Metsälehti 2/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TAMMIKUUTA • NUMERO 1/2021 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI Koeajossa Kranman Bison 6000X LISÄÄ SUOJELUA TARVITAAN METSÄVEROTUS METSÄENERGIA 18 kysymystä polttopuusta METSÄTILOJEN HINNAT PARANIVAT UUSI SAHASARJA KÄYNTIIN ›› Tilanne metsissä on silti melko hyvä, Lauri Saaristo arvioi PITKÄ NOUSU ALKAA Veroilmoitus helposti verkossa. 28
Tervetuloa Metsän omistajaksi. Metsä Group on meidän metsänomistajien oma yritys. Metsä Groupin satatuhatta omistajajäsentä on sellainen voima, että yhdessä tekemällä saamme metsistämme tuottoa, johon ei yksin yltäisi. Yhdessä me myös huolehdimme, että jokainen Metsän omistaja saa nauttia reilun osansa yhteisestä kasvusta. Lue lisää: metsaforest.com Kyllä Metsä pitää huolen omistaan. Meitä on pienen palstan perijästä mittavien metsäomaisuuksien omistajaan, ympäri Suomen maan. Meitä kaikkia kuitenkin yhdistää se, että haluamme hoitaa metsiämme kestävästi, niin että ne kasvavat hyvinvointia tulevillekin polville
78 PILKKEET : Pää piiloon 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Moderni sadonkorjaaja SAMI KARPPINEN ESKO KESKI-O JA » SISÄLLYS. S. S. 18 Kivihiilen jälkeen Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. 15 VENÄJÄ NOUSI YKKÖSEKSI 16 LUKIJAN KUVA TEEMA 18 KIVIHIILEN JÄLKEEN 28 VAIKUTTAJA : ”Tilanne voisi olla huonompikin” OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 18 kysymystä polttopuun teosta 40 UUSI SARJA : Saha käyntiin 42 TUTKIMUS : Hyödyntämätön mahdollisuus 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Aavistelen isoa avohakkuuta 44 KYSY POIS : Mikä ötökkä iski 47 PIKATESTI : Merinovillaa Mustanaamion malliin 48 PERINTÖMETSÄ : Monta tietä yhtymään TALOUS 51 RAHAPUU : Suunnittele harvennus huolellisesti 52 PUUMARKKINAT : Tautista menoa 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Hakkuutähteiden hinta ratkaisi 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Keskivertotilasta kelpo hinta 56 TILAMARKKINAT : 4 prosentin nousuvuosi 57 KOEAJO : Pikku-Bison sopii aloittelijallekin 60 METSÄVEROT : Aloita ajoissa LUONNOSTA 68 LUHTA : Talven väriläiskät 74 TUOTE & TEKIJÄ : Metsädesignia uudella otteella 76 KOLUMNI : Mitä työkalupakkiisi kuuluu. 60 Metsäverotus Aloita ajoissa S. 57 Koeajo Pikku-Bison sopii aloittelijallekin Metsälehti Makasiini 3 AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Verottaja ohjaa kiertoteille 6 METSÄNOMISTAJA : Taina Järvenpään unelmahomma 12 POHJOISESSA TIUKKA LINJA 14 METSÄTYYPPI : Pitääkö metsäkeskustelun muuttua
Lukuisista säännöksistä on kehkeytynyt kudelma, jota asiantuntijoidenkin on vaikea hahmottaa, saati sitten tavallisten metsänomistajien. Edelleen myös metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa hyödynnetään maatalouden sukupolvenvaihdoksia varten säädettyä lakia, joka edellyttää, että tilaan kuuluu peltoa. Ei kummoisia, todisti haastattelemani klapimestari Antti Ticklén. Poistaako akkusaha käynnistymisvaikeudet, onko jo bensan hylkäämisen aika?” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”OLEN pohtinut, minkälaisia investointeja polttopuiden haku omasta metsästä vaatisi. Etu on huomattava, mutta se kannustaa erikoiseen näennäismaatalouteen pienine peltotilkkuineen. Ennen kuin prosenttia voi korottaa, pitäisi vähennyksestä paljastuneet valuviat korjata. Varsinkin yhtymien omistusjärjestelyissä metsävähennyspohjan laskeminen voi olla hyvin tulkinnanvaraista ja vaikeaa. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Verottaja ohjaa kiertoteille Kestotilaukseen kuuluvan Metsäverokirjan laitoimme postiin jo viime viikolla. Ainespuukaupan ulottuvuudet ovat lähinnä määrä ja hinta, mutta energiapuulla on vaikeasti hahmotettava kolmas ulottuvuus, kuin koordinaatiston Z-akseli –politiikka.” 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS. Toistaiseksi etu on jäänyt vähälle käytölle. Akkuketjusaha, ahkio, hyvä kirves ja reipas mieli riittävät.” MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”HUOKAAN aina pitkään ennen ison energiajutun aloittamista. Sitähän jokainen amatöörisahaaja rukoilee mielessään, kun sahaan tarttuu. Parhaimmillaan se on myös mahdollisimman neutraalia. Tässä numerossa veroasiantuntija Hannu Jauhiainen opastaa ilmoituksen täyttämiseen sivulta 60 alkavassa jutussa. Metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi säädettiin muutama vuosi sitten metsälahjavähennys. Uudessa sahasarjassa yritämme myös saada sahat käymään. VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”KÄYNNISTY nyt. Metsäverotus voi kuitenkin osoittautua myös monimutkaiseksi, kun tila vaihtaa omistajaa. Tuloista vähennetään menot ja näin saatu tuotto on veronlaista tuloa. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA MONI metsänomistaja selviää veroilmoituksen teosta vähällä vaivalla, sillä periaatteessa metsäverotus on yksinkertaista. Varsinaiseen tarkoitukseensa se on tarpeellinen mutta pieni. Verotuksen tulisi olla yksinkertaista ja oikeudenmukaista. Sitä moitittiin heti tuoreeltaan vaikeaksi soveltaa ja vain isojen tilojen omistajia suosivaksi. Jos verotuksella kuitenkin halutaan kannustaa, sen tulisi tukea järkevää toimintaa, eikä ohjata kiertoteille. Metsävähennys on niin ikään osoittautunut hankalaksi. Verottajan tuoreimman tilaston mukaan metsälahjavähennystä haki vuonna 2018 vain 141 verovelvollista
Kosken virtaus on talvella vaimeampi kokemus kuin kesällä, mutta kulkija löytää silti kauniita yksityiskohtia. JÄÄPATSAAT reunustavat jääkantta Oulun Sanginjoella tammikuun 19. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. päivä. KUVA: JANNE-PEKKA MANNINEN Metsälehti Makasiini 5
UNELMAHOMMA Taina Järvenpää suosii metsissään mahdollisuuksien mukaan sekapuustoa, sillä tulevaisuuden puun tarvetta on mahdoton ennustaa. 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA
Kuhmoislainen Taina Järvenpää vaalii sukutilan metsiä isältä saaduin opein. Tavoitteena on pitää metsät elinvoimaisina ja pellot viljeltyinä. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 7
Pienten taimikoiden heinääminen kannattaa. Järvenpää viljelee miehensä Juhan kanssa Virolahdella myös peltoja ja kasvattaa pensasmustikkaa sekä tyrniä, joten metsään suunnataan, kun maatilan muilta töiltä ehditään. Päijänteen rannalla sijaitsevan Virolahden tilan pihapiiriä peittää parinkymmenen sentin lumikerros. Nykyään kuustakin käytetään, mutta nämä hirret ovat männystä”, JÄRVENPÄÄN VINKIT 1. ”Isä oli sitä mieltä, että vain männystä rakennetaan. Tarvittaessa avuksi saapuvat jo aikuisikään ehtineet lapset. 3. Tila itsenäistyi isojaon seurauksena vuonna 1846. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA. Jos jokin asia metsässä askarruttaa, älä jää yksin vaan kysy. Olin raivuulla tähän aikaan”, tilan emäntä Taina Järvenpää kertoo. ”Vuosi sitten ei ollut lunta. Esimerkiksi verannan korjaukseen rakennustarpeet haettiin omista metsistä. Valvo hakkuuta ja kerro toiveet metsäkoneen kuljettajalle. Pihalle parhaillaan rakenteilla olevan kodan neljä alinta hirsikerrosta ovat nekin tilan männyistä. UHMOISISSA Pihlajakoskella pakkanen on laskenut kolmeen asteeseen. Viime tammikuussa tilanne oli toinen. 1800-luvun puolivälin jälkeen rakennettu keltainen puinen päärakennus on Järvenpään lapsuudenkoti. Edellisviikon 26 asteen napakkaan pakkaskeliin verrattuna ilma tuntuu leudolta. Tänäkin talvena Järvenpää aikoo ottaa raivaussahan kaveriksi ja suunnata taimikoihin, mikäli lumitilanne sallii. Sitä on korjattu vanhaa vaalien ja remonteissa on hyödynnetty kotitilan puita. Myös rantasaunan tervaleppäpaneelit ovat tilalla kasvanutta puuta. Risut saivat kyytiä ja heinät poljettiin maahan. Viime kesänä Järvenpää kiersi kaikki pienet taimikot vesurin kanssa läpi. Syksyllä lehtien pudottua ja heinien lakoonnuttua on hyvä hetki huudattaa raivaussahaa. Tavoitteena on tehdä metsien hoitotyöt mahdollisuuksien mukaan itse. 4. Kun metsässä käy ja liikkuu, siitä tulee läheisempi ja ymmärrettävämpi. ”Kun siellä muutaman vuoden teppaa, kylläpä lähtee hyvin taimikot kasvuun.” 165 vuotta suvussa 57-vuotias Järvenpää on Virolahden tilan kuudes emäntä. 2. Siitä lähtien kukin sukupolvi on vuorollaan hoitanut tilaa ja huolehtinut vanhoista rakennuksista. Omasta metsästä haettua polttopuuta säilytetään vanhassa punamullalla sävytetyssä puuliiterissä. Vuonna 1997 tilan emännyys siirtyi Järvenpäälle, kun hän osti Virolahden isältään
Järvenpää kertoo. Lisävarmuutta omien metsien hoitoon toi Kurun metsäopistossa vuonna 1991 suoritettu metsätalousteknikon tutkinto. Sen ansiosta navetta on nyt lämmin tila, jota Juha pitää verstaanaan. ”Kun suvulla on ollut pitkään metsää, suhde siihen on ehkä pikkuisen tunteisiin menevä, etenkin täällä kotitilalla. Vanhojakin metsiä voi olla, mutta niiden pitää olla kunnossa.” Verta, hikeä ja kyyneliä Virolahden metsät sijaitsevat hirvien talvehtimisalueella. Järvenpään vanhemmat pitivät tilalla ensin lypsykarjaa ja sitten emolehmiä. ”Se edellyttää, että metsiä käsitellään, etteivät ne ränsisty. Pihapiirin yhteydessä olevien metsien hoidossa on kuitenkin sama tavoite kuin kauimmaisissa metsissä: hyvässä kasvukunnossa oleva terve puusto. Nykyään Järvenpää on täyspäiväinen maaja metsätalousyrittäjä. Olen todella iloinen, että saan tehdä unelmahommaa.” Metsät ovat aina olleet osa Järvenpään elämää. Pihapiiriä halkovat punaiset aittarakennukset. ”En ole päivääkään katunut.” TAINA JÄRVENPÄÄ 57-vuotias maaja metsätalousyrittäjä ASUU kotitilallaan Kuhmoisissa SUKUTILAN kuudes emäntä METSÄNHOITOYHDISTYKSEN valtuuston jäsen vuodesta 1998 sekä toista kautta yhdistyksen hallituksessa PERHEESEEN kuuluu aviomies sekä kaksi jo täysikäistä lasta HARRASTAA metsäretkeilyä, veneilyä, jumppaa sekä lentopalloa Silti tunteet tulevat välillä mukaan. Siellä asuu Järvenpään yli 80-vuotias äiti. Hänen luokseen Järvenpää suuntaa tänäänkin haastattelun jälkeen. Hirvien vuoksi metsien hoitoon on jouduttu käyttämään lukeKUHMOINEN Metsälehti Makasiini 9. ”Silloin tajusin, että tämä on se, mitä oikeasti haluan tehdä. En ole päivääkään katunut. Ne ovat ohjanneet pitkään uuden emännän työtä kotitilan metsissä. Kokemusta ja ymmärrystä metsien hoidosta on karttunut yli kahdeltakymmeneltä vuodelta. Tilan keskellä on vanha navetta. Järvenpää ehti olla vajaan vuoden rakennuspiirtäjänä, kunnes käsin piirtäminen alkoi käydä silmiin ja silmälääkäri suositteli alanvaihtoa. Isän peruja ovat myös opit metsien hoitoon. Mönkijällä on myös heinätty eläinten vanhat laidunmaat, jotka on metsitetty. Järvenpää luopui eläinten pidosta, ja nykyään tilalla asustaa vain kissa. Sitten pystyy ajattelemaan jo enemmän järjellä, kun on jossakin pidemmällä”, Järvenpää sanoo. Niissä on leikitty, marjastettu, sienestetty ja haettu isän kanssa täydellistä joulukuusta pirtin koristeeksi. Lämpimässä säilyy hyvin myös emännän mönkijä, jolla on helppo lähteä metsätöihin. Käyn varmistamassa, että hän muistaa sen.” Metsästä unelma-ammatti Ennen kotitilan emännyyttä Järvenpää kävi Helsingissä rakennustekniikan opiston, valmistui rakennuspiirtäjäksi ja sai töitä insinööritoimistolta Kaarinasta. Kipinä kotitilan metsien hoitoon syttyi työväenopiston metsäkurssilla. Navetan vanhaan AIV-rehusäiliöön on rakennettu hakelämpökeskus. Pihalla sijaitsee myös Pappala, eläköityneen sukupolven asunto. ”Kuhmoisissa alkavat koronarokotukset ja huomenna pitää varata hänelle aika
Kun jälkiä näkyi, koko perhe kävi jahtaamassa hirviä lumikengät jalassa, jottei lauma talvella asettuisi pitkäksi aikaa samaan paikkaan. Samalla silmiin saattaa osua sopiva tila ostettavaksi. Aika homma”, Järvenpää päivittelee. Sellaisia Järvenpää miehensä kanssa havittelee, mutta kriteerit ovat tiukat. Taina Järvenpää muistelee, että perheen lasten ollessa pieniä monet metsäretket suunnattiin männyntaimikoihin. Valtuustossa Järvenpää edustaa metsänhoitoyhdistyksen jäseniä ja varmistaa, että metsänomistajien tarpeet ja toiveet kuullaan yhdistyksen päätöksenteossa. Järvenpää on jatkanut isänsä työtä. Muutaman tilan aviopari on onnistunut ostamaan. Automatkoilla Järvenpää pohtii miehensä kanssa vastaan tulevien metsien hoitotarvetta ja ihastelee hienosti hoidettua puustoa. Kuhmoinen on suosittu kesämökkikunta ja pienet puuhapalstat tekevät kauppansa. Usein 30 –60 hehtaarin tilat ovat liian pieniä isommille hankkijoille ja turhan arvokkaita metsää omaksi polttopuuja kuntoilupalstaksi haaveilevalle. Isompien tilakokonaisuuksien hintaa puolestaan nostavat metsään sijoittavat rahastot. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA. Silloin kuusentaimikot ja pellotkaan eivät enää ole turvassa. Siihen pitäisi vaikuttaa.” Lisää ongelmia on luvassa, kun saksanhirvet, kauriit ja peurat levittäytyvät suurempina laumoina Lounais-Suomesta muualle Suomeen. Metsiin suunnataan retkelle, makkaran paistoon ja tuulettamaan ajatuksia. Viime vuoden lopussa Järvenpää valittiin jälleen valtuustoon yhdistyksen suurimmalla äänimäärällä. Hallituksessa rooli on pohtia, miten valtuuston ehdotukset voidaan käy”Mikään ei pyöri, jos kukaan ei osallistu.” Pihapiiriin rakenteilla olevan kodan alimmat hirret ovat oman metsän männyistä. Kyllä siinä verta, hikeä ja kyyneleitä on tullut. Raivauskertoja ei ole säästelty ja kaikki keinot otettu käyttöön. Kumpikin ovat yhtä innostuneita metsien hoidosta. ”Se on jotenkin käsittämätöntä, että järkevän oloisesta metsänomistajasta tulee tällaisessa tilaisuudessa ihan metsästäjä. Perheen pojan tultua moottorikelkkaikään hänelle tehtiin reittejä taimikoihin, jotta hän pystyi ajaessaan tarkkailemaan hirven jälkiä. Asenne on sellainen, minkä toivoisi muuttuvan.” Ostamalla lisää Metsät ovat paitsi työ myös harrastus. mattomia tunteja. Hän aloitti vuonna 1998 Kuhmoisten metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa ja jatkoi työtään Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksessä, johon paikallinen yhdistys liittyi kymmenisen vuotta sitten. Valtion teihin ei niin helposti laiteta painorajoituksia.” Osansa on tehtävä Järvenpään isä oli aikanaan paikallisen metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa ja hallituksessa. Niihin vietiin maitopurkista leikattuja renkaita ja saippuaa ja hirville käytiin kiljumassa. Monesti pienten metsäpalstojen hinnat kohoavat korkealle. ”Hirvitiheys on selvästi liian suuri. ”Nyt on sellainen varovainen ajatus ilmassa, että on ehkä onnistuttu. Muutaman kerran Järvenpää on osallistunut hirvieläimiä käsittelevään sidosryhmäkokoukseen ja huomannut merkillisen asian. Lisäksi hän aloittaa toista kauttaan yhdistyksen hallituksessa. ”Olemme yrittäneet ostaa metsää valtion teiden varsilta, ettei tulisi mitään ylimääräisiä kuluja eikä puun kuljettaminen olisi hankalaa
Ilmoittaudu mukaan: www.metsapaivat.. Tule mukaan 4.2.2021 Metsäpäiville ja tiedät, mistä metsäalalla puhutaan Maksuton virtuaalitapahtuma kaikille!. tännössä toteuttaa. ”Täällä pienellä Pihlajakosken kylällä on kasvanut ajattelemaan, että osansa on tehtävä. Luottamustehtäviin kuluvaa aikaa ei lasketa. Mikään ei pyöri, jos kukaan ei osallistu.”. Pystypuut ovat katajaa ja riu’ut halkaistua pihkapuuta. ”Toivon valtuustotyössä pystyväni vaikuttamaan metsänomistajan asemaan, jotta metsätalouden harjoittaminen nykyisellä tyylillä onnistuisi jatkossakin.” Metsänhoitoyhdistyksen luottamustehtävien lisäksi Järvenpää hoitaa miehensä kanssa tiekunnan asioita ja toimii maanjakotoimituksissa uskottuna miehenä. l Pihapiiriä kiertävä risu aita on Järvenpään isän rakentama. Tule kuuntelemaan keynote-puhujia, mukana ovat europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ja historioitsija Teemu Keskisarja. 4.2.2021 @metsapaivat #metsäpäivät Seuraa kiinnostavia metsäasiantuntijoiden puheenvuoroja neljällä virtuaalisella teemalavalla. Samalla Järvenpää pystyy seuraamaan elantonsa kannalta tärkeitä asioita
Aktiivisen luonnonhoidon suhteellinen ykkönen on melko vähämetsäinen maa Moldova. Suojelutavoissa on selviä eroja. Moldovan metsistä (387 000 ha) jopa 80 % on jonkinlaisen suojelun piirissä. l Lähde: Forest Europe 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA. Tiukka suojelu – korkeintaan vain vähäisiä toimia suojelualueella sallittu – on ominaista sekä Pohjoisettä Lounais-Euroopalle, kun taas Keski-Euroopalle on tyypillistä aktiivisten luonnonhoitotoimien harjoittaminen suojelualueilla. Suhteellisesti vähämetsäisin maa – Islantia lukuun ottamatta – on Alankomaat, jonka vähästä metsäalasta on suojeltu 17 prosenttia. Parinkymmenen vuoden tarkastelussa Euroopan mesien suojeluala on kasvanut kolmen promillen vuosivauhtia. » AJASSA POHJOISESSA TIUKKA LINJA Euroopan metsien suojelu lisääntyy hitaasti. Varsin kaukana takana tulevat tilaston kakkonen ja kolmonen Ruotsi ja Ukraina. MIKKO HÄYRYNEN LIKIPITÄEN neljäsosa Euroopan metsäalasta, lähes 50 miljoonaa hehtaaria, on jollakin tavalla suojeltu. Tiukan suojelun suhteellinen ykkönen on Liechtenstein, joka on suojellut lähes viidenneksen pienestä metsäalastaan. Eri maiden erilaisten suojelukäytäntöjen vieminen vertailukelpoiseksi tilastoksi ei ole helppoa, mutta alan ministeriöiden yhdyselin Forest Europe on tehnyt koosteen. Eniten tiukasti suojeltuja metsiä on Suomessa. Joissakin maissa, missä metsiä on vähän jäljellä, siitä vähästä on suojeltu paljon
Metsäalan osuus maan pinta-alasta on 60 prosenttia. Italiassa tiukimmin suojeltuja metsiä on vähän, mutta sitäkin enemmän metsiä, joissa vähäiset toimenpiteet on sallittu tai joiden luontoarvoja hoidetaan aktiivisesti. TIUKAN SUOJELUN TOP 3 Suomi 1 913 000 ha Ruotsi 361 000 ha Ukraina 293 000 ha SUOJELU AKTIIVISESTI HOITAMALLA TOP 3 Saksa 3 086 000 ha Puola 3 019 000 ha Espanja 2 301 000 ha MONTENEGRO on kolmanneksi metsäisin maa Suomen ja Ruotsin jälkeen. Kuvassa Keski-Italiassa sijaitseva Abruzzon kansallispuisto. SH U TT ER ST O CK Metsälehti Makasiini 13. Euroopan maista eniten metsää on Ruotsissa, 27 980 000 hehtaaria
On riski, että lähtöoletukset ovat epärealistisia. Simulaatiot ovat siis pulmallisia. l TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA HARRI MÄENPÄÄ 1 2 3 4 PITÄÄKÖ METSÄ KESKUSTELUN MUUTTUA. Huolettaa, että niin vähällä empiirisellä datalla (käytännössä testatulla tutkimustiedolla) ollaan vaatimassa niin valtavia muutoksia metsäpolitiikkaan: simulointilaskelmien eli tietokonemallinnusten perusteella vaaditaan, että Metsähallitus käyttää pelkästään metsän jatkuvaa kasvatusta. Pyrimme tuoreessa tutkimushankkeessamme saamaan monipuolisen kuvan metsätalouden kestävyyteen vaikuttavista tekijöistä, jotta pystyttäisiin sanomaan, onko kestävyys menossa parempaan vai huonompaan suuntaan. ANNIKA KANGAS KUKA: Luonnon varakeskuksen tutkimusprofessori MITÄ: Asiantunte musalueina metsien arviointi ja inven tointi, metsävarat, metsäsuunnittelu ja tiedon arvo MIKSI: Kankaan erikoisalaa on miettiä, ovatko metsien kasvua ja kehitystä mallintavat simulaa tiot luotettavia. Pitää pystyä näkemään se, mitä metsissä voidaan tehdä paremmin kuin ennen. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI. Simulaation tulosta rajaa paljon se, millaisilla lähtöoletuksilla laskelma tehdään, joten yksi tutkimustulos ei riitä pitkälle meneviin johtopäätöksiin. Syntyikö ensimmäinen kolumnikirjoitus helposti. Mikä metsäasia tällä hetkellä askarruttaa. Metsien käsittelyssä kannattaa käyttää niin jatkuvaa kuin jaksollista kasvatusta. Metsätalouden siilipuolustus ei toimi kritiikkiä vastaan. Metsien kehitystä ja kasvua ennustavia simulaatiolaskelmia tarvitaan, kun yritämme miettiä esimerkiksi sitä, paljonko puustoa ja metsää on 100 vuoden päästä. Metsätalouden siilipuolustus ei toimi, Metsälehden tuore kolumnisti, professori Annika Kangas sanoo. Jatkuvasta kasvatuksesta on olemassa käytännön tutkimuskokeita, mutta ne ovat pienialaisia ja rajoittuvat tiettyyn osaan Suomea tai tietyntyyppisiin metsiin. Metsäkeskustelussa on tärkeää yrittää sanoa asioita ymmärrettävästi.. Pitääkö metsäkeskustelussa jonkin muuttua. Kun saa ajatuksen siitä, mitä haluaa sanoa, loppu on helppoa. Kankaan kolumnin voit lukea sivulta 76
Euroopan ulkopuolelta kymmenikköön mahtuu Kanadan lisäksi Chile, joka sahaa etenkin radiatamäntyä ja vie sitä Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Suomi pärjää vertailussa hyvin, vaikka korkea raaka-ainekustannus on sahureiden huulilla aina. Ruotsissa metsävarat ovat lähellä täyskäyttöä, joten kasvunvaraa ei ole yhtä lailla kuin Suomessa. Oheinen kaavio esittää sahatavaran viejämaat. Suomessa omakotirakentamisen ja ylipäätään kotimaisen kulutuksen laskusuunta on tehnyt tilaa viennille. l Venäjä nousi ykköseksi Sahatavaran vientiin vaikuttavat monet seikat, muun muassa hyönteiset, sodat ja politiikka. Vienti sai vauhtia Krimin miehitystä seuranneesta ruplan devalvoitumisesta. Toinen tekijä ovat raakapuun vienti tullit ja pyrkimys kehittää omaa puunjalostusta. MIKKO HÄYRYNEN Suomi ei mahdu kärkikolmikkoon Havusahatavaran kymmenen suurinta vientimaata ja vientimäärät vuosilta 2010–2019 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 35 30 25 20 15 10 5 Venäjä Kanada Ruotsi Suomi Saksa Itävalta Chile Valko-Venäjä Tsekki Ukraina Lähde: FAOSTAT milj. Jos kyse olisi tuottajamaista, niin järjestys olisi Yhdysvallat, Kanada, Venäjä, Kiina, Saksa, Ruotsi, Suomi, Itävalta, Japani, Chile.. Keski-Euroopan maiden parin viime vuoden kasvu johtuu kirjanpainajan vaurioittaminen metsien hakkuista. Kanadan nousu ja lasku johtuu vuorinilurin kontortametsille aiheuttamista laajoista tuhoista. m 3 Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA. Sahateollisuuden kasvu on keskusjohtoisen maan politiikkaa, sillä metsät ovat pääosin valtion omistuksessa ja ohjaus yltää jalostukseenkin. Valko-Venäjä on tilaston tulokas ja suhteellisesti kovin nousija. Todennäköisesti Kanadan sahauksen huippumäärät on nähty moniksi vuosiksi. VENÄJÄ ON kymmenessä vuodessa lähes tuplannut sahatavaran vientinsä ja noussut lajissa maailman suurimmaksi. Kiinan-rajalle on syntynyt jalostusta, jonka tarkoitus on täyttää sahauksen määritelmä, mutta ei yhtään enempää
Kuusenkin kasvu on paljon maapohjasta kiinni.”. GLA ”KUVASSA mielestäni on aivan tavallinen suomalainen kuusimetsä, jossa jopa aika paljon erikokoisuutta ja hyvin vähän monimuotoisuutta.”. M ET SÄ TI SS U E Talousmetsien monimuotoisuuden turvaamiseen tarkoitettuja suojelukohteita tilastoitiin vuoden 2019 alussa yhteensä 0,5 miljoonaa hehtaaria. METSÄ TEOLLISUUS INVESTOI Metsä Tissue aikoo uusia Mäntän-tehtaan pehmopaperikoneen. Kuva ensiharvennuksesta teki tepposet verkkokeskustelijoille. PANU ”JOS joku näkee tuossa kuusikossa vikaa, niin on hyvä ja näyttää meille paremman! Aivan tolkuttomuuksiin tahtoo mennä toisten tekemisten arvostelu täällä!”. Lähde: Luonnonvarakeskus 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA. Nimimerkki Menninkäinen lähetti kuvan ensiharvennuskuusikosta, mutta jätti täsmentämättä, että harvennus oli jo tehty. Hintaa ei kerrottu. JEES H-VALTA ”KUUSIKKO on hyvin kasvanut, harvennuksen jälkeen kasvaa hyvin tukkisaantoa. Käyttäjille taas on luvassa entistä pehmeämpää vessapaperia. VISAKALLIO ”TAITAA olla kuvaajan ammattitaidottomuutta saada selkeitä kuvia. MENNINKÄINEN Harvennettu vai ei. Uudistuksen myötä tehtaan energiaja tuotantotehokkuus paranevat olennaisesti ja tuotantokapasiteetti kasvaa. Mutta ensiharvennuksen jälkeen näyttää taas hyvältä.”. Kuvahan on jo harvennetulta kohdalta.”. Sahayritys Kuhmo Oy puolestaan uudistaa päälinjansa sahaansyötön ja kuorinnan. 0,5 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA ”SUURIMMAT lähestyvät jo tukkikokoa, joten melkoinen kokovaihtelu rungoilla on. Investointi on kokonaisuudessaan noin kuusi miljoonaa euroa. Toimittajaksi on valittu Valmet. METSÄKUPSA ”ONKO ennakkoraivaus vielä tulossa vai näyttääkö vain kuvassa, että siellä on alle kuitupuukokoista heikentä mässä näkyvyyttä?”
