Metsälehti 2/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sivut 10–11 Ajankohtaista: Jättirekat tulossa metsäteille ›› sivu 3 Puukauppa: Säätiömaksu tuottaa ›› sivu 12 Metsänhoito: Harvennus metsurin avulla ›› sivut 14–15 Lukijalta: Huoli uudesta metsälaista ›› sivu 25 Ennenaikainen kuolinuutinen Se pp o Sa m ul i. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 31. TAMMIKUUTA 2013 • Nro 2 • WWW.METSALEHTI.FI Varastotyöntekijä Jarmo Mattsson saa vastakin tuoda myös suomalaista sanomalehtipaperia painokoneelle
Osakeyhtiömuotoinen metsänomistus ei kannata kaksinkertaisen verotuksen vuoksi – ensin yhtiö maksaa yhteisöveron, sitten osakkeenomistaja osinkoverot. Viime aikoina metsäteollisuus on vähentänyt myös aikakauslehtipaperin valmistusta. MIKKO HÄYRYNEN Osakeyhtiöllä olisi puolensa Tavoitetta ei kuitenkaan tulla saavuttamaan huolehtimalla lajiston hyvinvoinnista pelkästään suojelualueilla, vaan luonnon monimuotoisuuden säilymiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kaikessa maan, vesien ja luonnonvarojen käytössä.” Projektipäällikkö Esko Hyvärinen Metsähallituksesta kommentoi uutta uhanalaisuusarviota. Se on ainakin varmaa, että maailmanlaajuisesti puusta tulee pula jo aivan lähivuosina. Osakeyhtiön ja yhteismetsän hyvät puolet olisi mahdollista yhdistää säätämällä laki osakeyhtiön erityismuodosta, metsäosakeyhtiöstä. Ensimmäiseksi ilmiö näkyi sanomalehtipaperin tuotannon vähenemisenä, mikä on tämän numeron kansijutun aiheena. Ja jos sijoittaa voisi myös apporttina metsäomaisuudella, niin se olisi vaihtoehto yhteismetsille, jopa niiden korvaaja. Kaavoittajilla eri linjat eri kunnissa Sivu 6 Metsälaki lähtee lausuntokierrokselle Sivu 7 Verottajalle tarkka selvitys mönkijästä Sivut 8-9 Ruotsissa tehdään yhä tulitikkuja Mäntsälä oli aikoinaan Suomen tulitikkukaupunki. Taantuma synkentää vientilukuja, mutta taustalla on isompi muutos. Noin 110 kuutiosenttiä ja noin kuusi hevosvoimaa. Talous ei ole kehittynyt siten kuin pari vuotta sitten arvioitiin, joten ministerit joutuvat harkitsemaan taas leikkauksia ja veronkorotuksia. Päätökseen liittyy erityistä haikeutta, sillä samalla tehtaalla pyörii metsäteollisuuden viimeksi Suomeen rakentama paperikone. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Hallituksella on miettimistä, miten investointeja saataisiin houkuteltua Suomeen. Metsäosakeyhtiön verotus olisi samalla viivalla suoran metsänomistuksen kanssa. PÄÄKIRJOITUS 31.1.2013 H allitus valmistautuu ensi kuussa pidettävään puolivälitarkistukseensa ja kevään budjettiriiheen vaikeassa tilanteessa. Yksi taloutta rapauttava ilmiö on metsäteollisuuden murros. Metsäteollisuus on kannattanut meillä huonosti kymmenen viime vuotta, joten ei ihme, että investoinnit Suomeen ovat olleet entistä vaatimattomampia. Ei ehkä olisi isokaan työ saada se pyörimään pojille mottikisoihin. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. E-H Ensimmäinen sahani Alamme julkaista viereisellä palstalla lukijoiden ottamia valokuvia. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Sivut 16-17 Pikku-Stihl oli yllättävän sitkeä Sivu 20 Metsätöistä puhtia urheiluun Sivut 22–23 Kartelleja on ollut ennenkin Sivu 25 Kun faarao veti pippurin nenään Maustekasvin mustilla marjoilla on ollut suuri rooli historiassa. Investointeihin tarvitaan muutakin kuin puuta Metsän vakaa tuotto kelpaa monellekin sijoittajalle, mutta metsänomistamisen vaikeudet ja vaivat eivät. Se täyttää jo 15 vuotta. Viimeksi UPM kertoi aikeestaan sulkea yksi Rauman tehtaan neljästä paperikoneesta. AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Uutinen osoittaa, ettei edes tehokas integraatti sataman äärellä ole suojassa leikkauksilta. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Yhteismetsien etuna on yksinkertainen verotus, mutta liittyäkseen pitää ensin omistaa metsää, ja yhteismetsän on myytävä puuta suunnitelman mukaisesti suhdanteeseen katsomatta. Lupaavan vuosituhannen alun jälkeen tuotanto on pudonnut 1990-luvun puolivälin tasolle. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. 2 METSÄLEHTI 2 • 2013 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. . Muualla metsäyhtiöt rakentavat uutta. Ne voivat olla työkuvia, henkilökuvia, tilannekuvia, maisemakuvia – kunhan aiheena on tavalla tai toisella metsä. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. Kaikkein eniten hallitukselta kuitenkin odotetaan toimia, jotka auttaisivat saamaan Suomeen uutta tuotantoa ja työpaikkoja. Erityisen arvon annamme kuvien ajankohtaisuudelle. Runsaat metsävarat eivät yksinään riitä vetovoimatekijäksi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euron suuruisen palkkion. Suomalaistehtaiden päätuotetta, suoraan metsästä saatavasta kuidusta valmistettua painopaperia, tarvitaan Euroopan markkinoilla entistä vähemmän. Hyvä lähtökohta ne kuitenkin ovat, sillä energiaja ilmastopolitiikka voi aiheuttaa yllätyksiä Euroopan markkinoilla. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Sivu 30 El-Raket vuosimallia 1964. Lähetä kuva METSÄSTÄ PILKKEITÄ. Tuotanto kasvaa etenkin Kiinassa, mutta myös Euroopassa: Stora Enson uusin kartonkikone käynnistyy pian Puolassa
Maksimikorkeuden 20 sentin korotuksen hyödyistä osa jumittuu maanteiden noin tuhanteen liian matalaan alikulkuun, mikä tekee reittisuunnittelusta vaikeaa. Se tarkoittaa lievitystä kuljettajapulaan, mutta myös yrittäjien määrän vähenemistä. Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Kari Palojärvi varoittaa liian isoista odotuksista. Kokeilureittejä suunnitellaan parhaillaan. Kuljetusajattelu menee uusiksi Palojärvi pitää mahdollisena, että puukuljetusten logistinen ajattelu menee uusiksi ja perinteisen autokuljetuksen sekä rautatiekuljetuksen väliin tulee uusi kuljetuskategoria – raskaat rekat. Autoilijat ja tienpitäjät varauksellisia Kuljetusammattilaiset ja tienpitäjät suhtautuvat uudistukseen periaatteessa myönteisesti, mutta vahvalla varauksella. Hän arvioi, että käytännössä puukuljetusten kustannussäästö jää korkeintaan kymmeneen prosenttiin. Poikkeusluvalla voidaan kokeilla myös yli 76-tonnisia yhdistelmiä. ”Itse uudistukselle on perustelut, mutta tieverkoston ylläpitoon tarvitaan selvästi enemmän rahaa, Jaakko Rahja sanoo” Metsätiet koetukselle Suomi on saamassa Euroopan raskaimmat yleisessä liikenteessä liikkuvat ajoneuvot. ”Lähes koko kuljetuskalusto pitää uusia ja siirtymäajasta tulee pitkä.” Ju ri B el in sk i / Le ht ik uv a. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 2 • 2013 3 MIKKO HÄYRYNEN R askaan liikenteen painorajoja korotetaan huomattavasti. ”Painorajojen korotukset hyödyttävät metsäteollisuuden kuljetuksia koko maassa. Puun perinteisen autokuljetuksen sekä rautatiekuljetuksen väliin on tulossa uusi kuljetuskategoria – raskaat rekat. Lisäakselin asentaminen perävaunuun saattaa joskus onnistua, mutta vetoautolla se on kyseenalaista. ”Sillan rikkoutumisen vastuukysymykset voivat osoittautua kimuranteiksi.” Itse tien rikkoutumisesta vastaa rikkoja, mutta sama vastuu ei yllä siltoihin, jos niissä ei ole painorajoitusmerkkiä. Puutavara-autoja on noin 1?500 ja puutavara-autoyrittäjiä 700, joten yritysten keskikoko on kaksi autoa. Keskimääräisellä vähän yli sadan kilometrin kuljetusmatkalla se tarkoittaa yhden euron säästöä kuljetettua tonnia kohden, eli noin 40 euroa kuormalle. Kumipyörä haastaa junakuljetuksia Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Outi Nietola arvioi, että puukuljetuksissa kustannussäästö on kymmeniä miljoonia euroja. Rasitus renkaan alla menee kolmiomaisesti alaspäin ja saa koko tien vellomaan. ”Todennäköisesti painorajoituksia ruvetaan laittamaan jos on vähänkin epäilystä, ettei tie tai etenkään silta kestä. Maksimikorkeus nostetaan 4,2 metristä 4,4 metriin, millä on vaikutusta etenkin hakekuljetuksiin. Uuden perävaunun toimitusaika saattaa olla vuosi. Asetusmuutoksen odotetaan tulevan voimaan kesällä. Nykyisen seitsenakselisen kaluston yläraja nousee 60:sta 64 tonniin viiden vuoden siirtymäajaksi. Aivan uutta ovat kahdeksanja yhdeksänakseliset rekat, joiden painorajat ovat 68 ja 76 tonnia. ”Se ei pelasta ketään.” Palojärven mukaan lähes koko kuljetuskalusto pitää uusia ja siirtymäajasta tulee pitkä. Vaurioiden pelko saattaa johtaa siihen, että raskaampia kuljetuksia ei kesäaikana sallita.” Vaikka itse akselipainot alenevat, niin kokonaispainojen kasvu rasittaa tietä tavalla, jonka vaikutuksia ei tunneta. Tällöin maksajana on tiekunta eli tien osakkaat. ”64-tonniset eivät ole ongelma, niillä ajetaan nytkin, mutta omalla luvalla.” Todennäköisesti kuljetukset pystytään hoitamaan vähemmillä autoilla. ”Pidän sitä todennäköisenä etenkin alueilla, joilla on paljon puuta, harva rautatieverkko, pitkät siirtymät ja kuljetusvirta yhteen suuntaan, kuten Ylä-Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa.” Metsäteiden sillat kysymysmerkki Suomen tieyhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Rahja on eniten huolissaan yksityisteiden silloista. Suurta hyötyä saadaan esimerkiksi siellä, missä ei ole mahdollisuutta rautatiekuljetuksiin, eli osassa Pohjois-Suomea ja yksittäisillä sahoilla.” Sahoille rautatiekuljetukset ovat hankalia, koska VR pyrkii kokonaisiin junakuormiin, mutta sahojen kuljetustarpeet lasketaan yksittäisissä vaunuissa. Päätöstä pidetään kiireellä tehtynä eikä seurauksista ole kokonaiskuvaa. Puut voidaan hakea metsäteiden varsilta entisen kokoisilla autoilla ja lastata terminaalissa 76 tonnin autoon, joka ajaa pitkän välin kantavaa tietä pitkin tehtaalle. Metsätiet ovat yksityisteitä
Metsätiet kuntoon tuhkalla Tuhkan käytöstä metsäteiden kunnostamisessa on saatu hyviä kokemuksia. Myös matelijoiden ja sammakkoeläinten indeksi on noussut. Tuhkaa voidaan käyttää tierungon vahvistamiseen sellaisenaan ja osana pintamateriaalia sideaineena tai seosaineena. Kasvu selittyy kylmällä talvella, lämpötilakorjattuna nousu jäi yhteen prosenttiin. Toisaalta kovakuoriaisten, luteiden, sudenkorentojen ja kääpien tilanne on parantunut. TTS: Alalle liian vähän osaajia Metsäalalle valmistuvien määrä ei vastaa työelämän tarpeita. ”Muutamia vuosia sitten aiheen ympärillä oli paljon hypeä. Sektorilla tarvitaan muutosvalmiutta, mutta alan organisaatiot koetaan jähmeiksi. Puulla, puutähteillä ja muilla kotimaisilla uusiutuvilla energialähteillä kuten biokaasulla tuotettiin kaukolämmöstä viime vuonna neljännes, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Näillä aloilla niukkuus osaavista kuljettajista rajoittaa jo yritysten kasvumahdollisuuksia. Metsäbiojalostamoista väitellyt Annukka Näyhä uskoo biojalostamoiden mahdollisuuksiin, mutta hillitsee kaikkein yltiöpäisimpiä skenaarioita. Saartoon ryhdyttiin, koska virolaisyhtiö ei ole noudattanut alalla sovellettavaa metsäalan työehtosopimusta. HEIKKI HAMUNEN, teksti ja kuva K un paperin kulutus suomalaisyritysten päämarkkinoilla vähenee, on tilalle etsittävä uusia tuotteita. ”Eteläisessä Suomessa raskaan kemeran – teiden kunnostuksen ja ojituksen – käyttö väheni selvästi”, metsäkeskuksen rahoitustarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka kertoo. Ongelmat liittyivät lähinnä korvauksiin, muun muassa matkaja majoituskorvauksia ei ollut maksettu. Energiateollisuuden mukaan nousua edellisvuoteen kertyi kolme terawattituntia. Uhanalaistuminen jatkuu voimakkaimpana linnuilla. Suuri osa tuesta – 45 miljoonaa euroa – meni nuoren metsän hoitoon sekä energiapuun korjuuseen ja haketukseen. Annukka Näyhä siirtyi biologian opettajan töistä tutkimaan yritysten ympäristöjohtamista ja metsäbiojalostamoja. UPM puolestaan avaa 2014 Lappeenrantaan jalostamon, joka tekee biodieseliä raakamäntyöljystä. Niiden toivotaan tuovan lisäkysyntää suomalaiselle puulle. Myös nisäkkäiden, putkilokasvien, sammalien ja jäkälien uhanalaistuminen on kiihtynyt. Nyt biojalostamoihin kohdistetuissa toiveissa on tultu jo realistisempaan suuntaan.” Massatuotanto ei ole kaikki kaikessa Metsäbiojalostamo-termi pesiytyi suomen kieleen 2000-luvulla. 4 METSÄLEHTI 2 • 2013 LyHyESTI Raskaan kemeran käyttö väheni Suomen metsäkeskus maksoi kemeratukia viime vuonna yhteensä liki 84 miljoonaa euroa. Kukin alue uskoi pärjäävänsä kilpailussa niiden piirteiden varassa, joita muutkin alueet pitivät omina vahvuuksinaan. Näin tiestä tulee tiiviimpi ja kantavampi. Metsäteiden perusparannukset veivät runsaat kuusi miljoonaa euroa ja kunnostusojitukset vajaat neljä miljoonaa euroa. Uudenlaisia tuotteita suoltavat biojalostamot ovat olleet metsäalan huulilla jo vuosia. Mielenkiintoinen havainto oli myös, kuinka haastateltavat arvioivat omien alueidensa vahvuuksia biojalostamoiden kotipaikkana. Suomen luonto köyhtyy yhä Suomen lajiston uhanalaistuminen jatkuu. Metsäpalveluyhtiö saartoon Puuliitto on asettanut virolaisen metsäpalveluyritys Getrimpex Oü:n saartoon. Tuhkan hyödyntämistä on selvitetty metsätalouden kehittämiskeskus Tapion vetämässä yhteishankkeessa. ”Jos tällä tavalla toimitaan, nämä yritykset saavat mahtavan edun suomalaisiin metsäpalveluyrityksiin verrattuna”, Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola toteaa. Pienistäkin puroista koostuvat tuotteet voivat olla merkittäviä yrityksen kokonaiskannattavuudelle”, Näyhä kertaa väitöstyönsä havaintoja. ”Pienet purot voivat olla merkittäviä yritykselle.”. Biojalostamot ovat jo ovella Tulevaisuudentutkija toppuuttelee innokkaimpia biojalostamoihin kohdistuvia toiveita. ”Metsäbiojalostamolla tarkoitetaan laitosta, joka tuottaa eri menetelmillä uudentyyppisiä, perinteisiä metsäteollisuuden tuotteita täydentäviä mutta edelleen puuhun pohjautuvia biotuotteita ja bioenergiaa.” Uusina aluevaltauksina ovat vahvimmin olleet esillä puupohjaiset liikennepolttoaineet ja lämmitysöljyt. Puunkäyttö kaukolämmön tuotannossa oli edelleen kasvussa. Tämä käy ilmi uhanalaisuusindeksistä, joka on nyt laskettu ensimmäistä kertaa Suomessa. ”Biojalostamon lopputuotteet voivat olla myös korkean jalostusasteen tuotteita. Fortum käynnistää tulevana syksynä metsähaketta ja muuta puubiomassaa nielevän bioöljylaitoksen Joensuussa. Aineisto paljasti, kuinka samantyyppiset tekijät leimaavat toimialan kehitystä kaikissa maissa. Kaikilla samat vahvuudet Näyhän tutkimukseen osallistui metsäja bioenergia-alan tutkijoita sekä yksityisen sektorin ja yhdistysten edustajia Suomesta, Ruotsista, Kanadasta ja USA:sta. Puun osuus kaukolämmöstä kasvaa vähitellen Kaukolämmön tuotanto nousi viime vuonna lähes 37 miljoonaan terawattituntiin. Vuonna 2011 perustettu Green Fuel Nordic aikoo rakentaa useampia bioöljylaitoksia. Perinteisistä tuotantolaitoksista biojalostamot erottaa uusi teknologia. Kemikaaleja ja energiaa ovat metsäteollisuuden tehdasintegraatit ennenkin valmistaneet. Tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat uskoivat, että metsäteollisuudesta kyllä löytyy innovatiivisia ihmisiä, mutta heidän luovuutensa ei pääse esiin perinteisessä organisaatiokulttuurissa. Summa nousi edellisvuodesta 2 miljoonalla eurolla. Volyymien ei välttämättä tarvitse olla suuria. Selvityksen mukaan työvoimapulasta kärsivät etenkin metsäkoneja kuljetusalat. Työtehoseuran (TTS) selvityksen mukaan alalle valmistuu vuosittain noin 700 ammatillisen tutkinnon suorittanutta henkilöä, kun tarvetta olisi noin 1 100 uudelle työntekijälle vuosittain
Ilmeisesti heidän näkökulmastaan toivotaan tapahtuvan kaksi asiaa: puun tarjonta lisääntyy ja puun hinta laskee. Timo Kujala kanteli EU-komissiolle Suomen metsätalouden pysyvimmistä arvoista, joita hän ei voinut hyväksyä oman metsäomaisuutensa hoidon periaatteiksi. Vuoden alussa käynnistyi historian ensimmäinen metsäalan ennakoinnin kurssi, jota Näyhä vetää yhdessä Euroopan metsäinstituutin Lauri Hetemäen, Elias Hurmekosken ja Päivi Pellin kanssa. Uuden lainsäädännön tullessa voimaan suurin muutospaine kohdistuu metsänomistajien edunvalvontaan. Suomalaisopiskelijat tosin ovat kurssilla harvinaisuus, sillä opiskelijat ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita.. Hänen työnantajansa on Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto. En jaa Timo Kujalan näkemyksiä metsänhoidon menetelmistä, vaikka hänen ansioitaan metsätalouden uudistajana arvostankin. Timo Kujalan ansiosta moni asia metsäsektorilla muuttuu normaaliksi yhteiskunnan toiminnaksi, monopolit kaatuvat ja elämä normalisoituu. Tutkija uskoo, että muun yhteiskunnan tavoin myös metsäalalla on tilaa uusille palveluille ja uudelle liiketoiminnalle. Hän ei myöskään usko, että biojalostamojen tuotantomäärät Suomessa tulisivat yltämään perinteisen puunjalostusteollisuuden mittoihin. Vaikka biojalostamot metsäsektorin tulevaisuuden ennusteissa vahvasti näkyvätkin, Näyhä hakee omaan työhönsä metsäalan ennakoinnin tutkijana uusia näkökulmia. Nopeisiin muutoksiin metsänhoidossa en kuitenkaan usko, jos puun hinta ei nykyisestä romahda. Veikkaanpa, että edunvalvontaorganisaatio on rakennettava uudelleen vielä tällä vuosikymmenenä. Tutkimuksen lisäksi tuore tohtori myös opettaa. ”Työvoimaja raaka-ainekustannukset vaikuttavat myös biojalostamojen kannattavuuteen. Tilanne näyttää aivan toiselta kuin pari vuosikymmentä sitten, kun monimuotoisuuden hoitoa talousmetsissä aloitettiin. Tuloksena on lähes koko metsälainsäädännön uudistaminen. Pitäisi tunnistaa arvoketjuja ja niiden osia, joissa suomalaisten ainutlaatuinen osaaminen on hyödynnettävissä.” Tulevaisuutta ennakoidaan yliopistossa Näyhä matkustaa lähes viikoittain muutamiksi päiviksi Joensuuhun. M etsälehden viime numerossa oli ansiokas artikkeli Timo Kujalasta, aktiivisesta metsänomistajasta, joka aikanaan pohti asioita, totesi maailmanmenon metsäalalla nurinkuriseksi ja päätti toimia. Aikaisemmin vastaavat yritykset olisi leimat tu haihatteluksi, ne olisi jätetty huomioimatta ja varsinkin, jos asialla olisi ollut metsäammattilainen, niin syrjäyttäminen tai irtisanominen olisi ollut lähellä. Ketju, jonka hän käynnisti, on hyvin harvinainen, vallankumouksellinen ja aivan ennen näkemätön Suomen metsäsektorilla. Lisäksi kaikkeen työhön pitää mankua valtion tukea. 5 METSÄLEHTI 2 • 2013 KAARLO OUNI KOLUMNI Kirjoittaja on metsänhoitaja ja metsätalousyrittäjä. Ei ole koottu asiaa vastustavia maksajia kokosivun ilmoituksiin, ei kummemmin kirjoiteltu yleisönosastoissa, sosiaalisessa mediassakin on todennäköisesti asiaa vain ylistetty. Näitä olivat metsikön kasvattaminen yksijaksoisena sekä kaikkia koskettava metsänhoitomaksu pakkojäsenyyksineen metsänhoitoyhdistyksessä. Vaatimus talvella tapahtuvasta puunkorjuusta kasvaa, ja kaksijaksoisten metsien korjuu nykykalustolla on todella haastavaa ja kallista. Näyhän uudet tutkimussuunnitelmat ovat parhaillaan työn alla. Liiketoiminta syrjäyttää kaikenlaisen edunvalvonnan, puukaupassa sitä toki tehdään, mutta millä hinnalla. Silloin puristeltiin nyrkkejä taskussa ja reagoitiin aivan eri tavalla. Metsäalan reaktiot uudistuksiin ovat olleet jopa uskomattoman rauhallisia. Tuskin on mahdollista, että yhdistysten jäsenmaksut nousisivat metsänhoitomaksun tasolle. Miten tämä vaikuttaa täyskatteisten palveluiden käyttöhalukkuuteen, jää nähtäväksi. ”Alan palveluliiketoiminnan mahdollisuudet ja kestävien liiketoimintamallien tutkiminen”, listaa tutkija omia mielenkiinnon kohteitaan. Puun hankintahan helpottuu merkittävästi, kun käsittelynormisto pudotetaan kovasti alas. Metsäkoneurakoitsijoita käy sääliksi, ja voi kuvitella heidän ongelmiensa kasvavan. Jouduttiin hylkäämään entisiä pyhiä peruspilareita: vain metsäammattilainen voi olla oikeassa, metsänomistaja ei voi tietää eikä osata mitään, kaikki työt on tehtävä metsänhoitoyhdistyksen kautta. Metsäpolitiikan johto ilmeisesti tiedosti tilanteen vakavuuden kerrankin ajoissa, ja lainsäädännön valmisteluun ryhdyttiin pikavauhdilla. Metsänhoitomaksun poistuminen kirpaisee metsänhoitoyhdistysten taloutta aivan arvaamattomalla tavalla. Siellä hän kartoittaa metsäalan tulevaisuutta yhteistyössä Euroopan Metsäinstituutin tutkijoiden kanssa. Uroteko Biojalostamot ovat jo ovella Annukka Näyhä › Kauppatieteiden tohtori (2012), kauppatieteiden maisteri (2006), filosofian maisteri (2003) › Syntynyt Hyrynsalmella, asuu Jyväskylässä › Työskennellyt biologian opettajana, tutkijakoulutettavana Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa sekä tutkijana Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä › Nykyään metsäalan ennakoinnin tutkijana Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolla › Perheessä mies, 8ja 3-vuotiaat lapset sekä tiibetinterrieri ”Logistiikka, infrastruktuuri, raaka-aineen riittävyys sekä teknologinen osaaminen nähtiin omina vahvuusalueina niin Pohjoismaissa kuin Pohjois-Amerikassakin.” ”Omat osaamisalueet mietittävä tarkkaan” Näyhä ei pidä Suomea suursuosikkina, kun pitää arvata, minne bioöljyn tapaisia volyymituotteita valmistavat suuren mittakaavan biojalostamot vuosikymmenten päästä rakennetaan. Myös metsäteollisuus on hehkuttanut uusien tuulien erinomaisuutta. Englanninkielisellä kurssilla aloitti parikymmentä opiskelijaa. Metsäpalvelut ovat olleet liian kauan liian edullisia. Edessä on pitkä sopeutuminen subventoimattomaan hinnoittelupolitiikkaan
