Sivut 8–11 PLUSSAN ARVOISTA. TORSTAINA 7. PERUSTETTU VUONNA 1933 10899_.indd 1 10899_.indd 1 19.10.2024 14.31.22 19.10.2024 14.31.22. LOKAKUUTA 2024 . NRO 18 Metsäyhtiöt maksavat monimuotoisuuden edistämisestä. Kävimme katsomassa, miten se näkyy käytännössä. LOKAKUUTA 2021 . PERJANTAINA 25. NRO 19
NRO 18 Metsäyhtiöt maksavat monimuotoisuuden edistämisestä. PERUSTETTU VUONNA 1933 10899_.indd 1 10899_.indd 1 18.10.2024 10.47.05 18.10.2024 10.47.05 Tuomas Laitila, Lauri Saaristo ja Nicolas Vollar tutustuivat metsänhoitomalliin Nurmijärvellä. ”Toimeenpanossa pyritään hyödyntämään nykyisiä menettelytapoja, joten metsänomistajilla ei toistaiseksi ole syytä huolestua”, tiivistää MTK:n asiantuntija Lea Jylhä. Metsäkatoasetuksen piirissä ovat puu, nautaeläimet, kahvi, kaakao, soija, palmuöljy ja kumi sekä näistä raaka-aineista valmistetut tuotteet. Hankintahakkaajakin voi valtuuttaa Tämän hetken tulkintojen perusteella metsäkatoasetuksen määrittelemä toimija on puun pystykaupoissa puunostaja, hankintahakkuissa ja toimituskaupoissa metsänomistaja. NRO 19 . Metsänomistajien kannattaa seurata metsäkatoasetuksessa erityisesti kahta kohtaa: kenet asetus määrittelee toimijaksi puukaupoissa ja miten asetuksen vaatimuksen mukaan määritellään luonnontilaiset metsät. Metsänomistajat näyttävät selviävän monipolvisesta asetusvyyhdistä kuivin jaloin. Sekavaksi ja keskeneräiseksi nimitellyn metsäkatoasetuksen voimaantulo on saamassa vuoden lisäaikaa. LOKAKUUTA 2024 . Kävimme katsomassa, miten se näkyy käytännössä. Suomessa viime vuosina tapahtuneesta metsäkadosta puolet on liittynyt rakentamiseen ja kolmannes maatalouteen. Lykkäys on helpotus etenkin metsäteollisuuden yrityksille, joiden pitää ottaa käyttöön tietojärjestelmä metsäkatoasetuksen vaatimien tietojen tallentamiseen. Kuva: Seppo Samuli Metsälehti 92. EU:n markkinoille ei saa päätyä raaka-aineita tai tuotteita, joiden tuotanto aiheuttaa metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä. PERJANTAINA 25. LOKAKUUTA 2021 . Toimijan on asetuksen mukaan annettava METSÄKATOASETUKSESTA SELVITTÄNEEN SÄIKÄHDYKSELLÄ EU:n metsäkatoasetuksen voimaantulo on saamassa lisäaikaa. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere VALTTERI SKYTTÄ EU:N metsäasetusvyörystä kuuluu vaihteeksi metsäalan kannalta huojentavia tietoja. Metsän tilan heikentämistä on luonnontilaisen metsän (primary forest) muuttaminen viljelymetsäksi tai plantaasiksi. Sivut 8–11 PLUSSAN ARVOISTA. Metsänomistajien kannattaa seurata luonnontilaisten metsien määrittelyä ja hankintahakkuiden tilannetta. Lähde: Ruokavirasto, Luke FAKTA 10900_.indd 2 10900_.indd 2 19.10.2024 14.32.44 19.10.2024 14.32.44. AJANKOHTAINEN / UUTISET 25.10.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Metsäteollisuuden ääni Brysselissä ›› 6–7 Metsäkoneiden kauppaa Suurillä järvillä ›› 14 METSÄSTÄ Giljotiinikoura energiatureikossa ›› 22–23 Laserkeilaus laatuhinnoittelun apukeinoksi ›› 24-25 Tutkijat kinaavat tiaiskadon syystä ›› 25 PILKKEITÄ Viinin voi ostaa paperipullossakin ›› 26–27 Rock-klubi metsänsuojelijana ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. EU:n asetuksessa metsäkadolla tarkoitetaan metsän raivaamista tiettyyn maatalouskäyttöön. METSÄKATOASETUS ASETUKSEN tarkoituksena on vähentää maailmanlaajuista metsäkatoa, metsien tilan heikkenemistä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä
Luken alustavan arvion mukaan luonnontilaisia metsiä on nykyisten suojelualueiden ulkopuolella kohtuullisen pieni pinta-ala. Lykkäysehdotuksen mukaan metsäkatoasetusta aletaan soveltaa suurten yritysten osalta vuoden 2025 lopussa ja pienyritysten kohdalla kesällä 2026. Metsäkatoasetuksen toimaeenpanoa varten luodun tietojärjestelmän pitäisi toimia jo tämän vuoden joulukuussa, joten yrityksillä on reilu vuosi aikaa testata asetuksen täytäntöönpanoa. Tätä samaa määritelmää voidaan hyödyntää niin EU:n metsäkatoasetuksen kuin EU:n uusiutuvan energian direktiivin kohdalla”, kertoo metsäneuvos Erno Järvinen maaja metsätalousministeriöstä. Metsäkadon ehkäisemisen lisäksi metsäkatoasetus edellyttää, ettei metsien tilaa heikennetä. tava ne hakkuiden ulkopuolelle. Metsien tilan heikentämistä olisi luonnontilaisen metsän muuttaminen viljelymetsäksi tai plantaasiksi. Puukauppasopimuksiin kirjataan usein, että puunostaja tai metsänomistajan puolesta valtakirjalla puukauppaa tekevä metsänhoitoyhdistys toimittaa hakkuusta vaaditun metsänkäyttöilmoituksen Suomen metsäkeskukselle. UUTISET 25.10.2024 Metsälehti.fi 3 METSÄKATOASETUKSESTA SELVITTÄNEEN SÄIKÄHDYKSELLÄ ”Metsänomistajilla ei toistaiseksi ole syytä huolestua.” vakuutus siitä, ettei puiden kaato ole aiheuttanut metsäkatoasetuksen määrittelemää metsäkatoa tai metsän tilan heikkenemistä. Tämä edellyttää, että Suomessakin on oltava selvillä luonnontilaisten metsien sijainnista ja rajatEU:n metsäkatoasetus on tehty ensisijaisesti ehkäisemään metsien hävitystä tropiikissa. Metsäkatoasetuksen edellyttämä luonnontilaisten metsien määritelmä on eri asia kuin EU:n biodiversiteettistrategiasta tuleva vanhojen ja luonnontilaisten metsien määrittely, josta on Suomessa väännetty kättä jo tovi. Jos luonnontilaisista metsistä ei saada tarkkaa tietoa, jää riski, että puunostajat välttelevät tiettyjä metsäalueita ja metsää siirtyy niin sanottuun harmaaseen suojeluun. Suurin osa maista tullaan ennakkotietojen mukaan luokittelemaan matalan metsäkatoriskin maiksi. ”Lisäaika on erittäin tervetullutta. 10900_.indd 3 10900_.indd 3 19.10.2024 14.32.45 19.10.2024 14.32.45. Asetuksen täytäntöönpano vaatii vielä kansallisesti valmistelua, neuvontaa ja koulutusta”, sanoo Erno Järvinen. Asetus voi silti vaatia, että suomalainen hankintahakkaajakin todistaa puunsa alkuperän. ”Luonnonvarakeskus (Luke) on tekemässä määritelmää luonnontilaisista metsistä. Metsäkatoasetukseen sisältyy siis mahdollisuus, että se lisää maastotyötä puukauppojen yhteydessä, jos luonnontilaisia metsäalueita täytyy varmistaa jalkatyönä. Onneksi hankintametsuri voi ulkoistaa byrokratian puunostajille. Olennaista asetuksessa on myös eri maiden riskiluokitus, joka on tarkoitus julkaista ensi kesäkuun loppuun mennessä. KU VA T : FR A N S LA N TI N G , SA M I KA RP PI N EN MITTAVA ASETUSPAKETTI EUROOPAN komissio esitti lokakuun alussa, että metsäkatoasetuksen voimaantuloa lykätään. MTK:n Jylhän mukaan metsäalan toimijat ovat esittäneet erillistä kartoitusta metsäkatoasetuksessa määriteltävistä luonnontilaisista metsistä, mutta sellaista ei ole toistaiseksi luvattu. Avoimia kysymyksiä liittyy yhä metsäkatoasetuksessa tarkoitettujen toimijoiden määrittelyyn ja tunnistamiseen ja siihen, miten asetuksen piiriin kuuluvat tuote-erät määritellään. Asianmukaista huolellisuutta koskeva due diligence statement eli DD-vakuutus tehdään ennen raaka-aineen tai tuotteen saattamista markkinoille. Metsäkatoriskiluokitus vaikuttaa muun muassa siihen, kuinka mittavia valvontatoimia eri maiden viranomaisilta vaaditaan metsäkatoasetuksen toimeenpanossa. Alun perin asetuksen piti tulla voimaan tämän vuoden lopussa. ”Asetus antaa mahdollisuuden siihen, että metsänomistaja voi valtuuttaa puunostajan antamaan vakuutuksen myös hankintapuukaupassa”, Jylhä sanoo. Paljonko on luonnontilaista metsää. Valtuutus toimisi suurin piirtein samalla tavalla kuin puukaupoissa nyt toimitaan yleisesti metsänkäyttöilmoitusten suhteen. Samalla komissio julkaisi lisäohjeistusta asetuksen tulkintaan
Pääpuulajit selviävät ilmastonmuutoksesta Menneisyyden jäätiköitymisiin liittyvillä ilmastonmuutoksilla näyttää olleen vain vähän vaikutusta seitsemän tärkeimmän eurooppalaisen puulajin – metsämänty, kuusi, rauduskoivu, mustapoppeli, euroopanpyökki, rannikkomänty ja talvitammi – geneettiseen monimuotoisuuteen, Helsingin ja Uppsalan yliopistojen tutkimuksessa todetaan. Jokainen teemaryhmä laatii oman osallistamissuunnitelmansa keskeisten sidosryhmien kuulemista varten. W IK IM ED IA C O M M O N S JUSSI COLLIN KANSALLISEN ennallistamissuunnitelman valmistelu on käynnistynyt. Pari viikkoa sitten hakemuksia oli tullut noin 500 kappaletta, kuin viime vuonna hyväksyttyjä tukihakemuksia oli 1 500 ja tukia maksettiin metsänomistajille lähes 13 miljoonaa euroa. Tehtaiden sulkemisen vaikutukset yhtiön puun käyttöön jäävät pieniksi, Metsä Groupilta arvioidaan. Sulkemista perustellaan tehtaiden heikolla kannattavuudella. Metsä Group lopettaa vanerituotannon Suolahdessa Metsä Group suunnittelee sulkevansa Suolahden koivuja havuvaneritehtaat Keski-Suomessa. Tarkoitus on, että Suolahden koivuvaneritehtaan tuotanto päättyisi vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä ja havuvaneritehtaan tuotanto viimeistään vuoden 2026 loppuun mennessä. Näin korkeita kuusikuidun ja koivukuidun reaalisia hankintahintoja ei ole tilastohistoriassa aiemmin nähty. Koskisen: Kysynnässä pientä piristymistä Sahatavaran hintaan ja kysyntään ei näytä tulevan suuria muutoksia loppuvuoden aikana, sahaja levyvalmistaja Koskisen arvioi ns. Tietojärjestelmämuutoksen vuoksi tukien haku avattiin vasta maaliskuussa. ”Metsäalan toimijat valmistelevat ympäristötukihakemuksia tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna, mutta se ei vielä paikkaa Metsäkeskuksen aiemmin tekemää hakemusten valmistelutyötä”, sanoo Metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen tiedotteessa. LYHYET Kuitupuun hankintahinnat huipputasolla Kuitupuun hankintahinnat jatkoivat nousuaan syyskuussa ja olivat poikkeuksellisen korkealla tasolla. Työryhmillä on kaksi vuotta aikaa laatia omalta osaltaan ehdotukset kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi. hiljaista jaksoa edeltävässä analyytikkopuhelussaan. Saapuneita hakemuksia tarkastetaan koko ajan ja tehdään muuta valmistelevaa työtä, Metsäkeskuksesta kerrotaan. Ympäristöministeriö on kutsunut suunnitelmaa valmisteleviin ryhmiin edustajat muun muassa ympäristöministeriöstä, maaja metsätalousministeriöstä, Suomen ympäristökeskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta, Metsähallituksesta, Suomen metsäkeskuksesta ja Suomen riistakeskuksesta. Suuri osa tukipäätöksistä ja maksuista siirtyy kuitenkin ensi vuoteen. Vaikka hakemusten käsittelyä ei vielä päästä aloittamaan, kannattaa niitä silti jo lähettää Metsäkeskukseen. 10901_.indd 4 10901_.indd 4 19.10.2024 14.39.43 19.10.2024 14.39.43. Luke aloitti hintojen kuukausitilastoinnin vuonna 1995. Tähän syynä ovat tietojärjestelmäongelmat, jotka ovat häirinneet myös muiden tukien käsittelyä. Tämä vuonna suurin osa ympäristötukivaroista jääkin käyttämättä ja siirtyy ensi vuodelle, Metsäkeskuksesta ennakoidaan. Yhtiön mukaan sahatavaran kotimaan kysynnässä on nähty pientä piristymistä, mutta kokonaisuutena merkittävää muutosta ei ole näkyvissä. Ensinäkin Metsäkeskus lopetti ympäristötukihakemusten valmistelun maanomistajille, ja valmistelu on siirtynyt alan yrityksille ja muille toimijoille. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kuusikuidun hankintahinta oli keskimäärin 53 euroa, koivun 52 ja männyn 51 euroa kuutiolta. Ennallistamisasetus tuli voimaan elokuussa. Työtä tehdään viidessä eri teemaryhmässä, joista yhdessä keskitytään metsäluontoon. Metsäkeskus kehottaa lähettämään ympäristötukihakemuksia, vaikka niitä ei vielä päästäkään käsittelemään. It-ongelmat hidastavat käsittelyjä Hakemusten lähettämistä on voinut hillitä myös se, että Metsäkeskuksessa ei vielä pystytä hakemuksia käsittelemään. Metsäkeskuksesta arvioidaan, että ympäristötukihakemusten käsittely päästään aloittamaan vielä tämän vuoden puolella ja pieni osa haetuista tuista jopa maksettua. Ne kokoontuvat loppuvuodesta työpajaan ja valmistelevat katsauksen asetuksen vaikuttavasta ja oikeudenmukaisesta toimeenpanosta. Laskun taustalla on muutama syy. ”Nuo puulajit tulevat luultavasti jollain tavalla selviämään tulevaisuuden ilmaston muutoksista”, kertoo apulaisprofessori Tanja Pyhäjärvi Helsingin yliopistolta tiedotteessa. Suunnitelmat valmistetaan vuoropuhelussa sidosryhmien kanssa. 25.10.2024 4 Metsälehti.fi AJASSA JUSSI COLLIN SUOMEN metsäkeskukseen on tullut ympäristötukihakemuksia tuntuvasti vähemmän kuin viime vuonna. Ennallistamistyö käynnistyy Valmistelu tehdään vuoropuhelussa sidosryhmien kanssa, ympäristöministeriöstä kerrotaan. Asetuksen tavoitteena on ottaa käyttöön koko EU:n alueella ennallistamistoimenpiteitä, jotka kattavat vähintään 20 prosenttia asetuksen soveltamisalaan kuuluvista maaja merialueista ja ekosysteemeistä vuoteen 2030 mennessä sekä kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Myös tiedepaneelit osallistuvat työhön. Muissa ryhmissä aiheina ovat maaja sisävesiluontotyypit, meriluonto, kaupunkiympäristöt ja maatalousympäristöt. Siellä ei kuitenkaan ole vielä päästy kunnolla vauhtiin. Ympäristötukien haussa iso pudotus, käsittely jäissä Metsäkeskus pääsee käsittelemään tukihakemuksia vasta loppuvuodesta
Näitä ovat tieto hakkuutavasta, hakkuun ajankohdasta ja hakkuukuvion todellisista rajoista. Siitä kuuluu iso kiitos tämänhetkisille tiedon toimittajille”, kertoo metsätiedon palvelupäällikkö Jussi Lappalainen Metsäkeskuksesta. Kiistaa metsätiedon omistuksesta Metsänomistajajärjestö MTK on toistaiseksi suhtautunut penseästi muun muassa lahopaikkatiedon siirtämiseen metsävaratietoon. Ilman tätä niin sanottua kaatotietoa Metsäkeskus pystyy päivittämään metsävaratietoja vain metsänkäyttöilmoitusten perusteella. Mahdollisuudesta tarjota metsänomistajille entistä räätälöidympää metsänhoitoa on muodostumassa kilpailuvaltti metsäyhtiöiden metsäpalveluille. Metsänhoitoyhdistysten korjuupalveluiden koneet eivät toistaiseksi kerää kaatotietoa. Se, mitä tietoa kerätään, pitää määritellä laissa. KOMMENTTI ”Ostajat voisivat käyttää tietoa puun hinnoittelussa.” M IK KO H ÄY RY N EN 10901_.indd 5 10901_.indd 5 19.10.2024 14.39.43 19.10.2024 14.39.43. Metsä Groupin kehitysjohtajan Juho Rantalan mukaan hakkuukoneiden kaatotietoa, esimerkiksi lahotietoa, tullaan jatkossa hyödyntämään yhtiön metsäpalveluasiakkaiden metsänhoitotöiden ohjaamisessa ja myös näyttämään metsänomistajille karttatiedoissa. Osa siitä siirretään jo nyt päivitystiedoksi Suomen metsäkeskuksen avoimeen metsävaratietoon. ”Ostajat voisivat käyttää tietoa puun hinnoittelussa. Siksi edessä on isoja lainsäädännöllisiä ongelmia, jotka on MTK:n mielestä ratkaistava ennen kuin yksityiskohtaista tietoa yksityisestä metsäomaisuudesta siirretään metsävaratietoihin. Metsälehti.fi 5 25.10.2024 AJASSA MIKKO RIIKILÄ PUUNKORJUUN yhteydessä hakkuukoneet keräävät monenlaista tietoa metsästä. Kyse on myös siitä, että tiedolla on oma arvonsa”, Karttunen sanoo. Ilman metsävaratietoon tallennettua paikkatietoa tieto todennäköisesti unohtuu.” Kortejärvi muistuttaa, että lahotieto hyödyttäisi metsänhoidon MTK panttaa lahotietoja MTK pelkää tarkan lahotiedon viemisen metsävaratietoon heikentävän metsätilan arvoa ja mahdollisuuksia puun myyntiin. Työkalu metsän terveyden hoitoon Hakkuukonetiedon keräämistä ja hyödyntämistä käsiteltiin äskettäin päättyneessä Tyvituho-hankkeessa, joka on rahoitettu maaja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuuden varoilla. Toisaalta tieto voisi vaikuttaa metsän arvoon. Nykyinen laki Metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä on vuodelta 2011, ja sen jälkeen tekninen kehitys on edennyt huimasti. Tyvituho-työryhmässä mukana ollut OP-ryhmän metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi – metsänomistaja itsekin – näkee tiedon hyödyntämisessä suuria mahdollisuuksia, jotka ovat etujärjestöpolitiikan vuoksi jäämässä toteutumatta. Perusteena on muun muassa huoli metsien arvon laskusta. ”Tähän mennessä meille on tullut tietoa 300 000 hehtaarin alueelta. Ei KehruuJennyjen särkeminenkään lopulta pitkälle kantanut. Ne kuvaavat suunniteltuja hakkuita eikä toteutumisesta ja hakkuukuvioiden todellisista rajauksista ole takeita. ”Päätehakkuun jälkeen metsäasiantuntija voisi paikantaa kohdat, jonne istutetaan kuusen sijaista koivua tai jätetään taimettumaan koivulle luontaisesti. Pitäisikö Suomen omakotiliiton vaatia talojen kuntoja kosteustarkastusten kieltämistä, nekin kun voivat ikävästi alentaa myytävien talojen arvoa. Hakkuussa tallentuu myös yksityiskohtaista, paikkaan sidottua tietoa esimerkiksi kuusia lahottavan juurikääpäsienen esiintymistä. KEHRUUJENNYT SÄPÄLEIKSI YMMÄRRÄN, että tietosuojalla on arvonsa. Ilman paikkatietoa tämä ei käytännössä onnistu.” Lahopaikkatiedon lisäksi hakkuukoneiden työssään keräämän tiedon perusteella voitaisiin paikoittaa säästöpuuryhmät. Metsävaratietojen tarkkoina päivityksinä tieto hyödyttää kaikkia metsätoimijoita. MTK:n metsälinjan tutkimuspäällikkö Kalle Karttusen mukaan ongelmakohtia ovat tietosuojaan ja omaisuuden suojaan liittyvät seikat. Myös tämä tieto voitaisiin siirtää metsävaratietoon, ja sitä voitaisiin käyttää metsänhoidon suunnittelussa jopa vuosikymmeniä eteenpäin. suunnittelua vuosikymmeniä uudistamisen jälkeenkin. Voisiko edunvalvontaa harjoittaa jotenkin muuten kuin tekniikan kehitystä jarruttamalla. Silti tuntuu hölmistyttävältä, että MTK näyttää jarruttavan metsien terveydentilaa olennaisesti kuvaavan tiedon viemistä metsävaratietoon. ”Istutetun koivikon alle syntynyt alikasvoskuusikko voitaisiin raivata lahon saastuttamilta kohdilta ja maaperä puhdistuisi. Kilpailuvaltti metsäyhtiöille Kaikki isot metsäyhtiöt sekä Versowood siirtävät jo nyt kaatotietoa Metsäkeskukselle. MTK:n mukaan tieto kuuluu metsänomistajalle, joka viime kädessä päättää, mitä metsässä tehdään ja on oikeutettu päättämään, kuka tietoa saa käyttää. MIKKO RIIKILÄ MTK:n mukaan ennen lahotietojen luovutusta täytyy ratkaista tietosuojaan ja omaisuuden suojaan liittyvät ongelmat
