Metsälehti 2/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KONSTIA METSÄTALOUDEN KANNATTAVUUDEN PARANTAMISEKSI ANTTI SAHI Metsänomistajat päättävät hakkumääristä METSÄVEROTUS Asiantuntijan vinkit veroilmoituksen tekoon Uusi sarja Näin kasvatat erikoispuita Koeajossa käytetty Toyota Hilux 16 KYSYMYSTÄ YLÄHARVENNUKSESTA HIRVISAALIISSA PIENI NOUSU M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 1/2 01 9 TE EM A : KA N N AT TA VU U S 6857_.indd 1 31.1.2019 10.40
6948_.indd 2 31.1.2019 10.24. JÄSENETUSI KESKIMÄÄRIN NOIN 6 EUROA/m 3 Jäsenyys Metsäliitto Osuuskunnassa kannattaa. Viime vuonna maksoimme jäsenetuja omistajajäsenillemme yli 90 miljoonaa euroa. Tee puukauppa kanssamme ja hyödy jäseneduista. Hae metsäasiantuntijan yhteystiedot osoitteesta www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. Omistajajäsenemme saivat siis keskimäärin kuusi euroa lisähintaa meille myymälleen puukuutiolle
S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Isoja ja pieniä kauppoja 6 METSÄNOMISTAJA : Vastapaino leipätyölle 12 HIRVISAALIISSA PIENTÄ NOUSUA 14 METSÄTYYPPI : Miten sellun käy Emmi Haltia. 70 S. 15 HAKKUITA VAIN KAHDELLA PROSENTILLA 16 LUKIJAKUVA : Harvennuksen jäljiltä TEEMA 18 HAUSSA PAREMPI TULOS 28 VAIKUTTAJA : Antti Sahi torppaa veronkorotukset OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 16 kysymystä yläharvennuksesta 40 ERIKOISPUUT : Tervaleppä on virtaavien vetten laji 42 TUTKIMUS : Paksuuskasvun mysteeri ratkesi 43 ALLAKKA : Arkielämää metsärahalla 44 KYSY POIS : Mikä pahkan aiheuttaa. LUHTA: Haukka ja metsän kanat PIKATESTI: Kaikki varusteet vyölle 6980_.indd 3 24.1.2019 16.34. 6 S. 47 PIKATESTI : Kaikki varusteet vyölle 48 PERINTÖMETSÄ : Aloita perinnönjako ajoissa TALOUS 51 RAHAPUU : Arvonnousua tienpätkällä 52 PUUKAUPPA : Hankintakaupalla paras hinta 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Huippuhinta neuvotellen 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Metsästyssopimus ratkaisi 56 TILAKAUPAT : Vain Kainuussa hinnat laskivat 57 KOEAJOSSA : Käytetty Toyota Hilux 59 KOLUMNI : Metsämuseo vai aktiivisen käytön mallimaa. Metsälehti Makasiini 3 40 S. 60 METSÄVERO-OHJEET LUONNOSTA 70 LUHTA : Haukka ja metsän kanat 76 TUOTE & TEKIJÄ : Isojen osien muotoilija 78 NÄIN FOSSIILI SYNTYY 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : Asentaja auttaa kaadoissakin 82 ERIKOISPUUT: Tervaleppä on virtaavien vetten laji TYÖSSÄ METSÄSSÄ: Asentaja auttaa kaadoissakin S. Tämän numeron kannen kuvitti Anna Back
Sen sijaan paljon huomiota saanut metsälahjavähennys ei ainakaan vielä tehnyt läpimurtoa. Toisaalta, ilman kylmyyden tuomia auto-ongelmia ei olisi tullut juotua kahvia Loviisan kauniissa historiallisessa keskustassa.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Puiden kasvua jää harvoin miettimään sen tarkemmin. VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”Pakkanen paukkuu, joten juttukeikoilla pitää varautua aikataulujen venymiseen. 45 prosentin mukaan lehden laatu on ennallaan. Hinnat ovat nousseet ja puuta on myyty paljon, joten myös keskimääräinen puukauppatulo nousee edellisvuoden 16 981 eurosta. Viime vuoden lukuja varten Metsälehden veroasiantuntija Hannu Jauhiainen on laatinut tähän numeroon hyvät veroilmoituksen täyttöohjeet. Tappiolliseen pääomatuloon oli päätynyt runsaat 132 000 metsänomistajaa. Vuonna 2017 puukauppoja oli tehnyt vähän alle 100 000 metsänomistajaa. Lukijoiden käytössä on myös ilmainen veroneuvontapalvelu. » PÄÄKIRJOITUS TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA 4 Metsälehti Makasiini Isoja ja pieniä kauppoja VIIME vuonna puukauppa kävi vilkkaasti, joten metsänomistajilla on nyt tavallista enemmän raportoitavaa verottajalle. Vain viisi prosenttia arvioi sen huonontuneen. Tästä on hyvä jatkaa! Menoja oli koitunut paljon useammalle kuin myyntituloja. 6970_.indd 4 24.1.2019 17.02. Niitä täydentää Metsäverokirja, jonka kestotilaajat saavat lehden mukana. Vuonna 2017 voimaan tulleet kaksi uutta verovähennystä saivat vaihtelevan vastaanoton. Vaihtelu on kuitenkin suurta, sillä metsänomistusten kokohaitari on lavea. Nyt tuo raja menee reilusti rikki. Keskustelu Helsingin yliopiston tutkijan Ari Pekka Mähösen kanssa muistutti, miten monimutkainen tapahtumaketju kasvun taustalla on.” HANNU JAUHIAINEN METSÄVEROASIANTUNTIJA ”Metsäveroilmoituksen teko on kokenut melkoisen mullistuksen muutaman viime vuoden aikana. Niistä yrittäjävähennys oli hyödyttänyt 128 750 metsänomistajaa. Sitä oli käyttänyt vain 54 verovelvollista. Vähiten puuta myynyt neljännes sai puukauppatuloja alle 2 500 euroa, kun eniten myynyt neljännes tienasi metsästä yli 22 200 euroa. Niitä merkitsi yli 215 000 metsänomistajaa. Vuoden 2017 verotilaston perusteella voi päätellä suurin piirtein, kuinka moni metsänomistaja jättää veroilmoituksen ja minkälaisia lukuja lomakkeille kirjoitetaan. Lehden ohjeilla tästä taas selvitään, mutta paperilomakkeiden lähettäminen vaikeutuu vuosi vuodelta.” Lämmin kiitos lehtiuudistuksesta antamastanne palautteesta! Oli mukava lukea, että joka toisen lukijakyselyyn vastanneen mielestä Metsälehti Makasiini on nyt entistä parempi
Tiistaina 22.1. Metsälehti Makasiini 5 PÄIVÄ on pidentynyt metsässäkin. kello 15.30 sydäntalven iltapäivä on vaihtumassa hämäräksi Jyväskylän Mustamäessä. KUVA: PETTERI KIVIMÄKI 6970_.indd 5 24.1.2019 17.02. Pakkasta on noin –15 astetta ja kuusivaltainen metsä kylmyydestä ja lumesta tönkkönä. On hiirenhiljaista, kuin koko metsä olisi mennyt talviunille. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Edes variksia ei näy, vaikka Mustankorkean kaatopaikka on vain kilometrin päässä
TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 6861_.indd 6 24.1.2019 12.28. 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA VASTAPAINO LEIPÄTYÖLLE Tietotekniikkaa opettava Mauri Inha viettää vuodessa 40 päivää metsähommissa, lähinnä raivaussahan tai pottiputken kahvoissa
Metsälehti Makasiini 7 MAURI INHA IKÄ : 63 KOULUTUS: Diplomiinsinööri AMMATTI: Tietotekniikan yliopettaja Tampereen ammattikorkeakoulussa PERHE: Vaimo Leena ja kolme aikuista lasta Metsät Alavudella, asuu Tampereella HARRASTAA : metsänhoitoa, mökkeilyä, matkailua ja järjestötoimintaa 6861_.indd 7 24.1.2019 12.28
”Isä ei ollut tempauksesta riemuissaan, mutta ilmeisesti kiinnostukseni metsään on ollut jo tuolloin olemassa”, Inha muistelee lähes kuusi vuosikymmentä myöhemmin. Maatalon vuodenkiertoon kuuluivat luontevana osana talviset hankintasavotat ja rankojen teko. Kiinnostus metsään on kuitenkin säilynyt. Leena Inha on jo eläköitynyt äidinkielen ja viestinnän opettajan töistä. Kotitilan metsät tulivat Inhan omistukseen vuonna 2004 traagisen tapahtuman seurauksena. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini K UN puunostaja tuli 1960-luvun alussa tekemään puukauppoja Alavuden Sapsalammin kylälle Keisalan taloon, seurasi Mauri Inha tapahtumia tarkkaavaisena. Nopean valokuituyhteyden ansiosta Mauri Inha pystyy tarvittaessa tekemään hyvin etätöitä kotitilaltaan Alavudelta. ”Ajoimme isän kanssa puita pienellä maataloustraktorilla, jossa oli vinssi. Mauri Inhalla eläkepäivät koittavat lähivuosina. Aikuisten silmän välttäessä pikkupoika ampaisi ulos, kaivoi ostomiehen repusta leimakirveen ja lähti leimaamaan puita. ALAVUS 6861_.indd 8 24.1.2019 12.28. Koululaiseksi vartuttuaan tulivat metsätyöt Inhalle tutuiksi myös luvan kanssa. Minä olin luonnollisesti se, joka kävi hangessa kahlaten kiinnittämässä juontosakset pölkkyjen päihin.” Sittemmin Inha aloitti diplomi-insinöörin opinnot ja muutti Tampereelle, jolloin kotitilan työt jäivät vähemmälle
Inhat ovat pyrkineet siirtämään omaa kiinnostustaan metsäasioihin myös kolmelle aikuiselle lapselleen. Valistustyö on tuottanut tulosta: vuonna 2015 lasten vanhempiensa kanssa muodostama yhtymä hankki 50 hehtaarin metsätilan läheltä Maurin kotitilaa. Eräänä päivänä äiti oli todennut kattilan pitävän kummallista ääntä. Yksi on kiinnostunut metsäverotuksesta ja tilojen hintakehityksestä, kun toinen enemmän käytännön töistä”, Leena Inha sanoo. Jokainen heistä lähestyy metsää eri näkökulmista. Yhtymäkohtia metsään löytyy runsaasti. Metsää tilalla on kahdessa palstassa yhteensä noin 100 hehtaaria. Pellot on vuokrattu paikalliselle viljelijälle. Inha on myös hakenut metsänomistamiseen liittyvää oppia, muun muassa suorittanut Tampereen ammattiopiston metsurikurssin. Mauri Inha perkasi taimikon viime syksynä. Metsälehti Makasiini 9 ”FSC:n vaatimukset ovat metsässämme järkevästi toteutettavissa. Esimerkiksi oikeiden työtekniikoiden oppimisen ansiosta metsätyöt tuntuivat kurssin jälkeen paljon kevyemmiltä.” FSC:llä parempi hinta Mauri ja Leena Inha viihtyvät molemmat erinomaisesti metsässä, mutta kiinnostuksen kohteet ovat usein erilaisia. Isän mennessä pannuhuoneeseen koko kattila räjähti ja isä menehtyi onnettomuudessa.” Nykyään Inha omistaa kotitilansa metsineen ja peltoineen yhdessä Leena-vaimonsa kanssa. Mauri Inha toimii Tampereen ammattikorkeakoulussa (Tamk) tietotekniikan yliopettajana ja kouluttaa nuorisopuolen opiskelijoita digitaalitekniikan ja digitaalisen signaalinkäsittelyn saloihin. ”Olemme puhuneet metsästä paljon lapsillemme ja kertoneet aina, mitä olemme tekemässä. ”Suosittelen sitä lämpimästi muillekin metsänomistajille. ”FSC:n vaatimukset ovat metsässämme järkevästi toteutettavissa. Automaattinen ajokone kehitteillä Inhat ovat etämetsänomistajia, sillä he asuvat edelleen Tampereella. ”Vaikka hoidamme metsiä taloudellisesti järkevästi, niin muutkin arvot ovat meille metsässä tärkeitä”, lisää Leena. Yksi esimerkki luontoarvojen huomioinnista on, että Inhat liittivät metsätilansa muutama vuosi sitten FSC-sertifiointiin UPM:n metsäasiantuntijan aloitteesta. ”Kun minä katselen puiden latvoja ja mietin metsän kasvua, niin Leena katselee maahan ja etsii sieniä ja marjoja”, Inha sanoo. Meille täkynä FSC:ssä on puusta saatava hieman parempi hinta”, Mauri Inha toteaa. Esimerkiksi viiden prosentin suojeluvaatimus täyttyi rantametsäkuvion ansiosta, jossa hakkuita ei toteutettaisi muutenkaan. Esimerkiksi viiden prosentin suojeluvaatimus täyttyi rantametsäkuvion ansiosta, jossa hakkuita ei toteutettaisi muutenkaan.” ”Tässä talossa oli vanha Högforsin keskuslämmityskattila, jota isä ja äiti lämmittivät klapeilla. 6861_.indd 9 24.1.2019 12.28. >> Vuonna 2014 istutettu männikkö on lähtenyt hyvin kasvuun
OSALLISTU metsänomistajayhdistysten toimintaan, sieltä saa paljon hyödyllistä tietoa. 6861_.indd 10 24.1.2019 12.28. VERKOSTOIDU muiden metsäomistajien kanssa. 2. KEHITÄ omaa metsäosaamista ja tietämystä 3. KOLME VINKKIÄ 1. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini Kun Inhat tulevat viikonlopuksi Alavudelle, on talvella edessä ensimmäisenä tuvan lämmitysurakka. ”Sunnuntaina kotiin lähtiessä alkaa olla mukavan lämmintä”, Mauri Inha kertoo
l 6861_.indd 11 24.1.2019 12.28. Tänä keväänä ohjelmassa on retkiä muun muassa Keitele Groupin Alajärven sahalle sekä Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalle. Uusista siemenistä on syntynyt tiheä taimikko. Yhdistys järjestää kuukausittain erilaisia koulutustilaisuuksia ja vierailuja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Parhaillaan käynnissä on projekti, jossa kehitetään ajokonetta, joka keräisi puut hakkuukoneen jäljiltä automaattisesti ilman kuljettajaa. Metsänomistajien yhdistykset tarjoavat hyvän ja helpon kanavan perehtyä alaan”, Inhat kannustavat. ”Meillä on 726 jäsentä, joista noin 100–150 on aktiivisesti mukana toiminnassa. ”Yhdistyksen kautta on mahdollista tutustua paikkoihin ja asioihin, joihin ei yksittäinen metsänomistaja yleensä pääse. Puunkorjuussa on haastavasta maastosta huolimatta tieliikenteeseen verrattuna se etu, että metsässä ei ole suurta riskiä törmätä toisiin kulkuneuvoihin tai ihmisiin.” Metsänhoitotyöt sopivat erinomaisesti luokkahuoneessa ja päätteen ääressä tehtävän leipätyön vastapainoksi. Opetustyössä tuloksia ei aina heti havaitse.” Todellisuudessa Inhan opetusuran kansantaloudellinen merkitys lienee huomattava. ”Metsässä motivoi se, että oman työn jäljen näkee heti ja metsän tuotto paranee.” Tampereen Seudun Metsänomistajat ry tarjoaa 20 euron jäsenmaksua vastaan runsaasti tietoa ja verkostoitumismahdollisuuksia. Inhojen opetustaustasta kummunnee halu innostaa myös nuoria metsänomistajia mukaan toimintaan. Esimerkiksi retkillemme ilmoittautuu hetkessä bussilastillinen porukkaa.” Yhdistyksen jäsenkunnan ikäjakauma noudattelee metsänomistajakunnan ikärakennetta, eli iso osa porukasta on jo eläkeiässä. ”Tiedon lisääntyessä kiinnostus omaa metsää kohtaan kasvaa nopeasti. Inha viettää noin 40 päivää vuodesta metsässä pääasiassa raivaussahan tai pottiputken kahvoissa. ”Nyt tilanne Nokian suhteen on kuin metsässä päätehakkuun jälkeen. Ajatustenvaihto samanhenkisen porukan kanssa on kaiken kaikkiaan aina hedelmällistä.”. ”Metsässä motivoi se, että oman työn jäljen näkee heti ja metsän tuotto paranee. Merkittävä joukko hänen kouluttamiaan ihmisiä on ollut nostamassa esimerkiksi Nokiaa Suomen viennin lippulaivaksi. Tietotekniikalla on koneissa iso rooli, esimerkiksi Ponsse Scorpionin kehityskuluista yli puolet liittyi ohjelmistojen kehittämiseen.” Metsäkonealan kehitystyötä tehdään myös Tamkissa. Mauri Inha toimii aktiivisesti Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n johtokunnan jäsenenä. ”Uskon, että tällaisia sovelluksia tullaan tulevaisuudessa näkemään metsässä. Osa taimista pääsee kasvamaan isoiksi puiksi, start up -vaiheesta jälleen tuottaviksi yrityksiksi.” Yhdistys avaa ovia Metsä on vahvasti läsnä pariskunnan arjessa myös Tampereella. Metsälehti Makasiini 11 ”Niin kutsutuista sulautetuista järjestelmistä erinomaisia esimerkkejä ovat metsäkoneet
Lupien käyttöaste jäi kuitenkin edelliskaudesta. Suurempikin saalis olisi ollut mahdollinen, sillä pyyntilupia myönnettiin 2 000 edellisvuotta enemmän, yhteensä 54 500. PIENI NOUSU Hirvijahti sujui suunnitellusti ja saalismäärä kohoaa yli 58 000:n. Ennuste perustuu jahtikauden aikana päivittyvään arvioon hirvikannasta. Jatketun metsästyskauden tarkoituksena oli tarjota metsästäjille mahdollisuus kohdennettuun pyyntiin hirvivahinkoalueilla, mikäli lupia oli jäänyt käyttämättä. Jahdissa kaadettiin runsaat 58 000 hirveä, noin 1 500 enemmän kuin syksyllä 2017. 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA HIRVIKANNALLE asetettu tavoitetiheys saavutetaan Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan monin paikoin. Harva hyödynsi mahdollisuuden, ja 1.-15.1. Suomi jakautuu 59 hirvitalousalueeseen, joista jokaiselle on asetettu oma hirvikannan tavoitetiheys. 10000 20000 30000 40000 50000 60000 Saalismäärä nousussa 2016 2017 2018 (arvio) Kpl Lähde: Suomen riistakeskus Oma riista -palvelu 6965_.indd 12 24.1.2019 17.23. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. välisenä aikana hirvisaalis jäi alle 500:n. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA HANNU HUTTU HIRVENMETSÄSTYSKAUSI jatkui nyt ensi kertaa yli vuodenvaihteen. ”Hirvitiheydet tulevat pienenemään suurella osalla hirvitalousalueista, sikäli kun ennusteet ovat paikkaansa pitäviä”, summaa riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta
50000 72000 94000 116000 138000 160000 1974 -84 -94 2018 2004 Hirveä Talvikanta vaihtelee reippaasti Hirvikannan säätely on ollut epätasaista ja hirvien talvikannat ovat vaihdelleet suuresti viime vuosikymmeninä. Tämän vuoden jahdin jälkeinen hirvien talvikanta varmistuu maaliskuussa. Metsälehti Makasiini 13 HIRVESTYKSEEN KÄYTETTIIN AIKAA 91 000 jahtipäivää (88 000 vuonna 2017) 880 000 henkilötyöpäivää (890 000) 181 000 koiratyöpäivää (170 000) Vuosi 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 Hirvivahinkokorvaukset / € 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 -18 Tuhokorvaukset kasvussa Hirvituhoista maksettavien korvausten kasvua selittää vuonna 2017 uudistunut hirvivahinkojen korvausjärjestelmä, joka on innostanut metsänomistajia hakemaan korvauksia aikaisempaa reippaammin. Vuosi Lähde: Luken hirvitietotaulukko 2018 Lähde: Suomen riistakeskus Oma riista -palvelu Lähde: Suomen Metsäkeskus Lähde: Luken www.riistahavainnot.fi 6965_.indd 13 24.1.2019 17.23. Talvikannalla tarkoitetaan jahtikauden jälkeen jäävää hirvikantaa tammikuussa
1 2 3 4 6972_.indd 14 24.1.2019 16.05. Sellun hyvän menekin vuoksi metsäteollisuus on pysynyt Suomen tärkeimpien teollisuudenalojen joukossa. Toisaalta nousua hillitsee se, että kuitupuuta tulee markkinoille metsänhoitotöiden ja päätehakkuiden sivutuotteena. » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini Miltä sellumarkkinan kehitys näyttää. MITÄ: Tekee sellu-, paperija kartonkimarkkinoiden osuuden PTT:n metsäsektorin ennusteessa. Suomelle merkittävän havusellun näkymät ovat edelleen hyvät eikä markkinoille ole tulossa uutta kapasiteettia lähiaikoina. Luotettavan ennusteen tekeminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta, sillä vaikuttavia tekijöitä on niin monia. Markkinoiden toimintaan liittyy aina hankalasti ennustettavia asioita ja yllätyksiä, joten yksittäisen ennusteluvun sijasta huomio kannattaa kiinnittää ennusteen perusteluihin. Onko selluhintojen ennustaminen vaikeaa. Jos Kiinan talouskasvu ei aivan pysähdy, sellun kysyntä kasvaa siellä lähivuosinakin. Sellun hinnat ovat heiluneet menneisyydessä paljon. Voivatko selluhinnat heilua paljonkin. Etenkin poliittiset päätökset hankaloittavat ennustamista: on esimerkiksi mahdotonta tietää, miten Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota kehittyy. MIKSI: Ennusteita tehdään kaikkien metsäalan toimijoiden tarpeisiin eikä kaikkia käyttäjiä edes tiedetä. Ajoittain hinnoissa on nähty suoranaisia romahduksia, toisaalta myös nopeita nousuja. Mikä selluhintojen seuraamisessa kiinnostaa. Sellun tuotannon kasvu Suomessa nostaa kuitupuun hintaa. Sellun hinta on laskenut, mutta kyseessä on korkean hinnan odotettu korjausliike ja laskun ennakoidaan päättyvän pian. l TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA SEPPO SAMULI HAVUSELLULLA YHÄ KELPO NÄKYMÄT Sellutuotannon kasvu nostaa Suomessa kuitupuun hintaa, PTT:n metsäekonomisti Emmi Haltia arvioi. EMMI HALTIA KUKA: Pellervon Taloustutkimus PTT:n metsäekonomisti. Selluun ja sen jatkojalosteisiin liittyy paljon tulevaisuuden mahdollisuuksia, kun muovituotteita korvataan ja haetaan ilmastoja ympäristöystävällisiä ratkaisuja.. Tutkii myös etenkin metsänomistajien valintoja ja päätöksentekoa
Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus hakkuualasta oli kaksi prosenttia. Metsälehti Makasiini 15 Itäinen alue, hakkuuaikeet yhteensä 123 885 ha ensiharvennus 17% muu harvennus 47% jatkuva kasvatus 4% KASVATUSHAKKUUT UUDISTUS HAKKUUT avohakkuita 27 % avohakkuita 21 % luontaisen uudistamisen hakkuita 6% luontaisen uudistamisen hakkuita 2% Pohjoinen alue, hakkuuaikeet yhteensä 98 067 ha ylispuiden poisto 3% ylispuiden poisto 5% ensiharvennus 21% muu harvennus 44% KASVATUSHAKKUUT UUDISTUSHAKKUUT jatkuva kasvatus 3% Läntinen alue, hakkuuaikeet yhteensä 85 216 ha ylispuiden poisto 5% KASVATUSHAKKUUT UUDISTUSHAKKUUT ensiharvennus 16% muu harvennus 44% jatkuva kasvatus 1% avohakkuita 29 % luontaisen uudistamisen hakkuita 4% luontaisen uudistamisen hakkuita 4% Kaakkoinen alue, hakkuuaikeet yhteensä 72 242 ha KASVATUSHAKKUUT UUDISTUSHAKKUUT ylispuiden poisto 5% ensiharvennus 17% muu harvennus 46% jatkuva kasvatus 1% avohakkuita 27 % luontaisen uudistamisen hakkuita 4% Eteläinen alue, hakkuuaikeet yhteensä 43 831 ha KASVATUS HAKKUUT UUDISTUSHAKKUUT ensiharvennus 17% muu harvennus 41% ylispuiden poisto 6% jatkuva kasvatus 1% avohakkuita 31 % Kaakkoinen alue Eteläinen alue Pohjoinen alue Itäinen alue Läntinen alue Lähde: Suomen metsäkeskus » AJASSA » HAKKUUAIKEISTA kertovia metsänkäyttöilmoituksia jätettiin viime vuonna ennätysmäärä, 136 000 kappaletta. MIKKO RIIKILÄ Kahdella prosentilla hakkuita 6864_.indd 15 24.1.2019 16.35. » AVOHAKKUITA ILMOITETTIIN koko maassa 112 000 hehtaarille, mikä on 0,6 prosenttia metsämaan alasta. Se on noin kaksi prosenttia Suomen metsien alasta. Itäisessä Suomessa hakkuita suunniteltiin eniten. Esimerkiksi ennätyksellisten kantohintojen vuonna 2007 metsänkäyttöilmoituksia tehtiin 20 000 vähemmän. » YKSITYISTEN METSÄNOMISTAJIEN, Metsähallituksen ja metsäyhtiöiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella hakkuusuunnitelmien piirissä oli yhteensä 423 000 metsähehtaaria. Osuus on pieni ja olisi todennäköisesti ollut vieläkin pienempi, ellei Itä-Suomen viimetalvisille lumituhoaloille olisi ilmoitettu runsaasti jatkuvan kasvatuksen hakkuita
