LOKAKUUTA • NUMERO / • • WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I / 2083_.indd 1 17.10.2013 14.57. Virkanaisesta yrittäjäksi Liisa Korpela palasi kotitilalleen metsätöihin. METSÄNOMISTAJA KUNNOSTUS OJITUKSESTA LUONTO MATKAILU KOSTEIKKO HOUKUTTELEE METSÄSTÄJIÄ KESÄKILPAILU KLAPIT PÄÄOSASSA METSÄTIE UUSI TIE AHKERASSA KÄYTÖSSÄ Puukauppa askarruttaa yhdistyksissä • Westas tasapainottaa markkinoita • Metla povaa nousua KYSYMYSTÄ TE EM A : M ET SÄ TIE
Teokseen on koottu uusin tieto metsä-, peltoja vesiriistan hoidosta, riistanhoidosta taajamissa ja teiden ympäristössä, soiden ennallistamisesta, petopyynnistä sekä tarhauksesta ja istutuksesta. Suomalainen riistanhoito Petri Nummi ja Veli-Matti Väänänen Kirja kuvaa, miten riistanhoitoa harjoitetaan tämän päivän Suomessa. Uusina teemoina käsitellään kannanhoitosuunnitelmia ja riistakon?ikteja. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?. Kirjan ohjeilla valmistuu aidoista aineksista ruokaa arkeen ja juhlaan. Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. Metsäkirjakauppa www.metsakustannus.. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Resepteissä maistuu metsä ja tuulen puhuri järvellä. Hinta 48 € 2084_.indd 2 17.10.2013 14.58. Hinta 39 € Makuja kairasta kaupunkiin Muista isää kirjalahjalla. tai asiakaspalvelustamme, puh. Eräkokki Marketta Kotilainen (toim.) Kiehtova kattaus syntyy kaloista, villivihanneksista, riistasta, sienistä ja marjoista. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys
RAHAPUU: Tietokoneella harvennettu OMA METSÄ METSÄNHOITO: 19 kysymystä kunnostusojituksesta MOOTTORISAHAKOULU: Ensi kertaa harvennuksella METSÄPERINTÖ: Kierrä konkelot TUTKIMUS: Vaihtoehto maakaapeleille METSÄLÄISEN ALLAKKA: Nyt kerätään havuja KYSY POIS: Mikä sahan tyhjäkäyntiä vaivaa. KOLUMNI: Mahtava meno ENNEN & NYT: Maisema umpeutuu LUHTA: Syksyn kultaa TAPIONPÖYDÄLTÄ: Lahtipäivän herkku KÄSIN TEHTY: Lastukuusi haavasta LUKIJOILTA: Mihin jäi metsästys. JUHA OLLILA PEKKA AGARTH PEKKA LEPISTÖ MAKASIINI • MAKASIINI • 2085_.indd 3 18.10.2013 16.37. TUOTEUUTUUS: Goretex tuo elämänlaatua räntäsateeseen KESÄKILPAILUN VOITTAJAT Polttopuun monipuolisuus korostui Metsälehden valokuvakisassa. VIELÄ YKSI ALLAS Sydänmaankylän riistakosteikko houkuttelee metsästäjiä Euroopasta saakka. PÄÄKIRJOITUS: Tie on huono säästökohde METSÄNOMISTAJA: Metsätöitä nautinnoksi UUTISET: Edunvalvoja vai puukauppias. MAKASIINIRISTIKKO PILKKEET: Pihkainen linnoitus TUOTE & TEKIJÄ: Koruja koivusta METSÄLEHTI MAKASIINI 20 48 42 SISÄLLYS NRO / . Venäjä on työläs WTO-kumppani METSÄTYYPPI: Mitä kuuluu viisivuotiaalle Harvestialle. MARKKINAT: Sahoista entistä vahvempia KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Tukkien mitat ratkaisivat VERKOSTA: Tulipahan tyhmäiltyä TEEMA: METSÄTIE VALMISTA TULI Metsänomistaja Jouko Okkosen puuhaama tie valmistui elokuussa.
Tuoreessa muistissa on syksyjä, jolloin maan märkyys on pysäyttänyt puuvirran lähes kokonaan. 09 31549809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.. Sen kunTie on huono säästökohde METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 00100 Helsinki Puhelin 09 31549800 Telefax 09 31549879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.. Metsänomistaja huomaa kustannuksiin varautumisen puunhinnassa. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Tyypillistä on, että talvileimikollakin metsänpohja kantaa, mutta sinne vievä tie ei. 09 31549807 Tiia Puukila p. ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 31549840 Katja Raninen p. vuosikerta, perustettu 1933. MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Tiet on erityisen huono säätökohde juuri nyt, kun rekkaliikenne metsästä lämpölaitoksille kasvaa kovaa vauhtia. Koska tie lisää metsien hakkuita ja muuta käyttöä, myös valtio osallistuu metsäautoteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. 09 31549806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 31549870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä 39 40101 Jyväskylä p. Kelirikkoleimikoksi kutsutulla kohteella puusta maksetaan paljon enemmän kuin leimikosta, jonka korjuu onnistuu vain silloin, kun maa on jäässä. Tästä syystä metsäautoteiden kunnostamiseen kannattaa investoida. 09 31549841 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Alttius säille aiheuttaa puunostajille paljon ylimääräistä päänvaivaa ja kustannuksia. 09 31549808 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Juttukokonaisuudessa kerromme myös, miten metsäautotie kunnostetaan. Muutos kuitenkin vaikuttaa jo sitä ennen, sillä asetus antaa siirtymäajaksi luvan kasvattaa nykyisen kaluston massoja 5–10 prosenttia. Suuren osan kuluista saa takaisin usein jo yhden ison leimikon myyntihinnassa. 09 31549803 Eero Sala p. VALMIS TA TULI TEEMA: METSÄTIE MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • 2086_.indd 4 18.10.2013 16.37. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.. 09 31549844, 050 572 2165 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. Toimittaja Hannu Jauhiainen kävi Tervolassa katsomassa uutta metsäautotietä, joka alkoi heti tuottaa tulosta. PÄÄKIRJOITUS nostamiseen valtiolta liikenee rahaa vuodesta toiseen aivan liian vähän. www.metsalehti.. Uudistuksella tavoitellut kustannusten ja päästöjen vähennykset uhkaavat jäädä saamatta, ellei maaseudun teitä ja varsinkin siltoja pian saada parempaan kuntoon. 09 31549802 040 516 4000 AD Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p. Syksy on ollut poikkeuksellisen kuiva, joten puu on kulkenut metsästä tehtaille sujuvasti. 09 31549848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Uusi Lavin metsä tie on pitkän prosessin tulos. 09 31549805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 36084 ( /12) Painopaikka Paperit Forssa Print 2013 G-print 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 Kannen kuva SEPPO SAMULI TIEHEN MENEE RAHAA, mutta se myös tuo sitä. S ää on tänä vuonna suosinut metsätöitä. Melkein joka toiselta leimikolta puuta pääsee hakemaan ainoastaan talvella, joka huonona vuonna voi olla hyvin lyhyt. Hanketta viriteltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2007, ja monien vaiheiden jälkeen tie valmistui tänä syksynä. Ensimmäiseksi asetus toi teiden varsille satoja uusia siltojen painorajoitusmerkkejä. 09 31549849 040 7231613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 31549804 Toimittajat Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. Pelkkä metsäteiden kunnostaminen ei kuitenkaan vielä riitä, sillä kylätiet ja muu niin kutsuttu alemman asteen tieverkko siltoineen rapistuu kovaa vauhtia. Metsäteollisuus laskee kärsivänsä seisokeista ja kausivaihtelun aiheuttamasta varastoinnista sadan miljoonan euron ylimääräiset kustannukset. Kestää vuosia ennen kuin uudet 76-tonniset puutavaralastit yleistyvät teillä. Ilmaston lämmetessä kunnon routakelit voivat muuttua entistä harvinaisemmiksi. Arvokohteita eli leimikoita, joita voi korjata milloin vain, on vain noin joka kymmenes. Valtaosa metsäautoteistä ja huomattava osa yksityisteistä ei kelirikkoaikaan kestä puukuormien painoa. 09 31549842 Ansa Seppälä p. Toinen iso muutos on kuun alusta voimaan tullut asetus, joka sallii kuljetuskalustolle entistä isommat massat. TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT JUHA OLLILA Metsäpalveluesimies Mikko Kumpuniemi ja metsänomistaja Jouko Okkonen ovat tyytyväisiä vastavalmistuneeseen metsätiehen. 09 31549845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 31549843 Ulla Ylikangas p. 09 31549847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Monta leimikkoa, jotka muuten olisivat olleet talvikohteita, päästään nyt hakkaamaan kesäaikaan
Kuva Antti Terävä 2087_.indd 5 18.10.2013 16.39. Kolea ilma antoi väriä kuuraiseen metsään, yöpakkaset tekevät tuloaan. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. LOKAKUUSSA Heiniä syysaamun valossa hakkuuaukean laidalla 16.10. Raasinkorvessa Yläneellä
Kun toiset kiroavat kaamosta ja hamuavat kirkasvalolamppua, kärköläläinen Liisa Korpela tarttuu moottorisahaan. Suometsä huutaa harventajaa. TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI KUVAT SEPPO SAMULI ”TEEN OMAA TAHTIA JA NAUTINNOKSI” MAKASIINI • 2088_.indd 7 18.10.2013 16.40
Välillä hän pääsi jopa justeerin toiseen päähän. ”Silloin se menee puoli-ilmaiseksi. Erityisen hyödyllinen kokemus oli risusavotta, koska siinä tyttö oppi arvioimaan taimikoiden tiheydet. Tavallisten kuusten, koivujen ja mäntyjen lisäksi Korpelan metsissä on kasvamassa erikoispuita kuten suoria runkopihlajia puusepänteollisuuden tarpeisiin. Alle kymmenvuotiaana Liisa oli jo sinut vesurin kanssa ja kuori propseja kuorimaraudalla. METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 2088_.indd 8 18.10.2013 16.40. Omien käsien lisäksi tuottoon vaikuttaa puulajivalinta. Harvennustöitä riittää mukavasti tulevinakin vuosina, sillä 30 metsähehtaarista kymmenen prosenttia on taimikoita ja 20 prosenttia nuorta metsää. Nyt kolmen lapsen äiti ja kahden isoäiti esittelee innoissaan kotinsa kulmilla kohoavaa kymmenvuotiasta koivikkoa. Siinä auttaa, kun tekee itse työt”, Liisa Korpela sanoo. Menestys 4H-kerhon metsätaitokilpailuissa kannusti Liisaa entisestään, ja rippikouluikäisenä hän käytteli sujuvasti moottorisahaa. Välillä Korpelan taloa käy katsomassa hunajaa himoitseva karhu. ”Metsäala on pieni, mutta olen pyrkinyt maksimituottoon. Ruska muistuttaa vielä hetken kesästä, mutta peltoaukeiden läpi kulkevan taipaleen takana asuva Liisa Korpela ei sen perään haikaile – päinvastoin. Tytär on korjannut siitä kaksinkertaisen tuoton vaikkapa kuuseen verrattuna, koska haavan kiertoaika on puolet lyhyempi. ulenliekkeinä hehkuvat lehtipuut värittävät kylänraittia Kärkölässä. Ne kun ovat miltei parasta, mitä hän tietää. Merkki oli Homelite ja painoa paljon. Käyrimmät ja huonoimmat otan pois.” Pihavarastossa 62-vuotiasta Korpelaa odottaa vasta huollettu Stihl 024. Hän odottaa pakkasia maaperää ryhdistämään, jotta pääsee metsätöihin. Poronpallerojäkälä viihtyy männikössä. Jo Korpelan isä istutti hybridihaapaa, mikä oli 1960-luvulla harvinaista. ”Tämä pitää kiireesti harventaa. Selluksi sitä ei silti kannata myydä eikä ainakaan pystykauppana. Koivikon lisäksi moottorisahaan tutustuu kohta myös kuusi, jonka myrsky rojautti kesällä melko lähelle taloa. Minä myin parhaat haapapuut jääkiekkomailoiksi ja oksaisimmat rungot moottorisahaveistäjille.” Rohkeasti miesten sekaan Lapsena Liisa Korpela paineli isän kanssa metsään heti, kun kynnelle kykeni, vaikka siihen aikaan tytöillä oli tapana auttaa äitiä keittiössä
Kyllä hän pärjäsikin – meni ensinnäkin suoraan papereilla tiedekuntaan. Vastaus oli päivänselvä: metsänhoitaja. Sen jälkeen perhe on selviytynyt melkein kaikesta itse: istuttanut puut, hoitanut taimikot sekä tehnyt paljon hankintakauppoja. Valmistuttuaan hän työskenteli assistenttina yliopistolla, tutkijana Metlassa sekä puutavaran tarkastajana silloisen Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kasvintarkastustoimistossa: satamissa ja sahoilla Korpela huolehti, että mäntyankeroiset ja muut tuholaiset jäivät niille sijoilleen. Vastaus yllättää ainakin tietokoneen Liisa Korpela vaihtoi virkanaisen uran yksityisyrittäjän elämään kotitilalla. Työtä oli valtavasti. Liisan mies Seppo Korpela työskenteli MTT:llä mehiläistutkijana, ja hänen työpaikkansa siirtyi Vantaalta Jokioisille. ”SANOIN, ETTÄ KYLLÄ MINÄ PÄRJÄÄN, JOS POJAT EIVÄT MINUA SÄIKÄHDÄ.” Aikanaan lukion ammatinvalinnanohjaaja tiedusteli Liisan toiveammattia. Vain ensimmäisinä vuosina paluumuuton jälkeen Korpela joutui palkkaamaan kaksi metsuria kasvatushakkuisiin, koska ei millään revennyt kaikkeen. Takaisin lapsuudenkotiin Sitten pääkaupunkiseudulla asuneen perheen elämä muuttui. Tytär Tuuli ihastui marjastamiseen ja sienestämiseen. Perhe ei muuttanut kuitenkaan sinne vaan Liisan kotitilalle Kärkölään. ”Olen tosi onnellinen, että olen saanut tehdä kaikenlaista.” MAKASIINI • 2088_.indd 9 18.10.2013 16.40. Virkanaisesta tuli ensin sipulinviljelijä ja sitten hunajantuottaja, joka työskenteli talvet metsässä. Metsätöitä omaan tahtiin Liisa Korpelalta on pakko kysyä, miten naisihminen jaksaa painaa metsässä jopa kaikkein raskaimpia töitä. Viikolla emäntä kaatoi ja käsitteli puut, ja viikonloppuna Seppo auttoi häntä kuljettamaan ne tienvarteen. Ohjaaja kakisteli – tiesikö tyttö, miten miehiselle alalle toivoi. Perheen pojat Touko ja Mikko oppivat metsätyöt äidiltään. ”Sanoin, että kyllä minä pärjään, jos pojat eivät minua säikähdä”, Korpela muistelee ja nauraa raikuvasti