”Tarvitsemme ison jäsenmaan, kuten Saksan, Ranskan tai Puolan tuen, jotta saamme asioita Euroopan neuvostossa määräenemmistöllä läpi.” Pelkät metsäiset maat eivät yksin saa haluamiaan aloitteita läpi neuvostossa, ja Suomen metsäteollisuus tekee yhteistyötä etenkin Saksan, Itävallan ja Ruotsin kanssa. Karvalan tukena on Metsäteollisuus ry:n koko edunvalvontaorganisaatio, yhteensä 38 henkilöä, joista kaksi on pysyvästi Brysselissä. ”Paljon ei ole puhuttu siitä, että asetuksen aikataulumuutos pitää hyväksyttää myös jäsenmaissa ja Euroopan parlamentissa. Joka viides vuodessa voi vaikuttaa tulevan komission ohjelmaan, ja Metsäteollisuus ry aloitti tavoitteidensa ajamisen jo vuosi sitten. Metsäteollisuus ry:n puolesta asiaa varmistaa Brysselissä Kaisu Karvala. ”Asia on tärkeä ja hyvä, mutta ei asetus tule tämmöisenä menemään läpi. Metsäteollisuudella on 17-sivuinen hyvin yksityiskohtainen paperi, ”vahva oma viesti”, jonka Metsä edellä Brysselissä Metsä on saatava osaksi biotalousstrategiaa. Asetus on erittäin huonosti valmisteltu. 25.10.2024 6 Metsälehti.fi AJASSA / HAASTATTELU MIKKO LAITILA, TEKSTI JUHA ROININEN, KUVA BRYSSELISSÄ komission käytävillä on odottava tunnelma, kun komissaariehdokkaat valmistautuvat vastaamaan europarlamentaarikoiden esittämiin kysymyksiin. Yksi tärkeimpiä tehtäviä on ollut uusien liittolaissuhteiden solmiminen. Metsäalan lobbareita puolestaan juoksuttaa nyt väistyvän komission päätös siirtää metsäkatoasetuksen voimaantuloa. Tiettävästi aikataulun muutos on tarkoitus hoitaa nopealla aikataululla, mutta sen läpimeno parlamentissa ei ole päivänselvää”, hän jatkaa. Tulevan komission tehtäväkirjeistä Karvala on poiminut lupaavan tavoitteen, joka on sääntelytaakan keventäminen. Asiantuntijoita saapuu Suomesta paikalle tarpeen mukaan. ”Tarvitsemme ison jäsenmaan, kuten Saksan, Ranskan tai Puolan tuen.” 10902_.indd 6 10902_.indd 6 19.10.2024 14.48.43 19.10.2024 14.48.43. ”Juuri metsäkatoasetusta voi pitää esimerkkinä huonosti valmistellusta lainsäädännöstä eli voisiko uusi sääntelyn järkeistämisestä vastaava komissaari tehdä uuden ehdotuksen, jolla kumotaan vanhaa lainsäädäntöä?” Joukkovoimaa tarvitaan Karvala on toiminut nykyisessä pestissään kaksi vuotta. Kukaan ei tunnu tietävän esimerkiksi millaiset velvoitteet metsätalouden arvoketjun eri osapuolille tulevat”, sanoo Metsäteollisuuden EU-asioiden edunvalvonnasta vastaava johtaja Kaisu Karvala
”Saimme aika paljon asioita neuvoston strategiseen agendaan, joka on jäsenmaiden muodostama paperi, mikä komission tulee sisällyttää omaan ohjelmaansa. KAISU KARVALA METSÄTEOLLISUUS RY:N EU-asioiden edunvalvontajohtaja IKÄ 54 vuotta ASUU Brysselissä VTM Turun yliopistosta, poliittinen historia; CEP Aix-en-Provence, kv-oikeus TYÖSKENNELLYT Telian yhteiskuntasuhteiden globaalina johtajana, Rovion viestintäjohtajana, osakkaana lakiasiaintoimistossa NAIMISISSA, kaksi aikuista lasta HARRASTUKSINA lukeminen, tennis, historia ja musiikki metsänhoitoa ei vieläkään nähdä ratkaisuna ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen.” Metsätaloutta käsitellään Karvalan mukaan todennäköisesti biotalousstrategian päivitetyssä versiossa, joka on ympäristöasioista vastaavan ruotsalaiskomissaariehdokas Jessika Roswallin työlistalla. ”Olemme tehneet kovasti töitä saadaksemme hyvät suhteet ranskalaiseen metsäteollisuuteen ja valtiollisiin toimijoihin, ja Macronin esikunta on jopa pyytänyt apua metsäasioissa. Virkamiehistö haastaa Kiertotalouden mahdollisuudet tulevat kyllä esiin Italian entisten pääministereiden Enrico Lettan ja Mario Draghin tuoreessa raportissa, mutta painotukset ovat lähes yksinomaan muovin ja metallin kierrätyksessä. Puhtaan teollisen siirtymän ohjelmaa johtava espanjalainen varapuheenjohtaja Teresa Ribeira tulee olemaan yksi vaikuttavimmista komissaareista ja hänen tulevaa kabinettiaan olemme jo lähestyneet.” Erityisen tärkeäksi vaikuttamisen kohteeksi hän nostaa Ribeiran kabinettipäälliköksi nousevan Miguel Gil Tertren. Suurilla rakennusliikkeillä on myymättä kokonaisia kerrostaloja. Korot nousevat. Nyt tällaista etua ei enää ole. Tämä johti polttoaineiden säännöstelyyn, hidasti talouskasvua, aiheutti vuotuisen inflaation kiihtymisen Suomessa kaksinumeroiseksi sekä lopulta johti talouden painumiseen lamaan. Maataloudessa uusien traktorien rekisteröinnit ovat ennätysalhaalla. ”Hansen on lähtöisin sahaperheestä, hänen pitäisi ymmärtää näitä asioita. Talous painuu lamaan niin Suomessa kuin muuallakin. Ennakoiva metsätilallinen tekee liiterit täyteen polttopuita ja voi vielä hankkia pari ylimääräistä sahan laippaa, muutaman teräketjun ja pari kanisteria polttoainetta. Korkotasokin on tullut alaspäin, eikä enää olisi esteenä investoinneille. Vienti Venäjälle ei enää pelasta meitä kuten 1970 -luvulla. Biotalous on mainittu, ja siinä Suomi teki kovaa työtä.” Metsäteollisuusmailla on yhteinen tavoite EU:n biotalousstrategiassa. Ranska alkaa muuttua metsänkäyttöä ymmärtäväksi maaksi”, Kaisu Karvala sanoo. PERIAATTEESSA OLOSUHTEET voisivat olla suotuisat talouskasvun käynnistymiselle ja ekonomistien toiveet perusteltuja, mutta lattiataso antaa paljon synkemmän kuvan. Kuluttajat joutuvat kuitenkin arjessaan ostamaan ruokaa, sähköä ja polttoaineita ja tuntevat näiden hinnannousun. TALOUSKASVUA VAI TOIVEITA. Suomessakin polttoaineiden hinnat nousivat – bensiini 25 prosenttia, dieselöljy 40 ja kevyt polttoöljy 80 prosenttia yhdessä yössä tammikuussa 1974. Rakennusala on lamassa ja uudisrakentaminen aivan pysähdyksissä. Tomi Salo KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJA JA SIJOITTAMISEN ASIANTUNTIJA. Tämä vaimensi taloutemme pudotusta ja vienti veti. Tätä tehdään USA:n inflaatiolukuja kaunisteltaessa. ”Yritän parhaillaan saada järjestettyä kokousta Gil Tetren ja Metsäteollisuuden pääekonomistin kesken.” Karvala kollegoineen on saattanut EU:n kirjoittavien virkamiesten tietoon. Harva tietää, että hän oli myös Draghin raportin pääkirjoittaja. Inflaatioluvuissa on tosin syytä olla kriittinen, koska lukuja saadaan painettua alaspäin poistamalla laskentamenetelmästä eniten nousseita osia ja jättämällä jäljelle vain maltillisesti nousseet. ”Riskinä on, että jos biotalousstrategia menee ympäristöasioiden pääosastolle, puupohjaisia tuotteita ja pohjoismaista SUOMEN TALOUSKASVU O n pysynyt nollassa jo 17 vuotta. KASVU-ODOTUKSIA VARJOSTAA vielä Lähi-idässä kytevä kriisi, jolla on suuri riski leimahtaa avoimeksi sodaksi vuoden 1973 tapaan. Näillä pärjää kylmemmänkin talven yli. 25.10.2024 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. Jos Lähi-idän tilanne kriisiytyy niin, että se vaikuttaa sekä öljyn hintaan että saatavuuteen, suurena kuvana tilanne on hyvin samankaltainen kuin vuosina 1973–74. Näin on puhuttu kuluvanakin syksynä. Puuta käyttävä teollisuus korostaa puun mahdollisuuksia uusiutuvana raaka-aineena. Suomi pystyi tuomaan Neuvostoliitosta kohtuuhintaista raakaöljyä ja hintojen noustuakin maksoi öljyostot vientituottein, jolloin tavaraa vaihdettiin tavaraan. Lisäksi usein esitetään pohjainflaatio, jolloin kokonaisinflaatiosta poistetaan elintarvikkeiden ja energian osuus. Asuntokauppa on pysähdyksissä ja myyntiajat pitkät. 10902_.indd 7 10902_.indd 7 19.10.2024 14.48.46 19.10.2024 14.48.46. Inflaatio on laskenut niin maailmalla kuin Suomessa. Ekonomistit ovat joka vuosi luoneet toivoa, että ”ensi vuonna tapahtuu käänne parempaan”. Inflaatio kiihtyy. Tuolloin Syyrian ja Egyptin sotatoimet Israelia vastaan nostivat raakaöljyn hinnan vajaan puolen vuoden aikana viisinkertaiseksi. Rakennusliikkeiden konkurssiaalto on meneillään, monessa suuressa keskijohtoa on lomautettu ja alihankkijoista irtauduttu. Nollapäästöisen teollisen kasvun osalta metsäasiat kuuluvat myös Jessika Roswallille ja ilmastotoimista vastaavalle hollantilaiselle komissaariehdokas Wopke Hoekstralle. Tilatankkihan on jo täynnä polttoainetta ja muut tarpeelliset hankinnat tehty. ”Ongelmana on kuitenkin se, että osa ympäristöasioiden pääosaston virkamiehistöstä on ollut ideologisesti puun käyttöä vastaan ja samat metsän käyttöön negatiivisesti suhtautuvat henkilöt pitelevät kynää jatkossakin.” Metsäasiat kuuluvat uudessa komissiossa luxemburgilaiselle maatalouskomissaariehdokas Christophe Hansenille. Metsätaloutta on kannatellut vielä korkea puun hinta, mutta kuinka pitkään metsäteollisuus pystyy siirtämään kalliin raaka-aineen lopputuotteiden hintoihin. Teknologiateollisuuden tilauskanta on pienentynyt, kun tärkeän vientimaan Saksan talous on hidastunut. PITÄISIKÖ TÄHÄN JOTENKIN varautua
Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Lähdimme maastoon selvittämään, mitä hoitomalli käytännössä tarkoittaa ja mitkä sen vaikutukset metsäluonnolle ovat. Metsä Groupin tänä vuonna solmimista puukaupoista kolmasosa on toteutettu hoitomallin mukaisina hakkuina. Hoitomallissa avohakkuulle jätetään vähintään kolmekymmentä elävää säästöpuuta hehtaarille, ja lisäksi kymmenen elävää puuta hehtaarilla katkaistaan 2–5 metrin korkeudelta tekopökkelöiksi. Tuotenimeä Metsä Group Plus kantavassa hoitomallissa metsänomistajalle maksetaan luonnon monimuotoisuuden entistä paremmasta huomioimisesta talousmetsässä. Mukaan riippumattomaksi asiantuntijaksi maastoon pyysimme parikymmentä vuotta talousmetsien luonnonhoidon eteen töitä tehneen luonnonhoidon johtavan asiantuntijan Lauri Saariston Tapiosta. Kuvassa hoitomallin mukaan hakattu runsaan kolmen hehtaarin aukko. 10903_.indd 8 10903_.indd 8 19.10.2024 14.51.03 19.10.2024 14.51.03. TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT otain enemmän, mitä talousmetsissä yleensä tehdään. Vaikka metsänomistaja ei olisi sertifioinut metsiään, yleinen käytäntö on hakata metsä PEFC-sertifioinnin kriteerien mukaan. Tapio ei ole osallistunut hoitomallin kehitykseen. Ne alkavat kuolla muutamassa vuodessa ja tuottavat nopeasti monille lajeille tärkeää lahopuuta. LISÄEUROJA SÄÄSTETYISTÄ PUISTA Metsänomistajille on lanseerattu uusia monimuotoisuutta edistäviä palveluita, joista osasta maksetaan. Hoitomalli on Metsä Groupin omistajajäsenille tarkoitettu vapaaehtoinen ja puukauppakohtainen, ja se on yleistynyt vauhdilla. Myös hoitomallin mukaan tehdyissä harvennushakkuissa jätetään kymmenen tekopökkelöä hehtaarille. Jalkauduimme Metsä Groupin uuden hoitomallin mukaan käsiteltyyn metsään ja selvitimme, mitä hakkuilla tehdään toisin ja riittääkö se. ”Esimerkiksi säästöpuissa mennään heittämällä FSC:stäkin ohi”, Vollar kertoo. Säästöpuita keskitetään ryhmiksi, mutta järeät haavat säästetään myös yksittäin. FSC:tä enemmän säästöpuita Metsä Groupin paikallinen metsäasiantuntija Tuomas Laitila sekä alueella toimiva metsäluonnonhoidon asiantuntija Nicolas Vollar harppovat edeltä ja näyttävät tietä. Esimerkiksi näin on kuvailtu Metsä Groupin vuosi takaperin lanseeraamaa monimuotoisuuden huomioivaa hoitomallia. 25.10.2024 8 Metsälehti.fi AJASSA Metsä Group Plus hoitomallissa säästöpuita jätetään kolme kertaa enemmän kuin PEFC-sertifioinnissa. Astuessamme Nurmijärvellä Röykässä sijaitsevalle hakkuuaukealle säästöpuiden määrä kertoo, ettemme ole niin sanotusti perusaukolla. Metsätaloudessa luonnonhoidon minimitason määräävät käytännössä sertifioinnit. Täällä metsien käsittelyssä on säästetty luonnonmonimuotoisuutta parantavia rakennepiirteitä osin jopa FSC-sertifiointia enemmän
FSC:ssä vaatimus on kaksikymmentä. ”Suunnittelu on se, millä voisimme jo nykyisillä säästöpuumäärillä saada paljon enemmän vaikuttavuutta, kun ne kohdennetaan fiksummin ja tavoitteellisemmin”, hän jatkaa. ”Säästöpuuryhmistä huomaa, että ne on mietitty. Varjossa olevaa lahopuuta tulee ryhmän sisälle”, Saaristo arvioi. Loppuvuoden ja ensi vuoden aikana tulemme julkaisemaan vielä uusia luonnonhoitoon liittyviä palveluita”, UPM Metsän metsätalouspäällikkö Liisa Viikari lupaa. Kiinteä hehtaarikohtainen korvaus Muita hoitomalliin kuuluvia toimia ovat säästöpuuryhmien poltto, 10–30 metriä leveät suojavyöhykkeet vesistöjen varsille sekä rehevämmillä turvemailla hakkuiden toteutus jatkuvapeitteisenä. Yhtiö tavoittelee omissa metsissään 20 prosentin lehtipuuosuutta ja 10 kuution lahopuuosuutta hehtaarille ja jalkauttaa näitä tavoitteita edistäviä hyviä käytäntöjä myös asiak kaidensa metsiin. 10903_.indd 10 10903_.indd 10 19.10.2024 14.51.10 19.10.2024 14.51.10. Kansallinen metsästrategia tavoittelee lahopuun määräksi kymmenen kuutiota hehtaarilla vuoteen 2035 mennessä. Metsä Groupin hoitomallissa tehdään 10 tekopökkelöä per hehtaaria. Kuolleen puuston keskitilavuus metsämaalla (m /ha) yhteensä VMI VMI VMI VMI VMI / KOKO MAA POHJOIS-SUOMI ETELÄ-SUOMI Lähde: luonnonvarakeskus, metsävarat 2 4 6 8 10 lutta pystyja maapuuta. Säästöpuuryhmän tehtävänä on turvata vanhojen elävien puiden säilyminen talousmetsissä sekä pitää yllä lahopuujatkumoa. Lahopuun määrä lisääntynyt Monille lajeille tärkeä lahopuun määrä on valtakunnan metsien inventointitulosten mukaan lisääntynyt. OMISTA METSISTÄ YKSITYISTEN MAILLE Tuomas Laitila (vas.) kertoo Nicolas Vollarille ja Lauri Saaristolle, että suuremman säästöpuuryhmän paikka oli helppo valita, sillä siinä oli valmiiksi eri-ikäistä kuollutta puuta. Myös riistatiheiköitä jätetään yksi per alkava hehtaari, kun esimerkiksi PEFC:ssä jätetään yksi tiheikkö kolmea hehtaaria kohti. Riittävän suuressa ryhmässä osa puista säilyy elävänä ja toimii vanhoista puista riippuvaisten la jien kotina. AJASSA 25.10.2024 10 Metsälehti.fi PEFC-sertifiointi edellyttää jättämään avohakkuissa vähintään kymmenen elävää säästöpuuta hehtaarille. Keskittäminen, koko ja laajuus. Hoitomallin jalkatyönä tehty suunnittelu eroaa metsätalouden tavanomaisista käytännöistä. Tässä hoitomallissa säästöpuut ja säästöpuuryhmien paikat on suunnitellut Tuomas Laitila maastossa. Tekopökkelöissä suositaan koivua ja latvat jätetään metsään. ”Kokeilemme ja testaamme jalojen lehtipuiden ja tervalepän taimituotantoa, jotta pystyisimme jatkossa tarjoamaan myös metsänomistajille muitakin taimia kuin kuusta, mäntyä ja koivua. Ryhmän sisälle muodostuva pienilmasto on metsän kaltainen ja pitää osaltaan yllä lajistoa. Kun olemme saaneet kokemusta omista metsistä, jalkautamme ne metsänomistajille. ”Johtava toimintaperiaatteemme on, että luomme mallit ja testaamme ne omissa metsissämme. Monimuotoisuutta yksityismetsissä lisätään esimerkiksi innostamalla metsänomistajia liittymään UPM:n FSC-ryhmäsertifikaattiin sekä hyödyntämällä tulevaisuudessa oman taimitarhan muiden lehtipuiden tuotantoa. ”Todella edustava säästöpuuryhmä. Sillä pystyisimme edistämään monimuotoisuutta”, Viikari kertoo. Suunnittelu on merkittävä asia tässä mallissa”, Saaristo arvioi. ”Tavoitteena on, että Metsä Group Plus veisi lahopuumäärän hehtaarilla 15–20 kuution väliin eli selkeästi nykyistä paremmalle tasolle.” Yhtiö seuraa ja mittaa tavoitteen täyttymistä. Yleensä säästöpuuryhmien jättäminen jää metsäkoneenkuljettajan harteille. Tutkimusten mukaan suurenkin säästöpuuryhmän puista kaatuu kymmenen vuoden aikana noin puolet. Jalkatyönä suunnitellut säästöpuuryhmät Aukolla huomio kiinnittyy reunametsän yhteyteen sijoitettuun säästöpuuryhmään. Edustava säästöpuuryhmä ei ole sattumaa. Sopimusasiakkaille suunnatussa kokonaisuudessa on mukana kulotuspalvelu sekä esimerkiksi ympäristötuen hakeminen metsänomistajan puolesta ja konsultointi eri suojeluohjelmiin liittymiseen. Tämä osoittaa, että metsien eteen tehdyt monimuotoisuustoimet tuottavat tulosta. Se on poikkeuksellisen suuri, ja siinä on useita puulajeja sekä kuolUPM julkaisi tänä vuonna metsänomistajille luonnonhoitopalveluiksi kutsutun palvelukokonaisuuden
