Metsälehti 2/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 1/2 02 5 LAADUSTA TINKIMÄTTÄ VAIKUTTAJA ”Metsäala on suurennuslasin alla” VEROTUS NÄIN ILMOITAT METSÄVEROT Metsänhoito: Vaihto jatkuvaan kasvatukseen METSÄTILAKAUPOISSA ENNÄTYS METSISTÄ TULI PÄÄSTÖLÄHDE PUUKAUPPA KÄYNNISTYI VAHVASTI ›› Laatupuu voi olla arvossaan, jos sopiva ostaja löytyy TE EM A : LA AT U PU U N KA SV AT U S 11230_.indd 1 11230_.indd 1 25.1.2025 12.58.59 25.1.2025 12.58.59
Lähde yhteiselle matkalle kohti uudistavaa metsätaloutta ja liity Metsä Groupin omistajajäseneksi nauttiaksesi monipuolisista jäseneduistamme. Lisäksi tuomme sopimusasiakkaillemme uuden, läpinäkyvän puun hintatakuumallin. Tarjoamme kampanjaetuna kaikille nykyisten ja uusien omistajajäsenten 1.11.2024–28.2.2025 tekemille puukaupoille vähintään euron bonuksen per kuutio. Uutena omistajajäsenenä saat bonusta heti ensimmäisestä puukaupastasi alkaen. Yhdessä metsänomistajien kanssa haluamme jättää metsät tuleville sukupolville elinvoimaisempina, monimuotoisempina ja ilmastokestävämpinä. Tee puukaupat metsäasiantuntijamme kanssa osoitteessa metsagroup.com/teepuukauppa Bonusta ensimmäisestä puukaupasta alkaen 11231_.indd 2 11231_.indd 2 28.1.2025 12.33.52 28.1.2025 12.33.52
18 18 S. 6 S. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Tiedepaneelit on yhdistettävä 6 METSÄNOMISTAJA: Aidosti metsäläinen 12 KUTISTUNEET LATVUKSET HYYDYTTIVÄT HIILINIELUN 14 METSÄTYYPPI: Saako metsärahastosta rahansa. 68 S. 58 VEROTUS: Näin täytät metsäveroilmoituksen 64 VEROTUS: Hankintatyöt 66 VEROTUS: Arvonlisäverot 6 S. 15 SADAN VUODEN KIERTOAIKA 16 LUKIJAN KUVA: Energiaa metsästä TEEMA 18 LAATUPUUN JÄLJILLÄ 28 VAIKUTTAJA: Hokkasen veljesten miljoonasavotta OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 15 kysymystä jatkuvaan kasvatukseen siirtymisestä 40 TUOTTAVUUS KASVUUN: Maanmuokkauksesta liikkeelle 42 TUTKIMUS: PEFC ei takaa monimuotoisuutta 43 KOLUMNI: Puukaupan aika 44 KYSY POIS: Miksi säästökoivut kituvat. LUONTO 67 KOLUMNI: Ihan sairas aukko 68 TUOTE & TEKIJÄ: Sarvesta sangat 70 METSO & NÄKKI: Talviretkellä 78 PILKKEET: Totuus lahopuun 5 000 eliölajista 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 SAVOTALLA: ”Välillä on kone jo odottamassa” TI M O VE IJ A LA IN EN SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 11232_.indd 3 11232_.indd 3 24.1.2025 15.58.39 24.1.2025 15.58.39. 47 PIKATESTI: Varustevyössä kulkee raskaampikin taakka 48 PERINTÖMETSÄ: Luopumisen haaste TALOUS 52 PUUMARKKINAT: Poikkeuksellinen tammikuu 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Jopa 8 euroa enemmän 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Puustoisesta tilasta kova hinta 56 TILAMARKKINAT: Ennätysvilkas vuosi 57 VEROTUS: Onko ollut tuloja
Nykyisin marssijärjestys on tämä: Ilmastopaneeli ilmoittaa hakkuiden rajoitusvaatimuksen ja toteaa, ettei se riitä, koska Luontopaneelin mukaan monimuotoisuuden turvaaminen vaatii vielä suurempaa hakkuiden rajoittamista. Sähkökattiloita ja tuulimyllyjä ei ole vielä tarpeeksi, eikä aina tuule. Suomen metsien hiilivarasto on sadassa vuodessa kaksinkertaistunut metsäsektorin ansiosta, eivätkä metsien maaperän hiilipäästöt johdu hakkuista vaan ilmaston lämpenemisestä. Jo ensimmäisiä haastatteluja tehdessä selvisi, miten moniulotteinen asia metsätilan sukupolvenvaihdos on.” Tule tapaamaan minua ja toimitusta 11. Puolen millimetrin lustoja kasvattaneesta, yli 200-vuotiaasta männystä saa huippukestävää sahatavaraa.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”Luonnonvarakeskuksen laskelma metsien hiilinielun heikentymisestä nousi isosti uutiseksi. Tämän jälkeen Metsäbiotalouden tiedepaneeli kertoo vaaditun rajoituksen hintalapun. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi HELI VIRTANEN TOIMITTAJA ”Hitaasti kasvaneesta männystä on niin kova pula, että rakennusrestauroija Tuomo Rinne päätti ostaa metsää Enontekiöltä. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini MONI luki Helsingin Sanomien uutisen tiedepaneelien yhdistämisestä niin, että hallitus on kyllästynyt Ilmastoja Luontopaneelien vaatimuksiin hakkuiden vähentämisestä. Samalla fossiilista hiiltä vapautetaan ilmakehään kiihtyvään tahtiin. Taustalla on ajatus kustannustehokkuudesta. helmikuuta järjestettävään Metsälehden lukijatapahtumaan (s. 51). Metsäsektoria syyllistetään hakkuista ja hiilinielujen vähenemisestä. Kun tiedepaneelit yhdistetään, niiltä on myös lupa odottaa repivän keskustelun sijaan laaja-alaisempaa tasapainoista tieteellistä synteesiä. Näin päätteli ainakin HS:n ympäristötoimittaja Petja Pelli. Jos sellutehdas lopettaa, asunnot kylmenevät, ja ne on lämmitettävä fossiilisella polttoaineella. Veronmaksajilla on oikeus vaatia professoreilta tasapainoisempaa viestintää. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Tiedepaneelit on yhdistettävä 11233_.indd 4 11233_.indd 4 24.1.2025 13.11.14 24.1.2025 13.11.14. Metsäpalot tekevät hetkessä selvää metsien hiilivarastoista, jos metsät jätetään hoitamatta. Pienelle huomiolle on julkisuudessa jäänyt sekin, että 1,5 miljoonan suomalaisen koti lämpiää puusta saatavalla energialla. Koetan Makasiinin jutussa selvittää, mistä oikeastaan oli kysymys, mutta moni kysymys jäi vielä lopullista vastausta vaille.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Perintömetsä-palstan pitäminen siirtyi vuodenvaihteessa minulle ja Heli Virtaselle. Kestävyyspaneeli pysyy hiljaa. Vuositasolla bruttokansantuotteen menetys nousee 3,5 miljardiin euroon ilman kerrannaisvaikutuksia. Hallitusohjelmaan on kirjattu erilaisten paneelien ja vastaavien monijäsenisten toimielinten roolin arviointi hallituksen työn tukena ja hallitusohjelman toimeenpanossa
Metsälehti Makasiini 5 MAANANTAINA 20.1. Luonto ja metsät näyttivät jo sellaiselta kuin tavallisena vuonna maalishuhtikuussa. KUVA: KRISTA YLINEN 11233_.indd 5 11233_.indd 5 24.1.2025 13.11.19 24.1.2025 13.11.19. keli Valkmusan kansallispuistossa oli aurinkoinen ja keväinen. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
AIDOSTI METSÄLÄINEN TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT SEPPO SAMULI Kun maataloudesta ei ollut sukutilan elättäjäksi, Jussi Salonen päätti keskittyä metsiin. » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 11234_.indd 6 11234_.indd 6 24.1.2025 13.40.41 24.1.2025 13.40.41. Sieltä löytyy työnsarkaa myös yrittäjälle
Metsälehti Makasiini 7 11234_.indd 7 11234_.indd 7 24.1.2025 13.40.45 24.1.2025 13.40.45. Talon lähipellot on metsitetty visakoivulle, mikä pitää näkymän avarana
Ajokoneena on John Deeren pienin malli, jolla on ikää parikymmentä vuotta ja painoa vain kymmenisen tonnia. ”Jokaisena arkena mennään. ”Meille tulee vaikeimmat kohteet. Autossa on sahoja varalla niin monta, että työ ei varmasti pysähdy. Näitä töitä ei yksin pysty tekemään eikä se turvallisuudenkaan kannalta ole suotavaa.” Monesti kamppeet läpikastuvat, mutta lämpimän saa liikkeestä ja tauolla auton webasto-lämmittimestä. Nyt olen ylpeä siitä, että täälläkin pystyy perheellinen mies asumaan ja elämään”, Salonen kertoo. ”Ennen häpeilin kertoa, mistä olen. EE TELÄ-SUOMESSAKIN voi elää keskellä metsää. Siitä huolimatta sijainti voi olla keskeinen. Pieniä ylispuiden poistokohteita, rakennusten läheltä puuston poistoa.” Töitä on vuoden ympäri lähinnä Padasjoen alueella, muualle ei keritä. Metsänomistaja ja metsäpalveluyrittäjä Jussi Salonen viittoo Padasjoen Kasiniemellä ympärilleen: tuohon suuntaan on tunti Tampereelle, tunti Lahteen tuonne ja saman verran Hämeenlinnaan. Nyt töitä on tehty yhdessä jo 13 vuotta. Metsätie on savotan ajaksi tukittu pakettiautolla ja moottorisaha pärisee kuin entisaikaisessa mieshakkuussa. Mutta henkisellä mittarilla mitattuna kaupungit ovat etäällä. Erikoiskohteiden erikoismiehet Salosen metsäpalveluyrityksessä tapahtuu. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 11234_.indd 8 11234_.indd 8 24.1.2025 13.40.50 24.1.2025 13.40.50. Salosella saattaa mennä päiviä, jolloin hän ei näe muita ihmisiä kuin perheensä ja työtoverinsa metsäpalveluyrityksessään. Heikki Koskinen tuli metsäkoulusta Saloselle metsuriharjoittelijaksi. Kun on innokas työkaveri, niin itsekään ei kehtaa keliä katsoa. Kylätien aurauspalteessa on tuoreet ilveksen jäljet. Juuri nyt käsitellään isoja kuusia, jotka myrskyssä voisivat kaatua sähkölinjan muuntajan päälle. ”Kun on noin monta pyörää, niin menee siististi. Kun ottaa ketjut pois, niin ”Näitä töitä ei yksin pysty tekemään eikä se turvallisuudenkaan kannalta ole suotavaa.” Moottorisaha on perustyökalu, ja niitä on useita
MAANOMISTAJAA kunnioitetaan, jokaisen muodin mukaan ei kannata juosta. JUSSI SALONEN TÄNÄ vuonna viisikymppinen METSÄNOMISTAJA , metsäpalveluyrittäjä MHY Päijät-Hämeen hallituksen puheenjohtaja NAIMISISSA , kaksi lasta SM-MITALEITA voimamieskisoista 2017 ja 2018, Vahvin viljelijä -palkinto 2014 ja 2015 kesällä voi ajaa nurmikollakin.” Tili tulee kuutioista. SALOSEN VINKIT KIRVESTÄ metsälle on vanha vinkki, mutta hyväksi tiedetty. Se on alun perin Skytän kartanon torppa, jonka Salosen isoisän isä lunasti omaksi. Torppa oli jo alkujaan torpaksi iso ja metsäpinta-ala on sittemmin moninkertaistunut. OLE rohkeasti omanlaisesi metsänomistaja. Puutavara mitataan perinteisellä pinomitalla. ISTUTA lahon kuusikon tilalle koivuntaimia. Pakettiauto on lastattu metsurin varusteilla ja varasahoilla, ja on myös lämmin taukotila. ”Vielä ollaan siinä kunnossa, että pyritään kaikki hommat kuutiourakalla tekemään.” Torpan mailla Porkkola-nimistä taloaan Salonen kutsuu torpaksi. Takuulla yllätyt. Pienten erikoiskohteiden mieshakkuu on Jussi Salosen metsäpalveluyrityksen leipälaji. PADASJOKI Metsälehti Makasiini 9 11234_.indd 9 11234_.indd 9 24.1.2025 13.40.56 24.1.2025 13.40.56. PIDETÄÄN metsät kovassa kasvussa, ollaan ilmastonmuutoksessa paljon vartijoita ja tuodaan asia esille
Vanhemmat olivat toimineet oikeaan suuntaan eivätkä olleet tuhlanneet metsärahoja maatalouteen, vaan sijoittaneet lisämetsiin. Visasta tehdään kauppaa kilohinnalla, tuoreena. Lemmikkilampaat ovat pitäneet visakoivikon siistinä, mutta mahla-aikana ne saattavat kaluta runkoja. Porkkolan talo on samalla suvulla neljättä sukupolvea, mutta toinen suku asui silloista torppaa jo aiemmin. Karsinnalla Hartola-visaankin saa oksattoman tyvitukin. ”Oli selvää, että maataloudella ei ollut tulevaisuutta. Lisäksi hän on Metsästysseura Kasiniemen jahdin jahtivouti. Siihen vaikuttaa sekin, että visaviljelyksiä kypsyy korjattavaksi. Piti keksiä, millä pikkutila pysyy leivänsyrjässä kiinni. Salosen harrastuksetkin ovat metsää – pitkiä hiihtolenkkejä ja maastopyöräilyä. Harvapuheinen vaikuttaja Salonen on ollut Metsänhoitoyhdistys Harrastukset ovat metsää. Maatalouden kannattavuudesta EU:hun liittyneessä Suomessa hän ei kuitenkaan ollut vakuuttunut. Vuonna 1995 tila siirtyi sukupolvenvaihdoksella talon kuopukselle – ja myös ainoalle pojalle, silloin 20-vuotiaalle Jussille. Ohjasten ottamiseen oli valmius, sillä niin metsurikoulu, maatalouskoulu kuin armeija oli käytynä. ”Melkein puutarhanhoitoa tämä on, mutta maisema pysyy avarana.” Salosen mukaan etenkin rehevillä peltopohjilla Hartola-visa on haaroittuvampi kuin runkomaisempi Kuhmoinen-lajike. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 11234_.indd 10 11234_.indd 10 24.1.2025 13.41.02 24.1.2025 13.41.02. Nyt hinta tuntuu tippuvan. ”Sorvivisalle on aina kysyntää, mutta oksaeli puukkovisaa on markkinoilla tarpeeksi ja ylikin.” Sorvivisa tarkoittaa rungon suoraa osaa, pituudeltaan 0,7 metristä 1,5 metriin. Työläänäkin, ja puiden leikkaamiseen on jokaisella omat vinkkinsä. Hirvikannan koosta hän puhuu varovasti, mutta myöntää, että asiasta on erisuuntaisia näkemyksiä. Salonen on metsästysseuran jahtivouti. Salonen oli nähnyt, että kymmenen lypsävää juoksuttavat navetassa. Visakoivun kasvatusta pidetään metsänhoidossa herrasmiesten lajina, sillä kukapa yhtäkkiä ymmärtää eri lajikkeiden tai siemenvisan ja kloonivisan hienoudet. Muoti heittelee visakoivun kysyntää. Siitä se on jatkunut, olen itsekin kasvattanut tilaa.” Visakoivu herrasmiesten laji Ikkunasta näkyvät pellot on laitettu visakoivulle. ”Metsien käyttöä kohtaan tulee painetta joka puolelta.” Tiluksille vie ikiaikainen, kiviaidan reunustama tie
Edessä iso fuusio Ensi vuoden alussa toteutuu fuusio, jossa Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan yhdistykset yhdistyvät Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomeksi. Päijät-Häme on liikevaihdoltaan kymmenen miljoonan euron yhdistys, kaksi muuta ovat vähän pienempiä. Fuusioituvissa yhdistyksissä on kolme johtajaa, mutta uudessa vain yksi. ”Heillä riittää kyllä valvottavaa Brysselin päässä.”. ”On itsestä kiinni, miten kehittää osaamistaan ja mitä saa itsestään irti. Pitää olla hiilinielua, suojelua ja sitä ja tätä. l KUTSUMUSTYÖSSÄ SALOSEN työpari Heikki Koskinen on metsurina kutsumustyössään. ”Tämä on meikäläisen intohimo. Työnjäljen pitää olla asiallista aina.” Mieshakkuiden aikana harvan metsurin sanottiin jaksavan terveenä normaaliin eläkeikään saakka. Kaupungissa saatan käydä hoitamassa pakollisia asioita, mutta välillä menee useampia kuukausia, että ei tule käytyä.” Urakkatöissä tilipussin määrää se, paljonko päivässä tulee tehtyä. Salonen ymmärtää kysymyksen, että antaako fuusio voimaa puukauppaan. Hänen mukaansa antaa, mutta se ei ole fuusiossa se juttu. Yhdistys kilpailuttaa valtakirjakaupat Kuutio.fi:n kautta. Salonen vakuuttaa, että palomuuri niiden välillä pitää. Oma kutsumus on ollut kirkas natiaisesta. Päijät-Hämeen valtuustossa useita kausia isolla äänimäärällä. Ilmastonmuutos ja metsien hoito, ne asiat pitää tuoda reippaasti esille.” Saloselle sopii, että maakunta ottaa metsäalan edunvalvonnassa sellaista vastuuta, jota on totuttu peräänkuuluttamaan Simonkadulta eli MTK:sta. Tähän saakka luoja on suonut kestävyyttä.” Salosen ajokoneena on parikymmentä vuotta vanha John Deere. ”Metsäpalveluyrittäminen on yksinäistä, mutta yhdistystoiminnassa tapaa oman alan ihmisiä.” Valtuustoon tuskin missään kampanjoidaan, vaan ääniä haravoivat seutukunnan tunnetut järjestöaktiivit. Tykkään raa’asta työstä ja metsätyön kaikki vaiheet maistuvat.” Koskinen on kolmannen polven metsuri. Nyt hän on ensimmäistä kautta hallituksen puheenjohtajana. ”Kenenkään kroppa ei ole ikuinen. Siinä viiteryhmässä Salosta, harvapuheista hämäläistä, voi luonnehtia säännön vahvistavaksi poikkeukseksi. Fuusioituva, isompi yhdistys pystyy paremmin tarjoamaan asiantuntijan jokaiseen tarpeeseen. Metsälehti Makasiini 11 11234_.indd 11 11234_.indd 11 24.1.2025 13.41.07 24.1.2025 13.41.07. ”Tänne veri vetää. Tarvitaan vahva taho, joka varmasti on metsänomistajan puolella.” Kustannussäästöjä tulee etenkin hallinnosta. ”Metsien käyttöä kohtaan tulee painetta joka puolelta. Metsänhoitoyhdistys kilpailuttaa ja valvoo kauppoja metsänomistajan antamalla valtakirjalla, mutta toisaalta on itse tarjoaja korjuupalvelullaan. Koskisen mukaan näillä hommilla elää säällisen elämän. Uuden yhdistyksen liikevaihdoksi tulee vajaa kolmekymmentä miljoonaa euroa. ”Toivotaan, että johtoon löytyy valovoimainen persoona, joka pärjää julkisuuden kanssa
”Samankokoisissa puissa on aiempaa vähemmän oksia, neulasia ja lehtiä ja puiden kokonaisbiomassa on pienentynyt”, kertoo erikoistutkija Tarja Tuomainen. Tästä syystä maahan karttuu vähemmän kuollutta kasviainesta, kariketta, joka on metsämaan tärkeä hiilivarasto. Tuomaisen mukaan tarkkoja arvioita puiden biomassan pienenemisestä ei vielä ole. Tärkeäksi tekijäksi metsien hiilensidonnan hyytymiseen Luken tutkijat totesivat puiden muuttumisen. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 11235_.indd 12 11235_.indd 12 24.1.2025 13.48.39 24.1.2025 13.48.39. Havainto perustuu valtakunnan metsien inventointituloksiin (VMI). Samaan aikaan ilmaston lämpeneminen on kiihdyttänyt kasviaineksen hajoamista, mikä hivuttaa metsämaan hiilivarastoja nopeammin kuin vähenevä karikkeen variseminen puista täydentää. ”VMI:ssä mitattujen koepuiden perusteella on määritelty muuntokertoimet, joilla runkopuun tilavuus, tilavuuskasvu ja myös hakkuusekä luonnonpoistuma muunnetaan kokonaisbiomassoiksi. ”Esimerkiksi Etelä-Suomessa hakkuissa poistettujen mäntyjen biomassan suhdetta runkopuun tilavuuteen kuvaava uusi muuntokerroin on prosentin pienempi kuin edellisen inventoinnin perusteella laskettu. KUTISTUNEET LATVUKSET HYYDYTTÄVÄT HIILENSIDONTAA Puut ovat muuttuneet juuri sellaisiksi kuin metsänhoidossa on tavoiteltu. Vaikka puusto säilyi nieluna, se ei enää riittänyt kattamaan metsien maaperän päästöjä. LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) alustava kasvihuonekaasulaskelma näyttää metsien muuttuneen hiilidioksidin päästölähteeksi. Vuosina 2019–2023 tehdyn VMI 13:n perusteella laskettujen muuntokertoimien mukaan rinnankorkeudeltaan samankokoisten puiden kokonaisbiomassa on pienempi kuin vuosien 2014–17 inventoinnin perusteella laskettu.” Biomassa vähentynyt kivennäismailla Kun latvusmassaa on vähemmän, puista varisee niukemmin oksanpätkiä, neulasia ja lehtiä. Nyt se sataa hakkuiden vastustajien laariin
PARANISIKO MAAILMA. LUKEN ulostulon jälkeen hakkuurajoituksia on vaadittu entistä kovaäänisemmin. Ajatellaanpa aikaa ennen Ukrainan sotaa. Mutta kääntyisikö ilmakehän hiilidioksidipitoisuus laskuun. Muutosta on tapahtunut hiljalleen koko 2000-luvun. MIKKO RIIKILÄ Metsien kasvun osalta muutos pienempään on keskimäärin vajaat kaksi prosenttia.” Tuomaisen mukaan puiden kokonaisbiomassat ovat pienentyneet Etelä-Suomen kivennäismailla. Syynä latvusten supistumiselle on pidetty metsien käymistä aiempaa tiheämmiksi. Silloin puuta tuotiin Venäjällä ja meillä hakattiin vähemmän. ”Turvemailla puiden kokonaisbiomassa on suurentunut. Metsien kasvattajille kehitys on tavoiteltavaa: entistä isompi osa puuston kasvusta ja biomassasta on runkopuuta. ”Jalostetun siemenen käyttö lähti laajamittaisesti käyntiin vasta 1990-luvun alkuvuosina, joten nähdäkseni jalostus ei vielä voi vaikuttaa niin isolla alalla, että se näkyisi laajamittaisesti VMI:ssä latvusten muodossa.”. Se on ollut myös metsänjalostuksen tavoite. KOMMENTTI Riitta Weijola/Vastavalo KU VA : VA ST AV AL O Metsälehti Makasiini 13 11235_.indd 13 11235_.indd 13 24.1.2025 13.48.43 24.1.2025 13.48.43. Näin siksi, että hakkuut eivät vähenisi, vaikka niitä rajoitettaisiin Suomessa. Sitä olisi tietysti pollea esitellä EU:n ympäristöministerien tapaamisessa. Puujalosteiden kysyntään emme pysty vaikuttamaan. Kiinalaiset eivät luovu vessapaperista eivätkä eurooppalaiset pakkauskartongeistaan, ammummepa itseämme jalkaan kuinka isosti tahansa. Luken erikoistutkija Katri Himanen ei silti usko, että latvusbiomassan väheneminen olisi metsänjalostuksen ansiota – tai syytä. Toteutuessaan ne tietäisivät kuihtuvia teollisuusyhdyskuntia, mutta ehkäpä Suomi saavuttaisi laskennallisen hiilineutraaliuden ihan ensimmäisten joukossa. Lapissa muutokset ovat erisuuntaisia puulajista riippuen.” Kokonaisuudessaan havaittu muutos on metsien hiilensidontaa heikentävä. Nyt Suomessa hakataan enemmän ja Venäjällä arvattavasti vähemmän. Jalostus ei selitä puiden muuttumista ”Samankokoisessa puussa latvus on nyt lyhyempi kuin aiemmin. l 1,12 Vuonna 2023 metsät olivat 1,12 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen päästölähde. Jostain tarvittavat puut hakattaisiin. Samalla puut ovat käyneet entistä solakammiksi. Ymmärtääkseni ei, vaikka jostain löytyisikin niin yliluonnollisen tarkka mittari, että se pystyisi aistimaan Suomen mikroskooppisen vaikutuksen maapallon ilmakehään. Viimeisimmässä inventoinnissa (VMI 13) latvusten supistuminen oli selvempää kuin aiemmin”, selvittää tutkimuspäällikkö Kari Korhonen
Vaikka ollaan samoissa maakunnissa, niin toinen rahasto on voinut arvottaa hehtaarinsa puolitoistakertaa arvokkaammiksi kuin toinen. Jos metsärahastot lunastuksien vuoksi tyhjentävät metsänsä puusta, jääkö viimeisille osuuksien omistajille mitään. Mutta metsärahastoissa ostetaan sika säkissä, sillä ne arvottavat metsäomaisuutensa eri tavalla. SAAKO METSÄRAHASTOISTA RAHANSA. Metsärahastoilla on mennyt hyvin Venäjän aloittaman sodan jälkeen ja puun hinnan nousu on kannatellut rahastojen arvoa. Omistan metsää suoraan sekä yhteismetsien kautta. Ulkomaiset instituutiot ovat kiinnostuneita isoista metsäaloista. Viime vuonna metsärahastot S-pankin rahastoa lukuun ottamatta tekivät hyvää tulosta. Piensijoittaja voi siis luottaa, että metsärahastoista saa rahansa pois. Arvottamista vaikeuttaa sekin, että OP:n metsärahasto omistaa myös Tornatoria. Tällöin vaihtoehtona on yksittäisten tilojen myynti tai jopa koko rahaston myynti. Yleisesti kyllä. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA SUVI LAINE 2 3 4 » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 11236_.indd 14 11236_.indd 14 24.1.2025 13.51.05 24.1.2025 13.51.05. MITÄ : Turun Sijoitushallinta Oy:n toimitusjohtaja ja Turun kaupungin sijoitustoimikunnan asiantuntija. MIKSI: Valvomme, että varainhoitajat toimivat asiakkaiden edun mukaisesti. Voi kysyä, mihin selvästi keskiarvoa korkeampi arvostus perustuu. Yksiselitteistä vastausta ei ole, mutta riski on pienempi, koska metsärahastot voivat myydä puuta. Voiko asuntorahastojen tauti tarttua metsärahastoihin. En ole. Piensijoittajien varoja on jumittunut asuntorahastoihin, mutta metsärahastot voivat aina myydä puuta, sanoo sijoitusasiantuntija Veikko Karhulahti. Teoreettinen riski on. Rahastoihin sisäänvirtaavan rahan määrä on supistunut ja menossa on stressitesti. 1 VEIKKO KARHULAHTI KUKA : Pitkän uran turkulaisessa sijoituspankissa tehnyt metsänhoitaja. Jos lunastuksia tulee valtavasti, niin rahastot ajautuvat asuntorahastojen kaltaisiin vaikeuksiin. Oletko itse sijoittanut metsärahastoihin
