HELMIKUUTA • NUMERO 1/2022 • 12 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 1/2 02 2 TE EM A : SU O N SÄ IL Ö M ÄT 9059_.indd 1 29.1.2022 13.17. POKIA & DESIGNIA SUON SÄILÖMÄT Vanhoista suopuista syntyi sähkökitara UUSI SARJA ALKAA KASVUPAIKAT TUTUIKSI Näin teet metsäveroilmoituksen Yaris Cross topakka pikku maasturi 20 KYSYMYSTÄ METSITYKSESTÄ LIUKULUMIKENGÄT PIKATESTISSÄ ›› Ruokoloiden verstaalla veistetään oman metsän puista 4
Metsämme ja puumme tarvitsevat joka päivä satojen metsäalan ammattilaisten ja kumppani yrittäjien osaamista. metsaforest.com 9060_.indd 2 29.1.2022 13.13. Siksi lupaamme tehdä aina parhaamme, jotta jokaisella sopimusyrittäjällämme riittäisi töitä ja toimeentuloa. Hyvällä yhteistyöllä Metsä tuottaa meille kaikille kasvua ja vaurautta, joihin emme yksin yltäisi. "Yhteistyökumppanina Metsä on erittäin yrittäjäläheinen." – Toni Salo, kuljetusyrittäjä Kyllä Metsä pitää huolen omistaan Meitä Metsä Groupin omistajia on satatuhatta
Kun tulen teltasta, vihreät ja punavioletit revontulet hulmuavat joka puolella. 46 PIKATESTI : Liukulumikengillä metsään 48 PERINTÖMETSÄ : Liika suunnittelu voi kostautua TALOUS 51 RAHAPUU : Huolestuttavia asioita 52 PUUMARKKINAT : Uskoa kysyntään on 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Sukupolvenvaihdoksesta vauhtia 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Yhdeksän tonnia hehtaarilta 56 TILAMARKKINAT : 2021 oli kovan nousun vuosi 57 KOEAJO : Toyota Yaris Cross 60 VEROILMOITUS TYÖN ALLE 66 HANKINTATYÖ 18 S. Heino Marjamäki oli siirtänyt turvesuosta nousseet jättipetäjät yhteen kasaan. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 9061_.indd 3 28.1.2022 13.17. 15 YHDISTYKSET KÄYTTIVÄT LIKI PUOLET KEMERASTA 16 LUKIJAN KUVA : Tuhon jälkeen TEEMA 18 YLLÄTYS SUON SYVYYKSISTÄ 28 VAIKUTTAJA : Henrik Nieminen johtaa Tornatoria OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 20 kysymystä metsityksestä 40 KASVUPAIKAT : Katse maahan 42 TUTKIMUS : Eväitä metsäkeskusteluun 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Pihlajasta pitkä ilo 44 KYSY POIS : Mikä käpyjä vaivaa. Tuuli suhisee, hanki ja telttakangas rapsahtelevat. Metsämaasta tehtyä uutetta on käytetty muun muassa Moi Forestin voiteissa. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Metsänomistajan liiketulos vaihtelee 6 METSÄNOMISTAJA : Oman metsän puista 12 VANHASSA VARA PAREMPI 14 METSÄTYYPPI : Miten klapikauppa on käynyt. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. 68 S. SE PP O SA M UL I JO RM A LU H TA SA M I KA RP PI N EN LUONNOSTA 68 LUHTA : Hiljaisuus 74 TUOTE & TEKIJÄ : Tujaus metsämaan mikrobeja 76 KOLUMNI : Ylihakkuu voi olla järkevääkin 78 PILKKEET : Monta tapaa menestyä 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Uuden aikakauden alku 74 S
Silloin hehtaaria kohti laskettu liiketulos pysytteli pitkään tasolla, jolle se nykyään yltää vain huippuvuosina. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Kun tuntee historian, voi ymmärtää paremmin nykyhetkeä. Kun on tehnyt paljon töitä, niin on paljon vähennyksiä. Yksityismetsien liiketulos koheni, mutta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna taso ei ole erityisen korkealla. Niitä on vaikka kuinka paljon, mutta käytännön metsänhoidossa riittää yleensä, että hallitsee päälinjat. Niin firmoilla kuin puun myyjillä on takanaan erinomainen vuosi. Rahan arvon muutos huomioon ottaen kuusitukin reaalihinta on nyt sama kuin kymmenen vuotta sitten. Puun myyntimäärät ovat kasvaneet, mutta puun reaalihinta ei niinkään. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA METSÄTEOLLISUUSYRITYKSET julkistavat tuloksiaan samaan aikaan, kun metsänomistajat laskevat viime vuoden tuloja ja menoja veroilmoituksiinsa. Ensin opetellaan erottamaan toisistaan kivennäismaa ja suo.” HANNU JAUHIAINEN VEROASIANTUNTIJA ”Veroilmoituksen täyttäminen pitäisi ottaa iloisena asiana. Tilastot osoittavat, että yksityismetsien liiketulokseen on viime vuosikymmenten aikana vaikuttanut eniten kotimaisen puun hyvä kysyntä. Tästä numerosta löydät ohjeet veroilmoituksen täyttämiseen sekä veroneuvonnan yhteystiedot. Kirjan taulukoista ja kaavioista voi hahmotella kiinnostavia muutoksia aina 1980-luvulta alkaen. Näin voi päätellä Luonnonvarakeskuksen uusimmasta Metsätilastollisesta vuosikirjasta, joka on verkossa vapaasti luettavissa. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Metsänomistajan liiketulos vaihtelee 9062_.indd 4 28.1.2022 15.08. Metsäyritykset ostivat puuta neljänneksen enemmän kuin 2020, ja kantorahapotti kasvoi muhkeaksi. Metsäala on herkkä suhdanteille, ja viime vuonna se näkyi hyvin. Harvinaiselle puutavaralle löytyi lopulta arvoisensa käyttökohde. Liiketulosta kuvaavasta pylväiköstä näkee, että viime vuosituhannen loppu on ollut puunmyyjille hyvää aikaa. Se sai alkunsa turvesuon pohjalta löytyneistä vanhoista petäjistä, joiden tarinaa toimittaja Sami Karppinen ryhtyi selvittämään. Jos joutuu maksamaan veroja, niin on ollut tuloja ja jotain jää itsellekin.” Postitimme kestotilaajille Hannu Jauhiaisen kirjoittaman Metsälehden Metsäverokirjan jo viime viikolla. Pitkä perspektiivi on myös tämän numeron pääjutussa. Mäntykuitupuusta maksettiin 1990 enemmän kuin viime vuonna. Myös valtio voi olla tyytyväinen verotuloihin, joita sille kertyy pitkästä ketjusta kannolta tehtaille. Turvesuon pohjasta löytyneiden tuhansia vuosia vanhojen mäntyjen tarina opetti paljon siitä, miksi suometsien merkitys metsänhoidossa on korostunut.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Uudessa juttusarjassa tutustutaan kasvupaikkoihin
Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. KUVA: Krista Ylinen 9062_.indd 5 28.1.2022 15.08. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa maisemaa rakentaa upea kaamoksen jälkeinen valo sekä tummat puut vaaleita tuntureita vasten. HYVÄÄ pääsiäistä. Kevät tuoksuu jo. Kuvauspäivänä (24.1.) tuntuu kuin olisimme ajassa kaksi kuukautta edellä. Tykyt ovat pudonneet Lapin pohjoisosia myöten, vain harvoilla tuntureilla tammikuiset vaahtokarkkipuut ovat jaksaneet taistella kovia tuulia ja lämpöasteita vastaan
TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9063_.indd 6 28.1.2022 13.19. Siitä valmistuu puusepäntuotteita kahdessa sukupolvessa. OMAN METSÄN PUISTA Ruokoloiden metsän paras puu pidetään itse
57 vuotta ASUU Päijälässä Kuhmoisissa VALMISTAA pääasiassa ikkunanpokia ja ovia KÄYNYT huonekalupuusepän linjan Kouvolan kotiteollisuuskoulussa PERHEESEEN kuuluu vaimo sekä kolme aikuista lasta HARRASTAA musiikkia, kajakkimelontaa, biljardia, karaokea ja laskettelua SANNA RUOKOLA PUUSEPPÄ 30 vuotta LAPSESTA asti isän puusepän verstaalla kesätöissä VALMISTAA huonekaluja ja pientuotteita OPISKELLUT puuseppä artesaaniksi Lahdessa HARRASTAA kajakkimelontaa, retkeilyä, vaellusta ja hiihtoa kt Metsälehti Makasiini 7 9063_.indd 7 28.1.2022 13.19. VESA RUOKOLA PUUSEPPÄ Ruokolan Puu Oy:ssä
Kahdeksan vuotta sitten Vesa Ruokolan vaimolle kuitenkin siirtyi suvun metsää Päijänteen rannalta Korpilahdelta. Sillä varmistetaan, ettei puusta vahingossa tehdä mitään, mikä jää valmiissa tuotteessa piiloon. Pihalta poistettava raihnainen koivu voi olla visakoivu. Kaksi rekkakuormaa kerralla Vaatimukset puulle ovat kovat, sillä Vesa Ruokola valmistaa pääasiassa ikkunankarmeja ja ovia. Päijälässä Kuhmoisissa sijaitseva verstas on rakennettu vuonna 1989 Ruokolan kotitilan maille Pukarajärven rannalle. ”Sitä ei siis raaskita käyttää kolmeenkymmeneen vuoteen”, jatkaa Ruokolan tytär, puuseppä Sanna Ruokola pieni hymynkare kasvoillaan. Lyijykynällä isoin k ir j a imin k irj oitet t u tek sti mäntylankun päässä varastaa huomion. ”Se on molemmin puolin oksaton lankku. Käyttövalmiiseen sahatavaraan tehdyt merkinnät helpottavat kuhunkin tuotteeseen sopivimman puutavaran löytymistä. ”L IIAN HYVÄ”. JOS kuivaat sahatavaran ulkona, kaada puu talvella ja sahaa maalis-huhtikuussa. Etenkin ikkunan ulkopokiin kelpaa vain tiheäsyinen oksaton mänty. Kuudensadan neliön suuruisessa lämpimässä verstashallissa on tilaa useammalle puusepälle. Vesa Ruokola käy itse valitsemassa metsästä kaadettavat rungot. ”Se olisi hyvä, jos ensimmäinen oksa olisi 15 metrissä tai siitä ylöspäin. Ensimmäisen ikkunanpokan mies teki jo teini-iässä, joten hän tietää kokemuksesta, minkälaista puusta paras ikkunankarmi syntyy. Männyistä parhaimmat ovat sileäpintaisia ja kookkaita, jolloin oksatonta puuta on yleensä mahdollisimman paljon. Sieltä myös laadultaan liian hyväksi rankattu lankku on peräisin. Se on harvinaisen hyvä”, selittää puuseppä Vesa Ruokola. Voit saada paremman hinnan puulle. Nykyään suurin osa puusta tuleekin perheen omasta metsästä. RUOKOLOIDEN VINKIT LAATUPUUN HYÖDYNTÄMISEEN PYSTYKARSI tarvittaessa. Viimeiset viisi vuotta tytär Sanna Ruokola on valmistanut verstaalla omaa Ruoko design -nimellä kulkevaa huonekaluja pientuotemallistoaan. Vesa Ruokola on työskennellyt puuseppänä omassa yrityksessään Ruokolan Puu Oy:ssä jo lähes neljäkymmentä vuotta. KYSY laatumännylle tarjouksia myös pienyrittäjiltä. Sisäpokissa välttää harvasyisempi nopeammin kasvanut puu, sillä sen ei tarvitse samalla tavalla kestää säitä ja sateita. TUNNISTA harvinaisuudet. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9063_.indd 8 28.1.2022 13.19. Aikaisemmin verstaalla tarvittava puu ostettiin lähialueen metsistä. Kuivaa valmiiksi mittoihin sahattua puutavaraa on puusepänverstaan perällä runsas kymmenen kiintokuutiota, mutta vain yksi on ansainnut näin ylevän merkinnän. Jos muutoin oksattomassa kyljessä on muhkuroita, sen tietää, että pinnan alla on heti kuiva oksa”, Ruokola kertoo. Halu suunnitella tuotteita ja tehdä käsillä toi Sanna Ruokolan töihin isänsä verstaalle. Myös perheen nuorin poika työskentelee verstaalla isänsä apuna. Vastaavasti kovin iäkkäät puut saattavat aiheuttaa työstettäessä ongelmia
Verstaalle haetaan puuta noin kolmen neljän vuoden välein. Esimerkiksi ikkunoihin mänty on kuusta kestävämpi valinta. Me emme koskaan kaada puuta kesällä omiin tarpeisiin.” Puusepän käyttöön puusta kelpaa enVesa Ruokola on sukunsa ensimmäinen ammattipuuseppä, mutta jo isoisä teki huonekaluja oman metsän puista. Jotta sahatavaraan ei tule ulkokuivauksesta värivikaa, puut kaadetaan talvella ja sahataan maalis-huhtikuussa. Korjuuapua puuseppä saa veljeltään, jolla on verstaan naapurissa metsäkoneyritys, metsäkoneita ja puutavara-auto. Kuusi joutaa metsäfirmalle Sadan kilometrin päässä verstaalta sijaitsevasta metsästä omaan käyttöön päätyy paitsi mäntyä myös koivua. Kerralla runkoja kaadetaan pari rekkakuormallista eli noin sata kuutiota. Niissä on herkemmin pihkataskuja, jotka saattavat paljastua vasta myöhäisessä vaiheessa ja pilata lähes valmiin tuotteen. Kuuset myydään pääasiassa metsäfirmoille, sillä kuusi on puusepäntyössä vaikea työstää ja oksikas tyvestä lähtien. Ruokolan Puun verstaalta löytyy höyläkoneita, sirkkeleitä, vannesaha, puristimia, porakoneita ja hiomakoneita sekä kaikenlaisia käsityökaluja. Siellä Ruokola sahaa puut omalla sahalla valmiiksi käyttötarkoituksen mukaan ja kuivattaa sahatavaran ulkohalleissa. Yksittäisten puiden poimintaan Ruokola ei ole lähtenyt, vaan kerralla hakataan pieni, noin 150 rungon aukko. KUHMOINEN ”Me emme koskaan kaada puuta kesällä omiin tarpeisiin.” Metsälehti Makasiini 9 9063_.indd 9 28.1.2022 13.19. ”Kuivapohjaiset metsiköt menevät metsäyhtiöille kesäleimikkoina. Rungot tuodaan kokonaisina verstaan pihalle
Harvennusvisasta designia Viidenkymmenen hehtaarin metsätilalta löytyy myös peruspuulajeja erikoisempia kasvatteja. Minulla on myös laukkumalli, jossa on huopaa ja yksityiskohtana pieni koriste visakoivua”, Sanna Ruokola kertoo. Metsän kasvu on ”Harvennusvisasta on syntynyt esimerkiksi lasinalusia.” Sanna Ruokola suunnitteli laukkumalliston, jossa saa hyödynnettyä harvennusvisaa. Nykyisin Pirkanmaahan kuuluva Kuhmoinen on vilkas kesämökkikunta. Perheen tytär Sanna Ruokola on ollut polvenkorkuisena mukana istuttamassa visakoivuja. Talon oston ja rakentamisen yhteydessä ei tunnu niin isolta hinnalta ostaa kunnon kaluste”, Sanna Ruokola jatkaa. Myös suuri tumma senkki pääsee pian uudelle omistajalleen. Oven suussa odottaa valmiita ikkunanpokia karmeihin kiinnitystä. Puun hidas kuivuminen vähentää puun elämistä valmiissa tuotteessa. Loppu menee rakennustavaraksi. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana metsänhoidosta on tullut Ruokolan ja hänen vaimonsa yhteinen harrastus. Vesa ja Sanna Ruokola ovat huomanneet, että viimeisten kahden vuoden aikana puusepäntuotteiden menekki on kasvanut. Kertaalleen harvennetut vehreät peltometsät tarjoavat tulevina vuosikymmeninä raaka-ainetta puusepänverstaalle, mutta tukkien hyödyntäminen jäänee nuoremman puuseppäpolven harteille. Raivatessa ei katsota kelloa Aikaisemmin metsänhoito ei juuri kiinnostanut Vesa Ruokolaa. Jos on jotain erikoisempaa ja arvokkaampaa, kuten visakoivua, sille viitsii näin tehdä.” Korona lisännyt kysyntää Verstaassa tuoksuu puu ja maali. simmäinen ja toinen pölkky. Vuonna 1998 Ruokolan vaimon vanhemmat istuttivat pelloille tammia, lehtikuusia, lehmuksia, tervaleppää ja visakoivua. Puu on tuotava sisälle ja sahattava pöytäsirkkelillä. ”Meillä on ollut kaikenlaista rakentamista aina. Kun visojen harvennus tuli ajankohtaiseksi, tytär suunnitteli varta vasten tuotteita, joissa pientä visakoivua voisi hyödyntää. Hämmästellessäni verstaan siisteyttä Vesa Ruokola kertoo, että tilassa on pystyttävä kuljettamaan tavaraa kärryillä. Ruokolan veljellä on hakelämmitys, mikä lämmittää myös puusepänverstaan sekä muutaman naapurin talon. ”Se on roskaista, sellaista askartelua. Usein vain tahtoo unohtua, että puun pitää kuivua kahdesta viiteen vuotta ennen kuin se on puusepän työstettävää. Seinällä on riveissä erilaisia työstövälineitä ja sapluunoita. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9063_.indd 10 28.1.2022 13.19. Kapea lyhyt puu on vaarallista sahata ulkosahalla. Suurin osa asiakkaista on yksityisiä rakentajia, kunnostajia ja kesäasukkaita. Ennen kuin ulkona useamman vuoden kuivanut puu pääsee puusepän käsittelyyn, sitä kuivataan vielä viikko verstaan perällä olevassa kuivurissa 60 asteessa. Yksi Sanna Ruokolan ensimmäisistä tuotteista on skeittilaudasta inspiraation saanut skeittipenkki. Voi olla, että myydään sahatavaranakin”, Ruokola kertoo. Kuoret ja silput lentävät. Taimikoita raivatessa mielessä on, että nuorista puista saattaa kasvaa joskus puusepälle laatupuuta. Koronavirus on selvästi innostanut mökkeilyyn ja remontointiin ”Ihmiset ovat olleet mökeillään nyt enemmän ja he haluavat sinne lämpöä lisää. Oma metsä kuitenkin innosti raivaussahan kahvoihin. Tavallisesti kuitupuu jätetään puusepän työssä hyödyntämättä. ”Monet huonekalujen tilaajista ovat nyt sellaisia, jotka ovat ostaneet jonkun paikan ja remontoivat sitä. Osa myös tuo omia puitaan verstaalle. Uusitaan ovia ja ikkunoita, jos vetää”, Vesa Ruokola kertoo. Myös latvat, pieniläpimittainen puu ja sahanpuru käytetään hyödyksi. ”Harvennusvisasta on syntynyt esimerkiksi lasinalusia
”Sen ei tarvitse olla rahallisesti kannattavaa, kun omaa metsää raivaa harrastuksena. Vesa Ruokola auttaa tytärtään nostamaan muotin ja valmiin penkkilevyn pois puristimesta. Nopeasti kasvanut harvasyinen puu kun ei ole parasta puusepänpuuta. ”Tiedän, minkälaista puun pitää olla, jotta se on hyvää, mutta en tiedä, miten sitä valmistetaan.” Metsän raivaaminen ja heinääminen tuovat kuitenkin vaihtelua puusepän arkeen. Taimikosta varttuvaa metsää tuskin edes perheen tytär ehtii urallaan hyödyntää. kuitenkin hidasta eikä sitä ole tarkoitus lannoituksin vauhdittaa. Omaan metsänhoidolliseen osaamiseen Vesa Ruokola suhtautuu perisuomalaisella vaatimattomuudella. Puusepän työssä joutuu kaikessa miettimään, meneekö tässä nyt liian kauan aikaa ja kannattaako tämä”, Ruokola summaa.. Sen sijaan muutamalla hehtaarilla pystykarsitut männyt saattavat päätyä Sanna Ruokolan veistettäviksi. www.kesla.com UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva 9063_.indd 11 28.1.2022 13.19. l Sanna Ruokola on tehnyt itse muotin, jossa vaneri prässätään skeittilaudan muotoon. Aikataulua ei ole eikä kelloa katsota
VANHASSA VARA PAREMPI Yli 120-vuotiaiden metsien määrä on vähentynyt Etelä-Suomessa 2010-luvulla. Etelä-Suomessa yli 120-vuotiaiden metsien määrä on sen sijaan kääntynyt viimeisen 15 vuoden aikana selvään laskuun. SUOMESSA on yli 120-vuotiaita metsiä noin kaksi miljoonaa hehtaaria, siitä suuri osa Pohjois-Suomessa. Ongelma vain on tämä: vanhalle metsälle ei ole virallista määritelmää. TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ Mikä on vanha metsä. TÄMÄN jutun tarkoitus on selventää käsitystä siitä, mitä vanhoille metsille on tapahtumassa Suomessa. Metsien ikäluokkatarkastelussa vanhaksi metsäksi on usein luettu Etelä-Suomessa yli 120-vuotias ja Pohjois-Suomessa yli 160-vuotias puusto. Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Kari T. Tässä jutussa esimerkkinä iäkkään puuston kehitysmääristä on käytetty koko maan osalta 120-vuoden ikäpyykkiä. . Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan niiden määrä on sadan vuoden aikana vähentynyt roimasti. Juttua varten haastateltu Kimmo Syrjästä (Syke) ja Esa-Jussi Viitalaa (Luke). Pääsyynä on sotien jälkeen alkanut Lapin iäkkäiden metsien kaataminen. Suurin osa näistä metsistä sijaitsee suojelualueilla, mutta 42 000 hehtaaria luonnontilaisen kaltaisista metsistä on talousmetsiä. Ikä on oiva viite metsän luonnontilaisuudesta ja korkeista suojeluarvoista, mutta se ei kerro kaikkea metsän rakenteesta: 120-vuotiaan talousmetsänä kasvaneen männikön hakkuu ei välttämättä aiheuta peruuttamatonta lajikatoa. Pohjois-Suomessa iäkkäimpien metsien vähenemistahti on tasaantunut 2000-luvulla. Toisaalta hieman nuorempi viereinen metsikkö voi olla suojelun arvoinen. l 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9064_.indd 12 28.1.2022 13.25. Luonnontilaisten kaltaisten metsien määräksi VMI:ssä arvioidaan 380 000 hehtaaria. Korhonen muistuttaa, että kyseisillä luvuilla määritelty vanha metsä ei ole sama asia kuin luonnontilaisen kaltainen metsä tai old-growth forest (aarniometsä), kuten EU:n biodiversiteettistrategia vanhoihin metsiin viittaa. viittaa
Pohjoisessa laskusuunta on tasaantunut. Etelässä huippu 2000-luvun alussa 1 2 3 4 5 milj. ha kasvullista metsämaata Etelässä huippu 2000-luvun alussa Vanhojen metsien määrä lisääntyi Etelä-Suomessa 2000-luvun alkuvuosiin asti, mutta on sittemmin kääntynyt selvään laskuun. Puusto oli tuolloin huomattavan eri-ikäisrakenteista ja keski-ikä hankalasti määritettävissä. VANHASSA VARA PAREMPI TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 Etelä-Suomi Yli 120-vuotiaiden metsien määrän kehitys Etelä-Suomessa. Yli 120-vuotiaiden metsien määrä vaikuttaa olleen sata vuotta sitten nykyistä pienempi Etelä-Suomessa, mutta vanhempia tuloksia tulee verrata nykypäivään varoen. Metsälehti Makasiini 13 9064_.indd 13 28.1.2022 13.25. Suuralueen ikäluokkajakauma ei vastaa puiden ikäjakaumaa. 1922* 1954 1974 1990 1999 2006 2011 2016 1922* 1954 1974 1990 1999 2006 2011 2016 Lä hd e: Lu ke VM I *Huom. Pohjois-Suomi Yli 120-vuotiaiden metsien määrän kehitys Pohjois-Suomessa. ha kasvullista metsämaata milj
Mikä on lisännyt polttopuun kysyntää. l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA SEPPO SAMULI 1 2 3 4 MITEN KLAPIKAUPPA ON KÄYNYT. Tavallisesti polttopuuta myydään meillä eniten lokakuusta helmikuuhun. Ihmiset ovat etätöissä ja viettävät kotona sekä vapaa-ajan asunnoilla enemmän aikaa ja käyttävät siten enemmän polttopuuta. Tänä vuonna on käymässä samoin. Milloin klapikauppa on vilkkainta. MIKSI: Sai sukupolven vaihdoksen yhteydessä vanhemmiltaan maatilan Kauhajärveltä ja halusi jatkaa isänsä jalan jäljissä, joka on aina tehnyt polttopuita. Korona-aikana tulisijoja on käytetty ahkerasti ja polttopuuta ostettu tavanomaista enemmän, tietää klapiyrittäjä Marjaana Suominen. Sekä tämä että edellinen lämmityskausi ovat olleet poikkeuksellisia. Miten polttopuu on käynyt kaupaksi tällä lämmityskaudella. Tänä verkkokaupan kulta-aikana moni edelleen haluaa soittaa tilauksensa ja asioida ihmisen kanssa.. Korona on mullistanut polttopuukaupan täysin. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9065_.indd 14 28.1.2022 13.27. Lisäksi korona-aikana on alettu arvostaa enemmän kotimaisuutta ja ostetaan suomalaista Suomessa tuotettua polttopuuta. Myös helppoutta, nopeutta ja henkilökohtaista palvelua pidetään arvossa. Joulukuu oli meillä todella vilkas myyntikuukausi. Minkälaisia vaatimuksia asiakkailla on polttopuulle. MARJAANA SUOMINEN KUKA: Polttopuuyrittäjä MITÄ: Myynyt kahdeksan vuotta koivuklapeja perustamassaan pohjalaisessa perheyrityksessä Klapilassa. Myös sähkön hinnannousu näkyy selvästi. Tärkeintä on, että polttopuu on laadukasta. Meillä on ollut kahdeksan vuotta tämä yritys ja viime vuonna polttopuut loppuivat ensimmäisen kerran kesken kauden
Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 9066_.indd 15 28.1.2022 13.33. Edellisvuonna kemeraa meni 50 miljoonaa euroa. euroa Kemeran käyttö maakunnittain 2021, milj. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola arvelee, että hyvä puukauppavuosi piti yhdistysten metsäasiantuntijat kiireisinä. Metsänhoitoyhdistykset ovat ylivoimaisesti ahkerimpia kemeran käyttäjiä, mutta nekin jäivät liki viidenneksen edellisvuoden lukemista. Suurin pudottaja oli konkurssiin päätynyt Otso Metsäpalvelut. ”Metsänhoitotyöt pitää saada vauhtiin. ”Hyvät puukauppavuodet ovat perinteisesti vähentäneet metsänhoidon aktivointia.” Nyt on näytön paikka Tiirola katsoo, että muutama vuosi sitten tiukennetut vaatimukset vähimmäispoistumasta taimikon harvennuksilla ovat johtaneet siihen, ettei tukea haeta epävarmoille kohteille. Yksityiset metsäpalveluyrittäjät, Biowatti ja Stora Enso käyttivät kemeraeuroja enemmän kuin edellisvuonna. Muuten kemeravarojen tasoa on vaikea perustella ensi vuoden budjettia valmisteltaessa”, Tiirola sanoo.. Lisäksi hän epäilee, että myöhäinen kevät ja aikainen talventulo rajoittivat raivaussahatöitä. METSÄNHOIDON TUEKSI tarkoitettujen kemeravarojen käyttö romahti viime vuonna, Suomen metsäkeskuksen tilastoista selviää. € 2021 8 miljoonan euron pudotus Kemeratukien käyttö käyttäjäryhmittäin vuosina 2020 ja 2021 lähde: Suomen metsäkeskus Tänä vuonna metsänhoitotöihin on saatava vauhtia, Mikko Tiirola MTK:sta vaatii. Tarjolla oli 59 miljoonaa euroa, mutta yksityismetsien hoitoon saatiin käytettyä vain 42 miljoonaa. Se on vähentänyt myös kemeratukien menekkiä maatalousvaltaisella Keski-Pohjanmaalla. Tämä vuosi on yksityismetsissä näytön paikka. Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan toiminnanjohtaja Pentti Etelämäki puolestaan arvioi, että maatalouden ahdinko on vähentänyt viljelijämetsänomistajien halukkuutta metsänhoitoon. MIKKO RIIKILÄ YHDISTYKSET KÄYTTIVÄT LIKI PUOLET KEMERASTA Uusimaa 0,99 VarsinaisSuomi 1,47 Satakunta 1,32 Kanta-Häme 0,89 2,29 Pirkanmaa Päijät-Häme 1,19 Kymenlaakso 0,81 Etelä-Karjala 0,95 Etelä-Savo 2,58 4 PohjoisSavo 2,44 PohjoisKarjala KeskiSuomi 3,25 EteläPohjanmaa 3,3 Pohjanmaa 1,48 Keski-Pohjanmaa 0,79 Pohjois-Pohjanmaa 3,7 Kainuu 2,3 Lappi , 2020 2021 10 20 30 40 50 Yhteensä Metsänhoitoyhdistykset Metsänomistaja Otso UPM Stora Enso Biowatti Oy Pienet toimijat Milj
Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa keskeneräisistä hankkeista toteutettua niin, ettei jo maksettuja kemeratukia jouduta perimään takaisin. Kuvassa on tilanne nyt.” GLA ”Onhan tuossa todellakin paljon vuosia menetetty hirvien ruokinnan alttarille. Raudukset olisin kuitenkin kasvattanut loppuun asti pitämällä hirvet pois alalta.” JEES H-VALTA ”Näyttäisi siltä, että seuraavassa raivauksessa joutuisi poistamaan liikaa leveyttä kasvaneita mäntyjä, eli kuusten osuus jatkokasvatettavista puista valitettavasti lisääntyy.” VISAKALLO ”Hyvä maapohja näkyy olevan kaikille kolmelle pääpuulajille. ”Etusijalla ovat projektit, joiden toteutukset edellyttävät tukiehtojen mukaisten jatkoaikojen hakemista”, Temepa Infran toimitusjohtaja Jukka Koivumäki kertoo. Koivua en kyllä istuttaisi männyntaimikkoon varjostamaan.” KURKI ”Männyn osalla en taimikkoa harventaisi ennen 6–7 metrin pituusvaihetta. Tämän jälkeen suuri osa Otson pesästä on selvitetty. Temepa Infra ottaa siirtyvien hankkeiden asiamiehiin yhteyttä mahdollisimman pian jatkotoimenpiteistä sopimiseksi. OTSON TIEHANKKEILLE LÖYTYI TEKIJÄ NOIN 200 metsätiehanketta siirtyy Otso Metsäpalvelujen konkurssipesältä Temepa Infralle. Lähde: Stora Enso 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9067_.indd 16 28.1.2022 15.06. Männyt voivat olla reilusti pitempiä tässä vaiheessa. 7 000 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA VUOSIKYMMEN HIRVITUHON JÄLKEEN Metsälehti.fi:ssä arvioitiin kymmenen vuotta sitten sekametsäksi uudistettua hirvituhokoivikkoa. Kuuset menevät vielä ohi pituudessa. Ne oksittuvat liiaksi.” MEHTÄUKKO Nimimerkki Gla esitteli uudistamaansa sekametsää. Osalla alueesta vain raivasin esiin luontaiset taimet. Kymmenen vuotta sitten hirvien tuhoama koivikko uudistettiin kuuselle ja männylle. M IK KO RI IK IL Ä Stora Enson Oulun kartonkitehtaalla yhdestä keskikokoisesta harvennusmännystä saadaan kartonkia noin 7 000 mansikkarasiaa varten
storaensometsa.fi Asiakaspalvelu ark klo 8–16 p. Nyt voit nauttia verokahvit ja hoitaa tämän vuoden puukauppaja metsänhoitoasiat. eMetsällä se on helppoa kuin kuuraketin lähtölaskenta. 02046 1478 Suomalaista metsäosaamista jo 150 vuotta Veroilmoituksen lähtölaskenta on alkanut 3 2 1 Ota esille pankkitunnukset, verovuoden kuitit ja muistiinpanosi Kirjaudu turvallisesti pankkitunnuksilla www.emetsa.fi Avaa eMetsä veropalvelu -välilehti ja anna lennonjohdon neuvoa 9068_.indd 17 25.1.2022 21.43. Metsäveroilmoituksen tekeminen ei ole rakettitiedettä. Kysy alkuvuoden eduistamme lisää omalta Stora Enson metsäasiantuntijaltasi. Lift off! Metsäveroilmoituksen ja alv-laskelman matka kohti verottajaa on alkanut
TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » SUON SÄILÖMÄT 9069_.indd 18 27.1.2022 15.08. Ne kertovat ainutlaatuisen tarinan menneiden aikojen metsistä ja ilmastosta. YLLÄTYS SUON SYVYYKSISTÄ Alajärveläisen turvesuon pohjasta löytyi jopa yli 4 000 vuotta vanhoja petäjiä
Tämän jälkeen suolle tai suonpohjalle, kuten käytöstä poistettua turvesuota nimitetään, istutettiin yhteensä 60 000 männyn, kuusen ja rauduskoivun tainta. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » SUON SÄILÖMÄT 9069_.indd 20 27.1.2022 15.08. Ne olivat nostettaessa ja taitavat olla edelleenkin vielä kovaa puuta”, kertoi Marjamäki elokuussa 2019. Suurimmat rungoista ovat olleet läpimitaltaan neljänkymmenen sentin paksuisia. Olimme tuolloin tutustumassa Marjamäen turvesuon uuteen elämään. Marjamäki oli nostanut omistamaltaan Savonnevan alueelta turvetta jo vuodesta 1998, ja turvevarannot alkoivat olla monin paikoin vähissä. Puolenkymmentä vuotta sitten alajärveläisen turveyrittäjä Heino Marjamäen suosta alkoi pilkistää tavallista järeämpiä puita. Kuten menneisyyden penkojille usein käy, uusi löydös herättää lähinnä uusia kysymyksiä. ”Nämä männyn rungot löytyivät noin kahden metrin syvyydestä suosta. T U R V E S U O S T A n o u see turpeen noston yhteydessä usein erilaisia juurakoita ja puun pätkiä riesaksi asti. Miten on mahdollista, että puut olivat kasvaneet niin suuriksi. Runkojen muoto antoi olettaa, että puut ovat olleet Heino Marjamäki on metsittänyt turvesuonpohjansa sitä mukaa, kun ne on poistettu tuotannosta. Satoja vuosia kasvua rauhassa Ajatus vuosituhansia vanhoista järeistä puista, jotka vaikuttivat edelleen käyttökelpoisilta, jäi pyörimään mieleeni. ”Turvetta oli muodostunut tänne historian saatossa 0,5 milliä vuodessa. Sen perusteella nämä keloutuneet männyt voisivat olla jopa yli 4 000 vuoden ikäisiä”, arveli Marjamäki. Kun turve oli suolta hyödynnetty, teetti Marjamäki alueelle keväällä 2017 tuhkalannoituksen suon ravinnetasapainon korjaamiseksi puiden kasvulle sopivaksi. Alueelle on nyt suunnitteilla myös tuulivoimaloita
Hänen mukaansa puut saattavat olla ikivanhoja. Puuesineet säilyneet suossa Syrjäisimmissäkin kolkissa maata on myös kivikaudella liikuttu. Neoliittisella kaudella eli 7 000–4 000 vuotta sitten ihmiset osasivat valmistaa myös saviastioita. Entä ovatko puut todella tuhansia vuosia vanhoja. ”On hyvin mahdollista, että männyt ovat eläneet 4 000–4 500 vuotta sitten.” Alajärven alueen nykymetsien mäntyihin verrattuna myös pitkiä. Todennäköisesti Alajärven seudut ovat olleet sikäläisille ihmisille erämaita, joissa on käyty kalastamassa ja metsästämässä sisämaan riistaa”, arvelee maakunta-arkeologi Janne Rantanen Seinäjoen museosta. Kun ilmasto alkoi kylmetä ja muiden muassa Alajärven Savonneva soistua, ihmisten määrä oletettavasti putosi tuosta merkittävästi. Otin yhteyttä suoekosysteemit läpikotaisin tuntevaan professori Harri Vasanderiin Helsingin yliopistolta. Ja puiset merkit siitä ovat tallentuneet usein nimenomaan suohon. ”Silloin rannikko on ollut nykyisten Lapuan ja Ähtävän tasolla. Meressä elänyt hylje on ollut ihmisille tärkeimpiä ravinnonlähteitä. Kajaani Vaasa Rovaniemi Kemi Oulu Helsinki Hämeenlinna Jääkauden jälkeen 9 000–4 000 vuotta sitten Litorinameri peitti ison osan Suomen nykyistä länsirannikkoa. ”Aiemmin, kun ojia kaivettiin käsin, löytyi turpeesta muun muassa muinaisia suksia, reen jalaksia tai ruuhia. ”On hyvin mahdollista, että männyt ovat eläneet 4 000–4 500 vuotta sitten. Toimeentulo perustui keräilytalouteen, mutta paikoista, joissa ihmiset ovat asuneet vakituisemmin kivikauden loppuaikoina, on löydetty merkkejä pienimuotoisesta maanviljelystä. Muun muassa Puolangalta on löydetty kiistattomia merkkejä maanviljelystä noin 4 300–4 000 vuoden takaa. Esimerkiksi Geologian tutkimuskeskus on tutkinut Parkanossa suosta muuKUN lämpökaudella varttuneet petäjät 4 000 vuotta sitten seisoivat vielä tukevasti juurillaan, asui nykyisen Suomen alueella tutkijoiden arvioiden mukaan vain muutamia kymmeniä tuhansia ihmisiä. Ilmasto oli tuolloin lämpimämpi kuin nykyisin. Tuolloin ihmisillä on ollut myös vuohia ja lampaita. Harri Vasander. MYÖHÄISKIVIKAUDEN ERÄMAA Puusukupolvilla on ikäeroa todennäköisesti yli 4 000 vuotta. Hapettomissa oloissa puut ovat säilyneet hyvin näihin päiviin saakka”, Vasander toteaa kertomani perusteella. Kivikauden lopulla 4 500 vuotta sitten Savonjärven pinta on ollut jo noin 50 metriä merenpinnan yläpuolella. ›› Metsälehti Makasiini 21 9069_.indd 21 27.1.2022 15.08. Konekaivun aikana nämä arvokkaat löydökset voivat jäädä usein huomaamatta”, Rantanen harmittelee. Sen sijaan vielä 8 000–7 000 vuotta sitten Alajärven Kurejokilaakso on ollut Pohjanmaan merkittävimpiä asutusalueita. Maanpinnan kohotessa pysyvä asutus alueelta oli Rantasen mukaan siirtynyt tuolloin Pohjanlahden rannikon mukana jo kohti länttä
Sen sijaan ylemmissä turvekerroksissa 150 sentistä pintaan päin jalojen lehtipuiden siitepölykäyrät katkeavat, mikä viittaa ilmaston kylmenemiseen. Massiivinen hiilivarasto Jokaisen suon syntyhistoria on erilainen. Isommasta tukista syntyy myöhemmin sähkökitara. ”Lopulta puut ovat kaatuneet, mikä on kiihdyttänyt soistumista entisestään puiden haihduttavan vaikutuksen loppuessa.” Heino Marjamäki nostelee parhaiten säilyneet tukit peräkärryyn sahausta varten. ”Nykyisin esimerkiksi Häädetkeitaan luonnonpuistosta löytyy todella suuria suomättäiden päällä kasvavia lakkapäämäntyjä, joiden koko hämmästyttää minua aina uudestaan.” Vaikka Suomen alueen puulajisto on ollut todennäköisesti 4 000–4 500 vuotta sitten nykyisen kaltainen, ovat puulajit lämpimimpien olosuhteiden ansiosta esiintyneet nykyistä pohjoisempana. Jalojen lehtipuiden esiintymisestä on saatu vahvoja viitteitä siitepölytutkimusten avulla. Radiohiiliajoitukset ovat antaneet puille samansuuntaisia ikäarvioita. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » SUON SÄILÖMÄT 9069_.indd 22 27.1.2022 15.08. Siksi on vaikeaa varmasti selittää, miten Savonnevan järeät männyt kuolivat, keloutuivat ja lopulta säilöytyivät vuosituhansiksi suon syvään syleilyyn. Puut ovat yksinkertaisesti saaneet kasvaa satoja vuosia rauhassa. Lämmin ilmasto ei Vasanderin mukaan välttämättä yksin selitä suosta nousseiden puiden järeyttä. Kiistatonta kuitenkin on, että noin 4 000 vuotta sitten Suomen alueen ilmasto alkoi jälleen viilentyä. Professori Vasander uskoo, että viilenemisen seurauksena suometsä, jossa männyt ovat kasvaneet, on vähitellen vettynyt. Esimerkiksi Ruokolahden Suurisuolla 150–360 sentin syvyydestä turpeesta on löydetty tammen ja lehmuksen siitepölyä. taman metrin syvyydestä nostettuja puita
Elokuun 20. Jonkun saunaillan päätteeksi olen ehdottanut, että voidaanhan puita kaataa nykyisin ihmisen toimesta ja haudata suohon hiilivarastoksi. Tämä puolestaan tietää lisää päästöjä ilmaan ja vesistöihin. Silloin, kun komeat männiköt ovat humisseet alueella 4 000 vuotta sitten kivikauden ollessa lopuillaan. Kello lähestyy yhtätoista aamupäivällä, kun käännyn pikitieltä kohti Savonnevaa. Lähestyessäni Marjamäen turvesuota ohitan kymmenien tien varteen Laholta vaikuttava tukki valmiina sahattavaksi. Mutta ehkä näin radikaalien toimien aika ei ole vielä”, Vasander sanoo. Tämä on yksi syy, minkä vuoksi Suomenkin metsien käytöstä ja hiilensidonnasta käydään nyt kovaa keskustelua. Sama pätee hiileenkin”, Vasander sanoo. Sikäli mikään ei ole muuttunut, että Savonnevan maisemat lienevät olleet muinaisten esivanhempiemme eränkäyntialuetta jo tuhansia vuosia ennen citymaastureita. Vasander huomauttaa, että osin samanlaisen pulman kanssa painitaan metsänhoidossa nykypäivänä. Epäilemme, että kaikista parhaistakaan pätkistä ei välttämättä ole enää sahattavaksi. ”Periaatteessa hiilensidonta olisi helppoa. Turpeesta noin puolet on hiiltä. Samalla on syntynyt massiivinen hiilivarasto. ”Jos suossa on turvetta keskimäärin kaksi metriä, on hehtaariin suota sitoutunut miljoona kiloa hiiltä. Turvemaiden taloudellisen hyödyntämisen seurauksena iso osa tuhansien vuosien aikana kertyneestä hiilivarastosta on vapautunut taivaalle muutamassa vuosikymmenessä. Jos turvemaametsä avohakataan, nousee vedenpinta ja tarvitaan kunnostusojitusta. Sitten tilalle istutetaan uusia puita. Vieläkö tukit pystyy sahaamaan. Savonjärvestä sekä turvetuotantoalueen lampareista ja kosteikoista on muodostunut vesilinnuille mieleistä elinaluetta. parkkeerattujen autojen letkan. Vähitellen Savonneva on kätkenyt mäntynsä vetiseen turpeeseen. Suomen soissa on kolmekymmentä kertaa enemmän turvekuutioita kuin metsissä puukuutioita. päivä 2021 on vesilinnunmetsästyksen aloituspäivä. ›› Metsälehti Makasiini 23 9069_.indd 23 27.1.2022 15.08. On aika kirjoittaa seuraava luku turvesuon tukkien tarinaan. Puiden lahoaminen on lähes pysähtynyt ja turpeen muodossa hiiltä on kertynyt tonneittain myös puiden päälle. Samaan hengenvetoon hän lisää, että asia ei ole pelkästään saunailtojen vitsi. Olemme sopineet Heino Marjamäen kanssa, että haen tukkeja peräkärryllä ja kokeilemme, millaista sahatavaraa niistä syntyisi. Maailmalla tutkijat ovat ilmeisen vakavissaan ehdottaneet puiden upottamista esimerkiksi mereen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Ja julmetun painavia. Paikan päällä Savonnevalla odottaa hienoinen pettymys. Osa puista on edelleen läpimärkiä. Onneksi mukana on jarruilla varustettu peräkärry, johon kärsii ladata 1 500 kiloa kuormaa. Ajatus siitä, palokärki tai käpytikka on nakutellut keloja kenties jo yli neljä tuhatta vuotta sitten, tuntuu paitsi huikealta viestiltä vuosituhansien takaa, myös mieltä rauhoittavalta sanomalta: kenties samaisten lintujen jälkeläiset ovat edelleen luontomme lajistossa kaikista mullistuksista huolimatta. ”Kyllä nämä ovat muutamassa vuodessa aika paljon ehtineet pehmentyä”, harmittelee Marjamäki nostellessaan keloja kuormaimella. Suurimmat männyt ovat vääntyneet kierteelle, joten pinta irtoaa lähes suikaleina. Palokorot ja laho tuovat puuhun omat vivahteensa. Päällepäin puut ovat edelleen komeita. Vankimmat rungoista ovat ehtineet vääntyä kierteelle, jonka vuoksi joidenkin kelojen pintakerros näyttää irtoilevan merkillisinä suikaleina. Tikatkin ovat hakanneet keloihin kolojaan. Pätkimme rungoista moottorisahoilla puolenkymmentä parhaiten säilynyttä pätkää, jotka Marjamäki nostaa varovasti kärryyn. Mutta maan pinnalle nostettuina puut, jotka ovat säilyneet vuosituhansia turpeessa, ovat alkaneet lahota muutamassa vuodessa. Epäilemme, että kaikista parhaistakaan pätkistä ei välttämättä ole enää sahattavaksi. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » SUON SÄILÖMÄT 9069_.indd 24 27.1.2022 15.08. Kuinkahan moni metso on ehtinyt hakomaan männyissä. Muinaismäntyjen puuaines hehkuu juuri halkaistuna lähes punaisena. Mänty on lustoista päätellen kasvanut vuosituhansia sitten varsin tasaista tahtia Alajärven maisemissa. Erilaisten hyönteisten tekemiä koloja löytyy puista runsaasti
Kuva Vätsärin erämaasta Inarista. Holoseenin, eli viimeisimmän jääkauden jälkeisen ajanjakson, aikana kesälämpötilat ovat olleet suunnilleen 6 000 vuotta sitten noin kolme astetta ja 3 000 vuotta sitten noin asteen nykyistä korkeampia. Lämpimintä oli 7000-4000 vuotta sitten. Noin sata vuotta sitten päättynyt pieni jääkausi erottuu poikkeuksellisen kylmänä. ”Voimakkain Lapin männyistä löytyvä viilenemispiikki liittyy Santorinin tulivuorenpurkaukseen 1600-luvulla ennen ajanlaskun alkua.” Suomalais-norjalaisten tutkimusten mukaan Skandinavian keskilämpötila on laskenut viimeisen 7 000 vuoden aikana suhteellisen tasaisesti noin 0,3 astetta tuhatta vuotta kohden, Timonen huomauttaa. ”Koska Etelä-Suomen lustokalenteri ulottuu vain 1 500 vuoden päähän, ei Alajärven Savonnevan puiden ikää voi määrittää luotettavasti vuosilustotutkimuksen eli dendrokronologian keinoin”, Timonen kertoo. Ne ovat voineet viilentää ilmastoa pitkiksi ajoiksi. Santorinin tulivuorenpurkaus Mesoliittinen kivikausi Jääkausi Neoliittinen kivikausi Pronssikausi Rautakausi Keskiaika Uusi aika vaihtelusta alueella. ”IImaston keskilämpötila on vaihdellut 2–3 asteen haarukassa läpi holoseenin. Lustokalenterin avulla on selvinnyt mielenkiintoista tietoa ilmaston ›› Metsälehti Makasiini 25 9069_.indd 25 27.1.2022 15.08. ”Lustoista selviää myös, että lämpötilat ovat sahanneet ylös ja alas noin 60–80 vuoden jaksoissa.” Esimerkiksi suuret tulivuorenpurkaukset näkyvät selvästi puiden vuosilustoista. JÄÄKAUDEN jälkeisinä lämpiminä ajanjaksoina Suomessa on kasvanut yhtenäisiä mäntymetsiä alueilla, joilla nykyisin kasvaa vain tunturikoivu. Tämän hetken ilmastonmuutoskeskusteluun hän suhtautuu kriittisesti. Hiljattain Luonnonvarakeskuksesta eläköitynyt tutkija Mauri Timonen on ollut mukana keräämässä Lapin järvistä ja lammista vanhoja vedessä säilyneitä mäntyjä, joiden avulla on laadittu 7 655 vuoden päähän (5634 LUSTOKALENTERI KERTOO LÄMPÖTILOJEN VAIHTELUSTA Mauri Timonen Mäntymetsän raja on pohjoisessa liikkunut ilmaston lämpötilojen mukaan. Tässä mielessä nykytilanteessa ei ole mitään uutta holoseenitaivaan alla, vaan kyse on edelleen luontaisesta vaihtelusta.” eaa.) ulottuva yhtenäinen vuosilustokalenteri. Hänen mukaansa kyseessä on yleinen trendi pohjoisella pallonpuoliskolla. Yhtenäiset männiköt ovat kasvaneet 70006000 vuotta sitten alueilla, joilla nykyään kasvaa vain tunturikoivua. Keskiajan lämpökausi (700-1300 jaa.) Pikku jääkausi (1400-1900 jaa.) Lähde: Luonnonvarakeskus -6000 -5000 -7000 -8000 -9000 -4000 -3000 -2000 -1000 1000 1500 2000 -500 500 o C 2 4 -2 -4 Vuosilustoindeksi Kesälämpötiloissa voimakasta vaihtelua 106 104 100 98 96 Lapin metsärajamäntyjen kasvunvaihteluiden perusteella laadittu käyrä osoittaa kasvukauden aikaisen ilmaston vaihdelleen voimakkaasti jääkauden jälkeisen ajan
Enää pitäisi keksiä esihistorialliselle sahatavaralle arvoistansa käyttöä. Urakan päätteeksi käsissämme on paitsi koristeellista tuppilautaa, jämeriä lankkuja ja luultavasti Suomen vanhimmat kakkosneloset. Sahan halkaistessa pölkyt niiden sisältä paljastuu hämmentäviä kuvioita. Katso video osoitteessa Metsälehti.fi 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » SUON SÄILÖMÄT 9069_.indd 26 27.1.2022 15.09. Osa lankusta oli halkeillut kuivuessaan tallissani pahasti, mutta saim”Sain muinaismännystä sähkökitaralleni sielun.” Sahattuna ja höylättynä puussa on lämpimän ruskea sävy. Arvelen, että historiasta kiinnostunut taiteilija voisi innostua asiasta. Joulun alla puhelimeen kilahtaa kuvaviesti, jonka saatesanoina on: ”Pikkuhiljaa alkaa hahmottua.” ”Päätin tehdä lankusta sähkökitaran rungon. Parhaiten säilyneestä pölkystä syntyy lähes normaalin oloista sahatavaraa. Myöhemmin päätän viedä parhaiten säilyneestä muinaismännystä sahatun 20 senttiä leveän ja 7,5 senttiä paksun lankun tikkakoskelaiselle puutaitelija Juha Elorannalle . Hannu Rautasalo on sahannut elämänsä aikana monenlaisia mäntyjä. Osa lankuista loistaa lähes punaisena. Suosta sielukas soundi kitaraan Iltapäivällä sadan kilometrin päässä Savonnevalta kannonkoskelainen sirkkelisahuri Hannu Rautasalo rientää työmaalleen kesken sorsanpassituksen. Puuaineksessa näkyvät niin palokorot, vuosilustot kuin lahon eri muodot. Ensiarvio puista on rohkaiseva. ”Ei näiden sahaamisessa pitäisi olla mitään ongelmaa, pehmeämpiäkin pölkkyjä on joskus sahattu”, Rautasalo arvioi
Muinaismännyn oksan ympärille on hahmottunut petoeläin. ”Itse tuskin pääsen hyötymään alueen hakkuutuloista. Toukkien reiät saavat näkyä ja kertoa puun historiasta. Metsälehti Makasiini 27 9069_.indd 27 27.1.2022 15.09. l Juha Eloranta teki muinaismännystä rungon sähkökitaraansa. Mutta sanoihan Lutherkin aikoinaan, että jos tietäisin maailmanlopun tulevan huomenna, istuttaisin omenapuun. Kitaran kaulassa yhdistyvät kotimainen vaahtera ja brasilialainen ruusupuu. ”Parissa kohdassa vuosilustot tuntuivat irtoavan tavallista herkemmin. Sitä, millaisia tarinoita näiden puiden lustot aikanaan kertovat, on juuri tällä hetkellä poikkeuksellisen vaikea ennustaa.. Sain muinaismännystä sähkökitaralleni sielun.” Seuraava polvi hyvässä kasvussa Siinä missä pala Savonnevaa on muuttunut sähkökitarassa jälleen pitkäaikaiseksi hiilivarastoksi, sitoo seuraava puusukupolvi jo hiiltä Heino Marjamäen suonpohjalla. Istutetut männyt yltävät noin puolentoista metrin korkeuteen. me kaverin kanssa siitä irti materiaalit kahteen kitaraan”, Eloranta kertoo. Maailman täytyy mennä eteenpäin”, 71-vuotias Marjamäki sanoo. Hänen mukaansa puun työstäminen onnistui lähes ongelmitta. Puuaines vaikutti hieman pehmeältä, mutta kun kitara on muotoutunut, rungossa kuulostaisi olevan hämmästyttävän hyvä sointi