Myös Stora Enso ja UPM kannustavat maanomistajia rehevillä turvemailla peitteiseen metsien kasvatukseen siihen soveltuvilla kohteilla. ”Kiertoajat ovat lyhenemään päin, mikä lisää avoimen metsän sukkessiovaiheiden osuutta maisemassa ja haittaa varttuneen metsän lajeja”, Saaristo toteaa. Tässä mielessä talousorientoituneenkin kannattaa panostaa monimuotoisuutta ylläpitäviin rakennepiirteisiin. ”Me tarvitsemme lisää metsien suojelua varsinkin tänne Etelä-Suomeen. Se on niitä vähäisiä asioita, joita pystytään tekemään, jotta metsäluonto kykenee ottamaan vastaan iskun, jonka nopeasti muuttuva ilmasto tulee metsäekosysteemille antamaan”, Saaristo alleviivaa. ”Tässä on tavallista enemmän huomioitu, mitä kohteelle jää ja mitä sitä myötä syntyy. Palvelu on tarkoitettu PEFC-sertifioitujen metsien päätehakkuisiin. Luonnonhoidon tavoitteena on, että mahdollisimman moni laji viihtyisi talousmetsissä. Vollarille ja Laitilalle hän ehdottaa, voisiko hoitomalliin ottaa mukaan pienialaisten kohteiden ennallistamista metsätaloustoimien yhteydessä. Hetkittäin kuuluu palokärjen huuto. Bonuksia voi käyttää esimerkiksi metsänhoitotöihin tai maan muokkaukseen. Harvennetulla kuviolla karhu on kulkenut ennen meitä ja jättänyt kynnenjäljet männyn runkoon. Monimuotoisuus takaa metsille paremmat edellytykset kestää ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia riskejä. Säästöpuuryhmässä on runsaasti eri puulajeja sekä kuollutta pystyja maapuuta. Esimerkiksi, miten suojataan kylän viimeinen talvivarastometsä hömötiaiselle. Yhtiön toimet monimuotoisuuden eteen näkyvät kuitenkin esimerkiksi sekametsäisyyden suosimisena sekä Metso-suojeluun sopivien kohteiden esittelynä. ”Nämä ovat sellaisia asioita, mihin tarvitaan jotain muuta kuin plusmalliset säästöpuut”, Saaristo summaa. Korvaus maksetaan metsänomistajalle rahana. Näin saadaan varmistettua, että maisemassa on kaikkien luontaisesti esiinty vien puulajien vanhoja yksilöitä. Hoitomalliin kuuluu, että Metsä Group pidättää oikeuden polttaa säästöpuuryhmiä. Jos sinulla on 600 kuution kauppa, saat siitä 300 euroa kompensaatioita”, kertoo puunhankinnan yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Ensosta. Säästöpuuryhmän poltolla on tarkoitus tuottaa tulen vaurioittamia puita, joista osa kuolee ja osa jää henkiin. Näin toimitaan kaikilla Metsä Groupin hakkuilla, sillä yhtiö on linjannut, ettei se osta kuin kuusta, mäntyä, koivuja sekä alle 40-senttistä haapaa. Metso on hyvä työkalu siinä”, Kallio-Mannila toteaa. Palvelu on ollut tähän mennessä käytössä useissa kymmenissä puukaupoissa. Päätehakkuissa maanomistaja saa 200 euroa ja harvennuksilla 50 euroa hehtaarilta bonusta hoitomallin valinnasta. TUPLAMÄÄRÄSTÄ SÄÄSTÖPUITA KORVAUS Alle hehtaarin avohakkuulle on keskitetty säästöpuita myös suuremmalta yli kolmen hehtaarin aukolta ja näin saatu aikaiseksi normaalia suurempi reunametsässä kiinni oleva säästöpuuryhmä. ”Tästä saisi tulla valtamenetelmä. ”Korvaus on 0,5 euroa per hakattu kuutio. Helposti fokus on siinä, mitä saadaan pois”, Saaristo summaa. Siinä metsänomistajalle maksetaan, kun säästöpuita ja tekopökkelöitä jätetään tuplamäärä eli kymmenen tekopökkelöä ja kaksikymmentä säästöpuuta hehtaarille. Se kuitenkin ottaa luonnon paremmin huomioon. Metsänomistajan pitää kuitenkin saada viimeinen sana”, Vollar summaa. Keino edistää metsien terveyttä Säästöpuuryhmien lisäksi aukoille on jätetty runsaasti yksittäisiä järeitä haapoja sekä muita metsätaloudelle vähäarvioisia lehtipuita, kuten leppää ja raitaa. Vaikka yksittäisellä kuviolla tehtäisiin kaikki toimet luonnon monimuotoisuuden eteen, maisematason muutoksiin on hankala vaikuttaa. Hoitomallin houkuttelevuus on tärkeää, sillä toiveet sen suosiosta ovat kovat. Käytäntö edistää sekä metsien terveydelle että monimuotoisuudelle tärkeää sekametsäisyyttä. Myös sitä, että talousmetsistä löytyy jatkuvasti peitteisiä alueita, Saaristo pitää tärkeänä. Metsä Groupin hoitomallissa rehevät jatkuvaan kasvatukseen soveltuvat turvemaat käsitellään peitteisinä. Maisematason muutokset hankalia Hakkuualueen yllä kaartelee kotka, todennäköisesti nuori merikotka. ”Kyse on metsäekosysteemin elinvoiman vahvistamisesta. AJASSA 25.10.2024 Metsälehti.fi 11 ”Metsänomistajalle kompensoidaan menetetty kantoraha lisäbonuksella, joka maksetaan Metsä Group Plus -hoitomallin valitsemisesta”, Vollar ja Laitila kertovat. Tällä hetkellä monimuotoisuudelle tärkeää muuta lehtipuuta kuin koivua on metsissä vain nelisen kuutiota hehtaarilla. Kysyttäessä myös kaksi muuta suurta metsäyhtiötä kertovat jättävänsä taloudellisesti vähäarvoisen lehtipuun metsiin. Saaristo arvioi maastokierroksen jälkeen, että näkemillämme hakkuualoilla luonnonhoito on toteutettu niin hyvin kuin se talouskäytössä olevassa metsässä on mahdollista. Rehevillä kuusivaltaisilla turvemailla 200 euron hehtaarikohtainen bonus edellyttää, että hakkuu toteutetaan ensisijaisesti jatkuvapeitteisenä. STORA ENSO laajensi tänä vuonna monimuotoisuuskauppa nimeä kantavan palvelun kaikille ostoalueilleen. Muita konkreettisia monimuotoisuuden vahvistamiseen tähtääviä palveluita metsänomistajille ei toistaiseksi ole tarjolla. 10903_.indd 11 10903_.indd 11 19.10.2024 14.51.16 19.10.2024 14.51.16. Metsätilalla sijaitsevan vuosikymmeniä sitten avatun ojan tukkiminen palauttaisi sen ympäristössä olleen pienialaisen korpinotkelman luonnontilaiseksi
Tästä enemmän sivuilla 8–11. Lisillä alkaa olla jo merkitystä puukauppatarjousten vertailussa, tosin samalla on verrattava myös luonnon hyväksi jätettävän puuston määrää. Plus-hoitomallissa edellytetään esimerkiksi enemmän säästöpuita, tekopökkelöitä ja suojatiheikköjä. SEN SEITSEMÄN SEKAVAA LISÄÄ Luontoarvolisien kanssa menee metsänomistaja jo solmuun. Luontoarvolisissä oli aluksi makua, että niiden avulla pyrittiin kiertämään tilastoitujen kantohintojen nousu. 10904_.indd 12 10904_.indd 12 19.10.2024 14.56.39 19.10.2024 14.56.39. Hoitomallilisää sertifiointien päälle FSC-lisä on arkitietoa, mutta Metsä Groupilla on kovempi hinta myös PEFC-puulle, puukaupasta vastaava johtaja Jani Riissanen kertoo. Ja vaikka puunmyyjällä ei PEFC:tä olisikaan, niin ostajat noudattavat sen ehtoja. FSC-lisän saa kaikelle ainespuulle, mutta sen suuruudesta hän kertoo vain, että mitä isompi kauppa, sitä suurempi hintalisä. Stora Ensolla monimuotoisuusohjelma Stora Enso ostojohtaja Sami Honkanen kertoo FSC-puun kysynnän kasvavan tasaisesti ja että sertifikaatilla on suurempi paino kuitupuussa kuin tukilla. PUUKAUPPA & TALOUS 25.10.2024 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA SEKAVAKSI menee, sillä metsälain päälle on kaksi sertifikaattia, Sahateollisuus ry:llä niiden väliin asettuva ympäristöohjelma ja isoilla yhtiöillä omia, vapaaehtoisia metsänkäsittelymalleja, joista saa tai ei saa hintalisää. Tiukempi FSC oli pitkään myös ainoa keino saada luontoarvoista jotakin kautta myös hintaa. Tosin sertifioimattomalla puulla käydään kauppaa enää vähän. Enää se ei ole ainoa, mutta edelleen se on isompien metsänomistajien juttu. ”Tällöin kyseessä on yleensä maankäytön muutos tai muuten poikkeava erä.” Kuutiokohtaisen FSC-lisän saa kaikelle teollisuuspuulle, mutta Riissanen ei avaa lisän suuruutta muuten kuin että se vaihtelee. PEFC-sertifikaatti on käytännössä pohjataso, johon metsänomistaja liittyy automaattisesti mhy-jäsenyyden myötä. ”Siihen vaikuttaa muun muassa se, että hyödyntääkö samalla luontokohdepalvelua, jota voi käyttää niissä tapauksissa, jos omasta metsästä ei löydy luontevasti viittä prosenttia suojeluun tarvittavia kohteita.” Metsä Group tarjoaa osuuskunnan jäsenille sertifioinnit ylittävää Plus-hoitomallia, jossa maksetaan hehtaaripohjaista hintaa niin PEFC:n kuin FSC:n päälle. ”Sahatavarassa FSC:n merkitys on hyvinkin pieni.” Luontoarvojen säästämisestä hakkuuissa maksetaan metsänomistajalle monin eri tavoin, mikä ei tarjousten vertailua helpota. Parin vuoden aikana on tapahtunut selvä muutos, ja luontoarvolisät ovat jo aidosti sitä, mitä niiden sanotaan olevan
.. 28,26 . 34,72 . 33,04 . 32,89 . 40,42 . Ensiharvennus 62,26 . 68,23 . 38,94 . 32,49 . ET EL Ä-P OH JA NM AA . 52,66 . 33,50 . Harvennushakkuu 76,20 . 32,80 . Ensiharvennus 56,90 . Ensiharvennus 50,20 . .. nousussa . 27,40 . 83,40 . 28,11 . .. 26,25 . .. 25,83 . 80,57 . .. 70,68 . 57,10 . .. .. 75,03 . 22,68 . 27,54 . .. 69,70 . 37,49 . 31,62 . 34,09 . 62,11 . 27,31 . .. Uudistushakkuu 78,45 . 50,49 . 45,07 . 33,46 . .. .. 27,46 . 33,12 . nousussa . 81,20 . .. 53,11 . .. Harvennushakkuu 75,38 . 50,37 . .. .. Ensiharvennus 54,66 . 66,98 . .. 34,85 . nousussa . 28,65 . 22,82 . 48,87 . 35,99 . 34,65 . 31,21 . 40,60 . 51,05 . Harvennushakkuu 67,22 . Puolen euron hintalisän kuutiolle saa vain PEFC-puulle. UPM:llä on omat ja vapaaehtoiset, FSC:n ylittävät metsänkäsittelysuositukset, mutta niihin ei liity hintalisää. 43,05 . 34,74 . .. .. 33,07 . 82,92 . 32,95 . ”Ja jos metsänomistaja hyväksyy, niin noudatamme PEFC:n lisäksi Sahateollisuus ry:n ympäristöohjelmaa, joka vaatimuksiltaan asettuu sertifikaattien väliin.” 10904_.indd 13 10904_.indd 13 19.10.2024 14.56.42 19.10.2024 14.56.42. nousussa . 60,96 . .. .. Hankintahinnat 79,10 . 74,84 . 48,67 . 39,69 . 23,30 . 62,20 . 31,50 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,58 . Hankintahinnat .. 31,00 . AJASSA 25.10.2024 Metsälehti.fi 13 . 37,76 . 32,78 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 32,55 . 27,82 . 52,67 . 30,09 . .. 25,27 . 82,41 . 74,01 . 52,46 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 38-41 keskiarvo . 39,66 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . Uudistushakkuu 80,30 . .. 42,45 . 39,24 . .. .. 37,47 . 83,22 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,08 . Sen sijaan PEFC-sertifikaatti on juttu, jota liputetaan. .. 74,46 . 51,03 . Ensiharvennus 66,46 . 51,45 . .. .. 56,54 . 31,42 . .. 68,24 . 83,65 . 41,79 . 66,29 . Milj. .. Harvennushakkuu 74,35 . 79,49 . 34,59 . 45,25 . .. 49,04 . 56,27 . 26,27 . .. .. 68,82 . 25,75 . Hankintahinnat 69,00 . 33,28 . 24,48 . 31,83 . .. 31,79 . 44,48 . 53,35 . 31,69 . 31,95 . 34,37 . .. 81,81 . .. 26,03 . 32,71 . .. .. Ensiharvennus 51,42 . 28,69 . .. .. .. 47,88 . .. 39,71 . 32,02 . Harvennushakkuu 73,66 . .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. Hankintahinnat .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,34 . 88,36 . 32,05 . 24,39 . .. . 29,74 . .. 26,86 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,08 . 25,81 . 30,45 . 34,95 . 41,80 . 28,72 . .. 75,67 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 26,80 . 42,55 . 70,74 . .. Uudistushakkuu 82,88 . PEFC-leimattuun sahatavaraan sallitaan tietty prosentti sertifioimatonta puuta. 30,93 . .. 78,64 . .. .. 42,02 . 52,55 . 33,74 . 81,46 . Sahatavara ei FSC:tä kaipaa ”Sahatavarassa FSC:n merkitys on hyvinkin pieni, sitä kysytään tietyissä jalostetuotteissa Euroopassa, eikä FSC-lisää ole”, Keitele Groupin metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuro sanoo. 31,81 . Uudistushakkuu 81,88 . 40,84 . .. 40,38 .. 26,90 . UPM:n kotimaan puunhankinnan johtaja Janne Kiiliäinen ei tunnista, että FSC-puusta olisi erityistä niukkuutta tai että FSC olisi tekemässä isoa läpimurtoa, mutta korostaa sen merkitystä vastuullisen toiminnan ilmentäjänä. 47,32 . .. Harvennushakkuu 73,03 . Siksi tavoitteemme on kasvattaa hallitusti FSC-puun osuutta.” UPM:llä FSC-lisä on kolmiportainen ja perustuu asiakkuuden kokoon. 28,57 . Harvennushakkuu 74,83 . Harvennushakkuu 69,37 . 31,79 . 36,45 . .. 67,42 . 53,21 . 39,64 . .. 32,64 . 31,36 . 31,80 . 28,22 . 38,74 . Uudistushakkuu 71,89 . .. 41,00 . 54,28 . 33,32 . .. 60,81 . 31,52 . .. 25,09 . 38,37 . .. 33,07 . Jos metsänomistajalla ei sertifikaattia ole, niin sahayhtiö joka tapauksessa hakkaa PEFC-kriteerien mukaisesti. 38,86 . 34,18 . 69,74 . 82,80 . 77,02 . 33,74 . 40,47 . 33,03 . 61,57 . Uudistushakkuu 82,01 . 63,96 . .. .. 51,44 . 32,31 . 69,49 . Hankintahinnat 77,56 . 33,42 . 24,77 . .. 26,91 . 44,64 . Ensiharvennus 53,88 . .. 31,72 . 71,13 . 56,00 . 32,79 . .. 58,89 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,81 . Hankintahinnat 75,74 . 41,91 . .. 83,90 . .. Lisän suuruutta Kiiliäinen ei avaa muuten kuin että suurimmillaan kyse on useista euroista kuutiolle. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 53,71 . 52,05 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,17 . 33,40 . 65,36 . .. .. 49,83 . 40,73 . .. nousussa . 34,03 . 47,04 . 23,54 . 33,59 . 41,10 . Ensiharvennus 51,25 . 32,68 . Uudistushakkuu 81,38 . . 34,15 . 54,96 . 34,79 . 38,06 . Harvennushakkuu 75,91 . Ensiharvennus 49,88 . 26,22 . .. 52,49 . . Uudistushakkuu 83,07 . 32,47 . 42,18 . 36,38 . 82,66 . 30,96 . 32,57 . .. 58,02 . 34,43 . 74,56 . 43,32 . 73,25 . 30,90 . .. m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2022 Viikko o,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2004 2007 2011 2015 2019 2024 20 40 60 80 100 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 730 991 Puukauppamäärä vko 41, m 3 Stora Ensolla on myös PEFC:n ja FSC:n väliin asettuva monimuotoisuuskauppa, jossa jätetään enemmän säästöpuita ja tekopökkelöitä kuin mitä PEFC edellyttää. .. .. nousussa . 45,89 . 66,87 . Hankintahinnat 71,92 . .. 31,78 . .. .. 32,43 . 32,20 . 50,90 . 51,10 . 40,27 . .. 37,24 . ”FSC-raaka-aineesta valmistettujen tuotteiden kysyntä on jatkuvaa ja tasaisessa nousussa. 34,43 . 75,88 . .. 82,72 . 76,01 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,81 . .. nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,47 . nousussa . Uudistushakkuu 82,44 . 27,40 . 44,33 . 81,97 . 52,18 . nousussa . 32,10 . . Hankintahinnat .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,18 . Hankintahinnat 83,09 . 26,06 . .. 25,25 . 31,03 . 40,39 . 29,14 . .. 83,19 . .. 52,55
