun taimiaineksen käytöstä ja siirtyä peitteiseen metsätalouteen. KOLUMNI ”Metsätie kulkee kivikkoisessa maisemassa. Silvànin vanhemmat omistavat siellä pienen metsäpalstan. SINI SILVÀN . Vapaa toimittaja . Ympyräkääntöpaikan keskelle jäisi iso kivi, sen sijaan T-kääntöpaikan saisi maastoon helposti. 53-vuotias . Tunnustan, että halailen puita, mutta ymmärrän myös, että kaikkia metsiä ei voi säilyttää ennallaan.” Sini Silvànin Ihan metsässä -podcastit on äänitetty metsässä. Metsätalous tuntuu koko yhteiskunnassa, ja toimittajana on helpompi ymmärtää eri alojen rakenteita, kun on substanssiosaamista joltain alalta.” Silvània kiehtoo metsien talouskäytön ja luonnonsuojelun välinen ristiriita. Siementävästä puustosta piti löytyä lehtipuuta. Työskennellyt aikoinaan kesätoimittajana Metsälehdessä . . Vain yksi totuus KOLUMNI TIINA LIETZÉN Kirjoittaja on suomusjärveläinen metsätalousyrittäjä. Se on tehty väärällä menetelmällä. 52% Ei lanjäljissä metsätalousinsinööriksi, mutta päätyi metsäalan töiden sijaan toimittajan töihin. Viimeksi usean sivun artikkelissa kerrottiin, kuinka lainmukaisen metsänkäyttöilmoituksen tehneet metsänomistajat ovat hakanneet jopa (!) sellaisia alueita, joissa on totuttu jokamiehenoikeuksilla vuosikymmenten ajan retkeilemään ja nauttimaan luonnosta. . ”Kun valmistuin vuonna 1990, oli lama. ”Koen silti, että olisin ihmisenä ja toimittajana keskeneräisempi, jos minulla ei olisi metsäalan koulutusta. Vaikeuksia tuleekin sitten sille seuraavalle sukupolvelle, jolle aiemmin pidettiin kunnia-asiana luovuttaa metsä paremmassa kunnossa kuin sen itse olimme haltuumme saaneet. Jos puutavara-auto ei käänny helposti oikein mitoitetussa Y-paikassa, niin kuskia on syytä vaihtaa.” JÄTKÄ ”Jos T-kääntöpaikan tekee, on se myös muistettava pohjustaa koko alueeltaan kunnolla, ettei edestakaisin liikkuva auto ja kärry uppoa siihen.” VISAKALLIO ”Ei kääntöympyrä vie välttämättä sen suurempaa tilaa kuin T-risteyskään. . Veto-auton osio 1,5 kertaa autoa leveämpi, 5 metriä yli rekan mitan, ei vilttoa, ei mäkeä.” MEHTÄUKKO ”Minusta Y-mallinen kääntöpaikka on tuntuvasti parempi kuin T. Uusi kysymys: Onko metsässäsi juurikääpää. Kuva oli taitavasti käyty ottamassa siitä kaikkein pehmeimmästä paikasta, mistä metsätraktori oli joutunut useaan kertaan ajamaan läpi. Lenkin keskiympyrään voi vaikka jättää taimikon kasvamaan, kun lenkin tekee riittävän suurella säteellä ja leveys sopivaksi, jotta perän oikominen ei mene metsän puolelle.” PUUKI Verkkokeskustelu: Sopiva kääntöpaikka Gallup 8860_.indd 5 15.10.2021 16.09. Yksi T-haara tehtiin pari vuotta sitten, yksi tänä vuonna ja yksi jäi ensi vuoteen.” AEGOLIUS ”Rekkaa ajaneena: Jos teet t-kääntöpaikan, peruutuspisto mielellään ’omalle puolelle’. Perheeseen kuuluu aikuinen poika . Vanhassa elämässäni metsäneuvojana minun piti luontaisen uudistamisen suunnitelman yhteydessä allekirjoituksellani vahvistaa, että uudistumisen edellytykset ovat olemassa. YHDEN TOTUUDEN TUPUTTAMINEN alkaa jo muistuttaa pohjoiskorealaista tiedonvälitystä. Harrastaa juoksua, hiihtoa ja laulua . Metsäalaan liittyvää ammattitaitoa ja osaamista pitäisi tuoda enemmän esille eli antaa ääni ihmisille, jotka työskentelevät metsissä.” Itse Silvàn suuntaa metsään aina, kun käy kotiseudullaan Puumalassa. Se on tätä päivää.” SUORITTAVA PORRAS ”Jos T-liittymä sopii maastoon paremmin ja palvelee puun varastointia paremmin, tee sellainen. Nyt onkin sitten ruskeaa ja rumaa, kun maasto on möyritty. Metsäalaa Silvànin työt eivät ole ennen Ihan metsässä -sarjaa juuri sivunneet. Asuu Turussa, kotoisin Puumalasta . Mutta kuinka heikoilla pohjatiedoilla asioissa edetään! Metsäkoneiden suurikokoisuutta parjataan, mutta ei ymmärretä yhtään sitä, että niitä kaikkein järeimpiä ja raskaimpia koneita sitten vasta tarvitaankin, kun hakkuissa poimitaan vain yli kuution puita ja nosturin pitäisi pystyä kannattelemaan runkoa edes jonkin aikaa ylhäällä, ettei runsaslukuinen syntynyt taimiaines vallan liiskaantuisi. . Kunhan haarassa on tilaa vetää yhdistelmä suoraksi, saa noviisikuskikin peruutettua ilman ongelmia vastapuolelle.” MENNINKÄINEN ”Elän varmaan menneessä, mutta lenkki ei innosta, koska se vie enemmän tilaa ja on siten tehoton. 5 AJASSA / 21.10.2021 Kuka. Minun on kovin vaikea niitä hyväksyä, kun kuljen 28-vuotiaassa istutuskuusikossani, jonka mitattu kuutiomäärä huitelee yli 350 kuution – ja kertaalleen sitä jo tuli harvennettuakin. ”Tunnen olevani metsässä kuin kotonani. Myönnän, että ensimmäistä kertaa suoritettuna voimakas yläharvennus antaa metsän myyjälle varsin oivan tilin. JATKUVAPEITTEISYYDESTÄ ON TULLUT mantra ja avohakkuusta kirosana
. Tällaisista lähtökohdista syntyy usein uusia tutkimuskohteita sekä uutta rahoitusta.” Erilainen ja samanlainen Suomi Syyslukukauden ajan Catanzaro jatkaa Massachusettsin yliopiston tehtäviä Joensuusta käsin mutta pyrkii niiden ohessa solmimaan mahdollisimman paljon uusia tuttavuuksia. Työnantajalle on eduksi, että palaan vuoden alussa innostuneena, uusien ajatusten ja laajentuneen verkoston kera. ”Suomessa on erityistä se, kuinka metsä on kutoutunut niin kiinteäksi osaksi koko yhteiskuntaa. Tutustuu suomalaiseen metsäsektoriin syys-joulukuussa Itä-Suomen ylio pistossa Joensuussa ”Suomessa metsä on osa koko yhteiskuntaa.” HAASTATTELU 8861_.indd 6 15.10.2021 16.12. . Asuu USA:ssa, noin 200 km New Yorkista koilliseen . HEIKKI HAMUNEN, teksti HARRI MÄENPÄÄ, kuva S uomalaiset metsäntutkijat tekevät laadukasta, laajalti hyödynnettävissä olevaa työtä, sanoo amerikkalainen Paul Catanzaro. Perhemetsänomistukseen keskittyvän tutkimuskeskuksen Family Forest Research Centerin apulaisjohtaja . Vuosia kestänyt hedelmällinen yhteistyö suomalaiskollegoiden kanssa johti siihen, että perhemetsänomistamiseen Massachusettsin yliopistossa keskittyvä Catanzaro matkusti Joensuuhun Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen vieraaksi. Tutkijan kalenterissa on sovittuja tapaamisia, mutta lisääkin mahtuu. Miksi näin on. 50-vuotias . . . 21.10.2021 / AJASSA 6 Kuka. Metsänomistajat paneutuvat metsiinsä selvästi vahvemmin kuin USA:ssa. ”Metsänomistajia, tutkijoita, poliitikkoja, teollisuutta – mitä enemmän kontakteja, sitä parempi. Naimisissa, kaksi lasta . . Matkustin tänne 6 500 kilometriä siksi, että voin tavata ihmisiä kasvotusten sekä oppia Suomesta ja Suomen metsätaloudesta.” Yksi kannustin Catanzaron matkalle löytyy tutkijan kotiseudusta, joka muistuttaa monelta osin Suomea. PAUL CATANZARO . ”Tämä on minulle otollinen tilaisuus löytää uusia ideoita. Catanzaro odottaa, että visiitti on kotiyliopistolle sijoitus, joka poikii tulevina vuosina paljon hyvää. Massachusettsin yliopiston metsäneuvonnan apulaisprofessori . YhdysvalSuomi inspiroi metsäneuvontaan Amerikkalaistutkija hakee Suomen-vierailultaan vastausta, miksi metsänomistajat Suomessa paneutuvat metsiinsä vahvemmin kuin USA:ssa. Miten tällainen kulttuuri on syntynyt ja miten se välittyy seuraaville sukupolville?” Catanzaro listaa kysymyksiä, joihin hän haluaa löytää vastauksia neljän kuukauden Suomen-vierailunsa aikana.
Tämä johtaa siihen, että käytännössä kaikkien palveluntarjoajien toiminnassa on enemmän tai vähemmän puutteita”, arvioi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola. Toivon, että metsien viime aikoina saama uudenlainen huomio näkyy jatkossa myös metsänomistajille suunnatun neuvonnan resursoinnissa.” MIKKO RIIKILÄ SAMI KARPPINEN O tso Metsäpalveluiden konkurssilla voi olla vaikutusta Suomen metsäkeskuksen maksamiin kemeratukiin. Sa m i Ka rp pi ne n tä hankkeista toteutusaika jatkuu vuodelle 2023 tai 2024. Yksi parhaista ja kustannustehokkaimmista keinoista torjua ilmastonmuutosta on pitää metsät terveinä ja elinvoimaisina. Saneeraus ei onnistunut Otso hakeutui viime vuonna yrityssaneeraukseen. Tämä on myös täysin ymmärrettävää: yksityiset metsänomistajat ovat niin merkittävässä roolissa niin talouden, kulttuurin kuin koko suomalaisen elämäntavan kannalta.” Kotimaisemissaan Massachusettsin yliopiston metsäneuvojana Catanzaro välittää tutkimustietoa osavaltion yksityisille metsänomistajille, joita on noin 50 000. Otson keskeneräiset kemerahankkeet, joihin lukeutuu paljon metsätien kunnostuksia, ovat konkurssipesän omistuksessa. tojen koilliskulman kuusi osavaltiota muodostavat Uuden-Englannin seutukunnan, jossa niin metsän osuus maan pinta-alasta, yksityismetsien osuus kuin metsänomistajien ikärakenne ovat hyvin samantyyppiset kuin Suomessa. Kaksoislaskenta tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Suomessa yksityishenkilön tai yrityksen rahoittama kompensaatiotoimi lasketaan mukaan myös Suomen valtion ilmastotavoitteisiin. Husan mukaan Otson keskeneräisistä hankkeista on kiinnostunut useampi toimija. Suomen Metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa rauhoittelee hankkeiden osakkaita tukien mahdollisen takaisinperinnän suhteen. Useampi kiinnostunut Otson hankkeista Konkurssi ei katkaise metsänomistajien Otso Metsäpalveluiden kanssa tekemiä sopimuksia, vaan hankkeet ovat nyt konkurssipesän omistuksessa. Suomessa päästöjä on perinteisesti hyvitetty ulkomaisten kompensaatiopalveluiden avulla, mutta viime vuosina markkinoille on tullut myös kotimaisia palveluita. ”Olemme keskustelleet Maaja metsätalousministeriön ja Metsäkeskuksen kanssa vaihtoehdoista, ja he suhtautuvat myönteisesti projektikannan mahdolliseen siirtoon uudelle toimijalle”, kertoo Husa. ”Selvitys konkurssipesän varoista ja veloista valmistuu 13. Otso on suunnitellut ja toteuttanut muun muassa kemeratuettuja metsätieja suometsien hoitohankkeita. Päästöjen kompensointi tarkoittaa sitä, että jossain aiheutettu ilmastohaitta kumotaan sitomalla tai vähentämällä vastaava määrä päästöjä jossain muualla. joulukuuta. Saneerausohjelman veloista on maksettu yksi erä, mutta myös lisävelkaa on syntynyt, joka aiheutti Otson konkurssiin hakeutumisen”, Husa sanoo. Kaksoislaskenta koskee erityisesti kotimaisia maankäyttösektorin kompensaatiohankkeita. Tuensaajia on yhteensä noin 4 250 ja hankkeita yhteensä 445. Lukessa taas valmistellaan parhaillaan verkkosivustoa, jonka avulla kompensaatiopalveluiden ostajat voivat arvioida ja vertailla eri kompensaatiotapoja. ”Laskettiin ilmastotoimet sitten yrityksen, valtion tai henkilön omaan taseeseen, se ei estä tekemästä ilmaston ja metsien kannalta hyödyllisiä toimia.” Kovin tiukkaan sääntelyyn hiilimarkkina ei Kainulaisen mukaan ole vielä valmis. Apua rekisteristä Ympäristöministeriön kesällä julkaiseman selvityksen mukaan kaksoislaskentaa voisi välttää kompensaatiopalveluiden tuottajille suunnatulla vapaaehtoisella rekisterillä. ”Kotimaiset kompensaatiopalvelut eivät ole ulkopuolisen sertifioinnin piirissä, joten jokaisella palveluntarjoajalla on vapaat kädet valita, millaisia kompensaatiohankkeita lähtee tekemään. Oma pelaaminen on vaihtunut juoksulenkkeihin ja saunomiseen joensuulaisen avantouintiseuran tiloissa. Otson aloittamattomiin ja keskeneräisiin töihin on myönnetty kemeratukea runsaat neljä miljoonaa euroa ja luonnonhoitohankkeisiin vajaat 200 000 euroa. Puutteita löytyy Kotimaisten kompensaatiopalveluiden ongelmana pidetään sitä, että toiminnalta puuttuvat yhteiset pelisäännöt. Sellainen on ympäristöministeriön erityisasiantuntijan Hanne Siikavirran mukaan suunnitteilla. ”Muutaman viime vuosikymmenen aikana julkiseen metsäneuvontaan ohjatun rahoituksen määrä on pienentynyt. Kotimaisten kompensaatiopalveluiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Lain mukaan kemeratuki voidaan periä takaisin, jos hanketta ei toteuteta valmiiksi asti. ”Suomessa valtaosa kompensaatiohankkeista koskee metsiä ja maataloutta”, sanoo ministeriön neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen. Lisäksi toteuttamiseen voi hakea jatkoaikaa.” Otson konkurssi koskettaa tuhansia metsänomistajia. MTK:n energia-asiantuntija Anssi Kainulainen pitää niin sanottua lisäisyyttä tärkeämpänä kuin sitä, että kaksoislaskennasta päästään eroon. Maaja metsätalousministeriön alkuvuodesta teettämän selvityksen mukaan niin sanotulta maankäyttösektorilta löytyy ainakin 16 toimijaa. Metsänomistaja tulkitaan laissa aina tuen saajaksi, joten takaisinperintä kohdistuu metsänomistajaan, vaikka tuki olisi maksettu valtakirjalla Otsolle. Samoilla linjoilla on Torniainen. LIINA KJELLBERG H iilidioksidipäästöjen vapaaehtoinen kompensointi kasvattaa suosiotaan. Lisäisyys tarkoittaa, että kompensaatio tuottaa sellaisia ilmastohyötyjä, jotka muuten jäisivät toteutumatta. Myös kompensaatiopalveluiden tuottajien mielestä on vaikeaa, jos palveluita ei osata vertailla”, toteaa Luken tutkija Emmi Hilasvuori. ”Nyt on mielenkiintoista verrata, miksi ja miten metsänomistukseen liittyvät käytännöt ovat kahdessa eri maassa kehittyneet niin eri suuntiin, vaikka lähtötilanne on monin osin hyvin samankaltainen.” Ilmastonmuutos lisää neuvontaa Yksi Suomen ja USA:n välisistä suurista eroista näkyy siinä, kuinka Catanzaroa lähellä oleva metsänomistajien neuvonta on eri maissa järjestetty. Konkurssipesän hoitajan johdolla etsitään parhaillaan toimijaa, joka veisi hankkeet loppuun. ”Suomessa metsänomistajien neuvontaan on käytettävissä hämmentävän paljon resursseja. Niistä yhtiön oli tarkoitus ohjelman mukaan maksaa noin puolet seuraavan 7,5 vuoden aikana. 8861_.indd 7 15.10.2021 16.12. Leipolan mukaan kaksoislaskenta estää suomalaisia yrityksiä käyttämästä kotimaisia palveluita, sillä monet yritykset haluavat välttää kaksoislaskentaa ja edellyttävät sertifiointia. ”Valtaosassa keskeneräisisOtson raunioille etsitään jatkajaa Hankekannan myynti uudelle toimijalle olisi myös Otson asiakkaiden edun mukaista. Päästöjen aiheuttaja voi esimerkiksi ostaa kompensaatiopalveluiden tuottajalta metsän tuhkalannoitusta, mikä lisää puuston kasvua ja siten hiilensidontaa. Selvityksessä ehdotettiin myös, että valtionhallinto tuottaisi oppaan kompensaation hyvistä käytännöistä ja kriteereistä. Myös päästökompensaatioiden kaksoislaskenta herättää närää. ”Markkinapohjaisen toiminnan edellytys on vertailtavuus. 7 AJASSA / 21.10.2021 Suomessa syyslukukauden viettävä Paul Catanzaro ei ikävöi Suomessa juuri muuta kuin amerikkalaisen jalkapallon tv-lähetyksiä. Takaisinperintään ryhdytään vasta hankkeiden toteutusajan päätyttyä ja siihen on useimmissa tapauksissa aikaa. ”Tällä hetkellä prioriteettina on projektikannan turvaaminen. ”Kuluttajat eivät välttämättä ymmärrä tukevansa valtioiden ilmastotavoitteita”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) apulaisprofessori Aleksi Lehtonen. Haemme parhaillaan liiketoimintakauppaa, jonka myötä keskeneräiset projektit siirtyisivät uudelle toimijalle”, kertoo konkurssipesän pesänhoitajana toimiva asianajaja Antti Husa asianajotoimisto Evershedsistä. Otson varoiksi arvioitiin 4,5 miljoonaa euroa. “Nyt puhutaan paljon siitä, kuinka metsillä on ratkaiseva merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa. Saneerausohjelmaan kirjattuja velkoja oli liki 10 miljoonaa euroa. Hiilimarkkinoille haetaan yhteistä linjaa Yhteisten pelisääntöjen puutteeseen ja kaksoislaskennan tuomiin ongelmiin etsitään ratkaisuja. Tämä ohjaa painetta siihen, että opastusta kaivatessaan metsänomistajat kääntyvät entistä enemmän luonnonsuojelujärjestöjen ja teollisuuden puoleen.” Catanzaro kuitenkin pitää yllä toivoa, että rahoituskehityksen suunta kotimaassa muuttuu
Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 8862_.indd 8 15.10.2021 16.11. Ensin Sundqvistia syytettiin yksityisellä sähköpostitilillä tehdystä viestien vaihdosta metsäteollisuuden edustajien kanssa. Ympäristöjärjestöt ovat kertoneet alueelta löydetyistä uhanalaisista lajeista. Ruotsin vasemmistopuolueen ympäristöpoliittinen edustaja Elin Segerlind vaati Sundvistia joko luopumaan metsistään tai eroamaan. Jatkuvan kasvatuksen koealojen hakkuut keskeytettiin UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. SVT ja Dagens Nyheter kummastelivat, voiko metsälakia valvovan organisaation johtaja omistaa metsää vai syntyykö tästä jääviysongelma. Yhteydenpito liittyi toimiin Ruotsin valtiollisen television SVT:n kriittisen metsäohjelmaan liittyen. Ruotsin metsäjohtajaa vaaditaan myymään metsänsä JUSSI COLLIN M etsähallitus on keskeyttänyt hakkuut jatkuvan kasvatuksen havaintoalueella Suomussalmen Pirttivaarassa. ”Emme ole linjanneet henkilöstön metsänomistamista kielletyksi, mutta sivutoimilupapyynnöt välillä aiheuttavat pohdintaa”, hän kertoo. Kun viestien vaihto paljastui ja SVT vaatii viestittelyä nähtäväkseen, kerrottiin Skogsstyrelsenistä, että pääjohtaja oli hävittänyt viestit. Alueilla on tehty hakkuita aiemmin. Metsähallitus perusti kolme laajaa jatkuvan kasvatuksen havaintoalaa syksyllä 2019, Suomussalmen lisäksi Savukoskelle ja Rautavaaraan. Tämän jälkeen nostettiin esille Sundqvistin ja hänen perheensä mittava metsäomaisuus. Ruotsissa iso media ryöpyttää metsäsektoria vähintään yhtä rankasti kuin meilläkin tällä hetkellä. Suomessa ei ole vastaavaa ollut esillä Suomessa vastaavaa keskustelua ei ole käyty, kertoo Suomen metsäkeskuksen johtaja Ari Eini, joka itse ei omista metsää. Pirttivaarassa oli käynnissä koealojen hakkuut, joissa käytetään peitteisiä metsänkäsittelymenetelmiä, suojuspuuhakkuuta ja pienalakasvatusta. Sundqvistin kerrottiin ostaneen metsää myös pääjohtajana toimiessaan. ”Joko pääjohtaja myy metsänsä, jos hän haluaa pitää pääjohtajan tehtävänsä, tai sitten hänen on sitouduttava pidättäytymään hakkuista pääjohtajakautensa ajan”, Segerlind jyrähti TV4:n uutisissa. Ilmoitusten perusteella koealan rajauksia on muutettu ja havainnoille jätetty puskurialueita. Lisäksi yksi alue on rajattu kokonaan hakkuiden ulkopuolelle. Koealojen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 30 hehtaaria. 21.10.2021 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ R uotsissa on noussut omituinen kiista paikallisen metsäkeskuksen, Skogsstyrelsenin pääjohtaja Herman Sundqvistin asemasta. Asiasta kertoi ensin sanomalehti ATL. ”En tiedä, millaista Suomessa on, mutta en osaa kuvitella, että keskustelu voisi teillä olla kovempaa kuin täällä”, totesi Sundqvist Metsälehdelle kesällä 2017. Työt keskeytettiin, koska kohteelle ja työkoneiden läheisyyteen saapui ulkopuolisia henkilöitä, Metsähallituksesta kerrotaan. Nyt Sundqvist on kutsuttu Ruotsin elinkeinoministerin Ibrahim Baylanin puhutteluun tekemään selkoa tilanteesta. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. Jotta eri puolilta Suomea saatavat tulokset olisivat yhtä edustavia ja vertailukelpoisia, pitäisi Suomussalmen käsittelyt tulee toteuttaa samaan aikaan kuin Savukosken ja Rautavaaran kohteissa, Metsähallituksesta korostetaan. Alueille laadittiin Luonnonvarakeskuksen kanssa koejärjestelyt
Viisi vuotta sitten istutetussa eteläsuomalaisessa kuusentaimikossa pyritään selvittämään, milloin Suomen tavanomaisin taimikkomuoto muuttuu hiilen lähteestä hiilinieluksi. 9 AJASSA / 21.10.2021 VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat P ienten kuusentaimien ja lehtipuuryteikön seassa risteilee polkuja. Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden lisäksi polkuja taimikkoon ovat tallanneet Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat. Lahden itäpuolella Nastolassa sijaitsevassa taimikossa tutkitaan tämän hetken kuuminta puheenaihetta, metsien hiilensidontaa. Lämmin syksy lisää metsän hiilipäästöjä. Puut ja kasvit eivät enää yhteytä eli sido hiiltä valon vähyyden vuoksi, mutta hajoamistoiminta ja kasvillisuuden hengittäminen eli hiilen päästäminen jatkuu. . . . Fakta 8862_.indd 9 15.10.2021 16.11. Metsän hiilivarasto: Metsässä oleviin puihin, kasveihin ja maaperään sitoutunut hiilimäärä. Tässä todellisuudessa polut johtavat kuitenkin tiedon alttarille, Ilmatieteen laitoksen mittaustornille. Ne vievät syvemmälle taimikkoon ja tuntuvat johtavan määrätietoisesti kohti tiettyä pistettä. Hiilitase on metsän sisältämän hiilimäärän muutos tietyssä ajassa, metsän sitoman ja sieltä vapautuvan hiilen erotus. Milloin metsä muuttuu Metsien hiilinieluista on syntynyt aikamme tappelu, mutta kuinka tarkasti hiilen liikkeet metsissä tunnetaan. . . Jatkuu seuraavalla aukeamalla. VARASTO VAI NIELU. Vaikka ilmastonkeskustelun kannanottojen perusteella voisi luulla, että metsien hiilensidonnasta on takuuvarmaa tietoa, tutkimusta taimikoiden hiilensidonnasta on tehty vähän ja tulokset ovat ristiriitaisia. . HIILINIELUKSI. Etelä-Suomen taimikoissa selvitetään parhaillaan, mikä on nuoren talousmetsän rooli hiilensidontapalapelissä. Hiilinielu metsä on, kun metsän hiilivarasto kasvaa. Jos kyseessä olisi Indiana Jones -elokuva, polkujen päässä taimikon keskeltä paljastuisi muinaisuskonnon salainen temppeli
”Näillä mittauksilla tarkennetaan, milloin taimikko tai nuoren metsän alue muuttuu hiilen lähteestä nieluksi. Päivi Väänäsen mukaan kenttätutkimuksilla pyritään selvittämään, mistä tekijöistä kuusitaimikon hiilivarasto koostuu ja mitkä tekijät puolestaan vaikuttavat hiilitaseeseen eli metsäalueen hiilensidontaan ja päästöihin. ”Tämänikäisissä taimikoissa hiilidioksidinielu ovat myös nämä horsmat ja muut kasvit. 21.10.2021 / AJASSA 10 ”Haluamme ymmärtää tarkemmin, mihin hiili sitoutuu ja mistä sitä vapautuu.” ”Maaperään voi olla sitoutuneena yli puolet metsäalueen hiilivarastosta.” Julkisuudessa on esitetty, että metsäpuiden taimikoilta kuluu avohakkuiden jälkeen 20 vuotta ennen kuin taimikkoalueet muuttuvat hiilen lähteistä hiilen sitojiksi. Tällä on iso merkitys sille, mikä on metsien hiilinielun suuruus kokonaisuudessaan.” Koska avohakatun metsän alkuvaihe on hiilen lähde, on tärkeää pystyä osoittamaan, kuinka suuri lähde on kyseessä. Jos taimikkotutkimusten tulos on, että yleisimmät taimikot eli kivennäismaan kuusikot ovat hiilinieluja keskimäärin jo vaikka muutamaa vuotta aiemmin kuin 20-vuotiaina, se tarkoittaa valtakunnallisesti melkoisen määrän megatonneja hiiltä, Laurila kertoo. Nastolassa ja kahdessa muussa taimikossa mitataan parhaillaan, kuinka hyvin mallinnusten antama aikahaarukka pitää paikkansa. Maanpinnan päällä mitataan puuston ja pintakasvillisuuden biomassaa. Arvio perustuu mallinnustutkimuksiin. Taimikossa tehdään kuitenkin myös paljon muita mittauksia. Niitä on paljon vaikeampi huomioida malleissa. Puiden runkoihinsa sitomista hiilimääristä on tarkasti tietoa, sillä puuston kuutioita on mitattu pitkään. Väänänen ja Luken tutkimusinsinööri Petri Salovaara esittelevät uutta kaasuanalysaattoria. Maanpinnan alaisia prosesseja tutkitaan mittaamalla mikrobien hajottamistoiminnasta syntyvien kaasujen liikkumista maaperästä ilmaan. Luken tutkimusinsinööri Petri Salovaara ja lukuisat muut kenttätyöntekijät tallentavat säännöllisesti tietoa taimikon hiilivirroista. Kairan varressa Luken Aino Smolander. Ilmatieteen laitoksen kuusitaimikkoon pystyttämän tornin mittaama data vastaa suoraan kysymykseen, onko taimikkoalue tällä hetkellä hiilen nielu vai lähde. Uusi kaasuanalysaattori nopeuttaa työtä huomattavasti. Ilmavirrat pyyhkivät taimikkoa ja tuovat tornin mittauslaitteisiin tiedon siitä, miten taimikon puustoon ja kasvillisuuteen sitoutuu ja miten niistä vapautuu kaasuja, pääasiassa hiilidioksidia. Sen sijaan metsän muun kasvillisuuden ja maaperän tutkiminen on jäänyt vähemmälle. ”Maan lämpötilalla ja kosteudella on suuri merkitys siinä, kuinka kiihkeää hajoamistoiminta eli hiilen vapautuminen on”, Väänänen sanoo. Tästä saadaan ihan uutta tietoa siitä, mikä tämänkaltaisen taimikon vuosihiilitase on”, Laurila sanoo. Maaperän hiilimittaukset ovat työläitä, sillä laikkumätästetyssä kuusentaimikossa näytteitä pitää ottaa niin istutusmättäästä, mättään tekoa varten paljastetusta kivennäismaasta kuin koskemattomasta, kasvillisuuden peittämästä maanpinnasta. Mutta oletuksen tueksi tarvitaan mitattua tietoa, ja sitä taimikoissa nyt parhaillaan tallennetaan. Mistä hiilitase koostuu. Muutamalta aiemmalta käytännön tutkimusalalta peräisin oleva tieto antaa olettaa, että nopeasti kasvava istutuskuusikko on hiilinielu aikaisemmin kuin vasta 20-vuotiaana. Laitteella saadaan olennaista tietoa siitä, miten taimikossa tapahtuu hajoamistoimintaa eli mikä taimikossa vapauttaa hiiltä. Tuomas Laurila, Ilmatieteen laitos Päivi Väänänen, Luke Aino Smolander, Luke Karri Uotila, Luke 8862_.indd 10 15.10.2021 16.11. ”Haluamme ymmärtää tarkemmin, mihin hiili sitoutuu ja mistä sitä vapautuu”, Luken tutkija Päivi Väänänen kertoo. Muutamalla vuodella on iso merkitys Tiedon alttaria eli kasvihuonekaasuja mittaavaa tornia esittelee taimikossa Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Tuomas Laurila
Öisin alue taas on toiminut hiilen lähteenä, kun kasvit ovat levänneet mutta hajoamistoiminta ja soluhengitys ovat jatkuneet. ”Kaksijaksoisen metsän kasvatus on metsänhoidollisesti haastavaa, mutta siinä on mahdollista yhdistää korkea hiilensidonta ja taloudellisesti kannattava puun kasvatus”, Uotila sanoo. ”Maaperään voi olla sitoutuneena yli puolet metsäalueen hiilivarastosta”, kertoo Luken johtava tutkija Aino Smolander. Tiheämpiä taimikoita, lisää hiilensidontaa Ilmatieteen laitoksen mittaustorni tallentaa jatkuvasti tietoa siitä, miten hiilidioksidin määrä kehittyy taimikossa. Taimikkoon tehdään silloin varhaisperkaus eli taimikon ensimmäinen raivaus. Toukokuun lopussa alkaneista mittauksista näkyy, että kesällä taimikkoalue yhteytti ja imi hiilidioksidia ilmasta päivisin. Uotilan mukaan järkevä kompromissi hiilensidonnan ja talouspuuston kasvatuksen välillä voisi olla tuhat taimea lisää pystyyn eli 3 000 runkoa hehtaarilla. 11 AJASSA / 21.10.2021 Hiilen lähteitä taimikossa ovat esimerkiksi hitaasti hajoavat edellisen puusukupolven kannot ja tulevaisuudessa taimikon hoidossa kaadetut puut. Puusto olisi tiheämpää. Annetaan mittauslaitteistojen kuitenkin tehdä työtään talven yli. Hiiltä taas sitoutuu kaikkeen taimikossa kasvavaan biomassaan: maan pinnalla oleviin puuntaimiin ja muuhun kasvillisuuteen sekä maan pinnan alle juuristoon. Parinkymmenen vuoden kuluttua muokatun taimikon kokonaishiilivarasto on suurempi kuin muokkaamattoman taimikon”, Smolander sanoo. taimikko hiilen lähde taimikko hiilen sitoja 8862_.indd 11 15.10.2021 16.11. Muokatun alueen maaperä ei tutkimustulosten mukaan vapauta ensi vuosina hiiltä ilmaan sen enempää kuin muokkaamattomankaan alueen maaperä. Keväällä mittausdataa on jo kertynyt kattavammin. Hiilensidonnan huomioiminen muuttaisi taimikoiden kasvatussuosituksia todennäköisesti niin, että taimikossa säilytettäisiin enemmän hiiltä sitovaa biomassaa. lähtien Hiilitase tnC/ha Päästöt ovat olleet ajanjaksolla suuremmat kuin hiilen sidonta. Sen jälkeen päästään selvittämään, miten taimikonhoito vaikuttaa hiilensidontaan. Metsien maaperän kohdalla on syytä erottaa toisistaan kivennäismaat ja turvemaat. Tämän jutun taimikossa on kyse kivennäismaista, joita on metsistä kolme neljäsosaa. Maaperämittaukset työläitä Maanpinnalla näkyvien mittauslaitteiden lisäksi taimikossa tutkitaan myös maaperää. Sen merkitystä hiilen kierrossa ei pidä unohtaa. Smolander esittelee kairaa, jolla taimikon maaperästä nostetaan maanäytteitä. VALTTERI SKYTTÄ NASTOLASSA mittausten kohteena olevassa kuusitaimikossa on ensi kesänä edessä toinen tärkeä tutkimusvaihe. ”Tämänikäinen taimikko yhteyttää kesällä vahvasti. Myös maaperän mikrobit sitovat hiiltä. Syys-lokakuun vaihteessa yhteyttäminen alkaa olla niukkaa, kuten valoisa aikakin. Silloin tutkijat pystyvät taas astetta tarkemmin arvioimaan, milloin nuori talousmetsä muuttuu päästölähteestä hiilinieluksi. Maaperästä tarvitaan lisää tutkimustietoa, mutta avohakkuun ja maanmuokkauksen vaikutus maaperän hiilivarastoon ei todennäköisesti ole kivennäismailla niin dramaattinen kuin julkisuudessa on esitetty. Metsätalouden näkökulmasta lehtipuiden tiheämmästä säästämisestä taimikoihin pitäisi kuitenkin saada hiilensidontakorvausta, sillä lisätiheys hidastaa varsinaisen arvokkaan talouspuuston eli kuusenja männyntaimien kasvua. ”Jos metsänomistaja saa jotain maksua siitä, että sitoo taimikossa tehokkaammin hiiltä, lehtipuuston säästäminen voi nousta kannattavaksi”, Uotila pohtii. Ilmatieteen laitoksen Tuomas Laurila näyttää vielä tietokoneelta, millaisia mittaustuloksia taimikon hiilitaseesta on jo kertynyt. ”Metsämaaperän hiileen liittyvät arviot eivät aina osu julkisessa keskustelussa kohdilleen. Ne viedään laboratorioon, ja maaperänäytteiden sisältämä hiili mitataan. Esimerkkinä koivu-kuusimetsä, jossa istutuskuusten lisäksi kasvatetaan luontaista tai istutettua rauduskoivua kuusia ylemmässä puustojaksossa. Nykyisin taimikon toisen hoitokerran eli harvennuksen jälkeinen suositustiheys on kuusentaimikoissa 1 800–2 000 tainta hehtaarille. Milloin lähteestä nieluksi. Taimikkoalue on nyt kääntynyt hiilen lähteeksi”, Laurila kertoo. ”Taimikoiden kasvatusohjeissa ei ole käytännössä huomioitu hiilensidontaa. Hiilensidontaa päivisin, päästöjä öisin Nastolassa sijaitsevan tutkimustaimikon hiilitase 20.5.