Niinpä esimerkiksi jatkuvaa kasvatusta käytetään harkiten. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT SEPPO SAMULI » VAIKUTTAJA 28 Metsälehti Makasiini 9070_.indd 28 27.1.2022 13.06. ”SELLAISEEN MEILLÄ EI OLE VARAA” Metsätalousyhtiö Tornator kilpailee tehokkuudella ja haluaa varmistaa metsien kasvukyvyn, toimitusjohtaja Henrik Nieminen kertoo
Niemisen mukaan Tornatorilla ei ole määrällisiä kasvutavoitteita, vaan kasvetaan, jos se kannattaa. Tilamarkkinoille takamatkalta Tornatorilla ei ole oikeutta metsävähennykseen eikä kemerarahoitukseen, joten yritys kilpailee tilamarkkinoilla takamatkalta suhteessa henkilöomistajiin ja yhteismetsiin. » VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini 9070_.indd 30 27.1.2022 13.06. Tänä vuonna hänelllä täyttyy kolmas vuosi toimitusjohtajana. Toimitusjohtaja Henrik Nieminen kävelee koronan hiljentämässä toimistossa farkuissa ja ruutupaidassa. Vanhempi Tornator oli viime vuosisadan alkupuolella toiminut metsäteollisuusyritys, joka sulautettiin Enso-Gutzeitiin ja jota pidettiin pöytälaatikkoyhtiönä uudemman Tornatorin perustamiseen saakka. Tornator on viime vuosikymmenellä noussut yli UPM:n maan suurimmaksi yksityiseksi metsänomistajaksi. ”Kireässä markkinassa toimitaan ja siitä lähdetään, että meidän käsissä tuotto paranee.” E I ole tarkoitus mainostaa, mutta kerrotaan kuitenkin, että Tornatorin perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Yhtiön eteläisin konttori sen sijaan on toisenlaisessa ympäristössä, kehäkolmosen varrella Helsinki-Vantaan lentokentän tuntumassa. Pienetkin tilat kiinnostavat, jos sijainti on nykyisten omistusten lähellä. Kehäkolmosen kohinassa Tornatorilla on metsiä Suomessa noin 640 000 hehtaaria, etenkin Eteläja Pohjois-Karjalassa, Savossa sekä Kemin ja Oulun seudulla. Metsät pidetään hyvässä kasvussa ja terveinä.” Kasvua voi kiihdyttää oikeilla toimenToimisto on toimistorakennuksessa kehäkolmosen varrella. Puuttuva veroja tukietu on korvattava tehokkuudella. ”Parasta on ostaa ydinalueiden läheisyydestä, jotta olemassa oleva henkilöstö pystyy hoitamaan ostotilat.” Kiinnostusalue on kuitenkin laaja eli Stora Enson metsäpalvelualue, joka kattaa koko maan aivan läntisimpiä osia lukuun ottamatta. Nieminen on kauppatieteilijä, joka siirtyi Stora Enson talousja rahoitusosastolta Tornatorin talousjohtajaksi yhtiötä perustettaessa. Suurempi on vain valtio, jonka maita hallinnoi Metsähallituksen Metsätalous Oy. Kotimaassa kasvutahti on ollut reilut 10 000 hehtaaria eli 1,5 prosenttia vuodessa. Siis tämän uudemman Tornatorin, joka on jokseenkin sama asia kuin Stora Enson yhtiöitetyt metsät laajennetulla omistuspohjalla ja johon monen mutkan kautta on päätynyt Enso-Gutzeitin, Ahlströmin, Kajaani-yhtiön ja Veitsiluodon maanomistuksia. ”Kireässä markkinassa toimitaan ja siitä lähdetään, että meidän käsissä tuotto paranee
Jatkuvan kasvatuksen osuus ei ole iso eikä Nieminen usko sen nousevan valtamenetelmäksi. ”Sellaiseen meillä eikä ilmastolla ole varaa.” Metsänvuokrauksessa pää auki Tornatorin lanseeraama metsien vuok– raus herätti ainakin alkuun kummastusta, että noinkohan toimii. Jalostetut taimet ja lannoittaminen, Nieminen luettelee. ”Kun halutaan varmistaa metsän kasvu, niin jatkuva kasvatus ei ole oikea menetelmä joka paikkaan.” Turvemailta jatkuvalle kasvatukselle löytyy perusteltuja kohteita, mutta kivennäismailla kasvutappiot olisivat ilmeisiä. ›› Metsälehti Makasiini 31 9070_.indd 31 27.1.2022 13.06. piteillä oikeissa paikoissa. Tornator jalostaa rantoja kesämökkitonteiksi. Ei siis mitään sellaista, mihin kenellä tahansa metsänomistajalla ei olisi mahdollisuutta. Nieminen näkee vuokrauksen ostotoimintaa täydentävänä palveluna. Tuulivoiman mahdollisuudet ovat tulleet yllätyksenä
Lahjoita metsä tutuksi tuleville sukupolville. Tornatorilla on pitkäaikainen puukaupan raamisopimus Stora Enson kanssa ja vapausasteet senmukaisia. 2020) HENKILÖSTÖÄ 186 OMISTUS: Stora Enso 41, eläkevakuutusyhtiöt ja eläkesäätiöt 47,28, Osuuspankin henkivakuutusyhtiö 5,21, Osuuspankin metsänomistajarahasto 5, sijoitusyhtiö Riffu Oy 0,75, sijoitusyhtiö Danilostock Oy 0,75 prosenttia Säädöksiä tulee ja menee, mutta metsäasioissa päätösten aikajänteet ovat vähintään puuston kiertoajan mittaisia, Nieminen pohtii. ”On fakta, että historian aikana on tehty vääriä ojituspäätöksiä. Siinä iso toimija voi toimia esimerkkinä.” Tavoite on vuoteen 2030 mennessä ennallistaa vähintään 3 000 hehtaaria suoelinympäristöjä, suojella vähintään 5 000 hehtaaria lisää arvokkaita luontokohteita ja toteuttaa vähintään 200 metsätai vesielinympäristön parantamishanketta. ”Pää on saatu auki. Nyt ajankohtainen ilmastotaksonomia ei ole johtanut Tornatorissa toimenpiteisiin. EU-säädöksiä tulee ja menee, mutta metsät pitää hoitaa vähintään 70 vuoden perspektiivillä.” Tornatorilla on kaksoissertifiointi, ja Nieminen vakuuttaa, että yhtiön sisällä on paras tieto metsiensä hoidosta. Kysymys, että voisiko Tornator myydä puuta kenelle tahansa, saa Niemisen kaartelemaan. Tuulivoimaa on kehitetty pitkään, mutta viime vuonna se otti uusia kierroksia. Hehtaarivuokra on euron tienoilla ja ainakin Etelä-Suomessa kysyntä ylittää tarjonnan. Kesämökkitonteiksi jalostetaan se, mitä jalostettavissa on. Nieminen vakuuttaa, että ne eivät jää sanahelinäksi. Tornator kehittää ja kilpailuttaa tuulivoimahankkeita itse, mutta ei ole rakentamisessa eikä tuotannossa mukana. Aikaa sen yleistyminen ottaa ja sitä meillä on.” EU-säädöksiä tulee ja menee EU:n aktiivisuus metsäsäätelyssä on nostanut huolta ja epäluuloakin, mutta ei Niemisessä. Tornatorilla on sopimus sekä puunmyynneistä että hoitotöistä suurimman omistajan Stora Enson kanssa. Vuokraus sopii, jos on vahva tunneside metsään, mutta ei ole mahdollisuutta hoitaa itse.” Vuokrasopimuksia on tehty muutamia, mutta läpimurrosta ei voi puhua. Monimuotoisuusja ilmasto-ohjelmat olisi laadittu ilman EU-painettakin. ”Kiinnostuksen kasvu on ollut yllätys monelle, niin meillekin.” Metsän tuottoa suuremmat tuulipuistojen maanvuokrat ovat kirjaimellisesti tuottoa tuulesta, sillä tuulipuistot eivät juuri vaikeuta metsätaloutta. Niitä korjaillaan ja ennallistamistöitä teemme paljon.” Antaa tuulen tuottaa Metsätalouden ulkopuolisia tuottomahdollisuuksia ei ole varaa jättää käyttämättä. Neuvottelutilannetta voi kuvitella mielenkiintoiseksi, kun pöydän molemmilla puolilla tiedetään, että sopimus syntyy meidän välillä eikä kenenkään muiden. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi Metsä lähellä sydäntäsi » VAIKUTTAJA 32 Metsälehti Makasiini 9070_.indd 32 27.1.2022 13.06. Puukauppa kahden kauppaa Puukauppa on silti päätoiminto. Muita puunostajia on ollut kourallinen, lähinnä pk-sahoja. ”Metsäasioissa päätösten aikajänteet ovat puuston kiertoajan mittaisia. ”Vuokraus tarjoaa vaihtoehdon, jos metsänomistaja ei tiedä, mitä tehdä. ”On fakta, että historian aikana on tehty vääriä ojituspäätöksiä.” HENRIK NIEMINEN TORNATORIN toimitusjohtaja KAUPPATIETEIDEN maisteri Aalto yliopistosta, Executive MBA 52 vuotta helmikuussa SYNTYNYT Tampereella, kotipaikkoja Suomessa Lahti, Hyvinkää, Porvoo ja nykyisin Helsinki, asunut myös USA:ssa, Ranskassa, Belgiassa ja Ruotsissa PERHEESEEN kuuluvat vaimo ja kaksi aikuista tytärtä HARRASTAA koripalloa, monipuolista kuntoliikuntaa, mökkeilyä ja metsästystä TORNATOR OYJ HARJOITTAA metsätaloutta, metsäpalvelutoimintaa ja kiinteistöjen jalostusta OMISTAA metsää 637 000 hehtaaria Suomessa, 66 000 hehtaaria Virossa ja 12 000 hehtaaria Romaniassa LIIKEVAIHTO 118,1 miljoonaa, liiketoiminnan tulos 91,4 miljoonaa, nettotulos 50,9 miljoonaa euroa (v. Tuulivoimaa kohtaan Tornator on enemmän kuin ymmärtäväinen, tämän vuosikymmenen tavoite on yli sata turbiinia omille maille. Lisäksi yhtiö vuokraa metsästysoikeuksia. ”Monimuotoisuuskadon ehkäisy on iso asia
Niemisen mukaan listautuminen oli Tornatoria perustettaessa esillä. Lähin vertailtava yritys voisi olla iso, mutta kuitenkin paljon pienempi metsänomistaja Finsilva. Pörssiin vai ei. Muut omistajat ovat eläkevakuutusyhtiöitä, OP-metsärahastolla on viiden prosentin siivu. ”On haastavaa haastaa itsensä jatkuvaan parantamiseen, kun ei ole vertailukohtaa.”. ”Osakeyhtiömuotoinen metsänomistus ei ole yleistynyt, vaan kehityksen suunta on ollut kohti rahasto-omistuksia.” Tornator on sikäli erikoinen yritys, että samantyyppistä kilpailijaa ei markkinoilla ole. Tornatorin kaltainen tylsän varma osinkone olisi omiaan sijoittajille, joille matala riski on korkeaa tuottoa tärkeämpää. Lahjoita metsä tutuksi tuleville sukupolville. Tornatorin omistus on 41-prosenttisesti Stora Ensolla. ”Sopimuksessa on sovittu määrät, mutta hinnat otetaan markkinahintatilastosta”, Nieminen korostaa. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi Metsä lähellä sydäntäsi 9070_.indd 33 27.1.2022 13.06. Tornator paitsi jakaa osinkoja omistajilleen, myös samanaikaisesti lainaa rahaa pääomamarkkinoilta eli käyttää toiminnassaan velkavipua. Lainojen hoito velvoittaa tasaisiin puunmyynteihin, suhdannepiikkejä ei voi jäädä odottamaan. l Suuruus velvoittaa olemaan esimerkkinä. Enää asia ei ole ajankohtainen, vaikka ajatusta ei ole varsinaisesti kuopattu. Kovinkaan kaukaa haettu ajatus ei ole, että Tornator voisi avata ovet omistajuuteen ja listautua pörssiyhtiöksi, kun siellä on kiinteistösijoitusyhtiöitäkin. Lisäksi kahdella sijoitusyhtiöllä on alle prosentin osuudet. Serlachius -yhtiön peruja, ja yhtiö on toiminnallisesti lähemmin kiinni pääomistajassaan Metsä Groupissa. Sen metsänomistus on G.A. Niemisen mukaan yhtiön ilmastoja monimuotoisuusohjelmat olisi laadittu ilman EU-painettakin
9071_.indd 34 25.1.2022 21.34
43: Pihlajasta pitkä ilo ›› KYSY POIS S. 36: 20 kysymystä metsityksestä ›› TUTKIMUS S. ›› KASVUPAIKAT Uusi sarja alkaa SIVU 40 PIKATESTI Liukulumikengät koetuksella s. OMA METSÄ METSÄNHOITO S. 48: Liika suunnittelu voi kostautua Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. 44: Mikä käpyjä vaivaa. 42: Vinkkejä metsäkeskusteluun ›› ALLAKKA S. ›› PERINTÖMETSÄ S. 46 SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 35 9072_.indd 35 27.1.2022 16.23
A IR I M AT IL A OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 9073_.indd 36 27.1.2022 15.14. LIINA KJELLBERG Perinnebiotooppien, kuten ketojen ja niittyjen metsittämiseen ei saa valtion tukea. Metsitys lisää hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta, mutta taloudelliset hyödyt riippuvat kohteesta. 20 kysymystä JOUTOALUEIDEN METSITYKSESTÄ Joutoalueen metsitys on usean vuoden urakka
TI M O M A KK O N EN ›› Metsälehti Makasiini 37 9073_.indd 37 27.1.2022 15.14. Mikä puulaji sopii millekin kasvupaikalle. Kohteelle on lisäksi päästävä työkoneilla, ja mahdolliset ojat on voitava kunnostaa ilman, että siitä aiheutuu haittaa läheisille vesistöille. Metsitys tarkoittaa metsän perustamista sellaiselle puuttomalle alueelle, joka ei aiemmin ole ollut metsätalouskäytössä. Mitä hienommasta, ja siten ravinteikkaammasta, kivennäismaan maalajista on kyse, sitä ohuemman rullan siitä saa käsiensä välissä rullattua. Hieno hieta, hiesu ja savi ovat puolestaan viljavien kasvupaikkojen maalajeja. Kaikkia joutoalueita ei voida metsittää. Ohutturpeisilla kasvupaikoilla selvitetään silmämääräisesti, onko turpeen alla oleva kivennäismaa karkeavai hienojakoista. Joutoalueita ovat esimerkiksi entiset pellot ja turvetuotantoalueet sekä vanhat sorakuopat ja hylätyt tontit, jotka eivät jostain syystä ole metsittyneet luontaisesti. Kuusen istutustiheys on kaikilla metsityskohteilla 2 000, männyn 2 400 ja raudusja hieskoivun 1 600 tainta hehtaarille. Tällaisia kohteita ovat hylätyt peltolaikut avoimessa peltomaisemassa ja vanhat niityt ja kedot, joilla kasvaa harvinaisia tai uhanalaisia kasveja. Jos turvekerros on tätä paksumpi, on kasvupaikka paksuturpeinen. Turvetuotantoalueilla uudistaminen onnistuu myös kylväen. Esimerkiksi entisen turvetuotantoalueen maaperä voi olla niin märkä, ettei sitä kannata metsittää. Millainen on hyvä metsityskohde. Turpeen paksuus tulee mitata koko metsitettävältä alueelta. Maalaji selviää, kun kaivaa maahan noin 40 sentin syvyisen kuopan. On, turpeen paksuus vaikuttaa siihen, mitkä puulajit alueella viihtyvät. Entisillä turvetuotantoalueilla turvallisin vaihtoehto on mänty. Tärkeintä on tunnistaa metsitettävän kohteen maalaji. Metsitys vaatii yleensä lähemmäs kymmenen vuoden sitoutumista vuosittain tehtäviin hoitotöihin. Ohutturpeisille kohteille sopivat myös kuusi ja rauduskoivu, kunhan turpeen alla on hienojakoista kivennäismaata. Varsinkin entisten peltojen metsittäminen on haastavaa, sillä ne ovat usein heinittyneitä ja vesakoituneita. Kivennäismaa on metsitettävillä kohteilla yleensä soraa, hiekkaa, hietaa, hiesua tai savea. Vanhojen sorakuoppien metsitykseen sopii parhaiten mänty. Entisten turvetuotantoalueiden metsittäminen sujuu sen sijaan usein helpommin. Silloin parempi vaihtoehto on ennallistaa alue takaisin suoksi tai muuttaa se kosteikoksi. Millaista tietoa kohteelta tarvitaan. Onko turvekerroksen paksuudella väliä. Karujen turvepeltojen puulaji on mänty, märkien hieskoivu. Se kertoo, mikä puulaji paikalle sopii. Siksi metsitettävän kohteen olisi hyvä sijaita mahdollisimman lähellä. Mitä metsitys tarkoittaa. Metsitys sopii aktiiviselle metsänomistajalle. Kuusi sopii parhaiten myös viljaville turvepelloille, ohutturpeisille turvepelloille sopii lisäksi tervaleppä. Mikä on joutoalue. Kooltaan metsitettävän kohteen tulisi olla vähintään puoli hehtaaria. Mistä lähdetään liikkeelle. Maalaji voi olla joko kivennäismaata, multaa tai turvetta. Jos metsitettäväksi suunnitellun alueen ympärillä kasvaa metsää, on todennäköistä, että metsitys onnistuu. Miten pitkä prosessi metsitys on. Se tarkoittaa sitä, että lämpöä ja ravinteita on riittävästi ja maaperässä on puuston kasvulle sopivasti vettä. Ensin tulee selvittää metsitettävän alueen maisemaja luontoarvot. Mullan tunnistaa tummasta väristä ja murumaisesta rakenteesta, turpeen siinä olevista kuolleista ja lahoamattomista kasvinosista. Kivennäismaan pelloilla kuusi on turvallisin vaihtoehto, mutta rauduskoivukin on mahdollinen ja rehevimmillä kohteilla myös muut lehtipuut. Pelloilla istutus on ainoa vaihtoehto, sillä pintakasvillisuuden kilpailu on kovaa. Taimet kanJOUTOALUEIDEN METSITYKSESTÄ 1 6 7 8 9 10 11 2 3 4 5 Mitä hienommasta kivennäismaan maalajista on kyse, sitä ohuemman rullan siitä saa käsiensä välissä rullattua. Sora, hiekka ja karkea hieta kertovat siitä, että ollaan karulla kasvupaikalla. Kenelle metsitys sopii. Metsitettävän alueen pitää soveltua puuston kasvatukseen. Jos ravinteita ei ole riittävästi, pitää kohteen olla sellainen, että ravinteiden määrää voi lisätä lannoittamalla. Tätä voi arvioida paikan päällä. Myös kaavoitus voi estää metsityksen. Kasvupaikka on ohutturpeinen, jos kivennäismaan päällä olevan turvekerroksen paksuus on enintään 30 senttimetriä. Miten tiheään taimet istutetaan. Tiedot luontoja maisema-arvoista löytyvät ely-keskuksista, kaavoituksesta voi kysyä kunnilta. Onko istutus ainoa vaihtoehto. Jos esimerkiksi maatalouskäytössä olleella alueella on paljon luontoja maisema-arvoja, ei metsitykseen saa valtion tukea. Paksuturpeisille kohteille sopii myös hieskoivu
Onko maanmuokkaus tarpeen. Mistä tietää, tarvitaanko kunnostusojitusta. nattaa merkitä maastoon kepeillä, jotta ne löytää myöhemmin heinän seasta. Tarvitaanko lannoitusta. Kosteilla kivennäismaan kohteilla sekä turvemaan pelloilla tarvitaan sen sijaan yleensä ojitusmätästystä ja ojien kunnostusta. A IR I M AT IL A A IR I M AT IL A Entisillä pelloilla on kova kilpailu kasvutilasta. Laikkumätästys sopii monenlaisille kivennäismaan kohteille, ja siihen voi tarpeen mukaan yhdistää kunnostusojituksen. Sen jälkeen on varhaisperkauksen aika. Pelloilla on käytettävä suuria kaksivuotiaita taimia, sillä pienemmät taimet jäävät pintakasvillisuuden alle. Istutuksen jälkeen taimikkoa pitää käydä heinäämässä vähintään kerran vuodessa noin neljän vuoden ajan niin entisillä pelloilla kuin turvetuotantoalueillakin. Varsinkin entisillä pelloilla vesakko pitää todennäköisesti raivata jo ennen istutusta. Kuusi kyllä selviää hallasta, mutta taimien suojaksi kannattaa jättää lehtipuuvesakkoa. Kunnostusojituksen yhteydessä tulee muistaa jättää kaivukatkoja ja tehdä laskeutusaltaita, jotta metsitysalueelta ei kulkeutuisi ravinteita lähivesistöihin. Entisillä turvetuotantoalueilla maanmuokkaus ei välttämättä ole tarpeen. Ojitusmätästystä voi tarvittaessa käyttää myös entisillä turvetuotantoalueilla. Entisillä kivennäismaan pelloilla on usein puutetta boorista, entisillä turvepelloilla boorista ja kaliumista. Paksuturpeisilla turvetuotantoalueilla lannoitukselle voi olla tarvetta myöhemminkin. Jos entisellä turvetuotantoalueella seisoo vesi, on kohde liian märkä metsitettäväksi. Näin isot taimet pitää tilata taimitarhoilta etukäteen. Jos vesi seisoo sarkaojissa, on kunnostusojitus tarpeen. Entisille turvetuotantoalueille sopivat pienemmät taimet. 12 13 14 15 16 OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 9073_.indd 38 27.1.2022 15.14. Pintakasvillisuuden kilpailu voi olla niin kovaa, että varsinkin entisillä pelloilla joudutaan turvautumaan kemialliseen heinäntorjuntaan. Kivennäismaan pelloilla lannoitus tehdään istutuksen yhteydessä, turvemaan pelloilla noin viisi vuotta istutuksen jälkeen. Miten usein vesakon raivaukselle ja heinäämiselle on tarvetta. Halla saattaa vaurioittaa kuusentaimia. Maanmuokkaus on tarpeen varsinkin entisillä pelloilla, sillä siellä on yleensä runsaasti pintakasvillisuutta, joka haittaa taimien kasvua. Entisille pelloille istutetut taimet ovat alttiita myyrätuhoille, joten taimet kannattaa suojata taimisuojin. Onko metsitetty kohde altis tuhoille. Entisille turvetuotantoalueille kannattaa istutuksen yhteydessä levittää puutuhkaa, jotta ravinteiden määrä saadaan nostettua taimien kasvun edellyttämälle tasolle
Entisillä turvetuotantoalueilla tukea saa kylvön yhteydessä tuhat euroa hehtaarilta ja istutuksen yhteydessä 1 500. Metsäkeskus pyytää ely-keskukselta lausunnon ennen tukipäätöksen tekemistä. Artikkelia varten on haastateltu Tapion metsäasiantuntijaa Airi Matilaa. Millaista tukea metsitykseen voi saada. Kuinka suuri tukisumma on. Metsitystuki koostuu kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta. Lisäksi on hyödynnetty Tapion metsänhoidon suosituksia ja Joutoalueiden metsitys kestävästi -verkkokurssia sekä Suomen metsäkeskuksen ja maaja metsätalousministeriön verkkosivuja.. Metsitystyöt voi aloittaa, kun on saanut myönteisen tukipäätöksen. Metsitettävän alueen tulee olla puuton, yhtenäinen, vähintään puolen hehtaarin suuruinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä. Hoitopalkkio korvaa taimikon hoitotöiden kustannuksia. Turvepelloilla tukea saa 2 000 euroa hehtaarilta, kivennäismaan pelloilla 1 500. Metsitykseen voi saada valtion tukea. Tuen suuruus riippuu metsitettävän alueen koosta, metsitystavasta ja maalajista sekä kasvatettavasta puulajista. Esimerkiksi joulukuusten viljelyyn tai yhteishankkeille tukea ei myönnetä. Tukihakemus toimitetaan Suomen metsäkeskukseen ennen metsityksen aloittamista. Metsitystöiden jälkeen pitää vielä täyttää toteutusilmoitus ja toimittaa se Metsäkeskukseen. Kustannuskorvaus korvaa taimikon perustamisesta aiheutuneita kustannuksia. Esimerkiksi kivennäismaan pelloilla kuusen kasvatus voi tukien ansiosta olla yhtä kannattavaa kuin muillakin kivennäismailla – tai jopa kannattavampaa. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ Metsälehti Makasiini 39 9073_.indd 39 27.1.2022 15.14. Palkkio maksetaan kahdessa 450 euron erässä kaksi ja kahdeksan vuotta sen jälkeen, kun metsityksen toteutusilmoitus on toimitettu Metsäkeskukseen. Mitkä ovat tuen saamisen ehdot. l 17 18 19 20 Maan kattavin markkinapaikka. Peltojen osalta yleisenä ehtona on, että alueelle ei ole haettu maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen. Eurot silmissä metsitystä ei kannata tehdä, vaan taustalla on hyvä olla myös esimerkiksi halu saada käyttämätön maa-alue osaksi metsätaloutta. Metsitystä voi ajatella myös omana panoksenaan ilmastonmuutoksen hillinnässä. Onko metsitys taloudellisesti kannattavaa. Kivennäismaan pelloilla tukeen voi tosin saada 300 euron hehtaarikohtaisen korotuksen, jos vähintään 25 prosenttia istutettavista taimista on jaloja lehtipuita tai tervaleppää. Riippuu kohteesta