Se ei ole voimalaji vaan taitolaji.” Korpela suunnittelee puunkaadon niin, että saa järkevästi myös niputettua ja pinottua tavaran. Ortopedi tuumasi, että sillä lailla, liikunta voitelee nivelet hyvin.” Mitoittamalla työt oikein Liisa Korpela on pitänyt itsensä kohtalaisessa kunnossa. Avuksi tarvitaan kaveri ja traktori. Hiusten palmikoiminen takaa lukuisille pikkuleteille onnistuu vaivatta, ja hän rakentaa itse myös hunajanmyyntikojut, kun käy myymässä tuotteitaan eri tapahtumissa. KeKahdeksan vuotta sitten istutettu kuusikko on kasvanut erinomaisesti. ”Vastasin, että istutan kuusia. 670 € (JAPA 305 E, sähkökäyttöinen) Tutustu JAPAklapikoneisiin www.japa.. Kallion päällä kasvaa kolmen vuosikymmenen ikäinen männikkö, josta aina joskus löytyy karhunläjä. Kivenheiton päässä talosta kohoaa emännän kahdeksan vuotta sitten istuttama kuusikko, jonka parhaat rungot ovat jo nelimetrisiä. Liikeradat toimivat hyvin. Metsässä propsit siirtyvät lyhyen matkan vipuamalla ja kampeamalla – eivät sylissä tai olkapäällä.” Konkeloiden ja myrskykaatojen kanssa Korpela ei rupea yksin millekään. 564 € JAPA 305 BE Road tekniset tiedot •. Halkaisuvoima?5,6?tonnia •. Tarkkaa rajaa ei tarvitse ennalta sopia. 500 (ovh. Emäntää on auttanut se, että vakio-ostaja hakee puut, kunhan kutakin tavaralajia on vähintään kymmenen mottia. Viputekniikat ja kampeaminen ovat tuttuja. ”Mutta kovin raskaita taakkoja en lähde kantamaan. Ensimmäiset päivät metsässä pitkän tauon jälkeen vaativat totuttelua. 6 . Etusi 1 . Päivätavoitetta ei ole. Hydraulinen?3,8?metrin?poistokuljetin •??Hondan?13?hv?polttomoottori KONEEN OSTAJALLE KAUPANPÄÄLLE arvoltaan 738 euron 55 litran BENSIININ KULJETUS-/ TANKKAUSÄILIÖ sekä KOVAMETALLITERÄ LOISTAVA KIMPPA-KLAPIKONE! JAPA 305 BE ROAD Hondan 13 hv polttomoottorilla varustettu tieliikennekelpoinen klapikone. Löydä lähin Valtra/ JAPA-kauppiaasi www.valtra.fi 2088_.indd 10 18.10.2013 16.40. Suojavarusteet ovat itsestään selvyys, ja kännykkä on aina sellaisessa taskussa, että sen saa, vaikka mitä sattuisi. Mehiläiset huomioon Korpelan koti on kaksikerroksinen, laajennettu rintamamiestalo korkean kallion suojassa. Voimien ja säiden mukaan.” On Liisa Korpelallakin vaivoja kuten nivelrikko ja kuluma polvessa. Hirvi on hangannut sarviaan katajanrunkoon. Tukkien eteen emäntä peruuttaa maataloustraktorin, jolloin puut saa hyvin ketjuun ja kuljetettua tukkipankolla pois metsästä. Samassa kyydissä kulkevat propsit ja latvat. Automaattinen?nopeutusventtiili •. ääressä rapistuvan toimittajan: ”Ei metsätyö rehkimistä vaadi. METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • JAPA-klapikoneet ja -varaosat kaikista Valtra-pisteistä! 8 . Klapin?suurin?pituus?45?cm •. Korpela ei myöskään vaadi itseltään enempää kuin kohtuudella jaksaa. 9.275 €) Saatavana myös siirtopyörillä lyhyempiin kuljetuksiin alk. Puun suurin halkaisija 30 cm •. Kuvion reunassa kasvaa suojakoivikkoa ja pajukkoa, jotka emäntä on jättänyt väällä ortopedi kysäisi, mitä Korpela seuraavaksi tekisi. Syksyn huikea kampanjatarjous! Hinnat?sisältävät?alv?24?%.?Tarjoukset?voimassa?31.12.2013?saakka. ”Teen ihan hiljaa, omaa tahtia, nautinnoksi
Pajuista ne saavat keväisin ensimmäisen metensä, ja tärkeä mesikasvi on myös paatsama. Vaikka emäntä hallitsee sahat ja raivurit, tukkisakset, kaatovipat ja vänkärit, yhden laitteen hän jättää rauhaan. Esimerkiksi valoa tuovat pienaukot pitää osata tehdä kunnolla. ”Meillä katkaisusirkkelin käyttö kuuluu miesväelle.” ”JOS SUOMESSA EI OLISI HARRASTETTU MONO KULTTUURISTA KUUSEN KASVATUSTA, METSÄT OLISIVAT PALJON TERVEEMMÄT.” Kärkölä MAKASIINI • JAPA-klapikoneet ja -varaosat kaikista Valtra-pisteistä! 8 . Samalla häntä huolestuttaa, ymmärretäänkö asia varmasti oikein. Liisa Korpela ei suostunut, ja alempi kerros sai kasvaa rauhassa. ”Uskon, että oikeaoppisena jatkuva kasvatus saa sellaisetkin omistajat hyödyntämään metsiään, jotka eivät sitä nyt tee”, Korpela puhelee ja viittaa kauemmas pellonreunaan. ”Jos Suomessa ei olisi harrastettu monokulttuurista kuusenkasvatusta, metsät olisivat paljon terveemmät. Tytär teki niin kuin isänsä aikanaan ja jätti koivut. Metsäruusujen ja metsälehmusten Korpela antaa kasvaa rauhassa, koska haluaa vaalia luonnon monimuotoisuutta. Metsänhoitoyhdistyksen edustaja olisi raivauttanut taimikon maan tasalle, koska se haittasi hänen mielestään männikön harvennushakkuuta. Ja harvalla työmaalla kokee sellaisia elämyksiä. Ehdotuksen vahvuutena hän pitää sitä, että se tarjoaa metsänomistajalle vaihtoehtoja kuten mahdollisuuden jatkuvaan kasvatukseen. Koivuissa elää loispistiäisiä, jotka ovat kirjanpainajien luontaisia vihollisia. Etusi 1 . ”Jännittää nähdä, auttaako vai haittaako uusi metsälaki pyrkimystäni.” Liisa Korpela tuntee lakiehdotuksen hyvin, sillä muun muassa Päijät-Hämeen Metsänomistajien varapuheenjohtajana hän on ollut mukana kirjoittamassa siitä lausuntoa ministeriölle. Metsän lisäksi Korpela ajattelee hunajantuottajana myös mehiläisiä. Siitä hän on kiitollinen nyt, kun kirjanpainajatuhot yleistyvät. Korpela ei koskaan uskonut 1950-luvulla yleistynyttä mantraa, jonka mukaan koivu oli Suomen metsien valkoinen valhe ja tuhottava tavattaessa. Katkaisusirkkeli rauhaan Työ metsässä miellyttää Liisa Korpelaa samasta syystä kuin käsitöiden teko monia muita naisia: aikaansaannoksen näkee välittömästi. Klapin?suurin?pituus?45?cm •. Onneksi nykyisin ymmärretään jo lehtipuiden arvo.” Monimuotoisuuden vuoksi Korpela on myös ennallistanut osan karuimmista, aiemmin kuivatuista soistaan. Aukaisen repun ja pihka tuoksuu.” Mutta ennen maaliskuuta on paljon tekemistä. ”Maaliskuussa ilmestyvät pälvet ja pyrstötiaiset. Hydraulinen?3,8?metrin?poistokuljetin •??Hondan?13?hv?polttomoottori KONEEN OSTAJALLE KAUPANPÄÄLLE arvoltaan 738 euron 55 litran BENSIININ KULJETUS-/ TANKKAUSÄILIÖ sekä KOVAMETALLITERÄ LOISTAVA KIMPPA-KLAPIKONE! JAPA 305 BE ROAD Hondan 13 hv polttomoottorilla varustettu tieliikennekelpoinen klapikone. 9.275 €) Saatavana myös siirtopyörillä lyhyempiin kuljetuksiin alk. Siellä kohoaa kelpo koivikko. Liisa Korpela myy hunajan lisäksi myös mehiläisten keräämiä siitepölyrakeita. Puun suurin halkaisija 30 cm •. 670 € (JAPA 305 E, sähkökäyttöinen) Tutustu JAPAklapikoneisiin www.japa.. Löydä lähin Valtra/ JAPA-kauppiaasi www.valtra.fi 2088_.indd 11 18.10.2013 16.41. 500 (ovh. Halkaisuvoima?5,6?tonnia •. Vaarana ovat harsintahakkuut. Kymmenvuotiaan harvennuskoivikon jälkeen Korpela menee suoalueille kunnostamaan nuoria metsiään, joista lähtee energiapuuta myyntiin. metsän ja viereisen pellon väliin. ”Niiden pitää vain ehdottomasti pysyä metsän puolella, ettei EU-tarkastaja sakota”, hän tähdentää. 6 . Samalla hän saa klapitarpeet kotiin. Aikaa säästyi noin 15 vuotta. Istun kannolle syömään eväitä. Ne sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja entsyymejä. Automaattinen?nopeutusventtiili •. 564 € JAPA 305 BE Road tekniset tiedot •. Parikymmentä vuotta sitten rehevässä paikassa kasvoi kaksikerroksinen metsä, päällä vanhat männyt ja alla valmiit kuusen ja koivun taimet. Ne saavat kasvaa rauhassa hillaa ja karpaloa. Syksyn huikea kampanjatarjous! Hinnat?sisältävät?alv?24?%.?Tarjoukset?voimassa?31.12.2013?saakka
”Asiakkaamme teki päätöksen kahdeksassa minuutissa kuultuaan mahdollisuudesta hankkia 9 000:s Ponsse”, koneen myyneen Hydromec Inc:n toimitusjohtaja Jean Trottier kertoo. Pienimuotoinen puukauppa esimerkiksi energiapuulla on ollut sallittua. Uskottavuus koetuksella Puun ostoon ryhtyminen tarjoaisi yhdistyksille keinon liiketoiminnan mittavaankin laajentamiseen. Niillä mennään ensi vuosi. Voiko puuta ostava yhdistys esiintyä uskotM IK KO H ÄY RY N EN MAKASIINI • MAKASIINI • 2090_.indd 12 18.10.2013 16.41. Tasalukuun yltänyt metsäkone luovutettiin kanadalaisasiakkaalle toissa viikolla. ”Vähäistä merkittävämpi puun ostaminen nähdään korkeamman riskin toimintana ja se on jo oikeusturvan vuoksi yhtiöitettävä”, selventää johtaja Juha Ojala maaja metsätalousministeriöstä. Tämä ei kuitenkaan koske yhdistysten perinteistä liiketoimintaa – metsänhoito-, puukauppaja korjuupalveluiden tuottamista. Ennen vuotta 1973 maanmittaustoimitusta tai tiealueen ja kiinteistön rajojen merkintää maastoon ei tarvinnut tehdä. Metsänhoitoyhdistyksissä pohditaan puu kaupallisen toiminnan laajentamista. Aivan ongelmatonta puukauppiaaksi ryhtyminen ei ole. Ne voidaan ottaa yhdistysten puukaupallisen toiminnan raamiksi. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ VIIMEISET lakisääteiset metsänhoitomaksut lähtevät metsänomistajien tileiltä joulukuun alussa. Mhy-lakiluonnoksen mukaan ansioja elinkeinotoiminta on kanavoitava osakeyhtiöihin. Muutos nykyiseen on lopulta aika vähäinen. 1990-luvulla perustettiin yhdistysten puunostoa varten yhtiöitä, joiden omistajiksi merkittiin metsänomistajien liitot ja tuottajaliitot. Osa yhdistyksistä perustanee uusia yhtiöitä. Osa näistä yhtiöistä on edelleen toiminnassa, osa makaa pöytälaatikoissa. Uuden lain mukaan yhdistykset voivat omistaa osakeyhtiöitä, joten liittojen omistukset siirtyvät jouhevasti yhdistyksille. Metsänomistajien edunvalvonta on ja pysyy yhdistystoiminnan tärkeimpänä perusteena ja lupauksena jäsenille. Etenkin vanhojen kyläteiden rajamerkinnät olivat puuttuneet. Ongelmana on, voiko kauppias olla uskottava edunvalvoja. UUTISET Lyhyesti Maanteiden rajat selvitetty ja merkitty Kiinteistöjen ja maanteiden rajat on selvitetty ja merkitty maastoon. Ja jo Edunvalvoja vai puukauppias. Parhaillaan mietimme, missä laajuudessa tähän mennään”, yhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Ylitalonen kertoo. Se voi jatkua yhdistyspohjalta. Sen jälkeen metsänhoitoyhdistysten on pärjättävä ensisijaisesti liiketoimintansa tuotoilla. Vieremällä valmistui historiallinen Ponsse Ponssen Vieremän tehtaalla on tehty jo yhdeksäntuhatta Ponsse-metsäkonetta. ”Esimerkiksi Päijät-Hämeessä voimme siirtää elinkeinotoimintaa Family Timberin puolelle. Niitä on käytössä seitsemisentuhatta lähes 40 maassa. Maakunnallisten puukauppayritysten omistuspohja menee uusiksi, koska metsänomistajien liitot mitä todennäköisimmin puretaan ensi vuoden lopulla. Ponsseja on valmistettu Vieremällä vuodesta 1970. Maanmittauslaitoksen ja Liikenneviraston työn ansiosta maanomistajat ovat saaneet kiinteistönsä rajat selville sekä korvauksia tiealueen leviämisestä. Suomessa on 78000 kilometriä maantietä