-7.10.2021 Ensimmäisen mittauskesän perusteella näyttää siltä, että 5-vuotias kuusentaimikko päästää enemmän hiilidioksidia kuin sitoo sitä, mutta tutkimus on vielä kesken. Lehtipuusto kasvaa alussa nopeammin kuin havupuut, ja hiilensidontamielessä tilanne voitaisiin hyödyntää lisäämällä kaksijaksoisten metsien kasvatusta. Ne perustuvat puuston tuotokseen ja talouteen eli metsän kasvatuksen kannattavuuteen”, Luken tutkija Karri Uotila kertoo. Kokonaisuudessaan näyttää siltä, että viisivuotiaassa kuusitaimikossa hiiltä vapautuu yhä vuoden aikana enemmän kuin sitoutuu. Lähde: Ilmatieteen laitos Tuomas Laurila 0,5 0,0 0,5 -1,0 0,5 0,0 0,5 -1,0 mg CO 2 m -2 s -1 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 Hiilidioksidin keskiarvo keskipäivällä Hiilidioksidin keskiarvo keskiyöllä Taimikon hiilitase 20.5
”Hankintapuun määrät eivät ole isoja, mutta niillä on oma merkityksensä.” Janne Partanen korjasi viime viikolla tuulenkaadoista pientä hankintakauppaa Iisalmen Ulmalan kylällä. Toiseksi parhaan tarjouksen kokonaishinta jäi 1,5 prosenttia voittajasta. ”Puunosto on normaalisti käynnissä. MIKKO HÄYRYNEN ”MAAILMANTALOUDEN epävarmuus on tarttunut myös sahatavaraan ja kesän kysyntäpiikki on sulanut”, Keitele Groupin metsäjohtaja Ilpo Pentinpuro sanoo. Määrä m 3 hinta €/m 3 yhteensä € Mäntytukki 105 67 7 035 Kuusitukki 700 70 49 000 Koivutukki 10 47 470 Mäntykuitu 35 26 910 Kuusikuitu 300 28 8 400 Koivukuitu 50 20 1 000 Lahokuusi 50 20 1 000 Hakkuutähde 200 156 3 000 Yhteensä 1 450 70 815 TUORE PUUKAUPPA Lokakuun päätehakkuu MIKKO HÄYRYNEN, teksti MATIAS HONKAMAA, kuva H ankintahakkuiden määrä nousi Luonnonvarakeskuksen tilastoinnin mukaan tammi-heinäkuussa 40 prosenttia viime vuodesta. ”Hankintapuun määrät eivät ole isoja, mutta niillä on oma merkityksensä”, metsäjohtaja Janne Partanen toteaa. Yhdistysten korjuupalvelu luokitellaan yhteismyynneiksi. 21.10.2021 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Kohde: Kelirikkoaikana korjattava päätehakkuu, metsäkuljetusta 300 metriä ja varasto yleisen tien varressa. ”Britannia ja Saksa vetivät koronasuhdanteessa hyvin, mutta Yhdysvaltoihin mennyttä tavaravirtaa on alkanut suuntautua takaisin Keski-Eurooppaan, mikä tuntuu markkinoilla.” Westas ohentaa pystyvarantojaan, ja ostomäärät pidetään hivenen sahausmääriä pienempinä. Joka tapauksessa hankintahakkuiden volyymi oli alkuvuonna kymmenen prosenttia viiden vuoden keskiarvoa korkeammalla ja koko vuoden määrä yltänee 9,5 miljoonaan kuutioon. Hankintapuuksi tilastoidaan perinteinen, metsänomistajien korjaama ja tienvarteen toimittama puu, mutta myös osa metsänhoitoyhdistysten ostamasta ja korjaamasta puusta. Sekä kesäettä talvipäätehakkuita mahtuu hyvin, samoin tukkia sisältäviä kesäharvennuksia.” Myös Westaksen toimitusjohtaja Pekka Kopra puhuu huippusuhdanteesta menneessä aikamuodossa. ”Luken tilastoinnissa yhdistysten korjuupalvelu on hankintapuuta, jos metsänomistaja maksaa hakkuusta ja kuljetuksesta erikseen”, yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä kertoo. ”Yleensä hankintahakkuut suuntautuvat kohteisiin, jotka ovat niin pieniä tai muuten hankalia korjattavia, että niille ei pystykaupan korjuuresursseja kannata suunnata.” Partanen korostaa, että puukauppa pitää aina sopia ennen kuin menee sahan kanssa metsään. Tilastolukuja on kuitenkin hankala tulkita. Viimeinen kvartaali on osin vielä myymättä ja hintatasot ovat laskeneet huipuista.” Epävarmuus koskee etenkin kehittyviä markkinoita – Kiinaa, Intiaa ja sahureiden hiekkamaiksi kutsumia Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-itää. Pentinpuro luonnehtii sahan tunnelmaa odottavaksi, mutta uskoo laitosten jatkavan normaalisti kahdessa vuorossa. Osin kyse on palautumisesta, sillä viime vuonna laskua tuli 14 prosenttia, lähinnä teollisuuden työselkkausten ja koronashokin vuoksi. ”Tukkien mitat voivat muuttua Hankintahakkuissa roima kasvu Perinteisen hankintakorjuun osuus jää hämäräksi, sillä sitä ei erikseen tilastoida. ”Vaikka menekki on vielä normaalia, niin ennustettavuus on heikkoa. Huipulta kohti hyvää 8863_.indd 12 15.10.2021 16.15. ”Jos korjuun kustannuksia ei veloiteta tai edes eritellä, niin kyse on pystykaupasta.” Perinteisen isäntälinjan korjuun ja yhdistysten toimittaman puun osuuksia ei tilastosta saa irti. Hankintakaupoiksi Stora Enso laskee kaupat, jotka on tehty suoraan metsänomistajan kanssa. Suurimmat hintaerot olivat kuitupuussa. Sijainti: Lounais-Suomi Ostaja: Yksityinen saha Kauppatapa: Valtakirjakauppa Kaupan koko: Ainespuuta 1250 m 3 Leimikon pinta-ala: 4,3 ha Muuta: Tarjouksia pyydettiin viideltä ostajalta, joista kolme tarjosi. Todennäköisesti perinteisen hankintakorjuun määrä on pieni ja tasainen ja kasvu on tullut yhdistysten korjuupalvelusta. Harrastuksena hankintakauppa Stora Enson ostoissa hankintakaupat kasvoivat alkuvuonna parikymmentä prosenttia, mutta pystykauppojen määrä nousi vielä enemmän
Uudistushakkuu 62,70 . 31,83 . 16,98 s 17,17 s 16,94 s 23,21 . Uudistushakkuu 65,21 . 33,71 s Harvennushakkuu 57,93 s 57,37 . 42,48 . 67,00 . 26,00 s 27,72 . 45,55 s 32,04 . 18,73 . 28,35 . ”Kun pidämme tiukkaa linjaa, on sahatavaraongelmia vähemmän. 13,89 . 29,73 s 12,19 . Asia tiivistyy laatuun. 24,01 s 24,16 s Ensiharvennus 38,48 . 42,98 s 19,09 s 21,69 s 17,79 s 26,30 s 29,61 s Uudistushakkuu 64,84 . 13,02 . 39,01 s 21,15 s 21,46 . 63,82 . 29,65 s 28,42 s Harvennushakkuu 50,87 s 52,28 s 16,55 . 32,04 . ”Hankintakauppojen tukkimäärät ovat yleensä niin pieniä, että ne sulautuvat muuhun puuvirtaan.” Partanen on havainnut, että hankintahakkaajien joukkoon on tullut uutta polvea, joka on kauluspaita-ammateissa, harrastaa metsänhoitoa ja tekee joskus pienen hankintakaupan. Ensiharvennus 13,83 . 61,77 . 19,61 s 30,45 . 66,24 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,00 s 64,34 s 35,54 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,04 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 15,96 s 23,17 s 22,25 s Ensiharvennus Hankintahinnat 59,21 s 31,75 s 32,03 s s nousussa . 17,73 . 40,53 s 18,78 . 40,00 . 22,14 . 16,57 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,25 . Ensiharvennus 11,89 . 24,18 . 47,28 . 46,07 . 12,78 . 42,03 . 33,02 s LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 37,51 . 14,49 . 23,39 s Ensiharvennus 35,87 . 14,53 s 13,65 s Hankintahinnat 63,44 . 17,64 . 11,04 s Hankintahinnat 57,70 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,93 . s nousussa . 12,74 . 19,54 . 16,94 . 24,40 . 18,10 s 27,26 . 22,43 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 47,07 . 32,53 s 32,27 . 47,02 . 25,15 s Harvennushakkuu 48,13 s 47,21 . 24,70 . 62,38 . 19,71 . 32,95 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,25 . 62,38 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,74 . 50,88 . 32,50 . 27,22 . 40,21 s 32,67 s 13,97 . 67,98 . 30,06 . 28,98 . 32,41 . Mittaus tapahtuu yksinkappalein sahan linjalla. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,97 . 16,96 24,23 s Uudistushakkuu Harvennushakkuu 49,65 . 24,73 . 13,86 s 23,42 . 24,28 s 24,97 s Uudistushakkuu 55,99 s 57,58 s 16,60 . s nousussa . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 18,11 . 60,63 . 18,13 . 14,04 . 38,24 . 17,81 s 17,67 s 16,08 s 24,20 . 18,61 . 16,63 . 13,47 . 29,85 . Myrskyalueiden hankala hankintapuu Tuulenkaatojen poimiminen hankintaeräksi on hankintahakkuuta omimmillaan, mutta myrskytuhoalueilla asia muuttuu mutkikkaaksi. Hankintahinnat 62,78 . Harvennushakkuu 53,98 s 55,77 s 38,89 . 64,98 . 8863_.indd 13 15.10.2021 16.15. Harvennushakkuu 52,33 s 53,23 . Ensiharvennus 41,12 . 19,99 . 49,55 . 17,61 . 16,39 . 21,35 s 17,75 . 32,95 s 33,10 s 32,62 s s nousussa . 45,55 . Uudistushakkuu 63,57 . Näitä raakkeja ei välttämättä havaita sahallakaan ennen kuin tukki on mennyt linjasta läpi. 19,56 . 62,25 . Hankintahinnat 58,76 . 13 AJASSA / 21.10.2021 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . Harvennushakkuu 52,67 s 52,09 . Vaikka latvasta katkenneen myrskypuun tyvi näyttää ehjältä, se voi mennä sahatessa säleiksi. 17,97 s 18,31 s 17,59 s 26,86 s 27,61 s Uudistushakkuu 64,82 s 65,18 s 35,75 . 44,43 . 19,01 . 33,66 . 22,92 s Ensiharvennus Hankintahinnat 60,14 . 25,91 s 25,93 . Traktorikuormiakin ostetaan sahalle tuotuna, mutta kaupoista ja aikatauluista on sovittava etukäteen. 23,95 s 20,15 . 25,95 . 15,72 . Harvennushakkuu 58,00 s 59,90 s 37,94 . s nousussa . 20,85 . 58,86 . 30,13 . Ensiharvennus 13,77 s 13,37 . 12,39 . 19,20 . 44,09 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,53 s 55,51 s 15,52 . Siihen joukkoon hän lukee myös itsensä. 34,19 . 66,94 . Hankintahinnat 61,20 . 66,16 . 19,57 s 19,25 . 57,02 . 29,03 s 29,93 . 28,46 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,21 . 65,88 . 12,79 . 18,85 . 24,75 s 26,19 s Ensiharvennus Hankintahinnat 61,20 . 32,48 s 32,84 s 32,27 . Jaakkola muistuttaa, että jos latvaläpimitta jää vajaaksi, putoaa tukki pikkutukiksi tai pikkutukki raakataan kielletyksi mitaksi, jonka hinta jää alle kuitupuusta. 61,57 . Hakkuukoneen kuljettaja tuntee, että rungosta on kadonnut jäykkyys, mutta kokematon moottorisahaaja ei sitä huomaa. s nousussa . 17,09 s 17,50 . 15,08 . 44,88 s 22,34 s 23,83 s 19,47 . Jos emme tiedä hankintapuun tekijää entuudestaan, niin emme ole oikein innokkaita ostamaan.” Pölkyllä pienin haettava hankintaerä on täysi rekkakuorma, 50–55 kuutiota. 32,53 s 32,27 s 37,45 s 37,51 s s nousussa . 26,91 s 30,58 s Uudistushakkuu 65,53 . 21,87 s 19,19 . 17,06 s 24,51 . 31,34 . 43,38 . s nousussa . 67,24 . 19,50 s 18,92 s 18,97 . 18,33 . 17,11 . Hankintahinnat 63,05 s 66,74 . 18,37 s 17,48 . 18,16 . 19,91 s 17,28 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 37-40 keskiarvo Hankintahakkuissa roima kasvu ja kannattaa varmistaa, ettei katko väärin.” Pystykaupassa hakkuukoneen kuljettajan on seurattava tukkikertymän pituusjakaumaa, mutta tavallisen hankintahakkaajan ei tarvitse sitä miettiä. 38,89 . 63,02 . 31,01 s 32,70 s Harvennushakkuu 56,74 s 57,70 s 37,65 s 17,77 s 17,20 . Uudistushakkuu 62,60 . 37,45 . ”Normaalia hankintapuuta ostamme normaalisti, mutta myrskyalueiden puu on hankalanpuoleinen asia”, Pölkky Oy:n metsäjohtaja Jani Jaakkola luonnehtii. 31,10
Sekametsät ajatellaan paremmin tuhoja kestävinä. Välittömät riskit tarkoittavat hirvituhoja eli mitä sitten, jos kaikki männyt on syöty. Siemenpullon korkin rei’itys on helppoa, mutta se pitää kalibroida vaikka lakanan päällä ja laskea, että yhdellä heilautuksella tulee 10–15 siementä. Kylvö tehdään käsinkylvönä istutuksen yhteydessä. Muokkausmenetelmänä kääntömätästys. Karummalla puolukkatyypillä vain istutuskohdat on kääntömätästetty ja kylvökohdat on laikutettu. ”Männyt ja kuuset ovat kasvaneet jokseenkin tasatahtiin.” Sekametsän laatukasvatus alkaa taimikonhoidossa, jolloin poistetaan etukasvuiset ja vialliset rungot sekä jätetään mahdollisuuksien mukaan lehtipuustoa. ”Mitä pitemmälle mustikkatyyppiä päin mennään, sitä varteenotettavampaa on vaihtaa männyn kylvö istutukseen, eli istutetaan mäntyä ja kuusta sekaisin puolet ja puolet.” Tee-se-itse-siemenpullo ja sen kalibrointi Luke on käyttänyt sekaviljelyssä tasaosuuksia 50 ja 50 prosenttia kuusta ja mäntyä, eli joka toiseen mättääseen istutetaan kuusentaimi, joka toiseen laitetaan mäntyä, kohteesta riippuen joko istuttaen tai kylväen. Kestävyys liittyy sekä välittömiin riskeihin että ilmastonmuutoksen tuomiin pitkän aikavälin uhkiin. Istutus-kylvö tai istutusistutus Luke tutkii sekametsien perustamista ja kasvatusta Eteläja Keski-Suomessa. Pullo kulkee joko taimivakassa istuttajan mukana, tai istuttaja kävelee uudistusalan toisen kerran läpi pullon kanssa. ”Kylvötulos paranee, jos siemenet peittää kevyesti. 14 21.10.2021 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MIKKO HÄYRYNEN, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat S ekametsät ovat nosteessa. Uudistamismenetelmänä on sekaviljely – joko männyn kylvö ja kuusen istutus, tai molempien puulajien samanaikainen istutus. Ja kuusen kautta ajatellen sekapuusto vähentää kirjanpainajatuhojen riskiä. Siihen ei ole saatavana välinettä kaupan hyllyltä, vaan se on tehtävä itse. ”Kiinnostus tutkimustietoa kohtaan on kasvussa ja pikkuhiljaa kiinnostus muuttuu käytännön toimiksi”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Saija Huuskonen sanoo. Kylvetyt mättäät kannattaa merkitä vaikka jalanjäljellä tai kepillä vedetyllä ristillä.” Siemeniä voi ostaa suoraan siementuottajilta, joita maassa Sekaviljely voi yleistyä Etenkin tuhonkesto puoltaa metsän uudistamista männylle ja kuuselle. Mitä rehevämpi pohja, sitä perustellumpaa käyttää kuusen ja männyn samanaikaista istutusta. 8864_.indd 14 15.10.2021 16.19. ”Mänty kuusikossa tai kuusi männikössä on monimuotoisempi kuin yhden havupuulajin metsikkö, mutta suurempi monimuotoisuusarvo saadaan, kun mukana on myös luontaista lehtipuusekoitusta.” Muokkauksena on käytetty mustikkatyypillä kääntömätästystä
