Metsälehti 2/2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HELMIKUUTA • NUMERO 1/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Kelirikkoleimikoille ottajia • Metso-rahaa enemmän tarjolla • Karvapohjasukset pikatestissä PERINTÖMETSÄ KIINTEISTÖTERMIT TUTUKSI TE EM A : KA N N AT TA VU U S HOITOTÖIDEN KANNATTAVUUDESTA 21 KYSYMYSTÄ METSÄTALOUS TE EM A : KA N N AT TA VU U S Rouva Vilande rin HUIKE A HYBRID I 700 m³ Kuutio on käänteentekevä puun kauppapaikka verkossa. Muuta puusi rahaksi – kuutio.fi . HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA PUUNOSTAJAT KILPAILEVAT KUUTIOISTASI SILLÄ ON NYT KYSYNTÄÄ 20180118_SP_Kuutio_Metsalehtimakasiini_taka_230x277_toPrint.indd 1 18.1.2018 14.08 Näin kannattavuutta mitataan VEROTUS ILMOITA METSÄVEROT VERKOSSA normikansi.indd 1 24.1.2018 15.49. Siellä sinua odottavat todelliset myyjän markkinat, sillä palvelussa puunostajat kilpailevat kuutiosi hinnasta. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 1/2 01 8 1
Raha kasvaa suomalaisessa Metsässä Metsä Groupin biotuotetehdas on investointi Suomeen ja kasvuun. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 15 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 30 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt Tilaa verkossa: metsakirjakauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 18.1.–11.2.2018 Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. sisäkannet.indd 1 24.1.2018 16.16. Metsäkirjojen talviale! Metsänkasvatus Kannattava metsätalous Suomalainen metsästys Suomen tunturikasvio Metsätuhot Suometsien hoito Liito-orava Energiapuun korjuu Keittiö retkellä Talousmetsien luonnonhoito Samassa padassa Raivaamaan Kotimaiset kalaherkut Talvikeittiö Savustus Metsänomistajan rahakirja Majavan lammella Suomalais-venäläinen metsäsanakirja Luontopäiväkirja Metsäviestintä nyt METSÄ GROUP. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. Haluamme ostaa tehtaalla jalostettavat puut kotimaasta. Valitse Metsä Group kumppaniksesi puukauppaan ja tule mukaan rakentamaan kasvua Suomeen. Hyvä työn jälki, monipuoliset palvelut ja jäsenedut ovat vahvuutemme
Pakkaspäivä alkaa kylmetä valon taas vähetessä. METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. aurinko on painumassa mailleen, mutta värittää vielä Torronsuon reuna metsää. KUVA: PETRI VOLANEN 5483_.indd 3 25.1.2018 18.56. METSÄ NYT Sunnuntaina 21.1. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
4 MAKASIINI 1 • 2018 4 MAKASIINI 1 • 2018 5424_.indd 4 25.1.2018 19.00. 20 SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 1 1.2.2018 JO RM A LU H TA JU H A SI N IS A LO Pitkäjänteinen metsänhoito tuottaa tulosta, Janne Rinne uskoo. 30 RAHAPUU: Teollinen vallankumous Oma metsä 32 Näin täytät metsäveroilmoituksen 38 Hankintatyöllä veroetua 40 Ilmoita alv verkossa 42 METSÄNHOITO: 21 kysymystä kannattavuudesta 45 PIKATESTI: Karvasuksilla umpihankeen 46 TIE METSÄNOMISTAJAKSI: Minustako metsänomistaja. 58 s. 49 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Kenelle myisin puuni. Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Kuten haluat 6 METSÄNOMISTAJA: Erilainen omistaja 12 UUTISET: Metso-ohjelmassa tuhansien hehtaarien vaje 13 METSÄTYYPPI: Lisäävätkö energiainvestoinnit puunkäyttöä. 48 TUTKIMUS: Onko alkuperällä väliä. 50 PERINTÖMETSÄ: Kiinteistötermit tutuksi 52 KYSY POIS: Harvennus vai päätehakkuu. 14 Uusi kemera hahmottuu 16 MARKKINAT: Hyvä vire jatkuu 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Katkonta ratkaisi 18 Suursijoittajat rynnistivät 19 VERKOSTA: Tunnistetaanko laatutukki. Teema 20 Miten metsätalous kannattaa. 55 KOLUMNI: Luistimet jalkaan ja baanalle 57 ENNEN & NYT: Ei maistu hirvelle s
Nyt kaikki on paljon helpompaa. Metsänomistajien palvelut, niin sähköiset kuin muutkin, ovat kehittyneet isoin harppauksin. HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA PUUNOSTAJAT KILPAILEVAT KUUTIOISTASI SILLÄ ON NYT KYSYNTÄÄ 20180118_SP_Kuutio_Metsalehtimakasiini_taka_230x277_toPrint.indd 1 18.1.2018 14.08 Näin kannattavuutta mitataan VEROTUS ILMOITA METSÄVEROT VERKOSSA normikansi.indd 1 24.1.2018 15.49 Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli s. Toisaalta monelle raivaussahaostos on ollut alku antoisalle harrastukselle. Niiden lisäksi kestotilaajat saavat lehden mukana Metsäverokirjan, ja kaikkien tilaajien käytössä on lehden veroneuvontapalvelu. Siihen liittyen Mikko Riikilä paneutuu sivulta 20 alkavassa jutussa kiinnostavaan kysymykseen, miten metsätalouden kannattavuutta mitataan. Metsää kannattaa hoitaa, sillä pitkän aikavälin näkymät puun kysynnälle näyttävät erittäin hyviltä. HELMIKUUTA • NUMERO 1/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Kelirikkoleimikoille ottajia • Metso-rahaa enemmän tarjolla • Karvapohjasukset pikatestissä PERINTÖMETSÄ KIINTEISTÖTERMIT TUTUKSI TE EM A : KA N N AT TA VU U S HOITOTÖIDEN KANNATTAVUUDESTA 21 KYSYMYSTÄ METSÄTALOUS TE EM A : KA N N AT TA VU U S Rouva Vilande rin HUIKE A HYBRID I 700 m³ Kuutio on käänteentekevä puun kauppapaikka verkossa. Juuri nyt ajankohtaista on verotus. Pakollista on enää vain hyvin vähän. Hoidon tavan voi valita itse. Toivottavasti tapaamme vuoden mittaan! KUTEN HALUAT M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 1/2 01 8 1. METSÄLEHTI täyttää tänä vuonna 85 vuotta. Kysymyksiin löytyi kyllä vastaus, kun näki vaivaa ja löysi oikeat tahot. 45 A RI KO M U LA IN EN Luonnosta 58 LUHTA: Onnenlintu ja käheä rääkyjä 62 TAPION PÖYTÄ: Riistapadasta lämmikettä 64 KÄSIN TEHTY: Lasten kanssa vuolemaan 69 LUKIJALTA: Metsittämään! 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Miten selvitään Siperian pakkasista 74 TUOTE & TEKIJÄ: Näkyykö kello 5 MAKASIINI 1 • 2018 5424_.indd 5 25.1.2018 19.00. TÄSSÄ NUMEROSSA teemana on erityisesti metsänomistamisen talous. Sivuilta 32–40 löytyvät Metsälehden veroasiantuntija Hannu Jauhiaisen ohjeet metsäveroilmoituksen täyttäjille. Siellä sinua odottavat todelliset myyjän markkinat, sillä palvelussa puunostajat kilpailevat kuutiosi hinnasta. Toki se maksaa, mutta varsinkin ajoissa tehtynä investointi taimikoiden hoitoon tuottaa silti hyvin. Ennen neuvottiin, että melkein kaikkien kannattaa hankkia raivaussaha, mutta nyt myös työn teettäminen on helppoa. Jos rooli kuitenkin tuntuu vieraalta, metsätilan saa helposti kaupaksi, ja varsinkin Etelä-Suomessa hyvään hintaan. Kotisohvalla istuen voi verkon välityksellä tutustua omaan metsäänsä, keskustella muiden metsänomistajien kanssa tai panna alulle puukaupan. Muuta puusi rahaksi – kuutio.fi . Kukin voi olla sellainen metsänomistaja kuin haluaa. Mikko Häyrynen avaa metsänomistamisen taloudellisia ja muita ulottuvuuksia koko vuoden jatkuvassa juttusarjassa, joka alkaa sivulta 46. Kehen otan yhteyttä, mitä pitää tehdä ja onko tässä ylipäätään järkeä. Juhlavuoden merkeissä järjestämme lukijatilaisuuksia eri puolilla Suomea. Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi VIELÄ muutama vuosi sitten metsänomistajaksi ryhtyminen ei ollut kovin yksinkertaista
6 MAKASIINI 1 • 2018 6 MAKASIINI 1 • 2018 6 MAKASIINI 1 • 2018 5477_.indd 6 25.1.2018 18.22. TEKSTI LIINA KJELLBERG?|?TEOSKUVAT JAAKKO KAHILANIEMI?|?HENKILÖKUVAT SEPPO SAMULI Kaksiosaisessa teoksessa metsäyhtiöiden käsi havittelee metsänomistajien kultaa. METSÄNOMISTAJA ERILAINEN METSÄNOMISTAJA Jaakko Kahilaniemi käsittelee metsäsuhdettaan valokuvataiteen keinoin
”Isä ajatteli varmasti, että metsäyhtymän perustaminen oli hyvä idea. Luonto säilyy, vaikka ihmiset kuolevat.” Jaakko Kahilaniemi kokee metsän omistamisen risti riitaisena, koska hän ei ole itse päässyt vaikuttamaan siihen, tuleeko hänestä metsänomistaja. Minä koen kuitenkin metsän omistamisen ristiriitaisena, sillä en ole itse päässyt vaikuttamaan siihen, tuleeko minusta metsänomistaja vai ei. ”On absurdi ajatus, että luontoa voisi omistaa. Hän omistaa yhdessä isänsä ja sisarensa kanssa sata hehtaaria metsää Teiskossa Pirkanmaalla. Valokuvateos on yksi monista, joiden avulla valokuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi käsittelee suhdettaan metsäomaisuuteensa. Mäennyppylältä alkava reitti etenee säästöpuiden ja veden täyttämien painaumien kautta läheiseen sekametsikköön ja sieltä takaisin hakkuualalle. Hakkuualalle sijoitetut vihreät ympyrät ovat paikkoja, joista Kahilaniemi on poiminut materiaalia valokuvateoksiinsa: suikaleen koivun tuohta, kiviä, kolme käpyä, juurakon. M ustavalkoisessa met sä mai se massa näkyy siellä täällä vihreitä ympyröitä. 7 MAKASIINI 1 • 2018 5477_.indd 7 25.1.2018 18.22. Myös ajatus, että metsää voi omistaa, on Kahilaniemelle vieras. Omistaako silloin myös siellä olevat eläimet ja ilman. Metsäsuhdettaan nyt 28-vuotias Kahilaniemi kuvaa ristiriitaiseksi. Ympyrät on yhdistetty toisiinsa vihrein viivoin, jotka muodostavat reitin hiljan avohakatun maiseman läpi. Ajatuksena on, että Teiskon metsäpalsta siirtyy aikanaan kokonaan Kahilaniemen omistukseen, sisko saa isän muut metsät. Kahdeksanvuotias ei pysty sanomaan sellaiseen juuta eikä jaata”, hän sanoo. Kahilaniemestä tuli metsänomistaja, kun hän oli kahdeksanvuotias
”Metsä on suomalaisessa taiteessa ärsyttävän itsestäänselvä aihe, puhki kulutettu.” 8 MAKASIINI 1 • 2018 5477_.indd 8 25.1.2018 18.22. Property Weight teos kuvaa metsänomistamisen mukanaan tuomia vastuita ja velvollisuuksia
Vuonna 2015 Kahilaniemi päätti ryhtyä käsittelemään metsäsuhdettaan valokuvauksen avulla. En tiedä, lähtikö niistä yksikään kasvamaan”, hän sanoo. Parhaillaan hän viimeistelee valokuvataiteen maisterin opintoja Aalto-yliopistossa Helsingissä. Hänen valokuvateoksiaan on ollut näytillä Suomen lisäksi muun muassa Isossa-Britanniassa, Saksassa, Itävallassa ja Ranskassa. Käteen osuu teos, jossa vaa’an päälle on aseteltu kuusipölli. Pyrin kuitenkin käsittelemään sitä uudella tavalla. ”Metsä on suomalaisessa taiteessa ärsyttävän itsestään selvä aihe, puhki kulutettu. Kahilaniemen mukaan teos kuvaa hyvin hänen suhdettaan metsään. Valokuvaus vei Teiskossa sijaitseva metsäpalsta on kulkenut Kahilaniemen suvussa ainakin kolmen sukupolven ajan. 9 MAKASIINI 1 • 2018 5477_.indd 9 25.1.2018 18.22. Kahilaniemen suvusta moni työskentelee metsän parissa, mutta Kahilaniemeä metsäasiat eivät kiinnostaneet. Syntyi projekti, jolle hän antoi nimeksi 100 Hectares of Understanding , suomeksi 100 hehtaaria ymmärrystä . ”Kyse ei ole siitä, ettenkö viihtyisi metsässä. Kahilaniemi muistelee olleensa suunnilleen kymmenvuotias, kun hän ymmärsi perheensä omistavan metsää. ”Istuttaminen ärsytti minua, joten viskoin taimia ympäri metsää. Termit menevät välillä väärin, kun pääpaino on metsänhoidon sijaan taiteessa. Kahilaniemi kertoo metsän olevan suurimmaksi osaksi sekametsää, mutta toteaa samaan hengenvetoon voivansa olla väärässä. Teoksen nimi on Property Weight , suomeksi Omaisuuden paino . Siitä hän kiinnostui lukion valokuvauskurssilla. ”Silloin päätin, että tästä teen ammatin ja piste.” Kahilaniemi opiskeli valokuvausta ensin silloisessa Voionmaan kansanopistossa Ylöjärvellä, sitten Turun AMK:n Taideakatemiassa. Tiedän kyllä, että metsässä liikkuminen tekee hyvää, mutta sitä varten ei tarvitse omistaa metsää. Omassa metsässä on kyse omistuksesta. Istutustalkoisiin värvättiin silloin koko perhe. Perhe muutti Toijalasta Etelä-Pirkanmaalta Teiskoon, kun Kahilaniemi oli 11-vuotias. Siellä kaikki kiteytyy vastuisiin ja velvollisuuksiin.” Valokuvausprojektin aikana Kahilaniemi Jaakko Kahilaniemi viihtyy kotimaisemissaan Helsingin Hakaniemessä. Valoku vaus vei. Kahilaniemeä muutto lähemmäs perheen metsiä harmitti, sillä hän ei olisi halunnut muuttaa maalle. Viime vuonna Kahilaniemi voitti Majaoja-säätiön 10 000 euron palkinnon. Haluan saada ihmiset ajattelemaan ympäröivää maailmaa ja ympäristöä enemmän.” Vastuu painaa Kahilaniemi ottaa laukustaan kansion ja ryhtyy selaamaan sen sisällä olevia valokuvia
Sitä varten Kahilaniemi keräsi ja kuvasi 54 grammaa maata kaikilta metsäpalstan 54 kuviolta. Se tuli kierrettyä viime vuonna, kun hän kuvasi teostaan 54 Grams of Soil from 54 Different Solutions . ”Viivat kuvaavat hakkuualalle istutettuja kuusentaimia. Sen hän tekee selväksi teoksessaan My Book of Our Land . Syntyi teos Measured and Weighted , eli suomeksi Mitatut ja punnitut . ”Mittasin taimet samaan tapaan kuin lapset punnitaan ja mitataan neuvolassa. Located Fragments teokseen on merkitty reitti, jonka varrelta Jaakko Kahilaniemi on poiminut materiaalia muihin teoksiinsa. Toistaiseksi isä huolehtii metsän hoidosta, ja Kahilaniemi keskittyy hyödyntämään metsää taiteessaan. Siinä Kahilaniemi on tehnyt kaatamaansa männynrunkoon kahdeksan koloa ja istuttanut jokaiseen kuusentaimen. ”Teoksessa tulevaisuus on istutettu vanhemman sukupolven perinnön päälle. Metsämaisemaan istutetut taimet nimesin perinnön pelastajiksi.” Perintö nousee teemaksi myös teoksessa Colliding Generations , suomeksi Sukupolvien törmäys . Teiskossa hän viettää viikon mittaisia jaksoja silloin tällöin. Sen vihreys toimii hänen mielestään kaupunkiympäristössä hyvänä linkkinä metsiin. Se näkyy valokuvateoksessa, jossa hakkuualalta nousee punaisia viivoja. Siinä Kahilaniemi käsittelee luonnon käyttöä pääomana. Asioiden tekeminen vain rahan takia tuntuu kuitenkin turhalta. Se on liian isänmaallinen ja kansallisromanttinen. Kahilaniemi hakee autostaan kuvauksia varten mukaan ottamansa sisäkuusen. Colliding Generations teoksessa tulevaisuus on istutettu vanhemman sukupolven perinnön päälle. Männynrunko on parimetrinen, lähellä omaa pituuttani. Kahilaniemi ei usko ajatukseen suomalaisista myyttisenä metsäkansana. ”Kirja edustaa vanhakantaista näkökulmaa suomalaisuudesta, jota en täysin allekirjoita. Kahdeksan tainta taas kuvaavat ikääni silloin, kun minusta tuli metsänomistaja.” Tulevaisuus avoin Talvi-iltapäivä alkaa hämärtyä Helsingin Eläintarhanlahdella. Siinä Zacharias Topeliuksen Maamme-kirjan kannessa törröttää pienoismallikaupasta ostettu kuusi. Pysyy terävänä Venyy vähemmän Leikkaa tehokkaasti PERFORMANCE BY HUSQVARNA Husqvarna 545FX/FXT AutoTune ™ Husqvarna XP® Power 2 Husqvarna 550XP®G Husqvarna X-Cut 859 € Husqvarna 545FX/FXT Autotune ™ UUTUUS AutoTune™ Aina optimaalinen moottorin suorituskyky Nyt varusteena AUTOTUNE™ Säädettävä ja ergonomisesti muotoiltu kahva takaa parhaan käyttömukavuuden Rikastinvipu on korvattu käynnistinpainikkeella Husqvarnan ammattisahan muotoilu tehostaa käytettävyyttä Kestävä ja luotettava Husqvarna X-Torq -moottori takaa nopean leikkuutehon TAKUU JA KÄYTTÖTURVA JOPA 3 VUOTTA! * *Tankkaamalla Husqvarnan alkylaattipolttoainetta saat uudelle Husqvarnan bensiinikäyttöiselle koneelle ylimääräisen 12 kk:n käyttöturvan. Katse on siirtynyt omista metsistä eteenpäin. on tosin alkanut viihtyä myös omassa metsässään. Siinä sata 19–79 gramman painoista ja 17–55-senttistä kuusentainta seisoo siisteissä riveissä. Ne ovat suunnilleen sen pituisia kuin kuuset sadan vuoden ikäisinä olisivat.” Ennen istutustyötä Kahilaniemi mittasi ja punnitsi kaikki istuttamansa sata taimea. Parasta, mitä voisin tehdä, olisi antaa metsän olla.” Jos hän jossain vaiheessa ryhtyy hoitamaan metsiään, eivät avohakkuut kuulu metsänhoitoon.Nyt työn alla on omien metsien lisäksi myös toinen taideprojekti. 10 MAKASIINI 1 • 2018 5477_.indd 10 25.1.2018 18.22. Yksi niistä on kukkula, jolta näkee koko metsäpalstan. Maailma muuttuu.” Sitä, mitä Kahilaniemi tulevaisuudessa aikoo metsällään tehdä, hän ei osaa sanoa. ”Taloudellisesti metsä voisi turvata taiteen tekemisen, ja olisi metsä helppo lyödä rahoiksi. Metsäpalstalle on myös muodostunut joitain mielipaikkoja
Pysyy terävänä Venyy vähemmän Leikkaa tehokkaasti PERFORMANCE BY HUSQVARNA Husqvarna 545FX/FXT AutoTune ™ Husqvarna XP® Power 2 Husqvarna 550XP®G Husqvarna X-Cut 859 € Husqvarna 545FX/FXT Autotune ™ UUTUUS AutoTune™ Aina optimaalinen moottorin suorituskyky Nyt varusteena AUTOTUNE™ Säädettävä ja ergonomisesti muotoiltu kahva takaa parhaan käyttömukavuuden Rikastinvipu on korvattu käynnistinpainikkeella Husqvarnan ammattisahan muotoilu tehostaa käytettävyyttä Kestävä ja luotettava Husqvarna X-Torq -moottori takaa nopean leikkuutehon TAKUU JA KÄYTTÖTURVA JOPA 3 VUOTTA! * *Tankkaamalla Husqvarnan alkylaattipolttoainetta saat uudelle Husqvarnan bensiinikäyttöiselle koneelle ylimääräisen 12 kk:n käyttöturvan. 11 MAKASIINI 1 • 2018 5477_.indd 11 25.1.2018 18.22
”Jos rahoitus pysyy tällä tasolla, tehdään suojelutoimia vuoteen 2025 mennessä noin 64 000 hehtaarilla. Taustalla on ohjelman rahoituksen väheneminen. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI Aleksi Puhtila yhdistää metsissään suojelun ja talouskäytön. ”Mitä lähempänä jo suojeltua aluetta suunnitteilla oleva suojelualue on ja mitä enemmän siellä on järeää lahopuuta, sen parempi”, sanoo maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Ville Schildt. AJASSA LEHDOT, perinneympäristöt, harjujen paahderinteet ja runsaslahopuustoiset metsät. Päätös siitä, hakataanko vai suojellaanko kuvan yli satavuotias kuusikko, syntynee lähivuosina. 12 MAKASIINI 1 • 2018 12 MAKASIINI 1 • 2018 5484_.indd 12 25.1.2018 18.24. Suomen metsäkeskus tekee kymmenen vuoden suojelusopimuksia maaja metsätalousministeriön rahoituksella, pysyviä suojelusopimuksia ja 20 vuoden suojelusopimuksia tekevät ely-keskukset ympäristöministeriön rahoituksella. Metso-ohjelmassa on viime vuosina jouduttu katsomaan yhä tarkemmin, millaisia alueita suojeluun otetaan. Schildtin mukaan tavoitteeseen ei nykyisillä rahamäärillä päästä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi noin seitsemän miljoonan euron määrärahatasoa”, hän arvioi. Korvausta vastaan Metsiensä suojelusta kiinnostuneet metsänomistajat voivat Metso-ohjelman avulla suojella metsiään määräajaksi tai pysyvästi ja saada siitä korvauksen. Ohjelman tavoitteena on, että metsiä olisi vuoteen 2025 mennessä suojeltu maaja metsätalousministeriön kautta 82 000 hehtaaria ja ympäristöministeriön kautta 96 000 hehtaaria. Ympäristöministeriössä tilanne on toinen. ”Suojelutavoitteesta on nyt saavutettu vajaat 70 prosenttia Tuhansien hehtaarien vaje Metso-ohjelman lisärahoitus ei riitä takaamaan tavoitteisiin pääsyä. Muun muassa näitä haetaan nyt Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaan eli Metso-ohjelmaan. ”Maaja metsätalousministeriön rahoista noin miljoona on tosin viime vuodelta siirtyviä rahoja”, Schildt sanoo. Tälle vuodelle määrärahaa on kuitenkin luvassa hieman aiempia vuosia enemmän, maaja metsätalousministeriölle noin kuusi miljoonaa euroa ja ympäristöministeriölle noin 25 miljoonaa euroa
4 Miksi metsähakkeen käyttö kulkee eri suuntiin sähkönja lämmöntuotannoissa. Metsätyyppi 1 Mitkä ovat merkittävimpiä puun käyttöä lisääviä energiainvestointeja. Kotimainen puu ei riitä kaikkeen energiantuotantoon. Samaan aikaan hakkeen käyttö lämpökeskuksissa on lisääntynyt, ja kokonaiskäyttö näin ollen hieman kasvanut. Vantaan Martinlaaksoon tulee biokattila vuonna 2019, ja Helsinkiin ja Espooseen on suunnitteilla useampi puun käyttöä lisäävä investointi. ”Metsäyhtiön miehet ovat laskeneet, miten paljon kuusikosta saisi hakkuutuloja. Kaukolämmön yhteistuotannossa kotimaisen puun enimmäisosuus polttoaineista voi nousta 60 prosentin tietämille. Hakkeen käyttö sähkönja lämmön yhteistuotantoon on vähentynyt useamman vuoden ajan. Pysyvästä suojelusta olisi maksettu noin 50 000 euroa”, hän kertoo. ”Kymmenen vuoden suojelusta maksettiin reilut 14 000 euroa. Kuusikossa ei ole Puhtilan mukaan koskaan tehty hakkuita, ja valtaosa puista on reilusti yli sadan vuoden ikäisiä. Sähkön tuonnissa tehtiin viime vuonna uusi ennätys. Itse 27-vuotias metsänomistaja yhdistää metsissään suojelun ja talouskäytön. Metsähakkeella tuotetun sähkön määrään vaikuttaa muun muassa se, että muualla tuotetaan sähköä halvemmalla. ”Jos ihmiset heräisivät siihen, että metsiä voi suojellakin, loisi se painetta myös metsäyhtiöille”, hän sanoo. Samaa mieltä on Schildt. Lisäävätkö energia investoinnit puun käyttöä. En ole kuitenkaan varma, olenko valmis siihen.” Kysyntää riittää Suoalueen suojelemisesta saamaansa korvausta Puhtila pitää kohtuullisena. Puhtilan mukaan metsänomistajista moni pelkää suojelua. Siellä täällä näkyy jokunen maahan kaatunut runko. 2 Miksi puun osuutta voidaan kasvattaa voimalaitoksissa. Suoalueesta hän teki kymmenen vuoden suojelusopimuksen, mutta kuusikon kohdalla Puhtila mietti yksityisen luonnonsuojelualueen perustamista. ”Keväisin täällä on aikamoinen viserrys”, kertoo metsänomistaja Aleksi Puhtila. ”Määräaikainen suojelu antaa metsänomistajille peliaikaa. Vaihtoehtona suojelu Tammelassa Kanta-Hämeessä sijaitsevassa kuusikossa metsän suojelu on varteenotettava vaihtoehto. Puun poltto lisääntyy useissa suurissa kaupungeissa, kertoo Energiateollisuus ry:n Jari Kostama. Tammikuun alussa tiedotettiin Oulun Laanilan uudesta voimalasta, joka tulee olemaan merkittävä puun käyttäjä. Miksi: Metsäteollisuuden tuotantomäärät kasvoivat, joten samalla kasvoi poltettavien sivutuotteiden, kuten kuoren, purun ja mustalipeän, määrä. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ Kuka: Energiateollisuus ry:n energiantuotantojohtaja Jari Kostama Mitä: Puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa lisääntyi viime vuonna. Eniten sähköä tuotiin Ruotsista. Samoin Lahteen vuonna 2019 valmistuva laitos. Viime vuoden lopulla käyttöön vihitty Naantalin voimalaitos käyttää ensi vuonna 70-prosenttisesti biopolttoaineita, pääosin puuta. Hän suojeli silloin ohjelman kautta viiden hehtaarin suuruisen, parisataavuotiaita mäntyjä kasvavan suoalueen. ”Kuusikko olisi kelpuutettu mukaan Metso-ohjelmaan, jos olisin laajentanut suojeltavaksi kaavailemaani aluetta hieman. 3 Onko puun energiakäytölle joku raja. METSO-OHJELMA › vapaaehtoista suojelua › painopiste Eteläja KeskiSuomessa sekä Pohjanmaalla › jatkuu vuoteen 2025 › näitä kaivataan: lehdot runsaslahopuustoiset kangasmetsät pienvesien lähimetsät puustoiset suot metsäluhdat ja tulvametsät harjujen paahdeympäristöt maankohoamisrannikon metsät puustoiset perinneympäristöt kalkkikallioilla kasvavat metsät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot › www.metsonpolku.fi eli aikataulussa ollaan”, sanoo ministeriön ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiainen. Ville Schildtin mukaan tilanne on usein tämä. Pysyvästä suojelusta Puhtila ei kuitenkaan kiinnostunut, sillä hän ei halunnut päättää metsien käytöstä tulevien metsänomistajasukupolvien puolesta. Metsään liittyy kuitenkin myös tunnearvoja, joten sitä olisi sääli hakata.” Metso-ohjelmasta Puhtilalla on kokemusta viime vuodelta. Toisaalta metsien kasvu lisääntyy koko ajan. ”Metsätalouden ekologinen kestävyys on merkittävä kysymys nyt, kun hakkuumääriä lisätään.” 13 MAKASIINI 1 • 2018 13 MAKASIINI 1 • 2018 5484_.indd 13 25.1.2018 18.24. Koska energiapolitiikan heilahtelut ovat suuria, uusiin laitoksiin on valittu monipolttoainekattiloita. Uusi tekniikka mahdollistaa sen, että kattiloissa voidaan polttaa jopa 100-prosenttisesti puuta. Hiljaisuuden rikkoo vain kuusen latvasta lentoon lehahtava metso. Lumen peittämät kuuset ulottuvat yli kolmenkymmenen metrin korkeuteen. Päivi Gummerus-Rautiaisen mukaan määrärahat tahtovat tosin loppua myös pysyvän suojelun puolella. Kohteita tulee tarjolle enemmän kuin niitä voidaan suojeluun ottaa. Monien kaupunkien voimalainvestoinneissa puu on tulevaisuuden merkittävin polttoaine. Vuosittainen rahamäärä pitäisi nostaa 6,5–7 miljoonaan euroon, jotta kysyntään voitaisiin vastata”, hän sanoo