Kaikkia ei tarvitse tuntea, mutta päälinjat on hyvä hallita. OSA 1 KANGAS VAI SUO. ”Jos kasvillisuudesta yli 75 prosenttia on suokasveja, ollaan suolla”, hän sanoo. Millainen metsikön puuntuotoskyky on. On siis kohtalainen mahdollisuus, että luonnossa liikkuessaan päätyy suolle. Kaiva kuoppa Aina suokasvien osuus ei yllä 75 prosenttiin, vaikka kyseessä olisikin suo. Kaikkiaan suomalaisesta luonnosta löytyy satakunta erilaista metsäja suotyyppiä. Kuvassa kuivan kankaan podsolimaannosta. Kivennäismaan päällä olevan turvekerroksen tunnistaa siitä, että siinä näkyy runsaasti kuolleita ja lahoamattomia kasvinosia. Ensimmäinen askel on opetella erottamaan toisistaan kivennäismaa ja suo. H A N N U N O U SI A IN EN LIINA KJELLBERG Kivennäismaan päällä olevan turvekerroksen tunnistaa siitä, että siinä näkyy runsaasti kuolleita ja lahoamattomia kasvinosia. Onko niin käynyt, sitä kannattaa lähteä selvittämään katselemalla ympärilleen, neuvoo Helsingin yliopiston professori Harri Vasander. Vasanderin mukaan jo sillä, että tunnistaa rahkasammaleiden suvun, pääsee pitkälle. Kangasmetsissä kivennäismaan pinnassa on usein ruskea ja huopamainen muutaman senttimetrin paksuinen kangashumuskerros. H A N N U N O U SI A IN EN 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » KASVUPAIKAT 9074_.indd 40 27.1.2022 15.13. Ensiksi kerromme, miten kivennäismaan erottaa turvemaasta. Helpoimmin tunnistettavia suokasveja ovat rahkasammalet, suopursu, juolukka, karpalo, lakka, tupasvilla sekä erilaiset kortteet ja sarat. Sen, onko maanpinnan alla kivennäismaata vai turvetta, saa selville kaivamalla maahan pienen kuopan. MISTÄ tietää, mikä puulaji uudistusalalle sopii. Tyypillisiä kivennäismaiden kasvilajeja ovat taas ahomansikka, sananjalka, kielo, käenkaali, oravanmarja, mustikka ja puolukka. Vastaukset muun muassa näihin kysymyksiin löytyvät, kun selvittää, millaisesta kasvupaikasta on kyse. KATSE MAAHAN Metsälehti Makasiinin uusi juttusarja esittelee metsiemme erilaisia kasvupaikkoja. Kuvassa ojitetun saranevan pintaturvetta. Näistä neljä viimeistä viihtyy myös soita ojittamalla syntyneillä turvekankailla. Kasveista liikkeelle Metsätalousmaasta noin 65 prosenttia on kivennäismaata ja noin 35 prosenttia suota. Jos maanpinnan alta löytyy turvetta, on kyseessä suo, vaikka paikalla ei suokasveja juuri kasvaisi. Tarvitaanko lannoitusta. Siksi kannattaa tarkistaa, miltä näyttää maanpinnan alla, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Tonteri. Onko jatkuva kasvatus hyvä vaihtoehto
Turvemaalla taas ei tarvitse olla suokasvillisuutta, kunhan kivennäismaan päällä on turvekerros. Metsälehti ja Metsäkustannus ovat osa Tapio-konsernia. KIVENNÄISMAA, KANGAS, KANGASMAA JA KANGASMETSÄ KIVENNÄISMAASTA käytetään usein myös nimitystä kangas, kangasmaa tai kangasmetsä. Tuoreet kankaat 6. SUO JA TURVEMAA SUO ja turvemaa mielletään usein synonyymeiksi, mutta tieteellisissä julkaisuissa ja kansainvälisissä yhteyksissä suo tarkoittaa yleensä sellaista kasvupaikkaa, jolla kasvaa suokasvillisuutta. JU H A -P EK KA H O TA N EN Ahomansikka kasvaa etenkin valoisilla ja viljavilla kivennäismailla. Ravinteista voi olla pulaa sekä kivennäisettä turvemailla, mutta puuttuvat ravinteet eivät yleensä ole samoja. Lisäksi on hyödynnetty Metsäkustannuksen kustantamia kirjoja Metsätyypit – opas kasvupaikkojen luokitteluun ja Suotyypit ja turvekankaat – kasvupaikkaopas. Kuvassa vaalea-, varvikkoja korpirahkasammalia. Tämä on selkeä ja helppo testi, mutta maa-ainesta ei kannata niellä.” Vaikutusta metsänhoitoon Kivennäisja turvemaiden erottaminen toisistaan on tärkeää, sillä metsänkasvatuksen lähtökohdat ovat niillä erilaiset. ”Varsinkin avosoista ja sekatyypin soista syntyneissä suometsiköissä on herkästi kaliumin ja fosforin puutosta, kun taas kivennäismaalla uupeloa on typestä”, Vasander sanoo. Lehdoissa kangashumuskerrosta ei ole, vaan kivennäismaan pintaosa koostuu mururakenteisesta tummasta mullasta. Kasvupaikkaja metsätyypit 3. Varsinaisia synonyymejä nämä eivät ole, sillä kivennäismaahan luetaan myös lehdot, jotka eivät ole kangasmetsiä. ha Suomessa on 17 miljoonaa hehtaaria kivennäismaan metsiä ja 9 miljoonaa hehtaaria suota. Maaperän heikon kantavuuden vuoksi puunkorjuu on turvemailla kivennäismaita haastavampaa, mutta esimerkiksi sekapuuston kasvatus ja jatkuva kasvatus voivat onnistua siellä kivennäismaita paremmin. Artikkelia varten on haastateltu myös Luken tutkijaa Juha-Pekka Hotasta (Ecodive-projekti, Karelia CBC-ohjelma). Puukon terän tai rassin saa työnnettyä turpeeseen mutta ei kivennäismaahan. Jos vielä tämän jälkeen on epävarma siitä, onko maanpinnan alla kivennäismaata vai turvetta, voi maa-ainesta Vasanderin mukaan myös maistaa. Metsälaissa suoksi lasketaan vain sellaiset kasvupaikat, joilla turvekerroksen paksuus on yli 30 senttimetriä. Turvemailla puunkasvatuksen haasteena on usein liiallinen veden määrä. Lähde: Luke KASVUPAIKKOJA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA kestää koko vuoden. Valtaosa turvemaiden talousmetsistä sijaitseekin ojitetuilla soilla. Karukkokankaat, kuivat kankaat ja lehdot 4. Esimerkiksi metsälaissa lehdot luetaan kangasmetsiin, jolloin kangasmetsä tarkoittaa samaa kuin kivennäismaan metsä. Suotyypit 8. H A N N U N O U SI A IN EN Metsälehti Makasiini 41 9074_.indd 41 27.1.2022 15.13. Kangas vai suo. Metsänhoitoa suunnitellessa pitää huolehtia myös vesiensuojelusta. Lehtomaiset kankaat 7. Tämä heijastuu kaikkiin metsänhoitotoimiin, Vasander korostaa. Kangasmetsissä kivennäismaan pinnassa on usein ruskea ja huopamainen muutaman sentin paksuinen kangashumuskerros. Kuivahkot kankaat 5. 26 milj. l Rahkasammalet ovat tyypillisiä suokasveja. ”Kivennäismaa narskuu hampaiden välissä, turve ei. Maaperän koostumusta voi myös arvioida puukon tai rassin avulla. 2. Turvekankaat Jos kivennäismaan päällä ei ole turvekerrosta, on kyseessä kangasmetsä tai lehto. 1. . Rassina toimii esimerkiksi keppi tai pala harjaterästä
Hämeen ammattikorkeakoulun lisäksi oppaan tekoon ovat osallistuneet Metsäteho, Helsingin yliopisto, metsänhoitoyhdistykset, Metsä Group, Stora Enso ja UPM sekä viestintätoimisto Miltton. Sipilä toivoo, että metsäala pääsisi oppaan avulla irti altavastaajan roolistaan. Viidesosa metsänomistajista on huolissaan luontokadosta. Opas on vapaasti luettavissa osoitteessa puuhuolto.fi/puhetta-metsasta. Oppaan on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. ”Metsäala on nyt aikamoisessa pyörityksessä. Sen sijaan, että vastaamme sitten, kun joku kysyy, meidän pitäisi jo etukäteen kertoa, mitä teemme ja miksi. Kaikki metsäammattilaiset joutuvat osallistumaan keskusteluun, halusivat tai eivät”, sanoo opasta hankeryhmän kanssa ideoinut Hämeen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Antti Sipilä. Metsäasiat ovat koko ajan esillä, puhuttiin sitten ilmastonmuutoksesta, hiilensidonnasta tai metsänhoidosta. Metsätalousalueiden vesissä on korkeita orgaanisen typen ja hiilen pitoisuuksia. Noin 40 prosentille suojavyöhyke rannassa tai tekopökkelö hakkuuaukolla riittävät. Puhetta metsästä -viestintäopas on verkossa kaikkien luettavissa. MONIMUOTOISUUS JAKAA METSÄNOMISTAJAT MITEN osallistua julkisuudessa käytävään metsäkeskusteluun. LIINA KJELLBERG Eväitä metsäkeskusteluun Uusi opas antaa neuvoja toimivaan viestintään. 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 9075_.indd 42 27.1.2022 16.21. ”Metsäalalla työskentelevät eivät perinteisesti ole kovin oma-aloitteisia viestijöitä. VESISTÖJEN KUORMITUS ENNALLAAN ITÄ-SUOMEN ja Helsingin yliopistojen metsänomistajatutkimuksessa tunnistettiin kolme tapaa suhtautua luonnon monimuotoisuuteen. Vuosina 2008–2020 ei vesien tilassa tapahtunut yhtenäistä paranemista. ”Muutokset vedenlaadussa ovat sidoksissa valuma-alueen turvemaiden ojituksiin ja metsien hakkuisiin”, kertoo Ympäristökeskuksen tutkija Annika Vilmi. MAAja metsätalouden vaikutukset jokien ja järvien vedenlaatuun ovat edelleen voimakkaita, kertoo tuore selvitys. Meidän pitäisi olla ylpeitä työstämme ja tehdä sitä näkyväksi.” Viestintäopas on suunnattu metsäalan ammattilaisille ja opiskelijoille, mutta Sipilä uskoo, että siitä on hyötyä myös viestintätaitojensa kehittämisestä kiinnostuneille metsänomistajille. Puhetta metsästä -viestintäoppaasta löytyy neuvoja muun muassa siihen, millaista on toimiva viestintä, miten mediaa kannattaa lähestyä, mitkä ovat sosiaalisen median pelisäännöt ja miten selvitä tunteita herättävistä keskustelunaiheista. Tähän kysymykseen pyrkii vastaamaan hiljan julkaistu metsäalan viestintäopas. Runsas kolmannes metsänomistajista ei halua tehdä monimuotoisuuden eteen yhtään enempää kuin laki vaatii
Viime kesän massiivisesta marjasadosta on vielä loppuja jäljellä. Omassa pirtissämme sitä on hiukan kattopaneelina ja komealta sekin näyttää. Entisaikaan pihlajalla oli paljon käyttöä, haravanpiikeistä lekanvarsiin ja hevoskärryjen aisoihin. Mielenkiintoinen havainto on, että rastaiden jäljiltä maahan pudonneita marjoja himoitsee myös jänis. Toisin on noiden ulkomaisten alkuperien kanssa, niiden saatavuus voi lopahtaa lyhyeen eikä puuaineksen käyttäytymistä juuri tunneta. Kun marjat ovat luultavasti jonkin verran käyneitä, arvaan, että näillä kulmilla on pikku huppelissa muutamiakin luontokappaleita… KESÄISTÄ PIHLAJIEN kukintaa alan pian odotella. Niinpä pihlajapisnes jatkuu ja on kasvu-uralla. Ahneuden ja mielenkiinnon takia olen muutamissa pikkupaikoissa kasvattanut pihlajia pari vuosikymmentä, ja ainakin hyvä mieli on kokeilusta jäänyt. Niinpä puuseppäkin voi luottaa, että ainakin vähäsen on pihlajalankkua saatavilla maailman tappiin saakka. Kappalemäärääkin on runsaasti – joskin pieniä vesoja valtaosa. Pihlajanvesat ovat hirven herkkua. Tämä kuitenkin turvaa sen, että pihlajaa on pysyvästi mahdollista tuottaa. Mahtavia rastasporukoita on edelleen liikkeellä päivittäin, joskus paikalle pölähtää tilhiparvi. Moni paikannimi ja sukunimi on Pihlajamäki, eli mäkipaikoissa ne kasvavat alkuun hyvin. Uskaltaa siis suunnitella ja tehdä tuotteitakin siitä. Yksittäisen puun tai lankun myynti on hankalaa, mutta jos jaksaa keräillä edes jonkinlaisen erän, luulisi ostajan löytyvän. Ne tuovat tullessaan pikkulinnut, jotka ahkerasti häärivät herkkuateriansa joukossa. Tavara on lähes viety käsistä, ja hintakin on ollut hyvä. Tuoksu on kesän tuoksu ja monenlaista pikku itikkaa ja perhosta pörräilee puissa. Pihlajan sydänpuun väri lähentelee mahongin väriä, monissa paikoissa kotimaisella voisi korvata kalliin tuontipuun. Niinpä kaukaisemmilta palstoilta voi pihlajan kasvatuksen unohtaa, samoin hirvien kulkureiteiltä. TOISIN KUIN MONI ulkomaista alkuperää oleva puulaji, pihlaja on ollut metsissämme jo ammoisista ajoista. Tiaisillekin näkyvät marjat maittavan, taviokuurnia odotellaan vielä. Niitä on hiljakseen sahattu lankuiksi ja kaupiteltu eteenpäin. Vaan jos aikoo tuottaa tukkikokoista puuta, silloin on viisaampi tutkiskella rehevämpiä ja hikevämpiä maastonkohtia.. Niitä katkotaan ja niihin hangataan sarvia. l Pihlajasta pitkä ilo KOKEILUN ARVOISTA » pihlajan kasvatus » pihlajaesineiden valmistus JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Nyt sydäntalvella tulee kasvavista puista paljon mielihyvää. Se mielletään taimikonhoidossa poistettavaksi turhakkeeksi, joskin pihoissa ja teiden varsilla sitä suositaan kauneutensa takia. Tai sitten puut voi käyttää itse. Sitä myös esiintyy melkein joka kotomaamme kolkassa. En pelkää äkkinäistä joukkokuolemaa. Ärsyttäväkin pihlaja taitaa olla, koska syrjäisemmillä paikoilla moni isompi puu on ollut hirvien voimainnäytön kohteena. PIHLAJA EI OLE MIKÄÄN tunnustettu, taloudellisessa mielessä kasvatettava puulaji. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 9076_.indd 43 27.1.2022 16.22. Siispä selvää on, että se täällä menestyy. Perimätietoa pihlajan käytöstä on paljon. Eikä aikaakaan, kun kukat vaihtuvat punaisiksi marjoiksi, sekin näky hivelee sielua. Asuttujen talojen lähitienoot saattavat soveltua puulajin kasvattamiseen. Nyttemmin pihlajaa käytetään eniten pikkuesineisiin ja joskus jopa huonekaluihin. Onnekseni tiluksiltamme on löytynyt myös joitakuita luontaisia, jopa tukkikokoisia puita. Monien pihlajien tyvien ympäristö on vahvasti tallattu, kun pupujussi on maiskutellut marjoja
Avohakattu turvemaa uudistuu luontaisesti hieskoivikoksi, jonka alle syntyy luontainen kuusialikasvos aikaa myöten. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. » KUURASEITIN runkona on hämähäkinseitti, jonka pinnalle on kiteytynyt ilmasta vettä huurteeksi aivan kuten muillekin pinnoille. Vaikka edellistä puusukupolvea ei vesi olisikaan vaivannut, merkitsee haihduttavan puuston Kuuraseitin runkona on hämähäkin seitti. Alueella kasvoi lähes puhdas järeä kuusikko. Meillä on useita hämähäkkilajeja, jotka ovat liikkeellä leudoilla säillä talvellakin. Avoimilla paikoilla jo vähäinen tuuli voi katkaista seitin. Komeita verkkoja ne eivät rakenna, mutta yksittäisiä seittejä kylläkin. SEPPO VUOKKO TURVEKORVEN UUDISTAMINEN. Ilman suojaavaa verhopuustoa istutettavan kuusen ongelmaksi voi koitua halla, jonka suhteen viime vuosikymmenet ovat olleet armeliaita. TU U KK A KI N N U N EN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 9077_.indd 44 27.1.2022 13.20. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Ne eivät ole harvinaisia, mutta alhaalla risuissa ja korsissa olevia seittejä on vaikea huomata, ellei aurinko paista niihin suoraan. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Ovatko ne harvinaisia, kun en ole niitä muualla nähnyt. » PUUSTON järeys viittaa siihen, että kohde on ojitettu, viljava turvekangas. Rauduskoivu menestyy turvemaalla heikosti, mäntyä taas vaivaavat laatu ja hirvet. Miten parhaiten uudistan aukoksi aavistushakatun turvekorven. Talvisina saaliina voi olla toisia hämähäkkejä ja hyppyhäntäisiä. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Kuinka kuuraseitit syntyvät. Ollaan eteläisessä Suomessa hirvien talvilaidunalueella. MITEN KUURASEITIT SYNTYVÄT. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Ennen istutukseen ryhtymistä on syytä tarkistaa ojien kunto. Olen nähnyt kuuran koristelemia seittejä aikoinaan kuivatulla Alpuanjärvellä. Minä olen nähnyt niitä useimmiten kuusikoissa, jossa oksilta silmän korkeudella riippuvat seitit on helppo havaita. Prosessi on kuitenkin niin hidas ja epätasainen, että näin hyvällä kasvupaikalla suosittelen kuusen istutusta
Teroittaminen vaatii erityistä tarkkaavaisuutta viilan koon ja kulmien suhteen. KARI MIELIKÄINEN MIKÄ KÄPYJÄ VAIVAA. Istutuksen jälkeen on syytä varautua hikiseen heinäämiseen ja myöhemmin lehtipuuston perkaamiseen. Tylsymisen seurauksena leikkuunopeus pienenee. Suosittelen kuitenkin viemään terät teroitettaviksi ammattiliikkeeseen, jossa osataan arvioida myös terän kunto. Omistamme Etelä-Savossa 30 hehtaarin metsämaan, jota on hoidettu itse. On osoittautunut, että joitakin ostomiehiä on kiinnostanut vain puunsaanti tilalta. » TEILLE paras vaihtoehto riippuu siitä, millaiset mahdollisuudet teillä on valvoa metsänne käsittelyä itse. » KUVASSA on käpykoisan purukasoja parissa käpyryhmässä. Leikkausnopeutta menettäneellä terällä saatetaan siis sahata pitkiäkin aikoja. Viime aikoina suometsien hoitoon on tarjottu metsän peitteellisenä säilyttävää jatkuvaa kasvatusta. Metsien hoidon voi myös ulkoistaa. Vähitellen kumpikin niistä on tylsynyt eikä leikkuuteho enää ole uuden veroinen. Onko mitään kotikonsteja, joilla ne saisi teroitettua itse. Kovapalaterän teroittaminen kotikonstein onnistuu timanttiviilalla. Metsälehti Makasiini 45 9077_.indd 45 27.1.2022 13.20. Olen viime vuodet käyttänyt raivaussahassani kovapalateriä (CMT ja Strand). LEO SAASTAMOINEN LIITTYÄKÖ YHTEISMETSÄÄN. Yhteismetsä tulouttaa joka vuosi yhteismetsän tuloksesta teidän osuutenne, josta on jo vähennetty verot ja hoitokulut. Nyt uudistettavan kohteen puhtaassa tukkikuusikossa jatkuva kasvatus ei olisi ollut varteenotettava vaihtoehto. Ikävän tavanomainen näkymä viime vuonna. Omistajalle on tullut yllätyksenä, että tilan hakkuumahdollisuudet on käytetty loppuun. Sitä ei tahdo työskenneltäessä huomata, koska tylsyminen tapahtuu hitaasti, ellei terä ole vaurioitunut. Jotkut metsäyhtiöt ovat siirtäneen tilavastuun metsänhoidon erikoismiehiltä ostomiehille. Riittävän suuret mättäät vähentävät jälkihoidon tarvetta. Yhteismetsään liittyminen on paras vaihtoehto, jos haluatte tasaisen, vuosittaisen metsätulon ilman huolia. poisto pohjavesipinnan nousua. Metsänhoitoyhdistykset ja puutavarayhtiöt tekevät hoitosopimuksia yksittäisille tiloille. Teriä kannattaa hankkia useampia – näin tulee herkemmin vaihdettua terävä terä koneeseen. Paikallinen metsänhoitoyhdistys tuntee alueen yhteismetsät sekä palveluiden tarjoajat ja auttaa sopimusten teossa. Mikäli kohde on maan itäosassa, boorin puutteen aiheuttamaa pensastumista kannattaa tarkkailla ja torjua jo muutaman vuoden kuluttua istutuksesta. Ja muutakin, joka ei näy päällepäin. Sitä on perusteltu pohjaveden nousua hillitsevällä haihdutuksella ja turvemaiden herkällä taimettumisella. Mikä kuvan kävyissä on. » RAIVAUSSAHASSA kovapalaterä on parhaimmillaan, kun sahataan tienvarsia ja alueita, joissa kaadettavien puiden tyvellä on hiekkaa. Kumpi on suositeltavaa. Tasainen tulo on turvattu, koska laki velvoittaa yhteismetsää hakkaamaan ja hoitamaan metsiään kestävästi. Sekametsässä menetelmä saattaa ainakin jonkin aikaa toimia kohtuullisesti. Lisäksi näkyy tuomiruostetta – käpysuomut vähän tasaisesti auki – ja vähän tummaa suomujen väleissä, luultavasti talvikkiruostettakin. En ole aiemmin nähnyt vastaavaa, mutta tämän talven harvennuksella tätä on ollut ainakin kolmen kuusen kävyissä. Isoimpien puiden poisto ja uudistumista aktivoivien pienaukkojen teko olisi lisännyt myrskytuhojen riskin liian suureksi. Näiden toimijoiden paremmuuden ratkaisee sen henkilön asenne ja ammattitaito, joka tulee tilavastaavaksi. Jos taimissa esiintyy hallavaurioita, etukasvuiseksi kehittyvää luontaista lehtipuustoa kannattaa hyödyntää viivästyttämällä varsinaista taimikon hoitoa hallarajan yläpuolelle. Kovapalateräkin tylsyy ja senhän kysyjä oli huomannut. Mikäli ojat ovat kunnossa, riittää maanmuokkaukseksi ojitusmätästys, jonka tavoitteena on istutuskohoumien teon ohella liikaveden poisjohtaminen. Erityisesti ruostetuhot olivat pahoja. l VÄINÖ SIKANEN Kävyissä näkyy käpykoisan purukasoja ja tuomiruostetta. HANNU NIEMELÄ Kirjoittaja on Tapion Siemenkeskuksen metsäpäällikkö KOVAPALATERÄ KUNTOON KOTIKONSTEIN. Toinen mahdollisuus on hankkia timanttilaikalla varustettu teroituslaite, jonka käyttäminen vaatii myös harjaantumista. Tilanne on muuttunut, vaihtoehtoina on liittyminen yhteismetsään tai metsänhoito ulkoistetaan. Mielestäni nämä sopimukset edellyttävät kuitenkin metsänomistajan valvontaa ja ohjausta. Ensimmäisinä vuosina heinää ja vesakkoa tulee tällöinkin torjua mekaanisesti tai vaikeimmissa tapauksissa kemiallisesti
Se on pelkästään hyvä juttu. Luisto sen sijaan on kehno, mikä tekee matkanteosta rasittavaa. Totesimme, että selvimmin liukulumikenkien käytettävyyttä määrittää niiden pituus. Siteet pitää ostaa erikseen ja maksavat noin sata euroa lisää. Stumpyjen kärki kohoaa ylemmäs ja pidemmältä matkalta kuin pikatestimme muiden suksien. Pitokarvan osuus suksen pohjasta on suuri, ja se takaa varman pidon. Siteet on saranoitu, joten normaali hiihtopotku onnistuu. Niinpä Karskit ovat hankalat kovalla alustalla ja laskuissa – kuin leikkuulaudalla laskisi, oli testiryhmän arvio. Liukulumikengillä talvinen luonto avautuu kulkijalle. SUUNTASIMME Leivonmäen kansallispuistoon pikatestaamaan erilaisia liukulumikenkiä metsäisillä harjuilla ja laajoilla soilla. Teräskanttien puutteen vuoksi sivuttaispito on huono. Stumpyt luontuvat matkahiihtoon. Painoa Stumpyissä on enemmän kuin vertailun muissa liukulumikengissä. Vaikka ryteikköön Lyhyet ja leveät Karski XL:t ovat joukon lumikenkämäisimmät. Toisaalta kantavuutta ja ketteryyttä riittää, joten näitä voi luonnehtia joka paikan suksiksi. Niinpä ne sopivat myös tiheässä metsässä tarpomiseen, hyvä valinta vaikka leimikon suunnittelijalle. Niinpä kärjet eivät hevin sukella paksuunkaan hankeen. Eli metsässä mennään, mutta tiimalasin malliset sukset eivät kavahda alamäkiäkään. Suksen tyyppinimi XCD on auki kirjoitettuna Cross-country Downhill. Kokeiltavaksi olimme valinneet Karskin lyhyet XL-liukulumikengät, Stumpyn keskipituiset skinit ja OACin suksimaiset 160 XCD GT:t. Laakeaan metsämaastoon pito UMPIHANKIEN KUKISTAJAT Liukulumikengät ovat helppo ja hauska keino liikkua talvisessa metsässä. Pito on hyvä, lisäksi teräskantit parantavat sivuttaispitoa. Side on samankaltainen kuin Karskeissa, mutta siteen pituuden säätö toimi selkeämmin. GT-mallin kavennettu nousukarva-alue keventää pitoa, mutta parantaa laskuominaisuuksia. Karskeilla voi sujutella suksimaisesti, mikä keventää kulkua verrattuna tavallisiin lumikenkiin. Nettikaupoissa Karskit myydään ilman siteitä. Lisäluistoa kaivattiin Arvattavasti Stumpyn 148 Skin -suksia suunniteltaessa on katsottu mallia OACin 147 sentin liukulumikengistä. Ilman sitä kulku metsässä kävisi hankalaksi. Kokeilimme kolmet erilaiset. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 46 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PIKATESTI 9099_.indd 46 27.1.2022 13.23. Tuntureille ja aapasoille OACin 160 XCD GT:t ovat testimme suksimaisimmat. Karskin Pivot-side sopii kaikenlaisiin kenkiin ja on helppo kiinnittää. Siteen pituussäätö oli epämääräinen