Osa esimiehistä on jättänyt soitot tekemättä. ”Mikään ei ole niin kaunis kuin symmetrinen hakattu halko ja taitavasti tehty puupino. Järjestön ylimmän päättävän elimen eli MTK:n valtuuskunnan edustajista metsänomistajia olisi noin neljännes. Yhdistysväen mielestä tämä on ristiriidassa uuden metsänhoitoyhdistyslain kanssa. Osa työntekijöistä puolestaan jättää vastaamatta puhelimeen sairausloman aikana. Huhti-kesäkuussa tuulivoimatuet nelinkertaistuivat viime vuodesta 5,9 miljoonaan euroon, kun hakkeen tuet jäivät kolmasosaan, 2,7 miljoonaan. tavasti myyjien edunvalvojana. Korjuupalvelua tekevät yhdistykset joutuvat jo nyt vertailemaan yhdistyksen korjuun tuottamaa kantohintaa kilpaileviin ostotarjouksiin. Se on taidetta! Saatan istua kannonnokassa pitkään vain tuijottaen pinoa.” DEKKARIKIRJAILIJA SEPPO JOKINEN. Valtio-omisteinen kilpailija istuu tähän raamiin huonosti. . TIEDE / . HELSINGIN SANOMAT . Ettekö usko edes omiin tuotteisiinne?” PÄÄTOIMITTAJA JUKKA RUUKKI. ”Hei! Siellä metsäjätti UPM:ssä! Rakennutatte Helsinkiin Töölölahdelle uutta komeaa pääkonttoria – muusta kuin puusta. Tuulivoima sai tukea haketta enemmän Tuulivoimalle on ensimmäistä kertaa maksettu enemmän tukea kuin metsähakkeelle. KANTRI, LOKAKUU. Tällöin alueelliset metsänomistajien liitot puretaan. Isoja muutoksia lain sisältöön ei odoteta. Hän huomauttaa, ettei tilanne ratkaisevasti muutu nykyisestä. Jatkossa yhdistykset maksavat jäsenmaksunsa suoraan MTK:lle. Jäsenmaksut suoraan MTK:lle Tähän asti metsänomistajien edunvalvonta on järjestetty metsänomistajien liittojen kautta. Varsinainen äläkkä nousi, kun Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelut haki lokakuussa palvelukseensa ”puukaupan innovatiivista kehittäjää”. Esimies soittaa sairastuneelle kotiin lyhyidenkin sairauslomien aikana heti ensimmäisenä päivänä. Metsähaketta on kuitenkin käytetty aiempaa vähemmän myös pienentyneen tuen ja kivihiilen halpenemisen vuoksi. ”Lupaamme jäsenistölle edunvalvontaa kannolta Brysseliin”, Tiirola mainostaa. Stora Enson pomo kilauttaa kipeälle Stora Enson Kaukopään tehtailla Imatralla karsitaan poissaoloja harvinaisella tavalla, kertoo Helsingin Sanomat. Yhtiön mukaan kaksi vuotta jatkuneen käytännön aikana sairaslomat ovat vähentyneet jyrkästi. Osa liittojen maakunnissa olevasta väestä siirtyy MTK:n leipiin. Myös uusi metsälaki ja metsätuholaki näyttävät etenevän muuttumattomina eduskunnassa. Kummallinen kilpailutilanne Valtiollisen metsäkeskuksen pyrkimys yksityismetsien puukauppaan ärsyttää yhdistyksiä. Hän uskoo, että metsäkeskuksen roolin epämääräisyys seestyy, kun liiketoimintayksikkö lähiaikoina muutetaan yhtiöksi ja nimetään uudelleen. Uusi metsänhoitoyhdistyslaki on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. ValtaMetsäntutkimuslaitos ennustaa, että kuusitukin keskimääräinen kantohinta on tänä vuonna 55,90 euroa kuutiometriltä ja mäntytukin 54,90 euroa. . Kaiken järjen mukaan ehdotus hyväksytään laajasti. ”Jokainen metsänhoitoyhdistys ratkaisee, hyväksyykö ehdotetun mallin”, tähdentää MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Johtaja Juha Ojala maaja metsätalousministeriöstä muistuttaa, että metsäkeskuksen Metsäpalvelut on erotettu valtionaputoiminnasta ja toimii puhtaasti tulorahoituksella. Niistä pitäisi kertyä saman verran, kuin yhdistykset nyt maksavat metsänomistajien liitolle, siis noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Vain 40 prosenttia tukeen oikeutetuista laitoksista jätti tässä vaiheessa tukihakemuksen. MTK on kustantanut metsänomistajien valtakunnallisen ja kansainvälisen edunvalvonnan. MAKASIINI • MAKASIINI • 2090_.indd 13 18.10.2013 16.41. ”En pidä tätä mahdottomana, mutta kaikki ostajat, yhdistys mukaan lukien, on pidettävä samalla viivalla ja tarjousten vertailu aitona”, toteaa Matti Sojakka, joka työskentelee Länsi-Suomen metsänomistajien liitossa yhdistysten kehittäjänä. Yhdistykset ovat liittojen jäseniä ja rahoittavat niiden toiminnan. MTK:n ehdotuksen mukaan yhdistykset liittyvät jatkossa MTK:n jäseniksi. , Halasin puuta, mutta minulla oli sellainen olo, että puu halasi minua.” JAPANILAINEN MIKI NAKA TAN KUVAA KOKEMUSTAAN SUOMALAISESSA METSÄSSÄ. Tavoitteena oli turvata yksityisille yrittäjille tasavertainen asema metsäpalveluiden markkinoille. kunnallisen ja kansainvälisen edunvalvonnan tarve ymmärretään
Vaikka vientitullit ja tuontitullit ovat sovitusti laskeneet, kiistoja on edelleen. Voimassa oleva laki on EU:n valtiotukisääntöjen vastainen, mutta sille on annettu jatkoaikaa ainakin vuoden 2014 loppuun. Uuden lain säätämisessä huomioidaan valmisteilla olevan metsälain ja metsätuholain sekä kansallisen metsäohjelman lisäksi EU:n muuttuvat maaja metsätaloutta koskevat valtiotukisäännöt. ”Kun talouskriisin keskellä meidän päämarkkina-alueemme Eurooppa osin supistuu, meillä on lähinaapuri, joka kuluttaa enemmän ja vain meidän Työläs WTO-kumppani Puun tuonti ja metsäteollisuustuotteiden vienti Venäjälle sujuvat, mutta tahmeasti. Tullihallituksen tilastojen mukaan Venäjän osuus Suomen paperin ja kartongin viennistä on kasvanut viidestä prosentista kuuteen verrattuna viime vuoteen. ”Venäjän WTO-jäsenyyden toimeenpano ei ole edennyt niin suotuisasti kuin olisimme odottaneet, mutta ongelmia pyritään käsittelemään rakentavasti ja neuvotteluteitse EU-tasolla”, kertoo Markkinoillepääsy-yksikön päällikkö Marjut Akola ulkoasiainministeriöstä. Kaikki halukkaat suomalaiset yritykset eivät aluksi tälle listalle mahtuneet, mutta nyt lista on Akolan mukaan päivitetty ja tilanne toinen. Kysymysmerkki on myös, tuleeko metsäsuunnitelmasta ehto kemeratuelle. Kasvusta huolimatta Venäjän tuontipuun osuus metsäteollisuuden käyttämästä raakapuusta jää alle kymmeneen prosenttiin. Tuonti tuplaantunut Venäjän WTO-jäsenyys on lähes kaksinkertaistanut puun tuonnin Venäjältä Suomeen. kalleimpia ja parhaimpia paperija kartonkilaatuja.” Halonen pitää tärkeänä, että Venäjän WTO-jäsenyyden tuomat alemmat tuontitullit otetaan pysyvästi käyttöön. Nykyinen kemeralaki on ollut voimassa vuodesta 1997. Halutuin tuontipuutavaralaji on koivukuitu, jota ei ole kotimaisilla markkinoilla riittävästi. ”Viime kuukausien aikana pyöreän havupuun vientilisenssien läpi saaminen on onnistunut aiempaa paremmin – toki sillä edellytyksellä, että anomukset on laadittu suurta täsmällisyyttä noudattaen”, arvioi UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtaja Pekka Rajala. ”Paperija kartonkitullien osalta neuvottelut ovat vielä kesken. Venäjä haluaisi nostaa tulleja ja turvata mahdolliset investoinnit omaan paperin ja kartongin tuotantoon. Vähitellen metsäyhtiöt ovat kuitenkin saamassa Venäjän puun viennin byrokratiasta niskalenkin. Mikäli tämä katsotaan EU:n valtiotukisääntöjen vastaiseksi, tukien saaminen edellyttäisi, ettei töihin ryhdytä ennen viranomaisen hyväksymää suunnitelmaa. Kättä väännetään muun muassa pyöreän havupuun vientiluvista. Aikaisemmat lain uudistamisyritykset ovat kaatuneet EU:n pykäliin. Niihin tarvittaisiin pikaista WTO-sopimusten mukaista ratkaisua, jotta toiminnan ennustettavuus yritysten näkökulmasta paranisi”, Akola sanoo. Luhtaselan mukaan puun tuonnissa on ollut yllättävän paljon esteitä. TIIA PUUKILA MAA ja metsätalousministeriö on asettanut työryhmän selvittämään kemeralain uudistusta. Venäjä rajoittaa havupuun vientiä pitämällä listaa yrityksistä, jotka ovat valtuutettuja viemään puuta rajan yli. Metsä Groupin kansainvälisen puunhankinnan johtajan Markku Lähde: Metla/Metinfo Tuonti kasvussa Venäjältä tuodun raakapuun määrät kuukausittain 2011–2013 100 300 500 700 900 7/11 2/12 1/13 MAKASIINI • MAKASIINI • 2091_.indd 14 18.10.2013 16.42. Mikäli näin ei tehdä ja kartongin sekä paperin tuonti hiipuu, Venäjä voi ajautua korvaamaan pakkauskartongit muovilla. Kemeraa uudistetaan kiireessä Siunaus uudelle tukijärjestelmälle haetaan EU:sta. Ongelmia aiheuttavat myös alennetut paperin ja kartongin tuontitullit, jotka Venäjä on asettanut väliaikaisiksi. Lopullisen siunauksen tukijärjestelmälle antaa Euroopan komissio. Vaikka prosentin nousu voi tuntua mitättömältä, se on Metsäteollisuus ry:n Venäjä-asioiden päällikön Jukka Halosen mukaan mullistava uutinen. Tavoitteena on, että ministeriö antaisi lakiesityksen eduskunnalle syyskuussa ja uusi kemeralaki astuisi voimaan vuoden 2015 alussa. ”Mielenkiintoinen kysymys on, hyväksytäänkö jälkirahoitteinen työ”, sanoo työryhmän puheenjohtaja metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä. Lokakuun puolivälissä toimikautensa aloittaneen työryhmän aikataulu on tiukka, esitykset on toimitettava ministeriölle maaliskuun loppuun mennessä. ”Venäjän koivu on mahdollistanut tuotannon kehityksen ja turvannut tehtaiden menestymisedellytyksiä. Uimaharjun liukosellu on uusi tuote, jonka tuotanto ei olisi mahdollista ilman venäläistä koivukuitua”, sanoo Stora Enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalo. Mahdollisuuksien markkina Takkuisesta alusta huolimatta kauppa rajanaapurin kanssa käy paremmin kuin ennen Venäjän WTO-jäsenyyttä. Esimerkiksi taimikonhoito on jälkirahoitteista työtä, jossa tuki maksetaan jo toteutuneelle urakalle. UUTISET TIIA PUUKILA VENÄJÄ ON OLLUT Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsen runsaan vuoden ja osoittautunut hankalaksi kauppakumppaniksi
Metsänomistajalle luvassa kohtuuvuosi Metla ennakoi hakkuisiin ja kantohintoihin pientä kasvua. Siinä mielessä mennyt viisivuotiskausi on ollut aika haastava. METSÄTYYPPI Milloin on Harvestian syntymäpäivä. MISTÄ: Ollut lähes koko 30-vuotisen työuransa metsäteollisuuden leivissä, viimeksi Metsäliitolla. Metsälehdessä uutisoitiin viisi vuotta sitten, että Harvestia tähtää neljänneksi suurimmaksi puunhankkijaksi. Kokonaishakkuut jäävät kuitenkin kuluvan vuoden tasolle, koska kuitupuun lisätarvetta katetaan tuonnilla. Vuonna 2008 Venäjältä kuului uutisia korotetuista vientiveroista. Mistä löytyi rohkeus uuden puunhankintayhtiön perustamiseen. Ostamme noin seitsemän, kahdeksan prosenttia yksityismetsien puusta. Käynnistimme toiminnan samoihin aikoihin kuin ?nanssikriisi alkoi syyskuussa 2008. MAKASIINI • MAKASIINI • 2091_.indd 15 18.10.2013 16.42. Olemme kuitenkin päässeet hyvin lähelle viisi vuotta sitten tehtyjä suunnitelmia. Koko metsäalan kehitys riippuu paljon siitä, miten vienti vetää Euroopan ulkopuolelle. Miten kuvailisit kulunutta viittä vuotta. Aloitteen tekivät Myllykosken paperitehdas ja aallotuskartonkia valmistavan Savon Sellun omistaja Power?ute. Meidät on kirjattu kaupparekisteriin 24. PTT ennakoi, että tukkipuun nimellishintaan on tulossa ensi vuonna noin kolme prosenttia lisää, kuitupuun hintaan 0–2 prosenttia. Tämä sillä varauksella, ettei kansainvälinen taloustilanne aiheuta ikäviä yllätyksiä. Yksityismetsätalouden hehtaarikohtainen liiketulos nousee vajaaseen 90 euroon hehtaarilta ja puuntuotannon sijoitustuotto on 2–4 prosenttia niin tänä kuin ensi vuonna. Lisäksi tulemme hankkimaan raaka-aineen Iisalmen Soinlahteen rakenteilla olevalle Green Fuel Nordicin bioöljylaitokselle. In?aatio huomioon otettuna reaalihinnat laahaavat siis nollatason tuntumassa. Tämä tavoite on saavutettu. Hakkuiden Metla ennustaa olevan tänä vuonna runsaat 53 miljoonaa kuutiometriä, mikä on kolme prosenttia viime vuotta enemmän. Riskit ovat Metlan mukaan suuret, koska Euroopan talouskasvu jatkuu epävarmana. TEKSTI TIIA PUUKILA Kuvio Luontainen mänty laadukkain Lähde: Metla Parhaan tyven osuus luontaisissa ja viljellyissä männiköissä Luontainen Istutettu Kylvetty prosenttia 5 10 15 20 EERO SALA ENSI VUODESTA on Metsäntutkimuslaitoksen viime viikolla julkistaman suhdannekatsauksen mukaan tulossa metsänomistajalle, jos ei loistava niin kuitenkin tyydyttävä. Mitä kuuluu viisivuotiaalle. Kuinka merkittävä puunostaja Harvestia on. KUKA: Pekka Kauranen, puunhankintayhtiö Harvestia Oy:n toimitusjohtaja. Riskejä riittää Ensi vuonna tukkipuuhakkuut kasvavat pari prosenttia ja kantohinnat nousevat 1–2 prosenttia. Osakkaat halusivat turvata oman puuhuollon ja perustaa uuden puuhankintaorganisaation. Syntymäpäivänä pidämme elokuun alkua, jolloin aloitimme toiminnan. Kysynnän kasvu näkyy etenkin havutukkien kantohinnoissa, joiden ennakoidaan nousevan 2–4 prosenttia viime vuodesta. Myös Kotka Mills sekä itsenäiset sahat ovat asiakkaitamme. Viisi vuotta sitten perustettu puunhankintayhtiö Harvestia on nyt Suomen neljänneksi suurin puunostaja, kertoo toimitusjohtaja Pekka Kauranen. Mistä hankitte puunne. päivä huhtikuuta vuonna 2008. Metsäteollisuuden tuotteista sahatavaran, vanerin, kartongin ja sellun vienti on alkuvuonna vetänyt ja parantanut samalla koko alan kannattavuutta. Vertailun vuoksi: Pellervon taloustutkimus PTT ar vioi aiemmin, että puunostot yksityismetsistä lisääntyvät ensi vuonna noin prosentilla. Toimitamme puuta Vapo Timberin sahoille ja Vapon energiapuuhankintaan sekä Savon Sellulle. Puun kysynnän kasvaessa hakkuut ovat lisääntyneet ja kantohinnat nousseet. Kuitupuiden kantohinnat nousevat prosentin. Kokonaistoimitusmäärät ovat neljän miljoonan kuution vuositasoa. Kun Vaposta tuli toinen Harvestian omistajista vuonna 2011, toimialueemme laajeni Kymistä ja Savosta Keski-Suomeen, Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan. MITÄ: Luotsannut Harvestiaa toiminnan alusta alkaen