Veroilmoituksen lähtölaskenta on alkanut Metsäveroilmoituksen tekeminen ei ole rakettitiedettä. Lift off! Metsäveroilmoituksen ja alv-laskelman matka kohti verottajaa on alkanut. Nyt voit nauttia verokahvit, silmäillä eMetsästä tilakarttojasi, kuvioita ja puustotietoja, sekä suunnitella tulevia metsänhoitoja hakkuutarpeita. Lataa myös ilmainen eMetsä Mobiili puhelimesi sovelluskaupasta. eMetsä Mobiililla tallennat kuitit ja matkapäiväkirjat jo reissun päällä, ja helpotat seuraavan vuoden metsäveroilmoituksen tekoa! Elämässä mukana Stora Enso 3 2 1 Ota esille pankkitunnukset, verovuoden kuitit ja muistiinpanosi Kirjaudu turvallisesti pankkitunnuksilla www.emetsa.fi Avaa eMetsä veropalvelu -välilehti ja anna lennonjohdon neuvoa
18 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄENERGIA
TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT ESKO KIVIOJA, SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 19. Kivihiilen jälkeen Metsäenergian muutosjuna on liikkeellä ja vauhti kiihtyy, sillä kivihiilestä on pakko luopua ja turpeesta melkein pakko
”Siksi tehdään pitkiä toimitussopimuksia ennakolta. ”On ja ei, riippuu mihin verrataan”, Alitalo sanoo. Lämpölaitoksille muutos tuli nopeasti Turun Seudun Energiatuotanto Oy on maan suurin metsäenergiaa käyttävä energialaitos. Naantaliin tulee energiahaketta vuodessa noin 10 000 rekkaa ja 90 laivaa, jokaisessa laivassa suunnilleen neljäkymmentä rekkakuormaa. Satamasta tulee kuljetin suoraan laitokselle ja päivässä Naantali käyttää puolitoista laivalastia. Tuonti turvaa saatavuuden Kotimaisen metsäenergian hankinnan kannalta Naantalin sijainti on erityisen hankala. Metsää ei juuri ole ympärillä, mutta merta on. Sillä ei juuri ole kantohintaa, mutta se on kuitenkin kaukana Etelä-Saksassa, jolloin pitkä maakuljetus syö kannattavuuden. Toimitukset hoituvat kohtuuvarmasti, jos kelit ovat kohtuulliset. Lauhojen talvien vuoksi trendin vaikutukset metsässä ovat vielä lieviä, mutta ne koetaan voimakkaina viimeistään seuraavana kovana pakkastalvena. Tuontipuu on saatavuuden varmistava tekijä”, Henell sanoo ja arvioi tuonnin osuuden pysyvän noin 30 prosentissa. Laitos rakennettiin käyttämään puolet kivihiiltä, mutta sen osuus on enää noin viidennes. Naantalin vuonna 2017 valmistunut lämpövoimala käyttää 1,7 miljoonaa megawattituntia eli noin 900 000 kiintokuutiometriä metsäperäistä energiaa. Se on eduskunnan vahvistama päätös. Isojen lämpövoimaloiden kannalta siirtymäkausi fossiilipolttoaineiden jälkeiseen aikaan on lyhyt, Maija Henell korostaa. Suurin osa metsäenergiasta kiertää 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄENERGIA. S UOMESSA kivihiili ei enää pala vapun 2029 jälkeen. Turpeen käyttöä ei varsinaisesti kielletä, mutta käyttö tehdään verotuksella hankalaksi. ”Sellaisen hankintamäärän polkaiseminen käyntiin oli melkoinen operaatio. Amerikassa on pelletintuotantoa varten perustettuja metsiä tai oikeammin puuviljelyksiä. ”Kotimaista energiaa tuodaan yli 200 kilometrin päästä. ”Laivojen pitäisi olla isoja ja Naantalin sataman kuljetinsysteemit pitäisi laittaa uusiksi.” Hankintamalli muuttuu kivihiilen jälkeen Kotimaisia metsäenergian toimittajia Naantalin laitoksella on kuusi kappaletta, mukana sahat. Hake tulee laivalla Baltiasta ja Venäjältä, onko se kotimaista halvempaa. Keski-Euroopan hyönteistuhopuuta ei ole tuotu. Mutta halvimpiin kotimaisiin jakeisiin nähden hintaero on toisin päin.” Toimitusvamuus ratkaisee Energialaitokselle polttoaineen toimitusvarmuus on kaikkein tärkeintä. Muutoksen nopeutta kuvaa se, että investointipäätös tehtiin toisenlaisessa toimintaympäristössä kuin missä nyt jo ollaan. Pois fossiilisista on trendi, jonka todellinen merkitys on vielä näkemättä. ”Kalleimpiin kotimaisiin jakeisiin verrattuna tuonti on kannattavaa. Sitä on nyt kolme vuotta harjoiteltu”, toimitusjohtaja Maija Henell ja polttoaineen hankinnasta vastaava Sanna Alitalo sanovat. Siitä pyritään kokonaan eroon jo ennen vuoden 2029 ehdotonta takarajaa. Puhtaan liiketaloudellisesti tuonti voisi olla kannattavaa, mutta käytännössä ei. Jostain suunnasta tuleva edullinen, mutta väliaikainen lisätarjonta ei voi mennä edelle”, Alitalo taustoittaa
Metsälehti Makasiini 21. Naantalin lämpövoimala on maan suurin metsäenergian käyttäjä
Kovien talvien kysyntäpiikki voidaan terminaalivarastojen lisäksi hoitaa kivihiilellä, mutta entä sitten kun ei enää voi”, Maija Henell pohtii. ”Laitoksen pitää ottaa toimitusketju ja puskurivarastot omaan ohjaukseen nykyistä enemmän. Merkittäviä bioenergian käyttöä lisääviä investointeja on tulossa Helsinkiin, Ouluun ja Tampereelle, missä rakennustyöt on jo aloitettu. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄENERGIA. Henell näkee, että nykyinen hankintamalli, jossa kaikki on ulkoistettu, ei täysin sovellu kivihiilen jälkeiseen aikaan. terminaalien kautta, jotka ovat samalla varmuusvarastoja. ”Olisi liian epävarmaa olla metsäteiden varsilla olevien energiapuukasojen varassa. Pitemmällä aikavälillä mennään toiseen suuntaan, sillä laitoksia tulee lisää ja käyttö kasvaa. Paitsi turve melkein, mutta se pölisee liikaa ja siitäkin pitää pyrkiä eroon. Se tarkoittaa puuvarastoja lämpövoimalan läheisyyteen ja vaihtoehtoisia polttoaineita.” Tuontipaineet kasvussa Nyt toisena perättäisenä leutona talvena – ainakin alkutalvena – metsäenergialla on ostajan markkinat. Hän muistuttaa, että sellaista polttoainetta ei ole, joka säilyisi talven yli kivihiilen lailla. Hakelaivaa puretaan Naantalin terminaalissa, josta kuljetin siirtää hakkeen suoraan lämpövoimalaan. Polttoainehuollossa toimitusvarmuus on isompi kysymys kuin hinta, Sanna Alitalo sanoo
Ruuhka-Suomen alueella metsäenergiaa ei ole loputtomasti, ja välilliset vaikutukset yltävät Helsingistä kauas. Bisnekseen tarvitaan uusia ihmisiä”, Sanna Alitalo sanoo. Vuodesta 2001 toiminut Hakevuori on maan suurimpia metsäenergiayrityksiä 16 miljoonan euron liikevaihdollaan. ”Kun kivihiili ja turve alkoivat höllätä, niin lämpölaitokset epäilivät, riittääkö kotimainen energia. Tuontienergia lämmittää myös tunteita Vaikka Turun seudulla metsäenergian tuonnille on perustelut, niin tuonti lämmittää ja jopa kuumentaa myös tunteita. Tuontihake saattaa olla helpompaa, mutta ei välttämättä edullisempaa.” Kotimainen toimittaja sen sijaan tar”Vielä ei ole peli mennyt uusiksi, vaikka siihen suuntaan ollaan menossa”, Hakevuoren toimitusjohtaja Reijo Wuorio kuvaa metsäenergian muutostrendiä. Sisämaan isot lämpölaitokset ovat merkittäviä turpeen käyttäjiä, mutta asenneilmapiiri ajaa turpeen käytön alas. ”Nyt siirrytään metsäenergian aikaan. Vaikka metsäenergialla on edessään pitkä nousutrendi, niin puun polttaminen saattaa silti osoittautua välivaiheeksi. ”Puuta on, mutta korjuukalusto ja kuljettajat ovat nyt jo pullonkaula. ”Vapaakauppa on vapaakauppaa ja tänäänkin satamissa on monta laivaa, jotka tuovat maailmalta haketta. Metsälehti Makasiini 23. Se on johtanut melko reippaaseen tuonnin lisääntymiseen.” Toisaalta hän ymmärtää, että laivalla energiahaketta tulee isoja määriä kerralla ja nopeasti. Tuonti tulee vääjäämättä lisääntymään”, Henell ennakoi. ”Miten kotimaiset lämpölaitokset saadaan uskomaan kotimaiseen metsäenergiaan”, Hakevuori Oy:n toimitusjohtaja Reijo Wuorio kysyy. Joskus sen jälkeen tulee joku muu aika, aivan varmasti”, Henell sanoo. Pitemmällä ajalla katse on ei-polttavassa ja täysin hiilivapaassa, uusiutuvaan sähköntuotantoon tavalla tai toisella perustuvassa lämmöntuotannossa – geoenergiassa, tuulessa, auringossa. Suurin kivihiilen käyttäjä on pääkaupunki ja siellä sitä on vaikea korvata. ”Kun sisämaassa turvetta korvataan puulla, niin se saattaa johtaa siihen, että rannikon käyttäjillä on kasvavaa painetta käyttää merireittiä ja tuontienergiaa. Korjuu on nyt pullonkaula Metsäenergialle ei ole vaihtoehtoa, sillä se on ainoa ison mittakaavan lämmöntuotantotapa, jonka teknologia ja logistiikka jotenkin toimii
24 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄENERGIA. ”Viimeiset puolitoista vuotta on ollut yhtä kelirikkoa ja metsäkoneiden raiteisiin on pitänyt laittaa havuja. ”Pienempiäkin on tehty, mutta kustannukset nousevat.” Toinen puoli on osaurakointia, jossa Hakevuori hakettaa muiden puunostajien ainespuuleimikoiden energiapuujakeet, lähinnä hakkuutähteet, ja toimittaa ne lämpölaitoksille. Kauppoja metsänomistajien kanssa tehdään noin 300 vuodessa. Energiapuun kantohinta on nuoren metsän kunnostuksessa muutama euro. ”Parhaillaan käydään neuvotteluja lämmityskauden 2021/22 toimituksista. Energialeimikko tarvitsee usein ennakkoraivauksen. Sen Hakevuori tekee omalla kustannuksellaan. ”Kivaa se ei ole” Saako kuitumittaista puuta polttaa, on toinen metsäenergiaan liittyvä polttava kysymys. Se tarkoittaa parin hehtaarin energialeimikkoa. Kemera tulee Hakevuorelle. Periaatteessa lämpölaitosten ei tarvitse tietää, mistä hake on tehty, mutta ainakin Naantalissa tiedetään, että kyllä kuitumittaista palaa. ”Nousujohteisella uralla ollaan seuraavat viisi vuotta, mutta sen pidemmälle ei uskalla nähdä.” Päätehakkuiden energiapuumäärät ovat hiukan vähentyneet. Jos ne kasvavat, niin pannaan voimaa korjuuseen.” Hakevuoren korjuumäärät ovat hienoisessa, mutta eivät kuitenkaan kovassa nousussa. Vuoden sisällä sen osuus on hienoisesti kasvanut. Määrästä puolet on Hakevuoren omaa hankintaa ja kokonaiskorjuuta. Asian herkkyyden vuoksi nimettömäKuitumittaisen puun päätyminen polttoon nostattaa keskustelua toistuvasti. Kantohintaa muutama euro T y y pi l l i nen energ i a lei m i k ko on 25–30-vuotias, hoitamaton tureikko, joka ei ole vielä ensiharvennusvaiheessa. ”Kaikki pystytään ostamaan mitä tarjotaan, jos hinta sattuu kohdalleen.” Pienin kertymä, mikä suostutaan korjaamaan, on pari rekallista, 250 irtokuutiota eli sata kiintokuutiota. Sekin on vähentänyt päätehakkuilta tulevaa energiapuuta.” Energialeimikot parista hehtaarista ylöspäin Hakevuori toimittaa vuodessa metsäenergiaa Etelä-Suomen alueelta kymmenelle isolle lämpölaitokselle yhteensä yhden terawattitunnin, mikä on noin puoli miljoonaa kiintokuutiota. vitsee tilauksen vuoden etukäteen, jotta toimitukset ehditään korjata ja kuivattaa yhden kesän yli. Sellaisesta tulee kertymää 50–65 kiintokuutiota hehtaarilta. ”Ilman kemeratukia nuorten metsien hoitokohteet jäisivät korjaamatta.” Taimikko muuttuu Hakevuorta kiinnostavaksi energialeimikoksi noin kymmenen metrin pituudessa, ja energialeimikko muuttuu vähän arvokkaammaksi ensiharvennukseksi 12-metrisenä
Metsähake?7,57 miljoonaa m 3 Metsäteollisuuden sivutuotteet?11,69 miljoonaa m 3 Pelletit ja briketit?0,22 miljoonaa m 3 Kierrätyspuu?1,07 miljoonaa m 3 Yhteensä 20,55 miljoonaa m 3 Lähde: Luke Kuori?7,92 miljoonaa m 3 Puru?2,46 miljoonaa m 3 Sivutuotepuu?1,17 miljoonaa m 3 Muu?0,15 miljoonaa m 3 Metsäteollisuuden sivutuotteet ENITEN POLTETAAN SIVUTUOTTEITA Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpöja voimalaitoksissa 2019 Lähde: Luke HAKKEESTA JO VIIDENNES TUONTITAVARAA Metsähakkeen kokonaiskäyttö lämpöja voimalaitoksissa 2015–2019, 1000 m 3 2019 2018 2017 2016 2015 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 . Tuonnin osuus Lähde: Luke Tuontihakkeen osuus on laskennallinen arvio. Metsälehti Makasiini 25
”Nykyisellä taksatasolla korjuuyrittäjiä ei tunnu löytyvän. Samaan hengenvetoon hän kysyy, että mihin kuitupuu sitten laitetaan, jos sille ei ole kysyntää paperija sellutehtailla. Sahoille sivutuotteiden hintojen nousu merkitsee paljon, sillä perussahauksen katteet ovat pienet. Jaakkola pitää hakkeen ja energiapuun kysyntää tempoilevana sekä kausiluonteisena. nä pysyvä lähde sahateollisuuden suunnasta myöntää, päätehakkuilta kuitupuumittaista puuta menee energiaksi ja määrät ovat kasvussa. ”Kivaa se ei ole, mutta muuten olemme ahdingossa.” Energiakäytön hyvän vedon ansiosta sahat pääsevät kuoresta ja purusta eroon. Hakkeen tuonti lisää vaihtelua. Vaikeimpia kohteita, missä energiakorjuu on metsänhoidollisesti tärkeää, ei aina saa myytyä edes nollahinnalla, sillä korjuu ei kannata korjuuyrittäjällekään. ”Eteläisen Suomen rehevillä pohjilla on paljon hoitorästejä. Hiljaisempana aikana myös energialeimikot käyvät, jotta ylipäätään on töitä kalustolle ja kuljettajille. Sahalähde on tyytyväinen, että energiapuun hinnannousu on laittanut perälaudan kuitupuun hinnanlaskulle ja jopa puskee kuitupuun hintaa ylöspäin. ”Niin pientä kertymää ei kannata ottaa erilleen energiapuusta, eikä puhtaana kuituleimikkona sellaista saa myytyä”, hän perustelee kuitumittaisen puun laittamista energiaksi. Jos energiapuun kertymä TEMPOILEVAA JA KAUSILUONTOISTA ”Jos energiapuun ostaja sanoo korjaajista olevan pulaa, niin syytä pitää kysyä myös peilin edessä”, Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola sanoo. Etelä-Suomessa riittää energiakohteita, mutta korjuuyrittäjistä voi tulla pullonkaula, Jari Yli-Talonen ennakoi. Huonon energialeimikon kantohinta on nolla kemeratuen kanssakin. Energiapuun yläraja on kuitupuun alaraja ”Energiapuun noste laittaa alarajan kuitupuun hinnalle”, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen toteaa. ”Iso muutos saattaa johtaa jopa hallitsemattomaan muutokseen,” Yli-Talonen varoittaa.. ”Väitän, että siellä missä nähdään pitkäjänteisen ja kannattavan toiminnan edellytyksiä, ei ole pulaa yrittäjistä. ”Polttoainetta ostetaan hinta edellä eikä pitkäjänteisillä sopimuksilla juuri ole merkitystä. Kunhan hintataso muodostuu sellaiseksi, että korjuuyrittäjille pystyy riittävästi maksamaan, niin tavaraa liikkuu.” Metsäenergian peli on ylipäätään menossa uusiksi, sillä isoja käyttökohteita on tullut ja tulossa pitkin Etelä-Suomea. Ja asiakastahot määrittävät liiketoiminta ympäristön.” on noin 50 kuutiota hehtaarilta, niin sama leimikko kuitupuuksi tehtynä antaisi parikymmentä kuutiota. Sahojen kannalta se on enemmän kuin tervetullutta, jotta puukauppoja ei tehtäisi pelkästään tukkipuun hintaa katsomalla. Energiapuu otetaan pienempään latvaläpimittaan. ”Jos kuiduttavia tehtaita ei ole järkevän matkan päässä, niin kilpailuasetelma on ongelmallinen, tai sitä ei ole.” Toisaalta hän ymmärtää, että kansantalouden kannalta kuitupuun polttaminen on tyhmää. l 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄENERGIA. Kireä taksataso ei myöskään erityisemmin houkuta.” Koneyrittäjät ovat mieluummin paremmin kannattavissa ainespuuleimikoissa. Yli-Talosen mukaan kohteita riittää molemmille. Meilläkin löytyisi työkohteet heti parille ketjulle kokopuun korjuussa.” Kun energialeimikoista mennään vähän järeämpiin ensiharvennuksiin, niin niistä kilpailee sekä ainespuuettä energiakäyttö
Huomioithan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Yhteistyö alkaa osoitteessa lahitapiola.fi/metsa Puun kaatumisesta alkaa uusi kasvu. Pilvi Asiakkuusjohtaja Private Banking LähiTapiola Keski-Suomi. Kun on aika sijoittaa puukauppatulosi, LähiTapiolan 250 sijoittamisen asiantuntijaa ovat apunasi. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. Kuten metsänhoidossa, sijoittamisessa tärkeää ovat aika ja asiantuntemus. Sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö
TILANNE VOISI OLLA HUONOMPIKIN” 28 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA
Talousmetsillä on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle, luontoasiantuntija Lauri Saaristo arvioi. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 29
LAURI SAARISTO >> Tapion luontoja ympäristöasioiden johtava asiantuntija >> 48-vuotias >> asuu nykyisin Sipoossa, syntynyt Tuusulassa ja asunut suurimman osan elämästään Helsingissä >> biologi >> perheessä vaimo, kolme lasta, kissa, koira ja kääpiöhamsteri >> harrastaa sähkökitaran soittoa, raskaan rockin kuuntelua ja uintia ”Onneksi on asioita, joiden voidaan todeta menevän paremmin.” 30 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA
Metsäsertifiointi taas edellyttää muun muassa, että metsiin jätetään päätehakkuissa säästöpuita. Metsänomistajien käsissä Saaristo on tyytyväinen luonnonhoidon keinovalikoimaan. Meneekö Suomen metsäluonnolla paremmin vai huonommin kuin aiemmin. Saaristo on huolissaan myös metsälinnuista. ”Uhanalaisuusarvioinneissa mukana olleista noin 10 000 metsälajista noin 7 000 on luokiteltu elinvoimaisiksi. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa alkuperäinen luonto on pitkälti hävinnyt jo kauan sitten.” Kun otetaan huomioon, että Suomessakin metsiä on käytetty jo satoja vuosia, voidaan Saariston mukaan kuitenkin todeta, että tilanne on melko hyvä. Itse en koe tällaista kiteyttämistä järkeväksi.” Muotoillaan kysymys toisin. Esimerkiksi vanhoilla puilla kasvavien, hitaasti leviävien uhanalaisten jäkälien tilanne on huonontunut. ”Kun mennään eri kasvillisuusvyöhykkeille, asiat muuttuvat hyvin erilaisiksi. TUO on vähän sama kuin kysyisit pääministeriltä, miten Suomi voi”, sanoo Tapion luontoja ympäristöasioiden johtava asiantuntija Lauri Saaristo. Tilanne voisi olla paljon huonompikin.” Talousmetsillä merkitystä Saaristo on työskennellyt talousmetsien luonnonhoidon parissa parisenkymmentä vuotta. Saariston mukaan monimuotoisuuden kannalta on merkitystä myös sillä, että metsänviljelyssä käytetään alueella luontaisesti kasvavia puita. Sitä tarvitaan metsänja luonnonhoidossa lisää.” Parannettavaa löytyy myös toimintatavoista. Metsänomistajia Saaristo kehottaa tekemään Metsälehti Makasiini 31. ”Kysymykseen ei oikein voi vastata neutraalisti. ”Osa metsälajeista pysyy mukana ilman erityisiä toimenpiteitä, mutta kun metsänhoitoon yhdistetään luonnonhoito, pysyy mahdollisimman suuri osa lajistosta mukana.” Talousmetsien luonnonhoidon perustason määrittelevät metsäja luonnonsuojelulait sekä metsäsertifiointi. Näin taataan, että talousmetsiin syntyy aikanaan myös lahopuuta. Se on sellainen laji, jota tuskin kukaan haluaa menettää.” Metsäluonnon tilaa pohtiessa tulee herkästi kiusaus verrata Suomea muihin maihin. Metsäalan toimijoiden tulisi Saariston mielestä ottaa nykyistä säännönmukaisemmin luonnonhoidon suositukset esiin esimerkiksi puukaupan yhteydessä. Hän vetää talousmetsien luonnonhoitoon liittyviä valtakunnallisia kehittämishankkeita ja toimii niissä asiantuntijana. ”Esimerkiksi hömötiainen on ollut paljon esillä. Monilla haavalla elävillä, aiemmin uhanalaisilla kovakuoriaislajeilla menee nyt aiempaa paremmin.” Huolestuttavia kehityssuuntia kuitenkin on. Sen jälkeen on pitkälti metsänomistajan päätettävissä, haluaako hän panostaa luonnonhoitoon vielä lisää. Suomea voi verrata lähinnä Ruotsiin, ja siellä tilanne on pitkälti samanlainen kuin Suomessa. ”Talousmetsäpuolella on niin paljon hehtaareja, että sillä, mitä siellä tapahtuu, on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle.” On toki olemassa metsälajeja, jotka pärjäävät vain luonnontilaisissa metsissä, mutta Saariston mukaan suuri osa metsälajeista – uhanalaisistakin – pärjää myös talousmetsissä. Jos joku sanoo, että metsäluonnolla menee hyvin tai huonosti, taustalla on usein jokin agenda. Lisäksi metsänsä voi suojella määräajaksi tai kokonaan esimerkiksi Metso-ohjelman kautta, ja erilaisiin luonnonhoitotöihin on saatavilla ympäristötukea. ”Luontoja paikkatiedon saatavuus ja erilaiset aineistot, joiden avulla voidaan valita oikeat ratkaisut oikeisiin paikkoihin, kehittyvät koko ajan. Luonnonsuojelun ja metsien talouskäytön koetaan usein olevan ristiriidassa, mutta Saariston mukaan näin ei ole. Olen juuri kysynyt häneltä, miten Suomen metsäluonto voi. Saaristo tarkentaa, ettei vertaa itseään pääministeriin, vaan tarkoittaa sitä, että Suomen metsäluonto on yhtä moniulotteinen asia kuin Suomen valtio: puustoisia luontotyyppejä löytyy niin metsistä, soilta, rannoilta, kallioilta kuin perinneympäristöistäkin ja vajaa puolet Suomen noin 40 000 eliölajista elää metsissä. Parantamisen varaa on hänen mukaansa erilaisten toimenpiteiden kohdentamisessa. Esimerkiksi haavan osalta tilanne on parantunut ja paranee koko ajan. Saariston mukaan se on vaikeaa. ”Onneksi on asioita, joiden voidaan todeta menevän paremmin. Tietyt asiat menevät hyvin ja tietyissä asioissa on korjattavaa. Metsiin voi esimerkiksi halutessaan jättää niin tekopökkelöitä, riistatiheikköjä kuin lehtipuusekoitustakin. Näin on elämässä yleensäkin – metsät eivät tee tästä poikkeusta. Lakien mukaan sellaiset kohteet, joilla on erityisiä luontoarvoja, tulee rajata metsätalouden ulkopuolelle
