PERUSTETTU VUONNA 1933 10434_.indd 1 10434_.indd 1 22.10.2023 13.08 22.10.2023 13.08. NRO 19 . PERJANTAINA 27. TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 . NRO 18 Ilmastonmuutoksen myötä tammen ja muiden jalopuiden kasvatusta voi laajentaa kohti pohjoista – mutta kannattaako. Sivut 8–11 TULEVAISUUDEN PUULAJI. LOKAKUUTA 2023
vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 565 (LT/21) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu Tampere TORSTAINA 7. Sille on kuitenkin määritelty myös ei-viranomaistehtäviä, joiden perusteella Riistakeskus voi edistää riistataloutta ja tukea metsästystoimintaa. Metsästäjä-lehden väitteitä punkeista ja hirvi eläimistä sekä väitteiden taustalla olevaa selvitystä Luken emeritusprofessori Heikki Henttonen kommentoi seuraavasti. ”Kyseessä on täysin referoimaton ja asiantuntijatarkastamaton kirjoitelma. Hämmennystä herättävät myös tuoreen Sorkka-raportin metsänhoitokeinot. Metsälehden tiedossa on vuosilta 2018–2023 ainakin neljä Metsästäjä-lehdessä julkaistua hirvieläinkirjoitusta, joita Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat oikaisseet tai joissa esiintyviä hirvieläintietoja Metsälehden haastattelemat tutkijat pitävät virheellisinä. Sivut 8–11 TULEVAISUUDEN PUULAJI. Hirvieläimistä ja hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen ehkäisystä on esitetty perustelemattomia väitteitä niin Riistakeskuksen julkaisemassa Metsästäjä-lehdessä kuin tuoreessa Sorkka-raportissa. Se (selvitys) on niin täynnä virheitä ja väärinymmärryksiä, ettei mikään oikea tieteellinen sarja olisi kirjoitelmaa julkaissut.” Metsästäjä-lehdessä julkaistut väitteet löytyvät tarkemmin eriRIISTAKESKUS ESITTÄÄ ERIKOISIA HIRVIVÄITTEITÄ Metsästäjä-lehdessä on julkaistu useita kyseenalaisia kirjoituksia hirvieläimistä. AJANKOHTAINEN / UUTISET 27.10.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Kirjanpainaja tuhoaa Nykäsen mäen metsää ›› 4–5 Pohjoisen metsä on läpimärkää ›› 12 METSÄSTÄ Kulotukseen valtiolta tukea ›› 18–19 Metsähallitus on lisännyt yläharvennuksia ›› 22–23 Näin sata vuotta on muuttanut Lapin luontoa ›› 26–27 PILKKEITÄ Patentti haussa klapipeitteelle ›› 30 Mikä on metallimusiikin metsänäkemys. Metsästäjä-lehti on Riistakeskuksen tiedotuslehti, mutta myös Julkisen sanan neuvoston jäsen ja sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita vastuullisesta journalismista. NRO 18 Ilmastonmuutoksen myötä tammen ja muiden jalopuiden kasvatusta voi laajentaa kohti pohjoista – mutta kannattaako. Lehti jaetaan riistanhoitomaksun maksaneille metsästäjille eli noin 300 000 ihmiselle. LOKAKUUTA 2023 . PERJANTAINA 27. 10435_.indd 2 10435_.indd 2 20.10.2023 14.27 20.10.2023 14.27. Kuva: Matias Honkamaa VALTTERI SKYTTÄ SUOMEN riistakeskuksen viimeaikainen viestintä hirvieläimistä herättää useita kysymyksiä. ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. Riistakeskus on julkisia hallintotehtäviä toteuttava viranomaislaitos, joka vastaa muun muassa metsästyslupien myöntämisestä. Metsästäjä-lehden ongelmallisissa kirjoituksissa on esitetty muun muassa, että saatavilla olevalla ravinnolla on suurempi vaikutus hirvien aiheuttamiin metsävahinkoihin kuin hirvien lukumäärällä ja että valkohäntäpeurat eivät aiheuta vakavia metsätalousvahinkoja. LOKAKUUTA 2021 . NRO 19 . PERUSTETTU VUONNA 1933 Tammi kasvaa Antti Lukkarisen viljelmällä Suonenjoella
Luken tutkijat puolestaan kertovat samassa raportissa hirvieläinten ravintokäyttäytymisestä tutkimustietoa, joka on ristiriidassa Riistakeskuksen väitteiden kanssa. Mäntytaimikon jättäminen oikein tiheäksi hirvivahinkojen varalta vaatii todennäköisesti ylimääräisen taimikonraivauskerran, joten kustannuksia tulee, Markku Remes kertoo. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Hankkeessa Riistakeskus korostaa kolmea keinoa hirvien aiheuttamien metsävahinkojen vähentämiseen: vaihtoehtoisen ravintoresurssien saatavuutta, sekapuustoisuuden lisäämistä ja taimikoiden särkymävaraa. Tästä on tutkimuksia”, kertoo metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti metsäasiantuntijayritys Tapiosta. Kyseisten metsänhoitokeinojen sisältämiä epävarmuuksia Riistakeskus ei raportissa käsittele kattavasti. On huolestuttavaa, että juuri tutkijat ovat löytäneet Metsästäjä-lehden hirvieläinartikkeleista toistuvasti virheitä. Riistakeskus ei ole laskenut Sorkka-raportissa esittelemiensä metsänhoitokeinojen kustannuksia metsänomistajalle. Muutoin keinoihin ei löydy tieteellistä faktaa. ”On havaittu, että hirvieläimille erityisen hyvin kelpaavien puulajien esiintyminen metsikössä lisää myös muihin puulajeihin kohdistuvaa hirvieläinten kulutusta”, riistaja metsäntutkijat kirjoittavat. Tuntuu suhteettomalta, että Riistakeskus korostaa hirvieläinten ravintoresursseja nyt esitetyllä tietopohjalla. Metsänhoitoideoista on käytävä selväksi, millaisiin tietoihin menetelmät perustuvat ja millaisia ongelmia ehdotuksiin liittyy. Lukijalle jää siis epäilys, tuottavatko Riistakeskuksen esittelemät keinot toivotun tuloksen hirvivahinkojen ehkäisyssä vai voiko käydä jopa päinvastoin. Särkymävara eli alkuvaiheessa mahdollisimman tiheä mäntytaimikko voi pienentää hirvien ruokailusta koituvaa puustotappiota, mutta siihenkin keinoon liittyy epävarmuuksia. ”Se tiedetään tutkimuksista, että jos lehtipuusto varjostaa männyntainta, se lisää männyntaimen riskiä tulla syödyiksi. Hämmennystä Riistakeskuksen esittämän hirvieläintiedon ympärillä lisää usean toimijan yhteistyönä tehty tuore Sorkka-hanke. ”Äkkinäisissä isoissa metsänhoidon muutoksissa on aina se riski, että vastaan tuleekin jokin yllättävä ongelma. Mitkä ovat kustannukset. Mihin metsänhoitokeinot perustuvat. Riistakeskuksen viestintäpäällikkö ja Metsästäjä-lehden päätoimittaja Mikko Sirkiä vetosi aikataulukiireisiin, eikä kommentteja saatu lehden painoaikatauluun mennessä. Ne ovat päätelmiä, hypoteeseja ja olettamuksia”, kertoo Sorkka-hankkeessa mukana ollut metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta. Metsänhoidon muutoksissa kannattaa toimia maltillisesti”, Remes sanoo. Näiden keinojen toimivuudesta raportissa on kuitenkin esittää vain hyvin ohuelti tai ei lainkaan tutkimustietoa. Metsäala kun yrittää samaan aikaan löytää ilmastonmuutoksen tuomiin ongelmiin edes sellaisia ratkaisuja, että Suomessa ylipäänsä on jatkossa hyvinvoivia talousmetsiä eikä muualla Euroopassa jo nähtyjä laajoja metsätuhoja. Riistakeskus esittää Sorkka-raportissa, että mäntyihin ja rauduskoivuihin kohdistuvien vahinkojen ehkäisemiseksi hirvelle pitäisi olla tarjolla vaihtoehtoista ravintoa tasaisesti ”maisematasolla”. KOMMENTTI 10435_.indd 3 10435_.indd 3 20.10.2023 14.27 20.10.2023 14.27. Artikkelien sisältämiä tietoja on eritelty tarkemmin Metsälehden verkkosivuilla. Metsälehti pyysi juttua varten kommentteja niin Riistakeskuksen johdolta kuin Sorkka-raporttiin osallistuneilta Riistakeskuksen työntekijöiltä. UUTISET 27.10.2023 Metsälehti.fi 3 RIISTAKESKUS ESITTÄÄ ERIKOISIA HIRVIVÄITTEITÄ ”Ne ovat päätelmiä, hypoteeseja ja olettamuksia.” TIEDON OLTAVA ENTISTÄ AVOIMEMPAA METSÄNOMISTAJAT ja metsästäjät ansaitsevat totuudenmukaista tietoa hirvieläimistä. VALTTERI SKYTTÄ teltyinä Metsälehden verkkosivuilta metsalehti.fi. Ongelman ytimessä on, että Riistakeskuksen julkaisemissa hirvieläinkirjoituksissa on esitetty tutkimustietona tai tutkimusperäisinä analyyseina väittämiä, joiden perustuminen yleisesti hyväksyttyyn tutkimustietoon on epäselvää. ”Virallisissa metsänhoidon suosituksissa ei tuoda suoraan esiin särkymävaraa, koska yksinkertaistettuna se ei täysin vastaa todellisuutta: hirvieläimet eivät syö taimia tasaisesti. Ilmastonmuutos muuttaa metsien olosuhteita niin nopeasti, että metsänomistajien on oltava avoimia uusille metsänhoitomenetelmille jo ennen kuin niiden toimivuudesta on saatu lopullisen varmaa tietoa. Tutkimustiedoista kertovan viestinnän on kaiken lisäksi oltava tulevaisuudessa entistä läpinäkyvämpää
Mallit tulevat Pohjolassa myyntiin kuluvan vuoden aikana. 10436_.indd 4 10436_.indd 4 22.10.2023 12.22 22.10.2023 12.22. ”Joudumme puntaroimaan muun muassa virkistyskäyttä jien Luonnonhoito työllistämään koneyrittäjiä Erilaiset luonnonhoitotyöt voivat työllistää koneyrittäjiä enenevässä määrin tulevaisuudessa, Suomen metsäkeskuksen tulevaisuuskatsauksessa todetaan. Puttonen haluaakin herätellä keskustelua tarvittavista toimista. Se tarkoittaa yli 60 prosentin pudotusta kuluvan vuoden rahoituksesta, Tieyhdistys laskee. Kysyntää ennakoidaan niin kuljettajille, sopivalle kalustolle kuin suunnitteluosaamiselle. ”Täällä teimme juhannuksen alla noin hehtaarin aukon vanhaan kuusikkoon, mutta kuusia on kuollut reunametsistä jo lisää. Palvelussa voi valita halutun alueen joko kartalta tai nimen perusteella valikosta. Laserkeilausaineistoa pääsee nyt lataamaan Maanmittauslaitoksen tarkkaa 5 P -laserkeilausaineistoa pääsee nyt lataamaan Karttapaikka-verkkopalvelusta. ”Näiden metsien elinvoimaisuus on kyseenalainen.” Asukkaille pyritään viestimään aktiivisesti siitä, miksi hakkuisiin on paikoin pakko turvautua. Yhdistys vaatiikin hallitusta säilyttämään yksityistieavustukset vähintään noin 25 miljoonassa eurossa. Aineistoa pystyy tilaamaan palvelussa tuotantoalueittain. Vuorinen odotti sateisen kesän hillitsevän tuhoja, mutta tästä ei ole nähtävissä merkkejä. Luonnonhoitotöiden kasvun taustalla ovat EU:sta tulevat velvoitteet sekä Metsoja Helmi-ohjelmat. ”Näiden metsien elinvoimaisuus on kyseenalainen. Metsäohjelmassakin tavoiteltu lahopuu lisääntyy suojelumetsässä nyt huimaa vauhtia, mutta asia ei ole yksioikoinen. Huonokuntoisille silloille joudutaan laittamaan tiukkoja painorajoituksia”, Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi toteaa tiedotteessa. Tuhot haastavat Laajavuoren alueen tuoretta hoitosuunnitelmaa sekä kaupungin metsäohjelmaa”, toteaa kaupungin vastaava metsäasiantuntija Reijo Puttonen. Uusia tuhoja paljastuu ympäri kaupunkia koko ajan”, toteaa Jyväskylän kaupungin metsäasiantuntija Arto Vuorinen RoKuusituhatta hehtaaria katettu kirjanpainajalle Kirjanpainaja aiheuttaa Jyväskylän kaupungin metsissä nopeasti laajenevia ongelmia. ”Ensi vuonna tilanne tulee olemaan karmea ja moni suunniteltu hanke pysähtyy rahan puutteessa. Aineiston pistetiheys on viisi pistettä neliömetrillä. Kahdessa kesässä seitsemän hehtaarin alue kuusikkoa on harmaantunut kirjanpainajien parveilun seurauksena. ninmäen alueella. 5 P -laserkeilausaineistoa on kerätty vuodesta 2020 alkaen. ”Aihe on näin haluttu tehdä tietoisesti myös asukkaille ja alueella liikkuville näkyväksi”, kaupungin vastaava metsäasiantuntija Reijo Puttonen (vas.) ja metsäasiantuntija Arto Vuorinen sanovat. Tuhojen hillitsemiseksi kaupungin virkistysja ulkoilumetsissä on jo turvauduttu pienimuotoisiin avohakkuisiin. Toistaiseksi Jyväskylän kaupungin metsistä ei ole korjuun yhteydessä viety pois yhtään kuollutta puuta, vaan ne on jätetty monimuotoisuutta lisäämään. Esimerkiksi Helmi-ohjelman tavoitteena on ennallistaa soita yli 59 000 hehtaaria vuoteen 2030 mennessä. Stihl uudisti pikkusahamallistonsa Sahajätti Stihl on esitellyt uuden sarjan kevyimmän pään polttomoottorisahojaan. Uutuussarja kattaa niin sanotun kuluttajasahamalliston alkaen sylinteritilavuudeltaan 30 kuutiosenttimetrin MS 162:sta päätyen 39 kuutiosentin MS 212:een. Tierahoihin iso leikkaus Ensi vuoden budjetissa esitetään yksityisteille 8,5 miljoonaan euron avustusta. Laajavuoren kuuset kuolevat Matti Nykäsen hyppyrimäestä tunnetulla Laajavuoren suojellulla ulkoilualueella tilanne on Roninmäkeä dramaattisempi. AJASSA 27.10.2023 4 Metsälehti.fi LYHYET SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT KIRJANPAINAJAN aiheuttamat tuhot ovat kiihtyneet Jyväskylässä kuluneen kesän aikana. Uuden mallisarjan hintoja ei vielä ole vahvistettu, mutta hintahaarukka asettunee 200–300 euron tienoille
Sitten meillä olisikin taas aika paljon uutta monimuotoista metsää, jonka käsittelystä vääntää. Kaupungin metsäohjelmassa on myös sitouduttu tiettyyn vuosittaiseen hakkuutasoon. Kemeralla tuetuissa suometsien hoitohankkeissa vanhat ojat on perattu ilman suurempia perusteluja. Minimipinta-ala hoitosuunnitelman suunnittelualueelle on viisi hehtaaria. TIIA PUUKILA KEMERAN korvaava metka-kannustejärjestelmä mullistaa suometsien tuetun hoidon. Tämä edellyttää metsänhoidossa ja puunkorjuussa väistämättä uusia käytäntöjä. ”Todellinen ojien kaivuutarve on harkittava ja perusteltava ojan tarkkuudella. Metkan asetusluonnoksessa suometsän hoitohoitosuunnitelman laadintaan on mahdollista saada tukea 60 –80 prosenttia suunnittelun kustannuksista. Suohankkeessa tehdyn kyselyn mukaan maanomistajat ovat valmiita panostamaan suometsänhoitoon noin 10–20 euroa hehtaarilta. Vanhojen ojien perkaukseen eli kunnostusojitukseen valtio ei enää tukea myönnä, ja jatkossa ojien tarpeellisuus selvitetään tarkoin. ”Vaatii aika paljon osaamista ja viitseliäisyyttä suunnitelman tekijöiltä ja meiltä osaamista, kun tarkastamme hanketta”, Nikkola toteaa. Metka syynää kaivuutarpeen ojan tarkkuudella Uusi tukijärjestelmä astuu voimaan ensi vuoden alussa. Metkassa tavoitteena on, että toimenpiteet suunnitellaan niin, että ojaverkostoon kosketaan kaivinkoneen kauhalla mahdollisimman vähän. Kaupungin metsät ovat lisäksi huomattavasti puustoisempia kuin alueen metsät keskimäärin”, kertoo Vuorinen. Toivon, että hankkeita syntyy. Kuvassa syksyllä 2022 perattu oja, jonka kunnostukseen vielä sai kemeratukea. Suometsänhoidon hakkuut ja lannoitukset suunnitellaan niin, että pohjaveden pinnantaso säilyy halutulla korkeudella ilman ojien avaamista. Maltillisella metsien uudistamissuunnitelmalla voitaisiin esimerkiksi tämä rahoitusvaje paikata vuosikausiksi. ”Säädöksiä ja tukitasoja voidaan tarvittaessa muuttaa. Metsät ovat kuusivaltaisia, ja uudistuskypsien sekä varttuneiden metsien osuus on suuri. Uusi metka-järjestelmä astuu voimaan vuoden alussa. KOMMENTTI Kuusien tilalle on tänä kesänä istutettu muun muassa raudskoivuja. Toimintatapojen muuttaminen ottaa oman aikansa”, Puttonen näkee. Huonoin vaihtoehto on se, että kunnostusojitus jatkuu entisellä mallilla maanomistajien rahoittamana ja ilman kunnollista suunnittelua”, Nikkola summaa. ”Mitä tehdään tilanteessa, jossa kirjanpainajan vuoksi pitäisi korjata puuta merkittävästi suurempia määriä”, Puttonen pohtii. Näiden metsien puuston arvoksi voi karkeasti arvioida 30 miljoonaa euroa. Suunnittelun tuen suuruus riippuu siitä, kuinka suurta pinta-alaa suunnitelma koskee tai kuinka monta kiinteistöä hankkeessa