LOKAKuutA • numerO 7/2012 • 8,50 € • www.metsALehti.fi Hyvät vinkit puunpolttoon Osmo Perälä kirjoitti oppaan puulämmityksestä. 25. PUUENERGIA TILAN RAJOISTA SIJOITTAmINeN mAAnOmistAjAKsi veLKArAhALLA LuhTA Kettu On Kesy PetO TeemA uuSI meTSäN OmISTAJA PerintötiLA hALtuun selkä kuntoon metsätöillä • sateet kiusaavat sahoja • myyräkato jatkuu 9 KYSYmYSTä
Yhteystiedot löydät nettisivuiltamme tai palvelunumerosta 02046 1478. Tiedustele Jämptiä lähimmältä Stora Enson puunostajalta. Stora Enson Jämpti-metsänuudistamispalvelu vauhdittaa metsäsi uuteen alkuun puukaupan jälkeen. Kuvassa tyytyväinen metsänomistaja. Uudistamispaketit kuuselle alkaen 1 068 euroa/ha ja männylle alkaen 408 euroa/ha (kylvönä). www.storaensometsa.fi www.facebook.com/StoraEnsoMetsa. Palvelupaketti sisältää maanmuokkauksen, puun taimet sekä istutustyön kiinteään takuuhintaan
Liput: 15 ¤ / 10 ¤ / 3 ¤ / 35 ¤ Tervetuloa! Tällä etukupongilla 4 ¤ :n alennus Metsämessujen aikuisten normaalihintaisesta pääsylipusta (15 ¤). 48 PuuläMMittäjän oPissa Osmo Perälä tuntee puunpolton niksit 52 koluMni: Hyödynnetään sertifioinnin kilpailuedut 54 luhta: kesy Peto Turkistarhojen yleistyttyä ketut ovat runsastuneet, kesyyntyneet ja hakeutuneet uusiin elinpiireihin. Tekemistä ei uudelta omistajalta ole puuttunut. klo 9–18, la 10.11. Samalla lipulla samaan aikaan: ELMA, Metsä, Kädentaito, Lemmikki, OutletExpo, VM Motorsport Show Avoinna: pe 9.11. Lemmikki avoinna: la klo 10–18, su klo 10–17. Etua ei voi yhdistää muihin alennuksiin. Pääset tutustumaan puukauppaja metsänhoitopalveluihin ja tapaat metsäalan ammattilaiset ja näytteilleasettajat. Yhteistyössä: Mediayhteistyökumppani: Lue lisää osoitteesta: www.helsinginmetsamessut.?. 2 Pääkirjoitus: Kaikkea ei saa netistä 4 MetsänoMistaja: ”ulkotyö antaa virtaa” Selkäspesialisti Olavi Airaksisen mukaan metsätyö sopii hyvin selänkuntouttajille. Etu oikeuttaa kertakäyntiin messuilla. Lisäksi tarjolla viihdettä, mukavaa tekemistä ja elämyksiä koko perheelle! Metsämessut 9.-11.11.2012 ETUKUPONKI Etukupongin alennus yhdestä normaalihintaisesta pääsylipusta. 28 tuotePalsta: Mukaan metsäretkelle 30 rahaPuu: Rääseikkö oma meTsä 32 Metsänhoito: 9 kysymystä tilanrajoista 35 raivaussahakoulu: Raivaa ajoissa 36 MetsäPerintö: Erota mökit metsästä 38 kysy Pois: Miksi latvassa on reikä. klo 10–18, su 11.11. 40 tutkiMus: Myyriä yhä vähän 41 Metsäläisen allakka: Vapaalla 42 sijoittaMinen: Ostaisiko metsää velaksi. 14 Markkinat: Sahaus kasvuun ensi vuonna 16 kuukauden PuukauPPa: Kesäleimikko muuttui talvikohteeksi 17 verkossa: Energiapuun hinta Teema: UUsi meTsänomisTaja 18 MetsäPerintö haltuun Toimittaja Tiia Puukila peri pari vuotta sitten metsätilan Kuhmoisista. 10 uutiset: Sahurit jarruttavat sateella 12 Soiden lisäsuojelu käyntiin 13 MetsätyyPPi: Kuivuiko puu. 58 ennen & nyt: Kulotuksesta kukoistukseen 60 taPionPöydältä: Syksyn juhliin 62 käsin tehty: Männyn musta kulta 68 ristikko 70 Pilkkeet: Todellisia piilottelijoita 72 tuote & tekijä: Kuusi soimaan 73 Metsä 2012 -MessuoPas metsälehti makasiini 54 4 18 sisäLLYs nro 7/?20 25.10.2012 JORMA LUHTA RISTO PÖNTINEN SEPPO SAMULI Tapahtuma metsänomistajille ja kaikille metsästä kiinnostuneille 9.–11.11.2012 Helsingin Messukeskus Koe metsän tunnelmaa marraskuussa Helsingissä! Metsämessut tarjoaa metsänomistajille ja metsästä kiinnostuneille maksuttomia luentoja, ohjelmaa ja mielenkiintoisia työnäytöksiä kaikkina messupäivinä. klo 10–17
09 315?49?802 040 516 4000 AD anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. 09 315?49?803 eero sala p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Sen jälkeen opiskelua on helpompi jatkaa omin voimin. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. Toimittaja Tiia Puukila kertoo, mitä kaikkea pohdittavaa se tuokaan tullessaan. Metsäomaisuudella on kaupunkilaisille paljon enemmän merkitystä, kuin asiantuntijat vielä jokin aika sitten arvioivat. Joka arkipäivä ostajat ja myyjät solmivat keskimäärin yli 400 puukauppaa. Perusasiat selviävät parhaiten metsäretkellä asiantuntijan kanssa. 09 315?49?844 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) susanna Pellinen p. Silloin perinteinen henkilökohtainen neuvonta on kaikkein tehokkainta. Monella muulla tapaa uudet metsänPEFC/02-31-162 kaikkea ei saa netistä eLiisa KaLLioniemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi omistajat ovat kuitenkin erilaisia kuin heidän edeltäjänsä. 09 315?49?841 0400 913 822 ilMoitusMyynti Myyntipäällikkö Ilmoitusmyynti ja aineistot jarmo Rautapuro p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Markkinointi Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Harvinaista on myös se, että metsäteollisuuden puuhuolto on vahvasti yksityisten metsänomistajien käsissä. Tämä on huomattu, ja varsinkin internetiin on tuotettu metsänomistajille paljon tietoa ja palveluja. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. Ei ihme, että metsänomistajat ja heidän tekemisensä kiinnostavat. Keski-ikä ylittää jo 60 vuotta, ja se nousee edelleen. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 jyväskylä p. vuosikerta, perustettu 1933. Sen sijaan kaupunkimetsänomistajat ovat yllättäneet ennustajat. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. Puukauppoja tehdään nykyään myös Helsingin keskustassa. Siksi sukupolvenvaihdosten edistäminen on tehokas keino lisätä metsänomistajien aktiivisuutta. PääKiRjoiTUs täMän nuMeron teemana on metsäperintö. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-isokoski p. Uusin niistä on parin viikon kuluttua avautuva metsäkeskusten Metsään.fi-palvelu, joka tuo kotipäätteelle aina ajan tasalla pysyvän metsäsuunnitelman. 09 315?49?847 050 331 4137 Myyntipäällikkö Internet-ilmoitukset sanna nyman p. Metsäkustannus oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi toiMitus Päätoimittaja eliisa Kallioniemi p. Ikääntymisestä tiedetään, että se vähentää mielenkiintoa metsien hoitoon ja hakkuisiin. Kun kysyttävää on paljon, asioiden selvittäminen netin kautta on vaikeaa. aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 makasiinin levikki: 38?242 (lt/11) Painopaikka Forssa Print 2012 Kannen kuva JANNE ulVINEN SE PP O SA M U LI 2 MAKASIINI 7 • 2012. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Tällä vuosikymmenellä muutos on jatkunut siten, että metsänomistus on siirtynyt maalta kaupunkeihin kiihtyvään tahtiin. Vuosittain puuta jalostetaan kymmeniä miljoonia kuutiometrejä, joista suuri osa on koottu alle kahden hehtaarin leimikoilta. Erityisen hämmentävä tilanne on, jos perintö tulee yllätyksenä. Huolta aiheuttaa muutos, joka alkoi 1990-luvulla metsänomistajien ikääntymisenä. 09 315?49?842 045 130 0211 metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 80. s uomi on poikkeuksellinen metsätalousmaa, sillä juuri missään muussa teollistuneessa valtiossa metsiä ei hyödynnetä yhtä tehokkaasti kuin meillä. Tyypillinen metsäperinnön saaja elää nykyään kaukana metsästään. Käyttäytymistä tutkitaan, ennustetaan ja siihen yritetään vaikuttaa. 09 315?49?808 0400 581 108 Toimitussihteerit jussi Collin p. 09 315?49?849 040 835 6479 asiakasPalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 315?49?840 ansa seppälä p. Se on myös metsänomistajien mielestä mieluisimpia keinoja hankkia tietoa
Kesijärveen laskevan metsäpuro n pinta oli korkealla ja virta vahva. lokakuuta pimeää, sateista ja harmaata vielä keski päivälläkin. Kuva Antti Below Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea.. lOkakuussa Metsäntut kimuslaitok sen Ojajoen tutkimusm etsässä Lopella oli keskiviikko na 17
meTsänomisTaja Fyysisen kunnon ylläpitämiseen riittää kaksi tuntia hyötyliikuntaa. MAKASIINI 7 • 2012 4. Vain 30 prosenttia suomalaista liikkuu edes sen verran
Hän muun muassa johtaa maailman tukija liikuntaelinakatemian tiedefoorumia. Hän toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan fysiatrian ylilääkärinä sekä kuntoutuksen palveluyksikön päällikkönä. Lisäksi hän opettaa lääketiedettä ja ohjaa jatko-opiskelijoita. Mies on kysytty asiantuntija ja luennoitsija kansainvälisillä foorumeilla. Hyötyliikunta takaa työvireen ja pitää kehon kunnossa. Äskettäin Airaksinen valittiin MAKASIINI 7 • 2012 5. TEKSTI MIKKO RIIKILä KUVAT RISTO PÖNTINEN ant aa virt aa” ”ulk Oty ö O lavi Airaksinen on monen kiireen mies. Selkäspesialisti Olavi Airaksinen viihtyy vapaa-aikanaan metsäja pihatöissä
meTsänomisTaja ”Ainakin verenpaine ja sykkeet kannattaa mittauttaa. ”Amerikkalaistutkimuksen mukaan kaksi tuntia matalasykkeistä liikuntaa viikossa riittää kunnon ylläpitämiseen. 6 MAKASIINI 7 • 2012. kausi. Joku ehdottaa niksauttajaa, toinen hierojaa, kolmas ties mitä – neuvojen yhteiset nimittäjät ovat ehdottomuus ja perustelemattomuus. Esimerkiksi raivaussahatyössä sykkeen pitäisi olla 40–60 prosenttia maksimisykkeestä, joka keski-ikäisellä on yleensä noin 170. Myös sydänfilmi, EKG, on hyvä ottaa. Jos lähtökunto on huono, pelkkä epätasaisessa metsämaastossa kävely voi aluksi riittää. ”Yleensä aloittelijat ahnehtivat liian suuria harjoitusmääriä. Meneillään on 31. Selän kuntouttajille hän suosittelee monipuolista hyötyliikuntaa. ”Olen toiminut Kalpan SM-liigajoukkueen lääkärinä koko sen ajan, jonka seura on liigassa pelannut. Monen muun toimensa ohessa hän oli mukana laatimassa Euroopan Unionin yhtenäisiä selkävikojen kuntoutusohjeita. Raivaussahausta rauhalliseen tahtiin, heinikon perkausta tai polttopuiden keruuta. ”Se tarkoittaa hyvin rauhallista työtahtia.” Jos syke kohoaa vielä korkeammaksi, voimat loppuvat nopeasti. Airaksisella on selkävaivojen hoitoon käytännöllinen, mutta samalla tietoon ja tieteeseen pohjautuva näkemys. ”Kun kerran keksitään, sitten esimerkiksi luentopyyntöjä tulee alati ympäri maailman”, Airaksinen toteaa. Elää kuten opettaa Hyötyliikunnassa sykemittari on erinomainen apuväline, Airaksinen vinkkaa. Kaiken huipputieteen ja tutkimuksen tiimellyksestä huolimatta miehen kalenterista on ruksittu kaikki jääkiekkoseura Kalpan SM-liigan kotiottelut. Eikä suomalaisten tilanne ole kehuttava, vain 30 prosenttia liikkuu vaaditut kaksi tuntia viikossa.” Kehnokuntoiselle, keski-ikäiselle sohvalta ponnistajalle Airaksinen suosittelee terveystarkastusta ennen kuntoilun aloittamista. Näin voi varmistua, että kuntoilun aloittaminen on turvallista.” Airaksinen suosittelee varovaista starttia, vaikka se sotiikin perisuomalaista luonnetta vastaan. Klapikoneemme ei tosin ehkä täyttäisi kaikkia työsuojelunormeja.” myös Skandinavian urheilulääketieteellisen järjestön, Scandinavian Foundation of Medicine and Science in Sportsin, vetäjäksi. Näin harjoitussykkeen pitäisi asettua alle sataan minuutissa. ”Ei tarvitse mennä kuntosalille, kun puuhaa pihalla tai vaikka taimikonhoitotöissä.” Järkyttävän moni keski-ikäinen suomalainen on tutkitusti rapakuntoinen. Jääkiekko on mielenkiintoinen ulottuvuus, siellä tapaan aivan toisenlaista porukkaa kuin muissa toimissani.” Metsä voittaa kuntosalin Kun selkävaivat ottaa puheeksi esimerkiksi työporukan kahvipöydässä, alkaa neuvoja tulvia. Jenkeistä vain 15 prosenttia yltää tähän. Sen jälkeen he ovat todella kipeitä ja kuntoilu loppuu ennen aikojaan.” Hänen mukaansa metsänomistajan kannattaa aloittaa hyötyliikuntaharjoitteet parin tunnin päiväurakoin. Matalalla sykkeellä normaalikuntoinen jaksaa sen si”Emme ikinä osta polttopuita vaan pilkomme ne itse
Suin päin selkävikaisten ei pidä hoitoon kuitenkaan hakeutua, vaan vamman laatu on ensin selvitettävä. ”Hyötyliikunta on ensisijalla. Entä kun metsätöissä vietetyn päivän jälkeen jokaista lihasta kolottaa seuraavana aamuna. ”Ulkotyö antaa virtaa kiireisiin päivätöihin.” Hongat omasta metsästä Airaksisella on hoidettavanaan melkoinen metsäomaisuus. ”Paras keino lievittää kipua on lähteä tekemään samaa hommaa seuraavana päivänä. ”Kun valmistuin 1970-luvun lopulla iskiaspotilaita hoidettiin makuuttamalla heitä vuodelevossa viikosta kahteen. Hän suosii hyötyliikuntaa, vaikka onkin aktiivinen kuntourheilija. Lisäksi Airaksinen toimii mittavaa metsäomaisuutta hallinnoivan Aili ja Yrjö Rasin säätiön hallituksen puheenjohtajana. jaan puuhailla useita tunteja. Myös Kaisa-vaimo on perinyt vanhemmiltaan metsää. Airaksinen elää kuten opettaa. Kun hoidettavana on satoja hehtaareita metsiä, ei innokkainkaan metsänhoidon ”PaRas Keino LieViTTää KiPUa on LäHTeä TeKemään samaa Hommaa seURaaVana PäiVänä.” 7 MAKASIINI 7 • 2012. Myös taimikoita hoidan sen, mihin aika riittää.” Hän korostaa, että hyötyliikunta taimikoita hoitaen on erinomaista vastapainoa moneen suuntaan vieville, kalenterin täyttäville arkitöille. Mies viihtyy niin hiihtoladuilla kuin jääkiekkokaukalossa. Liikkeellä olo lievittää lihaskipua paremmin kuin makailu.” Kohtuullinen liikunta on varmin apu myös moninaisiin selkävaivoihin, muun muassa noidannuoleen ja iskiakseen. En esimerkiksi koskaan osta polttopuita, vaan kerään metsistämme hakkuun jäljiltä rangat ja pilkon ne kirveellä tai koneella. Nykyisin potilas koetetaan saada liikkumaan.” Niksauttajiakaan – lääketieteen kielellä manipulaatiohoitoa – Airaksinen ei kaikissa tapauksissa tyrmää. Hän omistaa ja hoitaa synnyinkotinsa metsät yhdessä pikkuveljensä kanssa
Jopa niin, että ammoin siellä töissä käyneet torpparit nimesivät tilalla olevan harjanteen Uraliksi. Metsiä hoidetaan perinteisen hyvän metsänhoidon mukaan. Esimerkiksi uusin päätehakkuuleimikko tehtiin, kun hän neuvoi, että palstan puut ovat niin vanhoja, että ne lahoavat enemmän kuin kasvavat. ”Lisäksi meillä on hirviporukassa kokenut metsäkoneen kuljettaja, jolta saan erinomaisia käytännön neuvoja. Säätiön veroprosentti määräytyy sen mukaan. Hirsimies soitti, että kehikosta puuttuu kolme honkaa. Tien toisella puolella lihoo 45-vuotias kuusikko, jota Airaksinen oli pikkupoikana isänsä mukana istuttamassa. Säätiön syntyhistoria on kiintoisa. ”Verottaja selvittää määräajoin, kuinka yleishyödyllisesti tuotto on käytetty. ”Metsänhoitoyhdistyksistä meillä on vaihtelevia kokemuksia. Toisin paikoin yhdistysten palvelussa on parantamisen varaa. ”Tulimme talvikelillä velipojan kanssa traktorilla ja kaadoimme kolme lähinnä tietä olevaa isoa mäntyä tielle. meTsänomisTaja säätiö tukee nuorten metsävalistusta Perheen omistamien metsien lisäksi Olavi Airaksinen vastaa Rasin säätiön noin tuhannen hehtaarin metsäomaisuuden hoidosta. Säätiöidyn omaisuuden tuotto on käytettävä yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Siellä palvelu on erinomaista, neuvoja on tosi hyvä tyyppi. Kunnon tie oli iso apu myös, kun Airaksinen joku vuosi sitten rakennutti kesämökkiä. Veljesten kotitilan metsä oli kaukana kaikesta. ”Vaimoni kummitäti ja -setä harrastivat metsätilojen keräilyä ja niitä kertyikin melkoinen määrä. ”KieRRämme neUVojan Kanssa joKa VUosi PäiVän PaRi sääTiön TiLoja ja KaTsomme, miTä meTsässä TeHdään.” 8 MAKASIINI 7 • 2012. Rasin säätiön metsät ovat Juvan seudulla. Niiden kanssa yhteistyö on toiminut erinomaisesti. Ja niinhän se sitten olikin.” Airaksinen kehuu Kuopion seudun metsäpalveluyrityksiä. Meillä se on 5,7.” Omistajien omaan käyttöön säätiön metsien tuottoja ei voi ottaa. harrastaja ehdi huolehtia kaikesta itse. ”Kymmenen vuoden kuluttua se on täyttä tukkimetsää.” Kantavapohjaiset metsätiet tekevät leimikoista houkuttelevia. Vedimme rungot metsästä ja kuljetimme ne saman tien veistäjälle.” Vanhaan aikaan moinen ei olisi onnistunut. Hoidetut kuusentaimikot puskivat ennätyksellisiä pituuskasvuja sateisen kesän kunniaksi. ”Hyvä hoito on meidänkin etu. Kehnompikin harvennuskohde tekee kauppansa kohtuuhintaan, kun ostajalle on tarjota samalla kertaa kelirikon aikaan hakattavissa olevaa tukkileimikkoa. Tyyli on samantapainen kuin metsäyhtiöiden mailla. Myös neuvojen oikeaan osuvuutta on jouduttu pohtimaan.” Teimme pikaisen kierroksen Airaksisen kotimetsässä Vehmasmäessä. Käytännössä metsätalous hoituu niin, että kierrämme yhdistyksen neuvojan kanssa joka vuosi päivän pari säätiön tiloja ja katsomme, mitä metsissä tehdään.” Suvun edustajien lisäksi Rasin säätiön hallituksessa on muun muassa metsäkeskuksen metsänhoitaja. Jos ei tee mitään, metsät pusikoituvat ja kasvu jää huonoksi.” Tuloksetkin näkyvät. Rasin metsien tuotto käytetään säädekirjan mukaisesti nuorten metsävalistukseen. He kokivat palstan olevan miltei yhtä hankalan tien takana kuin tunnetumpi kaimansa. Tukea on annettu muun muassa Itä-Suomen yliopistolle ja Metsä puhuu -hankkeelle. He halusivat pitää metsät suvulla ja päättivät säätiöidä metsät”, Airaksinen selvittää. ”Kun säätiö on perustettu ja hallitus valittu, sillä on täysi vapaus toimia, kunhan säädekirjassa mainittuja periaatteita noudatetaan. Niinpä on hyödynnetty sekä metsänhoitoyhdistysten että yksityisten metsäpalveluyritysten palveluja
TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ TULOA JA ILOA OMASTA METSÄSTÄ UPM METSÄ. UPM:n tekemien tutkimusten, pitkän käytännön kokemuksen sekä omistautuvien metsäasiakasvastaavien johdolla saat metsäsi voimaan hyvin. Omistajalleen hyvin hoidettu ja elinvoimainen metsä tuottaa tulojen lisäksi myös paljon iloa pitkälle tulevaisuuteen. Metsästä kannattaa pitää hyvää huolta. Ota yhteyttä osoitteessa www.metsämaailma.. Olipa sitten kyse vain pienistä harvennuksista tai kokonaisvaltaisemmasta metsänhoidosta, osaamme opastaa ja auttaa sinua oikeanlaisten toimenpiteiden tekemisessä. Eikä metsänhoito ole työlästä, kun tukena on osaava ja vastuullinen kumppani
”Puolivaloilla on jouduttu ajamaan. ”Olemme nyt sahanneet pari viikkoa vain yhtä vuoroa, koska puuta ei ole saatu. ”Tuotiin koneet yhtiön maille, kun kelit menivät huonoiksi. Rauman ja Porin puolivälissä toimivalla Luvian sahalla jouluksi kaavaillut tuotannon rajoitukset on jouduttu aikaistamaan kurjien korjuu kelien vuoksi. ”Toistaiseksi on selvitty. Merikarvialla valtatie 8:n varressa Tuorilanjoki levisi verekselle hakkuualalle. Opas on saatavilla maksutta sekä verkossa että painettuna. Puita keräiltiin pinolle veden valtaamalta aukolta. sahurit jarruttavat sateella TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILä Parin viikon takaiset suurtulvat nostivat syksyn sääsurkeuden ykkösuutiseksi. Ei tarvitse isäntien mailla rämpiä pahimpaan aikaan”, metsäasiakasvastaava Saku laaksonen UPM:ltä kertoo. Tilanne pahenee, kunnes maat jäätyvät. ”Korjattavia kohteita on vaikea tällä hetkellä löytää. Vuorokaudessa vesi kuitenkin laski sen verran, että puun ajoa pystyttiin jatkamaan. Tutkijat toivovat, että nykyisiä hakkuuohjeita tarkistettaisiin tutkimuksen tulosten perusteella. Jatkoa katsotaan viikko viikolta”, toimitusjohtaja Harri Huhtamaa toteaa. Talousmetsät sulautuvat maisemaan -oppaan voi ladata osoitteessa www.tapio.fi UUTiseT hakkuuohjeet eivät turvaa liito-oravaa Nykyiset ohjeet hakkuuaukeiden säästöpuista eivät riitä turvaamaan liito-oravan pesimäympäristöä. Mutta tuntuu, että haasteet käyvät syksy syksyltä kovemmiksi.” Hänen mukaansa alueen pienillä sahoilla on puuta hyvin. Esimerkiksi Pohjois-Satakunnan pahimmin tulvan vaivaamalla seudulla koneita jouduttiin evakuoimaan metsiä pitkin kiertäen, kun peltoja halkovat tiet katosivat veden alle. Leimikoiden luokittelu on hänen mukaansa mennyt tänä syksynä uusiksi. Suositusten lähtökohtana on vapaaehtoisuus. Paikoin tuotantoa on jouduttu leikkaamaan. Lapuan pikkutukkisahalle on osin tästäkin johtuen saatu riittävästi puuta”, EPM Metsän toimitusjohtaja Läpimärkä syksy on ajanut sahurit puupulaan Länsi-Suomessa. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan liito-oravien pesäpöntöt autioituvat hakkuun jälkeen. Helsingin, Turun ja Oulun yliopistojen yhteistutkimus tehtiin Pohjanmaalla, mutta tulokset pätevät tutkijoiden mukaan koko Suomessa. Luokittelu uusiksi Myös Pohjanmaalla toimiva puunhankintayhtiö EPM Metsä joutui keskeyttämään korjuun pariksi päiväksi tulvien takia. Oppaassa tehdään tunnetuksi maisemansuunnittelua puuntuotannossa ja annetaan suosituksia metsätöiden toteutukseen. Kesään tultaessa ne M A RK O Sc H RA d ER 10 MAKASIINI 7 • 2012. Suurilla sahoilla tilanne on tukalampi. Metsäkoneyhtymä Aittamäen ajokonetta tulvaveden keskellä ohjastanut Kalervo Rantasalo kertoi, että pahimmillaan tulvavesi peitti hakatut puut. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän toiminnanjohtaja Harri Tasanen myöntää, että sovittujen puutoimitusten kasaan saaminen on nyt tiukan takana. Perinteiset kesäleimikot ja osin kelirikkoleimikotkin ovat märkyyden vuoksi muuttuneet talvileimikoiksi.” Vaikeammaksi menee Myös yhdistysten korjuu toimii vesikelillä natisten. näin huomioit maiseman hakkuissa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on laatinut suositukset puuntuotannon maisemasuunnitteluun. Varsinaista puupulaa ei ole koettu, koska Alajärvellä sijaitseva Myllyahon saha keskeytti toimintansa elokuussa sahatavaran heikon markkinatilanteen vuoksi. Tulvat tuntuivat myös metsätöissä. Lyhyesti Timo Hongisto kertoo
varhaishoitokampanja huipentumassa Metsäkeskuksen varhaishoitokampanja jatkuu marraskuun loppuun. Häiriöt korjuuolosuhteissa tai puukaupassa heijastuvat nopeasti korjuuyrittäjille. milj. Kuitua riittänyt UPM Metsän Länsi-Suomen aluejohtaja Tero E. Lähiviikkoina korjuuolosuhteet vaikeutuvat entisestään, koska vettyneet maat eivät loppusyksyllä enää kuivu. Kuljettaja Kalervo Rantasalo taiteili puuta tienvarteen veden valtaamalta aukolta. Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola kertoo, että kurjat kelit heikentävät korjuun kannattavuutta monella tapaa. Nieminen vakuuttaa, että paperitehtaille on kyetty tukalista keleistä huolimatta toimittamaan kuusikuitupuuta suunnitellut määrät, joten tuotantoa ei ole jouduttu rajoittamaan. Metsänomistajalla on vielä kuukausi aikaa panna oma taimikkonsa kuntoon ja osallistua kilpailuun. ”Työt vähenevät, koska kelirikkoleimikoista on pulaa. Tehdyn varhaishoidon voi ilmoittaa metsäkeskukselle metsakeskus.fi-verkkopalvelun tai paperilomakkeen avulla. ”Kelirikko on jokasyksyinen ilmiö, joten tilanteeseen on varauduttu.” Hänen mukaansa kesällä katkotun puun varantoja kasvatettiin. ”Olemme järjestöpoliittisesti kiihottuneessa tilassa.” MTK:N METSäASIANTuNTIJA lEA JylHä SITEERASI VANHO JA KOllEgOJAAN KERTOES SAAAN TOIMITTAJIllE Eu:N IlMASTOPOlITIIKAN VAIKu TuKSISTA SuOMEN METSä TAlOuTEEN 19.10. Sa7,8 malla koneiden siirtokustannukset kohoavat, sillä korjattavissa olevia työmaita joudutaan hakemaan entistä kauempaa. Karttaan voi myös tehdä omia merkintöjä, kuten lisätä pisteitä, symboleja ja viivoja. Myös korjuuyrittäjät ovat kovilla. ”Puualalle ei ole tarjottu riittävästi koulutusta, jotta se olisi merkittävästi kehittynyt ja koulutusta ei ole kannattanut antaa, koska ala ei ole riittävästi kehittynyt.” VAlTAKuNNAllISEN Puu RAKENTAMISOHJElMAN KEHITTäMISPäällIKKö MARKKu KARJAlAINEN, PuuINFON TIEDOTE 18.10. Merikarvian Tuorilassa joki tulvi tuoreelle hakkuuaukealle. Tasanen arvioi, että puunkorjuun kurimus helpottaa vasta talvikelien myötä. Kunhan Suomessa saadaan kysyntä kasvamaan riittävästi, voidaan uuden tehtaan rakentamista harkita Itävaltaa pohjoisemmaksi.” STORA ENSON RAKENTAMI SEN RATKAISuJEN JOHTAJA MATTI MIKKOlA RISTIIN lIIMATuN PuulEVyN VAlMISTuKSESTA, Puu&TEKNIIKKA 9/2012. Kesän ja syksyn vesisateet ovat lisänneet heinän, horsmien ja vatukkojen kasvua. 11 MAKASIINI 7 • 2012. m3 Metsäntutkimuslaitos ennustaa, että metsähakkeen energia käyttö kasvaa tänä vuonna 7,8 miljoonaan ja ensi vuonna 8,3 miljoonaan kuutiometriin. Tänä syksynä tukkia ei ole tarvinnut hiertää paperimassaksi, vaan tehdas on Niemisen mukaan kyetty ruokkimaan kuitupuulla. ajavat puuvarantonsa tyypillisesti vähiin, joten märkä syksy on iskenyt niihin koko voimallaan. Jos esimerkiksi oma metsäpalsta jää muuten kartan reunaan, metsänomistaja voi tilata kartan, jossa palsta on keskipisteenä. Kaikki ilmoituksen jättäneet ovat mukana palkintojen arvonnassa. Paras kartta -palvelussa käyttäjä voi itse määrittää alueen, josta haluaa kartan. Kelirikkoleimikoita on säästetty pahimpaan hetkeen. ”Metsäteollisuus viennin uusi valopilkku” OTSIKKO KAuPPAlEHDESSä 15.10. Maastokarttoja omaan makuun Karttakeskus ryhtyy toimittamaan tilaajan tarpeisiin räätälöityjä karttatulosteita omilla merkinnöillä varustettuna. Kaikkialle tunkeutuva kura myös kuluttaa koneita tavallista enemmän.” Hänen mukaansa hankalan syksyn tuomaa ongelmaa pahentaa se, että metsäyhtiöt pyrkivät pitämään leimikkovarantonsa mahdollisimman pieninä. ”Toistaiseksi niitä on riittänyt ja uusia ostetaan jatkuvasti.” Perinteisesti paperitehtaille on puupulan iskiessä ajettu kuusitukkia
Suojelu voi ulottua myös yksityismaille. Yksityinen maanomistaja voi myydä suojeltavan kohteen valtiolle käypään hintaan tai rauhoittaa sen yksityisenä suojelualueena korvausta vastaan. Asiasta neuvotellaan kuitenkin maanomistajan kanssa valmistelun eri vaiheissa, maanomistajille myös kerrotaan mahdollisista maastokäynneistä. Karuja nevoja ja rämeitä on sen sijaan jo suojeltu kohtalaisen paljon etenkin Pohjois-Suomessa. Työryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Aulikki AlaSuojelua pohtiva ryhmä tutkii myös mahdollisuuksia ojitettujen soiden ennallistamiseen. Ensimmäisiä tilaisuuksia järjestetään loppusyksyn aikana. Myös suojelun kustannukset, rahoituskeinot ja toteutuksen aikataulu selvitetään. Aivan pohjoisin Suomi ei ole tarkastelun piirissä, sillä siellä on jo ennestään runsaasti suojeltuja soita. Suojelun kannalta tärkeinä alueina Alanen pitää etenkin reheviä ja puustoisia soita sekä lähteikköisiä soita. HANNU JAUHIAINEN soidensuojelun täydennysohjelmaa valmisteleva työryhmä on aloittanut työnsä. Jonkinlaisena osviittana voidaan Alasen mukaan kuitenkin pitää viime vuonna valmistunutta suostrategiaa, jossa suojelun tarpeeksi arvioitiin noin 100?000 hehtaaria. M IK KO H äy Ry N EN 12 MAKASIINI 7 • 2012. Vain elokuun sademäärä on keskimääräistä alempi. Ympäristöministeriö tiedottaa ohjelman valmistelusta työn eri vaiheissa. Keskeiset valintaperusteet ovat suotyypin ja lajiston uhanalaisuus. Ohjelmassa haetaan kuitenkin suokokonaisuuksia, joita ei välttämättä ole yhden maanomistajan mailla. Työryhmän tehtävänä on määritellä luonnonarvoiltaan valtakunnallisesti merkittävät suot sekä valita ja rajata tällaiset kohteet. Lisäksi työryhmä yksilöi kohteiden suojelun tavoitteet ja keinot. Maanomistajille tietoa Suojeltavia soita haetaan koko maasta. Ei hehtaaritavoitetta Suojeltavat alueet valitaan luonnontieteellisillä perusteilsoiden lisäsuojelu käyntiin nen ympäristöministeriöstä kertoo, että työryhmällä ei ole hehtaaritavoitetta. Soiden suojelusta kiinnostuneet voivat Alasen mukaan ottaa yhteyttä ely-keskukseen tai ympäristöministeriöön. Huomiota kiinnitetään myös suoaluekokonaisuuksiin sekä mahdollisuuksiin ennallistaa jo ojitettuja soiden osia. Kuvio UUTiseT Tavallista vetisempää Lähde: Ilmastokeskus Huhti-syyskuussa on ollut sateisempaa kuin keskimäärin 30 viime vuoden aikana. la. Tavoitteena on, että työryhmän esitys täydennysohjelmaksi valmistuisi vuoden 2014 loppuun mennessä. Mahdollisuudet alueen virkistyskäyttöön säilyvät molemmissa tapauksissa pääosin ennallaan. Soiden tilaa pidetään heikkona etenkin Etelä-Suomessa. Puolet maamme suotyypeistä on uhanalaisia ja soilla elä vien kasvien ja eläinten uhanalaisuus on lisääntynyt. Valittavien soiden luonnonarvoilla on oltava valtakunnallista merkitystä. Millimetriä 1981–2010 2012 kuukausi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 20 40 60 80 100 Pila Suojeluohjelmaan haetaan etenkin reheviä ja puustoisia soita
TEKSTI JA KUVA HANNU JAUHIAINEN Esitys uudesta metsälaista on tarkoitus viedä eduskuntaan ensi keväänä. Resurssipula vaivaa Maaja metsätalousministeriössä on valmisteilla myös muuta metsään liittyvää lainsäädäntöä. Eduskunnan käsittelyyn lakiesitys pitäisi saada vielä kevätistuntokauden aikana, näin uusittu metsälaki voisi astua voimaan vuoden 2014 alusta lähtien. Asiaa pohditaan syyskuussa työnsä aloittaneessa työryhmässä, jota johtaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Arvioinnissa selvitetään lakiuudistuksen vaikutuksia erityisesti metsäluonnon monimuotoisuuteen, mutta myös muut vaikutukset selvitetään. Metsälain uudistamisella pyritään lisäämään metsänomistajan päätösvaltaa sekä väljentämään metsänkäsittelyohjeita ja lisäämään niiden valikoimaa. Sateisuus vielä hidastaa kuivumista. Kuivuutta mitataan kosteusprosentilla. HANNU JAUHIAINEN Metsälakiuudistuksen vaikutusten arviointi on parhaillaan käynnissä. Järjestöt ovat luovuttaneet Metsähallitukselle ja ympäristöministeriölle satoja kohteita sisältävän esityksen suojelualueverkoston kehittämiseksi. ”Valtio on Suomen suurin maanomistaja. Märintä kasvava puu on nila-aikaan touko-kesäkuussa. Kemeraa, pienpuun energiatukea ja metsätuhoja koskevat lakiesitykset pyritään tuomaan eduskunnan käsittelyyn tammi-helmikuun aikana. 3 onko koneellisesta kuivauksesta hyötyä. Alle 20 prosentin kuivuuteen päästään ulkokuivauksella tavanomaisina kesinä, kun puut pilkotaan keväällä ja suojataan sateelta viimeistään kesäkuun lopulla. Jos puiden pilkkomisajankohta on jäänyt heinäelokuulle, puu ei ehdi enää kuivua kunnolla. 2 Miten kuivaa polttopuun pitäisi olla. Puu kuivuu pinossakin, mutta ilmavassa heittokasassa kuivuminen on nopeinta. Klapien tulisi kuivua niin, että kosteusprosentti on välillä 15–25. Kuivuiko puu. Puiden tulisi olla irti maasta, esimerkiksi kuormalavan päällä. Keväällä tehtyä puuta ei tarvitse kuivata ylivuotiseksi. Metsähallitus lupaa, että luontojärjestöjen esitys otetaan huomioon . Jos polttopuiden teko jää kesään, puut kannattaa pilkkoa pieniksi ja koivujen kuori rikkoa. Järjestöjen selvitys osoittaa, että valtion mailta löytyy edelleen paljon suojelemattomia, arvokkaita metsiä ja soita”, sanoo metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF Suomesta. Ilmava ja aurinkoinen paikka sopii puun kuivaukseen. Polttopuut kuivuvat parhaiten alkukesästä. 4 Miten omatoimisen polttopuuntekijän kannattaa kuivata puunsa. Koivun vesipitoisuus on pienempi ja vaihtelee enemmän vuodenaikojen mukaan. 1 onko polttopuu kuivunut tänä kesänä. Jos puut on tehty keskikesällä tai syksyllä, ylivuotiseksi kuivaaminen voi olla tarpeen. Koneellisesta kuivauksesta voi olla hyötyä suuria puumääriä toimittaville yrittäjille. Suojeltaviksi esitettävien alueiden kokonaispinta-ala on noin 150?000 hehtaaria. Sen sijaan puutavaran mittauslain valmistelu on edennyt hyvin, hallituksen esitys saadaan ehkä joulukuussa, Ojala arvioi. Puut kannattaa laittaa varastoon loppukesällä hyvien kelien aikaan. Jos puut pilkottiin kuivumaan keväällä, ne kuivuivat kesäkuun loppuun mennessä. meTsäTYYPPi KUKA: Ari Erkkilä on Valtion Teknillisen Tutkimuslaitoksen erikoistutkija VTT:n Jyväskylän toimipisteessä. Metsähallitus valmistelee parhaillaan suojelun laajentamista valtion ja kuntien mailla yhteensä 20?000 hehtaarilla. Esitys siitä valmistunee joskus ensi vuoden aikana. Luonnonkuivaus on koneellista kuivausta edullisempaa. Jos puut ovat sen jälkeen olleet sateelta suojassa, puu on kuivaa. MITÄ: Tutkii biomassojen tuotantoketjuja, muun muassa polttopuiden laatuun ja valmistamiseen liittyviä kysymyksiä. Esitys uudesta metsälaista on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle tammikuun loppuun mennessä. MITÄ MUUTA: Polttopuiden teko on tuttua jo maatilalla vietetystä lapsuudesta saakka, jolloin isän kanssa tehtiin metrisiä halkoja. Mukana on myös Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen edustajia. Havupuissa vettä on luonnostaan noin puolet painosta. Ylitarkastaja Matti Mäkelä maaja metsätalousministeriöstä kertoo, että arviointi valmistuu vuoden loppuun mennessä. Polttopuuta voidaan valmistaa silloin ympäri vuoden, eikä suuria varastotiloja tarvita. luontojärjestöt: lisää valtion maita suojeluun viisi luonnonsuojelujärjestöä esittää metsien ja soiden suojelun lisäämistä valtion mailla. Metsäosaston ylijohtaja Juha Ojala kertoo, että resurssipula on osin hidastanut lakien valmistelua. lakiruuhka rasittaa ministeriötä 13 MAKASIINI 7 • 2012. Verkkaisimmin on edistynyt metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen. Ulkovarastossa olevan, kesällä kuivuneen puun kosteusprosentti nousee syksyllä. Loppukesän sateet eivät haittaa, kunhan puut ovat suojassa, kertoo Ari Erkkilä VTT:stä
