TAMMIKUUTA • NUMERO 1/2020 • 11,50 € www.METsAlEhTI.fI M et sä le h ti M a ka sii n i 1/2 02 7545_.indd 1 23.1.2020 14.56. hetki riippumatossa Metsätalous Vinkit kannattavuuden parantamiseen Metsäverotus NäiN ilmoitat verkossa Uusi juttusarja Kuusen 80 vuotta revontulet tuovat turisteja liukuluMikengillä Metsätöihin 19 kysymystä metsityksestä ›› Riitta Raekallio-Wunderink tarjoaa erilaisia metsäelämyksiä Te em a : ka n n at ta vu u s 30
Lisäosuuksien yleiset ehdot ja liikkeeseenlaskuehdot löydät nettisivuiltamme www.metsaforest.com/sijoitusvaihtoehdot 7546_.indd 2 23.1.2020 13.54. Maksamme A-lisäosuuksille kilpailukykyistä korkoa, esimerkiksi 7,0 prosenttia * vuodelta 2018. *Aiempi voitonjako ei ole tae metsänomistajan sijoitusten tulevista tuotoista. Niissä metsä jatkaa kasvuaan puunkorjuun jälkeenkin. AKTIIVISELLA PUUKAUPALLA PARAS TUOTTO Puuta kannattaa myydä aktiivisesti metsän tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Lisää tuottoa puukaupparahoillesi saat sijoittamalla ne A-lisäosuuksiin. Näin metsän taloudellinen tuotto pysyy korkeana. Pyydä tarjous puukaupasta www.metsaforest.com
s. Tämän numeron kannen kuvasi Timo Veijalainen. 47 28 s. 60 s. aJaSSa 4 PääkirJoituS : Metsän arvo kasvaa 6 MetSänoMiStaJa : Halipuu-yrittäjä Riitta Raekallio-Wunderink 12 Puut Säiden arMoilla 14 MetSätyyPPi : Kertyykö metsäveroa Kari Pihljerta. 15 kanSalliSPuiStoJen käynnit kaSvuSSa 16 lukiJan kuva : Näin kävi kontortalle teeMa 18 kannattaako MetSä. 47 PikateSti : Liukulumikengät koetuksella 48 PerintöMetSä : Metsävähennys kannustaa kaupoille talouS 51 rahaPuu : Hanki kasvukaira 52 PuuMarkkinat : Suuralueen jakoa kiitellään 54 kuukauden PuukauPPa : Runkohintakauppa Kainuussa 55 kuukauden tilakauPPa : Sijoitusyhtiö maksoi hyvin 56 MetSätilaMarkkinat : Hinnoissa nousuvuosi 57 koeaJoSSa : Isuzu D-Max luonnoSta 59 koluMni : Vuoden 2019 Kummeli-show 60 näin teet MetSäveroilMoitukSen 66 hankintatyöllä vähennyStä 68 tuote & tekiJä : Digiajan puuseppä 70 luhta : Yötaivas leiskuu 78 huonoa ruokaa 80 MakaSiiniriStikko 82 työSSä MetSäSSä : Arboristi laittaa puut kuntoon Tea Juutilainen ja Taru Leino kokeilevat jatkuvaa kasvatusta VAIKUTTAJA: Metsäkeskuksen Veikko Iittainen Vinkit metsäveroilmoituksen tekoon PIKATEsTI: Liukulumikengät avuksi metsätöissä Se pp o Sa m u li em il Bo By re v ja n n e ju vo n en » sisällys 18 s. Metsälehti Makasiini 3 7547_.indd 3 24.1.2020 14.41. 28 vaikuttaJa : Veikko Iittainen herättelee metsänomistajia oMa MetSä 36 MetSänhoito : 19 kysymystä metsityksestä 40 kuuSen 80 vuotta : Kohti kiihtyvää kasvua 42 tutkiMuS : Päästöt puntariin 43 MetSäläiSen allakka : Seitsemän puulajin katto 44 kySy PoiS : Onko kuusen karsinnasta hyötyä
Se on edessä aikaisintaan 2070-luvulla. Puun kysyntääkään ei kukaan voi taata vuosikymmenten päähän. tEKijät täSSä NumEroSSa » Pääkirjoitus 4 metsälehti makasiini 7548_.indd 4 24.1.2020 14.43. Uudessa juttusarjassa seuraamme yksittäisen kuusen kasvua.” tiia puukiLa toimittaja ”Hetki riippumatossa arktisessa metsässä rauhoittaa kaupunkilaistoimittajankin. Tuttuun tapaan tilaajille on tarjolla myös ilmainen veroneuvontapalvelu. Tällä kertaa säästimme muovipakkauksia ja lähetimme oppaan kestotilaajille jo viime viikolla. Korvausta työstä, eli harvennustuloja, kuusikko antaa muutaman vuosikymmenen kuluttua, mutta seuraavan uudistushakkuun tukkitilistä pääsee nauttimaan yleensä vasta seuraava sukupolvi. Neljä metsänomistajaa kertoo oman näkökulmansa asiaan. Metsälehden veroasiantuntija Hannu Jauhiaisen laatimat selkeät ohjeet veroilmoituksen täyttöön löydät lehden loppuosasta. ELiiSa KaLLioNiEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Yleensä olemme postittaneet Metsäverokirjan vuoden ensimmäisen Metsälehti Makasiinin mukana. Juuri nyt tulevaisuuden visiot ennakoivat metsien arvon kasvavan entisestään. Ilmaston ja metsänhoidon muuttuessa puiden biologian tuntemus korostuu. Viime vuoden tulot ja menot on taas aika laskea yhteen ja raportoida verottajalle. Keskimääräiset luvut eivät ole kovin korkeita, mutLiina kjeLLberg toimittaja ”juttu metsänkasvatuksen kannattavuudesta sai pohtimaan asiaa oman metsän kannalta. Istutuksista ja taimikonhoidoista ei ole heti luvassa tuloja, mutta pari vuotta sitten tehty lannoitus maksanee itsensä takaisin tällä vuosikymmenellä.” sami karppinen toimittaja ”metsätaLoudessa puu on totuttu näkemään raaka-aineena, jonka kasvua ihminen voi ohjata. Halipuu-yrittäjä Riitta Raekallio-Wunderinkin idea peitellä matkailijat riippumattoihin on nerokas esimerkki lukemattomista tavoista hyödyntää metsää.” ta taitavasti toimien ja hyvällä onnella metsällä on ansainnut hyvin. Tuorein tieto sijoitustuotosta on vuodelta 2018, jolloin se Luonnonvarakeskuksen laskelman mukaan nousi 13 prosenttiin. Tässä numerossa toimittaja Liina Kjellberg avaa kannattavuuden monia ulottuvuuksia. Tähän väliin mahtuu monta riskiä, myrskyjä, tuholaisia, metsäpalo tai jotain, mitä ei edes vielä tiedetä. Toimittaja Tiia Puukila kävi katsomassa Kittilän Levin kupeessa sijaitsevaa Halipuumetsää, jossa turistit kokevat rahanarvoisia elämyksiä. Kuusentaimet, jotka viime keväänä istutit, tarvitsevat huolenpitoa vielä monta vuotta. Metsän arvo kasvaa Harvassa paikassa tehdään niin pitkäjänteistä työtä kuin metsissä. Tähän asti metsien kasvuun on kannattanut investoida. Nykyään metsä voi tuottaa myös uusilla ja yllättävillä tavoilla
Tammikuu on ollut erikoinen, kun lunta ei ole ollut lainkaan ja metsässä polutkin ovat pysyneet kuivina. kuva: IRJA LEHTINEN » Metsä nyt Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. metsälehti makasiini 5 7548_.indd 5 24.1.2020 14.43. naava siivilöi päivän valoa Lempäälässä tiistaina 21.1. Pitkästä aikaa näkyi sinitaivaskin
”Parhaat elämykset ovat yksin kertaisia” Riitta Raekallio-Wunderink vie matkailijoita riippumattoon keskelle lappilaista metsää ja vuokraa puita halattaviksi. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT TIMO VEIJALAINEN 6 Metsälehti Makasiini » MetsänoMistaja 7549_.indd 6 24.1.2020 14.44. Hän uskoo, että jokaisella on kaipuu metsään
RIITTA RAEKALLIOWUNDERINK IKÄ 43 KOULUTUS Kauppatieteiden maisteri AMMATTI: Halipuu-yrittäjä PERHE: Aviomies Steffan Wunderink sekä lapset Venla 14 vuotta ja Urho 12 vuotta. HARRASTUKSET: Vaahtokarkkien valmistus, japanilaiset nonogrammit sekä kesäisin uinti. Riitta Raekallio-Wunderink halusi jalostaa metsästä tuotteen ja kehittää itselleen ammatin puita kaatamatta. Riippumatot ja puiden vuokraus tuovat nyt elannon. ›› Metsälehti Makasiini 7 7549_.indd 7 24.1.2020 14.44
Moottorikelkkauran vieressä huomio kiinnittyy lumisessa rungossa roikkuvaan puiseen kiekkoon. Y RITTÄjÄ Riitta Raekallio-Wunderink kävelee rauhallisesti moottorikelkan tiivistämää uraa. Muutama on tullutkin, jopa Israelista asti. Sitä koristavat sekä Suomen että Saksan lippu. ”Minä olin ikäni kaatanut puita ja tehnyt muutaman aukonkin, mutta nyt ajattelin, että katsotaan muutakin”, Raekallio kertoo. Säästetään metsä Halipuu-yrityksen idea sai alkunsa pääsiäisenä 2014. Metsästä löytyy häälahjoja, merkkipäivälahjoja sekä omaksi iloksi ja yhteisesti vuokrattuja puita. Se oli saanut metsurin miettimään, että metsäkö hänet paransi. Näin puita ei tarvitsisi kaataa. Sinne Petsamossa syntynyt Raekallio oli sotien jälkeen isänsä, äitinsä ja sisarustensa kanssa ajautunut vuonna 1947. Sieltä oli poimittu marjat, sienet, kerätty pihkaa ja hakattu tyttären taloon vuorauslaudat. Olemme saapuneet Halipuumetsään. Metsurina työskennellyt isä kaatoi kokeeksi yhden puun, mutta tuli katumapäälle. Nuotiopaikkaa ympäröivä hitaasti kasvanut männikkö oli saavuttanut päätehakkuuiän. Muutama koivu on kumartunut lumen painosta. Metsän varsinainen omistaja, Raekallio-Wunderinkin isä Kaarle Raekallio istui nuotion ääressä. Seurana makkaraa paistoivat Raekallio-Wunderink perheineen sekä hänen siskonsa perheineen ja siskosten äiti Terttu Raekallio. Tämä kokemus mielessään Raekallio ehdotti pääsiäisnuotion loimussa puoliksi leikillään ja puoliksi tosissaan, että vuokrataan puut halauspuiksi ihmisille. Hän muisti, kuinka hän oli metsuriaikoina tullut kesken päivän huonovointiseksi ja istahtanut puun kylkeen lepäämään. ”Se oli niin loistelias idea kaikessa hulluudessaan, ettei sitä voinut jättää toteuttamatta”, Raekallio-Wunderink sanoo ja nauraa. Olo oli parantanut ja samalla Raekallio oli muistanut äitinsä sanat: ”Pittää olla metsän kanssa sinut”. Viideksi vuodeksi kerrallaan vuokrattavaa puuta saa tulla milloin tahansa katsomaan. Raekallio-Wunderink vuokraa sieltä puita halukkaille ympäri maailman. Metsä oli Raekallion lapsuuden metsä, joka sijaitsi vain muutaman sadan metrin päässä vanhasta kodista. Yksi reitin yli taipunut runko muodostaa holvikaarimaisen sisäänkäynnin metsään. 10 000 katsojaa Raekallio-Wunderink oli aikaisemmin työskennellyt yritysmatkailua tarjonneessa firmassa, mutta joutunut lomauHalipuumetsän puita ei kaadeta eikä metsää myöskään liiemmin hoideta. Kaarle Raekallio (oik.) on tyytyväinen, että hänen tyttärensä Riitta Raekallio-Wunderink sekä hänen miehensä Steffan Wunderink onnistuivat kehittämään lapsuuden metsästä elämysmatkailukohteen. KITTILä » MetsänoMistaja 8 Metsälehti Makasiini 7549_.indd 8 24.1.2020 14.45. Kittilässä Veitservasan kylässä edellisyönä satanut lumi on verhonnut koivut ja petäjät valkoiseen huntuun. Harha-askelia ei sovi ottaa, sillä lumen syvyys ylittää paikoin yhdeksänkymmentä senttiä. ”Tämän koivun suomalainen on antanut saksalaiselle ystävälleen 90-vuotislahjaksi”, Raekallio-Wunderink kertoo
”Jos tekniikka pelaa, yhdellä lähetyksellä on 10 000 viikoittaista katsojaa ympäri maailman.” Samaisesta metsästä löytyvät yrittäjän valitsemat vuokrattavat halipuut. Nuoremmat puut ovat edullisempia ja vanhimmat ikihongat kalleimpia. Hän koki isänsä luovan idean halipuumetsästä välittömästi omakseen. Niistä asiakkaat pääsevät vuokraamaan mieleisensä. ”Se oli niin loistelias idea kaikessa hulluudessaan, ettei sitä voinut jättää toteuttamatta.” tetuksi. Puita on vuokrattu Euroopan ohella ›› Metsälehti Makasiini 9 7549_.indd 9 24.1.2020 14.45. Hän halusi tuoda arktisen luonnon ja lumen kaikkien nähtäväksi ja koettavaksi. Raekallio-Wunderink vuokrasi lapsuudesta tutun mummolan metsän isältään ja perusti Halipuu-yrityksen vuonna 2015. Puiden vuokrausta yrittäjä kutsuu adoptoinniksi. Vuokra vaihtelee alle sadasta eurosta runsaaseen neljäänsataan euroon. Siitä alkaen yrittäjä on joka sunnuntai kuvannut arkea pohjoisessa Halipuumetsässä. Kurssilla tehtävänä oli perustaa periscope-kanava verkon suoratoistolähetyksiä varten. Samoihin aikoihin hän osallistui matkailun sähköisen liiketoiminnan kurssille Helsingissä
Hän muutti maasta toiseen, kunnes tutustui Hollannissa tulevaan aviomieheensä Steffan Wunderinkiin. Mahdollisuuksia riittää, kun rohkeasti ideoi. Metsä on valtava leikkikenttä. Hän opiskeli kauppakorkeakoulussa, mutta kaupallinen koulutus ei kuitenkaan tuntunut omalta. Puun haltija saa itselleen tarkat koordinaatit, valokuvan sekä nimensä puuhun ripustettavaksi. muun muassa Singaporesta, Kanadasta ja Yhdysvalloista. >> 2. Halipuumetsään ei enää kajota moottorisahalla eikä metsää liiemmin hoideta. Sirkan kylässä Kittilässä varttunut yrittäjä vietti suurimman osan lapsuudestaan lähimetsissä. >> 3. Pohjoisen karu luonto pitää huolen, ettei metsä hetkeen pusikoidu eikä kulku Halipuumetsässä esty. Kun viisivuotinen vuokrasopimus päättyy, puuta ei kaadeta. Maailmalta takaisin metsään Raekallio-Wunderink uskoo, että jokaisella on tiedostamaton kaipuu metsään. Puuriveistä muodostuva paikallinen metsä sisäänkäynteineen ja aitoineen ei tuntunut RAEKALLIOWUNDERINKIN VINKIT METSÄNOMISTAJILLE >> 1. » MetsänoMistaja 10 Metsälehti Makasiini 7549_.indd 10 24.1.2020 14.45. Kun idea lähtee omasta intohimosta, sen pystyy välittämään muillekin. Maailman massojen ei tarvitse innostua, riittää, kun oikeat ihmiset kiinnostuvat. Vartuttuaan hän koki haluavansa kadota suurkaupunkiin. Aviopari asettui Hollantiin, mutta vaikka pariskunta asui luonnonläheisellä asuinalueella, jotain puuttui
”Kaikkein parhaat elämykset ovat niitä yksinkertaisia juttuja”, Raekallio-Wunderink kiteyttää.. Ensin metsään kutsuttiin ystävät ja heidän kehujensa kannustamana paikallista matkailua edistävä Visit Levin porukka. Metsälehti Makasiini 11 7549_.indd 11 24.1.2020 14.45. Aviopari on huomannut, että metsästä lähtee aivan eri ihminen kuin sinne tuli. Muutoin on aivan hiljaista. Polttopuut poksuvat. Myös viereisissä puissa on kannattimet riippumattoja varten. ”Ihmisillä on päässä Levin matkailusta porot ja huskyt, mutta nyt myös vähitellen riippumatot”, Steffan Wunderink iloitsee. ”Kun tulimme takaisin Suomeen, se oli valtaisa helpotus. Myös kaupungissa varttunut Steffan Wunderink on lappilaistunut, jopa enemmän kuin paikalliset. ”Yht’äkkiä, kun katselin metsään, näin riippumatot sieluni silmin siellä riippumassa”, hän muistelee. Ensimmäiset kaamoksen jälkeiset auringon säteet maalaavat satavuotiaiden puiden latvukset kultaisiksi. Visit Levin avustuksella metsässä on vieraillut sosiaalisen median tähtiä, toimittajia sekä amerikkalainen uutiskanava CNN. Metsän kaipuu oli siellä, vaikka en sitä tajunnut”, Raekallio-Wunderink sanoo. Matkailijat kokevat harvassa kasvavan puuston turvalliseksi, sillä he näkevät, ettei runkojen takana lymyä karhu tai susi. Tuulen mukana kantautuu valjakkoajelulle lähdössä olevien huskien innokkaat haukahdukset. Niissä keinuen matkailijat pääsisivät kokemaan lappilaisen metsän ennennäkemättömällä tavalla. Hollantilaisiin puistomaisiin metsiin tottuneelle miehelle pohjoisen metsät edustavat epäjärjestystä. Metsän sijainti vain parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä Levin laskettelukeskuksesta mahdollistaisi yritystoiminnan. Yrittäjän puoliso ei heti vakuuttunut ideasta, mutta aviopari päätti testata sitä. ”Yhtäkkiä, kun katselin metsään, näin riippumatot sieluni silmin siellä riippumassa.” aidolta metsältä. Toisin kuin Hollannissa, Lapissa metsään voi eksyä. Se on aika mahtavaa.” Kokemuksen kruunaa nuotiobarista Steffan Wunderinkin nuotiolla mutteripannulla omasta kahvisekoituksesta keittämät erikoiskahvit, kotitekoiset keksit ja vaahtokarkit. Vuonna 2017 syyskuisen lähetyksen jälkeen Raekallio-Wunderink sai idean. Raekallio-Wunderink ripustaa kahden suorarunkoisen männyn väliin riippumaton. l Halipuumetsä on päätehakkuuasentoon hakattu entinen talousmetsä. ”Minulla on edelleen suuri kunnioitus lappilaista metsää kohtaan. ”Metsään on kävellyt sellainen rooli ja kun he tulevat riippumatoistaan, he ovat omia itsejään. Metsään kävellessä moni kulkee kaupungin kiireiden tahtiin. Raekallio-Wunderink rinnastaa riippumattoon peitellyn matkailijan perhosen toukkaan, joka riippumatosta lähtiessään kuoriutuu perhoseksi. Kun matkailijat kääritään 20–45 minuutiksi riippumattoon peittojen mutkaan, metsän rytmi ja rauha valtaavat tulijan. Kuukauden tauon jälkeen auringon kajo lankeaa jälleen metsään ja varjot piirtyvät hankeen. Myös metsien laajuus on yllättänyt. Reilussa vuodessa riippumattokokemuksista on kasvanut yrityksen päätuote, joka työllistää avioparin. Tammikuussa 2018 Raekallio-Wunderinkin idea poiki Halipuu-yritykselle Visit Finland -sivuston kärkituotepalkinnon. Myös he pitivät ideaa loistavana. Ihmiset täällä kutsuvat itseään metsänomistajiksi, mutta he tietävät, että metsä kuuluu hirville ja karhuille, ei ihmisille”, Steffan Wunderink sanoo. Ensimmäisen lapsen synnyttyä vuonna 2006 aviopari muutti Kittilään. Riippumattoja matkailijoille Pakkanen kiristyy neljääntoista asteeseen. Metsä riisuu roolin Kaarle Raekallio sytyttää tulen Halipuumetsään rakentamalleen nuotiopaikalle. Halipuu-yrityksen perustamisesta saakka hän on halunnut tuoda matkailijoita oikeasti metsään, ei ainoastaan verkkolähetysten välityksellä. Ympäröivä metsä vaikuttaa kävijöihinsä
”Useimmilla meikäläisillä kasveilla sisäisesti määräytynyt lepotila purkautuu vuodenvaihteen tienoilla. Hänen mukaansa metsäpuut ovat vielä lepotilassa. Monilla puilla sisäinen lepotila on purkautunut, mutta lämpötila ei vielä riitä herättämään niitä.” Lepotilan purkautuminen vaatisi Vuokon mukaan vuorokauden keskilämpötilan nousun viiden lämpöasteen paikkeille. ”Pakkanen saattaa vaurioittaa varsinkin silmuja, jolloin ne eivät puhkea keväällä kunnolla tai ollenkaan”, Luoranen sanoo. Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikön Antti Mäkelän mukaan on mahdollista, että luminen ja kylmä talvi vielä koetaan. » AjAssA 12 Metsälehti Makasiini 7550_.indd 12 24.1.2020 14.46. Kohtalokkaampaa puiden kannalta on, jos sää kylmenee yhtäkkiä huomattavasti. Samaa sanoo kasvitieteilijä Seppo Vuokko. Tuulenkaadot ovat oivaa lisääntymismateriaalia kuusen pahimmalle tuhohyönteiselle kirjanpainajalle. Alttiimpia tuulituhoille ovat kuusikot. Miten pärjäävät metsäpuumme mänty, kuusi ja koivu. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SAMI KARPPINEN Tammikuun alku on ollut suuressa osassa maata 6–10 astetta leudompi kuin vuosina 1981–2010 keskimäärin. Hyvin, arvioi Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jaana Luoranen. Poikkeuksellisen leuto talvi on saanut kirsikkapuut kukkimaan Tukholmassa ja narsissit Helsingissä. 6–10 °C Talvimyrskyjen aiheuttamat tuulituhot lisääntyvät, jos maa ei mene talvella routaan. Lämpimät säät saattavat heikentää puiden pakkasenkestävyyttä, jolloin nopeasti tulevat kovat pakkaset altistavat ne pakkasvaurioille. Artikkelia varten on haastateltu myös Luken tutkimusprofessoria Jarkko Hantulaa, erikoistutkijaa Juha Kaiteraa ja tutkijaa Tiina Yliojaa sekä Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professoria Heli Peltolaa.. Lyhyeksi se hänen mukaansa kuitenkin jää. Kun puut asettuvat syksyllä lepotilaan, eivät lämpötilan muutokset hänen mukaansa herätä niitä ennen kuin niiden sisäinen kello sen sallii. Kasvit ovat nyt rajatilassa. Säiden armoilla Metsäpuumme ovat selvinneet leudossa talvessa hyvin, mutta äkillinen pakkanen voi koitua niiden kohtaloksi
Jos maa olisi jäässä, mikrobitoimintaa ei olisi ja ravinteet eivät kulkeutuisi veden mukana. Havununna on merkittävä tuholainen Keski-Euroopassa, mutta Suomessa perhonen ei ole toistaiseksi aiheuttanut tuhoja. ”Vedenpinta laskee kuivana kesänä hyvin alas, jolloin happea virtaa syvälle suohon. Sellaisia vuosia, jolloin termistä talvea* ei tule, alkaa kuitenkin olla useammin – lounaisrannikolla vuosisadan puolivälissä joka kolmas vuosi.” ilmatieteen laitoksen tutkija kimmo Ruosteenoja *Termisen talven aikana keskilämpötilat ovat pakkasella Lisää päästöjä Leuto talvi lisää ojitettujen soiden hiilija typpipäästöjä. Se lisää turpeen hajotusta. Keski-Lapin poikkeuksellisen lumisesta talvesta hyötyvät muun muassa surmakkasieni ja männyntalvihome. Kun sateet syksyllä alkavat, lähtee turpeesta vapautunut orgaaninen aines liikkeelle.” Puut hengittävät myös lepotilassa – sitä enemmän, mitä lämpimämpää on. Leutoja talvia suurempi ongelma ovat kuitenkin kuivat kesät, sanoo Luken johtava tutkija Mika Nieminen. Tulokaslajit, kuten havupuiden neulasia syövä havununna, voivat hyötyä leudoista talvista. ”Sellaista tilannetta, että talvet loppuisivat kokonaan, ei ole odotettavissa. Juurikääpä hyötyy leudosta talvesta. Kuusen pahimman lahottajasienen itiötuotanto lakkaa vasta, kun lämpötila laskee pakkaselle. Metsälehti Makasiini 13 7550_.indd 13 24.1.2020 14.46. Tämä kuluttaa energiaa, mikä voi leudon talven jälkeen näkyä kasvussa
Koska metsäverotus ei ole oma verolajinsa, niin oikaisupyyntöjä ei erikseen tilastoida. Hankintatyön veronalainen osa on ansiotuloa, josta kotikunta saa osansa. Pääomatulojen verot menevät valtiolle, samoin arvonlisäverot ja metsätilan omistuksenvaihdoksiin liittyvät varainsiirtoverot sekä perintöja lahjaverot. 2 Miten metsän verotulot jakautuvat valtiolle ja kunnille. Metsätalouden veroilmoitus sekä arvonlisäveroilmoitus kannattaa antaa määräajassa, sillä myöhästymisestä määrätään myöhästymismaksu. 4 Kuinka suuri osa metsäveroilmoituksista annetaan sähköisesti. Suuri osa veroista kertyy jo puukauppatulojen ennakonpidätyksinä. Jo yli puolet metsäveroilmoituksista annetaan sähköisesti, Kari Pihljerta Verohallinnosta kertoo. 1 Millainen metsäverovuosi on tulossa. Metsätalouden verokertymää ei erikseen tilastoida. Kertymä supistunee viime vuodesta puukaupan supistumisen vuoksi. Yhteisöjen tuloverokertymästä jaetaan kunnille metsävero-osuutta varsin monimutkaisen kaavan mukaan. 5 Tuleeko metsäverotuksesta paljon oikaisupyyntöjä. 3 Mitä tapahtuu, jos metsäveroilmoitus myöhästyy. Myös paperilla annetun ilmoituksen tulee olla perillä viimeistään määräpäivänä. Vuodelta 2018 annetuista metsäveroilmoituksista 54 prosenttia. OmaVero-palvelun ilmoituspohjassa näkyvät nyt myös valmiiksi edellisenä vuonna vahvistetut menojäännökset, varaukset ja metsävähennyksen tiedot, eli sähköinen ilmoittaminen on entistä vaivattomampaa. kari pilHjerTa KUKA: Ylitarkastaja, Verohallinto MITÄ: Metsäverotuksen johtava asiantuntija MIKSI: Metsäverotuksessa ilmenee aina uutta ja nyt eletään sähköiseen palveluun siirtymisen vaihetta » Metsätyyppi 14 Metsälehti Makasiini 7551_.indd 14 24.1.2020 14.47. l TeksTi Mikko Häyrynen kuva seppo saMuli KertyyKö metsäveroa. Nykyään verotuksen epäselvyydet pyritään selvittämään jo verovuoden aikana ja oikaisuvaatimuksien määrä on vähentynyt.