on mukana. Kemeratukijärjestelmä päättyy vuoden lopussa. Monet suometsähankkeet ovat yhteishankkeita, jotka harvemmin käynnistyvät maanomistajalähtöisesti. Aiheesta tullaan varmasti käymään keskusteluja eri tahojen kesken yhteisen ymmärryksen löytämiseksi.” Vuorisen ja Puttosen mielestä pienimuotoiset kirjanpainajatuhot voidaan hyväksyä ja ne kuuluvat luontoon. Kaksi kolmannesta metsistä vaaravyöhykkeellä Jyväskylän kaupunki omistaa metsää yhteensä noin 9 000 hehtaaria. TI IA PU U KI LA 10436_.indd 5 10436_.indd 5 22.10.2023 12.22 22.10.2023 12.22. Malli hyvä, käytäntö arvoitus Nikkola esitteli metka-järjestelmää Suometsät 2035 -tilaisuudessa Helsingissä lokakuun alussa. ”Aihe on näin haluttu tehdä tietoisesti myös asukkaille ja alueella liikkuville näkyväksi”, kaupungin vastaava metsäasiantuntija Reijo Puttonen (vas.) ja metsäasiantuntija Arto Vuorinen sanovat. Tutustuminen Saksan metsätuhoihin keväällä kuitenkin opetti, että tuhannet hehtaarit kuollutta metsää ei todellakaan tarkoita monimuotoisuuden lisääntymistä. Maaliskuun alusta lähtien tukea voi hakea suometsän hoitosuunnitelman laadintaan sekä vesiensuojelun toteutukseen, rakenteisiin ja toimenpiteisiin sekä piennarteiden tekemiseen. Ari Nikkolan mukaan metkan malli suometsien hoitoon on hyvä, mutta käytännön toteutus arvoitus. Kirjanpainajalle on siis katettuna runsas pitopöytä. Kaupungin metsissä kuuluukin panostaa suojeluun tavanomaista enemmän. Metka on tällä hetkellä laintarkastuksessa, ja asetus vahvistetaan loka-marraskuussa. Nähtäväksi jää, miten se käytännössä toimii, Metsäkeskuksesta arvioidaan. Moni toimija kokee, että maanomistajien maksuhalukkuus ja metkaan kaavaillut tukiprosentit eivät tee työstä heille kannattavaa. Nikkolan mukaan tärkeää olisi kannustaa toimijoita käynnistämään suunnitteluprosessi myös tulevaisuudessa. Tänä vuonna kaupunki esitti ”kasvun ja oppimisen -palveluihin”, eli lapsille, kahden miljoonan euron leikkauksia. Se on iso muutos”, sanoo metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola. Merkittävä osa puustosta tulee kuolemaan pystyyn kirjanpainajan takia, jos metsänkäsittelytapoja ei muuteta selvästi. AJASSA 27.10.2023 Metsälehti.fi 5 Kuusituhatta hehtaaria katettu kirjanpainajalle Toistaiseksi Jyväskylän kaupungin metsistä ei ole korjuun yhteydessä viety pois yhtään kuollutta puuta, vaan ne on jätetty monimuotoisuutta lisäämään. KUUSIKOITA ON USKALLETTAVA UUDISTAA JYVÄSKYLÄN kaupungilla on reilut 2 600 hehtaaria hakkuukypsää kuusikkoa, josta 1 500 hehtaaria on suojeltu. SAMI KARPPINEN turvallisuutta. ”Kuusivaltaisia metsiä, joiden katsoisin olevan kirjanpainajalle alttiita, on yhteensä noin 6 000 hehtaaria. Lahopuu lisää monimuotoisuutta tiettyyn rajaan saakka, mutta nyt kuusikoita on kuitenkin vaarassa kuolla nopeasti hehtaareittain. ”On pulmallista, ettei kaupungin metsissä voida erilaisten määräysten ja monien huomioitavien asioiden vuoksi reagoida tilanteeseen kovin nopeasti. Metsäasiantuntijoiden arvio on, että tuhot kaupungin omistamissa metsissä jatkuvat tulevina kesinä
”Aina ei kannata metsästää parasta hintaa.” 10437_.indd 6 10437_.indd 6 22.10.2023 12.31 22.10.2023 12.31. Toimenkuva laajeni horisontaalisesti, ja kaikissa horisonteissa on turbulenssia. Paine luontokadon pysäyttämiseen on osittain markkinalähtöistä, mutta tekeekö se välttämättömyydestä hyveen. Isossa mittakaavassa metsänhoidon yksityiskohtiin ei kiinnitetä huomiota.” Osalle asiakkaista puu on hyvää siksi, että se on puuta. AJASSA / HAASTATTELU 27.10.2023 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA UPM:N sahaliiketoimintaa johtavan Antti Koulumiehen vastuulle tulivat syyskuun alussa myös konsernin kaikkien kotimaan laitosten puunhankinta sekä yhtiön omat metsät, reilu puoli miljoonaa hehtaaria. ”Ei kuitenkaan hakkuiden rajoittamisessa, vaan yhteensovittamisessa. Sellaisella esimerkillä, jota metsänomistajat eivät koskaan hyväksy, ei ole vaikutusta.” UPM:n metsäomaisuus on kaksoissertifioitu PEFC:llä ja FSC:llä. Myös UPM:ltä on tulossa jotain, vielä julkistamatonta. Uskon, että merkitys kasvaa ja metsänomistajienkin on se huomioitava, jotta oma tuote on mahdollisimman kilpailukykyinen.” Stora Enso ja Metsä Group tarjoavat puukaupassa monimuotoisuuslisiä. ”Joo ja ei. Metsissä käy pöhinä luontoarvojen, hiilensidonnan ja kaikkien EU-säädösten kanssa. Sahatoiminnan asiakaskentässä on hyvin erilaista näkemystä, että mikä on merkityksellistä. Omien metsien esimerkki Koulumiehen mukaan isoon metsänomistajuuteen liittyy velvoite olla esimerkki. Pystyykö vuorineuvoslinjaksi kutsutun tuotantotalouden diplomi-insinööri myös biologisen tuotantoprosessin vaalijaksi. ”Sahamiehenä voin sanoa, että Keskija Itä-Euroopassa FSC on tärkeä. On myös asiakkaita, joille sertifikaatti on hyväksyttävyyden merkki. Ainakin se on laveampi kuin kilpailevien metsäyhtiöiden kollegoilla. ”Ja sitten on niitä, joita aidosti kiinnostaa mitä vastuullisuus tarkoittaa.” MONEN ROOLIN JOHTAJA Antti Koulumiehen vastuulle siirtyivät UPM:n sahojen lisäksi yhtiön metsäomaisuus sekä kotimaan laitosten puunhankinta. ”Olen opiskellut myös systeemianalyysia, ja metsät ovat mitä mielenkiintoisin systeemi, jossa yhdistyy taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen aspekti”, Koulumies sanoo. Tehtäväkenttää voi luonnehtia haastavaksi
Viitisentoista vuotta sitten tehdyssä Metsäntutkimuslaitoksen selvityksessä todettiin metsänuudistamisen laadun vaihtelevan suuresti metsänhoitoyhdistysten välillä. Musiikki, etenkin pianonsoitto, on oma juttu. Monisukupolvisen sivistyksen huomaa puhetavasta ja sanavalinnoista, harrastuksistakin. Jos hyvän sekametsän synnyn avain on alhainen istutustiheys, pitäisi sekapuustoja piisata, toisin kuin tilastojen valossa näyttää. UPM:n vipu ovat pitkäjänteiset omaisuudenhoitosuunnitelmat. Sahateollisuudessa näkymä on erityissynkkä, ja siksi puun hinta on laskenut huipustaan.” UPM:n neljä sahaa raportoivat yhteisen tuloksen huomattavasti suuremman sellutoiminnon kanssa. Harvoiksi jäävien taimikoiden välttämiseksi myös sekaistuttamisen mahdollisuus olisi tarpeen muistaa. Aina ei kannata metsästää parasta hintaa.” Jotta teollisuus säilyy Koulumies korostaa, että kantohintojen jousto on metsänomistajienkin etu. ”Ilman kansainvälisesti kilpailukykyistä teollisuutta ei puullekaan ole kysyntää. KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. Asuinpaikka on Saksassa alun perin oman edellisen työn vuoksi, nyttemmin vaimon työn vuoksi. Positiivista on, että firma ei lähde laskemaan maanmuokkaustiheyttä aiemmasta tavoitteesta, jolloin luontaisille taimille on paikkoja syntyä. Antti Koulumiehen mukaan metsät ovat mitä mielenkiintoisin systeemi. Valtakunnanmetsien inventoinnin (VMI) mukaan hyvälaatuisten nuorten taimikoiden osuus metsänuudistamisalasta on viimeiset 35 vuotta takunnut koko maan tasolla 40–50 prosentin suuruusluokassa. Koulumies muistuttaa, että puun kysyntäja tarjontamäärät eivät ole ehdottomia lukuja. Systemaattinen laatutyö toi tähän yrityksessä aikanaan dramaattisen parannuksen. Saman ilmiön raportoi hieman aiemmin myös UPM (Kalland 2002): yhtiön sisällä uudistamisen laatu vaihteli piireittäin huolimatta samoista resursseista. TAVOITTEEKSI HUONO LAATU. ”Ei ole oikein kysyä, loppuuko Suomesta puu. Hiihto, juoksu ja golf ovat kuntoilua ja henkireikiä ja triathlonkin on tullut kokeiltua, mutta metsänomistukseen ei ole omakohtaista otetta. Puustojen yksipuolistumiseen löytynee selityksiä muun muassa taimikonhoidon valinnoista. Onnistumiset ovat menetelmissä ilman muuta mahdollisia, mutta huonon taimettumisen riskin tiedetään olevan viljelyä suurempi. Integraattiyhtiöiden käytäntö nostattaa närästystä yksityisten sahojen piirissä siitä, että oletetusti heikko kannattavuus piilotetaan tarkoituksella. Yksi kompastuskivi on liian alhaiseksi jäävä maanmuokkaustiheys. Kuivat kesät ja bioottiset taimituhot tulevat kuitenkin ilmaston lämmetessä todennäköisesti lisääntymään. Koulumiehen mukaan piilottaa-sana on väärä, mutta hän myöntää, että konsernissa sahayksiköllä on kaksoistehtävä toisaalta tuottaa sahatavaraa, toisaalta tukea puukauppaa ja yhtiön kokonaisuutta. 27.10.2023 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA ANTTI KOULUMIES UPM:N sahaja metsätoimintojen liiketoimintajohtaja KOULUTUS 37-vuotias diplomi-insinööri Aalto yliopistosta TYÖURA Outotec, strategia-, talousja liiketoimintajohdon tehtäviä 2015–2021, McKinsey & Company -konsulttiyhtiön konsultti 2010–2015 ASUINPAIKKA Bonn, Saksa ja arkisin ympäri Suomea PERHEESSÄ vaimo, kaksi tytärtä ja australianlabradoodle HARRASTUKSET musiikki, golf, kuntoilu Puukaupassa kohti kumppanuuksia Kun seuraava nousukausi koittaa, ei puuta yksinkertaisesti riitä kaikille tehtaille. Metsien puulajikirjon lisääminen on ilmastonmuutokseen varautumisen kannalta tärkeää. Viimeisimmän VMI-kierroksen mukaan Pohjois-Suomessa hyvien nuorten taimikoiden osuus on vain 27 prosenttia. Mikä kiintoisinta, uudistamistulos ei korreloinut käytetyn rahamäärään kanssa. OMAN LUKUNSA metsien uudistumiseen tai sen tapahtumatta jäämiseen tulee luomaan jatkuvan kasvatuksen ja luontaisen uudistamisen yleistyminen. Kun istutustiheyttä pienennetään, virheisiin on kohdevalinnassa ja taimihuollossa aiempaa vähemmän varaa. ”Metsänomistajien ja meidän suhde ei ole nollasummapeliä vaan pitkäaikaista kumppanuutta, jossa on joustoa puolin ja toisin. Metsänhoidon painopisteiden muuttuessa uudet tuulet painavat pilviä metsänuudistamisen laadun päälle. Kuusella keskimääräisten istutustiheyksien on havaittu yksityismetsissä olevan hehtaarilla useita satoja vähemmän kuin suosituksissa ohjeistetaan (Kankaanhuhta 2014). “Myös sekaistuttamisen mahdollisuus olisi tarpeen muistaa.” 10437_.indd 7 10437_.indd 7 22.10.2023 12.31 22.10.2023 12.31. Vaikka hyvän metsänhoidon suosituksissa on vuosikymmeniä ollut istutuseli käytännössä muokkaustiheystavoite, todellisuus on luvattoman usein kehnompi. Kolmannen polven Koulumies Koulumiehen tunnettu sukuhistoria ulottuu Schulman-nimisenä vuoteen 1495, Suomen ja Viron aatelistoon. MYÖS STORA ENSO ilmoitti kuluvana syksynä kuusen istutustiheyden pudotuksesta sekapuustoisuuden aikaansaamiseksi. EPÄONNISTUNEIDEN UUDISTAMISTEN takana luuraavat usein väärät menetelmäja kohdevalinnat. Oikea kysymys on, löytyykö Suomesta maksukykyä ja vastaako kysyntä tarjontaa.” Metsänomistajille tarjotaan ystävän kättä monesta suunnasta. Taustaansa ei voi valita, ja Koulumiehellä se menee keskiluokan ylempään laitaan. TÄYSTIHEIDEN JA ELINVOIMAISTEN taimikoiden aikaansaaminen on vuosikymmenien ajan ollut vaikeasti saavutettava tavoite. Kun toteutuvat taimikontiheydet jäävät vuosikymmenestä toiseen tavoitteista, onko signaali kunnianhimon tason pudotuksesta kuitenkaan viisas. Viimeisimmässä metsänhoitosuositusten päivityksessä kuusen istutustiheyttä päätettiin alentaa sekapuustoisuuden lisäämiseksi. Hän on suomennetun Koulumies-sukuhaaran kolmatta polvea ja siinä haarassa ensimmäinen teollisuusmies. Tarina ei kerro, millä keinoin yritys onnistuu muille vaikeassa tehtävässä saavuttaa tämä muokkaustiheys
Tammen luontainen levinneisyysalue on etelärannikolla ja Lounais-Suomessa, mutta ihmistoimien seurauksena sitä esiintyy vakiintuneesti Tampereen korkeudelle saakka. Suurin osa niistä menee jyrsijöiden suihin, mutta närhien levittämien, alkuvaikeuksistaan selviävien taimien pitää pärjätä sekä nykyisessä että tulevassa, muuttuvassa ilmastossa. jelty – istutettu, suojattu Tubex-taimisuojilla ja pystykarsittu. Kokemukset pellonmetsityksestä ovat rohkaisevia. Hinta ei ole kysymys, sillä sen saa takaisin säästyneenä työnä ja parempana kasvuna.” Tammet on istutettu 1 600 taimen pellonmetsitystiheyteen, mitä Lukkarinen nykykokemuksella pitää hiukan harvana. Valtaosa puista on kuitenkin pienempiä. Puuntuottaja Antti Lukkarisella on neljännesvuosisadan kokemus tammen kasvatuksesta vielä reilut sata kilometriä pohjoisempana, Suonenjoella. Periaatteessa ilmastonmuutos laajentaa jalopuiden levinneisyysalueita, mutta tuo samalla riskejä. Harvassa asennossa oksisto 10438_.indd 8 10438_.indd 8 22.10.2023 12.36 22.10.2023 12.36. ”Mutta on selvä asia, että tammi on työläämpi kuin peruspuulajit.” Taimet vaativat suojauksen Lukkarisen tilalla tammet on nimenomaisesti vilONKO TULEVAISUUS TAMMEN. Ne suojaavat myyriltä, jäniksiltä ja hirviltä, antavat kasvulle oikean suunnan ja kasvihuonemaisesti lisävauhtia sekä rungon järeytyessä murtuvat itsestään auki ja lopulta hajoavat. Aivan parhaat tammiyksilöt ovat jo 15-metrisiä ja läpimitaltaan 22-senttisiä. 27.10.2023 8 Metsälehti.fi AJASSA MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI MATIAS HONKAMAA, KUVAT T T ammi on tänä syksynä tuottanut terhoja runsaasti. ”Ilman taimisuojia en lähtisi istuttamaan. Taimisuojat ovat Lukkarisen mukaan aivan ehdottomat. Tammi on kiinnostavin, vaikka kannattavimman puuntuotannon alueet pysyvät entisellään
Pihlaja kävisi maltillisen pituuskasvunsa puolesta muuten, mutta se houkuttaa hirviä. Kiertoaika riippuu siitä, kuinka järeäksi kasvattaa. Kuka puutavaran ostaa, on vielä hämärän peitossa. Lukkarinen otaksuu ajan joka tapauksessa olevan pitemmän kuin rauduskoivulla. Samatahtisesti kasvavaa muuta puulajia en oikein hoksaa.” Passeli on mustikkatyypin ja sitä rehevämpi kasvupaikka, mielellään rinteen päivänpuoli. Samatahtinen kasvutoveri haussa Periaatteessa leveyskasvua voisi hillitä kasvattamalla tammia pöpelikkömäisesti muiden puulajien seassa, mutta Lukkarinen pohtii, mitä muut puulajit voisivat olla. ”Tuntuu, että tammi pitää saada lähtemään puhtaana metsänä. 27.10.2023 Metsälehti.fi 9 AJASSA kasvaa leveyttä ja pystykarsinta on välttämätöntä, samoin rungosta versovien vesioksien napsiminen. Lukkarinen on istuttanut tammia myös uudistusalojen rehevimpiin kohtiin tiheinä pienryhminä. Lukkarinen odottaa, että tammelle syntyvät samankaltaiset markkinat kuin visakoivulle, eli pieTänä vuonna tammi on tehnyt runsaasti terhoja, mutta puistopuiden alkuperä ja geeniperimä voi olla mitä sattuu. Ongelmallista kuitenkin on, että pääpuulajit kasvavat nopeammin ja jättävät tammet varjoonsa. 10438_.indd 9 10438_.indd 9 22.10.2023 12.36 22.10.2023 12.36. Tammi vaatii valoa, ja kuusi kasvaa turhan nopeasti varjostavaksi ylispuuksi. ›› M IK KO H ÄY RY N EN Antti Lukkarisella on 25 vuoden kokemus tammen kasvattamisesta varsinaista kasvatusaluettaan pohjoisempana, Suonenjoella