Leimikko käy kaupaksi aina, ja ostajat maksavat mielellään oikean kantohinnan.” METSÄ-MASA ”VOIN tunnustaa, että minultakin löytyy lähes vastaavaa puupeltoa, mutta on siellä sentään jokunen kuusi ja koivukin seassa.” JEES H-VALTA ”KUUSIAHAN tuolla kasvaa seassa, katkennut mänty ja aluskasvostakin löytyy.” MENNINKÄINEN ”VANHAAN malliin raivattu. monimuotoisuutta palvelevaa rakennetta ja sekapuustoa.” GIA ”MONIMUOTOISUUS toteutuu hyvin jo kuvion reunoilla, minne on jätetty aluskasvosta vaihettumisvyöhykkeille. Tutkimuksen tekevät Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Pellervon taloustutkimus ja Työtehoseura. Olisihan tuohon voinut jonkun monimuotoisuuspuskan ihan hyvin jättää. Ei korjuu siitä kärsi.” PUUKI Harvennuksen jäljiltä Onko monimuotoisuus huomioitu vai ei. Suositusten mukaan pitää jättää alikasvosta yms. Monimuotoisuutta lisää kataja, jolle tulee riittävästi avointa tilaa harvennuksen jälkeen.” SUORITTAVA PORRAS ”TÄHÄN tilaan leimikko kannattaa valmistella myyntiä varten. » AJASSA LUKIJAN KUVA UUTINEN 16 Metsälehti Makasiini ”EI ole tuossa noudatettu ainakaan hyvän metsänhoidon suosituksia. Helmikuussa 16 000 metsänomistajaa saa tilaisuuden osallistua Metsänomistaja 2020 -tutkimukseen. SAIMAALLA ei tänä talvena ole tarvetta laajamittaiseen apukinosten kasaamiseen, toisin kuin muutamana edellisenä vuonna. Suurelle osalle norpista löytyy luonnonkinoksia pesäpaikoiksi. NORPPA PÄRJÄÄ ILMAN APUKINOKSIA 16000 Hyvä näkyvyys takaa harvennuksella oikeat ratkaisut, miettii nimimerkki Suorittava porras. JU H A TA SK IN EN 6977_.indd 16 24.1.2019 16.41. Saimaalle on viimeisen viiden vuoden aikana jouduttu tekemään apukinoksia, koska luonnonlunta ei ole kasaantunut riittävästi norppien synnytyskinoksiksi
6978_.indd 17 24.1.2019 14.59
18 Metsälehti Makasiini TEEMA » KANNATTAVUUS 6867_.indd 18 23.1.2019 16.33
Metsälehti Makasiini 19 HAUSSA PAREMPI TULOS Metsätalouden normituottona pidetään neljää prosenttia. Voisiko se olla enemmän. MIKKO HÄYRYNEN 6867_.indd 19 23.1.2019 16.33
Lähdetään liikkeelle jälkimmäisistä, sillä niissä on isoja mahdollisuuksia. Onko rikkaana hautaan -ajattelussa mieltä, se onkin filosofisempi kysymys. Jos metsän vakuusarvo on puolet ostohinnasta, se tarkoittaa, että pankki lainoittaa kauppahinnasta puolet ja toiseen puoleen pitää olla omaa rahaa tai muuta lisävakuutta. Vaikka käyttörahaa ei saakaan, niin oma pääoma kasvaa jokaisella lyhennyskerralla. Pankkien suhtautuminen metsätilojen lainoittamiseen vaihtelee. Mikäli velkarahaa on puolet ostohinnasta, niin lainan korot ylittävät metsän tuoton vasta kahdeksan prosentin korolla. 6867_.indd 20 23.1.2019 16.33. ESIMERKKI Jos on ostanut sadan tuhannen hintaisen metsätilan täydellä velkarahalla ja kahden prosentin korolla, niin vuodessa korkoihin menee kaksi tonnia, mutta metsän kasvu saattaa tuottaa neljä tonnia. Korkojen noustessa velan kiikkulauta alkaa toimia toisin päin ja ulkopuolinen rahoitus maksaa enemmän kuin metsä tuottaa. 1. Kun rahasta on ylitarjontaa, sen hinta eli korko ei ole juuri mitään. Jos metsätalouden tuotto on neljä prosenttia, niin täydessä velkarahoituksessa kulminaatiokohta on neljän prosentin korko. Siihen on ollut hyvä tilaisuus viime vuosina, sillä taantuman taittamiseksi eri maiden keskuspankit ovat työntäneet talouteen rahaa mahdottomia määriä. TEEMA » KANNATTAVUUS 20 Metsälehti Makasiini M E T S ÄTA L OU DE N kannattavuutta voi parantaa kahdenlaisilla konsteilla. Toiset liittyvät lähinnä metsänhoitoon, toiset puukaupan tekoon ja tilakauppaan. Jos omaa pääomaa on laitettu peliin vain nimellisesti yksi tuhatlappunen, niin sille saa kahdensadan prosentin tuoton! Jos käyttää velkavipua, niin pitää olla myös riskinsietokykyä ja valmius luopua tilasta eli nykykielellä tehdä exit. Lainaa on lyhennettävä, mutta jokainen lyhennys on maksu metsänomistajalle itselleen. Jos oma talous on kädestä suuhun -mallilla, niin lainan saanti saattaa tyssätä jo omarahoitusosuuden puuttumiseen. Aiemmin asuntoja metsäsijoituksia on pidetty väsyneen rahan lepopaikkana, mutta nollakorkojen maailmassa metsätalouden tavallisena tuottona pidetystä neljästä prosentista on tullut kiinnostava. Hyödynnä velkavipu Metsällä voi tehdä kunnon tilin, etenkin jos ostaa alihintaan tai velkavivulla
Jos korot nousevat, niin velkavivun korot pystyy hoitamaan metsän tuotolla aina kahdeksan prosentin lainakorkoon saakka. O m an pä äo m an tu ot to Korkotaso 1% 2% 3% 4% 6% 7% 8% VELKAVIPU VELKAVIPU VEL KAV IPU 5% Oman pääoman tuotto, kun metsä tuottaa 4% ja velkavipu on 0, 50 tai 90% Maltillisella 50 prosentin velkavivulla omarahoituksen tuotto nousee matalien korkojen aikana joitain prosentteja. Ostajien ja puunkorjaajien välillä on eroja, mutta vertailu on vaikeaa eikä täydellistä katkontaa ole. Ostolaina parantaa omarahoituksen tuottoa niin kauan kuin lainan korko on pienempi kuin metsän tuotto. >> 6867_.indd 21 23.1.2019 16.33. Velkavipu Rohkea velkavipu ja korkea lainakorko ovat vaarallinen yhdistelmä, eikä metsätilan tuotto riitä lainakorkojen hoitamiseen. Velkavipu on kuin mikä tahansa valjastettu voima, joka hallittuna on hyödyllinen, mutta hallitsemattomana vaarallinen. Metsälehti Makasiini 21 Onko rikkaana hautaan -ajattelussa mieltä, se onkin filosofisempi kysymys. 2. Kantohintojen lisäksi kilpailuttaa voi myös korjuuaikaa. Kuitupuupinon tyvien paksuus antaa osviittaa tukin talteenotosta, mutta varsinainen valvonta tehdään paperityönä hakkuukoneen mittalistoista. Tukin talteenoton tarkkuus on puukaupan ikuisuuskysymys. Pääsääntöisesti on niin, että mitä enemmän saadaan tarjouksia, sitä enemmän tulee kilpailutushyötyä. Kilpailutus ja katkonta Puukaupan kilpailutuksella saatava hyöty vaihtelee, sillä puunostajien varastotilanteet, suhdanteet, korjuukelit ja kaikki mahdollinen vaihtelevat. Ilman lainaa oman pääoman tuotto on sama kuin metsän tuotto. Rohkealla vivutuksella omarahoitukselle voi saada jopa kaksinumeroisen tuottoprosentin. Metsätilan hankinnan lainaosuus eli velkavipu vaikuttaa suuresti omarahoitusosuuden tuottoprosenttiin
4. 5. Sillä tarkoitetaan, paljonko puuston hakkuuarvo kasvaa vuosien mittaan prosenteissa ja euroissa. 2 . 3 . Tällöin arvokasvu on suurta, koska kuitupuuta muodostuu ikään kuin tyhjästä. Arvokasvuprosentin laskemiseen on kaava, mutta se on niin monimutkainen, että harva sitä oikeasti käyttää. €/m 3 1. Rinnankorkeus läpimitta, cm Arvokasvun portaat 5. 4. Esimerkkina yhden mäntypuun hinnan kehitys >> 6867_.indd 22 23.1.2019 16.33. Kiertoajan kuluessa on muutamia tällaisia arvohyppäyksiä. Toinen, pienempi arvohyppäys, kun puu varttuu pikkutukiksi. Kiertoajan lyhentäminen Tähän liittyy keskeisesti arvokasvu. Vähäistä energia-arvoa lukuun ottamatta puulla ei ole arvoa ennen kuin se saavuttaa kuitupuun mitat. Kolmas arvokasvun hyppäys tulee, kun puihin muodostuu arvokkaita laatutyviä. TEEMA » KANNATTAVUUS 22 Metsälehti Makasiini 3. Ensimmäinen arvohyppäys, kun puu varttuu kuitupuuksi. 3. Mitä korkeampaa korkoa metsäsijoitukselta tavoitellaan, sitä vähemmän aikaa puuston arvokasvua on malttia odottaa. 2. Siksi se tarkoittaa lyhyempiä kiertoaikoja ja myös velkavivun tai kiinteistön arvonnousun hyödyntämistä. Vaikka nykyinen matala korkokanta puhuu pitempien kiertoaikojen puolesta, niin valinnaisista metsänkasvatustavoista nopein on tuottavin. Muutoin arvokasvuprosentti laskee puuston ikääntyessä ja järeytyessä, kun puutavaralajisiirtymän mahdollisuudet ehtyvät. Kun kuitupuuta alkaa muuttua tukkipuuksi, niin siltä osin puun arvo kolmin-nelinkertaistuu ja parhaimpina vuosina puuston arvon kasvu saattaa olla toistakymmentä prosenttia. Kolmas ja merkittävä arvohyppäys, kun puu varttuu tukkipuuksi. 1. Käytännössä arvoa alkaa muodostua vasta, kun metsiköt kasvavat vähintään kuitupuumittaista puuta. Kun puu järeytyy, niin puutavaralajisiirtymän mahdollisuudet hiipuvat ja puun arvon kasvu heikkenee
Tulevaisuuden hakkuutulot on diskontattu tämän päivän rahaksi eri korkokannoilla. 6867_.indd 23 23.1.2019 16.33. Jokainen metsänomistaja voi itse asettaa oman korkoodotuksensa. Heti v v v v v v Neljää prosenttia pienemmällä korko-odotuksella hakkuuta kannattaa siirtää Jos korko-odotus on neljä prosenttia tai enemmän, olisi jo kannattanut hakata Koron vaikutus tulevaisuuden hakkuutulojen nykyarvoon. Metsälehti Makasiini 23 €/ha Laskelma: Arto Koistinen, Tapio Laskelma on tehty Motti-ohjelmalla Päätehakkuun nettonykyarvo Keskisuomalaisen 60-vuotiaan MT-kuusikon päätehakkuun tulojen nykyarvo, jos puusto hakataan nyt tai kymmenen vuoden kuluttua. Hakkuuta kannattaa siirtää, jos korko-odotus on alle neljä prosenttia
6. Tavalliseen aikaan pylväsaihioista maksetaan 5–10 euroa sahatukkia korkeampaa kantohintaa, mutta Lähi-Idän sotien vuoksi pylväspuiden kysynnällä on nyt syvä matalasuhdanne. Erikoispuiden tunnistaminen Erikoispuiden merkitys metsätalouden kokonaisuudessa eli noin kahden miljardin euron kantorahatuloissa on pieni tai melkein olematon. Huonosti rakennettu rumpusilta puolestaan saattaa haitata veden virtausta, mikä johtaa naapureiden tuohtumukseen. Esimerkiksi puolukkaturvekankaita karummat turvemaat kannattaa jättää uudistumaan luontaisesti, muutama kymmenen tukkikokoa pienempää mäntyä hehtaarilla riittää siemenpuiksi. Kesäja varsinkin kelirikkokohteilla on enemmän ostajia kuin talvikohteilla ja niillä tekee tiliä etenkin, jos tehtailla on puusta niukkuutta, kuten kelirikkoaikana saattaa olla. Halvalla tehtyä voi joutua korjaamaan myöhemmin. Jos hakkuumahdollisuudet on käytetty 80-prosenttisesti, niin 20 prosenttia tuloista on jäänyt saamatta. Parhaimpina vuosina puuston arvon kasvu saattaa olla toistakymmentä prosenttia. Karkea hintahaitari on 300–1 500 euroa sadalle metrille. TEEMA » KANNATTAVUUS 24 Metsälehti Makasiini 4. 7. Olennaisempaa on kasvattaa tukkipuun osuutta harventamalla laadun hyväksi – ne puut pois, joista ei tule tyvitukkia. 5. Jos metsän ajattelee pankkitilinä, jossa hakkuut tehdään enemmän rahantarpeen kuin hakkuumahdollisuuksien kannalta, niin metsän mahdollisuuksia jää käyttämättä. Erikoispuiden tunnistaminen on kuitenkin puukaupan kilpailuttamisen osatekijä. >> 6867_.indd 24 23.1.2019 16.33. Paraslaatuisista koivun viilutyvistä voi saada 2,5-kertaisen hinnan perustukkiin nähden, mutta niitä on parhaimmillaankin vain muutamia runkoja hehtaarilla. Sitä pitempi metsäkuljetus alentaa kantohintoja ja saattaa hankaloittaa leimikon kilpailutusta. Nyt ollaan aallonpohjassa. Jotain merkitystä on silläkin, että metsänhoidon tasolla on taipumus nousta sillä etäisyydellä, joka näkyy tielle. Oman tien rakentamisen kustannuksista on vaikea sanoa mitään yleispätevää. Kustannukset riippuvat sekä kohteen turvekerroksen paksuudesta että siitä, kuinka läheltä voidaan ajattaa kantavaa soraa tai mursketta. Pylväspuiden kysyntä elää omaa elämäänsä irrallaan sahatavaran kysynnästä. Rumpusillan rakentaminen valtaojan yli saattaa antaa oikotien leimikolle, mutta kunnollisten rumpusiltojen teettäminen on yllättävän kallista ja yksi tuhatlappunen menee herkästi. Jos leimikko sinällään on kantava, mutta huonosti kantavan suojuotin takana, niin oman tien rakentamiskustannuksen voi saada takaisin korkoineen. Tämän ajan tuottamattomia metsämaita ovat peltoheitot, mutta niiden tuottavaksi saattamisen kustannukset ovat toinen kysymys. Kysymys on silti tärkeä, sillä sen hahmottaminen on kannattavan metsätalouden perusta. On kyseenalaista, kannattaako huonotuottoisiin kohteisiin laittaa ollenkaan rahaa, sillä sijoituksen tuotto jää toivottoman pieneksi. Kyllästetyt pylväät ovat mäntyä. Hakkuumahdollisuudet täyskäyttöön Onko metsä pankkitili, josta nostetaan tarpeen mukaan, vaiko investointi, johon pitää ensin laittaa rahaa ja jonka tuotto pitää nimenomaan korjata talteen vaikka rahantarvetta ei olisikaan. Tuottamaton tuottamaan Tuottamaton tuottamaan oli slogan 60ja 70-luvuilla ja tarkoitti muun muassa ojituksia. Tavallisimpia ovat pylväsaihiot ja koivun laatutyvet. Keskimääräinen metsäkuljetusmatka lasketaan leimikon keskikohdasta kaukokuljetusreitille eli puutavara-auton kuormauspaikalle. Metsäkuljetusmatkan lyhentäminen Tavallista on, että puukaupassa ensimmäiset 300 metriä metsäkuljetusta kuuluu kauppaan. Usein valinta on jotakin näiden väliltä
6867_.indd 25 23.1.2019 16.33. ESIMERKKI Hyvälaatuiset koivutukit kasvavat yleensä kuusikon sekapuustona. Koko hehtaarin 6 000–7 000 euron kantorahaan suhteutettuna se tekee parin prosentin lisän. Metsälehti Makasiini 25 RAHALLA ON AIKA-ARVO EURO tänään on arvokkaampi kuin euro huomenna, mutta kuinka paljon. Jos tehdään avohakkuun sijasta jatkuvan kasvatuksen hakkuu, siitä saadaan ensin vähemmän tuloja, mutta seuraavista hakkuista saatetaan saada korkolaskennasta riippuen aivan vertailukelpoisia tuloja. Sahaukseen myytynä koivutukeista tuleva kantoraha on 225 euroa, mutta erikoistyvet hyödynnettynä 362,5 euroa. Jos runkoja on kymmenen hehtaarilla ja jokaisen rungon tukkiosan tilavuus on puoli kuutiota, niin kertymä on viisi kuutiota, josta hyvässä tapauksessa puolet on viilutukseen soveltuvia erikoistyviä. Ovatko uudistamiskulut puukauppatilin vähennys vaiko uuden puuston alkuinvestointi. Tavallisen sahakoivun kantohinta voi olla 45 euroa, mutta laatutyvien hinta 100 euroa. Eri aikoina saadut tulot saadaan verrannollisiksi korkolaskennan avulla. Selkeimmin uudistamiskulut voi mieltää alkuinvestoinniksi vaikkapa pellonmetsityksessä, jota rahan aika-arvon vuoksi on vaikea saada taloudellisesti kannattavaksi. Katsantotapa vaikuttaa kannattavuuslaskentaan
TEEMA » KANNATTAVUUS 26 Metsälehti Makasiini 8. 10. Parhaan palkan omalle työlle saa istutuksessa, jossa on helpohkoa yltää jotakuinkin ammattilaisen työtahtiin. Oma työ kannattaa lähinnä silloin, jos todella on joutilasta aikaa. Omaa metsää ei raaski ottaa tarpeeksi harvaksi. Tavallisena tuottona pidetty neljä prosenttia on lähinnä vakiintunut käsitys. KOMMENTTI SEURANTATIETO PUUTTUU Metsätalouden kannattavuus on usvainen asia. Luotettavaa seurantatietoa ei ole, koska metsätaloudessa ei ole kirjanpitotiloja maatalouden tapaan. 9. l Jutun teossa ovat avustaneet metsänomistaja, metsäsijoittaja Jyrki Ketola, puuntuotannon asiantuntija Arto Koistinen Tapiosta, tutkija Jussi Leppänen Luonnonvarakeskuksesta ja metsäjohtaja Ville Parkkinen Koskitukilta. Jos pystytään luomaan houkuttelevia leimikkokokonaisuuksia, niin voidaan saada useampi tarjous eli on mitä kilpailuttaa. Isoissa leimikoissa kantohinta saattaa olla vähän korkeampi, mutta ei välttämättä ja tilanteet vaihtelevat. Yhteismyynnit ja leimikkokoon suurentaminen Yhteismyynnit ovat harvinaisia, mutta niissä on ideaa. Raivaussahatöissä ammattilaistason tuottavuuteen harva yltää, hehtaareissa mitattuna, ja työnjälki tuppaa olemaan huonompaa. Ja niin kuin kaikessa, niin puolella metsänomistajista metsätalous kannattaa keskimääräistä paremmin. Parhaan palkan omalle työlle saa istutuksessa, jossa on helpohkoa yltää jotakuinkin ammattilaisen työtahtiin. Oma työ Kannattavuuden parantaminen oman työn kautta on näennäistä, sillä oma työkään ei ole ilmaista. Paitsi jos metsätilalle on pitkä matka. Kun joukossa on paljon omistuksensa taloudelliseen puoleen löysästi suhtautuvia, niin se paremmin kannattava puolisko ei ole tavoittamattomissa. Älä tee tarpeetonta Säästetty raha on arvokkaampi kuin tienattu raha, sillä säästö on verotonta tuloa. Sellaisina pidetään kaikkia raivaussahaa suurempia koneita.. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. MIKKO HÄYRYNEN Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Kannattavuutta parantaa turhien kustannusten välttäminen, kuten tarpeettoman työn tekemättä jättäminen ja selvä EI kannattamattomille investoinneille. Jos tila on hankittu erityisedullisesti ja jollakin tavalla hoidettu, niin tuotto voi olla paljon suurempi. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Vaikka leimikkokoot eivät välttämättä ole tavallista suurempia, niin organisoinnissa, puunkorjuussa ja kuljetuksissa voidaan saada etua, jos korjuukalusto siirtyy järkevästi leimikolta toiselle. Jotkin metsänhoitoyhdistykset ovat organisoineet kuitupuun toimituskauppaa sekä kotimaahan että vientiin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 6867_.indd 26 23.1.2019 16.33
Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 6867_.indd 27 23.1.2019 16.33. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 6951_.indd 28 23.1.2019 15.37. 28 Metsälehti Makasiini TEEMA » VAIKUTTAJA ”SIITÄ EI TULE DIILIÄ” Vaalikeväänä metsämaan kiinteistövero nousee todennäköisesti taas esille, MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi ennakoi
Metsälehti Makasiini 29 Antti Sahi on MTK:n ensimmäinen metsätaustainen toiminnanjohtaja. 6951_.indd 29 23.1.2019 15.37
Puunkorjuu voi toki pienillä tiloilla maksaa enemmän, mutta metsänomistajien päätösvaltaa on kunnioitettava.” Perusasioista liikkeelle Sahilla on takanaan reilut 30 vuotta metsänomistajien edunvalvontaa. Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitossa MTK:ssa hän on työskennellyt vuodesta 1995, ensin metsälinjan kehityspäällikkönä, sen jälkeen talousjohtajana, sitten metsäjohtajana ja vuodesta 2008 toiminnanjohtajana. TEEMA » VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini M TK VASTUSTAA pääomaveron kiristämistä, sanoo järjestön toiminnanjohtaja Antti Sahi. ”Tilastojen mukaan metsätilan pieni koko ei vähennä puunmyyntiä. Sinä aikana työ on kansainvälistynyt niin, ettei kotimaista ja kansainvälistä edunvalvontaa pysty useimmiten enää erottamaan toisistaan. ”Osa politiikan toimijoista näkee omistuksessa epätasa-arvoa. Se tarkoittaa sitä, että kiristys koskisi lähinnä eläkeläisiä, joiden osuus metsänomistajista on suuri.” Pääomatulojen verotus on yksi niistä asioista, joissa etujärjestö MTK tänä keväänä ajaa metsänomistajien etua. ANTTI SAHI >> MTK:n toiminnanjohtaja >> 62-vuotias >> kotoisin Ähtäristä, asuu Keravalla >> metsänhoitaja >> työskennellyt MTK:n toiminnanjohtajana vuodesta 2008, metsäjohtajana 2003–2008, talousjohtajana 2001–2003 ja metsälinjan kehityspäällikkönä 1995–2001 sekä vuosina 2001–2003 myös Viestilehdet Oy:n toimitusjohtajana >> aiemmin työskennellyt muun muassa Pohjois-Hämeen metsänhoitoyhdistysten liiton toiminnanjohtajana ja Pirkanmaan piirimetsälautakunnan piirimetsänhoitajana ja koulutuspäällikkönä >> vaimo ja kolme aikuista lasta >> harrastaa metsänhoitoa ja liikuntaa 6951_.indd 30 23.1.2019 15.37. Toinen esille nouseva asia on todennäköisesti metsämaan kiinteistöverotus. Hän ennakoi, että veron korottaminen nousee esille huhtikuussa järjestettävien eduskuntavaalien alla. Sahinkin mielestä se olisi metsänomistajien talouden kannalta järkevää, mutta minkäänlaisia pakkokeinoja hän ei hyväksy. He unohtavat kuitenkin, että suurin yksittäinen ryhmä, joka maksaa pääomatuloveroa, ovat metsänomistajat. Sinä aikana metsänomistajien edunvalvonta on kansainvälistynyt niin, ettei kotimaista ja kansainvälistä edunvalvontaa useimmiten pysty enää erottamaan toisistaan. Myös metsätilojen koon kasvattaminen kuuluu metsäpolitiikan kestoaiheisiin. ”Siitä ei meidän kanssa tule diiliä”, Sahi vakuuttaa. ”Brysselin matkoja en edes koe kansainväliseksi edunvalvonnaksi, niin vahvasti EU vaikuttaa kotimaan asioihin.” Brysselissä ei tosin kannata ryhtyä puhuAntti Sahilla on takanaan reilut 30 vuotta metsänomistajien edunvalvontaa