Sahatavaraa tytäryhtiöt tuottavat 340 000 kuutiota. MAKASIINI • MAKASIINI • 2092_.indd 16 18.10.2013 16.43. Tosin ”automiesten tietotoimisto” tiesi kertoa, että Westaksen leimikolta ajettiin viime viikolla mäntytukkeja Versowoodille. ”Hyödyt koostuvat pitkästä listasta säästöjä taloushallinnossa myynnissä ja tuotannon ohjauksessa sekä puunkorjuussa. Kaupan jälkeen Westas on vahvistanut sahojen taseita. Esimerkiksi mäntyja kuusisahauksen jakamista eri sahoille ei suunnitella. Toimitusjohtaja Kopra myöntää, ettei kauppa radikaalisti muuta sahojen toimintaedellytyksiä. Yrityksen pääomistaja ja toimitusjohtaja on Pekka Kopra, jonka suku omistaa puunjalostuskonserni Versowood Oy:n. Sahoista entistä vahvempia Westas Oy:n saha operaatio nähdään länsi rannikolla myönteisenä. Ostoalueita järjestellään parhaillaan uudelleen. ”Vahva omistaja varmistaa, että sahayritys pysyy jatkossakin isojen yhtiöiden vastapainona puumarkkinoilla. Westas Oy:n metsäpäälliköksi on valittu Raunion metsäpäällikkö Juha Mäki. Yhtiön liikevaihto kohoaa 90 miljoonaan euroon. Pihlavasta ja Rauniosta tulee Westasin tytäryhtiöitä. Kopra jatkaa Versowoodin osakkaana. Pääkonttori tulee Koskelle Varsinais-Suomeen. Raunio sahaa pääosin kuusta, vuosittain 420000 kuutiota. Satakunnassa toimivan metsänhoitoyhdistys Teljän toiminnanjohtaja Olli Mäki ei ole huolissaan kilpailun vähenemisestä, vaikka molemmat sahat ovat ostaneet puuta alueella. Raunion tuotanto jatkuu vähemmin säädöin. Tämä on helpottanut varsinkin Pihlavan toimintaa. ”Tämä on edellyttänyt suurta henkilökohtaista riskiä. Hyöty pienistä puroista Kaupan perusteita on Satakunnassa kummasteltu – etäällä toisistaan sijaitsevien sahojen omistuksen yhdistämisen hyödyt arvioidaan vähäisiksi. Hän kertoo, että tuotantoa yksinkertaistetaan Pihlavassa. Pihlavan sahalle etsitään ulkopuolisia puun toimittajia. Westas Oy:n vähemmistöomistajaksi tulee Ahlström Oy 15 prosentin osuudella. Puunkorjuu Juha Holm Oy:n hakkuukoneen kuljettaja Juha Holm korjasi Pihlavan sahan tukkileimikkoa Äetsässä. Puuta ostetaan Westas Oy:n nimiin. Ja onhan Westaksella neuvotteluvoimaa muun muassa rahdeista ja kaupoista sovittaessa.” Kopran mukaan sahausmäärät pysyvät nykyisellä tasolla. Puunhankinta yhdistetään. Lisäksi sahojen valttina on tukkirunkojen tarkka katkonta.” Olli ja Juha Mäki eivät ole sukua keskenään. Konsernin kolmanneksi tyttäreksi perustetaan Westas Bioenergia Oy. Kysymykseen, mistä rahat isoon kauppaan, Kopra vastaa odotetun niukkasanaisesti. Lisäksi mukaan on lähtenyt joukko ulkopuolisia rahoittajia.” Kopran mukaan Westas ja Versowood eivät toistaiseksi ole keskustelleet yhteistyöstä. MARKKINAT TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ TÄNÄ VUONNA perustettu Westas Oy osti Pihlavan ja Raunion sahat syyskuussa. Hän uskoo, että työt lisääntyvät sahakaupan jälkeen. Westaksen puunhankinta toimii jo nyt yhteisessä johdossa. Uusi omistaja turvaa sahojen aseman puu markkinoilla metsä yhtiöiden vasta painona. Westas ostaa vuosittain reilut 900000 kuutiota puuta. Se varmistaa aidon kilpailun. Pihlava sahaa puoliksi mäntyä ja kuusta, yhteensä 280000 kuutiota
. . . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. . Ensiharvennus . . . Harvennushakkuu . Ensiharvennus . . . . Harvennushakkuu . . . Uudistushakkuu . . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . . . . . . . . Uudistushakkuu . . . . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . Ensiharvennus . . . . . . Ensiharvennus . . Raakapuun kantohinnat lokakuussa viikolla 41 . . . . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . Indeksi kertoo muutoksista Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 Viikot 1–41/2013 2011 2012 928 186 m Kantohintojen kehitys 2011 2012 2013 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 8/2012 2/2013 10 12 4 6 8 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu MAKASIINI • MAKASIINI • 2092_.indd 17 18.10.2013 16.43. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. . . . . . . . . Harvennushakkuu . . . . . . . . . . . . . . Ensiharvennus . . . . Uudistushakkuu . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . Uudistushakkuu . . . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . . . . . Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. . . Uudistushakkuu . Harvennushakkuu . . . . . Ensiharvennus . . . Ensiharvennus . . . Uudistushakkuu . . . . Harvennushakkuu . . . Harvennushakkuu . . . nousussa . . . . . . . . . . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. . . . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . . . . . . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . Ensiharvennus . . . . . . . . . . Harvennushakkuu . . . . . . . . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. . . . . . . . . . . Uudistushakkuu . Harvennushakkuu . Uudistushakkuu
Sellulajien tavallinen hintaero on 70 dollarin tienoilla tonnilta, mutta tällä hetkellä se on jo 115 dollaria havusellun eduksi. Uutta tuotantoa ei ole tullut, vaan maailman havusellukapasiteetista poistui kaksi prosenttia, kun ruotsalainen osuustoiminnallinen Södra-yhtiö sulki elokuussa Norjassa 400 000 tonnin havusellutehtaan. Taustalla oleva vaikutusketju on yllättävä: Koska paperin kulutus laskee, niin kierrätyskuitua kertyy vähemmän. Lisäksi tarkasteltiin katkonta-aineistoa ostajayhtiöiden aikaisemmilta valtakirjakauppahakkuilta, joita yhdistys oli valvonut. Leimikko koostui 3,7 hehtaarin harvennuksesta sekä 3,6 hehtaarin uudistushakkuusta. Myös lehtisellun kysyntä kasvaa, vaikkakin odotettua vähemmän. Seurauksena oli, että havusellun tuottajavarastot supistuivat, lehtisellun kasvoivat. Sen vuoksi ensikuitua käytetään enemmän. Hän on kuitenkin tottunut myymään tarjouskilpailujen perusteella parhaan tarjouksen tehneelle. MARKKINAT Kuukauden puukauppa Vientikatsaus HANNU JAUHIAINEN METSÄNOMISTAJA päätti hakkauttaa Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan kesäleimikon. Kehittyvien maiden talouskasvu on hidastunut eikä paperin menekki ole pysynyt sellukapasiteetin kasvun tahdissa. Harvennuskuvioita oli kolme ja päätehakkuukuvioita kaksi. Odotukset painavat hintaa jo nyt. Uusia lehtisellutehtaita käynnistyy ensi vuoden alkupuolella Uruguayssa, Brasiliassa ja Kiinassa. Hakkuut saadaan päätökseen tällä viikolla. Vertailuun otettiin sen jälkeen mukaan tarjousten tukkien ja pikkutukkien mittaja laatuvaatimukset. MAKASIINI • MAKASIINI • 2093_.indd 18 18.10.2013 16.44. Havusellusta on niukkuutta, sillä kysyntä on tänä vuonna kasvanut normaalia trendiä enemmän. Tarjouksia tuli kolme. Varastotilanne on kiihdyttänyt hintojen eriytymistä. Ero kahden parhaan tarjouksen välillä jäi tosin pieneksi, muutamaan sataan euroon. Kehitys jatkuu, sillä havusellun syksyn aikana ilmoitetut parinkymmenen dollarin hinnankorotukset näyttävät onnistuvan. Leimikko olisi voitu myös myydä toiseksi parhaan tarjouksen tehneelle, jos myyjä olisi niin halunnut. 400 500 600 700 800 Havusellu Lehtisellu nesiassa paperikoneilla on ollut vajaakäyttöä ja niiltä on vapautunut lehtisellua myytäväksi markkinamassana. Vuoden alussa sellulajien hintaero oli vielä poikkeuksellisen pieni. Pelkästään yksikköhintoja vertaamalla tarjousten väliset erot olivat pienet. Sellutehdas Suomeen. Sekä alkuvuoden hintojen samantasoisuus että nykyinen veto eri suuntiin ovat poikkeuksellisia. Havusellun korkea hinta ja niukka tarjonta ovat nostaneet esiin yllättävän ajatuksen: voisiko maailman seuraava pitkäkuitutehdas perustua Suomen runsaisiin havupuuvaroihin. Paperitehtaat puolestaan lisäävät lehtisellun ostoja. Hintaerot tasoittuvat joskus, mutta siihen saattaa mennä aikaa, sillä uutta havusellukapasiteettia ei ole rakenteilla. Kiinassa ja IndoSellut vetävät eri suuntiin Lähde: Foex Indexes Oy 10/11 1/2012 1/2013 10/13 Euroa Havusellu kallistuu Sellulajien hinnat ovat tänä vuonna liikkuneet erikoisesti. Kaupat leimikosta tehtiin syyskuun puolivälissä. PYSTYKAUPPA POHJOIS POHJANMAALLA Puutavaralaji Harvennus Uudistushakkuu Mäntytukki m m m m Mäntypikkutukki m m m m Mäntykuitu m m m m Yhteensä m m Koko leimikko m euroa selvästi noin kolme tuhatta euroa alhaisemmalla hinnalla. Keskusteltuaan yhdistyksen neuvojan kanssa metsänomistaja päätti myydä leimikon sahalle. Ne tuottajat, jotka voivat tuottaa molempia sellulajeja, painottavat nyt havusellua. Hyvä sijainti vaikutti jonkin verran hintatasoon. Leimikko sijaitsi kuivalla kankaalla pikitien varressa. Sellutehtaiden puolestaan kannatti tuottaa lyhytkuitumassaa, jossa on parempi saanto. Puunmyyntisuunnitelman teon ja tarjous ten pyynnön maanomistaja jätti paikallisen metsänhoitoyhdistyksen tehtäväksi. Paperintuottajien kannatti lisätä havusellun osuutta, koska sen ajettavuus paperikoneella on parempi. Hintavertailu kallistui lopulta itsenäisen sahaostajan puolelle. Kolmas tarjous erottui Tukkien mitat ratkaisivat MIKKO HÄYRYNEN SELLUMARKKINOILLA on syksyn aikana syntynyt erikoinen tilanne havusellu kallistuu, lehtisellu halpenee
Olen oppinut, että hieskoivua kasvatetaan vain väljennykseen asti, sitten valmistetaan laadukkaaksi klapiksi.” KUUSESSA OLLAAN ”Omasta työnjohtotyöstä laistaminen. HELSINKI.FI/KEMIA/OPETTAJA/AINEISTOT/PAPERI Koska lumi tulee ja koska se lähtee. ILMATIETEENLAITOS.FI/LUMITILASTOT ”Puunsiemenen kylväminen rehevälle maalle oli täysin turhaa työtä. Olisi syytä varata kokonainen päivä ohjaamiseen, kun isompi muokkaus, istutus tai taimikonhoito on aluillaan.” PETE ”Toiseksi tyhmintä on ollut kahden ensimmäisen puukauppani antaminen mhy:n hoidettavaksi. . Mitään ei tarvitse tehdä ennen 25 vuoden iässä tehtävää ensiharvennusta. Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.. Se, etten uskaltanut ostaa 100 000 eurolla pikitien varresta erittäin puustoista metsätilaa, jossa oli myös tonttija sora-arvoja.” HATELO ”Jätin 25 vuotta sitten ensiharvennuksessa suoria oksattomia koivuja kasvamaan. Opin, että (männyn) kylvö onnistuu vain karuille maille.” PUUN TAKAA ”Juurikäävän merkityksen vähättely. Vanhan kaskikoivikon tilalle istutettiin ja kasvu on mielestäni varsin tyydyttävää.” HATELO KUUSIKKO VUOSIMALLIA Karhuista, nalleista, luonnosta, kulttuurista, kansanperinteestä ja mystiikasta kiinnostuneille avoin nettiyhteisö. Se, etten aloittanut metsien aktiivista ostamista vieläkin aikaisemmin. 20 40 60 80 100 EI 54 % KYLLÄ 46 % ”Keskustelupalstalla saivarreltiin, kuinka kuusen piipat eivät 10 vuodessa näy tielle. WWW.KARHUSEURA.NET Yleissivistävä esitys paperista. Siitä ei näytä tulevan lasta eikä…” JEES H VALTA ”Kuusen syysistutus alavalle hienojakoiselle routivalle maalle. Tämä kuva on otettu tieltä. MAKASIINI • MAKASIINI • 2094_.indd 19 17.10.2013 14.58. Kun päätehakkuumetsä, jonka arvon on ihan itse arvioinut, osoittautuu lahoksi, ei enää naurata.” GLA ”Kaikkein eniten on alkanut ottaa tupakkia, kun otin ’vieraalta’ kannonnoston. Nyt kun ovat lähestyneet tukkikokoa, latvat kuivuvat ja kasvu on loppu. Täällä vastaus. METSALEHTI.FI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Aiotko kokeilla jatkuvaa kasvatusta. Kaikkein tyhmintä oli antaa sen ihan ensimmäisen kaupan jälkeinen uudistaminenkin mhy:lle.” LMP ”En lähtenyt metsäkeskuksen tiehankkeeseen mukaan, kun runkotietä perusparannettiin.” SATAPII ”Yhteisomistus ilman yhteishallintasopimusta.” M ”Tilasin vasta nyt Metsälehden kestotilauksena.” PETRI Tulipahan tyhmäiltyä Metsälehden verkkokeskustelussa on muisteltu pahimpia epäonnistumisia
Metsäpalveluesimies Mikko Kumpuniemi ja metsänomistaja Jouko Okkonen ovat tyytyväisiä vastavalmistuneeseen metsätiehen. VALMIS TA TULI TEEMA: METSÄTIE MAKASIINI • 2144_.indd 20 17.10.2013 15.01
Hanketta viriteltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2007, ja monien vaiheiden jälkeen tie valmistui tänä syksynä. Uusi Lavin metsä tie on pitkän prosessin tulos. TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT JUHA OLLILA VALMIS TA TULI MAKASIINI • 2144_.indd 21 17.10.2013 15.01