Puistoja on nyt 40. Osa kasvusta johtuu siitä, että kansallispuistojen pinta-ala on kasvanut ja määrä lisääntynyt kahdeksalla tällä vuosituhannella. ”Esimerkiksi Keski-Suomen kansallispuistoissa on metsäisiä alueita, ja niiden käyntimäärät kasvoivat viime vuonna”, kansallispuistoja ylläpitävän Metsähallituksen erikoissuunnittelija Liisa Kajala kertoo. Valtteri Skyttä Käynnit kansallispuistossa yhä kasvussa Kansallispuistojen vankka suosio näkyy myös metsäisten puistojen käyntimäärien kasvuna. Suomen kanSalliSpuiStoihin tehtiin viime vuonna yli kolme miljoonaa käyntiä. Luonnonrauhaa etsittiin siis lisääntyvissä määrin hieman tuntemattomammista kansallismetsistä.. Ti m o Vi iT a n en 220 milj. Suosiotaan ovat lisänneet myös erityisen metsäiset puistot. KÄYNTIÄ 2019 2018 Pallas-Ylläs suosituin, myös uudet puistot kiinnostavat Kansallispuistojen käyntimäärät, top 10 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 *Hossa * Teijo *Sipoonkorpi Repovesi Pyhä–Luosto Oulanka Koli Nuuksio Urho Kekkosen puisto Pallas-Yllästunturi *perustettu 2010-luvulla Lähde: Metsähallitus Metsälehti Makasiini 15 » ajassa 7552_.indd 15 24.1.2020 14.48. Puistojen suosio on kasvanut huimasti 2000-luvulla, sillä miljoonan vuosikäynnin raja meni rikki vasta vuonna 2002. Noin 90 prosenttia kansallis puistoihin tehdyistä vierailuista on suomalaisten tekemiä. Viime vuosina myös pyöräily on lisääntynyt puistoissa. Suosituimmat puistot löytyvät Lapista ja pääkaupunkiseudulta. Käynnit kansallispuistoissa vuonna 2019 (sama kävijä on voinut tehdä useamman käynnin), vuodesta 2018 kasvua 2 prosenttia MILJ. Yleisestä noususuunnasta huolimatta monen suosituimman kansallispuiston käyntimäärät laskivat aavistuksen viime vuonna. Käyntejä mittaavaa laitteistoakin on enemmän. euroa Kansallispuistokävijöiden rahankäytön arvioitu vaikutus puistojen lähialueilla Lähde: metsähallitus 3,2 milj
AikAAn, jolloin kuvan puut on istutettu, koettiin taimikonhoito tarpeettomaksi yleisemminkin ja kontortan kohdalla erityisesti. FSC-SuoJelukohteiden hankintaan apua 75 000 Päättyneellä vuosikymmenellä taimia on istutettu vähemmän kuin edellisellä. Kuva puhukoon puolestaan.” Suorittava porraS ”nAApurimAAssA osataan vissiin paremmin, kun istutetaan jonkin verran edelleen.” Saarni ”minullAkin yhdessä männikkökuviossa kasvoi siellä täällä kontortaa. Siellä kontortaa on noin 600?000 hehtaaria.” planter ”kontortA alkaa jo kolmessakymmenessä vuodessa hidastaa kasvuaan, nelikymppisenä puusto alkaa kuolla pystyyn. Tuorein luku on vuodelta 2018: 75 000 hehtaaria. FSC edellyttää, että siihen liittyvältä metsätilalta rajataan metsien käytön ulkopuolelle vähintään 5 prosenttia metsämaata. Liika tiheys tuossa on se suurin ongelma ollut ihan selvästi.” puuki Näin kävi kontortalle Verkkokeskustelijat ruotivat 40-vuotiaan kontortamännikön nykytilaa. M ik a a n kk ku ri / M et sä G ro u p 16 Metsälehti Makasiini » ajassa 7553_.indd 16 24.1.2020 14.50. metsä Group ryhtyy hankkimaan luontokohteita, joilla korvataan FSC-metsäsertifioinnin metsänomistajalta edellyttämät suojeluhehtaarit. Ruotsissa hirvituhoriskialueilla suositellaan kontortamännyn viljelyä. Lähde: Luonnonvarakeskus hyvä uutinen lukijAn kuvA Loppu häämöttää nimimerkki Suorittavan portaan kontortametsälle. Viimeisessä harvennuksessa ne kaikki poistettiin. Niin paljoa säästettäviä kohteita ei aina löydy, jolloin metsänomistajan on suojeltava tavallista metsämaata. Kontorta on melkoista haperoa.” MJo ”synkistelläänkö liikaa. Motokuski kertoi niiden latvan katkenneen puuta kaadettaessa. Kuitenkin sopivassa tiheydessä kasvaneina ne pysyvät kohtalaisessa kuosissa.” Jätkä ”kyllä niitä kunnollisia kontortametsiköitä on vanhempiakin pystyssä. ”Moni FSC:stä kiinnostunut metsänomistaja on kokenut epäoikeudenmukaiseksi sen, että metsää pitää suojella, vaikka siellä ei ole erityisiä luontoarvoja”, metsäjohtaja Juha Mäntylä kertoo
Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 7554_.indd 17 24.1.2020 14.51
18 Metsälehti Makasiini teema » kannattavuus 7555_.indd 18 23.1.2020 14.19
teKStI LIINa KJeLLBeRG KUVat SePPO SamULI » Metsälehti Makasiini 19 7555_.indd 19 23.1.2020 14.19. metsänhoidon avulla tuloja voi kuitenkin kasvattaa. KannattaaKo metsä. metsätalouden tutkijat ja neljä metsänomistajaa esittelevät tässä jutussa omat vinkkinsä metsänkasvatuksen kannattavuuden parantamiseksi. metsästä saatavat tulot määräytyvät pitkälti sen perusteella, missä metsä sijaitsee
Metsälöstä liikkeelle Metsänomistajan kannattaa Ahtikosken ja Huuskosen mielestä tarkastella metsänkasvatuksen kannattavuutta metsälötasolla. ”Jos puulaji on väärä, edes metsänhoidolla ei voida paljon enää pelastaa”, Ahtikoski sanoo. Sitä, miten kannattavaa metsänkasvatus on, on vielä vaikeampi arvioida. Sen pidemmälle yksittäiset metsänomistajat eivät tutkimusten mukaan metsätalouttaan juuri suunnittele. Metsätalouden laskelmissa vertaillaan usein erilaisia metsän kiertoaikoja, mutta metsänomistajien kannattaa Ahtikosken ja Huuskosen mukaan ulottaa tarkastelu korkeintaan 30 vuoden päähän. Pitkällä aikavälillä suurin vaikutus on kiertoajan alkuvaiheessa tehtävillä metsänhoitotoimilla eli metsänuudistamisella, taimikonhoidolla ja ensiharvennuksella. ”Varma tapa saada metsänkasvatuksen kannattavuus heikkenemään, on jättää taimikonhoito rehevällä kasvupaikalla tekemättä, jos metsänuudistamiseen on jo laittanut panoksia”, Huuskonen sanoo. Metsänkasvatuksen kannattavuus rakentuu eri kuvioilla tehtyjen toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta. Yksi on kannattavuudessaan kuitenkin ylitse muiden: lannoitus. ”Tästä huolimatta tuotto on siellä paras”, hän toteaa. Seuraavalle sukupolvelle puuston arvo on kuitenkin aivan eri kuin jos metsästä ei olisi huolehdittu”, Huuskonen sanoo. Sijainnilla merkitystä Reunaehdot metsänkasvatuksen kannattavuudelle asettaa luonto. Karkeasti voidaan sanoa, että metsänkasvatuksen kannattavuus näkyy selvimmin pankkitilillä. Lannoitus kannattaa Metsänomistaja voi vaikuttaa metsänkasvatuksen kannattavuuteen lähinnä metsänhoidon kautta. Metsässä olevan pystypuuston arvo jää silloin tosin huomioimatta. Huuskonen huomauttaa, että vaikka puuntuotos on paras Etelä-Suomen rehevillä kasvupaikoilla, vaatii metsänkasvatus siellä myös eniten työtä ja rahallista panostusta. Taustalla on se, että metsänkasvatus on pitkäjänteistä toimintaa. Yksinkertaiselta kuulostavaan kysymykseen ei metsätalouden tutkijoiden mukaan löydy yksiselitteistä vastausta. Kalliilla ostettua metsäpalstaa taas ei välttämättä saa kannattavaksi koskaan, toteaa Luken johtava tutkija Anssi Ahtikoski. Kun tilille tulee enemmän rahaa kuin sieltä lähtee, on metsänkasvatus kannattavaa. Nämä toimet ovat merkittävimmät myös metsästä kiertoajan aikana saatavien tulojen kannalta. ”Karu totuus on, että eniten metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttaa lämpösumma eli se, missä metsä sijaitsee. Tietyllä kuviolla metsänuudistamiseen sijoitetut varat saa takaisin vasta kymmenien vuosien kuluttua, kun taas toisella kuviolla harvennus tai päätehakkuu voi tuottaa tuloja hyvinkin pian. M istä tietää, että metsänkasvatus on taloudellisesti kannattavaa. Siihen vaikuttavat niin metsän sijainti, metsän hankintahinta, metsänhoitotoimenpiteet kuin puukauppatulotkin. LE IN O N EN » 20 Metsälehti Makasiini teema » kannattavuus 7555_.indd 20 23.1.2020 14.20. Mitä rehevämpi kasvupaikka on, sitä kannattavampaa metsänkasvatus on – olettaen, että kasvupaikalle on valittu oikea puulaji. Kuivahkon kankaan männiköstä saatavat tulot ovat huomattavasti suuremmat Heinolassa kuin Savukoskella, samasta kasvupaikasta ja puulajista huolimatta”, Ahtikoski sanoo. ”Jos esimerkiksi uudistaa metsän, ei yleensä itse hyödy harvennuksista. ”Esimerkiksi metsänhoitotoimenpiteiden kannattavuus näkyy viiveellä, ja milloinkaan ei voi varmasti tietää, miten metsä olisi kasvanut ilman niitä”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Saija Huuskonen. Se on metsänkasvatuksen panostuksista A N TT I J. Tämä tarkoittaa sitä, että mukaan tarkasteluun otetaan koko metsäomaisuus. Kasvupaikalla ja puulajillakin on toki merkitystä
”Kannatti ostaa, mutta se aika meni”, Keko sanoo ja tarkoittaa hintatason nousua. Entä onko suurmaanomistajana mukavaa. ”Kun ei tällaisella maanviljelijällä pääomia hirveästi ole varastossa, niin pankista lainaa”, hän sanoo. ”No en minä nyt tiedä. Kotimaakuntaan liittyvä yrittäjähenkisyys vaikutti. ”Taimiakin on istutettu tuollaiset puoli miljoonaa.” Vaikka haltuunottohakkuissa tavoitteena on, että ostorahoista mahdollisimman iso osa tulee puukaupoilla takaisin ja nopeasti, ei Keko ole lyhentänyt kiertoaikoja muuten kuin kuvioiden rajausten järkevöittämiseksi. Hyvä aika päättyi pinta-alaverotuksen mukana vuonna 2005. Kiertoajan pidentymisen vaikutus kannattavuuteen häipyy tulevaisuuden usvaan. Omat tuskansa tässäkin.” MIKKO HÄYRYNEN Siemenpuuasentoon hakattu kuiva hiekkakangas Etelä-Iissä on taimettunut hyvin. Kun jaksaa odottaa, niin taimia tulee riittävästi ja ylikin.” Harvassa siemenpuuasennossa siemenpuita jää 10–15 kuutiota. Muokkaus ja kylvö -uudistamista Keko on tehnyt itse omalla kaivinkoneella. Onko päätehakkuu 80 vai 85 vuoden kuluttua, niin mitä väliä. Luontainen uudistaminen toimii yhä Sen sijaan moneen kertaan koeteltu oppi, että luontainen uudistaminen sopii Pohjois-Suomen kuiville kankaille, pätee edelleen. Vaatimattomasti siihen nähden, että miehen nimi on varsin korkealla maan suurimpien metsänomistajien listalla. ”Puolukkatyypin hiekkakankaat ja jäkälääkin vähän näkyy, niin ne eivät kaipaa edes muokkausta. Sekään ei hänen laskentansa mukaan kannata tilattuna ostopalveluna. Hän hankki vuosituhannen vaihteen tienoilla huomattavan määrän metsätiloja kaukaa kotoa, eri puolilta Pohjois-Suomea. Keko korostaa, että hän käyttää siemenpuu-uudistamista vain siellä, missä se onnistuu. Metsälehti Makasiini 21 7555_.indd 21 23.1.2020 14.20. Siemenpuut voisi poistaa, kun taimet näkyvät, jolloin ne eivät vielä vahingoitu korjuussa. ”Metsätalouden kannattavuus on ostamalla voitettu”, Matti Keko sanoo viitaten pinta-alaverotuksen aikaan, jolloin tilat olivat halvempia. Isompi asia on, että luontainen uudistaminen jää paitsi jalostushyödystä. Silloin vanhaan ja ostajan kannalta hyvään aikaan tiloja saattoi saada jopa alle puuston arvon. isokyröläinen Matti Keko osaa ostettujen metsätilojen haltuunottohakkuut ja tuntee luontaisen uudistamisen edut. Siemenpuiden pientä kuutiokerLuonto antaa taimet tymää on kuitenkin vaikea saada kaupaksi. ”Ja kun tuo viljatilan pito jotain toimintaa kaipaa lisäksi, tämä antaa sopivasti jännitystä äkeen vetoon verrattuna.” Kekolla oli metsänostamisen viisastenkivi, mutta joku otti sen pois. Kannattaa siellä, missä onnistuu Istutettu taimi hyökkää kasvuun heti, mutta luontaisia taimia pitää odotella muutama vuosi. Uudistamisen kustannus on näiden puiden arvo eli joitain satasia
käytännössä ainoa, jonka tuotot ovat lunastettavissa hyvinkin lyhyellä aikavälillä. Taimikonhoidon myöhästyminen nostaa työn kustannuksia ja päätehakkuiden lykkääminen lisää metsän tuhoriskiä. Kantohintojen kehitystä voi toki seurata, jotta puistaan saisi mahdollisimman hyvän hinnan. Parhaat tulokset lannoitus tuottaa tuoreen kankaan kuusikoissa, kuivahkon kankaan männiköissä ja mustikkaja puolukkaturvekankailla. Kun männikön läheinen metsikkö uudistettiin, tuli istutustaimien Kohti jatkuvaa kasvatusta sekaan paljon luontaisesti syntyneitä männyntaimia. Tällä on euroissa nopeasti suuri vaikutus”, Huuskonen sanoo. ”Jos esimerkiksi seisottaa päätehakkuukypsää kuusikkoa, on suuri riski, että juurikääpä lahottaa puita tai metsään tulee muita tuhoja. Jotta se kannattaa ottaa, pitää metsää olla paljon mutta ei liikaa. Metsänkasvatuksen kannattavuutta voi parantaa myös omatoimisuudella, mutta muuten metsänomistajan kädet ovat pitkälti sidotut. ”Metsävakuutus on aika kallis. Ollaan Sulkavan Säviönsaaressa Etelä-Savossa. Muutama hehtaari pinta-alasta on huvennut vielä viime vuo» Vekaransalmen silta haukkasi Tea Juutilaisen ja Taru Leinon metsäpalstasta neljä hehtaaria. Vielä maassa ei näy taimia, mutta Juutilainen ja Leino ovat toiveikkaita. ”Lannoitusvaikutus kestää kivennäismailla viidestä seitsemään vuotta, turvemailla aina 25–30 vuoteen asti. Ajoitus tärkeä Metsänhoidossa merkitystä on varsinkin toimenpiteiden ajoituksella. Noin 50-vuotiaassa männikössä on tarkoitus luopua avohakkuista ja siirtyä niin sanottuun jatkuvaan kasvatukseen. Toistasataa vuotta suvussa kulkeneen tilan metsät ulottuivat vielä Leinon vanhempien aikaan 400 hehtaarin alueelle. Hehtaarit huvenneet Juutilainen ja Leino omistavat Säviönsaaressa sijaitsevan kaikkiaan noin 50 hehtaarin suuruisen metsäpalstan yhdessä. Jos metsän lannoittaa viisi vuotta toisen harvennuksen jälkeen, saa kustannukset korkoineen takaisin päätehakkuun yhteydessä”, Huuskonen kertoo. ”Ensin metsästä lohkaistiin 80 hehtaaria siirtoväelle ja myöhemmin jäljelle jääneet 320 hehtaaria jaettiin meille seitsemälle lapselle”, Leino kertoo. Talvitien muuttaminen kesäkorjuukelpoiseksi on sitten eri asia.” ”täällä on näitä, joita voi halata”, sanoo metsänomistaja Tea Juutilainen ja suuntaa syvemmälle hiljan harvennettuun männikköön. Esimerkiksi uusien metsäteiden rakentamisen kannattavuus on Ahtikosken mukaan kyseenalainen, ainakin ilman tukia. ”En ole nähnyt yhtään tutkimusta, jossa uuden metsätien rakentaminen olisi ilman tukia tullut kymmenessäkään vuodessa kannattavaksi, vaikka laskelmissa olisi huomioitu metsässä tehdyt hakkuut. Vantaalla asuva Juutilainen on tullut äitinsä Taru Leinon kanssa katsomaan, miltä metsässä näyttää syksyisten hakkuiden jäljiltä. Riskeiltä voi suojautua hoitamalla metsänsä ajallaan ja vakuuttamalla ne. Esimerkiksi osa suurmetsänomistajista ei vakuuta metsiään”, hän kertoo. 22 Metsälehti Makasiini teema » kannattavuus 7555_.indd 22 23.1.2020 14.20. Ahtikosken mukaan kaikki eivät ole yhtä mieltä metsävakuutusten taloudellisesta kannattavuudesta
”Pääsääntöisesti teetämme metsänhoitotyöt, mutta kyllä meillä kaikilla raivaussaha käsissä pysyy”, Juutilainen sanoo. Puusto oli järeää, joten alaharvennuksessa poistetut puut olivat keskimääräistä suurempia. Sitä riskiä ei kannata ottaa”, Juutilainen sanoo. YLI tUhaNNeN eURON eRO Poimintahakkuu tuotti Säviönsaaren kuusivaltaisessa tuoreen kankaan metsikössä reilut tuhat euroa enemmän hehtaarilta kuin alaharvennus olisi tuottanut. Metsälehti Makasiini 23 7555_.indd 23 23.1.2020 14.20. LIINA KJELLBERG Katajanmarjat odottavat kypsymistä. Poimintahakkuun luvut perustuvat toteutuneisiin hintoihin, harvennushakkuun metsänhoidon suosituksiin ja alueellisiin keskihintoihin. Taloudellisessa mielessä jatkuvan kasvatuksen puolesta puhuu Juutilaisen mukaan se, että puukauppatulot eivät tule kerralla päätehakkuun yhteydessä, vaan tasaisemmin, kun metsästä poistetaan järeimpiä puita. ”Kuusikkoa on jo hakattu sillalle vievää tietä varten, joten siitä tulisi harvennuksen jälkeen oikein tuulitunneli. Juutilaisen ja Leinon mielestä aluemenetyksiä on kuitenkin turha jäädä harmittelemaan. Laskelman on tehnyt hakkuut suunnitellut Metsäpalvelu Arvometsä Oy. Sukupolvenvaihdos edessä Metsänhoitotoimien suunnittelussa Juutilainen ja Leino luottavat metsäsuunnitelmaan ja metsäalan asiantuntijoiden apuun. Jatkuvaan kasvatukseen naiset päätyivät sekä taloudellisista että maisemallisista syistä. Siltatyömaan lähellä kasvavaa kuusikkoa ei kannata harventaa, sillä se altistaisi puuston tuulituhoille. PoiMintahakkuu » hakkuuPoistuMa: 110 m 3 /ha » hakkuuarvo: 39,63 €/m 3 eli 4 360 €/ha » kaadettujen Puiden keskijäreys: 520 l » jäävä Puusto: 191 m 3 /ha harvennushakkuu (arvio) » hakkuuPoistuMa: 113 m 3 /ha » hakkuuarvo: 28,02 €/m 3 eli 3 167 €/ha » kaadettujen Puiden keskijäreys: 250 l » jäävä Puusto: 187 m 3 /ha Tulot ovat nettotuloja ennen veroja. Juutilainen ja Leino perustivat 15 vuotta sitten metsäyhtymän, mutta Leino haluaisi jo luopua osuudestaan. Poimintahakkuussa poistettiin tukkikokoisia ja huonolaatuisia puita ja kuviolle jätettiin säästöpuita. Leino kertoo tehneensä metsänhoitotöitä aikoinaan paljonkin itse, Juutilaisen perhe ehtii metsänhoitotöihin satunnaisemmin. Lähivuosina Säviönsaaressa on edessä sukupolvenvaihdos. Selvitettävänä on, kannattaako se siirtää tyttärelle vai suoraan tämän pojille. Tervaleppiä kasvavasta kosteikosta tehtiin 15 vuotta sitten kertakorvauksella suojelualue ja viime lokakuussa valmistunut, Säviönsaaren ja sen viereisen Vekaransaaren välisen lossiyhteyden korvannut Vekaransalmen silta haukkasi metsäpalstasta neljän hehtaarin suuruisen alueen. ”Kun metsiä hoitaa, kyllä sieltä haluaa rahaakin saada”, Leino sanoo. Metsiä hoidetaan niin, että ne tuottavat mahdollisimman paljon ympäristönäkökulmat huomioiden”, kiinteistöjä työkseen välittävä Juutilainen sanoo. Poimintahakkuun taas olisi voinut tehdä voimakkaamminkin. On metsäpalstalle tosin lähiaikoina suunnitteilla yksi avohakkuukin. Metsä sivutulona Metsään viime syksynä tehdyistä hakkuista valtaosa oli jatkuvaan kasvatukseen tähtääviä harvennuksia. Jäävä puusto on hyväkasvuista ja keskimäärin kuitupuun mittaista. ”Kun päätulot tulevat muualta, ei metsästä tarvitse saada maksimaalista tuottoa. Sekä Juutilaiselle että Leinolle on kuitenkin tärkeää, että metsänkasvatus on taloudellisesti kannattavaa. sinakin
Mitattuihin kasvuihin ja toteutuneisiin kertymiin pohjautuvia kannattavuustutkimuksia jatkuvasta kasvatuksesta ei ole vielä tehty”, Ahtikoski sanoo. MetsänoMistaja Risto Iivonen katselee vastakaadetun kuusen kantoa mietteliäänä. Esimerkiksi sellaisella kohteella, jolla eri-ikäisrakenteisuutta on luonnostaan, voi siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen olla taloudellisesti kannattavaa. Ahtikosken ja Huuskosen mukaan sitä on tässä vaiheessa vielä mahdoton sanoa. ”Siemenviljelyssiemenellä kylvetyn männikön kasvu voi olla jopa 20 prosenttia parempi kuin metsikkösiemenellä kylvetyn”, Anssi Ahtikoski sanoo. ”Ammattilainen ottaa puita pois enemmän kuin olisin itse ottanut, mutta kyllä tänne vielä tuhat runkoa hehtaarille jää. Iivonen on tyytyväinen työn jälkeen. Muutaman vuoden päästä puusto ei näytä enää yhtään harvalta ja hakkuutähteetkin ovat painuneet maahan.” Kuljettavuus on Iivoselle Metsätyöt omin voimin » Risto Iivonen on tyytyväinen ensiharvennetun kuusikon hakkuujälkeen. Tehdyt tutkimukset perustuvat kuitenkin malleilla laadittuihin ennusteisiin. ”Tutkimustulokset osoittavat pääosin, että jatkuva kasvatus olisi taloudellisesti kannattavampi. 24 Metsälehti Makasiini teema » kannattavuus 7555_.indd 24 23.1.2020 14.20. Kaikista karuimmilla kasvupaikoilla metsä kannattaa uudistaa luontaisesti, mutta vähänkin rehevämmillä kasvupaikoilla kannattavammaksi tulee kevyt maanmuokkaus ja männyn kylvö. Kasvupaikka huomioon Se, miten paljon metsänhoitoon kannattaa panostaa, riippuu siitä, missä metsä sijaitsee. Jatkuva kannattavampi. Tammikuun alun päivää rytmittävät kauempaa kantautuvat hakkuukoneen äänet. Kylvön puolesta puhuu muun muassa se, että sen yhteydessä voidaan istutuksen tapaan hyödyntää siemenviljelyksiltä kerättyä jalostettua siementä. Puun kasvu on vuosilustojen perusteella jäänyt viime vuosina aiempaa pienemmäksi. Etelässä metsänhoitoon kannattaa panostaa enemmän kuin pohjoisessa, rehevillä kasvupaikoilla enemmän kuin karuilla. Metsäalalla on viime vuosina keskusteltu siitä, kumpi metsänkasvatusmenetelmä on taloudellisesti kannattavampi, perinteinen tasaikäisrakenteinen vai niin sanottu jatkuva kasvatus. Asikkalassa Päijät-Hämeessä sijaitsevassa 30-vuotiaassa kuusikossa on meneillään ensiharvennus. Esimerkiksi metsänuudistamisen menetelmät kannattaa valita kasvupaikan mukaan. Varhaisperkaus taas voi hänen mukaansa olla kylvömänniköissä perusteltua jättää tekemättä. Jos puut ovat liian tiuhassa, niillä ei riitä voimaa kasvaa”, Iivonen sanoo. Hänen mukaansa lisätietoa tarvitaan varsinkin taimettumisesta ja siitä, miten kasvavan puuston tiheys vaikuttaa taimettumiseen pitkällä aikavälillä. Jos taas lähdetään liikkeelle esimerkiksi hakkuuaukosta, ei tilanne ole enää niin yksiselitteinen. ”Olisiko merkki siitä, että puilta on loppunut tila
Niissä apuna on hakkuupäällä, energiakouralla ja kuormaimella varustettu maataloustraktori. Päätehakkuut ja myöhemmät harvennukset Iivonen jättää ammattilaisille, mutta ensiharvennuksia ja energiapuun korjuuta hän tekee itsekin. Kauppoja tuli tehtyä varsinkin 1990ja 2000-luvuilla. Lisää hehtaareja Metsänomistaja Iivonen on ollut vuodesta 1985. Mittariin on kolmessa vuodessa tullut 3 100 työtuntia.” Metsässä Iivonen kertoo viihtyvänsä niin hyvin, ettei laske omalle työlleen hintaa. ”Jos lähialueilla oli metsää tai peltoa myynnissä, tein tarjouksen. Puukauppatulot eivät enää riitä samaan kuin aiemmin.” Kulut kuriin Metsänkasvatuksen kannattavuudesta Iivonen huolehtii tekemällä metsänhoitotyöt ajallaan ja pitkälti omin voimin. Istutukset osuvat päällekkäin peltotöiden kanssa, joten niitä on teetetty talkootyönä paikallisella suunnistusseuralla. ”Ensiharvennusten määrä vaihtelee vuosittain, mutta energiapuuta hakkaan omista ja muiden metsistä noin 500 kiintokuutiometriä talvessa. SatOJeN eUROJeN SääStö Taimikon varhaishoito maksoi Luonnonvarakeskuksen mukaan Päijät-Hämeessä vuonna 2018 käsin tehtynä keskimäärin 391 euroa hehtaarilta, taimikonhoito keskimäärin 509 euroa hehtaarilta. ”Ajoissa tehdyt metsänhoitotyöt lisäävät metsän kasvua, jolloin tuloakin tulee enemmän.” Hoitotöistä itse tehdään ainakin taimikonhoidot, sillä niiden teettäminen tulee kalliiksi. 1920-luvulta asti suvussa kulkeneella kotitilalla tehtiin silloin sukupolvenvaihdos. Tilakaupoissa Iivosen periaatteena on ollut ostaa kotitilan lähellä sijaitsevia tiloja. Metsälehti Makasiini 25 7555_.indd 25 23.1.2020 14.20. tärkeää, sillä kuusikossa saattaa pian vilistä suunnistajia. 1990-luvun alkupuolella kysyntä ei ollut yhtä suurta kuin nykyään. LIINA KJELLBERG Vuosilustot kertovat puun kaivanneen viime vuosina lisää kasvutilaa. Nykyisin pienenkin tilan hinta voi nousta älyttömän korkealle.” Samalla, kun metsämaan hinta on noussut, on puukauppatulojen taloudellinen merkitys Iivosen mukaan heikentynyt. Suunnilleen sen verran Iivonen säästää, kun tekee työt itse eikä laske omalle työlleen hintaa. Apuna on maatalousja metsäalaa opiskeleva poika. Alkujaan vajaan 60 hehtaarin suuruinen tila on kasvanut Iivosen omistuksessa satoja hehtaareja. Iivosen tavoitteena on tehdä sukupolvenvaihdos viiden vuoden sisällä – ajoissa ja hallitusti. Metsää tilaan kuuluu nykyisin noin 360 hehtaaria, peltoa 75 hehtaaria. Seuraavalle polvelle Iivosen metsät sijaitsevat Suomen rehevimmällä seudulla. ”Kuitupuusta maksetaan suunnilleen saman verran kuin 30 vuotta sitten. Asikkala ja lähikunta Orimattila mielivät lähivuosina Jukolan viestin kisaisänniksi, ja osa radoista kulkisi itsekin suunnistusta harrastavan Iivosen mailla. Siinä vaiheessa, kun kuusikko päätehakataan, on metsä tosin jo seuraavalla omistajalla. Sitä, että nyt ensiharvennettava kuusikko kasvaa päätehakkuuikään, ei tarvitse enää toista kolmeakymmentä vuotta odottaa