Sellaisiakin alueita tarvitaan.” Suojelualueille tarvetta Talousmetsien luonnonhoidosta alettiin puhua kolmisenkymmentä vuotta sitten. ”Jos metsässä ei ole mitään erityisarvoja ja se kasvaa hyvin, voi sen hyödyntää tehokkaaseen puuntuotantoon. ”Monimuotoisuus on resepti, jolla elämä sopeutuu maapallolla tapahtuviin muutoksiin. ”Kyselyissä reilu puolet metsänomistajista on yleensä valmiita panostamaan suojeluun perustasoa enemmän. ”Siinä säästää omaakin vaivaa.” Saariston mielestä on tärkeää, että metsänomistajat saavat itse päättää luonnonhoidon tason. ”Jos mukaan lasketaan sekä lakisääteiset luontokohteet, säästöpuut että metsänomistajien vapaaehtoisesti säästämät kohteet, saadaan tulokseksi kolme prosenttia päätehakkuuikäisten metsien puustosta. luonnon hyväksi sellaisia päätöksiä, jotka ovat itselle helppoja. Metsänomistajille pitäisikin tarjota mahdollisuus myös niin sanottuun tehostettuun luonnonhoitoon. Hänen mukaansa on hyvä tiedostaa, että luonnonhoidon vähimmäistaso ei vielä lisää luontoarvoja kovinkaan paljon. Esimerkki tällaisesta voisi olla, että suojelualueen vieressä olevalle hakkuualalle jätettäisiin 50 kuutiometriä säästöpuita tukemaan suojelualueen arvoa. Saariston mukaan jatkossa joudutaan entistä enemmän miettimään sitä, miten eri suojelualueet saadaan kytkettyä toisiinsa. ”Monimuotoisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota nuorissa metsissä ja harvennuksissa. Luonnonvarakeskuksen mukaan hyvä vähimmäistaso olisi viidestä kymmeneen prosenttia”, Saaristo kertoo. Sitä, millaisia vaikutuksia toimilla on ollut, voi arvioida esimerkiksi sen perusteella, miten paljon talousmetsien hakkuissa jätetään puita pystyyn. Uudistusalalla taas voi jättää liian märät tai kuivat paikat uudistamatta. Tukkileimikossa päätös on jo vaikeampi.” Taimikonhoitovaiheessa metsäluonnon monimuotoisuutta voi lisätä esimerkiksi jättämällä taimikkoon kasvamaan yhtä monta puulajia kuin siellä oli ennen taimikonhoitoa. Kaikkien ei tarvitse panostaa luonnonhoitoon vähimmäisvaatimuksia enemmän, sillä löytyy myös niitä, jotka panostavat muita enemmän. Se on ihan riittävä porukka.” Luonnonhoitotoimia kannattaa hänen mukaansa myös pyrkiä tekemään sellaisilla kohteilla, joilla niistä on mahdollisimman paljon hyötyä. Ilmaston muuttuessa monimuotoisuuden merkitys 32 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA Vanhan koivun kuoren rakosissa viihtyvät niin hyönteiset kuin niitä syövät hämähäkitkin, kertoo Lauri Saaristo.. ”Ohjelmassa suunnitellaan hakattujen ja käsiteltyjen metsien ottamista mukaan suojeltaviin kohteisiin. Se, että antaa siinä vaiheessa osan puista luonnolle, ei ole vielä kovin kallista. Se on hyvä. Nykyään ollaan vähän turhan tarkkoja siitä, millainen alue kelpaa suojeltavaksi.” ”Monimuotoisuus on resepti, jolla elämä sopeutuu maapallolla tapahtuviin muutoksiin.” Suojaa muutoksilta Miksi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on niin tärkeää. ”Silloin puhutaan sellaisesta satsauksesta, jota harva metsänomistaja on valmis tekemään omasta kukkarostaan.” Myös kokonaan metsätalouden ulkopuolelle jätettyjä luonnonsuojelualueita tarvitaan lisää – varsinkin Etelä-Suomeen. Siihen tarjoaa keinoja ympäristöministeriön pari vuotta sitten lanseeraama Helmi-ohjelma
Pystysuunnassa haljenneen ja sisältä lahonneen vaahteran sisään on alkanut muodostua mulmia: lahonnutta puusilppua sisältävää ainesta, joka tarjoaa elinympäristön monenlaisille mönkijöille. Metsätalouden maisemakin voi olla kaunis”, Saaristo toteaa. Etelä-Suomessa tukkisato saattaa kypsyä 60 vuodessa, mutta monimuotoisuuden kehittyminen vie pari kiertoaikaa.” Metsälehti on osa Tapio-konsernia.. ”Eliölajit eivät tunnista, onko kyseessä talousmetsä, luonnonsuojelualue vai asuintontti.” Katse kallioluontoon Lauri Saaristo on työskennellyt Tapiossa vuodesta 2004. Metso-ohjelman avulla taas on kehitetty niin lehtojen kuin paahdeympäristöjenkin hoitoa. Tulevaisuudessa tähdätään entistä enemmän sekapuustoihin ja lisätään kuolleen puun määrää.” Toinen puoli on hänen mukaansa kuitenkin se, että ilmastossa seuraavien 50 vuoden aikana tapahtuvat muutokset muuttavat todennäköisesti kaiken, mikä tällä hetkellä liittyy keskusteluun monimuotoisuuden turvaamisesta. Kohteella ei ole juuri metsätaloudellista arvoa, mutta luontoarvoja siellä on sitäkin enemmän. ”Tavallaan on loogista ajatella, että yksi ohjelma riittää. Molemmista saadaan hyötyjä vasta vuosikymmenten päästä. Nyt alkamassa ovat kallioelinympäristöjen monimuotoisuutta turvaava Hardrock-hanke ja pölyttäjähyönteisten elinmahdollisuuksia turvaava Pölymetsä-hanke. Metsänja luonnonhoidon aikakäsitteissä on hänen mukaansa paljon samaa. ”Tässä tulee hyvin kolmiulotteinen vaikutelma. Toisaalta minkään muun elinympäristötyypin pinta-alat tai taloudellinen merkitys ei ole metsien tasolla, joten sikäli on perusteltua, että nimenomaan metsille on oma työkalunsa.” Metsäluonnon monimuotoisuuden Saaristo ennakoi lisääntyvät tulevaisuudessa jossain määrin itsekseenkin. Saariston mielestä tässä pitäisi kuunnella metsänomistajien ja metsäammattilaisten toiveita. ”Luonnonhoidossa aikajänne on vielä pidempi. Vuosikymmenten urakka Saaristo kahlaa polvenkorkuisessa lumihangessa kohti kotitalonsa lähellä sijaitsevan kallion lakea. Työuransa aikaisista merkittävimmistä panostuksista talousmetsien luonnonhoitoon hän mainitsee muun muassa Monimetsä-hankkeen ja Metso-ohjelman. Saaristo suojeli vaimonsa kanssa vaahteralehdon muutama vuosi sitten pysyvästi. Puulajivalikoimaan kuuluu niin eläviä kuin kuolleitakin vaahteroita, haapoja, tuomia, pihlajia, kuusia, koivuja ja saarnia. ”Hardrock-hanke on kehitetty juuri tällaisia kohteita varten”, hän sanoo. ”Monimuotoisuuden lisääminen on yksi keino lisätä metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Kauempana näkyy haaparykelmä. Hän ei omista metsää, mutta pyrkii lisäämään luonnon monimuotoisuutta Sipoossa sijaitsevan kotitalonsa pihapiirissä. Tammikuun puolivälissä monimuotoisuus peittyy tehokkaasti paksun lumipeitteen alle, mutta keväällä ja kesällä maanpintaa peittävät sinivuokot ja kielot. l Seppo Samuli Seppo Samuli Metsälehti Makasiini 33 Sisältä lahonneen vaahteran sisään on alkanut muodostua mulmia.. Viime aikoina on keskusteltu, pitäisikö Metsoja Helmi-ohjelmat yhdistää. Puolen hehtaarin suuruisella tontilla sijaitsevassa 0,1 hehtaarin vaahteralehdossa monimuotoisuus on kohdillaan. Monimetsä-hankkeen tavoitteena on parantaa metsien ja vesistöjen tilaa lisäämällä metsänomistajien ja metsäammattilaisten tietoisuutta luonnonhoitokeinoista ja taitoa käyttää niitä. Kymmenessä linnunpöntössä on parhaimmillaan pesinyt samaan aikaan yhdeksän lintuparia: sinija talitiaisia, kirjosieppo, kottarainen ja pikkuvarpunen. Kallion laella kasvaa vanha harvapuustoinen männikkö. Alalle on jätetty kuusialikasvosta sekä mäntyjä säästötai siemenpuiksi. Kolopesijöiden lisäksi pihan säännöllisiä pesimälintuja ovat räkättirastas, punarinta, peippo, varis ja harakka. korostuu entisestään”, Saaristo sanoo. Sen lisäksi tontilta löytyy niin lahopuukeskittymiä, yksittäisiä kuolleita puita kuin tekopökkelöitäkin. Tapasimme siellä haastattelun jälkeen kuvauksia varten. Kallion alla aukeaa hiljan hakattu uudistusala
40 METSÄNHOITO Vinkit polttopuun tekoon SIVU 36 SA M I KA RP PI N EN. 43: Aavistelen isoa avohakkuuta ›› KYSY POIS S. 44: Mikä ötökkä iski. ›› UUSI SARJA ALKAA Saha käyntiin s. OMA METSÄ TUTKIMUS S.42: Kuusenkerkillä on kysyntää ›› ALLAKKA S. ›› PIKATESTI S.47: Kerrasto talven savotoille ›› PERINTÖMETSÄ S.48: Monta tietä yhtymään Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta
OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini. Tämä helpottaa kivesmiehen työtä. Puun koko vaikuttaa, kuinka nopeasti puun saa hakattua klapeiksi. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT ARI KOMULAINEN 18 kysymystä Polttopuusta Nelinkertainen klapin teon Suomen mestari Antti Ticklén tietää, miten puu saadaan helpoiten metsästä pinoon ja tulipesään. Järeän puun sahausvaiheessa kannattaa huolehtia, että oksan kohdat eivät jää pölkyn keskelle
Niissä on runsaasti pihkaa. Pölkyksi kutsutaan puusta katkaistua halkaisematonta pätkää. Hyvät eväät ainakin pitää olla mukana, jotta jaksaa tehdä. Järkimies ottaa mukaan riittävästi ruokaa, juomaa ja kunnossa olevat työvälineet sekä iloisen mielen. Aikoinaan, jos ei ennen kesää ollut ehtinyt tehdä polttopuita, lehtipuut kaadettiin ja jätettiin metsään kuivumaan. Vähiten puussa on kosteutta lepoaikana. Jos itselläni Pölkky halkaistaan lyömällä kirves reunaan. Klapi, klapu tai klap puolestaan sai mittansa, kun metrinen halko sahattiin kolmeen osaan. Nykyiset akkuketjusahat ovat käypiä pelejä polttopuun kaatoon. 5 Miten polttopuun kaatoon kannattaa varustautua. Polttopuuta myyviltä klapeja saa useammassa mitassa, mutta yleisesti klapi on 33 senttiä. Kun puissa ei ole lehtiä, puiden kaato käsipelillä on helpompaa, turvallisempaa ja näkyvyys parempi. Moni hyödyntää myös hakkuutähteitä, pihapuita ja risusavotassa karsittavaa puuta. Polttopuiksi pilkottuna puu on arvokkaampi kuin runkona eteenpäin myytynä. Tuohi toimii myös mainiona sytykkeenä. Ärripurrina tekee vain tollon töitä. Pilke voi olla miten pientä vain. 1 Aloitetaan polttopuun määritelmästä. Myös kevättalven hankiai silla, kun hanki kantaa ja kevätaurinko valaisee, on mahtavaa tehdä polttopuita. Polttopuusta käytetään eri nimityksiä eri puolella Suomea. 3 Minkälaisesta metsästä polttopuuta kannattaa hakea. Ei ollut lunta haittana. Omaan käyttöön polttopuu kannattaa hakea harvennuksilta. Koivua suositaan polttopuuna, koska sen puuaine on tiheää ja lämpöarvo tilavuutta kohden paras. Esimerkiksi kuusi ja mänty ovat hyviä polttopuita ja niiden sisältämä pihka verratonta palamaan, mutta poksuu palaessaan. Pilke sana on tullut siitä, kun puu pilkotaan pienemmäksi. 4 Mihin vuodenaikaan polttopuu kannattaa kaataa. Paras sytytyspuu syntyy koneellisessa hakkuussa metsään jääneistä havupuiden tyvipätkistä, lumpeista. Polttopuiden kaadosta ja kuljetuksesta tulevat kustannukset vähennetään tällöin puukauppatuloista. Metsätöissä tulee nälkä ja energiankulutus on kova. Puukaupan yhteydessä on mahdollista myös sopia, että tienvarteen tuodaan samalla metsänomistajalle polttopuuta. Kuori suojasi puuta kastumiselta ja lehti haihdutti puusta kosteuden. 2 Mistä puusta syntyy hyvä polttopuu. Muitakaan puita ei sovi aliarvioida. Metsälehti Makasiini 37. Jos lunta on reilusti, polttopuun kaato ja kuljetus käy käsipelillä raskaaksi. Aikanaan halolla tarkoitettiin keskeltä halkaistua metrin mittaista puuta. olisi koivikko, yhtäkään puuta ei lähtisi metsästä muuna kuin polttopuuna. Mottimestari Antti Ticklén, mitä eroa on halolla, pilkkeellä, klapilla ja pölkyllä. 6 Mitä tarkoitetaan lehtipuiden kaatamisella rasiin. Metsästä ei ole järkevää kantaa vettä. Kahdella akulla sahaa enemmän kuin päivässä ehtii kirveellä pilkkoa. Esimerkiksi viime syksynä, kun puusta lähti lehti ja syyssateet menivät, oli kerrassaan verraton keli tehdä polttopuita
Heittokasan läpi tuuli ei pääse puhaltaKlapimestarilla riittää kirveitä. Kirvestä käytettäessä katsotaan, mistä puu näyttää halkeavan ja lyödään halkeamaan. Myös puun laatu pysyy parempana, kun se pääsee heti kuivumaan. Rasiin kaadetut puut sitkistyvät ja niiden pilkkominen on työlästä. Mottimestari Antti Ticklén on aloittanut klapien teon kuusivuotiaana. Paras tekniikka on käyttää voimaa vain tarvittava määrä. 11 Mihin kohtaan puuta kannattaa iskeä. Vanha kansa ohjeistaa lyömään lehtipuuta oksien väliin ja havupuuta oksaan. 12 Miten klapin teko sujuu turvallisesti. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini. Oikeanlaisella asennolla ja kirveellä varmistetaan, ettei isku osu puun sijasta jalkaan. 9 Mikä on oikea aika hakata polttopuut klapeiksi. Kirveen käyttö on taitolaji, ei voimalaji. Luonnon kuivaus tuulessa, pakkasessa ja auringossa on paras tapa kuivattaa polttopuut. 13 Miten klapit saa kuivaksi. Osumatarkkuuteen vaikuttaa, missä asennossa olet, mihin asentoon pölkyn laitat ja miten etäältä annat kirveelle vauhtia. Verensokerin taso pitää olla kehossa kohdillaan. 7 Voiko sahatyöllä helpottaa klapin tekoa. Kannattaa miettiä, miten pitkälle puut katkoo metsässä. Viime talvena vedin tällä tavalla kolmekymmentä pinokuutiota metsästä. Välineiden pitää olla kunnossa ja puuta on kunnioitettava. Vipukirveellä (oik.) saa väännettyä järeästäkin puusta klapit turvallisesti. Sahaan puun moottorisahan mittaisiksi eli 70-senttisiksi pölkyiksi, halkaisen ja pilkon haluttuun kokoon. Maalis-huhtikuussa polttopuut pitäisi olla tehtynä. Voima, taito ja tarkkuus kehittyvät parhaiten levänneenä. Puut on helpoin pilkkoa heti kaadon jälkeen. Kiekko on helppo halkaista kirveellä osiin samaan tapaan kuin kakkua leikkaisi. Kirveen vauhti ei lisäänny siitä, että se viedään pään yli, vaan kirves pitäisi ylhäältä pudottaa alas ja vedon aikana antaa sille matkavauhti eli vetäistä se kirves ylhäältä alas. Kun puu halkaistaan latvapäästä, halkeama seuraa koko puun läpi. Jo ennen sanottiin, että pidä tauko ja ota palasta. Itse en mielelläni pilko rasiin kaadettua puuta. Oksaa ja oksarykelmää ei koskaan jätetä pölkyn keskelle vaan mahdollisimman lähelle pölkyn päätä. Lyhytvartisella kirveellä niinkin voi käydä. Oksa on puun kovin osa ja itse vältän lyömästä siihen kirveellä. Osumatarkkuus tulee hyvänä kakkosena. Jos puu tai jokin kohta puusta on hyvin oksainen, se kannattaa pölkkyjen sijaan sahata kiekoiksi. Jos puu kaadetaan ja katkotaan moottorisahalla, jo sahattessa pystyy huomattavasti helpottamaan pilkkomista. Suosin klapien pinoamista. Toisaalta pidempi varsi voi heikentää osumatarkkuutta, mutta tehdessä kehittyy. Vipukirvestä pidellään varren päästä kiinni ja otetta löysätään liikkeen lopussa. Mitä pidempi varsi, sitä epätodennäköisemmin lyöt itseäsi. Minä teen puut monesti valmiiksi klapeiksi jo paikan päällä. Silloin se lähtee helposti auki. Nykyisillä pilkkijöiden suosimilla muoviahkioilla polttopuut saa tuotua kevyesti metsästä. 10 Mikä on paras tekniikka klapin tekoon. Mönkijää perävaunuineen polttopuusavottaan ei kannata ostaa, ellei puuta tee suurempia määriä tai hanki sitä omaksi iloksi harrastusvälineeksi. Jäätynyt puu on aina vaarallisempi kuin tuore puu. 8 Miten polttopuut saadaan parhaiten kuljetettua metsästä. Pidempi kirves halkaisee pölkyn hyvin, mutta lyhytvartisella osumatarkkuus on parempi. Voiman tuhlaaminen uuvuttaa. Terän muoto saa aikaan vipuvoiman, joka irrottaa klapin pölkystä. Loppusyksy ja kevättalvi ovat hyvää aikaa klapien tekoon. Kuori päällä puu ei tahdo kuivua ja siihen alkaa tulla itiöitä. Halonhakkuussa puun lukeminen, eli mihin kohtaan kannattaa iskeä, on ykkösasia. Mitä vaativampi työ, älä tee väsyneenä. Mäntypuuta saatan joskus lyödä oksaan
l Antti Ticklén on 62-vuotias eläköitynyt rajavartiomestari ja palkittu hiihtäjä, jonka intohimona ovat polttopuut. Omakotitaloissa poltetaan keskimäärin 4,6 pinomottia puuta vuodessa, mutta tiedän taloja, joissa kuluu 20–30 pinokuutiota lämmityskaudessa. maan, mutta pinosta tuulee läpi. Parhaimmillani olen hakannut kaksikymmentä pinokuutiota päivässä. Se kertoo vain, että olen harjoitellut. Oksapuu on tiivistä ja tulee polttaa yhdessä muiden klapien kanssa.. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Keskimääräinen omakotitalon vuotuinen lämmiTicklén jättää oksan omaksi klapikseen. Hinnat voimassa 9.11.2020-31.1.2021 välisenä aikana tehtyihin uusiin tehdastilauksiin. Antti Ticklén tunnetaan kaksinkertaisena hallitsevana halonhakkuun mottimestarina. Viimeistään poltettaessa huomaa, jos puu on kosteaa. Kiinnostus polttopuihin ja ahkera harjoittelu on tuonut miehelle neljä peräkkäistä klapin teon Suomen mestaruutta. Ticklén on aloittanut klapien teon alle kouluikäisenä ja on nykyään yksi harvoista, joka toivotetaan kirveen kanssa kylään. 17 Kuinka monesta rungosta syntyy pinomotti polttopuuta. Silva-metsämessujen näytöksessä hakkasin pinomotin klapeja alle yhdeksässä minuutissa. www.kesla.com Kotimaista huipputekniikkaa ERIKOISHINTAAN edun arvo 2900 € edun arvo 3900 € Malliston järeimpiin KESLA-kuormaimiin KESLA proC-ohjausjärjestelmä kaupan päälle KESLA 144ND proTRACTION kuormain-vaunupaketteihin KESLA proC-ohjausjärjestelmä ja proTRACTION-vedonohjausjärjestelmä erikoishintaan. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. 15 Mistä tietää, että puu on kuivaa. Yhdistelmäetu koskee uusia KESLA 144ND proTRACTION tilauksia, joissa mukana 300-sarjan kuormain KESLA proC-ohjausjärjestelmällä. Ohjausjärjestelmäetu koskee uusia KESLA 314/T, 305/T ja 316/T-tilauksia. Tietysti puun koko vaikuttaa kuivumiseen. MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT: AGCOSUOMI.FI Metsälehti Makasiini 39. 18 Kuinka nopeasti mottimestari pilkkoo pinokuution. alv 24 %. Jos puu on pinossa huhtikuun lopulla, se kuivuu aurinkoisena kesänä kolmessa kuukaudessa polttokuntoon. 16 Paljonko puuta omakotitalon lämmitykseen tarvitaan vuodessa. 14 Kauanko klapien kuivuminen vie aikaa. Pellillä katetussa puupinossa puu kuivuu, säilyy ja vie vähemmän tilaa. Hinnat sis. Se sihisee ja palaa huonosti. Talot, joissa on haloilla toimiva keskuslämmitys, käyttävät puuta eniten. Kuiva puu helähtää, kun klapeja lyö yhteen, ja on kevyttä. Puupinon paikka on tuulisella paikalla, ei seinän vierellä. tystarve kuittaantuu siis noin kahdellakymmenellä tämä kokoisella puulla. Metrisen halon annettiin olla metsässä kaksi kesää. Pinomotti klapeja syntyy noin neljästä, viidestä puusta, joiden pituus on 15 metriä ja läpimitta 20 senttiä. Puun lukeminen ja kirveen käyttö tulevat harjoittelemalla ja sen oppivat kaikki.
TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SAMI KARPPINEN OSA 1 SAHAN HANKINTA Mieti sahavalinnassa hinnan lisäksi näitä: kuutiotilavuus ja teholuokka, osien kestävyys Suomen olosuhteissa, toimintavarmuus ja käynnistyksen helppous, sahan paino. Tässä kohtaa tullaan ensimmäiseen sahanostoa koskevaan oleelliseen valintatilanteeseen. Puiden koko oleellista Sahaa ostaessa on arvioitava sahan käyttöä, eli millaisia puita on tarkoitus pätkiä ja kuinka paljon. Sahan käyttövoima ei kuitenkaan ole ainut ratkaiseva tekijä, vaan sahaa ostaessa on mietittävä myös muutamia muita peruskysymyksiä. Näin siis, jos kyse on moottorisahoista. 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » SAHA KÄYNTIIN. Raivaussahoissa bensakäyttöisillä polttomoottoreilla on vielä selvä etumatka, mutta sielläkin on nähtävissä mielenkiintoista kehitystä (Metsälehti 9.4.2020). Polttomoottoreilla toimivat moottorija raivaussahat tarvitsevat säännöllisesti varaosia ja huoltoa. Sahamarkkinoilla on kaksi tunnettua valmistajaa, jotka tekevät moottorisahoja niin vapaa-ajan mökkisahureille kuin ammattimetsureille: Husqvarna ja Stihl. Sahamerkin valinnassa ratkaisevaa voi olla se, mitä sahamerkkiä lähin kunnollisia huoltoja varaosapalveluita tarjoava pienkonekauppias edustaa. Vaikka Echon ja Makitan kaltaiset sahamerkit voivat pärjätä sahatesteissä tasavertaisesti Stihlin ja Husqvarnan kanssa, hajanaisempi jälleenmyyntiverkosto voi haitata kyseisten sahojen huoltoa. Viimeistään nyt, vuonna 2021, sahakauppaan astuvan kannattaa kysyä itseltään: akkusaha vai bensasaha. Laajempaa moottorisahamallistoa tarjoaa myös esimerkiksi Makita. Tyypillisesti metsänomistaja hankkii moottorisahan polttopuiden sahailuun ja satunnaisiin Haussa sopiva leikkuukapasiteetti Metsälehti Makasiinin uuden sahasarjan ensimmäisessä osassa pohditaan sahan valintaa. Stihlin ja Husqvarnan sahoja ei myydä yleisimmissä rautakauppaketjuissa vaan pienkoneliikkeissä. Näiden kahden rinnalle nostetaan usein japanilainen Echo. Metsän sijaintipaikkakunnalta löytyvää paikallista pienkoneliikettä ei siis kannata syrjiä sahaostoksissa. Moottorisahamerkkejä ja -malleja on olemassa niin paljon, että internetiä selaileva sahanostaja eksyy helposti runsaan tarjonnan keskellä. UUSI sahasarjamme ilmestyy oivalliseen aikaan. Mistä huolto ja varaosat
Jos katkontapinoon haluaa mukaan vähän isompaa pölliä, halvempien sahamerkkien malleja voi vertailla Husqvarna 440 tai Stihl 231 -sahoihin. Usein syy on se, että kyseiset merkit kestävät parhaiten Suomen olosuhteita, kuten sahaamista metsässä, jossa lumi pöllyää. Toinen saha voi olla kevyt ja kätevä kuitupuukokoisen rungon kaataja, oksien karsija ja polttopuurankojen pätkijä. Yksi vai kaksi sahaa. Laatusahan käyttöikä voi olla pitkälti toistakymmentä vuotta, joten maksaako se itsensä takaisin. Akkusahat. Kestävyyden lisäksi halvemman luokan sahamalleissa on suurempi riski sahan temppuiluun eli käyntihäiriöihin. Jos haluaa kaataa ja pätkiä kuitupuukokoista runkoa tai paksumpaa, aloitusvalinta sahavertailuun voi olla Stihl 241 tai 271 tai Husqvarna 543 tai 545. Lisävarusteet. Terät ja teräketjut. Talvija kesäasetukset pihapuiden kaateluihin tai myrskypuiden katkontaan. Temppuileva kone järsii hermot Sahakaupoilla kannattaa muistaa, että Husqvarnan, Stihlin ja Echon maineelle paremman luokan sahoina on syynsä. Kahden eri teholuokan sahan omistaminen ei ole huono idea. Aluksi hintavertailuun kannattaa siis poimia kyseisen mittaluokan sahoja. Kuluvat osat ja huolto. Näistä kategorioista löytyy merkkiesimerkkejä, joihin tutustumalla saa tuntumaa sahavalikoimaan ja sahojen ominaisuuksiin. Tehoissa mitattuna kyse on noin 1,8–3 kilowatin sahoista. Metsälehti Makasiini 41. Jos tarkoituksena on sahailla vain polttopuurankoja, sahavertailun voi aloittaa esimerkiksi Stihl 194 -mallista. Lompakosta pari satasta lisää tiskiin, ja 400–500 euron tuntumassa pääsee kiinni sahamalleihin, joilla onnistuu pienimuotoinen savotointi eli puiden sujuva katkonta ja karsinta metsässä. Pienempää laippaa on helpompi käsitellä oksien karsinnassa, pidempi laippa on kätevämpi paksujen puiden kaadossa. Toinen tehokkaampi ja isommalla laipalla varustettu saha otetaan esiin siinä vaiheessa, kun on kaadettava paksumpia puita tai pätkittävä kovan puuaineksen lehtipuita.. l Kuinka kauan halvempi saha kestää Suomen olosuhteissa. Bensa ja teräketjuöljy. Huomiota kannattaa kiinnittää sahan kuutiotilavuuteen ja teholuokkaan. Aloitusvalinnoista kannattaa puhua siksi, että sitä mukaa, kun sahausinto kasvaa, metsätyövälinenurkkaukseen saattaa ilmestyä toinenkin moottorisaha. Kannattaa kysellä puolipuristinta tai muuta käynnistystä helpottavaa ominaisuutta, vaikka siitä lisähintaa tulisikin. Jos metsästä pitäisi saada pois viisi polttopuurunkoa ja saha sammuilee ja yskii jo toisen rungon kohdalla, vitsit ovat vähissä. Tehokkaiden ja nopeasti kiihtyvien ammattisahojen luokka alkaa vajaasta tuhannesta eurosta ylöspäin, tosin laatumerkkienkin ammattisahamalleja voi tarjouksista löytyä esimerkiksi noin 700 eurolla. Terälevyn eli sahan laipan pituutta kannattaa pohtia sahaa ostaessa. Valintaa voi toki laajentaa myös kevyesti käsiteltäviin, 30-kuutioisiin ja noin 1,5 kilowatin sahoihin, jos tietää, että 99 prosenttia sahailusta tulee olemaan alle 15 senttiä paksua polttopuurankaa. Parilla sadalla eurolla voi saada kelvollisen mökkisahan polttopuiden sahaukseen ja satunnaiseen puunkaatoon. Sahan hankinta. Toimintavarmuuden lisäksi on hyvä ottaa huomioon myös sahan paino ja käynnistys. Esimerkiksi Stihl jakaa omat moottorisahamallinsa seuraaviin kategorioihin: sahat yleiskäyttöön, sahat isännille (tämä tarkoittanee metsänomistajille, sillä sahoja myydään kai yhtä lailla myös emännille) ja sahat ammattikäyttöön. SAHOJA JA NIIDEN HUOLTOA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Tyypillisimmät viat. Met sä nomist aj a n yleiskäyttöön sopivat sahat ovat 40–50-kuutioisia
Kertaluonteisen kerkkien keruun ei ole tutkimuksissa havaittu vaikuttavan kuusen kasvuun. ”Villiyrtit ovat nyt nosteessa, ja markkinoille on tullut uusia kerkkätuotteita. Esimerkiksi marjoihin ja sieniin verrattuna niiden etu on se, että satomäärät vaihtelevat vuosittain vähän. Varsinkin pakkaskuivaus säilyttää kerkkien ominaisuudet hyvin”, Jyske sanoo. Kerkkien keruuaika on lyhyt, muutaman kevätviikon mittainen. KOMPOS TISTA METSÄ LANNOITE METSISTÄMME voisi vuosittain kerätä yli 80 miljoonaa kiloa kuusenkerkkiä, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmista. ”Taimilla tehdyt kasvatuskokeet ovat olleet lupaavia”, kertoo Aallon tutkija Hanna Vanhanen.. Tällä on merkitystä, sillä kuusenkerkkien kysyntä on viime vuosina ylittänyt tarjonnan monilla paikkakunnilla. KA TJ A M IS IK A N G A S 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA. KÄÄNTÖ MÄTÄS TYKSELLÄ VÄHEMMÄN VESAKKOA M IK KO RI IK IL Ä Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tavan jalostaa metsälannoitetta lahtelaisen biokaasun tuotantolaitoksen kompostista. Nimisuojastakin voisi olla hyötyä varsinkin vientimarkkinoilla. Mätästysmenetelmällä ei ollut vaikutusta istutettujen taimien kasvuun tai elossa oloon. Putretiksi nimetyn lannoitteen valmistuksen energiankulutus ja ilmastovaikutus ovat hyvin pieniä. l LIINA KJELLBERG Hyödyntämätön mahdollisuus Kuusenkerkkien kysyntä ylittää monin paikoin tarjonnan. Se, että kuusenkerkkiä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän, vaatisi kuitenkin järjestelmällisempää laatuja keruujärjestelmää. . Roustealttiit, maalajiltaan hienot kohteet sopivat kuitenkin paremmin laikkumätästykseen. Kuusenkerkät sisältävät runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita. ”Lukessa on suunnitteilla hanke nimisuojan saamiseksi, ja myös kerkkien kemialliset analyysit jatkuvat”, Jyske kertoo.. Kuusenkerkkiä myydään myös suoraan ravintoloihin”, sanoo Luken erikoistutkija Tuula Jyske. KÄÄNTÖMÄTÄSTYS vähentää koivuvesakon määrää, ja siksi sitä tulisi suosia soveltuvilla kohteilla, ilmenee Luonnonvarakeskuksen ja Metsä Groupin tutkimuksesta. Hänen lisäksi asiaa Lukessa tutkivat myös Henri Vanhanen ja Susan Kunnas. Tällä hetkellä kuusenkerkän keruupotentiaalista hyödynnetään alle prosentti. Jyske arvioi, että kuusenkerkkien keruumäärien kasvattaminen voisi parhaimmillaan tuoda metsänomistajille ja kerääjille yli 500 miljoonan euron lisätulot. ”Tätä tasoittaa se, että huolellisesti kuivatut ja säilytetyt kuusenkerkät säilyvät hyvinä pitkään
Metsästä on nekin rahat haettu. Toiseen paikkaan hakkuualueelle viiden vuoden päästä teen taloustien. Tämän ojitetun kuvion kulkuani haittaavat ojavallit levitytän joskus matoksi laajalle, samalla pyöristetään ojien risteysten kulmat pyöreiksi lampareiksi ja loivennetaan ojien reunat. Muutamankin harvennushakkuun kautta olen ajatuksissani päätynyt uudistushakkuuseen, joko avohakkuuseen, siemenpuuasentoon tai kaistaleeseen. Ja niille alueille tehdään kunnon aavistushakkuu. Puulajin vaihtokin on monesti tarpeen. Kaikki aukoksi.. Jatkuvasta metsäelämästä on kehittynyt myös vahva tunneside ja omistamisen riemu omiin metsiimme. Itse luulen tuntevani omat metsäni paremmin kuin kukaan sekä myös tietäväni ja ymmärtäväni parhaiten kunkin metsäkuvion tilanteen. TOISAALTA , metsäkouluissa istumisen lisäksi, olen yli neljä vuosikymmentä ammatikseni, nautinnokseni ja harrastuksekseni kulkenut muidenkin, mutta etenkin omissa metsissämme. Määkivät avohakkuukieltoa porukalla kuin lampaat. Yhdessä kohdassa haluan parin vuoden päästä vaihtaa harsinnan jälkeisen, toisen sukupolven kuusikon lehtevään koivikkoon. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA. Vielä kun joku syvällinen tutkija on havainnut, että puut ovat tuntevia ja keskenään keskustelevia eliöitä, joille aiheutetaan kipua, suorastaan tuskaa kaadettaessa, olen saanut pahasti nokilleni. Koko ajan olen joka metsäkuviolla ajatellut vuosikymmeniä eteenpäin. JA NYT NUO TOMPPELIT kekkulat alkavat ohjailla minua ja metsänkäsittelyäni! Ei kuulkaas suomalainen talonpoika niin vain taivu mielivallan alle. Onhan tässä jo nähty monesti hyvät konstit. Kun meinattiin salamyhkäisesti, ilmaiseksi ja ilman kuulemisia perustaa Natura-alueita. Viereinen kuusikko lopettelee kasvuaan, sen on aika antaa tilaa nuoremmalle, elinvoimaiselle puustolle. Sata hehtaaria. Silloin tehdään aavistushakkuu! Kun nyt metsälakikin on saatu muutettua kaiken sallivaksi, taidan noiden suurten sijoittajarahastojen tapaan ajatella metsääni vain pikaisen voiton tavoittelun lähteenä. Siispä kulkiessani tiluksillamme tietysti ajattelen myös taloutta: nyt on saatava elanto ja jälkipolville olisi jätettävä entistä paremmat metsät. Kun ammoin vaihdettiin pinta-alaverotuksesta myyntiverotukseen. Kutakuinkin päivittäin. OLEN PITÄNYT KUNNIA-ASIANANI , että tulemme omillamme toimeen. Töitä on tehty paljon. Uhmamielellä merkitsen karttaan neliön – olipa maasto ja puusto mitä tahansa – eli rajalta rajalle ja monelle tilalle. l HAKKUUTAPAAN VAIKUTTAA » puusto » maapohja » talous JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Samoin perheen elatus ja kasvatus on haluttu itse kustantaa, ei anna luonto peräksi lähteä toisten siivelle. Myös kirjailijoita ja linnunmetsästäjiä kuuluu samaan neropattien joukkoon. Kun valmisteltiin uusia kaavamääräyksiä. Metsälehti Makasiini 43 Aavistelen isoa avohakkuuta MINUTKIN ON NYT osoitettu tyhmäksi. Niin televisio, kaikentietävät ja kaikenkieltävät cityvihreät kuin oikein Euroopan komissiossa ja sen alaisissa byrokratiapajoissa patsastelevat tyhjän työn tekijät ovat huomanneet, että avohakkuut ovat syypää maapallon heikkoon tilaan. Maksamme itse laskumme ja velkamme, ajallaan. Tuon notkon kaivatan kymmenen vuoden päästä lammikoksi, kaivumaille istutan tammia. Alan henkisesti valmistautua ja suunnitella kunnon hakkuuta
OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini. Jos latvasilmu tai nuori kasvain tuhoutuu, joku – yksi tai useampi – näistä silmuista voi herätä. Ovatko tällaiset ”välikasvaimet” yleisiä. Vähäisestä alusta voi kasvaa aivan normaali latva. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Aluksi se on pieni pullistuma verson kyljessä, mutta kun se on kehittynyt uudeksi haaraksi tai latvaksi, siinä ei ole enää mitään kummallista. Suurten kärkisilmujen lisäksi männyllä on siis tuhansien silmujen reservi, yksi kussakin neulasparissa. Laho oli ilmeisesti saanut alkunsa karsitusta poikaoksasta. Parhaimmillaan tuloksena on uusi latva, pahimmillaan lukuisten keskenään kilpailevien haarojen muodostama tupsu. Silloin uusia haaroja syntyy edellisen vuosikasvaimen neulasten tyvestä. Kauanko puu olisi pysynyt vielä hengissä. » EIVÄT ne ehkä ole kovinkaan harvinaisia, emme vain yleensä kiinnitä niihin huomiota. Selitys näille ”tyhjästä” putkahtaneille haaroille on yksinkertainen: Männyn jokainen neulaspari on pieni oksa, jossa neulasten välissä on piskuinen silmu. SEPPO VUOKKO ÖTÖKKÄ ISKI Viime keväänä huomasin ruskeat täplät koivun rungossa, ilmeisesti mahlavuoto. Yleisimpiä ”välikasvaimet” ovat ehkä uudistusaloilla, missä sienet tai eläimet ovat vahingoittaneet taimen latvakasvainta tai talvehtivia latvasilmuja. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Yleensä siitäkin vielä selväpiirteinen latva löytyy. Puun kaadettuani selvisi, että se oli tyvestä terve, mutta 3 metrin kohdalla oli kovaa lahoa ja ötökän syöntikuvioita. Heikensikö laho koivua niin paljon, että ötökkä intoutui iskemään. MÄNNYN VÄLIKASVAIMET Kymmenvuotiaan männyn talvehtineet latvasilmut eivät lähteneet alkukesästä kasvuun. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Tavallisesti tämä silmu ei kehity pitemmälle, vaan putoaa kolmen neljän vuoden kuluttua neulasparin mukana maahan. Laho loppui 6–9 metrin välillä. » ENSIVILKAISULLA syyttävä silmäni kohdistui käpytikkaan, joka hakkaa joskus jälkiään myös terveisiin puiKoivun pinnassa näkyy ruskeaksi muuttunutta mahlavuotoa. Edellisvuotinen vuosikasvain ei kuitenkaan kuollut, vaan sen keskiosan tienoille muodostui uusia vuosikasvaimia
Koiras auttelee puolisoaan poistamalla purua naaraan kaivamasta käytävästä. Poikaoksan poistamisesta levinnyt lahovika on voinut Koivun poikkileikkauspinnan värivika viittaa lehtitikaskuoriaiseen. Silloin kytkin luistaa liikaa, kun se alkaa vaikuttaa työskentelyyn. Elokuussa uusi kuoriaissukupolvi poistuu puusta talvehtimaan ja odottamaan seuraavan kevään seksileikkejä. Puun poikkileikkauksessa näkyy toukanreikien ulkopuolella kaksi tervettä vuosilustoa, joten puu on pystynyt torjumaan hyökkäyksen ja ainakin välitön hengenvaara on mennyt tällä kertaa ohi. ›› hin ympäri rungon. yllyttää tikaskuoriaiset hyökkäämään. Kytkinrumpu on vaihtokunnossa, jos rummussa näkyy ja tuntuu selvä kytkinkenkien kuluttama ura. Tikka voi etsiä puusta liharuokaa, mutta keväällä myös sokeripitoista mahlaa, joka houkuttelee paikalle lisäksi syötäviä hyönteisiä. Stihl 490 huutaa paksumpaa puuta sahatessa, mutta terä ei jaksa pyöriä. Luistaminen on selvä merkki siitä, että kytkin on vaihtokunnossa. LEO SAASTAMOINEN Metsälehti Makasiini 45. KARI MIELIKÄINEN MILLOIN ON AIKA VAIHTAA KYTKIN. » KYTKIN on huolto-osa, mikä tarkoittaa, että se tulee vaihtaa tarvittaessa. Siellä se kaivaa kaksi käytävää ja laskee munansa käytävien reunoille tekemiinsä kuoppiin. Kytkintä avattaessa suosittelen tarkistamaan myös kytkinrummun kuluneisuuden ja tarvittaessa vaihtamaan senkin. Esimerkiksi terän kunto ja sahaustekniikka vaikuttavat. Kuvan puussa ei näy ainakaan minun silmilläni selkeitä tikan jälkiä, vaan ainoastaan rungon pinnassa ruskeaksi muuttunutta mahlavuotoa. Amerikassa tunnetaan mahlansyöjiksi kutsuttuja tikkalajeja, mutta näyttää makea kelpaavan joskus myös pohjolan linnuille. Kuoriainen iskeytyy yleensä kuoleviin tai heikkokuntoisiin lehtipuihin, mutta voi runsaasti esiintyessään pyrkiä myös terveiden puiden kuoren alle ja pilata onnistuessaan sahatavaran laadun. Puun poikkileikkauspinnan värivika viittaa muotonsa ja syvyytensä perusteella lehtitikaskuoriaiseen. Aikamäärää tai sahattua pinta-alaa vaihtamiselle ei voi ilmoittaa, koska koneen käyttäjällä on suuri vaikutus koneen kulumiseen. Kysyjä on havainnut, ettei terä jaksa pyöriä paksumpaa puuta sahattaessa, vaikka kierrokset koneessa eivät laske. Koivulla olisi ollut todennäköisesti elinaikaa useampia vuosikymmeniä, ellei hakkuu olisi lopettanut sen tarinaa. Toukat kasvavat syömällä emonsa mukanaan tuomaa sienirihmastoa ja sen heikentämää puuta. Lienee normaalia, että kytkin hiukan luistaa, mutta kuinka paljon on liikaa. Tikaskuoriainen parveilee toukokuussa kuoren pinnalla, jonka jälkeen naaras porautuu puuhun parin sentin syvyyteen
Minulla on metsäkone, jota käytän omien metsieni puunkorjuussa. Samoin mahdollisesti ansiotulona verotettavaa tuloa on vain ajosta kertyvä työn arvo. Välillä ulkopuolinen urakoitsija tekee omalla koneellaan hakkuutyön ja laskuttaa siitä. Onko savottani hankintatyötä. Tappiot ovat omiani. Saadut arvonlisäverot kirjataan valtiolle palautettavaksi veroksi puukauppojen arvonlisäverojen tapaan. Pitääkö kauppakirjaan tehdä lauseke velan maksusta. Verovelvollinen voi vähentää arvopaperikaupasta syntyneitä tappioitaan omista pääomatuloistaan, esimerkiksi siitä pääomatulo-osuudesta, joka hänelle yhtymästä tulee omistuksen mukaan. Jos teen koneellani puun ajoa ulkopuoliselle ja laskutan työstä, miten se käsitellään verotuksessa. Teidän käyttämäänne metsävähennystä ei tulouteta pojalle luovutusvoittoveroa määrättäessä. Voiko puukaupasta tulevasta puhtaasta pääomatulosta vähentää esimerkiksi tappiollisesta arvopaperikaupasta aiheutuneita tappioita. Jos kauppahinta on korkeampi, hän maksaa luovutusvoittoveron lahjan arvon ja kauppahinnan erotuksesta. HANNU JAUHIAINEN VOIKO TAPPION VÄHENTÄÄ. Alle vuoden lahjoituksesta tehdyssä kaupassa hankintahintana pojalle käytetään teidän tilakaupastanne muodostunutta hankintahintaa. Käykö niin, että poika saa rahat ja minulle jää velat. Tämäntapaisissa järjestelyissä on vaarana, että verottaja katsoo ne veronkierroksi. HANNU JAUHIAINEN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini. VÄINÖ SIKANEN MIKÄ ON HANKINTAA. Pojan saamasta kauppahinnasta ei voida maksaa teidän velkaanne ilman veroseuraamuksia. Jos metsätalouden koneella urakoidaan ulkopuolisen metsässä, saatu tulo on maatalouden tuloa. Velalla on oltava maksusuunnitelma. Alkujaan sopimanne järjestely lainan maksusta on virheellinen. LAHJOITETUN TILAN KAUPPA Päätimme myydä metsätilat, jotka olin antanut pojalleni 6 kuukautta sitten lahjana. Hän voi kuitenkin antaa teille korotonta lainaa velan maksuun. » JOS lahjan saannosta kuluu yli vuosi, niin hankintahinta pojallenne on arvo, josta hän on maksanut lahjaveron. » VUODESTA 2016 alkaen luovutustappion on voinut vähentää pääomatuloista. Puukaupan tulot menevät yhtymälle, jonka osakas olen. Lahja piti antaa rasitteista vapaana ja minulla on tiloihin kohdistuva laina omissa nimissäni. Oli sovittu, että velat maksetaan tilakaupasta saaduilla varoille pois. » HANKINTATYÖTÄ on se osuus korjuutyöstä, minkä metsänomistaja tekee itse. Verottaja tekee vähennyksen automaattisesti.. Jos urakoitsija tekee hakkuun ja metsänomistaja ajaa puut, kirjataan vain puun ajon työn arvo vähennykseksi metsäverotuksessa
Kaula-aukko kohoaa tavallista korkeammalle, joten se suojaa hyvin kaulaa. Tämä kävi ilmi, kun pari viikkoa sitten kokeilimme moottorisahoja varsin talvisissa keleissä. Pikatestiimme valikoitunut V-Matic-alusasu on kokeilemisen arvoinen kampe kylmillä keleillä niin metsätöihin kuin pilkkitai hiihtoreissuille. Huppu suojaa Aluspaidan jatkeena on tiivis huppu – mallia Mustanaamio. Hupullinen alusasu on vähän kuin neliveto tai Webasto-lämmitin autossa: kun on kerran kokeillut, ei enää osaa olla ilman. Asun materiaali on 38 prosenttisesti merinovillaa ja valtaosin nailonia. Vähemmistöosuudella kankaassa on mukana myös joustavaa spandexia, toiselta nimeltään elastaania. fi-verkkokaupasta. Erityismaininta paidan huomattavan pitkästä liepeestä, joka ulottuu yli pakaroiden. Tosin villaosuuden vähäisyyden takia hikinen alusasu alkaa tauolla tuntua kolealta. ###Metsälehti Makasiini *P OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47. Asun materiaali on mukavan tuntuista ja tukevaa. Onneksi hupun reuna venyy, joten korvat saa vaivatta paljaaksi. Kypärän kuulonsuojaimet vaimensivat moottorisahatessa äänen tehokkaasti, vaikka huppu on korvien ja suojaimien välissä. Aluspaita on napakka, kuten myös saman sarjan alushousut. PFANNER V-MATIC -ALUSASU >> Sekoitemateriaali (38 % merinovilla, 53 % nylon, 9 % spandex) >> Valmistaja itävaltalainen Pfanner >> Aluspaidan hinta 84,32 euroa (sisältää alv:n) >> Alushousujen hinta 75,60 euroa (sisältää alv:n) PLUSSAT JA MIINUKSET + niskaa lämmittävä huppu + paidan pitkä lieve merinovillan vähäinen osuus PFANNER on Keski-Euroopassa vahva, itävaltalainen metsäasujen valmistaja. Runsaampi merinovillan osuus turvaisi lämpimämmän taukotunnelman, mutta kamppeiden hinta nousisi samalla. Raivaussahatessa hupun lieve piti vetää korvien taakse, koska terän kirskahdukset tulivat kuulonsuojaimista läpi, jos huppu oli kuulonsuojien alla. Nollakelillä ja pikkupakkasilla se pitää käyttäjänsä kuivana ja luo lämpimän tunnelman. Hupun ansiosta kaatuvista puista pölissyt pöperölumi ei päässyt niskaa kylmettämään. Kypärän alle mah tuva huppu suojasi niskaa. Pfanner V-Matic -alusasun voi ostaa Puunkaatokauppa. l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Alusasu lämmitti sahaajaa pikku pakkasilla. Merinovillaa Mustanaamion malliin Hupullinen alusasu lämmittää loppusyksyn raivaussavotoilla. Näin ei käynyt, vaan huppu suojaa ja lämmittää erityisesti niskaa. Oletin, että se hiostaisi epämukavasti päätä kypärän alla
