METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 2. sivu 26 Metsäntutkimuslaitoksen historian kirjoittaminen on jo loppusuoralla. sivut 2–3 METSÄSTÄ: Näin hoidat metsäverojen ilmoittamisen internetin avulla . sivu 20 PILKKEITÄ: Tammen siemenhuolto ei ole helppoa . HELMIKUUTA 2017 • NRO 2 • PERUSTETTU 1933 K U VA T: A R V O H EL K IÖ , LU ST O ER K K I O K SA N EN / LU K E WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Hirvisaalis kasvoi viime vuonna . Sivu 6 100 vuotta tutkimusta
Energiaviraston mukaan uusiutuvilla tuotettiin sähköä, lämpöä ja biopolttoaineita reilut 130 terawattituntia, mikä on viitisen prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja samalla tuotantoennätys. Hirvisaaliit kasvoivat viime syksynä lukumääräisesti eniten Oulun ja Lapin laajoilla metsästysalueilla, joilla kaatui molemmilla yli tuhat hirveä aiempaa enemmän. Muualla Suomessa kehitys on varovaisempaa. Hirvisaaliit Hirvien talvikanta Lähteet: riistahavainnot.?, riistaweb 20000 40000 60000 80000 100000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 laskentatilanne 30.1.2017 Hirvimäärä uudestaan lasku-uralla Ennuste Kpl Varsinais-Suomi, Kainuu ja Keski-Suomi. ”Tavoitteena on kasvattaa metsäalaa kolme prosenttia vuoteen 2030 mennessä. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 LYHYET Tilakaupan kasvun ennakoidaan jatkuvan Metsätilojen tarjonnan kasvu jatkuu tänä vuonna, joskin viime vuotta heikompana, tuore kysely kertoo. Suhteellisesti eniten kaadot lisääntyivät Rannikko-Pohjanmaalla eli Vaasan ja Kokkolan rannikkoseudulla. Viiden vuoden jaksolla tarkasteltuna 4727_.indd 2 30.1.2017 17.06. Kasvun ennakoidaan olevan voimakkainta Pohjois-Suomessa. Tiedot biomassoista yhteen palveluun Luonnonvarakeskuksessa työstetään verkkopalvelua, joka kokoaa eri biomassoja koskevan paikkatiedon yhteen käyttöliittymään kaikkien käyttöön. Uusiutuvilla tuotettiin uusi ennätys Uusiutuvan energian tuotannossa tehtiin viime vuonna ennätys. Hirvien kaatomäärä pieneni ainoastaan runsaan petoeläinkannan kanssa tasapainoilevan Pohjois-Karjalan riistakeskuksen alueella. Tavoitteena on muun muassa tukea uuden elinkeinotoiminnan syntymistä ja turvata elinkeinoelämän kuljetukset. Tietoja voidaan käyttää yksittäisten investointien, raaka-ainehankintojen ja uusien laitosten suunnitteluun, mutta myös esimerkiksi energiapolitiikan linjaamiseen. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Yksityisteiden avustuksia koskevia säännöksiä uudistettaisiin karsimalla avustuskriteereitä. ”Viime vuosien kaltainen hirvikannan taso on tuottanut varsin paljon metsävahinkoja esimerkiksi Lapissa.” Hirvien metsätaloudelle aiheuttamat vahingot keskittyvät sen talviseen pääruokaan eli mäntyyn. Eniten lisääntyi metsäteollisuuden jäteliemillä ja sivutuotteilla tuotettu energia, niiden osuus uusiutuvasta energiasta on yli 60 prosenttia. Hintatasokin on kyselyn mukaan kasvussa, joskin varsin lievässä. Lopullinen arvio hirvien tämän hetken talvikannasta saadaan helmi–maaliskuun vaihteessa. Verkkopalvelussa on tarjolla määräja saatavuustietoja Suomen metsä-, jäte-, lantaja peltobiomassoista. Se tarkoittaa noin 120 miljoonaa hehtaaria”, strategiaa valmistelleen työryhmän varapuheenjohtaja Hans Hoogeveen kertoi. 2 A J A S S A 2. YK haluaa lisää metsää YK:n metsäfoorumi hyväksyi viime viikolla järjestön ensimmäisen metsästrategian. Luken uusissa tutkimuksissa on saatu tietoa siitä, millaisella pinta-alalla yksi hirvi aiheuttaa taimikon laatua alentavaa metsävahinkoa. Hirviä kellistyi mättäille Luonnonvarakeskuksen (Luke) alustavien tilastojen mukaan yli 5 000 eläintä enemmän kuin vuonna 2015. Metsätilat-ketjun tekemään kyselyyn vastasi 80 välitysliikkeiden välittäjää. Muita runsaan kaatolisäyksen seutuja olivat Kaakkois-Suomi, Saalis kasvoi, kanta kutistui Metsissä liikkuva hirvimäärä lähestyy alhaisinta tasoaan 2000-luvulla. Hirvikannan pieneneminen 2000-luvulla ei ole näkynyt esimerkiksi Pohjois-Suomessa puustotuhojen vähentymisenä, kertoo Luken erikoistutkija Juho Matala . Uudistus selkeyttäisi eri osapuolten vastuita yksityisteiden rakentamisen, ylläpidon sekä rahoituksen suhteen. VALTTERI SKYTTÄ V iime syksynä kaadettiin noin 50 000 hirveä, mikä on suurin saalis viiteen vuoteen. Jos kanta asettuu lähelle 80 000 eläintä, hirvimäärä lähestyy alhaisinta tasoaan koko 2000-luvulla. Luke arvioi syksyllä, että jos hirvijahdissa päädytään vajaan 50 000 kaadon tuntumaan, metsiin jää täksi talveksi hieman päälle 80 000 hirveä. Keskustelu kannan sopivasta koosta jatkuu. Vuoteen 2030 ulottuvan strategian yksi keskeinen tavoite on metsäpinta-alan kasvattaminen. Suuria muutoksia saalismäärissä ei tapahtunut Pohjanmaan ja Pohjoisja Etelä-Savon metsästysalueilla. Yksityistielaki uudistetaan Yksityistielakia ollaan uudistamassa. Suhteellisesti eniten, yli neljänneksen lisääntyi tuulisähkön tuotanto. Viime vuoden hirvisaalis oli suurin puoleen vuosikymmeneen. Vuosi sitten talvikanta oli 88 000 eläintä. Vahinkoala vaihtelee Vaikka hirvimäärä näyttää laskevan alhaisimmilla tasolleen vuosikausiin, keskustelu kannan sopivasta koosta metsätuhoihin nähden jatkuu
Mänty ruokana » Hirvet aiheuttavat metsätaloudelle vahinkoa eniten männyntaimikoissa keskija kevättalvella. ”Etelä-Suomessa vahinkoala voi olla alle kaksi hehtaaria, mutta Pohjois-Suomessa se on keskimäärin neljä ja korkeimmillaan seitsemän hehtaaria”, Matala kertoo. ”Jonkin verran maita menee myös puolustusvoimien tarpeisiin ja metsänjalostustoimintaan Metsähallitukselle, sekä pieni osa Maatilatalouden kehittämisrahastolle tilakoon suurentamiseen”, kertoo Valtiokonttorin johtava lakimies Marjukka Vallioniemi . HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 AJASSA Korjuujälki alkaa olla kohdillaan Vähiten korjuuvaurioita löytyy Keski-Pohjanmaalta ja Kainuusta. AJASSA 3 2. Valtakunnan metsien inventointien mukaan istutuskuuset ovat vieneet tilaa männyiltä, ja mäntytaimikoita on huomattavasti vähemmän kuin muutama vuosikymmen sitten. Lopun kiinteästä omaisuudesta saa vainajan kotikunta tai kiinteistön sijaintikunta. ”Vuodesta 2007 haketta on tuotu enemmän kuin metsäteollisuus on käyttänyt. Myös tuontihakkeen prosenttiosuus energialaitosten metsähakkeen käytöstä on supistunut kuuteen prosenttiin. Pahin tuho aiheutuu, kun hirvi taittaa latvan eli puun päärangan yltääkseen syömään latvakasvaimia. Syömättömät puut voivat näin säästyä. m Hakkeen tuonti Tuontihakkeen käyttö metsäteollisuudessa 2000 -02 -04 -06 -08 -10 -12 -14 Lähde: Luke Tuontimäärän ja teollisen käytön erotus menee energiaksi. Määrän oletetaan olevan supistumassa edelleen. Sivu 30 TÄSSÄ NUMEROSSA Saalis kasvoi, kanta kutistui Metsissä liikkuva hirvimäärä lähestyy alhaisinta tasoaan 2000-luvulla. Toisaalta pohjoisessa on myös todennäköisemmin paksulumisia talvia, jotka rajoittavat hirvien liikkeitä ja keskittävät tuhoja tiettyihin taimikoihin. Tietoa voidaan käyttää hyödyksi hirvikantatavoitteiden määrityksessä. Ylitalon selvityksen mukaan tuontihakkeen energiakäyttö kävi vuosikymmenen vaihteessa suurimmillaan lähes miljoonassa kuutiometrissä, mutta laski sitten tuoreimman, vuoden 2015 tilaston mukaan 400 000 kuutiometriin. Perinnöistä osa oli kiinteistöjä, joita valtio piti itsellään kolmen miljoonan edestä ja luovutti kunnille 3,4 miljoonan euron arvosta. Valtiolle taas miljoonaperinnöt Valtio sai viime vuonna 800 hehtaaria maata ilman perillisiä ja testamenttia kuolleilta. Viime vuonna valtion omistuksessa pidetyistä 800 hehtaarista noin 3/4 käytettiin luonnonsuojelualueiksi tai niiden vaihtomaiksi. Suomessa noin yksi prosentti vuosittain kuolevista kuolee ilman perillisiä. Energiakäyttöön menevän hakkeen tuontimääriä ei tilastoida, joten määrät on pääteltävä eri tilastolähteistä. Hakkeentuonti lämmittää tunteita, koska metsähakkeelle maksetaan sähköntuotantotukea riippumatta siitä, onko se kotimaista vai tuotua. ”Hakelaatuja on vaikea erotella ulko näön perusteella, joten periaatteessa on mahdollista, että tukea on valunut sahahakkeellekin”, Ylitalo sanoo. Suurin Metsähallituksen saama kiinteistö, 146 hehtaaria, oli Kuhmosta. Myös ainespuuta tuodaan hieman enemmän kuin sitä tilastojen mukaan teollisuudessa käytetään. Energiahakkeen tuonti supistumassa Taannoisesta miljoonan kuution tasosta on sulanut yli puolet. » Hirvi syö oksia ja latvakasvaimia. Käytöstä ylijäävän osuuden oletetaan menevän energiaksi”, Ylitalo sanoo. Erotus ja muu epäsuora tuonti on laskettu mukaan tuontihakkeen määrään. Osa omaisuudesta voidaan hakemuksesta luovuttaa vainajan erityiselle läheiselle, esimerkiksi avopuolisolle. Matalan mukaan tuhotutkimuksen perusteella voidaan arvioida, kuinka paljon metsätuhoja hirvitalousalueille on odotettavissa, kun hirvien määrä suhteutetaan mäntytaimikoiden määrään. Sivut 14–15 Herroja kuskattiin harlikalla ja reellä Sivut 16–17 Metsät korvasivat eläkevakuutuksen Sivut 18–19 Siementuotantomme jää Ruotsin jalkoihin Sivu 22 Jätä järeät kuolleet puut korjaamatta Sivu 23 PILKKEITÄ Palleroporonjäkälällä ei ole mihinkään kiire Sivu 24 Sulkavalle kasvoi syrjäinen peuraporukka Sivu 26 Jaffoista se Suomessa alkoi Appelsiinit eivät pitkään aikaan ole olleet luksushedelmiä. » Hirvien syömät taimet kannattaa jättää pystyyn, koska hirvi todennäköisesti palaa jo vioittuneen taimen kimppuun. Metsähallitus sai perintömaita 180 hehtaaria. Perinnöt jakoon Kun valtio saa omaisuutta perillisittä ja testamentitta kuolleilta, ensin tutkitaan valtion käyttötarpeet kiinteistöille. ANNE HELENIUS VALTIO sai viime vuonna runsaan 26 miljoonan euron potin ilman perillisiä ja testamenttia kuolleiden jäämistöistä. Pohjoisen taimikoissa hirville on vähemmän syötävää vihreää biomassaa, joten eläinten on liikuttava isommalla alueella. Kaiken puupohjaisen energian tuotannosta tuontipuun osuus on pysynyt tasaisesti 13–15 prosentissa. Mäntytaimikoiden määrän vähentyminen voi johtaa hirvituhojen keskittymiseen jäljellä oleviin männiköihin. ”Ilmoitamme kunnille hakumahdollisuudesta, kun tällainen kuolinpesä tulee meille”, Vallioniemi kertoo. yksi hirvi aiheuttaa jatkuvaa taimikkotuhoa keskimäärin 2,5 hehtaarin alueella. Ilman perillistä ja testamenttia kuolleita oli 250. » Tuhoille alttiimpia ovat 1–3 metrin pituiset mäntyja lehtipuutaimikot hirvien talvehtimisalueilla. 4727_.indd 3 30.1.2017 17.07. Luonnonsuojeluun tai muihin erityistarpeisiin sopivat kiinteistöt pysytetään valtiolla. Metsähakkeen sähköntuotantotuki on kokonaisuudessaan noin 30 miljoonaa euroa, josta tuontihakkeelle menee arviolta viisi prosenttia. Kiinteistö tullaan käyttämään puolustusvoimien vaihtomaina. Hirvien aiheuttamiin metsätuhoihin voi vaikuttaa merkittävästi pienten taimikoiden kuusivaltaistuminen. Kuusettuminen keskittää tuhoja. Kaikkiaan Metsähallitus sai kymmenkunta kiinteistöä eri puolilta Suomea. ”Alueesta peltoa oli 32 hehtaaria ja loput enimmäkseen metsää”, kertoo palvelupäällikkö Pekka Perttilä Metsähallituksesta. FAKTA Le ht ik uv a / Ju ss i N uk ar i Ti m o K ilp el äi ne n/ lu st o Tuontihakkeen energiakäyttö 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Milj. Tilastot eivät erittele hakkeen laatua, ja tuontihake on voinut olla metsähaketta, sahauksen sivutuotteena tulevaa haketta tai muuta puutuoteteollisuuden haketta. Hirvikannan lisäksi tuhojen laajuuteen ja voimakkuuteen vaikuttavat mäntytaimikoiden määrä tietyllä alueella ja taimikoiden muu puulajikoostumus. MIKKO HÄYRYNEN ENERGIAKÄYTTÖÖN menevän tuontihakkeen määrä on supistumaan päin, samoin kuin metsähakkeen energiakäyttö ylipäätään, Luonnonvarakeskuksen yliaktuaarin Esa Ylitalon selvitys osoittaa. Viime vuonna heitä oli noin 600. Suurin osa valtion saamista perintökiinteistöistä menee luonnonsuojelualueiksi joko suoraan tai vaihtomaiksi luonnonsuojelualueita hankittaessa. Sivu 8 Märkä puu palaa – ja hyvin palaakin Sivu 9 Metsätieto kasvaa ja muuttaa digiaikaan Sivut 10–11 Puukauppavuosi alkanut vilkkaana Sivut 12–13 METSÄSTÄ Havainnot talteen jo metsässä Sähköisiin metsäsuunnitelmiin voi merkitä älypuhelimella havaintoja itseä ja tulevia metsänomistajapolvia varten
Kuituhan sinne jo kovaa kyytiä on perässä menossa.” Jees H-valta ”Miksi puuta pitäisi yleensä myydä energiapuuna, sehän on järjetöntä (5 euroa kiinto), ravinteita menetetään turhan halpaan tuotteeseen. Esimerkiksi Lahti Energia korvaa kivihiilivoimalan biopolttoainetta käyttävällä laitoksella, käyttää 320 000 kuutiota puuta. Tempoileva politiikka on vain ajanut koko alan ahdinkoon.” Jätkä ”Kyllähän se lisääntyykin. Onko tuo tulevaisuus muissakin puulajeissa, jää nähtäväksi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Se voisi rohkaista metsänomistajia sukupolvenvaihdoksiin. Myös nykyinen hallitus rakentaa biotaloutta metsien varaan. Kyllä puu kasvaa metsässä, kun harventaa ja kaataa räipät pois.” Tolopainen ”Ideana energiapuun käyttö ei ole huono, koska sen yhteydessä on saatu laiskat ja ahneet metsänomistajat taipumaan nuorten metsien harventamiseen. Sisältäähän se huomattavan osan koko suomalaisesta metsäntutkimuksesta. AJASSA 4 2. Osa on tietysti paikallisten sahojen ja faneritehtaan kuoria, osa muuta.” Aimo Jortikka ”Ja kohtapuolin valmistuu Naantaliin uusi biovoimalaitos, sekin polttaa jopa 60– 70 prosenttia puuperäisiä polttoaineita. Jatkossa sahanpuru menee bioetanolin valmistukseen mallia St1.” Apli ”Naantaliin rakennetaan laitosta ja jonkun uutisen mukaan sinne on jo alettu puuta hankkia. Uusi kysymys: Aiotko seurata hiihdon MM-kisoja. Nyt tarvittaisiin taas arvovaltainen joukko vakuuttamaan päättäjät. Pitkän historiansa ajan Metla on toiminut lähellä käytännön metsätaloutta ja palvellut rahoittajansa tarpeita. Fiksujen ja hölmöjen neuvojen ero esimerkiksi yhteismetsiä perustettaessa voi olla jopa satojatuhansia euroja – maksettuina tai vältettyinä veroina. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 77% EI 23% vas taa jia 81 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. MIKKO RIIKILÄ SPV-tutkinto olisi tarpeen Itsenäisen Suomen kanssa viettää 100-vuotisjuhlaansa tänä vuonna myös Metsäntutkimuslaitos (Metla), tosin nyt osana pari vuotta sitten perustettua Luonnonvarakeskusta. ??. Metsäntutkijoiden mielestä tutkimus oli paras lääke käsillä olleisiin ongelmiin. Tutkimus luo tulevaisuuden ”Pitkään juronut kuusi pääsi kasvuun reilut 20 vuotta sitten ylispuiden kaadon jälkeen.” mlauril2 Kasvoi se lopulta ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi Uusiutuvan energian osuus loppukäytöstä vuonna 2016 tulee ylittämään laskentavasta riippumatta 40 prosenttia. Tieteellinen uteliaisuus tai pitkäaikaiset kokeet eivät ole suosiossa. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 Teetkö metsäveroilmoituksen sähköisesti. Metsänomistajia sukupolvenvaihdoksissa neuvovilta tulisi vaatia samankaltaista tutkintoa. Se tarjoaa hyvän tilaisuuden muistuttaa tutkimuksen merkityksestä tulevaisuuden luomisessa. Se että sähköpostiosoite viittaa metsäorganisaatioon, lakiasiaintoimistoon tai pankkiin, ei yksinään ole tae sukupolvenvaihdosasioiden osaamisesta. Jos tähän lisätään tuontisähkön alkuperä, niin Ruotsin vesija tuulivoiman myötä osuus lähentelee 50:tä prosenttia. Ei se tietenkään Jyväskylässä tilannetta auta.” Gia Kiinteistönvälittäjiltä edellytetään ammattitaidon todistavaa LKV-tutkintoa, koska alan pykäläviidakko on melkoista ja kaupoissa liikkuu paljon rahaa. Viime aikojen keskustelu hakkuumahdollisuuksista muistuttaa tilannetta 1960-luvulla. Silloinkin metsäteollisuus oli investoinut paljon uusiin tehtaisiin ja päättäjät olivat huolissaan, tuleeko puusta pula. Tutkimuspolitiikastaan paljon moitteita saanut hallitus valmistautuu parhaillaan kautensa puolivälitarkasteluun. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoidenkuvat. Viime syksyn Metsätieteen päivässä tutkijat olivat huolissaan nykymenosta ja esittivät hyvin perusteltuja näkemyksiä siitä, minkälainen tutkimus auttaa parhaiten ratkomaan nykyajan ongelmia. Otsikon 50 vuotta vanha tunnuslause pätee yhä. ”Riittääkö puu?” on tyypillinen kysymys, joka sadan vuoden kuluessa on esitetty monta kertaa. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA ”25 vuotta muistan energiapuun paremmasta huomisesta puhutun, mutta lopputulos on paria pyrähdystä lukuun ottamatta pettymysten puolella. ??. Suomen ja Ruotsin ydinenergia huomioon ottaen päästöttömän energian osuus loppukulutuksesta on yli 70 prosenttia.” Johtaja Pekka Ripatti Energiaviraston uusiutuvan energian ajankohtaispäivillä Helsingissä 4728_.indd 4 30.1.2017 17.58. Alan säädöskoukerot ovat kiharaisia. Metsänomistajan ei kannata energiapuuhun uskoa, eikä yrittäjien sitä varten investointeja tehdä. ” Metsäkupsa ”Niin, siitä saa metsänomistaja vitosen ja muut korjaa potin. Se on ohjannut tutkimukseen kärkihanke-rahaa, mutta nyt poliitikot odottavat nopeita vastauksia ennalta annettuihin kysymyksiin. Vaativuudeltaan LKV-tutkintoa vastaava SPV-tutkinto parantaisi alan neuvojien luotettavuutta. Poliitikkojen mielenkiinnon kohteet ovat pysyneet yllättävän samanlaisina. Avokätinen tuki vauhditti muun muassa metsänjalostusta, minkä tuloksista nyt nautitaan. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. 09 315?49?804 AD: Anna Back p. Niinpä 1967 Suomen ja Metsäntutkimuslaitoksen 50-vuotisjuhlien lomassa vietettiin metsätieteen teemavuotta tunnuksella ”Tutkimus luo tulevaisuuden”. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Juhlapuheiden lisäksi tutkijat saivat huomiota valtion budjetissa. On tyylikästä, että fuusiosta huolimatta merkkivuoden kunniaksi ilmestyy Metsäntutkimuslaitoksen historiikki. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p