Vuonna 2024 uudistushakkuita ilmoitettiin lähes 40 000 hehtaaria enemmän kuin edellisvuonna. l TEKSTI SAMI KARPPINEN Sadan vuoden kiertoaika 2000-luvun keskimääräisellä päätehakkuutahdilla kaikki Suomen metsät olisi uudistettu kertaalleen 122 vuoden aikana. 30 000 60 000 90 000 120 000 150 000 5 000 10000 15 000 20 000 25 000 30 000 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 Yhtiöt lisänneet uudistushakkuita Uudistushakkuiden pinta-alat (ha) yksityisten, valtion ja yhtiöiden metsissä 2015–2024 Lähde: Metsäkeskus, metsänkäyttöilmoitukset YKSITYISET YHTIÖT VALTIO » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 11237_.indd 15 11237_.indd 15 24.1.2025 13.52.47 24.1.2025 13.52.47. ”Uudistushakkuiden laskeva trendi johtuu ainakin osin jatkuvapeitteisen käsittelyn lisääntymisestä, mihin meidät velvoitti omistajaohjauskin”, kertoo Metsähallituksen viestintäpäällikkö Päivi Lazarov.. Yhtiöiden omistamissa metsissä päätehakkuut ovat sen sijaan nousseet kymmenen vuoden aikana uudelle tasolle. JOS Suomen metsät uudistettaisiin eli päätehakattaisiin tasaisesti samalla tahdilla kuin niitä uudistettiin viime vuonna, kestäisi kaikkien metsien uudistaminen melko tarkalleen sata vuotta. Esimerkiksi vuonna 2007 uudistushakkuita tehtiin yli 204 000 hehtaarin alalla. Noin 90 prosenttia ilmoitetuista hakkuista toteutuu. Yhtiöt lisänneet, valtio vähentänyt Yksityisten metsänomistajien metsissä päätehakkuiden määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Ennätystahdissa ei silti oltu. Uudistushakkuut sisältävät avohakkuut ja siemenpuuhakkuut. Viime vuonna uudistushakkuita ilmoitettiin tehtäväksi Metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoitusten mukaan yhteensä noin 197 000 hehtaarin alalla, mikä on siis noin prosentti metsäalasta. Suomessa on metsämaata yhteensä noin 20 miljoonaa hehtaaria. Vuonna 2015 yhtiöiden metsiä uudistettiin noin 16 500 hehtaaria, mutta viime vuonna ala oli jo 26 218 hehtaaria. Yllättävää on sen sijaan, että valtion mailla uudistushakkuiden pinta-aloissa on tultu alaspäin. Tällä tahdilla koko maan metsien kiertoajaksi muodostuisi 122 vuotta. Kiivaimpia aikoja metsien uudistamisessa elettiin 1960-luvulla ja 70-luvun alussa, jolloin vuosittaiset alat hipoivat parhaimmillaan 250 000 hehtaaria. 2000-luvulla Suomessa on päätehakattu vuosittain keskimäärin reilut 163 000 hehtaaria metsää. Metsähallitus ilmoitti viime vuonna päätehakkuita 18 370 hehtaarin alalle, kun vuonna 2015 luku oli 23 045 hehtaaria
Saa monipuolista liikuntaa, alkuviikosta hakkailee ja loppuviikosta ajelee.” TIKKULA ENERGIAA METSÄSTÄ Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla arvioitiin latvusten korjuuta. Harmittaa, kun nuukuuttani en raaskinut ottaa tuota enkä sähköistä esiohjausta vaan hydraulisen.” NUAKKA ”Täyttä, jos ei pappi enää kirkkoon mahdu.” SUORITTAVA PORRAS ”Jos sen ajan, jonka istuu traktorin kopissa kieli keskellä suuta ajaen, käyttäisi muihin metsänparannustoimiin, niin taitaisi saada melko paljon suuremman palkan.” KUIVAKORPI ”Kun ihminen on yli 50-vuotias ja rahaa harrastaa, niin hyvä niin. Kuitupuun reaaliset hankintahinnat olivat vuoden lopussa korkeampia kuin koskaan aikaisemmin kuukausitilastossa. Nimimerkki Jees H-valta esitteli energiapuun keruutaan. Mäntykuitupuun koko viime vuoden keskihinta oli edellisen kerran tällä tasolla vuonna 1990 ja koivukuitupuun 1980-luvun alussa. HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Näitä aikoja tällainen harrastus: olen ajellut haapahakkuulta latvusmassan loput pois.” JEES H-VALTA ”On kunnon pelit, kyllä niillä kelpaa niin energiapuuta kuin jäykempääkin metsästä kuskata.” METSÄKUPSA ”Kyllä tuo puuhastelu aina sauvakävelyn voittaa. PUUN HINTA HUIPUSSA M IK KO RI IK IL Ä » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 11238_.indd 16 11238_.indd 16 24.1.2025 13.53.55 24.1.2025 13.53.55. Vuosihinnat olivat tällä tasolla 1990-luvun alussa. tammikuuta 1946, joten ohjelma ehti 79-vuotiaaksi. Hieno kärrivärkki.” SIKARI ”Minkä verran auttaa tuo rullaveto. Mäntykuitupuulle ja koivukuitupuulle ei löydy korkeampia hintoja vuonna 1995 aloitetusta kuukausitilastosta. PUUN hinnat ovat pysyneet viime vuoden kesäkuusta asti huipputasolla, Luonnonvarakeskus kertoo. Yle kertoo lopettavansa perinteisen Metsäradioohjelman. Siitä ei jää viivan alle mitään.” NOSTOKOUKKU ”Suolaliuos kärrin renkaisiin, niin ei keiku tyhjänä käännellessä. Metsäradion ensimmäinen lähetys tapahtui 14. Tukkien ja kuusikuitupuun reaaliset kuukausihinnat olivat edellisen kerran tällä tasolla vuosina 2007–2008
Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveen kasvun ylläpitämiseksi. Tilaa Yaran metsäuutiskirje ja lataa uusi Metsänlannoitusopas osoitteessa yara.fi/metsa, niin pysyt selvillä ajankohtaisista metsänlannoitusasioista! yara.fi/metsa 11239_.indd 17 11239_.indd 17 23.1.2025 16.17.05 23.1.2025 16.17.05. Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. YaraMila ® METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. YaraBela ® METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria
TEKSTI HELI VIRTANEN KUVAT SEPPO SAMULI Toimitusjohtaja Kari Partanen (edessä) kiertää itse valitsemassa puut, joista Fiskarin Laatupuu on kiinnostunut. LAATU haussa Laatupuussa vuosilustot ovat tasaiset ja puuaines virheetöntä. Sellaisen kasvattamiseen on monta konstia, mutta keinojen kannattavuutta on hankala arvioida. 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » LAATUPUUN KASVATUS 11240_.indd 18 11240_.indd 18 23.1.2025 16.06.00 23.1.2025 16.06.00. Tarmo Tuomen metsästä Liedosta niitä löytyy rekkakuormallinen
Metsälehti Makasiini 19 11240_.indd 19 11240_.indd 19 23.1.2025 16.06.03 23.1.2025 16.06.03
Aktiivisella otteella Laatupuuta voi siis onnistua kasvattamaan sijoitusmaailmastakin tutulla säännöllä: osta ja unohda. Pula sopivista metsistä Partanen kysyy metsänomistaja Tarmo Tuomelta mäntyjen ikää. Näin isoimpien mäntyjen viereen on jäänyt kasvamaan riittävästi pienempiä puita, jotka varjostavat mäntyjä ja pitävät niiden kasvun tasaisena. Siitä valmistetaan esimerkiksi ikkunanpokia, ovenkarmeja ja yksityiskohtia entisöitäviin puurakennuksiin. Tuomi pahoittelee, että tästä metsästä on kyllä haettu polttopuuta. Sillä ei ole Partasen mukaan suurta merkitystä. Kun puun annetaan kasvaa rauhassa kolmen tai neljän sukupolven ajan, lapsenlapsenlapset tai muut tulevat omistajat keräävät metsänkasvatuksesta voitot – jos maailmantilanne sen sattuu sallimaan. SS PRAYMA ALILLA piirtyy sininen jälki puunrunkoon. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Erkki Verkasalo ottaisi laatukasvatukseen kuitenkin astetta aktiivisemman otteen. Tästä saa todennäköisesti kolme tukkia”, Fiskarin Laatupuun toimitusjohtaja Kari Partanen toteaa tyytyväisenä. Hänen mukaansa paras metsä on sellainen, jossa ei ole käyty 30 vuoteen. Fiskarin Laatupuun ja muiden samalla periaatteella toimivien yritysten tarpeisiin sopivista metsiköistä alkaa olla Etelä-Suomessa jo pula. ”Meidän käyttötarkoituksiimme se on liian haperoa”, Partanen sanoo. ”Monet toimenpiteet ovat lyhyellä tähtäimellä lähinnä hyödyllistä ja terveellistä ajankäyttöä.” Pitkä spraymaaliviiva on viesti metsäkoneenkuljettajalle: nämä tukit katkotaan Fiskarin Laatupuulle lähtevään kasaan. On kuitenkin myös puuyksilöitä, jotka ylittävät odotukset. Hänelle sahatukkien etsiminen metsästä ja niiden merkkaaminen yksi kerrallaan on arkista työtä. Liedossa kasvavan metsikön kaikki puut eivät täytä tiukkoja laatukriteereitä. Valonpuutteesta kärsivät männyt tiputtavat alimmat oksansa pois, jolloin syntyy oksatonta tukkia. Tuomi osti tilan kahdeksan vuotta sitten. Muutama askel seuraavan kookkaan rungon luo, katse ylöspäin – oksanraja riittävän korkealla, ei näkyviä vikoja rungossa eikä liikaa oksamuhkuroita – ja taas sininen merkki männyn kylkeen. Vaikka metsänomistajalle maksetaan laatupuusta selvästi tavallista korkeampaa kuutiometrihintaa, myös sahayritykselle yksittäisten puiden poiminta on kannattavaa. Harvennushakkuun jälkeen vuosilustot levenevät yleensä nopeasti ainakin kolmeen tai neljään millimetriin. Keskeistä on, että metsää ei ole harvennettu voimakkaasti koneella. ”Tässä on oikein ykkösluokan puu, jonka oksat alkavat 15 metristä. Puusepät tarvitsevat pitkistä, suorista, oksattomista ja muutenkin vioittumattomista tukeista tehtyä sahatavaraa. ”Todennäköisesti nämä ovat 75:n ja sadan vuoden väliltä”, Partanen arvioi. Ilmaan lehahtaa vahva liuottimen haju, sellainen, jota ei tavallisesti yhdistä talviseen mäntymetsään. Tältä vajaan hehtaarin kuviolta runkoja löytyy nelisenkymmentä kappaletta, juuri sopivasti yhteen rekkakuormaan. Siitä ei ole tarkkaa tietoa. Tavallisesti talousmetsään tehdään päätehakkuu viimeistään sadan vuoden iässä ja sitä ennen useampia harvennuksia. ”Laatukasvatusta ei pidä ajatella minään yksittäisenä toimenpiteenä, vaan TEEMA » LAATUPUUN KASVATUS 20 Metsälehti Makasiini 11240_.indd 20 11240_.indd 20 23.1.2025 16.06.06 23.1.2025 16.06.06
Puuston kasvattaminen tiheänä ja säännöllinen hoitaminen auttavat siinä. Haapa toimii männynversoruosteen väli-isäntänä, joten ainakin haavat tulisi poistaa männiköistä jo taimivaiheessa. Verkasalon mukaan laatupuun kasvattaja ei voi tinkiä myöskään varhaisperkauksesta. Jos tauti pääsee iskemään männyntaimeen, se tappaa latvan ja tyvitukkiin syntyy näkyvä mutka. Mänty sopii korkeintaan keskiviljavalle kasvupaikalle, muuten siitä tulee liian oksikasta. toimenpiteiden ketjuna”, hän sanoo. Järeys ennustaa hyvää saantoa sahauksessa tai sorvauksessa. Ylipäätään laatukasvatus kannattaa kohdentaa tietyille kuvioille, sinne, missä vaivannäkö kannattaa parhaiten. Jos männikön uudistaa luontaisesti tai kylvää valitusta geneettisestä aineksesta, oksat jäävät paljon pienemmiksi kuin istutusmännikössä. Äkkinäiset muutokset lustojen leveydessä heikentävät puun lujuutta ja aiheuttavat puutuotteisiin halkeilua ja lohkeilua. Rauduskoivikon uudistamistavalla ei ole yhtä suurta merkitystä. Harvennuksia ehtii tehdä kiertoajan aikana kahdesti tai kolmesti, ja Verkasalon mukaan ne kannattaa tehdä ajallaan. Tarmo Tuomi on kaavaillut sadan vuoden ikää lähentelevään metsäänsä poimintahakkuuta. Tuotot konkretisoituvat hitaasti”, Verkasalo sanoo. Kun laatupuuta kasvatetaan aktiivisesti, uudistamistavalla on väliä. Ravinteikkaille kasvupaikoille rauduskoivu on parempi valinta. SAHAUSSUUNNAT kannattaa valita niin, että puun virheetön ulkonäkö saadaan parhaalla mahdollisella tavalla esille. ”Monet toimenpiteet ovat lyhyellä tähtäimellä lähinnä hyödyllistä ja terveellistä ajankäyttöä. MITÄ LAATU ON. Tärkeää on ylläpitää puuston hyvää mutta tasaista kasvua. TUKKIPUUSSA laatu ilmenee järeytenä, pienenä kapenemisena, suoruutena ja oksien ja muiden vikojen puuttumisena. VUOSILUSTOJEN tulee olla käyttötarkoitukseen sopivia ja tasalevyisiä. Metsälehti Makasiini 21 11240_.indd 21 11240_.indd 21 23.1.2025 16.06.13 23.1.2025 16.06.13. Ensinnäkin: kasvupaikan on oltava ravinteikkuudeltaan ja vesioloiltaan sopiva ja kasvatettavan puulajin sille oikea
Laatupuuta etsivät yleensä pienet ja keskisuuret yritykset. Tuomi itse ei olisi tullut sitä ajatelleeksi. Ne myydään muualle. Puunhankintaa yhteistyössä Fiskarin Laatupuu on joutunut etsimään tarpeisiinsa sopivia metsiköitä tosissaan. Sahaamisen jälkeen pelkkahirret ja parrut siirretään ulkovarastoon, jossa ne saavat kuivua hiljalleen vuoden tai kaksi. Ostajia vain kourallinen Metsänkasvatuksen pitkä aikajänne tekee laatupuun kasvattamisesta riskialtista. Mitä isompi metsäyhtiö on kyseessä, sitä suurempia määriä se käyttää puuta ja sitä vähemmän TEEMA » LAATUPUUN KASVATUS 22 Metsälehti Makasiini 11240_.indd 22 11240_.indd 22 23.1.2025 16.06.21 23.1.2025 16.06.21. Fiskarin Laatupuulla on Facebookissa ja omilla kotisivuillaan ilmoitukset, joissa se kertoo, millaiselle puulle olisi tarvetta. Toimihenkilö osasi ehdottaa järeimpien runkojen myymistä Fiskarin Laatupuulle. Jesse Partanen vastaa Fiskarin Laatupuun tuotannosta ja logistiikasta. Lietolaisen Tarmo Tuomenkin puukaupassa metsänhoitoyhdistyksellä oli näppinsä pelissä. Lehtikuusen sydänpuusta saadaan luonnostaan lahonkestävää sahatavaraa. Yksi keino niiden löytämiseen on yhteistyö metsänhoitoyhdistysten kanssa. Metsään tehtävä poimintahakkuu tuottaa laatutukkien lisäksi latvatukkeja ja pienempää ja heikkolaatuisempaa puuta. Sisustuksessa ja huonekaluissa muotia ovat välillä vaaleat ja välillä tummat puulajit, toisinaan puupintaa ei saisi näkyä lainkaan. Vaikka ostaja löytyisi, on arvoitus, mitä puusta silloin maksetaan ja millaista puutavaraa arvostetaan. Partasen mukaan noin puolet suoraan metsänomistajilta tulevista yhteydenotoista osoittautuu turhiksi: puu ei täytä tiukkoja laatuvaatimuksia, vaikka asiaa yritetään kartoittaa etukäteen metsänomistajalta kyselemällä ja valokuvista tiirailemalla. ”Kaikki kohteet käydään kuitenkin katsomassa.” Toisinaan Fiskarin Laatupuu onnistuu ostamaan suoraan isolta metsäyhtiöltä puuta, joka on saapunut tehtaan vastaanottoon ja päätyisi ylijäreyden takia haketettavaksi. Metsäänsä nyt uudistavan on mahdotonta tietää, toimiiko lähiympäristössä sopivaa teollisuutta vuosikymmenten tai yli sadan vuoden kuluttua, kun olisi puunkorjuun aika. Fiskarin Laatupuu sahaa myös erikoisempia puulajeja
Siksi puun kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Jos metsänomistus on vain väliaikaista, laatukasvatukseen on turha ryhtyä. KOTIMAISET puulajit ovat varmin valinta laatukasvatukseen, koska ne ovat sopeutuneet vallitseviin ilmastoja kasvuolosuhteisiin. Laatua enemmän vaikutusta puun hintaan on järeydellä, leimikon sijainnilla, metsäja kaukokuljetusmatkalla sekä korjuuolosuhteilla. Laatupuuta voivat olla myös puulajien geneettiset muunnokset, kuten visatai loimukoivu. Jesse Partasen mukaan mäntylankku ei voi mennä tästä paljon paremmaksi: ”No, sydänpuun osuus voisi olla vielä vähän isompi.” Metsälehti Makasiini 23 11240_.indd 23 11240_.indd 23 23.1.2025 16.06.26 23.1.2025 16.06.26. Suomessa laatupuuta hankkivia yrityksiä on kourallinen. Yli-ikäisissä puustoissa ja eteläisen Suomen kuusikoissa sitä on runsaasti. Hyvälaatuiset saha-, viiluja vaneritukit kiinnostavat metsäjättejäkin, mutta tietyn läpimittarajan jälkeen ne muuttuvat ylijäreiksi. Siksi laatupuuna pidetään yleensä mäntyä ja rauduskoivua. ”Laatukasvatusta ei pidä ajatella minään yksittäisenä toimenpiteenä, vaan toimenpiteiden ketjuna.” Fiskarin Laatupuu käyttää tukkivannesahaa, jolla isoimpienkin puiden sahaus onnistuu noin yhden metrin läpimittaan asti. sitä kiinnostaa puun laatu, tutkimusprofessori Verkasalo yleistää. Etämetsänomistajille ja perikunnille se on usein hankalaa. Jos ketju toimisi kunnolla, kotimaisella laatupuulla voitaisiin korvata ulkomaisten jalopuiden käyttöä. MERKITTÄVIN puun laatua heikentävä tekijä on laho. HARVOJEN HARRASTUS AKTIIVINEN laatupuun kasvattaminen sopii parhaiten ammattimaisille metsänomistajille. JOSKUS toimiva valinta voi olla erikoispuulajien, kuten lehtikuusen tai jalojen lehtipuiden, laatukasvatus. Se, mitä Suomeen Verkasalon mukaan mahtuisi lisää, ovat laatupuun välittäjät eli yritykset, jotka hallitsevat laatupuun sahaamisen ja kuivaamisen ja jotka myisivät puutavaran eteenpäin jatkojalostukseen
”1800-luvun ovissa on oksia joka puolella. Kotimaista tammea on saatavilla harvakseltaan, ja Fiskarin Laatupuun mukaan se on usein turhan oksikasta. Loppu on pääasiassa koivua. Esteettisiä haittoja Raaseporissa, aivan Fiskarin Laatupuun naapurissa, toimii 14 henkeä työllistävä Entisöinti Rinne. Metallijyrsintä tarvitaan sen verran vähän, että 1970-luvun alun saksalainen, pienoismallien tekemiseen tarkoitettu jyrsin ajaa asiansa. Tuotannosta vastaava Jesse Partanen kertoo, että talvihakkuut ovat yksi keino ehkäistä sinistymää, toinen on puun sopivan ripeä kuivaaminen puusepänkuivaksi eli noin kahdeksaan prosenttiin. Laadukkaankin puun voi pilata vääränlaisella käsittelyllä. Noin yhdeksänkymmentä prosenttia entisöintiyrityksen käyttämästä puusta on mäntyä. Ei ole väliä, jos oksankappale tippuu siitä jossain vaiheessa pois”, Rinne sanoo. Pisteistä ei ole käytännön haittaa, mutta kaikkien silmää ne eivät miellytä. Kolmatta esteettistä ongelmaa Fiskarin Laatupuu ei ole vielä onnistunut ratkaisemaan. Tiettyihin käyttötarkoituksiin, kuten entisöitävien rakennusten yläja alapohjiin tai väliseiniin, kelpaa myös rautakauppatavara. Sorvattu kaiteentolppa oli päällystetty paksulla lateksimaalikerroksella todennäköisesti 1970-luvulla. Tuolinjalkaan en oksikasta puuta laittaisi, mutta ovessa se on vain esteettinen haitta. Vaikka oksat ovat keskeinen puun laatua alentava tekijä, pienistä oksista ei aina ole tarpeen välittää. ”Sinistymästä emme välitä yleensä tippaakaan, koska se jää maalin alle.” Naapurissa toimivalla sahalla siitä sitä vastoin välitetään. TEEMA » LAATUPUUN KASVATUS 24 Metsälehti Makasiini 11240_.indd 24 11240_.indd 24 23.1.2025 16.06.33 23.1.2025 16.06.33. Tuomo Rinteen yritys työstää tarpeen mukaan myös muita materiaaleja kuin puuta. Toisaalta: laatupuun tuottamisen ei kuulukaan olla liian helppoa. Niitä löytyy usean oven takaa. Tuomo Rinne liukastelee jäisen pihan poikki esittelemään tuotantoja varastotiloja. Puuhun muhimaan jäänyt vesi oli lahottanut sen kauttaaltaan. ”Helpottaa elämää sairaasti, että naapurissa on saha.” Ison osan käyttämästään puusta Entisöinti Rinne ostaa Fiskarin Laatupuulta. Kuriositeettina kuluu jonkin verran tammea ja saarnea sekä pyökkiä, jotka tulevat enimmäkseen Keski-Euroopasta. Sama pätee sinistymään eli värivirheeseen, jota aiheuttaa hyönteisten levittämä sinistäjäsieni. Siinä on usein ruskotäpläkärpäsen aiheuttamia tummia pisteitä. Perinnerakentamisessa tarvitaan toisinaan myös tuohta, mutta tällä hetkellä sitä on heikosti saatavilla. Kun koivun tuonti Venäjältä päättyi, koivusahatavaraa alettiin tehdä pääsääntöisesti kotimaisesta puusta
Lustot ovat kapeita ja sydänpuun osuus valtava. Ville Poikola vie verstaalla valmistetun ovenkarmin mukanaan työmaalle. Se on erittäin kestävä kappale, joka koostuu kuusenjuuresta ja -rungosta. Museot sanelevat usein erityisen tarkat ehdot: ne voivat edellyttää esimerkikNoin 240-vuotiaana kaadettu enontekiöläismänty on kasvanut hitaasti. Äärimmäisen hidas kasvu Myös puusepillä on hankaluutensa laatusahatavaran löytämisessä. Juurikoukku sopii paikkaan, jossa puurakenteen suuntaa on muutettava. Metsälehti Makasiini 25 11240_.indd 25 11240_.indd 25 23.1.2025 16.06.41 23.1.2025 16.06.41. Juurikoukun valmistaminen on työlästä, koska se edellyttää juuren esille kaivamista. Tiettyihin rakenteisiin tarvitaan erittäin tiheälustoista puuta, joka kestää käytössä huomattavasti tavallista pidempään
Aina uuden palstan hankittuaan Rinne pohtii, miten saisi sen tuottamaan laatua tulevaisuudessakin. ”Olen nyt ottanut yhdeltä palstalta kolme vuotta putkeen noin 15 runkoa vuodessa. VAIKKA lannoitus alentaa puuaineen tiheyttä pari kolme prosenttia, rungon uloimmissa osissa sillä ei ole vaikutusta puutuotteen lujuuteen tai muihin ominaisuuksiin. METSÄ lannoitetaan yleensä noin kymmenen vuotta ennen harvennustai päätehakkuuta, kun kasvu muuten hidastuisi. Tuomo Rinne on käynyt Yhdysvaltojen Arkansasissa hakemassa oppia käsihöylien valmistukseen 1700-luvun menetelmillä. Luultavasti jätän sen seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi koskematta.” LAATUPUUTA LANNOITTAMALLA. si, että johonkin entisöitävään yksityiskohtaan käytetään Pohjois-Suomessa kasvanutta, ainakin vuoden kuivunutta mäntyä, jonka sydänpuun on osuus on vähintään 80 prosenttia ja jossa vuosilustoja on yhden senttimetrin matkalla vähintään 15. MYÖS lannoitus voi kuulua laatupuun kasvattajan keinovalikoimaan. Sellaista puuta ei ihan joka paikassa kasva – ja jos on joskus kasvanutkin, saatavuus on heikkenemään päin. TEEMA » LAATUPUUN KASVATUS 26 Metsälehti Makasiini 11240_.indd 26 11240_.indd 26 23.1.2025 16.06.45 23.1.2025 16.06.45. Näin suurin osa niistä ei päädy puutuotteisiin vaan hakkeeseen. Höylät tehdään yleensä pyökistä. Se on toimenpiteenä tuottoisampi kuin pystykarsinta. Lustot leventyvät oikea-aikaisen lannoituksen vaikutuksesta maltillisesti. Erityisen hitaasti kasvaneen puun saamiseksi Rinne on päätynyt äärimmäiseen ratkaisuun: ostamaan yritykselleen Enontekiöltä metsää. ”Hyvällä materiaalivalinnalla päästään tuplakestoon.” Ikkunanpuitteiden laatuvaatimukset ovat tiukat. Niiden pitää kestää vaihtelevia sääolosuhteita ja säilyttää muotonsa. JOS lannoitus tehdään ennen päätehakkuuta, lannoituksen jälkeen syntyneet vuosilustot jäävät tukin pintaosaan