”Tukea on järkevä ohjata taimikoiden ja nuorten metsien hoitoon, sillä metsätalous on pitkäjänteistä työtä. Perusasioita toistamalla turvataan se, etteivät kansainväliset sopimukset vaaranna suomalaisen metsätalouden toimintaedellytyksiä. Tärkeämpää on miettiä, miten metsävaroja käytetään niin, että ne tuottavat lisää puuta samalla, kun metsien monimuotoisuus ja metsien tuottamat muut hyödyt turvataan. Metsälehti Makasiini 31 maan verotuksen tai metsätilojen koon kasvattamisen kaltaisista hienouksista, vaan pitäytyä perusasioissa: Kertoa, että Suomessa jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta. Metsiä hakataan, jos puulla on kysyntää ja hinnat ovat kohdillaan.” ›› 6951_.indd 31 23.1.2019 15.37. Että metsiä ei polteta. Tarkkaa ylärajaa hakkuille ei Sahin mielestä kannata asettaa. Metsiä hakataan, jos puulla on kysyntää ja hinnat ovat kohdillaan.” MTK:n ilmasto-ohjelman mukaan metsiä voidaan hakata jonkin verran nykyistä enemmän ilman, että metsien rooli hiilinieluna tai metsien kasvu vaarantuvat. ”Keskustelua ei pitäisi käydä siitä, sallitaanko vai kielletäänkö avohakkuut. ”Metsäpolitiikan suunta ei voi muuttua hallituskausittain. Sahi toivoo, että tuleva hallitus pysyisi nykyisen linjoilla. Sahin mukaan kyllästymiseen ei ole varaa. Jos metsiä ei olisi silloin hakattu ja ojitettu, eivät ne olisi sellaisia hiilinieluja kuin ne tällä hetkellä ovat. Tällä hetkellä edunvalvonnan painopiste on lainsäädännössä. Metsätaloudessa tähtäin on parin-kolmenkymmenen vuoden päässä.” Hakattavaa riittää Vaalien alla keskusteluun on noussut, miten paljon Suomen metsiä voidaan hakata. Uudistamistavan pitäisi perustua biologisiin lähtökohtiin eli maaperän ja uudistettavan puulajin asettamiin vaatimuksiin.” Sahi muistuttaa, että metsissämme nautitaan nyt 50–60 vuotta sitten tehtyjen ratkaisujen tuloksista. Työn alla on muun muassa kemeralain uudistus, joka määrittelee, millaisiin metsänhoitotöihin metsänomistajat saavat valtion tukea. Investointien hyödyistä päästään nauttimaan vasta pitkän ajan kuluttua.” Kevään suuri kysymys on, millainen tulevan hallituksen hallitusohjelma on. Että puun eri osia hyödynnetään eri käyttötarkoituksiin. Samoja perusasioita voi toistaa eri tilaisuuksissa puoli vuotta, ja silti ne ovat uutisia suurelle osalle kuulijoista”, Sahi sanoo. ”Metsähallituksen metsät ovat asia erikseen, mutta yksityismetsissä hakkuumääristä päättävät metsänomistajat ja metsäteollisuus. ”EU:n komission ja parlamentin päättäjien tietämys suomalaisesta metsätaloudesta on korkeintaan välttävä. Kyllästyykö siihen koskaan. Sahin mielestä poliittisilla puolueilla tulee olla näkemys metsien käytön mahdollisuuksista, mutta hakkuumääriin sitä ei kannata sitoa. Toinen esimerkki on ympäristöjärjestöjen viime vuonna käynnistämä kampanja avohakkuiden kieltämiseksi valtion mailla. Lainsäädäntö työllistää Edunvalvonnan kansainvälistymisestä huolimatta MTK:n perusajatus on pysynyt lähes samana siitä asti, kun järjestö vuonna 1917 perustettiin. Se selviää eduskuntavaalien jälkeen. Että metsämme kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Ajoitus tärkeää Antti Sahi kuvaa edunvalvontaa virtana, jos”Yksityismetsissä hakkuumääristä päättävät metsänomistajat ja metsäteollisuus. ”Liikkumavara voi vaihdella vuosittain paljon, kunhan huolehditaan siitä, että tasapaino säilyy pitkällä aikavälillä.” Hakkuukeskustelu on Sahin mukaan hyvä esimerkki siitä, miten helposti kokonaisuus unohtuu metsäasioissa. Metsänomistajille tämä merkitsee sitä, että he voivat hoitaa metsiään haluamallaan tavalla ja että heidän tuotteillaan on kysyntää ja sitä kautta taloudellista arvoa
Nyt työn alla on niin sanottu hiilensidonnan kompensaatiovelvoite. 6951_.indd 32 23.1.2019 15.37. ”Etämetsänomistajat ovat usein innokkaimpia metsänhoitoyhdistysten palveluiden käyttäjiä, sillä se helpottaa heidän omaisuudenhoitoaan.” Metsänomistajat ovat MTK:n jäseniä metsänhoitoyhdistysten kautta. Nyt täytyy lähteä siitä, että metsänhoitoyhdistykset tarjoavat niin laadukkaita palveluita ja MTK niin hyvää edunvalvontaa, että se saa metsänomistajat pysymään jäseninä.” Hän myöntää, että tavallisen metsänomistajan voi olla vaikea hahmottaa, mitä MTK:n edunvalvonta käytännössä on. Yhdistyksistä saa apua niin puukaupan kilpailuttamiseen, puunkorjuuseen kuin kemeratukien hakuun. Aletaan keskustella jostain yksityiskohdasta ja unohdetaan kokonaisuus.” Lainsäädäntötyö on puolestaan muuttunut avoimemmaksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yhteen sovitettavia näkemyksiä on yhä enemmän. Nykyään myös ympärisMTK:n toimisto sijaitsee Maalaistentalossa Helsingissä. Metsissä se tarkoittaisi käytännössä sitä, että jos niitä hakataan esimerkiksi teiden tieltä, täytyy menetetty hiilensidonta korvata jollain tavalla. MTK:n suurimpana saavutuksena Sahi pitää PEFC-metsäsertifikaatin lanseeraamista 1990-luvun lopulla. Yhdistykseen kuuluminen muuttui vapaaehtoiseksi vuonna 2015. Lakeja valmistellaan useiden tahojen kanssa ja myös yleisö halutaan ottaa mukaan. TEEMA » VAIKUTTAJA 32 Metsälehti Makasiini töjärjestöt ja monet muut tahot ovat entistä vahvemmin mukana päätöksenteossa.” Ajoituksen merkitys edunvalvonnassa on korostunut. Väitteen, että MTK olisi enemmän viljelijämetsänomistajien asialla, hän torjuu urbaanina legendana. Helpoimmin se onnistuu metsittämällä huonosti tuottavia tai sijainniltaan huonoja peltoja. ”Jos asioiden hoidon jättää sen varaan, että ottaa kantaa sitten, kun asia on käsiteltävänä eduskunnan valiokunnassa tai EU-parlamentissa, on jo epäonnistunut.” Tuottoja hiilensidonnasta Etämetsänomistajien tavoittaminen vaatii Sahin mukaan edelleen töitä. ”Teknologia tarjoaa tähän jo laskentatapoja, mutta tutkimustietoa tarvitaan lisää, ta pulpahtaa silloin tällöin pintaan yksittäisiä taisteluja. Selkeimmin se näkyy metsänhoitoyhdistysten palveluissa. ”Sosiaalisessa mediassa esille nousevat aiheet johtavat nopeasti harhapoluille. Sahi ennakoi, että tulevaisuudessa myös tavalliset metsänomistajat voivat saada metsistään tuottoa keskittymällä perinteisen puuntuotannon sijaan sitomaan hiiltä. ”Varsinkin pienten metsäpalstojen omistajat peruivat jäsenyyksiään, mikä on ymmärrettävää. Yhdistysten jäsenmäärissä pakollisen metsänhoitomaksun poistuminen ei Sahin mukaan merkittävästi näkynyt. ”1980-luvulla metsäalan toimijat sopivat asioista keskenään. Jos metsää on seitsemän hehtaaria, ei siellä tarvita hoitotoimenpiteitä kovin usein. Sosiaalisen median aikakautena näihin taisteluihin on entistä vaikeampi varautua ennalta
Metsälehti Makasiini 33 jotta järjestelmästä saadaan oikeudenmukainen ja järkevä.” Istutusta ja taimikonhoitoa Sahi on MTK:n ensimmäinen toiminnanjohtaja, jolla on metsätausta. Metsillä on yhteiskunnassamme niin merkittävä rooli, että niihin liittyvä poliittinen vivahde säilyy aina.”. Agronomitaustainen Esa Härmälä toimi MTK:n puheenjohtajana vuosina 1994–2006. Viime kesä oli helppo, mutta sitä edelliseen mahtui sekä istutusta että taimikon perkausta.” Vaikka metsäala on Sahille tuttu jo lapsuudesta, kertoo hän ymmärtäneensä vasta työurallaan, miten monella tavalla metsäasioista voidaan ajatella ja miten tärkeä metsä suomalaisille on. Moni Sahinkin tutuista suuntasi sinne, mutta itse hän päätti hakea Helsingin yliopistoon opiskelemaan metsänhoitajaksi. Aiemmilla toiminnanjohtajilla on ollut maataloustausta. Siitä syntyy sellainen soppa, että voi päätyä tällaiseen tehtävään.” Metsään Sahi ei nykyisessä pestissään juuri enää pääse, mutta Ähtärissä sijaitsevat noin 75 hehtaaria metsää pitävät jalat maassa. Sen lisäksi olin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja niihin vaikuttamisesta sekä käyttäytymistieteistä. Metsäalan edunvalvonnan tarve taas ei hänen mukaansa katoa koskaan, vaikka sen kohteet ja tarpeet voivatkin muuttua. Sahi kertoo metsäalan olleen hänelle aikoinaan itsestäänselvä valinta. 6951_.indd 33 23.1.2019 15.37. l ”Metsillä on yhteiskunnassamme niin merkittävä rooli, että niihin liittyvä poliittinen vivahde säilyy aina.” Antti Sahi kertoo ymmärtäneensä vasta työelämässä, miten monella tavalla metsäasioista voidaan ajatella. ”Perinteiset roolit taisivat vaihtua, kun minusta tuli MTK:n toiminnanjohtaja ja Härmälästä Metsähallituksen pääjohtaja”, Sahi vitsailee. ”Ajatuksena oli, että saan olla tekemisissä luonnon kanssa. Hän on kotoisin Ähtäristä Etelä-Pohjanmaalta, jossa Tuomarniemen metsäoppilaitos aikoinaan houkutteli ylioppilaita metsäalalle. ”Teen istutukset ja raivaukset itse. ”Jos MTK lakkautettaisiin, ei menisi montakaan viikkoa, että joukko metsänomistajia kokoontuisi jonnekin perustaakseen uuden etujärjestön
Ajamme lentokentältä suoraan kohti Salamancaa. > Maanantai 29.4. > Tiistaina 23.4. 6952_.indd 34 23.1.2019 16.40. Lisämaksu yhden hengen huoneesta on 320 euroa. suora Lento Madridiin lähtee kello 16.55. > Perjantai 26.4. Yhteisen lounaan jälkeen palaamme Espanjan puolelle Medina del Campoon. nautimme aidosta espanjalaisesta tunnelmasta vanhassa Salamancan kaupungissa, ja jatkamme sitten matkaa kohti Portoa. tutustumme Euroopan kauneimmaksi pääkaupungiksi kutsuttuun Madridiin. Lähde Metsälehden mukana ainutlaatuiselle kiertomatkalle Espanjaan ja Portugaliin! Retken oppaana on metsänhoitaja Jouko Lehtoviita. aamupäivällä ohjelmassa on kaupunkikierros ja sen jälkeen risteily Douro-joella. vierailemme paikallisessa metsänomistajayhdistyksessä ja perehdymme eukalyptuksen kasvatukseen. Yhteisen lounaan jälkeen ajamme Madridiin, missä yhteinen päivällinen. lento Helsinkiin lähtee kello 10.20, ja on perillä 15.30. > Torstai 25.4. > Sunnuntai 28.4. Illalla vapaata aikaa. Matkan varrella metsäkohde ja yhteinen lounas. Vapaahetken jälkeen ajamme kohti Mirandelan pikkukaupunkia. Ennen yhteistä lounasta vierailemme portviinikellarissa. teemme retken mäntymetsään. Yhteinen iltapala hotellissa. > Keskiviikkona 24.4. > Lauantai 27.4. MATKAOHJELMA TULE MUKAAN LUKIJAMATKALLE! Otathan huomioon, että matkalla kävellään paljon! Matka maksaa Metsälehden kestotilaajille 1520 euroa ja muille 1595 euroa. Yhteisen lounaan jälkeen on vapaata aikaa vaikkapa ostoksille tai museoille. Hinta sisältää matkat, majoituksen ja ohjelmassa mainitut ateriat ruokajuomineen
SIVU 44 ERIKOISPUUT Tervaleppä on virtaavien vetten laji s. 40 6966_.indd 35 23.1.2019 15.45. Metsälehti Makasiini 35 OMA METSÄ ›› METSÄNHOITO S.36: 16 kysymystä yläharvennuksesta ›› TUTKIMUS S.42: Paksuuskasvun taustat selville ›› ALLAKKA S.43: Arkielämää metsärahalla ›› PIKATESTI S.47: Flexi-vyöhön mahtuu kaikki ›› PERINTÖMETSÄ S.48: Aloita perinnönjako ajoissa Tästä osiosta löydät kootusti asiaa metsänhoidosta. ›› KYSY POIS Mikä aiheuttaa pahkan
SA M I KA RP PI N EN OMA METSÄ » METSÄNHOITO 6950_.indd 36 23.1.2019 15.56. 36 Metsälehti Makasiini Kun yläharvennuksessa poistetaan metsän suurimpia puita, kakkosketjun eli lisävaltapuiden kasvuasema paranee. Menetelmän hyöty pohjaa siihen, että lisävaltapuiden kasvu reagoi harvennukseen voimakkaammin kuin suurimpien puiden
>> 6950_.indd 37 23.1.2019 15.56. Mitä hyötyä yläharvennuksesta on metsänomistajalle. Metsälehti Makasiini 37 16 kysymystä Mitä yläharvennus tarkoittaa. Metsänomistaja saa näin metsästä enemmän tuloa jo harvennushakkuuvaiheessa. Vertailun vuoksi alaharvennuksessa ei pyritä vapauttamaan puuston kakkosketjua kasvuun, vaan varmistamaan, että parhaimmista ykkösluokan puista kasvaa päätehakkuuseen mennessä laadukasta tukkia. YLÄHARVENNUKSESTA Yläharvennuksessa metsästä kaadetaan puuston ykkösketjua, jotta hyvävireinen kakkosketju saa lisää kasvutilaa. Yläharvennus ei tarkoita metsien harventamista yläilmoista käsin tai puiden latvojen karsimista. Miksi tukkipuumäärän maksimointi yläharvennuksella kannattaa. Yläharvennus on parhaimpien kuusikoiden, männiköiden ja istutuskoivikoiden tyypillisesti viimeinen harvennushakkuu. Yläharvennuksessa metsästä kaadetaan puuston ykkösketjua, jotta hyvävireinen kakkosketju saa lisää kasvutilaa ja -aikaa. VA LT TE RI SK YT TÄ VALTTERI SKYTTÄ 1 2 3 4 Harvennushakkuissa säästetyt puut voivat kärsiä muuttuneista tuulija lumioloista. Yläharvennuksessa poistetaan aina lisäksi heikkolaatuiset, sairaat tai vioittuneet puut. Yläharvennus pidentää metsän kiertoaikaa, sillä kasvamaan jätetyt lisävaltapuut tarvitsevat aikaa järeytyäkseen tavoitelluiksi tukkipuiksi. Yksittäinen puu on huomattavasti arvokkaampi heti, kun siitä tulee hakkuussa yksi tukki saati useampi. Metsänhoidon termeillä ilmaistuna metsästä kaadetaan päävaltapuita, että hyväkuntoiset lisävaltapuut pääsevät järeytymään tukkipuiksi. Eroa selvitetään lisää kysymyksessä 16. Mikä on yläharvennuksen tarkoitus. Koska metsä pysyy pidempään pystyssä, yläharvennus sopii myös sellaisille metsänomistajille, jotka haluavat säilyttää pidempään varttuneen metsän maiseman ja marjamaat sekä muut virkistyskäyttömahdollisuudet. Tukkija kuitupuun hintaero on niin suuri, että metsänomistajan kannattaa maksimoida metsässään kasvavien tukkipuiden määrä. Koska yläharvennuksessa kaadetaan metsän suurimpia puita, harvennuksesta kertyy enemmän arvokasta tukkipuuta kuin alaharvennuksesta. Sen jälkeen talousmetsä kasvaa kohti päätehakkuuta. Harvennuksen tarkoitus on hoitaa metsää ja saada puukauppatuloja ennen päätehakkuuta. Yläharvennuksella pyritään siihen, että metsikössä kasvaisi sen kiertoajan aikana mahdollisimman monta puuta arvokkaiksi tukkirungoiksi. Yläharvennus on selkeästi kasvatushakkuu, vaikka metsänomistaja hakee sen avulla suurempaa puukauppasaldoa. Metsän jatkuvan kasvatuksen hakkuita markkinoidaan myös yläharvennuksina, mutta niissä kyse on poimintahakkuista
38 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » METSÄNHOITO Yläharvennetussakin metsässä metsänomistaja tekee päätilinsä päätehakkuussa. Harvennusta ei saa tehdä liian voimakkaana. Ihminen aliarvioi usein maasta katsoessaan latvuksen osuuden puun pituudesta. Terve, ehjärunkoinen ja laadukas. Lisäksi metsässä kasvaa kiertoajassa suurempi määrä tukkipuuta. Yläharvennus on metsänomistajalle keskimäärin 10 prosenttia kannattavampi kuin alaharvennus, kun korkokanta on neljä prosenttia. Mitkä ovat yläharvennuksen riskit. Tärkeää on, että kasvamaan säästettävien lisävaltapuiden latvukset ovat elinvoimaisessa kunnossa. Lisävaltapuulla on hyvät edellytykset jatkaa kasvua, kun latvuksen osuus on männyllä 40 prosenttia, koivulla 50 ja kuusella noin 60 prosenttia puun pituudesta. Milloin yläharvennus kannattaa tehdä. Missä muualla sitä voi tehdä. Mikä on yläharvennuksen rahallinen hyöty metsänomistajalle. Nopeakasvuisissa metsissä, kuten rehevien maiden kuusikoissa, yläharvennus on mahdollinen jo ensiharvennusta seuraavalla toisella harvennuksella. Näin siinä tapauksessa, että yläharvennus on toteutettu oikein ja sille sopivaan metsään niin, että kokonaiskasvu säilyy alaharvennetun metsän tasolla. Mitä yläharvennuksen tekemisessä pitää huomioida metsässä. Hoidettuihin ja hyväkuntoisiin kuusikoihin ja männiköihin. Suurin riski on liian voimakas harvennus. Minne yläharvennus ei sovi. Harvennusvoimakkuus on yläharvennuksen akilleen kantapää. Harvennusvoimakkuuden ohjenuorana toimivat perusopit eli Hyvän metsänhoidon suosituksissa esitellyt harvennusmallit. Tärkeintä kasvun kannalta on puun vihreän latvuksen koko. Metsää voi yläharventaa kahdesti. Kuusikoissa yläharvennus voi vähentää puuston ylijäreytymistä. Tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, että jäävä puusto Yläharvennus tuo metsänomistajalle suuremmat puukauppatulot jo harvennushakkuuvaiheessa. Harvennetut metsät voivat kärsiä tuulija lumituhoista. Isoja puita poistettaessa voi ahneus iskeä tai puustopääoma putoaa liiaksi jopa huomaamatta. Menetelmä voi kannattaa myös, jos männikön isoimmissa puissa on laatuvikoja, mutta puuston kakkosketjussa on laadukasta kasvupotentiaalia. Männiköissä se on metsän toisen tai kolmannen harvennushakkuun menetelmä. Yläharvennuksella haetaan kannattavuutta, joten poistettavissa puissa pitää olla tukkikokoisia runkoja. Yläharvennus toimii myös istutettujen rauduskoivikoiden toisena harvennuksena. Yläharvennus ei sovi hoitamattomiin metsiin. Tiheissä metsissä kakkosketjun parhaimpien puiden latvuk5 6 7 8 9 10 11 12 VA LT TE RI SK YT TÄ 6950_.indd 38 23.1.2019 15.56. Kun metsikköä harvennetaan useita kertoja, yläharvennus sopii viimeisiin harvennuksiin. on kasvukyvyn, määrän ja laadun suhteen hyvää. Millaisiin metsiin yläharvennus sopii parhaiten. Puun hintojen takia metsänomistajan on kannattavampaa maksimoida tukkirunkojen määrä metsässä kuin kasvattaa jo ennestään kookkaita kuusitukkirunkoja vielä paksummiksi. Tämä voi johtaa siihen, että metsien kasvukuntoa ja soveltuvuutta yläharvennukseen arvioidaan liian varovaisesti. Juurikääpäsienen vaivaamissa kuusikoissa yläharvennus ei kannata, sillä sienen aiheuttama laho etenee puissa ajan myötä ja yläharvennuksen mukana pidentyvä kiertoaika lisää lahon tukkipuun määrää. Jos yläharvennuksessa poistetaan liikaa puustoa, kasvutappiot lisääntyvät etenkin männiköissä ja metsätuhojen riski kuusikoissa. Millainen on hyvä lisävaltapuu, jolle yläharvennuksessa tehdään kasvutilaa
Näyttääkö yläharvennettu metsä erilaiselta kuin alaharvennettu. Yläharvennetussa metsässä on tasaisesti isoja puita. Voiko yläharvennetun metsän lannoittaa. Kasvatuslannoitus sopii yleisesti hiljattain harvennettuihin metsiin. Näin ne ovat saaneet latvustaan ja kasvukoneistoaan kuntoon harvennuksen jäljiltä. Niiden kasvatuksessa tulee keskittyä siihen, että edes suurimmat puut kasvavat karuissa oloissa tukkipuustoksi. Vanhoihin, kasvuteränsä jo menettäneisiin metsiin yläharvennus ei sovi. Yläharvennus ei kannata karuimpien kasvupaikkojen männiköissä. Kiertoajan pidentämisen vaihtoehto on tehdä päätehakkuu alhaisemmalla puuston järeydellä. Jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuissa, kuten tasaikäisrakenteisen metsän yläharvennuksessa, poistetaan arvokasta tukkipuustoa, mutta metsänkasvatuksen jatkotavoitteet ovat erilaiset. l Juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen tutkijoita Saija Huuskosta ja Pentti Niemistöä. Puuvalinnassa on yhtäläisyyksiä eri metsänkasvatusmenetelmien välillä. Jatkuvan kasvatuksen toinen nimi – eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus – kertoo myös, että jatkuvan kasvatuksen metsässä on erikokoisia puita. Talousmetsän kiertoaika, eli aika metsän uudistamisesta päätehakkuuseen, voi pidentyä yläharvennuksen vuoksi 10–15 vuotta. Mitä vanhemmaksi metsikkö kasvaa, sitä olennaisempi on kysymys, lisääntyykö yläharvennuksessa säästettyjen puiden kasvu. Päätehakkuuseen päästään aikaisemmin, mikä parantaa metsätalouden kannattavuutta. Yläharvennettuun metsään jää enemmän puunrunkoja pystyyn kuin alaharvennettuun, mutta rungot ovat ohuempia. Lisävuodet johtuvat siitä, että pystyyn säästetyille lisävaltapuille kannattaa antaa aikaa järeytyä kunnon tukkirungoiksi. Yläharvennettua metsää ei kannata lannoittaa heti hakkuun jälkeen, vaan puille on hyvä antaa muutama vuosi aikaa. Lähteenä on käytetty Tapion taskukirjaa.. Yläharvennetun puuston lannoituksella voidaan nopeuttaa metsään säästettyjen puiden kehitystä tukeiksi. Pidentääkö yläharvennus aina metsän kiertoaikaa. Latvus elinvoimainen: mänty 40%, koivu 50%, kuusi 60% puun pituudesta Yläharvennus Päävaltapuut Lisävaltapuut 13 14 15 16 SA M I KA RP PI N EN 6950_.indd 39 23.1.2019 15.56. Miten yläharvennus eroaa jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuusta. Jatkuvan kasvatuksen hakkuita markkinoidaan metsänomistajille yläharvennuksina, mutta kyse on poimintahakkuista, kuten kuvan kuusikossa. Metsälehti Makasiini 39 set ovat jo ehtineet supistua niin, että puiden kasvu ei parane riittävästi, vaikka runkojen kasvutila lisääntyy harvennuksessa. Suuremman runkoluvun vuoksi yläharvennettu metsä näyttää alaharvennettua tiheämmältä. Metsänomistajan kannalta on selkeämpää, jos jatkuvan kasvatuksen hakkuista puhutaan poimintahakkuina. Yläharvennuksessa ei pyritä luomaan kasvutilaa uusille taimille, kuten jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuussa
”Tervalepällä pitää saada aikaiseksi luontainen karsiutuminen, sillä se ottaa pystykarsinnasta herkästi värivikoja”, Kiuru muistuttaa. Niistä on kasvanut tasalaatuisia ja suorarunkoisia tervaleppäpylväikköjä. Ensimmäisenä esittelyssä on nopeakasvuinen tervaleppä. 6872_.indd 40 23.1.2019 16.01. TEKSTI JA KUVITUS TIIA PUUKILA nattaa katsoa kotiseudultaan, onko siellä suuria tukkikokoisia tervaleppiä. Harvennukset sanelee elävän latvuksen osuus. Myös luontaisesti esimerkiksi vesijättömaille ja kosteille rannoille syntynyt taimikko voidaan hyödyntää, kunhan taimet ovat suorarunkoisia. Sopiva istutustiheys selviää kokeilemalla. Älä pihistele taimissa Borgbystä Fiskarista sekä Hattelmalasta Hämeenlinnasta löytyy hyvät esimerkit laadukkaista istutetuista tervalepikoista. 2010-luvulla tervaleppää on isketty maahan noin 30 000–40 000 tainta vuosittain, kun kuusella vastaava määrä runsaat 100 miljoonaa tainta. Parhaiten tervaleppä kasvaa runsasravinteisissa lehtokorvissa, joissa on hyvä vesitalous, virtaava vesi ja kuohkea maa. OMA METSÄ » PUULAJIT 40 Metsälehti Makasiini OSA 1 TERVALEPPÄ KOTIMAISEKSI jalopuuksikin tituleerattu tervaleppä on vaatelias puulaji. Kasvua on seurattava alkumetreiltä saakka, ettei nopeasti venähtävä vesakko nitistä tainta. Maanmuokkaus harkitaan tapauskohtaisesti. Siitä voi päätellä, menestyykö tervaleppä mahdollisesti omassa metsässä”, vinkkaa erikoispuulajeihin perehtynyt lehtori Heikki Kiuru Hyria koulutus Oy:stä. Se kuitenkin menestyy Suomessa hyvin, kunhan kasvupaikka on valittu huolella. Sopivien kasvupaikkojen rajallisuus näkyy istutusmäärissä. Lehtokorvissa paras vaihtoehto voi olla istuttaa suoraan multaan ilman maanmuokkausta. Tervalepän taimia kannattaa kysyä metsätaimitarhoilta. ”Metsänomistajan kanVirtaavien vetten laji Tässä Metsälehti Makasiinin uudessa juttusarjassa paneudutaan erikoispuulajeihin. Tervaleppä menestyy kaikkialla Etelä-Suomessa, kun vain maaperäolosuhteet ovat kohdillaan. Hyvä tunnusmerkki sopivasta kasvupaikasta on runsaana kukkiva mesiangervo. Tervaleppä ei siedä varjoa ja toipuu vahingoista huonosti, mutta hyvin hoidettuna se ampaisee nopeasti kasvuun. Pelloilla toimiva muokkaus on äestys. Esimerkiksi pellot, jotka ovat liian kosteita viljeltäviksi, saattavat olla juuri sopivia tervalepälle. Se viihtyy märässä ja kosteassa, mutta seisova vesi on sille myrkkyä. ”Tervalepän kasvatuksessa pitää unohtaa vuosiaikataulut, runkoluvut ja pohjapinta-alat. Jäykät savimaat sekä paksuturpeiset kasvupaikat kannattaa unohtaa. Ne voivat johtaa harhaan”, Kiuru kertoo. Ohjeellinen taimimäärä hehtaarille on 1 600–2 500 tainta. Maantieteellistä sijaintia ratkaisevampaa on paikallinen pienilmasto. Harvenna usein ja vähän Tervaleppä maistuu huonosti eläimille, mutta unohtaminen tappaa sen herkästi. Tervaleppä arvostaa muhevaa multaa. Vastaavasti 1 600 taimen lähtötiheys hehtaarilla on tuottanut paikoin oksaista puuta. Latvus tulisi olla noin puolet Tervalepän lehdet ovat tylppäkärkiset ja harmaalepällä suippokärkiset. Mätästys saattaa sotkea herkän luontotyypin vesitaloutta, ja liian korkea mätäs riuduttaa taimen kuivuuteen. Borgbyssä istutettiin 2 500 tainta hehtaarille ja näin saavutettiin huippulaatu