Tavaralajimenetelmän osuuden Ruuskanen arvioi neljäsosaksi koko Yhdysvaltojen tasolla, mutta osuus vaihtelee alueittain, ja kokorunkoja tavaralajimenetelmästä on monia eri yhdistelmiä. Ruuskasen kertomana kokopuukorjuu kuulostaa muutenkin monin tavoin vanhanaikaiselta ja voi vain kummastella, että miksi siinä on pitäydytty näinkin pitkään. Ponsse on isoista metsäkonemerkeistä ainoa, joka valmistaa pelkästään tavaralajikoneita. Kun amerikkalainen asiakas haluaa uuden koneen, niin usein sen pitää tapahtua samana päivänä.” Koneyrittäjät voivat olla teollisuuden sopimusurakoitsijoita, mutta tavallisempi malli on kokonaisurakointi, jossa yrittäjä ostaa leimikon ja myy puutavaraa eri tehtaille. 25.10.2024 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 14 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI JA KUVAT PONSSEN Pohjois-Amerikan johtaja Pekka Ruuskanen on asunut Yhdysvalloissa 27 vuotta. Ennätys lienee, että länsirannikolla on harvesterilla hakattu 144 mottia tunnissa, kun taas Suurten järvien lehtipuuvyöhykkeellä kymmenenkin kuutiota on jo saavutus. ”Avain on työvoiman saatavuudessa, sillä tavaralajimenetelmä vaatii vähemmän väkeä.” Etelävaltiot ovat punasavimaita, missä sateet pysäyttävät kokorunkokorjuun, mutta tavaralajikorjuu ei juuri hidastu. Ruotsalaisyhtiö Billerudin paperitehdas Ylä-Michiganissa toimii edelleen, mutta suunnitellusta miljardin dollarin uudistuksesta kartonkikoneeksi peräydyttiin. Ruuskanen kertoo, että Ponsse yritti ensin ottaa jalansijaa Yhdysvaltojen etelässä, mutta tavaralajimenetelmään ei vielä silloin innostuttu. Jyrkille rinteille tarkoitetuissa koneissa on erikoisratkaisuja. Välissä on hoidettava varaosahuolto ja pidettävä asiakkaasta huolta, vaikka huollettavat koneet olisivat yli tuhannen kilometrin päässä lähimmästä huoltopisteestä.” Vanhoillinen etelä Etelävaltioissa tavaralajikorjuu on edelleen harvinaista, mutta Ruuskanen uskoo menetelmän yleistyvän sielläkin. ”On helppoa myydä ensimmäinen kone, mutta myypäs se toinen. Suurten järvien alueella pohjoismainen korjuutapa ei saanut totaalista torjuntaa. ”Metsäteollisuuden investoinnit menevät etelään, vähän länteen, mutta pohjoiseen ei mitään. ”Myypäs se toinen kone” Pohjois-Amerikan Ponssella on ensi vuonna 30-vuotisjuhla. Nyt tavaralajimenetelmä, jossa puut katkotaan jo metsässä, on siellä jo valtamenetelmä ja yleistyy tasaisen varmasti muuallakin. Mitä varaosaa ei sieltä löydy, se hankitaan Suomesta viikossa. Hän kertoo käyneensä autolla kaikissa osavaltioissa paitsi Havaijilla ja Alaskassa. Duluth Minneapolis Hancock Rhinelander MINNESOTA WISCONSIN MICHIGAN USA KANADA Lake Superior Lake Michigan 10904_.indd 14 10904_.indd 14 19.10.2024 14.56.43 19.10.2024 14.56.43. Metsäkonekauppa käy henkilöautojen tapaan, mallien tulee olla esillä ja nopeasti saatavana. Ponssen USA:n päätoimipaikka on Wisconsinin Rhinelanderissa. Jokaisessa kuormatraktorissa on puskulevy lanssipaikkojen tasaamiseen. ”Koneita on pidettävä varastossa valmiina. ”Kun amerikkalainen haluaa uuden koneen, sen pitää tapahtua samana päivänä.” Pekka Ruuskanen uskoo tavaralajikorjuun yleistyvän muuallakin Yhdysvalloissa. Wisconsinissa suljettiin paperitehdas muutama vuosi sitten. Pihalla seisoo rivissä viisi erilaista, tuliterää Ponssea. Amerikassa on sekä hyviä että huonoja metsiä. Amerikan-vuosistaan huolimatta Ruuskanen huastelee syvän Savon murretta. Investoinnit etelään ja vähän länteen Suurten järvien alueella metsäteollisuus on supistumaan päin. Ruuskanen arvioi koko Pohjois-Amerikan Ponsse-kannaksi 2300 konetta. Etelän etuja ovat halvempi raaka-aine, nopeampi kasvu, työvoima ja satamat.” Tavaralajimenetelmä yleistyy Amerikassa Suurten järvien seutu on hiipumassa metsäteollisuuden takamaaksi. Helpoiten ymmärrettävä on vinssi, joka kiinnitetään ylärinteen puuhun tai kantoon ja joka antaa nousuapua. Koneita valmiina kiiretoimituksiin Ponssen Amerikan-päätoimipaikan pihalla. Ponsse on Yhdysvaltojen markkinajohtaja kumipyöräisissä tavaralajikoneissa 43 prosentin osuudella
Hallitus on esittänyt, että kannustejärjestelmästä poistettaisiin uusien metsäteiden tekemisen tuki sekä mahdollisuus tehdä uutta tietä yksityisteiden perusparannushankkeiden yhteydessä. Kuitupuulla inflaation ylittävää nousua €, 2025 %-muutos 2024-2025 Mäntytukki 78 2 Kuusitukki 81,5 3 Koivutukki 68,2 4 Mäntykuitu 32,3 6 Kuusikuitu 34,3 6 Koivukuitu 33 5 Yksityismetsien keskimääräiset nimelliset kantohinnat, Luken ennuste Metsänomistaja laittoi Pohjois-Karjalassa myyntiin viitisen hehtaaria mäntymetsän päätehakkuuta. Hän kilpailutti puukaupan itse sähköisessä puukauppapaikka Kuutiossa. Metsälehti.fi 15 MIKKO HÄYRYNEN METSÄTEOLLISUUDEN suhdannekäänne on jo tapahtunut, mutta suurta loikkaa ei kuitenkaan ole näkyvissä, Luonnonvarakeskuksen (Luke) suhdannekatsaus ennakoi. Sahateollisuus torppaa tieleikkaukset ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Puunostaja antaa puista yhden kuutiohinnan ja katkoo ostamansa rungot haluamallaan tavalla. Sellumarkkinoiden tilanne on odottava ja epävarma. Sahatavaran vientiä Kiinaan niistää, että maa on kasvattanut tuontiaan Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Luken mukaan bruttokantorahatulot ylittävät ensi vuonna ensimmäistä kertaa kolme miljardia euroa ja yksityismetsätalouden liiketulos kasvaa noin 210 euroon hehtaarilta. Hakkuut kasvavat yksityismetsissä Ensi vuonna hakkuut lisääntyvät neljä prosenttia 64 miljoonaan kuutiometriin. Kuivahkolla kankaalla kasvavat männyt ovat tiheäsyistä laatupuuta. Metsänomistaja odottelee uudistamistarjousta männikölle, mutta menetelmä tullee olemaan männyn kylvö. Sahateollisuus ry muistuttaa eduskunnan maaja metsätalous valiokunnalle antamassaan lausunnossa, että toimiva metsätieverkosto on edellytys kilpailukykyiselle teollisuuspuun ja energiapuun hankintaketjulle sekä metsänhoitotöiden tekemiselle. TUORE PUUKAUPPA Kova runkohinta männiköstä P äätehakku u puutavaralaji määrä, m3 hinta €/ m3 yhteensä € mänty kokorunko 1449 87 126 063 JUSSI COLLIN UUTEEN metka-tukijärjestelmään ollaan jo tekemässä muutoksia. Keski-Euroopan kaarnakuoriaistuhot ovat jääneet ennakoitua pienemmiksi, mikä pitää hintoja korkealla. Ensi vuonna keskimääräinen vientihinta nousee hieman. Metsäteollisuuden viennin arvolla mitaten tämä vuosi on rahtusen viime vuotta parempi, ja ensi vuodelle on odotettavissa tilastollisestikin merkittävää nousua. Metsänomistaja piti hyödyllisenä sitä, että runkohinnoittelussa puun katkonnan riskiä ei jää metsänomistajan harteille. Metsäteollisuuden investoinnit ovat siirtämässä hakkuiden painopistettä pohjoiseen Suomeen, jossa käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia on etelää paremmin. Kasvu painottuu yksityismetsiin, sillä yhtiöt ja Metsähallitus kasvattavat hakkuitaan parilla prosentilla. Tänä vuonna hinnat ovat laskussa, mutta ensi vuonna noususuunnassa. Rakentamisen elpyminen tukee myös havuvanerin kysyntää. Raakapuun tuonti kasvaa nykyisestä 4,2 miljoonasta kuutiosta kymmenen prosenttia. Voittava tarjous oli runkohintatai kokorunkokauppa. Samaan aikaan Suomesta viedään puuta pari miljoonaa kuutiometriä. Tärkeimmät tuonnin lähtömaat ovat suuruusjärjestyksessä Latvia, Viro ja Ruotsi, jotka vastaavat yhdessä 90 prosentista tuonnista. Kohde voidaan korjata kelirikkoaikaan. Tarpeet metsätieverkoston laajentamiselle ovat todellisia erityisesti Pohjois-Suomessa. Kartonki kääntynyt ylös, paperi jatkaa alas Kartongissa kysyntä on kääntynyt nousuun huonon viime vuoden jälkeen. Luke: Suhdannekäänne on jo tapahtunut Kuitupuun hinnannousu jatkuu ja kantorahasumma ylittänee kolmen miljardin rajan. Luke ennakoi kantohintojen nousun tasaantuvan, mutta jatkuvan maltillisena edelleen. Ensi vuonna paperien tuotanto ja vienti alenee pitkän ajan trendin mukaisesti, ja keskimääräinen vientihinta laskee. Hinnat ovat loppukesällä kääntyneet laskusuuntaan ja hintaero lyhytja pitkäkuitusellun välillä on poikkeuksellisen suuri. Räjähdysonnettomuuden vuoksi seisahtunut Metsä Groupin Kemin tehdas palaa ensi vuonna normaalituotantoon, joten tuotanto ja vienti kasvavat. Hakkuukohteesta tuli neljä tarjousta. Voittaneessa tarjouksessa männikön runkohinta oli 87 euroa kuutiolta. Koivuvanerilla menee havuvaneria paremmin, mutta tukin saatavuus rajoittaa tuotantoa. Järjestö ei myöskään kannata esitettyä yksityistien perusparannuksen tukitason alentamista 70 prosentista 50 prosenttiin. Kaupat solmittiin metsäyhtiön kanssa. Bonusta voi käyttää esimerkiksi metsän uudistamiskuluihin. Ostotarjouksissa oli metsänomistajan mukaan isoja hintaeroja. Metsäteiden kunto on heikko ja perusparannustarpeet ovat ilmeiset, Sahateollisuus toteaa. Kaarnakuoriaistuhot ennakoitua vaisumpia Rakennusala on ollut suurissa vaikeuksissa, mutta Euroopassa ensi vuodelle odotetaan pientä virkoamista ja vauhti kiihtynee 2026. Korjuu tapahtuu todennäköisesti nyt syksyllä tai viimeistään keväällä. Kuitupuiden hinnat nousevat selvästi inflaatioprosenttia enemmän. Kasvuvuosien jälkeen metsähakkeen käyttömäärät ovat vakiintumassa eikä ensi vuodelle nähdä mainittavaa kasvua. Meillä metsätilakauppa käy! 10904_.indd 15 10904_.indd 15 19.10.2024 14.56.44 19.10.2024 14.56.44. Havusellun tonnihinta on käynyt tänä vuonna ennätyksellisessä 1600 eurossa ja lyhytkuitusellukin ylitti 1400 euron rajan. Lisäksi metsäyhtiö maksaa puista metsänomistajakohtaista bonusta 1,8 euroa kuutiolle
Lisäbonus voi olla vain viidennes metsänomistajalle säästöpuun jättämisestä koituvasta menetyksestä, koska energiapuustakin saa nyt hyvän hinnan. Ilmeisesti se onkin suosittu, koska Metsä Group saattoi äskettäin alentaa plussasta maksettavan lisäbonuksen aiemmasta 300 eurosta 200 euroon. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI AVAINTEKIJÄ TULEVAISUUDEN metsäkoneen työn ohjaukseen ja seurantaan on tarkka tieto koneen sijainnista. MTK otti nykyajan luddiittien roolin jarruttaessaan lahotietojen viemistä metsävaratietoon (s. Tarkistin asian Luontopaneelin edustajalta Etelä-Suomen metsäfoorumissa. Taloudellinen menetys on metsänomistajalle satoja euroja hehtaarilta. Metsäkonevalmistajat ovatkin ottaneet käyttöön satelliittipaikannusjärjestelmiä koneen paikan määritykseen. 5). VI LL E KA N KA RE R Metsäkoneiden toimintaympäristö aiheuttaa haasteita tarkalle paikannukselle. Yhteiskuntakin saa ilmaiseksi hyötyä, kun metsän monimuotoisuus vahvistuu. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Tuhohyönteisten luontaisten vihollisten määrä kasvaa, kun lahopuun ja siinä elävien hyönteisten määrä lisääntyy. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Tarvitaan muita menetelmiä tukemaan tai jopa korvaamaan satelliittipaikannusta, Maanmittauslaitoksen professorit Harri Kaartinen ja Antero Kukko kirjoittavat. Ero on maastossa silmin nähden huomattava. Plus-mallilla voidaan turvata jopa erittäin uhanalaiset lahottajat, jos luonnonhoito suunnitellaan hyvin. Kun suuret haavat jätetään hakkuussa pystyyn säästöpuiksi, juurivesoja syntyy paljon vähemmän metsänomistajan riesaksi. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. ”Vielä on hömötiaiselle koteja tarjolla.” Ammatti Raivooja 10905_.indd 16 10905_.indd 16 19.10.2024 14.58.15 19.10.2024 14.58.15. Halpaa Plus-mallin mukainen luonnonhoito ei metsänomistajalle kuitenkaan ole puukaupan yhteydessä, vaikka Metsä Group kannustaa metsänomistajia plussaan 200 euron lisäbonuksella hehtaarilta. Aika monet suomalaiset metsänomistajat ovat kuitenkin halukkaita tinkimään puunmyyntituloistaan monimuotoisuuden hyväksi. Tässä joukossa on todennäköisesti paljon niitä, jotka ovat tarttuneet Metsä Groupin Plus-malliin. Pitkän ajan kuluessa metsänomistaja tosin saa tehostetusta luonnonhoidosta hyötyä, koska monimuotoisuus vahvistaa hänen metsänsä tuhonkestävyyttä. Yhdistämällä tarkemmat ja kalliimmat satelliittivastaanottimet ja -antennit mobiiliverkon kautta saataviin korjauspalveluihin on paikannustarkkuus parhaimmillaan senttimetriluokkaa. METSÄ GROUP SAA Plus-metsänhoitomallilla huomattavan imagoedun, vaikka metsänomistaja maksaa sen kustannuksista valtaosan. Metsäkoneiden toimintaympäristö aiheuttaa kuitenkin haasteita tarkalle paiSATELLIITIT EIVÄT YKSIN RIITÄ METSÄKONEEN ETÄVALVONTAAN METSÄNOMISTAJA MAKSAA VALTAOSAN PLUSSASTA Sensoreiden käyttöä metsäkoneen sijainnin määritykseen kokeillaan Ilmo Star -hankkeessa. Se helpottaa raivuuta ja metsässä on muutenkin mukavampi liikkua, kun pusikoituminen pysyy helpommin aisoissa. Pisimmälle menee Metsä Groupin Plus, jossa metsään jätetään hakkuissa säästöpuuksi yli viisi prosenttia puista. Metsänomistaja 2020 -selvityksen mukaan 22 prosenttia metsänomistajista oli sitä mieltä, että monimuotoisuutta turvaavia toimia pitää lisätä yksityismetsissä. Hakkuupään toimintasäde on kuitenkin toistakymmentä metriä, joten tarvitaan ratkaisuja myös sen paikan tarkkaan määritykseen. Se on kolme kertaa enemmän kuin PEFC-sertifikaatin mukaisissa hakkuissa. Tämä on mahdollista esimerkiksi anturoimalla koneen puomi, jolloin hakkuupään sijainti voidaan johtaa puomin suuntaja etäisyysmittausten perusteella. Näillekin metsänomistaja voi antaa kannattavuuslaskelmassa jonkin arvon. 25.10.2024 16 Metsälehti.fi METSÄJÄTIT TARJOAVAT puukauppojen yhteydessä erilaisia luonnonhoitomalleja. Satelliittipaikannuksen tarkkuus on muutamia metrejä ilman ulkoisia korjauspalveluja
Metsässä latvusto häiritsee satelliittisignaalien kulkua, mobiiliverkkojen saatavuudessa voi olla ongelmia ja tahallinen satelliittisignaalien häirintä heikentää satelliittipaikannuksen tarkkuutta ja saatavuutta, kuten viime aikoina on paljon uutisoitu. Tällöin voidaan tunnistaa ja yksilöidä kaadettavat tai kaadetut rungot tehtävän työn ohjaamiseksi ja hakkuutuloksen dokumentoimiseksi. kannukselle. Tuoreen tutkimuksen mukaan puut kantavat perimässään tietoa miljoonien vuosien takaisista tapahtumista. Ei se oikein lyö leiville, että kuukausia jahtaisi muutamaa hirveä. Onneksi hyvä ilmastouutinen tulee Helsingin yliopistolta. Tarvittaessa dronella paikannus. i Käytätkö mönkijää metsätöissä. Taustalla ovat myrskyt, kuivuus ja kaarnakuoriaistuhot. Lokakuussa julkaistiin tieto, että Saksan metsät ovat muuttuneet hiilenlähteiksi. Koneenkuljettajaa avustavat järjestelmät voivat tukea päätöksentekoa ajolinjojen ja puun valinnassa sekä varoittaa mahdollisista riskeistä sekä korjuujäljen että ympäristön tapahtumien suhteen. Tällaista ennakkotietoa voidaan johtaa joko metsäyhtiöiden teettämän tai kansallisen laserkeilauksen perusteella tehdystä puustoinventoinnista, tai kohteet voidaan käydä kuvaamassa ja laserkeilaamassa droonilla ennen metsätöiden aloittamista. Näyttää entistä todennäköisemmältä, että Suomi ei ole yksin metsien hiipuneen kasvun ja hiilinieluongelmien kanssa. TÄLLÄ HETKELLÄ kehitystarpeet edellä kuvattujen teknologioiden käyttöön liittyvät sensoridatan reaaliaikaiseen prosessointiin, ja etenkin sensoreiden kestävyyteen ja käytettävyyteen. Laitteet joutuvat koville metsäkoneen toimintaympäristössä: vaihtelevat sääolosuhteet, tärinä, ja pitkät käyttöajat. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 kyllä 57% en 43% AJASSA Verkkokeskustelu: Onko hirvijahti katoavaa kansanperinnettä. Hiilinieluriita karkaa taas käsistä HARRI KAARTINEN ANTERO KUKKO Otsikon viesti alkaa olla täyttä totta monella kylällä. Ajatus siitä, että on riski menettää koira susille, on monelle niin vastenmielinen, että koira jää laittamatta tai sitten kotiin.” Kuijjuumi ”Mitä ihmeen ammattimetsästäjiä hirvenpyyntiin olisi tulossa. Paikannustarkkuuden tavoitteena on noin täysikasvuisen puun rungon halkaisija eli 20–30 senttimetriä koko toiminta-alueella. Tämän takia tarvitaan muita menetelmiä tukemaan tai jopa korvaamaan satelliittipaikannusta. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP VALTTERI SKYTTÄ Uusi kysymys: Teetkö hankintahakkuita. Sitten kun tapahtuu, niin pyssy olalle ja paikalle napsimaan. Lupamenettelystä pitää luopua, ja hirvet maanomistajan omaisuudeksi.” Kalle Kehveli ”Ainakin aiemmin hirviporukkaan pääseminen oli vaikeampaa kuin ison lottovoiton saaminen, niin ahdasta sisäpiiritouhua ovat jahtihommat.” Käpysonni ”Riistakameroita metsään, niin näkee elukoiden liikkeet. Lukemat hiilinielutavoitteiden saavuttamisesta saadaan vasta vuonna 2027. Työn aikana sensoreiden keräämän tiedon perusteella voidaan tarkentaa ennakkosuunnitelmaa ohjaamaan koneen toimintaa. Aktiivien määrä on puolittunut kuluvalla vuosikymmenellä ja toimivien koirien määrä pudonnut kolmannekseen. Männyillä, kuusilla ja muilla on tämän vuoksi paremmat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Suorittava porras ”Hirvenmetsästyksessä on peiliin katsomisen paikka. Koiran ottajia ei tahdo löytyä huonojen/epävarmojen lupamäärien takia. Tarkka sijaintitieto yhdistettynä ympäristöä kartoittaviin sensoreihin mahdollistaa tehdyn työn tarkan dokumentoinnin metsänomistajien, metsäyhtiöiden, koneurakoitsijoiden ja viranomaisten käyttöön. Jos Suomen pitää ostaa hiilinieluyksiköitä, keneltä niitä EU:ssa on ylipäänsä ostettavissa. Onnistuu yksinkin, kun seuraa esimerkiksi tubettajia.” Ola_Pallonivel ”Miehet alkavat olla järkiään +60. Kun käytettävissä on ennakkotietoa työkohteista esimerkiksi puukartan muodossa, voidaan tätä tietoa käyttää myös koneen sijainnin määritykseen. Harrastuksen alamäki vain kiihtyy. Uutta porukkaa on viime vuosien aikana seuraan liittynyt, muutama ulkopaikkakuntalainen varta vasten metsääkin ostanut. 25.10.2024 Metsälehti.fi 17 VIIME AIKOINA on jälleen varoiteltu Suomen hiilinieluvajeen aiheuttamasta miljardilaskusta. Miten menee muilla. Ja tottakai suurpedot (susi) huolettavat koiranomistajia.” Itämaan ihme ”Hirvenpyytäjät vähenevät tasaisesti. Kirjoittajat ovat professoreja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:ssä. Tarvitaan sekä ohjelmistoettä laitteistokehitystyötä kustannustehokkaan ja luotettavan ohjausja dokumentointijärjestelmän luomiseksi. Hirvenlihaa näkyy syksyisin kaupoissa jonkin verran, myös tuoreena, mutta enemmänkin saisi olla.” A.Jalkanen ”Meidän paikallinen seuramme aloitti hirvenmetsästyksen viime lauantaina. Puissa on toivoa muutoksen edessä, jos ihmisissä ei. Nämä tiedot voidaan välittää koneen käyttöön digitaalisessa muodossa. KÄYNNISSÄ ON tutkimuksia joissa selvitetään erilaisten ympäristöä havainnoivien sensoreiden käyttöä koneen sijainnin määritykseen sekä toiminnan ohjaukseen ja dokumentointiin. Luvista puolet on vasoja, joista ei tule lihaa kuin vajaa 40 kg.” Tolopainen ”Eikö hirvenmetsästyksen saisi osittain rahoitettua lihan myynnillä samaan tapaan kuin tapahtuu valkohäntäpeuran kohdalla. Ei ole siis pelkoa siitä, että hirvenmetsästys loppuisi, päinvastoin.” Kim1 10905_.indd 17 10905_.indd 17 19.10.2024 14.58.16 19.10.2024 14.58.16. Lopulta jäävät muutamat ammattipyytäjät, jotka kehtaavat vielä hirvikoiria pitää. Ellei susikantaan puututa rajusti (ei taatusti puututa), niin hirvikoiraharrastus loppuu ja samalla hirvenmetsästäjät. Miljardilaskun takana olevat akateemiset laskelmat ovat kaikkea muuta kuin kiveen hakattuja, kun katsoo ympärillä muuttuvaa maailmaa. Vielä ei kannata kirjoittaa sekkivihkoon summaa. Oman seurani kohdalla kehityksen vauhti on yllättänyt. Ennakkokartoituksella voidaan myös tarkentaa ennakkosuunnittelua, kuten mahdollisten herkkien kohteiden suojelutarve, säästöpuuryhmät, riistatiheikköjen sijainti, sekä harvennustiheyden ja ajourasuunnittelun optimointi. Puheet miljardilaskusta ja toisaalla Petteri Taalaksen kritisoidut lausunnot hiilensidonnasta tulehduttavat sekavaa riitaa entisestään