Jutun mukaan Etelä-Savossa ja Eteläja Keski-Pohjanmaalla tiedot tukivaroin pystykarsituista kohteista on siirretty sähköisille kartoille hankerahoituksella. Metsälehti Makasiini 27 11240_.indd 27 11240_.indd 27 23.1.2025 16.06.48 23.1.2025 16.06.48. Verkasalon mukaan surkealaatuisesta puusta on turha yrittää saada pystykarsinnan avulla hyvälaatuista. Pelkkä pystykarsinta tuottaa 5–6 prosentin sisäisen koron. ”Hyvällä materiaalivalinnalla päästään tuplakestoon. PUHE laatupuusta vie ajatukset pystykarsintaan eli menetelmään, jossa kasvatettavan männyn tai koivun oksat poistetaan rungon alaosasta. Siis silloin, kun puu kiihdyttää kasvuaan. Kunnollisen vastineen ajankäytölleen ja kustannuksille saa, jos pyrkii tekemään hyvälaatuisesta erinomaista. Pystykarsinta on kannattavinta tehdä kasvatushakkuun tai lannoituksen yhteydessä. l Erkki Verkasalo Yksi uusimmista entisöidyistä rakennuksista on Fiskars-yhtiön omistama paloasema kotikylän keskustassa. Investoinnin sisäinen korko kertoo, miten suurella korolla metsänhoitoon käytetyt rahat maksavat itsensä takaisin. PYSTYKARSINTA SOPII PUUHAKKAALLE ”Seuraan netistä metsäpalstojen myyntipalvelua. Pystykarsintaan sai vuosikymmenten ajan valtion tukea, mikä innosti osan aktiivisista metsänomistajista siihen. Pystykarsinnalla siihen saadaan 2–4 prosenttiyksikköä lisää. Hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel Metsäkeskuksesta kertoo, että tuettujen kohteiden tiedot eli hakemusasiakirjat liitteineen ja päätökset ovat yhä tallessa, mutta tietojen digitoinnista ei ole suunnitelmaa. ”Jos pystykarsinta tehdään oikein, se parantaa puun laatua huomattavasti.” Hyvälaatuisesta erinomaista Pystykarsinta menee kuitenkin hukkaan, ellei puulle löydy maksukykyistä ostajaa. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Erkki Verkasalo ei nykymetsänomistajia siihen suoranaisesti kannusta. ”Pystykarsinta on kaikkein työläin ja eniten tarkkuutta vaativa keino kasvattaa laatupuuta.” Verkasalon mukaan pystykarsintaa ei voi suositella helppoa tuottoa metsästään haluaville. Käytettävät määrät ovat niin pieniä ja työvoimakustannukset niin suuria, että raaka-aine muodostaa Rinteen mukaan kymmenestai korkeintaan viidesosan loppulaskusta. Männiköissä lannoituksen sisäinen korko on 10–20 prosenttia. Sen sijaan se saattaa sopia omatoimiselle ja ammattimaiselle metsänomistajalle, jolla on ylimääräistä aikaa ja halua käyttää se metsässä puuhailuun. Sen remontissa meni valtavat määrät hirttä vaihtoon. Maaseudun Tulevaisuudessa vuonna 2015 julkaistun jutun mukaan ainakin 140?000 hehtaaria metsää on pystykarsittu tukivaroin. Metsänomistajia tiedotettiin samassa yhteydessä, mutta sijaintitietoja ei tuotu Metsään.fi-järjestelmään. Tiedot hautautuneet Pystypuiden karsintaa tuettiin metsänparannusja kemera-tuella vuodesta 1987 vuoteen 2015. Kun löytyy sopivan hintainen kohde, jota ei ole hoidettu koneellisella metsätaloudella, pyrin ostamaan sen.” Erityisen hitaasti kasvaneen ja pieninä erinä korjattavan puun hinta on ihan eri luokkaa kuin tavallisen tukkipuun, useampikymmenkertainen. Yritän aina sanoa asiakkaille, että huolto on kaiken A ja O.”. Koivikoissa pystykarsinnan sisäinen korko on tavallisesti 7–8 prosenttia eli se kannattaa paremmin kuin männiköissä. Metsäkeskukset jakoivat tuet, mutta tiedot pystykarsituista kohteista ovat hautautuneet arkistojen kätköihin. Hintansa puolesta sitä ei ole järkevää käyttää muuhun kuin rakenteisiin, joissa tarvitaan äärimmäistä kestoa. Tarkoitus on lisätä oksattoman puuaineen osuutta tyvitukin pintaosissa. Ikkunanpuitteet ovat hyvä esimerkki
28 Metsälehti Makasiini 11241_.indd 28 11241_.indd 28 23.1.2025 16.09.47 23.1.2025 16.09.47. VAIKUTTAJAT » LIKI MILJOONA KUUTIOTA VUODESSA TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Hannu ja Esa Hokkanen ovat luoneet Suomen suurimpiin kuuluvan metsäkoneyrityksen. Nyt konemiesten maailma ja haasteet näyttävät toisenlaisilta kuin 30 vuotta sitten
Metsälehti Makasiini 29 11241_.indd 29 11241_.indd 29 23.1.2025 16.09.50 23.1.2025 16.09.50
Taustalla oli metsäkoulu ja muutaman vuoden kokemus metsäkoneen ajamisesta. He harppasivat yrittäjiksi lama-Suomen miltei synkimpään aikaan 1994. Onneksi rahoittajat luottivat meihin ja takaajiimme. Yrittäjäkaksosten Esa ja Hannu Hokkasen perustama ja omistama Veljekset Hokkanen Oy kuuluu metsäkoneyritysten isoisiin. Koneen hinta, miljoona kuusisataa tuhatta markkaa, tuntui alkuun sellaiVELJEKSET HOKKANEN OY TOIMIALA puunkorjuu ja maanmuokkaus LIIKEVAIHTO 9,8 miljoonaa euroa (2023) LIIKEVOITTOPROSENTTI 6,1 HENKILÖSTÖ 40 13 hakkuukonetta 8 ajokonetta 2 kaivinkonetta Kaksosveljesten yhteistyö sujuu vuosikymmenten kokemuksella: ”Meillä on sellainen työnjako, että Hannu (vasemmalla) hankkii rahat ja minä tuhlaan niitä”, Esa Hokkanen kiteyttää. Einari totesi, että kyllä pojille kone saadaan hommattua”, Hannu muistelee. ”Ostimme hakkuukoneen. Paikkojen siisteys kuvaa 2020-luvun metsäkoneyrityksen pyrkimystä modernin säntilliseen ja vastuulliseen toimintaan. Kaikki Hokkasten metsäkoneet ovat Ponssen valmistamia. Lisäapuna ovat kumppanien eli aliurakoitsijoiden koneet. Tällaisella konearmadalla korjataan vuosittain vajaat miljoona kuutiometriä puuta Metsä Groupin ja UPM:n lukuun. Kenkäteline on sinällään pieni asia, mutta kertoo yrityksen ja yrittäjien tavasta toimia. Se ei ole olennaista, mutta se sen sijaan on, että konttorin käyntioven sisäpuolella on kenkäteline. Mutta palataan siihen tuonnempana. selta, ettei sitä koskaan saa maksettua”, Esa Hokkanen muistelee. Yritys toimii Kangasniemen, Mikkelin ja Pieksämäen alueella. Sille on perin inhimillinen selitys. V V E L J E K S E T Ho k k asen konttori on Otto Mannisen tiellä Kangasniemen keskustassa – rokkibaarin yläkerrassa. Nykyään yrityksen koneet vaihtuvat VAIKUTTAJAT » ESA JA HANNU HOKKANEN IKÄ 57 vuotta KOTIPAIKKA Kangasniemi OMISTAVAT Veljekset Hokkanen Oy:n puoliksi 30 Metsälehti Makasiini 11241_.indd 30 11241_.indd 30 23.1.2025 16.09.52 23.1.2025 16.09.52. Mutta niin vain yhden koneen ja kahden miehen yritys alkoi sinnikkäästi katkoa puita ja pärjäsi rajusta kilpailusta ja alan konkarien pelottelusta huolimatta. Myöhemmin muut velvoitteet ovat kohonneet merkittävään rooliin”, Hannu Hokkanen kertoo. Metsä Groupin ja UPM:n kumppani Nyt Hokkasilla on yhteensä 13 hakkuukonetta ja kahdeksan ajokonetta sekä kaivinkoneita. ”Ilman Einari Vidgrenin apua emme olisi saaneet järjestettyä rahoitusta ensimmäisen koneemme hankintaan. Sinne oma väki ja kernaasti myös vieraat saavat sisään tullessaan jättää ulkokenkänsä. ”Silloin riitti, kun puuta tuli tienvarteen
Sen jälkeen yhtiön kaikki koneet ovat olleet Ponssen valmistamia. ”Hiilidioksidipäästöt hakattua puukuutiometriä kohti ovat päätehakkuilla selvästi pienempiä kuin harvennuksilla.” Einari Vidgren auttoi nuoria Hokkasia heidän ensimmäisen koneensa rahoituksessa. Metsälehti Makasiini 31 11241_.indd 31 11241_.indd 31 23.1.2025 16.09.54 23.1.2025 16.09.54
”Metsäala on suurennuslasin alla. Yksi asia on kuitenkin ennallaan. Sekä yrityskaupoissa että ulkomaille lähdettäessä riskit kasvaisivat”, Hannu Hokkanen toteaa. Uuden hakkuuja ajokoneen muodostaman koneketjun arvonlisäveroton hinta kohoaa yli miljoonan euron, joten toiminnan ja talouden on oltava vakaalla perustalla. Siitä Hokkaset myös halusivat puhua. Kävi selväksi, että vastuullisuus ulottuu kaikkeen tekemiseen ja sitä myös asiakkaat heiltä edellyttävät. kolmen vuoden välein. tikuntansa tärkeimpiä työnantajia ja työllistää noin 40 ihmistä. Hutiloivan tai huolimattomasti toimivat yrityksen tarina loppuisi äkkiä. YmVAIKUTTAJAT » Hokkasten yrityksellä on 40 työautoa, joilla kuljettajat siirtyvät työmailleen. Hokkasten toiminnassa ison riskin muodostaa saaripuunkorjuu, jota yritys urakoi erikoiskalustolla kirkasvetisen Puulaveden saarissa. ”Oikeastaan oli hyvä, että raakkukeissi tuli. Esimerkiksi uudet sertifiointimääräykset entistä runsaampine säästöpuineen saattavat ärsyttää metsänomistajia, Hokkaset pitävät niitä välttämättöminä. Yritys on ko”Talvisin, kun korjuussa on kovin kiire, teemme iltavuoroja ja pystymme keventämään kuljettajien taakkaa. Välillä haastattelu melkein muistutti luentoa vastuullisuuden ulottuvuuksista. ”Talvisin, kun korjuussa on kovin kiire, teemme iltavuoroja ja pystymme keventämään kuljettajien taakkaa. ”Olemme kasvattaneet ja kehittäneet yritystä omin toimin ja keskitymme toimimaan lähiseudulla. Esimerkiksi UPM ostaa myös leimikoiden ja korjuun suunnittelun kokonaan Hokkasilta – samalla väki metsäyhtiöiden konttoreilla on harventunut. Merkittävä työllistäjä Viime vuonna Veljekset Hokkanen juhli 30-vuotissyntymäpäiviään. Se ei myöskään ole suunnannut ulkomaisille savotoille, kuten osa isoista suomalaisista koneyrityksistä. Pidän myös tärkeänä, että meillä säilyy tuntuma koneisiin ja hakkuutyöhön”, Esa Hokkanen toteaa. Vastuullisuus kantaa kaikkialle Ennen haastattelua soittelin alan ihmisille ja kyselin, mistä aiheesta yrittäjäveljeksiä kannattaisi jututtaa. Hän korostaa, että yrityksen kasvun ja kehittämisen edellytyksenä on taloudellinen kannattavuus. Metsänkoneen kuljettajien lisäksi Hokkasten palveluksessa on metsätoimihenkilöitä, jotka suunnittelevat leimikoita, ohjaavat korjuuta sekä pitävät yhteyttä asiakasyrityksiin. ” 32 Metsälehti Makasiini 11241_.indd 32 11241_.indd 32 23.1.2025 16.09.55 23.1.2025 16.09.55. Vastuullisuus nousi säännönmukaisesti esille. Ympäristövahingoista koituisi mittavaa mainehaittaa. Vaikka 1990-luvun nuorista metsäkonemiehistä on kasvanut keski-ikäisiä, kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa tekevän yrityksen johtajia, he molemmat kipuavat yhä säännöllisesti hakkuukoneen ohjaimiin. Veljekset Hokkanen on kasvattanut toimintaansa orgaanisesti, mikä tarkoittaa, etteivät he ole ostaneet muita alan yrityksiä. Ketään tuskin yllättää, että ekologisen vastuullisuuden vaatimus on korostunut raakkukriisin jälkeen. Kumppaniyritykset mukaan lukien työllisiä on noin 60. Kaikkien piti miettiä vastuitaan”, Hannu Hokkanen sanoo
Se vähentää sekä päästöjä että siirroista Esa Hokkanen pitää yhteyttä UPM:n kanssa. Veljekset Hokkasen asiakkuuspäällikkönä työskentelevä Milja Halttunen selvitti opinnäytetyössään 2023 puunkorjuun päästöjä erilaisissa olosuhteissa. Osin syynä lienee sekin, etteivät pahimmat uhat koronapandemian tai Ukrainan sodan alettua toteutuneet, vaan asiakkaat tulivat korjuuyritysten tueksi. Metsäkoneiden uusimmat tietojärjestelmät mahdollistavat eri asiakkaiden leimikoiden korjuun, mikä ei aiemmin ollut mahdollista. Uhkia vai haasteita Hokkaset korostavat myönteisen metsätiedon levittämisen tärkeyttä. Suurimmillaan päästöt ovat ensiharvennuksilla”, Hannu Hokkanen avaa työn tuloksia. ”Hiilidioksidipäästöt hakattua puukuutiometriä kohti ovat päätehakkuilla selvästi pienempiä kuin harvennuksilla. Tämä saattaa yllättää maallikon, mutta korjuun ammattilaiselle Halttusen havainto on itsestään selvä. kuudella päätehakkuilla, mikä tarkoittaa pienempää polttoaineen kulutusta valmistettua puukuutiometriä kohti. Päätehakkuun vähäpäästöisyys selittyy korjuun tehokYhä isompi osa leimikoiden ja puunkorjuun suunnittelusta on siirtynyt metsäyhtiöiltä puunkorjuuyrityksille. Päätehakkuut vähäpäästöisimpiä Ekologinen vastuullisuus edellyttää koneyritystä raportoimaan päästönsä ja pyrkimään päästöjen vähentämiseen. päristön kaikinpuolinen huomioon ottaminen turvaa alan toimintaedellytyksiä”, Esa Hokkanen korostaa. Osin varmasti tämän vuoksi he eivät haluaa korostaa alan uhkia vaan puhuvat haasteista. Polttoöljyenergiaan tukeutuvalla toimialalla työskentelevä yritys ei uskottavasti voisi luvata mittavia päästövähennyksiä, saati hiilineutraaliustavoitteita. Silloin työmaita on haalittava korjuukelpoisuuden mukaan. Leimikoiden fiksun ketjutuksen tuomista säästöistä joudutaan kuitenkin tinkimään, kun tammikuun lämpöaalto iski ja alkoi sulattaa talvileimikoita korjuukelvottomaan kuntoon. Velipoika Hannu hoitaa puolestaan yhteydet Metsä Groupiin. Niinpä koneiden siirtoja voidaan entisestään vähentää, samalla myös kuljettajien työmatkat lyhenevät. koituvia kustannuksia”, Hannu Hokkanen selvittää. ”Esimerkiksi leimikoiden järkevä ketjuttaminen vähentää koneiden siirtoja. ”Tavoitteena on vähittäinen parantaminen”, Esa Hokkanen sanoo. ”Korjuutaksoja korotettiin, kun polttoaineen hinta sodan alettua nousi voi”Hiilidioksidipäästöt hakattua puukuutiota kohti ovat päähakkuilla selvästi pienempiä kuin harvennuksilla.” Metsälehti Makasiini 33 11241_.indd 33 11241_.indd 33 23.1.2025 16.09.56 23.1.2025 16.09.56. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen pyrkiminen tarkoittaa maalaisjärjellä ymmärrettäviä tekoja, jotka samalla säästävät puunkorjuun kustannuksia
Tästä huolimatta urakointisopimukset kilpailutetaan määrävuosin. Se on ajoittain leikannut myös puunkorjaajien työmääriä. Haasteeksi hän nimittää myös lainsäädännön muutoksia – herkempi voisi puhua uhista. Puukaupan sujuvuus on ymmärrettävästi korjuuyrittäjien toivelistan kärjessä. ”Jos palveluita ei käytetä, ne loppuvat”, veljekset toteavat.. Meillä metsätilakauppa käy! 34 Metsälehti Makasiini 11241_.indd 34 11241_.indd 34 23.1.2025 16.09.57 23.1.2025 16.09.57. Vireillä on jatkuvasti erilaisia rajoituksia metsätaloudelle. Niinpä myös Hokkasten asiakkaiden on ollut vaikeampi saada puuta ostettua suunniteltuja määriä. ”Äskettäin EU:ssa valmisteltiin säädöstä, joka estäisi puunkorjuun lintujen pesimäaikaan huhtikuusta lokakuulle. Hokkaset korostavat, että he pyrkivät muutenkin tukemaan muiden paikallisten yritysten toimintaa – esimerkiksi yrityksen kymmenet työmaa-autot ostetaan oman maakunnan kauppiailta kuten muutkin tarvikkeet ja polttoaineet. Itätuonnin päättymisen ja energiapuun kysynnän kasvun vuoksi samoista leimikoista kilpailee yhä useampi ostaja. makkaasti. ”Osaltaan kyse on pyrkimyksestä tukea ja elävöittää paikallisyhteisöä tavalla, joka ei välittömästi tuo hyötyä yritykselle. ”Riittävät leimikkovarannot auttavat meitä ketjuttamaan työmaita järkevästi, VAIKUTTAJAT » jolloin voimme minimoida koneiden siirtoja”, Hannu Hokkanen sanoo. Veljesten mukaan asiakkaiden reagointi kertoi, että metsäyhtiöt haluavat varmistaa puunkorjaajien menestymisen. Tällaisten varalta on oltava hereillä ja päästävä vaikuttamaan ajoissa.” Yhteisön tukena Monen ison metsäkoneyrityksen lailla myös Veljekset Hokkanen tukee huippu-urhelua, muun muassa Mikkelin Jukurien jääkiekkojoukkuetta ja syntyjään eteläsavolaista maastohiihtäjä Jasmin Kähärää. Silti tuntui, ettei viivan alle jää mitään, vaikka töitä oli riittämiin”, Esa Hokkanen kertoo. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Ohessa hän esittelee Pihka Kupin voittopokaalia. Asiakkaamme eivät osta meiltä yhtään enempää puunkorjuuta, tuemmepa Jukureita vai emme”, Hannu Hokkanen sanoo. l Hannu Hokkanen paljastuu innokkaaksi jääkiekon harrastajaksi, melkeimpä lätkäjätkäksi
40 SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 35 11243_.indd 35 11243_.indd 35 23.1.2025 16.11.27 23.1.2025 16.11.27. ›› KOLUMNI Puukaupan aika SIVU 43 UUSI SARJA Tuottavuus kasvuun s. ›› PIKATESTI S. 47: Lähes erinomainen varustevyö ›› PERINTÖMETSÄ S.48: Luopumisen haaste Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. OMA METSÄ METSÄNHOITO S.36: 15 kysymystä jatkuvaan kasvatukseen siirtymisestä ›› TUTKIMUS S.42: PEFC ei takaa monimuotoisuutta ›› KYSY POIS S.44: Miksi säästökoivut kituvat
Metsänhoidon näkökulmasta jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen on kannattavinta silloin, kun metsikössä on jo valmiiksi erikokoista puustoa ja useita latvuskerroksia. VA LT TE RI SK YT TÄ OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 11244_.indd 36 11244_.indd 36 23.1.2025 16.12.36 23.1.2025 16.12.36
TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ 1 2 3 4 5 6 7 Metsälehti Makasiini 37 11244_.indd 37 11244_.indd 37 23.1.2025 16.12.36 23.1.2025 16.12.36. Samalla tehdään taimille ja nuorille puille kasvutilaa. Suometsiin, kuten korpikuusikoihin, muodostuu usein luonnostaan eri-ikäistä puustoa, koska kostea maaperä on otollista taimien syntymiselle ja selviämiselle. Jatkuvan kasvatuksen männikössä voidaan tehdä pienaukkohakkuita tai suojuseli siemenpuuhakkuita. 15 kysymystä Mistä jatkuva kasvatus kannattaa aloittaa. Suomessa on ehditty käsitellä metsiä tasaikäisrakenteisiksi vuosikymmenten ajan: tasakokoisen puuston alta puuttuu elinvoimainen pienempi puusto. Eri-ikäiskuusikossa valtaosa taimista kuolee ensimmäisen vuoden aikana. Missä taimia yleensä on isojen puiden alla. Suurten puiden alla alikasvoksena elänyt kuusentaimi on todennäköisesti elinvoimainen, kun taimen vuosikasvu eli latvakasvain on vähintään 5–10 senttiä. Mitä taimien syntymisessä tulee huomioida. Isoja ylispuita ei poisteta kerralla taimikon syntymisen jälkeen vaan vaiheittain. Karuilla kivennäismailla siemenpuumäntyjen alle syntyy hyvin taimia. Etelä-Suomen jatkuvan kasvatuksen kuusikoissa näyttää syntyvän riittävästi puita korvaamaan hakkuun ja luonnonpoistuman. Jokin metsikön osa voi olla pitkään tasaikäistä, joten sitä tulee käsitellä eri tavalla kuin sellaista metsikön osaa, jossa isojen puiden alla on jo hyväkuntoisia taimia eli eri-ikäisrakenteisuutta. Kannattavinta jatkuvan kasvatuksen aloittaminen on metsästä, jossa on jo valmiiksi hyväkuntoisia taimia suurten puiden alla. Miten eri puulajeilla toimitaan. Menetelmän tavoitteena on eri-ikäisrakenteinen metsä, jossa on erikokoista puustoa. Voiko metsikön sisällä olla vaihtelua. Moni metsänomistaja havahtuu suunnittelemaan jatkuvaa kasvatusta päätehakkuuikäiseen ja tasarakenteiseen kuusikkoon, jonka avohakkuu halutaan välttää. Jatkuvassa kasvatuksessa kannattaa hyväksyä, että saman metsän rakenne ei ole oppikirjamaisesti menetelmän mukaista kaikkialla vaan vaihtelevaa. Taimettuminen on usein epätasaista ja ryhmittäistä. Helpointa on aloittaa metsässä, jossa on jo hyväkuntoisia taimia. Jatkuvan kasvatuksen kuusikossa korjataan tukkipuita poimintahakkuin. Missä jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen on hankalinta. Tällaisen ylispuumännikön kasvattamista voi jatkaa suoraan jatkuvana kasvatuksena. Kosteat kasvupaikat taimettuvat herkimmin, kuivuus on myrkkyä pienille taimille. Suurten puiden alla kasvavista pienemmistä puista ja taimista käytetään nimitystä alikasvos. Hyvässä kasvukunnossa oleva alikasvoskuusi on supussa olevan sateenvarjon muotoinen. Minkälainen alikasvoskuusi elpyy kasvuun. Metsään voi tehdä myös pienaukkoja erityisesti taimiryhmien kohdalle. Hyväkuntoiset kuusentaimet ovat elpymisja toipumiskykyisiä, vaikka niillä olisi jo ikää. JATKUVAAN KASVATUKSEEN SIIRTYMISESTÄ Jos metsän jatkuvaan kasvatukseen havahtuu päätehakkuuikäisessä kuusikossa, tie on pitkä ja kivinen. Pienaukot ovat myös keino saada kuusivaltaiseen metsään valopuulajeja mäntyä ja koivua. Jatkuvassa kasvatuksessa luotetaan metsän luontaiseen uudistumiseen eli taimiainesta pitää syntyä luonnonsiemenestä. Jatkuva kasvatus on suometsissä kannattavaa myös vesistöja ilmastopäästöjen vähentämisen näkökulmasta. Tällöin menetelmästä käytetään nimitystä ylispuukasvatus. Jos kuusentaimi muistuttaa ulkomuodoltaan avattua sateenvarjoa, kasvunäkymät ovat heikot. Osa jää metsään lopullisesti säästöpuiksi
JU H A O LL IL A Alikasvoksena kasvaneen kuusentaimen voi olettaa elpyvän kasvuun, kun vuosikasvu on vähintään 5-10 senttiä. Tuulituhojen vaara on erityisen suuri kerralla voimakkaasti harvennetussa jatkuvan kasvatuksen kuusikossa. Mitä hakkuun toteutuksessa tulee muistaa. VA LT TE RI SK YT TÄ 8 9 10 11 OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 11244_.indd 38 11244_.indd 38 23.1.2025 16.12.38 23.1.2025 16.12.38. Menetelmän taloudellinen hyöty on todennäköisintä siellä, missä puustolla on jo vaihteleva kokorakenne. VA LT TE RI SK YT TÄ Lapissa jatkuvassa kasvatuksessa täytyy soveltaa valopuulaji männylle sopivia menetelmiä. Poimintahakkuin käsiteltävissä metsissä alikasvoksen ja pienten puiden menestys on hyvää, kun Jatkuvaa kasvatusta kutsutaan myös eri-ikäisrakenteiseksi kasvatukseksi tai jatkuvapeitteiseksi metsänkasvatukseksi. Jatkuvan kasvatuksen metsään tarvitaan yhtä lailla suuria, vanhoja säästöpuita ja lahopuuta. Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa oleellisinta on, että samalla kun hakkuukertymä painottuu selvästi tukkipuuhun, alikasvoksen ja pienten puiden kunto säilyy hakkuissa hyvänä. Tällaisen kuusikon muuttaminen eri-ikäiseksi vie runsaasti aikaa, ja hakkuut on tehtävä erityisen varoen. Metsänuudistamiseen ei kannata investoida merkittävästi, koska investointien takaisinmaksuaika on puuston hitaan kasvun vuoksi pitkä. Taimien synty ja pienempien puiden järeytyminen vaativat tilaa. Jatkuvan kasvatuksen taloudellinen hyöty nousee esille myös karuilla pohjoisen mäntymailla, joilla avohakkuuseen perustuvan metsätalouden kustannukset ovat korkeita suhteessa hitaaseen puun kasvuun. Toisaalta suurempaa puustoa tulee aluksi harventaa varoen ja valmistella muuttuviin tuuliolosuhteisiin. Missä jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen on taloudellisesti kannattavinta. Lisäksi täytyy miettiä, mistä isoista puista tulee pysyviä säästöpuita tai säästöpuuryhmiä ja miten tämä vaikuttaa metsänkasvatusmenetelmän totetuttamiseen. Jos taimia ei ole, ensimmäinen tehtävä on harventaa metsää niin, että sinne alkaa syntyä taimia. Mitä muuta pitää muistaa. Mikä on ensimmäinen asia muutoksessa. Pienaukkohakkuilla metsään saadaan luotua taimettumisen ja taimien kasvun vaatimaa tilaa ja valoa, mutta pienaukkojen teko vaatii taitoa etenkin rehevillä mailla