Kun rungon läpimitta saavuttaa 30 senttiä ja oksatonta suoraa tyvitukkia on useampi metri, on päätehakkuun aika. l puun kokonaispituudesta. Metsälehti Makasiini 41 MUUTTUVAN ILMASTON MENESTYJÄ SOPEUTUVA tervaleppä kuuluu ilmastonmuutoksen selviytyjiin. Liian pitkään lihottaminen kasvattaa kovan lahon riskiä. Tervaleppää käytetään pitkäikäisiin tuotteisiin kuten huonekaluihin, jotka varastoivat hiiltä. Kosteassa viihtyvä tervaleppä kestää tulvaa muita kotimaisia puulajeja paremmin. Vesioksien eli runkovesojen kasvua voidaan hillitä antamalla luontaisen vesakon varjostaa runkoja sekä jättämällä kuvion reunaan oksaisia puita, jotka rajoittavat valon pääsyä metsikön sisälle. Tervalepän kasvatusta voidaan puoltaa ilmastollisesti ja ekologisesti. Nopeakasvuisen puun ensiharvennus saattaa olla ajankohtainen jo alle 15 vuoden iässä. Tervaleppä on myös omiaan suojavyöhykkeillä. Parhaan laadun takaavat useat hienovaraiset harvennukset. Hinnat pyörivät noin 40 eurossa kuutiolta.. Esimerkiksi Borgbyssä tervalepikko on harvennettu 13-, 22ja 26-vuotiaana. Tervaleppää käytetään puusepänteollisuudessa sekä saunan laudeja paneelipuuna. Jos osuus uhkaa pudota alle 40 prosentin, on viimeistään harvennuksen aika. ”Jos tervaleppää harventaa liian voimakkaasti, syntyy herkästi tukin laatua heikentäviä vesioksia”, Kiuru sanoo. Kauppaerä syntyy jo noin puolen hehtaarin päätehakkuusta. 6872_.indd 41 23.1.2019 16.01. Makasiini 1: Tervaleppä / Makasiini 2: Siperianlehtikuusi / Makasiini 3: Kontortamänty / Makasiini 4: Visakoivu / Makasiini 5: Tammi / Makasiini 6: Vaahtera / Makasiini 7: Douglaskuusi / Makasiini 8: Serbiankuusi Tukkipuusta tili Tervaleppäkuitu menee polttopuuksi ja tili tehdään tukilla. ERIKOISPUITA ESITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Alusta asti hoidetun tervalepikon rungot muistuttavat pylväikköä. Hyönteisja eläintuholaisia sillä ei juuri ole. Pahin tuholainen on idänlehtikuoriainen, mutta puut toipuvat lehtien menetyksestä hyvin eikä torjunnalle ole ainakaan toistaiseksi tarvetta. Hyvillä kasvupaikoilla tervaleppä saavuttaa tukin mitat jopa 40–50 vuodessa. Lisäksi luontainen lehtokasvillisuus viihtyy tervalepikon alla hyvin, mikä lisää talousmetsien monimuotoisuutta. Luonnossa tervaleppä ja tammi kasvavat paikoin rantalehdoissa sekametsikkönä. Virtaavien vetten laji vähentää hyvin vesistöihin huuhtoutuvia ravinteita. Rungot muistuttavat toisiaan, mutta tervalepän tunnistaa talvella kävyistä eli pähkylöistä. Esimerkiksi Fiskarin Laatupuu ostaa oksattomia tyvitukkeja vähintään 50 rungon erissä. Toisin kuin harmaaleppä se on kotonaan esimerkiksi rannikon epävakaassa ilmastossa
Puut ovat niidenkin ihmisten naapureita, joille metsät ovat tavoittamattomissa”, sanoo Itä-Suomen yliopiston metsämaatieteen professori Eeva-Stiina Tuittila. Kyseessä täytyy siis olla kantasolu, joka tuottaa soluja molempiin suuntiin.” Tutkimusryhmä huomasi myös, että erilaistumattomat puusolut toimivat kantasolujen järjestelijäsoluina. LIINA KJELLBERG O N D RE J SM ET A N A Nila Jälsi Puuaines Kaarna IHMISTEN puusuhteista ja puiden merkityksistä on alkamassa poikkitieteellinen tutkimushanke. Juurikääpäsieni aiheuttaa vuosittain noin 50 miljoonan euron tappiot. Hänen tutkimusryhmänsä on toinen tutkimusryhmistä, joiden ansiosta puiden paksuuskasvun taustalla oleva tapahtumaketju on selvinnyt. l Paksuuskasvun mysteeri ratkesi Tuore tutkimus tuo uusia mahdollisuuksia metsänjalostukseen. 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA ”MULLISTAVA tieto”, toteaa Helsingin yliopiston tutkija Ari Pekka Mähönen. Siitä, mitkä jällen soluista tuottavat puusoluja ja mitkä nilasoluja, on sen sijaan kiistelty 150 vuotta”, Mähönen sanoo. Ryhmä kehitti menetelmän, jonka avulla yksittäisestä solusta jakautuneet tytärsolut voidaan jäljittää. IHMISTEN PUUSUHTEESTA TUTKIMUS HAVUPUIDEN juuria ja runkoja lahottavan juurikääpäsienen perimän rakenne on selvitetty. ”Ihmisten suhde yksittäisiin puihin nousee uutiseksi, kun tärkeän puun kaatamista tai kuolemaa surraan. ”Sienen genomisekvenssin saatavuus avaa uusia mahdollisuuksia sen ymmärtämiseen, kuinka sieni aiheuttaa taudin havupuille”, sanoo Helsingin yliopiston metsäpatologian professori Fred Asiegbu. ”Mikroskooppikuvassa näkyi sinisiä sektoreita, jotka laajenivat jälsikerroksesta sekä puuaineen että nilan suuntaan. Hankkeessa selvitetään, miten ihmisten ja puiden suhteet liittyvät yksilöiden ominaisuuksiin sekä millaisia merkityksiä ja tunteita puihin liitetään. Tämä saa puun kasvamaan paksuutta. Helsingin yliopiston tutkimusprojektissa luettiin 15 suomalaisen kuusenjuurikäävän perimä. Perimän rakenteen selviäminen mahdollistaa uusien torjuntamenetelmien kehittämisen. JUURIKÄÄVÄN PERIMÄ SELVILLE 6962_.indd 42 23.1.2019 16.11. Geneettisesti sinisellä väriaineella merkattujen solyryppäiden keskellä sijaitsee kantasolu, joka tuottaa jälsikerroksen sisäpuolelle puusoluja ja ulkopuolelle nilasoluja. Solut merkittiin geneettisesti sinisellä väriaineella, jolloin väriaine siirtyi myös tytärsoluihin. . Kun jälsisolut jakautuvat, muodostuu jälsikerroksen sisäpuolelle puusoluja ja ulkopuolelle nilasoluja. Kun järjestelijäsolut erilaistuvat puusoluiksi, muodostavat ne kantasolujen viereen uuden järjestelijäsolun. Hänen tutkimusryhmänsä selvitti, että puuja nilasolut kehittyvät samasta kantasolusta. Tutkimukset tehtiin lituruoholla, mutta Mähönen uskoo, että paksuuskasvun kaltaiset perusasiat toimivat pääosin samalla tavalla kaikissa kasveissa.. Puiden paksuuskasvun taustalla olevien tapahtumaketjujen tunteminen tuo mahdollisuuksia varsinkin metsänjalostukseen. ”Jo pitkään on tiedetty, että puiden paksuuskasvu tapahtuu rungon jälsikerroksessa
Metsurikoulussa pohjoisen poika Esa kertoi sanonnan, joka on elämän suurimpia totuuksia. Iso osa asiakkaista oli tavallisia työtätekeviä ihmisiä, joilla oli pari puutteellisuutta. Mielenkiinto pysyy yllä ja tilipussi vahvistuu. Kun tavallinen pikkulasku kiertää perinnän kautta ulosottoon, on maksettava jopa triplaantunut. Toiset taas olivat kovia ostelijoita. Hullun maineenhan tuolla tempulla sai. TU U LI KK I SI RO LA 6874_.indd 43 23.1.2019 16.07. Hullu mies Huittisista, syö enemmän kuin tienaa, sanotaan täälläpäin. Tekemätöntä työtä on joka puolella, sitä tuntuisi olevan koko ajan yhä enemmän. Vietämme älä osta mitään -päivää usein ja kun ostamme, teemme sen tarpeeseen ja harkiten. Vapaaehtoisesti ja omasta halusta askel suuntaa metsään lähes päivittäin, tulo voi olla vähäinenkin, mutta kuluja ei ole senkään vertaa. Ainakin sijoituksiin metsärahaa houkutellaan mittavasti. Nytkin hääräämme yhtenään joulukuusten, vähemmistöpuulajien, riukujen, polttopuiden, tuohien ja muiden Arkielämää metsärahalla METSÄRAHALLA ELÄJÄ VÄLTTÄÄ » suuruudenhulluutta » vauhtisokeutta » ostelusairautta JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Osa ei hoitanut paperitöitään ja maksanut laskujaan ajallaan, vaikka rahaa olisi ollut. Jonka jalka kapsaa, sen suu napsaa. Parempi on olla taksia soittamatta ravintolahumuja kohden, vaikka joskus isompi setelitukko taskussa pullottaisi. Tavallinen puukaupoista saatu metsäraha tulee epäsäännöllisesti ja isompina potteina. Pienemmän pisneksen tulovirta on satunnaista ja epävarmaa. Tästä tällainen metsärahalla eläjä sai hyvän opin. Arvioita, metsäkaupoissa avustamista, raivuuta, tonttipuiden kaatoa, riukuaidan tekoa ja vaikka mitä. Arvio pitänee muilta osin paikkansa, mutta leipää on kyllä riittänyt, eikä vouti ole ovea koputellut. Metsä on mainio työpaikka, siellä on satoja mahdollisuuksia ansaita, työ ei lopu koskaan ja viihtyvyys on huippuluokkaa. Laskut maksetaan ajallaan ja paperit pidetään kunnossa, niin välttyy monelta murheelta.. Kun vain yrittää viihtyä työn syrjässä kiinni, niin eipä tule laajempia rahahuolia. Itse jätin lähes kolme vuosikymmentä sitten mukavan ja turvallisen, vähätöisen ja hyväpalkkaisen metsävirkani ja hyppäsin elämään metsätalousyrittäjänä. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA valtavirrasta sivussa olevien tuotteiden parissa. Ei tarvitse lähteä kurjaa työtä pakoon ulkomaille tai automatkalle. Uteliaisuus ja kokeilunhalu toivat mukanaan metsän erikoisuudet. Kun vain joku ymmärsi heille jotakin tyrkyttää, kaupat lyötiin oitis lukkoon. Muodikkaat rätit ja lumput jäävät rekkeihinsä, hankimme käytännöllisiä, laadukkaita ja pitkäikäisiä tuotteita. Kierre oli valmis yllättävän pian. Onneksi on suotu terveyttä, muuten voisi olla eri tilanne. Ei kiinnosta kulttuuri eikä urheilu. INTOHIMO ja kiinnostus erilaisiin metsällisiin töihin ovat olleet suuri takaportti ja vankka takuumies. Eikä kulu rahaa näihinkään. NUORUUDESSA seurasin sivusta ulosottomiehen toimia. Oman tilan ulkopuolelta on löytynyt tarpeen vaatiessa ja päivien vaihteluksi lisätyötä. Siinä saa olla kassakoneen kanssa tarkkana, että tilit piisaavat tuleviin laskuihin. Suorana johdannaisena edellisistä seuraa tietysti se, että metsässä ollaan paljon, eli muualla ollaan vähän. l METSÄRAHA taitaa olla useimmiten jotakin ylimääräistä, palkkatulon tai eläkkeen lisäksi kertyvää. Vaikka oli kyse aivan tarpeettomista tavaroista
Luultavimmin kyse on solun perimässä tapahtuneesta mutaatiosta, mutta viruksia tai hyönteisen puremiakin on epäilty. Pahkoja voi syntyä kaikkiin puulajeihin, ehkä myös varpuihin, vaikka niistä on vähän havaintoja. Tämmöinen iso pahka löytyi tielinjalta. Syntyy puolipallomainen, usein sokkeloinen kasvain, jossa solut ovat kiemuraisina jonoina. 6875_.indd 44 23.1.2019 16.13. Koivu kasvaa ojan penkalla. Ulkopuolelleen villiintynytkin jälsi muodostaa kuorta ja pahka kasvaa kokoa samalla tavoin kuin normaali runkokin: uusi solukerros syntyy kuoren ja puun väliin. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4a, 00240 Helsinki. Solukko karkaa puun kontrollista. Olisiko kasvuhäiriö voinut saada alkunsa ojituksenaikaisesta kolhusta. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija 44 Metsälehti Makasiini MIKÄ SYNNYTTÄÄ PAHKAN. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Haavan paranemisesta jää runkoon selvä jälki. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Kun tilaa ei muutoin ole, uusi solukko alkaa pullistua ulospäin. » TÄHÄN voisi vastata perisavolaiseen tapaan, että voihan se olla niinkin mutta voisihan se olla toisinkin. SEPPO VUOKKO Pahka on jällen soluissa syntyvä kasvuhäiriö. Kuoren rikkovat kolhut eivät pahkoja synnytä, sillä haavan korjaa erityinen haavasolukko. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Puuaines muistuttaa siis visaa. Vaikka pahkat voivat olla suuria, ne eivät näytä pahasti haittaavan puun kasvua. Sellaisia ei ole havaittu pahkojen yhteydessä. Ei tiedetä, mikä saa jonkun solun yhtäkkiä villiintymään. Pahka on jällen soluissa syntynyt kasvuhäiriö, joka aiheuttaa solujen liian nopean jakautumisen. Pahkan syntyyn ei tarvita ulkoista syytä – joissakin puuyksilöissä pahkoja on kymmenittäin
Kysy lisää myyjältäsi! TÄYSIN UUDET METSÄPERÄVAUNUT NYT MYYNNISSÄ . Metsälehti Makasiini 45 HAAPA VAI LEPPÄ. KOTIMAINEN EDELLÄKÄVIJÄ . Lisäksi kummassakin on jo nuorena kukintoja, lepässä norkkoja ja käpyjä, pihlajassa kuivuneita, marjansa varistaneita terttuja. Selvimmät ja pysyvimmät erot ovat silmuissa. Haavan silmut ovat suippoja, suorastaan pistävän teräväkärkisiä ja vuotta vanhemmissa oksissa erikseen sivullepäin törröttäviä lyhytversoissa. Halla vaanii taimia alavilla, aukeaksi hakatuilla mailla. MARKKINAJOHTAJA . Tästä herää kysymys, että olisiko mahdollista jalostaa hallanaroille kuvioille oma taimityyppi. Olemuksessa – esimerkiksi oksiston rakenteessa – on muitakin eroja, mutta raivatessa katse suuntautuu puun tyvelle, jolloin kuoren väri on paras tuntomerkki. Jotta homma sujuisi, kannattaa ennen työn aloittamista käyttää muutama minuutti siihen, että katsoo, mitä puulajeja alueella on ja minkävärisinä ne kulloisessakin säässä näkyvät. Kumpuilevassa maastossa tuhot ovat pahimpia lounaisrinteillä, jonne varhaisaamun lämmittävät auringonsäteet eivät ulotu. Kuoren väri on kaikissa samantapainen vihertävän harmaanruskea, kuivana vaaleampi, märkänä tummempi. Pahaksi onneksi myöhäiset herääjät ovat eteläisiä alkuperiä, jotka eivät aina ymmärrä lopettaa kasvuaan ajoissa ennen syyskylmiä. Onko jotakin kikkaa, millä helposti erottaisi toisistaan lepäntaimet ja haavat näin lehdettömään aikaan. Kuusen siirrossa etelästä pohjoiseen on tämän vuoksi oltava varovainen. » KUUSENTAIMIEN hallatuhojen pääsyyt löytyvät kasvupaikan pienilmastosta ja taimialkuperästä. Pidä pieni opintohetki ennen työn alkua, niin ei enää raivatessa tarvitse silmuja tuijotella. MAAN KATTAVIN MYYNTIJA HUOLTOVERKOSTO 6875_.indd 45 23.1.2019 16.13. LAAJIN JA MONIPUOLISIN VALIKOIMA . Kuluvalla vuosikymmenellä keväthallat ovat yleistyneet parinkymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen. Raidan silmut ovat tylpempiä, oksanmyötäisiä ja eikä oksistossa ole jakoa lyhytja pitkäversoihin. Parhaiten kevään ensi halloista selviävät myöhään kasvunsa aloittavat taimet. Harmaalepän ja pihlajan silmut ovat tummia ja pyöreäkärkisiä. Lisäksi etelässä voi olla pähkinäpensasta, lehmusta ja jalavaa. Yksi toiveista ovat ajokoneista tutut levypankot, jotka lisäävät kärrin käytettävyyttä erityisesti ammattikäytössä. Suuri osa kuusikoista uudistetaan nykyisin mätästämällä ja istuttamalla ilman verhopuustoa. Hallan tehokkain torjuntakeino on verhopuusto, jonka kanssa pelaaminen vaatii nykymetsissä aikaa ja vaivaa. SEPPO VUOKKO VOITAISIINKO JALOSTAA HALLANKESTÄVÄ KUUSENTAIMI. Tavallisesti siellä on kuitenkin ainakin neljä melkoisesti toisiaan muistuttavaa lehtipuulajia, jotka kaikki ovat monimuotoisuuden kannalta tärkeitä: haapa, raita, pihlaja ja harmaaleppä. » JOS raivattavassa taimikossa olisi vain leppää ja haapaa, pääsisi aika helpolla. Huomasin keskisuomalaisella metsäpalstalla, että kaikki kuusen taimet eivät ole yhtä herkkiä paleltumaan alkukesän hallaöinä. Tuhokestävyys on kasvun ja laadun ohella tärkeä ›› www.kesla.com MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI Uudet KESLA-metsäperävaunut on suunnitteltu asiakkaiden toiveiden mukaan
Metsän ammattilainen välittää. Myyjänä kauppakirjassa on oltava isänne kuolinpesä ja te kuolinpesän osakkaina allekirjoitatte kauppakirjan. Toiset yhtymän osakkaat haluaisivat ostaa meidän isältämme perimämme osuuden. Sahan kuntoa arvioitaessa kannattaa kiinnittää huomiota sen käynnistyvyyteen ja toimivuuteen käyttötilanteessa. Voimmeko myydä sen. Tuhoherkät alkuperät voidaan karsia pois jatkojalostuksesta ja parantaa näin taimien menestymistä metsässä. VÄINÖ SIKANEN 6875_.indd 46 23.1.2019 16.13. Yli 50 vuotta harjoitettu pluspuiden valinta ja niiden risteytysten pohjalta tehdyt jälkeläiskokeet tarjoavat mahdollisuuden kestävämpien taimien tuottamiseen. Kaupan kohteena on neljäsosa jokaisesta kiinteistöstä. Amerikassa ”pakkasgeenejä” on siirretty nopeakasvuisiin eukalyptuksiin, mutta sielläkään ei ole päästy toistaiseksi kokeilua pidemmälle. LEO SAASTAMOINEN VOIKO PERINTÖOSUUDEN YHTYMÄSTÄ MYYDÄ. KARI MIELIKÄINEN PITÄISIKÖ SAHAN NOUSTA. Vaikka yksittäisiä geenejä on pystytty siirtämään puun taimiin, ovat käytännön sovellukset teknisesti ja kaupallisesti kaukaista utopiaa. Entä voiko joku meistä jäädä yhtymän osakkaaksi. Minulla on aika uusi Stihl 261, ja on siinä ja siinä nouseeko se, sekä 353 Husku eikä puhettakaan, että se nousisi. Geneetikot ovat löytäneet myös puiden pakkaskestävyyteen vaikuttavia geenejä. En pidä menetelmää luotettavana, koska esimerkiksi sahan paino, lämpötila ja käynnistinlaitteen rakenne vaikuttavat jo sinällään ”testaustulokseen”. Emme ole tehneet perinnönjakoa, eikä ole meillä kiinteistöihin lainhuutoa. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea! OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET kriteeri kuusen jalostuksessa. Olen kuullut sellaisen ohjeen, että sahan pitäisi nousta maasta, kun sitä nostaa käynnistinnarusta. Niin harmillinen kuin hallatuho kohdalle sattuessaan onkin, metsänjalostukselta ei pidä odottaa ihmeitä. Saimme vuonna 2013 isämme perintönä neljäsosan yhtymästä, johon kuuluu kolme metsätilaa. Teillä ei ole oikeutta myydä erikseen omaa osuuttanne kiinteistöistä, vaan teidän kaikkien osuus kiinteistöistä on myytävä samalla kertaa. Kysyjän ei kannata olla huolissaan ”nostotestistä”, jos saha toimii moitteettomasti. Useissa nykyisissä sahoissa on kevytkäynnistys. Käynnistettäessä kiristetään käynnistystä avustavaa jousta, käynnistinnarusta vedettäessä koneessa ei tunnu puristustahti. Jokainen osakas voi myydä osuutensa kuolinpesästä erikseen, ilman muiden osakkaitten suostumusta. Silmuista tai oksanpätkistä kasvatettavista pistokkaistakaan ei ole tähän hätään apua, koska ensin olisi etsittävä ja löydettävä luonnosta hallaa kestäviä nuoria emopuita monistettaviksi. Geenisiirrot ovat parhaimmillaan tutkijoiden keino oppia ymmärtämään puun ominaisuuksien periytymistä valintajalostuksessa. Ovatkohan käynnistimet olleet ennen eri mallia, kun niistä on voinut sahaa nostella. » VOITTE myydä isältänne perintönä saamanne osuuden kiinteistöistä. Paras keino tuhojen minimoimiseen on hallanaroilla paikoilla edelleen riittävän tiheä verhopuusto, joka poistetaan taimikon saavuttaessa 2–3 metrin pituuden. » KYSYMYKSESSÄ kuvattua ”testausmenetelmää” olen nähnyt käytettävän arvioitaessa koneen väljyyttä. Silloin ei ole varmaa, saako ostaja perinnönjaossa osuuden kiinteistöihin
TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ Lantiövyön kiinnityssolki on erinomainen, sen voisi ottaa käyttöön myös raivausvaljaissa. Ihan jokaista koteloa ja koukkua ei kannata vyöhön kiinnittää rankametsään lähtiessä. Olkaimet jakavat varustevyön painoa harteille. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 HUSQVARNAN uuteen Flexi-varustevyön sopivat esimerkiksi nostokoukut, pinotavarasakset, kaatokiilat, kirves, vesipullo, mitta, liitu ja sähkösahojen vara-akut. Esimerkiksi ammattimaisille pihapuun kaatajille monipuoliset varustevaljaat ovat tervetullut varuste. Toinen erityismaininta tulee lantiovyön kiinnityssoljesta, jossa on erinomainen mekanismi vyön pituuden säätämiseen. Erityismaininta soljista, joilla hihnat kiristetään. Kaikki kamppeet mukana Flexi-varustevyö likimain tyrmää monipuolisuudellaan. Koukut ja pinotavarasakset mahtuvat kahvaansa myöten koteloon, joten ne eivät hevin tipu. Olkaimet on helppo irrottaa, joten haluttaessa Flexi muuntuu tavalliseksi varustevyöksi. Pikakiinnityksen ansiosta niitä on helppo vaihtaa. Pääosa varustevyön painosta saa levätä lantiolla. Kaikkiaan vyöhön voidaan liittää 13 erilaista koteloa, koukkua ja kiinnikettä. 6967_.indd 47 23.1.2019 16.15. Esimerkiksi viilakotelo, yleistasku sekä vesipullon pidike istuisivat valjaiden selkäpuolelle. HUQVARNA FLEXIVARUSTEVYÖ VYÖN JA VALJAIDEN lisäksi pakkaukseen kuuluu mallista riippuen 4–5 erilaista pidikettä tai koteloa HINTA: 200–210 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET + Monipuolisuus + Käytön mukavuus Selkäosan kapeus Hinta Olkaimet estävät varustevyön valumisen alaspäin. Vyössä on paikka myös ruiskupullolle esimerkiksi juurikäävän torjunta-aineen levittämiseksi. Tämä voi jumiuttaa hartianseudun lihaksia. Olkaimien tehtävänä on vain estää vyön valuminen. Toki nämä ovat hintavat, noin 200 euroa on aika paljon valjaista. Koukkukotelot ovat napakat. Iso uutuus ovat valjasmaiset olkaimet, joilla työvälineiden painoa voidaan jakaa lantiolle ja olkapäille. Flexi on hieno ja ergonominen tuote. Vyöhön on tarjolla kymmenkunta erilaista koteloa ja koukkua varusteille. Monet Flexi-valjaiden yksityiskohdat sopisivat myös raivaussahavaljaisiin. Lattaja pyöröviilalle on toimiva kotelo, siitäkin plussaa. Keskivartaloltaan hieman runsaammille sahureille tämä on mieleinen uudistus. Ensivaikutelman perusteella hihnat eivät luistaneet solkien läpi, mikä on poikkeuksellista. Lantiovyö voisi olla nykyistä leveämpi, jotta se tukisi paremmin ristiselkää. Myös luistamattomat soljet ja lantiovyön kiinnityssolki parantaisivat raivausvaljaita.. Flexi-vyön olkaimet ovat venymätöntä materiaalia. Muita vastaavia ei toistaiseksi ole markkinoilla ainakaan Suomessa. Metsurien housujen henkselien joustava materiaali saattaisi olla parempi. Varustevyön monipuolisuus kuvastaa metsurin työssä tarvittavien apuvälineiden vaihtelevuutta eri puolilla maailmaa. Olkaimia ei pidä kiristää niin, että hartiat alkavat kantaa varusteiden painoa