Puuntuotannollisesti siinä ei olisi vähäisintäkään järkeä, mutta metsittämällä voitaisiin torjua Suomen laskennallista metsäkatoa, joka syntyy, kun metsiä raivataan muuhun käyttöön. Myös takkoihin energiamerkit Myynnissä oleviin takkoihin ovat vuodenvaihteessa ilmestyneet kodinkoneliikkeistä tutut energiamerkit. Syynä hinnan nousuun on puumarkkinoiden kiristynyt kilpailu. Näin EU:n byrokratia ei iskisi koko voimallaan tukiin, joiden summat jäävät usein muutamiin satoihin euroihin. M IK KO H ÄY RY N EN 14 MAKASIINI 1 • 2018 14 MAKASIINI 1 • 2018 5485_.indd 14 25.1.2018 18.28. Taimikonhoitoa halutaan tukea myös jatkossa. Valmisteluun jo tänä vuonna Ensi vuosikymmenen tukijärjestelmän laatiminen on määrä Uusi kemera hahmottuu Kemeralain jatkolle piirrellään suuntaviivoja jo tämän vuoden aikana. Mahdollisuuden tähän voisi tarjota taimikonhoidon tukien siirtäminen vähämerkityksisten de minimis -tukien ryhmään. Hilska-Aaltonen myöntää, että peltojen metsityksen tuki on ollut pohdinnassa mukana. Poliittiset paineet vesistöille ja hiilensidonnalle ongelmallisiksi koettujen ojitusten tuelle varmasti kasvavat. Muutokset näyttävät jäävän odotettua vähäisemmiksi. Jos siihen lähdetään, rahoitus pitää tulla joko maataloustai ilmastopolitiikan puolelta.” Uuteen tukiohjelmaan on kaavailtu peltojen metsitystukea. Näin Ponssen voi laskea valmistaneen viimeisimpien kolmen vuoden aikana tuhat metsäkonetta vuodessa. Takkojen energiatehokkuudella tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin puun palamisessa vapautuva lämpöenergia saadaan hyötykäyttöön. Kuitupuun hinta nousee – Norjassa Kuitupuun hinta on Norjassa kohonnut 30 prosenttia vuoden aikana, kertoo sanomalehti Atl. ”Varsinkin suopeltojen metsittäminen on hirveän kallista. Yhtenä vaihtoehtona on ehdotettu tukea vain ojituksen suunnitteluun ja vesien suojeluratkaisuihin. Energiamerkit perustuvat mittaustuloksiin. ”Tärkeintä on varmistaa, että EU:ssa ymmärretään metsätaloutemme perusteet ja tarpeet.” Metsätukien hallinnointia haluttaisiin yksinkertaistaa. Metsäväki haluaa tukea suometsien hoitoon myös tulevaisuudessa. Metsänomistajajärjestö MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä painottaisi tukia, jotka ohjaavat metsänomistajia oikea-aikaiseen taimikonhoitoon. Suomessa ja Ruotsissa tehtyjen sellutehdasinvestointien kiihdyttämä kuitupuun kysyntä on houkutellut muutkin suuret ruotsalaisyhtiöt sekä UPM:n vuonomaan puumarkkinoille. Olennaista on, että lämpö ohjautuu huoneisiin, eikä karkaa savukaasujen mukana harakoille. Hänen mukaansa sille pitää löytää rahoituslähde muualta kuin metsärahoista. Pienpuun korjuutuki nähdään MTK:ssa ongelmalliseksi myös siksi, että tuki valuu puun ostajille alenevina kuitupuun kantohintoina. Metsäteiden rakentamiseen ja korjailuun ehdotetaan tukia myös ensi vuosikymmenellä. Hänen mukaansa EU:n rahoitusohjelmien tuet on vahvistettava komissiossa ennen niiden voimaantuloa. Perinteisesti norjalaisten kuitupuut ovat jakaneet Norske Skog sekä Stora Enso. Mietinnässä on myös peltojen metsitysten tukeminen. Ponsselta tuhat konetta vuodessa Vaikka suuret metsäkonevalmistajat eivät julkista koneidensa valmistusmääriä, ne voi laskea mutkan kautta. Sen jälkeistä aikaa varten metsäsektorin osapuolten epävirallisessa työryhmässä on mietitty, miten metsien ja metsäluonnon hoitoa tuetaan 2020-luvulla. ”Ainakin suuntaviivat ja perusteet tulevaa hallitusohjelmaa varten on saatava valmisteluun”, toteaa metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä. MIKKO RIIKILÄ käynnistää jo tänä vuonna. Tutkijat ovat esitelleet vallattomia ideoita ekosysteemipalveluiden ja hiilensidonnan tukemisesta, mutta valmisteluun ollaan viemässä ohjelma, jonka sisältö näyttää mukailevan nykyistä kemeraa. Nuoren metsän hoidon tuki ja varsinkin pienpuun korjuutuki jakavat mielipiteitä. Energialuokka ilmaistaan nuolikuviolla ja kirjainasteikolla A++ – G. Lyhyesti AJASSA NYKYINEN kemeralaki on määräaikainen ja päättyy vuonna 2020. Metsäyhtiöiden mielestä metsähakkeen sähköntuotantotuki toisi energiapuun ostajille epäreilun kilpailuedun, ellei kuitupuulle saa korjuutukea. De minimis -tuki voidaan nykysäädösten mukaan maksaa ilman ennakkosuunnitelmaa ja rahoituspäätöstä. Kolme vuotta sitten, tammikuun lopulla 2015, yhtiö tiedotti luovuttaneensa 10 000:nnen koneensa. Viime viikolla Ponsse kertoi luovuttaneensa 13 000:nnen valmistamansa metsäkoneen saksalaiselle ostajalle. De minimis -tuista voidaan päättää kansallisesti. Tukea peltojen metsitykseen
21 Norpille taas apukinoksia Apukinoksia tarvitaan jälleen saimaannorpan pesinnän turvaksi, sillä lumitilanne Saimaalla on jo viidentenä peräkkäisenä talvena heikko. runkopuu, muu lehtipuu 1 300 000 m 3 . Apukinoksia aletaan kasata heti, kun lumija jääolosuhteet sallivat. Saimaa on saanut yhtenäisen jääpeitteen vasta tammikuun puolella, eikä jään päälle ole kertynyt tarpeeksi lunta norpalle pesätarpeiksi. Laatu ja tuotteiden arvo realisoituvat vasta, kun raaka-aine on jo maksettu.” Puumateriaalitieteen professori Henrik Heräjärvi kommentoi tukin hinnoittelua, Tekniikka & Talous 19.1. Eniten on lisääntynyt klapien poltto. Asialla ovat Metsähallitus, Itä-Suomen yliopisto ja WWF sekä vapaaehtoiset auttajat. Uusiutuvat uuteen ennätykseen Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin viime vuonna Energiaviraston arvion mukaan sähköä, lämpöä ja liikenteen biopolttoaineita yli 130 terawattituntia, mikä olisi uusi ennätys. m 3 5485_.indd 15 25.1.2018 18.28. Pökköä pesään Pientaloissa käytetty polttopuu, 1?000 m 3 ?jätepuu 400 000 m 3 . Vuonna 2016 yksityismetsissä investoitiin puuntuotantoon keskimäärin 21 euroa hehtaaria kohti. runkopuu, mänty 1 300 000 m 3 1992/1993 6 133 100 6 697 000 6 900 000 5 604 000 2000/2001 2007/2008 2016 e ”Ojitukset on nykyään helppo tuomita, mutta kuka meistä voi vannoa, että olisi sen ajan oloissa ja tiedoin toiminut toisin.” Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raija Laiho, Helsingin Sanomat 22.1. Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedon mukaan määrä on kasvanut neljä prosenttia edellisestä selvityksestä, joka tehtiin kahdeksan vuotta sitten. EU:n Suomelle asettama vuoden 2020 tavoite on 38 prosenttia. M ET SÄ H A LL IT U S 15 MAKASIINI 1 • 2018 15 MAKASIINI 1 • 2018 1,2 maatilat 0,9 vapaa-ajan asunnot 4,6 yhden asunnon talot Käytön jakaantuminen, milj. ”Säätelyn tulisi ulottua myös ympäristöongelman perimmäiseen syyhyn, hiilidioksidipäästöihin. ”Hassua on, että hinnoittelu tehdään vain koon perusteella. runkopuu, kuusi 1 200 000 m 3 . runkopuu, koivu 2 700 000 m 3 . Niin kauan kun päästöjä ei hinnoitella, päätöksenteko markkinoilla pohjautuu vääristyneeseen tietoon.” VTT:n ylijohtaja Anni Huhtala, Kauppalehti 22.1. Sanottua 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 ELIISA KALLIONIEMI PUUTA PALAA takoissa, kiukaissa ja muissa pientalojen tulipesissä vuosittain jo lähes seitsemän miljoonaa kuutiometriä. ”Arviomme on, että vuonna 2017 uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta olisi yli 40 prosenttia”, kertoo Energiaviraston johtaja Pekka Ripatti uusiutuvan energian ajankohtaispäivillä
Uudistushakkuu 59,73?. 16,14?. 17,94?. Talvikorjuuseen kelpaavat vain uudistuskohteet. Uudistushakkuu 59,78?. Otamme sitä vastaan ennen kaikkea kesäkuljetuskelpoisille varastopaikoille”, kertoo Metsä Groupin puukaupoista vastaava johtaja Yrjö Perälä. Uudistushakkuu 58,32?. 47,61?. 15,09?. ”Ostamme kaikkia puutavaralajeja kaikilla kauppamuodoilla, myös jonkin verran tänä talvena korjuuseen tulevia kohteita”, Jari Mutanen sanoo. 16,06?. 15,74?. Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat Hyvä vire jatkuu Yhtiöiden kelirikko leimikko varannot kaipaavat nyt täydennystä. 15,10?. 12,13?. Harvennushakkuu 48,62?. 17,41?. 58,44?. 17,34?. 15,86?. 59,36?. Sen siMonien muiden metsäyritysten tavoin myös Metsä Group aikoo kasvattaa puunostojaan tänä vuonna. 52,89?. Investoinnit lisäävät puun kulutusta vain marginaalisesti ja sekin vaikutus näkyy pääsääntöisesti vasta vuoden 2019 puolella, kertoo Stora Enso Metsän ostoja asiak kuusjohtaja Jari Mutanen. 15,58?. Sulan maan korjuuseen sopivia leimikoita haluaa myös Metsä Group, joka ostaa sekä kasvatusettä uudistushakkuita. Harvennushakkuu 47,36?. Uudistushakkuu 57,92?. 16,62?. 16,23?. nousussa. 15,83?. 15,28?. 57,78?. 61,94?. ANNE HELENIUS PUUKAUPPA on alkuvuodesta pyörähtänyt käyntiin lupaavasti, kertovat suuret puunostajat. 35,71?. laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,12?. Keitele Group mielii ennen kaikkea tukkivaltaisia leimikoita, sekä pääteettä harvennushakkuita. 17,90?. 43,44?. 12,00?. 50,07?. 42,28?. Harvennushakkuu 51,51?. 15,59?. 46,16?. 50,82?. 60,50?. ???. 47,37?. 17,04?. 14,74?. 36,40?. 61,70?. 39,07?. 15,56?. 54,56?. Stora Enson ostoslistan kärjessä ovat kesäkorjuukelpoiset harvennusja päätehakkuut, mutta muutkin kohteet kiinnostavat. 16 MAKASIINI 1 • 2018 16 MAKASIINI 1 • 2018 5486_.indd 16 25.1.2018 18.37. 12,27?. Ensiharvennus 39,90 * 42,18?. ”Hankintapuulle on kysyntää viime vuosia enemmän. Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,17?. 19,24?. Ensiharvennus 40,60?. 14,50?. 49,14?. Sahayhtiö Keitele Groupin metsäpäällikkö Kari Wuolijoki sanoo, että yhtiön tammikuiset ostomäärät ovat tuplaantumassa viime vuodesta. 11,52?. Puunkäyttö lisääntyy varsinkin loppukesästä täyteen vauhtiin pääsevällä Alajärven sahalla. Versowood ostaa lähinnä havutukkivaltaisia kesäja kelirikkoleimikoita. ??. Kelirikkoleimikot vähissä Loppuvuoden huonojen korjuukelien vuoksi kelirikkoleimikkovarannot ovat olleet tarpeen, ja yhtiöt hankkivat parhaillaan uusia kohteita kevään kelirikkoa varten. Hankintapuulle kysyntää Tällä hetkellä ostajia kiinnostaa monenlaiset, mutta varsinkin sulan maan korjuuseen sopivat leimikot. 60,62?. 15,57?. Versowoodilla kelirikkovarannot kuluivat loppuvuoden aikana vähiin, samoin Stora Enson rospuuttokohteet laskivat syksyn sateiden takia. 60,50?. 16,28?. 23,45 * 12,03?. Harvennushakkuu 50,72?. Ensiharvennus 44,14?. 11,59?. 47,63?. Sahayhtiö Versowoodkin aikoo hankkia puuta viime vuotta enemmän, sillä sahojen tuotantomäärät ovat hieman aiempaa suuremmat, kertoo metsäpäällikkö Jussi Torpo. 15,72?. 27,52?. Myös hankintapuu kiinnostaa. Sen sijaan Stora Enson tämänvuotinen puuntarve on viimevuotisen kaltainen, vaikka yhtiö viime lokakuussa ilmoitti lähes 100 miljoonan euron investoinneista Uimaharjun ja Imatran tehtaille. 18,05?. 17,04?. 17,94?. Raakapuun kantohinnat viikolla 3 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,96?. Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,30?. 17,39?. 18,67?. 32,41?. ”Viime vuosi oli puunostomäärissä kaikkien aikojen suurin, ja tämän vuoden ostotavoite on edelleen kasvava.” Ostojaan pyrkii kasvattamaan myös Metsä Group, jonka Äänekosken biotuotetehdas saavuttaa täyden kapasiteettinsa tulevan kesän aikana. 37,09?. 18,86?. 38,25?. 44,28?. 11,85?. 17,52?. 16,79?. 18,55?. 11,80?
11,25?. 12,34?. Leimikkoon saatiin neljä tarjousta, mikä on tyypillinen määrä alueen talvikohteille. Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 47,53 * 46,71 * 14,24 * 14,66 * Uudistushakkuu 49,74 * 48,07 * 17,01 * 16,57 * Harvennushakkuu 42,69 * 42,27 * 13,01 * 12,78 * Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Uudistushakkuu Uudellamaalla Puutavaralaji Puu määrä, m 3 hinta €/m 3 Mäntytukki 5 58 Mäntykuitu 2 18 Kuusitukki 385 61,9 Kuusipikkutukki 5 28 Kuusikuitu 75 23 Kuusilahokuitu 25 15 Koivutukki 20 47,5 Koivukuitu 15 18 Muu kuitu 30 10 Kaupan arvo 28 000 e, parhaan ja heikoimman tarjouksen ero 4,6 euroa per motti Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2018 2017 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 15,51?. 18,14?. Harvennushakkuu 45,33?. Uudistushakkuu 59,95?. 14,96?. 17,89?. Puut on tarkoitus korjata vielä kuluvan talven aikana. Sulan maan aikana korjattaviin huippuleimikoihin voi metsänhoitoyhdistyksen mukaan tulla jopa tuplamäärä tarjouksia. jaan Keitele Groupin kelirikkovaranto on Wuolijoen mukaan ajankohtaan nähden normaali. Kyseessä oli alueelle tyypillinen talvikohde, vajaan kahden hehtaarin kokoinen kuusitukkivaltainen uudistushakkuu. 17,78?. Ensiharvennus 11,96?. 60,40?. 16,60?. 17,38?. 40,04?. 34,90?. Hakkuukoneen ja puutavara-auton käytössä on siis ainoastaan tiukkaan poljettu ja jäädytetty peltotie. Tiedot kerätään viikoittain. Ensiharvennus 12,54?. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Ensiharvennus 11,20?. 15,10?. 61,74?. Harvennushakkuu 46,34?. 47,23?. 17,59?. Metsä Groupin Perälä ei kommentoi yhtiön kelirikkoleimikoiden määrää, mutta kertoo, että eteläisessä ja keskisessä Suomessa talviharvennuksia ei ole päästy kunnolla tekemään. Kuusten seassa oli myös joitakin mäntyrunkoja ja tukkikoivuja. Hakkuualue sijaitsee pellon takana, noin sadan metrin kuljetusmatkan päässä pellon laidassa olevasta välivaKatkonta ratkaisi rastosta. Uudistushakkuu 57,13?. ANNE HELENIUS MUUTAMA viikko sitten alkanut talvi ja sahojen raaka-ainetarve antoi vauhtia uusmaalaisen talvileimikon kauppaan. 18,96?. 14,08?. 50,35?. Harvennushakkuu 49,18?. 43,62?. 15,77?. 14,18?. 18,24?. Niitä voi käyttää myös talvella heikon roudan aikana.” EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA 17 MAKASIINI 1 • 2018 17 MAKASIINI 1 • 2018 5486_.indd 17 25.1.2018 18.37. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Päätökseen vaikutti myös katkonta, parhaan tarjouksen tehneen yhtiön tarkka katkonta kasvattaa myyjän saamaa puukauppatiliä 1–2 eurolla myytyä mottia kohti. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Uudistushakkuu 53,63?. 15,20?. 13,20?. 17,43?. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 59,18?. Kauppa syntyi parhaan tarjouksen tehneen yhtiön kanssa. 14,41?. ”Korjuuja kuljetusyrittäjät ovat reagoineet olosuhteisiin ja hankkineet leveitä teloja kesäkorjuuta varten. Myös myyty mottimäärä, 550 kuutiota, edusti alueelle keskimääräistä leimikon suuruutta. 16,14?. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 15,96?. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,55?. Parhaan ja heikoimman tarjouksen ero oli noin 4,6 euroa per motti. 47,43?. 12,81?. 10,34?. Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,58?. 51,65?. 16,33?. 15,45?. 52,86?. Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,78?. Tarjouksen tekijöissä oli iso perinteinen puunostaja, paikallisia sahoja ja puukauppoja välittävä yhtiö. 15,80?. Tarjouspyynnöt ja kaupanteko hoidettiin paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle annetulla valtakirjalla. Puunkorjuussa jännitetään nyt meneillään olevan pakkasjakson pituutta. 17,84?. 42,03?. 57,84?. 17,08?. 44,99?. 36,74?. 14,91?. 15,67?
Liljeroos arvioi, että rahastojen ja muiden instituutiosijoittajien tulo yksityismetsiin on voinut nostaa hintatasoa. 18 MAKASIINI 1 • 2018 18 MAKASIINI 1 • 2018 5487_.indd 18 25.1.2018 15.38. Suursijoittajat aktiivisia Suursijoittajien rynnistys yksityistilojen markkinoille oli viime vuoden ilmiö. ”Tarjonnan lasku aiheutui lähinnä UPM:n kohteiden vähenemisestä. Lapissa keskihinta oli tuhat euroa. ”Niiden ostot kasvoivat selvästi noin 27 miljoonaan euroon, mikä on noin 23 prosenttia yksityismetsien kauppasummasta.” Suursijoittajat olivat aktiivisia etenkin Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. Siitä seurasi myös, että kauppaa tehtiin aiempaa pienemmistä tiloista.” Liljeroosin seuranta koskee yksityistiloja sekä UPM:n myymiä tavanomaisen kokoisia kohteita. Maakunnittaisen hintakehityksen arviointi kertoo suurista eroista. ”Myydyt tilat olivat siellä hieman puustoisempia ja järeämpiä, mutta todennäköisesti nousu on monen tekijän summa.” Monessa maakunnassa hintataso pysyi jokseenkin ennallaan, muun muassa Keski-Suomessa, Pohjanmaan maakunnissa, Kainuussa ja Lapissa. Suursijoittajat rynnistivät Rahastojen tulo yksityistilojen markkinoille on voinut nostaa hintoja, Hannu Liljeroos arvioi. Kauppojen kokonaisarvo oli noin 137 miljoonaa euroa. Pirkanmaalla hintataso nousi huomattavasti ja hintakerroin oli vertailun korkein. Eniten metsätiloja myytiin Pohjanmaan maakunnissa ja Kainuussa, joiden myyntiala oli liki puolet kaikesta. Mukana ei ole sukulaiskauppoja, alle kymmenen hehtaarin kohteita eikä kohteita, jotka sisältävät erityisarvoja, kuten rantaa tai rakentamisoikeutta. Koko maassa metsähehtaarin keskihinta oli 2 893 euroa, kun se oli vuotta aikaisemmin 2 566 euroa. ”Mahdollisesti kiristynyt kilpailu UPM:n kohteista ohjasi rahastojen kysyntää yksityistiloihin.” Painotus pienemmissä kohteissa Erikoista viime vuonna oli se, että vaikka kauppojen lukumäärä pysyi edellisvuoden tasolla ja metsämaan keskihinta nousi, niin sekä kauppojen kokonaisarvo, myyty pinta-ala että tilojen tarjonta laskivat noin kymmenellä prosentilla. Mitä korkeampi kerroin, sitä kalliimpia metsätilat ovat. Arvioinnin ulkopuolelle jääneissä maakunnissa – Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa – kauppoja tehtiin seurannan kannalta liian vähän, alle 50 kappaletta. Metsämaan hintataso nousi selvästi Pirkanmaalla, Etelä-Savossa ja Häme-Uusimaalla. MIKKO HÄYRYNEN METSÄMAAN keskihinta nousi viime vuonna lähes 13 prosenttia, Hannu Liljeroosin hintaseurannan viime vuoden yhteenveto osoittaa. Häme-Uusimaan hintataso ottaa kaulaa jopa EteläSuomen muihin korkean hinnan maakuntiin. Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 32 22 312 28 21 123 44 5014 41 0,95 Satakunta 50 36 1070 27 18 113 35 4385 39 0,98 Häme-Uusimaa 85 74 1860 29 14 125 39 5409 43 1,02 Etelä-Karjala 55 45 1225 34 14 104 37 4153 40 0,92 Kymenlaakso 56 42 743 32 15 118 38 4409 37 0,89 Pirkanmaa 91 79 2101 24 16 123 38 4966 40 1,06 Etelä-Savo 119 99 3085 31 12 112 39 4422 40 0,93 Eja K-Pohjanmaa 196 163 4315 27 13 93 25 2606 28 0,89 Keski-Suomi 137 114 3701 30 12 110 33 3894 35 0,89 Pohjois-Savo 122 112 3507 30 12 100 31 3406 34 0,86 Pohjois-Karjala 129 120 3571 28 13 114 32 3468 30 Kainuu 146 140 8918 21 6 89 23 2027 23 0,79 Pohjois-Pohjanmaa 274 210 9323 22 9 83 17 1762 21 0,88 Lappi 79 58 3732 23 11 62 15 997 16 0,73 Koko maa 1571 1314 47463 97 28 2893 30 lisäys joulukuu 48 133 4371 AJASSA Markkinat METSÄTILAKAUPAT 1.1.–31.12.2017 *Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. ”Nousua oli myös Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa”, Liljeroos kertoo. Korkeimmat, noin viiden tuhannen euron hehtaarihinnat olivat Häme-Uusimaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Eniten metsä kallistui Pirkanmaalla, missä hehtaarin keskihinta nousi 700 eurolla viiden tuhannen euron tuntumaan. Lapissa metsä on halvinta kaikilla mittareilla, mutta myös tukkiprosentti on pienin
VERKOSSA ”Millaisia tukille asetetuista kriteereistä hakkuupää pystyy tunnistamaan automaattisesti. Kukaan muukaan sitä ei tee.” BURI ”Jos hammaslääkäri poraa hermoon, niin minä neuvon jaloillani ja vaihdan lääkäriä.” SIKARI Gallup Teetkö sähköisen metsäveroilmoi tuksen. Mittavaatimukset varmaankin, mutta miten on laatuvaatimusten laita?” JPJULKU ”Laatu on kuskin hyppysissä – ja tietysti mittalaitteen säätö, läpimitat ja kuutiointi.” MEHTÄUKKO ”Eipä koura tunnista muuta kuin mitat. www.fao.org/documents/card/en/c/I7034EN/ Suomi 100 -juhlavuoden kilpailu parhaasta riistanhoitoteosta on saanut jatkoaikaa. Palautettakin voi antaa hyvästä ja huonosta silloin, kun tilanne on päällä.” TOPINTAM ”Jos tukkileimikko on jo pinossa ja ollaan tekemässä korjuun valvontaa, niin oksaisuuden osalta ollaan valitettavasti myöhässä. riista.fi/riistatalous/riistakannat/hoitosuunnitelmien-toimeenpano/osallistu-riistan-vuoksi-kilpailuun/ TÄYSOSUMA "Tuulella on ollut hyvä osumatarkkuus kaataessaan koivun toisen koivun oksanhaaraan." PAHKATAR 100 80 60 40 20 Kyllä 60 % Ei 40 % 19 MAKASIINI 1 • 2018 19 MAKASIINI 1 • 2018 5487_.indd 19 25.1.2018 15.38. JALKANEN ”Yleensä ei kannata antaa mitään tukin yleisiä ja ainoita oikeita laatuvaatimuksia, koska jokainen tavaran vastaanottaja määrittää ne itse.” METSURI-MOTOKUSKI ”Metsähallituksella oli semmoinen ohje aikoinaan, että laatutyvi loppui, kun karsimaterät tökkäsivät kuivaan oksaan. Terveoksainen latvatukki alkoi, kun karsimaterät tökkäsivät terveeseen oksaan.” RANE2 ”Kyllä minä ainakin väijyn katkontaa kesken hakkuun ja jos mahdollista, niin heti kohta hakkuun käynnistyttyä ja myöhemmin uudelleen. Tunnistetaanko laatutukki. Itse olen aina tietoinen leimikon aloituksesta ja olen siellä heti valvomassa. Katkonnan kriteerit hakkuissa puhuttivat verkossa. Oksaisuuden suhteen tukin laatuun ei ole tullut muutoksia aikoihin, ja sallittavat oksat ovat läpimitaltaan varsin suuria.” METSÄ-MASA ”Metsänomistaja myy hakkuuoikeuden yhtiölle, ja sen jälkeen oikeudet on aika vähissä. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Näkee, miten kuskilla silmä pelittää ja miten mittoja käytetään. Eiköhän tuon ole juristit niin sorvanneet, että ehdot ovat ostajan puolella.” TOLOPAINEN ”Hakkuusopimuksessa voit tosiaan sopia kaikesta muusta, mutta jos asetat katkonnalle tiukat reunaehdot, se näkyy varmasti kantohinnassa.” A. Uusi kysymys: Oletko vakuuttanut metsäsi. www.sitra.fi/caset/metsanomistajaksi-sadalla-eurolla Tuoretta tilastotietoa maailman metsäteollisuudesta. Taisi se lenkouden mittaus/arviointikin mennä hänekseen.” JÄTKÄ ”Jos päivässä sumpataan 10?000–20?000 eurolla tavaraa nurin, niin kyllähän se jonkinmoinen perään katsomisen paikka on. Sata euroa vanhojen metsien suojeluun kompensoi vuotuista hiilijalanjälkeä 115 prosenttia
MIKKO RIIKILÄ METSÄTALOUS KANNATTAAKO . Puustoon sitoutuneen pääoman tuotto on perustelluin mittari metsätalouden kannattavuudelle. Paha vain, että sitä on kotikonstein hankala mitata. M IK KO RI IK IL Ä 20 MAKASIINI 1 • 2018 20 MAKASIINI 1 • 2018 5425_.indd 20 24.1.2018 18.33
21 MAKASIINI 1 • 2018 21 MAKASIINI 1 • 2018 5425_.indd 21 24.1.2018 18.33. KANNATTAAKO
Myyntiin tulevat metsätilatkin revitään käsistä, eikä myyjän tarvitse tinkiä. Kuitupuun hinta raivostuttaa, mutta puuntuottajan tili tulee tukista. Puustopääoman tuotto on rajallista, koska reunaehtoina ovat lämpösumma ja maan viljavuus. Varsinkin usean vuoden lukujen yhtäaikainen seuranta kuvaa luotettavasti metsätalouden tuloja ja menoja. Täyttä totuutta metsätalouden kannattavuudesta veromuistiinpanot eivät silti kerro, koska kassavirta ei ota huomioon metsävarojen muutosta, saati metsään sitoutunutta pääomaa. JU H A SI N IS A LO 22 MAKASIINI 1 • 2018 5425_.indd 22 24.1.2018 18.33. Ostajat ovat usein liiketoimissaan vaurastuneita yrittäjiä. Huonolta näyttää, vai näyttääkö. Ja kysypä melkein keneltä tahansa, metsien hinta on niin korkea, ettei niitä kannata ostaa. Eivät kai he sijoittaisi rahojaan vahingokseen metsiin. Vähän epäselvää siis, mutta muutama asia tiedetään. Huonon kuitupuun hinnan vuoksi he kertoivat suosivansa jatkuvaa kasvatusta ja ”rankkoja yläharvennuksia”. M onelle metsänomistajalle metsäveroilmoituksen teko on ainoa kerta vuodessa, kun metsän tuloja ja menoja ynnäillään – silloin suurinta tyydytystä tuottaa, jos viimeisen viivan alle saa taiteiltua miinusmerkkisen luvun… Eikä sillä, verokirjanpito on paljon tyhjää parempi tapa seurata metsätalouden kannattavuutta. Puuntuotannon katetuotto on hyvä, keskimäärin metsä tuottaa selvästi enemmän tuloja kuin kuluja. Samaa teemaa lämmitti professoripariskunta Annika ja Jyrki Kangas kolumnissaan (MT 11.12.2017). Osaava puunMetsänomistaja Janne Rinne luottaa, että pitkäjänteinen metsänhoito tuottaa myös taloudellisesti hyvän tuloksen. 1980-luvun puukauppalomakkeissa kuitupuun euroiksi muunnettu nimellishinta oli sama kuin nyt. Yksi varma on kuitupuun hinta. Kassavirta ei yksinään ku vaa metsätalouden kannattavuutta, koska se ei ota huomioon puustopääoman muutosta. Kuinkahan heidän metsiensä on mahtanut käydä ankaran lumikuorman alla. ?Kassavirta kuvaa metsänomistajalle tule via tuloja ja menoja, siis metsätilan todellis ta rahaliikennettä. Kuitupuun vika Jos pitäisi miettiä, miten homma meni noin niin kuin omasta mielestä, olisi helppo löytää perusteita metsätalouden kehnoon kannattavuuteen