Sellainen kannattaa kuitenkin perustaa harkiten. Nämä osaomistajat voivat olla luonnollisia henkilöitä, kuolinpesiä ja yhteisöjä. Aina, kun joku saa haltuunsa metsän murto-osan, hänen on haettava omistukselleen lainhuuto Maanmittauslaitoksesta. Tämä toimenpide vahvistaa yhtymän syntymisen ja osakkaan oikeuden yhtymässä. PIRJO HAVIA YHTYMÄ tarkoittaa sellaista metsän yhteisomistusta, jossa metsällä on vähintään kaksi omistajaa. • Metsä määrätään testamentilla yhteisesti kahdelle tai useammalle saajalle. • Vanhemmat luovuttavat metsää murto-osin perillisilleen. Metsäyhtymä tekee vuosittain yhden, yhteisen metsäveroilmoituksen ja laatii vain yhdet, yhteiset metsäverotuksen muistiinpanot. Metsäverot osuuden mukaan Yhtymä ei ole oikeushenkilö, kuten vaikkapa osakeyhtiö tai yhteismetsän osakaskunta. Liki viidennes Suomen metsätiloista on yhtymien hallinnassa. Verotuksellisestikin yhtymäomistus katsotaan metsätaloutta harjoittavaksi yhteenliittymäksi, metsäyhtymäksi. Verohallinto jakaa verotettavan tulon tai verovuoden tappion jokaiselle osakkaalle heidän omistamiensa murto-osien suhteessa. Noin 17 prosenttia Suomen metsätiloista on yhtymien hallinnassa (Luonnonvarakeskus 2020). Murto-osaista omistusta ei kohdenneta metsässä mihinkään rajattuun alueeseen, vaan jokainen osakas omistaa teoreettisesti murto-osansa mukaisen osuuden jokaisesta maanmurusesta, puusta ja varvusta. Se on metsätaloutta yhteisesti harjoittava yhteenliittymä ja sitä koskee laki eräistä yhteisomistussuhteista (180/1958). Uuden yhtymän on tehtävä Verohallinnolle ilmoitus yhteisen metsätalouden harjoittamisen aloittamisesta. Yhtymä voi syntyä myös avioeron jälkeisessä, lesken ja kuolinpesän tai puolisoiden kuolinpesien osituksessa. Omistus jakaantuu ostoon sijoitettujen varojen mukaan. Jokaisella omistajalla on murto-osa metsästä, esimerkiksi puolet ja puolet. TEKSTI PIRJO HAVIA OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ MONTA TIETÄ YHTYMÄKSI 48 Metsälehti Makasiini. Kahdessa jälkimmäisessä tilanteessa yhtymän osakkaiksi tulevat leski ja kuolinpesä tai kaksi kuolinpesää. Yleisin tilanne on se, että yhteisomistajat ovat saman perheen tai suvun jäseniä. Se tehdään ytj.fi-palvelussa. • Henkilöt ostavat yhdessä metsää. Lainhuuto vahvistaa osakkaan oikeuden Murto-osainen metsän yhteisomistus eli metsäyhtymä syntyy useimmiten seuraavilla tavoilla: • Kuolinpesän jaossa metsä jaetaan osakkaille murto-osin, jotta vältetään metsän pirstominen useaksi tilaksi. Metsäyhtymässä jokainen osakas on itsenäisesti verovelvollinen murto-osansa mukaisesta verotettavasta tulosta
Tasapuolisuuden vuoksi pitäisi Pauliinan saada vastaavasti lahjaa noin 260 000 euron arvosta. Tilan B Elsa on saanut perintönä vuonna 2001. Tilan B Elsa omistaa yksin. Näin vältetään perintöverotuksen progressiivisuus eli arvokkaan omaisuuden tuoma veroasteen nousu. Lahjoitukset toteutuvat luovuttajaja saajakohtaisesti niin, että Piia saa Elsalta tilan B ja 1/6 tilasta A sekä Erkiltä toisen 1/6 tilasta A. Ensimmäisessä vaiheessa Elsa lahjoittaa Piialle tilasta B puolet ja 1/12 tilasta A sekä Petrille 2/12 tilasta A. Vanhemmat lahjoittavat Pauliinalle asunto-osakkeensa ja pidättävät itsellään siihen elinikäisen hallintaoikeuden. Metsien arvo on yhteensä 520 000 euroa. Erkki lahjoittaa Piialle tilasta A 1/12 ja Petrille 2/12. Piia ja Petri ovat valmiita ryhtymään metsänomistajiksi, mutta Pauliinaa asia ei innosta. Yhdessä on päädytty siihen, että metsät luovutetaan lahjana. Petri puolestaan saa 2/3 tilasta A. ›› Esimerkki yhtymä omistuksesta Elsalla ja Erkillä on kaksi metsätilaa, tila A (150 hehtaaria) ja tila B (30 hehtaaria). Tilan A Elsa ja Erkki ovat ostaneet yhdessä vuonna 1985 niin, että Elsan osuus tilasta on 1/3 ja Erkin osuus 2/3. Petri puolestaan saa Elsalta 1/3 tilasta A ja myös Erkiltä 1/3 tilasta A. Vanhemmat haluavat metsänomistuksen jatkuvan suvussa. Jos kaikki lahjat merkitään ennakkoperinnöksi, tulisivat perintöosuudet aikanaan tasattaviksi lopullisessa perinnönjaossa. Lahjakirjoihin kuitenkin päätetään merkitä, että lahjat eivät ole ennakkoperintöä. Toisessa vaiheessa Elsa lahjoittaa Piialle toisen puolikkaan tilasta B ja 1/12 tilasta A. Lähtötilanne: Erkki 2/3, Elsa 1/3 TILA A • 150 ha TILA B • 30 ha Vaihe 1: Erkki 5/12, Elsa 1/12, Piia 2/12, Petri 4/12 Vaihe 2: Piia 4/12, Petri 8/12 Vaihe 1: Elsa 1/2, Piia 1/2 Vaihe 2: Piia 1/1 Lähtötilanne: Elsa 1/1 Lähtötilanteessa Elsa ja Erkki omistavat tilan A yhdessä, Elsan osuus on 1/3 ja Erkin 2/3. Metsälehti Makasiini 49. Lahjoitusten jälkeen Piia omistaa yksin tilan B ja tila A on sisarten omistama yhtymä, josta Piia omistaa 1/3 ja Petri 2/3. Elsalla ja Erkillä on kolme aikuista lasta, Piia, Petri ja Pauliina. Erkki lahjoittaa Piialle tilasta A 1/12 ja Petrille 4/12. Lopputulemaksi sovitaan, että Piia saa kokonaan tilan B ja 1/3 tilasta A
Ensimmäinen lahjoitus tehdään vuonna 2021, minkä jälkeen Erkki, Elsa, Piia ja Petri omistavat eri osuuksilla tilan A. l MIETI ENSIN NÄITÄ Ennen kuin lähdet toteuttamaan metsien luovutusta murto-osin, kannattaa asiaa tarkastella monesta näkökulmasta. Vähennysoikeutta näyttää muodostuvan molemmille saajille, mutta vain, jos lahjat luovutetaan yhdellä kertaa. 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ Ennen luovutuksia tarkistetaan, voiko lahjoista saada metsälahjavähennystä. >> Olisiko kannattavaa hankkia metsävähennyspohjaa maksamalla saannosta kauppahintaa. Itse olen vakaasti sitä mieltä, että yksin tai puolison kanssa omistaminen on kaikkia muita omistusmuotoja sujuvampaa. Sitten lasketaan Verohallinnon lahjaverolaskurilla, millainen säästö lahjaverossa saataisiin, jos metsät luovutettaisiin useammassa erässä kolmen vuoden välein. >> Kuinka paljon järjestely kaikkiaan vie aikaa. Murto-osasta maksettava kauppahinta muodostaa metsävähennyspohjaa, jota yhtymä voi hyödyntää metsäverotuksessaan. >> On hyvä myös muistaa, että jokaisesta luovutuksen pilkkomisesta syntyy kuluja (luovutuskirja, kaupanvahvistus, lainhuuto). Siksi on syytä sopia, miten saatu veroetu hyvitetään osuutensa vastikkeellisesti hankkineelle ja siten metsävähennysoikeutta tuoneelle yhteisomistajalle. Jos ei itse halua olla aktiivinen päätöksentekijä, niin yhteismetsän osakkuus voi olla varteenotettava omistuksen ratkaisu. Toinen lahjoitus tehdään vuoden 2025 alussa, jonka jälkeen Piia omistaa yksin tilan B ja tila A on sisarten yhdessä omistama yhtymä. Perheessä päätetään lahjoittaa metsät kahdessa erässä. Metsävähennystä murtoosien kaupasta Murto-osien myynti tai lahjanluontoinen kauppa voi joissain tapauksissa olla varteenotettava tapa muodostaa yhtymä. On hyvä huomata, että tällainen metsävähennys tuo veroetua sellaisillekin osakkaille, jotka eivät ole maksaneet saannostaan mitään. Kertaluovutuksen lahjaveroseuraamus olisi kummallekin saajalle 31 100 euroa. Jos lahjoitukset tehdään kahdessa osassa yli kolmen vuoden välein ilman muita lahjoja, olisi lahjaveroseuraamus molemmilla kerroilla 13 700 euroa saajaa kohti, yhteensä 27 400 euroa nykyisen verolainsäädännön mukaan. Voiko sitä hyödyntää täysimääräisesti näissä metsissä. Tärkeitä, pohdittavia seikkoja ovat ainakin seuraavat: >> Sujuuko yhteisomistus henkilöiden kesken riidattomasti ja ilman epäluuloja. Tilan B Elsa ja Piia omistavat puoliksi. Onko realistista suunnitella kovin pitkälle ajanjaksolle. Se tehdään Suomen metsäkeskuksen ylläpitämällä metsälahjavähennyslaskurilla. >> Onko hallintaoikeuksien pidättämiseen perusteita ja millaista etua sillä saavutetaan?. Kannattaa tutustua seuraaviin oikeustapauksiin: 12.11.2001/2784 KHO:2001:54 ja 15.1.2013/138 KHO:2013:3. Vastaavasti yhtymän käyttämä metsävähennys voi tuoda ikävän yllätyksen osakkaalle, joka jossain vaiheessa myy osuutensa eteenpäin. >> Kannattaako tavoitella metsälahjavähennystä. Jos lahjoitukset pilkotaan useampaan vaiheeseen, ei metsälahjavähennystä tämän esimerkin tilanteessa muodostu. Yksinomistus on usein sujuvampaa Yhtymäomistus tuo monessa tilanteessa etua verrattuna kuolinpesäomistukseen. Siltä varalta, että yhtymäomistus houkuttelee, kerron maaliskuun Metsälehti Makasiinissa vinkkejä yhtymän käytännön asioiden hoitoon
Vesasyntyiset lehtipuut kasvavat taimikokoisina ja vielä ensiharvennusikään tullessa nopeasti, koska ne ovat jo pieninä aikuisia puita. Harmittavan suuri osa ensiharvennuksista tehdään vielä alaharvennuksena, jolloin poistetaan hakkuutavan nimen mukaisesti pienempiä puita. Ympyrän pinta-ala on säde x säde x pii. ENSIHARVENNUKSESSA puita kannattaa jättää kasvamaan noin tuhat runkoa hehtaarille. Harvennuksilla olisi hakattu liikaa isoja puita. Toisen harvennuksen voi tehdä ns. laatuharvennuksena. Jos hakkuu myöhästyy, iso osa kasvusta on halpaa kuitupuuta. Itse en käytä yläharvennusta lainkaan. Harmittavan usein se säästö ei kannata. Hakkuutapa on motokuskille vaikea ja käytännössä johtaa huomattavasti pidempään kiertoaikaan. Kävelin juuri harvennetussa hämäläiskuusikossa, joiden tyvilahoisista kannoista pystyi päättelemään metsikön tulevaisuuden. Jokaisella metsätalousyrittäjällä on metsurinmitta. yläharvennuksena, jolloin poistetaan myös isoimpia tukkirunkoja. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. l HARVENNUSHAKKUUN suunnittelua pidetään turhan helppona. Toisessa harvennuksessa Etelä-Suomen reheville maille jätetään 600–700 runkoa, siitä pohjoisempaan ja karuille maille noin 500 runkoa hehtaarille. Itse käytän 11,28 metrin sädettä, jolloin ympyrän pinta-alaksi tulee 400 neliötä. SE PP O SA M U LI Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI. ENSIHARVENNUS kannattaa tehdä puulajista riippumatta aina ns. Ensiharvennuskokoisen vesasyntyisen hieskoivun kasvu muuttuu todella hitaaksi. Kolmas harvennus käytännössä vain vähentää puuston kasvua ja metsän hiilensidontaa. Usein myös laadukkaimmat havupuut jäävät vesasyntyisten lehtipuiden ”piiskaamiksi”, jolloin niistä ei tule koskaan merkittävästi laadukasta tukkipuuta. Käytännössä kaikki hyvälaatuiset koivutukit tulevat siemensyntyisistä rauduskoivuista, joiden kasvu jatkuu hyvänä pitkään. Vesasyntyisistä koivuista tulee kunnollista tukkia harvoin. Kun ei käytä metsäasiantuntijaa metsässä, säästää välittömästi rahaa. Jos taimikko oli syntynyt liian harvaksi, harvennetaan liikaa. Harvennuksen jälkeinen runkoluku on helppo määrittää. Pohjapinta-alan käyttö oli harvennuksissa tarpeellinen 1960–1980-luvuilla, muuten harsinta olisi pitänyt puuston määrän kasvun kannalta liian pienenä. Suomessa harvennushakkuissa käytetään hakkuun jälkeisen puuston määrässä edelleen pohjapinta-alaa. Se on metsätalousyrittäjän taloudellisen tuloksen kannalta harmittavaa. Silloin kasvamaan eivät jää laadukkaimmat puut. AJALLAAN hyvin tehty ensiharvennus kasvaa hakkuun jälkeen tukkia nopeasti. Toinen harvennus tehdään myös laatuharvennuksena, silloin poistetaan pääosa vesasynSuunnittele harvennus huolellisesti Itse en käytä yläharvennusta lainkaan. Jätetään niistä kuitenkin osa hakkaamatta luonnon monimuotoisuutta arvostaen. Erityisen arvokkaita ovat ne lehtipuut, joista tulee aikanaan järeitä säästöpuita. Kasvamaan jätetään laadukkaimat puut. Puusolut ovat pienessä puussa täyspitkiä, toisin kuin siemensyntyisessä lehtipuun taimessa. Jos metsä oli ennen hakkuuta riukuuntunut, se jää liian tiheäksi. Kun mitan kanssa pyörähtää, jokainen sen sisäpuolelle jäänyt runko vastaa 25 runkoa hehtaarilla. Harvennushakkuu kannattaa suunnitella huolellisesti. Kolmas harvennushakkuu on lähes aina taloudellisesti kannattamaton tai peräti haitallinen. Katsotaan metsäsuunnitelmasta tai Metsään.fi:stä, mitä pitäisi harventaa. Itse arvostan niitä puulajeja, joita alueella on vähiten. tyisistä lehtipuista
Nyt kauppa käy ja hinnat lähentelevät talven 2018 ennätyksiä”, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen kertoo. 18,94 . 16,88 . ”Ilahduttavaa on, että myös mäntytukin kysyntä on vahvistumassa”, johtaja Pekka Sahlman Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savosta kertoo. 43,80 . 17,98 . Harvennushakkuu 53,93 . ”Neuvojamme ovat soitelleet metsänomistajille ja kertoneet hyvästä puun kysynnästä. Harvennushakkuu 50,90 . Tukkia antavia leimikoita saatetaan ostaa vielä tämän talven korjuuseen. 17,46 . 20,83 . ”Hyvää pöhinää” Ostajat ovat tyytyväisiä viime aikojen puun tarjontaan. 12,83 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,97 . 20,90 . Ensiharvennus 41,94 . Kantohinnatkaan eivät ole niianneet, vaikka vanhoja talvileimikoita pitäisi vielä riittää puitaviksi. ”Tilanne on poikkeuksellinen. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ Puunkorjaajat ovat päässeet talvileimikoille eteläisintä Suomea myöten. VIIKKO 2 KORJUUKELIT ovat kerrankin kohdallaan eivätkä sahurit tai metsäfirmojen väki ennakoi lähikuukausiksi häiriöitä, jotka rajoittaisivat talvihakkuita. 64,43 . 43,74 . 17,94 . 63,16 . Uudistushakkuu 59,53 . Tukkileimikoiden vahva kysyntä on jatkunut tammikuussa. 63,44 . 17,87 . 19,76 . 18,89 . 45,40 . 31,52 . 22,23 . 61,73 . 17,74 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,68 . 18,85 . 12,85 . 42,01 . 42,25 . 13,17 . 12,88 . Uudistushakkuu 60,08 . 17,27 . Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen aistii toimialalla ”hyvää pöhinää”. Harvennusten ostomahdollisuudet ovat sen sijaan rajalliset. 20,27 . Näin puuta on saatu liikkeelle”, Yli-Talonen sanoo. 17,21 . 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT. 36,46 . Harvennushakkuu 51,46 . 16,12 . 20,05 . 19,43 . 12,43 . 13,22 . 62,77 . 29,82 . 18,96 . Tautista menoa puumarkkinoilla Talvileimikoille siirtyminen ei näytä jäädyttäneen loppusyksyn aikana kiihtynyttä kantohintarallia. 52,54 38,62 . 55,37 . 17,54 . 38,31 . Tavallisesti tammikuu on hiljaista puukauppa-aikaa. 17,19 . Ensiharvennus 40,41 . 13,77 . 12,53 . Savon suunnalla tilanne on samanlainen kuin Päijät-Hämeessä. 21,46 . 62,32 . 54,08 . 39,58 . 41,81 . 17,01 . 16,78 . 16,94 . Uudistushakkuu 62,01 . Ensiharvennus 12,57 . 43,45 . 17,63 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,51
35,50 . 43,28 . 14,59 . 63,61 . 44,33 . 19,30 . 20,47 . NOUSUSSA ?. 16,24 . 58,81 . ”Paras keino turvata puun menekkiä sulan maan aikaan on varmistaa korjattavien leimikoiden saavutettavuus. Uudistushakkuu 60,28 . 17,31 . ”Olemme eläneet koronan kanssa jo yhdeksän kuukautta ilman, että ala olisi pahasti kärsinyt.” Myös Versowoodin metsäjohtaja Jussi Torpo iloitsee hyvistä korjuukeleistä. 15,97 . Harvennushakkuu Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,82 . 60,85 . 18,34 . 38,57 . 20,06 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,67 . 13,29 . 18,38 . 48,00 . l Metsälehti Makasiini 53. 19,28 . 49,54 . 15,26 . 19,09 . Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,95 . Koronatilanne luo toki yhä epävarmuutta, mutta sitäkään Partanen ei halua liioitella. 38,80 . Hän kuitenkin muistuttaa, että parhaimmillaankin talvikautta riittää kolmisen kuukautta. 18,64 . Uskon, että into uusien puukauppojen tekemiseen paranee, kun vanhoja talvileimikoita saadaan korjattua.” Partanen arvioi, että pitkä talvikorjuusesonki kasvattaa puutavaran varastoja ja voi keventää kelirikkoleimikoiden kysyntähuippua keväällä – silti niiden kysyntä on aina vahvaa. Uudistushakkuu 53,05 . 22,45 . Harvennushakkuu 45,85 . 16,61 . 60,25 . 20,77 . 19,05 . 53,83 . 15,12 . 62,71 . 46,12 . Harvennushakkuu 54,47 . 17,40 . 20,17 . Harvennushakkuu 47,83 . Ensiharvennus 12,93 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,45 . 17,09 . ?. 18,49 . 56,65 . 11,90 . ”Sahatavaran tarjonta lisääntyy Kanadassa, Venäjällä ja myös Keski-Euroopassa, jossa hakkuut pysyvät ennätyskorkealla tasolla kirjanpainajaepidemian jatkuessa”, ennakoi johtaja Matti Kylävainio Keitele Groupista.. 12,35 . 17,80 . 14,31 . 47,76 . 18,56 . 19,35 . 17,46 . 13,85 . Metsätiet kannattaa siis pitää kunnossa niin, että puuta voidaan korjata ympäri vuoden.” Puun kysynnän jatko riippuu paljolti siitä, kuinka maailmantalous ja sen imussa puunjalosteiden kysyntä elpyvät koronaviruksen rokotesuojan levitessä. 14,56 . Harvennushakkuu 48,73 . Ensiharvennus 38,60 . 13,82 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,89 . 36,44 . Uudistushakkuu 61,43 . 12,62 . Ensiharvennus 13,99 . 19,61 . 58,39 . 18,00 . 44,28 . 17,67 . 50,46 . 19,04 . Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Olemme eläneet koronan kanssa jo yhdeksän kuukautta ilman, että ala olisi pahasti kärsinyt.” ”Puun tarve on syksystä alkaen ollut normaalilla tasolla, ja metsänomistajat ovat myyneet puuta hyvin. 18,89 . 21,45 . 52,75 . 44,84 . 48,74 . 18,94 . 38,98 . 16,45 . 61,46 . 40,36 . 12,81 . 15,81 . 17,93 . 36,44 . 19,88 . Uudistushakkuu 54,30 . Uudistushakkuu 57,13 . 15,59 . 46,48 . 16,23 . 47,60 . 18,15 . 16,66 . 17,20 . LASKUSSA . Uudistushakkuu 57,47 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,38 . Harvennushakkuu 44,87 . 17,50 . 16,74 . 19,17 . 12,91 . 16,66 . 18,39
Leimikko laitettiin myyntiin metsänhoitoyhdistyksen valtakirjalla tammikuun alussa. Ostotarjouksia tuli kolme: kaksi isoilta metsäyhtiöiltä ja yksi sahalta. . Puukauppa on Keski-Pohjanmaalla ollut tukkivetoista. KUUSIKON PÄÄTEHAKKUU KESKI-POHJANMAALLA PUUTAVARALAJI M³ €/M³ YHTEENSÄ, € Mäntytukki 177 59,90 10 602,30 Mäntykuitu 40 20,90 836,00 Mäntypikkutukki 35 36,00 1 260,00 Kuusitukki 428 60,90 26 065,20 Kuusisorvitukki 20 60,90 1 218,00 Kuusikuitu 212 20,90 4 430,80 Kuusipikkutukki 200 36,00 7 200,00 Koivukuitu 76 20,90 1 588,40 Haapakuitu 89 15,00 1 335,00 Ainespuu yhteensä 1 277 54 535,70 Latvusmassa 255 3,50 892,50 Hinta-arvio yhteensä 1 532 55 428,20 KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA METSÄNHOITOYHDISTYS teki marras-joulukuun vaihteessa leimikon metsänomistajalle Keski-Pohjanmaalla. Viikko hinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. l SAMI KARPPINEN Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomäärä ja hin tatietoja. Leimikko myytiin isolle metsäyhtiölle parhaan kokonaistarjouksen pohjalta. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostot 2020 Viikko-ostot 2021 Viikot 1+2 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT. Tiedot kerätään viikoittain. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Korjattavaksi valikoitui metsäkäynnin jälkeen 5,6 hehtaarin alue yli satavuotiasta kuusivaltaista sekametsää. Korjuu onnistuu kesäolosuhteissa, mutta vaatii kuivan ajankohdan, koska kohteella on kangasmaiden välissä kosteampia korpipainanteita. Aineis ton kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Hakkuutähteiden hinta ratkaisi Osalla ostajista talvivaranto on kuitenkin ollut jo täynnä, eivätkä kaikki ostajat ole jättäneet kaikkiin leimikoihin tarjouksia. Leimikolle tulee pistotie tilan rajalle. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. Niistä eri tellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Kun ottaa huomioon leimikon keskimääräistä suuremman koon, oli tarjousten vähäinen määrä pieni yllätys. Ratkaiseva ero syntyi lopulta hakkuutähteistä maksettavan hinnan ansiosta. Metsänhoitoyhdistyksestä arvioitiin, että osa sahaostajista saattoi vetäytyä kilvasta leimikon osittaisen märkyyden takia