”Tosin rahkasammalen vallitsemilla turvemailla niukallakaan Varhaisperkaus antaa kuusentaimille parin vuoden etumatkan vesakkoon. Uotilan mukaan vesakon syntymistä voi koettaa välttää kasvattamalla päätehakkuuta lähestyvät puustot melko tiheinä ja pitämällä siementävien lehtipuiden määrän minimissä uudistusalalla ja sen läheisyydessä. Ollaan syväturpeisella, viljavyydeltaan lehtomaisella turvekankaalla, joka on ojitettu vuosikymmeniä sitten. Siemensyntyisen lehtipuuston määrää voi hillitä muokkaamalla uudistusala mahdollisimman vähän maanpintaa paljastaen. Ainakin sitä voi hillitä. Se voi pelastaa taimet. M IK KO RI IK IL Ä 11073_.indd 18 11073_.indd 18 19.10.2024 15.01.10 19.10.2024 15.01.10. Raivausssahuri on taimien tapaan ahtaalla supervesakossa. Todennäköisimmin tiheitä vesakoita syntyy esimerkkikohteen kaltaisille viljaville turvemaille. ”Päätehakkuuvaihetta lähestyvän puuston väljentäminen lisää lehtipuuston, muun muassa runsaasti kantovesoja tuottavien haavan ja lepän syntymistä.” Hänen mukaan ratkaisevaa on kuitenkin siemensyntyisen lehtipuuston syntyminen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsänhoidon tutkijan Karri Uotilan mukaan epäluonnollisen voimakas vesominen on yleensä monen tekijän summa. Ne olivat pääosin hieskoivuja ja keskimäärin 4–5-metrisiä – kuten niiden lomasta raivauksen myötä paljastuneet, noin kymmenen vuotta sitten istutetut kuusetkin. Perkaamiseen kului jopa kolme työpäivää hehtaaria kohti. Kaadettavien puiden määräksi laskimme 60 000 runkoa hehtaarilla. Yleisimpiä viljavilla turvemailla Miksi ja millaisille kohteille supervesakoita syntyy. Ennakkotorjunta vaikeaa Voisiko tiheiköiden muodostumista hillitä metsänhoidolla. RI ST O PÖ N TI N EN olivat pääosin hiestä, mutta viljavalla maalla nekin yltävät tukin mittoihin. ”Pari hakkuun jälkeisen vuoden hyvän siemensadon ja otollisten itämisolosuhteiden seurauksena aukolle voi syntyä mattona koivuntaimia.” Pelkästään turvemaiden ongelma ylitiheät vesakot eivät ole, vaan niitä voi syntyä myös kivennäismaille Luken johtavan tutkijan Saija Huuskosen mukaan maaperän kosteus lisää luontaista taimettumista, joten kosteat painanteet ovat pahimmin vesakoituvia. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 25.10.2024 18 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ NÄMÄ eivät todellakaan ole raivaajien onnenhetkiä, kun edessä on umpitäysi vesakko. Aukkopaikkoihin jätetyt koivut Kun vastassa on vesakkohelvetti Voiko ylitiheän vesakon muodostumista estää. Työn edetessä läpitunkemattomasta vesakosta paljastui kasvuisa kuusivaltainen taimikko
Tällöin puut voi kaataa sahaamalla takaa päin ja vetämällä kevyesti taaksepäin, kun puu irtoaa kannosta. Supervesakossa työkaistan leveyden ei tarvitse olla juuri metriä enempää. Tuulisella säällä työkaistat kannattaa suunnata poikkituuleen ja edetä tuulen alta lähtien. Kaadon voi suunnata esimerkiksi sahaamalla puun vinosti poikki. Onko tämä enää taloudellisesti mielekästä. SA M I KA RP PI N EN ”Kuvassa kiinnittää huomion kuusten hyvä kasvuvauhti. Vaikka työ ei kannattaisi, taimikko on saatettava kasvukuntoon.” Kaada puut jo raivatulle alueelle. Tällöin tyvi liukuu alaviistoon ja puu kaatuu vastakkaiseen suuntaan. Etene kaistan raivaamattomalla reunalla ja kaada puista itsesi ja jo raivatun vyöhykkeen välistä. Puita jää helposti liikaa, kun lähtökohtana on umpitiheä vitelikko”, neuvoo Metsälehden asiantuntija Risto Mykkänen. Mitä tiheämpää vesakkoa raivataan, sitä kapeampaa työkaistaa kerralla käsitellään. Tämän, hyvin viitteellisen arvion mukaan taimikonhoitoon voisi kannattaa sijoittaa jopa kaksituhatta euroa hehtaarilla.” Hän huomauttaa, että tilanne on eri, jos taimikko on huonolaatuinen vitelikko ja sen arvo vähemmän kuin siihen investoidut muokkaus ja istutus ovat maksaneet. Arvo putoaa noin tuhanteen euroon, jos kuuset tuhoutuvat vesakon sekaan. Huuskonen muistuttaa, että taimien selviämistä voidaan varmistaa istuttamalla hakkuuala viipymättä päätehakkuun jälkeen. Varsinainen taimikonhoito tehdään, kun vesat ovat uudelleen kasvamassa kuusten pituisiksi. Kaada puut raivatulle alueelle. Helpoimmin taajan vesakon raivaaminen sujuu loppusyksyllä, kun lehdet ovat varisseet. Jutun vesakkoviidakko muuttui vähä vähältä kasvuisaksi kuusikoksi – vaikka ei olisi aluksi uskonut. Tosin työ on helpoin tehdä syksyllä kun lehdet ovat varisseet. ”Hyvä keino on seistä työkaistan raivaamattomalla sivustalla ja kääntää rintamasuunta hoidetulle puolelle. ”Istutus kannattaa tehdä heti hakkuuta seuraavana keväänä, jos mahdollista. ”Taimikkoon on satsattu jo paljon ja hoidettuna sen arvo on korkea, arvioilta kolmetuhatta euroa hehtaarilla. M IK KO RI IK IL Ä ”Istutus heti hakkuuta seuraavana keväänä.” 11073_.indd 19 11073_.indd 19 19.10.2024 15.01.12 19.10.2024 15.01.12. Tästä huolimatta se on ainoa keino pelastaa istutustaimet. Näin tuuli kaataa puut jo raivatulle alueelle. Tällöin puut eivät tule kulku-uralla eteesi. Mitä vähemmän aukolle muodostunut lehtipuumassa saa etumatkaa, sitä paremmat mahdollisuudet taimilla on selvitä.” Varhaisperkausta ei pidä viivytellä Millä tavoin voimakkaasti vesakoituvia taimikoita kannattaa hoitaa. Hän huomauttaa myös, että jalostetun taimimateriaalin nopea kasvu helpottaa taimien kurimusta supervesakon seassa. Uotila on sitä mieltä, että tässä tapauksessa hoitaminen oli järkevää. Tällöin sakean lehtipuuston raivaaminen ei kannattaisi. Varhaisperkaus moninkertaistaa vesojen määrän, koska perattaessa syntyviin kantoihin muodostuu useita vesasyntyisiä runkoja. Varhaisperkauksen jälkeen taimet ovat saaneet kasvaa muutaman vuoden vapaasti, ja vasta nyt lehtipuusto on saavuttanut ne uudelleen”, Huuskonen havainnoi. ”Tietysti metsänomistajalla on metsälain mukainen velvollisuus huolehtia hakkuualan uudistumisesta. METSÄSTÄ 25.10.2024 Metsälehti.fi 19 LOPPUSYKSY PARAS AIKA SUPERVESAKON RAIVAAMISEEN ”TARKKAILE jäävien puiden määrää varsinkin, kun sekapuiksi jätetään lehtipuita. Tiheikkökohteissa varhaisperkaus kannattaa tehdä mahdollisimman varhain, koska tällöin perattujen vesojen kannot ovat pieniä ja niiden tiedetään vesovan vähemmän. ”Vain vankimpia lehtipuita kannattaa jättää havutaimien sekaan, lumi taittaa hontelona kasvaneet raipat.” Mitä tiheämpää raivattava puusto on, sitä kapeampaa kaistaa raivaussahatessa edetään. Esimerkkikohteella paljastui hyväkasvuinen kuusentaimikko. Opettele käyttämään sahaa niin, että saat kaadettua vesaryhmän kaikki rungot kertapyyhkäisyllä. M IK KO RI IK IL Ä muokkauksella ei voi lehtipuiden syntymistä estää, koska rahkasammalpinta on otollinen itämisalusta.” Vesomista voi Uotilan mukaan yrittää hillitä myös perkaamalla vesakko keskikesällä. Tällöin puu kallistuu jo sahatulle kaistalle”, Mykkänen neuvoo. Milloin kannattaa luovuttaa. Tuntityönä taimikonhoito olisi maksanut helposti tuhat euroa hehtaarilla
Hän muistaa keskustelun ostajan ja metsäpalveluyrittäjän kanssa. Tuolloin apuun tuli paikallinen metsäpalveluyrittäjä Anssi Lilja. ”Olin hyvin pihalla kaikesta, mikä metsään liittyy. 25.10.2024 20 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA MUURAME AINO ÄSSÄMÄKI, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT VUONNA 2017 Essi Kärkinen oli 18-vuotias abiturientti Muuramen lukiossa. Kärkinen joutui tiedustelemaan, mikä laani mahtoi olla. Kärkisen Martti-isä sai tietää sairastavansa syöpää ja menehtyi vain kaksi viikkoa myöhemmin. Myös ostotarjouksia tilan osista tuli ja niistä paistoi läpi se, että moni ei uskonut 18-vuotiaan haluavan ottaa metsätilanhoitoa haltuunsa tai ymmärtävän siitä yhtään mitään. Siinä naapuritkin taisivat huomata, että kyllä se jotain ymmärtää”, Kärkinen sanoo ja nauraa päälle. ”Viimeksi korjuuyrityksen toimitusjohtaja itse tuli pihaan ja kysyi, lähdetäänkö katsomaan, mitä pojat tekee”, Kärkinen kertoo. Kuulostaa siltä, että moni on halunnut auttaa ja tukea nuorena metsäomaisuudesta vastuuseen päätynyttä Kärkistä. 10907_.indd 20 10907_.indd 20 19.10.2024 15.07.13 19.10.2024 15.07.13. ”Yksi kokous lähti vähän sivuraiteelle. Kärkinen pitää perinteitä arvossa. Ainoana lapsena hän peri koko tilan yksin. Pian hän huomasi, että metsäalan ammattilaiset ottivat hänet aidosti mukaan päätöksentekoon. Jäljellä oli enää viimeinen vuosi ennen ylioppilaaksi tuloa, mutta ennen kuin se ehti kulua loppuun, Kärkisestä oli tullut metsänomistaja. ”Olen myöntänyt alusta asti, että olen tosi untuvikko.” Toki epäilijöitäkin oli. Tiesin, että tässä sitä on ympärillä ja tuolla toisaalla jonkun verran, mutta muuten ajattelin, että nytkö minun pitää tietää ja olla kartalla”, Kärkinen sanoo seitsemän vuotta myöhemmin. ”Välillä mietin, ehtikö tilasta tulla sellainen kuin isä oli toivonut.” Metsänomistaja Essi Kärkinen arvostaa sitä, että voi lähteä koirien tai hevosen kanssa metsään rauhoittumaan. Alkuun kylällä kyseltiin, mitä Kärkinen nyt aikoisi tehdä. Hän oli ystävä isälleni ja toki nyt minulle neuvonantaja”, Kärkinen kertoo. Päivät, viikot ja kuukaudet kuluivat ensin muita asioita hoitaessa, mutta melko pian oli alettava miettiä myös metsänhoitoa. Puhuttiin laanista eli puiden varastopaikasta. ”Ehkä olen vain osunut oikeaan seuraan.” ”En pidä avohakkuista” Kärkinen on myös kehdannut kysyä. Hän mainitsee myös paikallisen puunostajan korvaamattomana tukena. EI SITTENKÄÄN YKSIN Yllätten metsätilan perinyt Essi Kärkinen toivoo, että nuoret metsänomistajat eivät ottaisi liikaa paineita metsänhoidosta. Huomautin, että en huvikseni kaada metsää, vaan voin kaikki metsänhoitotoimet perustella. Alatalon tila on Härkölahden kylän vanhimpia. Tilanne oli Kärkiselle järkytys. ”Anssi on hyvä ystävä. Alkuaikoina Kärkinen mietti, tulisiko nuori ja kokematon metsänomistaja johdetuksi harhaan. ”On tuntunut, että vaikka ei aina osaa oikeita termejä, aina on ymmärretty, mitä haluan”, Kärkinen sanoo
Jos hetki on sellainen, että sitä ei nyt pysty miettimään, metsä odottaa kyllä.” Alatalon tilan ympärillä levittäytyvät rehevät Päijänteen ympäristön sekametsät. Lopputulos miellytti maisemaa arvostavan metsänomistajan silmää. Yllättävän isoillekin valuma-alueille, jopa viisi hehtaaria, putken sisäläpimitaksi ehdotetaan 200 mm luottaen siihen, että metsätie toimii tarvittaessa vesipatona. Vettä saattoi lirua putken läpi muutama desilitra tunnissa. Kärkinen asuu äitinsä kanssa ja kuluja jaetaan, mutta esimerkiksi lämmitysjärjestelmän uudistaminen maalämmöllä toimivaksi vaati tuloja myös metsästä. Niinpä ystävä tuli apuun. Mutta veden katkaiseman metsätien korjaus hätätyönä on vielä kalliimpaa. Kokemus on, että alimitoituksesta aiheutuvat metsäteiden sortumat eivät ole epätavallisia. Hän kertoo kiertelemättä, että ei pidä avohakkuista. Opiskelijaelämävaihe jäi suurelta osin Kärkiseltä elämättä. Kuljettaja itse ehdotti, että mitä jos ei ajettaisi siitä koneella ollenkaan. Kyllä menetelmiä on.” Kesämökin lähimetsään tehtiin kokeilumielessä kaistalehakkuu. SYKSYN rankkasateet sen taas paljastivat useiden paikkakuntien metsäteillä. Metsäkoneen ajourat sopivat ratsastamiseen. METSÄTEIDEN UUDET RUMMUT tehdään tavallisesti metsätien leveyden mukaisista yhtenäisistä putkista, jotka ovat yleensä muovia. Vuosien kuluessa puinen parru lahoutui, routa siirteli elementtejä, kasvillisuus valtasi rummun nielun ja liete tukki rummun. Monet vanhojen metsäteiden rummut ovat alimitoitettuja ja käyttöikänsä päässä. Koska tilaa on, työpäivän jälkeen koirille voi vain läväyttää oven auki ja päästää ne juoksemaan vapaana. ”Olen aina ajatellut, että tämä on perinteisten vanhojen metsien tila. On aika uusia rumpu. Tila tuli ensimmäisenä, eikä Kärkisellä ollut juuri aikaa opiskelijabileisiin. Yleisesti käytetyt mitoitustaulukot perustuvat tilastojen mukaisiin keskimääräisiin keväisiin tulvavirtaamiin. Isä sanoi, että haluaa antaa metsät eteenpäin sellaisina kuin on ne itse saanut. Ojan pohjalle laitettiin veistetty parru, elementit laitettiin peräkkäin, maata lapioitiin päälle ja siinä se sitten oli. Nykyisin tällaisia putkia ei taida enää saada. Yli sadan hehtaarin tilasta peltoineen ja rakennuksineen kertyi melkoinen perintövero. ”Anssi sanoi siihen, että ei ole pakko avohakata. Yhdelle ystävälle Kärkinen mainitsi, että tapaaminen onnistuisi vain metsätöissä. ”Yhden hienon kallion kohdalla käytiin Anssin ja koneenkuljettajan kanssa miettimässä, mitä tehdään. Taimien istutukset hän on halunnut hoitaa itse. Rummut saattavat olla peräisin ajalta, jolloin ne tehtiin ihmisvoimin. Metsä ei kasva päivässä Pikkuhiljaa Kärkinen on alkanut ajatella, että hänkin haluaa jättää kestävän perinnön: hyvin hoidetut metsät. Opiskelijaelämä jäi väliin Aukkoja oli kuitenkin myös pakko tehdä. ”Silloin oli pakko hakata myös sellaisista paikoissa, mihin en vielä olisi halunnut koskea”, Kärkinen sanoo. UUDET RUMMUT METSÄTEIHIN 10907_.indd 21 10907_.indd 21 19.10.2024 15.07.15 19.10.2024 15.07.15. Pysyvääkin ratsastuspolkua on tilan läpi menevälle uralle kaavailtu. Tätä ratkaisua suosii myös meneillään oleva ilmastonmuutos, joka lisää ääri-ilmiöiden esiintymistä. Läpimitta valitaan sen mukaan, miten suurelta valuma-alueelta vesi tulee metsätien alittavaan ojaan. Välillä mietin, ehtikö tilasta tulla sellainen kuin isä oli toivonut.” Kärkinen haluaa hoitaa metsää vähintään yhtä hyvin. Varhaiskasvatus ei ole Suomen parhaiten palkattuja aloja eikä tilan rakennusten ylläpito ilmaista. Kärkinen kilpailee esteratsastuksessa. Betonisten muhvilla varustettujen rumpuputkien hyötypituus saattoi olla runsas metri ja sisäläpimitta jopa vain neljä tuumaa eli kymmenen senttiä. Kun otetaan huomioon vuosien mittaan rummun nieluun kertyvä kasvillisuus ja liete sekä rummun mahdollinen jäätyminen, voi olla viisasta tehdä mitoitus varman päälle. Rankkasateella rummun yläjuoksun puolelle alkaa tien reunaojaan kertyä vettä. ”En uskaltanut ensimmäisenä vuonna mennä edes katsomaan, miten taimikko voi, mutta sitten sain Anssilta viestin: istuttamasi taimet voivat hyvin. Ainakin erään suuren betonituotetehtaan hinnaston mukaan pienimmän putkikappaleen sisäläpimitta on 225 millimetriä, hyötypituus puolitoista metriä ja paino 125 kiloa. Tiesin aina, että tämä on lopulta kotini, mutta kaikki tapahtui niin nopeasti.” Toki on asioita, joita metsä on mahdollistanut. Hän oli käynyt katsomassa.” Kärkinen työskentelee päiväkodin johtajana. 25.10.2024 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Opinnotkin oli rahoitettava koko lailla itse. On toinenkin asia, jota hän toivoo. Olisi ihanaa voida luvata muillekin, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa, että et jää yksin, et ole pulassa.” Kärkinen toivoo myös, että nuoret metsänomistajat eivät stressaisi liikaa. Paino jäi muutamaan kymmeneen kiloon, joten niistä pystyttiin tekemään ihmisvoimin rumpu liittämällä elementit toisiinsa. ”Minua on autettu ja minun tukenani on oltu. Totta kai suurempi putki on kalliimpi kuin pienempi putki. Koiria on neljä, kissoja kolme ja kaneja kuusi. Se kuulosti kaikista tosi hyvältä idealta.” Ajatus kehittyi niin, että Kärkinen päätti liittää tilan FSC-sertifiointiin. Viimeistään sitten, kun vesipinta saavuttaa tien pinnan tason, tiemateriaali lähtee liikkeelle, ja muutamassa minuutissa tiehen syntyy ammottava ura valtoimenaan tulvivalle vedelle. ”Metsä ei kasva vuodessa eikä päivässä. Kahden hevosen lisäksi tilalla köpöttelee poni. ”En kaipaa sitä
