Metsälehti 2/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Pekka Kopra on yksi ostoksilla käyneistä. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 30. TAMMIKUUTA 2014 • Nro 2 • WWW.METSALEHTI.FI Moni saha on vaihtanut viime aikoina omistajaa. Sivut 10–11 Ajankohtaista: Porua raskaista rekoista ›› sivu 3 Metsänhoito: Korvauksia hirvituhoista ›› sivut 14–15 Palstalla: Näin käytät puu-uunia oikein ›› sivu 19 Lukijalta: Kone ei pärjää metsurin työlle ›› sivu 25 Pienet sahat kiinnostavat Se pp o Sa m ul i
Maanomistajille tiedotetaan maastokäynneistä ja heille tarjotaan mahdollisuus tulla mukaan. Jatkuva rahapula kuitenkin vaivaa Metsoa, joten se etenee kovin hitaasti. Sivut 4–5 Metsäveroilmoitus kätevästi netissä Sivu 8 Tuontipuu jakaa mielipiteet MTK:n mukaan ainoa syy Venäjän kuitupuun tuontiin on hintojen pitäminen alhaalla. Siksi myös suojeluohjelmasta tulee kallis. Soidensuojelun täydennysohjelmasta päätettäessä on varmistettava, että tiukkenevassa taloudessa valtiolla riittää rahaa molempien ohjelmien toteuttamiseen. Ensimmäiset kartoitukset tehtiin viime vuonna, ja niitä jatketaan taas keväällä. Myös ojitetut alueet kiinnostavat, jos ne voidaan ennallistaa. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.. Nykyinen menetelmä on aivan liian monimutkainen ja kallis. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Luontokartoittajat etsivät täydennystä etenkin korpisoilta. Kaikkiaan liki 10 miljoonasta suohehtaarista on suojeltu 1,2 miljoonaa hehtaaria. Korvauksen saisi oman ilmoituksen perusteella. Taloudellisesti arvokkaimmat suot ovat myös luonnon monimuotoisuuden kannalta kaikkein arvokkaimpia. Suojelu etenee harppauksin, mutta ei suojeluohjelman tavoitteiden mukaisesti. 2 METSÄLEHTI 2 • 2014 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Metsäntutkimuslaitos on selvittänyt, että tämänkaltaisia soita on noin puoli miljoonaa hehtaaria. Asiantuntijoiden esitys suojeluohjelmaksi valmistuu tämän vuoden aikana. Sivu 30 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Oksat tanssivat sateessa ”Metsässä liikkuessa törmää monenlaisiin näkymiin.” Pahkatar Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. 09 315?49?804 AD: Anna Back p. Kun metsänhoitoon liittyvää tarkastusbyrokratiaa on vähennetty, uudistuksia pitäisi tehdä myös hirvituhojen arviointiin. Korvauksen määrä voisi olla vakio, esimerkiksi 80–100 euroa hehtaarilta. Ilman lisäsuojeluakin talouskäytön ulkopuolelle on jäämässä runsaasti suota. Tällä kertaa valmistelu on ollut kiitettävän avointa. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Sivu 12 Savustuspuuksi käy vain leppä Sivut 16–17 Savottavierailu voi säästää rahaa Kun puutavara on jo pinossa, on liian myöhäistä valittaa katkonnasta, Keijo Vilppula tietää. Vakavammista täydennysviljelyä tai uudistamista vaativista kohteista ilmoituksen voisi laatia joku metsäalan toimija. HANNU JAUHIAINEN Hirvikorvaukset uusiksi Jos metsäpolitiikan uudistaminen aloitettaisiin kemeran alasajosta, tehtäisiin suuri virhe. Suojeluohjelma täydentää runsaan kolmenkymmenen vuoden takaista urakkaa, jolla suuri osa ojittamattomista soista rauhoitettiin. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Jo nyt soiden tilaa voitaisiin parantaa Metso-ohjelmalla, joka on tarkoitettu yksityisten metsänomistajien keinoksi suojella metsiensä monimuotoisuutta. Korvauksen perusteeksi pitäisi riittää se, että taimikossa on näkyviä tuhoja. Sivut 18–19 Brittiyhtiö osti haminalaissahan Sivu 20 Ammattilaissaha sai lisää potkua Sivu 22 Mekaaninen kirves päihittää sirkkelin Sivu 23 Monta konstia selvitä talven yli Sivu 24 Varsinainen vanha kääpä Sivu 25 Vielä jatkuvasta kasvatuksesta Sivu 26 Kahvi kelpaa vuohelle ja suomalaisille Ruotsin kuningas toi mustan marjauutteen pakopaikastaan Turkista. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Ongelma on, että valtaosa suojelluista soista on juuri noita karuja maita. Jos puuston kasvu jää vuodessa alle kuutiometrin hehtaarilla, halutessaan puut voi kerätä pois ja jättää suo sen jälkeen omilleen. Metso ei yksin riitä, mutta sitä tarvitaan myös. Uusi metsälaki rajaa uudistamisvelvoitteen ulkopuolelle kaikkein huonoimmin tuottavat ojitusalueet. Vähitellen ojat kasvavat umpeen ja luonto palaa melkein ennalleen. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Suojeluun halutaan puustoisia soita Hirvituhojen arvioinnista perittävät korvaukset ovat nousseet samalla kun korvausten tasoa on alennettu. Pohjois-Suomen metsien kasvun nelinkertaistuminen 1960-luvulta on vahva ositus siitä, että puutteineenkin kemerajärjestelmä on ollut yksi onnistuneimmista palasista suomalaisessa metsäpolitiikassa.” MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Korjuujäljessä yhä korjattavaa Korkeintaan kahdeksaisen antaa Aki Hostikka arvosanaksi energiapuun korjuujäljelle. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS 30.1.2014 S uomessa on pitkästä aikaa käynnistetty uusi luonnonsuojeluohjelma, jolla tähdätään suoluonnon tilan parantamiseen. Pohjois-Suomessa arviointi voi maksaa jopa enemmän kuin metsänomistaja saa itse tuhosta korvausta
Jos raskaampia kuljetuksia ei sallita, kantohintojen kautta tulevia hyötyjä jää saamatta. ”Raskaiden rekkojen vaikutuksista tiestölle tiedetään vasta vähän. Lupakäsittelyä on hankaloittanut se, ettei hakijoilla ole ollut käsitystä, mihin uudenlaisessa ajoneuvossa tarvitaan poik keuslupa ja mikä on sallittua ilmankin. ”Kolmiakselisilla on ajettu melkoisia ylikuormia, kun pikkuteiltä on haettu viimeisiä puita ja kuormain on ollut kiinni.” Lisäakseliset yleistyvät hitaasti Metsäalan kuljetusyrittäjät ry:n toiminnanjohtajan Kari Palojärven mukaan vanha, seitsenakselinen kalusto on jo lähes kokonaan rekisteröity 64 tonnille. Kysymys tiivistyy siltojen ja rumpujen kantavuuteen. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 2 • 2014 3 MIKKO HÄYRYNEN S yksyllä voimaan tullut asetusmuutos sallii lisäakseleilla varustetut 68ja 76-tonniset rekat sekä nykykaluston painon nostamisen 64 tonniin siirtymäkauden ajaksi. Ja jos kahdeksanakselinen yleistyy, onko vetoautossa kolme vai neljä akselia. Metsäteollisuudessa raskaita rekkoja halutaan kutsua ekorekoiksi. Perinteisen seitsemänakselisen kaluston painoraja nousi 64 tonniin vuoden 2018 loppuun kestävän siirtymäkauden ajaksi. Yhdistelmä koostuu vetoautosta, johon kytketään kaksi perävaunua. ”Raskaiden rekkojen vaikutuksista tiestölle tiedetään vasta vähän.” Tonneja ja akseleita Lokakuun alussa voimaan tullut asetus sallii kahdeksanja yhdeksänakseliset rekat, joiden painorajat ovat 68 ja 76 tonnia. Rajoitukset syövät kantohintahyötyjä Yksityisteiden pysyvistä liikennemerkeistä päätetään tiekunnan kokouksessa, ja niille tulee olla kunnan suostumus. Lupia on haettu rekoille, joiden kokonaispainot ovat 90–107 tonnia ja pituudet 29–33 metriä. Lahden mukaan neliakselinen vetoauto vähentää ylikuormia metsäteillä ainakin akselipainon osalta. Puunkuljetuksissa seitsenakselinen, 64-tonninen yhdistelmä on hyvinkin kilpailukykyinen, mutta tilanne muuttuu siirtymäkauden jälkeen.” Nyt mietitään, onko tulevaisuuden tukkirekka kahdeksanvai yhdeksänakselinen. Ja jos painorajoituksia asetetaan, niin rajoitetaanko kokonaispainoa, telipainoa vaiko akselipainoa. Se on paljon rahaa ajaa tien päältä takaisin. LE H TI K U VA Ju ss i N uk ar i. Trafille on jätetty kuusi hakemusta, ja ne ovat reiteille Inari–Kemi, Kuusamo–Oulu sekä neljä hakemusta Itä-Suomeen Pielisen eteläpään tienoilta Kouvolan kautta Kotkaan. ”Seitsemänja yhdeksänakselisen hintaero on melkein satatuhatta euroa. Lyhyemmillä silloilla ei tiedetä, mitä painoa pitäisi rajoittaa.” Ylikuormat metsäteillä vähenevät Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin yksikönpäällikkö Otto Lahti korostaa, että lyhyiden siltojen ei tarvitse kantaa koko rekan painoa vaan ajoneuvoyhdistelmän eri osien painot, joiden maksimit eivät nousseet oleellisesti. Pohjois-Ruotsissa eräällä reitillä on koeliikenteessä 30-metrinen, 90 tonnia painava rekka. Valtaosa nykyisistä puutavara-autoista on jo rekisteröity 64-tonnisiksi. Raskaammat kahdeksanja yhdeksänakseliset yleistyvät hitaammin. Maksimikorkeus nousi samalla 4,2 metristä 4,4 metriin. ”Kokonaismassalla on merkitystä erityisesti kuutta metriä pitemmillä silloilla, joihin ajoneuvon paino tulee kerralla. Metsäteiden siltojen määrää ei ole laskettu, mutta Rahja arvioi niitä olevan 20 000–30 000. ”Olen oikeastaan yllättynyt, kuinka vähän kahdeksanja yhdeksänakselisia on rekisteröity.” Syy lienee ilmeinen. Rekkojen pituus ei kasvanut. Jos ammattilaisetkaan eivät tiedä, niin maallikot ovat vielä enemmän ihmeissään.” Uudistuksessa rekkojen akselipainot eivät kasvaneet, joten luultavasti rajoitukset kohdistuvat kokonaispainoihin. Tienpitäjät ihmeissään Rekkojen maksimipainojen korotus on saanut metsäteiden ylläpitäjät ymmälleen. Riskitilanteen rajoitusmerkin voi laittaa tienhoitokunnan puheenjohtaja. Todelliset jättirekat lupakäsittelyssä Puun maantiekuljetuksissa tapahtuu muutenkin, sillä parhaillaan ovat käsittelyssä koeluvat todellisille jättirekoille. Etenkin siltojen painorajoitukset ovat hankalia. ”Metsätiet ovat yksityisteitä, ja niiden ympärillä on yleinen hämmennys siitä, mitä pitäisi tehdä”, Suomen tieyhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Rahja sanoo
Sen sijaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden käytölle ei asetettu lainkaan tavoitetta. MTK pitää komission esitystä takaiskuna uusiutuvalle energialle, etenkin biopolttoaineiden tuotannolle. Kaukolämmön tuotannossa puun, puutähteiden ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuus oli 29 prosenttia, Energiateollisuudesta kerrotaan. Nykyinen tavoite on 10 prosenttia uusiutuvaa vuoteen 2020 mennessä. Yksittäisissä ala-arvoisissa suorituksissa maastotai puustovaurioita on liikaa tai puusto on hakatKorjuujälki ei lähelläkään kiitettävää Metsäenergian korjuujälki on parantunut, mutta laatu heittelee edelleen liikaa. MIKKO HÄYRYNEN, teksti JUHA TANHUA, kuva E nergiapuun korjuujälki on hienoisesti parantunut, mutta on edelleen välttävän ja tyydyttävän rajamailla, seurannasta vastaava Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta sanoo. Kunnan ja yksityisten maanomistajien muodostaman yhteismetsän perustamista selvitetään myös Alavudella ja Lappajärvellä. Se on kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Metsänomistajat ovat allekirjoittaneet yhteismetsän perustamissopimuksen, seuraavaksi haetaan muodostamistoimitusta Maanmittauslaitokselta. Työn tilaaja on maaja metsätalousministeriö. Tarkoitus on sulkea tehtaan pienin hienopaperikone (PK1) maaliskuun loppuun mennessä. Alajärvelle uusi yhteismetsä Alajärven kaupungin ja yksityisten metsänomistajien yhteismetsähanke on edennyt perustamisvaiheeseen. Puu on ykkönen kaukolämmössä Puu nousi viime vuonna tärkeimmäksi kaukolämmön lähteeksi. Mukaan on tulossa kaupungin lisäksi 28 yksityistä metsänomistajaa, yhteispinta-ala nousee 750 hehtaariin. 4 METSÄLEHTI 2 • 2014 LyHyESTI Paperikoneita suljetaan Veitsiluodossa ja Ranskassa Stora Enso aloittaa yt-neuvottelut Veitsiluodon tehtaalla Kemissä. Keskuksen perustamisen yhteydessä sen budjettirahoitus vähenee: sopeuttamistarve on 8,5 miljoonaa euroa vuoden 2015 loppuun mennessä ja liki 28 miljoonaa euroa vuoden 2017 loppuun mennessä. Lopettaminen uhkaa muun muassa Metlan Sallan, Kolarin, Punkaharjun, Kannuksen ja Parkanon toimipaikkoja. Energiapuun ja ainespuun korjuujäljen laatua seurataan vuosittain vähintään 300 leimikon otoksilla. Viime vuonna tarkistettiin noin tuhat hehtaaria, ja tuloksia lasketaan parhaillaan. Metsänhoitajaliitto uusi johtoaan Metsänhoitajaliito on uusinut johtoaan uuden valtuustokauden aluksi. Jos oltaisiin koulussa, luokka saisi yleisarvosanan tyydyttävä, mutta uppiniskaisille jaettaisiin ehtoja. ”Vaikka energiakorjuu menisi miinukselle, se palkitaan seuraavissa hakkuissa.”. Kohteilta mitataan runkoja juurivauriot, ajouravälit ja -levey det, urapainumat ja harvennusvoimakkuus. Hyvien osuus ei ollut noussut, mutta pahojen epäonnistumisten määrä oli laskenut. Sulkemista perustellaan aikakauslehtipaperin kysynnän heikkenemisellä Euroopassa. UPM puolestaan sulkee Docellesin paperitehtaan Ranskassa tammikuun lopulla. Tavoitteena on laskea kasvihuonepäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja nostaa uusiutuvan energian osuus 27 prosenttiin energiankäytöstä vuoteen 2030 mennessä. Jos mukaan lasketaan vielä teollisuuden sekundäärilämmön käyttö, hiilineutraalin tuotannon osuus kaukolämmöstä oli viime vuonna 31 prosenttia. Satojen miljoonien investoinnin uhkaavat jäädä toteutumatta, MTK varoittaa. Koneen vuosikapasiteetti on 190 000 tonnia. Uusille ilmastotavoitteille risuja EU:n komissio julkisti viime viikolla uudet ilmastotavoitteet vuodelle 2030. Liiton puheenjohtajaksi valittiin metsänhoitaja Ahti Paavonen, valtuuston puheenjohtajaksi metsänhoitaja Jaakko Kittamaa ja valtuuston varapuheenjohtajaksi metsänhoitaja Esa Uotila. Luonnonvarakeskus varautuu leikkauksiin Ensi vuonna toimintansa aloittava Luonnonvarakeskus suunnittelee jo toimintansa sopeuttamista
Harvassa puukauppasopimuksessa on määritetty jäävän puuston tiheys ja korjuuvaurioiden korvauskynnys, joten ostajan vastuu on epäsuorasti mainetappio. ”Vaikka energiakorjuu menisi miinukselle, niin se palkitaan seuraavissa hakkuissa.” Sertifikaatti koetuksella Runkovaurioiden laskeva trendi pysähtyi viime vuonna. Männikön energialeimikko ei sovi jatkuvan kasvatuksen hakkuuksi niin puulajin kuin puuston iänkään vuoksi. ”Mutta hajonta on liian suuri ja huonot kohteet painavat keskiarvoa alas.” Alueiden välillä pinttyneitä eroja Pieni parantuminen on etenkin urapainumien vähenemistä, mikä johtunee korjuuajankohdan paremmasta suunnittelusta. Elämä näyttää kuitenkin jatkuvan rauhallisena, metsäteollisuus on edelleen voimissaan, ei ehkä entisenlaisena, mutta hengissä kuitenkin. Tulevana vuonna toivon metsänomistajaorganisaation uudistumisen onnistuvan. Hostikka muistuttaa, että neljäsosa tarkistetuista hehtaareista oli kympin arvoisia kohteita. ”Urapainumat ja juurivauriot voivat johtua näiden alueiden myöhäisestä talventulosta.” Raivaamattomuus kostautuu Hostikka pohtii, että korjuujäljen suuren vaihtelun takana on monia tekijöitä. vo poikkeaa edukseen vuodesta toiseen, naapuriseutu Kaakkois-Suomi taas on tavannut olla häntäpäässä. ”Ajourat ovat riittävän leveitä, sillä urien reunapuissa runkovaurioita ei erityisemmin ole.” Liian harvaksi liian usein Hostikkaa huolestuttaa, että aivan liian usein kannattavuutta haetaan liian voimakkaalla harvennuksella. Mitään aikaisem mista työnantajista ei ole enää olemassa, ei myöskään kotikuntaa Sippolaa, joka liitettiin Anjalankoskeen ja seu raavaksi Kouvolaan. Pitkän työuransa ansiosta Hostikalla on näkemystä myös korjuun toteutuspuolelta. 5 METSÄLEHTI 2 • 2014 Metsänhoitajan uratie Aki Hostikka, 51, tietää jotain met säorganisaatioiden muutoksista. Jos jäävistä rungoista yli kymmenen prosenttia kolhiutuu, se vaikuttaa myöhempään tukkisaantoon. Pahimmillaan tiheys on vedetty päätehakkuupuuston lukemiin 500–600 runkoon. Nykyinen MTK:n jäsenmaksu ainakin tämän kokoiselle monitoimitilalle on kohtuullinen. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.fi. Jos ajankohta on väärä, niin maastovaurioita tulee vääjäämättä.” Vaikka Hostikka ymmärtää huonon jäljen syitä, niin se ei tarkoita niiden hyväksymistä. ”Lähtötilanne saattaa olla toivoton. ”Urapainumien syynä voi olla, että työllisyyden nimissä mennään kokeilemaan kestääkö kohde. Tiestö alkaa kohta olla niin rappiolla, että maalaisten on ostettava panssarivahvistettuja autoja päästäkseen sivilisaation piiriin. Ekologisen puun lisäkäytölle keksitään kaikenlaisia lisärajoitteita, puuta ei enää saisi polttaa kotiarinoilla, omat EU-edustajat äänestävät rikkidirektiivejä, jotta kansalla menisi entistä heikommin. Tämän suuruinen jäsenmaksu jää maksamatta, jos sillä saa yhden kirjeen vuodessa ja lehden, joka sekin tulee väärällä nimellä ja väärään osoitteeseen. ”Kun harvennus viedään sallitun alarajalle tai allekin, niin silloin hypätään yhden harvennuskierron yli ja sen tulot jäävät saamatta.” Hostikka ei näe voimakkaiden energiaharvennusten takana uuden metsälain ennakointia. Kauan sitten MTK:n kentässä toimineena tunnen vahvasti, että edunvalvontaa jatkossa tarvitaan entistä enemmän. ”Mutta juuri sertifikaatissa olevan neljän prosentin rajan pahemmalle puolelle.” Todennäköisesti maakuntien sertifiointitarkastuksissa kirjataan poikkeamia, jotka pitää jollakin aikavälillä korjata. Vauriot ja voimakas harvennus ovat huono yhtälö. Mutta kun ennakkoraivaus kustantaa sen viisisataa euroa. Etenkin vihreiden hallitsemalle ympäristöministeriölle tulee saada riittävä vastavoima, jotta aivan hulluimmat vaatimukset saadaan torjuttua. Kiinteistöveroa metsille näyttää kaipailevan yhä useammat yhteiskunnan tahot, kaavoituksella halutaan rajoittaa kohtuuttomasti metsänomistajan metsien käyttömahdollisuuksia puhumattakaan lisärakentamisesta, lehtien kaupunkitoimittajat haluaisivat susien jolkottelevan kaikkialla vanhan Uudenmaan läänin ulkopuolella. Lähipiirissäni on metsätila, jonka omistajat ovat molemminpuolisessa hiljaisuudessa kolmetoista vuotta maksaneet noin kuusisataa euroa vuodessa metsänhoitomaksua. Lahjakirjoja ei puunmyyjän vielä tarvinnut puuta myydessään allekirjoittaa ja kesäkin oli lämmin ja leppoisa. Työpisteet ovat lähellä Karhulassa tai aika kaukana Lahdessa ja Helsingissä. Energiakorjuu on herkkä ajoitukselle, koska ajouraa ei vahvisteta ainespuuhakkuun veroisella havutuksella. Uuden vuoden toiveita Energiakorjuun ja ainespuuharvennusten korjuujälkien erot ovat kapenemaan päin, Aki Hostikka sanoo. Lounais-Suomessa on nyt selkeästi heikoin tulos, eikä etelärannikko yllä paljon paremmaksi. H ehkutettu suurien uudistusten vuosi on takanapäin. Alueiden välillä on suuria, vaikeasti selitettäviä eroja. Oma ongelmansa koituu siitä, että edunvalvonta ja liiketoiminta saman katon alla on vääjäämättä osittaista. ”Tänään läksin kuu den bussilla ja kuuden, seitsemän aikoihin olen kotona.” tu aivan liian harvaksi. Jos urapainumia on yli puolet kuljetusmatkasta, niin se ei ole hyväksyttävää oli taustalla sitten välinpitämättömyyttä tai pakottavia syitä. Miten ratkaistaan ristiriita, joka syntyy metsänomistajan ja metsänhoitoyhdistyksen välille. Hostikka hoitaa edelleen kotitilan met siä ja asuu kotimaa kunnassaan, mutta merellisesti Kotkassa. Vaara, että Suomi palaa keskiaikaisille asuinalueilleen, on olemassa. Edunvalvonnan tiivistäminen vaatii uusia otteita. Hehkutettu on mullistavien uusien metsänkäsittelyvaihtoehtojen sallimista, organisaatioiden vapauttamista entisistä kahleistaan ja kannettu huolta kirjanpainajatuhojen leviämisestä. Jos on ennakkoraivaamaton ja selvästi ylitiheä kohde, niin laadukkaan korjuujäljen tekeminen on epätoivoista.” Hän kehottaa sekä metsänomistajia että puun ostajia katsomaan peiliin, sillä pahimpiin ennakolta raivaamattomiin kohteisiin konetta ei yksinkertaisesti pidä viedä. Vahingonkorvausta voi hakea oikeusteitse, mutta sekin on harvinaista.. Hän valmistui metsätalous insinööriksi 1980lu vulla, teki vuoden töitä puunhankintayritys Tehdaspuulle ja met sänhoitoyhdistykselle, jatkoi metsänhoita jaksi, hoiti pari vuotta ammattikorkeakoulun opettajan viransijai suutta, oli 1990alun lamassa vuoden poissa työelämästä ja opiskeli ittaitoja, toimi kymmenen vuotta metsänhoitoyhdistyk sen toiminnanjohtaja na, siirtyi alueelliseen metsäkeskukseen, josta sitten tuli osa val takunnallista Suomen metsäkeskusta. Turpeen käytöstä on tullut itse ilmestyskirjan peto. Paljon suurempi tarve on edunvalvontaan kaikkiin ulkopuolelta tuleviin uhkiin, joihin maakuntatai kuntatasolla ei juurikaan voi vaikuttaa. Luottamusmiehet, jotka entisessä maailmassa kuulivat pienenkin risahduksen omassa metsänhoitoyhdistyksessään, ovat nykyään voimattomia, koska aina voi vetäytyä liikesalaisuuksien taakse. Energialeimikoissa taso on hiukan parantunut ja muissa harvennuksissa pysynyt ennallaan. Etelä-SaKAARLO OUNI KOLUMNI Kirjoittaja on metsänhoitaja ja metsätalousyrittäjä. Metsänhoitoyhdistysten puolesta ei kannata suurta huolta kantaa, niillä on vakiintunut asiakaskuntansa ja mahdollisuus lievän kilpailun siivittäminä hyväänkin palvelukelpoisuuteen. On mielenkiintoista seurata mille tasolle tulevaisuudessa metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksut asettuvat. Täällä syvällä maaseudulla seuraa suurella huolella maailman muutoksia ja kaikki näyttävät tulevan lisärasitteiksi niille, jotka vielä haluavat asua muualla kuin tiivistyvissä taajamissa. Mitä harvemmaksi hakataan, sitä voimakkaammin puuston kolhiutuminen vaikuttaa vaurioprosenttiin. Hostikka uskoo runkovaurioiden määrän johtuvan yksinkertaisesti siitä, että metsässä on runsaasti tavaraa ja kaatokoura osuu aina johonkin
Koulutusta joudutaan järjestämään jopa suunniteltua enemmän, koska kaikki halukkaat eivät ole mahtuneet jo järjestettyihin tilaisuuksiin. Metsäkeskus on päivittänyt uuden paperimuotoisen lomakkeen vastaamaan asetusta metsänkäyttöilmoituksesta, jonka maaja metsätalousministeriö uuden metsälain perusteella antoi. Uusi ilmoitus ottaa huomioon metsälain muutokset. Uutta on myös käsite käsittelyalue. ”Tilanne on nyt toinen sillä Venäjälle on syntynyt uutta tuotantoa ja Suomesta sitä on suljettu.” Venäjän oma sahaus on kasvanut, mutta kuitupuulla on vientipaineita. Sähköisesti hän voi ilmoittaa Metsään.fi-palvelun kautta myöhemmin vuoden 2014 aikana. Kuvio osa käsittelyaluetta Toinen iso muutos on se, että puuston uudistamiskypsyyteen liittyvät asiat ovat jääneet pois – ennen piti ilmoittaa joko puiden kehitysluokka , keski-ikä tai keskiläpimitta. Toistaiseksi sähköisen metsänkäyttöilmoituksen voivat tehdä metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt ja Metsähallitus. Metsäteollisuus ry:n Venäjän-asioiden päällikkö Jukka Halonen ennakoi Venäjän-tuonnin jatkavan maltillista kasvua, mutta huippuvuosien 2005–2006 hurjiin, lähes 15 miljoonan kuutiometrin määriin tuskin noustaan. Kaupankäynti normalisoituu Venäjästä tuli WTO:n jäsen kesällä 2012, jolloin havupuun ja koivutukin puutullit suunnilleen puolittuivat. Tutkimustuloksia tulossa Valtakunnallisesti yhtenäisessä koulutusaineistossa joudutaan useasti toteamaan, että tutkimustietoa asiasta ei vielä ole, eikä käytännön kokemustakaan. Puuntuonti Venäjältä kasvussa HANNU JAUHIAINEN Suomen metsäkeskus ja Metsäntutkimuslaitos ovat järjestäneet eri puolilla Suomea lähinnä metsäalan ammattilaisille järjestettyjä koulutustilaisuuksia, joissa on käsitelty eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta. 6 METSÄLEHTI 2 • 2014 Metsänkäyttöilmoitus uudistui HANNA LEHTO-ISOKOSKI V uodenvaihteessa voimaan tullut metsälaki muutti myös metsänkäyttöilmoituksen sisältöä. WTO-ratkaisun myötä EU:n ja Venäjän välillä siirryttiin havuraakapuun vientikiintiöön. Sen vuoksi jo korjuuteknisestikin poimintahakkuiden lisäämisen mahdollisuudet ovat Sirenin mukaan rajalliset. Eniten epäilystä osallistujissa on herättänyt uusien menetelmien taloudellinen kannattavuus. Taimettumisesta on tuloksia jo saatukin, mutta lopullinen varmuus saadaan vasta vuosikymmenten päästä. ”Kun tilalla tehdään esimerkiksi tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuu useammalla kuviolla, niitä voidaan pitää yhtenä käsittelyalueena”, Uitamo sanoo. Käytännön metsäneuvonnan kannalta pidetäänkin haasteellisena sitä, millaisiin kohteisiin poimintahakkuita voidaan suositella, jos metsää halutaan jatkuvasti kasvattaa peitteellisenä. Jos omistaja ilmoittaa metsänkäytöstä itse, hän voi tulostaa paperilomakkeen metsäkeskuksen verkkosivuilta. Koska laki sallii nyt myös eri-ikäisrakenteisen puuston kasvattamisen, ilmoituksen täyttäjällä on valittavanaan kolme vaihtoehtoa: tasaikäisrakenteinen hakkuu, poimintahakkuu tai pienaukkohakkuu. Erityisen tärkeissä elinympäristöissä omistaja voi halutessaan tehdä samanlaisia varovaisia toimenpiteitä kuin ennen lainmuutostakin. Vuonna 2012 tuonti oli noin 3,7 miljoonaa. Silloinkin pitäisi olla suojasää, koska säästettävien alikasvostaimien latvat katkeilevat helposti pakkasella. ”Hakkuissa pitää käyttää myös järeintä mahdollista korjuukalustoa, pienillä koneilla ei isoja puita pystytä kaatamaan hallitusti ja nuoria puita säästäen”, sanoo Siren. Ainespuun tuontimäärät ovat tällä vuosikymmenellä olleet 6–7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, josta kaksi kolmasosaa Venäjältä ja loput valtaosin Virosta ja Latviasta. Ilmoituksessa uudistui esimerkiksi kohta, joka käsittelee kasvatushakkuiden toteuttamistapaa. Metlan Hannu Salminen kertoi, että eri menetel mien taloudellisessa vertailussa saadaan sellaisia tuloksia kuin halutaan korkokantoja ja lähtöpuuston tilannetta vaihtelemalla. Koivukuitupuun tuonti oli aiemminkin tullitonta, koska Venäjällä ei ole sille omaa jalostusta. MIKKO HÄYRYNEN Tukkija kuitupuun tuonti Venäjältä ylsi viime vuonna ennakkotietojen mukaan yli viiteen miljoonaan kuutiometriin. Lisäys näyttää painottuvan havukuitupuuhun. Puun korjuukysymyksiä tilaisuuksissa selvitellyt Matti Siren Metsäntutkimuslaitokselta kertoo, että tilaisuuksissa on keskimäärin ollut paikalla 150 osallistujaa. Jatkuva kasvatus kiinnostaa M ik ko R iik ilä. Metsäteollisuuden mukaan Venäjä rajoitti havupuun vientiä WTO-sopimuksen vastaisesti laatimalla listan yhtiöistä, joilla on oikeus viedä havupuuta. Sirenin mukaan tilaisuuksissa on käyty myös vilkasta keskustelua. Viime marraskuussa Venäjä luopui listausmenettelystä, mikä todennäköisesti lisää kaupankäyntiä. Suurin osa, yli kaksi kolmannesta tuonnista on koivukuitua. ”Poimintahakkuisiin liittyy paljon ongelmia, joita ei aina yleisessä keskustelussa ole osattu ottaa huomioon.” Jotta korjuuvaurioita ei syntyisi, hakkuut pitäisi tehdä enimmäkseen talvella. Siihen voi sisältyä useampia metsikkökuvioita. ”Ilmoituksen tekijä rastittaa oikean kohdan. Aikaisemmassa lomakkeessa mainittiin vain kasvatushakkuu”, selventää metsälainsäädännön johtava asiantuntija Janne Uitamo Suomen metsäkeskuksesta. Uudessa metsänkäyttöilmoituksessa on lueteltu laissa sallitut toimenpiteet, joista ilmoituksen tekijä rastittaa aikomansa. Markkinasellun korkeasta hintatasosta huolimatta lähialueen sellutehtaat ovat vaikeuksissa. Sege zhan eli suomalaisittain Sekeen tehtaalla on ollut seisokkeja ja Kontupohjan konkurssiin ajautunutta sellutehdasta pyöritetään vajaalla teholla. Ville Hallikainen Metlasta kertoi Rovaniemellä viime viikolla järjestetyssä tilaisuudessa, että esimerkiksi pienaukkohakkuista on jo käynnistetty tutkimuksia. EU-puolella ostajilta edellytetään ostoluvat ja Venäjän puolella myyjiltä vientilisenssit, mikä WTO-jäsenyyden alussa pysäytti havupuukaupan. Uudistushakkuun saa nyt tehdä milloin tahansa, joten metsänkäyttöilmoituksessa ei enää tarvitse selvittää, onko metsä saavuttanut uudistuskypsyyden. Koska uudistushakkuun saa tehdä milloin tahansa, enää ei tarvitse selvittää, onko metsä saavuttanut uudistuskypsyyden
Oikein käsiteltynä siitä saa esimerkiksi Pietarin Mariinski-teatterin juhlasalin, kaurapuuropaketin, lautapelin, nenäliinan ja parasta sellua. METSÄLEHTI 2 • 2014 KUKAAN EI OLE MATKUSTANUT YHTÄ PALJON KUIN SUOMALAINEN PUU Pohjoisessa hitaasti kasvanutta puuta parempaa raaka-ainetta ei olekaan. Metsäliitto Osuuskunta 80 vuotta. Tästä on hyvä jatkaa.. TÄSTÄ ON HYVÄ JATKAA. Ja vaikka maita on tätä nykyä huomattavasti enemmän kuin 30-luvulla, suomalainen puu on jossain muodossa käynyt lähes kaikissa niissä
Lähetetyn lomakkeen voi vielä avata tulostusta varten, ja sen voi myös tallentaa. Metsänomistajan henkilökohtainen viitenumero on valmiina, ja se ohjaa maksun omalle verotilille. Sen jälkeen valitaan oma pankki ja kirjaudutaan kuten pankkipalveluun. Kirjaudu ensin verohallinnon nettisivuille osoitteeseen www. 8 METSÄLEHTI 2 • 2014 HANNU JAUHIAINEN, tekstI ANNA BACK, kuvitus M etsäveroilmoituksen ja arvonlisäverojen kausiveroilmoituksen voi tehdä myös sähköisessä muodossa netin kautta. Tämän jälkeen avautuu 2C-lomake täyttämistä varten. Lomakkeelle kirjataan paperiselle 2C-lomakkeelle merkityt tiedot. Lopuksi kirjataan ilmoittajan tiedot allekirjoitukseksi ja lähetetään lomake. Tavallisen metsänomistajan verotietojen ilmoittaminen sujuu helposti omilla pankkitunnuksilla. Kun tehdään kausiveroilmoitus, klikataan toisena olevaa kohtaa Ilmoittaminen . Kone laskee tiettyjä tietoja automaattisesti. Verohallinto poimii sitten maksun valtion kassaan. Jos kuolinpesän tai yhtymän käytössä on Katso-tunniste, tunnistautuminen onnistuu sillä. Kausiverot nopeasti Kausiveroilmoituksesta tarvitsee kirjata vain muutama kohta. Nettilomake on eri näköinen kuin paperinen versio: täytettävät kohdat ovat allekkain, mutta samassa järjestyksessä kuin paperilomakkeessa. Metsänomistajan lomakkeita ovat 2C ja kausiveroilmoitus. Tilija viitenumerot tulevat nyt automaattisesti. Jatka-komentoa seuraa kohta 2 Maksun tietojen tarkistaminen . Lomakkeen valinnan jälkeen on kirjauduttava omaa veroilmoitusta varten pankkitai Katso-tunnisteen avulla. Verotilillä voi yhdistellä myös muita verohallinnon maksuja ja palautuksia, jos sellaisia on. Maksu erikseen Jos on maksettavaa veroa, tämä toiminto pitää tehdä erikseen. Maksutilin numeron voi vielä muuttaa. fi -palvelun kautta. Ensimmäisenä on metsänomistajia kiinnostava kohta Arvonlisäveron ilmoittaminen . Asianomaiseen ruutuun kirjataan maksun suuruus. Maksumenettely on jonkin verran yksinkertaistunut viime vuodesta. Jos sen maksaa aikaisemmin, verohallinto maksaa verotilille korkoa. Vasemman reunan otsakkeista saa näkyviin mm. Hankintatyön tekijöitä saa lisättyä Lisää rivi -komennolla. helmikuuta. Jos tiedossa on palautusta, verohallinto palauttaa korkotuotonkin. Sitten klikataan Laske-merkkiä, ja maksettava tai palautettava summa ilmestyy näkyviin. Arvonlisäveron eräpäivä on vuosi-ilmoittajilla 28. Ilmoituksen jälkeen valitaan sivulta kohta Maksaminen ja sen jälkeen Verkkomaksu . Jatka-painikkeella saadaan näkyviin vielä lopputulos saatetietoineen. Tästä valikosta siirrytään suomi.fi -sivuille, jossa näkyy Metsätalouden veroilmoitus 2013 . Suoraan suomi.fi-sivulle mentäessä haku 2C vie samaan paikkaan. Ilmoitusta voi palata muuttamaan tai sen teon voi keskeyttää. Puolison pankkitunnisteita ei voi siis käyttää oman veroilmoituksen tekemiseen. Sarakkeeseen tulee näkyviin monenlaisia oma-aloitteisesti kausiveroilmoituksella ilmoitettavia asioita. Metsätalouden veroilmoituksia ei voi tehdä samasta paikasta. Lomakkeella on yleensä valmiiksi valittu ilmoitusjaksoksi vuosi. Sitä klikkaamalla päästään itse verolomakkeelle. Sen jälkeen siirrytään maksamaan oman pankin verkkotunnusten avulla. Avautuvalta sivulta valitaan haluttu veroilmoitus. Jos luvut ovat oikein, lähetetään ilmoitus ja asia on ilmoittamisen osalta selvä. Ilmoitusta tehtäessä on huomattava, että nettiin on kirjauduttava sen henkilön pankkitunnuksilla, jonka nimissä lomake on tullut. Kirjautumisen jälkeen avautuu oman verotilin sivu, jossa näkyy verotilin saldo. Sen jälkeen kirjataan kohtaan 301 puukaupoista tulleet arvonlisäverot ja kohtaan 307 omien kulujen arvonlisäverot. Netti-ilmoitukset www.vero.fi/ilmoitaverkossa www.vero.fi/verotili www.suomi.fi litsemalla 2C Metsätalouden veroilmoitus . Lähettämisen jälkeen voi vielä tulostaa lähetetyt tiedot. VEROTUS. Jos verotilin saldo on koron vuoksi plussalla, koron voi hyödyntää maksamalla verotilille arvonlisäveron vähennettynä saldon määrällä. Sen jälkeen valitaan Veroilmoitus verkkolomakkeella -kohdasta 2C. 2C-lomakkeelle päästään vaNäin ilmoitat verkossa Metsätalouden veroilmoitukset voi tehdä kätevästi internetissä. Osa kirjanpito-ohjelmista mahdollistaa veroilmoituksen tietojen lähettämisen suoraan verottajalle pankkitunnuksilla tai Katso-tunnisteella. Avautuvalla verkkomaksusivulla ovat kaikki tarpeelliset tiedot. Kun kausiveroilmoitus on valittu, klikataan Kirjaudu palveluun . Sieltä valitaan Maatalousyrittäjä ja metsäomistaja . Edessä on taas pankkitunnistautuminen. vero.fi/ilmoitaverkossa . Kausiveroilmoitus tehdään oman verotilin kautta, 2C-lomake puolestaan täytetään suomi. Kuolinpesien ja yhtymien veroilmoitusten tekoon tarvitaan Katso-tunniste, jonka hankkimisessa on oma vaivansa. 2C-lomakkeen täyttö Mesätalouden 2C-lomaketta varten verohallinnon www.vero.fi/ilmoitaverkossa sivulta valitaan Maatalousyrittäjä ja metsänomistaja . verotilin tapahtumat