Siementai taimituottajan velvollisuus on saattaa asiakkaan tietoon metsänuudistamismateriaalin suositeltu käyttöalue. Tammi on jalopuista valittu Kuuden jalopuulajin – tammen, saarnen, vaahteran, metsälehmuksen sekä kynäja vuorijalavan – joukosta tammi on ilmeisin valinta, sillä se on kasvupaikaltaan vaatimattomin ja metsätalousmielessä lupaavin. AJASSA 27.10.2023 10 Metsälehti.fi TAMMEN SIEMENVILJELYKSEN KÄYTTÖALUE Maan ainoa tammen kaupallinen siemenviljelys sijaitsee Hollolassa. ”Jalojen lehtipuiden levinneisyyttä rajoittaa muun muassa lämpötila. ”Kuinka suuria ja kuinka siedettäviä ne ovat muista syistä vaikuttaa siihen, kuinka innokkaasti jalopuita viljellään tai niiden annetaan levitä luontaisesti.” Tammea on pihapuuna Rovaniemellä saakka, mutta mitä pohjoisemmas mennään, sitä vaatimattomampaa on kasvu. Jalopuiden kasvattaminen merkitsee kasvutappioita pääpuulajeihin verrattuna. niä määriä erikoistuneille puusepille. Metsänomistaja saa kuitenkin itse päättää omissa metsissään käyttämiensä uudistusmateriaalien alkuperän. Hollola Harvassa asennossa tammet kasvavat enemmän leveyttä ja vähemmän suoraa runkoa. Lähde: Ruokavirasto 10438_.indd 10 10438_.indd 10 22.10.2023 12.36 22.10.2023 12.36. Taimisuojat ovat tammenkasvatuksessa Lukkarisen kokemuksen mukaan välttämättömät. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan muuta valojaksoa tai tee Suomesta mereisempää”, erikoistutkija Katri Himanen Lukesta tiivistää
Vaihtoehtona olisi kerätä terhoja, kylvää, antaa kasvaa tiheänä ja katsoa, mitkä pärjäävät – kuitenkin muutamilla painavilla varaumilla. Ihmisen luonto on kokeilla, mutta luonto lopulta päättää. Mätästys sopii muokkaustavaksi myös tammen taimille. Kasvatusalueiden laajentamiseen pitääkin olla muut syyt – monimuotoisuus, uuden puulajin viehätys, ja aikansa voi käyttää huonomminkin. Moni metsänomistaja on tullut kertomaan keränneensä terhoja tietystä puusta. Ja periaatteessa: tammenterhojen keruu puista ei ole jokaisenoikeus, vaan vaatii maanomistajalta luvan. Tilanne on muuttunut parin viime vuoden aikana, ja viime vuonna terhoja ei riittänyt kaikille halukkaille”, Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen kertoo. ”Täystiheän taimikon aikaansaanti vaatii poskettoman kylvötiheyden, ja lintujen ja jyrsijöiden aiheuttama hävikki on iso”, Himanen sanoo. Metsänomistajilta kuullun mukaan luontaista tammea on Etelä-Suomen metsissä entistä enemmän. AJASSA 27.10.2023 Metsälehti.fi 11 METSÄTALOUDELLISESTI tammi on marginaalinen puulaji vielä pitkään. Puistopuut voivat olla ulkomailta, ja niiden ryhmät geneettisesti kapeita.” Jos terhoja kerää, kannattaa kerätä mahdollisimman monesta puusta, jotta perimään tulee kirjoa. Terhoja on nyt varastossa arviolta neljännesmiljoona. Vuodessa tammentaimia istutetaan noin 10 000 kappaletta, mikä tiheydestä riippuen tarkoittaa viidestä kymmeneen hehtaaria. Tammi on mukana rikkana rokassa, vaikkei siitä valtavan yleistä tulekaan.” Tammen siemenviljelystaimien hyväksytty viljelyalue on Tampereen tasalle. Yrittäjä Pekka Uusitalo kertoo tammentaimien kysynnän kasvavan hiljalleen. Kun tammentaimien verollinen taimitarhahinta on kahdessa ja puolessa eurossa ja lyhimmän, 90 senttiä pitkän taimisuojan hinta verkkokaupassa 3,69 euroa kappaleelta, niin tammimetsikön perustamiskustannus saattaa hirvittää. JALOPUIDEN kasvattaminen on metsätaloutta vain harvoin edes nykyisillä kasvualueilla, mutta kylläkin metsätalouden mauste visakoivun tapaan. MIKKO HÄYRYNEN Vähän kuin visakoivu KOMMENTTI Todennäköisesti tammen kiertoaika on rauduskoivua pitempi, mutta aikanaan sille syntyy samantyyppistä kysyntää kuin nyt on visakoivulla, Antti Lukkarinen uskoo. Tammi yleistyy luontaisesti Jossain määrin tammi nousee puulajivalikoimaan, ja Himanen uskoo sen osuuden todennäköisesti kasvavan vaikka ei tehtäisi mitään. Sekään ei tee kylvöstä metsänviljelyä metsäntutkimuksen ymmärtämällä tavalla, parhaita alkuperiä hyödyntäen. 10438_.indd 11 10438_.indd 11 22.10.2023 12.36 22.10.2023 12.36. Himasen mielestä suurempi kysymys on, että tällä alueella viljely on vähäistä kuin se, että alue olisi liian pieni. ”Meitä hieman hirvittää, saammeko kaikki vaivalla kasvatetut ja kerätyt terhot ensi keväänä myytyä. Käytännössä kaikkien taimitarhatammien terhot ovat peräisin Siemen Forelian siemenviljelykseltä Hollolasta. Himanen varoittaa, että yhdestä puusta kerätyt terhot ovat todennäköisesti itsepölyttyneitä tai perimältään kapeita. Pakastetaimet toimitetaan 40 kappaleen erissä Matkahuollon kautta. Tammien jalostaminen on vielä nuorta, sillä siemenviljelys on perustettu 2007, ja vuodesta 2018 lähtien se on vuosittain tuottanut ainakin jonkinlaisen terhosadon. ”Omat keruut ovat alkuperän suhteen hasardihommaa. Siemenviljelys on perustettu 30 hyvälaatuisesta kloonista eli geneettisestä yksilöstä, jotka pölyttävät toisiaan. Taas ensi vuodeksi yritetään kasvattaa vähän enemmän tammea myyntiin. ”Vielä muutama vuosi sitten likikään kaikki terhot eivät menneet kaupaksi. ”Jalojen lehtipuiden ydinaluetta on edelleen eteläinen Suomi.” Terhosta vaiko taimesta. Kuluvan syksyn terhosato on kaikkien aikojen ennätys. ”Ilmastonmuutoksen tuoma uhka metsien terveydelle on niin ilmeinen, että puulajivalikoiman monipuolistamista tarvitaan. Määrät eivät siltikään ole suuria, joitain tuhansia. Terhojen säilyttäminen enempää kuin vuoden on todella vaikeaa ja haastammekin nyt kaikki eteläsuomalaiset taimikasvattajat kokeilemaan tammea.” Taimien kysyntä kasvaa hiljalleen Salossa toimiva Puut-Taimitarha on maan eteläisin metsätaimitarha. KERRANKIN LAATUTERHOJA – MITÄ TEHDÄ. Kustannussäästön kannalta Himanen ymmärtää paremmin kasvatustavan, jossa taimet istutetaan ryhmittäin esimerkiksi kuusen sekapuuksi
Sinne tulee puuta monesta lähteestä, muun muassa rautateitse. PUUKAUPPA & TALOUS 27.10.2023 12 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI PIRKKO VUOHTONIEMI, KUVA METSÄ FIBRELLÄ ei taida olla yhteistyösopimusta sään haltijoiden kanssa yhtiön käynnistäessä uusia biotuotetehtaita. Hänen mukaansa kelirikkoaikaan korjattavaksi sopivia leimikoita ostetaan normaaliin tahtiin. Silti puiden kuljetus viipyy, kunnes pakkanen kovettaa tiet.” Tukkipuuta ei Kemin sellutehtaalle ole jouduttu ajamaan, vaikka kelit ovatkin tukalat. ”Sahat ovat viime kuukaudet näkyvästi valittaneet suhdanteen heikkoutta, mikä on varmastikin vähentänyt monen metsänomistajan puunmyyntihaluja”, Kilpivaara sanoo. ”Puiden kuljetus viipyy, kunnes pakkanen kovettaa tiet.” Pohjois-Pohjanmaalla korjuuta on jouduttu rajoittamaan kantavimmille leimikoille. Syksy 2017 oli puunkorjaajille kammottavan kurainen, kun Äänekosken biotuotetehdasta käynnistettiin. Pahin tilanne on Pohjois-Pohjanmaalla, joka on Kemin biotuotetehtaan puunhankinnan ydinaluetta. Hän myöntää puun saannin vaikeaksi. ”Ei tämä silti vaaranna Kemin puuhuoltoa. ”Olemme epävarman markkinatilanteen vuoksi toimineet viime ajat aika pienin puuvarannoin, ja lomien jälkeen puuntarjonta on ollut vähäistä.” Paananen korostaa, että huonossakin suhdanteessa sahausta halutaan jatkaa markkina-asemien säilyttämiseksi. Myös Haapajärvellä toimivan Hasan metsäpäällikkö Timo Paananen tuskailee pitkän uransa hankalinta syksyä. Tähän asti sahaus on onnistunut vähän supistettuna, mutta nyt raaka-ainepula saattaa käydä ylivoimaiseksi. Metsä Groupin Oulun piirin päällikkö Maritta Uutela toteaakin, että puuta ei nyt saada korjattua niin paljon kuin tarve ja tahtotila on. ”Meillä on paikallisten sahojen kanssa toimitusmääriin sidottuja tukkitoimituksista, joten tukit ohjataan tarkoin sahoille.” Murskekuormilla menekkiä ”Olosuhteet ovat aivan hirveät. Osin tukala tilanne on sahojen itse aiheuttamaa. ”Eivät nämä olosuhteet ainakaan edistä korjuun laadun parantamista.” Kilpivaara ennakoi hankalien olosuhteiden vaikeuttavan erityisesti sahojen puuhuoltoa, mikä saattaa pahimmillaan alkaa rajoittaa sahausta. Parpalan mukaan PohjoisSuomessa korjuuta ei vielä ole jouduttu keskeyttämään, mutta koneita on täytynyt siirtää tavallista enemmän suotuisien kohteiden löytämiseksi. Maasto on niin märkää, että tarvittaisiin melkein superpakkasia, että tiet jäätyisivät nopeasti.” Metsä Groupin Kemin piiripäällikkö Jarkko Parpala ennakoi tilanteen helpottavan pohjoisesta alkaen viime viikolla alkaneen pakkasjakson myötä. POHJOISESSA RYVETÄÄN Läpimärät metsät haastavat puunkorjaajat Pohjois-Pohjanmaalla, Metsä Fibren Kemin-tehtaan puuhuollon ydinalueilla. Ensi vaiheessa pakkaset kovettavat tiet ja pääsemme kuljettamaan jo hakattuja puueriä tienvarsilta eteenpäin. 10439_.indd 12 10439_.indd 12 22.10.2023 12.40 22.10.2023 12.40. ”Olemme korjanneet muun muassa kohteita, joissa maasto on kantavaa. Sesonkiin sopivia leimikoita ei ole valittavaksi asti. Nyt kelit ovat pohjoisessa olleet jopa vieläkin hirveämmät, kun Kemin jättitehtaan tuotantoa aloitetaan. Hänen mukaansa hankalat olosuhteet vaativat tarkkaa korjuun suunnittelua, mutta haasteet ovat melkoiset. ”Emme halua väkisin lähteä yrittämään korjuuta ja samalla riskeerata metsien ja tiestön kuntoa.” Sääennusteet lupaavat helpotusta Iso osa puunkorjuukoneista seisoo kurjien korjuukelien vuoksi. Murskekuormia menee nyt puunkuljetusten jälkien korjaamiseen melkoisia määriä”, vahvistaa Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara. ”Emme yritä ostaa niitä tavallista enempää, koska talvi tulee pian. Viime viikolla Haapajärvellä näytti tältä. Kovimmin tilanne koettelee meidän yrittäjiämme, joiden koneet seisovat”, Uutela sanoo
43,55 s 43,87 s 43,43 s .. 27,49 . .. 18,83 s 18,06 s 27,13 . 70,13 . Uudistushakkuu 71,21 . .. .. .. 27,37 . ”Kilpailu puusta on nostanut hintoja. 39,77 s .. Pohjois-Pohjanmaa havukuidun hintakärki 10439_.indd 13 10439_.indd 13 22.10.2023 12.40 22.10.2023 12.40. Uudistushakkuu 72,71 s 71,84 . 30,22 s 28,06 . 22,27 s 21,89 s 20,31 s 29,11 s 27,44 s Ensiharvennus .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,87 s 64,93 s .. .. .. 27,18 s 32,03 s 32,21 s Harvennushakkuu 61,03 s 61,46 s 37,47 s 22,69 . 34,35 . 25,66 . .. Ensiharvennus 43,69 s 44,71 s .. 68,86 s .. .. Hankintahinnat 69,65 s 69,82 s .. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. Uudistushakkuu 66,11 . 19,99 . .. 66,18 s 53,50 s 25,25 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,12 . .. .. s nousussa . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,20 . 20,71 s 20,15 s 18,70 s 27,76 s 28,64 s Uudistushakkuu 60,50 s 59,49 s .. 33,90 . .. 63,91 s 25,24 s 25,92 . 72,98 s 58,67 s 25,09 s 27,49 s 27,05 . 33,71 . 68,45 . 47,10 s 24,63 . .. Hankintahinnat .. Harvennushakkuu 61,34 s 61,38 s 49,26 s 24,55 s 25,43 . 22,93 s 24,19 s 21,48 s 29,43 s 29,43 s Uudistushakkuu 68,17 s 67,36 s .. .. Hankintahinnat 63,34 . 26,99 . 24,32 s 30,26 s 30,77 . 64,59 s 24,91 . .. Harvennushakkuu 64,53 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. 62,16 s 26,28 s 27,13 . .. 53,55 s 24,37 . 44,67 s .. 24,58 s .. 33,66 s .. .. 43,59 s .. .. Myös energiapuun hyvä kysyntä sekä rannikkoalueilta korjattavan kuitupuun vienti Ruotsiin vahvistavat puun kysyntää. .. 65,20 . .. .. Harvennushakkuu 54,26 s 52,14 . 27,25 . 66,91 s 50,72 . Hankintahinnat .. .. .. 56,42 . 34,31 . 34,45 . .. .. .. 30,51 s 30,51 s Ensiharvennus 48,42 . 20,22 s 20,17 s .. 66,63 . .. .. 22,75 s 29,21 s 28,38 . .. Harvennushakkuu 60,81 s 60,98 s 40,08 s 25,21 s 25,44 s 23,98 s 31,35 s 30,57 s Ensiharvennus .. 25,02 s 26,07 . 17,47 . Tilanne muuttui viime vuoden syksyllä, jolloin Metsä Group aloitti Kemin biotuotetehtaan puunhankinnan. .. .. Hankintahinnat 60,73 s .. .. 71,04 . 44,01 . .. s nousussa . .. 14,78 s 24,58 s .. 65,97 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,14 s 66,65 . Harvennushakkuu 66,33 s 67,16 s 47,21 s 25,02 s 24,97 . 45,50 . .. 26,29 . Hankintahinnat 72,49 s 74,99 s 65,05 s 44,91 s .. 27,11 . 45,83 s 46,14 . Uudistushakkuu 69,67 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Puukaupan uusimman viikko-ostotilaston mukaan ero on viime viikkoina venähtänyt kahteen euroon. 23,37 . 32,74 s 31,92 s Ensiharvennus 38,40 . s nousussa . .. .. .. Ensiharvennus 55,65 s 55,33 s .. .. 59,09 s 24,18 s 24,88 s 25,92 . 50,26 s 49,97 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 38-41 keskiarvo s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,73 . 18,18 s .. .. 17,72 s .. Milj.m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2023 2022 2021 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 515 624 m 3 Puukauppamäärä vko 41 MIKKO RIIKILÄ METSÄ FIBREN biotuotetehdas ja muut Perämeren rannikolle tulevat metsäteollisuuden suurinvestoinnit ovat keikauttaneet puumarkkinoiden hintasuhteet uuteen asentoon. .. 18,72 s 19,74 s .. 20,38 . 25,84 . 44,22 s 44,25 . 70,57 . s nousussa . 25,71 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,34 s 56,20 s .. .. .. 26,19 . .. .. 35,99 . 31,47 s 32,82 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,80 . 20,00 s 19,45 s .. .. 20,66 s .. 25,73 . 71,32 . 61,66 s 43,82 . 25,94 . 48,67 s 39,81 s 19,28 s 19,48 s 19,39 . Perinteisesti parhaita kantohintoja on maksettu Kymi-Savossa alueella, jossa Kaakkois-Suomen mittava metsäteollisuuskeskittymä on taannut puulle vahvan kysynnän. 58,76 s 24,02 s 25,51 . .. 35,31 s .. 41,27 s .. .. Ensiharvennus .. 32,73 s Uudistushakkuu 69,22 . Uudistushakkuu 71,45 . 34,13 . Samalla myös koivukuidun hinta kohosi maan kärkeen. 69,84 . Harvennushakkuu 65,42 . 49,31 s 23,79 s 24,63 . 29,04 . 24,96 . 18,87 . 24,54 . AJASSA 27.10.2023 Metsälehti.fi 13 s nousussa . 30,64 s 30,88 . .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 63,88 . 24,77 . Harvennushakkuu 58,41 s 58,14 s .. Ensiharvennus 56,30 s 54,09 s .. Silloin mäntyja kuusikuitupuun kantohinnat kohosivat Pohjois-Pohjanmaalla valtakunnan korkeimmiksi. 44,36 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,52 . .. 62,34 . 71,04 . 19,11 . 26,03 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,11 s 72,27 s 55,92 s 24,48 s 26,35 . Hankintahinnat 68,15 . 21,10 s .. 21,09 s 31,09 s .. 67,49 s 26,49 . .. 19,89 s .. 64,19 . 31,75 . .. 25,30 . 26,32 s 27,87 s 25,79 s 32,99 . 26,45 s 26,65 s 24,65 s 31,11 . 67,93 . Harvennushakkuu 62,10 . Hankintahinnat 70,38 . Kymi-Savo kattaa Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueet. .. 20,00 . 44,89 s 45,64 . 31,48 . 35,86 . 72,12 . 32,74 s 32,38 s Uudistushakkuu 67,68 . Hankintahinnat 69,11 . 43,66 . 25,09 . 61,23 s 44,76 . .. Tehdas käynnistyi viime kuussa. 27,92 . Metsä Groupin lisäksi muutkin ostajat ovat lisänneet puunhankintaansa täällä”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara. 26,20 . 25,45 s Ensiharvennus 48,95 s 42,15 s .