METSÄSTÄ 25.10.2024 22 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT OTETAAN pieni kaivinkone ja asennetaan siihen giljotiinikoura. Kokopuun hinta ei ole karsitun rangan tasolla, mutta mikä hinnassa hävitään, se kuutioissa voitetaan. Se johtunee ainakin siitä, että vasta energiapuun korkea hinta on nostanut hoitamattomien nuorten metsien korjuun ajankohtaiseksi kysymykseksi. Huonolaatuisissa omimmillaan Miksi giljotiinikorjuu ei jo ole koko maan kattava valtamenetelmä. ”Giljotiinikouran ekonomiGiljotiinikorjuu on omimmillaan alle kuitumittaisissa kohteissa, mutta leikkuuteho riittää hyvinkin järeisiin runkoihin. Kokopuukorjuu voi antaa karsittuun rankaan verrattuna kuutioita 25–30 prosenttia enemmän. Tukkikokoinen poikki veitsellä leikaten Giljotiinille parasta on alle kuitumittainen, mutta kuitenkin käsivarren vahvuinen puusto. Giljotiinilla korjataan kokopuuta latvoineen ja napsitaan pienetkin rungot. Jos giljotiinikouraan asennetaan vielä kantokäsittelylaite, niin ollaan jo uuden äärellä. Näky ei ole ihan tavallinen, mutta ei ihan uusikaan ja jotenkin käsitettävä. Tällaisia yhdistelmiä on tullut Suomen tureikoihin parin vuoden aikana. nen lokero on läpinäkymättömissä tureikoissa, joihin harvesteria ei kannata tuoda ilman ennakkoraivausta, eikä ehkä sittenkään.” Pääomakustannusta ynnäilevää yrittäjää innostanee, että kaivinkone maksaa noin kolmasosan pienen harvesterin hinnasta. Giljotiinilla voi katkaista jopa Eskelinen näkee yhdistelmässä monia etuja. Ihan ongenvaparungoista ei kerry kertymää. ”Olisi pitänyt keksiä jo aikaisemmin, sillä giljotiini soveltuu huonolaatuiseen kohteeseen harvesteria paremmin.” Huonolaatuinen tarkoittaa kohdetta, jossa taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai ensiharvennus on myöhässä. Giljotiinin voi yhdistää myös harvesteriin tai järeään traktoriin, ja koura voi olla myös karsiva ja/tai keräilevä. Ennakkoraivaus säästyy Metsäenergiayhtiö Metsän Woiman metsäasiantuntija Jarkko Kolmen konstin yhdistelmä Kaivinkonealusta, giljotiinikoura ja kantokäsittelylaite ovat valttia energiatureikoissa. ”Kaivinkonealusta tekee siitä halvan, giljotiinikoura tureikoihin sopivan ja kantokäsittely mahdollistaa ympärivuotisen korjuun.” Hän korostaa, että giljotiinikorjuussa säästyy ennakkoraivauksen kustannus, jopa 400 euroa hehtaarilla. 10908_.indd 22 10908_.indd 22 19.10.2024 15.17.50 19.10.2024 15.17.50. Jarkko Eskelinen korostaa giljotiinin ja kokopuukorjuun valttina, että ennakkoraivausta ei tarvita. Kourassa on suutin, jolla kannot maalataan juurikäävän torjunta-aineella. Yli kymmensenttisten havupuukantojen käsittelyä torjunta-aineella edellytetään eteläisen ja keskisen Suomen havupuukohteilla sulan maan aikana. Ne ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän prototyyppejä, sillä kantokäsittelyn yhdistäminen giljotiinikouraan hakee vielä muotoaan. Kantokäsittelylaitteen taika on, että energiapuun korjuusta tulee havupuukohteissakin ympärivuotista
MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA ECHON uusi DCS-2500 on kevein takakahvallista akkusahoista, kohtuuhintainen ja riittävän suorituskykyinen esimerkiksi rankametsään, raksalle sekä omakotiasujan tai kesämökkiläisen moninaiseen sahailuun. ”On varmatoiminen, mutta pientä hienosäätöä vielä.” Leinosen käyttämä kone näyttää pieneltä, mutta painaa 15–16 tonnia. Se ei ehkä kuulosta kummoiselta, mutta metsässä suorituskyky yllätti iloisesti. Kokeilemassamme sahassa oli 12 tuuman (25 senttiä) terälaippa ja 1,1 millin ketju-urassa kulkeva kapea ketju. ”Leppoisaa hommaa metsän keskellä”, Leinonen sanoo. Nykyinen systeemi on jo melkein hyvä, sillä säiliöt ja pumput toimivat hyvin, mutta suuttimen koko ei ole ihan vielä kohdallaan. Leinosen tuntuma on, että päivässä ehtii hehtaarin verran, noin 50 kuutiota. Toisaalta kapea ketju karkaa herkästi laipalta ja hentoiset vetohampaat ovat vaarassa lyttääntyä. Karsinnassa kepeä saha on vaivaton ja ketjunopeus riittää helposti keskiverto metsänomistajan karsintatahtiin. Telakone keikkuu Vaurioriskitöntä korjuu ei ole, sillä tela-alustainen kone keikkuu kivien päällä enemmän kuin pyöräalustainen. Testisahan muovisen purukotelon reunasta lohkesi pala, kun ketju singahti laipalta. ”Jos ei ole ihan läpipääsemätöntä pusikkoa.” Myös kivinen maasto voi hidastaa. Puoli tuntia akullisella Echon tehoksi ilmoitetaan 1,2 kilowattia. Tätä lyhyempien taukojen jälkeen saha käynnistyy ”kaasuliipaisinta” ja takakahvan yläpinnan turvaliipaisinta puristamalla. Kun se ei oikein toiminut, niin ryhdyttiin itse kehittämään toimivaa. Tyhjäksi sahatun akun lataaminen pikalaturilla kesti puoli tuntia. Maahantuoja Stokkerin väki kehuskeli, että uusi Echo painaa akun kanssa saman kuin kilpailijat ilman akkua. ECHO DCS-2500 Jännite 50,4 V Teho 1,2 kW Kuivapaino 1,6 kg (ilman akkua ja terälaitetta) Paino työkunnossa 3,5 kg Öljytankki 1,2 dl Terälaippa 25 cm Ketju-ura 1,1 mm Ketjun jako 0,325 IPX4-kosteuden sieto (kestää kaikilta suunnilta tulevat vesiroiskeet, eden pääsy sähköosiin estetty) Akku LBP-50-150 (2,5 aH, 56 V) Sahan hinta ilman akkua 400–450 euroa (sisältää alv:n) Akun hinta 160–200 euroa Pikalaturi noin 100 euroa Plussat ja miinukset + Keveys + Teho suhteessa painoon + Käsiteltävyys – Ahdas purukotelo 10908_.indd 23 10908_.indd 23 19.10.2024 15.17.55 19.10.2024 15.17.55. Jos kone heilahtaa 10 senttiä, suorana olevan puomin pää heilahtaa metrin. Hän on käyttänyt pelkästään kaivinkone-giljotiini-yhdistelmää, joten hän ei vertaa työtuntumaa harvesteriin, mutta kertoo tekevänsä mielellään 10–12 tunnin päiviä. Tauottomassa kiekkojen sahauksessa virtaa riitti viideksi minuutiksi. Purukotelo on ahdas, joten kotelon sisälle ahtautuu purua ja muuta roskaa. Pidempien taukojen jälkeen käynnistys edellyttää myös takakahvan sivussa olevan varmistuspainikkeen painamista. Keveyttä raksalle ja rankametsään Uusi akku-Echo päihittää kilpailijansa keveydellään ja on kokoisekseen tehokas. Echon 56-volttiset ja 2,5 ampeeritunnin akut maksavat verkkokaupoissa 160–200 euroa, laturi noin 100 ja akuton saha 400–450 euroa. Parhaimmillaan saha on pieniläpimittaisessa rankametsässä. Koneessa ei ole mittalaitteita, ja tavara mitataan ajokoneen kuormainvaa’alla. Karsivilla giljotiinikourilla voi korjata kuitupuutakin, mutta ei kuitenkaan tukkia, sillä giljotiini enemmän tai vähemmän murskaa tyven. Leinonen kertoo, että giljotiinikourassa oli valmistajan oma kantokäsittelylaite. METSÄSTÄ 25.10.2024 Metsälehti.fi 23 KOKEILTUA Katso video metsalehti.fi 30-senttisen rungon. Tässä ajassa 20-senttisestä männystä sahattiin 28 leikkoa. Echo DCS 2500:aa vaivaavat samat ongelmat kuin useimpia muitakin akkusahoja. Se ei itse asiassa ole aivan mahdotonta liioittelua. Kakkos-kolmoskehitysluokan koivikon harventamisessa 2,5 ampeeritunnin akun virta riitti puolen tunnin sahaukseen. Pihahommissa pärjäisi siis kahdella akulla ja metsässäkin ehkä kolmella, jos pitää puolilta päivin parin tunnin siestan. Rinnan tasalta 10–20-senttiset koivut kaatuivat ja katkesivat ongelmitta. Sahan käsittelyä helpottaa, että virta katkeaa vasta 90 sekunnin käyttötauon jälkeen. Kuljettaja Marko Leinonen on ollut mukana kehittämässä giljotiinikouran kantokäsittelylaitetta. Yhdistelmä sopii pieneen akkusahaan erinomaisesti. Kokopuun hinta on karsittua rankaa pienempi, mutta kertymää tulee enemmän. Tosin maastokin oli kivennäismaata. Päivässä puoli hehtaaria Kiinteistöpalvelut Turunen Oy:n kuljettaja Marko Leinonen korjasi energialeimikkoa Hauholla lokakuun puolivälissä. Se on suunnilleen saman verran kuin tärkeimpien kilpailijoiden vastaavan tehoisten sahojen paino. Telat ovat 70 senttiä leveitä, joten pintapaine on pieni, eikä koneen jäljiltä ollut juuri minkäänlaisia painumia. Kahdentoista tuuman terälaitteella ja 2,5 ampeeritunnin akulla varustettuna Echo painoi kolme ja puoli kiloa
Noin 50 000 euron hintainen, viitisen kiloa painava laite pystytetään kolmijalan päälle. Se skannaa ympäristönsä niin pitkälle kuin lasersäteet ulottuvat, metsässä joitain kymmeniä metrejä. Laserkeilauksen avulla selviää puiden runkomuoto, josta voidaan johtaa puutavaralajikohtaiset tilavuudet. ”Jos tietoa puun laadusta olisi saatavilla etukäteen, sahat saisivat mahdollisuuden valita sopivat kohteet ja hinnoitella puut niiden laadun perusteella”, sanoo tutkijatohtori Jiri Pyörälä Helsingin yliopistosta. Laserkeilain kerää ympäristöstään pistepilviaineiston, jonka perusteella puustosta voidaan muodostaa kolmiulotteinen malli. Tutkimustyö jatkuu, nyt astetta aikaisempaa hankalammissa kohteissa, esimerkiksi kuusimetsissä, joissa oksat peittävät näkyvyyttä. ”Keskeinen kysymys taitaa olla, onko aineiston keruusta yhtiöille tarpeeksi hyötyä.” Oksat ennustavat puun lujuutta Pyörälä tutki väitöskirjassaan puuaineen laadun ennustamista laserkeilausaineistoista. Tietoa saadaan myös oksista: niiden määrästä, sijoittumisesta ja koosta. Yksi selitys on puun hinnoittelussa, toinen siinä, että laserkeilausaineiston kerääminen ja käsittely on kallista. Pyörälän ruotsalaiskollegoita on mukana hankkeissa, joissa laserkeilataan metsäyhtiöiden omia metsiä ja asiakkaiden metsiä ennen niiden hakkuita. ”Myös runkojen katkonta voitaisiin optimoida laadun perusteella.” Ei liene sattumaa, että tutkimusaihe kiinnostaa Ruotsissa, jossa puusta maksetaan metsänLaserkeilaus paljastaa laadun ja oksankohdat Kun laserkeilaamisen tekniikka kehittyy, paranevat myös mahdollisuudet maksaa laatulisää oksattomasta ja lujasta tukista. Oksista kerätyn tiedon perusteella pystytään ennustamaan vuosiluston leveyttä ja puuaineen tiheyttä. Vasta kun juurikääpä on turvottanut puun tyveä silminnähden, sen näkee myös laserkeilausaineistosta. METSÄSTÄ 25.10.2024 24 Metsälehti.fi HELI VIRTANEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT KOKONAISTEN metsiköiden laadusta voidaan saada tarkkaa tietoa jo ennen kuin puut kaadetaan ja toimitetaan sahalle. omistajille laadun perusteella. 10909_.indd 24 10909_.indd 24 19.10.2024 15.20.04 19.10.2024 15.20.04. Jiri Pyörälä käyttää tutkimuksissaan staattista maastolaserkeilainta. Suomessakin aihe kiinnostaa, mutta yhtiöt eivät tee tutkimusyhteisyötä samalla innolla kuin länsinaapurissa. Ratkaisu on laserkeilaus – tekniikka, joka kehittyy samaa tahtia itseajavien autojen kanssa. Puuaineen tiheydellä on myös yhteys siihen, miten tehokkaasti puu sitoo hiiltä. ”Oksaisuus, lustojen leveys ja puuaineen tiheys ovat laatutekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan sahatavaran lujuuteen”, Pyörälä toteaa. Lahoa laserkeilauksella sen sijaan on hankalampi tunnistaa
Keilain lähettää lyhyessä ajassa kymmeniä miljoonia pulsseja lähiympäristöönsä. Tämän perusteella kirjoittajat suosittelevat jatkuvaa kasvatusta ”kaikkialle, missä mahdollista”. Itä-Suomen yliopiston metsäsuunnittelun professorin Jari Vauhkosen mukaan tutkimusaineiston perusteella ei voi tehdä tutkijoiden esittämiä päätelmiä. Laserkeilain on joko paikallaan pysyvä eli staattinen laite tai liikkuvassa droonissa tai harvesterissa ympäristöään jatkuvatoimisesti skannaava laite. W IK IM ED IA CO M M O N S 10909_.indd 25 10909_.indd 25 19.10.2024 15.20.04 19.10.2024 15.20.04. Hömötiaisten määrä Suomessa on laskenut, mutta onko se avohakkuiden syytä, siitä tutkijat ovat erimielisiä. ”Hömötiaisille näyttää tapahtuneen jotakin, jota mikään mallin muuttujista ei selitä. Sen sijaan kiinteät selittäjät eli avohakkuut, harvennukset ja pökkelöiden määrä yhdessä selittivät vain 6–31 prosenttia kantojen vaihtelusta. Niiden perusteella kohteesta voidaan muodostaa kolmiulotteinen kuva. Muuttujina olivat mukana kolmen eri lintulajin (talitiainen, sinitiainen, käpytikka) runsauden muutokset mukana muuttujina, joiden on epäilty vaikuttavan negatiivisesti hömötiaismääriin. Muut kantojen vaihteluun vaikuttavat tekijät oletetaan vakioksi. Eräänlainen versio vaientamisesta tämäkin, kun valikoidaan kerrottavaksi vain itselle mieluisista tuloksista.” Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen kiistää Vauhkosen kritiikin. Hän epäilee, että arvostelussa on sekoitettu kaksi eri tutkimusta. Näille epäilyksille ei Lehikoisen mukaan löydetty tukea. Samaan aikaan laserkeilaukseen käytettävät laitteet ovat kehittyneet harppauksin. Vauhkosen mukaan tälle ei tutkitun aineistosta löydy perusteita. Sen jälkeen pesien etäisyyden muutoksen vaihtelu on asettunut täysin eri tasolle ja on kasvanut jatkuvasti. He ovat sovittaneet aineistoon lineaarisen sekamallin. Lidar-sanaa (light detection and ranging) käytetään synonyyminä laserkeilaimelle. Luultavasti hakkuiden toteutus metsikössä vaikuttaa olennaisesti, mutta tausta-aineisto ei kuvaa metsikkötason asioita vaan kertoo, miten kanta on keskimäärin kehittynyt 25 neliökilometrin alueella.” Tutkimusaineistossa hömötiaisten pesien etäisyyden vaihtelu pysyi vuosina 1990–2008 vakaalla tasolla. Tällöin kaikki hömätiaiskantojen muutokset selittyvät hakkuilla.” Mitä tapahtui 2009. Jatkuva kasvatus siis rinnastuu harventamiseen. Metsäprofessori ihmettelee hömötiaistutkimuksia Päätelmä avohakkuiden syy-yhteydestä hömötiaiskantojen taantumiseen perustuu ennustemallin väärinkäyttöön, professori Jari Vauhkonen arvioi. ”Kritiikkini liittyy mallinnustekniseen seikkaan, jota tekijät eivät tunnu ymmärtävän. ”Voitaisiin kuitenkin luoda tilastollisia malleja, jotka ennustaisivat puuston laatua ilmasta tehdyn laserkeilauksen perusteella”, Pyörälä sanoo. Iso osa metsistä laserkeilattu Kun droonit ovat yleistyneet, ilmasta tehtävä laserkeilaus on tehostunut ja muuttunut aiempaa edullisemmaksi. Koska itseajavien autojen ohjaaminen perustuu laserkeilaustekniikkaan, autonvalmistajilla on ollut näppinsä pelissä kehitystyössä. Väitteet perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen metsänkäsittelyn vaikutuksista hömötiaisen levinneisyyteen. Tämä tieto ei silti sellaisenaan riitä tukin laadun mittaamiseen. Ylimmän latvuskerroksen puista tiedetään tarkasti, missä ne sijaitsevat ja kuinka pitkiä ne ovat. Siinä on kiinteitä selittäjiä (avohakkuiden ja harvennusten osuuksien muutos), jotka vaikuttavat hömötiaisten pesäetäisyyksiin, sekä satunnaisosa, johon mallissa tulee vuotuinen vaihtelu, jota kiinteät selittäjät eivät selittäneet.” Vauhkosen analyysin mukaan sekamallin satunnaisosa selitti valtaosan (69–94 prosenttia) hömötiaiskantojen vuotuisesta vaihtelusta. Suositus juontui oululaistutkimukseen, jonka tulokset perustuivat Vauhkosen mukaan siis mallien väärinkäyttöön. ”Tässä tutkimuksessa on myös esitetty jatkuvan kasvatuksen metsätaloutta hömötiaisten pesimätilanteen parantamiseksi.”Lisäksi Lehikoinen korostaa, että uudessa tutkimuksessa on tarkasteltu myös muita syitä kuin metsän muutoksia. Mieleen tulevat ilmastonmuutokseen liittyvät tekijät tai muut lajit.” Vauhkosen kritiikki sivuutettiin Äskettäin julkistettu Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoisen johdolla samasta aiheesta tehty tutkimus päätyi suosittelemaan jatkuvan kasvatuksen lisäämistä ja hakkuumäärien alentamista. Lasersäteen edestakaisesta matka-ajasta selviää, miten etäällä laitteesta piste sijaitsee. MIKKO RIIKILÄ Oulun ja Helsingin yliopistot sekä Suomen ympäristökeskus ovat viime aikoina korostaneet avohakkuiden syy-yhteyttä hömötiaiskantojen taantumiseen. En ole ekologi enkä osaa arvioida, mikä muutoksen voisi aiheuttaa. Tutkimusraportti on julkaistu Forest Ecology and Management -julkaisusarjassa vuonna 2022. ”Pääkritiikkini kohdistuu siihen, että hakkuiden vaikutuksia pääteltäessä on käytetty pelkästään tuota 6–31 prosentin vaihtelun selittänyttä kiinteää osaa. Oulun yliopiston tutkimuksessa hömötiaiskannan vaihteluita seurattiin 25 neliökilometrin alueella 30 vuoden ajan. Lidar eli valotutka toimii näkyvän valon, lähi-infran tai ultravioletin aallonpituuksilla. Pistepilvi tarkoittaa lasersäteiden tavoittamien pisteiden x-, yja z-koordinaatteja. Niinpä iso osa Suomen metsistä on jo ehditty kartoittaa kansallisessa laserkeilausohjelmassa. Alkuperäistutkimuksesta tehdyssä artikkelissa todetaan, että avohakkuu on harventamista haitallisempaa. METSÄSTÄ 25.10.2024 Metsälehti.fi 25 FAKTA LASERKEILAUS Menetelmä, jolla kohteesta saadaan kolmiulotteista mittaustietoa. Myös tietokoneohjelmistot toimivat entistä nopeammin ja tarkemmin. Säteet heijastuvat kohteesta takaisin keilaimeen. Edellytys mallien luomiselle olisi, että riittävästi puustoa saataisiin ensin laserkeilattua maanpinnan tasolta ja tiedot yhdistettyä esimerkiksi sahalla mitattuun tietoon puuston laadusta. Jatkuvan kasvatuksen hakkuut olisivat heidän mukaansa vähemmän haitallisia linnuille kuin avohakkuut. ”Tätä olivat tekemässä osittain samat tutkijat ja he tuntevat kritiikin, jonka kirjoitin helmikuussa ja joka on ollut julkaistuna tämän uuden jutun korjatun version lähetyshetkellä. ”Hakkuutavoille ei voi antaa minkäänlaisia ohjeita. Kannanvaihteluiden syitä on luodattu mallilla, jota Vauhkosen mukaan on käytetty virheellisesti