Ensi vuonna kasvu jatkuu. Tänä vuonna lisäystä tulee 300?000 kuutiometriä, tarve on 7,8 miljoonaan kuutiometriä. A N TE RO A A LT O N EN Ensi vuonna tuonnin kasvu vähentää kotimaisen puun tarvetta, mutta kantohintojen lasku pysähtynee. Yksityismetsätaloudessa kantohintojen lasku pienentää kannattavuutta. Koko vuoden keskiarvona kantohintataso pysyy ensi vuonna lähellä kuluvan vuoden tasoa. Heikko kysyntä alentaa myös Suomen paperin ja kartongin tuotantoa ja vientiä. Puutavaralaji 2011 €/m³ 2012 e €/m³ muutos % 2013 e €/m³ muutos % Mäntytukki 55,4 52,6 –5 53,1 1 Kuusitukki 56,8 53,6 –6 53,8 Koivutukki 42,5 40,7 –4 41,6 2 Mäntykuitu 16,1 15,3 –4 15,5 1 Kuusikuitu 18,9 17,3 –8 17,2 –1 Koivukuitu 15,8 15,2 –3 15,3 1 Lähde: Metsäntutkimuslaitos ja Metsäteollisuus ry Rakentamisen ennakoidaan lähtevän nousuun Euroopassa ensi vuonna, jolloin myös sahatavaran kysyntä paranee. Vuonna 2011 metsien hakkuuarvo oli 43 miljardia euroa, mutta tänä vuonna se tippuu 41 miljardiin euroon. Hakkeella kysyntää Energian tuotantoon käytettävän metsähakkeen kysyntä jatkaa kasvuaan. Ensi vuonna puuteollisuuden tuotanto ja vienti kasvavat hieman, mutta paperiteollisuudessa kasvuun ei vielä päästä. Metla ennakoi havutukkien kantohintojen laskevan tänä vuonna vuositasolla 5–6 prosenttia. Ensi vuonna keskihinta noussee 19 euroon megawattitunnilta. Hehtaarikohtaiset bruttokantorahatulot jäävät tänä ja ensi vuonna Etelä-Suomessa vajaaseen 130 euroon ja Pohjois-Suomessa 42 euroon hehtaarilta. Puuntuotannon liiketulos putoaa tänä ja ensi vuonna keskimäärin alle 80 euroon hehtaarilta. Tuolloin metsähaketta tarvitaan 8,3 miljoonaa kuutiometriä. 14 MAKASIINI 7 • 2012. Vuosina 2002–2011 kantorahatulot ovat olleet keskimäärin 1,6 miljardia euroa vuodessa, viime vuonna tuloja kertyi 1,5 miljardia euroa. Tänä vuonna markkinahakkuut putoavat 51 miljoonaan kuutiometriin. Kannattavuus heikkenee Kuluvan vuoden kantorahatulot jäävät Metlan mukaan noin 1,3 miljardiin euroon. Etelä-Suomessa liiketulos on reilut 100 euroa ja Pohjois-Suomessa noin 28 euroa hehtaarilta. Markkinahakkuut vähenesahaus kasvuun ensi vuonna LAsKU TAITTUU EnsI VUonnA Metla ennakoi yksityismetsien keskimääräisten kantohintojen pysyvän ensi vuonna suurin piirtein tämän vuoden tasolla. Ensi vuonna puukaupan ennustetaan jäävän kuluvaa vuotta vähäisemmäksi, joskin lopvät kuitenkin noin miljoonalla kuutiometrillä 50 miljoonaan kuutiometriin, koska Venäjän WTO-jäsenyys lisää raakapuun tuontia. Sahojen tilanne kohenee loppuvuodesta. HANNU JAUHIAINEN euroalueen synkkä taloustilanne ja heikko kysyntä heijastuvat tänä ja ensi vuonna Suomen metsäteollisuustuotteiden tuotantoon ja vientiin sekä raakapuumarkkinoille, Metsäntutkimuslaitoksen tuoreessa suhdannekatsauksessa arvioidaan. Kysynnän väheneminen näkyy kantohinnoissa. Mäntyja koivukuitupuun kantohintoihin odotetaan 3–4 prosentin laskua. Hakkeen voimalaitoshinta säilyy tänä vuonna viimevuotisella tasolla, noin 18,5 eurossa megawattitunnilta. Yksityismetsien hakkuuarvo laskee kantohintojen heikentyessä. maRKKinaT puvuonna kauppa piristyy sahatavaran kysynnän parantuessa. Puukauppa hiljenee Heikentynyt lopputuotteiden kysyntä heijastuu puukauppaan. Puutuotteiden hinnatkin nousevat, mutta paperin hinnat pysyvät kuluvan vuoden tasolla. Sahatavaran ja vanerin tuotanto ja vienti alenevat tänä vuonna rakentamisen vähentyessä
15,95 . 51,87 . Uudistushakkuu 56,85 . Harvennushakkuu 48,11 . 14,40 . 17,45 . 41,19 . 18,68 . ... 38,29 . 14,24 . 16,27 . 47,08 . 15,39 . 54,35 . Harvennushakkuu 49,18 . 16,80 . 19,42 . 13,61 . 17,46 . 48,31 . laskussa Keski-suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,57 . 40,81 . 29,63 . Ensiharvennus 43,06 . 18,81 . 17,59 . 39,49 . ... 41,95 . 15,50 . 15,35 . Ensiharvennus 45,06 . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Ensiharvennus 44,32 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,78 . 13,26 . Uudistushakkuu 55,57 . 17,88 . Ensiharvennus 45,15 . 18,67 . 14,78 . 13,82 . ... Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 48,69 . 17,32 . Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2010 2011 2012 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 Viikot 1–41/2012 2010 2011 Puutavaralajien kantohintaindeksit 10/2011 12 1/12 2 3 4 5 6 7 8 9 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. ... ... 14,93 . Uudistushakkuu 55,96 . 53,51 . raakapuun kantohinnat lokakuussa viikolla 41 . 18,51 . 43,51 . 15,35 . 14,60 . 16,60 . Harvennushakkuu 46,33 . 53,98 . ... ... ... Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 55,30 . 54,35 . 44,05 . 17,60 . 42,95 . 50,38 . 14,94 . 36,26 . 44,79 . Ensiharvennus 43,73 . 12,55 . Uudistushakkuu 53,35 . 53,48 . 14,14 . 13,55 . 42,99 . 15,38 . 45,41 . 17,74 . 44,07 . 13,88 . 36,65 . 17,47 . 14,76 . 17,45 . Harvennushakkuu 50,36 . 14,24 . 19,40 . 17,39 . 14,29 . 37,94 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,26 . 15,01 . 13,14 . 15,57 . nousussa . 40,72 . 38,70 . ... savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,40 . 15,83 . 16,03 . indeksi kertoo muutoksista 15 MAKASIINI 7 • 2012. 18,40 . 15,93 . 16,79 . 14,14 . Uudistushakkuu 50,62 . 14,09 . 17,98 . 14,09 . 19,60 . ... Harvennushakkuu 48,04 . 16,81 . 17,13 . 13,43 . 52,26 . 47,25 . 47,42 . Ensiharvennus 46,14 . 15,04 . 14,96 . 46,11 . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Uudistushakkuu 55,07 . 14,39 . 18,96 . 17,08 . 17,40 . 14,74 . 41,72 . Ensiharvennus 44,95 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 16,68 . 54,63 . Uudistushakkuu 55,52 . 14,98 . Kymi-savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,27 . ... 18,12 . 15,49 . Etelä-suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,98 . 14,18 . ... Harvennushakkuu 48,66 . Harvennushakkuu 46,39 . 14,36 . 18,67 . Harvennushakkuu 45,22 . 45,31 . 49,52 . 53,95 . ... 53,31 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 13,08 . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 12,68 . Uudistushakkuu 55,77 . 15,97 . 14,50 . 13,91 . Ensiharvennus 46,33 . 15,05 . 18,18 . 15,49 . 43,50 . 14,33 . 38,53 . 39,10 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,51 . 45,17 . 15,20 . 43,14 . 16,26 . ... 18,56 . 53,32 . 52,95 . 15,64 . 44,03 . 14,17 . 14,08 . 14,52 . 28,96 . 19,02 . 17,55 . 53,23 . 16,16 . 16,29
Puun kuljetuksesta voi syntyä maastoon jonkin verran painaumia. yhdistys pyysi tarjoukset viideltä ostajalta ja kaikilta tuli tarjous. Leimikko on soistunutta kangasta, joka on ojitettu. Liimapuukaaret ovat kilpailukykyisiä, kun tarvitaan suuria, avoimia tiloja. Valtaosa liimapuusta menee kuitenkin perusrakentamiseen. PU U IN FO 16 MAKASIINI 7 • 2012. Metsä Woodin toimialajohtaja Timo Karinen toteaakin, että höyläystä lukuun ottamatta sahatavaran jatkojalostuksen volyymit ovat marginaalisia eikä perussahauksen kilpailukykyä ratkaista jatkojalostusta kehittämällä. Leimikon puut korjattaneen lokakuun lopulla. Se on vähän verrattuna perus sahauksen lähes kymmenen miljoonan kuutiometrin tuotantoon. Pikkutukilla hintaero oli samaa tasoa. ylikapasiteettia oli jo ennen nykyistä taantumaa, nyt tilanteen odotetaan tasaantuvan sulkemisten kautta. Kaksi kolmasosaa liimapuutuotannosta menee Japaniin. Nyt puiden ajo jää osin talveen. Suomessa tuotettiin viime vuonna liimapuuta 330?000 kuutiometriä. Alueella on koivuja mäntyalikasvosta, joka pyritään säästämään hakkuussa. Kuvassa ratsastusmaneesi Espoossa. Liimapuuta käytetään erityyppisten rakennusten kantavissa rakenteissa. Parhaaksi osoittautui itsenäisen sahan tarjous, jonka kanssa kaupat tehtiin. Myös kaikkien kuitupuulajien hinta oli sama, 19 euroa kuutiolta. Tukit voidaan ajaa leimikosta kauempana olevan metsätien varteen. Kuitupuussa hintavaihtelut eri ostajien välillä olivat muutamia euroja. Parhaiten ne sopivat 20–25 metriä leveisiin rakennuksiin, joissa betonirakenteista ei ole enää vaihtoehdoksi. Parhaan ja huonoimman tarjouksen havutukkien hintaero oli kuusi euroa kuutiometriltä. Aasian markkinoilla kisaa käydään myös yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten valmistajien kanssa. Valmistajia on silti toistakymmentä, suurimpina Metsä Wood, Versowood, Late-Rakenteet ja Kestopalkki LPJ. Kuitupuu jää sen sijaan leimikon vierellä olevan penkkatien äärelle, mistä se ajetaan pois pakkasten tultua. Haminalainen Havesa lopetti tuotantonsa reilu vuosi sitten eikä Arktoksen laitosta Kemijärvellä saatu tuotantoon ollenkaan. Kosteat korjuuolot vaikuttivat ehkä jonkin verran Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan leimikon hinnoitteluun, mutta ajankohtaan nähden hintataso oli kuitenkin hyvä. Usein liimapuurakenteet jätetään näkyviin, sillä edustavan ulkonäön lisäksi niillä on hyvä palonkestokyky. Liimapuu soveltuu myös sisäilmaltaan vaativiin kohteisiin, kuten uimahalleihin ja maatalouden tuotantorakennuksiin. liimapuu on mainettaan pienempi Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Mäntyja kuusitukilla oli sama hinta, 56 euroa kuutiolta, samoin mäntyja kuusipikkutukilla. Liimapuu on merkitystään näkyvämpi tuote, sillä se on saanut tunnettuutta näyttävissä yleisörakennuksissa. kesäleimikko muuttui talvikohteeksi HANNU JAUHIAINEN yhteisMetsän omistama kuuden hehtaarin päätehakkuuleimikko myytiin metsänhoitoyhdistyksen välityksellä. PÄÄTEHAKKUU P-PoHjAnMAALLA Puutavaralaji m3 €/m3 Mäntytukki 273 56 Mäntypikkutukki 91 28 Mäntykuitu 100 19 Kuusitukki 29 56 Kuusipikkutukki 59 28 Kuusikuitu 80 19 Koivutukki 52 40 Koivukuitu 220 19 yhteensä 904 m³ 30 792 euroa liimapuurakenteet soveltuvat etenkin leveisiin kohteisiin. Ajo jää talveen Normaalivuonna leimikko olisi ollut kesäkorjuukelpoinen. ”Liimapuuta ei ole tuomittu marginaalituotteeksi, vaan sen käyttöä pystytään lisäämään vielä paljon”, projektipäällikkö Päivi Myllylä Puuinfosta uskoo. maRKKinaT MIKKO HäyRyNEN liiMaPuutuotanto nähtiin takavuosina lupaavana jatkojalostuksena ja tuotantoon investoitiin liikaa. Vaikka tuotanto ei ole suurta, niin Suomi on kuitenkin Euroopan suurimpia liimapuun valmistajia ja yhdessä Itävallan kanssa suurin Japanin-viejä. Kotimaa ja Eurooppa ovat samankokoisia markkinoita noin 50?000 kuutiometrin menekillään. Tärkeimpiä käyttökohteita ovat teollisuusja urheiluhallit, suurmyymälät ja muut liikerakennukset, näyttelyhallit ja koulut, mutta myös pientalot ja maatalousrakennukset. Osa valmistajista vie koko tuotantonsa Japaniin
Kantohinta tulee jäämään muutamaan euroon, koska korjuu maksaa noin 16 euroa kuutiolta ja niistä saa ehkä noin 20 euroa kuutiolta tienvarressa kasassa.” SAVOLAINEN METSäMIES ”Maksetaanpa teidän nurkilla vähän, meilläpäin on saatu 28–30 euroa motilta.” HANK18 Gallup kannattaako metsää ostaa velaksi. meTsaLeHTi.Fi energiapuun hinta Metsälehden verkkosivuilla haarukoitiin energiapuun kannattavuutta. Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. 20 40 60 80 100 EI 51 % KYLLÄ 49 % 17 MAKASIINI 7 • 2012. Poimiminenkin on helppoa, kun ei ole enää varvuissa lehtiä ja marjat ovat kasvaneet viime päiviin asti.” PIHKANISKA ta saataisiin energiapuuta. Nyt olen täysillä mukana ja suunnittelen taimikoiden varhaisperkauksesta lähtien kaikki sopivat palstat energia-asentoon.” JEES H-VALTA ”Tein noin hehtaarin raivauksen raivaussahalla. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Kaikki mitä kannattaa tietää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmasta. METSASTySINFO.cOM/RESEPTIT.HTMl Viime vuoden Europa-sarjan postimerkkien teema oli metsä. Aivan samat puukaupan perusteet pätevät energiapuuhun kuin muuhunkin puukauppaan, eli hyvästä leimikosta hyvä hinta ja huonosta leimikosta huono hinta.” PUUN TAKAA ”Täällä Lounais-Suomessa on asiallinen hintataso ja se onkin muuttanut pönöttyneen asenteeni täysin. Tukien kanssa rahamäärä jäi vähän alle tonnin. METSONPOlKu.FI Jos sattuu tulemaan saalista, täältä löytyvät ohjeet riistaruokaan. EuROPASTAMPS.blOgSPOT.FI/2010/09/ EuROPASTAMPS2011.HTMl ”Periaatteessa vesikesän ei pitäisi vaikuttaa energiapuun hintaan, koska tuoreesta energiapuusta ei taida olla apua tulevana talvena. Energiapuuta olen tehnyt pellon reunoilta, hinta on ollut samassa tasossa kuitupuun kanssa.” TERVAROSO ”Tänä syksynä on tarkoitus teettää lisää karsittua rankaa motolla. Voihan se silti heijastua hintoihin, varsinkin jos vielä joku osaisi ensi kesän kelin oikein ennustaa.” VäNKäRI ”Olin itsekin vielä kymmenen vuotta sitten sitä mieltä, että nuorien metsien kunnostuskohteillokakuun Mustikat ”Harvoin on näin myöhään syksyllä mustikoita poimittu. Sitä kyllä saadaan, mutta viime ajat ovat osoittaneet, että se on aivan liian kallista.” SUORITTAVA PORRAS ”Energiapuu ei ole mikään metsänomistajan Eldorado, joka tuottaisi helppoa rahaa. Mielestäni kohtuullinen korvaus, koska työ oli kuitenkin tehtävä.” KAATAJA ”En tiedä, millaista raivausenergiapuu on, itse olen jättänyt kaikki raivurilla kaadetut puut metsään
Teema: UUsi meTsänomisTaja Jännittävintä metsäperinnössä oli astua ensimmäistä kertaa omaan metsään. Sitä ennen uudella omistajalla oli kuitenkin paljon selvitettävää. KUVaT sePPo samULi tässä se On MAKASIINI 7 • 2012 18. TeKsTi Tiia PUUKiLa?
TeKsTi Tiia PUUKiLa?. Jännittävintä metsäperinnössä oli astua ensimmäistä kertaa omaan metsään. KUVaT sePPo samULi tässä se On MAKASIINI 7 • 2012 19. Sitä ennen uudella omistajalla oli kuitenkin paljon selvitettävää
Minua niin sanottuna kaukoperijänä – sijoituin sukulaissuhteen perusteella perintöveroasteikossa II veroluokkaan – muistettiin totisesti kovalla kädellä, mutta myös onni oli myötä. Perunkirjoituksen aikoihin minua painoivat opintokiireet, joten valtuutin perinnönjakoa hoitaneen asianajajan hakemaan lainhuutoa puolestani. Lainhuuto haetaan metsätilan sijaintipaikkakunnan maanmittaustoimistolta. Vero ei kuitenkaan koske perintönä saatua metsää. Lähisuvussani ei ollut metsää, eikä kaikkea opi luentosalissa, joten selvitettäviä asioita riitti. ”Kun testamenttia tekee, testamentin saajalle ei ole pakko kertoa perinnöstä. Lainhuudolla omiin nimiin Kolmisen kuukautta sukulaiseni kuoleman jälkeen pidetyssä perunkirjoituksessa kuulin tarkemmin metsäperintöni suuruudesta ja sijainnista. Hän korostaa, että metsäperinnöstä kannattaa etukäteen keskustella perillisten kesken. Viisinumeroinen luku perintöverolipukkeessa sai opiskelijan nielaisemaan muutaman kerran. ”Sen lisäksi, että sukupolvenvaihdos suunnitellaan hyvin ja siitä keskustellaan, 20 MAKASIINI 7 • 2012. Sain yhteensä runsaan parikymmenenhehtaarin kokoisen palan Suomea Kuhmoisista. Lainhuutohakemusta varten täytettäviä lomakkeita saa maanmittaustoimistolta ja internetistä osoitteesta www.suomi.fi. Hän oli sen sijaan oli kuullut, että opiskelin metsänhoitajaksi ja halusi ilmeisesti jättää metsänsä osaaviin käsiin. Perin osan hänen rahasäästöistään, ja se riitti kattamaan perintöverot. Jos lainhuutoa ei ole haettu ja metsätila on syystä tai toisesta luovutettu kahteen kertaan, metsän myöhempi ostaja voi saada tilan omistukseensa. Verottaja yllätti Muutaman kuukauden kuluttua perunkirjoituksesta postiluukusta tipahti perintöverokirje. Sukulaiseni oli ikänsä elänyt säästeliäästi ja jättänyt kokonaan käyttämättä viitisen vuotta ennen kuolemaansa saamansa hakkuutulot. Kun metsätila vaihtaa omistajaa, tuoreen metsänomistajan ensimmäinen velvollisuus on ilmoittaa omistajanvaihdoksesta maanmittaustoimistoon ja pyytää lainhuudatusta. Mutta jos haluaa varmistaa, että metsä säilyy tulevaisuudessakin hoidettuna, yllätys ei ole paras vaihtoehto”, sanoo sukupolvenvaihdoksiin erikoistunut koulutusasiantuntija Kaisa laitinen metsäkeskuksesta. Jäin kuitenkin pohtimaan, olisiko sukupolvenvaihdoksen suunnittelu auttanut minua etukäteen valmistautumaan metsäperintööni. Vasta lainhuudon jälkeen perillinen merkitään Maanmittauslaitoksen kiinnitysja lainhuudatusrekisteriin metsän uudeksi omistajaksi. Tavallisesti metsätilan siirtyessä omistajalta toiselle ennen lainhuutoa tulee maksaa varainsiirtovero. Teema: UUsi meTsänomisTaja iitisen vuotta sitten yksi puhelu muutti arkeni. Lainhuudatus on uudelle omistajalle merkittävä oikeudellinen etu. Esimerkiksi testamentti on lainvoimainen, jos sitä ei tiedonannon jälkeen määräajassa ole moitittu tai heti, jos perilliset hyväksyvät testamentin ja sitoutuvat olemaan moittimatta sitä. Se, miten sukupolvenvaihdos kannattaa hoitaa, riippuu luopujan ja jatkajien toiveista, tarpeista ja tavoitteista. En tiennyt hänellä metsää olleenkaan. Lainhuuto on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, kun ositus, testamentti tai perinnönjako on lainvoimainen. Sukulaiseni lukeutui niihin vanhan kansan ihmisiin, jotka eivät metsiään mainostaneet. Sain kuulla, että kaukainen sukulainen oli testamentannut minulle kaksi metsätilaansa. Aivan ensimmäiseksi minun oli saatava metsä nimiini. Näin minusta tuli yllättäen metsänomistaja
Ennen maastoon lähtöä tutustuin metsääni etukäteen kartan avulla ja suunnittelin, miten löydän rajat maastossa. Tämä velvoite koskee myös uutta metsänomistajaa, vaikka hän ei aukkoa olisi hakannutkaan. Kompassin reuna ensimmäiseltä rajapyykiltä seuraavalle, pohjoishaarukka karttapohjoiseen ja tilan rajoja selvittämään. Myös maanmittaustoimistolta saa karttatulosteita. Kun kulkisin sähkölinjan alustaa ja saapuisin ojalle, olisin aikalailla jälkimmäisen tilan perimmäisellä rajalla. Koska sellaista ei perunkirjan liitteissä ollut, etsin kartan tilani rekisterinumeron avulla internetistä. Halusin tutustua tilaan. Tulostin omani kansalaisen karttapaikasta. Maastoretkeä varten tarvitsin kartan. Mitä puuta siellä kasvaa, onko se umpeen kasvanut tiheikkö ja löytyykö sieltä hakattavaa. Otin isäni vanhan kompassin ja maastokartan matkaan ja suuntasin metsään. Esimerkiksi osoitteesta www.paikkatietoikkuna.fi ja kansalaisen.karttapaikka.fi löytyy maastokarttoja. Päätehakkuun jälkeen metsänomistajan tulee huolehtia, että aukeaksi hakatun metsän tilalle kasvaa kasvatuskelpoinen taimikko. Perintöön liittyneiden paperihommien jälkeen odotin malttamattomana maastoon jalkautumista. Minkälaisen metsän olin perinyt. Perintö tutuksi maastossa Metsäperinnön ehkä jännittävin asia oli ensimmäinen maastokäynti. Lähimmältä tieltä oli noin viidenkymmenen metrin matka tilani rajalle. Viidakko vai sliipattu. Rajat oli helppo hahmottaa, sillä tilat olivat peräkkäin ja muodostivat selkeän suorakulmion. Lisäksi niiden toinen pitkä pääty rajautui sähkölinjaan, ja kauimmaisen tilan perällä virtasi oja. Kävelin 21 MAKASIINI 7 • 2012. Maastokäynnillä varmistuisi myös, että yksi metsälakiin kirjattu metsänomistajan velvollisuus – uudistamisvelvoite – oli täytetty tilan kaikilta osin. se pitää myös toteuttaa”, Laitinen muistuttaa. Käydä rajat läpi, selvittää, oliko siellä tekemättömiä metsänhoitotöitä ja tarkastaa, missä kunnossa mahdolliset ojat ja tiet olivat
Lisäksi yhdellä kuviolla hieskoivikon alle oli tullut luontaisesti täydellinen kuusentaimikko. Nyt minulla oli pieni pala Suomea, ja sain yksin päättää, mitä rajojen sisäpuolella tehdään. Millaisella tilalla metsäsuunnitelmasta on hyötyä. Myös metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyrittäjät tarjoavat suunnittelupalveluita. Jos hoitotöiden ajantasaisuus askarruttaa, ajan metsääni alle kahdessa tunnissa. Käytän kuviokarttoja enemmän kuin kuviotietoja. Suunnitelma olisi kertonut tilalla kasvatettavat puulajit, hoitotöiden ajoituksen ja hakkuumahdollisuudet. Ainostaan yksi luontaisesti uudistettu männyntaimikko oli päässyt pahasti vesottumaan. Maastoon voi pyytää avuksi metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojan tai varata PELKäSIN SAANEENI PERINNÖKSI UMPEEN KASVANEEN VIIdAKON, MUTTA HUOMASIN HUOLENI AIHEETTOMAKSI. Kun astuin saappaineni rajojen sisäpuolelle, olin haltioissani. Metsäsuunnitelma on pieni varmistus, ikään kuin testamentti. Maastokäynnille löytyy apua Kun on aika tutustua perintömetsäänsä, sinne ei tarvitse lähteä yksin. Myös hakkuutuloja oli hieman luvassa. ”Minulla on suunnitelmat, vaikka kuljenkin jatkuvasti metsissä ja kohtalaisesti muistankin. Suunnitelmasta hahmottuu parhaiten tilojen kokonaisuus, ja kaikki saman kulmakunnan kuviot tulee hoidettua samalla kertaa”, sanoo metsätalousyrittäjä Jarmo Sirola. Minun tilallani ei vieläkään viiden omistusvuoteni jälkeen ole metsäsuunnitelmaa. Hoitotöiden ja hakkuiden päivittäminen reilun kahdenkymmenen hehtaarin alalle onnistuu päässäkin. Jos oma pää pettää, jatkajat tietävät, mitä pitäisi tehdä”, Sirola sanoo. Se pitäisi vapauttaa ja koivikko kaataa. Kävin kompassin kanssa tilojen rajat läpi, merkitsin rajapyykit kuitunauhalla ja tarkastelin eteeni aukeavaa metsämaisemaa. Perustelen suunnitelman puutteen tilan pienellä koolla ja selkeillä kuvioilla. Se oli minun kuusikkoni. net. Ne olivat kasvaneet umpeen, vesi ei virrannut ja rahkasammal oli vallannut kenttäkerrosta. Siemenpuumännyt oli aika poistaa, sillä alalle oli syntynyt vakiintunut parimetrinen taimikko. Hieskoivikko oli kasvanut mäntyjen edelle ja ala kaipasi kiireellisesti raivuuta. Metsäkeskukselta saisin sen noin viidelläsadalla eurolla. Paikoin saapas jopa upposi mättääseen. Kymmenisen vuotta aikaisemmin harvennettu kuusikko saa vielä kasvaa. Ainostaan kestävän metsätalouden rahoitustukea kemeraa hakiessani minua rokotetaan. Moni maastossa selvinnyt asia olisi ilmennyt myös ajantasaisesta metsäsuunnitelmasta. En ollut aikaisemmin omistanut maata. Tarvitsenko metsäsuunnitelman. Tarkemmat tiedot kemerasta ja sen ehdoista löytyvät osoitteesta www.metsavastaa. Vaikka sukulaiseni ei itse ollut tehnyt metsätöitä, hän oli raivauttanut taimikot ja kasvatusmetsät metsurilla ja uudistanut metsät ajallaan. Se harmittaa, että aikanaan maahan kaadetuista rungoista olisi saanut hyviä polttopuita. Myös matka metsään on lyhyt, noin 160 kilometriä. ”Jos metsää on päälle kymmenen hehtaaria, silloin kannattaa olla metsäsuunnitelma. 22 MAKASIINI 7 • 2012. ”Metsäsuunnitelmaan kuuluu myös paljon karttoja. Perintötiloillani ei kuitenkaan sellaista ollut. Toisaalta metsäkeskus on kehittämässä metsänomistajille Metsään.fi-palvelua, josta saa jatkossa metsään liittyvät perustiedot ilmaiseksi. Pelkäsin saaneeni perinnöksi umpeen kasvaneen viidakon, mutta kuvio kuviolta huomasin huoleni aiheettomaksi. Kuusten latvat olivat alkaneet tasoittua ja kasvu oli lähes pysähtynyt. Samalla huomasin, että osittain ojitetulla suolla olevan tilan ojat kaipasivat kunnostusta. Teema: UUsi meTsänomisTaja rajan tuntumaan ja katsoin eteeni aukeavaa ensiharvennettua kuusikkoa. Tultuani metsästä pohdin, olisiko minulla suunnitelmalle käyttöä. Saan kymmenen prosenttia vähemmän kemera-tukia, koska metsilläni ei ole suunnitelmaa. Myös rajat olivat auki. Etenkin kuvioiden pinta-alan määrittäminen itse on työlästä.” Pitäisikö minun sittenkin ostaa metsäsuunnitelma. Päätehakkuuta puolestaan kaipasi alle hehtaarin kokoinen ja veden vaivaama kuusikko. Tukia saa tällä hetkellä muun muassa metsänuudistamiskustannuksiin, nuoren metsän hoitoon ja energiapuun korjuuseen
Kun rajakiven löytää ja merkitsee, sitä ei seuraavalle kerralla tarvitse enää etsiä. 23 MAKASIINI 7 • 2012. Punainen olisi ollut oikea väri kuitunauhalle tilan rajalla, mutta se oli rautakaupasta loppu
Uudistuksen tavoitteena on, että metsänomistaja saisi vapaasti valita, mihin yhdistykseen kuuluu. Metsätilaa lähellä olevat metsäpalveluyrittäjät löytyvät parhaiten internetistä osoitteesta www.metsatoimistot.fi ja metsäkeskuksen Metsään Palstat -töidenvälityspalvelun kautta. Myös metsäyhtiöiden ostomiehet lähtevät mieluusti mukaan tarkastamaan hakkuumahdollisuuksia ja ohjeistavat samalla metsänhoidossa. Teema: UUsi meTsänomisTaja metsäkeskukselta henkilökohtaisen neuvonta-ajan. Sitä, minkälaiseksi toiminta kehittyy metsänhoitomaksun poistuttua, on vaikea ennustaa. Halusin selvittää, kenen kannattaa jatkossa liittyä tai jatkaa yhdistyksen jäsenenä. On mahdollista, että lakiuudistus patistaa yhdistykset kehittämään toimintaansa ja tarjoamaan entistä paremmin räätälöityjä palveluita metsänomistajille. Ainakin kilpailu asiakkaista kovenee, koska metsänomistaja saa päättää vapaasti kenen puoleen kääntyy apua tarvitessaan. Tällä hetkellä uusi metsänomistaja liitetään automaattisesti metsän sijaintipaikkakunnan metsänhoitoyhdistykseen. MAKASIINI 7 • 2012 24. Kun metsänhoitoyhdistyslaki uudistuu, tilanne on toinen. Neuvonta rahoitetaan verottajan kautta vuosittain kerättävällä metsänhoitomaksulla. Se koostuu perusmaksusta ja hehtaarikohtaisesta maksusta. Taimikossa kannattaa käydä usein ja huolehtia, etteivät taimet jää pinta kasvillisuuden alle saarroksiin. Toistaiseksi metsänhoitoyhdistyksen palvelut ovat jääneet minulta käyttämättä. Lisäksi neuvontapalveluita tarjoavat metsäpalveluyrittäjät. En kuitenkaan onnistunut saamaan kysymykseeni yksiselitteistä vastausta. Yhdistykset palveluineen ovat lakiuudistuksen seurauksena muuttumassa. Metsänhoitoyhdistyksen tehtävänä on opastaa ja auttaa metsänomistajia hoitamaan metsiään omien tavoitteidensa mukaisesti. Myös pakollinen metsänhoitomaksu poistuu eikä yhdistyksen jäsenyydestä luopuminen enää tuo kuluja metsänomistajalle kuten nykyään. Metsänhoitoyhdistyslakia uudistetaan parhaillaan. Tultuani metsänomistajaksi mietin, kannattaako minun olla yhdistyksen jäsen. Vuosittain maksamani metsänhoitomaksu on sen verran pieni, noin 90 euroa vuodessa, etten ole viitsinyt lähteä paperisotaan ja maksaa eroamisesta. Kolmas kerta samaisella uudis tusalalla reilun vuoden sisällä ja vielä löytyi heinän alle jäänyt taimi
Kävin allekirjoittamassa puukauppasopimuksen paikan päällä. Puukauppatarjous kannattaa pyytää aina useammalta ostajalta. Samalla halusin hyödyntää silloiset puukaupan verohuojennukset. Kun perinnönjako oli selvä, oli menossa viimeiset hetket hyödyntää silloiset puukaupan verohuojennukset. peräkkäisenä vuotena. Kuinka paljon puukauppatuloista kannattaisi laittaa säästöön metsätalouden tulevia menoja varten. Vaikka vuosittaiset myynnit jäisivät 8?500 euroon tai sen alle, alv-velvolliseksi kannattaa hakeutua. He olivat myös valmiita ostamaan kaiken puun, mitä tarjosin. Halusin kaataa siemenmännyt, hieskoivikon kuusentaimikon yltä ja vanhan kasvunsa päättäneen kuusikon. Monet suuret ja pienet ostajat olivat jo saaneet ostettua kiintiönsä täyteen. Kun puukaupparahat tulivat tililleni, sijoitin verottajalle tilitettävät alv-rahat puolen vuoden määräaikaistalletukseen. Puunostaja pidättää metsänomistajalle maksettavista puukauppatuloista ennakkoveron. Sen sijaan luvassa oli metsänuudistamisja taimikonhoitokuluja. Puukaupan aika Maastokäynnin jälkeen oli ensimmäisen puukaupan aika. Lisäksi ilmeni, että yhtiö omisti metsäni rajanaapuritilan, joten puut voitiin ajaa metsästä hyödyntäen heidän maillaan olevaa korjuu-uraa. Kannattaa myös selvittää, kuinka tarkkoja laatuvaatimuksia ostaja noudattaa. Tarjouksissa tulee vertailla hintojen lisäksi laatuvaatimuksia ja katkontaohjeita. ”Hakkuutuloista kannattaa säästää noin 10–20 prosenttia”, UPM:n puunostaja Matti lantto sanoo. Tarjoukset pyysin puhelimitse. Metsänhoitoyhdistys auttaa korvausta vastaan löytämään ja kilpailuttamaan paikkakuntasi puunostajat, mutta puilleen voi etsiä ostajan myös itse. Arvolisäverovelvollinen saa vähentää metsätalouden hankintoihin ja palveluihin liittyvät arvolisäverot suoraan puukaupasta saamastaan arvolisäverosta. Ennakkoveroa voi halutessaan nostaa ja välttää Maastokartta, kompassi, evästä, vaihtovaatteet, vedenpitävät kengät märkään maastoon ja vielä puhelin vetoketjulliseen taskuun. Onnekseni kolme ostajaa kiinnostui ja lupasi käydä katsomassa tilaani maastossa. Näin sain niille edes vähän korkoa. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei rahoja välttämättä ole järkevää makuuttaa tavallisella tilillä, koska korko jää pieneksi. Puukaupassa puunostaja maksaa sovitun kauppahinnan lisäksi puunmyyjälle arvolisäveron. Minä pistin sivuun viidesosan puukauppatuloista tulevia metsänhoitoja uudistuskuluja varten. Kaikkiin menoihin en kuitenkaan osannut varautua. Tarjousten vertailu katkonnan osalta oli vaikeaa. Vain jäljelle jäänyt erotus puukaupan arvonlisäverosta maksetaan valtiolle. Lisäneuvottelut ennen sopimuksen allekirjoittamista tuottivat tulosta: sain nostettua kuitupuun hintoja ja muutaman satasen lisää puukaupan loppusummaan. Arvolisävero tilitetään valtiolle puukauppaa seuraavan vuoden helmikuussa. Samalla sain y-tunnuksen. 25 MAKASIINI 7 • 2012. Viidesosa sukanvarteen Puukauppasopimuksen solmimisesta kului noin puolitoista vuotta, kunnes sovitut alat oli hakattu. Kun hakkuut oli tehty, ei perintömetsästäni vähään aikaan hakattaisi puuta. Hakeuduin arvolisäverovelvolliseksi Yritysja yhteisötietojärjestelmä YTJ:n kautta täyttämällä yrityksen perustamisilmoituksen. Metsänomistajan kannattaa tarkistaa, että ennakkopidätys on riittävä. Päätin kilpailuttaa puunostajat itse. Kaikki kerralla myyntiin Oli jännittävää odottaa, saisinko tarjouksia. Minusta tuli siis metsäperinnön myötä myös yrittäjä. Niillä metsässä pärjää. Yhtiö tarjoutui hoitamaan metsänkäyttöilmoituksen puolestani. Suositeltavaa olisi, jos tukin katkonnassa olisi käytössä ainakin yksi alle nelimetrinen mitta. Arvolisäverovelvolliseksi Ensimmäiseen puukauppaan liittyi myös ilmoittautuminen arvonlisäverovelvolliseksi. Niistä korjattiin puuta kahtena TULTUANI METSäNOMISTAJAKSI MIETIN, KANNATTAAKO MINUN OLLA yHdISTyKSEN JäSEN. Metsänhoitoyhdistykset pitävät kirjaa, kuinka paljon tukin katkonta vaihtelee eri puunostajien välillä. Metsänomistajan velvollisuus on tehdä vähintään kaksi viikkoa ennen hakkuita ilmoitus metsäkeskukseen. Hyväksyin lopulta UPM:n tarjouksen, koska heillä oli pieniä tukinmittoja käytössä ja liki kymmenen euroa paremmat tukin kuutiohinnat. Yksityisen elinkeinonharjoittajan yrityksen perustamisilmoituslomake Y3 löytyy osoitteesta www.ytj.fi. Esimerkiksi tukit hyödynnetään sitä paremmin, mitä lyhempiä tukinmittoja ostajalla on käytössä. Jos laatuvaatimukset ovat hyvin tiukat, voi tukkia mennä haaskioon. Metsänomistajien, joiden kahdentoista kuukauden liikevaihto on yli 8?500 euroa, on ilmoittauduttava arvolisäverovelvolliseksi. Tänä vuonna ennakkopidätykset pystykaupoissa ovat kaksikymmentä prosenttia kauppasummasta. Ostajia löytyy esimerkiksi metsäteollisuuden etujärjestön Metsäteollisuus ry:n ja yksityisten sahojen etujärjestön Suomen Sahat ry:n kotisivuilta. Näin jäävällä puustolla olisi taas tilaa kasvaa. Runsaan viikon sisällä sain kaksi tarjousta sähköpostiini. Koska tila oli pitkä eikä sen perälle mennyt tietä, halusin, että koko tila käytäisiin kerralla lävitse
Ainakin yksi luontaisesti uudistunut männyntaimikko kaipasi raivausta ja ala, josta vanha kuusikko hakattiin, piti uudistaa. Metsäkeskukset ja metsänhoitoyhdistykset järjestävät myös raivaussahakursseja, joilla opetetaan sahan käyttöä ja huoltoa. Soitin välittömästi metsäkeskuksen Kuhmoisten toimipisteeseen. ”Kaikkien kannattaa harkita metsän vakuuttamista. Etenkin puustoisilla tiloilla se on tarpeen. Näin pusikoituminen ei tule yllätyksenä eivätkä tuulenkaadot jää huomaamatta. Vahinko voi kuitenkin sattua kenelle tahansa. Metsä muuttuu hakkuiden ja hoitotöiden myötä. Kannattaako metsälle ottaa vakuutus. Esimerkiksi istuttaminen ja taimikonhoito ovat töitä, jotka uusi metsänomistaja voi tehdä itse. Käyn metsässäni vähintään kerran vuodessa. Jotta metsä tuottaisi tulevaisuudessakin, raivaussahaa pitää huudattaa ajallaan. Itse en aikanaan tiennyt, että veroa kannattaa tarkistaa. Aina ei tarvitse vakuuttaa Ensimmäisen kerran säikähdin metsäni puolesta toden teolla vuonna 2010. Nuoret kasvatusmetsät puolestaan ovat MyÖS KALENTERIINI ON TULLUT UUSIA MERKINTÖJä: TARKISTA KORJUUJäLKI, Käy HEINääMäSSä. Kun uudistetulla alalla käy usein, niin huomaa, jos taimet uhkaavat jäädä lehtipuiden ja vadelmapensaiden jalkoihin. Korjuuseen velvoittaa metsien hyönteisja sienituholaki eli niin sanottu ötökkälaki. Välillä myrskyaltista puustoa on enemmän ja välillä vähemmän. Jouduin maksamaan loput verot jäännösverona korkoineen henkilökohtaisessa verotuksessani. Lumien sulettua on sopiva hetki tarkistaa, ettei taimikossa ole myyrätuhoja. Keväällä istutettuja taimia kannattaa käydä katsomassa jo saman vuoden syksynä ja tarkistaa, ettei heinä painu niiden päälle. Myrskyille alttiit harvennusmetsät ja varttuneet metsät ovat hyviä vakuutuskohteista. Metsätilalla tulee käydä säännöllisesti. Minä ostin maanmuokkauksen, taimikonhoidon sekä istutuksen UPM:ltä. Jos töitä ei ehdi tehdä itse, voi kilpailuttaa ja palkata avukseen metsurin metsänhoitoyhdistyksen, metsäyhtiön tai metsäpalveluyrittäjän kautta. Jos metsästä löytyy myrskyn tai muu luonnontuhon vahingoittama yli kahdenkymmenen havupuun ryhmä, metsänomistajan velvollisuus on huolehtia puut pois metsästä. Metsäni sijaitsevat osittain kosteassa suomaastossa, joten en usko metsäpalojen niitä uhkaavan. Ensin keskistä Suomea koetteli Astaja sitten Veera-myrsky. Tilaa katsellessani arvioin, mitkä olisivat kiireellisimmät hoitotyöt. Metsänhoitoyhdistyksiltä ja omalta puukauppakumppanilta saa neuvoja, miten työssä pääsee alkuun. Niissä vahingotkin ovat äkkiä isoja”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen. näin puun myynnistä aiheutuvan lisäveron. Minun mapistani puuttuu yhä metsätilojeni vakuutuskirja. Olen aina vakuuttanut omaisuuteni huolellisesti. Sain helpotuksekseni kuulla, että myrskyt olivat kiertäneet kylän, jossa tilani sijaitsevat. Varsinkin nuoren taimikon kasvuunlähtöä on hyvä seurata. Metsä on kuitenkin erilainen vakuutettava kuin esimerkiksi asunto. Myrskytuhoaltista varttunutta metsää taas ei ole niin suuria määriä pystyssä, että niiden vuoksi vakuutus kannattaisi ottaa. Riippumatta siitä, tekeekö metsänhoitotyöt itse vai teettääkö ne vieraalla, metsää ei pidä unohtaa oman onnensa nojaan. Myrskyt saivat minut pohtimaan metsän vakuuttamista. Teema: UUsi meTsänomisTaja 26 MAKASIINI 7 • 2012. säännöllisesti metsään Samalla, kun kävin tarkastamassa korjuujäljen, näin minkälainen metsä minulla oli pystyssä puukauppojen jälkeen