Keski-Suomessa myytiin kuukausi sitten ylispuuleimikko, josta korjattiin 250 kuutiota puuta, pääosin koivua. Kuiduttavan teollisuuden tuotannon kasvu ohjaa hakkuita harvennuksiin. Ponsselta tulosvaroitus 10439_.indd 14 10439_.indd 14 22.10.2023 12.40 22.10.2023 12.40. Voittaneessa tarjouksessa koivutukin alin latvaläpimitta on 17 senttiä ja pituus kolme metriä. Metsähakkeen käyttö lisääntyy edelleen hieman. Kartongintuotannossa on luvassa neljän prosentin kasvuvuosi. Lisäksi kannattavuudessa näkyvät Venäjän liiketoiminnan poistuminen ja organisaation kulurakenteen haasteet, Ponsselta kerrotaan. Aiemmin tänä vuonna yhtiö arvioi, että euromääräinen liikevoitto on tänä vuonna hieman suurempi kuin jatku vien toimintojen liikevoitto vuonna 2022. Sahatavaramarkkinoiden matalasuhdanne jatkuu, mutta Euroopan tärkeillä vientimarkkinoilla elpyminen voi alkaa ensi vuoden loppupuoliskolla. Keskimääräinen vientihinta jatkaa laskuaan, ensi vuonna jopa yli 13 prosentilla. Koivutukit välitettiin Riga Woodin vaneritehtaalle Länsi-Suomeen. Taustalla ovat muun muassa sitkeä inflaatio, yhtiön liikevaihtoa nopeampi liiketoiminnan kulujen kasvu ja Ponssen eteläamerikkalaisen tytäryhtiön vaikeudet. Metsänhoitoyhdistyksen tarjous voitti erittäin väljien mittaja laatuvaatimusten ansiosta kilpailijat. Leimikko korjattiin syyskuussa. Vain koivutukki nousee Tuotannon kasvu ja raakapuun niukkuus hillitsevät kantohintojen laskua, mutta nousua Luke ennustaa vain koivutukille. Havutukkien kantohinnat alenevat sahatavaran hintojen perässä. Vain pönttölahoa, sydämeen yltäviä halkeamia tai yli kymmenen sentin oksia ei tukissa sallita. Nyt liikevoiton arvioidaan olevan tänä vuonna samalla tasolla kuin viime vuonna, jolloin se oli 46,6 miljoonaa euroa. Sahatavaran pitkän ajan hintatrendi on loivasti alaspäin. Yli 80 prosenttia koivuista tukiksi Koivukauppa Keski-Suomessa Ylispuiden poisto/avohakkuu, alla kuusitaimikkoa Puutavaralaji määrä, m 3 hinta €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 10,8 70,00 756,00 Mäntykuitu 4,2 28,00 117,60 Kuusitukki 5,4 74,00 399,60 Kuusikuitu 6,6 30,00 198,00 Koivutukki 176,8 60,00 10 608,00 Koivukuitu 43,2 34,00 1 468,80 Laho 0,5 10,00 5,00 Muu lehtipuu 3,8 10,00 € 38,00 Yhteensä 251,3 13 591,00 Tukkiprosentit ja järeydet m 3 yht. Laitoshinnan ennakoidaan nousevan tätä vuotta vaisummin, mutta kuitenkin 2–5 prosenttia. Laatuvaatimukset ovat niin löysät, että miltei kaikki mitan täyttävät pölkyt kelpaavat tukeiksi. Viennin keskihinta laskee, tosin Luke näkee nousua ensi vuoden lopulla. Tukkisaanto on tuplasti parempi kuin perinteisin mittaja laatuvaatimuksin. Vaisu talouskasvu pitää paperin kysynnän heikkona, mutta tilanne tasaantuu tämän vuoden pudotuksesta. Korjuukustannusten kasvaessa kuitupuiden keskimääräiset kantohinnat laskevat 0–2 prosenttia. METSÄKONEYHTIÖ Ponsse on korjannut kuluvan vuoden ohjeistustaan. Sahainvestoinnit parantavat sahauksen kannattavuutta, mutta osa hyödystä karkaa tehtaiden ulkopuolelle, kuten raakapuun toimittajille ja sahatavaran ostajille. Luke: Kohti pikkuisen parempaa Metsäteollisuuden vientihinnat luisuvat, mutta tuotannon kasvu ja raakapuun niukkuus hillitsevät kantohintojen laskua. Raakapuuniukkuuden vuoksi etenkään kuitupuun vientihintojen lasku ei ulotu samalla voimalla kannolle saakka. Koivun tukkiprosentti kohosi 80:een, vaikka runkojen keskikoko oli vain 0,4 kuutiota. tukkiprosentti m 3 /runko Mänty 15 72,0 0,522 Kuusi 12 45,0 0,211 Koivu 220 80,4 0,421 MIKKO HÄYRYNEN METSÄTEOLLISUUSTUOTTEIDEN määrällinen kysyntä piristyy hieman ensi vuonna, mutta vientihintojen luisu jatkuu, Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa metsäsektorin suhdannekatsauksessaan. Vanerin tuotannon ja viennin Luke ennustaa pysyvän kuluvan vuoden tasolla, mutta vientihinta putoaa sahatavaraa jyrkemmin. Kuiduttava puoli vetää määrällisesti Sellun vienti on kasvussa lähinnä Kemin-tehtaan ansiosta, vaikka talouskasvun heikkous päämarkkinoilla pitää tunnelman vaisuna. Se tiesi keskisuomalaiselle puun myyjälle muhkeaa tiliä ylispuuhakkuulta. 27.10.2023 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA Kova kysyntä ja kilpailu koivutukista on liudentanut tukin laatuvaatimukset olemattomiin. Pakkaselle mennään Yksityismetsien nimelliset kantohinnat 2024, prosenttimuutos keskimäärin Mäntytukki –4 Kuusitukki –4 Koivutukki +5 Mäntykuitu –1 Kuusikuitu –2 Koivukuitu Vientihinnat 2024 prosenttimuutos keskimäärin Havusahatavara –4 Vaneri –8 Sellu –9 Paperi –13 Kartonki –6 Lähde: Luke, metsäsektorin suhdannekatsaus Raakapuun tuonnin Luonnonvarakeskus ennustaa nousevan kymmenyksellä 5,4 miljoonaan kuutiometriin
Kampanja voimassa 31.11.2023 asti Vain varastossa olevat mallit Meiltä myös markkinoiden nopeimmat klapikoneet Valmistettu Suomessa Katso huimat rahanarvoiset edut! HETI toimitukseen! PILKEMASTER GO! KLAPIKONE PM 10950 , 00 Polttomoottori Patentoitu V-mallinen syöttöpöytä Ketjusaha automaatisella voitelulla 4-os. asti: Hydraulinen puunnostin (arvo 490,00 €) Klapisäkkiteline vapautusmekanismilla (arvo 339,00 €) 25 kpl Nordforest klapisäkki 1,5 m3, erikoisvahva (arvo 447,50 €) Etujen arvo yhteensä: 1276,50 € 10439_.indd 15 10439_.indd 15 22.10.2023 12.40 22.10.2023 12.40. www.uittokalusto.. METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. halkaisuterä Jarruton Mobil-tieliikennemalli Automaattinen halkaisuterän säätö Sivusuunnassa kääntyvä kuljetin, 3.7 m Kysy rahoitusvaihtoehtoja! Kampanjaedut voimassa 31.11
Ollikainen ja Seppälä vaativat tuolloin hakkuiden rajoittamista valtion mailla, koska muuten EU:n maankäyttösektorin (lulucf ) ilmastotavoitteista jääminen kävisi hyvin kalliiksi. 38 prosentin helpotus Suomen metsien hiilinielutavoitteisiin tarkoittaa karkeasti yhdeksää miljoonaa kuutiota raakapuuta. SA M I KA RP PI N EN KIRJANPAINAJA HAASTAA MYÖS METSÄVAKUUTUKSET ”Myrsky riehuu, lahot puut kaatuvat tai katkeavat.” KALLE62 LUONNONVARAKESKUS (LUKE) KERTOI lokakuun 5. Pahimmissa skenaarioissa sahoilla ei ole lähivuosina enää sahattavaa. Kun Suomen lulucf-vertailutaso määritettiin vuosina 2018–2020, kasvihuonekaasuinventaarion laskentamenetelmät poikkesivat osin nykyisistä. päivä uutisen, joka on jäänyt vähälle huomiolle mutta jolla on suuri taloudellinen merkitys Suomelle ja metsien käytölle. Se tarkoittaa rajua, 38 prosentin laskennallista parannusta Suomen metsien nettomääräisen hiilinielun kehitykseen. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Korjauksen jälkeen arvioitu vaje kutistui Luken mukaan 10–40 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonniin. 27.10.2023 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Vihreää maisemaa täplitti melkoisen selvärajaiset ruskeat ja isot laikut. Hyvä metsänhoito on avain hyönteistuhojen torjuntaan, kirjoittaa johtava asiantuntija Marika Makkonen. AIEMMIN LUKEN TUTKIJAT arvioivat, että Suomi joutuu hankkimaan 50–80 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnin edestä päästöyksiköitä muilta jäsenmailta tai kompensoimaan ne taakanjakosektorin eli rakentamisen, liikenteen ja maatalouden yksiköillä. Siellä on taas paljon uusia videoita. Luken erikoistutkija Antti Mutanen toteaa Metsälehden verkkosivujen haastattelussa, että aiemmat arviot olivat vähän kuin olisi ”porkkanoita ja perunoita verrannut”. He eivät tosin laskelmassa huomioineet hakkuurajoituksista seuraavia arvonlisän menetysten ja työttömyyden hintaa vaan ainoastaan menetykset puunmyyntituloista. Suomessa metsätuhoja on ollut metsävarallisuuteen suhteutettuna onneksi vähän, alle puoli prosenttia. Maisemat ovat toki jylhät ja hienot, mutta mm. Viime vuosina kolmen kärkeen ovat nousseet myös hyönteistuhot. Suomea ei tarkistuksen jälkeen uhkaa enää se seitsemän miljardin euron suuruinen maksu, josta Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä varoittivat viime eduskuntavaalien alla. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Tuoreita ja vähän vanhempia tukkipinoja oli tienvarsilla ja sahojen pihoissa kasapäin. MILJARDIMAKSU METSIEN NIELUSTA HAIHTUI 10440_.indd 16 10440_.indd 16 22.10.2023 12.47 22.10.2023 12.47. Hankalasta lulucf-vertailutasojen käytöstä on päätetty luopua vuosien 2026–2030 tavoitteiden ja velvoitteiden seurannassa. kirjanpainajien tekemät tuhot kuusikoissa ovat kouriintuntuvat. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI SEURASIN VIIME KESÄN lomamatkalla Saksassa, Itävallassa ja Italiassa auton ikkunasta vilahtelevaa lohdutonta maisemaa. Suurimmat metsävahinkojen aiheuttajat ovat hirvi ja lahottajasienet. Suomessa ei olla vielä samassa tilanteessa kuin kuvan Saksassa, mutta täälläkin hyönteistuhot ovat nousseet vakuutuksista korvattavien metsävahinkojen kärkisijoille. Muistakaa seurata Metsälehden Youtubekanavaa. Korvattavista vahingoista lumija myrskytuhot ovat olleet tyypillisesti tilastojen kärjessä. Seppälä otti hinnan hiilinielujen vajeelle raskaan teollisuuden päästökaupan hinnoista, joilla ei ole suoraa yhteyttä maankäyttösektorin nieluhin. Luken tutkijat ovat tehneet teknisen tarkistuksen Suomen metsien hiilinielujen vertailutasoon. Alueiden sahateollisuus on pulassa. Joka paikasta tulvii tuhopuuta, mutta markkina vetää huonosti. Se on suunnilleen saman verran kuin vuotuinen puuntuonti Venäjältä ennen hyökkäystä Ukrainaan ja noin kymmenesosa Suomen metsäteollisuuden puun kulutuksesta huippusuhdanteessa
Huolehtimalla mahdollisimman terveestä ja vastustuskykyisestä taimiaineksesta ja sitä myötä puustosta hyvän metsänhoidon oppien mukaisesti päästään jo hyvin pitkälle, mutta ennen kaikkea omistuksessa olevan metsän on oltava riittävän suuri ollakseen omistajalleen kannattava eli kiinnostava. Ilmastonmuutoksen hillintä on ensisijaista, mutta sen jo nyt nähtävillä olevat vaikutukset tulevat jatkumaan, vaikka tiukimpiin päästövähennyksiin päästäisiin jo tänään. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Suurempi pulma kuitenkin on, että verotuet tekevät lähtökohdiltaan melko yksinkertaisesta metsäverotuksesta monimutkaista. Jotta metsätalous rakentaa tulevaisuudessakin Suomen talouden kivijalan, pidetään metsät hyvin hoidettuina ja metsäalat riittävän suurina. Vaikka oikeaoppiset toimenpiteet tehtäisiin metsissä tuhojen ehkäisemiseksi, hyönteistuho voi jatkua pahimmillaan vielä vuosikaudet. Luonto vs. AJASSA 10440_.indd 17 10440_.indd 17 22.10.2023 12.47 22.10.2023 12.47. Jos majava on mieltynyt paikkaan, purettu pato rakennetaan aina takaisin. Näin on tapahtunut esimerkiksi Itävallassa. Ehkä vertaistukea saisi niiltä muilta lammen rantanaapureilta.” Petkeles Verkkokeskustelu: Mitä pitäisi tehdä majavien padolle. Metsän rantavyöhyke vesistön varrella on jo jäänyt veden alle. perunakuoppa. Onko kellään tapahtunut vastaavaa?” Puuki ”Pelkkä padon hävittäminen ei auta. Jos tilat pirstoutuvat sukupolvesta toiseen, ei voida puhua enää metsätalouden harjoittamisesta, koska mitään omistajan talouden kannalta merkittävää metsässä ei tapahdu. VTV ihmettelee esimerkiksi verotuista suurinta eli metsävähennystä: Alun perin sen tarkoitus oli lisätä tilakauppaa, mutta se näyttää pikemminkin nostavan tilojen hintaa ja siten vähentävän kauppaa. MUUTOS ON HUOLESTUTTAVA, sillä Tapion mukaan pelkästään kirjanpainajan aiheuttama tuhoriski kasvaa huomattavasti vuoteen 2050 mennessä. Jos taloudelliset vahingot ovat majavien vuoksi hyvin suuret, alueelle voisi ehkä saada ympäristötukea (?) tai muuttaa suojelukohteeksi.” A. Metsästä aiheutuu vain kuluja, jolloin houkutus olla reagoimatta jylläävään hyönteistuhoon on suuri. Kuiva ruuti on joka tapauksessa tehokasta.” Mehtäukko ”Viime vuosikymmenellä parissa kohteessa sain taistella majavien kanssa. Siinä vaiheessa kun vedennousu alkoi jo uhata valtiontietä, hävisi kyllä pato niin kuin majavatkin.” Visakallio ”Jos kasvukausi ei ole päällä, puut eivät vedestä tukehdu (kevättulvat). Kirjanpainajan lisäksi vakuutustilastoissa näkyy muitakin hyönteisiä, jotka toistaiseksi ovat kirjanpainajan tapaan kotoperäisiä lajeja. Kuuma ja vähäsateinen kesä yhdistettynä leutoon talveen on ollut hyönteisille otollinen. Kun haavat loppuivat, alkoi helpottaa, taisi metsästysseurakin avittaa. Metsästysaika 20.8.–30.4.” Nostokoukku ”Kanadanmajavalla on metsästysaika, ja vieraslajina muonavahvuudesta poisto on suositeltavaakin. Lisäksi tuet vaativat valvontaa ja siten lisäävät kustannuksia. Toiseksi, vakuutuksesta korvataan vain välittömät vahingot, eli se puusto, jonka hyönteiset ovat tuhonneet. Suorien tukien ohella VTV kehottaa ministeriöitä arvioimaan uudelleen myös verotukia, joiden määrä on noin 170 miljoonaa euroa vuodessa. Ympäri kuoritut puut kuivuvat. Ainoa keino on pistää majavat nurin. Hakatako rantavyöhyke nurin vai hävittääkö majavien padot/majavat. Tällä hetkellä vakuutusta myönnetään lähes kaikissa vakuutusyhtiöissä. Ja jos lau kaus osuu, uppoaako ruho pohjaan ja mätänee sinne vai kelluuko se, jolloin sen saa vedestä pois.” Gla ”Tulviminen on luonnollinen asia luonnossa, mutta se ei, että majava nostaa vettä pysyvästi seisomaan tappaen kaiken puuston. Vuosien 2020 ja 2021 välillä tuhoista maksetut korvaukset yli kaksinkertaistuivat. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP JUSSI COLLIN Uusi kysymys: Ostaisitko akkuraivaussahan. Sitäkin jäin miettimään, että aika pieni on majava maalina, kun vielä liikkuu. Selitys löytyy säästä. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 25% En 75% neet alueelle 50 hehtaarin Verotuet puntarissa ”Majavat ovat perustaneet asuinpaikan kotitilan metsän lähistölle. Se taas tuottaa ongelmaa kaatoluvan suhteen. Ensinnäkin metsänomistajan tappio voi nousta suureksi, sillä kyseessä on yleensä totaalinen vahinko varttuneissa ja arvokkaimmissa metsissä. Euroopanmajava on rauhoitettu.” Sulli ”Majava suosii ravintonaan lehtipuita. Tämä taas lisää riskiä siitä, ettei verotus toimi toivotulla tavalla. i Käytkö hirvimetsällä. Kuusi on herkkä veden nousulle, yhdessä kesässä tukehtuu liikaan veteen.” Metsäkupsa ”Seurasin kerran majavan uiskentelua. MARIKA MAKKONEN KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA LÄHI-TAPIOLASSA. Lisäksi metsäalalla seurataan tarkalla silmällä tulokasja vieraslajeja, joista osa on metsän tuholaisia. Lisäksi vähennys kohdistuu vain pienelle joukolle omistustaan kasvattavia metsänomistajia. Silloin metsäveroilmoituksen voisi tehdä itsekseen ja ilman kurssituksia. Jos hakkaisi rannasta pois niiden suosimat lehtipuut, rakennusinto voisi hiipua. Iso kysymys on, mikä katsotaan välittömäksi vahingoksi ja jääkö vakuuttajan rooliksi maksaa vuodesta toiseen etenevää tuhoa. Siitä on mahdotonta tunnistaa lajia. Suomessa metsätilan omistajanvaihdos tapahtuu edelleen useimmiten perintöjen kautta. Tällä vauhdilla kehittyessään vakuuttajat joutuvat pohtimaan hyönteisturvan hintaa, tai myönnetäänkö sitä lainkaan. Jalkanen ”Puoli hehtaaria tukkikuusikkoa ehti taannoin kuolla pystyyn majavien takia. Voisiko olla niin, että nykyistä verotuilla kuormitettua järjestelmää yksinkertaisempi verotus olisi metsänomistajankin kannalta parempi vaihtoehto. VAIKEIN KYSYMYS LIENEE se, miten Suomen metsissä voidaan välttyä Keskija Etelä-Euroopan tieltä. Eikä ainakaan se, että veden nostajana on vieraslaji.” Nostokoukku ”Tuskaa, ahdistusta ja kouhotusta. Kasvu havaittiin jo kymmenen vuotta sitten, mutta viimeisten kahden vuoden aikana muutos on ollut merkittävä. Mutkikkuus kiusaa myös metsänomistajia. Vakuutusmielessä hyönteistuho on haastava. 27.10.2023 Metsälehti.fi 17 VALTIONTALOUDEN tarkastusvirasto VTV roimii tuoreessa tarkastuskertomuksessaan metsätalouden tukia. Vuonna 2022 korvausmäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 10 prosenttia