Pääosin maaja metsätalousministeriön rahoittama työ valmistuu pian, ja aineisto kattaa Pohjois-Karjalan, eteläisimmän Suomen ja osan Lappia. Pääkaupunkiseutu edelläkävijä Maisematyöluvat ovat monelle kunnalle uusi asia. Packalen on mukana Metsäsäätiön rahoittamassa hankkeessa, jossa selvitetään, miten paljon Maisematyölupa marssi metsiin Kaavojen tulkintaerot ja maisematyölupien vaihtelevat myöntämis perusteet asettavat metsän omistajat eriarvoiseen asemaan. Kunnat eivät erikseen tiedota metsänomistajia ja metsäalan toimijoita vahvistetuista kaavoista ja niiden tuomista metsänkäyttörajoituksista. Se työllistää ja aiheuttaa lisäkustannuksia kaikille toimijoille”, Packalen sanoo. ”Jokainen toimija, mukaan lukien Metsäkeskus, joutuu hankkimaan tiedon kunnista. Kun markkinatalousjärjestelmä perustuu valinnanvapauden idealle, automaattijäsenyys ja veroluotoinen maksu näyttävät oudolta. Vielä pitäisi löytää joku, joka huolehtisi kaavatietojen ylläpidosta ja tulkinnasta myös jatkossa. Alueilla, joilla yleiskaavaa valmistellaan, saatetaan vaatia maisematyölupa. Sillä tavalla maanomistajat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa metsäomaisuus on”, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen professori Tuula Packalen. ”Kuntien osaaminen metsäasioissa vaihtelee aika paljon. Siellä ymmärretään, että metsänhoito on monesti tärkeää myös maiseman kannalta. Välillä maisematyölupa vaaditaan ja välillä toimenpide katsotaan niin vähäiseksi, ettei erillistä lupaa tarvita. Myös lupakäsittelyn kulut voivat ylittää hakkuutulot, mikä entisestään hiivuttaa intoa hoitaa metsiä ajallaan. MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen pitää hyvänä sitä, että lakimuutos avaa yhdistyksille uusia mahdollisuuksia. Ongelmana on, että hakkuita saatetaan rajoittaa kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä, joiden tulkinta voi vaihdella kunnittain ja jopa kuntien sisällä käsittelijöitäin. Vastaavasti monissa kasvavissa kunnissa maisematyölupakäytäntöä vasta harjoitellaan ja lupien saanti voi viedä pitkään. Ari Ahonen ”Kuntien osaaminen metsäasioissa vaihtelee paljon.” Ja n Li nd st rö m. ”Sellaistakin on käynyt, että hyvä puunmyyntisuhdanne tai hyvät korjuukelit ovat menneet ohi sen takia, ettei lupia saada kuntoon”, kertoo Etelä-Suomen metsänomistajien liiton johtaja Esko Laitinen. Kattavaa tietokantaa käynnissä olevista kaavoitusprosesseista ei kuitenkaan ole. Se kehittää parhaillaan tietokantaa vahvistetuista yleiskaavoista ja niiden sisällöstä. Pääkaupunkiseudulla, missä maisematyölupia on käsitelty pitkään ja päätöksentekijät ovat kokeneita, lupa-asiat hoituvat usein melko nopeasti. Kaavojen tulkintaerojen lisäksi myös käsittelyajat vaihtelevat. Pahimmillaan selvittely vie kuukausia. Tiedonkulku tökkii Lupa-asioiden käsittelyä hidastaa entisestään huono tiedonkulku. ”Kaksoisrooli herättää epäluottamusta riippumatta siitä onko siitä ollut haittaa.” Ahonen muistutti, että markkinoiden vapauttamiseen liittyy aina myös riskejä, mikä vaati valppautta. ”Meillä on tullut vastaan esimerkkejä, joissa maisematyöluvan haku valitusprosesseineen on kestänyt puolitoista vuotta tai jopa kauemminkin.” Harvennus saattaa jäädä tekemättä, jos lupapäätöstä joutuu vartomaan. ”Joko nykyinen laki kumotaan kokonaan, tai sen tilalle säädetään puitelaki, jolla pyritään turvaamaan metsäpoliittisten erityistavoitteiden toteutuminen.” Tapion metsäpolitiikkaseminaarissa puhunut Ahonen kertoi, että Kilpailuvirastoon, nykyiseen Kilpailuja kuluttajavirastoon, on tullut runsaasti kyselyjä liittyen metsänhoitoyhdistyksiin. Etenkin Etelä-Suomessa paineet metsien käytön rajoittamiseen ovat kovat, ja maisematyölupavaatimukset yleistyvät asemakaava-alueiden lisäksi osalla yleiskaava-alueista. ”Kun yhteiskunta on aiemmin säätänyt, mitä metsänhoitoyhdistys saa tehdä, jatkossa yhdistykset tekevät, mitä metsänomistajat haluavat.” Mhy-laki sopii huonosti nykyaikaan Metsänhoito yhdistysten rooli on poikinut paljon kyselyjä markkina valvonta viranomaiselle. Tämä tarkoittaa, ettei metsää saa hakata ilman asianmukaista lupaa. 6 METSÄLEHTI 2 • 2013 TIIA PUUKILA T aajama-alueiden kaavoitus aiheuttaa päänvaivaa niin metsänomistajille, metsäalan toimijoille kuin kunnillekin. Myös yhdistysten rooli puukaupassa on epäilyttänyt. ”Kun metsänomistajakunta on senioripainotteista, voi olla että tulee toimijoita, jotka käyttävät avautuvaa tilaisuutta väärällä tavalla hyväkseen.” Metsäpolitiikkaseminaarin laaja paneeli oli yksimielinen siitä, että metsänhoitoyhdistyslaki sopii nykyaikaan huonosti. Kunnilta puuttuu yhtenevä käytäntö, miten taajamien metsätalousalueiden kaavamerkintöjä tulkitaan. Myös etäällä metsistään asuvat maanomistajat, jotka eivät aktiivisesti seuraa metsäkuntansa maankäyttöpolitiikkaa, jäävät usein epätietoisiksi kaavamuutoksista. kaavoitus ja sen tuomat metsänkäyttörajoitteet vaikuttavat metsätalouteen Etelä-Suomessa. Metsätöiden suunnittelijan täytyy erikseen varmistaa, vaaditaanko hakkuuseen lupa. Metsäntutkimuslaitos yrittää keventää kaavoihin liittyvää työtaakkaa. ELIISA KALLIONIEMI Tutkimuspäällikkö Ari Ahonen Kilpailuja kuluttajavirastosta arvioi, että meneillään olevassa metsänhoitoyhdistyslain uudistamisessa on kaksi vaihtoehtoa
Tarkistus on seurasta eräiden metsätutkijoiden ja ympäristöjärjestöjen arvostelusta. . – Ota yhteyttä! IPSOWIT TEHOKAS KIRJANPAINAJAKUORIAISEN FEROMONI! Kuusimetsäsi suojaksi– tilaa ilmainen käyttöopas Nyt tuote edullisesti ennakkoehdolla! Tuotteita metsäsi suojaksi! P. Maaja metsätalousministeriön osastopäällikkö Juha Ojala kertoo, että lakiesitys viimeistellään pitkälti lakia valmistelleen työryhmän esityksen pohjalta. Suojele kuusimetsääsi tuhoilta ja tarkkaile onko metsässäsi jo kuoriaisen aiheuttamaa vioitusta. ”Luontaisen uudistamisen edellytykset haluttiin uudessa laissa varmistaa, joten taimettumisen määräaikoja pidennettiin”, Ojala kertoo. . KESKIVIIKKO . Tarjolla on kaksi opastettua retkeä, joista voi valita oman kunnon mukaan joko lyhyen tai pitkän kävelyn. . Tutustumme Zagrebiin ja vierailemme Suomen suurlähetystössä. Lisätietoja matkasta www.triotravels.. Laskuri antaa yrityksen tilinpäätöstietojen kaltaisia ennusteita seuraavan kymmenen vuoden ajalle, kuten tuloksen, taseen ja tilinpäätösanalyysin tunnuslukutaulukon. Metsälaskurilla uutta ajattelua Le en a Lo uh iv aa ra M ik ko R iik ilä. Uudistumisen määräaikoja pidennetään. Metsälaskuri on toteutettu pääosin maaja metsätalousministeriön rahoituksella. Päivän päätteeksi vierailemme presidentti Titon synnyinkodissa ja Staro Selon museokylässä, joka esittelee talonpoikien elämää 1800-luvulla. Myös puiston vesiputoukset ovat kuuluisia. Illallinen hotellilla. ”Metsälaissa määritelty suojelu on rajattava pienialaiseksi ja vähämerkitykselliseksi. MIKKO RIIKILÄ Metsälakiesitys lähtee lausuntokierrokselle tammi-helmikuun vaihteessa. Tapio ryhtyy kouluttamaan metsäammattilaisia laskurin käyttöön. ”Suunnilleen samaan aikaan pyrimme saamaan lausuntokierrokselle myös uuden metsätuholain.” Ojalan mukaan työryhmän laatimaa metsälakiesitystä tarkistettiin ainoastaan pidentämällä hakkuualojen uudistuUusi metsälaki aikataulussa Luontaiselle uudistamiselle on annettu lisää aikaa lausunnoille lähtevässä metsälakiesityksessä. › Vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Oy. Metsälaissa ei ole korvauspykäliä.” Mikko Tiirola MIKKO HÄyRynen Pellervon taloustutkimus PTT on kehittänyt excel-pohjaisen laskentaohjelman metsätalouden kannattavuuden mittaamiseen ja analysoimiseen. ”Lain keskityttävä metsäelinkeinoihin” Uusi metsälaki on määrä saada hyväksyttyä eduskunnassa tämän vuoden aikana ja saada voimaan ensi vuoden alusta. MAANANTAI . Ennusteisiin liittyy samoja epävarmuustekijöitä kuin talouden ennustamiseen ylipäätään. LAUANTAI . ”Arviointiraportti ei vastannut odotuksiamme. Metsäntutkimuslaitoksen, Tapion ja Suomen Ympäristökeskuksen laatimaan paperiin kirjattiin parikymmentä sivua moitteita uuden metsälakiesityksen sisällöstä. Matkan hinta . Lento Ljubljanasta Helsinkiin, jonne saavumme puolen päivän aikaan. Metsälaskuri hakee automaattisesti tietokannasta puun hintatiedot, metsänhoitotöiden kustannukset, hankintatyön arvon, maapohjan arvon ja taimikoiden arvot. ”Työryhmän enemmistö oli siinä määrin yksimielinen, ettemme nähneet tarpeita lakiesityksen merkittävään avaamiseen.” Hän arvioi, että laki saadaan lausuntokierrokselle tammi-helmikuun vaihteessa. Siinä oli monia virheellisiä päätelmiä ja ristiriitaisuuksia”, Ojala toteaa. Ohjelmaan saattaa tulla pieniä muutoksia. . Lounaan jälkeen tapaamme metsänomistajaorganisaation edustajan. Uusi metsälaki etenee aiotussa aikataulussa, vaikka lakiesitys on saanut osakseen roimaa arvostelua niin puuntuotantoväeltä kuin ympäristöjärjestöiltä. 010 439 4770 pertti.rajala@forestum.fi www.forestum.fi Kroatian kevääseen! Metsälehden seuraava lukijamatka vie Kroatian keväisiin metsiin ja turkoosin Adrianmeren rannalle. Matkalla tutustumme metsäntutkimuslaitokseen ja taimitarhaan. SUNNUNTAI . Metsälaskurin voi ladata vapaasti PTT:n sivuilta osoitteesta www.ptt.fi. Halukkaat voivat tehdä oppaan kanssa retken läheiseen Rijekan kaupunkiin. ”Kyse ei nähdäkseni ole hallituksen ja opposition näkemyseroista sen paremmin kuin oikeiston ja vasemmiston välisestä kiistasta. Arviointiraportti oli pettymys Maaja metsätalousministeriössä ei lämmetty joulun alla julkaistun metsälain muutosehdotusten vaikutusten arviointiraportille, jossa metsälakiesitys sai osakseen ankaraa arvostelua. PERJANTAI . Juha Ojala miselle säädettyjä määräaikoja. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ennakoi metsälain poliittisesta käsittelystä haastavaa. 7 METSÄLEHTI 2 • 2013 Feromoni-pyydys ja Ipsowit – feromoni keräävät pois metsästä tuhansittain kirjanpainajakuoriaisia niiden parveiluaikaan toukokuussa. . Ohjelmalla ei kuitenkaan voi simuloida erilaisten metsänhoitotöiden kannattavuusvaikutuksia. Jätämme metsät ja matkustamme Adrianmeren rannikolle Opatijan kaupunkiin. Tämä vahvistaa luontaisen uudistamisen asemaa. Heidän mukaansa alkuperäinen lakiesitys heikensi luontaisen uudistamisen edellytyksiä karuilla mailla ja Pohjois-Suomessa, koska tavoitteeksi asetettujen taimikoiden pituusvaatimuksia korotettiin. Metsäväen mukaan erityisesti ympäristökeskuksen edustajat rökittivät uutta metsälakia lähes joka suunnasta. › Metsälehteä matkalla edustavat toimittaja Mikko Riikilä ja Metsälehti Makasiinin Metsäperintöpalstan asiantuntija Väinö Sikanen. 020 756 8615 / paivi. Matkalla syödään lounas. TORSTAI . Metsälaskurin toivotaan tuovan metsätalouteen liiketaloudellista kannattavuusajattelua pelkän kuutiohintatarkastelun sijasta. Laskurin avulla voidaan esimerkiksi verrata metsätalouden tuottoa vaihtoehtoisesta sijoituskohteesta saatavaan tuottoprosenttiin. Pakkaamme eväsreput ja lähdemme metsään. Aamupäivällä lento Ljubljanaan, mistä matkaamme bussilla Kroatian pääkaupunkiin Zagrebiin. Suojelu on järjestettävä luonnonsuojelu-, ympäristönsuojeluja vesilain perusteella. . Lounaan jälkeen majoitumme puistossa sijaitsevaan hotelliin. Kaikkien puolueiden puisto-osastot näyttävät aktivoituvan metsälain käsittelyssä.” MTK:lle metsälaki kelpaa, kunhan se pysyy ensisijaisesti lakina metsäelinkeinoista. › Jaetussa kahden hengen huoneessa 1485 € / henkilö › Yhden hengen huoneen lisämaksu 210 € › Trio Travelsin palvelumaksu 15 €/ henkilö › Hinta sisältää lennot, oppaan palvelut, majoitukset, ohjelmassa mainitut ruuat juomineen, retket ja kuljetukset. Päiväretki Kroatian pohjoisja koillisosiin, missä perehdymme tammenkasvatukseen, puunjalostukseen ja metsien monikäyttöön. Illallinen rantahotellissa. TIISTAI . Rantalomapäivä. TIISTAI . . Ilmoittautumiset ja tiedustelut Päivi Lindgrén p. . . Hinta ei sisällä matkavakuutusta. Metsälaskuriin syötetään ajantasaisen metsäsuunnitelman puustoja toimenpidetiedot. Lounas paikallisessa ravintolassa. lindgren@triotravels.. Tämä on tärkeää, koska suojelu tapahtuu metsänomistajan kustannuksella. ja www.metsalehti.. Yhteinen päätösillallinen. Esimerkiksi puunhintoina voidaan käyttää ohjelman antamaa viimeisen kymmenen vuoden hintakehitykseen perustuvaa ennustetta tai käyttäjän omaa hintanäkemystä. Matka jatkuu kohti Plitvicen kansallispuistoa, joka tunnetaan yhtenä Euroopan kauneimmista metsistä. . Lausuntokierros tarkoittaa vaihetta, jossa metsätalouden toimijat ja muut asianosaiset, muun muassa ympäristöjärjestöt, saavat kommentoida lakiesitystä ennen kuin se lähtee poliittiseen käsittelyyn
8 METSÄLEHTI 2 • 2013 Tästä valikosta siirrytään suomi. Verohallinto poimii sitten maksun sieltä valtion kassaan. Maksun summa ohjautuu omalle verotilille viitenumeron mukaan. Demot ovat tosin vuosimallia 2011, mutta perusasiat selviävät niistäkin. Lomakkeella on valmiiksi valittu jo ilmoitusjaksoksi vuosi. Lopuksi kirjataan vielä ilmoittajan tiedot loppuun allekirjoitukseksi ja lähetetään lomake. Kun tehdään kausiveroilmoitus, klikataan toisena olevaa kohtaa Ilmoittaminen . Päätös on vallitsevan verotuskäytännön mukainen. Yhtymäosuuksien kaupoista tulevaan metsävähennysoikeuteen halusi muutosta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. Oman pankin kuvakkeen kautta kirjauduttaessa mennään tällä kertaa normaalisti oman pankin sivuille. Kausiveroilmoitus sen sijaan ei ole muuttunut edellisestä vuodesta. Puolison pankkitunnistautumista ei voi siis käyttää oman lomakkeen täyttämiseen. Viitenumeron voi myös kopioida Virtuaaliviivakoodikohdasta. Kausiveroilmoitus tehdään oman verotilin kautta ja 2C-lomake puolestaan suomi.fi-palvelun kautta. Hankintatyön tekijöitä saa lisättyä Lisää rivi -komennolla. Sitten klikataan Laske -merkkiä, ja maksettava tai palautettava summa ilmestyy näkyviin. KHO:n päätöksen mukaan kummassakin kaupassa muodostui metsäyhtymälle uutta metsävähennyspohjaa. Pankkeja on valittavana 10 kappaletta. Maksu tapahtuu oman pankin kautta, kuten edellinen kirjautuminenkin. Niitä kannattaa katsella ennen ensimmäisen veroilmoituksen tekoa. Metsätalouden 2C-lomake on uudistettu. Sitä klikkaamalla päästääkin jo itse verolomakkeelle. Taas tehdään samanlainen pankkitunnistautuminen kuten kausiveroilmoitustakin tehtäessä. Sieltä sen saa tarvittaessa näkyviin. Kuolinpesien ja yhtymien tilanne ei ole aivan yhtä helppo. Tu om as K ar pp in en. Niiden veroilmoitusten tekoon tarvitaan Katso-tunniste, jonka hankkimisessa on oma vaivansa. 2C-lomake uudistui Metsätalouden 2C-lomakkeelle päästään valitsemalla Ilmoita verkossa ja Käytän pankkitunnistetta -sivujen avaamisen jälkeen avautuvasta valikosta 2C Metsätalouden veroilmoitus. Nettilomake on erinäköinen kuin paperinen versio. Sarakkeeseen tuleen näkyviin monenlaisia oma-aloitteisesti kausiveroilmoituksella ilmoitettavia asioita. Kun kausiveroilmoitus on valittu, seuraavaksi valitaan Kirjaudu palveluun . Lomakkeelle kirjataan paperiselle 2C-lomakkeelle merkityt tiedot. Jos luvut ovat oikein, lähetetään ilmoitus. KHO:n käsiteltävänä olleessa tapauksessa sisarukset olivat ostaneet isän veljeltä hänen osuutensa isän ja veljen metsäyhtymästä. Ensimmäiseksi kannattaa kirjautua verohallinnon nettisivuille osoitteeseen www.vero.fi/ilmoitaverkossa . Vasemman reunan otsakkeista saa näkyviin mm. Lähetetyn lomakkeen voi vielä avata tulostusta varten ja sen voi tallentaa Omaan asiointiin Verohallinnon sivustolle. Paperilomakkeita voi täyttää ilmoituksen tueksi tarpeen mukaan. Kausiveroilmoitus on yksinkertainen täyttää, koska siihen tarvitsee kirjata vain muutama kohta. Yhtymäosuuden kaupasta syntyy korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan metsävähennyspohjaa. Kun kaikki luvut on laskettu valmiiksi, netti-ilmoituksen tekeminen on suhteellisen vaivatonta. Netti-ilmoitukset voi tehdä suoraan muistiinpanojen pohjalta. Nettilomakkeessa täytettävät kohdat ovat allekkain, mutta samassa järjestyksessä kuin paperisessakin versiossa. Sieltä valitaan uusi maksu, johon kirjataan joku kolmesta ennen pankkitunnuksia verohallinnon sivulla näkyvästä tilinumerosta sekä oma viitenumero. verotilin tapahtumat. KHO: Yhtymäosuudesta metsävähennys VEROTUS HANNU JAUHIAINEN T avallisen metsänomistajan verotietojen ilmoittaminen internetin kautta sujuu helposti omilla pankkitunnuksilla. fi-sivuille, jossa näkyy Metsätalouden veroilmoitus 2012 . Maksu erikseen Jos on maksettavaa veroa, tämä toiminto pitää tehdä erikseen. Myöhemmin sisarukset ostivat myös isänsä osuuden uudesta yhtymästä. Sieltä tulee näkyviin oma viitenumero ja kolmen pankin tilinnumerot. Kone laskee tiettyjä tietoja automaattisesti. Ensimmäisenä on Kausiveroilmoitus , jolla ilmoitetaan arvonlisäverot. Sen jälkeen kirjataan kohtaan 301 puukaupoista tulleet arvonlisäverot ja kohtaan 307 omien kulujen arvonlisäverot. Ensimmäisenä on metsänomistajia kiinnostava asia eli Arvonlisäveron ilmoittaminen . Sen jälkeen avautuu 2C-lomake täyttämistä varten. Ilmoitusta voi vielä palata muuttamaan tai sen teon voi keskeyttää. Lähettämisen jälkeen tiedot voi vielä tulostaa. Kirjautumisen jälkeen avautuu Verotili-sivu, jossa näkyy verotilin saldo. Sen jälkeen valitaan oma pankki ja kirjaudutaan palveluun kuten pankkipalveluunkin. Sieltä avautuu maatalousyrittäjää ja metsänomistajaa koskeva sivu, josta valitaan tunnistautumista varten Käytän pankkitunnuksia . Ilmoituksen jälkeen valitaan näkyvältä sivulta kohta Maksaminen . Jatka -painikkeella saadaan näkyviin vielä lopputulos saatetietoineen. Yksikön valitukset kumottiin kaikissa oikeusasteissa. Jos Katso-tunniste on käytössä, niin senkin voi valita tältä sivulta. Kausiveroilmoitus Seuraavaksi aukeaa sivu, jolta voidaan valita täytettävä veroilmoitus. Sisäänkirjautumissivun alareunassa on sekä kausiveroilmoituksen että 2C-lomakkeen täyttämisen demoversio. Netti-ilmoitukset www.vero.fi/ ilmoitaverkossa Ilmoita verkossa Sekä kausiveroilmoituksen että metsäveroilmoituksen voi tehdä kätevästi netissä. Osa kirjanpito-ohjelmista mahdollistaa veroilmoituksen tietojen lähettämisen suoraan verottajalle pankkitunnuksilla tai Katso–tunnisteella. Tässäkin on huomattava, että nettiin on kirjauduttava sen henkilön pankkitunnuksilla, jonka nimissä lomake on tullut. Metsätalouden veroilmoituksia ei voi tehdä samasta paikasta