Stumpyn voimakkaasti kohoava kärki estää suksea sukeltamasta hankeen. Paksu puuterilumi tai tiheikkö ei ole OACien mukavuusaluetta. EA 2.0:t ovat hyvä valinta myös muun merkkisiin liukulumikenkiin ja eräsuksiin, jos siteet pitää ostaa erikseen. 120-senttisillä Karskeilla on näppärin liikkua tiheikössä. Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 9099_.indd 47 27.1.2022 13.23. Ne ovat helppokäyttöiset ja siteen pituuden säätö sujuu käsineet kädessäkin, toisin kuin vertailun muilla suksilla. OACin EA 2.0 -siteet kiinnittyvät kaikkiin kenkiin. KARSKI XL 120 +Hyvä pito +Käytettävyys tiheässä metsässä –Huono sivuttaispito STUMPY 148 SKIN +Korkeat suksen kärjet -Kehno luisto –Paino OAC XCD GT 160 +Parhaat hiihtoja laskuominaisuudet +Ryhmän näppärimmät siteet -Loiva kärki sukeltaa herkästi hankeen Katso video osoitteessa Metsälehti.fi Liukulumikenkien siteet kiinnittyvät kaikenlaisiin jalkineisiin. oli riittävä. l Karski XL 120 Stumpy 148 Skin OAC 160 XCD GT Pituus 120 cm 148 cm 160 cm Leveys 10–14 cm 11–13 cm 8,6–11,6 cm Teräskantit Ei Kyllä Kyllä Paino siteineen 2 720 g 3 950 g 3 300 g Valmistusmaa Kiina/Itävalta Viro Suomi Hinta siteineen noin 250 € noin 400 € noin 450 € Kokeilemissamme liukulumikengissä oli pohjalla nousukarva, joka varmistaa riittävän pidon. Suksien loivasti kohoavat kärjet sukeltavat helposti hangen sisään. Hiukan kohvaantuneella lumella suksen kantavuus riittää ja hyvät hiihto-ominaisuudet siivittävät kulkua
Saantojen ketjutusta tutkien päädyttiin seuraavaan omistusja hallintatilanteeseen: Asianosaiset Omistusoikeus Hallintaoikeus Maijan kuolinpesä 1/5 Eero 1/5 1/5 Eeva 1/5 1/5 Raija 1/5 1/5 Jukan kuolinpesä 1/5 1/5 Maijan leski Kari 1/5 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9079_.indd 48 27.1.2022 13.29. LIIKA SUUNNITTELU VOI KOSTAUTUA KUVAAN seuraavassa kuvitteellista sukupolvenvaihdosta, jossa verosuunnittelu korostui. Nyt metsän omistajat miettivät, miten metsän kanssa jatketaan eteenpäin. Hän lahjoitti kaikille aikuisille lapsilleen Maijalle, Eerolle, Eevalle, Raijalle ja Jukalle murto-osat (1/5) metsätilasta. Näin heidän lastensa, Karon ja Kertun, perintöverotus muodostui metsän osalta kevyemmäksi. Esimerkki Isä Veikko innostui 15 vuotta sitten tekemään metsän elinaikaiset luovutukset, koska asiaan kannustettiin monelta taholta. Lisäksi isä oli vielä tehnyt keskinäisen hallintaoikeustestamentin puolisonsa Sylvin kanssa. Viiden vuoden kuluttua Maija, yksi lahjan saaneista lapsista, kuoli. Niinpä hänen osuutensa metsätilasta meni hänen kuolinpesälleen, johon kuuluivat hänen vaimonsa ja heidän kaksi lastaan, Marko ja Marketta. Lahjakirjoissa isä pidätti metsän elin– ikäisen hallintaoikeuden yhteisesti itselleen ja puolisolleen Sylville. Karin saama hallintaoikeus viidesosaan metsätilasta on toissijainen ja tulee voimaan Sylvin jälkeen. Ensimmäinen epäselvä asia on, kuka päättää asioista ja millä valtuuksilla, sillä Sylvin kuollessa hänen hallintaoikeutensa metsään lakkasi. Hän uskoi tekevänsä hyviä, edistyksellisiä ratkaisuja perillisten hyväksi tasapuolisesti. PIRJO HAVIA Vuoden päästä tästä kuoli isä Veikko. Sylvi kuoli viime vuonna. Vaikka esimerkki on kuvitteellinen, kaikki järjestelyn ainekset ovat tulleet valitettavan usein vastaan tosielämässä. Hallintaoikeuden eriyttäminen omistusoikeudesta voi tuoda säästöjä, kun metsätilasta luovutaan. Hänellä ei ollut testamenttia eikä puolison kanssa ollut tehty avioehtoa. Kaksi vuotta sitten kuoli Jukka, toinen lahjan saaneista lapsista. Veikon perunkirjoituksen yhteydessä todettiin, että metsän hallintaoikeus jatkuu yhä Sylvillä hänen elinikänsä. Maija oli kuitenkin tehnyt hallintaoikeustestamentin, jolla hän määräsi metsäomaisuutensa elinikäisen hallintaoikeuden puolisolleen Karille. Maijalla oli puolisonsa Karin kanssa avioehto, joten Karista ei tullut Maijan kuolinpesän osakasta. Toisaalta se voi vaikeuttaa metsätalouden harjoittamista
Kari ei kuulu Maijan kuolinpesään, mutta hänellä on nyt Sylvin kuoltua 1/5 hallintaoikeus metsätilaan. Tämä otetaan luonnollisesti huomioon siinä vaiheessa, kun kuolinpesä jaetaan. Esimerkissä Karin 1/5:n hallintaoikeus antaa hänelle oikeuden saada metsän tuotosta 1/5 itselleen. Hallintaoikeuden haltija on verovelMetsälehti Makasiini 49 9079_.indd 49 27.1.2022 13.29. Veikko-isän lahjoituksen jälkeen on viidentoista vuoden aikana muotoutunut metsäyhtymä. Hallintaoikeuden merkitys Hallintaoikeus antaa oikeuden omaisuuden tuottoon, jollei muuta ole määrätty. SH U TT ER ST O CK IM AG ES Kun hallinta on eriytetty omistusoikeudesta, saa hallintaoikeuden turvin myydä puuta vain tuoton verran. Sen osakkaina ovat Eeron, Eevan ja Raijan lisäksi kaksi jakamatonta kuolinpesää, joista Jukan kuolinpesässä on mukana Jukan leski. Toivoa sopii, että tilan pinta-ala ja tuotto olisivat niin merkittävät, että se kannustaisi osallisia tekemään jotain tilanteen helpottamiseksi. Selvää on, että tällaisessa metsäyhtymässä ei ole helppoa aloittaa yhteistä metsätalouden harjoittamista. Lahjakirjassa oli aikanaan puolison avio-oikeuden poissulkeva määräys
Näiden toimien jälkeen olisi helpompaa neuvotella mahdollisista yhtymäosuuksien keskinäisistä kaupoista tai, jos tilan pinta-ala sen järkevästi sallii, määräalojen lohkomisesta osalle osakkaista tai kaikille. Tämä tavoitetila ohjaisi jatkotoimia. Metsätilaa ei saa myydä ilman hallintaoikeuden haltijan suostumusta. Seuraavat toimenpiteet hallinnan selkiyttämiseksi olisivat kuolinpesien sisäiset järjestelyt. Kun teet testamenttia, mieti siis omaisuuden hallinnan kautta, millaiset vaikutukset testamentin toimeenpanolla mahdollisesti tulee olemaan. l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9079_.indd 50 27.1.2022 13.29. Ainoana järkevänä vaihtoehtona pitäisin sitä, että Kari luopuu hallintaoikeudestaan, jolloin hallinta siirtyy hänen lapsilleen eli Maijan kuolinpesälle. Ihannetilanteessa omistus menisi lopulta yhdelle tai korkeintaan kolmelle omistajalle, joilla olisi sekä omistusettä hallintaoikeus. Selkeytetään hallintaa Esimerkin mukaisessa tilanteessa suosittelisin ensin yhteisen tavoitetilan luomista. Jos sen ottaa vastaan, sen luovuttamisesta voi milloin tahansa neuvotella omistajien kanssa. Yhteismetsässä päätöksenteko onnistuu, vaikka omistus ja hallinta olisivat hajautuneet. Kari on tasaveroinen päätöksentekijä Veikon perillisten kanssa metsätilaa koskevissa asioissa. Näin ollen pinta-alaa tulisi olla riittävästi, mieluiten satoja hehtaareja, jotta kannattava toiminta voidaan turvata. Yhtymän verotettavasta tulosta 1/5 kuuluu hänelle, ja häntä siitä myös henkilökohtaisesti verotetaan. Tällöin Jukan lapset Marko ja Marketta voisivat kuolinpesän jaossa sopia joko niin, että molemmat saavat murto-osaisen omistuksen (1/10) metsätilaan tai niin, että vain toinen jää metsätilan osaomistajaksi. vollinen metsätalouden harjoittaja. Vastaava jako kannattaisi tehdä myös Maijan kuolinpesässä Karon ja Kertun kesken. On kuitenkin hyvä muistaa, että yhteismetsällä on vuotuisia, väistämättömiä hallinnan velvoitteita ja kustannuksia. Sen voi tehdä joko ennen tai jälkeen luovutusten. Jos kertaluontoisten verojen alentaminen estää tai vaikeuttaa päätöksentekoa ja metsän tuotoista nauttimista, sille ei liene perusteita. Osuuden ostamisesta muodostuu yhtymälle metsävähennysoikeutta. Toimenpiteissä lähtisin liikkeelle Karista, jolla ei ole lainkaan omistusoikeutta tilaan. Mutta näitä vipuja käytettäessä on hyvä ajatella asiaa luovutuksen veroilmoitusta pidemmälle. ARVIOI RATKAISUN VAIKUTUKSET ON TOTTA , että luovutusten pilkkominen usealle saajalle ja hallintaoikeuden eriyttäminen omistuksesta alentavat yleensä välittömiä veroseuraamuksia. Kuolinpesän jaon jälkeen Marko ja Marketta voisivat myös harkita osuutensa myymistä jollekin osakkaista. . Näin siksi, että pääoma täytyy säilyttää tuottavana, jotta hallintaoikeuden haltijan oikeus tuottoon toteutuu. Vastikkeettomasta luopumisesta (hallintaoikeuden lahjoittaminen) joutuvat lapset Karo ja Kerttu maksamaan lahjaveroa hallintaoikeuden luopumishetken arvon mukaan. Vastikkeellisesta luopumisesta (hallintaoikeuden kauppa) Kari maksaa luovutusvoiton veroa. Tällaisessa tilanteessa ei käsittääkseni saa tehdä hakkuita, jotka ylittävät hallintaoikeuden alkamisen jälkeen kertyneen euromääräisen tuoton. Jukan kuolinpesässä tarvitaan ositus, jonka tuloksena suosittelisin, että Jukan leskelle ei tule osuutta tähän metsätilaan. Jos haluaa pilkkoa luovutuksia useille saajille, voi toimiva ratkaisu olla yhteismetsän perustaminen. Testamentilla saatua hallintaoikeutta ei ole pakko ottaa vastaan, jolloin hallinta menee omistusoikeuden saajille. Ketkä oikeasti haluavat jatkaa metsätilan omistamista ja metsätalouden harjoittamista. Kun hallinta on eriytetty omistusoikeudesta, saa hallintaoikeuden turvin myydä puuta vain tuoton verran. Ja ota huomioon, että kukaan meistä ei ole ikuisesti nuori eikä kukaan edes ole täällä ikuisesti – mutta metsä voi olla
Keskeisimmät vaatimukset ovat metsäsuunnitelma yli 13 hehtaarin tiloille, jonka tekemisessä pitää kuulla sidosryhmiä, sekä ilmastohyötyanalyysi. Miten se Suomessa yksityismailla tehdään, en tiedä. Hiilensidontaa voi myydä lannoittamalla, kiertoaikaa jatkamalla tai vaikkapa metsittämällä vajaatuottoisia alueita. HCV, EU-taksonomia ja hiilensidonta. Niitä ei voi ennakoida etukäteen. l Huolestuttavia asioita Harmittaa tunnustaa, mutta olen aloittanut aavistushakkuut omilla tiloilla. Yritän hoitaa asiaa mahdollisimman fiksusti, muistaen kuitenkin, että kyseessä on elinkeinoni. Käytännössä liki kaikki vanhat metsät, ainakin jos niissä on lahopuuta, suojellaan. Kuulostaa kivalta, mutta kun metsänomistaja on antanut myrskyja lumituhopuiden jäädä metsään luontoarvoja tuottaakseen, hän saattaa kuulla, että puunostajaa ei ole missään. Mikäli haluamme suojella yksityismaita noin viisi prosenttia lisää, se tarkoittaa suojelun piiriin tulevissa metsissä noin 100–200 miljoonaa kuutiometriä. HIILENSIDONTA , eli ilmaston lämpenemisen hidastaminen, lienee metsänomistajalle helpoin asia. Perheemme tuloista merkittävä osa tulee puunmyynnistä. Harmittaa tunnustaa, mutta olen aloittanut ns. FSC on käytännössä ympäristöjärjestöjen hallinnoima metsäluonnon sertifiointijärjestelmä. OLEN myönteinen luonnonsuojelulle, kokonaisuudessaan. HCV on FSC-sertifiointiin liittyvä asia. Miksi HCV on merkittävä kysymys metsänomistajalle. Se järjestelmä todentaa, miten metsänomistajat metsissään toimivat. Ilmastohyötyanalyysi on erityisen vaikea, koska tavallinen metsänomistaja tarvitsee merkittäviä hakkuutuloja yleensä asuntokauppaan, sisarosuuksien ostamiseen ja perintöveroihin. Pieni osa suomalaisista metsänomistajista on liittynyt kyseiseen järjestelmään. Katkenneet pystypuut jätän lintujen pesäpuiksi. Päätös vaikuttaa metsäteollisuusyhtiöiden pankeilta ja sijoittajilta saaman rahoituksen hintaan, sitä kautta vaatimukset tullevat aikanaan koskemaan myös tavallisia metsänomistajia. SE PP O SA M U LI JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. TODENNÄKÖISESTI metsänomistajille tuleva uusi ongelma on EU:n kestävän rahoituksen taksonomia. Olisin halunnut jättää puut lahoamaan metsään, mutta en halua kyseisiä metsiä tuleviksi HCV-alueiksi. En usko, että valtion budjettiin saadaan lähivuosina lähellekään riittävästi rahaa suojeluun. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 9080_.indd 51 28.1.2022 13.35. Niistä saa todennäköisesti tulevaisuudessa asiallisen korvauksen. Vastaavasti ylivoimainen pääosa metsänomistajien metsistä on PEFC-sertifioituja. Samalla he ovat sitoutuneet olemaan ostamatta puuta HCVeli korkean suojeluarvon kohteilta. Korjaan pois nyt myös lumituhoja myrskypuita. EU:ssa on käynnissä myös biodiversiteettistrategian tekeminen. Ihan viime aikoina on tullut asioita/päätöksiä, jotka huolestuttavat minua. Isot metsäteollisuusyhtiöt tuottavat FSC-sertifioituja tuotteita ja ovat sitoutuneet järjestelmään. Mikäli haluamme suojella lisää yksityismetsiä, nopein ja tehokkain keino on lisätä vapaaehtoisen suojelun rahoitusta valtion budjetissa. Ensimmäinen osa siitä, eli EU:n kestävän rahoituksen ilmastoa koskeva delegoitu päätös on hyväksytty EU:ssa. Käytännössä se toteutuu metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta. Se tullee vaikuttamaan monen tavallisen metsäomistajan toimintaan. Mitä nämä tarkoittavat tavalliselle metsänomistajalle. Periaatteessa sen ei pitäisi vaikuttaa yksittäiseen metsänomistajaan mitenkään, mutta en usko siihen. Toivottavasti järjestelmästä tulee joustava. aavistushakkuut omilla tiloillani. Sinne on syntymässä aito markkinatalous. Rahassa se on 4 000 000 000–10 000 000 000 euroa
19,39 . TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ Markkinatilanne näyttää lupaavalta puukauppojen suunnitteluun, mutta metsänomistajan kannattaa helmikuussa muistaa varmistaa myös taimet kevään istutuksiin. 17,36 . 66,84 . 66,30 . 44,42 . 38,01 . 17,70 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 61,00 . 55,81 . Harvennushakkuu 55,05 . 17,49 . 19,39 . 17,34 . 13,31 . 42,90 . 66,23 . 67,26 . 20,89 . 17,08 . 14,28 . 57,89 . 37,64 . 17,55 . 46,55 . 17,57 . 17,67 . 43,74 . Taimitilaukset liikkeelle Odotukset puukauppavuodelle ovat hyvän korjuutalven keskellä positiiviset myös keskisessä Suomessa. Ainakin vuoden ensimmäinen kuukausi sujui vahvasti. 18,73 . Sahoilla näyttää olevan kysyntää ja uskoa siihen, että sahatavaran hinnat tulevat säilymään korkealla ainakin vuoden ensimmäisen puoliskon. 18,92 . 18,67 . Lupaavaa on talven hyvä hintataso, sillä puunhinnat eivät yleensä ainakaan laske keväällä, kun puunostajille selviää kesäja kelirikkoleimikoiden ostotarve. 20,29 . 18,19 . Ensiharvennus 13,56 . Kuusen keskikantohinta oli päätehakkuissa lähes 69 euroa ja männyn 66 euroa”, kertoo Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jari Yli-Talonen. 20,85 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,85 . 21,41 . 16,93 . “Tammikuun keskihinnat ovat Päijät-Hämeessä toteutuneissa puukaupoissa korkeimmat mittaushistoriassa. 12,90 . 19,37 . Uudistushakkuu 64,90 . Uudistushakkuu 63,60 . 17,44 . 16,51 . 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9081_.indd 52 28.1.2022 13.45. 41,56 . 13,20 . 40,71 . 13,34 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,29 . 17,26 . 17,26 . Harvennushakkuu 55,58 . 19,00 . Viime vuosi oli sahojen näkökulmasta erinomainen, tälle vuodelle puunhintoihin on povattu niin alamäkeä kuin lievää nousua. 64,94 . Kesäja kelirikkoleimikoilla tarkoitetaan hakattavaksi merkittyjä alueita, joiden puut voidaan korjata ja kuljettaa metsästä sulan maan aikaan vetisissäkin olosuhteissa. 17,06 . 19,04 . 39,37 . 29,24 . Ensiharvennus 39,34 . 65,29 . 41,97 . Ensiharvennus VIIKKO 3 PUUMARKKINAENNUSTEISSA ennakoidaan tavallisesti, että huippuvuotta seuraa notkahdus. 56,65 . Uskoa kysyntään on Puumarkkinoille on ennustettu hyvän sahausvuoden jälkeen kahdenlaista kehitystä. Uudistushakkuu 64,85 . Harvennushakkuu 53,61 . Niitä on rajallinen määrä. Vuoden alku on ollut lupaava
16,41 . 39,84 . 13,91 . . Maijalan mukaan kuitupuun hintataso on Lapissa vielä monen euron päässä 2000-luvun alkuvuosien tasosta, mutta Kemiin vuonna 2023 valmistuvan selluja biotuotetehtaan toivotaan vihdoin hinaavan kuidun hintaa ylöspäin. 15,09 . 15,92 . 17,57 . 17,14 . Nyt jos on oikein arka, talvileimikot pitäisi olla tyhjinä jo maaliskuussa. 20,82 . 19,51 . Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi “Puukauppamäärät ovat alkuvuodesta perinteisesti aika pieniä, mutta vuosi on lähtenyt reippaasti liikkeelle. Kauppoja tehtiin tammikuussa viime vuosia enemmän”, kertoo Pyhäja Kalajokilaaksojen alueella toimivan metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara. Uudistushakkuu 63,48 . Ensiharvennus 39,48 . 20,36 . Vaikka sellun hinta käy korkealla, kuitupuun hinta ei nouse mihinkään.” Monena vuonna kevään tulo on säikäyttänyt aikaisuudellaan puunkorjaajia Lapissa. 64,60 . Lakko vaikuttaa esimerkiksi UPM:n Pietarsaaren tehtaan toimintaan, minkä vuoksi selluksi matkalla olleita koivukuitupuupinoja alkaa kertyä teiden varsille myös Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa. 16,45 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,97 . 17,93 . 50,09 . Uudistushakkuu 61,93 . 17,41 . 13,01 . 16,29 . 20,08 . 67,80 . 57,00 . 16,77 . 18,30 . Harvennushakkuu 48,98 . “Koillismaalla riehuneen myrskyn vuoksi metsänviljelymäärät ovat siellä moninkertaiset, minkä vuoksi ylimääräisiä taimia ei taimitarhoilla tule olemaan.” Lapissa katse Kemin suuntaan Pohjoisimmassa Suomessa puunmyynnin näkymät ovat tasaiset, kertoo Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Mikko Maijala. 19,40 . 37,38 . Uudistushakkuu 58,51 . Harvennushakkuu 50,50 . Kilpivaaran mukaan puumarkkinoiden uhkakuvat ovat tällä hetkellä työmarkkinapoliittisia. 66,62 . 13,53 . Harvennushakkuu 52,90 . 22,11 . 61,39 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,58 . Harvennushakkuu 49,72 . 64,83 . 18,37 . Lämmin jakso tulee niin pirun äkkiä”, Maijala kertoo. Harvennushakkuu 51,23 . 58,43 . 22,20 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,34 . 13,77 . 13,61 . 56,58 . 36,00 . Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,70 . 19,40 . 18,79 . NOUSUSSA . 63,08 . Uudistushakkuu 60,79 . 18,19 . Uudistushakkuu 58,01 . Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,46 . 18,59 . 16,70 17,74 . 19,03 . 12,21 . 15,12 . 59,02 . 40,01 . 10,90 . 20,81 . 20,19 . 17,17 . “Tukkipuun hinta seuraa paremmin maailmanmarkkinoita kuin kuitupuun. 18,44 . 19,02 . 18,67 . 37,66 . Ensiharvennus 46,98 . Kilpivaara muistuttaa metsänomistajia, että puukauppojen suunnittelun ohella nyt on oikea aika varata taimet kevään istutuksiin. 41,57 . 16,98 . 47,79 . 13,83 . 17,85 . 58,49 . 13,81 . 54,23 . 47,23 . Ensiharvennus 14,42 . 53,08 . 16,66 . 15,59 . 50,26 . 63,80 . 29,00 . 51,33 . “Ennen talvileimikoiden korjuuta saattoi hyvin jatkaa vielä huhtikuun alussa. 36,15 . 18,88 . Uudistushakkuu 65,89 . 17,26 . 16,16 . Ensiharvennus 12,64 . 46,89 . 17,73 . 19,23 . l ”Kauppoja tehtiin tammikuussa viime vuosia enemmän.” Metsälehti Makasiini 53 9081_.indd 53 28.1.2022 13.45. 16,67 . 13,21 . 51,52 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,59 . 13,82 . 17,17 . 19,88 . Harvennushakkuu 57,21 . 15,02 . 49,77 . LASKUSSA
Päätehakkuu meni sahayhtiölle ja harvennukset kuiduttavalle tehtaalle. l MIKKO HÄYRYNEN Sukupolvenvaihdos vauhditti puukauppoja TALVIJA KESÄKORJUUTA YLÄ-SAVOSSA PÄÄTEHAKKUU 2,5 HA, TALVIKORJUU PUUTAVARALAJI KANTOHINTA, €/M 3 KERTYMÄ, M 3 MYYNTITULO, € Mäntytukki 63 132 8 316 Mäntypikkutukki 33 6 198 Mäntykuitu 20 40 800 Kuusitukki 64 414 26 496 Kuusitukki sorvi 64 20 1 280 Kuusipikkutukki 33 20 660 Kuusikuitu 20 128 2 560 Lahokuusi 10 5 50 Koivukuitu 18 6 108 Yhteensä 771 40 468 KASVATUSHAKKUU 0,9 HA, KESÄKORJUU PUUTAVARALAJI KANTOHINTA, €/M 3 KERTYMÄ, M 3 MYYNTITULO, € Mäntytukki 47 1 47 Mäntykuitu 17 9 153 Kuusikuitu 17 18 306 Koivukuitu 18 40 720 Haapakuitu 5 2 10 Yhteensä 70 1 236 ENSIHARVENNUS 3,3 HA, KESÄKORJUU PUUTAVARALAJI KANTOHINTA, €/M 3 KERTYMÄ, M 3 MYYNTITULO, € Mäntytukki 35 1 35 Mäntykuitu 13 34 442 Kuusitukki 35 1 35 Kuusikuitu 13 37 481 Koivukuitu 14 118 1 652 Haapakuitu 3 2 6 Yhteensä 193 2 651 KAIKKI YHTEENSÄ 1 034 44 355 Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Puukaupat haluttiin hoitaa heti pois, jotta on tulovirtaa keväällä odottaviin taimikonhoitotöihin. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Tarjouksia tuli kaksi sekä talviettä kesäkohteille, yhteensä kolmelta tarjoajalta. Päätehakkuut korjattaneen alkuvuonna. Marraskuun lopulla tehtyyn kauppaan sisältyi talvikorjuuna 2,5 hehtaaria märkää korpikuusikkoa kahdessa kuviossa, kesäharvennuksina 3,3 hehtaaria ensiharvennusta ja 0,9 hehtaaria kasvatushakkuuta. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. . Tiedot kerätään viikoittain. Leimikkokokonaisuuden tarjousten ero oli noin tuhat euroa ilman katkontavertailua. ”Kauppa osui tilan hoidon kannalta hyvään saumaan ja vallitsevalla hintatasolla”, mhy Savotan metsäasiantuntija Kaarlo Hoffren luonnehtii. m 3 Viikko-ostot 2022 Viikko-ostot 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9081_.indd 54 28.1.2022 13.45. Valtakirjakauppa oli luonteva valinta toisaalta ohuen puukauppakokemuksen, toisaalta henkisenä perintönä tulleen metsänhoitoyhdistysjäsenyyden vuoksi. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. KUUKAUDEN PUUKAUPPA YLÄSAVOLAISEN kuolinpesän passiivinen metsänomistus aktivoitui, kun omistus hyppäytettiin yhden sukupolven yli metsäyhtymälle, jonka osakkaat ovat alle kolmikymppisiä