Uudista sekaviljelyalueen karummat kohdat pelkästään männylle. Työnä kylvö on istutusta halvempaa ja jos ostaa myös työn, niin kokonaissäästö on sadan ja kahden sadan euron välillä. 5. Oijalan mukaan sekaviljely on omimmillaan mustikkatyypillä. Tavallisen kokoisella aukolla sekaviljelyn tuoma säästö ei ole paljon, mutta isommalla uudistusalalla asialle kannattaa antaa ajatus. 6. ”Elinvoimainen sekametsä tehdään sitten taimikonhoitoja ensiharvennusvaiheessa, jolloin kasvamaan jätetään mäntyä, kuusta ja luontaista lehtipuustoa.” Jo joka kymmenes hehtaari ja ylikin Vaikka mänty karuilla mailla kasvaa kuusta paremmin, niin vaikeilla hirvituhoalueilla sekavijely kuusen kanssa on perusteltua, Saija Huuskonen painottaa. ”Paitsi pahimmilla hirvituhoalueilla, jos vaihtoehtona on, että taimikkoa ei muuten saa ollenkaan.” Vinkit kuusen ja männyn sekaviljelyyn 1. 2. Tuoreille maille istutus-istutus, karuille maille istutus-kylvö. Kasvu yllättävänkin samatahtista Luke on mitannut nuorten sekametsien kasvua Eteläja Keski-Suomessa – ja nimenomaan sekametsiksi 1990ja 2000-luvuilla perustettuja. Kuusi ja mänty ovat kasvaneet samaan tahtiin yli 20-vuotiaassa metsikössä. 8864_.indd 15 15.10.2021 16.19. Taimimäärä ja istutustyö putoaa puoleen. SEKAVILJELY on ollut Metsä Groupin palveluvalikoimassa pari vuotta. Kyse on sekä Metsä Groupin toteuttamista viljelytöistä että metsänomistajien omatoimisista viljelyistä, joihin Metsä Group on toimittanut siemenet ja taimet. Männyn kylvö antaa särkymävaraa hirvituhojen varalta. Sekaviljelyn osuus on noussut yli kymmenen prosentin ja osuus on nousussa”, metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala sanoo. Kaikkiaan puhutaan jo tuhansista hehtaareista. Anna rauduskoivun nousta itsestään kolmanneksi puulajiksi. ”Lisäarvo tulee tuhonkestävyyden paranemisesta. Männyn kylvöllä pienehkö säästö Mutta onko sekaviljely edullisempi uudistamismenetelmä. Sekaviljelyssä 150 grammaa kylvösiementä hehtaarille riittää, ja se maksaa noin 120 euroa. Sillä saa sekä kasvuhyötyä että laatua. ”Vastaanotto on ollut erittäin innostunutta. Se on viljelymateriaalin hyvyyttä jalostusta ja pottitaimien tuotekehitystä. 4. ”Mutta pitää muistaa, että kyse on hoidetuista kohteista. Parhaiten sekaviljely soveltuu mustikkatyypille ja puolukkatyypin rehevämmälle päälle. Viime vuoden keväällä istutettu taimi on kasvanut yli 30-senttiseksi. Mustikkatyypillä sekä mänty että kuusi kasvavat hyvin.” Sekaviljely parantaa myös kasvua jos viljavuus vaihtelee pienipiirteisesti ja tuoreen pohjan yksittäiset, karummat paikat voidaan uudistaa männylle. Taimikonhoitovaiheessa tasaa kasvuerot, poista vialliset rungot ja jätä luontaista lehtipuustoa. Huuskonen tuntee luontaisen reunametsäsiemennyksen mahdollisuudet, mutta jalostushyödyn vuoksi suosittelee kylvöä. ”Jos mänty kylvetään ja kuusi istutetaan, niin on, mutta vain vähän”, Huuskonen laskee. Taimikonhoidossa ei pidä olla liian varovainen, sillä sekametsä jää helposti liian tiheäksi. Karumman pään puolukkatyyppi on luontaisesti puhdasta männikköä ja niin sen tulee olla viljeltynäkin. Huuskonen sanoo yllättyneensä, että kuusi ponkaisee niin, että ei jää kasvussa männyn jalkoihin. Nykyiset kuusentaimet eivät juurikaan juro. 15 METSÄSTÄ / 21.10.2021 on kaksi, mutta yleensä ne tilataan metsänhoitoyhdistyksen tai muun uudistamispalveluja tarjoavan kautta. Viljelymateriaaleissa hehtaarisäästö on siis 50:stä sataan euroon. 3. ”Tulokset osoittivat, että männyt ja kuuset ovat kasvaneet jokseenkin tasatahtiin”, Huuskonen sanoo. Taimikonhoito ja varhaisperkaus ovat tasanneet kasvueroja.” Puolukkatyypillä sisäiset viljavuuserot ovat suuret. Tavallisessa täystiheässä istutuksessa molemmat maksavat 300–400 euroa per hehtaari, ilman alvia, joten omatoiminenkin metsänomistaja säästää sekaviljelyn taimissa 150–200 euroa. Harkitse etenkin hirvituhoille alttiilla kohteilla
Lopulta maasta löytyy pieni ruskea epämääräisen näköinen kökkäre. Maailmalla tryffeliviljelmältä voi saada jopa kymmeniä tuhansia euroja hehtaarilta vuodessa, mutta työtä se vaatii. Nykyään parin hehtaarin tarhassa on riveihin istutettuna tammia runsaat viisisataa. Tuloja viidessätoista vuodessa Suomen tryffelien isäksi tituleerattu Shamekh perusti tutkimuskeskuksen yhteistyössä Juvan kunnan ja Aalto yliopiston kanssa vuonna 2007. vuotta”, Shamekh kertoo. Kaksitoistavuotias tšekinpaimenkoira etenee rauhallisesti tammen tyveltä toiselle. Vajaassa viidessätoista vuodessa tryffelikeskus on välittänyt tryffelien sienirihmastolla siirrostettuja tammentaimia ja auttanut runsaan 30 tryffelitarhan perustamisessa Suomeen ja ulkomaille. Juvalla niistä tiedetään enemmän kuin missään muualla Suomessa. ”Siinä toimii sama kuin ihmiselläkin, eli kun on hyvä palkka ja mukavaa, työ sujuu”, harrastuksenaan tryffeleitä etsivä Pylkkänen summaa. Suomessa tryffeleillä ansaittavaa tuloa on vielä mahdotonta arvioida, sillä koko viljely on täällä vasta alussa. Se on tryffeli, maailmalla arvostettu herkku. Pylkkänen kaivaa maata varovasti. Tryffelikeskuksen johtaja Salem Shamekh on pyytänyt Juvan seurakunnan kirkkoherrana toimivan Pylkkäsen paikalle näyttämään, miten tryffeleitä etsitään. 16 21.10.2021 / METSÄSTÄ TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat ”K atsotaan, mikä päivän kunto on”, Sirkka Pylkkänen sanoo ja antaa Pessille käskyn etsiä. Tryffelikeskuksen omistaa nykyään Juvan kunta. Ilman koiran tarkkaa hajuaistia tehtävä olisi liki mahdoton, sillä tryffeleistä ei ole mitään merkkiä maanpinnalla. Juvan tryffelikeskus on perustettu Salem Shamekhin innoittamana vuonna 2007. Taustalla oli ajatus tryffeleiden viljelystä sekä halu tukea maaseudun elinkeinoja. ”Metsästä saat kunnoilla tuloja 70 –80 vuoden kuluttua, mutta jos sinulla taimia, joihin on siirrostettu tryffeliä, hyviä tuloja joutuu odottamaan korkeintaan 15 GURMEETA MAAN ALTA Tryffelit tarjoavat maanomistajille lisätuloja ja herkkuja pöytään. Loppusyksystä tryffelimetsään Tryffeleitä kasvaa myös villeinä Suomessa. 8865_.indd 16 15.10.2021 16.21. Vanhin tarhoista on Juvan tryffelikeskuksen viereen vuonna 2006 perustettu tammiviljelmä, jota on vähitellen laajennettu. Juuri sellaisen Pessi onnistui viljelmältä löytämään. Hetken päästä se merkitsee tassullaan kohdan yhden puun juurelta. Luken erikoistutkija Saila Varis esittelee alkiomonistettuja kuusentaimia, joihin on ympätty tryffeliä. Aluksi näyttää, että kyseessä on väärä hälytys. Perinteisesti tryffelien metsästykseen käytetään italialaista tryffelien etsintään jalostettua koirarotua, lagotto romagnoloa. Olemme saapuneet Juvan tryffelikeskukseen, Suomen viljeltyjen tryffeleiden ja suomalaisen tryffelitutkimuksen kotiin. Ne kasvavat noin 5 – 10 sentin syvyydessä maan alla. Niitä löytyy puistoista, puutarhoista, Tšekinpaimenkoira Pessi on treenannut tryffelien etsimistä yhdeksän vuotta. Niiden juurilla kasvaa valkoja mustatryffeliä. Maata on kalkittava vuosittain ja rikkaruohot on kitkettävä. Shamekh on opastanut Pylkkästä ja muita koiranomistajia koirien koulutuksessa tryffelien etsintään. Juvan tryffelikeskuksen laboratoriossa on tuotettu kantarellin sienirihmastoa. Lähes kaikki koirat kuitenkin voivat oppia tryffelimetsästyksen taidon
Shamekhin suuri haave on saada perustettu myös tryffeliviljelmien kaltaisia kantarelliviljelmiä Suomeen. Pohjoisimmat tryffeleiksi osoittautuneet näytteet lähetettiin tutkimuskeskukselle Oulun korkeudelta Hailuodosta. Tutkimuskeskukselle toimitetaan tunnistettavaksi kymmeniä näytteitä vuodessa. ”Tryffeli on mykorritsasieni eli se tarvitsee puulta sokereita, joita puu yhteyttää ja vasta vuoroisesti se antaa puulle ravinteita, joita sienirihmasto kerää maaperästä. Kantarelli kuitenkin on suomalaisten kansallissieni”, Shamekh toteaa. Kantarelleja laboratoriosta Myriin esittelee meille Juvan tryffelikeskusta ja tuo näytille petrimaljan, jossa on kellertäviä läikkiä. Pessi tietää, että Sirkka Pylkkäsen taskusta löytyy palkka tehdystä työstä. ”Uskon, että jos on hyvä kantarellivuosi, se on hyvä vuosi myös villeille tryffeleille. Esimerkiksi tänä vuonna ei ollut hyvä kantarellivuosi, sama tilanne on tryffeleillä”, Shamekh kertoo. Pienimuotoisesti tutkimuskeskuksella tutkitaan myös tryffelin siirrostamista kuusentaimiin. Mikäli tryffeleitä mielii etsiä, kannattaa suunnata koiran kanssa sekametsiin. Suomessa luonnon tryffelien kausi alkaa puolivälissä heinäkuuta ja kestää marraskuun loppuun. 17 METSÄSTÄ / 21.10.2021 GURMEETA MAAN ALTA Katso video Metsälehden Youtubesta kesämökeiltä sekä metsistä. Siten se auttaa puuta”, Varis selventää. Sitä tuottaa ainoastaan Japani ja Juvan tryffelikeskus. Nyt niitä kannattaa metsästää ja etsiä”, rohkaisee tryffelikeskuksella työskentelevä Aija Myriin. Sateet näyttävät ratkaisevan paitsi kantarellien myös tryffelien sadon. Tryffelin tuntomerkkejä ovat pähkinäinen tuoksu sekä marmoroitu leikkauspinta, mutta raakana tryffeli voi olla hyvinkin vaalea ja tuoksuton. ”Toivon saavani rahoitusta ministeriöltä tai muilta toimijoilta kantarellitutkimukseen, sillä siitä on lupaavia tuloksia. Suomessa tryffeleitä on löydetty esimerkiksi koivujen, tammien, haapojen, pajujen ja mäntyjen seurasta. Tänä vuonna niitä on tullut huomattavasti vähemmän. Mikäli koe onnistuu, menee vielä vuosia ennen kuin tryffelillä siirrostettuja kuusentaimia on markkinoilla. Tryffelikeskuksella työskentelevä Aija Myriin haaveilee omasta tryffeliviljelmästä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Saila Varis on tuonut mukanaan kuusen alkiomonistettuja taimia, joihin on siirrostettu tryffeliä. ”Tämä on hyvä aika tryffeleille. Sirkka Pylkkänen treenaa tryffelien etsintää viikoittain koiriensa kanssa. 8865_.indd 17 15.10.2021 16.21. Toni Jalava vastaa tammitarhan hoidosta ja on tryffelikeskuksen joka paikan höylä. Läikät ovat laboratoriossa valmistettua kantarellin sienirihmastoa. Shamekh selittää tilannetta kesän pienellä sademäärällä. Tavoitteena on testata, pystyykö tryffeliä ymppäämään kuuseen ja auttaako tryffeli kuusentaimia kasvamaan paremmin
”Voi olla, että tämä on meidän metsämme suurin puu”, metsänomistaja Aki Haapaniemi sanoo ja taputtaa kuusen kylkeä. 8866_.indd 18 15.10.2021 16.23. Olemme saapuneet Pohjois-Parkanoon, metsään, jossa metsäkone ei ole koskaan käynyt. Paikoin yli kolmenkymmentämetrisen järeän kuusikon alla risteilee harvakseltaan peurojen polkuja. Kuusen kylkeen pureutunut piikkilankaaita on muisto metsässä laiduntaneesta karjasta. Haapaniemen vanha kuusikko on järeä. Siitä lähtien lähimetsästä on haettu hevosella ja myöhemmin traktorilla tarvepuut. Metsien siirto seuraavalle sukupolvelle kauppana oli verotuksellisesti järkevää ja Haapaniemelle paras mahdollinen tapa tulla metsänomistajaksi. Isältä pojalle Haapaniemi osti ensimmäiset metsäpalstat isältään viisitoista vuotta sitten. Haapaniemen isän isä muutti metsän keskelle Linnanjärven rannalle, raivasi pellot ja perusti maatilan. Nyt pienaukkoihin ja vanhoihin kantoihin on kasvanut runsaasti valoon kurkottavia kuusia. Vanhimmat puista ovat ehtineet jopa 170 vuoden ikään. Yhden tuulenkaadon sahaamiseen meni tankillinen polttoainetta. Neljän hehtaarin kuusikko sijaitsee peltojen takana muutaman sadan metrin päässä Haapaniemen lapsuuden kodista. 18 21.10.2021 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Parkano Elimyssalo TIIA PUUKILA, teksti EMIL BOBYREV, kuvat V ihreä yhtenäinen sammalmatto peittää metsämaan. Mies on viimeiset kolmekymmentä vuotta toiminut paikallisten metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajaMetsä, joka ei ole nähnyt metsäkonetta Aki Haapaniemi käsittelee metsiään varoen ja suunnittelee vanhan kuusikkonsa suojelua. Tila peltoineen ja metsineen on kulkenut suvussa vuodesta 1895. Vuonna 1996 Haapaniemen kirvesmiehenä toiminut isä haki metsästä värkkipuut ja rakensi pojalleen talon lähelle vanhaa tilakeskusta. Naapurin metsänomistaja hakkasi kuusikon viereen yhteensä 80 hehtaarin aukon