Myös metsäverotukseen liittyvistä kokemuksista, kuten verotarkastuksista ja oikaisulautakuntien ja hallinto-oikeuksien päätöksistä, voi lähettää kommentteja samaan osoitteeseen. Yleensä sellaisissa tapauksissa, joissa tuki ohjataan hankkeen toteuttajalle, kuten tiehankkeet, kulut ovat tukea suuremmat. Jos toinen puoliso perii omaa metsää, hän voi samalla tavalla pitää sen omana verotusyksikkönään, kunhan tekee heti ensimmäisenä omistusvuonna oman veroilmoituksen. Ohje löytyy helpoimmin, kun kirjoittaa hakukenttään Verohallinnon yhtenäistämisohjeet. Vähennys on saman suuruinen kuin palkansaajan satunnaisten sivutulojen hankkimisen vähennys. Koneista tarkka selvitys Verohallinnon yhtenäistämis ohjeissa on entistä tarkemmat ohjeet mönkijöiden ja myös traktoreiden käsittelystä metsä verotuksessa. Kalustoon kuulumisen edellytyksenä on lisäksi, että koneille on hankittu myös metsätaloudessa tarpeellista lisävarustusta, kuten puunajoon soveltuva peräkärry. Silloin tuki on toteuttajalle veronalaista, kuten muukin korvaus. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuunottamatta. täytetty yksi yhteinen 2C-lomake, puolison metsän erottaminen omaksi yksikökseen voi vaatia selvityksiä. Metsätalouden tuet, siis samassa kohdassa kuin kemeratuet. Jos tuki ohjautuu esimerkiksi metsänhoitoyhdistykselle metsänomistajan itse toteuttamissa hankkeissa, hankkeen toteuttajan kulut ovat silloin tukea pienemmät. Moottorisahaja maataloustraktorikorjuun perusteella laskettuja verohallinnon ohjetaksoja käytetään, jos muuta laskelmaa ei tehdä. ja 25.2. Koska tuki on kuitenkin tullut yhdistykselle, tuki on yhdistykselle veronalaista tuloa. Jos korjuun olosuhteet ovat poikkeavat, esimerkiksi myrskysavotta, tai korjuutapa on ohjetaksojen perusteista poikkeava, taksan voi laskea itse. Matkan pitää myös suuntautua yli 15 kilometrin päähän kotoa. Metsälehden veromakasiinissa (1/2013) kysymys/vastaus osiossa todettiin, että jos viime vuonna mitatun hankintakaupan puiden maksu tulee vuonna 2013, siihen sovelletaan 24 prosentin arvonlisäveroa. Verotuskäytännössä on myös edellytetty, että lasku on maksettu kuolinpesän tai yhtymän tililtä erillisenä suorituksena. Yhtymä ei kuitenkaan voi maksaa korvauksia osakkaan kodin ja metsän välisistä matkoista. Metsänhoitoyhdistys on teh nyt kemerasuunnitelman ja rahoitushakemuksen teke mästäni taimikonhoitotyös tä. Matkalaskun mukaan maksetut korvaukset merkitään palkkausmenoiksi yhtymän tai kuolinpesän verotukseen. Matkat Opintoja koulutusmatkojen kulut voidaan vähentää, jos tilaisuuden aihe liittyy metsätalouteen. Työhuonevähennys Työhuonekuluina voidaan vähentää 190 euroa vuodessa metsätalouden menoina, jos metsätalous on tarpeeksi laajaa. Metsätaloutta on silloin myös harjoitettava pysyvästi erillisinä yksiköinä. Veroneuvoja voit kysellä toimittaja Hannu Jauhiaiselta, puhelin 016 732 232, maanantaisin 11.2., 18.2. Sen suuruus on 12 euroa yli 6 tunnin matkoista ja 24 euroa yli 10 tunnin matkoista. Päivärahat Muualle kuin omaan metsään tehdyistä matkoista voi tehdä päivärahavähennyksen. Puut on ajettu tienvarteen juon tokouralla varustetulla pik kutraktorilla, keskiajomatka on ollut noin 600 metriä. Jos naimisiin on menty viime vuonna, verottaja yhdistää molempien puolisoiden metsät yhdeksi kokonaisuudeksi. Verotustekniset syyt, esimerkiksi metsävähennyksen käyttö, eivät välttämättä kelpaa perusteeksi. Metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla osoitteeseen hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Viime vuoden kuluja ei voi enää tämän vuoden puolella korvata laskun mukaan siten, että kulu menisi viime vuoden verotukseen. Käytännössä riittänee, että ajetaan vuosittain 20–40 kuutiometriä myytävää puuta, ja mönkijällä on lisäksi käyttöä esimerkiksi taimien kuljetuksessa tai metsäpalstalle kulkemisessa. Kun yh distys on saanut tuen, pi tääkö minun vielä maksaa siitä veroa. Metsänomistajalle tilitetty maksu on saajansa verotettavaa tuloa, vaikka sitä ei enää varsinaiseksi kemeratueksi katsotakaan. Kun yhdistys maksaa loppuosan tuesta edelleen metsänomistajalle, yhdistys vähentää tämän osuuden menoina omassa kirjanpidossaan. Hankintatyön arvo Olen myynyt hankintakau palla noin sata kuutiomet riä mänty ja kuusitukkia. Laskelmat ja perustelut tehdään muistiinpanoihin. Toinen puoliso tekee sitten vastaavasti oman ilmoituksen. Arvonlisäverotuksessa ratkaisevaa on kuitenkin mittausajankohta, joten viime vuonna mitattujen ja luovutettujen puiden maksun arvonlisäveroprosentti on 23, vaikka maksu tulisikin tämän vuoden puolella. Kysy metsäverotuksesta. Korvaus voi olla enintään 45 senttiä kilometriltä. Traktori on otettu samalle viivalle osin sen vuoksi, että mönkijöitä rekisteröidään nykyisin paljon traktoreiksi. Niiden käyttö saattoi sitten rajoittua lähes kokonaan omien polttopuiden ajoon tai muuhun yksityiskäyttöön. Jos puolisot haluavat pitää metsänsä erillisinä, se puoliso jonka nimellä 2C-lomake on tullut täyttää sen omien metsiensä osalta ja ruksii yllämainitun kohdan. Aviopuolisot voivat olla erillisverotettuja omistamistaan metsistä, jos niin haluavat. Verohallinnon yhtenäistämisohjeet löytyvät osoitteesta www.vero.fi. Mönkijän voi edelleen liittää metsätalouden kalustoon, mutta sille on oltava selkeää metsätalouden käyttöä, mikä pitää myös pystyä todentamaan. Metsänomistajan saama maksu voidaan ilmoittaa kohdassa 3.3. kello 9–15 sekä 18–20. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi mönkijän saaminen metsätaloudessa poistoin vähennettäväksi koneeksi ei ole itsestäänselvyys. Yhtenäistämisohjeistusta laatimassa ollut johtava veroasiantuntija Markku Kovalainen kertoo ohjeiden tiukentamisen syyksi sen, että kalliita mönkijöitä on ilmaantunut hyvinkin pienten tilojen kalustoon. Arvo on sama kuin mitä vieraalle olisi vastaavasta työstä pitänyt maksaa. Savotan puut ovat olleet pääosin tuulenkaatoja. Ulkomaille suuntautuvien opintomatkojen kustannusten vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on, että matkalta saadut tiedot ovat hyödynnettävissä verovelvollisen harjoittamassa kotimaisessa maatai metsätaloudessa. Verottajalle selvitykset lähetetään vain pyydettäessä. Kysyjän tilanteessa sekä teon että ajon taksa voi olla joitain euroja Verohallinnon taksoja korkeampi. 9 METSÄLEHTI 2 • 2013 HANNU JAUHIAINEN Mönkijöiden ohjeistusta lievennettiin muutama vuosi sitten. Puolisoiden metsätilat Milloin isännän ja emännän erilliset metsätilat eivät ole metsäverotuksessa yhtenä kokonaisuutena. Matkan aikana ammattiohjelmaa tulee olla vähintään 4–5 tuntia päivässä ja metsätalouden osuus vähintään viidennes matka-ajasta. Sama pätee moottorikelkkaan ja traktoriin. Mönkijä, moottorikelkka ja nyt myös traktori katsotaan metsätalouden kalustoon kuuluviksi vain poikkeustapauksissa. Ammattiin tähtäävän koulutuksen menot eivät ole vähennyskelpoisia. Vanhan maataloustraktorinkin käytöstä tosin suuri osa voi olla yksityistalouteen liittyvää polttopuun ajoa ja lumen linkousta. Metsäkeskus on maksa nut kemeratuen suoraan yhdistykselle, joka on tilittä nyt työnjohto ja suunnitte lukustannusten yli menevän osuuden minulle. Metsänomistajan tekemän työn osuus maksetaan silloin hänelle. Matkakorvaukset Kuolinpesä ja yhtymä voivat korvata osakkaidensa matkakuluja matkalaskun mukaan. Tämän suuruisena puun ostajat ovat veron myös maksaneet. Nyt on otettu hieman takapakkia ja ohjeet ovat tiukentuneet. Verohallinnon ohjeiden mukaan hankintatyön arvon voi laskea itse. Metsänomistajalle tukea ei makseta, koska se menee kokonaisuudessaan kustannusten kattamiseen. Asiasta ei ole yksiselitteisiä ohjeita tai verotussäädöksiä. Jos jokin metsäverotukseen liittyvä asia on jäänyt epäselväksi, voit soittaa Metsälehden veroneuvontaan. Sähköpostikysymykset on hyvä lähettää ajoissa, mieluusti viimeistään 22.2. Taksan suuruus on laskettava tapauskohtaisesti. Tätä voidaan soveltaa myös päätoimisten metsätalousyrittäjien verotuksessa. Väärä alv-prosentti OIKAISU VEROKYSYMYKSIÄ Kuka maksaa kemerasta veron. Nyt siis kaikkien näiden koneiden metsätalouden käytöstä on tehtävä muistiinpanoihin tarkat selvitykset. Nämä kulut vähennetään silloin normaalisti 25 senttiä kilometriltä yhtymän verotuksessa. Kemeraa koskevissa ohjeissa sano taan, että tuki on saajalleen veronalaista tuloa. Voinko käyttää verohallin non ohjearvoja suurempia hankintatyön arvoja ja on ko se jotenkin mainittava veroilmoituksessa. Mönkijän ja moottorikelkan tuntikustannus on 14 euroa ja traktorin 11 euroa. Mönkijän, moottorikelkan ja traktorin kulut ohjeistetaan vähentämään ensisijaisesti tuntikustannuksina. Summat ovat hieman nousseet edellisestä vuodesta. Metsäverotuksen 2C-lomakkeen yläreunassa on kohta, jossa todetaan, että puoliso antaa erillisen veroilmoituksen omista metsistään. Jos metsätaloutta on jo ehditty harjoittaa yhdessä, ts. Maatalousyrittäjät voivat tehdä 380 euron vähennyksen
Talous Sanomalehtipaperia tarvitaan edelleen Ensimmäiset kappaleet Vapaa-ajan kalastaja –lehteä ovat juuri tulleet painokoneesta Hämeen Painossa. Lisäksi Stora Enson Anjalankosken tehdas valmistaa vaaleampaa improved news -paperia. Tällä hetkellä kukaan ei pysty varmasti sanomaan, paljonko sanomalehtipaperin kysyntää alentavat suhdanteet ja paljonko internetin kasvava asema uutisvälineenä. Painaja Jere Maaniitty tutkii, että kuvat ja tekstit ovat sivuilla oikein. elpyi 2010, mutta vuoden 2008 tasolle kulutus ja tuotanto eivät palanneet. ”Siitä pystyttiin tekemään jo 1990-luvun lopussa paperia yhtä nopeilla koneilla kuin neitseellisestä kuidusta, eikä laatukaan jäänyt juuri huonommaksi”, Suhonen sanoo. Jos suhdanteet muuttavat käyttötapoja pitkäksi aikaa, ei ole varmaa, että vanhaan palataan takaisin. Sanomalehtipaperin tuotanto olikin huipussaan vuonna 1995, jolloin se kattoi Euroopan kulutuksesta 14 prosenttia. Pienen maan kierrätyskuitumäärä ei paperintekoon riittänyt, vaikka sitä tuotiin ulkomailtakin. Avainsana on kierrätyskuitu. Paperia urbaanista metsästä Pelkät nykysuhdanteet eivät silti selitä tuotannon muutosta: Euroopan kulutus laski vasta 2007, mutta Suomen tuotanto oli tullut alas jo vuodesta 1997. Kun Kiina hamuaa maailman kierrätys kuidun, tehdas saattaa saada seuraa. Niin alettiin panostaa korkealaaSuomessa vain yksi sanomalehtipaperin valmistaja käyttää enää puuhioketta. Toissavuonna määrä oli pudonnut vajaaseen kolmeen prosenttiin. Suomi joutui nyt kilpailemaan halvan ja runsaan raaka-aineen kanssa. Suhonen korostaa, että paperin kulutus on tapasidonnaista. Vuonna 2009 markkinat nyykähtivät, ja Suomen tuotanto supistui huomattavasti. Todennäköisesti kulutus kasvaisi, mutta paljonko?” pohtii metsäteollisuuteen erikoistunut johtava konsultti Timo Suhonen Pöyryn liikkeenjohdon konsultoinnista. ”Uuden lehden synnyttäminen on aina kuin pieni rakkaustarina”, painaja Juha Peltomaa lohkaisee.. Suomessa sanomalehtipaperia hierrettiin mekaanisesta massasta, kun sen päävientimaat Keski-Euroopassa rupesivat käyttämään kierrätyskuitua – urbaania metsää. 2011 alkoi uusi lama. ”Internetin todellisen vaikutuksen näkisi vasta, jos tulisi hulppea nousukausi ja selviäisi, miten se vaikuttaisi paperin kulutukseen. 10 METSÄLEHTI 2 • 2013 HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti SEPPO SAMULI, kuvat T akavuosikymmeninä suomalaiset ylpeilivät sillä, että useat maailman laatulehdistä painettiin täällä valmistetulle paperille. Suomessa enää yksi tehdas, UPM:n Kaipola, tekee varsinaista eli standard news -sanomalehtipaperia
Sanomalehtien luokitelluista ilmoituksista iso osa kuten työpaikkaja asuntoilmoittelu on jo siirtynyt internetiin. ”Kustannustasoltaan Suomi sijoittuu tavallisen sanomalehtipaperin tuottajana kaikkien toimijoiden puoliväliin. Painotalon väki tuntee paperit Kierrätyskuitupaperin ja tuorepaperin erot näkyvät sanomalehden painajan työssä. Viime vuosina tosin myös päällystettyjen paperien kysyntä on laskenut. Tämä on suurin muutos, mitä minun aikanani on tullut.” Sanomalehtien nykyinen ahdinko ei ole ainakaan painotekniikasta kiinni. Maa tuo kierrätyskuitua jopa neljännekseen paperin ja kartongin tuotannostaan, arviolta 28 miljoonaa tonnia vuodessa. Hintatrendi nousee silti kaikkialla, kun yhä suurempi osa paperista kerätään jo talteen. Tutkimuksen perusteella näyttäisi, että sanomalehtipaperin menekkiin formaatti vaikuttaa vain 0–10 prosenttia. ”Vanhempaa, vaurainta väestönosaa nettimainonta ei ainakaan täysin kohtaa. Olisiko se kierrätyskuidun saatavuusongelmien vuoksi mahdollista?” Suhonen aprikoi. Neitseellisestä kuidusta tehdyssä paperissa ovat pitkät kuidut jäljellä, joten se ei pölyä ja kulkee painokoneessa hyvin. Esimerkiksi Kaipolasta tuli kumpaakin laatua. Muutama vuosi sitten alettiin tarjota esimerkiksi puolikkaaksi leikattuja sivuja, kun ilmoittajat niitä toivoivat. Lukija ei lehdestään välttämättä huomaa, onko se painettu kierrätyskuidusta vai puusta tehdylle paperille, mutta painaja tuntee erot. Hintaan ei vaikuta, valmistetaanko standardisanomalehtipaperi siistatusta kierrätysmassasta vai puuhiokkeesta. Suurimmaksi osaksi puuhiokkeesta valmistetaan esimerkiksi Stora Enson parannettu sanomalehtipaperi, jolle Metsälehtikin painetaan. Suomessa aika näyttää.” Kiina heiluttaa markkinoita Suhonen uskoo, että sanomalehtija muutakin paperia tehdään Suomessa vielä pitkään. Se ei kerro vielä kannattavuudesta mutta sanoisin, että kilpailukyvyn vuoksi tuotanto ei ole vaarassa.” Eri maissa tehtyjen sanomalehtipaperien laatu ei poikkea radikaalisti toisistaan. Suomen sanomalehtipaperin tuotanto 1995–2012 Euroopan sanomalehtipaperin kulutus 1995–2012 Suomen osuus romahtanut Lähde: Pöyry Miljoonaa tonnia 1995 97 2001 99 05 03 07 09 11 Miljoonaa tonnia 1995 97 2001 99 05 03 07 09 11 Toimitusjohtaja Risto Lehtoa ympäröi jopa lähes 1?400-kiloisten sanomalehtipaperirullien meri. ”Palataanko vielä neitseelliseen kuituun, ja minkä verran sitä voitaisiin käyttää?”. Painotalot käyttivät yleensä yhtä paperintoimittajaa. ”Ohuemmassa paperissa värillä on entistä vähemmän tilaa imeytyä. Ei kannata hylätä vanhaa mainoskanavaa ellei ole varma, että uusi korvaa sen.” Suomessa Helsingin Sanomat vaihtoi hiljattain formaattinsa broad sheetista tabloidiin, ja pienemmät lehdet seuraavat perässä. Tällä hetkellä taloon tulee paperia useammalta toimittajalta. Kierrätyskuidun käyttäjiä hiertää nyt kilpa raaka-aineesta, kun Kiina ostaa sitä USA:sta ja Euroopasta. Siksi väri imeytyy siihen paremmin, kun sen ja kostutusveden suhde saadaan oikeaksi. Kutistuvilta markkinoilta kun lähtevät ensimmäiseksi kalleimmat toimijat. Jere Maaniitty mittaa sivun marginaalia. ”Kun sen paperilaatu oli sopivasti saatu toimimaan koneella, painaminen oli huoletonta”, muistelee Sanoma-konserniin kuuluvan Hämeen Painon toimitusjohtaja Risto Lehto. Sanomalehtipaperista väri ei koskaan kuivu kokonaan, vaan juokseva osuus imeytyy kuitujen sisälle pikku hiljaa. ”Mietimme siis, miten rauta taipuisi. tuisiin aikakauslehtipapereihin: kannatti tehdä sellaista, mitä jätepaperista ei saanut. Kun Lehto aloitti uransa painotalossa 24 vuotta sitten, neliväripainatusta käytettiin harvoin. Suhdetta täytyy säätää paperin mukaan. Levikki riippuu lukijoiden ja sivumäärä mainonnan määrästä. Muutenkin värien ja veden kanssa täytyy olla tarkkana. Suhonen kuitenkin epäilee netin ylivoimaa kuvallisen mainonnan tuottajana. Suomessa ilmiö on lievempi, koska teollisuus pyörittää paperinkeräystä osaksi itse. Sivumäärän aleneminen vähensi kulutusta 30–40 prosenttia ja levikin lasku 30 prosenttia. Osa sivuista saatetaan tehdä paremmasta paperista kuin muut. Nyt sitä on melkein joka sivulla, mutta paperi on muuttunut ohuemmaksi. Laadut ovat erilaisia ja vaativat koneelta eri asioita”, Lehto toteaa. ”Kyse on siitä, kokevatko mainostajat tabloidin vähemmän houkuttelevaksi kuin broad sheetin. Siitä leikataan siivu, jolloin ulkoasu siistiytyy. ”Siitä seuraa kiinnostavia kysymyksiä kuten se, palataanko vielä neitseelliseen kuituun, ja minkä verran sitä voitaisiin käyttää. Vaihtoehdot ovat kilpailuvalttimme”, Lehto naurahtaa. Kuidun hinta vaihtelee rajusti ja saattaa Keski-Euroopassa nousta toistasataa prosenttia muutamassa kuukaudessa. Kierrätyskuitupaperin huokosrakenne taas on tuorepaperia tasaisempi. Formaatti pieni tekijä Eri tekijöiden vaikutusta yksittäisen sanomalehden paperinkäytön laskuun on tutkittu Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. 11 METSÄLEHTI 2 • 2013 Reilut 20 vuotta sitten valtaosa sanomalehtipaperista tehtiin kokonaan puuhiokkeesta, mutta kierrätyskuituakin oli jo tarjolla. ”Ei voi sanoa, kumpi on parempaa