Turvemaata on vain yksi runsaan kahden hehtaarin kuvio. Puuston arvoksi oli laskettu noin 80 000 euroa ja summa-arvoksi noin 106 000 euroa. Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA. Puustot olivat hoidettuja ja laadultaan keskinkertaisia. Tarjouksia tuli kymmenen, joista korkein oli 137 000 euroa. Ostaja oli kantahämäläinen yritys. Taimikot ovat hyväkuntoisia, mutta raivaustarvetta on paikoin. Hakkuutuloja ei lähivuosina ole juuri tulossa. Maapohjat ovat kuivahkoja ja tuoreita kankaita. Liljeroos laski kauppahinnan ja summa-arvon suhteesta hintakertoimeksi 1,29. Esitteen mukaan tukkipuuta on 30 prosenttia, mutta oma näkemykseni oli pienempi”, Liljeroos kertoo. KUUKAUDEN TILAKAUPPA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ myytiin viime vuoden lopulla 29 hehtaarin suuruinen tila, joka oli monella tapaa keskiverto. l MIKKO HÄYRYNEN Keskivertotilasta kelpo hinta H A N N U LI LJ ER O O S TILAKAUPPA PÄIJÄTHÄMEESSÄ PINTA-ALA 29 ha KEHITYSLUOKAT taimi koita 12 ha, kasvatusmetsiä 15 ha, uudistuskypsää 1 ha, joutomaata 1 ha PUUSTO 1 700 m 3 MYYNTIHINTA 137 000 €, 4 893 €/metsä maan ha Tilan pintaalasta lähes puolet oli taimikoita, minkä vuoksi keskipuus to jäi alhaiseksi. Puustoa on noin 1 700 kuutiometriä eli keskimäärin vain 61 kuutiota hehtaarilla. Välittäjän lähtöhinta oli 95 000 euroa. Tila on kuitenkin kooltaan ja kauppahinnaltaan maakunnan viime vuoden kauppojen keskitasoa.. Kuvioita on 20 kappaletta. Sijainti on varsin hyvä, sillä pikitielle on matkaa metsäautoteitä pitkin nelisen kilometriä. Eri-ikäisiä kasvatusmetsiä on 15 hehtaaria, hehtaari uudistuskypsää kuusikkoa ja sama ala joutomaata. Tie ei kuitenkaan ulotu aivan tilan rajojen sisäpuolelle. Maasto on tavanomaisen vaihtelevaa ilman suuria korkeuseroja. Tarjouskilpailun voitti kantahämäläinen yritys. ”Arvioin puustoisimmat viisi kuviota, niiden kuutioerot olivat pieniä puoleen ja toiseen. Se on selvästi korkeampi kuin maakunnan viime vuoden kauppojen keskimääräinen hintakerroin 1,11. Maastokäynnin tehnyt tilakaupan asiantuntija Hannu Liljeroos totesi myyntiesitteen tietojen vaikuttavan luotettavilta. Puumäärän pienuutta selittää taimikoiden iso osuus, 12 hehtaaria
KeskiSuomessa, PohjoisKarjalassa ja Kainuussa hinta taso nousi noin 7 %. Nousumaakunnat olivat myös niitä, missä metsärahastot, sijoitusyhtiöt ja muut instituutiosijoittajat lisäsivät eniten ostojaan. l MIKKO HÄYRYNEN Neljän prosentin nousuvuosi Metsätilojen hinnat nousivat viime vuonna kantohintojen mukana. Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuu kypsät, % puusto, m3/ha tukki, % e/ha e/m3 kerroin* VarsinaisSuomi 24 18 429 18 18 140 38 6 489 46 1,14 Satakunta 41 34 814 26 26 127 46 5 877 46 1,01 HämeUusimaa 57 56 1 480 33 15 106 38 5 449 52 1,12 EteläKarjala 42 30 666 20 14 135 36 5 508 41 1,01 Kymenlaakso 38 31 855 23 13 122 36 5 265 43 1,04 Pirkanmaa 126 91 2 491 26 15 123 37 5 522 45 1,08 EteläSavo 105 96 2 432 26 13 121 37 5 358 44 1,00 E ja KPohjanmaa 183 155 4 111 28 13 89 26 3 099 35 0,98 KeskiSuomi 127 118 3 626 27 11 107 32 4 356 41 0,93 PohjoisSavo 130 106 3 387 24 10 111 32 4 368 39 0,96 PohjoisKarjala 115 97 3 004 30 9 104 27 3 945 38 0,94 Kainuu 90 68 3 583 21 9 91 24 2 483 27 1,03 PohjoisPohjanmaa 276 207 8 930 23 10 83 19 2 272 27 1,02 Lappi 150 112 6 816 23 13 70 15 1 499 22 1,01 Koko maa 1 504 1 219 42 624 96 28 3 406 35 Lisäys joulukuu 114 135 4 820 HANNUN HINTASEURANTA 1.1.–31.12.2020 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Metsämaahehtaarin koko maan keskihinta laski hiukan 3 406 euroon. Eniten hintataso nousi Lapissa, jopa kolmetoista prosenttia. Suursijoittajien osuus koko kauppasummasta nousi yhdeksällä prosentilla.. Suursijoittajien ostosumma nousi 81 miljoonaan euroon. PohjoisPohjan maalla ja Lapissa myytiin paljon metsämaata. Kauppoja tehtiin suhteellisesti enemmän Pohjois-Suomessa, minkä vuoksi keskipuusto laski kolme kuutiota ja tukkiosuus kaksi prosenttia. Viime vuonna Lapin kauppamäärä oli verrattain suuri ja Pohjois-Karjalan pieni, mahdollisesti Tornatorin suorien ostojen vuoksi. Kauppojen määrä on vaihdellut vuosittain varsin vähän, mutta maakuntakohtaista vaihtelua on ollut enemmän. Kauppojen kokonaissumma oli noin 145 miljoonaa euroa. Etelä ja Keski Pohjanmaalla hintataso nousi noin 10 %. Koko maan kaup pamäärä on lähellä seurantaajan keskiarvoa. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA. ”Kun tämä otetaan huomioon, niin hintataso nousi noin neljä prosenttia. Selviä nousumaakuntia olivat lisäksi kaikki Poh janmaan maakunnat, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala, maltillisemmin myös Pirkanmaa ja Pohjois-Savo. Käytännössä nousu on ollut pitkälti seurausta kantohintojen noususta”, Liljeroos kertoo. Vuotta aiemmin summa oli 70 miljoonaa ja sitä ennen 45 miljoonaa euroa. HANNU LILJEROOSIN metsätilakauppojen seurantaan tilastoitui viime vuodelta 1 219 kauppaa, mikä on lähellä seitsemän vuoden seurannan keskiarvoa. Keskimääräinen kauppa oli kooltaan 35 hehtaaria ja hinnaltaan noin 119 000 euroa. Lapissa hintataso nousi noin 13 %
Moottorikopan alla säkättää Hondan 21-hevosvoimainen, kaksisylinterinen bensakone. ›› Pikku-Bison sopii aloittelijallekin Kranmanin pienmetsäkone on hyvin suunniteltu ja bensamoottorin puhti yllättää. KRANMAN BISON 6000X Galvanoitu runko MOOTTORI 21 hv Honda bensiini VOIMASIIRTO hydraulinen 6 vetävää pyörää ETUPYÖRÄT 11,5/80–15,3 tuumaa TAKAPYÖRÄT 26x12.00– 12 tuumaa KUORMAIN K330, ulottuvuus 3,3 m LISÄVARUSTEENA M36 Pro kuormain, ulottuvuus 4,6 m VALOT 4 kpl ledvaloja 12 V sähkön ulosotto POLTTOAINETANKKI 20 litraa POLTTOAINEEN KULUTUS työajossa 2,5 litraa/tunti MAAVARA 27 cm PAINO 1 330 kg MAAHANTUOJA Kone Nygård VALMISTUSMAA Ruotsi HINTA vakiovarustein 27 900 euroa (alv 0) KOEAJOKONEEN HINTA 36 000 euroa (alv 0) Bison 6000X on käytettävyydel tään kärkipäätä kokeilemistamme pienkoneista. Tosin skaalassa noin 1:5, kun koneiden painoa käytetään mittarina. Villman on kokenut Ponsse-kuski. Konetta esitellyt Kone Nygårdin Simon Nygård kehuu moottorin sitkeyttä ja saa väitteelleen tukea Metsälehden asiantuntijalta Tuomas Villmannilta. RUOTSALAINEN Kranman on kevyen korjuutekniikan pioneeri. Yhtiö aloitti mönkijän korjuuvarusteista ja on sittemmin laventanut mallistoaan pykälää isompiin koneisiin. Pikku-Bison painaa 1 300 kiloa, joten kone kulkee maastoauton tai avolavamaasturin hinaamalla trailerilla. Sivuprofiililtaan kone tuo hauskalla tavalla mieleen vanhan ajan kuormatraktoriklassikon, Lokomo 909:n. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA. TEKSTI SAMI KARPPINEN JA MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN ASIANTUNTIJA TUOMAS VILLMAN KATSO VIDEO METSÄLEHDEN YOUTUBESTA. Kokeilimme Bison-malliston pienintä, omatoimisille metsänomistajille tarkoitettua 6000X-ajokonetta. Se on kevyin tällä palstalla esitellyistä koneista
Nostovoima on 780 kiloa metrin päässä koneesta. Kun kone kulkee parin metrin ajouralla, ensiharvennusta voi tehdä kymmenen metrin uravälillä eikä pöllejä tarvitse raahata uran reunaa kohti.” Nosturia ohjataan neljällä vivulla. Metsälehden koeajamassa koneessa oli Kranmanin M36 Pro -kuormain, joka ulottuu 4,6 metriin. Terästelat varmistavat koneen liikkumisen hankalassa maastossa, lisähintaa teloista tulee reilut kaksi tonnia. Villman satsaisi ulottuvaan kuormaimeen. Se kertoo, että koneen käytettävyyteen liittyvät ratkaisut on mietitty huolella. Kilpailijoista Logbullet valmistetaan Suomessa, Kinetic ja Usewood pääosin Baltian maissa. Hankintahakkaajalle istuimesta ei muodostune ongelmaa, koska työtä voi vuorotella hakkuun ja puunajon välillä.” 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA. Myös ikkunat pysyvät huurteettomina. Jännitys jumitti hartiat Villman pitää ohjaamon ergonomiaa kohtalaisena. Koeajopäivän pikkupakkasella ohjaamossa tuli silti lämmin, koska moottori puhaltaa lämmintä ilmaa sisälle. Kahden metrin ajoura riittää Koneen keulassa on sinikeltainen ”Made in Sweden” -lätkä. Ammattikuski Villman toi tien varteen alle sadan metrin ajomatkalla parhaimmillaan kolme kuormaa tunnissa. Yllä sanotusta huolimatta aloittelijakin omaksuu pikku-Bisonin ominaisuudet nopeasti. ”Silloin puutavaraa voi uralta alkaen kasata peräkkäin kaksi kolmen metrin kourakasaa tai ristikkäin kolmekin kasaa. Vasta-alkajan olisi helpompi ottaa haltuun kahdella vivulla hallittavat kuormaimet, joiden hydraulijärjestelmä on sähköisesti esiohjattu. ”Voima ei Bisonista loppunut isoja pöllejä nosteltaessa tai täydellä kuormalla ajettaessa”, Villman sanoo. ”Istuin voisi olla jämäkämpi, jos ajattelee, että konetta ajetaan kokonaisia päiviä. Lisävarusteena tarjolla oleva moottorisahan teline on kannat tava hankinta, ahtaaseen ohjaamoon ei mahdu ylimääräisiä romppeita. Järjestelmä ei ole esiohjattu, joten tarkoissa paikoissa nosturin hallinta on epätarkempaa hienostuneempiin järjestelmiin verrattuna. Aloittelijalla kuormaa kohden aikaa kului kolme varttia. Pleksilasit on tarkoitettu tuulensuojaksi. Vakiovarusteena tuleva K30-kuormain yltää kolmeen metriin. Sen pitäisi olla lupaus laadusta. Kone en voi m a n si i r t o on hydraulinen, eli ei kaikkein jouhevin. Pro-kuormaimesta saa maksaa 2 900 euroa ekstraa. Isommissa Bison-malleissa on pehmeämmin voimaa siirtävä hydrostaattinen voimansiirto, mutta samalla koneen hinta kohoaa. Kolmesta metristä nousee vielä 300 kiloa
Koneen käyttöä helpottavat teline moottorisahan kuljettamiseen ja kuormatilan etusermiin tulevat telineet kombikannulle sekä varustevyölle. Se tosin mennee osin alkujännityksen piikkiin. Suomeen koneita on tuotu 23.. Lahjoittamalla metsäomaisuutesi tuotat hyvää metsäalalle. Villman arvioi, että lyhyeltä ajomatkalta metsästä siirtyisi työpäivässä yli 30 kiintokuutiota puuta tienvarteen, mikä ei ole laisinkaan huono tulos. Kaikkiaan Bison-koneita on valmistettu 450 kappaletta, joista enin osa on myyty Ruotsiin. Koeajopäivän aikana tienvarteen tuli noin 25 kiintokuutiota koivukuitupuuta. Metsäsi ovat jatkossakin osaavissa käsissä ja niitä hoidetaan toiveidesi mukaan. Kerromme mielellämme lisää. ”Koneeseen saa myös leveät muovitelat, mutta emme suosittele niitä metsään, koska ne ovat liukkaat. Sinä päätät, mihin kohteeseen metsäsi tuotto käytetään, vaikkapa metsätalou desta ja metsäteollisuudesta nuorille kertomiseen tai metsäalan arvostuksen nostamiseen. Viiden tunnin iltatuurissa toimittaja sai hartiansa jumiin. Runsaasti lisävarusteita Koeajokoneen takatelissä oli Kranmanin terästelat, jotka varmistavat kulkua hankalassa maastossa. l Bisonissa on täyshydraulinen voimansiirto, takatelille voima siirtyy robsonrullan kautta. Niitä voi käyttää syvässä lumessa tai pehmeillä mailla”, Nygård sanoo. Urakka-ajossa pikkukoneella ei pärjää. Ne ovat tarpeen, koska ohjaamoon ei ylimääräistä rompetta mahdu. Koneen hallintalaitteet ovat helppokäyttöiset. Koneen k uor matilaan mahtuu nelimetristä rankaa enimmillään kaksi ja puoli kiintokuutiometriä. Lisää tavaratilaa saa ohjaamon katolle. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi/metsatestamentti METSÄTESTAMENTTI Metsälehti Makasiini 59 TALOUS » KOEAJOSSA
Lue ohjeet Tehtiin ilmoitus verkossa tai paperilla, kannattaa ensin perehtyä ohjeisiin. OS verovuoden aikana ei ole ollut met sä talou den tuloja eikä menoja, metsäve roilmoitusta ei tarvitse palauttaa. Sen jälkeen metsäveroilmoituksen teko sujuu. Helpointa ilmoituksen tekeminen on verottajan OmaVeroverkkopalvelussa. Paperinen omistustiedoilla varustettu 2Clomake lähetetään edelleen suurimmalle osalla verovelvolli sia. Lomakkeen mukana tulevassa saatekirjeessä on yleisiä ohjeita veroilmoituksen teosta. ALOITA AJOISSA Lue ohjeet, järjestä kuitit, laske vähennykset. Myös metsävähen nyksestä sekä metsälahjavähennyksestä on oma oh jeensa. Vero ilmoitus on kuitenkin tehtävä, jos on käyttämättömiä varauksia ja metsävä hennystä. Jos käytettävissä on Metsälehden Metsäverokirja 2021, sieltä löytyy tarkempia selvityksiä esimerkiksi metsävähennyksestä tai metsätalouden koneiden ja laitteiden poistoista. Ilmoituksen voi tehdä myös paperilo makkeella, mutta näissä ohjeissa keski tytään lähinnä OmaVeropalvelun kautta tehtävään ilmoitukseen. Siellä on esimerkik si tarkempia ohjeita matkakulujen vähennyksestä ja koneiden poistokelpoisuudesta. Verohallinnon omat ohjeet ovat hyviä, mutta ne löytyvät nykyään vain verkosta. HANNU JAUHIAINEN 60 Metsälehti Makasiini METSÄVEROTUS. Etenkin ensimmäistä ker taa ilmoitusta tekevien on syytä lukea ohjeet huo lellisesti
Sitä ennen kannattaa katsoa sivun alareunasta löytyvä Metsäkohta. Sen jälkeen valitaan oikeasta yläreunasta Veroilmoitukset ja verotustiedot ja verovuosi 2020. Montako ilmoitusta. Samat asiat ovat mukana, mutta hieman eri järjestyksessä ja eri tavoin esitettynä. 2. On huomattava, että omilla pankkitunnuksilla voi tehdä vain oman veroilmoituksensa, ei esimerkiksi puolison veroilmoitusta. Metsäverotuskohtaa klikkaamalla saadaan nä kyviin Metsätalouden veroilmoitus. Jos kyseiseen kohtaan on ilmoitettavana jotain lukuja, valitaan Kyllä. Sen jälkeen avautuu uusi ikkuna, johon tiedot kirjataan. OmaVeroverkkopalvelu helpottaa tältä osin, sil lä siellä ilmoituksessa nämä tiedot näkyvät nyt val miina edellisvuoden ilmoituksen perusteella. Avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoi tuksen. Vanha ilmoitus löytyy myös OmaVerosta, jos sen on siellä viime vuonna täyttänyt. Vilkaise vanhaa Veroilmoitusta täytettäessä edellisvuoden veroil moitus on yleensä tarpeen, koska sieltä löytyvät menovaraukset ja metsävähennyksen seuranta. Jos metsää omistetaan yhdessä, tältä osin on kyse yhtymästä. OmaVerossa on mahdollista hoitaa myös toisen henkilön veroasioita, mutta sii hen pitää olla valtuudet. Se poikkeaa jon kin verran paperisesta 2Clomakkeesta. 1. Tulot Seuraavalla sivulla ilmoitetaan kaikki metsätalou den tuloksi tulevat erät, kuten puunmyyntitulot ja kemerakorvaukset. Vinkki Vaikka tekisitkin metsäveroilmoituksen OmaVerossa, tiedot voi olla järkevää kirjata ensin paperiselle 2C-lomakkeelle. Sitä klikkaamalla au keaa uusi ikkuna, josta saa lisätietoja asianomaisen kohdan täyttämiseen. Kuitit nume roidaan aikajärjestyksessä. Jokaisen sivun oikeassa reunassa on Yhteenve tosarake, jossa kirjatut erät näkyvät. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. Tuloina ilmoitetaan siis kaikki ne kohdat, jotka paperisella 2Clomakkeella ovat +merkkisiä. Ponnahdusikkunan saa pois oikean yläkulman ruksia klikkaamalla. Henkilötiedot Metsätalouden veroilmoituksen ensimmäisellä si vulla on henkilötiedot. Tällä sivulla ilmoitetaan myös varausten tuloutus sekä muistiinpanoihin sisältyvät, tuloiksi kirjattavat yksityistalouden menot, esimer kiksi mönkijän yksityiskäytön osuus. EIKÖ POSTIA KUULU JOS metsänomistaja on kirjautunut Suomi.fi-viestit-verkkopalveluun, ei hänelle lähetetä metsäverotukseen tai mihinkään muuhunkaan valtionhallinnon toimintaan liittyviä paperilomakkeita postissa, vaan ne kaikki menevät Suomi.fi-viestit-palveluun luettaviksi. Metsälehti Makasiini 61. Valitse kyllä tai ei Veroilmoituksen perustana ovat Kyllä ja Eiruudut jokaisen esitettävän asian kohdalla. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonai suuden tulos jaetaan verotuksessa puolisoiden kes ken verolomakkeelle kirjattujen omistusosuuksien suhteessa. Aukeavalla sivulla on yleistä tietoa metsään liittyvistä veroilmoituksista ja link kejä syventäviin veroohjeisiin. Laskelmat valmiiksi Kululaskelmat, hankintatyön arvon laskeminen sekä metsävähennyslaskelma on hyvä tehdä ennen ilmoi tuksen täyttämistä. Ruudusta on vielä linkki Vero.fi-sivuille, josta saa lisätietoja kysei sen kohdan verotuksesta. Sieltä löy tyvät ne verolomakkeet, jotka verovelvollisen on Ve rohallinnon veroilmoitusodotuksen mukaan täytet tävä. Siitä on helppo tarkistaa, että ilmoitettavat tiedot ovat varmasti oikeat. Siihen on myös merkitty puolisoiden osuudet, jos metsää omistetaan yh dessä tai niistä muuten tehdään yhteinen vero ilmoitus. Siirry Vero.fi-sivulle Sähköisen veroilmoituksen löytää Vero.fisivulta, kun sieltä valitsee Kirjaudu OmaVeroon. Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi il moitus, ellei toinen puoliso vaadi tehtäväksi erillis tä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteis töstä. Metsäveroilmoituksen tekoon päästään, kun OmaVeroon tunnistautumisen jälkeen valitaan Omat veroasiat. Metsäverotuksessa pärjätään yleensä niillä tosit teilla, joita alan toimijoilta on saatu. Lomakkeen tai tiedonannon ilmestymisestä tulee tiedote sähköpostiin. Myös kaikki kuitit ja puun ostajilta saadut selvi tykset kannattaa laittaa järjestykseen. Jokaisen kohdan alareunassa on myös Miten nä mä tiedot ilmoitetaan kohta. Tarkempia sel vityksiä tehdään tarpeen mukaan
Pystykaupalla myytyjen puiden kauppahinnat löytyvät puun ostajien lähettämistä vuosiyhteenve doista tai yksittäisen kaupan asiakirjoista. Tässä kohdassa voidaan ilmoittaa muutkin kor vaukset. Metsätalouden kuluista tehdään muistiinpa noihin tarpeelliset selvitykset. Vähennyskelpoisia ovat kaikkien metsätalouden matkojen kulut. Vakuutus ja hirvivahinkokorvaukset ovat verol lista tuloa. Kemeratuet ilmoitetaan metsätalouden tukina. Elinkeinotoimintaan siirretyn puutavaran arvo na pidetään käypää hankintahintaa. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivä rahoja matkalaskun perusteella, ne kirjataan palk kausmenoiksi. Matkoista tehdään muistiinpanoihin riittävän tarkka selvitys. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käy tetyn polttopuun arvo. Tulot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa ja ennakonpidätystä. Jokaisesta matkasta kirjataan päivä määrä, matkan kohde ja aihe. Verottaja laskee puun ostajien perimät ennakot verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Metsätalouden harjoittamisen kustannukset vä hennetään vuosimenoina tai poistoina. Yksityiskäyttöä on oman ke sämökin tai talon rakentamiseen käytetyn puutava ran arvo. Vinkki Puun myyntitulot ilmoitetaan arvonlisäverottomina. Vanhoja varauksia tuloutetaan tässä kohtaa. Van hat voimassa olevat varaukset näkyvät Varauksetsi vulla. Vakuutuskorvaukset ilmoitetaan täysi määräisinä, eikä perittyä ennakkoa vähennetä kor vaussummasta. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kaut ta myydyt puuerät ovat yleensä hankintakauppoja. Ennakon verottaja ottaa huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. Jos tuki on ohjattu suoraan hankkeen to teuttajalle, sitä ei kirjata metsänomistajan veroil moitukseen. Vähennyskelpoisia kuluja ovat metsätalouden töistä maksetut palkat. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo las ketaan kantohintojen perusteella. Vuosimenot jaetaan palkkaus ja matkakuluihin sekä muihin me noihin. 62 Metsälehti Makasiini METSÄVEROTUS. Oman asunnon ja kesämökin lämmitykseen käy tetty puutavara on verovapaata, eikä sitä ilmoiteta verotukseen. Kun omasta metsästä otetaan puuta maatalou teen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön, se kirjataan veroilmoitukseen. Puun ostajalta tulleesta selvityksestä tai maksu tositteesta poimitaan siis veroilmoitukseen puukaupan arvo ilman ennakonpidätyksen vähentämistä ja arvonlisäveron lisäämistä. Jos mukana on peräkärry, siitä voi tehdä ylimääräisen 0,07 euron kilometrivähen nyksen. Metsänomistajan kulkuväline on ta vallisesti oma auto. 3. Kaikki kestävän metsätalouden rahoitus lain eli kemeran perusteella saadut valtion tuet ovat verollisia. Jos on käytetty julkisia kulkuvälineitä tai oman auton kilometrikuluista on tehty laskelma, kulut vä hennetään todellisten kulujen mukaan. Niiden kulut vähennetään metsätalouden menoissa. Sen kuluina vähennetään 0,25 euroa kilometriltä. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen tarkistus, met sänhoitoyhdistyksessä asiointi, moottorisahan osto tai taimikonhoito. Jos aikaisempina vuosina on tehty tulo tai menovarauksia, niitä tuloutetaan tarvittaessa. Tällaisia voivat ol la esimerkiksi edellisen vuoden verotuksessa vähen nettyihin menoihin kohdistuvat maksupalautukset. Menot ja varaukset Seuraavalta aukeamalta löytyvät kaikki menoina il moitettavat erät, kuten vuosimenot, hankintatyön arvo, metsävähennys, varaukset ja poistot. Niitä ei tarvitse ilmoittaa, eikä niitä vähennetä puukaupan tuloista. Muina tuloina ilmoitetaan sellaiset pääomatulot, joita ei merkitä aiempiin kohtiin
Vinkki Päivärahakelpoinen matka voi olla esimerkiksi käynti metsämessuilla tai yhdistyksen retkeilyllä. Jos työt on tehty viime vuonna, mutta tuloa saa daan vasta tänä vuonna, ilmoitetaan työ tehdyksi, mutta jätetään Hankintatyön arvo kohta tyhjäk si ja vähennetään työn arvo vasta tänä vuonna. Sen jälkeen lasketaan verovuoden metsävähennyksen määrä. Jos hankintatyöstä on kertynyt ansiotulona verotetta vaa tuloa, se on kuitenkin ilmoitettava viime vuoden verotuksessa. Se on 225 euroa. Jos kirjaat päivärahan vähennykseksi, matkakirjanpitoon on merkittävä myös matkan alkamisja päättymisaika. Näin saadaan käytettävissä olevan metsävähen nyksen määrä. Jos vähennettävästä menosta ei ole kuittia, laadi taan tarpeellinen selvitys menon aiheesta, esimer kiksi puhelinkuluista. Met sävähennyskelpoista tuloa ovat puunmyyntitulot, erilaiset korvaukset sekä omasta metsästä otetun puun veronalainen arvo. Polttopuukaupoissa ilmoitetaan se määrä työn arvoa, minkä verran on myyty puita. Metsänomistajalla on yleensä matkakuluja ja muitakin menoja ilmoitettavana. Ne, jotka eivät ole ar vonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroi neen. Pienkoneiden, kuten raivaus ja moottorisahojen, hankintakulut voidaan vähentää vuosimenoina. Muualle kuin omaan metsään suuntautuvista matkoista voi tehdä myös päivärahavähennyksen. Metsälehti Makasiini 63. Tavanomaisia vuosimenoja ovat muun muassa Metsälehden tilausmaksu, metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut sekä moottori ja raivaussahan ben sakulut. Sen jälkeen korjattu puu määrä ja työn arvo kirjataan nettilomakkeelle. Varausten tuloutuksia ei lasketa metsä vähennykseen. Metsävähennyksen laskennassa otetaan huomioon puukaupan tulojen lisäksi saadut tuet ja korvaukset. Hankintatyöt ilmoitetaan tekijöittäin. Metsävähennystä voi tehdä enintään 60 prosent tia veroilmoituksen yhteenlasketusta tulosta. Vähennyskelpoisia ovat myös kaikki ne muut kulut, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittami sesta. Jos metsätalous on ollut kohtalaisen laajaa, voi toimistokuluista tehdä työhuonevähennyksen. Hankintatyön arvo lasketaan ensiksi muistiinpanoihin. Sen tekemiseen tarvitaan siten vähintään 2 500 euron pääomatulot, koska tuloista 60 prosenttia on vuosittain metsävähennyskelpoista. Hankintakaupan tulosta pi tää vähentää hankintatyön arvo, vain verotettavaksi jäävä tulonosuus on metsävähennyskelpoista. Jokai sesta työntekijästä täytetään oma Lisää rivi kohta. Han kintakaupan arvo voi olla kokonaan metsävähen nyskelpoista, jos korjuutyön on tehnyt ulkopuolinen urakoitsija. Arvonlisäverolliset kirjaavat vähennykseksi net tomenot ilman arvonlisäveroa. Hankintatyö Hankintatyön arvo ilmoitetaan nyt menona toisin kuin 2Clomakkeella. Metsävähennys Metsävähennystä koskevassa osiossa on nyt val miina edellisen veroilmoituksen tietojen mukainen metsävähennyspohja, käytetty metsävähennys ja mahdollinen luovutusvoittoihin lisätty metsävähen nys. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 eu roa. Laskelman tietoja korjataan tarpeen mukaan kuluneen verovuoden tiedoilla. Kulut voidaan vähentää myös todellisten kulujen mukaan. Vähennys on yli 6 tunnin matkoista 16 euroa ja yli 10 tunnin matkoista 29 euroa