Spinnova aloitti toimintansa vuonna 2015. AJASSA 5 2. Vieraani luottamus tulevaisuuteen on kova, puulle on aina ollut käyttöä. Tuleeko puun kysyntä ja hinta olemaan niin merkittävästi parempi kuin menneinä vuosikymmeninä. Puhumme riskistä. Mitä puuta teollisuus tarvitsee neljänkymmen vuoden kuluttua. Vieraani kiertelee ja kaartelee, näyttää kantohintakäyriä sekä maalailee biotalouden mahtavia näkymiä. Rahalle olisi muitakin sijoitusmahdollisuuksia, joissa tuotto ja riski ovat paremmin hallinnassa. AJANKOHTAINEN KOLUMNI Sain vieraan. Vieraani käy kärsimättömäksi ja vetää viimeisen kuvansa esiin. Tuhannesta kilosta sellua syntyy reilut tuhat kiloa lankaa. ”Ilmapiiri on niin myönteinen, että ensimmäiset Spinnovan langoista valmistetut tuotteet voivat tulla markkinoille jo parin kolmen vuoden päästä.” Ensi vaiheessa Spinnova tähtää Porasen mukaan kodin tekstiileihin. Kaikki on yksinkertaista ja selvää: minun tulisi lisätä metsieni kasvua puolella. Mille on maailmalla kysyntää. Niin, niin, intän vastaan, mutta pelkkä käyttö ei riitä, vaan puusta on myös saatava kustannuksia vastaava hinta. Idea hämähäkinseitistä Idea valmistaa puukuidusta lankaa syntyi Porasen mukaan hämähäkinseitistä. Puukuidusta valmistettava lanka on Porasen mukaan herättänyt kiinnostusta varsinkin ulkomailla. Entä kun kasvunlisän tuottaminen on sitä kalliimpaa mitä suurempaa kasvunlisää tavoitellaan, saanko lisäkasvulle paremman takuuhinnan. Puukuidut tulisi vain saada järjestymään samaan suuntaan ja peräkkäin. Kun katson auton perävaloja jupisen itsekseni: kaiken maailman hanttapuleja sitä liikkuukin. LIINA KJELLBERG, teksti SAMI KARPPINEN, kuva PUUKUIDUSTA valmistettu lanka vei jyväskyläläisen Spinnovan voittoon Uusi puu 2017 -kilpailussa. Vieraani koettaa vakuuttaa minua, että kaikkia tarvitaan, sillä kasvun lisäystavoite on niin suuri. Kuvassa näkyy odotettu puuston kasvunlisä komeasti. Sellu, paperi, pakkaukset, rakennukset, uudet materiaalit. Miehillä oli parinkymmenen vuoden kokemus paperinvalmistusteknologiasta. Liekö saarnamies tai muuten sujuvapuheinen. Silloinen VTT:n erikoistutkija Juha Salmela keksi, että puukuidusta voisi kehrätä lankaa samalla tavalla kuin hämähäkki kehrää seittiään. Kumppanit haussa Spinnova käyttää langanvalmistukseen havusellua. – lahoamista kuuntelemallako saan panostukseni takaisin. ”Potentiaalia löytyy jopa vaatetustekstiileihin, mutta liikkeelle kannattaa lähteä helpommista tuotteista.” FAKTA Janne Poranen teetti vuoden 2016 Linnan juhlia varten frakkiliivin ja solmukkeen Spinnovan kankaasta. Vieraani esittelee kasvua edistäviä tekijöitä ja keinoja monipuolisesti. Panostuksia – siis rahaa. Siinä kuvataan tilannetta nyt ja tulevaisuudessa. 150 miljoonaa mottia Vähättelen omia mahdollisuuksiani osallistua projektiin. Vieraani ei osaa perustella tarkemmin. Pullakin taisi jäädä vähän kesken. Poranen ja Salmela päättivät perusHavusellusta langaksi Spinnovan keksintö vei Uusi puu 2017 -kilpailun voiton. ”Tekstiiliteollisuudessa on ymmärretty, että tuotanto ei voi enää perustua pelkästään puuvillaan ja öljypohjaisiin ratkaisuihin”, Poranen sanoo. Puhumme metsänhoidon töiden kannattavuudesta. Salmela esitti ajatuksen Poraselle, joka toimi VTT:llä kuituja biopohjaisia materiaaleja kehittävän tutkimusalueen päällikkönä. Hetkinen, neljännes – entä muu lisäkasvu. Väitetään, että riski on pieni, mutta mihin väite perustuu. Projektiin isänmaan ja biotalouden parhaaksi. Uusi puu 2017 -kilpailu » haussa puupohjaiset ratkaisut maailmanlaajuisiin haasteisiin » 21 kilpailijaa » kokonaisvoitto Spinnovalle, palkintosijoille myös Montisera, VTT ja Kotkamills » taustalla yli 20 metsäalan yrityksen Uusi puu -hanke taa idean ympärille yrityksen. Lisäys massassa syntyy lisäaineista, joiden avulla kuidut saadaan virtaamaan halutulla tavalla suuttimen läpi. Kun kahvit on juotu, olen vielä epäileväinen. Jos pääsen panostuksillani tavoiteltuun suureen lisäkasvuun, siitä on tarkoitus hakata ja myydä noin neljännes. Sitten silmäni osuvat kaavailtujen hakkuiden määrään. Mutta hei – nyt jäitä hattuun – pelkällä ilmastonmuutoksella kasvunlisästä ei selvitä. Lisäksi prosessi ei vaadi ympäristölle haitallisia kemikaaleja. Keskustelussa selviää, että minulta halutaan lisää panostuksia metsänhoitoon. Tällä hetkellä Spinnova hakee yhteistyökumppaneita, joiden avulla tuotanto saataisiin nostettua teolliseen mittakaavaan. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 JAAKKO TEMMES Kirjoittaja on helsinkiläinen metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Kahvittelun lomassa käy ilmi, että hän haluaa minut mukaan projektiin. Joka on sidottuna vuosikymmeniksi. Keskustelemme ilmastonmuutoksen vaikutuksista, taimikonhoidosta ja monesta muusta. Minä kerron tekeväni jo nyt niitä töitä, joissa oman sormituntumani mukaan kannattavuus on paras. Suuttimessa kuidut kääntyvät virtauksen mukaisesti ja kiinnittyvät toisiinsa, jolloin lopputuloksena on lankaa. Syntyi tuotantoketju, jossa puukuidut laitetaan virtaamaan suuttimen läpi. Spinnovan langanvalmistusmenetelmä kuluttaa yhtiön toimitusjohtajan Janne Porasen mukaan 99 prosenttia vähemmän vettä ja 80 prosenttia vähemmän energiaa kuin puuvillan valmistus. Kilpailussa haettiin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaavia, puuta hyödyntäviä ratkaisuja. Saatoin sanoa vieraalleni epäkohteliaan rumasti. Josko löytyisi joku toinen, jolla perusasiatkaan eivät ole kunnossa. ??. Yritän saada sijoituksen riskin suuruuteen otetta, mutta se jää arvoitukseksi. 4728_.indd 5 30.1.2017 17.10. No peremmälle ja istumaan, niin eiköhän asian luonne selviä. Vieraani on siis myymässä minulle sijoitusta puiden kasvattamiseen. Minä kyselemään, mitä takeita minulla on saada lisääntyvä puu kaupaksi vieläpä siten, että saan rahani pois korkoineen usean vuosikymmenen sijoituksestani
Jokaisessa jaksossa kerrotaan ensin, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa ja metsätaloudessa tapahtui kyseisellä vuosikymmenellä: oliko esimerkiksi meneillään lama vai nousukausi, päättikö hallitus valtiontalouden tuottavuusohjelmasta ja milloin koivua opittiin käyttämään sellunkeitossa. ”Metsäntutkimus on laajentunut valtavasti puun tuotantoon keskittymisestä siihen, miten metsä merkitsee taloudellisen hyödyn lisäksi myös henkistä ja fyysistä hyvinvointia.” Metlan tarinaa värittävät myös organisaatiossa työskennelleet persoonat, joista erityisen vaikutuksen Laineeseen on tehnyt 1960-luvulla taloon tullut metsäekonomian professori Lauri Heikinheimo . Luonnonvarakeskuksen tutkijan Jaana Laineen on muutaman kuukauden sisällä saatava valmiiksi elokuussa 2014 aloittamansa Metsäntutkimuslaitoksen satavuotishistoria. Toisaalta se oli myös hyvin repivä jakso: takana sisällissota, edessä 1930-luvun lama, maatilojen pakkohuutokaupat, köyhyys ja poliittiset levottomuudet, mutta myös taMetlan vuosisata kansiin Tutkija Jaana Laineen haasteena on tiivistää Metsäntutkimuslaitoksen satavuotinen historia 300 sivuun. Historiateoksen kirjoittamista pohdittiin Metlassa monta vuotta. loudellisesti hyvä kausi ennen toista maailmansotaa.” Laineen mukaan kirjoittaminen vaikeutuu sitä mukaa, mitä lähemmäs omaa aikakautta tullaan. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 ANNE HELENIUS, teksti ELSE KYHÄLÄ, kuva M enossa on viimeinen puristus. ”Kerron kirjassa, kuinka monipuolista ja mielenkiintoista metsäntutkimus on ollut ja mitä se on merkinnyt yhteiskuntamme kehittämisessä. Laineen tehtävä on selvittää, millaista tietoa Metlalta on vaadittu eri aikoina ja kuinka se tässä on onnistunut. Mutta jos elää siinä ajassa – kaiken sekamelskan ja sumun keskellä – on vaikeampi huomata, mikä on tärkeää.” HAASTATTELU FAKTA 4729_.indd 6 30.1.2017 17.12. Tämän jälkeen ruoditaan, mikä metsäntutkimuksessa oli ajankohtaista ja mitä Metlassa tapahtui tuolloin. Toisaalta kirjoitan myös siitä, mikä tutkimuksessa on mennyt pieleen.” Materiaalia on olemassa valtavasti. Edessä on vielä Metlan runsaudensarven, kymmeniätuhansia kuvia sisältävän kuva-arkiston läpikäyminen ja kuvien valinta. Tähän mennessä Laine on käynyt läpi muun muassa Metlan tutkimusjulkaisuja, vuosikertomuksia, arkistoaineistoa, muistioita, kokouspöytäkirjoja ja kirjeenvaihtoa. Nuo vuosikymmenet olivat eräänlaista luottamuksen ja Suomen rakentamisen aikaa. Puuntuotannosta metsien terveysvaikutuksiin Laine on jakanut yltäkylläisen materiaalin seitsemään eri aikakausia käsittelevään jaksoon. ”Tein väitöskirjan tuon aikakauden puukaupan sääntöjen muodostumisesta. ”Jos katsoo kauas, näkee, mikä on oleellista. ”Hän oli aikaansa edellä monin tavoin. Hän huolehti henkilöstöstään, kansainvälisti tutkimusta ja teki uusia tieteellisiä avauksia”, Laine kuvaa. ”Tavallaan kirjassa kulkee kaksi erillistä tarinaa rinnakkain: kolikon toisella puolella on Metlassa tehty tutkimus ja toisella hallinto, joka loi tutkimukselle puitteet.” Metsäntutkimuksesta Laine valikoi mukaan aikakauden tärkeimmät teemat. Esimerkiksi 1920ja -30-luvuilta kerrotaan ensimmäisestä valtakunnan metsien inventoinnista ja puunkäyttötutkimuksesta. 2000-luvulla puhuttavat ainakin metsien monikäyttö ja terveysvaikutukset sekä biotalous. 1960-luvulta teokseen pääsevät soiden ojitus ja Mera-kausi ja 1970-luvulta ensimmäiset ympäristökonfliktit. Läheltä ei näe tarkasti Laine pitää kaikkia Metlan vuosikymmeniä eri tavoin mielenkiintoisina, mutta tutkijan sydäntä lähinnä ovat 1920ja -30-luvut. Lopulta molempien yhdistäminen onnistui, kun metsänhoitajaksi valmistunut Laine teki väitöstutkimuksensa valtiotieteellisessä tiedekunnassa talousja sosiaalihistorian puolella. AJASSA 6 2. Toisaalta myös historian opiskelu kiinnosti. ”Tämä on unelmatyö, jossa yhdistyy kaksi mielenkiinnon kohdettani.” Jaana Laine » 54-vuotias » valtiotieteiden tohtori, metsänhoitaja » Luonnonvarakeskuksen tutkija » asuu Helsingin Laajasalossa, kotoisin EteläKarjalasta Rautjärveltä » mies ja kaksi aikuista lasta » metsissä koskettaa tällä hetkellä se, kuinka kaupunkirakentamisessa metsien hyvinvointivaikutusten huomioiminen jää taloudellisten intressien jalkoihin Jaana Laine päätti jo lukioikäisenä lähteä metsäalalle. Projekti sai vauhtia keväällä 2014 kun nähtiin, että Metlan elinkaari päättyy ja Luonnonvarakeskus aloittaa seuraavana vuonna ”Tämä on unelmatyö, jossa yhdistyy kaksi mielenkiinnon kohdettani, eli metsätieteet ja yhteiskunnan historiallinen kehitys”, Laine kertoo
Suomen metsäkeskuksen hankehallintoyksikön asiantuntijan Yrjö Niskasen mukaan kaikki nuoren metsänhoidon tukihakemukset on hallinnollisesti tarkastettu ja tallennettu Metsäkeskuksessa. Laskua voi hieman selittää se, että kaikki viime vuoden työt eivät Metsäkeskuksen tilastoon ehtineet mukaan. Hyvin hoidettu metsä rikastuttaa elämää. Taimikon varhaishoidon tukien hakusulku purettiin viime lokakuussa. Metsänhoidon työmäärä kasvoi, ojitukset laskivat Kemeratöiden määrissä oli tuntuvia muutoksia. Tiemaksuilla katetaan Metsähallituksen tieverkon – 37 000 kilometriä metsäteitä – ylläpitoa. Asioimalla kanssamme varmistat, että myös jälkipolvet nauttivat vastuullisista valinnoista ja metsäsi tuotosta. ointi on tällä hetkellä vahvin tapa osoittaa kansainvälisesti, että meillä Suomessa kasvanut puu on vastuullisesti tuotettua. Tämä tarkoittaa, että niiden jatkokäsittely työn toteutusilmoituksen saapumisesta tuen maksuun on jouhevaa. Hän toivookin toimijoiden kehittävän omia prosessejaan, jotta ilmeisen rahoituskelvottomille kohteille ei tukea haettaisi. oimalla metsäsi pystyt osoittamaan, että hoidat metsääsi vastuullisesti. ”Tämä ei ole hyvä. Sen jälkeen uusia nuoren metsän tukihakemuksia ei ole saapunut. Huomautuksia ei ole vielä jaettu, mutta asia on otettu joidenkin toimijoiden kanssa jo esiin, Hostikka kertoo. Metsäserti. Maksut eivät koske henkilöliikennettä. Sekin on voinut vaikuttaa, että tuki hieman heikkeni Etelä-Suomessa. JUSSI COLLIN METSÄHALLITUS on kohtuullistanut metsäteiden käytöstä perimiään tienkäyttömaksuja. Metsäkeskuksen mukaan liki 20 prosenttia viime vuonna tarkastetuista nuoren metsän hoidon kohteista oli virheellisiä, noin 80 prosenttia hyviä. Omavalvontaa on kehitettävä”, Hostikka toteaa. Metsähallitus tuli vastaan tiemaksuissa UPM METSÄ Metsä rikastuttaa elämääsi Metsän monet käyttötarpeet ja metsänhoito kohtaavat Suomessa luontaisesti. ”Tämä lähtee toimijoiden oman kontrollin parantamisesta. Taimikon varhaishoidon tukea sekä terveyslannoitusten, suometsänhoidon ja metsäteiden kunnostuksen tukia voi hakea koko ajan. Yhtiölle tuli runsaasti palautetta pitkien kuljetusmatkojen päässä sijaitsevien tilojen tiemaksuista, joten Metsähallituksessa päätettiin, että jatkossa yli 20 kilometrin matkalta ei tule enää maksua. Serti. www.metsämaailma.. Nuoren metsän hoidon tukia voi seuraavan kerran hakea maaja metsätalousministeriön ilmoituksen mukaan toukokuun alusta lähtien, kun kemeralain uudistus asetuksineen on hyväksytty. ”Etenkin Pohjois-Suomessa ja Lapissa haluamme myös omalta osaltamme vaikuttaa siihen, että puuta saadaan hyvin liikkeelle”, Metsähallituksen metsienkäyttöja suunnittelujohtaja Pertti Tuomi sanoo. Sen sijaan nuoren metsän hoitomäärä nousi liki 60 prosenttia 100 000 hehtaariin. Suomen Metsäurheiluliitto ry. Mikäli joku toimija toistuvasti hakee tukea hakukelvottomille kohteille, Metsäkeskus voi asiasta huomauttaa. Tukea haetaan liian järeisiin kohteisiin Hostikan mukaan yleisin ongelma on tuen hakeminen liian järeisiin kohteisiin. Sen jälkeen Metsäkeskukseen on tullut noin 6 000 varhaishoidon tukihakusta, joista 4 600 sähköisesti. Kunnostusojitusten määrä liki puoliintui viime vuonna edellisvuoteen verrattuna reiluun 6 000 hehtaariin, metsäteiden kunnostus putosi neljännekseen. Muuten hinta on edelleen 15 senttiä kuutiolta kilometriä kohden. ”Mielestäni asiassa päästiin ihan järkevään ratkaisuun. Tammikuun aikana kaikki jonossa olleet nuoren metsän hoidon tukihakemukset on saatu käsittelyyn. Varhaishoidon työmääriä olisi toki varaa nostaa tuonne 80 000– 90 000 hehtaariin”, Niskanen toteaa. Viime vuonna varhaishoitoa tehtiin runsaat 40 000 hehtaaria. Kemerakaaos vihdoin hallinnassa Metsälehti kertoi Metsäkeskuksen kemerakurimuksesta viime vuoden lopulla. Väärät kohteet rasittavat kemeraa Jos joka viides hehtaari on sellainen, johon tukea ei olisi pitänyt hakea, ei systeemi oikein toimi, palvelupäällikkö Aki Hostikka Metsäkeskuksesta toteaa. Ota yhteyttä ja kysy lisää Metsäpalvelukeskus 0204 16 5100 Avoinna arkisin klo 8–18 ja lauantaisin klo 9–14 palvelukeskus@upm.com 4729_.indd 7 30.1.2017 17.12. Nuoren metsän hoidon tukihakemuksia saapui ruuhkaksi asti viime vuoden toukokuuhun asti, jolloin maaja metsätalousministeriö asetti hakusulun metsänhoidon kemeratuille. Juurikääpää torjuttiin 58 000 hehtaarilla, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Maksuihin haettiin ratkaisua neuvottelemalla muun muassa MTK:n kanssa. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 JUSSI COLLIN KEMERAJÄRJESTELMÄ ei näytä toimivan parhaalla mahdollisella tavalla ainakaan nuoren metsän hoidossa. Se takaa puullesi vakaan menekin, koska siten pystymme osoittamaan kansainvälisille asiakkaillemme tuotteidemme puuraaka-aineen alkuperän. Jos joka viides hehtaari on sellainen, johon tukea ei olisi pitänyt hakea, ei systeemi oikein toimi”, palvelupäällikkö Aki Hostikka Metsäkeskuksesta kertoo. Toukokuuhun jatkuva hakusulku koskee siis vain nuoren metsän hoitohankkeita. Tienkäyttömaksun kohtuullistaminen palauttaa yksityisiä metsätiloja takaisin kannattavuuden piiriin”, MTK:n kenttäpäällikkö Samuli Kokkoniemi toteaa. ”Tämä on iloinen asia. AJASSA 7 2. Varhaishoito sujui hieman paremmin, kohteista hyviä oli vajaat 90 prosenttia ja virheellisiä vajaat 10 prosenttia. Nyt Metsäkeskuksessa käsitellään tätä jonoa. ”Tämä on valitettavaa ja olemme laskusta huolissamme”, valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen Metsäkeskuksesta kertoo. Talvikisat 2017 Metsäammattilaisten talvikisojen kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilla osoitteesta www.helsinki.fi/hyytiala/smul/ Kilpailukalenteria päivitetään mahdollisten lisäysten ja muutosten osalta. MIKKO RIIKILÄ SUOMEN metsäkeskuksen kemerakaaos alkaa seestyä
”Kielteissävytteinen asia kiinnostaa mediaa, metsänomistajia ja ennen kaikkea urakoitsijoita.” Metsäkeskus tarkasti viime vuonna 206 nuoren kasvatusmetsän harvennusta, pinta-alaltaan 1 043 hehtaaria. Eri-ikäisen korjuu opetteluttaa Jatkuvan kasvatuksen hakkuut eivät ole maakunnittaisessa tarkastelussa mukana, vaan kohteiden pienen määrän vuoksi niitä seurattiin viideltä suuralueelta. Liian harvaksi hakkaaminen oli neljänneksi yleisin syy. Keski-Pohjanmaa nousi seurannan parhaaksi ja tulos oli lähes yhtä hyvä Päijät-Hämeessä. Raivaus oli tehty pääosalla kohteista, joilla se oli ollut tarpeen. Vuotta aiemmin tulos oli 56 prosenttia. eroja. Kainuussa virheellisten hakkuiden osuus oli yli 30 prosenttia tarkastetusta pinta-alasta, vaikka vuotta aiemmin niitä ei ollut yhtään. Tarkastustoiminnan asiantuntija Jani Leivo näkee tulosten paranemisen taustalla, että korjuujäljen seuranta tunnetaan paremmin. Maakuntien välillä on suuria Korjuujälki kohentunut Kaksi korjuuhehtaaria kolmesta ylsi viime vuonna hyvään arvosanaan. Maakuntia, joissa hyvän korjuualan osuus jäi alle puoleen, ovat Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Satakunta, Uusimaa ja Pohjois-Karjala. Lisäksi vuotuiset korjuuolot saattavat painaa hyvään tai huonoon suuntaan. Virheellisiä kohteita oli vähän, ja niiden osuuden pieni kasvu mahtuu otantavaihtelun rajoihin. Kainuu kääntyi punaiselle Puustovauriot eli runkojen kolhiminen olivat yleisin huomautuksen ja virheellisyyden syy. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 M ik ko H äy ry ne n MIKKO HÄYRYNEN H yvän korjuujäljen osuus nousi viime vuonna 64 prosenttiin, Suomen metsäkeskuksen vuotuinen seuranta osoittaa. Tarkastuksissa mitataan vaurioituneen puuston määrää, harvennustiheyttä, urapainumia, uraleveyttä ja uraväliä. 4730_.indd 8 30.1.2017 17.14. Yh te en sä Va rs in ai sSu om i U us im aa Sa ta ku nt a Pä ijä tH äm e Po hj oi sSa vo Po hj oi sPo hj an m aa Po hj oi sKa rja la Po hj an m aa Pi rk an m aa La pp i Ky m en la ak so Ke sk i-S uo m i Ke sk i-P oh ja nm aa Ka nt aH äm e Ka in uu Et el äSa vo 20 40 60 80 100 Lähde: Suomen metsäkeskus Laatu vaihtelee maakunnittain Korjuujäljen tarkastukset 2016 nuorten tasaikäisten kasvatusmetsien harvennuksissa. Seuraavina olivat urapainumat sekä liian leveät ajourat. Et el äPo hj an m aa Et el äKa rja la Virheellinen Hyvä Huomautettavaa % tarkastetusta pinta-alasta ”Ilmeisesti jatkuva kasvatus opetteluttaa, sillä tulokset olivat huonompia.” Näitä näkee onneksi yhä vähemmän: mänty on saanut kylkensä harvennuksen yhteydessä. Asteikko on kolmiportainen: hyvä, huomautettavaa ja virheellinen. ”Ilmeisesti hakkuutapa opetteluttaa, sillä tulokset olivat perinteistä hakkuutapaa huonompia. Kainuun otantaan sattui kaksi virheellistä, isoa kohdetta, joten huonojen kohteiden pienikin määrä riittää leimaamaan koko maakuntaa. Alue-erot ovat isoja eikä eteläisellä alueella ollut yhtään hyvää kohdetta.” Ennakkoraivausten tilanne on parantunut huomattavasti. AJASSA 8 2