ALOITA AJOISSA Mitä aiemmin perinnönjaon suunnittelun aloittaa, sitä enemmän on mahdollisuuksia perillisten tasapuoliseen huomioimiseen ja verosuunnitteluun. Tällöin lahjakirjassa voi määrätä, että lahjaa ei ole tarkoitettu ennakkoperinnöksi. Pilko lahja eri saajille Rintaperillisten osalta perintöverosuunnittelua voi tehdä lahjoittamalla omaisuutta jo elinaikana. Rintaperilliselle, eli suoraan alenevassa polvessa lapselle tai lapsenlapselle, annettu lahja katsotaan aina ennakkoperinnöksi, ellei lahjakirjassa ole muuta määrätty tai ellei ”olosuhteisiin katsoen ole otaksuttava muuta tarkoitetun”, kuten perintökaaren 6. OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 48 Metsälehti Makasiini LAHJOITTAMINEN on helppo ja yleinen tapa siirtää omaisuutta elinaikana perillisille ja muillekin, joita haluaa näin huomioida. Koska omaisuutta on paljon, Markettaa pelottaa lapsille mahdollisesti tulevat isot perintöverot. Tilan arvo metsineen ja rakennuksineen on noin 520 000 euroa. Marketan sijoitussalkun arvo on noin 130 000 euroa. luvussa säädetään. Tässä tarvitaan harkintaa, ettei synny epätyydyttäviä ja vaikeita yhteisomistussuhteita. 6877_.indd 48 23.1.2019 16.19. Hän on jäänyt leskeksi useita vuosia sitten. Niinpä Marjatta haluaisi siirtää hänelle sukutilan, jossa ei ole enää vuosikymmeniin harjoitettu maataloutta. Perillisten tasapuolinen kohtelu on tavoite, jota arvostan suuresti. Lisäksi lahjansaajan katsotaan saaneen jo ennalta perintöosuudestaan annetun lahjan arvoa vastaavan osan, ja lahjasta jo maksettu lahjavero otetaan huomioon perintöveroa määrättäessä. Veroseuraamuksia voi myös pienentää pilkkomalla lahjoja perheessä eri saajille. Lisäksi hänen asuntonsa arvo on noin 240 000 euroa. Hän haluaa kaiken omaisuuden menevän hänen lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Jos omaisuus siirtyisi perintönä hänen kahdelle tyttärelleen, tulisi nykyisin arvoin ja voimassa olevan perintöverotaulukon mukaan molemmille veroa maksettavaksi noin 14 prosenttia verotettavan perinnön arvosta, lähes 61 000 euroa perillistä kohden. Kahdesta lapsesta vain toinen, Mari, on kiinnostunut omistamaan kiinteää omaisuutta. PIRJO HAVIA ESIMERKKI Marketalla on paljon omaisuutta omissa nimissään. Lahjan katsominen ennakkoperinnöksi tarkoittaa, että lahjan arvo lisätään lahjan antajan kuoleman jälkeisen perinnön arvoon. Lähimmälle vuodelle suunniteltujen puukauppojen arvo on noin 50 000 euroa
VE ER A KO M U LA IN EN 2. Hän määrää kaikissa luovutuksissa, että lahjoituksia ei pidä katsoa ennakkoperinnöksi. Lisäksi hän lahjoittaa Marin ainoalle lapselle tilasta kolmasosan, mutta pidättää itsellään 10 vuoden hallintaoikeuden tähän murto-osaan. Tämä varmasti herättäisi ikäviä mietteitä toisessa tyttäressä Merjassa. Tästä ei muodostu verotettavaa lahjaa, koska kauppahinta on yli 75 prosenttia käyvästä arvosta. Markettaa mietityttää se, että tilan arvo on yli puolet hänen omaisuudestaan. Tarkan perehtymisen, asiantuntija-avun ja tyttärien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen Marketta päätyy seuraavaan ratkaisuun: 1. Tämän hallintaoikeuden arvoksi katsotaan 58 041 euroa, jolloin tämän lahjan verotettava arvo on noin 115 000 euroa. Hän myy Marille sukutilasta murto-osan 1/3 (käypä arvo noin 173 000 euroa) niin, että kauppahinta on 132 000 euroa. 3. 5. Tällöin lahjan arvo on yhteensä Merjan perheelle noin 159 500 euroa. Hän lahjoittaa Merjalle ja tämän kolmelle lapselle asunto-osakkeensa, mutta pidättää asunto-osakkeeseen hallintaoikeuden 10 vuodeksi, minkä arvoksi katsotaan 80 520 euroa. 4. ›› 6877_.indd 49 23.1.2019 16.19. Jos hän lahjoittaa sen sellaisenaan täysin omistusja hallintaoikeuksin, täytyisi Marin lahjansaajana maksaa lahjaveroa 70 100 euroa, mikä on noin 13,5 prosenttia lahjan arvosta. Alennetun hinnan vuoksi kaupassa syntyy verovapaata lahjaa, jonka arvo on noin 41 000 euroa. Lisäksi hän määrää testamentilla kolmasosan omistuksensa sukutilasta Marille ja arvoltaan vastaavan rahamäärän talletuksistaan ja rahastosijoituksistaan Merjalle. Metsälehti Makasiini 49 Marketta päättää lahjoittaa sukutilan Marille
Kolmen vuoden sisällä annetut lahjat lasketaan antajaja saajakohtaisesti yhteen, mikä voi nostaa lahjaverotuksen esimerkiksi 8 prosentista jopa 15 prosenttiin. Merjalle ja hänen kolmelle lapselleen tulee noin 159 500 euron arvoisesta lahjasta veroa maksettavaksi yhteensä vain noin 12 760 euroa, mikä on noin 8 prosenttia lahjan arvosta, koska lahja pilkkoutui neljälle eri saajalle. Hän voi jatkaa lahjoituksia perillisilleen ja edelleen määrätä, että niitä ei katsota ennakkoperinnöksi. luvussa seuraavasti: Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Tätä perintöosaa tarkasteltaessa voidaan ottaa ennakkoperintöjen ohella huomioon myös lahjoja, joista on määrätty, että ne eivät ole ennakkoperintöä. Joskin täytyy myöntää, että tämän artikkelin esimerkki ei ole ihan helpoimmasta päästä. Yleensä jokainen nukkuu myös yönsä parhaiten, jos vältetään epätarkoituksenmukaisia yhteisomistussuhteita ja monimutkaisia järjestelyjä. Tärkeää on kuunnella asianosaisten omia toiveita ja hakea yhteisiä, toteutuskelpoisia ratkaisuja. Perillisten tasapuolinen kohtelu on tavoite, jota arvostan suuresti ja jota soisin jokaisen pitävän ensimmäisenä askeleena, kun aloitetaan suunnittelu omaisuuden luovuttamisesta. l RINTAPERILLISELLÄ , ottolapsella ja heidän jälkeläisillään on oikeus saada niin sanottuna lakiosana puolet lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Perillisten tasapuolisuus ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikenlainen omaisuus jaettaisiin tasan kaikille perillisille. Hallintaoikeuden määräaikaisen pidättämisen vuoksi metsätalouden harjoittajina tilalla toimivat seuraavan kymmenen vuoden ajan Marketta 2/3-osuudella ja Mari 1/3-osuudella. Jos merkittävää lahjaa annettaessa ei vastaavasta arvosta ole annettavaa toisille, kannattaa lahja käsitellä ennakkoperintönä. Marille ei tule lainkaan lahjaveroa maksettavaksi, hänen lapselleen tulee lahjaveroa maksettavaksi 115 000 euron arvoisesta saannosta 11 900 euroa, mikä on noin 10 prosenttia lahjan arvosta. On hyvä muistaa, että esimerkiksi rintaperillisille kolmen vuoden sisällä ennen kuolemaa annetut lahjat katsotaan ennakkoperinnöksi, vaikka lahjakirjassa olisi muuta määrätty. VARO SUOSIOLAHJAA 6877_.indd 50 23.1.2019 16.19. Tästä säädetään perintökaaren 6. OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 50 Metsälehti Makasiini Verorasitus puoliksi Mitä varhemmin luovutusten suunnittelu aloitetaan, sitä enemmän on mahdollisuuksia perillisten tasapuoliseen huomioimiseen ja verosuunnitteluun. Edellä kuvattujen luovutusten jälkeen sukutilan omistavat yhtymänä Marketta (1/3), Mari (1/3) ja Marin lapsi (1/3). Mutta näin vain, jos lahjoituksista on ehtinyt kulua yli kolme vuotta. Jokaiselle neljästä saajasta määrätään lahjaveroa noin 3 190 euroa. On kuitenkin muistettava ottaa huomioon, että lahjaverotuksessa lahjoitukset tarkastellaan aina kolmen vuoden jaksolla. Omaisuuden arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu. Tämän kuvitteellisen esimerkin tilanteessa Marketta voi määräaikaisen hallintaoikeuden turvin jatkaa asumistaan asunnossa ja saada sukutilan puukauppatuloista 2/3 seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tällä järjestelyllä kokonaisverorasitus putoaa noin puoleen aluksi arvioidusta. Edellytyksenä on, että lahjakirjoissa on määrätty, että lahjat eivät ole ennakkoperintöä. Näiden lahjoitusten jälkeen olisi perinnön arvo noin 300 000, josta molemmille lapsille tulisi perintöveroa maksettavaksi noin 16 300 euroa (alle 11 prosenttia)
Nykyiset puutavara-autot ovat niin isoja, että niiden kestävyyden takia talvitien rungon pitää olla tasainen. Viidellätoista eurolla saa todella hyvän tien. Tyypillisesti parhaiten kannattavia uusia tienpätkiä ovat kohteet, joissa pehmeä kohta nykyisen tien ja kankaan välissä tekee leimikosta talvikohteen. Seuraavaksi otan kuitunauhapaketin ja lähden merkkaamaan tulevan tien sijainnin. Viidellä eurolla saa tien rungon helppoon kohteeseen: se toimii kohtuudella, jos maalaji on karkea. Kun hakee kohdan, jossa turvetta on mahdollisimman vähän, säästää rakentamiskustannuksissa. Suolla mittaan turpeen paksuuden vanhalla suksensauvalla. Koko suunnittelu vie pari tuntia. Hyvin tehty tien runko on käytännössä ikuinen, joten sen tekemisessä ei kannata säästää. Älä ajata tielle luonnonsoraa, jos et saa sitä todella halvalla. Jäljellä on enää murskeen ajo tielle. Rungon pitää olla vahva, eikä sen pintakerroksiin saa jäädä isoja kiviä. Todella hyvä tie kannattaa tehdä heti, jos hakattavaa on lähitulevaisuudessa paljon ja leimikot muuttuvat kelirikkokohteiksi. Palatessani tielle merkkaan tarvittavien rumpujen sijainnin ja päätän kummalle puolelle tulevaa tietä kaivetaan sivuoja, oja kaivetaan aina yläpuolelle. On kuitenkin hyvä tietää, miten tiesuunnitelma tehdään ja käydä itse maastossa pohtimassa asiaa. Kannattaa vältellä kivikoita ja kallioita. Tien rakentaminen maksaa 5–15 euroa metri. Pohjalle 0–58 millimetrin kalliomursketta ja päälle vähän 0–32 millimetrin kalliomursketta. Yleisimpiä talvitiet ovat Pohjois-Suomen isoilla leimikoilla, jossa ne varmasti jäätyvät kantaviksi. Jos 1000 kuution leimikossa puun hinta nousee kolme euroa, sillä rakentaa 300 metriä tietä. Metsänomistaja voi kuitenkin itse, tai mahdollisesti naapurin kanssa, monesti parantaa metsän arvoa rakennuttamalla lyhyitä metsätien pätkiä. Tasaisille kohdille voidaan tarvita sivuojat molemmille puolille. töpaikka tulee kankaalle, sen pitää olla riittävän iso nykyisille puutavara-autoille. Tien sijaintia suunnitellessani aloitan hakemalla sopivaa kohtaa, mihin tien voisi edullisesti rakentaa. Yleensä paras on pisaran muotoinen ympyrä. l 6878_.indd 51 24.1.2019 16.20. Mikäli turvetta on alle metrin, saa sivuojasta kivennäismaan tien runkoon, eikä kivennäismaata tarvitse ajaa lähimmältä kankaalta. Luonnonsoran kantavuus on paljon kalliomursketta huonompi. Pitää muistaa, että liittymälle tarvitaan lupa tien omistajalta. Käytännössä talvitien pohja pitää tehdä puskukoneella. Hyvin hoidettuna metsätie kestää ikuisesti. Kun olen löytänyt mielestäni sopivan paikan uudelle tienpätkälle, palaan vanhalle tielle, josta haen sopivaa liittymäkohtaa. Arvonnousua tienpätkällä Todella hyvä tie kannattaa tehdä, jos hakattavaa on lähitulevaisuudessa paljon ja leimikot muuttuvat kelirikkokohteiksi. Aikanaan talvitiet olivat Keski-Suomessakin yleisiä, mutta nykyisin tihentyneen metsätieverkon takia harvinaisia. TIEN RUNGON rakentamisessa olennaista on etsiä kokenut kaivinkoneyrittäjä, joka on tehnyt paljon metsäautoteitä. KäänRAHAPUU KOLUMNI JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. UUTTA TIETÄ suunnitellessa useimpien kannattaa käyttää apuna metsäammattilaista. Hintaero tulee käytännössä kokonaan murskeen määrästä ja hinnasta. Metsälehti Makasiini 51 TALVIJA KESÄLEIMIKOIDEN hintaero on jatkuvasti hiljalleen kasvanut kelirikkoleimikoista puhumattakaan. Tasan vuosi sitten kelirikkoleimikosta sai hyvän hinnan, kun korjuukelit olivat olleet pitkään surkeat. Autolle tultuani merkkaan karttaan tulevan tien sijainnin, rummut, sivuojat ja mahdolliset laskuojat. Todennäköisesti lämpimien talvien määrä lisääntyy, vaikka tämä talvi onkin ollut mukavan kylmä. Talvileimikoita on pysyvästi tarjolla liikaa. Itse olen taatusti saanut rakennuttamieni metsäteiden hinnan korkeampina puunhintoina takaisin ja nykyisin metsissäni on hyvä tieverkko
LASKUSSA * ei vertailutietoa Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi VIIKKO 3 Hyvällä ensiharvennuskohteella korjuu maksaa 14–15 euroa kuutiolta. HoitamattomisHankintakaupalla paras hinta Ensiharvennuskuitupuulle jää parhaimmillaan yli 20 euroa kantohintaa, kun puut myydään hankintana ja korjuu ostetaan koneyrittäjiltä. Alle 100 kuution kuitupuueristäkin on tarjottu 33–34 euroa kuutiolta. Myyjä korjaa puut tai ostaa korjuupalvelun. Tällöin kaadettavien puiden keskikoko on noin sata litraa. 41,46 . Uudistushakkuu 65,54 . 18,9 . 13,48 . ?. 19,31 . 13,22 . Uudistushakkuu 62,66 . 17,23 . TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini TAMMIKUUSSA Keski-Suomessa maksettiin ensiharvennusten pystykaupoissa kuitupuulle kantohintaa reilut 13 euroa kuutiolta. 63,52 . Harvennushakkuu 57,51 . Ensiharvennus 46,42 . 66,87 . NOUSUSSA ?. 65,36 . 48,68 . 14,96 . 45,25 . Harvennushakkuu 53,93 . 6879_.indd 52 24.1.2019 16.55. 19,82 . 17,73 . 17,86 . 19,04 . 16,42 . 18,05 . 13,77 . Keskimääräisellä ensiharvennusleimikolla, jolla runkojen koko on noin 70 litraa, korjuu maksaa 15–20 euroa. 34,83 . TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,66 . 19,34 . 17,22 . Viisi euroa enemmän kuutiolta Tässä jutussa esitetyt korjuutaksat perustuvat useiden eri puolilla maata toimivien koneyrittäjien haastatteluun. 20,6 . Hyvillä ensiharvennuskohteilla korjuu maksaa eri lähteiden mukaan 14–15 euroa kuutiolta. Kantohinta jää kokonaan myyjälle, koska metsäyhtiö maksaa puunkorjuun. Hankintakaupassa puut luovutetaan ostajalle tienvarressa. 55,69 . 39,96 . 64,89 . Metsänomistajalle jää hankintahinnan ja korjuukustannuksen erotus. 50,74 . Alkuvuodesta kuitupuun hankintahinta on ollut noin 35 euroa, isoilla kaupoilla euron pari enemmän. Parin viime vuoden aikana hankintahinnat ovat nousseet euromääräisesti selvästi enemmän kuin kantohinnat. Ensiharvennus 44,33 . 20,13 . 57,57 . 18,83 . Aiheen arkaluontoisuuden vuoksi he eivät esiinny jutussa nimillään. 14,17 . 14,75 . 22,26 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,93 . 17,37 . 47,32 . 45,24 . 18,76 . 21,77 . Koska puunkorjuun hinta on kohonnut vain vähän, hankintakauppa ja korjuupalvelun ostaminen antavat sopivissa kohteissa myyjälle parhaan tilin
64,34 . 61,96 . 61,98 . 16,93 . 20,51 . Harvennushakkuu 50,06 . 15,29 . 49,93 * 20,09 . 20,54 . 20,02 . 19,18 . Ensiharvennus Metsälehti Makasiini 53 ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,07 . 13,23 . 13,04 . 16,82 . Harvennushakkuu Ensiharvennus KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,33 . 6879_.indd 53 24.1.2019 16.55. 17,75 . Harvennushakkuu 55,95 . 17,18 . Uudistushakkuu 59,08 . 21,4 . 16,94 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,11 . 18,77 . Harvennushakkuu 57,45 . 65,47 . 43,83 . 19,45 . 16,27 . 47,98 . 41,18 . 42,97 . 14,24 . 17,12 . 62,82 . 17,64 . 19,11 . 16,74 . TILAVUUS JA LÄPIMITTA Puun tilavuus läpimitta pituus 50 litraa (dm 3 ) 11 cm 10 metriä 70 litraa 12 cm 12 metriä 100 litraa 14 cm 13 metriä 150 litraa 16 cm 15 metriä sa tiheiköissä korjuu maksaa 20–23 euroa, tällöin runkojen koko on 50 litraa tai sen alle. 13,4 . 17,49 . 50,66 . 17,79 . 13,03 . Ensiharvennus 44,38 . 18,48 . Uudistushakkuu 63,59 . 52,65 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,31 . 16,99 . 17,86 . 12,82 . 19,47 . 19,31 . 15,82 . Harvennushakkuu 51,09 . 35,06 . Toinen varma keino ensiharvennusleimikoiden keskijäreyden, siis runkojen keskikoon, kasvattamiseen on viisi vuotta ennen ensiharvennusta tehtävä voimaperäinen ennakkoraivaus, jossa alikasvoksen lisäksi kaadetaan pienimmät kuiturungot. ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,09 . 16,64 . 16,4 . 16,67 . Tällä hetkellä metsäyhtiö saa kuitupuuta halvimmalla avohakkuiden pystykaupoilta, joissa kuidusta maksetaan noin 20 euroa ja aukkojen korjuu maksaa noin kahdeksan euroa, yhteensä 28 euroa. 12,73 . 17,24 . Uudistushakkuu 61,75 . 65,65 . Ensiharvennus 13,74 . 56,85 . 58,03 . Se on hyvin kannattavaa, jos metsänomistaja maksaa itse puunkorjuun. 43,27 . 18,7 . 64,51 . Runkojen keskijäreyttä voi nostaa tekemällä taimikonhoidot ajallaan ja alentaa runkolukua metsänhoitosuositusten mukaisiksi. 12,69 . 56,6 . Taimikonhoitaja palkitaan Harvennuskorjuun hinnan ratkaisee korjattavien puiden tilavuus. 18,78 . Ensiharvennus 40,13 . Ensiharvennus 35,34 * 13,43 . KAINUUPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,01 . 18,9 . 43,37 . 15,94 * Uudistushakkuu 53,94 . 46,03 . 19,1 . 64,51 . 48,99 . 16,52 . 20,16 . 39,18 . 17,63 * Harvennushakkuu 47,99 . Uudistushakkuu 64,61 . 19,33 . 45,31 . 17,07 . Esimerkiksi 35 euron hankintahinnalla ja 17 euron korjuukustannuksella kuitupuusta jää myyjälle 18 euroa, siis viitisen euroa yli todennäköisen kantohintatason. 12,72 . Isoissa kaupoissa hankintahinta nousee ja korjuukustannus laskee, joten myyjälle jää kuitupuukuutiosta noin 20 euroa. 45,79 . 17,34 . 58,66 . Se on selvästi vähemmän kuin kuitupuun tienvarsihinta, mikä kertoo hinnoittelun nurinkurisuudesta. 38,76 . 18,59 . Uudistushakkuu 61,97
Metsänhoitoyhdistys laski, että huonomman tarjouksen tehneen ostajan käyttämä katkonta tuo metsänomistajalle satoja euroja paremmat tulot. Lokakuun puolivälissä saadut kaksi kirjallista ja yksi suullinen ostotarjous eivät tyydyttäneet metsänomistajaa. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 10 20 30 40 50 2018 2019 6879_.indd 54 24.1.2019 15.24. Ongelmana oli, ettei tilalle ollut tietä. Puukaupan valmistelu alkoikin tiekunnan perustamisella. Arvioiduilta myyntituloiltaan hieman pienempi tarjous voitti. Myös puukauppasopimusta piti viilata. TIIA PUUKILA Sinnikäs neuvottelu toi huippuhinnan ENSIHARVENNUS HARVENNUS UUDISTUSHAKKUU YHTEENSÄ Puutavaralaji M 3 €/M 3 M 3 €/M 3 M 3 €/M 3 M 3 € Mäntytukki 16 56 37 63 53 3227 Mäntykuitu 16 14 240 20 17 22 273 5398 Kuusitukki 6 58 53 67 59 3899 Kuusikuitu 1 14 31 20 19 22 51 1052 Koivutukki 3 42 9 48 12 558 Koivukuitu 398 14 20 20 12 21 430 6224 Mäntypikkutukki 35 26 35 910 Kuusisorvitukki 3 69 3 207 Haapakuitu 1 8 1 10 2 18 Kuusilahokuitu 1 17 1 19 2 36 Arvio yhteensä 416 350 151 920 21529 Puukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Talvella korjattavia kaikki. TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini KUUKAUDEN PUUKAUPPA METSÄNOMISTAJA kiersi Pohjois-Savossa sijaitsevan metsäpalstansa läpi metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan kanssa viime keväänä. Kun tieasiat oli hoidettu ja tarjouspyyntö tehty, kevään ja kesän puun huippuhinnat olivat kääntyneet laskuun. Loppusuoralle pääsi kaksi tarjousta, joiden laskennalliset myyntitulot erosivat toisistaan alle sata euroa. Sinnikäs neuvottelu tuotti toivotun tuloksen. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tiedot kerätään viikoittain. Päätehakkuuta odotti pari pientä kuviota, yhteensä alle hehtaarin. Vasta kolmannessa versiossa päästiin sopuun hakkuuajankohdasta, juurikäävän torjunnasta ja ennakkomaksun ehdoista. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Ostajaehdokkaille annettiin aikaa korjata tarjouksiaan. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Hintakilpailun ratkaisi katkonta. Talvileimikossa yllettiin lähes kesäleimikon hintoihin. Metsäkäynti osoitti, että tilalla oli ensiharvennusja harvennustarvetta 16 hehtaarilla. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj. Hintoja kilpailutettiin kaikkiaan reilut viisi viikkoa. Kauppa tehtiin lopulta joulukuussa ja leimikko odottaa hakkuuta kuukauden sisällä.
