UUSIA TUOTTEITA PUUSTA METSÄNOMISTAJA Harvennusjälki on tuloja tärkempää UUSI SARJA METSÄNOMISTAJAN 8 TÄRKEINTÄ ASIAA 16 kysymystä lannoituksesta Näin teet metsäveroilmoituksen SAHAYHTIÖ MENI PÖRSSIIN KILPAILU POHJOISEN PUISTA LISÄÄNTYY RAUTAHEPO KANTAA ISONKIN KUORMAN 3. HELMIKUUTA • NUMERO 1/2023 • 12,00 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 1/2 02 3 TE EM A : U U D ET TU O TT EE T 9878_.indd 1 9878_.indd 1 29.1.2023 12.47 29.1.2023 12.47
Omistajajäsenemme ovat aina etusijalla puukaupoissa. Kyllä Metsä pitää huolen omistaan. Liity Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäseneksi ja nautit monipuolisista jäseneduista, kuten bonuksista. Puulla on hyvä kysyntä Investoimme Suomeen ja kasvatamme puunhankintaamme. Ostamme puuta koko maassa. Puukaupat kerryttävät bonuksia, joita voit hyödyntää esimerkiksi metsänhoitotöiden maksamiseen.* Pyydä tarjous puukaupasta metsäasiantuntijaltamme metsagroup.com/puukauppa * Lue lisää bonusten kertymisestä metsagroup.com/bonukset 9879_.indd 2 9879_.indd 2 29.1.2023 12.49 29.1.2023 12.49. Paras kysyntä on sulan maan aikana korjattavilla harvennuksilla
47 PIKATESTI : Invertterillä akut täyteen 48 PERINTÖMETSÄ : Harkiten yhteismetsään TALOUS 51 RAHAPUU : Muotipuheet harmittavat 52 PUUMARKKINAT : Lapissa kilpailu lisääntyy 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Lahokin kelpasi kuitupinoon 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Perintömetsä myytiin rahastolle 56 TILAMARKKINAT : Viisi vai 15 prosenttia. JO RM A LU HT A EL SE KY H Ä LÄ SA M I KA RP PIN EN Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 9880_.indd 3 9880_.indd 3 27.1.2023 16.55 27.1.2023 16.55. Tämän numeron kannen kuvasi Linda Svarfvar AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Keksintöjen suurvalta 6 METSÄNOMISTAJA : Pentti Kurjelle tunnelma on tärkeä 12 LUMITUHOJA SATTUU VAIHTELEVASTI 14 METSÄTYYPPI : Yllättivätkö korjuuselvityksen tulokset. 74 68 S. 15 PUUN TUONTI SUKELSI 16 LUKIJAN KUVA : Enemmän leveyttä kuin pituutta TEEMA 18 UUDET TUOTTEET : Momentum meni 28 VAIKUTTAJA : Jukka Pahta vei Koskisen pörssiin OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 16 kysymystä metsänlannoituksesta 40 NÄILLÄ PÄRJÄÄT : Metsänomistajan kahdeksan tärkeintä 42 TUTKIMUS : Pistepilvi paljastaa pintaveden liikkeet 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Auto perille ja parkkiin 44 KYSY POIS : Miten saha kierrätetään. 66 METSÄVEROTUS : Näin kirjaat hankintatyöt LUONNOSTA 68 LUHTA : Talven uimarit 74 TUOTE & TEKIJÄ : Parhaat puolet pintaan 76 LUKIJALTA : Turussa suunnitellaan kovia harvennuksia 77 VERKOSSA : Aavistushakkuu ja suuri hiilihuimaus 78 PILKKEET : Huikeita hyppyjä 80 MAKASIINIKRYPTO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Tarkempaa tietoa taivaalta 66 S. S. 57 KOEAJO : Rautahepo on vahva kokoisekseen 59 KOLUMNI : Kyse on ihmisten kunnioittamisesta 60 METSÄVEROTUS : Verkossa vai paperilla
Molemmin puolin Pohjanlahtea kehitetään kilvan uusia puupohjaisia tuotteita. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA KEKSINTÖJEN SUURVALTA , vihreän siirtymän edelläkävijä ja kestävän metsien hoidon ykkönen. Vastuullani on tekstin saattaminen luettavaan ja mielenkiintoiseen muotoon. Siirtyminen fossiilisista materiaaleista biopohjaisiin luo uutta liiketoimintaa, josta yritykset niin Suomessa kuin Ruotsissakin haluavat saada osansa. Naapureilta voi ottaa oppia myös panostamisesta resurssitehokkuuteen. KUMMALLAKIN MAALLA on opittavaa toisiltaan. Hyvät vinkit siihen löydät tästä numerosta. Esimerkiksi puuperäisten vaatteiden on oltava houkuttelevia. – Suomalaiset näkisivät mielellään, että näitä sanoja käytettäisiin meistä. Siksi täällä on ollut mahdollista rakentaa uusia tuotantolaitoksia ja hyödyntää niissä viimeisintä teknologiaa. Tällä kertaa ne ovat kuitenkin peräisin Ruotsin metsäteollisuuden uudesta tutkimusohjelmasta. Sivulta 18 alkavasta jutusta selviää, miten harva idea lopulta päätyy kaupalliseksi tuotteeksi. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Keksintöjen suurvalta Taas on aika täyttää veroilmoitus. Se muistutti jälleen mieleen, miten arvaamaton luonto voi olla. Puu pitää osata käyttää tarkkaan, koska siitä on tulossa pula. MIKKO HÄYRYNEN TOIMITTAJA ”Teemajuttua tehdessä yritin nähdä uusiin tuotteisiin liittyvän markkinahypetyksen läpi. Uuden luominen vaatii tutkimusta ja tuotekehittelyä. Lumituhojen määrä vaihtelee vuosittain, ja on vaikea ennustaa, milloin niitä tulee.” 9881_.indd 4 9881_.indd 4 27.1.2023 16.57 27.1.2023 16.57. Jotain putkesta on tulossa. Suhteutettuna bruttokansantuotteeseen siihen käytetään Ruotsissa enemmän rahaa kuin Suomessa. Siksi on tärkeää tutkia ja kehittää metsien hoitoa, jotta puuta voidaan tuottaa tehokkaasti ja kestävällä tavalla. Tutun Verokirjan lähetimme tilaajille jo viime viikolla. Tässä numerossa nautin erityisesti veropaketin visualisoinnista. Vastuullani on tekstin saattaminen luettavaan ja mielenkiintoiseen muotoon. Ruotsista kannattaa kopioida tapa ajatella asiakkaita. Toimittaja Mikko Häyrynen perehtyi puusta jalostettuihin uusiin tuotteisiin. Nostan hattua kaukonäköisille tuotekehittäjille ja yrittäjille, tulevaisuuden puun menekin takaajille.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Kirjoitin lehteen uutisen lumituhoista. Meillä taas on ollut etuna vähäisempi metsien käyttö. Meilläkin on oltava varaa käyttää nykyistä enemmän rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ruotsin valttina on muun muassa runsas tutkimusrahoitus. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS ANNA BACK AD ”Makasiinin ulkoasua suunnitellessani pyrin luomaan lukijaa kiinnostavia sivuja. Tässä numerossa nautin erityisesti veropaketin visualisoinnista.” MIKKO HÄYRYNEN TOIMITTAJA ”Teemajuttua tehdessä yritin nähdä uusiin tuotteisiin liittyvän markkinaANNA BACK AD ”Makasiinin ulkoasua suunnitellessani pyrin luomaan lukijaa kiinnostavia sivuja. Sen lisäksi ostaja on saatava vakuutettua siitä, että vaate on peräisin hyvin hoidetuista metsistä. Ilman sitä ei synny kilpailukykyisiä keksintöjä, joita siirtyminen biopohjaiseen talouteen vaatii
Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Niihaman metsässä Tampereella plussakelien jälkeisellä pienellä pakkasella (23.1.) hiutaleet muodostivat terävän näköisen ja silti kauniin peitteen puitten oksille. KUVA: ANNA-LIISA NIKUS 9881_.indd 5 9881_.indd 5 27.1.2023 16.57 27.1.2023 16.57. VAIKKA yleensä sanotaan, ettei lumihiutaleita ole kahta samanlaista, tekevät nämä neulasmalliset hiutaleet poikkeuksen sääntöön samanlaisuudellaan
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT ELSE KYHÄLÄ 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9882_.indd 6 9882_.indd 6 27.1.2023 15.35 27.1.2023 15.35. FIILIS EDELLÄ Pentti Kurki on ostanut metsäpalstansa paitsi taloudellisten näkökulmien myös oikeanlaisen tunnelman perusteella
Hän on iloinen, että metsätaloudessa on nyt ryhdytty suosimaan sekapuustoja. Pentti Kurjella on takanaan parikymmentä vuotta metsänomistajana. Metsälehti Makasiini 7 9882_.indd 7 9882_.indd 7 27.1.2023 15.35 27.1.2023 15.35
Omistajat olivat hakanneet sen käytännössä puhtaaksi, mutta hakkuualat oli uudistettu ja valtaosalla palstaa kasvoi hyvin hoidettua nuorta metsää. Kilpailevia tarjouksia ei tullut. Noudata jatkuvaa kasvatusta vain, jos se sopii kohteelle. Luontokeskus Haltian ravintolan ikkunoista avautuu näkymä Nuuksion kansallispuistoon. Metsäpalstan ostajat ovat nykyisin oikeutettuja metsävähennykseen, jonka avulla he voivat vähentää verotuksessa osan metsän hankintamenoista. Nuoret metsät ostolistalla Kurki kertoo pyrkineensä ostamaan sellaisia metsiä, joiden tuottoarvo on hyvä. Jos tunnelma on ollut väärä, ovat kaupat jääneet tekemättä. ”Etämetsänomistajana kilometrejä syntyy liikaa, mutta laskeskelin, että ”Jokaisessa metsässä on omanlaisensa tunnelma, metsän henki.” PENTTI KURJEN VINKIT Tee metsänhoitotyöt ja hakkuut ajoissa. Mielenkiinto heräsi, sillä se sijaitsi lähellä pariskunnan kesämökkiä. Pentti Kurki nauttii metsässä lintujen tarkkailusta. Päätehakattavien metsien ostamista Kurki on välttänyt, sillä niiden ostaminen ei hänen mielestään ole verotuksellisesti järkevää. Otimme sukset mukaan ja lähdimme katsomaan palstaa”, Kurki muistelee. Kaupat syntyivät, ja kauppakirja tehtiin helmikuussa 2002 – sinä päivänä, kun markka oli voimassa viimeistä päivää. Hubbe-koiralla on kiire haistelemaan jänisten ja kauriiden jälkiä. Vastapainoa insinööritieteille Tammikuun kelmeä aurinko kajastaa pilvien takaa. Jos järkevällä hinnalla saisi, ostaisin toki päätehakattaviakin metsiä.” Talouden lisäksi suuri merkitys on myös sillä, miltä metsä tuntuu. HELSINKI PIRKANMAA 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9882_.indd 8 9882_.indd 8 27.1.2023 15.35 27.1.2023 15.35. Hoida metsääsi kuin lapsiasi. Selvitä metsäsi luontoarvot ja hyödynnä ympäristötukea. Omissa metsissään Kurki käy lähinnä lumettomana aikana. Kurki ja hänen vaimonsa Jatta Kurki olivat huomanneet aamun lehdestä, että palsta oli myynnissä. ”Koen rasitteena sen, että maksaisin veroa metsän tuoton sijaan puustopääomasta. Kurki muistelee, että palstasta maksettiin pyyntihinta. Metsää ostivat lähinnä maanviljelijät, metsäsijoittajia ei oikeastaan ollut.” Kurki kuitenkin innostui metsänomistamisesta ja osti 2000-luvun alussa Kangasalan suunnalta useita muitakin metsäpalstoja – osan itsekseen, osan yhdessä vaimonsa kanssa. Metsävähennyksen avulla voi pienentää esimerkiksi puukauppatuloista maksettavien verojen määrää. Ensiharvennuksissa työn lopputulos on usein tärkeämpää kuin hakkuutulot. Joskus olen jättänyt ostamatta sellaisen metsäpalstan, jonka ostaminen on tuntunut järkevältä, mutta jossa ei ole tullut oikeanlaista fiilistä”, Kurki kertoo. Hän arvioi viettävänsä metsissään vuosittain noin 50 päivää: 40 metsätöissä ja kymmenen muuten vain. Kivennäismaille sopii hyvin perinteinen jaksollinen kasT T TÄMÄHÄN voisi olla kiva.” Näin ajatteli helsinkiläinen Pentti Kurki parikymmentä vuotta sitten, kun hän kierteli ensimmäistä kertaa Kangasalla Pirkanmaalla sijaitsevalla metsäpalstalla. Mieti tarkkaan, mitä teet ojitusalueilla ja turvemailla. 75 hehtaarin suuruinen metsäpalsta oli ollut myynnissä pitkään. Etämetsänomistaja ei pääse aina omaan metsäänsä, joten luonnossa tulee liikuttua pääkaupunkiseudun ulkoilualueilla. Käytännössä tämä on tarkoittanut nuorten metsien suosimista ja päätehakattavien metsien välttämistä. ”Siihen aikaan ei ollut muotia ostaa metsää. ”Oli hiihtoloma. ”Jokaisessa metsässä on omanlaisensa tunnelma, metsän henki. Nyt metsää on lähes 400 hehtaaria, ja se saa ainakin toistaiseksi riittää. Kurki ottaa kulauksen kahvikupistaan. Metsävähennyksen jälkeenkin ostetusta puustosta joutuu maksamaan veroa vähintään 12 prosenttia
Hoida metsääsi kuin lapsiasi. Selvitä metsäsi luontoarvot ja hyödynnä ympäristötukea. PENTTI KURJEN VINKIT Tee metsänhoitotyöt ja hakkuut ajoissa. Kivennäismaille sopii hyvin perinteinen jaksollinen kasPENTTI KURKI 66 -vuotias ASUU Helsingissä, metsät Pirkanmaalla DIPLOMI -insinööri ja metsätalousinsinööri TEHNYT työuransa tietotekniikan parissa METSÄLEHDEN blogisti PERHEESSÄ vaimo, kaksi aikuista lasta, kaksi lastenlasta ja koira HARRASTAA luonnossa liikkumista, metsänhoitoa ja kulttuuria Metsälehti Makasiini 7 9882_.indd 9 9882_.indd 9 27.1.2023 15.35 27.1.2023 15.35. Mieti tarkkaan, mitä teet ojitusalueilla ja turvemailla. Ensiharvennuksissa työn lopputulos on usein tärkeämpää kuin hakkuutulot. Noudata jatkuvaa kasvatusta vain, jos se sopii kohteelle
”Metsätaloudessa joka asiasta löytyy laaja skaala mielipiteitä. MIETI tarkkaan, mitä teet ojitusalueilla ja turvemailla. PENTTI KURJEN VINKIT TEE metsänhoitotyöt ja hakkuut ajoissa. Kivennäismailla Kurki suosii jaksollista metsänkasvatusta, mutta vuosien varrella on tullut kokeiltua myös jatkuvaa kasvatusta. Ehkä vaikeasti ennakoitava metsätalous tuo vastapainoa täsmällisiin insinööritieteisiin. Tuulituhoriskin takia Kurki karsastaa myös yläharvennuksia, mutta kaksijaksoisen metsän kasvatuksesta hänellä on hyviä kokemuksia. Kivennäismaille sopii hyvin perinteinen jaksollinen kasvatus. ”Sitä oppii äkkiä oman rajallisuutensa, kun kaikki ei menekään niin kuin on suunnitellut.” Harvennukset korjuujälki edellä Metsät ovat Pentti Kurjelle ensisijaisesti tulonlähde, mutta talous kulkee hänen mukaansa käsi kädessä metsien virkistyskäytön, monimuotoisuuden ja kestävyyden kanssa. Tuulituhojen riski on liian suuri.” Pentti Kurki tarkastelee metsäpalstojensa tietoja kännykältä. SELVITÄ metsäsi luontoarvot ja hyödynnä ympäristötukea. Sain aluksi niin paljon erilaisia ohjeita, että ajattelin kouluttautua alalle, jotta voin alkaa muodostaa omia mielipiteitäni.” Parinkymmenen vuoden aikana Kurki on huomannut, että metsänomistajien joukossa on yllättävän paljon diplomi-insinöörejä, jotka ajattelevat metsästä samoin kuin hän. Metsänhoidosta tai metsätaloudesta hänellä ei ollut kokemusta ennen ensimmäisen metsäpalstan ostoa, joten hän päätti kouluttautua myös metsätalousinsinööriksi. Jatkuvan kasvatuksen kokeiluistaan hän on kertonut muun muassa Metsälehden verkkosivuilla, joille hän kirjoittaa blogia. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9882_.indd 10 9882_.indd 10 27.1.2023 15.35 27.1.2023 15.35. Teen itse varsinkin taimikonhoitotöitä ja ennakkoraivauksia.” Koulutukseltaan Kurki on diplomi-insinööri. ENSIHARVENNUKSISSA työn lopputulos on usein tärkeämpää kuin hakkuutulot. Itsensä hän näkee metsän hoitajana, jonka vastuulla metsäluonnon hyvinvointi on. Työuransa hän teki tietotekniikan parissa ja työskenteli viimeksi tietotekniikan konsultointija ulkoistuspalveluita tarjoavassa yrityksessä kehitysjohtajana. ”Jatkuvan kasvatuksen kokeiluihin en välttämättä enää lähde mukaan.” saan metsänhoitotöiden avulla metsän lisäkasvun suuremmaksi kuin ajon hiilipäästöt ovat. Noudata jatkuvaa kasvatusta vain, jos se sopii kohteelle. HOIDA metsääsi kuin lapsiasi. Nuuksion kansallispuiston ulkoilureitit ovat tuttuja Pentti Kurjelle. Jatkuva kasvatus on järkevää turvemailla, mutta esimerkiksi iäkkäässä kivennäismaan metsässä en pyrkisi siihen, vaikka metsä taimettuisi luontaisesti hyvin. ”Jatkuvan kasvatuksen kokeiluihin en välttämättä enää lähde mukaan
Lannoituksessa Kurki ei suuntaisi tukea niinkään itse lannoitustoimintaan, vaan lannoituksen markkinointiin ja yhteishankkeiden toteuttamiseen. Puunostajia ja korjuuyrittäjiä se ei aina miellytä. Silloin metsiä hoidettaisiin niin talouden, ympäristön kuin kestävyydenkin kannalta nykyistä paremmin, Kurki arvelee. Joskus hän on maksanut korjuuyrittäjälle ylimääräistä, jotta tämä on suostunut harventamaan metsän Kurjen toiveiden mukaan. Pitkällä tähtäimellä olisi järkevämpää ohjata tuki hiilen sidontaan kuin pitää yli-ikäisiä metsiä pystyssä. ”Metsänomistajat tekevät päivittäin päätöksiä metsissään, mutta tällä hetkellä on mahdotonta löytää tietoa esimerkiksi siitä, mitä tietyntyyppinen hakkuu tarkoittaa toisaalta talouden ja toisaalta ilmastonmuutoksen kannalta. Hänen mielestään nämä ovat taloudellisesti kannattavia investointeja myös ilman tukia. Nykyisellä hintatasolla kukaan ei kuitenkaan pysty ostamaan metsää ja tekemään siitä elinkeinoa.” Ovat asiat parinkymmenen vuoden aikana silti parantuneetkin. Metsätalousyrittäjiksi hän luokittelee sellaiset metsänomistajat, joilla on vähintään 300–500 hehtaaria metsää. Kukaan ei myöskään markkinoi lannoitusta tai tee yhteishankkeita.” Kurjen mielestä lannoitus olisi parempi tapa lisätä metsien hiilen sidontaa kuin julkisuudessa esitetty metsien kiertoajan pidentäminen. Sillä on kiire haistelemaan jänisten ja kauriiden jälkiä. Alikasvos takaa, että metsään jää kasvatettavaa, vaikka siellä kävisi jokin tuho.” Turhia tukia Taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon saatavia tukia Kurki pitää turhina. Metsälehti Makasiini 11 9882_.indd 11 9882_.indd 11 27.1.2023 15.35 27.1.2023 15.35. Kurki astelee kohti mäen rinteestä alkavaa luontopolkua ja katselee puiden latvoihin. l Suomessa pitäisi panostaa enemmän metsäyrittäjyyden edistämiseen. Kurjen viisivuotiaan Hubbe-koiran mielestä lintujen katselu saa riittää. Periaatteessa tieto pitäisi olla olemassa, mutta yhteistä näkemystä siitä ei ole.” Yrittäjyyttä voisi edistää Luontokeskus Haltian parkkipaikalla autot ovat tehneet märkään lumeen uria. ”Tällä hetkellä ongelma on, että lannoitteet ovat sodan takia kalliita. Kurjen mielestä Suomessa pitäisi panostaa enemmän elinkeinopohjaisen metsätalousyrittäjyyden edistämiseen. Tieverkostoon panostamista puoltaa hänen mukaansa se, että monet muutkin kuin metsänomistajat käyttävät metsäteitä. Myös turvemaiden metsänkasvatusmenetelmät ovat kehittyneet, vaikka kaikkein parhaita menetelmiä ei ehkä vielä ole löydetty.”. ”Ei ole järkeä maksaa hakkuiden viivästyttämisestä, jos puukauppatulot saa sen jälkeen normaalisti. Puuston kasvu hiipuu kuitenkin jossain vaiheessa.” Kurki myös toivoo, että tutkijat pääsisivät yksimielisyyteen siitä, mitä erilaiset metsissä tehdyt toimenpiteet vaikuttavat niin metsänomistajan tuloihin ja menoihin kuin metsien hiilen sidontaan. ”Itse olisin tehnyt kaikki samat metsänhoitotyöt, vaikka en olisi saanut tukia.” Metsätieverkoston kehittämisen ja lannoituksen tukiin sekä ympäristötukiin Kurki panostaisi sen sijaan nykyistä enemmän. Hän nauttii lintujen tarkkailusta, mutta tänään luontopolulla ei näy lintuja. ”Kovin paljon metsätalous ei ole muuttunut, mutta siitä olen iloinen, että metsätaloudessa pyritään suosimaan sekapuustoja. ”Jos suuri osa metsästä olisi metsätalousyrittäjien omistuksessa, metsää hoidettaisiin niin talouden, ympäristön kuin kestävyydenkin kannalta nykyistä paremmin. ”Varsinkin ensiharvennusvaiheessa korjuujälki on hakkuutuloja tärkeämpää. Harvennukset Kurki pyrkii tekemään niin, että aluskasvillisuus ja metsän kerroksellisuus säilyvät
KU VA S A M I KA RP PI N EN LIINA KJELLBERG Lumituhojen takia tehtävät hakkuut vuoden 2022 metsänkäyttöilmoitusten perusteella. “Kuusen latvusmuoto on sellainen, että vaikka lunta kertyy, lumikuorma jakautuu tasaisemmin. Välillä lumituhoja vain tulee”, hän toteaa. Koivut taas saattavat taipua lumikuorman alla, mutta ne voivat toipua”, kertoo Luken tutkija Marja-Leena Päätalo. Lumen murtamat puut ovat osin alttiita tuhohyönteisille, mutta eivät näytä merkittävästi lisäävän kuusen pahimman tuhohyönteisen kirjanpainajan tuhoja, sanoo LumiLaser-hankkeen vetäjä Markus Melin. LUMI on aiheuttanut 2000-luvulla huomattavia tuhoja metsissämme. Samoilla linjoilla on Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtonen. ”Vuodet eivät ole veljeksiä. Altteimpia lumituhoille ovat männiköt, varsinkin hiljan tai liian myöhään harvennetut. “Lumituhoja sattuu satunnaisen vaihtelevasti. Lähde: Suomen metsäkeskus Lumituhoja on viime vuosina ollut paljon, mutta niiden määrä ei välttämättä ole silti lisääntynyt. LUKESSA selvitetään parhaillaan lumituhojen aiheuttamaa hyönteistuhoriskiä. 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9883_.indd 12 9883_.indd 12 27.1.2023 15.44 27.1.2023 15.44. Vaikka niitä sattuisi joskus muutaman vuoden sisään tavanomaista useammin, ei ole helppo sanoa, ovatko ne yleistyneet.” Vakuutusyhtiö LähiTapiolan kehityspäällikkö Jaana Sohlman arvioi, että yhtiön maksamista korvauksista ei voi päätellä, että lumituhot olisivat yleistyneet. Eteläja Länsi-Suomessa riski sen sijaan laskee. Lehtosen mukaan näyttää siltä, että kun talvet lauhtuvat ja sademäärät kasvavat, lumituhojen riski kasvaa erityisesti Pohjois-Karjalan, Kainuun, Koillismaan ja Lapin alueilla. “Lumituhoissa ei näy pitkäaikaista trendiä. Tästä huolimatta ei voida yksiselitteisesti sanoa, että lumituhot olisivat yleistyneet, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuspäällikkö Markus Melin. Vuonna 2018 lumituhokorvauksia maksettiin yli kuusi miljoonaa euroa, vuonna 2021 noin 250 000 euroa.” Lumituhojen riski on suurin Pohjoisja Itä-Suomessa. l SATTUMAN KAUPPAA LISÄÄNTYVÄTKÖ HYÖNTEISTUHOT
500 1000 1500 2000 500 1000 1500 2000 Lumituhojen pinta-ala vuosina 2005–2021 Tuhoalat ovat kumulatiivisia, tiettynä vuonna havaittuja tuhoja, eivät tiettynä vuonna tapahtuneita tuhoja. “Lumituhot olivat vuosina 2013–2022 myrskytuhojen jälkeen yleisin syy maksaa korvauksia.” Tuoteasiantuntija Hannu Partanen, Pohjola Vakuutus 200 metriä mpy Lumituhot ovat yleisiä metsissä, jotka sijaitsevat yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Pinta-alat ovat niiden metsiköiden pinta-aloja, joissa tuho on havaittu, eivät vuosittaisten tuhojen pinta-aloja. Lä hd e: Lu ke 1000 Ha 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 Metsälehti Makasiini 13 9883_.indd 13 9883_.indd 13 27.1.2023 15.44 27.1.2023 15.44
Tutkimme urakanantajamme kanssa nämä kohteet, jonka jälkeen tilannetta voidaan arvioida tarkemmin. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9884_.indd 14 9884_.indd 14 27.1.2023 15.46 27.1.2023 15.46. Yllättikö Metsäkeskuksen korjuuselvityksen huono tulos. Meillä on yleisesti alalla käytössä olevaa kalustoa, jolla pitää pystyä toimimaan hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti myös jatkossa. Urakanantajiemme puun myyjiltä keräämät palautteet eivät tue Metsäkeskuksen tuloksia. Siinä mielessä ei, että Metsäkeskuksen tarkastusten tulokset ovat jo aiempina vuosina olleet samansuuntaisia. Toiminnan laatua ryhdytään seuraamaan entistä tarkemmin, korjuuyrittäjä Kai Laaja Metsä-Multia Oy:stä kertoo. Aiotteko hankkia nykyistä pienempiä koneita ensiharvennuksille. Alkuvuoden aikana muutama metsänomistaja on soittanut ja kiittänyt ammattitaitoisesta harvennusten laadusta. Mihin toimiin Metsä-Multia aikoo ryhtyä harvennusten laadun varmistamiseksi. Ne ovat aiheuttaneet laajaa hämmennystä metsänomistajien ja alan toimijoiden keskuudessa. KETKÄ: Yhtiön urakanantajia ovat Metsä Group, Versowood, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ja UPM Metsä. Erityisesti kiinnitämme huomiota pienen poistuman ja puustoltaan pieniläpimittaisten kohteiden käsittelyyn. KAI LAAJA KUKA: Pääosin Keski-Suomessa toimivan puunkorjuuyritys Metsä-Multia Oy:n toinen omistaja. Meidän tulee tarkastella toimintaamme yrityksessämme sekä koko sektorilla kriittisesti – niin myös Metsäkeskuksen tutkimusta ja sen tuloksia. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SAMI KARPPINEN 1 2 3 4 YLLÄTTIVÄTKÖ KORJUUSELVITYKSEN TULOKSET. Oletteko saaneet palautetta metsänomistajilta. Ne eivät ole helppoja ammattitaitoisillekaan hakkuukoneen kuljettajille. MIKÄ: Metsä-Multia työllisti viime vuonna noin sata henkilöä ja sen liikevaihto oli vajaat 11 miljoonaa euroa. Jatkossa hyvän metsänhoidon mukainen toiminta varmistetaan entistä tarkemmin laatumittauksilla. Toisaalta tulos poikkeaa merkittävästi oman laadunvalvontamme tuloksista. Harvennusvoimakkuutta ja ajourien leveyttä on aina korostettu henkilöstömme koulutuksissa ja korjuun omavalvonnassa