”Viimeistään siinä vaiheessa, kun harvennukset on tehty, vakuutusta kannattaa harkita. Elämä muuttui metsäperinnön myötä vain hieman aiempaa fyysisemmäksi.” ”MetsäPerintö yhdistää minua ja miestäni. Uusille metsänomistajille pitäisi olla ”ensiapuopas” selkokielellä.” ”erehdyin hetken aikaa luulemaan, että olen jotenkin varakkaampi metsäomaisuuden haltijana. Metsänhoitoyhdistykset . Metsäkeskus . Maastoretket omassa metsässä virkistävät, myrskyt ja myyrät huolestuttavat ja välillä metsänomistaminen on tullut yllättävissä paikoissa vastaan. Veroilmoituksen täyttö pääasiassa kuusikoita, joiden lumituhoriski on pieni. Yllätyksiä ja virkistystä Viiteen vuoteen metsänomistajana on sisältynyt niin iloa, huolta kuin yllätyksiäkin. On myös aika selvittää naapuritilojen halukkuus osallistua kunnostusojitushankkeeseen. Meillä on yhteinen mielenkiinto metsiin.” ”Perittyäni Metsää kiinnostuin metsänhoidosta ja etsin tietoa. Ojat on saatava kuntoon, jotta metsä kasvaa. Esimerkiksi yksi asunto jäi opiskeluaikanani metsieni takia vuokraamatta. Teimme suuren työn sitä uudistaessamme.” koulutusta metsänomistajille tarjoavat . Metsäretken jälkeen tilan karttatietoja ja ilmakuvaa voi vielä vilkaista tietokoneelta. Silloin metsä on alttiimmillaan tuulille”, Nuutinen sanoo. Nyt olemme tehneet suurimman osan metsätöistä ja kilpailuttaneet kaksi viimeisintä puukauppaa itse.” ”PerintöMetsien hoito on terapiaa.” ”vasta jälkeenPäin ymmärsin ja vähän surinkin, kuinka valtava leimikko verojen maksamiseksi piti hakata. Eläkevakuutus on pakollinen, jos omistaa metsää Etelä-Suomessa vähintään 50 hehtaaria, Keski-Suomessa vähintään 75 hehtaaria tai Pohjois-Suomessa vähintään 100 hehtaaria ja tekee aktiivisesti töitä metsässään. Metsänkäyttöilmoituksen tekeminen ennen hakkuita . Haluan varmistaa, että muutaman vuoden ikäinen kuusentaimikko on selvinnyt talvesta kunnialla. lukijoiden kokemuksia metsäperinnöstä ”Perittyäni Metsää istutuksesta ja taimikonhoidosta tuli harrastukseni numero yksi.” ”kun ikävä perikuntavaihe oli takanapäin, alkoi aito innostus, tarkempi tutustuminen ja työt omissa metsissä. 27 MAKASIINI 7 • 2012. Tilakäynnin matkat saa vähentää verotuksessa. Omien metsien vakuuttamisen lisäksi kannattaa miettiä, tarvitseeko metsänomistajille ja metsätalousyrittäjille suunnattua eläkeja tapaturmavakuutusta. Myrskypuiden raivaus . Myös kalenteriini on tullut uusia merkintöjä: tarkista korjuujälki, käy heinäämässä, muista selvittää mahdolliset tuulenkaadot. Metsä kasvaa ja muuttuu, samalla muuttuu vakuutustarve. Olin hukkua erilaisiin lähteisiin. Opistot, joissa voi suorittaa metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon Metsänomistajan velvollisuudet . Seuraavan kerran palaan metsääni keväällä lumien sulettua. Lainhuudon hakeminen . Eikä myyriäkään ole alalla näkynyt edes huippuvuonna 2008. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela tarjoaa vakuutuksia myös metsänomistajille. Metsän uudistaminen päätehakkuun jälkeen . Metsänomistajayhdistykset . Vuokrasopimusta allekirjoittaessani kävi ilmi, että asunnon vuokralaiselle oli asetettu omaisuuskatto, joka metsätilojeni takia ylittyi. Vaikka metsilläni ei tällä hetkellä ole vakuutusta, se ei tarkoita, etten vakuuttaisi niitä tulevaisuudessa. Metsäyhtiöt . Tämä luulo on hälvennyt, kun olen tullut tutuksi verottajan ja muiden erilaisten maksujen kanssa.” ”MetsäaMMattilaisten toiminta, metsänhoito ja puukaupanteko tuntui aluksi olevan jonkinlaista sisäpiirin hommaa, jota ei haluttu avatakaan ulkopuolisille.” ”selvitäkseMMe metsäperinnön tuomista haasteista teetimme metsäsuunnitelman ja opiskelimme metsänhoitoa. Samaan tahtiin kasvoi kiitollisuus ja arvostus omaa isääni kohtaan, joka oli metsät työllään hankkinut ja esimerkillisesti hoitanut.” ”PerintöMetsä on minun eläketurvani.” ”Pientilallisen poikana metsäasiat olivat tuttuja. Olen jo valmiiksi kilpailuttanut eri vakuutusyhtiöiden metsävakuutukset. Samalla on kätevä kirjoittaa ylös metsässä tehdyt havainnot ja tehdä verottajaa varten matkalasku
Vettä ja tuulta pitävä kangas on käsitelty hyönteisiä karkottavalla aineella. Hinta 280 euroa. WWW.HEllyHANSEN.cOM suojaa hyönteisiltä Sastan Sotka-retkeilyhousut ja -takki pitävät ötökät loitolla. Hinta 65 euroa. Navigaattorissa on digikamera, jolla tallentuvat kuvat metsätilan eri kuvioista koordinaatteineen. WWW.FISKARS.FI lämmikkeeksi Thermos Fbb 1000 Midnight Blue on yhden litran termospullo, jossa kahvi ja mehu säilyvät kuumana pitkään. tukea nilkoille Meindl dovre Extreme Wide gtx -vaellusja metsästyskengät tukevat nilkkaa vaativassakin maastossa ja jalatkin pysyvät kuivina. WWW.gRubE.FI rajojen etsintään Garmin Oregon 550 t -maastonavigaattori auttaa löytämään rajapyykit. WWW.MASTERMARKbRANDS.FI hikiseen menoon Helly Hansen hh dry 2-Pack -alusasut miehille ja naisille pitävät ihon kuivana ja lämpimänä rankallakin maastoretkellä. Hinta 47 euroa. Hinta 419 euroa. 20 millimetriä leveä nauha maksaa euron rulla. WWW.gARMIN.FI Pyykkien merkintään Kun paikannetut rajapyykit merkitsee punaisella kuitukangasnauhalla, ne löytyvät seuraavallakin maastoretkellä. WWW.SASTA.FI 28 MAKASIINI 7 • 2012. TUoTTeiTa meTsäReTKeLLe Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. WWW.uITTOKAluSTO.FI Puskat nurin Fiskarsin x3-vesurilla rajan tukkeena kasvavat vesat saavat kyytiä. Suositushinta 42 euroa. Hinnat: takki 389 euroa ja housut 299 euroa
Suomen Sahat
Taimikko oli perustettu kymmenen vuotta sitten hakkaamalla huonokasvuinen harsittu kuusikko aukoksi. Viimeisin kokemukseni rääseiköstä on aivan tuore. Kansankielessä sanaa käytetään usein kuvaamaan huonokasvuista kuusitai koivuvaltaista sekametsää. rääseikkö Varttuneemmat metsä nomistajat ja metsäammattilaiset tuntevat kitukasvuiset rääseiköt ja niiden syntyhistorian hyvin. Metsikössä oli jonkin verran isoja kuusia, mutta paljon pieniä kuusia, paikoin kuviolla oli selvää aukkoisuutta. Vastaavia hyväkasvuisia kohteita, joissa on uskallettu tehdä monien mielestä radikaali päätös uudistaa huonokasvuinen ja vähäpuustoinen metsikkö, on Suomessa valtavasti. Puusto oli ojitushetkellä kuitenkin jo niin pitkää, että kasvu ei merkittävästi elpynyt. P uusto kyseisellä mustikkatyypin kankaalla oli kasvanut hitaasti. Jos epäilee, että omistaa rääseikön, kannattaa katsoa vanhoista metsäsuunnitelmista, paljonko puuta kuviolla on ollut vaikkapa kaksikymmentä vuotta sitten. KI M M O BR A N d T / cO M .P Ic RaHaPUU 30 MAKASIINI 7 • 2012. Vanhojen kitukasvuisten kuusien kasvu ei elvy kunnolla. jyrki ketola Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Kuviolta on varmaankin poistettu vanhojen kitukasvuisten kuusentaimien päältä vähän kerrallaan yksittäisiä isohkoja mäntyjä ja kuusia sekä ränsistyneitä hieskoivuja. K un hieman pettyneenä tutkin mittaustodistusta päätehakatulta huonokasvuiselta kuusikkokuviolta, muistelin keväistä taimikonhoitokohdetta. Tällaisia kohteita uudistettiin seitsemänkymmentäja kahdeksankymmentäluvuilla vajaatuottoisina metsänparannuslain ja ns. On vaikea tunnustaa itselleen arviointivirhe puuston määrässä, mutta miksi arvioin väärin. Ne ovat yleensä syntyneet harsinnan tuloksena. Metsiköstä, joka päätehakattiin, tuli merkittävästi odotettua vähemmän puuta. Arvioin keskipituuden väärin, enkä huomioinut aukkoisuutta riittävästi. Saattaa olla, että puumäärä on kasvanut todella vähän. Toinen keino on pyytää metsäammattilaista mittaamaan muutaman puun ikä kasvukairalla. Aukko kulotettiin, laikutettiin ja kylvettiin männylle. T arkasti ottaen rääseiköllä tarkoitetaan kankaan ja vähäpuustoisen suon rajalla olevaa luontaisesti kehittynyttä metsää. Lapinlain tuel la valtavilla pinta-aloilla. Nyt taimikko on lähes nelimetrinen ja kasvaa upeasti. Miksi. Hän puntaroi palstallaan metsänomistamisen taloudellisia ulottuvuuksia. Alun perin osa kuviota oli ollut puuntuotannon kannalta liian märkää, mutta siihen ojitus oli tuonut avun. Jos vuosilustot ovat niin ohuita, että metsäammattilainen ei voi sanoa ikää tarkasti, älä pyydä häntä hankkimaan uusia silmälaseja. Varttuneemmat metsänomistajat ja metsäammattilaiset tuntevat kitukasvuiset rääseiköt ja niiden syntyhistorian hyvin
METSäNHOITO Yhdeksän kysymystä tilanrajoista sivu 32 RAIVAuSSAHAKOulu Raivaa ajoissa sivu 35 Oma metsä METSäPERINTö erota mökit metsästä sivu 36 KySy POIS Reikä latvakasvaimessa sivu 38 TuTKIMuS myyräkato jatkuu sivu 40 METSäläISEN AllAKKA Vapaalla sivu 41 TI IA PU U KI LA
3. Nykyään pitkälle rajalle 1. 4. Rajapyykkiin hakatun numeron avulla pyykit eivät mene sekaisin. Maanmittauslaitos merkitsee tilan rajalinjojen taitepisteet maastoon rajamerkein. yksikivisen pyykin kaltaisia betonipyykkejä on edelleen käytössä kaavaalueilla. Samalla umpeen kasvaneet rajalinjat on syytä raivata auki. Pyykki laitetaan silloin vähän matkan päähän taitepisteestä ja karttaan merkitään matka, jonka päässä pyykki on rajojen taitepisteestä. 1 3 32 MAKASIINI 7 • 2012. TEKSTI JA KUVAT TIIA PUUKILA 1 Miten metsätilan rajat on merkitty maastoon. Jos taitepisteessä on esimerkiksi puro, rajapyykin paikkaa siirretään. Aikaisemmin, jos raja oli yli kolmesataa metriä pitkä, rajan tuntumaan laitettiin viisarikiviä eli kolme kiveä peräkkäin. Rauniopyykki on neliömäinen kivimuodostelma, jonka keskellä on rajalinjan paikkaa osoittava korkeampi keskikivi. Lisäksi sääntönä on, että pitkillä rajalinjoilla rajapyykkejä tulee olla kolmensadan metrin välein. meTsänHoiTo 9 kysymystä tilarajoista Oman metsän rajapyykit kannattaa etsiä viimeistään ennen hakkuita. Nykyaikainen punainen metallipyykki löytyy tarvittaessa metallinpaljastimella. 2
Rajat löytyvät parhaiten, kun rajapyykit etsii maastosta ja täsmää rajamitat vanhoihin maanmittaustoimitusten karttoihin. Pyykkien koordinaateissa voi kuitenkin olla epätarkkuutta. Jos rajalinjaa ja pyykkien paikkoja on vaikea hahmottaa maastossa, rajan näyttämiseen ja raivaamiseen voi pyytää avuksi esimerkiksi oman tilan rajanaapurin, metsänhoitoyhdistyksen neuvojan tai rajojen aukaisupalveluja tarjoavan yrittäjän. Rajapyykkejä on laitettu maastoon 1700-luvun puolivälistä lähtien. Alumiiniputkessa voi olla punainen hattuosa, jossa näkyy numero tai numero on hakattu kallioon putken viereen. Soilla on käytetty puisia rajapyykkejä. maapyykkejä, joissa kallioon on hakattu numero. Rajanaapurin tiedot saa tarvittaessa Maanmittauslaitoksen paikallisesta toimipisteestä. 4 Mistä rajojen etsintään saa apua. Viisarikiviä löytyy edelleen maastosta, mutta ne ovat suuntaa antavia ja saattavat olla rajalinjan vieressä eivätkä keskellä. Niissä neljä puupaalua muodostavat neliön ja viides paalu osoittaa keskellä rajapisteen paikan. Luvun ollessa yhden ja neljän väliltä käytössä on ollut mittanauha ja vanhat menetelmät. 1960-luvulta 1990-luvun puoliväliin tehtiin yksikivisen pyykin tapaisia betonipyykkejä. Vanhat maanmittaustoimitusten kartat kertovat parhaiten pyykkien paikat. Aikaisemmin rajojen taitepisteet merkittiin kivipyykein, 1980-luvulla kivipyykit vaihtuivat punaisiksi maalattuihin alumiinisiin pyykkeihin. fi. Myös Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterin karttoihin on kirjattu kaikki rajapyykit. 3 Miten rajapyykit löytää. Tällöin metsänomistaja ei pysty yksin koordinaattien avulla löytämään rajan tarkkaa paikkaa. Kunnon paikannuskalustolla rajan paikka löytyy senttien tarkkuudella. Mikäli tilan rajat ovat selkeät ja rajapyykit paikoillaan, voi rajamerkit löytää myös suunnistamalla kompassin ja maastokartan avulla. Esimerkiksi rauniopyykki on klassinen rajapyykkityyppi. Se on talonpohjatyyppinen kivistä koottu raunio, jonka keskellä rajalinjaa osoittamassa on noin 70 senttimetrin korkuinen kivi. Koordinaattien tarkkuus ilmoitetaan pistekeskivirheenä eli RSK-lukuna. 5 Milloin tarvitaan maanmittaria. Sen sijaan kaupassa myytäviin gps-laitteisiin ei kannata yksin luottaa. Ammattilaisilla on myös tarkat gps-laitteet. Niiden avulla voi yrittää paikantaa tilan rajapyykit maastossa. Vanhoja pyykkejä on kuitenkin edelleen maastossa ja ne ovat lainvoimaisia. Nykyään lähes kaikki uudet rajapyykit ovat alumiinia. Maanmittauslaitoksen maan mittari ei enää saa lähteä näyttämään rajaa maastoon. Jos luku on 0,2 tai alle, mittaus on tehty nykyaikaisilla laitteilla. 2 Minkälaisia rajapyykkejä on. Kun karttapalvelusta etsii oman tilansa kartan ja asettaa hiiren kursorin tilan kulmalle, palvelin ilmoittaa kyseisen pisteen koordinaatit. Joukosta löytyy yli sata vuotta sitten mitattuja pyykkejä. Kaava-alueilla niitä käytetään edelleen jonkin verran. Viisikivisessä pyykissä neljä kiveä muodostaa neliön ja niiden keskellä, rajalinjan mukaisesti, on viides kivi, johon on hakattu numero. Niihin on merkitty metrimäärät, kuinka paljon matkaa on pyykiltä toiselle. Myös yhden kiven pyykkejä on laitettu maastoon aina viime aikoihin saakka. Karttoja saa pientä kopiointimaksua vastaan Maanmittaustoimistolta. Maanomistaja pystyy hakemaan suuntaa antavia koordinaatteja tilansa rajapyykeille myös internetistä osoitteesta www.paikkatietoikkuna.fi tai kansalaisen.karttapaikka. Maanmittauslaitokselta haetaan tällöin rajankäyntitoimitusta. Nykyään maapyykkejä varten porataan kallioon reikä, johon lyödään alumiiniputki. Koordinaatit voi syöttää gps-laitteeseen. Ne ovat noin 70 senttimetriä korkeita. Niiden tarkkuus voi heittää jopa viisikymmentä metriä. Jos pyykkejä puuttuu tai rajan paikasta syntyy kiistaa naapurin kanssa, apuun pyydetään Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinööri. Lisäksi maastosta löytyy 2 4 SE PP O SA M U LI 33 MAKASIINI 7 • 2012. Metsäyhtiöillä ja metsänhoitoyhdistyksillä on käytössään maksullinen karttapalvelu, joka kertoo, kuinka monta pyykkiä tilalta löytyy ja mitkä niiden koordinaatit ovat. Niiden koordinaatit saattavat heittää useita kymmeniä metrejä. rajalinjan keskelle laitetaan samanlaiset pyykit kuin rajojen taitepisteisiin
Esimerkiksi kahden metsätilan välisen 100 metrin mittaisen ja yhden pyykin rajan rajankäyntitoimitus tulee maksamaan yhteensä 500 euroa. 6 Miten rajalinjan saa vedettyä suoraan pyykiltä toiselle. Jos matka pyykkien välillä on alle sata metriä ja metsä harvaa, pystyy rajalinjan linjaamaan kohtuullisen luotettavasti kepittämällä. Laki ei pakota pitämään tilan rajoja auki eikä umpeutuneista rajoista seuraa rangaistusta. Rajalinjaa siis aukaistaan kummankin metsänomistajan puolelta enintään 75 senttimetrin leveydeltä. Naapuruussuhdelaissa todetaan vain, että raja on avattava siten, että rajalinja on avatun aukon keskipisteessä ja selvästi havaittavissa. 8 Saako rajalinjan aukaista ilman naapuria. Rajalta kaadetut puut kuuluvat sen metsätilan omistajalle, jonka puolelta puut on kaadettu. Puiden omistajan on huolehdittava niiden talteen ottamisesta. Ne karsitaan, teroitetaan päästä ja isketään muutaman metrin välein pystyyn rajalinjalle. Osastolla mukana myös Arctic Cat -mönkijät. Lisäksi rajankäynti maksaa jokaiselta toimituksessa mukana olleelta tilalta 80 euroa. Ennen lakimuutosta naapurin puolelle ei saanut mennä ollenkaan. Naapuruussuhdelakia muutettiin vuonna 2005. Juttua varten haastateltiin Maanmittaus laitoksen yliinsinööri Kalle Konttista sekä Metsänhoitoyhdistys länsimetsän aluevastaava Mikko Knuutilaa.. Tällöin kannattaa pyytää asiantuntijaa avuksi ja ottaa rajanaapuri mukaan rajan paikkaa etsimään. Japa_Metsa?lehtiMakasiini_2510_230x146.indd 1 16.10.2012 14:42:31 Toimituksessa rajapyykit laitetaan uudelleen ja tarpeen vaatiessa avataan raja. Jos rajalinjan aukaisusta ei päästä sopimukseen, metsätilan omistaja voi avata rajan ilman rajanaapurin suostumusta. Ennen rajan avausta siitä pitää kuitenkin ilmoittaa naapurille. Esimerkiksi ojalinjan vetäminen tai ajouran sijoittaminen tilojen yhteiselle rajalle takaa, ettei raja umpeudu. Rajankäynnin perusmaksu on kaikilta tiloilta yhteensä 200 euroa. 7 Kuinka leveäksi rajalinja aukaistaan. Naapuruussuhdelaki määrittää, että naapurin kanssa pitää ensin yrittää sopia rajalinjan avaamisesta yhdessä. Rajankäynnin maksavat toimituksessa mukana olleiden metsätilojen omistajat. Rajat kannattaa kuitenkin pitää auki, koska naapurin puolelta korjatut puut ovat tunnetusti kalliita. 9 Onko rajat pidettävä auki. Rajat on hyvä raivata auki maastosta riippuen kolmen, viiden vuoden välein. Perusmaksuun lisätään rajankäyntimaksu, joka on 60 euroa jokaista käytyä rajapyykkiä kohden sekä 80 senttiä jokaista tarkastettua rajametriä kohden. Siinä kuusentaimista tehdään linjakeppejä. Naapuruussuhdelain mukaan rajalinjan leveys on enintään puolitoista metriä. Metsätilan omistajalla on oikeus tällöin kaataa puita rajalinjalta myös naapurin puolelta. Kun linja on kohdillaan, raja raivataan auki. Jos raja on pitkä ja puskittunut eikä kunnon mittauskalustoa ole matkassa, linjaus pyykiltä toiselle on hankalaa. Naapurin kanssa voi myös sopia leveämmästä rajalinjasta. meTsänHoiTo JAPA ketJusAhAmAllisto on uudistunut! Tervetuloa Metsä 2012 -messuille Helsingin Messukeskukseen osastollemme 6a109 tutustumaan tuotteisiimme
Mutta jos vesakko kohoaa koivujen tasalle, on apuun mentävä viipymättä. Lopulliseen kasvatustiheyteensä männyntaimikko harvennetaan 5–8 metrin pituisena, kun taimien alaoksat ovat kuolleet tyvitukin mitalta, siis noin viiden metrin korkeudelle asti. Tällöin valtamäntyjenkin latvukset supistuvat liiaksi. Yleensä muuta ei tarvita. Kylvötaimikot harvennetaan varovasti, kun taimikko on 2–3-metristä. Männikön harvennuksessa kasvatettavaksi valitaan taimikon pisimpiä ja samalla laadukkaimpia mäntyjä. Kun vesakko vahvistuu, sen raivaus käy työläämmäksi. Luontaisesti syntynyt, umpitäytenä rehottava koivikko harvennetaan noin 1?600 taimen tiheyteen, kun se on suunnilleen viisimetristä. Kylvömänniköt varoen Männyntaimikot perustetaan yleensä kuiville ja kuivahkoille kankaille. Säteeltään neljän metrin koealalle sattuu 25 tainta. Koivun taimikko raivataan, kun se on 4–7 metriä pitkä. Lehtipuita jätetään sinne, mistä istutustaimet ovat kuolleet. Jos mäntyjä kasvaa harvemmassa, voi niiden sekaan jättää lehtipuita ja kuusia, jotka ovat enintään mäntyjen mittaisia. Vialliset poistetaan. Perkaa lehtipuusto, kun istutuksesta on viisi vuotta. Painanteet ja säästöpuuryhmien lähiympäristön voi jättää raivaamatta. Odottelu vain vankistaa vesakkoa ja kurjistaa taimia. Todennäköisesti oikea vastaus on viime vuonna. Havupuiden pituus Rauduksen pituus Mänty, tuore kangas Kuusi, tuore kangas Kuusi, lehtomainen kangas 1 m 0,7 m 0,8 m 0,4 m 1,5 m 1,3 m 1,5 m 1,0 m 2,0 m 2,0 m 2,0 m 1,7 m 2,5 m 2,4 m 3,0 m 3,0 m Lähde: Metla puustosta ei tavallisesti ole suurta haittaa. Suurella taimitiheydellä estetään männyn oksien liiallinen vahvistuminen. Jos valinnanvaraa on, kannattaa jättää enintään kuusten mittaisia rauduskoivuja, niiden puutteessa muutkin lehtipuut kelpaavat. Istutuskuusikon hoito on selväpiirteistä. Kasvatettavaksi valitaan pisimpiä ja laadukkaimpia mäntyjä. Tällöin taimien välinen keskimääräinen etäisyys on vajaat puolitoista metriä. Tiheikön harventamisessa jää helposti liikaa taimia pystyyn. RaiVaUssaHaKoULU osA 7 Pitäisiköhän tuo taimikko perata jo tänä vuonna, vai vieläkö ensi vuonna ehtisi. Apuun toki on mentävä viipymättä, jos lehtipuusto uhkaa kasvaa mäntyjä pidemmäksi. Kasvamaan jätetään noin 2?000 puuta hehtaarille. Valopuuna koivu tuhoutuu jäädessään varjoon. Näin lehtiRaivaa ajoissa TAVoITTEEnA TAsAPITUInEn TAIMIKKo Havupuiden ja taimikkoa täydentävien siemensyntyisten rauduskoivujen pituudet eri kasvupaikoilla, kun tavoitteena on tasapituinen sekametsä. Kylväen ja luontaisesti uudistetut männyntaimikot syntyvät usein tiheinä. Siinä se. Varhaisperkauksen tarve jääkin usein vähäiseksi. Tätä myöhäisemmäksi harvennusta ei pidä lykätä. Harvennusvoimakkuutta kannattaa tarkkailla. Vialliset poistetaan. Myös taimia selvästi lyhyemmän vitelikon ja taimia haittaamattomat pajupuskat voi jättää raivaamatta, jos haluaa nopeuttaa työtä eikä jäljen ”keskeneräisyys” haittaa. Kasvamaan saa jäädä noin 5?000 tainta hehtaarille. Kasvamaan jätetään noin 1?600 puuta hehtaarille. Muutenkin lehtipuita voi jättää kymmenisen prosenttia kasvatettavasta taimimäärästä. Toista perkaus 3–5 vuoden päästä tai viimeistään siinä vaiheessa, kun lehtipuusto on kohoamassa kuusia pidemmäksi. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILä t aimikon perkausta ei kannata lykätä. Istutuskoivikoiden hoito-ohjetta voi soveltaa myös lehtikuusitaimikoiden hoitoon. Kuusikko harvennetaan istutustiheyteen, eli 1?600–2?000 taimeen hehtaarilla. 35 MAKASIINI 7 • 2012. Koivu kaipaa valoa Istutuskoivikot kasvavat yleensä niin nopeasti, ettei varhaisperkaus ole tarpeen. Kuusentaimikoista perataan vesakko pois, kun istuttamisesta on kulunut viisi vuotta
”Kiinteistövälittäjille ei kannata maksaa turhaan esimerkiksi kesämökin hinta-arviosta”, Sikanen toteaa. Myös vuokrattavat lomamökit voidaan maatilan kaupassa myydä luovutusvoittoverotta. Metsän arvo verottajan ohjehinnoin on 144?000 euroa. Erillistä metsäarviota ei tarvita, vaan tilan arvo voidaan määrittää ajan tasalla olevan metsäsuunnitelman mukaan. Hyväpuustoinen metsä on edullisinta siirtää lasten omistukseen kaupalla. ”Jaettava omaisuus on yksilöitävä, esimerkiksi metsät, pellot ja muut kiinteistöt”, Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen neuvoo. Omistajilla on kaksi aikuista lasta, joiden omistukseen tila siirrettiin. Kaupan luovutusvoittoverovapaus edellyttää, että myyjä on omistanut tilaa vähintään kymmenen vuotta. Metsän arvo määritellään käyvän hinnan mukaan. Hinnaksi sovitaan 110?000 euroa. Kauppa on verovapaa myös, kun myyjä on saanut tilan vastikkeetta, siis perintönä tai lahjana, ja hänen sekä edellisten omistajien yhteenlaskettu omistusaika on vähintään kymmenen vuotta. Tulevista puukaupoista he voivat tehdä metsävähennyksen, joka alentaa puun myyntiveroja yhteensä 21?000 euroa. Samalla on ratkaistava, mitä kukakin perillinen saa. Lähisukulaisiksi luetaan luopujan lapset ja sisarukset. Tämä on alin hinta, jota ei tulkita lahjanluontoiseksi eikä ostajilta mene lahjaveroa. Luovutusvoiton verovapaus koskee myös rakentamattomia osa-yleiskaavatontteja, esimerkiksi rantakaavatontteja, kunhan kymmenen vuoden omistusehto täyttyy. Käytännössä kauppahinta saadaan aina kasaan kymmenen vuoden aikana metsän kasvua vastaavista hakkuista”, Sikanen toteaa. Tilan asuinrakennuksen luovutusvoittoa ei veroteta, jos myyjä on asunut rakennuksessa vähintään kaksi vuotta jossakin vaiheessa. Myyjälle kauppahinta on luovutusvoittoverosta vapaata, koska ostajat ovat hänen lähisukulaisiaan. Jatkaja saa hyödykseen kauppahinnasta laskettavan metsävähennyksen. Kaikki omaisuuslajit on hinnoiteltava erikseen. Sikanen ottaa esimerkiksi eteläsavolaisen 40 hehtaarin metsätilan, jossa on kaksi kesämökkiä. 36 MAKASIINI 7 • 2012. RUnsasPUUsToiseT TiLaT on VeRoTUKseLLisesTi edULLisinTa mYYdä TiLanPiToa jaTKaViLLe. Jos sellaista ei ole, voidaan metsä hinnoitella verottajan määrittämien alueittaisten keskihintojen mukaan. Siis 76 prosenttia käyvästä hinnasta. Metsää lukuun ottamatta kiinteä omaisuus voidaan hinnoitella verottajan antamien ohjeiden mukaan. Veroton luovutusvoitto Runsaspuustoiset tilat on verotuksellisesti edullisinta myydä tilanpitoa jatkaville. TEKSTI MIKKO RIIKILä ASIANTUNTIJA VäINÖ SIKANEN m etsätilan sukupolvenvaihdoksen perustaksi luopujan kannattaa pohtia, miten hän haluaa siirtää omaisuutensa tuleville polville. Metsän myyjä ei maksa luovutusvoittoveroa, jos ostaja on hänen lähisukulaisensa. Pelko on kuitenkin turha. ”Monesti metsän kauppahinta hirvittää jatkajia. Sikasen mukaan enintään kolmenkymmenen hehtaarin tilat voidaan aina hinnoitella verottajan ohjeen mukaan. Kauppahinta voi hirvittää Jos metsätilalla on loma-asunto, sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella tavallistakin huolellisemmin. Maatiloilla kaikki maatalouden harjoittamiseen käytettävät rakennukset voidaan myydä luovutusvoittoveroitta. Edellytyksenä on, että ostaja jatkaa maatalouden harjoittamista. Jos kesämökit olisi myyty samalla kaupalla, olisi alin, ei lahjanluontoiseksi tulkittava kesämökkien kauppahinta kohonerOta mökit metsästä meTsäPeRinTö Metsätiloilla olevat loma-asunnot kannattaa rajata sukupolven vaihdoksen ulkopuolelle. Ammattilaisen apuun kannattaa turvautua varsinkin, jos jaettavana on monenlaista omaisuutta. Ne voidaan siirtää perillisille erillisenä lahjana tai perintönä. Mökkikauppa ei kannata Ostajat maksavat metsän kauppahinnasta neljän prosentin varainsiirtoveron, eli 4?400 euroa. Mökkien yhteisarvo verottajan arvoin on 250?000 euroa
Silloin mökkien kauppahinnasta menisi varainsiirtoveroa 7?600 euroa, sen maksaisivat ostajat. nut 190?000 euroon. ”Tämä ei ole ylimääräinen kuluerä, koska mökit olisi jossain vaiheessa kuitenkin erotettava”, Sikanen huomauttaa. Klo 11 Pirjo Havia , yrittäjä, MetsäPremium Oy Metsänomistajana yhteismetsässä Klo 12 Matti Kärkkäinen, emeritusprofessori, puuntuottaja Kannattaako sijoittajan ostaa metsää. klo 15.30 ja la 10.11. ”Tällöin mökit voidaan siirtää suoraan lastenlasten nimiin ja vanhemmat pidättävät hallintaoikeuden mökkeihin. Kaupan jälkeen vanhemmat voivat lahjoittaa mökit lapsilleen. Verottaja voi tällöin tulkita luovutukset yhdeksi kokonaisuudeksi. Näin säästytään perintöveroilta seuraavassa sukupolvenvaihdoksessa.” Ei samana vuonna Kaksivaiheista luovutusta – metsä kaupalla ja mökit lahjana – ei pidä tehdä saman vuoden aikana. klo 15. Tutustu osastollamme Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin uusiin numeroihin ja tapaa toimittajiamme. Myyjät puolestaan joutuisivat maksamaan kesämökkikaupasta luovutusvoittoveroa 34?200 euroa. Erotuskulut ovat noin 1?100 euroa kummaltakin mökiltä. Helsingin Messukeskuksessa Lue lisää messujen ohjelmasta: www.helsinginmetsamessut.fi Metsälehden Näin testattiin sahapukit –testi työnäytöslavalla pe 9.11. Näin siksi, että verottajan ohjeelliset hinnat ovat kohtuullisia. Kun mökit on lahjoitettu, mökkipalstat erotetaan omiksi tiloikseen. Metsävähennystä mökkien osuus kauppahinnasta ei lisäisi. Samalla luovutuksen kokonaisarvo (metsä + mökit) kohoaisi niin korkeaksi, että saajat joutuisivat maksamaan lahjaveroa, koska kauppahinta jää alle 76 prosenttiin luovutuksen yhteisarvosta. Osasto 6g111 Osasto 6g111 Testaa metsätietoutesi uudessa Metsätietopelissä – tule osastollemme! Metsäkirjat edullisesti – uutuudet ja klassikot messuhintaan! Kirjailijamme Metsälavalla: Lauantai 10.11. Vaihtoehtoisesti vanhemmat voivat pitää mökit omistuksessaan, jolloin lapset perivät ne heidän jälkeensä. Sikasen mukaan mökit tontteineen on edullisinta rajata metsätilakaupan ulkopuolelle. ”Tällaisissa tilanteissa kannattaa pyytää verottajalta ennakkopäätös ennen sukupolvenvaihdosta”, Sikanen neuvoo. www.metsakustannus.fi Tervetuloa Metsäkustannuksen osastolle! Metsämessut 9.-11.11. Lahjavero alenee huomattavasti, jos vanhemmat pidättävät mökkeihin määräaikaisen hallintaoikeuden. Yhden mökin lahjavero on noin 14?000 euroa. Klo 13 Martti Linna, kirjailija, metsätalousinsinööri Kotitalous ja metsärahat klo 15 Henry Väre , kasvitieteen dosentti, Helsingin yliopisto Luontohetki: Kysy luonnosta! Kirjailija Martti Hahtola osastollamme lauantaina 10.11. Sukupolvenvaihdos Savossa metsätila mökki 1 mökki 2 40 ha Rajataan mökit metsätilakaupan ulkopuolelle 1 2 3 4 Siirretään metsät lasten omistukseen kaupalla Lahjoitetaan mökit lapsille Erotetaan mökkipalstat omiksi tiloiksi. Tilalla olevat, osayleiskaavaan kuuluvat rakentamattomat rantatontit voidaan niin haluttaessa liittää osaksi metsän kauppaa
Nuorissa kerkissä tapahtuvat yhteenkasvamiset voivat olla melko yleisiä, joskaan niitä ei helpolla huomaa. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Tavallisin kaikkia käytettyjä sahoja koskeva syy on mahdollinen lievä kiinnileikkautuminen tai koneen väljyys. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. Se, että saha ei käynnisty kuumana, voi johtua monista eri syistä. koneet leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. KYsY pOis! LUKijoiden KYsYmYKseT metsälehti makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Metsätilan sukuPolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. EE RO SE PP ä Lä 38 MAKASIINI 7 • 2012. Mitään ulkoista syytä siihen ei välttämättä ole tarvittu. Tässä metsänraivaaja on ollut todella tarkkana! SEPPO VUOKKO Miksi raivuri ei käynnisty. yhteenkasvu on todennäköisesti tapahtunut jo edellisenä kesänä, jolloin kasvainten aiheet ovat kehittyneet. Jos saha ei käynnisty normaalisti, syy on todennäköisesti sytytysjärjestelmässä. Miten latva kasvaimeen tuli reikä. Samalla näkee viitteitä väljyydestä, jos männänrenkaan tai männänrenkaiden alapuolella on karstajäämiä. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. Latvan ahtaudessa ne ovat olleet tiukasti toisiaan vasten puristuneina ja yhtyneet kärkiosastaan. Saman puuyksilön sisällä haarojen tai oksien yhteenkasvulle ei ole elimellisiä esteitä. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Näin syntyy ennen taikakaluinakin arvostettuja umpipuita. Tästä latvakasvaimesta ei kuitenkaan umpipuuta tule, vaan aukko umpeutuu latvan kasvaessa paksuutta. Kiinnileikkautuminen on helppo todeta poistamalla pakoputki ja katsomalla, onko männässä leikkautumisjälkiä. Noin viisi vuotta vanha raivaussahani (Jonsered fc 2255) toimii muuten hienosti, mutta kun tankin sahaa tyhjäksi, kone ei lämpimänä suostu käynnistymään. Kun polttoneste sahataan loppuun, tyhjenee polttonesteletku ja latvakasvaimen aukko umpeutuu parissa vuodessa, kun latva kasvaa paksuutta. Omituinen latvakasvain on syntynyt siten, että kaksi erillisinä elämänsä aloittanutta vuosikasvainta on yhtynyt yhdeksi. Näkyviin reikä tuli vasta kesällä, kun kerkät venähtivät pituutta. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse metsälehti makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Peratessani parimetristä kuusen taimikkoa löysin eri puolilta kuviota kolme samanlaista latvakasvaimen epämuodostumaa: kasvain oli tyvestä haarautunut kahtia, mutta yhtyi ylempänä yhdeksi, peukalonvahvuiseksi kasvaimeksi, jollaisena se jatkui kärkeen saakka. Jos kaksi haaraa kihnuttaa toisiaan niin, että kuori rikkoutuu kummastakin, haavasolukko voi sitoa haarat yhteen pysyvästi ja vähitellen edeltäjiensä päälle kertyvät uudet vuosilustot häivyttävät haavakohdan näkyvistä. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Kysymyksestä ei selvinnyt, käynnistyykö saha, jos se pysäytetään tankkausten välillä. lakiasiat Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Kun sahaan välillä tankillisen toisella raivaussahallani, niin sen jälkeen Jonssi käynnistyy taas ongelmitta. Jo parin vuoden kuluttua latva näyttää tältä kohdalta aivan normaalilta. Mikä tällaisen aiheuttaa