Veroneuvoja voit kysellä toimittaja Hannu Jauhiaiselta, puhelin 0400 150 910 maanantaisin 3.2., 10.2. Rakentamattomien omakotitalotonttien tai vapaa-ajan tonttien kiinteistöveroja ei voi vähentää metsäverotuksessa, vaikka tontit sijaitsisivatkin metsäkiinteistöllä. Yhtymän tulot Yhtymässä on tasaosuuksin kaksi osakasta ja yhtymän verotettavaksi tuloksi jää 80 000 euroa. Voinko näin jäljestäpäin saada edellisten vuosien kulut, esimerkiksi metsänhoitomaksun, vähennettyä verotuksessa. Jos metsätalouden kuluja on jäänyt vähentämättä, niistä voi tehdä verotuksen oikaisuvaatimuksen. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia. Meneekö siitä pääomaveroa 30 prosenttia, jos osakkailla ei ole muita pääomatuloja. 9 METSÄLEHTI 2 • 2014 Vieraalta ostetut puut Myyn klapeja, jotka tehdään sekä oman metsän puista että metsäyhtiöltä ostetusta kuitupuusta. Metsälehden tilaajat voivat lähettää kysymyksensä myös sähköpostilla osoitteeseen hannu.jauhiainen@metsalehti.fi. Pitääkö tulot tosiaan erotella niin, että muualta hankitusta puutavarasta saatu tulo ilmoitetaan maatalouden tuloiksi. Metsäverotukseen liittyviä kommentteja ja kokemuksia voi lähettää samaan osoitteeseen. Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Metsätalouden veroilmoitukseen lasketaan metsäkiinteistön metsävähennyspohja vuoden lopun tilanteen eli sen hetkisen kiinteistön hankintamenon perusteella. Sähköpostikysymyksiä voi lähettää tammi-helmikuun aikana ja tarvittaessa muulloinkin. Metsäverotukseen liittyvissä asioissa voit soittaa Metsälehden veroneuvontaan. M ik ko R iik ilä. Metsäverotuksessa voi vähentää vain metsätalouden rakennuksen tontin kiinteistöveron. sekä tiistaina 25.2. Puiden ostohinta on siten maatalouden menoa ja myyntihinta maatalouden tuloa. Tuosta kokonaissummastahan menisi osasta 32 prosenttia veroa . Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta. Opastus on lehden tilaajille normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta maksutonta. Metsävähennys lohkomisesta Miten metsävähennyksen määrä ilmoitetaan, kun lohkominen tehdään vasta seuraavana vuonna. Metsävähennyspohja voi pienentyäkin, jos esimerkiksi osa metsämaasta muutetaan pelloksi tai myydään tontiksi. Olen ollut puolenkymmentä vuotta metsänomistajana enkä ole tehnyt veroilmoitusta kertaakaan. Annamme niille laatuja puhtaustakuun. Yhtymän tulos jaetaan osakkaiden verotukseen ja lopullinen veroaste määräytyy osakkaan omien tulojen määrän mukaan. Jos kiinteistön hankintaan liittyen tulee seuraavana tai myöhempinä vuosina lisää kuluja, ne lisätään hankintahintaan ja sen perusteella lasketaan uusi metsävähennyspohja seuraavan vuoden veroilmoitukseen. Yllättävän hyvää tuottoa Tutustu verkossa metsanlannoitus.fi ja yara.fi Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Olen ajatellut, että kun ei ole tuloja, niin ei saa vähennyksiäkään. verokysymyksiä Tänä vuonna voi hakea muutosta vuosien 2008-2012 metsäverotuksiin. Hankintatyötä on verotusmielessä vain omassa metsässä tehty työ. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Saanko vähentää sen metsätalouden verotuksessa. Entä hankintatyön arvo, voidaanko pilkkeiden teosta syntynyt työn arvo vähentää myös vieraalta ostetusta puusta tehtyjen klapien myyntitulosta. Arvonlisäverotuksessa muutosta voi hakea vuosille 2011–2012. Vain suoranaiset kulut voi kirjata vähennykseksi maatalouden verotukseen. Voiko vanhat kulut vähentää. HANNU JAUHIAINEN, vastaukset Myyntiklapien verokohtelu riippuu siitä, mistä puu on hankittu. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään. Hankintatyön arvoa ei voi vähentää, koska sitä ei synny muualta hankittujen puiden valmistuksessa. Kiinteistöveron vähennys Kunta on laajentanut asemakaavaa ja kaavoittanut tilani metsämaalle kolme omakotitalotonttia. Tässä tapauksessa vero on siis 30 prosenttia. Osakkaan tulo-osuus on siis 40 000. Kysy metsäverotuksesta Tuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton. Joudun maksamaan näistä rakentamattomista tonteista kiinteistöveron. ja 17.2. Vieraalta ostettujen puiden pienimuotoinen korjuu ja jalostus katsotaan maatalouden verotukseen kuuluvaksi
Hakkarainen ei ole huolissaan siitä, että puunostajien harveneminen vähentäisi kilpailua. Laskeeko se. Laajentuvat sahayritykset pyrkivät synergiaetuihin: ison tekijän on pientä helpompi neuvotella puun hinnasta ja säästää muistakin kustannuksista. Rakentamisbuumia en toistaiseksi odota”, Merivuori sanoo. Kehitys tasapainottanee puumarkkinoita. Tärkeämpää on, että sahayrittäjät luottavat tulevaisuuteen ja ostavat puuta. Markkinoilla kajastaa jo valoa, sillä Euroopan talouden ja rakentamisen ennustetaan vähitellen elpyvän. Loppusyksystä Keitele Group osti konkurssiin menneen Myllyahon sahan, jonka toiminta jatkuu. ”Uskon, että muutoksen ansiosta puumarkkinat toimivat jatkossa paremmin. Osa isoista sahoista uskoo kuitenkin tulevaisuuteen. Halpaa bulkkitavaraa tehdään yhä liikaa, mikä ei Suomen kustannustasolla lyö leiville. Uusista kaupoista huhutaan tuon tuosta. Jalostusastetta on nostettava ja tuotettava sitä, mitä asiakas haluaa.” Kaukoitä vetää Suomalaisen sahayrittäjän elämästä ei ole viime vuosina jännitystä puuttunut, sillä tuotteiden kysynSahateollisuus luo nahkaansa Suuret sahayritykset parantavat kannattavuuttaan ostamalla taantuman kypsyttämiä pienempiä sahoja. Niiden jumittuminen ei ole kenenkään etu.” Sahateollisuuden suurimpina ongelmina metsänomistajien näkökulmasta Hakkarainen pitää tuotannon ja erityisesti sen arvon laskua. Hän on kuitenkin hyvillään siitä, että isot sahat investoivat alaan. MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen ei halua ottaa suoraan kantaa hintaan. Noin puolella sahoista omavaraisuusaste jää alle 20 prosentin, kun sen pitäisi olla vähintään 30–40 prosenttia. Sahatavaran vienti kasvanee yhä tänä vuonna, joskin viime vuotta hitaammin. 10 METSÄLEHTI 2 • 2014 HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti SEPPO SAMULI, kuvat E teläsuomalainen Versowood hankki vuodenvaihteessa Vapon Hankasalmen-sahan ja haastaa 1,3 miljoonan kuution vuosituotannollaan alan kakkosen UPM:n. ”Puun menekkiä lisäävät kestävän kehityksen trendi Euroopassa sekä Aasian kasvava kysyntä. Uskoa tulevaisuuteen Miten käy puun hinnan, kun ostajien määrä vähenee. ”Ei ole liiketoimintaa, että pienitään puuta ja mietitään, kuka ostaisi. ”Omistajat myyvät kuka mistäkin syystä, mutta yhteinen tekijä on kannattavuuskriisi. Westaksen omistamalle Raunion sahalle tulee kuusija mäntytukkia lounaisen Suomen metsistä.. Vaikeat ajat ovat syöneet sahayritysten taseita, ja velkaakin on. Puun suhteellinen käyttö lisääntyy, koska sillä on pieni hiilijalanjälki. Haetaan ratkaisuja, jotka pitävät alan hengissä”, summaa Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori. Suuret sahat käyvät rohkeasti ostoksilla, kun osa omistajista haluaa luopua bisneksestä. Markkinoille tulee vahvoja toimijoita, jotka uskovat mekaaniseen metsäteollisuuteen: sahaamisella voi pärjätä
Katteet jäävät muutamaan prosenttiin. Pekka Kopra piti viisaimpana etsiä itselleen uuden pelikentän Länsi-Suomesta. Metsäsektorin suhdannekatsaus 2013–2014 (Metla). Westaksen liikevaihdosta 80 prosenttia kertyy viennistä. Viime vuonna Suomen sahatavaran vienti alkoi kuitenkin elpyä, ja kiitos siitä kuuluu Aasialle. Westas ostaa ja käsittelee puuta tilausten mukaan. Se on toisaalta jatkunut jo niin kauan, että Kopra uskoo jo parempiin aikoihin. Tämän vuoden tuloksesta Kopra odottaa positiivista mutta korostaa, että sahatavaran kannattavuus on yhä huono. Koulutukseltaan hän on mekaanisen puunjalostuksen diplomi-insinööri. Valvomo on Raunion sahan sydän.. Tärkein ostaja on Japani, sitten tulevat Englanti, Egypti ja Ranska. Samalla tavalla sahayrittäjään vaikuttaa sahatavaran varastotilanne. ”Katselin ostettavaa myös muualta Suomesta, mutta en löytänyt yhtä hyvää paria. 2000-luvun alussa sahattiin parhaimmillaan 13,6 miljoonaa kuutiota vuodessa, mutta 2009 määrä oli enää kahdeksan miljoonaa. Yhtiö rakentaa liimapuutehdasta Kemijärvelle Stora Enson entisen sellutehtaan alueelle. Omistajalle on silti tärkeintä, että yritys on alueellaan merkittävä toimija. Kopra kuitenkin vertaa puukauppaa raakaöljykauppaan, jossa asiat eivät ole koskaan hyvin. ”Tilastoa ei vielä ole, mutta viime vuonna sahatavaran vienti nousi arviolta kymmenisen prosenttia”, kertoo tutkija Riitta Hänninen Metsäntutkimuslaitokselta. Hänestä se on myös puunmyyjän etu. Merkittävää synergiaetua syntyy logistiikasta, jonka kustannukset muodostavat jopa 15 prosenttia valmiin sahatavaran hinnasta. Kyllä ostajankin pitää pärjätä, että kysyntä säilyy.” Bulkkitavaraa tilausten mukaan Westaksen puunhankinta on räätälöity asiakkaan tarpeisiin. Jos raaka-aineesta on puutetta, hinnat nousevat ja jos sitä riittää, hinnat laskevat. Veli Ville Kopra omistaa nyt enemmistön eteläsuomalaisesta Versowoodista, jonka osakkeista Pekalla on yhä vajaa puolikas. Ei kerry liian isoja varastoja.” Sahat valmistavat kuusesta ja männystä bulkkitavaraa, johon Kopra on tyytyväinen ainakin tällä hetkellä. Pienehkö puunhankintaalue Kopra halusi sahat, jotka sijaitsisivat samalla, kohtalaisen pienellä puunhankinta-alueella. Niistä syntyi kokonaan uusi yhtiö Westas Group, josta Kopra omistaa 85 prosenttia ja A. Sahatavaran vienti on tutkijoiden mukaan ollut viiden viime vuoden aikana keskimäärin 29 prosenttia pienempi kuin 2000–2005. Jos puunhankinta-alue paisuisi, kuljetuskustannukset nousisivat. Maailmalle tavara lähti Raunion sahalta ennen usean sataman kautta. ”On kai mielikuvituksen puutetta, että yleensä jäin tälle alalle”, Kopra hymähtää. Kopra toivookin, että puuta tarjottaisiin tasaisesti. Ahlström Oy 15 prosenttia. Myös Ruotsi on pitänyt asemansa vakaana. Ajoitus tuntui juuri nyt oikealta, sillä myyjät olivat kypsyneet pitkään heikkoon suhdanteeseen. Keskimäärin ulos on mennyt 60 prosenttia ja kotimarkkinoille 40 prosenttia sahatavarasta. Westaksen kokoinen yritys pystyy tarjoamaan rahtifirmoille isoja kokonaisuuksia ja neuvottelemaan hinnoista. Ainakin viimeisen vuoden tarpeisiin puuta on Raunion ja Pihlavan sahoilla riittänyt. › Loppusyksystä 2013 Keitele Group osti alajärveläisen Myllyahon sahan. Positiivisen tuloksen koko ala on tehnyt viimeksi 2010. Siksi Kopralle ei riittänyt yksi saha vaan hän halusi vähintään kaksi. Samalla kilpailijamaat ovat porskuttaneet: Venäjä on tällä vuosituhannella lähes kolminkertaistanut vientinsä ja Saksa tuplannut. Lähteet: Lauri Hetemäki, Riitta Hänninen: Suomen metsäalan taloudellinen merkitys nyt ja tulevaisuudessa (Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/2013). Toimitusjohtaja Pekka Kopra osti syksyllä kaksi sahaa, Varsinais-Suomen Koskella toimivan Raunion sekä porilaisen Pihlavan. Synergiaetua kuljetuksista Westas kuuluu 320 000 kuutiometrin vuosituotannollaan Suomen kahdeksan suurimman sahayrityksen joukkoon. Tiedot määrästä, pituudesta ja katkonnasta syötetään tilausten mukaan hakkuukoneisiin. ”Sahanomistajan on sahattava joka päivä. Laskin, että näitä sahoja pystyn kehittämään sekä yksikköinä että yhdessä.” Isolla yrityksellä on pientä enemmän voimaa neuvotella sekä tukin ostohinnoista että sahatavaran myyntihinnoista. Minulle se ei riitä.” Kaksi sahaa yhteen Pekka Kopra perusti sahayhtiö Westaksen ja odottaa tälle vuodelle positiivista tulosta. › Syksyllä 2013 Pekka Kopra yhdisti Raunion ja Pihlavan sahat Westas Groupiksi. Sahoille tuntuu riittävän, että hengissä pysyvät. ”Jotkut muut toimialat saneeraavat, kun kate menee alle kymmenen prosentin. Laskun tärkeimpiä syitä on asuinrakentamisen taantuma perinteisillä vientimarkkinoilla Länsi-Euroopassa. › Vuodenvaihteessa Versowood hankki Vapon Hankasalmen-sahan. 11 METSÄLEHTI 2 • 2014 Suurimmat sahakaupat › Kuusamolainen Pölkky Oy osti Kajaanin sahan UPM:ltä syyskuussa 2012. ”Otin myös kylmästi riskiä”, hän toteaa. Säästöä tulee esimerkiksi taloushallinnosta, kun kahden yksikön sijasta riittää yksi, Koskella toimiva. Sivutuotteista hake, purut ja kuitupuu menevät useammalle ostajalle kohtuumatkan päähän. Hänen isällään Keijolla oli aikoinaan Korkeakosken saha Juupajoella. Jättikokoisia Kopra ei yksiköistään halua. Kopra on sahaajien sukua. ”On mielikuvituksen puutetta, että yleensä jäin tälle alalle.” tä on vaihdellut huipuista laaksoihin niin että huimaa. ”Sitten ajetaan rekka metsään ja haetaan ne puut. Euroopan kriisimaat palaavat vielä markkinoille, ja rakentaminen elpyy. Westaksella se on yli 300 kilometriä korkea – etelärannikolta Kristiinankaupunkiin – ja 80 kilometriä leveä. Westas on keskittänyt suuren osan laivakuljetuksista Raumalle ja Mäntyluotoon, mikä säästää kustannuksia. Tärkein kohde oli Japani, ja Kiina tuli hyvää vauhtia perässä. Kasvu korvaa kotimaan kulutuksen pienenemistä
Tästä huolimatta tuontipuu määrät ovat kasvussa. ”Täytyy muistaa se, että jos tuontivirrat jätetään hyödyntä mättä, harkintaorganisaatiot la maantuvat eikä niitä niin vain käynnistetä uudelleen vuoden, kahden päästä”, Salo sanoo. Tukin osalta tuontipuu ja kotimainen puu painivat lähes samoissa hintaluokissa. Suomen pystykauppahintoihin lisätty korjuukustannukset tienvarteen, tuontipuu muutettu kuorelliseksi. Metsäteollisuus painottaa, et tä hintavertailussa tulisi käyttää tehdashintaa, jossa on muka na kantohinta sekä korjuu ja kuljetuskustannukset kokonai suudessaan. ”Jos katsoo hintasuhteita ja kotimaan hyödyntämättömiä hakkuumahdollisuuksia, puun tuonnille on hankalaa löytää muuta perustetta kuin että sil lä pyritään pitämään kotimai sen kuitupuun hintataso mah dollisimman alhaalla”, Järvinen sanoo. ”Tänä päivänä kukaan ei tuh laa rahaa tuhlaamisen ilosta. Jotta teollisuus voi tarpeensa mukaan hyödyntää tuontipuuta myös jatkossa, tuontikanavista on huolehdittava. Tästä huolimatta puun tuonti lisääntyi viime vuonna. Metsäteollisuus ry:n metsä johtaja Tomi Salo ei halua ottaa hintavertailuihin kantaa. 12 METSÄLEHTI 2 • 2014 TIIA PUUKILA K otimainen kuitupuu on edullista ja hintavaihte lut tuontipuuhun verrat tuna hillittyjä, selviää MTK:n suuntaa antavasta puunhinta laskelmasta. Suomessa kannattaisi kiinnit tää erityistä huomiota siihen, miten saamme pienennettyä ko timaiseen puuhun liittyviä ris kejä, jotta kotimaiseen puuhun luotettaisiin enemmän ja sitä myös käytettäisiin enemmän”, Salo sanoo. Esimerkiksi metsäyh tiöiden Venäjän vuokraalueil la korjuutoiminta on laajempaa ja sopimukset pidempiaikaisia kuin kotimaassa, jossa metsän omistajarakenne on pirstaleinen. Sekin selittyy osin vuok rametsillä. Suomessa humisee lukematto mia harvennusta vartovia män niköitä ja kuusikoita, ja silti ha vukuitua tuodaan myös rajan takaa. Myös laskentatavoissa on ero ja. Hyvä esimerkki on liukosellun valmistus, joka ei on nistuisi ilman Venäjältä tuotavaa koivukuitua. Suurimman osan tuontipuus ta muodostaa nimenomaan koi vukuitu sekä havuhake. 100 80 60 40 20 Koivukuidun tuontihinnat ja kotimaan hinta. MTK:n laskelmissa puoles taan käytetään julkisia tietoläh teitä. Lisäksi on tehtaiden etu, et Naapurin kalliit kalikat Tuontipuun ja kotimaisen puun hintojen tarkka vertailu on mahdotonta, mutta suunnat ovat selvillä. Metsäyhtiöiden mu kaan havukuitua tuodaan mui den puutavaralajien kylkiäisenä. Tietyn puutavaralajin saanti on näin varmempaa. Vuosia tuontipuun hintoja seuranneella MTK:n tutkimus päällikkö Erno Järvisellä on asiasta selkeä näkemys. Laskentatavat eroavat Tuontipuun ja kotimaisen puun hintojen vertailu ei ole ongelma tonta. ”Puuntuonnille on hankala löytää muuta perustetta kuin että sillä pyritään pitämään kuitupuun hintataso alhaalla.” Kotimainen kuitupuu on MTK:n laskelmien mukaan halvempaa kuin tuontipuu. Kysymys kuuluu: Miksi kui tupuuta tuodaan, jos se on ko timaassa halvempaa. Kotimainen edullisinta Lähteet: Metla, Metsäteho, MTK 200 2/1 03/ 1 04/ 1 05/ 1 06/ 1 07/ 1 08/ 1 09/ 1 10/ 1 11/1 12/ 1 201 3/1 €/m Suomi Viro Venäjä Latvia tä niillä on mahdollisimman suuri yhtenäinen raakaaineen hankintaalue, jota rajat eivät torppaa. Esimerkiksi Suomessa puut myydään pääasiassa pystykaup pana ja mitataan kuoren pääl tä, kun muualla vallitsee tien varsikauppa ja puut mitataan kuoren alta. Vertailua varten tuontipuu muunnetaan kuorelliseksi ja ko timaan puulle lasketaan tienvar sihinta lisäämällä pystykauppa hintoihin hakkuu ja mahdolliset metsäkuljetuskustannukset. ”Laskelmista näkee kuitenkin, mihin suuntaan hinnat mene vät. Maiden väliset erot mit tausmenetelmissä, puukauppata voissa ja tilastojen kattavuudessa tekevät tarkkojen hintaerojen selvityksestä lähes mahdoton ta. Se on mahdollista nut tuotannon kehityksen. Toteutuneet ko konaiskustannukset laitoksella ovat kuitenkin vain toimijoiden omassa tiedossa. ”Ei kaikkea yhden varaan” Tuontipuun osuus metsäteol lisuuden käyttämästä raakaai neesta oli 14 prosenttia vuonna 2012. Viime vuosina tuontikuitu puu on MTK:n laskelmissa ol lut selkeästi kotimaista kalliim paa ja hintavaihtelut ovat olleet suuria. Sekin kertoo jo jotain mark kinoiden kehityksestä”, Järvi nen sanoo. LE H TI K U VA Ti m o Ja ak on ah o. Metsäyhtiöt perustelevat puun tuontia riskien hallinnalla ja kotimaisen koivukuidun saa tavuudella. Metsäteol lisuuden ennakkotietojen mu kaan puuta ja haketta tuotiin viime vuonna yli 12 miljoonaa kuutiota, mikä on pari miljoonaa kuutiota vuotta 2012 enemmän. Kumpikaan laskentatapa ei tarjoa viimeistä totuutta todel lisista hinnoista. Salon mukaan merkittävä on gelma on se, että suuri osa hak kuukypsästä puustosta ei päädy markkinoille. Ehkä eniten tuontipuun osal ta puhuttaa havukuidun tuonti