Matka sisältää myös metsäretkeilyn. Illalla on vapaata aikaa tutustua perinteikkääseen kaupunkiin. Ketju on huomattavasti nopeampi kuin perinteinen tapa kuivattaa yhden kesän ylitse. Aamiaisen jälkeen kuljetus Jönköpingiin Elmia Wood – näyttelyyn, johon tänä vuonna odotetaan 500 näytteilleasettajaa ja 50 000 vierasta 50 maasta. Kello 9.30 lento Tukholmaan, mistä matka jatkuu linja-autolla kohti Linköpingiä. PERJANTAI 9.6. Metsäenergian toimittajia ovat metsänhoitoyhdistys ja Biowatti. Iltapäivällä majoittuminen hotelliin. Mattila sanoo, että tuoreketjun kehittäminen on vasta alussa. Kuulemme muun muassa hirvivahinkoihin varautumisesta, puukaupasta ja metsien uudistamisesta. Pystykauppa tarjouspyyntö: Avohakkuu 11,0 ha: Kasvatushakkuut yht. Lisätietoja löydät osoitteista www.triotravels.. Tarkemmat kartat ja kuviotiedot saa pyydettäessä hoitokunnan puheenjohtajalta. helmikuuta mennessä puhelimitse 020 756 8615 tai sales@triotravels.?. Mielenkiintoinen kysymys onkin, miksi menetelmä ei ole yleistynyt. puun kosteuden haihduttaminen niistää hyötysuhdetta. Mattila korostaa, että polttamisen kannalta tuore puu on eri asia kuin märkä, sillä tuoreessa puussa on tallella haihtuvia, palavia kaasuja. Trio Travelsin palvelumaksu on 15 euroa . ”Oli vaikea pysyä perässä, paljonko varastoissa on tavaraa, ja haketusurakoitsijan oli joskus vaikea löytää kasalle.” Tuoreketju antaa tilin nopeasti Kauhavan laitoksella käytetään puupolttoainetta noin 50 000 kuutiometriä vuodessa. Tuore puu todettu jopa paremmaksi polttoaineeksi kuin kesän yli kuivunut. Perinteisessä kuivatuksessa odotusaika on voinut olla vuodenkin. TORSTAI 8.6. Taimikonhoito tarjouspyyntö: Varhaisperkaus 12,4 ha Taimikon perkaus 28,5 ha yht. Siinä saattaa olla yleistymisen suurin este – vastuuhenkilöille koituu enemmän huolta ja jopa stressiä. kasvatushakkuut 2 800 m3 Koko tarjouspyyntö leimikko yht. Tuoreketjua kutsutaan myös kuumaksi ketjuksi, koska metsäenergian puskurivarastot ovat pienet ja toimitusten pitää rullata tasaisesti. Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan metsäasiantuntija Jani Puronvarsi sanoo, että metsäenergian korjuun ja kuljetuksen kustannukset ovat vakio, mutta tuoreketjussa tienvarsivarastointi jää pois ja kierto nopeutuu. Matkan varrella nautimme lounaan. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 Lukijamatkalle Elmiaan! Metsälehden lukijamatka 7.–10. Retken lomassa nautimme lounasta. Matkan varrella lounas. Lämpölaitokselle tulee tuoretta, karsittua rankaa, joka ehtii olla pihassa korkeintaan pari viikkoa ennen haketusta. Varaa matkasi 6.2. Sen ansiosta myös tuoretta puuta voidaan polttaa. Olavi Hakkarainen Haankalliontie 8 A 2, 43800 Kivijärvi Puh. 47,5 ha: Poiminta 0,5 ha, ylispuu 0,6 ha, ensiharv 24,4 ha, muuharv 22,3 ha: Kuusikuitu 580 m3 Kuusikuitu 310 m3 Mäntykuitu 260 m3 Mäntykuitu 1 860 m3 Koivukuitu 520 m3 Koivukuitu 480 m3 Haapakuitu 60 m3 Haapakuitu 40 m3 Mäntytukki 500 m3 Mäntytukki 90 m3 Kuusitukki 840 m3 Kuusitukki 20 m3 Koivutukki 40 m3 yht. avohakkuut 2 800 m3 yht. Tarkemmat kartat taimikonhoito kohteista saa pyydettäessä hoitokunnan puheenjohtajalta. LAUANTAI 10.6. mennessä! MIKKO HÄYRYNEN, teksti JUHA HARJU, kuva METSÄENERGIAN tuoreketju eli samana talvena korjatun ja haketetun puun poltto on lyhyessä ajassa saanut vahvan sijan muutamissa Etelä-Pohjanmaan lämpölaitoksissa. Kauhavan laitos on suunniteltu polttamaan kosteita polttoaineita, purua ja kuorta. Entiseen ei palata, sillä aiempi systeemi kymmenine tienvarsikasoineen oli vaikeasti hallittava. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 6. 40,9 ha Taimikonhoidon tarjoukset käsitellään yhtenä kokonaisuutena. kesäkuuta 2017 MATKAOHJELMA KESKIVIIKKO 7.6. Kauhavan lämpölaitoksen kentällä on kuukauden varasto tuoretta rankaa, toimitusjohtaja Ari-Matti Mattila kertoo. Arkijärjen mukaan tuoreen Märkä puu palaa jopa paremmin Metsäenergian tuoreketju toimii Pohjanmaalla. AJASSA 9 2. 5 600 m3 Tarjouspyyntö leimikko myydään yhtenä kokonaisuutena. 0400-177294 sähköposti: olavi.hakkarainen@pp1.inet.fi Länttä-Tenhola 2x180_92mm 18.1.2017 12.10 Sivu 1 4730_.indd 9 30.1.2017 17.15. Hinta sisältää Lennot, majoituksen, bussikuljetukset, ohjelmassa mainitut ateriat yhdellä ruokajuomalla sekä Elmian sisäänpääsymaksun. Matkan hinta Matka maksaa 1 225 euroa jaetussa kahden hengen huoneessa majoittuvilta. Tarkemmat tiedot tarjouskohteista ja tarjouksien jättö: Länttä-Tenholan yhteismetsä puh.joht. Lisää tietoa näyttelystä löydät osoitteesta www.elmia.se/en/wood Yhteinen illallinen hotellilla. Länttä-Tenholan yhteismetsä Kivijärvi Tarjouspyyntö pystykaupasta ja taimikon perkauksesta. Kauhavan Kaukolämpö Oy:n toimitusjohtaja Ari-Matti Mattila sanoo eduksi sen, että rahaa ei sitoudu tienvarsivarastoihin. Tarjoukset toimitetaan hoitokunnan puheenjohtajalle 28.02.2017 klo 16:00 mennessä. Tarjoukset toimitetaan hoitokunnan puheenjohtajalle 28.02.2017 klo 16:00 mennessä. Pitkässä varastoinnissa myös laho aiheuttaa hävikkiä. Se on paljon, kun liikevaihto on vajaa neljä miljoonaa.” Puun palavat kaasut tallella Tuoreen polttoaineen käyttö vaatii hyvän tekniikan eli kattilan, joka polttaa korkealla hyötysuhteella ja ottaa savukaasujen energian talteen. ”Metsänomistaja saa tuoreketjun energiapuusta parhaimmillaan saman hinnan kuin perinteisestä energiapuusta.” Tuoreketjussa tilin saa nopeasti. Toimii, mutta ei yleisty Tuoreen puun poltto toimii eikä asia ole uusi, mutta tuoreketju näyttää jäävän muutaman Etelä-Pohjanmaan lämpölaitoksen erikoisuudeksi. Näin silloin, kun kyseessä on ollut hankintakauppa, joka on tilitetty vasta, kun tavara on haketettu ja viety pois. Lento Helsinkiin lähtee kello 16.55 ja on perillä 18.50. Kauhavan kokemusten mukaan tuoreketjun puu on kuitenkin parempi polttoaine kuin perinteinen, kesän yli kuivunut energiapuu, josta palavat kaasut ovat haihtuneet. Metsälehden mukana pääset tutustumaan Euroopan suurimpaan metsätapahtumaan Elmia Wood –messuille, joka pidetään Etelä-Ruotsissa Jönköpingin lähellä. Matkan vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Ltd Oy. Koko päivän kestävä metsäretkeily, jonka aikana perehdymme Etelä-Ruotsin metsätalouteen ja tapaamme metsäammattilaisia sekä metsänomistajan. ”Kun varastoissa oli aiemmin kiinni puoli miljoonaa euroa, niin nyt enää 200 000. Kauhavan lämpölaitoksella tuoreketjun tavara palaa nyt toista lämmityskautta. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 195 euroa. Kotimatka bussilla kohti Tukholmaa alkaa heti aamiaisen jälkeen. ja www.metsalehti.. Hinta ei sisällä Matkavakuutusta ja palveluja, joita ei mainita matkaohjelma ssa
Esimerkiksi Maanmittauslaitoksen maastomallin perusteella kehitetyt pintaveden virtausmallit tarkentaisivat maaston korjuukelpoisuuden arvioita. Vuonna 2025 hakkuukone olisi ensimmäinen metsään menijä. Jopa runkojen katkonta voidaan suunnitella ennalta sahatavarakauppojen mukaan. Tavanomaisin maastomittauksin ei päästä samaan. Metsäkonevalmistaja Ponsse on testannut keilaimia osana Metsätieto 2025 -hanketta. Rajala havainnollistaa, mikä voi metsäalalla muuttua lähivuosina. Puuston laatua voidaan ennustaa, kun runkolukusarja yhdistetään muihin puustotietoihin. Kone opastaisi kuljettajaa kaadettavien puiden valinnassa ja optimoisi harvennusvoimakkuuden. sa voivat tuottaa Geologian tutkimuskeskus GTK, Maanmittauslaitos sekä Ilmatieteen laitos. Ostotarjouksen tekijä tietäisi, paljonko leimikolta saadaan haluttuja tukkimittoja. Digitaalisen metsätiedon yhdistäjäksi ja jakajaksi tulee Suomen metsäkeskus. MIKKO RIIKILÄ, teksti ANNA BACK, kuvitus A vainkäsite on Big Data, joka suomeksi kääntyy eri lähteistä saatujen aineistojen yhdistelyksi ja analysoinniksi tietotekniikan ja tilastotieteen avulla. Rajala kuvaa metsätiedon keruun ideaa nyyttikesteiksi. 10 2. Lisäksi hakkuukoneisiin voidaan asentaa laserkeilaimia, jotka tuottavat kolmiulotteista puukarttaa. Keilaimien lisäksi hakkukoneet voivat tunnustella maan kantavuutta ja tehdä säähavaintoja. Niiden perusteella saataisiin ajantasaista tietoa korjuuolosuhteista. Tekniikka on valmiina, mutta tiedon keruun ja jakamisen pelisäännöissä riittää hiottavaa. Puustokartat voisivat tarkentaa hilojen tietoja. Aikaa ja rahaa kuluu. Osan”Kaikki antavat osansa ja saavat nauttia monipuolisesta tarjonnasta.” Hakkuukoneiden laserkeilain muodostaa kolmiulotteisen puukartan ympäröivästä puustosta. Puukaupatkin voitaisiin silloin tehdä ihan oikeasti sähköisinä”, Rajala kuvailee. Kaikki mukaan Digitaalisen ajan metsätiedon tärkein lähde ovat hakkuukoneet, jotka mittaavat yli miljoona puuta joka päivä. Tieto puustosta, korjuukelpoisuudesta ja ajourien paikoista voidaan tuottaa ennalta. Tiedot voitaisiin siirtää metsäyhtiöiltä yhteiseen tietojärjestelmään keskitetysti, kuten puun ostoja hintatiedot nykyisin. 4731_.indd 10 30.1.2017 17.15. Mittaustiedoin voitaisiin tarkentaa laserkeilausaineistojen tulkintaa ja täsmentää hakkuukuvioiden rajauksia. ”Nykyisin leimikolla käy ensin neuvoja, sitten ostomiehiä ja lopuksi korjuuesimies ennen hakkuuta. Puustotiedon määrittämiseen tarvitaan runkolukujakauma, siis montako minkäkin paksuista puuta hehtaarilla on. Suuri harppaus oli, kun Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouni Siipilehto kumppaneineen ratkaisi, kuinka laserkeilauksessa kerättyjen, sivuiltaan 16-metristen hilojen puustotiedoista voidaan laskea runkolukusarjat. Metsätiestö voidaan liittää osaksi Liikenneviraston Digiroad-hanketta. Kymmenessä vuodessa meillä olisi tarkkaa tietoa miljoonilta metsähehtaareilta”, Rajala toteaa. Puuston kehitystä ja laatua pystyttäisiin ennustamaan päätehakkuuseen asti. ”Puukarttoja muodostuu sitä mukaa, kun metsiä harvennetaan. Metsänomistajat voisivat lähettää älypuhelimella ottamiaan kuvia ison datamyllyn pureskeltavaksi. Tätä varten puutavara-autot ja metsätoimihenkilöiden menopelit varustetaan kojelautakameroilla, jotka tuottaisivat jatkuvaa tietoa tiestön kunnosta. Kaikki tuovat jotain ja saavat nauttia monipuolisesta tarjonnasta. Siipilehdon laskemia runkolukusarjoja verrattiin Evolla päätehakkuilla todettuihin, ja ne osoittautuivat tarkoiksi. Stora Enson metsäosaston entinen kehitysjohtaja Pekka T. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 AJASSA Digitaaliset nyyttikestit Metsätiedon digitalisaatio lupaa suursäästöjä metsäalalle
Konevalmistajatkaan eivät toistaiseksi ole halukkaita tuomaan markkinoille puuston kartoitukseen tarkoitettuja laitteita. Vetovastuu on maaja metsätalousministeriöllä. Metsänomistajan on tiedettävä, mitä tietoa hänen metsistään kerätään ja kenelle sitä jaetaan. Kuviotietojen jaon metsänomistaja voi kieltää. ”Koko norsua ei voi syödä kerralla” Kaikki tiedot paikannetaan ja tallennetaan laserkeilauksessa muodostettavalle sivuiltaan 16-metriselle hilaruudukolle. Tahtotila on yhteinen, mutta MTK:n ja metsäteollisuuden näkemykset metsätietojen julkisuudesta ovat kaukana yhteisestä. Tiedon kerääminen ja julkiseen portaaliin toimittaminen edellyttää sekä metsänomistajan että palveluntuottajan suostumusta.” Ei yhdellä loikalla Tiirola aloittaisi digiloikan vähitellen. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 AJASSA Mukana digikesteillä › Metsäkeskus: laserkeilausaineistot › Metsäyhtiöt ja korjuuyrittäjät: hakkuukoneiden tuottamat mittausja keilaustiedot › Puutavara-autoilijat: kojelautakameroiden kuvat metsäteiden kunnosta › Metsänomistajat ja muut metsässä liikkujat: älypuhelinkuvat metsästä › Geologian tutkimuskeskus: maaperätiedot › Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus: maaston korkeusmallit › Metsäammattilaiset: älypuhelimilla tuotettu puustotieto › Ilmatieteenlaitos: paikallinen säätieto korjuukelpoisuuden määrittelemiseksi › Ely-keskukset: arvokkaat luontokohteet, suojelualueet MIKKO RIIKILÄ METSÄTIEDON digitalisaatiota on kypsytelty muutamia vuosia Tekesin rahoittamassa Data to Intelligence -ohjelmassa. ”Vain julkisin varoin kerätty hilatieto voi olla kaikkien saatavilla. Hakkuukoneiden mittaustietoja voidaan käyttää puustotulkinnan tarkentamiseen yleisellä tasolla”, Tiirola sanoo. ”Pelkään, että yrittäjille ilmoitetaan, että hankitte keilaimen jos mielitte meille töihin. Hänen mielestään hiloihin voitaisiin aluksi liittää tietoja maaston kantavuudesta ja korjuukelpoisuudesta. Tulevan metsätietolain mukaan Metsäkeskuksen hilatieto on julkista. Hän ei usko, että toimijat ovat valmiita jakamaan tietoa kilpailijoidensa kanssa. Mukana ovat alan toimijat MTK:sta teollisuuteen. Nyt osapuolet ovat kokoontuneet päivittämään niitä ison datan aikaan istuviksi. Puukartan avulla kuljettajaa voidaan opastaa poistettavien puiden valinnassa. MTK:n tavoitteena on, että Metsäkeskuksen laserkeilausten kierto lyhenisi kymmenestä vuodesta 3–5 vuoteen, jotta tarjolla oleva metsätieto olisi aina tuoretta. Koneyrittäjät ja metsäyhtiöt linjasivat jo vuosikymmenen alussa pelisäännöt hakkuilta kertyvän tiedon hallintaan. Tiedon keruu voisi tarjota lisäansioita metsäkoneille, mutta Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola epäilee, että yrittäjiä velvoitettaisiin tuottamaan palvelut ilman eri korvausta. ”Keilaustietoa voisi jalostaa puunkorjuusta kertyvällä tiedolla. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola epäilee diginyyttikesti-ideaa. MTK ei hyväksy yksityisesti kerätyn tiedon – esimerkiksi hakkuun yhteydessä mitatun – jakamista hilatietoina ilman metsänomistajan lupaa. Metsänomistajajärjestö MTK myöntää digitalisaation edut, mutta vaatii lisää rajoja yritysten keräämän tiedon käytölle ja jakelulle. 11 2. ”Norsuakaan ei voi syödä yhdellä kertaa, vaan pala kerrallaan.” ”En sulje pois järkeviä kompromisseja. Digitaalista, eri lähteistä kertyvää metsätietoa ollaan liittämässä hilatietoihin. Viime vuonna hanke nostettiin hallituksen kärkihankkeeksi, ja se sai nimen ”Tulevaisuuden metsätieto ja sähköiset palvelut”. Metsänomistajan lupa varmasti irtoaa, jos hän voi rajata tiedon jakelun vain metsäalan toimijoiden käyttöön.” Myöskään koneyrittäjät eivät varauksetta ole innostuneet uuden ajan datasavotasta. Ne eivät halua, että kalliit lisälaitteet alentaisivat asiakkaidensa, siis koneyrittä jien, toiminnan kannattavuutta. Metsäteollisuudessa korostetaan tarkentuvan metsätiedon tuomia tehostamismahdollisuuksia, siis melkoista ”kikyä” metsäalalle. 4731_.indd 11 30.1.2017 17.16. Tällainen ajattelu on ollut turhan yleistä metsäalalla.” Metsäkoneeseen sopiva keilain maksaa noin 5 000 euroa
LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva P uukauppa käy nyt edellisvuosia vilkkaammin. 15,3 . Ensiharvennus 39,26 . 27,15 . 57,7 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,61 . nousussa . 23,55 . 30,47 . 24,91 . 20,02 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,45 . Stora Enson operaattorin Jukka Koivuluodon mukaan pehmeimmillä turvemailla routaa tarvitaan useita kymmeniä senttimetrejä. 16,73 . 18,12 . ”Puukauppa jatkui siitä, mihin joulun alla päädyttiin. UPM ostaa Branderin mukaan vielä talvileimikoitakin, mutta Stora Enson ja Metsä Groupin osalta talvileimikot on tältä talvelta pitkälti ostettu. 25,96 . 10,8 . 55,8 . 11,1 . 20,04 . nousussa . 15,08 . 56,47 . 37,98 . 41,13 . 23,98 . 11,76 . 55,27 . 28,22 . Parhaiten kaupaksi käyvät kesäkorjuukelpoiset leimikot. 15,13 . Puun ostomäärät nousivat vuoden kolmen ensimmäisen viikon aikana reiluun 2,5 miljoonaan kuutiometriin, selviää Metsäteollisuus ry:n tilastoista. 20,23 . 18,24 . 14,72 . Ensiharvennus 12,27 . 20,71 . 16,2 . 17,39 . Hankintahinnat 56,22 . 47,55 . 16,82 . Etelärannikon metsissä routaa on 0–5 senttimetriä, Keski-Suomessa 15–20 senttimetriä, Etelä-Pohjanmaalla paikoin noin 15 senttimetriä ja paikoin 35–40 senttimetriä, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa 0–5 senttimetriä, Kuusamossa noin 20 senttimetriä, Oulun seudulla 0–5 senttimetriä ja sitä pohjoisempana 20–30 senttimetriä. 11,5 . HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 K uv aa ja Raakapuun hintatilastot, viikkojen 1-4 keskiarvo KOKO MAA . Harvennushakkuu 47,87 . Routakerroksen syveneminen vaatisi Orvomaan mukaan reilun viikon mittaisen pakkasjakson ja noin 20 asteen pakkasen. 18,35 . 26,36 . 22,28 . 36,23 . 51,56 . KYMI-SAVO . 18,27 . Leudon talven takia niin ei käynytkään”, hän sanoo. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,62 . 55,52 . 16,97 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,61 . 31,79 . Eteläja Keski-Suomessa routaa on 5–20 senttimetriä vähemmän kuin tähän aikaan yleensä, Lapissa paikoin jopa puoli metriä vähemmän, kertoo Suomen ympäristökeskuksen hydrogeologi Mirjam Orvomaa . 15,55 . 36,64 . 29,22 . 21,56 . 44,85 . 17,06 . 24,91 . 15,79 . Se, millaisen routakerroksen puunkorjuu vaatii, riippuu maan kantavuudesta ja korjuukalustosta. 16,93 . 16,89 . 58,26 . 25,25 . 56,86 . 36,29 . 12,38 . 36,61 . Hankintahinnat 53,32 . AJASSA 12 2. 16,41 . 11,23 . 10,69 . 15,39 . 23,58 . UPM tosin ostaa yhtiön metsäjohtajan Sauli Branderin mukaan pystykaupalla koivukuitupuutakin. 56,71 . 28,36 . 19,9 . Pohjaveden pinta oli talven tullessa keskimääräistä alempana, joten roudan olisi kuvitellut menevän syvemmälle. 20,27 . 11,38 . 26,22 . 26,15 . 45,22 . 22,49 . Uudistushakkuu 55,46 . 43,15 . 14,94 . 57,41 . Harvennushakkuu 46,32 . Hankintahinnat 57,47 . 47,23 . Routaa niukasti 32,9 MILJOONAA KUUTIOTA Metsäteollisuuden jäsenyritysten puuostot yksityismetsistä 2016 Lähde: Metsäteollisuus ry 4732_.indd 12 31.1.2017 9.57. 29,9 . 14,48 . 14,95 . Kauppa kävi viime vuonna hyvin, ja tänä vuonna on jatkettu samaan tahtiin”, sanoo Stora Enson ostojohtaja Esa Ojala . nousussa . Hankintahinnat 58,6 . nousussa . 45,41 . 29,82 . 45,73 . 14,12 . Uudistushakkuu 56,88 . 18,77 . 11,08 . 15,84 . 23,57 . Ensiharvennus 11,89 . 15,64 . Harvennushakkuu 45,64 . 14,62 . Ensiharvennus 38,51 . Vuonna 2016 puuta ostettiin vastaavana ajankohtana vajaat 2,2 miljoonaa kuutiometriä, vuonna 2015 vajaat 1,5 miljoonaa kuutiometriä. 27,41 . 15,47 . 49,27 . 13,97 . 47,88 . PUUKAUPPA LIINA KJELLBERG ROUTAKERROS on metsämailla nyt keskimääräistä ohuempi. 22,59 . 15,44 . 26,1 . 17,7 . Kaupaksi käyvät koivukuitupuuta lukuun ottamatta kaikki puutavaralajit. ”Tukkivaltaisia talvileimikoita voiPuukauppa käy vilkkaana Puunostajat ovat toistaiseksi melko tyytyväisiä talven korjuukeleihin. 28,87 . 15,35 . 41,09 . 17,69 . 42,57 . 37,48 . 40,25 . 55,78 . Uudistushakkuu 56,12 . 24,85 . Uudistushakkuu 57,31 . 17,34 . ”Tilanne on yllättävä. ETELÄ-SUOMI . 37,48 . 58,14 . Harvennushakkuu 48,26 . ETELÄ-POHJANMAA