Sateinen kesä voi pilata pisnekset kastelemalla raivaajan ja lisäämällä vesomista. Jos rakennuksia käytetään pelkästään taukotupana ja metsätalouden varastoina, voi poikanne saada rakennusten kauppahinnan metsätalouden kuluiksi. Se selventää metsävähennyksen ja luovutusvoittoveron laskemista. Kuolinpesällä ei ole omaa tiliä, mistä korvaus olisi voitu maksaa. Asiantuntijat vastaavat. pykälässä annetuista säännöksistä tai metsälain 12. Pitkään kantoon katkaistaessa vesoja syntyy kannon yläosaan, jossa ne saattavat kuolla puun lahotessa. Metsikkö voidaan uudistaa, jos uudistaminen on metsikön tuoton kannalta taloudellisesti tarkoituksenmukaisempaa kuin puuston kasvattaminen. Vajaatuottoisuuden määrittely on kuitenkin vaikeaa. Tässä vaiheessa olisi hyvä tietää, käyttääkö kysyjä tankkauksen jälkeen kaasuttimen täyttävää alipainepumppua. Laskun maksutapahtuma on helpointa todentaa, kun kuolinpesällä on oma tili, josta sen metsätalouden kulut maksetaan. Ilmeisesti kysyjän tapauksessa maksusta ei ollut riittävää tositetta, jonka vuoksi verottaja ei laskua kelpuuttanut. Vanhemmissa fc 2255 -sahoissa on esiintynyt sytytysjännitteen heikkenemistä. fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki päällisissä osissa. Suojalevy toimii häiriönpoistajana, kun varsinaista häiriösuojattua tulppaa ei käytetä. Ongelma johtuu sytytysyksikön päällä olevasta suojalevystä. KATI HEPOKORPI Mitä arvoa käytetään. Voinko uudistaa metsän vajaatuottoisena vai pitääkö odottaa lakirajoja. VäINÖ SIKANEN yksi hyvä tapa estää vesominen on kemiallinen kantokäsittely. Jälkikäteen, esimerkiksi veroilmoituksen tekovaiheessa, tehtyä ja maksettua laskua ei voi kirjata edellisen vuoden verotukseen. Jos kauppahintana käytetään 76 prosenttia käyvästä arvosta, joudutte maksamaan rakennuksista luovutusvoittoveroa 957 euroa. Kauppakirjassa kannattaa mainita erikseen metsän ja rakennusten arvo. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan matkakuluista on tehtävä asianmukainen matkalasku ja kuolinpesän on maksettava se verovuoden aikana. Suojalevy tulisi poistaa ja käyttää häiriösuojattua ”r”-sytytystulppaa. Kaikkein ärhäkimmin vesovat noin 10 sentin paksuiset puut. Tämä voi olla kuolinpesän osalta hankalaa, minkä takia vuosi-ilmoituksen puuttumista ei ole verotuskäytännössä yleensä katsottu esteeksi matkakulujen vähentämiselle. Ostimme tilan vuonna 1991. Kannattaa olla yhteydessä metsäkeskukseen, joka voi neuvoa asiassa. Teidän tapauksessanne 7?000 euroa. Jos kiinteistön käypä arvo on selvitetty, niin silloin voitte käyttää sitä. Matkalasku oli muistiinpanoissa kirjattu käteisellä maksetuksi. Uuden tutkimuksen mukaan paras tulos saavutetaan tuplaperkauksella lyhyeen kantoon. Erityisiä syitä uudistamiseen voivat olla muun muassa puuston huono kasvu ja vähäinen taloudellinen tuotto sopimattoman kasvupaikan tai puuston huonon laadun, vähäisyyden tai sairauden takia. Voitte kuitenkin jättää tilan rakennukset kaupassa vielä itsellenne. Kaikissa tapauksissa tuloksena on juurten kuoleminen. Ruotsalaiset ovat muistaakseni tutkineet, että pitkä kanto vesoo vähemmän kuin lyhyt. Kiinteistövälittäjän arvio oli 7?000 euroa. Matkalaskun perusteella maksetuista korvauksista pitäisi tehdä myös erillinen vuosi-ilmoitus palkkausmenojen tapaan. Uudistuva metsälaki tuo mahdollisesti muutoksia asiaan. Jos rakennukset eivät ole metsätalouden käytössä, niiden kauppahinnasta menee teiltä luovutusvoittovero. Lehtipuiden vesominen on ollut erittäin tutkittu aihe varsinkin sen jälkeen, kun kemiallinen vesakontorjunta kiellettiin Ruotsissa vuonna 1984. Viime vuonna enimmäiskorvaus oli kysyjän mainitsema 0,46 euroa kilometriltä. Verottaja ei hyväksynyt kuolinpesän matkakuluja 46 sentin kilometrikorvauksen mukaan. Parhaat tavat estää vesominen ovat pystypuiden kaulaaminen, lehtipuiden poisto viimeisessä harvennuksessa tai kemiallinen kantokäsittely. LEO SAASTAMOINEN Miksi matkakulut eivät kelvanneet. Onkohan noin. Osakkaat voivat tehdä kuolinpesän metsätalouden matkoista matkalaskun ja korvaus voidaan maksaa verovapaasti valtion verovapaiden matkakorvausten enimmäistaksojen mukaan. Mikä meni vikaan. Koneen ”huilatessa” polttonestesäiliöön muodostuu pieni ylipaine, joka edesauttaa polttonesteen siirtymistä kaasuttimeen. Kantovesat syntyvät aktivoituvista silmuista lähellä maanpintaa. M IK KO RI IK IL ä 39 MAKASIINI 7 • 2012. Kiinteistöverotuksessa tontin ja rakennusten jälleenhankinta-arvo on 55?000 euroa. Kumpaa arvoa voimme käyttää tilakaupassa, ettei synny verotettavaa lahjaa. Tutkimukset kannon pituuden vaikutuksesta vesomiseen ovat ristiriitaisia. Metsälain soveltamispäätöksen mukaan uudistushakkuu saadaan tehdä ennen kuin puusto on saavuttanut uudistuskelpoisuuden vain, jos siihen on erityinen syy. HANNU JAUHIAINEN Vesooko pitkä kanto vähemmän. Minulla on vuonna 1972 pellolle istutettu männikkö, jonka puut ovat paksuoksaisia, useat rungot mutkaisia ja paikoin metsässä on aukkoja. Erityinen syy tulee esittää metsänkäyttöilmoituksessa. Tilalla on käyttämättömät ja huonokuntoiset maatilarakennukset keskellä metsää. kaasutin. Sytytysjännitteen heikkeneminen voi aiheuttaa käynnistysongelmia varsinkin, jos sytytystulppa on kulunut ja kärkiväli kasvanut suureksi. pykälien suojametsätai suoja-aluemääräyksistä muuta johdu. Vajaatuottoisiksi todetut metsät ovat uudistamiskelpoisia, ellei metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi metsälain 10. Olemme luovuttamassa kaupalla metsätilaa pojallemme. tai 13. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@metsalehti. Paras perkausaika on kuuma keskikesä, jolloin ravinteet ovat puun maankannattaa kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Ensimmäinen perkaus tehdään tehdään touko-kesäkuussa ja syntyvät vesat poistetaan ennen syyskuun alkua. Sytytystulpan kunto kannattaa tarkistaa muutenkin. Metsälaissa ei ole vajaatuottoisuuden käsitettä. Voitte korjata kiinteistön arvon kiinteistöverotuksessa käypään arvoon, eli 7 000 euroksi. Homma on työläs, mutta tehokas. Koivut tekevät kaatamisen jälkeen vain kantovesoja, haapa ja leppä myös juurivesoja. KARI MIELIKäINEN Voiko vajaa tuottoisen uudistaa
Tällöin talvella 2013– 14 on jo riski olemassa ja talvella 2014–15 voi ilmetä isompia tuhoja. Määrät ovat molemmilla lajeilla edelleen alhaisia. Tuolloin huippu 1994 oli viime syksyn kaltainen, sitä seurasi usean vuoden vaimea kausi. Taimikot turvassa Myyrien vähyys koko Suomessa on helpotus taimikon omistajille. Metsämyyrä lisääntyy romahduksen jälkeen peltomyyrää nopeammin, metsämyyrä onkin tällä hetkellä valtalajina eteläisessä Suomessa. Pohjoisessa enemmän liikettä Hirvet liikkuvat Pohjois-Suomessa enemmän kuin Etelä-Suomessa. Vain LänsiSuomessa huippu oli normaalilla tasolla. Silloin seuraava selvä nousuvaihe koettaisiin siellä vuonna 2014 ja huippu 2015, jos pitkään kadoksissa ollut pohjoisen syklisyys on todella palannut. TUTKiTTUa Mäntyöljyllä vettä hylkivä pinta Mäntyöljyn käytöstä pihaja ympäristörakentamisessa käytettävissä puutuotteiden suojaamisessa on saatu hyviä kokemuksia. ilmoita tuhoista Havaituista myyrätuhoista voi tehdä ilmoituksen Metsäntutkimuslaitoksen internetsivuilla (metla.fi/metinfo/metsienterveys/tuhoilmoitus). Oulun eteläpuolisessa Suomessa syksyn 2011 myyrähuippu oli alueellisesti laikuttainen ja monin paikoin vaatimaton. Pohjois-Suomen syksyn 2011 ennätyksellinen myyrähuippu romahti jo talvella. ER KK I O KS A N EN / M ET LA N IK O PE KO N EN / KU VA LI IT ER I.F I 40 MAKASIINI 7 • 2012. Siirtyminen lyijyttömään bensiiniin on puolestaan vähentänyt lyijypitoisuuksia. Metsäntutkimuslaitos tutki laskeumaa selvittämällä sammalten raskasmetalli– ja typpipitoisuuksia vuonna 2010, edellisen kerran pitoisuudet selvitettiin vuonna 2005. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan mäntyöljyllä käsitelty puu hylkii vettä huomattavasti paremmin kuin käsittelemätön tai painekyllästetty materiaali. Tutkimuksia on tehty yhteistyössä kajaanilaisen Ekopine Oy:n kanssa. Suomen eteläisessä puoliskossa on odotettavissa kannan selvää runsastumista ensi vuoden aikana, jolloin seuraava varsinainen huippu ajoittuisi syksylle 2014. Havaitut myyrämäärät eivät aiheuta merkittävää riskiä taimikoissa ensi talvena. Valtalajina eteläisessä Suomessa on tällä hetkellä metsämyyrä, joka runsastuu yleensä ripeämmin pohjavaiheesta kuin peltomyyrä. Tiheimpien metsämyyrälaikkujen alueella saatetaan havupuiden latvasilmuja syödä, mutta näiden voidaan olettaa olevan yksittäistapauksia. laskeumat kutistuneet Raskasmetallien sekä typen laskeumat ovat laskussa. Pohjois-Suomen hirvet saattavat vaeltaa useita kymmeniäkin kilometrejä. Raskasmetallilaskeuman aleneminen johtuu kotimaisten päästöjen sekä kaukokulkeuman vähenemisestä. Todennäköinen syy eteläisten hirvien vähäisempään liikkumiseen on sopivien elinympäristöjen vähyys. Syksyn 2011 jälkeinen romahdus ei myöskään ole ollut kovin syvä, minkä takia myyräkannat ovat usein suurta huippua seuraavan kesäromahduksen sijasta elpyneet kuluneen kesän aikana. Etelämpänä tavataan harvakseltaan sekä metsäettä peltomyyriä, mutta verrattain alhaisissa tiheyksissä. Tuhoilmoituskaavakkeen lisätietoja-kohtaan toivotaan mahdollisimman tarkkoja tietoja tuhoalasta. Sekin on mahdollista, että kannanvaihtelu ei ala heti seurata perinteistä säännönmukaisuuttaan, vaan edessä voi olla samanlainen vaimean vaihtelun aika kuin Etelä-Suomessa 1990-luvun jälkipuoliskolla. Myyräkannat tulevat todennäköisesti pysymään alhaisina ensi kevääseen saakka. Riista– ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan hirvet liikkuvat Etelä-Suomessa yleensä alle 10 kilometrin matkoja. Myyriä yhä vähän TEKSTI OTSO HUITU, HEIKKI HENTTONEN, JUKKA NIEMIMAA, METLA MetsäntutkiMuslaitoksen tämän syksyn seurantapyynnit osoittavat, että myyrien määrät ovat pysyneet alhaisina kuluneen kesän ajan. Pohjoisessa myyräsykli on vuotta pitempi kuin etelässä
Itsellekin tulee hyvä mieli, kun saa toisen hymyilemään. Hirvien liikkeiden arvailu, metsästä kantautuvien risahdusten ja rytinöiden kuuntelu, vilauksen näkeminen hirvestä ja jopa mahdollinen ampuminen ovat kaikki tavoittelemisen arvoisia hetkiä. Joskus, kun on oikeaa työasiaa, jahdista tuttua kaveria on virastoaikana helpompi lähestyä. Minä puolestani olen kiinnostunut metsän tapahtumista ja puuyksilöiden elämästä myös hirvijahdissa. Mutta parasta kaikesta on passissa olo. Hirviporukassa on monenmoista taitajaa ja ammattilaista. Aikaa myöden kirkastuu käsitys, mikä menettelytapa on ollut tuloksekas ja mikä mennyt pommiin. Varsinaisia työasioita puhutaan vähemmän, mutta eipä juuri kukaan ole pahakseen laittanut, jos jotakin yksittäistä asiaa tiedustelee. Hirvijahti tuo mukanaan paljon plusmerkkejä, mutta melko vähän miinuksia. Moni matkustelee, seuraa urheilua tai harrastaa kulttuuria, hyvä niin. Paimenna samalla pilviä tai seuraa tinttien hyppelyä, ehkä hanhiaurakin lentää tai pyy pyrähtelee lepikossa. Porukassa oppii Jahdissa näkee vuodesta toiseen samoja metsänkohtia, niissä tehtyjä tai tekemättömiä hoitotoimenpiteitä ja hakkuita sekä luonnon omia muovauk sia. Välitöinä tehdyt laudanheittelyt ja raivaussahahommat ovat tuoneet vaihtelua, mutta nyt ranteet ovat levon tarpeessa. Meikäläinen on heilutellut saksia joulukuusenleikkuussa, lehtipuiden karsinnassa ja koristehavujen keräyksessä yli puoli vuotta lähes päivittäin. meTsäLäisen aLLaKKa N iin mukavia kuin eri metsätyöt ovatkin, ne ovat myös fyysisesti raskaita ja toisinaan yksipuolisia. Päinvastoin, olen illalla hyvällä mielellä, jos olen oivaltanut jotakin uutta tai vahvistanut vanhaa tietoani. Vanhaa ystävää, joka viettää ehtoopuoltaan hoitokodissa, ilahduttavat suuresti kertomukset hirvien kulkemisesta tai näkemisestä vanhoilla kotikulmillaan. nauti hirvijahdista Pukeudu huolellisesti seuraa metsän tapahtumia Tallenna kivat tarinat jarMo sirola Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Ja kuinka monta lystikästä tarinaa jahdista onkaan mukaan tarttunut! Vuosikymmentenkin takaa muistuu mieleen Aksun kertomat Maljorkan matkat ja niillä nähdyt pyynsilmät. Eipä juuri ole tuon olon voittanutta. Tai anna ajatusten kulkea muuten vaan, saatvapaalla taapa joskus silmäluomikin vähän lurpsahtaa. Vastineeksi pyrin itse kysyjille omaa tietoani jakamaan. Ajelu pitkin pitäjää ja tossutaipaleet passipaikoille ruokkivat oivallisesti kotiseututietoutta – viime jahtikauden jälkeen tapahtuneet muutokset tulevat rekisteröidyksi pääkoppaan. Eikä se rasita minua tippaakaan. JE TT A SI RO LA 41 MAKASIINI 7 • 2012. Istupa hiljaa paikallasi, anna auringon lämmittää nenänpäätä tai tuulen hivellä poskia. Joku haluaa vapaahetkinään irtautua täysin omasta ammatistaan. Monta tiedonjyvää on jahtipoluilta näin matkaan tarttunut. Hirvijahdista vaihtelua Jokainen toivottavasti löytää oman tapansa rentoutua. Huumoripitoiset nuotiojutut, makkaranpaisto porukalla ja kaverien tapaaminen ovat sopivaa vastapainoa yksin tai mamman kanssa raatamiselle. Jarmo-pappa se suuntaa istuskelemaan kannolle tai hirvijahtiin. Lukemattomat kerrat olen nekin edelleen kertonut, ehkä tuonut rahtusen elämäniloa ja hauskuutta lähimmäisille
Eli inflaatio on velallisen ystävä. Säätiö ei käytä lainarahoitusta, mutta yksityistaloudessa lainaraha on harkinnanarvoinen, säätiön asiamies Ilari Pirttilä sanoo. Mistä palsta sitten kannattaisi hankkia. oma palsta velkarahalla. Arvioijat eivät tienneet ennakolta metsätilan hintapyyntöä eivätkä toteutunutta kauppahintaa. Pohjois-Suomen metsätilojen hinnat ovatkin tänä vuonna noin kymmenen prosentin nousussa. Metsäsijoittamisen kannalta Pohjois-Suomi on aiempaa houkuttelevampi, koska siellä hintoihin ei ole ladattu puuntuoton ulkopuolisia arvoja niin paljon kuin etelämpänä. Siinäpä syitä pohtia, laittaisiko säästöt metsään ja ottaisiko velkaakin. Ei Keski-suomea ylempää Metsämiesten Säätiöllä on lähes 5?000 hehtaarin metsäomaisuus. Arviot on tehty kuviokartan ja kuviokohtaisten puustotietojen perusteella ilman maastokäyntiä. Pellervon taloustutkimus ennustaa Keski-Suomenkin metsätilojen hintojen nousevan vain hieman viime vuodesta. Tavallisimmat viitekorot euriborit ovat historiansa alhaisimmalla tasolla, selvästi alle yhden prosentin. Metsä tuottaa tavallisen hyvällä hoidolla 3–4 prosentin tuottoa pääomalle. Metsäsijoittajalle EteläSuomen on sanottu olevan liian kallista, mutta koko 2000-luvun jatkunut hinnannousu näyttää pysähtyneen. Kummastakaan ei voi olla varma, mutta ei myöskään siitä, etteikö jollekin molemmat voisi toteutua. Toisaalta talouden käänteillä on taipumus tulla yllättäen. Tilakauppaa tehdään jatkuvasti, etupäässä ostomutta myös myyntilaidalla. Jotta velkaraha tuottaisi enemmän kuin söisi, niin lainan korkokustannuksen tulee pysyä metsän tuottoa pienempänä, tai metsän pitää tuottaa keskimääräistä enemmän. Mutta tuskin vielä ensi vuonna, uskovat ekonomistit. Etelästä vai pohjoisesta. Vaikka korot ja inflaatiokin lähtevät jonakin päivä nousuun, ei nousu vaikuta nimellishintaiseen lainapääomaan. Jos eurokriisistä selvitään, patoutuneet investointitarpeet saattavat purkautua nopeasti ja saada aikaan jyrkänkin nousukauden. Kannattaisiko historiallisen alhainen korkotaso hyödyntää ja ostaa esimerkiksi metsää lainarahalla. sijoiTTaminen ostaisiko velaksi. ”Yksityiselämässä olen ostanut metsää velkarahalla, tosin eteläistä Keski-Suomea pohjoisempaa en investointeja pitkäaikaisella 42 MAKASIINI 7 • 2012. Pankkitalletukset eivät tuota ja lainaraha on halpaa. Asiantuntijat arvioivat Metsähankinnan kannattavuutta voi tarkastella esimerkkitilan avulla. Pohjois-Pohjanmaalla oli hiljattain myynnissä vajaan 10 hehtaarin puustoinen tila. Kukaan ei pysty sanomaan, kuinka kauan korot pysyvät matalina, mutta merkkien mukaan vielä pitkään. TEKSTI MIKKO HäyRyNEN l ainaraha on nyt halpaa. Metsälehti pyysi kahta metsäkauppojen asiantuntijaa – Metsämiesten säätiön asiamies Ilari Pirttilää ja metsäsijoittaja Timo Salmista – arvioimaan, kannattaisiko tila hankkia velkarahalla
Metsäkoneiden suunnittelussa on huomioitu ympäristön asettamat haasteet ja metsien hyvinvointi myös tulevaisuudessa. www.JohnDeere.fi John Deere Forestry Oy – PL 472, Tampere – Puh. John Deere on edelläkävijä, joka investoi jatkuvasti tuotekehitykseen. Metsän hoitoon kannattaa panostaa, sillä hyvinvoivassa metsässä kasvaa mahdollisuus pitkäkestoiseen, keskimääräistä merkittävästi parempaan tuottoon.. 020 584 166 – ForestryFinland@JohnDeere.com Tuottavuus kasvaa hyvin hoidetussa metsässä
Puunhintojen kehitystä ei voi tietää ja saattaa tulla hoitotöitä kuten tienrakennusta ja ojitusta ennen kuin pääsee myymään. Myönteistä tilassa on kohtuuhyvä, vaikka valtaosin pehmeä kasvupohja, samoin että tiet ovat kahdelle rajalle. Suuret kuviot alentavat hoitokustannuksia. Pielisen pohjoispäässä sekä Heinola–Kouvola-akselilla sijaitsevat tilat on hankittu 15 vuodessa päätyön ohessa ilman perintöpesämunaa. 3. 5. Myös lainan korko elää.” Lisäksi on huomioitava sijoittamisen tärkein sääntö eli hajautus, joka koskee kaikkia sijoittajia. ”Jos hakattavaa on vähän, kasvavat riskit. Esimerkkitila on tuoretta kangasta, mutta noin puolet on suota, joten mielenkiintoni lopahti siihen. Haluan runsaasti kasvatusmetsiä, jotta saan tulevaisuudessa rahaa hakkuista. salmisen arvio ”1. 2. Tämä tila on satojen kilometrien päässä muista tiloistani ja liian pieni yksittäistilaksi. Haluan tuoreita ja lehtomaisia kankaita kivennäismailla, jotta puu kasvaa ja sitä saa korjattua. Laskisin käyvän hinnan niin, että toimenpiteiden jälkeen ei jäisi juuri lainaa, vain omina töinä tehtävät vajaan kuuden hehtaarin istuttamisen ilo sekä raivaukset. Metsänkään osuus sijoitussalkusta ei saa nousta liian suureksi, vaikka mieli tekisi. Hetkellinen korkotaso ei vaikuta miehen ostopäätöksiin eikä kannattavuusvaatimukseen. Näin tilan ostoa varten otettu laina olisi maksettu takaisin puukaupan lopputilityksen yhteydessä kahden vuoden sisällä, jonka ajan korkojenkin voi odottaa pysyvän kohtuullisina.” Mieluiten naapurista Jyväskyläläinen metsätalousyrittäjä ja tehdaspäällikkö Timo Salminen sijoittaa aktiivisesti sekä metsäettä asuinkiinteistöihin, 500 metsähehtaarin raja ylittyi vähän aikaa sitten. Hyvä ostokohde. Hakisin kohteita enintään kahden tunnin ajomatkan päästä kotoani, joka on nyt Helsingissä.” Etelä-Suomessa metsällä on muitakin kuin metsätaloudellisia arvoja, jotka pienentävät riskiä. lainarahalla itse tekisi. Tilasta 40 prosenttia on kasvatusmetsää, mutta hitaasti kasvavaa. Herkkupala on kohde, jossa ison osan kauppahinnasta voi maksaa välittömillä hakkuutuloilla. Tässä kuvion keskikoko on 1,9 hehtaaria. Vakuutena käytän asuinkiinteistöjä, sillä niillä saa paremmat lainaehdot. On toki niin, että muut arvot realisoituvat vasta, jos tila myydään edelleen. Turvemaa on aina kalliimpi hoitaa.” Esimerkkikohteen Salminen arvioi viidellä perusasialla sekä tuottoodotuksella. ”Ravinteikas korpi menee, mutta karumpia suopohjia kartan kuin ruttoa. Tuottoja olisivat välittömät puukauppatulot. Heikko ostokohde. Haluan ostaa runsaasti hakattavaa, jotta pitkäaikaisesti sidottu pääoma jää pieneksi. Pitkäaikaisesti sidotun pääoman tuottoprosenttia laskiessani käytän tuottona ostoa seuraavien hoitotöiden ja hakkuiden jälkeistä puuston arvokasvua. Pitkäaikaisesti sidotun pääoman lasken lisäämällä ostohintaan oston kulut ja verot, ”RAVINTEIKAS KORPI MENEE, MUTTA KARUMPIA SUOPOHJIA KARTAN KUIN RUTTOA.” TI IA PU U KI LA LE EN A LO U H IV A A RA 45 MAKASIINI 7 • 2012. Viitekorko on aina kolmen kuukauden euribor”, Salminen kertoo. Tilojen keskittäminen kannattaa. ”Ostan metsätiloja sataprosenttisellakin lainarahalla. Sellaisia on tarjolla harvoin. Jotta palsta saadaan kauttaaltaan kesäkorjuukelpoiseksi, niin tie pitää rakentaa takakulmaan ja mahdollisesti valmiitakin teitä on vahvistettava. Tilan iäkkäät kuviot päätehakkaisin, vaikka ne ovat vähäpuustoisia ja pienehköä puuta. Jos tilalla on runsaasti hakkuukypsää puustoa, on helppo laskea, kuinka paljon siitä voidaan heti muuttaa rahaksi ja käyttää lainan lyhennykseen. Välttävä. Tilan kuluja olisivat kauppahinnan lisäksi varainsiirtovero, puunmyyntitulojen verot metsävähennyksellä vähennettynä, uuden tien rakentaminen neloskuviolle ja mahdollisesti entisten teiden parantaminen, kunnostusojitus sekä kuvioiden 2, 4 ja 5 muokkausja taimikulut. 4. Tyydyttävä. Heikko. Pirttilän arvio ”Kohde sijaitsee kaukana säätiön muista tiloista ja on säätiölle liian pieni, mutta yksityishenkilönä saattaisin harkita, jos asuisin lähellä
Tavoiteltava tuottoprosentti on vielä selvästi korkeampi. Kun ensimmäinen metsäpalsta on maksettu vaikka puoliksi, sitä voi jo käyttää seuraavan palstan ostolainan vakuutena. Joskus mielenkiintoisen naapuritilan joutuu ostamaan näin matalalla tuotolla, mutta pääsääntöisesti tuoton on oltava vähintään 5–6 prosentin tasolla, jotta pitkäjänteinen metsätalousyrittäminen on mahdollista. Hoitotoimet pitää tehdä ajallaan, oikein ja kustannustehokkaasti. Pankki ei itse arvioi lainoitettavan metsätilan arvoa, vaan luottaa metsäammattilaisen tekemään hinta-arvioon. Ostotilanteessa täytyy pitää pää kylmänä, jotta maksaa vain taloudellisista arvoista. ”KannaTTaVUUs oLisi KiiTeTTäVä, jos TiLan Voisi osTaa seLVäsTi aLLe 20?000 eURoLLa.” JO U N I KL IN G A sijoiTTaminen 46 MAKASIINI 7 • 2012. En lähtisi katsomaan, enkä tarjoaisi mitään.” Kuinka kaupassa kävi. Kommentti liikkuvaan maaliin ampumista Metsäsijoittaminen muistuttaa savikiekkojen ammuntaa: hyvä tulos syntyy riittävän monesta oikeasta ratkaisusta eli liikkuvaan maaliin pitää osua mahdollisimman monta kertaa. Puukauppapäivä on metsänomistajan tilipäivä ja silloin pitää tietää puutavaralajeittain, mitä on myytävänä ja mikä on alueen hintataso. Ketjuttamalla iso omaisuus Tyhtilä tietää metsäsijoittajia, jotka ovat hankkineet useiden satojen hehtaarien metsäomaisuuden ketjuttamalla ja velkarahalla. Kokonaisarvon korjauksena on käytetty 25 prosenttia, jolloin käyväksi arvoksi tulee 27?772 euroa. Ammattilaisen tekemän hinta-arvion mukaan tilan puuston arvo on 35?449 euroa ja maapohjan arvo 1?581 euroa. Mikäli talousongelmia ilmenee, niin ne on hankittu muilla tavoin. Myyjän hintapyyntö oli 33?000 euroa, josta tuli myös kauppahinta. ”Metsätilan osto katsotaan sijoitustoiminnaksi, joten omarahoitusta pitää olla isompi osuus kuin asuntolainassa.” Korkomarginaali on asiakasja tapauskohtainen, mutta joka tapauksessa asuntolainaa korkeampi. Pankilla on silloin luottoriski. Jos tilan hinta olisi 27?000–30?000 euroa, pitkäaikaisesti sidotun pääoman tuotto olisi noin kolme prosenttia. Ajoituksella on merkitystä ja suhdanteen seuraaminen kuuluu markkinatalouteen, vaikka epätasainen kaupankäynti on teollisuudelle kirosana. Valmisteilla olevan metsälain uudistuksen myötä hakkuukypsyysrajat poistuvat. MIKKO HäyRyNEN kiinnostus metsätilojen hankintaa kohtaan on kasvamaan päin. Kun päätehakkuuikäinen metsätila hakataan, niin sen arvo saattaa laskea vakuusarvoa alemmaksi. Maastokäynnillä oma arvio tarkentuisi, mutta tässä sitä ei tarvita, sillä tila on liian kaukana, liian pieni ja kannattamaton suopalsta. Oulun Osuuspankin maaja metsätalousasiakkaiden rahoituspäällikkö Matti Tyhtilän mukaan metsäsijoittaminen velkarahalla on alkanut kiinnostaa entistä enemmän kaupunkilaisia, palkkatyössä käyviä ihmisiä. Ei-taloudellisia arvoja on toki olemassa, mutta ne ovat jotain muuta kuin ekonomiaa. ”Vielä ei ole päätetty, vaikuttaako lakiuudistus omarahoitusosuuden suuruuteen.” Tyhtilä ei muista yhtään tapausta, jossa metsälainan vuoksi olisi menty konkurssiin ja metsäpalsta olisi tullut pankille. välittömät hoitokulut ja mahdolliset uudistamiskulut sekä vähentämällä välittömät hakkuutulot. ”Ketjuttaminen käy nopeammin, jos lyhennyksiä pystyy jouduttamaan kierron ulkopuolisella rahalla, kuten palkkatuloilla.” Pesämuna tarvitaan Matti Tyhtilä tietää metsäsijoittajia, jotka ovat ostoja ketjuttamalla hankkineet useiden satojen hehtaarien omaisuuden. Sen suuruus on neuvottelukysymys. Ostetun metsätilan puunmyyntituloilla lyhennetään ostolainaa. Ostaja löytyi läheltä. ”Metsäasioissa he eivät kuitenkaan ole mitenkään noviiseja, vaan hankinta on muhinut pitkään”, Tyhtilä kertoo. Kannattavuus olisi kiitettävä, jos tilan voisi ostaa selvästi alle 20?000 eurolla, mutta niin alhainen kauppahinta on epätodennäköinen. Tavallisesti laina-aika on alle kymmenen vuotta ja korko on sidottu 12 kuukauden euriboriin. Kaikenlaiset metsät käyvät ostolainan vakuudeksi, mutta pankin kannalta paras vakuus on nuori kasvatusmetsä. Metsä vakuudeksi Metsäsijoittaja tarvitsee alkajaisiksi jonkinkokoisen oman pesämunan. Silloin pankille tulee entistä suurempi riski, että lainanottaja hakkaa kaikki pois eikä noudata uudistamisvelvoitetta
47 MAKASIINI 7 • 2012
Alimmaisiksi hän asettelee isoimmat, tasasivuisen litran maitotölkin kokoiset halot. Savu alkoi kuitenkin yskittää, ja vintiöt lampsivat ulos haukkaamaan happea kunnes hoksasivat, että saunahan saattaa palaa. Tutkimusretket liekkien maailmaan jatkuivat, kun veljekset löysivät saunalta tulitikut. Nyt konkari on koonnut ohjeensa kirjaksi. Niitä noudattamalla uunista leviää pian hyvää tekevä lämpö. Pian pesuhuoneen puurallilla räiskähteli kaksi nuotiota. Lopuksi Perälä raapaisee tulitikun ja jää katselemaan aluksi raollaan olevasta luukusta, miten liekit pikkuhiljaa kotiutuvat pesään. PUUeneRGia Osmo Perälä on aina nauttinut tulen loimusta. Hänen tehtävänsä oli täyttää lapsuudenkodin halkolaatikko vuotta vanhemman veljen kanssa. Niiden eloa hän on ihaillut jo yli 60 vuotta. Ei kun sammuttamaan ja siivoamaan. ”Että jäi onkaloita paljon ja selvisi vähällä vaivalla. Sytykkeeksi hän laittaa tuohiskäppyrän tai sanomalehden sivun, jos tuohet ovat lopussa. Ei siitä hyötyä ollut, koska seuraavakin täyttökerta lankesi meille”, hän muistelee. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVAT JANNE ULVINEN l eppävirtalainen Osmo Perälä toistaa saman rituaalin joka aamu kello kahdeksan: Astuu hämärään keittiöön, avaa puu-uunin luukun ja ryhtyy latomaan puita sisälle. Tavoitteena oli mahdollisimman ilmava lopputulos. Alussa oli syttyä sauna Perälä alkoi perehtyä puilla lämmittämiseen noin viisivuotiaana Espoon Laaksolahdessa. puuläm mittäjän Opissa Osmo Perälän ura puulla lämmittäjänä alkoi viisivuotiaana halkolaatikon täyttämisestä. ”Jo lapsena ajattelin, että se liikehtii kuin elävä olento.” 48 MAKASIINI 7 • 2012. Sitten tulevat pienemmät puut ja päälle pinon pohjalta kerätyt tikut
puuläm mittäjän Opissa 49 MAKASIINI 7 • 2012
Niiden määrä riippuu siitä, kuinka puu poltetaan. Elämä kuljetti hänet insinöörinoppiin sekä Leppävirralle ammattikoulun autopuolen opettajaksi. Kun Osmo ja Sisko-Marjut Perälä ostivat talon, järjestelmä oli jo muutettu varaavaksi sähkölämmitysjärjestelmäksi. Perhe säästi pitkän pennin. ”MOTISTA KOIVUA SAAdAAN KUITENKIN HUOMATTAVASTI ENEMMäN LäMPÖä KUIN KUUSESTA, KOSKA KOIVU PAINAA ENEMMäN.” PUUeneRGia 50 MAKASIINI 7 • 2012. Puu kannattaa siis polttaa, jolloin saadaan myös lämpö talteen. Lämpöä 210 neliön kodissa on talvella parikymmentä astetta. Aikanaan öljyn ja sähkön hinta taas putosivat, ja Perälä palasi varaavaan sähkölämmitykseen. Sitä tuskin erottaa syystaivasta vasten, mikä kertoo, ettei pienhiukkasia tule tolkuttomasti. Rakennuksessa oli vanhastaan ollut puulla toimiva keskuslämmitysjärjestelmä eli kattila, jossa lämmitettävä vesi kiertää putkistossa. ”Märkien puiden poltolle pitäisi panna sakot!” Perälä pauhaa. Sen ja polttopuun suhteesta Perälällä on vahva näkemys: ”Lahotessa puusta tulee joka tapauksessa saman verran hiilidioksidia kuin palaessa. ”Remmiä tuli.” Sen jälkeen Perälän tulentekopuuhat ovat sujuneet huomattavasti maltillisemmin. Nykyisin talossa on vielä lämpöpumppukin. ”Puulämmitystä kannattaa käyttää muun järjestelmän täydentäjänä. Vastaavia voi tehdä itsekin, kun sulattaa kynttilänpätkiä ja kostuttaa nesteessä pahvista munakennoa. Kun pakkaset alkavat, se käynnistyy ja lämmittää joulu-, tammija helmikuun. Ei tarvitse kärsiä kylmästä, mutta energiaa säästyy.” Nykyisin talonlämmittäjän on mietittävä eri polttoaineiden vaikutusta ilmastonmuutokseen. Sytykkeistä tuli tarttuu helposti keon huipulle aseteltuihin puutikkuihin. ”lämmittäjä on onnistunut, kun piipusta ei nouse savua vaan hädin tuskin erottuvaa kaasua.” Perälä neuvoo laittamaan suurimmat klapit alle ja pikkupuut päälle. Puulla lämmittämisestä Perälät eivät luopuneet varsinkaan, kun isäntä sai hankittua haapatukkeja, joista riitti klapeja vuosikausiksi. Jäljet puurallissa kuitenkin kavalsivat tekosen. Tärkeää on oikea ladonta – isot alle, pienet päälle ja harvakseltaan, kuten hän itse joka aamu tekee. Viisilapsisen perheen sähkölasku nousi pilviin. Eläkepäivinään hän on kirjoittanut useita eri alojen tietokirjoja, ja tänä syksynä ilmestyi Puulämmittäjän käsikirja (Karisto 2012). ”Tämänikäisenä on aikaa panna asioita paperille.” Lämpöä kolmesta lähteestä Osmo Perälän puulämmittäjän taidot hioutuivat 1970-luvulla. Koska kattila oli yhä paikoillaan, isäntä otti sen uudelleen käyttöön. Perälä kuuluu päältä sytyttäjien Osmo Perälä tuntee tarkasti sekä puulla lämmittämisen teorian että käytännön. Ensinnäkin puut on kuivattava hyvin. Lisäksi puu on uusiutuva lämmönlähde, joka kasvaessaan sitoo hiilidioksidia.” Tuli sytytetään päältä Pikkuisen kahdeksan jälkeen Perälän talon piipusta kohoaa lämmöstä väreilevää savukaasua. Hän asui jo silloin nykyisessä kodissaan, kolmikerroksisessa puutalossa itsensä Leppävirran rannassa. Sitten tuli energiakriisi, joka kallistutti öljyn ja sähkön. Perinteisten sytykkeiden lisäksi hyviä ovat kaupan selluloosasta ja parafiinistä valmistetut sytytyspalat
Häkä häipyy, lämpö ei. Säädöt oppii sormituntumalla.” Yläpellin Perälä pitää auki niin pitkään kuin hiilloksesta nousee pienikin liekki. Sittenkin hän jättää sen hieman raolleen. On haettava optimiarvoja. Kun tuli palaa kunnolla, puuluukku suljetaan, mutta vetoreiät jäteTyttärenpojat Vilho ja Veeti ovat jo oppineet, miten puut ladotaan oikeaoppisesti pesään. Puut hän haki viimeksi kotikunnan harvennustyömaalta, jonne ne olisivat muuten jääneet maatumaan. Heti sytytyksen jälkeen jätetään luukku vähän raolleen, jotta tulen päälle kulkee ilmaa. ”Nokipalolta välttyy, kun polttaa kuivia puita eikä käytä kituvetoa”, Perälä opastaa. Saattaa syntyä jopa nokipalo, joka on aina vaarallinen. Helposti käy kuitenkin niin, että suuri osa lämmöstä karkaa harakoille liian ilmamäärän ja korkean savukaasulämpötilan mukana. Ne hän lisää, kun ensimmäinen on hiilloksella ja pöllähtelee. koulukuntaan. Vuokon pojat, viisivuotias Vilho ja nelivuotias Veeti, lomailevat silloin tällöin isovanhempien luona ja seuraavat vaarin tulentekopuuhia. ”Kaikki puusta energiaa tuottavat aineet pitää saada poltettua. Niistä halkojen pinnalle saadaan ilmaa sopivasti. ”Kaikki vireät eläkeläiset vain halkometsään”, hän kannustaa. Klapien joukossa on eri puulajeja, sillä Perälä arvostaa muitakin kuin koivuhalkoja. Halot odottavat useissa päällekkäin pinotuissa kantotelineissä, joiden malli on isännän oma. Tulee huono hyötysuhde.” Seuraavaksi säädetään veto. Annetaan palaa kunnolla mutta ei humisemalla. 20 mottia vuodessa Jos sää on kylmä ja Sisko-Marjut laittaa uunissa ruokaa, Osmo Perälä polttaa toisenkin pesällisen puita. 51 MAKASIINI 7 • 2012. Auki pidetään myös tuhkaluukun alaveto, joka taas vie ilmaa puiden läpi ja auttaa niitä syttymään tehokkaasti. Nyt halkoja on talon päädyssä kunnioitusta herättävä määrä. Puulla lämmittämisen perinne jatkuu suvussa. Halot Perälä tekee itse. Perälät iloitsevat siitä, että kaikki heidän lapsensa osaavat lämmittää puilla. ”Jos tuli sytytetään alta, syntyy kuumuus, jossa palokaasut höyryyntyvät mutta eivät ehdi palaa. tään auki. Kitupoltto tarkoittaa, että yritetään pitkittää palamista ja säädetään veto pieneksi – kituutetaan. ”Puu kuin puu, lämpöarvo on kiloa kohti lähes sama. Motista koivua saadaan kuitenkin huomattavasti enemmän lämpöä kuin kuusesta, koska koivu painaa enemmän.” Havupuusta tulee pikeä enemmän kuin koivusta, etenkin jos sitä käryttää kitupoltolla. Hän kuluttaa erilaisia halkoja vajaat 20 mottia vuodessa. Hän neuvoo vielä tekemään pellin nurkkaan rälläkällä pienen kolon, josta häkä pääsee – varmuuden vuoksi. Keittiön uunin ja puulieden lisäksi niillä lämpiävät alakerran halkosauna ja takka sekä ulkosauna. Esimerkiksi Vuokko-tyttären kodissa Tampereella on kaksi pönttöuunia, joiden käytössä taitoa tarvitaan
KI M M O BR A N d T / cO M .P Ic Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Kaikissa toimenpiteissä huomioidaan talousvaikutusten lisäksi myös vaikutukset luontoon ja monimuotoisuuteen. Metsäalalle tässä olisi hyviä esimerkkejä. PEFC:ssä metsänomistajien näkökulma on tärkeä. Metsänomistajien on syytä myös tiedostaa, että FSC:ssä päätösvaltaa ei metsänomistajilla ole eikä tule. Elintarviketuotannossa lähiruokaa ja tuottajalähtöisyyttä tuodaan vahvasti esille. Marko Mäki-hakola Kirjoittaja on Metsänomistajien liitto länsi-Suomen johtaja. KoLUmni 52 MAKASIINI 7 • 2012. FSC:ssä viimeinen sana on aina ympäristöjärjestöillä, koska päätöksiä ei synny ilman FSC:n ympäristökamarin siunausta. Keskustelu on hämmentävää. S uomi on maailman huippua metsätalouden kestävyydessä. Lisäksi talousmetsien luonnonhoito on näyttänyt toimivuutensa, kuten ympäristöministeriön tekemä uhanalaiskartoitus osoitti. Metsäteollisuus on lähtenyt myös FSC-sertifioinnin piiriin. Lopputuotemarkkinoilla käydään kuitenkin jatkuvaa kinastelua siitä, mikä sertifikaatti osoittaa metsätalouden kestävyyden. Pidämmekö itsestään selvyytenä metsiemme sertifiointia ja kestävää metsätaloutta. Myös lopputuotemarkkinoilla olisi tehtävää: ”Suomi, kestävän metsätalouden mallimaa, sertifioinnin ykkönen”. Miksi emme tiedosta ja käyttäisi kotimaisen sertifiointimme tarjoamaa kilpailuetua. Sen sijaan, että kaikki metsäalan toimijat yhdessä puolustaisivat ja markkinoisivat omaa PEFC:tä, ovat rivit rakoilemassa. Tämän tosiasian soisi välittyvän myös lopputuotemarkkinoille ja tätä kautta metsänomistajan metsätalouden kannattavuuteen. hyödynnetään kotimaisen lähisertifioinnin kilpailuedut Tuntuu, että osa toimijoistamme ajaa kaksilla rattailla. FSC:n painopiste on ympäristöarvojen korostamisessa. Sertifiointi on myös tae metsäteollisuustuotteiden ostajille tuotteen kestävästä alkuperästä. Olemme kovalla työllä onnistuneet näyttämään PEFC:n olevan tae metsiemme hyvästä hoidosta. Painopisteen tulisi olla siinä, miten suurin osa maailman metsistä saadaan mukaan sertifiointiin. Siitä tehdyt puutuotteet ovat suomalaisille niitä oman kylän tuotteita. Vain murto-osa maailman metsistä on sertifioitu. Sitoutumista asiaan osoittaa se, että metsänomistajat ovat panostaneet PEFC-sertifioinnissa luontoarvojen huomioimiseen viime vuosina satoja miljoonia euroja. PEFC-sertifioitu puu on lähipuuta – tuotettu suomalaisella maaseudulla, lähellä sinua. Tällä hetkellä teollisuudella ei ole ongelmia sertifioidun puun hankkimisessa. Tuntuu, että osa toimijoistamme ajaa kaksilla rattailla. Työ pitää aloittaa läheltä. Emmekö ole Suomessa oivaltaneet tilanteemme hyvyyttä. Mahdollisuudet kirkastaa viestiämme ovat rajattomat. Hyvä todiste vastuullisuudestamme on kotimainen PEFC-sertifiointi, jonka piirissä lähes kaikki yksityismetsät ovat metsänhoitoyhdistysten kautta. Omaan PEFC-sertifioituun puuhun sitoutumalla ongelmia ei tule myöskään tulevaisuudessa. PEFCmetsien energia on uusiutuvaa lähienergiaa meille kaikille. Nyt olisi paikka rakentaa sertifioinnista kilpailuetu maallemme. Kukin voi kysyä, miltä se näyttää, että samaan aikaan kertoo olevansa sitoutunut kotimaiseen metsänomistajalähtöiseen sertifiointiin, mutta kuitenkin on mukana vaikkapa FSC:n hallinnossa. Tuotteiden myyjien olisi pysyttävä edelleen lujana ja pystyttävä kertomaan, miksi juuri PEFC on tae oman metsäsektorimme kestävyydestä. H ajaantumisen sijasta meidän tulisi sitoutua entistä vahvemmin omaan sertifiointiimme. J os haluamme edistää Suomen kilpailukykyä, on syytä pohtia, olemmeko mukana PEFC-lähisertifioinnissa, joka painottaa metsätaloutta ja sosiaalisia arvoja ja ottaa huomioon myös ympäristönäkökohdat. Ympäristökamarissa ei ole mukana ketään muuta kuin kuusi ympäristöjärjestöä. Metsät ovat hyvässä kasvussa