Ensiharvennus 44,99 . 14,51 . 35,64 . Hankintahinnat 53,96 . 17,63 . 28,85 . 15,51 . 17,56 . 25,63 . 29,33 . 15,13 . 56,18 . Hankintahinnat 57,43 . 56,51 . 46,24 . 16,66 . 28,99 . 14,77 . nousussa . 37,65 . Ensiharvennus 46,40 . 45,87 . 15,52 . nousussa . 17,76 . 17,80 . Ensiharvennus 46,11 . 26,39 . 46,09 . 13,61 . Harvennushakkuu 49,86 . Monen osta jan energiapuuvarastot ovat hy vän puukauppavuoden jälkeen kohtalaisen täydet. 17,77 . 18,39 . 48,65 . 46,24 . 17,18 . 45,81 . Moni paikkakunnan ostaja on jo talven kauppansa tehnyt. 30,78 . 20,46 . 24,20 . 14,50 . 22,53 . Uudistushakkuu 57,77 . 29,82 . 42,29 . 15,72 . 56,14 . 14,79 . nousussa . 17,32 . 29,15 . Hankintahinnat 70,12 . 14,69 . 23,74 . 24,36 . 14,42 . 44,44 . 47,98 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 15,59 . 15,16 . 24,22 . 16,17 . Harvennushakkuu 46,30 . Uudistushakkuu 57,62 . 46,85 . 53,16 . 67,58 . 59,17 . 17,35 . 20,83 . 29,50 . 22,41 . Ensiharvennus 46,43 . 39,26 . 26,34 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,24 . 29,95 . 13,98 . Harvennushakkuu 48,33 . 24,53 . 29,90 . Ensiharvennus 45,42 . 18,27 . 36,18 . 15,65 . 38,31 . 20,01 . 15,81 . 17,71 . 56,90 . 29,06 . Hankintahinnat 51,13 . 14,94 . 30,55 . 14,85 . 34,87 . 14,20 . Harvennushakkuu 47,93 . 15,79 . 14,01 . 63,12 . 17,75 . Kysytyimpiä puutavaralaje ja ovat tukit sekä koivukuitu, mutta havukuidun kauppa käy heikommin. 21,94 . 13,12 . 47,92 . 46,23 . 55,61 . 30,97 . KoKo maa . 18,36 . Ensiharvennus 14,09 . 46,35 . 47,26 . 53,65 . 32,32 . Ke väämmällä kovan maan kohteista voi olla kiivas kilpailu, mikä voi näkyä hinnoissakin. 37,10 . 23,25 . 13,88 . 29,80 . Harvennushakkuu 46,58 . nousussa . Ensiharvennus 46,14 . nousussa . 23,53 . Myös energiapuu ta ostetaan, mutta hieman viime vuotta hillitymmin. Harvennushakkuu 45,20 . 20,29 . 23,00 . 45,94 . 57,29 . 14,40 . 15,37 . Uudistushakkuu 50,28 . 40,02 . 14,37 . 18,66 . Hankintahinnat 56,58 . 40,71 . ”Vuosi oli yhdistyksellämme kaikkien aikojen ennätysvuosi ja olemme nyt täsmälleen samas sa vauhdissa”, sanoo PäijätHä meen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen. Uudistushakkuu 56,70 . 26,60 . 18,06 . 13,87 . 15,47 . 24,34 . 24,60 . 15,88 . Kainuu-Pohjanmaa . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,05 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Tällä hetkellä halutuimpia kohteita ovat päätehakkuu ja kelirikkokohteet, jotka leudon alkutalven aikana hakattiin mo nin paikoin yhdettömiin. 36,07 . 25,28 . 31,21 . 18,57 . 13,31 . Hankintahinnat 59,64 . nousussa . Vasta fuusioituneella metsän hoitoyhdistys Satakunnalla alku vuosi on puolestaan ollut hiljai nen. 48,76 . Kymi-Savo . 37,75 . 13,82 . 11,92 . Myös ItäSavon yhdistyksen alueella vauhtia riittää niin kor juupuolella kuin puukaupassa kin. 55,57 . EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 801 681 Etelärannikko 24 347 Pohjanmaa 27 696 Lounais-Suomi 61 264 Häme-Uusimaa 89 232 Kaakkois-Suomi 89 848 Pirkanmaa 71 841 Etelä-Savo 119 148 Etelä-Pohjanmaa 58 545 Keski-Suomi 72 258 Pohjois-Savo 68 005 Pohjois-Karjala 45 056 Kainuu 24 585 Pohjois-Pohjanmaa 31 486 Lappi 18 365 Ostomäärät viikolla 4 metsäkeskuksittain Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 41,19 . 20,81 . 29,52 . 15,93 . 13,18 . 17,86 . 17,39 . 21,27 . 17,26 . 15,21 . Talvihar vennuksille on sen sijaan vai keaa löytää enää ostajaa. 32,98 . 46,44 . Uudistushakkuu 53,20 . 17,82 . 29,39 . 55,89 . Uudistushakkuu 56,09 . 13,51 . 15,63 . 14,03 . 15,53 . 56,13 . Harvennushakkuu 46,22 . 13,94 . 38,03 . 17,35 . 16,50 . 14,40 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,32 . KESKi-Suomi . 14,20 . Vireä tahti jatkuu. 15,22 . 17,08 . 20,51 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,48 . 25,08 . 54,98 . 15,57 . 16,09 . 17,96 . 39,63 . 57,28 . 16,00 . 17,37 . Uudistushakkuu 56,92 . 25,01 . 14,07 . 14,60 . 35,99 . Hankintahinnat 63,73 . 30,08 . 17,17 . 40,32 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,73 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,14 . 15,17 . 57,12 . 22,50 . 13 METSÄLEHTI 2 • 2014 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 1–4 keskiarvo ETElä-Suomi . 45,61 . 30,32 . 16,07 . Hankintahinnat 56,99 . 47,17 . 40,21 . 22,94 . 56,41 . 21,69 . 14,43 . 14,31 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,55 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. 57,78 . Viimevuotista vilkkaampaan puunmyynninsuunnitteluun ovat patistaneet kirjanpainajat sekä alueelle osuneet alkutal ven myrskyt. 21,98 . 29,21 . 13,87 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ensiharvennus 47,00 . 30,27 . 30,03 . Savo-Karjala . 17,60 . Uudistushakkuu 57,16 . 23,75 . 46,75 . 43,28 . nousussa . 25,30 . 13,20 . laPPi . 14,62 . 40,40 . 23,84 . 16,70 . 56,98 . 44,86 . 16,57 . 29,40 . 15,16 . nousussa . 19,45 . Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Euroa m viikot 1–4, 2014 2013 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1 ,2 1,5 TIIA PUUKILA Viime vuosi oli puukaupassa en nätyksellinen, ja sama tahti jat kui monin paikoin tammikuussa. 14,27 . 21,00 . 17,42 . 18,74 . Harvennushakkuu 47,94 . 41,54 . 30,21 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 49,17 . ETElä-Pohjanmaa . 41,53 . 52,02
Jos kasvatuskelpoisten taimien määrä jää alle metsänhoitosuositusten rajan ja syötyjä taimia on useita satoja hehtaarilla, alueesta kannattaa tehdä vahinkoilmoitus metsäkeskukselle. Tuhoja voi arvioida silmämääräisesti tai mittaamalla muutamia koealoja. Sen jälkeen ne arvioidaan, ja mahdollinen korvaus maksetaan metsänomistajalle. Hyvä apu on neljän metrin mitta, esimerkiksi onkivapa. Ilmoitus metsäkeskukseen Korvauksen määrään vaikuttavat muun muassa kasvupaikan laatu, vahinkoalueen taimikon pituus, pinta-ala, vaurioituneiden taimien määrä ja vahingoittumisaste. Myös tuhon laatua kannattaa tarkastella. Koealoja kannattaa mitata useampia. Korvausta voi saada laatuja kasvutappioista, sekä METSÄnHoITo Hyvitystä hirvien aterioista Hirvien aiheuttamista vahingoista kannattaa hakea korvausta. Mitä pahemmin taimet ovat tuhoutuneet, sitä pienemmältä alueelta tuhokorvausta voi saada. Myös isompien puiden runkovaurioiden vuoksi voi saada korvausta. Onkivapa on oiva apu Ju ha O lli la Hirvituhojen määrä mitataan etukäteen valituilta koealoilta. Hirvivahingoista tehdään vahinkoilmoitus Suomen metsäkeskukseen. Taimikot on syytä tarkistaa heti keväällä. Jos taimi tai nuori puu on poikki alempaa, kyse on vakavammasta tuhosta. METSÄLEHTI 2 • 2014 14 METSÄSTÄ HANNU JAUHIAINEN J os metsässä on hirvituhoille alttiita muutaman metrin mittaisia taimikoita, niiden kunto kannattaa tarkistaa keväällä tai alkukesän aikana. Siihen tarvitaan neljän metrin mitta.. ”Jos taimikossa on selvästi näkyviä hirvien tai muiden hirvieläinten aiheuttamia tuhoja, kannattaa ensin varmistaa, että tuho on sen verran vakava, että siitä saa korvauksen”, kertoo esittelijä Risto Koistinen Suomen metsäkeskuksen Oulun alueyksiköstä. Sillä pyöräytetään ympyrä ja lasketaan syötyjen sekä ehjien taimien määrä. Kun mittausten keskiarvot kerrotaan 200:lla, saadaan selville hehtaarikohtaiset luvut. Latvan tai viimeisen vuosikasvun syönti on vielä lievä tuho etenkin pienissä taimissa. Olennaista on, miltä kohtaa taimi on katkaistu. Ei vähiten sen vuoksi, että hirvieläinten aiheuttamista metsävahingoista saa korvauksen, jos taimikkoon on jäänyt kasvatuskelpoisia taimia alle suositusten määrän
Pahoinkin syödyn näköinen taimi lasketaan vain toiseen vaurioluokkaan, jos vahinko on kohdistunut viimeiseen vuosikasvuun.. Hirvivahingot korvataan enintään kolmelta vuodelta, joten joskus kannattaa tehdä vasta sitten vahinkoilmoitus. Kylvötaimikossa voi syötyjä taimia olla hyvinkin paljon ilman että tuhosta saa korvausta. Kartalle etukäteen määritellyiltä koealoilta mitataan kaikki kasvatuskelpoiset sekä kaikki hirvien vahingoittamat taimet. Korvaus on verotettavaa pääomatuloa metsäverotuksessa. Jos arviointikäynti on selvästi aiheeton, arviointikulut jäävät metsänomistajan maksettavaksi. Vahinkoarviossa otetaan huomioon kolmen viime vuoden tuhot. Jos taimia on alle 1 100–1 300 hehtaarilla, korvausta voi saada täydennysistutusta varten. Vahinkoilmoitus tehdään lomakkeelle, jonka voi tulostaa metsäkeskuksen sivulta. Siten esimerkiksi männynversoruosteen vioittamia taimia ei lasketa mukaan. Todetun vahingon lisäksi korvataan arviointikustannukset. Lievimpään tuholuokkaan kuuluvat taimet, joista on syöty vain viimeisin vuosikasvain. ”Yleensä ei kannata ilmoittaa vahinkoa heti ensimmäisen talven jälkeen.” Hirvivahingot arvioidaan metsäkeskuksen tarkastajan maastossa tekemän mittauksen avulla. Kysy tarvittaessa neuvoa asiantuntijalta. Kuusella vastaava raja on 1 800 ja koivulla 1 600. ”Yleensä ei kannatakaan ilmoittaa vahinkoa heti ensimmäisen talven jälkeen, etenkin jos tuhoja on odotettavissa seuraavinakin vuosina”, Koistinen opastaa. Jos taimikko on kuitenkin tuhoutunut niin pahoin, että se joudutaan uudistamaan, on ilmoitus syytä tehdä heti. Vahingon laatua arvioidaan taimien luokituksella. Hyvin pahoin vaurioitunut tai kuollut taimi kuuluu korkeimpaan eli neljänteen korvausluokkaan. Pahimpaan eli neljänteen luokkaan kuuluvat kuolleet tai neljännen vuosikasvaimen kohdalta katkaistut taimet sekä ne, joiden kuorta on vaurioitettu pahasti. 15 METSÄLEHTI 2 • 2014 täydennysja uusintaviljelyn kuluista. Hirvituhokorvaukset maksetaan seuraavana keväänä touko-kesäkuun aikana. Jos taimia on jäljellä alle 600 hehtarilla, korvausta voi saada uudelleenviljelyyn. odottaminen voi kannattaa Monesti käy niin, että yhden talven jälkeen tuhon määrä ylittää vain niukasti korvausrajan. Hehtaari ja metri Risto Koistisen yleisohje on, että tuhoutunutta aluetta pitää olla vähintään hehtaari ja syötyjen taimien keskipituus vähintään metrin ennen kuin vahingoista maksetaan korvausta. Korvaukset maksetaan valtion varoista, mutta korvausrahat kerätään hirvenmetsästäjiltä pyyntilupamaksuina. Tuhon määrä suhteutetaan ehjien, kasvatuskelpoisten taimien määrään. Lasku tulee yleensä muutaman viikon päästä maastoarvioinnin teosta. Metsänhoitoyhdistykset ja puun ostajat auttavat ilmoitusten teossa ja vahinkojen määrän arvioinnissa. Taimikon on pitänyt olla ennen hirvituhoa kasvatuskelpoinen, eli siellä on pitänyt olla riittävästi männyn, kuusen tai rauduskoivun taimia. Jo korvattuja vahinkoja ei silloin oteta huomioon arvioinnissa. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taimikon tasaisuus. Vain hirvieläinten aiheuttamat tuhot korvataan. Vaurioituneiden taimien määrä ja vahinkojen laatu mitataan koealoilta. Lomakkeen liitteenä on hyvä olla kartta tuhoalueesta. Kasvuja laatutappiokorvaus ta maksetaan, kun kasvatuskelpoisten taimien määrä laskee alle suositustiheyden. Käytännössä koealakohtaiset tiedot kirjataan maastotallentimeen, jonka avulla korvauksen määrä voidaan laskea heti maastossa. Sen vuoksi riistanhoitoyhdistyksen edustajalla on oikeus olla mukana vahinkojen arvioinnissa. Lievästä tuhosta saatetaan korvata 40–50 euroa hehtaarilta, jolloin tuhoaluetta pitää olla useita hehtaareita ennen kuin korvauksen minimiraja ylittyy. Jos taimikosta saa korvauksen ja hirvet syövät sitä lisää, alueesta on mahdollista tehdä uusi vahinkoilmoitus, kunhan uusien vahinkojen määrä täyttää korvausperusteet. Monimutkaiset perusteet Yksikin ehjä on liikaa Vaurion sijainti vaikuttaa Kuolleista eniten korvausta Ju ha O lli la H an nu Ja uh ia in en H an nu Ja uh ia in en Jos taimia kasvaa ryhmissä, kaikkien taimien pitää olla syötyjä ennen kuin korvattavaa vahinkoa on syntynyt. Jos taimiryhmässä on ehjiä taimia, muiden taimien vahinkoja ei oteta huomioon. Jos vahingon määrä on metsänomistajakohtaisesti vuodessa alle 170 euroa, sitä ei korvata. Jos taimikosta löytyy hirven syömiä taimia, arvioi niiden määrä. Jos siten kylvöalueen taimituppaassa on viisi syötyä tainta ja yksi ehjä kasvatuskelpoinen taimi, kyse ei ole laskelmiin otettavasta hirvivahingosta. Korvausten taso on laskenut etenkin Pohjois-Suomessa. Tee vahinkoilmoitus metsäkeskukselle mieluiten heti alkukesästä tai viimeistään lokakuussa. Metsänomistajan kannattaa varautua maksamaan arviointikulut ennen korvauksen saantia. Isossa taimikossa arviointi voi maksaa yli tuhat euroa. Jos kasvatuskelpoisten männyn taimien määrä laskee alle 2 000 kappaleen hehtaarilla, korvauskynnys ylittyy. Rajatapauksissa mukaan voidaan laskea myös muita puulajeja, kuten hieskoivuja. VInkIT korVauSTEn Hakuun Tarkista etenkin mäntyja koivutaimikot säännöllisesti keväisin, kun taimien pituus on 1–4 metriä. Jos jäljelle on jäänyt tasainen, vähintään 2 000 taimen ehjä taimikko, korvauskynnys ei ylity. Vahinkojen korvausperusteet ovat monimutkaiset. Jos tuho on lievä, voi olla järkevää odottaa 1–2 vuotta ja tehdä sen jälkeen vahinkoilmoitus. Jos taimia on useita alle 0,5 metrin etäisyydellä toisistaan, niistä lasketaan mukaan vain yksi
Ovi aukeaa. ”Varohan päätäsi”, Matti Jurvanen pyytää peremmälle. Sisällä kyykkivä hahmo luo varjon lumeen. Ikkunasta kajastaa keltainen valo. Maalaistalon pihapiirissä leijailee taivaallinen tuoksu. Isäntä työntelee lintujen pulleisiin rinnuksiin paistomittaria. Leppä on perinteisin savustuspuu.. Leppälöylyissä hikoilee kotona kasvatettuja kalkkunoita. ”Valmista on.” LEppÄ linnunkin savustaa Raili ja Matti Jurvasen pihasauna on pyhitetty savustukseen. 16 METSÄLEHTI 2 • 2014 V uoden lyhin talvipäivä hämärtää jo, mutta paikasta ei voi erehtyä. Parin päivän työ alkaa olla takanapäin. Vanhan muuripadan tulipesän päälle rakennetussa kuution savustuskaapissa hikoilee viisi kalkkunaa ja metso. JERE MALINEN, teksti ja kuvat Lintu on kypsä, kun sen lämpötila on 80 astetta. Siihen kuluu motti puita ja 1,5-2 vuorokautta. Se voimistuu pihasaunaa kohti kävellessä
”Onneksi ei asuta Tuusmäen kylän keskellä, niin ei tule kiusatuksi naapureita.” Tutuille, sukulaisille ja omaan käyttöön Jurvasten kotona savustamilla kalkkunoilla olisi kova kysyntä, mutta työ vaatii runsaasti aikaa ja vaivaa. Menoa valvoo mittari kopin kyljessä. Silloin lintu on kypsä.” Taikasana on leppä. Minä lisäilen puita, rouva määrää tahdin”, valmista tavaraa sisälle kantava isäntä myhäilee työnjaolle. Ei se vaikuta lopputulokseen.” Kalkkunaan ei kyllästy Savustuspuuta Rantasalmella riittää. Isompi etsiminen on nykyään savustettavissa. Kulutus on kova, kuten kasvuvauhtikin kertoo. ”Kuorittu ja kuivahko puu on paras. Paksu, hitaasti palava halko olisi paras. Ihailen ääneen imelänsavuisensuolaista sekoitusta. Seutukunnan siipikarja katosi Järvi-Suomen Portin lopetettua naapuripitäjässä Juvalla kalkkunatehtaan 2007. Kesällä kaloja, jouluna kinkkuja. Toistaiseksi lintuja on löytynyt ja Jurvasilla on asustanut kesäkalkkunoita toistakymmentä vuotta. ”Nyt on ollut haperoa mäntyä, kun olen poltellut Asta-myrskyn aikaansaannoksia.” Savustuskaapissa lämpötila heiluu 80–100 asteen hujakoilla. Niinpä jakopiiri on pieni. Niitä kasvatetaan 6–9 kuukautta, jonka jälkeen linnut teurastetaan.” Tuona aikana nyrkinkokoisesta tipusta kasvaa 20-kiloinen kukko tai puolet pienempi kana. Vaihtelun vuoksi Jurvasilla savustetaan muutakin. 17 METSÄLEHTI 2 • 2014 Rapea nahka ja kullankeltainen väri lähes pakottavat maistamaan. ”Olemme sen ikäpolven ihmisiä, että kaikki syödään mikä on syötäväksi tarkoitettu. ”Höyryjunassa on lämmittäjä ja niin sen pitää olla savustamossakin”, Matti Jurvanen nauraa eläkeläisperheen työnjaolle, jossa Raili-rouva vastaa resepteistä ja ruoanlaitosta. Lämmityspuita menee melkein motti. ”Tummaa, tiukkasyistä tavaraa. Pihasaunasta sukeutui savustamo.. Tyydyn tuoksuun. Ei edes sokeria laiteta sekaan, eikä varsinkaan kaupan aromeja. Se ei savuta liikaa ja antaa luonnollisen aromin.” Puuhuollosta vastaava isäntä laskee, että parin vuorokauden savustussessiossa kuluu parikymmentä muutaman sormen vahvuiseksi halottua klapia. ”Savustuksessa 80 astetta on maaginen lämpötila. Se on Matin heiniä. Sitä on pinttynyt syvälle seinähirsiinkin. Paljastan kaiken menneen mitä oli, eikä piisannutkaan. Keittiössä joulumakkaroita touhuava Raili-rouva antaa taustatukea. Kierto alkaa vastakuoriutuneista. ”Se on tämmöinen eläkeläispariskunnan ruoanlaittoharrastus. Ja se aromi – tiedäthän sinä.” ”Olemme sen ikäpolven ihmisiä, että kaikki syödään mikä on syötäväksi tarkoitettu.” Jurvasten kesäkalkkunoista viisi vältti joulupöydän. Niitäkin näkyy nykyään olevan tarjolla.” Joulun jälkeen Matti soittelee kysyäkseen metson vointia. ”Totta. Sekapuuta. ”Rehua, ohraa, kauraa ja heinää”, Matti Jurvanen luettelee ruokalistaa. ”Vanha mies ei viitsi öisin heräillä, joten joskus se näyttää aamulla 60:ta astetta. ”Vain ja ainoastaan lepällä. Siihen ei kyllästy”, savustusmestari myöntää. ”Poikaset haetaan tavallisesti toukokuussa. Kalkkunoista otetaan käytännössä kaikki liha talteen. ”Vain osa linnuista savustetaan kokonaisina. Sydämet ja maksatkin”, kuuluu isännän periaate. Teemme myös kalkkunanreisiä, rintafileitä, kalkkunarullaa ja jauhelihaa”, resepteistä ja niiden toteutuksesta vastaava Raili-rouva paljastaa