Tyypillinen poistoina vähennettävä metsätalou den kone on maataloustraktori peräkärryineen. Koneen tai laitteen vuosikulut ja poistot voidaan tehdä täysimääräisesti, jolloin yksityiskäytön osuus kirjataan verolomakkeella yksityismenoihin. Vinkki Kuolinpesien kannattaa tehdä aina mahdolliset varaukset. Varausten käyttöön on aikaa EteläSuomessa nel jä vuotta ja muualla kuusi vuotta. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennys kelvottomilta kiinteistöiltä, tuloista tehdään erittely muistiinpanoihin. Myös poistojen menojäännökset näkyvät nyt ve roilmoituksessa. Kalustos ta tehdään muistiinpanoihin erillinen selvitys ja vain yhteenveto kirjataan veroilmoitukseen. Jos laitteella on yksityiskäyttöä, tämän päiväkirjan perusteella poistoista ja vuosimenoista erotetaan yksityiskäytön osuus. 64 Metsälehti Makasiini METSÄVEROTUS. Varaus lasketaan tu losta, josta on vähennetty hankintatyön arvo sekä mahdollinen metsävähennys. Varaukset Meno ja tuhovarauksella verovuonna saatuja tulo ja voidaan siirtää tulevien vuosille silloin syntyvien menojen kattamiseen. Myös mönkijä tai moottorikelkka lisävarusteineen voi olla metsätalouden kone. Poistot Poistoina vähennetään moottorisahaa suurempi en koneiden ja laitteiden hankintamenot. Vanhasta koneesta tehdään lisäksi luovutusvoitto verolaskelma verolomakkeelle 9. Ilmoitukseen lisätään mahdolliset viime vuoden va raukset. Vuoden aikana myydyn koneen menojäännös ei ole enää poiston peruste. Poistoja tehdään Poistojen jäljellä oleva menojäännös näkyy erittelyssä. Varaukset-kohdasta poistetaan tuloutettu varaus, uusi kirjataan vuoden 2020 kohdalle. Jos vanha kone on mennyt vaihdossa, sen menojäännös poistetaan luettelosta ja uuden hankintahinta kirjataan täysimääräisenä. Lomakkeelle kirjataan uudet pois tot. Toinen vaihtoehto on kirjata verotukseen vain metsäkäytön osuus kuluista ja poistoista. Vanhat, edellisellä veroilmoituksella ilmoitetut varaukset näkyvät nyt valmiina veroilmoituksessa. Tuhovarauksen voi tehdä esimerkiksi vakuutus korvauksesta, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Metsävähennyksen voi tehdä vain metsävähen nyskelpoisen metsäkiinteistön tai kiinteistöjen tu loista. Varauksia tekemällä ja niitä myöhemmin purkamalla kuluja saa katettua varmemmin. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia ilmoitet tujen tulojen yhteismäärästä. Jos metsänomistajalla on säännöllisesti tuloja, varauksia voidaan tehdä vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. Alijäämää ei siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatuloista. Kunnostusojituksia ja metsäteitä tehdään yleen sä yhteishankkeina kemeravaroin. Vinkki Sekä metsävähennyksen että menovarauksen kirjaamista varten tarvitaan taskulaskinta, sillä ohjelma ei tuota näitä lukuja valmiiksi. Vanhojen varausten tuloutuksia ei oteta huomioon laskelmassa. Tuhovaraus voi olla enin tään uudistamiskulujen suuruinen. Vinkki Metsätalouden käytössä olevan koneen käytöstä kannattaa pitää päiväkirjaa, josta selviää sen ajot
Yrittäjävähennys Metsätalouden voitollisesta tuloksesta tehdään verovuonna 2020 viiden pro sentin suuruinen yrittäjävähennys. Maatalouden tai elinkeinotoimin nan kuluja pienennetään vastaavasti. Arvonlisäveroilmoitus on jätettävä ja mahdollinen arvonlisävero maksettava viimeistään 1.3., jos vero kausi on kalenterivuosi. Paperilomakkeen voi pääosin täyttää samoilla ohjeilla kuin nettilomakkeen. klo 9–15 sekä 18–19. Jos kemeratuki tulee metsänomistajalle, se kirjataan tuloksi ja poistettavaksi hankintamenoksi laitetaan hankkeen kokonaiskustannukset. Kirjanpitoa voidaan tarvita, jos verottaja kysyy lisäselvityksiä. Tällaisia ovat muun muassa maatalouden ka lustoon kuuluvalla traktorilla tehdyn puunajon ko nekustannukset. siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksetta vaksi. Merkinnät kannattaa tehdä huolellisesti, jotta verottaja saa niistä selvää. Suurella osaa metsänomis tajista se on 1.3. Vähäiset lanaus, sorastus tai muut kulut voidaan vähentää vuosimenoina. Paperinen arvonlisäveroilmoitus lä hetetään eri osoitteeseen. Maataloutta ja elinkeinotoimin taa harjoittavat metsänomistajat voi vat jättää metsäveroilmoituksen 1.4. Jätä ajoissa Veroilmoituksen valmistelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, sillä paperilo makkeellakin tehtyjen veroilmoitusten pitää olla verottajalla jo viimeisenä jät töpäivänä. Ensimmäiseksi kan nattaa tarkistaa, että paperiversion esitäytetyt tie dot ovat oikein. mennessä. KYSY METSÄVEROTUKSESTA Metsäverotuksen liittyvissä asioissa voit soittaa Metsälehden veroneuvontaan. Siirrettäviä menoja ovat maatalouden tai elin keinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. Metsävähennyksen ja menovaraukset perusteena ovat veroilmoituksen kohtiin 1–4 kertyvät tulot. Näin siihen voi palata myöhemmin uudelleen, eivätkä jo tallennetut tiedot katoa. Jos tiedoissa on korjat tavaa, korjaus tehdään OmaVerossa tai lomakkeella 50B kohdassa 4.4. Metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla hannutjauhiainen@gmail.com. Lopuksi Kun veroilmoitus on valmis, se lähetetään verotta jalle. Maataloutta ja elinkeinotoimintaa harjoittavien pitää tehdä mahdolliset muutokset esitäytettyyn veroilmoitukseen 1.4. Veroneuvoja voit kysellä Hannu Jauhiaiselta (puhelin 0400 150 910) maanantaisin 1.2., 8.2., 15.2. Sitä vaaditaan OmaVeropalvelussa tai lomakkeella 2L. Puukaupan tiedot tulee kirjata paperiselle verolo makkeelle sekä asianomaiseen kohtaan että yhteen laskuriville. Metsälahjavähennys Jos metsää on vuonna 201720 saa tu lahjana tai lahjaluonteisella kaupal la, verovelvollisella voi olla oikeus met sälahjavähennykseen. Vinkki Paperiseen metsäveroilmoitukseen ei pidä liittää mitään selvityksiä tai kuitteja. l Yhteenveto sarakkeessa näkyy metsätalouden tiedot ja tulos. Yhtymän osakkaat ilmoittavat maksa mansa yhtymän velkojen korot omassa verotuksessaan. Kun paperinen lomake on täytetty, se on alle kirjoitettava. Ve rohallinto tekee vähennyksen verovel vollisen puolesta. Paperilomake entisellään Metsäverotuksen paperinen 2Clomake on saman lainen kuin edellisenä vuonna. Huhtikuussa veroilmoituksen jättävät voivat lähettää kysymyksiä myöhemminkin. Sähköpostikysymykset on hyvä lähettää ajoissa, viimeistään 21.2. Metsävähennyksen tiedot kirjataan vuosittain lo makkeelle, vaikka metsävähennystä ei käytettäisi kään. Tehdyn veroilmoituksen kopio sekä kuitit ja liitteet arkistoidaan. Se lähetetään lomakkeessa näkyvään osoitteeseen. Metsälehti Makasiini 65. Näin tiedot pysyvät tallessa. Pelkästään yhteenlaskuriville kirjattu tieto ei tallennu Verohallinnon järjestelmiin oikein. mennessä, kun muilla määrä aika on toukokuussa. Jos tuntuu, että joku asia on vielä tarkistamat ta, ilmoituksen voi tallentaa keskeneräisenä. Kirjanpito on säilytettävä kuusi vuotta. Siitä selviää esimerkiksi puolisoiden omistussuhteet, kun veroilmoitus tehdään samalla lomakkeella ja kumpikin omistaa metsää. ja 22.2. Korot Metsätalouden korot näkyvät esitäytetyllä verolo makkeella. Myöhästymisestä voi tulla myöhästymismaksu.. Rajoitetusti verovelvolliset eli ulkomailla pysyvästi asuvat antavat metsäveroilmoituksen toukokuussa sa maan aikaan esitäytetyn veroilmoituk sen kanssa
Hankintapuut saatetaan joskus toimittaa sa halle tai muuhun vastaavaan paikkaan met sän ulkopuolelle. Kuljetustaksan voi laskea itse, jos puut on esi merkiksi ajettu moottorikelkalla tai mönki jällä. Kun tekijöitä on useita, on huomattava verova pauden maatilakohtaisuus. Jos metsänomistajalla on useita eri maatilo ja, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. Käteiskau pallahan myydään esimerkiksi polttopuuta. Myyntiin menevien, omasta metsästä kor jattujen polttopuiden teko on hankintatyö tä. Poikkeavat korjuuolosuhteet voi daan ottaa huomioon taksan arvioinnissa. Verohallinnon taksoja korkeampia arvo ja voidaan käyttää myös esimerkiksi haja naisten tuulenkaatojen tai tykkytuhopuiden korjuun työn arvoa laskettaessa. Tällöin korjuusta maksettava korvaus vä hennetään metsätalouden menoina. Yksi henkilö voi tehdä yli 125 kuutiota vuodessa verovapaasti samankin kunnan alueella, jos hänel lä on oman metsän lisäksi osakkuuksia eri maati loina verotettavissa yhtymissä tai kuolinpesissä. Myyntiin korjattavan puun hankinta voi ol la hakkuuta, ajoa tai molempia. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtai nen. Jos puutavara valmistetaan tai aje taan muulla tavalla, yksikkötaksat voi las kea itse. OMAN metsän puiden omatoiminen kor juu on hankintatyötä. Käteiskaupalla myyty puu rinnastetaan hankintakauppaan. Maantieajo voidaan katsoa hankintatyöksi siltä osin, kun se tehdään met sätalouden koneilla, joten maantieajolle voi daan laskea tulosta vähennettävä arvo. Ajon osalta voi daan vähentää normaalit auton kilometrikulut. Vaikka kunkin tekijän osuus jäi sikin alle 125 kuution, lasketaan heille ansiotulo Näin lasket hankintatyön arvon Arvon voi laskea verottajan taksojen perusteella. Hankintatyöl le lasketaan arvo, joka vähennetään hankin takaupan arvosta. Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakoh taisesti 125 kuutiota, siitä tehdään erillinen las kelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. H A N N U JA U H IA IN E N 66 Metsälehti Makasiini METSÄVEROTUS. Ajon ajankulua voi verrata puun tekoon. Sitä verotetaan tosin vain 125 kuu tiometrin määrän ylittävältä osalta. Työn arvo on se, mitä samasta työs tä olisi pitänyt maksaa vieraalle. Pienkoneilla puunajoon menee vähintään sa ma aika kuin puun tekoonkin. Ajotaksa voi sil loin olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiolta. Työlle lasketaan arvon saamiseksi kerroin kaavalla: valmistettu puumäärä – 125 kuutiota/ valmistettu puumäärä. Hankintapui den mittaus tai maksuajankohta ei vaikuta asiaan. Jos hankinta na ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty, eli osa puusta on ajatettu vieraalla, sekä teolle että kuljetukselle lasketaan erikseen työn arvot ja ker toimet puumäärän ylittäessä 125 kuutiometriä. Hankinta tai käteiskaupalla voidaan myy dä myös muiden korjaamaa puuta. Kun saadulla kertoimel la kerrotaan laskettu hankintatyön arvo, saa daan selville ansiotulona verotettava työn arvo. Jos joku muu korjaa puuta, kyse ei ole hankintatyöstä, eikä työn laskennallis ta arvoa voi vähentää verotuksessa. Rankojen jalostukselle klapeiksi on oma työn arvonsa. Silloin ei ole kyse hankintatyöstä, eikä kaupan arvos ta vähennettävää hankintatyön arvoa syn ny. Konekus tannuksia ei laskelmassa oteta huomioon. Niissä oletuksena on, että puut kaadetaan ja karsitaan moottorisa halla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. Työn tekijät Metsäverotuksessa hankintatyöksi katsottua puun korjuuta voivat tehdä metsänomistajan lisäk si hänen puolisonsa ja kotona asuvat lapset. Verohallinnon ohjetaksa on lasket tu pienimuotoisen klapinteon perusteella. Verovapauden raja Hankintatyön arvo on veronalaista ansio tuloa. Sen sijaan polttopuiden vienti asiakkaille hen kilöautolla ei ole hankintatyötä. Hankintatyöt kirjataan tehdyksi sen vuoden ve roilmoitukseen, jolloin työt on tehty. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat yhteisesti tehdä vain 125 kuutio ta verovapaasti. Työn arvon laskeminen Hankintatyön arvo voidaan laskea Verohallin non ohjetaksojen perusteella. Tarvittaessa voi käyttää omia taksoja. Sen arvon voi vä hentää puiden myyntihinnasta. Jos työn tekijöitä on useita, määrät ilmoite taan veroilmoituksessa tekijöittäin. Yh tymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen
Puut on ajettu mönkijällä, ajotaksaksi Metsänen laski 8 euroa kuutiolta. Silloin se vähennetään vasta seuraavana vuonna, kun kau pasta on saatu maksu. Jos hankintasavotta on vuodenvaihtees sa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on ar vioitava. Jos työstä on kertynyt ansiotulona verotettavaa tuloa, sen määrä on il moitettava tekovuonna. Jos vähennettävien verojen määrä on suurempi, verottaja palauttaa summan metsänomistajalle sen jälkeen, kun veroilmoitus on käsitelty. Taustaa napsauttamalla Maksettava vero/ palautukseen oikeutettava vero -osio päivittyy. Kirjaa sen jälkeen puukaupoista saadut arvonlisäverot kohtaan Vero kotimaan myynneistä, siinä 24 %:n veron kohdalle. Sen voi esimerkiksi tulostaa netistä, hakea metsänhoitoyhdistyksestä tai tilata verottajalta (puh. OmaVerossa hankintatyön arvo kirjataan menoksi. Kirjaa omien kulujen arvonlisäverojen summa kohtaan Verokauden vähennettävä vero. Siellä työn arvo kirjautuu aina menok si, jos se ilmoitetaan. Työn arvo €/m 3 Hankintatyön arvo € Puutavaralaji Määrä m 3 Valmistus Kuljetus Valmistus Kuljetus Mäntytukki 20 6 8 120 160 Mäntykuitu 50 14 8 700 400 Yhteensä 70 1 380 Hankintaja polttopuiden teon työn arvo yhteensä 1 380 €* *Kirjataan Selvitys hankintatyöstä -kohtaan ja vähennetään hankintakaupan arvosta veroilmoituksen alkupuolella. Verottaja siirtää kunkin hankinta työn tekijän verollisen ansiotuloosuu den henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Helpoiten se käy OmaVero-verkkopalvelussa. Lisää sen jälkeen yhteystiedot ja lähetä lomake. 31.12.2021-kohtaa käyttävät ne, jotka tekevät arvonlisäveroilmoituksia kuluvan vuoden osalta. Sen voi ilmoittaa Oma Verossa, vaikka myyntiverotuksessa vähen nettävää työn arvoa ei ilmoitettaisikaan. Arvonlisävero-kohdan alareunasta valitse Tee veroilmoitus ja sitten 31.12.2020-kohdalta Tee Ilmoitus. MUISTA ALVIT Jos metsänomistajalla ei ole ollut verovuonna arvonlisäverollista toimintaa, alv-veroilmoitusta ei tarvitse tehdä. Samoin jätä Ei loppuosan Ilmoitatko alarajahuojennuksen tietoja -kohtaan. Tämä koskee vain kirjanpitovelvollisia eli jätä siihen Ei. l ESIMERKKILASKELMA HANKINTATÖISTÄ Matti Metsänen on korjannut viime vuonna hajanaisen myrsky tuho alueen puita yhteensä 70 kuutiometriä, josta mäntykuitua 50 ja mäntytukkia 20 kuutiota. Jos alvillista toimintaa on ollut, ilmoitus on tehtävä. Ne ovat muutoin samat kuin edellisvuonna, mutta Osuuspankin tilinnumero ei ole enää käytössä. Maksut ja ilmoitus ajallaan Arvonlisäveroilmoitus on tehtävä ja mahdolliset verot maksettava viimeistään 1.3.2021. Onnistuu paperillakin Arvonlisäveroilmoituksen voi tehdä myös paperisella lomakkeella. Myös maksu helposti Koska yrittäjät käyttävät samaa lomaketta, siinä on kohtia, jotka eivät kosketa metsänomistajia. . Metsälehti Makasiini 67. Tällöin se merkitään vain paperilomakkeen hankintatyön yhteenvetosa rakkeeseen, mutta ei lomakkeen alun Hankin tatyön arvo kohtaan. Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, tarvitaan RF-alkuinen viitenumero ja tilinnumero. Alussa on Maksuperusteinen arvonlisävero -kohta. Työn arvon siirtäminen Koska hankintatyöt kirjataan tehdyksi tekovuon na, työn tekeminen ja kaupasta saadut maksut ei vät välttämättä satu samalle vuodelle. Maksu käy sieltä helposti, koska tiedot ovat valmiina. Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, palaa etusivulle ja valitse Arvonlisävero-kohdasta Maksa oma-aloitteisia veroja. na verotettava osuus kertoimen perusteella, jos yhteisesti tehty puumäärä ylittää 125 kuutiota. Verohallinto ei kuitenkaan lähetä lomaketta automaattisesti. Ilmoitus on tehtävä määräaikaan mennessä, vaikka metsäveroilmoituksen jättöaika olisi huhtikuussa. Myös teon taksat ovat Verohallinnon taksoja korkeammat, koska myrskyn kaatamien puiden korjuu oli normaalia työläämpää. 029 497 016). Polttopuiden osalta näin joudutaan yleensä tekemään, koska puut saate taan myydä tekovuotta seuraavana vuonna. Kirjauduttuasi palveluun valitse Omat veroasiat. Veroilmoi tukseen voidaan ilmoittaa hankintatyön arvoa vain sen verran, kun on saatu tuloa hankintapuista. Paperinen arvonlisäveroilmoitus postitetaan lomakkeessa näkyvään osoitteeseen. Samoin tehdään, jos hankinta puita ei ole vielä virallisesti mitattu. Jos kaupasta ei ole saatu vielä verovuonna tu loja, työn arvo voidaan jättää uinumaan. Tiedot löytyvät OmaVerosta, ne saa myös Verohallinnon palvelunumerosta (029 497 026). OmaVeropalvelussa hankintatyön arvon voi jättää ilmoittamatta, jos tuloa ei puista ole vie lä saatu
Pilvisenä talvipäivänä pienet linnut näyttävät tummilta silueteilta. Lähinäkymässä monet talvehtivat pikkulinnut ovat uskomattoman värikkäitä. Heleänpunainen taviokuurna mössää ja hylkää itse marjan ja syö pelkät puumaiset siemenet. 68 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » LUHTA
Talven väriläiskät TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Metsälehti Makasiini 69
Varpaiden ja tassujen jälkiä näkyi lumessa, mutta metsot, pyyt tai nelijalkaiset eivät osuneet näkösälle. Tämän jälkeen tulee nälkä ja talvivaellus jatkuu. Paljain silmin ne näyttivät tummilta silueteilta, kunnes kiikarikuva muutti toiset heleänpunaisiksi uroslinnuiksi ja toiset keltaoransseiksi naaraiksi. En keksi siihen mitään järkisyytä, ehkä se on sattumaa. 70 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » LUHTA. Suomessa talvehtivat pikkulinnut ovatkin pääsääntöisesti hyvin värikkäitä. ounaistuulena puhkunut lämpöaalto loppui ja Koillismaan vaaroille asettui vanhanajan pakkastalvi. Kun pihlajanmarjat on syöty, puiden alta löytyy runsaasti mössääntyneitä marjoja. Katselen talvilintuja varsin usein niukassa valossa ja niin kaukaa, että ne näyttävät lunta tai taivasta vasten likimain mustilta. Katselin, miten paksut saksinokat avasivat suomu kerrallaan siemenet parempiin suihin. Varhaisen illan jo hämärtyessä puiden latvoista kuului kirkkaita linnunääniä. Kynttiläkuusiin kertyi lunta, kuuraa ja tykkyä, hangelle kerros vitilunta. Talvinen metsä vaikutti hiljaiselta. Parvi käpylintuja ahersi jäisten kuusenkäpyjen kimpussa. Kiikarointi paljasti linnut idästä vaeltaneiksi kirjosiipikäpylinnuiksi. Jos pääsen lähietäisyydelle, vain mustarastas paljastuu oikeasti mustaksi. Aloin pohtia havaintoni yleispätevyyttä. Taviokuurnat syövät vain puumaiset siemenet, tilhet marjan hedelmälihaa. Tein Syötteen kansallispuistoon viikonlopun mittaisen hiihtoretken. Tuollainen harvinaisempi laji sai ihailemaan myös kävynsyöjän värikkyyttä
Keltasirkut syövät mieluusti viljaa ja kannattavat joululyhteitä ja hevosten ulkoaitauksia maaseudulla. Tyylipuhtaina siemensyöjinä niille kelpaa pihlajanmarjoistakin vain puumaiset siemenet. Ukkojen ja akkojen värit Urpiaisen, vihervarpusen tai keltasirkun suuvärkki ei tuo mieleen jykeviä pihtejä tai hohtimia, mutta siemeniä nekin popsivat. Talvehtivat vihervarpuset syövät linturuokintojen auringonkukansiemeniä. Vihervarpusen nimi harhauttaa, sillä vanhan koiraan voimakkain väri on keltainen. Niinpä taviokuurnien pöytätavat näyttävät sottaisilta, koska ne mussuttavat ja sylkevät punaisen hedelmälihan maahan. Ne pesivät Lapin havumetsissä, lounaisimmat juuri Syötteen alueella. Jos keltasirkku saisi päättää, kauralyhteiden asettaminen kuuluisi jokaisen perheen joulu-, uusivuosija pääsiäisperinteeseen. Urpiaisparvessa näkyy pääosin arjenharmaita tai hiukan ruskehtavia lintuja. Mieleen tulee tuhlaaja, joka poimii pähkinäsuklaasta pähkinät, mutta heittää suklaan pois. Talvisydämen ne kiertelevät pääosin maaseudulla tai omakotialueilla. Suurin osa pienistä talvilinnuista kuuluu peippojen sukuun eli ne ovat siemensyöjiä. Vanha urpiaisherra lumituiskussa. Siemensyöjän nokasta pitää löytyä enemmän leikkaavaa tai musertavaa voimaa kuin hyönteisten sieppaajalla. Jos pääsen lähi etäisyydelle, vain musta rastas paljastuu oikeasti mustaksi. Toinen paksunokka, punatulkku, toimii täysin samoin. Lunta tai taivasta vasten värikkäätkin talvilinnut näyttävät mustilta silueteilta. Urpiaiset ovat niin epäsäännöllisiä kiertolaisia, ettei kukaan voi ennustaa seuraavan talven urpiaismääriä. Keltasirkun mieliruokaa on vilja ja nykyään ne viihtyvät joko lintujen ruokintapaikoilla tai hevosten ulkoiluhaassa. Siemensyöjien pihtinokka Käpylinnut komeilevat paksulla ja vahvalla nokalla, joka ainakaan ei ole sattumaa. Taviokuurnat ovat läheistä sukua käpylinnuille; sen näkee sekä nokasta että väristä. Talvella ne löytyvät kylien ja kaupunkien pihlajista. Kun pihlajanmarjat loppuvat, tilhet ja rastaat nokkivat puiden alta marjantuhlaajien ruuantähteitä. Mustarastas on nokkaa ja silmänympärystä lukuun ottamatta oikeasti musta. Tosin keltaisen tarkka sävy on keltasirkkuun verrattuna hiukan vihreämpi ja sirkku puolestaan on aavistuksen oranssi. Metsälehti Makasiini 71