Oletuksena oli, että hoitamaton taimikko joudutaan ennakkoraivaamaan ennen ensiharvennusta ja että sen hakkuista saadaan 15 prosenttia vähemmän tukkipuuta. l tUOttOa VIIVeeLLä Taimikonhoidon hyödyt näkyvät hitaasti, lannoituksen nopeammin. ”On tapauksia, joissa metsänomistaja on suojellut päätehakkuukypsän mutta edelleen hyvin kasvavan metsän korvausta vastaan kymmeneksi vuodeksi ja sen jälkeen uudistanut metsän. Metsänomistaja on tällöin saanut sekä korvausta suojelusta että hyötynyt taloudellisesti vielä kasvavasta puustosta. tuoreen kankaan kuusikko Puolukka turvekankaan Männikkö Metsikön ikä v 1 10 20 30 34 40 46 49 62 50 60 taiMikonhoito Toimenpiteen kustannus 452,70 €/ha lannoitus Toimenpiteen kustannus 407,00 €/ha harvennus Lannoituksen hyöty nykyarvossa 558,70 €/ha ensiharvennus Taimikonhoidon hyöty nykyarvossa 266,20 €/ha harvennus Taimikonhoidon hyöty nykyarvossa 206,90 €/ha Taimikonhoidon hyödyt eivät kata siitä aiheutuneita kustannuksia vielä ensiharvennusvaiheessa, vaan vasta harvennusvaiheessa. Kun hyvästä eteläsuomalaisesta metsästä saa päätehakkuutuloja enimmillään noin 22 000 euroa hehtaarilta, pitäisi joka vuosi olla vähintään kaksi hehtaaria tällaisia huippupäätehakkuukohteita.”. Saija Huuskosen mukaan metsän suojeleminen esimerkiksi Metso-ohjelman kautta on hyvä esimerkki tästä. Ahtikoski lähestyy kysymystä sitä kautta, miten paljon metsää pitäisi omistaa, että sillä eläisi. Se löytyy osoitteesta metsainfo.luke.fi/fi/cms/ metsankasvu/ motti. Se ei ole alkuperäisen tarkoituksen mukaista.” Hehtaareilla väliä Vaikuttaako metsänkasvatuksen kannattavuuteen se, miten paljon metsää omistaa. Esimerkkimetsiköt sijaitsevat Etelä-Suomessa. Niiden tavoitteena ei ole turvata pelkästään taloudellista tulosta, vaan myös puuston hyvä kasvu ja metsälajiston monimuotoisuus.” Monimuotoisuudesta kiinnostuneet voivat saada metsästään tuottoa myös perustamalla suojelualueita. Korkokantana käytettiin neljää prosenttia. Ahtikosken mielestä metsien suojelun tavoitteena tulisi olla suojella mahdollisimman paljon luontoarvoja mahdollisimman kustannustehokkaasti. ”Suositukset ovat kompromissi. 10 34 46 49 62 LAsKE ItsE Metsänkasvatuksen vaihtoehtoja voi vertailla Luken Motti-ohjelmiston avulla. Periaatteessa kyllä, mutta Huuskosen mukaan taloudellisesti kannattava hehtaarimäärä riippuu viime kädessä metsän sijainnista sekä ikäja kasvupaikkarakenteesta. Kantohinnat ja metsänhoidon kustannukset on otettu vuosina 2014–2018 tilastoiduista aikasarjoista ja deflatoitu reaalisiksi. Taimikonhoidon hyötyä verrattiin laskelmassa tilanteeseen, jossa taimikonhoito jätetään tekemättä. ”Metsällä pystyisi elättämään itsensä, jos sieltä saisi vuosittain 40 000–50 000 euroa hakkuutuloina ja metsänhoitotyöt tekisi itse. Laskelmat on tehty Luken Motti-ohjelmistolla. Niitä noudattamalla päästään Ahtikosken mukaan kohtalaiseen taloudelliseen tulokseen, mutta ei parhaaseen. Suojelukin tuottaa Metsänkasvatus perustuu Suomessa pitkälti Tapion julkaisemiin Metsänhoidon suositukseen. 26 Metsälehti Makasiini teema » kannattavuus 7555_.indd 26 23.1.2020 14.20. Lannoituksen hyötyä verrattiin laskelmassa tilanteseen, jossa lannoitus jätetään tekemättä. Lannoituksesta saatavat hyödyt ylittävät siitä aiheutuneet kustannukset jo seuraavassa harvennuksessa
”Pitää katsoa, että voiko viedä jatkuvan kasvatuksen suuntaan.” MIKKO HÄYRYNEN suojelu voi kannattaa ”Joku saattaa tehdä päätehakkuut minun jälkeen, mutta minä en ainaskaan.” EL Is A Vä ä rä N IE m I Vesa Anttilan metsänomistuksessa luontoarvot ovat alkaneet painaa. Metsästyskin on muuttunut eläinten talviruokinnaksi. Metsissä on tervahautoja ja kilpikaarnapetäjiä.” Suojelu kannattaa Anttila myöntää, että metsän ostaminen on kallis harrastus, jos ostotiloilta ei ota parhaimpia päätehakkuutilejä. Jos kuusikon päätehakkuusta saa kymppitonnin, niin siitä pitää maksaa verot, uudistamiset ja taimikonhoidot. ”Vanhastaan on ajateltu, että metsä rahoittaa navetat ja kaikki, mutta olen pyrkinyt pitämään toiminnot erillään.” Metsää hän on hankkinut noin 350 hehtaaria. Rämemänniköitä on suojelussa jo riittävästi, mutta koskemattomia vanhoja metsiä kaivataan lisää. Mutta jos sama kohde kelpaa Metso-kohteeksi, niin valtio ostaa puut pystyyn ja maksaa suunnilleen 8 500 euron verottoman korvauksen. Tätä nykyä Metso-suojelussa on 11 hehtaaria ja neuvottelut ovat menossa 30 hehtaarista. Toinen on ilmastonmuutos ja toinen, että ”kun ikää tulee, niin luontoarvot alkavat painaa vaakakupissa.” Vanhan arvostus on alkanut vanhojen rakennusten kunnostuksesta ja siirtynyt siitä metsään. ”Vanhat puut ovat nähneet monenlaisia kulkijoita. Avohakkuita hän karsastaa kahdesta syystä. Reilut sata hehtaaria on rauhoitettu metsästykseltä. Anttila kertoo viimeksi ostaneensa metsää, josta ei kirveen jälkiä löytynyt. Anttila tietää, että hänen metsällinen ajattelutapansa ei sovi kaikille, eivätkä kaikki metsät sovi suojeluun. Metsoon ei mikä tahansa metsä kelpaa. Piippolan alueelta on riittänyt mieluista ostettavaa. PiiPPolassa, nykyisessä Siikalatvan kunnassa asuva Vesa Anttila on metsätilallinen, maitotilallinen ja koneurakoitsija. ”Tuloa pitää saada senkin edestä harvennuksista, energiapuusta, ojalinjahakkuista.” Suojelu voi olla kannattava metsätaloustoimi, kunhan kohde täyttää Metso-ohjelman kriteerit. Metsälehti Makasiini 27 7555_.indd 27 23.1.2020 14.20. Anttila on tehnyt ikuisenpituisia suojelusopimuksia, joissa maanomistus säilyy lähinnä muodollisena ja käytännössä ainoastaan metsästysoikeus jää
TeksTI MIkko Häyrynen kuVaT eMIl BoByreV » » vaikuttaja 28 Metsälehti Makasiini 7556_.indd 28 23.1.2020 14.23. UnilUkkari Metsäkeskuksen palvelupäällikkö Veikko Iittainen on tavannut tuhansia metsänomistajia. Ja myös vaikuttanut heihin
Retkiluistelu on Iittaisen harrastuksia, mutta jos talvet jatkuvat tämänkaltaisina, niin tilalle pitää keksiä jotain muuta. Metsälehti Makasiini 29 7556_.indd 29 23.1.2020 14.23
Hän ei pidä metsäneuvonta-sanaa vanhentuneena, mutta puhuu mieluummin asiakastyöstä. ”Maailman muutoksessa metsänomistaja on hyvä toimija, hiilensitoja.” Metsän mahdollisuudet tutuiksi Iittainen vastaa Metsäkeskuksen metsänomistajapalveluista, mikä käytännössä tarkoittaa metsien käyttömahdollisuuksissa opastamista. M etsänoMistaM i s e e n l i it t y y tiettyä häveliäisyyttä ja sitä jopa piilotellaan. » vaikuttaja 30 Metsälehti Makasiini 7556_.indd 30 23.1.2020 14.23. Suomen metsäkeskuksen palvelupäällikkö Veikko Iittainen toivoo kulttuurin muutosta, jotta metsänomistaja voisi sanoa ylpeänä olevansa metsänomistaja
Päätös on aina helpompi, jos samanaikaisesti on sekä tuloja tuova leimikko että hoitokohteita.” Ihminen on epälooginen Metsänomistajissa on metsästä vieraantuneita, mutta Iittainen varoo yleistämästä, että se kategorisesti koskisi etämetsänomistajia. Kun tavoitteet ovat itselle selkeät, myös neuvojalta voi vaatia ja saada täsmäpalvelua. ”Metsän omistajan kannattaa miettiä, mitä hän metsältään haluaa.” Asiakastyötä on, että Metsäkeskuksen noin 50 asiakasneuvojaa päätyönään soittavat metsänomistajille, joiden hoitoindeksi on ns. Osa taas on niin innostunutta että tietää yhtä paljon tai enemmän kuin ammattilaiset.” Iittaisen karkean arvion mukaan kolmasosa metsänomistajista pärjää omin neuvoin, kolmannes aktivoituu kontaktoinnista ja kolmannesta ei kiinnosta minkään vertaa. Neuvojan tehtävä on kertoa vaihtoehdoista ja päätösten seurauksista. Samanaikaisesti on sekä metsätilojen pirstoutumista että keskittymistä. Hakkuiden, hoitotöiden ja luontokohteiden kolminaisuus on tuotava esille, mutta painotus riippuu kunkin metsänomistajan tavoitteista. Niitä kantaa lämmöllä. Jos metsänomistajaa ei yhtään kiinnosta, asiakastyö ei jatku ensimmäistä puhelinsoittoa pitemmälle. Pinta-ala ei vaikuta indeksilukuun, joten kilautuksen unilukkarilta voi saada yhtä lailla pienen kuin suuren tilan isäntä tai emäntä. ”Metsänomistajan kannattaa miettiä, mitä hän metsältään haluaa”, Iittainen pohtii. Mutta sellaisia metsänomistajia on vähän. Ydinkysymys kuitenkin pysyy – miten saada metsänomistaja kiinnostumaan ja varaamaan aikaa edes tunti tai kaksi keskusteluun ammattilaisen kanssa. ”Hyvin harvoin kontaktointi koetaan tuputtamisena.” Herra metsässään Metsänomistusrakenteen muutos on iso asia. veikko iittainen >> Ikä 55 >> Metsänomistajien palvelupäällikkö Suomen metsäkeskuksessa >> Metsäkeskuksessa 26 vuotta ja kaksi vuotta Pohjois-Pirkan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana >> Asuu Kangasalla, nuoruus Padasjoella, jossa myös oma metsätila >> Metsätalousinsinööri Evolta, runsaasti täydennysopintoja >> Vaimo ja kolme lasta >> Harrastuksia retkiluistelua, hiihto, kuntosali, polttopuiden teko ja happihyppelyt metsässä » Metsälehti Makasiini 31 7556_.indd 31 23.1.2020 14.23. Hän korostaa, että metsänomistaja tekee omassa metsässään itse omat päätöksensä. Se kuitenkin ihmetyttää, miten metsä voidaan unohtaa. Metsä on arvolatautunutta omistusta. ”Aika harvoin on tilanne, että on pelkästään kustannuksia vaativia hoitotöitä. Silloin tulee aina päätöksiä. punaisella ja joilla voi olla mahdollisia ympäristötukikohteita. Ihmiset pakkautuvat isoihin asutuskeskuksiin, etäisyydet metsiin kasvavat. Hoitoindeksi saadaan suhteuttamalla rästissä olevat hakkuuja hoitotyöt pinta-alaan. ”Osa ei edes tiedä, missä oma metsä sijaitsee. ”Keskimääräinen 30 hehtaaria Etelä-Suomessa on vähintään 120 000 euron arvoinen, mutta kymppitonnin autosta Takkapuut ovat kotitilalta Padasjoelta
Viime vuonna Metsäkeskuksen asiakaspalvelijat tapasivat noin 8 500 metsänomistajaa. Iittaisen tuntuman mukaan pikemminkin päinvastoin, sillä aktiivinen metsänomistaja ottaa huomioon myös luontoarvot. Ensimmäinen opastaja oli hyvinkin kiinnostunut metsän mittaamisesta, mutta ei juuri ollenkaan metsänomistajien kohtaamisesta. Omissa metsissään Iittainen ei suvaitse hoitorästejä. Jos olisi mennyt toisin, niin Iittainen vaikuttaisi rakennusalalla. ”kolmen päivän jälkeen sanoin esimiehelle, että mulle riitti.” pidetään parempi huoli.” Luontokohteille aktivoituminen ei ole uhka. Metsiköitä kypsyy parhaillaan ensiharvennuksiin, kasvatushakkuisiin ja päätehakkuisiin. ”Kolmen päivän jälkeen sanoin esimiehelle, että mulle riitti.” Iittainen soitti metsänomistajalle, pyysi mukaan metsään ja koki elämänsä valaistumisen: työtä tehdään asiakkaalle. Muut voivat muokkauksen jälkeen kylvää ja korjata sadon. Ja useinkin päädyttiin Iittaisen ehdottamiin toimiin. Ja esimerkiksi hiilensidonnan suhteen hän on tunnistanut myönteistä hyrinää. Jos ajatuksia ei ollut, niin esitin mahdollisia vaihtoehtoja, mikä kuulostaisi sopivalta.” Usein vastaus oli, että sinä varmaan tiedät paremmin. ”Toivottavasti myös hyönteistuhojen estämisessä ja tuulituhoihin varautumisessa onnistutaan.” Valtio vaikuttaa ja verottaa Metsäkeskus seuraa asiakastyönsä tehoa sillä, ryhtyvätkö kontaktoidut metsänomistajat Metsään.fi-palvelun käyttäjiksi, tekevätkö he metsänkäyttöilmoituksia tai kemerailmoituksia. ”Kysyin metsänomistajilta, että mitä olet ajatellut tälle kuviolle. Heistä 62 prosenttia otti Metsään.fi:n käyttöön ja 41 prosenttia on tehnyt joko metsänkäyttöilmoituksen tai kemerailmoituksen. Syytä onkin, sillä valtion varoille halutaan vaikuttavuutta. Hän ehti opiskella rakennusinsinööriksi vuoden, kunnes vaihtoi opiskelusuunnan metsäalaan. Takkapuut hän hakee kotitilaltaan Padasjoen Vesijaolta, maatalosta kun on. Asiakastyö tuottaa hakkuita, hoitotöitä ja ympäristötukianomuksia, jotka yhteensä voi laskea neuvontatyön liikevaihdoksi. Vaikeita asiakkaita ei ole olemassakaan, mutta mielenkiintoisia voi Iittaisen ideoima Metsään.fi on ollut pitkä ja monivaiheinen hanke, mutta palvelu on vakiintunut jo käsitteeksi. ”Kustannussuhde on, että yhden euron kustannuksella saa rahaa liikkeelle ensivaiheessa 50 euron edestä ja summa kertautuu urakointiketjuissa.” Valtio saa panostuksensa takaisin, kun tulee verotettavaa taloustoimintaa. Tuhansia kohtaamisia Metsänomistaja on asiakas, Iittainen muistuttaa. Metsäuransa Iittainen aloitti metsäsuunnittelijana. ”Semmoisille tiloille ei mennä kehumaan missä kaikki on kunnossa.” Metsäkeskusta Iittainen luonnehtii maanmuokkaajaksi. Kohdataanko metsä vai metsänomistaja. Puronvarsi, kivirakka ja kalliomäki, yhteensä 15 prosenttia pinta-alasta, ovat ympäristötuessa. Neuvontatyö on siistiä puukaupan edistämistä eikä aiheuta markkinahäiriöitä, joita esimerkiksi metsäverotuksen muutokset ovat aikaansaaneet. » » vaikuttaja 32 Metsälehti Makasiini 7556_.indd 32 23.1.2020 14.23. Iittainen asuu Kangasalla Tampereen kupeessa ja tekee sieltä paljon etätöitä Lahteen. Vaihtoon vaikutti veto alalle sekä nuoreen rakkauteen liittyvät logistiset syyt. Puhelinkontaktointi siis toimii. Asia saatetaan metsänomistajien keskuudessa ottaa myönteisesti vastaan, jos siihen kehitetään vapaaehtoisen suojelun tapainen järjestelmä
Metsään.fi:n puustotietoja on kritisoitukin eivätkä kaukokartoituksen puustoarviot voi koskaan olla sataprosenttisen luotettavia, mutta kuitenkin 80-90-prosenttisesti. ”Valtion varoilla tuotetaan perusmetsätieto, että pitääkö metsässä tehdä jotain vai eikö pidä. Metsään.fi uudistuu Metsään.fi -metsävaratietopalvelun alkuperäisidea ja esitys on Veikko Iittaiselta vuodelta 2002. Käyttäjälle isoin muutos on skaalautuvuus eli palvelu toimii älykännykässä ja ylipäätään erilaisissa mobiililaitteissa niin hyvin kuin nykyään pitää toimia. Parhaillaan suunnitellaan isompaa päivitystä. Metsälehti Makasiini 33 7556_.indd 33 23.1.2020 14.23. Vastaavaa konseptia, jossa metsänomistajat ja metsäalan toimijat ovat saman tiedon äärellä, ei tietääkseni ole missään päin maailmaa.” Iittainen painottaa, että Metsään.fi on ennen kaikkea metsävaratiedon kanava, mutta se ei ole metsäsuunnitelma, jossa toimenpiteet esitetään metsänomistajan tavoitteiden pohjalta. Hän on ollut myös mukana ison ja monivaiheisen hankkeen koko taipaleen. Version Metsään.fi 2.0 toteuttaminen alkaa tämän vuoden aikana
olla. l Takan lämmittäminen työpäivän jälkeen rentouttaa ja kohentaminen on lämmityksessä parasta. ”Silloin keittiöstä kuului kolahdus, että viimeinkö tässä talossa loppuu kirpun selän nyhtäminen.” Isäntä oli tullut taloon kotivävyksi ja hakannut hetimiten traktorirahat. ”Se on luonteessa, että pelkkä katteleminen ei riitä.” METSÄJÄRJESTELMÄ AMMATTILAISELLE OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / 050 434 4802 tai ForestKIT asiakaspalvelu / 050 434 9540 www.tapio.fi/forestkit Katso esittelyvideo! Lisäosista voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: • FORESTKIT GO maastotyöhön • FORESTKIT VALUE tila-arvioiden laadintaan • FORESTKIT WORKS metsätöiden ohjaukseen • FORESTKIT CONTRACT sopimusten hallintaan • IPTIM metsien käsittelyn optimointiin • TAPIO METSÄNHOITOKORTISTO ajantasainen metsätietopalvelu • UUTTA: rajapinta PiiMega® ForestPro -metsäjärjestelmään METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin metsätietojärjestelmä metsävarojen hallintaan ja metsä palveluiden tuottamiseen. ”Siitä tulee hyvä olo, kun luennon jälkeen metsänomistajat tulevat juttusille ja asia on koskettanut.”. Oudoltakin vaikuttavaan toimintaan saattaa löytyä syyt, jos sukeltaa syvälle psykologiaan. Mistä riittää virtaa vuodesta toiseen. Iittaisesta välittyy innostus asiaansa. Hän kertoo tarinan vuosikymmenten takaa. Erään iäkkään, vaatimatonta elämää eläneen pariskunnan luona neuvoja joi kahvia metsäkierroksen jälkeen ja totesi, että tilalla on myytävää puuta vähintään kahden miljoonan markan edestä. Siitä oli tullut marmatusta, mistä puolestaan oli seurannut, että toista kertaa marmatukseen ei annettu aihetta. 2,3 miljoonaa hehtaaria TAPIO ForestKIT käyttäjiä ovat: • Metsäpalveluyrittäjät • Kaupungit ja kunnat • Yhteismetsät • Oppilaitokset • Metsäsijoittajat • Ammattimaiset metsänomistajat » vaikuttaja 7556_.indd 34 23.1.2020 14.23. Palveluun sisältyy kattavat taustakartta-aineistot sekä asiantunteva käytöntuki. ”Olen utelias luonne ja olen pyrkinyt kehittämään itseäni.” Pitämissään koulutuksissa hän on kohdannut tuhansia metsänomistajia ellei toiselle kymmenelle tuhannelle menevän määrän
sivu 44 uusi juttusarja Kuusen 80 vuotta 40 Metsänhoito s.36: Mitä hyötyä metsityksestä on. Oma metsä Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› tutKiMus s.42: Päästöt puntariin ›› allaKKa s.43: Seitsemän puulajin katto ›› PiKatesti s.47: Liukulumikengät koetuksella ›› PerintöMetsä s.48: Metsävähennys sukupolvenvaihdoksissa s. ›› Kysy Pois Onko kuusen karsinnasta hyötyä. Sa m i Ka rp pi n en Metsälehti Makasiini 35 7558_.indd 35 23.1.2020 14.23
Täysin mahdollista, mutta mikään helppo pikaratkaisu se ei ole. Kuvassa 1990-luvun alun hurjina metsitysvuosina alkunsa saanut peltokoivikko. 19 kysymystä Metsityksestä Ilmastonmuutos vaatii lisää hiilinieluja – joten istutetaan Suomeen lisää metsää. Metsitetty turvemaa muuttuu päästölähteestä hiilinieluksi noin 15 vuoden kuluttua metsityksestä. Lu ke / er kk i O ks a n en Valtteri Skyttä Oma metsä » Metsänhoito 36 Metsälehti Makasiini 7559_.indd 36 23.1.2020 14.50. Kivennäismaalla metsitys voi tuottaa hiilinielun viidessä vuodessa
Suomessa tyypillisimpiä metsityskohteita ovat viljelykäytöstä poistuneet pellot. Esimerkiksi kuusentaimien istutus metsämaalle maksaa töineen runsaat 1 000 euroa hehtaarilta. Metsitystukea pohditaan parhaillaan maaja metsätalousministeriössä. Myös turvetuotannosta poistuneiden suopohjien metsittäminen on lisääntynyt. Otollisten metsityskohteiden sijainteja kartoitetaan parhaillaan. 2 Miksi metsitys on taas in. Metsittämällä koko tämä ala metsämaan pinta-ala lisääntyisi noin 1,5 prosenttia. Metsityksellä saadaan lisää runsaspuustoisia talousmetsiä. ›› Metsälehti Makasiini 37 7559_.indd 37 23.1.2020 14.50. Peltoja on paketoitu ja metsitetty Suomessa erinäisissä sykleissä 1960-luvulta lähtien. Lisäksi maakaapelointi vapauttaa metsitettäväksi joitakin kymmeniä tuhansia hehtaareja vanhoja sähkölinjojen pohjia. 6 Mitä metsitys maksaa. Metsän kasvulle otollisia kasvupaikkoja löytyy vielä, joten kyse ei ole vihoviimeisten kitumaiden taimettamisesta. Potentiaalia on suurin piirtein saman verran jäljellä. 3 Mitä hyötyjä metsityksestä on puuntuotannon ja hiilinielun lisäksi. Metsityksessä lisäkuluja voi kertyä myös ojien avaamisesta ja lannoituksesta. Tähän mennessä Suomessa on metsitetty hiukan vaille 300 000 hehtaaria. Kaupunkien taajamissa ja kyläkeskusten ympäristössä on myös määrittelemätön määrä joutomaata metsitettäväksi. Ei myöskään sovi unohtaa, että peltomaat ovat Suomen parhaimpia metsänkasvupaikkoja. Metsityksen kustannukset riippuvat suuresti kohteesta. 1 Mitä metsityksellä tarkoitetaan. 4 Paljonko Suomessa on metsitettävää pinta-alaa. 7 Saako metsitykseen tukea. Aikaisimmillaan mahdollinen metsitystuki tulisi voimaan vuonna 2021. Metsityksen kannattavuutta selvitetään Luonnonvarakeskuksen ja Metsäkeskuksen hankkeessa. Niitä on säilynyt luonnossa vähän, koska lehtoja on ravinteikkuutensa vuoksi raivattu nimenomaan pelloiksi. Lähes puolet uhanalaisista metsälajeista elää lehdoissa. Pääosa metsityskelpoisista alueis ta on joko viljelyskäytöstä poistuneita peltoja tai turvetuotannosta poistuneita suopohjia. Metsityksellä pyritään saamaan aikaiseksi metsä alueelle, jolla ei ole pitkään aikaan kasvanut puita. Va Lt te ri sk yt tä 5 Mitä metsityskohteet ovat. Metsittämisestä voi olla suurta hyötyä luonnon monimuotoisuudelle. Nyt metsitys on taas pinnalla, koska puut ovat hiilinieluja ja niitä tarvitaan lisää ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Luonnonvarakeskus ja Metsäkeskus etsivät parhaillaan otollisia metsityskohteita ja haarukoivat metsityksen kannattavuutta. Metsityt pellot voivat kehittyä aikaa myöten arvokkaiksi, lehtomaisiksi elinympäristöiksi. Tässä voisi kasvaa puita, mutta miten syrjäisten peltolänttien metsitys saadaan kannattavaksi. Useimmissa tapauksissa metsitys maksaa enemmän kuin normaali metsänuudistus. Pellonmetsitys vaatii istutustöiden lisäksi aina heinäntorjuntaa
Va Lt te ri sk yt tä Kuusi on varmin valinta pellonmetsitykseen. 14 Käytetäänkö kylvöä, istutusta vai luontaista uudistamista. 15 Pitääkö metsitettäviä alueita ojittaa. Metsitykseen on karkeasti kolme erilaista pääkohdetta: kivennäismaapellot, turvemaapellot ja turvesuonpohjat. Kuusentaimet sietävät muuta kasvillisuutta, ja puulaji kasvaa peltomailla tehokkaasti. Va Lt te ri sk yt tä Oma metsä » Metsänhoito 38 Metsälehti Makasiini 7559_.indd 38 23.1.2020 14.50. Lisäksi metsitystaimet voivat kaivata lannoitusta ja taimisuojia. Maanmuokkauksen ja taimien istutuksen lisäksi lähes kaikilla metsitysaloilla joudutaan kamppailemaan taimia tukahduttavan heinän ja pintakasvillisuuden kanssa. Pellonmetsitys on eteläisessä Suomessa mahdollista myös erikoisemmilla puulajeilla, kuten lehtikuusella, tervalepällä, visakoivulla tai jaloilla lehtipuilla. Metsityskohde kannattaa aina tutkia paikan päällä lapion kanssa. Metsityksessä on mahdollisuuksia teoriassa, mutta kysymys kuuluu, miten pienet ja syrjäiset peltoalueet eli peltoheitot saadaan metsitettyä käytännössä. 11 Mitä toimenpiteitä metsitys voi vaatia. Peltojen metsityksen ykkösmenetelmä on kuusen istutus. Vaikeimmin metsittyvillä suopohjilla vaihtoehtona on lisäksi hieskoivu. Etenkin turvepellot ovat hankalia metsityskohteita. 8 Miten metsityskohteet jakautuvat maaperän mukaan. Hankalimmilla turvemailla moni metsitystoimi voi olla saavutettavaan kasvuhyötyyn nähden liian kallis. Kuusi on osoittanut kokeissa varmimmaksi puulajiksi pellonmetsityskohteille: taimet selviävät hengissä ja puut kasvavat hyvin. Kivennäismaan sinertävä väri tai ruostepilkut ovat merkki hapettomista oloista, mikä korostaa maanmuokkauksen tarvetta. Kuoppiin nopeasti kertyvä vesi kertoo ojien avaamisen tarpeesta. Mänty on usein suopohjilla vahvin ehdokas. Turve on voinut maanviljelyskäytössä kulua pois, ja peltoja on muokattu multamaatyypiksi. 13 Millaista maanmuokkausta metsitys vaatii. Hieskoivikkoa voidaan kasvattaa 30 vuoden lyhytkiertokasvatuksella tai tavoitella, että hieskoivikon alle muodostuu alikasvos luontaisesti kuusentaimista. Entisillä turvesuonpohjilla voi tehdä joko pelkän tuhkalannoituksen tai vastaavasti mätästyksen, jos mätästämällä saadaan kivennäismaata esiin. Suopelloilla turpeen sekaan on usein lisätty kivennäismaata maanparannusaineeksi, joten maan todellisen koostumuksen kanssa tulee olla tarkkana. Rauduskoivu on toimiva vaihtoehto kivennäismaapelloilla, mutta se kärsii hirvituhoista. Ennen metsitystä joutomaan kasvillisuus voidaan joutua raivaamaan ja ojat avaamaan. Heinänkasvu, ravinnehäiriöt, maaperän liiallinen märkyys ja eläintuhot. Monien puulajien ongelmana on kuitenkin herkkyys erilaisille eläinten syöntituhoille. 12 Mitkä ovat metsityksen suurimmat ongelmat. Lapiolla tulee kaivaa kuoppia, joista selviää, onko maaperässä turvetta ja kuinka paksulti. Peltomaiden maanmuokkauksessa on aiemmin käytetty myös pallekyntöä tai -aurausta (pintamaa kasataan vastakkaisiksi palteiksi eli maakasoiksi, johon taimet istutetaan). 9 Mitkä puulajit sopivat metsitykseen ja millaisille kohteille. Pellonmetsityskohteilla maaperän jaottelu ei ole niin selkeää. Maanmuokkauksessa suositelluin tapa on mätästys. Jos metsitysalueen keskelle kaiMaan koostumus ja väri kertovat olennaista tietoa metsitysolosuhteista. Kuusi sopii myös osin turvemaille, mutta puulajin ongelma on herkkyys hallatuhoihin. Suonpohjilla menetelmä voi olla istutuksen sijaan männyn kylväminen. 10 Miten metsitykseen valmistaudutaan. Silloin metsitysvaihtoehto voi olla maanpinnan rikkominen, tuhkalannoitus ja luontainen hieskoivutiheikkö