Keskimääräisellä kasvulla hakkuiden aikaväli on 15 vuotta Etelä-Suomessa. Pienaukkohakkuun aikaansaamissa suuremmissa aukoissa taimiryhmien raivaamisessa voi olla enemmän järkeä. Juttua varten haastateltu Luonnonvarakeskuksesta (Luke) erikoistutkijaa Sauli Valkosta ja tutkimusprofessori Pasi Rautiota. Taimikonhoidossa ja ensiharvennuksessa kannattaa suosia sekametsää puhtaan kuusikon sijaan: sekametsässä taimettuminen on tulevaisuudessa todennäköisempää. Voiko jatkuvan kasvatuksen aloittaa jo taimikossa tai ensiharvennusmetsässä. Lähteenä myös Continuous Cover Forestry in Boreal Nordic Countries -kirja ja Luke politiikkasuositus 6/2024.. l 12 13 14 15 Näillä välttämään avohakkuuta Jatkuvan kasvatuksen menetelmistä on väännetty pitkään. Tarvitaanko taimikonraivausta. Tasaikäisen metsän kääntämisen jatkuvaan kasvatukseen voi aloittaa jo nuorena. Metsää kannattaa harventaa melko voimakkaasti ja puustoa pitää harvempana kuin tasaikäiskasvatuksessa – puita ja metsää valmennetaan jatkuvan kasvatuksen edellyttämää tuulenkestävyyttä ja siementuotantoa varten. Poimintahakkuiden täydentäminen istutustaimilla ei kannata, sillä taimikuolleisuus on suurta isojen puiden alla. Kuusikossa tarkoittaa, että hehtaarille jätetään hakkuussa 100–300 isompaa suojuspuuta. Niin jatkuvassa kasvatuksessa kuin harvennushakkuissa puihin syntyy juurikäävän leviämiselle otollisia korjuuvaurioita. Puita lahottavan juurikääpäsienen vuoksi jatkuvan kasvatuksen hakkuut tulee tehdä viileään vuodenaikaan. metsä on harvennettu pohjapinta-alaan 10–12 neliötä hehtaarilla. Suomessa menetelmään sopii varjopuulaji kuusi. Pienaukkohakkuussa ja suojustai ylispuuhakkuussa kylvöä voi harkita, mutta tarpeellista se ei ole. Pienaukoilla tukkipuita pois ja tilaa taimien syntymiselle. Taimettuneita pienaukkoja voi laajentaa (punainen) ja tehdä uusia aukkoja (oranssi). SUOJUSPUUHAKKUU Tehdään jo olemassa olevan kehityskelpoisen taimiaineksen suojaamiseksi ja täydentämiseksi. Niin istuttamisesta ja kylvöstä kuin taimikonhoidosta tarvitaan jatkuvassa kasvatuksessa vielä lisää tutkimustietoa. Välipuustoa voidaan harventaa. Männynja koivuntaimet tarvitsevat valoa eli pienaukkoja. Vauriot pystytään minimoimaan hyvällä korjuutyöllä. miryhmältä toiselle eli ei kovin tehokasta. Puristit kelpuuttavat vain poimintahakkuun. Aukkojen välipuustoa voi harventaa. Ei kuitenkaan paukkupakkasilla, jolloin pienten puiden särkyminen on todennäköistä. Männikössä menetelmästä voidaan käyttää termiä ylispuukasvatus. Isoja puita jätetään aina siemenja säästöpuiksi. Kun pienaukko on taimettunut, aukkoa voidaan laajentaa ja tehdä muualle uusia pienaukkoja. Vain kuusi menestyy alikasvoksena. Kun pohjapinta-ala nousee 20–25 neliöön hehtaarilla, on aika seuraavalle hakkuulle. Poimintahakkuu Pienaukkohakkuu Tukkipuita pois, tilaa pienemmille puille ja taimille. Metsälehti Makasiini 39 11244_.indd 39 11244_.indd 39 23.1.2025 16.12.39 23.1.2025 16.12.39. Ryhmässä kasvavat taimet selvittävät ennen pitkää välinsä, ja parhaiten kasvavat pääsevät voitolle. Poimintahakkuumetsässä raivaus on raivaussahan kävelyttämistä taiKOLME HAKKUUTAPAA Tuoreessa pohjoismaisessa jatkuvan kasvatuksen koontiteoksessa menetelmään lasketaan kuuluviksi kolme hakkuutapaa. Tarvitaanko istutusta tai kylvöä. Näin syntyy tilaa pienemmälle puustolle, taimille ja taimettumiselle. PIENAUKKOHAKKUU Metsään tehdään enintään 0,3 hehtaarin suuruisia pienaukkoja, joiden välillä säilyy aina puustoa pystyssä. Hakkuussa jätetään 50–150 hyvälaatuista valtapuuta hehtaarille suojusja siemenpuiksi. POIMINTAHAKKUU Hakkuussa kaadetaan isoja tukkipuita ja viallisia puita. Pohjoisessa hakkuuväli on pidempi. Mikä tuhoriski tulee aina muistaa
Maanmuokkauksessa, kuten muissakin metsänhoitotoimissa, panokset kannattaa suhteuttaa kasvupaikan tuottokykyyn. Muokkaus toteutetaan kohteen ja uudistamistavan mukaan. Vaikka maanmuokkauksen kustannukset ovat nousseet, muokkaus on edelleen kannattava ja yksi tärkeimmistä investoinneista metsän kiertoaikana. Päätehakkuu – aika uudistaa vai pidentää kiertoaikaa. Uudistaminen – istuttaen, kylväen vai luontaisesti. Puulajit – sekametsä vai yhden puulajin metsä. Välittömästi hakkuun jälkeen muokkaamattomaan maahan istutetuilla taimilla on riski joutua tukkimiehentäi-kuoriaisten syömiksi. » 8. SARJAN OSAT OVAT: » 1. TUOTTAVUUS KASVUUSSARJA JATKUU KOKO VUODEN. Kasvua voidaan kirittää metsänhoidolla. Samalla pintakasvillisuuskilpailu vähenee ja edellytykset käyttää edullisempaa äestystä tai laikutusta yhdistettynä kylvöön tai luontaiseen uudistamiseen paranevat. » 7. Kaikki lähtee maanmuokkauksesta. Sen edut verrattuna muokkaamattomaan maahan uudistamiseen ovat kiistattomat. Ensiksi pureudumme maanmuokkaukseen. Muokkauksella on iso vaikutus metsän tuottoon. Kuivahkoilla ja kuivilla kankailla maan tuottokyky laskee. Onnistunut maanmuokkaus helpottaa uudistamistyötä, varmistaa laadukkaan puuston kehityksen ja vaikuttaa koko uudistamisketjun kustannustehokkuuteen. Esimerkiksi mätästyksen sijaan tehty maanpintaa laajalti rikkova äestys voi nostaa taimikonhoitokuluja 100 –200 euroa hehtaarilla. Mitä vähemmän muokkauksessa paljastetaan maata, sitä vähemmän syntyy vesakkoa ja myöhemmin taimikonhoitokuluja. » 5. Suurilla pinta-aloilla jatkuvatoiminen mätästys voi kuitenkin olla kannattava ratkaisu, kunhan taimikonhoito tehdään ajoissa. Jatkuvatoiminen mätästys on tavanomaista kaivinkonetyönä tehtävää mätästystä edullisempi, mutta se lisää vesakoitumista ja työnlaatu on heikompi. KAIKEN HYVÄN PERUSTA Makasiinin uudessa neuvontasarjassa tarkastellaan, miten metsänhoitotoimet vaikuttavat metsän kasvuun ja tuottoon. Säästö väärässä paikassa voi kostautua. Kasvupaikka huomioon Yleisimpiä maanmuokkausmenetelmiä ovat kevyesti maanpintaa rikkovat äestys ja laikutus sekä mätästys eri tapoineen. Pohjoiseen mentäessä myös kiertoajat pitenevät. Lannoitus – Maksaako lannoitus itsensä takaisin. Taimikonhoito – oikealla ajoituksella säästöä » 4. Kannattavuus – Vinkkejä oman metsätalouden kannattavuuden laskentaan OSA 1 MAANMUOKKAUS OMA METSÄ » TUOTTAVUUS KASVUUN MITÄ paremmin puusto kasvaa, sitä nopeammin metsä tuottaa euroja. Se koostuu ketjusta toimenpiteitä: jokainen toimi vaikuttaa seuraavan toimen onnistumiseen, hintaan ja laatuun. Edullinen ei ole kustannustehokas Maanmuokkaus kannattaa tehdä ripeästi päätehakkuun jälkeen, jotta vesakko ei saa etumatkaa eivätkä tulevat tulot karkaa vuosia eteenpäin. Sen tehtävä on varmistaa taimen kasvun ensimmäiset vuodet. Maanmuokkaus – kaiken lähtökohta » 2. » 3. Harvennus – tuottoa eri harvennustavoin ja -mallein » 6. Etelässä lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla maanmuokkausmenetelmistä kallein eli mätästys yhdistettynä istutukseen on järkevä valinta. Nopea uudistamisketju on mahdollinen, kun muokkausjälki on laadukas ja taimet on käsitelty tukkimiehentäin torjunta-aineella. TIIA PUUKILA 40 Metsälehti Makasiini 11245_.indd 40 11245_.indd 40 23.1.2025 16.14.37 23.1.2025 16.14.37. Juttua varten on haastateltu metsänhoitopäällikkö Tiina Lainetta Metsä Groupilta ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Karri Uotilaa sekä hyödynnetty metsänhoidon suosituksia ja Luonnonvarakeskuksen Metsämaan muokkaus -kirjallisuuskatsausta vuodelta 2019
80 –90 PROSENTTIA muokattuun maahan istutetuista taimista on elossa 10 vuoden päästä, muokkaamattomassa maassa 15 –20 prosenttiyksikköä vähemmän. Maanmuokkauksen hinnat on kysytty neljältä metsänhoitoyhdistykseltä eri puolelta Suomea. Vuonna 2023 uudistusaloja mätästettiin yhteensä 75 000 hehtaaria. 4 VUOTTA , näin paljon kaikki toimenpiteet ja kassavirrat viivästyvät muokkaamattomassa maassa. Mätästyksen hinnat vaihtelevat kohteen ja maantieteen mukaan. 0,5 –1 METRI , näin paljon mättääseen istutettu kuusi on muokkaamattomaan maahan iskettyä sukulaistaan pidempi 10 vuoden kuluttua istutuksesta. SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN Jatkuvatoiminen mätästys on tavallista kaivinkonemätästystä edullisempaa, veroton hinta on noin 350–525 euroa hehtaarilta. Uudistusaloista äestettiin vuonna 2023 lähes 12 000 hehtaaria. Äestyksen hinta on noin 250–525 euroa hehtaarilta. Metsälehti Makasiini 41 11245_.indd 41 11245_.indd 41 23.1.2025 16.14.39 23.1.2025 16.14.39. MAANMUOKKAUKSEN PLUSSAT JA MIINUKSET + KILPAILU pintakasvillisuuden kanssa vähenee + TAIMIEN elossa säilyminen ja kasvu paranevat + KOSTEUSOLOT paranevat + MAAPERÄN lämpötila nousee ja hallatuhot vähenevät + RAVINTEIDEN saatavuus paranee + SUOJAA tukkimiehentäin aiheuttamilta tuhoilta + SIEMEN itää paremmin + KIERTOAIKA lyhenee LUONTAINEN taimettuminen lisääntyy ROUSTE ja ahavatuhot voivat lisääntyä MAISEMAHAITAT TIESITKÖ. Tänä päivänä veroton hinta on noin 460–830 euroa hehtaarilta
PIKKUROSVOKKI (kuvassa), taigaristikki ja kaarnakätkökki. 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Lähde: Punttila ym. l LIINA KJELLBERG Elävät säästöpuut Lahopuut/Kuolleet puut Arvokkaat elinympäristöt Kulotus Vesistöjen ja pienvesien suojavyöhykkeet Korkeat suojeluarvot PEFC jää hännille Säästöpuissa vaatimukset vaihdelleet Taulukko kertoo, miten paljon voimassa olevat PEFCja FSC-standardit parantavat metsänhoidon ekologisuutta: – ei sisälly standardiin tai ei tuo lisäarvoa lainsäädäntöön verrattuna, + parantaa lainsäädäntöön verrattuna, ++ parantaa merkittävästi lainsäädäntöön verrattuna, +++ on tutkimustiedon valossa riittävä taso. Toisaalta kaikki lisä, mitä luonnon monimuotoisuuden eteen tehdään, on hyväksi.. ”Huomattava osa uhanalaistunutta metsäluontoa elää kuolleen puun varassa”, hän sanoo. Nimet löytyvät laji.fi-tietokannasta. PEFC ei takaa monimuotoisuutta Tutkijoiden mukaan myös FSC-metsäsertifioinnissa on parannettavaa. Suomen hämähäkkityöryhmä on yhdessä hämähäkkiharrastajien kanssa luonut suomenkieliset nimet kaikille Suomessa esiintyville hämähäkkilajeille. Kyseessä on tuorein ja kattavin arvio pohjoisten alueiden hiilitaseesta. FSC:ssä esimerkiksi vesistöjen suojavyöhykkeet ja elävien ja kuolleiden säästöpuiden määrät ovat suuremmat. HÄMÄHÄKEILLE UUDET NIMET POHJOINEN ikirouta-alue on lähes menettänyt kykynsä varastoida hiiltä, kertoo Nature Climate Change -lehdessä julkaistu tutkimus. Tutkijoiden Metsätieteen aikakauskirjassa hiljan julkaisemassa katsauksessa tarkasteltiin, millaisia vaatimuksia PEFCja FSC-metsäsertifiointistandardit asettavat talousmetsien luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. FSC osoittautui katsauksessa tarkasteltujen kriteerien osalta vaativammaksi sertifiointijärjestelmäksi kuin PEFC. POHJOISISTA ALUEISTA PÄÄSTÖLÄHDE PEFC-METSÄSERTIFIOINTI on lisännyt elävien säästöpuiden määrää talousmetsissä, mutta muuten sen merkitys luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa on pieni, arvioivat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat. Lisäksi FSC velvoittaa turvaamaan selvästi enemmän arvokkaita elinympäristöjä. Pappilan mukaan yllättävää oli sekin, että kummankaan sertifiointistandardin vaatimukset eivät ole menneet tasaisesti tiukempaan suuntaan, vaan niihin on tullut ajan kuluessa sekä tiukennuksia että lievennyksiä. Analyysissä otettiin huomioon sekä vuodenaikaisvaihtelut että viimeaikaiset merkittävät muutokset ilmastossa ja maastopalojen esiintyvyydessä. OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 11246_.indd 42 11246_.indd 42 23.1.2025 16.15.34 23.1.2025 16.15.34. Nykyisiä standardeja verrattiin sekä toisiinsa että aiempiin sertifiointistandardeihin, lainsäädäntöön ja tutkimustietoon. Uuden virallisen nimen sai 644 lajia. Tutkijoiden mukaan molemmissa standardeissa on parannettavaa. (2024) PEFCja FSC-metsäserti?ointistandardien vertailu sekä ekologinen vaikuttavuus lainsäädännön ja tutkimustiedon valossa. Kun maastopalojen päästöt otettiin huomioon, hiilen nettolähteenä toimivien alueiden osuus arktisesta ja boreaalisesta vyöhykkeestä kasvoi 40 prosenttiin. ”Oli yllättävää, miten vähän lisäarvoa PEFC tuo lainsäädäntöön verrattuna”, sanoo Syken johtava tutkija Minna Pappila, yksi katsauksen kirjoittajista. Katsauksen pääkirjoittaja, Syken erikoistutkija Pekka Punttila on harmissaan varsinkin siitä, että PEFC ei enää kiellä kuolleen puun vaurioittamista ja siten korjuuta energiapuuksi. Talousmetsistä noin 90 prosenttia on PEFC-sertifioitu ja noin 11 prosenttia FSC-sertifioitu. PEFC FSC + + + + _ _ ++ ++ ++ ++ ++ ++ (+) (+) Vuosi, jolloin standardi päivitettiin 1995 -00 -05 2010 2015 2020 2025 m 3 /ha PEFC FSC Etelä-Suomi FSC Pohjois-Suomi Elävien säästöpuiden minimitilavuus hehtaarilla PEFCja FSC-standardien eri versioissa
JOS METSÄSSÄ on valinnanvaraa, niin uudistan ensin vajaatuottoiset, sitten yli-ikäiset ja vasta sen jälkeen uudistuskypsyyden saavuttaneet metsät. Kuviolla olleet kuolleet puut jäivät lisäämään monimuotoisuutta. Aavistus piti valitettavasti paikkansa, lahoprosentti nousi lähes 10:een, mikä oli minulle kyseenalainen ennätys. Metsälehti Makasiini 43 KOLUMNI » ANTTI SIPILÄ Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsänhoidon lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa TÄNÄ TALVENA OLI puukaupan aika. Tuhometsät menevät ykköskategoriaan: mitä nopeammin ne saa uudistettua, sitä paremmin metsän saa tuottavaksi. Myös puukauppaan kuuluva arvonlisävero jakaantuu maksusuoritusten suhteessa. Saan samalla opetukseen hyvät vertailukohteet, kun voimme vertailla ensiharvennuksia, joista toisesta on tehty kuitupuuta ja toisesta energiapuuta. Tutun firman tutulta urakoitsijalta osaa odottaa hyvää työn jälkeä. Käytännössä muutama ensiharvennuskuvio hakataan pari vuotta etuajassa. Lahoisuus ja runkojen pienehkö keskikoko alensivat tukkiosaa merkittävästi. Päätehakkuukohteet eivät olleet metsän järeimpiä kuvioita, vaan hakkuuseen johtivat muut syyt. Osaan harvennuksista on mahdollista saada Metka-tukea, joka luonnollisesti hyödynnetään. Kokonaisuudessaan olen tyytyväinen, että metsä tuli kaadettua. Uudistuskuviot muokataan heti keväällä ja istutetaan mahdollisimman nopeasti, ettei alue ehdi ruohottua. Toisella, isommalla kuviolla oli ennakkoaavistus juurikäävästä. Pyysin marraskuussa tarjouksia useammalta eri firmalta, joita sitten vertailin hinnan, oletun katkonnan ja urakoitsijan mukaan. Pystyyn kuivaneita runkoja, tuulenkaatoja ja kuusentähtikirjaajan kuivattamia kuusen latvuksia oli kuviolla siellä täällä tasaisesti. Juurikääpäalueella koivu on ainoa vaihtoehto. Energiapuuvaltaisemmat kohteet hakkaa keväämmällä siihen erikoistunut toimija. Näin saan tasattua metsätalouden tuloja kahdelle eri verovuodelle ja lopullinen verokin jää pienemmäksi. Kaikki kohteet oli jo aikaisemmin ennakkoraivattu tai niissä ei ollut raivaustarvetta. Valtakunnallinen firma hoiti päätehakkuun ja järeämmät harvennukset. Kaupan ehtona oli, että osa kauppahinnasta maksetaan ennakkoon, mikä sopi kummallekin firmalle. Ensimmäinen kuvio oli hehtaarin kokoinen, osin epäonnistunut pellonmetsitys. 11247_.indd 43 11247_.indd 43 23.1.2025 16.16.23 23.1.2025 16.16.23. Päädyin lopuksi jakamaan leimikon kahdelle eri toimijalle. Puun hyvästä hintatasosta on saatu lukea lehdistä pitkin syksyä ja talven keliolosuhteet näyttivät suotuisilta. TEIN PÄÄTÖKSEN puukaupasta joulukuun alussa. Metsissä oli harvennustarvetta ja pieni päätehakkuukohde. Kummallekin firmalle jäi melko lähekkäin olevat kuviot, joten heillä on kerralla enemmän hakattavaa ja koneiden siirtokustannukset jäävät pienemmiksi. l Puukaupan aika Aavistus piti valitettavasti paikkansa, lahoprosentti nousi lähes 10:een. Tukkiprosentti oli kuviolla alle 70, mikä on alhainen luku. Erityisesti ensiharvennuksen lopputulos on tärkeää, koska siinä luodaan pohja tukkipuun tuotokseen kuviolle. Kovasti houkuttelisi kokeilla myös lehtikuusta, mutta sen taimia ei ole enää saatavissa tälle kasvukaudelle.. SUUNNITTELIN HAKKUITA erityisesti metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta. Ne on järkevä yhdistää tähän puukauppaan, koska lähialueilla ei ole tiedossa hakkuita seuraavan 10 vuoden aikana. Maapohjat ja tiestö kestäisivät hakkuun. Isommista leimikoista kilpaillaan enemmän ja niistä saa paremman hinnan. Järeitä koivuja oli kuviolla harvakseltaan, valtaosa oli mennyt myyrien ja hirvien suihin
Pakurissa mallon ruskea väri näkyy yleensä ainakin halkeamien pohjalla. Sen itiöemät ovat monivuotisia. Vasemmanpuoleinen kääpä on arinakääpä. Kesämökilläni Pirkanmaalla on rannan tervalepässä kaksi kääpää. Oikeanpuoleinen näyttää ensisilmäyksellä pakurilta. Kääpä kuoli lopulta noin 55 vuoden iässä. Pakurit ovat monivuotisia, mutta itse kääpä elää vain yhden kesän. Sivuille repsottavat kuorenkaistaleet jäävät muistuttamaan koivun tappaneesta käävästä. Käävän rihmasto elää koivun sisäosissa vuosikymmeniä, mutta yltää pintaan vain vaurioituneissa kohdissa. Kuinka harvinainen pakurikääpä on tervalepässä. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Yläosan halkeilu on samanlaista kuin viereisen elävän itiöemän pinnassa. Tämä onkin arinakäävän itiöemä. Pakuri ei siis ole käävän itiöemä vaan kasvain, jossa on sekä sienen että puun solukkoa. Määritystä tukee sekin, että se on samanlaisessa kuopassa kuin vasemmanpuoleinen elävä itiöemä. Se on kuollut jo useita vuosia sitten ja lohkeilee lahotessaan. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Näin itiöemä jää kuoppaan. Tuomo Niemelä seurasi yhden tervalepällä kasvaneen arinakäävän kohtaloa. Oikeanpuoleinen kääpä näyttää pakurilta, mutta on arinakäävän itiöemä. PAKURI VAI EI. Juuri niihin kohtiin pakurit syntyvät. Katselin kuvaa pitkään ja vertailin oikean pakurin kuviin – ja eroja alkoi löytyä. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Itiöt karistettuaan itiöemä kuolee ja karisee pois. » PAKURIKÄÄPÄ on ensisijaisesti koivun lahottaja, mutta sitä on joskus tavattu muiltakin lehtipuilta, myös tervalepältä. Puun paksuuskasvu lakkaa itiöemän vierestä, mutta jatkuu rungon muissa osissa. SEPPO VUOKKO Vasemmalla on arinakääpä. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Lohkeilu on erilaista, epäsäännöllistä toisin kuin pakurilla, joka lohkeilee suurin piirtein samankokoisiin kuutiomaisiin muruihin. Kääpä on laaja ja litteän levymäinen. Sen vallimaiset paksunnokset repivät kuoren auki. Onko oikeanpuoleinen pakurikääpä. Itse kääpä syntyy kuoren alle vasta kun puu on kuollut ja läpeensä laho. Sen muoto hahmottuu kuvasta, vaikka pinnasta suuri osa on jo karissut pois. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Entä mikä kääpä on vasemmalla. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 11248_.indd 44 11248_.indd 44 23.1.2025 16.19.36 23.1.2025 16.19.36
Onko edullisempaa odottaa, että saan tilan perintönä, vai tehdä sukupolvenvaihdos isän eläessä. Olen ainoa perillinen, ja minulla on sekä lapsia että lapsenlapsia. (2.) Lisäksi saatte kauppahinnasta ja kaupan kuluista 60 Sammutuskaapeli kulkee ahtaassa paikassa. Kuivumisen tutkiminen on vaikeaa ja monimutkaisia mittauslaitteita vaativana kallista. Nyt saha lakkasi myös käynnistymästä. Tarkista myös käynnistinlaitteen jousi ja naru. MIKSI SÄÄSTÖKOIVUT KITUVAT. Minulla on Stihl 200 -moottorisaha, jolla on ikää 15 vuotta. Samalla voi tehdä perusteellisen huollon. » STIHL 200 -moottorisahassa on ollut usein kysyjän kuvaama häiriö. Yli 80-vuotias isäni omistaa Etelä-Savossa noin 120 hehtaarin hyväpuustoisen metsätilan. Kysymyksen kannalta vastaus ei ole myöskään kovin tärkeä, koska monimuotoisuuden kannalta paras säästöpuu on kuoleva tai kuollut säästöpuu. » KANNATTAA ehdottomasti tehdä sukupolvenvaihdoksen vertailulaskelmat eri vaihtoehdoista. Esittämäni arvaus kuivumisen syistä on savolaisen projektin määritelmää mukaillen valitettavasti ”tutkimusta vaille valmis”. » ILMIÖ on tuttu juttu vuosikymmenien takaa, mutta tutkijat eivät ole pystyneet antamaan sille kattavaa selitystä. Kun aukolle on jätetty sinne tänne yksinäisiä ”sertifikaattikoivuja” pystyyn, pian tämän jälkeen koivujen latvus kuolee. Minua on askarruttanut ainakin täällä Savossa yleinen ilmiö hakkuuaukeilla. Osasyynä voi olla myös kysyjän arvio puiden vedensaantia avustavista sienirihmastoista, joiden määrää avohakkuu vähentää. Tarkista tärinänvaimennuskumien kunto ja vaihda ne tarvittaessa. Arvelen puiden kuivumisen aiheutuvan juuristoista, jotka eivät pysty pumppaamaan riittävästi vettä latvukselle. kuva) alttiina moottoriosan ja kahvaosan väliselle tärinäerolle. Kaapelivaurion takia osa koneesta täytyy purkaa. Kaapeli kannattaa vaihtaa uuteen. Sammutuskaapeli on ahtaassa paikassa (ks. Vaihda tulppa ja suodattimet. Puista ei ole löytynyt sellaisia hyönteisiä tai tauteja, jotka olisivat syypäitä latvusten ränsistymiseen. Vuosien saatossa ne vain kituvat ja osa kuolee kokonaan. Perustin tuolloin kokeita, joissa tutkittiin harvan ylispuuston alla kasvatettavia kuusentaimikoita. Saha kannattaa korjata. Siksi sahan korjaus kiinnostaisi, mutta onko siinä järkeä. Kaupan edut perintöön nähden ovat: (1.) Kauppahinnan tarvitsee olla vain yli 75 prosenttia käyvästä arvosta. Kaapelia vaihdettaessa on irrotettava kaasutin ja kahvakotelo. Kuuman ja kuivan kesän 2003 jälkeen kuivuvia koivuja ihmeteltiin ja myös tutkittiin laihoin tuloksin. Ankara keskinäinen kilpailu pakottaa puut kasvamaan ylöspäin ja kasvattamaan vain sen kokoisen juuriston kuin niissä olosuhteissa on tarpeen ja mahdollista. Se on toiminut muuten hyvin, mutta se on jo pitkään pitänyt sammuttaa ryyppypainikkeella. Samantyyppisiä ongelmia kokivat Keski-Euroopan metsät ja Kainuun vanhat kuusikot 1980-luvulla, jolloin syyksi arvailtiin ilman saasteita. Sahalla on vielä vuosia jäljellä. Tiheässä metsässä varjostus pitää ilman ja maanpinnan tuoreina. Liittäminen ei ole hyvä vaihtoehto tässä tapauksessa. Tarkista kytkimen kunto ja turvalaitteiden toimivuus. LEO SAASTAMOINEN KAUPPA VAI PERINTÖ. Koivujen kuivumisesta minulla on omakohtaisia havaintoja 1980-luvun puolivälistä. Silloinen arvaus meni pieleen sekä syiden että metsien toipumiskyvyn suhteen. Rajun hakkuun jälkeen aurinko ja tuuli alkavat kuivattaa maata ja ilmaa, minkä vuoksi harvaan asentoon joutuneet koivut eivät saa suppeilla juurillaan tarpeeksi vettä latvukseen. Itse aprikoin syyksi symbioosisienten tuhoa, tai ehkä ne ”surevat” naapuripuiden poistoa. Joten ette joudu maksamaan kauppahintaa ettekä perintöveroa noin neljäsosasta tilan arvosta. Olen lukenut Metsälehdestä, että uudet pikkusahat eivät pärjää vanhalle Stihl 200 -sahalle. Jos saha sammutetaan rikastamalla, kone saa yliannostuksen polttonestettä, eikä käynnisty kovin herkästi. Kuten meille jo koulussa opetettiin, ison koivun vedentarve on jopa neljäsataa litraa vuorokaudessa. Veden ja ravinteiden saannin parantamiseksi taimitarhat kehittävät nykyisin taimia, joihin on ympätty sienijuuria muodostavia rihmastoja. O LL I SI EK KI N EN Metsälehti Makasiini 45 11248_.indd 45 11248_.indd 45 23.1.2025 16.19.36 23.1.2025 16.19.36. Harvaan asentoon hakattujen koivujen latvukset alkoivat riutua ja kuolla. KARI MIELIKÄINEN MIKSI SAHA EI SAMMU EIKÄ KÄYNNISTY. Kysyjän saha on lakannut kokonaan käynnistymästä. Siihen on syynä todennäköisesti pysäytyskaapelin elektroniyksiköltä tulevan katkenneen kaapelin pään koskettaminen runkoon, jolloin tapahtuu maadoitus eikä kipinää tule. Jos isänne omistamalla tilalla on hyvät hakkuumahdollisuudet, niin suosittelen tekemään mahdollisimman nopeasti sukupolvenvaihdoksen kaupalla. Tämä johtuu elektroniyksiköltä tulevan kaapelin katkeamisesta. Sahalla on sahattu arviolta 1 000 tuntia. Saha ei sammu sammutusvivusta. Valitkaa niistä sitten teille sopivin