Pehmeimmille maille ei ole päästy, mutta pakkasia on ollut sen verran, että metsätiet ovat jäätyneet. 27,7 . 53,66 . 45,24 . 36,17 . 10,28 . Harvennushakkuu 45,34 . UPM:n osalta taustalla ovat muun muassa investoinnit Kymin sellutehtaaseen, Metsä Groupin osalta tänä vuonna käynnistyvä Äänekosken biotuotetehdas. 27,77 . Versowood tavoittelee tältä vuodelta viime vuoden kaltaisia ja Pölkky vähintään viime vuoden kaltaisia tuotantomääriä. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Hankintahinnat 53,95 . 21,79 . nousussa . 12,84 . 24,63 . 57,45 . 25,59 . 15,03 . 13,98 . 16,14 . Sahoista paras tilanne on Virranniemen ja Wuolijoen mukaan niillä, jotka sahaavat kuusta. Keitele Group taas on nostanut puun ostotavoitettaan. 52,87 . Keli tyydyttävä Talven korjuukeleihin puunostajat ovat melko tyytyväisiä. Uudistushakkuu 56,61 . 17,12 . Samoilla linjoilla on Stora Enson Ojala. 51,02 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat Ostomäärät viikolla 4 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 18 764 Pohjanmaa 20 974 Lounais-Suomi 57 608 Häme-Uusimaa 62 920 Kaakkois-Suomi 49 882 Pirkanmaa 54 343 Etelä-Savo 114 001 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 68 026 Keski-Suomi 59 307 Pohjois-Savo 54 474 Pohjois-Karjala 42 642 Kainuu 30 070 Pohjois-Pohjanmaa 42 602 Lappi 28 829 704 446 m 3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 4 Kantohintojen kehitys Lapissa Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Euroa m viikot 1–4, 2017 2015 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 2016 2013 2014 2015 2016 2017 10 20 30 40 50 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 48,06 . 14,46 . 55,89 . Voi olla, että kuusisahatavaran markkina on kuitenkin sen takia tänä vuonna viime vuotta tukkoisempi”, Wuolijoki sanoo. 43,32 . Harvennushakkuu 43,78 . 14,99 . Samaa sanovat Keitele Groupin metsäpäällikkö Kari Wuolijoki ja Pölkky Metsä Oy:n metsäpäällikkö Hannu Virranniemi . 44,11 . 29,58 . Mäntysahatavaraa viedään Suomesta varsinkin Pohjois-Afrikkaan ja Japaniin, kuusisahatavaraa Kiinaan ja Keski-Eurooppaan. 27,55 . 27,55 . 15,62 . 17,25 . ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI Puukauppa käy vilkkaana Puunostajat ovat toistaiseksi melko tyytyväisiä talven korjuukeleihin. 4732_.indd 13 31.1.2017 9.57. Ojala ennakoi Stora Enson puun ostomäärien nousevan tänä vuonna viime vuoden tasolle, UPM:n Brander ja Metsä Groupin Perälä taas arvioivat yhtiöidensä ostomäärien kasvavan. 53,75 . K uv aa ja KESKI-SUOMI . 42,54 . ”Tavoitteena on lisätä puun ostomääriä muutamia satojatuhansia kuutiometrejä”, Wuolijoki kertoo. 39,34 . 17,18 . nousussa . SAVO-KARJALA . Taustalla ovat investoinnit Kemijärven sahalaitokseen sekä ensi vuonna toteutettava tuotannon nosto Alajärven sahalla. 19,24 . 55,01 . 40,73 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,12 . Sisämaassa ja Pohjois-Suomessa korjuu käy täysillä, mutta Etelä-Suomessa ja rannikolla mennään päivä kerrallaan”, Metsä Groupin Perälä sanoo. Hankintahinnat 56,19 . Ensiharvennus 11,9 . 24,22 . 15,33 . 24,27 . 11,25 . 15,46 . Puukauppavuoden puunostajat ennakoivat jatkuvan vilkkaana. 28,4 . 16,69 . 25,87 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 49,45 . 17,26 . 23,1 . Hankintahinnat 52,72 . 15,15 . 56,26 . HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 daan vielä ostaa tämän talven korjuuseen mutta talviharvennusten osto on jo rajoitettua”, sanoo Metsä Groupin Suomen puunhankinnan johtaja Yrjö Perälä . 44,84 . Kesäleimikoita sahat ostavat ympäri vuoden, mutta jos talvikelit jatkuvat, mahtuu kuluvan talven korjuuseen vielä talvileimikoita. nousussa . 17,19 . 14,4 . ”Moni saha on lisännyt kuusen sahausta. Harvennushakkuu 47,29 . 34,32 . Uudistushakkuu 50,93 . 12,44 . KAINUU-POHJANMAA . 17,5 . ”Puukauppaa on tehty vuodenaikaan nähden mukavasti. Uudistushakkuu 54,51 . 15,06 . Keitele Group ja Versowood ostavat kuusija mäntytukkipuuta, Pohjois-Suomessa puuta sahaava Pölkky lähinnä mäntytukkipuuta. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Perinteisesti puukauppa on alkuvuodesta hiljaisempaa”, arvioi Versowoodin metsäpäällikkö Jussi Torpo . 49,96 . Valtaosa sahojen tuotannosta menee vientiin, ja kuusisahatavaran markkinatilanne on tällä hetkellä parempi kuin mäntysahatavaran. ”Niin hyvä keli ei ole kuin vuosi sitten. 17,24 . 11,23 . 21,45 . LAPPI puukauppojen vähäisyyden vuoksi luvut puuttuvat . 14,71 . 40,99 . AJASSA 13 2. 13,18 . 18,74 . 14,33 . Moto-Alm Oy:n metsäkoneenkuljettaja Mika Alvasto harvensi tammikuun lopulla kuusikkoa Stora Enson hakkuutyömaalla Hyvinkäällä. 17,36 . 15,5 . Kuusella kysyntää Puukaupan hyvä vire näkyy myös sahoilla. 19,48 . nousussa . 26,38 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,25 . Ensiharvennus 10,03 . Ensiharvennus 10,68
”Karttaan voi merkitä, että tässä menee polku, jota pitkin kannattaa kulkea. Havaintoja, merkintöjä ja kuvia tallennetaan pääasiassa metsäkuviokohtaisesti. Tärkeät tiedot muistiin Valokuvien lisäksi hyvä keino dokumentoida metsän ominaisuuksia on tehdä karttamerkintöjä sähköiseen metsäsuunnitelmaan. ”Tähän ollaan kehittämässä Metsäverkkoon myös automaattinen historiatietojen seuranta.” Metsäverkon tiedot on mahdollista siirtää sukupolvenvaihdoksessa seuraavalle metsänomistajapolvelle. Tietojen lisääminen ja laajempi hallinta maksaa 69 euroa vuodessa. Metsäasioista, kuten taimikonhoitotyön jäljestä, voi nykyisin tehdä merkintöjä myös verkossa toimiviin sähköisiin metsäsuunnitelmiin. Tai että se hyvä marjaja sienipaikka on tässä”, Järvinen kertoo. Palstan edellisen omistajan tekemistä karttamerkinnöistä on apua etenkin metsänomistajataipaleen alussa, kun esimerkiksi metsän kulkureitit eivät ole tuoreelle metsänomistajalle selkeitä. Sähköisiin metsäsuunnitelmiin liittyy usein mobiilisovellus, jonka avulla oman metsätilan verkkometsäsuunnitelmaan voi liittää esimerkiksi älypuhelimella otetun valokuvan jo paikan päällä metsässä. Esimerkiksi puun, joka on istutettu, kun lapsi on syntynyt. ”Usein metsänomistaja haluaa merkitä sähköiseen metsäsuunnitelmaan jonkin tärkeän henkilökohtaisen metsäkohteen. ”Kuvat pystyy kohdentamaan joko valitsemalla oikean metsäkuvion tai gps-sijaintia hyödyntämällä. Jos haluaa dokumentoida tapahtumia ja metsän kehitystä, voi esimerkiksi ottaa kuvat ennen ja jälkeen harvennuksen”, kertoo Metsä Groupin sähköisten palveluiden päällikkö Kalle Ikonen . HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 M E T S Ä S T Ä 14 METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ V anhempi metsänomistajapolvi voi siirtää paljon hyödyllistä tietoa metsäomistuksesta seuraavan sukupolven käyttöön. Metsäverkko on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenilleen tarjoama palvelu. Katseluoikeuksilla voi tutustuttaa esimerkiksi perillisiä metsän tietoihin jo ennen sukupolvenvaihdosta”, Ikonen sanoo. ”Nykyajan puhelimissa on monissa tarkka paikannus, ja jos ottaa kuvan paikannus päällä, sijainti tallentuu kuvaan varsin tarkasti”, kertoo Metsäpaikka-palvelua tarjoavan Wuudis Oy.n toimitusjohtaja Tomi Järvinen . Kuvien tavoin karttamerkintöjäkin voi usein tallentaa suoraan metsässä älypuhelimella. Metsään.fi-tiedot pohjana Sähköisten metsätietojen perustana toimii monella metsänomistajalla Ee ro Sa la 4733_.indd 14 30.1.2017 18.07. Metsänhoitotöiden tallennus omalle koneelle on yksi vaihtoehto. Kuvista näkee, kuinka paljon vaivaa metsän kasvun eteen on tehty. Aiemman sukupolven merkitsemä metsätieto voi myös vähentää uuden metsänomistajapolven halukkuutta metsätilan myyntiin, kun metsänomistamisen saloihin pääsee merkintöjen avulla helpommin sisään. Ihmismuisti on kuitenkin valikoiva, joten metsässä tehtyjä havaintoja kannattaa säilyttää muuallakin kuin aivojen kovalevyllä. Perheenjäsenet ja metsäalan toimijat näkevät, että älkää sitten tätä puuta kaatako.” Kuva ennen ja jälkeen harvennuksen Myös Metsä Groupin tarjoaman Metsäverkko-palvelun mobiiliversioon voi tallentaa metsässä otettuja kuvia kuviokohtaisesti. Tallennettua metsäsuunnitelmaa voi sitten vaikka viiden vuoden kuluttua verrata metsän muuttuneeseen tilaan. Yksi tapa dokumentoida metsän kehitystä on sen hetkisen metsäsuunnitelman tulostaminen tai tallentaminen pdf-tiedostona. ÄLYPUHELIMELLA KUVIA. 2. Metsätieto talteen tuleville polville Sähköisiin metsäsuunnitelmiin voi merkitä älypuhelimella havaintoja jo metsässä. ”Metsänomistajalla on oikeus ja mahdollisuus valtuuttaa muita Metsäverkon käyttäjiksi. Wuudis Oy:n Metsäpaikka-palvelussa perusominaisuudet, kuten tietojen katselu, ovat ilmaisia
4. TÄHÄN istutettiin väärää puulajia, tuo kohta metsätiestä on aina keväisin tulvan alla ja tähän metsänlaitaan säästettiin hakkuussa arvokkaita säästöja lahopuita. Tee karttamerkintöjä tärkeistä kohteista, kuten erikoispuista. Aloittelevan metsänomistajan ei tarvitse osata heti alkuun kaikkea, jos aiempi metsänomistajapolvi on tallentanut metsänhoidossa auttavia havaintoja ja tietoja. Tallenna merkinnöistä varakopio ulkoiselle kovalevylle tai pilvipalveluihin, esim. Esimerkki Metsäverkkopalvelusta. VALTTERI SKYTTÄ Kohta myös videota. METSÄSTÄ 15 2. Puukauppa-asiakirjojen yhdistäminen sähköisiin suunnitelmiin on mahdollista, mutta asiaa ei ole tehty helpoksi. Kuvaan kannattaa liittää ajankohta ja tehty havainto. Merkitse säästökohteet, jos et halua jälkipolvienkaan koskevan niihin. Sähköisen karttamerkinnän voi tehdä tärkeästä säästöpuusta tai vaikka muurahaispesästä. 3. Merkitse sienija marjapaikat karttaan, jos haluat, että niille löytää joku muukin. Omasta metsästä jälkipolville kertyvän historia-arkiston lisäksi tallennetuista havainnoista ja kuvista voi olla hyötyä metsätilaa kaupatessa, kun ostajalle on esittää lisätietoa tehdyistä metsänhoitotöistä. Sähköiset metsäsuunnitelmat ja niihin liittyvät älypuhelinsovellukset helpottavat metsähavaintojen dokumentoimista, mutta niissäkin on kehitettävää. Google Drive, iCloud, Microsoft Onedrive. ”Kuvion kauempi laita sopii hyvin kuuselle, etuala männylle. Videoiden lisääminen palveluihin on vielä kehitysasteella, tosin videot taitavat tekniikan osalta olla vain ajan kysymys. AJANKOHTA MUKAAN. Syksy 2016” Metsäkeskuksen ylläpitämä ilmainen Metsään.fi-palvelu. 5. MYÖS ITSESTÄÄNSELVYYKSIÄ. ”Omistajavaihdoksen jälkeen uusi omistaja pääsee verkkopankkitunnuksilla metsätilan tietoihin Metsään.fi-palvelussa. TÄRKEÄT KOHTEET. Sähköisiä metsäsuunnitelmia ja -palveluita Silvanetti ja Metsäselain – Metsänhoitoyhdistykset Metsäsoppi – UPM eMetsä – Stora Enso Metsäverkko – Metsä Group Verkkometsä – Otso-metsäpalvelut Metsäpaikka – Wuudis Oy Metsään.fi – Suomen Metsäkeskus Kantoon – Metsään.fi:n mobiiliisovellus Osaa sähköisistä metsäsuunnitelmista voi kokeilla testitunnuksin palveluntarjoajien nettisivuilla. Kaikki palveluun aiemmin viedyt tiedot näkyvät uudelle omistajalle”, Paananen kertoo. Mahdollisuudet tehdä omia merkintöjä vaihtelevat palveluiden välillä, samoin hinnat. Ilmakuvia ottavat lennokit ja kenties jopa satelliitit voivat jatkossa tuoda omat lisämahdollisuutensa metsän historian dokumentointiin. Ota ennen ja jälkeen -kuvapareja hoitotöistä. Tietoja kannattaa tallentaa, sillä metsänhoidossa on tehty ja tehdään yhä virheitä. Metsässä kulkevien väylien ja ajourien merkintä karttaan auttaa jälkipolvia liikkumaan metsässä. Puut muistavat tämän vielä 50 vuoden päästä. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 Vinkit metsähavaintojen tallennukseen 1. Metsään.fi ei ole metsäsuunnitelma, mutta myös siihen ollaan tänä vuonna kehittämässä mahdollisuutta lisätä omia muistiinpanoja ja liitteitä kartalle, kertoo Metsäkeskuksen metsätietopäällikkö Raito Paananen . KOMMENTTI Ee ro Sa la Va tt er i Sk yt tä Va tt er i Sk yt tä Va tt er i Sk yt tä 4733_.indd 15 30.1.2017 18.07. 2
Jotta reki ei tule alamäessä ”kynsille”, niin vetokettienkin systeemi toppaa juuri ja juuri ennen kuin reen keula osuu moottoripyörän takavaloon. Ervasti otti toisen kunnostaakseen, ja sitä työtä riitti – pohja ajettu puhki ilmeisesti kantoon, toinen aisa puuttui, penkistä ei tietoakaan. Reki on maalattu oliivinvihreäksi punaisella koristeraidalla, kuten kaikki vanhat Harley Davidsonit. METSÄHERROILLE Lapissa tehtiin omalaatuinen osa moottoripyörähistoriaa. Sanonta ”rauta on murskaa pakkasella” viittaa nimenomaan valurautaan. Vain vähän muistitietoa Reki on tarkoitettu hevosteille, ja reen jalasten leveys on sama kuin hevosrekien: kaksi jalkaa eli 61 senttiä sisäreunoista mitattuna. Kun osaa katsoa niin huomaa, että moottoripyörän nimi on joskus lukenut myös reen peräosassa, tavaratilan kannessa. 16 2. Lupaa tuskin on kysytty Milwaukeesta saakka, mutta kuka tietää jos sentään merkin maahantuojalta Otto Brandtilta – tai sitten tavaramerkeistä ei oltu niin turhantarkkoja. Muistitietoa ja vanhoja kuvia on vain vähän. Reen kuomusta näkee, että lentokonefaneerin taivuttaminen osattiin ja muodossa on aerodynamiikkaa. Varhaisempiakin kokeiluja sivuvaunun siirtämisestä pyörän perään on, mutta 1920-luvun lopulla Rovaniemellä Apukan kievarissa Lindströmin veljekset alkoivat valmistaa rekiä tilaustöinä. Säilyneitä on vain muutamia. Ehkä yhdellä tööttäyksellä vasempaan, kahdella oikealle, tai jotain muuta. Aivan älyttömän kylmällä tuskin on ajettu, koska tuon ajan moottoripyörässä on valurautaosia. Valmistuksessa oli peräkkäintuotannon elementtejä, sillä rekiä markkinoitiin Peräreki-nimellä, ja niitä oletetaan tehdyn 40–50. Luston museoisäntä Eero Knaapi , vanhojen pyörien harrastaja itsekin, sanoo reen olleen yllättävän yleinen siihen nähden, mitä niistä enää tiedetään – ei juuri mitään. Moottoripyörän vaiheista ei tiedetä, liittyvätkö ne met4734_.indd 16 30.1.2017 17.20. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN, teksti TIMO KILPELÄINEN / LUSTO, kuvat J uuri kun kuvittelee tuntevansa metsäalan läpikotaisin, esille putkahtaa jotain ihan uutta: moottoripyörän vetämä reki, jolla on kyyditty metsäherroja. Nyt se on esillä Lustossa. Ihan ketkä tahansa eivät olleet asialla, sillä he olivat tehneet samassa pirtissä Lapin ensimmäisen lentokoneen. Pehmeää kyytiä Lehtijousitus on tehnyt kyydistä pehmeän, ja matkustusmukavuutta ovat lisänneet tuulisuoja ja peitto, joka estää lumen pöllyämistä jalkatilaan. Suunnilleen tuhatkuutioinen, takapyörässä ehkä 25 hevosvoimaa. Reen varustuksia ovat pitkät sukset telineessä, lukittava tavaratila ja keulalla oleva varapolttoainetankMoottoripyöräreki korvasi aikoinaan hevostai porokyydin ja tuli itse autojen korvaamaksi metsäteiden rakentamisen myötä. Lustossa olevan reen vaiheista ei tiedetä muuta kuin että kaksi reenraatoa löytyi Martinniemen sahalta Haukiputaalta, kun toiminta päättyi 1980-luvun lopulla. Erikoinen ajopeli on esillä Lustossa seuraavat kolme vuotta. ki. Yhdistelmän on entisöinyt oulunsalolainen mobilisti Reijo Ervasti . Yhteydenpitoa varten rekeen on vedetty äänimerkin nappi. Harley varma juhta Moottoripyörä on vuoden 1927 Harley Davidson
Knaapi arvelee, että pyörän käyntiääni on kuin nykyisilläkin Harlikoilla, paitsi että rauta kuuluu enemmän. Etusuksi ehkä hankala Molemmin puolin pyörää on alaspainettavat sukset, ja myös etupyörän alle voitiin laittaa suksi. Ervasti löysi moottoripyörän Jyväskylästä, osina laatikoissa. Yksinkertainen kone pursuaa kiinnostavia yksityiskohtia, kuten kahvasta säädettävä sytytysaika tai moottorin lisävoitelu ylämäissä. Hän kunnosti osista ehdan pyörän, eikä siihen mennyt kuin 2 000 tuntia. ”Raskas ajettava se on ollut ja todennäköisesti sitä on ajettu seisten.” Jokainen hevosreen kyydissä ollut tietää, että kun mennään laukalla niin kikoja lentää naamaan. Lu st o/ St or a En so / M et sä n ko ko el m a 4734_.indd 17 30.1.2017 17.21. Toinen ongelma oli saada takapyörään pitoa, minkä vuoksi kokeiltiin erilaisia ketjuja. Paita kertoo oman museopyörän merkin. Moottoripyörässä hevosvoimia on vielä enemmän. Kaksilamppuista Harley Davidsonia valmistettiin vuosina 1929 ja 1930. Peräreki on rekisteröity samalle numerolle kuin moottoripyörä. Käyttökokeilujen mukaan etusuksi tökkii hiekoituksiin ja liukastelee sivusuunnassa, mutta on saattanut toimia entisajan hevosteillä. Moottoripyörä ja reki –yhdistelmistä on säilynyt vain vähän kuvia. Pyörässä ei ole jousitusta, mitä nyt satulassa vähän vieteriä. Manillaköysikin oli toimiva, mutta kului nopeasti.v Knaapi uskoo, että tasaisella jängällä tai jäällä on voitu päästellä 60–70 kilometrin tuntivauhtia. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 METSÄSTÄ ”Raskas ajettava se on ollut.” sään, mutta jos ei tällä niin ainakin samanlaisilla rekiä vedettiin. Museoisäntä Eero Knaapi on vanhojen pyörien harrastaja itsekin. Muita mahdollisia tuon ajan merkkejä ovat Indian ja Husqvarna. Pienen lisätehon saamiseksi äänenvaimentajan edestä voitiin avata läppä, jolloin koneen hengitys eli virtaus parani, lieskat tulivat putkesta ja pauke oli mahdoton. Takapyörän ja reen keulan välissä onkin vahva suojakangas ilmeisen aiheellisesti. Tunnusmerkillinen ääni tulee pitkäiskuisuudesta ja siitä, että veekakkoskoneen sylinterit eivät käy tasaisesti vuorotellen, vaan molemmat peräkkäin ja sitten tauko. Yhdistelmän voisi ottaa liikenteeseen vaikka heti. 17 2. Luston suksi on alkuperäinen, ja päätellen siitä, että se ei ole erityisen kulunut, sitä ei ole kovin paljon käytetty
Juuri tehdyn harvennuksen jäljiltä kuusi-koivumetsä on kuin oppikirjasta: koivut ovat tukin mitoissa ja valtapuiden alla kasvaa verevä kuusi alikasvos. Hoitamaton pöpelikkö on parissa vuosikymmenessä muotoutunut komeaksi arvopuustoksi. Siihen oli edellisen omistajan aikana istutettu rauduskoivuja, mutta sen jälkeen kaikki oli jäänyt tekemättä. ”Pohja on vanhaa peltomaata. Pirjo Mäkinen sai metsurin harventamaan lempikoivikkoaan. METSÄSTÄ 18 2. Mäkisellä täytyy olla hyvät suhteet osPirjo Mäkisen mielestä omien metsien hyvä hoito on mielekkäin tapa varmistaa eläketurva. 4735_.indd 18 30.1.2017 17.22. ”Hakkasin kuituja energiapuuta, ja ajoin tienvarteen mönkijälläni.” Viime silauksen metsikkö sai, kun Metsä Group harvennutti sen vielä kerran ennen päätehakkuuta. Silloin metsät olivat hoitamatta, joten moni tilasta kiinnostunut perääntyi” , hän muistelee. Seuraavan harvennuksen Mäkinen teki itse viitisen vuotta sitten. Nyt metsä näyttää hienolta. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 Puuntuoksuinen eläkevakuutus Petäjävesi METSÄNOMISTAJA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat P etäjävedellä asuva Pirjo Mäkinen on innokas omien metsiensä hoitaja, ja hän esittelee ylpeänä lempimetsäänsä. Koivu-kuusisekametsä on kuin metsänhoidon oppikirjasta, joten Pirjo Mäkisellä on syytä olla tyytyväinen. Pohjalla orasti pientä kuusentaimikkoa.” Vuonna 1999 koivikko ensiharvennettiin. ”Ostin tilan serkultani 1990-luvun lopulla