Metsitettävillä pelloilla voi joutua tekemään terveyslannoitusta. Suopelloilla kannattaa seurata hetki puiden kasvua ja neulasten väriä ennen mahdollista tuhkalannoitusta. Suopellon ja turvesuopohjan lannoitukset poikkeavat toisistaan. Se vaatii hankalia päätöksiä politiikassa. Sallittujen torjunta-aineiden määrä on kaventunut huomattavasti 1990-luvun metsitysvuosista, ja torjunta-aineiden käyttöä pidetään niiden hyödyllisyydestä huolimatta osin kyseenalaisena. Rinnemaa on tasamaata sopivampi metsitykseen, sillä veden luontainen virtaus on puille parempi. Tällaisia kohteita voivat olla esimerkiksi karut suonpohjat, joilta turve on kerätty tarkkaan pois. 18 Millaisia alueita ei kannata metsittää. Etenkin turvemaametsien raivausta lannanlevityspelloiksi tulee vähentää. Luonnon monimuotoisuuden ja lajien säilymisen kannalta arvokkaat kedot, niityt ja hakamaat kannattaa jättää metsittämättä. 16 Kannattaako metsityksessä käyttää apuna torjuntaaineita tai taimisuojia. vettuun kuoppaan kertyy nopeasti vettä, ojat pitää avata ja vedenpintaa laskea. Entisillä peltomailla suurin syy metsityksen työläyteen on heinien ja rikkakasvien voimakas kasvu. Hankalimmilla metsityskohteilla ei kannata välttämättä tehdä kalliita metsitystoimenpiteitä, vaan tyytyä pintamaan rikkomiseen, mikä auttaa puunsiementen, erityisesti hieskoivun, itämistä. l Juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen tutkijaa antti Wallia, Metsäkeskuksen projektipäällikköä Mira isoniemeä ja maaja metsätalousministeriön metsäneuvos Marja Hilska-aaltosta.. 5 000 10 000 15 000 20 000 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 ’14 Metsitys huipussaan 1970ja 1990-luvuilla Pellonmetsityksen pinta-alat 1969-2014, yhteensä n. Viime vuosina metsitysala on ollut arviolta runsaat 1 000 ha vuodessa. Myös taimen varsi voi olla kannattavaa peittää myyriltä niin sanotulla tyvisuojalla. Heinien kasvua voi pyrkiä rajoittamaan taimen ympärille maahan laitettavalla suojalla. Lähde: Luke HA Metsälehti Makasiini 39 7559_.indd 39 23.1.2020 14.50. Puusto ei myöskään sovi kaikille maisemaltaan arvokkaille alueille. 19 Kuinka tärkeä ilmastotoimi metsitys on. Metsäkadon ehkäisy on jopa metsitystä hyödyllisempi toimi ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Vesistöjä ei pidä rehevöittää lisää hiilinielujen vuoksi, joten metsityskohteiden ojia avattaessa on tehtävä kaivukatkoja ja muita vesiensuojelutoimia, jotka pidättävät vesistä ravinteita ja kiintoainesta. 17 Tarvitaanko metsityksessä lannoitusta. Turvetuotannosta vapautuvilla alueilla kannattaa tehdä jo metsityksen yhteydessä tuhkalannoitus, joka tuo taimille kaliumia ja fosforia. Heinää ja pintakasveja joudutaan joka tapauksessa niittämään tai torjumaan kemiallisesti. Samalla, kun joutomaita suunnitellaan metsitettäviksi, metsää raivataan toisaalla Suomessa lannanlevityksen ja rakentamisen tieltä. Niittäminen on työlästä ja toistuvaa, mutta toisaalta myös nykyisin käytössä olevia torjunta-aineita joudutaan levittämään useasti. Se tarkoittaa käytännössä boorilannoitusta. Kaliumin lannoitustarve voi toistua hiukan alle kymmenen vuoden välein. 270 000 ha Tilastointi lopetettiin vuoteen 2014
Näistä jalostetuista siemenistä syntyvät puut kasvavat todennäköisesti keskimäärin luonnon olosuhteissa syntyneitä lajitovereitaan paremmin ja ovat ominaisuuksiltaan laadukkaampia. teKsti sami Karppinen Kuvitus juha eloranta 3 m 2 m 1 m 40 metsälehti makasiini oma metsä » kuusen 80 vuoTTA 7560_.indd 40 23.1.2020 14.31. Samaisesta käpysadosta alkunsa saa kotimaisilla taimitarhoilla tänä keväänä noin sata miljoonaa kuusen tainta. Talvet vaarallisia Läheiselle uudistusalalle sen sijaan toimitetaan taimitarhalta 22 sentin Kohti kiihtyvää kasvua Tässä juttusarjassa seurataan vuosi kymmenittäin keski suomalaisen kuusen varttumista taimesta 80vuotiaaksi tukki puuksi. Jos olosuhteet metsässä ovat otolliset, luontoon varissut kuusen siemen itää alkukesästä, ja siitä kasvaa nopeasti hento sirkkataimi. Aluksi keskitymme ensimmäiseen vuosikymmeneen, joka on monella tapaa merkittävä. Kuusi varistaa siemenet maahan pääasiassa maaliskuulta kesäkuuhun ulottuvalla jaksolla. Osa 1 EnsimmäisEt vuodEt Tulevana kesänä Suomen metsiin syntyy lukematon määrä uusia kuusen taimia. Toissa vuoden lämmin kevät ja viime kesän otolliset olosuhteet takaavat kuuselle erinomaisen siemensadon Eteläja Keski-Suomeen. Taimitarhojen käyttämät siemenet on kerätty pääasiassa siemenviljelyksiltä
Kaivinkoneen tekemän mättään laella, ympäristöään korkeammalla ja kivennäismaan ympäröimänä, taimella on hyvät edellytykset ponnistaa kasvuun. Lehtipuuvesakko yltää kahden kolmen metrin korkeuteen, kun kuusi on reilun metrin mittainen. Ensimmäiset talvet voivat olla istutetulle kuuselle vaarallisia. >> Jos metsänomistaja on istuttanut kuuset itse, eikä omalle työlle lasketa hintaa, on kymmenvuotiaaseen kuusikkoon (1 600 kpl/ha) sijoitettu rahaa reilut tuhat euroa hehtaarille. Lumettomat talvet yhdistettynä hetkellisiin pakkaspiikkeihin voivat olla riski taimelle. metsälehti makasiini 41 7560_.indd 41 23.1.2020 14.31. 10-vuotias kuusi >> Pituus 3,0 metriä >> Läpimitta rinnankorkeudelta 4 senttiä >> Rungon tilavuus 3 litraa >> Puu on sitonut kasvaessaan hiilidioksidia noin 3 kiloa. Kulut ovat syntyneet maanmuokkauksesta, taimista ja varhaisperkauksesta. Niin ikään kevätahava voi koitua kuusen kohtaloksi. Vettä ja ravinteita puussa kuljettavat kuljetusjuuret ja niitä maasta ottavat ohuteli hienojuuret erottuvat jo aivan pienillä taimilla. Kesäkuisena lauantaina vesakko lakoaa kuusen ympäriltä raivaussahan säestämänä. Viidentenä kesänä kuusi kaipaa jo ihmisen apua. Istutettu taimi venyy ensimmäisenä kesänä pituutta lisää 10–30 senttiä. Määrä vastaa suomalaisen keskivertoauton (178 g/km) vajaan 17 kilometrin matkasta syntyviä päästöjä. Vaikka kuusi on ohittanut menestyksensä kannalta kenties tärkeimmät ikävuotensa, on sen taloudellinen arvo edelleen varsin vaatimaton, paitsi jos se sattuu päätymään joulukuuseksi.. Hienojuuria syntyy ja kuolee nopeasti, niiden elinikä on alle kaksi vuotta. Varhaisvaiheen pahimmat karikot on sivuutettu onnistuneesti ja kasvu on kiihtymään päin. Taimikonhoidon jälkeen myös juurille on tarjolla enemmän vettä ja ravinteita. Makasiini 1: Ensimmäiset vuodet | Makasiini 2: Taimikon harvennus Makasiini 3: Ensiharvennus | Makasiini 4: Kasvatuslannoitus Makasiini 5: Hiilensidonta | Makasiini 6: Väljennyshakkuu Makasiini 7: Kiihtyvän arvokasvun vaihe | Makasiini 8: Uudistaminen. pituinen kuusen taimi, joka on elänyt jo reilun vuoden. Oikeastaan vain ankara halla, jollaisia osuu kohdalle muutama kerran vuosikymmenessä, pystyy pilaamaan kuusen kasvukauden. Kun kevätaurinko sulattaa puuaineksen ja puu alkaa yhteyttää, mutta juuristo ja maa ovat vielä jäässä, taimi kuivuu. Hyvinä myyrävuosina jyrsijät voivat saada mittavia tuhoja aikaiseksi järsimällä kuusen kuorta, jolloin puu voi kuolla. l Sa m i Ka rp pi n en m 5 10 15 20 25 30 Kaivinkoneella tehty mätäs tarjoaa kuusentaimelle otolliset olosuhteet ponnistaa kasvuun. Apu tarpeen viidentenä kesänä Toisena kesänä uudistusalalle alkaa nousta lehtipuustoa, joka kilpailee menestyksekkäästi pituuskasvussa kuusen kanssa. Kun kuusi saavuttaa kymmenen vuoden iän, se on pituudeltaan kolmen metrin mittainen ja rinnankorkeusläpimitaltaan neljän sentin paksuinen. Mätäs suojaa puuta kilpailevaa kasvillisuutta, tukkimiehentäitä sekä hieman hallaakin vastaan. Taimelle pituutta tärkeämpi ominaisuus on kuitenkin tyviläpimitta, joka kertoo juuriston koosta. Kuusella on nyt elämä mallillaan. Jo samana kesänä lisääntynyt valo ja vähentynyt kilpailu vierustovereiden kanssa saa kuusen yhteyttämään entistä kiivaammin. Kuusen Kasvua esiTTelevä juTTusarja KesTää KOKO vuOden. Uudistusalalla ihminen istuttaa taimen, josta on maksanut kaksikymmentä senttiä, tarkkaan valittuun paikkaan
Maston tuulianturi ja näyteilmaletku keräävät tietoa kasvi huone kaasuista eri puolelta hakkuu aluetta riippuen tuulen suunnasta. Seurantaa jatketaan, jotta saadaan selville kasvatustapojen pitkäaikaisvaikutukset päästöihin. ”Tämän perusteella näyttää siltä, että turvemaiden jatkuva kasvatus, jos se vain on mahdollista, olisi huomattavasti vähemmän haitallinen ilmastolle ja vesistöille kuin tasaikäiskasvatus avohakkuineen”, summaa tutkimusprojektin vetäjä, apulaisprofessori Annalea Lohila Ilmatieteen laitokselta ja Helsingin yliopistosta. l TIIA PUUKILA Hakkuu tapojen päästöt puntariin Avohakkuu vapauttaa suometsistä hiilidioksidin lisäksi ilokaasua. ”Olemme kehitystyössä vielä alussa, joten emme tiedä kaikkia sovellusmahdollisuuksia, joita uudelle valokuidulle on löydettä vissä”, kertoo VTT:n erikoistutkija Hannes Orelma. Myös ilokaasun, hiilidioksidia voimakkaamman kasvihuonekaasun, päästöt sekä vesistökuormitus kasvoivat avohakkuualalla merkittävästi. ”On mielenkiintoista nähdä, kuinka nopeasti esimerkiksi hiilidioksidin nielu palautuu tulevina vuosina avohakkuualalle ja miten käy ilokaasupäästöille”, Lohila sanoo.. AvohAkkuun välittömät ilmastoja vesistöpäästöt rehevillä turvemailla ovat huomattavasti suuremmat kuin jatkuvan kasvatuksen hakkuun, selviää Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistutkimuksesta. A n n A le A lo h il A Metsäpuiden lisäystut kimus vahvistui, kun Luon nonvarakeskuksen (Luke) ja KaakkoisSuomen ammattikor keakoulun yhteistyönä syntynyt teknologiaalusta otettiin viime viikolla käyttöön Luken tiloissa Savonlinnassa. Tammelassa Kanta-Hämeessä rehevällä ojitetulla turvemaalla sijaitseva tutkimusmännikkö sitoi ennen avohakkuuta muutaman sata grammaa hiilidioksidia neliömetriä kohden vuodessa. Selluloosasta valmistettu valokui tu soveltuu parhaiten antureihin, joissa on hyötyä materiaalin biohajoavuudesta. Metsää mitattiin yhtäjaksoisesti yötä päivää kuusi vuotta ennen ja kaksi vuotta hakkuiden jälkeen mikrometeorologisella laitteistolla. Valo etenee kuidussa, koska kuidun ydintä ympäröi sitä taitekertoimeltaan alhaisempi. Avohakkuun jälkeen metsä muuttui kolmen kilon hiilidioksidipäästöksi neliötä kohden. kuoriosa. MeTsäPUIden LIsäysTUTKIMUs vAhvIsTUU vtt:n tutkijat ovat saaneet valon liikkumaan puukuidussa. Jatkuvan kasvatuksen koealalla päästöt jäivät alustavien tulosten mukaan huomattavasti vähäisemmiksi. seLLULoosAsTA vALoKUITU Pi cA sA Oma metsä » TuTkiTTua 42 Metsälehti Makasiini 7561_.indd 42 23.1.2020 14.32. ”Muualla Euroopassa ei vielä ole vastaavia tiloja, ja tämä antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden suomalaisille metsä ja viheralan toimijoille”, kertoo tutkija Tuija Aronen Lukesta
Ison tupakeittiömme korkealla olevaan kattoon teimme taivaankannen. Olisihan se maksanutkin, ja korkealla maalaus on hankalaa. Oman metsän materiaaleja oli kerätty jo vuosia. Kattoon liittyvien parvien kaiteet veisteltiin vielä läpisahatusta leppälaudasta. Pian selvisi, että kantavissa rakenteissa ei kannata kikkailla, perinteiset kuusi ja mänty ovat ylivertaisia. Se lähentelee ite-taidetta, jossa tavallinen tallaaja tekee hienompia teoksia kuin ammattitaiteilija. Idän puoleisen lappeen alakulmaan naulattiin vaaleista haapapaneeleista nousevaa aurinkoa kuvaava pyöryläntapainen, josta erkaantuu muutamia irtosäteitä. kun suunnittelimme talOmme rakentamista reilun metsäkvartaalin aikaa sitten, yritin selvitellä, miten mikäkin puulaji soveltuu rakennuksen eri kohtiin. Remonttitarvetta ei ole. Ei ole tarvinnut paneelikaupan ovea avata eikä maksaa maalista ja maalarista. Olisi myös järjetöntä peittää luonnon omat, kauniit värit. Se imee ja luovuttaa kosteutta ja pitää näin hengitysilman vakaampana. Halusimme myös nauttia puiden luonnollisista väreistä ja samalla tutkia, tuleeko niihin virttymistä, kellastumista tai muita värimuutoksia vuosien mittaan. Niinpä hengitysilman kuutioita on paljon avoi mien parvien ansiosta, ja muutoinkin ilma vaihtuu koneellisesti ja tulipesien kautta. Länsilappeen laskevan auringon materiaaliksi valittiin hieman kellertävä koivu, jonka ympärille auringon kehräksi värikylläiset pihlajapaneelit. Olimme lukeneet jOstakin, että hengitysilman hiilidioksidipitoisuus ja kosteuden vaihtelu vaikuttavat jotenkin terveyteen. Minunkin tieteellisissä tutkimuksissani päästään tiedemiesten kanssa samaan lopputulokseen: pitää jatkaa tutkimusta. Vaikkei kukaan uskO, minä itte olen tehnyt tiedettä. Kosteuden vaihtelua voi vähentää käsittelemättömällä puulla. metsälehti makasiini 43 Oma metSä » metsäläisen AllAkkA 7562_.indd 43 23.1.2020 14.32. sainen keskialue paneloitiin oksaisella, tähtitaivaan näköisellä kuusella. Itälape tehtiin muutoin aamuruskon värisestä, punaruskean sydänpuun ja vaalean pintapuun sävyttämästä raidasta. Olemme säästäneet paljon käyttämällä oman metsän vähemmistöpuulajeja. Niinpä kattopaneeleita, kaiteita ja seinien yläosan lautoja ei käsitelty minkäänlaisilla väritai suoja-aineilla. nyt On tulOsten aika. Näiden vuosien jälkeen olemme yhä tyytyväisiä ratkaisuumme ja lopputulokseen, emme muuttaisi yhtään mitään. Vaan nyt rauhallisena talvisydämenä, lattialla makoilun ja 24 vuoden kokeilun jälkeen on aika julkaista väliraportti. Seinällä, auringon alapuolella on eri puulajeista pystyyn naulattu metsän latvusto, jonka läpi nouseva aurinko siivilöityy. Illan punerrusta kuvaamaan lappeen pääpuulajiksi otettiin punertava leppä. Selkeitä vastauksia ei oikein löytynyt, niinpä päätimme itse ryhtyä koekaniineiksi. Katon korkea, taSeitsemän puulajin katto ku va : Tu u li kk i Si ro la Rakenna ja sisusta » oman metsän puista » vähemmistöpuulajeista jaRmo siRola kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Lautaseinä ja katto ovat sikälikin edullisia, että niitä pystyy tavallinen rakentaja itsekin naulaamaan.. Sisäverhouksissa ja kalusteissa sen sijaan voi ottaa pienen riskin, talo ei niiden takia sorru. Lappeen ja tasakaton kulma peitettiin mäntylistalla, olkoon se vaikka tähdenlento. Hengitysilmateoria saattaa pitää paikkansa, olemme olleet erittäin vähän sairasteleva perhe. Katon värit eivät ilmeisesti ole paljoakaan muuttuneet, kontrastit ovat yhä selvät
oma metsä » Lukijoiden kysyMykset läheTä kysyMyksesi: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 a, 00240 Helsinki. Siinä suhteessa roso on pakurin kaltainen, ettei se ole minkään sienen itiöemä. ja letkut – letkut ovat puhtaat, suodatin on siisti ja läpipuhallettavissa. Pakuria männyssä. Pumppu saa käyttövoimansa kytkinrummun välityksellä. Pakurikääpä on erikoistunut koivun lahottajaksi, vaikka sen joskus tapaa muiltakin lehtipuilta. Onko kuvan männyssä pakurikääpää. Kullakin puulajilla on omanlaisensa kemiallinen puolustus, jonka murtamiseen loisella on oltava keinot – ne ovat siis sopeutuneet vain yhden tai muutaman lähisukuisen kasvin loisiksi. Pumpun peitelevyn alusta oli täynnä mustaa öljyn sekaista moskaa. Pienkoneiden asiantuntija Metsäverotus väinö siKAnen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija luonto seppo vuoKKo Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija Kysy pois! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Pari vuotta vanha Husqvarna 543 XP G -saha on taas telakalla. Jousi painaa mäntää pienellä voimalla viistotussa päässä olevaa öljynmäärän säätöruuvia vasten. » Männyn kyljessä oleva roso ei ole pakurikäävän aiheuttama. Pumppuko sitten on tukossa vai onko se rikki. sEPPO VuOkkO mikä sahan öljyPumPPua VaiVaa. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Kytkinrummun pyöriessä käyttövoima välittyy muovisen käyttöpyörän välityksellä pumpun männälle saaden siinä aikaan pyörivän liikkeen. » TeräkeTjuöljypuMppu on toiminnaltaan ja rakenteeltaan varsin yksinkertainen. Ongelma on, että saha ei anna teräketjulle öljyä. Pyörivän liikkeen lisäksi männässä on edestakainen liike, joka saadaan aikaan viistotulla männän päällä ja jousikuormalla. Ilmiötä on tutkittu eniten ruosteilla ja muilla viljelykasvien loisilla, kun on etsitty keinoja kasvitautien torjuntaan. Pelkän kuvan perusteella ei vaurion aiheuttajaa voi kuitenkaan määrittää, mutta kyseessä voisi olla männynkäävän tai karhunkäävän aiheuttama kasvain. Metsäverotus HAnnu jAuHiAinen Metsänomistaja ja veroasiantuntija MetsänHoito KAri MieliKäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori Koneet leo sAAstAMoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Keskustelin männyn rososta kääpätutkija Heikki Kotirannan kanssa. 44 metsälehti makasiini 7563_.indd 44 23.1.2020 15.13. Purin pumpun Nimimerkki Savotta-Matti ihmetteli männylle ilmestynyttä rosoa. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Voiko pakuri kasvaa havupuullakin. Luultavasti sellaisistakin sienistä, jotka loisivat usealla puulajilla (esimerkiksi kantokäävällä), kullakin puulajilla menestyy vain juuri siihen fysiologisesti erikoistunut ekotyyppi
Kysyjä kertoi, että pumpun peitelevyn alla oli runsaasti mustaa öljyistä moskaa. Väinö sikanEn OnkO kuusEn karsinnasTa hyöTyä. Pumpun sisäisen vuodon lisäksi öljyä pääsee vuotamaan sylinterin ja männän välistä myös pumpun ulkopuolelle. Jousivoima pakottaa öljyn terälaitteelle menevään kanavaan. Kysyjä on tarkistanut öljykanavien puhtauden. Näin saadaan kaikki kiinteistöt yhteismetsän osuuksiksi ja liitetyksi teidän yhdessä omistamaanne haamutilaan. Tällä varmistetaan, että pumppu saa käyttövoiman. Siitä muodostettiin yhteismetsä (tilasta tuli yhteisomisteinen haamutila). Olemme sopineet, että ostan veljeni ulos kokonaisuudesta ja siten, että kaksi erillistä tilaa jäävät kokonaan omistukseeni. Puoli kierrosta eteenpäin imukanava sulkeutuu ja terälaitteelle menevä kanava avautuu. Miten yhteisomistuksen purku olisi käytännöllisintä toteuttaa. Sahoissa, joissa ei ole öljymäärän säätöä, on useimmiten ns. Olen tehnyt sitä aika paljon, ainakin metsä on kaunis katsella ja ehkä kasveille tulee enemmän valoa. lEO saasTamOinEn miTEn yhTEis OmisTus PurETaan. Jäteöljyssä voi olla metallin hiukkasia, jotka hiovat pumpun nopeasti väljäksi. Kaupan jälkeen omistatte haamutilan yhteismetsänosuuksineen kokonaan ja jäätte yksin yhteismetsän omistajaksi. märkäpää on lovettu niin, että se pyöriessään aukaisee imuliikkeen alkaessa säiliöltä tulevan porauksen. Seuraavaksi tulisi tarkistaa käyttöpyörän eheys kytkimen puolelta ja pumpun mäntää pyörittävien kierteiden kunto. Onko siitä hyötyä. Yhteismetsä on sittemmin ostanut kaksi metsätilaa, joita ei ole liitetty yhteismetsään. Olen tehnyt työn moot›› metsälehti makasiini 45 7563_.indd 45 23.1.2020 15.13. Sitten tulee tarkistaa, liikkuuko mäntä edestakaisin sitä pyöritettäessä. Se saa epäilemään, onko teränvoiteluöljynä käytetty jäteöljyä. Minulla oli kahden veljeni kanssa metsätila, josta kukin omisti kolmanneksen. On mahdollista, että männän päässä oleva muovihela on irronnut kiinnityksestä tai mäntä on jumittunut ääriasentoon, silloin edestakaista liikettä ei synny. pakko-ohjattu rakenne. Onko kuusen ala karsinnasta tutkimustietoa. Männän tehdessä yhden pyörimisliikkeen se tekee myös yhden edestakaisen liikkeen. Tämän jälkeen voitte ostaa veljiltänne haamutilasta heidän omistamansa murtolukuosat yhteismetsäosuuksineen normaalina kiinteistökauppana. » yksinkerTaisinTa on pyytää maanmittaustoimistoa liittämään kaksi jälkeenpäin yhteismetsän ostamaa tilaa eli ”satelliitit” yhteismetsään. Männän ns
kari miElikäinEn mihin OjiTus lasku kirjaTaan. Ojituslaskunkin voi kuolinpesä maksaa, mutta vähennysoikeus poistoina vähennettävistä ojitusmenoista siirtyy tällaisessa vastikkeettomassa jaossa metsätaloutta jatkavalle verotusyhtymälle. » kuusen pystykarsintaa tehtiin 1800-luvulla huomattavasti nykyistä enemmän. Myöhemmin keväällä kasvukauden alkaminen tekee sekä kuusen että koivun kuoresta herkästi vaurioituvan. www.kesla.com JUHLAVUODEN ERIKOISMALLI Keslan 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi upea PATU-punainen, loistavasti varusteltu KESLA 203T + 104 -paketti NYT ERIKOISHINTAAN 22 060 € Since 1960 60 YEARS # Y OU RLIFETIME M A T C H ETUSI 2240 € Hinta sis. Mekaanisen metsäteollisuuden halutuimmat puutavaralajit ovat oksaton ja terveoksainen tukki, joita tuotetaan karsimalla puista eläviä alaoksia ja hillitsemällä ylempien oksien kuolemista harventamalla. l hannu jauhiainEn Kysyjä on karsinut kuusia moottorisahalla niin korkealle kuin se on ollut turvallista. Ennen vanhaan karsittaviin puihin suositeltiin jättämään 5–15 sentin oksantyngät. Myynti: AGCOSUOMI.FI 46 metsälehti makasiini Oma metsä » Lukijoiden kysymykset 7563_.indd 46 23.1.2020 15.13. » kuolinpesäT ja alkuperäinen yhtymä voivat kukin tehdä alkuvuoden toiminnasta oman veroilmoituksensa, jolla ne ilmoittavat verovuonna maksamansa menot. Myöhäissyksyn kosteat säät lisäävät lahoriskiä. Jos karsinnan tarkoituksena on vain näkyvyyden parantaminen tai maisema, pelkkä tynkäkarsinta sopii siihen hyvin. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat asian olevan lähes päinvastoin. Mäntyä on karsittu oksattoman tukin tuottamiseksi ajoittain myös valtion tuella noin 50 vuotta. Työvälineinä käytetään joko leikkaavia saksia tai havupuilla myös terävää oksasahaa. Visakoivujen karsiminen leikkaavilla saksilla on nykyään kannattavan kasvatuksen elinehto. Mihin verotukseen kirjataan syyskuussa maksettu toisen kuolinpesän ojituslasku. Oksien luontainen kuoleminen tuottaa huonosti karsiutuvia kuivaja laho-oksia, jotka ovat irrallaan elävästä puusta ja voivat tehdä värivikoja ja reikiä lautaan tai viiluun jalostusvaiheessa. torisahalla, enkä ole katkonut oksia aivan runkoon asti. Toinen hyvä karsinta-aika on heinä-elokuu. alv 24 %. Kaksivaiheinen karsinta on turvallinen, mutta työläs tapa, jonka loppuun saattaminen jää helposti tekemättä. Havuja kului paljon ja karsinnan jälki oli sivuseikka. Työtä on tehty lähinnä ensiharvennusten yhteydessä. Ojitusmenot yhtymä vähentää verovuoden lopun poistamattoman hankintamenon perusteella. Tuuheimmista puista karsittiin alaoksia kirveellä tai vesurilla ja oksat silputtiin karjan kuivikkeeksi läävään eli sekasontanavettaan. Jos tavoitteena on laatupuun kasvatus, tyngät pitäisi poistaa parin seuraavan vuoden aikana, koska kuivuvat ja lahoavat oksat eivät hevillä suostu karsiutumaan itsestään. Hinta voimassa 1.1.-30.4.2020 välillä tehtyihin uusiin tilauksiin. Käytännön toiminnassa parhaaksi on osoittautunut elävien ja kuolleiden oksien huolellinen pinnanmyötäinen karsinta maalis-huhtikuussa. Tarkempi sisältö myyjältäsi. Perustimme jakosopimuksella kesällä uuden verotusyhtymän, johon liitettiin kaksi kuolinpesää ja yksi yhtymä. Vanhan käsityksen mukaan kuusesta ja koivusta ei pidä karsia eläviä oksia lahovaurioiden välttämiseksi. Osittain tästä syystä kuusen karsintaa on vierastettu aina näihin päiviin saakka. Lakarin tutkimuksen (1920) mukaan kuusen karsinta aiheutti laajoja lahovaurioita ja kasvutappioita