Vesominen vähäisempää Hyvä esimerkki onnistuneesta kulotuksesta löytyy Petäjävedeltä Keski-Suomesta. Veikko Ässämäki ja Salla Laukkanen tutkivat, löytyykö hiiltyneestä kannosta palolajeja. Kulotus vapauttaa ravinteet puille paremmin hyödynnettävään muotoon ja lämmittää maaperää. Ensi vuoden maaliskuun alusta kulotukseen voi hakea tukea kemeran korvaavan metkan kautta. Kulotus tulee olemaan jatkossa metsänhoidon toimenpide samalla tavalla kuin esimerkiksi nuoren metsän hoitotuki tai terveyslannoitus”, kertoo metsänja luonnonhoidon asiakasneuvoja Salla Laukkanen Suomen metsäkeskuksesta. Mikäli kasvupaikkana on kuivahko tai tuore kangas ja uudistamisala helposti saavutettavissa, voi kulotus olla oiva vaihtoehto. ”Kulottamattomalla alueella vesakkoa on jopa kolminkertainen määrä.” Kaksitoista vuotta kulotuksen jälkeen tulesta on muistona enää hiiltyneet kannot ja terhakasti kasvava männyn kylvötaimikko. Havupuusto tuottaa hitaasti hajoavaa kariketta, mikä happamoittaa maaperää ja vaikuttaa maaperän lämpöoloihin. Hyviä kohteita kulotukseen ovat paksukunttaiset mustikkatai puolukkatyypin moreenimaat. ”Kulottamattomalla alueella vesakkoa on tuplaten tai jopa kolminkertainen määrä verrattuna tähän”, Ässämäki arvioi. Maanomistaja Veikko Ässämäki uudisti Veera-myrskyn kaataman liki kuuden hehtaarin aukon kulottaen. Ensi vuonna siihen saa valtion tukea. Kulotuksen ansiosta uudistusalaa ei ole tarvinnut heinätä ja taimikonhoidossakin on päässyt vähemmällä. LIESKOISTA PONTTA METSÄN KASVUUN Kulotus parantaa ravinnetaloutta, lisää monimuotoisuutta sekä helpottaa taimikonhoitoa. Vaikka kulotus on työlästä ja jännittävääkin, pitää Ässämäki sitä parhaana metsänhoitona. Metsänomistajalle kulotus oli kolmas omilla mailla. Ala äestettiin ja kylvettiin kulotusta seuraavalla viikolla. 10441_.indd 18 10441_.indd 18 22.10.2023 12.49 22.10.2023 12.49. ”Nyt kemera on päättynyt ja luonnonhoitohankkeina toteutettavia kulotuksia ei enää tehdä. Metsälehti oli paikalla seuraamassa kulotusta vuonna 2011. Rehevimmissä lehdoissa hajotus puolestaan on luonnostaan nopeaa ja ravinnetalous kunnossa eikä kulotus ole tarpeen. Nyt paikalla kasvaa terhakka männyntaimikko, jonka Ässämäki on jo kertaalleen raivannut kaksi kesää sitten. Kulotuksessa hakkuutähteet sekä osa maapinnan humuskerrosta poltetaan. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 27.10.2023 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT SUUNNITTELETKO metsän hakkuuta ja uudistamista männylle tai rauduskoivulle. Parhaimmillaan tuhka neutralisoi maaperää ja parantaa ravinnetaloutta vuosikymmeniä. Turvemaille tai karuimmille ja kuivimmille kankaille, joissa on ohut humuskerros, kulotusta ei suositella
”Seuraavan kerran palokujan leveys saisi olla neljä viisi metriä. Mitä monimuotoisempi lajisto metsissä on, sitä paremmin metsät pysyvät terveinä ja puolustuskykyisinä. ÄESTÄ tai laikuta kulotettu ala ja kylvä mäntyä tai istuta rauduskoivua. Omalla talkooporukalla kulotus onnistui huomattavasti tätä edullisemmin. Kustannuksista puolet korvasi sen aikainen kemeratuki. Suunnittele jo nyt Metkan asetusluonnoksessa tukea ehdotetaan yli kahden hehtaari kulotusaloille. Kuusi menestyy kulotusaloilla huonosti. Mikäli kulotus kiinnostaa, kannattaa jo nyt olla yhteydessä metsäasiantuntijaan ja laatia suunnitelma. Ässämäki on tyytyväinen kulotus alalle kylvettyyn männikköön. Kun tukea hakee heti maaliskuun alussa metkatukihaun avauduttua, saattaa kulottamaan päästä jo ensi keväänä. Suurimmat kustannukset tulivat vakuutuksista sekä kaivinkoneella tehtävästä palokujasta, jossa kulotettavan alueen ympäriltä poistettiin kuntta kolmen metrin leveydeltä. Tukea tullaan myöntämään kulotuksen suunnitteluun sekä kulotuksen työvaiheisiin ja varotoimiin. Vastuuvakuutus korvaa, jos tuli leviää esimerkiksi naapurin puolelle. Lähes kuuden hehtaarin kulotusala näkyy selkeästi tien oikealla puolella. KAIVA palokujia ja vesikuoppia. METSÄSTÄ 27.10.2023 Metsälehti.fi 19 TEE NÄIN VINKIT KULOTUKSEEN SOPII tuoreen ja kuivahkon kankaan moreenimaille, joissa vesitalous on kunnossa. Kulotustueksi kaavaillaan 1 500:aa euroa hehtaarilla, mikäli ala on vähintään neljä hehtaaria. KULOTUSALAN tulee olla tien vieressä tai läheisyydessä. Maanomistaja osallistui itse kulotukseen ja kokosi sukulaisista sekä tuttavista kahdenkymmenen hengen talkooporukan. ”Jos hanke on hyvin suunniteltu etukäteen, ei hankkeen käsittelyssä pitäisi mahdottoman pitkään mennä. Myös talkooporukalle suositellaan ottamaan oma vakuutus. Metkassa luonnon monimuotoisuutta lisätään polttamalla säästöpuuryhmiä kulotuksen yhteydessä. JÄTÄ alalle hakkuutähteet sekä säästöpuuryhmiä. Se tuo hyvin pitkän jatkumon kuolevaa puuainesta, jolloin lajiston monipuolisuus on entistä suurempi”, Laukkanen kertoo. HANKI ammattilainen työnjohtoon, riittävästi talkooväkeä ja sammutuskalustoa ja -välineitä. ”Osa niistä jää pystyyn ja osa kuolee pikkuhiljaa. Säästöpuuryhmiä myrsky ei alalle jättänyt, mutta palaneissa kannoissa näkyy monenlaista sammalta, jäkälää ja sientä. Metkatuki edellyttää, että kulotushankkeesta vastaa ammattitaitoinen henkilö, jolla on metsäalan koulutus. VARAA aikaa jälkivartiointiin. PARAS hetki kulottaa on toukokuusta juhannukseen edellyttäen, että maasto on riittävän kuivaa. Kyllä se aina välillä pieniä pesäkkeitä teki palokujan toisella puolelle”, Ässämäki toteaa. Ässämäen kulotusala syttyi ja paloi hienosti vuonna 2011. Ässämäen metsä oli myrskyssä kaatuessaan keskenkasvuista, alle 50-vuotiasta männikköä. Se on kaunis ja terhakka ja vesottunut tavanomaista vähemmän. ILMOITA kulotuksesta pelastuslaitokselle, naapureille ja metsäteiden käyttäjille. Monen puulajin säästöpuuryhmiä Kulotuksessa yhdistyvät metsänja luonnonhoito. Keskimäärin kulotuksen on arvioitu maksavan 1 500–2 000 euroa hehtaarilta. TALKOOVOIMIN KUSTANNUKSET KURIIN Veikko Ässämäen kulotus maksoi lähes 2 900 euroa eli noin 500 euroa hehtaarilta. Palaneella, hiiltyneellä puulla elää oma lajistonsa. Pienemmille aloille tuki olisi 2 000 euroa hehtaaria kohden. Vastuuvakuutus on sellainen, jota metka tulee edellyttämään”, Laukkanen kertoo. Tukitasoihin ja minimipinta-aloihin voi vielä tulla muutoksia. HUOLEHDI vakuutuksista. Vieressä oleva metsätie mahdollisti sammutuskaluston tuonnin alalle. Säästöpuuryhmissä olisi hyvä olla järeydeltään vaihtelevia puita sekä mahdollisimman monta eri puulajia. ”Tämä henkilö on vastuussa siitä, että pelastuslaitokselle tehdään ilmoitukset, kaikki varatoimenpiteet hoidetaan asianmukaisesti ja välineistö on riittävää ja toimivaa. TI IA PU U KI LA 10441_.indd 19 10441_.indd 19 22.10.2023 12.49 22.10.2023 12.49. Varmaksi en uskalla silti luvata”, Laukkanen toteaa. Leimikon suunnittelua ei tueta
Uusia yhteismetsiä hanketyöllä Yhteismetsien vaiheet juontavat pitkälle historiaan. Juvalla asuva ja sieltä metsää omistava Pekka Liimatainen liitti yhden metsäpalstoistaan Etelä-Savon yhteismetsään. ”Osakkaille tulee tilitys kerran vuodessa, ja perintötilanteessa yhteismetsäosuus on helppo jakaa.” Ratkaisussa painoivat myös verotukselliset seikat. Viime aikoina on syntynyt noin 35 uutta yhteismetsää vuosittain. Yhteismetsät ovat yksi keino koota pieniksi pirstaloituneita metsätiloja isommiksi kokonaisuuksiksi, joiden hoitaminen on taloudellisesti mielekästä. 2010-luvulla niiden perustamisen tahti on kiihtynyt selvästi. Yhteismetsä esimerkiksi maksaa puunmyyntituloistaan 26,5 prosenttia veroja. Liimataiselle yhteismetsään liittyminen oli järkiratkaisu. Valtakunnallista hanketta on seurannut liuta maakunnallisia. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 27.10.2023 20 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN, TEKSTI SIRPA MIKKONEN, KUVAT HAASTATTELUPÄIVÄNÄ Pekka Liimataisen metsässä on tehty maanmittaustoimitus: reilun 60 hehtaarin palsta Juvalta näkyy nyt kiinteistörekisterissä osana Etelä-Savon yhteismetsää. ”Kun jollain alueella on ollut hanke, muutama yhteismetsä on aina syntynyt seuraavien parin vuoden aikana”, metsätilarakenteen asiantuntija Jukka Matilainen Suomen metsäkeskuksesta kertoo. Metsäkeskus ja Maanmittauslaitos aloittivat vuonna 2009 maakuntakierrokset, joilla metsänomistajille on kerrottu yhteismetsäomistuksesta. Olen vasta kuusikymppinen, mutta tulevaisuudessa raivaussahatouhut voivat muuttua haastaviksi.” Koska pari–kolmekymppiset lapset eivät ole kiinnostuneet metsänhoidosta, Liimatainen tuumi, että ainakin osan metsistä voisi kokeeksi liittää yhteismetsään. 10442_.indd 20 10442_.indd 20 22.10.2023 12.50 22.10.2023 12.50. ”Istutus ja taimikonhoito ovat niitä töitä, jotka metsänomistajan on kaikkein kannattavinta tehdä itse. Yhteismetsiin kuuluva pinta-ala lisääntyy YHTEISMETSÄ HELPOTTAA LUOPUMISEN TUSKAA Yhteismetsä on kannattava metsänomistuksen muoto, jos metsää ei pysty hoitamaan itse mutta siitä ei halua myöskään luopua. Yksityishenkilöltä peritään pääomatuloista 30 prosenttia veroa 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen yli menevästä osasta. Tarkoitus on seurailla, miten systeemi lähtee toimimaan ja mahdollisesti liittää myöhemmin lisää hehtaareja
JUVA FAKTA PALSTALLA 10442_.indd 21 10442_.indd 21 22.10.2023 12.50 22.10.2023 12.50. Toiset yhteismetsät edellyttävät useamman kymmenen metsähehtaarin liittämistä. Tutkija kertoo: ”Tutkimuksessa paras lannoitushyöty saavutettiin aineiston suurimmalla sarkaleveydellä. Lohjalla asuva hoitokunnan puheenjohtaja pitää itseään tyypillisenä Etelä-Savon yhteismetsän osakkaana. Ojavälillä 20 metriä pituuskasvu oli 16 senttimetriä, ja 40 metrin sarkaleveydellä vain 10 senttimetriä. Etelä-Savo tuplannut alansa Etelä-Savon yhteismetsä sai alkunsa vuonna 2016. Se toimii osoitteessa www. Sademäärän lisääntyessä ojituksen pitäisi olla aiempaa tehokkaampaa. Lehdessä Baltic Forestry (2003) kerrotaan Muhoksella olevan koekentän tuloksista. Päätelmiin vaikuttaa myös se, kuinka suuri osa vuotuisesta sadannasta on lunta ja millaisia kuivuusjaksoja kasvukaudella esiintyy. Etelä-Savon yhteismetsän toiminnan tavoite on taloudellisen tuoton maksimointi kestävällä tavalla. Tulos kuvaa hyvin nykyajan ongelmaa. VANHAT KARUJA RÄMEITÄ koskevat koetulokset antavat aiheen olettaa, että huomattava osa puuston kasvun lisäyksestä perustuu siihen, että turpeen hajotessa sen sisältämät ravinteet tulevat puiden käyttöön ja näkyvät parantuneena kasvuna. Mutta mikä on nykyajan suotutkijan tulkinta Muhoksen tuloksista. Maatuneisuuden kasvaessa suon rehevyys yleensä lisääntyy. Monet yhteismetsät ottavat uusia osakkaita, jos tietyt kriteerit liitettävän metsäpalstan sijainnille ja koolle täyttyvät. METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Sitä vastoin 20 ja 40 metrin ojavälillä päästiin jo 20 senttimetrin pituuskasvuun. ”Emme osta metsää, vaan toimimme vapaaehtoisin liitoksin. Euroopan unionin kanssa sovittujen päästötavoitteiden kannalta ei ole suotavaa, että soiden turve hajoaa, mutta maanomistajan intresseissä on, että ravinteita vapautuu turpeesta puiden käyttöön. Ajattelin, että isä ymmärtää pilven reunalla, vaikka liittäisin metsät yhteismetsään.” Piirainen iloitsee siitä, että liitoksen jälkeen metsiä on hoidettu säntillisesti ja että ne nyt kasvavat kohisten. Mitä maatuneempaa turve on, sitä hitaampaa on veden siirtyminen vaakatasossa ojiin ja kapillaarisesti ylös puiden juuriston käyttöön. ohi, ja joka kerta tuli huono omatunto tekemättömistä metsätöistä. Se oli kuitenkin vielä viisi senttiä vähemmän kuin lannoittamattoman suon kasvu, jossa oli tiheä ojaverkko ja hajoavasta turpeesta vapautui ravinteita. Karuilla soilla ei ole pelkoa, etteivätkö männyt saisi riittävästi vettä myös silloin, kun ojitusteknisistä syistä ojat ovat syviä. Muussa tapauksessa ei. Uutta portaalissa on Etsi laajeneva yhteismetsä -palvelu. Jos sitä ei sallita, jonkun pitäisi maksaa lannoitus. Jos rahalle on tarvetta heti, se voi olla järkevää. Uusia osakkaita on tullut mukaan reilut kymmenen niin, että nyt osakkaita on 42. Jälkimmäinen luku selittyy paitsi uusien yhteismetsien perustamisella myös vanhojen laajenemisella. Osakkuus voi tuntua paremmalta vaihtoehdolta kuin metsän myyminen pois, ehkä ulkomaiselle sijoitusrahastolle. ”Mitä parempaa metsää liität, sitä isomman osuuden yhteismetsästä saat.” VERKKOPALVELUSTA LÖYTÄÄ Yhteismetsäportaaliin on koottu hyötytietoa yhteismetsistä ja yhteismetsille. Koska Pekka Liimataisen lapset eivät ole innostuneet metsänhoidosta, yhteismetsä voi olla aikanaan heille kätevämpi metsänomistamisen muoto. Kun suo lannoitettiin kalilla ja fosforilla, 10 metrin ojavälillä lannoituksen vaikutus oli vähäinen. Pekka Liimatainen tekee mielellään raivaussahahommia. Mökille mennessä ajoin aina sen 20 000–30 000 hehtaaria vuodessa. Toisaalta kasvatettavan puuston lisääntyessä kasvaa myös haihdunta ja veden käyttö puuaineen muodostamiseen, ja näin ollen lisääntyy biologinen kuivatus, jolloin ei ole tarvetta ojituksen tehostamiseen. Hyvin pienet, parin hehtaarin palstat eivät yhteismetsiä yleensä kiinnosta, elleivät ne sijaitse yhteismetsälle jo kuuluvien alueiden vierellä. Tuloja ja kasvava osuuden arvo Piiraiselta kysytään usein, kannattaako omat metsät hakata ennen niiden liittämistä yhteismetsään. Siinä voi tutkia kartalta, missä laajenemishaluisilla yhteismetsillä on palstoja. 27.10.2023 Metsälehti.fi 21 -menetelmä: kukin osakas kertoo omista kokemuksistaan eteenpäin”, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Jari Piirainen. Olemassaolonsa aikana yhteismetsän pinta-ala on kasvanut 480 hehtaarista 1 100 hehtaariin. Tärkein markkinointikeino on suusta korvaan OPTIMAALINEN OJITUS puuston kasvun kannalta ei ole yksinkertainen asia. Ojitussyvyys oli 90 senttimetriä. Yhteismetsiin liittyviä yhdistää usein se, että rakkaasta metsäomaisuudesta ei ole helppo luopua. Yhteismetsään liittyminen on maksutonta tai ainakin hyvin edullista. ”Mitä parempaa metsää liität, sitä isomman osuuden yhteismetsästä saat.” Yhteismetsästä kertyy osakkaille tuloa kahta kautta. ”Yhteismetsäosuuden arvo on kasvanut 30–40 prosenttia sinä aikana, kun yhteismetsä on ollut olemassa”, Piirainen kertoo. ”Metsätila on Kerimäellä, josta olen kotoisin. Mukana on noin 30 yhteismetsää, käytännössä kaikki aktiivisesti laajenevat. yhteismetsat.fi. Toisaalta tilille tipahtaa rahaa vuosittain, toisaalta omaisuuden arvo kasvaa hiljalleen. Kun ojaväli oli vain 10 metriä, mäntyjen vuotuinen pituuskasvu oli 25 senttimetriä vuosina 1977–1995. Yhteismetsä on Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen jäsen, toimii yhdistyksen alueella ja tekee tiivistä yhteistyötä sen kanssa. VOIKO OJITUS OLLA LIIAN TEHOKASTA. Viime vuonna Etelä-Savon yhteismetsä teki noin 200 000 euroa voittoa, josta 140 000 euroa jaettiin suoraan yhteismetsän osakkaille. Tämä viittaa siihen, että sarkaleveyden ollessa kapeampi, maaperä kuivui liikaa, eikä lannoituksesta saatu parasta mahdollista hyötyä.” Tätä päätelmää sopii epäillä