Hilux Double Cab 3.0 D-4D automaatti -mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 36 800 €, arvioitu autovero 22 447,59 €, arvioitu kokonaishinta 59 247,59 € EU-yhdistetty kulutus 7,3-8,6 l/100 km, CO2-päästöt 193-227 g/km. LUJA JA LUOTETTAVA Ammattilaiset tuntevat Hiluxin lujuuden ja luotettavuuden – siksi se on Suomen ylivoimaisesti eniten myyty pick-up. Yli 40 vuodessa maine on kasvanut legendaksi: jatkuva tuotekehitys varmistaa, että käytössäsi ovat parhaat maastoajoominaisuudet pienimmillä päästöillä ja erittäin korkeatasoisella varustelulla. suuri Toyota Touch -multimedianäyttö, joka sisältää peruutuskameran, Bluetooth handsfreen sekä kuuden kaiuttimen audiojärjestelmän aux-in/USB-liitännällä. Takuu 3 vuotta/100.000 km. Hilux Extra Cab 2,5 7,3 l/100 km CO 2 193 g/km VW Amarok Trendline 2,0 TDI 7,9 l/100 km CO 2 208 g/km Isuzu D-Max Space Cab 2,5 7,4 l/100 km CO 2 194 g/km Nissan Navara King Cab 2,5 8,4 l/100 km CO 2 222 g/km Ford Ranger Super Cab XL 2,2 8,3 l/100 km CO 2 219 g/km www.toyota.. Pick Up -luokan kulutus ja CO 2 -päästövertailu TOYOTA HILUX. Hilux Extra Cab 2.5 D-4D -mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 28 310 €, arvioitu autovero 6 297,50 €, arvioitu kokonaishinta 34 607,50 €. LEGENDA. Hilux Double Cab 2.5 D-4D -mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 31 650 €, arvioitu autovero 15 210,89 €, arvioitu kokonaishinta 46 860,89 €. Tiedot tarkistettu maahantuojien internetsivuilta 6.9.2012. 2510_TO_HILUX_Metsalehti_230x297.indd 1 2.10.2012 16.02. Tervetuloa testaamaan. Vakiona Hilux SR -tasossa mm
kesy peto Isoisän nuoruudessa ketut olivat viekkaita ja arkoja, mutta nykyään pelkästään viekkaita. Repojen lukumäärä on myös kymmenkertaistunut. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUHTa 54 MAKASIINI 7 • 2012
Täyteen komeuteensa tuuheutunut talviturkki kiilteli. 55 MAKASIINI 7 • 2012. Katselin silmästä silmään kettua, joka vaikutti terveeltä ja virkeältä
Avoimella ja muuten elottomalla aukealla sellainen tuntui miltei kosketusetäisyydeltä. Tällä kertaa ainuttakaan latvametsoa ei osunut kamerani eteen. Juuri kasvatettu talviturkki kiilsi eikä mistään kapista tai muusta taudista näkynyt merkkiäkään. Näistä ominaisuuksista vain jälkimmäinen näyttäisi yleispätevältä, edellinen olikin sopeutumista aiempaan maailmanmenoon. Kuvamallini vaikutti terveeltä ja hyväkuntoiselta. Sata vuotta sitten kettuturkis oli uskomat56 MAKASIINI 7 • 2012. Varvut työntyivät valkoisuudesta, mutta metsäsaaret näyttivät kovin talvisilta. Matkan lyhetessä vajaaksi sadaksi metriksi se kuuli suljinäänet, mutta ei pannut rapsahtelua pahakseen. Viime vuosina se ei ollut lainkaan tavallista, joten odotin tilaisuutta muutaman päivän patikoimiseen Litokairan suoerämaassa. LUHTa T uli kunnon syyspakkasia ja suot jäätyivät kantavaan routaan. Kun vihdoin marssin reppu selässä kohti salon sydäntä, Sumusuon jäisten rimpien ja jalkojeni välissä narisi kymmensenttinen lumi. Seuraavina hetkinä jatkoin kameratultani epäuskoisena mutta sitäkin innostuneempana. Toivoin näkeväni neulasia popsivia metsoja, huurremetsoja, joita metsästäjät vielä minun lapsuudessani ampuivat syksyn ja talven taitteessa valtavat kantamukset tai pulkalliset. Niiden sijaan kohtasin petonisäkkään, joka on levinnyt laajemmalle kaikenlaisiin ympäristöihin kuin yksikään toinen laji. Vähän myöhemmin se lähti astelemaan suoraan minua kohti. KeTUT PYsYiVäT HaRVaLUKUisina soTaVUosiin asTi, eiKä KesY Tai UTeLias KeTTU eLänYT KoVin VanHaKsi. Oletin sen havainneen liikkeen, kun vaihdoin käsistäni mukin ja termospullon pitkäputkiseen kameraan. Se kiersi, veti vainua ja lönkötti kauas metsän piiloihin ilman minkäänlaista pakokauhua. Repo seisahtui katselemaan minua korkeintaan kymmenestä metristä. Kettu kierteli ensi alkuun vähän sinne tänne suon vastakkaisella laidalla. Ovelasti peloton Eläinsatujen ja vanhojen metsästyskertomusten kettu oli varovainen ja ovela. Samoille viikoille osui myös kiireellisiä sisätöitä ja niiden jälkeen oma ja lähimmäisten flunssaepidemia
Ketut pysyivät harvalukuisina sotavuosiin asti, eikä kesy tai utelias kettu elänyt kovin vanhaksi. Tällä hetkellä kettuja vainotaan tuntureilla ankarasti, metsäisessä Pohjois-Suomessa kohtalaisesti ja Ruuhka-Suomessa ei oikein ollenkaan. Tällä vuosituhannella cityketut vakiintuivat muihinkin eteläisen Suomen suuriin kaupunkeihin. Metsästyksestä huolimatta Inarin ja Utsjoen tuntureilla punaturkit olivat viime keväänä niin runsaita ja myös niin nälkiintyneitä, että törmäsin muutamassa viikossa seitsemään vaihtelevan kesyyn kettuyksilöön. Vielä huonommin repolaiset pärjäävät nelijalkaisten petojen, ilveksen ja suden, kanssa. Monen esteetikon mielestä kettu on kaikki tyynni planeettamme kaunein villieläin. Konfliktit ihmisten kanssa ovat jääneet vähäisiksi. Jos jollekin seudulle asettuu susilauma, ketut luikkivat muualle, kanalintukannat vahvistuvat ja vastaavasti hirvieläimet vähentyvät. Fennoskandian tuntureille kiivettyään ketut saalistivat ja karkottivat arktisen sukulaisensa naalin melkein sukupuuttoon. Eväiden tai vaikka makuupussin menettäminen peninkulmien päässä maanteistä voi ketuttaa myös luonnonystävää. Tällä hetkellä Ruotsin ja Norjan rajatuntureilla elää kitulias naalikanta ruokinnan ja massiivisen kettujen tehopyynnin turvin. Helsinkiläinen kettukanta on tuollaiset satakunta pitkähäntää. Niitä vallattaessa parhaiten menestyivät yksilöt, jotka luopuivat perinteisestä ihmisarkuudesta. 57 MAKASIINI 7 • 2012. Muutamien autiotupien ympäristöön on kesyyntynyt näpistelijöitä, jotka pimeän tullen vievät ruokapusseja ja muitakin tarpeita jopa väkisin retkeläisten teltoista. Tai sitten veijari on puijannut kaupunkilaisia kuin sadun karhua. Helsingin ja tuntureitten välisessä metsäisessä Suomessa repolaisen ylenpalttinen runsastuminen huonontaa metsäkanalintujen lisääntymistä. toman arvokas ja repo sen vuoksi himoittu saalis. Saaristossa ketun ja merikotkan välille voi syntyä toraa, jossa kotka on yleensä vahvoilla. Lisäksi kanojen pito ja moni muukin asia on iät kaiket hiertänyt revon ja ihmisen yhteiseloa. Ne tuntevat myös grillien ympäristöt ja muut paikat, joista aamuyöllä löytyy herkkupaloja. Mielestäni tässä on siltä osin järkeä, että kaupunkija kyläketut ovat metsäisiä lajitovereitaan harmittomampia. Ketusta ei koskaan tullut lemmikkiä tai kotieläintä, koska se on yksineläjä vastakohtana sosiaaliselle sukulaiselleen sudelle. Kun ketut runsastuivat, ne alkoivat työntyä uusiin elinpiireihin ja etsivät uusia ruokamaita vanhoistakin. Kaupunkikettuja ei kuitenkaan pidä ruokkia, sillä liikaa kesyyntyneestä häntäheikistä tulee uskomattoman röyhkeä. Kaupunkiin ja tuntureille Repolainen löysi ruokamaita valtateiden varsilta liikenteen uhreista, kaatopaikoilta, kaupungeista ja tuntureilta. Perinteisesti Lontoo on tunnettu ketuistaan, joista yksi eksyi jopa metroon ja istui tyynenä penkillään päätepysäkille asti. Turkistarhojen yleistyttyä luonnonturkisten hinnat romahtivat, metsästys muuttui ansionhankinnasta huviksi ja suuntautui syötävään riistaan. Saariselän tuntureilla ketut hyödyntävät turismia ja retkeilyä. Pääkaupungin repolaiset metsästävät valkoposkihanhia, lokkeja, rottia ja ennen kaikkea villiintyneitä kaneja
Kosteina pidetyt taimet pääsivät maahan, mutta sitten matkaan tuli mutka. Kun ne olivat heinäkuussa reilun vuoden ikäisiä, Salo rustasi laitteen, jossa oli viisi sahanterää rinnakkain. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Taimet, jotka Antti Salon tytär Sirpa oli kasvattanut 4H-kerholaisena, istutettiin 26 vuotta sitten. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Kolot peitettiin hiekalla. Kulotuksesta kukoistukseen Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Pari viikkoa istutuksesta kaikki männynalut oli nypitty ylös noin kahden aarin alueelta. Paikalla kasvaneen vanhan kuusikon Salo oli hakannut edellistalvena. ”Sillä painoin kolot kasvualustaan”, Antti Salo kertoo. ennen & nYT 1986 1993 2012 58 MAKASIINI 7 • 2012. Korpit kolttosilla Ennen kuin männyt päätyivät sinne, missä ne ovat nyt, Antti Salo kulotti alueen ammattimiesten ja poikansa Arvin kanssa. Lempääläisen Antti Salon tyttären kasvattamista taimista on kehkeytynyt mukava männikkö. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVAT ANTTI SALO l ouhikkoisella 2,5 hehtaarin alalla Lempäälässä kasvaa oksainen mutta suora männikkö, kuten yllä olevasta kuvasta näkyy. Salot viljelivät siihen aikaan vihanneksia kuten kaalia, purjoa ja kukkakaalia. Kun männyt olivat 5–6-vuotiaita, Salo kävi alueen raivaussahan kanssa läpi. Lähellä oli siihen aikaan kaatopaikka, jolta ne vierailivat.” Uudet taimet – Sirpan kasvattamia nekin – saivat olla rauhassa. ”Metsänhoitoyhdistyksen neuvoja sanoi, että korppien tekosia. Lähetä ne meille Metsälehteen. Talven taimet viettivät avomaalla. ”Kulotuksen jälkeen emme muokanneet maata. Viime talvena hän teki harvennushakkuun. Nyt metsä saa kasvaa rauhassa 15 vuotta. Sillä hän sahasi männyntaimet laatikossa ristiin, irti toisistaan. Siemenet kylvettiin huhti-toukokuun vaihteessa muovilaatikkoon, joka oli täytetty turpeen ja hiekan sekaisella mullalla. Kuhunkin koloon Sirpa laittoi yhden siemenen, jotka saatiin metsänhoitoyhdistykseltä. Kylvöpuuhiin Salo kehitti apuvälineen: hän kiinnitti vanerilevyyn säännöllisin välein ruuveja niin, että pallokannat tulivat tuuman verran ulos. Ei ollut risuja eikä tarvinnut poistaa vesaikkoa.” Männyntaimet istutettiin kulotetulle aukolle 26 vuotta sitten. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Kun niiden taimia varten hankittu muovihuone vapautui keväällä, männynsiemenlaatikot siirrettiin sinne itämään
9.-16.4. 2013 59 MAKASIINI 7 • 2012
Marjasta syntyy myös maukas moussekakku. TEKSTI JA KUVAUSJäRJESTELyT MARJA HARTOLA KUVA MARIA GRÖNROOS Raikas lakka mousse kakku sopii syksyn juhlatarjoiluun. TaPionPöYdäLTä syksyn juhliin Hilla on pohjoinen herkku, jota tarjotaan ulkomaalaisillekin. 60 MAKASIINI 7 • 2012
Pakastaminen on edelleen hyvä säilöntätapa. Hilla on myös arka sään vaihteluille, sää vaikuttaakin hillasadon määrään enemmän kuin muiden luonnonmarjojen satoon. Hilla on nimenomaan pohjoisen pallonpuoliskon kasvi, joka talvehtii jopa 40 asteen pakkasessa. Kaada seos vuokaan kakkupohjan päälle. Itäja Keski-Suomessa se on muurain tai suomuurain, Muuramen kunnan vaakunassa on kasvi kuvattuna. Marjaa kutsutaan monilla eri nimillä paikkakunnasta riippuen. Lisää kermavaahtoon rahka, tuorejuusto ja vaniljasokeri. Ojituksen takia hilla lakkaa kukkimasta ja häviää lopulta kokonaan. Laita liivatteet kylmään veteen viideksi minuutiksi pehmenemään. Keskinkertaisena hillavuonna saadaan talteen noin viisi miljoonaa kiloa marjaa. Koristele kakku mintun tai sitruunamelissan lehdillä tai pihlajanmarjoilla. Hillan lehdistä saa aromikasta yrttijuoma-ainesta. Anna kiinteytyä yön yli. Hilla kasvaa koko maassa, mutta suurimmat sadot saadaan PohjoisSuomessa. Hillan marjastajat tietävät sen poimintaan liittyvät riesat: hyttyset, pitkät kävelymatkat upottavilla soilla ja syrjäisillä seuduilla jopa petoeläimet. Voit laittaa kakun päälle pelkästään tuoreita tai sokeroituja pakastettuja lakkoja, joista liika mehu on valutettu pois tai lisätä lakkojen päälle vielä liivatehyytelötai hyytelösokerikerroksen. Pohjanmaalla se on lintti tai valokki, Länsi-Suomessa lakka. Lakkahilloa ja leipäjuustoa tarjotaan ulkomaalaisille vieraille ja lakkalikööri on suosittu Suomen tuliainen, kun mennään ulkomaille kylään. Jos on mahdollista saada marjat heti kylmään poimimisen jälkeen, ne voi säilöä vähällä sokerimäärällä omassa mehussa. Lönnrot kutsui hillaa ”muuranwatukaksi, jota käytetään kuumetaudeissa, punataudissa, keuhkotaudissa ja kerpukissa” eli C-vitamiinin puutostaudissa. Se on kauniin keltainen ja sisältää C-vitamiinia 3–4 kertaa ja A-vitamiinia 10 kertaa enemmän kuin Etelän appelsiini, joten sitä onkin kutsuttu Pohjolan appelsiiniksi. Hapan hilla sisältää nimittäin bentsoehappoa, joka säilöö marjoja. Lapin merimiehiä kehotettiin ottamaan matkoille mukaan lakkahilloa keripukin ehkäisemiseksi. Laita vuoan pohjalle ja reunoille leivinpaperi. SH U TT ER ST O cK 61 MAKASIINI 7 • 2012. Nyt on jo kymmenes vuosi, jolloin on saatu heikohko hillasato. lAKKAMOuSSEKAKKu POHJA 2 MUNAA ¾ dL TUMMAA SOKERIA ½ dL VEHNäJAUHOJA ¼ dL JAUHETTUA MANTELIA ¼ dL KAURALESEITä ¾ TL LEIVINJAUHETTA Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää kuivat aineet sihdin läpi. MOuSSE 2 dL KERMAA 250 G MAITORAHKAA 200 G MAUSTAMATONTA TUOREJUUSTOA 2 dL SOKEROITUA LAKKAHILLOA TAI 1 dL LAKKAA JA 1 dL SOKERIA ½ dL LAKKALIKÖÖRIä 2 TL VANILJASOKERIA 6 LIIVATETTA Vatkaa kerma vaahdoksi. Irrota kakkupohja vuoasta. Kullankeltainen lakka on marjojemme aatelia. Marjoista tehdään hilloa, marmeladia, mehua ja likööriä. s uolla kasvava hilla (Rubus chamaemorus ) on yksi arvokkaimmista marjoistamme. Kuumenna likööri ja liuota liivatteet siihen. Poimittu hilla ei säily kauan lämpimässä. sadot kutistuneet Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten Lapin avosoilta saatiin runsaita hillasatoja, mutta soiden ojitukset ovat pienentäneet satoja. Kaada seos voideltuun irtopohjavuokaan (23 cm) ja paista 175 asteessa noin 25 minuuttia. Anna jäähtyä. Pohjoisja Itä-Suomessa se on hilla, Ranuan kunnassa Peräpohjolassa järjestetään Hillamarkkinoita. Kaada jäähtynyt liivateliemi seoksen joukkoon vähitellen koko ajan sekoittaen. Lapissa säilytettiin hillaa muinoin lumeen haudattuna, jolloin se pysyi kylmänä koko talvikauden
Terva saa puusuksen luistamaan. Kunnolla tervatut paanut säilyvät kirkon katossa jopa vuosisatoja. Tervaa on vaikea standardisoida. Raaka-aine ja valmistustapa vaikuttavat eri aineiden suhteellisiin määriin, joten tervan ominaisuudet vaihtelevat. Sen syvimmästä kohdasta Käsin TeHTY männyn musta kulta Perinteisen tervahaudan rakentaminen ja polttaminen on työläs urakka. t ervaus joka kevät pitää puuveneen vuosikaudet vesillä. Mutta jos opettelee itse valmistamaan tervaa, oppii vähitellen ymmärtämään tämän mustan ja jähmeäliikkeisen nesteen luonnetta. Myös tervaa on monenlaista, muun muassa hautatervaa, tynnyritervaa ja tehdastervaa. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA 62. Käyttötarkoituksia tervalle riittää loputtomasti. Terva on useiden eri ainesosien seos. Onneksi tervaa voi tehdä kotitarpeiksi myös tynnyrissä. Pihkaisesta männystä Vanhanaikaista hautatervaa valmistettaessa maahan kaivetaan loivan suppilon muotoinen kuoppa. Sitä, mikä on hyvää tervaa, ei ole kuitenkaan helppo sanoa, vaan siihen tarvitaan kokenut tervantuntija
Kynän pään alle pannaan tynnyri, johon tervaa haudan palaessa valutetaan. Keko peitetään maakerroksella. Polton alkuvaiheessa kynästä valuu löysää tervankusta. Kellansävyisestä tervaksesta irtoaa paremmin pihkaa kuin punasävyisestä. Niinpä tervanvalmistuksesta jää jäljelle suurelta osin myös puun sisältämä hiili. Pientuotantona valmistettavan tervan kohdalla tarvittavan analyysin tekeminen olisi ollut mahdotonta. Sen sijaan terva sulkee puun huokoset ja estää kosteuden pääsyn puun sisään. Myöskään puun ei ole tarkoitus palaa kuin vain sen verran, että prosessin tarvitsema kuumuus saadaan aikaan. Ei puhuttu enää tervankusesta vaan tärpätistä ja puu haposta, jotka ovat tärkeimmät puusta erottuvat aineet tervan ohella. Kun puuta kuumennetaan hapettomassa tilassa, se ei syty varsinaisesti palamaan. Vanhan ohjeen mukaan hyvä tervas on niin kapea, ettei siitä saisi kirvesvartta.. Menneinä vuosisatoina, kun tervaa vietiin suuria määriä ulkomaille puisten laivojen suojaamiseen, valvottiin tervan laatua vientisatamien tervahoveissa. Parhaassa tapauksessa se myös lisää tervan käyttöä: onhan parempi suojata puu kosteudelta ympäristöystävällisellä tervalla kuin kyllästää se ihmiselle ja muille eliöille paljon myrkyllisemmillä kyllästysaineilla. Puut pilkotaan sahalla ja kirveellä pieniksi, jolloin terva irtoaa paremmin. Ehkä tämä osaltaan kuitenkin lisäsi meidän suomalaisten ymmärrystä tervan luonteesta. Vaikka puhutaan ”tervanpoltosta”, ei tervaa tietenkään ole tarkoitus polttaa. Hyvä tervas tuoksuu voimakkaasti pihkalle. Terva valmisTeTaan mahdollisimman pihkaisesta männystä. Eräässä kokeessa huomattiin, että terva ei ole erityisen myrkyllistä puuta lahottaville sienille. Puunsuoja-aineilta, jotka perustuvat myrkyllisyyteen, edellytettiin uudessa direktiivissä tarkkaa kemiallisen koostumuksen tuntemista. Eri ainesosat pyrittiin ottamaan tarkemmin toisistaan erilleen. Lopulta EU:n viranomaiset totesivat, ettei terva vaikuta myrkyttävästi puuta lahottaviin sieniin, vaan sen laholta suojaava vaikutus perustuu puuta suojaavaan, kosteutta eristävään kalvoon. Terva saadaan vieläkin paksummaksi ”kusettamalla” tynnyreitä. Terva tehdään pihkaisesta männystä. Tynnyritervaa tehtäessä sen sijaan myös tärpätti saadaan talteen, sillä tervaspuut ovat tiiviissä metallitynnyrissä. Tervaa tulisikin käyttää paksuna kerroksena. Silloin osa tervastakin menee hukkaan. Ennen sellaisesta sanottiin, että siinä on Turri syönyt. Putken ympärille voi tehdä erityisen lauhduttimen, joka tiivistää höyrystyneen tärpätin nestemäiseksi. Jos haudan peitteeseen syntyy ilmavuoto, se peitetään välittömästi. Vuosisatoja kirkon katolla kestäneen paanun salaisuus on juuri tämä: paksu tervakerros muodostaa vesitiiviin kerroksen paanukaton pintaan. Hautaa valvotaan huolellisesti. Sen sijaan osa puun ainesosista poistuu kaasuna ja nesteenä. Se ei siis suojaa samalla tavalla kuin nykyiset myrkyllisyyteen perustuvat kyllästysaineet. Kun asiaa puitiin Suomen ja EU:n välillä, ehti moni tuohtua jo pahanpäiväisesti. Moni muistaa vielä, miten EU meinasi kieltää tervan käytön puunsuojauksessa. eli silmästä johdetaan maan alla puuputki eli kynä tervahaudan vieressä sijaitsevaan maahan kaivettuun onteloon, halsiin. Alasuin olevan tynnyrin alla on metallinen suppilo, joka kerää tervan. Hyviä tervaksia saa männyn juurakoista ja tervasroson vaivaamista rungoista. Modernimpi tapa on kuumentaa tervakset ilmatiiviissä tilassa, jota lämmitetään erillisen tulen avulla. Tynnyritervaa tehtäessä tynnyrin ympärille tehtävän tulen lämpö hiiltää tynnyrin sisällä olevat tervakset ja irrottaa niistä tervan. Hautatervaa tehtäessä tervakset palavat kytemällä hiiliksi ja synnyttävät itse tervan irtoamiseen tarvittavan lämmön. Näin tervaa valmistetaan teollisesti, mutta menetelmää voi käyttää myös pienimuotoisesti. Savu ja höyry nousevat tervahautaa poltettaessa peitteenä olevan maan läpi. Suppilon pohjalta terva johdetaan metalliputkella ämpäriin. Pian alkaa kuitenkin valua oikea, paksu terva. Myös tervanpolton eri tuotteita analysoitiin kemiallisesti. Tynnyritervan laitteistossa on kuitenkin myös vanhanajan tervahautaa muistuttavia piirteitä. Vielä kasvavia mäntyjä voi pihkoittaa kuorimalla runko osittain muutamaa vuotta ennen puun kaatamista. Huolimattomasti ladotussa haudassa osa tervaksista voi päästä palamaan. Tynnyrilläkin pärjää Yhteiskunnan teollistuessa kehiteltiin uusia tervanpolton menetelmiä. Paksuna kerroksena Perinteinen tervatietämys on tutkimuksen ansiosta edelleen täsmentynyt. Tätä kutsutaan kuivatislaukseksi eli pyrolyysiksi. Kun tynnyrin annetaan seistä, laimeampi tervankusi erottuu ja se voidaan valuttaa pois. Tervahovit hoitivat myös tervatynnyrien kusettamisen. Suppilon pohja tiivistetään savella, suomudalla ja koskuilla eli kuusenkuorilla. Tervanpoltossa puu hajoaa kahteen osaan, nestemäiseen ja kiinteään. Tervakset eli pieniksi pilkotut männyn palat ladotaan kuoppaan säteittäisesti silmän ympärille pyöreäksi keoksi. Uusi direktiivi ei siten koskenutkaan tervan käyttöä. Puuhiili on tervanvalmistuksen sivutuote, joka sopii vaikka sepän ahjon polttoaineeksi. Hautatervaa tehtäessä puun sisältämä tärpätti haihtuu suurelta osin haudan päällä olevan turvekerroksen läpi taivaan tuuliin
Juoksutusputken päähän liitetään lauhdutusputki. Tervanpolttoa opetti Matti Kulju. 5 Tynnyrin ja kuoren väliin sytytetään tuli. 7 Tervanpolton jälkeen tynnyrin annetaan ensin jäähtyä kunnolla, jonka jälkeen se nostetaan tervalautasen päältä ja sen sisällä olevat puuhiilet voi kerätä talteen. Juoksutusputken pään alle pantavaan ämpäriin valuu paksu terva, lauhdutusputken pään alle pantavaan ämpäriin taas tärpättipitoisempi juokseva terva. 2 Tervakset sullotaan tiiviisti tynnyriin ja niiden päälle pannaan verkko estämään putoamista. 4 Tynnyrin ympärille nostetaan tulisuojus, joka ohjaa tulen lämpöä tynnyriin. muotoinen peltinen tervalautanen, joka kokoaa puista tihkuvan tervan. Isommat raot on hyvä tilkitä aluksi pienillä kivillä. Tervalautanen upotetaan maahan niin, ettei tuli pääse sen alapuolelle. Tämän sivun kuvissa tynnyritervaa valmistetaan Puufoorumi ry:n viime kesäisellä haapiokurssilla Kyrössä. 3 Tynnyrin alareuna tiivistetään. Kun turvetta ja sammalta kastellaan, pysyy lauhdutusputki viileänä ja sen läpi kulkevat kaasut muuttuvat täydellisemmin nesteeksi. Kuoren päälle voi nostaa vielä pellinkappaleita. Tervalautasen pohjasta lähtee tervan juoksutusputki. tynnyritervaa valMistetaan kuivatislauslaitteistolla, jonka voi kasata vanhasta metalliromusta. Tervalautasen päälle on piirretty katkoviivalla verkko, joka estää tervaspuita valumasta alas. Jos lauhdutusputki on hiukan juoksutusputkea paksumpi, sen saa pujotettua juoksutusputken ympärille. Paksu terva valuu tästä liitoskohdasta, kunhan lauhdutusputken alkupään alapintaan tehdään halkio juoksutusputken loppumiskohtaan saakka. 6 Matti Kulju kaataa vettä lauhduttimeen. Piirroksessa tislausastiana toimii alasuin asetettu peltitynnyri. Materiaaleiksi käy esimerkiksi rautatynnyri, pelti ja vesijohtoputki. Tulisuojus lepää kivien tai tiilien päällä, jotta sen alareunaan jää rako tulenpitoa varten. Lopullinen tiivistäminen tehdään savivellillä. Sen alla on loivan suppilon 1 Tervaskannot pilkotaan pieniksi sahalla ja kirveellä. Hyvä tynnyritervaohje on myös Suomen metsäyhdistyksen oppimispolulla, www.oppimispolku.fi hakusanalla ”puutervan valmistus”. tulisuojus tislausastia savitiiviste juoksutusputki lauhdutusputki lauhdutin tervalautanen 1 2 3 5 6 4 7 64. Tynnyrin sivuille kiinnitetyt kahvat helpottavat tervaksia tai hiiliä täynnä olevan tynnyrin nostelua. Tynnyri nostetaan tervalautaselle, jonka pohjasta lähtevään putkeen terva valuu. Lauhdutusputken ympärille rakennetaan puinen kehikko, joka täytetään turpeella ja sammalella. Tynnyrin ympärille tehdään esimerkiksi kahdesta halkaistusta ja auki taivutetusta tynnyrinkehästä tulisuojus
Metsälehti on tuhti ja tuore kuin suomalainen metsä. 9% ALV) Metsälehti (sisältäen Makasiinit) -25% / 12 kuukautta = 87 € (sis. 9% ALV) Tilauksen lähetti ja maksaa Haluan saada tilauksesta tyylikkään lahjakortin! Tilaa oheisella kupongilla tai puhelimitse 09 315 49 840 www.metsalehti.fi Tilaa Metsälehti ja Metsälehti Makasiini tuleville metsän omistajille lahjaksi reiluun tarjoushintaan! T I L A U S K O R T T I M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Lahjatilaus koskee vain kestotilaajia. Hinnat voimassa vuoden 2012 loppuun. Vo it tila ta my ös yst äv äll esi ! Vo it tila ta my ös yst äv äll esi ! Anna turvallinen perintö! Työsi jatkajalle Makasiini -50% Metsälehti sisältäen Makasiinit -25% Anna perinto 230x297.indd 1 11.10.2012 21.03. Tiedät varmasti kenelle. Metsälehti on ollut korvaamaton apu useille metsänomistajasukupolville. Polku omaan metsään Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Metsälehti maksaa tilauksen postimaksun Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Asiakasnumero (lehden osoitekentästä) Lahjan saaja Hänelle tilataan määräaikaisena Metsälehti Makasiini -50% / 12 kuukautta = 32 € (sis. Valmistaudu sujuvaan sukupolven vaihdokseen. Sinä tiedät ja tunnet Metsälehden. Metsälehti on johdattanut tuoreita metsänomistajia omaan metsään jo 79 vuoden ajan. Liitä tuleva metsänomistaja nyt komeaan joukkoon! Tilaa Metsälehti ja Metsälehti Makasiini lahjaksi läheisellesi. Siinäkin on perinne, joka kannattaa nyt siirtää eteenpäin
Omistusjärjestely on verotuksellisesti edullinen, koska metsän arvo on alimmillaan”, Sikanen toteaa. Edunvalvojan sijaisen hakeminen on yksinkertainen ja edullinen toimitus. Hallintaoikeuden irrottaminen alentaa metsälahjan arvoa niin, että lapsenlasten maksettavaksi tuleva lahjavero jää 71?000 euroon (B). Yhteismetsä perustetaan vasta jaon jälkeen.” Sikanen muistuttaa, että yhteismetsän sääntöihin kannattaa tehdä maininta osakkaiden etuosto-oikeudesta, jos metsä halutaan pitää suvun omistuksessa myös tulevaisuudessa. Hallinta oikeus pidätetään keskimmäiselle polvelle esimerkiksi 20 vuodeksi. Vaihtoehtoisesti luopuja voi pidättää sen ensin itselleen esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi. Suursäästö veroissa ”HallINta oIkeudeN PIdätyksestä oN teHtävä selvä maININta laHjataI kauPPa kIRjaaN.” Metsätila arvo 1000000 € Tila lahjoitetaan lapselle Lahjavero 165000 € Lahjavero 71000 € Ei lahjaveroa Omistusoikeus lahjoitetaan lastenlapsille. metsäPeRINtÖ TeksTi MikkO RiikiLÄ AsiAnTunTijA VÄinÖ sikAnen S ukupolvenvaihdoksessa metsätilan omistusoikeus on monesti edullista siirtää yli yhden sukupolven. Ilman testamenttia hallintaja omistusoikeutta ei perinnönjaossa voida kuitenkaan toisistaan irrottaa. Sen jälkeen vanhemmat voivat taas toimia alaikäisten lastensa edunvalvojia”, Sikanen selventää. 44 MAKASIINI 6 • 2012 45 MAKASIINI 6 • 2012 viiMe nuMerossa mielenkiintoisinta luettavaa oli Metsäperintö-palstan juttu Vaarilta lapsenlapselle. ”Tämä on erittäin edullinen ratkaisu lapsettomalle perilliselle. Tämä selviää laskuharjoituksella, jossa tarkastellaan 300 hehtaarin metsätilaa, jonka omistajalla on yksi lapsi ja tällä kaksi lasta. Siinä kuvataan, miten järjestely on tarkoitus tehLahjaja perintöverossa säästetään huima summa, kun metsän omistus siirretään yli yhden sukupolven ja hallintaoikeus metsään pidätetään määräajaksi joko luopujalle tai tämän lapsille. 09 315 49 847 Mikä oli mielestäsi tämän numeron mielenkiintoisin artikkeli. Tämän vuoksi metsän hallintaoikeutta ei kannata siirtää nuorille, jotka ovat opiskelemassa tai joiden opiskelut ovat vielä edessä.” Edunvalvojaksi ulkopuolinen Jos metsän omistus lahjoitetaan tai myydään lastenlapsille ja hallintaoikeus pidätetään näiden vanhemmille, vanhemmat eivät voi toimia lastensa edunvalvojina. Jos samalla pidätetään tilan hallinta oikeus, järjestely voi olla varsin kannattava. Kun se on hyväksynyt suunnitelman hakkuuehdotukset, ei yksittäisiin puukauppoihin enää tarvita erillistä lupaa. vat opintotukiin. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Metsän omistusoikeus kannattaa hyppäyttää yhden sukupolven yli myös silloin, kun joku luopujan perillisistä on lapseton. Tällöin metsän omistuksen lahjoittaminen isolle joukolle on verotuksellisesti erittäin edullista. Samalla metsän hallintaoikeus pidätetään joko lasten vanhemmille tai isovanhemmille. dä. ”Tällöin tilan arvo voi 20 vuodessa kaksinkertaistua. Hallintaoikeus tuo tuoton Metsätilan hallintaoikeus voidaan siirtää suoraan luopujan lapselle. Ilmoita Metsälehti Makasiinissa jarmo rautapuro, p. Omistuksen siirron ajaksi lapsille on haettava maistraatista edunvalvojan sijainen. Tutustu ja ilmoittadu www.hyria.fi. Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikasen mukaan järjestely on kannattava esimerkiksi tiloilla, joiden metsät ovat taimikoiden ja nuorehkojen kasvatusmetsien vallitsemia. Sijainen ei saa olla perheen lähisukulainen. Klikkaa lausetta ”Vastaa kyselyyn”. jos luopuja lahjoittaa tilan lapselleen, lahjaveroa menee 165?000 euroa (A). jos vanhemmat maksavat veron lasten puolesta, heille kertyy tästä lisää lahjaveroa noin 5?000 euroa. marraskuuta mennessä vastanneet osallistuvat arvontaan. Jatkoksi todetaan, että jos he valitsevat hallintaoikeuden, omistusoikeus siirtyy heidän lapsilleen. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Tuotto tarkoittaa rahasummaa, joka metsästä voidaan vuosittain saada, ilman että hakkuut alentavat tulevien vuosien tuottoa. Uinuva omistus ei myöskään vaikuta esimerkiksi tukiin. ”Vain metsätulot vaikuttaVaarilta lapSenlapSelle Metsätilan sukupolven vaihdoksessa voidaan hypätä yhden sukupolven yli. Lahjatai kauppakirjan luonnos kannattaa liittää hakemukseen. Väinö sikanen huomauttaa, että todellisuudessa verosäästö on vielä tätäkin suurempi, koska järjestelyssä omistus hyppää yhden sukupolven yli. Yhteensä yli sukupolven hyppyyttämällä säästetään siis yli 200?000 euron verot.” kun omistus siirtyy alaikäisille, esimerkin 71?000 euron lahjaveron maksu ei heiltä onnistune. ”kokonaisuuden kannalta se ei ole merkittävää”, sikanen toteaa. Palkinnoksi arvomme neljä terienkunnostuspakettia. 050 415 5623 www.hyria.fi Puuntuottajille räätälöityä koulutusta Verkkokurssien täydentämää lähiopetusta joustavasti viikonloppuisin. Testamentissa on myös säädettävä, kenelle hallintaoikeus siirretään. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Tällaisen tilan arvo on verottajan määrittämin keskiarvohinnoin hieman yli miljoona euroa. ”Kun edunvalvojan sijainen on nimetty, lahjoitukseen ei enää erikseen tarvita maistraatin lupaa. Hallintaoikeus pidätetään vanhemmilla. Arvonnassa kirjapalkinnon voittivat Tauno Koivula Heinolasta, Leila Korpilahti Seinäjoelta, Eija Kyyrönen Kuopiosta, Anja Lyytinen Joutsasta ja Pekka Myllyharju Honkajoelta. Omistajalle ei vastuita Hallintaoikeudesta irrotetusta metsänomistuksesta ei aiheudu mitään vastuista tai velvoitteita ”uinuvalle omistajalle”. Jatkuva haku. Tämän jälkeen se siirretään keskimmäiselle polvelle taas määräajaksi. Edunvalvojan sijaista haetaan maistraatista saavalla lomakkeella. Metsänomistajien koulutusta yli 30 vuoden kokemuksella. Sopii myös ammattitutkintoon valmistavaksi. kaikki 15. ”Edunvalvojan sijaista tarvitaan vain omistuksen lahjoitukseen. Lapsettoman osuus metsän omistuksesta siirretään suoraan sisarusten lapsille. Hallintaoikeus testamenttiin Jos sukupolvenvaihdokseen ei haluta ryhtyä omistajan eläessä, voidaan testamentissa määrätä, että omistusoikeus siirtyy yhden polven yli. Testamentti voidaan muotoilla myös niin, että metsänomistajan perilliset voivat valita, ottavatko he nimiinsä metsän hallintavai omistusoikeuden. Omistusoikeutta kutsutaan uinuvaksi, kun se on irrotettu metsän hallintaoikeudesta. Hallintaoikeuden irrottaminen alentaa lastenlasten perinnön arvoa ja samalla perintöveroa”, Sikanen neuvoo. Vaihtoehtoisesti metsän omistusoikeus lahjoitetaan lapsenlapsille. Myös edunvalvojan sijaiseksi nimetyn on ilmaistava suostumuksensa omalla lomakkeellaan. ”Sukupolvenvaihdos on syytä tehdä ennen yhteismetsän perustamista. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Siis ukilta ja mummilta suoraan lasten lapsille. KoULUTUsTa TaPaHTUmia METSÄSTÄ enemmän osaamista Enemmän osaamista – www.hyria.fi p. Hallintaoikeuden haltija saa myydä metsän tuoton verran puuta. Kun omistaja on alaikäinen, maistraatti voi halutessaan valvoa, etteivät hakkuut ylitä tuottoa. ”kun keskimmäinen polvi aikanaan lahjoittaisi metsän lapsilleen, saajat maksaisivat tässä vaiheessa lahjaveroa 156?000 euroa. Jos metsä myydään alaikäisille, maistraatin on vielä hyväksyttävä kauppa”, Sikanen neuvoo. Se, miten tämä tapahtuu, vaihtelee käytännössä melkoisesti. Uudenmaankatu 249 05840 Hyvinkää mistä piDit. Lisätietoja toimistosta. näin säästytään seuraavan sukupolven vaihdoksen veroilta. Hallintaoikeuden saamisesta ei mene lahjaveroa, mutta hän saa kuitenkin osuutensa metsän tuotoista. 66 MAKASIINI 7 • 2012. ”Sitä ei kannata pelätä”, Sikanen rohkaisee. ”Hallintaoikeuden pidätyksestä on tehtävä selvä maininta lahjatai kauppakirjaan”, Sikanen toteaa. Lisäksi hallintaoikeuden pidätys alentaa metsän omistuksen saavien lahjaveroa.” Myös yhteismetsän perustamista harkitsevan kannattaa siirtää omistusta laajalle joukolle perillisiä ja heidän lapsilleen. Tehtävään sopii esimerkiksi perhettä sukupolvenvaihdoksessa avustava asiantuntija. ”Myös tästä kertyy merkittäviä säästöjä perintöverotuksessa. Yleensä maistraatti pyytää uuden metsäsuunnitelman nähtäväkseen. yksi paketti sisältää XSharp-kirveenja veitsenteroittimen sekä timanttiviilan, öljypullon ja kuvitetut huolto-ohjeet leikkaavien työkalujen kunnostukseen. Metsätalouden harjoittamista järjestely ei juuri haittaa. Samalla lapseton saa määräaikaisen hallintaoikeuden