» METSÄTILAAN ja koneisiin liittyvät poistot tehdään aina vuoden lopun tilanteen mukaisesti. Jäljellä olevat poistot on mahdollista hyödyntää luovutusvoittoverolaskennoissa, jos niissä käytetään metsätilan tai koneen todellista hankintamenoa. Isänne jälkeen mahdollisesta maksamattomasta kauppahinnasta joudutte maksamaan perintöveron. prosentin verovapaan puun myyntioikeuden eli metsävähennyksen. Minulla on jäljellä metsäteiden ja koneiden poistoja. Voiko niitä enää hyödyntää. Lisäksi hän voi maksaa teidän elämiseenne liittyviä maksuja. Olen myynyt metsätilani viime vuoden lokakuussa. Korottomasta lainasta ja verovapaista lahjoituksista ei tarvitse tehdä ilmoituksia verottajalle. Voitte käyttää kaupassa 5–6 vuoden korotonta maksuaikaa. Kesken vuoden myytyyn tilaan liittyviä poistoja ei siten enää voi tehdä viime vuodelta. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Enemmän hiilensidontaa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä Metsälehti advert 186 x 130.indd 1 Metsälehti advert 186 x 130.indd 1 17/01/2025 10:57 17/01/2025 10:57 OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 11248_.indd 46 11248_.indd 46 23.1.2025 16.19.37 23.1.2025 16.19.37. VÄINÖ SIKANEN MITEN KÄY MYYDYN TILAN POISTOILLE. Näin voitte saada puun myynnillä tilan maksuun puunmyyntituloja, josta maksatte noin 11 prosenttia veroa. Jos isällänne ei ole käyttöä teidän maksamalle kauppahinnalle, hän voi antaa jokaiselle perheenne jäsenelle alle 5 000 euron lahjan joka kolmas vuosi. HANNU JAUHIAINEN Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta. On mahdollisesti muitakin vaihtoehtoja, jotka ovat teille edullisempia kuin periminen. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. Isänne voi määrätä testamentilla teidän lapsillenne ja lapsenlapsillenne ja heidän puolisoilleen alle 20 000 euron verovapaan perinnön
Lisäksi vyöhön voidaan kiinnittää muun muassa taskut älypuhelinta, akkusahojen vara-akkuja ja mittanauhaa varten. Uittokalusto esitteli viime syksynä Nordforest-merkillään monipuolisen työkaluvyön. Samalla olkaimellisten varustevöiden kysyntä on virinnyt. Meikäläisen metsurinvyön perusvarustuksella – kahdella koukkukotelolla ja työkalulaukulla sekä olkaimilla ja ensiapulaukulla – varustettuna Nordforestin varustevyölle kertyy hintaa noin 160 euroa. YHÄ useampi valmistaja tarjoaa nykyisin olkaimellista metsurin työkaluvyötä. Toinen pätevä syy olkaimellisen vyön käyttöön on sahurin hyvin muodostunut keskikeho, jolta pelkkä vyö tapaa valua alas. Tästä plussat – harvoissa metsäkamppeissa on tarjolla pieniä kokoja. Toinen pieni miinuksen aihe ovat suhteellisen helposti kiinnityslenkeistään karkaavat olkaimien hihnat.. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ NORDFOREST-METSURINVYÖ » PELKKÄ vyö 45,90 € » OLKAHIHNAT 37,90 € » ENSIAPUPAKKAUS 7,90 € » KOUKKUKOTELO 20,90 € » MITTANAUHAN PIDIKE 18,90 € » TARJOLLA kaikkiaan 13 erilaista koteloa ja taskua PLUSSAT JA MIINUKSET + Kokovaihtoehdot + Metallinen vyösolki + Runsas varustevalikoima – Yhdistetyn koukkuja kiilakotelon puute Yrittäjä Sami Heinäaho kokeili Nordforestin työkaluvyötä. Erityismaininta tulee vyön jämäkästä metallisesta kiinnityssoljesta ja helppokäyttöisestä sekä varmatoimisesta vyön pituuden säätömahdollisuudesta. Vyötä kokeillut pihapuun kaataja jäi kaipaamaan koukkukoteloa, johon olisi yhdistetty pidike pienelle kaatokiilalle. Muuten kotelot liukuvat häiritsevästi eteenpäin. Ilman olkaimien tukea vyöllä on taipumus valua alaspäin. Muilta osin Nordforestin vyö on näppärä ja mukava käyttää. Taskut sopivat myös muihin enintään viisi senttiä leveisiin vöihin. Nordforestin työkaluvyöhön saa erilaisia taskuja ja koteloita käyttäjän tarpeiden mukaan. Sellaista Nordforestin valikoimassa ei näyttänyt olevan. Isossa maailmassa tällaisia on käytetty iät ajat, koska moottorisahurin on ripustettava vyölleen monenlaisia apuvälineitä. Nykyisellään yhä useampi metsuri myös Suomessa kantaa mukanaan esimerkiksi kiiloja ja pajavasaraa, sillä työ voi keskittyä vaikkapa pihaja tonttipuiden kaatamiseen. Jämäkkä metallisolki Taskut kiinnitetään varustevyöhön lenkeillä, jotka lukitaan kahdella nepparilla. l Pari piirua vaille erinomainen Nordforestin varustevyössä kulkee raskaampikin taakka mukavasti, kun olkaimet tukevat vyötä. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 11249_.indd 47 11249_.indd 47 23.1.2025 16.25.09 23.1.2025 16.25.09. Kotelot on asetettava vyöhön suhteellisen kauas sivulle, jotta koteloiden lenkit saa kiinnitettyä vyölenkkien eri puolille. Olkaimet edestä rinnan päältä yhteen liittävä vyö lisää varustuksen vakautta. Perusvyön voi valita uumansa mukaisesti joko L/XLtai S/M-kokoisena. Kaatokiiloja varten on valittavana erikokoisia taskuja. Sitä voisi kuvata modulaariseksi, eli vyön voi koota haluamistaan osista
SU O M EN M ET SÄ KE SK U S TEKSTI LIINA KJELLBERG Seppo Niskanen on MTK:n metsäasiantuntija. Tässä sarjassa paneudumme metsätilan omistusjärjestelyihin. Sekä Peltola että Niskanen ovat perehtyneet metsänomistuksen sukupolvenvaihdoksiin. Usein kyseessä on pariskunta, joka kokee, että aika on otollinen sukupolvenvaihdoksen suunnittelulle. Samaa sanoo MTK:n metsäasiantuntija Seppo Niskanen. ”Toiset hankkivat tietoa aktiivisesti ja käyvät erilaisissa neuvontatilaisuuksissa, toisilla on vain ajatus siitä, että jotain pitäisi tehdä. Myös yhteismetsiin liittyminen kiinnostaa. Tyypillisesti metsätilan sukupolvenvaihdos halutaan tehdä myymällä tai lahjoittamalla metsätila omille perillisille. Silloin tavoitteena on yleensä kuolinpesän purku. Taustalla voi olla se, että Metsäkeskus on muutaman vuoden ajan lähettänyt kuolleiden metsänomistajien omaisille niin sanotun kuolinpesäkirjeen, joka sisältää neuvoja metsäasioiden järjestämiseen. Paljon on sellaisia tilanteita, joissa toinen vanhemmista on kuollut, ja ollaan uuden edessä”, hän sanoo. Sellaisiakin tapauksia on, että metsänomistajalla on neuvonnan piiriin tullessaan selkeä visio siitä, miten sukupolvenvaihdos kannattaa tehdä, mutta kun hetki jutellaan, visio muuttuu ihan toiseksi”, hän sanoo. Netistä löytyvä tieto voi olla vaikeasti ymmärrettävää, joten moni haluaa varmistaa, että on ymmärtänyt asiat oikein”, kertoo Metsäkeskuksen metsänomistuksen asiantuntija Sanna Peltola. METSÄAMMATTILAISTEN pakeille saapuu kahdenlaisia metsätilan sukupolvenvaihdosta suunnittelevia: niitä, jotka ovat jo hyvin perillä asioista ja niitä, joille asia on aivan uusi. ”Välimuotoa ei oikeastaan ole. Metsäkeskukseen yhteydenottoja tulee Peltolan mukaan sen sijaan yhtä paljon metsätilasta luopuvilta kuin kuolinpesiltäkin. Verot voivat yllättää Metsätilasta luopumista suunnittelevat ovat Sanna Peltolan muLUOPUMISEN HAASTE Metsätila halutaan tyypillisesti siirtää seuraavalle polvelle kaupalla tai lahjana, MTK:n ja Metsäkeskuksen asiantuntijat kertovat. ”Joskus yhteyttä ottavat metsätilan jatkajat, mutta yleisempää on, että yhteydessä ovat metsätilasta luopuvat”, Niskanen kertoo. Luopuminen voi kuitenkin olla vaikeaa. ”Yleensä yhteydenotot koskevat sukupolvenvaihdosta kauppana tai lahjana tai kuolinpesän purkua. Jonkin verran yhteydenottoja tulee myös kuolinpesiltä. Aloite usein luopujalta Niskasen mukaan MTK:n ammattilaisiin ottaa sukupolvenvaihdosasioissa yleensä yhteyttä metsätilasta luopuva. Netistä löytyy nykyään paljon tietoa, joten metsänomistajat ovat usein hyvin perillä sukupolvenvaihdoksiin liittyvistä asioista. M TK OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 11250_.indd 48 11250_.indd 48 23.1.2025 15.59.32 23.1.2025 15.59.32. Peltola arvioi, että kuolinpesät saattavat tällä hetkellä olla hieman metsätilasta luopuvia aktiivisempia yhteydenotoissaan. Se, että yhteydenottoja tulee enemmän metsätilastaan luopuvilta kuin kuolinpesiltä, johtuu Niskasen mukaan todennäköisesti siitä, että metsätilastaan luopuvat ovat kuolinpesiä aktiivisempia metsäasioissa. Sanna Peltola on Suomen metsäkeskuksen metsänomistuksen asiantuntija
”Metsätulot vaikuttavat moniin etuuksiin, kuten opintotukeen. Yhteydenottoja tulee varsinkin Etelä-Suomesta, jossa suuri osa metsänomistajista asuu.” Seppo Niskanen arvioi, että herkimmin yhteydessä ovat ne, jotka ovat muutenkin kiinnostuneita metsäomaisuudestaan. Lisäksi verolainsäädännössä on monia pieniä asioita, joiden avulla voi saada merkittäviä verosäästöjä”, Niskanen sanoo. ”Suurin osa yhteydenottajista on kaupunkilaisia. ”Jos on aktiivinen metsätaloudessa eli hoitaa metsiään ja tekee tai teettää hakkuita ja on kiinnostunut metsäverotuksesta ja muutenkin metsäomaisuutensa hallinnasta, tiedostaa ehkä myös omistusjärjestelyiden merkityksen.” Monille yllätyksenä tulevia asioita ovat verotukseen liittyvät asiat: ne, jotka koskevat metsätilasta luopuvaa, ja ne, jotka koskevat metsätilan jatkajaa. Peltolan mukaan monelle tulee yllätyksenä esimerkiksi se, että vaikka metsätilan kaupasta ei lähisukulaisten kesken tarvitse maksaa luovutusvoittoveroa, pitää vero kuitenkin maksaa, jos tekee kaupan sisarustensa lasten kanssa. Avuntarvitsijoissa on yhtä paljon miehiä ja naisia, mutta Peltola arvioi, että naiset pyytävät apua miehiä herkemmin. SH U TT ER ST O CK IM AG ES / A I KU VI TU SK U VA kaan yleensä iäkkäitä, kuolinpesien purkamista suunnittelevat keski-ikäisiä. 11250_.indd 49 11250_.indd 49 23.1.2025 15.59.34 23.1.2025 15.59.34
”Mikään ei estä ottamasta selvää asioista. Jälkimmäisessä tapauksessa metsänomistaja ajattelee yleensä, että jälkeen jäävät saavat selvittää asiat. Samaa mieltä on Metsäkeskuksen metsänomistuksen asiantuntija Sanna Peltola. Hän muistuttaa, että luopumisen tuskan lisäksi metsätilan sukupolvenvaihdoksiin voi liittyä myös vastaanottamisen tuskaa. Joukosta erottuvat ne, jotka edistävät sukupolvenvaihdosta poikkeuksellisen aktiivisesti ja ne, joille sukupolvenvaihdos on liian vaikea asia käsiteltäväksi. ”Usein nostetaan hieman syyttävästi esiin, että metsänomistajien keski-ikä on yli 60 vuotta. Silloin pitää uskaltaa nostaa esiin myös metsätilan myynti vieraalle.. Peltolan mukaan metsätilasta luopuminen on joillekin helpompaa ja joillekin vaikeampaa. Mutta mitä enemmän metsää on, sitä aiemmin sukupolvenvaihdosta kannattaa alkaa miettiä, sillä silloin myös taloudellinen hyöty on suurin.” Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin myös siksi, että se vie aikaa – Niskasen mukaan pääsääntöisesti kuukausia tai vuosia. Päätös on kuitenkin luopujan”, Niskanen sanoo. Toisaalta perheiden voi olla helpompi keskustella, kun paikalla on ulkopuolinen asiantuntija. Yksikään tilanne ei ole samanlainen kuin toinen”, hän sanoo. Niskasen mukaan useimmat metsänomistajat pitävät sukupolvenvaihdosta luonnollisena asiana. ALOITA JO TÄNÄÄN 11250_.indd 50 11250_.indd 50 23.1.2025 15.59.36 23.1.2025 15.59.36. Jos on aktiivinen metsänomistaja, kannattaa miettiä aktiivisesti myös omistusjärjestelyjä”, hän toteaa. Tunteet pelissä Millaisia tunteita metsätilasta luopumiseen liittyy. ”Jos metsäpalsta on pieni, ei ole suurta merkitystä, miten sukupolvenvaihdos tehdään. ”Joskus käy niin, että kun asiakkaat tulevat käymään, todetaan, että kaikki on selvää ja sukupolvenvaihdos voidaan tehdä saman tien. Vaikeaa luopuminen voi olla esimerkiksi silloin, jos perillisiä on paljon, mutta metsäpalsta olisi käytännön syistä järkevintä jättää vain yhdelle. Niskasen mukaan ammattilainen on sukupolvenvaihdoskeskusteluissa sparraajan roolissa. ”Kannustan elinaikana tehtäviin sukupolvenvaihdoksiin, sillä vaihtoehtoja on silloin enemmän. Jos metsää omistaa paljon, siitä voi alkaa luopua hiljalleen ja muodostaa jatkajan tai jatkajien kanssa aluksi esimerkiksi metsäyhtymän. Mutta jos pitää esimerkiksi selvittää metsätilan arvo, pyytää verottajalta ennakkoratkaisua tai anoa pankkilainaa, ne vievät oman aikansa.” Oikeaa ikää metsätilasta luopumiseen ei Niskasen mielestä ole. Tilasta kannattaa luopua silloin, kun itsestä siltä tuntuu – kun mielenkiinto tai voimavarat alkavat hiipua. VARAUDU HENKILÖKOHTAISUUKSIIN SH U TT ER ST O CK IM AG ES / A I KU VI TU SK U VA ”SUUNNITTELU kannattaa aloittaa tänään.” Tämä vanha iskulause pätee metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin edelleen, sanoo MTK:n metsäasiantuntija Seppo Niskanen. OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ APUA SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN » MTK » Suomen metsäkeskus » Verohallinto » asianajotoimistot » metsänhoitoyhdistykset » metsäpalveluyrittäjät » metsäyhtiöt ”Myös kuolinpesien omistusjärjestelyt ja osin metsävähennyskin tunnetaan huonosti”, hän jatkaa. l METSÄTILAN sukupolvenvaihdokseen apua hakevan kannattaa varautua siihen, että asioista joutuu keskustelemaan avoimesti, sanoo MTK:n metsäasiantuntija Seppo Niskanen. Täytyy kuitenkin muistaa, että monella on vasta siinä vaiheessa ensimmäistä kertaa elämässä aikaa keskittyä metsään.” Toisaalta omistusjärjestelyt voi aloittaa nuorena ja tehdä niistä osan omaa metsätalouttaan. ”Keskusteluissa saatetaan käydä läpi kaikkea sukuvarallisuutta ja välillä joudutaan ehkä puhumaan kipeistäkin asioista
2025 KULTTUURIKASARMI HELSINKI L U K I J ATA PA H T U M A 2 2 5 METSÄ ON OMAISUUTTA JA OMISTAJALLEEN TÄRKEÄ OMAISUUSERÄ. Tule mukaan inspiroitumaan ja oppimaan, miten metsästäsi voi tehdä entistäkin tuottoisamman ja kestävämmän omaisuuserän. Osallistujat saavat -10% alennuksen Kulttuurikasarmin ravintoloista. METSÄT &RAHA 11.02. Jussi Leppänen, tutkija, Luonnonvarakeskus (Luke) Timo Kujala, omistaja, Arvometsä Mikael Beck, Conifer Mikko Häyrynen, toimittaja, Metsälehti 10.35 TAUKO JA VERKOSTOITUMISTA 10.55 PANEELI: Näin saat parhaan hinnan puukaupoissa Janne Kiiliäinen, yksityispuukaupan johtaja, UPM Aku Mäkelä, KUUTIO.fi Sami Karppinen, toimittaja, Metsälehti Antti Sipilä, metsänomistaja 11.20 Metsistä on moneksi Henna Höglund, Metsäkeskus • Kiinnostaako sinua metsissäsi puuntuotanto vai luontoarvot. Aina ei ole pakko valita, sillä monesti ratkaisuna voi olla sekä että eikä joko – tai. 11251_.indd 51 11251_.indd 51 28.1.2025 12.42.26 28.1.2025 12.42.26. Aku Mäkelä, KUUTIO.fi 12.50 Viime hetken verotärpit Hannu Jauhiainen, veroasiantuntija, Metsälehti 13.05 Lounas Kiitos osallistumisesta – keskustelu jatkuu lounaan merkeissä. Ilmoittaudu veloituksetta – paikkoja on rajoitetusti! sustainablenordic.com/ metsatjaraha OHJELMA 8.30 TERVETULOA Ilmoittautuminen, aamupalaa ja verkostoitumista 9.00 Juontajan avaus päivään Petri Koskinen, Metsälehden päätoimittaja 9.05 Hannun hintaseuranta: Metsätilamarkkinoiden suunta 2025 Hannu Liljeroos 9.25 UPM:n tapa hoitaa metsäomaisuuttaan tuottaen kasvua, monimuotoisuutta sekä hyvinvointia Maarit Sallinen, metsätalousjohtaja, UPM 9.50 Näin metsä tuottaa verrattuna muihin omaisuuslajeihin Jussi Leppänen, tutkija, Luonnonvarakeskus (Luke) 10.10 PANEELI: Miten pääoma tuottaa metsässä. Erno Järvinen, Metsäja biotalousyksikön päällikkö, Maaja metsätalousministeriö 12.25 Kannattaako sähköinen puukauppa. Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä ja käytännön vinkkejä Metsälehden juontamissa keskusteluissa ja puheenvuoroissa. Kun huolehdit metsiesi terveydestä, teet samalla myös ilmastotekoja. 11.40 PANEELI: Metsän tuhonkestävyyden vahvistaminen Juha Ruuska, kasvuliiketoiminnan kehittämispäällikkö, Tapio Henna Höglund, asiakkuusasiantuntija, Metsäkeskus Liina Kjellberg, toimittaja, Metsälehtii 12.05 Onko metsälainsäädäntö ajan tasalla
Ensiharvennus 60,20 . ”Hakkuutähteillä vähän manipuloidaan tukkipuun ja kuitupuun hintaa. 33,51 . 26,48 . 68,11 . 46,83 . 53,67 31,37 . 83,65 . 55,35 . 53,83 . 33,23 . 83,31 . Harvennushakkuu 74,50 . Uudistushakkuu 83,35 . 31,81 . 61,87 . 32,07 . Harvennushakkuu 76,09 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 82,02 . Osa hinnasta piilotellaan sinne.” Vaihtelevat kelit ovat vaikeuttaneet korjuuta. 26,43 . Uudistushakkuu 83,22 . 25,18 . 33,90 . 32,17 . 83,59 . Kysyntää on nyt etenkin kelirikkoja kesäkorjuukohteilla. 26,36 . 32,09 . 75,17 . 31,72 . 64,98 . 82,51 . TIIA PUUKILA TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 11252_.indd 52 11252_.indd 52 30.1.2025 13.03.08 30.1.2025 13.03.08. Hinnoissa on jopa nousupaineita. 58,77 . 34,20 . 32,98 . 32,87 . 32,00 . 67,44 . Harvennushakkuu 75,85 . 31,57 . 32,43 . Nyt talvileimikoitakin on myyty hyvillä hinnoilla. 63,33 31,58 . 57,98 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 81,35 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 80,48 . 31,92 . ”On ihan poikkeuksellinen tammikuu. 76,35 . 33,64 . Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeessä keskikantohintojen lähtötaso on ollut 12 euroa kuutiolta korkeampi kuin aikaisempina huippuvuosina tammikuussa. 33,08 . ”Puukauppa ei nyt noudata vanhaa POIKKEUKSELLINEN TAMMIKUU Puumarkkinoilla hintataso on pitänyt ja kaikki tekee kauppansa, metsänhoitoyhdistyksistä kerrotaan. Samaa viestiä kertovat metsänhoitoyhdistysten johtajat eri puolella Suomea. 75,15 . Kaikki leimikot ja kaikki puutavaralajit ovat pitäneet hyvin hintansa, samoin kysyntä meidän alueellamme”, sanoo Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen. 30,97 . 32,41 . 34,56 . 31,79 . 26,39 . 34,37 . 26,30 . 65,72 . 31,45 . Ensiharvennus 51,76 * 47,79 * 25,34 * 24,93 * VIIKKO 1-3 PUUKAUPPAVUOSI on alkanut monin paikoin tavanomaista vauhdikkaammin. Tilanne on epätavallinen, sillä yleensä puun hinnat laskevat alkuvuodesta ja parhaimpia hintoja tarjotaan vasta loppukeväästä. 84,15 . 34,45 . Uudistushakkuu 82,59 . Ensiharvennus 66,83 . Myös loppuvuoden hyvä hintataso on pitänyt. Esimerkiksi kovan maan kohteiden päätehakkuissa tukkien hinnat ovat kirineet, paikoin hinnat ovatkin nousseet joulukuulta. 82,28 . 33,42
32,32 . 29,55 . 32,31 . 34,49 . Uudistushakkuu 81,94 . 31,50 . 28,69 . Uudistushakkuu 84,44 . Myös Lapissa pakkasta on riittänyt, haketta kulunut eivätkä sähkökattilat ja energiapuumarkkinan murros vielä näy. ”Syksyllä alkoi näkyä, että energiapuukaupan terävin kärki on nähty”, toteaa Metsänhoitoyhdistys Koillismaan tiimiesihenkilö Juho Alatalo. NOUSUSSA . 32,89 . l Metsälehti Makasiini 53 11252_.indd 53 11252_.indd 53 30.1.2025 13.03.09 30.1.2025 13.03.09. Selvästi puulle on tällä hetkellä tarvetta”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki. Uudistushakkuu 75,37 . 76,25 . ”Hakkuutähteillä vähän manipuloidaan tukkipuun ja kuitupuun hintaa. 32,65 . 83,55 . 33,72 . 31,47 * 30,54 . 27,99 . 80,76 . 83,98 . 41,41 . 32,04 . 83,03 . 31,48 . Tällöin lämpölaitokset tuottavat lämpöä mieluummin sähkökattiloilla eikä puuta kulu. 48,78 . 23,81 . Harvennushakkuu 76,22 . . 27,48 . 33,33 * 31,31 . 81,61 . 30,25 . 26,06 . 32,39 . Myös energiapuulle löytyy ostajia, mutta tarjouksia ei välttämättä tule enää samaan tahtiin kuin viime vuonna. 32,21 . Harvennushakkuu 69,37 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 82,00 . 31,90 . 67,90 . 55,84 . 34,50 . 28,97 * LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 73,16 . 34,08 . 82,94 . 68,00 . 34,37 . Uudistushakkuu 81,96 . 32,69 . Kaikille puutavaralajeille on kysyntää, metsänhoitoyhdistyksistä korostetaan. 30,29 . Harvennushakkuu 73,99 . Uudistushakkuu 79,54 . 26,69 . Harvennushakkuu 76,32 . 72,85 . 31,94 . 50,01 . 32,44 . 31,29 . Uudistushakkuu 84,08 . KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 75,23 . 50,33 . 29,18 . 25,34 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 79,51 . 34,08 . Ensiharvennus 25,68 . Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 82,33 . Ensiharvennus 52,67 . Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jarmo Lahdenmaa sen sijaan kertoo, että heidän yhdistyksensä alueella energiapuulle löytyy hyvin ostajia ja kauppa käy. 69,52 . Ensiharvennus 59,23 . 51,53 . 34,23 . 32,36 . 32,99 . 33,58 . 30,07 . 74,94 . Etelässä lämmin syksy ja lauha talvi ovat vähentäneet energiapuun menekkiä, ja sähkön hinta on välillä painunut negatiiviseksi. Harvennushakkuu 69,57 . 45,52 * 26,31 27,03 . 29,01 . Tammikuun loppupuolella ostajien mielenkiinto on siirtynyt kelirikkoja kesäkorjuukohteisiin, mutta yksittäisiä talvileimikoita saattaa edelleen mennä kaupaksi. 32,50 . 83,49 56,65 . 54,39 . 62,46 . Harvennushakkuu 74,38 . Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi SA M I KA RP PIN EN totuttua. 37,59 . Kova kilpa on saanut ostajat ottamaan kaikki keinot käyttöön. 37,50 . Osa hinnasta piilotellaan sinne”, Välimäki kertoo. 83,33 . 82,01 . 70,80 . 31,22 . 32,12 . 30,31 . 75,00 . 35,29 . ”Energiapuuta menee vielä, mutta sähkökattilat tulevat varmasti näkymään tulevina lämmityskausina”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson johtaja Janne Ristola. 26,51 . 34,00 . 26,86 . Juttua varten on haastateltu myös Metsänhoitoyhdistys Koillismaan tiimiesihenkilö Teemu Veteläistä, Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun johtaja Tapio Kylmästä ja Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtaja Jussi Parviaista.. 77,83 . 74,31 . 32,87 . ”Täällä energiapuuleimikot menevät edelleen hyvin kaupaksi”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen. LASKUSSA * ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 80,77 . 31,23 . 31,69 . Ensiharvennus 28,49 . 33,21 . 72,32 . Hinnatkin ovat tasaantuneet. 76,28 . 61,53 . Kohti kovan maan kohteita Vaihteleva talvi on vaikeuttanut puunkorjuuta monin paikoin. 71,05
Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Hintoja nosti osittainen kesäkorjuukelpoisuus. Pienemmän leimikon omistaja epäili, että pihaan rajautuva leimikko ei menisi yksinään kaupaksi. Leimikkopaketista saatiin yhteensä neljä tarjousta. Tarjouskilvan voitJopa 8 euroa enemmän kuutiolta Tilanaapurit kilpailuttivat yhdessä saman metsätien varressa olevat harvennusleimikkonsa. m³ Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2025 2024 Viikot 1 2 yhteensä 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 KAKSI maanomistajaa kilpailutti metsänhoitoyhdistyksen avustuksella puukauppansa yhtä aikaa. Tiedot kerätään viikoittain. Kaupat solmittiin loka-marraskuun vaihteessa. l TIIA PUUKILA TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 11252_.indd 54 11252_.indd 54 30.1.2025 13.03.10 30.1.2025 13.03.10. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostajan valintaan vaikutti myös tieto siitä, että osalla ostajista talvivarastot alkoivat jo täyttyä, jolloin korjuu olisi saattanut siirtyä. Kumpikin leimikko meni samalle ostajalle. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj. Ylisuurien pihapuiden poisto kirjattiin pienemmän leimikon puukauppasopimukseen. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Parempi tukin hinta sekä aikaisemmat kokemukset parhaimman tarjouksen tehneen ostajan korjuujäljestä ratkaisivat kaupat. Kaiken kaikkiaan leimikoista tarjottiin aavistuksen alueen keskihintoja parempia kuutiohintoja. Leimikoista pienempi ympäröi pihapiiriä, joten lisätyönä luvassa oli muutaman ylijäreän pihapuun poisto tontilta sähkölinjojen vierestä. Kolmen tarjouksen hinnat olivat muutoin kohtuullisen tasaiset, mutta tukkien hinnoissa oli merkittäviä eroja. Leimikot saattoi korjata kokonaisuudessaan alkutalvesta, ja puut voitaisiin kuljettaa tien ollessa jäässä. Leimikot hakattiin ennen vuodenvaihdetta.. Metsänomistajalle oli tärkeää, että harvennus tehdään suositusten mukaisesti eikä missään tapauksessa liian harvaksi. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Niinpä hän päätti kilpailuttaa sen yhdessä naapurin harvennuksen kanssa. Kauppaa hierottiin kymmenen hehtaarin ja puolentoista hehtaarin mäntyvaltaisista harvennuksista Pohjois-Pohjanmaalla. Harvennukset sijaitsivat naapuritiloilla saman metsätien varrella. KAKSI KAUPPAA KERRALLA POHJOIS-POHJANMAALLA 10 HEHTAARIN HARVENNUS M³ €/M³ Mäntytukki 122 75 Mäntypikkutukki 90,6 39 Mäntykuitu 346,5 34,5 Kuusitukki 6,6 75 Kuusikuitu 17,1 34,5 Koivukuitu 81,6 33,5 Yhteensä 664,4 28 456,2 1,5 HEHTAARIN HARVENNUS M³ €/M³ Mäntytukki 43,9 74 Mäntypikkutukki 10 37 Mäntykuitu 71,4 33 Kuusitukki 3,3 74 Kuusikuitu 5,8 33 Koivukuitu 32,6 32,5 Yhteensä 167 7 469,9 tanut integraatti tarjosi tukeista 4–8 euroa kuutiolta muita enemmän. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen
Pitkään perikuntaomistuksessa olleelle tilalle on kertynyt hoitorästejä ja välittömiä hakkuumahdollisuuksia sekä harvennuksilla että päätehakkuilla. Maapohjat ovat valtaosin hyväkasvuisia rinnemaita, tuoreita ja lehtomaisia kankaita. l MIKKO HÄYRYNEN Puustoisesta tilasta kova hinta Pitkään perikuntaomistuksessa olleella tilalla oli hoitorästejä ja hakattavaakin. Rantatonteille menee tie niin, että tilan yksikään kolkka ei ole 300 metriä kauempana tiestä. ”Metsätiloilla rakennukset ovat usein myyntiä hidastava tekijä”, kertoo kaupan välittänyt Juha Karppinen metsätilat.fi-ketjusta. Tila on niemellä ja kokonaisuudessaan kantavaa kangasmaata. Tila on ranta-asemakaavan M-1-alueella. Se on selvästi enemmän kuin maakunnan myytävillä tiloilla yleensä. Hinta on sekä hehtaarille että kuutioille laskettuna selvästi maakunnan keskihintoja korkeampi, mikä selittyy runsailla ja välittömillä hakkuumahdollisuuksilla. Lisäksi tilalla on rakennuksia, jotka myyjätaho pidätti itsellään määräalana. Rantaviivaa voi tilalla olla pitkästikin, mutta se ei automaattisesti tarkoita rantarakentamisoikeutta. Kaava ei rajoita hakkuita, mutta edellyttää maisematyölupaa. Keskipuustoksi arvioitiin 160 kuutiota hehtaarilla. Tällainen kohde tuli markkinoille viime vuoden lopulla, kun kuolinpesä Ylä-Savossa laittoi myyntiin 20 hehtaarin metsätilan. ”Yhteydenottoja tuli paljon, mutta ehkä hintataso hillitsi tarjontaa. ”Ranta ilman rakennusoikeutta tulee joskus yllätyksenä, eikä pelkkä ranta nosta hintaa.” Hintapyyntöön 134 900 euroa päädyttiin summa-arvon ja kauppa-arvomenetelmän yhdistelmänä. Tarjouksia saatiin viisi, kaikki yksityisiltä, ja tarjousten haitari oli leveä. JU H A KA RP PI N EN TILAKAUPPA YLÄ-SAVOSSA PINTA-ALA 20 hehtaaria KEHITYSLUOKAT uudistuskypsää 7,2 hehtaaria, varttunutta kasvatusmetsää 6,4 hehtaaria, nuorta kasvatusmetsää 5,4 hehtaaria PUUSTO 3 012 kuutioita HINTA 172 000 euroa, 8 600 euroa hehtaarilta, 57 euroa kuutiolta Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 11252_.indd 55 11252_.indd 55 30.1.2025 13.03.11 30.1.2025 13.03.11. Kohde oli kuitenkin suhteellisen helppo myydä. KUUKAUDEN TILAKAUPPA METSÄTILALLA voi olla pitkästi rantaa, mutta kaikki rantatontit myytynä ja rantarakentamisoikeus käytettynä. Korkein ja kauppaan johtanut 172 000 euron tarjous tuli paikkakunnalta. Taimikoita ei ole, mutta hoitamattomista taimikoista varttuneita nuoren metsän hoitokohteita kyllä
Metsärahastojen, sijoitusyhtiöiden ja muiden instituutioiden ostot kasvoivat kahdeksalla miljoonalla 99 miljoonaan euroon. Kauppasumma oli yhteensä noin 236 miljoonaa euroa, ja kasvua edellisvuodesta tuli 28 prosenttia. Keskimääräisessä kaupassa on myyty metsämaata 33 hehtaaria 155 000 euron kauppahinnalla. l. ”Laskua selittää se, että myytyjen hehtaarien määrä kasvoi suhteellisesti eniten halvempien hintojen maakunnissa eli Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa”, Liljeroos kertoo. Instituutiot tekivät 440 kauppaa yhteensä 21 500 metsämaan hehtaarista. Myyty metsämaan ala kasvoi 31 prosentilla 50 399 hehtaariin. OP:n metsärahasto osti vain 2,5 miljoonalla eurolla ja S-Pankin rahaston ostot tyrehtyivät kokonaan. Ulkomaisia ostajia oli muutamia.. MIKKO HÄYRYNEN Ennätysvilkas vuosi Metsätilojen hintataso pysyi vuonna 2024 korkeana, mutta ei rikkonut ennätyksiä. Viime vuonna osuus oli 42 prosenttia, vuotta aiemmin noin 50 ja sitä ennen 70 prosenttia. Instituutioiden osuus kauppasummasta oli yhä laskussa. Hintataso ei puhkonut ennätyksiä, mutta pysyi korkeana. TILAKAUPPA 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 11252_.indd 56 11252_.indd 56 30.1.2025 13.03.12 30.1.2025 13.03.12. Seurantaan tuli 1 518 edustavaa kauppaa, koko seuranta-ajan kauppojen määrä on jo lähes 14 000. Suurimmat instituutio-ostajat, UB-rahastot ja Tornator, ostivat yhteensä 44 miljoonalla. Instituutiokauppojen keskikoko oli 49 hehtaaria ja noin 225 000 euroa. Keskimääräinen hehtaarihinta 4 679 euroa oli hienoisesti edellisvuotta alempi. VIIME vuosi tehtiin metsätilakauppojen määrässä ennätys Hannu Liljeroosin jo yksitoista vuotta jatkuneessa seurannassa. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 Kerroin* Hintataso 2023/2024 Varsinais-Suomi 50 40 953 20 20 133 37 7500 56 1,02 vakaa Satakunta 68 45 1041 25 18 117 39 6224 53 0,96 vakaa Häme-Uusimaa 97 79 2080 23 17 141 43 8085 57 1,02 vakaa Etelä-Karjala 54 49 1055 24 13 134 38 6721 50 0,91 vakaa Kymenlaakso 49 41 754 23 14 122 35 6089 50 0,91 laskenut Pirkanmaa 118 92 2620 22 19 145 42 8012 55 1,03 noussut Etelä-Savo 120 101 2873 27 15 121 40 6625 55 0,90 vakaa Eja K-Pohjanmaa 251 215 6251 22 14 101 30 4313 43 0,92 noussut Keski-Suomi 142 130 3489 24 11 120 35 5984 50 0,90 vakaa Pohjois-Savo 150 113 3607 20 12 122 35 5815 48 0,92 vakaa Pohjois-Karjala 181 143 4863 20 16 129 34 5797 45 0,87 laskenut Kainuu 125 90 4219 23 9 97 25 3301 34 0,84 noussut Pohjois-Pohjanmaa 307 228 8367 21 13 91 21 2927 32 0,92 vakaa Lappi 216 152 8227 15 10 89 20 2218 25 0,86 vakaa Koko maa 1928 1518 50399 109 31 4679 43 vakaa Lisäys joulukuu 115 189 5256 METSÄTILAKAUPAT 1.1.2024 31.12.2024 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta
Veroilmoitus on kuitenkin tehtävä, jos on käyttämättömiä varauksia ja metsävähennystä. Katso edellinen ilmoitus Veroilmoituksen tekoa varten kannattaa kaivaa esiin edellisvuoden veroilmoitus. Sieltä löytyvät helposti menovaraukset, metsävähennyksen seuranta ja mahdolliset poistojen menojäännökset. Verohallinnon omista ohjeista löytyy tarkempia neuvoja muun muassa matkakulujen vähennykseen, metsävähennykseen ja polttopuiden myyntiin. Kirja on postitettu lehden kestotilaajille. l Metsäveroilmoitusta ei tarvitse palauttaa, jos verovuoden aikana ei ole ollut metsätalouden tuloja eikä menoja. Lue ensin ohjeet Metsälehden Metsäverokirja 2025 sisältää muun muassa tarkempia selvityksiä metsävähennyksestä ja metsätalouden koneiden poistomenettelystä. Metsälehti Makasiini 57 » METSÄVEROTUS 11270_.indd 57 11270_.indd 57 30.1.2025 13.07.42 30.1.2025 13.07.42. Ennen kuin ryhdyt täyttämään metsäveroilmoitusta, muista nämä neljä pointtia: HANNU JAUHIAINEN Onko ollut tuloja tai menoja. Verottajan ohjeet löytyvät vain verkosta. Tee laskelmat Kululaskelmat, hankintatyön arvon laskeminen ja metsävähennyslaskelma on hyvä tehdä ennen ilmoituksen täyttämistä. Vanha ilmoitus löytyy myös OmaVerosta, jos sen on siellä viime vuonna täyttänyt. Jos ilmoituksen on tehnyt sähköisesti, nämä tiedot ovat verottajan OmaVero-palvelussa valmiina edellisvuoden ilmoituksen perusteella
Jos sinulla on ilmoitettavaa kyseiseen kohtaan, valitse Kyllä. Omaveroon kirjautumisen jälkeen valitse Omat veroasiat. OS teet ilmoituksen verkossa, mene Vero.fi-sivulle ja klikkaa OmaVero-kohtaa. Jokaisen kohdan alareunassa on Miten nämä tiedot ilmoitetaan -kohta. NÄIN SE KÄY Metsäveroilmoitus on helpointa tehdä sähköisesti verottajan OmaVero-palvelussa. Jokaisen sivun oikeassa reunassa on Yhteenveto-sarake, johon asianomaisiin kohtiin kirjatut erät tulevat näkyviin. HANNU JAUHIAINEN Kyllä vai ei. Samoin veroilmoituksen voi tehdä kuolinpesän tai yhtymän nimissä, jos siihen on valtuutus. Metsätalouden veroilmoituksessa pitää vielä ruksia kohta Olen varmistanut, että minun kuuluu antaa metsätalouden veroilmoitus. Jos veroilmoituslinkkiä ei näy, klikkaa alimpana olevaa kohtaa Veroilmoitukset ja verotustiedot, sieltä löytyy haluttu veroilmoitus. fi-sivuilta voi palata takaisin veroilmoitusta tekemään. Ponnahdusikkunan saa pois oikean yläkulman ruksia klikkaamalla. Vero. Näihin pääsee Vaihda asiointiroolia -kohdasta. Sitä klikkaamalla aukeaa uusi ikkuna, josta saa lisätietoja asianomaisen kohdan täyttämiseen. Sen jälkeen avautuu uusi ikkuna, johon tiedot kirjataan. Kun klikkaat kohtaa Metsäverotus, näkyviin tulee metsätalouden veroilmoitus. Omilla pankkitunnuksilla voi tehdä vain oman veroilmoituksen, ei esimerkiksi puolison veroilmoitusta. Ruudussa on myös linkki Vero.fi-sivuille, josta löytyy lisätietoja kyseisen kohdan verotuksesta. Pääset kirjautumaan palveluun pankkitunnuksilla. Veroilmoituksen perustana ovat Kylläja Ei-ruudut jokaisen esitettävän asian kohdalla. OmaVerossa voit hoitaa myös toisen henkilön veroasioita, jos olet hankkinut siihen Suomi.fi-valtuudet. Ilmoituksen voi tehdä myös paperilomakkeella. Verovuosi 2024 -kohdasta löytyvät ne veroilmoitukset, jotka tulee tehdä. K U VA SH U T TE RS TO C K IM A G ES » METSÄVEROTUS 58 Metsälehti Makasiini 11270_.indd 58 11270_.indd 58 30.1.2025 13.07.43 30.1.2025 13.07.43. Kuolinpesä ja yhtymä löytyy kohdasta Asioi yrityksen puolesta
Siihen on merkitty myös puolisoiden osuudet, jos metsää omistetaan yhdessä tai niistä tehdään yhteinen veroilmoitus. Jos aikaisempina vuosina on tehty tulotai menovarauksia, niitä tuloutetaan tarvittaessa. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. Ennakon verottaja ottaa huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. Niitä ei tarvitse ilmoittaa, eikä niitä vähennetä puukaupan tuloista. Metsälehti Makasiini 59 11270_.indd 59 11270_.indd 59 30.1.2025 13.07.43 30.1.2025 13.07.43. Kun omasta metsästä otetaan puuta maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön, se kirjataan veroilmoitukseen. Tällä sivulla ilmoitetaan myös varausten tuloutus sekä muistiinpanoihin sisältyvät, tuloiksi kirjattavat menot. Saat puukauppojen ja muiden tulojen tiedot nyt myös OmaVerosta, ja ne voi siirtää automaattisesti veroilmoituksen oikeisiin kohtiin. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonaisuuden tulos jaetaan verotuksessa puolisoiden kesken metsäomaisuuteen kohdistuvien omistusosuuksien suhteessa. Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus, ellei toinen puoliso halua tehdä erillistä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteistöstä. Näin varmistetaan, etteivät ennakonpidätykset, alvit tai korjuupalvelut ole hämärtämässä ilmoitettavaa tietoa. Yksityiskäyttöä on oman kesämökin tai talon rakentamiseen käytetyn puutavaran arvo. K U VA SH U T TE RS TO C K IM A G ES 2.TULOT Seuraavalla sivulla ilmoitetaan kaikki metsätalouden tuloksi tulevat erät, kuten puunmyyntitulot, kemeraja metkakorvaukset. Tässä kohdassa voidaan ilmoittaa myös muut, eri syistä saadut korvaukset. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta myydyt puuerät ovat yleensä hankintakauppoja. Tulot ilmoitetaan arvonlisäverottomina. Puun ostajalta tulleesta selvityksestä tai maksutositteesta poimitaan siis veroilmoitukseen puukaupan arvo ilman ennakonpidätyksen vähentämistä ja arvonlisäveron lisäämistä. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käytetyn polttopuun arvo. Jos tuki on ohjattu suoraan hankkeen toteuttajalle, silloin tukea ei kirjata metsänomistajan veroilmoitukseen. Ilmoita vakuutuskorvaukset täysimääräisinä, älä vähennä perittyä ennakkoa korvaussummasta. Vanhat voimassa olevat varaukset näkyvät nyt Varaukset-sivulla. Jos tuloja ei ole ollut, tämä kohta ei näy. Kaupan tulo ilmoitetaan kokonaisuudessaan, korjuun kulut vähennetään vasta metsätalouden menoissa. Puun myyntitulot ilmoitetaan arvonlisäverottomina. Jos metsää omistetaan yhdessä, kyse on yhtymästä. 1.HENKILÖTIEDOT Metsätalouden veroilmoituksen ensimmäisellä sivulla on henkilötiedot. Vakuutusja hirvivahinkokorvaukset ovat verollista tuloa. Puun ostajien perimät ennakot verottaja laskee verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Viime vuoden tiedot näkyvät sivustolla viimeistään 3.2.2025. Elinkeinotoimintaan siirretyn puutaMetkatuet ja hirvivahinkokorvaukset ilmoitetaan tuloina. Tiedot löytyvät kohdasta Vuosi-ilmoitustiedot. Pystykaupalla myytyjen puiden kauppahinnat löytyvät puun ostajien lähettämistä vuosiyhteenvedoista tai yksittäisen kaupan asiakirjoista. Avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoituksen. VINKKI Kaikki metkaja kemeratuet ovat verollisia
varan arvona pidetään käypää hankintahintaa. Metsätalouden kalustoon kuuluvan koneen yksityiskäytön kulut kirjataan tähän. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivärahoja matkalaskun perusteella, kirjaa ne palkkausmenoiksi. Muualle kuin omaan metsään suuntautuvista matkoista voi tehdä myös päivärahavähennyksen. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen tarkistus, metsänhoitoyhdistyksessä asiointi, moottorisahan osto tai taimikonhoito. Matkoista tehdään muistiinpanoihin riittävän tarkka selvitys. Tähän kohtaan ei kuitenkaan pidä laittaa maa-ainesten myyntituloja tai vuokratuloja. Vähennys on yli kuuden tunnin matkoista 19 euroa ja yli 10 tunnin matkoista 34 euroa. Tee metsätalouden kuluista muistiinpanoihin tarpeelliset selvitykset. 3. Tällaisia tuloja voivat olla esimerkiksi edellisen vuoden verotuksessa vähennettyihin menoihin kohdistuvat maksupalautukset. Metsätalouden harjoittamisen kustannukset vähennetään vuosimenoina tai poistoina. Muina tuloina ilmoitetaan sellaiset pääomatulot, joita ei merkitä aiempiin kohtiin. Kaikkien metsätalouden matkojen kulut ovat vähennyskelpoisia. Matkakulut ja vuosimenot eritellään muistiinpanoissa. Metsänomistajan kulkuväline on tavallisesti oma auto. Vähennyskelpoisia kuluja ovat metsätalouden töistä maksetut palkat. Jos on käytetty julkisia kulkuvälineitä tai oman auton kilometrikuluista on tehty laskelma, vähennä kulut todellisten kustannusten mukaan. » METSÄVEROTUS 60 Metsälehti Makasiini 11270_.indd 60 11270_.indd 60 30.1.2025 13.07.44 30.1.2025 13.07.44. Vanhat varaukset puretaan tässä. Jaa vuosimenot palkkausja matkakuluihin sekä muihin menoihin. MENOT JA VARAUKSET Seuraavalta aukeamalta löytyvät kaikki menoina ilmoitettavat erät: esimerkiksi vuosimenot, hankintatyön arvo, metsävähennys, varaukset ja poistot. Sen kuluina vähennetään 0,27 euroa kilometriltä. Viimeisessä kohdassa ilmoitetaan tuloksi esimerkiksi metsätalouden koneiden yksityiskäyttö. Kirjaa jokaisesta matkasta päivämäärä, matkan kohde ja aihe. Jos mukana on peräkärry, voit tehdä siitä ylimääräisen 0,10 euron kilometrivähennyksen. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo lasketaan kantohintojen perusteella
Polttopuukaupoissa ilmoitetaan se määrä työn arvoa, minkä verran on myyty puita. Tarkemmin hankintatyön verotuksesta kerrotaan sivulla 64. Metsävähennys voidaan tehdä vain metsävähennyskelpoisen tilan tuloista. Jos päiväraha kirjataan vähennykseksi, matkakirjanpitoon on merkittävä myös matkan alkamisja päättymisaika. Jos kuittia ei ole, tee selvitys menon aiheesta, esimerkiksi puhelinkuluista. Hankintakaupan arvo voi olla kokonaan metsävähennyskelpoista, jos korjuutyön on tehnyt ulkopuolinen urakoitsija. Jokaisesta työntekijästä täytetään oma Lisää rivi -kohta. Jos työt on tehty viime vuonna, mutta tuloa saadaan vasta tänä vuonna, ilmoitetaan työ tehdyksi, mutta jätetään Hankintatyön arvo -kohta tyhjäksi ja työn arvo vähennetään vasta tämän vuoden verotuksessa. Kirjaa sen jälkeen korjattu puumäärä ja työn arvo nettilomakkeelle. Palkattujen työntekijöiden tai talkoolaisten ruokailumenoina voidaan vähentää 8,5 euroa päivältä työntekijää kohden. laiset korvaukset sekä omasta metsästä otetun puun veronalainen arvo. Arvonlisäverolliset kirjaavat nettomenot vähennykseksi ilman arvonlisäveroa. Sen tekemiseen tarvitaan vähintään 2 500 euron pääomatulot, koska tuloista 60 prosenttia on vuosittain metsävähennyskelpoista. Metsävähennystä voi tehdä enintään 60 prosenttia veroilmoituksen yhteenlasketusta tulosta. Laske sen jälkeen verovuoden metsävähennyksen määrä. Metsävähennyksen voi tehdä vain metsävähennyskelpoisen metsäkiinteistön tai kiinteistöjen tuloista. Laske ensin hankintatyön arvo muistiinpanoihin. Jos hankintatyöstä on kertynyt ansiotulona verotettavaa tuloa, se on ilmoitettava viime vuoden verotuksessa. Näin saat käytettävissä olevan metsävähennyksen määrän. Myös kaikki muut kulut, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittamisesta, ovat vähennyskelpoisia. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa. VINKKI Päivärahakelpoinen matka on esimerkiksi käynti metsämessuilla tai yhdistyksen retkeilyllä. Ne, jotka eivät ole arvonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroineen. Varausten tuloutuksia ei lasketa metsävähennykseen. Tavanomaisia vuosimenoja ovat muun muassa Metsälehden tilausmaksu, metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut sekä moottorija raivaussahan bensakulut. VINKKI Menojen kuitit kannattaa numeroida ja kirjata muistiinpanoihin aikajärjestyksessä. Se on 240 euroa. HANKINTATYÖ Hankintatyön arvo ilmoitetaan sähköisessä ilmoituksessa menona toisin kuin 2C-lomakkeella. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta kiinteistöiltä, tuloista tehdään erittely muistiinpanoihin. Hankintakaupan tulosta pitää vähentää hankintatyön arvo, vain verotettavaksi jäävä osuus tulosta on metsävähennyskelpoista. Metsälehti Makasiini 61 11270_.indd 61 11270_.indd 61 30.1.2025 13.07.45 30.1.2025 13.07.45. Metsävähennyskelpoista tuloa ovat puunmyyntitulot, eriHankintatyön arvo lasketaan tähän. Korjaa laskelman tietoja tarpeen mukaan kuluneen verovuoden tiedoilla. METSÄVÄHENNYS Metsävähennystä koskevassa osiossa on valmiina edellisen veroilmoituksen tietojen mukainen metsävähennyspohja, käytetty metsävähennys ja mahdollinen luovutusvoittoihin lisätty metsävähennys. Pienkoneiden, kuten raivausja moottorisahojen, hankintakulut voidaan vähentää myös vuosimenoina. Jos metsätalous on ollut kohtalaisen laajaa, voit tehdä toimistokuluista työhuonevähennyksen
Tavallinen poistoina vähennettävä metsätalouden kone on maataloustraktori peräkärryineen. VARAUKSET Vanhat edellisellä veroilmoituksella ilmoitetut varaukset näkyvät valmiina veroilmoituksessa. Alijäämää ei siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Tällaisia ovat muun muassa maatalouden kalustoon kuuluvalla traktorilla tehdyn puunajon konekustannukset. Varauksia ei ole kuitenkaan pakko tehdä. VINKKI Metsätalouden käytössä olevan koneen käytöstä kannattaa pitää päiväkirjaa, josta selviää sen ajot. Jos vanha kone on mennyt vaihdossa, sen menojäännös poistetaan luettelosta ja uuden hankintahinta kirjataan täysimääräisenä. Varaus lasketaan tulosta, josta on vähennetty hankintatyön arvo ja mahdollinen metsävähennys. Koneen tai laitteen vuosikulut ja poistot voidaan tehdä täysimääräisesti, jolloin yksityiskäytön osuus kirjataan verolomakkeella yksityismenoihin. Menoja tuhovarauksella verovuonna saatuja tuloja voidaan siirtää tulevien vuosille silloin syntyvien menojen kattamiseen. VINKKI Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Esimerkiksi metsäteitä tehdään yleensä yhteishankkeina valtion tuella. Jos maksettu tuki tulee metsänomistajalle, se kirjataan tuloksi ja poistettavaksi hankintamenoksi laitetaan hankkeen kokonaiskustannukset. Kuolinpesien kannattaa tehdä aina mahdolliset varaukset. Sekä metsävähennyksen että menovarauksen kirjaamista varten tarvitaan laskinta. Tee kalustosta muistiinpanoihin erillinen selvitys, vain yhteenveto kirjataan veroilmoitukseen. Jos metsänomistajalla on säännöllisesti tuloja, varauksia voidaan tehdä vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. Alle 600 euron menojäännöksen voi poistaa kerralla. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia ilmoitettujen tulojen yhteismäärästä. Tuhovaraus voi olla enintään uudistamiskulujen suuruinen. Poistoja tehdään siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksettavaksi. Myös mönkijä ja moottorikelkka lisävarusteineen voi olla metsätalouden kone. POISTOT Poistojen menojäännökset näkyvät valmiina veroilmoituksessa. Vanhasta koneesta tehdään lisäksi luovutusvoittoverolaskelma verolomakkeelle 9. Poistoina vähennetään moottorisahaa suurempien koneiden ja laitteiden hankintamenot. Vuoden aikana myydyn koneen menoVaraukset-kohdasta poistetaan tuloutettu varaus ja lisätään verovuoden varaus. Ohjelma ei tuota näitä lukuja valmiiksi. Vanhojen varausten tuloutuksia ei oteta huomioon laskelmassa. Vähäiset lanaus-, sorastustai muut kulut voidaan vähentää vuosimenoina. Varauksia tekemällä ja niitä myöhemmin purkamalla kuluja saa kuitenkin varmemmin katettua. Jos laitteella on yksityiskäyttöä, poistoista ja vuosimenoista erotetaan yksityiskäytön osuus päiväkirjan perusteella. Lisää ilmoitukseen mahdolliset viime vuoden varaukset. Siirrettäviä menoja ovat maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluja pienennetään vastaavasti. Poistot kannattaa yleensä tehdä täysimääräisesti. » METSÄVEROTUS 62 Metsälehti Makasiini 11270_.indd 62 11270_.indd 62 30.1.2025 13.07.46 30.1.2025 13.07.46. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatuloista. jäännös ei ole enää poiston peruste. Toinen vaihtoehto on kirjata verotukseen vain metsäkäytön osuus kuluista ja poistoista. Lomakkeelle kirjataan uudet hankinnat sekä poistot