Hän päätti, että seuraava hakkuu tehtäisiin toisin. ”Olen tyytyväinen, mutta koskaan ei voi valvoa liikaa. Mikäli esimerkiksi metsäyhtiö haluaa käydä kauppaa metsänomistajan kanssa ilman välikäsiä, tarjouksen on yllettävä kilpailutetulle hintatasolle. Kun puutavara on jo pinossa, on jälkikäteen vaikeaa sanoa, onko tukkia eksynyt kuidun sekaan.” Hinnat ylös kilpailuttamalla Vilppula uskoo, että reviirin puukauppatavalla on vaikutusta myös hintatasoon. Renkaat eivät uppoa. Monista muista yhdistyksistä poiketen reviiri hakkaa ja korjaa suurimman osan alueensa leimikoista itse. Ehkä samasta syystä kaikki yhKeijo Vilppula nakkaa juurakot sivuun, jotta autolla pääsee vaivatta kulkemaan. Leutoa alkutalvea seuranneet pakkaset ovat viimein kovettaneet metsämaat, -tiet ja pellot. Onneksi hakkuu tehtiin. Nyt alalla kasvavat viime keväänä istutetut kuusen ja männyn taimet. Tuolloin puun myyntituloverotus oli ovella, ja isännän mailla hakattiin viimeinen pinta-alaverotuksen aikainen leimikko. Paikalla kasvanut vanha kuusikko odotti jo ikänsä puolesta uudistamista, mutta hakkuupäätöstä vauhdittivat paikkakunnalla tuhojaan tekevät kirjanpainajat. ”Tietysti metsäreviiri ottaa jonkin verran välityspalkkiota, mutta ei mielestäni merkittävää summaa. Vilppula siirtyi reviirin asiakkaaksi 1990-luvun puolivälissä. Isäntä on rakennuttanut metsätiloilleen parin kolmen kilometrin edestä metsäteitä.. ”Kun puutavara on jo pinossa, on vaikea sanoa onko tukkia eksynyt kuidun sekaan.” Katkonta ratkaisee on ollut niin leutoa pitkään”, Vilppula tuumaa. Onnistuneen katkonnan merkitys korostuu nykypäivänä, sillä kuitupuusta maksetaan heikosti. Jos tällaista pohjahintaa ei olisi, puun hinnat olisivat varmasti alhaisemmat”, Vilppula pohtii. Vieraillessaan hakkuutyömaalla Vilppula huomasi, että yhtiön korjaamista puista turhan moni tukiksi kelpaava runko päätyi kuiduksi. Nyt yhdistyksen pitkäaikaiset sopimusyrittäjät korjaavat puut, ja huolta on vähemmän. Maastoauto heijaa, kun porvoolainen maaja metsätalousyrittäjä Keijo Vilppula ajaa peltomaansa halki uudistusalalle. Tarkalla katkonnalla saa leveämmän tilipussin. Pystyyn kuivuneet kuuset ovat Uudellamaalla tuttu näky. Olen aina yrittänyt käydä hakkuutyömaalla katsomassa. Tili tehdään tukilla. Tänä vuonna se tuskin olisikaan onnistunut, kun Porvoolainen metsänomistaja tietää, että hakkuutyömaalla vierailu kannattaa. Päätökseen vaikutti nimenomaan katkonnan tarkkuus. Kauppaa puutavaralajeittain Puukaupan Vilppula teki tuttuun tapaan paikallisen metsänhoitoyhdistyksen Eteläisen metsäreviirin kanssa. ”Luotan, että tällä tavalla katkonta ja hakkuu tehdään enemmän metsänomistajan etujen mukaisesti kuin jos loppukäyttäjä korjaisi ja katkoisi puut”, Vilppula sanoo. Pellon reunassa odottava hakkuutähdekasa on sekin pian mahdollista hakea talteen, sillä maat ovat vihdoin jäätyneet kantaviksi. Kun puut myydään puutavaralajeittain ja halukkaita ostajia on useampia, jokaiselle tavaralajille muodostuu oma kilpailukykyinen pohjahintansa. 18 METSÄLEHTI 2 • 2014 METSÄnoMISTaja TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat J äinen peltomaa rutisee renkaiden alla. ”Tuhot ovat lisääntyneet. Kaarenkylässä sijaitseva useamman hehtaarin uudistusala hakattiin viime talvena. Tavallisesti puut menevät yhdelle ostajalle, mutta metsäreviirissä ne kaupataan valtakirjalla useammalle ostajalle puutavaralajeittain
Ja missä viipyy savukanavaan vietävä lämpömittari. Uunin teoria on yksinkertainen. Savukaasujen kuumuus johtuu useimmiten siitä, että kerralla polteO tsikon kysymys voi vaikuttaa turhalta maassa, jossa lähes joka torpassa on puilla lämmitettävä tulisija. Puu-uuneille tarkoitettu hiilihanko on pahimmillaan risteytys grillihaarukasta ja makkaratikusta. Puinen, vähintään puolimetrinen kädensija ja pitkä teräosa mahdollistavat turvallisen kuumana hehkuvan hiilloksen kohentamisen. Yksittäinen muiden jälkeen palava pökäle vie enemmän energiaa uunista kuin antaa sitä. Turha raivaaminen tulee myös kalliiksi, sillä Vilppula ehtii metsätöihin harvoin itse. Paikkakunnan metsät ovat hyvin reheviä. tiöt eivät ole aina olleet innokkaita tekemään kauppaa yhdistyksen kanssa. Havainnot vaikuttavat tukevan ajatusta: uunin avatun suuluukun edessä säteilylämpö tuntuu tunkeutuvan luihin ja ytimiin asti. Käsitys on väärä. Kuitenkin koko uunin lämpötaloutta ajatellen menettely on virheellinen, koska runsaalla uunin imemällä ilmamäärällä jäähdytetään uunin sisäosaa enemmän kuin mitä säteilylämpö hyödyttää huoneessa. Keijo Vilppula isännöi äitinsä kotitilaa Lankia. Menettelyä perustellaan sillä, että näin menetellen hehkuvien hiilien säteilylämpö pääsee lämmittämään huonetta. Riitti, että isäntä vei metsurin taimikon laitaan. Kun klapien käytöstä on perheissä kymmenien jos ei satojen vuosien perinteet, kyllä kai lämmitys osataan. Tavanomaisista tiilistä tai (vuolu)kivistä tehdyistä uuneista saadaan totuttua enemmän lämpöä samasta puumäärästä, kun käyttöä hieman harjoitellaan. Eikä hehkuvan hiilloksen kohentamiseen voi edes ryhtyä kuumuuden takia, kun surkimuksen pituus on puolen metrin luokkaa ja puinen kädensija samanlainen kuin taltoissa. Yleensä on parempi polttaa puuta kaksi puoliuunillista peräkkäin kuin kokouunillinen yhdellä kertaa. Ne ovat lähteneet kiitettävästi kasvuun. Todellisuudessa säteily ei lämmitä huoneilmaa juuri lainkaan. Sellaisella hennolla metallihökötyksellä ei voi nostella puita ja hiiliä tasaisen palamisen varmistamiseksi, koska metalli taipuu pienestäkin rasituksesta. Kansanuskomuksen mukaan pellit voidaan sulkea ilman häkävaaraa, kun hiilloksen siniset liekit häviävät. sepposen selälleen siinä vaiheessa, kun puut ovat palaneet hiileksi. Sillä voisi ohjata puun polttamista. Helpompaa on sen sijaan vaihtaa puulajia. Tällöin savukaasut eivät ennätä luovuttaa energiaansa uunin sisäosiin. ”Ei ole vielä pahemmin vesakkoa”, Vilppula silmäilee. 19 METSÄLEHTI 2 • 2014 MaTTI KÄRKKÄInEn Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Ilmaa annetaan palaville puille sen verran, että kaikki palava saadaan poltetuksi, mutta ilmaylijäämä pysyy pienenä tarpeettoman uunin jäähtymisen estämiseksi. Kunnollista hiilloksen kohentamista varten tarvitaan kahdella kädellä käytettävä lähes puolitoistametrinen työkalu. Siihen ei ole tehty maanmuok kausta. Ilmaa säädellään uunin suuluukuilla ja savupellillä. PALSTALLA taan liian paljon puuta. Todellisuus on toinen. Messuilla ja rautakauppojen tunnelmaosastoilla myytävät puu-uunin huoltovälineet ovat keskimäärin surkeita. Kotimainen työ hintavaa Vaikka pakkanen on kiristynyt liki pariinkymmeneen asteeseen, maassa on vain ohuen ohut lumihuntu. Viime keväänä istutetut kuusen taimet erottuvat selvästi ympäröivästä maastosta. Vilppula haluaa seurata, tuleeko lehtipuun vesoja samalla tavalla muokkaamattomaan maahan ja miten taimet pärjäävät. Sen päärakennus on rakennettu vuonna 1935.. Tätä ei voi tehdä kolmikärkisellä hiilihangolla. Moni loppukäyttäjä mielisi korjata ja ostaa puut suoraan metsänomistajalta. Tuotekehittelyä tarvitaan Puiden polttamisen loppuvaiheessa varmistetaan tulta kohentamalla, että kaikki puut palavat samaa tahtia. Uudistusala on isännän koekenttä. Puusta poltettaessa syntyvät savukaasut antavat suuren osan lämpöenergiastaan uunin massalle ja jäähtyvät samalla niin, että savukaasujen lämpötila on vain niin korkea, etteivät vesihöyry ja muut kaasut tiivisty savupiippuun. Yleensä taimikoiden raivauksen aikaan peltotyöt ovat kiivaimmillaan. Useampi sata hehtaaria peltomaata työllistävät 62-vuotiaan isännän lähes täyspäiväisesti. Tavanomaisin virhe on avata uunien suuluukut Osaatko käyttää puu-uunia. Lisäksi apuna on tuttavan kautta löytynyt eläkkeelle jäänyt metsuri. Toinen virhe on päästää savukaasut liian kuumina savupiipusta ilahduttamaan harakoita. ”Yhdistyksen työ, kuten suomalainen työ yleensäkin, on kallista. Hän oli tunnollinen ja muutoin hyvä työntekijä, mutta puhui vain viroa ja venäjää”, Vilppula muistelee. Nykyajan pullontiiviissä talossa tarvitaan tummunut hiillos. Metsätyöt teetetään pääasiassa metsänhoitoyhdistyksellä. Yhteisen kielen puutteesta huolimatta työt tulivat hoidettua. Turku Porvoo Viime talvena hakattuun aukkoon on istutettu yhteensä 15 000 kuusen ja männyn tainta. Päähän on hitsattu poikittainen levy, jolla hiilien ja tuhkan siirtely käy kätevästi. Aikaa menee kauemmin uunin lämmittämiseen, mutta puun lämpöenergiasta saadaan enemmän talteen. Runsaan vesakoitumisen vuoksi myös kannot pysyvät maassa. Niitä ei kerätä energiaksi edes maannousemasienen vaivaamilla kuusen uudistusaloilla. Vasta kun säteily kohtaa kiinteitä esineitä, säteily muuttuu lämmöksi. Muutaman kuukauden hommissa oli kerran virolainen metsuri. Viime vuonna taimikonhoidossa ja istutuksilla riitti metsurille työnsarkaa kuukaudeksi, ja työt jatkuvat, kun maat sulavat
Osaavan henkilöstön löytämisessä ei ole ollut perinteisellä metsäteollisuus alueella ongelmia.. Lisäksi yritys välittää Brittein saarten markkinoille erilaisia puutuotteita esimerkiksi Kanadasta, Saksasta ja Skotlannista. Stuart McIntyre kertoo jännittäneensä, kuinka sahan laitteet lähtisivät toimimaan niin pitkän seisokin jälkeen. Vuokrataso on korkea, joten heidän on vaikea säästää oman asunnon hankintaan tarvittavaa käsirahaa”, Stuart McIntyre sanoo. Sahalla on vain yksi asiakas, ja laiva hakee lastin kahden viikon välein.” Siitäkin on etua, että saha sijaitsee satama-alueella. ”Välittämämme sahatavaran täytyy olla laadukasta, täyskanttista, höylättyä ja suoraa. Stuart McIntyre käy Haminassa noin kerran kuukaudessa. Hän on ollut 23 vuotta naimisissa suomalaisen vaimon kanssa. Se tietäisi 11:tä lisätyöpaikkaa. Vuonna 2008 alkanut rahoitusalan lama on kouraissut rakentamista rajusti myös saarivaltiossa. ”Meillä on yksi jalostettava puulaji, tuotteilla on pääsääntöisesti kaksi pituutta ja tuotemäärä on rajoitettu”, McIntyre luettelee skottilaisella täsmällisyydellä. ”Kaikki sahatavara höylätään ja lujuuslajitellaan. Olemme kokeilleet sahatavaran tuomista Kanadasta ja Saksasta, mutta sikäläisten toimitusten laatu vaihtelee liikaa.” Haminan saha sai seistä kylmillään noin vuoden ennen kuin se sai uuden omistajan. Täkäläinen raaka-aine on parempaa kuin Etelä-Ruotsissa. Alueen kuusikoiden omistajat voivat röyhistää rintaansa: heillä on myydä jotakin sellaista, jota britit haluavat. Sikäläinen metsäyhtiö Södra on eräs perheyrityksen vähemmistöomistajista. ”Täkäläinen raaka-aine on parempaa kuin Etelä-Ruotsissa.” Puu liikkuu taas kuljettimilla. Brittein saarten rakennustoiminnassa on näkyvissä elpymisen merkkejä, joten McIntyre uskoo keväällä päästävän toisenkin työvuoron palkkaamiseen. Kaikki tähtää tuotannossa tehokkuuteen ja yksinkertaisuuteen. Muuten saha pyörii paikallisin voimin. Pääosa sahatavarasta lähtee sahalta joko 4,8 tai 5,4 metriä pitkänä. Valmiin tavaran siirtäminen odottavaan laivaan onnistuu trukeilla ilman kallista autokuljetusta. Kaikki on kuitenkin sujunut hyvin, kiitos osaavan remonttiporukan. Suomesta Crown Timber ostaa tavaraa useam maltakin eri sahalta. ”Teimme Havesan kanssa yhteistyötä 20 vuotta. Puu on täällä parempaa Haminan saha on ainoa toimittaja, jonka Crown Timber omistaa itse. ”Crown Timber on erikoistunut varsinkin sellaisen lujuuslajitellun rakennepuutavaran välittämiseen, jota käytetään esimerkiksi kattoristikoissa ja puurunkoisten talojen tekemisessä”, hän kertoo. Suomi-kuusi on kova sana Britanniassa Kun haminalaissaha ajautui konkurssiin, brittiyhtiö osti sen ja ryhtyi jatkamaan toimintaa. Sen ostaminen konkurssipesältä ei ollut sattumaa – brittiyhtiö oli jo aikaisemmin sahan suurin asiakas. ”Myymämme sahatavara on kuivattua, höylättyä ja lujuuslajiteltua.” Suurin osa yrityksen välittämästä sahatavarasta on peräisin Ruotsista. Paras kuusitukki on brittiasiakkaita ajatellen pituudeltaan 5,5-metrinen. Crown Timberin toimitusjohtaja, Haminan sahaa pyörittävän Crown Timber Oy:n hallituksen puheenjohtaja Stuart McIntyre puhuu sujuvaa suomea. Laadukkaalla kuusella on yhä markkinoita, joten sahan suurin asiakas, brittiläinen puutavaratukkuri Crown Timber, osti sahan viime lokakuussa itselleen. 20 METSÄLEHTI 2 • 2014 MARTTI LINNA, teksti ja kuvat H aminan satamassa toiminut Haminan Veistosaha Oy hakeutui lokakuussa 2012 konkurssiin. ”Nuoret eivät saa itselleen sopivia asuntolainoja ja asunnot ovat kalliita. Sahan linjat ja laitteet suunniteltiin tekemään tuotteita meille.” Raaka-aineensa, eli laadukkaan kuusitukin Crown Timberin saha hankkii Haminan ympäristöstä Stora Enson ja Metsä Groupin hankintaorganisaatioiden kautta. Paljon etua sijainnista Tällä hetkellä tukkeja halkaistaan 19 työntekijän voimin yhdessä työvuorossa. Yritysryppään, johon kuului myös liimapuutuotantoa, kaatoi yleinen taloudellinen tilanne
09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. www.metsakustannus.fi Metsäkirjojen ale on käynnissä. 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 10 10 Nyt Nyt euroa euroa 20 20 Nyt Nyt euroa euroa 50 50 Nyt Nyt euroa euroa 55 Nyt Nyt euroa euroa 55 Nyt Nyt euroa euroa 55 Nyt Nyt euroa euroa 55 Nyt Nyt euroa euroa 55 Nyt Nyt euroa euroa 55 Nyt Nyt euroa euroa 55 Nyt Nyt euroa euroa 55 Nyt Nyt euroa euroa 55 Nyt Nyt euroa euroa 55 Nyt Nyt euroa euroa Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Suomen rantakasvio Eräretkiä Pohjolassa Juurikkalan 500 mottia Poimintaja pienaukkohakkuut vaihtoehtoja avohakkuulle Ihminen ja metsä kohtaamisia arjen historiassa Raivaamaan Sahaamaan Suomalais-venäläinen metsäsanakirja: noin 5000 termiä Taimikonhoito Koivun kasvatus ja käyttö Metsänhoitajana viidellä vuosikymmenellä Puun rakenne ja ominaisuudet Suot ja suometsät järkevän käytön perusteet Veistotöitä Jalopuumetsät perustaminen ja hoito Kylmä kyyti traktorilla Kärkkäisen tehokas metsätalous valikoima kolumneja Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt Metsämaa ja sen hoito Metsäpuiden erikoismuodot koristepuita viherrakentamiseen Metsäpuiden sienitaudit Puusta puhe pakinoita ja kolumneja Rakotulilta maailmalle Tuhat tärkeää termiä metsäsanasto Toimi heti! Toimi heti! Alennuskirjoja on rajoitettu määrä. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Metsäkirjakauppa Tarjoukset ovat voimassa 2.2.2014 asti verkkokaupassamme www.metsakustannus.fi. Syötä ostoskorissa kampanjakoodi Tammi_ale Voi tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh
Kaasutinta ei tarvitse säätää. Tarinan opetus: Jos saha tuntuu puhdittomalta, ei heti kannata lähteä nettiin tai sahakauppaan kyselemään, minkä sahan teho riittää tukin tekoon. Muotoilultaan Stihl on konservatiivisen vankka. Se tekee sahan käsittelystä hivenen kankeaa. Ensimmäisen viiden kiekon sahaus vanhalla Stihlillä kesti 42 sekuntia. Vaikka kokeemme lopulta päättyi tasapeliin, se oli opettavainen. kuten haluat . Puru häviää viipyilemättä sahausraosta. Sahojen todellinen työpaino on noin 1,2 kiloa enemmän. Sen voi toistaa tarvittaessa. Nyt vertasimme uutta ja vanhaa MS 261:tä sahaamalla viiden kiekon sarjoja läpimitaltaan 28-senttisestä haavasta. Ohjausjärjestelmä optimoi sytytystä ja polttoaineen syöttöä olosuhteiden mukaan. Nyt saksalaisvalmistaja on esitellyt elektronisella M-tronic-käynninohjauksella varustetun MS 261 CM -version. Uusi ketju lyhensi sahausaikaa hitusen, mutta perimmäiUutta softaa vanhoissa kuorissa Stihl lisäsi suosittuun ammattilaismalliinsa elektronisen moottorinohjausjärjestelmän. Stihl MS 261 C-M:n elektroninen moottorinohjausjärjestelmä optimoi polttoaineen syötön ja sytytyksen. Muista ilmanputsari Jo Stihlin vanha MS 261 -malli voitti leikkuutehollaan Husqvarna 550:n niukasti. Puhtaalla ilmansuodattimella sahausaika asettui samalle tasolle kuin uudellakin versiolla. ”Terän kunnostus ja ilmansuotimen peseminen parantavat leikkuutehoa vähällä vaivalla.” Stihl MS 261 C-M Moottorin sylinteritilavuus 50,2 cm3 Moottorin teho 2,9 kW Paino 5,2 kg Terälaite, vakio 13 tuumaa (32 cm) Ketjujako .325/1,5 mm ketju-ura Hinta 699 euroa (kylmäkahvainen) nen syy paljastui vanhan Stihlin moottorikopan alta. Moderniin Husqvarnaan verrattuna etukahva on perinteisen korkea ja laajakaarinen. Hyvä parani entisestään. Stihlin elektroniikka kalibroidaan käyttämällä sahaa minuutti tyhjänä pysäytinhanikka starttiasennossa. Elektroniohjaus ei ole kasvattanut MS 261:n painoa, joka ilman terälaitetta ja tankit tyhjinä on 5,2 kiloa. Elektroniikka parantaa sahan kiihtyvyyttä. Sahasta ei savotta jää kiinni. Lataa Apple Storesta tai Google Playsta. Molemmat rouhaisivat kiekot irti noin 31 sekunnissa. Moottoritehoa Stihliin saatiin herutettua 2,9 kilowattia, mikä on 0,1 kilowattia edellistä mallia enemmän ja samalla 50-kuutioisten moottorisahojen kärkitulos. www.metsalehti.fi/mobiili Mobiilisti 1.1.2014 alkaen. Molemmissa on ilmahuuhtelumoottori. Ero oli epätodellisen suuri. Terän kunnostus ja ilmansuotimen peseminen parantavat usein leikkuutehoa hyvin vähällä vaivalla. Husku painaa 4,9 kiloa. Elektronisella moottorinohjauksella varustettu Stihl MS 261 on vahva ja kiihtyy äreästi. Ilmansuodin näytti siltä, ettei sitä liene pesty sitten Asta-myrskyn savotoiden. Husqvarna iski etutikin elektronisella moottorinohjausjärjestelmällään. Tästä vähintään kolme plussaa Stihlille. 22 METSÄLEHTI 2 • 2014 KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Niin sanottujen ammattisahojen kovin kisa käydään sylinteritilavuudeltaan 50 kuutiosenttimetristen kokoluokassa. Leikkuutehon huomaa sahatessa. Kisan kärkipari ovat Stihl MS 261, joka esiteltiin vuonna 2010, ja pari vuotta myöhemmin markkinoille ehtinyt Husqvarna 550XP. Tämä on suuri etu, koska ilmahuuhtelumoottorien korvakuulolta säätely on osoittautunut vaikeaksi. Leikkuutehoa elektroniikka ei kokeemme mukaan lisännyt, mutta moottori kiihtyy entistäkin räyhäkämmin. Se antaa moottorille räjähtävän kiihtyvyyden