Edellytämme hakijalta metsäalan koulutusta, sitoutumista metsänomistajien palvelutehtävään, markkinahenkisyyttä, yhteistyökykyä, sekä halua kehittyä metsänhoitoyhdistyksen neuvojan tehtävän vaatimusten mukaiseksi laaja-alaiseksi metsäasiantuntijaksi. Hakujärjestelmän käyttöön liitt. 0400 849104 hallituksen pj. Tehtävään soveltuva alan ammatillinen korkeakoulututkinto (amk) tai vastaava opistotasoinen tutkinto. (03) 621 2427 kaarina.aulin@hameenlinna.fi Hämeenlinna 3 x 135mm_Makasiini 3p 12.10.2012 11.26 Sivu 1 PaLVeLUKseen HaLUTaan PaLVeLUKseen HaLUTaan ISOJOKI-KARIJOKI METSÄNHOITOYHDISTYS ISOJOKI-KARIJOKI RY HAKEE 1-2 METSÄNEUVOJAA Toimialueena Isojoki tai Karijoki. kysymykset (03) 621 3913, 621 3904, asiakaspalvelu@seuturekry.fi Tutustu Hämeenlinnan kaupunkiin työnantajana osoitteessa www.hameenlinna.fi/ammattilainen Tehtävään sisältyy metsäalueiden suunnittelua, työohjelmien laadintaa ja organisointia, tiedotusja asukasyhteistyötä sekä retkeilyn ja ulkoliikunnan kokonaisuuteen liittyvien toimintojen suunnittelua ja ylläpitoa. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. Tietoa metsästä. Hakemukset 15.11.2012 mennessä osoitteeseen: Metsänhoitoyhdistys Isojoki-Karijoki ry Kristiinantie 13 64900 ISOJOKI Lisätietoja: vt. 0400 160617 MHY Isojoki-Karijoki 2x100_92mm 12.10.2012 13.24 Sivu 1 Yli 200 yritystä hakemistossa osoitteessa www.metsalehti.. Yhdyskuntarakennepalveluilla avoinna Metsätalousinsinöörin toimi Kuvaus tehtävästä Kelpoisuusvaatimukset Lisätietoja Hakemukset sähköiseen rekrytointijärjestelmään www.seuturekry.fi 13.11.2012 klo 15.00 mennessä. www.metsakustannus.fi HÄMEENLINNA ON HYVÄ PAIKKA TYÖSKENNELLÄ JA ELÄÄ Hämeenlinna on riittävän kokoinen tarjotakseen kaikki elämisen palvelut kätevän kokoisessa paketissa hyvällä paikalla. www.seuturekry.fi Kaarina Aulin, puh. Hämeenlinnassa sinulla on myös aikaa ja mahdollisuuksia elää laadukasta arkea. www.metsakustannus.fi 67 MAKASIINI 7 • 2012. Lisäksi tehtävä sisältää esimiestehtäviä osana yhdyskuntarakenteen esimiestiimiä. Juha Ojanperä puh. Tallenna järjestelmään myös opintoja työkokemustietosi. toiminnanjohtaja Mika Jokinen puh. Tietoa metsästä. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä
Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Ahlström Osakeyhtiön nykymuotoisen yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja Ahlströmin suvusta ja on ollut A. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Sen voi ratkoa päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Makasiinikrypto 6, oikea ratkaisu Palkinnot Makasiinikryptosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Hakkila, Espoo, Anja Heikola, Kodisjoki ja Kullervo Kortessalo, Isojoki. Reijo Heiskanen, Keski-Savon metsänhoitoyhdistyksen kausivakituinen metsuri, Heinävesi Tiedot kerätään palstalle Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Ilkka Hollmen, Länsimetsän metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Rauma (Lappi) 3.11. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 48-vuotias Peter Ahlström on työskennellyt aiemmin muun muassa Lidl Suomi Ky:ssä kiinteistöjohtajana vuosina 2000–2008 ja elokuusta 2008 lähtien myyntijohtajana. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun osoitteenmuutos ??/?. 2012 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 104 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 116 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 57 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 57 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 34 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 40 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 9?%. 75 VUoTTA 9.11. Teuvo Kontinen, metsätalousinsinööri, Puumala (perhepiirissä) 60 VUoTTA 25.10. 2012 – ??/?. A. paivi.laipio@metsalehti.fi meRKKiPäiViä nimiTYKsiä maKasiiniRisTiKKo 7 Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 8.11. Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Lähetä tiedot viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Leminen toimi A. Ahlström osakeyhtiö Muun muassa metsätaloutta, kiinteistöliiketoimintaa ja luontopalveluja harjoittavan A. seppo Vepsäläinen, Keski-Savon metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja, Leppävirta 29.10. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLäHETyS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LäHIOSOITE LäHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PäIVäyS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHdEN OSOITELIPUKKEESTA. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Ahlström Osakeyhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Peter Ahlström. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 7”. Ahlström Osakeyhtiön toimitusjohtajana vuoden 2009 alusta lähtien. yhtiön edellisen toimitusjohtaja Hannu Lemisen lähtöä yhtiön hallitus perusteli näkemyseroilla yhtiön johtamisen linjauksista. Hän on A. Ahlström Osakeyhtiön hallituksen jäsenenä vuodesta 2006 lähtien
Niistä voi lukea myös seuraavasta Metsälehdestä. Lajeja on ilmeisesti tuhansittain, joskin pienten pallomaisten solujen kuvaaminen eri lajeiksi on hankalaa. Syödessämme hirvipaistia ja hörpätessämme maitoa nautimme siis piiskasiimasienten työn tuloksista. Sienet ovat piilosienten lähimpiä sukulaisia, mutta ovatko piilosienet sieniä vai muodostavatko ne täysin oman haaransa eliökunnan sukupuussa, on vielä päättämättä. PiLKKeiTä TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN tavallisetkin sienet viettävät piilottelevaa elämää, sillä vain lisääntymiselimet eli itiöemät ovat näkyvissä, useimmilla nekin vain lyhyen ajan vuodesta. Niiden elintavoista ei tiedetä vielä juuri mitään. Nämä ovat vain 2–5 millimetrin tuhannesosan todellisia piilottelijoita Tavallisetkin sienet piilottelevat enimmän aikaa rihmastoina, mutta piilosieniä ei metsässä kulkija saa näkyviin edes lahorunkoja kääntelemällä. Saarenmaa kertoo perjantaina, onko biotalous Suomen tulevaisuus, ja Kärkkäinen pohtii lauantaina, kannattaako sijoittajan ostaa metsää. Sitä, mikä se on, ei tiedetä. Sienistä lähinnä piilosieniä ovat mikroskooppisen pienet piiskasiimasienet, nekin tavalliselle ihmiselle outoja. Messujen työnäytösalueella toimittaja Mikko Riikilä esittelee sekä perjantaina että lauantaina juuri valmistuneen sahapukkikokeilun tuloksia. Ensimmäiset piilosienet löytyivät Exeterin yliopiston puiston lammikosta, mutta sittemmin niitä on löydetty hyvin erilaisista elinympäristöistä: meren pohjan liejuista, jätevesistä, metsäja peltomaasta. Ovatko ne loisia, taudinaiheuttajia, lahottajia vai toisia pieneliöitä syöviä ”petoja”. Perjantain paneelikeskustelussa ovat mukana myös Metsälehden kolumnipalstoilta tutut MTK:n metsäjohtaja juha Hakkarainen ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja Ritva Toivonen. tavataan metsämessuilla ER KK I O KS A N EN Metsäkustannuksen messuosaston tunnistaa heleänvihreästä väristä. Tiedemaailmalle uuden lajiryhmän löydöstä kerrottiin kesäkuussa 2011. Ohjelmalavalla esiintyvät Metsälehden kolumnistit, puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen sekä maaja metsätalousministeriön apulaisosastopäällikkö Liisa saarenmaa. Brittiläiset yliopistotutkijat löysivät kirjaimellisesti omalta pihaltaan kokonaisen uuden eliöryhmän, jonka he nimesivät piilosieniksi, Cryptomycota. Eräs piiskasiimasieni aiheuttaa perunasyövän ja useita lajeja elää märehtijöiden pötsissä, missä ne hajottavat kasviravinnon helpommin sulavaan muotoon. Ryhmän geneettinen monimuotoisuus sekä erilaisten elinympäristöjen lukuisuus kertovat, että niillä on oma tärkeä roolinsa ekosysteemeissä. yhteistä niille on siima, jonka avulla sienisolut liikkuvat vedessä. Tapaat siellä myös Metsälehden toimittajia, joille voit vaikkapa ehdottaa juttuvinkkejä. pituisia soluja, joilta puuttuu sienille niin luonteenomainen kitiininen soluseinä. tervetuloa Metsäkustannuksen osastolle Metsä 2012 -tapahtumassa Helsingin messukeskuksessa! Esillä on kiinnostavia kirjauutuuksia ja houkuttelevia tarjouksia. 70 MAKASIINI 7 • 2012
JOULUKUUTA. marraskuuta. M IK KO RI IK IL ä 71 MAKASIINI 7 • 2012. SEURAAVA METSäLEHTI MAKASIINI ILMESTyy 7. Seuraava Metsälehti ilmestyy 8. ensi nUmeRossa PUUENERGIA teeMa Millainen on puun matka metsästä lämmönlähteeksi
Paras Puulaji soittimien kansiin on kuusi, koska se ei ime ääntä itseensä vaan antaa sen ulos. Se oli merkittävä artikkeli, ja jo 16-vuotiaana myin ensimmäisen soittimen. Kuusi on myös jäykkää ja kevyttä. Piti tehdä jonkinlainen tilalle. Sopivan puun etsinnät aloitan kuviokartoista. Innostuin ja opiskelin musiikinteoriaa laulukirjasta. Olin juuri oppinut soittamaan, kun veli vei kitaran syksyllä pois. Olin 13-vuotias, kun veli tuli kesäksi kotiin kitaran kanssa. Välillä teen myös kummajaisia kuten luuttuja sekä alun perin Andeilta tulevia pikkukitaroita, charangoja. Pari vuoden kuluttua kysyin verottajalta, mitä tekisin tienestien kanssa. MaailMalla on noin 27 000 meidän tekemäämme soitinta. Soittimia menee myös ulkomaille: yhdysvaltoihin, Saksaan ja Pohjoismaihin. 72 MAKASIINI 7 • 2012. Japanissa toimii jopa kanteleorkestereita.” kuusi sOimaan Jyrki Pölkki aloitti soitinrakentajan uransa jo teini-ikäisenä. Asiakkaat tulevat puskaradion ja netin kautta. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVAT JANNE ULVINEN ”valMistan soittiMia – kitaroita ja kanteleita. Aloitin ammatinharjoittajana, ja 1984 perustimme neljän muun osakkaan kanssa Soitinrakentajat AmF -yhtiön. Hinnat vaihtelevat 145 eurosta yli kymppitonniin. Tutkin, missä metsän keski-ikä olisi ainakin 140 vuotta, sillä vain vanha puu on tarpeeksi iso. TUoTe & TeKijä Jyrki Pölkki tekee konserttikanteleita ikivanhoista kuusista. Suurin osa on isotöisiä ja kalliita soittopelejä, mutta viisikielisiä kanteleita syntyy myös. Verstaalla valmistuu niin tuttuja kuin eksoottisia soittopelejä. Verottaja käski perustaa yrityksen. Olen myös ostanut paljon puuta saksalaisilta tukkureilta. Nykyisin niitä valmistuu alle tuhat vuodessa. Toimimme Leppävirralla. Niihin aikoihin Tekniikan Maailma julkaisi lankkukitaran teko-ohjeet. Kantele aihioita jatkokäsittelyä odottamassa. Olen löytänyt muutamia runkoja Kuopiosta Haminalahden kartanon mailta ja Vilppulasta Elämämäen luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeeltä. Ammattisoittajat ottavat yhteyttä, kun haluavat jotakin, mitä ei muualta saa
Metsä 2012 Messuopas www.helsinginmetsamessut.fi Mässguide • Fair Guide 9.–11.11.2012 Helsingin Messukeskus Helsingfors Mässcentrum Helsinki Exhibition & Convention Centre. Samalla lipulla samaan aikaan ELMA, Kädentaito, Lemmikki (la-su), OutletExpo ja VM Motorsport Show
Tiedustelut: Fazer Ravintolat, fazer.sales@. By train only . (Pets open only on Sat–Sun.) Entrances Southern and Northern Entrance Parking Parking at the Exhibition Centre parking area is chargeable. Perjantain ohjelmassa on mukana mielenkiintoinen paneelikeskustelu Tulevaisuuden metsät 2100, jossa on mukana mm. Metsä 2012 johtoryhmä Metsämessujen johtoryhmä vastaa tapahtuman kehittämisestä. With the same ticket six events Forest, ELMA Food and Countryside Show, Arts & Crafts Fair, OutletExpo, Pets and VM Motorsport Show. Family ticket (2 adults and children under 16 years) ¤35 Children under 12 years only with an adult. Messukeskuksessa järjestetään Metsämessujen kanssa samaan aikaan myös viisi muuta tapahtumaa; ELMA maaseutumessut, Kädentaito, Lemmikki (la-su), OutletExpo sekä VM Motorsport Show. Ingångar Södra och norra ingångar Parkering Parkeringen kostar 7 ¤ / gång. Helsingfors Skogsmässa • Helsinki Forest Fair Metsä 2012 Aika ja paikka 9.–11.11.2012 Helsingin Messukeskus, halli 6 Messuaukio 1, 00520 Helsinki Aukioloajat pe 9.11. Groups (min. maaja metsätalousministeri Jari Koskinen. nns i nedre Galleriet, tfn 040 450 3237. klo 9–18 la 10.11. Neuvonta Infopisteet ovat avoinna messujen aukioloaikoina eteläisellä sisäänkäynnillä ja Ala-Galleriassa. Date and venue 9–11 November 2012 Helsinki Exhibition & Convention Centre, hall 6 Messuaukio 1, 00520 Helsinki Opening hours Fri 9 November 9 am–6 pm Sat 10 November 10 am–6 pm Sun 11 November 10 am–5 pm Admission and entrance fee Adults ¤15 Children (7–15 years), pensioners, conscripts, students ¤10 Children (4–6 years) ¤3. 9–18 lö 10.11 kl. Grupp (minst 10 personer) 10 ¤ / person. Stationen ligger 300 meter från Mässcentrum. , www.helsinginmetsamessut.. (Huom. klo 10–18 su 11.11. Ravintolapalvelut Messukeskuksessa on lukuisia erilaisia ravintoloita. ve minutes from city centre. Playroom for kids Supervised playroom for kids (2–7-year-old) in the Upper Gallery is open Sat–Sun. Lemmikkimessut auki vain la–su) Sisäänkäynnit Eteläinen ja pohjoinen sisäänkäynti Pysäköinti Pysäköinti on Messukeskuksessa maksullista, 7 € / kerta. No reservations. Samalla lipulla kuudet messut Metsä, ELMA, Kädentaito, OutletExpo, Lemmikkimessut ja VM Motorsport Show. nnexpo.. The parking fee is ¤7. www.helsinginmetsamessut.. Barnrum Kostnadsfritt, bevakat barnrum för 2–7 åriga barn är öppet lö-sö. Tervetuloa siis messuille koko perheen voimin! Metsämessut avaa jälleen tänä vuonna ovensa marraskuun toisena viikonloppuna, 9.–11.11. . nnexpo.. klo 10–17 Sisäänpääsy Aikuiset 15 € Lapset (7–15-v.), varusmiehet, opiskelijat, eläkeläiset 10 € Lapset 4–6-vuotiaat 3 € Perhelippu 35 € (2 aikuista ja lapset alle 16 vuotta) alle 12-vuotiaat vain aikuisen seurassa Ryhmät (väh. nns i samband med Helsingfors Mässcentrum, tfn 09 150 900. 10–17 Inträde Vuxna 15 ¤ Barn (7–15 år), studerande, pensionärer, beväringar 10 ¤ Barn (4–6 år) 3 ¤ Familjebiljett 35 ¤ (2 vuxna och barn under 16 år). 10–18 sö 11.11 kl. 1,5 €). Muutokset mahdollisia. 10 persons) ¤10/person 3 day pass ¤27/person (adult) 3 day pass ¤20/person (children) The tickets can be bought at the entrances in the Helsinki Exhibition & Convention Centre and at Lippupalvelu (service fees from ¤1,5). Lastenpaikka sijaitsee Ylä-Galleriassa. Myös Metsälavalla tapahtuu perinteiseen tapaan koko ajan. Press Pressrummet ligger vid södra ingången, andra våningen. nnexpo.. Sunnuntaina messuilla pyörähtää myös Olavi Uusivirta, joka on tehnyt uuden version Metsämiehen laulusta. nns i Glasgalleriet samt i nedre Galleriet. From the city centre trams number 7A, 7B and 9. 040 450 3237 Lehdistökeskus Eteläinen sisäänkäynti, 2.krs Hotelli Helsingin Messukeskuksen yhteydessä on hotelli Holiday Inn Helsinki, p. Vi rekommenderar kollektivtra. 040 350 3250 info@. nnexpo.. Lämmin kiitos avustanne! • puheenjohtaja Juha Mäkinen, Metsähallitus • Anne Pirilä, Metsäteollisuus ry • Antti Sahi, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry • Håkan Nystrand, Suomen Metsäyhdistys ry • Juhani Karvonen, Suomen Metsäyhdistys ry • Annamari Heikkinen, Suomen Metsäyhdistys ry • Mikko Horppu, Suomen Messut Tervetuloa Metsämessuille Helsingin Messukeskukseen Metsämessutiimin puolesta, Maria Niemelä myyntiryhmäpäällikkö Suomen Messut Metsämessuilla ei kukaan jää toimettomaksi, sillä kävijät pääsevät tänäkin vuonna itse istuttamaan, kokeilemaan varusteita, askartelemaan ja työstämään puuta. Tuolloin kaupunkilaismetsänomistajat, lapset ja nuoret, metsänomistajakonkarit, marjastajat, metsässä samoilijat ja kaikki muuten vaan puista ja puunkäytöstä kiinnostuneet pääsevät tutustumaan Metsämessujen kattavaan näyttelyyn ja lukuisiin näytteilleasettajiin.. kokenut puuntuottaja, professori Matti Kärkkäinen. Cash dispensers In the Glass Gallery and in the Lower Gallery First aid In the Lower Gallery, tel. , www.helsinginmetsamessut.. nnexpo.. Liikenneyhteydet Messukeskukseen Messukeskukseen pääsee Helsingin keskustasta ratikoilla 7A ja 7B sekä 9. toimitusmaksut alk. Kaikki junat pysähtyvät Pasilan asemalle, josta on noin 300 metrin kävelymatka Messukeskukselle. 10 hlö) 10 € / hlö Kokoaikalippu 3 päivää 27 € / hlö (aikuiset) Kokoaikalippu 3 päivää 20 € / hlö (lapset) Lippuja voi ostaa Messukeskuksen sisäänkäynneiltä ja Lippupalvelusta (huom. Information Informationen är öppen då mässan är öppen vid Södra ingången och vid nedre Galleriet. Heltidsbiljett (3 dagar) 27 ¤/ person (vuxna) Heltidsbiljett (3 dagar) 20 ¤/ person (barn) Biljetter säljs vid ingångarna och vid Lippupalvelu (serviceavgifter från 1,5 ¤) Med samma biljett sex mässor Skog, ELMA, Hantverksmässan Kädentaito, OutletExpo, Keldjur (lö–sö) och VM Motorsport Show. Yhteistyössä: Mediayhteistyökumppani: Muutokset mahdollisia. Ei ennakkovarauksia. 09 150 900 Järjestäjä Suomen Messut Messuaukio 1 00520 Helsinki p. . Lisäksi lauantaina järjestetään Luontohetki: Kysy luonnosta!, jossa asiantuntijat vastaavat messukävijöiden kysymyksiin. Pankkiautomaatit Lasigalleriassa ja Ala-Galleriassa Ensiapu Ala-Galleriassa, p. Tid och plats 9–11.11.2012 Helsingfors Mässcentrum, hall 6 Mässplatsen 1, 00520 Helsingfors Öppettider fre 9.11 kl. Suositulla työnäytösalueella voi tutustua metsätyövälineisiin, haastatella asiantuntijoita ja oppia metsänhoidon niksejä. nnexpo.. Hotell Hotell Holiday Inn Helsinki . Inquiries: Fazer Restaurants sales service, e-mail: fazer.sales@. +358 40 450 3250 info@. Restauranger Fazer Restaurangerna i Mässcentrum erbjuder smakupplevelser, fazer.sales@. +358 40 450 3237 Press Centre Southern Entrance, 2nd . c Connections We recommend public transport. Alla lokal och fjärrtåg stannar i Böle. Traf. oor Hotel The Holiday Inn Helsinki hotel right next to Helsinki Exhibition & Convention Centre, tel. Restaurant services The Fair Centre has many cafés and restaurants. Barn under 12 år endast i sällskap av vuxna. Lastenpaikka Maksuton, valvottu hoitopaikka 2–7-vuotiaille lapsille on avoinna la-su. naali, jonka juontaa Juha Mieto. Tänä vuonna Metsämessujen työnäytösalueella järjestetään myös Fiskars Halonhakkuun SM 2012 . Information desks The information desks are open during the opening hours of the fair in the Southern Entrance and in the Lower Gallery. . Första hjälp . Lauantaipäivän teemana on talous, sijoitus ja vakuuttaminen, mukana mm. k Från stadens centrum spårvagnar 7A, 7B och 9 kör till Mässcentret. Arrangör Finlands Mässa Mässplatsen 1 00520 Helsingfors Tfn 040 450 3250 info@. All trains stop at the Pasila Station (300 m walk) The Airport is 13 kilometres away. Barnrum ligger i övre Galleriet. +358 9 150 900 Organiser The Finnish Fair Corporation Messuaukio 1 00520 Helsinki tel. Bankautomater . Helsinki-Vantaan lentoasemalta on noin 13 km Messukeskukseen
Barnrum ligger i övre Galleriet. 9–18 lö 10.11 kl. . Restaurant services The Fair Centre has many cafés and restaurants. (Huom. klo 10–17 Sisäänpääsy Aikuiset 15 € Lapset (7–15-v.), varusmiehet, opiskelijat, eläkeläiset 10 € Lapset 4–6-vuotiaat 3 € Perhelippu 35 € (2 aikuista ja lapset alle 16 vuotta) alle 12-vuotiaat vain aikuisen seurassa Ryhmät (väh. Press Pressrummet ligger vid södra ingången, andra våningen. 09 150 900 Järjestäjä Suomen Messut Messuaukio 1 00520 Helsinki p. Heltidsbiljett (3 dagar) 27 ¤/ person (vuxna) Heltidsbiljett (3 dagar) 20 ¤/ person (barn) Biljetter säljs vid ingångarna och vid Lippupalvelu (serviceavgifter från 1,5 ¤) Med samma biljett sex mässor Skog, ELMA, Hantverksmässan Kädentaito, OutletExpo, Keldjur (lö–sö) och VM Motorsport Show. Information Informationen är öppen då mässan är öppen vid Södra ingången och vid nedre Galleriet. Tänä vuonna Metsämessujen työnäytösalueella järjestetään myös Fiskars Halonhakkuun SM 2012 . All trains stop at the Pasila Station (300 m walk) The Airport is 13 kilometres away. Metsä 2012 johtoryhmä Metsämessujen johtoryhmä vastaa tapahtuman kehittämisestä. Lämmin kiitos avustanne! • puheenjohtaja Juha Mäkinen, Metsähallitus • Anne Pirilä, Metsäteollisuus ry • Antti Sahi, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry • Håkan Nystrand, Suomen Metsäyhdistys ry • Juhani Karvonen, Suomen Metsäyhdistys ry • Annamari Heikkinen, Suomen Metsäyhdistys ry • Mikko Horppu, Suomen Messut Tervetuloa Metsämessuille Helsingin Messukeskukseen Metsämessutiimin puolesta, Maria Niemelä myyntiryhmäpäällikkö Suomen Messut Metsämessuilla ei kukaan jää toimettomaksi, sillä kävijät pääsevät tänäkin vuonna itse istuttamaan, kokeilemaan varusteita, askartelemaan ja työstämään puuta. Lauantaipäivän teemana on talous, sijoitus ja vakuuttaminen, mukana mm. nnexpo.. No reservations. nns i Glasgalleriet samt i nedre Galleriet. klo 10–18 su 11.11. Neuvonta Infopisteet ovat avoinna messujen aukioloaikoina eteläisellä sisäänkäynnillä ja Ala-Galleriassa. Vi rekommenderar kollektivtra. toimitusmaksut alk. , www.helsinginmetsamessut.. Cash dispensers In the Glass Gallery and in the Lower Gallery First aid In the Lower Gallery, tel. Lastenpaikka Maksuton, valvottu hoitopaikka 2–7-vuotiaille lapsille on avoinna la-su. Barnrum Kostnadsfritt, bevakat barnrum för 2–7 åriga barn är öppet lö-sö. Ei ennakkovarauksia. Arrangör Finlands Mässa Mässplatsen 1 00520 Helsingfors Tfn 040 450 3250 info@. nns i samband med Helsingfors Mässcentrum, tfn 09 150 900. . Traf. www.helsinginmetsamessut.. nnexpo.. Ravintolapalvelut Messukeskuksessa on lukuisia erilaisia ravintoloita. Bankautomater . From the city centre trams number 7A, 7B and 9. Helsinki-Vantaan lentoasemalta on noin 13 km Messukeskukseen. Suositulla työnäytösalueella voi tutustua metsätyövälineisiin, haastatella asiantuntijoita ja oppia metsänhoidon niksejä. Ingångar Södra och norra ingångar Parkering Parkeringen kostar 7 ¤ / gång. 10–17 Inträde Vuxna 15 ¤ Barn (7–15 år), studerande, pensionärer, beväringar 10 ¤ Barn (4–6 år) 3 ¤ Familjebiljett 35 ¤ (2 vuxna och barn under 16 år). Alla lokal och fjärrtåg stannar i Böle. kokenut puuntuottaja, professori Matti Kärkkäinen. Tuolloin kaupunkilaismetsänomistajat, lapset ja nuoret, metsänomistajakonkarit, marjastajat, metsässä samoilijat ja kaikki muuten vaan puista ja puunkäytöstä kiinnostuneet pääsevät tutustumaan Metsämessujen kattavaan näyttelyyn ja lukuisiin näytteilleasettajiin.. Liikenneyhteydet Messukeskukseen Messukeskukseen pääsee Helsingin keskustasta ratikoilla 7A ja 7B sekä 9. Information desks The information desks are open during the opening hours of the fair in the Southern Entrance and in the Lower Gallery. +358 9 150 900 Organiser The Finnish Fair Corporation Messuaukio 1 00520 Helsinki tel. Date and venue 9–11 November 2012 Helsinki Exhibition & Convention Centre, hall 6 Messuaukio 1, 00520 Helsinki Opening hours Fri 9 November 9 am–6 pm Sat 10 November 10 am–6 pm Sun 11 November 10 am–5 pm Admission and entrance fee Adults ¤15 Children (7–15 years), pensioners, conscripts, students ¤10 Children (4–6 years) ¤3. 040 350 3250 info@. ve minutes from city centre. c Connections We recommend public transport. The parking fee is ¤7. Messukeskuksessa järjestetään Metsämessujen kanssa samaan aikaan myös viisi muuta tapahtumaa; ELMA maaseutumessut, Kädentaito, Lemmikki (la-su), OutletExpo sekä VM Motorsport Show. +358 40 450 3237 Press Centre Southern Entrance, 2nd . Sunnuntaina messuilla pyörähtää myös Olavi Uusivirta, joka on tehnyt uuden version Metsämiehen laulusta. Grupp (minst 10 personer) 10 ¤ / person. Inquiries: Fazer Restaurants sales service, e-mail: fazer.sales@. 10 hlö) 10 € / hlö Kokoaikalippu 3 päivää 27 € / hlö (aikuiset) Kokoaikalippu 3 päivää 20 € / hlö (lapset) Lippuja voi ostaa Messukeskuksen sisäänkäynneiltä ja Lippupalvelusta (huom. nnexpo.. Första hjälp . 10 persons) ¤10/person 3 day pass ¤27/person (adult) 3 day pass ¤20/person (children) The tickets can be bought at the entrances in the Helsinki Exhibition & Convention Centre and at Lippupalvelu (service fees from ¤1,5). (Pets open only on Sat–Sun.) Entrances Southern and Northern Entrance Parking Parking at the Exhibition Centre parking area is chargeable. nnexpo.. oor Hotel The Holiday Inn Helsinki hotel right next to Helsinki Exhibition & Convention Centre, tel. Barn under 12 år endast i sällskap av vuxna. Family ticket (2 adults and children under 16 years) ¤35 Children under 12 years only with an adult. 10–18 sö 11.11 kl. Restauranger Fazer Restaurangerna i Mässcentrum erbjuder smakupplevelser, fazer.sales@. Muutokset mahdollisia. Myös Metsälavalla tapahtuu perinteiseen tapaan koko ajan. Yhteistyössä: Mediayhteistyökumppani: Muutokset mahdollisia. nnexpo.. Kaikki junat pysähtyvät Pasilan asemalle, josta on noin 300 metrin kävelymatka Messukeskukselle. Helsingfors Skogsmässa • Helsinki Forest Fair Metsä 2012 Aika ja paikka 9.–11.11.2012 Helsingin Messukeskus, halli 6 Messuaukio 1, 00520 Helsinki Aukioloajat pe 9.11. , www.helsinginmetsamessut.. Tervetuloa siis messuille koko perheen voimin! Metsämessut avaa jälleen tänä vuonna ovensa marraskuun toisena viikonloppuna, 9.–11.11. Perjantain ohjelmassa on mukana mielenkiintoinen paneelikeskustelu Tulevaisuuden metsät 2100, jossa on mukana mm. With the same ticket six events Forest, ELMA Food and Countryside Show, Arts & Crafts Fair, OutletExpo, Pets and VM Motorsport Show. klo 9–18 la 10.11. 040 450 3237 Lehdistökeskus Eteläinen sisäänkäynti, 2.krs Hotelli Helsingin Messukeskuksen yhteydessä on hotelli Holiday Inn Helsinki, p. Samalla lipulla kuudet messut Metsä, ELMA, Kädentaito, OutletExpo, Lemmikkimessut ja VM Motorsport Show. maaja metsätalousministeri Jari Koskinen. 1,5 €). Lisäksi lauantaina järjestetään Luontohetki: Kysy luonnosta!, jossa asiantuntijat vastaavat messukävijöiden kysymyksiin. Hotell Hotell Holiday Inn Helsinki . Stationen ligger 300 meter från Mässcentrum. By train only . Playroom for kids Supervised playroom for kids (2–7-year-old) in the Upper Gallery is open Sat–Sun. +358 40 450 3250 info@. k Från stadens centrum spårvagnar 7A, 7B och 9 kör till Mässcentret. Lemmikkimessut auki vain la–su) Sisäänkäynnit Eteläinen ja pohjoinen sisäänkäynti Pysäköinti Pysäköinti on Messukeskuksessa maksullista, 7 € / kerta. Pankkiautomaatit Lasigalleriassa ja Ala-Galleriassa Ensiapu Ala-Galleriassa, p. Groups (min. . Tid och plats 9–11.11.2012 Helsingfors Mässcentrum, hall 6 Mässplatsen 1, 00520 Helsingfors Öppettider fre 9.11 kl. Tiedustelut: Fazer Ravintolat, fazer.sales@. nns i nedre Galleriet, tfn 040 450 3237. nnexpo.. Lastenpaikka sijaitsee Ylä-Galleriassa. naali, jonka juontaa Juha Mieto
ointia ja sen hyötyjä metsäluonnolle. Asiantuntijat: Heikki Henttonen myyräja metsätuhoasiat, Metsäntutkimuslaitos Henry Väre, FT, kasvitieteen dosentti, Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon yli-intendentti Matti Seppälä, luonnonhoidon johtava asiantuntija, Suomen metsäkeskus Juha Siitonen, metsähyönteisasiantuntija, Metsäntutkimuslaitos Veikko Seuna, riista-asiantuntija, Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja 16.00–16.30 WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu esittelee hyvän metsänhoidon FSC-serti. Valtaosa on yksityisten metsänomistajien omistamia, mutta joukossa on myös kuntia, seurakuntia ja yrityksiä. Suomessa on perustettu tähän mennessä yli sata perintömetsää. Perjantai 9.11. 10.30–11.00 Sijoitusmahdollisuudet Metsäliitto Osuuskunnassa Juha Jumppanen, jäsenpalvelujohtaja, Metsä Group 11.00–11.30 Metsänomistajana yhteismetsässä Pirjo Havia, yrittäjä, MetsäPremium Oy 11.30–12.00 Hyvän metsänhoidon suosituksilla metsä tuottaa tulosta Kalle Vanhatalo, metsänja luonnonhoidon laadun asiantuntija, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 12.00–12.30 Kannattaako sijoittajan ostaa metsää. 9.00–12.00 Halon hakkuu -pelin pelausta koululaisille 12.30–13.30 Paneelikeskustelu: Tulevaisuuden metsät 2100 Panelistit: Jari Koskinen, maaja metsätalousministeri, maaja metsätalousministeriö Juha Hakkarainen, metsäjohtaja, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Jyrki Kangas, pääjohtaja, Metsähallitus Hannu Raitio, ylijohtaja, professori, Metsäntutkimuslaitos Ritva Toivonen, johtaja, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ari Eini, johtaja, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Ville Kopra, toimitusjohtaja, Versowood 13.30–14.00 Puukerrostaloille on kysyntää kehittämispäällikkö Markku Karjalainen, työja elinkeinoministeriö, MSO / puurakentamisen kehittämisohjelma 14.00–14.30 Pohjola Vakuutus: Miten hallitsen metsävarallisuuteen liittyvät riskit. 15.00–15.30 Metsänomistaja – miten saat ystäviä, osaamista ja vaikutusvaltaa. Olavi Uusivirta Ku va : Te em u Le hm us ru us u Metsä 2012 ohjelmaryhmä Lämmin kiitos avustanne! • Sanna Nyman, Metsäkustannus • Eero Virtanen, Evimek • Sirpa Kärkkäinen, Suomen Metsäyhdistys ry • Tuovi Rautjoki, Suomen Metsäkeskus • Mikaela Carlsson, Maaja metsätalousministeriö • Kati Häkkinen, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry • Minna Pihlström, Metsähallitus • Raili Voipio, Metsäntutkimuslaitos Metla • Vilma Issakainen, Suomen Metsäyhdistys ry • Tuija Rantalainen, MetsäMTK. Muutokset mahdollisia. Perintömetsä voi olla kooltaan suuri tai pieni, minkä kokoinen vain. Matti Roms, kehittämispäällikkö, OP-Pohjola Oy 14.30–15.00 WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu esittelee hyvän metsänhoidon FSC-serti. Vaikkapa pieni puronvartta suojaava saniaislehto on luonnon monimuotoisuudelle arvokas. Luontohetkessä eri alojen asiantuntijat vastaavat ja kertovat Suomen luonnosta. 10.30–11.00 Uusi kirjaamisjärjestelmä ja sähköinen kiinteistökaupan verkkopalvelu, paraneeko metsänomistajan työkalupakki. Jaakko Temmes, puheenjohtaja, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry ja Ilkka Heikola, metsänomistaja, yhdistyksen jäsen, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry 15.30–16.00 Onko biotalous Suomen tulevaisuus. Kysymyksiä asiantuntijoille voit lähettää etukäteen osoitteeseen anniina.pyykonen@. Tapio Tilli, metsäpalvelupäällikkö, OP-Pohjola Oy 13.30–14.00 Metsään.. Muutokset mahdollisia. Liisa Saarenmaa, apulaisosastopäällikkö, maaja metsätalousministeriö Metsälava Metsälavan juontajana Marianne Harjula Lauantai 10.11. Henrik Ungern, Maanmittauslaitos 11.00–11.30 Haastattelussa Olavi Uusivirta, joka on tehnyt modernin version kappaleesta ”Metsämiehen laulu” 11.30–12.00 Metsä suomalaisessa kansaperinteessä Anne Kaljunen, Lusto 12.00–12.30 Terveyttä metsästä Eira-Maija Savonen, tutkija, Metsäntutkimuslaitos 12.30–13.00 Haltian hanke Timo Kukko, toimitusjohtaja, Nuuksio-keskus Oy 13.00–13.30 Luontotoimittaja Veikko Neuvonen esittelee WWF Suomen Perintömetsäohjelmaa, jonka avulla metsänomistaja voi suojella rakkaimman palan metsäänsä 13.30–14.00 Puutavara-asetus: Tavoitteena estää laittoman puun saapuminen ja käyttö EU-alueella Marko Lehtosalo, ylitarkastaja, Maaseutuvirasto 14.00–14.30 Metsänomistaja miten saat ystäviä, osaamista ja vaikutusvaltaa. Metsänomistaja voi vapaaehtoisesti suojella haluamansa kokoisen alueen metsää solmimalla WWF:n kanssa Perintömetsä-sopimuksen. Matti Kärkkäinen, professori (emeritus), puuntuottaja 12.30–13.00 Kotitalous ja metsärahat Martti Linna, kirjailija, metsätalousinsinööri 13.00–13.30 OP-Pohjola: Miten OP-Pohjola auttaa metsävarallisuuden hoidossa. ointia ja sen hyötyjä metsäluonnolle Hankkeen tavoitteena on, että metsänomistaja saa mailleen perinneympäristöjä hoitavia eläimiä samalla kun eläintenomistaja saa laidunalueen eläimilleen. Lisäksi hanke vahvistaa luonnonlaidunnusta taloudellisesti kannattavana elinkeinona kehittämällä ekologiset kestävyyskriteerit niittylihalle. Luonnonlaiduntamisella estetään puustoisten perinneympäristöjen ja niillä elävän monipuolisen hyönteisja kasvilajiston häviäminen. Kukin voi valita metsästään rakkaimman alueen, jonka haluaa säilyttää koskemattomana luontokohteena itseään tai jälkipolvia varten. nnexpo.. – sähköistä palvelua metsänomistajalle Veikko Iittainen, asiakkuuspäällikkö, Suomen Metsäkeskus 14.00–14.30 Uusi metsälaki: Metsänomistajille lisää valinnanvapautta ja vastuuta Juha Ojala, ylijohtaja, maaja metsätalousministeriö 14.30–15.00 Maanmittauslaitoksen palvelut metsänomistajille Ulla Mikkanen, Etelä-Suomen maanmittaustoimisto 15.00–16.00 Luontohetki: Kysy luonnosta! Tervetuloa esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan luonnosta. Jaana Korpi, varapuheenjohtaja, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry ja Ilkka Heikola, metsänomistaja, yhdistyksen jäsen, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry 14.30–15.00 WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu ja Metsähallituksen metsätalouden ympäristöpäällikkö Antti Otsamo esittelevät Metsähallituksen metsätalouden ympäristöoppaan suosituksia. Sunnuntai 11.11.