Puiden keskikuljetusmatka on 200–300 metriä. ”Esitetietojen puumäärät olivat kokonaisuutena liki omaa näkemystäni, mutta kuviokohtaiset erot olivat paikoin suuret ja tukkipuuta sain arviossani huomattavasti enemmän.” Merkittävä ero oli kehitysluokissa. Maapohjat ovat valtaosin kivennäismaiden tuoreita tai lehtomaisia kankaita. Tukkipuun osuus on 41 prosenttia. Turvemaata on kahdeksan hehtaaria. Se vastaa Liljeroosin hintaseurannassa Häme-Uusimaan keskitasoa.. Puustoa on tila-arvion mukaan noin 4 900 kuutiota eli 169 kuutiota hehtaarilla. Tilapari herätti tavanomaista kiinnostusta ja tarjouksia tuli yhdeksän. Metsämaan hehtaarihinnaksi tulee runsas 9 000 euroa ja puustokuution arvoksi 54 euroa. Metsärahastot eivät tehneet tarjouksia, mikä johtunee kohteen pienuudesta. Kuvioita on 19, joista suurin ja arvokkain on viiden hehtaarin korpikuvio. ”Monet varttuneeksi kasvatusmetsäksi luokitellut 60–80-vuotiaat kuusivaltaiset, hiljattain harvennetut ja hidaskasvuiset puustot arvioin uudistuskypsiksi.” Kuusikoiden tyvilaho on kyseisellä seudulla merkittävä riski. Hintapyyntö oli 220 000 euroa. H A N N U LI LJ ER O O S LÄNSI-UUSIMAALLA tehtiin vuoden alussa kauppa kahdesta vierekkäisestä tilasta. Runsaspuustoisen tilan hehtaarihinta nousi korkeaksi, mutta puustoon suhteutettuna keskitasolle. KUUKAUDEN TILAKAUPPA YHDEKSÄN TONNIA HEHTAARILTA TILAKAUPPA UUDELLAMAALLA PINTA-ALA 29 hehtaaria, josta taimikoita 3, nuoria kasvatusmetsiä 3, varttuneita kasvatusmetsiä 7 ja uudistuskypsiä 16 hehtaaria PUUSTOARVIO 4 900 kuutiometriä MYYNTIHINTA 265 000 euroa, 9 138 euroa/metsämaan Yhteismetsä voitti tarjouskilpailun uusimaalaisesta tilaparista. l MIKKO HÄYRYNEN Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 9081_.indd 55 28.1.2022 13.45. Se voi pudottaa tukkikertymää 5–10 prosenttia. Metsätilakauppoja seuraava Hannu Liljeroos tarkasti tilakäynnillä kahdeksan kuviota, yhteisalaltaan yli puolet pinta-alasta, ja otti relaskoopilla 50 koealaa. Myyjä oli kuolinpesä. Parhaan, 265 000 euron tarjouksen teki yhteismetsä. Tila-arvion summa-arvo oli 214 000 euroa, joten kauppahinnan ja summa-arvon suhdeluku (hintakerroin) on 1,24. Pinta-ala on yhteensä 29 hehtaaria, kaikki metsämaata. Sijainti on teiden ja asutuksen tuntumassa ja maasto muutamaa mäkeä lukuun ottamatta helppokulkuista
Hintakerroin nousi kaikissa maakunnissa. 2 3 3 1 2 3 METSÄMAAHEHTAARIN keskihinta nousi viime vuonna peräti 19 prosenttia, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. Institutionaaliset sijoittajat ostivat metsämaita yhteensä 110 miljoonalla eurolla eli niiden osuus euroilla mitattuna oli 62 prosenttia. Keskimäärin kauppojen lukumäärä on ollut noin sata vähemmän. Mediaanikauppa oli kooltaan noin 33 hehtaaria ja hinta noin 133 000 euroa. Metsämaan keskihinta nousi vuoden aikana 19 prosenttia. l MIKKO HÄYRYNEN 2021 oli kovan nousun vuosi Metsätilamarkkinoilla on ylikuumenemisen tuntua, Hannu Liljeroos arvioi. ”Näiden tekijöiden vaikutus lienee noin seitsemän prosenttia. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 9081_.indd 56 28.1.2022 13.45. Nousua edellisestä vuodesta oli kuusi prosenttia. Myydyn metsämaan 43 844 hehtaarin kokonaisalassa oli lisäystä reilu tuhat hehtaaria. Osan hintatason noususta selittää se, että myydyillä tiloilla keskipuusto (100 m3/ha) oli keskimäärin neljä kuutiota ja tukkiosuus (30 %) kaksi prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi. Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 *kerroin Varsinais-Suomi 38 33 704 25 17 128 37 6611 52 1,20 Satakunta 38 31 701 36 17 111 41 5727 51 1,10 Häme-Uusimaa 63 46 1283 33 12 112 40 6616 59 1,25 Etelä-Karjala 47 45 835 33 18 113 40 5481 48 1,05 Kymenlaakso 64 38 848 21 12 127 36 5975 47 1,08 Pirkanmaa 127 100 2756 24 16 127 39 6586 52 1,22 Etelä-Savo 101 82 2148 29 16 121 42 6305 52 1,03 Eja K-Pohjanmaa 205 173 4528 25 12 96 27 3455 36 1,07 Keski-Suomi 125 106 2937 24 13 117 37 5515 47 1,02 Pohjois-Savo 138 118 3835 24 10 113 32 5249 46 1,05 Pohjois-Karjala 169 142 4346 24 14 120 33 5088 42 1,03 Kainuu 112 83 3808 24 9 91 24 2980 33 1,11 Pohjois-Pohjanmaa 266 223 8159 21 12 90 20 2636 29 1,08 Lappi 161 114 6956 23 12 68 17 1714 25 1,13 Koko maa 1654 1334 43844 100 30 4045 40 lisäys joulukuu 106 156 5584 METSÄTILAKAUPAT 1.1.2021 31.12.2021 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Kaikkien kauppojen kauppasumma kasvoi reilulla viidenneksellä yhteensä 177 miljoonaan euroon. Keskimääräinen mottihinta nousi viidellä eurolla 40 euroon eli 14 prosenttia”, Liljeroos kertoo Viime vuonna seurantaan tilastoitui 1 334 kauppaa, mikä on seurantavuosien suurin määrä. Koko maan keskihinta oli 4 045 euroa, kun vuotta aiemmin keskihinta oli 3 406 euroa. Kauppojen määrä on koko seuranta-ajan ennätys. HämeUusimaalla on Suomen kalleimmat metsätilat. Hänen mukaansa tilamarkkinoilla on ylikuumenemisen merkkejä. Vastaavaa vuosinousua ei ole koettu koko Liljeroosin kahdeksan vuotta jatkuneen seurannan aikana
Isokokoisena henkilönä haluaisi penkkiä taaksepäin enemmän kuin se menee, muutama sentti riittäisi. Yaris Crossin optimistinen keltainen väri ja muheva muoto ovat edukseen lumen keskellä. Penkit ovat keskikokoisille ja ihan kuikeloille hyvät. Auto myös pärjäsi lumessa mainiosti. Etuistuimet ovat tukevat ja selkänojat mukavat. Liikkeelle auto lähtee luontevasti: sähkömoottori tuuppaa liikettä bensakoneen avuksi ja voimalinjassa moottorin jatkeena oleva portaaton automaattivaihteisto toimii lajityypilleen sileästi ja nykimättä. Ratissa on säätövaroja riittävästi, ja peilit on helppo asetella kohdilleen. Toiseksi nelivetomalleissa se tekee autosta nelivetoisen. Tällainen tasainen imevä kiihdytys jättää liukkaalla talvikelillä kaikki muut jälkeen alkukiihdytyksessä. TOYOTA Yarikseen ja pois on helppo siirtyä, pää ei kolise oven yläkamanaan. Sitä avustaa taka-akselilla sähkömoottori, jonka käyttövoima kerätään litiumioniakkuun moottorijarrutuksista. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 9081_.indd 57 28.1.2022 13.45. Tanakka nahkaistuin on kangaspenkkiä liukkaampi, joten ahterin saa aseteltua paikalleen helposti. Kolmannella on jo ahdasta. Akun tehtäviä on kaksi: Se säästää polttoainetta varsinkin paljon hidastuksia sisältävässä kaupunkiajossa. Akulla ja bensalla Yaris Crossia kyydittää 1,5-litrainen kolmisylinterinen bensakone. Saman verran pitempi saisi olla myös istuinosa. Akkua ei voi ladata ulkoisella sähköllä. Takapenkille mahtuu kaksi normihenkilöä, jos etupenkit eivät ole aivan takana. Takaistuinten selkänojat kaatuvat normaalisti, joten parhaimmillaan mahtuu roinaa mukaan vähintään tarpeeksi. TOPAKKA PIKKUMAASTURI TOYOTA YARIS CROSS 1.5 HYBRID PREMIERE EDITION Moottori: 3-sylinterinen bensiinimoottori 1,5 l sekä sähkömoottori Kokonaisteho: 116 hv eli 85 kW Vaihteisto: Portaaton automaattivaihteisto Omamassa: 1 260– 1 360 kg (nelivetomallit) Pituus, leveys, korkeus: 4 180, 1 765, 1 595 mm Maavara: noin 17 cm Kääntöympyrä renkaasta: 10,6 m Huippunopeus: 170 km/h Kiihtyvyys: 0-100 km/h 11,8 s Kulutus koeajossa: 6,0 l/100 km Valmistajan ilmoittama kulutus: 4,7-5,1 l/100 km Ilmoitettu CO2 päästö: 107 –116 g/ km Koeajoauton hinta: 37 556 € Nelivetomallit alkaen: 31 341 € Toyotan neliveto-Yaris kulkee sujuvasti niin metsäteillä kuin kaupungissa. Tavaraakin mahtuu mukaan riittävästi
Isossa vanteessa näyttävät etujarrulevyt hassun pieniltä. Neliveto-Yariksen 17 sentin maavara riittää, koska auto on kohtuullisen kokoinen ja jousitus on topakka. Tavaratilaa on noin 400 litraa. Harvoin Suomessa onkaan käyttöä kaista-avustimille, koska tiemerkinnät saaRaivaussaha helposti mahtuu mukaan. Tässä on terä irroitettu, mutta saha olisi mahtunut terän ja suojuksen kanssa yhtälailla. . Valitsemalla pienemmät vanteet ja korkeaprofiilisemmat renkaat säästää rahaa ja saa hiljaisemman ajon. Paikaltaan lähtiessä Yaris ei pyri kuopaisemaan pyörien alle monttuja, vaan liikkeellelähtö käy hissunkissun. Kokeilimme jyrkimmässä ylämäessä liikkeellelähtöä parinkymmenen sentin lumessa: ei mitään vaikeutta. Maantiellä välillä mutkitellen Tieajoon sattui tuuliset, liukkaat ja lumiset olosuhteet. Etenemiskyky yllätti. Isokokoinen kuljettaja huokailee myös, koska etuistuinten istuinosat ovat lyhyet sellaiselle. Tällaiset renkaat maksavat alle laitettuina noin 1 200 euroa. Lukema on pieni ja ketterä oli tuntumakin. Ilmeisesti alla olleet kitkarenkaat sopivat vastasataneen lumen laatuun. Yariksen kääntöympyrän halkaisija on auton tietojen mukaan renkaasta mitaten 10,6 metriä. Kaistalla vaeltelua pahensi kaistallapitoavustin, joka kimpoilutti autoa edestakaisin, avustin kun luuli lumen ja jäätyneen asfaltin rajaa tiemerkinnäksi. Moottoriteillä oli ajokaistoilla raiteet ja kaistojen välillä oli niin paksut kinokset, että niihin oli pakko suhtautua kunnioittavasti. Ulos näkee hyvin, mikä on lähes kaikille maastureille yhteistä. Yhdeksän tuuman kosketusnäyttöön tulee takakamerakuva, kun pakin panee päälle. Koeajossa kului tasan kuusi litraa satasella, noin litra enemmän kuin Toyotan ilmoittamat arvot. Ja voihan kuljettaja itsekin ohjata autoa kaistalla, aikansa kuluksi. Saattoi seurata, kuinka Yarista kaksi kertaa tehokkaampien, mutta kaksivetoisten autojen liikkeellelähtö oli vaivalloista. Maha viisti lunta, mutta eteenpäin mentiin varman tuntuisesti. Ei juutu. Yariksessa oli 18-tuumaiset Continentalin kitkarenkaat. Helppoa ja luontevaa oli edetä. Vähintään puolet erosta selittynee koeajon arktisilla olosuhteilla ja metsäteillä mönkimisillä. Siirtomatkalla Vantaalta Mikkeliin oli liukasta, lumiraiteet ja puuskittainen sivutuuli. Kovaan lumisateeseen ei minkään kaupungin puhtaanapito pysty vastaamaan heti, joten Yaris sai panna parastaan. Kulkee metsässä ja kaupungissa Voisi ajatella, että kevyt ja pienikokoinen kaupunkimaasturi juuttuisi lumisilla, mäkisillä ja mutkaisilla metsäteillä hankeen. Jotenkuten Yariksella kuitenkin pärjäsi, ehkä keskimääräistä paremmin. Harmaalle moottoritiellekin ne riittävät hyvin. Pitävällä pinnalla huomaa, että urheiluautolla ei mennä, tehoa voisi olla enemmänkin. daan kuntoon loppukesästä, jos silloinkaan. Valot ovat ylen kirkkaat, kapealla metsäautotiellä kinokset suorastaan häikäisevät. l Sisustassa on napakka tunnelma ja laatu huokuu. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 9081_.indd 58 28.1.2022 13.45. Kaupunkiajoonkin sattui sakeat lumikelit
Moottorisaha kaikkiin tarpeisiin Teitpä metsätöitä työksesi tai vain omaksi huviksesi, haluamme Husqvarnalla varmistaa, että tarjoamme sinulle aina parhaat mahdolliset välineet työskentelyyn. Sahat on räätälöity periaatteessa kaikkiin mahdollisiin käyttötarkoituksiin, jotta sinä pystyisit vastaamaan kaikkiin sinulle heitettyihin haasteisiin vaikeusasteesta huolimatta. Lue lisää osoitteesta husqvarna.com/fi-fi HUSQVARNA 500-SARJA Tee sahauskokemuksesta parempi 9082_.indd 59 25.1.2022 21.30. Husqvarnan laadukkaat moottorisahat tarjoavat optimaalisen yhdistelmän käsiteltävyyttä, kestävyyttä ja leikkuutehoa
Nämä ohjeet auttavat molempien tekemisessä. VEROILMOITUS TYÖN ALLE Metsäveroilmoituksen voi tehdä paperilomakkeella tai sähköisesti. Veroilmoitus on kuitenkin tehtävä, jos on käyttämättömiä varauksia ja metsävähennystä. Jos linkkiä veroilmoitukseen ei näy, klikkaa Veroilmoitukset ja verotustiedot -kohtaa. Kirjaudu OmaVeroon Sähköinen ilmoitus tehdään OmaVero-palvelussa, joka löytyy vero.fi-sivulta. Helpointa metsäveroilmoitus on tehdä sähköisesti OmaVero-verkkopalvelussa. Siitä on helppo tarkistaa, että ilmoitettavat tiedot ovat varmasti oikeat. Yhtymien ilmoitus aukeaa kohdasta Yhtymän tulovero. Kuitit numeroidaan aikajärjestyksessä. Tarkempia selvityksiä voidaan tehdä tarpeen mukaan. 4. METSÄVEROTUS JOS verovuoden aikana ei ole ollut metsätalouden tuloja eikä menoja, metsäveroilmoitusta ei tarvitse palauttaa. HANNU JAUHIAINEN 1. OmaVerossa voi hoitaa myös toisen henkilön veroasioita, jos siihen on hankittu valtuudet. Laita kuitit järjestykseen Ennen veroilmoituksen täyttämistä kannattaa laittaa kaikki kuitit ja puun ostajilta saadut selvitykset järjestykseen. Jos olet Suomi. 3. Metsäverotuksessa pärjätään yleensä niillä tositteilla, mitä metsäalan toimijoilta on saatu. Paperinen, omistustiedoilla varustettu 2C-lomake lähetetään edelleen suurimmalle osalla verovelvollisia. TEE NÄMÄ ENSIN 60 Metsälehti Makasiini 9083_.indd 60 28.1.2022 13.58. 2. Seuraavalla sivulla, Henkilön tulovero -osiossa kohdassa Verovuosi 2021 näkyvät ne veroilmoitukset, jotka metsänomistajan tulee täyttää: esimerkiksi Tee metsätalouden tai maatalouden veroilmoitus. Hae vanha ilmoitus Edellisvuoden veroilmoitus voi olla tarpeen, koska sieltä löytyvät esimerkiksi menovaraukset ja metsävähennyksen seuranta. Valitse sieltä haluttu veroilmoitus. Laskelmat valmiiksi Kululaskelmat, hankintatyön arvon laskeminen sekä metsävähennyslaskelma on hyvä tehdä ennen kuin ryhdyt täyttämään veroilmoitusta. Mutta vaikka tekisit metsätalouden veroilmoituksen verkossa, tiedot on järkevä kirjata ensin paperiselle 2C-lomakkeelle. Sähköisessä ilmoituksessa nämä tiedot näkyvät valmiina edellisvuoden ilmoituksen perusteella. Etenkin ensimmäistä kertaa veroilmoitusta tekevien kannattaa tutustua ohjeisiin hyvin. Lue ohjeet Ennen veroilmoituksen tekoa kannattaa lukea huolellisesti ohjeet. Verohallinnon omat veroilmoituksen teko-ohjeet ovat hyviä, mutta ne löytyvät nykyisin vain verkosta. fi/viestit-palvelussa asioidessasi ilmoittanut, että et tarvitse paperisia asiakirjoja, verolomaketta ei sinulle tule. Vanha ilmoitus löytyy myös OmaVerosta, jos sen on siellä viime vuonna täyttänyt. Metsälehden Metsäverokirja 2022 -oppaasta löytyy tarkempia selvityksiä esimerkiksi metsävähennyksestä tai metsätalouden koneiden ja laitteiden poistomenettelystä. Omilla pankkitunnuksilla voit tehdä vain oman veroilmoituksesi, et esimerkiksi puolisosi veroilmoitusta. Kun tunnistautumisen jälkeen valitset Omat veroasiat, pääset metsäveroilmoituksen tekoon
Tulot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa ja ennakonpidätystä. Puun myyntitulot ilmoitetaan arvonlisäverottomina. tositteesta poimitaan veroilmoitukseen puukaupan arvo ilman ennakonpidätyksen vähentämistä ja arvonlisäveron lisäämistä. Tulot Seuraavalla sivulla ilmoitetaan kaikki metsätalouden tuloksi tulevat erät, kuten puunmyyntitulot ja kemerakorvaukset. Jos metsää omistetaan yhdessä, tältä osin on kyse yhtymästä. Tässä ilmoitetaan myös varausten tuloutus sekä muistiinpanoihin sisältyvät, tuloiksi kirjattavat menot. Sitä klikkaamalla aukeaa uusi ikkuna, josta saa lisätietoja asianomaisen kohdan täyttämiseen. Ilmoituksen perustana ovat Kylläja Ei-ruudut jokaisen esitettävän asian kohdalla. 2. Ennakon verottaja ottaa huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus, ellei toinen puoliso vaadi tehtäväksi erillistä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteistöstä. Puun ostajalta tulleesta selvityksestä tai maksuKemeratuet ja hirvivahinkokorvaukset ilmoitetaan metsätalouden tuloina. Tässä kohdassa voidaan ilmoittaa myös muut, eri syistä saadut korvaukset. Vakuutuskorvaukset ilmoitetaan täysimääräisinä, eikä perittyä ennakkoa vähennetä korvaussummasta. Vakuutusja hirvivahinkokorvaukset ovat verollista tuloa. Metsälehti Makasiini 61 9083_.indd 61 28.1.2022 13.58. Vanhoja varauksia tuloutetaan tässä. Kaikki kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran perusteella saadut valtion tuet ovat verollisia. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonaisuuden tulos jaetaan verotuksessa puolisoiden kesken verolomakkeelle kirjattujen omistusosuuksien suhteessa. Jokaisen kohdan alareunassa on Miten nämä tiedot ilmoitetaan -painike. Sen jälkeen avautuu uusi ikkuna, johon tiedot kirjataan. Ruudusta on vielä linkki vero.fi–sivuille, josta saa lisätietoja kyseisen kohdan verotuksesta. Kaupan tulo ilmoitetaan kokonaisuudessaan, korjuun kulut vähennetään vasta metsätalouden menoissa. Niitä ei siis tarvitse ilmoittaa, eikä niitä vähennetä puukaupan tuloista. Siihen on myös merkitty puolisoiden osuudet, jos metsää omistetaan yhdessä tai niistä tehdään yhteinen veroilmoitus. Avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoituksen. Kyllä vai ei. Pystykaupalla myytyjen puiden kauppahinnat löytyvät puun ostajien lähettämistä vuosiyhteenvedoista tai yksittäisen kaupan asiakirjoista. Klikkaa Metsätalouden veroilmoitus -kohtaa, niin veroilmoitus aukeaa. Jos tuki on ohjattu suoraan hankkeen toteuttajalle, sitä ei kirjata metsänomistajan veroilmoitukseen. 1. Puun ostajien perimät ennakot verottaja laskee verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta myydyt puuerät ovat yleensä hankintakauppoja. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. Jokaisen sivun oikeassa reunassa näkyy Yhteenveto–sarake, johon asianomaisiin kohtiin kirjatut erät tulevat näkyviin. Henkilötiedot Metsätalouden veroilmoituksen ensimmäisellä sivulla on henkilötiedot. Ponnahdusikkunan saa pois oikean yläkulman ruksia klikkaamalla. Jos on ilmoitettavana jotain lukuja kyseiseen kohtaan valitaan Kyllä
Metsätalouden menojen yhteenlasketut summat kirjataan tähän. Tee metsätalouden kuluista muistiinpanoihin tarpeelliset selvitykset. Tavanomaisia vuosimenoja ovat esimerkiksi Metsälehden tilausmaksu, metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut sekä moottorija raivaussahan bensakulut. Matkoista tehdään muistiinpanoihin riittävän tarkka selvitys. Vähennyskelpoisia ovat myös kaikki ne muut kulut, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittamisesta. Jos omasta metsästä otetaan puuta maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön, se kirjataan veroilmoitukseen. Muualle kuin omaan metsään suuntautuvista matkoista voi tehdä myös päivärahavähennyksen. METSÄVEROTUS Jos aikaisempina vuosina on tehty tulotai menovarauksia, niitä tuloutetaan tarvittaessa. Vähennys on yli 6 tunnin matkoista 16 euroa ja yli 10 tunnin matkoista 29 euroa. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo lasketaan kantohintojen perusteella. Muina tuloina ilmoitetaan sellaiset pääomatulot, joita ei merkitä aiempiin kohtiin. Vähennyskelpoisia ovat kaikkien metsätalouden matkojen kulut. Vähennyskelpoisia kuluja ovat metsätalouden töistä maksetut palkat. Jos päiväraha kirjataan vähennykseksi, matkakirjanpitoon on merkittävä myös matkan alkamisja päättymisaika. Kulut voi vähentää myös todellisten kustannusten mukaan. Esimerkiksi kalustoon kuuluvan moottorikelkan yksityiskäytön osuus ilmoitetaan tässä. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen tarkistus, metsänhoitoyhdistyksessä asiointi, moottorisahan osto tai taimikonhoito. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käytetyn polttopuun arvo. Jos mukana on peräkärry, siitä voi tehdä ylimääräisen 0,07 euron kilometrivähennyksen. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivärahoja matkalaskun perusteella, kirjaa ne palkkausmenoiksi. Tällaisia tuloja voivat olla esimerkiksi edellisen vuoden verotuksessa vähennettyihin menoihin kohdistuvat maksupalautukset. Pienkoneiden, kuten raivausja moottorisahojen hankintakulut voidaan vähentää myös vuosimenoina. 3. Jos on käytetty julkisia kulkuvälineitä tai oman auton kilometrikuluista on tehty laskelma, kulut vähennetään todellisten kulujen mukaan. Vuosimenot jaetaan palkkausja matkakuluihin sekä muihin menoihin. Yksityiskäyttöä on oman kesämökin tai talon rakentamiseen käytetyn puutavaran arvo. Vanhat voimassa olevat varaukset näkyvät Varaukset– sivulla. Viimeisessä kohdassa ilmoitetaan tuloksi esimerkiksi metsätalouden koneiden muu kuin metsätalouskäyttö. Jokaisesta matkasta kirjataan päivämäärä, matkan kohde ja aihe. VINKKI METSÄNOMISTAJAN kulkuväline on tavallisesti oma auto. Menot ja varaukset Kolmannelta sivulta löytyvät kaikki menoina ilmoitettavat erät: vuosimenot, hankintatyön arvo, metsävähennys, varaukset sekä poistot. Jos metsätalous on ollut kohtalaisen laajaa, voi toimistokuluista tehdä työhuonevähennyksen, joka on 230 euroa. Sen kuluina vähennetään 0,25 euroa kilometriltä. Päivärahakelpoinen matka on esimerkiksi käynti metsämessuilla tai yhdistyksen retkeilyllä. VINKKI ELINKEINOTOIMINTAAN siirretyn puutavaran arvona pidetään käypää hankintahintaa. Metsätalouden harjoittamisen kustannukset vähennetään vuosimenoina tai poistoina. 62 Metsälehti Makasiini 9083_.indd 62 28.1.2022 13.58
Ne, jotka eivät ole arvonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroineen. Jokaisesta työntekijästä täytetään oma Lisää rivi -kohta. Hankintatyö Hankintatyön arvo ilmoitetaan sähköisessä ilmoituksessa menona toisin kuin paperisella 2C-verolomakkeella. Näin saadaan käytettävissä olevan metsävähennyksen määrä. Hankintatyön arvo lasketaan ensiksi muistiinpanoihin. Varausten tuloutuksia ei lasketa metsävähennykseen. Jos työt on tehty viime vuonna, mutta tuloa saadaan vasta tänä vuonna, ilmoitetaan työ tehdyksi. Metsävähennystä voi tehdä enintään 60 prosenttia veroilmoituksen yhteenlasketusta tulosta. VINKKI MENOJEN kuitit kannattaa numeroida ja kirjata muistiinpanoihin aikajärjestyksessä. Hankintakaupan arvo voi olla kokonaan metsävähennyskelpoista, jos korjuutyön on tehnyt ulkopuolinen urakoitsija. Polttopuukaupoissa ilmoitetaan se määrä työn arvoa, minkä verran on myyty puita. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa. Metsävähennyksen voi tehdä vain metsävähennyskelpoisen metsäkiinteistön tai -kiinteistöjen tuloista. Hankintakaupan tulosta pitää vähentää hankintatyön arvo – vain verotettavaksi jäävä tulonosuus on metsävähennyskelpoista. Sen tekemiseen tarvitaan vähintään 2 500 euron pääomatulot, koska tuloista 60 prosenttia on vuosittain metsävähennyskelpoista. Metsälehti Makasiini 63 9083_.indd 63 28.1.2022 13.58. Metsävähennystä laskettaessa otetaan huomioon puukaupan tulojen lisäksi saadut tuet ja korvaukset. Sen jälkeen korjattu puumäärä ja työn arvo kirjataan nettilomakkeelle. Sen jälkeen lasketaan verovuoden metsävähennyksen määrä. Hankintatyön arvo -kohta jätetään kuitenkin tyhjäksi ja työn arvo vähennetään vasta tänä vuonna. Jos kuittia ei ole, laaditaan tarpeellinen selvitys menon aiheesta, esimerkiksi puhelinkuluista. Arvonlisäverolliset kirjaavat vähennykseksi nettomenot ilman arvonlisäveroa. Metsävähennyskelpoista tuloa ovat puunmyyntitulot, erilaiset korvaukset ja omasta metsästä otetun puun veronalainen arvo. Jos hankintatyöstä on kertynyt ansiotulona verotettavaa tuloa, se on ilmoitettava viime vuoden verotuksessa. Metsävähennys Metsävähennystä koskevassa osiossa on valmiina edellisen veroilmoituksen tietojen mukainen metsävähennyspohja, käytetty metsävähennys ja mahdollinen luovutusvoittoihin lisätty metsävähennys. Varaukset-kohdasta poistetaan tuloutettu varaus, uusi kirjataan vuoden 2021 kohdalle. Korjaa laskelman tietoja tarpeen mukaan kuluneen verovuoden tiedoilla. Kertapoistona voidaan nyt vähentää enintään 600 euron menojäännös. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennysHankintatyöt ilmoitetaan tekijöittäin