”Eihän tämä kultakaivos ole, mutta kun työt tehdään oikeaan aikaan, metsään sidottu pääoma antanee noin neljän prosentin tuoton”, hän arvioi. Parhaiten kannattavuuden voi tuhota ostamalla ylihintaisen kiinteistön. Olin persaukinen kun ostin ensimmäisen metsätilani. JU H A SI N IS A LO Tämä saa vielä kasvaa, Janne Rinne säästelee päätehakkuumetsiä tilan jatkajalle. Persaukinen olen vieläkin, mutta metsää on huomattavasti enemmän.” PETKELES ”Taannoin esitellyllä 100 suurimman yksityisen metsänomistajan listalla on henkilöitä, jotka ovat palkkatuloilla aloittaneet tilojen oston. Tällä hetkellä metsämme tuottavat 30–40 000 euroa vuodessa. Ostettaessa ne olivat harsintajätemetsiä. Metsätalouden merkitys on kasvanut, kun sikatalouden kannattavuus on murentunut. Metsänhoito kasvattaa metsätilan arvoa välittömästi, vaikka päätehakkuita saisikin odottaa. Rinteellä on lounaissuomalaisittain runsaasti metsää, noin 400 hehtaaria. Kiitos tehokkaan metsänhoidon.” WANHAJÄTKÄ tuottaja tosin saa herutettua kasvuvoimasta enemmän euroja. Niitä on uudistettu päättäväisesti, joten nyt puustot ovat parhaassa kasvussaan.” Metsänhoitotyöt ja harvennukset Rinne teettää ajallaan, päätehakkuita säästellään. Sen jälkeen metsien puuvaranto on liki kaksinkertaistunut. Puuntuotannon katetuotto on siis hulppea. On se heillä kannattanut.” VARSI ”Kannattavuutta yritän parantaa keskittämällä panokset tukin kasvatukseen muun muassa lannoituksilla ja useilla harvennuksilla.” MOTO79 ”Metsätalouden kannattavuuden (omana elinaikana) pohja syntyy metsätilan ostovaiheessa; metsä kun tuppaa kasvamaan vain tietyllä huippunopeudella, olipa omistajana millainen kroisos tahansa.” HILUXMETSURI ”Metsätalous ei ole kannattavaa, jos ei itse osaa tehdä mitään, vaan joutuu teettämään vieraalla.” MERPE ”Meilläpäin myydään nykyään paljon hankintana. ?Katetuotto kertoo, paljonko puun myyn tituloista ja metsätilan muista tuloista jää jäljelle, kun metsätalouden kulut vähen netään. Periaatteessa hyödyt voi realisoida myymällä tilan. ”Pääosa metsistä on isäni hankkimia. Katetuottoprosentti, esimerkik si metsätaloudessa keskimäärin 85, saa daan, kun katetuotto jaetaan myyntitu lolla ja osamäärä kerrotaan sadalla. Keinoja on, mittareita ei Laitilalainen maanviljelijä-metsänomistaja Janne Rinne on ansioitunut puuntuottaja. Tämä on osa kannattavuuden hakemista.” PIKKUTUKKI ”Omalla kohdallani kannattavuus paranee koko ajan laskevista hinnoista huolimatta. Urakoitsija tekee ja pölläri kuljettaa sahalle, kuidut MG:n laariin. ”Poika valmistuu pian agrologiksi ja on halukas jatkamaan tilan pitoa, joten olen koettanut lihottaa tukkimetsiä tulevia vuosia varten. ”Määrätietoisesti vuosikymmenet hoidetuissa metsissä tuotto on keskimääräistä parempi ja hakkuumahdollisuuksia enemmän.” Kun metsässä on mistä ottaa ja hakkuumahdollisuudet käytetään, kertyy tuloja, kassavirtaa, reilusti. 23 MAKASIINI 1 • 2018 5425_.indd 23 24.1.2018 18.33. ”Hoidosta ei tingitä” Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kustannukset lohkaisevat metsätalouden tuloista keskimäärin vain 15 prosenttia. LUKIJOIDEN KOMMENTTEJA KANNATTAVUUDESTA ”Metsätaloudelle asettamani tavoitteet ovat pääasiassa taloudellisia, sillä hoidettu metsä myös miellyttää silmää. ” MYSTEERI ”On se ainakin absoluuttisesti kannattavaa. Kuten monet kollegansa Rinnekin luottaa siihen, että pitkäjänteinen metsänhoito tuottaa tulosta. Tuloilla katetaan hoitokulut ja ylijäämä tulee omaan käyttöön.” Metsänhoitoyhdistys Lounametsän kokenut neuvoja Kari Laiho vakuuttaa, että hyvät työt palkitaan metsätaloudessa. Hänestä tuli isäntä 1995. Maatalouden tulosta tilitoimisto seuraa vuosittain ja myös kesken vuoden tehtävin raportein. Verokirjanpitoa tarkempaa kannattavuuden seurantaa hänellä ei metsistään ole
24 MAKASIINI 1 • 2018 5425_.indd 24 24.1.2018 18.33. ”Teemme päätehakkuut, kun puusto on saavuttanut metsänhoitosuosituksissa määritellyn uudistamiskypsyyden alarajan. Eteläisen Suomen hoidetuissa metsissä tämä tarkoittaa viljavilla mailla 50–60 vuoden kiertoaikaa. Uudistamiskypsyys ku vataan metsänhoitosuosituksissa. Ei siis ihme, ettei Luken tutkija Esa Uotila pihistelisi uutta metsää perustaessaan. Suomen suurimpiin metsänomistajiin kuuluvan Finsilva Oyj:n toimitusjohtaja Harri Viitaniemi huomauttaa, että kulukuri ja nuukailu eivät ole sama asia. Tästä syystä tuhkalannoitus antaa parhaan tuoton, kun lannoituskohteiksi valitaan nuorehkoja kasvatusmetsiä. ”Uudistaminen ja taimikonhoito ratkaisevat, paljonko tuleva puusukupolvi tuottaa tuloja”, Uotila toteaa. Raja perustuu tutkimustietoon ja takaa parhaan kannattavuuden.” ?Uudistamiskypsyydellä tarkoitetaan puuston keskimääräistä läpimittaa 1,3 met rin korkeudella, kun metsikkö on kannat tavinta uudistaa pääoman tuottovaati muksen ollessa kolme prosenttia. Tuhkalannoituksen vaikutus kestää jopa vuosikymmeniä. Metsä laki ei enää määritä, minkä kokoisena met sän voi uudistaa. Ne on hyvä esitellä metsien hoidossa avustavalle neuvojalle.” Hän muistuttaa, että tepsivimmin metsätalouden tulosta parantaa hakkuumahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen ilman spekulointia puun hintakehityksestä. ”Strategia tarkoittaa toimintatapoja ja tavoitteita, joiden toteutumista myös seurataan. Viitaniemen mielestä puuntuottajalla on oltava selkeä strategia. Puuntuotannon kulut vievät reilut 20 prosenttia puun myyntituloista, mutta panostus parantaa metsien tuottoa pitkällä aikavälillä.” Finsilva tuottaa puuta 130 000 hehtaarin alueella eteläisessä Suomessa. ”Seuraamme tarkoin kustannuksia, mutta emme tingi metsänhoidon tasosta
Metsäsektorilla mikään toimija ei siihen pääse.” TOLOPAINEN ”Omilla laskelmillani olen nykyään päätynyt sijoitetun pääoman minimointiin eli luontaiseen uudistukseen.” DERHORST ”Pitkällä aikavälillä metsätalouden kannattavuuden ennustaminen on huuhaata. Kukaan meistä ei tosiasiassa tiedä, saako inflaatio huomioon ottaen 70 vuoden kuluttua tukkipuusta edes senkään vertaa rahaa, mitä taimien istutukseen ja maanpinnan rapsutteluun on tänä vuonna mennyt.” JEAN S Tavallista järeämmän tukkipuun tuottamisesta kiertoaikaa jatkamalla Viitaniemi ei innostu. M IK KO RI IK IL Ä 25 MAKASIINI 1 • 2018 5425_.indd 25 24.1.2018 18.33. Kohteiksi valitaan hyvävoimaisia varttuneita kasvatusmetsiä, jotka voidaan päätehakata, kun lannoituksen vaikutus vajaan kymmenen vuoden kuluttua on päättynyt. Sitten on seurattava, mihin se riittää…” METTÄMIÄS ”Metsänomistajalle ehdottomasti tärkein metsän tuottokykyä kuvaava tunnusluku on suhteellinen arvokasvu. Tätä kuvataan puuston suhteellisella arvokasvulla. Taalerikin teki tilin metsätilakaupoilla, ei puukaupoilla!” MAALAISSEPPO ”(Professori) Olli Tahvonen esitteli juuri menneillä Metsätieteen päivillä mallin, jossa (jos oikein ymmärsin) korkoa riittävästi nostamalla päädytään aina jatkuvaan kasvatukseen.” A.JALKANEN ”Metsätalouden kannattavuudessa pitää ottaa urheilutermit käyttöön. ”Ei kannata. Sen perusteella taloudellisia ratkaisuja tehdään.” REIMA RANTA ”Suomessa yritysten keskimääräinen pääoman tuotto oli viimevuonna noin 17 prosenttia. Se kertoo, kuin ka puustoon sidottu pääoma tuottaa. Mitä se kertoo itse liiketoiminnan, puuntuottamisen kannattavuudesta. Pääoman tuotto ratkaiseva tunnus Harri Viitaniemi ja Suomen menestyksekkäimpiin lukeutuva metsäsijoittaja, finanssiyhtiö Taalerin johtaja Jyrki Ketola opastavat, että tärkein tunnus puuntuotannon kannattavuudelle ja päätehakkuiden ajoittamiseen on pääoman määrään suhteutettu puuston vuotuinen tuotto. ”Mitä pitäisi ajatella siitä, että kommenttien perusteella, kannattavuuden näkökulmasta, olisi edullisinta myydä metsätilat pois. ?Suhteellinen arvokasvu (arvokasvu prosentti) saadaan, kun puuston vuotui nen arvonlisäys eli arvokasvu jaetaan ko ko puustopääoman arvolla. Täytyy tehdä parhaansa eli kaikki mahdolliset konstit pitääkseen metsät sekä niiden kasvun ja tuotoksen parhaassa mahdollisessa kunnossa. Järeästä tukista ei saa riittävästi lisähintaa.” Finsilva lannoittaa metsiä säännönmukaisesti
Kasvatusmetsissä puuston määrä ja tukkipuun osuus lisääntyvät samanaikaisesti, joten arvokasvu on vinhaa. Tulosta voi verrata tulevaan päätehakkuutuloon. Metsätaloudessa järkevä korkotaso, pääoman tuottovaatimus, on 2–4 prosenttia. Helppotajuisemmin korkotekijän vaikutusta voi hahmotella laskemalla, paljonko uudistamiskustannusta vastaava summa kasvaa korkoa korolle kiertoajan pituisena aikana. Mitä korkeam paa korkoa käytetään, sitä pienempi nykyarvo kaukana tulevaisuudessa saatavilla tuloilla on. 26 MAKASIINI 1 • 2018 5425_.indd 26 24.1.2018 18.33. Arvokasvua muodostaa puuston määrän lisäys ja tukin osuuden kasvu puiden koon kasvaessa, jolloin puuston keskimääräi nen kantohinta nousee. Metsäsuunnitelmissa puuston arvokasvuprosentti kuvataan kuvioittain. Metsätalouden laskelmissa käytetään usein 3–4 prosentin laskentakorkoa. Inflaation vallitessa rahan arvo heikkenee, jo ten reaalikorko on esimerkiksi pankkitalletuk sista maksettavaa nimelliskorkoa pienempi. Nykyarvo lasketaan dis konttaamalla. ”Viljavilla mailla hoidetussa metsässä kiertoajan kuluessa saavutettava suhteellinen arvokasvu kohoaa viiteen prosenttiin”, Ketola toteaa. ?Reaalikorko tarkoittaa korkoa, josta on poistettu rahanarvon muutoksen vaikutukset. Sen luotettava määrittäminen edellyttäisi kuitenkin tarkkoja puustotietoja. Keskiikäisissä met sissä puuston määrä ja tukin osuus lisäänty vät yhtä aikaa, joten arvokasvu on nopeaa. Arvokasvua tuottaa puuston määrän lisääntyminen sekä runkojen järeytyessä tapahtuva tukkipuun osuuden lisäys, mikä kohottaa puuston keskimääräistä kuutiohintaa. Pääoman tuottovaatimus on monelle hämärä käsite. Päätehakkuun aika on, kun suhteellinen arvokasvu alittaa metsänomistajan asettaman pääoman tuottovaatimuksen. Sen voi ajatella tarkoittavan metsänomistajan lainoistaan maksamaa korkoa tai vaihtoehtoisesta sijoituksesta tarjolla olevaa tuottoa. Oletetaan, että hehtaarin istutusmetsän päätehakkuussa saadaan 60 vuoden kuluttua 300 kuutiota puuta ja siitä keskimäärin 45 euroa kuutiolta. Puuston kokonaisarvon kasvaessa suhteellinen arvokasvu alkaa pienentyä. Diskonttaus on tapa laskea korkotekijän avulla tulevien tulojen ja menojen nykyarvo. Metsätaloudessa lasketaan usein tulevan kiertoajan tulojen ja meno jen nettonykyarvo kiertoajan alkuhetkellä. Lisäongelmana on, etteivät puuston kehitystä ennustavat kasvumallit pysty ennustamaan tulevaa arvokasvua. Hehtaarin uudistamiskustannus, 1 500 euroa, kasvaa kolmen prosentin korolla 60 vuodessa 8 800 euroksi. Jos näin laskettu tulojen nykyarvo on suurempi kuin menojen, tuottaa metsikkö kiertoajallaan vähintään laskennassa käytetyn koron mukaisen tuoton. ?Arvokasvu kertoo puuston arvon lisäyksen vuodessa. Taimikonhoidon kulut ja harvennusten tuotot voi unohtaa laskelman pitämiseksi yksinkertaisena. Näin laskien 1 500 euroa tuottaisi metsässä paremmin kuin kolmen prosentin reaaliSAMI KARPPINEN Finsilvan toimitusjohtaja Harri Viitaniemi pitää metsänhoidon suositusten kiertoaikasuosituksia taloudellisesti järkevinä. Keskimäärin puustopääoma tuottaa noin kolmen prosentin reaalikoron. Nettonykyarvo oikein ja vaikein Tieteellisin tapa puuntuotannon kannattavuuden arviointiin on laskea puuston nettonykyarvo. Siinä ideana on saattaa kiertoajan eri ajankohtiin ajoittuvat menot ja tulot yhteismitallisiksi diskonttaamalla ne valitulla laskentakorolla kiertoajan alkuun. Sillä erotuksella tosin, että metsän tuotto, ”korkoprosentti” on reaalista, sijoitusten tuotoista pitää puhdistaa inflaatio pois. Hakkuutulo olisi tällöin 13 500 euroa. Pohjoisessa tuotto jää vähäisemmäksi. ?Nettonykyarvo tarkoittaa tulevaisuu dessa saatavien tulojen ja menojen erotus ta nykyhetkessä
Korkeampaa puustopääoman tuottoa tavoiteltaessa päädytään totuttua lyhyempiin kiertoaikoihin, varhaisempiin ja voimakkaampiin harvennuksiin sekä niukkaan metsien hoitoon tai vaihtoehtoisesti jatkuvaan kasvatukseen. Puustoa hakataan 95 prosenttia kasvusta. Metsät ovat kalliita, mutta metsäbisneksen parhaat voitot on viime vuosina tehty ostamalla ja myymällä metsämaata. Laskelma on kuitenkin herkkä korkokannalle, sillä neljän prosentin korolla 1 500 euroa kasvaa 60 vuodessa lähes 16 000 euroon. Sillä saataisiin kuitupuun hintaa ylös ja samalla metsätalous paremmin kannattamaan…” APLI ”Seuraavalla 10-vuotiskaudella on metsänhoitokulujen osuus 12 prosenttia hakkuutulosta. Näillä lähtökohdilla metsätaloutta ei voi saada tappiolliseksi.” TIMPPA ”Onko metsätalous käänteissään ja kaikenlaisessa muussa hallittavuudessa niin ohjattavissa ja sillä kellonlyömällä toteutettavissa, että toiminta vaatii onnistuakseen korkolaskuja?” MEHTÄUKKO ”Metsätalous kannattaa ainakin Etelä-Savossa. Metsäsijoittaja ja Taalerin johtaja Jyrki Ketolan mukaan tehokas puuntuotanto kannattaa eteläisen Suomen viljavilla mailla. Käytännössä tämä johtaa puuston jatkossa tapahtuvaan lisäkasvuun parantuneiden siementen ja taimien ansiosta. On hyvä muistaa, että korkea pääoman tuotto ei ole sama asia kuin suuret hakkuutulot. Rehellisesti sanottuna en tunne metsätalouteni korkotuottoa – en tunne kolesteroliarvojanikaan, mutta molemmat ovat luultavasti hyvällä tasolla, eikä tarkalla lukemalla ole henkilökohtaista merkitystä.” BURL ”Yksi kannattavuuden peruspilari omassa metsätaloudessani on myydä mahdollisimman paljon harvennuspuuta mekaanisen teollisuuden raaka-aineeksi kauppanimillä pikkutukki, parru, sahakuitu, työstöaihio, pikkuhirsi jne.” KUITUPUUNKASVATTAJA Lisää aiheesta www.metsälehti.fi/keskustelut Metsänhoidon kannattavuudesta tarkemmin sivuilla 42–45. ”Pitäisi saada takaisin laki, joka kieltää keskenkasvuisten metsien päätehakkuun. tuottoa lupaavassa sijoitusrahastossa. M IK KO RI IK IL Ä M A RK KU O LL IL A 27 MAKASIINI 1 • 2018 5425_.indd 27 24.1.2018 18.33
”Havupuustojen ensiharvennuksessa jätetään 900–1 000 runkoa hehtaarilla ja toisessa 500–650 puuta. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Korjaus on harkinnan varainen, tavallisesti 20–30 prosenttia. Kuivakoilla kankailla kylvöä tai luontaista uudistamista voi perustella niin biologisin kuin ekonomisin perustein. Tilan kauppahinta tulee kuitattua ja metsään jää saman verran puuta kuin kaupantekohetkellä.” Hän näkee, että hyvien ja huonojen metsätilojen hintaero on hämärtynyt. Taimikonhoitoja ei pidä viivytellä, kysytäänpä kummalta ammattilaiselta hyvänsä. Odotusarvo tarkoittaa tulevien hakkuu tulojen nykyarvoa. Se on hänen mukaansa tarkempi tunnus kuin puuston pohjapinta-ala erityisesti hoitamatta kasvaneissa metsissä. Summasta voidaan teh dä kokonaisarvon korjaus, jolla summa arvoa alennetaan. Metsät harvennetaan aina laatupuita suosien, koska tulos muodostuu tukkipuun tuottamisesta.” Hyväkasvuisista kannattaa maksaa Suomen suurimpien metsänomistajien TOP 100 -listalle päässyt Ketola myöntää, että metsien markkinahinta on korkeampi kuin puuston ja maapohjan perusteella laskettu hinta. Nettonykyarvoon perustuvien laskelmien haasteena on, että kantohintoja ja metsänhoidon kuluja joudutaan ennustamaan vuosikymmeniä etukäteen. ”Huonoimmilla mailla ei kannata tehdä juuri muuta kuin hakata myyntipuut ja tulla katsomaan parin kymmenen vuoden kuluttua”, Ketola opastaa. Panokset parhaille maille Jyrki Ketolan mukaan puuntuotantoon kannattaa panostaa sitä enemmän, mitä paremmat kasvuedellytykset metsillä on. Osin tähän vaikuttaa kova kysyntä, osin virheellisesti käytetty summa-arvomenetelmä. Harvennusvoimakkuudet hän määrittää puuston runkoluvun perusteella. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Nuukuuden ekonomia korostuu pohjoista ja karuimpia suometsiä kohti mentäessä. Istutusta alempi uudistamiskulu parantaa kiertoajan mittaista kannattavuutta tuottokyvyltään karulla kasvupaikalla. Lisäksi harvennuksen jälkeinen runkoluku on helpommin todettavissa hakkuuta tehtäessä. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Niiden ansiosta seuraavan puusukupolven kasvu voi kohota jopa viidenneksen maatiaismetsiin nähden. Helpoimmat varhaisperkaukset teetän yleensä tuntityönä, se on halvempaa kuin urakkatyö”, Ketola neuvoo. ”Tilan ostohinnan voi saada takaisin kymmenessä vuodessa, kunhan puusto on sellaisessa kehitysvaiheessa, että lisäkasvun voi realisoida päätehakkuilla. ?Summaarvomenetelmässä metsäti lan arvo määritetään metsikkökuvioittain maapohjan arvon, taimikoiden arvon, puus ton hakkuuarvon ja odotusarvojen perusteel la. M IK KO RI IK IL Ä Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Enin osa metsätalouden tuloista kertyy tukkipuun myynnistä. ”Ne kannattaa tehdä melkeinpä aavistuksen etuajassa, silloin työ sujuu joutuisimmin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 28 MAKASIINI 1 • 2018 5425_.indd 28 24.1.2018 18.33. Hän lopetti oman metsävarallisuutensa kasvattamisen siirtyessään vastaamaan Taalerin metsäsijoituksista. Järjettömäksi hän ei metsien nykyistä hintatasoa silti suostu moittimaan. ”Tämänhetkisillä hinnoilla päädytään noin kolmen prosentin tuottoon, mikä on hyvä, kun ajattelee vallitsevaa korkotasoa ja osakesijoitusten riskejä. Metsäsijoituksissa riski on matala.” Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen näkee, että viljavilla mailla Etelä-Suomessa kasvavat hoidetut metsät voivat nykyiselläänkin olla antoisia sijoituskohteita. ”Eteläisen Suomen viljavilla metsämailla esimerkiksi uudistaminen kannattaa tehdä voimaperäisesti.” Finsilvan Harri Viitaniemi suosii metsänviljelyssä jalostettuja siemenalkuperiä
Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 29 MAKASIINI 1 • 2018 5425_.indd 29 24.1.2018 18.33. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä
Entä jos näin ei olisi ol lut. L ähitulevaisuuden kilpailuky kyisiä tuotteita mekaanises sa metsäteollisuudessa ovat puusta tehdyt elementtien ”aihiot”, esimerkkeinä sorvatusta tai sahatus ta puusta tehdyt rakennuselement tien osat. Tule vaisuudessa lankusta ei tehdä mer kittävästi uusia rakennuksia. Onneksi meillä oli näitä osaavia ja rohkeita kavereita, jotka sijoittivat Suomeen. Anteeksi, tiedän että useat louk kaantuvat seuraavasta väitteestäni: ”Kuntamme kehittyy, saamme uusia työpaikkoja ja verotuloja kun rakennamme uuden puuta polt toaineena käyttävän lämpölaitok sen kuntaamme. Sitten tulivat käsin tehty sahatavara ja terva. T ällä hetkellä tapahtuva muu tos on historiallisesti poik keuksellisen nopea. Viimeisen kah densadan vuoden aikana muutoksia on ollut useita, mutta ne ovat olleet hitaampia. Vaurastuminen ei ollut tasais ta. Ensin metsästä saatiin ruokaa, lämpöä, turvaa sekä kau pankäyntiin turkiksia. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Mikrosellusta tehdään koh ta mitä mielenkiintoisimpia tuot teita, jotka kilpailevat metallien ja muovien kanssa. Jokainen meistä tunnistaa useita vastaavia esimerkkejä menneisyy teen jämähtämisestä eri aloilla. Kemiallisessa metsäteollisuudes sa uudet muovin kanssa kilpaile vat tuotteet menestyvät ympäristö syistä, ovat ne sitten vaikkapa kerta käyttöastioita taikka elintarvikepak kauksia. Sa ta vuotta sitten tulivat nopeasti teol liset sahat ja paperikoneet. tama kohtuullisen pienipalkkainen työpaikka ja alueemme suhteellinen köyhtyminen ja kurjistuminen jat kuu. Osaavat ja rohkeat menestyivät, menneeseen aikaan jämähtäneet ei vät menestyneet vaan suorastaan hävisivät. Metsänomistajan kannalta tilan ne on tosi huolestuttava: puulle tuli kyllä uutta käyttöä, mutta siitä ei ole tulevaisuudessakaan mahdollisuutta maksaa kunnon kantohintaa. Kolmas suuri lähitulevaisuuden puunjaloste ovat kankaat, joilla korvataan puuvillaa ja öljypohjaisia kankaita. Suomi teollistui ja vaurastui. Saimme sen si jaan varmistettua, että syntyi muu Teollinen vallankumous Onneksi meillä oli näitä osaavia ja rohkeita kavereita, jotka sijoittivat Suomeen. Arkkitehdit ja lujuuslaskel mia tekevät insinöörit pitävät niis tä, koska suunnittelu ja rakentami nen on nopeaa ja helpompaa. Meillä suomalaisesta metsästä E lämme keskellä metsäteolli suuden ja puun käytön val lankumousta. Emme ole kaikin keinoin tuke massa uuden kehittämistä kotimaas sa valmistettaviksi menestystuot teiksi, vaan mieluummin kehumme puun polttamista tai osaamista pyö reän puun viennissä. Sen sijaan voisimme yhdessä kan nustaa uuteen, vai uskallammeko. Sillä emme tu levaisuudessa taloudellisesti menes ty. RAHAPUU 30 MAKASIINI 1 • 2018 30 MAKASIINI 1 • 2018 5488_.indd 30 25.1.2018 15.33. Vauraut ta luodaan uusilla tuotteilla ja työn tuottavuuden nopealla kasvulla. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC elantomme saavilla on ilmeisesti py syvänä ominaisuutena säilyttämi nen. Suuret metsäteol lisuusyrityksemme panostavat nii den kehittämiseen ja jakavat hienos ti tietoa pienemmille yrityksille nii den ominaisuuksista uusien tuottei den kehittämiseksi. Nyt syn tyy osaamisen ja innovaatioiden kautta puulle uutta käyttöä. Raha ei virtaa pois alueeltamme.” Tokkopa investoin nilla syntyi yhtään korkean jalos tusasteen työpaikkaa, jossa on hyvä palkanmaksukyky. Suomi olisi edelleen köyhä maa ja puuta vietäisiin halvalla Suomesta jalostettavaksi ulkomaille
Sivu 48 ALLAKKA Kenelle myisin puuni. Sivu 52 HANKINTATYÖ Veronkevennystä omatoimiselle Sivu 38 ST O RA EN SO SA M I KA RP PI N EN 5489_.indd 31 25.1.2018 15.34. Sivu 49 PERINTÖMETSÄ Kiinteistötermit tutuksi Sivu 50 KYSY POIS Haittaako märkä talvi puita. OMA METSÄ VEROTUS Näin teet metsäveroilmoituksen Sivu 32 METSÄNHOITO 21 kysymystä kannattavuudesta Sivu 42 PIKATESTI Karvasuksilla umpihankkeen Sivu 45 UUSI SARJA Tie metsänomistajaksi Sivu 46 TUTKIMUS Onko alkuperällä väliä
Sen alapuolella on kohta Tallennetut lomakkeet -palvelu. Samoilla periaatteilla onnistuu myös tutun paperilomakkeen täyttäminen. Ne ovat hieman alempana, Lomakkeen täyttöohje -otsakkeen alta löytyy Metsätalouden verotus, yksityiskohtainen täyttöohje. Etenkin ensimmäistä kertaa veroilmoitusta tekevien kannattaa tutustua ohjeisiin huolella. Valitse sen jälkeen kohta Metsätalouden veroilmoitus. Tältä sivulta löydät yleistä tietoa metsäveroilmoituksesta sekä arvonlisäveroilmoituksesta. Lomakkeen alkuun kirjataan osoitetiedot ja ruksitaan kohta "Olen tarkastanut että nimitieto on sama". OIKEAT LUVUT OIKEISIIN KOHTIIN Kertaa ohjeet, kerää kuitit ja tositteet, tee tarvittavat laskelmat. Sieltä löytyvät kahden edellisvuoden lähetetyt 2Cja 2–lomakkeet. Avautuvalta sivulta löytyy Asioi verkossa -otsakkeen alta 2C Metsätalouden veroilmoitus, jota klikkaamalla pääset eteenpäin. Omilla tunnuksilla voi täyttää vain oman lomakkeen, ei esimerkiksi puolison tai yhtymän lomaketta. LUE OHJEET ENNEN 2C-LOMAKKEEN täyttämistä kannattaa tutustua ohjeisiin. Se sujuu seuraavalla tavalla. 32 MAKASIINI 1 • 2018 5490_.indd 32 24.1.2018 17.14. VEROOHJEET HANNU JAUHIAINEN VINKKI: Metsäveroilmoitusta ei tarvitse palauttaa, jos ei ole verovuoden aikana ollut metsätalouden tuloja eikä menoja. fi) ja valitse sieltä kohta Metsä. Täyttöohjeita voi käydä katsomassa kesken verolomakkeen täyttämisenkin ja palata sitten takaisin lomakkeen pariin. Sitten voi aloittaa veroilmoituksen täyttämisen. Mene verottajan sivustolle (www.vero. Veroilmoitus on kuitenkin tehtävä, jos on käyttämättömiä varauksia ja metsävähennystä. Niiden avulla saa merkittyä oikeat luvut oikeisiin kohtiin. M etsäveroilmoituksen tekeminen on vaivattominta verkossa. Klikkaa seuraavaksi kohtaa Anna metsätalouden veroilmoitus 2C verkkolomakkeella