Joillain kohteilla kasvua on enemmänkin”, sanoo puunkorjuun operaaYLÄHARVENNUKSELLA KYMMENYS LISÄÄ TUKKIA Jo puolet valtion metsien kakkosharvennuksista tehdään yläharvennuksina. ”Kun tukkisaanto kasvaa kymmenisen prosenttia, tarkoittaa se hehtaaritasolla 300–400 euroa lisää puunmyyntituloja. Muutoksen taustalla on yläharvennuksen suosiminen perinteisen alaharvennuksen sijaan. Lähde: Metsänhoidon suositukset, Tapion julkaisuja 2019 Yläharvennuksen onnistumiseen vaikuttavat hakkuiden suunnittelijan taito tunnistaa siihen sopivat kohteet sekä koneenkuljettajan osaaminen puiden valinnassa. Nyt noin puolet valtion metsien kakkosharvennuksista Etelä-Suomesta Lappiin hakataan yläharvennuksena. ”Yläharvennukseen ei sovi hoitamaton ja ylitiheänä kasvanut metsä.” YLÄHARVENNUS TASARAKENTEISEN varttuneen metsikön harvennustapa. Tämä tarkoittaa, että runkoja jää pystyyn hieman enemmän kuin alaharvennuskohteilla, sanovat aluepäällikkö Niko Korhonen ja puunkorjuun operaatioasiantuntija Pasi Jormanainen. PIENEMPIEN puiden lisäksi poistetaan kookkaampia ja taloudellisesti arvokkaampia puita. METSÄSTÄ 27.10.2023 22 Metsälehti.fi FAKTA HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT METSÄHALLITUS on löytänyt keinon lisätä kakkosharvennuksilta kertyvän tukin määrää kymmenellä prosentilla. TEHDÄÄN erityisesti hyvälaatuisten lisävaltapuiden hyväksi, tasaa puuston pituusja läpimittajakaumaa. Viisi vuotta sitten Metsähallitus käytti yläharvennusta vain yksittäisillä kohteilla. 10443_.indd 22 10443_.indd 22 22.10.2023 12.51 22.10.2023 12.51. Kokonaispuumäärästä 35– 40 prosenttia kertyy kakkosharvennuksilta. Ei sovi kaikkialle Metsätalous Oy:n Nurmeksen tiimi korjaa vuosittain 420 000 kuutiota Kuhmon rajalta Outokumpuun ja Kiuruvedelle yltävällä hankinta-alueellaan. Aluepäällikkö Niko Korhonen sanoo, että keskimääräinen kakkosharvennuskohde Nurmeksen seudulla on 50–60-vuotias männikkö, jossa on 800–1 000 runkoa ja noin 200 kuutiota hehtaarilla. tioasiantuntija Pasi Jormanainen Metsähallituksen metsätalousyhtiön Nurmeksen tiimistä. Yläharvennuksessa poistetaan paksuimpia puita mutta tavoitellaan samaa pohjapinta-alaa kuin alaharvennuksessa. LISÄÄ laadukkaan tukkipuun tuotosta ja pidentää metsikön kiertoaikaa
Jos isoimpia puita kaataa liikaa, ei se ole enää taloudellisesti kannattavaa. Tällöin menetelmä toimisi myös harvennusmetsiköissä olettaen, että laho on edennyt Juurikääpä kuriin katkontatiedolla Katkontatieto paljastaa juurikäävän tarkan sijainnin kuviolla ja auttaa torjumaan lahoa entistä täsmällisemmin. ”Jos harvennuksen kokonaispoistuma on 400–500 runkoa hehtaarilla, niin siitä 50–100 runkoa on päävaltapuita. Kakkosharvennuksen runkovalinnoissa riittää muutaman metrin pituusero päävaltapuuja lisävaltapuukerrosten välillä”, Korhonen sanoo. Tämä poikkeava katkontatieto paljastaa yksittäisen puun tarkkuudella, missä juurikääpää on. UUDISTA kuusenjuurikäävän saastuttamat alueet lehtipuilla tai männyllä. Konekuski tekee erillisen leimauksen siinä tapauksessa, että puu on laho. Kuitupuista tällaista katkonta tietoa ei kerry. JUURIKÄÄPIEN arvioidaan aiheuttavan vuosittain 60 –70 miljoonan euron tappiot. Hakkuukone katkoo tukiksi kelpaamattoman lahon tyven lumpiksi. Kun kantopinta ehtii kuivua, lahoa on vaikea havaita maastossa jälkikäteen. Metsäkoneen tuottama tieto lahosta säilyy ja kertoo, missä osissa lahoa esiintyy. SUOSI sekapuustoisuutta. Löytyykö hoidetuista metsistä sitten leimikoita, joissa päävaltapuut ja lisävaltapuut muodostavat omia kerroksiaan. Puuyksilöt kasvavat ensiharvennuksen jälkeen syystä tai toisesta hieman eri tahtiin. HUOLEHDI havupuuvaltaisten metsien kantokäsittelystä. ”Näyttäisi siltä, että jos taloustulosta halutaan optimoida juurikääpäisillä leimikoilla, kyllä se puulaji kannattaisi vaihtaa joko koko alueelle tai ainakin näille lahoalueille”, Holmström jatkaa. 10443_.indd 23 10443_.indd 23 22.10.2023 12.51 22.10.2023 12.51. Sen avulla kuvio pystytään jakamaan puhtaisiin ja juurikääpätartunnan saaneisiin alueisiin. SUOMESSA esiintyy kahta juurikääpälajia: männynjuurikääpää ja kuusenjuurikääpää. Metsäkoneen tuottaman lahotiedon julkaisu avoimena aineistona vaatii vielä yhteisten pelisääntöjen hiomista. Näin saamme metsille erilaista käsittelyä maisematasolla.” TIIA PUUKILA METSÄKONEEN tuottama katkontatieto mahdollistaa juurikäävän torjunnan uusin keinoin. Mutta ahnehtia ei saa. ”Voimme etsiä parhaan tavan uudistaa metsikkö siten, että saamme mahdollisimman hyvän taloustuoton, mutta samalla torjumme juurikääpää eli puhdistamme metsikön puulajivaihdolla lahoalueella, tai joissain tapauksissa koko alueella”, kertoo erikoistutkija Eero Holmström Luonnonvarakeskuksesta. H EN N A H Ö G LU N D /S U O M EN M ET SÄ KE SK U S TORJU LAHO ENNALTA ÄLÄ raivaa havupuita kesäaikaan. Hän ottaa esimerkin aikanaan Euroopan suurimmasta avohakkuusta Pudasjärvellä ja Posiolla. Tällä hetkellä metsäkoneen tuottamaa tietoa juurikäävästä saadaan ainoastaan päätehakkuilta, sillä tieto lahosta perustuu tukkipuun poikkeukselliseen katkontaan. Tällöin tulee sovittua ja varmistettua tiedon kulku, mikäli lahoa havaitaan”, ohjeistaa metsäkeskuksen projektipäällikkö Henna Höglund. VAIHDA mänty koivuun männynjuurikäävän lahottamilla kohteilla, mikäli kasvupaikka sen sallii. ”Osassa Osaran aukeiden 60–70-vuotiaita metsiä jatkamme kiertoaikaa yläharvennuksella, osan harvennamme perinteisenä alaharvennuksena ja vajaatuottoisimpia osia teemme aukoiksi. METSÄSTÄ 27.10.2023 Metsälehti.fi 23 FAKTA TEE NÄIN ”Yläharvennus on nimenomaan käsiteltyihin kasvatusmetsiin sopiva menetelmä. Yksittäiselle metsänomistajalle tieto oman metsän lahotilanteesta sen sijaan on saatavilla, ja hakkuutiedosta on syytä olla kiinnostunut. KULOTUS sekä kantojen nosto eivät hävitä juurikääpää, mutta vähentävät sitä. ”Yläharvennukseen ei sovi hoitamaton ja ylitiheänä kasvanut metsä, jossa latvukset etenkin alemmissa latvuskerroksissa ovat supistuneet.” Malttia mukaan Korhosen mukaan sopivalla kohteella oikein tehty yläharvennus lisää myös koko kiertoajan aikana kertyvää tukkimäärää ja metsänomistajan tulovirtaa. Hankkeessa on täsmennetty juurikäävän levinneisyyden riskikarttaa sekä kehitetty uusi katkontatietoon pohjautuva menetelmä juurikäävän torjuntaan metsikkötasolla. niin pitkälle, että se näkyy puun tyvellä”, kertoo tutkimusprofessori Mikko Peltoniemi Luonnonvarakeskuksesta. ”Kannattaa ilmaista jo etukäteen, että haluaa tietää, onko metsikössä lahoa. Loput puista valitaan laatu edellä. Ole kiinnostunut hakkuutiedoista Metsäkoneen keräämä tieto juurikäävästä säilyy, toisin kuin kaadetuissa kannoissa olevat merkit juurikäävän aiheuttamasta lahosta. ”Yllättävän paljon niitä löytyy. KUUSENJUURIKÄÄPÄ aiheuttaa tyvilahoa ja nousee kuusen runkoa ylös lahottaen arvokkaimman tyvitukin. Menetelmä simuloi erilaisia vaihtoehtoja kuvion uudistamiseen ja tuottaa tietoa, miten vaihtoehdot vaikuttavat metsien tuottoon ja terveyteen. Se on työkalu myös metsän kiertoaikaa pitkittävälle ja virkistyskäyttöä painottavalle metsänomistajalle. Juurikäävän lahottamia kantoja on vaikea erottaa maastosta kantopinnan kuivahdettua. ”Tulevaisuudessa voi olla mahdollista, että lahotieto koodataan saman tien, kun puu on katkaistu. Hakkuukoneen kuljettajan vastuu on suuri”, Korhonen sanoo. MÄNNYNJUURIKÄÄPÄ aiheuttaa männyllä tyvitervastautia ja lahottaa juuristoa, mutta iskee myös kuuseen. Hakkuukonetiedon hyödyntämistä juurikäävän torjunnassa selvitettiin Luonnonvarakeskuksen, Suomen metsäkeskuksen ja Metsätehon yhteisessä ensi vuonna päättyvässä TyviTuho-hankkeessa. Monipuolisuutta käsittelyyn Nurmeksen alueella Metsähallituksen yläharvennuskohteiden puut jäävät järeytymään ja odottamaan päätehakkuuta noin 20 vuodeksi. Kun suuri osa isoimmista päävaltapuista korjataan, kohteella on oltava riittävästi alemman latvuskerroksen hyvälaatuisia, niin sanottuja lisävaltapuita, jotka pääsevät harvennuksen jälkeen järeytymään”, Korhonen kuvaa. Alustavat tulokset menetelmän toimivuudesta ovat lupaavia. Metsienkäyttöja suunnittelujohtaja Hannu Lehtonen sanoo, että yläharvennus tuo lisätulojen ohella lisää vaihtoehtoja metsien käsittelyyn
Lähdimme kokeilemaan uutuus-Echoa odotukset korkealla. Tosimielellä hankintahakkuille tähtäävät tuskin valitsevat 40 kuutiosenttimetrin Echoa työkalukseen. METSÄSTÄ 27.10.2023 24 Metsälehti.fi KOKEILTUA FAKTA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA MOOTTORISAHAMALLISTOAAN uudistava Echo on tänä vuonna tuonut Suomen markkinoille useita uusia metsänomistajia kiinnostavia sahamalleja. ”Mikään ei varsinaisesti häiritse, jos ei häikäisekään.” ECHO CS 4010 Sylinteritilavuus 41,6 cm 3 Moottorin teho 1,9 kW Paino ilman terälaitetta, tankit tyhjinä 4,2 kg Terälaipan pituus 15 tuumaa/38 cm Terälaite 0,325-jaollinen Valmistusmaa Japani Maahantuoja Stokker Oy Hinta noin 450 euroa (sis alv:n) Plussat ja miinukset + keveys + hankintahinta – alhainen käyntinopeus Uusi Echo on mukavan kevyt käsitellä, mutta alhainen ketjunopeus haittaa karsintaa. Kaasuttimen säätämisestä ei ollut apua sahalle ominaiseen matalaan käyntinopeuteen. Yllättävä valinta vakiolaipaksi Etuja takakahvan väli on lyhyt, joten ote sahasta on kapea. Moottori ylsi noin kymmenen tankillisen sahaamisen jälkeen 12 000 kierrokseen minuutissa. Se on kätevä vaikkapa polttopuuta sahatessa, mutta hakkuulla pitkä laippa raapaisee herkästi maahan. Ennalta kiinnostavimmalta niistä vaikutti – varsinkin kuitupuun kohonneiden hankintahintojen aikaan – sylinteritilavuudeltaan 41,6 kuutiosenttimetrin Echo CS 4010. Tämä pienentää pakokaasupäästöjä. Mallistouudistuksensa myötä myös Echo siirtyy moottoreissaan ilmahuuhtelutekniikkaan, jossa sylinterin palotila huuhdellaan pulssilla puhdasta ilmaa. 13-tuumainen laippa on näppärämpi harvennushakkuulla. Sahan ominaisuudet riittävät rauhalliseen rankapuun hakkuuseen sekä toisaalta omakotiasujan ja kesämökkiläisen tarpeisiin. Automaattiseen moottorin ohjaukseen japanilaisvalmistaja ei vielä ole siirtynyt, vaan omatoimisäätäjän iloksi moottorikopan kupeesta löytyvät Hja L-suuttimien säätöruuvit. Todennäköisesti saha silti kestää ongelmitta. Halvalla saa siis ihan ok-tavaraa, mutta ei huippuluokan kevytsahaa. Niiden kiertämiseen tosin tarvitaan erikoisavain. Uutta moottoritekniikkaa Niin sanotuista ammattisahoista Echo CS 4010 erottuu muovisen runkomateriaalinsa vuoksi. Ketjunopeus ei riittänyt jouhevaan pyyhkäisykarsintaan. 10444_.indd 24 10444_.indd 24 22.10.2023 12.52 22.10.2023 12.52. Siis hyvää halvalla. Myös kaikkien kolmen nimelliset tehot ovat samaa luokkaa, mutta Echon hinta on vain noin puolet siitä, joka kilpailijoista pitäisi maksaa. Sahan käsittely oli silti mutkatonta – mikään ei varsinaisesti häiritse, jos ei häikäisekään. Nopeasti selvisi, ettei japanilaishaastaja todellisuudessa tavoittele paikkaa kevytsahojen ammattilaissarjasta. Echo painaa suunnilleen saman kuin maineikas Stihl MS 201 ja äskettäin markkinoille tullut Husqvarna 540 XP Mark3. Moottoritehoonsa nähden Echo on varustettu epätavallisen pitkällä, 15 tuuman laipalla. Köyhän miehen kevytsaha Ominaisuuksiltaan uutuus-Echo on kiinnostava, mutta vähän laiska ensiharvennukselle. Tässä Echo häviää ratkaisevimmin saman painoluokan Stihlin MS 201:lle. Echo CS 4010 on oiva vaihtoehto, jos akkusahan hankinta ei vielä innosta. Toisaalta Echon moottori osoittautui sitkeästi vääntäväksi, kun sahasimme kirveelle liian haastavasti halottavia isoja pölkkyjä halki
METSÄSTÄ Kupilka retkijuomaastiat lahjarasiassa, yrityksesi logolla 28 € / kpl (alv 0%) Kotimaiset joululahjat yrityksesi logolla, suoraan tehtaalta Kotimaiset joululahjat yrityksesi logolla, suoraan tehtaalta www.kolodesign.fi Kysy lisää tai tee tilaus jani.niemelainen@kolodesign.fi 050 540 3211 / Jani 10444_.indd 25 10444_.indd 25 22.10.2023 12.52 22.10.2023 12.52