Istutusmetsätaloutta on vaikea harjoittaa ilman avohakkuita ja maanmuokkausta. Sen jälkeen hän on käsitellyt metsiään varovaisesti. Mitä enemmän puuntuottaja saa puuta kasvamaan hehtaaria kohti, sen parempi ilmaston muutoksen hidastamisen kannalta. Metsästä löytyy vielä keppi, jolla Haapaniemen lapset aikoinaan patosivat metsälaidunta halkovaa ojaa. Kannattavuus kärsinyt Aikanaan Parkanon alueella oli paljon vanhoja metsiä. 1980-luvun lopussa 20 kuution tukkikaupalla pystyi tienaamaan työnjohtajan yhden kuukauden palkan. Tehokkaan hiilensitojan opas Viljelytaimikko voi olla joillekin kauhea puupelto, mutta se on tehokas hiilensitoja. Nykyään puuta on myytävä 50 –60 kuutiota saavuttaakseen vastaavat tulot, Haapaniemi laskeskelee. Jos mänty ja kuusi kasvavat tilavuutena yhtä paljon hehtaaria kohti, hiilen sidonnan kannalta mänty on arvokkaampi, koska kuusella puuaineen tiheys on olennaisesti alempi kuin männyllä. ”Hyvää metsänhoitoa noudattaen verotus pysyi aika kevyenä, jolloin pienemmästäkin hakkuusta sai nettona käteen paljon paremmin.” 80 hehtaarin aukko Saapuessamme naapurin metsätilan rajalle vanha kuusikko loppuu kuin veitsellä leikaten. Kun metsään kertyy eri-ikäistä lahopuuta, hän toivoo, että kuusikko kelpaisi suojeluun. Monimuotoisuuteen panostajilla on tärkeä roolinsa, vaikka maailman ykkösongelma onkin ilmastonmuutoksen hidastaminen. ”Jos tämän kaiken hakkaisin ja saisin 60 000 euroa, en saisi verojen jälkeen edes Volvoa kaupasta. Aukko jatkuu vielä kuusikymmentä hehtaaria tiloja halkovan Tampere–Parkano–Seinäjoki-rautatien toisella puolella. Hän luotti siihen, että oli vain muutama viikko aikaa reagoida ennen kuin puut kuolevat pystyyn.” Haapaniemi kävi naapurin metsässä ennen hakkuita eikä löytänyt sieltä kuin yhden kuivettuneen kuusen. Amerikkalaisessa klassikkotutkimuksessa vuonna 2003 parin koivulajin hiilipitoisuus oli 46,3–48,4 prosenttia painosta, kun taas mäntylajien hiilipitoisuus oli 49,7–52,5 prosenttia. Oli puuston järeys tai ikä. Viimeiset reilut viisitoista vuotta Haapaniemi on luotsannut fuusion seurauksena syntynyttä metsänhoitoyhdistys Parkano-Kihniötä. Käytännössä hiilipitoisuus kuivapainosta ei ole niin tärkeä tunnus kuin tiheys eli paino tilavuutta kohti, koska puulajien tiheys vaihtelee enemmän kuin hiilipitoisuus. Yhtenä syynä kehityksellä Haapaniemi näkee metsätalouden kannattavuuden. Tavallinen kansa ymmärtää massan parhaiten, jos sovitaan käytettäväksi termiä paino, jota mitataan kuitenkin kiloina. Erityisen arvokasta tehokas puuntuotanto on, jos runkopuu ja mahdollisesti myös puun muut osat jalostetaan pitkäikäisiksi tuotteiksi. ”Ennen pääsi pienemmilläkin hakkuilla kohtuu tuloihin, jolloin pystyi satsaamaan metsänhoitoon ja metsää käsiteltiin kestävämmin. Totta on, että kaikkea ei voi saada samoilla toimilla. 8866_.indd 19 15.10.2021 16.23. Auto olisi kymmenen vuoden päästä arvoton ja metsä olisi taimikko.” MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Jos runkopuuston kuivapaino lisääntyy vuodessa hehtaaria kohti 10 000 kilogrammaa, hiiltä on sidottu yhteyttämisessä noin 5 000 kiloa. Hakkuissa sileäksi meinasi mennä kuusikon lisäksi 50 – 60-vuotiasta männikköä, mihin kirjanpainaja ei edes iske. 19 METSÄSTÄ / 21.10.2021 na. Minä olen sanonut, että pitäähän jollain olla näyttää, minkä tyyppisiä puustot ovat kiertoajan loppupäässä”, Haapaniemi naurahtaa. Nyt kannattavuus on heikentynyt.” Haapaniemi perustaa laskelmansa siihen, kuinka paljon nyt ja ennen piti myydä puuta saadakseen toimihenkilön kuukausipalkan verran tuloja puusta. Myös avohakkuilla on omat monimuotoisuushyötynsä, kuten päiväperhostutkijat kertovat. Siinä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on avainasia. Mikä hiilensidonnassa voitetaan, se paljolti menetetään monimuotoisuudessa. Se suojasi tällaisia maallikkometsänomistajia.” Oman vanhan kuusikkonsa Haapaniemi aikoo pitää pystyssä. KÄYTÄNNÖN METSÄTALOUDESSA hiilensidonnan ero on suurempi kuin 10–30 prosenttia, koska erityisesti kuusi uudistuu luontaisesti yleensä hitaasti ja epätasaisesti. Sen valta-asemaa ei tarvitse horjuttaa, vaikka erityisesti kemiallinen metsäteollisuus on jo vuosikymmeniä puhunut kuivan massan mittaamisen puolesta. Lisäksi pinta-alaan perustuvassa metsäverotuksessa metsänuudistamisesta ja taimikonhoidosta sai verovähennyksiä. Pari vuotta sitten paikalla kasvoi noin 50 –70-vuotiasta kuusikkoa. Mitä enemmän puulajissa on ligniiniä eikä selluloosaa, sitä enemmän siinä on hiiltä. Pääsyy on, että jalostettu kuusi ja mänty tuottavat runkopuuta ja myös kuivapainoa ja hiilensidontaa 10–30 prosenttia enemmän kuin keskimääräiset luonnonpuut. Eräs metsätoimija oli kertonut hänelle, että hänen metsässään on laaja kirjanpainajatuho. Se on hinta tehokkaasta hiilensidonnasta. Puuntuottajat käyttävät mittaamisessa perinteisesti kiintotilavuutta. ”Toisella paikkakunnalla asuva metsänomistaja kuunteli vähän väärää pappia. Valistunut arvaus on, että istuttaja sitoo hiiltä puolet enemmän kuin luonnonmetsätalouteen uskova. Niin huonoa kauppaa en osaa tehdä, etteikö siitä joku sanoisi, että olen käyttänyt asemaani hyväksi.” Viimeiset metsäpalstat Haapaniemi osti isältään kymmenen vuotta sitten. Onneksi kaikkea ei tarvitse tuottaa samoilla pinta-aloilla. ”En ole ostanut yhtään metsätilaa metsänomistajilta ihan sen takia, että olen ajatellut, että olen jäävi. Nykyään hakkuusäästöjä ei juuri Parkanon alueen metsissä ole. ”Meillä toimihenkilöt ovat sanoneet, että toiminnanjohtajan metsän lahoavat pystyyn. ”Vanhassa metsälaissa oli vielä uudistamisrajat. Täytettyään 23-vuotta vuonna 1989 Haapaniemi aloitti työnsä Kihniön metsänhoitoyhdistyksen johdossa. Vähentämisessä metsätalous voi auttaa paljon jo nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa. Poikkeuksen hän teki sateisena ja märkänä syksynä vuonna 2017. Hakkuuaukot olivat maltillisen kokoisia, ja vanhan ajan väljennyshakkuut, jossa järeämpää puustoa poistettiin ja annettiin tilaa luontaiselle uudistumiselle, olivat arkipäivää. HIILENSIDONNAN KANNALTA paino olisi hyvä tunnus. Paikallisessa Esson baarissa kävi kuiske, että kylillä oli tehty 20 000 motin leimikko. Runsaat kymmenen vuotta myöhemmin hänen vastuulleen siirtyi myös Parkanon metsänhoitoyhdistys. PALSTALLA ”Ennen pääsi pienemmilläkin hakkuilla kohtuu tuloihin.” PITKÄSTÄ AIKAA TEHOKAS puuntuotanto on saanut ymmärtämystä ja tukea niiltä, jotka korostavat metsien merkitystä ilmakehän hiilidioksidin vähentämisessä. Eteen avautuu kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen hakkuuaukea. Jos tarkkoja ollaan, lehtipuiden 10 000 kiloa ei ole samanveroinen kuin sama määrä havupuilla, koska lehtipuiden kemiallinen koostumus on erilainen. Puuntuottajan keinovalikoimaa ajatellen tehokkaan hiilensidonnan tavoittelu painottaa istutukseen perustuvaa metsätaloutta. Tuolloin metsäkonekuljettajille oli huonosti työmaita, joten Haapaniemi antoi luvan tehdä reilun hehtaarin aukon metsäänsä
Maahantuoja Stokker Oy . Lisäksi uutuus-Echo on kokoluokkansa kevein. Erinomainen harvennussaha Arvioimme Echon olevan erinomainen saha harvennushakkuille. Huippukierroksia mittasimme reilusti yli 14 000 minuutissa. . Teräöljyn syöttö on säädettävä, kuten työkäyttöön tarkoitetuissa sahoissa tuleekin olla. Echon hallintalaitteet henkivät japanilaista perinnettä, mutta fiksusti päivitettynä. Tärkeimmät kilpailijat – Husqvarnan 543 XP ja Stihl MS 241 – ovat noin puoli kiloa painavampia. . . Paino ilman tankit tyhjinä ilman terälaitetta 4,3 kg . Ryyppy ja virrankatkaisin ovat suojassa moottorikopan ulkonevan lipan alla takakahvan tyven molemmin puolin. Echon uutuussaha suoriutui vaivatta tukin mittaisista koivuista. ECHO CS4310SX . Työkunnossa 13 tuuman laipalla sahat painavat noin kilon enemmän. Eikä homma jää moottorin tehosta tai vääntävyydestäkään kiinni. 20 21.10.2021 / METSÄSTÄ KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija E cho CS-4310 SX haastaa tosissaan ruotsalaiset ja saksalaiset sahamerkit kokoluokassa, josta löytyvät kiinnostavimmat työvälineet omatoimisille metsänomistajille ja muille metsissä moottorisahaa käyttäville. Laipan pituus: 13 tuumaa (33 cm) . Vanhan liiton sahurit ovat kohta parin vuosikymmenen ajan odottaneet mitat täyttävää seuraajaa legendaariselle Husqvarna 242 XP:lle. Uusi Echo voisi ainakin sokkotestissä vastata tähän odotukseen. Kokeemme aikana neljän desilitran polttoainetankillinen riitti hakkuukohteesta riippuen 35–45 minuutiksi. alv:n) Plussat ja miinukset + keveys + käsiteltävyys + kierrosherkkyys – harva myymäläverkosto Bensaja öljytankin korkeissa on kätevät, ylös käännettävät, kätevät vivut. Uusi Echo on kokoluokkansa kevyin. Saha painaa ilman terälaitetta on 4,3 kiloa. . siosta saha on näpsäkkä työkalu runsaasti karsintaa sisältävään hakkuutyöhön, esimerkiksi kuusikon ensiharvennukseen. . Teräketju: 0,325 jaollinen, 56 lenkkiä, 1,3 mm vetolenkki . Vaikka kahvojen oteväli onkin lyhyt, saha on 13 tuuman laipalla tasapainoinen ja mutkaton käsitellä ja kepeydenkin huomaa. Sahasimme uutuus-Echolla noin 30 tankillista. Kokeilun ajan Echo toimi moitteetta, ja merkki on yleensäkin ollut varmatoimisen maineessa. Valmistusmaa Japani . . Tosin viime aikoina muita merkkejä edustavien sahakauppojen hyllyille on ilmaantunut myös Echoja, mikä tarkoittanee myös paranevia huoltoja varaosapalveluita. Ykkösellä käyntiin Kuten muutkin viime aikoina kokeilemamme Echon moottorisahat, CS-4310 käynnistyy helposti: kylmänä tarvitaan pari nykäisyä, lämpimänä moottori pyörähtää käyntiin yleensä ensimmäisellä vedolla. Moottorin kierrosherkkyyden ja korkean käyntinopeuden anFakta Katso video Metsälehden Youtubesta 8867_.indd 20 15.10.2021 16.27. Suurimmat Echolla tekemämme rungot olivat tyveltään 60-senttisiä tuulenkaatopuita. Sylinteritilavuudeltaan 43 kuutiosenttimetrin moottori puhkuu 2,3 kilowattia tehoa ja kiihtyy kepeän rapsakasti. Moottorin sylinteritilavuus 42,9 cm 3 . Kampikammio magnesiumia . tiukkaankin kiertyneen korkin avaamiseen. . Terämutterit ovat nykyiseen tapaan putoamatonta mallia, mikä sekin saattelee uutuusmallia 2020-luvulle. . Pyyhkäisykarsinta sujuu takkuamatta. . Hinta noin 700 euroa (sis. Virrankatkaisin on palautuva painonappi, joka ei jää virran katkaisuasentoon. Echon jälleenmyyjäverkosto on ollut perin harva. Virrankatkaisin ja ryyppy ovat erillään, mutta molemmat ovat suojassa moottorin suojakotelon lipan alla. Teho 2,3 kW . Erityismaininnan Echo ansaitsee bensaja öljytankin korkkien ylös nostettavista hanikoista, joista saa hyvän otteen Kevyt ja kätevä haastaja Nyt osuivat japanilaisilla harvennussahan osat kohdilleen
Ensimmäiset seitsemän vuoden välillä tukea saavat kohteet voivat tulla työn alle vuonna 2022. Skogforskin tulokset perustuvat 30 000 istutetun taimen mittauksiin ja lukuisia toistoja sisältäneisiin vertailuihin. 21 METSÄSTÄ / 21.10.2021 SAMI KARPPINEN V uonna 2015 voimaan astuneessa nykyisessä kestävän metsätalouden rahoituslaissa ryhdyttiin tukemaan taimikon varhaishoitoa. Lainsäädäntö asettaa rajat. Tämä on merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi valmistaja lupaa. Voit voittaa Helkama-pyörän tai Stihl-raivaussahan. Vanhassa kemeralaissa edellisestä tuetusta nuoren metsän hoitotoimenpiteestä piti olla kulunut vähintään kymmenen vuotta. Skogforskin tuloksia ei ole julkaistu. Kemeramuutos kirittää taimikon harvennuksia Taimikon harvennukseen voi nyt hakea tukea jo seitsemän vuotta tuetun varhaishoidon jälkeen. Taimikon varhaishoito ja taimikon harvennus kuuluvat kemeralaissa työlajina nuoren metsän hoitoon. Vuonna 2015 Suomessa tehtiin kemeravaroin tuettua taimikoiden varhaishoitoa 13 635 hehtaaria, mutta jo vuonna 2016 määrä nousi 42 074 hehtaariin. Niiden mukaan Argrow-lannoitus ei parantanut taimien elossa pysymistä. Taimien kasvu lisääntyi vain mineraalimaahan, siis esimerkiksi äesvakoon istutetuilla taimilla. Taimikon harvennukseen voi saada tukea nykyisen kemeralain mukaan 230 euroa hehtaarille. Asian voi helposti käydä tarkistamassa Metsäkeskuksen verkkosivuilta kaikille avoimesta karttapalvelusta, josta löytyvät tehdyt kemerapäätökset. Sa m i Ka rp pi ne n MIKKO RIIKILÄ ESITTELIMME viime numerossa (18/2021) Ruotsissa kehitetyn, istutuksen yhteydessä annettavan Argrow-taimilannoitteen vaikutuksia. Kattavan vertailun mukaan taimilannoitteesta saadut hyödyt näyttävät aiemmin otaksuttua selvästi vähäisemmiltä. Käytännössä seitsemän vuoden aikaväli tarkoittaa, että jos taimikossa on tehty kemeravaroin tuettu varhaishoito vuonna 2015, voi taimikon harvennukseen hakea nuoren metsän hoidon kemeratukea ehtojen täyttyessä jälleen vuonna 2022. Kasvun lisäys vaihteli muutamasta prosentista 30 prosenttiin, kun mittarina käytettiin taimen kuiva-ainepainoa. Samalla astui voimaan säännös, jonka mukaan kemeratukea voi hakea samalle kuviolle uudestaan seitsemän vuoden kuluttua siitä, kun kyseiselle kuviolle on saatu taimikon varhaishoidon tukea. Seitsemän vuoden aikaraja alkaa tuen loppuun maksamisesta. Mättäille istutettujen taimien kasvua lannoituksen ei todettu lisäävän. Harvalla metsänomistajalla on tarkasti muistissa, minä vuonna millekin kuviolle on kemeratukia saatu. Metsänomistaja, sinä päätät! Metsä on omaisuutta, jonka hoidosta tai hoitamatta jättämisestä omistaja päättää. Jutussa kerrottiin myös lannoitteen valmistajan Arevon lupauksista, muun muassa kolmivuotiaan, lannoitetta saaneen taimen juuriston kolminkertaiseksi todetusta kuiva-ainepainosta lannoittamattomiin verrattuna. Lue lisää metsakeskus.fi/metsanomistaja-sina-paatat 8897_.indd 21 15.10.2021 16.29. Syksyn urakka ensi kesälle. Artikkeli perustui ensisijaisesti suomalaisten metsänomistajien havaintoihin, jotka kertoivat runsaasta lisäkasvusta. Jutun ilmestymisen jälkeen olemme saaneet lisätietoa Skogforskin uusimmista tuloksista. Ruotsalaiselvitys epäilee taimilannoitteen hyötyjä Puolueettoman tutkimuslaitoksen vertailussa Argrow'n hyöty jäi vähäisemmäksi kuin valmistaja lupaa. Samassa yhteydessä kerrattiin ruotsalaisen, riippumattoman tutkimuslaitos Skogforskin vuosi sitten Metsälehdelle kertomia havaintoja Argrow-lannoitteesta. Taimikonhoitotöitä suunnittelevan metsänomistajan voi siis taloudellisessa mielessä olla järkevää lykätä tämän syksyn taimikon harvennusta ensi vuoden puolelle. Osallistu kyselyyn. Taimikon harvennukseen voi nykyisen kemeralain mukaan hakea tukea siinä vaiheessa, kun tuetusta varhaishoidosta on kulunut vähintään seitsemän vuotta