Niitä ei siis tarvitse ilmoittaa, eikä niitä vähennetä puukaupan tuloista. KORVAUKSET VAKUUTUSja hirvivahinkokorvaukset ovat verollista tuloa. Pystykaupalla myytyjen puiden kauppahinnat löytyvät puun ostajien lähettämistä vuosiyhteenvedoista tai yksittäisen kaupan asiakirjoista. Kirjaa laskelman yhteenveto verolomakkeella myöhemmin olevaan kohtaan Hankintatyöt, sieltä yhteissumma merkitään myös tähän kohtaan. yritys.tunnistus.fi. Valtakirjamalli löytyy Verohallinnon nettisivulta. PUUTAVARAN MUU KÄYTTÖ KUN omasta metsästä otetaan puuta maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön, se kirjataan veroilmoitukseen. Yhtymien ja kuolinpesien nettiveroilmoituksen voi tehdä vain Katso-tunnisteen avulla. Elinkeinotoimintaan siirretyn puutavaran arvona pidetään käypää hankintahintaa. Oman asunnon ja kesämökin lämmitykseen käytetty puutavara on verovapaata. 33 MAKASIINI 1 • 2018 5490_.indd 33 24.1.2018 17.14. Valtakirjalla nimetty henkilö voi kolmen vuorokauden kuluttua hakemuksen jättämisestä perustaa tunnisteen Katso-palvelussa toiminnolla Perusta Katso -tunniste. Palveluun kirjautumisen jälkeen avautuu tuttu 2C-lomake. Hakemus toimitetaan osoitteella Asiointiyksikkö, Katso-tukipalvelu, PL 1094, 70111 Kuopio. Niiden kulut vähennetään metsätalouden menoissa. Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus, ellei toinen puoliso vaadi tehtäväksi erillistä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteistöstä. Muista, että omilla pankkitunnuksilla voit tehdä vain oman veroilmoituksesi, et esimerkiksi puolisosi veroilmoitusta. Nettilomakkeelle kirjataan tulot ja menot samaan tapaan kuin paperisellekin 2C-lomakkeelle. Katso-palvelu löytyy osoitteesta www. Kaikki kemeratuet ovat verollisia. MYYNTITULOT SEURAAVAKSI pääset täyttämään verolomakkeen tietoja. Puun ostajien perimät ennakot verottaja laskee verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Jos hakijana on kuolinpesä, hakemukseen on liitettävä kopio perukirjasta. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta myydyt puuerät ovat yleensä hankintakauppoja. Puun myyntitulot ilmoitetaan aina arvonlisäverottomina. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonaisuuden tulos jaetaan verotuksessa puolisoiden kesken verolomakkeelle kirjattujen omistusosuuksien suhteessa. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo lasketaan kantohintojen perusteella. Kysymys: Kuolinpesä tarvitsee nettiveroilmoitusta varten Katsotunnisteen. Ensimmäisenä ovat puunmyyntitulot. Kirjaa seuraavaan kohtaan itse tehdyn hankintapuun työn arvo. Jos tuki on ohjattu suoraan hankkeen toteuttajalle, tukea ei kirjata metsänomistajan veroilmoitukseen. Yksityiskäyttöä on oman kesämökin tai talon rakentamiseen käytetyn puutavaran arvo. Avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoituksen. Alussa on verovelvollisen henkilötiedot. Niiden jälkeen kirjaat lomakkeelle omat osoitetietosi ja ruksit kohdan Olen tarkistanut, että nimitieto on sama. Jos metsää omistetaan yhdessä, tältä osin on kyse yhtymästä. Ne eritellään pystyja hankintakauppoihin sekä polttopuun myyntituloihin. Ilmoita vakuutuskorvaukset täysimääräisinä, älä vähennä perittyä ennakkoa korvaussummasta. Sen saa silloin, kun hakeutuu arvonlisäverovelvolliseksi. Verottaja ottaa ennakon huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. Lisäksi osakkailta tarvitaan valtakirja, jolla nimetty henkilö valtuutetaan tunnisteen saajaksi. Tässä kohdassa voit ilmoittaa myös muut, eri syistä saadut korvaukset. Tee siitä laskelma muistiinpanoihin. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käytetyn polttopuun arvo. • Kuolinpesät ja yhtymät tarvitsevat Katso-tunnisteen nettiveroilmoituksen tekoon. Miten sellaisen saa. Katso-tunnistetta varten kuolinpesän tai yhtymän on nimettävä henkilö, jonka nimiin tunniste luodaan. Tässä kohdassa vähennettävä työn arvo voi olla erisuuruinen kuin varsinaisessa Hankintatyön arvo -kohdassa saatu laskelma. Tunnistetta haetaan kirjallisesti ja kuolinpesällä sekä yhtymällä pitää olla y-tunnus. VAIN OMA VEROILMOITUS KUN OLET KLIKANNUT kohtaa 2C Metsätalouden veroilmoitus, kirjaudu järjestelmään pankkitunnuksilla
34 MAKASIINI 1 • 2018 5490_.indd 34 24.1.2018 17.14. Tee metsätalouden kuluista muistiinpanoihin tarpeelliset selvitykset. Voit tehdä myös muualle kuin omaan metsään suuntautuvista matkoista päiväVINKKI: Jos metsänomistajalla on säännöllisesti tuloja, varauksia voidaan tehdä vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. METSÄVÄHENNYS SEURAAVA KOHTA on metsävähennys. Voit vähentää kulut myös todellisten menojen mukaan. MATKAKULUT KAIKKIEN metsätalouden matkojen kulut ovat vähennyskelpoisia. Päivärahakelpoinen matka on esimerkiksi käynti metsämessuilla tai yhdistyksen retkeilyllä. MUUT TULOT ILMOITA TÄSSÄ sellaiset pääomatulot, joita ei ole merkitty aiempiin kohtiin. VARAUKSET MENOJA TUHOVARAUKSELLA verovuonna saatuja tuloja siirretään tuleville vuosille silloin syntyvien menojen kattamiseen. Vakuutuskorvauksesta voi tehdä tuhovarauksen, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Alijäämää ei siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. VINKKI: Verohallinnon verkkosivuilta löytyy tarkempia ohjeita muun muassa matkakulujen vähennyksestä ja koneiden poistokelpoisuudesta. Sen kuluina vähennetään 0,24 euroa kilometriltä. Tavanomaisia vuosimenoja ovat esimerkiksi Metsälehden tilausmaksu, metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut sekä moottorija raivaussahan bensakulut. Vähennys on yli 6 tunnin matkoista 15 euroa ja yli 10 tunnin matkoista 27 euroa. Jos kuittia ei ole, tee selvitys menon aiheesta, esimerkiksi puhelinkuluista. Onko kulu vähennyskelpoinen yhdessä erässä. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia 2C-lomakkeella ilmoitettujen kohtien 1–4 tulojen yhteismäärästä. Kulut saa verotuksessa edukseen yleensä alijäämähyvityksen kautta, vaikka tuloja ei olisikaan. Pienkoneiden, kuten raivausja moottorisahojen, hankintakulut voidaan vähentää myös vuosimenoina. Jos kirjaat päivärahan vähennykseksi, merkitse matkakirjanpitoon myös matkan alkamisja päättymisaika. Varauksia ei tarvitse tehdä, jos tuntuu, että niistä aiheutuu ylimääräistä kirjanpitoa. Kirjaa jokaisesta päivämäärä, matkan kohde ja aihe. Ne, jotka eivät ole arvonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroineen. Jos olet käyttänyt julkisia kulkuvälineitä tai tehnyt oman auton kilometrikuluista laskelman, vähennä kulut todellisten kulujen mukaan. Metsänomistajan kulkuväline on tavallisesti oma auto. Jos metsätalous on ollut kohtalaisen laajaa, voit tehdä toimistokuluista työhuonevähennyksen. Arvonlisäverolliset kirjaavat vähennykseksi nettomenot ilman arvonlisäveroa. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen tarkistus, metsänhoitoyhdistyksessä asiointi, moottorisahan osto tai taimikonhoito. VINKKI: Numeroi menojen kuitit ja kirjaa ne muistiinpanoihin aikajärjestyksessä. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivärahoja matkalaskun perusteella, ne kirjataan palkkausmenoiksi. Kysymys: Olen tekemässä metsään noin 300 metrin tien, jonka kustannukset tulevat olemaan noin 3 000 euroa. Varausten käyttöön on aikaa Etelä-Suomessa neljä vuotta ja muualla kuusi vuotta. Tee matkoista muistiinpanoihin riittävän tarkka selvitys. Tuhovaraus voi olla enintään uudistamiskulujen suuruinen. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatuloista. • Kevyemmän luokan metsätien kustannukset voidaan vähentää joko vuosimenoina tai poistoina. PALKKAUSMENOT VÄHENNYSKELPOISIA kuluja ovat metsätalouden töistä maksetut palkat. Varauksia tekemällä ja niitä myöhemmin purkamalla kuluja saa kuitenkin katettua varmemmin. VUOSIMENOT METSÄTALOUDEN harjoittamisen kustannukset vähennetään vuosimenoina tai poistoina. Kuolinpesien kannattaa tehdä aina mahdolliset varaukset. Se lasketaan myöhemmin lomakkeella olevassa kohdassa, josta se siirtyy automaattisesti tähän. Se on 210 euroa. Sekä menovarauksen että metsävähennyksen kirjaamista varten tarvitaan taskulaskinta, sillä ohjelma ei tuota näitä lukuja valmiiksi . Varaus lasketaan tulosta, josta on vähennetty hankintatyön arvo sekä mahdollinen metsävähennys. MUUT VUOSIMENOT KAIKKI KULUT, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittamisesta, ovat vähennyskelpoisia. Vuosimenot jaetaan palkkausja matkakuluihin sekä muihin menoihin. Jos tehdään hyvälaatuista tietä, kuten tässä tapauksessa on ilmeisesti tarkoitus, kulut vähennetään 15 prosentin vuosittaisina poistoina. Näitä voivat olla esimerkiksi edellisen vuoden verotuksessa vähennettyihin menoihin kohdistuvat maksupalautukset. Myös metsävähennyksestä sekä uudesta metsälahjavähennyksestä on oma ohje. rahavähennyksen
Tavallinen poistoina vähennettävä metsätalouden kone on maataloustraktori peräkärryineen. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan yksityiskäytön kulut pitää laskea todellisten kulujen mukaan käyttöpäiväkirjan perusteella. Kunnostusojituksia ja metsäteitä tehdään yleensä yhteishankkeina kemeravaroin. Jos kemeratuki tulee metsänomistajalle, kirjaa se tuloksi. POISTOT POISTOINA VÄHENNETÄÄN moottorisahaa suurempien koneiden ja laitteiden hankintamenot. Poisto lasketaan vuoden lopun tilanteen mukaan. On huomattava, että vanhan mönkijän kuuluminen kalustoon ei automaattisesti tarkoita sitä, että uusikin sinne kelpaisi. Uusi mönkijä kirjataan metsätalouden kalustoon täydestä arvosta. Verottaja vähentää alijäämän verovelvollisen mahdollisista muista pääomatuloista. • Metsätai maatalouden kalustoon kuulumattoman metsäkäytössä olevan maataloustraktorin kulut voidaan vähentää kolmella tavalla. Toinen vaihtoehto on kirjata verotukseen vain metsäkäytön osuus kuluista ja poistoista. Kolmanneksi puunajon kulut voidaan vähentää Verohallinnon yhtenäistämisohjeista löytyvien puutavaralajikohtaisten konekustannusten perusteella. Kirjaa ne vastaavasti maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotukseen. Vähennä vähäiset lanaus-, sorastustai muut kulut vuosimenoina. • Vanhasta mönkijästä tehdään luovutusvoittoverolaskelma, jossa myyntihinnasta eli tässä tapauksesta vaihtoarvosta vähennetään poistamaton menojäännös tai hankintameno-olettama. Näitä ovat muun muassa maatalouden kalustoon kuuluvalla traktorilla tehdyn puunajon konekustannukset. Hankkeen kokonaiskustannukset laitetaan poistettavaksi hankintamenoksi. Pienennä maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluja vastaavasti. Alijäämä kirjautuu tappioksi, jos sitä ei edellä kuvatulla tavalla pystytä vähentämään. Jos kuluja on tuloja enemmän, syntyy tappiollinen tulos. SIIRRETTÄVÄT MENOT MAATALOUDEN tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot ovat siirrettäviä menoja. Poistoja tehdään siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksettavaksi. VINKKI: Pidä metsätalouden käytössä olevan koneen käytöstä ajopäiväkirjaa. Jos laitteella on yksityiskäyttöä, poistoista ja vuosimenoista erotetaan yksityiskäytön osuus päiväkirjan avulla. Koneen tai laitteen vuosikulut ja poistot voidaan tehdä täysimääräisesti, jolloin yksityiskäytön osuus kirjataan verolomakkeella yksityismenoihin. 35 MAKASIINI 1 • 2018 5490_.indd 35 24.1.2018 17.14. Tee kalustosta muistiinpanoihin erillinen selvitys, 2C-lomakkeelle merkitään vain yhteenveto. Voiko kulut vähentää verotuksessa todellisten kulujen mukaan vai 11 euron tuntitaksalla. Merkitse nämä siirrettävät menot 2C-lomakkeelle plusmerkkisinä eli ikään kuin tuloina, koska ne on toisaalla jo kirjattu vähennykseksi tai meno-osuus on vähennyskelvotonta yksityiskäyttöä. METSÄTALOUDEN TULOS JOS METSÄTALOUDEN pääomatulojen ja menojen erotus on voitollinen, on metsätalouden tulos voitollinen. MUUN TOIMINNAN MENOT MERKITSE TÄHÄN metsätalouden koneilla tehdyn maatalouden tai elinkeinotoiminnan työn kustannukset. Vuoden aikana myydyn koneen menojäännös ei ole enää poiston peruste. Kysymys: Maataloustraktoria käytetään sekä maataloudessa että metsätaloudessa ja sen käytöstä pidetään päiväkirjaa. Vaihtoehtoisesti voidaan laskea traktorin todelliset vuosikulut ja vähentää metsäkäytön osuus sen mukaisena tuntikustannuksena. Jos metsätalouden kalustoon kuuluvia koneita ja laitteita on käytetty yksityistaloudessa, esimerkiksi omien polttopuiden ajamiseen, kirjaa tämä osuus kuluista yksityistalouden menoksi. Tee vanhasta koneesta luovutusvoittoverolaskelma verolomakkeelle 9. Poistoihin tehdään tarvittavat poistot ja lisäykset. Myös mönkijä ja moottorikelkka lisävarusteineen voi olla metsätalouden kone. Jos niitä ei ole, verovelvollinen saa alijäämän hyödykseen tuloverotuksessa alijäämähyvityksen kautta. Kysymys: Vaihdoin metsäkäytössä olleen mönkijäni uuteen. Jos vanha kone on mennyt vaihdossa, poista sen menojäännös luettelosta ja kirjaa uuden hankintahinta täysimääräisenä. Sen metsäkäytön määrä on perusteltava, jos verottaja sitä vaatii. Verottajan yleisohje on 11 euron tuntikustannus. Mikä on uuden mönkijän hankintameno – välirahan arvo vai ostohinta
HANKINTATYÖ LASKE HANKINTATYÖN arvo ensin muistiinpanoihin. Kirjaa tähän viime vuonna tehdyt hankintatyöt, vaikka hankintakaupan tuloja ei olisikaan saatu tai niitä on saatu vain osittain, esimerkiksi ennakkona. Vanhat varaukset poimitaan edellisvuoden lomakkeelta. Jos tekijöitä on useita, voidaan seuraavan tekijän tiedot tallentaa vastaavalla tavalla omalle rivilleen. VANHAT VARAUKSET SIIRRÄ Tulouttamattomat varaukset -kohtaan edellisvuoden verolomakkeelta käyttämättä jäävät varaukset. 36 MAKASIINI 1 • 2018 5490_.indd 36 24.1.2018 17.14. Laske sen jälkeen verovuoden metsävähennyksen määrä. Näitä tuloja ei oteta huomioon metsävähennystä laskettaessa. Työn arvona voidaan silloin vähentää verovuonna enintään hankintakaupan arvon suuruinen summa. Luovutusvoittolisäyksiä on voinut tulla myös kuluneen verovuoden aikana. Kirjaa siihen käytettävissä oleva metsävähennyspohja, käytetty metsävähennys ja mahdollinen luovutusvoittoihin lisätty metsävähennys. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa. Silloin viime vuoden verotuksessa vähennetään 10 kuution tekemisen työn arvo. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta kiinteistöiltä, tee tuloista erittely muistiinpanoihin. Työn arvo on silloin muistettava kaivaa esille muistiinpanoista. Hankintatyön arvo lasketaan tekijöittäin tähän kohtaan. VINKKI: Voit tehdä metsävähennyksen vain metsävähennyskelpoisen metsäkiinteistön tai kiinteistöjen tuloista. Kirjaa sen jälkeen korjattu puumäärä ja työn arvo sähköiselle verolomakkeelle työntekijöittäin, yhden tekijän tiedot kerrallaan. Esimerkiksi polttopuun myynnissä on voinut käydä niin, että viime vuonna on tehty 50 kuutiota klapeja, mutta niitä on myyty vain 10 kuutiota. Tähän merkitään käyttämättömät varaukset sekä verovuoden tehty varaus. Napsauttamalla Lisää rivi -painiketta tekijän tiedot siirtyvät alla olevaan ruutuun. VINKKI: Tarkista veroilmoituksen teon jälkeen kaikki laskelmat: esimerkiksi se, että metsävähennys on tehty oikein ja meno varaus oikeasta tulosta. Metsävähennystä voi tehdä enintään 60 prosenttia verolomakkeen kohtien 1–4 yhteenlasketusta tulosta, joista on vähennetty hankintatyön arvo. Metsävähennyksen luvut kirjataan tähän, vaikka vähennystä ei verovuonna tehtäisikään. Lisää vuoden 2017 kohdalle uusi varaus, jos sellaisen teet. Näin saat käytettävissä olevan metsävähennyksen määrän. Luvut löytyvät edellisvuoden verolomakkeelta. Tähän tarvitaan taskulaskinta. Jos työn arvoa jää yli, vähennä se seuraavana vuonna, kun hankintakaupasta on saatu maksu. Sen tekemiseen tarvitaan vähintään 2 500 euron pääomatulot, koska tuloista 60 prosenttia on vuosittain metsävähennyskelpoista. Vaikka et metsävähennystä verovuonna tekisikään, siirrä vanhat metsävähennystä koskevat tiedot edellisen vuoden lomakkeelta vuoden 2017 lomakkeelle. METSÄVÄHENNYS TEE METSÄVÄHENNYKSESTÄ laskelma Metsävähennyksen seuranta -kohtaan. Loppuosa työn arvosta vähennetään seuraavina vuosina, kun puut saadaan myydyksi
METSÄLAHJAVÄHENNYS JOS METSÄÄ on vuonna 2017 saatu lahjana tai lahjaluonteisella kaupalla, verovelvollisella voi olla oikeus metsälahjavähennykseen. Mukaan mahtuu 100 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. YRITTÄJÄVÄHENNYS METSÄTALOUDEN VOITOLLISESTA tuloksesta tehdään verovuonna 2017 viiden prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Pelkästään yhteenlaskuriville kirjattu tieto ei tallennu Verohallinnon järjestelmiin oikein. Kahvitarjoilu. Voit kysyä neuvoa metsäverotukseen liittyvissä asioissa Metsä lehden veroneuvonnasta. KOROT METSÄTALOUDEN KOROT ilmoitetaan esitäytetyllä verolomakkeella. helmikuuta. Sitä vaaditaan verolomakkeella 2L ja se palautetaan esitäytetyn verolomakkeen mukana. Verohallinto tekee vähennyksen verovelvollisen puolesta. Kirjanpito on säilytettävä kuusi vuotta. Tilaisuus on ilmainen. Paperilomake täytetään samoilla ohjeilla kuin nettilomake. Paperisella lomakkeella on tietoja, joita ei nettilomakkeelle tule. Lopuksi esitämme vuonna 1955 valmistuneen lyhytelokuvan Metsä-Eemeli ja Pöllinen. Tilaisuus pidetään Elokuvateatteri Plazassa (Torikatu 32) kello 17–19. Ilmoittautumiset viimeistään 2.2. Tehdyn veroilmoituksen kopio sekä kuitit ja liitteet arkistoidaan. Kirjanpitoa tarvitaan, jos verottaja kysyy lisäselvityksiä. Kun paperinen lomake on täytetty, se on allekirjoitettava. osoitteessa www.lyyti.in/metsälehti85 tai 09 315 498 40. Siitä selviää esimerkiksi puolisoiden omistussuhteet, jos veroilmoitus tehdään samalla lomakkeella ja kumpikin omistaa metsää. Metsäveroaiheisen luennon jälkeen on aikaa kysymyksille. Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa, että paperiversion esitäytetyt tiedot ovat oikein. ja 19.2. Yhtymän osakkaat ilmoittavat maksamansa yhtymän velkojen korot omassa verotuksessaan. Opastus on lehden tilaajille mak su tonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. VINKKI: Älä liitä paperiseen metsäveroilmoitukseen mitään selvityksiä tai kuitteja. Veroilta Oulussa Metsälehden tilaajana olet tervetullut myös Hannu Jauhiaisen metsäveroiltaan, joka järjestetään Oulussa keskiviikkona 17. Merkinnät kannattaa tehdä huolellisesti, jotta verottaja saa niistä selvää. Askarruttaako metsäverotus. Tervetuloa! Metsälehden veroasiantuntija Hannu Jauhiainen 37 MAKASIINI 1 • 2018 5490_.indd 37 24.1.2018 17.14. Neuvoja voit kysellä lehden veroasiantuntijalta Hannu Jauhiaiselta (puhelin 0400 150 910) maanantaisin 5.2., 12.2. PAPERILOMAKE ENNALLAAN METSÄVEROTUKSEN PAPERINEN 2C-lomake on samanlainen kuin edellisenä vuonna. Sähköpostikysymykset on hyvä lähettää ajoissa, mieluusti viimeistään 20.2. Metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla osoitteeseen hannutjauhiainen@gmail.com. Puukaupan tiedot tulee kirjata paperiselle verolomakkeelle sekä asianomaiseen kohtaan että yhteenlaskuriville. klo 9–15 sekä 18–19
Konekustannuksia ei laskelmassa oteta huomioon. Korjuusta maksettava korvaus vähennetään metsätalouden menoina. Verohallinnon taksoja korkeampia arvoja voidaan käyttää myös esimerkiksi hajanaisten myrskynkaatopuiden tai tykkytuhopuiden korjuun työn arvoa laskettaessa. Jos puutavara valmistetaan tai ajetaan muulla tavalla, hankintatyön yksikkötaksat voi laskea itse. hennettävää hankintatyön arvoa. HANKINTA HANNU JAUHIAINEN O man metsän puiden korjuu – hakkuu tai puiden ajo – on hankintatyötä, jos sen tekee itse. Ajotaksa voi silloin olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiometriltä. Tuloverotuksessa hankintatyön arvo katsotaan verotettavaksi tuloksi. Hankintatai käteiskaupalla voidaan myydä myös muiden korjaamaa puuta. Ajon ajankulua voi verrata puun tekoon: Pienkoneilla puunajoon menee helposti vähintään sama aika kuin puun tekoonkin. Kuljetustaksan voi laskea itse, jos puut on esimerkiksi ajettu moottorikelkalla tai mönkijällä. Myös myyntiin menevien, omasta metsästä korjattujen polttopuiden teko on hankintatyötä. Myös käteiskaupalla myyty puu, esimerkiksi polttopuut, rinnastetaan hankintakauppaan. Ne on määritelty sillä oletuksella, että puut kaadetaan ja karsitaan moottorisahalla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. Työn arvo on se, mitä samasta työstä olisi pitänyt maksaa vieraalle. Rankojen jalostukselle klapeiksi on oma työn arvo. Myös poikkeavat korjuuolosuhteet voidaan ottaa huomioon taksan arvioinnissa. Sille lasketaan arvo, joka vähennetään hankintakaupan arvosta. Sitä verotetaan kuitenkin vain 125 kuutiometrin määrän ylittävältä osalta. Näin oman työn arvo on metsäverotuksessa verovapaata. Silloin ei ole kyse hankintatyöstä, eikä myöskään synny kaupan arvosta väKevennä veroja omalla työllä Hankintatyön arvon voi laskea itse tai käyttää verottajan ohjetaksoja. Hankintatyön arvo voidaan laskea Verohallinnon ohjetaksojen mukaan. Verohallinnon ohjetaksa on määritelty pienimuotoisen klapinteon perusteella. Miten työn arvo lasketaan. Joskus hankintapuut saatetaan toi38 MAKASIINI 1 • 2018 5491_.indd 38 24.1.2018 17.15
Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakohtaisesti 125 kuutiota, siitä tehdään yhteenvetolaskelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. ESIMERKKI: . Silloin hankintatyöksi voidaan katsoa myös maantieajo siltä osin, kun se tehdään metsätalouden koneilla. Teon taksana on käytetty Verohallinnon ohjetaksoja. Miten työn arvo siirtyy. Hankintapuiden mittaustai maksuajankohta ei vaikuta asiaan. Työlle lasketaan arvo verottajan ohjeiden mukaisesti. Ylimenevän osan hankintatyön arvo on ansiotuloa, joka lisätään työn tekijän palkkatai eläketuloihin. Jos joku muu korjaa puuta, kyse ei ole hankintatyöstä, eikä työn laskennallista arvoa voi vähentää verotuksessa. Jos hankintasavotta on vuodenvaihteessa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on arvioitava. Työn arvo €/m 3 Hankintatyön arvo € Puutavaralaji Määrä m 3 Valmistus Kuljetus Valmistus Kuljetus Mäntykuitu 70 12,64 8,00 884,80 560,00 Koivuklapit 40 26,50 8,00 1 060,00 320,00 Yhteensä 110 1 944,80 880,00 Hankintaja polttopuiden teon työn arvo yhteensä 2 824,80 euroa* Hankintapuiden työn arvo yhteensä 1 444,80 euroa** Polttopuiden teon työn arvo yhteensä 1 380,00 euroa*** * Kirjataan verolomakkeen II kohtaan Selvitys hankintatyöstä ** Vähennetään hankintakaupan arvosta. Jos metsänomistajalla on useita eri maatiloja, eli yleensä eri kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. mittaa sahalle saakka tai muuhun vastaavaan paikkaan metsän ulkopuolelle. Hankintana voidaan korjata puuta 125 kuutiometriin saakka verovapaasti. Yhtymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen. Ketkä voivat tehdä hankintaa. Matti Metsäsen hankintatyöt 2017 Metsänen on korjannut viime vuonna hankintapuuta yhteensä 110 kuutiometriä, josta normaalia hankintakaupalla pyytävää mäntykuitupuuta 70 kuutiota ja polttopuuna myytävää koivukuitupuuta 40 kuutiota. Yksi henkilö voi tehdä useamman sata kuutiometriä vuodessa verovapaasti samankin kunnan alueella, jos hänellä on oman metsän lisäksi osakkuuksia eri maatiloina verotettavissa yhtymissä tai kuolinpesissä. Kun tekijöitä on useita, on huomattava, että verovapaus on maatilakohtainen. Puiden ajo on tehty mönkijällä, jolloin hän on laskenut ajon taksaksi kahdeksan euroa kuutiometriltä. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Silloinkin voidaan ajon osalta vähentää toki normaalit auton kilometrikulut. Paljonko voi korjata verovapaasti. Metsäverotuksessa hankintatyöksi katsottua puunkorjuuta voivat tehdä metsänomistajan lisäksi hänen puolisonsa sekä kotona asuvat lapset. Loppuosa työn arvosta vähennetään tänä vuonna tai myöhemmin, kun puut saadaan myydyksi. Hankintatyöt kirjataan tehdyksi sen vuoden veroilmoitukseen, jolloin työt on tehty. *** Metsänen on myynyt vain 10 kuutiota klapeja, joten vain sen määrän osuus, 345 euroa, vähennetään vuoden 2017 verotuksessa polttopuiden kaupan arvosta. Jos kaupasta ei ole saatu tuloja, työn arvo voidaan jättää uinumaan, jolloin se vähennetään vasta seuraavana vuonna, kun kaupasta on saatu maksu. Jos työn tekijöitä on useita, määrät ilmoitetaan veroilmoituksessa tekijöittäin, tarvittaessa ajo erikseen. Sen sijaan polttopuiden vienti asiakkaille henkilöautolla ei ole enää hankintatyötä. 39 MAKASIINI 1 • 2018 5491_.indd 39 24.1.2018 17.15. Jos vain teon määrä ylittää 125 kuutiometriä, mutta kuljetuksen määrä jää alle rajan, verotettavaa ansiotuloa kertyy vain teon osalta. Tällöin se merkitään vain hankintatyön yhteenvetosarakkeeseen, mutta ei lomakkeen alun Hankintatyön ar vo -kohtaan. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat yhdessä tehdä verovapaasti vain 125 kuutiota. Verottaja siirtää kunkin hankintatyön tekijän verollisen ansiotulo-osuuden henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Tästä aiheutuu lisävaivaa veroilmoituksen teossa. Koska hankintatyöt kirjataan tehdyksi tekovuonna, työn tekeminen ja kaupasta saadut maksut eivät välttämättä satu samalle vuodelle. Jos hankintana ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty, eli osa puusta on ajatettu vieraalla, sekä teolle että kuljetukselle lasketaan erikseen työn arvot ja kertoimet verolomakkeen ohjeen mukaisesti puumäärän ylittäessä 125 kuutiometriä. Hankintatyön tekijät voivat esimerkiksi yhtymässä olla eri perheistä
Pääset sinne verottajan sivuston kautta (www.vero.fi) valitsemalla aloitussivulta Metsä. Puukauppojen ja kulujen alvit Valitse kirjautumisen jälkeen avautuvalta sivulta Toiminnot-otsakkeen alta kohta Ve roilmoituksen tekeminen. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. VINKKI: Jos verovelvollisella ei ole arvonlisäverollisia menoja tai tuloja, arvon lisäveroilmoitusta ei tarvitse tehdä. KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. Maksaminen sujuu sieltä kätevästi, koska tiedot ovat valmiina. Paperisen arvonlisäveroilmoituksen voit palauttaa allekirjoitettuna samassa kuoressa 2C-lomakkeen kanssa. Sen voi tulostaa netistä, hakea metsänhoitoyhdistyksen tai puunostajan toimistosta tai tilata verottajalta numerosta 029 497 016. Verohallinto ei kuitenkaan lähetä lomaketta automaattisesti. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Valitse sieltä Arvonlisävero ja kaudeksi 31.12.2017. Paperilomake haettava itse Voit tehdä arvonlisäveroilmoituksen edelleen myös paperisella lomakkeella. Kirjaa sen jälkeen yhteystietosi ja lähetä lomake. Palautuskuori on syytä laittaa postiin hyvissä ajoin ennen helmikuun loppua, jotta varmasti vältyt arvonlisäveroilmoituksen viivästymiseen liittyviltä seuraamuksilta. Sen jälkeen voit kirjautua palveluun normaalisti pankkitunnuksin. 40 MAKASIINI 1 • 2018 5491_.indd 40 24.1.2018 17.15. Nämä tiedot ovat samat kuin edellisenäkin vuonna. HANNU JAUHIAINEN A rvonlisäveroilmoitus on helpointa tehdä verkossa, OmaVero-palvelussa. Omien kulujen arvonlisäverojen summa merkitään kohtaan Verokauden vähennettä vä vero. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, tarvitaan myös RF-alkuinen viitenumero ja tilinumero. Jos vähennettävien verojen määrä on suurempi kuin maksettavien, verottaja palauttaa summan metsänomistajalle sen jälkeen, kun veroilmoitus on käsitelty. Taustaa napsauttamalla Maksetta va vero/palautukseen oikeutettava vero -osio päivittyy. Ilmoita alvit verkossa OmaVero-palvelun kautta arvonlisäverojen kirjaaminen sujuu kätevästi. Klikkaamalla Tee ilmoitus -kohtaa pääset varsinaiselle ilmoituslomakkeelle. Siihen kirjataan puukaupoista saadut arvonlisäverot kohtaan Vero kotimaan myynneis tä, 24 prosentin veron kohdalle. Klikkaa sieltä kohtaa Oma Vero. Maksettava vero on maksettava verottajan tilille viimeistään 28.2.2018. Maksut verottajalle helmikuussa Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, palaa etusivulle ja valitse kohta Verojen mak saminen. Valitse seuraavalta sivulta kohta Metsä talouden veroilmoitus. Seuraavalla sivulla näkyy vasemmalla Omat verolajit. Sen jälkeen avautuvan sivun puolivälistä löytyy Arvonlisäveron ilmoittaminen. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio. Koska osa arvonlisäverollisista tekee ilmoituksia myös kuluvalta vuodelta kuukausittain tai neljännesvuosittain, heidän valittavana on myös vuosi 2018
C M Y CM MY CY CMY K 1s-makasiini-uka.pdf 1 23.1.2018 8.49 5493_.indd 41 24.1.2018 17.16
Metsänhoitosuositusten ohjeelliset kiertoajat Hyvin hoidettujen, varttuneiden kasvatusmetsien lannoittaminen on metsänhoitoa kannattavimmasta päästä. Samalla saa myös kuvan, millaisen tuoton metsään sitoutunut pääoma antaa. Kuutioitakin kannattaa pyrkiä tuottamaan, mutta kohtuullisessa ajassa. 3 Mikä olisi järkevin tapa mitata metsätalouden kannattavuutta. Verotusta varten kirjatut metsätulot ja -menot kuvaavat metsätalouden kassavirtaa, etenkin kun muistinpanoja seuraa muutaman vuoden ajalta. Sellainen, joka toteuttaa metsänomistajan tavoitteet. 4 Onko puuntuotannon kannattavuus sama kuin mahdollisimman suuren puumäärän tuottami nen. Virkistystai suojeluarvotkin voivat olla metsätalouden tavoitteena. Kun rahan tarve on kova, harvennetaan voimakkaasti ja päätehakataan varhain. KANNATTAVUUDESTA TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ SA M I KA RP PI N EN Taimikot kannattaa hoitaa heti, kun tarve vaatii. Varakas voi halutessaan käyttää metsiään säästellen. 2 Millainen puuntuotanto on kannattavaa. Sellainen, joka toteuttaa metsänomistajan taloudelliset tavoitteet ja toiminnasta jää riittävästi tuloja kulujen jälkeen. Vuositulos muodostuu nettotuloista ja puuvarojen muutoksesta. Silti viimeisten lisäkuutioiden tuottaminen saattaa käydä kalliiksi, kun kiertoajat pitenevät. On parempi pohtia, millä keinoin puustopääoma tuottaa parhaiten. Lisäksi on syytä tarkkailla puuvarojen kehitystä vuosittain päivittyvästä metsäsuunnitelmasta. 42 MAKASIINI 1 • 2018 42 MAKASIINI 1 • 2018 5494_.indd 42 24.1.2018 17.09. Kun puuta on runsaasti, myös myytävää ja myyntituloja kertyy paljon. Olennaista on tavoitteiden tunnistaminen. METSÄNHOITO METSÄNHOITO 1 Millainen metsätalous on kannattavaa. Siihen ei ole yhtä oikeaa vastausta
15 Kannattaako pyrkiä metsän hoito suosituksissa mainittuihin lyhyimpiin kiertoaikoihin vai lykätä pää tehakkuita. 10 Olisiko järkeä harventaa taimikot nykyistä voimak kaammin, jotta ensiharven nusta voisi lykätä ja kehno hintaista kuitupuuta kertyisi mahdollisimman vähän. Vuodella tai kahdella on yllättävän iso merkitys. Mitä merkitystä on, istutanko metsät hakkuuta seuraavana vuonna vai joskus myöhem min. 11 Miten kuitupuun osuutta kiertoajan kuluessa korjattavas ta puumäärästä voisi vähen tää. 8 Hakkuualat suositel laan istutettavaksi heti päätehakkuun jälkeen. Onnistuneet, hyvähintaiset puukaupat ovat kannattavan metsätalouden perusta. Taimikon tilaa on tarkkailtava uudistamisen jälkeisinä vuosina ja ne on hoidettava heti, kun tarve vaatii. Se vaikuttaa kaikkien tulevien hakkuiden ja samalla tulojen ajoitukseen, joten nopea uudistaminen parantaa oikeasti kannattavuutta. 14 Ovatko yläharven netut metsät alttiimpia lumi tuhoille. 1 300–1 500 taimen istuttaminen hehtaarille riittää, jos maa on muokattu hyvin ja olosuhteet muutenkin sellaisia, että taimien kasvuunlähtö on hyvin varmistettu. 6 Parantaako omatoimi suus, siis metsänhoi totöiden ja hakkuiden tekeminen itse, metsätalou den kannattavuutta. Kiertoaika toki pitenee hieman, mutta tämä on silti kannattavaa. Harvennustapa ei ole ratkaisevaa. Ratkaisevaa on harvennusten voimakkuus, erittäin voimakkaasti harvennetut metsät ovat alttiimpia lumituhoille. Jos lykätään, niin millaisin edellytyksin. Hyvä taimikonhoito mahdollistaa ensiharvennuksen myöhentämisen, jolloin puusto ehtii järeytyä. Varhaisperkaus on tarpeen usein viisi vuotta istutuksen jälkeen, mutta tilannetta on syytä seurata jo aiemmin. Kuusentaimikoissa tässä voisi olla ideaa, koska ne kestävät melko voimakasta harventamista ilman suuria haittoja. Itse pitäytyisin metsänhoidon suositusten mukaisissa kasvatustiheyksissä. Alin metsänhoitosuositusten mukainen istutustiheys on 1 600 tainta, mutta siinä on hieman pelivaraa taimien kuolemisen varalle. Pieniä työmääriä varten ostopalvelut voivat tulla jopa edullisemmaksi kuin omien metsätyövälineiden hankkiminen. Tämä onnistuu parhaiten, kun metsätaloutta suunnitellaan pitkäjänteisesti. Valtapuiden järjestelmällinen poistaminen ei olisi fiksua, siinä menetettäisiin metsikön parhaat puut liian varhain. 9 Millä tavoin taimikot olisi kannattavinta hoitaa. Kannattavuus huononee, kun kiertoaika pitenee. 12 Voisiko yläharven nus olla sopiva kei no parantaa myös ensiharvennuksen kannatta vuutta. 5 Miten puukaupoilla voi parantaa kannattavuut ta. On parempi pestata metsuri töihin kuin lykätä taimikonhoitoa omien kiireiden vuoksi. Järeää laatupuuta kasvatettaessa voidaan tehdä vielä kolmas harvennushakkuu ennen päätehakkuuta. Yleensä kaksi harvennusta riittää. Tällä en tarkoita hintahuippujen kärkkymistä, vaan tärkeintä on muodostaa isoja leimikkokokonaisuuksia, joista ostajat maksavat hyvin. Ensiharvennuksen jälkeiset kasvatushakkuut tehdään yläharvennuksina, mikä lisää tukin saantoa jo kasvatusvaiheessa. Päätehakkuuta voi lykätä muutamalla vuodella, jos met43 MAKASIINI 1 • 2018 43 MAKASIINI 1 • 2018 5494_.indd 43 24.1.2018 17.09. johtavat noin kolmen prosentin tuottoon. Männyntaimikoissa puuston riittävä tiheys varmistaa puun laadun kehittymistä. Kannattaa ko se. Lisäksi viivyttely lisää pintakasvillisuuden kilpailua hakkuualalla. Ensiharvennuksessakin voidaan poistaa suurimpia puita, jos ne ovat laadultaan huonoja. 7 Eräs tuttavani istuttaa vain 1 300–1 500 kuusta hehtaarille. Metsänhoitotöissä voi ansaita palkkaa työlleen. Heti hakkuun jälkeen istutetut taimikot tarvitsevat harvoin esimerkiksi heinäntorjuntaa, sekin parantaa kannattavuutta. Ravinnehäiriön vaivaamien kaskikuusikoiden lannoittaminen boorilla parantaa puiden kasvua ja laatua. 13 Onko kannattavam paa pyrkiä kahteen vai useampaan harvennukseen kiertoajan kuluessa. Juurikäävän ja muiden tuhojen sekä korjuuvaurioiden riski kasvaa, kun harvennuskertoja lisätään. Näin siksi, että metsikön suhteellinen arvonlisäys laskee puuston ikääntyessä. Tärkeintä on silti, että välttämättömät työt tehdään ajallaan
sän kuutiokasvu on huomattavan korkea. Ne voivat olla hyvin kannattavia esimerkiksi vanhojen kaskimaiden kuusikoissa, jotka kärsivät boorin puutteesta. Tuotto on hyvä ja hinnat eteläisintä Suomea kohtuullisemmat. Parhaat edellytykset ovat suometsissä, jotka taimettuvat herkästi ja joissa keinollinen metsänuudistaminen on kallista suhteessa puuston tulevaan tuottoon. Jatkuva kasvatus on edullista myös Ylä-Lapissa, jossa karut männiköt ovat luonnostaan erirakenteisia. 20 Kuinka paljon puuntuotannon kannattavuus vaihtelee Suomen eri osissa. 19 Entä terveyslannoi tukset. 44 MAKASIINI 1 • 2018 44 MAKASIINI 1 • 2018 5494_.indd 44 24.1.2018 17.09. Parhaiten tuhkalannoitus kannattaa kohteilla, joiden turpeessa on runsaasti typpeä, mutta niukalti muita ravinteita. TILAVAHTI VALVOO Rekisteröidy ja saat kiinnostavat kohteet sähköpostiisi. Menetelmä voi kannattaa eteläisen Suomen kuusikoissa, jos kuusikko kehittyy erirakenteisena. Monesti hakkuutuloja kannattaa käyttää metsien lannoitukseen. 21 Metsä tuottaa poh joisessa huonom min kuin etelässä, mutta metsämaa on halvem paa. 17 Milloin jatkuva kasvatus on kannat tavampaa kuin pe rinteinen jaksollisen metsän kasvatus. Terveyslannoitukseen voi saada kemeratukea, mikä tietysti parantaa kannattavuutta metsänomistajan näkökulmasta. Vähän yksinkertaistaen voisi vastata, että kannattaa ostaa Väli-Suomen pohjoisosista. Metsän ammattilainen välittää. 16 Metsänlannoitusta kehutaan kannatta vaksi, millä perus teella. Hakkuukypsyyttä lähestyviä metsiä lannoitettaessa lisäkasvu on pääosin tukkia ja se saadaan korjattua päätehakkuussa. Tuotto on etelässä parempi, mutta kuusikot ovat monin paikoin pahoin juurikäävän vaivaamia, mikä syö kannattavuutta. Tuhkalannoitusten vaikutusaika turvemailla on paljon pitempi kuin keinolannoitteiden, joten tuhkalla kannattaa lannoittaa nuoria kasvatusmetsiä. Sijoitukselle on tarjolla 15–20 prosentin tuottoa. Menetelmän valtteja ovat tällöin säännölliset, tukkivaltaiset hakkuukertymät ja vähäiset hoitokustannukset. Lannoitus parantaa puuston kasvua ja laatua. Olisiko tällä hetkellä edullisempaa ostaa metsää Etelä vai PohjoisSuomesta. Kasvatuslannoitus tuottaa 12– 20 kuutiota lisäpuuta 7–8 vuodessa. Voi tosin olla, että ilmaston lämpeneminen kiihdyttää metsien kasvua erityisesti pohjoisessa. Pohjoisessa tuotto on huonompi, mutta metsät terveempiä. Artikkelia varten on haastateltu puuntuotannon asiantuntija Arto Koistista Tapio Oy:stä. 18 Entä tuhkalannoi tus, kannattaako se
Onneksi umpihankihiihdossa luisto ei ole tärkein ominaisuus. Ja skin-eräsukset tuovat latusuksien huolettomuuden voitelusta myös umpihankihiihtoon. S kin-sukset ovat vallanneet maastohiihtoladut viime vuosina. Skin-suksissa on pitoalueelle jyrsittyyn syvennykseen liimattu pidon mahdollistava mohair-karva. Molemmissa suksimalleissa oli suunnilleen sama jäykkyys. Eli tahmaiset liisterit ja räkä-rexit voi unohtaa voitelupakin poh jalle. Voideltavissa suksissa lipsahtelua tapahtui useammin. Kehnompi luisto todettiin myös luistotestissä: voideltavat sukset liukuivat kymmeniä metrejä pidemmälle kuin skin-sukset, jarrutuksesta kertoi korvin kuultava ujellus pitokarva-alueelta. Muita suksityyppejä eivät hiihtäjät taida nykyisin edes ostaa. Vertailusuksina olivat saman valmistajan voideltavalla pohjalla varustetut eräsukset. Kun jäykkyys on valittu oikein, pitokarva ei jarruta ja sukset luistavat ladulla kuten voideltavapohjaiset sukset. Luistossa toivomista Ensituntuma hiihtämään lähdettäessä oli skin-suksien oiva pito. Ne eivät lipsuneet, vaikka toista suksea eteenpäin työntävä pitopotku ei tapahtunut jalan täydellä painolla lunta vasten. Karvasuksilla umpihankeen Peltosen skin-eräsuksien pito ilahdutti. Hiihto-olosuhteiksi osui hiihtäjää kantava hanki, jonka päälle oli satanut muutama sentti pehmentävää uutta lunta. Suksivalmistaja Peltonen on tuonut skin-karvan myös eräsuksiin ja umpihankihiihtoon. Eräsuksissa tämä valintakriteeri ei päde kuin teräshangilla hiihdettäessä, koska pitokarva-alue ottaa joka tapauksessa pehmyessä lumessa edettäessä lumeen kiinni ja jarruttaa näin suksen liukua. Testasimme Peltosen 250 sentin pituiset skin-eräsukset hiihtelemällä viikon aikana muutamia kymmeniä kilometrejä vaihtelevassa maastossa. Hiihdettäessä paljastui kuitenkin skinsuksen verrokkisuksea huonompi luisto. Skin-latusuksen tärkein valintakriteeri on suksen sopiva jäykkyys hiihtäjän painolle. TEKSTI JA KUVA ARI KOMULAINEN Plussat ja miinukset Peltosen skin-eräsukset (hinta 279 euroa) + erinomainen pito lähes kaikissa keliolosuhteissa + toimii ilman voitelua + helpot hiihdettävät + kohtuullisen keveät, pari painoi 3,6 kiloa siteineen voideltavaa suksea reilusti huonompi luisto PIKATESTI 45 MAKASIINI 1 • 2018 5494_.indd 45 24.1.2018 17.09. Voideltavaa suksea liu’utti helposti eteenpäin, mutta karvapohja harasi vastaan. Varsinkin mäkisessä maastossa edettäessä tai ahkiota vedet täessä pito on luistoa tärkeämpää. Tosin sellainen hiihto-olosuhde taitaa näinä ilmastonmuutostalvina, joissa vesija rännänsekaiset lumisateet vaihtelevat pikkupakkaseen, olla toteutumaton haave. Parhaiten ne toimivat ongelmakeleissä, kun lämpötila on nollan pinnassa ja taivaan täydeltä tulee märkää rättiä ladulle voitelua vaikeuttamaan, mutta ne toimivat myös paukkupakkasilla. Näin ollen skin-eräsuksen toimivuutta ei päästy testaamaan pehmeässä ja upottavassa puuterilumessa
Haluatko ostaa huolta, työtä ja vaivaa. Maltillista, mutta varmaa tuottoa. Asuntosijoittajalle asiakas on lähinnä vuokralainen, jossakin määrin ta loyhtiö ja remonttien tekijät, mutta joka ta pauksessa ihminen, jonka kanssa pitää pär jätä. Tilakaupan jäl keen alkavat puukaupat ja hoitotyöt, myös luonto voi järjestää yllätyksiä. U seimmiten metsänomistajak si ei tulla omasta vapaasta tah dosta. Vapailla markkinoilla puhtaita metsä tilakauppoja tehdään vuodessa noin 2 000– 3 500. Maan omistus on määrittänyt säätyä ja merkinnyt turvallista itsellisyyttä. Metsä ja asuntosijoittamisen tuotto on yllättävän samantasoinen. Perintömetsän vaalija, omatoiminen puuhapalstan omistaja, kasvuhaluinen si joittaja, inflaatiosuojan etsijä, kaupunkilai nen etämetsänhoitaja. Jos joskus tulee päivä, että puulla ei ole kysyntää, niin sitten maailmankirjat ovat niin sekaisin, että turvaa on vain kullassa ja timanteissa. Mi tä pienempi tila, sitä suuremman osan töis tä ehtii tekemään itse. Tilastotiedon mukaan metsätalous tuot taa kulujen jälkeen keskimäärin sata euroa hehtaarille, mutta lukuun pitää suhtautua suurella varauksella. Mää rä on tulkinnanvarainen ja riippuu siitä, käytetäänkö alarajana kymmentä vai kah ta hehtaaria. Vastineeksi saa omaisuutta, jonka voi tuntea. Kannattaako. Perintömaan eetos on Suomessa vahva. Hänen kannaltaan asiakkaat ja tuottei den menekki ovat pörssiyhtiön toimitusjoh tajan murhe. Verottaja on metsätilan ostaneen ystävä metsävähennyksen kautta. MIKKO HÄYRYNEN Metsä tuo omistajalleen työtä ja huolta. 46 MAKASIINI 1 • 2018 5495_.indd 46 24.1.2018 17.21. Niiden ajankohdas ta ei luovutuksen saaja voi yksin päättää ja usein metsänomistuksessa on mukana vel voitteen maku. Pörssiosakkeiden tuotto on epätasainen, mutta pitkällä aikavälillä se on ollut kor keampi. Metsänomistus on myös peliä tai aina kin ajanvietettä. Menetät huolettoman vapauden, mutta vas tineeksi saat omaisuutta, jonka voi nähdä, kuulla ja haistaa. Maa tuottaa ikuisesti ilman remontteja, ainakin ihmisen aikahorisontilla. Tarjouskil pailuissa vain yksi tarjous voi voittaa. Paikkakunta kohtaiset erot ovat huomattavia, mutta esi merkiksi yksiöiden vuokratuotto on keski määrin neljä prosenttia eli sama kuin met sän. Jos niin haluaa, ei metsänomistajan tarvitse kohdata ihmistä kovinkaan usein eikä silloinkaan ole kyse pitkäaikaisesta yhdessä tekemisestä. Maanomistamiseen liittyvän arvola tauksen. Oman työn jäljen ja työn ilon. Valtaosa omistusten siir roista on perintöjä tai sukulais kauppoja. Mielekästä liikuntaa ja liikunta salin, joka on aina auki. Kannat taa pohtia, kokeeko metsänomistajuutensa velvoitteena vai mahdollisuutena. Koh taamisia ovat puukaupan teko ja erilaisten töiden tilaaminen. Tuottoprosentti on ylipäätään hankala kan nattavuuden mittari, kun tiliväli on pitkä. Ensiksi käydään kisaa mui ta ostajaehdokkaita vastaan ja tilan arvioin nissa on aina riskielementti. Vielä suurempi varauma liittyy siihen, et tä metsänomistajien oman työn arvoa ei ti lastoida, vaan metsänomistajat ikään kuin tekevät ilmaista talkootyötä itselleen. Sen päälle voi tulla vielä asuntojen ar vonmuutos. Metsäsijoittamisen vaihtoehtoja ovat ta vallisimmin asunto tai arvopaperisijoituk set. Metsä on tunneomaisuutta Metsätila ei ole mitä tahansa sijoittamista, sillä maa on myös tunneomaisuutta. Hankin takuluista 60 prosenttia voi vähentää puu kauppatuloista. Sellais ta finanssikriisiä ei tule, että maa lakkaisi kasvamasta. TIE METSÄNOMISTAJAKSI OSA 1: METSÄN OMISTAJAKSI RYHTYMINEN Minustako metsänomistaja. Ero etelä–pohjoinenakselilla on suuri. Peritäänhän perheyrityksiäkin, mutta met säomaisuudessa peritään myös toimitus johtajuutta vastaavat velvoitteet. Arvopaperisijoittaja on ulkoistanut kai ken. Kannattavuustarkasteluun tulee toinen sävy, kun katsotaan tilannetta verotuksen jälkeen. Metsätalouden tuottona pidetään neljää prosenttia, mutta tuottoprosentti riippuu siitä, mille ostohinnalle tuottoa lasketaan. Maata on sanottu elämän ankkuriksi. Kymmenen hehtaaria tarkoittaa Ete läSuomen kalleimmissa maakunnissa kes kimäärin yli 50 000 euron omaisuuserää, Lapissa 10 000 euroa. Metsänomistajan onnistuminen riippuu siitä, miten hyvin hän pärjää biologisen tuo tantoprosessin kanssa. Puhtaalla metsätilalla ei ole erityisar voja, kuten tontteja, rantaa tai peltoa. Laadi strategia Mieti, millainen metsänomistaja haluat ol la. Kun hankkii met sätilan, niin hankkii tiettyä arvokkuutta ja elämän vakautta
Makasiini 2: Metsätilan ostaminen Makasiini 3: Verkottuminen ja kouluttautuminen Makasiini 4: Lait, suositukset ja hyvä tapa Makasiini 5: Välineet, varusteet, itsensä huoltaminen Makasiini 6: Hoitotyöt Makasiini 7: Ostopalvelut Makasiini 8. Metsä verrattuna vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin Metsä Asunnot Arvopaperit ?Ostoprosessi tilaisuuksia harvoin tarjontaa runsaasti helppo ja nopea ?Markkinoiden toimivuus kauppaa käydään vähän etenkin rajatulla alueella vaihtelee, riippuu sijainnista toimivat markkinat, pieniä pörssiyhtiöitä lukuunottamatta ?Hinnanmääritys työläs ja kokemusta vaativa, silti riskipitoinen helpohko vertailuhintojen kautta hinta on annettu asia ?Minimisijoitus riippuu sijainnista ja puustosta, tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja kymmeniä tai satoja tuhansia euroja pieni ?Tiliväli pitkä tai hyvin pitkä kuukausi vuosi ?Päätöksenteko itse kaikki asunnon asiat itse, taloyhtiön asiat yhtiökokous ulkoistettu toimitusjohtajalle, sijoittajan päätös: omistaa tai ei-omistaa ?Asiakas puunostaja, hoitotöiden tekijät vuokralainen, remonttien tekijät sijoittajalla ei kosketusta asiakaspintaan ?Tuoton kannalta olennaista luonto, suhdanteet sijainti, kunto ja asiakasvalinta suhdanteet ?Omistuksen realisointi pitkä, perintömaalla myös tunneasia vaihtelee, riippuu sijainnista helppo ja nopea ?Sijoituksen riski matala riippuu kohteesta ja asiakasvalinnasta, pääsääntöisesti matala valittavissa matalaja korkeariskisiä kohteita ?Velkavivun käyttö riippuu puustosta, mutta pankkien asiantuntemus vaihtelee tavallista ei suositeltavaa Tämä Metsälehti Makasiinin koko vuoden jatkuva juttusarja kertoo metsänomistajaksi ryhtymisen perusasioista ensimmäiseen puukauppaan saakka. Puukauppa 47 MAKASIINI 1 • 2018 5495_.indd 47 24.1.2018 17.21