PUUTA tuotiin Venäjältä viime vuonna alle 1,5 miljoonaa kuutiota. määrä, 1000 m määrä, 1000 m Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Metsäteollisuuden ulkomaankauppa; Tulli Muut Tuonti maittain 2022 Tuonti maittain 2021 Venäjä Venäjä 34 % 75 % Viro Viro Latvia Latvia Ruotsi Ruotsi Muut 1 % Tuonti kokonaisuudessaan tammi-lokakuu 2022 4,4 miljoonaa kuutiota 23 % 11 % 20 % 15 % 8 % 9 % 4 % Tuonti kokonaisuudessaan tammi-lokakuu 2021 10,8 miljoonaa kuutiota 7 646 391 20 894 968 2021 2022 61 55 995 1248 1498 74 214 35 8095 64 200 400 600 800 1000 Iso pudotus maaliskuussa Raakapuuntuonti lähti viime vuoden alussa laskuun Venäjän pakotteiden seurauksena. Syynä on Venäjän hyökkäysota ja siitä seuranneet yhtiöiden vetäytymispäätökset sekä Venäjälle asetetut pakotteet. Kesän jälkeen korvaavaa tuontia saatiin lisättyä muualta. TIIA PUUKILA PUUN TUONTI SUKELSI Teollisuus hakee Venäjän puulle korvaajaa kotimaan metsistä. Nyt katseet ovat kääntyneet kotimaan metsiin. Korkeat logistiikkakustannukset eivät puolestaan kannusta laajamittaiseen tuontiin kaukoalueilta.. Tuonti kääntyi laskuun alkuvuodesta ja loppui kokonaan heinäkuussa. Puuta tuodaan jatkossakin Itämeren muista rantavaltioista, etenkin Ruotsista ja Baltian maista. Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s, Tu lli Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s, Tu lli 2021/12 2022/01 2022/02 2022/03 2022/04 2022/05 2022/06 2022/07 2022/08 2022/09 2022/10 2021/ 11 2022 /1 2022 /3 2022 /5 2022 /7 2022 /9 Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 9885_.indd 15 9885_.indd 15 27.1.2023 15.50 27.1.2023 15.50. Tuontimäärien lisäystä rajoittavat Baltian entuudestaan kilpaillut puumarkkinat ja Ruotsin jalostavan teollisuuden puun tarve, Tolonen muistuttaa. Venäjä on ollut Suomen merkittävin puun tuontimaa. Vuonna 2021 Venäjältä tuotiin puuta kaikkiaan 9,3 miljoonaan kuutiota, mikä oli 10 prosenttia Suomessa sijaitsevan metsäteollisuuden puunkäytöstä ja yli 70 prosenttia Suomen puun kokonaistuonnista. SA M I KA RP PI N EN 2000 4000 6000 8000 10000 muut Britannia Ruotsi Saksa Latvia Liettua Viro Venäjä Uruguay Lisää puuta Ruotsista ja Uruguaysta Viime vuoden tammi-lokakuussa puuta tuotiin yhteensä 4,4 miljoonaa kuutiota, mikä on lähes 60 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2021. ”Venäjän tuontia korvaavaa puuraaka-ainetta haetaan metsäteollisuusyritysten mukaan ensisijaisesti kotimaasta”, sanoo Metsäteollisuus ry:n kauppapolitiikan asiantuntija Timo Tolonen
Tämä on lähes kolmannes enemmän kuin tukien käyttö oli vuonna 2022. Jalkanen ”Kaikki koivuvesat ym. pois ja kuusta tilalle – ja Tricoa perään, jotta latvatkin säästyvät.” Puuki ”Muokkaisin kevyesti ja männylle kylvö. Lähde: Punamusta Oy HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Tiedämmehän hokeman, jonka mukaan jalostettu rauduskoivu kasvaa metrin vuodessa. Jos koivu loppuu, syödään männyt ja lehtikuuset.” Jees H-valta ”Istuttaisin männyt ja käsittely Tricolla elokuussa. 184 300 Metsälehtien ja Metsälehti Makasiinien painamiseen kului viime vuonna paperia yhteensä 184 300 kiloa. Enemmän leveyttä kuin pituutta Metsälehti.fi:n kuvapalstalla pohdittiin pilalle syötyjä koivuntaimia. Ehkä se kasvaakin – leveyttä. Saisiko tuhokorvauksena vähän apurahaa?” Gla ”Laita ihan piruuttasi aitaverkko sen parhaan rauduksen ympärille, niin voit paikallisen hirviseurueen päällikölle esitellä ne hukatut mahdollisuudet.” A. Nimimerkki Jean S:n koivutaimikko koki kovia. Siinä nuoren metsän hoidon tukea haetaan työn toteuttamisen jälkeen, eikä ennakkosuunnitelmaa tarvitse tehdä. SA M I KA RP PI N EN 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9886_.indd 16 9886_.indd 16 27.1.2023 15.53 27.1.2023 15.53. Kyseessä ovat viimeiset myönnettävät kemerat, sillä uusi metka-tuki korvaa kemeran ensi vuonna. Istutetulla osakuviolla yksi ehjänä säilynyt taimi.” Jean S ”Lienee aika selvää, ettei kohtuullisilla kustannuksilla alueelle kunnollista koivikkoa eikä männikköäkään tule. Sitten siihen myöhemmin tarvittaessa Tricoa ja karkotenauha ympärille.” Mehtäukko VIIMEINEN KEMERAPOTTI JAOSSA NUOREN metsän hoitoon, terveyslannoitukseen (kuvassa), suometsän hoitoon ja metsäteiden tekemiseen tarkoitettua kemeratukea ollaan valtion budjetissa varaamassa tälle vuodelle yhteensä 47,5 miljoonaa euroa, Suomen metsäkeskus tiedottaa. Metsäluonnon vapaaehtoiseen suojeluun ja luonnonhoitoon on käytettävissä 17,5 miljoonaa euroa. Lopputulos on 20 hukattua kasvuvuotta ja heikkotuottoinen hieskoivu-kuusisekametsä.” Visakallio ”Kyllä ne lehtikuusetkin sieltä hirvien suihin menee
Miksi valita YaraSuna-lannoite. YaraSuna BOREA on tarkoitettu kangasja turvemaiden metsien boorilannoitukseen. • Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raaka-aineet ja tiukat tuotantovaatimukset. Kierrätettävä pakkaus Turvalliset raaka-aineet 9887_.indd 17 9887_.indd 17 27.1.2023 15.55 27.1.2023 15.55. YaraSuna HORUS sopii turvemaiden metsien fosfori-, kaliumja boorilannoitukseen. • Asianmukaisesti varastoituna säilyy hyvin suursäkeissä. Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen turveja kangasmaiden metsissä. • Orgaaniset YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka on kehitetty täydentämään metsänomistajille ja viljelijöille tarjottavaa lannoitevalikoimaa maaperän hyvinvoinnin tukemiseksi ja puiden ja viljelykasvien kasvun ja terveyden edistämiseksi. • Tuote on helppo levittää tuotteen rakeistetun koostumuksen ansiosta joko helikopteritai maalevityksenä. YaraSuna ® -tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen Lisätietoja: yara.fi/yarasuna yara.fi/metsa Ota yhteyttä: yara.fi/yhteystiedot Laadukkaat kotimaiset YaraSuna ® -tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkaasti metsäsi ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa
18 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDET TUOTTEET 9888_.indd 18 9888_.indd 18 26.1.2023 14.51 26.1.2023 14.51. Uusi ja nimeämätön tuote odottaa kaupallistajaa. Sellufilmi on vanha keksintö, joka elää uutta tulemista. VTT:llä kehitetty läpinäkyvä sellufilmi hajoaa luonnossa eikä sitä ole määritelty muoviksi
Hänet tunnetaan muun muassa Mitä muuta puusta kuin paperia -tutkimuksista. Innovaatiot etenevät kaksihuippuisena aaltoliikkeenä, kuvaa VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin. Se tulee kuitenkin vielä takaisin, sanoo Ali Harlin. Sitäkin, mutta niitäkin tarvitaan. Valtio-omisteinen Teknologian Tutkimuskeskus VTT taas kehittää ratkaisuja teollisuuden tarpeisiin. O O VATKO metsäteollisuuden uudet tuotteet vain propellipäiden ikuisia lupauksia. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 19 9888_.indd 19 9888_.indd 19 26.1.2023 14.51 26.1.2023 14.51. MOMENTUM MENI Metsäteollisuuden uusien tuotteiden etsikkoaika on tältä erää ohi
Siitä seuraa yli-innokas hypetysvaihe”, Harlin sanoo. …vaikka veto väheni Innovaatiointoa heikentäviäkin tekijöitä on. Iso, kaiken yllä oleva ajuri on, että ilmasto ja ympäristö on pelastettava, piste. Pitkällä aikavälillä puun energiakäytön ennakoidaan supistuvan. Työntö jatkuu… Tässä ajassa on sekä innovaatioita vauhdittavia että jarruttavia tekijöitä. Toinen innovaatioiden hillitsijä on, että investointirahaa uusiin tuotteisiin ei ole rajattomasti metsäteollisuudellakaan, sillä selluja kartonki-investoinnit ovat vieneet huomion. Toinen ja luonteeltaan suomalainen vaikutus juontuu siitä, että metsien kokonaiskasvu on laskenut. Samalla poistui pakkokiinnostus keksiä jotakin uutta. Ilmastosyiden vuoksi metsästä ei ole suotavaa eikä joskus ehkä sallittuakaan ottaa enempää hiiltä pois. Rahamarkkinoilla rahaa on, mutta sijoittajat pelkäävät laittaa sitä prosessiteollisuuteen. Ensinäkin kuormittavia materiaaleja on korvattava vähemmän kuormittavilla. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDET TUOTTEET 9888_.indd 20 9888_.indd 20 26.1.2023 14.51 26.1.2023 14.51. Ei se uusia tuotteita kuoppaa, mutta viivästää.” Selluteollisuus ei häviä, mutta sen perään tulee lisää arvokerroksia, Ali Harlin sanoo. Auringonlaskun alaksi sanotulle metsäteollisuudelle aurinko ei laskenutkaan. Koska teollisuus ei voi laskea liiketoimintansa kasvua loputtomasti kasvavien hakkuumahdollisuuksien varaan, niin rajallisesta määrästä on saatava enemmän jalostusarvoa. Vasta sen jälkeen alkaa elinkelpoisten sovellusten varsinainen käyttöönotto. ”Villakoiran ydin uusissa tuotteissa ei ole puun riittävyys, vaan tulevaisuuden energiaratkaisut”, Harlin sanoo. Se tekee tilaa uusien tuotteiden tuomalle uudenlaiselle käytölle. Pelastustehtävä vaikuttaa kahdella tavalla. Puupohjaista tekstiilikuitua. ”Momentum meni. ”Villakoiran ydin uusissa tuotteissa ei ole puun riittävyys, vaan tulevaisuuden energiaratkaisut.” ”Ensin on kehitystyön pitkä hiljainen vaihe, joka viimein tuottaa lupauksia käytännön sovelluksista. Painopaperien romahdus kaatui syliin, mutta sellun ja kartongin nousu toi uuden päivän. Nyt investointirahan saaminen uusiin start up -yrityksiin on vaikeata. Niistä kaksi kolme ylittää viimeisen markkinoilletulon kynnyksen ja etenee täysmittaiseen tuotantoon. ”Tällä hetkellä on pettymyksen peräaaltoa.” Harlin arvioi, että viisi vuotta sitten esillä olleista noin 50 laboratoriolupaavasta tuoteaihiosta puolenkymmentä on edennyt pilottivaiheeseen. Harlin ennakoi kuitenkin, että kun epätavallisen korkean sellunhinnan aika menee ohi, niin uuden keksimisen tuska alkaa uudelleen. Kun mitään isoa ei sitten tapahdukaan, niin pudotaan pettymysten kuolemanlaaksoon. Jos uudet tuotteet kasvattavat puunkäyttöä, niin se on jostakin muusta käytöstä pois, todennäköisimmin energiakäytöstä
Toinen tuore yritys, Montinutra Oy, uuttaa kuusen sahanpurusta ja kuoresta vesiliukoisia yhdisteitä, kuten hemiselluloosan sokereita. ”Kosmetiikan raaka-ainemarkkinan arvioidaan olevan kaiken kaikkiaan kymmenien miljardien arvoinen. Kuusen hemiselluloosan hyödyntämistä kehittävä Montinutra sai vastikään huomattavan aloitusrahoituksen. EL IS A KA RH U LA LI N D A SV A RF VA R Koivun kuoren jalostuksessa on mahdollisuudet moninaiseen ja yllättävän suureen erikoistuotantoon. Laitteiden koekäynnistykset Kokkolan pilottitehtaalla ovat menossa. Kun tuotanto pyörii täysillä, niin kuorta käytetään satoja tonneja. Metsälehti Makasiini 21 9888_.indd 21 9888_.indd 21 26.1.2023 14.51 26.1.2023 14.51. Montinutra sai hiljattain Business Finlandilta seitsemän miljoonan euron rahoituksen, sen avulla käynnistetään kokonaisrahoituksen hankkiminen ja laitoksen perussuunnittelu. JOTAKIN AIVAN MUUTA MONET volyymiltaan pienet, mutta jalostusarvoltaan isot tuoteaihiot ovat jotain muuta kuin metsäklusteria. Innnomostin jalostuksella koivun kuoren jalostusarvo kasvaa nykyiseen energiantuotantoon verrattuna moninkertaisesti”, kertoo toimitusjohtaja Sami Selkälä. Lisäksi kehityksessä on teollisempia sovelluksia esimerkiksi puuja pakkauspinnoitteisiin. Kuori hankitaan viilu-, vanerija sellutehtailta. Puun rakenteesta kolmasosa on hemiselluloosaa. Innomost Oy jalostaa koivun kuoresta hiilijauhetta, kuorijauhetta, betuliinia, suberiinia, atsealiinihappoa ja bioöljyä, joilla voi korvata muovia, raakaöljyyn perustuvia raaka-aineita ja palmuöljyä kosmetiikassa. Kaupallisen mittakaavan laitosta suunnitellaan hankkeessa sijoittajana olevan Metsä Groupin kanssa ja sen tavoiteaikataulu on vuodelle 2025. Yrityksen toimitusjohtaja Jaakko Pajunen lupaa, että kuusisokeri tulee markkinoille tämän vuoden aikana kuluttajatuotteiden kuten käsisaippuoiden ainesosana. Montinutran koetuotanto on Turussa
Kaikkea kuitutuotantoa ei voi suunnata muovin korvaamiseen, eikä kaikkea muovia edes voi korvata kuitutuotteilla. Monet tuoteinnovaatiot päätyvät vanhojen tuotteiden komponenteiksi. Metsäyhtiö UPM:n biomedikaalit-toiminto on kehittänyt nanosellusta sovelluksia haavanhoitoon ja syöpälääkintään. Näkymättömiin tuotteisiin kuuluu esimerkiksi kymmenisen vuotta sitten paljon otsikoissa ollut ihmeaine nanosellu: pienen pieniksi kuiduiksi pilkottu selluloosa, jolle nähtiin monia käyttökohteita. ”Valtamerten muovipullo-ongelmaa ei ratkaise mikään muu kuin lasipullo, joka taas rasittaa ilmastoa.” Markkinat suuri kuin valtameri Maailman muovituotanto, 400–450 miljoonaa tonnia, on samaa tasoa kuin maailman kuitutuotteiden eli sellun, paperin ja kartongin tuotanto. ”Mutta jotain 30 prosenttia on järkeenkäypä tavoite.” Suomen näkökulmasta markkinat ovat Virvoitusjuomapullot ovat ratkaisematon ongelma, jota voi lieventää puupohjaisella materiaalilla. Koivusellusta jalostetun, syöpähoidoissa käytetyn geelin tonnihinta on älyttömän suuri, mutta käyttömäärä mitättömän pieni. Pieni määrä, iso hinta Uudet tuotteet voivat olla kuluttajille näkyviä tai näkymättömiä. Stora Enso on pystynyt nanosellusovelluksella alentamaan maitopurkkikartongin painoa. Itse pullo pysynee entisennäköisenä ja valitettavasti myös muovisena, sillä biohajoavaa pulloa ei ole näköpiirissä. Korvataanko muovipulloa koskaan. Hiilihapottomat juomat, kuten maitotuotteet ja mehut, voidaan jo pakata kartonkiin. ”Valtamerten muovipulloongelmaa ei ratkaise mikään muu kuin lasipullo, joka taas rasittaa ilmastoa.” Hiilihapollisten juomien kartonkipakkaukset tarvitsevat sisäpinnalle muovitai metallikerroksen. Virvoitusjuomapullojen PET-muovi eli polyeteenitereftalaatti on edelleen lyömätön ja pitää hiilihapon sisällään vielä paremmin. Tässä on eri maiden välillä eroja, jotka johtuvat perinteistä ja paikallisista olosuhteista – tropiikissa kartonkipakkaus ei oikein kestä. SH U TT ER ST O CK IM AG ES 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDET TUOTTEET 9888_.indd 22 9888_.indd 22 26.1.2023 14.51 26.1.2023 14.51. ”Mutta 30 prosenttia PET-pullosta voi olla puupohjaista eteeniglykolia, jota UPM tekee Saksan-tehtaallaan.” Ali Harlin uskoo, että virvoitusjuomapullojen muoviongelmaa vähennetään raaka-aineen kautta
WOODIO valmistaa kosteiden tilojen kalusteita kuten lavuaareja ja vessanpönttöjä, sekä laattoja materiaalista, joka on 80-prosenttisesti pieneksi silputtua haapatai koivuhaketta. Markkinoilta haetaan rahoitusta täysimittaiseen tehtaaseen. Woodion oma markkinointi asemoi tuotteen premium-luokkaan, jossa voi nauttia uuden tuotteen kermankuorintahinnoista. Petro Lahtisen perustamassa yrityksessä täytyy olla potentiaalia, sillä mukaan on lähtenyt vankkoja enkelisijoittajia, kuten Oras eli Paasikivien hanaja rahasuku sekä Metsä Group innovaatioyhtiönsä Metsä Springin kautta. Sideaineena käytetään hartseja. ”Sopimusvalmistajana voimme tuottaa muihinkin hintakategorioihin. Lahtisen mukaan kylpyhuoneisiin on kaivattu jotain uutta, sillä valkoista posliinia on myyty pitkään. Woodion koetehdas toimii Helsingissä. Jalostusarvoa syntyy, sillä muutaman sadan euron tuotteen raaka-ainekustannus on kymmenissä senteissä. PA U LI IN A SA LO N EN Metsälehti Makasiini 23 9888_.indd 23 9888_.indd 23 26.1.2023 14.51 26.1.2023 14.51. Yritys työllistää 33 henkilöä, tekee noin 600 000 euron liikevaihtoa ja on vahvasti tappiollinen. Tuotteita voi ostaa eräistä rautakaupoista, ja kalusteita on jo kymmenissä hotelleissa. Kylpyhuone on ekologisten ratkaisujen kannalta vaikea ympäristö, mutta Woodion puukomposiittimateriaali ei ime vettä halkisahattunakaan. HAKKEESTA PREMIUMPÖNTTÖJÄ M IK KO H ÄY RY N EN Woodio on tuonut puun kosteisiin tiloihin eli ympäristöön, jossa sitä on perinteisesti vältetty. Kasvamme vielä kylpyhuoneesta ulos”, Lahtinen kertoo
”Puussa on potentiaalia moneen hyvään asiaan, mutta se vaatii tutkimusta ja työtä. Päärahoittaja on Suomen Metsäsäätiö, mukana on parikymmentä organisaatiota. ”Pakkauksissa lupauksia on jo lunastettu. Tekstiilit kelluvat vielä ilmassa, mutta alkaa olla yleisesti hyväksytty ajatus, että puupohjaisten pohjalle voi jotain rakentaa.” Tutkimusta, työtä ja onnenkantamoisia Suomessa uusia puupohjaisia ratkaisuja haetaan esimerkiksi Uusi puu -hankkeella. Tuote voi olla syvällistä kemiaa kuten nanosellun sovellukset, tai se voi olla yksinkertaisuudessaan yllättävä. Hanke edustaa kymmeniä tuotteita, joista osa on edennyt markkinoille saakka, osa on eriasteisesti tuotekehitysvaiheessa. Muovi on ylivertainen materiaali monessa asiassa eikä sen korvaaminen ole helppoa, mutta mahdollista.” Kartonkinen tomaattirasia, jossa on selluloosapohjainen ikkuna, sai Uusi puu -hankkeen palkinnon viime vuonna. Koko maailmaa uusilla tuotteilla ei pystytä pelastamaan, mutta Suomen kuitupuun menekin kyllä. ”Hengittävä, pehmeän tuntuinen ja miellyttävä pitää päällä”, Uusi puun Johanna Lahti esittelee puupohjaista mekkoa. ”Uusi tuote voi olla materiaali, kuten biokomposiitti, joka itsessään ei ole tuote, vaan siitä voidaan valmistaa tuotteita.” Uusissa tuotteissa on seinät leveällä ja katto korkealla. EM IL BO BY RE V Uusi puu viestii sekä turuilla että toreilla, ja suoraan vaikuttajille. ”Puussa on potentiaalia moneen hyvään asiaan, mutta se vaatii tutkimusta ja työtä.” suuri kuin valtameri. Volyymituotteita kaipaavan kannattaa seurata, mitä pakkaamisessa ja tekstiileissä tapahtuu, sillä niissä on potentiaalia ja isot muutospaineet. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDET TUOTTEET 9888_.indd 24 9888_.indd 24 26.1.2023 14.52 26.1.2023 14.52. Pakkaukset ovat yksi pääalueista. ”Hankkeen tarkoitus on kertoa, että mihin puu pystyy”, Uuden puun puheenjohtaja Johanna Lahti tiivistää
Kolmasosa puusta on sitä, se pitää saada sellunkeitossa pois ja se on mennyt polttoon. Puupohjaista ligniiniasfalttia on testattu useissa kohteissa ja Koskisen Oyj valmistaa lastulevyä, jonka sidosaineena on Stora Enson kehittämä ligniiniliima. Kovin montaa sellutehdasta ei kuitenkaan ole viritetty ligniinin talteenottoon. Stora Enson Sunilan tehtaalla pystytään tuottamaan ligniiniä 50 000 tonnia vuodessa. Jos viime vuoden lopulla käynnistynyt pilotointi etenee suotuisasti, niin kaupalliset toimitukset voisivat alkaa vuosikymmenen puolivälissä. Ligniinihiilessä piilee iso, markkinat räjäyttävä potentiaali, ja räjäytyksen nalli on natriumakku. Ligniinipohjainen hiili soveltuu erinomaisesti nimenomaan siihen. Polttoon menevästä ligniinistä ehkä viidesosa voidaan ottaa muuhun käyttöön ilman, että tehtaan muu toiminta häiriintyy. Yhteen sähköautoon tarvittava määrä ligniiniä tulee kolmesta täysikasvuisesta männystä. Potentiaalinen volyymituote siis. KOLMEN MÄNNYN AUTONAKKU PUUN sidosaine ligniini on ollut jotenkin ongelmainen. Eniten julkisuutta saanut käyttökohde on sähköauton akku. Ligniinistä on myös sovelluksia, jotka hyödyntävät sen liimaominaisuutta. Vaihtoehto on energiatiheydeltään pienempi, mutta ympäristövaikutuksiltaan kevyempi natriumakku. Yhteen sähköautoon tarvittava ligniinimäärä, 50–100 kiloa, saadaan noin kolmesta täysikasvuisesta männystä. Puusta lähes kolmasosa on ligniiniä ja sähköauton akku on lupaava käyttökohde. Lignode-tuotenimellä valmistettu tuote on puhdasta hiiltä ja korvaa maasta kaivettua grafiittia. ST O RA EN SO / M AG N U S G LA N S Metsälehti Makasiini 25 9888_.indd 25 9888_.indd 25 26.1.2023 14.52 26.1.2023 14.52. Akkujen rajoittava tekijä on akkumetallin eli litiumin niukkuus. Natriumista ei ole niukkuutta, sitä saa suolasta
Viime vuoden voittaja oli kartonkinen golfpallopakkaus, jonka voi käyttää uudelleen hyönteishotellina. l UUSIA TUOTTEITA ›› Puupohjaisesta biokomposiitista valmistetut tuotteet ›› Kierrätyskuidusta ja sahanpurusta valmistetut laminaatit ›› Sivuvirroista valmistetut kylpyhuonekalusteet ›› Sivuvirroista valmistetut kosmetiikkapakkaukset ja pillit ›› Puukuituvaahdosta valmistetut pakkauspehmusteet ›› Muovin käyttöä vähentävät pussit ja vuokapakkaukset ›› Hiilijalanjälkeä pienentävät pakkauskoteloratkaisut ›› Puupohjaiset elintarvikepakkausmateriaalit ›› Puupohjaiset verkkokauppaja kuljetuspakkaukset ›› Puupohjaiset sisustuslevyt ›› Paranemista nopeuttava haavasidos ›› Helposti värjäytyvä ja ekologinen puupohjainen tekstiilikuitu ›› Metsäteollisuuden lietteistä jalostetut maanparannuskuidut ›› Puupohjainen akustiikkalevy ›› Ligniinipohjainen liima puutuotteisiin ›› Ligniini betonin notkistimena ›› Puupohjainen viljelykate ›› Puupohjainen kipsausmateriaali ›› Koivunkuori kosmetiikan raaka-aineena ›› Terveysvaikutteinen kuusiuute Lähde: Uusi puu Puupohjaisten tekstiilien tuotteistaminen on lähellä teollista mittakaavaa. Toiselle sijalle tuli biokomposiitista valmistettu hiilihapotuskone ja kolmanneksi kartonkinen tomaattirasia, jossa on selluloosapohjainen ikkuna. ”Esimerkiksi lentokentän tax freessä voi tulevaisuudessa nähdä uudella tavalla taitettua kartonkia, joka korvaa kuplamuovia pakkauksissa.” Uusi puu järjestää vuosittain nimensä mukaisesti Uusi puu -kilpailun. Tutkijan työ on onnistumisia ja epäonnistumisia, ja joskus onnistuminen saattaa tulla onnenkantamoisena.”. Erikoistutkijana VTT:llä työskentelevä Lahti on työurallaan toiminut tutkimushankkeissa, jotka kaikki jollain tavalla linkittyvät puupohjaisiin materiaaleihin. 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDET TUOTTEET 9888_.indd 26 9888_.indd 26 26.1.2023 14.52 26.1.2023 14.52. ”On mielenkiintoista kehittää tulevaisuuden ratkaisuja, joita voi sitten nähdä ihan arkipäivän tuotteissa kaupan hyllyllä tai vaikkapa elektroniikassa ja kulkuneuvoissa