ointia ja sen hyötyjä metsäluonnolle. 9.00–12.00 Halon hakkuu -pelin pelausta koululaisille 12.30–13.30 Paneelikeskustelu: Tulevaisuuden metsät 2100 Panelistit: Jari Koskinen, maaja metsätalousministeri, maaja metsätalousministeriö Juha Hakkarainen, metsäjohtaja, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Jyrki Kangas, pääjohtaja, Metsähallitus Hannu Raitio, ylijohtaja, professori, Metsäntutkimuslaitos Ritva Toivonen, johtaja, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ari Eini, johtaja, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Ville Kopra, toimitusjohtaja, Versowood 13.30–14.00 Puukerrostaloille on kysyntää kehittämispäällikkö Markku Karjalainen, työja elinkeinoministeriö, MSO / puurakentamisen kehittämisohjelma 14.00–14.30 Pohjola Vakuutus: Miten hallitsen metsävarallisuuteen liittyvät riskit. Liisa Saarenmaa, apulaisosastopäällikkö, maaja metsätalousministeriö Metsälava Metsälavan juontajana Marianne Harjula Lauantai 10.11. Henrik Ungern, Maanmittauslaitos 11.00–11.30 Haastattelussa Olavi Uusivirta, joka on tehnyt modernin version kappaleesta ”Metsämiehen laulu” 11.30–12.00 Metsä suomalaisessa kansaperinteessä Anne Kaljunen, Lusto 12.00–12.30 Terveyttä metsästä Eira-Maija Savonen, tutkija, Metsäntutkimuslaitos 12.30–13.00 Haltian hanke Timo Kukko, toimitusjohtaja, Nuuksio-keskus Oy 13.00–13.30 Luontotoimittaja Veikko Neuvonen esittelee WWF Suomen Perintömetsäohjelmaa, jonka avulla metsänomistaja voi suojella rakkaimman palan metsäänsä 13.30–14.00 Puutavara-asetus: Tavoitteena estää laittoman puun saapuminen ja käyttö EU-alueella Marko Lehtosalo, ylitarkastaja, Maaseutuvirasto 14.00–14.30 Metsänomistaja miten saat ystäviä, osaamista ja vaikutusvaltaa. 10.30–11.00 Sijoitusmahdollisuudet Metsäliitto Osuuskunnassa Juha Jumppanen, jäsenpalvelujohtaja, Metsä Group 11.00–11.30 Metsänomistajana yhteismetsässä Pirjo Havia, yrittäjä, MetsäPremium Oy 11.30–12.00 Hyvän metsänhoidon suosituksilla metsä tuottaa tulosta Kalle Vanhatalo, metsänja luonnonhoidon laadun asiantuntija, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 12.00–12.30 Kannattaako sijoittajan ostaa metsää. Asiantuntijat: Heikki Henttonen myyräja metsätuhoasiat, Metsäntutkimuslaitos Henry Väre, FT, kasvitieteen dosentti, Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon yli-intendentti Matti Seppälä, luonnonhoidon johtava asiantuntija, Suomen metsäkeskus Juha Siitonen, metsähyönteisasiantuntija, Metsäntutkimuslaitos Veikko Seuna, riista-asiantuntija, Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja 16.00–16.30 WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu esittelee hyvän metsänhoidon FSC-serti. Suomessa on perustettu tähän mennessä yli sata perintömetsää. – sähköistä palvelua metsänomistajalle Veikko Iittainen, asiakkuuspäällikkö, Suomen Metsäkeskus 14.00–14.30 Uusi metsälaki: Metsänomistajille lisää valinnanvapautta ja vastuuta Juha Ojala, ylijohtaja, maaja metsätalousministeriö 14.30–15.00 Maanmittauslaitoksen palvelut metsänomistajille Ulla Mikkanen, Etelä-Suomen maanmittaustoimisto 15.00–16.00 Luontohetki: Kysy luonnosta! Tervetuloa esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan luonnosta. Tapio Tilli, metsäpalvelupäällikkö, OP-Pohjola Oy 13.30–14.00 Metsään.. Luontohetkessä eri alojen asiantuntijat vastaavat ja kertovat Suomen luonnosta. Jaana Korpi, varapuheenjohtaja, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry ja Ilkka Heikola, metsänomistaja, yhdistyksen jäsen, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry 14.30–15.00 WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu ja Metsähallituksen metsätalouden ympäristöpäällikkö Antti Otsamo esittelevät Metsähallituksen metsätalouden ympäristöoppaan suosituksia. Valtaosa on yksityisten metsänomistajien omistamia, mutta joukossa on myös kuntia, seurakuntia ja yrityksiä. Jaakko Temmes, puheenjohtaja, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry ja Ilkka Heikola, metsänomistaja, yhdistyksen jäsen, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry 15.30–16.00 Onko biotalous Suomen tulevaisuus. Lisäksi hanke vahvistaa luonnonlaidunnusta taloudellisesti kannattavana elinkeinona kehittämällä ekologiset kestävyyskriteerit niittylihalle. Muutokset mahdollisia. 10.30–11.00 Uusi kirjaamisjärjestelmä ja sähköinen kiinteistökaupan verkkopalvelu, paraneeko metsänomistajan työkalupakki. Perintömetsä voi olla kooltaan suuri tai pieni, minkä kokoinen vain. Kysymyksiä asiantuntijoille voit lähettää etukäteen osoitteeseen anniina.pyykonen@. Muutokset mahdollisia. Matti Roms, kehittämispäällikkö, OP-Pohjola Oy 14.30–15.00 WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu esittelee hyvän metsänhoidon FSC-serti. Luonnonlaiduntamisella estetään puustoisten perinneympäristöjen ja niillä elävän monipuolisen hyönteisja kasvilajiston häviäminen. nnexpo.. Olavi Uusivirta Ku va : Te em u Le hm us ru us u Metsä 2012 ohjelmaryhmä Lämmin kiitos avustanne! • Sanna Nyman, Metsäkustannus • Eero Virtanen, Evimek • Sirpa Kärkkäinen, Suomen Metsäyhdistys ry • Tuovi Rautjoki, Suomen Metsäkeskus • Mikaela Carlsson, Maaja metsätalousministeriö • Kati Häkkinen, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry • Minna Pihlström, Metsähallitus • Raili Voipio, Metsäntutkimuslaitos Metla • Vilma Issakainen, Suomen Metsäyhdistys ry • Tuija Rantalainen, MetsäMTK. . ointia ja sen hyötyjä metsäluonnolle Hankkeen tavoitteena on, että metsänomistaja saa mailleen perinneympäristöjä hoitavia eläimiä samalla kun eläintenomistaja saa laidunalueen eläimilleen. Metsänomistaja voi vapaaehtoisesti suojella haluamansa kokoisen alueen metsää solmimalla WWF:n kanssa Perintömetsä-sopimuksen. Sunnuntai 11.11. Vaikkapa pieni puronvartta suojaava saniaislehto on luonnon monimuotoisuudelle arvokas. Kukin voi valita metsästään rakkaimman alueen, jonka haluaa säilyttää koskemattomana luontokohteena itseään tai jälkipolvia varten. 15.00–15.30 Metsänomistaja – miten saat ystäviä, osaamista ja vaikutusvaltaa. Matti Kärkkäinen, professori (emeritus), puuntuottaja 12.30–13.00 Kotitalous ja metsärahat Martti Linna, kirjailija, metsätalousinsinööri 13.00–13.30 OP-Pohjola: Miten OP-Pohjola auttaa metsävarallisuuden hoidossa. Perjantai 9.11
Arvioitavana on kuusi erilaista joulukuusta. Muistitko kenties, että viime vuoden uutuus kilpailussa oli LUOMUserti. Skräppää, maalaa, taita, neulo, virkkaa, ompele, kokoa, piirrä, leikkaa, liimaa... Esittelyssä metsäpuiden taimet, Fin Forelia 10.30 Kone-esittelyjä Tehojätkä pienmetsäkone, Usewood Oy Japa klapikone, Laitilan Rautarakenne Oy 11.30 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy 12.00 Raivaussahan käyttö Hämeen ammattikorkeakoulu 12.30 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl 13.00 Moottorisahan käsittely, opetellaan oikeat otteet Metsänhoitoyhdistys 13.30 Turvavarusteiden suojaavuus, testissä housut ja saappaat Oy Husqvarna Ab 14.00 Fiskars Halonhakkuun SM-kisat 2012 miesten . Finaalit hakataan parikilpailuna. Fiskars Halonhakkuun SM . Tule valmistamaan pulmapeli itsellesi tai lahjaksi. Kilpailu on kaikille messukävijöille avoin ja kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan 10 kpl KuusiSaaristen joulukuusilahjakortteja. Finaalit juontaa hiihtäjälegenda Juha Mieto. 9.00–13.00 Mukavaa koululaispäivää tekemässä • Metsänhoitoyhdistys, istutusbaana • Suomen Suunnistusliitto, korttelisuunnistus • Suomen Latu, geokätköily • Metsähallitus, retkelle Nuuksioon tai Sipoonkorpeen • 4H-järjestö, metsäasiaa 10.00–13.00 Metsäkilpailu peruskoulun 5-6 luokille Helsingin, Espoon ja Vantaan koulut kilpailemassa 10.00–17.00 Istutusbaanalla istutetaan oppaana Metsänhoitoyhdistyksen neuvojat. Molempien sarjojen voittajat palkitaan tuotepalkinnoilla. klo 14.00 ja isänpäivän kunniaksi miesten sarjan . naali käydään lauantaina 10.11. Tiedon ja taidon metsässä saat selville ammattilaisten viimeisimmät vinkit ja neuvot metsäsi hoitoon sekä näet ja koet uusimmat työvälineet ja -menetelmät. naali, juontajana Juha Mieto 15.00 Näin testattiin sahapukit Metsäkustannus Oy, Metsälehti 15.15 Metsäkonesimulaattori metsäkoneen kuljettaja, Metsäopetus.. Tule mukaan katsomaan, mitä uutta on mukana tänä vuonna ja anna äänesi suosikillesi!. Nopeimman ajan hakannut kilpailija on voittaja. /Mikkeli 15.30 Moottorisahan käsittely, opetellaan oikeat otteet Metsänhoitoyhdistys 16.00 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl 16.30 Raivaussahan käyttö Hämeen ammattikorkeakoulu 17.00 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy Sunnuntai 11.11. /Mikkeli 15.00 Teroitustyöpaja Oy Husqvarna Ab 15.30 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy 16.00 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl Halonhakkuun SM-kisojen juontajana on Juha Mieto. Naisten sarjan . Perjantai 9.11. naali, juontajana Juha Mieto 14.45 Metsäkonesimulaattori metsäkoneen kuljettaja, Metsäopetus.. /Mikkeli 16.30 Turvavarusteiden suojaavuus, testissä housut ja saappaat Oy Husqvarna Ab Lauantai 10.11. oitu joulukuusi. klo 14.00. Mukana hauskaa ohjelmaa sekä upeat mahdollisuudet tehdä ostoksia! Lue lisää osoitteesta: www.kadentaitotapahtuma.. Tiedon ja taidon metsä Tiedon ja taidon metsä tekee Metsämessuista toiminnallisen tapahtuman. Finaaliin kutsutaan alkukilpailujen parhaat kilpailijat aikojen perusteella niin miesten kuin naistenkin sarjoista. Voit käyttää uusinta koneja tietotekniikkaa tai perinteisiä käsityövälineitä. naali sunnuntaina 11.11. Esittelyssä metsäpuiden taimet, Fin Forelia 13.00 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy 13.30 Raivaussahan käyttö Hämeen ammattikorkeakoulu, opastettavana maaja metsätalousministeri Jari Koskinen 14.00 Moottorisahan käsittely, opetellaan oikeat työtavat Metsänhoitoyhdistys 14.30 Teroitustyöpaja Oy Husqvarna Ab 15.00 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl 15.30 Näin testattiin sahapukit Metsäkustannus Oy Metsälehti 16.00 Metsäkonesimulaattori metsäkoneen kuljettaja, Metsäopetus.. naalit kisataan Helsingin Messukeskuksessa Metsämessujen Tiedon ja taidon metsä -työnäytösalueella. Kilpailun osallistujien tehtävänä on antaa ääni mielestään kauneimmalle joulukuuselle. 10.00–16.00 Istutusbaanalla istutetaan oppaana Metsänhoitoyhdistyksen neuvojat. Fiskars Halonhakkuun SM . Muutokset mahdollisia. 9.–11.11.2012 Helsingin Messukeskuksessa Uusimmat käsityöideat, mielenkiintoiset tuoteja askartelu-uutuudet, uudet harrastusmahdollisuudet ja kädentaitajien parhaimmisto esitellään Kädentaitotapahtumassa Helsingissä. Osallistu kuusikilpailuun! PJT-Forest Oy järjestää tänäkin vuonna messuilla suositun ja perinteikkään kuusikilpailun. naali 2012 Teknisen työn paja, osasto 6b145 Täällä kohtaavat perinteinen puukäsityö ja uusin teknologia. 10.00–17.00 Istutusbaanalla istutetaan oppaana Metsänhoitoyhdistyksen neuvojat, esittelyssä metsäpuiden taimet, Fin Forelia 10.30 Kone-esittelyjä Tehojätkä pienmetsäkone, Usewood Oy Japa klapikone, Laitilan Rautarakenne Oy 11.00 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy 11.30 Teroitustyöpaja Oy Husqvarna Ab 12.00 Moottorisahan käsittely, opetellaan oikeat otteet Metsänhoitoyhdistys 12.30 Raivaussahan käyttö Hämeen ammattikorkeakoulu 13.00 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl 13.30 Turvavarusteiden suojaavuus, testissä housut ja saappaat Oy Husqvarna Ab 14.00 Fiskars Halonhakkuun SM-kisat 2012 naisten
/Mikkeli 15.30 Moottorisahan käsittely, opetellaan oikeat otteet Metsänhoitoyhdistys 16.00 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl 16.30 Raivaussahan käyttö Hämeen ammattikorkeakoulu 17.00 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy Sunnuntai 11.11. Esittelyssä metsäpuiden taimet, Fin Forelia 13.00 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy 13.30 Raivaussahan käyttö Hämeen ammattikorkeakoulu, opastettavana maaja metsätalousministeri Jari Koskinen 14.00 Moottorisahan käsittely, opetellaan oikeat työtavat Metsänhoitoyhdistys 14.30 Teroitustyöpaja Oy Husqvarna Ab 15.00 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl 15.30 Näin testattiin sahapukit Metsäkustannus Oy Metsälehti 16.00 Metsäkonesimulaattori metsäkoneen kuljettaja, Metsäopetus.. Tiedon ja taidon metsä Tiedon ja taidon metsä tekee Metsämessuista toiminnallisen tapahtuman. naali käydään lauantaina 10.11. Osallistu kuusikilpailuun! PJT-Forest Oy järjestää tänäkin vuonna messuilla suositun ja perinteikkään kuusikilpailun. Fiskars Halonhakkuun SM . Fiskars Halonhakkuun SM . Perjantai 9.11. 10.00–16.00 Istutusbaanalla istutetaan oppaana Metsänhoitoyhdistyksen neuvojat. Skräppää, maalaa, taita, neulo, virkkaa, ompele, kokoa, piirrä, leikkaa, liimaa... Mukana hauskaa ohjelmaa sekä upeat mahdollisuudet tehdä ostoksia! Lue lisää osoitteesta: www.kadentaitotapahtuma.. Kilpailu on kaikille messukävijöille avoin ja kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan 10 kpl KuusiSaaristen joulukuusilahjakortteja. naali 2012 Teknisen työn paja, osasto 6b145 Täällä kohtaavat perinteinen puukäsityö ja uusin teknologia. naali, juontajana Juha Mieto 14.45 Metsäkonesimulaattori metsäkoneen kuljettaja, Metsäopetus.. 9.00–13.00 Mukavaa koululaispäivää tekemässä • Metsänhoitoyhdistys, istutusbaana • Suomen Suunnistusliitto, korttelisuunnistus • Suomen Latu, geokätköily • Metsähallitus, retkelle Nuuksioon tai Sipoonkorpeen • 4H-järjestö, metsäasiaa 10.00–13.00 Metsäkilpailu peruskoulun 5-6 luokille Helsingin, Espoon ja Vantaan koulut kilpailemassa 10.00–17.00 Istutusbaanalla istutetaan oppaana Metsänhoitoyhdistyksen neuvojat. Finaalit hakataan parikilpailuna. 9.–11.11.2012 Helsingin Messukeskuksessa Uusimmat käsityöideat, mielenkiintoiset tuoteja askartelu-uutuudet, uudet harrastusmahdollisuudet ja kädentaitajien parhaimmisto esitellään Kädentaitotapahtumassa Helsingissä. Esittelyssä metsäpuiden taimet, Fin Forelia 10.30 Kone-esittelyjä Tehojätkä pienmetsäkone, Usewood Oy Japa klapikone, Laitilan Rautarakenne Oy 11.30 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy 12.00 Raivaussahan käyttö Hämeen ammattikorkeakoulu 12.30 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl 13.00 Moottorisahan käsittely, opetellaan oikeat otteet Metsänhoitoyhdistys 13.30 Turvavarusteiden suojaavuus, testissä housut ja saappaat Oy Husqvarna Ab 14.00 Fiskars Halonhakkuun SM-kisat 2012 miesten . /Mikkeli 15.00 Teroitustyöpaja Oy Husqvarna Ab 15.30 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy 16.00 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl Halonhakkuun SM-kisojen juontajana on Juha Mieto. naali sunnuntaina 11.11. Arvioitavana on kuusi erilaista joulukuusta. Molempien sarjojen voittajat palkitaan tuotepalkinnoilla. Tiedon ja taidon metsässä saat selville ammattilaisten viimeisimmät vinkit ja neuvot metsäsi hoitoon sekä näet ja koet uusimmat työvälineet ja -menetelmät. Naisten sarjan . Muistitko kenties, että viime vuoden uutuus kilpailussa oli LUOMUserti. oitu joulukuusi. 10.00–17.00 Istutusbaanalla istutetaan oppaana Metsänhoitoyhdistyksen neuvojat, esittelyssä metsäpuiden taimet, Fin Forelia 10.30 Kone-esittelyjä Tehojätkä pienmetsäkone, Usewood Oy Japa klapikone, Laitilan Rautarakenne Oy 11.00 Traktorimönkijä metsätöissä Koneliike Olenius Oy 11.30 Teroitustyöpaja Oy Husqvarna Ab 12.00 Moottorisahan käsittely, opetellaan oikeat otteet Metsänhoitoyhdistys 12.30 Raivaussahan käyttö Hämeen ammattikorkeakoulu 13.00 Moottorisahan ja raivaussahan huolto Oy Elfving Ab Stihl 13.30 Turvavarusteiden suojaavuus, testissä housut ja saappaat Oy Husqvarna Ab 14.00 Fiskars Halonhakkuun SM-kisat 2012 naisten . Kilpailun osallistujien tehtävänä on antaa ääni mielestään kauneimmalle joulukuuselle. naali, juontajana Juha Mieto 15.00 Näin testattiin sahapukit Metsäkustannus Oy, Metsälehti 15.15 Metsäkonesimulaattori metsäkoneen kuljettaja, Metsäopetus.. Tule mukaan katsomaan, mitä uutta on mukana tänä vuonna ja anna äänesi suosikillesi!. Muutokset mahdollisia. klo 14.00 ja isänpäivän kunniaksi miesten sarjan . Voit käyttää uusinta koneja tietotekniikkaa tai perinteisiä käsityövälineitä. naalit kisataan Helsingin Messukeskuksessa Metsämessujen Tiedon ja taidon metsä -työnäytösalueella. Finaaliin kutsutaan alkukilpailujen parhaat kilpailijat aikojen perusteella niin miesten kuin naistenkin sarjoista. /Mikkeli 16.30 Turvavarusteiden suojaavuus, testissä housut ja saappaat Oy Husqvarna Ab Lauantai 10.11. Finaalit juontaa hiihtäjälegenda Juha Mieto. klo 14.00. Nopeimman ajan hakannut kilpailija on voittaja. Tule valmistamaan pulmapeli itsellesi tai lahjaksi
Mukana on myös runsaasti tarvikekauppiaita ja huippuhyviä messutarjouksia! Hupia ja hauskuutta tuovat vauhdikkaat ohjelmat eläinareenalla ja muissa lemmikkinäytöksissä. Simago metsäkonesimulaattori Etelä-Savon Koulutuksen osastolla ihmeteltävänä ja kokeiltavana 6g109. Tule moikkaamaan minua eläinhalliin!” ELMA eläinhalli halli 3 Lemmikkimessut hallit 4-5 avoinna lauantaista sunnuntaihin K N I T ‘ N ’ R O L L Messuilla tapahtuu METSÄISTÄ PUUHAA Luonnonvarat -yhteisosasto tarjoaa monenlaista tekemistä Löydät Maaja metsätalousministeriön, Suomen Metsäkeskuksen (julkiset palvelut, metsäpalvelut) sekä Maanmittauslaitoksen yhteisosaston Metsälavan vierestä. Askartele örkkejä! Etelä-Suomen 4H:n osastolla 6f131 lapset voivat askarrella luonnonmateriaaleista erilaisia hahmoja, kuten peikkoja ja menninkäisiä. Tervetuloa koko perheen voimin herkuttelemaan! Eläimellistä menoa ELMA-messujen eläinhallissa ja Lemmikkimessuilla ELMA-messujen eläinhallia tähdittävät tänäkin vuonna lampaiden ja lehmien lisäksi muun muassa koirat, kissat, possut, vuohet, aasit, kanat, hevoset, mehiläiset sekä vuoden 2012 kummieläin, pikkukaritsa Parikan Antero. Uutuutena WDChanke Iloa Iholle, jonka toteuttavat messuilla Helsingin Taito-käsityökoulu Helsky ja Kuvataidekoulut. Sisustus LHA-Import tuo mukanaan näyttävän kattauskilpailun, jossa on mukana kaksi joulupöytää ja kaksi uuden vuoden pöytää. Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. Laitilan Rautarakenne Oy:n osastolla 6a109 joka tunti klapikone-työnäytös. Alueella askarrellaan naamareita sekä koristellaan pipareita. Marsipaanipajassa osastolla 6m89 muovaillaan marsipaanista vain mielikuvitus on rajana uusia aiheita keksiessä! Lasten Kekri-alue, osasto 6s98, on mukana ELMA-messuilla nyt toista kertaa. Herkullinen ELMA Tutustu lähija luomuruokaan ELMA-messuilla ELMA-messujen osastoilla on myynnissä lähiruokaa ympäri Suomen: karjalanpiirakoita, hilloja, hunajaa, kotitekoista leipää ja paljon muita herkkuja. Istutusbaanalla istutetaan Osastolla 6b130 oppaana Metsäyhdistyksen neuvojat. Lammaspäivät tuo messuille muun muassa lammasnäyttelyjä, pässihuutokauppaa sekä lampaankerinnän SM-kisat, jossa on mukana yli 20 keritsijää. ELMA halli 6 Kädentaito halli 7. Uutuutena ELMA-messuilla on tänä vuonna Lammaspäivät ja Valion osasto, jossa pääset tutustumaan valiolaisten lehmien elämään ja suomalaisen maidon alkuperään! Lammaspäivät järjestetään nyt ensimmäistä kertaa ELMA-messuilla. Tänä vuonna mukaan on tulossa myös jersey-nautoja sekä jersey show, jossa on tuomari aina Skotlannista saakka. Osta drinkkilippuja Oluthuoneeseen tai Viinisalonkiin ja löydä omat suosikkisi. Esittelyssä metsäpuiden taimet, Fin Forelia. Iloinen keittiö esittelee messulaisille herkulliset ja dippailuunkin sopivat kakkutikkarit ja opastaa niiden valmistamiseen. Lehmät ovat tietysti tapansa mukaan hyvin edustettuina messuilla. Lisäksi Ravintola Elman tuvassa, 6s81, pääset nauttimaan kahvileipien ja kahvin lisäksi aidosta kotimaisesta ruoasta. Mukana on runsaat 30 lammasta 7 eri tilalta. Oluthuone ja Viinisalonki, 6s109 ELMA-messujen puolelta löytyy levähdyspaikkoja myös aikuisempaan makuun. ELMA-messuilla ja Lemmikissä on tarjolla tietoa eri lajeista ja roduista, hoidosta, tarvikkeista, ravinnosta ja ylipäätään kaikesta, mitä vastuullinen eläinten ystävä tarvitsee. Savottakahvila ja Ravintola Elman tupa Tapahtumissa sinua palvelee kaksi erikoiskahvilaa: Savottakahvila Metsämessujen Metsälavan vieressä tarjoaa vanhaa kunnon savotta-ajan meininkiä. näissä pajoissa: Askartelupaja, osasto 6d145 Askarrellaan puupalikoista joulutonttuja! Maaja metsätalousministeriö Teknisen työn paja, osasto 6b145 Täällä kohtaavat perinteinen puukäsityö ja uusin teknologia. Messuyleisö saa äänestää kattauksista mieleistään ja osallistua samalla upeiden palkintojen ja messulippujen arvontaan. Lemmikkimessuilla on esillä kaupunkeihin soveltuvia kotieläimiä – kissoja, koiria, marsuja, kaneja, lintuja, kaloja, kesyrottia, frettejä, siilejä, hiiriä... Taika-lehden Taika-korttelin työnäytöspisteet, kokeilupiste sekä putiikki tuovat inspiraatiota ja ideoita omiin käsillä tekemisiin. ”Hei! Olen Parikan Antero eli ihan Antsa vaan. Elämyksiä luvassa mm. ELMA tarjoaa myös mukavaa puuhaa lapsille. Minulla on kunnia toimia tänä vuonna ELMA-messujen kummieläimenä. Enkö olekin suloinen pikkupässi. Lisäksi messuilla on mukana mm. Metsäkone ja puutavara-auto tutustuttavana Finnmetkon osastoilla 6e108 ja 6 d109 sekä metsäkone myös Ponssen osastolla 6b109. Puuhakas Kädentaito Kädentaitotapahtumassa on tarjolla perinteistä käsityötä, modernia designia, työpajoja ja -näytöksiä ja mielenkiintoisia infoja ja esityksiä Taitolavalla. rautalangan taivutuksen minikursseja, Suomen Posliininkoristajain Liiton näytöksiä ja neuvontaa sekä paljon muuta hauskaa! Myös Duudsonit seikkailevat tänä vuonna Kädentaitomessuilla, sillä K-citymarket yhdessä Duudsonien ja Novitan kanssa etsii aitoa, Novitan langoilla käsin toteutettua I love Suomi-tuotetta. Tänä vuonna mukana on myös Lemmikkimessujen kaikkien aikojen suurin matelijaosasto. Tule valmistamaan pulmapeli itsellesi tai lahjaksi. Voit käyttää uusinta koneja tietotekniikkaa tai perinteisiä käsityövälineitä. Taikalehden osastolla on mukana myös modisti
Uutuutena WDChanke Iloa Iholle, jonka toteuttavat messuilla Helsingin Taito-käsityökoulu Helsky ja Kuvataidekoulut. Savottakahvila ja Ravintola Elman tupa Tapahtumissa sinua palvelee kaksi erikoiskahvilaa: Savottakahvila Metsämessujen Metsälavan vieressä tarjoaa vanhaa kunnon savotta-ajan meininkiä. Metsäkone ja puutavara-auto tutustuttavana Finnmetkon osastoilla 6e108 ja 6 d109 sekä metsäkone myös Ponssen osastolla 6b109. Tule moikkaamaan minua eläinhalliin!” ELMA eläinhalli halli 3 Lemmikkimessut hallit 4-5 avoinna lauantaista sunnuntaihin K N I T ‘ N ’ R O L L Messuilla tapahtuu METSÄISTÄ PUUHAA Luonnonvarat -yhteisosasto tarjoaa monenlaista tekemistä Löydät Maaja metsätalousministeriön, Suomen Metsäkeskuksen (julkiset palvelut, metsäpalvelut) sekä Maanmittauslaitoksen yhteisosaston Metsälavan vierestä. Marsipaanipajassa osastolla 6m89 muovaillaan marsipaanista vain mielikuvitus on rajana uusia aiheita keksiessä! Lasten Kekri-alue, osasto 6s98, on mukana ELMA-messuilla nyt toista kertaa. Enkö olekin suloinen pikkupässi. Lisäksi messuilla on mukana mm. ”Hei! Olen Parikan Antero eli ihan Antsa vaan. Esittelyssä metsäpuiden taimet, Fin Forelia. näissä pajoissa: Askartelupaja, osasto 6d145 Askarrellaan puupalikoista joulutonttuja! Maaja metsätalousministeriö Teknisen työn paja, osasto 6b145 Täällä kohtaavat perinteinen puukäsityö ja uusin teknologia. Puuhakas Kädentaito Kädentaitotapahtumassa on tarjolla perinteistä käsityötä, modernia designia, työpajoja ja -näytöksiä ja mielenkiintoisia infoja ja esityksiä Taitolavalla. Mukana on runsaat 30 lammasta 7 eri tilalta. rautalangan taivutuksen minikursseja, Suomen Posliininkoristajain Liiton näytöksiä ja neuvontaa sekä paljon muuta hauskaa! Myös Duudsonit seikkailevat tänä vuonna Kädentaitomessuilla, sillä K-citymarket yhdessä Duudsonien ja Novitan kanssa etsii aitoa, Novitan langoilla käsin toteutettua I love Suomi-tuotetta. Taikalehden osastolla on mukana myös modisti. Mukana on myös runsaasti tarvikekauppiaita ja huippuhyviä messutarjouksia! Hupia ja hauskuutta tuovat vauhdikkaat ohjelmat eläinareenalla ja muissa lemmikkinäytöksissä. ELMA-messuilla ja Lemmikissä on tarjolla tietoa eri lajeista ja roduista, hoidosta, tarvikkeista, ravinnosta ja ylipäätään kaikesta, mitä vastuullinen eläinten ystävä tarvitsee. Laitilan Rautarakenne Oy:n osastolla 6a109 joka tunti klapikone-työnäytös. Taika-lehden Taika-korttelin työnäytöspisteet, kokeilupiste sekä putiikki tuovat inspiraatiota ja ideoita omiin käsillä tekemisiin. Lehmät ovat tietysti tapansa mukaan hyvin edustettuina messuilla. Tule valmistamaan pulmapeli itsellesi tai lahjaksi. Tervetuloa koko perheen voimin herkuttelemaan! Eläimellistä menoa ELMA-messujen eläinhallissa ja Lemmikkimessuilla ELMA-messujen eläinhallia tähdittävät tänäkin vuonna lampaiden ja lehmien lisäksi muun muassa koirat, kissat, possut, vuohet, aasit, kanat, hevoset, mehiläiset sekä vuoden 2012 kummieläin, pikkukaritsa Parikan Antero. Uutuutena ELMA-messuilla on tänä vuonna Lammaspäivät ja Valion osasto, jossa pääset tutustumaan valiolaisten lehmien elämään ja suomalaisen maidon alkuperään! Lammaspäivät järjestetään nyt ensimmäistä kertaa ELMA-messuilla. Sisustus LHA-Import tuo mukanaan näyttävän kattauskilpailun, jossa on mukana kaksi joulupöytää ja kaksi uuden vuoden pöytää. Simago metsäkonesimulaattori Etelä-Savon Koulutuksen osastolla ihmeteltävänä ja kokeiltavana 6g109. Istutusbaanalla istutetaan Osastolla 6b130 oppaana Metsäyhdistyksen neuvojat. Askartele örkkejä! Etelä-Suomen 4H:n osastolla 6f131 lapset voivat askarrella luonnonmateriaaleista erilaisia hahmoja, kuten peikkoja ja menninkäisiä. Tänä vuonna mukaan on tulossa myös jersey-nautoja sekä jersey show, jossa on tuomari aina Skotlannista saakka. Minulla on kunnia toimia tänä vuonna ELMA-messujen kummieläimenä. Voit käyttää uusinta koneja tietotekniikkaa tai perinteisiä käsityövälineitä. Lemmikkimessuilla on esillä kaupunkeihin soveltuvia kotieläimiä – kissoja, koiria, marsuja, kaneja, lintuja, kaloja, kesyrottia, frettejä, siilejä, hiiriä... Lammaspäivät tuo messuille muun muassa lammasnäyttelyjä, pässihuutokauppaa sekä lampaankerinnän SM-kisat, jossa on mukana yli 20 keritsijää. Alueella askarrellaan naamareita sekä koristellaan pipareita. ELMA halli 6 Kädentaito halli 7. Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. Tänä vuonna mukana on myös Lemmikkimessujen kaikkien aikojen suurin matelijaosasto. Iloinen keittiö esittelee messulaisille herkulliset ja dippailuunkin sopivat kakkutikkarit ja opastaa niiden valmistamiseen. Lisäksi Ravintola Elman tuvassa, 6s81, pääset nauttimaan kahvileipien ja kahvin lisäksi aidosta kotimaisesta ruoasta. ELMA tarjoaa myös mukavaa puuhaa lapsille. Osta drinkkilippuja Oluthuoneeseen tai Viinisalonkiin ja löydä omat suosikkisi. Oluthuone ja Viinisalonki, 6s109 ELMA-messujen puolelta löytyy levähdyspaikkoja myös aikuisempaan makuun. Elämyksiä luvassa mm. Messuyleisö saa äänestää kattauksista mieleistään ja osallistua samalla upeiden palkintojen ja messulippujen arvontaan. Herkullinen ELMA Tutustu lähija luomuruokaan ELMA-messuilla ELMA-messujen osastoilla on myynnissä lähiruokaa ympäri Suomen: karjalanpiirakoita, hilloja, hunajaa, kotitekoista leipää ja paljon muita herkkuja
Perjantaina vuorossa on Metsäntutkimuslaitoksen 95-vuotisjuhlaseminaari, jossa kurkistetaan metsäntutkimuksen historiaan sekä pohditaan, mitä uutta annettavaa metsäntutkimuksella on tulevaisuudessa. Samaan aikaan Metsämessujen kanssa. Metsäpäivien rakenne on viime vuodesta muuttunut. Palkitun tulee olla omaleimainen, rohkea ja irtiottokykyinen. Torstaina ohjelmassa ovat avajaiset, kaksi seminaaria sekä iltamat. Metsän etunoja -palkinnon saaja julkistetaan Metsämessujen avajaisissa. Koululaisille on omaa ohjelmaa näytteilleasettajien osastoilla ja tapahtuman työnäytösalueella ja Metsälavalla. Palkinnon saajan päättää Metsäteollisuus ry:n viestintäjohtaja Anne Pirilä yhdessä Metsämessujen johtoryhmän kanssa. . Metsän etunoja -palkinto Metsämessujen yhteydessä jaetaan metsäalan tunnustuspalkinto Metsän etunoja. 6 7 1 2 3 5 4 Pohjoinen sisäänkäynti Norra ingången Eteläinen sisäänkäynti Södra ingången Multi Storey Car Park Parkeringshus Pysäköintitalo ELMAn eläinhalli ELMA elintarvikkeet, matkailu ja maaseudun kehittäminen Koululaispäivä Metsämessujen perjantaiaamupäivä 9.11.2012 on suunnattu koululaisille, joita vieraili tapahtumassa viime vuonna yli 7 300. Metsämessujen avajaisiin ja perjantaina 9.11. myös Vihreän viikonlopun tapahtumiin (Metsä, ELMA, Kädentaito, OutletExpo sekä VM Motorsport Show). Metsäpäivät 2012 Metsäalan valtakunnallinen tapahtuma Metsäpäivät järjestetään 8.-9.11.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Muutokset mahdollisia. Metsän etunoja -palkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka on valanut uskoa metsäalan tulevaisuuden menestykseen ja näyttänyt suuntaa metsien monipuoliselle ja kasvavalle käytölle. Metsämessujen koululaispäivän ohjelmasta vastaa Suomen Metsäyhdistys ry. Muutokset mahdollisia. Lue lisää Metsäpäivien ohjelmasta ja osta liput osoitteesta www.metsapaivat.. Metsäpäivien lippu oikeuttaa sisäänpääsyyn torstaina 8.11. Metsän etunoja -palkinnon arvo on 10 000 euroa ja sen lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Koululaispäivää tukevat Suomen Metsäyhdistys, Maaja metsätalousministeriö, Suomen Metsäkeskus, Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry sekä Kaupunkimetsät Espoo, Helsinki, Vantaa ja Suomen Messut
Metsämessujen avajaisiin ja perjantaina 9.11. myös Vihreän viikonlopun tapahtumiin (Metsä, ELMA, Kädentaito, OutletExpo sekä VM Motorsport Show). Metsän etunoja -palkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka on valanut uskoa metsäalan tulevaisuuden menestykseen ja näyttänyt suuntaa metsien monipuoliselle ja kasvavalle käytölle. Palkitun tulee olla omaleimainen, rohkea ja irtiottokykyinen. Metsän etunoja -palkinnon arvo on 10 000 euroa ja sen lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Metsäpäivät 2012 Metsäalan valtakunnallinen tapahtuma Metsäpäivät järjestetään 8.-9.11.2012 Helsingin Messukeskuksessa. 6 7 1 2 3 5 4 Pohjoinen sisäänkäynti Norra ingången Eteläinen sisäänkäynti Södra ingången Multi Storey Car Park Parkeringshus Pysäköintitalo ELMAn eläinhalli ELMA elintarvikkeet, matkailu ja maaseudun kehittäminen Koululaispäivä Metsämessujen perjantaiaamupäivä 9.11.2012 on suunnattu koululaisille, joita vieraili tapahtumassa viime vuonna yli 7 300. Metsäpäivien rakenne on viime vuodesta muuttunut. Koululaispäivää tukevat Suomen Metsäyhdistys, Maaja metsätalousministeriö, Suomen Metsäkeskus, Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry sekä Kaupunkimetsät Espoo, Helsinki, Vantaa ja Suomen Messut. . Muutokset mahdollisia. Palkinnon saajan päättää Metsäteollisuus ry:n viestintäjohtaja Anne Pirilä yhdessä Metsämessujen johtoryhmän kanssa. Koululaisille on omaa ohjelmaa näytteilleasettajien osastoilla ja tapahtuman työnäytösalueella ja Metsälavalla. Metsän etunoja -palkinto Metsämessujen yhteydessä jaetaan metsäalan tunnustuspalkinto Metsän etunoja. Metsän etunoja -palkinnon saaja julkistetaan Metsämessujen avajaisissa. Muutokset mahdollisia. Samaan aikaan Metsämessujen kanssa. Metsämessujen koululaispäivän ohjelmasta vastaa Suomen Metsäyhdistys ry. Torstaina ohjelmassa ovat avajaiset, kaksi seminaaria sekä iltamat. Metsäpäivien lippu oikeuttaa sisäänpääsyyn torstaina 8.11. Lue lisää Metsäpäivien ohjelmasta ja osta liput osoitteesta www.metsapaivat.. Perjantaina vuorossa on Metsäntutkimuslaitoksen 95-vuotisjuhlaseminaari, jossa kurkistetaan metsäntutkimuksen historiaan sekä pohditaan, mitä uutta annettavaa metsäntutkimuksella on tulevaisuudessa