Eteläisten alkuperien käyttöaluetta ei kannata vielä ryhtyä laajentamaan. Alkuperäsiirroissa 500 kilometriä on teoreettinen maksimi, jossa päivänpituuden muutos tulee vastaan. Tällä hetkellä kuoret poltetaan suurimmaksi osaksi sellaisenaan sahoilla tai sellutehtailla käyttöenergiaksi. MIKKO HÄYRYNEN KUUSEN viljelyssä on jo vuosikymmenet käytetty alkuperäsiirtoja etelästä pohjoiseen. Kauempaa haetut alkuperät eivät pärjää, vaikka ilmasto muuttuisi miten. ”Vuosisadan loppuun mennessä olosuhteet Etelä-Suomessa voivat muuttua epäedullisiksi myös eteläisten alkuperien kannalta, sillä etenkin pitkät kuivuuskaudet voivat heikentää kuusia.” Jos ilmastonmuutoksen takia puiden alkuperien siirtosuosituksia hienosäädetään, se tehdään ensiksi kuusella. Virolaiselle alkuperälle Tampereen yläpuoli on jo selvää riskivyöhykettä. Havupuiden kuoria syntyy Suomen metsäteollisuuden sivuvirtana kolmisen miljoonaa tonnia vuodessa. Puolalaisten ja valkovenäläisten kuusialkuperien on todettu kasvavan yhtä hyvin kuin virolaisten. Mänty on siirtojen suhteen monella tavalla herkempi puulaji. VTT, Luonnonvarakeskus ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu kehittävät polyfenolien uuttoprosessille teollista tuotantomenetelmää. Onko kuusen alkuperällä väliä. ”Metsäntutkimus ei siirtokokeiluihin kannusta. Mikään ei estä metsänomistajaa ottamasta etunojaa, mutta omalla riskillä. Tanniinien käyttö liimoissa on vielä vähäistä, mutta kaupalliset mahdollisuudet ovat valtavat: fenolipohjaisten liimahartsien markkina-arvo on 10 miljardia euroa. Lupaavimmat markkinat löytyvät eläinrehuteollisuudesta, koska mikrokiteinen selluloosa sulaa märehtijöiden elimistössä helposti. Havupuista vaihtoehto liimamyrkyille Havupuiden kuorten vesiliukoisia tanniini-polyfenoleja voidaan hyödyntää uusiutuvina vaihtoehtoina liimoissa yleisesti käytetyille myrkyllisille fenoliyhdisteille. Ne ovat kuitenkin huonommin sopeutuneita, mikä voi ilmetä puutteellisena talveentumisena ja tautiherkkyytenä. Toteutuessaan riski tarkoittaa, että taimien kasvu jatkuu liian pitkälle syksyyn, jolloin puu ei ehdi talveentua, vaan paleltuu. Samalla sovittiin myös tutkimusyhteistyöstä, jonka tavoitteena on kehittää mikrokiteisestä selluloosasta uusia korkean jalostusarvon biotuotteita. Pulkkisen mukaan alkuperäsiirrot eivät ole yleispätevä ratkaisu. Menetelmällä mikrokiteistä selluloosaa voidaan valmistaa sellutehtailla suurella kapasiteetilla ja selvästi pienemmällä kemikaalimäärällä kuin tähän asti. Eteläisempi alkuperä aloittaa kasvunsa myöhemmin, välttyy keväthalloilta ja kasvaa paremmin. Tutkimustuloksia saadaan ehkä kymmenen vuoden kuluttua”, johtava tutkija Pertti Pulkkinen Luonnonvarakeskuksesta sanoo. Sellusta rehua eläimille Aalto-yliopisto ja paperija sellukoneita valmistava Andritz ovat sopineet yhteistyöstä mikrokiteisen selluloosan valmistusteknologian kaupallistamiseksi maailmanmarkkinoille. 48 MAKASIINI 1 • 2018 48 MAKASIINI 1 • 2018 5496_.indd 48 24.1.2018 17.22. Siirtomatka lyhenee pohjoiseen mentäessä siten, että Salpausselän korkeudelle saakka suositellaan virolaista alkuperää ja Lapissa tulisi käyttää paikallista siementä. TUTKITTUA Eteläisempi kuusen alkuperä aloittaa kasvunsa myöhemmin ja välttyy keväthalloilta
METSÄLÄISEN ALLAKKA Etsitkö puukaupassa maksimi rahasummaa luotettavuutta jatkuvuutta 49 MAKASIINI 1 • 2018 5497_.indd 49 24.1.2018 17.23. Samoin tehtyjen lautakauppojen määrä on kuitenkin rajallinen, joten tarvittavien puidenkin määrä on rajallinen. Olisi kaupan aika. Koko kansakunta hyötyy valtavista tehtaista, montaa osaajaa ja tekijää tarvitaan. Äärimmäisen harvoin, joskus kuitenkin, saattaa maksuissa olla häiriötekijöitä. Usein kilvassa on mukana pieniä Kenelle myisin puuni. Menipä vaikeaksi. Joskus, kun iso tehdas vaikeroi puupulassa, saattavat massinnyörit höllentyä. P uun katkontaa moni käyttää valttikorttina. P arikin ostajaa ilmaisee olevansa metsänomistajien omia yhteisöjä. Eli myyntipulmaa ei ole, ollaan iloisia edes yhdestä ostajasta. Kaikki hommat etenevät kuin juna, eikä siinä yhden metsänomistajan ininä paljoa reittiä heilauta. Hinnoissa luultavasti painitaan kärkikastissa. Päätehakkuista ja useamman hehtaarin varttuneen metsän harvennuksesta syntynee kisailua. Suon takana tai kivikossa sijaitseva ensiharvennus ei kiinnosta juuri ketään, mutta joku saattaa jättää siitä tarjouksen – vain päästäkseen uuteen asiakassuhteeseen tai pitääkseen vanhasta kiinni. Siten myös tarvittavien tukkimittojen määrä voi olla rajallinen – monesti sahatavarakauppa on jo tehty, ennen kuin puita katkotaan. Julkisella puolella käytetään hankinnoissa sanontaa ”kokonaistaloudellisesti edullisin”, mikä sisältää monta muutakin tekijää kuin pelkän rahamäärän. Tarjottu puun hintakin on varmaan kilpailukykyinen. Tietääkseni kuitenkin jokaiselle ostohenkilölle maksetaan kuukausipalkka. L eimikko on tehty valmiiksi. Jos kysymyksessä on suuri summa metsänomistajalle, on inhimillistä ja ymmärrettävää, että takaraivoon saattaa hiipiä pieni pelko ja epäilys. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. TU U LI KK I SI RO LA Lisäksi käytössä on arvoapti, joka määrittää tietynpaksuisen, -mittaisen ja -laatuisen tukin arvon sillä perusteella, mikä on siitä saatavan sahatavaran arvo. Joskus puunhinta laahaa. Sittenpä on mukana myös pari isoakin firmaa. Yksi ostaja on iloinen, toiset tyytyvät kohtaloonsa, joku harmistuu. Jaajaa, näistä apteista ei puhuta senkään vertaa, eikä siitä, kenenkä antamia arvoja siinä käytetään. Katsotaanko puhtaasti hintaa, katkontaa vai maksuaikataulua. tai keskisuuria lähialueen puunjalostajia. Joku sen leimikon ostaa. Hyvä näin, kaikkia tarvitaan, kilpailu on aina tervetullutta. Iso kysymys on, kenen rahoilla pelataan ja kenen etua oikeasti ajetaan. Hyttysen ääni ei kuulu taivaaseen. Entäpä sijoitusetuja, hyötyä pitkällä tähtäimellä tai paikallista etua. Toinen toistaan parempia ostajia on monta ja niistä pitäisi valita oivallisin. Raha ei lopu, taitoa puunkorjuuseen löytyy ja töihin käsipareja. Vaiko luotettavuutta, mukavaa ostohenkilöä tahi tuttua motokuskia. Kielletyistä mitoista ei paljoa huudella, kuten ei koko matriiseistakaan. Erilaisia etuja on tarjolla, oivallisia metsärahan sijoituskohteita ja kokonaispalvelua. Jos paikallinen yritys menestyy, se tuo työtä ja hyvinvointia laajalle säteelle ympärilleen. Onneksi näitä firmoja on, kuka muukaan ostaisi kaikkia leimikoita ja kaikkia puutavaralajeja. Katkonta perustuu motolle toimitettuun katkontalistaan, matriisiin, jonka perusteella moto katkoo tukit sallittuihin ja suositeltuihin mittoihin. O staja ei leimikkoa moiti, mutta selvähän se, että on hyviä ja huonoja leimikoita. Korvia on tietysti paljon vähemmän. Kartelliahan ei missään tapauksessa ole, mutta kiireiden, ostoalueen, sopimattoman puulajin tai muun seikan vuoksi joku ostaja ei ehkä leimikkoa ehdi katsomaan määräajassa
Näillä tiloilla voi olla sekä peltoa että metsää, mutta maatila muodostuu myös puhtaista metsätiloista. Kiinteistörekisteriotteelle on merkitty tilaan kuuluvien palstojen lukumäärä. Maatilalla useita tiloja Maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 2. Tilalla useita palstoja Palsta tarkoittaa kiinteistörekisteritilaan kuuluvaa, kiinteistörajoin erotettua osaa, joka on alueeltaan yhtenäinen. Tietoja kiinteistörekisteriotteelta Maanmittauslaitoksen tehtävänä on pitää yllä kiinteistörekisteriä. PERINTÖMETSÄ U seimmissa palveluja asiointitilanteissa kysytään tilan nimeä, kiinteistötunnusta ja pinta-alaa. Tilan pinta-ala esitetään kiinteistörekisteriotteella kokonaispinta-alana ja maapinta-alana. Kiinteistötietoa saa myös kysymällä suoraan Maanmittauslaitoksesta. Kiinteistörekisterin karttaote osoittaa luotettavasti, missä kiinteistön rajat maastossa sijaitsevat. Sanan ”tila” juuret juontavat aiempaan termiin maarekisteritila. pykälä määrittelee maatilan niin, että se on itsenäinen taloudellinen yksikkö, jolla harjoitetaan maatai metsätaloutta. Näissä pinta-aloissa voi olla epätarkkuuksia ja niitä on hyvä verrata kiinteistörekisterin tietoihin. Metsävai kokonaispinta-ala. Näihin ja muuhun kiinteistösanastoon metsänomistaja törmää enemmin tai myöhemmin. Määräalalla on rajat Määräala tarkoittaa tiettyä aluetta, joka on määritelty kiinteistöstä rajoin, mutta josta 50 MAKASIINI 1 • 2018 5498_.indd 50 24.1.2018 17.23. Jos tilalla on muutakin maata kuin metsää, ei metsäpinta-ala selviä kiinteistörekisteriotteelta. Jos omistaa muutaman tilan Sauvossa ja yhden tilan Muoniossa, nämä muodostavat kaksi erillistä maatilaa. Ajantasaiset Suomen kuntanumerot löytyvät Tilastokeskuksen verkkosivuilta. Kokonaispinta-ala sisältää maaja vesialueet ja maapinta-ala sisältää metsämaan, kitumaan, joutomaan, rakennuspaikat ja pellot. Termit tutuksi PIRJO HAVIA Kiinteistön muodostamislaki (554/1995) 2 § Tässä laissa tarkoitetaan: 1) kiinteistöllä sellaista itsenäistä maanomistuksen yksikköä, joka kiinteistörekisterilain (392/85) nojalla on merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisteriin, ja muulla rekisteri yksiköllä muuta sanotun lain nojalla kiinteistörekisteriin merkittävää erillistä yksikköä. Metsänomistaja voi saada vuodessa verovapaata hankintatyötuloa enintään 125 kuution osalta maatilakohtaisesti. Metsäpinta-alan saa tarvittaessa selville monestakin eri lähteestä: omasta veroehdotuksesta, Metsään.fi-palvelusta, metsänhoitoyhdistyksestä tai muulta omalta metsäpalvelujen tarjoajalta. Nykyinen kiinteistön muodostamislaki tuntee termit kiinteistö ja tila. Metsänomistaja saa itse päättää tilan nimen. Yhteen tilaan voi kuulua useita palstoja, jotka sijaitsevat erillään toisistaan, mutta joilla on sama kiinteistötunnus. Kun tila rekisteröidään, sille annetaan tunnistetietoina nimi ja kiinteistötunnus. Yhteen maatilaan voi siis kuulua useita, yleensä samassa kunnassa sijaitsevia tiloja. Kiinteistötunnus sen sijaan määräytyy tilan sijainnin ja muodostumishisto rian mukaan. Siten niin sanotut viralliset kiinteistötiedot saa luotettavimmin Maanmittauslaitoksen kiinteistöja lainhuutorekisterin otteista ja todistuksista. Kiinteistö käsittää siihen kuuluvan alueen, osuudet yhteisiin alueisiin ja yhteisiin eri tyisiin etuuksiin sekä kiinteistölle kuuluvat rasiteoikeudet ja yksityiset erityiset etuudet (kiinteistön ulottuvuus); 2) yhteisellä alueella aluetta, joka kuuluu yhteisesti kahteen tai useampaan kiinteistöön tietyn perusteen mukaisin osuuksin; 3) tontilla sitovan tonttijaon mukaisesti muodostettua kiinteistöä, joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin; (5.3.1999/322) Kiinteistötunnus, palsta, tila, määräala, tontti, määräosa. Muun muassa verovapaa hankintatyötulo on rajattu maatilaa koskevaksi. Lainhuutotodistuksella puolestaan osoitetaan, kenelle omistusoikeus tilaan on viimeksi vahvistettu. Esimerkiksi tila Karvosenvaara 305-408-37-39 sijaitsee Kuusamossa, koska kiinteistötunnus alkaa Kuusamon kuntanumerolla 305. Näillä tarkoitetaan lyhyesti sanottuna sellaista itsenäistä maanomistusyksikköä, joka on merkitty kiinteistörekisteriin ja jolle on määritelty maastoon rajat. Itsenäisellä taloudellisella yksiköllä tarkoitetaan verovelvollisen omistajan omistamia kaikkia tiloja, jotka muodostavat maatai metsätalouden harjoittamisen kokonaisuuden
Koska määräala tarkoittaa vain rajoin määriteltyä aluetta, ei määräalan luovutuksissa siirry määräalan uudelle omistajalle emäkiinteistöön kuuluvia osuuksia yhteisiin, jollei niiden siirtymisestä ole luovutuskirjassa erikseen sovittu. Verotuksessa sitä kutsutaan verotusyhtymäksi. Määräosa tarkoittaa kiinteistön laskennallista osuutta, joka ilmaistaan murtolukuna (esimerkiksi 1/3). Kiinteistöön voi siis kuulua osuusluvulla määritelty osakkuus kahta tai useampaa kiinteistöä palvelevaan yhteiseen alueeseen. Kiinteistön määräosien omistajat muodostavat yhdessä kiinteistön yhteisomistussuhteen. Tilanne on sama, jos kiinteistöllä on osuuksia yhteisiin erityisiin etuuksiin tai kiinteistöllä on yksityinen erityinen etuus. TRAPPERIT TALVITÖIHIN 100% Neliveto sähkölukolla Isoilla maastorenkailla Nyt kaupan päälle puskulevypaketti, vinssi ja vetokuula! 5.790,Ohjaustehostin Säädettävä kaasuiskunvaimennus 100% 4-veto sähkölukolla Alumiinivanteet Nyt kaupan päälle puskulevypaketti, vinssi ja vetokuula! Rek. Haamutila ei siis sisällä yhtään palstaa maastossa, mutta se on silti kiinteistö, jolla on nimi, kiinteistötunnus ja omistaja. 6.690,Uutuusmalli Leveä istuin Säädettävä kaasuiskunvaimennus Kippilava Vinssi+vetokoukku 100% Neliveto sähkölukolla 9.690,Tervetuloa järkeville Trapperkaupoille! Katso lähin jälleenmyyjäsi www.trappermotors.fi tai soita 010-6664100 Trapper Chaser 550 T3a ja T3b Syystarjous! Trapper 500 T3 Uutuus! Trapper 450 T1 KD70 perheen pienimmille vain 890€! Etusi arvo 1250€! Etusi arvo 1450€! 51 MAKASIINI 1 • 2018 5498_.indd 51 24.1.2018 17.23. Määräosan omistaja ei voi osoittaa kiinteistöstä mitään erityistä aluetta itselleen kuuluvana, vaan omistus ikään kuin kohdistuu jokaiseen puuhun ja jokaiseen maanmuruseen. Kiinteistön määräosan omistaja omistaa siis murtoluvun mukaisen osuuden kaikesta kiinteistövarallisuudesta mukaan lukien kiinteistöön kuuluvat osuudet yhteisiin. Kiinteistön osuudet yhteisiin alueisiin ilmenevät kiinteistörekisteriotteesta. Kiinteistön muodostamislain mukaan lohkomisen tuloksena syntyvää uutta kiinteistöä kutsutaan lohkokiinteistöksi, lohkottavaa kiinteistöä emäkiinteistöksi sekä emäkiinteistön jäljelle jäävää osaa kantakiinteistöksi. Yhteisalueosuudet kuuluvat kiinteistöön Kiinteistöllä voi olla osuuksia yhteisiin alueisiin. Yhteisalueita voivat olla muun muassa yhteiset vesialueet, venevalkamat, sorakuopat tai yhteismetsät. Yhteisiä tai yksityisiä erityisiä etuuksia voivat olla esimerkiksi oikeus koskivoimaan tai kalastukseen. Määräala voidaan erottaa omaksi kiinteistökseen lohkomalla. ei ole muodostettu erillistä kiinteistöä. Haamutilalla ei ole pinta-alaa Harvinaisempi termi on haamutila. Tavallisimmin määräala syntyy, kun kiinteistön omistaja luovuttaa toiselle tietyn alueen kiinteistöstään. Haamutila sisältää kiinteistövarallisuutena vain osuuksia yhteisiin alueisiin, kuten esimerkiksi yhteismetsään. 2 hlö 7.890,Chaser mallit alk. Luovutuksen yhteydessä täytyy määräalasta toimittaa kartta, jolla määräalan rajat osoitetaan. Määräosalla ei ole rajoja Määräosa on eri asia kuin määräala. Termiä ei löydy lainsäädännöstä, vaan se on käytännössä muotoutunut sana, joka tarkoittaa kiinteistöä, jolla ei ole ulottuvuutta
Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Kun vesi täyttää maarakeiden välisen huokostilan, ilma ja sen mukana happi pakenee. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. SEPPO VUOKKO Saako osakkeiden luo vu tus tap pi osta vähennystä. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Onko mär kyydestä ja roudan puut teesta muuta haittaa puille. Kuusen uudistuminen ei ole kiinni siemenon hitaampaa kuin kesän lämmössä. Siksi maaperän eliöstö sietää talvista tulvaa pitempään kuin kesäistä. Turvemailla yleiset varvut, kuten juolukka, suopursu ja variksenmarja, erittävät kaiken lisäksi maaperään kemiallisia aineita, jotka saattavat vaikeuttaa uudistumista edelleen. Ohuet juuret sekä sienirihmastot uudistuvat nopeasti keväällä eikä hienoimpien juurien tuho välttämättä näy puiden kasvussa. Useimmat puut ottavat kuitenkin juurten tarvitseman hapen suoraan juurten kuoren läpi kuoressa olevien huokosten kautta. Kuvan pitkään hakkaamatta seisoneessa koivikossa näkyy vain vähän alikasvosta. Mitä kuvassa näkyvälle turvemaan hieskoivikol le kannattaa tehdä. Siksi ensi kesänä kannattaa tarkkailla notkelmapaikkojen puukuolemia ja pohtia, onko talven märkyys ollut syynä niihin. Mikäli suo on paksuturpeinen ja ojitettu, se on mahdollisesti avosuosta syntynyt kakkostyypin mustikkatai puolukkaturvekangas. Rehevissä korpinotkelmissa kuusi ilmestyy usein itsestään nuoren hieskoivikon alle. Uudistamisen ainoa vaiva on tällöin ylispuiden poisto taimien ylitettyä hallarajan. Mustikka ei siedä tulvaa ja esimerkiksi puuttuu säännöllisesti tulvan alle joutuvista rantametsistäkin. Roudan puutteesta puut eivät kärsi, mutta märkyydestä voi olla haittaa. Koi vujen ulkonäkö ja varPerustietojen puuttumisen takia kuvan koivikolle on vaikea antaa toimenpide suosituksia. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. pukasvillisuuden runsaus eivät viittaa kovin rehevään kasvupaikkaan. Talvella eläinten ja kasvien hengitys 52 MAKASIINI 1 • 2018 52 MAKASIINI 1 • 2018 5499_.indd 52 24.1.2018 17.24. Vuosikymmenten mittaan maahan on muodostunut raakahumuskerros, joka haittaa taimettumista harvennuksen jälkeenkin. Vai onko parempi hakata koivut pois ja is tuttaa tilalle kuusentai mia. KARI MIELIKÄINEN Haittaako talvinen märkyys puita. Poikkeuksellinen märkyys tappaa ensin puiden hienoimpia juuria, joiden kautta puilla on yhteys sienirihmastoihin. Puut pysyvät huonos ti pystyssä, kun maa on märkä ja sula. Tilanne on pahempi, jos paksuudeltaan millimetriluokkaa olevat juuretkin kuolevat, sillä niistä kasvaisivat keväällä uudet ravinnonottojuuret. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Koivuverhopuut hillitsevät aluskasvillisuuden rehevöitymistä ja suojaavat kuusta hallan tuhoilta. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Jos mustikatkin ovat kuolleet, syynä todennäköisesti todella on talven märkyys. Alku peräinen suotyyppi, turpeen paksuus, mahdollinen ojitus ja metsikön käsit telyhistoria sekä tähänastinen taimettuminen ovat tärkeitä tietoja sopivan uudistamismenetelmän valitsemiseksi. Pysyvästi märkien paikkojen lajeilla, esimerkiksi tervalepällä, on juurten sisällä ilmaonteloita, joiden kautta happea siirtyy rungosta juuristoon. Kuvan esittämästä tilanteesta on vaikea antaa neuvoja perustietojen puuttumisen vuoksi. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Kannattaa myös tarkkailla varvustoa. Minulla on syntynyt pörs si osakkei den myynnistä puista, koska tuuli kuljettaa siementä pitkiäkin matkoja keväthangen pinnalla. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Pienkoneiden asiantuntija. Jos metsän harventaa, tulisi ko koivujen alle kuusen taimia. Talvisen tulvan aiheuttamista puustotuhoista on melko vähän havaintoja – mutta ei näin märkiä ja lämpimiä talviakaan ole ollut usein. Näistä molemmat voidaan periaatteessa uudistaa myös luontaisesti, jos alueelle on syntynyt kasvatuskelpoinen kuusialikasvos. Jos kohde halutaan uudistaa aktiivisesti kuuselle, täytyisi itämisalustaksi saada muokkaamalla paljasta pintaa. Harvennus vai päätehakkuu. Sekä maaperän eläimet että kasvien juuret tarvitsevat happea. Mikäli paikka ei ole hallanarka, joudutaan uudistamismenetelmänä harkitsemaan myös avohakkuuta sekä hakkuutuloihin verrattuna valitettavan kallista laikkumätästystä ja kuusen tai männyn istutusta
Vähentääkö verot taja tämän luovutustap pion puunmyyntituloista, joita mahdollisesti saan vuoden 2018 vuoden aikana. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi 53 MAKASIINI 1 • 2018 53 MAKASIINI 1 • 2018 5499_.indd 53 24.1.2018 17.24. Kysyjällä on todennäköisesti käytössään kesälaadun öljyä. Vain metsätalouden käyttöön myydyn alueen luovutusvoittoon voidaan tulouttaa käytettyä metsävähennystä. Lisämaat ovat 1,5 hehtaarin määräaloja. Kuten tästä merkintöjen kirjosta ja niiden puutteesta voi havaita, on kuluttajan vaikea valita sopivaa öljyä ilman opastusta. Luovutustappioita on vuoden 2016 alusta alkaen voinut vähentää myös muista pääomatuloista. Käytössä on myös viskositeettimerkintä. Ensinäkin määräala tulee loma-asuntotontille lisämaaksi. Lisäksi on myös öljyjä, joiden ilmoitetaan toimivan ympärivuotisesti. Teidän kaupassanne on kak si tekijää, jotka eivät anna verottajalle oikeutta tu louttaa luovutusvoittoon käytettyä metsävähennystä. kaadettavuus, esimerkiksi -10 tai -25 astetta. Epätietoisuutta varmaan aiheuttaa se, ettei monissakaan öljyjen myyntipakkauksissa ole mainittu, onko tuote ominaisuuksiltaan tarkoitettu kesävai talvikäyttöön. Saamanne tulkinta on vasta ennakkoverotusta varten tehty veroehdotus. Öljyn ohentamista en suosittele, koska ohennettaessa öljyn ominaisuudet muuttuvat. Miten ongelman voisi ratkaista. tappio vuodelta 2013, eli se vanhenee vuon na 2018. • 35 000 metsäperävaunua. Useimmilla valmistajilla on teräketjuöljyissä sekä kesäettä talvilaatu. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Vuosina 2013–2015 syntyneet luovutustappiot voi vähentää vain syntyvistä luovutusvoitoista. Kun pakkanen laskee lähelle 15 miinusastetta, terä ketjuöljy muuttuu niin jähmeäksi, ettei se tahdo valua kombikannusta sa han öljytankkiin. Toisesta kaupasta verot taja ei vaatinut käyte tyn metsävähennyksen tuloutusta, mutta nyt toisesta kaupasta on ve rottaja lisännyt luovu tusvoittoon noin 3 000 euroa käytettyä metsä vähennystä. Jonkun valmistajan tiedotteessa ilmoitetaan ns. Toiseksi myyty alue on alle kaksi hehtaaria, joten sitä ei luokitella verottajan ohjeistuksessa metsä talous maaksi vaan tontiksi. • 50 000 kuormainta. Harkitsen puu kaupan tekoa, mutta sen toteutumisen edellytys on muun muassa näiden tappioiden kuittaantu minen. • Markkinoiden laajin valikoima. Olen myynyt kahdelle lomaasuntotontille lisä maata. VÄINÖ SIKANEN Miksi öljy jähmettyy. Uusi säädös koskee kuitenkin vain sen voimaantulon jälkeen syntyneitä luovutustappioita. Lisäksi merkinnät poikkeavat huomattavasti toisistaan, vaikka tarkoittavat samaa asiaa. Toisella valmistajalla on merkintä K (=kesälaatu) ja T (=talvilaatu). Olen tehnyt muutamana talvena pienimuotoisia hankintahakkuita. LEO SAASTAMOINEN www.kesla.com TUTUSTU SYKSYN KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. Onko oikein tulouttaa metsävähen nys, kun toisestakaan kau pasta ei metsävähen nystä tuloutettu. Kun kerrotte verokäsittelijälle edellä mainitut tosiseikat, uskoisin heidän poistavan väärin tulkitun metsävähennyksen tuloutuksen. Mitä pitäisi tehdä. HANNU JAUHIAINEN Tekikö verottaja oikein
5500_.indd 54 24.1.2018 17.43