Puutekstiilien lisäksi kuituvalokset ovat Metsä Springin toinen kärkihanke, koetehdas toimii ensimmäistä vuottaan. SA N N A LE H TO Puupohjaisia tekstiilejä kehitetään useissa eri hankkeissa. ”Selluntuotantoa ei tässä konseptissa lisätä, mutta sen jalostusarvoa nostetaan. Täyden mitan tehdas voi olla suhteellisen pieni, vuosituotannoltaan 50 000–100 000 tonnia. ”Se on tutkimushenkilön uravalinta, että kiitoksen saaminen kestää pitkään.” Kiitos on kuitenkin lähellä, sillä puupohjaisia tekstiilejä valmistaa puolenkymmentä yritystä, joista Metsä Spring on pisimmällä. M ET SÄ G RO U P Metsälehti Makasiini 27 9888_.indd 27 9888_.indd 27 26.1.2023 14.52 26.1.2023 14.52. ”Kolmas vuosi tarvitaan vielä. Koetehdas Äänekoskella on käynyt kaksi vuotta ja seuraava vaihe on täyden mitan tehdas. Metsä Springin suoraan paperiselluun perustuva tekstiilin valmistusmenetelmä on jo lähellä täyttä tuotantovalmiutta. Tehtaan perustaminen on suhteellisen edullista, samoin myöhempi laajentaminen. Kaupallisella kuituvalutehtaalla voi olla kymmeniä erilaisten valumuottien linjoja vierekkäin. Noin vuoden kuluttua olemme viisaampia, että onko tässä eväitä vai ei.” Metsä Springin erikoisuus on, että tekstiilikuidun valmistus perustuu paperiselluun, ei siis liukoselluun. Kun ala kehittyy, niin koko kasvaa, aivan kuten muussa kuiduttavassa teollisuudessa pitkän historian aikana on tapahtunut. Tekstiilisellun markkinahinta on suunnilleen nelinkertainen nykyiseen sellunhintaan verrattuna, joka sekin on korkealla.” Puutekstiilikuitujen laitetoimitukset eivät von Weymarnin mukaan ole vielä kehittyneet samalla tavalla kuin sellu-, kartonkija paperipuolella. TEKSTIILEISSÄ RATKAISUT LÄHESTYVÄT ”ITSEÄKIN ottaa päähän tuotekehityksen pitkä aikajänne”, sanoo innovaatioyhtiö Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn. Tutuin kuituvalutuote on kananmunakenno, mutta muotoon valettu ja pinnoitettu kartonkipakkaus voi olla myös premium-tuote vaikka kännykkälaatikon sisälle
TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT SEPPO SAMULI VAIKUTTAJA » 28 Metsälehti Makasiini 9889_.indd 28 9889_.indd 28 26.1.2023 13.46 26.1.2023 13.46. SUORAAN PÄÄLISTALLE Sahaja levy-yhtiön virittäminen pörssikuntoon oli iso työ, Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta kertoo
Ajatuksia täytyy olla siitäkin, mitä sen jälkeen, mutta Pahta ei raota asiaa. Listautumisanti ja ankkurisijoittajat Joulukuun alun listautumisannilla Koskisen meni suoraan pörssin päälistalle. Pörssilistautuminen ja kesällä käynnistyvä uusi saha osoittavat kuitenkin, että pois edestä risut ja männynkävyt. Tehdasalueella leijuu vieno, makeahko puun tuoksu. Tehdas tupruttaa, mutta se on vanerin kuivauksesta tulevaa vesihöyryä. Kukaan ei pysty ennustamaan, höyryääkö tehdas vielä seuraavankin sadan vuoden päästä. ”Tämä on perusteollisuutta”, Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta sanoo Kärkölän tehdaskentällä. Rekkoja ja isoja trukkeja tulee ja menee, henkilöstö moikkailee. Koskisen historia ulottuu yli sadan vuoden taakse. Uutta sahaa rakennetaan parhaillaan. Emme höntyile sen kanssa.” Rahoja ei ole merkitty mihinkään tarkoitukseen, mutta nyt tase ja maksuvalmius ovat vahvoja. Pahta sanoo yrityksen saattamisen pörssikuntoon olleen iso pusku ja myöntää, että annin aikana oli kylmä rinki. V anhalla teollisuuspaikalla on rakennuksia ulkopuolisen silmin sikin sokin, laitteita eri ajoilta, kuljettimien kolinaa. VAIKUTTAJA » 30 Metsälehti Makasiini 9889_.indd 30 9889_.indd 30 26.1.2023 13.46 26.1.2023 13.46. Se mahdollistaa investoinnit, osakkeita voi käyttää yrityskauppojen maksuna ja ylipäätään omistajilta tullut raha on kärsivällisempää kuin lainaraha. Ei ihan ainoana mekaanisen puunjalostuksen yrityksenä, mutta melkein, Honkarakenteen ja First North -listalla olevan puuelementtiyhtiö LapWallin seuraan. Pahta uskoo onnistumista edesauttaneen, että puolet yhtiön liikevaihdosta tulee levyteollisuudesta. Emme höntyile sen kanssa.” euroa noin 4 500 sijoittajalta. Yleisemmin ilmassa olevaa on, että energiasta ja yhdistetystä lämmönja sähköntuotannosta voisi tulla sahoille uutta tuotantosuuntaa. ”Listautumisraha ei saa poltella. Onnistumisen varmisti muutama iso ankkurisijoittaja: työeläkeyhtiöt Elo ja Varma, United Bankersin metsärahasto ja Kustaa Poutiaisen perustama Stephen Industries -sijoitusyhtiö. Perinnettä ilman savua. ”Toiminnot ovat vastasyklisiä, minkä vuoksi yhtiö ei ole niin suhdanneherkkä kuin puhdas sahayhtiö.” Antirahan kanssa malttia Koskisen kokosi annilla 32,2 miljoonaa ”Listautumisraha ei saa poltella. ”Tiedettiin, että pörssin porstuassa odottelee lähes 30 yhtiötä ja suunniteltuja anteja oli peruttu.” Puunjalostajalla ei ollut tarjota sijoittajille nopean kasvun tarinaa, mutta kuitenkin ymmärrettävä liiketoiminta, varmaa kassavirtaa, kiinnostavaa osinkoa ja kasvuhakuisuutta
Toisaalta jalostuksen tuoma lisäarvo houkuttaa, toisaalta on koettu sekin, että Pahta tuli Koskiselle kuudeksi kuukaudeksi. Kun vanha saha tuottaa 300 000 kuutiota sahatavaraa kolmessa vuorossa, niin uusi saha tuottaa 400 000 kuutiometriä kahdessa vuorossa. Omistajasuku on kuitenkin ottanut etäisyyttä johtamiseen jo aiemmin ja ylipäätään pitää matalaa profiilia. Sahayrityksen tuloslaskelman viimeinen rivi reagoi herkästi tukin hinnan muutoksille.” Uusi saha käyntiin kesällä Yhtiöstä puolet on sahausta, puolet levyteollisuutta, johon kuuluu sekä vaneriettä lastulevyvalmistusta. Reservissä on mahdollisuus siirtyä kolmeen vuoroon ja 500 000 kuution tuotantoon. Metsälehti Makasiini 31 9889_.indd 31 9889_.indd 31 26.1.2023 13.47 26.1.2023 13.47. Pääkonttori, vanerija lastulevytehtaat sekä toimintansa päättävä saha ovat alavalla paikalla, parhaillaan rakennettava uusi saha ylevällä paikalla. ”Kilpailukykyinen sahalinja on jalostukseenkin panostavan yrityksen sydän. Sellaisella tuulisella, jota tarvittiin lautatarhakuivauksen aikana. Senkin jälkeen on vielä viikonloput käyttämättä. Pahta toivoo, että pörssiin tulisi muitakin sahoja. Havupuun hankinnan mukana tulee myös koivua vanerituotantoon.” Sahayhtiöiden kokemukset jatkojalostuksesta eivät ole yksinomaan rohkaisevia. Pahta ei puhu niin jyrkin sanoin tukin ja kuitupuun hinnoittelusta kuin yksityisiltä sahoilta usein on kuultu. JUKKA PAHTA KOSKISEN Oyj:n toimitusjohtaja IKÄ 56 KAUPPATIETEIDEN maisteri, MBA AVIOLIITOSSA , yksi aikuinen tytär ASUU Turussa HARRASTUKSIA kuntoliikunta eri muodoissa, saaristo, mökkeily ja veneily Valta pysyy hiljaisilla omistajilla Annin seurauksena Koskisen omistuksesta noin 23 prosenttia on ulkona pörssimarkkinoilla ja valtaosa tukevasti vanhoilla omistajilla eli lähinnä Koskisen suvulla. Koskisella ei ollut tarjota sijoittajille nopean kasvun tarinaa, mutta sen sijaan ymmärrettävää liiketoimintaa, Jukka Pahta kertoo. Hän kuitenkin toteaa, että tukki on aika kallista ja hinnoittelulogiikan muutos sopisi. Nyt on mennyt kuusi ja puoli vuotta. Toimitusjohtaja on suvun ulkopuolelta ja yhtiön hallituspaikoista enemmistö on ulkopuolisilla, myös puheenjohtajan paikka. Koskisen toimii Kärkölässä kahdella tehdaspaikalla. ”Olisi toimialalle hyväksi, jos sahateollisuuden tulosluvuissa olisi enemmän läpinäkyvyyttä.” Sama pätee hänen mukaansa myös isojen metsäyhtiöiden sahateollisuuteen. Jukka Pahta kuvaa toimintojen eroa, että kun sahauksessa tuote tulee raaka-ainetta hajottamalla, niin vaneri on kokoonpanoa. Valtaa ei myyty eikä yhtiö ole vallattavissa pörssin kautta. ”Raaka-aineen osuus sahatavaran hinnasta on suuri. Sahatavaratuotannon voi muuttaa tukinkäytöksi kertoimella kaksi. Lastulevy puolestaan muistuttaa paperinvalmistusta, sillä koneen alkupäähän kaadetaan massaa, vaikkakin toisenlaista. Ne eivät tällä hetkellä raportoi tuloksiaan omina tulosyksiköinään. Uusi, investointina 50 miljoonan euron saha käynnistyy kesällä. Se vaikuttaa kummalliselta, mutta kummallisten asioiden syyt ovat usein historiassa
Sen sijaan itävaltalaisilla sahayhtiöillä näyttää rahkeita riittävän. Rakentamisessa vaihtoehtoja ovat betoni ja teräs. ”Uskon jalostukseen kyllä, mutta pitää osata valita omaan toimintaan sopivat asiakkuudet.” Itävaltalaiset ostoksilla Suomalaisilla sahayhtiöillä sanotaan olevan korjausvelkaa, sillä 1990-luvun jälkeen konekantaa ei ole pystytty kunnolla uusimaan. Säädökset ovat Puunjalostuksessa optimiyrityskoko on teollisen tehokkuuden ja kaupallisen järkevyyden yhteensovittamista. ”Kasvu tulee olemaan maailmalla.” ”Kirjanpainajatuhojen vuoksi Keski-Euroopassa sahattiin paljon ja raaka-aine oli halpaa. Yritysjärjestelyihin on vaikea lähteä, jos omaakin yritystä pitäisi kunnostella. Kirjaimellisesti taivaan lahja Puunjalostuksessa raaka-aineen pitää tulla läheltä tuotantoa, mutta markkinoista kolme neljäsosaa on ulkomailla. Maailman sahatavaran kulutuksen vuosikasvun ennustetaan olevan lähes Suomen vuosituotannon suuruista.” Pahta näkee, että sahateollisuudessa suurin kilpailu käydään vaihtoehtoisten tuotteiden välillä, ei niinkään sahayhtiöiden välillä. Sekä Binderholz että Pfeifer ovat perheyhtiöitä. Toki kotikentän tuntemus on parempi, sillä Keski-Euroopassa rakentamisperinne saattaa vaihdella kyläkunnittain. Koskisen vanerilinja pystyy toimittamaan pieniä, jopa kymmenen kuution tilauksia. Se lihotti yhtiöitä. Pahta toteaa, että jalostettujen tuotteiden markkina on niin moninainen, että kaikilla markkinoilla ei voi olla läsnä. jalostus vie kannattavuuden. Ilmastonmuutos ja siirtymä hiilineutraaliin maailmaan ovat sahateollisuudelle kirjaimellisesti taivaan lahja. Samalla on selvää, että pitemmän ajan raaka-ainehuolto kohtaa ongelmia.” Sahauksen pitää jatkua, jotta asiakkaat pysyvät. VAIKUTTAJA » 32 Metsälehti Makasiini 9889_.indd 32 9889_.indd 32 26.1.2023 13.47 26.1.2023 13.47. Tiettävästi itävaltalaiset ovat koputelleet useankin suomalaisen sahayhtiön ovea paksu lompakko povessa. Binderholz sahaa entisillä Vapon sahoilla Pielisen takana, viime keväänä HS Timber Group osti Luvian Sahan ja juuri joulun alla uutisoitiin Pölkyn siirtyminen Pfeiferin omistukseen. Pahta ei pidä itävaltalaisia parempina sahaajina. ”Kasvu tulee olemaan maailmalla. Kun puu käytetään rakennuksiin, niin hiili on pois kierrosta pitkän aikaa
”Tällä hetkellä on enemmän vastakuin myötätuulta, mutta seisokit osoittavat, että ollaan lähellä pohjahintoja. ”Sahateollisuus mielletään simppeliksi, mutta se on varsin monimutkainen ja vaikeasti hallittava bisnes. Hintoja nostavia tekijöitä alkaa kasautua, ja joskus niitä on enemmän kuin laskevia.” Selvä juttu on, että tästä vuodesta tulee paria koettua huippuvuotta heikompi. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneesta ekonomista piti tulla tilintarkastaja, mutta liiketoiminnan konsultointi alkoi kiinnostaa enemmän. Isot trendit tulevat, vaikka kuinka kantapäillämme haraisimme vastaan.” Ei tullut tilintarkastajaa Pahta on kotoisin lähinnä Turusta ja asuu siellä erinäisten mutkien jälkeen edelleen. Teollisuus on väline kansantalouden etujen saavuttamiseksi.” Eikä kyse ole vain teollisuuden maksamista veroista. ”Monet sahat tekevät jo tappiota, ja seisokeista on ilmoitettu.” Pahta otaksuu koronasuhdanteen korkeiden hintojen jättäneen markkinoille psykologisen muistijäljen, ja kun tavaraa tarvitaan, niin siitä ollaan valmiita maksamaan. ”Olemme osa globaalia systeemiä. Käytännössä niin, että hintaheilunta tulee olemaan jyrkempää kuin ennen koronasuhdannetta. Isot trendit tulevat vääjäämättä Pahtaa huolestuttaa poliittinen ja julkinen keskustelu metsäasioiden ympärillä. ”Intressit ovat yhteensovitettavissa, mutta ääripäiden riitely on päässyt vallalle ja suuri enemmistö on hiljaa.” Pahtan tuntuman mukaan paine pysäyttää ilmastonmuutos ja luontokato tulee vielä enemmän poliittisesti kuin markkinoilta. ”Mielestäni tulisi puhua kansantalouden eduista ennemmin kuin teollisuuden eduista. ”Projektin piti kestää kuusi kuukautta, nyt on mennyt kuusi ja puoli vuotta.” Tullessaan Pahta ei juuri tuntenut mekaanista metsäteollisuutta. Inflaatio, korot ja kallis energia vähentävät kuluttajakysyntää ja ammattirakentamisessakin on hiljaisempaa. Teollisuuden maakunnallinen merkitys ja toiminnan mittakaava yllätti.” l Aika oli kypsä meidäntyyppisen yrityksen listautumiselle, mutta ei ehkä puhtaaalle sahayhtiölle, Pahta pohtii. Viikkoasunto on Hollolassa. Hän muistuttaa, että yhtälössä pitää olla mukana myös talous. Siellä on perhe ja omat jutut saaristo ja veneily. Silloin sahatavara on vahvoilla. Metsälehti Makasiini 33 9889_.indd 33 9889_.indd 33 26.1.2023 13.47 26.1.2023 13.47. Esimerkiksi sahateollisuuden lähes koko liikevaihto jää kotimaahan ja leviää laajalle. Koronasuhdanteesta muistijälki Koronasuhdanne oli vahvempi kuin unelmissa, mutta viime vuoden puolivälistä saakka sahatavaran hinnat ovat olleet laskusuunnassa. Jotenkin metsäteollisuus vei ja työnantajista löytyy Metsä Serla, paperitukkuri Lontoossa, Myllykoski, Pöyry ja Koskisen vuodesta 2016. Mutta kotimaassa on taipumusta laittaa pää pensaaseen. viemässä rakennusteollisuutta kohti nollapäästöjä. Pahta asui aikanaan Lontoossa ja havaitsi, että siellä esimerkiksi sertifikaatit olivat arjessa, mutta Suomessa niiden ei uskottu tulevan
KAIKEN TILAAJALLE KUULUVAN VERKON MAKSULLISEN SISÄLLÖN, mukaan lukien laskurit (metsalehti.fi). 2. 4. Luo tunnukset Metsälehti Digiin ja saat seuraavat sisällöt käyttöösi. OTA METSÄLEHDEN DIGITAALISET PALVELUT KÄYTTÖÖSI. 1. DIGITAALISEN LEHTIARKISTON Pitää sisällään viimeisen kymmenen vuoden Metsälehdet digitaalisessa muodossa (näköislehti), missä laajat numeroja aihekohtaiset hakutoiminnot . 3. SELAINPOHJAISEN METSÄLEHTI VERKKOLEHDEN rakenteeltaan ja sisällöltään vastaa Metsälehteä, mutta on mobiilioptimoitu. METSÄLEHTI NÄKÖISLEHDEN Metsälehti digitaalisessa muodossa ja luettavissa kuin lehti. Luotuasi tunnukset voit kirjautuneena osallistua myös keskusteluihin, katsella lukijoiden kuvia ja Metsälehden YouTube -kanavan suosittuja testejä ja vinkkejä Luo tunnukset jo tänään metsalehti.fi/rekisteroidy POLKU OMAAN METSÄÄN 9890_.indd 34 9890_.indd 34 26.1.2023 13.50 26.1.2023 13.50
43 : Auto perille ja parkkiin ›› KYSY POIS S. 47 SA M I KA RP PIN EN Metsälehti Makasiini 35 9891_.indd 35 9891_.indd 35 26.1.2023 13.51 26.1.2023 13.51. 48 : Harkiten yhteismetsään Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. OMA METSÄ METSÄNHOITO S. 42 : Pistepilvi paljastaa pintaveden liikkeet ›› ALLAKKA S. ›› UUSI SARJA Metsänomistajan 8 tärkeintä SIVU 40 PIKATESTI Invertterillä akut täyteen s. ›› PERINTÖMETSÄ S. 44 : Miten saha kierrätetään. 36 : 16 kysymystä lannoituksesta ›› TUTKIMUS S
Lentolevitys on maalevitystä kalliimpaa. PE TT ER I KI VI M Ä KI 36 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » METSÄNHOITO 9892_.indd 36 9892_.indd 36 26.1.2023 14.01 26.1.2023 14.01. VI ER EI N EN SI VU : SA M I KA RP PI N EN Lannoitteen levityksen osuus kustannuksista on noin 35 prosenttia
Myös kohteen sijainti vaikuttaa, sillä pohjoiseen mentäessä lämpösumma pienenee ja samalla lannoitusten kannattavuus heikkenee. 16 kysymystä Metsälannoitteista on ollut niukkuutta Venäjän hyökkäyssodan alettua. Yhtä vähäriskistä sijoitustuottoa on vaikea löytää muualta. Voiko metsän kasvua parantaa maatalouspuolen lannoitteilla. Kasvatuslannoitteiden korkean hintatason vuoksi niille ei ole ollut kysyntää eikä niitä ole ollut lannoitevalmistaja Yaralla myynnissä viime aikoina. Paljonko lannoitus työ mukaan lukien maksaa. METSÄNLANNOITUKSESTA Metsänlannoituksella lisätään kasvua ja korjataan ravinnepuutoksia. 1 2 3 4 5 Metsälehti Makasiini 37 9892_.indd 37 9892_.indd 37 26.1.2023 14.01 26.1.2023 14.01. VTT:n laskelmien mukaan parhaissa kuusikoissa tuotto voi yltää vastaavilla hinnoilla jopa 13 prosenttiin. Yaran metsään kehittämän typpilannoitteen sisältämä fosfori on niukkaliukoisessa muodossa, peltopuolen typpilannoitteissa fosfori on vesiliukoisessa muodossa. Olennainen kysymys on, paljonko metsänomistaja haluaa korkoa lannoitusinvestoinnilleen. Lannoitteiden hintojen noususta huolimatta kasvatuslannoitus on yksi metsän tuottoisimmista investoinneista. Kuinka paljon kasvatuslannoitus saa maksaa, jotta se on vielä kannattavaa. Boorilannoitus maksaa noin 250 euroa hehtaarilta. Lannoitteen hinta ja tukin hinnat vaikuttavat lannoituksen kannattavuuteen. TEKSTI TIIA PUUKILA Tuhkalannoitus alkaa vaikuttaa puuston kasvuun muutaman vuoden kuluttua lannoituksesta. Esimerkiksi jos lannoitus maksaa 450 euroa hehtaarilta ja puusta maksetaan sama keskimääräinen hinta kuin viime syksynä, voi lannoitukselle saada kymmenessä vuodessa noin 9 –10 prosentin tuoton. Lisäksi metsälannoitteissa on riittävästi booria metsän tarpeisiin toisin kuin peltolannoitteissa. Kun kasvatuslannoitteista on ollut pulaa, metsänomistajille on tarjottu korvaavana peltolannoitteita. Missä hinnoissa tänä vuonna liikutaan. Maakaasun saatavuus ja hintataso nostivat typpilannoitteiden hintoja viime vuonna. Vaikka lannoitushinnat ovat nousseet, on lannoitus edelleen tuottoisa investointi. Boorilannoituksen hinta ei ole noussut niin paljon kuin typpilannoituksen. Metsäpuolella tarvitaan nimenomaan hidasliukoista fosforia, jotta se ei huuhtoudu vesistöihin vaan sitoutuu metsämaahan ja vapautuu sieltä pikkuhiljaa metsän käyttöön. Tällä hetkellä metsänlannoitukseen on saatavilla tuhkapohjaista kierrätyslannoitetta turvemaiden lannoitukseen ja boorilannoitukseen tuhkapohjaista hivenravinnelannoitetta sekä nestemäistä boorilannoitetta. Hintojen ennustetaan tulevan pikkuhiljaa alas, mutta sotaa edeltävälle tasolle ei vielä tänä vuonna todennäköisesti päästä. Maatalouspuolen typpilannoitteiden käyttö metsänlannoituksessa ei ole suositeltavaa. Tuhkalannoituksen hinta on arviolta 300–500 euroa hehtaarilta riippuen kohteen koosta ja siitä, levitetäänkö tuhka traktorilla vai helikopterilla. Ennen sotaa metsän kasvatuslannoitus maksoi noin 350 euroa hehtaarilta. Metsäpuolen kasvatuslannoitteiden hinnat selviävät jälleenmyyjiltä, kun lannoitteet tulevat kevään aikana myyntiin. Mitä lannoitteita on nyt saatavilla. Metsän typpilannoitteet tulevat takaisin myyntiin kevään aikana. Lannoitteiden ja polttoaineiden hintojen nousu nosti lannoituskustannukset paikoin jopa yli viiteensataan euroon hehtaarilta
Typpilannoitteen ja boorin levittäminen sujuu sulan maan aikaan. Boorin puutos on yleistä varsinkin Itä-Suomen vanhoilla kaskimailla. Jos turve on maatunutta eivätkä kasvit erotu, kohde soveltuu todennäköisesti tuhkalannoitukseen. Tuhkalannoituksen vaiMinkälaiset kohteet sopivat kasvatuslannoitukseen. Turvemailla on usein ravinnepuutosta, jolloin puuston kasvu kärsii. Kuinka nopeasti lannoitus vaikuttaa. Näillä kohteilla on tavallisesti typpeä yllin kyllin, mutta pulaa muista ravinteista. Siihen voi sisällyttää suunnittelutyön ja tarvikekustannuksia. Etenkin kaliumin ja fosforin puutos ovat yleisiä suometsissä. Voiko lannoitteet levittää itse. Esimerkiksi kuusikoita vaivaavan boorin puutoksen tunnistaa monilatvaisuudesta. Lannoitus ei korjaa jo syntyneitä kasvuhäiriöitä ja monilatvaisuutta. Kaliumin puutoksen tunnistaa alikasvoskuusten edellisvuoden kellastuvista neulasista. Tuhkaa levitetään useampi tuhat kiloa hehtaarille eikä omatoiminen levitys ilman maataloustraktoria välttämättä onnistu. Mikä on paras aika levittää lannoitteet. Näillä kohteilla boorilannoitus kannattaa tehdä ennakoiden. Terveyslannoitukseen eli boorilannoitukseen sekä turvemaiden tuhkalannoitukseen myönnetään kemeratukea. Parhaimman tuoton kasvatuslannoituksesta saa, kun sen tekee noin kymmenen vuotta ennen päätehakkuuta. Kun yksittäisissä puissa näkyy ravinnepuutoksen oireita, kannattaa lannoittaa. SA M I KA RP PI N EN 6 7 8 9 10 11 12 13 38 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » METSÄNHOITO 9892_.indd 38 9892_.indd 38 26.1.2023 14.01 26.1.2023 14.01. Paksuturpeiset, puustoltaan hyvälaatuiset puolukkaturveja mustikkaturvekankaat sopivat yleensä aina tuhkalannoitukseen. Nestemäisen boorin levitys onnistuu omatoimisesti reppuruiskulla. Kätevintä tuhkan maalevitys on talvella harvennuksen jälkeen, kun ajourat ovat jäässä. Tuki on 30 prosenttia kokonaiskustannuksista. Tällöin lannoitus kasvattaa tukkiosuutta, ja investointi tuloutuu nopeasti verrattuna esimerkiksi metsikön perustamiseen tai taimikonhoitoon. Kätevimmin säkit saa vietyä lannoitusalalle moottorikelkalla, mönkijällä tai maataloustraktorilla. Tuhkalannoitteen voi levittää myös kasvukauden ulkopuolella. Minkälaisten kohteiden lannoittamisen kanssa ei kannata viivytellä. Saako lannoitukseen tukea. Lannoitteiden levityksessä voi käyttää apuna taimivakkaa. Typpija boorilannoitus alkavat vaikuttaa heti seuraavana kasvukautena. Minkälaiset turvemaat kannattaa lannoittaa. Sieltä voi myös tulostaa terveyslannoituksen tukihakemuksen. Kivennäismaalla tuoreen ja kuivahkon kankaan varttuneet kuusikot tai männiköt, jossa on hyvälaatuinen puusto, sopivat lähes aina typpilannoitukseen. Miten ravinnepuutos näkyy turvemailla. Tukiehdoista saa tietoa metsäkeskuksen verkkosivuilta. Tuhka vaikuttaa metsässä pitkään, jopa yli 30 vuotta. Tilanne voidaan kuitenkin korjata tuhkalannoituksella. Hakemus toimitetaan metsäkeskukseen. Fosforin puute on vaikeampi tunnistaa. Fosforin puutoksen seurauksena oksat ja vuosikasvaimet ovat ohuita, mutkaisia ja niissä on vähän neulaskertoja. Kasvatuslannoitukseen ei saa valtion tukea. Maassa olevan typen määrän voi tarkistaa lähettämällä neulasia tarkempaan ravinneanalyysiin eli neulasanalyysiin tai ottamalla turvetta vähän syvemmältä käteen ja puristamalla sitä. Fosforin ja kaliumin puutosta esiintyy monesti yhtä aikaa. Nykyinen kemeratuki jatkuu tämän vuoden loppuun. Muulloin toimivin on helikopterilevitys. Typpilannoitetta levitetään useampi sata kiloa hehtaarille, ja suurin työ on säkkien Tuhkaa levitetään useampi tuhat kiloa hehtaarille ja levitystä varten tarvitaan järeämpää kalustoa. Lannoitus on hyvä tehdä useampi vuosikymmen ennen päätehakkuuta. kuljettaminen maastoon. Myös uudessa metsätalouden tukijärjestelmässä Metkassa tuetaan terveyslannoitusta