Metsänomistajuuden alkutaival oli surun täyttämää aikaa. Mies totesi, että metsät saavat olla heidän eläkevakuutuksensa. Ajatus metsien myymisestä vieraalle ei tuntuisi hyvältä.” Mäkisen molemmat tyttäret perheineen asuvat Petäjävedellä. 4735_.indd 19 30.1.2017 17.22. Lisäksi teimme aukon kaupan rahoittamiseksi. METSÄSTÄ 19 2. Vuoden 2016 tilasto valmistuu helmikuun lopussa. Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2014 kantopuuta ostettiin 287 000 kuutiometriä, mutta seuraavana vuonna enää 142 000 kuutiometriä. ”Ensimmäisellä palstallamme oli edelliseltä omistajalta istuttamatta jäänyt aukko. Kantopuu vaikuttaa putoavan jonnekin energiapuumarginaaliin. Työnjälki oli ihailtavaa, eikä Lehtomäen ajokonekuskikaan särkenyt yhtään puuta.” Mäkinen iloitsee erityisesti siitä, ettei metsikkö ole niellyt omistajan rahaa eikä vaatinut työläitä hoitotoimia. Rinnekohteita pyritään välttämään kohteiden valinnassa, mutta silti voi nähdä kannonnostotyömailla runsaiden sateiden jälkeen savensekaista pintavaluntaa. 1,3 hehtaarin leimikolta kertyi miltei 170 kuutiota puuta, josta reilu kolmannes tukkia. Nyt tavoite on saavutettu, enkä taida enää hankkia uutta metsää.” Itse istutettuja alueita on jo varttunut ensiharvennettaviksi. ”Metsuri Määttä , lähtöjään Kainuusta, sanoi, ettei ole ikinä päässyt hakkaamaan tällaista palstaa. Mäkinen sisuuntui, kun ensimmäiset kyselijät ilmaantuivat jo muutama viikko hautajaisten jälkeen. Laatuun ei ole oltu tyytyväisiä: poltettavan materiaalin mukana kentälle tulee aivan liian paljon kiviä, soraa ja muuta maata, joka täytyy kalliilla hinnalla toimittaa jonnekin. Kantopuun poltto hiipuu Kantopuun käyttö hiipuu tulevina vuosina. Kun kantopuuta korjataan pääasiassa reheviltä kasvupaikoilta, yhdenkin kasvukauden menetys voi olla jopa kohtalokasta heinien ja ruohojen villiintyessä vaikeuttamaan metsänviljelyä ja taimien ensikehitystä. Mäkinen MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Niin ei kuitenkaan tapahtunut. ”Oltiin me jo viime kesänä Luukaksen kanssa mustikassa.” Kymmenen vuotta vielä, ja sitten koivut saavat menolipun vaneritehtaalle ja metsikkö jatkaa kasvuaan kuusikkona. Viimeisen arkkunaulan antavat ilmaston muutoksen mallintajat. Hän arvelee, että nuoremmalla tyttärellä voisi intoakin metsään, mutta työkiireet vievät ajan vähiin. ”Päätin, etten myy vaan ostan päinvastoin lisää metsää. Metsämaan hygienia ei aikoinaan olleista suurista toiveista poiketen kaipaa kantopuun korjuuta. Kantopuun merkitys polttoaineena vähenee. Kun kantopuun käyttäjiltä eli voimalaitosväeltä kysyy kantopuusta, sitä ei kukaan vaikuta kaipaavan. Tavanomaisella raaka-ainekierrolla nyt ostettu kantopuu palaa kattilassa kahden, kolmen tai jopa neljän vuoden kuluttua riippuen siitä, milloin avohakkuu tehdään, kantopuu nostetaan ja kuinka kauan kantopuuta kuivatetaan ensin kentällä ja sitten tienvarsivarastossa. Aina tulee ajateltua, että seuraavalle sukupolvelle nämä pitää saada siirretyksi mahdollisimman hyvässä kunnossa – olisiko se sitten naisnäkökulmaa. Markkinat ovat jo tehneet ratkaisunsa. PALSTALLA Metsänomistajille ei ole mieluista sekään, että kantojen korjuu saattaa hidastaa metsänviljelyä. Jos kuusikko on ollut maannousemasienen saastuttama, kantojen poisto ei tutkimusten mukaan poista uuden kuusisukupolven lahoutumisvaaraa, koska maaperään joka tapauksessa jää saastunutta juuripuuta. Helpointa olisi ollut palstan myyminen. Sitten koivut kaadetaan ja metsä saa jatkaa kasvuaan kuusikkona – ilman istutuskustannuksia.” Tavoitteena sata hehtaaria Mäkinen on eläkkeellä, ja 70-vuotissyntymäpäivät häämöttävät parin vuoden päässä. Nyt niiden sato alkaa kypsyä juuri oikeaan aikaan, kiitos Pirjo Mäkisen sinnikkään metsänhoidon. ”Metsänhoito sopii minulle, koska pidän puuhailuista. Parhaan ennakoinnin tulevasta saa tarkastelemalla ostettuja kantopuumääriä. ”Jatkan niin kauan, kun pääsen ojien yli kompuroimatta”, hän sanoo. Voimalaitokset eivät kaipaa kantopuuta. Jättimäiset avohakkuualojen kantopuuvarastot saattavat jäädä historiaan. Silloin istutetut taimikot ovat jo ensiharvennusvaiheessa, ja lisää nuoria metsiä on harvennusjonossa. En osaisi ajatella lähteväni talveksi Kanarian saarille.” Erityistä naisnäkökulmaa metsäasioihin Mäkinen ei tunnista, vaikka aukkoja onkin tehty säästellen. Tehokkain käytännön keino olisi vaihtaa puulaji rauduskoivuun, mutta se vaatii hirvikannan supistamisen samalle tasolle kuin se oli 1970-luvun alussa. Lähiaikoina moni kuvio kypsyy päätehakkuuseen ja aukkojakin varmasti tehdään, kunhan tukin hinta vähän vahvistuisi.” Hän muistelee, kuinka he miehensä kanssa aikanaan pohtivat vapaaehtoisia eläkevakuutuksia. ”Päätin, että en myy vaan ostan päinvastoin lisää metsää.” jäi leskeksi ja kouluikäisten lasten yksinhuoltajaksi 1990-luvulla, kun puoliso menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen. ”En tosin aio voimaperäisesti ruveta metsiä hakkauttamaan. Lisäksi on havaittu, että lahojen tai lahosientä saavien kantojen varastointi tien varteen muodostaa uuden uhan. Kolmen ensimmäisen neljänneksen tiedoista voi päätellä, että vuoden 2016 tilastoiduksi määräksi tulee noin 70 000 kuutiometriä. Metsien sukupolvenvaihdoksista ei vielä ole keskusteltu. Käytännön työmailla on oltu tyytymättömiä myös siihen, että kantojen nosto saattaa lisätä maaperän liettymistä. Lahoissa tienvarsivarastojen pohjissa olevat kannot levittävät ilmaan sieni-itiöitä, jotka lisäävät lahotartunnan riskiä. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 tomieheen, koska hän sai metsurin tekemään harvennuksen. Alimmat kantopuukerrokset jäävät helposti maanomistajan riesaksi, koska käyttäjä ei halua kuljettaa voimalaitokselle maa-ainekseen sotkeutuneita kantoja. Vaikka metsänomistajalle ei kantopuusta makseta juuri mitään, polttoainekäyttöön jalostettu kantohake on voimalaitoksilla kallista muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Tähän asti hän on hoitanut metsänsä pääosin omin voimin. Kun tämä otetaan huomioon, kantopuun käyttö ei ole erityisen tehokasta ilmakehän hiilen säätelyyn. Mummin silmäterälle, kaksija puolivuotiaalle tyttärenpoika Luukakselle, on toki jo mietitty oma palsta, jos poika vain vähänkin osoittaa metsäintoa. Ensimmäinen metsä oli juuri ostettu yhdessä, ja siitä oli niskassa melkoinen velka. Silti kattilaan tulee maata päätellen siitä, kuinka suureksi tuhkapitoisuus nousee puhtaaseen runkopuuhun verrattuna. ”Ostamamme metsät ovat olleet paljolti nuoria. ”Koivikko saa kasvaa vielä kymmenen vuotta, ja saatan sinä aikana käydä kuusikon läpi raivaussahalla. Yleensä menetetään ainakin yksi kasvukausi, kun kantopuuta kuivatetaan hakkuualalla olevissa kasoissa. Samalla varsinkin viimeisin harvennus tuotti jo kohtalaiset hakkuutulot. Ajattelin silloin, että haluan kasvattaa metsieni alan sataan hehtaariin. Kantopuu on sinänsä uusiutuvaa energiaa, siitä ei ole epäilyä, mutta maaperään jätetty kantopuu vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia hitaasti esimerkiksi latvustähteeseen verrattuna. Ensi viitteet ovat lupaavia. Toivottavasti Äänekosken uusi tehdas edes vähän parantaisi kuitupuun hintaa.” Vanhuuden varalle ja lapsia ajatellen Metsät ovat tähän asti tarjonneet Mäkiselle lähinnä työtä, mutta se käy hänelle hyvin
Kysymyksiä veroista KYSY HANNULTA Metsäverotuksen liittyvissä asioissa voit soittaa Metsälehden veroneuvontaan Hannu Jauhiaiselle, puhelin 0400 150 910, maanantaisin 6.2., 13.2. Sen saamiseksi tarvitaan valtakirja kaikilta osakkailta, ja tunnusta on haettava kirjallisesti. Kätevimmin nettilomakkeelle pääsee googlettamalla 2C-verolomake. Muutoin kuolinpesien ja yhtymien on yksinkertaisinta turvautua vanhaan paperiversioon veroilmoitusten teossa. 4736_.indd 20 30.1.2017 17.24. Kirjataanko näin saatu puukauppatulo veroilmoituksen pystyvai hankintakaupaksi. Järjestelmä laskee automaattisesti kirjausten jälkeen maatalouden tuloksen. Verohallinnon ohjeen mukaisesti talkoolaisen ruokakuluina voi vähentää 6,30 euroa päivältä. Alempana olevilta riveiltä saa näkyviin myös edellisvuosien ilmoitukset. Arvonlisäveroilmoituksen voi tehdä sähköisesti uudessa OmaVero-palvelussa. Kun puut on myyty tienvarteen korjattuna, kyseessä on hankintakauppa. Lomakkeen täyttämistä jatketaan ohjeiden mukaisesti. Metsätalouden menot kirjataan aina 2C-lomakkeelle, riippumatta siitä onko verovuonna metsätalouden tuloja. Sivun oikeasta reunasta valitaan kohta Tee veroilmoitus. Kulujen vähennys Uutena metsänomistajana minulle on syntynyt metsätalouden menoja, mutta tuloja ei ole vielä tullut. Sen jälkeen veroilmoitus on valmis lähetettäväksi. Koska sähköyhtiö on maksanut korjuun, ei kaupan arvosta synny mitään korjuukuluja vähennettäväksi. Sen jälkeen valitaan vasemmalta puolelta Omat verolajit kohdasta Arvonlisävero näpäyttämällä Valitse kausi -kohtaa. Sähkölinjan reunapuut Sähköyhtiön toimesta metsätilallani tehtiin reunavyöhykehakkuu. METSÄSTÄ 20 2. Eikä ole edes vaikeaa. Omaveroon kirjautumisen jälkeen avautuu sivu, jossa näkyy verovelvollisen yleistietoja, esimerkiksi erääntynyt saldo ja seuraavan ilmoituksen eräpäivä. Sähköpostikysymykset on hyvä lähettää viimeistään 22.2. Katso-tunnisteen hakeminen ja käyttö vaatii hieman vaivaa ja osaamista. Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, palataan etusivulle ja valitaan sieltä kohta Maksa veroja tai hae palautusta. Metsäverotiedot myös netin kautta Myös 2C-lomakkeen voi lähettää sähköisesti. Sen jälkeen lomakkeelle kirjataan asianmukaisiin kohtiin tulot ja menot. Voinko vähentää kulut jotenkin ansiotuloverotuksessa vai onko oltava metsätalouden tuloja, jotta kulut saisi vähennettyä. Alempana olevasta painikkeesta pääsee halutessaan valitsemaan palautusajankohdan ja palautusrajan. Jos on tottunut monipuoliseen netin käyttöön, Katso-tunniste kannattaa hakea. Lopuksi lomakkeesta kannattaa ottaa kopio. Sen jälkeen valitaan kohta Maksa oma-aloitteisia veroja, kirjoitetaan maksettava summa ja siirrytään maksamaan oman pankin kautta. Se on hieman eri muotoinen kuin paperinen 2C-lomake. Lomake on helppo täyttää netissä, ja se onnistuu samalla kirjautumisella kuin 2C-lomakkeenkin täyttö. Ilmoituksen voi siten jättää vain se henkilö, jonka nimi on paperisessa 2C-veroilmoituksessa. OmaVero-palvelun myötä viitenumerot muuttuivat vuoden alussa, joten vanhaa viitenumeroa ei voi enää käyttää. Palautuksen voi esimerkiksi jättää myöhemmin käytettäväksi tai sille voi säätää alarajan. Lähetä -komennolla valmis lomake siirtyy verottajalle. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. Sillä korvattiin viimevuotinen Verotili-palvelu. Verottaja vähentää syntyvän metsätalouden alijäämän verovelvollisen muista pääomatuloista tai alijäämähyvityksenä ansiotulojen veroista. Kuolinpesien on lisäksi liitettävä hakemukseen kopio perukirjasta. Tee ilmoitus -painikkeen alta avautuu lopulta arvonlisäveroilmoituskaavake. klo 9–15 sekä 18–20. Sen voi myös tallentaa, jolloin täyttämistä voi jatkaa toisella kerralla. Jos tekijöitä on useita, voidaan seuraavan tekijän tiedot tallentaa vastaavalla tavalla. com. Tilanteessa, jossa alijäämähyvitystäkään ei voida tehdä, syntyy metsätalouden tappio, jonka voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatuloista. Maatalouden veroilmoitus Jos metsänomistajalla on esimerkiksi pelloista tai tuulivoimaloista saatuja vuokratuloja, hänen on tehtävä myös maatalouden veroilmoitus 2-lomakkeella. Metsänomistajalla on yleensä vain 24 prosentin veroja, niitä puukaupasta saatuja, palautettavana. Siihen kirjataan omat maksettavat verot asianomaisen veroprosentin kohdalle. Alv helpoin ilmoittaa Arvonlisäveroista tehtävä arvonlisäveroilmoitus on helppo tehdä uudessa Omavero-palvelussa. Tunnistautumisen jälkeen jälkeen saadaan esille Metsätalouden veroilmoitus 2016. Sivun keskellä näkyvää viitenumeroa ja tilinnumeroja tarvitaan vain, jos maksu suoritetaan muutoin kuin verkkomaksuna. NapIlmoita verkossa Verottaja kiittää sähköisen veroilmoituksen täyttäjää. Tallennetut lomakkeet osiota kannattaa käydä katsomassa, sillä sieltä löytyy myös parin edellisvuoden 2ja 2C-lomakkeet, jos ne on lähetetty sähköisessä muodossa. Kun sen jälkeen napsautetaan palkkia Maksettava vero/palautukseen oikeutettava vero, veroilmoituksen loppusumma tulee näkyviin. Niihin on myös mahdollista tehdä korjauksia, jos esimerkiksi viime vuodelta havaitsee jonkin laskuvirheen. Metsätalouden menot saa siten vähennykseksi vuosittain, vaikka metsätalouden tuloja ei olisikaan. sauttamalla Lisää rivi -painiketta tiedot siirtyvät alla olevaan ruutuun. Jos maataloudesta on aiheutunut menoja, ne kirjataan tavallisimmin menojen kohtaan 12. HANNU JAUHIAINEN, vastaukset Talkoolaisen kulut Paljonko voi vähentää talkoolaisen ruokakuluja päivässä. Asiointi on kohtalaisen vaivatonta, jos on tottunut hoitamaan asioitaan netin kautta. Tunnistautuminen tehdään pankkitunnuksilla. Vuokratulot kirjataan tuloihin kohtaan 10. Metsävähennys lasketaan III-kohtaan, josta se siirtyy automaattisesti kohtaan 4. Sen jälkeen valitaan Tee ilmoitus 31.12.2016, ei siis ylintä saraketta, joka koskee tätä vuotta koskevia ilmoituksia. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 HANNU JAUHIAINEN V erohallinto suosittaa veroilmoituksen tekoa sähköisesti. Hankintatyön tekijän tiedot ja tehdyt puumäärät kirjataan ensin asianmukaisiin kohtiin. Metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla hannutjauhiainen@gmail. Lomakkeen täyttämiseen pääsy on Verohallinnon sivuilla melko monivaiheinen. Puut myytiin valtakirjakaupalla hankintakauppana. Arvonlisäverottomat menot kirjataan kohtaan 15. Sähköyhtiö siis maksoi puun korjuun. Kuolinpesät ja yhtymät tarvitsevat tunnistautumista varten Katso-tunnisteen. Nettilomakkeen täyttämistä helpottaa, että ensin kirjaa tiedot ensin paperiselle 2C-lomakkeelle, josta tiedot on sitten helppo siirtää nettilomakkeelle. Nimi ja henkilötunnus näkyy lomakkeella valmiiksi. ja 20.2. Omien kulujen verot kirjataan kohtaan Verokauden vähennettävä vero. Kululaskelmat ja hankintatyöselvitykset on myös tehtävä ennen lomakkeen täyttämistä
”Kun taimet olivat pituudeltaan yli 110-senttisiä, kitkentä onnistui hyvin ja vapaana kasvavien taimien osuus oli 80–93 prosenttia. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva NYKYISIÄ kitkentäohjeita on syytä korjata. Tällöin oletuksena on, että raivaussahaamalla taimikko jouduttaisiin hoitamaan kolmesti. Konekitkennässä lehtipuuvesakko nyhdetään maasta juurineen. Tämä kävi ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon kitkentätyömailla tekemässä selvityksessä. METSÄSTÄ 21 2. Metrinen kuusi kasvaa keskimäärin 35 senttiä vuodessa ja puolimetrinen vain 14 senttiä. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Vakavat vauriot ovat seurausta taimen jäämisestä pyörän alle. Pääosa vaurioista tulee, kun taimet jäävät koneen alle. Ne kasvavat pituutta noin 50 sentin vuosivauhdilla. Kitkennän ansiosta kaksi hoitokertaa riittäisi. Taimia vaurioitui hyvin vähän Tähän asti taimikoiden kitkentää on yritetty ohjata alle metPienten taimikoiden kitkentä käy kalliiksi Vesojen koneellinen kitkentä on syytä keskittää yli metrisiin taimikoihin. ”Tulosten perusteella suositeltava taimikon keskipituus on 80–140 senttiä, jotta lopputulos on laadukas. KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. Vesojen koneellinen kitkentä on lupaavin menetelmä taimikonhoidon koneellistamiseen. Toimenpide on ihmistyönä tehtyyn varhaisperkaukseen verrattuna kallis mutta kannattava, jos taimikkoa ei kitkennän jälkeen tarvitse enää hoitaa toistamiseen. Pituudeltaan puolitoistametrinen kuusi kasvaa kitkennän jälkeen samaan tahtiin, joten koivu ei voi sitä tavoittaa. Tutkija Karri Uotilan laatima selvitys osoitti, että pituudeltaan yli metriset taimikot selviävät ensiharvennukseen ilman toista taimikonhoitoa. Tutkitut taimikot kitkettiin koneella, jonka maavara voitiin nostaa enimmillään 120 senttiin. 4736_.indd 21 30.1.2017 17.24. Vesakko uhkaa nousta uudelleen taimia tukahduttavaksi, jos koneellinen kitkentä tehdään taimien ollessa alle metrisiä. Maavaraltaan matalammalla koneella vauriot voivat lisääntyä jo suositeltua maksimipituutta lyhyemmillä taimilla”, Uotila toteaa. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio. Vain kuusi prosenttia kitkentäkohteiden taimista oli vaurioitunut kasvatuskelvottomiksi tai kuollut. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Urilta puut poistetaan ensimmäisessä hakkuussa. Pituudeltaan puolimetrisen kuusentaimikon kitkeminen voi olla järkevää vain, jos sitä vallitsee sankka, nopeakasvuinen vesakko. Sen sijaan kitkettäessä alle metrin pituisia taimikoita alisteiseen latvuskerrokseen jäävien kuusentaimien osuus oli 16–55 prosenttia”, Uotila kertoo. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. Pohjois-Savossa tehty selvitys osoitti, että huoli on ollut liioiteltu. Tällaisten vaurioiden merkitys jää vähäiseksi, koska vaurioituneet taimet ovat ajourilla, joita voidaan käyttää myös ensiharvennuksissa. Näin siksi, että kuusentaimien pituuskasvu on tässä vaiheessa niin nopeaa, etteivät lehtipuut enää ehdi kasvaa taimien ohi. Kitkennän jälkeen taimikkoon voi itää siemensyntyisiä koivuja. risiin taimikoihin, jotta kitkentäkoneen aiheuttamat taimien vaurioitumiset voitaisiin välttää. Tällöin koivulla on hyvät edellytykset kasvaa kuusen ohi