”Tänä kesänä ajettiin vielä jonkin verran soraa painannekohtiin”, viimeistelystä vastannut metsäpalveluesimies Mikko Kumpuniemi Suomen metsäkeskuksen MetsäTEEMA: METSÄTIE MAKASIINI • 2144_.indd 22 17.10.2013 15.01. Opettajan työstä eläkkeelle jäänyt Okkonen otti tiehankkeen ohjat käsiinsä jo hankkeen alkuvaiheessa. ”Niistä käytiin kovasti keskustelua”, Okkonen kertoo. Linjaukset puhuttivat Metsätietä oli haviteltu alueelle pitkään. ervolalainen metsätilallinen Jouko Okkonen on tyytyväinen mies. Kannustusta asian edistämiseen hän sai muun muassa metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöiltä, jotka ymmärsivät tien merkityksen alueen metsille. Muutama valituskierroskin ehdittiin hankkeen aikana käydä. Palstat ovat tyypillisesti kapeita sarkoja, jotka lähtevät jokivarresta sisämaahan. Niiden hoito ja puunkorjuu oli hankalaa, koska sisämaahan ei ollut tietä. Alue on alavaa suoaluetta ja kovempia kangasmaita on siellä täällä. Vajaan kolmen kilometrin mittainen tie sijaitsee Tervolan eteläosassa, nelostien länsipuolella ja lähellä Tornion rajaa. Epäileviäkin toki oli, kuten yleensä tiehankkeissa. Tiehankkeen toteuttajana aloitti Lapin metsäkeskus. Lopullinen linjaus tehtiin pääosin maaston kantavuuden mukaan. Lavin metsätien vaikutuspiirissä on 350 hehtaaria metsää. ”Kävin useimpien kotonakin”, Okkonen kertoo. Okkonen tapasi esimerkiksi henkilökohtaisesti kaikki tien vaikutusalueella metsiä omistavat kolmisenkymmentä metsänomistajaa. Hänen alullepanemansa Lavin metsätie valmistui elokuun lopulla. Perustyöt tehtiin vuosina 2011– 12. Metsäkeskuksen uudelleenjärjestelyjen takia viimeistelytyöt saattoi tänä vuonna loppuun Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelut. Suunnitteluvaiheessa esillä oli useita vaihtoehtoisia tielinjauksia. Tiehanketta viriteltiin jo vuonna 2007, mutta käyntiin se lähti lopulta vasta vuonna 2009, jolloin tiestä saatiin metsäkeskuksen rahoituspäätös. Hankkeen vetämisessä riitti puuhaa. Urakkaa helpotti se, että suurin osa metsänomistajista oli valmis tientekoon
Ensimmäisten leimikoiden puut ajettiin toissa talvena, tänä syksynä on päästy kesäkorjuuseen. Tie valmis syksy 2013 . Korjuun jälkeen kannot Lavin tiehanke . Loppukustannus 19,50 €/m . Okkosenkin tilalla on tehty uuden tieuran valmistuttua jo yksi talvikorjuu. Osakastiloja 32 . palveluista kertoo. Pituus 2,75 km . MAKASIINI • 2144_.indd 23 17.10.2013 15.01. Muiden maksuosuus 100–900 €/osakas Lavin metsätiellä on mittaa vajaat kolme kilometriä ja 28 osakasta. Hakkuita on tehty useammalla tilalla, samoin hoitotöitä. Toiminta lisääntyi heti Uuden tien merkitys on näkynyt jo alueen metsissä. Tieuraa voidaan yleensä hyödyntää talvikorjuussa heti perustöiden teon jälkeen. Kolmen suurimman osakkaan osuus 52 % (16700 €) . Osakkaita 28 . Runkotyöt 2010–12 . Hyötyalue 350 hehtaaria . Lopuksi tie lanattiin oikeaan muotoon. Se sijaitsee aivan tien perällä. Aiemmin osa tilan hakkuista on tehty toiseen suuntaan menevän usean kilometrin mittaisen talvitien kautta. URAKKAA HELPOTTI SE, ETTÄ SUURIN OSA METSÄNOMISTAJISTA OLI VALMIS TIEN TEKOON. Päällysrakennetyöt 2012–13 . Lisäksi viimeisteltiin liittymät ja kohtaamispaikat. Jaakko Okkosella on uuden tien varressa noin sadan hehtaarin metsätila. Rahoituspäätös 2009 . Metsänomistajien maksu osuus tuen jälkeen 11,80 €/m
Piennartiet ulottuvat yleensä yhden tilan alueelle. Varsinaisesta metsätiestä on tehty sivuteiksi kaksi 300–500 metrin mittaista kevytrakenteista piennartietä metsänomistajien omina hankkeina. TEEMA: METSÄTIE MAKASIINI • 2144_.indd 24 17.10.2013 15.01. Niinpä lopullinen kustannus on vajaan kolmanneksen maksettua kulua pienempi. Okkonen on tehnyt kaupat jo toisestakin leimikosta. Osa siitä voidaan uuden tien ansiota korjata kesäaikaan. Tienteon kustannuksia nosti jonkin verran se, että pehmeille maille rakennetuille tieosuuksille jouduttiin ajamaan tavallista enemmän soraa ja murskeita Rakentamiseen saatiin kemeratukea, joka kattoi 40 prosenttia kustannuksista. Yhdistymisestä päätettiin lokakuun alkupuolella ja parhaillaan on käynnissä tieyksiköiden laskeminen. Näin osakkaiden maksuosuudeksi jäi noin 32 000 euroa. Jo Lavin tiehankkeen toteutuksen aikana alueen neljä metsätieosakaskuntaa neuvottelivat yhdistymisestä. kerättiin ja haketettiin kesän aikana. Uuden tien ansiosta voidaan palstan äärelle tuoda raskasta haketuskalustoa. Metsäteitä on uudessa kokonaisuudessa kaikkiaan noin 30 kilometriä. Mukaan tulevat myös Ylähaapakummun sekä Koivikkomaan metsätiet. Uuden tiekokonaisuuden nimeksi tulee Haapakumpu. Lisäsora nosti hintaa Lavin metsätien rakentaminen maksoi noin 53000 euroa. Lavin tie alkaa Nelostieltä lähtevästä Haapakummun metsätiestä, johon Lavi nyt liittyy. Tiehankkeessa on 28 osakasta, joista kolmen suurimman osuus kustannuksista yli puolet. Metsätien rakentamiskulut voidaan vähentää 15 prosentin vuosipoistoina tilakohtaisesti. Isomman osaksi Lavin tiekunta ehti toimia vain vajaan kuukauden, kun edessä oli jo liittyminen isompaan kokonaisuuteen. Jouko Okkosen metsäpalstalla on jo korjattu puuta ja kantoja uuden metsätien aikaan. Se aloitettiin jo syyskuun puolella. Harvennuskohteille on tekeillä kunnostusojitus. SUURIMMALLE OSALLE OSAKKAISTA TIEKUSTANNUS JÄI MUUTAMIIN SATOIHIN EUROIHIN. Suurimmalle osalle osakkaista tiekustannus jäi siten muutamiin satoihin euroihin. Summiin on vielä lisättävä arvonlisävero, jonka osakkaat saavat palautuksena takaisin, jos ovat arvonlisäverovelvollisia. Muiden tiekustannus oli 100–900 euroa tilaa kohden
Valitukset johtavat harvoin muutoksiin. Etenkin Lapissa saatetaan ajatella niin, että jos omalla palstalla ei nyt ole hakkuumahdollisuuksia, tietä ei tarvita. Silloin tie on yleensä hyödyllinen. Lisäksi kunnollinen metsätie nostaa metsäpalstan arvoa. Tietoimituksesta voidaan valittaa maaoikeuteen ja sen päätöksestä edelleen hallinto-oikeuteen. Mitä suurempaa joukkoa tiehanke koskee, sitä varmemmin joukosta löytyy joku, joka ei halua osakkaaksi tiehen. Metsäpalveluesimies Pekka Huuki metsäkeskuksen Metsäpalveluista muistuttaa, että jos omalla metsäpalstalla on taimikoita tai nuorta metsää, niin hakkuut ovat kohta ajankohtaisia. Tietoimituksista valittaminen Tietoimituksista valitetaan usein. Hanketta vastustava voi myös kokea metsätien tarpeettomaksi oman metsän hoidon tai useimminkin hoitamattomuuden takia. Joskus maaoikeus saattaa muuttaa yksiköiden määrää valittajan hyväksi. Myös hoitotöiden teko helpottuu, kun metsäpalstalle pääsee tietä myöten. Kysymys on yleensä rahasta. Hinnannousu voi kattaa kaikki tiekustannukset, jotka ovat verotuksen jääneet metsänomistajan maksettavaksi. MAKASIINI • 2144_.indd 25 17.10.2013 15.01. Tietoimituksen perustana on maanmittauslaitoksen insinöörin tekemä yksikköjako
Sadevedet pehmentävät sen jälkeen tien runkoa, koska ne eivät pääse valumaan tien sivustoille. Tien käyttöä saattaa haitata myös tien reunojen pusikoituminen. TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT JUHA OLLILA V alittavan moni metsätie on rapistunut huonoon kuntoon, eivätkä kaikki enää kestä tukkirekkojen painoa kesäaikaan. Lanauskin saattaa unohtua, jolloin renkaiden kohdalle muodostuu painaumat. Kunnostuksen tarpeessa Uusia metsäteitä tehdään enää vähän, sillä painopiste on nyt vanhojen metsäteiden kunnostuksessa. Metsäpalveluesimies Pekka Huuki Metsäkeskuksen Metsäpalveluista kertoo, että tiet rapistuvat osin huonon hoidon takia. Ne on usein rakennettu betonirenkaista, jotka ovat aikojen saatossa liikkuneet ja tiehen on tullut reikiä.” Huolto unohtuu Tyypillinen ongelma on se, että pehmeillä kohdilla tien runko alkaa pettää ja tiehen tulee painaumia. Väärällä lanaustekniikalla pintamaat ovat saattaneet joutua tien reunustoille ja tie on keskeltä notkolla. Osa on taas tehty sen verran kevyesti, että ne eivät kestä nykypäivän tukkirekkoja tai muuta teillä liikkuvaa raskasta kalustoa. Vesakko valtaa alaa tieltä etenkin, jos tietä ei aurata talvella. Tähän vaikuttaa osaltaan ojien umpeutuminen tai madaltuminen. Niihin kertyvä vesi syövyttää uria entistä syvemmiksi. Korpiojan kunnostettavan metsätien urapainaumat ovat viidentoista sentin luokkaa. ”Ongelmakohtia ovat esimeriksi tierummut. TEEMA: METSÄTIE MAKASIINI • 2144_.indd 26 17.10.2013 15.01
Metsäpalveluesimies Pekka Huuki esittelee tyypillistä vanhan metsätien vikaa. Ensi vuodesta voi tulla tiukempi, loppuvuodesta rahoitusta saattaa olla vaikeampi saada uusille hankkeille. Kunnostukseen kemeratukea Huonoon kuntoon mennyt tie kannattaa Pekka Huukin mukaan kunnostaa perusteellisesti. Talvitien pohjustaminen voidaan aloittaa jo ensimmäisten pakkasten ja lumien tultua. Piennartiet on ensisijaisesti tarkoitettu talvitien pohjiksi, ojitusalueiltahan puuta korjataan yleensä talvella. Useimmat yli 20 vuotta sitten rakennetut tiet ovat peruskunnostuksen tarpeessa, osa on jo kunnostettu. Sen rakentamiskustannuksiin saa kemeratukea, jos samalla tehdään kunnostusojitus. Huuki muistuttaa, että huonoon kuntoon mennyt tie kestää kevyen kunnostuksen jälkeen yleensä vain puolenkymmentä vuotta ja tie on sen jälkeen taas hoidon tarpeessa. Myös Metsäpalvelut voi toimia hankkeen käynnistäjänä. Vanhojen metsäteiden kunto vaihtelee. Veden vaivaamilla kohdilla tarvitaan yleensä oja tien varteen, jotta tilustie pysyy kulkukelpoisena. Tietyypit Metsätie Metsätie on yleensä valtion kemeratuella tai sitä edeltäneellä metsänparannustuella tehty tie. Vaihtoehtoja on yleensä kaksi: joko hoitokunta toteuttaa itse kevyen kunnostuksen tai tehdään peruskunnostus kemeratuella. Tyypillisiä tilusteitä ovat myös osin maatalouden käytössä olevat tiet, joita myöten kuljetaan metsäänkin. Se on tarkoitettu ympärivuotiseen liikkumiseen ja kestää myös raskasta kalustoa. Osa piennarteistä voi kovettua niin paljon, että niitä pitkin voidaan liikkua kesäaikaankin ainakin henkilöautolla ja maataloustraktoreilla. Tien rakentamisen tuki on 20–40 prosenttia. Ne tehdään ojien viereen ojituksen yhteydessä kertyvästä maa-aineksesta. Tiekunnan omassa hankkeessa arvonlisäveroja ei voida vähentää, koska tiekunta ei ole arvonlisäverollinen. Kemerahoitusta tiehankkeisiin on tänä vuonna ollut Heinosen mukaan hyvin saatavissa. Tällainen tie on helpointa tehdä hiekkakankaalle, missä ei ole kosteita paikkoja. MAKASIINI • 2144_.indd 27 17.10.2013 15.01. Heinosen mukaan tiehankkeita ei ole erityisemmin tarvinnut markkinoida. Leutoina talvina piennarteiden merkitys korostuu. Yleensä tilustien vaikutuspiirissä on yhden tai korkeintaan kahden tilan maita. Samalla rahalla saa kuitenkin kemeratuella tehtyä, täysin peruskunnostettua tietä 2–3 kilometriä, jos ollaan 60 prosentin tukialueella. Ojamaat käytetään tiepohjan tasaukseen. Vanhat rumpurenkaat ovat liikkuneet ja tiehen on tullut reikiä. ”Meille tulee myös esimerkiksi metsäyhtiöiltä toivomuksia, että se ja se metsätie olisi aika laittaa kuntoon”, Heinonen kertoo. ”Kilpailu tienrakentamisesta tullee kiristymään, mikä sinänsä on hyvä asia”, Heinonen toteaa. Kiinteä penger jäätyy nopeammin kuin sammaleinen ja huokoinen umpisuo. Ensi vuonna tiukempaa Metsäkeskuksen Metsäpalvelut, joka nimetään marraskuussa uudelleen, tekee valtaosan Suomen uusista metsäteistä ja teiden kunnostuksista. Tukkiautojen painoa piennartiet eivät kestä sulan maan aikaan. Ennen töiden aloittamista on hyvä tehdä kunnolliset laskelmat kustannuksista. Tilustie Tilustie on metsätietä kevyemmin tehty tieura, joka voi kuivana aikana kestää myös raskasta liikennettä. Piennartiestä on paljon etua talvitietä tehtäessä. Jos maapohja koostuu hienojakoisista maista, tieura ei kostealla säällä kestä raskaampaa liikennettä. Tiekunnan osakkailta kunnostusta varten keräämistä rahoista arvonlisäveron osuus menee siis tavallaan hukkaan. Se on valmis ja tasainen ura leimikolla. Metsäteitä rakentavat ja kunnostavat jonkin verran myös metsänhoitoyhdistykset sekä yksityiset yrittäjät. Pohjois-Suomen aluejohtaja Pekka Heinonen arvioi, että Metsäpalveluiden osuus on nyt noin 80 prosenttia. Metsätien perusparannukseen tukea saa 40–60 prosenttia kustannuksista. Tiellä on yleensä hoitokunta ja tieosuudet on jyvitetty käyttötarpeiden mukaan. Metsäpalvelujen laskelmamallin mukaan esimerkiksi noin 1,5 kilometrin kevyensorttinen tienkunnostushanke maksaa tiekunnan omana työnä arvonlisäveroineen noin 14000 euroa. Tilustien saattaa saada kulkukelpoiseksi kantojen ja kivien poistolla ja tiepohjan tasauksella. Laajoilla tasaisilla kangasmailla pienin kustannuksin metsään tehtyjä tieuria voi olla paljonkin ja ne voivat ulottua useiden eri tilojen alueille. Tyypillinen metsätie on metsäkeskuksen rakentama ja tien vaikutusalueella on lukuisia metsätiloja, joskus myös vapaa-ajan kiinteistöjä. Etelä-Suomessakin, 40 prosentin tukialueella, kemeratie on varsin kilpailukykyinen vaihtoehto. Piennartie Piennarteiksi kutsutaan kunnostusojituksen yhteydessä tai muutoin suoalueelle tehtäviä tienpohjia. Piennartien tekeminen on edullista. Yleensä hankkeen alullepanijoina ovat hoitokunnat. Kemeratie puolestaan kestää peruskunnostuksen jälkeen useita kymmeniä vuosia, kunhan tietä lanataan 1–2 vuoden välein