kutusta kasvuun saa odotella muutaman vuoden. Juttua varten on haastateltu Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaarta, VTT:n erikoistutkija Jyrki Raitilaa sekä Yaran myyntipäällikkö Juho Räsästä. Kannattaako lannoitus toistaa. Potentiaalia olisi huomattavasti suurempiin lannoitusmääriin. Ravinnepuutos on hyvin yleistä turvemailla. Kuinka paljon lannoitukseen soveltuvia metsiä on. Tuhkaja boorilannoitteet vaikuttavat pitkään ja yksi lannoituskerta kiertoajassa yleensä riittää. Typpilannoitus voidaan toistaa kymmenen vuoden välein. Metsiä lannoitetaan vuosittain 60 000–70 000 hehtaaria, josta tuhkalannoituksen osuus on 12 000 –15 000 hehtaaria. Tuhkalannoituksella korjataan samalla kertaa sekä kaliumin että fosforin puutos. Varttuneen metsän kasvatuslannoitus Eteläja Keski-Suomen kivennäismailla lihottaa tukkipuustoa yhdellä lannoituskerralla noin 12–20 kuutiota hehtaarilla. PE TT ER I KI VI M Ä KI Metsälehti Makasiini 39 9892_.indd 39 9892_.indd 39 26.1.2023 14.01 26.1.2023 14.01. Tuhka lisää vuotuista kasvua noin 2–4 kuutiota hehtaarilla kasvupaikasta ja sijainnista riippuen ja vaikuttaa useamman vuosikymmenen ajan. Metsäkeskuksen selvityksen mukaan tuhkalannoitukseen sopivia turvemaita on noin 440 000 hehtaaria ja kasvatuslannoitukseen soveltuvia kivennäismaita alustavan laskelman mukaan runsaat kuusi miljoonaa hehtaaria. Toisen ja kolmannen kerran vaikutus kasvuun on vähäisempi kuin ensimmäisen lannoituskerran. Paljonko lannoitus lisää kasvua. Metsäkeskus on laatinut verkkosivuilleen karttapalvelun, missä voi tarkastella lannoitukseen sopivia turvemaakohteita. SA M I KA RP PI N EN 14 15 16 Yhdellä kasvatuslannoituskerralla voidaan lihottaa tukkipuustoa jopa 12–20 kuutiota hehtaarilla. Lisäksi paikkatietoa potentiaalisista kivennäismaan lannoituskohteista työstetään parhaillaan
Verkosta niitä voi etsiä haulla ”raivaussahakurssit 2023”. Niistä ei valitettavasti löydy keskitetysti tietoja. Jo ennen sitä järjestetään Metsään-verokoulutus, sekin verkossa. Taskulaskin ja Metsäkoulu – tiedä mitä teet, laske mikä kannattaa 2. Suosituksia ja vaihtoehtoja Tiedonjanoiselle metsänomistajalle on tarjolla myös painettua sanaa. Jos metsäorganisaatioiden tuottama tieto epäilyttää, luontojärjestö WWF:n vaihtoehtoinen metsänhoito-opas löytyy järjestön verkkosivulta (wwf.fi).. Paperisena sen voi ostaa Tapion verkkokaupasta. Esimerkiksi raivaussahakursseja järjestetään vaihtelevasti eri puolilla maata. Niitä järjestetään sekä verkossa että luokkaopetuksena eri puolilla maata kevään aikana. Myös metsänhoitoyhdistykset järjestävät valtakunnallisia verkkokoulutuksia ja paikallisia tapahtumia. Metsäkeskuksen lisäksi muun muassa metsäyhtiöt julkaisevat verkossa metsänomistajan oppaita. Moottorija raivausahojen pärinään mieltyneille tarjolla on Sahaamaan-kirja. Myös Tapion laatimat Metsänhoidon suositukset tarjoavat kattavan ja kohtalaisen helppotajuisen tietopaketin metsien käsittelystä. Webinaari on verkossa järjestettävää opetusta, jossa opettaja ja kurssilaiset ovat samaan aikaan läsnä ja opettajalle voi esittää myös kysymyksiä tilaisuuden aikana. kuukausipalkka 9893_.indd 40 9893_.indd 40 26.1.2023 14.03 26.1.2023 14.03. Yksi tärkeimmistä on tieto. Mutta ensin pitää tietää mitä laskea. Vapaa-aikaa, tilaa kalenteriin – paljonko aikaa pitää varata, että ehtii hoitaa metsiä 7. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ NÄILLÄ PÄRJÄÄT – METSÄNOMISTAJAN KAHDEKSAN TÄRKEINTÄ -SARJA JATKUU KOKO VUODEN 1. Verkko-osoitteesta mappi.metsakeskus.fi voi ladata runsain mitoin Metsäkeskuksen tuottamaa oppimateriaalia. Turvahousut ja kypärä – turvakamppeet metsätöihin 4. Metsälehteäkin julkaiseva Tapio julkaisee erilaisia metsäkirjoja. Paljonko metsästä voi saada rahaa – 13. Kuka neuvoisi – kenelle soittaisin – Metsäpalvelut 8. Tohtiiko enää avohakata vai pitäisikö siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Suositusten pdf-versio löytyy verkosta vaikkapa Google-haulla ja avautuu maksutta. OSA X XXXXXX 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » NÄILLÄ PÄRJÄÄT PERUSTELTUJA valintoja voi tehdä vain luotettavan tiedon perustalta. Nyt on aika ilmoittautua Tietoa voi hankkia vaikkapa Metsäkeskuksen Kannattava metsänomistus -kursseilta. Tiedonjanoisen kannattaa tutustua myös Metsäkeskuksen Youtube-kanavan tarjontaan. Metsään-koulutuspaketti maksaa yhteensä 120 euroa. Metsään-koulutukseen voi osallistua, vaikka aiemmat jaksot olisivat jääneet väliin. Metsäkeskuksen suositut Metsään-peruskurssit järjestetään verkossa viitenä keskiviikkoiltana maaliskuun alusta alkaen. Metsäkartta puhelimeen – Millaista tietoa tarvitset, kuka tarjoaa 5. Moni kokenut metsätalouden harjoittaja on kehunut hyödyllisimmäksi työkalukseen taskulaskinta. Julkisen metsäkiistelyn myllerryksessä moni kokeneempikin metsänomistaja varmasti ihmettelee, mihin luottaa. Koulutus järjestetään webinaareina. Perehtymisen voi aloittaa Metsäkoulu-kirjasta, siihen on koottu kattava katsaus metsäalasta ja metsänhoidosta. l HANKI AINAKIN LASKIN JA OPPIKIRJA Tässä juttusarjassa esitellään asioita ja taitoja, jotka helpottavat metsäsi hoitamista riippumatta siitä, mitä metsältäsi haluat. Ja jos, niin miksi. Lisätietoja löytyy Metsäkeskuksen verkkosivuilta (metsakeskus.fi). Nykyisin sen voi tietysti korvata ecxel-taulukkolaskentaohjelmalla. Raivaussahalla pärjäät – Mitä työkaluja tarvitset, raivaussaha, moottorisaha pottiputki 6. Niistä saa lisätietoja osoitteesta mhy.fi. Vai pitäisikö jättää metsät hakkaamatta ja tienata hiilensidonnalla – kunhan tietäisi mitä sekin tarkoittaa. Molemmille kursseille ehtii ilmoittautua vielä tämän lehden ilmestyttyä. Vaikein tilanne on uusille metsänomistajille. Metsänomistajan tärkein ensihankinta eivät siis ole kumisaappaat eikä raivaussaha vaan tieto ja ymmärrys. Etene avaussivulta Ajankohtaista-valikon kautta kohtaan Koulutukset ja tapahtumat. Vaelluskengät ja sadetakki – kunnon kamppeet metsässä liikkumiseen 3. Ne löytyvät osoitteesta metsakauppa.fi. Laskeskelu on verraton tapa suunnitella ja vertailla erilaisia vaihtoehtoja. Koulutusmateriaalit lähetetään kurssille ilmoittautuneille sähköpostitse
Makasiini 1: Ensimmäiset vuodet | Makasiini 2: Taimikon harvennus Makasiini 3: Ensiharvennus | Makasiini 4: Kasvatuslannoitus Makasiini 5: Hiilensidonta | Makasiini 6: Väljennyshakkuu Makasiini 7: Kiihtyvän arvokasvun vaihe | Makasiini 8: Uudistaminen Metsälehti Makasiini 41 OMAT METSÄTIEDOT VERKOSTA OMAN metsän tiedotkin saa verkosta. Metsäkeskuksen on koostanut metsätilojen tiedot Metsään.fi-palveluun (osoitteessa metsään.fi), sieltä löytyvät sinunkin tilasi tiedot. TIETO on pankkitunnuksin vahvistettavan kirjautumisen takana. KUUSEN KASVUA ESITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. SH U TT ER ST O CK IM AG ES OSA 1 TASKULASKIN JA METSÄKOULU 9893_.indd 41 9893_.indd 41 26.1.2023 14.03 26.1.2023 14.03. Tarjolla on muun muassa kuvioittaisia puuvaratietoja ja ehdotuksia tarvittavista metsänhoitotoimista ja hakkuista
Laskentamalli kaipaa Niemen mukaan vielä kehittämistä. Jo 12 prosentista soista on kuitenkin tullut päästölähteitä, arvioi laaja kansainvälinen raportti. Varsinkin pintavalutuskentille, joiden tarkoitus on hidastaa ojitusalueilta johdettavien vesien kulkua, on maastosta käsin usein vaikea löytää sopivaa paikkaa. Maanpinnan muotojen osalta malli toimi hyvin, mutta virheitä aiheutti se, että maankäyttöön liittyvä tieto oli puutteellista. KÄÄNTÖMÄTÄSTYS EI RIITÄ ALAVILLA MAILLA MAAPALLON maapinta-alasta 3–4 prosenttia on soita, mutta niihin on varastoitunut lähes kolmannes maaperään sitoutuneesta hiilestä. Laserkeilausaineisto koostuu kolmiulotteisesta pistepilvestä, joka voidaan muuttaa kolmiulotteiseksi pintamalliksi. Vertaillut muokkaustavat olivat ojitus-, laikkuja kääntömätästys sekä muokkaamaton maanpinta, jossa osalla istutuskohdista pintakasvillisuus torjuttiin kemiallisesti. Laserkeilauksen tuottaman 3D-pistepilven avulla voidaan Niemen mukaan esimerkiksi arvioida maaperän kantavuutta, suunnitella vesiensuojelutoimia ja kartoittaa heikkotuottoisia alueita. Aineisto on niin hyvää, että sen avulla voidaan mallintaa esimerkiksi pintavesien liikkeitä”, hän sanoo. M IK KO N IE M I W IK IM ED IA CO M M O N S OJITUS ja laikkumätästys antavat parhaat edellytykset kuusentaimien kasvulle hienojakoisilla, veden vaivaamilla metsämailla, kertoo tuore tutkimus. Se kuitenkin osoittaa, että paikkatiedon avulla voidaan nykyisin tuottaa monenlaista tietoa käytännön metsätalouden tarpeisiin.. LASERKEILAUSAINEISTOA voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän suometsien hoidossa, selviää Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan Mikko Niemen tuoreesta väitöskirjasta. Niemi testasi väitöskirjassaan laskentamallia, joka arvioi laserkeilausaineiston perusteella automaattisesti, mihin vesiensuojelurakenteet kannattaa ojitusalueilla sijoittaa. ”Soiden kestävä käyttö ja ennallistaminen ovat luontopohjainen ratkaisu ilmastonmuutoksen hillintään”, toteaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija T uula Larmola. l LIINA KJELLBERG Pistepilvi paljastaa pintaveden liikkeet Keilausaineistoa voidaan hyödyntää esimerkiksi vesiensuojelun suunnittelussa. Luonnonvarakeskus seurasi kahden kuusentaimikon kehitystä. SOISTA VASTAUS ILMASTONMUUTOKSEEN 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 9894_.indd 42 9894_.indd 42 26.1.2023 14.08 26.1.2023 14.08. Laskentamallin ehdotuksista noin puolet oli hyviä. ”Maanpinnan muodot saadaan laserkeilauksessa mallinnettua todella tarkasti isoiltakin alueilta. Laskentamalli saattoi esimerkiksi ehdottaa pintavalutuskentän tekoa riistapellolle
Portteihin pitää olla välimatkaa, ja muista, että ehkä saat parkkeerata vain kadun toisella puolella. On yksityinen tie, yleiselle liikenteelle tarkoitettu tie ja yleisesti liikenteeseen käytetty alue. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 9895_.indd 43 9895_.indd 43 26.1.2023 14.14 26.1.2023 14.14. VAAN AJELEPA TÄNNE maaseudun rauhaan. Monta metsätyöreissua on jäänyt tekemättä tai siirtynyt eri paikkaan, kun jokamiehen auto on ollut ajouran tukkeena. Eikä ollut metsästysaika. Ainakaan vielä jokamiehenoikeus ei koske moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, lihasvoimalla saa satunnaisesti kulkea. Kaveri huomasi traktorinhytistään, että omalle lumiselle metsätielle oli tuoreet autonjäljet. Mikä on tie. l Auto perille ja parkkiin TURHALLE AUTOILULLE » kieltotaulu » kunnostamaton tienpätkä » rehevät reunapuskat JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Jätti kyllä hyvää hyvyyttään lapion lainaksi.. Niille tietysti on kova halu marjanpoimijan ja retkeilijän ajaa, mutta kyllähän oman tiensä sulkea voi, jos haluaa. Jos yksityinen tie saa vuotuista avustusta, voi tietä pitkin körötellä silloin tällöin, vaikkei tien osakas olisikaan. JOUDUIN KÄYMÄÄN kaupungissa. KOHTUUTON HAITTA pysäköinnistä. Toinen tyyppi huomasi, että äsken tehdylle tielleen, jossa oli ajokieltokin, johtivat auton menojäljet. VAAN ON KONSTEJA täälläkin. Tuo yksityinen tie on hämärä käsite. Kauhulla ajattelen lisääntyneitä matkailuautoja – saakohan sellaisen parkkeerata marja-aikaan viikoksi tiensuuhun tai edes päiväksi. Sellaistakin käsitystä on ollut, että jos metsätien tekoon on saanut avustusta, tietä saa ainakin jonkin aikaa satunnainen autoilija ajaa. Sitten ovat nämä ihan itse, omalla rahalla ja omalle maalle tehdyt tiet, joita ei ole tarkoitettu yleiseen liikenteeseen. Yleisillä piha-alueilla vaanivat parkkipirkot. Niitähän on montaa sorttia. Isäntä tiedusteli kohteliaasti, että millähän asialla vieras liikkuu. Laki ei ole sama kaikille. Isäntäpä toivotti hyvää päivänjatkoa ja häipyi omiin touhuihinsa. Kadulle saa pysäköidä, mutta ei maastoon – pahimmillaan, jos rengas on poissa asfaltilta, olet maastossa ja virhemaksu rapsahtaa. Kun hänellä sattui olemaan traktorin kärryssään sorakuorma, kippasi ketale sen keskelle tietä isoksi kasaksi. Mitä se on. Jos metsäfirma haluaa ajaa tietä, jonka osakas puun myyjä ei ole, silloin maksetaan mottien ja ajomatkan mukaisesti korvausta. Vähät hiukseni harvenivat entisestään, kun pähkäilin auton parkkeeraamista. Kaupungin omistaman katualueen ja tontin omistajan raja voi olla häilyvä, joskus oma tontti yltää miltei asfalttiin, mutta yleensä ei. Ylimmän oikeusasteen päätöstä asiasta en ole havainnut, eli tulkinnanvaraa on. Maaseutulaisten omaisuutta voi huoleti käyttää, kaupunki sakottaa kevyin perustein. Hän ajoi perään ja löysi hankeen juuttuneen auton ja lapiomiehen. Vakituiselta kulkijalta kyllä oikeutetusti aletaan periä tiemaksua. Puunajo on eri juttu. Maastoliikennelain pykälä 4 (lisäys 10.6.2011/623) antaa luvan parkkeerata taajaman ulkopuolella tien välittömään läheisyyteen, jos turvallinen pysäköinti sitä edellyttää eikä siitä aiheudu alueen omistajalle tai haltijalle kohtuutonta haittaa. Pitää olla kiekkoa, maksukuittia ja lupalappua, vaikka olisit viiden minuutin visiitillä. Eipä mokoma vastannut, vaan selvitti, että auto pitää hinata traktorilla pikitien varteen. Vaan eihän se kävely ketään kiinnosta, autolla on päästävä keskelle luonnonrauhaakin. Ovat toki siirtäneet autonsa, jos kuski on ollut näkösällä
Luonnossa näkee joskus kaksi kasvin tainta tiukasti vierekkäin, mutta luultavasti silloin on kaksi siementä liimautunut yhteen tai vain joutunut maassa niin lähekkäin, että taimet näyttävät kasvavan yhteisestä alusta. » KYLLÄ siemenessä voi olla kaksi alkiota, joskus useampiakin. Kylvin pari vuotta sitten keväällä neljä mandariininsiementä ruukkuun. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 9896_.indd 44 9896_.indd 44 26.1.2023 14.21 26.1.2023 14.21. Jos siemenessä kuitenkin kehittyisi useampi alkio, tuskin luonnonoloissa pienen siemenen ravintovarat riittäisivät kahden sirkkataimen tuottamiseen. Ensimmäisellä on sekä isä että äiti, toisella pelkästään äiti, se on siis äitinsä kopio eli klooni. Voiko kotimaisen koivun, kuusen tai männyn siemenistä itää kaksosia. Tavallisesti kuitenkin vain yksi varttuu itämiskykyiseksi ja muut surkastuvat ravinnon puutteessa. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Ovatko ne kaksoset. KAKSI ALKIOTA SAMASSA SIEMENESSÄ. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Tietysti näitä voi kaksosiksi sanoa, mutta ehkä parempi vertaus olisi sisarpuolet. Tavallisesti se ensimmäinen alkio on seurausta tavanomaisesta munasolun hedelmöitymisestä, toiset kehittyvät kasvullisesti – siis ilman hedelmöitystä – siemenaiheen muista soluista. Männyllä (mutta ei kuusella!) hedelmöityneestä munasolusta kehittyy neljä rinnakkaista solujonoa, alkioripustimet, ja niiden jokaisen kärkisolu voi kehittyä alkioksi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Havupuilla monialkioisuus syntyy toisella tavalla. Luultavasti molemmat alkiot kuolevat jo ennen kuin ehtivät kasvattamaan edes sirkkalehtensä. Yllätyksekseni yhdestä siemenestä iti kaksi sirkkataimea. Mandariinin siemenet ovat melko suuria, joten kahdellekin taimelle riittää ravintoa. Kasvien alkionkehitys on niin erilainen kuin nisäkkäiden, että rinnastukset ontuvat. Citrus-suku tunnetaan siitä, että sen siemenissä voi olla useita alkioita. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. SEPPO VUOKKO Sirkkataimia iti enemmän kuin mandariinin siemeniä oli istutettu, eli yhdestä siemenestä saatiin kaksi tainta
Jos hän luovuttaa tuloja ulkopuolisille, niin siitä syntyy verotettava lahja. ›› SAHAN KIERRÄTYS. » RIKKOUTUNEET tai muuten käytöstä poistetut sahat ja muut pienet koneet jäävät usein ”nurkkiin kuleksimaan”. Yhteisomistukseen jäävät alueet voivat olla kokonaisia tiloja tai määräaloja. Tulot kuuluvat aina tilan omistajalle. Bensiinikäyttöiset käytöstä poistetut metalliset koneet, kuten moottorisahat ja raivaussahat, ovat metalliromua. » OMISTUKSENVAIHDOKSEN jälkeen tilan tuloja ei voi jakaa erillisellä sopimuksella. Sen sijaan käytöstä poistetut sähkölaitteet, esimerkiksi sähkösahat, ovat sähköja elektroniikkaromua. Metsänhoitoyhdistys on tehnyt hyvän tilajakoesityksen. LEO SAASTAMOINEN TUULIVOIMA SOTKEE SUUNNITELMAT. Jos ne toteutuvat, tilojen arvot muuttuvat kohtuuttomasti. Jaatte ne alueet, joihin ei tule tuulivoimaloita, tasapuolisesti lastenne kesken. Sukupolvenvaihdos kannattaa tehdä ennen tuulivoimaloiden tuloa, jolloin alueiden arvostus verotuksessa on metsätalousmaan arvo. VÄINÖ SIKANEN ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Tuulivoimaloista tulevat tulot jakautuvat tasapuolisesti lastenne kesken, eikä ylimääräisiä veroja tule. Meillä metsätilakauppa käy! Metsälehti Makasiini 45 9896_.indd 45 9896_.indd 45 26.1.2023 14.21 26.1.2023 14.21. Nämä on lajiteltava niille varatuille SER-pisteille lajitteluasemalla. Ne alueet, joihin mahdollisesti tuulivoimalat tulevat, luovutatte heille yhteisomistukseen, jolloin he muodostavat verotusyhtymän. Teidän tapauksessanne on mahdollista hoitaa sukupolvenvaihdos tasapuolisesti lastenne kesken. Miten tämän nyt voi jakaa tasapuolisesti. Minulla on kolme lasta, joille jakaisin kaikille samanarvoisen osuuden metsästä. Koneista on aina poistettava polttoaine ja öljy ennen kuin ne viedään lajitteluasemalle. Yhteisomistus ei ole kenellekään mieleinen. Ne voi viedä lähimmälle jätteiden lajitteluasemalle ja jättää maksutta kierrätykseen. Haluaisin tehdä sukupolvenvaihdoksen tiloillani. Sieltä ne viedään murskattaviksi ja edelleen hyödynnettäväksi uusina materiaaleina. Voiko mahdollisia myllytuloja jakaa kaikille tasan. Ongelmaksi on tullut kahdelle palstalle tehty tuulimyllyvaraus. Miten kierrätetään romuksi sahattu moottorisaha
Syyshallat, poikkeuksellisen kylmät talvet ja korot aiheuttavat sen, että vain kotimaisista tai virolaisista siemenistä kasvatettuja taimia voidaan suositella istutettaviksi Suomen eteläosan sisämaassa. KARI MIELIKÄINEN Kysyjän kuusia vaivaa todennäköisesti mustakoro. Viljavien peltojen uudistamisessa kannattaa käyttää kotimaisia taimia. Muutamia puita oli myös kuollut. Lahovikaiset, pihkoittuneet kuuset menivät energiapuukasaan. Metsäntutkimuslaitoksen vanhat alkuperäkokeet kokeet osoittivat Itä-Euroopasta siirrettyjen kuusten kasvavan kotimaisia paremmin ja kärsivän vähemmän keväthalloista. Kasvupaikan rehevyys, lähinnä typen runsaus ja boorin puute, maaperän kosteussuhteiden vaihtelu ja tuhohyönteiset saattavat lisätä mustakoron riskiä. www.kesla.com Keslan traktorivarusteet tarjoavat kaikki tarvittavat koneet suomalaiseen metsänhoitoon OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 9896_.indd 46 9896_.indd 46 26.1.2023 14.22 26.1.2023 14.22. Tuhot ovat yleensä laadullisia, mutta pahimmassa tapauksessa puita voi myös kuolla. Kysyjän kuusikossa halkeamien eli korojen pääsyy ei ole boorin puute eikä pakkanen. Hakkuualueen rehevimmässä osassa, entisellä peltomaalla kymmenissä puissa on pitkähköjä halkeamia kolmen metrin korkeudella. Mustakorosta on toistaiseksi kuitenkin niin vähän seurantatietoa, että sen esiintymistä on vaikea ennustaa tai estää etukäteen. Nykytaimikoissa ollaan huolestuneempia eteläisten kuusialkuperien talvenkestävyydestä. Erityisesti Itä-Suomea koetteleva booriongelma paranee yleensä lannoittamalla. Pensastuneet, monihaaraiset taimet löytävät nopeasti latvansa ja räjähtävät kasvuun. Vuosikymmen sitten koroalttiuden arveltiin liittyvän osittain siemenen maantieteelliseen alkuperään. MIKÄ KUUSIIN ISKI. Koron aiheuttaja on kuusen haavaloisena tunnettu sieni Corinectria fuckeliana, joka aiheuttaa puihin haavoja ja pihkavuotoa. Etelärannikolla myös eteläisemmät alkuperät saattavat menestyä. Viime vuosituhannen loppupuolen kylminä kesinä keväthalloja torjuttiin kasvattamalla taimikkoa verhopuuston suojassa. Kuvan tiheänä kasvanut istutuskuusikko harvennettiin metsurityönä etuajassa jo 20 vuoden iällä. Mikä on vaurioiden syy. » REHEVÄLLE kasvupaikalle istutetun kuusikon pahimpia nuoruuden ongelmia ovat boorin puute, halla ja pakkanen. Todennäköisesti kyseessä on mustakoro, joka on vaivannut 15–20 vuoden ikäisiä kuusikoita parin vuosikymmenen ajan erityisesti Pohjois-Savon rehevimmillä peltomailla
Tällä lataus lähti käyntiin kuten verkkovirrallakin. Suomen laki tosin rajaa auton tyhjäkäytön kahteen minuuttiin. Auton akun 77 ampeeritunnin ja 12 voltin jännitteen perusteella se sisältää energiaa täyteen ladattuna 924 wattituntia. Mukana olivat Cramerin, Brücken, Makitan ja Husqvarnan akut ja laturit. Metsämies ei ole sähkömies (poikkeus vahvistakoon säännön), mutta naapurin avustuksella ynnäilimme, starttaako auto metsästä sahan akun latauksen jälkeen. Yksi Husqvarnan BLi300-akku maksaan noin 449 euroa. Husqvarnan Bli300-akun lataaminen täyteen vie energiaa 337 wattituntia, jolloin auton akkuun jää vielä 587 wattituntia. Isompien akkujen latauksessa auto olisi järkevää pitää koko ajan käynnissä, jolloin auton akku latautuu. AKKUJEN kesto rajoittaa yhä kokopäiväistä työskentelyä akkusahoilla. Toisaalta auton akun saa satasella ja invertterin 179 eurolla. Husqvarnan 9,4 ampeeritunnin Bli300-akkujen latauksessa QC500-laturilla ilmeni alkuun ongelmia. Invertteri osoittautui toimivaksi pienempien akkujen ja latureiden kanssa. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN Jännitteenmuunnin muuntaa auton akun 12 voltin jännitteen verkkovirran 230 volttiin. Invertteri kytketään auton akkuun laitteen mukana toimitettavilla kaapeleilla. Eroa verkkovirtalataukseen ei huomannut. Markkinoilla on myös tupakansytytinpistokkeesta toimivia invertterimalleja. . Käynnistyykö auto. Kokeilimme, olisiko IKH:n myymästä 1 000 watin CRX333-invertteristä eli jännitteenmuuntimesta apua sahan akkujen lataukseen silloin, kun palsta on auton lähellä. l INVERTTERILLÄ AKUT TÄYTEEN PLUSSAT JA MIINUKSET + pieni koko + edullinen verrattuna aggregaattiin + monikäyttöinen auton akun kestoa vaikea ennakoida CRX333-JÄNNITTEENMUUNNIN ottojännite 12 V DC antojännite 230 V AC nimellisteho 1 000 W, huipputeho 2 000 W muunnettu siniaalto hinta noin 179 euroa Päivä palstalla voi jatkua sähköisesti, jos auto tuottaa virran sahan akkuihin. Kun otetaan huomioon invertterin hukkaama energia ja vaihtelevat olosuhteet, riski sille, ettei auto starttaakaan palstalta, on merkittävä. Yksi vaihtoehto on pitää autossa mukana vara-akkua, mutta tässä mennään osin ojasta allikkoon. Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 9897_.indd 47 9897_.indd 47 26.1.2023 14.26 26.1.2023 14.26. Lataus ei käynnistynyt, vaan laturissa syttyi punainen huomiovalo. Samoin syksyllä kokeilemamme Cramer 48CS18 -sahan 4 ampeeritunnin ja 48 voltin akku latautui nopeasti. Se on 64 prosenttia auton täydestä energiamäärästä. Ongelma ratkesi, kun autoon vaihdettiin vanhan akun tilalle uusi 77 ampeeritunnin akku. Laadukkaat akut ovat kalliita, joten vara-akkujen määrän kasvattaminen repussa ei ole useinkaan realistinen vaihtoehto. Auton käynnistämiseksi akun latauksen pitäisi olla vähintään 50 prosenttia. Esimerkiksi Makitan 4 ampeeritunnin 18 voltin sekä Brücken 2,5 ampeeritunnin ja 40 voltin akku latautuivat auton akusta ongelmitta