”Teemme koko metsäalan edunvalvontatyötä. Monissa maissa FSC-sertifiointi on Suomessa käytettyä PEFC-sertifiointia tunnetumpi ja siten hyväksytympi. Puun käytön lisäämistä suomalaisessa rakentamisessa kuitenkin jarruttaa pula osaajista. Jos metsänomistaja maksaa maksun, puuostaja sitoutuu maksamaan samansuuruisen summan metsäsäätiölle. Viesti myös otetaan vastaan, koska sen takana on koko metsäala eikä yksittäinen toimija.” Vuonna 2011 metsäsäätiö käytti 1,6 miljoonaa euroa metsäalaa tukeviin hankkeisiin. Kohderyhmiä ovat alusta asti olleet päättäjät ja vaikuttajat sekä koululaiset ja nuoret”, kertoo Suomen metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi. ”Kohdennetut keräykset ovat yleensä nostaneet osallistumisprosenttia, ja osalla alueista se on jäänyt korkeammalle tasolle”, Mäkijärvi kertoo. Menekinedistämismaksu on pystykauppatuloista 0,2 ja hankintakauppatuloista 0,1 prosenttia. Joensuun areena, Savonlinnasali, Metsähallituksen Pilke-talon pohjoisten metsien käyttöä esittelevä tiedekeskus, Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli sekä Luston Iso-Samperin konehalli ovat esimerkkejä keräyskohteista eri puolella Suomea. Keräysvaroin rahoitetut julkiset rakennukset toimivat puurakentamisen näyteikkunoina. Niissä metsänomistaja voi osallistua vuoden ajan oman maakuntansa ideoiman hankkeen rahoittamiseen. ”Sitoudumme rahoittamaan Aalto-yliopiston puurakenneprofessuuria viideksi vuodeksi, jonka jälkeen se siirtyy yliopiston rahoitettavaksi.” Pikkusummista iso Potti Vapaaehtoisella metsäsäätiömaksulla tuetaan kotimaisen puun käyttöä, parannetaan metsäalan hyväksyttävyyttä ja puretaan viennin esteitä. Jonkun pitää valvoa, etteivät kaavoitusmääräykset vie mahdollisuuksia harjoittaa metsätaloutta. Tämä onnistui, kun noin 40?000 puukaupasta maksettiin vapaaehtoinen menekinedistämismaksu. 12 METSÄLEHTI 2 • 2013 PUUKAUPPA TIIA PUUKILA V iime vuonna neljäkymmentä prosenttia yksityismetsien puukaupoista osallistui Suomen metsäsäätiön rahankeruutalkoisiin. Myös Metsähallitus tilittää maksun puukaupoistaan. Valtion metsien hakkuutuloista kilahtaa vuosittain noin 200?000 euroa metsäsäätiön keräyskassaan. Hakkuutuloista kertyneillä keräysvaroilla kyydittiin neljäkymmentätuhatta koululaista tutustumaan metsätalouteen, rahoitettiin päättäjien metsäakatemian toimintaa sekä tuettiin metsäalan sosiaalista ja taloudellista tutkimusta. Talkoovoimin kerätyin varoin purettiin myös esteitä kotimaisten PEFC-sertifioitujen puutuotteiden viennille. Viime vuonna kassaan kertyi satatuhatta euroa enemmän kuin vuonna 2011. Päättäjiin vaikuttamalla autetaan suomalaista puuta pärjäämään tärkeimmillä ulkomaisilla markkinoilla Britanniassa ja Hollannissa. V ilm a Is sa ka in en /S uo m en M et sä yh di st ys. ”On paljon tarpeita ja on paljon tekijöitä, mutta välistä puuttuu yksi asia, raha”, Mäkijärvi sanoo. ”Metsäsäätiö mahdollistaa toimialan yhteisen viestin viemisen. Jonkun pitää käydä koulun oppikirjoja läpi ja katsoa, minkälaisen kuvan ne antavat metsäalasta. Metsäalan hyväksi tehtävälle työlle kerättiin varoja yhteensä 1,9 miljoonaa euroa. Metsäsäätiön varoin kuljetaan vuosittain noin neljäkymmenentuhatta koululaista tutustumaan metsätalouteen. Asennemuokkaus ikuinen työsarka Metsäsäätiömaksun maksamalla metsänomistaja on mukana rahoittamassa puun ja puupohjaisten tuotteiden käyttöä, metsäelinkeinoa sekä metsäalan hyväksyttävyyttä edistävää työtä. Myös metsäsäätiömaksuna tunnetulla maksulla on rahoitettu metsäsäätiön toimintaa vuodesta 1995 lähtien. Lisäksi jonkun pitää kertoa epäkohdista päättäjille. Ne ilmentävät niitä moninaisia rakenneratkaisuja, joihin puu taipuu. ”On paljon tarpeita ja paljon tekijöitä, mutta välistä puuttuu raha.” Menekinedistämismaksuja käytetään muun muassa koulujen linja-autokyyteihin. Seuraavaksi metsäsäätiömaksulla tuetaan puurakentamisen opetusta ja tutkimusta. Asenteiden muuttumisen ansiosta puu on viime vuosina tullut salonkikelpoiseksi. Kohdennettu keräys innostaa Metsäsäätiö järjestää myös kohdennettuja keräyksiä. Esimerkiksi näistä metsäsäätiön varoin huolehditaan, Mäkijärvi kertoo
13,73 . 13,10 . LAPPI . 46,02 . KESKI-SUOMI . 17,08 . 22,67 . 30,71 . 18,29 . 22,93 . 14,91 . 14,23 . Hankintahinnat 57,75 . 31,79 . Hankintahinnat 59,07 . 45,42 . 51,72 . Tasainen tahti jatkuu Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2008 2009 2010 2011 2012 Euroa m viikot 1–4, 2013 2012 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0. 18,45 . 14,89 . ”Kysyntätilanne on nyt hieman parempi kuin viime vuonna”, arvioi Järvi-Suomen metsänomistajien liiton johtaja Timo Leskinen. 20,27 . 17,53 . 37,41 . 38,12 . TIIA PUUKILA Puukauppavuosi on alkanut lupaavasti suuressa osassa maata. 17,54 . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 24,13 . 30,30 . 14,48 . 20,11 . 13,89 . 18,88 . Harvennushakkuu 47,77 . 17,13 . 15,66 . Hankintahinnat 55,88 . 55,05 . Ensiharvennus 44,64 . nousussa . 16,70 . Harvennushakkuu 14,21 . 17,95 . 13,48 . Hankintahinnat 56,08 . Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen alueella energiapuu ja kuitu tekevät kauppansa, mutta tukin kysyntä on alkuvuonna ollut vähäisempää. 16,73 . 29,55 . 29,46 . Mäki-Hakola kannustaakin metsänomistajia valmistelemaan leimikkonsa hyvissä ajoin, mikäli aikovat tänä vuonna tehdä puukauppaa. Myös Keski-Suomessa puu liikkuu. nousussa . 29,81 . 22,61 . 45,46 . Harvennushakkuu 48,79 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,96 . 51,58 . 38,00 . 15,09 . 42,56 . 30,86 . 17,91 . 14,68 . 23,64 . 52,68 . 29,22 . 24,36 . 24,91 . KOKO MAA . 13,01 . 31,23 . 39,70 . 15,05 . 16,28 . 38,55 . 24,80 . 13,71 . Tasainen tahti on jatkunut vuodenvaihteen yli. 17,51 . 45,32 . 44,58 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,09 . 15,72 . 14,95 . 18,30 . 37,72 . 14,30 . 45,32 . 44,13 . 20,63 . 30,08 . 25,14 . Uudistushakkuu 55,74 . 14,66 . 22,67 . 37,50 . Kaikille puutavaralajeille löytyy Länsi-Suomessa ostaja. 38,54 . 59,44 . 18,93 . Ensiharvennus 45,41 . Ensiharvennus 13,16 . Ensiharvennus 43,28 . Varsinkin mäntytukki ja energiapuu ovat pidemmän aikaa olleet kysyttyjä. Harvennushakkuu 47,60 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,20 . 43,07 . 29,23 . 30,89 . 17,82 . nousussa . Ensiharvennus 44,84 . 14,76 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,48 . 34,61 . 17,49 . 13,94 . 13,41 . 19,41 . 12,93 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 50,90 . 53,09 . 21,78 . 31,67 . 20,37 . 16,90 . 29,48 . 21,12 . KAINUU-POHJANMAA . 29,94 . 54,96 . 18,51 . 30,69 . 15,15 . ”Hinnat laskivat loppuvuodesta ja se näkyy”, sanoo toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi. 48,48 . 15,25 . 19,87 . 25,55 . 11,77 . 29,43 . 15,34 . 13 METSÄLEHTI 2 • 2013 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 1–4 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 672 569 Etelärannikko 17 201 Pohjanmaa 27 158 Lounais-Suomi 36 889 Häme-Uusimaa 76 054 Kaakkois-Suomi 55 551 Pirkanmaa 35 106 Etelä-Savo 96 201 Etelä-Pohjanmaa 65 534 Keski-Suomi 58 190 Pohjois-Savo 62 919 Pohjois-Karjala 45 821 Kainuu 19 982 Pohjois-Pohjanmaa 67 076 Lappi 8 881 Ostomäärät viikolla 4 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . 44,95 . 21,25 . 15,33 . 13,77 . 20,64 . 39,70 . 41,11 . 14,70 . 54,54 . 15,35 . 42,65 . 20,42 . Uudistushakkuu 52,84 . 13,63 . 56,73 . 23,36 . 22,13 . 54,49 . 47,12 . 13,87 . 44,28 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 44,81 . 16,87 . 16,47 . 14,60 . ETELÄ-POHJANMAA . 18,19 . 45,52 . Liian pitkäksi aikaa ei kannata jäädä uinumaan. 54,93 . 53,51 . Uudistushakkuu 55,24 . 43,90 . 41,39 . nousussa . Harvennushakkuu 45,07 . Ensiharvennus 45,22 . 18,39 . 42,28 . 15,11 . 48,12 . 16,08 . Hankintahinnat 57,85 . 55,33 . Harvennushakkuu 47,62 . 40,70 . 14,08 . 15,72 . Uudistushakkuu 47,13 . 21,56 . 15,67 . 13,92 . 16,06 . 14,29 . nousussa . Hankintahinnat 62,72 . 35,29 . 14,60 . 29,51 . Uudistushakkuu 56,11 . 15,70 . 30,42 . Ensiharvennus 44,98 . ”Eteläja Keski-Pohjanmaalla puukauppa on ollut noin kolmanneksen vilkkaampaa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan”, kertoo Länsi-Suomen metsänomistajien liiton johtaja Marko Mäki-Hakola. 21,03 . 18,75 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,63 . 30,20 . 53,33 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Talviharvennukset eivät enää mahdu markkinoille, mutta havutukille riittää ostajia. 45,22 . 54,42 . nousussa . 17,36 . 14,45 . 17,33 . 29,64 . 45,06 . Hankintahinnat 57,50 . 16,42 . 42,94 . Harvennushakkuu 47,95 . Uudistushakkuu 55,65 . 13,53 . 45,26 . 17,40 . 47,52 . 41,11 . 15,55 . 15,66 . Hankintahinnat 51,91 . 54,04 . 23,36 . 41,44 . 54,55 . 14,39 . 53,51 . 17,18 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,41 . 16,85 . 14,16 . 25,68 . 25,12 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. nousussa . 33,05 . 14,00 . KYMI-SAVO . 23,26 . 18,86 . 31,25 . 47,75 . 16,92 . Uudistushakkuu 55,76 . Uudistushakkuu 54,43 . 31,24 . 15,34 . 15,60 . 28,97 . 15,35 . 20,18 . SAVO-KARJALA . 31,89 . 16,64 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,63 . 53,66 . 24,52 . Harvennushakkuu 45,83 . Paikoin puu on vaihtanut omistajaa jopa viime vuoden alkua rivakammin. 54,73 . Ensiharvennus 44,98 . 15,97 . nousussa . 17,33
”Palaute oli sen verran hyvää, että tätä ei kannata jättää tähän.” Ensiharvennukselle tai suometsiin.. Metsää harMetsurin apu vähentää ajouria Metsurin avustama harvennushakkuu lupaa vähemmän ajouria ja korjuuvaurioita sekä enemmän päätehakkuutuloja. Metsurien kaatamat rungot ovat kasvatettavien puiden välissä. Valmiiksi kaadettujen kaatamien puiden siirtely ei välttämättä särkisi taimia, koska runko voidaan karsia samalla kun koura vetää sitä kohti ajouraa. 50 metrin uravälillä puuttomaksi jää vain seitsemän prosenttia alasta. Korjuukulut noussevat – ratkaisevaa on, kuinka paljon. Niitä saattaa syntyä, kun kone vetää välialueelta kaadettuja puita uraa kohti. Mitä harvemmassa uria on, sitä vähemmän on myös vaurioille alttiita reunapuita. Ajourien väli voidaan levittää 40 metriin tai jopa suuremmaksi. Periaatteessa lähikuljetuksen pitäisi nopeutua, koska puutavara on kerättävissä lyhyeltä matkalta. Päätehakkuussa hakkuukertymä kohoaa tällöin noin 40 kuutiota ja myyntitulot 2 000 euroa”, menetelmää kehittänyt metsätyönopettaja Reijo Glad selostaa. Työsarkoja suometsistä Korjuunäytöstä seuranneet Ylä-Savon metsäammattilaiset eivät pi”Metsurilla pitäisi olla motokuskin aivot, jotta hän osaa suunnata kaadot.” Puuston ylitiheys vaikeutti välialueelta poistettavien puiden kaatamista. Menetelmä voisi sopia myös ensiharvennuksille, joissa tehdään yleensä vain yhtä puutavaralajia. Pohjapinta-ala alennettiin 27 neliömetriin. Runkojen mittaus ja katkonta on tehtävä tyveltä latvaan, joten puut on käsiteltävä kahteen kertaan, mikä hidastaa hakkuuta”, Matalamäki toteaa. Kuiturunkojen tekokin sujuisi jouhevammin, jos mittaus voitaisiin tehdä esimerkiksi ajokoneen kuormainvaa’alla. Korjuukoneiden aiheuttamat juuristovauriot vähenevät. Kaatotilaa niukasti Hakkuutapaa kokeiltiin Kiuruvedellä. Toisaalta vaarana ovat kasvatettavien puiden tyvivauriot. He arvioivat, että metsurin ja hakkuukoneen yhteistyö olisi järkevintä erikoiskohteissa, kuten rinteissä, joissa kone ei pysty liikkumaan. Leimikolta tehtiin kuusitukkia, pikkutukkia, parrua, havukuitupuuta ja koivukuitua. Suuri hakkuukertymä ja tehtyjen puutavaralajien runsaus vaikeuttivat hakkuukoneen työskentelyä. Lisäksi vähille urille kasautuu runsaasti maata suojaavia hakkuutähteitä. Jäävän puuston tiheyden vuoksi kaatotilaa oli niukasti. Metsurin apu voisi helpottaa myös ylispuiden korjuuta taimikoista. Näin niitä on vaikea nosturilla siirtää kasojen suuntaan”, hakkuukoneen kuljettaja Marko Matalamäki manaili. Menetelmä kiinnostanee monia metsänomistajia. Tukkirunkojen teossa katkonta hidastaa valmiiksi kaadettujen puiden tekoa. Puita olivat kaatamassa Toivalan metsurikurssin opiskelijat. Suuri hakkuukertymä ja puutavaralajien runsaus vaikeuttivat hakkuukoneen työskentelyä. Työmaana oli varttunut kasvatuskuusikko, jonka harvennus oli kymmenisen vuotta myöhässä ja puusto pahoin ylitiheää. ”Puutavaralajien lajittelu kasoille on hankalaa. Voimakkaampi harvennus olisi helpottanut kaatotyötä. Koneen rinnalla työskentelevä metsuri kaataa välialueen puut. Metsuriavusteinen harvennus Kone hakkaa Ajouraväli 50 m Ajouraväli 20 m Ajourien alle jää 20% maa-alasta Ajourien alle jää 7% maa-alasta Metsuri kaataa, kaatosuunta Koneellinen harvennus Entistä vähemmän ajouria Lähde: Toivalan metsäkoulu 50 m vennettiin varovasti lumija myrskytuhojen välttämiseksi. ”Kun ajourien väli on 20 metriä, puuttomaksi jää 20 prosenttia maa-alasta. Ajourien määrä näet vähenee jopa alle puoleen perinteisestä koneharvennuksesta, jossa uraväli on 20 metriä. Kasvatettavaksi jäävän puuston määrä lisääntyy samassa suhteessa. täneet mallityömaata otollisimpana uuden korjuutavan kokeiluun. ”Metsurilla pitäisi olla motokuskin aivot, jotta hän osaa suunnata kaadot niin, että kone yltää puihin ongelmitta”, pohtii leimikon korjuusta vastanneen Metsäkolmio Oy:n ostomies Jouko Lång. Tämä merkitsee kasvavaa päätehakkuutuloa. Kuljettajan huolellisuuden lisäksi ratkaisevaa on, kuinka fi ksusti metsuri osaa suunnata kaadot. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 2 • 2013 14 METSÄNHOITO Suunnittele ensin kaatojärjestys ja -suunnat MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat M etsuriavusteisessa harvennuksessa hakkuukone avaa ajourat ja harventaa urien reunat kymmenen metrin etäisyydelle. Ajouravälinä käytettiin 50:tä metriä. Puuston pohjapinta-ala ennen harvennusta oli 40 neliömetriä ja pituus 18–20 metriä. Koulutuspäällikkö Karl-Erik Hasa Savon ammattija aikuisopistosta kertoo, että työmenetelmää on tarkoitus kehittää metsäväen yhteistyönä. Myös suometsissä tiimityö helpottaisi korjuuta. Kesähakkuissa pienetkin kolhut rikkovat puiden kuoren. ”Puut voidaan karsia latvasta tyvelle päin. Tästä ammattilaisten näkemykset menivät ristiin
Tällöin kaatotyön hinnaksi tulee neljä euroa kuutiolle, jos metsurin päivälaskutus on 200 euroa. Ratkaisevaa on, paljonko kustannukset nousisivat; kattaako tulevaisuudessa saatava hyöty lisääntyvät kustannukset. Ajouraväli voidaan puuston pituudesta riippuen kasvattaa jopa 50 metriin. Oletettavasti konehakkuun kustannukset kohoavat ainakin jonkin verran. Montako puuta kaatuu tankillisella. Pelkän kuitupuun hakkuu voisi olla nopeampaa, kuiturangat voisi katkoa latvasta alkaen ja mittaus voitaisiin tehdä ajokoneen vaa’alla.” Ensi vaikutelma koneen ja metsurin yhteistyöstä voi olla hieman pessimistinen. Hakkuukoneen kuljettaja Marko Matalamäki arvioi ensikokemuksensa perusteella, että hakkuu hidastuu jonkin verran. Tällä tahdilla koneen avuksi riittäisi yksi metsuri. 15 METSÄLEHTI 2 • 2013 Metsuriavusteinen harvennus sopii parhaiten ensiharvennuksille, suometsiin ja vaikeakulkuisiin rinteisiin. Lisää lovea ensiharvennustiliin tekee se, että ensiharvennuksilla iso osa puusta kertyy ajourilta. Seitsemän tunnin päivässä metsuri ehtisi kaataa noin 400 runkoa. Jo kokeilun toisena päivänä välialueen puiden kaatoon oivallettiin fiksumpi tapa, ja samalla konetyökin nopeutui. Metsurin kaadettavaksi jäävällä alueella ei tarvita ennakkoraivausta. ”Ajouraa kohti kaadetut puut voi kyllä karsia latvasta tyvelle päin. Vinkkejä metsuriavusteiseen harvennukseen Hakkuukoneen kuljettaja Marko Matalamäen mukaan metsurin kaatamien runkojen käsittely on hitaampaa kuin koneella kaadettujen. Se on joltinenkin lovi kuitupuun 16–17 euron kantohintaan. Vastineeksi metsänomistaja saisi terveemmän puuston ja runsaammin tuloja myöhemmissä hakkuissa. Kiintoisa kysymys on, paljonko. Koetyömaalla nohevimmat opiskelija-metsurit kaatoivat puita jopa 40 rungon tuntivauhdilla. Lisäkustannuksia tulee myös metsurityöstä. Haastattelemani ammattimetsurit arvioivat, että ensiharvennukselta puita ehtisi kaataa ainakin 60 rungon tuntivauhtia. Se tekee noin 50 kuutiota, jos runkojen keskikoko on 125 litraa. Tiimityölle kertyy näin lisähintaa vähintään 5–6 euroa koneelliseen harvennukseen verrattuna. Hakkuukone avaa ajourat ja harventaa ajourien reunat kymmenen metrin säteellä. Metsuri kaataa puut, joihin kone ylety.. Välialueen kaadot suunnataan niin, että kone ylettyy ongelmitta tarttua latvaan. Hakkuukoneen avuksi tarvitaan yksi tai kaksi ammattimetsuria. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Moni metsänomistaja olisi valmis maksamaan – tai siis tyytymään alempaan harvennustuloon – saadakseen paremman harvennusjäljen. Runkojen mittausta ja katkontaa varten runko on kuitenkin käsiteltävä uudelleen tyveltä latvaa kohti
Myös se oli ennen neuvostoaikaa STABin omistuksessa, kuten Viljandi Tuletikuvabrik. Yksi syy oli tulitikkukeisari Ivar Kreugerin johtama Svenska Tändstickan AB (STAB). Kilpailu maailman tulitikkumarkkinoista oli kovaa. Kehitys Baltiassa on ollut samansuuntainen. Lopulta toiminta alkoi, ja lähiseuduille syntyi myös muita tehtaita. Tehdas lopetti toimintansa vuonna 1940 enTuliTikkumaaOTTElu RuOTSillE Mäntsälän kipinä hiipui 1930-luvulla, mutta länsinaapurissa tikkuteollisuus on yhä liekeissä. Ensimmäinen perustettiin Tukholmaan vuonna 1836. Parhaimmillaan tulitikut antoivat toimeentuloa yli tuhannelle mäntsäläläisperheelle. Se on hankkinut omistukseensa tehtaita myös Suomessa, missä viimeiset lopettivat toimintansa Porissa (Porin Tulitikkutehdas) vuonna 1987 ja Vaajakoskella 1995 (Finn-Match Oy). PEKKA VIRTANEN Suomessa ehti 150 vuoden aikana toimia yli 50 tulitikkujen valmistajaa.. Tuolloin puolet koko Suomen tulitikuista valmistettiin paikkakunnan yrityksissä, jotka veivät tuotteitaan myös ulkomaille. Jönköpingissä tulitikkujen valmistus alkoi vuonna 1845, ja yrityksestä kasvoi lopulta yksi Ruotsin suurimmista alallaan. Ensimmäinen Mäntsälän tehdas aloitti vuonna 1872 Hirvihaarassa, ja lähialueiden haapapuulle tuli käyttöä. Parhaimmillaan ruotsalaisyritys hallitsi 80 prosenttia maailman tulitikkumarkkinoista. Perustaminen ei kuitenkaan sujunut mutkattomasti, sillä paikkakunnan päättäjät eivät mielellään olisi antaneet lupaa ”vaaralliselle” tehtaalle. 1930-luvun laman leimahtaessa suunta kuitenkin muuttui, ja STAB joutui kärsimään monista Kreugerin vilpillisyyksistä. 16 METSÄLEHTI 2 • 2013 V uosisata sitten Mäntsälässä saattoi nähdä tulitikun poikineen. Ruotsalaisyritys jatkoi toimintaansa vuoden 1968 jälkeen Swedish Match -nimisenä. Monet näistä tehtaista lopetettiin ja tuotanto korvattiin muualla. Mäntsälän tehtaista viimeinen, STABin omistukseen siirtyneenä, lopetti vuonna 1935. 1910-luvulta alkaen se ehti hankkia keinoja kaihtamatta omistukseensa 250 tehdasta lähes 40 maasta, myös Suomesta. 2000-luvulla Virossa, Latviassa (Kometa Riiassa) ja Liettuassa toimi vielä tulitikkutehtaat, joista viimeisimpänä on äskettäin lopettanut Kaunasissa Lieps nan tehdas. Kaikkiaan Suomessa ehti 150 vuoden aikana toimia yli 50 vähintään kotiteollisuusyrityksen kokoista tulitikkujen valmistajaa. Tulitikkumaa Ruotsi Ruotsissa on enimmillään toiminut yli 150 tulitikkutehdasta
Tällä hetkellä Suomen tulitikuista puolet toimittaa Swedish Match. Vetlandassa sijaitseva tehdas tekee tulitikkuaihiot sekä painaa laatikkoainekset. Ruotsissa käsityövaltaisen tulitikkutuotannon tehostamiseksi kehitettiin myös monia valmistusta nopeuttavia koneita. Ruotsin tulitikkuteollisuuden voittokulkua avitti varmuustulitikkujen kehitystyö. Japanissa kielto astui voimaan vasta 50 vuotta myöhemmin. TuliTikkumaaOTTElu RuOTSillE PEKKA VIRTANEN tisen tehdaskompleksin toimiessa tänään tulitikkumuseon ja monen muun yrityksen ja yhteisön tukikohtana. Pe te r K nu ts on Pe te r K nu ts on Pe kk a V irt an en Pe kk a V irt an en. Kymmenestä linjasta kahdeksan on toiminnassa jatkuvasti. Ruotsalaisilta metsänomistajilta ostetaan haapapuuta vuosittain parhammillaan 50 000 kuutiota, ja myös askikartonki tulee Ruotsista. Tidaholmenin museo. Laatu ei useinkaan yllä samalle tasolle eikä niillä ole mahdollisuuksia jatkuvaan kehitystyöhön, jonka myötä Ruotsissa valmistetaan esimerkiksi FCS-sertifioituja tulitikkuja. Intia seuraava haastaja Tidaholm on leimallisesti ollut ja on yhä tulitikkukaupunki, kuten Mäntsälän seutu oli aikoinaan Suomessa. Etikettien suunnittelu ja painaminen oli tärkeä osa tulitikkujen valmistamista. Varhaisimmat tulitikut 1830-luvulta alkaen olivat syttymisherkkiä mahdollistaen lännenelokuvistakin tutun housunlahkeista raapaisun. Tidaholmenin museossa on hyvin säilynyt tulitikkutehtaan paja. Swedish Match valmistaa myös perinteisiä kolmen tähden tulikkuja. Tänään vähän matkan päässä sijaitsevassa uudemmassa tehdaskompleksissa sekä 120 kilometrin päässä sijaitsevassa Vetlandan tehtaassa työntekijöitä on alle 300. Parhaimmillaan laajalla alueella keskustan tuntumassa sijainneessa tehtaassa työskenteli yli 2 000 miestä ja naista. Markkinointijohtaja Rolf Byberg kertoo Swedish Matchin Ruotsin tehtailla valmistuvan viisi miljoonaa askia päivässä. Edelleen ruotsalaisten tulitikkujen menestymistä maailmalla siivitti 1900-luvun alkupuolella alkanut maan tulitikkuvalmistajien liittoutuminen, joka johti lopulta edellä kerrotun STABin herruuteen. Vientiin tulitikkuja menee 80 maahan. Swedish Matchin tehtaalta Tidaholmissa valmistuu 250 miljoonaa tulitikkua päivässä. Ruotsin omia tulitikkumarkkinoita yritys hallitsee lähes sataprosenttisesti vastaten kolmea prosenttia tehtaan vuosituotannosta. Tosin myrkyllisestä valkoisesta fosforista valmistettuja tulitikkuja tehtiin Ruotsissa vielä senkin jälkeen, kun niiden valmistus kiellettiin Suomessa vuonna 1872 – ensimmäisenä maailmassa. Varovasti vuonna 1868 aloittanut Vulcan kasvoi ajan myötä suureksi tuotantolaitokseksi ja yhdistyi sittemmin osaksi laajempaa kuuden tehtaan ryhmittymää ja lopulta STAB-konsernia. Kilpailijoita Swedish Matchilla on lukuisia esimerkiksi Intiassa, jossa tulitikkuja voidaan tuottaa puolet halvemmalla. Ne kuljetetaan kuorma-autoilla Tidaholmin tehtaalle, jossa tulitikut viimeistellään raapaisuvalmiiksi, pakataan laatikoihin ja lähetetään maailmalle