Esimerkiksi Uittokalustolta ne saa siteineen 159 eurolla, kun OAC:n paketista joutuu pulittamaan 399 euroa. Perinteisillä kahden ja puolen metrin metsäsuksilla liikkuminen talousmetsissä ei ole yleensä nautinto. Sopivissa olosuhteissa alamäessä pääsee nauttimaan suksimaisista liukuominaisuuksista. Side ei joudu yhtä suurelle rasitukselle kuin pitkässä metsäsuksessa, mutta Stumpyn Universal-nimellä kulkeva side on olemukseltaan heppoisempi kuin OAC:n EA-side. Etenkään, jos samalla pitäisi nauhoittaa leimikkoa tai raahata moottorisahaa kohti palstaa. Keveydessä Stumpyt sen sijaan pesevät kilpailijansa. Huomattavasti kevyempi on myös Stumpyjen hinnoittelu. Kokeilimme suomalaisia OAC:n karvapohjalla varustettuja sekä virolaisia Polar Ski Stumpyn suomukuvioituun pitopohjaan luottavia liukulumikenkiä. Eteneminen onUmpiseen muttei uralle OAC SkinbASed kAR 147 >> Pituus 147 cm >> Leveys: kärki 12,5 cm, kanta 12,2 cm POlAR Ski StumPy >> Pituus: 120, 145 tai 160 cm >> Leveys: kärki 14 cm, kanta 9 cm Plussat ja Miinus + Ketteryys tiheässä maastossa + Liikkuminen onnistuu ilman sauvojakin + Helpot kuljettaa Huonot uralla liikkumiseen Liukulumikenkä yhdistää metsäsuksen ja lumikengän ominaisuuksia, mutta kaikkeen se ei taivu. nistuu tarvittaessa ilman sauvoja, jolloin kädet jäävät vapaiksi työtehtäville. Metsäammattilaiselle ja metsästäjälle Liukulumikengät soveltuvat etenkin metsäammattilaisille. Ison plussan liukulumikengät saavat siitä, että ne pystyy helposti kuljettamaan autossa sisällä. Vaikka OAC:n liukulumikengissä on alumiinikantit, luistavat ne kovalla alustalla sivuttaissuunnassa helposti. Parhaimmillaan liukulumikengät ovat pehmeässä umpihangessa. Ojan ylityksissä ja ylämäissä OAC:n nousukarvat tarjoavat mukavasti pitoa verrattuna Stumpyihin. . l tekSti SAmi kARPPinen ASiAntuntijA jAnne juvOnen kuvAt jAnne juvOnen Liukulumikengät taipuvat monenlaisiin paikkoihin. OAC:n Mohair Mix nousukarva hillitsee alamäessä menoa enemmän kuin Stumpyn suomupohja. Liukulumikengät vastaavat juuri tähän haasteeseen. Rusakon pystyy ajamaan liikkeelle pellonlaidan pusikosta ase ampumavalmiina käsissä. Stumpyillä tämä ominaisuus korostuu. Moottorikelkkauralla, latupohjalla tai jäätiköllä liikkumiseen liukulumikenkä sopii sen sijaan huonosti. Virolaiset Polar Ski Stumpyt haastavat kilpailijansa hinnalla. Katso video Metsälehden Youtubesta, Oma metsä » Pikatesti metsälehti makasiini 47 7564_.indd 47 23.1.2020 14.34. Vajaan puolentoista metrin mittainen liukulumikenkä on noin 120 milliä leveä. Se tarjoaa pehmeässä lumessa kantavuutta useimpia lumikenkiä paremmin. Liukulumikengät palvelevat hyvin myös metsästäjää. Kokeilemissamme liukulumikengissä on siteet, jotka sopivat kenkään kuin kenkään
Hän maksoi varainsiirtoveroa 4 000 euroa ja muita kuluja 500 euroa, yhteensä hankintameno oli 104 500 euroa. Metsävähennysoikeus tuo Lissulle jatkossa lähes 17 000 euron hyödyn nettona (ve roaste 30 % × metsävähen nyspohja 56 430 €). Sen avulla metsänomistaja voi vähentää verotuksessa osan metsänsä hankintamenosta. Hankintamenossa otetaan huomioon sekä puuston että maapohjan arvo. Tilan käypä ar vo oli 128 000 euroa. Alle kahden hehtaarin suuruista kiinteistöä tai määräalaa ei yleensä pidetä maatilana, ellei se ole osa maatilana pidettävää suurempaa kokonaisuutta. Omasta mielestäni se on toiminut hyvin lähes 30-vuotisen historiansa aikana niin yhteiskunnan kuin metsätalouden harjoittajan eduksi. teksti pirjo havia piirros veera koMulainen 48 Metsälehti Makasiini oMa Metsä » Perintömetsä 7565_.indd 48 23.1.2020 14.38. Tilaan kuului 10 000 euron arvoinen tontti, jonka osuus kauppahinnasta oli siis 10 prosenttia. Hän voi hyödyntää sitä tulevina vuo sina sitä mukaan kun puu kauppa tai muuta verollista tuloa metsästä kertyy, enin tään 60 prosenttia veronalai Metsävähennys kannustaa kaupoille Kauppa tuo tilan metsävähennyksen piiriin, lahjassa se siirtyy antajalta saajalle. Metsävähennyksen tarkoitus on ollut kannustaa metsänomistajia hankkimaan lisää metsää ja myymään aktiivisesti puuta. Verotuksellinen maatila-käsite tarkoittaa siis metsätalouden harjoittamiseen soveltuvaa kiinteistöä tai useampaa kiinteistöä yhdessä. Maatilan omistajalla ei tarvitse olla maatalouden maata eikä hänen tarvitse harjoittaa maataloutta. Metsävähennys on verotettavaa metsätalouden tuloa pienentävä, laskennallinen verovähennys. Lissulle muodostui hankinnasta met sävähennyspohjaa 60 pro senttia metsän hankintame nosta ilman tonttia: 60 % × 90 % × 104 500 € = 56 430 €. Kaup pahinta 100 000 euroa on enemmän kuin 75 prosent tia käyvästä arvosta, jo ten Lissulle ei tullut kaupas ta lahjaveroseuraamusta. Hankintamenoon luetaan maksettu kauppasumma tai muu luovutettu vastike ja hankinnan kulut. Hankinnan kuluja ovat muun muassa kauppakirjan laatimiskulut, kaupanvahvistajan palkkio, matkakulut, varainsiirtovero, lainhuutokulut ja lohkomiskulut, mikäli ostaja on ne itse maksanut. Niinpä oli järke vää tehdä tilasta kauppa Lissun kanssa ja saada tila siten metsävähennysoikeu den pariin. Esimerkki 1. Koska isä oli saanut met sän perintönä ennen vuot ta 1993, ei tilalla voinut olla ennestään metsävähennys oikeutta. Lissu maksoi tilasta 100 000 euroa. 60 prosenttia hankintamenosta Metsävähennyspohja muodostuu maatilaksi katsottavan metsän hankintamenosta. Tontit, rakennukset, maa-ainesten ottoalueet ja muut metsästä poikkeavat omaisuus erät eivät muodosta metsävähennyspohjaa, ja niiden arvo on vähennettävä hankintamenosta metsävähennyspohjaa määritettäessä. Vain sellaiset metsät, jotka on hankittu vastikkeellisesti 1.1.1993 tai sen jälkeen, oikeuttavat metsävähennykseen. Metsävähennyspohjaksi muodostuu 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Isä oli saanut tilan pe rintönä vuonna 1982. Metsävähen nyspohjan laskeminen Lissu osti vuonna 2019 isältään metsätilan Kuusik ko
Lissulla ei ole mahdollisuut ta maksaa näin suuria sum mia, mutta tilan voisi myydä hänelle pitkällä maksuajal la. sesta metsätulosta vuosittain, ensimmäisen kerran jo vuo den 2019 metsäverotuksessa. Vanhemmat pohtivat, mi ten Notkopaikka olisi pa rasta siirtää Lissun nimiin. Tilan käypä arvo on tällä hetkellä 190 000 euroa. Esimerkki 2. He ovat käyttä neet metsävähennystä 16 400 euroa, joten metsävähenny soikeutta on jäljellä 90 000 euroa. He maksoivat siitä 170 000 eu roa. Jos sovitaan alennetusta kauppasummasta ilman lah javeroa, pitäisi myyntihin nan olla yli 142 500 euroa (yli 75 prosenttia käyvästä arvos ta). Uusi metsävähennyspoh ja muodostuisi Lissulle heti omistuksen siirtyessä riip pumatta maksuajankohdis ta. » Metsälehti Makasiini 49 7565_.indd 49 23.1.2020 14.38. Siirtyvä met sävähennysoikeus Lissun vanhemmat osti vat vuonna 2009 yhteisesti metsätilan Notkopaikka. Metsävähennyksen käytöl le ei ole asetettu vuosirajaa. Metsävähennysoikeutta hankintamenoon luetaan maksettu kauppasumma tai muu luovutettu vastike ja hankinnan kulut. Heille syntyi tuolloin metsävähennyspohjaa 106 400 euroa. Siirtyy perinnön ja lahjan mukana Jos metsävähennykseen oikeutettu metsä saadaan perintönä tai lahjana, siirtyy kuolinpesälle, testamentin saajalle tai lahjan saajalle metsän mukana se metsävähennysoikeus, joka perinnönjättäjällä tai lahjoittajalla olisi saadun metsän osalta ollut
Hänellä on kui tenkin jo Kuusikon oston myötä syntynyt metsävä hennysoikeus ja lisäksi Not kopaikan lahjoituksessa syn tynyt metsälahjavähennys. Metsävähennykseen oikeutettuja ovat metsää omistavat luonnolliset henkilöt, kuolinpesät, näiden muodostamat verotusyhtymät sekä yhteisetuudet. Jos tila lahjoitetaan, siir tyy vanhempien metsävä hennysoikeus Lissulle lah jan mukana. 50 Metsälehti Makasiini oMa Metsä » Perintömetsä 7565_.indd 50 23.1.2020 14.38. Näiden laskelmien jälkeen vanhem mat päätyvät lahjoittamaan tilan Lissulle vuonna 2020. Mutta mitä pidättämi nen merkitsisi käytännössä. l Lisätietoa verottajaLta Metsävähennykseen voi tutustua muun muassa Verohallinnon sivuilla (www.vero.fi). hänelle muodostuisi tuolloin noin 90 000 euroa. Sen sijaan yhteisöt, kuten osakeyhtiöt, ja elinkeinoyhtymät eivät voi saada metsävähennystä. Pystyäkseen hyödyntä mään mahdollisimman no peasti merkittävät verovä hennyksensä ja maksamaan Kuusikon ostoon ottaman sa lainan, hän tarvitsee mel ko paljon metsätuloja lähi vuosien aikana. Vanhemmat ja Lissu anta vat suuren arvon lahjan mu kana siirtyvälle metsävähen nysoikeudelle, eivätkä pidä lahjaveroa kohtuuttomana lahjan arvoon nähden. Lahjasta Lissulle muodos tuisi lisäksi metsäverotuk sessa hyödynnettävää met sälahjavähennystä, jonka nettohyöty verotuksessa oli si noin 3 765 euroa. Esimerkki 3. tuloverolain mukaan vain metsän omistajalla on oikeus hyödyntää metsä vähennystä. He saisivat puukaup patulot seuraavan 10 vuoden aikana, mutta eivät voisi metsäverotuksessaan hyö dyntää metsävähennystä. seuraavassa Metsälehti Makasiinissa käsittelen metsävähennyksen erityistapauksia, muun muassa metsävähennystä yhtymäomistuksessa ja metsän luovutusvoiton verotuksessa.. Toisi han siirtyvän metsävähenny soikeuden käyttäminen taas lisähuojennusta veroihin noin 27 000 euron arvosta jatkos sa (30 % × 90 000 €). Metsävähennysoikeus (90 000 euroa) siirtyisi Lis sulle omistusoikeuden myö tä. Sen voi vähentää vasta muiden vähennysten jälkeen jääväs tä verotettavasta metsäta louden tulosta. Muun muassa yhteismetsät ja tiekunnat ovat verotuksessa yhteisetuuksia. Ja metsälah javähennykselle on asetettu 15 vuoden enimmäisaika. Hallinta oikeuden vaikutus Ennen Notkopaikan lah joittamista Lissulle per he pohtii yhdessä hallinta oikeutta. Niin pä yhdessä päätetään, et tä vanhemmat eivät pidä tä lahjoituksessa itselleen metsän hallintaoikeutta. Lahjaveroa hän joutuisi maksamaan 19 000 euroa. Sehän on sama, mitä vanhemmilla on yhä käyttämättä! Kaupassa vanhempien metsävähennys oikeus ei siirtyisi Lissulle. Sieltä löytyy myös lahjaverolaskuri, jolla voi laskea lahjaveron määrän. Jos vanhemmat pidättävät itselleen hallintaoikeuden, he jatkaisivat Notkopaikas sa metsätalouden harjoitta jina. Vain omistaja voi hyödyntää Tuloverolain mukaan vain metsän omistajalla on oikeus hyödyntää metsävähennystä. Jos tila jätettäisiin hä nelle aikanaan perinnöksi, olisi perintöveroseuraamus todennäköisesti suurempi, koska vanhempien asun toosakkeen arvo ja sijoituk set nostaisivat veroastetta. On kui tenkin epävarmaa, pystyisi kö Lissu hyödyntämään koko metsälahjavähennyksen. Hän voisi käyttää sitä ostamansa Kuusikkotilan tuloista. Sen pidättäminen 67vuotiaille vanhemmille 10 vuodeksi pienentäisi Lissulle tulevan lahjaveron 11 344 eu roon. Vanhemmilla sen sijaan ei ole merkittäviä lisätulojen tarpeita
TaloudellisTa hyöTyä tavoitteleva metsänomistaja luonnollisesti yrittää hakata niitä kohteita, joissa sijoitetun pääoman tuotto on pienin, ja tehdä harvennushakkuut tulevaisuuden tulojen maksimoimiseksi, ympäristöja luontoarvoja unohtamatta. Kun työstä laskutetaan hehtaarihinta, pitää suunnitteluhehtaareja kertyä paljon. Lehtomaisten kankaiden kuusikoita on suunnitelmissa vähemmän kuin todellisuudessa. Harvennushakkuiden ajoittamisessa metsän kasvun arviosta ei ole hyötyä. Metsäsuunnitelmissa metsämaan ravinteisuus keskittyy liikaa kuivahkoihin ja tuoreisiin kankaisiin. TyypillisimmäT virheeT metsäsuunnitelmien kasvuissa johtuvat puuston iän ja metsämaan ravinteisuuden eli metsätyypin arvioinnista suunnitelmaa maastossa tehtäessä. Puuston iän metsäasiantuntija helposti aliarvioi. Metsälehti Makasiini 51 RaHaPuu kolumni 7566_.indd 51 24.1.2020 14.53. Jos kyseessä on männikkö, laittaa suunnittelija metsätyypiksi usein kuivahkon kankaan, se saattaa olla myös joko kuiva tai tuore kangas. Sillä on helppo verrata eri metsiköiden kasvua. meTsäsuunniTelmissa on poikkeuksetta kuviokohtaiset kasvuarviot, eli kuinka monta kuutiota kasvaa puuta hehtaaria kohden vuodessa. ei ongelmaa, käytä kasvukairaa. Kasvuerot eri metsätyypeillä ovat yhtä suuret kuin männiköissä. Osassa on myös arvio arvokasvusta prosentteina kuviolle sitoutuneelle pääomalle. Hieman yksinkertaistettuna se on pääoman tuottoprosentti suunnitelman tekohetkellä. isoa tulitikkua paksumpi ”tikku” puun rungosta suoraan keskirunkoon. Kasvu pienenee aina harvennushakkuun jälkeen, mutta se kohdistuu arvokkaimpiin puihin. Arvokasvun ero kahden viimeksi mainitun kohdalla on noin kolminkertainen. Kun eri yhtiöiden tai metsänhoitoyhdistysten suunnittelujärjestelmiin laittaa saman metsäkuvion tiedot, saa kovin erilaisia kasvuarvioita. Karulla kohteella, jossa puusto ei ole hyvälaatuista, tuotto voi olla surkea. Ei ongelmaa, jokaisella metsäasiantuntijalla on ns. kasvukaira, jolla kairataan ohut, hieman Hanki kasvukaira Puuston iän metsäasiantuntija helposti aliarvioi. Rehevällä kovapuustoisella kohteella, jossa puusto on hyvälaatuista, tuotto voi olla ihan hyvä. Jos pystyy laskemaan myös viimeiset vuosilustot helposti normaaleilla silmälaseilla, metsä kasvaa vielä kivasti. Molemmat ovat metsänomistajalle tärkeitä tietoja, kun hän tekee päätöksiä hakkuista metsissään. Kuivahkoilla kankailla kasvavia kuusikoita ei metsäsuunnitelmissa käytännössä näe. Jyrki ketola Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Se johtuu siitä, että kasvun maksimointi johtaa kuitupuun osuuden lisääntymiseen tukkipuun sijasta. Ojituksen jälkeen kehittyneiden turvemaiden metsissä metsäasiantuntija käyttää omaa näkemystään metsän ”taloudellisesta iästä” – aina menee pieleen. Molemmissa edellä kuvaamissani kohteissa kasvu on poikkeuksetta metsäsuunnitelman arviota pienempi. Mutta harmittavasti niissä on kuviokohtaisia, jopa tilakohtaisia isoja virheitä. Ei tehdä kasvukairalla puun todellisen iän määritystä, se vie työaikaa. Olen tehnyt kivan tilin tiloja ostaessani ja suunnitellessani päätehakkuita tällä yksinkertaisella työkalulla.. Jos pitää ojentaa ”tikku” takaisin metsäasiantuntijalle ja sanoa, katso sinä, kasvu on surkeaa. Yleinen metsänomistajan tekemä virhe on, että hakkuut kohdistetaan sinne, missä on eniten puuta hehtaaria kohden. Kuusikko kasvaa metsäsuunnitelmassa turhan usein tuoreella kankaalla. Kangasmailla tyypillisimmät virheet tulevat harsittujen kohteiden puustoista, ne saattavat olla todella vanhoja, vaikkakin pienikokoisia. Päätehakkuissa tilanne on toinen, siellä kannattaa pohtia, mikä kuvio hakataan ensin ja mikä myöhemmin. Todellisuudessa niitä on aika paljon
16,61 Uudistushakkuu . Puunhinta on sitä korkeampi mitä lähempänä markkinoita ollaan, ja rannikolla on aina etunsa ja sisämaalla haittansa. 13,53 . 16,86 . 43,53 . Mikäli tietyn puutavaralajin ostoista ei ole riittävästi tietoja, niin tilasto näyttää tyhjää. 16,86 . 55,53 . 13,04 viiKKo 3 TEKSTi miKKo HÄyRynEn Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi talous » Puumarkkinat 52 Metsälehti Makasiini 7567_.indd 52 24.1.2020 14.56. 12,48 . Raakapuun kantohinnat KoKo maa TuKKipuu KuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 41,36 . 40,91 . 16,08 Uudistushakkuu . 18,23 Harvennushakkuu . 16,50 . 37,42 . 40,16 * 30,16 . Puunhintatilaston aluejakoa on muutettu vuoden alussa. 57,58 . 41,75 . 53,92 . Aiempaa aluejakoa oli arvosteltu jo pitkään, koska se ulottui rannikolta itärajalle. 51,52 . 16,93 . 18,33 . 58,92 . 53,52 . Hinta-alueita on nyt kahdeksan. 16,48 . Vanha Kainuu-Pohjanmaan alue jaettiin kahtia, Pohjois-Pohjanmaahan ja Kainuu-Koillismaahan. 16,33 Ensiharvennus . 12,22 . 37,82 . 18,61 . 12,24 ETELÄSuomi TuKKipuu KuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 16,60 . 58,82 . 53,05 . 16,97 . Aloite aluejaon muuttamiseen tuli kentältä, Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Jukka Torvelainen kertoo. Muutoksen myötä näiden tyhjien kohtien todennäköisyys kasvaa. 16,94 . 15,77 Ensiharvennus . 42,36 . 12,69 KESKiSuomi TuKKipuu KuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 44,35 . 19,03 . TorHintatilaston suuralueen jaolle kiitosta Kainuu-Pohjanmaan hinta-alueen sisällä puun yksikköhinnoissa oli useiden eurojen eroja. 15,88 Ensiharvennus . 16,22 Uudistushakkuu . 49,90 . 18,23 Harvennushakkuu . 12,61 . 12,21 . 48,33 . 49,72 . 19,06 . 56,95 . 49,88 . 20,49 . 18,77 . 36,18 . 57,22 . Kainuu-Koillismaan alueeseen tuli Kainuun maakunta sekä Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kunnat. 39,02 . 55,85 . 18,10 Harvennushakkuu . 20,70 . 20,49 . 16,61 . ”Koelaskenta vahvisti yksikköhintojen useiden eurojen erot, länsilaidalla etenkin tukin ja pikkutukin hinnat ovat korkeammat.” Tehdäänkö kauppaa riittävästi. 58,16 . 59,44 . Muutos antaa tarkempaa tietoa vain, jos kauppoja tehdään ja ilmoitetaan. 17,61 . 56,66 . Pohjois-Pohjanmaan hinta-alueeseen jäi maakunnan loppuosa Koillismaata lukuun ottamatta
Metsänomistajien on helpompi muodostaa realistinen käsitys oman alueen hintakehityksestä.” Hyötyä ja haittaa Puunostajien kannalta vanha aluejako oli huono tai hyvä, sijainnista riippuen. 11,22 . 19,24 . 12,64 Lappi TuKKipuu KuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi velaisen mukaan merkittävää painetta uusiin muutoksiin ei ole. 49,49 . 11,45 . 39,00 . Metsänomistajat saavat tilastoista jatkossa tietoa, joka aiempaa paremmin vastaa oman leimikon hintatasoa.” Myös MTK:n kenttäpäällikkö Markku Ekdahl tukee muutosta. ”Olosuhteet ovat Kainuussa erilaiset kuin rannikolla. 44,43 . 17,76 . 53,62 . 17,25 . 59,20 . 20,79 . Junnikkala Oy:n metsäpäällikkö Heikki Pietikäinen myöntää, että Kalajoelta katsottuna itälaita alensi keskihintaa. 43,04 . 45,81 . 42,66 . 14,18 Ensiharvennus . l aloite aluejaon muuttamiseen tuli kentältä. 15,46 . 36,79 . 16,43 Uudistushakkuu . ”Entinen alue oli laaja ja kirjava eikä se meidän kannalta antanut luotettavaa informaatiota. 14,92 . 16,97 Uudistushakkuu . 53,15 . 54,96 . 45,47 . ”Uusi tilastointi antaa täälläkin oikeampaa informaatiota. nouSuSSa . 12,72 . 52,21 . 16,04 . 15,24 Uudistushakkuu . 15,86 Uudistushakkuu . 16,73 . 58,14 . 17,81 . 22,02 . 53,42 . 18,99 . 42,89 . 16,48 Ensiharvennus . 17,98 Harvennushakkuu . 15,00 . 46,46 . 56,70 . 55,61 . 12,86 . 51,48 . 50,85 . 18,40 . ”Uudet hinta-alueet vastaavat paremmin paikallisia olosuhteita ja markkinatilanteita. 19,31 . 15,27 . Kainuun ja Koillismaan yhteisalue on luontevampi seurattava”, Kuhmo Oy:n metsäjohtaja Juhani Pääkkönen sanoo. 11,47 KymiSavo TuKKipuu KuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 44,53 . 19,25 . 15,44 . 44,74 . 12,49 . 19,91 . LaSKuSSa * ei vertailutietoa ETELÄpoHJanmaa TuKKipuu KuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus KainuuKoiLLiSmaa TuKKipuu KuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . Kokemusta tarvitaan, sillä puukauppaa on uuden tilastoinnin aikana käyty vasta vähän.”. 15,80 . 48,90 . 53,97 . 13,76 Ensiharvennus poHJoiSpoHJanmaa TuKKipuu KuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . SavoKaRJaLa TuKKipuu KuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 13,03 . 13,95 . Metsälehti Makasiini 53 7567_.indd 53 24.1.2020 14.56. 17,41 . 50,60 . 16,64 . 18,47 Harvennushakkuu . 15,17 Ensiharvennus * 35,75 . 35,71 * 28,61 . Itäosassa ei pystytty tarjoamaan tilastollisia keskihintoja, länsipuolella taas tilastohinnat näyttivät mukavan alhaisilta. Maakunnat eri maata Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara pitää uutta aluejakoa hyvänä, sillä Koillismaan ja Ylä-Kainuun kysyntätilanne ja hintataso eivät ole samanlaisia kuin Kalaja Pyhäjokilaaksoissa. Erillisinä alueina raportoidut hintatilastot kertovat aikaisempaa paremmin toteutuneen keskihinnan. 18,73 . Siitä ei oltu hirveän pahoillaan. 50,27 . 50,80 . 16,91 Harvennushakkuu . 19,14 Harvennushakkuu . 50,80 . 17,57 . 43,23 . 15,76
Kokorunkokaupassa puiden laatua mahdollisesti heikentävät riskit ovat puunostajan harteilla, joten runkohintatarjous kertoo siitä, että ostaja arvioi puuston laadukkaaksi. Runkohinnoittelun perusteella korjuuseen päätyvät hakkuukohteet ovat puuston rotukarjaa. Metsänomistaja oli antanut kaupantekoon valtakirjan metsänhoitoyhdistykselle, joka kilpailutti ostotarjoukset. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. l VaLtteri skYttä talous » Puumarkkinat 54 Metsälehti Makasiini 7567_.indd 54 24.1.2020 14.56. Alue oli sopivan kantava metsäkoneille ja tukkirekoille vetisenä alkutalvena. Avohakatulla alueella on edessään äestys ja männynsiementen kylvö mahdollisimman pian. Osa männikön puista oli alkanut kuivaa ja keloutua, mikä joudutti metsänomistajan hakkuupäätöstä. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Kuivalle harjulle syntyy menetelmän avulla uusi tiheä mäntytaimikko suurella todennäköisyydellä.. Puukauppa oli niin sanottu kokorunkokauppa eli puunrungot myytiin kullekin korLaatuleimikko nopeaan korjuuseen runkohinnalla jattavalle puulajille määritellyllä yhdellä kuutiohinnalla. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Ostaja voi tämän jälkeen katkoa rungot eri puutavaralajeihin haluamallaan tavalla. Tammikuussa korjuuseen päätyi harjumännikkö, jonka hakkuu olisi ollut mahdollinen myös kesäkelillä. KuuKauden PuuKauPPa Puukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Kolmesta tarjouksesta valikoitui viime vuoden loppupuolella parhaimmaksi suuren sahayhtiön tekemä tarjous. Leimikko eli hakattavaksi merkitty alue sijaitsee puunhintatilastojen uudella Kainuu-Koillismaa-alueella. m3 0,5 1,0 1,5 2,0 2020 2019 Männikön aVohakkuu kainuussa, 6,6 ha puuTavaRaLaJi m 3 €/m 3 yHTEEnSÄ € Mänty kokorunko 1 080 45,05 48 654 Kuusi kokorunko 8 23,75 190 Koivu kokorunko 7 19,00 133 YHTEENSÄ (arvio) 1 095 48 977 Märät Kelit ovat pistäneet tänä talvena korjuuaikatauluja uusiksi Oulun korkeudella asti. Tiedot kerätään viikoittain. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Viikko-ostojen Määrä 10 20 30 40 50 Viikko Milj
KuuKauden tilaKauPPa KesKisessä laPissa oli marraskuussa myynnissä 145 hehtaarin suuruinen tila, joka sijaitsi osin metsäautotien varrella. Tarjoukset olivat pääosin 51 000– 67 000 euron välillä. Lähes kaikki kuviot ovat kesäkorjuukelpoisia. Myynti-ilmoituksessa hinnaksi ilmoitettiin 67 000 euroa. Tilan metsämaan alasta lähes 40 prosenttia oli varttuneita taimikoita. Se on selvästi enemmän kuin välittäjän tilakauppojen koko vuoden keskiarvo 19,50 euroa. Hinta oli kova siihenkin nähden, että välittömät hakkuumahdollisuudet ovat vähäiset ja kuitupuuosuus suuri. Tila-arvion mukaan käypä arvo oli 59 280 euroa. Kauppahinta oli poikkeuksellisen korkea verrattuna tila-arvioon. Metsänhoitoyhdistyksen arvion mukaan tilalla oli metsämaata 101 hehtaaria, kitumaata 22 ja joutomaata 22 hehtaaria. Koska myyty kiinteistö on määräala, tulee ostajan maksettavaksi vielä lohkomiskulut 3 420 euroa.. Ainespuuta oli 3 431 kuutiota, josta 95 prosenttia kuitupuuta ja tukkia vain 179 kuutiota. Pääpuulajin eli mäntykuidun hintana oli käytetty 15:tä euroa ja mäntytukin 45:tä euroa. Taimikoita oli yhteensä 38 hehtaaria. l hannu jauhiainen Sijoitusyhtiö maksoi hyvin tiLakauPPa LaPissa Pinta-ala 145 ha, josta metsämaata 101 ha, kitumaata 22 ha, joutomaata 22 ha KehitYsluoKat taimikot 38 ha, nuorta kasvatusmetsää 60 ha, uudistuskypsää 2 ha Puusto 3 430 m 3 , josta tukkia 180 m 3 MYYntihinta 80?600?€, 799?€?/?metsämaan hehtaari, 23,50?€/m 3 Lappilaisesta metsätilasta tehtiin kymmenen tarjousta. H a N N U Ja U H ia iiN EN Metsälehti Makasiini 55 TaLouS » tiLaKauPPa 7567_.indd 55 24.1.2020 14.56. Tila myytiin metsäkiinteistöihin erikoistuneen välittäjän kautta. Tarjouksia tuli kymmenen, mikä on keskimääräistä enemmän. Tarjoajia oli metsätilan sijaintikylältä, muualta Lapista, Keskija Etelä-Suomesta sekä Virosta. Kokonaisarvon korjauksena oli käytetty tavanomaista 25 prosenttia. Puustoa oli metsämaan hehtaarilla keskimäärin 34 kuutiota. Ainespuuston keskihinta oli 23,50 euroa. Metsämaan hehtaarihinnaksi tuli 799 euroa ja koko tilan hehtaarihinnaksi 555 euroa. Selvästi muita korkeamman, 80 600 euron tarjouksen teki eteläsuomalainen sijoitusyhtiö, jolle tila myös myytiin