Veroneuvoja voit kysellä Metsälehden veroasiantuntija Hannu Jauhiaiselta maanantaisin 3.2., 10.2., 17.2. Maataloutta ja elinkeinotoimintaa harjoittavat metsänomistajat voivat jättää metsäveroilmoituksen 1.4. Kirjanpitoa voidaan tarvita, jos verottaja kysyy lisäselvityksiä. Kirjanpito on säilytettävä kuusi vuotta. mennessä. Arvonlisäveroilmoitus on jätettävä ja mahdollinen arvonlisävero maksettava viimeistään 28.2., jos verokausi on kalenterivuosi. Metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla hannutjauhiainen@gmail.com. VEROILMOITUKSEN valmistelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Huomaa, että paperinen arvonlisäveroilmoitus lähetetään eri osoitteeseen. Yksityishenkilöt eivät sitä saa. Yhtymän osakkaat ilmoittavat maksamansa yhtymän velkojen korot omassa verotuksessaan. ja 24.2. Jos metsätalouden veroilmoituksen haluaa tehdä paperilla, on lomake hankittava itse. Suurella osalla metsänomistajista viimeinen jättöpäivä on 28.2. Verohallinto tekee vähennyksen verovelvollisen puolesta. Jos tiedoissa on korjattavaa, korjaus tehdään OmaVerossa tai lomakkeella 50B (kohta 4.4). Metsävähennyksen tiedot kirjataan vuosittain lomakkeelle, vaikka metsävähennystä ei käytettäisikään. KYSYTTÄVÄÄ. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. Helmikuun jälkeen veroilmoituksen jättävät voivat lähettää kysymyksiä myöhemminkin. Tehdyn veroilmoituksen kopio sekä kuitit ja liitteet arkistoidaan. Metsävähennyksen ja menovarausten perusteena ovat veroilmoituksen kohtiin 1–4 kertyvät tulot. Jos jokin asia on tarkistamatta, ilmoituksen voi tallentaa keskeneräisenä ja siihen voi palata myöhemmin uudelleen. PAPERILOMAKE SAMOILLA OHJEILLA Paperinen omistustiedoilla varustettu 2C-lomake lähetetään vain yhtymille ja kuolinpesille. MUISTA TARKISTAA Kun veroilmoitus on valmis, se lähetetään verottajalle. Sähköpostikysymykset on hyvä lähettää ajoissa, viimeistään 20.2. Rajoitetusti verovelvolliset eli ulkomailla pysyvästä asuvat antavat metsäveroilmoituksen 21.5. Paperinen 2C-lomake on samanlainen kuin edellisenä vuonna. Silloin myös paperilomakkeella tehtyjen veroilmoitusten tulee olla verottajalla. Tarkista kuitenkin ensin ilmoitus. mennessä. Puukaupan tiedot tulee kirjata paperiselle verolomakkeelle sekä asianomaiseen kohtaan että yhteenlaskuriville. KOROT Metsätalouden korot näkyvät esitäytetyllä verolomakkeella. Kun paperinen lomake on täytetty, se on allekirjoitettava. METSÄLAHJAVÄHENNYS Jos metsää on saatu lahjana tai lahjaluonteisella kaupalla vuosina 2017–2024, verovelvollisella voi olla oikeus metsälahjavähennykseen. Sitä vaaditaan OmaVerossa tai lomakkeella 2L. Paperisen metsäveroilmoituksen mukaan ei tarvitse eikä pidä liittää selvityksiä tai kuitteja. Lähetä lomake siinä näkyvään osoitteeseen. l K U VA SH U T TE RS TO C K IM A G ES VOIT soittaa metsäverotukseen liittyvissä asioissa Metsälehden veroneuvontaan. Veroilmoituksen myöhästymisestä voi tulla myöhästymismaksu. Näin jo tallennetut tiedot eivät katoa. Merkinnät kannattaa tehdä huolellisesti, jotta verottaja saa niistä selvää. YRITTÄJÄVÄHENNYS Metsätalouden voitollisesta tuloksesta tehdään verovuonna 2024 viiden prosentin suuruinen yrittäjävähennys. klo 9-15 (puhelin 0400 150 910). HELMIKUUN LOPPUUN MENNESSÄ Metsälehti Makasiini 63 11270_.indd 63 11270_.indd 63 30.1.2025 13.07.46 30.1.2025 13.07.46. Metsälahjavähennystä haetaan vasta keväällä, jahka esitäytetty veroilmoitus on valmistunut.. Näin tiedot pysyvät tallessa, vähennystähän saatetaan käyttää vasta pitkän ajan kuluttua tilan hankinnasta. Lomakkeen voi täyttää pääosin samoilla ohjeilla kuin nettilomakkeenkin
Kun tekijöitä on useita, on huomattava verovapauden maatilakohtaisuus. Jos puutavara valmistetaan tai ajetaan muulla tavalla, hankintatyön yksikkötaksat voi laskea itse. Verohallinnon taksoja korkeampia arvoja voidaan käyttää esimerkiksi myrskytai tykkytuhopuiden korjuutyön arvoa laskettaessa. Yhtymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen. Työn arvo on se, mitä samasta työstä olisi pitänyt maksaa vieraalle. Hankintatyöksi voidaan katsoa maantieajo siltä osin, kun se tehdään metsätalouden koneilla. Myyntiin menevien, omasta metsästä korjattujen polttopuiden teko on hankintatyötä. Hankintatai käteiskaupalla voidaan myydä myös muiden korjaamaa puuta. Hankintatyölle lasketaan arvo, joka vähennetään hankintakaupan arvosta. Näin maantieajollekin voidaan laskea tulosta vähennettävä arvo. Rankojen jalostukselle klapeiksi on oma työn arvo. Korjuusta maksettava korvaus vähennetään silloin metsätalouden menoina. Silloin ei kuitenkaan ole kyse hankintatyöstä, joten kaupan arvosta vähennettävää hankintatyön arvoa ei synny. Ajon ajankulua voi verrata puuntekoon. Hankintapuut saatetaan joskus toimittaa sahalle saakka tai muuhun vastaavaan paikkaan metsän ulkopuolelle. Polttopuiden kuljetus auton peräkärryllä puiden ostajalle ei kuitenkaan ole hankintatyötä. Kuljetustaksan voi laskea itse, jos puut on esimerkiksi ajettu moottorikelkalla tai mönkijällä. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat yhdessä tehdä vain 125 kuutiota verovapaasti. Verovapaus on maatilakohtainen. Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakohtaisesti 125 kuutiota, siitä tehdään erillinen laskelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Työn arvon voi laskea itse Hankintatyön arvo voidaan laskea Verohallinnon ohjetaksojen mukaan. Jos työn tekijöitä on useita, määrät ilmoitetaan veroilmoituksessa tekijöittäin. Pienkoneilla puunajoon menee helposti vähintään sama aika kuin puuntekoon. OMAN metsän puiden omatoiminen korjuu on hankintatyötä. Metsäverotuksessa hankintatyöksi katsottua puunkorjuuta voivat tehdä metsänomistajan lisäksi hänen puolisonsa sekä kotona asuvat lapset. Jos joku muu korjaa puuta, kyse ei ole hankintatyöstä. Ketkä voivat tehdä. Se voi olla puun hakkuuta, ajoa tai molempia. 125 kuution raja Hankintatyön arvo on ansiotuloa, mutta verotettavaa tuloa vain 125 kuutiometrin määrän ylittävältä osalta. Verohallinnon ohjetaksa on laskettu pienimuotoisen klapinteon perusteella. Kun saadulla kertoimella kerrotaan laskettu hankintatyön arvo, saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Käteiskaupalla myyty puu rinnastetaan hankintakauppaan. Jos hankintana ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty – eli osa puusta on ajatettu vieraalla – sekä teolle että kuljetukselle lasketaan erikseen työn arvot ja kertoimet, mikäli puumäärä ylittää 125 kuutiometriä. Taksan arvioinnissa voidaan ottaa huomioon poikkeavat korjuuolosuhteet. HANNU JAUHIAINEN 64 Metsälehti Makasiini » METSÄVEROTUS 11270_.indd 64 11270_.indd 64 30.1.2025 13.07.46 30.1.2025 13.07.46. Jos metsänomistajalla on useita eri maatiloja, eli yleensä eri kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. Yksi henkilö voi tehdä yli 125 kuutiota vuodessa verovapaasti saman kunnan alueella, jos hänellä on oman metsän lisäksi osakkuuksia eri maatiloina verotettavissa yhtymissä tai kuolinpesissä. Silloin työn laskennallista arvoa ei voida vähentää verotuksessa. JOS HAKKAAT ITSE Omatoiminen metsänomistaja voi vähentää korjuutyön arvon verotuksessa. Käteisellä myydään usein esimerkiksi polttopuuta. Ajotaksa voi silloin olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiometriltä. Konekustannuksia ei laskelmassa oteta huomioon. Niissä oletuksena on, että puut kaadetaan ja karsitaan mottorisahalla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. Työlle lasketaan arvon saamiseksi kerroin kaavalla: valmistettu puumäärä – 125 m 3 /valmistettu puumäärä
Veroilmoitukseen voidaan ilmoittaa hankintatyön arvoa vain sen verran, kun on saatu tuloa hankintapuista. Samoin tehdään, jos hankintapuita ei ole vielä virallisesti mitattu.. Klapien hankintatyön arvo on myös mahdollista jättää vähennettäväksi vuoden 2025 verotuksessa. Jos teon määrä ylittää 125 kuutiota, mutta kuljetuksen määrä jää alle rajan, verotettavaa ansiotuloa kertyy vain teon osalta. OmaVerossa hankintatyön arvon voi jättää ilmoittamatta, jos tuloa puista ei ole vielä saatu. Koska polttopuut myydään vasta tänä vuonna, kirjataan tulot vasta vuoden 2025 tuloksi. Tällöin työn tekeminen ja kaupasta saadut maksut eivät välttämättä satu samalle vuodelle. Työn arvo €/m 3 Hankintatyön arvo € Puutavaralaji Määrä m 3 Valmistus Kuljetus Valmistus Kuljetus Mäntykuitu 40 14,76 8 590,40 320 Koivukuitu 30 13,65 8 409,50 240 Koivuklapit 10 30,94 8 309,40 80 Yhteensä 80 1 949,30 Hankintapuiden teon työn arvo yhteensä 1 949,30 €* *Kirjataan Selvitys hankintatyöstä -kohtaan ja vähennetään hankintakaupan arvosta veroilmoituksen alkupuolella. Leimikosta kertyneestä koivukuitupuusta Metsänen teki klapeiksi 10 kuutiota, jotka menivät myyntiin. Silloin se vähennetään vasta seuraavana vuonna, kun kaupasta on saatu maksu. Samoin kauppasummat erotellaan tulopuolella. Tällöin se merkitään vain paperilomakkeen hankintatyön yhteenvetosarakkeeseen, mutta ei lomakkeen alun Hankintatyön arvo -kohtaan. Sen voi ilmoittaa OmaVerossa, vaikka myyntiverotuksessa vähennettävää työn arvoa ei ilmoitettaisikaan. Siellä työn arvo kirjautuu menoksi, jos se ilmoitetaan. Vaikka kunkin tekijän osuus jäisi alle 125 kuution, lasketaan heille ansiotulona verotettava osuus kertoimen perusteella, jos yhteisesti tehty puumäärä ylittää 125 kuutiota. Verottaja siirtää kunkin hankintatyön tekijän verollisen ansiotulo-osuuden henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Jos kaupasta ei ole saatu verovuonna tuloja, työn arvo voidaan jättää uinumaan. Puut on ajettu mönkijällä, ajotaksaksi Metsänen on laskenut 8 euroa kuutiolta. Työn arvon voi siirtää Hankintatyöt kirjataan tehdyksi sen vuoden veroilmoitukseen, jolloin työt on tehty. Jos hankintasavotta on vuodenvaihteessa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on arvioitava. Hankintapuiden mittaustai maksuajankohta ei vaikuta asiaan. ESIMERKKI MATTI METSÄSEN HANKINTATYÖT 2024 Matti Metsänen on korjannut kolmen hehtaarin ensiharvennusleimikon puustoa yhteensä 80 kuutiometriä, josta mäntykuitua 40 kuutiota ja koivukuitua 40 kuutiota. Polttopuiden osalta näin joudutaan yleensä tekemään, koska puut saatetaan myydä tekovuotta seuraavana vuonna. Loput koivukuitupuut myytiin hankintakaupalla mäntykuitupuun tapaan. Jos työstä on kertynyt ansiotulona verotettavaa tuloa, sen määrä on ilmoitettava tekovuonna. OmaVerossa hankintatyön arvo kirjautuu menoksi. Veroilmoituksessa hankintatyön arvo erotellaan hankintakaupaksi (1 559,90 euroa) ja polttoja joulupuukaupaksi (389,40 euroa). l Metsälehti Makasiini 65 11270_.indd 65 11270_.indd 65 30.1.2025 13.07.46 30.1.2025 13.07.46
Samoin jätä Ei loppuosan Ilmoitatko alarajahuojennuksen tietoja -kohtaan. Paperilomake yhä käytössä Arvonlisäveroilmoituksen voi tehdä myös paperisella lomakkeella. Alussa on kohta Maksuperusteinen arvonlisävero. Jos vähennettävien verojen määrä on suurempi, verottaja palauttaa summan metsänomistajalle, jahka veroilmoitus on käsitelty. Nämä tiedot löytyvät OmaVerosta, mutta ne saa tarvittaessa Verohallinnon palvelunumerosta (029 497 026). Klikkaa Arvonlisävero-kohdasta Tee arvonlisäveroilmoitus. Jos arvonlisäverollista toimintaa ei ole ollut, ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Jos jää maksettavia arvonlisäveroja, maksun voi suorittaa kohdassa Oma-aloitteiset verot. Taustaa napsauttamalla Maksettava vero/palautukseen oikeutettava vero -osio päivittyy. VAIKKA metsänomistajalla olisi monenlaista arvonlisäverollista toimintaa, niistä tehdään vain yksi ilmoitus – eli kaikki arvonlisäverot lasketaan yhteen ilmoitusta tehtäessä. Paperinen arvonlisäveroilmoitus postitetaan lomakkeessa näkyvään osoitteeseen. Listalta löytyvät myös edellisvuosien veroilmoitukset. Sen jälkeen kirjataan yhteystiedot ja lähetetään lomake. Kannattaa kuitenkin yleensä odottaa muutama päivä, jolloin maksu ilmestyy viite-ja tilitietoineen Maksettavat verot -kohtaan. Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, tarvitaan myös RF-alkuinen viitenumero ja tilinnumero. l Maksua vai palautusta. Sen jälkeen kirjataan puukaupoista saadut arvonlisäverot kohtaan Vero kotimaan myynneistä ja siinä 25,5 prosentin veron kohdalle. Mene OmaVeroon Sähköistä ilmoitusta tehtäessä mennään Vero.fi-sivustolle, jossa kirjaudutaan OmaVeroon. Huomaa, ett ä lomake menee eri osoitteeseen kuin varsinainen metsäveroilmoitus.. Samaan laatikkoon laitetaan myös 24 prosentin arvonlisäverot, niille ei ole erillistä kohtaa. HANNU JAUHIAINEN Myös 24 prosentin arvonlisäverot kirjataan kohtaan 25,5 % vero. Arvonlisäverot on helppo ilmoittaa verkossa OmaVero-palvelussa. Lomakkeen voi tulostaa netistä tai tilata verottajalta numerosta 029 497 030. Omien kulujen arvonlisäverojen summa kirjataan kohtaan Verokauden vähennettävä vero. Ilmoitus on tehtävä ja mahdolliset verot on maksettava verottajan tilille viimeistään 28.2.2025. Sitten valitse 31.12.2024-kohdalta Tee Ilmoitus. 66 Metsälehti Makasiini » ARVONLISÄVEROT 11270_.indd 66 11270_.indd 66 30.1.2025 13.07.47 30.1.2025 13.07.47. Tämä kohta koskee vain kirjanpitovelvollisia, niinpä siihen jätetään Ei (eli ei tehdä muutoksia). Ilmoitus on tehtävä määräaikaan mennessä myös silloin, jos metsäveroilmoituksen jättöaika on myöhemmin
Yllätykseni oli suuri, kun pihasauna mielessä kirjauduin palveluun. Palveluntarjoaja näyttäisi ruuvanneen parametrejään maltillisempaan suuntaan. Kuvioiden sopivin päätehakkuuaika olisi parinkymmenen vuoden päästä ja silloinkaan koko tilaa ei missään nimessä kannattaisi rysäyttää pötkölleen yhdellä kertaa. Aiemmin punaisina avohakkuuehdotuksina loistanut kartta oli laimennut muutamaan okran väriseen harvennukseen. Puukauppa alkaa silti kummasti kiinnostaa, kun puun hintaennätykset rikkoontuvat yksi toisensa jälkeen. Joku ulkopuolinenhan saattaisi aukosta jopa päätellä, että omistajalla on rahapula. Vaikka harvennukset olisi hoidettu ajallaan, päätehakkuita on saatettu pantata pitkiäkin aikoja. Voi olla, että huippuhintojen houkuttelemat hakkuut alkavat jo pistää suuren yleisönkin silmään. PIHASAUNAN RAHOITTAMISTA on nyt joka tapauksessa lähestyttävä jostain muusta kulmasta kuin läppärin näytöltä. Hakkuisiin suhtaudutaan entistä kriittisemmin ja yksityinen metsänomistajakin voi joutua valtakunnan median silmätikuksi. Keittiöremontti tai pihasauna olisi kiva rahoittaa edes osaksi puukaupalla. Tilalla hiihtelemällä sopiva päätehakkuukohde ehkä löytyy. Silti hienoisesti päätään pyörittäen hänkin viittasi pinta-alaan ja totesi: ”Ihan sairas aukko”. Muistelin, että metsäviranomaisen tarjoamassa palvelussa ehdotettiin aiemmin aika reippaita avohakkuita yhdelle tiloistamme. Keski-Suomessa voi vielä odottaa hankikantoa tulevana kevättalvena. Toki ammattilaisen silmissäkin 50 tai sadan hehtaarin päätehakkuu voi tuntua yhtä hurjalta kuin maallikosta. l Ihan sairas aukko Pidimme noita ehdotuksia silloin pikkuisen huuhaana. Tähän asti julkisuudessa on mätkitty enimmäkseen Metsähallitusta ja suuryrityksiä. AINO ÄSSÄMÄKI Kirjoittaja on metsänomistaja, jonka mielestä relaskooppi on edelleen oikein kelvollinen työkalu. Tila on liki kauttaaltaan samanikäistä männikköä. Pidimme noita ehdotuksia silloin pikkuisen huuhaana. Yleensä päätehakkuun koko on yksi, kaksi tai kolme hehtaaria. Hän suhtautuu metsätalouden harjoittamiseen jopa suurella rakkaudella eikä tavallisesti kavahda avohakkuita. Esimerkkejä yksityisten tekemien kymmenien hehtaarien päätehakkuiden julkisesta äimistelystä on puolen vuoden sisällä nähty Hangosta Suomussalmelle. Kovin kohutusta Hukkajoen hakkuusta mieleen jäi ystävän kommentti. Metsälehti Makasiini 67 KOLUMNI » METSÄNOMISTAJAT OVAT perinteisesti olleet melko varovaisia avohakkuiden kanssa. AJAT OVAT ilmeisesti toiset. 11272_.indd 67 11272_.indd 67 24.1.2025 14.18.23 24.1.2025 14.18.23. Ajattelisin, että hehtaari tai kaksi riittää hyvin. UUMOILIMME PERHEEN kesken, että markkinatalouden lakien mukaan hinnat saattavat ennen pitkää alkaa laskea. Leimikon suunnitteluun ehdottomasti parempi tapa onkin se, jossa pakataan autoon metsäsukset, nuotiopuita ja eväsreppu
TEKSTI HELI VIRTANEN KUVAT TIMO VEIJALAINEN 68 Metsälehti Makasiini 11271_.indd 68 11271_.indd 68 24.1.2025 14.23.25 24.1.2025 14.23.25. Tuohta Knuuti ostaa sieltä, missä sitä on tarjolla, yleensä Lappia etelämmästä. Materiaalit kotimaasta Melkein alusta asti on ollut selvää, että kehyksiä ei ole järkevää valmistaa pelkästä poronsarvesta. ”Tiesin, että jotkin pohjoiset alkuperäiskansat käyttävät sarvimateriaalia jäätikkölaseissaan ja että sarvimateriaaleja käytetään paljon silmälasinkehyksissä.” Vähän myöhemmin Knuuti jäi äitiyslomalle ja ilmoittautui työväenopiston kurssille. Sopivia ovat isot ja painavat, käytännössä hirvasporojen sarvet. Etelä-Suomesta kotoisin oleva Knuuti työskenteli optikkona, ja vapaa-ajalla koiran kanssa maastolenkkeillessä silmiin osui säännöllisesti poronsarvia. Kului vielä pari vuotta, ennen kuin Knuuti perusti Keloa Eyewear -silmälasimerkin ja avasi liiketilat Sodankylän keskustaan. ”En tarvitse kerralla palSARVESTA SANGAT Laura Knuuti valmistaa silmälaseja poronsarvesta, tuohesta ja koivuviilusta. Kehysten etuosaan Knuuti käyttää kotimaista koivuviilua, joka liimataan vaneriksi ja päällystetään tuohella. TUOTE & TEKIJÄ » KAIKKIALLA Lapissa myydään poronsarvesta tehtyjä avaimenperiä, koruja, nappeja. Silmälasien aisat ja joskus myös osia etuosasta Knuuti tekee poronsarvesta. Voisiko poronsarvesta valmistaa myös silmälasinkehyksiä. Kun vauva nukkui, tuore äiti opetteli työstämään poronsarvea. ”En tarvitse kerralla paljon tuohta, mutta minun pitää päästä valikoimaan värisävyjä.” Laura Knuutin perustaman Keloa Eyewearin myymälä ja tuotantotilat ovat saman katon alla Sodankylän keskustassa. Sitä Laura Knuuti pohti muutettuaan Sodankylään kuusi ja puoli vuotta sitten. Kurssin päättyessä ensimmäiset aurinkolasit olivat valmiit. Sen hän hankkii lähialueiden poronhoitajilta
Knuuti taklaa ongelmaa valmistamalla koruja: ne tarttuvat messuilta kalliita kehyksiä herkemmin mukaan. Metsälehti Makasiini 69 11271_.indd 69 11271_.indd 69 24.1.2025 14.23.38 24.1.2025 14.23.38. Tuohi on usein kellertävää, ja suomalaisille kasvoille se ei ole aina mairittelevin väri.” Halkeilun ehkäisemiseksi tuohta pitää valmistuksen aikana hioa, öljytä ja vahata moneen kertaan. Niiden pitää kestää hikeä, kosmetiikkaa, aurinkoa ja lämpötilanvaihteluita.” Kun Knuuti oli saanut muutamat ensimmäiset käyttökelpoiset kehykset aikaiseksi, hän suuntasi Ranskaan, jossa silmälasien valmistusta voi opiskella kurssimuotoisesti. ”Pikkuisen myös sävytän sitä tarpeen mukaan. Näöntutkimuslaitteita Knuutilla ei ole. Niinpä hän uskalsi irtisanoutua päivätyöstään. Lähes kaikki kehykset valmistuvat mittatilaustyönä, ja niiden hinnat alkavat 700 eurosta. ”Yksinyrittäjän on oltava siellä, missä asiakkaat ovat. Knuuti olisi toivonut alkuun enemmän vinkkejä ja vertaistukea uudenlaisen tuotteen valmistamiseen ja alihankintaverkostojen rakentamiseen. Silmälasinkehysten valmistaminen on kurinalaista, mutta korujen kanssa on lupa leikitellä. Näillä näkymin niitä ei tulekaan, sen verran kalliita laitteet ovat eikä aikakaan riitä kaikkeen. Reilun viikon kestäneiden opintojen aikana kasvoi varmuus: oltiin oikeilla jäljillä. Rovaniemen kaupungin kaatamista koivuista kertyi viime kesänä hyvä erä. l auki neljänä päivänä viikossa, mutta ovet avautuvat tarvittaessa muulloinkin. le jälleenmyyjälle menee myös valmiita kehyksiä. Silmälasit luokitellaan lainsäädännössä lääkinnälliseksi laitteeksi, joten huomiota on kiinnitettävä muun muassa terveysturvallisuuteen. Lisäoppia Ranskasta Suomessa silmälasiteollisuutta on vähän, mikä on hankaloittanut yritystoiminnan käynnistämistä. Keloa Eyewearilta kuitenkin saa silmälasit linsseineen, jos hoidattaa näöntutkimuksen muualla. ”Kehykset ovat jatkuvassa ihokosketuksessa. ”Käytän koruissa paljon luonnonkasveja, esimerkiksi vanamoa, vaivaiskoivua, puolukkaa ja maitohorsmaa.”. KuudelLaura Knuuti valmistaa lähes kaikki kehykset mittatilaustyönä, asiakkaan toiveiden mukaisesti. Joskus poronsarviseen aisaan tulee koristeeksi luonnonkukkia tai kierrekuvioita. Haastavaa on saada oma aika riittämään.” Myyntitapahtumissa sana kehyksistä leviää, mutta tapahtumien kiertäminen maksaa. Usein hän lyö siihen säännöllisen kuvion, jota kutsuu sarvilyötteeksi. Vain aisojen päässä on muovia istuvuuden varmistamiseksi. Tarvittaessa Laura Knuuti käy irrottamassa tuohen vaikka itse. Haluan kuitenkin, että tuohen struktuuri näkyy.” Poronsarvea Knuuti koristelee enemmän. jon, mutta minun pitää päästä valikoimaan värisävyjä. Leikittelyä koruilla Nyt Knuuti pitää liikettään Puiset kehykset ovat keveät, vaikka aisat ovat poronsarvea