Sama metsä ja sama mies, mutta välissä 27 vuotta. Pitkä tie ammattilaiseksi Ti m o La nk ila n ko tia lb um i. ”Metsähallituksen oppien mukaan puusto olisi jo uudistamiskypsää, mutta eihän parhaassa arvokasvussa olevan metsän hakkaamisessa olisi mitään järkeä.” Lainarahalla alkuun Isältä perityn geenivirheen takia – kuten mies itse kiinnostuksensa metsäasioihin muotoilee – Lankila tiesi jo nuorena haluavansa ammattimaiseksi metsänomistajaksi. ”Tällä kuviolla perkasin 14-vuotiaana taimikkoa moottorisahalla ja terä lipesi polveen. Pitkäaikaisen, vakaan ja metsätalouden luonteen huomioivan rahoitukTarvittiin kolmekymmentäviisi metsätilaa ja melkein yhtä monta vuotta ennen kuin Timo Lankilasta tuli metsätalousyrittäjä. Hän valmistui Saarijärveltä metsätalousteknikoksi laman kynnyksellä vuonna 1989, eikä metsäalalla ollut juuri töitä tarjolla. 18 METSÄLEHTI 2 • 2013 METSÄNOMISTAJA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat K okkolalaiselta Timo Lankilalta löytyy nippu mielenkiintoisia valokuvia ensimmäisestä metsätilastaan. Verottaja ei silti hyväksynyt metsänomistajan autoa alv-vähennyskelpoiseksi. ”Olin kuusi kesää valtakunnan metsien inventoinnissa ja talvisin tein metsurin hommia. Vahingosta selvittiin ompeleilla, mutta arpi näkyy polvessa vieläkin.” Kolmessa vuosikymmenessä taimikko on venähtänyt tukkimittaan ja Lankila on ennättänyt pystykarsimaan parhaat petäjät. ”Pankissa ei aina tunnettu metsäalaa, joten toiminnan järkevyyttä piti joskus perustella rahoittajille. Vuonna 1997 siirryin prosessiteollisuuteen kolmivuorotyöhön.” Vaikka lainakorot liikkuivat 90-luvulla hurjissa lukemissa, Lankila osti aktiivisesti sopiviksi katsomiaan metsätiloja. Sen osti hänen nyt jo edesmennyt Jaakko-isänsä 1980-luvun alussa 12-vuotiaan poikansa nimiin. Valokuvien lisäksi 43 vuoden ikään ehtineelle Lankilalle on jäänyt Kälviän palstalta muitakin pysyviä muistoja. Timo Lankilalle kertyy vuosittain yli 20?000 kilometriä ajoja metsätiloilleen
Pakkanen auttaa halkojen teossa K un pakkanen kiristyy noin seitsemän asteen lukemaan tai alemmaksi, tuoreessa puussa tapahtuu kiintoisa ilmiö. Kun halkojen tekijä suuntaa iskunsa metrin pituisen pölkyn ulkokehälle lähelle pölkyn päätä, se paukahtaa kahdeksi kappaleeksi pienellä voimalla, joskin suurella taidolla. PALSTALLA Ihannetilanteessa halot tai myös suoraan runkopuusta tehdyt klapit ovat jo kuivumassa pakkasten vielä jatkuessa. Vaikka kesästä tulisi kuumankostea, kerran hyvään kuivumisen alkuun päässeet polttopuut kyllä säilyvät hyvälaatuisina, kun ne ovat suojatussa pinossa. M at ti K är kk äi ne n sen puute vaikeuttaa edelleen etenkin aloittavien metsätalousyrittäjien työtä”, hän huomauttaa. Vielä yksi syy varhaisen aloittamisen etuihin liittyy puukemiaan. Pintapuu on yleensä vesipitoisempaa kuin puun keskiosa, ja sitä paitsi pakkanen laskee puun ulkovaipan lämpötilaa nopeammin kuin sisäosan lämpötilaa. Astmaatikot ja sydänvikaiset kuitenkin varokoot pakkasilmaa. Se on nelijalkainen ja pitkäturpainen. ”Kollegoita ei taida Suomessa kovin paljoa olla, vaikka kiinnostusta ammattiin lienee paljonkin. Lisäbonuksena voi vielä ajatella, että päivä on jo paljon pidempi kuin pahimpaan kaamosaikaan. Tosiasiassa sekä havuettä lehtipuut sisältävät vettä enemmän talvella kuin kesällä. Viimeisen vuoden aikana hän on ostanut kaksi uutta tilaa, joiden metsiä laitetaan parhaillaan kuntoon. ”Kuitukokoisesta metsästä saa jo hakkuutuloja, mutta paras arvokasvu, josta metsätalouden tuotto syntyy, on vielä edessäpäin”, Lankila perustelee. Vastaavasti solun seinämä kutistuu materiaalin poistuessa siitä. Laatua ajatellen pilkkeiden tekeminen aloitetaan keskimäärin liian myöhään. Syyksi sanottiin, että puut ovat kuivimmillaan talvella. Kauimmainen tila on Haapajärvellä, jonne kertyy matkaa 150 kilometriä. ”Lähimmälle tilalle on matkaa 20 kilometriä. Maapohjaa ei voi vaihtaa, joten Lankila hankkii mieluiten ravinteisuudeltaan vähintään puolukkatyypin kangasmaita. Mielestäni yhteiskunnan pitäisi kannustaa ammattiin siirtymiseen, sillä toiminnan kansantaloudellinen merkitys on laajempi kuin ajatellaan.” Lankila havainnollistaa, millainen paikallistalouden pyörä vierähtää liikkeelle, kun esimerkiksi sadantuhannen euron arvoinen, vuosikymmeniä hoitamattomana seisonut metsätila saadaan aktiivisen metsätalouden piiriin. Nyt miehen omistuksessa on 35 metsätilaa, joiden yhteispinta-ala on yli tuhat hehtaaria. Tämän vuoksi pakkasella puun ulkovaippa on kuin kiristetty panta. Sen jälkeen tarkistetaan ojitustarve ja suunnitellaan hakkuut.” Tänä vuonna Lankilan tiloilta korjataan noin 12?000 kuutiota pääasiassa kuituja energiapuuta. Evoluutiossa ovat jääneet jatkamaan sukuaan ne puut, jotka älysivät tankata syksyllä itsensä pakkaskuivumisen varalta. Mikä parasta, säätilastojen mukaan aurinko alkaa yhä useammin myös näkyä. Lankilan mielestä olisi koko yhteiskunnan etu, jos metsätalousyrittäjäksi voisi päästä muutenkin kuin kolmen vuosikymmenen kovalla työllä. Suuri lehtipuu on pakkasella noin prosentin verran pienempi kuin lauhalla ilmalla. Tässä työssä parasta on vapaus päättää omista asioista, vaikka töitä on paljon”. Huonosti liukenevat sokerit ovat erilaisille mikrobeille huonompaa ruokaa kuin liukoiset. Se on hoitotöiden kannalta jo maksimietäisyys.” Raha kiertämään Viime kesänä Lankila teki metsätöitä vapautunein mielin kesämökiltä käsin. Kun kaikkien solujen puuaine pienenee, koko puu kutistuu. ”Keski-Pohjanmaalla tarjonta on tällä hetkellä vähäistä. Paras polttopuu tehdään varhain keväällä Helppo halkominen ei ole ainoa syy, miksi polttopuun teko kannattaa aloittaa varhain keväällä, jos kuntoa ulkoilmatöihin löytyy. Vuosien varrella pankissakin on alettu suhtautua ymmärtäväisemmin Lankilan metsäbisneksiin. Oikea syy on se, että puun sisältämien hiilihydraattien liukoisuus lisääntyy kevättä kohti. Ero saattaa olla suurempikin, koska kuori kutistuu vielä enemmän kuin puuaine. Keskikesällä sahaan varttuneempia taimikoita.” Laadukkaan taimikon kasvatukselle on Lankilan mukaan Suomessa olemassa vain yksi este. Hän oli nimittäin ottanut lopputilin tehtaalta ja päättänyt alkaa päätoimiseksi yrittäjäksi. Tämä uskovaisten ryhmä pienenee vuosi vuodelta, kun tehokkaat pilkekoneet tekevät kuitupuusta tai järeistä rangoista suoraan pilkettä edullisesti ja vähällä vaivalla. 19 METSÄLEHTI 2 • 2013 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Perkaukset teen aina lehdettömään aikaan, jolloin työ on nopein tehdä. Perheeseen syntyy lähiaikoina kolmaskin lapsi. Mikä oivallinen tilaisuus halkojen tekijälle! Käytetään siis hyväksi se muutoin harmittava seikka, että kasvavat puut saattavat halkeilla pakkasessa. ”Olen raivannut taimikoita yli kahdenkymmenen vuoden ajan vähintään sata työpäivää vuodessa ja törmännyt tuhoihin jatkuvasti. Paljon auttaisi jo se, jos metsätiloja tarjottaisiin myyntiin enemmän. Harvennusleimikot ja sekapuustoiset päätehakkuuleimikot Lankila myy hankintakaupalla metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun välityksellä, selkeät tukkileimikot pystykaupalla yksityisille sahoille. Helmikuun pakkasilla on siis hyvä aika aloittaa polttopuun tekeminen. Pakkasella tuoreiden pölkkyjen halkominen sujuu melkein kuin leikki, jos työn osaa. Tämä on yksi syy siihen, että juuri nyt on oikea aika aloittaa polttopuun teko, jos kuuluu siihen joukkoon, joko arvostaa haloista lähtevää pilkkeiden tekoa. Jos jännitys tulee suuremmaksi kuin puun lujuus, puuhun helähtää pakkasella halkeama. Yksinkertaisia keinoja metsäyrittäjyyden lisäämiseen on tosin vaikea keksiä. ”Valtio saa heti varainsiirtoveron, lisäksi teiden ja ojien kunnostus, metsänhoitotyöt sekä puunkorjuu työllistävät yrittäjiä, tehtaat saavat raaka-ainetta ja valtio edelleen verotuloja puunmyynnistä”, Lankila listaa. Ja kun käyn katsomassa kymmentä tilaa, niin yleensä yksi niistä voi osoittautua mielenkiintoiseksi.” Kasvatusmetsät kiinnostavat Mielenkiintoiseksi Lankila luokittelee tilan, joka on pinta-alaltaan vähintään 30 hehtaaria ja puustoltaan pääosin hoitamatonta kasvatusmetsää tai kehityskelpoista taimikkoa. Hirvikanta on vihdoin ja viimein saatava kuriin, tai mäntyä ei tarvitse Suomessa enää kasvattaa.” Timo Lankila ja Hanna-vaimo toivovat, että pojat Julius, 8, ja Wiljam, 6, innostuisivat myös metsäasioista tulevaisuudessa. Keväällä ilma on kuivaa, ja halkaistun puun pinta saavuttaa nopeasti alhaisen kosteuden, jossa se ei ole enää altis saamaan hometta. Ilmeisesti koneiden käyttö pakkasessa säälittää. Siksi puun mikrobiologinen kestävyys on parempi talvikaatoisissa puissa kuin myöhemmin. Kerran pakkasessa haljennut puu halkeilee helposti uudestaan. Jo vanha kansa tiesi, että rakennuspuut ja myös polttopuut pitäisi kaataa talvella hyvissä ajoin ennen kevättä. ”Kahden työn tekemistä ei olisi jaksanut loputtomiin. Vesi pakenee solujen seinämistä tyhjiin soluväleihin. ”Eihän parhaassa arvokasvussa olevan metsän hakkaamisessa olisi mitään järkeä.” Turku Kokkola. ”Itse hakkaan sahapelissä vajaat tuhat mottia talvessa lähinnä terapiamielessä.” Toistaiseksi Lankila on ehtinyt tehdä kaikki hoitotyöt tiloillaan itse. Halkojen teossa voi hyödyntää puun taipumusta halkeilla pakkasessa. ”Tarvittaessa teen uudelle tilalle ensimmäisenä tien. ”Koko sulan maan aika kuluu raivuulla. Mies ar vioi, että ylitiheä hirvikanta aiheuttaa yksin hänen metsissään vuosittain vähintään 20?000 euron tappiot. Silloin puut olisivat kestävimmillään, ja esimerkiksi talvikaatoisista hirsistä saataisiin lähes ikuisesti kestäviä rakennuksia
”Homma sujui lupaavasti, kun muisti antaa pikkuiselle aikaa.” Stihl MS 150 › Sylinteritilavuus 23,6 cm › Moottorin teho 1 kW › Paino 2,6 kg* › Teräketju 1/4P › Terälaippa 12 tuumaa › Hinta noin 500 euroa *Ilman terälaitetta, tankit tyhjinä. Ensin kokeilimme sahaa latvusten karsinnassa ja teimme kokeeksi joitain kuitupuun kokoisia kuusia. Kokeilimme pikku-Stihliä Metsälehden syyssavotalla. Ultrakevyt saha yllätti Maailman kevein polttomoottorisaha, Stihl MS 150, osoittautui hauskaksi ja ehkä jopa hyödylliseksi peliksi. Sitten ei kun kiertämään sahalla tyveä ympäri. 20 METSÄLEHTI 2 • 2013 solakka laippa upposi puuhun mallikkaasti. Tukkipuu kaatui Pitihän pikku-Stihliä kokeilla koivutukin tyvellekin, kun kerran vanerisavotalla oltiin. Pykälää suurempi Stihl MS 192 on sekin huiman kevyt, astetta puhdikkaampi ja palvelee rankasahana paremmin. Vielä pari pyöräytystä kaatotunkin kahvasta, ja koivu rojahti kuolinsyöksyynsä. Myös terähampaat ovat tavalMIKKO RIIKILÄ, teksti HANNU JAUHIAINEN, kuvat V aikea kuvitella, että polttomoottorisaha voisi tästä enää pienentyä. Lähinnä se on katkaisutyökalu samaan tapaan kuin akkusahat. Valmistajat lupaavat sen lisäävän myös moottorin vääntöä ja alentavan polttoaineen kulutusta. Suositeltava pyöräviilan koko on 3,2 milliä. Lisäksi se on halvempi. Paino ilman terälaitetta on 2,6 kiloa, sylinteritilavuus jyhkeät 23,6 kuutiosenttiä ja teho yhden kilowatin. KOKEILTUA Moottori on kokoisekseen sitkeä. Nurin menee, mutta tukkipuun kaatoon pikku-Stihliä ei ole tarkoitettu. Näppituntumalla arvioiden MS 150 päihittää leikkuutehossa Stihlin MA 160:n, joka viimevuotisessa kokeilussamme osoittautui tehokkaimmaksi akkusahaksi. Tavallisen moottorisahan painoja teholukuihin päästään kertomalla mainitut arvot kahdella. Seuraavaksi rankametsään Tämänkokoista sahaa ei ole oikeasti tarkoitettu metsätöihin. Kevytsahaa metsätöihin haikailevan ei silti kannattane ostaa pienintä Stihliä. Yleensä kevyet Stihlit ovat olleet lujatekoisia. Kaatokolon teko onnistui, yläsahaus tosin hitaasti, koska terä joutui puremaan pystypuuta. Ohuimmat kaupasta löytyneet 3,5 millin viilat osoittautuivat toimiviksi. lista matalammat. Rauhalliseen tahtiin rankametsää sahailevalle metsänomistajalle ultrakevyt saha voisi kuitenkin olla mukava työväline. Sahausrako on suunnilleen saman levyinen kuin pokasahalla tehty. Moottori on makaavasylinterinen. 12-tuumaisen laipan ulottuvuus riittää isoonkin puuhun. Vähänkin tylsyneellä terällä leikkuuteho hävisi miltei kokonaan. Homma sujui, kunhan terä oli kunnossa. Teimme sahalla kolme tai neljä tukkirunkoa. Työmaa ei ollut kaikkein otollisin sylinteritilavuudeltaan 23 kuutiosentin sahalle, koska tarkoituksemme oli kaataa lähinnä koivutukkeja. Rankojen sahaus sujui kohtalaisesti, kunhan terän sai pysymään kunnossa. Halvalla ultrakevyen Stihlin omistajaksi ei valitettavasti pääse. Stihl MS 150:n sylinteritilavuudeltaan 23,6 kuutiosenttimetrin moottori oli yllättävän sitkeä. Pikkusaha ei hajonnut parin viikon koesahauksissamme. Pistosahaus pitopuun taakse sujui yllättävän hyvin – kapean. Saha on samannäköinen kuin esimerkiksi Stihlin MS 201, huomattavasti pienempi tosin. Lisäksi tyyppimerkiltään 1/4P-teräketju on poikkeuksellisen kapea (uraleveys 1,1 milliä), joten terä uppoaa puuhun mahdollisimman vähällä vastuksella. Moottorissa on pakokaasupäästöjä pienentävä ilmahuuhtelutekniikka. Ensi tietojen mukaan saha maksaa noin 500 euroa. Rauhallisesti sahaa painamatta terä pureutui puuhun – ei nopeasti, mutta osapuilleen jouhevasti. Homma sujui lupauksia antavasti, kun muisti antaa pikkuiselle aikaa. Kannon viereen kertynyt puru oli huomattavan hienojakoista. Rauhallisesti, terää painottamatta saha avasi sahausrakoa hitaasti mutta tukehtumatta. Kantoläpimitta oli 37 senttiä, aika tarkkaan motin puu. Paino työkunnossa tankattuna noin 3,5 kiloa
Sähköisesti ja kätevästi. Avaudu. Puunhinta. Sisältää kätevän laskurin. Tietopeli metsien miehille ja naisille. Testaa tietosi. Kommentoi. www.metsalehti.fi Jos metsään haluat klikata nyt, takuulla yllätyt. Suomen johtava metsäportaali uudistui. Kaikki suomalaisesta metsästä suomalaiselle metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle. Sana on vapaa. Pelaa. Osallistu! Parhaiden kesken arvotaan mahtava palkinto. Haasta. Perustuu Tapion hyvän metsänhoidon suosituksiin. Haasta ystäväsi. Osallistu. Suomalaisen metsän osoite Metsätietovisa. Kerro. Metsäkeskustelu. Se on tuttu, mutta entistä tuhdimpi palvelu. Metsäkortisto. Kaikki, mitä suomalaisen metsän hoidosta tarvitsee tietää. Kannattaa käydä, jokaisena päivänä. Millä hinnalla tukki liikkuu. Oletko marjastaja vai tietäjä
Hakala tietää, että nainen on MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat K un Eeva-Liisa Hakala pari vuotta sitten ylioppilaskirjoitusten jälkeen mietti ammatinvalintaansa, hänellä oli selkeä johtoajatus – toimistohommiin hän ei lähtisi. ”Iskä ei varmaankaan olisi päästänyt minua sahan kanssa metsään.” Silti maanviljelijä-yrittäjä-isä kannusti nuorelle naiselle epätyypillisessä ammatinvalinnassa. Hän pohtii täydentävänsä opintojaan maatalouspuolella. Metsurikurssin myötä Hakala pääsi myös hoitamaan kotitilansa metsiä. Mielessä on, että homman pitää onnistua, ettei maine mene. Metsähommista hänellä tosin ei ennen Toivalaa ollut kokemuksia. nähnyt tyttärensä korkeakouluopintojen parissa. Halusin mukaan, eikä isä pahemmin estellyt. Tähtäimessä siintää maaseutuyrittäjyys. ”Meillä oli hirsirakentamisen kurssi. Illalla ei jaksanut kuin kevyen palauttavan treenin tehdä.” Toisaalta metsätyöt luovat osaltaan kestävyyslajeissa tarvittavaa kuntopohjaa. Niinpä Hakala päätyi Toivalan metsäkoulun metsurikurssille eikä ole harmitellut valintaansa. Lajit tosin ovat sellaisia, ettei niistä ei urheiluruuduissa juuri raportoida. sovittu viimeinen työvaihe, tukkien ja propsien kuoriminen, kuorimaraudalla. Eeva-Liisa Hakala on viihtynyt Toivalassa. Toki näre kaatui hallitusti pikkuStihlilläkin. Järeimpien tukkien kaadossa enoni oli justeerin toisessa päässä, muuten isä teki työn yksin. Fysiikka riittää metsurin hommiin siinä kuin rotevampaa sukupuolta edustavilla kurssikavereillaan. Hakala oli Kiuruvedellä esittelemässä metsuriavusteista harvennushakkuuta: ”Antoivat minulle tällaisen tyttösahan”. monille yhä outo ilmestys metsurin tamineissa. Hakkuussa työkaluina olivat justeeri, pokasaha ja kirves sekä tukkisakset, lumilapio ja mittausvälineet. Vieras kaivoi repustaan lyhytvartisen, hiukan erikoisen näköisen kirveen, ja kohta olimme jo suunnitellulla hakkuualueella. Ehkä maanviljelyä, metsätaloutta tai vaikka hirsihommia. Meriittilistalta löytyy kaksi polkupyöräsuunnistuksen maailmanmestaruutta sekä MM-kisojen nelossija hiihtosuunnistuksessa. Se kyllä täytyy sanoa, että muut kurssilaiset ovat ottaneet minut joukkoonsa mutkattomasti. Lisäksi hän suunnistaa aktiivisesti. Siihen tuli vielä isän ja ostajan nimikirjoitukset, ja kauppa vahvistettiin kahvikupposella. Julkaisemme muistoista parhaita paloja. Er kk i O ks an en. Hänen mentyään eteenpäin näin leimauksen kohdalla puussa kulmikkaan kuvion, jonka ymmärsin varmistavan sen, että leimaus oli ”metsäherran” tekemä. Vuorossa on Rauno Kervisen muistelu. Puutavaran kuljetus runsaan kolmen kilometrin päähän Saimaan rantaan uittoja lastauspaikalle tapahtui hevospelissä sekä kaupassa Rauno Kervinen on yksi puukauppamuistojen tallennushankkeen viidestä palkitusta kirjoittajasta. Isä selosti hakkuuaikeitaan, minkä jälkeen oli aika lähteä metsään hakattavia puita leimaamaan. Isä aloitti metsätyöt muiden kotitöiden ohessa ensilumen ja ensimmäisten pakkasten tultua. Hankintakaupan tekemisestä käynnistyi koko talven mittainen työrupeama. Kolmen kuukauden työssä oppimisjakson aikana hän pani tilan taimikot kuntoon. 22 METSÄLEHTI 2 • 2013 Urheilija halusi ulkotöihin Metsurikurssia käyvän Eeva-Liisa Hakalan tähtäimessä on maaseutuyrittäjyys. Tosin minäkin halusin auttaa häntä hiihtoloman aikaan puiden karsimisessa, sain tarkoitukseen jopa oman kirveen, vanhan sellaisen. Tuvan pöydän ääressä pussihousuinen ja ruutupuseroinen vieras jutteli isän kanssa kaikenlaista tukeista, propseista ja haloista. Pian irtosi ensimmäisestä tukkimännystä rinnan korkeudelta muutaman sentin mittainen lastu. Ei olla pahemmin luokassa luentoja kuunneltu, vaan metsässä on oltu melkein koko ajan.” Ruumiillinen työ on tullut kortesjärveläiselle maatalon tyttärelle tutuksi pienestä pitäen. Leimaaja napautti vielä puuhun napakasti kirveen hamaralla ja jatkoi taivaltaan. Työintoni päättyi kuitenkin jo ensimmäisenä päivänä, kun iskin kirveellä jalkaan, mistä on PUUKAUPPAMUISTOJA Metsähistorian Seuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteinen puukauppamuistojen tallennushanke päättyi tänä vuonna. Se tuntui tosi kiinnostavalta.” Monipuolinen MM-urheilija Hakala on monipuolinen kestävyysurheilija ja lajeissaan maailman huippua. ”Sitä miettii itsekin, kun on joukon ainoa nainen ja lähdetään sahaamaan. ”Tämä on hyvä kurssi. Leimauksen jälkeen palattiin sisälle, missä ostaja täytti kauppakirjalomakkeen. Luentoja on vähän. Opettajaäiti olisi mieluummin ”Raivaussahaus on matalasykkeistä rasvanpolttoliikuntaa tehokkaimmillaan.” T aisin olla kansakoulun kolmannella tai neljännellä luokalla, kun satuin olemaan kotona ostajan tullessa loppusyksyn harmaana päivänä sopimaan puukaupasta ja huolehtimaan leimauksesta. ”Uni kyllä maittoi syksyllä kun hakkuita aloiteltiin. Meillä on tosi mukava porukka.” Päätoimiseksi metsuriksi Hakala ei tulevaisuudessa aio. Vanhan ajan hankintakauppa ”Suomen metsät ovat suunnistusreissuilla tulleet tutuiksi.” Urheiluharrastus ja opiskelu tukevat tosiaan