Se on maksuton. Asuintalot ja niiden rakennuspaikat jätetään yhteismetsän ulkopuolelle. Tällaisessa tilanteessa kannattaa käydä suunnitelmat läpi asiantuntijan kanssa ennen yhteismetsän perustamista. Suosittelen tässä vaiheessa käyttämään asiantuntija-apua. Näin on suositeltavaa tehdä myös vapaa-ajan asuntojen kanssa, jollei niitä ole tarkoitus asettaa vuokralle. Sama koskee myös esimerkiksi maa-ainesalueita ja niistä saatavaa tuloa. Entä jos on tuulivoimaa. Mieti rauhassa Jos harkinnassa on sekä metsän sukupolvenvaihdos että yhteismetsä, älä hätiköi perustamisen kanssa, vaan mieti rauhassa. Muutos voi olla osakkaalle edullinen tai tuoda ikävän yllätyksen. 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ YHTEISMETSÄ perustetaan laatimalla tulevalle yhteismetsälle ohjesääntöluonnos sekä sopimus yhteismetsän perustamisesta ja siihen liitettävistä alueista. Suunnitteletko myyväsi tontteja tai muita alueita lähitulevaisuudessa. Tuulivoima-alueen arvottaminen perustamisen yhteydessä vaatii hyvää arvonmäärityksen ammattitaitoa. Tämä on tärkeä kysymys yhteismetsää perustettaessa, koska myynnin luovutusvoiton verokohtelu muuttuu, kun olet liittänyt luovutettavan alueen yhteismetsään. Edellä mainittujen lisäksi kannattaa yhteismetsään tuotavista kiinteistöistä tarkastella seuraavia asioita: -Minkä tulolähteen tuloja kiinteistöltä saadaan ja mistä kohteista ne kertyvät. Jos kiinteistöillä on toimintaa, josta kertyy omistajalle maanvuokratuloa, esimerkiksi tuulivoimapuisto, on yleensä edullista tuoda tällaiset alueet yhteismetsään. -Kohdistuuko kiinteistöön kiinnityksiä ja muita rasituksia. Vaikka perustaminen on helppoa, on siinä paljon pohdittavaakin. -Onko kiinteistö tuonut oikeuden metsälahjavähennykseen ja paljonko sitä on vielä jäljellä. On hyvä muistaa, että yhteismetsän osakaskunta ei voi toimia maatalouden harjoittajana, vaan yhteismetsän tehtävä on metsätalouden harjoittaminen. Vähäisiä peltoalueita voi kuitenkin tuoda yhteismetsään joko metsitettäväksi tai eteenpäin vuokrattavaksi. -Sijaitseeko kiinteistö kaava-alueella ja millaisia määräyksiä/oikeuksia siihen kohdistuu. Yhteismetsän perustajat voivat pääsääntöisesti itse valita, mitä kiinteistöjä ja alueita he liittävät yhteismetsään. TEKSTI PIRJO HAVIA 9898_.indd 48 9898_.indd 48 26.1.2023 14.30 26.1.2023 14.30. -Kohdistuuko kiinteistöön metsävähennysoikeutta. Säästät sievoisen summan, jos ajoitat toimenpiteet oikein ja otat huomioon sujuvaan, tarkoituksenmukaiseen ja kuluja säästävään sukupolvenvaihHARKITEN YHTEISMETSÄÄN Vuosittain perustetaan kymmeniä uusia yhteismetsiä. Sopimuksen perusteella haetaan Maanmittauslaitoksesta yhteismetsän muodostamistoimitusta
Kiinteistöoikeudellisesti metsät muuttuvat paljon. Lisäksi tarvitaan vuotuiset toimintasuunnitelmat, talousarviot ja ohjesäännön mukaan koollekutsutut osakaskunnan kokoukset. ”YHTEISMETSÄ on edullinen, koska veroa maksetaan vain 26,5 prosenttia ja osakkaat saavat metsätulot verovapaasti!” Kyllä, väittämä pitää paikkansa, mutta ennen kuin osakkaat saavat verovapaan tulonsa, on yhteismetsässä pitänyt tehdä aika lailla enemmän toimenpiteitä kuin suorassa metsänomistuksessa. 2. Metsälehti Makasiini 49 KOLME VÄITETTÄ YHTEISMETSISTÄ 1. Osakas omistaa perustamisen jälkeen vain osuuksia yhteismetsään, vähän kuin osakeyhtiön osakkeita. Yhteismetsän osakaskunnan muodostavat yhteismetsän osakkaat (omistajat) ja heitä puolestaan pidetään yhtenä, juridisena yhteisöomistajana ja verovelvollisena yhteisetuutena. Päätöksiä voidaan siis yhteismetsässä aina tehdä ja saattaa asioita eteenpäin, kun ei tarvita yksimielisyyttä. ”METSÄTHÄN säilyvät samoina ja käytännössä toiminta jatkuu entisellään.” Kyllä, mutta ei. SH U TT ER ST O CK IM AG ES 9898_.indd 49 9898_.indd 49 26.1.2023 14.30 26.1.2023 14.30. 3.”SITTEN ei tarvitse riidellä. Kaikki metsää koskevat päätökset ovat joko toimitsijan, hoitokunnan tai yhteismetsälain mukaisia osakaskunnan kokouksen tekemiä päätöksiä. Mutta jos ihmisellä on taipumus riitelyyn, niin tilaisuuksia siihen ja ilmapiirin sähköistämiseen tarjoutuu myös yhteismetsässä. Tämä tuo mukanaan lakisääteisiä velvoitteita, kuten kaksinkertaisen kirjanpidon, tilikausittaisen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Tätä väittämää olen itsekin viljellyt sillä perusteella, että osakaskunnan ja hoitokunnan kokouksissa päätökset tehdään enemmistöperiaatteella. Kukaan yhteismetsän osakas ei yhteismetsän perustamisen jälkeen voi omin päätöksin tehdä ”metsässään” mitään. Ja vielä on nimettävä hoitokunta tai toimitsija ja järjestettävä asiointioikeudet
MITEN yhteismetsän käynnistymisvaiheen menot rahoitetaan. 8. 5. MITÄ alueita ei kannata liittää yhteismetsään ja miksi. Haluan lopuksi todeta, että tässä ei ole tarkoitus pelotella vaan auttaa sellaisen yhteismetsän perustamiseen, joka pitkällä aikavälillä voidaan todeta onnistuneeksi ja omistajilleen kannattavaksi järjestelyksi. Voi olla edullista toteuttaa sukupolvenvaihdos yhteismetsän perustamisen jälkeen, mutta jotta se olisi oikeasti edullista, kannattaa ennen perustamista ottaa huomioon ja suunnitella tarkasti ainakin seuraavat asiat: muodostettavien osakaskiinteistöjen määrä ja omistus, osuuksien määrä kussakin osakaskiinteistössä, miten järjestetään osuudet muihin yhteisiin alueisiin ja luovutuksiin vaikuttavat ohjesäännön määräykset. Pohdittavaa riittää Yhteismetsän perustamisen kokonaisvaltaisessa suunnittelussa on metsänomistajien ja mahdollisten tulevien osakkaiden hyödyllistä paneutua edellä kuvattujen asioiden lisäksi muun muassa seuraaviin kysymyksiin. Lisätietoa yhteismetsistä löytyy osoitteesta www.yhteismetsat.fi.. 9. Samanlainen suunnittelutarve koskee myös tilannetta, jossa yhteismetsään liitettävät kiinteistöt ovat yhteisomistuksessa ja se halutaan purkaa. 4. JAETAANKO kuolinpesä ennen yhteismetsän perustamista. Ymmärrän, että maksuton yhteismetsätoimitus houkuttelee toimimaan nopeasti, mutta tässä kohden tarvitaan malttia. 13. JAETAANKO metsäyhtymä muodostamistoimituksessa. 15. TULEEKO alueita liittävälle metsälahjavähennyksen menetys. ONKO kalustoa, joka halutaan yhteismetsälle. MITÄ verovähennysoikeuksia siirtyy perustettavalle yhteismetsälle. MITEN metsävähennysoikeus ja mahdollinen luovutusvoittoon tai -tappioon lisättävä käytetty metsävähennys vaikuttaa järjestelyssä. 1. 14. 6. 3. MITÄ kannattaa ottaa huomioon ohjesääntöä laadittaessa. 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ dokseen liittyvät edellytykset. 7. ONKO hallintaoikeuksia ja miten ne otetaan huomioon. MITEN ajankohtaiset puukaupat kannattaa ajoittaa suhteessa yhteismetsän perustamiseen. OLISIKO sittenkin parempi ratkaisu liittää metsät johonkin olemassa olevaan yhteismetsään. MITEN ajankohtaiset hoitotyöt kannattaa ajoittaa. 11. 2. Miten siirto tehdään. 10. MITÄ etuja ja mitä haasteita yhteismetsän perustaminen tuo meille. l SH U TT ER ST O CK IM AG ES 9898_.indd 50 9898_.indd 50 26.1.2023 14.30 26.1.2023 14.30. 12. MITEN yhteismetsän perustamisessa kannattaa ottaa huomioon mahdollinen maatalouden sukupolvenvaihdos. Lista ei ole tyhjentävä, eikä jokainen kohta koske kaikkia tilanteita
Ei tullut ongelmaa metsille. Karuilta soilta tulevat päätehakkuut pudottavat tukin keskikokoa, mutta kankailta hakattavien puiden koko on merkittävästi kasvanut. Pitää lisäksi muistaa, että hakkuiden taustalla olivat sotakorvaukset ja pula raaka-aineista myös suomalaisten kotien rakentamiseen. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Vielä 1970-luvun lopussa yleinen totuus oli, että ns. Aikaviive on pitkä. 1980-luvulla metsien piti kuolla happosateisiin, mutta eivät kuolleet. Nykyinen tapa harventaa on hyvä. Uudet ajourat tarkoittaisivat merkittäviä kasvutappioita. Todennäköisesti keskikoko on kasvanut. Mikäli ensiharvennuksessa olisi pienet koneet, pitäisi toiseen harvennukseen tehdä uudet ajourat. Johtuu kuulemma siitä, että metsiä päätehakataan nuorempana. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 9899_.indd 51 9899_.indd 51 27.1.2023 15.56 27.1.2023 15.56. Eikä mennä mukaan kaikkiin muoti-ilmiöihin. Osaran aukeat eivät metsity. l Muotipuheet harmittavat Tarkistan vuosittain kymmeniä ensiharvennuskohteita, eikä niissä ole käytännössä mitään ongelmia. YKSI UUSI keskustelunaihe ovat metsien ensiharvennukset. Hakkuissa kannattaa tehdä tekopökkelöitä. Epäpuhtaiden sateiden mukana tuli paljon typpeä, joka paransi metsien kasvua. HAKKUUT TEHDÄÄN aina ns. Jatketaan fiksua metsätaloutta ja opitaan. Todellisuudessa tarinan kertojien osaaminen maaperän ns. Se ei tule tapahtumaan. Aurapalteet olivat myös upeita puolukkapaikkoja. Ajourien leveys on myös sopiva. Vanhojen ajourien vieressä olevilla puilla on parhaat latvukset. Samaan aikaan moitittiin metsien aurauksia uudistusaloilla. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. LAHOPUUN MÄÄRÄÄN halutaan nopeaa kasvua. Tukin keskikokoa pienentävät harvennushakkuut. Hyvä niin. Viimeisimmissä uutisissa on ongelmana, että niiden kasvu taantuu, kun puiden paras kasvuvaihe on ohitettu. Vielä 30 vuotta sitten harvennuksista tuli lähinnä kuitupuuta, nykyisin merkittävästi myös tukkia. 15 vuotta sitten hakkuissa jätetyt säästöpuut elävät vielä kymmeniä, jopa satoja vuosia. Hakkuista tulevan tukin keskikoko on pienentynyt. Nykyisin silloin auratuilla alueilla on pääsääntöisesti kovakasvuiset ja hyvälaatuiset metsät. Se lienee nopein keino lisätä lahopuuta ja linnuille sopivia pesäpaikkoja. Nykyään aurausta ei käytännössä tehdä, paitsi julkisuuden puheissa, mätästys on korvannut sen. Siis tehdään samoilla koneilla harvennukset ja aukot. Ollaan siitä samalla ylpeitä. Pääosa alueista on hyviä tukkivaltaisia metsiä. Harvennetaan liian voimakkaasti ja ajourat ovat liian leveitä. Yleensä tavoitteena runkoluvussa pitäisi olla toisessa harvennuksessa 500–600 runkoa hehtaarilla. yleiskoneilla, mikä on järkevä tapa toimia. Hakkuun jälkeen jäävä runkoluku hehtaaria kohden on sovitun mukainen 900–1 100. Tarkistan vuosittain kymmeniä ensiharvennuskohteita, eikä niissä ole käytännössä mitään ongelmia. Toisessa harvennuksessa niitä ei poisteta, vaan puita poistetaan käytännössä vain kauempaa ajourilta. Lahopuun määrä lisääntyy, mutta hitaasti. JOTENKIN HARMITTAA , kun julkisuudessa toistetaan totena vuosikymmenestä toiseen metsätaloudesta asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Taimien piti kuolla, niin ei käynyt. En ole nähnyt tilastoja, miten päätehakkuilta tulevan tukin koko on muuttunut, mutta oma näppituntumani on, että koko ei ole olennaisesti muuttunut. puskurointikyvystä oli olematon
Sen sijaan tukin kysyntä osin tökkii. Harvennushakkuu 61,61 . 17,77 . 74,58 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,61 . 73,85 . 24,10 . 9900_.indd 52 9900_.indd 52 27.1.2023 17.14 27.1.2023 17.14. 46,79 . 23,85 . Uudistushakkuu 73,72 . 24,64 . 42,28 . 25,83 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 70,67 . 46,36 . 25,74 . Ensiharvennus 17,99 . 75,06 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 71,86 . 50,76 . Ensiharvennus 17,39 . Puuta ostettiin viime vuonna Lapin metsistä yhteensä 1,4 miljoonaa kuutiota, mikä on 100 000 kuutiota edellisvuotta enemmän. 72,22 . 17,64 . 36,76 . 48,81 . 24,57 . 23,73 . Ensiharvennus 48,22 . 23,35 . 22,73 . ”Viesti metsänhoitoyhdistyksistä lähes joka puolelta Lappia on, että kuituja energiapuulla on hyvä kysyntä ja hinta on kehittynyt positiiviseen suuntaan viime vuonna. 24,09 . 50,33 . 52,84 . 23,02 . 75,75 . Lapin puukauppaa kiihdyttää etenkin Venäjän puun tuonnin loppuminen. 17,47 . 25,10 . 25,29 . Kuituja energiapuulle on nyt kysyntää Lapissa. 63,58 . 45,09 . 66,15 . 66,80 . Uudistushakkuu 73,20 . 22,91 . Paikoin Lapissa on oltu myös kaukolämmön tuotannossa venäläisen hakkeen ja puun varassa. 17,42 . VIIKOT 52-3 SA M I KA RP PIN EN 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT TEKSTI TIIA PUUKILA PUUKAUPPA piristyi Pohjois-Suomessa vuoden loppua kohden. Nyt monet paikalliset kaukolämpölaitokset ovat kääntäneet katseensa lähimetsiin. 22,33 . 22,28 . 17,73 . 22,90 . 24,69 . 22,44 . Tämä hyvä trendi kantaa nyt alkuvuoteen. 22,58 . Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan odotetaan käynnistyvän ja puunhankinnan alkavan vuoden loppupuoliskolla. 43,76 . Harvennushakkuu 65,66 . 45,17 . Harvennushakkuu 65,81 . Tukkipuun hinnatkaan eivät ole olleet vastaavassa nousussa kuin energiaja kuitupuun. 23,49 . Laajassa maakunnassa paikallisia eroja kuitenkin on”, kertoo MTK:n kenttäpäällikkö Annakaisa Heikkonen. 73,89 . Myös paikalliset sahat, kuten TervoLAPISSA KILPAILU LISÄÄNTYY Venäjän tuontipuun korvaaminen ja investoinnit siivittävät puun kysyntää Pohjois-Suomessa. 17,13 . Sama noste on jatkunut alkuvuodesta. Puun tarve kasvussa Investointien toivotaan siivittävän hyvin alkanutta puukauppavuotta pohjoisessa. 22,46 . 17,89 . 22,52 . 23,10 . 24,47 . 24,03 . Uudistushakkuu 71,44 . Myös klapikauppa käy ja koivuranka on haluttua. 23,27
Näillä alueilla puusta kilpailevat tällä hetkellä kaikki kolme suurta metsäyhtiötä, paikalliset sahat sekä energiayhtiöt. ”Pohjois-Ruotsi on tätä samaa puumarkkinaa. SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 67,77 . 73,46 . 20,13 . Harvennushakkuu 61,52 . 22,75 . 55,00 . Uudistushakkuu 70,85 . Harvennushakkuu 54,74 . 23,54 . 34,25 . Ensiharvennus 19,42 . 20,89 . l 9900_.indd 53 9900_.indd 53 27.1.2023 17.14 27.1.2023 17.14. 21,52 . 23,21 . 17,43 . 23,60 . Tietysti me tarvitsemme nyt ja jatkossa myös ulkomailta tuotavaa puuta, jotta pystymme tehtaiden puuhuollon hoitamaan”, kertoo UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen. 41,99 . 22,93 . 16,80 . Harvennushakkuu 65,87 . 56,73 24,68 . Lapista puu kulkee kiskoja pitkin yhtiön omille tehtaille etenkin Pietarsaareen. 41,25 . Ensiharvennus 54,15 . 54,04 . LASKUSSA . . Nyt metsäyhtiön pohjoisimmat hankinta-alueet yltävät Kolarista Rovaniemelle, Kemijärvelle ja Kuusamoon. 17,45 . 70,49 . 20,06 . 13,54 . ”Me haluamme korvata venäläisen puun pääasiassa kotimaisella hankinnalla. Muiden metsäfirmojen tapaan UPM:n on lisännyt toimihenkilöiden määrää kautta maan. 19,93 . Seuraava muutos Lapin puumarkkinoille on luvassa ensi vuonna. 41,72 . 51,56 . 20,52 21,23 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 72,11 . Uudistushakkuu 74,25 . Harvennushakkuu Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,55 . 70,16 . 71,91 . 24,54 . 24,53 . 18,48 . 24,97 . 17,55 . Hankinta-alueen rajat pohjoisessa sanelee pitkälti toimiva rautatieverkosto. Ensiharvennus 45,01 . 13,71 . 66,55 . 47,44 . 23,71 . 61,96 . 22,58 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,43 . 25,98 . 22,81 . 20,56 . 25,48 . Harvennushakkuu 56,60 . 71,67 . 40,96 . 19,51 . 19,81 . 56,50 . 23,17 . 57,94 . 23,23 . Lisäksi Lapissa seurataan kiinnostuneina Sveaskogin eli Ruotsin metsähallituksen toimintaa, Heikkonen kertoo. 24,31 . 17,82 . Tuolloin viisi paikallista metsänhoitoyhdistystä korjuupalveluineen yhdistyy Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapiksi.. 23,32 . 18,61 . 20,10 . Lapissa yhtiötä houkuttavat ensiharvennuspotentiaali ja monia muita maakuntia runsaammat metsävarat. 23,16 . Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi SA M I KA RP PIN EN Metsälehti Makasiini 53 ”Suunnataanko käyttöpaikoilla ja puuhankinnassa katsetta tänne Pohjois-Suomeen vai jonnekin muualle?” lan saha ja höyläämö Oy, ovat kertoneet puunkäyttöä lisäävistä investoinneistaan. Uudistushakkuu 69,63 . 23,85 . 46,06 . 23,74 . Harvennushakkuu 58,44 . 23,72 . 69,83 . Sveaskog on päättänyt pienentää hakkuusuunnitetta ja ottaa porotalouden entistä painokkaammin huomioon valtion mailla. 24,20 . Uusia kilpailijoita Lisää toivottua kilpailua Lapin puumarkkinoille toi viime vuoden lopussa UPM, joka laajensi hankinta-aluettaan Länsi-Lapista itään. 63,04 . 24,73 . 21,46 . Suunnataanko käyttöpaikoilla ja puuhankinnassa katsetta tänne Pohjois-Suomeen vai jonnekin muualle?” Heikkonen pohtii. NOUSUSSA . POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,10 . Uudistushakkuu 61,95 . 23,47 . 14,94 . 19,54 . 67,30 . 43,83 . 25,25 . 17,58 . 74,57 . 25,84 . 18,66 . Samoin Stora Enson Oulun tehtaan käytöstä poistetun paperikoneen muuntaminen kuluttajakartonkipakkauslinjaksi heijastuu aikanaan Lapin puumarkkinoihin. 22,41 . 25,20 . Ensiharvennus 16,26 . 23,67 . Ensiharvennus 16,36 . 23,88 . 23,10 . 16,89 . 59,88 . Uudistushakkuu 70,89 . Uudistushakkuu 66,25 . 65,78 . 53,76 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,77 . 57,23
Ne ovat vaurioituneet edellisillä hakkuukerroilla, kun metsänomistaja juonsi puut maataloustraktorillaan. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Kaupan ratkaisi havukuitupuille tarjottu hyvä tienvarsihinta. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Tukkien pituus oli 43–55 desimetriä. m 3 Viikko-ostot 2022 Viikko-ostot 2023 0,5 1,0 1,5 2,0 9900_.indd 54 9900_.indd 54 27.1.2023 17.14 27.1.2023 17.14. Puumäärä mukaili suunnilleen verovapaan hankintatyön enimmäismäärää, joka on 125 kuutiota. Kuusella vähimmäislatvaläpimitta kuoren päältä oli 16 senttiä ja männyllä 15 senttiä. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA P OH JOI S S AV OL A I N E N eläkeläismetsänomistaja havaitsi tammikuun alun lumisateiden aiheuttaneen melkoisia lumituhoja. Puut toimitetaan tienvarteen ennen kevään tuloa. Ostotarjouksen houkuttelevuutta lisäsi sekin, että lahovikaiset kuusipöllit sai tehdä sellukuuseksi. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Hyvin hoidetulla kasvatusmetsäkuviolla kymmenet rungot olivat menettäneet latvansa. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Ostaja lupasi 42 euroa sekä mäntyettä kuusikuitupuulle. Leimikolla on ojitettu painanne, jossa kuusten juuret ovat lähellä maanpintaa. Omatoimisesti metsiään hoiteleva, nuoruudessaan ammattimetsurinakin työskennellyt omistaja otti yhteyttä ison metsäyhtiön ostohenkilöön ja teki tienvarsikaupat. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Havutukkien hinta oli huono, kuten se hankintakaupoissa tapaa olla, eivätkä mitatkaan suosineet. Puutavaran lähikuljetukseen käytetään juontokouralla varustettua maataloustraktoria. Kohteella oli lahoa enemmän kuin seutukunnalla yleensä. Pahimmin lahoista metsänomistaja päätti tehdä polttopuuta ensi talveksi. MIKKO RIIKILÄ Lahokin kelpasi kuitupinoon HANKINTAKAUPPA POHJOIS-SAVOSSA PUUTAVARALAJI HINTA, €/M 3 MÄÄRÄ, M 3 YHTEENSÄ, € Mäntytukki 66 20 1 320 Kuusitukki 66 20 1 320 Mäntykuitupuu 42 20 840 Kuusikuitupuu 42 45 1890 Sellukuusi 42 15 630 Yhteensä 120 6 000 . Niistä maksettiin sama hinta kuin muustakin kuusikuidusta. Tiedot kerätään viikoittain
Kuolinpesän toinen osakas Ari Tolonen kertoo, että tunneside perintömetsään oli enää ohut säie. Tila sijaitsee yleisen tien varrella, mutta oma tiestö puuttuu. Tarjouksia tuli viisi, sekä rahastoilta että yksityisiltä. Heidän hallussaan taimikonhoidot ja puukaupat olisi pitänyt hoitaa ostopalveluina, mikä tuntui hankalalta. Suomussalmen tila rajoittui yleiseen tiehen, mutta tilan sisällä ei ollut omia teitä. Tila on tyypillistä kainuulaista mäntykangasta ja ojitettua rämettä. Rahaston tekemä korkein tarjous ylitti hintapyynnön 35 prosentilla. ”Runsasvetisessä Kainuussa ja erityisesti tällä kohteella sellainen ei nosta hintaa”, kohteen kiinteistövälittäjänä toiminut Juha Valtanen Metsänhoitoyhdistys Kainuusta sanoo. Tarjousten skaala oli laaja. KUUKAUDEN TILAKAUPPA Lahokin kelpasi kuitupinoon KAHDEN sisaruksen kuolinpesä päätyi myymään 73 hehtaarin tilansa Suomussalmelta viime syksynä. Puusto on valtaosin kasvatusvaiheessa. Tasajako olisi ollut vaikeaa, mutta myymällä se oli mahdollista”, Tolonen kertoo. Lisäksi molemmilla on tilalle huomattava etäisyys, Pohjois-Karjalasta ja Ylä-Lapista. Erityisarvoja ei ole, ellei sellaiseksi lasketa noin 150 metriä pienen lammen rantaa. Tämä oli myyjillekin yllätys. Hakkuumahdollisuudet ovat lupaavat, mutta eivät ihan välittömät. Lähikuljetusmatka on suorana reittinäkin pisimmillään 1,3 kilometriä. Tila myytiin yhdistyksen eli Metsätilat.fi:n kautta. JU H A VA LT A N EN Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 9900_.indd 55 9900_.indd 55 27.1.2023 17.14 27.1.2023 17.14. ”Myyntipäätös ei ollut helppo, vaihtoehtoja mietittiin pari vuotta. Rahat poikivat jo muualla”, Tolonen kertoo.. Sitten pari päivää mietitytti, oliko ratkaisu oikea. l MIKKO HÄYRYNEN Perintömetsä myytiin rahastolle TILAKAUPPA KAINUUSSA PINTA-ALA 73 hehtaaria KEHITYSLUOKAT taimikoita 5, kasvatusmetsiä 61, uudistuskypsää 2, puutonta tai vähäpuustoista suota 5 hehtaaria PUUSTO 5 868 kuutiota MYYNTIHINTA ei julkinen, mutta ylitti pyynnön noin 35 prosentilla Myyntiä edesauttoi se, että omistajien tunnesäie oli enää ohuen ohut. Nyt siihen suhtautuu kuin mihin tahansa kauppaan. Sisarukset pitivät tärkeänä, että joku hoitaa tilaa. Hän ja hänen sisarensa olivat muuttaneet tilalta jo lapsina. ”Ensin oli helpotuksen tunne