TEKSTI MARJO NÄKKI KUVAT JUHA METSO 70 Metsälehti Makasiini 11269_.indd 70 11269_.indd 70 28.1.2025 12.45.33 28.1.2025 12.45.33. Isä ja poika vievät luontoon myös some-seuraajansa. METSO & NÄKKI » TALVIRETKELLÄ Atso ja Atro Askonen lähtevät metsäretkilleen vuodenajasta tai säästä riippumatta
Atso Askosen (vas.) seurana poika Atro. Loude on hyvä majoitus, sillä se kulkee helposti mukana ja mahdollistaa luonnon tarkkailun. Metsälehti Makasiini 71 11269_.indd 71 11269_.indd 71 28.1.2025 12.45.35 28.1.2025 12.45.35
72 Metsälehti Makasiini 11269_.indd 72 11269_.indd 72 28.1.2025 12.45.39 28.1.2025 12.45.39. Tällaisen asumuksen Atso Askonen pystyttää retkillään viikoittain. SS UON laidalle kahden männyn väliin on ilmaantunut vihreästä tarppikankaasta tehty viistokattoinen asumus. Askonen on toteuttanut retkeilyintohi”Sitten alat pohtia, josko täällä voisi yöpyä.” METSO & NÄKKI » Valkmusan kansallispuistosta löytyy yli 40 eri suotyyppiä. Retkillä kavereiksi saattaa ilmaantua metsän asukkaista, usein orava. ”Jos isää haluaa joskus nähdä, niin on lähdettävä mukaan retkille”, Atro kertoo. Atso Askonen on elämäntaparetkeilijä. Tammikuussa suo on vielä osin sula. Sitten alat pohtia, josko täällä voisi yöpyä”, hän kuvaa monien tapaa muuttua retkeilijäksi. Sen liepeet on kiinnitetty maahan ja kattoa tukee metsästä löytynyt vahva oksa. ”Aluksi lähdet koiran kanssa kävelylle metsään, sitten mukaan tulee päiväreppu. Loude tai loue, kuten Askoset sitä kutsuvat, on heidän mukaansa paras majoitus luonnossa jopa näin keskellä talvea, kunhan sen pystyttää niin, että tuuli ei tuiverra sisään. Usein kaverina on poika Atro
Metsässä kahvi maistuu aina. Tosin näin kansallispuistossa tulet pitää tehdä nuotiopaikoilla. Koska nyt on märkää, miehet ovat ottaneet mukaan tavallisia grilliprikettejä ja sytytyspuita. Louteen sisään maahan on levitetty ensin maavaate estämään makuualustojen kastuminen, sen päälle tulee solumuovinen makuualusta eristeeksi ja viimeiseksi ilmatäytteinen makuualusta. Suoveteen tehdyt nokipannukahvit porisevat risukeittimellä. Metsälehti Makasiini 73 11269_.indd 73 11269_.indd 73 28.1.2025 12.45.43 28.1.2025 12.45.43. Lumen sulattamista varten on erillinen kattila, joka voi porista nuotiolla tai keittimen päällä kaiken aikaa, sillä lumen muuttaminen vedeksi on hidasta puuhaa. Tulukset, tikut ja tuohta. Elintärkeä vesi Tällä kertaa loue on pystytetty Valkmusan kansallispuistoon Kymenlaaksoon. Siksi kannattaa ottaa matkaan esimerkiksi urheilujuomatabletteja. Loue on edestä auki, mikä mahdollistaa luonnon tarkkailun mutta myös asumuksen lämmittämisen, kun tulisijan rakentaa sen eteen. Sitä ennen hän istui satoja tuhansia kilometrejä bussissa ensin kouvolalaisen jääkiekkojoukkueen KooKoon edustuspelaajana, sitten junioreiden valmentajana. Pahinta ovat maasta hohkaava kylmyys ja kosteus. moaan kuusi viime vuotta. Nyt maahan on levitetty palonkestävä kangas ja sen päällä on kaksi risukeitintä. ”Tuijotin bussin ikkunasta metsää ja tein suunnitelmia”, hän kertoo. Vesipulloista moneksi Talvella metsässä pitää pysyä lämpimänä, ja nukkuessa se on vieläkin tärkeämpää. Isä ja poika ovat luvanneet kertoa, mitä retkeily keskellä talvea vaatii. ”Lumesta sulatettu vesi voi olla keitettynä puhdasta, mutta aina se on pahanmakuista”, Atso Askonen sanoo. Niihin voi kerätä metsästä pudonneita oksia. Risukeittimen päälle Atro nostaa nokeentuneen kahvipannun, johon hän on kauhaissut vettä suoraan suolta sulasta kohtaa. Valmennustöiden jälkeen aikaa jäi niiden toteuttamiseen. Ne peittävät maun ja tasapainottavat retkeilijän kuntoa. Patjalla on untuvamakuupussi ja sen päällä vielä tunturiviitta – suorakulmaiTulentekovälineet kulkevat mukana omassa rasiassa. ”Jos vettä ei ole, sulatetaan lunta”, hän kertoo
Isän ja pojan retkiä voi seurata Sammaleiset polut -kanavilla sosiaalisessa mediassa. Vaellushousujen sisään on sujautettu polvien kohdalle solumuoviset suojukset, jotta leirissä touhuaminen ei kävisi polvien päälle. MUKAAN maastokartta ja kompassi. Kyse ei ole loputtomasta välineurheilusta. Atso Askosella on myös oma patentti. Muutoin jauhemaiset pussikeitot voi sujauttaa termospulloon keitettyyn veteen tekeytymään vaikka retken aluksi. Kun lunta on riittävästi, liikutaan hiihtäen tai liukulumikengillä, jolloin perässä vedetään ahkiota. METSO & NÄKKI » Atso Askosen kiinnostus luontoon syntyi kesäisin mummolassa. Ruokahuolto pelaa kuulemma parhaiten silloin, kun Atro Askonen on mukana. Kerroksia on sään kylmetessä enemmän. Harkinta mukaan Askoset ovat kolunneet erämaita varsinkin Kaakkois-Suomessa. 74 Metsälehti Makasiini 11269_.indd 74 11269_.indd 74 28.1.2025 12.45.45 28.1.2025 12.45.45. Taukotakki on syytä pitää lähettyvillä, ja otsalamppu on välttämättömyys. Pidemmät reissut ovat suuntautuneet Lappiin. Askosten mukana kulkevat isot vesipullot, johon kahvinkeitosta ylijäänyt kuuma vesi kaadetaan. Lisäksi hän työntää peitteen väliin kuvaustarvikkeensa. ”Välillä mies on mennyt puun yhdeltä ja ahkio sen toiselta puolelta”, Atso Askonen muistelee. Pullon ympärille voi sitaista myös kastuneet villasukat, hanskat tai pohjalliset, jotta ne ovat seuraavana aamuna jälleen kuivat. Villein kokemus taisi kuitenkin olla tunturin laella, kun ukkosmyrsky pääsi yllättämään retkeilijän. Joskus leirissä on nautittu retkihampurilaisia ja uutenavuotena jopa filettä. Sitä voi käyttää ylimääräisenä peittona tai heittää vaikka ylleen, jos vaeltaessa alkaa palella. Ihoa vasten kerraston alle on hyvä laittaa verkkoalusvaatteet, jotta kosteus siirtyisi poispäin kehosta. KARTTAPALVELUSSA kannattaa laittaa reitin tallentaminen päälle, jotta näkee mistä on tullut. Kylmin ulkona vietetty yö oli Pello-Kolarin vaellusreitillä, jolloin mittari painui 32 pakkasasteeseen. Tällä kertaa mukana on rinkat. VARA-AKUT kännykälle, sillä puhelimen karttapalvelut toimivat hyvin. ”Harkinta ja rauhallisuus auttavat yleensä pitkälle.” VINKIT TALVIRETKEILYYN: OTSALAMPPU on kätevin valaisin retkillä. ”On tärkeä varmistaa, että pullon korkki pitää, ettei vesi kastele varusteita. MAKUUALUSTAN alle kangas kosteutta eristämään. Toisaalta varusteisiin on myös luotettava, varsinkin jos vaeltaa keskellä erämaata monta päivää”, Atso Askonen pohtii. Kerroksia vaatetukseen Vaikka loue on käytännössä yksi kangas, Askosten reissuissa ei ole kyse mistään kevytretkeilystä. ”Kun näkee komean maiseman, niin siinä voi sitten pitää lounastauon samalla ahkion päällä istuen”, Atso Askonen sanoo. nen peite, jonka voi sulkea vetoketjuin kolmelta sivulta. Päällä on normaalit vaellusvaatteet. ”Näin housut eivät ole aamulla jäätynyt mytty”, Atso kertoo. Näin saadaan hyvä kuumavesipullo retkipeitteen väliin lämmikkeeksi. Tunturiviitan ja makuupussin väliin kannattaa työntää myös ulkovaatteet. Askosilla on esimerkiksi vain kaksi makuupussia: yksi kesäksi, toinen talveksi sekä retkipeite
”Siellä voi säätila muuttua vartin välein”, Atso muistuttaa. Rakkolaastareita ja kahvia on jaettu leirinuotioilla. Siellä hminen on liikkunut jo vuosituhansia. Seuraavaksi Askoset aikovat jatkaa retkeilyä Pohjois-Valkealassa. Yksi tärkeimmistä on kuitenkin korvien välissä. Parasta retkeilyssä ovat ympäröivä luonto, ja vaikka luonnosta hakee rauhaa, retkeilijöiden välinen yhteisöllisyys. Sammaleisia polkuja riittää siis taivallettavaksi. l Metsäkauris levittäytyi Suomeen 1900-luvulla luontaisesti ja siirtoistutusten kautta. Metsälehti Makasiini 75 11269_.indd 75 11269_.indd 75 28.1.2025 12.45.48 28.1.2025 12.45.48. Askosten Sammaleiset polut -kanavat löytyvät YouTubesta ja Instagramista.. Hanki paljastaa linnun metsästysiskun. Retkeily opettaa tunnistamaan lajeja ja jälkiä. ”Harkinta ja rauhallisuus auttavat yleensä pitkälle”, Atso Askonen kuvaa. Mukana kannattaa olla kartta ja kompassi, vaikka reittejä on merkitty ja puhelimen karttapalvelu toimii yleensä hyvin. Välillä on autettu eksynyttä perhettä. ”Vanhat eräperinteet kiinnostavat, vanhat polunpohjat, leiriytymispaikat,” Atro Askonen kertoo
NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. 09 315 49 840). 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Vastuullisella metsänhoidolla parempaa tuottoa. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. AARI Metsälehti 210x270mm 5mm bleed_22012025.pdf 1 22.1.2025 10.06 » PILKKEET 11261_.indd 76 11261_.indd 76 24.1.2025 8.19.18 24.1.2025 8.19.18. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Liity AARI Yhteismetsään Keskimääräinen tuotto perustamisesta 10,4 %. 044 491 4207 aarimetsa.. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Juttu avautuu uuteen näkymään. . Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”
Lyhyen opettajapestin jälkeen hän aloitti 1986 metsänparannusinsinöörinä Keski-Pohjanmaan metsälautakunnassa. Niinpä luonteva jatko yli 20-vuotiselle järjestöuralle oli 2013 metsäsijoituksista vastaavan johtajan tehtävä Taaleri Pääomarahastot Oy:ssä. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2024 • 12,90 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 02 4 MAASEUTU MAKSAA METSÄNOMISTAJA Tuhansien hehtaarien isäntä ILMASTONMUUTOS HYVÄLLÄ METSÄNHOIDOLLA PÄRJÄÄ Käytetty ajokone maataloustraktorin tilalle NÄIN VARAUDUT TUULITUHOIHIN KUITUPUUN TARVE KASVAA OULUSSA SAHOILLA NIUKKUUTTA PEFC-PUUSTA ›› Palkittu tietokirjailija Seppo Vuokko ihmettelee keskustelua hiilinieluista TE EM A : IL M A ST O N M U U TO S 11152_.indd 1 11152_.indd 1 13.12.2024 18.10.23 13.12.2024 18.10.23 TORSTAINA 7. Jyrki Ketola olikin mukana monissa alan luottamuselimissä ja työryhmissä. Jyrki Ketolan ura metsäalalla alkoi Tuomarniemen metsäopistosta, mistä hän valmistui 1985 metsäteknikoksi ja 1990 metsätalousinsinööriksi. Haemme KESÄTOIMITTAJAA tekemään juttuja Metsälehteen, Metsälehti Makasiiniin ja Metsälehti.fi-verkkopalveluun. Myös matkailu, etenkin Italiassa, oli Jyrki Ketolalle ja hänen puolisolleen tärkeä harrastus. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitussihteeri Eero Sala (eero.sala@ metsalehti.fi, 040 845 8925). Lapset, myöhemmin myös heidän puolisonsa ja lapsenlapset, totutettiin metsään jo varhain. Laajaa ystäväpiiriään pariskunta viihdytti lämminhenkisissä juhlissa kotonaan Helsingin Töölössä. Hän oli syntynyt Kokkolassa 31. Tehtävä kestää kolme kuukautta ja alkaa mielellään jo toukokuun puolivälissä. ELIISA KALLIONIEMI METSÄLEHDEN ELÄKKEELLÄ OLEVA PÄÄTOIMITTAJA. LOKAKUUTA 2021 . Hän oli osakkaana useissa yrityksissä, joiden toimialat ulottuivat sijoittamisesta hiilensidontaan ja metsäenergiaan. Metsänomistajan ja metsäsijoittajan roolissa Jyrki Ketola kirjoitti 20 vuoden ajan kolumneja Metsälehti Makasiiniin. NRO 21 . Jyrki Ketola oli suosittu yhteistyökumppani, jonka sanaan saattoi aina luottaa. Lehden vuosikerta koostuu viidestätoista tabloidimuotoisesta Metsälehdestä ja kahdeksasta aikakauslehtimuotoisesta Metsälehti Makasiinista. Aikailusta ja nuukailusta koituu ylimääräistä vaivaa ja rahanmenoa, hän neuvoi. Keväiseltä istutustyömaalta heidät tunnisti valkoisista haalareista. Liitä mukaan juttunäyte. MARRASKUUTA 2024 . helmikuuta 2025 mennessä osoitteella hakemukset@metsalehti.fi. Metsissään hän toteutti metsäluonnon hoitoa yhtä tehokkaasti kuin muutakin metsänhoitoa. Välillä liituraitapuku ja kravatti saivat jäädä, kun oli aika suunnata metsätöihin. Toimituksessa työskentelee 12 henkeä. PERUSTETTU VUONNA 1933 11133_.indd 1 11133_.indd 1 15.11.2024 9.07.21 15.11.2024 9.07.21 KESÄTOIMITTAJA METSÄLEHTEEN » PILKKEET Metsälehti Makasiini 77 11262_.indd 77 11262_.indd 77 28.1.2025 12.50.46 28.1.2025 12.50.46. YRITTÄJÄ VIIHTYI METSÄTÖISSÄKIN SE PP O SA M U LI MUISTOKIRJOITUS METSÄLEHTI on metsänomistajille suunnattu erikoisaikakauslehti, jolla on lähes 250 000 lukijaa. Niitä hän teki mielellään yhdessä perheensä kanssa. NRO 18 Sattumalla on ollut merkittävä rooli moottorisahauksen MM-kisoissa menestyneen Janniina Hämäläisen uralla. Sivut 22–23 MITALISTIN OTTEELLA PERJANTAINA 22. Metsälehdessä pääset kehittymään journalistina toteuttamalla alusta loppuun juttuja monipuolisista aiheista printtilehtiin ja verkkoon. tammikuuta Helsingissä 60-vuotiaana. Hän pääsi kehittämään Suomessa uutta sijoitusmuotoa, metsärahastoja. Uutta oli sekin, että Taaleri myi ensimmäisen metsärahastonsa ranskalaiselle finanssikonsernille, mikä aikanaan herätti keskustelun ulkomaisesta metsänomistuksesta. Mieluisimmiksi harrastuksikseen hän kertoi kansantalouden ja metsäalan kokonaisuudessaan. Suuren osan työstä voi myös tehdä etäyhteyksillä. Ne olivat Jyrkin ja vaimonsa Leena Juurikkala-Ketolan mukaan paras suoja niin hyönteisiä kuin porottavaa auringonpaistetta vastaan. Viime syksynä Metsälehden julkaisemalla sadan suurimman metsänomistajan listalla hän oli sijalla 74. Opiskeluajoista juontunut aktiivisuus ammattijärjestössä toi hänet Helsinkiin Metsäalan Toimihenkilöliiton, nykyisen Meto Metsäalan asiantuntijat ry:n, palvelukseen 1990. Metsälehti.fiverkkopalvelussa vierailee kuukausittain noin 300 000 kävijää. LÄHETÄ hakemuksesi perjantaihin 21. Jyrki Ketola kiinnostui jo varhain sijoittamisesta ja etenkin metsäsijoittamisesta. toukokuuta 1964. Lisäksi hän oli luova visionääri ja hahmotti laajoja kokonaisuuksia. Erityisesti koulutus oli hänelle tärkeä aihepiiri. Hän luonnehti itseään metsässä laiskaksi ja kertoi joutuvansa siksi tekemään työt ajallaan ja hyvin. 20. Oman metsäomaisuuden kartuttamisen Jyrki Ketola aloitti jo varhain. Metsässä yhdistyivät Ketolan kiinnostuksen kohteet talous ja luonto. YRITTÄJÄ Jyrki Ketola kuoli sairauskohtaukseen 15. Luontoarvojen nousun Jyrki Ketola näki jo varhain. METSÄLEHDEN toimitus sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Helsingin Länsi-Pasilassa. TOIVOMME, että sinulla on ainakin jonkin verran kokemusta toimittajan työstä ja olet kiinnostunut metsäalasta
Lukumäärä voi olla tuulesta temmattu, mutta se ei poista lahopuun tärkeyttä monimuotoisuuden kannalta. Itse olen käyttänyt ”julkisesti” tätä arviota ainakin Maaseudun tulevaisuudessa (9.12.1999), kun perustelin mielipidesivulla lahopuun tarpeellisuutta otsikolla ”Elinmahdollisuus ötököille”. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Kaikkien helmikuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi Fiskarsin M X28 X-series -halkaisukirveen. Voit vastata kyselyyn verkkosivullamme osoitteessa www.metsalehti. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Perustimme Kaakkois-Suomessa kouluttajaryhmän, johon kuuluivat Seppo Repo, Markku Metsämuuronen ja minä. Arvioiden tarkoitus ei toki ollut muuta kuin kertoa monimuotoisuuden perusteista ja antaa jonkinlainen käsitys lajimääristä. Palkintona olleen Stanley-ruokatermoksen voitti Jaana Luostarinen Heinävedeltä. Niissä on kevyt mutta kestävä kahva, joka vaimentaa iskuja ja suojaa ylilyönneiltä. Reiät ovat luultavasti havutikaskuoriaisen tekemiä. Arvioin, että noin puolet lajeista elää erilaisissa metsäisissä ympäristöissä kuten metsissä, kallioilla, soilla ja pienvesissä. 78 Metsälehti Makasiini 11263_.indd 78 11263_.indd 78 24.1.2025 14.31.03 24.1.2025 14.31.03. Siinä olevan laskelman Suomen lajistosta (42 000 lajia) pyöristin ylöspäin 50 000 lajiin sillä perusteella, että uusia lajeja löytyy koko ajan. MISTÄ PIDIT. » PILKKEET MISTÄ PIDIT JO RM A PE IP O N EN ARVONTA! KUN metsälakia uudistettiin 1990-luvulla, lakiin tuli runsaasti ekologisia näkökohtia. l SEPPO VUOKKO Totuus lahopuun 5 000 eliölajista Maahan kaatuneen männyn pinnassa näkyy vaakanävertäjän emokäytäviä. Näistä viidennes voisi olla erilaisia lahopuun asujia. Jotta saisin esityksiini konkretiaa, tein arvioita lahopuulajistosta ja eri puulajien seuralaisten määristä (tavallisillakin metsäpuilla satoja lajeja, tammella ehkä eniten, lehmuksella ja vaahteralla keskimääräistä vähemmän). fi/lukijakysely. Näitä tietoja ei löytynyt valmiina mistään kirjoista eikä tutkimuksista. X-series-kirveitä on käytännössä mahdoton rikkoa. Kursseilla kerroinkin, että lukumäärät ovat vain valistuneita arvauksia suuruusluokasta. Näin ”tieteellisesti” on määritetty lahopuun lajien määrä, joka lähti sitten elämään omaa elämäänsä luonnonsuojelukeskustelussa! Samalla tavalla summittaisia olivat arviot eri puulajien seuralaisista. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. VIIME numeron suosituin artikkeli oli Seppo Vuokon haastattelu ”Tahtomattaan ärripurri”. Sen vuoksi metsäalan toimijoille tarjottiin täydennyskoulutusta, jossa kerrottiin lain sisällöstä ja sen taustoista. Osuuteni oli kertoa metsän ekologiasta ja metsäluonnon monimuotoisuudesta. Lahopuun eläjien määrän arvioinnissa otin pohjaksi Uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan mietinnön vuodelta 1991. En kuitenkaan käyttänyt näin köykäistä arviota kirjoittaessani monimuotoisuudesta Tapion taskukirjaan 1997 ja 2002
029 432 6115 Heli Virtanen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 050 438 2865 Anna Back p. SA M I K A RP PI N EN Petri Koskinen p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6991 Jussi Collin, p. 09 315 49 844 Pirjo Sutela-Mero, p. Ensi numerossa AKKUSAHOILLA KLAPISAVOTTAAN METSÄLEHTI MAKASIINI 2/25 ILMESTYY 14.3. 029 432 6108 Eero Sala, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 14.2. 09 315 49 844 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 93. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6059 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6114 Jenny Rantanen, p.029 432 6029 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Pasi Myllymaa, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2025 UPM Finesse Silk 200 g/m 2 UPM Star Matt 70 g/m 2 UPM PR Personal 90 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Verkkokoordinaattori Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus 11264_.indd 79 11264_.indd 79 24.1.2025 14.35.26 24.1.2025 14.35.26. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p
NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 11265_.indd 80 11265_.indd 80 24.1.2025 14.38.00 24.1.2025 14.38.00
RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 1”. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Laskutuslisä paperilaskuissa 3,90 €. TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 14.2.2025 osoitteessa Tapio Palvelut Oy/ Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Leikkaa irti . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . tai p. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). MAKASIINRISTIKKO JA -KRYPTO 8, OIKEAT RATKAISUT 11265_.indd 81 11265_.indd 81 24.1.2025 14.38.02 24.1.2025 14.38.02. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. MAKASIINIRISTIKKO 1 PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . PALKINNOT Makasiiniristikoista 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Antero Karjalainen, Rovaniemi, Arja Juntunen, Lieksa ja Esko Kinnunen, Raahe. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen
Kelit pehmenevät äkkiä, ja koneet täytyy siirtää kantavimmille hakkuukohteille, joita ei ole vielä ennakkoraivattu. Tykkään siitä, kun raivauskohteessa on vaihtelevuutta. Ennakkoraivattavan metsäkuvion toinen laita voi olla helpompi, mutta toisessa laidassa voi olla vastassa pystysuora seinämä alikasvoskuusia. Välillä on metsäkone jo odottelemassa palstan laidalla. Niitä taimikonhoidossa rakennetaan. Poistumaa (kaadettavaa vesakkoa ja taimia) tulee valtavat määrät ja kasvu on niin hurjaa, että muutaman vuoden kuluttua raivaustyön jälkeä ei enää näe taimikossa. Kahdeksan vuoden aikana viime talvi on ollut ainoa, jolloin työt piti keskeyttää, koska lunta oli liikaa. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA JUHA SINISALO 82 Metsälehti Makasiini » SAVOTALLA 11266_.indd 82 11266_.indd 82 24.1.2025 14.39.40 24.1.2025 14.39.40. Liian ajoissa taimikonhoitoa ollaan menossa tekemään vain harvoin. Metsänomistajan kannattaa olla etunojassa varhaisperkausten kanssa. Jos raivaustyömaalla on paljon kaadettavaa vesakkoa, lumikenkien välissä on äkkiä niin paljon rojua, ettei hommasta tule mitään.”. Parasta on, kun kaataessa pitää ajatella ja tehdä valintoja. l ”VÄLILLÄ ON KONE JO ODOTTELEMASSA” Minna Vesterbacka viihtyy läpi talven raivaussahan varressa, vaikka länsirannikon rehevien maiden raivuukohteet ovatkin maan työläimpiä. Työmaat sijaitsevat Siikaisissa ja sen lähialueilla Porin pohjoispuolella. Lumikengät kulkevat näin talvisin mukana varalla autossa, mutta ne sopivat vain kohteille, joissa on vähän poistumaa. Jos raivauskohde on konemaisen helppo kaataa tai kaadettavaa on niin vähän, että työ on lähinnä raivaussahan ulkoiluttamista, se ei motivoi. Siinä ajassa suuntaus on muuttunut sekametsiin. Työajan menekki lisääntyy jo yhdessä vuodessa. Teen Sata Havu -yrityksen palveluksessa UPM:n metsänhoitokohteita. Olen tehnyt metsurin töitä kahdeksan vuotta. Länsirannikon rehevillä mailla kasvavat taimikot ovat työläitä kohteita. Niitä tilanteita tulee talvella väistämättä, korjuuketjussa on niin paljon muuttujia. Raivaajan kannaltakin ikävimpiä ovat rästikohteet, joissa on vain huonoja puita valittavana pystyyn jätettäviksi. ”HAKKUIDEN ennakkoraivauksille tulee joskus kiirehälytyksiä. Tässä sarjassa tapaamme ihmisiä heidän työmaillaan
METSÄN TULEVAISUUDEN TEKIJÄT KATSO VIDEO upmmetsa.fi/kumppanuus 11267_.indd 83 11267_.indd 83 28.1.2025 12.36.27 28.1.2025 12.36.27. Tehdään yhdessä tulevaisuuden metsä. Aktiivisella metsänhoidolla varmistamme metsien kestävän kasvun sekä edistämme hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta. Valinnat, jotka teet metsässäsi tänään, vaikuttavat sen hyvinvointiin vuosikymmeniä
Metsänomistaja, älä tyydy yhteen! Helposti parhaat puukaupat: Kuutio.fi Vertaa vaihtoehtoja puukauppaan luotettavasti ja helposti. Rekisteröidy ja käytä maksutta Hyödynnä metsävarallisuustietosi tehokkaasti Käytä apuna toimenpidesuosituksia ja tuoreita hintatilastoja Kilpailuta puukaupat itse tai ammattilaisen avulla Varmista itsellesi parhaat puukaupat 11268_.indd 84 11268_.indd 84 28.1.2025 12.37.40 28.1.2025 12.37.40