Erkki Mikkola kaatui talvisodan taisteluissa Taipaleen Terenttilässä 12.2.1940. Tästä kertoo Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa parhaillaan esillä oleva valokuvanäyttely. Jos samasta paikasta ottaa valokuvan sadan vuoden välein, molemmissa näkyy yksi ja sama kelopuu lähestulkoon muuttumattomana. Ivalolainen valokuvaaja Tapio Tynys kiersi ja kuvasi samoja maisemia kuin geologi ja valokuvaaja Erkki Mikkola 1920ja 1930-luvuilla. Julkaisi 1930-luvulla kuvakirjat Lapista ja Kainuusta. Mikkola oli naimisissa ja hänellä oli yksi lapsi. Toisin on nykyisin. Yli 200-vuotias mänty ei enää juuri muutu ulkonäöltään. Vanhoissa kuvissa näkyy lähinnä iäkästä mäntypuustoa, nuoret männiköt ovat hyvin vähissä. Työurallaan muun muassa erämaasuunnittelija, puistonjohtaja ja kenttäpäällikkö. Neulasia on tullut lisää. Veli metsätieteilijä Peitsa Mikola. Kuvauspaikka löytyi aihkin oksien perusteella. Katso esimerkiksi haarautunut mänty kuvien vasemmassa reunassa tai männyt kuvien keskellä polun vieressä. Suomen Museovirastolla on yksistään Inarista tallessa monta sataa Mikkolan ottamaa valokuvaa. METSÄSTÄ 27.10.2023 26 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI ERKKI MIKKOLA, TAPIO TYNYS, KUVAT ON ON se Lappi ihmeellinen paikka. ”Ennestään harvoihin vanhojen puiden muodostamiin männiköihin on noussut mäntyalikasvos.” Mihin metsänraja eteneekään Lapissa seuraavien 100 vuoden aikana. 10451_.indd 26 10451_.indd 26 22.10.2023 12.56 22.10.2023 12.56. SADAN VUODEN JÄLJET LAPIN LUONNOSSA Tapio Tynys kuvasi samat Lapin maisemat kuin geologi ja valokuvaaja Erkki Mikkola sata vuotta sitten. Syntyi Ikaalisissa 18.7.1904 Kuvasi muun työnsä ohessa Pohjois-Lappia vuosina 1925–1934. ERKKI MIKKOLA Geologi, maantieteilijä ja valokuvaaja. Erkki Mikkolan jalanjäljillä – maisemia 100 vuotta sitten ja nyt -näyttely esillä Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa 4.10.2023–3.4.2024. Erkki Mikkola (oikealla) veljensä Keijon kanssa Ivalojoen Vaskisuvannolla vuonna 1926. Monet kuvista panoraamakameralla otettuja. ”Mänty ei uudistunut metsänrajaseuduilla lainkaan”, Tynys kertoo. Syntynyt vuonna 1953. Maisema on täyttynyt nuorista männyistä, mutta aihkit eli vanhat isot männyt ovat yhä paikoillaan. Ilmasto on lämmennyt ja metsän peitteisyys lisääntynyt laajasti pohjoisimmassa Suomessa, jopa tuntureiden rinteillä. Näyttely esittelee lappilaismaisemia kuvapareissa, jotka on otettu samoilta jalansijoilta miltei 100 vuoden välein. Utsjoen postipolun alkupää Inarissa vuosina 1931 ja 1921. TAPIO TYNYS Ivalossa asuva metsänhoitaja. Mutta on muutosta Lapin luonnossakin – jopa enenevissä määrin. Kuva Siidan näyttelystä. 100 vuotta sitten Ylä-Lapin metsiä leimasivat niin metsäpalot kuin 1800-luvulla koetun kylmän ajanjakson vaikutukset. Kuvaparit kertovat, miten Ylä-Lapissakin vanhojen puiden sekaan on kasvanut uusia
Männyt nousevat ylös tunturin rinnettä ja peittävät maiseman. 10451_.indd 27 10451_.indd 27 22.10.2023 12.56 22.10.2023 12.56. Mäntymetsäalueen sisällä olevat matalat tunturit ovat muuttumassa vähitellen männiköiksi edellyttäen, että lämmin ilmastojakso jatkuu. Paloaukea Ritaojan latvoilla vuosina 1926 ja 2022. Vanhassa kuvassa taustalla näkyvä kelo löytyi myös vuosikymmenten jälkeen yhä pystystä. Kuvien oikeassa reunassa näkyvä kivenhalkeama paljasti maiseman samaksi. METSÄSTÄ 27.10.2023 Metsälehti.fi 27 Näkymä Jursulapään laelta vuonna 1931 ja nykyisin. Oikeassa reunassa kiven päällä makaava kelonraippa on uskomattomalla tavalla yhä samassa paikassa ja miltei samassa kunnossa kuin 100 vuotta sitten
Jo sitä ennen oli rysäytetty ensimmäinen autokolari vuonna 1907 Helsingin Rautatientorilla – lyhtypylvästä päin, juovuksissa totta kai. ”On vain käytävä metsällä ja koukistettava liipaisinsormea.” Kuluvan jahtikauden peurasaaliin arvioidaan olevan kaksinkertainen hirvisaaliiseen verrattuna. Samana syksynä Suomen peurasaalis ylitti pitkästä aikaa tuolloin maagisena pidetyn 10 000 kaadon rajan. PILKKEET 27.10.2023 28 Metsälehti.fi RIISTA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT VALKOHÄNTÄPEURALLA ja Varsinais-Suomen vs. Tuolloin auto oli juuri ohittanut kaupungeissa hevoskyydit. Kun viiden eläimen lahjapaketti rantautui Helsingin satamaan syyskuussa 1934, moni tuskin epäili eläimestä kehkeytyvän seuraavalla vuosituhannella teiden tukko. Niinpä myös metsästystä on hieman höllennentty. Yhteiskunnan mitta tuli täyteen”, Jörgen Hermansson tiivistää tilanteen. 10446_.indd 28 10446_.indd 28 22.10.2023 12.59 22.10.2023 12.59. Niistä joka kolmas (25 747 yksilöä) kellistettiin Varsinais-Suomesta. Aiemmin vastaaviin lukuihin oli päästy 1970ja 1980-lukujen taitteessa – aikana, jota silloiset sanomalehdet nimittivät hurjiksi peuravuosiksi. ”Peurakanta on runsastunut hiljalleen 1960-luvulta lähtien, mutta nyt nousukausi on tiensä päässä. Laji oli Minnesotaan asettuneiden amerikansuomalaisten lahja köyhälle kotimaalle. Hurjia saaliita Noista vuosista ilmaus ”hurja” on kärsinyt arvon alentuman. ”Ylisuuresta peurakannasta aiheutuneita vahinkoja alkoi olla yksinkertaisesti liikaa.” Teiden tukko Valkohäntäpeuran historian tuntee likipitäen jokainen meikäläinen metsästäjä. Vuonna 1995 Hermansson aloitti Varsinais-Suomessa silloisen Metsästäjäin keskusjärjestön riistanhoidonneuvojana. Silti lihakiloissa ollaan lähes puolet perässä. Vuosi vuodelta voimistunut metsästys näyttäisi vihdoin kääntäneen peurapaljouden alamäkeen. Peurojen lähtiessä taivaltamaan kuorma-autokyydillä Helsingistä kohti Pirkanmaata ja Laukon Kartanoa, oli päällystettyjä teitä koko maassa noin sata PEURAPALJOUS TULI TIENSÄ PÄÄHÄN Valkohäntäpeurojen piti karata käsistä ennen kuin niitä ryhdyttiin metsästämään toden teolla. Toissa jahtikaudella Suomesta kaadettiin lähes 75 000 valkohäntäpeuraa. Selitys sosiaalisen kantokyvyn saavuttamiselle löytyy ennen muuta tien päältä, pelloilta ja puutarhoista. Meneillään olevalla jahtikaudella kaadettaneen noin 60 000 peuraa. Valkohäntäpeurojen talvikanta on laskenut ennätysvuosista viidenneksellä. riistapäälliköllä Jörgen Hermanssonilla on takana kohta kolmenkymmenen vuoden yhteinen menneisyys
Naaraat nuorenevat Maailma tuskin palaa ennalleen, joten paras keino peurapaljouden hillitsemiseksi on metsästys. Jörgen Hermansson toteaa nykyisen peurapolitiikan olevan oikealla tiellä. Huuhkajan öisestä partioinnista jää vähemmän merkkejä, sillä huuhkajalta syömättä jääneet ruhonosat lähtevät repolaisen matkaan. Haavan kuori maistuukin hyvin, ja latvahaarat ja oksat on usein kaluttu paljaiksi. Loput 30 000 kilometriä tiestöstä oli tehty hevosille. Ne pitävät nimenomaan kasvinsyöjänisäkkäät loitolla. Jänikset ovat purreet kaatamieni rauduskoivujen latvaoksat silpuksi. RIISTANHOITAJIA KEHOTETAAN kaatamaan haapoja jänisten talviruoaksi. Varsinais-Suomessa on pyydetty peuranaaraita viitisen vuotta tehostetusti. Koivussa ei ole kovin paljon syötävää, sillä tuohen peittämä kuori ei maistu. Syynä siihen, etteivät koivun tai haavankaan kaikki osat kelpaa ravinnoksi, on puiden puolustus. Pedotkin saapuvat sinne, missä liha liikkuu. ”Vaikka saalismäärät eivät nousisikaan.” Koirista on iso apu niin peurojen metsästyksessä kuin liikenteessä loukkaantuneiden eläinten jäljittämisessä. Aikuisia peuroja kaadettiin kuten ennenkin.” Muutos luonnossa ottaa aikansa. kauriit syövät havuja ja lehtipuiden oksia, jänikset haavan kuorta ja koivujen ohuimpia latvaoksia, metsämyyrä silmuja ja kuorta sekä lehtipuiden että männyn oksista. Ketun, kärpän ja lumikon jäljet kiertelevät tuoreita oksakasoja. Huomiota herättää, etteivät urvut – liito-oravan mieliravinto – näytä jäniksille maistuvan. Oksat puu pystyy korvaamaan, mutta runkoa ei. KAMALA LUONTO 10446_.indd 29 10446_.indd 29 22.10.2023 12.59 22.10.2023 12.59. Omalla tontilla ei haapoja riitä kaadettavaksi, mutta koivukin kelpaa. Pahimmillaan yli 6 000 peurantörmäykseen vuosittain kivunnut kolarimäärä ei lukujen valossa sittenkään ole iso ihmetyksen aihe. Peurojen seurana teillä körötteli noin 23 000 henkilöautoa, Amerikan-tuliaisia nekin, valtamerkkeinä T-Ford, Chevrolet, Plymouth ja Dodge. Tänä päivänä autoja on yli kolme miljoonaa ja tieverkkoa 454 000 kilometriä. Niinpä peurakanta jatkaa Hermanssonin mukaan laskuaan. ”Siitä se ei jää kiinni. Sentin vahvuiset ja sitä paksummat oksat on osaksi kuorittu, mutta tuohen peittämään runkoon jänikset eivät kajoa. PILKKEET 27.10.2023 Metsälehti.fi 29 METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Puoli vuotta kestävä metsästyskausi ja sallitut metsästysmenetelmät ovat vähintään riittävät kestävän peurakannan saavuttamiseksi. Talviset hakkuut ovat tärkeitä ravintokohteita jäniksille, hirville, kauriille ja myyrille. Latvukseen nisäkkäät eivät yllä, ja siellä puolustus keskittyy torjumaan lehvästöä syöviä hyönteisiä. Siksi latvaoksat kelpaavat hyvin nisäkkäille ravinnoksi. Peurasaalis putosi viime kaudella noin 2 000 kaadolla, mutta tärkeämpää on nähdä lukujen taakse. Siksi puut keskittävät tehokkaimman puolustuksen tyviosaan, missä on paksu kuori ja kitkeriä puolustusaineita runsaasti. Vain ohuet latvaoksat kelpaavat ravinnoksi. Jäljelle jääneet papanat vastaavat ravintoarvoltaan lähinnä sahanpurua. Aluksi kesti kolme neljä vuorokautta ennen kuin jänikset löysivät kaadetut puut, mutta maaliskuussa ruokavieraat osasivat tulla paikalle jo seuraavana yönä. On vain käytävä metsällä ja koukistettava liipaisinsormea.” Varsinais-Suomen riistapäällikkö ottaa esimerkin omasta maakunnasta. METSÄN KÄTKÖISSÄ kilometriä. ”Tuo vähenemä oli vasasaaliissa. Ne ovat nyt nuorempia, lisääntymisteho on heikompi ja vasoja syntyy vähemmän kuin ennen. Hirvet ja PUPUJUSSIN RUOKAPÖYTÄ JA ULKOHUUSSI Jänikset ovat einehtineet kaadetun rauduskoivun latvuksella. Jänisten ohella aterioimassa käyvät myös hirvet ja myyrät. Työkalut ovat olemassa
”Polttopuita ei saa säilyttää räystään alla tai autotallissa, eikä kaikilla ole mahdollisuutta rakentaa liiteriä.” Tuote on saanut kiittävää palautetta siitä, että sen alla pinot näyttävät siisteiltä. Suomessa peitteelle on myönnetty hyödyllisyysmallisuoja. sen puihin, mutta antavat ilman kiertää pinon ympärillä. Hirvosen ajatustyön ja tuotetestaamisen tuloksena syntyi peite, jonka keskellä on 1,3 metriä leveä pressumainen kangas ja keskiosan reunoilla metrin leveät verkot. ”Kansainvälisyys kyllä kutkuttaa. Näen, että tuotteelle voi olla markkinoita kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla”, Hirvonen sanoo. Kari Hirvonen testaa Ahawa-peitteen kestoa tuulta ja auringon uv-säteilyä vastaan pitkäaikaisella kokeella. Kaikki tietävät, miten se pitäisi tehdä, mutta ulkovarastointiin ei ole ollut sopivaa tuotetta”, Pohjois-Karjalan Liperissä asuva Hirvonen sanoo. Pakettiin äitienpäiväksi Hirvonen sanoo, että polttopuiden säilyttämisen ongelmat näkyvät erityisesti taajamissa. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 10447_.indd 30 10447_.indd 30 22.10.2023 13.01 22.10.2023 13.01. PILKKEET 27.10.2023 HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVA VIIME kesänä myyntiin tulleen Ahawa-suojapeitteen keksijä Kari Hirvonen odottaa loppuvuoden aikana tietoa, saako hänen polttopuita ja lautoja suojaava keksintönsä Euroopan patenttivirastolta yhtenäispatentin 17 EU-maahan. Alaviistoon kiinnitettävät verkkosiivet estävät sateen ja lumen iskeytymiIlmaa pinon ympärille Liperiläinen Kari Hirvonen hakee kehittämälleen klapien suojapeitteelle patenttia Eurooppaan. Pinon päälle ja päätyihin sijoittuva umpinainen pressu on sateenpitävä katto. ”Polttopuiden kuivaus on ikuinen ongelma, jota ei oikein ole koskaan ratkaistu loppuun asti. Verkkoseinä tuulettaa Hirvonen kehitti uudenlaisen suojapeitteen omien kokemustensa kannustamana. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on paljon erilaisia peitteitä, mutta tällaista ei kenelläkään. Kun klapien päälle viritetyt kevytpeitteet rikkoontuivat nopeasti ja puut homehtuivat umpipressujen alla sekä umpiseinäisessä liiterissä, Hirvonen lähti hakemaan täysin uutta ratkaisua. ”Hiljattain messuilla erään pariskunnan vaimo antoi miehelleen palautetta, kuinka heillä kattopeltien ylijäämistä tehdyt katokset olivat itse asiassa kauhean näköisiä ja pyysi miestä hankkimaan tällaiset peitteet rouvalle äitienpäivälahjaksi.” Maan kattavin markkinapaikka
Suomessa toki lajikirjo on harvalukuisempi. koittanut kysyä, onko taimi vuorivaahteran taimi (Acer pseudoplatanus) . Jos olen arveluineni väärässä, olisi se mukava saada tietää, kun taimi kasvaa tunnistuskelpoisemmaksi. Ojalinjoista melkein aina joku on hakkaamatta, samoin altaiden paikat. Työpaikkailmoituksen näkyvyys on voimassa ilmoituksen päättymispäivään saakka. Tavallisesti hakkaamaton osa on leimikon reunassa. Työpaikat-alasivulla on yli 110 000 sivukatselua kuukaudessa. Piittaamattomuudesta on suurin haitta metsänomistajalle. Se löytyi Hämeenlinnasta omakotitalon pihasta.” Lukija Hämeenlinnasta PIENET vaahterantaimet ovat monesti kovin haasteellisia lajintunnistuksen kannalta. Joskus keskellä isoa kuviota on harventamaton alue. HEIKKI NUORTEVA ERITYISASANTUNTIJA, LUONNONVARAKESKUS YLI 180 000 KÄVIJÄÄ KUUKAUDESSA 10447_.indd 31 10447_.indd 31 22.10.2023 13.01 22.10.2023 13.01. Onko kyse huolimattomuudesta vai moraalikadosta. Myös uudistusja ylispuuhakkuita on jäänyt kesken. Olisi toki mielenkiintoista tietää, mitä vaahteralajeja lähialueella kasvaa emopuina. Minulla on runsaasti havaintoja varsinkin harvennushakkuiden jättämisestä osittain tekemättä. Kannanottona kuvaan ja kyselyyn arvelisin kuitenkin, ettei taimi todennäköisesti ole vuorivaahtera. Vähälle huomiolle sen sijaan on jäänyt se, että leimikolta on lähdetty pois, vaikka osa työstä on vielä tekemättä. Etusivun näkyvyys kuuluu verkkoilmoituksen hintaan. Myös se, minkä näköisiä lehtiä taimeen kehittyy seuraavaksi, helpottaisi tunnistusta. Vuorivaahtera on hiljattain lisätty kansalliseen vieraslajiluetteloon, mikä saattaa herättää huolta kansalaisissa. Ojitushankkeella puita kaadetaan kaivinkoneella, jotta työ saataisiin tehtyä. MEDIASSA on hyvin huomioitu harvennushakkuiden laatu. MEDIAMYYNNIN MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, TUOMO VUORINEN TUOMO.VUORINEN@METSALEHTI.FI 029 432 6117 KYSY LISÄÄ Metsälehti.fi työpaikkailmoitus Yli 130 000 kävijää kuukaudessa Yksi työpaikka saa kahden viikon aikana keskimäärin 1 050 uniikkia sivukatselua. Työpaikkanäkyvyys näkyy niin desktopilla, mobiilissa kuin tabletilla. Nykyisin koneen kulkemat paikat voidaan todeta gps-seurannan avulla. PILKKEET 27.10.2023 Metsälehti.fi 31 Hakeeko metsäalalla toimiva yrityksesi työntekijöitä. Lukijaa kiinnosti, onko hänen arvionsa puun lajista oikea. Minua ihmetyttää, miksi ei ostaja eikä urakoitsija kumpikaan havaitse töiden jääneen kesken. LUKIJALTA LUKIJAKYSYMYS ”Onko tämä puun alku vuoristovaahtera. pääkaupunkiseudulta ja Lounais-Suomen rannikolta. puistopuille. JOUNI KOTIRANTA Miksi hakkuut jäävät kesken. Yleensä hakkaamatta jää leimikon heikointa puustoa, mutta toisinaan samanlaista kuin leimikon muissa osissa. Laji. Suomessa yleisen metsävaahteran nuoret taimetkin voivat toisinaan olla samannäköisiä kuin kuvassa. Hämeenlinna toisaalta on kasvupaikkana ilmasto-olosuhteiltaan melko otollinen monille ns. Omalla aktiivisuudellani olen saanut muutaman urakoitsijan palautettua takaisin työmaalle. Maailmalla kun vaahteralajeja on pitkälti yli puolitoistasataa sekä niiden risteymät ja eri kaupalliset lajikkeet päälle. Verkkosivuillamme julkaistavan työpaikkailmoituksen hinta on 625 € + ALV. Pienille syntyneille osakuvioille on vaikea saada puukauppaa, jos asiat huomataan vasta vuosien kuluttua. Sekään ei ole tuonut parannusta asiaan. fi:ssä ei ole toistaiseksi havaintoja Hämeenlinnan korkeudelta, vaan kaikki sinne ilmoitetut havainnot ovat yhtä vuonna 1933 tehtyä havaintoa lukuun ottamatta maantieteellisesti etelämpiä mm. Lukija on todennäköisesti tarMinkä puun lehti. Olisi hyvä, jos metsätoimihenkilöt kulkisivat hakkuilla enemmän. Ostaja toteaa vain puumäärän jääneen suunniteltua pienemmäksi tietämättä, mistä asia johtuu. Mustilan arboretumissa Elimäellä kasvaa muutama vuorivaahtera, jotka nekin ovat kärsineet pakkastalvista