Vuoden 2022 kauppojen kauppasummat yhteensä 204 milj. Kaikkien seurantakauppojen keskimääräinen hehtaarihinta oli 4 653 euroa. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 Kerroin * Varsinais-Suomi 35 26 790 17 21 141 39 8564 61 1,32 Satakunta 44 27 652 33 17 116 37 5913 51 1,17 Häme-Uusimaa 51 48 1000 26 21 126 42 7457 59 1,19 Etelä-Karjala 48 44 945 32 12 105 33 5436 52 1,08 Kymenlaakso 41 43 1153 30 10 107 36 5735 54 1,14 Pirkanmaa 94 84 2442 27 14 125 40 6353 51 1,16 Etelä-Savo 97 78 2705 25 13 123 38 6565 53 1,08 Eja K-Pohjanmaa 188 141 3954 24 13 102 27 3958 39 1,07 Keski-Suomi 126 114 4388 28 13 118 39 6215 52 1,08 Pohjois-Savo 133 114 4162 23 11 116 33 5951 51 1,07 Pohjois-Karjala 182 164 4728 22 11 120 33 5694 47 1,10 Kainuu 114 101 4664 18 11 101 25 3406 34 1,06 Pohjois-Pohjanmaa 220 177 6687 21 10 90 20 2822 31 1,08 Lappi 143 105 5369 21 13 74 18 1974 27 1,14 Koko maa 1516 1266 43639 106 31 4653 44 Lisäys joulukuu 92 115 4470 METSÄTILAKAUPAT 1.1.2022 31.12.2022 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. €. Keskihinta on noussut noin 600 eurolla kahtena peräkkäisenä vuotena. Hintataso nousi vuoden alkupuoliskolla, mutta säilyi loppuvuonna vakaana, Hannu Liljeroosin tilakauppaseuranta osoittaa. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 9900_.indd 56 9900_.indd 56 27.1.2023 17.14 27.1.2023 17.14. Vuotta aiemmin kauppasumma oli 110 miljoonaa ja sitä ennen 81 miljoonaa euroa.. Metsämaan keskihinta oli vuosi sitten 4045 €/ha . Nousun suuruus riippuu tosin laskutavasta. Keski-Suomi euroilla mitattuna markkinaykkönen (noin 27 milj. €). Eteläja Pohjois-Karjalassa hintataso nousi eniten. Metsätilojen hinnat nousivat viime vuonna. Puuston ja tukkiosuuden kasvu selittää keskihinnan 15 prosentin noususta noin puolet. l MIKKO HÄYRYNEN Viisi vaiko 15 prosenttia. Niiden osuus kauppasummasta oli 70 ja seurantakauppojen määrästä 54 prosenttia. Viime vuonna myyty metsämaan ala – 43 639 hehtaaria – oli lähes sama kuin edellisvuonna. Noin 110 euroa noususta johtuu myytyjen hehtaarien erilaisesta jakaantumisesta maakuntiin. ”Se on selvästi vähemmän kuin vuonna 2021, jolloin arvioin todelliseksi nousuksi reilun kymmenen prosenttia”, Liljeroos kertoo. 1 1 2 3 4 2 1 2 3 4 KESKIMÄÄRÄINEN metsätilakauppa oli viime vuonna 34 hehtaaria 160 000 euron hinnalla. ”Nousu johtuu kohonneesta metsämaan arvosta, kohteiden suuremmasta puustosta ja sijainnin muutoksesta.” Neljän suurimman maakunnan kauppasummat ovat yhteensä liki puolet koko markkinan koosta. Jäljelle jää oikaistua hinnannousua noin 190 euroa eli vajaa viisi prosenttia. Joukkoon kuuluvat Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa. Instituutiosijoittajat ostivat julkisesti kaupan ollutta metsämaata yhteensä noin 143 miljoonalla eurolla. Yhteenlaskettu kauppasumma sen sijaan kasvoi, sekin 15 prosentilla 204 miljoonaan euroon
Konetta ajetaan tai paremminkin talutetaan eteen tai sivuille käännettävästä ohjausaisasta. Lisävarustein se voidaan muuntaa mitä moninaisimpiin käyttötarkoituksiin. Voimanlähteenä on Hondan 9tai 13-hevosvoimainen nelitahtimoottori. Alkuaan kone kehitettiin metsiään hakkaavien metsänomistajien apuvälineeksi. Tasauspyörästön lukolla telat saa tarvittaessa vetämään tasatahtiin. Isokin tukki hinautuu uran varteen rinteestä, jonne traktorilla ei olisi asiaa. Koneita on tehty 1980-luvulta alkaen yhteensä 13 000 – luulisi, etteivät ainakaan lastentaudit enää vaivaa. Voima siirtyy moottorilta teloille variaattorin välittämänä. Tasaisella maalla voi aisan kääntää taakse ja kuski kavuta kyytiin ohjastamaan, vähän kuin hevosta rattailta ajaen. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 9900_.indd 57 9900_.indd 57 27.1.2023 17.14 27.1.2023 17.14. Tällöin liki kymmenmetrinenkin puu kulkee maata rikkomatta. Metsävarusteista tärkeimpiä ovat juontopankko ja koneen perään asennettava kuormauspelti, jota pitkin vinssin vetämät puut liukuvat pankolle. Lisävarusteilla uutta käyttöä Rautahepoja valmistaa Ruotsin Värmlannissa toimiva Lennartsfors Ab. Vinssi on tehokas. Hydraulikuormaajalla ja perävedolla varustetun metsäkärryn vetopeliksi on syytä hankkia tehokkaampi kone. Moottorivinssin lisäksi on käsivinssi, jolla kone voidaan ankkuroida vinssauksen ajaksi puuhun. PARIMETRINEN Rautahepo heilahtelee tyhjänä ajettaessa holtittoman näköisesti, mutta lastattuna se näyttää voimansa. Kuuden litran tankillisella moottori sytkyttää työpäivän. Viisi vaiko 15 prosenttia. Metsäkäyttöön pyöristä ei kuitenkaan ole. Kone on omiaan tuulenkaatojen tai lumituhopuiden korjuuseen. Parhaimmillaan pieni telakone vetää metsästä 5–6 tukin kuorman. Samoin hankala konkelo laukeaa tyveä taaksepäin vinssaten. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN ASIANTUNTIJA OTTO RIIKILÄ Rautahepo jaksaa vetää puolenkymmentä tukkia kerrallaan. VAHVA KOKOISEKSEEN RAUTAHEPO (JÄRNHÄST) FLEX METSÄVARUSTEIN (MALLI IH2090PWFLEXHI) Leveys: 1 080 mm Pituus: 1 780 mm Kuljetuskorkeus: 1 120 mm Paino: 445-480 kg Kantokyky: 1 000 kg Vetokyky: 900 kp Nopeus enimmillään: 7 km/h Moottori: nelitahti Honda, 9 tai 13 hv Variaattoriveto Tasauspyörästön lukko Moottorivinssi Käsivinssi Juontopankko Moottorisahateline Valinnainen hydraulipumppu Hydraulisesti siirrettävä lisävarusteiden kiinnitysalusta Valmistaja: Lennartsfors Ab Hinta: 16 000–18 000 € (varusteista riippuen) Rautahepo kantaa jopa tonnin kuorman. Yhdeksän hevosvoimaa riittää normikäyttöön. Pankolla juonnettavien puiden latvapäähän voidaan kiinnittää tukipyörät
Rautahepo kantaa tonnin kuorman, joten isonkin hirven ruho siirtyy metsästä tienvarteen. Vinssi vetää isojakin nippuja hakkuutähteiden seasta uran varteen vaivatta. Rautahepo olisi oiva apu taimikosta poistettavien siemenpuiden, yksittäisten tuulenkaatojen ja kirjanpainajan uhriksi joutuneiden puiden korjuuseen. Maata pitkin laahautuvat pölliniput paljastivat kuusten pintajuuria ja vinssaussuunnastaan kääntyneet niput kolhivat muutamia kuusen tyviä. Tosin kartion käyttö hidastaa vinssausta. Juonsimme kokeeksi muutaman tukkirungon. Voima riittää tämänkokoisen taakan vetämiseen. Katso video Metsälehti.fi Rautahepoon voidaan valjastaa samankokoinen, kuormaajalla varustettu metsäkärry kuin mönkijöihin. Moottorisahalle on oma telineensä. Varustelusta riippuen sen arvonlisäveroton hinta on 16 000–18 000 euroa.. Tämä tietysti edellyttää, että kone on varustettu hydraulipumpulla. Myrskypuiden korjuuseen Koeajamamme Rautahepo on hankittu ensisijaisesti pihapuiden juontamiseen ahtailta tonteilta. Parhaiten vinssaus onnistuisi kantavan lumikerroksen suojatessa maata. Tarkoitus oli helpottaa puiden kasausta ja vähentää ajourien osuutta. Kokeilemamme juontokartio helpottaa nippujen kulkua kantojen välissä. Totesimme kuitenkin, ettei puiden vinssaus kuusikosta ole hyvä idea. 5–6-metrisiä rankoja juonnettaessa kuormaa voi siis kasvattaa melkoisesti. Silloin sillä voisi ajaa pienimuotoisen hankintahakkuun puut. Männiköissä olisi juuristovaurioiden riski pienempi. Reilun metrin levyinen ajopeli sujahtaakin ketterästi puiden välistä. Voima riittää, mutta jäävä puusto on vaarassa kolhiintua. Kokeilimme konetta kuusikon ensiharvennuksella, jossa vinssasimme palstalle kasatut puutavarakasat ajourien varteen. Tarjolla on myös taimien kuljetuslaatikko, jolla noin pari tuhatta tainta siirtyy kertakyydillä istutustyömaalle. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 9900_.indd 58 9900_.indd 58 27.1.2023 17.14 27.1.2023 17.14. Kokeilemamme metsäkäyttöön varustettu Rautahepo Flex on kalliimpi kuin mönkijä. Koneeseen voidaan kiinnittää kuljetuskaukalo hirven kuljettamista varten. l Vinssasimme kuitupuunippuja ajouran varteen. Sen ansiosta kuorman paino voidaan kohdistaa suoraan telojen päälle, mikä takaa erinomaisen vetokyvyn. Varusteiden, esimerkiksi juontopankon, kiinnityspistettä voidaan siirtää hydraulisesti. Juontopankolle sopii rinnakkain kolme 30-senttistä runkoa ja toiset kolme alimpien puiden päälle. Samasta syystä kone mahtuu keskikokoiseen kuomukärryyn
Sitä turvaamassa ovat Suomessa esimerkiksi jokamiehenoikeudet ja laaja kansallispuistoverkosto. Työn kuluessa ilmeni, että useimmat ehdotetut sosiaalisen kestävyyden kriteerit eivät liittyneet metsien käsittelyyn juuri lainkaan. Metsiä pitäisi olla siellä, missä ihmiset asuvat ja tekevät töitä. Kaupunkien ja taajamien lähiluonto on siis tärkeä osa kestävää metsien käyttöä, mikä tulisi ottaa huomioon esimerkiksi kaavoituspäätöksissä. Sen sijaan ne liittyivät siihen, että ihmisiä kuunnellaan ja heidän oikeuksiaan kunnioitetaan. Se ei tarkoita, että sosiaalinen kestävyys ei ole tärkeää, siitä vain päätetään eri pöydissä. Myös metsänomistajakunnan tunne siitä, että heihin kohdistuvat rajoitukset ja vaatimukset ovat oikeudenmukaisia, on tärkeä sosiaalisen kestävyyden elementti. Sen sijaan esimerkiksi työllisyys riippuu metsäalan teknologisesta kehityksestä enemmän kuin metsien käsittelystä ja matkailu esimerkiksi laskettelurinteistä tai muista palveluista. Toinen vaatimus on metsien saavutettavuus. YKSI SOSIAALISEN kestävyyden vaatimus on, että kaikilla on mahdollisuus nauttia metsistä. OIKEUDENMUKAISUUDEN KOKEMUS ylipäätään on myös osa sosiaalista kestävyyttä. Sosiaalinen kestävyys näkyy siinä, miten metsiä koskevia päätöksiä ohjataan tai millaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita muodostetaan. METSIEN KÄYTÖN kestävyyden mittaaminen on hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Se näkyy siis enemmän ihmisten kuin metsien käsittelyssä. ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. Kokemus voi liittyä siihen, kuka saa metsästää, kuka voi ajaa moottorikelkalla tai kuka saa oikeuden osallistua metsäpäätöksentekoon erilaisissa toimielimissä. On vaikeaa antaa sille ekologisten tai taloudellisten kriteerien kanssa tasaveroista painotusta metsien tulevaisuutta kuvaavissa skenaarioissa. Asetimme kriteereille ehdoksi sen, että niillä on yhteys metsien käsittelyyn. Kolumniin liittyvä tutkimus ”Metsien käytön kestävyysmuutoksen mittaamisen periaatteista” on julkaistu Metsätieteen aikakauskirjassa.. On tärkeää, että omistajat voivat luottaa omaisuuden suojaan ja reiluihin korvauksiin esimerkiksi lunastustilanteissa. Se näkyy metsäkeskustelussa, kun metsien käytön kannalta tärkeitä näkökohtia nostetaan esiin ja tulevan metsäpolitiikan suuntaa mietitään. l Kyse on ihmisten kunnioittamisesta On tärkeää, että omistajat voivat luottaa omaisuuden suojaan ja reiluihin korvauksiin esimerkiksi lunastustilanteissa. Siis marjastaa, sienestää, vaeltaa tai ihan vain olla metsässä. Elleivät nykyisin käytetyt menetelmät ole hyväksyttäviä, niitä voidaan muuttaa laeilla ja sertifioinneilla. Metsien käytön sosiaalinen kestävyys ei siksi välttämättä näy metsiä koskevissa jokapäiväisissä päätöksissä. Silti olemme Luken ja Jyväskylän yliopiston tutkijajoukolla sekä sidosryhmäyhteistyöllä pohtineet mitattavia kriteereitä ohjaamaan metsien käyttöä kestävämpään suuntaan. Toisaalta koko kansan näkemys vaikuttaa siihen, millainen metsien käsittely on ylipäätään hyväksyttävää. Toisin sanoen niiden arvot muuttuvat, kun metsien käsittely – eli hakkuiden, ojitusten ja muokkausten tai muiden toimenpiteiden määrä tai laatu – muuttuu. Metsälehti Makasiini 59 LUONNOSSA » KOLUMNI 9901_.indd 59 9901_.indd 59 27.1.2023 15.58 27.1.2023 15.58. Kaavoituksen ohella siis luonnonsuojelulaki ja metsälaki ovat tärkeitä sosiaalisen kestävyyden työkaluja, samoin sertifiointijärjestelmät
Tämä koskee etenkin ensikertaa ilmoitusta täyttäviä. Siitä on helppo tarkistaa, että ilmoitettavat tiedot ovat varmasti oikein. METSÄVEROTUS » K U VA SH U T TE RS TO C K IM A G ES 60 Metsälehti Makasiini 9902_.indd 60 9902_.indd 60 27.1.2023 16.15 27.1.2023 16.15. Verohallinnon omat ohjeet ovat hyvät, mutta ne löytyvät enää vain verkosta. HANNU JAUHIAINEN LUE OHJEET Ennen veroilmoituksen tekoa kannattaa lukea nämä ohjeet. OmaVerossa nämä tiedot ovat valmiina edellisvuoden ilmoituksen perusteella. Myös vanha ilmoitus löytyy palvelusta, jos sen on siellä viime vuonna täyttänyt. VINKKI! Vaikka tekisitkin metsätalouden veroilmoituksen OmaVerossa, tiedot voi olla järkevää kirjata ensin paperiselle 2C-lomakkeelle. Olisiko siis hyvä hetki ryhtyä tekemään veroilmoitus verkossa. Yksityishenkilöille sitä ei siis lähetetä. M M ETSÄVEROILMOITUS on monella tapaa helpointa täyttää sähköisesti verottajan OmaVero-verkkopalvelussa. Kululaskelmat, hankintatyön arvon laskeminen ja metsävähennyslaskelma on myös hyvä tehdä ennen kuin ryhtyy täyttämään ilmoitusta. Tarkempia neuvoja – esimerkiksi metsävähennyksestä tai metsätalouden koneiden ja laitteiden poistomenettelystä – löytyy Metsälehden Metsäverokirjasta (2023). Ennen ilmoituksen täyttämistä kannattaa laittaa kaikki kuitit ja puun ostajilta saadut selvitykset järjestykseen. Numeroi kuitit aikajärjestyksessä. Lomakkeen voi tulostaa verkosta tai hakea esimerkiksi verotoimistosta. Näillä ohjeilla selviät kummassakin tapauksessa. Veroilmoituksen voi tehdä yhä myös paperilomakkeella, mutta tänä vuonna paperinen omistustiedoilla varustettu 2C-lomake lähetetään enää vain yhtymille ja kuolinpesille. Sieltä löytyvät menovaraukset, metsävähennyksen seuranta ja mahdolliset poistojen menojäännökset. Ennen kuin aloitat Veroilmoituksen tekoa varten kannattaa kaivaa esille edellisvuoden veroilmoitus. Verkossa vai paperilla. Se löytyy osoitteesta vero.fi. Verottaja lähettää paperisen verolomakkeen enää vain yhtymille ja kuolinpesille
TULOT Tällä sivulla ilmoitetaan kaikki metsätalouden tuloksi tulevat erät, kuten puunmyyntitulot ja kemerakorvaukset. Kysymyksiin vastaa lehden veroasiantuntija Hannu Jauhiainen (puhelin 0400 150 910) maanantaisin 6.2., 13.2. Tässä kohdassa voit ilmoittaa myös muut, eri syistä saadut korvaukset. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. Jos tuki on ohjattu suoraan hankkeen toteuttajalle, sitä ei kirjata metsänomistajan veroilmoitukseen. Eli siinä näkyy esimerkiksi Tee metsätalouden tai maatalouden veroilmoitus -linkki. Samoin veroilmoituksen voi tehdä kuolinpesän tai yhtymän nimissä, jos siihen on valtuutus. Suurella osaa metsänomistajista se on 28.2. Vanhat voimassa olevat varaukset näkyvät Varaukset-sivulla. ja 20.2. Ilmoita kaupan tulo kokonaisuudessaan, korjuun kulut vähennetään vasta metsätalouden menoissa. Sen jälkeen avautuu uusi ikkuna, johon tiedot kirjataan. K U VA SH U T TE RS TO C K IM A G ES Metsälehti Makasiini 61 9902_.indd 61 9902_.indd 61 27.1.2023 16.15 27.1.2023 16.15. Kun klikkaat Metsäverotus-kohtaa, näkyviin tulee Metsätalouden veroilmoitus. mennessä. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. Niitä ei siis tarvitse ilmoittaa, eikä niitä vähennetä puukaupan tuloista. Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus, ellei toinen puoliso vaadi tehtäväksi erillistä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteistöstä. Omilla pankkitunnuksillasi voit tehdä vain oman veroilmoituksesi, et esimerkiksi puolisosi veroilmoitusta. Maataloutta ja elinkeinotoimintaa harjoittavat metsänomistajat voivat jättää metsäveroilmoituksen 3.4. Kirjaudu palveluun OmaVeroon kirjaudutaan vero.fi-sivulta. 2. Sitä klikkaamalla aukeaa uusi ikkuna, josta saa neuvoja asianomaisen kohdan täyttämiseen. Jos aikaisempina vuosina on tehty tulotai menovarauksia, niitä tuloutetaan tarvittaessa. Kyllä vai ei. Avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoituksen. Siihen on myös merkitty puolisoiden osuudet, jos metsää omistetaan yhdessä tai niistä muuuten tehdään yhteinen veroilmoitus. Jos verokausi on kalenterivuosi, on arvonlisäveroilmoitus jätettävä ja mahdollinen arvonlisävero maksettava viimeistään 28.2. klo 9–15 ja 18–19. Jos kyseiseen kohtaan on ilmoitettavana jotain lukuja, valitaan Kyllä. Näihin pääsee Vaihda asiointiroolia -kohdasta. Jos metsää omistetaan yhdessä, kyse on yhtymästä. Puun ostajien perimät ennakot verottaja laskee verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Pystykaupalla myytyjen puiden kauppahinnat löytyvät puun ostajien lähettämistä vuosiyhteenvedoista tai yksittäisen kaupan asiakirjoista. Ne, jotka jättävät veroilmoituksensa helmikuun jälkeen, voivat lähettää kysymyksiä myöhemminkin. Veroilmoituksen myöhästymisestä voi seurata myöhästymismaksu. Vakuutuskorvaukset ilmoitetaan täysimääräisinä, eikä perittyä ennakkoa vähennetä korvaussummasta. Rajoitetusti verovelvolliset, eli ulkomailla pysyvästä asuvat, antavat metsäveroilmoituksen 23.5. Ruudusta on myös linkki vero.fi-sivuille, josta saa lisätietoja kyseisen kohdan verotuksesta. 1. mennessä. Kuolinpesä ja yhtymä löytyvät kohdasta Asioi yrityksen puolesta. Jokaisen kohdan alareunassa on Miten nämä tiedot ilmoitetaan -painike. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta myydyt puuerät ovat yleensä hankintakauppoja. Sähköpostikysymykset on hyvä lähettää ajoissa, viimeistään 20.2. HELMIKUUN LOPPUUN MENNESSÄ Veroilmoituksen valmistelu kannattaa aloittaa ajoissa, sillä paperilomakkeellakin tehtyjen veroilmoitusten pitää olla verottajalla jo viimeisenä jättöpäivänä. Jos veroilmoituslinkkiä ei näy, klikkaa alimpana olevaa Veroilmoitukset ja verotustiedot -kohtaa ja valitse sieltä haluttu veroilmoitus. Sen perustana ovat Kylläja Ei-ruudut jokaisen esitettävän asian kohdalla. Ennakon verottaja ottaa huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. Tässä ilmoitetaan myös varausten tuloutus ja muistiinpanoihin sisältyvät, tuloiksi kirjattavat menot. Metsäverotukseen liittyvissä asioissa voit kysyä neuvoa Metsälehden veroneuvonnasta. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonaisuuden tulos jaetaan verotuksessa puolisoiden kesken metsäomaisuuteen kohdistuvien omistusosuuksien suhteessa. OmaVerossa on mahdollista hoitaa myös toisen henkilön veroasioita, jos siihen on hankittu suomi.fi-valtuudet. ONKO KYSYTTÄVÄÄ. Metsäveroilmoitusta pääset täyttämään, kun klikkaat tunnistautumisen jälkeen Omat veroasiat -kohtaa. Puun myyntitulot ilmoitetaan aina arvonlisäverottomina. Kaikki kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran perusteella saadut valtion tuet ovat verollisia. Siellä näkyvät asianomaisiin kohtiin kirjatut erät. Henkilön tulovero -osiossa kohdassa Verovuosi 2022 pitäisi näkyä ne veroilmoitukset, jotka metsänomistajan tulee täyttää. Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostilla (hannutjauhiainen@gmail.com). Henkilötiedot Metsätalouden veroilmoituksen ensimmäisellä sivulla on henkilötiedot. Jokaisen sivun oikeassa reunassa on Yhteenveto-sarake. Vakuutusja hirvivahinkokorvaukset ovat verollista tuloa
VINKKI Esimerkiksi käynti metsämessuilla tai metsänhoitoyhdistyksen retkeilyllä on päivärahakelpoinen matka. VINKKI! Jos olet ottanut omasta metsästä puuta maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön, kirjaa se veroilmoitukseen. Metsätalouden kuluista tehdään muistiinpanoihin tarpeelliset selvitykset. Näitä voivat olla esimerkiksi edellisen vuoden verotuksessa vähennettyihin menoihin kohdistuvat maksupalautukset. Muina tuloina ilmoitetaan sellaiset pääomatulot, joita ei merkitä aiempiin kohtiin. Tyypillisesti metsänomistajan kulkuväline on oma auto. Muualle kuin omaan metsään suuntautuvista matkoista voi tehdä päivärahavähennyksen. Jos mukana on peräkärry, siitä voi tehdä ylimääräisen seitsemän sentin kilometrivähennyksen. Vähennys on yli kuuden tunnin matkoista 16 euroa ja yli 10 tunnin matkoista 30 euroa. MENOT JA VARAUKSET Tältä sivulta löytyvät kaikki menoina ilmoitettavat erät: vuosimenot, hankintatyön arvo, metsävähennys, varaukset ja poistot. Sen kuluina vähennetään 30 senttiä kilometriltä. Yksityiskäyttöä on oman kesämökin tai talon rakentamiseen käytetyn puutavaran arvo. Elinkeinotoimintaan siirretyn puutavaran arvona pidetään käypää hankintahintaa. Metsätalouden kustannukset vähennetään vuosimenoina tai poistoina. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen tarkistus, metsänhoitoyhdistyksessä asiointi, moottorisahan osto tai taimikonhoito. Vähennyskelpoisia kuluja ovat metsätalouden töistä maksetut palkat. Pienkoneiden, kuten raivausja moottorisahojen, hankintakulut voidaan vähentää myös vuosimenoina. Jos kirjaat päivärahan vähennykseksi, merkitse matkakirjanpitoon myös matkan alkamisja päättymisaika. Huomaa, että tähän kohtaan ei kirjata maa-ainesten myyntituloja eikä vuokratuloja. Kemeratuet ilmoitetaan metsätalouden tuloina. Vuosimenot jaetaan palkkausja matkakuluihin sekä muihin menoihin. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo lasketaan kantohintojen perusteella. METSÄVEROTUS » 62 Metsälehti Makasiini 9902_.indd 62 9902_.indd 62 27.1.2023 16.15 27.1.2023 16.15. Viimeisessä kohdassa ilmoitetaan tuloksi esimerkiksi metsätalouden koneiden muu kuin metsätalouskäyttö 3. Kirjaa joka matkasta päivämäärä, matkan kohde ja aihe. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käytetyn polttopuun arvo. tävän tarkka selvitys. Vanhoja varauksia tuloutetaan tässä kohdassa. Tee matkoista muistiinpanoihin riitTulot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa ja ennakonpidätystä. Vähennyskelpoisia ovat myös kaikki ne muut kulut, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittamisesta. Tavanomaisia vuosimenoja ovat muun muassa metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut, moottorija raivaussahan bensakulut sekä Metsälehden tilausmaksu. Jos on käytetty julkisia kulkuvälineitä tai oman auton kilometrikuluista on tehty laskelma, kulut vähennetään todellisten kulujen mukaan. Kaikkien metsätalouden matkojen kulut ovat vähennyskelpoisia. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivärahoja matkalaskun perusteella, ne kirjataan palkkausmenoiksi