Metsä on kalleinta Varsinais-Suomessa, mutta puustotietojen perusteella Häme-Uusimaalla vielä kalliimpaa. Tunnusluku ”euroa per kuutiometri” oli viime vuonna 35 euroa, vuotta aiemmin 33, eli siinäkin on nousua kuusi prosenttia. Suursijoittajat etsivät isoja tiloja ja kauppojen lukumäärästä niiden osuus oli kolmannes.. Hintataso korkein Var sinaisSuomessa ja Häme-Uusimaalla Keskimääräiset hehtaarija kuutiohinnat nousseet kuusi prosenttia Myydystä alasta puolet PohjoisSuomessa ja Pohjois-Karjalassa 1 1 2 3 1 2 3 MetsätilaKauPPa kävi viime vuonna normaaliin tahtiin, hintataso nousi kuusi prosenttia ja suursijoittajat ostivat yksityismaita entistä enemmän. Suuret instituutiosijoittajat vastasivat viime vuonna jo lähes puolesta yksityismetsien kauppasummasta. ”Tällä perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että metsämaan kuuden prosentin nousu juontuu suurelta osalta puuston arvon noususta”, Liljeroos toteaa. Hintataso kohosi useimmissa maakunnissa, mutta pysyi varsin vakaana Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa. Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % e/ha e/m3 kerroin Varsinais-Suomi 32 35 1135 27 15 132 42 6532 49 1,12 + Satakunta 54 48 1097 22 21 130 38 5259 40 0,99 Häme-Uusimaa 75 51 1457 34 15 113 36 5621 50 1,15 + Etelä-Karjala 48 43 970 26 10 109 35 4788 44 0,99 ++ Kymenlaakso 46 35 781 35 13 104 36 4445 43 0,99 Pirkanmaa 110 91 2549 29 16 117 37 4996 43 1,01 ++ Etelä-Savo 116 102 3044 30 11 115 39 5105 44 0,96 ++ Eja K-Pohjanmaa 201 164 3810 26 16 98 25 3039 31 0,94 ++ Keski-Suomi 135 113 4070 27 10 114 32 4278 38 0,91 Pohjois-Savo 110 89 2978 26 10 108 30 3999 37 0,93 ++ Pohjois-Karjala 142 127 4132 27 12 115 32 4147 36 0,95 ++ Kainuu 104 87 4895 19 8 91 21 2335 26 1,03 ++ Pohjois-Pohjanmaa 257 193 7790 26 14 82 21 2123 26 0,93 ++ Lappi 105 82 4301 26 13 61 18 1240 20 0,9 ++ Koko maa 1535 1260 43009 99 30 3467 35 lisäys joulukuu 105 111 3767 mETSÄTiLaKaupaT taMMi–jouLukuussa 2019 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Näin voi tiivistää Hannu Liljeroosin seurannan annin. Rahalla, jolla etelän kalleimmilta alueilta saa yhden hehtaarin, saisi Lapista viisi–kuusi hehtaaria ja niiden mukana puuta kaksin-kolminkertaisesti. l Mikko häYrYnen 56 Metsälehti Makasiini TaLouS » tiLaKauPPa 7567_.indd 56 24.1.2020 14.56. Metsähehtaarin koko maan keskihinta oli 3 467 euroa, kun se oli vuotta aiemmin 3 069 euroa. + tarkoittaa hintatason lievää ja ++ selvää nousua vuoden 2019 aikana. Myytyjen tilojen keskipuusto ja tukHinnoissa koettiin nousuvuosi tilahintojen kasvu selittyy puuston arvon kohoamisella, Hannu Liljeroos arvioi. kiosuus nousivat hieman, ja keskihinnan nousu on laskettu ilman niiden vaikutusta
Kun d-Maxin kabiiniin kiipeää, huomaa, että tilaa on riittävästi. Onneksi ratin etäisyys tuntui luontevalta. Ajoasento on reilu ja säädöt riittävät, mutta ratissa on vain korkeussäätö. Nyt automaatti on tulossa D-Maxin kaltaisiin, työnteolta tuoksuviin lava-autoihin. Muun kokoiset ajajat saattavat olla eri mieltä. Automaattilaatikot ovat yleistyneet pakettiautoihin ja maastureihin. Automaattivaihteiston vipu ajoasentoon: auto rupeaa nojaamaan jarrua vastaan. automaatti oMaMassa 1 880 kg KantaVuus 1 115 kg KoK. TEKSTi Ja KuvaT RiSTo pönTinEn ›› Metsälehti Makasiini 57 TaLouS » KOeajOssa 7567_.indd 57 24.1.2020 14.56. Massa 3 000 kg suurin VetoPaino 3?500 kg Pituus 5 295 mm leVeYs 1 860 mm KorKeus 1 780 mm MaaVara 225 mm huiPPunoPeus 170 km/h YhdistettY Kulutus 7,8 l/100 km laVan PääMitat 1 750 × 1 380 mm Koeajo-auton hinta 43 550 € taKuu 5 v ilman kmrajoitusta Maahantuoja Isuzu Motor Finland Oy isuzu D-Maxin kyljessä on teksti truck dna eli ”kuorma-auton perimä”. Isuzu D-Max hiipimässä jäälle ei kuitenkaan, rannasta kantoi juuri ja juuri jalkahenkilöä, vaikka kierä jää muuten olisi kantanut. Olikin mielenkiintoista selvittää, löytyisikö lava-autosta kuorma-autogeenejä. Onneksi ei autossa ollut kaistallapysymisavustinta, joten ei tarvinnut heti selvittää, miten sen saa kytkettyä pois. Jarru pois ja auto lähtee ryömimään eteenpäin, kaasua, vauhti kasvaa luontevasti. Koska oli ainakin jonkinmoinen talvi, vain muutama aste lämmintä, kuumensi penkin lämmitys pakarat nopeasti lämpimiksi. Maastossa kotonaan Koska D-Max on isokokoinen, tulee ensi alkuun kaupunkiAutomaatilla maastoon isuzu D-Max sPace cab 1,9 tDi 4WD & at Ls 2-paikkainen avolavamaasturi, kova lukittava lavakate Moottori 4-syl 1,9 l diesel teho 120 kw (164 hv) VääntöMoMentti 360 Nm Vaihteisto 6-nop. Hallintalaitteissa on pysytty perinteisillä linjoilla, valikoiden sijaan on käytössä tutunomaisia nappuloita ja pylpyröitä
Vaikka auto on kahdelle, on takatilassa kuitenkin turvavyöt. Pitkä auto ei ole ketterä, joten tiukoissa paikoissa joutuu jopa peruuttamaan. Onneksi autossa on peruutuskamera ja isot peilit. liikenteessä ja vaikkapa pysäköintihalleissa noudatettua äärivarovaista ajotapaa. Sisätilat ovat väljät ja istuimet topakat ja isot. Tehoa (164 hv) on, mutta pohdimme, mahtaako vääntö riittää: riitti se, koska automaattilaatikko huolehti välityssuhteista myös maastoajossa. Moottorin korkeasta viritysasteesta huolimatta auto ei tarvitse AdBlue-urealisäainetta, vaan selvittelee välinsä typen oksidien kanssa niitä sieppaavalla ja ajoittain pelkistävällä katalysaattorilla. . Isuzu lupaa automaatti-D-Maxin kuluttavan 7,8 litraa satasella. Koeajossa, joka oli maantieajoa ja lisäksi mönkimistä tammikuisen kuran keskellä metsäautoteillä ja pelloilla, kului 8,4 litraa dieseliä sadalla kilometrillä. Epäilimme myös 1,9-litraisen koneen riittävyyttä. Maastossa on Isuzu D-Max kotonaan. 58 Metsälehti Makasiini TaLouS » KOeajOssa 7567_.indd 58 24.1.2020 14.56. Automaattilaatikko soveltui maastoajoon ennakkoluuloistamme huolimatta hyvin. Tieajossa D-Max kulkee luontevasti. Rakenne on luontaisesti kestävä ja erityisesti sopii kuormien vetämiseen. Kun päällä on vielä lavakate, eivät ahtaat paikat ole herkkua, koska taakse ei ikkunoista juuri näe. Pyörien pitkät joustovarat selvittävät hidastintöyssyt myös hidastamatta. Tämä on ominaisuus eikä vika: auton ohjattavuus on hyvä, ajokäsialan on vain oltava päättäväistä. l Keskikonsolissa on säätimet ja nappulat vanhaan hyvään tapaan. Kuorman kuljetusta kokeilimme kolmannestonnin klapikuormalla, jolloin kulku vain tasoittui. Kenties reippautta vaativa ajotapa on sitä TRUCK DNA:ta. Koska autossa oli kiinteä lavakate, oli peruutuskamera tuiki tarpeellinen. Isuzussa oli alla Bf Goodrichin voimakkaasti kuvioidut jokavuodenajan renkaat. Ja taas on käyttöä peruutuskameralle. Meno myös hieman hiljeni, kun banaanilaatikoihin pakatut lämmitysklapit lavalla vaimensivat kaikua. Oikein hankalaan paikkaan löytyy keskikonsolin valintakiekosta hidas neliveto, jolla pääsee tosi hiljaa. Tuntuisi järkevältä karttaa yleisrenkaita ja investoida erikseen talvija kesärenkaisiin. Myös kiihdytettäessä on kaasua painettava reippaasti, että moottorin sinänsä riittävät voimavarat heräävät. Jousitus kantaa kuorman ryhdikkäästi ja eteneminen on luontevaa. Renkaiden ääni kuului selvästi yli 80 kilometrin tuntinopeuksissa. Nelivetoa ei kannata valita pitävälle asfaltille, kääntyminen kankeutuu ja auto pukittelee kulmittain jyrkästi käännettäessä. Autolla saa vetää 3 500 kilon jarrullista perävaunua. Kuorma tasoitti kulkua D-Maxin alla on perinteinen palkkirunko, johon jäykkä taka-akseli on ripustettu lehtijousilla. Henkilöauton ajettavuuteen ei ylletä, ohjaaminen on tehtävä määrätietoisemmin
Ehkä tokaisu ”artisti maksaa”, olisi sopinut hyvin kuvaamaan tappion kärsinyttä metsänomistajaa. Nyt meidän Suomessa on pakko petrata, muuten Kummelin valmentajaguru Aimo Nivaska voisi tähän todeta: ”Älkää nyt enää omiin tehkö, tai me ollaan hävitty tämä peli.”. vaan kaikkia.” Ja sen jälkeen avustaja tulee hätiin: ”Me nyt lähdetään hallituksen iltakouluun ja täydennetään sitten pääministerin kommentteja.” Hiilinielukeskustelusta tulee kummasti mieleen myös Kummelin Meanwhile in Sweden -sketsi. Vastaavasti Suomelle, joka on hoitanut metsiä parhaalla tavalla maailmassa, haluttiin EU:sta asettaa ilmastosyistä metsien käytölle alhainen katto, jolloin hakkuut jäisivät hakkuumahdollisuuksia huomattavasti alhaisemmiksi. Se puolalainen siinä sanoi, että ei sitä tehdasta kannata Suomeen rakentaa. vuoden vaiHteessa silmiini sattui Kummeli-sarjan jaksoja parinkymmenen vuoden takaa. Kummelin pääministeri Jermu tuohon varmasti toteaisi: ”Oltiin tuolla Brysselissä, siinä meitä oli pari avustajaa ja Puolan pääministeri. Metsänomistajien metsiin ilmestyi näitä FSC-luontokohteita, vaikka omistaja ei edes FSC:hen kuulunut. Viime vuonna sellumarkkina veti taas niin hyvin, että katkonnassa piti olla tosi tarkkana. Metsänomistajat kuuluvat parhaaseen A-ryhmään – he laittavat sahan soimaan.” kummelissa seikkailivat Speedy ja Saku. Meanwhile in Sweden voidaan hakata lähestulkoon koko vuotuinen metsien kasvumäärä ilman pelkoa EU-sanktioista. Tämä olisi jopa ilmaston kannalta turmiollista. Riskinä oli tukkipuun joutuminen kuitupuupinoon. Taisi olla näin väittäneillä niin kutsuttu Kummelin ”normipäivä”. Ihan viimeisiä helmiä oli väkisin tehty kohu metsälakikohteiden tuhoutumisesta metsälain muutoksen myötä. Veikkaan, että nämä Kummelin hokemat ovat monelle Metsälehdenkin lukijalle tuttuja. Marko Mäki-Hakola Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. Oikeassahan se oli, Puolassa on niin lunkia porukkaa että, siellä ei näissä ympäristöja kestävyysasioissa olla niin nöpönnuukaa. Oikeastaan Kummelishow jatkuu edelleen. Siksi voidaan antaa se sellutehdas ihan hyvin niille.” Poliitikkojen metsienhakkuukommentteja seuratessa tuli mieleen, että pääministeri Jermu varmaan toteaisi: ”Oltiin jo pois lähdössä ja sitten Pena sen keksi ihan viime metreillä. kolumni Metsälehti Makasiini 59 7568_.indd 59 24.1.2020 14.57. Niitä katsoessa viime vuoden metsätapahtumat alkoivat tuntua Kummelijengin käsikirjoittamilta. Ei sitä tarvi joka hakkuun jälkeen metsää istuttaa. Sanktioiden asemasta suomalaisia metsänomistajia voisi Kummelin tyyliin kiittää: ”Kun metsiä hoidetaan, hoidetaan kunnolla. Siinä koko Euroopan ollessa sodan runtelema Ruotsissa vain pelaillaan iloisesti yhdessä. Sanotaan, että saa hakata tai sitten ei saa, hämätään Vuoden 2019 Kummeli-show Ehkä tokaisu ”artisti maksaa” olisi sopinut hyvin kuvaamaan tappion kärsinyttä metsänomistajaa. Silloin yleensä kävi niin, että artisti maksaa. Kyselytunnille sopisi hyvin se, että Kuopioon suunniteltu maailman ympäristöystävällisin Finnpulpin sellutehdas kaatui. Vuoden aikana käyty HCV-keskustelu tuntui tragikoomiselta. Kohteita löytyi tavallisista talousmetsistä, ja näitä kohteita kartoille pistäneille olisi sopinut hyvin Kummelin työnjohtajan kommentti: ”Poijjaat, ihan hyvin estetyt hakkuut, mutta ne suojelukohteet olivat kaksi kilometriä tuohon suuntaan.” Tähän kun metsänomistaja koetti saada ääntään kuulumaan, niin kommentti hänelle tuntui lähinnä kuuluvan: ”Mitäs älämölöä täältä kuuluu?” kummelissa pyöri myös pääministerin kyselytunti. Tämän hetken sää on kuin suoraan Kummelin säämiehen ennusteesta: ”karmea keli ja kaikkia v…..ttaa.” Ei ole talvikorjuukohteille asiaa
Metsälehden Metsäverokirja 2020 sisältää tarkempia selvityksiä esimerkiksi metsävähennyksestä tai metsätalouden koneiden poistomenettelystä. Myös vanha ilmoitus löytyy OmaVerosta, jos sen on siellä viime vuonna tehnyt. Lomakkeen mukana tulevassa saatekirjeessä on yleisiä ohjeita. HaNNU JaUHiaiNeN usein tarpeen, koska sieltä löytyvät menovaraukset ja metsävähennyksen seuranta. Helpointa metsäveroilmoituksen tekeminen on sähköisesti OmaVero-palvelussa. Paperinenkin lomake on yhä käytössä, ja omistustiedoilla varustettu 2C-lomake lähetetään edelleen suurimmalle osalla verovelvollisia. Verohallinnon omat veroilmoituksen teko-ohjeet ovat hyvät, mutta ne löytyvät vain netistä. Näin lomakkeesta jää paperiversio arkistoon. Vinkki Vaikka tekisitkin metsätalouden veroilmoituksen sähköisesti OmaVerossa, kirjaa tiedot ensin paperiselle 2C-lomakkeelle. Lue ohjeet Ennen veroilmoituksen tekoa kannattaa lukea ohjeet. metsäverotus J os metsänomistajalla ei verovuoden aikana ole ollut metsätalouden tuloja eikä menoja, ei metsäveroilmoitusta tarvitse palauttaa. Sähköisen ilmoituksen tekevillä nämä tiedot näkyvät nyt valmiina edellisvuoden ilmoituksen perusteella. Myös edellisvuoden veroilmoitus on Helpointa verkossa Useimpien metsänomistajien on jätettävä metsäveroilmoitus maaliskuun alussa. 60 Metsälehti Makasiini 7788_.indd 60 24.1.2020 14.59. Tosin jos on käyttämättömiä varauksia ja metsävähennystä, ilmoitus on tehtävä. Laske valmiiksi Ennen kuin ilmoitusta ryhtyy tekemään, kannattaa kulut, hankintatyön arvo ja metsävähennys laskea valmiiksi. Jos metsänomistaja on Suomi.fi-palvelussa asioidessaan ilmoittanut, että ei tarvitse paperisia asiakirjoja, lomaketta ei tule. Jos on tallessa toissavuotinen 2C-lomakkeen täyttöohje, sitä voi käyttää veroilmoituksen teossa. Näiden ohjeiden avulla ilmoituksen tekeminen sujuu
Niiden kulut vähennetään metsätalouden menoissa. Nyt ohjeisiin pääsee kätevästi myös sähköistä veroilmoitusta tehdessä. Henkilötiedot Metsätalouden veroilmoituksen ensimmäisellä sivulla on henkilötiedot. Veroilmoituksen tekoon pääsee valitsemalla OmaVero. Jos metsää omistetaan yhdessä, tältä osin on kyse yhtymästä. Jokaisen sivun oikeassa reunassa näkyy Yhteenveto-sarake, johon asianomaisiin kohtiin kirjatut erät tulevat näkyviin. Siellä on runsaasti yleistä tietoa metsään liittyvistä veroilmoituksista. OmaVerossa on mahdollista hoitaa myös toisen henkilön veroasioita, jos siihen on hankittu valtuudet. Avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoituksen. Tarkempia selvityksiä tehdään tarpeen mukaan. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta myydyt puuerät ovat yleensä hankintakauppoja. Puun ostajien perimät ennakot verottaja laskee verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Sen jälkeen avautuu uusi ikkuna, johon tiedot kirjataan. mennessä. Jos haluaa katsella OmaVerossa tehdyn vuoden 2018 veroilmoituksen tietoja, ne löytyvät kohdasta Tehdyt toimenpiteet. Riittääkö yksi ilmoitus. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonaisuuden tulos jaetaan verotuksessa puolisoiden kesken verolomakkeelle kirjattujen omistusosuuksien suhteessa. Kirjaudu palveluun Netti-ilmoitusta varten mennään Vero.fi-sivulle. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. 2. Metsäverotuksen pariin päästään, kun pankkitunnistautumisen jälkeen valitaan Omat veroasiat. Siihen on myös merkitty puolisoiden osuudet, jos metsää omistetaan yhdessä tai niistä muuten tehdään yhteinen veroilmoitus. Tässä ilmoitetaan myös varausten tuloutus ja muistiinpanoihin sisältyvät, tuloiksi kirjattavat yksityistalouden menot, esimerkiksi mönkijän yksityiskäytön osuus. Jos on ilmoitettavana jotain lukuja kyseiseen kohtaan, valitaan Kyllä. Yhtymien ja kuolinpesien nettiveroilmoituksen voi tehdä vain Katso-tunnisteen avulla. Niitä ei siis tarvitse ilmoittaa, eikä niitä vähennetä puukaupan tuloista. Veroilmoituksen myöhästymisestä voi tulla myöhästymismaksu. Kannattaa kuitenkin ensin katsoa sivun alareunasta löytyvä kohta Metsä. Suurella osaa metsänomistajistahan se on 2.3. Puun ostajalta tulleesta selvityksestä tai maksutositteesta poimitaan veroilmoitukseen puukaupan AloitA AjoissA Veroilmoituksen tekeminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, sillä paperilomakkeellakin tehtyjen veroilmoitusten pitää olla verottajalla jo viimeisenä jättöpäivänä. Tulot Tässä ilmoitetaan kaikki metsätalouden tuloksi tulevat erät, kuten puunmyyntitulot ja kemerakorvaukset. Tunniste on poistumassa käytöstä, joten sitä ei enää tälle vuodelle kannata hankkia. Lisäohjeita valtuutuksien antamisesta löytyy Vero.fi-sivuilta. Pystykaupalla myytyjen puiden kauppahinnat löytyvät puun ostajien lähettämistä vuosiyhteenvedoista tai yksittäisen kaupan asiakirjoista. Vinkki Pistä kaikki kuitit ja puun ostajilta saadut selvitykset järjestykseen ennen veroilmoituksen täyttämistä. Puun myyntitulot ilmoitetaan arvonlisäverottomina. Veroilmoituksen perustana ovat Kylläja Ei-ruudut jokaisen esitettävän asian kohdalla. Tuloina ilmoitetaan siis kaikki ne kohdat, jotka paperisella 2C-lomakkeella ovat plusmerkkisiä. Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus, ellei toinen puoliso vaadi tehtäväksi erillistä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteistöstä. Numeroi kuitit aikajärjestyksessä. Veroilmoituksen tekoon päästään valitsemalla oikeasta yläreunasta Veroilmoitukset ja verotustiedot ja verovuosi 2019. Metsälehti Makasiini 61 7788_.indd 61 24.1.2020 14.59. Siitä on vielä linkki Vero.fi-sivuille, josta saa lisätietoja kyseisen kohdan verotuksesta. Metsäverotusta klikkaamalla saadaan näkyviin Metsätalouden veroilmoitus. Metsäverotuksessa pärjätään yleensä niillä tositteilla, mitä metsäalan toimijoilta on saatu. Verohallinnon nettisivuilta löytyy tarkempia ohjeita muun muassa matkakulujen vähennyksestä sekä koneiden poistokelpoisuudesta. Sitä klikkaamalla aukeaa uusi ikkuna, josta saa lisätietoja asianomaisen kohdan täyttämiseen. 1. Maataloutta ja elinkeino toimintaa harjoittavat metsänomistajat voivat jättää metsäveroilmoituksen 2.4. Paperisesta 2C-lomakkeesta löytyvät samat asiat, mutta eri järjestyksessä ja eri tavoin esitettynä. Omilla pankkitunnuksilla voi tehdä vain oman veroilmoituksen, ei esimerkiksi puolison veroilmoitusta. Metsävähennyksestä ja uudesta metsälahjavähennyksestä on oma ohjeensa. Jokaisen kohdan alareunassa on myös Miten nämä tiedot ilmoitetaan -kohta
Vinkki Oman asunnon ja kesämökin lämmitykseen käytetty puutavara on verovapaata, älä ilmoita sitä verotukseen. Vanhoja varauksia tuloutetaan tilanteen mukaan. Yksityiskäyttöä on oman kesämökin tai talon rakentamiseen käytetyn puutavaran arvo. Kun omasta metsästä otetaan puuta maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön, se kirjataan veroilmoitukseen. Vähennyskelpoisia ovat kaikkien metsätalouden matkojen kulut. Sen kuluina vähennetään 0,25 euroa kilometriltä. Jos on käytetty julkisia kulkuvälineitä tai oman auton kilometrikuluista on tehty laskelma, kulut vähennetään todellisten kulujen mukaan. Hirvivahinkokorvaukset ja kemeratuet ovat verotettavaa tuloa. 62 Metsälehti Makasiini 7788_.indd 62 24.1.2020 14.59. Vuosimenot jaetaan palkkausja matkakuluihin sekä muihin menoihin. Jos aikaisempina vuosina on tehty tulotai menovarauksia, niitä tuloutetaan tarvittaessa. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käytetyn polttopuun arvo. Ilmoita vakuutuskorvaukset täysimääräisinä, älä vähennä perittyä ennakkoa korvaussummasta. metsäverotus arvo ilman ennakonpidätyksen vähentämistä ja arvonlisäveron lisäämistä. Jos mukana on peräkärry, siitä voi tehdä ylimääräisen 0,07 euron kilometrikorvauksen. Vinkki Tee matkoista muistiinpanoihin riittävän tarkka selvitys. Jos matka tehdään veneellä, vastaava vähennys on 76 senttiä kilometriltä. Menot ja varaukset Tältä aukeamalta löytyvät kaikki menoina ilmoitettavat erät, kuten vuosimenot, hankintatyön arvo, metsävähennys, varaukset sekä poistot. Metsätalouden kuluista tehdään muistiinpanoihin tarpeelliset selvitykset. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo lasketaan kantohintojen perusteella. Vähennyskelpoisia kuluja ovat metsätalouden töistä maksetut palkat. Tällaisia tuloja voivat olla esimerkiksi edellisen vuoden verotuksessa vähennettyihin menoihin kohdistuvat maksupalautukset. Ennakon verottaja ottaa huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. Muina tuloina ilmoitetaan sellaiset pääomatulot, joita ei merkitä aiempiin kohtiin. Kaikki kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran perusteella saadut valtion tuet ovat verollisia. Vanhat, voimassa olevat varaukset näkyvät nyt Varaukset-sivulla. 3. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivärahoja matkalaskun perusteella, ne kirjataan palkkausmenoiksi. Metsänomistajan kulkuväline on tavallisesti oma auto. Jos metsämatkoja ajetaan mönkijällä, vähennys on 98 senttiä kilometriltä. Jos tuki on ohjattu suoraan hankkeen toteuttajalle, tukea ei kirjata metsänomistajan veroilmoitukseen. Metsätalouden harjoittamisen kustannukset vähennetään vuosimenoina tai poistoina. Kirjaa joka matkasta päivämäärä, matkan kohde ja aihe. Vinkki Vakuutusja hirvivahinkokorvaukset ovat verollista tuloa. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen Tulot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa ja ennakonpidätystä. Elinkeinotoimintaan siirretyn puutavaran arvona pidetään käypää hankintahintaa. Tässä kohdassa voidaan ilmoittaa myös muut, eri syistä saadut korvaukset