Peltoviljely on lisännyt ravinteisuutta, joten maapohjat ovat erittäin reheviä. Kaupanhieronnan tuloksena omistus vaihtui 31 000 eurolla. Taimikonhoitotarvetta on pari hehtaaria, kustannukset kemeratuen jälkeen noin 400 euroa. Arvio välittömistä hakkuutuloista oli 15 000 euroa. Myöhemmät, laikuttamiseen perustuneet metsitykset ovat epäonnistuneet heinikon ja myös kauristuhojen vuoksi. Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA KUUKAUDEN TILAKAUPPA POHJOIS-POHJANMAALLA myytiin viime vuoden lopulla 23 hehtaarin metsätila. Kanavan saattoi ylittää vain näitä pylväitä pitkin, jos uskalsi. Ostaja ei nähnyt asiassa ongelmaa, mutta edellytti metsästysoikeuden palautumista tilalle, mikäli myyjä siitä joskus luopuu. Toisaalta hetimiten viljelyn jälkeen tehty metsitys kuuselle on onnistunut, vaikka silloista peltoauramuokkausta ei pidetä laikutuksen veroisena. Valtaoja jakoi tilan kahtia. Metsästysoikeudesta tehtiin pitkäaikainen vuokrasopimus, jota vuokramiehellä on oikeus jatkaa vuosi kerrallaan.. Osalle kuvioista ei välittömästi peltoviljelyn jälkeen ole tehty mitään, ja niistä on tullut metsittämisen kannalta pahimmanlaisia peltoheittoja. Hakkuumahdollisuudet koostuivat peltokuusikon ja kivennäismaakuvioiden harvennuksista ja hieskoivikon verhopuuhakkuusta. Peltoheittojen metsittämiseen voi satsata, mutta pykälät eivät siihen velvoita. Pulavuosina kaivettu valtaoja katkaisi tilan kahteen osaan, sillä ojan yli ei mene siltaa. Kasvu on voimakasta ja ilmeisesti vahvan ravinnekuorman vuoksi viljelykuusikko on oudosti tiheäoksaista. Ostaja arvioi kokonaispuustoksi 1 900 kuutiometriä, josta 700 kuutiota hetihakattavaa. M IK KO H ÄY RY N EN METSÄTILA POHJOISPOHJANMAALTA PINTA-ALA 23 HEHTAARIA Kokonaispuusto 1 900 kuutiota Välittömät hakkuutulot 15 000 euroa Kauppahinta 31 000 euroa 6879_.indd 55 24.1.2019 15.25. Tilan maapohja oli osittain vanhojen peltojen painunutta turvemaata. MIKKO HÄYRYNEN Metsästyssopimus ratkaisi kaupan PohjoisPohjanmaalla tehtiin kauppa metsätilasta, joka oli monellakin tavalla vaikeahko tapaus. Kaupan ehtona oli, että myyjällä säilyy metsästysoikeus ja sitä myötä jäsenyys hirviporukassa. Kolmannenlainen peltometsä on kapeasarkainen turvepelto, jonka ojanpientareille on noussut kuitumittainen hieskoivikko ja peltosaroilla on lupaava kuusentaimikko. Tila ei ollut julkisessa myynnissä eikä siitä ollut puustotietoja eikä lähtöhintaa. Luonnontilaisena alue on ollut tulvaniittyä
Kainuu oli ainoa laskumaakunta. Yksityisten tekemiin kauppoihin verrattuna kauppasumma on lähes sama, mutta hehtaarimäärä oleellisesti pienempi. Kun hintaseuranta oikaistaan myytyjen tilojen puustoisuuden ja puuston järeyden muutoksista, niin nousumaakuntia ovat etenkin Varsinais-Suomi, Kymenlaakso ja Pohjois-Karjala. Kaupoissa omistajaa vaihtoi noin 40 000 metsähehtaaria, mikä kattaisi neljä peruskarttalehteä. Instituutiosijoittajien ostamien yksityistilojen yhteisarvo oli noin 123 miljoonaa euroa ja varsinaista metsämaata vaihdettiin 11 700 hehtaaria. Myytyjen tilojen määrä ja pinta-ala suurin Pohjois-Pohjanmaalla. MIKKO HÄYRYNEN Vain Kainuussa hinnat laskivat Metsähehtaari maksoi viime vuonna reilut 3 000 euroa. Liljeroosin tilastoima kauppasumma oli yhteensä noin 124 miljoonaa euroa, ilman instituutiosijoittajien tekemiä isoja kauppoja. Myös Varsinais-Suomi oli yli viiden tonnin maakunta. Häme-Uusimaalla hehtaari maksoi himpun alle kuusi tuhatta euroa. Nousua selittää, että UPM lopetti tilojen myynnin Kainuussa, jolloin Pohjois-Suomen osuus myydystä pinta-alasta putosi kymmenellä prosentilla. 3 2 1 1 2 3 METSÄMAAN keskihinta nousi viime vuonna kuusi prosenttia, Hannu Liljeroosin metsätilojen hintaseuranta osoittaa. TALOUS » TILAKAUPPA 56 Metsälehti Makasiini Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 37 29 578 34 17 115 38 5362 47 1,05 Satakunta 50 35 988 28 13 114 31 4700 41 1,02 Häme-Uusimaa 58 44 1184 27 17 132 40 5936 45 1,09 Etelä-Karjala 60 47 1184 30 12 114 37 4730 42 0,97 Kymenlaakso 64 50 1084 29 7 109 29 4257 39 0,99 Pirkanmaa 109 85 2616 25 13 115 36 4624 40 1,05 Etelä-Savo 113 90 3045 34 11 105 33 4291 41 0,91 Eja K-Pohjanmaa 249 177 4391 31 9 86 22 2553 30 0,89 Keski-Suomi 135 106 3303 32 12 104 34 3956 38 0,90 Pohjois-Savo 115 81 2885 26 14 109 32 3886 36 0,90 Pohjois-Karjala 167 125 3997 27 11 111 29 3610 33 0,89 Kainuu 86 56 2871 27 9 77 20 1638 21 0,87 Pohjois-Pohjanmaa 281 204 7409 24 11 83 19 1926 23 0,91 Lappi 119 76 4947 25 10 59 16 1054 18 0,85 Koko maa 1643 1205 40482 94 28 3069 33 lisäys joulukuu 53 150 4268 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–JOULUKUUSSA 2018 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Häme– Uusimaalla korkein hinta ja hintakerroin, mutta myös korkeimmat puuston tunnusluvut. Lapissa kauppoja tehdään keskimäärin tonnin tienoilla. Se kertoo, että UPM sai myytyä sieltä tilojaan hyvään hintaan. Metsähehtaari maksoi keskimäärin 3 069 euroa, mutta maakuntaerot olivat suuria. Suursijoittajat ovat ostaneet joko puustoisempia tiloja tai ylihinnalla, todennäköisesti sekä-että.. Vuotta aiemmin summa oli 137 miljoonaa euroa. 6879_.indd 56 24.1.2019 15.24. Lapissa matalin hinta ja hintakerroin, samoin alhaiset puuston tunnusluvut
TEKSTI MIKKO RIIKILÄ JA RISTO PÖNTINEN KUVAT RISTO PÖNTINEN HIlux ominaisimmassa elinympäristössään. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA Vain Kainuussa hinnat laskivat TOYOTA HILUXIT ovat erinomaisen kestävän auton maineessa. Lisäksi moottorin apulaitehihna oli kulunut. Uudet maksavat 35 000–65 000 euroa. TOYOTA HILUX EXTRA CAB (2006) Sylinteritilavuus: 2,49 litraa Dieselmoottorin teho: 75 kW Polttoaineen kulutus koeajon aikana: 8,4 litraa/100 km (työkäytössä noin 10 litraa/100 km) Auton omapaino: 1 860 kiloa Suurin kokonaispaino: 2 860 kiloa Auton ja perävaunun enimmäismassa: 4 930 kiloa Käsivaihteinen: 5+1 vaihdetta Takaveto/nopea neliveto/hidas neliveto Nelivedolla takana kitkalukko Pituus: 523,5 cm Suurin leveys: 183,5 cm Maavara: 21,5 cm syyniin. Äänenvaimenninpönttö oli pehmentynyt vaihtokuntoon. Koeajon alkajaisiksi veimme Hiluximme Jyväskylän A-katsastuksen METSÄKANSAN PERUSAUTO Kun menet tapaamaan motokuskia tai yrittäjämetsuria, kohtaat melko varmasti metsän reunaan pysäköidyn Toyota Hiluxin. Tätä todentaaksemme koeajoimme vuoden 2006 mallin Hiluxia, jonka matkamittariin oli karttunut 185 000 kilometriä. Auto peruskunto todettiin hyväksi ja rakenteet ruosteettomiksi, mutta autotohtori löysi siitä vanhalle autolle tavallisia vikoja. Tämän ikäluokan Hiluxin hinta on 10 000–20 000 euroa. ›› 6879_.indd 57 31.1.2019 10.26. ”Jarrupalat ja -levyt on uusittava, kuten myös jarruneste”, totesi autotohtori Teemu Immonen. Ominaisuuksiltaan ja hinnaltaan auto on ihanteellinen metsänomistajan kakkosautoksi. Auto on muun muassa metsäyrittäjien suosima kulkupeli. Toinen etuparkkija takasumuvalo olivat pimeinä
Vuodesta 2009 alkaen rekisteröityjen Hiluxien verovapauden peruste on saman lain 8. Pelkällä henkilöauton kortilla ei saa vetää jarrullista peräkärryä, koska yhdistelmän massa, yhteensä 3,5 tonnia, ylittyisi. Hitaammalla nelivedolla ja pienemmällä nopeudella nypytys loppui. Uudempiin Hiluxeihin kuomun saa laittaa. Voimansiirto on keskitasauspyörästöllä ja siitä lähtevillä etuja takavedon kardaaneilla vetävä klassinen voimalinja. TALOUS » KOEAJOSSA 58 Metsälehti Makasiini Vakaata kyytiä Hiluxissa on edessä erillisjousitus jykevin kolmiotuin ja takana lehtijouset. Se on asennettuna 500–600 euroa halvempi kuin vastaava länsimainen. Ennen vuotta 2009 rekisteröityjen Hiluxien lavaa ei voi ilman veroseuraamuksia kattaa kovalla umpikuomulla. Auton rekisteriotteessa verovapauden perusteeksi todetaan autoverolain 23. pykälä. Moottori on malliston pienin, 75 kilowatin diesel. Käytössä Binar on osoittautunut tehokkaaksi ja luotettavaksi. Vetovoima riittää isonkin taimikuorman vetämiseen ja rekat voi ohittaa ohituskaistalla. Lavalle saa lastata 800 kilon kuorman. Siperiassa suunnitellun lämmittimen teho on viisi kilowattia. Hiluxiin asennettuna puhelinohjauksella toimivan Binarin saa 1 350 eurolla. Vastaava saksalainen maksaa 2 000 euroa.. Valittavissa on takaveto, nopean ajon neliveto sekä hidas, maastoon tarkoitettu neliveto. MAINE NÄKYY KÄYTETTYJEN HINNOISSA Vuosimallin 2006 ja 2007 tarjolla olevat käytetyt avolava-autot Malli kilometrit hintapyyntö Toyota Hilux 178–370 tkm 12 600–18 500 € Ford Ranger 209–345 tkm 8 490-10 900 € Mitsubishi L-200 147–270 tkm 8 790–12 900 € Lähde: Autotalli.com 17.1.2019 6879_.indd 58 31.1.2019 10.26. Nelivedolla takapyörien luistoa rajoitetaan kitkalukolla, joka jarruttaa sutivaa pyörää, mutta sallii pyörien nopeuserot. Ilman kuomua esimerkiksi varasahat voivat lähteä varkaiden matkaan. Tosin taka-akselin lehtijouset alkoivat tällöin nypyttää. Autolla saa vetää yli kahden tonnin jarrullista perävaunua, mutta se edellyttää BE-tai B96-korttia. Uusien Hiluxien moottoriteho alkaa 110 kilowatista. Auto kiipesi ongelmitta jyrkkää ylämäkeä parikymmentäsenttisessä lumessa. Melu ei haittaa matkantekoa, kiitos auton tikapuurungon, johon moottori, voimansiirto ja pyöränripustukset kiinnittyvät. Venäläisvalmisteinen Binar-lämmitin on tehokas ja luotettavaksi osoittautunut. pykälä. Laitteessa käytetään Boschin pumppuja. Pitkän akselivälinsä ansiosta Hilux kulkee vakaasti. Kori on kantavan rungon päällä kumityynyin, joten rengasäänet eivät välity suoraan ohjaamoon. Myös suuri maavara vähentää ohjaamon melua. l 13 vuotta vanhan Hiluxin kojelaudassa on kaikki tarpeellinen, mutta ei välkkyviä tai piipittäviä turhakkeita. Jousitus on pintakova, joten tyhjällä autolla meno on töyssyistä, mutta pehmenee kuorman kasvaessa. Veroperusteen muuttumisesta seuraa autoverotukselle ominainen Suomi-hölmöys. Verotusperuste selviää rekisteriotteesta. Autossa on venäläisvalmisteinen Binar-5S-polttoainelämmitin. ”Siperian webasto” Koeajamamme Hilux on autoverosta vapautettu pakettiauto
PI C. Siellä vastustetaan maaja metsätalousmaan kiinteistöveroa. Kampanjointia käydään ilmastoteemalla, mutta kun puolueiden ilmastopuheiden pintaa raaputetaan, alta löytyy metsä. KOKONAISUUTENA ympäripyöreitä lupauksia tai orastavia uhkauksia vielä tällä hetkellä. Sinisten linjaus on yksinkertaisuudessaan, että käytetään metsävaroja monipuolisesti ja kestävästi. Se on tuntunut muuttuvan kuulijakunnan mukaan. SDP:n linjasta metsien hakkuiden lisäämisestä tai rajoittamisesta ei ole saanut selvyyttä. Sillä, minkä numeron metsänomistaja piirtää äänestyslappuun, on tällä kertaa poikkeuksellisen iso merkitys. RKP:lta ei löydy selvää linjausta metsien käytöstä. Kokoomuksen maaseutuohjelman tavoitteena on metsien aktiivinen ja lisääntyvä käyttö. Lisäksi todetaan, että hiilinielut lisääntyvät kestävässä metsätaloudessa, jossa hakkuumäärien lisäksi kiinnitetään huomiota puun koko elinkaareen, metsien ikärakenteeseen ja uudelleenistutuksiin. Vasemmiston mielestä hakkuut tulisi asetMetsämuseo vai aktiivisen käytön mallimaa. Jotakin pohjaa antaa Tornvaldsin vahva työ metsien käytön hyväksi Brysselissä. Kristilliset julkistivat jo vaaliohjelmansa. Selvää on, että keskusta tahtoo kasvattaa hiilinieluja esimerkiksi lisäämällä puurakentamista, ensiharvennuksia ja metsien lannoittamista. Perussuomalaiset toteavat, että suojeltujen metsien määrä Suomessa on kokonaisuutena riittävällä tasolla ja metsätalous kestävällä pohjalla. Kaikki puolueet eivät ole tainneet oivaltaa, että heidän kannattama puurakentaminenkin vaatii metsien aktiivista hoitoa ja käyttöä. Kokoomuskaan ei ota ympäristöohjelmassaan kantaa hakkuutasoon, mutta nostaa esille, että metsätalouden sivuvirtojen ansiosta on mahdollista lisätä kestävästi kotimaisten biopolttoaineiden osuutta. Kiertoaikoja halutaan pidentää kannustimien kautta. l EDUSKUNTAVAALEISTA tulee metsävaalit. Toivottavasti puolueet kertovat tulevista aikeistaan selkeästi. Metsälehti Makasiini 59 LUONNOSSA » KOLUMNI KI M M O BR A N D T / CO M . Tämä on huomattavasti alempi taso kuin puuntuotannollisesta näkökulmasta. Samalla he vähentäisivät avohakkuita ja lopettaisivat turvemaiden kunnostusojitusten tukemisen. Millaisilla keinoilla puolueet aikovat esimerkiksi metsänomistajan puun myyntimahdollisuuksiin vaikuttaa. Vaaliohjelmat julkistetaan lähiaikoina, mutta puolueiden muista kannantotoista voi jo ennakoida, mitä tuleman pitää. Tuore ilmasto-ohjelma ei tuonut selkeyttä. VIHREÄT kertoivat lokakuussa, että ilmastosyistä hakkuumääriä ei pidä lisätä, vaan pitää ne nykyisellään tai pienentää. Metsää koskettavat myös vero-, yritystuki, työvoimaja luonnonsuojelupuheet. MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja taa kestävälle tasolle hiilinielujen vahvistamisen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta. Tehdäänkö Suomesta metsämuseo vai aktiivisen käytön mallimaa. 6949_.indd 59 24.1.2019 12.49. Metsänomistajien on voitava toteuttaa omia tavoitteitaan kestävästi, olivat ne sitten taloudellisia, maisemallisia tai suojelullisia. Ohjelmassa puhutaan myös metsien järeyttämisestä, mielenkiintoista nähdä, miten se tehdään. KESKUSTALTA ei löydy suoraa kantaa metsien hakkuiden tasoon. Metsänomistajien verotusta kohtuullistavan yrittäjävähennyksen sekä sukupolvenvaihdoksia helpottavan metsälahjavähennyksen SDP olisi vaihtoehtobudjetissaan poistanut
Vinkki Aloita veroilmoituksen teko riittävän varhain, sillä paperilomakkeellakin tehtyjen veroilmoitusten pitää olla verottajalla jo viimeisenä jättöpäivänä. Näillä ohjeilla niistä selviää. Ilmoitus muuttunut Valitse pankkitunnistautumisen jälkeen Omat veroasiat. Kun avaussivulta valitset kohdan OmaVero, pääset tekemään ilmoitusta. Sen saamiseksi tarvitaan valtakirja kaikilta osakkailta. TEEMA » METSÄVEROTUS 60 Metsälehti Makasiini ETSÄVEROILMOITUS on nykyään help oi nt a t ehdä verkossa. HANNU JAUHIAINEN 6947_.indd 60 24.1.2019 12.43. Suurella osalla metsänomistajista se on 28.2. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Sen Samat tiedot, eri järjestys Sekä sähköinen että paperinen metsäverolomake ovat muuttuneet viime vuodesta. Valtuuksia voi hakea Suomi.fi-sivustolla, lisäohjeita löydät Vero.fi-sivuilta kohdasta Näin valtuutat. Kun klikkaat kohtaa Metsäverotus, näkyviin tulee Metsätalouden veroilmoitus. OmaVerossa on mahdollista hoitaa myös toisen henkilön veroasioita, jos siihen on valtuudet. Omilla pankkitunnuksillasi voit tehdä vain oman veroilmoituksesi, et esimerkiksi puolison veroilmoitusta. Mene Verohallinnon sivuille osoitteeseen www.vero.fi. Se on nyt erilainen kuin viime vuonna ja poikkeaa myös paperisesta 2C-lomakkeesta. Jos on ilmoitettavana jotain lukuja kyseiseen kohtaan valitaan Kyllä. Myöhästymisestä voi tulla sakkomaksu. Siitä löytyy toki samat asiat, mutta hieman eri järjestyksessä ja eri tavoin esitettynä. Ilmoituksen perustana ovat Kylläja Ei-ruudut jokaisen esitettävän asian kohdalla. Yhtymien ja kuolinpesien nettiveroilmoituksen voi tehdä vain Katso-tunnisteen avulla
Jokaisen sivun oikeassa reunassa näkyy Yhteenveto-sarake, johon asianomaisiin kohtiin kirjatut erät tulevat näkyviin. Niiden kulut vähennetään metsätalouden menoissa. Jos metsää omistetaan yhdessä, kyse on yhtymästä. Siellä on runsaasti tietoa metsäveroilmoituksista, esimerkiksi kuolinpesän metsäveroilmoituksen teosta tai kiinteistötietojen korjaamisesta. Ohjeita löytyy myös Metsälehden Metsäverokirjasta, muun muassa tarkempia selvityksiä metsävähennyksestä tai metsätalouden koneiden poistoista. Sen sijaan avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoituksen. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. Vinkki Ensin kannattaa lukea ohjeet. Henkilötiedot Metsätalouden veroilmoituksen ensimmäisellä sivulla on henkilötiedot. Poimi puun ostajalta tulleesta selvityksestä tai maksutositteesta veroilmoitukseen puukaupan arvo. Sieltä löytyy lisätietoja. Puun myyntitulot ilmoitetaan aina arvonlisäverottomina. Siihen on myös merkitty puolisoiden osuudet, jos metsää omistetaan yhdessä tai niistä tehdään yhteinen veroilmoitus. Niitä ei tarvitse ilmoittaa, eikä niitä vähennetä puukaupan tuloista. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta myydyt puuerät ovat yleensä hankintakauppoja. Tuloina ilmoitetaan siis kaikki ne kohdat, jotka vanhalla 2C-lomakkeella olivat plusmerkkisiä. Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus, ellei toinen puoliso vaadi tehtäväksi erillistä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteistöstä. Tulot Tällä sivulla ilmoitetaan kaikki metsätalouden tuloksi tulevat erät, kuten puunmyyntitulot ja kemerakorvaukset. Vero.fi-avaussivun alareunasta löytyy kohta Metsä. Jokaisen kohdan alareunassa on kohta Miten nämä tiedot ilmoitetaan. Tässä ilmoitetaan myös varausten tuloutus ›› ja muistiinpanoihin sisältyvät, tuloiksi kirjattavat yksityistalouden menot, esimerkiksi mönkijän yksityiskäytön osuus. 6947_.indd 61 24.1.2019 12.43. Sivulla on myös linkki Vero.fi-sivuille, josta saa lisätietoja kyseisen kohdan verotuksesta. 2. Pystykaupalla myytyjen puiden kauppahinnat löytyvät puun ostajien lähettämistä vuosiyhteenvedoista tai yksittäisen kaupan asiakirjoista. 1. Puun ostajien perimät ennakot verottaja laskee verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonaisuuden tulos jaetaan verotuksessa puolisoiden kesken verolomakkeelle kirjattujen omistusosuuksien suhteessa. Metsälehti Makasiini 61 jälkeen avautuu uusi ikkuna, johon tiedot kirjataan
Kun omasta metsästä otetaan puuta maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön, se kirjataan veroilmoitukseen. Vuosimenot jaetaan palkkausja matkakuluihin sekä muihin menoihin. Tee tarkempia selvityksiä tarpeen mukaan. Puunmyyntitulot ilmoitetaan arvonlisäverottomina. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo lasketaan kantohintojen perusteella. Tällaisia voivat olla esimerkiksi edellisen vuoden verotuksessa vähennettyihin menoihin kohdistuvat maksupalautukset. Ennakon verottaja ottaa huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. Metsänomistajan kulkuväline on tavallisesti oma auto. Vakuutusja hirvivahinkokorvaukset ovat verollista tuloa. Kaikkien metsätalouden matkojen kulut ovat vähennyskelpoisia. Muina tuloina ilmoitetaan sellaiset pääomatulot, joita ei merkitä aiempiin kohtiin. Kaikki kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran perusteella saadut valtion tuet ovat verollisia. Elinkeinotoimintaan siirretyn puutavaran arvona pidetään käypää hankintahintaa. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivärahoja matkalaskun perusteella, ne kirjataan palkkausmenoiksi. Jos tuki on ohjattu suoraan hankkeen toteuttajalle, älä merkitse tukea omaan veroilmoitukseesi. Maatalouden käyttöä on esimerkiksi tuotantotilojen lämmitykseen käytetyn polttopuun arvo. Kaikkien metsätalouden matkojen kulut ovat vähennyskelpoisia. Metsätalouden kuluista tehdään muistiinpanoihin selvitykset. Tässä kohdassa voit ilmoittaa myös muut, eri syistä saadut korvaukset. TEEMA » METSÄVEROTUS 62 Metsälehti Makasiini Vinkki Metsäverotuksessa pärjätään yleensä niillä tositteilla, joita metsäalan toimijoilta on saatu. Sen kuluina vähennetään 0,25 euroa kilometriltä. Oman asunnon ja kesämökin lämmitykseen käytetty puutavara on verovapaata, eikä sitä ilmoiteta verotukseen. Menot ja varaukset Metsätalouden harjoittamisen kustannukset vähennetään vuosimenoina tai poistoina. 3. Jos on käytetty julkisia kulkuvälineitä tai oman auton kilometrikuluista on tehty laskelma, kulut vähennetään todellisten kulujen mukaan. 6947_.indd 62 24.1.2019 12.43. Vakuutuskorvaukset ilmoitetaan täysimääräisinä, eikä perittyä ennakkoa vähennetä korvaussummasta. Yksityiskäyttöä on oman kesämökin tai talon rakentamiseen käytetyn puutavaran arvo. Vähennyskelpoisia kuluja ovat metsätalouden töistä maksetut palkat