6f137 Koneyrittäjät 6e108 Metsänomistajat 6f121 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry 6g135 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut 6d141 Tampereen ammattikorkeakoulu 6d138 UPM Metsä 6d110 Viestilehdet Oy Aarre-lehti 6h118 Viestilehdet Oy Maaseudun Tulevaisuus 6g120 205 Metsän virkistyskäyttö Recreational Forest Use • Skogen som rekreationsplats Etelä-Suomen 4H-Piiri r.y. Fiskars Brands Finland Oy Ab 6d119 Hämeentie 135 A PL 130 00560 HELSINKI Puh./Tel. 204 Sidosryhmäpalvelut Interest Group Services • Tjänster för intressentgrupper Etelä-Suomen 4H-Piiri r.y. 050 3866 104 martti.pentikainen@ekokem.. K-rauta Oulunkylä 6d119 Käskynhaltijantie 10 00640 HELSINKI Puh./Tel. KOY Pomoselkä 6e139 Hietalahdenkatu 8 A 00180 HELSINKI Puh./Tel. www.esmetsaverkko.. Osastolla on esillä metsäkone ja puutavara-auto. /metsatalous Evolla annetaan monipuolista metsäalan koulutusta ainutlaatuisessa metsäisessä ympäristössä. Muutokset mahdollisia. Finnmetko Oy 6d109 Sitratie 7 00420 HELSINKI www.koneyrittajat.. Tervetuloa tutustumaan JAPA-polttopuun tekokoneisiin osastollemme! Ljungars Bo-Åke 6e119 Röjbackvägen 13 66140 ÖVERMALAX Puh./Tel. 02 857 1200 myynti@japa.. Nieminen Oy 6b119 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut 6d141 UPM Metsä 6d110 Usewood Oy 6f108 202 Puukauppapalvelut Timber Sales Services • Virkeshandelstjänster Finnmetko Oy 6d109 Koneyrittäjät 6e108 METO – Metsäalan Asiantuntijat ry 6e139 Metsä Group 6e121 Metsänomistajat 6f121 Metsätila-arviointi O. 044 216 1900 info@bioklapi.. Nieminen Oy 6b119 Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut 6d141 UPM Metsä 6d110 203 Metsätyön koneet ja varusteet Forestry Machinery and Equipment • Arbetsmaskiner och utrustning Avant Tecno Oy 6e109 Ekokem Oy Ab 6h136 Oy Elfving Ab U1, 6d111 Finnmetko Oy 6d109 Fiskars Brands Finland Oy Ab 6d119 Oy Husqvarna Ab 6d121 Koneliike Olenius Oy 6d131 Koneyrittäjät 6e108 K-rauta Oulunkylä 6d119 Laitilan Rautarakenne Oy 6a109 Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry MKY 6d109 Ponsse Oyj 6b109 Usewood Oy 6f108 Ylistaron Terästakomo Oy/ PALAX 6g117 Ekokem Oy Ab 6h136 Myllyharjuntie 20 42300 JÄMSÄNKOSKI Puh./Tel. Bioklapi Oy 6h138 Ranuantie 249 93100 PUDASJÄRVI Puh./Tel. 6f137 Helsinki, Espoo, Vantaa 6e111 Ikimetsän ystävät ry 6g138 Koneyrittäjät 6e108 K-rauta Oulunkylä 6d119 Maanmittauslaitos 6e144 Metsä Group 6e121 Metsäntutkimuslaitos – Metla 6g134 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Salvos/PuuMaster Oy 6c109 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 UPM Metsä 6d110 Usewood Oy 6f108 206 Bioenergia Bioenergy • Bioenergi Bioklapi Oy 6h138 Etelä-Suomen metsäverkko-hanke 6d130 Finnmetko Oy 6d109 Koneyrittäjät 6e108 Metsä Group 6e121 Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry MKY 6d109 Metsäntutkimuslaitos – Metla 6g134 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 Uittokalusto Oy 6f109 UPM Metsä 6d110 Usewood Oy 6f108 207 Oppilaitokset ja muu koulutus Education • Undervisningsanstalter och övrig skolning Etelä-Suomen 4H-Piiri r.y. www.nokianjalkineet.. 020 43 910 kotimaanmyynti@. 0500 451 231 www.elfving.. Bernerin omistukseen siirtyivät Nokian Jalkineiden tuotemerkit, tarkoin varjellut kumireseptit sekä lestit, jotka on suunniteltu yli sadan vuoden aikana nimenomaan suomalaiseen jalkaan. www.bioklapi.. Nyt on mahdollista kehittää yhdessä eteläsuomalaista metsäbioenergia-alan yrittäjäverkostoa. Yhdistys edistää vapaaehtoisia metsiensuojelukeinoja tekemällä Luonnonperintösäätiön suojelutyötä tutuksi ja tiedottamalla maanomistajille valtiorahoitteisesta Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta (METSO:sta). Koneyrittäjät 6e108 Sitratie 7 00420 HELSINKI www.koneyrittajat.. Muutokset mahdollisia. 03 646 5302 www.hamk.. skars.. Koneyrittäjät ja Metsäalan Kuljetusyrittäjät esittelevät metsäkoneenkuljettajan ja puutavara-autokuljettajan työmahdollisuuksia yhteisosastolla. LähiTapiola 6f110 PL 20 02100 ESPOO Tilanne 2.10.2012 Tilanne 2.10.2012 201 Metsänhoitopalvelut Forestry Services • Skogsskötseltjänster Finnmetko Oy 6d109 Forestum Oy 6h116 Koneyrittäjät 6e108 METO – Metsäalan Asiantuntijat ry 6e139 Metsä Group 6e121 Metsänomistajat 6f121 Metsäntutkimuslaitos – Metla 6g134 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Metsätila-arviointi O. 010 666 5741 aino.tonttila@4h.. 6f137 Kauppakuja 5 A 11100 RIIHIMÄKI Puh./Tel. Viikonloppuna työnäytösalueella käydään Fiskarsin Halonhakkuun SM . 040 761 9176 pirjo.korhonen@metsatalous.. 044 7006 500 oulunkyla@k-rauta.. 050 3843914 leena.lahtinen@salpaus.. 6a 6b 6c 6d 6e 6f 6g 6h 6b 6d 6e 6f 6g 6h 6b 6d 6e 6f 6g 6h VM Motorsport Show ELMA Kädentaito SAVOTTAKAHVILA METSÄLAVA TIEDON JA TAIDON METSÄ METSÄKONESIMULAATTORI IS TU TU S B AA N A K U U S IK IL PA IL U TEKNISEN TYÖN PAJA ASKARTELUPAJA 145 141 141 145 144 140 136 138 132 130 131 139 139 131 121 121 139 121 121 120 128 139 138 134 137 131 131 130 139 138 135 136 133 134 131 130 129 128 121 120 111 119 110 13 110 111 119 111 119 110 118 119 118 111 111 116 118 119 117 109 109 101 100 101 109 109 108 109 108 100 104 101 109 104 100 109 118 METSÄKONEITA 6 6 Näytteilleasettajat Utställare • Exhibitors Avant Tecno Oy 6e109 Ylötie 1 33470 YLÖJÄRVI Puh./Tel. 010 439 4770 pertti.rajala@forestum.. www.ekokem.. Etelä-Suomen 4H-Piiri r.y. Koneliike Olenius Oy 6d131 Maasälväntie 11 00710 HELSINKI Puh./Tel. Itä-Suomen yliopisto 6d136 Yliopistokatu 7 80101 JOENSUU Puh./Tel. Tehokkuutta ja kilpailuetua täytyy nyt etsiä sieltä, mistä sitä ennen ei ole osattu etsiä – YHTEISTYÖSTÄ! Etelä-Suomen metsäverkko-hanke 6d130 Laurellintie 55 17320 ASIKKALA Puh./Tel. Bioklapi on Suomalainen bioenergiaalan yritys, joka valmistaa teollisuuden ylijäämäpuusta puubrikettejä kotitalouskäyttöön. Forestum Oy 6h116 Raitamaantie 8 A 00420 HELSINKI Puh./Tel. naalit.. Fiskars esittelee ja myy yhdessä K-Raudan kanssa omalla osastollaan laadukkaita työkaluja metsänja puutarhanhoitoon. Koneyrittäjät ja Metsäalan Kuljetusyrittäjät esittelevät yhteisosastolla metsäkoneenkuljettajan sekä puutavara-autonkuljettajan työtä kaikille kiinnostuneille. 0294 45 1111 heli.peltola@uef.. Ikimetsän ystävät ry 6g138 Hyllykallio Ikimetsän ystävät ry toimii Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Oy Husqvarna Ab 6d121 PL3 00580 HELSINKI www.husqvarna.. www.k-rauta.. www.olenius.. 0207 91 4000 sport@berner.. www.forestum.. 6f137 Etelä-Suomen metsäverkko-hanke 6d130 EVO Hämeen ammattikorkeakoulu/Hämeen ammatti-instituutti 6d132 Finnmetko Oy 6d109 Itä-Suomen yliopisto 6d136 Koneyrittäjät 6e108 Metsäopetus.. 03 3478800 sales@avanttecno.com www.avanttecno.com Berner Oy Sport/ Nokian Jalkineet 6f118 Eteläranta 4 a 00130 HELSINKI Puh./Tel. Evolla vietetään tänä vuonna metsäopetuksen 150-vuotisjuhlaa. www.uef.. 0207 931 130 Telefax 0207 931 139 myynti@olenius.. www.japa.. 040 848 0987 taina.vesa@vantaa.. www.pomoselka.. www.vakkabo.. Messuosastollamme pääset tutustumaan koulutukseen ja voit keskustella sekä opettajien, että opiskelijoiden kanssa. Osastolla on esillä metsäkone ja puutavara-auto. /kaupat/oulunkyla Laitilan Rautarakenne Oy 6a109 Kusnintie 44 23800 LAITILA Puh./Tel. Oy Elfving Ab U1, 6d111 PL 63 01511 VANTAA Puh./Tel. Vuonna 2005 suomalainen perheyhtiö Berner osti Nokian Jalkineet. / Etelä-Savon Koulutus Oy 6g109 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Tampereen ammattikorkeakoulu 6d138 Uittokalusto Oy 6f109 Usewood Oy 6f108 208 Muut alan tuotteet ja palvelut Other Products and Services for the Industry • Övriga produkter och tjänster Berner Oy Sport/ Nokian Jalkineet 6f118 Etelä-Suomen metsäverkko-hanke 6d130 Finnmetko Oy 6d109 Forestum Oy 6h116 Oy Husqvarna Ab 6d121 Ikimetsän ystävät ry 6g138 Koneliike Olenius Oy 6d131 Koneyrittäjät 6e108 KOY Pomoselkä 6e139 K-rauta Oulunkylä 6d119 Ljungars Bo-Åke 6e119 Maanmittauslaitos 6e144 METO – Metsäalan Asiantuntijat ry 6e139 Metsäkustannus Oy 6g111 Metsätalous -Forestry -lehti 6e139 OP-Pohjola 6b111 PJT-Forest Oy 6b119 Ponsse Oyj 6b109 Salvos/PuuMaster Oy 6c109 Suomen Metsämuseosäätiö – Lusto 6g139 Suomen Metsäyhdistys ry 6f139 Tampereen ammattikorkeakoulu 6d138 UPM Metsä 6d110 Usewood Oy 6f108 WWF Suomi (Maailman luonnonsäätiö) 6e131 Näytteilleasettajat tuoteryhmittäin Utställare enligt produktgrupper • Exhibitors by product groups EVO Hämeen ammattikorkeakoulu/ Hämeen ammatti-instituutti 6d132 Saarelantie 1 16970 EVO Puh./Tel. skars.com www.. www.etela-suomen.4h.. 040 544 7339 bo-ake.ljungars@pp.malax.. Helsinki, Espoo, Vantaa 6e111 Puh./Tel
Bernerin omistukseen siirtyivät Nokian Jalkineiden tuotemerkit, tarkoin varjellut kumireseptit sekä lestit, jotka on suunniteltu yli sadan vuoden aikana nimenomaan suomalaiseen jalkaan. / Etelä-Savon Koulutus Oy 6g109 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Tampereen ammattikorkeakoulu 6d138 Uittokalusto Oy 6f109 Usewood Oy 6f108 208 Muut alan tuotteet ja palvelut Other Products and Services for the Industry • Övriga produkter och tjänster Berner Oy Sport/ Nokian Jalkineet 6f118 Etelä-Suomen metsäverkko-hanke 6d130 Finnmetko Oy 6d109 Forestum Oy 6h116 Oy Husqvarna Ab 6d121 Ikimetsän ystävät ry 6g138 Koneliike Olenius Oy 6d131 Koneyrittäjät 6e108 KOY Pomoselkä 6e139 K-rauta Oulunkylä 6d119 Ljungars Bo-Åke 6e119 Maanmittauslaitos 6e144 METO – Metsäalan Asiantuntijat ry 6e139 Metsäkustannus Oy 6g111 Metsätalous -Forestry -lehti 6e139 OP-Pohjola 6b111 PJT-Forest Oy 6b119 Ponsse Oyj 6b109 Salvos/PuuMaster Oy 6c109 Suomen Metsämuseosäätiö – Lusto 6g139 Suomen Metsäyhdistys ry 6f139 Tampereen ammattikorkeakoulu 6d138 UPM Metsä 6d110 Usewood Oy 6f108 WWF Suomi (Maailman luonnonsäätiö) 6e131 Näytteilleasettajat tuoteryhmittäin Utställare enligt produktgrupper • Exhibitors by product groups EVO Hämeen ammattikorkeakoulu/ Hämeen ammatti-instituutti 6d132 Saarelantie 1 16970 EVO Puh./Tel. Viikonloppuna työnäytösalueella käydään Fiskarsin Halonhakkuun SM . Bioklapi on Suomalainen bioenergiaalan yritys, joka valmistaa teollisuuden ylijäämäpuusta puubrikettejä kotitalouskäyttöön. 040 544 7339 bo-ake.ljungars@pp.malax.. Itä-Suomen yliopisto 6d136 Yliopistokatu 7 80101 JOENSUU Puh./Tel. 6a 6b 6c 6d 6e 6f 6g 6h 6b 6d 6e 6f 6g 6h 6b 6d 6e 6f 6g 6h VM Motorsport Show ELMA Kädentaito SAVOTTAKAHVILA METSÄLAVA TIEDON JA TAIDON METSÄ METSÄKONESIMULAATTORI IS TU TU S B AA N A K U U S IK IL PA IL U TEKNISEN TYÖN PAJA ASKARTELUPAJA 145 141 141 145 144 140 136 138 132 130 131 139 139 131 121 121 139 121 121 120 128 139 138 134 137 131 131 130 139 138 135 136 133 134 131 130 129 128 121 120 111 119 110 13 110 111 119 111 119 110 118 119 118 111 111 116 118 119 117 109 109 101 100 101 109 109 108 109 108 100 104 101 109 104 100 109 118 METSÄKONEITA 6 6 Näytteilleasettajat Utställare • Exhibitors Avant Tecno Oy 6e109 Ylötie 1 33470 YLÖJÄRVI Puh./Tel. www.ekokem.. 6f137 Koneyrittäjät 6e108 Metsänomistajat 6f121 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry 6g135 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut 6d141 Tampereen ammattikorkeakoulu 6d138 UPM Metsä 6d110 Viestilehdet Oy Aarre-lehti 6h118 Viestilehdet Oy Maaseudun Tulevaisuus 6g120 205 Metsän virkistyskäyttö Recreational Forest Use • Skogen som rekreationsplats Etelä-Suomen 4H-Piiri r.y. www.uef.. www.etela-suomen.4h.. Fiskars esittelee ja myy yhdessä K-Raudan kanssa omalla osastollaan laadukkaita työkaluja metsänja puutarhanhoitoon. Osastolla on esillä metsäkone ja puutavara-auto. 6f137 Kauppakuja 5 A 11100 RIIHIMÄKI Puh./Tel. 040 761 9176 pirjo.korhonen@metsatalous.. Koneyrittäjät ja Metsäalan Kuljetusyrittäjät esittelevät yhteisosastolla metsäkoneenkuljettajan sekä puutavara-autonkuljettajan työtä kaikille kiinnostuneille. Nieminen Oy 6b119 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut 6d141 UPM Metsä 6d110 Usewood Oy 6f108 202 Puukauppapalvelut Timber Sales Services • Virkeshandelstjänster Finnmetko Oy 6d109 Koneyrittäjät 6e108 METO – Metsäalan Asiantuntijat ry 6e139 Metsä Group 6e121 Metsänomistajat 6f121 Metsätila-arviointi O. www.bioklapi.. Forestum Oy 6h116 Raitamaantie 8 A 00420 HELSINKI Puh./Tel. Tervetuloa tutustumaan JAPA-polttopuun tekokoneisiin osastollemme! Ljungars Bo-Åke 6e119 Röjbackvägen 13 66140 ÖVERMALAX Puh./Tel. Muutokset mahdollisia. 040 848 0987 taina.vesa@vantaa.. skars.com www.. 0207 931 130 Telefax 0207 931 139 myynti@olenius.. 02 857 1200 myynti@japa.. Etelä-Suomen 4H-Piiri r.y. Finnmetko Oy 6d109 Sitratie 7 00420 HELSINKI www.koneyrittajat.. 0207 91 4000 sport@berner.. www.esmetsaverkko.. Ikimetsän ystävät ry 6g138 Hyllykallio Ikimetsän ystävät ry toimii Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi. LähiTapiola 6f110 PL 20 02100 ESPOO Tilanne 2.10.2012 Tilanne 2.10.2012 201 Metsänhoitopalvelut Forestry Services • Skogsskötseltjänster Finnmetko Oy 6d109 Forestum Oy 6h116 Koneyrittäjät 6e108 METO – Metsäalan Asiantuntijat ry 6e139 Metsä Group 6e121 Metsänomistajat 6f121 Metsäntutkimuslaitos – Metla 6g134 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Metsätila-arviointi O. 03 646 5302 www.hamk.. Tehokkuutta ja kilpailuetua täytyy nyt etsiä sieltä, mistä sitä ennen ei ole osattu etsiä – YHTEISTYÖSTÄ! Etelä-Suomen metsäverkko-hanke 6d130 Laurellintie 55 17320 ASIKKALA Puh./Tel. Koneliike Olenius Oy 6d131 Maasälväntie 11 00710 HELSINKI Puh./Tel. Oy Elfving Ab U1, 6d111 PL 63 01511 VANTAA Puh./Tel. naalit.. skars.. 050 3843914 leena.lahtinen@salpaus.. K-rauta Oulunkylä 6d119 Käskynhaltijantie 10 00640 HELSINKI Puh./Tel. Evolla vietetään tänä vuonna metsäopetuksen 150-vuotisjuhlaa. 050 3866 104 martti.pentikainen@ekokem.. www.pomoselka.. Osastolla on esillä metsäkone ja puutavara-auto. 0294 45 1111 heli.peltola@uef.. Helsinki, Espoo, Vantaa 6e111 Puh./Tel. Koneyrittäjät 6e108 Sitratie 7 00420 HELSINKI www.koneyrittajat.. 6f137 Etelä-Suomen metsäverkko-hanke 6d130 EVO Hämeen ammattikorkeakoulu/Hämeen ammatti-instituutti 6d132 Finnmetko Oy 6d109 Itä-Suomen yliopisto 6d136 Koneyrittäjät 6e108 Metsäopetus.. 010 439 4770 pertti.rajala@forestum.. 020 43 910 kotimaanmyynti@. www.olenius.. Muutokset mahdollisia. www.japa.. Nyt on mahdollista kehittää yhdessä eteläsuomalaista metsäbioenergia-alan yrittäjäverkostoa. Koneyrittäjät ja Metsäalan Kuljetusyrittäjät esittelevät metsäkoneenkuljettajan ja puutavara-autokuljettajan työmahdollisuuksia yhteisosastolla. Messuosastollamme pääset tutustumaan koulutukseen ja voit keskustella sekä opettajien, että opiskelijoiden kanssa. 044 7006 500 oulunkyla@k-rauta.. 204 Sidosryhmäpalvelut Interest Group Services • Tjänster för intressentgrupper Etelä-Suomen 4H-Piiri r.y. /metsatalous Evolla annetaan monipuolista metsäalan koulutusta ainutlaatuisessa metsäisessä ympäristössä. Bioklapi Oy 6h138 Ranuantie 249 93100 PUDASJÄRVI Puh./Tel. Vuonna 2005 suomalainen perheyhtiö Berner osti Nokian Jalkineet. KOY Pomoselkä 6e139 Hietalahdenkatu 8 A 00180 HELSINKI Puh./Tel. 0500 451 231 www.elfving.. Fiskars Brands Finland Oy Ab 6d119 Hämeentie 135 A PL 130 00560 HELSINKI Puh./Tel. Nieminen Oy 6b119 Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut 6d141 UPM Metsä 6d110 203 Metsätyön koneet ja varusteet Forestry Machinery and Equipment • Arbetsmaskiner och utrustning Avant Tecno Oy 6e109 Ekokem Oy Ab 6h136 Oy Elfving Ab U1, 6d111 Finnmetko Oy 6d109 Fiskars Brands Finland Oy Ab 6d119 Oy Husqvarna Ab 6d121 Koneliike Olenius Oy 6d131 Koneyrittäjät 6e108 K-rauta Oulunkylä 6d119 Laitilan Rautarakenne Oy 6a109 Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry MKY 6d109 Ponsse Oyj 6b109 Usewood Oy 6f108 Ylistaron Terästakomo Oy/ PALAX 6g117 Ekokem Oy Ab 6h136 Myllyharjuntie 20 42300 JÄMSÄNKOSKI Puh./Tel. www.forestum.. 010 666 5741 aino.tonttila@4h.. www.vakkabo.. Yhdistys edistää vapaaehtoisia metsiensuojelukeinoja tekemällä Luonnonperintösäätiön suojelutyötä tutuksi ja tiedottamalla maanomistajille valtiorahoitteisesta Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta (METSO:sta). Oy Husqvarna Ab 6d121 PL3 00580 HELSINKI www.husqvarna.. 03 3478800 sales@avanttecno.com www.avanttecno.com Berner Oy Sport/ Nokian Jalkineet 6f118 Eteläranta 4 a 00130 HELSINKI Puh./Tel. www.k-rauta.. /kaupat/oulunkyla Laitilan Rautarakenne Oy 6a109 Kusnintie 44 23800 LAITILA Puh./Tel. 044 216 1900 info@bioklapi.. www.nokianjalkineet.. 6f137 Helsinki, Espoo, Vantaa 6e111 Ikimetsän ystävät ry 6g138 Koneyrittäjät 6e108 K-rauta Oulunkylä 6d119 Maanmittauslaitos 6e144 Metsä Group 6e121 Metsäntutkimuslaitos – Metla 6g134 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Salvos/PuuMaster Oy 6c109 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 UPM Metsä 6d110 Usewood Oy 6f108 206 Bioenergia Bioenergy • Bioenergi Bioklapi Oy 6h138 Etelä-Suomen metsäverkko-hanke 6d130 Finnmetko Oy 6d109 Koneyrittäjät 6e108 Metsä Group 6e121 Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry MKY 6d109 Metsäntutkimuslaitos – Metla 6g134 Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 Uittokalusto Oy 6f109 UPM Metsä 6d110 Usewood Oy 6f108 207 Oppilaitokset ja muu koulutus Education • Undervisningsanstalter och övrig skolning Etelä-Suomen 4H-Piiri r.y
• Miten mukaan autourheiluun. 020 413 2155 toimitus@aarrelehti.. Usewood Oy on kotimainen yritys, joka valmistaa pientä metsäkonetta taimikonhoitoon ja pienpuun korjuuseen. Metsäpalveluilla on vuosikymmenien kokemus ja vahva osaaminen suometsien hoidosta, yksityisteiden rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä metsäsuunnitelmien teosta ja metsäsi arvon määrityksestä. Metsäkustannus Oy 6g111 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puh./Tel. Suomen Metsämuseosäätiö – Lusto 6g139 Lustontie 1 58450 PUNKAHARJU Puh./Tel. www.ollinmetsa.. 044 2048 049 sihteeri@pkmo.org www.pkmo.org Salvos/PuuMaster Oy 6c109 Maustetie 12 92930 Pyhäntä Puh./Tel. 09 315 49 800 www.metsakustannus.. Metsäopetus.. UPM Metsä 6d110 PL 32 37601 VALKEAKOSKI Puh./Tel. Tampereen ammattikorkeakoulu 6d138 Kuntokatu 3 33530 TAMPERE Puh./Tel. krs, PL 40 15111 LAHTI Puh./Tel. /metsapalvelut Suomen metsäkeskuksen Metsäpalveluissa metsänomistajia ja yritysasiakkaita palvelee noin 270 henkilöä ympäri maata. WWF Suomi (Maailman luonnonsäätiö) 6e131 Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh./Tel. Metsäkustannus Oy on metsäalan mediatalo. 040 761 9176 pirjo.korhonen@metsatalous.. Uittokalusto Oy 6f109 Kiesitie 3 57210 SAVONLINNA jaana.paakkunainen@uittokalusto.. Löydät meidät Helsingin Messukeskuksen Metsä-hallista (osasto 6e140) esiintymislavan ja kahvilan vierestä. • Ralli.net Live Forum • Lajiesittelyitä • Palkintojen jakoja • Huoltoja katsastusnäytöksiä • Ajosimulaattoreita www.motorsportshow.. 040 761 9176 pirjo.korhonen@meto-ry.. Metsätila-arviointi O. UPM Bonvesta: laadukkaat metsätilat ja rantatontit. WWF:n tavoitteena on turvata maamme luonnonsuojelullisesti arvokkaimpien metsien suojelu sekä edistää ekologista ja luonnon monimuotoisuutta parantavaa metsänhoitoa talousmetsissä. Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuus-konserni, jonka tuotteet ovat vahvasti läsnä ihmisten arjessa ja edistävät hyvinvointia kestävästi. WWF on maailmanlaajuinen, aikaansaava ympäristöjärjestö, jonka tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät sopusoinnussa. 050 527 0545 olli@ollinmetsa.. Pääteemanamme messuilla on uusi sähköinen asiointipalvelu Metsään.. www.tapio.. www.maanmittauslaitos.. Nieminen Oy 6b119 Joupinpuisto 12 A 02760 ESPOO Puh./Tel. Suomen Metsäyhdistys ry 6f139 Salomonkatu 17 A 00100 HELSINKI www.smy.. 044 711 5647 jari.taavitsainen@esedu.. www.wwf.. PJT-Forest Oy 6b119 Riihiniityntie 21 02730 ESPOO Puh./Tel. Suomen Metsäyhdistyksen osaston teemana on metsien merkitys. Olemme julkaisseet metsänomistajille Metsälehteä jo vuodesta 1933. Olemme myös merkittävä metsäja luontokirjojen kustantaja. 040 761 9176 pirjo.korhonen@metsatalous.. karttatulosteita ja tutustua perusja maastokarttoihin. Tule messuosastollemme tutustumaan verkkopalveluihimme ja saamaan vastauksia mieltä askarruttaviin Maanmittauslaitoksen toimialaan liittyviin kysymyksiin. www.metsämaailma.. 029 532 2111 info@metla.. Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry 6g135 PL 62 00101 HELSINKI Puh./Tel. Muutokset mahdollisia. 029 432 400 metsapalvelut@metsakeskus.. 015 345 100 lusto@lusto.. Metsä Groupin huipputuotteiden pääraaka-aineet ovat uusiutuva pohjoismainen puu ja puukuitu. , joka julkaistaan marraskuussa. Tapio on metsätalouden asiantuntija ja kehittäjä. Metsä Group 6e121 Revontulenpuisto 2, PL 10 02100 ESPOO Puh./Tel. www.metsäkeskus.. METO – Metsäalan Asiantuntijat ry 6e139 Hietalahdenkatu 8 A 00180 HELSINKI Puh./Tel. Ajankohtaista tutkimustietoa metsistä ja metsien käytöstä jo vuodesta 1917. www.salvos.. / Etelä-Savon Koulutus Oy 6g109 Metsäkouluntie 10 50100 MIKKELI Puh./Tel. Viestilehdet Oy Maaseudun Tulevaisuus 6g120 Simonkatu 6, PL 440 00101 HELSINKI Puh./Tel. Liiketoiminta-alueemme ovat pehmoja ruoanlaittopaperit, kartonki ja paperi, sellu, puutuotteet sekä puunhankinta. 029 530 1122 kirjaamo.esuomi@maanmittauslaitos.. 0295 16 001 kirjaamo@mmm.. 040 510 8085 teemu.saarinen@pjtforest.. Metsätalous – Forestry-lehti 6e139 Hietalahdenkatu 8 A 00180 HELSINKI Puh./Tel. OP-Pohjola 6b111 Teollisuuskatu 1 b 00100 HELSINKI Puh./Tel. Vuonna 2000 vuosikertaa täydensi Metsälehti Makasiini. Samalla on mahdollisuus tilata mm. Voit käyttää uusinta koneja tietotekniikkaa tai perinteisiä käsityövälineitä. riistakamerat sekä runsaan valikoiman tuotteita arboristeille. 029 432 6000 tapio@tapio.. 0205 64 100 etunimi.sukunimi@metsa.. www.meto-ry.. Tilanne 2.10.2012 Maaja metsätalousministeriö 6b141 Hallituskatu 3, Helsinki, PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Puh./Tel. www.maaseuduntulevaisuus.. Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 Aleksanterinkatu 18 A, 6. www.mmm.. www.pjtforest.. Metsänomistajat 6f121 Simonkatu 6, HELSINKI www.metsanomistajat.. Samaan aikaan Helsing in Messuk eskukse ssa suuri mootto riurhei lunäytt ely. Kehittämisen kohteena on myös metsäja puualan toimijoiden välinen verkostoyhteistyö sekä näihin liittyvät työvälineet, toimintamallit, prosessit ja rakenteet. Maanmittauslaitos 6e144 Opastinsilta 12 K, PL 86 00521 HELSINKI Puh./Tel. www.uittokalusto.. 09 7740 100 info@wwf.. jättiputkesta ja muista puutarhan haitallisista vieraslajeista. 0204 16 121 www.metsämaailma.. www.metla.. 020 413 2100 toimitus@maaseuduntulevaisuus.. 010 440 9140 asiakaspalvelu@salvos.. 029 432 400 kirjaamo@metsakeskus.. 010 4601 www.metsagroup.. Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. 040 777 0956 petri.murtomaki@tamk.. www.lusto.. 0100 0500 www.op.. Muutokset mahdollisia. Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus. 040 550 9744 www.usewood.. www.metsa.. 6b145 www.tekninenopettaja.net Täällä kohtaavat perinteinen puukäsityö ja uusin teknologia. Metsäntutkimuslaitos – Metla 95 v. Metsäalan yrittäjät, Saariselän majat, Metsätalous -lehti ja METO – Metsä-alan Asiantuntijat sekä iso joukko yhteistyökumppaneita! METO – Metsäalan Yrittäjät ry 6e139 Hietalahdenkatu 8 A 00180 HELSINKI Puh./Tel. . Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puh./Tel. Usewood Oy 6f108 Rokkamäentie 1 41350 LAUKAA Puh./Tel. Ponsse Oyj 6b109 Ponssentie 22 74200 VIEREMÄ www.ponsse.com Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys, jonka toimintaa ohjaa aito kiinnostus asiakasta ja tämän liiketoimintaa kohtaan. Osastolla esillä: * Metsälakiuudistus: Tule kuulemaan ja kysymään uudistuksista asiantuntijoilta * Metsien monimuotoisuusohjelma Metso * Haitalliset vieraslajit: Miten pääset eroon mm. Verkkopalvelumme ydin on Metsäuutiset joka arkipäivä osoitteessa www.metsalehti.. Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry MKY 6d109 Maapadontie 7 00400 HELSINKI Puh./Tel. http:\\metsa.osaamisverkosto.. Suomi elää luonnon varassa! Mukana osastolla mm. www.bonvesta.. www.metsakeskus.. www.aarrelehti.. Viestilehdet Oy Aarre-lehti 6h118 Simonkatu 6, PL 440 00101 HELSINKI Puh./Tel. Lämpimästi tervetuloa Uittokaluston messuosastolle 6f109! Messuosastoltamme löydät laadukkaat metsurin turvavarusteet, työvälineet metsään ja vapaa-aikaan mm. 09 478 999 www.skal.. www.metsäopetus.. Metsänhoito, bioenergia, luonnonhoito, metsätietojärjestelmät, lakipalvelut sekä biotalouspolitiikka ovat asiantuntijoidemme sydäntä lähellä olevia aiheita. Tule valmistamaan pulmapeli itsellesi tai lahjaksi. Metsäalan osaamisverkostohanke kehittää työelämän innovaatiotoimintaan liittyvää osaamista ja valmiuksia. Metsäntutkimuslaitos – Metla 6g134 Jokiniemenkuja 1, PL 18 01301 VANTAA Puh./Tel. UPM Metsä: laadukkaita ja monipuolisia metsäpalveluja sekä luotettavaa puukauppaa. Metsähallitus 6d139 Vernissakatu 4, PL 94 01301 VANTAA Puh./Tel. Ylistaron Terästakomo Oy/ PALAX 6g117 www.palax.. 200-vuotisjuhliaan tänä vuonna viettävä Maanmittauslaitos tarjoaa kiinteistöja karttatietopalveluja kattavasti koko Suomesta. Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut 6d141 Maistraatinportti 4, 5.krs 00240 HELSINKI Puh./Tel
Muutokset mahdollisia. Tule messuosastollemme tutustumaan verkkopalveluihimme ja saamaan vastauksia mieltä askarruttaviin Maanmittauslaitoksen toimialaan liittyviin kysymyksiin. 029 432 6000 tapio@tapio.. Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuus-konserni, jonka tuotteet ovat vahvasti läsnä ihmisten arjessa ja edistävät hyvinvointia kestävästi. www.wwf.. 0295 16 001 kirjaamo@mmm.. 09 478 999 www.skal.. Metsäopetus.. 029 530 1122 kirjaamo.esuomi@maanmittauslaitos.. www.metsäopetus.. Samalla on mahdollisuus tilata mm. 09 7740 100 info@wwf.. 0100 0500 www.op.. www.metsämaailma.. WWF Suomi (Maailman luonnonsäätiö) 6e131 Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh./Tel. 010 4601 www.metsagroup.. jättiputkesta ja muista puutarhan haitallisista vieraslajeista. Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO 6f111 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puh./Tel. Samaan aikaan Helsing in Messuk eskukse ssa suuri mootto riurhei lunäytt ely. Nieminen Oy 6b119 Joupinpuisto 12 A 02760 ESPOO Puh./Tel. www.pjtforest.. Tapio on metsätalouden asiantuntija ja kehittäjä. Olemme myös merkittävä metsäja luontokirjojen kustantaja. Kehittämisen kohteena on myös metsäja puualan toimijoiden välinen verkostoyhteistyö sekä näihin liittyvät työvälineet, toimintamallit, prosessit ja rakenteet. UPM Metsä 6d110 PL 32 37601 VALKEAKOSKI Puh./Tel. 029 432 400 metsapalvelut@metsakeskus.. Metsäalan osaamisverkostohanke kehittää työelämän innovaatiotoimintaan liittyvää osaamista ja valmiuksia. Metsäkustannus Oy on metsäalan mediatalo. 0205 64 100 etunimi.sukunimi@metsa.. • Miten mukaan autourheiluun. 040 761 9176 pirjo.korhonen@metsatalous.. Metsäkustannus Oy 6g111 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puh./Tel. www.tapio.. WWF:n tavoitteena on turvata maamme luonnonsuojelullisesti arvokkaimpien metsien suojelu sekä edistää ekologista ja luonnon monimuotoisuutta parantavaa metsänhoitoa talousmetsissä. WWF on maailmanlaajuinen, aikaansaava ympäristöjärjestö, jonka tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät sopusoinnussa. 040 761 9176 pirjo.korhonen@metsatalous.. www.uittokalusto.. 040 550 9744 www.usewood.. www.aarrelehti.. . Suomen metsäkeskus, Metsäpalvelut 6d141 Maistraatinportti 4, 5.krs 00240 HELSINKI Puh./Tel. www.maanmittauslaitos.. Uittokalusto Oy 6f109 Kiesitie 3 57210 SAVONLINNA jaana.paakkunainen@uittokalusto.. Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus. Muutokset mahdollisia. 029 432 400 kirjaamo@metsakeskus.. www.meto-ry.. Metsä Groupin huipputuotteiden pääraaka-aineet ovat uusiutuva pohjoismainen puu ja puukuitu. Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 6e140 Aleksanterinkatu 18 A, 6. • Ralli.net Live Forum • Lajiesittelyitä • Palkintojen jakoja • Huoltoja katsastusnäytöksiä • Ajosimulaattoreita www.motorsportshow.. Viestilehdet Oy Aarre-lehti 6h118 Simonkatu 6, PL 440 00101 HELSINKI Puh./Tel. www.mmm.. Verkkopalvelumme ydin on Metsäuutiset joka arkipäivä osoitteessa www.metsalehti.. , joka julkaistaan marraskuussa. 050 527 0545 olli@ollinmetsa.. 010 440 9140 asiakaspalvelu@salvos.. PJT-Forest Oy 6b119 Riihiniityntie 21 02730 ESPOO Puh./Tel. Vuonna 2000 vuosikertaa täydensi Metsälehti Makasiini. Metsänomistajat 6f121 Simonkatu 6, HELSINKI www.metsanomistajat.. Tule valmistamaan pulmapeli itsellesi tai lahjaksi. Maanmittauslaitos 6e144 Opastinsilta 12 K, PL 86 00521 HELSINKI Puh./Tel. karttatulosteita ja tutustua perusja maastokarttoihin. Voit käyttää uusinta koneja tietotekniikkaa tai perinteisiä käsityövälineitä. UPM Metsä: laadukkaita ja monipuolisia metsäpalveluja sekä luotettavaa puukauppaa. / Etelä-Savon Koulutus Oy 6g109 Metsäkouluntie 10 50100 MIKKELI Puh./Tel. Olemme julkaisseet metsänomistajille Metsälehteä jo vuodesta 1933. www.maaseuduntulevaisuus.. 09 315 49 800 www.metsakustannus.. www.metsäkeskus.. Löydät meidät Helsingin Messukeskuksen Metsä-hallista (osasto 6e140) esiintymislavan ja kahvilan vierestä. Suomen Metsämuseosäätiö – Lusto 6g139 Lustontie 1 58450 PUNKAHARJU Puh./Tel. Tampereen ammattikorkeakoulu 6d138 Kuntokatu 3 33530 TAMPERE Puh./Tel. 6b145 www.tekninenopettaja.net Täällä kohtaavat perinteinen puukäsityö ja uusin teknologia. Osastolla esillä: * Metsälakiuudistus: Tule kuulemaan ja kysymään uudistuksista asiantuntijoilta * Metsien monimuotoisuusohjelma Metso * Haitalliset vieraslajit: Miten pääset eroon mm. Ajankohtaista tutkimustietoa metsistä ja metsien käytöstä jo vuodesta 1917. Ponsse Oyj 6b109 Ponssentie 22 74200 VIEREMÄ www.ponsse.com Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys, jonka toimintaa ohjaa aito kiinnostus asiakasta ja tämän liiketoimintaa kohtaan. OP-Pohjola 6b111 Teollisuuskatu 1 b 00100 HELSINKI Puh./Tel. Metsäntutkimuslaitos – Metla 6g134 Jokiniemenkuja 1, PL 18 01301 VANTAA Puh./Tel. 040 761 9176 pirjo.korhonen@meto-ry.. METO – Metsäalan Asiantuntijat ry 6e139 Hietalahdenkatu 8 A 00180 HELSINKI Puh./Tel. 0204 16 121 www.metsämaailma.. 029 532 2111 info@metla.. riistakamerat sekä runsaan valikoiman tuotteita arboristeille. 015 345 100 lusto@lusto.. Suomi elää luonnon varassa! Mukana osastolla mm. UPM Bonvesta: laadukkaat metsätilat ja rantatontit. krs, PL 40 15111 LAHTI Puh./Tel. Viestilehdet Oy Maaseudun Tulevaisuus 6g120 Simonkatu 6, PL 440 00101 HELSINKI Puh./Tel. 040 510 8085 teemu.saarinen@pjtforest.. Lämpimästi tervetuloa Uittokaluston messuosastolle 6f109! Messuosastoltamme löydät laadukkaat metsurin turvavarusteet, työvälineet metsään ja vapaa-aikaan mm. 044 2048 049 sihteeri@pkmo.org www.pkmo.org Salvos/PuuMaster Oy 6c109 Maustetie 12 92930 Pyhäntä Puh./Tel. Liiketoiminta-alueemme ovat pehmoja ruoanlaittopaperit, kartonki ja paperi, sellu, puutuotteet sekä puunhankinta. Suomen Metsäyhdistys ry 6f139 Salomonkatu 17 A 00100 HELSINKI www.smy.. Pääteemanamme messuilla on uusi sähköinen asiointipalvelu Metsään.. Metsäalan yrittäjät, Saariselän majat, Metsätalous -lehti ja METO – Metsä-alan Asiantuntijat sekä iso joukko yhteistyökumppaneita! METO – Metsäalan Yrittäjät ry 6e139 Hietalahdenkatu 8 A 00180 HELSINKI Puh./Tel. www.metsa.. Metsäpalveluilla on vuosikymmenien kokemus ja vahva osaaminen suometsien hoidosta, yksityisteiden rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä metsäsuunnitelmien teosta ja metsäsi arvon määrityksestä. www.bonvesta.. Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry 6g135 PL 62 00101 HELSINKI Puh./Tel. 020 413 2155 toimitus@aarrelehti.. Usewood Oy 6f108 Rokkamäentie 1 41350 LAUKAA Puh./Tel. www.salvos.. Usewood Oy on kotimainen yritys, joka valmistaa pientä metsäkonetta taimikonhoitoon ja pienpuun korjuuseen. www.ollinmetsa.. Metsätalous – Forestry-lehti 6e139 Hietalahdenkatu 8 A 00180 HELSINKI Puh./Tel. 200-vuotisjuhliaan tänä vuonna viettävä Maanmittauslaitos tarjoaa kiinteistöja karttatietopalveluja kattavasti koko Suomesta. Ylistaron Terästakomo Oy/ PALAX 6g117 www.palax.. 020 413 2100 toimitus@maaseuduntulevaisuus.. Metsäntutkimuslaitos – Metla 95 v. 044 711 5647 jari.taavitsainen@esedu.. Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry MKY 6d109 Maapadontie 7 00400 HELSINKI Puh./Tel. Tilanne 2.10.2012 Maaja metsätalousministeriö 6b141 Hallituskatu 3, Helsinki, PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Puh./Tel. Suomen Metsäyhdistyksen osaston teemana on metsien merkitys. www.lusto.. www.metla.. Metsähallitus 6d139 Vernissakatu 4, PL 94 01301 VANTAA Puh./Tel. 040 777 0956 petri.murtomaki@tamk.. Metsätila-arviointi O. /metsapalvelut Suomen metsäkeskuksen Metsäpalveluissa metsänomistajia ja yritysasiakkaita palvelee noin 270 henkilöä ympäri maata. www.metsakeskus.. Metsä Group 6e121 Revontulenpuisto 2, PL 10 02100 ESPOO Puh./Tel. http:\\metsa.osaamisverkosto.. Metsänhoito, bioenergia, luonnonhoito, metsätietojärjestelmät, lakipalvelut sekä biotalouspolitiikka ovat asiantuntijoidemme sydäntä lähellä olevia aiheita. Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y
Auki la-su Niin paljon elämyksiä yhdellä lipulla! 9.–11.11.2012 Helsingin Messukeskuksessa www.vihreaviikonloppu.fi
Hinta nyt 27 euroa – norm. Juurikkalan 500 mottia Martti Linna (toim.) Sysmäläinen metsänomistaja Jouko Juurikkala on viisailla valinnoilla ja kovalla työllä kolminkertaistanut metsiensä puustopääoman 1950-luvulta tähän päivään. Kirja on jaettu kolmeen ajanjaksoon: 1500–1850, 1850–1950 sekä 1950–2000. Hinta nyt 18 euroa – norm. Pohtila toimi pitkään tutkijana Pohjois-Suomessa ja näki maailmaa Metsätehon ja Metsäntutkimuslaitoksen johdossa ja kansainvälisissä tehtävissä. Yhdistävänä tekijänä on ihmisen, metsän ja arjen suhde. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Muista isää kirjalahjalla. kustantajan hinta 32 euroa. kustantajan hinta 26 euroa. Metsästys on monille miehille, ja yhä enenevässä määrin myös naisille, hieno harrastus, joka näkyy parhaimmillaan ruokapöydässä maukkaana riista-ateriana. Kirjasta löytyy paljon tietoa ja vinkkejä veistotöihin. Veistotöitä Markus Tuormaa Punosaita syntyy parhaiten kuivista kuusenoksista ja kirvesvarsi kovasta ja tiiviistä koivusta. kustantajan hinta 33 euroa. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakustannus.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Kylmä kyyti traktorilla Tapio Vilkuna Kirja sijoittuu jälleenrakennuksen aikaan Lapin savotoille 1950ja 1960-luvuilla. Kirja kokoaa Juurikkalan kokemusperäisen tiedon metsänomistajan ratkaisuista sekä tiedon ja innostuksen siirtämisestä seuraaville sukupolville. Hinta nyt 19 euroa – norm. Tositarinoita miehistä, jotka ilman esikuvia alkoivat rakentaa ja sovitella traktoriinsa puunkuljetukseen sopivaa rekeä ja tukkinosturia ja lähtivät pohjoisen savotoille. Kustantajan hinta 38 euroa. Kun tilaat tarjouskirjan verkkokaupasta, syötä maksusivulla tarjouskenttään kampanjakoodi LAHJA_2012, tarjoushinnat ovat voimassa 9.11.2012 saakka. Metsäkirjakauppa www.metsakustannus.fi Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus 27 27 Nyt Nyt euroa euroa Metsieni kirja Matti Kärkkäinen Emiritusprofessori ja puuntuottaja kertoo millainen metsätilaa kannattaa ostaa ja miten metsät saadaan kasvamaan ja tuottamaan. Erämiehen luonto Martti Hahtola Kirja tuo esiin upeiden kuvien ja havainnollisten kuvitusta tukevien kertomusten avulla metsästävän miehen suhdetta luontoon. Kahden niteen yhteishinta 120 euroa – kirjat upeassa tuotelaatikossa. 18 18 Nyt Nyt euroa euroa 19 19 Nyt Nyt euroa euroa 20 20 Nyt Nyt euroa euroa 28 28 Nyt Nyt euroa euroa. kustantajan hinta 29 euroa. Ihminen ja metsä Kohtaamisia arjen historiassa Heikki Roiko-Jokela (toim.) Suurteos suomalaisten ja metsien välisestä suhteesta julkaistaan kahtena niteenä. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Hinta nyt 20 euroa – norm. kustantajan hinta 42 euroa. Rakotulilta maailmalle Eljas Pohtila Professori Eljas Pohtila, poromiehen poika Sallasta, kertoo tarinoita lapsuusja nuoruusajastaan, mutta ennen kaikkea sattumuksia työuransa varrelta. Hinta nyt 28 euroa – norm. Kirjan kokoaa toimittajan laatima yhteenveto ”Ihmisen ja metsän kohtaaminen”