Hankintakaupan tulosta pitää vähentää hankintatyön arvo, vain verotettavaksi jäävä tulonosuus on metsävähennyskelpoista. Metsävähennystä voi tehdä enintään 60 prosenttia veroilmoituksen yhteenlasketusta tulosta. Jos hankintatyöstä on kertynyt ansiotulona verotettavaa tuloa, se on ilmoitettava viime vuoden verotuksessa. Sen jälkeen lasketaan verovuoden metsävähennyksen määrä. Hankintatyön arvo lasketaan ensiksi muistiinpanoihin. Arvonlisäverolliset kirjaavat vähennykseksi nettomenot ilman arvonlisäveroa. Metsävähennys Veroilmoituksessa on nyt valmiina edellisen ilmoituksen mukainen metsävähennyspohja, käytetty metsävähennys ja mahdollinen luovutusvoittoihin lisätty metsävähennys. Muualle kuin omaan metsään suuntautuvista matkoista voi tehdä myös päivärahavähennyksen. Jos päiväraha kirjataan vähennykseksi, matkakirjanpitoon on merkittävä matkan alkamisja päättymisaika. Tiedot hankintatyöstä ilmoitetaan tekijöittäin. Suurimmalla osalla metsänomistajista on muita vuosimenoja ja matkakuluja ilmoitettavana. Ne, jotka eivät ole arvonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroineen. Jos työt on tehty viime vuonna, mutta tuloa saadaan vasta tänä vuonna, ilmoitetaan työ tehdyksi, mutta jätetään hankintatyön arvo kohta tyhjäksi ja työn arvo vähennetään vasta tänä vuonna. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa. Hankintatyö Hankintatyön arvo ilmoitetaan nyt menona hieman poiketen 2C-lomakkeesta. Päivärahakelpoinen matka on vaikka käynti metsämessuilla tai yhdistyksen retkeilyllä. tarkistus, metsänhoitoyhdistyksessä asiointi, moottorisahan osto tai taimikonhoito. Varausten tuloutuksia ei lasketa metsävähennykseen. Sen jälkeen korjattu puumäärä ja työn arvo kirjataan nettilomakkeelle. Vähennys on yli 6 tunnin matkoista 15 euroa ja yli 10 tunnin matkoista 28 euroa. Jos metsätalous on ollut kohtalaisen laajaa, voidaan toimistokuluista tehdä työhuonevähennys, joka on 225 euroa. Sen tekemiseen tarvitaan vähintään 2 500 euron pääomatulot, koska tuloista 60 prosenttia on vuosittain metsävähennyskelpoista. Hankintakaupan arvo voi olla kokonaan metsävähennyskelpoista, jos korjuutyön on tehnyt ulkopuolinen urakoitsija. Metsävähennyksen voi tehdä vain metsävähennyskelpoisen metsäkiinteistön tai kiinteistöjen tuloista. Kulut voidaan vähentää myös todellisten kulujen mukaan. Pienkoneiden, kuten raivausja moottorisahojen, hankintakulut voidaan vähentää myös vuosimenoina. Näin saadaan käytettävissä olevan metsävähennyksen määrä. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta kiinteistöiltä, tuloista tehdään erittely muistiinpanoihin. Tavanomaisia vuosimenoja ovat esimerkiksi Metsälehden tilausmaksu, metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut sekä moottorija raivaussahan bensakulut. Jokaisesta työntekijästä täytetään oma Lisää rivi -kohta. Varaukset Menoja tuhovarauksella verovuonna saatuja tuloja voidaan siirtää tuleville vuosille silloin syntyvien Esimerkiksi mönkijän yksityisajojen kulut tuloutetaan tässä, jos kaikki kulut on vähennetty menoissa. Laskelman tietoja korjataan tarpeen mukaan kuluneen verovuoden tiedoilla. Vähennyskelpoisia ovat myös kaikki ne muut kulut, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittamisesta. Polttopuukaupoissa ilmoitetaan se määrä työn arvoa, minkä verran on myyty puita. Metsälehti Makasiini 63 7788_.indd 63 24.1.2020 14.59. Metsävähennyskelpoista tuloa ovat puunmyyntitulot, erilaiset korvaukset sekä omasta metsästä otetun puun veronalainen arvo
Vanhojen varausten tuloutuksia ei oteta huomioon laskelmassa. Vinkki Tarvitset sekä metsävähennyksen että menovarauksen kirjaamista varten taskulaskinta, sillä ohjelma ei tuota näitä lukuja valmiiksi. Uudet ja voimaan jäävät varaukset kirjataan varauksiin. Jos metsänomistajalla on säännöllisesti tuloja, varauksia voi tehdä vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. Vanhasta koneesta tehdään lisäksi luovutusvoittoverolaskelma verolomakkeelle 9. Vuoden aikana myydyn koneen menojäännös ei ole enää poiston peruste. Vanhat, edellisellä veroilmoituksella ilmoitetut varaukset näkyvät nyt valmiina veroilmoituksessa. Poistojen vanha menojäännös näkyy nyt valmiina lomakkeella. Myös poistojen menojäännökset näkyvät nyt veroilmoituksessa. Poistot Poistoina vähennetään moottorisahaa suurempien koneiden ja laitteiden hankintamenot. Varauksia ei ole välttämätöntä tehdä. Kalustosta tehdään muistiinpanoihin erillinen selvitys ja vain yhteenveto kirjataan veroilmoitukseen. 64 Metsälehti Makasiini 7788_.indd 64 24.1.2020 14.59. Tavallinen poistoina vähennettävä metsätalouden kone on maataloustraktori peräkärryineen. Vinkki Pidä metsätalouden käytössä olevan koneen ajoista päiväkirjaa. Varausten käyttöön on aikaa Etelä-Suomessa neljä vuotta ja muualla kuusi vuotta. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia ilmoitettujen tulojen yhteismäärästä. Tuhovaraus voi olla enintään uudistamiskulujen suuruinen. Varaus lasketaan tulosta, josta on vähennetty hankintatyön arvo sekä mahdollinen metsävähennys. Poistoja tehdään siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksettavaksi. Ilmoitukseen lisätään mahdolliset viime vuoden varaukset. Toinen vaihtoehto on kirjata verotukseen vain metsäkäytön osuus kuluista ja poistoista. Jos kemeratuki tulee metsänomistajalle, se kirjataan tuloksi ja poistettavaksi hankintamenoksi laitetaan hankkeen kokonaiskustannukset. Vähäiset lanaus-, sorastustai muut kulut voidaan vähentää vuosimenoina. Kuolinpesien kannattaa tehdä aina mahdolliset varaukset. Alijäämää ei siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatuloista. Jos vanha kone on mennyt vaihdossa, sen menojäännös poistetaan luettelosta ja uuden hankintahinta kirjataan täysimääräisenä. Siirrettäviä menoja ovat maatalouden tai elinMetsävähennyksen laskennassa otetaan huomioon puukaupan tulot ja veronalaiset tuet ja korvaukset. Jos laitteella on yksityiskäyttöä, päiväkirjan perusteella poistoista ja vuosimenoista erotetaan yksityiskäytön osuus. Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Myös mönkijä tai moottorikelkka lisävarusteineen voi olla metsätalouden kone. Varauksia tekemällä ja niitä myöhemmin purkamalla kuluja saa katettua varmemmin. Koneen tai laitteen vuosikulut ja poistot voidaan tehdä täysimääräisesti, jolloin yksityiskäytön osuus kirjataan verolomakkeella yksityismenoihin. metsäverotus menojen kattamiseen. Lomakkeelle kirjataan uudet poistot. Kunnostusojituksia ja metsäteitä tehdään yleensä yhteishankkeina kemeravaroin
Metsälehti Makasiini 65 7788_.indd 65 24.1.2020 14.59. Puukaupan tiedot tulee kirjata paperilomakkeella sekä asianomaiseen kohtaan että yhteenlaskuriville. klo 9–15 sekä 18–19. Kirjanpito on säilytettävä kuusi vuotta. Tällaisia ovat muun muassa maatalouden kalustoon kuuluvalla traktorilla tehdyn puunajon konekustannukset. Metsävähennyksen tiedot kirjataan vuosittain lomakkeelle, vaikka metsävähennystä ei käytettäisikään. ja 24.2. Veroneuvoja voit kysellä Hannu Jauhiaiselta, puhelin 0400 150 910 maanantaisin 3.2., 10.2., 17.2. Lomake palautetaan siinä näkyvään osoitteeseen.. Paperilomakekin kelpaa Metsäverotuksen paperinen 2C-lomake ei ole muuttunut edellisvuodesta. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluja pienennetään vastaavasti. Kirjanpitoa voidaan tarvita, jos verottaja kysyy lisäselvityksiä. Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa, että esitäytetyt tiedot ovat oikein. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. Kun paperilomake on täytetty, se on allekirjoitettava. Sitä vaaditaan OmaVerossa tai lomakkeella 2L. Yhteenvetosarakkeessa näkyy ilmoituksen tiedot ja metsätalouden tulos. Jos tuntuu, että jokin asia on vielä tarkistamatta, ilmoituksen voi tallentaa keskeneräisenä ja palata siihen myöhemmin uudelleen. Yhtymän osakkaat ilmoittavat maksamansa yhtymän velkojen korot omassa verotuksessaan. Merkinnät kannattaa tehdä huolellisesti, jotta verottaja saa niistä selvää. Korot Metsätalouden korot näkyvät esitäytetyllä verolomakkeella. Metsälahjavähennys Jos vuosina 2017–19 on saatu metsää lahjana tai lahjaluonteisella kaupalla, verovelvollisella voi olla oikeus metsälahjavähennykseen. l Kysy Metsä verotuKsestA metsäVerotuksen liittyvissä asioissa voit soittaa Metsälehden veroneuvontaan. Huomaa, että paperinen arvonlisäveroilmoitus lähetetään eri osoitteeseen. Verohallinto tekee vähennyksen verovelvollisen puolesta. Lopuksi Kun veroilmoitus on valmis, se lähetetään verottajalle. com). Metsävähennyksen ja menovarauksen perusteena ovat veroilmoituksen kohtiin 1–4 kertyvät tulot. Sähköpostikysymykset on hyvä lähettää ajoissa, viimeistään 21.2. Lomake lähetetään siitä löytyvään osoitteeseen. Huhtikuussa veroilmoituksen jättävät voivat lähettää kysymyksiä myöhemminkin. Yrittäjävähennys Metsätalouden voitollisesta tuloksesta tehdään verovuonna 2019 viiden prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Paperiseen metsäveroilmoitukseen ei pidä liittää mitään selvityksiä tai kuitteja. keinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot. Jos tiedoissa on korjattavaa, korjaus tehdään OmaVerossa tai lomakkeella 50B kohdassa 4.4. Näin tiedot pysyvät tallessa. Tehdyn veroilmoituksen kopio sekä kuitit ja liitteet arkistoidaan. Pelkästään yhteenlaskuriville kirjattu tieto ei tallennu Verohallinnon järjestelmiin oikein. Paperilomakkeen voi pääosin täyttää samoilla ohjeilla kuin nettilomakkeen. Metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla (hannutjauhiainen@gmail
Sen ajon osalta voidaan vähentää toki normaalit auton kilometrikulut. Maantieajo voidaan katsoa hankintatyöksi siltä osin, kun se tehdään metsätalouden koneilla. Polttopuiden vienti asiakkaille henkilöautolla ei ole hankintatyötä. Hankintapuut saatetaan joskus toimittaa sahalle saakka tai muuhun vastaavaan paikkaan. Kuljetustaksan voi laskea itse, jos puut on esimerkiksi ajettu moottorikelkalla tai mönkijällä. Myös teon taksat ovat Verohallinnon taksoja korkeammat, koska yksittäisten puiden katkonta ja karsinta paksussa lumihangessa oli normaalia työläämpää. Ne on laskettu olettaen, että puut kaadetaan ja karsitaan moottorisahalla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. Sille lasketaan arvo, joka vähennetään hankintakaupan arvosta. Oman työn arvo on siten metsäverotuksessa verovapaata. Pienkoneilla puunajoon menee helposti vähintään sama aika kuin puun tekoon. Hannu JauHiainen Hankintatyöllä vähennystä hopuiden korjuun työn arvoa laskettaessa. Työn arvo on se, mitä samasta työstä olisi pitänyt maksaa vieraalle. Jos puutavara valmistetaan tai ajetaan muulla tavalla, hankintatyön yksikkötaksat voi laskea itse. Työn arvo €/m 3 Hankintatyön arvo € Puutavaralaji Määrä m 3 Valmistus Kuljetus Valmistus Kuljetus Mäntytukki 10 6,00 10,00 60 100 Mäntykuitu 40 13,00 10,00 520 400 Yhteensä 50 1 080 Hankintaja polttopuiden teon työn arvo yhteensä 1 080 €* * Kirjataan kohtaan Selvitys hankintatyöstä sekä vähennetään hankintakaupan arvosta veroilmoituksen alkupuolella. Paljonko voi tehdä. Verohallinnon taksoja korkeampia arvoja voidaan käyttää myös esimerkiksi hajanaisten tuulenkaatojen tai tykkytuHankintatyön arvon voi laskea myös itse. Ajon ajankulua voi verrata puun tekoon. Puut on ajettu moottorikelkalla, ajotaksaksi on laskettu 10 euroa kuutiolta. Korjuusta maksettava korvaus vähennetään tällöin metsätalouden menoina. Matti Metsäsen hankintatyöt 2019 Metsänen on korjannut tykkytuhoalueen puita yhteensä 50 kuutiometriä, josta mäntykuitupuuta 40 kuutiota ja mäntytukkipuuta 10 kuutiota. Metsäverotuksessa hankintatyöksi katsottua puunkorjuuta voivat tehdä metsänomistajan lisäksi hänen puolisonsa sekä kotona asuvat lapset. Oman metsän puiden omatoiminen korjuu – hakkuu tai ajo – on hankintatyötä. Yhtymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen. Työn arvon laskeminen Hankintatyön arvo voidaan laskea Verohallinnon ohjetaksojen perusteella. Konekustannuksia ei laskelmassa oteta huomioon. OmaVerossa hankintatyön arvo kirjataan menoksi. Myös poikkeavat korjuuolosuhteet voidaan ottaa huomioon taksan arvioinnissa. Ajotaksa voi olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiometriltä. Hankintatai käteiskaupalla voidaan myydä myös muiden korjaamaa puuta. Tuloverotuksessa hankintatyön arvo katsotaan verotettavaksi tuloksi, mutta sitä verotetaan vain 125 kuution yli menevältä osalta. 66 Metsälehti Makasiini metsäverotus 7790_.indd 66 24.1.2020 15.02. Rankojen jalostukselle klapeiksi on oma työn arvo. Myös myyntiin menevien, omasta metsästä korjattujen polttopuiden teko on hankintatyötä. Silloin ei ole kyse hankintatyöstä, eikä kaupan arvosta vähennettävää hankintatyön arvoa synny
l Metsälehti Makasiini 67 7790_.indd 67 24.1.2020 15.02. OmaVerossa hankintatyö ilmoitetaan tekovuonna, mutta työn arvo jätetään tyhjäksi, jos tuloa ei puista ole vielä saatu. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat yhteisesti tehdä vain 125 kuutiota verovapaasti. JOs verovelvollisella metsänomistajalla ei ole ollut verovuonna arvonlisäverollisia menoja tai tuloja, ei arvonlisäveroilmoitusta tarvitse tehdä. Jos metsänomistajalla on useita eri maatiloja, eli yleensä eri kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. Jos työstä on kertynyt ansiotulona verotettavaa tuloa, sen määrä on ilmoitettava tekovuonna. Jos vain teon määrä ylittää 125 kuutiometriä, mutta kuljetuksen määrä jää alle rajan, verotettavaa ansiotuloa kertyy vain teon osalta. Työn arvon siirtäminen Hankintatyöt kirjataan tehdyksi tekovuonna, joten työn tekeminen ja kaupasta saadut maksut eivät välttämättä satu samalle vuodelle. . Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, tarvitaan myös RF-alkuinen viitenumero ja tilinnumero. Tästä aiheutuu lisävaivaa veroilmoituksen teossa. Sieltä valitaan kohta Veroilmoitus ja verotustiedot. OmaVeron kautta maksu menee saman tien tililtä. Jos hankintasavotta on vuodenvaihteessa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on arvioitava. Ylimenevän osan hankintatyön arvo on ansiotuloa, joka lisätään työn tekijän palkkatai eläketuloihin. Kun saadulla kertoimella kerrotaan laskettu hankintatyön arvo, saadaan selville ansiotulona verotettava työn arvo. Verohallinto ei lähetä lomaketta automaattisesti, mutta sellaisen voi vaikka tulostaa netistä. Alv-ilmoitus on tehtävä ja mahdolliset verot maksettava verottajan tilille viimeistään 2.3.2020. Jos arvonlisäverot jäävät maksun puolelle, palataan etusivulle, mistä valitaan Verojen maksaminen. Näin ilmoitat alv:t Puuta voi korjata hankintana 125 kuutioon saakka verovapaasti. Niinpä siinä on kohtia, jotka eivät kosketa metsänomistajia. Arvonlisäveron voi maksaa verkkopankissakin, kunhan poimii tilija viitenumeron OmaVerosta. fi-sivustolle ja sieltä OmaVeroon. Paperinen arvonlisäveroilmoitus postitetaan lomakkeessa näkyvään osoitteeseen. Nämä tiedot ovat samat kuin edellisenäkin vuonna. Jos tekijöitä on useita, on huomattava, että verovapaus on maatilakohtainen. Varsinainen ilmoituslomake on sama kuin yrittäjillä. Puukaupoista saadut arvonlisäverot kirjataan kohtaan Vero kotimaan myynneistä, 24 %:n veron kohdalle. Jos tuloja on ollut, niin helpointa ilmoituksen tekeminen on OmaVero-palvelussa. Tällöin se merkitään vain paperilomakkeen hankintatyön yhteenvetosarakkeeseen, mutta ei lomakkeen alun hankintatyön arvo kohtaan. Polttopuiden osalta näin joudutaan yleensä tekemään, koska puut saatetaan myydä tekovuotta seuraavana vuonna. Omien kulujen arvonlisäverojen summa kirjataan kohtaan Verokauden vähennettävä vero. Tämä koskee vain kirjanpitovelvollisia eli siihen jätetään Ei. Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakohtaisesti 125 kuutiota, siitä tehdään erillinen laskelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Ensin kirjaudutaan Vero. Samoin jätetään Ei loppuosan Ilmoitatko alarajahuojennuksen tietoja -kohtaan. Heti alkuun on kohta Maksuperusteinen arvonlisävero. Jos kaupasta ei ole saatu tuloja, työn arvo voidaan jättää uinumaan, jolloin se vähennetään seuraavana vuonna, kun kaupasta on saatu maksu. Verottaja siirtää kunkin hankintatyön tekijän verollisen ansiotulo-osuuden henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Jos työn tekijöitä on useita, määrät ilmoitetaan veroilmoituksessa tekijöittäin. Jos veroja palautetaan, summa tulee tilille, jahka veroilmoitus on käsitelty. Jos hankintana ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty, sekä teolle että kuljetukselle lasketaan erikseen työn arvot ja kertoimet puumäärän ylittäessä 125 kuutiota. Onnistuu paperillakin Arvonlisäveroilmoituksen voi tehdä myös paperilomakkeella. Sen jälkeen kirjataan yhteystiedot ja lähetetään lomake. Siinä voidaan ilmoittaa hankintatyön arvoa vain sen verran, kun hankintapuista on saatu tuloa. Seuraavalla sivulta valitaan verotusvuosi 2019, sitten 31.12.2019 -kohdalta Tee Ilmoitus. Nämä tiedot saa tarvittaessa Verohallinnon palvelunumerosta (029 497 026). Jos kaupasta on jo viime vuonna saatu ennakkoa, työn arvoa voidaan ilmoittaa enintään ennakon verran. Työlle lasketaan kerroin kaavalla: valmistettu puumäärä – 125 m 3 /valmistettu puumäärä. Taustaa napsauttamalla Maksettava vero/palautukseen oikeutettava vero -osio päivittyy. 31.12.2020 -kohtaa käyttävät ne, jotka tekevät arvonlisäveroilmoituksia kuluvan vuoden osalta. Samoin tehdään, jos hankintapuita ei ole vielä virallisesti mitattu
Jukola In dustriesin perustaja Jouni Lehmonen vie kuvioitua puutuo tetta maailmalle. Jos asiakas haluaa vaikkapa olohuoneeseensa koko seinän kattavan kolmiulotteisen ja puisen kuvateoksen omasta hääkuvastaan, sellainen syntyy konnevetisen Jouni Lehmosen perustamassa yrityksessä parissa päivässä. ”Me tuomme algoritmien avulla tämän mahdollisuuden tavallisen kuluttajan ulottuville. Itse asiassa hääkuvaidea on jo toteutettu eräälle asiakkaalle”, kertoo teollisen muotoilijan taustan omaava Lehmonen. 68 Metsälehti Makasiini tuote Ja tekiJä 7789_.indd 68 24.1.2020 15.04. Prosessissa voi syntyä esimerkiksi nippu pontattua puutavaraa, joka lyödään numerojärjestyksessä seinään, ja tuloksena on asiakkaan haluama muoto tai kuviointi. Menetelmässä kuva tai idea syötetään tietokoneelle, algoritmit ja terätekniikka hoitavat loput. Digiajan puuseppä Jouni Lehmonen kehitti menetelmän puupintojen teolliseen kuviointiin ja muotoiluun. ”On hienoa, että Suomessa on saatu patentoitua jälleen uusi mekaanisen puunjalostuksen innovaatio, joka yhdistää teollista muotoilua ja uuden sukupol ven tuotanto teknologiaa.” Jukola Industriesin tuotantomenetelmä pystyy massatuottamaan muuntuvia ja jatkuvia profiilipintoja tehokkaammin kuin perinteinen cnckoneisto. Jukola Industries -yhtiöllä on hyppysissään puutuoteinnovaatio, jolta on helppo odottaa kaupallista läpimurtoa
l TeksTi ja kuvaT saMi karppinen Jukola In dustriesin toteut tama ”hiljainen huone” Mikkelin sairaalassa. Se on kannaltamme game changer (=tilannetta merkittävästi muuttava asia), kun kuka tahansa kuluttaja voi tilata tuotteemme verkosta tai rautakaupasta.” Lehmosella on selvä visio siitä, kuinka markkinat rakennetaan. Ei ihme, että pääomasijoittajilta on tippunut tarjouksia nyt noin 15 henkeä työllistävälle yritykselle. Koska tuotannon prosessiohjaus tehdään verkon kautta, suunnittelijat voivat työskennellä missä vain. ”Yritys sai alkunsa, kun keksin ratkaisun siihen, millainen terätekniikka mahdollistaa pikselöinnin puupinnalle. Ammumme kovilla panoksilla, mutta ei siitäkään ole kansantaloudellisesti hyötyä, jos pyörisimme vain Konnevesi–Kuopio-akselilla.”. ”Haluamme saattaa homman vastuullisesti maaliin, katsotaan miten käy. Lehmonen haluaa kuitenkin pitää homman omissa käsissään ja jalat maassa. Euroopassa ja Kanadassa patenttihakemukset ovat parhaillaan käsittelyssä.” Tavoitteena volyymibisnes Yritys valmistaa Konneveden tuotantolaitoksellaan kuvioituja pintoja niin lautoihin, hirsiin kuin levyihinkin. Tuloksena syntyi maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen tekniikka, joka mahdollistaa teollisesti muotoillun puutavaran valmistamisen kustannustehokkaasti. Äänessä on rutkasti itsevarmuutta, muttei tippaakaan ylimielisyyttä. Päätuotteita ovat sisäja ulkoverhouspaneelit. Tavoitteena on neuvotella ketjujen kanssa prosenttipohjaiset sopimukset ja rakentaa tuotantolaitoksia sopiviin paikkoihin. ”Sisustajat ja arkkitehdit löytävät meidät jo, mutta tavoitteenamme on tehdä tuotannosta volyymibisnestä. Tämä on koko tuotteen idean kannalta oleellinen asia”, Lehmonen kertoo. Metsälehti Makasiini 69 7789_.indd 69 24.1.2020 15.04. ”Uskon, että saamme diilejä”, Lehmonen toteaa. ”Algoritmi mahdollistaa tuotannon muuntamisen nopeasti, joten voimme toteuttaa erilaisia tilauksia joustavasti. Liikesalaisuuksien vuoksi tuotantolaitokselle ei ulkopuolisia päästetä. Parhaillaan kehitetään verkkomyyntimateriaaleja, joiden avulla esimerkiksi philadelphialaisen rautakaupan asiakas voi tilata yrityksen tuotteita. ”uskon, että saamme diilejä.” Puijon tornin hui pulla sijaitsevan kahvilan uusi ilme on yksi Jukola Industriesin käyn tikorteista. ”Saimme tälle Yhdysvalloissa menetelmäpatentin viime kesäkuussa. Ju ko la In du st rI es Katso MetsälehDen Youtubesta, Mitä jouni lehMonen Kertoo YritYKsen tuotannosta ja MenetelMistä. Läpimurron saavutimme, kun mukaan tuli arkkitehti Toni Österlund ja yhdistimme onnistuneesti terätekniikan, tuotanto-ohjelmiston ja teollisen muotoilun”, Lehmonen kertoo Puijon tornissa, jonka ilmettä yritys parhaillaan uudistaa
Yötaivas leiskuu Revontulimatkailu yllätti Pohjois-Lapin menneen vuosikymmenen aikana. Nyt turismin tielle kasvaa synkkiä pilviä, jotka eivät ole vertauskuvallisia vaan todellisia. TeksTi ja kuvaT joRma LuhTa LuoNNossa » luhta 70 Metsälehti Makasiini 7787_.indd 70 24.1.2020 15.06
Yhtä nopeasti se voi myös loppua. He eivät kuitenkaan osaa eivätkä edes halua pukeutua sillä tavoin, että voisivat seistä tuntikausia pakkasessa. Päiväntasaajan tietämiltä tulleet lomailijat kokevat revontulten lisäksi mieluusti myös lumen. Vaikka revontulet lakkasivat pyörittämästä minun talouttani, Lapissa kävi päinvastoin. Kukaan toinen valokuvaaja ei keksinyt tai halunnut hyödyntää samaa tekniikkaa. Pilvikelit voivat kestää tauotta viikkokausia. Pimeitten aiheitten ikuistaminen onnistui jopa puhelimella. T a m m i k u i s e na i lt ana 1980-luvulla virittelin louekangasta yömajaksi suon laidalle. Ilmatieteen laitoksen oppineet povasivat jo viime vuosituhannella, että lauhtumisen ohella ilmastonmuutos lisää sydäntalven pilvisyyttä ja sateisuutta. Yllätyin täpötäydestä sesonkiajasta. Lapin paikallisuutisissa kerrotaan tämän tästä vihaisista lomailijoista, jotka eivät kalliin revontulireissunsa aika72 Metsälehti Makasiini 7787_.indd 72 24.1.2020 15.06. Jututin paikallisia tuttujani – matkailuyrittäjää, hopeaseppää, valokuvaajaa ja luontokeskuksen väkeä. Aamiaispöytä kuhisi Kiinasta ja Japanista tulleita revontulituristeja. Matkailubuumin vihollinen on sää ja täsmällisemmin nykyinen talvisää. Nyt nähdään pilvien vuoksi pelkkää harmaata kahden pimeän välissä. Ilmeni, että ällistyttävän lyhyessä ajassa yötaivaan valonäytelmästä oli tullut pohjoisimman Lapin rahasampo. Puuhailu vaati molemmat kädet, joten taskulampun pitely oli hankalaa. Lappiin kohoaa joka vuosi satoja lasikattoisia majoja ja igluja, joissa taivaantulia voi katsella lämpimissä sisätiloissa. Revontulimatkaajat Muutama vuosi sitten luontokeskus Siida Inarissa kutsui minut esiintyjäksi tapahtumaansa. Kymmenen vuotta myöhemmin katselin revontulia saadakseni niistä valokuvan. Marraskuun harmaudessa päättelin maTällä vuosituhannella maailmassa on miljoona aktiivista revontulikuvaajaa. Pilviä matkailutaivaalla Revontulimatkailu paisui äkkiä ja arvaamatta. On helppo havaita tämän toteutuneen koko maassa vähintäänkin masentavasti. Laavuja telttaöiden sijaan majapaikaksi osoitettiin lähin hotelli. Ilta, jolloin kiristelin laavukangasta yömajaksi revontulten valossa, alkoi tuntua hotellin hulinassa ja puheensorinassa hiukan kaukaiselta. Toinen uusi keksintö oli näppärä otsalamppu, joka mahdollisti kameran säätöjen näpelöimisen molemmin käsin. Sen jälkeen digitaalisuus mullisti valokuvauksen. LuoNNossa » luhta jatalon aivan tyhjäksi. Olin oikein tyytyväinen, kun lumisten puunrunkojen taakse kohosi valtava revontulikaari ja näin puuhastella ilman lamppuvaloa. Melkein vahingossa olin itse löytänyt sellaisen filmimateriaalin, jolla pystyin ikuistamaan myös yhtäkkisiä ja ennakoimattoman kirkkaita taivaan loimotuksia. Kiinaan ja muihin Kaukoidän maihin on kasvanut monimiljoonainen keskiluokka, ja yhden vuoden revontulimatkaajien määrä ylittää miljoonan. Entisinä aikoina Ylä-Lapin kaamos tarkoitti hehkuvia rusotuksia auringon pysytellessä keskipäivällä tuntikausia hiukan horisontin alapuolella. Toisaalta Pohjoismaat ovat ainoa alue, missä revontulivyöhykkeeltä löytyy vakituinen asutus ja samalla teitä, lentokenttiä ja turvallinen yhteiskunta. Kuvatoimistot levittivät otoksiani ympäri maailmaa, ja hetkeä myöhemmin revontulet elättivät minut. Kameran linssit ja filmit olivat kehittyneet ja revontulimaisemia pystyi valokuvaamaan. Tällä vuosituhannella maailmassa on miljoona aktiivista revontulikuvaajaa