Vähennä työn arvo vasta tänä vuonna. Metsävähennyskelpoista tuloa ovat puunmyyntitulot, erilaiset korvaukset sekä omasta metsästä otetun puun veronalainen arvo. Metsälehti Makasiini 63 9902_.indd 63 9902_.indd 63 27.1.2023 16.15 27.1.2023 16.15. Polttopuukaupoissa ilmoitetaan se määrä työn arvoa, minkä verran on myyty puita. Korjaa laskelman tietoja tarpeen mukaan kuluneen verovuoden tiedoilla. Kulut voidaan vähentää myös todellisten kustannusten mukaan. Hankintatyön arvo lasketaan ensin muistiinpanoihin ja sen jälkeen kirjataan korjattu puumäärä ja työn arvo verkkolomakkeelle. Hankintakaupan arvo voi olla kokonaan metsävähennyskelpoista, jos korjuutyön on tehnyt ulkopuolinen urakoitsija. Jos metsätalous on ollut kohtalaisen laajaa, voi toimistokuluista tehdä työhuonevähennyksen, joka on 230 euroa. Lisää hankintatyöstä sivulla 66. Hankintatyö Hankintatyön arvo ilmoitetaan OmaVerossa menona hieman toisin kuin 2C-lomakkeella. Jos hankintatyöstä on kertynyt ansiotulona verotettavaa tuloa, se on ilmoitettava viime vuoden verotuksessa. Näin saat käytettävissä olevan metsävähennyksen määrän. Metsävähennyksen seuranta kirjataan veroilmoitukseen joka vuosi, vaikka metsävähennystä ei käytettäisikään. Laske sen jälkeen verovuoden metsävähennyksen määrä. Jokaisesta työntekijästä täytetään oma Lisää rivi -kohta. Varausten tuloutuksia ei lasketa metsävähennykseen. Metsävähennys Metsävähennys-osiossa on valmiina edellisen veroilmoituksen tietojen mukainen metsävähennyspohja, käytetty metsävähennys ja mahdollinen luovutusvoittoihin lisätty metsävähennys. Metsävähennystä voi tehdä enintään 60 prosenttia veroilmoituksen yhteenlasketusta tulosta. Hankintakaupan tulosta pitää vähentää hankintatyön arvo, vain verotettavaksi jäävä tulon osuus on metsävähennyskelpoista. Ne, jotka eivät ole arvonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroineen. Arvonlisäverolliset kirjaavat vähennykseksi nettomenot ilman arvonlisäveroa. Metsävähennyksen minimimäärä on Metsätalouden kalustoon kuuluvan mönkijän yksityistalouden menot ilmoitetaan tässä. Matkakulut ja metsätalouden yleismenot ilmoitetaan tässä. Jos työt on tehty viime vuonna, mutta tuloa saadaan vasta tänä vuonna, ilmoita työ tehdyksi, mutta jätä Hankintatyön arvo -kohta tyhjäksi. Hankintakaupan arvo erotellaan hankintakauppoihin sekä polttopuuja joulupuukauppoihin
VINKKI Kuolinpesien kannattaa tehdä aina mahdolliset varaukset. Sen tekemiseen tarvitaan vähintään 2 500 euron pääomatulot, koska tuloista 60 prosenttia on vuosittain metsävähennyskelpoista. Varaukset Vanhat, edellisellä veroilmoituksella ilmoitetut varaukset näkyvät valmiina veroilmoituksessa. Varaus lasketaan tulosta, josta on vähennetty hankintatyön arvo sekä mahdollinen metsävähennys. Metsävähennyksen voi tehdä vain metsävähennyskelpoisen metsäkiinteistön tai kiinteistöjen tuloista. Alijäämää ei siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Lomakkeelle kirjataan uudet hankinnat ja poistot. Jos metsänomistajalla on säännöllisesti tuloja, voi varauksia tehdä vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. Kunnostusojituksia ja metsäteitä tehdään yleensä yhteishankkeina kemeravaroin. Toinen vaihtoehto on kirjata verotukseen vain metsäkäytön osuus kuluista ja poistoista. VINKKI Metsätalouden käytössä olevan koneen käytöstä kannattaa pitää päiväkirjaa, josta selviää sen ajot. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia ilmoitettujen tulojen yhteismäärästä. Poistoina vähennetään moottorisahaa suurempien koneiden ja laitteiden hankintamenot. Tuhovaraus voi olla enintään uudistamiskulujen suuruinen. Sekä metsävähennyksen että menovarauksen kirjaamista varten tarvitaan laskinta, sillä ohjelma ei tuota näitä lukuja valmiiksi. Jos laitteella on yksityiskäyttöä, poistoista ja vuosimenoista erotetaan päiväkirjan perusteella yksityiskäytön osuus. Varaukset kohdasta poistetaan tuloutettu varaus ja lisätään verovuoden varaus. Vanhojen varausten tuloutuksia ei oteta huomioon laskelmassa. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatuloista. Myös mönkijä tai moottorikelkka lisävarusteineen voi olla metsätalouden kone. Jos vanha kone on mennyt vaihdossa, sen menojäännös poistetaan luettelosta ja uuden hankintahinta kirjataan täysimääräisenä. Tee kalustosta muistiinpanoihin erillinen selvitys, vain yhteenveto kirjataan veroilmoitukseen. METSÄVEROTUS » 64 Metsälehti Makasiini 9902_.indd 64 9902_.indd 64 27.1.2023 16.15 27.1.2023 16.15. Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Alle 600 euron menojäännöksen voi poistaa kerralla. Vanhasta koneesta tehdään lisäksi luovutusvoittoverolaskelma verolomakkeelle 9. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta kiinteistöiltä, tuloista tehdään erittely muistiinpanoihin. Koneen tai laitteen vuosikulut ja poistot voidaan tehdä täysimääräisesti, jolloin yksityiskäytön osuus kirjataan verolomakkeella yksityismenoihin. Vuoden aikana myydyn koneen menojäännös ei ole poiston peruste. Varauksia tekemällä ja niitä myöhemmin purkamalla kuluja saa katettua varmemmin. 1 500 euroa. Varauksia ei tarvitse välttämättä tehdä. Poistoja tehdään siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksettavaksi. Poistot Poistojen menojäännökset näkyvät valmiiksi veroilmoituksessa. Ilmoitukseen lisätään mahdolliset viime vuoden varaukset. Menoja tuhovarauksella verovuonna saatuja tuloja voidaan siirtää tuleville vuosille silloin syntyvien menojen kattamiseen. Tavallinen poistoina vähennettävä metsätalouden kone on maataloustraktori peräkärryineen. Jos kemeratuki tulee metsänomistajalle, se kirjataan tuloksi ja poistettavaksi hanKertapoistona voidaan vähentää enintään 600 euron menojäännös
Tallennetut tiedot eivät katoa, joten siihen voi palata myöhemmin uudelleen. l Metsälehti Makasiini 65 9902_.indd 65 9902_.indd 65 27.1.2023 16.15 27.1.2023 16.15. Kun paperinen lomake on täytetty, se on allekirjoitettava. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluja pienennetään vastaavasti. Yhtymän osakkaat ilmoittavat maksamansa yhtymän velkojen korot omassa verotuksessaan. Jos tiedoissa on korjattavaa, korjaus tehdään OmaVerossa tai lomakkeella 50B (kohta 4.4.). veroilmoituksen kopio, kuitit ja liitteet arkistoidaan. kintamenoksi laitetaan hankkeen kokonaiskustannukset. Kirjaa puukaupan tiedot paperisella verolomakkeella sekä asianomaiseen kohtaan että yhteenlaskuriville. Verohallinto tekee vähennyksen verovelvollisen puolesta. Kun veroilmoitus on täytetty, lähetä se verottajalle. Tehdyn Yhteenvetosarakkeessa näkyvät metsätalouden tiedot ja tulos. Tällaisia ovat esimerkiksi tuulivoimasta saatavat tulot. Jos ilmoitus tehdään paperisena, käytetään verolomaketta 2. Tällaisia ovat muun muassa maatalouden kalustoon kuuluvalla traktorilla tehdyn puunajon konekustannukset. Jos ilmoituksen tekee ensimmäistä kertaa, ilmoitus on haettava Verovuosi 2022 kohdan alimmalta riviltä Veroilmoitukset ja verotustiedot. Tuulivoimatulot maatalouden veroilmoitukseen Maatalouden veroilmoitus tulee tehdä, jos on esimerkiksi erilaisia metsästä tai pelloista saatavia vuokratuloja. Metsänomistajan saamat erilaiset vuokratulot, kuten pelloista ja tuulivoimaloista saadut korvaukset, ilmoitetaan kohdassa Tuet ja muut tuotot. Näin tiedot pysyvät tallessa. Yrittäjävähennys Metsätalouden voitollisesta tuloksesta tehdään verovuonna 2022 viiden prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Veroilmoitus on kuitenkin tehtävä, jos on käyttämättömiä varauksia ja metsävähennystä Paperilomakekin käy Metsäverotuksen paperinen 2C-lomake on samanlainen kuin edellisenä vuonna. Kirjanpitoa voidaan tarvita, jos verottaja kysyy lisäselvityksiä. Metsävähennyksen tiedot kirjataan vuosittain lomakkeelle, vaikka metsävähennystä ei käytettäisikään. Veroilmoituksen kohtiin 1–4 kertyvät tulot ovat metsävähennyksen ja menovarausten perusteena. Vähäiset lanaus-, sorastustai muut kulut voidaan vähentää vuosimenoina. Mutta jos tuntuu, että jokin asia on vielä tarkistamatta, ilmoituksen voi tallentaa keskeneräisenä. Mahdolliset maatalouden tuloon liittyvät menot kirjataan kohtaan Maatalouden ostot. Metsälahjavähennys Jos metsää on saatu vuosina 2017–22 lahjana tai lahjaluonteisella kaupalla, verovelvollisella voi olla oikeus metsälahjavähennykseen. Kirjanpito on säilytettävä kuusi vuotta. Sen voi pääosin täyttää samoilla ohjeilla kuin verkkolomakkeen. On hyvä muistaa, että metsäveroilmoitusta ei tarvitse palauttaa, jos verovuoden aikana ei ole ollut metsätalouden tuloja eikä menoja. Paperiseen metsäveroilmoitukseen ei tarvitse eikä pidä liittää mitään selvityksiä tai kuitteja. Huomaa, että paperinen arvonlisäveroilmoitus lähetetään eri osoitteeseen. OmaVero-palvelussa maatalouden ilmoitus löytyy Omat verolajit -sivulta kohdasta Verovuosi 2022, jos sen on aiemmin täyttänyt. Sitä vaaditaan OmaVerossa tai lomakkeella 2L Metsälahjavähennystä haetaan keväällä esitäytetyn veroilmoituksen valmistumisen jälkeen.. Siirrettäviä menoja ovat maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot. Korot Metsätalouden korot näkyvät esitäytetyllä verolomakkeella. Valmista. Lomake lähetetään lomakkeessa näkyvään osoitteeseen
NÄIN KIRJAAT HANKINTATYÖT Kun metsänomistaja korjaa omasta metsästään itse puita, kyse on hankintatyöstä. Ne on laskettu sillä oletuksella, että puut kaadetaan ja karsitaan moottorisahalla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. Sen arvon voi vähentää puiden myyntihinnasta. MYYNTIIN korjattavan puun hankintatyö voi olla puun hakkuuta, ajoa tai molempia. Hakkuussa on käytetty Verohallinnon ohjetaksoja. OmaVerossa hankintatyön arvo kirjataan menoksi. Myös myyntiin menevien, omasta metsästä korjattujen polttopuiden teko on hankintatyötä. HANNU JAUHIAINEN Työn arvo, €/m 3 Hankintatyön, arvo € Puutavaralaji Määrä m 3 Valmistus Kuljetus Valmistus Kuljetus Mäntykuitu 40 13,61 8 544,4 320 Kuusikuitu 10 14,23 8 142,3 80 Koivuklapit 20 28,53 8 570,6 160 Yhteensä 70 1 817,30 Matti Metsänen on korjannut kolmen hehtaarin ensiharvennuskuvion puustoa 70 kuutiota, josta mäntykuitua 40 kuutiota, kuusikuitua 10 kuutiota ja koivukuitua 20 kuutiota. Verohallinnon ohjetaksa on laskettu pienimuotoisen klapinteon perusteella. Rankojen jalostukselle klapeiksi on oma työn arvonsa. METSÄVEROTUS » 66 Metsälehti Makasiini 9902_.indd 66 9902_.indd 66 27.1.2023 16.15 27.1.2023 16.15. Koivukuitupuun Metsänen teki klapeiksi, jotka menivät myös myyntiin. Hankintatai käteiskaupalla voidaan myydä myös muiden korjaamaa puuta. Työn arvo on se, mitä samasta työstä olisi pitänyt maksaa vieraalle. Sen sijaan polttopuiden kuljetus auton peräkärryllä puiden ostajalle ei ole hankintatyötä. Ajon ajankulua voi verrata puun tekoon. Myös maantieajo voidaan katsoa hankintatyöksi siltä osin, kun käytetään metsätalouden koneita. Korjuusta maksettava korvaus vähennetään tällöin metsätalouden menoina. Metsäverotuksessa hankintatyöksi katsottua puunkorjuuta voivat tehdä metsänomistajan lisäksi hänen puolisonsa ja kotona asuvat lapset. Silloin kyse ei ole hankintatyöstä eikä kaupan arvosta vähennettävää hankintatyön arvoa synny. Kuljetustaksan voi laskea itse, jos puut on esimerkiksi ajettu moottorikelkalla tai mönkijällä. Yhtymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen. Konekustannuksia ei laskelmassa oteta huomioon. Näin maantieajolle voidaan laskea tulosta vähennettävä arvo. Työlle lasketaan arvo, joka vähennetään hankintakaupan arvosta. Hankintapuut saatetaan toimittaa sahalle saakka tai muuhun vastaavaan paikkaan metsän ulkopuolelle. Käteiskaupalla myyty puu, esimerkiksi polttopuu, rinnastetaan hankintakauppaan. ESIMERKKILASKELMA MATTI METSÄSEN HANKINTATYÖT 2022 Hankintapuiden teon työn arvo on yhteensä 1 817,30 euroa. Ketkä tekevät. Ajotaksa voi silloin olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiolta. Puut on ajettu mönkijällä, ajotaksaksi laskettu 8 euroa kuutiolta. Voit laskea oman taksan Hankintatyön arvo voidaan laskea Verohallinnon ohjetaksojen perusteella. Jos joku muu korjaa puuta, kyse ei ole hankintatyöstä, eikä työn laskennallista arvoa voi vähentää verotuksessa. Summa kirjataan verolomakkeella Selvitys hankintatyöstä -kohtaan ja vähennetään hankintakaupan arvosta veroilmoituksen alkupuolella. Jos puutavara valmistetaan tai ajetaan muulla tavalla, hankintatyön yksikkötaksat voi laskea itse. Myös poikkeavat korjuuolosuhteet voidaan ottaa huomioon taksan arvioinnissa, esimerkiksi myrskytai lumituhopuiden korjuun työn arvoa laskettaessa. Pienkoneilla menee puiden ajoon vähintään sama aika kuin tekoon
Jos arvonlisäverot jäävät maksun puolella, palataan etusivulle. Näin tehdään, vaikka hankintapuita ei olisi vielä virallisesti mitattu. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Verotettavaa se on kuitenkin vain 125 kuution määrän ylittävältä osalta. OmaVerossa hankintatyön arvon voi jättää ilmoittamatta, jos tuloa puista ei ole vielä saatu. Jos vain teon määrä ylittää 125 kuutiometriä, mutta kuljetuksen määrä jää alle rajan, verotettavaa ansiotuloa kertyy vain teon osalta. Jos metsänomistajalla on useita eri maatiloja, eli yleensä eri kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. Polttopuiden osalta näin joudutaan yleensä tekemään, koska puut voidaan myydä tekovuotta seuraavana vuonna. Lomakkeen voi tulostaa verkosta tai tilata verottajalta numerosta 029 497 030. Jos työstä on kertynyt ansiotulona verotettavaa tuloa, sen määrä on ilmoitettava tekovuonna. Jos työn tekijöitä on useita, määrät ilmoitetaan veroilmoituksessa tekijöittäin. Puukaupoista saadut arvonlisäverot kirjataan Vero kotimaan myynneistä -kohtaan, 24 prosentin veron kohdalle. Samoin merkitään Ei loppuosan Ilmoitatko alarajahuojennuksen tietoja -kohtaan. Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakohtaisesti 125 kuutiota, siitä tehdään erillinen laskelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Tämä koskee vain kirjanpitovelvollisia eli siihen merkitään Ei. Alussa on kohta Maksuperusteinen arvonlisävero. Työlle lasketaan arvon saamiseksi kerroin kaavalla: valmistettu puumäärä – 125 m 3 /valmistettu puumäärä. Sen voi ilmoittaa OmaVerossa, vaikka myyntiverotuksessa vähennettävää työn arvoa ei ilmoitettaisikaan. Paperinen arvonlisäveroilmoitus postitetaan lomakkeessa näkyvään osoitteeseen. Vaikka kunkin tekijän osuus jäisi alle 125 kuution, lasketaan heille ansiotulona verotettava osuus kertoimen perusteella, jos yhteisesti tehty puumäärä ylittää 125 kuutiota. Veroilmoitukseen voidaan ilmoittaa hankintatyön arvoa vain sen verran, kun on saatu tuloa hankintapuista. Tiedot löytyvät OmaVerosta, mutta ne saa myös Verohallinnon palvelunumerosta (029 497 026). Jos hankintana ajettu puumäärä on yli 125 kuutiota ja erisuuruinen kuin tehty, eli osa puusta on ajatettu vieraalla, sekä teolle että kuljetukselle lasketaan erikseen työn arvot ja kertoimet. Ne ovat samat kuin edellisvuonna. Sähköistä ilmoitusta tehtäessä kirjaudutaan OmaVeroon vero.fi-sivustolla. Jos kaupasta ei ole saatu verovuonna tuloja, työn arvo voidaan jättää uinumaan, jolloin se vähennetään vasta seuraavana vuonna, kun kaupasta on saatu maksu. . Maksettavan summa pitäisi olla valmiina, mutta summan voi laittaa itsekin. Siellä Verojen maksaminen -kohdasta löytyy Maksa oma-aloitteisia veroja -kohta. Jos hankintasavotta on vuodenvaihteessa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on arvioitava. KAIKKI ALVIT SAMAAN ILMOITUKSEEN Metsälehti Makasiini 67 9902_.indd 67 9902_.indd 67 27.1.2023 16.15 27.1.2023 16.15. Ilmoitus on tehtävä määräaikaan mennessä, vaikka metsäveroilmoituksen jättöaika olisi myöhemmin. Tällöin se merkitään vain paperilomakkeen hankintatyön yhteenvetosarakkeeseen, mutta ei lomakkeen alun Hankintatyön arvo -kohtaan. Siellä klikataan Arvonlisävero-kohdasta Tee arvonlisäveroilmoitus ja valitaan 31.12.2022-kohdalta Tee Ilmoitus. Sen jälkeen valitaan Omat verolajit. Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, tarvitaan RF-alkuinen viitenumero ja tilinnumero. Huomaa, että lomake menee eri osoitteeseen kuin varsinainen metsäveroilmoitus. Verottaja siirtää kunkin hankintatyön tekijän verollisen ansiotulo-osuuden henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Lopuksi täytetään yhteystiedot ja lähetetään lomake. Hankintapuiden mittaustai maksuajankohta ei vaikuta asiaan. Kun laskettu hankintatyön arvo kerrotaan kertoimella, saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Onnistuu paperillakin Arvonlisäveroilmoituksen voi tehdä myös paperisella verolomakkeella. Yksi henkilö voi tehdä yli 125 kuutiota vuodessa verovapaasti saman kunnan alueella myös, jos hänellä on oman metsän lisäksi osakkuuksia eri maatiloina verotettavissa yhtymissä tai kuolinpesissä. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat tehdä yhteisesti hankintatyötä vain 125 kuutiota verovapaasti. Jos arvonlisäverollista toimintaa ei ole ollut, ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Kun tekijöitä on useita, on huomattava verovapauden maatilakohtaisuus. l KAIKESTA arvonlisäverollisesta toiminnasta tehdään vain yksi ilmoitus, eli kaikki arvonlisäverot lasketaan yhteen ilmoitusta tehtäessä. Näin ollen työn tekeminen ja kaupasta saadut maksut eivät välttämättä satu samalle vuodelle. Arvonlisäveroilmoitus on tehtävä ja mahdolliset verot maksettava verottajan tilille viimeistään 28.2.2023. 125 kuution raja Hankintatyön arvo on ansiotuloa. Omien kulujen arvonlisäverojen summa merkitään kohtaan Verokauden vähennettävä vero. Jos vähennettävien verojen määrä on suurempi, verottaja palauttaa summan metsänomistajalle sen jälkeen, kun veroilmoitus on käsitelty. Taustaa napsauttamalla Maksettava vero/palautukseen oikeutettava vero -osio päivittyy. Siirto seuraavalle vuodelle Hankintatyöt kirjataan tehdyksi sen vuoden veroilmoitukseen, jolloin työt on tehty
TALVEN UIMARIT Läpi talven sulana pysyvä virtapaikka houkuttelee talvehtimaan kymmeniä koskikaroja, mutta myös nelijalkaisia talviuimareita. Minkki ja saukko eivät tosin mahdu samalle avannolle. Pari kertaa tunnissa haetaan syötävää virran pohjasta. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Pienen linnun pakkaspäivä kuluu kyyhöttelyssä jään reunalla. LUHTA » 68 Metsälehti Makasiini 9904_.indd 68 9904_.indd 68 27.1.2023 16.20 27.1.2023 16.20
Myös koskikara muuttaa, mutta talviympäristö on likimain lumisinta Suomea. Talvi vietetään eteläisessä Euroopassa tai Afrikassa. Melko tavalliselta näyttävä mutta pakkaspäivänä toistuvasti veteen sukeltava pikkulintu kummastuttaa. Vähän myöhemmin ylävirran suuntaan lentää rinta rinnan kaksi lisää ja sukeltaa täydessä vauhdissa veteen. Karaistunut avantouimari Koskikaran elintavat vaikuttavat vähän oudoilta. Matkani alavirtaan vaikeutuu, sillä vesirajassa ranta jatkuu kivikkoisena ja tiheänä viidakkona. Seuraan koko loppupäivän tutuksi tullutta jäänreunan karaa. Veden ja rantajään rajassa kyyhöttää kottaraisen kokoinen pikkulintu, jolla on musta höyhenpuku ja valkoinen kurkku. Osalla on selvät vakiopaikat, osa kiertelee – ehkä tulokkaita. Ne pysyvät ajoittain sukelluksissa ja välillä vedessä kelluen kulkeutuvat virran mukana alaspäin. Irrotan hyödyttömiksi osoittautuneet sukset ja kompuroin jalkamiehenä koko koskialueen. Lumen ja huurteen valkoisuudessa savu leijuu melkein mustana. Syysmuuton suuntana on lounaan sijaan kaakko. Se laskee nokastaan jäälle tuumanmittaisen toukan ja nielee sen hetkeä myöhemmin. Myös jäänreunan lintu hyppää siivilleen, kaartaa vastavirtaan ja palaa lyhyen sukellusja uimaretken lopuksi vanhalle sijalleen. Lasken yli kolmekymmentä valkokurkkuista lintua. Talvehtimiskosket ovat useimmiten jokien latvoja välittömästi isojen järvien alla, joissa joet pysyvät sulina. Vähän alempana veden kulku kiihtyy nivaksi ja pikku koskeksi. Suksittelen lähemmäksi. Sillä on ilmiselvästi oma pysyvä talvireviiri. Lähelle tullut lajikumppani saa sen venyttämään Koskikarat näyttävät melkein aina mustavalkoisilta, vaikka pää ja niska ovat ruskehtavia. Suurin osa talvisilta koskilta löytyvistä linnuista pesii Skandien vuoristossa molemmin puolin Ruotsin ja Norjan rajaa. Kuulen teräviä sirahduksia. Havaintopaikassani Kuusamon pohjoiskulmilla enin osa pesimälinnuista on muuttajia, jotka matkaavat syksyn tullen lounaaseen ja etelään. K K UN katson järven jäältä jokisuuhun, näyttää kuin siellä savuaisi nuotio tai tulipalo. LUHTA » 70 Metsälehti Makasiini 9904_.indd 70 9904_.indd 70 27.1.2023 16.20 27.1.2023 16.20. Joen alku, luusua, valuu sulana koko leveydeltään ja vesi höyryää tyyneen pakkasilmaan
itsensä kolmanneksen korkeammaksi tai pyrähtämään lyhyeen takaa-ajoon. Melko tavalliselta näyttävä mutta pakkaspäivänä toistuvasti veteen sukeltava pikkulintu kummastuttaa. Metsälehti Makasiini 71 9904_.indd 71 9904_.indd 71 27.1.2023 16.20 27.1.2023 16.20. Koskikara voitelee höyhenensä vahamaisella rasvarauhasen mönjällä täysin vedenpitäväksi. Vedestä pompannut koskikara on saman tien aivan kuiva. Uimareissun jälkeen lennetään takaisin jäänreunan mielipaikalle. Virran mukana ohi lipuvista karoista se ei samalla tavoin välitä. Talvielämä koskikarana kuluttaa kohtalaisesti energiaa. Sillä ei ole varpaissaan räpylöitä, mutta vedessä siivet toimivat airoina. Tarkeneminen avantouimarina puolestaan selviää kirjatietona. Tavalliset lintulaudan talvilinnut, talitintti tai punatulkku, menehtyisivät sukeltamattakin ensimmäiseen uimareissuun. Onnistun näkemään lähimatkalta nousun sukelluksista. Ravinto näyttää jakautuvan tasapuolisesti toisaalta toukSukelluksen jälkeen koskikara nousee pintaan. Lisäksi koskikaran varpaista puuttuvat uimarille tärkeät räpylät. Lintu meloo siivillään samaan tapaan kuin pingviinit ja ruokkilinnut. Vedestä noustuaan se on hetkessä rutikuiva. Yksikin pulahdus palelluttaisi kaikki muut samankokoiset pikkulinnut hengiltä
Monen tutkijan mielestä minkki on osasyyllinen koko valtakunnan vesilintukantojen taantumiseen. Päättelen, ettei mikä hyvänsä jäteviemäri keräisi näin montaa koskikaraa. liene kummempaa haittaa, mutta kevään tullen sitäkin isompi ongelma seudun vesilinnuille. LUHTA » 72 Metsälehti Makasiini 9904_.indd 72 9904_.indd 72 27.1.2023 16.20 27.1.2023 16.20. Talviselle koskikaralle minkistä ei Minkki loikkaa suoraan veden alta, mutta äkäisesti sirahtava koskikara on saman tien ilmassa. Päivä jatkuu kyyhötyksenä jään reunalla, sukelteluna virtaan, ateriointina ja höyhenpuvun sukimisena ja rasvaamisena, ajoittain isotteluna oman tontin laidalle eksyneelle tunkeilijalle. Matkalla omaan yömajaani mietin minkkiä, luontoomme karannutta vieraspetoa. Kara on saman tien ilmassa ja nelijalkainen avantouimari puolestaan hyppelee jokirantaa alavirtaan. Auringonlaskun hetkeen osuu dramatiikkaa. Minkin kohtaaminen saa minut tarkkaamaan lumijälkiä ja päättelen kosken tuntumassa majailevan liki yhtä monta Koskikarat pesivät valkoisina kuohuvien tunturipurojen varsilla Skandien vuoristossa. Nuori koskikaran poikanen pesäonkalon suulla lähellä kolmen valtakunnan rajamerkkiä. kiin ja matomaisiin ötököihin, toisaalta taimenen mätiin. Saukko karkottaa minkin Pysyttelen talviuimareitten ja sukeltajien koskella myös neljä seuraavaa päivää. Jostain jään reunan alta tai suoraan virrasta livahtaa jäälle musta minkki ja loikkaa kohti nuokkuvaa koskikaraa