”Korjuujäljessä ei ole parantamisen varaa. Metsuri-traktorimenetelmällä Lähteen kaksijaksoinen koivu-kuusimetsä on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa metsurin ja maataloustraktorin yhdistelmä pystyy vielä kilpailemaan puun kaadossa isojen metsäkoneiden kanssa. /omakartta Itse määrittelemäsi kartta, mihin vaan käyttöön! VEDENKESTÄVÄT KARTTATULOSTEET KARTTATAULUT Isänpäivän lahjavinkki! 8869_.indd 22 15.10.2021 16.31. Kahden kerroksen väkeä Kaksijaksoisessa koivu-kuusisekametsässä hyödynnetään kasvupaikan koko potentiaali. Tähän nousee ihan täysitiheä kuusikko”, metsäalalla tunnetun professorin täyskaima Lähde sanoo. Heinolalaisen Erkki Lähteen omistamaan kaksijaksoiseen koivu-kuusisekametsään tehtiin tänä kesänä ensimmäinen harvennushakkuu. Koivut on toki aikoinaan istutettu alueelle, mutta niiden alle on syntynyt luonnonsiemenistä kattava ja tasainen kuusitaimikko. Etenkin, jos ensiharvennushakkuu tehdään kevyellä kalustolla. Koivujen alla kasvava kuusitaimikko pääsee hyödyntämään vapautuneen kasvutilan tasaisesti. harvennuksen jälkeen. Näin tekemällä metsän kasvatuksessa päästään hyödyntämään sekä koivut että kuuset, eli rehevän kasvupaikan koko potentiaali ja metsän luontaisesti tarjoamat mahdollisuudet. ”Moni on tämän metsän kohdalla sanonut, että kuusitaimikon säästäminen ei onnistu hakkuussa, mutta olivat väärässä. Hakkuussa harvennettiin ylispuustoa eli pääasiassa noin 20-vuotiaita koivuja niin, että koivujen alla kasvavat kuusentaimet säilyivät ehjinä. Kuuset ovat säästyneet vaurioitKarttakauppa.. Hakatuista puista tehtiin kelpo kauppa energiapuina. 22 21.10.2021 / METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat O lisiko tämä nyt sitä EU:n tavoittelemaa luonnonläheistä metsänhoitoa. Kuusenneulasten tummanvihreä väri ja taimien hyvät vuosikasvut kertovat, että puut ovat valmiita hyödyntämään harvennuksen myötä metsässä lisääntyneen valon määrän. Kaksijaksoisen metsän näkymää 1. Niiden suoria, oksattomia runkoja himoitsee jatkossa moni koivuvaneritehdas tai saha. Juurikääpäsienen aiheuttamaa lahoa ei kuusenkannoissa näy, mikä on tärkeä edellytys kuusialikasvoksen kasvattamiseksi. METSÄNHOITO Koivuja pois, kuusille tilaa. Erityistä hyötyä tulee siitä, että Valmet-traktorin ja sen perässä keikkuvan metsäkärryn jäljilltä metsään ei synny hakkuussa leveitä ajouria. Myös harvennuksessa pystyyn jätettyjä koivuja tulee kehua
Taimiaineksen säästämiseen tähtäävän hakkuun paras ajankohta ei välttämättä olekaan talvi, kuten usein suositellaan. ”Talvella pakkasella kuusentaimien latvat olisivat olleet kuin lasia”, Lähde arvioi. Syksyllä Valmetin kyytiin oli jo ehtinyt puuta seuraavalta hakkuulta. Jatkossa metsää käsitellään kuitenkin koivujen alle luontaisesti syntyneiden kuusentaimien hyväksi. Taimina ja nuorina puina kovaa vauhtia kasvavat lehtipuut valtaavat avoimen tilan. . Tyypillisin tapaus on koivikko, jonka alla kasvaa kuusitaimikko. . Kaksijaksoisessa metsässä voidaan varovaisilla hakkuilla hyödyntää puun kasvatuksessa ensin ylispuusto ja sitten alikasvoskuusikko. D-vitamiinia metsäteollisuudelle ta, eikä puunajosta ole syntynyt metsänpohjaan painaumia. . Suomen liittyminen eurooppalaiseen valuuttajärjestelmään vuonna 1996 poisti devalvaation talouspoliittisesta keinovalikoimasta. EERO SALA TAMMIKUUSSA 1982 toistui taas se tavallinen tarina. . ”Koivuja voi jättää muutamia pystyyn vielä seuraavassa harvennuksessa. 23 METSÄSTÄ / 21.10.2021 KAKSIJAKSOINEN METSÄ . Ensiharvennuksesta kertyneet puut myytiin tien varressa energiapuuksi. Puut kasvavat metsässä kahdessa kerroksessa. Ruotsi oli devalvoinut kruununsa, ja Suomen vientiteollisuus – metsäteollisuus etunenässä – vaati myös Suomea turvautumaan D-vitamiiniin eli laskemaan Suomen markan ulkoista arvoa. Fakta ENNEN NYT JA Sarjassa tarkastellaan Metsälehden vanhoja uutisia nykyhetken valossa. Yhdistelmä kääntyy hyvin mutkissa. Kun menee muutama vuosi, näitä ajouria ei enää kunnolla löydä täältä”, Lähde sanoo. Koivut varjostivat sopivasti heinää ja muuta kasvillisuutta niin, että koivujen alle syntyneet kuusentaimet pärjäsivät kilpailussa kasvutilasta.” Koivut olisivat myös suojanneet kuusentaimia hallanvaaralta, jos alueella sellaista olisi ollut. Muutamaa vuotta myöhemmin markatkin vaihtuivat euroihin. Metsämaa kantoi kevyttä kalustoa erinomaisesti puunajossa kuivana kesänä. Lähteen koivu-kuusisekametsän hakkuu onnistui hyvin keskellä kesää eivätkä kuusentaimet vaurioituneet puunkaadossa. Lähteen koivu-kuusimetsän edellytyksenä on ollut, että kuusentaimia on syntynyt metsään runsaasti eikä niiden kasvu ole alkuvaiheessa tyrehtynyt. Hänen mukaansa monet nykyajan leveistä metsäkoneista – erityisesti puunajokoneista – sopivat huonosti kulkemaan ensiharvennettavissa metsissä. Seurausta puulajien luontaisista kasvuolosuhdevaatimuksista. Vertailun vuoksi, nykyään osuus on 18 prosenttia. Metsäteollisuuden menestys ei tuolloinkaan ollut merkityksetön asia, sillä Suomen kokonaisviennistä sen osuus oli 42 prosenttia. Niinpä hallitus ja Suomen Pankki kuuntelivat herkällä korvalla metsäalan toiveita. Tällä kertaa devalvaatio ja samaan aikaan Suomessa laukannut inflaatio oli lehden haastatteleman asiantuntijan, Metsäteollisuuden keskusliiton Hannu Valtasen mukaan antanut Ruotsille 20 prosentin kilpailuedun. Seuraavan kerran metsää harvennetaan 15–20 vuoden kuluttua, ja silloin koivujen ja kuusten sekaan voi päästää jo isommankin metsäkoneen. Edellisellä hakkuukaudella havukuitupuun hinta oli noussut 27 ja havutukkien hinta 21 prosenttia, kun yhteen laskettiin tuolloiset sopimuskorotukset ja hintaliukumat. Sille oli Lähteen mukaan hyvä kysyntä. Toinen syy Ruotsin etulyöntiasemaan oli Valtasen mukaan kantohintojen kohtuuton kohoaminen. . Muuten naapuri olisi saanut kohtuuttoman kilpailuedun. Niihin kehittyy aikanaan erittäin laadukasta tyvitukkia.” Kemeratukea kohteeseen ei saatu, sillä se oli ennakkoraivattu jo reilusti aiemmin. Enää ei palkkatason ja hintojen nousua voitu leikata valuuttaan koskemalla, vaan vientiteollisuus joutui turvaamaan kilpailukykynsä muilla keinoilla. . Lähteen mukaan tukibyrokratia ei aina sovellu metsätöiden rytmiin. . Hehtaaria kohden energiapuuta kertyi 50 kuutiota eli mottia. . Kuvio oli ollut jo pitkään tuttu, vain keskinäinen järjestys vaihteli. ”Ilman koivuja tässä ei olisi näin hyvää luontaista kuusentaimikkoa. 8869_.indd 23 15.10.2021 16.31. Vanhan maataloustraktorin metsäkärryyn mahtuu 3–4 kiintokuutiota puuta. . Kysymys on myös, onko ensiharvennettavan metsän pieniä runkoja kustannustehokasta korjata isoilla koneilla. Lähde: Metsänhoidon suositukset Erkki Lähteen 20-vuotiaan istutuskoivikon keskipituus on noin 17 metriä, joten puut ovat kasvaneet vuosittain melkein metrin pituutta. Kuusi on puolivarjopuu, joten kuusentaimet menestyvät myös suurempien puiden alla alikasvoksena. Kauan ei tarvinnut odottaa, vaan Suomen markka devalvoitiin vielä saman vuoden aikana kymmenellä prosentilla
Vipusaari sanoo, että kysyntää kotateltoille olisi korona-aikaan ollut enemmänkin, mutta saatavuus on rajoittanut kauppaa. Korona-aika on lisännyt suosiota entisestään. säkin teltoissa. Ilmavuuden ansiosta vaatteitakin voi vaihtaa seisten. Kamiina tekee kodan Kuusikulmainen, ilman kamiinaa viidelle aikuiselle majoitustilat antava Nova-kotateltta painaa keskisalon, kiinnitystarvikkeiden ja pohjakankaan kanssa piirun verran yli neljä kiloa. Kamiinan vierelle levitettävät ritilät ovat käteviä laskutasoja, joiden päälle voi kokatessa laskea astioita. Vertailukohtana voi pitää pienempiä tiloja tarjoavia neljän hengen vaellustelttoja, joiden paino vaihtelee alle neljästä kuuteen kiloon. Nova-kotateltasta saa myös avolaavun, kun avaa sivulla olevan pitkän vetoketjun ja irrottaa maakiilat parista nurkasta. Keveimmillä on painoa alle kaksi kiloa, ja monen mallin pystyttää helposti yksinkin. Lähiretkistä vaelluksiin Kotatelttoja maahan tuovan Erikoistukku.fi:n Jani Vipusaari sanoo, että niitä ostavat taustoiltaan ja tarpeiltaan hyvin erilaiset asiakkaat. ”Kotatelttoja hankitaan metsästysja kalastusreissuille ja käytetään myös pitkillä, satojenkin kilometrien tunturivaelluksilla tai perheen kanssa lähiretkeilyyn.” Mallivaihtoehtoja kotateltoissa on tarjolla kuten perinteisisTilaa ja lieden lämpöä Kotateltta on vaihtoehto autiotuville, avomajoitteille ja matalille teltoille. Liekkien hehku tuo telttaan varausja autiotuvista tuttua tunnelmaa – syksyn sateissa teltassakin voi olla kuivaa ja lämmintä. Ensi kaudelle tuotteita on tilattu myyntiin ennätysmäärä.” 8870_.indd 24 15.10.2021 16.34. Joihinkin malleihin on saatavilla sisätelttoja, joilla voi suojautua hyönteisiltä. Kamiina tuo luonnollisesti lisää painoa. Tai kantaa autolta lähellä olevalle telttapaikalle. 24 21.10.2021 / PILKKEITÄ RETKEILY HEIKKI HAMUNEN, teksti HARRI MÄENPÄÄ, kuvat S yksyinen sade ropisee kattokankaaseen, mutta nyt on tarjolla mukavampaakin ajateltavaa: tuli valaisee kamiinan lasiluukun läpi ja lämmittää teltan niin, että ulkotakin voi riisua. Kamiina antaa lämpöä ja tunnelmaa, josta ei ole kiire minnekään. Puut syttyvät nopeasti, ja veto on vähintäänkin riittävä. Suhtauduin ajatukseen ensin epäillen – ennenkin on pärjätty risutai retkikeittimellä ja kömmitty makuupussiin viileässä teltassa. ”Niiden suosio on ollut koko ajan kasvussa, kun ihmiset ovat heränneet niiden tarjoaman tilavuuden, pinta-alan ja korkeuden hyötyihin suhteessa alhaiseen painoon ja pakkauskokoon. Samoilla ritilöillä voi ruokailun jälkeen kuivattaa kostuneita varusteita. Parin kilon titaanikamiinan voi pitkämatkalainen vielä kantaa repussakin, mutta esimerkiksi käytössämme ollut, yli yhdeksän kilon Gstove on syytä pakata kanoottiin tai ahkioon. Kamiinan kanssa kolmelle majoittujalle ja varusteille paikat tarjoavassa, noin kymmenen neliön Nova-kotateltassa on tilaa kokata ja kuivattaa varusteita. Kattila porisee kamiinan päällä, ja ulkomaailman pimeys vaihtuu sisällä tunnelmalliseksi puuhasteluksi. Mutta tarvitseeko telttakota kamiinaa. Kun lämpö leviää muutamassa minuutissa, epäilykset kamiinan mielekkyydestä häviävät. Mattia ja Teppoa mukaillen: ”Tää on paikka, jossa kansa viihtyy.” Keskisalon kohdalta yli kahden metrin korkeuteen kohoava kotateltta tuntuu etenkin näin syksyn kosteudessa tervetulleelta vaihtoehdolta avomajoitteille ja ahtaammille vaellusteltoille
Tilanteen hyönteiset tasapainottavat suurenmoisella lisääntymiskyvyllä. Tarina alkaa Karjasta, mistä Teutori Kopra joutui lähtemään perheineen evakkotaipaleelle. Luonnossa suurin osa hyönteisistä tulee syödyksi ennen kuin ne ehtivät lisääntymään. 197 sivua. Hyvä suojaväri onkin aivan erityisen tärkeä oksistossa eläville toukille. Jos sahaaminen on verissä, sitä ei voi lopettaa. Suomen suurin yksityinen sahatavaran tuottaja viettää tänä vuonna 75-vuotisjuhlia. Mutta miten menetellä silloin kun ravinnoksi kelpaa moni hyvinkin erilainen kasvi. Mitä paremmin toukan väritys sen kätkee, sen turvatumpi on elämä. Sakari Siltala, Teemu Keskisarja: Kun niin perkeleesti sahaa. Lapsikatraan vanhimmat Keijo, 21, ja Tenho, 20, ottivat huolekseen niin sahan kuin nuoremmat sisarukset, joista kuopus oli vain 8-vuotias. Sankassa ruohostossa vaarallisimpia saalistajia ovat hämähäkit ja toisen hyönteiset, mutta puissa ja pensaissa ruokaa etsivät myös tarkkanäköiset linnut. ”Itkua piti tirauttaa siinä sitten vuoden lopussa”, kertoo Ville Kopra, joka oli tuolloin 11-vuotias. Sahasuvun historiaan kuuluu myös erikoinen perheriita, jonka seurauksena Pekka Kopra isännöi nyt omaa sahakokonaisuuttaan Westasta ja Ville Kopra Versowoodia. Joko toukka piiloutuu saalistajiltaan tai toukan puolustus on niin tehokas, että saalistajat kaihtavat sitä. Ymmärrystä löytyy puolin ja toisin, mutta Pekka Kopra näkee kiistaan yleisempiäkin syitä. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia 25 PILKKEITÄ / 21.10.2021 KIRJA KAMALA LUONTO HYÖNTEISET OVAT HYVÄÄ ravintoa, sitähän meillekin on yritetty opettaa. HISTORIOITSIJAT Sakari Siltala ja Teemu Keskisarja ovat koonneet kirjaksi Kopran sahasuvun vaiheikkaan historian. Veljekset kertovat kiistasta avoimesti. tai sukasilla, jotka tekevät sen nielemisen hankalaksi. Esikoinen Keijo varttui tuoreen puun tuoksussa. Käki on suorastaan erikoistunut syömään karvaisia toukkia, joita useimmat linnut kammoavat. Hammasmittarin täytyy luottaa siihen, että osa toukista on ympäristössä, jossa sen väri riittää suojaksi. Helppoa se ei ole. Juupajoella kenttäsirkkeli vaihtui oikeaan sahaan. Jo matkan varrella sahuri taidoilla oli kysyntää, sillä sodan jälkeen lautoja tarvittiin valtavasti. Siltala 2021. Koulusta tullessa reppu lensi nurkkaan ja työpäivä alkoi. Vastoin odotuksia nuoret isännät selviytyivät ja alkoivat menestyä. Taistelu tukista oli kovaa. Sitruunaperhosen vihreä toukka asettuu lepäämään paatsaman lehden keskisuonen kohdalle, jolloin varjokaan ei paljasta toukan paikkaa. Yhden ratkaisun on kehittänyt hammasmittari: toukkien väri vaihtelee harmaanruskeasta kirjavaan. Sahalla oli aina vähintäänkin purun lapioimista. Usein naaras munii kymmeniä tai satoja munia. Kopran sahasuvun historia. Muutaman kuukauden kuluttua murheen murtama äiti riisti itseltään hengen. Toukka voi käyttää ravintokasvinsa myrkkyjä omana suojanaan, kuten ritariperhonen. Toukat elävät usein paljon pitempään, ja siksi toukkien suojautuminen on erityisen tärkeää. Evoluutio onkin johtanut lukuisiin hämmentävän tehokkaisiin maastoasuihin. Kirjaa lukiessa hämmästyttää, miten voimakas vietti sahaamiPuruja taskussa nen voi olla. Toukka voi törröttää koko päivän jäykästi sivulle kuin kuollut oksa. Useat toukat muistuttavat lepoasennossaan oksan tynkää. 1988 he päätyivät Metsäliiton kanssa paljon julkisuutta saaneeseen hakesotaan, joka miltei tukahdutti sahan toiminnan. Naamioituminen kasvin kaltaiseksi ei silloin onnistu. Useiden lajien toukat syövät ja vaihtavat ruokailupaikkaa vain yöllä. Siitä alkoi uusi nousu, joka nyt tunnetaan Versowoodina. Uusi saha ulvahti käyntiin nousukauteen 1984. ”Jos sahateollisuuden asema olisi parempi, ehkä olisi jäänyt tämäkin suuri sota sotimatta.” Kirja on hyvä kuvaus kovasta yrittämisestä. Kolme kiihkeää sahuria ei yksinkertaisesti mahtunut samalle tontille. Suojautumisessa on kaksi tapaa. ”Pitää painaa kaasua ja jarrua oikeaan aikaan”, neuvoo Keijo Kopra. Sahatavaran kysyntä kulkee vuoristorataa, tukista on pula tai se on liian kallista, suurteollisuus sortaa ja milloin tahansa voi tulla tulipalo tai muu katastrofi. Edessä oli voittoja sekä tappioita, joista pahin oli sahan tuhonnut tulipalo 1981. Ehkä juuri taistelun uuvuttamina Keijo ja Tenho Kopra päätyivät vuoden lopulla myymään yrityksensä Yhtyneille Paperitehtaille, ennätyksellisen korkeaan hintaan. Monet kehrääjien toukat varustautuvat jäykillä karvoilla Naamiointi hyvä, paikka väärä Tämän hammasmittarin toukan naamiointi olisi ollut aivan erinomainen jäkäläisessä oksistossa. Muutamat virheet, kuten kuvatekstin väärä vuosiluku tai Osaran aukeiden väärä vuosikymmen pistävät silmään, mutta eivät vähennä rehellisesti kerrotun tarinan arvoa. Lajin säilymiseen riittää, kun keskimäärin kaksi jälkeläisistä selviytyy lisääntymisvaiheeseen. Nuoruus päättyi tylysti, kun Teutori Kopra yllättäen menehtyi vain 58-vuotiaana. Lopulta Koprat saivat ainakin moraalisen torjuntavoiton. Liike paljastaa, joten toukan täytyy liikkua mahdollisimman vähän. Sellaisiakin eliöitä on, tunnetuimmat esimerkit taitavat olla pohjakaloista ja mustekaloista. Useilla hyönteisillä aikuiset elävät vain muutaman päivän, sen verran että ehtivät paritella ja munia. Mieli oli kuitenkin haikea, koko perheellä. Mikään puolustus ei ole täydellistä: joku peto tai loinen onnistuu aina murtamaan sen. ELIISA KALLONIEMI 8870_.indd 25 15.10.2021 16.34. Hinta noin 30 euroa. Niin pitkälle evoluutio ei ole edennyt, että toukka voisi valita värinsä ympäristön mukaan. Veljekset eivät silloinkaan antaneet periksi. Suurteollisuus vahti reviirejä ja kuritti ”ylihintaa” maksavia Kopria kieltäytymällä hakkeen ostosta. Pari kuukautta huilattuaan hän oli jo hieromassa sahakauppaa Vierumäellä
Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Metsakauppa. /metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio. /kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/ 8871_.indd 26 15.10.2021 16.38
Podcast löytyy Spotifysta nimellä ”Ihan metsässä” sekä osoitteesta metsalehti.fi. Lisää kuvakisan satoa Riia Huovisen kuva varjoisasta metsästä sijoittui Metsälehden kuvakisassa neljänneksi. Työssä vaaditaan erittäin monenlaista osaamista vuorovaikutustaidoista lähtien. ”Sata vuotta sitten meidän metsämme olivat 1,4 miljardia mottia, nyt ne ovat 2,5 miljardia mottia, mutta tuntuu, että se metsä on väärin kasvatettu. Ri ia H uo vi ne n 8871_.indd 27 15.10.2021 16.38. Tikka ottaa reilusti kantaa metsäosaamisen ja metsätalouden puolesta. Metsälehden Instagram-tilin käyttäjänimi on @metsalehti . Se sai neljänneksi eniten ääniä. Usein juuri oikeat luvut metsän kasvusta ja puumääristä ovatkin arvokkaita argumentteja some-keskusteluissa. Hänen erityisalaansa ovat sukupolvenvaihdokset. ”Elän ja hengitän metsästä”, hän pohtii. Esittelemme kuvakilpailun voittajat Metsälehden syksyn numeroissa. Tikan päätyö on metsätilojen omistajanvaihdoksia. ”Päätin, että minulla kun ei noita natsoja ole, en ole mikään johtaja tai dirikka, rehellisesti lähden tarvittaessa hyökkäykseen. Sakari Tikka elää ja hengittää metsästä Erityisasiantuntija Tikka aloittaa Metsälehden podcast-sarjan. Yleensä ne ovat sukupolvenvaihdoksia ja kauppoja, osituksia tai vaikka lahjanluontoisia kauppoja omistajien kesken. METSÄLEHTI järjesti kesäisen kuvakilpailun, jossa pyysimme metsäväkeä jalkautumaan metsiin, tallentamaan kesäiset metsämuistonsa kuviksi ja lataamaan ne Instagramiin. Keskustelun polarisoituminen on käsittämätöntä. Yhtä lailla Tikka on asiantunteva ja terävä metsäalan kommentoija Twitterissä. Viisitoista eniten tykkäystä saanutta kilpailukuvaa etenivät yleisöäänestykseen, josta valikoitui viisi voittaja kuvaa. Silti hän uskoo, että Suomessa on useimmiten yhteinen tavoite. Tarvitaan sekä taloutta että luonnonsuojelua. Suoraan nostan asiat esiin”, hän nauraa. Ei ehkä, jos me olemme kasvokkain palavereissa ja neuvotteluissa, mutta Twitterissä.” Juuri sähköinen media aiheuttaa mielipiteiden jakoa ääripäihin. Podcastissa tästä lisää. Twitteriin häneltä löytyy tarvittaessa paitsi tulta ja tappuraa myös metsäasioiden faktoja, joita on hyvä kuumenevassa keskustelussa välillä tuoda esiin. Sakari Tikka on aloittanut uransa metsätöissä jo ennen kouluikää. Tällä kertaa esittelyssä on Riia Huovisen varjoisasta metsästä ottama kuva. 27 PILKKEITÄ / 21.10.2021 SINI SILVÀN, teksti ja kuva UUDESSA Ihan metsässä -podcastissa tutustutaan Pohjois-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen erityisasiantuntijaan Sakari Tikkaan
Euroopanlehtikuusella on lyhytversoissa helposti jopa 30-40 neulasta (á 1–3 cm) samassa ”kimpussa”, siperianlehtikuusella hieman vähemmän. Asiakaspalveluhenkisyys on ehdoton etu, sillä tapaat tehtävässä metsänomistajia ja tarjoat heille muun muassa nuoren metsän hoitoon liittyviä puukauppapalveluja. Olemme luotettava, vakaa ja paikallinen puukaupan kumppani metsänomistajille. Tuhansia männynneulasia kuva-analysaattorilla mitanneena pisimmät ovat olleet kymmenen senttimetrin luokkaa ja lyhyimmät alle sentin pituisia. Asiakaskuntasi koostuu myös ruotsinkielisistä metsänomistajista, joita haluamme palvella heidän omalla kielellään, joten ruotsin kielen taito tehtävässä on välttämätön. • Tarjoamme sinulle vakaana ja luotettavana työnantajana tukea ja koulutusta ammattiosaamisesi kasvattamiseen esimerkiksi nuoren metsän hoitoon liittyvissä asioissa ja neuvottelutaidoissa sekä hyvät kehittymismahdollisuudet energiapuun hankintaja toimitusketjuissa. Autamme metsänomistajia kasvattamaan heidän metsänsä arvoa ja polttoaineasiakkaitamme menestymään muutoksessa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Siperianlehtikuusi viihtyy pohjoisempana ja on usein euroopanlehtikuusta suorarunkoisempi ja siro-oksaisempi Kuvan hyvin kasvanut hieman männynoloinen pitkäverso/kasvain on lehtikuusen nuorelle versolle tyypillinen kasvutapa suotuisissa kasvuoloissa. • Meitä on jo 30 sitoutunutta sekä uransa alussa olevia että kokeneita metsäalan ammattilaista rakentamassa yhdessä liiketoimintamme kasvutarinaa. • Pääset halutessasi kehittämään puunhankintaa ja vaikuttamaan alueesi operatiivisen toiminnan suunnitteluun, ohjaukseen, valvontaan ja kehitystyöhön. Kuvan lehtikuusikin on kasvattanut helteissä pidempiä neulasia kuin normikesinä. Metsämännylläkin neulasten määrä lyhytversossa voi poiketa tyypillisestä kahden neulasen ”neulasparista”. • Puupolttoaineiden kysyntä markkinoilla on voimakkaassa kasvussa. Kysyin asiaa entisiltä koulukavereiltani jotka ovat myös valmistuneet metsänhoitajiksi, mutta he eivät osanneet sanoa mitään. Vastaavasti siperianlehtikuusen neulaset ovat keskimäärin hieman pidempiä (2–5 cm kappale). Mitä odotamme sinulta. Muitakin lehtikuusilajeja on oloissamme kokeiltu. Miksi meille töihin. Hankimme metsänomistajilta asiakkaillemme energiaksi soveltuvaa puuta pystyja hankintakaupalla eri puolilla Suomea. Molemmat puulajit kasvavat Suomessa loistavasti. Puu näyttää männyn ja lehtikuusen risteytykseltä, mutta senhän ei pitäisi olla mahdollista. Lehtikuusi/mäntyvartetta en ole nähnyt. Hyvissä kasvuloissa mitat voivat venyä vielä suuremmiksi. Part of Neova Group 8872_.indd 28 15.10.2021 16.42. Kuvassa oikealla on lehtikuusesta taitettu oksa, vasemmalla kysymyksen herättäneen puun latva. Kyseinen puu ei elänyt pitkään, mutta hetken aikaa siinä oli sekä kuusen että männyn oksia. Männyn pituuskasvu määräytyy edellisvuoden kasvukauden lämpösummasta, mutta neulasten pituus reagoi herkästi saman vuoden lämpötiloihin – jääden lyhyiksi tai kasvaen pidemmiksi aina tilanteesta riippuen. Tehtävässä sinua auttavat hyvät vuorovaikutustaidot, järjestelmällinen työtapa sekä kyky pitää monta lankaa käsissä yhtä aikaa. Lehtikuuset risteytyvät helposti keskenään, mutta eivät tietojeni mukaan männyn kanssa. Voit työskennellä toimistollamme Mäntsälässä tai kotitoimistolla hankinta-alueellasi. ARTO LAATIKAINEN Joensuu Viime kesä oli sääolojen suhteen monessa suhteessa poikkeuksellisen lämmin. Tärkeintä on ennen kaikkea hyvä asenne ja aito kiinnostus puunhankintaan sekä halu kehittyä siinä. • Olemme ottaneet onnistuneesti käyttöön uuden ja tehokkaan puunhankinnan toimintajärjestelmän, joka tukee sinua työssäsi ja jonka kanssa on helppo toimia. Kolmineulasiset lyhyt-/kääpiöversot ovat myös yleisiä; joskus niitä on yli puolet kasvaimen lyhytversoista. Tähtäämme uusiutuvien biopolttoaineiden tarjontaan perustuvan liiketoiminnan ja palveluiden merkittävään kasvattamiseen. Tehtäväkenttäsi on monipuolinen ja työskentelet tiiviissä yhteistyössä metsänomistajien, yrittäjien sekä sisäisten kollegojen kanssa. Kuvan yksityiskohtien perusteella en aivan aukottomasti pysty arvioimaan, onko kyse euroopanlehtikuusesta (Larix decidua ) vai siperianlehtikuusesta (L. 040 357 2506 Jätä hakemuksesi 31.10.2021 mennessä: https://www.neova-group.com/rekrytointi Aloitamme hakemusten käsittelyn ja haastattelemme hakijoita jo hakuaikana. 28 21.10.2021 / PILKKEITÄ Tällainen omituinen puu tuli vastaan. Haemme kolmea asiakaspalveluhenkistä PUUNHANKINNAN OSAAJAA Vastuullasi ovat puunhankinta, korjuutoimintojen ohjaus sekä puun tienvarsivarastojen hallinta. • Edistämme kannustavaa, keskustelevaa ja rohkaisevaa ilmapiiriä sekä autamme tiukan paikan tullen aina toinen toisiamme. Etenkin latvakasvaimissa ja päärangassa luku voi vaihdella yhdestä jopa viiteen neulaseen/lyhytverso. Vanhemmissa versoissa jopa kymmenien neulasten ”neulaskimput” ovat lehtikuuselle ominainen piirre – ei metsämännylle. Kylminä sadekesinä männynkin neulaset voivat jäädä alle puoleen normimitoistaan. Kainuun alueen operaatiopäällikkönä voit työskennellä joko toimistollamme Kajaanissa tai kotitoimistolla hankinta-alueellasi. Onko sinusta METSÄALAN ammattilaiseksi. Nykyinen taimituotantomme suosii pääosin siperianlehtikuusta – aiemmin viljeltiin myös euroopanlehtikuusia. sibirica) . Katsomme eduksi hyvän tuntemuksen metsänhoidosta ja metsätaloudesta. Operaatiopäällikkö Satakunta ja Kainuu Satakunnan operaatiopäällikkönä voit työskennellä kotitoimistolla hankinta-alueellasi, johon kuuluvat muun muassa Eura, Säkylä, Pöytyä, Kokemäki ja Huittinen. A rt o La at ik ai ne n LUKIJAKYSYMYS Ruotsin kielen taitoinen operaatiopäällikkö Itä-Uusimaa Mäntsälän seudulle ja Itä-Uudellemaalle. • Tarjoamme myös kattavan työterveyshuollon, turvallisen työkulttuurin, lounasja virike-edun sekä nykyaikaiset ja paikasta riippumattomat työvälineet ja -ohjelmat. HEIKKI NUORTEVA Luonnonvarakeskus Mänty vai lehtikuusi. Avainasemassa ovat osaavat ihmiset sekä yhtenäinen ja inspiroiva työkulttuuri. Lisätietoja: Itä-Uusimaa ja Satakunta – Pekka Hyvösaho, puh. Sopiva koulutus tehtävään on ylempi tai alempi korkeakoulututkinto, esimerkiksi metsätalousinsinööri tai metsänhoitaja. Hankimme ja myymme puupolttoaineita Vapo-brändillä. Voit olla jo kokeneempi metsäalan ammattilainen tai vasta urasi alussa. Ilmiö on osin perinnöllinen, mutta myös suotuisat kasvuolosuhteet voivat asiaan vaikuttaa. Samoja merkkejä on näkynyt myös kuusella ja metsämännyllä; etenkin jos vettä/sateita ja ravinteita on ollut riittävästi. Kiitosta saamme siitä, että meillä töitä saa tehdä itsenäisesti, työtehtävät ovat monipuolisia ja työssä näkee oman kädenjäljen. 0400 224 352 Kainuu – Kalle Immonen, puh. Laadukas korjuujälki on käyntikorttimme. Helsingin yliopiston metsäasemalla Hyytiälässä olen kyllä nähnyt puun, jossa joku ”koiranleuka” oli kokeilumielessä varttanut kuusen ja männyn yhteen. Tyvi on selkeästi kuin lehtikuusessa ja neulaset pehmeät, mutta latva kuin männyssä ja neulaset pistävät
79.000 €. Metsä Groupin ja Stora Enson ostamien havusorvitukkien vähimmäisläpimitta on latvasta 30 senttiä – ei tyveltä, kuten artikkelissa kerrottiin. Lisäksi kiinteistöllä on talousrakennus, jossa on käymälä ja varastotiloja. Tutkinnon pystyy suorittamaan verkossa, ja se maksaa muutaman kymmenen euroa. TIIA PUUKILA toimittaja, Metsälehti Mistä harmaaorvakkaa saa ostettua. 50 km ja Tampereelta n. 050 464 6500 METSÄTILA, Hattula 7,463 ha. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Idyllinen, erittäin hyvin hoidettu talouskeskus käsittää v. Varttunutta kasvatusmetsikköä noin 80 %, hyvä tiestö. Hp. 1500 m 3 , peltoa on n. Hp. 85 km. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Merkitty laivareitti Savonlinna-Punkaharju n. Vapautuu nopeasti uudelle omistajalle. Etäisyys Hattulan keskustaan vain n. Pinta-alasta metsämaan osuus n. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Kaunis rantaan loivasti laskeva tontti. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Metsänomistaja voi ostaa Rotstoppia soittamalla tai lähettämällä sähköpostia Uittokalustolle. Kaupan kohteella on puustoa n. Mikkelin Ristiinassa Yöveden rantaan rajoittuva rantametsätila. Vaikka harmaaorvakka on biologinen valmiste, sen levitykseen vaaditaan suppeampi kasvinsuojelututkinto. 48.000€ / tarjous viim. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 180.000 €. Rakennusoikeus 160 m 2 /tontti. 3.11.2021. Hintanäkemys 50.000 €. Hp. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 89. Polttopuuta ja pientä harrastemetsää on omasta takaa. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Mistä sitä on mahdollista ostaa. Päärakennuksen alakerrassa on 1 mh, tupa, keittiö, kh, yläkerrassa iso oleskelutila ja 2 h + avovintit. 80 m, ilmansuunta itään, rantarak.oikeus vapaa-ajan asunnolle 150 k-m 2 . Kohde myydään määräalana ja siihen sisältyy 2 rantayleiskaavan mukaista rantarakennuspaikkaa. Kokonaispuusto n. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Omaa rantaviivaa on n. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. Siinä mainittiin, että juurikäävän torjuntaan voi käyttää Rotstop-harmaaorvakkaliuosta. 029 432 6110 Tiia Puukila p. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Puustoa on arvion mukaan 837 m 2 , josta tukkipuuta noin 50 %. RANTAMETSÄTILA, Mikkeli, Ristiina 7,2 ha. Hp. Rotstoppia myy Uittokalusto. 25 km, Lahdesta n. Tarjoukset veijo.laukkanen@metsat.fi tai postitse osoitteella Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24 58500 Punkaharju. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 1.064 m 3 , joka hyvässä kasvukunnossa harvennuksen jäljiltä. 30.000 € / tarjous. Rakennusoikeus 120 m 2 ja sähköt vieressä. 29 PILKKEITÄ / 21.10.2021 MYYDÄÄN LUKIJAKYSYMYS OIKAISU METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 800 m 3 , sekametsää, rehevät kasvupohjat, helposti saavutettavissa, tilalle on hyvä tieyhteys. Tila rajoittuu Saimaan Pihlajaveden vesistöön idänja lännen suunnassa. 115.000 €. Ilmoita Metsälehdessä! Ota yhteyttä mediamyyntiin: 020 432 6117 tuomo.vuorinen@metsalehti.fi Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Tarnala 13.018 ha. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta,Joensuu Luin Metsälehdestä 18/2021 juurikääpää käsittelevän jutun. Autotie perille. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. Harmaaorvakka myös leviää syvemmälle kantoon ja juuristoon. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Tilaa on mukavasti isommallekin perheelle asua ja touhuta. Harmaaorvakan teho juurikäävän torjunnassa perustuu siihen, että se valtaa nopeasti kannon pinnan ja estää juurikäävän itiöitä pääsyn kantoon. Verkkokaupasta valmistetta ei pysty tilaamaan. Saimaan kovapohjaisella hiekkarannalla Puumalassa omarantaisella metsäisellä tilalla vuonna 1988 rakennettu sähköistetty höylähirsinen kesämökki. Puuston määrä n. Parolan harjussa Lehijärven rantatiehen rajoittuva kasvatusmetsistä koostuva metsätila. Tästä syystä kantopinta tulee käsitellä mahdollisimman nopeasti kaadon jälkeen kauttaaltaan harmaaorvakka-liuoksella. RANTATONTTI (määräala), Hämeenlinna, Tuulos 8,000 m 2 . Asuinrakennuksen lisäksi entisessä navetassa autotalli, liiteri ja varastotilaa runsaasti. 1947 rakennetun 1,5-kerroksisen omakotitalon, kauniin 2-kerroksisen aittarakennuksen, pihasaunan ja ison navettarakennuksen, jossa mm. Pintaalasta n. Talon irtaimisto sisältyy kauppahintaan. 8,7 ha, pääosin varttunutta kasvutusmetsää, puuston määrä n. 70.000 €. Pihlajaveden rannalla. 115.000 €. 040 510 8085 ASUINRAKENNUS/METSÄPALSTA, Savonlinna, Punkaharju 4,6 ha. 2012 jälkeen peruskorjattu rintamamies-tyyppinen talo Punkaharjun Hiukkajoella. 50 m. 1200 m 3 . Metsä on tiheää koivuvaltaista nuorta kasvatusmetsää, jossa saat polttopuut näppärästi ja helposti mökin läheltä. Hp. 125 km, Hämeenlinnasta n. Rotstop-valmiste on teholtaan urean veroinen ja sisältää eläviä harmaaorvakkasienen itiöitä. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Tila kolmessa palstassa. 4 km ja Hämeenlinnaan n. 1 km:n päässä, Tuunaansaaren matkailukohteet n. Mökissä on toimivasti tupakeittiö/makuutila, sauna/pesutila, pukuhuone ja kuisti yhdessä tasossa sekä lisäksi parvi. Päärakennuksessa on suoritettu kuntotarkastus ja homekoirakartoitus 2.8.2021, raportti saatavissa välittäjältä. 5 km:n vesimatkan päässä. Moottorisahaileva lukija Suomessa juurikäävän torjuntaan käytettävää harmaaorvakkaa valmistaa vain yksi valmistaja, ja sitä myydään tuotenimellä Rotstop. Kehitysluokiltaan puusto koostuu eri-ikäisistä kasvatusmetsistä ja siemenpuukuviosta. 12 km. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv www.metsalehti.fi/metsamaa 8872_.indd 29 15.10.2021 16.42. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki (opintovapaalla) Jenny Rantanen (sijainen) p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. runsaasti varastotilaa. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 1,1 ha luonnosuojelualuetta. 3,8 ha. Etäisyys Helsingistä n. Kokonaan v. Se ei kuitenkaan pysty syrjäyttämään juurikääpää, jos se on jo vallannut puun. LOMA-ASUNTO/METSÄTILA, Puumala, Keriniemi 2,56 ha. METSÄTILA, Punkaharju, Vaahersalo 7.128 ha. Hp. 20 km Kesälahdelta, 6,5 km 6-tieltä. 029 432 6114 Kauppak. Latvasta, ei tyveltä Metsälehdessä 18/2021 julkaistuun Tukkileimikon ekstrabonus -artikkeliin tuli editointivaiheessa virhe. Hp. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. Maapohjat ovat kovia kangasmaita pois lukien uudistuskypsyyttä lähestyvä metsikkökuvio n:o 1. Lämmitys hoidetaan sähköllä ja tulisijoilla, joita on kaikenkaikkiaan 5 kpl. METSÄPALSTA, RANTARAK.PAIKKA, Punkaharju, Lahdenkylä 5,065 ha. Tontilla Sorsamojärven rantaviivaa n. Välittömät hakkuumahdollisuudet kohdistuvat lähinnä siemenpuiden poistoon ja pienimuotoisiin harvennushakkuisiin
Jättimäisistä lehdistään huolimatta itse puuaineksen tuotto ei hammastammella ole lähimainkaan samaa luokkaa kuin kotoisella metsätammellamme (Q. Japanin lisäksi hammastammia kasvaa luontaisesti myös Koillis-Kiinassa ja Korean niemimaalla. Olen kiitollinen siitä, että sen kautta olen saanut jakaa metsäisiä ajatuksiani. Sanainen arkkuni sulkeutuu nyt. Sanainen arkku sulkeutuu HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat MAAPALLON ilmaston pitkäaikaisena kuvaajana puut ovat erinomainen tutkimuskohde. Metsälehteä kannattaa siis lukea! Niin aion tehdä itsekin. Maailmalla puuta kutsutaan japanilaiseksi keisaritammeksi tai daimyontammeksi. 8873_.indd 30 15.10.2021 16.10. Metsäasiat ovat kaikkien suomalaisten sydäntä lähellä, ja niistä voi ja saa olla eri mieltä. Laskujeni mukaan olen kirjoittanut noin 480 pakinaa kuluneiden 27 vuoden aikana. Suotuisissa kasvuloissa ne ovat aikuisen kengän kokoluokkaa, joskin leveämpiä. Erityisesti Lasten päivänä toukokuun alussa on hammastammen vastapuhjenneilla lehdillä japanilaisille oma symbolinen merkityksensä. Jos hammastammea kasvatetaan bonsaipuuna, pysyvät lehdet Barbie-nuken kengän mitoissa. Puun oli Japanin matkoillaan löytänyt ja tieteelle kuvannut ruotsalainen kasvitieteilijä Carl Peter Thunberg. Vuonna 1784 julkaistiin tieteelle uusi tammilaji: hammastammi (Quercus dentata ). Siitä on tullut rutiini, josta on vaikeaa päästä eroon nyt, kun pakinoitsijan ja Metsälehden tiet eroavat. Oman tarinansa poikkeuksellisen voimakkaasta puihin ja ihmisiin vaikuttaneesta luonnonkatastrofista kertoo eräs Japanin pohjoisen saaren tammilla tehty tutkimus. 30 21.10.2021 / PILKKEITÄ NIMITYS RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Daimyot olivat varsin korkea-arvoisia lääninherroja tai sotureita Japanissa aina 1800-luvulle saakka. Puunrunkojen vuosilustojen paksuuden – tai ohuuden – perusteella voidaan satoja vuosia jälkikäteen tehdä päätelmiä aiemmista ilmasto-olosuhteista jopa vuoden tarkkuudella. Metsälehti on tarjonnut lukijoille aina luotettavaa tietoa metsistä, niiden käsittelymenetelmistä, metsäpolitiikasta, metsäkulttuurista, luonnonsuojelusta ja monista muista asioista. Hammastammen runko jää yleensä alle metrin paksuiseksi ja pituus ylittää harvoin kahtakymmentä metriä. Alusta asti linjani on ollut se, että palautteeseen en lehden palstoilla ole vastannut. Tuolloin japanilaiset käärivät riisipohjaisia juhlaherkkujansa (Kashiwa mochi) hammastammen lehtiin viininlehtikääryleiden tapaan. Edeltänyttä vuotta kutsutaan Japanissa vieläkin ”vuodeksi ilman kesää”. Hammastammien kertomaa Hammastammen lehdet ovat tammisuvun suurimpia. Jutun juurta varten totuin pitämään silmäni ja korvani auki. Nyt kuitenkin haluan pyytää anteeksi kaikilta niiltä, joita teräväkielisyyteni on loukannut. MHY LAKEUS Metsänhoitoyhdistys Lakeuden uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu metsätalousinsinööri (AMK) Pasi Lahti. Sotakorvausajan lapsena (metsäylioppilaiden määritelmä assistentistaan 1990-luvulla Metsätalolla) ja harsintajulkilausuman vankkumattomana kannattajana minulle on ollut kova paikka jaksollisen metsänkasvatuksen kyseenalaistaminen ja jatkuvan kasvatuksen tarjoaminen sen tilalle. Tämän päivän korealaiset valmistavat vuosisatoja vanhana perinneherkkunaan jauhetuista terhoista Dotorimuk-nimistä toffeenväristä hyytelöä. Yli kaksi vuosisataa hammastammen löytämistä myöhemmin japanilaiset metsäntutkijat julkaisivat dendrokronologisen tutkimuksen. Lukijoilta olen saanut harvakseltaan palautetta, niin kannustavaa kuin moittivaakin, minkä kaiken olen ottanut nöyrästi vastaan. Linnea Borealis lopetti kynäilynsä siirryttyäni vuonna 1997 yliopistomaailmasta metsäneuvokseksi maaja metsätalousministeriöön, ja jatkoin omalla nimelläni Rakkaan päiväkirjan pitoa. Kirjoitin mitä kirjoitin, on ollut periaatteeni. Itse kitkeriä tammenlehtiä ei kuitenkaan syödä – edes nälissään – vaan kääryleet jätetään kiltisti koristeina lautasenreunalle. Vaikka tämä on vihoviimeinen pakinani, huomaan alitajuisesti koko ajan miettiväni seuraavaa aihetta. Tammen suomalainen nimi viittaa lehtien hammasmaiseen reunarakenteeseen, latinankieliseen nimeensä pohjautuen. Hammastammen tärkkelysja proteiinipitoiset terhot ovat saattaneet vaikeina katovuosina olla paikoin mittaamattomassa arvossa hätäruokana, joskaan virallisia tilastoja asiasta ei ole. Lähes kahdeksan kuukautta jatkuneena ilmaan syöksyneet pienhiukkaset vaimensivat voimakkaasti auringonvaloa, aiheuttaen poikkeuksellisen koleat kasvuolosuhteet jopa maailmanlaajuisesti. Kyseisen vuoden aikana Japanissa kuoli erään arvion mukaan 300 000 ihmistä nälänhätään viljelysten tuhoutuessa kylmyyteen. Hedelmistään puu tunnetaan Hammastammen lehdet ovat tammisuvun suurimpia. Pasi toivoi minulta ”ilkeitä pakinoita”, joita sitten muutaman vuoden ajan kirjoitinkin nimimerkin suojissa. Monesti olen ylittänyt tuon sallitun rajan, mutta tässä viimeisessä pakinassa pidän siitä tarkasti kiinni. Tuttavapiiristä on tullut paljon kehuja Metsälehden kiinnostavista ja hyvin taustoitetuista artikkeleista. Sanonpa nyt vielä tämän viimeisen kerran, ettei siitä mitään hyvää seuraa! Hyvä metsänhoito Suomen pystyssä pitää tulevinakin vuosikymmeninä, kun ilmastokysymyksiä ratkaistaan samalla kun talouttakin pitäisi hoitaa. Tabloid-Metsälehti ilmestyy, kuten lukijat hyvin tietävät, nykyään 15 kertaa vuodessa. Pakinan mitta on 2 500 merkkiä välilyönnit mukaan luettuna, eli noin kolmesataa sanaa. Pohjoisella Hokkaidon saarella he olivat mitanneet hammastammen vuosilustojen paksuutta lähes kolme vuosisataa taaksepäin. Tammen lehtien mielletään ilmentävän vaurautta jälkeläisille. Lahti siirtyy Lakeuteen Skogssällskapet Finland Oy Ab:stä, jossa hän on vastannut metsänomistajien maaomaisuuden hoidosta ja kiinteistöomaisuuden kehittämisestä. Puun runko jää useimmiten alle metrin paksuiseksi ja pituuskin harvoin ylittää kahtakymmentä metriä. Hammastammelle on tyypillistä, että sen syksyllä ruskettuneet lehdet pysyvät talven yli oksissa tiukasti kiinni, kunnes uudet lehdet puhkeavat keväällä. Metsälehden kanssa minulla on ollut pitkä ja lämmin suhde. Tuolloin oli Islannissa alkanut massiivinen Laki-tulivuoren purkaus. NUORTEVA ALOITIN PAKINOITSIJAN URANI Metsälehdessä vuonna 1994 silloisen päätoimittajan, sittemmin aviomieheni Paavo Seppäsen kutsusta. Hammastammen terhotkin jäävät astetta pienemmiksi kuin metsätammella, mutta ne ovat syömäkelpoisia. Koko ajanjakson ohuin vuosilusto löytyi vuodelta 1784. robur ). Hän aloittaa yhdistyksessä viimeistään joulukuun alussa
Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 4.11.2021 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). MARRASKUUTA. METSÄRISTIKKO 19 METSÄKRYPTO 16, OIKEA RATKAISU P Ö L L Ö T N A S D A Q L O U V R E P Ö L T S K Ö E Ä U F U Q U A A U Q J V S C A Y E N N E P I P P U R I X A V I E R X Ä R K I I N M N E I D O T O S I N K O I U N H F I L T R A U S P U O R R I T S W G A E I L A O S E F E K T I O S V E N B C Y M E V Ä S T E E T O M A X I I E D O Z F V B Z O L A A M Z I C O A E T U K U M I K E U R U U O J A T O P E C S O R T T I Ä A T I K P G O M U K A A H T E R I T R T Ö T S Ä Ä A Q U A Z A G R E B U A I N I E M E K E A L E W I S Z A Ä H A A V A E K O L O G I Ä U C I T Y A I S O T R U N O T P A N T T E R I T B A K E R U N I T I L A A W A G O E E I P A I I N T E R M E T A P P I H E I N O L A L E I J A K U K A G S T O P O S U V A T G Ä A H T I K I N O S S A P E L I B U R T L E T U T N O H Y N E K J A A V A U B E R L T H O R S A A R I E N T T O G A T E T R A T O I S T E E I N O T Y T Ä R • Proskinin perheen matka Laatokan rannalta Siilinjärvelle • Vinkit taimikonhoidon ajoittamiseen • Sahasarja jatkuu – moottorisahan lisävarusteet • Pikatestissä akkukäyttöinen oksasaha • Metsätilan luovutus sukulaiselle • Puuveneitä vuosikymmenten kokemuksella 8873_.indd 31 15.10.2021 16.10. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 19”. 31 PILKKEITÄ / 21.10.2021 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 4. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. PALKINNOT metsäkryptosta 16 on arvottu seuraaville kolmelle: Ritva Huusko, Paltamo, Leena Leppämäki, Vaskivesi ja Niilo Numminen, Forssa. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk)
Jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan uusi puu ja näin otamme vastuun maapallomme tulevaisuudesta huolehtimalla metsiemme uudelleen kasvusta. Lahjat kotiin, asiakkaille ja henkilöstölle. Kaikki tuotteet -10 % Metsalehti-260x380-KoloDesign.indd 1 7.10.2021 15.55 8874_.indd 32 15.10.2021 16.43. KOLO Designin tuotteet ovat suomalaisia avainlipputuotteita, jotka valmistetaan uusiutuvista, hiilineutraaleista luonnonvaroista. Etu voimassa 31.12.2021 saakka. Neljä vuodenaikaa, vehreät metsät ja siniset järvet kalliorantoineen ovat loputon inspiraation lähde KOLO Designin innovatiiviselle muotoilulle. www.kolodesign.fi Saat -10% alennuksen verkkokaupastamme www.kolodesign.fi koodilla METSÄLEHTI. Vain sillä mitä teemme tänään, on merkitystä. KOLO Design valmistaa ekologisia design-tuotteita puusta lasertekniikkaa hyödyntäen