Missään muualla Pohjoisnapaa ympäröivällä revontulivyöhykkeellä ei ole asutusta, teitä, palveluja ja turvallista yhteiskuntaa. Vasta viime vuosikymmenellä revontulten ihailusta tuli miljoonamatkailua Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapissa. Metsälehti Makasiini 73 7787_.indd 73 24.1.2020 15.06. Monen mielestä revontulet ovat kiehtovinta, mitä ihminen voi katsella
LuoNNossa » luhta 74 Metsälehti Makasiini 7787_.indd 74 24.1.2020 15.06
Tietenkään säätä ei voi muuttaa, mutta ajan ja paikan voi valita järkevämmin. Lisäksi sekä revontulia että pilvisyyttä voidaan ennustaa muutaman päivän päähän. Valmistan ruokaa ja sen jälkeen pujahdan paksuissa toppavaatteissa ulos kangasmajasta. Ajatus luiskahtaa kuitenkin ihmisten maailmaan. Se syntyy, jos kaari ulottuu yhdeksääkymmentä kilometriä alemmaksi. Kaiken lisäksi taivas leiskuu aktiivisimmin juuri syysja kevätpäiväntasauksen aikaan. Saako pilvet pois taivaalta, voidaanko Ylä-Lappia elättävä revontulimatkailu pelastaa. Pohjoistaivaalle kohonnut vihertävä valokaari alkaa kirkastua ja kiemurrella. Jo nyt revontuliin erikoistuneet yrittäjät hankkivat lasikattomökin sijaan pari pikkubussia. Viiden aikaan iltasella pystytän lämmitettävän talviteltan aaltoilevalle lumikentälle. Hinaan pulkkaani Utsjoen luoteiselle tunturiylängölle. Jossain päin kohtuullisen ajomatkan päässä on aina pilvetöntä, joskus Jäämeren vuonoissa, toisinaan Inarijärven yllä. Vaikka revontulia esiintyy Utsjoella tai Kilpisjärvellä likimain joka iltayö, ne pitäisi päästä myös näkemään. Sekä säätilastojen tutkiminen että arkihavainnot kertovat kirkkaan, pilvettömän taivaan suorastaan vallitsevaksi sekä syksyn ensimmäisinä että kevättalven viimeisinä pimeinä öinä. Investointi lasi-igluihin ei välttämättä ole viisain valinta. Revontulikaari täyttää koko pohjoistaivaan lumisten puiden takana. Säätietojen mukaan lähipäivinä pitäisi olla kipakka pakkanen, vähätuulista ja pilvetöntä. Vihertävän kaaren alaosa värjäytyy pinkiksi. Hienointa mitä on Minä puolestani unohdan maailmanmatkaajat, ikkunamökit ja muut investoinnit. Metsälehti Makasiini 75 7787_.indd 75 24.1.2020 15.06. Keskipäivällä näyttäytyi aurinko, pimeä tuli kolmen ja neljän välissä. Revontulimatkailua pitäisi markkinoida toisaalta syysja lokakuun tienoille, toisaalta maaliskuuhun. na nähneet edes vilausta tähtitaivaasta. Vaikka leiskuvan yötaivaan näkeminen on sekä maanpäällisten ilmojen että avaruussäiden armoilla, jokilaaksojen ja kuntakeskusten matkailuyrittäjillä on yksi lyömätön valtti: revontulet ovat ihmeellisintä ja hienointa katseltavaa, eikä niihin voi koskaan kyllästyä.. Värin aiheuttaa typpi. Reilu kymmenen minuuttia myöhemmin taivas liekehtii joka puolella. Usein kruunun aikana näkee vihreän lisäksi myös helakanpunaisia ja sinisiä säteitä. saako pilvet pois taivaalta, voidaanko Ylä-Lappia elättävä revontulimatkailu pelastaa. l Revontulinäytelmän huipennus on kruunu, jossa revontulet säteilevät hiukan taivaanlaen eteläpuolelta joka suuntaan kuin taivaan täyttävä sateenvarjo
Tarjoamme sinulle energisen ja innostavan työyhteisön metsäalan huippuammattilaisten joukossa. Odotamme hakijoilta metsätieteellistä koulutustaustaa ja metsä talouden toimintaympäristön tuntemusta. Erityisalueenasi on metsien ja metsänhoidon sopeutuminen ilmastomuutokseen sekä metsien rooli ilmastomuu toksen hillinnässä. Työ alkaa heti. Hallitset projektityöskentelyn ja projektien johtamisen. euroa. 040 582 9676. Ymmärrät käytännön metsätaloutta ja metsänhoitoa. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Odotamme sinulta soveltuvaa metsäalan koulutusta, riittävää työkokemusta sekä kiinnostusta metsäenergiaa kohtaan. www.hakevuori.fi Hakevuori 2 x 94 mm Makasiini_92mm 22.1.2020 13.31 Sivu 1 ETELÄ-SAVO Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo palvelee toimialueen 15 000 metsänomistajaa kymmenen kunnan alueella. METSÄNHOIDON ILMASTOASIANTUNTIJAA Hakevuori Oy on vahvasti kasvava metsäja metsäenergia-alan yritys Etelä-Suomessa. Tunnetuimmat brändimme ovat Tapio, Metsälehti ja Karttakeskus. HANKINTAESIMIES tartu tilaisuuteen ja tule mukaan työskentelemään voimakkaasti kasvavaan ja kehittyvään metsäalan yritykseemme. Tarjoamme luotettavaa tutkimukseen perustuvaa tietoa ja asiantuntijapalveluita, tehokkaita ratkaisuja sekä työvälineitä metsien kestävään hyödyntämiseen. Lisätietoja www.mhy.fi/etelasavo Haemme Savonlinnaan Punkaharjun alueelle METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluvat puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvien palveluiden myynti. Palveluksessamme on 67 toimihenkilöä, 60 metsuria ja 65 yrittäjää. Hankimme energiapuuta oman yrityksemme käyttöön sekä välitämme tukkija kuitupuuta teollisuuden tarpeisiin. 0400 264 360 to-pe klo 13–15:00. 50 henkilöä ympärivuotisesti eri metsäalan tehtävissä. Viestit sujuvasti, etkä vierasta esiintymis tai neuvottelutilanteita. Tarjoamme hyvän perehdytyksen tehtävään, tuotteisiin, metsänomistajiin ja alueeseen sekä vakituisen työsuhteen aktiivisesti toimintaansa kehittävässä suuressa metsänhoitoyhdistyksessä. Luonteeltasi olet ulospäin suuntautunut ja joustava sekä omaat hyvät vuorovaikutustaidot. palvelukseen halutaan Tapio on metsän, luonnon ja paikkatiedon asiantuntija. 040 7766 212 MHY Etelä-Savo 2 x 94 mm Makasiini_92mm 22.1.2020 12.50 Sivu 1 76 Metsälehti Makasiini » Pilkkeet 7576_.indd 76 24.1.2020 15.07. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan to 6.2.2020 klo 16.00 mennessä sähköpostitse petri.pajunen@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa johtaja Petri Pajunen p. Liikevaihtomme on 16 milj. Työllistämme n. HAEMME NYT Haluatko olla mukana tekemässä vaikuttavaa ja merkityksellistä työtä metsien kasvun ja vastuullisen käytön puolesta. Toimipaikka sijaitse Askolassa, mutta joustava etätyö on mahdollista hankinta-alueella. Arvostamme aiempaa työkokemusta metsäalan toimihenkilötehtävistä, hyvää asiakaspalvelutaitoa, asioiden loppuun saakka tekemistä, markkinointihenkisyyttä ja sitoutunutta asennetta työhön. Lähetä hakemuksesi tehtävään palkkatoiveineen 31.1.2020 mennessä: ene.korhonen@hakevuori.fi tai Hakevuori Oy, Helkamäentie 15 07230 Askola. Tapio-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tapio Oy sekä tytäryhtiö Tapio Palvelut Oy. Tarjoamme sinulle itsenäisen, haasteellisen ja vastuullisen työnkuvan jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä sekä kehitystä tukevan työilmapiirin. Pohjaamme toimintamme vastuulli suuteen, yhdessä menestymiseen sekä tahtoon uudistua ja uudistaa. Lähetä CV ja hakemuksesi palkkatoivomuksineen 15.2.2020 mennessä osoitteella rekrytointi@tapio.fi. Puunoston vastuualueina ovat Hamina, Kouvola ja Koskenkylä. Hallitset metsäekologiaa, metsien terveyttä sekä metsien kasvuun ja hiilensidonnan lisäykseen liittyviä asioita. Kykenet yhdistämään työssäsi käytännön ja uusimman tutkimustie don ja toimit hyvässä yhteistyössä eri taustoista tulevien henkilöiden kanssa. Työantajana tarjoamme joustavat työn tekemisen puitteet, kattavat edut ja mutkattoman yhdessä tekemisen kulttuurin. Lisätietoja tehtävästä antaa liiketoimintajohtaja Olli Äijälä, p. Palkkaus YT-METO TES. Tehtävässäsi olet mukana Metsänhoidon suositusten, metsänhoidon uusien käytäntöjen ja kestävän metsätalouden kehittämisessä ja käytäntöön viennissä. Toimit metsänhoidon asiakasprojekteissa asian tuntijana ja projektien vetäjänä, osallistut asiakastyöhön ja projektien myyntiin sekä tuotat uusia avauksia osaamisalueellasi. Lisätietoja tehtävästä: Anssi Korsström, puh. Haemme lisävahvistusta puunostoja korjuutehtäviin
Vastuullinen matkanjärjestäjä on Oy Kon-Tiki Tours Ltd. p. Lisätietoja tehtävästä antaa Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtaja Ilkka Köntti, 0503726490. Olemme vakavarainen toimija, jonka työllistävä vaikutus alueellamme on 50-60 henkilötyövuotta. Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen pyydämme toimittamaan viimeistään 14.2.2020 mennessä osoitteeseen Mhy Sotkamo ry, Akkoniementie 6, 88600 Sotkamo. Lisätietoa myös osoitteesta www.metsalehti.fi/lukijamatka. Toiminta yksityismetsätalouden organisaatiossa on sinulle entuudestaan tuttua. Ilmoita Metsälehdessä. Olet kannustava esimies ja sitoutunut luomaan kestäviä tuloksia tiimin osaamisen ja yhteishengen kohottamisen kautta. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaassa työskentelee 30 metsäalan toimihenkilöä eri asiantuntijarooleissa. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja ansioluettelo palkkatoiveineen 29. Kuoreen merkintä ”Toiminnanjohtaja” . Matka maksaa Metsälehden kestotilaajille 1 835 € ja muille 1 910 €. IlMoITTauTuMIseT: www.kontiki.fi, puhelimitse 09 466 300 tai ilmoittautumiset@kontiki.fi. Lisämaksusta ruokajuomat, yhden hengen huone 190 euroa ja lippu jääkiekko-otteluun 99 euroa. Vastuullasi on talouden, henkilöstön ja liiketoiminnan johtaminen sekä sidosryhmäsuhteet. Palveluksessamme on 9 toimihenkilöä, liikevaihtomme on 5 miljoonaa euroa ja puunkorjuupalvelumme on 175 000 m3. Tunnet metsätalouden toimintaympäristön sidosryhmineen, sinulla on vähintään 5 vuoden työkokemus ja näyttöjä tuloksista sinulle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Koulutusvaatimuksena on vähintään metstalousinsinöörin AMK tutkinto. Tehtävä on toistaiseksi voimassa oleva. MHY Pirkanmaa 2 x 130 mm Makasiini_92mm 14.1.2020 12.43 Sivu 1 SOTKAMO Metsänhoitoyhdistys Sotkamo on alueensa merkittävin yksityismetsätalouden toimija. Haemme TOIMINNANJOHTAJAA vastaamaan kokonaisvaltaisesti yhdistyksen strategian mukaisesta toiminnasta. palvelukseen halutaan Lähde lukijamatkalle SveitSiin 13.–17.5.2020 Metsälehden lukijamatkalla pääset näkemään alppimaisemia, kastanjapuita ja puusoittimien valmistusta. Jäsenistömme koostuu noin 6000 yksityismetsänomistajasta, joiden omistuksessa on yhteensä 195 000 hehtaaria metsää. 029 432 6117, ilmoitukset@metsalehti.fi Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa on Tampereen eteläja länsipuolella toimiva metsäpalveluorganisaatio. helmikuuta mennessä osoitteeseen ilkka.kontti@mhy.fi otsikolla ”Asiakkuuspäällikkö”. Lisätietoja tehtävästä antavat hallituksen puheenjohtaja Aimo Korhonen 0440280258 ja toiminnanjohtaja Jarmo Huttunen puh. Tarjolla on myös mahdollisuus seurata paikan päällä MM-jääkiekkoa. 0400287751. Toimipaikkana toimii pääasiallisesti Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan päätoimisto Hämeenkyrössä. Hinta sisältää matkat, majoituksen, 3 lounasta ja 3 päivällistä, suomalaisen paikallisoppaan sekä palveluja toimistomaksut. Henkilönä olet innostava ja henkilöstöä motivoiva toimeentarttuja. Tarjoamme vakituisen työsuhteen ja kilpailukykyiset edut. Metsänomistajat MHY Sotkamo 2x160 Makasiini_Makasiini 16.1.2020 10.59 Sivu 1 Metsälehti Makasiini 77 7577_.indd 77 24.1.2020 15.08. Johdat asiantuntijaorganisaatiota, vastaat sen toiminnasta ja kilpailukyvyn kehittämisestä muuttuvassa toimintaympäristössä. Olet etsimämme henkilö jos sinulla on näyttöä vahvasta esimiestyöstä, kokemusta liiketoiminnan johtamisesta ja erityisosaamista puunkorjuupalveluun liittyvästä toiminnasta. ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ Haemme metsäalan asiakaspalvelun ja puukaupan vahvaa osaajaa johtamaan 14 metsäasiantuntijamme työtä metsänhoitoyhdistyksen jäsenten palvelussa. Tarjoamme jäsenillemme laajan palveluvalikoiman ja olemme toimialueemme suurin metsäpalvelujen tuottaja puunkorjuussa, metsänhoitotöissä ja asiantuntijapalveluissa
Männyn ja kuusen silmut ovat pihkan kyllästämiä, lehtipuiden silmut pieniä ja täynnä karvasaineita. Talvella eläimet ovat kurjassa asemassa. SEPPO VUOKKO Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Huonompaa ravintoa ovat jo täysikasvuiset lehdet, joissa valkuaista on kyllä muutama prosentti, mutta kasvi on tupannut ne täyteen kaikenlaisia karvasaineita ja myrkkyjä. ArvontA! Huonoa, pahaa ja myrkyllistä Moni koululAinen nurkuu kouluruoan pahasta mausta, mutta se on typerää turhamaisuutta. Muuten ei kevättä näe. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Suksien leveys ja lyhyt mitta helpottavat liikkumista metsässä. Viime numeron suosituin artikkeli oli metsänomistajan haastattelu ”Tien varresta on helppo myydä”. Talvisesta luonnosta ruokansa hakevien hirvien, kauriiden ja jänisten ruoka on sen sijaan oikeasti huonolaatuista, pahaa ja myrkyllistäkin, mutta pakkohan on jotakin syödä. JO r m a P E iP O n E n 78 metsälehti makasiini 7791_.indd 78 24.1.2020 15.10. Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille vastaajille! Mistä pidit. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Kasvit pyrkivät puolustamaan itseänsä erittämällä solukoihinsa myrkkyjä ja eläimille haitallisia aineita. Ravintoarvoltaan parhaita ovat pehmeät ja runsaasti valkuaista sisältävät kasvin osat: Nuoret kasvavat versot, nuput, silmut, kukat ja siemenet. Nälkä ei niitä tapa, mutta muutoin ne ovat täysin avuttomia ulkoisia uhkia vastaan. Huonostakin ravinnosta suoliston mikrobit muokkaavat jotenkin kelvollista, mutta suuren osan talvesta märehtijät elävät syksyisten rasvavarastojen turvin. Niinpä eläimet valitsevat tarkoin sen, mitä syövät. Kaikkien 17. Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. Kasvin kannalta eniten typpeä sisältävät osat ovat arvokkaita ja ne pyritään suojaamaan kaikin tavoin. Palkinnoiksi arvotut kirjapaketit olemme postittaneet Ulla-Maija Perttuselle ja Juha Laitiselle. fi/lukijakysely. Suuri osa kevään kasvuun varatuista energiavarastoista on piilotettu juuristoon tai runkoon, paksun ja pahanmakuisen, täysin syömäkelvottoman kaarnan alle. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Niissä on typpeä useita prosentteja. Naaraat joutuvat kasvattamaan sikiötä juuri silloin, kun ravintotilanne on huonoimmillaan. Lähes kelvotonta on puuaines, jossa ei ole typpiyhdisteitä juuri ollenkaan. Valikoimat ovat vähäiset ja kaikki, mitä on tarjolla, on laadultaan heikkoa. Näin sentään vasat syntyvät paratiisillisiin oloihin, vuoden parhaaseen aikaan. helmikuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme Polar Ski Stumpy -metsäsukset, joita kutsutaan myös liukulumikengiksi. Hyönteistoukat ovat syöneet pajun lehdestä sen parhaan osan, pehmeän mallon, ja jättäneet kovan ja kuituisen suoniston jäljelle. Hyönteiset ja muut selkärangattomat kasvinsyöjät välttyvät tältä nälkäkuurilta, kun ne viettävät talven täydellisessä lepotilassa. Ne etsivät sellaisia kasveja ja kasvinosia, joissa ravintoaineita olisi mahdollisimman paljon ja haitta-aineita mahdollisimman vähän
029 432 6111 Sami Karppinen, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 13.2. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 88. 029 432 6100 Anna Back (vuorotteluvapaalla) Tuomas Nikulin, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 296 (lt/18) PunaMusta 2020 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 toimitUs Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset marKKinointi Verkkotuottaja Levikkipäällikkö myynti Myyntipäällikkö asiaKasPalVelU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit SA M i KA RP Pi N EN 7579_.indd 79 24.1.2020 15.10. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. Ensi numerossa KuusEn 80 vuotta taimikon harvennus KatKonta ratKaisee metsänomistajan tilin metsälehti maKasiini 2/20 ilmestyy 12.3. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6114 Kauppak. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6113 Pasi Myllymaa, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. PErintömEtsä metsävähennys erikois tapauksissa Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 050 512 9224 Jussi Collin, p
Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 80 Metsälehti Makasiini » MakasiiniRistikko 7580_.indd 80 24.1.2020 15.11. Nimi Lähiosoite PostiNumero PostitoimiPaikka iBaN-tiLiNumero BiC-koodi Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys
Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Juha-Pekka Katajisto, Suomen metsäkeskuksen ict-asiantuntija, Seinäjoki (ei vastaanottoa) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. oIKEIn ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. RIsTIKKo löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti MaKasIInIRIsTIKKo 1 7580_.indd 81 24.1.2020 15.11. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . TÄMÄn Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 13.2.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. PaLKInnoT Makasiinikryptosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Aulikki Hamari, Ikaalinen, Sami Niinivirta, Tampere ja Petri Veikkolainen, Rovaniemi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Ilkka Häyrinen, metsänhoitaja, MänttäVilppula (ei vastaanottoa) 60 VUOTTA 4.2. Matti Tikkamäki, Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja, Kauhava (matkoilla) 50 VUOTTA 16.2. MERKKIPÄIVÄT Leikkaa irti MaKasIInIKRyPTo 8, oIKEa RaTKaIsu 80 VUOTTA 10.2. onnITTELuMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti saatuasi ruudut täyteen. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 1”. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v)
Tässä työssä tarvitaan usein kiipeilyköysiä. Puukuiskaaja Riku Parkatin tapaa varmimmin Jyväskylän lähimetsien puista. Koetan aina miettiä, miten vanhan ja ehkä vaurioituneenkin puun voisi käsitellä niin, että sen elinkaari voi jatkua jopa vuosikymmeniä, vaikka moottorisaha on minulle ominainen työväline. Kaupunkipuita voidaan alkaa kouluttaa ympäristöönsä jo viisi vuotta istutuksen jälkeen. Ryhdyin opiskelemaan arboristiksi, kun sairastuin edellisessä työssäni huonon sisäilman vuoksi. Puihin ei voi kiivetä piikkikengillä runkoon tukeutuen, koska se vahingoittaisi puuta. Tärkeimpiä työllistäjiäni ovat taloyhtiöt ja yksityiset omakotiasujat. Olen toiminut yrittäjänä kolmisen vuotta. l Puut kuntoon! Arboristi Riku Parkatin päivä on pelastettu, kun hän voi jatkaa vanhan puun elinkaarta. Valitsemani titteli – puukuiskaaja – kuvaa mielestäni toimintatapaani. Opiskelin aikanaan Jyväskylän liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja työskentelin vuosia koripallovalmentajana Kauhajoella. Aika usein tehtävänä on kaataa tonteilla olevia pihapuita ja leikata lumen tai myrskyjen murtamia oksia latvuksesta. Puunhoitaja toimii eri tavalla kuin metsän hoitajat. Siltä pohjalta päätin ryhtyä puukuiskaajaksi.”. TeksTi ja kuva Mikko Riikilä 82 Metsälehti Makasiini » Työssä meTsässä 7581_.indd 82 24.1.2020 15.12. Silloin voidaan aloittaa latvuksen muotoilu ja poistaa oksia, jotka vuosikymmeniä myöhemmin voisivat retkahtaa irti. Meillä puu saa yleensä väistyä, kun ihminen ja puu kohtaavat taajama-alueilla. Suomessa puunhoitokulttuuri on nuorta suurten kaupunkien ulkopuolella toisin kuin vanhemmissa kaupunkikulttuureissa. Jo siihen aikaan tein kesäisin raivaussahatöitä sivutoimisena yrittäjänä
Asiakaslähtöisessä ja nopeatempoisessa työssä tarvitaan sosiaalista pelisilmää ja taitoa rakentaa luottamuksellisia henkilösuhteita. Parhaat edellytykset tehtävässä onnistumiseen Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Arvostamme vankkaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Oletko sinä yksi heistä. Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Keskitymme puunhankintaan ja metsäpalveluihin, puutuotteisiin, selluun ja ensikuitukartonkeihin sekä pehmoja tiivispapereihin. Haemme joukkoomme KAHTA METSÄALAN AMMATTILAISTA Sinun roolisi tulevaisuuden Metsässä Haemme metsäasiantuntijaa vastaamaan puukaupan ja metsäpalveluiden myynnistä Rauman hankintapiirillä toimialueena Rauma-Eurajoki, toimistopaikkana Rauma sekä Säkylä-Köyliö, Huittinen eteläosa ja toimistopaikkana Kokemäki. 050 532 0015, sähköposti jari.lahde@metsagroup.com. Metsä Group Makasiini_Makasiini 23.1.2020 10.38 Sivu 1 7582_.indd 83 23.1.2020 13.52. Miksi Metsä. Haku on auki 9.2.2020 saakka. Metsäomaisuudenhoito tarvitsee uudenlaisia osaajia. Hae paikkoja osoitteessa metsagroup.com. Lisätietoja tehtävästä antaa piiripäällikkö Jari Lähde, puh. Metsä Groupin emoyritys on Metsäliitto Osuuskunta, jonka omistaa noin 103 000 suomalaista metsänomistajaa. Metsä Groupin ammattilaiset tekevät yhteistyötä tuhansien metsänomistajien kanssa päivittäin. Soita ja kysy lisää. Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2018 oli 5,7 miljardia euroa, ja se työllistää noin 9 300 henkilöä. Menestystä hakuun! ............................................................................................................................................................... Liitä mukaan ansioluettelosi. Mitä tapahtuu seuraavaksi. Metsä Group on vastuullisen biotalouden edelläkävijä, jonka tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva puu pohjoisen kestävästi hoidetuista metsistä. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. Millaista on tehdä uraa uudistuvassa Metsässä. Metsä Forestin liikevaihto vuonna 2018 oli 2,0 miljardia euroa, ja se työllistää noin 840 henkilöä. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 103 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä noin puolet Suomen yksityismetsistä
Arvonta suoritetaan 4.3.2020 ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Verotuskin voi olla iloinen asia. eMetsän käyttö on metsänomistajalle maksuton ja ei edellytä asiakkuutta Stora Ensossa. Palkintoa ei voi vaihtaa muuhun tuotteeseen, palveluihin tai rahaksi. Stora Enso maksaa arpajaisveron. 3. Näin saat eMetsän käyttöösi: 1. Mene internet-selaimella osoitteeseen www.emetsa.fi ja klikkaa ”Kirjaudu”. Vero ilmoituksella aurinko lomalle Säännöt Stora Enso arpoo kaikkien eMetsä-verkkopalvelussa 1.1.-29.2.2020 vuoden 2019 metsäveroilmoituksen lähettäneiden kesken 1000 euron arvoisen Aurinkomatkojen lahjakortin. Tunnistaudu pankkitunnuksilla ja seuraa palvelun antamia ohjeita rekisteröityäksesi. eMetsällä metsäverolomake ja arvonlisäverolaskelma täyttyvät sitä mukaan kuin tallennat metsätulot, ostomenot ja metsämatkat helppokäyttöiseen kirjanpito-ohjelmaan. Lopuksi vain lähetät sähköisesti metsäveroja arvonlisäverolomakkeet verottajalle – helposti vaikka aurinkorannalla palmun varjossa. 2. Etsi valmiiksi pankkitunnukset, joilla voit tunnistautua palveluun. VOITA 1000€ matka lahjakortti 7583_.indd 84 23.1.2020 13.51. Kun teet metsäveroilmoituksen eMetsä-verkkopalvelulla, osallistut automaattisesti 1000 euron arvoisen Aurinkomatkojen lahjakortin arvontaan