Onneksi metsänomistajalla ei ole todellisuudessa alkeellisintakaan mahdollisuutta tarkastella harvennushakkuun taloudellista järkevyyttä, joten mieli pysyy hyvänä. Useimmat metsänomistajat haluavat puukauppaa tehdessään rahaa, ja sitä tulee ensiharvennuksista vain vähän. MAKASIINI • MAKASIINI • 2145_.indd 28 17.10.2013 15.02. M etsäasiantuntijoiden avuksi luotiin aikanaan ns. Mikä muu tekijä vaikuttaa voimakkaasti hakkuiden kohdentumiseen. MänTietokoneella harvennettu Onneksi metsänomistajalla ei ole todellisuudessa alkeellisintakaan mahdollisuutta tarkastella harvennushakkuun taloudellista järkevyyttä, joten mieli pysyy hyvänä. harvennusmallit. Harvat puunostajat kaipaavat ensiharvennusleimikoita talvikorjuuseen. Harvennusmalleista, joiden taH arvennushakkuita on tehty muutaman viime vuoden aikana ennätystahtia, mutta onko harvennettu oikeita kohteita. Koneyrittäjä kannattavan korjuukohteen, koska rungot ovat riittävän isoja. Siinä vaiheessa poistetaan metsästä niitä runkoja, joiden arvokasvu on suurin. Pari esimerkkiä, jotka kuvaavat ongelmaa. Metsänomistaja saa vähän tuloja ja kauniin metsän. Myöhemmin tietokoneaikana nämä harvennusmallit siirtyivät metsäsuunnittelun pohjaksi ja ne alkoivat ohjata hyvin voimakkaasti harvennushakkuita. Harvennushakkuu on taatusti myöhässä. Samoin niissä on tavoitepuusto, joka tulisi jäädä harvennushakkuun jälkeen. Jos saat vastaukseksi epämääräistä mutinaa, tai ”kyllä tämä minun mielestä kannattaisi vielä harventaa”, olet saanut vastauksen, ettei hänkään tiedä. Harvennushakkuuta ei kannata enää tehdä lainkaan. Harvennusmalli myöhästyttää myös myöhempiä harvennuksia. Esimerkkikohteet ovat juuri saavuttaneet leimausrajan. ty-hieskoivusekametsä, jossa koivut ovat pituudeltaan 18-metrisiä ja männyt 15-metrisiä. leimausraja, jonka täyttyessä metsä pitäisi harventaa. Kuinka moni metsäasiantuntija ja metsänomistaja oikeasti uskaltaa väittää tuntevansa harvennusmallien taloudelliset perusteet. Toinen versio: Männyt ovat 18-metrisiä ja niitä on tasaisesti noin 600 runkoa hehtaarilla, koivut ovat 15-metrisiä. K un metsäasiantuntija seuraavan kerran ehdottaa harvennushakkuuta varttuneeseen kasvatusmetsään, kysy häneltä, miten harvennushakkuu vaikuttaa sijoitetun pääoman tuottoon, kun metsä on tarkoitus uudistaa 15 vuoden kuluttua. Tehdyn harvennushakkuun tuloksena metsän kasvu ja erityisesti arvokasvu putoavat merkittävästi. Harvennusta ehdotetaan tehtäväksi, kun puuston pohjapintaala saavuttaa leimausrajan. Hän puntaroi palstallaan metsänomistamisen taloudellisia ulottuvuuksia. Niissä on eri metsätyypeille ns. Harvennusmalleissa optimoidaan ensiharvennuksen ajankohtaa. H arvennusmallien ongelmana on myös se, että ne ohjaavat tekemään harvennushakkuun hyvälaatuiseen mäntytai kuusimetsään vielä silloinkin, kun jo lähes kaikki puut ovat tukkikokoisia. Puunostaja sai sopuhintaan harvennushakkuukohteen, josta tulee tukkia. Tietokoneesta, joka tuottaa hakkuuehdotuksia, on tullut varkain isäntä. Tämä johtaa siihen, että ensiharvennus myöhästyy lähes aina, koska puuston kasvu on nopeinta juuri ensiharvennusvaiheessa. Tällaisia kohteita harvennetaan paljon ja kaikki ovat tyytyväisiä. Mitkä tekijät ohjaavat harvennushakkuukohteiden valintaa ja miksi. Ei siis ole ihme, että ensiharvennuksia jää tekemättä, mistä aiheutuu metsänomistajille merkittävät taloudelliset tappiot. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC voitteena ei muuten ole yksiselitteisesti metsänomistajan taloudellinen etu, on tullut isäntä. Apuväline, eli harvennusmalli, alkoi muuttua varkain isännäksi. Kummassakin esimerkissä harvennusmalli johtaa harhaan. Kaikki puunostajat haluaisivat ostaa kesäja kelirikkoleimikoita, useimmat erityisesti tukkileimikoita. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja
sivu 38 OMA METSÄ M IK KO RI IK IL Ä 2146_.indd 29 17.10.2013 15.03. LIIAN MÄRKÄÄ Ojien kunnostuksessa tarvitaan ammattiapua sivu 30 MOOTTORI SAHA KOULU Ensi kertaa harvennukselle sivu 33 METSÄPERINTÖ Hallintaoikeuden riskit sivu 34 TUTKIMUS Vierimetsien hoito kannattaa sivu 36 ALLAKKA Nyt kerätään havuja sivu 37 KYSY POIS Milloin taimia siirretään
Sopivia ammatti-ihmisiä löytyy metsänhoitoyhdistyksistä, Suomen metsäkeskuksen Metsäpalveluista ja metsäpalveluyrityksistä. Ojien kunto heikkenee kes kimäärin 20–30 vuodessa. Ne on hyvä tarkistaa, jos uudisojituksesta on kulunut sen verran. Täytyy tarkkailla, onko puuston pituuskasvu alkanut heiketä. Millaisissa paikoissa kunnostusojitusta yleensä tarvitaan. Ne eivät hoida kuivatusta riittävän hyvin, ja luonto palaa lähemmäs suoekosysteemiä. Runsas puusto haihduttaa niin, että puut kasvavat hyvin kosteudesta huolimatta. Se on erittäin oleellinen osa projektia – ojitusalueen vedet päätyvät jossakin vaiheessa johonkin vesistöön. Vesi on lähempänä maan pintaa ja kasvillisuutta, kun ojat ovat huonossa kunnossa. Se tulee myös taloudellisesti edullisimmaksi. Rahkasammalen voimakas kasvu kertoo huonosta kunnosta. He auttavat esimerkiksi perustamaan yhteishankkeen naapurien kanssa ja osaavat arvioida, saako siihen kemeratukea. Ojat kulkevat usein useamman omistajan mailla, joten yhteishankkeella saadaan paras lopputulos. Kokonaisuudesta nähdään, mistä vesi tulee, minne se menee ja mihin se kannattaa johtaa. Sen ansiosta korjuukustannukset pysyvät kohtuullisina. Toisaalta hyvä metsänkasvu vähentää ojien kunnostustarvetta. On KUNNOSTUS OJITUKSESTA Kunnostusojittajan kannattaa pysyä hyvissä väleissä naapurien kanssa. METSÄNHOITO Mistä huomaa, että olisi aika kunnostaa ojat. Jos on, juuret eivät saa märkyyden vuoksi happea. Ottaa yhteyttä ammattilaiseen, joka on perehtynyt sekä turvemaiden puunkorjuuseen että ojasuunnitteluun. Yhdessä ojat ja vesiensuojelujärjestelmät saadaan toimimaan. Yleensä ojituskohteilla tehdään harvennushakkuita tai korjataan energiapuuta, mutta päätehakkuuikäisiäkin kohteita on. Mitä metsänomistajan on viisainta ensimmäiseksi tehdä. Laki on tiukka, ja jokaisen ojitushankkeen yhteydessä on suunniteltava vesiensuojelurakenteet. Turvemailla, joita on otettu metsätalouskäyttöön. Sama koskee vesiensuojelurakenteita. TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI KYSYMYSTÄ MAKASIINI • MAKASIINI • 2143_.indd 30 17.10.2013 15.03. Jos ojitus tehdään hakkuun yhteydessä, ennen ojitusta kannatta ehkä kustantaa yhdessä piennartie, jotta puut saadaan pois. Ojia ei välttämättä tarvitse kunnostaa ennen päätehakkuuta. Kuinka usein ojat pitäisi perata. Mikä rooli vesiensuojelulla on. Miksi ojitukseen tarvitaan naapureita. Jonkin verran myös kivennäismailla ja ohutturpeisilla mailla, joilta turve on hävinnyt kuivatuksen jälkeen. Ojat kannattaa kunnostaa hakkuun yhteydessä
Päästöjä koetetaan torjua kaikin keinoin. Allas ei ole välttämätön, jos alueella on esimerkiksi pintavalutukseen sopivia kohtia. Kunnostusojituksesta tehdään vesilain mukainen ilmoitus alueelliselle ely-keskukselle. Laajalle alueelle voidaan tehdä myös kosteikko. Yhdessä ne voivat muodostaa kosteikon. Se on iso kuoppa, joka kaivetaan yleensä laskuojan varteen. Tarkoitukseen sopii vähäarvoinen, luonnontilainen alue. Paikassa ei pidä ajaa millään ajoneuvolla, ettei uria synny. Kuoppa mitoitetaan siten, että vesilitra viipyy altaassa vähintään tunnin. Mikä on pintavalutuskenttä. Miten laskeutusallas suunnitellaan. Altaan koon ratkaisee se, paljonko kohtaan kertyy vettä kevättulvan aikana. Kentällä veden mukana kulkeva hieno aines siivilöityy kasvillisuuden pintaan tai turpeeseen. Näin ne päätyvät maastoon eivätkä vesistöihin. Siellä ei saa olla ennestään vettä johtavia urapainaumia. Matalaan osaan kehittyvä kasvillisuus pidättää kiintoainesten lisäksi ravinteita. Ideana on hidastaa veden virtaamisnopeutta niin, että sen mukana tuleva kiintoaines kerkiää laskeutua altaaseen. Laskeutusallas saattaa olla kymmeniä metrejä pitkä ja 5–7 metriä leveä. Loivasti viettävä alue, jonka läpi vesi virtaa vähitellen kasvillisuuden ja pintaturpeen seassa. Levennetään ojaa. Sen pitää olla loivaluiskainen, jotta eläimet pääsevät sieltä pois. kuvattava ojituksen mahdolliset vaikutukset ja varauduttava torjumaan haitat. Kosteikko ei ole yhden ojitushankkeen vesiensuojeluOjan kunnostukseen saa kemeratukea, mutta kunnostus voi kannattaa, vaikka tukea ei saisikaan. Kosteikko sisältää syvänteitä ja laajoja matalia osia. Voidaan myös rakentaa laskeutusallas, pintavalutuskenttä tai putkipato. Ne kulkevat läpi, joten tarvitaan lisäksi muita rakenteita kuten pintavalutuskenttä, jonne vesi ohjataan seuraavaksi. Sen paikka on laskuojassa, joka kerää usean pienemmän ojan vedet. Ojassa virtaavan veden mukana huuhtoutuu kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita vesistöihin. Siellä arvioidaan, ovatko suunnitelman vesiensuojelutoimenpiteet riittävät vai pitäisikö niitä parantaa. Laskeutusaltaat eivät kuitenkaan pidätä kaikkein hienointa ainesta kuten savea, hiesua tai orgaanisia turvehiukkasia. Ojan kaivaminen maksaa noin 50 senttiä metriltä. M IK KO RI IK IL Ä MAKASIINI • MAKASIINI • 2143_.indd 31 17.10.2013 15.04. Laskeutusallas on siis isompaa valuma-aluetta koskeva ratkaisu. Mikä on kosteikon idea. Mikä on laskeutusallas. Maan pinnan muoto sanelee rakenteet, mutta pintavalutuskenttä voi yhdistyä laskeutusaltaaseen. Mitä vaaroja kunnostusojituksesta voi koitua vesistöille. Altaan kokoa laskettaessa huomioidaan myös, minkä verran puusto haihduttaa vettä. Se taas määritellään valuma-alueen koon perusteella. Jos maasto on tarpeeksi kaltevaa, jätetään osa ojasta perkaamatta. Jokaiseen kuivatusojaan kaivetaan lietekuoppia, joihin karkein maa-aines jää. Sitten selkiytynyt vesi jatkaa eteenpäin
Hanke on kemerakelpoinen, jos puusto on alkuperäisen ojituksen ansiosta kasvanut riittävästi. Esimerkiksi kolmesta osakkaasta yhden kustannukset ovat 5000 euroa, toisen 2000 euroa ja kolmannen 3000 euroa – yhteensä 10000 euroa. Ei kunnostusojitus ilman sitäkään niin kallista ole, etteikö sitä kannattaisi tehdä. Jos on isot tilat ja palstat, pari kolme maanomistajaa riittää. Mistä tulee riitoja. Miten vesiensuojelusta ja muista yhteisistä asioista sovitaan käytännössä. Jos vaikkapa ojanteko ei sovi jollekin osakkaalle, hän pystyy vaikeuttamaan suuren alueen kuivattamista. Ojan kaivaminen maksaa noin 50 senttiä metriltä. Ojaan asennetaan tarkoitukseen suunniteltu putki, joka mitoitetaan suuaukoltaan pienemmäksi kuin vesimäärä, joka ojassa normaalisti virtaa. Putkipadot ovat myös erinomainen keino parantaa laskeutusaltaan tehoa. Eri omistajien hakkuut osuvat yleensä eri aikoihin, joten ojalinjojen avautuminen metsään kestää. Aina löytyy vastarannan kiiskiä. Kysymyksiin vastasivat ympäristöja ekosysteemipalvelujen vesiensuojelun asiantuntija Samuli Joensuu Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta (1–17) ja Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelujen PohjoisPohjanmaasta ja Kainuusta vastaava metsäpalvelupäällikkö Pauli Juntunen (18–19). Kun halutaan hidastaa eroosiota. Riippuu siitä, miten maat jakautuvat. Sitä myönnetään myös yhteisiin kustannuksiin, esimerkiksi kulkuyhteyksien parantamiseen tai suuriin vesiensuojelurakenteisiin. Minkäkokoinen porukka on sopiva yhteishankkeeseen. Suomi on jaettu kolmeen tukivyöhykkeeseen. Hänen välityksellään ojasuunnittelija pitää yhteyttä kaikkiin osakkaisiin. Yksityinen metsänomistaja voi saada kemeravaroista tukea hankkeen suunnitteluun ja toteutustöihin. Kokouksessa sovitaan yhteyshenkilö, joka on joku osakkaista. Tämä koskee kaikkia yhteisiä projekteja kuten vesiensuojelun rakenteita ja piennarteitä. Kaivuutyöt kannattaa jättää vähälle, jotta kasvillisuus valtaa paikan nopeasti. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla olot ovat hankalat, koska palstat ovat kapeat ja pitkät. Ensimmäinen maksaa yhteisistä rakenteista 50 prosenttia, toinen 20 ja kolmas 30. Kauanko projekti kestää. Pidetään osakaskokous, jonka ojasuunnittelija kutsuu. Näin virtaus hidastuu, eikä vesi irrota ojista hienoa ainesta eikä kuljeta sitä alaspäin. METSÄNHOITO ratkaisu vaan vaatii laajan, jopa parintuhannen hehtaarin valuma-alueen. Itse kunkin osuus lasketaan prosentteina niistä kustannuksista, jotka koituvat hänen maillaan tehtävistä töistä. Sanoisin, että 10–30 on hySA M U LI JO EN SU U MAKASIINI • MAKASIINI • 2143_.indd 32 17.10.2013 15.04. messa toteutustyöhön saa tukea 40 prosenttia, Keski-Suomessa 50 ja Pohjois-Suomessa 65 prosenttia. Hyvä kosteikko syntyy patoamalla ja pengertämällä. Pohjoisessa omistaja maksaa itse siis 35 prosenttia kustannuksista. Milloin ja kuinka paljon saa kemeratukea. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö käsittelee hakemukset ja päättää rahoituksesta. Tavallisesti 3–5 vuot ta. Rajaojat maksetaan puoliksi. Jokaisella on oikeus harjoittaa järkevää metsätaloutta. Se osoittaa, että kohde on taloudellisesti kannattava. Aika jouhevasti isotkin projektit silti sujuvat. Mihin käytetään putkipatoa. Vesi patoutuu ojiin putken yläpuolelle ja kulkee putken läpi vähitellen. Paljonko kunnostusojitus maksaa. Riippuu siitä, saako metsänomistaja hankkeelle kemerarahoituksen. Silloin ojitusluvan tai -toimituksen voi hakea viranomaisilta. Suunnittelija arvioi kelpoisuuden. Etelä-SuoLaskeutusallas hidastaa veden virtaamisnopeutta, jolloin veden mukana tuleva kiintoaines ehtii laskeutua altaaseen. Miten yhteishankkeiden kustannukset jaetaan. Takavuosina yhdessä hankkeessa saattoi olla sata osakasta. Lisäksi pitää varmistaa, että vesiensuojelurakenteet toimivat. vä määrä tällä maanjako-opilla