Tavanomaisia vuosimenoja ovat muun muassa Metsälehden tilausmaksu, metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut sekä moottorija raivaussahan bensakulut. Ansiotuloverotuksen takia hankintatyöt on kuitenkin aina ilmoitettava tehdyksi tekovuonna. Päivärahakelpoinen matka on esimerkiksi käynti metsämessuilla tai yhdistyksen retkeilyllä. Numeroi menojen kuitit ja kirjaa ne muistiinpanoihin aikajärjestyksessä. Vähennyskelpoisia ovat myös kaikki ne muut kulut, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittamisesta. 6947_.indd 63 24.1.2019 12.43. Merkitse viime vuonna tehdyt hankintatyöt tähän, vaikka hankintakaupan tuloja ei olisi saatu tai niitä on saatu vain ›› osittain, esimerkiksi ennakkona. Napsauttamalla Lisää rivi -painiketta saat kirjattua hankintatyön yhteenvedon. Verotuksen valvontavaiheessa saatetaan puuttua siihen, että hankintatyön arvo on suurempi kuin saatu tulo. Jos päiväraha kirjataan vähennykseksi, matkakirjanpitoon on merkittävä matkan alkamisja päättymisaika. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen tarkistus, metsänhoitoyhdistyksessä asiointi, moottorisahan osto tai taimikonhoito. Arvonlisäverolliset kirjaavat nettomenot vähennykseksi ilman arvonlisäveroa. Jokaisesta työntekijästä täytetään oma Lisää rivi -kohta. Jos kuittia ei ole, tee selvitys menon aiheesta, esimerkiksi puhelinkuluista. Vähennys on yli 6 tunnin matkasta 15 euroa ja yli 10 tunnin matkasta 28 euroa. Kulut voidaan vähentää myös todellisten kulujen mukaan. Kuluneen verovuoden aikana laskelmaan on voinut tulla lisäyksiä. Jos metsätalous on ollut kohtalaisen laajaa, voi toimistokuluista tehdä työhuonevähennyksen, joka on 220 euroa. Näin saadaan käytettävissä olevan metsävähennyksen määrä. Hankintakaupan tulosta pitää vähentää hankintatyön arvo, vain verotettavaksi jäävä tulonosuus on metVarausten käyttöön on Etelä-Suomessa aikaa 4 vuotta. Veroilmoituksen yhteenlasketusta tulosta 60 prosenttia on vuosittain metsävähennyskelpoista. Luvut löytyvät edellisvuoden verolomakkeelta. Vähennyskelpoista tuloa ovat puunmyyntitulot, erilaiset korvaukset sekä omasta metsästä otetun puun veronalainen arvo. Pienkoneiden, kuten raivausja moottorisahojen, hankintakulut voidaan vähentää myös vuosimenoina. Metsälehti Makasiini 63 Vinkki Tee metsätalouden matkoista muistiinpanoihin riittävän tarkka selvitys. Uudessa järjestelmässä hankintatyön arvo kirjautuu aina menoksi tekovuodelle, vaikka tuloja ei olisikaan. Ne, jotka eivät ole arvonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroineen. Laske sen jälkeen verovuoden metsävähennyksen määrä. Kirjaa jokaisesta matkasta päivämäärä, matkan kohde ja aihe. Laske hankintatyön arvo ensin muistiinpanoihin, kirjaa sen jälkeen korjattu puumäärä ja työn arvo. Metsävähennys Merkitse tähän metsävähennyspohja, käytetty metsävähennys ja mahdollinen luovutusvoittoihin lisätty metsävähennys. Hankintatyö Hankintatyön arvo ilmoitetaan verkossa nyt menona toisin kuin 2C-lomakkeella. Muualle kuin omaan metsään suuntautuvista matkoista voi tehdä myös päivärahavähennyksen
Kalustosta tehdään muistiinpanoihin erillinen selvitys, vain yhteenveto kirjataan veroilmoitukseen. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatuloista. Kulut saa verotuksessa edukseen yleensä alijäämähyvityksen kautta, vaikka tuloja ei olisikaan. Vanhojen varausten tuloutuksia ei oteta huomioon laskelmassa. Varausten käyttöön on aikaa Etelä-Suomessa neljä vuotta ja muualla kuusi vuotta. Jos vanha kone on mennyt vaihdossa, sen menojäännös poistetaan luettelosta ja uuden hankintahinta kirjataan täysimääräisenä. Sekä metsävähennyksen että menovarauksen kirjaamista varten tarvitaan taskulaskinta, sillä ohjelma ei tuota näitä lukuja valmiiksi. Varauksia tekemällä ja niitä myöhemmin purkamalla kuluja saa katettua varmemmin. Sen tekemiseen tarvitaan vähintään 2 500 euron pääomatulot. niistä ei ole saatu tuloja, Verohallinto korjaa ilmoitusta. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta kiinteistöiltä, tuloista tehdään erittely muistiinpanoihin. Hankintakaupan arvo voi olla kokonaan metsävähennyskelpoista, jos korjuutyön on tehnyt ulkopuolinen urakoitsija. Jos metsänomistajalla on säännöllisesti tuloja, varauksia voidaan tehdä vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. Varauksia ei ole välttämätöntä tehdä. Jos tehtyjä puita ei ole vielä myyty, ts. Poistot Poistoina vähennetään moottorisahaa suurempien koneiden ja laitteiden hankintamenot. Vinkki Vaikka metsävähennystä ei verovuonna tehtäisikään, siirrä vanhat metsävähennystä koskevat tiedot edellisen vuoden lomakkeelta vuoden 2018 ilmoitukseen. Varaus lasketaan tulosta, josta on vähennetty hankintatyön arvo sekä mahdollinen metsävähennys. Kuolinpesien kannattaa tehdä aina mahdolliset varaukset. TEEMA » METSÄVEROTUS 64 Metsälehti Makasiini sävähennyskelpoista. 6947_.indd 64 24.1.2019 12.43. Varausten tuloutuksia ei lasketa metsävähennykseen. Vuoden aikana myydyn koneen menojäännös ei ole enää poiston peruste. Metsävähennyksen voi tehdä vain metsävähennyskelpoisen metsäkiinteistön tai kiinteistöjen tuloista. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa. Alijäämää ei nimittäin siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Varaukset Menoja tuhovarauksella siirretään verovuonna saatuja tuloja tuleville vuosille silloin syntyvien menojen kattamiseen. Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Tuhovaraus voi olla enintään uudistamiskulujen suuruinen. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia ilmoitettujen tulojen yhteismäärästä. Vanhasta koneesta tehdään lisäksi luovutusvoittoverolaskelma veroloVeroilmoituksen Hankintatyö osaan kirjataan verovuoden kaikki hankintatyöt
Maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluja pienennetään vastaavasti. Vähäiset lanaus-, sorastusja muut kulut voidaan vähentää vuosimenoina. Vinkki Paperiseen metsäveroilmoitukseen ei tarvitse, eikä pidä liittää mitään selvityksiä tai kuitteja. Toinen vaihtoehto on kirjata verotukseen vain metsäkäytön osuus kuluista ja poistoista. Siirrettäviä menoja ovat maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot. Metsälehti Makasiini 65 makkeelle 9. Jos laitteella on yksityiskäyttöä, poistoista ja vuosimenoista erotetaan päiväkirjan perusteella yksityiskäytön osuus. Tällaisia ovat esimerkiksi maatalouden kalustoon kuuluvalla traktorilla tehdyn puunajon konekustannukset. Metsävähennyksen ja menovarausten perusteena ovat veroilmoituksen kohtiin 1–4 kertyvät tulot. Tyypillinen poistoina vähennettävä metsätalouden kone on maataloustraktori peräkärryineen. Paperilomake kelpaa edelleen Metsäverotuksen paperinen 2C-lomake on lähes samanlainen kuin edellisenä vuonna. Kirjanpito on säilytettävä kuusi vuotta. Arkistoi veroilmoituksen kopio sekä kuitit ja liitteet. Koneen tai laitteen vuosikulut ja poistot voidaan tehdä täysimääräisesti, jolloin yksityiskäytön osuus kirjataan verolomakkeella yksityismenoihin. Takasivun Tulouttamattomat varaukset -kohta on hieman eri muodossa kuin aikaisemmin. Siitä selviää esimerkiksi puolisoiden omistussuhteet, kun veroilmoitus tehdään samalla lomakkeella ja kumpikin omistaa metsää. Kun paperinen lomake on täytetty, allekirjoita se. Myös mönkijä tai moottorikelkka lisävarusteineen voi olla metsätalouden kone. Vinkki Pidä metsätalouden käytössä olevan koneen käytöstä päiväkirjaa, josta selviää sen ajot. Kunnostusojituksia ja metsäteitä tehdään yleensä yhteishankkeina kemeravaroin. Poistoja tehdään siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksettavaksi. Kirjanpitoa voidaan tarvita, jos verottaja kysyy lisäselvityksiä. Pelkästään yhteenlaskuriville kirjattu tieto ei tallennu Verohallinnon järjestelmiin oikein. ›› 6947_.indd 65 24.1.2019 12.43. Tarkasta ensimmäiseksi, että paperiversion esitäytetyt tiedot ovat oikein. Jos kemeratuki tulee metsänomistajalle, se kirjataan tuloksi ja poistettavaksi hankintamenoksi laitetaan hankkeen kokonaiskustannukset. Tee merkinnät huolellisesti, jotta verottaja saa niistä selvää. Kirjaa puukaupan tiedot paperiselle verolomakkeelle sekä asianomaiseen kohtaan että yhteenlaskuriville. Paperisen lomakkeen voi pääosin täyttää samoilla ohjeilla kuin nettilomakkeen
Onko tuo 125 kuution raja tilavai tekijäkohtainen. Jos tontilta korjataan laajemmin myyntipuuta, puunmyyntitulot ovat muuta pääomatuloa. Jos arvokas taimikko sijaitsee lähellä asuinpaikkaa ja metsänomistajalla on heti riistakameran kuvan ottamisen jälkeen mahdollisuus käydä karkottamassa peurat ja muut sorkkaeläimet pois taimikostaan, kameran ostohinta voisi olla metsätalouden meno. Jos metsätilat ovat samassa kunnassa, ne ovat samaa maatilaa. l VESIJÄTTÖMAAN KULUT Olen lunastamassa noin 0,6 hehtaaria vesijättöä, joka liitetään metsätalousmaana takana olevaan metsätilaan. HANKINTATYÖN RAJA Energiapuuta ja kuitupuuta on tehty ja ajettu yli verovapausrajan. Vähennystä vaaditaan OmaVerossa tai lomakkeella 2L ja se palautetaan lomakkeessa olevaan osoitteeseen.. Onko vesijätön lunastuskorvaus osakaskunnalle, kiinteistötoimitusmaksu Maanmittauslaitokselle ja varainsiirtovero mahdollista lisätä takana olevan metsätilan metsävähennyspohjaan. Tuloista ei voi vähentää hankintatyön arvoa, koska tonttipuiden korjuu ei ole hankintatyötä. Yhtymän osakkaat ilmoittavat maksamansa yhtymän velkojen korot omassa verotuksessaan. Sorkkaeläimet aiheuttavat kohtuutonta vahinkoa varsinkin lounaisessa osassa Suomea ja pyrkimys on vähentää vahinkoja. TEEMA » METSÄVEROTUS 66 Metsälehti Makasiini Korot Metsätalouden korot näkyvät esitäytetyllä verolomakkeella. KYSYMYKSIÄ METSÄVEROTUKSESTA 6947_.indd 66 24.1.2019 12.43. KORJUUKULUISTA KOTITALOUSVÄHENNYS. Puiden korjuukulut voidaan vähentää saadusta pääomatulosta. Verohallinto tekee vähennyksen verovelvollisen puolesta. Lunastuksen kuluista muodostuu metsävähennyspohjaa, jota voi käyttää alueen, tuon varsinaisen tilan tai muiden metsävähennyskelpoisten tilojen tulojen vähennyksenä. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Edullisempaa olisi laittaa kuluerät suoraan menoihin. Kuluja ei voi vähentää vuosimenoina. Ja vielä eri tiloilta. RIISTAKAMERA VEROTUKSEEN Voidaanko eläinten seuranta esimerkiksi riistakameralla hyväksyä osaksi metsätalouden harjoittamista. Jos tilat ovat eri kunnissa, ne ovat itsenäisiä maatiloja, silloin kummassakin pitäisi olla erikseen mahdollista tehdä verovapaasti 125 kuutiota hankintapuuta. Metsälahjavähennys Jos metsää on vuonna 2017–18 saatu lahjana tai lahjaluonteisella kaupalla, verovelvollisella voi olla oikeus metsälahjavähennykseen. Verotuskäytännössä kotitalousvähennyksen piiriin on katsottu vain pihapiiriin kuuluvien yksittäisten, esimerkiksi lahovikaisten puiden kaadosta aiheutuneet kulut. Yrittäjävähennys Metsätalouden voitollisesta tuloksesta tehdään verovuonna 2018 viiden prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Voiko puiden korjuukulujen perusteella tehdä kotitalousvähennyksen. Omistamme vaimoni kanssa yhdessä mökin, jonka tontilta myimme puita hankintakaupalla tänä vuonna. Vaikka yksittäisen tonttipuun kaato täyttäisikin kotitalousvähennyksen ehdot, vain vieraalle maksetun korvauksen työn osuus olisi osittain vähennyskelpoinen. Jos tiedoissa on korjattavaa, korjaus tehdään OmaVerossa tai lomakkeella 50B kohdassa 4.4
Listalta löytyvät myös kahden edellisvuoden veroilmoitukset, jos niitä haluaa katsella. Viivästymisestä tulee sakkomaksu. Alarajahuojennuksen kohta ei koske metsänomistajia, joten jätä siihen oletusvastaus eli Ei. Paperinen arvonlisäveroilmoitus postitetaan lomakkeessa näkyvään osoitteeseen. Metsänomistajat voivat jättää sen huomiotta, se koskee vain kirjanpitovelvollisia. Valitse sen jälkeen Omat veroasiat. Kaikkia kohtia ei tarvitse täyttää Kun klikkaat Tee ilmoitus, pääset varsinaiselle ilmoituslomakkeelle. Kirjaa puukaupoista saadut arvonlisäverot kohtaan Vero kotimaan myynneistä, 24 %:n veron kohdalle. On hyvä huomata, että yrittäjät käyttävät samaa lomaketta, joten siinä on kohtia, jotka eivät koske metsänomistajia. Nämä ovat samat kuin edellisenäkin vuonna. Merkitse omien kulujen arvonlisäverojen summa kohtaan Verokauden vähennettävä vero. Tiedot saa tarvittaessa Verohallinnon palvelunumerosta. l Älä unohda alveja Maksettavat arvonlisäverot on tilitettävä verottajalle helmikuun loppuun mennessä. Palautuskuori on syytä laittaa postiin hyvissä ajoin ennen helmikuun loppua. Koska osa arvonlisäverollisista tekee ilmoituksia myös kuluvalta vuodelta kuukausittain tai neljännesvuosittain, heidän valittavana on myös vuosi 2019. HANNU JAUHIAINEN Vinkki Jos verovelvollisella ei ole arvonlisäverollisia menoja tai tuloja, arvonlisäveroilmoitusta ei tarvitse tehdä.. Kirjaa sen jälkeen yhteystiedot ja lähetä lomake. 6947_.indd 67 24.1.2019 12.43. Jos ilmoituksen teko jää viimeiselle viikolle, lomake kannattaa viedä paikalliseen verotoimistoon. Metsälehti Makasiini 67 ›› ARVONLISÄVEROT on helppo ilmoittaa OmaVero-palvelussa. Tätä kautta maksaminen sujuu helposti, koska tiedot ovat palvelussa valmiina ja maksu menee saman tien tililtä. Palautettavat saa, jahka verottaja on veroilmoituksen käsitellyt. Verohallinto ei lähetä sellaista automaattisesti, mutta lomakkeen voi tulostaa netistä, hakea metsänhoitoyhdistyksen tai puunostajan toimistosta tai tilata verottajalta (p. Lomakkeiden on oltava verottajalla määräpäivänä – se ei siis riitä, että ne on laitettu silloin postiin. Valitse sieltä Verojen maksaminen. Kirjautumisen jälkeen avautuvalla sivulla valitaan, kenen puolesta ilmoitus tehdään. Maksettava vero on maksettava verottajan tilille viimeistään 28.2.2019. Jos vähennettävien verojen määrä on suurempi kuin maksettavien, verottaja palauttaa summan metsänomistajalle sen jälkeen, kun veroilmoitus on käsitelty. Maksut verottajalle helmikuussa Jos arvonlisäverot jäävät maksun puolelle, palataan etusivulle. 029 497 016). Paperilomakkeellakin voi ilmoittaa Arvonlisäveroilmoituksen voi tehdä myös paperilomakkeella. Kirjaudu ensin Vero.fi-sivustolle ja sieltä OmaVeroon pankkitunnuksin. Kun napsautat taustaa, Maksettava vero/ palautukseen oikeutettava vero -osio päivittyy. Valitse Omat veroasiat, sen jälkeen Arvonlisävero ja sitten Tee veroilmoitus (kaudeksi 31.12.2018). Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, tarvitaan myös RF-alkuinen viitenumero ja tilinnumero. Arvonlisäveron voi maksaa normaalisti verkkopankissakin, kunhan poimii tilija viitenumeron OmaVerosta. Alussa on kohta Maksuperusteinen arvonlisävero
Ajotaksa voi silloin olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiometriltä. Maantieajo voidaan katsoa hankintatyöksi siltä osin, kun käytetään metsätalouden koneita. Työn arvon laskeminen Hankintatyön arvo voidaan laskea Verohallinnon ohjetaksojen perusteella. Hankintapuut saatetaan joskus toimittaa sahalle saakka tai muuhun vastaavaan paikkaan metsän ulkopuolelle. Hankintatai käteiskaupalla voidaan myydä myös muiden korjaamaa puuta. Konekustannuksia ei laskelmassa oteta huomioon. Käteiskaupalla myydään esimerkiksi polttopuuta. Työlle lasketaan arvo verottajan ohjeiden mukaisesti. Näin maantieajollekin saadaan laskettua tulosta vähennettävä arvo. 125 kuution raja Hankintana voi korjata puuta 125 kuutioon saakka verovapaasti. Pienkoneilla ajoon menee vähintään sama aika kuin puun tekoonkin. Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakohtaisesti 125 kuutiota, siitä tehdään yhteenvetolaskelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Näin oman työn arvo on metsäverotuksessa verovapaata. Jos puutavara valmistetaan tai ajetaan muulla tavalla, yksikkötaksat voi laskea itse. Jos työn tekijöitä on useita, määrät ilmoitetaan veroilmoituksessa tekijöittäin, tarvittaessa ajo erikseen. Yksi henkilö voi tehdä useamman sata kuutiota vuodessa verovapaasti samankin kunnan alueella, jos hänellä on oman metsän lisäksi osakkuuksia eri maatiloina verotettavissa yhtymissä tai kuolinpesissä. Käteiskaupalla myyty puu rinnastetaan hankintakauppaan. Hankintatyölle lasketaan arvo, joka vähennetään hankintakaupan arvosta. TEEMA » METSÄVEROTUS 68 Metsälehti Makasiini OMAN metsän puiden omatoiminen korjuu myyntiin on hankintatyötä. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Se voi olla puun hakkuuta, ajoa tai molempia. Työn tekijät Metsäverotuksessa hankintatyöksi katsottua puunkorjuuta voi tehdä metsänomistajan lisäksi hänen puolisonsa sekä kotona asuvat lapset. Silloin ei ole kyse hankintatyöstä, eikä näin ollen synny kaupan arvosta vähennettävää hankintatyön arvoa. Rankojen jalostukselle klapeiksi on oma työn arvo. Sen sijaan polttopuiden vienti asiakkaille henkilöautolla ei ole hankintatyötä. Verohallinnon ohjetaksa on laskettu pienimuotoisen klapinteon perusteella. Myös poikkeavat korjuuolosuhteet voidaan ottaa huomioon taksan arvioinnissa. Korjuusta maksettava korvaus vähennetään silloin metsätalouden menoina. Ne on laskettu olettaen, että puut kaadetaan moottorisahalla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. Ylimenevän osan hankintatyön arvo on ansiotuloa, joka lisätään työn tekijän palkkatai eläketuloihin. Sen ajon osalta voidaan vähentää toki normaalit auton kilometrikulut. Työn arvo on se, mitä samasta työstä olisi pitänyt maksaa vieraalle. Ajon ajankulua voi verrata puun tekoon. HANNU JAUHIAINEN 6947_.indd 68 24.1.2019 12.43. Jos joku muu korjaa puut, kyse ei ole hankintatyöstä eikä työn laskennallista arvoa voi vähentää verotuksessa. Yhtymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen. Kuljetustaksan voi laskea itse, jos puut on esimerkiksi ajettu moottorikelkalla tai mönkijällä. Myyntiin menevien, omasta metsästä korjattujen polttopuiden teko on hankintatyötä. Jos metsänomistajalla on useita eri maatiloja, eli yleensä eri kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. Jos hankintana ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty, eli osa puusta on ajatettu vieraalla, sekä teolle että kuljetukselle lasketaan erikseen työn arvot ja Näin kirjaat hankintatyön Metsänomistaja voi korjata hankintana 125 kuutiota puuta verovapaasti. Verohallinnon taksoja korkeampia arvoja voidaan käyttää myös esimerkiksi hajanaisten tuulenkaatojen tai lumituhopuiden korjuun työn arvoa laskettaessa
ja 25.2. Tällöin se merkitään vain hankintatyön yhteenvetosarakkeeseen, mutta ei lomakkeen alun hankintatyön arvo kohtaan. l JOS metsäverotus askarruttaa, voit kääntyä Metsälehden veroneuvonnan puoleen. kello 9–15 sekä 18–19. . Jos kaupasta ei ole saatu tuloja, työn arvo voidaan jättää uinumaan, jolloin se vähennetään vasta seuraavana vuonna, kun kaupasta on saatu maksu. Verottaja siirtää kunkin hankintatyön tekijän verollisen ansiotulo-osuuden henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. KOTIMAINEN EDELLÄKÄVIJÄ . Jos hankintasavotta on vuodenvaihteessa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on arvioitava. Näin ollen työn tekeminen ja kaupasta saadut maksut eivät aina satu samalle vuodelle, mistä aiheutuu lisävaivaa veroilmoituksen teossa. Teon taksana on käytetty Verohallinnon ohjetaksoja. MARKKINAJOHTAJA . Puiden ajo on tehty moottorikelkalla, jolloin hän on laskenut ajotaksaksi 10 euroa kuutiometriltä. Metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla osoitteeseen hannutjauhiainen@gmail. Yksi toiveista on kahmariteline, joka helpottaa kuormaimen kuljetusasentoon laittamista. Sähköpostikysymykset on hyvä lähettää ajoissa, mieluusti viimeistään 22.2. Kysy lisää myyjältäsi! TÄYSIN UUDET METSÄPERÄVAUNUT NYT MYYNNISSÄ . MAAN KATTAVIN MYYNTIJA HUOLTOVERKOSTO 6947_.indd 69 24.1.2019 12.43. Kysymyksiin vastaa veroasiantuntija Hannu Jauhiaiselta (puhelin 0400 150 910) maanantaisin 4.2., 11.2., 18.2. Kun tekijöitä on useita, on huomattava, että verovapaus on maatilakohtainen. Työn arvon siirtäminen Hankintatyöt kirjataan aina tehdyksi sen vuoden veroilmoitukseen, jolloin työt on tehty. kertoimet, mikäli puumäärä ylittää 125 kuutiota. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat yhteisesti tehdä vain 125 kuutiota verovapaasti. Työn arvo €/m 3 Hankintatyön arvo € Puutavaralaji Määrä m 3 Valmistus Kuljetus Valmistus Kuljetus Mäntytukki 50 5,54 10,00 277,00 500,00 Mäntykuitu 20 12,77 10,00 255,40 200,00 Yhteensä 70 1 232,40 Hankintaja polttopuiden teon työn arvo yhteensä 1 232,40 €* *Kirjataan kohtaan Selvitys hankintatyöstä ja vähennetään hankintakaupan arvosta veroilmoituksen alkupuolella. Metsälehti Makasiini 69 MATTI METSÄSEN HANKINTATYÖT 2018 Matti Metsänen on korjannut uudistusalan siemenpuita yhteensä 70 kuutiota, josta mäntykuitupuuta 20 kuutiota ja mäntytukkipuuta 50 kuutiota. KYSY VEROTUKSESTA www.kesla.com MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI Uudet KESLA-metsäperävaunut on suunnitteltu asiakkaiden toiveiden mukaan. Jos vain teon määrä ylittää 125 kuutiometriä, mutta kuljetuksen määrä jää alle rajan, verotettavaa ansiotuloa kertyy vain teon osalta. Hankintatyön tekijät voivat esimerkiksi yhtymässä olla eri perheistä. com. LAAJIN JA MONIPUOLISIN VALIKOIMA
LUONNOSSA » LUHTA 6883_.indd 70 24.1.2019 12.57. 70 Metsälehti Makasiini HAUKKA JA METSÄN KANAT TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Suomen luonnossa metsäkanalinnut ja kanahaukka säätelevät toistensa määrää. Ilmastonmuutos ja lumitalven lyhentyminen ovat kuitenkin murtaneet haukan ja riekon tasapainon
6883_.indd 71 24.1.2019 12.57. Metsälehti Makasiini 71 Kevättalven aamuina haukkaparin pesimämetsässä raikuu kiikitys ja jaklatus. Paritteluaika kestää monta kuukautta