Laji pyydettiin turkisriistana miltei sukupuuttoon, mutta elpyi myöhemmin rauhoitettuna. Seuraavina päivinä saukot merkkaavat ulosteillaan kaikki kuviteltavat jäänreunat. Kun saukot ilmestyvät sulaan, ne merkkaavat saman tien elinalueensa ulostepökäleillä. l Metsälehti Makasiini 73 9904_.indd 73 9904_.indd 73 27.1.2023 16.20 27.1.2023 16.20. Muistan minkinloukkuja virittävän ystäväni havainnon: saukko karkottaa minkin! Mielessäni kert a a n S u o m e n saukkojen historiaa. Järvi-Suomen vesistöjen puhdistuminen voimisti saukkokannan kolminkertaiseksi vuosituhannen vaihMinkki loikkaa suoraan veden alta, mutta äkäisesti sirahtava koskikara on saman tien ilmassa. Sisämaassakaan saukko ei pysty hävittämään minkkiä, mutta vähentää ratkaisevasti sen elinalueita.. Tiedän minkin yöeläjäksi, mutta havaitsen syrjäsilmällä järven jäällä kaksi tummaa loikkijaa keskipäivän auringossa. Pienen tuiskun jälkeen keksin, ettei uusia minkinjälkiä näy missään. teessa ja hidas runsastuminen on jatkunut näihin päiviin. Avomerellä saukko ei pärjää, sillä se tarvitsee turkkinsa hoitoon suolatonta vettä. Pienet siipiniekat metsästävät toukkia ja mätipallukoita, isot nelijalkaiset pikkukaloja. Pienen tuiskun jälkeen keksin, ettei uusia minkinjälkiä näy missään. Saukot ja koskikarat eivät kiinnitä toisiinsa huomiota. Sitä vastoin luonnonystävien ja riistanhoitajien voivottelu minkkien tihutöistä alkaa rajoittua ulkomeren lintuluodoille. Ne selvästikin päättävät jäädä jokisulaan ja paaluttavat kakkapökäleillä tonttinsa. minkkiä kuin mustia valkokurkkuisia lintuja. Jokisuun sulavesi työntää pakkasilmaan vesihöyryä, joka lumen ja huurteen valkoisuudessa näyttää melkein mustalta. Se on valtausmerkki muillekin kuin toisille saukoille, sillä saukkojen tulo karkottaa saman tien kaikki minkit muihin vesiin. Kun pakkanen vähän hellittää, koskikarat visertävät kirkasta jokeltavaa laulua. Ne ovatkin saukkopari, monin verroin minkkiä isompia
”Suksien valmistus alkoi pienessä autotallissa Puuppolassa vuonna 2009. Pintaa koristaa ohut puuviilu. Pusu Skis -brändiin panostetaan myös isosti. Kysynnän kasvaessa Ahvenainen perusti vuonna 2016 yrityksen. Visakoivukuosi erottuu laskettelurinteissä varmasti edukseen. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Toimitusjohtaja Jani Ahvenainen sanoo Pusun suksien kilpailevan ekologisuudella ja laadulla. Suksien ja lumilautojen ydin tehdään puusta, välikerrokset erilaisista kuiduista ja pohja kierrätysmuovista. MIKÄLI yrittäjä Jani Ahvenaisen suunnitelmat toteutuvat, Puuppolan kylä Jyväskylässä tunnetaan maailmalla jatkossa paitsi ralliautoilijoista, myös laskettelusuksista. Syntyi Pusu, eli Puuppolan Suksi Oy, joka toimii nykyisin Laukaan Vuonteella. ”Pari ensimmäistä vuotta tein suksia kustomoituna asiakkaiden toiveiden mukaan, kunnes alkoi oman malliston suunnittelu.” Ajaton materiaali Pusulta löytyy nyt kymmenkunta suksimallia niin rinteisiin kuin niiden ulkopuolelle. Tälle kaudelle markkinoille on tulossa myös liukulumikengät. Lisäksi käytämme saarnia sekä keveyttä vaativissa malleissa jonkin verran balsaa.” Pintaviiluissa puulajivalikoima on laaja. ”Keskisuomalainen haapa ja koivu ovat ytimissä käytetyimmät puulajit. Valmistimme alkuun kaverini Ilkka Heleniuksen kanssa suksia itsellemme harrastuksena”, Ahvenainen kertoo. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 9908_.indd 74 9908_.indd 74 27.1.2023 16.29 27.1.2023 16.29. Menopeleihinsä saa pinnan niin visatai loimukoivusta kuin vaikka pähkinäpuusta, saarPARHAAT PUOLET PINTAAN Intohimo lasketteluun sai Jani Ahvenaisen rakentamaan premium-luokan sivakoita. Sukset erottuivat alusta saakka massasta persoonallisella puukuosillaan
”Puissa kasvaa niin hemmetin hienoja grafiikoita, etten minä keksisi mitään kauniimpaa pintaa suksiin.” nista, jalavasta tai tammesta. Jani Ahvenainen viihtyy verstaalla itsekin, mutta tuotannon skaalaaminen isommaksi vie toimitusjohtajan aikaa yhä enemmän. Metsälehti Makasiini 75 Pusun runko tehdään aina puusta. Uutta vauhtia kehitykseen tuo viime syksynä yritykseen merkittävästi panostanut sijoitusyhtiö Midinvest Oy. Kun suksi taipuu, puu antaa sopivasti vastetta, eikä suksi tunnu jalassa kuolleelle kapulalle.” Teknisten ominaisuuksien kehittämisessä Pusuun tuo ”laskentatehoa” jo autotallivaiheessa mukana ollut Helenius, joka on kouluttautunut matkan varrella fysiikan tohtoriksi. ”Käynnistimme lisäksi yhteistyön Spinnovan kanssa, jonka puupohjaisia kuituja käytämme useissa malleissamme.” Tällä kaudella Pusun verstaalta lähtee maailmalle 700–800 suksiparia, joka on ennätysmäärä. ”Puissa kasvaa niin hemmetin hienoja grafiikoita, etten minä keksisi mitään kauniimpaa pintaa suksiin. 9908_.indd 75 9908_.indd 75 27.1.2023 16.29 27.1.2023 16.29. Puu on ajaton ja kaunis materiaali”, Ahvenainen sanoo. ”Suuri osa tilauksista tulee ihmisiltä, jotka ovat kokeilleet suksia testitapahtumissamme. Tuotekehitys onkin Pusun viisihenkisen tiimin intohimo. Yhtälö ei ole yksinkertainen, sillä laskettelusuksen pitää kestää äärimmäisiä olosuhteita. Kasvu-uralla Pusun tuote ja tekijät ovat vakuuttaneet nopeasti sekä rahoittajat että nimekkäät yhteistyökumppanit. Se kertoo, että suksemme laskuominaisuuksia arvostetaan. ”Puu sopii suksen ytimeen energiaa varastoivana materiaalina hyvin. ”Lisäksi meillä on joukko alan huippuja testaamassa suksia käytännössä ja antamassa hyödyllistä palautetta”, Ahvenainen sanoo. Pusuilla on voitettu myös vapaalaskun Suomen mestaruus”, Ahvenainen kertoo.. Taipuminen, tärinä, pakkanen ja kastuminen asettavat materiaaleille ja niiden yhteensopivuudelle haasteita. Tässä tapauksessa saarnesta. Puuydin tuo tuntuman rinteeseen Puusuksi on ikivanha innovaatio, mutta valmis se ei ole. Suksien hinnat alkavat noin 750 eurosta. l Pintakäsittelijä Ossi Valkonen viimeistelee suksen pohjaa ja kanttia
Kiinnostavaa on ollut todeta, että jopa vihreiden ympäristöministeri Ohisalo on julkisuudessa ottanut kantaa asiaan, ilmeisesti ymmärtämättä, että hän samalla periaatteessa on ottanut kantaa jatkuvaan kasvatukseen siirtymisen edellyttämiä hakkuita vastaan, vaikka vihreät muuten olisivat valmiit vaatimaan jatkuvaa kasvatusta ainoaksi sallituksi menetelmäksi. Koska asia on herättänyt huolta metsien hiilensidonnasta ja taloudellisesta tuotosta jopa ministeritasolla, kannattaa kiinnittää huomiota ensinnäkin siihen, mitä jatkuvan kasvatuksen professorit suosittelevat jatkuvaan kasvatukseen siirtymisestä ja toiseksi siihen, mitä laki sallii. Hakijalta vaadimme aikaisempaa kokemusta metsäalalta sekä puukaupasta. Vaativat jatkuvaa kasvatusta, mutta vastustavat siirtymähakkuita. Maatalousja metsätieteiden maisteri Petri Heinonen aloitti Tapiossa Senior Advisorina tammikuussa. Käymme hakemuksia läpi jo hakuaikana, joten saatamme täyttää paikan sopivan henkilön löydyttyä. lakirajaan. Siinä menetetään sitten todellakin hiilinielu, hiilensidonta eli kasvu ja samalla tuotto! Huomionarvoista on myös, että mikäli kyseiset kohua herättäneet hakkuut olisi metsänkäyttöilmoituksissa ilmoitettu eri-ikäiskasvatuksiksi eli jatkuvaksi kasvatukseksi, laki olisi sallinut metsän harvennuksen jopa 70 % alle metsänhoitosuositusten tasaikäisten metsien suositellun tiheyden. Huikuri tulee työskentelemään pääasiassa talousmetsien luonnonhoitoa koskevien metsänhoidon suositusten uudistamistyön parissa. Heinosella on pitkä ja monipuolinen kokemus metsäalalta, muun muassa metsien inventoinnin ja metsienkäytön suunnitteluhankkeista. Entä jos ja kun uudistumista ei tapahdukaan kohtuullisessa ajassa. NIMITYKSIÄ LUKIJALTA PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsälehti Toimittaja Aino Ässämäki sijaistaa Valtteri Skyttää Metsälehden toimituksessa elokuun loppuun. Suositellaan siis luontaisen uudistumisen toivossa todella kovia harvennuksia, joissa vielä parhaat puut poistetaan. Etsimme kasvavaan joukkoomme metsäpalveluammattilaista puunhankintaesimieheksi, vakituiseen työsuhteeseen hoitamaan Sastamalan aluetta. Tapio Metsänhoitaja Teemu Huikuri aloitti Tapiossa luonnonhoidon asiantuntijana tammikuussa. Turun kaupungin jatkuvaan kasvatukseen tähtäävässä metsäsuunnitelmassa (löytyy netistä), jonka metsänhoito-ohjeet ovat laatineet professorit Pukkala, Lähde ja Laiho, suositellaan siirtymähakkuina nimenomaan rajuja yläharvennuksia lakirajalle asti eli 20–40 % alle suositusten rajan. Lisätietoja antaa Jesse Kuuminainen, 040 752 2878 jesse.kuuminainen@kumeko.fi Kumeko 2 x 110_85 17.1.2023 10.47 Sivu 1 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET 9909_.indd 76 9909_.indd 76 27.1.2023 17.24 27.1.2023 17.24. Ennen Tapiota Huikuri työskenteli FSC Suomella metsäja standardiasiantuntijana. CARL-JOHAN JANSSON TURUSSA SUUNNITELLAAN KOVIA HARVENNUKSIA KUMEKO Group Oy on metsäja bioenergiapalveluita tuottava perheyritys. Hakemukset osoitteeseen eveliina.passilahti@kumeko.fi. RAJUT , suositusten vastaiset ja jopa laittoman kovat harvennukset ovat viime aikana herättäneet suurta kohua. Kyse on ollut tasaikäisten nuorten metsien ensiharvennuksista, joissa on poistettu liikaa puuta verrattuna metsänhoitosuosituksiin sekä metsäasetuksessa määrättyihin alaharvennusten minimitiheyteen, ns. Meillä on hyvä työterveys sekä liikuntaetu. Työ tulee pääsääntöisesti olemaan etätyötä, tarpeen mukaan voi hyödyntää Porin toimiston tiloja. Tuskin mikään kohua herättäneistä hakkuista olisi siinä tapauksessa todettu lainvastaisiksi. Ennen Tapioon tuloa Heinonen toimi toistakymmentä vuotta UPM:llä erilaisissa metsäympäristön ja yritysvastuun tehtävissä. HANKINTAESIMIES Työtehtäviisi kuuluu puun ostoa ja korjuun koordinointia. Valtteri Skyttä on perhevapaalla. Konsernimme tarjoaa palveluita paremman tulevaisuuden ympärillä ja osana sitä tuemme työntekijöidemme hyvinvointia. Tarjoamme monipuolisen työnkuvan lisäksi nuorekkaan ja iloisen työporukan
3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Jos siis haluaa alusta saakka saada mahdollisimman hyvää hiilitiliä, kannattaa omistaa siinä vaiheessa nuoria kasvavia metsiä. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Metsänomistaja saisi hiilensidonnasta jopa kolme kertaa nykyistä mallia suuremmat tulot. Jos uskoo tähän kehityskulkuun, nyt on aika tehdä päätehakkuu kaikilla metsäkuvioilla, joiden kasvu osoittaa pieniäkään hiipumisen merkkejä. 09 315 49 840). Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. Kokeiluissa on mukana erilaisia metsävarusteita, raivaussahoja ja moottorisahoja – muun muassa markkinoiden väkevin akkusaha Stihl MSA 300. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. PIKAKERTAUS VIIME VUODEN TESTEISTÄ Toisin kuin joulukuun Metsälehti Makasiinissa (8/2022) näytimme, Rovaniemi ei sijaitse Inarin liepeillä vaan huomattavasti etelämpänä, napapiirin tuntumassa. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Loppupäätelmä oli helppo arvata. . » VERKOSSA NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. Suomesta metsiä viime vuosina kiihtyvään tahtiin hankkineet rahastot ja yhtiöt ovat toimineet juuri näin. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. OIKAISU SUOMEN valtion omistama tutkimuslaitos VTT esitteli vuoden alkajaisiksi ehkä ensimmäisen laajempaa huomiota saaneen laskuharjoituksen siitä, mitä tapahtuisi, jos metsänomistajille alettaisiin maksaa hiilensidonnasta, toimittaja Sami Karppinen kirjoittaa blogissaan Metsälehden verkkosivuilla. Hiiltä sitovat tunnetusti eniten parhaassa kasvuvaiheessa olevat nuoret metsät. 9909_.indd 77 9909_.indd 77 27.1.2023 17.24 27.1.2023 17.24. Lehti löytyy osoitteesta metsalehti.fi/magazines/ testit2022. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Juttu avautuu uuteen näkymään. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Lue koko kirjoitus osoitteesta: metsalehti.fi/blogit/ hiilihuimaus AAVISTUSHAKKUUT JA SUURI HIILIHUIMAUS KOKOSIMME kaikki Metsälehden viime vuonna tekemät testit yhteen verkkolehteen. Liekö heillä parempaa tietoa tulevasta. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana
Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! 78 Metsälehti Makasiini 9912_.indd 78 9912_.indd 78 27.1.2023 16.33 27.1.2023 16.33. fi/lukijakysely. Se pysyttelee pitkiä aikoja paikallaan, jolloin ruskeankirjava väritys kätkee sen ruohoston varjoihin. l SEPPO VUOKKO Huikeita hyppyjä Juuri aikuistunut sylkikaskas on jättänyt taakseen viimeisen toukkavaiheen nahan ja suojanaan olleen vaahdon. Monet pedot ja loiset oppivat tonkimaan herkkupalan vaahdon keskeltä.. Jännitys purkautuu sekunnin tuhannesosassa, jalat ojentuvat ja sinkoavat kaskaan ilmaan. Toukka asettuu paikoilleen, työntää imukärsänsä kasvin johtosolukkoon ja alkaa imeä. Tämän turvaamiseksi eläimillä on valtaisa määrä erilaisia keinoja, kullakin lajilla omansa. Kun saalistaja vihdoin löytää kaskaan, sen pelastaa rivakka hyppy, joka vie saaliin pois ällistyneen pedon nokan alta. Takajalat ovat nyt kuin jännitetty jousi. Siitä sylkikaskas rakentaa puolustuksen itselleen: se puhaltaa ympärilleen vaahtokuplan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Ensinnäkin kaskas välttelee huomion herättämistä. Ihminen kestää tajuntaansa menettämättä vain muutaman g:n kiihtyvyyden. Kaskas valmistautuu hyppyyn painamalla takaruumiin alustaa vasten. Lähtönopeus on parhaimmillaan neljä metriä sekunnissa ja se sinkoaa eläimen yli puolen metrin korkeuteen ja kenties kahden metrin päähän. » PILKKEET ELÄMÄSTÄ ei selviä hengissä, mutta lajin säilymisen kannalta olisi tärkeätä pysyä niin kauan elossa, että ehtii saada jälkeläisiä. Kaikkien helmikuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme kolme Metsäkoulu-kirjaa pakattuna Metsälehden kangaskassiin. Tämä ”käärmeensylki” ei anna täydellistä suojaa. Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. Hypyn lähtökiihdytys on huikea, 2 800–4 000 m/s 2 , noin 300–400 g:tä. Siiviläputken neste on vettä, jossa on ehkä prosentin verran sokereita, mutta niukasti toukan tarvitsemia aminohappoja. Toukat joutuvat itse keväällä etsimään tuoretta ravintoa, mutta onneksi monet kasvilajit kelpaavat. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Viime numeron suosituin artikkeli oli vaikuttajahaastattelu ”Roope Tonteri omassa elementissään”. Arvonnassa palkinnon voitti tällä kertaa Toni Korhonen. ARVONTA! MISTÄ PIDIT. Turvatakseen jälkeläisten elinmahdollisuudet naaras sijoittelee munat pieninä ryhminä syksyisten kasvien varsille. Siksi toukka joutuu pumppaamaan valtaosan vedestä pois. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Esimerkiksi käy sylkikaskas
029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 17.2. Ensi numerossa MILTÄ METSÄKONE NÄYTTÄÄ 2040LUVULLA. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6115 (perhevapaalla) Mikko Häyrynen, p. METSÄLEHTI MAKASIINI 2/2023 ILMESTYY 17.3. 029 432 6114 Päivi Laipio, p. 040 1623991 Jussi Collin, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 09 315 49 800 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 91. 09 315 49 844 Sari Enderle, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6100 Anna Back p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 32 890 (lt/21) PunaMusta 2023 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka SA M I K A RP PI N EN 9912_.indd 79 9912_.indd 79 27.1.2023 16.33 27.1.2023 16.33
Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO 9913_.indd 80 9913_.indd 80 27.1.2023 16.44 27.1.2023 16.44. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys .
Palkinnot Makasiiniristikosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Mauri Hämäläinen, Helsinki, Ahti Jantunen, Pieksämäki ja Kaji Känsälä, Alaveteli. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V Tämän Makasiinkrypton vastausten tulee olla perillä 17.2.2023 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). MAKASIINIKRYPTO 1 . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin tulee 2,90 € laskutuslisä. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 9913_.indd 81 9913_.indd 81 27.1.2023 16.44 27.1.2023 16.44. . Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 8, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 1”. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys
”Vanhoihin menetelmiin verrattuna ovat kenttätyökustannukset pienentyneet noin 50 %”, kirjoitti Lauri Olenius Silva Fennicassa vuonna 1951. ILMASTA otettu valokuva avaa metsään uudenlaisen näkymän. Kun 1970-luvun alussa metsäsuunnittelua tehtiin vuosittain 200 000 hehtaaria, oli määrä vuonna 1986 jo 1,2 miljoonaa hehtaaria. Ilmakuvat ja kehittyvä tietotekniikka tehostivat metsäsuunnittelua nopeasti. Tämä tiedostettiin Suomessa jo 1930-luvulla, mutta ensimmäisiä kokeiluja ilmakuvasta metsätalouden työkaluna päästiin tekemään vasta sotien jälkeen. Tämä kuva on 2010-luvulta. Värikuvat tulivat 1980-luvulla. Metsähallituksessa ilmakuvaus aloitettiin vuonna 1948. Alkuun kuvattiin mustavalkokuvia, mutta pian siirryttiin mustavalkoinfrakuviin, joista voitiin erottaa lehtipuusto paremmin. Ilmakuvan läpimurto tapahtui 1970-luvulla, kun yksityismetsien metsäsuunnittelu käynnistyi. l SAMI KARPPINEN Tarkempaa tietoa taivaalta Metsäalaa muuttaneista keksinnöistä kertovassa sarjassa vuorossa on ilmakuva, joka mullisti metsäsuunnittelun. Niin kutsutuista väärävärikuvista lehtipuusto erottuu helpommin hieman punertavan sävyn ansiosta. M A A N M IT TA U SL A IT O S » KÄÄNTEENTEKEVÄ 82 Metsälehti Makasiini Metsäsuunnittelu sai siivet, kun yksityismetsien systemaattinen ilmakuvaus aloitettiin 1970-luvulla. SU O M EN M ET SÄ KE SK U S 9915_.indd 82 9915_.indd 82 27.1.2023 16.37 27.1.2023 16.37. Ilmakuvalla haluttiin saada entistä täsmällisempää tietoa metsävaroista. Myös kustannussäästöt nähtiin ilmeisinä. Kuvaformaatti on säilyttänyt paikkansa näihin päiviin saakka. Ilmakuvausta lähti kehittämään Metsäkeskus Tapio Sitran tuella. Metsäkuviot voitiin piirtää ilmakuvasta toimistolla ennen maastotöitä. Metsäkuviot, joihin metsätaloutemme edelleen pitkälti perustuu, pystyi hahmottamaan ilmakuvasta erinomaisesti. Ilmakuvaa tarvitaan edelleen laserkeilausdatan rinnalla metsävaratiedon tuottamisessa. ”Esimerkiksi Metsään.fi-palvelussa voi katsoa vääräväri-ilmakuvaa, joka on sidottu koordinaatistoon”, kertoo Suomen Metsäkeskuksen metsätietopäällikkö Raito Paananen. ”Puulajien ja kuviorajojen tunnistaminen onnistuu paremmin ilmakuvalta”, sanoo Paananen.. Puustotulkinnassa parhaaksi osoittautui väri-infraeli väärävärikuva
Lento Helsinkiin lähtee kello 18. HINTA JA ILMOITTAUTUMISET Matka maksaa 1 795 euroa kahden hengen huoneessa. Dublin Cork Galway Limerick Tipperary IRLANTI 9911_.indd 83 9911_.indd 83 29.1.2023 12.50 29.1.2023 12.50. Lento Helsingistä Dubliniin lähtee kello 8.15. Illaksi saavumme pieneen Tipperaryn kaupunkiin, joka on tullut tutuksi sadan vuoden takaisesta laulusta ”It´s a long way to Tipperary”. Ilmoittautumiset: 31.3. Hinta sisältää suomalaisen oppaan palvelut, lennot, kuljetukset, vierailut, hotellit sekä 3 lounasta ja 2 illallista ruokajuomineen. KESKIVIIKKO 7.6. Matka jatkuu pääkaupungista kohti etelää Wicklow’n vuoristoalueelle. Kennedyn muistolle perustettuun puistoon ja arboretumiin, jossa kasvaa 4 500 puuta ja pensasta kaikkialta maailmasta. Tutustuminen yli tuhat vuotta vanhaan Dubliniin alkaa kaupunkikierroksella. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Oy Kon-Tiki Tours Ltd. mennessä www.kontiki.fi, ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300. MAANANTAI 5.6. Iltapäivällä käymme elokuvista tutussa Cahirin linnassa ja Sap Nurseries -taimitarhalla, joka on yksi Euroopan suurimmista. MATKAOHJELMA SUNNUNTAI 4.6. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 410 euroa. Iltapäivän kohokohta on metsäkierros, josta osa kävellään puunlatvojen tasolla Beyond the Trees -puistossa. metsalehti.fi/lukijamatka. Lisätietoa: www.kontiki.fi tai www. Vierailu Coollattin Estaten metsäalueella, jossa perehdymme paitsi metsien hoitoon ja metsästykseen myös metsätuhoihin. Päivän huipentaa yhteinen irlantilainen ilta hyvän ruuan ja musiikin parissa. Iltapäivällä ohjelmassa on tutustuminen John F. TORSTAI 8.6. Matka edellyttää normaalia kuntoa, sillä vierailukohteisiin tutustutaan jalkaisin. Paluumatkalla Dubliniin poikkeamme hedelmätarhalla ja maistelemme tilan tuotteita kuten omenamehua ja siideriä. Reiteillä voi olla portaita ja korkeuseroja. Ennen kotimatkaa ohjelmassa on vierailu viskitislaamolla sekä lounas Howthin kalastajakylässä. VIHREÄN SAAREN METSÄT Metsälehden juhlavuoden lukijamatka tehdään kesäkuussa TIISTAI 6.6. Perinteikkäällä Glennon Brothers -sahalla näemme paikallista puunjalostusta
Sillä tallennat ostokuitit ja matkakulut jo reissun päältä valmiiksi ensi vuoden veroilmoitukseen! storaensometsa.fi Asiakaspalvelu ark klo 8–16 p. Lift off! Tallennukset ovat nyt tehty. Automaattisesti täyttyneet metsäveroilmoitus ja alv-laskelma ovat jo sähköisesti matkalla verottajalle. eMetsällä se on helppoa kuin kuuraketin lähtölaskenta. Lataa nyt ilmainen eMetsä Mobiili verkkokaupastasi. Metsäveroilmoituksen tekeminen ei ole rakettitiedettä. 02046 1478 Elämässä mukana – Stora Enso Veroilmoituksen lähtölaskenta on alkanut 3 2 1 Ota esille pankkitunnukset, verovuoden kuitit ja muistiinpanosi Kirjaudu turvallisesti pankkitunnuksilla www.emetsa.fi Avaa eMetsä veropalvelu -välilehti ja anna lennonjohdon neuvoa 9916_.indd 84 9916_.indd 84 29.1.2023 12.53 29.1.2023 12.53