Ne vaativat kuitenkin ennakko suunnittelua. Onnekkainta on, jos löydät maataloustraktorilla puuta ajavan yrittäjän. Mönkijällä voit Ensi kertaa harvennukselle Ensiharvennukset ovat moottori sahureille sopivia työmaita. Ennakkoraivaus helpottaa hakkuuta. Tee kaarteet ja risteykset loiviksi ja levennä uria hieman. Kuvan koivikko on harvennettu liian varovasti. Merkitse urat maastoon ennalta. Kasvatettavien puiden latvat eivät saa harvennuksen jälkeen olla kiinni toisissaan. Rauduskoivikot harvennetaan noin 700 runkoon hehtaarilla. Silloin kaikki puut voi pinota samoille kasoille eikä puukaupastakaan tarvitse kantaa huolta. Helpointa on tehdä polttopuuta omaan käyttöön. Mitä oksikkaampia männyt ovat, sitä aikaisemmin ensiharvennus tehdään. Männiköiden, kuusikoiden ja hieskoivikoiden ensiharvennuksessa jätetään 1000–1200 runkoa hehtaarille. Jätä kasvatettavat puut mahdollisimman tasaisin välein. MOOTTORISAHAKOULU OSA TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ E nnakkoraivaa leimikko vuosi pari ennen hakkuuta, ellet suunnittele esimerkiksi kaksijaksoisen koivu-kuusimetsän kasvatusta. Männiköt ja kuusikot ensiharvennetaan 10–14 metrin pituisina. Hehtaarilta kertyy usein 40 kuutiota puuta. Hehtaarin runkoluku saadaan, kun koealan runkojen määrä kerrotaan sadalla. . Katse latvukseen! Harvennuksen tavoitteena on luoda kasvatettaville puille lisää elintilaa. Pyri muutaman kymmenen kuution erään, ettei puuautojen tarvitse ajella ihan tyhjänpanttina. Istutuskoivikot harvennetaan viimeistään 14-metrisinä, muuten puiden latvukset supistuvat ja elinvoima heikkenee. Poista ensin valtapuita lyhyemmät puut, sitten oksikkaat, mutkaiset ja muuten vialliset valtapuut. Älä pihistele neljän metrin uraleveydestä, jos puut ajetaan traktorilla tai metsäkoneella, muuten reunapuut kolhiintuvat ja lahoavat. Puiden paksuuskasvu kiihtyy, mikä Runkoluku kohdalleen . Suunnittele ajourat ennakkoon, muuten sekoat työmaallasi. Pyydä vaikka se naapurin traktorimies opastamaan, jos olet epävarma. Kasvatettavaksi jätettävien puiden oksat eivät saa koskettaa toisiaan, vaan niiden välillä täytyy olla reilusti vapaata tilaa. ajaa puut itse, mutta silloin kuljetukseen kuluu aikaa suunnilleen yhtä paljon kuin hakkuuseen. Jos hakkaat kuitupuuta, tee hankintakauppa ennalta. Metsäkoneen tuominen pienelle työmaalle on kallista. Suhteuta urakka ja käytössäsi oleva aika. MAKASIINI • 2142_.indd 33 17.10.2013 15.04. Kaada puita, kunnes runkoluku on kohdallaan. Esimerkiksi koivikon ensiharvennus helpossa maastossa on sopiva kohde hakkuutyön harjoitteluun. Sen tekemiseen menee aloittelijalta yli kymmenen täyttä työpäivää. Laske puiden määrä säteeltään 5,64 metrin ympyräkoealalta (100 m ). nopeuttaa tukkipuun tuotosta. Mieti etukäteen myös, miten puut kuljetetaan metsästä. Tarkkaile latvuskerrosta. Mitä oksikkaampaa männikkö on, sitä aikaisemmin se kannattaa ensiharventaa
Näin he voisivat rahoittaa tilakaupan puun myyntituloilla ja saisivat hyödyntää metsävähennystä. Tässä tapauksessa kannattaa kääntyä kiinteistövälittäjän puoleen. Yksi vaihtoehto on, että luopuja lahjoittaisi hallintaoikeuden jatkajille. Uudet omistajat saavat odottaa kymmenen vuotta, ennen kuin saavat puunmyyntioikeuden. ”Tällaisia tapauksia näkee usein, kun tiloja arvioidaan sukupolvenvaihdosta varten. Palokunta oli kysynyt rotiskoa sammutusharjoitukseensa. On vaikea ajatella, miten ostajat pystyvät maksamaan kauppahinnan ilman metsästä saatavia tuloja”, Sikanen kummastelee. Jatkajat voisivat myös ottaa kymmenen vuoden lainan ja maksaa sen aikanaan metsätuloilla. ”Vain hallintaoikeuden haltija voi myydä puuta. Sen perusteella verottaja korjaa kiinteistöverotuksen mukisematta.” Järjestelyssä piilee kolmaskin konkelo. Esimerkiksi erään asiakkaani tilalla oli täysin raunioitunut rakennus, jonne vesi satoi sisään. Väinö Sikanen on huomannut, että moni metsänomistaja maksaa kohtuuttomia kiinteistöveroja metsätiloilla sijaitsevista autiotiloista. Näin lapset saattavat periä jo kertaalleen maksamansa kauppahinnan ja maksaa siitä vielä perintöveron. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ ASIANTUNTIJA VÄINÖ SIKANEN Maksatko liikaa kiinteistöveroa. ”Kannattaa pyytää arvio rakennuksen todellisesta arvosta. Tällöin jatkajat välttyisivät kauppahinnan maksamisesta, mutta maksaisivat lahjaveron koko tilan arvosta. Ennen määräajan päättymistä saamastaan hallintaoikeudesta he joutuisivat kuitenkin maksamaan melkoisesti lahjaveroa. KIERRÄ KONKELOT Metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa sählätään – usein ”asiantuntijoidenkin” avustuksella – todella kalliisti. Toinen mahdollisuus on muuttaa kauppa lahjaksi jälkikäteen. Pelkkä metsä ei kuitenkaan riitä vakuudeksi, koska pankit ovat leikanneet metsien vakuusarvoja roimasti. Luopuja pidätti itselleen kymmenen vuoden hallintaoikeuden luovutettuun omaisuuteen. Sikasen mukaan tällainen sukupolvenvaihdos saattaa noin kolmekymppiset jatkajat hankalaan taloudelliseen tilanteeseen. Yhtä osuutta kaupattaessa hinnaksi oli kauppakirjassa määritelty 420 000 euroa ja maksuajaksi kymmenen vuotta. Todennäköisesti luopuja ei eläessään ehdi kuluttaa läheskään koko kauppahintaa. Toisaalta hallintaoikeuden haltijakaan ei metsävähennystä voi käyttää. Kohtuuttomuudet on helppo oikaista. Ostajat eivät myöskään voi hyödyntää kaupasta koituvaa metsävähennystä kuin vasta kymmenen vuoden kuluttua. Tässä muutama vinkki pahimpien konkeloiden välttämiseen. Ei suositeltavaa Hallintaoikeuden pidättäminen luopujalle on yleinen keino alentaa metsätilan arvoa MAKASIINI • 2136_.indd 34 17.10.2013 15.05. Kolmen omistajan isoa tilayhtymää, johon kuului runsaasti metsää, rakennuksia ja rantatontteja, oltiin siirtämässä seuraavalle polvelle. Virheiden korjaamiseen on tarjolla Sikasen mukaan vain kalliita keinoja. METSÄPERINTÖ M etsälehden metsäveroasiantuntija Väinö Sikanen kertoo esimerkin kehnosta sukupolvenvaihdoksesta tältä vuodelta. Kiinteistöverotuksessa rakennuksen arvo oli 57 000 euroa”, Sikanen kertoo
Sikasen mukaan se ei kuitenkaan kannata – eikä vilppi tietysti muutenkaan ole sallittua. . . Nuoren metsän arvo saattaa kymmenessä vuodessa kaksinkertaistua. ”Verottajalla on oikeus saada kaikki tieto, joka helpottaa tilan arvon määrittelyä”, Sikanen muistuttaa Jos ajantasaista metsäsuunnitelmaa ei ole, metsän käypä arvo määritellään verottajan maakunnittaisten ohjehintojen mukaan. . Alkuperäisessä laskelmassa osuuden arvoksi saatiin 420000 euroa, vaikka luopujalle pidätettiin hallintaoikeus kymmeneksi vuodeksi. Hallintaoikeuden haltija saa hakata metsän tuoton, ei sitova vuositasolla. ”Mitä ilmeisimmin ykkösvaihtoehdossa kiinteistövälittäjän on annettu arvioida rakennusten ja tonttien käyvät arvot. Tällöin hallintaoikeuden saamisesta ei mene perintötai lahjaveroa. . Lähtötietona käytettiin ajantasaista metsäsuunnitelmaa. Metsän arvo on kummassakin ratkaisumallissa suunnilleen sama, koska hinta laskettiin molemmissa tapauksissa summa-arvomenetelmällä. Lisäksi elinikäinen hallintaoikeus jäädyttää metsätalouden, jos haltija vanhentuessaan menettää kykynsä tai kiinnostuksensa metsäasioiden hoitamiseen.” Hallintaoikeuden pidätys on järkevää, jos omistajavaihdokseen ryhdytään varhain. Loma-asuntojen ja tonttien arvot määritellään neliöhinnoin rakennusvuoden ja sijainnin perusteella. Usein hallintaoikeus pidätetään luopujalle eliniäksi. Hallintaoikeuden voi pidättää myös osittaisena. Elinikäinen hallintaoikeus ei ole suositeltava. Hallintaoikeus määritellään elinikäiseksi tai määräaikaiseksi. Runsaspuustoisen tilan omistajalle voi tulla kiusaus käyttää keskiarvohintoja ja pimittää metsäsuunnitelma. Hinta voidaan asettaa 76 prosenttiin käyvästä hinnasta ilman lahjaveroa. Vaihtoehtoisessa laskelmassa rakennukset hinnoiteltiin verottajan määrittämien ohjearvojen perusteella. Kahden muun osuuden kauppaa varten tehtiin vaihtoehtoinen ratkaisumalli ja laskelmat. Vain omistaja voi käyttää metsävähennystä, ei hallintaoikeuden haltija, mutta vasta kun hallintaoikeus on siirtynyt omistajalle. Toisaalta metsävähennys kasvaa kauppahinnan myötä, mikä tuo etua jatkajille.” Arvottamisessa eroja Vaihtoehtoisten laskelmien hintaero selittyy rakennusten ja tonttien arvottamisella. Hallintaoikeuden haltija maksaa puunmyyntiverot, arvonlisäverot ja muut kiinteistöön kohdistuvat verot ja veroluontoiset maksut. Suuremmista puunmyynneistä on sovittava omistajan kanssa. Muiden rakennusten arvona sukupolvenvaihdoksessa käytetään jälleenhankinta-arvoa ikäkertoimella alennettuna. Varsinkin uudehkojen mökkien arvot jäävät selvästi todellista alemmas. . Myös metsätalouden jatkuvuus on turvattu, kun jatkajat saavat tilan ajoissa”, Sikanen neuvoo. Vaikka tilan arvo esimerkiksi lahjaverotuksessa tällä tavalla alenee, ei Sikanen silti suosittele ratkaisua kenellekään. Tätä verottaja ei edellytä”, Sikanen toteaa. ”Tämä on edullista, jos tilalla on vain vähäisiä hakkuumahdollisuuksia, eikä metsävähennyksellä ole käyttöä. Metsävähennyksen ansiosta puunmyyntivero putoaa 12 prosenttia. Tämä löytyy uusimmasta kiinteistöveropäätöksestä. Ne löytyvät verottajan nettisivuilta. Kaksi jäljellä olevaa osuutta kaupattiin vaihtoehtoisen ratkaisun mukaan. Hallintaoikeus voidaan pidättää myös määräosalle tai -alalle tilaa. Edullisempi vaihtoehto Esimerkkitilan sukupolvenvaihdoksessa yksi osuus myytiin ylläkuvatulla tavalla. Metsän hallintaoikeus VIRHEIDEN KORJAAMISEEN ON TARJOLLA VAIN KALLIITA KEINOJA. ja vähentää sukupolvenvaihdosten veroseuraamuksia. . Jatkajat maksavat lahjaveron heti, mutta voivat myydä puuta ehkä vasta vuosikymmenien kuluttua. . ”Ei mitään järkeä. ”Aliarvostamisesta ei juuri koidu hyötyä, jos metsä myydään jatkajille. Metsän hallintaoikeus voidaan erottaa tilan omistuksesta, kun tila lahjoitetaan, myydään tai myös testamentissa. Vaihtoehtoisessa sukupolvenvaihdoksessa osuuden arvoksi jäi 350 000 euroon, ilman hallintaoikeuden pidättämistä. . Näin jatkaja saa metsän arvokasvun veroitta.” Hallintaoikeuden määräaikainen pidätys on usein perusteltua myös silloin, kun tilan omistusoikeus ollaan siirtämässä suoraan lasten lapsille. Metsätalouden harjoittaminen vaarantuu, jos haltija esimerkiksi dementoituu vanhentuessaan. Omistaja ei ilman hallintaoikeutta voi myydä puuta. MAKASIINI • 2136_.indd 35 17.10.2013 15.05. Tässä ratkaisussa uusi polvi pääsee harjoittamaan heti metsätaloutta ja voi maksaa kauppahintaa metsätuloilla. Hallintaoikeuden päätyttyä omistaja saa hallintaoikeuden ja voi myydä puuta. Esimerkiksi 55-vuotiaan metsänomistajan voi olla edullista lahjoittaa tila lapsilleen ja pidättää hallintaoikeus kokonaan tai osittain määräajaksi, esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi. Tällöin luopuja ja jatkajat muodostavat yhtymän, joka voi käyttää tilan metsävähennystä. ”Määräaikainenkin hallintaoikeuden pidätys alentaa tilan arvoa ja lahjavero alenee