Bitit eivät korvaa suolaa tai hiekkaa tiellä, mutta esimerkiksi liikenneviraston sivulta voi reaaliaikaisesti katsoa, onko lumimyrskyn jälkeen reitti vaikkapa työpaikalle jo aurattu. Valtionvarainministeriön luulisi ymmärtävän taloudesta sen verSe, että tiellä liikkuu enemmän tukkirekkoja kuin yksittäisiä ihmisiä, ei vähennä tiestön merkitystä. Tavalla tai toisellahan rahat kerätään veronmaksajilta ja tienkäyttäjiltä. Voi vain arvailla, kuinka moni auto on tänäkin vuonna liukunut ulos tieltä tai kuinka monen tukkirekan kulku on pysähtynyt, kun tiellä ei pääse eteenpäin. Digitalisaatio antaa myös mahdollisuuksia kohdentaa ajallisesti sekä paikallisesti kunnossapitoja korjaustoimia oikeaan paikkaan. Sen mukaan haja-asutusalueiden vähäliikenteisten teiden korjaamista kannattaisi lykätä ja käyttää rahat vaikkapa uusiin liikenneinvestointeihin. L iikenneverkkoryhmän pöydällä on edelleen myös väylien yhtiöittäminen. Eri medioissa jaetussa, vieremäläisten viljelijöiden Ahti-Pekka Vornasen ja Lassi Heiskasen videossa näkyy, että tiellä on parempi jää kuin monella pääkaupunkiseudun luistelukentällä. Ehkä se aura-auto joskus tulee. Populistisesti voi käydä mielessä painottaa rahoitusta alueille, mistä ääniä olisi saatavilla seuraavissa vaaleissa. He ymmärtävät, että rahaa kannattaa ohjata myös tukkija kuitupuiden kuljettamisen hyväksi. Muissa maissa esimerkiksi moottoriteitä, rataverkkoja sekä kaasuputkia on rahoitettu yksityisellä rahalla. Hurjia esityksiä on tullut esimerkiksi valtionvarainministeriöltä. KOLUMNI Luistimet jalkaan ja baanalle 55 MAKASIINI 1 • 2018 55 MAKASIINI 1 • 2018 5501_.indd 55 24.1.2018 17.32. Kansanedustajien tulee pitää pää kylmänä. Tätä kirjoittaessa ikkunasta näkyy, että lähitiellä näyttäisi olevan hyvä hiihtokeli. Tällöin kannattaa muistaa, että ilman menestyviä elinkeinoja äänestäjillä ei ole työpaikkoja eikä varaa yhteiskunnan palveluihin. Luotan siihen, että eduskunnassa istuu vastuullisia politiikkoja. Puuta on hankala kuljettaa länsimetrossa tai Tampereen ratikassa. Ryhmä on paljon vartijana. Se, että tiellä liikkuu enemmän tukkirekkoja kuin yksittäisiä ihmisiä, ei vähennä tiestön merkitystä. Video nostaa esille rajun ongelman: tienpidon ja korjausvelan. Ehkäpä keskeisin kysymys on, että kannatM iljoonat SOMEn käyttäjät näkivät tammikuussa, miten maaseudulla voi luistella. Moni ihmettelee myös sitä, miksi teitä yritetään pitää kunnossa liian kevyillä välineillä. Lienee selvää, että maaseudun tiet eivät tuottaisi yksityisille sijoittajille tuottoa ja niiden tulee säilyä talousarviorahoituksen piirissä. Vaikka ministeri Bernerin yhtiöittämisesitykset saivat viime vuona murskatuomion, kannattaa asiaa edelleen pohtia. Yhtiöittämisesimerkkejä onnistuneesta korjausvelan purkamisesta tai perusväylänpidosta on vähemmän. ran, että esimerkiksi metsäteollisuuden tuotantoa ja sen tuottamia verohyötyjä ei ole ilman alemman asteen tieverkon mahdollistamaa puuhuoltoa. Yhtiöittämisen vaikutuksista tarvitaan selkeitä analyysejä. Voisiko osan infran uusinvestoinneita kuitenkin toteuttaa yhtiön kautta ja näin vapauttaa talousarviorahoitusta alemman asteen tieverkolle. taako veronmaksajan näkökulmasta investointihankkeen riski siirtää yksityisille palvelun tuottajille vai onko lopulta investointi halvempi, jos valtio rahoittaa hankkeet talousarviosta. Onneksi digitalisaatio tuo myös uusia työkaluja. Käyköhän niin, että Suomeen tulee tänä vuonna enemmän pandakarhuja kuin tiekarhuja. Pitäisiköhän vetää sukset jalkaan ja lähteä baanalle. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. P arlamentaariselta liikenneverkkoryhmältä odotetaan ratkaisuja siihen, miten Suomen tiet saadaan pidettyä kunnossa
Housujen muotoonommellut polvet takaavat hyvän liikkuvuuden. Lahkeiden takana tuuletusvetoketjut. Huomioväri takaa hyvän näkyvyyden. Tarrakiinnitys käsivarsien alaosassa. Terälevy 13”. Hihojen kainaloissa tuuletusvetoketjut. Vaativaan käyttöön. Kannussa tilaa useimmin käytettäville työkaluille. 339, Jonsered moottorisaha CS 2253 WH Erinomainen kiihtyvyys ja tehokkuus. Vakiona raivausterä ja Vector 4-55 -valjaat. 799,Jonsered raivaussaha FC 2245 W Suorituskykyinen raivaussaha. 299, Jonsered turvapusero, Stretch Pusero nelisuuntaista stretch-materiaalia, joka antaa lisämukavuutta sekä joustaa käyttäjänsä liikkeiden mukaisesti. Tuote tilattavissa myös verkkokaupasta www.hankkija.fi Jonsered turvahousut, Stretch Viiltosuojalliset (luokka 1 / 20 m/s) turvahousut nelisuuntaista stretch-materiaalia, joka antaa lisämukavuutta sekä joustaa käyttäjänsä liikkeiden mukaisesti. Lyhyt runkoputki ja erinomainen tärinänvaimennus. 50,1 cm 3 , 2,8 kW, 5,2 kg. Lämpökahvat sekä termostaattiohjattu kaasuttimen lämmitys. Muotoonommellut hihat takaavat hyvän liikkuvuuden. 199,Norm. Optimoitu säiliöiden suhde (5,0/2,5 l). 49, Paras Metsälehden vertailussa 14/2017! Hankkija_Metsälehti_230x297.indd 1 17.1.2018 16.48 5502_.indd 56 24.1.2018 17.35. Verkkovisiiri takaa hyvän näkyvyyden. Suurelle rasitukselle altistuvat kohdat ovat vahvistettu. Lisäksi käytettävä suojalaseja. Huomioväri takaa hyvän näkyvyyden. Käyttömukavuutta parantavat Spin Start, pehmustetut kahvat ja peukalokaasu. Nopeasti kiihtyvä, pienipäästöinen Clean Power -moottori. 39,Norm. Tarjoukset voimassa 18.3.2018 saakka. Hyväksytty EN:n suositusten mukaisesti. 199,Norm. 259, Jonsered moottorisaha CS 2240 Kevyt ja helppokäyttöinen yleissaha. Varustettu lämpökahvoilla. Suurelle rasitukselle altistuvat kohdat ovat vahvistettu. 60,Jonsered kombikannu 5 + 2,5 L Tankkaa nopeasti, polttoainetta läikyttämättä ja tuhlaamatta. 299,Norm. 825,Jonsered suojakypärä Pro Suojaa kasvoja sinkoutuvilta roskilta. Optimaalinen kulmavaihde metsänraivaukseen. 40,9 cm 3 , 1,8 kW, 4,3 kg. Olkaimet mukana
Niinpä kuvio uudistettiin istuttamalla kesällä 1987, helteiden aikaan. ”Isä istutti usein öisin, jolloin oli viileämpää. Hänen matkassaan tuli aina kuljettua metsässä ihan vaahtosammuttimen kokoisesta saakka. Enää ei riesanaiheuttajista ollut tietoa. Kesäkuussa 2017 kuvattu männikkö odottaa ensiharvennustaan, joka on suunnitteilla tulevalle tai sitä seuraavalle keväälle. Mutta palataan takaisin pohjoispohjalaiselle kuivahkon kankaan mäntykuviolle. Nyt männikkö on kasvanut niin, että tulevana tai sitä seuraavana keväänä vuorossa on ensiharvennus. Vähän pohjoisemmassa sijaitsevan Livojärven ja meidän metsien välissä on hirvien talvehtimisalue, joten on jännä juttu, etteivät ne ole meidän maille osanneet tulla.” Terapiatyötä Vaaran laidalla sijaitseva kuvio on sittemmin säästynyt myös tuulituhoilta, mitä nyt kesällä 2001 vieraillut trombi pyyhki tilan mailla viidestä kymmeneen metriä leveitä kaistaleita sinne tänne. Jopa hirvet jättivät makoisan taimikon rauhaan, mikä ihmetyttää Tuomivaaraa: ”Siinä on käynyt hyvä tuuri, että hirvet eivät viihdy meidän maillamme. Hakkasin tuulenkaadot itse moottorisahalla, lainasin koululta ajokoneen ja ajoin puut pinoon”, Tuomivaara muistelee tilan viimeisimmän tuulivahingon selvittelyä. Oltiin vielä alle kouluikäisiä, ja kesäyöt ovat jääneet hyvin mieleen”, muistelee Vesa Tuomivaara, joka yhdessä Esa-veljensä kanssa nykyään omistaa tilan metsät neljännessä polvessa. Ei maistu hirven suuhun 1998 2017 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Runkoluvuksi jäi 2 000– 2 500 kappaletta hehtaarille, ja työhön Tuomivaara sai kemerarahoituksen. 57 MAKASIINI 1 • 2018 5503_.indd 57 24.1.2018 17.38. Sitten tuli vuosi 1984 myrskyineen, ja melkein kaikki siemenpuut kaatuivat. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Me olimme isoveljeni kanssa aisaparina mukana nuotiota pitämässä. Lähetä ne meille Metsälehteen. Senkin Tuomivaara aikoo tehdä itse, moottorisahan ja mönkijän avustuksella. Taimikonhoidon Tuomivaara teki kuviolle kesällä 2005. ”Olin silloin metsäkoulussa ja tein päättötyön myrskytuhojen korjaamisesta. Posiolaisittain todella hyvään männikköön oli hakattu siemenpuuasentoon puolenkymmenen hehtaarin kokoinen aukko, ja perään äestettiin maapohja. Posiolainen pakkaspäivä vuodelta 1998, jolloin Vesa Tuomivaara hiihti paksussa lumessa katsastamassa 11 vuotta kasvanutta männikköä. ENNEN & NYT TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT VESA TUOMIVAARA A lku näytti lupaavalta 36 vuotta sitten. Samalla pikkumiehet oppivat, kuinka metsää uudistetaan. Alun takkuilun jälkeen istutettu taimikko alkoi vauhdilla venyä pituutta. ”Eihän siitä palkkaa saa, mutta metsä tulee sellaiseen kuntoon ja sen näköiseksi kuin itse haluan.” Kolmaskin etu löytyy: ”Se on semmoista terapiatyötä tehdastyön vastapainoksi”, Stora Enson Veitsiluodon-tehtaalla ahertava Tuomivaara toteaa. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Sillä lailla metsäasiat ovat olleet sydäntä lähellä.” Pohjoisen valoisina öinä istutettu männikkö on kasvanut 30 vuodessa ensiharvennusvaiheeseen. ”Isä on nykyään eläkkeellä, mutta hän työskenteli ikänsä metsäalalla toimihenkilönä. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan
LUHTA Tänä talvena Kainuun ja Koillismaan kuukkelit ovat liihotelleet ennätyksellisen lumisissa metsissä. Ne löytävät elokuusta asti tekemänsä hyönteisja marjakätköt, vaikka metsä näyttää nyt vallan toiselta. 58 MAKASIINI 1 • 2018 5504_.indd 58 24.1.2018 17.39
Kuuk keli ja närhi ovat varislintu ja ja läheistä sukua. Koko pohjolan luonnosta ei löydy yhtä syvää sinistä kuin kirjailu närhen siivessä. Eh 59 MAKASIINI 1 • 2018 5504_.indd 59 24.1.2018 17.39. Närhen höyhen puku leiskuu kuin tropiikin säihkylinnuil la. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA & M ikä tekee luontokappaleesta rakastetun ja mikä vähätel lyn tai hyljeksityn. Heleäkurkkuiset li vertäjät ja lurittajat olivat kilttejä, karkeat säksättäjät ja rääkyjät huonotapaisia. Oman käsitykseni mukaan lintuja ei alun perin jaettu hyviin ja pahoihin värikkyyden vaan äänen perusteella. Kiltti livertäjä, paha räksyttäjä Voisi kuvitella, että värikkyys auttaisi suo sioon ja toisi hyvää tahtoa. Onnenlintu KÄHEÄ RÄÄKYJÄ Kuukkeli ja närhi ovat lähisukuinen lajipari, mutta suomalaisten silmissä toinen on kiltti ja hyvä, toinen koetaan pahaksi ja joutavaksi. Ihmi sen kannalta kumpikaan ei hyödytä arkipäi vän toimia, mutta ei niistä ole kummempaa vahinkoakaan. Närhi puo lestaan on ikiajat ollut sellainen paskanäris. Kuukkeli kuvaillaan jätkän onnenlinnuk si ja kuusikon hyväksi haltiaksi
Talvien lämpeneminen on työn tänyt vahvan närhikannan yhä pohjoisem maksi. Kuukkeli laskelmoi hauk kavaaran pienemmäksi kuin närhen puut tumisesta koituvan hyödyn. Arvaan, että mansikoiden tai viinimarjo jen kasvattaja vetoaa räkättirastaan todelli seen vahingollisuuteen. kä tähän liittyy myös jonkin sortin suku puolittamista. Kylvyn jälkeen korea höyhenistö näyttää sotkuiselta. Ja närhen rääkäisy onkin sitten luon nonäänistä kamalin. Kanahaukan turva ja vaara Eteläisessä Suomessa on näihin päiviin saakka säilynyt erillisiä kuukkelipopulaa tioita tai yksittäisiä pariskuntia. Maaliskuusta eteenpäin vanha pariskunta ajaa nuorison matkoihinsa ja kujertaa kaksistaan. Joka tapauksessa myötätun toa varikselle, harakalle tai räkättirastaalle osoittava lähimmäisemme koetaan vähin tään omituiseksi. Viime vuosikymmen ten aikana kuukkeli on kerännyt katoavan ja uhanalaisen lajin sädekehää. Vastaavasti kuukkeli päästelee vihellyksiä, naukaisuja ja kitku tusta kuten kiltille siivekkäälle kuuluu. Itse asiassa närhi on yksi syy kuukkelin ahdinkoon. Käytännös sä kaikkien etelän kuukkeleitten elinpiirin ytimenä on kanahaukan pesimäkuusikko. Kevätpuoleen ja aamuvarhaisin, suunnilleen helmikuusta huhtikuulle, närhiherra lurittaa sointuvaa jokellusta. Jos musisointi sattuu osumaan ih miskorviin, harva osaa yhdistää sen rääkäi syistä tuttuun närheen. Syksystä kevättalveen kuukkelit viihtyvät muutaman linnun porukassa, joka melkein aina muodostuu emolinnuista ja edellisen kesän poikasista. Kuuk kelit ovat korostetun kotiseuturakkaita um pimetsän lintuja. Laulaja pysyy syvällä kuusikon piiloissa. Henkikullastaan huolehtiva närhi karttaa haukkametsää. 60 MAKASIINI 1 • 2018 5504_.indd 60 24.1.2018 17.39. Kaikki isommat varislinnut ryövää vät löytämänsä kuukkelinpesät, mutta met sän sisällä vain närhellä on todellista mer kitystä. Kaikki nykyajan ihmistoi met – tiet, voimalinjat, avohakkuut – vähen tävät niiden elintilaa ja altistavat petolin tujen saalistukselle. Närhen levinneisyys Suomessa painot tuu etelään, kuukkelin pohjoiseen. Kuitenkin haikeaan huiluunsa puhaltava mustarastas rosvoaa marjoja räkätin tavoin, eikä se silti saa osak seen samaa vihaa kuin räksättävä serkkunsa. Närhen maine kohenisi, jos sen elämä tunnettaisiin paremmin. Lauhalla säällä närhet peseytyvät melkein joka päivä
Kuukkeleiden innokkuus matkia kana haukkaparin soidinhuutoja osoittaa kaik kien elämäntapakonsulttien propagoi maa myönteisyyttä ja positiivisuutta. Mitä kylmempää, sen pallomaisemmaksi se pörhistyy. ihmisestä ole juuri hyötyä. Nykyajan Suomessa kuukkelin on pakko ylittää teitä, taimikoita ja muita aukeita. Poh joisSuomen kuukkelimailla kajahtava ka nahaukan jaklatus lähtee todennäköisem min kuukkelin kuin kanahaukan kurkusta. Sil loin kanahaukka vaihtuu suojelijasta peri viholliseksi. Tätä nykyä omakotialueisiin rajoittuvis sa metsissä pesii ylettömän runsas närhi kanta. Kaikki erilliset esiintymät ovat his sukseen näivettyneet. Nyt tunkiot ovat vaihtuneet räjähdys mäisesti kasvaneeseen lintujen talviruokin taan. Tällä hetkellä kuukkelin tulevaisuus ete läisessä Suomessa näyttää kovin toivotto malta. Lapissa kuukkelit asuvat ja pesivät har vapuisemmilla kankailla, eikä kanahaukan naapuruus ole ainakaan sääntö. Kevään tullen ne ryöväävät munat ja poikaset pikkulinnuilta, joille itselleen ei Kuukkelin yllä on mainio untuvatakki, jonka suojissa se selviytyy kovatkin pakkasjaksot. Entisinä aikoina när het olivat runsaimmillaan viljelyksiin ra joittuvissa maaseudun metsissä. Tunkiolta lintulaudalle Löytyisikö närhen huonolle maineelle mi tään todellisia syitä. Tutkijoiden mukaan pienialaisetkin Met soohjelman tai esimerkiksi Luonnonperin tösäätiön suojelumetsät helpottavat eteläis ten kuukkeleiden pärjäämistä. Syksyllä ennen pakkasia närhet kul jettavat kätköihinsä hurjat määrät pähki nöitä, rasvaa, jyviä ja siemeniä. Se osaa taita vasti luikahtaa oksien sekaan tiheikköi hin, joihin hyökkäävä kanahaukka ei mah du. Sitä ei kuiten kaan tiedetä, vaikuttaako rosvoilu vaikka pa peipon, hippiäisen tai vihervarpusen ko konaiskantaan. Vaivat ja taudit yleistyvät ja poikueet pienenevät. Liian moni kuukkeli pariskunta muodostuu isästä ja tyttärestä, äidistä ja pojasta, siskosta ja veljestä. Niiden vä lisissä talousmetsissä pitäisi kuitenkin lui kertaa yhtenäisiä peitteisen metsän käytä viä estämässä kuukkeliperheiden eristy mistä. Tiilenpunainen nuttu, valkoinen yläperä, musta pyrstö ja syvänsiniset siipikirjailut tekevät närhestä värikkäimmän metsälinnun. Ja närhen rääkäisy onkin sitten luonnonäänistä kamalin. Haukkametsässä kuukkeli pärjää närheä pienemmän kokonsa vuoksi. Ne hyötyi vät hevosen ja muiden kotieläinten pidosta, viljapelloista ja erityisesti tunkioista. 61 MAKASIINI 1 • 2018 5504_.indd 61 24.1.2018 17.39
62 MAKASIINI 1 • 2018 5505_.indd 62 24.1.2018 17.55. TAPION PÖYTÄ LÄMMIKETTÄ ja mielen piristystä Metsämarjaletut tuovat näin talven keskellä mieleen kesäisen metsän
Keitä, kunnes liha on kypsää. Ohukaisia on totuttu syömään marjahillojen kanssa niin, että hillo laitetaan lettujen päälle. Osa pavuista kasvaa luonnonvaraisena Keskija Etelä-Amerikassa. Yleisimpiä papulajikkeita ovat vihreä, ruskea ja valkoinen papu, mustapapu, kidneypapu, mustasilmäpapu, härkäpapu, linssi, herne ja kikherne. Ne antavat kylläisyyden tunteen, ja kun lautasella on palkokasveja, voi lihan määrää vähentää. Papuja saa tuoreena, pakasteena, kuivattuna ja säilykkeenä. Tarkista maku. Nyt marjat piilotetaan lettujen sisään. Nyt keväällä, kun alkaa olla vitamiineista pulaa, niistä kannattaa loihtia herkullisia ja terveellisiä aterioita. Kuivattuja papuja ja herneitä pidetään turhaan vaivalloisina valmistaa – ei tarvita muuta kuin yön yli liotus runsaassa vedessä, veden vaihto ja keittäminen. Kaada liotusvesi pois ja huuhtele pavut. Pienet pavut kypsyvät alle tunnissa, isot noin puolessatoista tunnissa. Keitä niitä vähintään tunti vedessä. Pavuista voi tehdä monenlaisia ruokia: keittoja, pataruokia, muhennoksia, risottoja, pyöryköitä, pihvejä ja tahnoja. Paista lettupannulla ohukaiset kullankeltaisiksi. Lisää esikeitetyt pavut tai pakastetut pavut tai säilötyt pavut sellaisenaan, pakastevihannekset ja tomaattimurska. MONEN PAVUN PAPUPATA 500 g riistalihaa (peuraa, poroa, hirveä) 2 rkl öljyä tai voita 500 g papuja (härkäpapuja, kidneypapuja, herneitä, linssejä ym.) 1 tlk tomaattimurskaa 1 pussi pakastevihanneksia 1 sipuli 3 valkosipulinkynttä 1 rkl kurkumaa 1 rkl yrttimausteita 1 rkl katajanmarjoja 1 tl paprikaa 0,5 rkl merisuolaa vettä Jos käytät kuivattuja papuja, liota niitä yön yli. Pavut kuuluvat hernekasvisukuun (Fabaceae), joka käsittää 80 ruohovartista lajia. Linssien kypsentäminen vie noin 20 minuuttia, niitä ei tarvitse liottaa. Kaikki metsämarjat käyvät: mustikat, vadelmat, metsämansikat, lakat, tyrnit. Pilko sipulit ja kuullota ne kurkuman ja paprikan kanssa öljyssä padassa. Lisää liha pataan ja kypsennä, kunnes punainen väri on hävinnyt. Säilykkeissä saattaa olla suolaa, joten jos käytät niitä, lisää suolaa varovasti. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Letut ja riistainen papupata sopivat talvipöytään. Lisää viimeksi marjat. 63 MAKASIINI 1 • 2018 5505_.indd 63 24.1.2018 17.55. Monen pavun riistapapupata tuoksuu ja lämmittää. Kokoa lautaselle pino lettuja, valuta päälle hunajaa ja kermavaahtoa ja marjoja. Palkokasvit ovat vanhimpia viljelykasveja. Metsämiehellä on riistalihaa omasta takaa, mutta peuraa, poroa ja hirveä löytyy kauppojen pakastealtaistakin. S yksyn mittaan on kerätty luonnosta eri raaka-aineita talteen talven varalle. Lisää loput mausteet. Palkokasveissa on runsaasti proteiineja, hiilihydraatteja ja kuitua, mutta ei juuri rasvaa. METSÄMARJALETUT 3 munaa 3,5 dl maitoa 1 dl vehnäjauhoja 1 dl ohrajauhoja 0,5 dl kauraleseitä 0,5 tl suolaa 1 rkl sokeria (1 tl leivinjauhetta) 3 dl marjoja rasvaa paistamiseen päälle hunajaa, marjoja ja kermavaahtoa Sekoita munat ja maito, lisää jauhot ja mausteet. Monikäyttöinen papu Talven kylminä päivinä kehoa lämmittää riistasta tehty tukeva papupata. Anna taikinan turvota vähintään puoli tuntia. Niitä voi käyttää keitettynä myös ruoan lisukkeeksi. Samoin pakastemarjoja, jos niitä ei ole omassa pakastimessa. Padan päälle jälkiruoaksi ja mielenpiristykseksi käyvät maukkaat metsämarjaletut
Lasten käyttöön on saatavissa tylppäkärkisiä puukkoja, jolloin onnettomuusvaara Sikoja Lehmiä Sonni Lampaita Kana Kukko 64 MAKASIINI 1 • 2018 64 MAKASIINI 1 • 2018 ?. Hän löysi elukoille vertailukohtia Sveitsistä ja Itä-Siperiassa asuvilta jakuuteilta saakka. Vuoleminen opettaa lapselle monia taitoja. 5506_.indd 64 24.1.2018 18.00. Myöhemmin kokoelmaan saatiin lisää elukoita. Kun eläimen vuolee kepin ollessa vielä pitkä, siitä on helppo pitää kiinni. Lopuksi eläimen voi vaikka sahata kepinpäästä irti. Koristeiden leikkaaminen kuorta poistamalla kehittää keskittymiskykyä. Etenkin omien voimien hallittu käyttö tulee tutuksi. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA LASTEN KANSSA VUOLEMAAN Lehmän, lampaan tai possun muoto syntyy kepinpäähän helposti vain parilla puukon vuolaisulla. Kun leikkikaluja kerättiin Viron kansallismuseon kokoelmaan, otti eräs ylioppilas kotiseudultaan mukaansa myös kolme vuoltua kepinpätkää. Lapsille sopivaa Elukat innostavat myös nykyajan lapsia vuolemaan. Pikkuelukat saivat 1920-luvulla museon johtajana toimineen suomalaissyntyisen Ilmari Mannisen kuitenkin innostumaan. Puukko opettaa käyttämään voimaa tarpeeksi, mutta hallitusti. Eikä ihme, sillä eläimiä on helppo vuolla. Kepinpätkät olivat niin vaatimattomia, että ne olisivat saattaneet jäädä vaille suurempaa huomiota. ###MAKASIINI *i • *Y KÄSIN TEHTY K epeistä vuollut pikkueläimet ovat etenkin virolaisille tuttua perinnettä
Myös puunlastuista on tehty lehmiä, jotka ovat saaneet nimensä kuoreen tehtyjen kuvioiden mukaan. Vaikka perinteiset lelut olivat usein varsin sukupuolisidonnaisia, keppieläimet kertovat, miten heillä leikkivät sekä tytöt että pojat. Kuvioilla väriä ja nimet Myös eläinten kuviointi syntyy yksinkertaisella tekniikalla. Niinpä karKeppieläinten materiaaliksi sopivat parhaiten lehtipuun oksat tai -vesat. Nämä samat keppielukat ovat vuosikymmenten mittaan seikkailleet niin tieteellisen artikkelin kuin lastenkirjojenkin sivuilla. Tarpeeksi terävänä puukko kuitenkin kannattaa pitää, muuten työskentelystä ei tule mitään. MAKASIINI 1 • 2018 ?. Lapissa saamelaislapset ovat kuorineet osan varvuista taittelemistaan poroista muistuttamaan valkeita poroja. Kun eri eläinlajit sitten asettelee karjapaimenen ympärille, ne alkavat toisistaan poikkeavien muotojensa ansiosta tosiaan muistuttaa esikuviaan. Lehmä saadaan viistoamalla kepinpäätä yläja alapuolelta. Tartossa esillä Nykyisin Viron kansallismuseon kokoelmaan kerätyt keppieläimet ovat esillä Tarton leikkikalumuseossa. 65 5506_.indd 65 24.1.2018 18.00. on pienempi. Kirja myös kertoo, miten leikkikalukokoelma päätyy lopulta Tarton leikkikalumuseoon esille. Jos kuorii puueläimen kokonaan, syntyy kokonaan vaalea elukka. Vastaavat lehmän nimet meillä ovat: Kyyttä, Vallikki ja Mustikki. Haarat ovat jalkoja ja kun ne teroittaa, voi paimenen painaa maahan pystyyn seisomaan. Tiia Toometin lastenkirjassa Kaltsutitt ja puuhobune (1996) samat keppieläimet saavat itse äänen ja muistelevat, miten lapset ennen vuolivat leluja ja niillä leikkivät. Mahdollisesti niitä on muuallakin Suomessa vuoltu, mutta tieto lienee peittynyt meillä rikkaan käpylehmäperinteen alle. ###MAKASIINI *i • *Y japaimen tehdään kaksihaaraisesta kepistä. Suomesta ei vastaavia eläimiä ole museokokoelmiin tiettävästi päätynyt, mutta ainakin ruotsinkieliseltä rannikolta on mainintoja vastaavista. Omanlainen muotokieli Miten eri eläinten muoto saadaan vuolaistua kepinpäähän. Kun kepinpäästä vuolee lastuja tasaisesti joka puolelta, syntyy possun kärsä. Näiden kuviointien mukaan leikkieläin saa nimen oikeiden esikuvien mukaan: raidallinen on Küüt, kokonaan vaalea taas Valge, ja musta, eli kuorimatta jätetty leikkieläin, on Must. Lammas syntyy, kun viistottuun kohtaan tehdään kaksi lovea, jolloin kepinpäästä erottuvat kuono ja korvat. Jokaisessa eläinlajissa on jotakin tunnusomaista, joka vuollaan kepinkärkeen. Viistottu kohta lovetaan keskeltä, jolloin syntyy lehmänsarvet. Virossa oivaa materiaalia ovat pähkinäpensaan vesat, Suomessa vuolemiseen sopii esimerkiksi leppä. Ihminen erottuu paimennettavista eläimistä pystyasentonsa ansiosta. Eläinten nimeäminen värityksen mukaan on vanhaa perinnettä ja siinä suomalaiset nimet muistuttavat suuresti virolaisia. Kuorta osittain poistamalla voi tehdä monenlaisia kuvioita. Eläimen värityksen jäljittely kuorta poistamalla on vanha ilmaisukeino, joka itse asiassa on levinnyt keppieläimiä laajemmalle. Keppieläinten suku on varsin laajalle levinnyt. Keppieläimissä on omanlaisensa, yksinkertainen ilmaisukielensä
Se merkitsee utareita. Keppi toimii kädensijana. MAKASIINI 1 • 2018 Kepeistä vuolluilla pikkueläimillä on oma merkkikielensä, jolla eläimen laji ja sukupuoli ilmaistaan. Kun kanan vuolee loivan mutkan kohdalta, sen kaulan ja pyrstön saa sopivasti nousemaan maasta. Piirroksessa nisät on merkitty kahdella neliöllä. 3. 5. 4. Lehmän etupää vuollaan kiilamaiseksi viistoamalla se yläja alapuoleltaan. 5. Se on päästään pyöreän kärsämäiseksi vuoltu kepinpätkä. Sika on kaikkein yksinkertaisin. Myös kukko kannattaa vuolla kepin ollessa pitkä ja katkaista se vasta lopuksi. Eläin on helpointa irrottaa kepinpäästä sahalla. Lehmän sukupuolen merkiksi tehdään poikkiuralla ja ristillä neljä neliötä mahapuolelle eläimen takapäähän. Kanan kaula, nokka ja heltta kannattaa vuolla kepin ollessa pitkä ja katkaista keppi vasta pyrstöä vuollessa. 2. Eläinlauman paimenen voi vuolla kaksihaaraisesta kepistä. Lasten käytössä tylppäkärkinen puukko on turvallinen. Keppieläinten vuoleminen on helpointa, kun eläimen muotoilee pitemmän kepin päähän. Komeat sarvet sonnille saa kaksihaaraisen kepinpätkän haaroista. Sika voi pyöriä maassa miten päin vain, mutta muut eläimet vuollaan mahapuolelta tasaisiksi, jotta ne pysyisivät oikein päin. Tällöin lampaalle syntyy kuono ja kaksi korvaa. Sonnille tehdään pitkittäinen kolmiomainen lovi samaan kohtaan. Lampaalle voi merkitä sukupuolen kuten lehmällekin. Kukko syntyy parhaiten kaksihaaraisesta kepistä. Toinen tapa merkitä utareet on tehdä vastaavalla tavalla rasti. 1. 1. Näin syntynyt harjanne katkaistaan poikkisuuntaisella lovella, jolloin lehmälle muodostuu sarvet. 3. Lammas vuollaan muuten samoin kuin lehmä, mutta viistottu osa lovetaan kahdesti. 5506_.indd 66 24.1.2018 18.00. 4. Kun jalat vuolee teräviksi, paimenen saa työnnettyä maahan. 2. 66 MAKASIINI 1 • 2018 ?