Parhaiten siemensatojen eroja selittää Himasen mukaan suomalaisten siemenviljelysten ikäjakauma. Siemenhuoltotutkimuksen ja metsänjalostuksen rahoitus ei hänen mielestään ole kestävällä pohjalla. Suomessa kuusten runkoihin ruiskutettava gibberelliinivalmiste ja Ruotsissa käytetty kasvinsuojeluaine hyväksyttiin siemenviljelyskäyttöön vuonna 2015. Himasen mukaan siementuottajat tekevät yrityksinä omat päätöksensä, mutta maaja metsätalousministeriöltä hän toivoo aktiivisempaa otetta. Viime vuosina tutkimusrahoitusta on leikattu rajusti. Siinä, missä ruotsalaisilta kuusen siemenviljelyksiltä kerättiin huippuvuonna 2006 lähes 12 000 kiloa siementä, saatiin suomalaisilta kuusen siemenviljelyksiltä huippuvuonna 2012 noin 3 000 kiloa siementä. Tuhohyönteisiä ja -sieniä ryhdyttiin ruotsalaisilla kuusen siemenviljelyksillä torjumaan 2000-luvun alussa, ja kuusen kukintaa edistävän gibberelliinihormonin käyttöä on tutkittu siellä pitkään. Se helpottaa esimerkiksi tuhohyönteisten torjuntaa. Se on aikamoinen raaka-ainemenetys.” tantoon käytetään ensisijaisesti siemenviljelyssiementä, mutta se loppuu usein kesken, sillä kuusella on harvoin runsaita siemenvuosia. Huipuissa eroa Suomalaisilta ja ruotsalaisilta siemenviljelyksiltä kerätyt siemensadot Lähde: Luke/Evira ja Skogsstyrelsen Siemenkeräys, kg -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13 -14 -15 2000 4000 6000 8000 10000 12000 2003 Ruotsi Suomi Hyvässä tuotantokunnossa olevia siemenviljelyksiä tulisi olla koko ajan noin 300 hehtaaria. Kuusen siemenviljelysten paras tuotantoikä on 25–50 vuotta. Vauhtia kukintaan Suomalaisilla taimitarhoilla käytetään vuosittain noin tuhat kiloa kuusensiementä. Siemenviljelyssiemenestä kasvatettujen kuusentaimien osuus on Suomessa taas laskussa. ”Meiltä puuttuvat parhaassa tuotantoiässä olevat kuusen siemenviljelykset. Siemenpulaa paikataan metsikkösiemenellä. Se rahoittaa tutkimusta ja myöntää tukea siemenviljelysten perustamiseen. Tuotannossa oleviksi niistä on rekisteröity noin 360 hehtaaria. Metsänjalostukseen löytyy siten maksuvalmiutta. Suomessa jalostettua kuusensiementä tuottavat Tapio Silva ja Siemen Forelia. Suomessa kuusen siemenviljelysten perustaminen oli sen jälkeen pitkälti jäissä 2000-luvulle asti, kun taas Ruotsissa uusia viljelyksiä perustettiin samaan aikaan runsaasti. ”Viljelysten tuottokyky arvioitiin Suomessa väärin”, Himanen sanoo. Ensimmäiset kuusen siemenviljelykset perustettiin Suomessa ja Ruotsissa 1960ja 1970-luvuilRuotsi vie siemenottelun Ikä on rasitteena suomalaisilla kuusen siemenviljelyksillä. Sillä sen sijaan voi olla merkitystä, että Ruotsissa siemenviljelyksiä omistaa myös metsäteollisuus. Siementuottajat laittavat toivonsa kuluvan vuoden kukintaan, josta näyttäisi tulevan kohtuullinen. Tapio Silvan viljelyksistä reilut 70 hehtaaria on perustettu 1960ja 1970-luvuilla ja noin 120 hehtaaria 2000-luvulla, Siemen Forelian viljelyksistä lähinnä 1960ja 1970-luvuilla perustettuja on vajaat 200 hehtaaria ja 2000-luvulla perustettuja tai perusteilla olevia sata hehtaaria. Sillä, että ruotsalaiset siemenviljelykset sijaitsevat suomalaisia etelämpänä, ei Himasen mielestä ole ratkaisevaa merkitystä. METSÄSTÄ 22 2. Ensimmäiset siemenviljelykset eivät tuota enää kunnolla ja uudet ovat niin nuoria, että sadot jäävät heikoiksi”, Himanen sanoo. Mistä ero johtuu. Taimituo4738_.indd 22 30.1.2017 17.27. Siemen Forelian toimitusjohtajan Mikko Pulkkisen mukaan vielä on turhan aikaista ennakoida, miten valmiste käytännössä on tehonnut. Suomessa on lähes yhtä paljon kuusen siemenviljelyksiä kuin Ruotsissa. Uusilla siemenviljelyksillä puiden annetaan kasvaa korkeintaan 15 metrin mittaisiksi. ”Valmisteesta ei ole apua, jos kuuset eivät kuki, mutta hyvä kukinta voidaan valmisteella muuttaa erinomaiseksi”, hän sanoo. Gibberelliinivalmiste on otettu käyttöön molemmissa. Tällä hetkellä Suomessa on vajaat 500 hehtaaria kuusen siemenviljelyksiä. Kuusikoiden kasvussa menetetään kymmenkunta prosenttia, jos käytössä ei ole jalostettua siementä. Sitä on selvittänyt Luonnonvarakeskuksen tutkija Katri Himanen . Ti in a Y lio ja / Lu ke la. ”Siemenhuolto on ministeriön vastuulla. Katse uusiin viljelyksiin Himasen mukaan nyt tulee varmistaa, että kuusen siemenviljelyksiä perustetaan riittävästi. Siemenviljelysten määrästä ei hänen mukaansa ole kyse. Tapio Silvan metsäpäällikkö Hannu Niemelä arvioi, että valmiste voi sopivissa olosuhteissa jopa kolminkertaistaa kuusen kukinnan. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 LIINA KJELLBERG S uomi jää Ruotsin jalkoihin, kun vertaillaan jalostetun kuusensiemenen tuotantomääriä. Omistussuhteilla väliä Ruotsissa on Himasen mukaan panostettu Suomea enemmän siemenviljelysten hoitoon
Lahopuun määrää lisää myös arvokkaiden luontokohteiden, kuten metsälain kymppipykälän elinympäristöjen, jättäminen kokonaan hakkuiden ulkopuolelle, vaikka laki varovaisen puunkorjuun näillä metsäalueilla joskus sallii. Punttila on yksi Syken ja Luonnonvarakeskuksen viime vuoden lopulla julkaiseman metsien monimuotoisuutta selvittävän raportin kirjoittajista. muotoisuutta köyhdyttää se, että metsään tarkoituksella hakkuussa jätettyjä säästöpuita korjataan myöhemmin esimerkiksi polttopuuksi. ”Arvokkailla luontokohteilla yhdistyvät kaikki mahdollisuudet kuolleen puun määrän kasvattamiseen. METSÄSTÄ 23 2. Kunnista ykkönen oli Siilinjärvi, missä marssiin osallistui peräti yhdeksän henkeä tilaa kohti. päivä, ja käytännön järjestelyt otti hoitakseen Keskusmetsäseura Tapio. Raportin mukaan kuolleita puunrunkoja häviää metsästä korjuun lisäksi niin sanotussa tahattomassa hakkuuhävikissä, kun etenkin pidemmälle lahonnutta maapuuta hajoaa ja hautautuu metsämaahan hakkuuja maanmuokkauskoneiden työskennellessä. Säästöpuiden laatuun tulisi myös kiinnittää huomiota. Maakuntien välisen kisan voitti niukasti Itä-Savo, missä tempaukseen osallistui 3,5 henkeä tilaa kohti. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 EERO SALA HELMIKUUSSA 1950 metsäväen keskuudessa alkoi kuhista. Varsinaissuomalaiset olivat heti valmiita. ”Suurin osa kaikesta kuolleesta puusta on maapuuta ja siten alttiina tuhoutumaan raskaiden koneiden alle”, Punttila sanoo. 4738_.indd 23 30.1.2017 17.27. Puiden luontainen kuolleisuus lisää lahopuun määrää, ja jos puita ei korjata, tahaton hakkuuhävikki jää myös pois”, Punttila sanoo. ”Erikoista mielihyvää meille tuottaa ajatus saada peitota Teidät”, hämäläiset uhosivat. Tunnukseksi tuli puukiekko vuosirenkaineen. Metsämarssin ajakohdaksi päätettiin kesäkuun 15. ”Tehokkain tapa lisätä kuolleen puun määrää olisi jättää korjaamatta energiaksi järeät kuolleet puut, vaikka ne olisivatkin polttokelpoisia”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkija Pekka Punttila . PohjoisSavon vastaava luku oli 3,4. Metsiin kaivataan esimerkiksi vanhempia ja paksumpia lehtisäästöpuita. ”Säästöpuiden pitäisi olla todellisia jättöpuita. ”Käpyäkin ajateltiin, mutta se viittasi liiaksi käpykaartiin.” Kesäkuun 22. Säästöpuita ei tule korjata Hakkuuhävikin lisäksi metsien moniVähemmän hakkuuhävikkiä Lahopuun määrä lisääntyy tehokkaimmin, kun järeää kuollutta puuta ei korjata ja sen hajoamista varotaan hakkuissa. ”Vaikka kuinka toistettaisiin, että Suomi on maailman metsäisin maa, meidän puun tuotantomme olennaisin este on metsänomistajien laimea harrastus omien metsiensä hoitamiseen” , Sillanpää perusteli. ”Säästöpuiden pitäisi olla todellisia jättöpuita.” 5 kehityskohdetta Metsien monimuotoisuutta voidaan parantaa talousmetsissä: 1 säästämällä hakkuissa nykyistä paremmin kuollutta puustoa 2 lisäämällä järeiden elävien säästöpuiden määrää uudistushakkuissa 3 välttämällä puunkorjuuta arvokkailla luontokohteilla 4 suojelemalla arvokkaita vanhoja metsiä esim. Osallistujille jaettavaa kullattua rintamerkkiä valmistettiin 300 000 kappaletta. Ti in a Y lio ja / Lu ke Marssilla metsät kuntoon VALTTERI SKYTTÄ LUONNON kaipaaman lahopuun määrää voidaan lisätä suomalaismetsissä tehokkaimmin pienentämällä kuolleen puun hakkuuhävikkiä. Korjatut säästöpuut ovat kaiken lisäksi usein suurikokoisia, ja juuri järeästä kuolevasta puusta on suurin puute metsissä. Monimuotoisuusraportti antaakin ohjeeksi, ettei kuollutta puuta pidä korjata metsistä, ellei se ole tarpeellista hyönteistuhojen torjumiseksi. Metsänomistajien tulee ymmärtää elävän säästöpuun merkitys metsään lopullisesti jäävänä, kuolevana ja lahoavana puuna”, Punttila sanoo. Pian marssille ilmoittautui Pohjois-Savo, jonka haasteen riensi ottamaan vastaan Pohjois-Häme. Hakkuukypsän metsän sisältämästä kuolleesta puusta voi tulla korjatuksi tai tuhoutua uudistushakkuun ja maanmuokkauksen seurauksena jopa yli 80 prosenttia. Tapahtuman suojelijaksi suostui presidentti Juho Kusti Paasikivi, ja myös pääministeri Urho Kekkonen ilmoitti osallistuvansa. Lounais-Suomen metsänhoitoyhdistyksen kokouksessa maanviljelijä Arvo Sillanpää nosti esille parin vuoden takaisen ehdotuksen valtakunnallisesta metsämarssista. Metsäluonnon kannalta niin jo kuolleiden kuin elävien säästöpuiden määrän lisääntyminen olisi tarpeen. Lähde: Luke/Syke monimuotoisuusraportti M ik ko R iik ilä METSÄNHOITO 100 vuoden varrelta Tuokiokuvia itsenäisen kansan historiasta Metsälehden sivuilla. Hyönteistuholain rajat ylittävän puuston korjuu on usein tarpeen ainoastaan, kun metsässä makaa suuri määrä tuoretta myrskyn kaatamaa puustoa. Metso-ohjelmalla 5 tekemällä luonnonhoidollisia kulotuksia. Tuloslaskennan jälkeen selvisi, että metsämarssin aikana hoitotöitä tehtiin noin 60 000 hehtarin alalla ja noin 481 000 hengen voimalla. päivänä Metsälehti saattoi sitten otsikoida: ”Metsämarssi onnistui yli odotusten.” Erityisesti lehteä ilahdutti lasten ja naisten vilkas osanotto. Tem pauk sen tavoite oli, että jokainen metsänomistaja käyttäisi ainakin yhden työpäivän ”perheineen ja talonväkineen oman metsänsä kunnostamiseen ja kohentamiseen”. ”Mainitaanpa eräässä maakunnassa 40 kassapään muodostaneen oikean akkasavotan” , Metsälehti kirjoitti. Tahatonta hakkuuhävikkiä voi välttää esimerkiksi suosimalla kevyitä maanmuokkausmenetelmiä, kuten mätästystä. Kevään aikana maakunta toisensa jälkeen ilmoittautui suomalaiskansalliseen tapaan kilpailuksi muuttuneelle marssille
Vaikka Outi Hytönen esittää, että ”kesäapulaisen pestin jälkeen Konsta toimi Lapin tutkimusasemalla apumiehenä”, Konsta itse muistelee vanhuudenkortteeria etsiskellessään, että hän oli ennen kansaneläkkeelle siirtymistään viettänyt vain kahdeksan vuotta Lapin tutkimusasemalla kenttämestarin apulaisena ja ”Kota-Mikkona”, minne Kronberg oli hänet järjestänyt. Arkkitehdit saavat pienoismalleihinsa pihapuut värjätyistä poronjäkälistä. Metsälehden viiime numerossa (24/2016) oli mielenkiintoinen artikkeli, jossa sen kirjoittaja Outi Hytönen tarkasteli Veikko Huovisen metsäja savotta-aiheisia julkaisuja. Vanha perinteinen käyttötapa oli sijoittaa poronjäkälää ikkunaruutujen väliin kosteutta sitomaan. metsäsektorin hallinto saa paljon suuremman osan kirjan tekstistä. Se ei kuitenkaan siedä tallaamista eikä ankaraa laidunnusta. Ei myöskään tarvitse omata kovinkaan suuria tyylin tarkkailun lahjoja, kun huomaa lähes puolet tekstistä olevan muiden kirjoittajien kuin Huovisen kynästä; seikka jonka Huovinen kyllä itsekin myöhemmin myönsi todeksi. Kuitenkin se lopulta valtaa karuimmatkin kalliopinnat ja soraikkokankaat muilta jäkäliltä niin, että harvapuisen männikön pohja on kuin lumen peittämä. Avohakkuisiin, maanmuokkaukseen ja männyn istutukseen perustuvan ”tehometsätalouden” kritiikki ei suinkaan ole kirjan keskeinen sisältö, vaan esimerkiksi yksityismetsätalouden organisaatio ym. P I L K K E I T Ä 24 2. Palleroporonjäkälää sanotaan poronjäkälistä hitaimmin kasvavaksi. Nykyisin sitä kerätään – ja jopa varastetaan! – myös porojen ravinnoksi. Vaikka Outi Hytönen esittää, että luontoa tutkivien maisterien parissa vietetyn kesän jälkeen Konstaa ei enää nähty kirveen kanssa heilumassa, vuonna 1961, siis yhdeksän vuotta Havukka-ahon ajattelijan jälkeen ilmestyi novellikokoelma Konstan Pylkkerö , missä toinen entisistä ”kesämaistereista”, nyt jo tohtori ja dosentti Kronberg saapuu perheineen ja kasvuikäisine lapsineen Havukka-ahoon tapaamaan Konstaa. En ole myöskään vakuuttunut Hytösen väitteestä, että Huovisen pyrki tasoittamaan herrojen ja työläisten välistä juopaa Konsta Pylkkäsen avulla, sen verran omalaatuinen ja mielellään yksinkertaista kansaa pilkkaava hahmo Konsta oli. MATTI LEIKOLA Konstan vaiheet kohdalleen Ti m o To iv an en 4739_.indd 24 30.1.2017 17.28. Lapissa yhtenäisiä palleroporonjäkäläpeitteitä näkee vain paikoilla, joille porojen pääsy on estetty aitaamalla. Kauniin muotonsa vuoksi palleroporonjäkälää käytetään koristeena seppeleissä ja kukka-asetelmissa. Syynä ei ole ravinteiden niukkuus tai veden puute, vaan aivan ilmeisesti poronjäkälä käyttää erittämiään aineita toisten lajien karkottamiseen. Varpuja ei juuri ole, eikä puiden taimiakaan. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Mutta siellä se on Konsta vielä palstallaan, vaikka ilta on jo myöhäinen. METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJALTA METSÄPILA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Upeimmat poronjäkäliköt ovat Rokuan kansallispuistossa, Hailuodossa ja muilla Pohjanmaan ja Kainuun laajoilla hietikkokankailla. Poronhoitoalueen eteläpuolella se on yleinen kallioja harjumetsissä, mutta laajoja yhtenäisiä peitteitä se muodostaa vain siellä, missä on saanut vuosikymmeniä kasvaa häiriöttä. Näin laadit lukijakirjoituksen Jos karu mäntykangas saa vanheta rauhassa, palleroporonjäkälä nousee vallitsevaksi lajiksi. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Mielestäni olisi ollut syytä mainita, että jo esikoiskokoelmassa Konsta esiintyy ”sinisine ajatuksineen” kahdessa pitkähkössä novellissa. Hän myös sitoi Huovisen tunnetun romaanihahmon, yksityisajattelija ja metsätyömies Konsta Pylkkäsen elämänvaiheet Suomen metsien ja puutavaran hankinnan muuntumiseen viimeisen 50 vuoden aikana. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Poronjäkälä voi kasvaa useita millimetrejä vuodessa, mutta samanaikaisesti se lahoaa tyvestä. Kyllä suurin osa kuluneista vuosista on jouduttu viettämään kirveen kanssa heiluen! Outi Hytönen nostaa myös artikkelissaan lyhyesti esille Huovisen metsäaiheisen pamfletin Tapion tarhat , joka kyllä vaatisi aivan oman kriittisen keskustelunsa. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinporti 4 A, 00240 Helsinki. Männyn taimien syntymisen se toki voi estää mekaanisestikin: kun siemenet itävät jäkälän päällä, ne eivät jaksa kasvattaa juurta mineraalimaahan asti. Siksi jäkäläpatjat eivät kasva juuri kymmentä senttiä paksummiksi. Niinpä jäävät Konstan ja ”Puten” muistelut kovin lyhyiksi, kun perheen pitää kiirehtiä eteenpäin. Usniinihappo, joka antaa palleroporonjäkälälle ja monille muille jäkälille tunnusomaisen vaalean kellanvihertävän värin, se ei tutkimusten mukaan ole – mutta palleroporonjäkälä erittää useita muitakin aineita. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Hytönen mainitsee artikkelinsa alkupuolella että ”jo Huovisen opiskeluaikana ilmestyneessä esikoisnovellikokoelmassa Hirri esiintyy useita metsänhakkaajia Kainuun korvissa”, ja vasta seuraavassa alaluvussa hän kertoo, miten Konsta Pylkkäsen hahmo syntyi. Hitaasti hyvä tulee Yhtenäinen palleroporonjäkälän matto on kaunis, mutta muita kasveja siinä on hyvin vähän. Artikkelissa on kuitenkin epätarkkuuksia ja suoranaisia virheitäkin, joista ei ole mielestäni syytä vaieta
HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 ”Ensimmäisen peuran ammuimme muistaakseni 2010, liikenteessä loukkaantuneen yksilön.” Meni vielä muutama vuosi, kunnes metsästäjät totesivat peuroja karttuneen jahdattavaksi asti. Metsästäjät malttoivat mielensä, eivätkä rynnänneet suin päin peurametsälle. Osa matkasi itään kohti Savonlinnaa. Leppostelusta kertovat saalistilastotkin. Peura tykkää talviruokinnasta Souduistaan kuuluisan Sulkavan taajamaan tupsahti talvella 2005 valkohäntäpeuroja. ”Ainoa uhka on liikametsästys. Pykälien mukaan viski on viljasta tislaamalla valmistettu alkoholijuoma. Puhuttiin ’keppijaloista’, jotka sotkivat ajokoirametsästystä”, Lappalainen muistelee. ”Tämä viski on laitettu Skotlannissa alulle samana vuonna, kun aloitin valkohäntäpeurojen ruokinnan.” Kaatoryyppyyn on erinomainen syy. Aseiden kanssa on aina vallittava täysturvallisuus. Hakovirran Metsästysseuran jahtiporukka kaatoi Sulkavan souduista tutusta Partalansaaresta tammikuussa nuorehkon peurapukin. Nyt satoa korjataan pari peuraa talvessa. ”Porukalla on aina pyydetty. Ikää sillä pitää olla vähintään kolme vuotta, alkoholiprosentteja 40. PILKKEITÄ 25 2. 4739_.indd 25 30.1.2017 17.29. Siinä syy.” Parasta peuramaata on Partalansaari. Lopulta kanta hiipui vähiin. Seudulle jäi kuitenkin ”siemen” itämään. Se on sama tuskien taival, jonka 5 000 soutajaa kiertää joka kesä. Tai ilves”, riistapäällikkö veikkasi tuolloin häntä haastatellessani. Tositarinan tuntee Etelä-Savon eläkkeelle oleva riistapäällikkö Veli Lappalainen . Pullo kiertää kädestä toiseen, mutta ei juuri hupene. Joko koiralla tai miesajolla”, Joskitt kehuu peurajahtien olevan leppoisaa luppopuuhaastelua hirvenmetsästyksen päätyttyä. Riistapäällikön ennustus kävi toteen Kymmenisen vuotta sitten virassa ollessaan Veli Lappalainen uumoili valkohäntäpeurojen asettuvan soutupitäjään pysyvästi. Tarhauksen päätyttyä luontoon vapautettiin yhdeksän peuraa”, Kaatoryypyn paikka Sulkavalle varttui metsästettävä peuraporukka. ”Valtaosa peuroista asustaa meidän metsästysseuran mailla. 2000-luvun alussa se sitten puhkesi oraalle, kun metsästäjät ryhtyivät ruokkimaan peuroja järjestelmällisesti. Selitys piilee Itä-Savon peurojen muikeassa syntytarinassa. ”Metsästäjät inhosivat peuroja. Se ei ole paljon puolta sataa lähestyvästä pitäjän peuraporukasta. Toistaiseksi Sulkavalta on kaadettu vain pari peuraa talvessa. RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat S anottakoon se heti alkuun: alkoholi ei kuulu missään tilanteessa metsästykseen. Kaatoryyppy on eri asia. Heikki Joskittin ensikaadon sekä skottiviskin kypsyminen kesti kumpikin 12 vuotta. Eläimet tuotiin useammassa erässä Hämeestä ja Punkalaitumelta. Ammattimiehen arvio piti täydellisesti paikkansa. Joku saattaa siemaista seitinohuen siivunkin. Peuroja seikkaili 1970–80-luvuilla Mikkelin naapuripitäjissä. Numerot sisältävät tällä kertaa syvällisempääkin kuin aavistuksen jo varttunutta makunautintoa. Niinpä onnistuneen porukkajahdin päätteeksi on perinteenä ollut kostuttaa kaatoryypyllä huulia. ”Riistaeläinhän peura on, joten kyllä niitä oli alusta pitäen meininki myös metsästää.” Heikki Joskittin oma jahtiporukka Hakovirran Metsästysseura on kantanut toistaiseksi päävastuun sulkavalaisten kaadoista. ”Norolan Metsästysseura piti vuosina 1969–1972 yksityistä peuratarhaa Mikkelissä. Nykyään se on eräs Suomen syrjäisimmistä mutta elinvoimaisista peuraporukoista. Heikki Joskitt on puoli tuntia sitten kaatanut elämänsä ensimmäisen valkohäntäpeuran. Saimaan rannalta Lounais-Suomen parhaille peuramaille on yli 300 kilometrin matka, ja välissä on paljon peuratyhjää seutua. ”Puhuttiin keppijaloista, jotka sotkivat ajokoirametsästystä.” Lappalainen lunttaa seuran historiikista. Se ei ole alkoholin nauttimista vaan symbolinen ele metsänjumala Tapiolle hänen lahjoittaessaan metsästäjille parastaan – omasta aarreaitastaan mahtavan elämyksen tai toivottua riistaa. Kaatoryyppykierroksen lopuksi Heikki Joskittin kouraan päätyvällä juomalla ikää on 12 vuotta. Kun peuroja ei pahemmin talviruokittu, ne hajaantuivat hiljalleen muualle