”Paperipulloja on ollut Alkon valikoimassa vuodesta 2020, mutta vielä ne eivät ole tavoittaneet kuluttajia niin, että olisivat lyöneet itsensä läpi”, kertoo Alkon tuoteryhmäpäällikkö Mika Kauppinen. ”Erilaisiin tilanteisiin sopii erilainen pakkaus. Paperipullot löytyvät Alkon nettisivuilta hakusanalla paperipullo, mutta paperisia ne eivät varsinaisesti ole. Frugalpack lupaa, että yhden paperipullon hiilijalanjälki on parhaimmillaan kuudesosa lasipullon hiilijalanjäljestä. Se vastaa tiedostavan kuluttajan vaatimuksiin, sillä se on kokonaan kierrätettävä. Kevyimmätkin lasipullot painavat noin 400 grammaa, paperipullo painaa 80 grammaa”, hän sanoo. ”Paperipullo on herättänyt kiinnostusta. Rouhiaisen mukaan määrä nousee tänä vuonna kolmeen. PAPERISTA Viinit säilyvät hyvin paperipullossa, mutta vuosikertaviineille lasipullo on paras vaihtoehto. Yksi tavarantoimittajista, Vinic, on tosin hiljan lopettanut paperipullojen maahantuonnin. Tietenkin paperipullosta. Moni valitsee ruokapöytään lasipullon, mutta esimerkiksi piknikillä, veneellä tai mökillä tarvitaan kevyempiä pakkauksia. Vinicin osakas Mirjami Luoto kertoo, että yritys oli ensimmäinen, jonka maahantuomat paperipullot tulivat Alkon tilausvalikoimaan. Tällä hetkellä Alkon valikoimassa on kuusi paperipulloa: kaksi punaviiniä, kaksi valkoviiniä, yksi roseeviini ja yksi gini. Pullojen kierrekorkit ovat metallia. Ne on kaikki pakattu brittiläisen Frugalpackin valmistamiin paperipulloihin. 25.10.2024 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ MILLAISESTA PULLOSTA metsäammattilaisen kuuluu nauttia viininsä. Alkon tilausvalikoimassa on tällä hetkellä kaksi Vinetumin maahantuomaa paperipulloa. Vastuullisuusnäkökulma taas tulee siitä, että Alko on sitoutunut pudottamaan hiilijalanjälkeään. Tiedostavalle kuluttajalle Alkon valikoimassa tällä hetkellä olevat paperipullot ovat viiden tavarantoimittajan maahantuomia. ”Toimme Suomen markkinoille uuden pakkaustyypin jo vuonna 2020, mutta paperipullo ei lähtenyt lentoon sillä tavalla kuin toivoimme. Pullojen ulkokuori on kartonkia, mutta ulkokuoren sisällä on samantyyppinen muovinen pussi kuin hanapakkauksissa. Kauppisen mukaan paperipullojen lanseerauksen taustalla on sekä asiakaslähtöisyys että vastuullisuus. Ulkokuori kierrätetään kartonkina, sisäpussi muovina ja korkki metallina”, sanoo Vinetumin tuotepäällikkö Virpi Rouhiainen. LIINA KJELLBERG, TEKSTI ANNA BACK, KUVAT 10910_.indd 26 10910_.indd 26 19.10.2024 15.21.03 19.10.2024 15.21.03. Tavarantoimittajista Anora Groupissa, Cisassa ja Vinetumissa paperipullojen tulevaisuuteen suhtaudutaan varovaisen toiveikkaasti. Pullojen tuotantoteknologia on kuitenkin vasta niin alussa, että pakkauskustannukset ovat lasipulloja korkeammat”, Luoto sanoo. Kuluttajien mielikuvissa paperipullon pitäisi olla selkeästi halvempi kuin lasipullon
Skotlannissa Edinburghissa sijaitsevassa baarissa on syys-lokakuussa voinut kokeilla, miltä maistuu PulPacin paperipullosta tarjoiltu Johnnie Walker Black Label -viski. Cisan operatiivinen johtaja Ville Luukkanen toteaa, että Suomessa paperipullot eivät vielä ole nousseet trendiksi, mutta maailmalla niiden osuus kasvaa. ASETUKSESSA säädetään myös, että kymmenen prosenttia niin sanottujen lopullisten jakelijoiden, kuten kauppojen ja ravintoloiden, myymistä juomista tulee vuodesta 2030 lähtien olla uudelleenkäytettävissä pakkauksissa. 10910_.indd 27 10910_.indd 27 19.10.2024 15.21.06 19.10.2024 15.21.06. Ero lasipullon painoon on kuitenkin huomattava. Anora Groupista kerrotaan, että asiakkaat ovat suhtautuneet paperipullossa olevaan giniin varovaisen myönteisesti. EU:N JÄSENMAAT ja Euroopan parlamentti hyväksyvät pakkausja pakkausjäteasetuksen näillä näkymin lopullisesti loka-marraskuussa. PAKKAUSTEN kierrätystä koskevat säännöt tiukkenevat, kun EU:n pakkausja pakkausjäteasetus astuu voimaan. 25.10.2024 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ ”Paperipullo vastaa tiedostavan kuluttajan vaatimuksiin.” TIESITKÖ. Esimerkiksi viiniä ja väkeviä alkoholijuomia uudelleenkäyttövelvoite ei kuitenkaan koske, kertoo ympäristöministeriön ympäristöneuvos Tarja-Riitta Blauberg. ”Toivon, että paperipullot löytävät markkinansa, mutta tällä hetkellä päällimmäinen tavoitteemme on saada lasipulloja kevyemmiksi”, Kauppinen kertoo. Vaikka paperipullojen suosio kasvaisi, kokonaan ne eivät hänen mukaansa voi lasipulloja korvata. Toukokuussa Barcelonassa Espanjassa paperipulloista tarjoiltiin Baileys-kermalikööriä. Diageon vanhempi globaalin kestävyyden ja innovaatioiden johtaja Michelle Atkinson kertoo yhtiön nettisivuilla olevalla videolla, että muotoonpuristetusta paperipullosta 90 prosenttia on paperia. Cisan maahantuomassa paperipullossa oleva viini kuuluu Alkon vakiovalikoimaan, samoin Anora Groupin maahantuoma gini. Jos viiniä aikoo kypsyttää vuosia tai vuosikymmeniä, lasipullo on paras vaihtoehto.” Stora Ensokin mukana Frugalpackin kanssa samoille paperipullomarkkinoille pyrkii myös ruotsalainen PulPac, jossa muun muassa Stora Enso on mukana osakkeenomistajana. Kysyntä kasvanut Alkon Helsingin päämyymälästä löytyy yhtä paperipullossa olevaa viiniä. Alkon suunnitelmissa ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole kasvattaa paperipullojen osuutta merkittävästi. Lasipullon muotoista paperipulloa ei heti erota lasipullojen joukosta. Alkon Kauppisen mukaan paperipullojen kysyntä on kasvanut tasaisesti. ”Se, otammeko paperipullot käyttöön laajemmin, riippuu niiden käyttökelpoisuudesta sekä kokeiluista, kuluttajilta ja baarihenkilökunnalta saamastamme palautteesta”, Atkinson sanoo. Pullon sisäpinnalla on ohut muovikerros, jonka saa helposti irti kierrätystä varten. ”Uskon, että paperipulloja tulee markkinoille enemmän Suomessakin, mutta sitä on vaikea sanoa, miten kuluttajat reagoivat niihin”, hän sanoo. PulPac tekee yhteistyötä brittiläisen alkoholijuomayhtiö Diageon kanssa. ”Viinit säilyvät hyvin paperipullossa, mutta vuosikertaviinejä niihin ei kannata laittaa. N IC K M A IL ER Johnnie Walkerin Black Label -viskiä on tarjolla myös paperisessa pullossa. Asetuksen mukaan kaikkien pakkausten tulee olla kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä
Retkellä on hyvä pysähtyä kuuntelemaan. ”Ne olivat tietäjien kirkkoja, erakkojen asuntoja ja rikollisten piilopaikkoja.” Porttilouhessa jäätikön sulamisvedet ovat putsanneet kallioperän rapautuneen aineksen. Jyrkkään rinteeseen kallioseinämien väliin asettunut laakakivi ja sen alle muodostunut katettu käytävä on ollut seremoniallinen portti MATKA TOISEEN TODELLISUUTEEN Porttilouhen rotko Pohjois-Karjalassa on ollut astinlauta toiseen maailmaan sekä tie sairauksista parantumiseen. Kivinen klinikka Rotkosta voi päästä toiseen todellisuuteen muutenkin kuin mikroilmastoa ja kasvillisuutta aistimalla. Yksi kallionurkkaus näyttää sopivalta istuimelta, kuin köyhän miehen versiolta Norjan Trolltunga-kielekkeestä. Kallion päälle juurtuneet männyt antavat turvaa, kun kurkottelen katseellani parinkymmenen metrin päähän rotkon pohjalle, jossa kaatuneita runkoja pötköttelee pitkin pituuttaan sammalikon ja kivikon lomassa. Tarujen mukaan tietäjät kuljettivat sairaita Porttilouhen länsipään kiviportista. 10911_.indd 28 10911_.indd 28 19.10.2024 15.22.56 19.10.2024 15.22.56. Ajoittain veden ääni saa taustakseen lehtien havinaa, kun tuulenpuuska heiluttaa rotkon reunan yli ulottuvia puita. Ajatus istahtamisesta ja jalkojen roikottamisesta kallioseinämää pitkin houkuttaa, mutta tällä kertaa järki voittaa. Se on suureksi osaksi näkymättömissä lohkareiden alla, mutta välillä syksyiset pihlajanlehdet pääsevät levittäytymään matoksi veden pinnalle. Kun ylhäällä aurinko paistoi ja kuivat jäkälät ratisivat jalkojen alla, täällä kasvoille tulvahtaa kostea ja viileä ilma. Noin 700 metriä pitkän Porttilouhen seinämissä on värien kirjoa sekä pitkiä ja kapeita halkeamia. 25.10.2024 28 Metsälehti.fi PILKKEET RETKEILY HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT NYT kun olisi nelimetriset käsivarret, enemmän uskallusta ja vähemmän huippausta, voisin tarrata edessä seisovan kuusen latvaan. Täällä jos missä tämä totuus pitää kutinsa. Alas kellari-ilmastoon Jyrkähkö polku johtaa nuotiopaikan ohi toiseen maailmaan. Parhaimmillaan puron solina kuuluu kolmesta eri kohdasta, kustakin omalla taajuudellaan. Ainakin jos on uskominen vanhoja tarinoita. Mutta eipä minulla näitä lahjoja ole, ja puun heiluttelu jää haaveeksi. Saniaisten, monenlaisten sammalien ja heinien seassa kiemurtelee Porttipuro. Olemme Pohjois-Karjalan Juuas sa, Porttilouhi-rotkon ylätasanteella
Tietäjälle itselleen portti oli väylä henkien luo. Tämä ei tuntenut miestä, mutta päästi hänet sisälle, pyysi vahtimaan uunissa olevia leivonnaisia ja poistui ulos omiin askareihinsa. Niin hyvin tarina kuvaa pikipallon ulkonäköä, että legenda Alfredin päiväunista ja palaneista pullista on elänyt yli tuhat vuotta. Ne eivät kuitenkaan kerro sienen ikää vaan syntyvät yhden kesän aikana. ”Ne olivat tietäjien kirkkoja, erakkojen asuntoja ja rikollisten piilopaikkoja. KOPPURA PALOALUEEN KOIVUN KYLJESSÄ Pikipallon itiöemiä palon hiiltämän koivun pinnalla. Kuningas nukahti ja niin pullat paloivat mustiksi kakkaroiksi. Portissa hengitys kiihtyy ja sydän hakkaa lujempaa. Tieteellinen nimi concentrica viittaa rakenteeseen: halkaisupinnassa näkyy vuorotellen vaaleampia ja tummempia vyöhykkeitä samaan tapaan kuin puiden vuosirenkaat. Alfred Suuri hallitsi Englantia 800-luvun loppupuolella. Korpinmusta puolipallomainen sieni kasvaa lahoavien lehtipuiden rungoilla. Rotkoista löytyy usein pienempiä erikoismuodostumia kuten putouksia, luolia, lähteitä ja hahmokallioita. Hänen valtakuntansa ei ollut kolmannestakaan saaresta, sillä Pohjanmeren rannoilla hallitsivat viikingit ja lännessä ja pohjoisessa britonit. Myllyjen lisäksi rotkoihin rakennettiin muitakin teollisuusja pyyntilaitoksia, ja louhikoiden purnuissa säilöttiin hapatettua lihaa ja kalaa.” Poikkeusaikoina rotkoissa myös asuttiin ja piileskeltiin. Tarinan mukaan kuningas Alfred pyysi suojaa pakomatkallaan talon emännältä. Kumpikaan ei herätä huomiota – vain pieni joukko metsän tuhansista lajeista tulee tutuiksi ahkerallekaan kulkijalle. Euroopassa se tunnetaan erityisesti saarnen lahottajana, mutta meillä tärkeimpiä isäntäpuita ovat koivut ja lepät. Kun siitä kulkee, tauti voi jäädä porttiin. Lähden kapuamaan portin läpi suurin odotuksin. Maaäidin irvistykseksi sanotut rotkot kertovat geologiasta mutta ovat myös kansantarinoiden, pyhien paikkojen ja komeiden maisemien aarreaittoja, sanoo geologina ja kansanperinteen tutkijana rotkoja tarkasteleva Kejonen. 25.10.2024 Metsälehti.fi 29 PILKKEET KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Sieni varastoi vettä itiöemäänsä ja Itiöiden tuotanto lakkaa vasta, kun itiöemä on täysin kuiva. Brittein saarilla pikipallon kansanomainen nimi on King Alfred’s Cake. Muuten en huomaa tietoisuudessani muutoksia. 10911_.indd 29 10911_.indd 29 19.10.2024 15.22.58 19.10.2024 15.22.58. Mutta sen tajuan, että onpa kansalaisen ammoisina aikoina pitänyt nähdä vaivaa hoitoa saadakseen. Laboratoriotutkimusten mukaan itiöt vapautuvat öisin. Pakoon virkavaltaa Tietokirjailija Tuomo Kesäläinen ja emeritusgeologi Aimo Kejonen ovat koonneet Suomen rotkot -opukseen tietoja yli 500 kohteesta. Rotkojen joet olivat kulkuja uittoväyliä. Sieni tuottaa itiöitä koko kesän säistä riippumatta, jopa kymmeniä miljoonia päivässä. En kuitenkaan usko, että Lapin pikipallot odottavat elokuun pimeitä öitä aloittaakseen itiöinnin. Tässä suhteessa koivu on erityisen hyvä kasvualusta, sillä kosteus säilyy tuohenpeittämässä rungossa hyvin ja mahdollistaa pikipallolle jatkuvan itiötuotannon pitkinäkin poutajaksoina. ”Vanha kansa käytti rotkoja monin keinoin. METSÄN KÄTKÖISSÄ toiseen maailmaan. Ensin portin katto on yli kahden metrin korkeudessa. Kymmeniin rotkoihin liittyy sota-aikojen pakolaistarinoita, kun väki oli pakosalla rotkojen pirteissä, korsuissa ja luolissa.” PIKIPALLOA ja myös sillä elävää pikkuperhosta, pikipallokoisaa, on koko maassa. Kattolaatta on vaakatasossa, ja ylärinteen puolella portista läpi päästäkseen pitää kyykistyä melkeinpä kontalleen
Luonnonvarakeskus tuottaa alueille vasatuottolaskelmia, mutta Länsi-Uudellamaalla havahduttiin keväällä siihen, että laskelmat pettivät pahanpäiväisesti. Sielläkin on runsaasti pitkiä kantoja, joten puuhaa riittää pitkälle syksyyn. Alueellisessa riistaneuvostossa on edustajat maakuntaliitosta, ely-keskuksesta, Suomen metsäkeskuksesta ja alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä sekä kuusi edustajaa alueen riistanhoitoyhdistyksistä. ”Männikössä oli tautisen paljon lunta, eikä hakkuun tehneen Sampon voima riittänyt kouran painamiseen lumikerroksen läpi. Etelä-Hämeen riistaneuvoston tavoite uudeksi hirvitiheyden tavoitekannaksi on täysin väärän suuntainen. Kuusikosta kaadetut puut olivat pitkiä. Parin viime vuoden aikana laiva on kääntynyt ja männyn osuus on lähtenyt kasvuun. Jalka nousee ripeästi. Hehtaarin kuusikon kannoista hän on pilkkonut noin 12 heittokuutiota klapeja. ”Harvennus tehtiin ehkä vähän myöhässä. Seuraavaksi kantosavotta jatkuu harvennetussa männikössä. KESKUSTELU hiilinieluista ja metsäluonnon monimuotoisuudesta käy vilkkaana. Tapa, jolla jäävä hirvikanta määritellään, on ajastaan jäljessä. Mies kertoo hoitavansa itse taimikkonsa ja tekevänsä myös harvennuksia. Vuosittain hän poimii kymmeniä, jos ei satoja sangollisia marjoja myyntiin. Toivottavasti ensi talvena ei tule pahasti lunta, koska heti harvennuksen jälkeen lumi murtaa herkästi puita.” Paksu lumi pidensi kantoja Metsänhoitoyhdistys Lakeuden metsäasiantuntijan Tapio Muotion mukaan hakkuun teki kokenut korjuuyrittäjä pienellä hakkuukoneella. Uusi suositus on 2,7–3,2 hirveä. Sekametsien kasvatusta kannustetaan lisäämään. Samaan aikaan, kun metsissä pitäisi saada puulajikirjoa kestävyyden turvaamiseksi aikaiseksi, kohotetaan hirvikantaa. Kantojen pituus on keskimäärin 20–30 senttiä. Merkittävä syy kuusettumiseen on ollut hirvikanta. ”Halusimme työllistää yrittäjän ja ohjasimme koneen vähän varttuneempien metsien harvennuksiin.” Männikkö harvennettiin runsaan lumen aikaan, joten kannoista tuli epätavallisen pitkiä. Risuja hän sen sijaan antaa epätavallisen pitkistä kannoista. Metsästyskauden jälkeen alueen seurat ilmoittavat oman näkemyksensä jäävästä hirvikannasta, joka vähyydellään herätti epäilyksen. PILKKEET 25.10.2024 Metsälehti.fi 31 MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT TEUVALLA asuva, eläkkeellä oleva maanviljelijä Reijo Varsala on intomielinen oman metsänsä hoitaja ja viettää paljon aikaa metsissä. Hirvi kuuluu Suomen luontoon, mutta ei näin suurena populaationa. Enemmistö riistaneuvostoissa ja riistanhoitoyhdistyksissä on metsästäjiä. Alueellamme tapahtuvat sidosryhmäkeskustelut pitäisi huomioida paremmin. Hän kiittelee Metsänhoitoyhdistys Lakeuden tekemän harvennuksen laatua. Luke suoritti lentolaskennan Länsi-Uusimaalla keväällä 2024 ja tulos oli karmiva: yli 9 hirveä tuhannella maahehtaarilla. Kiistaton ilmaston lämpeneminen