Matka ei sovellu liikuntajaroitteisille. Ryhmän minimikoko 15. Majoitumme kahdeksi yöksi keskitason Guilin Bravo -hotelliin. Maanantaina lennämme kohti Guilinia. Jos sää sallii, pääsemme katsomaan puunkorjuuta eukalyptusmetsässä. MATKA MAKSAA Metsälehden kestotilaajille 2 785 euroa, ja muille 2 860 euroa. Käymme myös tutustumassa Ponssen toimintaan Beihaissa. Maanantaina 5.11. Perjantaina aamulla lähdemme luotijunalla Beihain merenrantakaupunkiin. Majoitumme kahdeksi yöksi viihtyisään keskitason Green Lotus -hotelliin. Sunnuntaina lennämme takaisin Chongqingiin ja majoitumme tuttuun JW Marriott -hotelliin. Matkalla näemme maanviljelijöiden korkeille vuorenrinteille rakentamia riisiterasseja. HINTA SISÄLTÄÄ Lennot ja lentokenttäkuljetukset, viisumikulut, verot ja muut viranomaismaksut, junamatkan ensimmäisessä luokassa, muut ohjelmassa mainitut retket pääsymaksuineen sekä majoituksen. Jos joessa ei ole riittävästi vettä, matkustamme bussilla. Lounaan jälkeen vierailemme teeinstituutissa. Lounaan jälkeen majoitumme ensimmäisen luokan JW Marriott -hotelliin aivan ostoskatujen läheisyyteen. Lisämaksu yhden hengen huoneesta 460 euroa. Keskiviikon aloitamme jokiristeilyllä kohti Yangshuon pikkukaupunkia. Matkalla on suomalainen matkanjohtaja ja Metsälehden edustajana päätoimittaja Eliisa Kallioniemi. Matkan voi varata myös verkkokaupasta, mistä löytyy tarkempi matkaohjelma sekä tietoa maksuaikataulusta ja peruutusehdoista: www.olympia.fi/metsalehden-lukijamatka-kiinaan. METSÄLE HDEN LUKIJAM ATKA 27.10.–5.11 .2018 MATKAOHJELMA Lauantaina 27.10. Li-joki kiemurtelee vihreiden sokeritoppavuorten lomassa. Kauniit aamu-usvan peittämät kukkulat ovat houkutelleet taiteilijoita ikuistamaan seudun maisemia jo vuosisatojen ajan. Illalla seuraamme näyttävää ulkoilmaesitystä, johon osallistuu satoja avustajia. Sunnuntaina saavumme kello 7.10 Chongqingiin, joka on rakennettu Jangtseja Jialingjokien välisten kukkuloiden rinteille. Osa lounaista on retkilounaita. Matka kestää noin viisi tuntia. Lauantaina tutustumme Ponsse Oyj:n toimintaan Beihaissa. Sen edessä on kauniisti valaistu, iltakävelyihin houkutteleva puisto. 5570_.indd 67 25.1.2018 19.02. Yao-kansan musiikkija tanssiesitys viihdyttää meitä Huanglon kylässä. ILMOITTAUTUMISET Vastuullinen matkanjärjestäjä on Olympia Kaukomatkatoimisto. Finnairin lento Helsingistä Chongqingiin lähtee kello 17.40. Iltapäivällä on mahdollisuus risteillä pari tuntia leppoisasti bambulautoilla. Majoitumme kahdeksi yöksi keskitason Beihai Shangri-La -hotelliin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset (09) 696 2770 tai olympia@olympia.fi. Lentoaika on 8,5 tuntia. Illalla seuraamme kalastajien ja kesyjen merimetsojen yhteistyötä. Matkanjärjestäjä huolehtii palvelupalkkioista, kantajamaksuista sekä paikallisoppaiden ja bussinkuljettajien juomarahoista. Vaihtoehtoisesti voi tutustua Yangshuon myymälöiden tarjontaan. Tiistaina lähdemme kokopäiväretkelle Longsheniin. lento kohti Helsinkiä lähtee kello 10.25 ja on perillä 14.05. Illalla tervetulopäivällinen. Lähdemme saman tien tutustumaan maailman suurimmasta patohankkeesta kertovaan Kolmen rotkon museoon. Kestotilaajan etu 75€ Lähde mukanamme Kiinaan Matkalla pääset näkemään Kiinaa monipuolisesti alkaen Chongqingin miljoonakaupungista etelän vehreisiin vuorija jokimaisemiin. Torstaina suuntaamme paikallisten markkinoiden kautta kokkikouluun, missä valmistamme opettajan johdolla viiden ruokalajin lounaan. Hinta ei sisällä matkavakuutusta. Matkalla on täysihoito eli hinta sisältää aamiaisen lisäksi kaksi kiinalaista ateriaa päivittäin sisältäen lasillisen olutta tai virvoitusjuomaa. Iltapäivällä on aikaa nauttia kaupungin leppoisasta tunnelmasta ja kauniista maisemista. Ponsse toimittaa metsäkoneet Stora Ensolle ja vastaa koulutuksesta sekä koneiden huollosta. Illalla jäähyväispäivällinen. Nousemme kabiinihissillä noin kilometrin korkeuteen ihailemaan ympäröiviä maisemia
4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI 68 MAKASIINI 1 • 2018 5508_.indd 68 25.1.2018 18.38. • 400 cc. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl
Lehdellänne on sekä sivistyneitä että naissukupuolta edustavia lukijoita, joita eivät kiinnosta jonkin pakinoitsijan henkilökohtaiset avautumiset teinipoikien hormonihöyryisistä havainnoista toisen sukupuolen vartalon muodoista. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. Mielestämme Metsälehti Makasiinissa ei pitäisi julkaista joulukuussa (Metsälehti Makasiini 8/2017) julkaistun kaltaisia sukupuolittuneita kirjoituksia. Siis aavikoiden hyödyntäminen on täysin mahdollista. Toiseksi, eteläisen Israelin hiekka-aavikoille perustettiin lypsykarjalle laitumet ja rehun tuotantokuviot. Kaikki 20. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI 69 MAKASIINI 1 • 2018 5508_.indd 69 25.1.2018 18.38. Saharan metsittämisestä hyötyisi koko ihmiskunta. Suomen metsävarat ovat runsas prosentti maapallon metsävaroista, mutta ne toimisivat hyvin hoidettuina tehokkaasti hiilinieluna. Mistä pidit. metsalehti.fi/lukijakysely. On siis turha pelotella ihmisiä sillä, että Suomen metsien laajenevat hakkuut lisäisivät ilmakehän saastumista. Jollakin osin noilla alueilla puuttomuus on ihmisen aikaansaannosta vuosituhansien aikana. Hyötynä olisi koko maapallon ilmaston puhdistuminen saasteista. Siitä vain metsittämään. OLEMME pääkaupunkiseudulla asuvia 40–70-vuotiaita, metsätaloutta jo pitkään harjoittaneita naisia. Koivuvanerista valmistettu pönttö sopii etenkin talitiaisille, kirjosiepoille ja lapintiaisille. Otettakoon alkuun pari esimerkkiä autiomaan hyödyntämisestä. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. Paikallista puulajia ja sadan vuoden ohjelmalla tasaiseen tahtiin. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. Aloitettakoon helpoimmista kohteista, keitaiden ympäristöstä ja reuna-alueista. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. PILKKEET PROFESSORI Olavi Luukkanen lyttäsi Metsälehti Makasiinin viime numerossa (8/2017) Mika Anttosen esityksen Saharan metsittämisestä. Keskittykää mieluummin metsätalouden tehokkuuteen, kestävyyteen ja innovaatioihin ja unohtakaa ”viihteellisyys”, mikäli sitä ei pystytä toteuttamaan tasa-arvoisesti (oli sitten kyse iästä, sukupuolesta, kansallisuudesta, metsänomistajakokemuksesta jne). Satelliittikuvien perusteella maapallolla on paljon puuttomia aroja: Länsi-Kiinasta Kaspianmerelle ulottuvalla alueella, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, Etelä-Amerikan länsiosissa ja Pohjois-Amerikan preerioilla. Täytyisi vain perustaa kansainvälinen toimeenpaneva elin, joka hoitaisi rahoituksen ja käytännön järjestelyt. Ja suomalaisen turpeen tuottajat myymään kasvuturvetta, sitähän meillä riittää. Viime numeron suosituin juttu oli Metsävuosi 1917. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. Israel hallitsi Siinaita kymmenen vuotta. HEIKKI HYVÖNEN Mäntyharju Metsittämään! LUKIJALTA MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Palkinnoiksi arvomme neljä Kolo Design Oy:n linnunpönttöä. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. On poltettu metsät karjalaitumiksi ja tästä seurannut eroosio on johtanut aavikoitumiseen. Sinä aikana sinne nousi hiekkaerämaahan tuottavia hedelmätarhoja. Palkinnoksi arvotun pyyhepaketin voitti Pirjo Lahdensivu Espoosta. Emme todellakaan kaipaa tämäntyyppisiä tekstejä eteemme, kun haluamme pysyä ajan tasalla metsätalouden ajankohtaisista asioista. helmikuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www. TERVEISIÄ NAISLUKIJOILTA Ei enää teinipoikien hormonihöyryjä • 400 cc. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc
Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 70 MAKASIINI 1 • 2018 5509_.indd 70 25.1.2018 18.39. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI RISTIKKO Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v)
Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. MAKASIINIRISTIKKO 1 NIMITYKSET Palkinnot Makasiinikryptosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Hakkila, Espoo, Timo Koivuniemi, Kyynärö ja Heini Tiainen, Uukuniemi. Induforilla Siitonen aloitti helmikuun alussa. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 1”. Siitosella on parinkymmenen vuoden kokemus konsultoinnista, hän on työskennellyt muun muassa Pöyryllä ja Accenturella ja viimeksi Spinversellä henkilöstöjohtajana. net. Indufor Metsäkonsulttiyhtiö Induforin uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty taloustieteen tohtori, maaja metsätaloustieteiden maisteri Silja Siitonen. Vuonna 1961 syntynyt Rissanen on aiemmin toiminut Savonia ammattikorkeakoulun yliopettajana, Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 15.2.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Hän aloitti tehtävässä tammikuussa. Lapin ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulun uudeksi rehtoriksi on valittu kasvatustieteen tohtori, kauppatieteiden maisteri Riitta Rissanen. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Metsänhoitoyhdistys Kuusamo Metsänhoitoyhdistys Kuusamon uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu metsätalousinsinööri Seppo Miettunen. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Rissanen siirtyy rehtorin tehtäviin Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston toiminnanjohtajan paikalta. Samoin tammikuussa aloitti metsäsuunnittelun erityisasiantuntija Jussi Kettunen. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan Nurmeksen toimistolla on tammikuussa aloittanut metsäasiantuntijana metsätalousinsinööri Joonas Heikkinen. Miettunen on toiminut aiemmin muun muassa kiinteistönvälittäjänä, puunhankintatehtävissä ja metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijana. 5509_.indd 71 25.1.2018 18.39. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti Makasiinikrypto 8, oikea ratkaisu tutkimuspäällikkönä, tulosaluejohtajana sekä vararehtorina. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille
Näyttelyyn asti päätyivät muiden mukana Ukin tuohivirsut. PILKKEET jäätyminen tuhoa elävien solujen rakennetta. helmikuuta avautui myös vuoden ensimmäinen erikoisnäyttely Suden paluu. saakka ja sinne on vapaa pääsy. Niiden tekijä sonkajärveläinen Mikko Bergman ehti 103 vuotta kestäneen elämänsä aikana tehdä valtavan määrän tuohiesineitä. Suomen juhlavuoden kunniaksi järjestettyyn keräykseen ilmoitettiin yli tuhat esinettä ja asiaa. Ehkä tunnetuin esimerkki tästä ovat Amerikan kaktukset ja Afrikan tyräkit: vaikka tyräkit ja kaktukset eivät ole sukulaisia, aavikko-oloissa ne ovat luopuneet lehdistään, kasvattaneet varren turpeaksi vesivarastoksi, siirtäneet yhteyttämisenkin varren tehtäväksi ja torjuvat eläimiä vankoilla piikeillä. Yeamanin tutkijaryhmä löysi 47 kuuselle ja männylle yhteistä geeniä, jotka säätelevät kylmänkestävyyttä. Ulkonäön samankaltaisuus on paljon helpompi havaita kuin kunkin elinympäristön edellyttämät elintoimintojen ja perimän muutokset. Monet kylmänsietoa edistävistä geeneistä olivat tuplautuneet evoluution aikana. KUN LAJIT JOUTUVAT sopeutumaan samankaltaisiin oloihin, niille kehittyy yhteisiä ominaisuuksia sukulaisuudesta riippumatta. SUOMEN Metsämuseo Luston talvitauko on päättynyt. Tärkeätä on myös solujen kemian säätely niin, ettei Miten selvitään Siperian pakkasissakin TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JAANA PAASOVAARA Männyn ja kuusen suvut olivat eriytyneet toisistaan jo kauan ennen jääkausiaikaa. 1. Calgaryn yliopistossa Sam Yeaman kumppaneineen vertaili toisiinsa kontortamännyn ja valkokuusen eri ilmastossa kasvavia populaatioita toisiinsa. Kylmään ne joutuivat sopeutumaan vasta reilut sata miljoonaa vuotta myöhemmin. Justeerilla puuta kaatavat miehet on kuvattu talvella 1938. Hänet tunnettiin myös ylipäällikkönsä Mannerheimin veneentekijänä ja yhtenä tämän metsästysmajan rakentajista. Kansallisaarteita esittelevä näyttely on avoinna 14.2. Vanhalla mantereella samanlainen lajipari olisi kuusi ja mänty, jotka laajan levinneisyysalueensa eri osissa ovat joutuneet sopeutumaan hyvin erilaisiin kasvuoloihin. Talven siedossa olennaista on aikataulu, jotta puu osaa siirtyä oikeaan aikaan kasvutilasta talviseen lepotilaan ja talvitilasta kasvutilaan. Niinpä ne joutuivat sopeutumaan kylmään ilmastoon erikseen. Savolla ennen koneiden aikaa 1938. Havupuut kehittyivät 300 miljoonaa vuotta sitten trooppisissa oloissa, mutta nykyään ne ovat metsien valtiaita kylmässä talvi-ilmastossa. Nyt pääsee taas eläytymään perusnäyttelyssä muun muassa siihen, minkälaista metsätyö oli vuosikymmeniä sitten. LU ST O /M ET SÄ H A LL IT U KS EN IN SI N Ö Ö RI O SA ST O N KO KO EL M A KANSALLISMUSEOSSA Helsingissä ehtii vielä käydä tutustumassa suomalaisten omiin aarteisiin. Koska ne ovat sopeutuneet talvi-ilmastoon toisistaan riippumatta, ne tarjoavat hyvän mahdollisuuden selvittää kylmänsiedon perinnöllistä taustaa. Lisäksi kummallakin puulajilla oli omia, paikalliseen sopeutumiseen liittyviä geenejä, mutta yksittäisten geenien toimintaa ei ole vielä ehditty selvittää. Suomalaisten omat aarteet Talvella 80 vuotta sitten 72 MAKASIINI 1 • 2018 5510_.indd 72 25.1.2018 18.41. Männyn ja kuusen suvut eriytyivät toisistaan jo dinosaurusten valtakaudella 140 miljoonaa vuotta sitten, jolloin olot olivat edelleen trooppiset
050 5114 525 Tiina Rintanen p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. TIE METSÄNOMISTAJAKSI: Metsätilan ostaminen Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 2/18 ILMESTYY 15.3. Omistaja Mitä metsänomistaja metsältään haluaa. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 516 (lt/16) Painopaikka Paperit PunaMusta 2017 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 5511_.indd 73 25.1.2018 18.43. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 15.2. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. M IK KO RI IK IL Ä TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 040 506 1162 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315 49 848 040 596 2200 Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Verkkotuottaja Heta Välimäki (perhevapaalla) Pasi Myllymaa p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 86. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. 09 315?49?808 Tiina Aaltonen Tuomas Nikulin Toimitussihteerit Jussi Collin p
Tuotteiden puuosat säilytetään mahdollisimman luonnollisina. Tuotteiden suunnittelu tapahtuu meidän kolmen kesken Helsingissä. Idea puisista rannekelloista vahvistui yhteisessä saunaillassa, ja Aarni-yritys syntyi. Teemme puusta rannekellojen lisäksi aurinkolasien kehyksiä. Aurinkolasien kehykset ovat kotimaista tervaleppäviilua, kellon hihna ja runko suomalaista visakoivua. TUOTE JA TEKIJÄ Aarni on kolmen kaveruksen Pyry Alamäen (vasemmalla), Niklas Tuokon ja Samuli Koivistoisen yhteinen yritys. Kotimainen puuaines tulee pääosin Fiskarsista. Ulkomainen puu on FSC-sertifioiduista metsistä. Aurinkolasien viilurakenne auttaa kesällä hikoillessa tai lasien kastuessa. Ne kiinnostivat meistä jokaista. Myyntityö tapahtuu pääosin internetissä. Siellä on samanlaiset luontoarvot ja samanlaista pelkistettyä muotoilua.” NÄKYYKÖ (PUU)KELLO. Puuraaka-aineen riittävän hidas kuivatus on tärkeää, etteivät osat halkeile myöhemmin. Puu käsitellään ainoastaan parafiiniöljyllä, joka pitää yllä puun luontaista kosteutta eikä allergisoi. Lähtökohtana on edelleen, että puukello on tyylikäs asuste kenelle tahansa. Ulkomaisista puulajeista käytämme muun muassa eebenpuuta, pähkinäpuuta ja oliivipuuta. Kellon koneisto on sveitsiläinen ja kokoonpano tapahtuu Kiinassa. Globaalin tuotannon vuoksi kellojen hintahaitari pysyy tavallisen kuluttajan ulottuvilla. Ulkomailla ensimmäisenä tavoitteena ovat muut Pohjoismaat. Puulajit ovat sellaisia, joista moni päätyisi muuten vain energiapuuksi. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI ”KAIKKI alkoi kelloista. Kosteudessa puu tietysti laajenee, joten ranneke voi hieman jäykistyä. Aluksi piti miettiä muun muassa puisen kellon rakenne: miten siitä saa riittävän kestävän mutta samalla tyylikkään. Musta eebenpuu on ollut yksi ostetuimmista kelloista. Puisiin rannekelloihin nojaava toiminta on kasvanut nopeasti. Puukello on kevyt kädessä ja lämmin, eikä se jäädy kiinni ranteeseen pakkasella. Käytämme kotimaista visakoivua, pihlajaa, saarnea, tervaleppää, tammea ja jatkossa myös jalavaa. Haemme kovaa kasvua. Valmistamme myös puukorkilla päällystettyjä lasikoteloita ja lompakoita. Viime vuonna kysyntä ylitti jatkuvasti tuotannon. 74 MAKASIINI 1 • 2018 74 MAKASIINI 1 • 2018 5512_.indd 74 25.1.2018 18.44. Tervalepästä voi tehdä rannekelloja ja aurinkolaseja, muotoiluyritys Aarnin perustajat kertovat. Puu onneksi palautuu nopeasti ennalleen. Kolme vuotta sitten alkanut toiminta on kasvanut hyvin. Ryhdyimme miettimään, voisiko luonnosta saada jotain innovatiivista kelloihin. Nyt niistä valmistetaan korkean jalostusasteen puutuotteita
5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 15 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 30 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt Tilaa verkossa: metsakirjakauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 18.1.–11.2.2018 Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. sisäkannet.indd 1 24.1.2018 16.16. Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. Metsäkirjojen talviale! Metsänkasvatus Kannattava metsätalous Suomalainen metsästys Suomen tunturikasvio Metsätuhot Suometsien hoito Liito-orava Energiapuun korjuu Keittiö retkellä Talousmetsien luonnonhoito Samassa padassa Raivaamaan Kotimaiset kalaherkut Talvikeittiö Savustus Metsänomistajan rahakirja Majavan lammella Suomalais-venäläinen metsäsanakirja Luontopäiväkirja Metsäviestintä nyt METSÄ GROUP. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Hyvä työn jälki, monipuoliset palvelut ja jäsenedut ovat vahvuutemme. Valitse Metsä Group kumppaniksesi puukauppaan ja tule mukaan rakentamaan kasvua Suomeen. Raha kasvaa suomalaisessa Metsässä Metsä Groupin biotuotetehdas on investointi Suomeen ja kasvuun. Haluamme ostaa tehtaalla jalostettavat puut kotimaasta
HELMIKUUTA • NUMERO 1/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Kelirikkoleimikoille ottajia • Metso-rahaa enemmän tarjolla • Karvapohjasukset pikatestissä PERINTÖMETSÄ KIINTEISTÖTERMIT TUTUKSI TE EM A : KA N N AT TA VU U S HOITOTÖIDEN KANNATTAVUUDESTA 21 KYSYMYSTÄ METSÄTALOUS TE EM A : KA N N AT TA VU U S Rouva Vilande rin HUIKE A HYBRID I 700 m³ Kuutio on käänteentekevä puun kauppapaikka verkossa. HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA PUUNOSTAJAT KILPAILEVAT KUUTIOISTASI SILLÄ ON NYT KYSYNTÄÄ 20180118_SP_Kuutio_Metsalehtimakasiini_taka_230x277_toPrint.indd 1 18.1.2018 14.08 Näin kannattavuutta mitataan VEROTUS ILMOITA METSÄVEROT VERKOSSA normikansi.indd 1 24.1.2018 15.49. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 1/2 01 8 1. Siellä sinua odottavat todelliset myyjän markkinat, sillä palvelussa puunostajat kilpailevat kuutiosi hinnasta. Muuta puusi rahaksi – kuutio.fi