Ohjelma ei tuota näitä lukuja valmiiksi. Veroneuvoja voit kysellä Hannu Jauhiaiselta, puhelin 0400 150 910, maanantaisin 7.2., 14.2. Poistot Poistojen menojäännökset näkyvät valmiiksi veroilmoituksessa. Varauksia ei tarvitse välttämättä tehdä. Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa, että paperiversion esitäytetyt tiedot ovat oikein. Jos laitteella on yksityiskäyttöä, tämän päiväkirjan perusteella poistoista ja vuosimenoista erotetaan yksityiskäytön osuus. Maaliskuussa veroilmoituksen jättävät voivat lähettää kysymyksiä myöhemminkin. Näin tallennetut tiedot eivät katoa, ja ilmoitukseen voi palata myöhemmin uudelleen. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluja pienennetään vastaavasti. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia ilmoitettujen tulojen yhteismäärästä. Koneen tai laitteen vuosikulut ja poistot voidaan tehdä täysimääräisesti, jolloin yksityiskäytön osuus kirjataan verolomakkeella yksityismenoihin. Menoja tuhovarauksella verovuonna saatuja tuloja voidaan siirtää tulevien vuosille silloin syntyvien menojen kattamiseen. Pelkästään yhteenlaskuriville kirjattu tieto ei tallennu Verohallinnon järjestelmiin oikein. Alle 600 euron menojäännöksen voi poistaa kerralla. Poistettavaksi hankintamenoksi laitetaan hankkeen kokonaiskustannukset. VINKKI METSÄTALOUDEN käytössä olevan koneen käytöstä kannattaa pitää päiväkirjaa, josta selviää sen ajot. Varauksia tekemällä ja niitä myöhemmin purkamalla kuluja saa katettua varmemmin. Kalustosta tehdään muistiinpanoihin erillinen selvitys, vain yhteenveto kirjataan veroilmoitukseen. kello 9–15 sekä 18–19. Toinen vaihtoehto on kirjata verotukseen vain metsäkäytön osuus kuluista ja poistoista. Tällaisia ovat muun muassa maatalouden kalustoon kuuluvalla traktorilla tehdyn puunajon konekustannukset. 4. Merkinnät kannattaa tehdä huolellisesti, jotta verottaja saa niistä selvää. Puukaupan tiedot tulee kirjata paperiselle verolomakkeelle sekä asianomaiseen kohtaan että yhteenlaskuriville. Tuhovaraus voi olla enintään uudistamiskulujen suuruinen. Paperisen lomakkeen voi pääosin täyttää samoilla ohjeilla kuin nettilomakkeen. Metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla osoitteeseen hannutjauhiainen@ gmail.com. Sähköpostikysymykset on hyvä lähettää ajoissa, viimeistään 21.2. Jos tuntuu, että jokin asia on vielä tarkistamatta, ilmoituksen voi tallentaa keskeneräisenä. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. Jos kemeratuki tulee metsänomistajalle, se kirjataan tuloksi. Siirrettäviä menoja ovat maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot. Metsävähennyksen ja menovarausten perusteena ovat veroilmoituksen kohtiin 1–4 kertyvät tulot. Vuoden aikana myydyn koneen menojäännös ei ole enää poiston peruste. Metsävähennyksen tiedot kirjataan vuosittain loMETSÄVEROTUKSEN liittyvissä asioissa voit kysyä neuvoa Metsälehden veroneuvonnasta. VINKKI KUOLINPESIEN kannattaa tehdä aina mahdolliset varaukset. Sekä metsävähennyksen että menovarauksen kirjaamista varten tarvitaan laskinta. Lomakkeelle kirjataan uudet hankinnat ja poistot. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatuloista. Varaukset Vanhat, edellisellä veroilmoituksella ilmoitetut varaukset näkyvät valmiina veroilmoituksessa. Alijäämää ei siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Tyypillinen poistoina vähennettävä metsätalouden kone on maataloustraktori peräkärryineen. SOITA JA KYSY 64 Metsälehti Makasiini 9083_.indd 64 28.1.2022 13.58. METSÄVEROTUS kelvottomilta kiinteistöiltä, tuloista tehdään erittely muistiinpanoihin. Lisää ilmoitukseen mahdolliset viime vuoden varaukset. Vanhasta koneesta tehdään lisäksi luovutusvoittoverolaskelma verolomakkeelle 9. Paperilomake kelpaa edelleen Metsäverotuksen paperinen 2C-lomake on samanlainen kuin edellisenä vuonna. Poistoja tehdään siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksettavaksi. ja 21.2. Vanhojen varausten tuloutuksia ei oteta huomioon laskelmassa. Varaus lasketaan tulosta, josta on vähennetty hankintatyön arvo sekä mahdollinen metsävähennys. Lopuksi Kun veroilmoitus on valmis, lähetä se verottajalle. Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Jos vanha kone on mennyt vaihdossa, sen menojäännös poistetaan luettelosta ja uuden hankintahinta kirjataan täysimääräisenä. Poistoina vähennetään moottorisahaa suurempien koneiden ja laitteiden hankintamenot. Vähäiset lanaus-, sorastustai muut kulut voidaan vähentää vuosimenoina. Myös mönkijä tai moottorikelkka lisävarusteineen voi olla metsätalouden kone. Jos metsänomistajalla on säännöllisesti tuloja, varauksia voidaan tehdä vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. Kunnostusojituksia ja metsäteitä tehdään yleensä yhteishankkeina kemeravaroin
Rajoitetusti verovelvolliset eli ulkomailla pysyvästä asuvat antavat metsäveroilmoituksen toukokuussa samaan aikaan esitäytetyn veroilmoituksen kanssa. Näin tiedot pysyvät tallessa, metsävähennystähän saatetaan käyttää ensimmäistä kertaa pitkän ajan kuluttua tilan hankinnasta. Maataloutta ja elinkeinotoimintaa harjoittavat metsänomistajat voivat jättää metsäveroilmoituksen 1.4. Arvonlisäveroilmoitus on jätettävä ja mahdollinen arvonlisävero maksettava viimeistään 28.2., jos verokausi on kalenterivuosi. mennessä. Sitä vaaditaan OmaVerossa tai lomakkeella 2L.. On hyvä huomata, että paperinen arvonlisäveroilmoitus lähetetään eri osoitteeseen. Muilla määräaika on toukokuussa. Suurella osaa metsänomistajista se on 28.2. Lomake lähetetään lomakkeessa näkyvään osoitteeseen. makkeelle, vaikka metsävähennystä ei käytettäisikään. Tehdyn veroilmoituksen kopio sekä kuitit ja liitteet arkistoidaan. Metsälehti Makasiini 65 9083_.indd 65 28.1.2022 13.58. Metsälahjavähennys Jos metsää on vuosina 2017–21 saatu lahjana tai lahjaluonteisella kaupalla, verovelvollisella voi olla oikeus metsälahjavähennykseen. l VEROILMOITUKSEN valmistelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, sillä paperilomakkeellakin tehtyjen veroilmoitusten pitää olla verottajalla viimeisenä jättöpäivänä. Maataloutta ja elinkeinotoimintaa harjoittavien pitää tehdä mahdolliset muutokset esitäytettyyn veroilmoitukseen 24.5. Kirjanpito on säilytettävä kuusi vuotta. VINKKI PAPERISEEN metsäveroilmoitukseen ei tarvitse, eikä pidäkään liittää mitään selvityksiä tai kuitteja. mennessä. Korot Metsätalouden korot näkyvät esitäytetyllä verolomakkeella. TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT Yhteenvetosarakkeessa näkyvät metsätalouden tiedot ja tulos. Kirjanpitoa voidaan tarvita, jos verottaja kysyy lisäselvityksiä. Verohallinto tekee vähennyksen verovelvollisen puolesta. Veroilmoituksen myöhästymisestä voi tulla myöhästymismaksu. Yrittäjävähennys Metsätalouden voitollisesta tuloksesta tehdään verovuonna 2021 viiden prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Jos tiedoissa on korjattavaa, korjaus tehdään OmaVero-verkkopalvelussa tai lomakkeella 50B kohdassa 4.4. Kun paperinen lomake on tehty, se on allekirjoitettava. Yhtymän osakkaat ilmoittavat maksamansa yhtymän velkojen korot omassa verotuksessaan
Myyntiin menevien, omasta metsästä korjattujen polttopuiden teko on hankintatyötä. Metsäverotuksessa hankintatyöksi katsottua puunkorjuuta voivat tehdä metsänomistajan lisäksi hänen puolisonsa sekä kotona asuvat lapset. Korjuusta maksettava korvaus vähennetään tällöin metsätalouden menoina. Käteiskaupalla myyty puu rinnastetaan hankintakauppaan. Ajon ajankulua voi verrata puun tekoon. H A N N U JA U H IA IN E N 66 Metsälehti Makasiini 9083_.indd 66 28.1.2022 13.58. Verohallinnon taksoja korkeampia arvoja voidaan käyttää myös hajanaisten tuulenkaatojen tai tykkytuhopuiden korjuun työn arvoa laskettaessa. Verohallinnon ohjetaksa on laskettu pienimuotoisen klapinteon perusteella. Ajotaksa voi silloin olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiolta. Jos toimit muulla tavalla, voit laskea yksikkötaksat itse. Verotettavaa tuloa se on vain 125 kuutiometrin määrän ylittävältä osalta. Käteiskaupallahan myydään esimerkiksi polttopuuta. Työn arvo on se, mitä samasta työstä olisi pitänyt maksaa vieraalle. Näin lasket työn arvon Hankintatyön arvo voidaan laskea Verohallinnon ohjetaksojen perusteella. Jos metsänomistajalla on useita eri maatiloja, eli yleensä eri kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. Konekustannuksia ei oteta huomioon. Näin maantieajolle voidaan laskea tulosta vähennettävä arvo. Verovapaasti 125 kuutiota Hankintatyön arvo on ansiotuloa. Jos joku muu korjaa puuta, kyse ei ole hankintatyöstä, eikä työn laskennallista arvoa voi vähentää verotuksessa. Kuljetustaksan voi laskea itse, jos puut on esimerkiksi ajettu moottorikelkalla tai mönkijällä. Maantieajo voidaan katsoa hankintatyöksi siltä osin, kun siinä käytetään metsätalouden koneita. Vaikka kunkin tekijän osuus jäisi alle 125 kuutiometrin, lasketaan heille ansiotulona verotettava osuus kertoimen perusteella, jos yhteisesti tehty puumäärä ylittää 125 kuutiota. Silloin ei ole kyse hankintatyöstä eikä kaupan arvosta vähennettävää hankintatyön arvoa synny. Yksi henkilö voi tehdä yli 125 kuutiometriä vuodessa verovapaasti saman kunnan alueella, jos hänellä on oman metsän lisäksi osakkuuksia eri maatiloina verotettavissa yhtymissä tai kuolinpesissä. Verottaja siirtää kunkin hankintatyön tekijän verollisen ansiotulo-osuuden henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Ketkä voivat tehdä. Sen arvon voi vähentää puiden myyntihinnasta. Jos hankintana ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty, eli osa puusta on ajatettu vieraalla, sekä teolle että kuljetukselle lasketaan erikseen työn arvot ja kertoimet puumäärän ylittäessä 125 kuutiometriä. Hankintapuut saatetaan toimittaa sahalle tai muuhun vastaavaan paikkaan metsän ulkopuolelle. Työn arvon siirtäminen Hankintatyöt kirjataan tehdyksi sen vuoden veLaske itse tai käytä ohjetaksoja Oman metsän puiden omatoiminen korjuu on hankintatyötä. Rankojen jalostukselle klapeiksi on oma työn arvonsa. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat yhteisesti tehdä vain 125 kuutiota verovapaasti. Ne on laskettu olettaen, että puut kaadetaan ja karsitaan moottorisahalla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. Yhtymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen. Hankintatai käteiskaupalla voidaan myydä myös muiden korjaamaa puuta. Hankintatyölle lasketaan arvo ja se vähennetään hankintakaupan arvosta. Myös poikkeavat korjuuolosuhteet voidaan ottaa huomioon taksan arvioinnissa. Kun tekijöitä on useita, on huomattava verovapauden maatilakohtaisuus. Jos työn tekijöitä on useita, määrät ilmoitetaan veroilmoituksessa tekijöittäin. Pienkoneilla puunajoon menee vähintään sama aika kuin puun tekoon. METSÄVEROTUS MYYNTIIN korjattavan puun hankinta voi olla puun hakkuuta, ajoa tai molempia. Kun saadulla kertoimella kerrotaan laskettu hankintatyön arvo, saadaan selville ansiotulona verotettava työn arvo. Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakohtaisesti 125 kuutiota, siitä tehdään erillinen laskelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Työlle lasketaan arvon saamiseksi kerroin kaavalla: valmistettu puumäärä–125 m 3 / valmistettu puumäärä. Jos teon määrä ylittää 125 kuutiometriä, mutta kuljetuksen määrä jää alle rajan, verotettavaa ansiotuloa kertyy vain teon osalta. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen
Listalta löytyy myös edellisvuosien veroilmoitukset, jos niitä haluaa katsella. Jos hankintasavotta on vuodenvaihteessa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on arvioitava. Työn tekeminen ja kaupasta saadut maksut eivät kuitenkaan välttämättä satu samalle vuodelle. Jos työstä on kertynyt ansiotulona verotettavaa tuloa, sen määrä on ilmoitettava tekovuonna. . l JOS metsänomistajalla ei ole ollut vuoden aikana arvonlisäverollista toimintaa, arvonlisäveroilmoitusta ei tarvitse tehdä. Lomakkeen voi tulostaa netistä tai tilata verottajalta (numerosta 029 497 016). Paperilomake netistä Arvonlisäveroilmoituksen voi tehdä myös paperisella lomakkeella. Jos on ollut monenlaista arvonlisäverollista toimintaa, niistä tehdään vain yksi ilmoitus eli kaikki arvonlisäverot lasketaan yhteen ilmoitusta tehtäessä. Silloin se vähennetään seuraavana vuonna, kun kaupasta on saatu maksu. Taustaa napsauttamalla Maksettava vero/ palautukseen oikeuttava vero -osio päivittyy. Ilmoitus on tehtävä määräaikaan mennessä, vaikka metsäveroilmoituksen jättöaika olisi myöhemmin. Omat verolajit -kohdasta valitaan Arvonlisäverot ja sieltä edelleen Tee arvonlisäveroilmoitus. Myös teon taksat ovat Verohallinnon taksoja korkeammat, koska siemenpuiden korjuu paksun lumen keskellä on normaalia työläämpää. ESIMERKKI MATTI METSÄSEN HANKINTATYÖT 2021 Matti Metsänen on korjannut pienen uudistusalan siemenpuita yhteensä 30 kuutiota, josta mäntykuitupuuta on 10 kuutiota ja mäntytukkia 20 kuutiota. Samoin tehdään, jos hankintapuita ei ole vielä virallisesti mitattu. MUISTA ALVIT Metsälehti Makasiini 67 9083_.indd 67 28.1.2022 13.58. Jos kaupasta ei ole saatu verovuonna tuloja, työn arvo voidaan jättää uinumaan. Tämä koskee vain kirjanpitovelvollisia eli siihen jätetään Ei. Sitten klikataan 31.12.2021 kohdasta Tee Ilmoitus. Samoin jätetään Ei loppuosan Ilmoitatko alarajahuojennuksen tietoja -kohtaan. llmoitus on tehtävä ja mahdolliset verot on maksettava verottajan tilille viimeistään 28.2.2022. Jos vähennettävien verojen määrä on suurempi, verottaja palauttaa summan metsänomistajalle sen jälkeen, kun veroilmoitus on käsitelty. Omien kulujen arvonlisäverojen summa merkitään kohtaan Verokauden vähennettävä vero. Sen jälkeen kirjataan yhteystiedot ja lähetetään lomake. Tarvittaessa ne saa Verohallinnon palvelunumerosta (029 497 026). Valmistuksen taksa on Verohallinnon ohjetaksan mukainen. On huomattava, että lomake lähetetään eri osoitteeseen kuin varsinainen metsäveroilmoitus. Työn arvo, €/m 3 Hankintatyön arvo, € Puutavaralaji Määrä, m 3 Valmistus Kuljetus Valmistus Kuljetus Mäntytukki 20 6,50 10 130 200 Mäntykuitu 10 4,00 10 140 100 Koivukuitu 60 12,33 8 739,8 480 Yhteensä 90 1 789,80 Metsäsen hankintapuiden teon työn arvo on yhteensä 1 789,80 euroa. Puukaupoista saadut arvonlisäverot kirjataan Vero kotimaan myynneistä -kohtaan, 24 %:n veron kohdalle. Veroilmoitukseen voidaan ilmoittaa hankintatyön arvoa vain sen verran, kun hankintapuista on saatu tuloa. Arvonlisäveroilmoitus on helppo tehdä sähköisesti. Lisäksi Metsänen on tehnyt ensiharvennuksen, josta kertyi koivukuitua 60 kuutiota. OmaVerossa hankintatyön arvon voi jättää ilmoittamatta, jos tuloa puista ei ole vielä saatu. Polttopuiden osalta näin joudutaan yleensä tekemään, koska puut saatetaan myydä tekovuotta seuraavana vuonna. Tällöin se merkitään vain paperilomakkeen hankintatyön yhteenvetosarakkeeseen, mutta ei lomakkeen alun Hankintatyön arvo -kohtaan. Puut on ajettu moottorikelkalla, ajotaksaksi Metsänen on laskenut 10 euroa kuutiometriltä. Maksettava summan pitäisi olla valmiina, pieni viive voi tosin olla. Paperinen arvonlisäveroilmoitus postitetaan lomakkeessa näkyvään osoitteeseen. Laske itse tai käytä ohjetaksoja roilmoitukseen, jolloin työt on tehty. Puut hän ajoi mönkijällä ja laski kuljetuksen arvoksi 8 euroa kuutiolta. Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, palataan etusivulle, josta valitaan Arvonlisävero-kohdasta Maksa oma-aloitteisia veroja. Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, tarvitaan RF-alkuinen viitenumero ja tilinnumero. Siellä työn arvo kirjautuu aina menoksi, jos se ilmoitetaan. Alussa on kohta Maksuperusteinen arvonlisävero. Se voidaan ilmoittaa OmaVerossa, vaikka myyntiverotuksessa vähennettävää työn arvoa ei ilmoitettaisikaan. Puiden mittaustai maksuajankohta ei vaikuta asiaan. Tämä kirjataan kohtaan Selvitys hankintatyöstä ja vähennetään hankintakaupan arvosta veroilmoituksen alkupuolella. OmaVerossa hankintatyön arvo kirjataan menoksi . Sitä varten kirjaudutaan vero.fi-sivustolla OmaVero-palveluun, josta valitaan Omat veroasiat. Nämä ovat samat kuin edellisenä vuonna ja löytyvät OmaVerosta
HILJAISUUS Lumisten kuusien takana näkyi tuhansia tähtiä, linnunradan hailakka vyö ja sen alla vihreää revontulivaloa. LUONNOSSA » LUHTA 68 Metsälehti Makasiini 9086_.indd 68 28.1.2022 14.02. En kuullut pienintäkään ääntä, en mitään
Talvisen metsän asukkaat pystyvät ihmistä kovempaan meteliin. HILJAISUUS Luonnossa rauha ja hiljaisuus voivat olla harvinaisia. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Metsälehti Makasiini 69 9086_.indd 69 28.1.2022 14.02
LUONNOSSA » LUHTA 70 Metsälehti Makasiini 9086_.indd 70 28.1.2022 14.02. Illan pimentyessä olen pystyttänyt teltan, valmistanut päivällisen ja nauttinut keittimen tuomasta lämmöstä. Tärkeä aisti, kuulo, on melko hyödytön. Puronotkojen peitoksi nietostuu neljän metrin hanki. K I S K O N p er ä s s äni pulkkaa tunturiylängöllä suunnilleen Kilpisjärven ja Haltin puolivälissä. Se kaivaa varvut ja pikkukivet esille kumpareitten huipuilta. Ilma liikkuu ja sekä lumi että telttakangas rapsahtelevat ja sirahtelevat. Se repii kiteitä hangesta ja muotoilee sen kuin jähmettyneiksi aalloiksi. Kun puhuri yltyy, kiiruna katoaa. Avotunturissa tai meren ulapalla luonnonrauha ei ole aivan jokapäiväistä. Kunnes tyyntyy hiukan. Ajoittain erotan tunturin kaaria peninkulmien päähän, hetkeä myöhemmin omat suksetkin katoavat valkoiseen pölyyn. Kaikkien myrskyjen jäljiltä hanki näyttää jähmettyneiltä laineilta. Nyt on hiljaista, mutta ei täysin. Kokemuksesta tiedän sään mieluummin tavanomaiseksi kuin erityisen tuuliseksi. Putkimainen takinhuppu suojaa kasvoja paleltumilta, mutta rajoittaa näkymän kapeaksi. Läntinen tuulenvinkka juoksuttaa lunta. Tuuli irrottaa siitä kiteitä ja tuivertaa lumen alati uuteen muotoon. Avotunturissa tai meren ulapalla luonnonrauha ei ole aivan jokapäiväistä. Se narisee onton soidinlaulunsa, istahtaa tuulen paljastamalle kivelle, ääntelee joka suuntaan ja hyppää uuteen lentoon. Taivaalla liitää lumivalkoinen kiiruna. On pilvetöntä, tähdet kiiluvat, vihreät ja punavioletit revontulet hulmuavat joka ilmansuunnassa. Hupun sisään työntyy kohinaa, vinkunaa, suhinaa ja läpätystä, joihin verrattuna kaupungin kadut muistuvat suorastaan hiljaisina. Tuulen hulmahtelut ja suhinat telttakankaassa käyvät niin vähiin, että haluan kurkistaa maailmaa ulkona. Lumimetsän akustiikka Kaksi viikkoa myöhemmin suksittelen Syötteen kansallispuiston umpiTuuli juoksuttaa lunta tunturissa
Ihmiskorva pystyy nipin napin erottamaan noin korkean tiitityksen. Kuusitiaisen yhteysäänet kuuluvat vaisuna sipinänä lumisten puiden keskeltä. Kiiruna hyppää lentoon ja päästää korisevan laulunsa oitis, kun tuulen vinkuna hetkeksi vaimenee. Käpylintujen kuulaat kutsuhuudot ja laulunluritukset ovat tämän talven yleisin linnunääni. Metsälehti Makasiini 71 9086_.indd 71 28.1.2022 14.02
Tykky on uudelleen ja uudelleen puihin tiivistynyttä kuuraa. Keskityn kuuntelemaan. Talvimetsän isoäänisin eläjä on palokärki. Perille päästessäni tuuli tarttuu tuhat kiloa jäistä kuuraa keränneisiin latvuksiin. Se eroaa sataneesta lumesta kerrostumalla yhtä paksusti oksan yläja alapuolelle. Lohnustan pari kilometriä uppolumessa kohti autiotupaa. LUONNOSSA » LUHTA 72 Metsälehti Makasiini 9086_.indd 72 28.1.2022 14.02. Siinä ohessa kajautellaan kimakoita huutoja, jotka ihmiskorva kuulee reilun kilometrin päästä. Tuisku alkaa puoliyön seudussa. Puut heiluvat raskaasti, voihkivat ja narisevat ja lumipaakkuja humpsahtaa hankeen. Täällä kasvaa vaarametsinä korkeita lyhytoksaisia siperiankuusia, jotka talvella verhoutuvat paksuun tykkylumeen. Tuulenpuuskat eivät pudota tykkyä, tai jos pudottavat, sen matkassa repeytyy koko oksa. ja puupylväiden pintaa. Katson hankea Meluisimmasta lumimetsän asukkaasta ei jää epäilystä. Hevosmuurahaisten etsiminen lumen keskeltä on vaativa elinkeino. Sydäntalven aikana tykkypuut paisuvat niin paksuiksi lumipylväiksi, ettei metsän sisään ulotu minkäänlainen tuulenhenki. hangessa. Ympäröivä huurreakustiikka imee tehokkaasti läheiset ja kaukaiset äänet. Kaikki loppuu joskus, myös hiljaisuus. Sammutan otsalampun, katselen ja kuuntelen jo pimentynyttä ja aavemaista lumimetsää. Tähdet loistavat tavallista kirkkaampina ja mustan keskitaivaan luoteispuolella erottuu linnunradan vaalea vyö. Taivas menee pilveen ja tunnen ilmavirran kasvoillani. Kun katson puiden latvoja, huomaan, ettei nyt tuule ylhäälläkään. Olen iltalenkillä autiotuvasta ja tunturiylänköihin verrattuna täysin toisenlaisessa maailmassa. Ehkä erotan sydämenlyöntini ja verisuonten kohinan, mutta omien äänieni ulkopuolella ei kuulu mitään, ei yhtään mitään