Metsälehden persoonallinen pakinoitsija Piilu seurasi menoa tammikuun lopussa. Kirveskin taisi kadota saman tien jonnekin. Puutavaran ajot pääsivät vauhtiin ja metsissä riitti vilskettä, mikä antoi toivoa pula-ajan keskelle. Tulimme myös useimmin illan suussa kotiin samoihin aikoihin, kumpikin aika väsyneenä. ”Ja se mies, joka tässä työssä vuodesta vuoteen toimii hyvällä menestyksellä, on kyllä vähintäin kisällinkirjaa kantavan veroinen ja mikseipä välistä mestarinkirjankin lunastamisen ansainnut.” Talven tulo Etelä-Suomeen virkisti Piilua erityisesti. Tulos on ollut kuitenkin hyvin heikko .” Eräälläkin työmaalla tulokkaiden joukko eksyi heti ensimmäisenä päivänä niin, ettei löytänyt koko savottaa. Puutavaran kuljetus kannolta yli kolmen kilometrin päähän virran varrelle oli oma lukunsa. Jäljellä oli vielä tukkien ja propsien kuoriminen laanipaikalla. Tutkailtuani keskikouluvuosina perheemme puukauppojen papereita sain tukea teollisuustyössä olevan toisen enoni epäilyille, että jos laskettiin kaupantekoajan palkkausperusteilla arvo sille työlle, mikä hankinnan toteuttamiseen tarvittiin, itse puulle ei tainnut jäädä arvoa lainkaan. Siis liki neljä tuntia vuoden jokaiselle päivälle. Ei metsässä kuka tahansa pärjännytkään, vaikka yleisesti niin luultiin. Kuorimista sain pääsiäisloman aikoihin kokeilla sen verran, että huomasin sen olevan ainakin koulupojalle kohtuuttoman raskasta työtä. Keskisyke työpäivän aikana oli 120 – matalasykkeistä rasvanpolttoliikuntaa tehokkaimmillaan siis.” vielä muistona arpi oikeassa nilkassa. Olin jonkin kerran rahdin ajossa mukana, jolloin jäin ihmettelemään, miten isä sai nostettua rekeen sellaiset tukkipöllit, joita minä en saanut liikahtamaankaan. 23 METSÄLEHTI 2 • 2013 UUTINEN VUONNA 1933 HANNA LEHTO-ISOKOSKI Vuonna 1933 Suomea ja koko maailmaa piinasi pula-aika ja tietysti työttömyys. ”Siinä on ollut satamatyöläistä, maalaria, suutaria ja jos jonkinlaisen alan edustajaa, jonka on luultu pärjäävän metsätyössä. ”Minulla oli syksyllä parina päivänä sykemittari raivuulla. Työpäivä metsässä alkoi yleensä aamuhämärissä samoihin aikoihin kun minä lähdin kouluun, olipa sitten ilma millainen tahansa. Parhaimmillaankin noina sodanjälkeisinä vuosina pääsi syrjäkylän metsänmyyjä Etelä-Savossa myydyn puun arvossa vain niukasti plussalle. Reitti oli vuodesta toiseen sama ja valittu siten, että matkalla oli raskaan kuorman kanssa mentäessä mahdollisimman vähän vaikeita ylämäkiä. Metsästä puutavara piti koota hevospelissä ajotien varteen, josta se kuljetettiin niin ikään hevosvetoisella parireellä lastausalueelle. ”Illan tultua olivat miespoloiset niin kuin varpuset oksalla ja painuivat suoraan takaisin kaupunkiin” , Piilu kirjoitti ja tunnusti nyt vasta hoksanneensa, että esimerkiksi puolipuhtaan paperipuun tekeminen oli todellista ammattityötä. Toinen porukka kaatoi puut ristiin rastiin toistensa päälle ja ihmetteli, mitä sitten pitäisi tehdä. Puutavarat saatiin tuona talvena onneksi rahdattua sovittuun paikkaan juuri ja juuri ennen kevätkelien tuloa. Aurattu ja tarvittavilta osin jäädytetty ajotie kulki jonkin sisäjärven ja parin lammen yli ja jatkui tiettömän metsän halki notkelmia seuraten. Tottumattomat kun tarvitsivat aikaa sopeutua rankkaan raadantaan. Raskasta se näytti olevan isällekin, joka noihin aikoihin alkoi jo olla nykyajattelun mukaisessa eläkeiässä. Jo alkutalvesta lunta oli kertynyt maastoon reilusti yli puoli metriä, joten puun kaato alkoi lumen lapioimisella ja potkimisella puun juurelta. Kirveiden kolske, ajomiesten huudot ja kaatuvien puiden ryske virittävät varmaan hitaimmankin mielen kiivaampaan menoon.” Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. RAUNO KERVINEN. Niinpä jotkut kunnat lähettivät työttömiä metsätöihin. Pakinoitsija heittäytyi miltei runolliseksi hehkuttaessaan metsätyön suotuisia vaikutuksia suomalaiseen luonteeseen: ”Hidas ja juro, työn uuvuttama työmies muuttuu vilkkaaksi, kiihkeää voimaa uhoovaksi toiminnan mieheksi. ”Totta kai raskas työ jäykistää, vaikka venyttelenkin joka työpäivän päätteeksi. Kaatuessaan puu upposi syvälle lumeen, jolloin karsiminen ja katkominen vaativat voimia kysyvää tarpomista syvässä lumessa. Kirveskin tuppasi osumaan jalkaan tai kiveen. Arvostusta ammattilaiselle Hakala kertoo laskeneensa, että viime vuonna hänelle kertyi kaikkiaan 1?300 tuntia liikuntaa, kun sekä urheilu että metsätyöt laskee yhteen. Miehet varustettiin työkaluilla ja saappailla, ja anteliaimmat kunnat lahjoittivat jopa ruokarahaa alkupäiviksi. Kestävyyslajeissa se kuitenkaan ei ole yhtä iso ongelma kuin vaikkapa pikajuoksussa olisi.” Raivaussahaus on myös erinomaista kuntoliikuntaa
Miten se päättyi ja milloin. Kuvankauniit soraharjut ja välkkyvät järvenselät ovat ainutlaatuisia koko maailmassa. ”Jääkausi päättyi äkillisesti – vain yhden vuoden aikana.” Jääkauden maisema oli hyytävän kylmä, auringon kehrä oli kuin usvan takana. Harjumaisema on yksi näkyvin merkki jääkaudesta. Sahara syntyi Ihmiseen verrattava suorittaja on jääkausi. LUONNOSTA miljoonan vuoden aikana yhteensä kuusi. Norjalaisten geologien tutkimuksissa Huippuvuorilla tehtiin ällistyttävä havainto. Kun kallistuskulma on suurimmillaan, auringon energia jakautuu maan pinnalle epätasaisemmin ja kesän ja talven ero korostuu. Viimeisimmät laskelmat tukevat tätä oletusta, sillä pohjoisen napa-alueen ilmasto on lämmennyt viisi astetta sadassa vuodessa.. Rääkkylän Vuoharju halkaisee Pohjois-Saimaan ikään kuin kahtia. Esimerkiksi Saharan autiomaan vehmas savannimetsä vaihtui äkillisesti hiekka-aavikoksi, kun jääkausi päättyi Pohjois-Euroopassa. Se on enemmän kuin tuuli, jäätiköt, vuorijonojen hitaat muutokset tai joet siirtävät ainesta yhteensä. Energian epätasainen jakautuminen voimistaa myös ilmaja merivirtauksia. Tälläkin tapaa ihminen on siis kohonnut maapallon herraksi. Ensin on syytä varautua napa-alueiden sulamiseen, mikä lienee väistämättä edessä. Seitsemäs jääkausi on tulossa, mallilaskelmien mukaan parissatuhannessa vuodessa. Sen arvoitus on ollut iso haaste tiedemiehille. Sitä vastoin etelänapamantereella vanhin jäänäyte ulottuu ”vain” 800?000 vuoden päähän. Käyttämällä järvenpohjasaven pieniin kasvikuituihin hiili-14-menetelmää norjalaistutkijat saattoivat ajoittaa alueella vallinneen jäättömän kauden, joka alkoi noin 10?000 vuotta sitten ja kesti yli 7?000 vuotta. Ratatason heilahtelu johtuu aurinkokunnan muiden kappaleiden vetovoimasta. Ilmastossa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata mittaamalla kahden vakaan hapen isotoopin suhdetta jäänäytteissä. Virallisen ajoituksen mukaan jääkausi päättyi 11?712 vuotta sitten äkillisesti – vain yhden vuoden aikana! Tarkka ajankohta selvisi Grönlannissa tehtyjen jääkairattujen näytteiden analyyseissä. JOUKO KUOSMANEN teksti ja kuvat K otomaamme karunkauniit kasvot ovat valtaosaltaan edellisen jääkauden perua. Jääkausi on kiehtonut ihmisen mielikuvitusta. Viimeksi kuluneen 5?000 vuoden aikana ihminen on ottanut käyttöönsä Alppien vuoriston korkeusluokkaa olevan, sata kilometriä pitkän ainekasauman. Ennen kuin lähdemme miettimään syntyjä syviä, on varmasti paikallaan kertoa myös nykyihmisen uuraudesta. Tuulijärjestelmien muutos näkyy selvästi jäänäytteissä, jotka osoittavat, että jäätikölle lumena satanut vesihöyry oli peräisin eri merialueelta kuin aikaisemmin. Näitä kysymyksiä on vatvottu pitkään tutkijoiden kammioissa. Lämpötila kohosi Pohjanmerellä ällistyttäviin lukemiin ilmeisesti merivirtojen äkillisen muutoksen myötä. Vanhin sieltä saatu jäänäyte yltää 123?000 vuoden päähän. Jään sisältämät ilmakuplat varastoivat tietoa ilmastooloista. Uudet tuulet saivat jääkauden väistymään, ja nykyinen interglasiaalikausi alkoi. Jääkaudet vaativat ensisysäykseksi korkeiden vuoristojen syntymän, sillä ainoastaan näin ilmavirtaukset ovat otolliset jään muodostumiselle. Lauhat ilmavirtaukset kääntyivät pohjoiseen, kun niitä aiemmin pois ohjannut massiivinen jäämonoliitti suli edestä. Syntyyn vaikuttaa myös planeetan kallistumiskulman poikkeama normaalista. Siirtolohkareiden massiiviset kolossit seisovat kuin mykkinä todistajina ajattomassa maisemassa. Niiden tarkkaa määrää ei vain vielä tunneta, mutta vahva käsitys tukee oletusta, että jääkausia on ollut viimeksi kuluneen kahden Yhtäkkiä jääkausi loppui Ihmiskunnan on jo syytä alkaa varautua seuraavaan, seitsemänteen jääkauteen. Onhan totta, että ihminen siirtää vuoden aikana maaperän aineksia jo enemmän kuin luonto muuttaa maaperää luontaisesti. Sää vaihtelee rajusti. Uusi jääkausi edessä Tapahtumahetkellä Grönlannin ilmasto muuttui yhdessä hetkessä. Asian tekee mielenkiintoiseksi se, että tutkimustulokset kertovat kuinka koko Barentsin meri oli jään peitossa vielä 14?000–15?000 vuotta sitten, aivan kuten Grönlannin jäätutkimus osoittaa. Vuosien 1996–2003 välisenä aikana Grönlannin jäähän kairattiin 1?500 metriä syvä reikä. Ihmiset siirtävät joka vuosi 50?000 tonnia maapallon kuivaa pinta-alaa tarpeisiinsa
Oikein toteutetussa kasvatushakkuussa metsikkö jää kasvamaan, sitä ei uudisteta. Sahat ryhtyivät kuitenkin ylittämään tukkikiintiöitään – oli pakko – ja aikaa myöten hyvinkin tuntuvasti. Samalla on kuitenkin joko tahallisesti tai tahattomasti häivytetty kasvupaikan merkitys. Epäselväksi jää, miksi alueelle, joka siis on metsäkasvatuskelvoton, tulisi jättää uudistumisen mahdollistavaa puustoa. On lainsäädännön perusperiaatteiden vastaista, että ominaispiirteistä säädettäisiin tarkemmin vasta valtioneuvoston asetuksella. Mikäli lupa eli ns. Valvonta ei ollut kuitenkaan kovin tiukkaa, ja kuten Örnulf Tigerstedt kirjoittaa: ”Pieni kädenpuristus sopivalla hetkellä vaikutti epäilemättä houkuttelevasti kovassa pulassa olevaan kruunun virkamieheen.” Periaatteessa säännöstelyjärjestelmä oli käytössä vuoden 1861 saha-asetukseen saakka, ja siihen vetoamalla estettiin lukuisten uusien sahojen perustaminen. Myös termi ”käsittelyalue” näyttää olevan yläkäsite; se saattaa koostua metsikkökuviota laajemmasta metsäalueesta. Hyväksyttävää puulajia – poikkeuksen muodostaa vain hieskoivu – ei enää sidota kasvupaikkaan. Se tarkoitti vapaan hinnanmuodostuksen ja kilpailun tukahduttamista, sillä asemansa turvin yritykset pyrkivät luonnollisesti minimoimaan raaka-ainekustannuksensa”. Erityisen tärkeät elinympäristöt tulisi nimetä ja niiden ominaispiirteet esittää lakitasolla. Metsälakiluonnos herättää kysymyksiä LUKIJALTA L. Puunostajien “kartellitoimintaa” jatkettiin eri muodoissaan aina 1990-luvulle saakka, mutta lähes poikkeuksetta melkoisen huonolla menestyksellä; Kuismakin toteaa, että “hankintakartellit hajosivat enimmäkseen jo alkutaipaleellaan”. Metsänkäyttöilmoituksen (17 §) säädösteksti on kuitenkin kirjoitettu hakkuun ja uudistamistavan osalta yksikköön. Koska laki raamittaa sitovasti metsätalouden harjoittamista metsätalousmaalla, on sinänsä hyvä että keskeisten termien käsitesisällöt (2 §) ja uudistamisessa taimikon perustamiseen sallitut puulajit (8 §) on nostettu maaja metsätalousministeriön päätöksestä itse lakiluonnoksen tekstiin. Mikäli pienaukkohakkuut ymmärretään uudistamiseksi, voidaan kasvatushakkuiden otsikosta poistaa sinne käsitteellisesti kuulumaton uudistamisvelvoite. Se koski niin ostoalueita kuin puun hintoja – eri tavoin ja kerta toisenSavujaoista kartelleihin Savujako eli puunostajien sopima myyjien jakaminen ei ole uusi eikä ostajien keksimä asia. Metsikköä toki voidaan kasvattaa joko jaksollisesti tasaikäisrakenteisena tai toistuviin poimintahakkuisiin perustuen eri-ikäisrakenteisena. Markku Kuisman mukaan ”järjestelmä antoi sahayrityksille omalla hankinta-alueellaan valtiovallan suojeleman monopolin tukkikauppaan. Lakiluonnos ymmärtää uudistusalalla yli 0,5 hehtaarin avointa aluetta, jolla voi kuitenkin olla säästö-, siementai suojuspuita. Vaikka tätä ostajien ”kartellitoimintaa” on ankarasti kritisoitu, sillä olisi ollut toimiessaan hyvätkin puolensa, eikä niin vähäisetkään. Nykyinen kilpailulainsäädäntö , jonka sanotaan perustuvan kuluttajan etujen ajamiseen, ei toteuta tarkoitustaan ainakaan puukaupassa. Kruunu eli valtio oli järjestelmän luoja. Privilegiossa määrättiin joukko kyliä ja muutamia kymmeniä tiloja sahan tukinhankinta-alueeksi; muualta ei saanut puuta ostaa. METSÄLEHTI 2 • 2013 25 PILKKEITÄ Ruotsissa oli sahojen perustamista rajoitettu lainsäädännöllä jo 1600-luvulta alkaen, ja seuraavalla vuosisadalla säädöksiä tiukennettiin; pelättiin näet metsien loppumista, vaikka vesisahojen tukkitarve edustikin vain viitsien prosenttia puun kokonaiskäytöstä. Tehdäänkö hakkuuilmoitus siis sittenkin osa-alueittain. Näin kävi mm. Lukija jää pohtimaan, voiko pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostava noro olla kausikuiva, vai tarkoittaisiko lainvalmistelija suppeampaa käsitesisältöä, eli kohde tunnistettaisiin pysyvän vedenjuoksun perusteella. Se merkitsi usein myös sitä, ettei sahalle määrätty ostoalue enää riittänyt, joten ”jakorikkomukset” yleistyivät. Näin hillittiin puun ja samalla puutuotteiden hintojen nousua kohtuuttomiksi. Metsäkorteja muurainkorpien sisällyttäminen erityisen tärkeiden elinympäristöjen luetteloon edellyttäisi mielestäni niiltä ainutlaatuisempia ominaispiirteitä kuin mainitut erirakenteinen puusto ja suokasvillisuuden vallitsevuus; mainitut ominaispiirteethän ovat yhteisiä kaikille aidoille puustoisille suotyypeille. Metsänhoidossa on sovellettu suhteellisen selkeää kahtia jakoa: metsikköä joko kasvatetaan tai se pyritään uudistamaan. Metsälakityöryhmä on perustellusti havainnut, että metsäojitus ei ole aina johtanut toivottuun tulokseen. Tavoite on sinänsä oikea, mutta hämärtyvätkö sittenkin jotkin oleelliset seikat. privilegio myönnettiin, siinä ei määrätty ainoastaan, miten paljon saha sai tukkeja sahata vaan myös se, mistä nämä tukit oli lupa hankkia. sa jälkeen epäonnistuen. Pienaukon hakkaaminen muodostaa pienen metsikkökuvion, jolla hakkuukypsä metsikkö pyritään uudistamaan luontaisesti. Talonpojat valittivat asiasta maaherroille ja ryhtyivät paikoin myös puunmyyntilakkoon, tai – mikäli mahdollista – myymään tukkejaan paremmin maksaville kilpailijoille, mutta järjestelmä säilyi. Metsälain tarkistamisen tavoitteena on lisätä metsänomistajien päätösvaltaa ja samalla vastuuta oman metsäomaisuutensa hoidossa. Tosin varmaan tahattomasti. Höyrysahojen ja sahojen vapautuksen myötä maamme sahaliikkeestä tuli teollisuutta: kun vuonna 1860 sahatavaraa vietiin 300 000 kuutiota, vuosisadan vaihteessa määrä oli jo 2,4 miljoonaa kuutiota. Sahojen perustamiseen tarvittiin maaherran antama, ja usein vielä Tukholman kauppakollegion vahvistama lupa. Pienaukkohakkuu on uudistushakkuu, vaikka kohde olisikin pienialainen. Siten ehdotetaan, että uudistamisvelvoite ei ulottuisi vähätuottoisille ojitetuille soille, vaan näillä voitaisiin metsänkasvatuksesta luopua ilman sanktioita. Kyse on siis uudistushakkuusta, ja sitä ei tulisi sotkea käsitteellisesti eikä fyysisesti poimintahakkuun (tai jatkuvan kasvatuksen) kohteena olevan käsittelyalan ”sisään”. Mainitun minimikoon tarkoituksenmukaisuuden voi pienmetsälövaltaisessa maassamme toki myös kyseenalaistaa. Vaikka raakapuun hintojen nousu mahdollisimman korkeaksi palvelee metsänomistajan etua, siitä kärsii pahan kerran kuluttaja, puusta valmistettujen tuotteiden ostaja. ”Puunostajien kartelli toimintaa jatkettiin 1990luvulle saakka, mutta lähes poikkeuksetta huonolla menestyksellä.” ASIANTUNTIJALTA Adlercreutzien kartanon Raalan eli Nukarin vesisaha Nurmijärvellä. B el an ge rin ak va tin ta 17 92 –1 80 2. Kilpailun ja tukinhintojen nousun myötä sahaliikkeet pyrkivät yhteistyöhön puunostossaan. Lakiuudistus on myös kirjoitettava niin selväsanaisesti, että sen soveltaminen luonnistuu. Metsänhoitotieteellinen käsitemaailma hämärtyy, kun kasvatushakkuisiinkin liitetään uudistamisvelvoite. Sitä varten oli pidettävä katselmus, “syyni”, jossa selvitettiin, oliko esitettyä sahaa varten löydettävissä riittävästi raaka-ainetta. Sahaus vapautui , ja se tiesi tukkitarpeen ja samalla kilpailun kovaa kasvua. Johtaako käsittelyalueen ja yksittäisten toimenpiteiden erirajaisuus lain soveltamisvaikeuksiin. ESKO PAKKANEN Kirjoittaja on metsähistoriaan perehtynyt metsänhoitaja. sahapatruuna N.?L. Tukinostajien keskinäinen kilpailu ja luottamuspula sekä kartellin ulkopuolisten ostajien lukuisuus vesitti useimmiten nämä hinnanhallintahankkeet – vuorineuvosten väliin tiukastakin paimennuksesta huolimatta. Näin siitäkin huolimatta, että vuonna 1858 oli valmistunut ulkomaisen “konsultin” raportti, jossa – varmaankin tilaajiensa toiveiden mukaisesti – kauhisteltiin maamme metsien surkeaa tilaa. Niskuroivat talonpojat pakotettiin ruotuun sakkorangaistuksen uhalla. JUHANI PÄIVÄNEN Kirjoittaja on emeritusprofessori Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella. Näiden kahden puunkasvatuksellisesti täysin erilaisen tavoitteen – kasvatuksen ja uudistamisen – käsitteleminen samana suurena aihepiirinä ei ole ongelmatonta. Usein jätetään näet huomiotta, että niin vesisahoille määrätyt ”läänitykset”, kuten myös viime sodan aikainen puukaupan säännöstely sekä sitä seuranneet puun myyjien ja ostajien väliset hintasopimukset ynnä ostajien keskinäinen yhteistyö, palvelivat kulutta jien etua. Arppen Varkauteen suunnittelemalle sahalle 1830-luvulla; kaikki lähiseudun metsäpitäjät olivat jo ”täyskäytössä”