15 ha. Finaaliin heistä pääsi 12. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Hp. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. Puusto havupuuvalt., kasvupaikoista reheviä n. Uusia metsäisiä drinkkejä Halosella ei ole suunnitteilla, mutta Caramel and cranberry -drinkki löytyy tämän syksyn drinkkilistalta helsinkiläisestä Mat Distrikt -ravintolasta, jossa Halonen työskentelee baarimestarina. Peltojen p-ala n.11 ha. Kok.puusto arviolta n. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 54 baarimestaria ympäri maailmaa. 09 315 49 840 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. vuosikerta. 272.000€ / tarjous 22.10.2023 Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Halonen edusti Suomea Brasiliassa järjestetyssä kilpailussa. Metsää n. Kok. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Vastaamme Lapuan Sahan puunhankinnasta ja toimitamme merkittävän osan Vaskiluodon ja Seinäjoen voimalaitoksien puupolttoaineista. Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Timo Hongisto puhelin 040 076 0402 EPM Metsä 2 x 130 tabloid_85 11.10.2023 10.44 Sivu 1 10448_.indd 32 10448_.indd 32 22.10.2023 13.04 22.10.2023 13.04. 8,7 ha ja eritt. 53.000 € METSÄTILA, Punkaharju, Kukkoniemi 8,118 ha. konehalli, 18x12 m) ja liittymäsopimuksineen (sähkö ja vesi), pellot n. Arvostamme hyvien vuorovaikutustaitojen lisäksi itsenäistä ja oma-aloitteista otetta työntekoon. 029 432 6108 Eero Sala p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 400.000 € METSÄ/PELTOTILA, Toivakka, Kankainen 2 palstasta koostuva n. Sokerista tekemäni drinkkilasit hajosivat lentomatkan aikana, ja kilpailun taso on niin kova, että pienetkin virheet vaikuttavat heti”, hän sanoo. 90.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Kiinteistö myydään tarjousten perusteella. 300 metriä, ei rantarakennusoikeutta. perustettu 1933 27.10.2023 32 Metsälehti.fi MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN www.metsalehti.fi/metsamaa PELTOJA METSÄTILA, Punkaharju, Hiukkajoki 17,16 ha. Metsälehti kertoi syyskuussa (Metsälehti 16/2023) Halosen ideasta käyttää koivupöllistä sahattuja kiekkoja drinkkien raaka-aineena. Metsäarvion mukaan kokonaispuusto n. Koivuvesidrinkki kiinnosti Brasiliassa METSÄLEHTI Makasiinissa 6/2023 oli virheellisiä tietoja Solis-traktorien valmistusmääristä ja myynnistä Suomeen. Yksi RA-paikka Puruveden rannalla, maisemat Harvanselälle. Hakemukset pyydämme toimittamaan viimeistään 12.11.2023 osoitteella timo.hongisto@epmmetsa.fi. Omaa rantaviivaa n. Koivuvettä sisältävä Sauna in the Woods -drinkki on yksi Halosen kilpailua varten etukäteen suunnittelemista drinkeistä. Baarimestareiden maailmanmestaruuskilpailuun Halonen pääsi voitettuaan baarimestareiden World Class Cocktail Competition -kilpailun Suomen osakilpailun. Uudistuskypsää 2,4 ha. 5200 m 3 . Pääosin varttuneita kasvatusmetsikköjä, kokonaispuustoa n. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Metsämaata n. Metsät hyvässä kasvussa ja maapohjat helppokulkuisia. Hintanäkemys 74.000 €, josta peltojen osuus 45.000 €. Yhtiön liikevaihto on noin 18 miljoonaa euroa ja puunhankintamäärä noin 300 000 m3 vuodessa. EPM Metsä Oy on Lapuan Saha Oy:n ja EPV Energia Oy:n omistama puunhankintayhtiö. 90 %. 40,4 ha. Ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. runsaspuustoista metsää n. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315 49 844 Sari Enderle p. TARJOUKSET 3.11.2023 klo 16 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen veijo.laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Isompi palsta rajoittuu asfalttitiehen. Hakkuumahdollisuuksia heti. 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa LIINA KJELLBERG KOIVUVEDEN käyttö drinkissä teki tuomaristoon vaikutuksen syyskuun lopulla järjestetyssä baarimestareiden maailmanmestaruuskilpailussa eli World Class Bartender of the Year 2023 -kilpailussa, kertoo drinkin kehittänyt baarimestari Henri Halonen. 4,6 ha, rehevät kasvupohjat. 050 464 6500 MAATILA, Laihia N. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 91. Kaikkiaan niitä on tehty useita miljoonia. Hp. 1067 m 3 . 51 ha. 9200 m 3 . Peltojen p-a n. Kasvupohjat pääosin tuoretta kangasta. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja p. 050 464 6500. Hp.565.000€ / tarjous viim.31.10.2023. 200 k-m 2 . Hp. oik. Pellot vuokrattu 31.12.2023 asti. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä/hylätä saadut tarjoukset. 42 ha metsä/peltotila. Hp. 36 ha. 165.000 € 2. METSÄTILA, Uukuniemi, Värtsi 5,239 ha. puusto n. Yhteensä n. Kokonaispuustoa n. ”Tiesin jo etukäteen, että voittoa ei tulisi. Hienot maisemat Pyhäjärvelle. 4,4 ha. Rak. 740 m 3 . 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 1300 m 3 . Tarjouksen voi tehdä myös esim.osista: 1. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Sen hän voitti Caramel and cranberry -nimisellä drinkillä, joka sisältää koivupöllistä sahatuilla kiekoilla maustettua rommia. Koivuveden lisäksi drinkki sisältää Johnnie Walker -viskiä, soodavettä, hunajaa ja jäitä. Kilpailun voitti kanadalainen Jacob Martin. Lisätietoja: Veijo Laukkanen, puh. Tarjoamme mielenkiintoisen toimenkuvan ja kilpailukykyiset työehdot. Vääriä lukuja traktorista OIKAISU HAEMME PUUKAUPAN AMMATTILAISTA vastaamaan puun ostoja korjuutehtävistä Etelä-Pohjanmaan pohjoiseen osaan. 8,7 ha ja metsää n. Toisin kuin jutussa kerrottiin, Soliksia valmistetaan vuodessa noin 300 000 kappaletta. Pihapiiri rakennuksineen (mm. Sijainti Laihian eteläosassa, rajoittuu Ilmajoen rantaan. PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. Nurmiviljeltyjä luomupeltoja 11,81 ha. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Halonen ei edennyt finaaliin asti, mutta sanoo olevansa tyytyväinen kilpailun tarjoamaan mahdollisuuteen verkostoitua alan ihmisten kanssa. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa metsäalan koulutusta tai työkokemusta metsäalalla. Hp. Suomeen koneita on tuotu yli tuhat, ja tänä vuonna niitä arvioidaan myytävän täällä runsaat 200
Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. PALKINNOT metsäristikosta 16 on arvottu seuraaville kolmelle: Jorma Lagerstedt, Helsinki, Pertti Pärssinen, Orimattila ja Leena Valkonen, Lapinlahti. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 10448_.indd 33 10448_.indd 33 22.10.2023 13.04 22.10.2023 13.04. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin tulee 2,90 € laskutuslisä. TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 10.11.2023 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko19”. tai p. PILKKEET 27.10.2023 Metsälehti.fi 33 METSÄRISTIKKO 19 METSÄRISTIKKO 16, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. net. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk)
Metsä toimii musiikissa vertauskuvana paikalle, jossa yhteiskunnan lait eivät päde. Siltä näyttää black metal -musiikille tyypillinen metsämaisema, kuvaa Turun yliopiston tutkija Aila Mustamo. ”Metsä on black metalissa usein vastakohta ihmisten maailmalle. ”Se, mikä näyttäytyy pelottavana ja kauhistuttavana järjestäytyneen yhteiskunnan silmissä, voi olla black metal -henkilön silmissä erittäin myönteistä. Osalle elämäntapa Black metal -musiikkiin liitetään usein saatananpalvonta, kansallismielisyys ja jopa uusnatsismi. Nyt nelikymppisenä maailmankuva on muuttunut aika paljon, ja tutkimukseen on tullut ulkopuolisen näkökulma.” Mustamo on tutkinut black metal -musiikkia pitkään. Fanejakin haastatellaan Metsä näkyy black metal -musiikissa yhtyeistä otetuissa kuvissa, levynkansissa ja kappaleiden sanoituksissa. Black metaliin liittyy myös luonnonsuojeluaatetta, mutta yleensä sillä, mikä metsä kuvissa näkyy, ei Mustamon mukaan ole väliä. Black metal on yksi metallimusiikin alalajeista. Black metalissa on paljon sellaista, mikä on samaan aikaan sekä pelottavaa että kiehtovaa.” Monelle kuuntelijoista black metal on myös elämäntapa. 27.10.2023 34 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG TALVI tai myöhäinen syksy, kuutamo, kuusia ja kolea, jopa luotaantyöntävä tunnelma. Mustamo kuvailee sitä aggressiiviseksi ja alkukantaisen kuuloiseksi. Metsä kuvataan black metal -musiikissa usein joko kansallisromanttisena koskemattomana luontona tai kansanuskojen pyhänä paikkana, kertoo Aila Mustamo. Hän sai hiljan Koneen säätiöltä apurahan, jonka avulla ryhtyy selvittämään metsän roolia erityisesti suomalaisessa black metal -musiikissa. Osa kuuntelee musiikkia mutta ei ole kiinnostunut sen taustalla olevasta ideologiasta. SA RA EL EN I M IIN IN BLACK METAL Metallimusiikin alalaji Sai alkunsa 1980-luvulla Epäkaupallista musiikkia Maailmanlaajuinen musiikkityyli, tunnetuinta Pohjoismaissa Satanistisia ja varsinkin Pohjoismaissa myös metsäisiä piirteitä 10449_.indd 34 10449_.indd 34 22.10.2023 13.05 22.10.2023 13.05. ”Silloin pääsee käsiksi siihen, mitä he oikeasti ajattelevat.” PILKKEET AJANKOHTAINEN FAKTA Metallimusiikin metsä tutkimuskohteeksi Metsä on black metal -musiikissa paikka, jossa yhteiskunnan lait eivät päde. Ihmismaailmaan liittyvät kristinusko ja sosiaalidemokratia, kun taas metsäluonnolle on ominaista yksilönvapaus ja irrottautuminen yhteiskunnasta.” Metsä kuvataan black metalissa usein joko kansallisromanttisena koskemattomana luontona tai kansanuskojen pyhänä paikkana, jossa erilaiset mytologiset hahmot elävät. Varsinkin Pohjoismaissa musiikille on kuitenkin Mustamon mukaan tyypillistä myös läheinen suhde metsään. Itse hän kiinnostui black metalista lukioikäisenä. Musiikkia tutkitaan yleensä tulkitsemalla kappaleiden sanoituksia, mutta Mustamo suunnittelee tekevänsä tutkimuksen haastattelemalla black metal -yhtyeitä ja heidän fanejaan. ”Äärimmäisyys kiehtoi – se, että mennään ryminällä yli kaikista sopivaisuuden rajoista. Metsä näyttäytyy usein tuhoavana ja uhkaavana, mutta Mustamon mukaan se on sitä vain järjestäytyneen yhteiskunnan näkökulmasta
TOISAALLA tässä lehdessä kerrotaan tammen leviämisestä ilmastonmuutoksen myötä yhä pohjoisemmaksi. Sen vaaksan mittaiset neulaset hapsottavat tupsuina oksien kärjissä ja nuorten puiden oksat kiemurtelevat usein käärmemäisesti. Puun tieteellisen nimen, Pinus pseudostrobus – ”valestrobusmänty” – antoi englantilainen kasvitieteilijä John Lindley vuonna 1839. Puun kuori onkin sileä nuorissa puissa, mutta muuttuu vanhemmiten karheaksi. Muualla maailmassa salvadorinmäntyä kutsutaan ”sileäkuoriseksi meksikonmännyksi”. Mietoisissa Saaren virkatalon alueella olleet tammet oli kartoitettu ja rauhoitettu. Salvadorinmänty kestää ajoittaista pikkupakkasta, ja Euroopassa puun on arveltu soveltuvan viljelykäyttöön etenkin Etelä-Ranskassa. Puuta on istutettu kotiseutunsa lisäksi ainakin Afrikkaan, Intiaan, Kaliforniaan ja Uuteen Seelantiin. Salvadorinmänty voi helposti risteytyä etenkin varsinaisen meksikonmännyn (P. Jos puu kärsii kuivuudesta, sen pihkantuotanto vähenee ja heikentyneeseen mäntyyn iskeytyvät alueen monet kaarnakuoriaiset herkemmin kuin runsassateisina vuosina. 27.10.2023 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Metsälehti Makasiini ilmestyy 10.11.2023 UNOHTUNUT METSÄ KUNTOON METSÄLEHTI 90 VUOTTA Sarjassa seurataan Metsälehden ensimmäistä vuosikertaa vuonna 1933. Vanhemmat puut voivat suotuisissa oloissa kasvaa hieman meikäläistä metsämäntyä korkeammiksi. Lehden mukaan tammea tavattiin vain Lounais-Suomesta, Viipurin ympäristöstä sekä Porvoon ja Helsingin seuduilta. Salvadorinmännyn kasvu saattaa parhaimmillaan olla jopa 30 kuutiometriä hehtaarilla. ”Syynä nuoren tammimetsän puutteeseen näyttää olevan melkein yksinomaan tammimetsissä laiduntaminen. Ruissalon tammimetsille puolestaan oli laadittu hoitosuunnitelma luonnonpuistoa varten. Ongelmana kuitenkin oli, että tammimetsät olivat vanhoja ja nuoret tammistot vähissä. Luontaislääkkeenä neulasista puristettua nestettä käytetään Väli-Amerikassa paikoin edelleenkin silmätippoina silmätulehdusten hoitoon, ja neulasuutoksilla pyritään lievittämään vilustumisja hengitysoireita. Suhonen. Karja kyllä tällöin huolehtii tammen taimien poisnyppimisestä”, kertoi Lounais-Suomen metsänhoitolautakunnan metsänhoitaja N. Nuoret puut saattavat olla oksikkaita avoimilla paikoilla kasvaessaan, mutta sekametsien vanhemmissa puissa alaoksat ovat usein karsiutuneet. Puun tekninen laatu vaihtelee kasvupaikasta riippuen. Yksinkertaisesti siksi, että meiltä puuttuvat kannustimet kuolinpesien purkamiselle.” Metsäteollisuus ry:n metsäpolitiikan päällikkö Jimi Rajajärvi blogissaan 16.10.2023 10449_.indd 35 10449_.indd 35 22.10.2023 13.05 22.10.2023 13.05. Pisimmillään yli kolmikymmensenttiset neulaset kasvavat viiden ryppäinä. Vaikka salvadorinmännyn puuaines on melko kevytrakenteista, se on koostumukseltaan suhteellisen vahvaa ja sitkeää. montezumae ) kanssa. Lokakuussa 1933 Metsälehti puolestaan kertoi Varsinais-Suomen komeista tammimetsistä. Meksikossa mäntyä käytetään etenkin rakennuspuuna, huonekaluissa ja osin paperinkin valmistukseen. Huoli tammimetsistä HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA MEKSIKON ja Keski-Amerikan vuoristoseuduilla kasvaa eksoottisen näköinen mäntylaji. Monikäyttöinen mänty Kotiseuduillaan salvadorinmänty kasvaa useimmiten kilometristä jopa yli kolmen kilometrin korkeudelle saakka. Metsänhoitolautakunta olikin ryhtynyt toimiin ja metsähallituskin havahtunut tilanteeseen. VÄLI-AMERIKAN VUORISTOMÄNTY Salvadorinmännyn vaaksan mittaiset neulaset hapsottavat tupsuina oksien kärjissä. ”MIKSI KUOLINPESÄT jäävät pölyttymään. Jostakin syystä puulle on annettu suomenkielinen nimi salvadorinmänty. El Salvadoristakin sitä on toki tavattu, mutta nykyään maan mänty-tammi-sekametsät on lähes tyystin hävitetty. Sadetta puu saa niskaansa vajaasta metristä yli kahteen metriin vuodessa. S. Meksikon lisäksi mäntylajia kasvaa luontaisesti myös Guatemalassa ja Hondurasissa. Puun pihkaa on käytetty tärpätin ja liima-aineiden valmistamiseen, ja sen punertavalla uutoksella on värjätty muun muassa viulunjousia. Mies ei tiettävästi itse käynyt puun löytöpaikalla Meksikossa, mutta kuvasi ansiokkaasti useita muiden keräämiä kasvilajeja Lontoosta käsin