Näin tammi saa le vitettyä jälkeläisiään kauemmas, vaikkakin kovalla hinnalla, kun iso osa terhoista tulee syödyksi ennen itämistä. Maan alta louhittuna tai pumpat tuna ne hupenevat vuodesta toi seen. t s e r o F ä s t e M ä k e s d o o W ä s t e M , e r b i F . Pitkässä juoksussa talousmetsiemme puu kasvaa koko ajan, uudelleen ja uudel leen. Puu kasvaa, komissaarit. Useimmilla kasvilajeil la ensimmäiset siemenistä ulos kasvavat lehdet ovat valmiina al kiossa olevat niin sanotut sirkka lehdet. Mikäli hankalasta siemen vaiheesta pääsee yli, taimi kas vaa nopeasti eikä taimituotan toon liity suuria erikoisuuksia muiden lehtipuiden kasvatta miseen verrattuna. ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j -i t n i o n i k k r a m : a s s e e t t i o s o ä s s e n n e m 7 1 2 . Puu kasvaa, komissaarit! Metsälehti Makasiinin 1/2017 lukijapalstalle kirjoittaneen Ilpo Pie tilän asuinpaikaksi oli merkitty virheellisesti Vaasa. p u o r g a s t e m ä s t e M , d r a o B ä s t e M , e u s s i T ä s t e M t a v o t e e u l a a t n i m i o t e k ii l n e S . Kuvaajan yleistä ansiotasoa kuvaava käyrä kuvaa todellisuu desa puunkorjuun kustannusta, puunkorjuun kustannus istutuk sen kustannusta ja istutuskustannus yleistä ansiotasoa. Pietilä asuu kuitenkin Jyväskylässä. Havupuut, koivut ja lepät luottavat kaikki sekä pölytykses sä että siementen leviämisessä Tammi on toista maata Tammi taipuu vasta vaikeamman kautta siemenja taimituotantoon. Luonnonvarakeskus on Han gosta Utsjoelle vedetyillä linjoil laan mitannut, että 2010luvun puolivälissä metsissämme on puuta 2 400 miljoonaa kiinto kuutiota. Tämä tam menterhojen ominaisuus on toimiva luonnossa, mutta han kaloittaa terhojen säilytystä tai mien kasvatukseen. EU:ssa nouseva tulokas on kau punkivoimaloiden puupelletti. KATRI HIMANEN Luonnonvarakeskus Tammenterhojen itäminen käynnistyy heti maahan putoamisen jälkeen syksyllä ja terhosta kasvaa ulos pieni sirkkajuuri. Terhossa onkin varsin vähän muuta ravintosolukkoa, joten sirkkalehdet muodostavat pääosan sen sisuksista. Terhot päätyvät puista tai sie menviljelyksellä helposti eläin ten suihin ennen keruuta. Kun siemen on kuiva, sen elin toiminnot ovat hitaita, eikä se kuluta turhaan vararavintoaan ennen itämistä. a s s a a m 3 n i o n a a t n i m i o t n o a ll i n r e s n o K 4740_.indd 26 30.1.2017 17.31. Ilmas to kun lämpenee jo 35 vuodessa. 6 9 n i o n ä ö t s ö li k n e h a j a o r u e a i d r a jl i m 5 il o o t h i a v e k ii l 5 1 2 n e d o u V . Pääosa metsäenergiaa on kuitenkin sa ha ja kuituteollisuuden huk kapaloja, kuorta, purua ja sel lun ohessa saatavaa ligniiniä. Näin jälkikasvu ei jää emopuun varjoon. Tammella ne jäävät kui tenkin siemenkuoren sisään ja kasvava yksilö käyttää ne ravin nokseen. Kun siemen imee ympäristöstään vettä, sen elintoi minnot vilkastuvat ja itäminen käynnistyy. PILKKEITÄ 26 2. Siinä missä puulajeistamme kevyimpiä siemeniä tuottavan haavan siemeniä mahtuu gram maan jopa 8 000 kappaletta, tammi panostaa laatuun, ja yk sittäinen terho painaa helposti useamman gramman. Siinä missä kuusen, männyn ja koivun siemenet voidaan varastoida kui vina ja ne säilyttävät itävyytensä vuosia kylmävarastossa, tammen terhot on varastoitava kosteina ja ne on käytettävä heti seuraavana keväänä. Painava terho jysähtää emopuun lat vuksen alle ja niinpä leviämisen avuksi tarvitaan eläimiä. Eläi met syövät suurimman osan löytämistään terhoista, mut ta osa katoaa matkalla eläinten ruokavarastoihin tai jäävät niis tä syömättä. Terhot voidaan varastoida il mavasti esimerkiksi verkkopoh jaisissa laatikoissa tilassa, jossa ilman suhteellinen kosteus on yli 90 prosenttia ja lämpötila nollan tienoilla. Samalla fossiilisen alkuai nehiilen pääoma hupenee, kun se muuntuu poltossa taivaalle suit suavaksi hiilidioksidiksi. Koivun siemenet vapautuvat norkois ta jo syksyllä, mutta siemenet odottavat yleensä itämistä niin ikään kevääseen. VELI POHJONEN Kirjoittaja on metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Tammen ympärillä syksyllä hääräävä orava tai närhi on tut tu näky, ja öisin terhojen paris sa ahertavat pikkujyrsijät. n ii v ä t h e t n ii s il o u p i n o m f o t s o m e h t e k a M t s e r o F ä s t e M ä s t e M a a t s a v e S . Toinen vaihto ehto on kylvää terhot tulevaan kasvualustaansa jo syksyllä ja varastoida taimikennostot vas taavissa olosuhteissa. Kevyiden siementen heikkona puolena on, että uudeksi puuksi kasvavan al kion apuna on vain vähän vara ravintoa: uuden yksilön on pär jättävä nopeasti omillaan. Heti puusta irtoamisen jäl keen käynnistyvä itäminen edel lyttää, että terho ei saa missään vaiheessa kuivua. Keväällä terhosta kasvaa ulos myös verso eli en simmäiset kasvulliset lehdet ja varsi. Puuvoimamme näyttäytynee Brysselissä vain takkapuuna tai havumetsien hakkeena. Se nimeää suoma laisen puuvoiman liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. 2 1 u k a h a j t o d e i t ä s i L m o c . Hakkuista ja luonnon lahoamasta huolimatta puus tomme pääoma lisääntyy keski määrin 28 miljoonalla kuutiolla vuodessa. Pankkikorkona laskien pääoma paisuu runsaan prosen tin talletuskorolla. tuulen apuun. Kuivana siemen myös kestää koviakin pakkasia kävyssä tai hangen päällä. Ilmastoväki painostaa komis saareja väitteellä, että 70–100 vuoden kierron havumetsillä menee turhan kauan sitoa takai sin se hiilidioksidi, mikä puun poltossa pääsee ilmaan. Oikaisuja Ee va Va ah te ra a ji t n u t n a i s a n a l a ä s t e M n a n n i k n a h n u u p . Ki vihiileen ja maakaasuun ver rattuna metsämme uusivat jat kuvasti energiaa ja kierrättävät hiilidioksidia. Meidän suomalaisten met sänkasvattajien sopii olla tois ta mieltä. Samalla metsien alkuaine hiilen pääoma eli nielu paisuu. Tammi sen sijaan kasvattaa sirkkajuuren ulos terhosta heti syksyllä maa han pudottuaan ja verso lähtee kasvuun keväällä. Maahan päästyään terhosta kas vaa tyypillisesti heti ulos pik kuinen sirkkajuuri ja terho tal vehtii näin. Sen sijaan tammen terhojen solukoiden vesipitoi suus pysyy korkeana uudeksi taimeksi asti, ja paleltumisen estävät maan pinnan karikeker ros ja hanki. Tammi on vaikea puulaji siemen ja taimituotannon kannalta juu ri näiden ominaisuuksien takia. Metsänvil jelyyn käytettäessä taimet ovat valmiita istutettavaksi jo yhden kasvukauden jälkeen. Sähkön ja kaukolämmön voi maloissa palavan metsähakkeen varsinaiset vaihtoehdot ovat iki vanhat kivihiili ja maakaasu. a s s e m o u S a s s a i g r e n e ä s t e m a j a s s a p u a k u u p a j a t h o j a n i k k r a m n o t s e r o F ä s t e M t a v a t t a k e ll i n e s ä j a j a t s i m o n a n n u k s u u s O o t ti il ä s t e M ö it h y o m e a a o jr a t a j a t s a n n i k n a h n u u p n i p u o r G n i o n u u l u u k n a a t n u k s u u s O o t ti il ä s t e M .t u l e v l a p n o d i o h n o n n o u l a j n ä s t e m ä k e s n a p u a k u u p . Pääpuulajiem me taktiikka odottaa itämistä siementen tuleentumista seu raavaan kevääseen puolestaan edellyttää niiden kuivumista. n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s ti .i s k u d e n a a t o s t a k ä t s i v ä t h e t a t s i v a a t s a v s u m e k o k i p m e i A . ä t s i s t e m s i y ti s k y n e m o u S t e l o u p s e h ä l ä s n e e t h y t a v a t s i m o a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m 6 1 1 n u l u O ä t s i n n y y m n e d i u l e v l a p ä s t e m a j a p p u a k u u p n a a m a a t s a v a a ji t n u t n a i s a ä s t e m e m m e a H .i v r ä j a p a a H a n e e u l a i m i o t e ll ir ii p a t n i k n a h : t e s k y t y ll e d E ä y k y k ä k e s a j o ti a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u tl e v o s n ä ä v ä t h e t a tl i o ji k a h e m m ä t y ll e d E a t s i v ii t k a a j a t s i m a a s o n a l a a a v u tl e v o s e m m a t s o v r A . Seuraavana keväänä kasvuun lähtee myös verso. Terhoja on lisäksi käsi teltävä varovaisesti, sillä siemen kuoresta ulos kasvanut sirkkajuu ri murtuu helposti, minkä jälkeen terhosta ei enää kehity taimea. Euroopan unionin komissaa rien taustalla häärii merkillinen il mastoväki. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 PALVELUKSEEN HALUTAAN TUTKIJALTA LUKIJALTA Kuusi varistaa siemenensä ke vättalvella hangen päälle ja sie menet itävät keväällä. Niiden siitepölyn leviämiseen ei tarvita hyöntei siä, ja kevyet siemenet leijai levat tuulen mukana helposti kymmeniä tai jopa satoja metre jä emopuusta. 2 . Myös saman lehden Järkyttävä nousu uutisen graafissa oli vir he. ä ji v ä k ä ll e d e n e d u o l a t o i b n o p u o r G ä s t e M
• hyvää tiedonhankintataitoa, oma-aloitteellisuutta ja organisointikykyä. Ihmisen siivoamissa talousmetsissä se sen sijaan saa usein aikaan taloudellista vahinkoa. Lahopuun vähyyden syyt talousmetsissämme onkin helppo ymmärtää, kun lukee Asko Ahosen tekstiä eteenpäin: ”Puilla on myös vastuksinaan sienitautien, kääpien ja tuhohyönteisten armeijat, joiden monivahvuutta ihmisen ei pitäisi lisätä” ja ”Metsiä on hyödynnettävä myös avohakkuin. Ei se ole tyhmä, joka ostaa bulkkitukin hinnalla laatutyviä vaan se, joka tuottaa laatutukkia. Juurikääpä on harvinainen luonnontilaisissa metsissä, joissa on rikas kääpälajisto. • hyvää suomen kielen kirjallista ja suullista taitoa, muu kielitaito katsotaan eduksi. Olisiko Asko Ahosenkin mahdollista luottaa siihen, että hänen kirjoituksistaan löytyy metsäekosysteemien monimuotoisuuden kovan luokan asiantuntijan tarjoamaa tietoa. netistä löytyvä ”Ekologinen arvio Suomen metsien suojelutarpeesta”). Kypsät ja lahovikaiset kuusikot ovat ensisijainen kohde.” Asko Ahonen on lukenut laadukkaat luontokirjansa kovin huonosti, tai sitten hänen luontokirjansa eivät ole käsitelleet esim. METSÄBIOTALOUSKOORDINAATTORIA Lisätietoja tehtävästä antaa Metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen aluejohtaja Arto Sorri, puh. Lahopuun vähyyttä Ahonen kertoi kirjojen voivottelevan ja totesi itse olevansa aivan päinvastaista mieltä. Minulle tarjottiin näistä laatutyvistä sama hinta kuin Timber Teamin esittelemästä tukista. Hän kertoi omistavansa laadukkaita ja ajanmukaisia luontokirjoja ja ihmetteli, että näissä kirjoissa hakkuut ja erityisesti avohakkuut kuvataan kielteiseen sävyyn. • toteuttaa ja teettää metsäbiotaloushankkeisiin liittyviä selvityksiä (raakaainelaskelmat ja logistiikka) ja hankkii tarvittaessa rahoitusta hankkeille. elinkeinopalveluihin pohjoiselle palvelualueelle Toimipaikka on sopimuksen mukaan jokin pohjoisen palvelualueen toimipiste. Harvensin metsät ja pystykarsin parhaat männyt. Lähetä hakemuksesi viimeistään 15.2.2017. Hän laittoi kuitenkin tukeille takuuhinnan koska oli mahdollista, että laatuhinnoittelun vuoksi tukin keskihinta olisi jäänyt alemmaksi kuin ns. Puut ovat aina (ennen ihmistä) saaneet kuolla omia aikojaan mitä moninaisimpiin kuolinsyihin, mikä on erittäin keskeinen monimuotoisuuden lähde metsissä. • valmistelee Metsäkeskuksen kehittämishankkeita. Täytä sähköinen hakulomake osoitteessa www.metsakeskus.fi/avoimet-tyopaikat. vanhojen metsien lajiston sukupuutto-uhkaa ja suojelun edellytyksiä. Kohteina ovat nykyiset, suunnitteilla olevat ja uudet hankkeet. • edistää metsäbiotalouden paikallisten tuotantoekosysteemien syntymistä (biotalouslaitosten ja sahojen sivuvirtojen hyödyntäminen). LIISA NÄNTÖ Metsäluonto tarvitsee lahopuuta PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA LUKIJALTA Perin aikanaan metsää, jossa taimikonhoidot oli tehty mutta metsä oli päässyt riukuuntumaan. Keväällä 2016 edesmennyt Ilkka Hans ki palkittiin monilla kansainvälisillä palkinnoilla, ja presidentti Sauli Niinistö myönsi hänelle tieteen akateemikon arvonimen 2015. H aemme Suomen metsäkeskukseen Metsäbiotalouskoordinaattori Tehtävässä menestyminen edellyttää 4740_.indd 27 30.1.2017 17.31. läpihinta. PILKKEITÄ 27 2. 0400 593 600. • toteuttaa alueellisia metsäohjelmia yhteistyössä ohjelmavastaavien ja aluejohdon kanssa. Kehotan Asko Ahosta ja kaikkia metsänomistajia tutustumaan ekologi Ilkka Hans kin tutkimuksiin ja kirjoituksiin (esim. • vahvaa verkostoitumista ja yhteistyökykyä. • tekee yhteistyötä ja pitää aktiivisesti yhteyttä keskeisiin biotalouden piirissä toimiviin toimijoihin kuten biojalostajiin, maakuntien biotalousja infrahankkeisiin, kuntiin ja kehitysyhtiöihin sekä alan tutkijoihin. juurikäävän (maannousema) aiheuttamien tuhojen ehkäisyssä. Tällä on merkitystä esim. Ahonen jatkoi kirjoitustaan kertomalla, miten metsäluontomme monimuotoisuus on voimakkaasti kohentumassa ja että miten rehevät avohakkuualueet ovat kukkakärpästen kesäparatiiseja ja metsäautoteiden reunavyöhykkeet varsinaisia perhosbongareiden saalistuskohteita. Liitä hakulomakkeeseen myös ansioluettelosi. SAKARI VEHMAS Tampere Laadusta rangaistus Lue lisää Metsäkeskuksesta: www.metsäkeskus.fi Tehtävä tarjoaa keskeisen näköalapaikan biotalouden edistämiseen ja kehittämiseen Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun maakunnissa. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 Asko Ahonen kirjoitti avohakkuiden hyvistä puolista (Metsälehti 24/2016). • etsii ratkaisuja biotalousalan yritysten kehitystarpeisiin. • hyviä vuorovaikutusja viestintätaitoja. Monipuolinen lahottajasienilajisto estää kilpailullaan yksittäisten patogeenisten lajien ”ryöstäytymisen” dominoiviksi. Tehtävä on määräaikainen alkaen 1.3.2017 ja se päättyy 28.2.2020. • matkustusvalmiutta. • metsäbiotalouden, uusiutuvan energian, uusien tuotteiden ja arvoketjujen tuntemusta ja ymmärtämistä. Puiden luonnollinen kuolema on metsäekosysteemin kannalta kriittisen tärkeä prosessi. Vanhojen metsien lajiston suojelussa vakava huoli on myös hakkuiden ja muun ihmiseen liittyvän maankäytön aiheuttama vanhoista metsistä riippuvaisen lajiston elinympäristön pirstoutuminen. Lahottajasienet (joista käävät muodostavat osan) muokkaavat lahopuuta sopivaksi elinympäristöksi lukuisille muille lajeille ja myös toimivat itse tärkeinä ravintoketjun osina (monet selkärangattomat eläimet käyttävät niitä ensisijaisena ravintonaan). UPM:n ostoesimies tarjosi laatutyvistä 10 euron ylihintaa ja vastaavasti pienläpimittaisista tukeista 15 euron alihintaa. • edistää biojalostamoja puurakentamishankkeita sekä puun energiakäyttöä
Puuston kokonaismäärä n. Mahdollisuus ostaa myös koko tila, johon kuuluu Leivonjärven toisella puolella oleva saman kokoinen metsäpalsta. Toimipaikka Tapion toimisto, joka sijaitsee Helsingin Pasilassa. 800 metriä. Työn aloitus Työ alkaa 1.4.2017 tai sopimuksen mukaan. Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa TONTTI, Ilomantsi, Kuuksenvaara 1,9 ha. METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta As.rak.paikka ja 2 rantarak.paikkaa n. Talon ikkunat ja katto on remontoitu 2000-luvun alussa. 1 400 m³. Sauna ja pesutilat on rakennettu navettarakennukseen 1980-luvulla. 1000 m 3 . 4650 m 3 , josta tukkipuuta on n. Kokonaispuusto n. Metsäbiotalouden kestävyysasiantuntija Tehtävän kuvaus Haemme metsäbiotalouden kestävyysasiantuntijaa vakituiseen työsuhteeseen. Tapio-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tapio Oy, tytäryhtiöt Tapio Silva Oy ja Metsäkustannus Oy. Kasvatusmetsistä koostuva metsätila. Päärak. Viestin otsikkoon kirjoitetaan Metsäbiotalouden digiasiantuntija. Erinomainen saavutettavuus, tila rajoittuu n. Hyvät metsästys-, ulkoiluja marjastusmaastot. METSÄTILA, Kiuruvesi 24,12 ha. Metsäalueet pääosin hyvien tieyhteyksien läheisyydessä. Yksi ranta-asemakaavassa osoitettu rantarakennuspaikka. Talouskeskus käsittää 3-kerroksisen omakotitalon, hirsisen aittarakennuksen, varastorakennuksen ja ladon. 19,1 ha metsämaata, loput talouskeskuksen aluetta. Hp. 120.000 €. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN TAPIO on metsäbiotalouden osaavin ja halutuin kumppani, joka tarjoaa luotettavaa tietoa ja tehokkaita ratkaisuja metsäbiotalouteen. Hp. Tarjoamme Mielenkiintoisen ja haastavan työn mukavassa työyhteisössä sekä kilpailukykyiset edut. Palveluiden kehitys, myynti ja markkinointi kuuluvat asiantuntijan työhön. Konsernin toiminta kattaa konsultoinnin, koulutuksen, auditoinnin ja tuotteet metsäomaisuuden hallintaan sekä mediatuotteet ja metsäpuiden siementuotannon. Ylispuustoista taimikkoa n. Mukava ja rauhallinen sijainti hoidetun latu/lenkkeilyreitin varrella n. Kokonaispuuston määrä n. 0400 97 17 18 METSÄ/MAATILA, Punkaharju, Putikko Metsä/maatila n. Oiva kohde vapaa-ajan kohteeksi erämiehille/ naisille tai vain omaa rauhaa kaipaavalle. Odotamme Tehtävään valittavalta soveltuvaa korkeakoulututkintoa, työkokemusta ja substanssiosaamista metsäbiotalouden digitaalisista ratkaisuista sekä metsävaratiedon käyttöön liittyvää osaamista. 25 km kaakkoon Juuan taajamasta. Rantasauna. 2 mh ja vinttitiloja. 3000 m 3 . sekä varasto. 159.000 € MÄÄRÄALA, Rovaniemi, Suopajärvi 0,5 ha. 63.000 € / tarjous METSÄPALSTA, Juuka 16,075 ha. Asiantuntija tulee toimimaan asiantuntijaprojekteissa projektipäällikkönä sekä projektiryhmän jäsenenä. Maalämpö, lisälämpöä puulla tai sähköllä. Määräala tonttimaaksi Kuuksenvaaran kylässä Kannilantien varressa. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv METSÄTILA, Salla, Kursu 197 ha. Kaavoittamatonta rantaviivaa n. TAPIOlla on yli 100 vuoden kokemus ja vahva rooli tehokkaan ja kestävän metsien hoidon, käytön ja metsäsuunnittelun kehittämisessä sekä metsiin liittyvissä talousja politiikkakysymyksissä. 2013 kaivettua tienpohjaa pääsee kuivalla kelillä pihaan, vaatii sorastuksen jos tiellä enemmän käyttöä. Asiantuntija tulee toimimaan asiantuntijaprojekteissa projektipäällikkönä sekä projektiryhmän jäsenenä. Kokonaispuumäärä n. Odotamme hakijalta aktiivisuutta, joustavuutta, tiimityökykyä, asiakaslähtöisyyttä sekä hyviä vuorovaikutusja esiintymistaitoja. V. Hakeminen ja lisätietoja Jos uskot olevasi etsimämme asiantuntija, lähetä hakemus osoitteeseen tapio@tapio.fi viimeistään perjantaina 12.2.2017 ja liitä mukaan cv:si sekä palkkatoiveesi. Odotamme hakijalta aktiivisuutta, joustavuutta, tiimityökykyä, asiakaslähtöisyyttä sekä hyviä vuorovaikutusja esiintymistaitoja. 130 ha, hp. 20 %. Kytösaari-niminen saarimetsätila Savonlinnan eteläosassa Piojärven ja Lohikosken välimaastossa Honkanen-nimisen sisäjärven keskellä. 1.530 m³. 30 000 €. Tarjoamme Mielenkiintoisen ja haastavan työn mukavassa työyhteisössä sekä kilpailukykyiset edut. pa 16,075 ha, todellinen pa noin 20,6 ha. METSÄPALSTA,Savonlinna 55,31 ha. Erinomainen valinta metsänhoidosta pitävälle ostajalle ! Mh.35.000 €. 2 kiinteistöä, suurempi 12 ha pääosin metsämaata, kiinteistöllä vanha hirsirunkoinen, lautavuor. Rakennukset vaativat kunnostusta. Hp. on v. Toimipaikka Tapion toimisto, joka sijaitsee Helsingin Pasilassa. 350 m, rantarak.paikkoja 2 kpl. 158.000 €. Rakennettu 1958, kauttaaltaan remontoitu 1996-1998, myös vesija viemäriputkistot ja ikkunat. Metsistä hieman yli 80 % nuoria kasvatusmetsiä, joissa puustoa tällä hetkellä n. Pääpalstan lisäksi kolme pientä itsenäistä saarta. Työn aloitus Työ alkaa 1.4.2017 tai sopimuksen mukaan. Alak. Palkkaus Lisää hakemukseen palkkatoiveesi. asuinrakennus, piharak. Voidaan myydä erikseen, tarjouksia otetaan vastaan. tupa, k, 2 kamaria ja wc, yläk. 3 saostuskaivoa ja imeytyskenttää, uusittu n. 1,5 ha. As.rak.paikan kokonaisrakennusoikeus on 250 k-m 2 . Helposti saavutettavissa oleva tienvarsipalsta Kuhmon pohjoisosassa, Kuumun kylässä. METSÄPALSTA, Parikkala, Saari 19,822 ha. Mh. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Kiinteistön pinta-alasta n. Mäntyvaltainen metsäpalsta erinomaisten tieyhteyksien varrella! UPM Bonvesta -metsäpalsta. Metsäbiotalouden digiasiantuntija Tehtäväkuvaus Haemme metsäbiotalouden digiasiantuntijaa vakituiseen työsuhteeseen. Metsäkeskuksen metsävaratiedon mukaan puuston määrä n. 1155 m 3 , eli n. Pihapiiri vanhaa peltomaisemaa ja näkymä Suopajärvelle. 050 464 6500 METSÄTILA, Luumäki 7,84 ha. Arvostamme ilmastomuutoksen vaikutukset metsiin ja metsätalouteen aiheen tuntemista sekä digiosaamista. Arvostamme erinomaisia IT-taitoja, halukkuutta digiasioiden kehittämiseen, kokemusta verkkokoulutuksista sekä käytännön metsätalouden osaamista. 