Nyt ministeriö pyytää kansalaisilta kommentteja ohjelman valmisteluun liittyvistä aineistoista. Joka tapauksessa se oli ensimmäisiä jään alta paljastuneen maan valtaajia yhdessä varsinaisten tunturikasvien kanssa. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 125 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. Virallisen valmisteluaineiston kommentoinnin lisäksi ministeriö toivoo näkemyksiä ja uusia ideoita suoluonnon turvaamisesta ja virkistyskäytön kehittämisestä. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa metsäpalveluita emoyhtiönsä Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille. Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsäliitto Puunhankinta. Soidensuojelun täydennysohjelmaa valmistellaan koko maahan lukuun ottamatta Tunturija Metsä-Lappia sekä Peräpohjolan aapasuo-vyöhykkeen pohjoisosaa. Metsätalouden varhaisimmasta vaiheesta kertovat kämpät ja tallit ovat maatumassa: vain muutama laho hirsikerta ja romahtanut kattovasa kertoo kovasta työstä. Kasvit tulivat hevosten rehun mukana, ja lanta muhevoitti maan. Metsäkoneiden, traktoreiden ja autojen matkassa kellosinilatva ei juuri leviä. Ota kantaa soiden suojeluun. Selvemmin savotan paikan osoittaa kasvillisuus. Savotan sinikello L apin puuvarojen teollinen hyödyntäminen alkoi reilut sata vuotta sitten. Esiintyminen pihakedoilla ja savottakasvina jää vain lyhyeksi välisoitoksi kasvin pitkässä historiassa. 0500 339 004. Näitä voi esittää otakantaa.fi-palvelun kautta. Lopulliset kriteerit valinnalle valmistuvat vasta tausta-aineiston käsittelyn ja vertailun myötä. Kun metsät tuhansien vuosien mittaan muuttuivat karuiksi kankaiksi, sinilatva sai väistyä ravinteikkaammille maille. 050 598 9050 ja Tampereen hankintapiirin tehtävästä piiripäällikkö Hannu Leppäjärvi, puh. Sitä on tundran tuntumassa Pohjois-Amerikan länsiosissa, Aasiassa ja Skandinaviassa. Näkemyksiä voi esittää ohjelman lähtökohdista, tavoitteista ja työsuunnitelmasta. Alueet ohjelmaan valitaan luonnontieteellisin perustein ja arvioidaan valtakunnallisessa mittakaavassa. Mikäli Pohjois-Venäjällä oleva aukko on todellinen eikä vain tutkimuksen puutteesta johtuva, kellosinilatva sinnitteli viimeisimmän jääkauden ajan PohjoisNorjan jäättömillä rannikkoalueilla ja levisi jäätikön sulettua etelään. Vanha pihakenttä erottuu keskellä karua kangasta ruohoisena niittylaikkuna. 050 598 8937, Turun hankintapiirin tehtävästä piiripäällikkö Esa Piispa, puh. Vanhalle savottakentälle sattuvaa vaeltajaa kiehtoo eniten kellosinilatva. Ohjelmaehdotuksen pitäisi valmistua kuluvan vuoden aikana. Yksityinen maanomistaja voi myydä ohjelmaan hyväksytyn maa-alueensa valtiolle käypään hintaan tai rauhoittaa sen yksityisenä luonnonsuojelualueena korvausta vastaan. Haemme nyt Kuopion hankintapiirille metsäasiantuntijaa vastaamaan metsänja luonnonhoidon palveluiden tuottamisesta toimialueena Ylä-Savo. Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni. METSÄASIANTUNTIJOITA ETSIMME JOUKKOOMME PUUKAUPAN SEKÄ METSÄNJA LUONNONHOIDON OSAAJIA Metsäliitto Puunhankinta on yksityismetsien puukaupan markkinajohtaja Suomessa. Ne löytyvät ympäristöministeriön verkkosivuilta. Mielipiteet suunnitelmasta, suojeluohjelman laatimisesta ja ympäristöselostuksesta voi lähettää ympäristöministeriön kirjaamoon 1. Toimistopaikkana tehtävässä on Turku. Lisätietoja Kuopion hankintapiirin tehtävästä antaa piiripäällikkö Hannu Karjula, puh. 26 METSÄLEHTI 2 • 2013 PALVELUKSEEN HALUTAAN SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Vuoden 2011 liikevaihto oli 5,3 miljardia euroa ja henkilöstöä 12 500 noin 30 maassa. Turun hankintapiirille haemme metsäasiantuntijaa vastaamaan puukaupan ja metsäpalveluiden myynnistä toimialueena Paimio, Sauvo, Kaarina, Lieto ja Turku. Ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan soidensuojelun täydennysohjelmaa. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Tehtävä täytetään mahdollisimman pian ja se on määräaikainen päättyen 30.6.2014. Arvostamme vankkaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Mahdollisuudet alueen virkistyskäyttöön säilyvät molemmissa tapauksissa pääosin ennallaan. Jätä hakemuksesi 11.2.2013 mennessä osoitteessa www.metsagroup.fi/tyopaikat. Toinen vaihtoehto on, että se tuli idästä. Toimistopaikka on Iisalmi. Luontaisesti se kasvaa tuntureiden suurruohostoissa ja puronvarsien tulvalietteen rehevöittämillä rantasoilla, paikoilla jonne vaeltaja harvemmin osuu. Suurin osa rehusta korjattiin luonnonniityiltä, joten tulokkaatkin olivat pohjoisen omia kasveja, kuten kullero, niittyleinikki ja pohjanrölli. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Kellosinilatvan levinneisyys on arvoituksellinen. Tampereen hankintapiireille haemme metsäasiantuntijaa vastaamaan metsänja luonnonhoidon palveluiden tuottamisesta toimialueena Ylöjärven pohjoisosa, Ikaalisen itäosa sekä Parkano ja Kihniö. Ulkonäöstään huolimatta kellosinilatva on läheisempää sukua esikoille ja talvikeille kuin varsinaisille kellokasveille. maaliskuuta mennessä
MHY Ranua 2x100_Makasiini 24.1.2013 10.32 Sivu 1 www.metsakeskus.fi/metsapalvelut Suomen metsäkeskuksen liiketoimintaa harjoittava Metsäpalveluyksikkö tarjoaa metsänomistajille metsäpalveluita valtakunnallisesti 115 toimipaikassa noin 270 metsänhoidon asiantuntijan voimin. 050 372 6641 tai mika.nousiainen@metsakeskus.fi www.jenergia.. Pukkila jäi eläkkeelle 1992. Arvostamme kokemusta ojituksesta tai puunkorjuusta sekä oma-aloitteisuutta, reipasta ja ennakkoluulotonta otetta asiakaspalvelutyössä. Metsäpalvelut ovat valtakunnallinen markkinajohtaja keskeisissä metsäpalveluissaan. Toimien palkkauksessa noudatetaan Suomen metsäkeskuksessa noudatettavaa työehtosopimusta. 050 372 6641 tai mika.nousiainen@metsakeskus.fi www.metsakeskus.fi/metsapalvelut Suomen metsäkeskuksen liiketoimintaa harjoittava Metsäpalveluyksikkö tarjoaa metsänomistajille metsäpalveluita valtakunnallisesti 115 toimipaikassa noin 270 metsänhoidon asiantuntijan voimin. Pukkila oli innokas henkilöstön kehittäjä. Pukkila kirjoitti ylioppilaaksi Arkadian yhteislyseos ta vuonna 1950. Vapaamuotoinen hakemus sijoituspaikkatoivomuksineen ja CV tulee toimittaa keskiviikkoon 14.2.2013 klo 15.00 mennessä sähköpostitse metsäpalvelupäällikkö Mika Nousiaiselle, mika.nousiainen@metsakeskus.fi. Työtehtävinä ovat ensisijaisesti metsäsuunnitteluja metsänparannustehtävät, joihin liittyy metsänhoitoja puukauppalvelujen tuottamista. Lisätietoja antaa metsäpalvelupäällikkö Mika Nousiainen p. Jos haluat monipuolisen työn asiantuntijaorganisaatiossa, tervehenkiseltä toimialalta ja omaat liiketoiminnallisen asenteen, tartu tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Hän pystyi luomaan organisaatioon hyvän ilmapiirin ja yhteishengen. Jos haluat monipuolisen työn asiantuntijaorganisaatiossa, tervehenkiseltä toimialalta ja omaat liiketoiminnallisen asenteen, tartu tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Työ alkoi yhtiön omien metsien arvioinnilla. Toimien palkkauksessa noudatetaan Suomen metsäkeskuksessa noudatettavaa työehtosopimusta. Aktiivisuus henkilöstön kehittämisessä ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen tekivät hänestä pidetyn esimiehen ja johtajan. Vuonna 1983 hänet nimitettiin metsäpäälliköksi. Lisätietoja antaa metsäpalvelupäällikkö Mika Nousiainen p. Hän piti autoja metsäkoneyrittäjiä keskeisenä voimavarana ja pyrki edistämään heidän toimintaedellytyksiä ja menestymistä. Arvostamme asiakasja myyntipalvelutaitoja, tuloshakuisuutta ja tiimihenkisyyttä. 0400-188743. Lisätietoja tehtävistä antaa toiminnanjohtaja Jouko Höyhtyä, puh. Työtehtävinä ovat ensisijaisesti metsäsuunnitteluja metsänparannustehtävät, joihin liittyy metsänhoitoja puukauppalvelujen tuottamista. Metsäpalvelut ovat valtakunnallinen markkinajohtaja keskeisissä metsäpalveluissaan. 1960ja 1970-luvuilla yrityselämässä vallitsi varsin autoritaariset toimintatavat. Toimien palkkauksessa noudatetaan Suomen metsäkeskuksessa noudatettavaa työehtosopimusta. Viisi vuotta myöhemmin hän valmistui metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta. marraskuuta. Työtehtävinä ovat ensisijaisesti metsäsuunnitteluja metsänparannustehtävät, joihin liittyy metsänhoitoja puukauppalvelujen tuottamista. Tie to a met sä stä . ww w.m ets aku sta nnu s.fi Tietoa metsästä. Vuosina 1968–1974 olivat vuorossa piirimetsänhoitajan tehtävät Haminassa. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. Lisätietoja antaa metsäpalvelupäällikkö Mika Nousiainen p. Toimien palkkauksessa noudatetaan Suomen metsäkeskuksessa noudatettavaa työehtosopimusta. Suomen metsäkeskuksen Itä-Suomen alueen metsäpalvelut vahvistaa joukkojaan hakemalla uusia metsäpalveluesimiehiä Juukaan, Kaaville, Leppävirralle ja Äänekoskelle. 050 372 6641 tai mika.nousiainen@metsakeskus.fi www.metsakeskus.fi/metsapalvelut Suomen metsäkeskuksen liiketoimintaa harjoittava Metsäpalveluyksikkö tarjoaa metsänomistajille metsäpalveluita valtakunnallisesti 115 toimipaikassa noin 270 metsänhoidon asiantuntijan voimin. Hän arvosti hyvää metsänhoitoa ja metsien tuottoa. Työt alkavat toimissa 1.4.2013 tai sopimuksen mukaan. VOITTO PÖLKKI Kirjoittaja on Ilkka Pukkilan pitkäaikainen työtoveri ja ystävä. www.metsakustannus.fi. Metsäneuvos Ilkka Pukkila KUOLLUT RANUA Haemme määräaikaiseen palvelukseen ojitusja korjuuvastaavan sijaista vuoden 2013 loppuun saakka. Arvostamme asiakasja myyntipalvelutaitoja, tuloshakuisuutta ja tiimihenkisyyttä. Hän otti rohkeasti käyttöön uutta tekniikkaa, jolla voitiin suunnitella ja optimoida kuljetuksia entistä paremmin. Paikka täytetään 1.3.2013. Työt alkavat toimissa 1.4.2013 tai sopimuksen mukaan. Tämän jälkeen Pukkila siirtyi Enso-Gutzeit Oy:n (nykyisin Stora Enso) palvelukseen. Pukkila arvosti suuresti pienyrittäjien toimintaa. Ilkka Pukkila teki merkittävän työn puunhankinnan logistiikan kehittämisessä sekä tietotekniikan soveltamisessa ja hyväksikäytössä puunhankinnan ohjaukseen. Hirvenmetsästys yhtiön metsissä oli hänelle jokasyksyinen rakas harrastus. Palkkaus YT/METO työehtosopimuksen mukaisesti. Sotilasarvoltaan Pukkila oli kapteeni. Hän oli myös hyvä motivoija. Pukkila suosi ja edisti osallistuvaa ja delegoivaa johtamistapaa. Jos haluat monipuolisen työn asiantuntijaorganisaatiossa, tervehenkiseltä toimialalta ja omaat liiketoiminnallisen asenteen, tartu tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen. 050 372 6641 tai mika.nousiainen@metsakeskus.fi www.metsakeskus.fi/metsapalvelut Suomen metsäkeskuksen liiketoimintaa harjoittava Metsäpalveluyksikkö tarjoaa metsänomistajille metsäpalveluita valtakunnallisesti 115 toimipaikassa noin 270 metsänhoidon asiantuntijan voimin. Työt alkavat toimissa 1.4.2013 tai sopimuksen mukaan. Vapaamuotoinen hakemus sijoituspaikkatoivomuksineen ja CV tulee toimittaa keskiviikkoon 14.2.2013 klo 15.00 mennessä sähköpostitse metsäpalvelupäällikkö Mika Nousiaiselle, mika.nousiainen@metsakeskus.fi. Vuosina 1959–1968 hän työskenteli Vuoksenniskan ja Lahden piireillä apulaismetsänhoitajana. Metsäneuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin 1986. 050 372 6641 tai mika.nousiainen@metsakeskus.fi www.metsakeskus.fi/metsapalvelut Suomen metsäkeskuksen liiketoimintaa harjoittava Metsäpalveluyksikkö tarjoaa metsänomistajille metsäpalveluita valtakunnallisesti 115 toimipaikassa noin 270 metsänhoidon asiantuntijan voimin. Hän oli syntynyt Valkealassa 2. Arvostamme asiakasja myyntipalvelutaitoja, tuloshakuisuutta ja tiimihenkisyyttä. Metsäosaston kuljetuspäällikkönä Pukkila toimi 1975 ja apulaismetsäpäällikkönä 1975– 1983. Arvostamme asiakasja myyntipalvelutaitoja, tuloshakuisuutta ja tiimihenkisyyttä. Metsäpalvelut ovat valtakunnallinen markkinajohtaja keskeisissä metsäpalveluissaan. Metsäpalvelut ovat valtakunnallinen markkinajohtaja keskeisissä metsäpalveluissaan. Pukkilan työura alkoi Helsingin yliopiston palveluksessa ensin tutkimusapulaisena ja vanhempana assistenttina 1957– 1958. Ilkka Pukkila oli avoin, yhteistyöhaluinen ja ihmisläheinen. Vapaamuotoinen hakemus sijoituspaikkatoivomuksineen ja CV tulee toimittaa keskiviikkoon 14.2.2013 klo 15.00 mennessä sähköpostitse metsäpalvelupäällikkö Mika Nousiaiselle, mika.nousiainen@metsakeskus.fi. Hän arvosti osaamista ja ahkeruutta. Työt alkavat toimissa 1.4.2013 tai sopimuksen mukaan. Lisätietoja antaa metsäpalvelupäällikkö Mika Nousiainen p. Metsäpalvelut ovat valtakunnallinen markkinajohtaja keskeisissä metsäpalveluissaan. Hakemuksen tulee olla perillä 15.2.2013 klo 15.00 mennessä osoitteella jouko.hoyhtya@mhy.fi tai osoitteessa: Keskustie 35, 97700 Ranua. Vapaamuotoinen hakemus sijoituspaikkatoivomuksineen ja CV tulee toimittaa keskiviikkoon 14.2.2013 klo 15.00 mennessä sähköpostitse metsäpalvelupäällikkö Mika Nousiaiselle, mika.nousiainen@metsakeskus.fi. Toimien palkkauksessa noudatetaan Suomen metsäkeskuksessa noudatettavaa työehtosopimusta. Yhtiön omat metsät olivat Pukkilalle tärkeä kiinnostuksen kohde. Työtehtävinä ovat ensisijaisesti metsäsuunnitteluja metsänparannustehtävät, joihin liittyy metsänhoitoja puukauppalvelujen tuottamista. Suomen metsäkeskuksen Itä-Suomen alueen metsäpalvelut vahvistaa joukkojaan hakemalla uusia metsäpalveluesimiehiä Juukaan, Kaaville, Leppävirralle ja Äänekoskelle. Työtehtävinä ovat ensisijaisesti metsäsuunnitteluja metsänparannustehtävät, joihin liittyy metsänhoitoja puukauppalvelujen tuottamista. Motivoitunut henkilöstö ja tiimityöskentelytapa toivat lisää tehokkuutta organisaatioon. 27 METSÄLEHTI 2 • 2013 PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsäneuvos Ilkka Pukkila kuoli vaikean sairauden jälkeen Espoossa 24. syyskuuta 1929. Jos haluat monipuolisen työn asiantuntijaorganisaatiossa, tervehenkiseltä toimialalta ja omaat liiketoiminnallisen asenteen, tartu tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Lisätietoja antaa metsäpalvelupäällikkö Mika Nousiainen p. Vapaamuotoinen hakemus sijoituspaikkatoivomuksineen ja CV tulee toimittaa keskiviikkoon 14.2.2013 klo 15.00 mennessä sähköpostitse metsäpalvelupäällikkö Mika Nousiaiselle, mika.nousiainen@metsakeskus.fi. Arvostamme asiakasja myyntipalvelutaitoja, tuloshakuisuutta ja tiimihenkisyyttä. Jos haluat monipuolisen työn asiantuntijaorganisaatiossa, tervehenkiseltä toimialalta ja omaat liiketoiminnallisen asenteen, tartu tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Työt alkavat toimissa 1.4.2013 tai sopimuksen mukaan. Suomen metsäkeskuksen Itä-Suomen alueen metsäpalvelut vahvistaa joukkojaan hakemalla uusia metsäpalveluesimiehiä Juukaan, Kaaville, Leppävirralle ja Äänekoskelle. Suomen metsäkeskuksen Itä-Suomen alueen metsäpalvelut vahvistaa joukkojaan hakemalla uusia metsäpalveluesimiehiä Juukaan, Kaaville, Leppävirralle ja Äänekoskelle. Suomen metsäkeskuksen Itä-Suomen alueen metsäpalvelut vahvistaa joukkojaan hakemalla uusia metsäpalveluesimiehiä Juukaan, Kaaville, Leppävirralle ja Äänekoskelle
Metsäpalvelut ovat valtakunnallinen markkinajohtaja metsäsuunnittelussa, metsätieasioissa ja suometsien hoidossa. Business Controller myös osallistuu aktiivisesti Metsäpalveluyksikön toiminnan kehittämiseen. Vaikka suurimmat kävijävirrat sijoittuvat Lustossa toukokuusta elokuulle, ovat erityisesti venäläiset matkailijat löytäneet Luston vuodenvaihteen kohteekseen. Valinnassa arvostetaan monipuolista talousosaamista ja kokemusta toiminnan kehittämisestä. Vuonna 1995 perustettu säätiö toimii yksityisten kansalaisten ja yhteisöjen lahjoitusvarojen turvin. yrityksen kotisivujen ja intranetin kehittämistä, sosiaalisen median hyödyntämistä, mediasuhteiden ylläpitoa, tapahtumien ja asiakastilaisuuksien järjestämistä, asiakastyytyväisyystutkimusten organisointia, Metsäpalveluiden markkinointimateriaalien visuaalista suunnittelua, mainoskampanjoiden suunnittelua sekä markkinoinnin strategista suunnittelua. Vapaamuotoinen hakemus, CV ja palkkatoive tulee lähettää maanantaihin 18.2.2013 klo 16.00 mennessä, osoitteeseen jeni.suhonen@metsakeskus.fi. Tarkka summa, 98 932 euroa, käytetään Pentti Linkolan perintömetsäksi nimettävän suojelumetsän hankintaan. Olet samanaikaisesti ”näkijä ja tekijä”. Ensimmäisen suojelualueensa, Parikkalassa sijaitsevan Akanvaaran, säätiö osti vuonna 2000. metsalehti.. Arvostamme kokemusta puukaupallisista palveluista ja metsäsuunnittelusta. Viime vuoden kävijöistä viidennes tuli ulkomailta. 28 METSÄLEHTI 2 • 2013 PALVELUKSEEN HALUTAAN www.metsakeskus.fi/metsapalvelut Suomen metsäkeskuksen Metsäpalveluyksikkö tarjoaa metsänomistajille metsäpalveluita valtakunnallisesti 115 toimipaikassa noin 270 metsänhoidon asiantuntijan voimin. helmikuuta. Työskentelet tehtävässä itsenäisesti ja pitelet markkinoinnin ja viestinnän kaikkia lankoja käsissäsi. Business Controller Keskusyksikön Business Controller on näköalapaikalla tarjoamassa toimintaa tukevaa taloudellista tietoa ympäri maata oleville tiimeille ja johdolle toiminnan ohjauksen ja kehittämisen tueksi. Kävijöitä kertyi yhteensä reilut 29000, lähes saman verran kuin edellisvuonna, jolloin järjestettiin suuren yleisömäärän kerännyt Metku-metsäkulttuuripäivät. Työtehtäväsi ovat monipuolisia, sisältäen mm. Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelujen keskusyksikkö hakee seuraavia henkilöitä ILMOITA METSÄLEHDESSÄ Ilmoitusmyynti Jarmo Rautapuro, p. Museossa on ollut vajaan kolmen viikon huoltotauko. Linkolan juhlakeräys tuotti sata tonnia GALLUP Maksatko puukaupoista menekinedistämis maksua Metsäsäätiölle. Assistentti työskentelee talousja hallintopäällikön alaisena, mutta tekee koko keskusyksikön avustavia tehtäviä ja aina välillä valtakunnallisiakin tehtäviä. Arvostamme monipuolista kokemusta markkinoinnin ja viestinnän alalta ja alan ylempää korkeakoulututkintoa. Uusi vuosi on alkanut edellisvuotta vilkkaammin. Johdon assistentti Metsäpalveluyksikön keskusyksikkö hakee assistenttia Tampereelle. Jos haluat monipuolisen työn asiantuntijaorganisaatiossa, tervehenkiseltä toimialalta ja omaat liiketoiminnallisen asenteen, tartu tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen. 040 834 6674. Toiminnan kehittämiseen liittyvät vastuut määritetään tarkemmin valitun henkilön mukaan. 20 40 60 80 100 Kyllä 41% Ei 59%. 050 331 4137 jarmo.rautapuro@metsalehti.. Punkaharjun Lusto avataan yleisölle taas huomenna 1. Työt alkavat mahdollismman pian. Toimipaikka on Tampere. Assistentin toimenkuvaan kuuluvat muun muassa johdon avustavat tehtävät, kokousjärjestelyt, matkajärjestelyt, dokumenttiarkiston hoito, tapahtumien järjestelyt, markkinoinnin ja taloussekä henkilöstöhallinnon avustavat tehtävät. Silloin museossa avautuu Vapriikin tuottama erikoisnäyttely Karhun vuosi. Business Controllerin esimiehenä toimii Talousja hallintopäällikkö Jarmo Lepola.Toimipaikka on Tampereella. 0400 801 501; business controller ja johdon assistentti, talousja hallintopäällikkö Jarmo Lepola p. Linkola on Luonnonperintösäätiön perustaja ja sen hallituksen puheenjohtaja. Pinta-alaa säätiön alueilla on yhteensä jo yli 620 hehtaaria. Haluamme olla innovatiivinen edelläkävijä myös markkinoinnin ja viestinnän käytössä metsäalalla. Venäläiset löysivät metsämuseo Luston Luonnonperintösäätiön Pentti Linkolan 80-vuotispäivän kunniaksi järjestämä keräys tuotti lähes satatuhatta euroa. Pääkaupunkiseudun metsänomistajilla on metsiä ympäri maan ja asiakaspalvelutyötä tehdään yhteistyössä koko valtakunnallisen organisaatiomme kanssa ja tarvittaessa metsäpalveluesimies tuottaa itsekin pääkaupunkiseudun lähimetsissä metsäpalveluita. Otsikoi hakemuksesi haettavan paikan nimikkeellä. Metsämuseo Lusto kiinnosti viime vuonnakin. Edellytämme hakijalta tradenomin tai muuta tehtävään soveltuvaa koulutusta ja kokemusta vastaavista tehtävistä. Näistä 60 prosenttia tuli Venäjältä. Markkinointija viestintäpäällikkö Tehtävässä vastaat Metsäpalveluiden markkinoinnin ja viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta, yhdessä kumppaniverkostomme kanssa. Pääasialliset tehtävät ovat huolehtia pääkaupunkiseudun metsänomistajien palvelusta, järjestää asiakastilaisuuksia ja toimia valtakunnallisesti myynnin tukena. Joulun alla 2012 kaupat tehtiin jo 35:nnestä alueesta, Uuraisten Metsäpirtistä. Lisätietoja tehtävistä antavat: markkinointija viestintäpäällikkö, metsäpalvelujohtaja Jukka Enarvi p. Edellytämme hakijalta tehtävään soveltuvaa koulutusta, markkinointihenkisyyttä, myyntitaitoa, kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Lisäksi palvelutarjonta kehittyy voimakkaasti uusille alueille. Paikka on osa keskusyksikön organisaatiota. 040 544 8033; metsäpalveluesimies, kehittämispäällikkö Timo Makkonen p. Metsäpalveluesimies pääkaupunkiseudulle Helsingin Pasilan metsäpalvelutoimistoon haetaan metsäpalveluesimiestä hoitamaan asiakaspalvelutehtäviä sekä suomen että ruotsin kielellä. Hakijalta edellytämme työhön soveltuvaa korkeakoulututkintoa, vähintään muutaman vuoden kokemusta talousasioiden hoitamisesta, taloushallinnon tietojärjestelmien tuntemusta sekä ennen kaikkea reipasta liiketoiminnallista asennetta. Edellytämme hakijalta jo usean vuoden näyttöjä menestyksekkäästä markkinoinnin ja viestinnän asioiden hoidosta