Palokärki ja ihmisparvi Seuraavana päivänä myräkkä vaimenee, metsä on värittömän valkoinen ja harmaa. Lumen kuorruttaman tykkymetsän akustiikka syö kaikki äänet. En pysty äänen perusteella erottamaan isoja pikkukäpylintua, mutta huvikseni lasken tunnistamattomia käpylintuja melkein sataan asti. Ajattelen myötätuntoisesti sen talvista elinkeinoa – hevosmuurahaisten etsimistä – kaiken tämän lumen keskeltä. Tämän talven yleisin linnunääni lähtee käpylinnun paksusta nokasta. l Metsälehti Makasiini 73 9086_.indd 73 28.1.2022 14.02. Vähän ennen määränpäätä ja päivän hämärtymistä tulen leveälle, tampatulle latupohjalle. Nyt kuulen elämän ääniä, lintuja. Hiukan linnuista poiketen ihmisparven koko vaikuttaa ratkaisevasti ääntelyn määrään.. Meluisimmasta lumimetsän asukkaasta ei jää epäilystä. Syötteen alue on kuusitintin levinneisyyden äärimmäistä pohjoisrajaa. Kuulen talvisen vaarakuusikon hiljaisimman linnunsipinän. Korkean tiitityksen aikaansaa kuusitiainen, joka on myös seudun pienin talvilintu. He ovat äänekkäämpiä kuin kuusitintti, mutta palokärkeä hiljaisempia. Sujuttelen vaarojen rinteitä kohti luontokeskusta ja autotietä. Latu-uralla kohtaan myös omia lajitovereita. Missään ei voi kohdata yhtä syvää hiljaisuutta. Palokärki huutaa terävää Kry!-Kry!-Kry!-lentoääntä ja päästää rungolle istuttuaan vielä kimakamman kuikuttelun. Kuusella on pitkästä aikaa hyvä käpyvuosi
LAPSET heittelevät toistensa päälle mutaa rantavedessä. Sitten Sinkkonen kysyy ”Miten saisimme tämän hyvän luontovaikutuksen siirrettyä putkeen myytäväksi.” Koska kaverukset ovat myös tutkijoita – Sinkkonen Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija ja ympäristöekologian dosentti Helsingin yliopistolta ja Laitinen molekyylivirologian dosentti Tampereen yliopistolta – virisi lausahduksesta idea metsämaanmikrobiuutteesta. Opiskelutoverit Aki Sinkkonen ja Olli Laitinen katselevat jälkikasvun ilakointia. Tekesiltä, nykyiTUJAUS METSÄMAAN MIKROBEJA Lohjalla valmistetaan metsän maaperästä uutetta. Siellä mikrobiuute saa asiakkaan vaatiman koostumuksen. Siitä on kymmenkunta vuotta. Erilaisten mikrobien vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja immuunivälitteisiin sairauksiin, kuten allergioihin, on runsaasti tutkimusnäyttöä. Sen keksijöillä on uskalias visio: parantaa kansanterveyttä. U U TE SC IE N TI FI C TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Metsämaanmikrobiuutetta käyttävät paitsi luonnonkosmetiikkayritykset myös pari leluvalmistajaa ja yksi vaatevalmistaja, Olli Laitinen kertoo. ”Taikasana tässä on monipuolisuus ja diversiteetti.” Uute Scientificin toimitusjohtaja Kari Sinivuori esittelee seulontahuonetta Lohjan tehtaalla. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 9089_.indd 74 28.1.2022 14.13
Hän on mikrobiuutetta valmistavan Uute Scientificin tutkimusjohtaja. Jotta voidaan puhua varsinaisista terveysvaikutuksista, tarvitaan lisää tutkimusta. Tavoitteena on tuoda ripaus metsämaassa olevia ihmiselle hyödyllisiä mikrobeja kaikkien ulottuville. ”Jos kaikki menee niin kuin Strömsössä, tulevaisuudessa ihmiset sairastavat vähemmän immuunivälitteisiä sairauksia. ”Meillä on kymmenkunta asiakasta ja noin kolmekymmentä erilaista tuotetta. Yritys on ollut mukana alusta asti ja kehittänyt uutteeseen pohjautuvan Moi Forest -luonnonkosmetiikkasarjan. Siinä mielessä olemme todella tyytyväisiä”, kertoo Laitinen. Alku on lupaava. Uute värjää iholle siveltävät voiteet harmahtaviksi. KETO FORST Xtreme V2 KETO 150 Karate Multi UUTUUDET! Maria Varon on saanut hyvää palautetta asiakkailta metsämaanmikrobiuutetta sisältävistä voiteista. ”Taikasana tässä on monipuolisuus ja diversiteetti. Tutkimustulokset osoittavat, että uute vaikuttaa ihmisen omaan mikrobistoon ja immuunijärjestelmään. Metsälehti Makasiini 75 9089_.indd 75 28.1.2022 14.13. Mukana lohjalaista mineraalimaata Metsämaanmikrobiuuteen ainesosat tulevat pääasiassa maatalousja puutarhateollisuuden sivuvirroista, mutta mukana on myös lohjalaista mineraalimaata. Mitä monipuolisempi mikrobiyhteisö on, sitä enemmän se stimuloi immuunipuolustusta”, Laitinen summaa. Asiakkaille uute toimitetaan kuivaa multaa muistuttavana lähes hajuttomana jauheena. Tällä hetkellä markkinoilla on kaksi voidetta, mutta keväällä tuotantoon tulee lappilaista maariantuoksuheinäuutetta ja metsäpölyä sisältävä ihonhoitoöljy. Se mahdollisti idean jalostamisen valmiiksi tuotteeksi. seltä Business Finlandilta, saatiin useamman miljoonan euron rahoitus. Sen kaupallinen valmistus alkoi Lohjalla 2020. Valmis metsämaanmikrobiuute on lähes hajutonta ja näyttää kuivuneelta mullalta. Uutteen valmistuksessa raaka-aineet seulotaan, homogenoidaan, jauhetaan ja uutetaan sekä elävät mikrobit inaktivoidaan. Yritys myy herkkäihoisille suunnattuja voiteita, joissa on mukana heidän metsäpölyksi nimeämää metsänmaanmikrobiuutetta. Tampereen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä onnistuttiin kehittämään noin kymmenestä eri ainesosasta koostuva uute, joka sisältää tuhansia mikrobeja. Niiden yleisyys on noussut viimeisten viidenkymmenen vuoden ajan merkittävästi”, Laitinen kertoo. l Valmista uutetta menossa lämpökäsittelyyn, jossa inaktivoidaan elävät bakteerit. ”Tavoitteena on päästä Aasian markkinoille. Mikrobeja iholle Pisimpään mikrobiuutetta tuotteissaan on hyödyntänyt suomalainen Forest Pharmacy. Öljyssä ei niitä jää”, kertoo Moi Forestin tuotesuunnittelija Maria Varon.. He pelkäävät voiteiden harmaata väriä, mistä saattaa jäädä hippusia iholle
Taso riippuu lähtötilanteen puustosta ja sen kasvusta: erilaisella lähtöpuustolla taso voisi olla entistä suurempi tai pienempi. Kannattaa ensin katsoa, onko ylityksiä ja alituksia tasapainoisesti. Se, että hakkuut ovat aina suurimman ylläpidettävissä olevan kertymän alapuolella, on suorastaan vahingollista tulevien hakkuumahdollisuuksien kannalta: se johtaa ajan mittaan metsien vanhenemiseen ja kasvun heikkenemiseen. JOKIN AIKA SITTEN UUTISOITIIN, että monissa maakunnissa on hakattu liikaa. Joskus se on suorastaan järkevää. l Ylihakkuu voi olla järkevääkin Jos siis suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä on jossain ylitetty, ei kannata painaa paniikkinappulaa. Kuten kaikki kestävyyden indikaattorit, suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymäkin on hyvä renki, mutta huono isäntä. Jos puuntuotannossa olevien metsien ikäluokkajakauma painottuu vanhoihin metsiin, joiden kasvu on hidastumaan päin, suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä voi olla pieni. Vaikka hakkuut olisivat laskelman osoittamalla tasolla, ne ovat ylihakkuita siinä mielessä, että niiden takia potentiaalisesti suurempia hakkuumahdollisuuksia tulevaisuudessa ei saavuteta. Paradoksaalisesti siis silloin, kun puuston määrä kasvaa, ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä vähenee. Suojelualueilla vanha ikä on tietysti vain eduksi. LUONNOSSA » KOLUMNI ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. Puuston kasvu lyhyellä aikavälillä toki alenisi, mutta tulevaisuudessa ylihakkuiden seurauksena puuston keskimääräinen kasvu nousisi, samaten suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä. Metsien kasvua ja sitä kautta myös hakkuita olisi mahdollista nostaa pidättäytymällä hakkuista nyt. SUURIN YLLÄPIDETTÄVISSÄ oleva hakkuukertymä osoittaa hakkuutason, joka on tulevaisuudessa mahdollinen ilman, että metsien tilavuus tai minkään puutavaralajin kertymä edes hetkellisesti nykytasosta vähenee, ottaen huomioon suojelualueet ja muut puuntuotannolle asetetut rajoitukset. On syytä myös katsoa, onko metsien kasvu hiipumaan päin vai kasvamaan päin tai onko alueella merkittäviä tuhoja. 76 Metsälehti Makasiini 9090_.indd 76 28.1.2022 14.17. Vaikka se paradoksilta kuulostaakin, pidemmällä aikavälillä ylihakkuu ei aina ole huono asia. Toteutuneet hakkuut ovat ylittäneet suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän, ja tämä vähentää tulevia hakkuumahdollisuuksia. Jos siis suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä on jossain ylitetty, ei kannata painaa paniikkinappulaa. Vain silloin, kun puuntuotannossa olevien metsien ikäluokkajakauma on tasainen, suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä on myös suurin mahdollinen ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä. Jos ikäluokkajakauma painottuu sen sijaan nuoriin metsiin, kannattaa hakata selvästi vähemmän kuin suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä antaa ymmärtää. YKSITTÄISTEN VUOSIEN ylitykset ja alitukset eivät muutenkaan ole tärkeitä, vaan se, että pitkällä aikavälillä keskimäärin ei hakata liikaa. Laskelmaa ei siis kannata pitää ehdottomana ylärajana puuntuotannolliselle kestävyydelle. Tällöin metsien rakennetta olisi puuntuotannon näkökulmasta tarpeen nuorentaa ja keskitilavuutta alentaa, eli toisin sanoen olisi tarpeen hakata enemmän kuin laskelma osoittaa
Yritys työllistää noin 60 alan ammattilaista. Vastakkain JOKAMIEHENOIKEUKSILLA ON MYÖS KÄÄNTÖPUOLENSA LUKIJALTA PALVELUKSEEN HALUTAAN » PILKKEET on kai asetettava kiinteistövero ja jokamiehenoikeuksiin kuuluvien asioiden ilmaisuus. Jokamiehenoikeudet aiheuttavat vahinkoa useaa kautta, suoraan ja välillisesti. Vahingot ovat luku sinänsä. Päällimmäisenä näillä ei usein ole yksittäisen kohteen kohtalo vaan laajempien poliittis-institutionaalisten prosessien edistäminen. Kovia kokenut metsänomistaja saattaa nähdä asian raadollisesti vain etuuksien vastikkeettomana pakkoluovuttamisena kansalaisille. Tarjoamme itsenäisen ja vastuullisen toimenkuvan, kilpailukykyisen palkkauksen/edut, mahdollisuuden osallistua yhtiön kehitystyöhön. Mediassa hehkutetaan usein jokamiehenoikeuksien antamia mahdollisuuksia kansalaisille ja hyvä näin. Toimessa edellytetään metsätalousinsinöörin tutkintoa ja nykyaikaisten puunkorjuuohjelmistojen sujuvaa käyttöä. Olemme sitoutuneet metsien PEFC-sertifiointijärjestelmän mukaiseen toimintaan. Ratkaisuja ongelmiin ei tässä yhteydessä lähdetä esittämään. Asiakkaitamme ovat Metsä-Group, UPM Metsä sekä Järvi-Suomen Energia, joille korjaamme puuta vuositasolla yhteensä noin 800 000 m3 ja metsämaanmuokkauksia n.400ha. OPERAATIOESIMIES Haemme kehittyvään yritykseemme oma-aloitteista, yhteistyöja organisointikykyistä ja vastuunkantokyvyn omaavaa henkilöä . Ilman jokamiehenoikeuksia ja niiden kautta muodostunutta metsien omistamisen tunnetta vaatimuksia olisi vähemmän. Pääsääntöinen työalue Kangasniemi Tehtäviisi kuuluu operatiivisten asioiden hoito puunkorjuussa sekä metsänhoitotöissä yhteistyössä toimeksiantajan ja yrityksen työntekijöiden kanssa. Sopeutumiseen on luettava kaikki sidosryhmien vuoksi tehtävät toimenpiteet, vaadittavat ja omaehtoiset. Aiheettoman lisäsuojelun ja hakkuiden rajoittamisen ruokkiminen: Vapaa liikkumismahdollisuus metsissä antaa alan harrastelijoille ja ideologisille ryhmittymille avaimet käteen pyrkiä toteuttamaan himotavoitteitaan. Toiminta voi heijastua suoraan alueen puukauppamahdollisuuksiin puhumattakaan myöhemmin mahdollisesti toteutuvien rajoitusten vaikutuksista. Vaikka vahingonkorvausta olisi joskus periaatteessa mahdollista vaatia, niin käytännössä metsäomistaja joutuu aina vahinkojen maksumieheksi. Tavoitteenamme on toiminnan kehittäminen sekä uusien palvelujen tarjoaminen metsäsektorille kestävän kehityksen mukaisesti. Esimerkkeinä tämän tyypin vahingoista olkoon maaston kuluminen, roskaaminen ja erilaiset pienet vahingonteot. Alueen omavaltainen hyväksikäyttö: Ihminen on luonteeltaan opportunisti, kun tehokasta valvontaa ei voida järjestää, jäljet näkyvät. Metsää omistavalla henkilöllä ei välttämättä ole niin ruusuinen kuva asiasta kuin sellaisella, joka on vain saanut nauttia oikeuksista muiden omistamalla maalla. Ajattelu, että metsämaan vapaus kiinteistöverosta olisi jonkinlainen kompensaatio syntyvistä vahingoista, ei tunnu relevantilta. ”JALAT METSÄSSÄ” Metsälehti Makasiini 77 Veljekset Hokkanen Oy on vuonna 1994 perustettu metsäkoneyritys, joka toimii Etelä-Savossa Kangasniemellä, Mikkelissä ja Pieksämäellä. Näin varsinkin, kun metsänomistajat ovat jo laajasti vastanneet yleisön huutoon metsänkäsittelyä muuttamalla. Lopputulemana metsänomistajan kannalta voi olla pienemmät tai kokonaan saamatta jäävät puunmyyntitulot ja puuntuotoksen alenema. Sidosryhmien vaatimuksiin sopeutuminen: Usein vaatimukset koskevat hakkuutai muuta käsittelyjälkeä, joskus perusteena voi olla kohteen kasvillisuuteen tai eläimistöön liittyvät seikat. Toimenkuva muokkautuu osaamisesi ja kykyjesi mukaisesti. Lähteitä on useita. Jokamiehenoikeudet on hieno asia, mutta valitettavasti niiden käytön lähtökohtana oleva harmittomuus ei aina toteudu. Aikaisempi kokemus puunkorjuuseen liittyvistä tehtävistä katsotaan eduksi. Toivon mukaan aiheesta keskustelu tuo mukanaan hyviä ideoita. Alueen käyttö itsessään: Kun metsissä liikutaan, jonkinlaista jälkeä tulee aina. Lisäksi niillä on joukko välillisiä vaikutuksia. Moottoriajoneuvoilla rohjetaan ajaa ympäri metsiä, kulku-uria avataan lupaa kysymättä, puita kaadetaan ja joskus viedäänkin. Tämä ei ole tapahtunut ilmaiseksi. Tuntuu nurinkuriselta, että ilmaisena etuutena pidettävät jokamiehenoikeudet johtavat niiden ”luovuttajatahon” taloudelliseen kuormaan. Lisätietoja antaa: Toimitusjohtaja Hannu Hokkanen hannu.hokkanen@pp7.inet.fi, 0400211256 Hakemukset 15.02.2022 klo.16.00 mennessä www.veljeksethokkanen.fi Veljekset Hokkanen 2x160 mm 2022_ML 20.1.2022 11.35 Sivu 1 9091_.indd 77 28.1.2022 14.18. Jätteen dumppaaminen metsään on onneksi nykyään harvinaista
Kaikkien 21. Niiden strategia on erilainen. Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille vastaajille! 78 Metsälehti Makasiini 9092_.indd 78 28.1.2022 14.33. » PILKKEET MISTÄ PIDIT. Unohdetaan, että uusi haapasukupolvi tarvitsee paljasta maata syntyäkseen. helmikuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme Miiko-tarjottimen, joka on valmistettu Suomessa ja suomalaisesta vanerista. Usein samalla laikulla on kymmenkunta yrittäjää yhtä aikaa: leviä, sammallajeja, saniaisen alkeisvarsikoita, ruohoja, heiniä ja puun taimia. Se on lyhytikäinen ja jää pian korkeampien kasvien varjoon ja menehtyy. Yhteistä niille on, että ne ovat käyttäneet paljasta maan pintaa kasvunsa aloittamiseen. Ne ovat uuden maan valtaajia, pioneereja. Karvasammalen rinnalla voi olla seinäsammalen alku. fi/lukijakysely. Karvasammal tuhoutuu, kun ruohot kasvavat sitä varjostamaan. Ne ovat hautautuneet sammalikkoon odottamaan, että puusto kuolee ja aurinko lämmittää maan ja tuo valon taimien ulottuville. l SEPPO VUOKKO Monta tapaa menestyä Kaksi hyvin erilaista pioneeria: haapa ja törrökarvasammal JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Palkinnon arvo on 62 euroa. Harri Kuusela Tampereelta ja Riia-Liisa Rasimus Someenjärveltä voittivat palkinnoksi arvotut kirjat. Mutta tässä vaiheessa, kolme vuotta hakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen, se tuottaa suunnattoman määrän itiöitä, joista aina joku osuu tuoreella paljaalle maalle, tienpenkalle tai hakkuuaukolle. Osa on tullut eläinten mukana joko aivan äsken, osa vuosikymmenten mittaan eläinten ulosteissa. Aukon kasveista osa on siis lyhytaikaisia vieraita, osalla elämä jatkuu puiden rinnalla.. Sen valta on suurimmillaan silloin, kun haavat ovat kookkaita puita. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Osa pioneereista tulee tuulen tuomana. Kun se ikikuusikon keskellä tarjoaa elintilaa vanhan metsän lajeille, sitä itseäkin kuvitellaan vanhan metsän lajiksi. Voit vastata kyselyyn verkossa osoitteessa www.metsalehti. Osa häviää muutaman vuoden kuluessa, mutta jotkut pysyttelevät hengissä niin pitkään, että niistä tulee vanhan metsän asukkaita – ja syntyy kuvitelma, että niiden elämä edellyttää vanhaa metsää. Viime numeron suosituin artikkeli oli 9 kysymystä metsänhoidon kustannuksista. Näin käy erityisesti haavalle. Seinäsammal levittäytyy hitaasti. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Oheisessa kuvassa nopeakasvuisen haavan taimen ympärillä on törrökarvasammalta. ARVONTA! UUDISTUSALOJEN paljailla maalaikuilla näkee rinnakkain hyvin erilaisia kasveja
050 435 9362 Pasi Myllymaa, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 683 (lt/19) PunaMusta 2022 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit SH U T TE RS TO C K IM A G ES 9093_.indd 79 28.1.2022 14.24. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6114 Kauppak. 029 432 6100 Anna Back p. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 90. 040 1623991 Jussi Collin, p. Ensi numerossa POLTTOPUUTA LIITERIIN METSÄLEHTI MAKASIINI 2/22 ILMESTYY 18.3. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 18.2
Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 9094_.indd 80 28.1.2022 14.23. . NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk)
. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 1”. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . PALKINNOT Makasiiniristikosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Reima Järvinen, Panelia, Pirjo Lehto, Turku ja Seija Pohjanen, Oulainen. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 18.2.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). MAKASIINIRISTIKKO 1 9094_.indd 81 28.1.2022 14.23. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 8, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840
Kääntely loppui, kun sahoissa ryhdyttiin käyttämään kalvokaasutinta. Vuonna 1959 ruotsalainen Partner esitteli R11-mallinsa, joka oli Euroopan ensimmäinen kalvokaasuttimella ja suoravedolla varustettu moottorisaha. Sen ansiosta McCullochista tuli maailman suurin moottorisahavalmistaja. McCullochin kalvokaasutinta kehittyneemmän kaksikalvoisen kaasuttimen kehitti yhdysvaltalaisyhtiö Tillotson, jonka HL-malli valtaisi moottorisahateollisuuden 1950-luvulla. Se toimi vain, kun saha oli pystyasennossa. Eurooppalaisista ensimmäisenä kalvokaasuttimella varustetun sahamallin esitteli Dolmar vuonna 1957. Sotien jälkeen moottorisahojen tekniikka kehittyi Pohjois-Amerikassa, jossa kymmenet valmistajat kilpailivat. Saksalaisinsinöörien keksintö toimii sahan asennosta riippumatta moottorin kampikammion synnyttämällä alipaineella. Dolmar CF -saha oli alennusvaihteella varustettu, eikä vetänyt vertoja ajan jenkkisahoille. Ensiksi se asennettiin Saksan pioneerijoukoille suunniteltuun kahdenmiehen NSU Uraliin vuonna 1936. Ensimmäinen kalvokaasuttimella varustettu yhden miehen moottorisaha oli McCulloch 3-25 (1947). TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ Ensimmäisen modernin kalvokaasuttimen valmisti yhdysvaltalainen Tillotson. McCulloch 3-25 oli ensimmäinen yhdenmiehen käytettäväksi tarkoitettu, kalvokaasuttimella varustettu moottorisaha. MOOTTORISAHOISSA oli uimurikaasutin 1950-luvulle asti. 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 9095_.indd 82 28.1.2022 14.20. Muutenkin innovatiivinen malli unohtui raskaana ja teknisesti mutkikkaana. Samana vuonna saksalainen Solo sai valmiiksi modernin ja menestyksekkään Rex-mallinsa.. Kaatosahauksia varten kaasutin tai terälaite piti kääntää. Ei siis ihme, että myös kalvokaasutinsahat esiteltiin Yhdysvalloissa. l UUDEN AIKAKAUDEN ALKU Kalvokaasutin käynnisti moottorisahojen valtakauden 1950-luvulla
Lehteä on julkaistu aina vuodesta 1952 lähtien. YaraSuna ™ BOREA YaraSuna ™ HORUS YaraSuna ™ CINIS+ Tilaa Leipä leveämmäksi -lehti ja metsäaiheinen uutiskirje Yaran nettisivuilta! Leipä leveämmäksi on Yara Suomen lehti maaja metsätalouden ammattilaisille. Lehti on ilmainen ja ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Ryhdy lehden tilaajaksi nettisivuillamme: yara.fi/leipaleveammaksi. Seuraava Leipä leveämmäksi -lehti on metsä-erikoisnumero, jossa pureudutaan monipuolisesti metsänlannoitukseen ja sen hyötyihin metsänomistajalle. Ota yhteyttä meihin tai lähimpään metsäammattilaiseesi Juho Räsänen 050 535 3251 juho.rasanen@yara.com Henry Mantsinen 044 797 5015 henry.mantsinen@yara.com Lisätietoa metsänlannoituksesta: yara.fi/metsa Uudet -kierrätyslannoitteet nyt saatavilla YaraSuna ™ Uudet YaraSuna ™ , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. Tilaa samalla lomakkeella myös ajankohtainen Yaran metsäuutiskirje. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka sisältää sekä metsäettä peltolannoitteita. 9096_.indd 83 29.1.2022 13.39
HANKI CFMOTO 4X4-MÖNKIJÄ! UUTUUS! UFORCE 600 EFI EPS alk. Oletko kyllästynyt käsin vetämiseen. 13 490€ • Kattava varustelu • 3 vuoden takuu • Saatavilla väreissä True timber camo ja Velocity grey Vakiovarusteltu korkealaatuisilla ja kirkkailla LED-valoilla Tehokas vinssi, jonka vetokyky on jopa 3500 LBS 270 mm maavara Koorrosionkestävästä teräksestä valmistetut puskurit Jämerät 25” maastorenkaat mustilla alumiinivanteilla Kookas hytti ja mukavat istuimet Kallistettava kippilava 250 kg lastauskapasiteetilla 1 2 3 6 7 4 5 EUROOPAN SUOSITUIN MÖNKIJÄMERKKI Tutustu myös laajaan CFORCE-mallistoomme, alk. 6 390€ www.cfmoto.fi 9097_.indd 84 29.1.2022 13.43