0400 391 054 4741_.indd 28 30.1.2017 17.37. Lisätietoja tehtävästä antaa Tapio Silva Oy:n toimitusjohtaja Olli Äijälä 31.1.2017 kello 09.00-10.30 sekä 6.2.2017 kello 09.00-10.30 numerossa 040 5829676. Koivenvaaran metsäkiinteistö sijaitsee n. Hp. Painopisteenä projekteissa tulevat olemaan metsäbiotalouden digitaaliset ratkaisut sekä metsävarat. Kantava ja hyväkuntoinen tie kahdella sivulla. navettarakennus ja pihasauna. Monien mahdollisuuksien metsätila rakennuksineen. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Välittömiä harvennushakkuutarpeita usealla tienvarsikuviolla. Palstalla välittömiä hakkuumahdollisuuksia. Myös kalastusmahdollisuus. Aivan vieressä kirkas lampi. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kuhmo 33,5 ha. Kiinteistöön kuuluu Kiviapajan osayleiskaavaan merkityt 7 RA-lomarakennuspaikkaa. 97 %. Rakennuslupa tekn. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 13 km:n päässä taajamasta, Kirjavalatien varrella. Tilalla pääsee nauttimaan nuoren, hyväkasvuisen metsän kasvun seuraamisesta tulevia harvennustuloja odotellessa. Puustoa n. 150 m 3 /ha. Mh. Kasvatusvaiheessa ja harvennustarpeessa olevaa metsää metsään.fi-palvelun tietojen mukaan n.10.000 m 3 . Talossa tupak., kamari, yläkerrassa 2 h, valosähkö aurinkopaneelilla. Pienikin voi olla tehokas! Luumäellä 7,84 ha metsätila, jossa yksi varttunutta kasvatusmetsää sisältävä kuvio. 2,2 ha, uudistuskypsää metsää n. 46.000 € / tarjous. Palkkaus Lisää hakemukseen palkkatoive. Hakeminen ja lisätietoja Jos uskot olevasi etsimämme asiantuntija, lähetä hakemus osoitteeseen tapio@tapio.fi viimeistään perjantaina 12.2.2017 ja liitä mukaan cv:si sekä palkkatoiveesi. Maanmittauslaitos suorittaa pinta-alakorjauksen. 2010. 2148 m 3 . 1951 rakennettu 2-kerroksinen hirsitalo, pihapiirissä navetta, hirsirunkoinen aitta ja lato/varasto. Viestin otsikkoon kirjoitetaan Metsäbiotalouden kestävyysasiantuntija. v. Kohteella vanha hirsirakenteinen as.rakennus, navetta sekä purkukunt. Toinen kiinteistö on 7,56 ha, Vuokalanjärven rantaa n. Kohteita myy: Metsävälitys Paattaukko LKV, puh. Tuottavaa metsämaata n. 285.000 €. Odotamme Tehtävään valittavalta soveltuvaa korkeakoulututkintoa sekä useamman vuoden työkokemusta. PILKKEITÄ 28 2. Voidaan myydä myös koko tila n. Hyvät marjastusja sienestysmaastot ja osuudet laajoihin vesialueisiin.Talouskeskuksen ja metsämaan erilliskauppa mahdollinen. Lisätietoja tehtävästä antaa Tapio Silva Oy:n toimitusjohtaja Olli Äijälä 31.1.2017 kello 13.00-14.30 sekä 6.2.2017 kello 13.00-14.30 numerossa 040 5829676. Hp. 84.000 €. UPM Bonvesta-kohde, lisätiedot: www.bonvesta.fi. Kiinteistörekisterin muk. Talossa 5 mh, oh, k, s jonka yhteydessä ”baari”, tekninen tila ja autotalli. Hinta 47.500 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Tie perille. 19.000 €. METSÄPALSTA, Savonlinna Noin 7 ha määräala Leivonjärven eteläpuolella 20 km päässä Savonrannalta pohjoiseen. 860 m³. 7 km päässä Ilomantsin keskustasta. Yhteishinta 160.000 €. tston mukaan joko omakotitalolle tai vapaa-ajan asunnolle. Metsämaan kokonaispuusto on n. Palveluiden kehitys, myynti ja markkinointi kuuluvat asiantuntijan työhön. 7 km:n päässä kylätaajamasta. Pohjoisosassa välittömiä harvennushakkuutarpeita. Monipuolinen kehitysluokkajakauma taimikoista siemenpuumetsiköihin. Substanssiosaamista metsänja luonnonhoidosta ja metsätalouden kestävyyskysymyksistä. 36.200 €. Pihapiiri siistissä kunnossa. Tienhoito ympäri vuoden (liittyminen tiehoitokuntaan), lähellä vakituista asutusta joista sähköliittymä sekä kunnan käyttövesiliittymä läheltä vedettävissä. 450 m matkalta Kiuruvesi-Pyhäntä -tiehen ja tilalla myös hyväkuntoinen metsäautotie. Tilalla sijaitsee Tihilänseudun Jahtimiehet ry:n kota. Talouskeskuksessa 1954 valmistunut puurakenteinen ok-kotitalo (rintamamiestalo), ent
050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Palkkaus METO/YT -työehtosopimuksen mukaisesti. Hakemukset toimitetaan viimeistään 27.2.2017 sähköpostilla 4741_.indd 29 30.1.2017 18.13. Hakemamme henkilö on aktiivisesti yhteydessä metsänomistajiin ja hankkeen tavoite on luoda työtä sekä lisätä toimeliaisuutta. €. Arvostamme tietoteknistä osaamista, käytännön kokemusta vastaavan kaltaisista tehtävistä sekä maastokelpoisuutta. PILKKEITÄ Haemme palvelukseemme METSÄPÄÄLLIKKÖÄ Luvian Saha Oy on yksi Suomen suurimpia ja nykyaikaisimpia yksityisiä sahalaitoksia. 040 506 1162 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. Lisätietoja tehtävästä antaa metsäpäällikkö Heikki Vuorinen (0400 253 161) ja toimitusjohtaja Harri Huhtamaa (0400 595 593). Olet sahan johtoryhmän jäsen ja raportoit toimitusjohtajalle. Edellytämme hakijalta vähintään metsätalousinsinöörin (amk) tai vastaavaa koulutusta, aktiivista otetta työtehtäviin sekä vahvaa asiakaspalveluosaamista. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Lisätietoja: www.mhy.fi/pohjois-karjala Haemme joukkoomme kahta METSÄASIANTUNTIJAA vastaamaan metsänomistajien palvelutuotannosta. Arvostamme puukaupan tuntemusta sekä aiempaa työkokemusta metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä sekä kykyä tulokselliseen työhön. Sahan oma metsäosasto hankkii 800.000 m 3 puuta vuosittain. Työsuhde on määräaikainen ja kestoltaan yli kaksi vuotta. Hakemukseen ei liitetä suosituksia. Nykyinen metsäpäällikkömme on eläköitymässä ja etsimme hänelle seuraajaa. 09 315?49?803 Eero Sala p. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan 28.2.2017 mennessä sähköpostitse osoitteeseen pohjois-karjala@mhy.fi. Toimistopaikkoina ovat Kesälahti ja Tohmajärvi. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. metsänhoitoyhdistys MHY Roine 2x120_92mm 25.1.2017 10.26 Sivu 1 POHJOIS-KARJALA Mhy Pohjois-Karjala toimii Pohjois-Karjalan sekä Uukuniemen alueella Etelä-Karjalassa. 09 315?49?809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsakustannus.fi Asiakaspalvelusihteeri Katja Raninen p. Työ alkaa 3.4.2017 / sopimuksen mukaan. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. Lisäksi myönnetään 500–2500 € apurahoja opinnäytetöihin ja matkoihin. Palkkaus METO/YT -työehtosopimuksen mukaisesti. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Tiina Rintanen p. 040 516 4836, pekka.nuutinen@mhy.fi metsänhoitoyhdistys MHY Pohjois-Karjala 2x200_92mm 17.1.2017 11.15 Sivu 1 Metsänjalostussäätiö myöntää vuonna 2017 enintään 10 000 € apurahan siemenviljelyssiemenen tuotannon ja käytön tehostamista edistävälle tutkimukselle tai muulle käytännön metsänjalostusta palvelevalle hankkeelle. Lähetä hakemuksesi ja CV palkkatoivomuksineen 24.02.2017 e-mailina osoitteella harri.huhtamaa@luviansaha.fi. Lisätietoja tehtävistä antaa toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen puh. 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 85. Yhdistys on maakunnan yksi merkittävimmistä metsätalouden toimijoista ja tarjoaa jäsenilleen laadukkaita sekä monipuolisia palveluita. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Edellytämme hakijalta metsätalousinsinöörin tai muuta tehtävään soveltuvaa koulutusta. Apurahat myönnetään henkilökohtaisina tai tutkimuksen edellyttämiin matkaja tarvikekuluihin. Toimistopaikka on Tuupovaara. Hakemukset liitteineen tulee lähettää 17.2.2017 klo 16.00 mennessä osoitteeseen: Metsänhoitoyhdistys Roine, Ellintie 2, 36200 Kangasala tai sähköpostilla pekka.jaatinen@mhyroine.fi Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Pekka Jaatinen 0400941784. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Arvostamme kokemusta toimialalta, hyviä vuorovaikutustaitoja, kykyä määrätietoiseen ja johdonmukaiseen toimintaan yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Sopimukseen sisältyy neljän kuukauden koeaika. Liikevaihtomme on 80 milj. Haemme joukkoomme PROJEKTIPÄÄLLIKKÖÄ vetämään toimialueellamme Metsästä kestävästi energiaa ja työtähankettamme. Työ alkaa 3.4.2017 / sopimuksen mukaan. Edellytämme hakijalta vähintään metsätalousinsinöörin (amk) tai vastaavaa koulutusta, aktiivista ja tavoitteellista otetta työtehtäviin sekä asiakaspalveluosaamista. Palkkaus on YT/Meto työehtosopimuksen mukainen. Tehtävä tulisi vastaanottaa 18.04.2016 tai sopimuksen mukaan. Arvostamme metsäalan korkeakoulututkintoa. Haemme myös METSÄSUUNNITTELIJAA vastaamaan alueensa metsäsuunnittelusta. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154?000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu Polku omaan metsään Met säki rja metsälehti.fi Lue lisää metsänhoidosta: www.metsälehti.fi 18.04.2017 ROINE Metsänhoitoyhdistys Roine tuottaa jäsenmetsänomistajilleen kokonaisvaltaisia asiakkaan tarpeista lähteviä metsäomaisuuden hoidon palveluja taimesta päätehakkuuseen ja tilakaupoissa avustamiseen. Yrityksen palveluksessa on 100 henkilöä. Luvian Saha Oy | Sahantie 1, 29100 Luvia www.luviansaha.fi | www.luviawood.fi www.puutavaratalo.fi 29 2. Hakemuksen tulee sisältää tutkimussuunnitelma ja suunnitelma apurahan käytöstä. 09 315?49?802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Edellytämme, että uutena metsäpäällikkönä sinulla on kokemusta teollisuuden puunhankinnasta, kykenet itsenäiseen työskentelyyn ja olet yhteistyökykyinen. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Vuosituotantomme on 310.000 m 3 sahatavaraa ja korkealuokkaisiksi LuviaWood-tuotteiksi jatkojalostamme 45.000 m 3 . HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 APURAHAT PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Metsäpäällikkönä vastaat sahan puunhankinnasta ja apunasi toimii 9 henkilön hankintatiimi
Luonnonvarakeskuksen professori Jari Hynynen esitteli SuoVoi meitä luonnonlapsia! MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA METSÄTEOLLISUUS RY Filosofian tohtori Maarit Lindström on nimitetty Metsäteollisuu ry:n pääekonomistiksi ja oikeustieteen kandidaatti Eeva Korolainen kauppapolitiikan päälliköksi. NIMITYS LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Liitä lähettäjän yhteystiedot. Käytäväkeskusteluissa minulle valkeni, että monet uskovat yksittäisen puun imaisevan hiilen suoraan maaperään ja siitä johdettuna väittävät, että pitää odottaa sata vuotta ennen kuin hakatun puun tilalle syntyy uusi nielu. Kavalat kempit ja ”keltainen lohikäärme” Yhdysvallat on Brasilian jälkeen maailman toiseksi suurin appelsiinien tuottajamaa. Floridan osavaltion osuus maan appelsiinintuotannosta on noin kaksi kolmasosaa. Uolevi Kantanen, metsänhoitaja, FT, Kouvola (matkoilla) 75 VUOTTA 14.2. Suomalaiset ovat ministeri etunenänässä kulkeneet Brysselissä valistamassa komission väkeä metsien kasvuun liittyvistä tosiasioista ja paljosta muusta. Ilman lämpötila sen sijaan voi ajoittain ailahdella. Maailman eniten viljellyksi mainostetun hedelmäpuun tuotantoalue ja lajikemäärä ovat niin laajat, että paikalliset pakkaset, taudit tai muut satoa verottavat tekijät eivät liiemmin ole maailmanmarkkinahintaa hetkauttaneet. Korolainen puolestaan muuttaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta. Appelsiininystävät voivat halutessaan nauttia myös appelsiininkukkahunajaa, joka on tuotettu sijoittamalla mehiläispesät appelsiinipuiden sekaan niiden kukinta-aikaan. Mikko Heikkinen, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäasiantuntija, Hollola (juhlat perhepiirissä) Merkkipäivä-palsta on avoin lukijoille. Nykyään appelsiineja tuodaan monesta muustakin maasta, kuten Euroopan Välimerenmaista sekä Turkista, Egyptistä ja Etelä-Afrikasta. Lindström siirtyy tehtävään OP-ryhmän ekonomistin tehtävästä. Floridan appelsiinit päätyvät suomalaispöytiin enimmäkseen mehun muodossa. Ilma oli äkisti laskenut pakkasen puolelle, ja farmarit yrittivät epätoiSuurimmat appelsiinipuut tuottavat yli tuhat hedelmää vuodessa. Kuitenkin on niin, että puut koko elinkaarensa ajan sekä sitovat hiilidioksidia ilmasta yhteyttämisen kautta että vapauttavat sitä hengittämisen kautta. Mitä vanhempi puu, sitä raskaammin se hengittää. edellytys, emmekä halua että komissio asettaa sille rajoituksia. Metsien hiilinieluista Suomi joutuu vääntämään kättä myös komission kanssa. Suomessa appelsiinit tulivat viime vuosisadan puolivälin jälkeen koko kansalle tutuiksi Israelin Jaffa-merkkisinä. Sairautta levittävät hyönteismaailman kavalat kempit. Siinä missä naapurimme koetaan liiankin liikemiesmäisiksi, meitä pidetään kovin luonnonläheisinä ja siksi uskottavina. ja metsät. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. laipio@metsalehti.fi. 4742_.indd 30 30.1.2017 17.39. Tietoja voi lähettää viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Kahden pakkaspäivän jälkeen lämpötila palautui taas hellelukemiin, mutta appelsiinipuista ehti tuhoutua huomattava osa. Mieleeni jäi absurdi näky appelsiinipuista roikkuvista jääpuikoista ja mikkihiiripuiston kipakassa aamupakkasessa palelevista turisteista shortseissaan. Paikalla oli myös ministeri Kimmo Tiilikainen, joka avasi Pariisin ilmastosopimuksen ja komission kesäpaketin salat sekä toi esille Juha Sipilän hallituksen linjaukset Suomen uusiutuvan energian tavoitteista vuoteen 2030, jolloin noin puolet käyttämästämme energiasta pitäisi saada uusiutuvista energialähteistä, joista metsäperäisellä energialla on suuri osuus. PILKKEITÄ 30 2. Kauppojemme hedelmätiskeiltä saakin sesonkiaikaan appelsiineja reilusti alle maitolitran kilohintaan. Appelsiinipuu (Citrus sinensis) voi parhaimmillaan kasvaa yli kymmenmetriseksi, ja suurimmat puut tuottavat toistatuhatta hedelmää vuodessa. Vitamiinipitoisuudeltaan appelsiini on hedelmien kärkikastia; appelsiini-pari päivässä riittää yksinään turvaamaan ihmisen päivittäisen C-vitamiinitarpeen. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Hannu Lehtoranta, Suomen metsäkeskus, luonnonhoidon asiantuntija, Juuka 50 VUOTTA 12.2. Mauri Laasonen, metsänhoitaja, Kotka (ystäväpiirissä) 60 VUOTTA 15.2. tohtori, Liperi 19.2. Antero Lehti, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäasiantuntija, Kärkölä 19.2. Hinnannousupaineita aiheuttaa muun muassa puita ja hedelmiä vaurioittava HLB-bakteeritauti – kiinaksi huánglóngbing eli ”keltaisen lohikäärmeen tauti”. ??. Puunkäytön lisääminen kotimaassa on kasvavan biotalouden välttämätön Luonnonvarakeskus ja VTT järjestivät viime viikolla yhdessä hienon seminaarin, jossa pohdittiin metsäbiotalouden tulevaisuutta energian ja uusien tuotteiden näkökulmasta. Sitä ennen appelsiinit olivat enimmäkseen ylellisyystuote. ??. HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat OLIN juuri aloittanut metsätieteen opinnot Helsingin yliopistossa, kun sain kutsun joululoman viettoon Floridaan. Ruotsalaisten arvion mukaan suomalaisista pidetään Brysselissä ruotsalaisia enemmän. Ruotsi ja Suomi ovat alkaneet tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä metsäasioissa Brysselin suunnalla. Suomalaisille appelsiinit tulivat tutuiksi ”jaffoina”. HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 80 VUOTTA 14.2. Meitä kuunnellaan. Viime vuosina tosin appelsiinipuut ovat joutuneet kohtaamaan uusia vakaviakin tuotantouhkia. Metsien käytön lisäämistä luonnollisesti vastustetaan erilaisiin argumentteihin vetoamalla. Suojelusiipi väittää kuitenkin kiven kovaa, että metsät pitää jättää hakkaamatta, koska ne ovat hiilinielu. Hiilen sitomisen kannalta metsät kannattaisi pitää mieluummin nuorina kuin päästää ne vanhenemaan. South Palm Beachin kaupunki sijaitsi lämpimän Golf-virran syntysijoilla, missä meriveden lämpötilakin pysyttelee talvella 25 asteen lukemissa. Voi meitä luonnonlapsia! men metsävarojen kehitystä viimeisten sadan vuoden ajalta, mihin sisältyy se suuri paradoksi, että mitä enemmän metsää hakataan, sitä enemmän se kasvaa. voisesti suojella kylmänarkoja appelsiinipuitaan suihkuttamalla niiden päälle vettä. Matkatessani Tapaninpäivänä vuonna 1983 kohti Pohjois-Floridan Disney Worldia olivat valtatien varren appelsiinitarhat paksun höyrysumun peitossa. Mikko Kurttila, maat. AppelAppelsiinipuita ihmettelemässä siinin sitkeänkovaa puuainesta käytetään maailmalla luksustuotteissa ja ”mausteisena” grillilastuna. Sähköposti: paivi. Kyseisestä joulunajasta tuli Floridan appelsiiniosavaltiossa yllättäen koko vuosisadan kylmin
PILKKEITÄ 31 2. Entä jos korjuujälki ei tyydytä. helmikuuta. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Palkinnot metsäristikosta 22 on arvottu seuraaville kolmelle: Eino Ojakaski, Juva, Pertti Puhakka, Joensuu ja Veli Pekka Rissanen, Varpaisjärvi. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. ENSI NUMEROSSA METSÄRISTIKKO 22, RATKAISU M ar tt i Li nn a METSÄRISTIKKO 2 4742_.indd 31 30.1.2017 18.18. Puusuksi palaa MM-kisoihin Seuraava Metsälehti ilmestyy 16. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Terveyslannoitus – mitä, missä, milloin. Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 16.2.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Haastattelussa uusi elinkeinoministeri . . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 2”. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315 49 840 Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Tilaan Metsälehden / 2017 alkaen Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun 2017 alkaen Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . HELMIKUUTA 2017 u NRO 2 METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumero Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka (23 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk Metsälehti Mobiili älylaitteille printtikeston ohessa 10 €/ kk kesto Metsälehti Mobiili älylaitteille kestotilauksena 87 € / 12 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 80 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Näin ratkaistaan hirvilupien määrä .
Kaikista puulajeista on puuanatomisia kuvia. Ensimmäinen Metsäkustannuksen kuukauden kirja on: 4743_.indd 32 30.1.2017 17.40. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Metsäkustannuksen kuukauden kirja! Tunnista puu ja puuaine Kurt Fagerstedt, Kerttu Pellinen, Pekka Saranpää ja Tuuli Timonen Opas esittelee luonnonvaraiset puulajimme sekä Suomessa yleisesti kasvatettavia ja käytettäviä ulkomaisia lajeja. 42€) Etu voimassa 28.2.2017 saakka 30 € Nyt Metsäkustannus tarjoaa Metsälehden lukijoille tästä lähtien joka kuukausi valikoidun kirjan erikoishintaan. Kirjan avulla puulajin tunnistaminen onnistuu sekä kesäettä talviasuisena. värin, kuvioituksen ja kovuuden perusteella. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele02 tai asiakaspalvelustamme, puh . Siitä selviää, miten eri puulajien puuaineet eroavat toisistaan mm. Kirjassa kerrotaan puuaineen rakenteesta, ominaisuuksista ja käytöstä. Hinta 30€ (norm