Vaimon sukulaismies möi metsäpalstan Joensuun kaupungille aivan Väisästen tontin vierestä, mutta pidätti itselleen oikeuden hakata palstalta nuoren kuusikon seassa taajaan kasvavat lepät ja koivut polttopuuksi. Lopuksi nimimerkki sinetöi sanomansa sananlaskulla: Parempi omalla maalla juoda vettä virsun alta, kuin on maalla vierahalla kultatuopista olutta. Väisäsillä meni kahteen mieheen viisi päivää 70 rankapinomotin pilkkomisessa vajaan 60 sentin klapeiksi. Talvella lämpenee vuolukiviuuni lähes päivittäin ja kesäisin samoin ulkosaunan Iki-kiuas. Hydraulisylinteri antaa voiman Tavallisesti polttopuusirkkelissä on halkaisua varten ruuvikartio, joka puuhun porautuessaan halkaisee pölkyn. Tukkien lisäksi kysyttiin paperipuuta ja muuta pienempää tavaraa. Perinteisin menetelmä on saha ja kirves, nykyaikaa puolestaan erilaiset klapikoneet. Tätä paksumpia tyvipöllejä ei kannata sirkkelillä edes katkoa. ”Paljon helpompaa on työskennellä maalla ja mannulla, jonka yllä ei riipu kohtalontuntuinen ja alati uhkaava huutokaupan pitäjän vasara, vaan joka muista riippumattomana, joskin niukoissa oloissa, voi suunnata kaiken työnsä ja liikenevät varansa maatalouden kunnostamiseen.” Suurista investoinneista kirjoittaja kuitenkin kehotti lukijoita pidättäytymään – olihan maasta elantonsa repivän elämä yhä epävarmaa. Nykymaailmassa on runsaasti mahdollisuuksia tehdä rangoista pilkkeitä. Kainulaisen sirkkelilaitteessa hydraulisylinteri antaa voiman vipuvarren päässä olevalle mekaaniselle kirveelle, jonka lyönti halkaisee puun. Mekaaninen kirves on ehdottomasti nopeampi halkaisumenetelmä kuin ruuvikartio. Klapia syntyy sirkkeli-kirveellä. Kolmen miehityksellä yksi katkoo pölkyt sirkkelissä, toinen halkoo pölkyt mekaanisella kirveellä ja kolmas pinoaa halotut klapit tai heittelee ne rössiin kuivumaan. Puukauppoja tehtiin ahkerasti ja kantohinnat kohosivat. Väisäsen sai kuitenkin käyttöönsä edesmenneen keksijän Jukka Kainulaisen kehittämän ja valmistaman sirkkeli-kirves-yhdistelmän. Heti niiden jälkeen hän hoitaisi tuoreemmat velat. Sarjassa seurataan Metsälehden vanhoja uutisia viiden vuoden välein. Riuskalta metsurilta vei vain viisi työpäivää 70 pinokuution kasaamiseen. Yleensä mekaanisen kirveen ensimmäinen isku halkaisee pölkyn, mutta oikein oksaista ja kiertyväsyistä pölkkyä joutuu lyötättämään useamman iskun ja kaikkein vaativimmissa tapauksissa avittamaan lopullisessa halkaisussa käsikirveellä. Järkevä ihminen maksaisi ensimmäiseksi lainojen erääntyneet korot ja lyhennykset, jotka pahimmillaan uhkasivat ajaa velallisen mieron tielle. Tänä syksynä Väisästä onnisti polttopuiden hankinnassa. Ne urakoitsija ajoi traktorin ja metsäperäkärryn yhdistelmällä laanipaikalle. Sitkeä pula oli koetellut vuosikaudet koko maata, myös metsänomistajia, mutta taas kävi sahatavara kaupaksi. Jo 1933 sen vienti oli edellisvuoteen verrattuna kohonnut 200 000 standardilla samalla kun hinnat olivat nousseet. Mekaaniselle kirveelle annetaan lyöntikäsky polkaisemalla vasemmalla jalalla käyttökytkintä. Parempia aikoja odotellessa metsätulot oli viisainta sijoittaa pankkiin korkoja kasvamaan. Metsälehti tarjosikin lukijoilleen mieluisia uutisia. Polttopuiden menekki riippuu talven ankaruudesta, mutta kymmenkunnalla pinokuutiolla selviää lämmityskaudesta. Kirveen kitaan mahtuu halkaisijaltaan 25-senttinen pölkky. Myös metsien kaadosta ja ajosta kertyvät rahat oli käytettävä harkiten. Siinä ovat mukana myös ulkosaunan ja muuripadan vaatimat lämmityspuut. Turvaan vasaran alta ARI KOMULAINEN teksti ja kuvat Niittylahtelaisen Reijo Väisäsen periaate on, että varastosta pitää löytyä vähintään viiden vuoden polttopuut. ”Yleensä jo mekaanisen kirveen ensimmäinen isku halkaisee pölkyn.” Mekaaninen kirves peittoaa nopeudessa perinteisen polttopuusirkkelin. Nyt ei kannattanut edes harkita elintason kohottamista vaan turvata tulevat päivät. Optimimiehitys työtehokkuuden näkökulmasta on kolme henkilöä, mutta yksinkin pärjää. Akseli (vasemmalla) ja Reijo Väisänen pienimässä sirkkeli-kirves-laitteella kolmimetristä leppäpölkkyä 60 sentin pituiseksi klapeiksi. Vihdoinkin pääsi suuri työttömien joukko leivän laitaan kiinni! Pitkästä aikaa käteen tulevaan rahaan piti kuitenkin suhtautua maltillisesti, mistä nimimerkki I.E.K. Näin syntyy siistiä polttopuuklapia noin 15–20 pinomottia päivässä, riippuen klapin ja työpäivän pituudesta. Viennin arvosta metsätalouden ja sen tuotteita jalostavan teollisuuden osuus oli kivunnut 83,2 prosenttiin. 23 METSÄLEHTI 2 • 2014 UUTINEN vUoNNa 1934 HANNA LEHTO-ISOKOSKI Vuoden 1934 alussa kajasti vihdoin valo talouden taivaalla. lukijoita muistutti. Hän tarjosi hakkuupalkalla Väisäselle mahdollisuutta ottaa tarvitsemansa määrä polttopuurankaa
Ne kasautuvat pesän sisälle suureksi palloksi, jossa lämpötila pysyy niin korkeana, että pallon reunallakin tarkenee. Lintujen ruumiinlämpötila on noin 41–42 astetta, mikä nisäkkään lämpötilaan verrattuna vaikuttaa jopa tuhlailulta. Tasalämpöiset eläimet näet sietävät paremmin kylmyyttä kuin kuumuutta. Vaihtolämpöisten – kuten käärmeiden ja liskojen – aktiivisuus perustuu ympäristön lämpötilaan. Pulu istuu räystään alla tuulen suojassa ja osaa ottaa talvipäivän auringosta kaiken tehon irti. Myös jänis on eräänlainen kieppiasukas, koska se kaivaa ojanpenkkakinokseen suojaavan lumionkalon. Kylmyys ei siis tapa eläimiä. Ne ovat käyneet läpi miljoonia vuosia kestäneen kehityksen, jonka aikana niiden elimistöt ovat sopeutuneet koviinkin olosuhteisiin. Turkin tai tiiviin höyhenpeitteen merkitystä eläimen talviasusteena ei ole syytä väheksyä. Eläimillä on kuitenkin monia keinoja selviytyä kylmästä. Tästä kertovat vanhat metsästyskertomuksetkin, joissa kylän miehet lähtivät talvisydämellä karhua kiertämään. Näkösuojan lisäksi se on mainio kortteeri, josta tuuli ja pakkanen pysyttelevät poissa. Osa niistä nukkuu maan alla, osa kasvattaa tuuhean talviturkin, osa pörhistää höyheniään ja osa yöpyy lumen sisällä kiepissä. Lumen sisällä vallitsee nollakeli, vaikka ulkolämpötila pysyttelee kymmenissä pakkasasteissa. Aktiivinen talvehtiminen on ominaista kaloille. Erityisesti kanalinnut suosivat kieppiyöpymistä, jolloin niiden ei tarvitse pörhistää höyheniään lämmön säilyttämiseksi. Sitten on vielä talviuni, jossa eläimen lämpötila pysyy lähes muuttumattomana, joten se voi lähteä kesken unien välittömästi liikkeelle. Hengissä talven yli Miljoonien vuosien aikana kehittyneet konstit takaavat, ettei kylmyys tapa eläimiä. Vaihtolämpöisten energiankulutus on horroksessa minimaalisen pientä. Jänis on löytänyt omenapuunoksan.. Lintu voi könöttää syömättä oksalla yhtä kyytiä jopa kaksi vuorokautta. Talviunesta suoraan liikkeelle Eläimet osaavat hyödyntää myös vieraita lämmönlähteitä. Talven niukat ruokavarat ovat tarkassa käytössä, kun metsän eläimet sinnittelevät tuulessa ja pakkasessa. Perhoset tai kimalaiset tarvitsevat lentämiseen noin 36–40 asteen keholämpötilan. LUONNOSTA Teeren käyttämä lumikieppi on kuin muunnos eskimoiden iglusta. Linnut ja nisäkkäät ovat tasalämpöisiä eläimiä, eli niiden ruumiinlämpö vaihtelee vain muutaman asteen. Kylmyyden haittapuolet ovat kohdistuneet ankarimmin eläimiin, jotka eivät ole voineet hankkiutua lämpimien rakennusten suojaan. Karhukierroksia jopa kaupattiin ja järjestettiin yhteiset kaatopeijaiset, kun vouti saapui tapahtuman keskushenkilöksi. Sen tapaa usein loikoilemasta käytävän suulta, missä näköala on esteetön. Silti jänis saa olla koko ajan varuillaan, sillä ketun tai kanahaukan ilmestyminen aiheuttaa sille äkillistä sydämentykytystä. Näin ei kuitenkaan ole, sillä korkea lämpötila tehostaa elimistön suorituskykyä. Samanlainen vesieläin on sammakko, jonka säästeliäs ener¿giankäyttö takaa lajin olemassaolon pohjoisilla vyöhykkeillä. Niinpä ne eivät voi talvella lentää. Sen sijaan mehiläisten ei tarvitse vaipua talveksi horrokseen. Vaihtolämpöinen eläin pystyy tarvittaessa kiihdyttämään lihastensa toimintaa hyvinkin nopeasti, mutta vain lyhytaikaisesti, sillä sen lihakset eivät pysty polttamaan ener¿giaa samalla kuin tasalämpöisten. Näin niiden elimistön on toimittava täysillä myös talvella. Lämpöä säädellään tilanteiden mukaan Eläimet käyttävät hyväkseen myös lumen kiteistä rakennetta. Lumen huokoinen rakenne ei aiheuta linnulle myöskään hengitysvaikeuksia, sillä hiilidioksidia ei varastoidu kiepin sisälle. Niinpä monet niistä horrostavat kylmän vuodenajan. On arvioitu, että niiden elintoiminnot käyttävät noin 2–4 prosenttia siitä energiamäärästä, joka tasalämpöisillä kuluu. 24 METSÄLEHTI 2 • 2014 JOUKO KUOSMANEN teksti ja kuvat S uomessa on parina viime talvena taas saatu nauttia talven riemuista. Fasaani on sitkeä talvipaastoaja, jolla on ilmiömäinen kyky selvitä hengissä jopa 40 prosentin painonpudotuksen jälkeen. Poikkeuksen sääntöön tekee ruutana, joka hautautuu pohjamutaan ja elää siellä täysin omassa rauhassa. Varpunen lentää pysäytetyn auton moottoritilaan lämmittelemään. Teeren ei tarvitse kiepissä ollessaan turvautua ylimääräiseen lihastoimintaan
Sen vuoksi toivonkin todella hartaasti, että valtiovalta ja metsäasioista vastaavat organisaatiot yritettäisivät saada nuorissa aikaan oikein kunnon herätyksen ja innostuksen metsätöiden tekemiseen. Annoin nimittäin viime syksynä kokeeksi pienen aukon istuttamisen koneelle, ja kun kävin kyseistä touhua katsomassa niin petyin pahasti. Seurannan alkaessa kääpä oli noin viidentoista vuoden ikäinen, joten sen kuollessa vuoden 2003 tienoilla ikää oli noin 55 vuotta. JARKKO HANTULA Kirjoittaja on metsäpatologian professori Metsäntutkimuslaitoksella. Lukija ihmettelee mökkitiensä kuusien kuorten halkeamista. ”Pohjois-Savossa, mökkitien varressa kasvavien neljän kuusen kuoressa on outo vaurio jollaisia emme muista nähneemme aiemmin. Mikä halkaisi kuoren. Jos aihetta ilmenee, he lähettävät metsurin korjaamaan koneen jälkiä. SEPPO KOTILAINEN Iisalmi Kone ei korvaa miestyötä LUKIJALTA LUKIJALTA J os sinua haukutaan vanhaksi kääväksi, et ehkä ilahdu, mutta luonnossa vanha kääpä on kyllä jotakin erikoista. Vielä vanhemmaksi elää Pohjois-Amerikan länsirannikolla aitopihtaa Abies nobilis lahottava kääpä Oxyporus nobilissimu s: suurimpien itiöemien paino on 140 kiloa ja ikä satoja vuosia. Pitkäikäisiä itiöemiä on erityisesti arinakäävän suvussa, johon myös haavankääpä ja männynkääpä kuuluvat. PILKKEITÄ METSÄLEHTI 2 • 2014 25 Olen aina epäillyt, että kone ei kykene korvaamaan istutustöissä ammattitaitoisen ja vastuuntuntoisen metsurin työtä – ja nyt olen siitä täysin vakuuttunut. Koneistutuksen jälki ei ollut kirjoittajan mieleen. Nobilis tarkoittaa jaloa, joten puun ja sienen nimissä riittää jaloutta. Toki siellä moni taimi törrötti aivan hyvästikin pystyssä, mutta liian moni könötti kallellaan juuripaakku osin näkyvissä tai jopa täysin paljaana. Itse arvostan metsurin ammatin ja metsätöiden tekemisen todella korkealle ja nostan hattua ammattitaitoisille ja sitkeille metsureille sekä kaikille niille metsänomistajille, jotka jaksavat uurastaa istutuskuokkien, raivaussahojen ja moottorisahojen kanssa metsiemme ja koko maamme tulevaisuuden hyväksi. Valitettavasti sitä mukaa, kun nykyinen metsurisukupolvi eläköityy, ollaan vääjäämättä menossa myös istutusja taimikonhoitotöissä koneellistumisen suuntaan. Ja jos istutuskohtaan oli sattunut kiviä, niin tulos näytti vieläkin surkeammalta. Pakkashalkeamat ovat yleisempiä lehtipuilla kuin kuusella. Halkeaman syntyyn liittyy usein muitakin syitä, jotka näkyvät yleensä halkeaman päässä. Pakkashalkeama syntyy lämmön laskiessa nopeasti, koska rungon sydänja mantopuu supistuvat silloin eri tavoin. Pahka on puun omaa, tosin sen valvonnasta karannutta solukkoa. Korjailin pahimpia jälkiä ja otin vielä muutamia valokuvia muistoksi ja todisteeksi. Koska kohde ei ole metsän reunassa ja siellä on neljä tällaista kuusta, pidän pakkashalkeamaa näistä todennäköisimpänä. Emme oikeastaan osaa edes arvailla kuoren halkeamisen syytä. Useimmat käävät ovat lyhytikäisiä. Suuri osa kääpien itiöemistä elää vain yhden kesän tai vain muutaman Vanha kääpä SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Tämä taulakääpä on ainakin 15-vuotias, mutta tarkkaa ikää ei voi laskea sen paremmin pinnan kasvuvyöhykkeistä kuin pillistön kerroksellisuudestakaan.. Itse ihailin viime kesänä erään ammattitaitoisen metsurin asennetta, kun hän kävi pistämässä vesakoituneen aukkoni sellaiseen kuntoon, että siinä silmä lepää ja puut kasvavat. Vuonna 1998 isännän virkaa hoitanut tervaleppä oli jo kuollut, mutta kääpä itse oli vielä hyvässä iskussa, ihmisen pään kokoinen jutikka. Tuomo Niemelä seurasi vuodesta 1966 yhden ja saman arinakäävän itiöemän kasvua. Monivuotisuus on helppo todeta käävän kovuudestakin, mutta vain harvalla lajilla pillistö on niin selvästi kerroksellinen, että siitä voisi suoraan laskea iän. Vieläkin harmittaisi, elleivät metsäyhtiön miehet olisi luvanneet, että käymme keväällä tarkistamassa tilanteen. Lehtikuusenkääpä, jota meillä ei vielä ole tavattu, voi elää satavuotiaaksi. Sieltä voi löytyä esimerkiksi mekaaninen vaurio tai etenkin lehtipuilla pieni lahopesäke. Jännitettä sydänpuun ja pinnan välillä lisää vielä jäätyneeseen runkoon syntyvä lämpötilagradientti. Kuvasarja käävän kehityksestä on Tuomo Niemelän kirjassa ”Käävät, puiden sienet”. Toki ymmärrän, että eihän konemies voi kaivurin koppiin nähdä, jos kivenmuju sattuu juuri taimen kohdalle pyörähtämään. Kääpä taas on puuta lahottavan sienen solukkoa, sen itiöemä. Yhtä lailla kuin meidän ihmistenkin ovat myös puiden elämässä ensimmäiset vuodet ja vuosikymmenet ne kaikkein tärkeimmät myöhemmän kasvun ja kehittymisen kannalta. Ajattelin kuitenkin, että ei metsurien jäljiltä tällaisia vahinkoja pääsisi syntymään. Tähän viittaa myös se, että halkeaman linjaus ei ole aivan pystysuora. Olivathan pihdat vanhalta nimeltään jalokuusia. Jos nämä edellä mainitut työt tehdään kuitenkin huolimattomasti, puhumattakaan että laiminlyödään kokonaan, niin se näkyy myöhemmin varsin ikävällä tavalla metsiemme laadussa sekä sitä kautta niin metsänomistajien kuin metsäyhtiöiden ja valtion kukkarossa. Ja sen vuoksi istutusja taimikonhoitotyöt, varhaisperkaukset ja ensiharvennukset tietysti mukaan lukien, on tehtävä todella huolella, vaikka ne tulevatkin maksamaan ja vaikka niistä ei aina pääsisi itse metsätiliä kuittaamaan. Vaikka oli hellettä ja välillä satoi ropakasti vettäkin, niin hän vain sahasi eikä kiroillut yhtään tai näyttänyt nyrpeää naamaa kertaakaan. Jotta kääpä voisi elää vanhaksi, se ei saa tappaa puuta liian nopeasti. viikon. Osaatteko sanoa, mistä vaurio mahtaisi johtua?” Lukija Joensuusta Kuvan puissa näkyy pitkiä rungonsuuntaisia halkeamia, jollaisia voi syntyä joko salamaniskun, kovan auringonpaahteen ja/tai pakkasen seurauksena