Etelä-Suomessa kanahaukan tavallisimmaksi saalislajiksi on vaihtunut teeTalvipakkasilla teeret istuvat korkeisiin ja yksinäisiin puihin juuri kanahaukan vuoksi. Vasta vuosia myöhemmin oivalsin kanahaukan hyödyllisyyden juuri metsän kanoja pyytävälle metsästäjälle. ”Eihän kanahaukasta siltikään ole mitään hyötyä metsästykselle ja riistalle, kyllä ne joutavat tapettaviksi!” Tähän muulloinkin kuulemaani näkemykseen en löytänyt tuolloin kunnollista vasta-argumenttia. Ja ennalta arvattavasti kanalintujen tilan pohdinta vei keskustelun kanahaukkaan. Vaikka pyyntihommat ovat minulle tuttuja pikkupojasta asti, tuollaisessa tilanteessa ajaudun puoliväkisin kukkahattutädin ja viherpiipertäjän rooliin. Kolme lajia pärjää Tämän päivän Suomessa teeri on elävien lintujen painolla mitaten valtakunnan yleisin lintu. Mutta kaikilla on yksi yhteinen ominaisuus, räjähtävä lentoonlähtökiihdytys myös jyrkästi yläviistoon. Näköalapaikalta teeret keksivät kanahaukan kyllin pitkältä matkalta ja selviävät lentokilpailun voittajina. Valtaviksi paisuneet rintalihakset muodostavatkin kaksi kolmasosaa metsäkanalinnun painosta. OSKUS viime vuosituhannen puolella näytin kuvia metsästäjäjärjestön tilaisuudessa. Jos posautamme ne paistiksi, lokista löytyy suupalan verran syötävää, teerestä riittää yllin kyllin kahdellekin. Lopputuloksena kanahaukat saavat saalista, mutta eivät liian helposti. Jos teeri ja pyy saisivat päättää, ne peukuttaisivat omasta puolestaan metsästäjien kanahaukkanäkemystä. LUONNOSSA » LUHTA >> 6883_.indd 72 24.1.2019 12.57. Kuvassa ruskea teerikana. Haukka kasvatti täkkälihat Kaikilla kanalinnuilla, metson ja teeren osalta myös molemmilla sukupuolilla erikseen, on ikiomia tapoja selviytyä kanahaukan uhasta. Periaatteessa teeret voisivat popsia talviateriaksi kaikkien Suomen koivujen urpuja ja silmuja, mutta käytännössä ne istuvat aina yksinäisissä tai muun puuston yläpuolelle kohoavissa näköalakoivuissa. Kanalinnuille kanahaukka on ilmestyskirjan peto, jonka varominen on jo päivän vanhan poikasen selkäytimessä. Kertasin kanaja petolintututkijoiden näkemyksiä: kanahaukkojen tappaminen ei vähennä haukan pesimäkantaa, metsäkanalinnut ovat mainiosti varustautuneet kanahaukan saalistukseen, uusimmat tutkimukset paljastavat nelijalkaiset pikkupedot haukkoja isommaksi haitaksi. Istuva kalalokki ja teeri näyttävät kutakuinkin samankokoisilta. Vähintään miljoona vuotta metsäkanat ovat opetelleet mestareiksi kanahaukalta suojautumisessa, ja haukka on saman ajan edistänyt taitojaan niiden pyynnissä. Juuri kanahaukka on jalostanut metsän kanojen isot täkkälihat. 72 Metsälehti Makasiini Kanalinnuille kanahaukka on ilmestyskirjan peto, jonka varominen on jo päivän vanhan poikasen selkäytimessä. Talvisessa luonnossa teerellä on myös erityisasema kanahaukan ruokavaliossa. Juuri kanahaukan vuoksi teeret myös soidintavat pelloilla, suoaukeilla tai lampien jäillä
>> 6883_.indd 73 24.1.2019 12.57. Metsälehti Makasiini 73 Oranssissa silmässä on hypnoottinen tuijotus
Teeri on vähentynyt, pyy pitänyt pintansa. 74 Metsälehti Makasiini ren sijaan pyy. Myös varvikkoon painautunut pyy naamioituu niin hyvin, ettei mikään peto sitä huomaa. Metsonaaras, koppelo, on puolet pienempi kuin musta kukko. Kanahaukan kynsiin menehtyy viisi prosenttia metsoista ja koppeloista. Riekot katoavat Olisi miellyttävää kuvailla moitteetonta pedon ja saaliin tasapainoa, jossa molemmat osapuolet jalostavat toisiaan. Kanahaukka verottaa metson sukua paljon vähemmän kuin muita kanalintuja. Riekolla on muita kanalintuja kehittyneempi talvisuoja kanahaukkaa vastaan – se muuttuu valkoiseksi. Pyyn kanahaukkastrategia on päinvastainen kuin teerellä: Se ei koskaan tuppaudu aukealle vaan päinvastoin piileskelee mielellään sellaisissa kuusitiheiköissä, joihin lentävä haukka ei edes mahdu. Suuren kokonsa ansiosta metsokukko soidintaa keskellä metsää ja nokkii kupuunsa männyn neulasia mistä tahtoo haukasta välittämättä. Se kasvaa haukan kannalta liian isoksi. Todellinen maailma toimii epätäydellisemmin, tämänkertainen häviäjä on riekko. Muilta osin valtavasta koosta on metsokukolle vain haittaa. 6883_.indd 74 24.1.2019 12.57. Ne hyödyntävät oivallista suojaväriä ja tarvittaessa todella nopeaa pakolentoa. Metsokukko on kehittänyt kanahaukan varalle yksinkertaisen konstin. 1990-luvulta LUONNOSSA » LUHTA Metsokukko suojautuu kanahaukalta ison kokonsa avulla, mutta voi poikkeuksellisesti joutua ruokapöytään. Koppelot hakovat yleensä nuorissa mäntytiheiköissä puolirungossa
Väliaikaista huojennusta ovat tuoneet vuosien 2017–18 myöhäiset keväät ja kevätlumet. Tornbergin mukaan kanahaukka aiheuttaa nykyään yli 60 prosenttia riekkojen vuosittaisesta kokonaiskuolevuudesta. Vertailukohtana metson kuolevuudesta viisi prosenttia on kanahaukan aiheuttamaa ja kanalintujen keskimääräinen metsästyskuolevuus kymmenen prosentin luokkaa. l Pyy on vikkeläliikkeinen, hyvä naamioituja ja ymmärtää hakeutua sellaisiin tiheikköihin ja oksistoihin, joihin lentävä kanahaukka ei mahdu. Myöhäiset syksyt ja liian varhaiset keväät koituvat pukua vaihtavan riekon surmaksi. Laajoilla alueilla jokaisesta asutusta pesästä ammuttiin naaras jo ennen poikasten kuoriutumista. Muualla maassa haukkoja surmattiin kohtuullisemmin. Pohjoisen erämaista, Ruotsista ja Venäjältä riitti haukkoja tapettujen tilalle. Kanahaukka puolestaan on pääsyyllinen tämän vuosituhannen rajuun alamäkeen. Cityhaukan ruokalista koostuu kanalintujen sijaan puluista, puisto-oravista ja valkoposkihanhista. Riekon väheneminen etelässä alkoi soiden ojituksista. Syksyllä ne liikkuvat ja vaeltavat. Pian sen jälkeen ne kuitenkin alkoivat vähentyä eteläisestä Suomesta. 1960-luvulla kanalintukannat olivat nykyisiin verrattuna runsaita ja vasta ravinnon väheneminen koitui pesimäkannan turmaksi. Pitkän hupenemisen jälkeen riekkokanta kääntyi viime vuonna nousuun. Eteläisessä Suomessa se on kuitenkin kanahaukan runsain saalislaji. eteenpäin eteläisessä Suomessa kaikki talvet eivät enää olleetkaan riekonvalkoisia. Kanahaukka aiheuttaa Pohjois-Pohjanmaalla yli kuusikymmentä prosenttia riekkojen kuolevuudesta. 6883_.indd 75 24.1.2019 12.57. Riekon lumipuvusta onkin tullut huomioasu mustan maan keskelle. Metsälehti Makasiini 75 Ankaran suoneniskun lopputuloksena haukkakanta ei vähentynyt ollenkaan. Ankaran suoneniskun lopputuloksena haukkakanta ei vähentynyt ollenkaan. Risto Tornberg on tutkinut kanahaukkaa Oulun läänissä monta vuosikymmentä. Talvien lyhentyminen mursi pedon ja saaliin tasapainon ja riekkokannat romahtivat. Rauhoitus on kuitenkin mahdollistanut kanahaukalle kaupunkien ydinkeskustat uudeksi ympäristöksi. Lisäksi kevät on aikaistunut ja syksy myöhästynyt jopa vuosittain. Haukan riekkojahti keskittyy epäonniseen puvunvaihtoon keväällä ja syksyllä. Kanahaukka lisääntyy tehokkaasti, nuoria lintuja kuolee luontaisesti ensimmäisenä talvenaan. Vaino ei auttanut, nälkä tehosi 1960-luvulla kanahaukkoja hävitettiin Pohjanmaalla niin tehokkaasti kuin se inhimillisesti katsoen voi olla mahdollista. Kanahaukka rauhoitettiin ympärivuotisesti vuonna 1989
Loviisaan alkaa nousta tuota pikaa puukoulu näistä Timberpointin työstämistä ja Kauhajoen CLT Plantin valmistamista puuelementeistä. Paksuissa vanerilevyissä voi olla kymmeniä viilukerroksia. CLT on ristiinliimattua sahatavaraa. Yritys on toimittanut puuelementit Helsingin Jätkäsaaren Wood Cityyn, Joensuussa juuri harjakorkeuteen nousseeseen Suomen korkeimpaan puukerrostaloon ja Helsingin uuteen keskustakirjasto Oodiin. Tehtaalle saapuvien raakalevyjen työstämisen lisäksi Timberpoint toimii Kuninkaankylän Puurakentajien kautta elementtien asentamisessa rakennustyömailla. Elementteihin tehdään esimerkiksi paikat sähkörasioille”, kertoo Timberpointin toimitusjohtaja Marko Suonpää. Me hiomme ja työstämme elementit rakentamiskuntoon. ”Massiivipuuelementit tulevat meille raakalevyinä. Timberpoint tekee raakalevyinä saapuviin puuelementteihin muun muassa paikat sähkörasioille. Työstöön kuuluu sahaamista, poraamista ja jyrsimistä. Rohkeasti isoja taloja tekemään Vuonna 2016 perustettu Timberpoint on päässyt heti alkutaipaleellaan mukaan suuriin puurakennushankkeisiin. LVL on liimattua viilua. Vuonna 1996 rakennusinsinööriksi valmistunut Marko Suonpää sai odottaa monta vuotta, että pääsi kunnolla oman erikoisalansa eli puurakentamisen pariin. Elementit ovat CLT:tä, LVL:ää ja liimapuuta. Elementeistä kootaan puisia kerrostaloja, kouluja ja muita puurakentamisen nousukauden ensimmäisiä maamerkkejä. 6971_.indd 76 24.1.2019 15.58. 76 Metsälehti Makasiini » TUOTE JA TEKIJÄ LOVIISAN satamassa on peltihalli, jossa ei säilytetä laivoja tai kontteja. ”Nopeus on ehdottomasti puurakentamisen valtteja”, Suonpää sanoo. Loviisan satama tarjoaa puurakentajien avuksi niin kalustoa kuin vuokratyövoimaa. ISOJEN OSIEN MUOTOILIJA Marko Suonpään Timberpoint on toimittanut puuosia niin keskustakirjasto Oodiin kuin Suomen korkeimpaan puukerrostaloon Joensuuhun. Sen sijaan halli on täynnä hiilivarastoja: massiivisia rakennuspuuelementtejä. Lautakerroksia on yleensä 3–8
Suonpään mukaan puurakentamisen kustannuksissa näkyy se, että puulle ei ole vielä muodostunut samanlaista vakiintunutta rakennusketjua kuin betonille. Emme ole voineet rakentaa selkeitä tuotantolinjoja.” Puukerrostalon rakennuskustannukset ovat Suonpään mukaan muutamia prosentteja betonia korkeammat, mutta ero on kirittävissä umpeen. Työllistämme toimihenkilöitä, yrittäjiä ja metsureita yli 35 htv. ”Arvioisin, että puukerrostalojen osuus rakennettavista kerrostaloista voi nousta kymmenessä vuodessa 25 prosenttiin.” Silloin 20 kerrostalon joukosta viisi olisi puisia.. ”Oodin julkisivussa on 2 000 elementtiä, eikä ole kahta samanlaista”, Suonpää sanoo. Timberpointin työstämien elementtien pääpuulaji on suomalainen kuusi. Metsälehti Makasiini 77 PALVELUKSEEN HALUTAAN Oodissa Timberpointin käsiala näkyy muun muassa rakennuksen puisessa julkisivussa ja yläpohjan puuosissa. l TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI Tänä vuonna Timberpointin tähtäimessä on toimittaa kaksi puista koulua tai päiväkotia ja kaksi puukerrostaloa. Yrityksen valttina isojen puuelementtien käsittelyssä on omien sanojen mukaan Pohjoismaiden suurin puuntyöstökone. Palkkaus YT/METO -työehtosopimuksen mukaisesti. Aikaisempi kokemus metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta. Samalla määrätyissä puurakennustavoissa pitää pyrkiä tehokkuuteen.” Puu tuo vapauksia muotoiluun Suonpään mukaan puurakentaminen on tällä hetkellä hyvässä tilanteessa. Vaikka rakentamismäärät näyttävät kääntyvän laskuun, puun osuus kasvaa. Kyse on rohkeudesta ja tekemisestä.” Vakiintuneiden käytäntöjen perässä Tammikuussa Timberpointin tehdashallissa valmisteltiin Loviisaan nousevaa puukoulua. ”Teknologisesti puurakentamisessa ei ole mitään ylivoimaista. 19 betonikerrostalon viereen mahtuu yksi puinen. ETELÄ-POHJANMAA Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa toimii viiden kunnan alueella. Arvostamme oma-aloitteisuutta, sitoutumiskykyä, markkinointija asiakaspalvelutaitoja sekä kokemusta puukaupasta. Kaikki lähtee siitä, että puu kiinnostaa suunnittelijoita. Lisäksi yritys työstää massiivipuuelementtejä muihin rakennusprojekteihin. Tuotamme jäsenillemme monipuolisia puukauppa-, metsänhoito-, ja asiantuntijapalveluja. Työ alkaa 18.3.2019 tai sopimuksen mukaan. Haemme palvelukseemme METSÄNEUVOJAA Toimialueena on lähinnä Laihian ja Vähänkyrön alue. Emme opi ellemme tee vaikeitakin asioita. ”Tehdas muuttaa muotoaan aina projektin mukaan. Massiivielementtisten puurakennuksen suunnittelu alkaa joka kerta alusta. ”Puu on näyttävää ja se on helpommin muotoiltavissa kuin betoni.” Puukerrostalojen osuus on ollut Suonpään mukaan 5–6 prosenttia rakennetuista kerrostaloista, joten kilpailusta betonin ja puun välillä ei voi vielä puhua. Liikevaihtomme on yli 3 miljoonaa euroa. ”Puurakentajien pitäisi löytää yhteinen sävel. Hakemukset liitteineen pyydetään toimittamaan 15.2.2019 mennessä sähköpostitse osoitteeseen jarmo.lahdenmaa@mhy.fi Tiedusteluihin vastaa toiminnanjohtaja Jarmo Lahdenmaa, 040 521 9104, jarmo.lahdenmaa@mhy.fi metsänhoitoyhdistys MHY E-Pohjanmaa 2x120 Makasiini_Makasiini 17.1.2019 10.26 Sivu 1 6971_.indd 77 24.1.2019 15.58
Fossiilin synty on kuitenkin harvinainen tapahtuma. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista Metsäkustannuksesta -osiosta. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille palautteesta. Eteläisen Itämeren rantahiekoista kaivetaan meripihkaa, joka on noin 40–50 miljoonaa vuotta sitten valunut Pinus succinifera -männyn kyljestä. MIKÄ OLI mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Kuivassa ympäristössä pihkakin lopulta hajoaa, mutta jos pihkamyökky kirvoineen putoaa veteen tai suohon, sillä on mahdollisuudet säilyä vuosituhansia. Tärkeimpiä ovat jääkauden keskeyttäneistä lämpökausista kertovat turveja liejukerrostumat, jotka ovat säilyneet kallioperän painanteissa. Pihkassa on usein hyönteisiä tai kasvien osia. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Valtaosan siitä, mitä kenties oli syntynyt, pyyhki pois jääkausi. SEPPO VUOKKO KU VA JO RM A PE IP O N EN 6975_.indd 78 24.1.2019 16.01. Siksi fossiilit eivät yleensä muodosta yhtenäistä kertomusta, vaan yksittäinen fossiili on vain välähdys menneisyydestä. Jotakin on kuitenkin säilynyt. Pohjanlahden ja Itämeren keskiosien syvässä painaneessa virtasi Eridanos-joki, joka kuljetti pihkaa fossiileineen etelämmäksi. Osa Suomessa syntyneistä fossiileista on löytynyt rajojemme ulkopuolelta. Suomessa on niukasti fossiileja. ARVONTA! Mistä pidit. Palkinnon arvo on noin sata euroa. Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www. Jos pihkamöykky kirvoineen putoaa veteen tai suohon, se voi säilyä tuhansia vuosia. 78 Metsälehti Makasiini » PILKKEET KIRVA on juuttunut pihkapisaraan. metsalehti.fi/lukijakysely. Kaikkien 20. Naakenavaaran turpeessa on jo sukupuuttoon kuolleita lajeja, mutta nuoremmankin lämpökauden kerrostumissa on nykyluonnollemme vieraita lajeja kuten kuningassaniainen. helmikuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme paketin, joka sisältää Fiskarsin halkaisukirveen ja pokaran. Ilmasto oli tuolloin Pohjolassa liki trooppinen ja Etelä-Suomessakin todennäköisesti kasvoi palmuja. Ennen jääkausia Suomi oli satojen miljoonien vuosien ajan kuivaa mannerta, missä fossiilien syntyyn oli heikot mahdollisuuKuinka fossiili syntyy Kirva on juuttunut pihkapisaraan. Viime numeron suosituin juttu oli ”Metsä siirtyi digiaikaan”. Työn täydensivät useat mannerjäätiköt, jotka työnsivät Suomen ja Ruotsin irtaimet maat kauas etelään, aina Puolaan ja Valko-Venäjälle asti. Fossiilit kertovat, millaista oli elämä tuhat, miljoona tai tuhat miljoonaa vuotta sitten. det. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Kun pihka ympäröi kirvan kokonaan, se on eristetty ilmasta ja pihkan terpeenit muumioivat kirvan eivätkä bakteerit pääse hajottamaan sitä. Sadantuhannen vuoden takaisesta Eem-kaudesta kertovat Savukosken Soklin kattilamaisen laakson pohjalla olevan muinaisen järven liejut ja Vimpelissä moreenipatjojen alla säilynyt majavanpato. Kittilän Naakenavaarassa on moreenin alla säilynyt liki puolen miljoonan vuoden takainen turvekerrostuma, jääkaudet katkaisseelta lämpökaudelta sekin. Palkinnoiksi arvotut otsalamput olemme lähettäneet Maire Lehmoselle ja Antti Paloheimolle
Metsälehti Makasiini 79 TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 848, 040 596 2200 Verkkotuottaja Levikkipäällikkö Heta Välimäki, p. 040 723 1613 Pasi Myllymaa, p. 09 315?49?873, 050 389 0590 Sanna Nyman p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 040 1623 991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?805, 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 31 715 (lt/17) Painopaikka Paperit PunaMusta 2018 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 90 g/m 2 Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Ensi numerossa ONKO AVOHAKKUILLE VAIHTOEHTOJA. 09 315?49?807 Tiia Puukila p.040 126 1181 Valtteri Skyttä p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 14.2. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström, p. 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran, p. 09 315 49845, 0400 894080 pl 39, 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 050 436 9700 ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 p. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. METSÄLEHTI MAKASIINI 2/19 ILMESTYY 14.3. vuosikerta, perustettu 1933. ERIKOISPUUT: Vinkit siperianlehtikuusen kasvatukseen KU VA H A N N U JA U H IA IN EN 6979_.indd 79 24.1.2019 16.57. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back p. 09 315?49?809, 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointi johtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari, p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 045 877 4740 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 87
Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 1 NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti Leikkaa irti 6961_.indd 80 24.1.2019 16.28. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v)
Edellinen toiminnanjohtaja Jukka Höyhtyä siirtyi pois yhdistyksen palveluksesta. MAKASIINIRISTIKKO 1 Metsälehden numerossa 1/2019 julkaistun Ilmastopolitiikka menee metsään -jutun kommentista oli jäänyt pois lähde, joka oli professori Olli Tahvosen haastattelu. Metsälehti Makasiini 81 NIMITYKSET OIKAISU MERKKIPÄIVIÄ MAKASIINIKRYPTO 8, OIKEA RATKAISU MAKASIINIRISTIKKO 1 TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 14.2.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. PALKINNOT Makasiinkryptosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Heli Marjamäki, Tampere, Hannu Pe urala, Sastamala ja Anu Väänänen, Suonenjoki. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti Leikkaa irti 50 VUOTTA 6.2. VOIT ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Hän aloittaa helmikuussa. 6961_.indd 81 24.1.2019 16.28. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 1”. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Markku Remes, metsänhoidon johtava asiantuntija, Kuopio METSÄNHOITOYHDISTYS POSIO METSÄNHOITOYHDISTYS Posion uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu Petteri Rahkola. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Lisäksi metsäneuvoja Janne Harjukelon seuraajaksi on valittu Johanna Mursu
Suurin kuorma kertyy usein korkeille mäille. Metsänomistajien kannattaa tarkkailla sähkölinjojen varsien lahoja puita ja ilmoittaa niistä hyvissä ajoin sähköyhtiölle. Käsissä heittosaha. Voimatelin Jari Vidgren ja Olli Hakkarainen poistivat sähkölinjaa kohti kallistuneita kuusia Kuopion Vehmersalmella tammikuun lopussa. » TYÖSSÄ METSÄSSÄ ”SIINÄ SITTEN SÄHKÖT HÄVIÄÄ” Sähkölinjojen vierustojen lahoja puita kannattaa tarkkailla, sanoo verkostoasentaja Jari Vidgren. Meidät voi tilata avustamaan, jos haluaa kaataa sähkölinjan läheltä puun. Kun ihmiset oppivat, mistä oman talon sähkökatkot johtuvat, ilmoituksia johtoja uhkaavista puista alkaa tulla. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT MATIAS HONKAMAA 6974_.indd 82 24.1.2019 16.18. Lumiset puut ja tuulet voivat vielä aiheuttaa sähkökatkoja tänä talvena. Verkostoasentaja Jari Vidgren on turvannut savolaisten sähkönsaantia yli 30 vuoden ajan. Viat hoidetaan ensin, muuten teemme mittareiden asennuksia ja muita kytkentätöitä. Linjojen ja vieruspuiden puhdistumiseen vaadittaisiin muutaman vuorokauden nollakeli, mutta se ei ole todennäköistä tähän aikaan vuodesta.”. Sähkön vaara on myös aina muistettava. 82 Metsälehti Makasiini TÄSSÄ työssä pitää pystyä työskentelemään ulkona, pimeässä ja korkealla. Itsellä ei ole työntekoa rajoittavia tapaturmia tullut. Jos esimerkiksi hakkuuaukkojen reunoista kaatuu puuta linjoille, isosta tukista voi tulla polttopuuta. Kun lunta tulee oikein paljon, linjoille katkeaa myös kuusten latvoja. Pahuuttamme emme tee metrin pölkkyjä, mutta muuten ei saada puuta pois langoilta. Sähkölinjoja ympäröivissä vierimetsissä pahimpia ovat lumen painosta linjoille taipuvat raippakoivut ja -lepät. Siinä sitten sähköt häviää. Jos vain on maininta, että metsäkone on paikalla, yritämme järjestellä muita töitä niin, että ehdimme auttamaan sähkölinjan läheisissä puunkaadoissa. Pylväistä voi pudota. Tämä talvi ei ole ollut pahin sähkökatkojen suhteen, mutta lumikuorma sähkölinjoissa ja puissa käy koko ajan raskaammaksi. Jos omatoimisesti ryhtyy kaatamaan puuta sähkölinjan vierestä ja pieleen menee, se voi olla kallis nakki. Varmistamme esimerkiksi taljoin, että puu ei kaadu linjalle, mutta puunkaatoavun pyytäjän on tehtävä kaatosahaus itse tai sitten pyydettävä paikalliselta metsurilta apua
6968_.indd 83 31.1.2019 10.31
24% alv. 439 ,00 Puiden vetolaite HT 139 ,00 TSL Tour Grip Meteor lumikengät 42 ,90 Dunlop Blizzard talvisaapas 6955_.indd 84 31.1.2019 10.27. Hinnat sis. Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 56 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. 5,90€ 169 ,00 TSL 227 Camo lumikengät 19 ,90 Devisys liukuesteet 79 ,00 P.Original Polyver lämpösaapas 429 ,00 OAC Skinbased KAR 147 sukset + EA-siteet 59 ,90 Wolf Garten lumenpudotin + 4m varsi Vilu lämpöalusta 3 eri kokoa UUTUUS 54 ,90 alk. TAMPERE | Ahlmanintie 56 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. Toimituskulut alk