kannustaa miettimään metsänhoidossa erilaisia vaihtoehtoja. Pilkoin kannonpätkät Puurunni-halkojalla.” Kaksi ja puoli heittokuutiometriä klapeja vastaa suunnilleen yhtä kiintokuutiometriä puuta. Näin Varsalan hehtaarin harvennusalalta keräämissä kannoissa on viitisen kuutiometriä ainespuuta. Tulos oli lähes kaksinkertainen metsästyskauden jälkeiseen ”omailmoitukseen” ja Luken ennusteeseen. Maanomistajien ääni ei kuulu! Näyttäisi siltä, että lupamenettelyssä Riistakeskus on mennyt helpoimman toimintamallin kautta. ”Metsä on minun kirkkoni”, mies painottaa. Onpa rohkaistu jopa jalojen lehtipuiden metsiköiden perustamiseen. Alue oli vanhaa, käytöstä poistunutta peltomaata.” Kuusikko on hyvässä kasYlipitkistä kannoista vuoden saunapuut Kannoista ei saa kantohintaa, mutta joskus yllättävänkin ison kasan klapeja. Tässä ei osata ottaa kantaa metsäisiin talvilaidunalueisiin, joissa esiintyy huomattavia tihentymiä. Lupia on myönnetty jahtikaudelle 2024–25 pinta-alaperusteisesti noin yksi lupa per tuhat maahehtaaria. ”Harvennettu kuusikko on ensimmäinen istutettu kuusikko meidän maillamme. HEIKKI NIKKINEN METSÄNOMISTAJA KÄRKÖLÄ Hirvikannan sääntely ei toimi vukunnossa, mutta lumi on vuosittain murtanut kuusten latvoja. Varsalan kesä onkin kulunut harvennetussa metsässä, josta hän on sahannut ylipitkät kannot liki maan tasalta poikki. Uusien suositusten myötä kanta tullee voimistumaan metsätalouden kustannuksella. LUKIJALTA 10912_.indd 31 10912_.indd 31 19.10.2024 15.25.53 19.10.2024 15.25.53. Se on helppo uskoa, kun tarpoo jo 80 vuotta täyttäneen Varsalan perässä. Hirvituhojen pelossa esimerkiksi Päijät-Hämeessä kuusta on viljelty liian karuille ja liian lahoille alustoille. Kaadot piti tehdä varman päälle, että nelipyöräinen kone pysyy tasapainossa.” Muotion mukaan Sampolla tehdään yleensä ensiharvennuksia, mutta viime talvena ennakkoraivatut ensiharvennukset loppuivat, eivätkä metsurit paksun lumen vuoksi päässeet raivaamaan uusia. ”Kerään kannot traktorin etukuormaajan kauhaan ja ajan ne kotiin. Aiempi tavoite oli 2,5–3 hirveä/1000 maahehtaaria. ”Eipä sillä niin väliä, paljonko tulosta päivässä tulee, kunhan laatu on hyvää.” Viikkojen savotta Viimetalvisten, pystykaupalla myytyjen harvennushakkuiden jälkeen Varsalalla on riittänyt ihan uudenlaista askaretta metsissään. Oikea puulaji oikeaan paikkaan ja säännölliset ulkopuolisen toimijan (Luke) lentolaskennat hirvitalousalueittain hirvikannan sääntelyn pohjaksi. Viime vuosiin saakka 2/3 viljellyistä taimista on ollut kuusta. Itse istutettu kuusikko Varsala on seurannut viime talvena harvennetun kuusikon kehitystä koko sen kiertoajan. Kuusen viljely riistäytyi käsistä jo 90-luvulla. Reijo Varsala teki hehtaarin harvennusalan kannoista ja leikkopätkistä noin 12 heittokuutiometriä klapeja
Kolmen kiinteistön muodostama kokonaisuus. 4380 m 3 . Pääasiassa nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. 09 315 49 840). Kokonaispuusto arvion mukaan n. Metsä Woodin uudeksi talousjohtajaksi nimitettiin Juha Pilli-Sihvola. Kokonaispuusto 1939 m 3 . Kasvupohjat pääosin tuoretta ja lehtomaista kangasta. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Myydään tarjousten perusteella. konehalli 18 x12 m) ja liittymäsopimukset (sähkö ja vesi). Hp. 2587 m 3 . 152.000€/tarjous viim. vuosikerta. Kokonaispuusto n. Sähköliittymä on, rakennukset purkukuntoisia. Lisätiedot puh. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Tilalla on heti mahdollista tehdä harvennusja uudistushakkuita n. Saimaan Oriveden rantaviivaa n. METSÄTILA, Kerimäki Paasniemi 23,9 ha. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 0,5 ha myytävissä myös erikseen. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. 190 m. Metsä Tissuen vt. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. 25.10.2024 PILKKEET NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. . 185.000 €/tarjous viim. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. digiohje.indd 1 digiohje.indd 1 9.3.2023 17.03 9.3.2023 17.03 NIMITYKSIÄ NIMITYS MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILAT, PUNKAHARJU, Särkilahti Metsätiloja + talouskeskus 11,509 ha. Peltojen pinta-ala n. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Heli Virtanen p. Hp. 040 510 8085 www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 92. MAATILA, Salo, Perniö 11,82 ha. Puustoa n. Erittäin hyvin saavutettavissa oleva ja erittäin puustoinen metsätila. Metsämaata yhteensä 11,48 ha. 27.10. Juttu avautuu uuteen näkymään. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. Hintanäkemys 176 000 €. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. Yhdellä kiinteistöllä talouskeskus. 11092_.indd 32 11092_.indd 32 19.10.2024 15.27.40 19.10.2024 15.27.40. Rannasta ja talouskeskuksesta mahdollisuus tehdä erillinen tarjous määräalana. Talouskeskus n. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 1 km. v. 139.000 € / tarjous. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Hintanäkemys metsälle 83 000 euroa. talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimitettiin Terhi Ilvonen. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Talo valm. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirjo Sutela-Mero MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6114 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Etäisyys Perniön keskustaan reilu 6 km. 029 432 6059 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Kasvupohjat lehtomaista kangasta. Pihapiiri rakennuksineen (mm. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. Kohteita myy Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV METSÄTILA, Lohja, Pusula 27,33 ha. Tilan talouskeskuksessa purkukuntoinen rakennus ja muita vanhoja rakennuksia. 1140 m 3 (+ vuoden 2024 kasvu). Ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 044 264 6507. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. laukkanen@metsat.fi, lisätiedot puh. Tie perille. Kolmesta kiinteistöstä koostuva yhtenäinen metsätila. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Metsäarvion mukaan puustoa n. 050 464 6500. 27.10. Tarjoukset 25.10.2024 mennessä veijo. Rajoittuu 2 sivulta hyväkuntoiseen metsäautotiehen, etäisyys asfalttitiehen n. Junnikkala Oy Sahayhtiö Junnikkala Oy:n metsäjohtaja Jussi Joensuu on aloittanut Lohjan Kirkniemen paperitehtaan puunhankinnasta vastaavana johtajana. Kalle Parviainen on nimitetty Metsä Fibren sahaliiketoiminnan johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. 4,4 ha. Maatila Laihian eteläosassa. Myydään tarjousten perusteella. Uudistuskypsiä metsiä 2,1 ha, varttuneita kasvatusmetsiä 5,8 ha ja taimikoita 3,6 ha. Junnikkalan puunhankinnasta vastaa väliaikaisena metsäjohtajana Matti Tuukkanen. 3345 m 3 , rehevät maapohjat. 2024 klo 16 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen antti.kakkonen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. 1147 m 3 . Hp. MAATILA, Laihia 15 ha. Hänestä tulee myös johtoryhmän jäsen. 1958, kooltaan 70 m 2 /90 m 2 . 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Tarjoukset 18.11. perustettu 1933 Metsä Group Metsä Groupissa kierrätetään johtajia
Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. sana ristikot.net. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. PALKINNOT metsäristikosta 16 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Kantola, Tarvasjoki; Jarmo Isohanni, Kannus ja Pertti Koskelainen, Porvoo. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 19”. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www. TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 8.11.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. tai p. Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. 25.10.2024 PILKKEET METSÄKRYPTO 19 METSÄRISTIKKO 16, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . 11092_.indd 33 11092_.indd 33 19.10.2024 15.27.41 19.10.2024 15.27.41. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15)
Metson-ohjelman rahapula näkyy Luonnonperintösäätiön mukaan Tavastian kampanja on poikkeuksellinen. Hatakan mukaan Suomessa on sen verran paljon metsiä, että luontokatoa ei helposti vieläkään oteta tosissaan. Helsinkiläinen rock-klubi Tavastia alkoi myydä tavallisten lippujen rinnalla kolme euroa kalliimpia ympäristölippuja vuonna 2020. Tavastian väki ei ole vielä ehtinyt retkelle Tammelassa sijaitsevaan suojeltuun metsään. ”Uskon, että luontokato pyörii ihmisillä yhä enemmän mielessä.” Kun Tavastia aloitti ympäristölippukampanjansa, ajatukset olivat hiilipäästöjen kompensoinnissa. ”Yksityismailla metsänomistus on pirstoutunut hyvin pieneksi, joten välillä ostamme viidenkin hehtaarin kohteita.” Luonnonperintösäätiön toimintatapa on etsiä suojeluun sopiva kohde ja hyväksyttää se lahjoittajalla. Sen pinta-ala on reilut parikymmentä hehtaaria. Suojelupäätöksen myötä se saa kehittyä vähitellen kohti luonnontilaa, ikimetsäksi. 25.10.2024 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN FAKTA HELI VIRTANEN, TEKSTI VEERA RUSANEN, KUVA KOLME euroa lisää keikkalipun hintaan ei ole valtavan paljon. Suojelusta kiinnostuneiden metsänomistajien yhteydenotot Luonnonperintösäätiöön ovat lisääntyneet, ja nykyisin säätiössä työskentelee useampi ostaja. Jussila iloitsee siitä, miten laaja alue kampanjan avulla onnistuttiin suojelemaan. Ympäristölipun valinneille on nyt iloisia uutisia: lipuista pulitetut ylimääräiset eurot on saatu käyttöön. METSÄ on ollut aiemmin varovaisessa metsätalouskäytössä, jossa monimuotoisuusarvot ovat säilyneet. Siitä lähtien moni keikoilla kävijä on tarttunut tilaisuuteen. Metsällä on valtava hiilensidontakyky”, Hatakka sanoo. Todennäköisesti Metso-ohjelman tiukalla rahatilanteella ja epävarmalla tulevaisuudella on ollut tekemistä asian kanssa, Jussila sanoo. Tämä on sellaista toimintaa, josta tulee hyvä mieli myyjälle ja ostajalle.” Rock-klubi suojeli metsää Tavastia on myynyt ympäristölippuja perinteisten keikkalippujen rinnalla. ”Pitää ruveta miettimään retkeä, olisi sitä metsää hauska käydä katsomassa”, toimitusjohtaja Mari Hatakka sanoo. Tavastia lahjoitti rahat Luonnonperintösäätiölle, joka osti niillä suojeltavaksi reilun 20 hehtaarin metsäalueen Kanta-Hämeen Tammelasta. Olennaista on, että kohde vastaa hintaluokaltaan lahjoittajan käytössä olevaa budjettia. TAVASTIAN metsä, alkuperäiseltä nimeltään Sotkajärven metsä, löytyi suojeltavaksi Tammelasta. ”Nyt on kuitenkin oikea aika toimia.” Tavastia jatkaa ympäristölippujen myymistä, ja vasta perustetun suojelualueen laajentaminen on suunnitelmissa. Lisätuloilla suojeltiin pala metsää Tammelasta. TAVASTIAN METSÄ TAVASTIA-klubin juuret ovat Hämeessä: Hämäläis-Osakunta on aiemmin omistanut klubin, ja Tavastia toimii Hämäläisten talossa. Niinpä myös suojeltavaa metsää etsittiin ensisijaisesti Hämeestä. METSÄN erityispiirre ovat satoja vuosia vanhat kilpikaarnaiset männyt. Siellä kasvaa myös esimerkiksi metsälehmuksia, ja alueella on tavattu ilveksiä. 10914_.indd 34 10914_.indd 34 19.10.2024 15.28.55 19.10.2024 15.28.55. Kampanjaja suojelujohtaja Anneli Jussilan mukaan uuden suojelukohteen hankintaa ei ole rahoitettu koskaan aikaisemmin lipunmyyntituloilla. ”Meidän toimintamme aiheuttaa väistämättä päästöjä, ja jotain haluttiin antaa ympäristölle takaisin. ”Toivomme suoria yhteydenottoja metsänomistajilta, varsinkin jos metsää myydään suojeltavaksi kohtuulliseen hintaan. Hiilensidontaa ja lajien turvaamista Tavastiaa pyörittävän Helsingin Rock and Roll Oy:n toimitusjohtaja Mari Hatakka kiittelee kaikkia lipun ostaneita, joilla olisi voinut olla rahoille muutakin käyttöä. Viime aikoina monimuotoisuus asiat ovat nousseet julkisessa keskustelussa hiilensidonnan rinnalle
Muratin marjat ovat pienen mustaherukan kokoisia, ja linnut sekä oravat levittävät siemeniä uusille kasvupaikoille. Muratista saatavien uuteaineiden lääketieteellistä merkitystä on sittemmin tutkittu monissa yhteyksissä. KIIPEILEVÄ KÖYNNÖSKASVI LOKAKUUN lopulla 1984 Metsälehti oli mukana Metsäntutkimuslaitoksen Jaakkoinsuolle suuntautuneella retkellä, jolla juhlistettiin määrätietoisen metsäojituksen 75-vuotista taivalta. KOLMA TARINAA HANKINTAHAKKUULTA Metsälehti Makasiini ilmestyy 8.11.2024 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA VARJOMURATTI eli euroopanmuratti (Hedera helix ) on maailmalla varsin yleisesti tunnettu puuvartinen köynnöskasvi. Eurooppalaisten siirtokuntien mukana muratti on levinnyt ympäri maailmaa. 10914_.indd 35 10914_.indd 35 19.10.2024 15.28.57 19.10.2024 15.28.57. Muratti voi kiivetä jopa 30 metrin korkeuteen. Sen luontainen levinneisyysalue kattaa lähes koko Euroopan, Etelä-Norjasta aina Turkkiin ja Pohjois-Afrikkaan saakka. Kookkaille puille muratista ei sen sijaan ole juurikaan haittaa runkojen ympärille kietoutuessaan. Metsissä ja niityillä, kun puut tai muut kiipeilymahdollisuudet puuttuvat, voi muratti vallata pintamaaston myös vaakatasossa nurmikon tavoin. Luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella muratti saattaakin toisinaan tukahduttaa muuta kasvillisuutta tai jopa romahduttaa painollaan pieniä puita ja pensaita. Joillakin alueilla Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa kasvi on villiinnyttyään luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Kiiltäväpintaisten lehtien muoto ja koko vaihtelevat suuresti muutamasta sentistä yli kymmeneen senttimetriin saakka. Helposti moniin pintoihin tarttuvien ilmajuurtensa avulla muratti voi vaivattomasti kiivetä jopa 30 metrin korkeuteen. Esimerkiksi ympäristötukeen ei tartuta, koska se tuo kohteen viranomaisen tietoon. Järjestelmällinen metsäojitus valtion mailla oli käynnistetty vuonna 1908, jolloin senaatti oli oikeuttanut metsähallituksen palkkaamaan kaksi suonkuivausmetsänhoitajaa. Muratti kukkii tavallisesti syksyisin ja marjat kypsyvät talvikaudella. Ojituksen ansiosta suometsien vuotuinen kasvu on lisääntynyt 7 –8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa”, Metsälehti iloitsi. Vakuuttavimmat lääketieteelliset hoitovasteet on saatu etenkin yskänoireiden lieventämisessä, mutta lehtiuutteilla on todettu olevan mahdollisuuksia muidenkin sairauksien hillitsemisessä. 25.10.2024 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI METSÄLEHTI VUONNA 1984 Sarjassa seurataan Metsälehteä 40 vuoden takaa. Esimerkiksi Oregonin osavaltiossa murattia ei ole saanut enää myydä tai kasvattaa vuodesta 2010. Sopivaksi kohteeksi löydettiin Jaakkoinsuo Pohjois-Hämeen Vilppulassa. Istutettuna muratti voi eteläisessä Suomessa säilyä talvenkin yli suojaisissa olosuhteissa maanmyötäisenä kasvustona. Muratti voi toisaalta haitallisesti tunkeutua seinäja kattorakenteisiin. Muratti voi parhaimmillaan saavuttaa jopa usean sadan vuoden iän ja 30 sentin rungonpaksuuden. Mieluummin hakataan.” PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN MYYNTIPÄÄLLIKKÖ HENRI MOMMO X-VIESTIPALVELUSSA 17.10.2024. Vihreänkeltaiset tulitikun levyiset kukat ovat vaatimattoman näköisiä, mutta tarjoavat myöhäisen kukintajaksonsa takia ravintoa monille mehiläis-, kukkakärpäsja perhoslajeille. Hyötykasvi linnuille ja hyönteisille Useilla Keski-Euroopan alueilla murattia suositaan rakennusten ulkoseinien peittokasvina. 75 vuotta metsäojitusta ”TODELLA MONI maanomistaja on varautunut sen suhteen, että heidän mahdolliset vapaaehtoiset luontotoimensa johtavat myöhemmin käytönrajoituksiin. Sen katsotaan viilentävän paahdetta kesällä ja toimivan eristeenä talvikaudella tasaten lämpötilanvaihteluja asuintiloissa. Muratin yksittäiset lehdet voivat säilyä yhtäjaksoisesti vihreinä jopa kolme neljä vuotta. Muinaisissa Egyptin, Kreikan ja Rooman kulttuureissa muratti miellettiin osaksi iloista seuraelämää. ”Suomen kaikkiaan noin 10 miljoonasta suohehtaarista on suunniteltu ojitettavaksi metsätalouden käyttöön noin 6,5 miljoonaa hehtaaria valtaosan jäädessä luonnontilaan.” ”Tällä hetkellä on ojitettu soita noin 5,7 miljoonaa hehtaaria. Sen kitkeriä lehtiä pureskeltiin juhlinnan lomassa ja arjessa lukuisten sairauksien karkottamiseksi
Mitä metsästä puhutaan juuri nyt. Luo tunnukset ja aloita. Osallistu keskusteluun Metsälehden keskustelupalstalla. metsalehti.fi/rekisteroidy Polku omaan metsään 10915_.indd 36 10915_.indd 36 19.10.2024 15.30.09 19.10.2024 15.30.09