Kuusamontieltä. E3 kirsi.joukas-niemi@ metsakeskus.fi puh. jokametsän kasvumallit (Oppikirja: Alikasvoksesta ylispuuksi ). Ke 5.3.2014 klo 11 KANNONKOSKI Piispalan kurssi ja leirikeskus. Ne ovat yhtä käyttökelpoisia sekä tasaettä erirakenteisille metsille taimikoista varttuneisiin puustoihin. ERKKI LÄHDE OLAVI LAIHO Elävää maaseutua KIRJA GALLUP Oletko hakenut korvauksia hirvituhoista. Ke 26.2.2014 klo 13 ORIVESI Jäähalli, Opintie 2, 35300 Orivesi. PPMU, PM. 0500-229 795. E3 paijathame@mhy.fi 044-542 0058. La 15.2.2014 klo 11.00 KEMIJÄRVI Op ilm. Cup II, LAMU. 26 METSÄLEHTI 2 • 2014 Antti Heikkinen: Pihkatappi. Stora Enson mestaruuskilpailut käydään samalla radalla klo 10.00. Kalenteri löytyy myös Suomen Metsäurheilu liiton sivuilta osoitteesta www.helsinki.fi/hyytiala/smul/ METSÄTAITOHIIHTOJEN KILPAILUKALENTERI tAlvi 2014 Metsälehdessä 24/2013 uutisoitiin hauskasti uuden metsänhoidon menetelmän nimikyselystä otsikolla ”Jatkuva voitti erkin”. 0400-287 195. Järj. E3 matti.tikkamaki@metsakeskus.fi puh. Ilm. yht. Vapaa tyyli. Ilm. Samassa jutussa kuitenkin haastateltiin Matti Leikolaa ja Kari Mielikäistä ikään kuin tieteellisesti oikean ratkaisun varmistamiseksi. Cup I, LAMU. CUP III, KAIME. Siten jatkuvaa kasvatusta voidaan tehdä myös missä tahansa metsikössä pienestä taimikosta varttuneeseen puustoon. E4 kari.paukkeri@ metsagroup.com puh. LAMU. tie nro 213 Kirkonkylän koulu, Aapiskuja 5, 32440 Alastaro. La 1.3.2014 klo 11 ROVANIEMI Op ilm. ilm. ilm. Edellä esitetty jo osoittaa, että puiden ikä on huonosti käyttökelpoinen puuston tunnus. Jokametsä simuloi kullekin metsikölle automaattisesti parhaan tai muun halutun käsittelyn puuston rakenteesta riippumatta puustoja kannattavuustunnuksineen. Puustoa siten erirakenteistetaan. Pe 14.2.2014 klo 10 KAUHAVA Urheilupuisto, Mäki-Passintie 3, 62200 Kauhava. 276 sivua. Ilm. VASTUU. Ne perustuvat laajaan ja monipuoliseen aineistoon, muun muassa VMI-tietoihin. La 15.2.2014 klo 11 KAJAANI Op. PPMU, PSM. Puustoa siten tasarakenteistetaan. yht. Läsnä ovat myös edelliset sukupolvet ja kahden sodan taakka. Pe 21.3.2014 klo 17 PELLO Eeron Cup I/ LAMU Cup III. Nämä vastaukset eivät enää olleetkaan yhtä asiantuntevia. Pe 4.4.2014 klo 11 SODANKYLÄ Op. yht. Sekapuustossa ja erityisesti erirakenteisessa puustossa se ei toimi lainkaan. E4 tuomo.v.leinonen@metsa.fi 0400-284 652. Op. ilm. E3 ilkka. 0500-272 910. Tulos oli selvä jatkuvan kasvatuksen hyväksi, mikä osoittaa lukijoiden hyvää asiantuntemusta. LÄME, PM. Ei tarvita muuttuvassa maailmassa hamaan ikuisuuteen kahlitsevaa suunnittelua. E3 vaino. La 15.3.2014 klo 11 KUHMO Op. E3 kimmo. Siniseltä tieltä (77). Maaseudusta tai varsinkin elämästä maatilalla kertovia kirjoja ilmestyy nykyään niin vähän, että Antti Heikkisen esikoisteos erottuu uutuuskirjojen joukosta. Op. Ilm. E3 ville. Ilm. 0500-132 076. Erillinen kilpailukutsu piireille. Ke 12.2.2013 klo 14 ALASTARO Op. E3 anders.hjortman@svf.fi puh. Hamk/ metsäopiskelijat. Toimittajan perustelut jatkuvan kasvatuksen nimen käytölle olivat myös erinomaisen asiantuntevat. Niiksi riittää sijainnin ja kasvupaikan lisäksi puulajeittainen runkolukujakauma. Erottavana tekijänä on suhtautuminen puuston peitteellisyyden säilyttämiseen eli kasvatustavoitteeseen. Kymen Lenkki. Op. Samoin on mielekkäämpää puhua jatkuvasta ja jaksollisesta kasvatuksesta kuin tasaikäisja eri-ikäiskasvatuksesta. kulmala@metsakeskus.fi puh. Hakkuussa poistetaan pääasiassa tukkipuun kokoisia puita kuitenkin hoitaen koko puustoa. Siltala 2013. Päätös tehdään helposti erikseen jokaiselle hakkuukerralle sallien metsänomistajan niin halutessaan ottaa seuraavalla kerralla käyttöön toisenlaisen kasvatusvaihtoehdon. Varsinkin isä odottaa ainoasta pojastaan uutta isäntää, mutta nuori mies haluaa kirjoittaa ja esiintyä. Kisakalenteria päivitetään tarpeen mukaan. 040-548 8061. Kokonaisuus on laaja ja pysyy vaivoin koossa. E5 antti.uotila@helsinki.fi. Pe 7.2.2014 klo 10 SEINÄJOKI Jääurheilukeskus, Alaseinäjoenkatu 9A, 60320 Seinäjoki, Ilm. osak. 0400-169 189. Metsäopetuksen SM-kisat käydään samalla radalla klo 10. Jaksollisessa kasvatetaan yleensä yhtä latvuseli puukerrosta raivaten ja alaharventaen pienet pois. Puut kasvavatkin yleensä enemmän koon kuin iän mukaan. 28-vuotiaan Heikkisen aiheena on nuoren miehen kasvutarina. E3 kari.kantanen@metsagroup. Alikasvokset ja muut pienet puut säästetään, eli raivausta ja alaharvennusta ei tehdä. www.metsalehti.fi 20 40 60 80 100 Ei 83% Kyllä 17%. 044-713 9729. Ilm. haapakoski@kotinet.com puh. com puh. ilm. Helpoimmin kasvatustapaa voidaan tehdä puustossa, jossa puiden määrä pienenee koon suuretessa. E3 Martti Kaipainen puh. Suvun perintönä kulkee puukko, jonka molempien miesten isoisät ovat tahranneet vereen. Op. E3 pentti. ÖSI, PM. Läpiajokadulta (Siltakatu). avoin kaikille. Vimpelinlaakso. Uuden KPMU:n ranking-kilpailun 1. 0400-175 879. Rantatie 673. E2 raimo.jaakkola@ seamk.fi puh. Pe 14.3.2014 klo 11 Ii Op. Ilm. La 22.3.2014 klo 10 PELLO Eeron Cup II/LAMU Cup IV. Pe 21.2.2014 klo 11 YLIVIESKA Liikuntakeskus. Ilm. Ilm. kersilo@suomi24.fi 0400-362 963. Se on epätarkka sekä useissa tapauksissa vaikea ja työläs määrittää ja toimii tasarakenteisessa yhden puulajin istutuspuustossa. Op. Jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilytetään jaksollisesta poiketen jatkuvasti puustoisena. 040-525 3687. yht. Luontaisessa uudistamisessa siementai suojuspuilla puustoa on lyhyen ajan kaksi kerrosta eli erirakenteista. JakJokametsän malli ratkaisee LUKIJALTA sollista tavoitetta voidaan soveltaa kaikissa metsiköissä. Kauhavan eteläiseltä sisääntulotieltä. Ilm. Kantavaksi voimaksi nousee kirjan taidokas kieli, savon murre ja puhetapa, jonka Nilsiässä syntynyt Antti Heikkinen hallitsee, ainakin ei-savolaisen mielestä, täydellisesti. E3 risto.kuusijarvi@metsa.fi puh. Hinta noin 32 euroa. Ti 4.3.2013 klo 10 HEINOLA urheilupuisto. Uusi jakso aloitetaan useimmiten avohakkuun jälkeen istutuksella. KPMU, PM. EPMU (Korvaa aikaisemman Tuomarniemen kisan). Ilm. Ilm. E3 Eero Lång puh. EPMU, PM. Jos pientä puustoa on niukasti, tehdään voimakas luontaista uudistumista edistävä ja nopeuttava yläharvennus, jota voidaan kutsua myös yläharvennusperiaatteella tehdyksi siementai suojuspuuhakkuuksi. Jokametsän mallia varten tarvitaan helposti ja tarkasti mitattavat tiedot metsiköstä. 040-680 7020. yht. 044-090 1012. Niistä metsänomistaja voi sitten valita haluamansa. yht. Näin ollen iän käyttäminen puuston rakennetai kasvatustermeissä ei myöskään ole järkevää. Cup V, LAMU. ilm. Ilm. Metsänhoidon kaksi päävaihtoehtoa ovat jaksollinen (nykykäytäntö) ja jatkuva (uusi) kasvatus. Koko metsässä eli useiden lajien ekosysteemissä yhden iän määrittäminen ei ole edes mielekästä. Hän kuvaa, minkälaista on elää ilman äitiä yhdessä leski-isän ja isovanhempien kanssa ison maatilan perillisenä. polonen@storaenso.com puh. Ilm. yht. JYMY, www.jymykeskisuomi.net/ 7.-8.3.2014 SM-talvikisat järj. ELIISA KALLIONIEMI To 30.1.2014 klo 10 SULVA Sulvan hiihtomaja. E3 eero.anttila@student.hamk.fi puh. La 1.3.2014 klo 11 JOENSUU (ENO). To 27.2.2014 klo 11 KUOPIO Hotelli Iso-Valkeinen. Ilm. 040-554 3610. La 22.2.2014 klo 11 EVO Saarelantie 1. Jotta metsän kasvatusratkaisut olisivat mahdollisimman selkeitä, tarkkoja ja riippumattomia ennakkokäsityksistä, viime vuonna on kehitetty ja julkaistu ns. CUP II, KAIME, PM. E3 risto.kuusijarvi@metsa.fi 0400-379 149. KUMU, PM. Ilm. Ranking-kilpailussa 2014–2017 mukaan lasketaan 3 parasta kesäja 3 parasta talvikisatulosta. LAMU. Kuvaus Kekkosen jälkeisestä ajasta suomalaisella maaseudulla on nautinnollista luettavaa. Pe 28.02 klo 11 TAIVALKOSKI Op. Puhetta ja puhujia kirjassa riittää, mutta hämmästyttävällä tavalla kirjailija saa hahmonsa elämään. ruotsala@mhy.fi puh. E3 mtaito@kaime. Op ilm. 0400-323 207. Op. PKMU, PM. Ilm. 040-5149 206. net puh. 0400-379 149. Tasaja eri-ikäisrakenteisen käsitteen sijasta on tarkempaa ja käytännöllisempää käyttää käsitteitä tasaja erirakenteinen. yht. Ilm. PIMU, PM
Metsäteollisuus ja erilaiset sidosryhmät ja yhteistyökumppanit tarvitsevat tasaveroisen neuvottelukumppanin metsätalouden harjoittamista koskevissa kysymyksissä. Palveluksessamme on 26 toimihenkilöä. Aikoinaan metsien harsintahakkuut kiellettiin metsien hävittämispelossa. Hoitamalla voi tehdä mittavia vahinkoja. kuitupuulla on vain kolme käyttäjää ja myyjiä yli kolmesataatuhatta, tilannetta voisi luonnehtia monopoliksi, ainakin kartellin lähisukulaiseksi. Hävittämistä voi vielä tehostaa ylijäreällä korjuukalustolla. Metsätuhojen torjuntalaki ja luonnonsuojelulait ovat ristiriidassa keskenään, koska toisen lain perusteella metsiä tulisi suojella tuhohyönteisiltä mm. Lakimuutos vaatisi myös siirtymäsäännöksiä. Uudet yhdistykset tarvitsevat vain yhden valtakunnallisen kattojärjestön ilman välitai muita organisaatioita. Erikoispuiden kasvatus 15.–16.3. 17.3.2014; raila.lindstrom@aalto.fi, 040 730 6889 Koulutuksen toteuttavat Aalto-yliopiston Yhdyskuntaja ympäristötekniikan laitos yhteistyössä paikallisten ammattikorkeakoulujen kanssa. Jatkuva kasvatuskurssi maksaa 180 €/henkilö joka sisältää lounaan ja kahvit. Toivottavasti ympäristövirastojen henkilöt osaisivat käyttää arkijärkeä tehtävissään ja tiedostaa, ettei metsien käsittelyllä voi tehdä peruuttamattomia vahinkoja suomalaisessa metsäluonnossa. Kun esim. Metsänomistajat saavat lisää vapauksia, mutta myös velvollisuuksia metsän hoitamiseen. Saaja ei voisi edelleen luovuttaa tai lahjoittaa metsää ilman veroseuraamuksia esimerkiksi ennen kymmenen vuoden omistusaikaa. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Harri Katajamäki puh. 3.3.2014; raila.lindstrom@aalto.fi, 040 730 6889 • Oulu 20.3.2014, ilmoittautuminen viim. Uusi etujärjestö tulisi rakentaa nykyiselle perustalle siten, että kaikki entiset aateja ammatti sidonnaisuudet unohdettaisiin ja jokainen metsänomistaja paikasta ja omistusmuodosta riippumatta tuntisi yhdistyksen omakseen. Haemme METSÄASIANTUNTIJAA Mänttä-Vilppulaan 1.4.2014 alkaen tai sopimuksen mukaan. Teksti kertoi hiirenportaan yleisimmästä syöjästä, Chirosia-kärpäsestä ja sen aiheuttamista äkämistä. OIKAISU ENERGIAPUUN LOGISTIIKKA JA TIEDONHALLINTA Koulutus on suunnattu koko energiapuun hankintaketjulle: hakkureille, koneyrittäjille, kuljetusliikkeille, voimalaitosten henkilöstölle, hankintaorganisaatioiden toimihenkilöille, metsänomistajille, suunnittelijoille, tekniikan kehittäjille ja opiskelijoille. mennessä sähköpostilla harri.katajamaki@mhy.fi. 27 METSÄLEHTI 2 • 2014 PALVELUKSEEN HALUTAAN KOULUTUSTA KOULUTUSTA LUKIJALTA Metsäala tarvitsee rakennemuutoksia ja siihen antaa hyvät mahdollisuudet metsäalaan liittyvän lainsäädännön uudistaminen. Palkkaus YT/Meton sopimuksen mukaan. Jatkuva kasvatus 30.3. Verotusta tulisi muuttaa niin, että perintöja lahjavero eriytetään, ovathan ne aivan eri tapahtumiin tarkoitettuja verotusmuotoja. Ne voi taas jättää tulevien sukupolvien huoleksi ylipitkien uudistamisaikojen avulla. Metsänomistajat tarvitsevat jatkossa entistä vahvemman edunvalvontajärjestön, ja siksi olisi tärkeää, että kaikki metsänomistajat – perikunnat, yhteismetsät ja muut metsäyhteisöt – liittyisivät jäseniksi valvomaan etuRakennemuutoksia metsäalalla jaan. Sukupolven vaihdokset ovat verotuksesta johtuen lähes pysähdyksissä. Jos tämä ei toimi, moni muu asia kaatuu niiden mukana. raivaamalla pienetkin myrskypuu erät nopeasti pois, mutta toisen lain perusteella ötököiden elinolosuhteita tulisi kohentaa lisäämällä lahopuita. Uusi laki taas sallii ne ja muitakin typeryyksiä. Tätä tarvitaan myös teollisuuden taholta tulevia hintapaineita vastaan. Tehtäviä varmasti riittäisi, koska kukaan muukaan ei valvo metsänomistajien etuja. Etujärjestöä tarvitaan myös jatkamaan neuvontaa ja hillitsemään metsänhoidon nousevia kustannuksia sekä neuvottelemaan valtiovallan kanssa metsäja verolakien säädännöstä. Luonnon suojelu on metsänomistajille tärkeä asia, mutta se ei tuo euroja, päinvastoin vie. Metsänomistajia on n. Mhy-lakiin tulee merkittävä lakimuutos, kun paljon arvosteltu veroluontoinen metsänhoitomaksu, ”laiska raha”, poistuu ja samalla myös pakkojäsenyys. Myös vastuukysymykset tulisi selkeyttää, jos tapahtuu tahattomia virheitä. Kuvassa puolestaan oli osa metsäalvejuuren lehteä ja äkämiä. Kaikki hinnat sisältävät arvonlisäveron. 10.3.2014; raila.lindstrom@aalto.fi, 040 730 6889 • Hämeenlinna 25.3.2014, ilmoittautuminen viim. Ilmoittautuminen on sitova. Koulutus järjestetään seuraavilla paikkakunnilla: • Lahti 14.2.2014, ilmoittautuminen viim. KEIJO TOIVANEN Joensuu Väärä kuva Metsälehden 24/2013 Metsän kätköissä -palstan kuva ja teksti eivät vastanneet toisiaan. Edellytämme metsäalan koulutusta. Opettajina ovat metsäalan kokeneita ammattilaisia. Ennallistettavat suotkin luonto hoitaisi aikanaan, mutta kun nykyihminen on niin hätäinen. kahvit. Tarkempi ohjelma ja lisätietoja: Ari Serkkola, 040 751 4350, ari.serkkola@aalto.fi METSÄSTÄ VOIMALAITOKSEEN: POHJOIS-PIRKKA Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka toimii pohjoisella Pirkanmaalla 8 kunnan alueella. 7500 ja metsäpinta-ala on n. Kuitupuuja tukkikasoja on tulevaisuudessa entistäkin vaikeampi erottaa, koska metsän voi avohakata keskenkasvuisena hoitamalla vain uudistamisvelvoitteet. Hakemukset 12.2. Tule Fiskarsiin oppimaan uutta ja viihtymään! Kurssit pidetään kokouskeskus Fiskars Forumissa sekä Fiskarsin ruukin ympäristössä. Alan tärkein tehtävä on kannattavan metsätalouden harjoittamisen avulla turvata puuraaka-aine metsäteollisuudelle. Sisältö: • Puun alkuperän seuranta ja RES-direktiivin vaikutukset energiapuun hankintaan • Metsävaratiedon saatavuus ja käytettävyys energiapuun hankinnassa • Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut • Energiapuun liiketoiminnan arvoketjut ja kannattavuus • Mittaustekniikat ja tiedonhallinta puupolttoaineen hankinnassa • Puunhankinnan ohjausjärjestelmät • Energiapuun laadunhallinta ja varastologistiikka Koulutustilaisuudessa metsäalan ammattilaiset voivat esitellä tuotteitaan ja palvelujaan. Ei metsänomistaja voi aina olla syyllinen. Ilmoittautuminen viimeistään kaksi viikkoa ennen kutakin kurssia: wille.rantanen@forestal.fi, 040 357 8687. 044 7764 553 MHY Pohjois-Pirkka 2x120_92mm 21.1.2014 10.12 Sivu 1 Metsäkursseja Fiskarsissa Kurssi uusille metsänomistajille 8.–9.3. Kustannukset ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia. Lahjavero tulisi poistaa luovutettaessa metsä rintaperillisille. Hinta: 100 €/osallistuja (alv %) sis. Hinta 390 €/henkilö kahden hengen huoneessa. Lisätietoa: www.forestal.fi. Ota yhteys raila.lindstrom@aalto.fi. Arvostamme yksityismetsätalouden ja puukaupan tuntemusta, tuloshakuisuutta, hyviä vuorovaikutustaitoja, markkinointihenkisyyttä ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. 240 000 ha. Yrityksille varataan esittelypöytä. 10-pykälään on tulossa uusia kohteita, vaikka entistenkin määrittely maastossa on tulkinnanvaraista. 5.2.2014; tarja.palvi@lamk.fi, 044 708 1040 • Jyväskylä 11.3.2014, ilmoittautuminen viim. Kaksipäiväiset kurssit sisältävät yöpymisen hotellissa Fiskarsissa sekä lounaat ja päivällisen ravintolassa. Verottoman siirron tulisi tapahtua ennen luovuttajan eläkeiän alkamista eikä tilaa saisi pirstoa
www.storaenso.com/metsa Kuvaus: Metsänhoitopalvelut ovat keskeinen osa Stora Enso Metsän metsänomistajille tarjoamaa palvelukokonai suutta. helmikuuta (UPM Metsän 31. Alan kesätyökokemuksista voi lukea osoitteessa www. www.otso.fi Jokainen haaste sisältää uuden mahdollisuuden – oletko se sinä. Hakemus ja CV pyydetään lähettämään 14.2. Sähköpostin osoitekenttään maininta minkä paikkakunnan paikkaa haetaan. Olemme valtakunnallinen markkinajohtaja metsäsuunnittelussa, metsätieasioissa ja suometsien hoidossa. Puunhankinnan tavoitteena on taata kustannustehokkaat puutoimitukset tehtaille ympä ristötietoisesti kestäviä menetelmiä käyttäen. Hae tehtävää sähköisesti 16.2.2014 mennessä: www.storaenso.com/careers Lisätietoja tehtävästä antaa: Janne Partanen Viestintäja asiakkuusjohtaja puh.: +358 2046 48510 sähköposti: janne.partanen@storaenso.com Nuorten mahdollisuus hakea metsäteollisuuden kesätyöpaikkoja on täydessä käynnissä. Metsänhoitopäällikkö, Stora Enso Metsä Stora Enso Metsä vastaa konsernin Suomen selluja paperitehtaiden sekä sahojen puuhuollosta. Metsänhoitopalveluiden toteutus ja ohjaus on keskitetty valtakunnallisesti toimivalle metsänhoitoprosessille. Suurista työnantajista UPM:n kesätyöpaikkojen haku päättyy 28. 050 331 4137 jarmo.rautapuro@metsalehti.fi. Palvelemme metsän omistajia yli 100 toimipaikassa noin 300 metsänhoidon asian tuntijan voimin. Arvostamme tuloshakuisuutta, omaaloitteisuutta ja sitoutunutta asennetta työhön tiimihenkisyyttä, myyntitaitoja sekä asiakaspalveluhenkisyyttä kokemusta puukauppapalvelusta, metsäsuunnittelusta ja metsän hoitopalveluista Lisätietoja aluepäälliköiltämme: Haapavesi: Pauli Juntunen 040 765 6310 Heinola: Ukko Bamberg 040 583 4053 Hämeenlinna ja Kankaanpää: Teuvo Taura 0400 298 652 Ilomantsi ja Nurmes: Mika Nousiainen 050 372 6641 Sijoituspaikkoina ovat Haapavesi, Heinola, Hämeenlinna, Ilomantsi, Kankaanpää ja Nurmes. Aika hakea metsäalan kesätöitä ILMOITA METSÄLEHDESSÄ ILMoITuSMyynTI Jarmo Rautapuro p. Työtä on tarjolla eri puolilla Suomea, suurin osa tuotantolaitoksissa ja puunhankinnassa mutta myös tukitoiminnoissa kuten taloushallinnossa, henkilöstöhallinnossa ja atk-tuessa. maaliskuuta ja Metsä Groupin 28. fi/jasenet. Panostamme jatkuvasti vahvasti palvelutarjontamme kehittämiseen. HAEMME JOUKKOOMME METSÄPALVELUESIMIEHIÄ OTSO on metsäpalveluiden positiivinen uudistaja. Lisätietoja saa yritysten nettisivuilta tai ottamalla suoraan yhteyttä yrityksiin www.metsateollisuus. Haemme nyt metsänhoitopäälliköksi metsäpalvelukokonaisuuden hyvin tuntevaa osaajaa vastaamaan metsänhoitoprosessin johtamisesta ja metsänhoitopalvelujen kehittämisestä. helmikuuta. Tehtävien vastaanotto sopimuksen mukaan kevään 2014 aikana. m 3 . Keskeisiä työtehtäviä ovat: Metsähoitopalvelujen vuosisuunnittelu ja resurssien kokonaishallinta Metsähoidonasiantuntijoiden esimiehenä toimiminen Kannattavuudesta ja hinnoittelusta vastaaminen Palvelulaadusta vastaaminen Kehittämishankkeiden koordinointi Arvostamme: Tuloshakuista ja aktiivista otetta Halua kehittyä henkilökohtaisella työuralla ja valmiutta ponnistella sen eteen Metsänhoidon ja metsätalouden asiantuntijuutta Aiempaa kokemusta vastaavan tyyppisistä tehtävistä Hyviä viestintäja vuorovaikutustaitoja Esimieskokemusta Sijoituspaikkana Lahti tai sopimuksen mukaan. Stora Enson Suomen asiakastehtaiden vuotuinen puunkäyttö on 20 milj. klo 15 mennessä osoitteeseen henkilostoasiat@otso.fi. metsalehti.fi/Metsakustannus/ Kesatyotarinat. 28 METSÄLEHTI 2 • 2014 PALVELUKSEEN HALUTAAN Toimenkuvaan kuuluvat sijoituspai kasta riippuen puukauppa ja tie palvelut, metsäsuunnittelu, suomet sän ja metsänhoitopalvelut sekä metsän parannushankkeet. Myös muut metsäteollisuusyritykset tarjoavat kesätyöpaikkoja. tammikuuta), Stora Enson 1