Erilliset kilpailukutsut lähetetään metsäurheilupiireille 28.1. 2013. Mahd. 09 315 49 808, 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Puusto n. Ei rantarak.oikeutta nykyisessä kaavassa. Lisätietoja tehtävästä toiminnanjohtaja Ari Ruotsalaiselta numerosta 0400 254 610. Mahd. Markkinointiassistentti Helena Ågren p. Metsätila Kaukolan kylässä n.10 km:n etäisyydellä Kuhmoisten keskustasta. Hyvässä tuottokunnossa oleva tila rajavyöhykkeellä. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. rakennukset, valmiit vesija sähköliittymät. Puusto 2000 m 3 , pääos.nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. Mäntyvalt. matkailupalveluiden tuottamiseen, 0,5 km päässä suuri caravanalue. Määräala n. puusto 5717 m 3 , nuorta kasvatusmetsää, välittömiä hakkuumahdollisuuksia. 09 315 49 803 Eero Sala p. 09 315 49 844 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) Susanna Pellinen p. ostaa vuokra-alue. Kohvero-niminen metsäkiinteistö, 23 km taajamasta etelään 6-tien mol. Paikka täytetään 1.4.2013 alkaen tai sopimuksen mukaan. 38.000 €/tarjous. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. Pääas. 95.000 € Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. 22 km:n päässä Kuhmon taajamasta, ei tieyhteyttä. METSÄPALSTA, Kuhmoinen, Kaukola 7,97 ha. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. Kolmesta lähekkäisestä palstasta kostuva määrä ala, kokonaispuusto n. 9146 m 3 , liki kolmannes varttunutta kasvatusja uudistuskypsää metsää. Rakennusoikeutta 320m 2 , joka mahdollistaa esim. Kiint. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. METSÄPALSTA, Kuhmo, Korpisalmi 62,7 ha. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Sotkamo, Alasotkamo 116,27 ha. 27400 m 3 . 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. UKK-reitti kulkee palstan läpi. Asiakkaanamme on reilut 2000 metsänomistajaa, jotka omistavat metsää yhteensä noin 80 000 ha. Lisätietoa löytyy SMUL:n kotisivuilta www.mm.helsinki. neuvotella suuremmastakin määräalasta joen ranta-alueelta. Nyt haemme METSÄNEUVOJAA Arvostamme markkinointihenkisyyttä, oma-aloitteisuuttasekä reipasta ja ennakkoluulotonta otetta asiakaspalvelutyössä. MHY Kiuruvesi 2x100_Makasiini 16.1.2013 10.49 Sivu 1 Kilpailukutsu Kutsumme Suomen Metsäurheiluliiton jäsenliittojen jäsenyhdistysten edustajia, metsäylioppilaita sekä metsäja puutalous oppilaitosten opiskelijoita osallistumaan Suomen Metsä urheilu liiton 67. Soveltuu sijaintinsa puolesta lmm. 80.000 €. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. Toimihenkilöitä palveluksessamme on viisi. talvimestaruuskilpailujen viestiin ja henkilökohtaiseen kilpailuun Hyytiälän metsäasemalla 1.–2. Os. Kaksi vierekkäistä lomarakennuspaikkaa Simojärven ja Auralammin väliseltä jokiosuudelta, hyvien kalastusvesien sekä metsästysja marjastusmaiden läheisyydestä. Simojoen läh. 73.000 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, 044-766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv. Hosiossa Simojen rannalla, vuokratontilla sijaitseva 3h+k v.1993 rakennettu talo, joka soveltuu hyvin myös vapaa-ajan kohteeksi. yhteisiin alueisiin. 14.500 € OKT/LOMAMÖKKI, Ranua, Simojoki 5000 m 2 . majoitustilojen rakentamisen. Myydään kokonaisuutena noin 5000 m 2 :n määräalana. 2100 m 3 , heti hakkuumahdollisuuksia. METSÄPALSTA, Kitee, Kalattoma 22,44 ha. hoidettuja taimikoita ja kasvatusmetsiä. Turvallinen sijoitus antaa myyntituloja varsin pian. puolin. Noin 3 km:n päässä Juuan k-kylästä sijaitseva määräala Markkula-nimisestä tilasta. Rajoittuu pitkästi Vepsänjokeen. 09 315 49 847 050 331 4137 Internet-ilmoitukset Myyntipäällikkö Sanna Nyman p. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. 09 315 49 849, 040 835 6479 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. 09 315 49 841, 0400 913 822 ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTOT Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Huom! Rajavyöhykkeellä liikkuminen vaatii luvan. Varasto/halkoliiteri, autotalli, leikkimökki sekä aitta. METSÄPALSTA, Juuka 18,1 ha. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. Puusto n. Hakemukset 8.2.2013 mennessä osoitteeseen: ari.ruotsalainen@kiuruvesi.mhy.fi. /hyytiala/smul Pirkanmaan Metsäurheilu ry LOMATONTTI, Ranua, Simojoki 5000 m 2 . 09 315 49 806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 36 415 (LT/11) Lukijoita 156 000 (KMT 11) Painopaikka Hämeen Paino Oy PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN TAPAHTUMIA KIURUVESI Kiuruveden metsänhoitoyhdistys toimii Kiuruveden kunnan alueella. 3. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Kontiolahti, Puso 286,8 ha. 699.000 €. 194.000 €. Palkkaus YT/Meto-työehtosopimuksen mukaisesti. 26.000 € LOMATONTTI, Simo, Simojoki 4000 m 2 . 29 METSÄLEHTI 2 • 2013 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. Soita ja pyydä suullinen lupa käyntiä varten. 09 315 49 842, 045 130 0211 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Metsäautotie itäosassa. Erityisosaaminen kannattaa mainita hakemuksessa. sijaitseva kiinteistö, purkukunt. 2013. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. ASIAKASPALVELU klo 8.15–16.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Ansa Seppälä p. Useita satoja metrejä Velisjärven ja Velislammin rantaviivaa. 57.000 €. osoitettu yleiskaavan muutoksella matkailupalv.alueeksi
Perinteinen metsäosasto oli lakkautettavien listalla, ja nyt metsäasioita hoidetaan luonnonvaraosastolle sijoitetussa metsäja bioenergiayksikössä. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Luonnonvaraosaston rinnalla toimivat ruokaosasto sekä hallintoja suunnitteluosasto. Korjuuesimieheksi nimitettiin metsätalousinsinööri Niko Pettinen, kuljetusesimieheksi metsätalousinsinööri Harri Koskinen ja kuljetusesimieheksi metsätalousinsinööri Mikko Masonen. Uusi osasto hoitaa uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa elinkeinopolitiikkaa, ilmastopolitiikkaa, jokamiehen virkistyskalastusta ja monia muita 60 VUOTTA 12.2. Koskela siirtyy uuteen tehtäväänsä energiaja sellu -liiketoimintaryhmän business controlling -johtajan paikalta. Pippurisatoa on suotuisissa olosuhteissa odotettavissa jopa tuhansia kiloja hehtaaria kohden. helmikuuta alkaen. Mikään yksittäinen sektori ei kykene sellaisista haasteista omin nokkineen selviämään. Eteläisen alueen aluepäälliköksi nimitettiin metsänhoitaja Heikki Alanne. Kasvin puolesta on käyty lukemattomia sotia, sen kuivatut marjat ovat käyneet maksuvälineenä ja niiden maulla on saatu pilaantunutkin ruoka maistumaan syömäkelpoiselta. Pippurin ja Intian sijasta hän löysi retkillään espanjanpippurin eli chilin. Perinteiset sektorirajat ylittävät toiminta näyttäisi luovan myös hyvää pohjaa uudelle uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvalle liiketoiminnalle. UPM Marko Koskela on nimitetty UPM:n energialiiketoimintajohtajaksi 1. Ministeriön muodonmuutosta on vienyt määrätietoisesti läpi kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, joka ei ole ehtinyt olla virassaan vielä vuottakaan. Jo vajaan vuoden kuluttua ministeriön nimi muuttuu. Seuraavat nimitykset astuivat voimaan tammikuun alussa. Nimenmuutosta koskeva laki on jo valmisteilla. Pippurista pontta talouskasvuun Historiassa pippuri on vaikuttanut merkittävästi kauppareittien ja valtioiden kehitykseen sekä maailmantalouteen. Hankintaesimieheksi nimitettiin Jari Stenvall ja hankintaesimieheksi Luumäki-Miehikkälä-Ylämaa-alueelle Ville Väinölä. Outi Tervo, Metsänhoitoyhdistys Kuusamon metsäneuvoja/LKV, Kuusamo Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Keskiajalla Venetsian mahtivaltion vaurastumista edesauttoi hyvä sijainti idän maustetuotteiden kulkureitillä Eurooppaan. Varjosta ja kosteasta lämmöstä pitävä pippuri tarvitsee kiipeilytelineekseen karkeakaarnaisen puun, palmun tai muutaman metrin pituisen pölkyn. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Kasvin mustia marjoja on löydetty myös faarao Ramses II:n yli kolmetuhatta vuotta säilyneen muumion vatsasta ja nenästä. Kaikkien sektorien ei enää tarvitse itsekseen miettiä vastauksia yhteisiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi siihen kuinka lainsäädäntöä tulee kehittää, jottei se haittaa uusien yritysten syntyä. Myös hallinnonalan tutkimustoiminta muuttuu, kun Metsäntutkimuslaitos, Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos yhdistyvät vuoden 2015 alussa Luonnonvarakeskukseksi. Jan Lindström, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion viestintäpäällikkö, Turku (juhlii perhepiirissä) 16.2. Mustapippuri oli aikoinaan mausteista arvokkain, ja sitä kutsuttiin aikansa ”mustaksi kullaksi”. Kuljetusesimieheksi nimitettiin Tarja Hartikainen ja metsätalousinsinööri Joni Kauppinen. Hallintoja suunnitteluosasto hoitaa byrokratian lisäksi myös maanmittausasioita ja vastaa tutkimuslaitosten tulosohjauksesta. Tuontipuupäälliköksi nimitettiin metsänhoitaja Timo Hartikainen. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.. Ongelmatkin ovat nykyisin maailmaluokan kysymyksiä, kuten ruokaturvaa, energiahuoltoa, luonnonvarojen riittävyyttä koskevat ratkaisut maapallon väestön kasvaessa nopeasti. ”Pippuri on vaikuttanut kauppareittien ja valtioiden kehitykseen.”. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Sille kuuluu edelleenkin säädösvalmistelu, tukipolitiikat ja informaatio-ohjaus, joiden avulla yhteiskuntaa kehitetään ja kansalaisia palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kahvija teeviljelmätkin käyvät. HARVESTIA Harvestia on uudistanut organisaatiotaan. Intia vastasi pitkään maailman pippuriherruudesta, mutta nykyään mustapippurin suurin tuottajamaa on Vietnam, perässään Intia, Brasilia, Indonesian alue ja Kiina. Korjuuesimieheksi nimitettiin metsätalousinsinööri Pasi Niemelä, kuljetusesimieheksi metsätalousinsinööri Hannele Hyvärinen ja kuljetusesimieheksi metsätalousinsinööri Ville Hämäläinen. HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat Intian sademetsistä aloitti vuosituhansia sitten pitkän maailmanvalloituksensa puiden rungoilla kiipeilevä maustekasvi, jonka marjat äkkipäätään katsoen muistuttavat pieniä katajanmarjoja. 21 B, 00100 Helsinki. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Maaja metsätalousministeriön hallinnonalan uudistukset eivät suinkaan lopu nyt toteutettuun organisaatiouudistukseen, vaan niitä on tarkoitus jatkaa. Nykyään pippuri ei käy länsimaissa enää maksuvälineenä, mutta tämä sademetsän tuote on edelleenkin yksi maailman suosituimmista mausteista. Valkopippuri on kypsän punertavana poimittu marja, josta kuoriosa on irrotettu murskaamalla ja vedessä liottamalla ennen valkoisen sisustan kuivausta. Kristoffer Kolumbus etsi 1400-luvun lopulla lännestä meriteitse pippurin kotimaata, mutta rantautui tietämättään Bahamasaarille Amerikan edustalle. jännittäviä asioita metsäasioiden ohella. Mustapippuria viljellään metsän seassa tai erikseen perustetuilla viljelmillä. Pippurin hedelmät ovat niin sanottuja luumarjoja, joissa marjaa peittää maltoinen kuoPippurinen sekametsä ri. Viherpippuri taas on raakana pakastekuivattu tai etikkaliemessä säilötty. Teuvo Tapaninen, Metsänhoitoyhdistys Sodankylä ry:n toiminnanjohtaja, Sodankylä 50 VUOTTA 12.2. Mustapippuri on puolikypsän vihreänä poimittu ja kuivattu kokonaisena; musta väri tulee käymisen tuloksena. Uudistusta valmistellut työryhmä Kuin yhtä suurta perhettä M aaja metsätalousministeriön organisaatio koki melkoisen muodonmuutoksen vuodenvaihteessa, kun kaikki viisi osastoa lakkautettiin ja niiden tilalla aloitti kolme uutta. Keskisen alueen aluepäälliköksi nimitettiin metsätalousinsinööri Teija Hyytiäinen-Koskimäki. Kasvia viljellään ympäri maailmaa trooppisilla alueilla. Maaja metsätalousministeriö muuttuu ruokaja luonnonvaraministeriöksi vuoden 2014 alussa. Pohjoisen alueen aluepäälliköksi nimitettiin metsätalousinsinööri Jari Takkinen, korjuu esimiehiksi metsätalousinsinööri Heikki Seppänen ja metsänhoitaja Juuso Voutilainen. 30 METSÄLEHTI 2 • 2013 LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Ennen eurooppalaisia, arabikauppiaat hallitsivat suvereenisti pippurinhakumatkoja muulija kamelikaravaaneillaan. Mustapippuri (Piper nigrum ) on monivuotinen puuvartinen köynnös, jota viljellään metsän seassa tai erikseen perustetuilla viljelmillä. Isännän ääntä käyttää aiemmin metsäosaston päällikkönä toiminut Juha Ojala, jonka alaisuudessa touhuaa 71 asiantuntijaa ja tukipalveluita tuottavaa virkamiestä. ”Uusperheen” elämä on lähtenyt käyntiin positiivisissa tunnelmissa, vaikka se ehkä vähän vielä etsiskeleekin syvintä olemustaan. Ruokaosasto vastaa maatalouspolitiikasta, maaseutupolitiikasta ja elintarviketurvallisuudesta sekä eläinten ja kasvien terveydestä. Metsäasiat ovat saaneet kaverikseen elinkeinokalastuksen, luonnon virkistyskäytön sekä luonnonvaraja vesitalousasiat. Uudesta organisaatiosta huolimatta ministeriön tehtävät säilyvät. Mustapippurin viljely puiden lomassa voi parhaimmillaan tuoda tropiikin metsänomistajalle puunmyyntituloja suuremman vuosituoton. Aiempi sektoriajattelu koetaan nykyisin rajoittavaksi ja uudistuksilla haetaan ratkaisuja, jotka mahdollistavat systeemisen lähestymistavan. Organisaatioja muilla uudistuksilla ministeriö haluaa vastata toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Kuljetusesimiehiksi (energia) nimitettiin metsätalousinsinööri Janne Vatanen ja metsätalousinsinööri Ilpo Pennanen. MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET RAKAS PÄIVÄKIRJA jätti ehdotuksensa ministeri Jari Koskiselle pari viikkoa sitten
Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 2”. METSÄRISTIKKO 2 Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 14.2. Itämeren kivikautinen kulta . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2013 / 2013 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Näin syntyy näytelmä metsäperkeleestä . Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. helmikuuta. osoitteessa Metsälehti, PL 890 , 00101 Helsinki. 09 315 49 840. Palkinnot metsäristikosta 22 on arvottu seuraaville kolmelle: Raija Juvonen, Rovaniemi, Eero Karjalainen, Oulu ja Elli Pelkonen, Kitee. 31 METSÄLEHTI 2 • 2013 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2013 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 104 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 57 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 116 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 57 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 34 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 40 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 9 %. Lannoitus lisää kasvua . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Metsäristikko 22, oikea ratkaisu. Vastauksia verokysymyksiin . Osaran aukeilta Seuraava Metsälehti ilmestyy 14. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Länsinaapurin metsänomistajat
42,40 – nyt 10 euroa Metsänhoitajana viidellä vuosikymmenellä Matti Kärkkäinen Kiehtovaa tarinaa metsäalan ihmisistä ja metsä talouden muuttumisesta sodanjälkeisessä Suomessa. Nirm. Norm. Norm. hinta 33,30 – nyt 25 euroa Metsäpuiden erikoismuodot – koristepuita viherrakentamiseen Teijo Nikkanen ja Pirkko Velling (toim.) Kotimaisten puiden erikoismuodot tarjoavat kestävän ja omaperäisen mahdollisuuden viherrakentamiseen. Norm. Norm. hinta 32,30 – nyt 20 euroa Jalopuumetsät – perustaminen ja hoito Heikki Kiuru Käytännönläheinen opas jalopuumetsikön perustamisesta ja hoidosta. Syötä ostoskorissa kampanjakoodi HELMIALE . hinta 42,40 – nyt 25 euroa Raivaamaan Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen Kirja opastaa niin aloittelijoita kuin vähän kokeneem piakin raivaussahan käyttöön ja taimikonhoitoon. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Norm. hinta 42,40 – nyt 25 euroa Suomen rantakasvio Henry Väre Helppokäyttöinen ja näyttävä kasvio meren ja järvien rantakasvillisuudesta. Metsieni kirja Matti Kärkkäinen Emeritusprofessori ja puuntuottaja kertoo millainen metsätilaa kannattaa ostaa ja miten metsät saa daan kasvamaan ja tuottamaan. hinta 42,40 – nyt 15 euroa Koivun kasvatus ja käyttö Niemistö, Viherä-Aarnio, Velling, Heräjärvi, Verkasalo (toim.) Yksiin kansiin koottuna keskeinen suomalainen koivutietämys. Norm. hinta 38,40 – nyt 15 euroa Poimintaja pienaukkohakkuut – vaihtoehtoja avohakkuulle Sauli Valkonen, Matti Sirén ja Tuula Piri Käytännönläheinen kirja metsänhoidosta ilman avohakkuita. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. hinta 32,30 – nyt 20 euroa Metsäpuiden sienitaudit Risto Kasanen Sienitauteihin liittyvä tieto on ilmaston muuttuessa yhä tärkeämpää. Norm. Metsäkirjakauppa Metsäkirjojen helmiale on käynnissä! Kirja-ale 31.1.-28.2. Norm. Norm. Tarjoukset ovat voimassa 31.1.-28.2.2013 verkkokaupassamme www.metsakustannus.fi. Norm. Voi tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. 28,30 – nyt 10 euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 20 20 Nyt Nyt euroa euroa 25 25 Nyt Nyt euroa euroa Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus. 38,40 – nyt 10 euroa Suot ja suometsät – järkevän käytön perusteet Juhani Päivänen Kirja käsittelee laajasti soita, niiden metsä taloudellisen käytön perusteita ja sovelluksia. hinta 48,50 – nyt 20 euroa Juurikkalan 500 mottia Martti Linna (toim.) Kirja kokoaa Juurikkalan kokemusperäisen tiedon metsänomistajan ratkaisuista sekä tiedon ja innos tuksen siirtämisestä seuraaville sukupolville. Norm. hinta 35,30 – nyt 15 euroa Veistotöitä Markus Tuormaa Monipuolisesti kuvitettu kirja opastaa havainnollisesti puun veistämisen saloihin