Kirjosiipikäpylinnun jykevällä nokalla kuusenkäpyjen suomut avataan hetkessä. 72 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » LUHTA
Osa keltasirkuista ja mustarastaista muuttaa, osa on paikkalintuja. Sinitiainen pesii pienireikäisessä pöntössä, joten värikäskin hautoja piiloutuu haukan tai harakan katseilta. Ruokintapaikoilla viihtyvä punatulkku on värikkäistä talvilinnuista tutuin. Sinitiainen pesii linnunpöntön piilossa, minkä vuoksi molemmat sukupuolet voivat koreilla Ruotsin kansallisväreissä. Matkaan vai kotikulmille Syksyllä moni pikkulintu on kahden huonon vaihtoehdon edessä. Vihervarpuset valitsevat kiertelyn ja muuton väliltä. Kovana pakkastalvena kaikki voivat kuolla, hyvissä oloissa likimain jokainen selviää. Kaikilla pienillä talvilinnuilla heleä punainen tai kylläisin keltainen on miesten koristus. Niiden talvikanta vaihtelee jopa äärimmäisyyksiin. Samat sinikeltaiset tunnusvärit löytyvät ukoilta ja akoilta. Metsälehti Makasiini 73. Itse asiassa kaikilla pienillä talvilinnuilla heleä punainen tai kylläisin keltainen on miesten koristus. Sinitiaiset vaeltavat ja muuttavat joskus harvoin, mutta suurin osa pysyttelee kotikonnuilla linturuokintojen yleisenä peruslajina.. Muutto etelään on raskas ja iso osa muuttajista menehtyy vääjäämättä ennen kevättä. Punakoristellut urpiaiset ovat vähintään toisella vuodella olevia uroksia. Suomessa talvehtivat ovat säiden armoilla. Keväällä naaraat hautovat reilut kaksi viikkoa munapesuetta eikä niissä puuhissa kannata näyttää liikennemerkiltä. Käpylinnut, taviokuurnat ja urpiaiset ovat kiertelijöitä, jotka voivat myös pysähtyä hyvän ruokamaan ääreen. Pihlajanmarjavuosina liki kaikki punatulkut jäävät talveksi Suomeen. l Vihervarpusen tärkein huomioväri on keltainen. Ruotsin kansallislintu ja Suomenkin runsaslukuisimmaksi talvilinnuksi lisääntynyt sinitiainen suosii kuitenkin tasa-arvoa. Paljon on kiinni siitä, millaisia ruoka-apajia sattuu löytymään. Tähän on ihan järkeenkäypä selitys. Noin neljäsosa urpiaisista komeilee punertavalla rintamuksella ja aivan uskomattoman syvänpunaisella otsatäplällä. Naisväki suosii maastopukua
Hanna Lampinen-Vilkkilä ja Tuomo Vilkkilä perustivat Wilawood Oy:n jalostamaan suvun metsien visakoivikoista saatavaa puuta. Ilman omia visakoita Wilawoodia tus kin olisi edes perustettu. METSÄDESIGNIA UUDELLA OTTEELLA 74 Metsälehti Makasiini SAARIJÄRVELÄINEN Wila wood on ristinyt kaikki tuot teensa luonnonläheisin nimin: Mahla, Uurre, Silmu, Maarian koivu. Maljakon kantaosa on huo lellisesti hiottua ja sorvat tua visakoivua. ”Päätimme jo alkuvaiheessa tukeutua muotoilun ammatti laisten apuun ja päädyimme yh teistyöhön Anni Paunilan kanssa. Ammattilaisten muotoilemaa Kaunista metsädesignia tuotta van yrityksen perustaa voi siis sanoa raakaainelähtöiseksi. Yhtiö siis et si uutta muotoa ylimuistoisten puukonkahvojen sijaan. Nyt ne ovat metsätalousyrittäjävel jeni Antin hoidossa varttuneet. Wilawood irtautuu tuotannossaan visakoivun perinteisistä käyttötavoista. Valikoi massa on maljakon lisäksi muun muassa koruja ja leikkuulautoja. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Mahla-maljakossa yhdistyvät puusepän ja lasinpuhaltajan käsityötaidot. » TUOTE & TEKIJÄ. ”Joo, oksavisaa kyllä riittää omiin tarpeisiin ja myös muille myytäväksi”, vakuuttaa yrityksen toinen osakas, Han na LampinenVilkkilän aviopuoliso Tuomo Vilkkilä. ”Isäni innostui 1990luvulla istuttamaan visakoivikoita. Wilawoodin johtoajatuk sena on irtautua visan perin teisistä, enempi erähenkisistä käyttökohteista. Perustimme Wilawoodin kehit tääksemme käyttökohteita visa koista korjattavalle harvennus puulle”, yrityksen toinen osakas Hanna Lampinen-Vilkkilä kertoo. Kauniiseen Mahlamaljak koon kiteytyy miltei kaikki mi hin yritys perustaa toimintansa
Lähiseudun puuse pät työstävät tuotteiden ai hiot. Käsityöläisten tekemää Kumpikaan Wilawoo din perustajista ei ole ammattitaustaltaan it se käsityön taitaja. Tästä seurasi iso liuta opiskelua muun muassa kansalaiso piston puutyökursseilla. Wilawood Oy perustet tiin keväällä 2018. Osa tuotteista on it se muotoiltuja, mutta yh teistyötä ammattimuo toilijoiden kanssa on tarkoitus jatkaa. Visakoivu käytetään tarkoin hyväksi. Wilawood viimeistelee ja käsittelee tuotteet. Somemarkki noinnin tuella pienikin toi mija voi nykymaailmassa ponnistaa menestykseen. Mahlamaljakoiden lasiosat puhalletaan Riihimäellä. Uusia mahdollisuuksia puun muotoiluun tarjoaa la serleikkaaminen. Jatkossa puuseppien niuk kuudesta voi muodostua melkoinen pullonkaula, kun tuotantoa haluttaisiin lisätä. Mahlamaljak ko yhdistää puuta ja lasia. Wilawood on teettänyt alihankkijoil laan koivuvanerista leikattuja pannunalusia, joille on omi naista laserin jäljiltä kau niisti tummuneet leikkuu pinnat. ”Pitäisi löytää esimerkiksi joku suosittu blogisti esitte lemään tuotteitamme”, Han na LampinenVilkkilä pohtii. Verkkokauppa kanava maailmalle Tähän asti Wilawoodin toi minta on ollut pienimuo toista. Pienimmistä kappaleista valmistetaan nappeja. Vi sakoivun ohella raakaai neena käytetään myös koi vuvaneria sekä pihlajaa. l Lähiseudun puusepät työstävät tuoteaihiot, jotka viimeistellään omassa työpajassa. Kaadetut visakoivut saavat kuivua vuosia ennen kuin niitä aletaan työstää, kertoo Tuomo Vilkkilä. Metsälehti Makasiini 75. Ensimmäi set tuotteet saatiin edellis vuoden joulumarkkinoille.. Jatkossa oma verkko kauppa tarjoaa mahdollisuu den tavoitella rajat ylittäviä markkinoita. Suurin osa myynnistä on tehty kauppakeskuksis sa omalta myyntipöydältä. Hän on muotoilija ja keraa mikko”, LampinenVilkki lä sanoo
Ellei uutta puusukupolvea nouse nopeasti, ei kannata jäädä odottelemaan: järkevintä on tehdä avohakkuu ja aloittaa uudestaan taimet istuttamalla. Myös ”tehometsätalous”, eli puuston kasvun lisääminen vaikkapa lannoituksilla, kannattaa pitää yhtenä vaihtoehtona työkalupakissa. Mikäli puuston alle syntyy uusia taimia, yläharvennuksesta voi siirtyä edelleen jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Silloin monipuolisempi ote palvelee – tutkimustenkin mukaan – tavoitteiden saavuttamista paremmin. Sitä on myös tarpeen tarkastella yhtä metsikköä laajemmalla katsannolla. ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. Jos puusto jää kovin harvaksi, se myös kasvaa heikosti. Parempaan tulokseen voisi päästä vaikkapa jättämällä kallioiden vanhat männiköt kokonaan hakkuiden ulkopuolelle, pitämällä turvemaat jatkuvapeitteisenä ja ottamalla rehevillä metsitetyillä pelloilla kaikki irti nopeasta kasvusta avohakkuilla ja lyhyellä kiertoajalla. Jos esimerkiksi metsikkö on varttunut kuusikko, jossa jokainen puu on tukkirunko, taloudellisesti paras tulos saadaan avohakkaamalla ja istuttamalla uusi puusukupolvi jalostetuilla taimilla. JATKUVAPEITTEISTÄ KASVATUSTA pidetään monimuotoisuuden ja maiseman kannalta usein jaksollista parempana. Mikäli uusia puita ei synny, kannattaa kenties yläharvennuksilla pidennetty kiertoaika ja jaksollinen kasvatus. Joskus taas tasaikäisenä alkanut taimikko voi muuttua rakenteeltaan jatkuvapeitteiseen soveltuvaksi, silloin kasvatustapaa kannattaa vaihtaa. Puuston avohakkuusta helposti seuraa tarve kunnostaa myös ojat, mutta jatkuvapeitteisellä kasvatuksella tämä voidaan kenties välttää, kun kasvava puusto pitää veden tason sopivana. Jos taas kohteessa on myös pienempiä puita, joista voi odottamalla lihottaa tukkirunkoja, taloudellisesti kannattavinta voi olla tehdä yläharvennus, poistaa tukkikokoisia runkoja ja jättää pienempiä jatkamaan kasvuaan. Kun metsikkö harvennetaan yläharvennuksin jatkuvapeitteistä kasvatusta tavoitellen, mutta myrskytuho kaataa puolet puustosta, kannattaa kasvatusmenetelmää harkita uudelleen. Turvemailla kannattaa miettiä puuston lisäksi myös maaperää, kun valintoja tekee. Metsän käsittelymenetelmät ovat metsänomistajan työkalupakki, joka kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. Mitä työkalupakkiisi kuuluu. Ellei uutta puu. Metsien käsittelymenetelmien hyvyys ei ole joko tai -kysymys. Vaikka se voi yksittäisen metsikön osalta olla totta, kannattaa asiaa katsoa koko tilan kannalta. JOKAISELLE METSIKÖLLE kannattaa valita käsittelymenetelmä kohteen ominaisuuksien perusteella. Omistajalla on paljon vapauksia valita, millaisin menetelmin ja miten intensiivisesti hän puustoaan käsittelee. l METSÄNHOITO ON uuden metsälain myötä merkittävästi vapautunut. Mitä enemmän ja moninaisempia työkaluja on, sitä paremmin on kunkin omistajan mahdollista saavuttaa omille metsilleen asettamansa tavoitteet. MENETELMÄÄ KANNATTAA vaihtaa yksittäisessä kohteessakin, jos tilanne muuttuu. sukupolvea nouse nopeasti, ei kannata jäädä odottelemaan. 76 Metsälehti Makasiini KOLUMNI. Jos käsittelet koko metsäsi jatkuvapeitteisen metsätalouden menetelmin, hakkuita tehdään koko alueella
Palvelu on avoin lehden kestotilaajille ja Metsälehti Digin tilaajille. metsalehti.fi/videot. Sieltä pääsee paitsi katsomaan metsä aiheisia videoitamme, myös helposti lukemaan videoon liittyviä juttuja. Metsälehti Makasiini 77 » PILKKEET. Nyt videoita katsomaan ML Pohjois-Karjala 2 x 130 mm_ML 18.1.2021 10.41 Sivu 1 Onko sinussa LUONNOSTAAN energiaa. Tyypillisesti ne täydentävät juttuja ja elävöittävät niitä. Videoiden katselu Metsälehden sivuston kautta edellyttää verkkosivustolle kirjautumista. Tällä hetkellä tarjolla on liki 150 videota. Tule tekemään Vaposta maailman paras lähienergian osaaja. Esimerkiksi tämän lehden videoissa neuvotaan klapin tekoa, kokeillaan ruotsalaista Kranman Bisonpienmetsä konetta ja vieraillaan visakoivutuotteita valmistavassa yrityksessä. PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄLEHDEN videot on koottu yhteen paikkaan lehden verkkosivuilla osoitteeseen www. Haemme biopolttoainetiimiin Kouvolan alueelle PUUNHANKINNAN OPERAATIOPÄÄLLIKKÖÄ jonka vastuulla on puunhankinta sekä korjuun ja kuljetusten hoitaminen. Koneja laitekokeilut keräävät säännönmukaisesti kymmeniä tuhansia katselukertoja. Lue lisää ja hae paikkaa viimeistään 9.2.2021 osoitteessa barona.fi/vapo. Viime vuonna videoita katsottiin Metsälehden Youtube-kanavalla yhteensä yli miljoona kertaa. Vaikka videot usein liittyvät lehden juttuihin, ne ovat itsenäisiä kokonaisuuksia. Niissä perehdytään metsänhoitoon ja metsätöihin, mukana on myös laitetestejä, käytännöllisiä vinkkejä ja opastusta omatoimisille metsänomistajille
Palkinnon arvo on 109 euroa. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Hietatuhatjalkainen on Suomen tuhatjalkaisista suurin ja yksi yleisimmistä. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Myrkkyrauhasia ei ole päässä eikä etummaisissa jaokkeissa, siksi tuhatjalkainen suojaa päänsä kiertymällä kerälle ellei pääse pakenemaan. Jos hietatuhatjalkaisen ottaa käteen, se yrittää kiemurtelemalla vapautua ja päästää samalla myrkkyrauhasistaan keltaista nestettä. Ravinnoksi käy monenlainen eloperäinen aines. Jonkun ajan kuluttua kuoriaistoukka alkaa imeä sen sisältöä ravinnokseen. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! 78 Metsälehti Makasiini » PILKKEET. Pää piiloon, vaara lähestyy! STRUTSI ei laita päätään piiloon vaaran uhatessa vaan pakenee. Ihmisen ihon se vain värjää, mutta suuhunsa tuhatjalkaisen ottaneet kyllä äkkiä pudottavat pahanmakuisen otuksen. fi/lukijakysely. Sen sijaan hietatuhatjalkainen laittaa, ellei ehdi livahtaa piiloon. ARVONTA! SEPPO VUOKKO Ahdistettuna hietatuhatjalkainen kiertyy kiepille niin, että pää jää myrkkyä erittävän ruumiin keskelle. Palkinnoksi arvotun paidan voitti Ari Warpenius. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Jäljelle jää vain palasiksi hajonnut kova kuori, jonka sisällä myrkkyrauhaset roikkuvat yhä täysinä. Kun tuhatjalkainen on mennyt kiepille, toukka kiipeää päälle ja puree sitä niskaan. Yhtä hyvin se viihtyy asutuksen piirissä. Se on helppo tunnistaa suuresta koostaan, tukevasta olemuksestaan ja kiiltävän kovasta panssaristaan, jota koristaa selkäpuolella kaksi keltaista juovaa. Viime numeron suosituin artikkeli oli metsänomistajan haastattelu ”Kuivalan kylän koronaevakko”. helmikuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme puiset Aarni-aurinkolasit, joiden kehykset on valmistettu kotimaisesta koivusta. Aivan vastaavia kuoren pätkiä olen nähnyt muun muassa kellarin lattialla. Kaikkien 15. Mistä pidit. Samalla se ruiskuttaa pihtimäisten leukojensa läpi aineita, jotka lamauttavat saaliin ja alkavat liuottaa sen sisäelimiä. Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. Osaako meillä joku otus syödä hietatuhatjalkaisen samaan tapaan. Hietatuhatjalkainen on liikkeellä yöllä, päivät se piilottelee kosteissa ja ahtaissa koloissa, metsässä sammalen, kivien ja lahopuiden alla. Pohjois-Amerikassa eräät kovakuoriaistoukat ovat erikoistuneet saalistamaan hietatuhatjalkaisen sukulaisia. JO RM A PE IP O N EN Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli
029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 89. Ensi numerossa TURVALLI SESTI TÖISSÄ METSÄSSÄ METSÄLEHTI MAKASIINI 2/21 ILMESTYY 11.3. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakausmedia ry:n jäsen 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 683 (lt/19) PunaMusta 2021 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit MIKKO RIIKILÄ. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6114 Kauppak. 029 432 6100 Anna Back Tiina Aaltonen Jussi Collin, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 11.2. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, p. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6113 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p
NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO
Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkki päiväluettelosta.. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 1. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . MERKKIPÄIVÄT 70 VUOTTA 4.2. Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 8, OIKEA RATKAISU P B A V E C T W I X T R J I Y K A V F U U G A K A I F A S B G R Ö N P A P E R I U S K O S M C Ö X E B O N T E L O R A V A U S A V Ä I N Ö L J C V E G A S H A W L F V G O N D R B A M B I K U O R M A N R A J U T U O K I O E R V I A P Å D U A Z P O I K K I A L O K A S M A N A G U A Y U W E S T E N D S A C K Q H S Ä W R K A K S E L I T E I R A N A T O L I E R O T A S A O R P O E I L V E S C A R L M K V N T N A S D A Q V I L K K U A E S A U P H I L I P S U O S I A L A R S A A S I A T A R A U L I A Ö N I M I Z A L A R I T A R U U S T S Y Y R I A P S Ä V I I N A A H A L L I I N H O T K Ä Y N T I T E E R I K Ö D K U O K K I J A L T W A I N I I T T I E R Ä S Y D O L L A R I I O L D M A N V U T A T A M I T R A S T M A R A S P I U S V A U H N I D O S Ä I T I L A I T E N A R U I S A B R I I S U A C C L F L A M I N G O A L A K O K O K N A L K I O J O S E F N A M E L A T K I I V A S O M A I O A L G E B R A V I E H E K D P Å R H U S L U N D A H L A O R I A L U R A K O I D A C R O I A S T E R I X L A A R I U V R T A K I A M O S A M B I K P N K A A R R O T Q U A N T A U Q E T E N Å D E N D A L A L T A I N T I A R E I L U T Y Y N I N L U A R U B A R I R J S A A N N R E V I I S O R I E S I S Ä S I V U O S K A R L I E P A J A Ä O S A P U S K A U O A T A I L E T H Å K A N A P K G U Z E N I N A I S U Z U I R T O A V A Ä I N T O I L I J A Y O A N S S Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 11.2.2021 osoitteessa Metsä lehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraa tinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Jouni Räty, Suomen metsäkeskuksen asiakkuusasiantuntija, Tampere (ilman vastaanottoa) Merkkipäivätpalsta on avoin kaikille lukijoille. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €). Eero Kettunen, metsänhoitaja, Pori 50 VUOTTA 29.1. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palkinnot Makasiinikryptosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Esa Hurtig, Loue, Martti Kälviäinen, Ylämaa ja Kari Saarinen, Säkylä. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. MAKASIINIRISTIKKO 1 Kestotilaajan edut: Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk)
Niin katkottavan puunrungon automaattinen mittaus kuin nykymetsäkoneiden tehokkaan toiminnan taustalla oleva hydrauliikka eli voimansiirto harppasivat askeleen eteenpäin. Uusi sarjamme kertoo metsäalaa mullistaneista keksinnöistä. Ylöjärveläinen metsäteknikko ja keksijä, myöhemmin metsäneuvos-arvonimen saanut Sakari Pinomäki toi vuonna 1972 puunkaatoon maailman ensimmäisen määrämittaista puutavaraa tekevän metsäkoneen, Pika 75:n. 82 Metsälehti Makasiini. l MODERNI SADONKORJAAJA Suomalainen Pika 75 -harvesteri oli maailman ensimmäinen määrämittaista puutavaraa tekevä metsäkone. Pika 75 -hakkuukoneen apteerauslaite mittasi puun pituutta parhaimman katkontavälin arvioi miseksi. Metsäkieleen syntyi myös sana monitoimikone eli moto. Konekehitys sementoi puutavaralajimenetelmän puunkorjuun ykkösmenetelmäksi Suomessa: puut kaadetaan, karsitaan ja katkotaan tukeiksi, kuiduiksi ja muiksi erikoisemmiksi puutavaralajeiksi jo paikan päällä metsässä. Kone on kaatanut puun ja siirtänyt rungon vaaka-asentoon katkontaa sekä latvaoksien karsintaa varten. Nykyiset metsäkonejätit, kuten Ponsse, saivat Pika-koneista merkittävää mallia omien koneidensa kehittelyyn, joten Pika 75 -harvesteri on myös peruskivi Suomessa nyt kukoistavalle metsäkoneteollisuudelle. S U O M E N met sis s ä n ä ht i i n 1970-luvulla lopulliset merkit siitä, että metsätyömies tulee häviämään koneelle. Pika 75 -koneen myötä suomen kieleen tuli myös sana harvesteri. Juttua varten on haastateltu amanuenssi Marko Rikalaa metsämuseo Lustosta.. Termi kuvaa puutavaralajeja tuottavaa hakkuukonetta ja nojaa englanninkieliseen sanaan harvest eli korjata satoa. Pika 75 ei ollut vain ensimmäinen moderni harvesteri, vaan konemallin kehitystyö poiki 1970-luvulla myös muita metsäkoneiden historiaan jääviä ominaisuuksia. Kehittyvän hydrauliikan ansiosta metsäkone tarvitsi vähemmän moottoritehoa hakkuulaitteidensa liikutteluun, mikä vähensi elintärkeän polttoaineen kulutusta. LU ST O /M ET SÄ TE H O N KO KO EL M A /L A SS E SÄ TE RI VALTTERI SKYTTÄ » KÄÄNTEENTEKEVÄ Pika 75 -hakkuukone käsittelemässä kaatamaansa kuusirunkoa Tampereen Teiskossa vuonna 1976. Vaikka Pika-koneet olivat tekniikaltaan uranuurtajia, Pinomäen yritys ei lopulta noussut tuotannoltaan suurten metsäkonevalmistajien joukkoon
/kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. /metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Tapio. Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa
euroopan OSTETUIN MÖNKIJÄMERKKI tutustu ATVja utv-malleihin: www.CFMOTO.fi 3 V TAKUU 3 V TAKUU uudet cforce 625 -mallit saatavilla nyt suomessa! Bosund: Ocean Dealers Oy, Espoo: Funbike Oy, Hyvinkää: MP Racing Oy, Hämeenlinna: Härkälän Konekauppa Oy, Iisalmi: Pro Service Finland, Imatra: Kisa Imatra Oy, Joensuu: Kone Jönnit Oy, Jyväskylä: Kari Vehniäinen Racing Oy, Jämsä: Huolto-Kaksikko Oy, Järvenpää: Rothwork Motors Oy, Kitee: TMI Leka-Paja, Kotka: Motobox Oy, Kuopio: Konesolmu Oy, Kuusamo: Pienkonehuolto Liimatainen Oy, Lankojärvi: Heikki Rautio Ky, Lohja: Virkkalan Urheiluliike Oy, Loimaa: V-Twin City Oy, Mariehamn: Kalmers Oy, Muonio: Muonion konepiste Oy, Orimattila: Motopalvelu Niemitalo Oy, Oulu: Euro Motor Center Oy, Pori:Top Motor Oy, Ranua: Pohjoisen Kone, Ristiina: Saimaan Lakemotors Oy, Rovaniemi: Pohjoisen Kone, Salo: Takatalo Store Oy, Savonlinna: Koneveturi Oy, Seinäjoki: Yarde Oy, Sodankylä: Arctic Engineering Oy, Sotkamo: Kainuun Motopalvelu Oy, Suolahti: BR-Motors Oy, Tampere: Motorpower Oy, Tornio: Rajamotor Ky, Tuusula: Tuusmotor Oy, Vantaa: Elfving Center Vantaa, Varkaus: Akkusolmu Oy, Virrat: Pekka Väli-Torala Oy, Ylivieska: Kärkkäinen Oy Ylivieska Löydä lähin valtuutettu CFMOTO-jälleenmyyjäsi: CFORCE 625 L EPS 2:LLE HLÖ:LLE, T3B 8.990 € + TK 8.690 € + TK CFORCE 625 EPS 1:LLE HLÖ:LLE, T3B 4WD 4WD metsalehti_takakansi_210x240_cfmoto.indd 1 18.1.2021 10.50.00