273 ha. Lisätiedot www.laprim.fi. Lisätietoja antavat metsäpäällikkö Hannu Justen puh. 970 m 3 . Kasvupaikat ovat tuoretta kangasta. Kirjalliset hakemukset 11.2.2014 mennessä osoitteella Mhy Ylä-Kainuu, Keskuskatu 3 A 13, 89600 Suomussalmi, tai sähköpostilla kari.paavilainen@ mhy.fi. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34?403 (LT/12) Lukijoita 141?000 (KMT/12–13) Painopaikka Hämeen Paino Oy PALVELUKSEEN HALUTAAN APUrAHOjA MYYDääN METSÄPALSTA, Ranua, Pohjasperä 111,2 ha. 70 %. Lähetykseen merkintä ”Metsäesimies”. 98.000 € METSÄTILA, Ranua. Havuvaltainen kokonaispuusto n. Luonteeltasi olet ulospäinsuuntautunut, joustava sekä omaat hyvät tiimityötaidot. Tuottava metsäpalsta, jossa voi nauttia erämaan rauhasta. 211.200 € METSÄTILA, Kuhmo, Viiksimo 308 ha. Lisäksi purkukuntoisia hirsirakennuksia. 50 %. Vapaamuotoiset anomukset pyydetään toimittamaan 25.2.2014 mennessä sähköpostiosoitteeseen toiminnanjohtaja@metsanjalostussaatio.fi. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. 400 m. 09 315?49?802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Omaathan myös kiinnostuksen metsäenergiaa kohtaan. Määräala Kuhmon keskustasta itään. Kohteella oma lampi ja pieni honkainen eräkämppä. 09 315?49?849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Kokonaispuusto lähes 30 000 m 3 . Hyvin hoidettu määräala 18 km Ilomantsista. Varttunutta ja uudistuskypsää metsää on n. 137,7 ha. n. Todellinen eräilijän paratiisi. Rantaviivaa Humaljärveen n. 09 315?49?805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315?49?870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 45 % varttunutta ja uudistuskypsää metsää. 09 315?49?806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Määräala 23 km Kuhmon keskustasta itään. € ja palveluksessa on 32 toimihenkilöä, jotka toimivat alueellisissa tiimeissä. Ympäristötukisopimuksen alaisia alueita n. 09 315?49?848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. Mukavasti hakkuumahdollisuuksia, etelässä omaa Kontiolammen rantaa n. Metsäsuunnitelman mukainen pintaala yht. Hakemuksia emme palauta. UPM Bonvesta -metsätila. 275.000 €/tarjous METSÄPALSTA, Ilomantsi, Kuuksenvaara. Harvennetut ja hyvälaatuiset männiköt erinomaisia lannoituskohteita. Kokonaispuusto n. 040 510 8085 METSÄTILA, Kuhmo, Lammasperä 126 ha. 09 315?49?809, 040 752 9626 VErKKOjULKAISU METSäUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 8.15–16.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 Katja Raninen p. Harri Tasanen 0500 560 544 MHY Lounametsä 2x130_92mm 20.1.2014 13.50 Sivu 1 YLÄ-KAINUU Metsänhoitoyhdistys Ylä-Kainuu toimii Suomussalmen ja Hyrynsalmen kuntien alueella. Määräala Kuhmon itäosassa rajautuen valtakunnanrajaan. Reilunkok. UPM Bonvesta metsätila. 73.000 € METSÄPALSTA, Ranua, Asmunti 51 ha. Jäseniä yhdistyksellä on 9500 ja heillä on noin 210.000 hehtaaria metsää. 1.000.000 € METSÄPALSTA, Äänekoski, Äänekoski 88 ha. Palkkaus YT/Meto -työehtosopimuksen mukainen. 36 ha. Rajoittuu Petkeljärven kansallispuistoon. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Padasjoki, Jokioinen 264,4 ha. Runsaspuustoinen metsätila, jossa heti hakkuumahdollisuuksia. Taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30 %, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. 10 ha, Sopimus voimassa 31.12.2022 asti ja korvaus maksettu myyjälle. UPM Bonvesta metsätila. 09 315?49?847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 337.100 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv LOUNAMETSÄ Mhy Lounametsä toimii Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella yhteensä 21 kunnan alueella. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaan. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 14.670 m 3 , metsämaasta n. Rajoittuu valtiontiehen, tilan keskellä oma hyväkuntoinen metsäautotie. Palveluksessamme on kuusi toimihenkilöä. Tasaiset ja rehevät maapohjat. Kirjalliset hakemukset tulee toimittaa 12.2.2014 mennessä osoitteella Mhy Lounametsä, Kuralankatu 2, 20540 Turku tai sähköpostilla harri.tasanen@mhy.fi. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. Kattava metsäautotieverkosto, kivennäismaiden osuus n. Tiedot www.laprim.fi. Tasainen ja kasvava maapohja. Kasvavat maapohjat, onnistuneet taimikot, heti hakkuumahdollisuuksia. UPM Bonvesta -metsätila. 29 METSÄLEHTI 2 • 2014 Metsäkustannus oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315?49?800 Faksi 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?844, 050 572 2165 MArKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 10.360 m 3 . Kokonaispuusto n. LKV –tutkinto on eduksi. 044 533 8242 tai tj. 12.970 m 3 . 14430 m 3 . 338.000 € METSÄPALSTA, Hollola, Upila 6,81 ha. Odotamme sinulta kokemusta kunnostusojitusten ja metsäteiden suunnittelusta ja töiden toteutuksista. Palsta on kehitysluokkajakaumaltaan optimaalinen. Haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄTOIMIHENKILÖÄ Arvostamme aktiivista ja tavoitteellista työtehtävien hoitoa, myyntija markkinointihenkisyyttä sekä yhteistyötaitoa. 09 315?49?842 Ansa Seppälä p. Odotamme sinulta metsäalan koulutusta sekä kokemusta puunkorjuuja metsänhoitotöiden toteutuksesta. Lisätietoja antavat puheenjohtaja Heikki Moilanen 040-5678920 ja toiminnanjohtaja Kari Paavilainen 0500-296448 MHY Ylä-Kainuu 2x130_92mm 23.1.2014 9.54 Sivu 1 Metsänjalostussäätiö jakaa avustuksia käytännön metsäpuiden jalostusta edistävään tutkimusja kehittämistyöhön sekä alan tiedotukseen ja koulutukseen. 38.000 €/tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Määräala, jonka metsät ovat pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. Määräala, jossa puustoa n. Kokonaispuusto n. Heti hakkuumahdollisuuksia. 09 315?49?841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Hakemuksia emme palauta. Harvinaisen iso ja hyvä metsätila Etelä-Suomessa Padasjoella. Kokonaispuusto n. 3800 m 3 . 250 m. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. metsätila lähellä Äänekosken keskustaa. 239.000 € METSÄTILA, Kuhmo, Lammasperä 198 ha. Metsätila Ranuajoen varrella, kohteessa vanha hirsinen asuinrakennus josta remonttitaitoinen voi tehdä kesäasunnon. 09 315?49?803 Eero Sala p. Lisätiedot www.laprim.fi. 40.000 € Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Haettavaksi esitetään suuruusluokaltaan 500–3000 € apurahoja. Koostuu 2 tilasta: Kirveskallio 260,9 ha ja Kimmonkulma 3,5 ha. Jäseniä yhdistyksellä on 2800 ja heillä on noin 220 000 hehtaaria metsää. Haemme Vakkatiimiin METSÄESIMIESTÄ Tehtäviin kuuluu Vakkatiimin töiden toteutus yhdessä tiimin jäsenten kanssa, toimipaikkana Laitila. Mhy:n liikevaihto on 10 milj
Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Tämän vuoden puolella kaksi suurta englantilaista tavarataloa on vetänyt tämän eriskummallisen kahvituotteen pois myynnistä eettisistä syistä.. Ismo Minkkinen, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, tietohallintopäällikkö, Rajamäki (matkoilla) 9.2. Sitten yhtenä siunattuna marraskuisena perjantaipäivänä sanat muuttuivat teoiksi. ”Minä juon nyt kahvia” Kahvinjuonti on suomalaisille lähes pyhä ja vähintäänkin mietiskelyrauhaa vaativa rituaali. Siellä se yhä luontaisesti kasvaa vuorten rinteillä korkeammalla kuin Suomen Haltitunturin huippu. Saarivaltakunnan kuuluisimmassa tavaratalossa kyseisiä kahvipapuja myytiin viime vuonna noin 600 euron kilohintaan. Vaikka ruotsalainen kasvitieteilijä Linné nimesikin 1700-luvulla kahvipuun arabialaiseksi, on laji alun perin kotoisin Afrikan Etiopiasta. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Kahvilaadut ovat kansallisia makuasioita. Kongonkahvi on peräisin kokonaan toisesta kasvilajista. Metsäpalot eivät nykyisin ole suurikaan uhka Suomen metsille, mutta myrskyt näyttävät tekevän usein pahaa jälkeä. MML Olli-Pekka Ahonen on nimitetty kehitysjohtajaksi tietojärjestelmien kehittämisprojektiin. Hyvän sään aikana kannattaa ottaa se vakuutus! Ei muuta kuin soitto firman miehelle ja pyyntö tulla paikalla tuhoja tarkastelemaan. Pauli Ikkelä, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva metsätalousinsinööri, Kauhajoki 70 VUOTTA 4.2. Siltä ajalta on peräisin rakas relaskooppini, jonka vakuutusyhtiö Metsäpalo jokaiselle ykköskurssilaiselle lahjoitti. Kissaa tai näätää muistuttavat musankit ahmivat viidakossa tai kasvatushäkeissä kypsiä punaisia kahvimarjoja, joista vain hedelmän kuorikerros imeytyy eläinten ravinnoksi. Kallisarvoinen kahvi Vaikka juoma on mustaa, kahvin valmistukseen käytettyjen papujen eli luumarjojen väri on alkujaan punainen. Monilla metsänomistajilla vakuutusta ei vielä ole tai heillä on aikoinaan ikuisuusperiaatteella otettu vakuutus, joka ei tosipaikan tullen taloudellisia menetyksiä pysty kattamaan, koska vakuutusarvoa ei ole sidottu indeksiin. Arabiankahvi (Coffea arabica ) on luonnossa yli kymmenmetriseksi kasvava, trooppista vuoristoa, varjoa ja runsaasti vettä suosiva pienehkö puu. Kupillinen sivettikahvia maksaa lontoolaisessa kahvilassa jopa pikkuauton polttoainetankillisen hinnan. Tuomo Tikka, Kiuruveden metsänhoitoyhdistyksen hallituksen jäsen, Kiuruvesi 10.2. Suomalaiset suosivat eniten vaaleapaahtoista arabiankahvia, kun Afrikassa nautitaan kitkerämpää 80 VUOTTA 9.2. Seuraavana sunnuntaina Eino-myrsky pyyhkäisi yli Etelä-Suomen ja kaatoi vastavakuutetusta metsästä kymmeniä runkoja kuusitukkia. HelO lihan siitä ollut monta kertaa puhetta että metsävakuutus pitäisi ottaa. Keskimääräinen suomalainen juo kahvia puolisen litraa päivässä. Myrskyn kaatama metsä on dramaattinen näky, varsinkin jos kyseessä on tuttu paikka. Ruotsi-Suomen kansalaisten kahvihammasta kolotti kuitenkin siinä määrin paljon, että sata vuotta myöhemmin Kustaa IV Aadolfin oli myönnyttävä sallimaan ”alamaislurjuksilleen” toistaiseksi oikeus kahvin kuluttamiseen. Sittemmin tapa on levinnyt mutkan kautta muuntuneena kauas Pohjolaankin. Maisteltuaan marjoja mies piristyi itsekin, ja pian munkkiveljet paahtoivat ja nauttivat luostarissaan noita ihmeellisiä metsän tuotteita – pysyäkseen messuissa hereillä. 30 METSÄLEHTI 2 • 2014 Ruotsin kuningas Kaarle XII oppi kahvin voimalla huuhtomaan sotahuoliaan Turkissa 1700-luvun alussa. Muitakin kahvia tuottavia lajeja on kymmenittäin, mutta arabiankahvin osuus on noin kolmeneljäsosaa maailman markkinoista. Matkalla katoaa hieman kofeiinia, mutta pavut saavat joidenkin mielestä persoonallisen aromin. Vuosikymmeniä sitten metsävakuutuksia otettiin lähinnä metsäpalojen varalle. ja metsät. 21 B, 00100 Helsinki. Myrskyn jälkeen on poutasää HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva Tarina kertoo, että eräs afrikkalainen vuohi innostui muinoin popsimaan vuoristopensaan punaisia marjoja. Asian kiteytti napakasti edesmennyt pääministerimme Harri Holkeri tiedostusvälineiden innokkaille edustajille heidän kärttäessään kommentteja presidenttikilvasta. Onneksi suurin osa kaatuneista puista oli säilynyt ehjinä, mutta paljon oli myös lunastuskuntoon mennyttä tavaraa. Ilkka Härmälä, yrittäjä, metsänhoitaja, maat. Metsävakuutus antaa tuhon sattuessa hyvän selkänojan sekä henkisesti että taloudellisesti. Metsänhoitaja Jussi Lemmetty on nimitetty EteläSuomen aluejohtajaksi. Paavo Kajander, metsänhoitaja, Pori 50 VUOTTA 4.2. RAkAs päiväkiRjA pottaahan se, ettei tarvitse jäädä ongelmansa kanssa yksin. Suurin tuotantomaa on Brasilia. maisteri, Porvoo Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Taloudelliset menetykset ovat tietenkin oma lukunsa, mutta myös henkisesti voi tuntua ylitsepääsemättömän raskaalta katsella myrskyn kaatamaa metsää ja nähdä kuinka oma elämäntyö on yhtäkkiä tuhoutunut. Metsänhoitaja Antti Partanen on nimitetty PohjoisSuomen aluejohtajaksi. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Kaksi viikkoa myöhemmin vakuutusyhtiöltä tulivat jo korvaukset, firma oli korjannut puut pois ja ikävä tilanne oli saatu pois päiväjärjestyksestä. Sen käyttöä rajoitettiin ja kiellettiin kauppapoliittisista syistä. Ruotsiin palattuaan hän toi mukanaan sekä kahvia että kahvinkeittäjän. Ilmatieteen laitoksen mukaan myrskyt eivät ole lisääntyneet, mutta metsien rakenne on ehkä muuttunut myrskyille alttiimmaksi. Kahvinjuonti levisi pian Suomeenkin, ja siitä tuli oiva verotuskohde. Etelä-Ruotsissa, missä myrskyt ovat viime vuosikymmeninä tehneet paljon tuhoja, muutamat metsänomistajat ovat tehneet jopa lopullisia ratkaisuja, mikä on käsittämättömän traagista. Suomalaiset juovat tuota ruskeaa marjauutetta, kahvia, tänä päivänä eniten maailmassa henkeä kohden. Esimerkkitapauksessa vakuutus tulikin otettua niin sanotusti kreivin aikaan. Metsänomistajalla se voi olla jopa niin järkyttävä kokemus, että mielenterveys järkkyy. Myrskyn jälkeen on poutasää, kuten laulussa sanotaan. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. On taho, jonka puoleen kääntyä ja jolta saa konkreettista apua. Haluttu lopputuote – sisustan ”pavut” – kulkeutuvat sulamattomina suoliston läpi. Vielä omana opiskeluaikanani 1970-luvulla palovakuutukset olivat niin suosittuja, että niitä kannatti mainostaa jopa metsäylioppilaille. Viljelmillä puu pidetään pensasmaisena, jotta kypsien kahvi”papujen” – tai itse asiassa luumarjojen – käsin poimiminen olisi helpompaa. Hänen vastuualueeseensa ovat viestintä ja markkinointi sekä metsänomistaja-asiakkuuksien hoito ja palvelukehitys. Vuohta paimentanut munkki ihmetteli äkkiä hyperaktiiviseksi muuttunutta eläintään. ”Maailman kallein kahvilaatu vaatii indonesialaisia sivettieläimiä.” STORA ENSO METSä Metsänhoitaja Janne Partanen on nimitetty viestintäja asiakkuusjohtajaksi. Maailman kallein kahvilaatu, Kopi Luwak, vaatii raaka-aineekseen indonesialaisia sivettieläimiä. ja kofeiinipitoisempaa kongonkahvia eli robustaa
31 METSÄLEHTI 2 • 2014 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2014 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Harvennushakkuun ajoitus . Metsäblogien ykkönen Seuraava Metsälehti ilmestyy 13. Totuus kaarnakuoriaisista . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2014 / 2014 / Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . helmikuuta. 09 315 49 840. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Koivusta taidetta . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 13.2. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Kemera menee uusiksi . Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 2”. Sen voit ratkoa päätteelläsi ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen! ENSI NuMERoSSA Metsäristikko 22, oikea ratkaisu MeTsärisTiKKo 2. Palkinnot metsäristikosta 22 on arvottu seuraaville kolmelle: Eeva Häkkilä, Kalajoki, Ilkka Kivimäki, Nummela ja Esa Lehtola, Helsinki Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille
Metsälehden kestotilaajana hyödyt monista tarjouksista ja eduista ympäri vuoden. Kestotilaus kannattaa Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 M E T S Ä L E H D E N JA T K U V A TIL AUS KANN AT TA A ! Metsälehti on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja. • voit tilata Metsälehti Makasiinin puoleen hintaan ystävällesi. Aina sinun ja metsäsi asialla, aina sinun ja metsäsi parhaaksi. • saat etuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Kestotilaajana • voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin Näköislehtiä ja -arkistoa netissä. • tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen.. • voit käyttää maksutta Metsänhoitokortistoa netissä. • voit osallistua kestotilaajille järjestetyille lukijamatkoille. • kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. • tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Tilaus uusiutuu sovituissa jaksoissa, kunnes asiakas ilmoittaa päättävänsä tilauksen. Kestotilaus eli jatkuva tilaus on aina edullisin tapa lukea säännöllisesti Metsälehteä. • osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. • Kestotilaajan Kaupan tarjoukset ovat voimassa vain kestotilaajille