Huokea vaihtoehto maakaapeloinnille Sähkölinjan voi suojata myrskyltä muutenkin kuin viemällä sen maan alle. Työt hoidetaan joko itse tai ostopalveluna. Tapion projektissa laadittiin myös opas vierimetsän hoitoprojektin suunnittelusta ja toteuttamisesta. Toistaiseksi yhtiöt suosivat kuitenkin maakaapelointia ja ilmajohtojen siirtämistä, vaikka niihin verrattuna vierimetsien hoito on raportin mukaan nopeaa, tehokasta sekä edullista. Tutkimuksessa mukana olleiden yritysten keskimääräinen liikevaihto kasvoi vuosina 2010–2012 peräti 54 prosenttia. Uuden menetelmän hyödyt VTT on jo aiemmin osoittanut eurooppalaisten tutkimuskumppaneidensa kanssa. Harvennuksen jälkeen varsinkaan lehtipuut eivät taivu yhtä herkästi johtojen päälle. Raportit ja oppaat on julkaistu Tapion verkkosivuilla osoitteessa www.tapio. M IK KO RI IK IL Ä W IK IP ED IA CO M M O N S A N TE RO A A LT O N EN 2148_.indd 36 17.10.2013 15.06. Prosessissa metsäteollisuuden tai kaukolämpölaitoksen kattilan yhteydessä tuotettu bioöljy kuljetetaan öljyjalostamoon, jossa se jalostetaan muiden öljyjen ohessa. Vuoden 2012 lopussa Suomessa toimi noin 500 lämpöyrittäjien hoitamaa lämpölaitosta. Biopolttoainetta tehokkaammin VTT ja amerikkalainen PNNL-tutkimuslaitos ovat jalostaneet suomalaisesta metsätähteestä liikenteen polttonesteitä uudella tavalla, jolla päästään yli 65 prosentin hyötysuhteeseen. /sahkolinjojen-vierimetsat. EERO SALA VIIME VUOSIEN MYRSKYJEN aiheuttamat laajat sähkökatkot ovat saaneet sähköyhtiöt kiihdyttämään maakaapelointia. Lopputulos oli, että puupelletin seospoltto vähentää voimalaitoksen ilmastovaikutuksia, mutta ei paljon. Nettokannattavuus parani samana aikana 2,5 prosentista 7,5 prosenttiin ja sijoitetun pääoman tuotto viidestä kymmeneen prosenttiin. Vierimetsällä tarkoitetaan puustoa, joka voi lumikuorman tai myrskytuulen seurauksena koskettaa sähköjohtoon tai kaatua sen päälle. Käsittely joudutaan myös toistamaan aina, kun taimikot ovat kasvaneet uhaksi sähkölinjalle. Pelletti torjuu ympäristöhaittoja Kivihiilen korvaaminen puupelletillä vähentää voimalaitoksen ilmastovaikutuksia. Poikkeuksellisen voimakkaan myrskyn vaikutuksia vierimetsän hoidolla ei kuitenkaan voida estää. Puunpoltto pilaa Helsingin ilmaa Puunpoltto on tuoreen väitöstutkimuksen mukaan talvisaikaan pääkaupunkiseudun merkittävin yksittäinen ilman pienhiukkasten päästölähde. . TUTKITTUA Lämpöyrityksillä valoisampaa Lämpöyritysten kannattavuus on TTS-Työtehoseuran selvityksen mukaan parantunut. Tämä uhkaa nostaa sähkönsiirron hintaa, mikä tuntuu kuluttajan kukkarossa. Sähkönjakelun toimitusvarmuutta voidaan kuitenkin parantaa merkittävästi myös kehittämällä ilmajohtojen vierimetsien hoitoa, selviää Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion vierimetsäprojektin loppuraportista. Vierimetsän hoito on käytännössä puiden harvennusta etenkin taimikkoja ensiharvennusvaiheessa. Myös puiden järeytyminen vähentää myrskyjen aiheuttamia vahinkoja. Myös yritysten liikevaihto on kasvanut. Väitöstyön tavoitteena oli selvittää biomassan palamisen vaikutusta ilmakehän pienhiukkaspitoisuuksiin. Seuraavaksi selvitetään mitä tapahtuu, jos pelletin osuus nostetaan 40 prosenttiin. Vierimetsien hoidosta vastaavat sähköyhtiöt. Tutkija Karri Saarnion mukaan erityisesti pientalovaltaisilla alueilla puunpolton päästöjen osuus on ajoittain huomattavan suuri. Yhteistutkimuksessa selvitettiin, miten Helsingin Salmisaaren voimalaitoksen ympäristövaikutukset muuttuvat, kun kivihiilestä korvataan pieni osa puupelletillä
tyvestä muutaman kilon tai kappaleen myyntinipuiksi. Me mamman kanssa keräämme havuja elääksemme ja kaadamme isompiakin puita, jotta pääsemme käsiksi ylempiin oksiin. Kun säkki on täynnä ja raahattu varastoon, siihen naputellaan reikiä, jotta tuuletus pelaa. Kotioloissa köysi sidotaan vaikka ovenkahvasta toiseen, J okaisella metsänomistajalla on havuja. Komea havuköynnös perustetaan köyden päälle. Jos havuhomma alkaa kiinnostaa, sitä varten voi ottaa jonkin metsäkuvion erikoiskasvatukseen. Säkin suuta kannattaa aluksi taitella auki. Keskieurooppalaiset, jopa ruotsalaiset, ovat meitä edellä havujen käytössä. Asiaan on investoitu vain muutama kymppi, eli jokuset oksasakset. Kaupoissa myydään monenlaisia oasiksesta tai styroksista valmistettuja pohjia, joihin kannattaa tehdä reiät havuja varten ensin puu tikulla tai meisselillä. Käsillä tekemisestä ja oman taiteellisen minän vapauttamisesta tulee hyvä mieli. J uuri nyt on paras havunkeräysaika. Yhden oksan hinta on vähäinen, mutta tuolla määrällä ostaisi uuden keskivertoauton. Kauniit havutyöt koristavat kirkkomaita, havuköynnökset ympäröivät kotien ja liikerakennusten ikkunanja terassinpieliä. Solmuja ei yleensä tarvita kuin päissä. 50–60-senttisiä havuja kerätään istutusten peitoksi. Kuusenoksia kerätään eniten, mutta mäntykin käy. Kun koura on täynnä, havut asetetaan säkkiin. Kuusenoksista tai notkeista lehtipuun vesoista saa helposti väännettyä pyöreän kranssinpohjan. Mukavaa on myös pikku säästö, kun ei tarvitse ostaa tuliaisviemistä tai omaa ovikoristetta. Kun kehä on valmis, langan pyöritystä jatketaan ja sen alle tuikataan joko noin 35-senttisiä havuja tai valmiiksi 15-senttisistä havuista tehtyjä pikkunippuja. Toisella kädellä otetaan oksaan kiinni, toinen leikkaa sen poikki 30–40 senttimetrin pituudesta. Silti haudoille ja ovenpieliin ostetaan kanervia, pallokrysanteemeja ja muovirihkamaa. Harrastelijan kannattaa kerätä havunsa pystyssä olevasta, nuoresta ja valoisasta metsästä. Käteen laitetaan lämpimät ja notkeat sormikkaat, mukaan otetaan alasinmalliset oksasakset ja jätesäkki – siinä kaikki. Ne voidaan säkityksen sijasta sitoa Nyt kerätään havuja Havutyö halpa ja mukava harrastus lisää metsätuotteiden arvostusta tienestiä näppärälle ja ahkeralle MAKASIINI • MAKASIINI • 2135_.indd 37 17.10.2013 15.07. Näppärimmät saattavat ansaitakin, jos hoksaavat tuotteilleen myyntikanavan. Määrättömästi. H avutöiden tekeminen on helppoa ja mukavaa. Ovissa ilahduttavat havukranssit, kuisti on koristeltu palloilla ja kelloilla. Nippu oksia pyöräytetään renkaaksi ja kiedotaan mustaa 0,60 millimetrin rautaista sidontalankaa ympäri spiraalimaisesti. Oksalla itsellään ei ole juuri hintaa, mutta harjaannuksen jälkeen saa itselleen keräyksestä palkkaa. METSÄLÄISEN ALLAKKA JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. JE TT A SI RO LA asetetaan havuntyviä tai nippuja köydelle ja kiedotaan lankaa ympäri. Sammalien päälle pingotetusta pienisilmäisestä katiskaverkosta voit tehdä minkä tahansa hahmon, ja sitten vain tökit havunpätkiä reikiin. Näidenkin päälle voi pyöräyttää verkkoa, niin ripustaminen ja uudelleen käyttö helpottuu. Päällystämätön kukkalanka on parasta, se ruostuu aikanaan kompostissa tyhjiin. Tänä syksynä rikomme miljoonan kerätyn oksan rajan
Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. an maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Polttonestesuodatin on syytä vaihtaa, kun sahaa on käytetty noin 200 tuntia. Ilmansuodatin on putsattu ja tulppa vaihdettu, bensa on vaihdettu varmasti tuoreeseen. Taimet pistetään mättääseen niin syvälle, että juuret ulottuvat kaksinkerroin käännettyyn humukseen. Istutuksen varmin ajankohta on kostea kevät. KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Paljonko kertyy veroa. Yksi osakkaista väittää, että luovutusvoitto laskettaisiin 40 prosentin hankintameno-olettaman mukaan ja luovutusvoitoksi jäisi 60 prosenttia kauppasummasta. Homma onnistuu myös alkusyksystä, jos taimet ehtivät juurtua ennen talvea. Avojuurisen kuusen muokkaamattomaan maahan istutuksen ongelmana oli useiden vuosien hidas kasvu. Kaukaisempien sukulaisten välisistä kaupoista menee laskelmanne mukainen luovutusvoittovero. Puun taimille tarjotaan parhaat elämisen eväät, jos istutus tehdään lepotilassa lämpimään maahan. METSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Kumpi on parempi aika siirtää luonnontaimia – syksy vai kevät. Mätästys ja paakkutaimien käyttö on mullistanut istutusajan, -tavan ja taimien alkukehityksen. Kuolinpesä on muodostunut vuonna 1984 ja olemme nyt jakamassa sitä. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Moottorin sammuminen siirryttäessä joutokäynnille voi johtua useista eri tekijöistä. Myös polttonesteputken tiiviys on tarkistettava. METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Nykyisin kuusta ja koivua voidaan istuttaa myös kesällä. Yli 25 sentin mittaisten taimien irrottaminen ja siirto on työlästä. Kysyjä onkin lähtenyt selvittämään syytä aivan oikeilla toimenpiteillä. Kaasuttimen säätöruuvien päälle on asennettu rajoitinsuojukset, jotka sallivat työkäynnin säätöruuvin (H) ja joutokäynnin säätöruuvin (L) säätöä vain 3/4 kierroksen alueella. tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki. Sisarusten väliset kaupat ovat teidän tapauksessanne luovutusvoittoverovapaita, koska on kysymys metsämaasta ja olette omistaneet tilan yli kymmenen vuotta. LUONTO Seppo Vuokko Filoso. Joutuuko myyjä maksamaan luovutusvoittoveroa, jos hän myy jaon jälkeen osuutensa toiselle perinnönsaajalle. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.. KARI MIELIKÄINEN Miten tyhjäkäynti saadaan kuntoon. Näiden lisäksi tulee puhdistaa äänenvaimentimen kipinäsuojus ja tarvittaessa vaihtaa se uuteen. Olemme perittävän jälkeläisiä ensimmäisessä, toisessa tai kolmannessa polvessa. Siirtoistutus on kätevä tapa täydentää taimikon pientä aukkoisuutta, koska käytettävät taimet ovat valmiina työmaan läheisyydessä. Muutamat osakkaat ovat saamassa pesästä omistusosuuksia tilaan. Männyn siirtoistutus onnistuu kuusta heikommin kasvupaikan kuivuuden ja taimien laajan juuriston vuoksi. Stihl 460 hukkasi tyhjäkäynnin. Nykyiset paakkutaimet eivät juro. MAKASIINI • MAKASIINI • 2150_.indd 38 17.10.2013 15.08. Tehokäynnillä pelaa hyvin, mutta sammuu heti, kun hanasta löysää. Siitä menisi 30 prosentin vero, siis 18 prosenttia kauppasummasta. Ravinteikas humus sitoo taimen samalla tiukasti maahan. LAKIASIAT Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Edellytyksenä on, että teette kaupat perinnönjaon jälkeen tai että kysymyksessä on tilan osuuden kauppa. Jos kipinäsuojus on osittainkin tukkeutunut, kaasujen vaihtuminen koneessa ei ole täydellistä ja sylinteriin jää pakokaasua. Rajoitinsuojukset voidaan poistaa, mutta suosittelen, että säädöt tehdään alan korjaamossa. Hieno jakoisilla mailla pintarouta eli rouste nostaa liian pintaan istutetut taimet maasta. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. Avojuuritaimien turvallisin istutusajankohta on kevät. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. Olemme jakamassa kuolinpesää, johon kuuluu pieni metsätila. VÄINÖ SIKANEN Kesällä vai syksyllä. Jos taimen juuret ovat riittävän isossa multapaakussa, onnistuu siirtäminen myös kesällä ja syksyllä
Tulo on saajalleen maatalouden tuloa. Se perustuu omaan kokemukseen: meidän vajaan vuoden ikäinen labradorinnoutajamme Bosse kantaa metsästä puita. LEO SAASTAMOINEN Kuka kaluaa pöllejä. Taimikonhoito on normaalia metsurityötä, josta maksetaan palkka ja työnantajamaksut. Se myös jyrsii niitä aikansa kuluksi. Pisimmät irti saadut ovat olleet liki neljämetrisiä ja käsivarren vahvuisia. Minulle kertyisi verotettavaa tuloa ja hänelle verotuksessa vähennettäviä kuluja. Korvaus olisi muutama sata euroa. VÄINÖ SIKANEN Metsätien varresta löytyneiden kaluttujen pöllien tausta askarrutti Väinö Sikasta. Kun moottori pysähtyy joutokäynnillä ja kaasuttimessa on perussäädöt kohdallaan, voidaan joutokäynnin säätöruuvia (L) kiertää 1/4 kierrosta auki. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. noutajaa metsäautotien maastossa. Kysymyksessä olisi vajaan viikon kestävä savotta taimikon kimpussa. Esimerkiksi 15–20 vuoden määräaikainen hallintaoikeus antaa lähes samansuuruisen alennuksen lahjaveroon kuin elinikäisen hallintaoikeus. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.. Samalla on kierrettävä joutokäyntinopeuden säätöruuvia (LA) myötäpäivään, kunnes teräketju alkaa liikkua ja tämän jälkeen säätöruuvia kierretään vielä 1/4 kierrosta takaisin. Useimmiten se tuo ne pihaan asti, mutta toisinaan joku kiinnostava haju saa sen hylkäämään pöllin kesken kaiken. Karhu ja mäyrä kaivavat useinkin toukkia lahopuista, mutta en ole kuullut niiden kuljettavan puita. Luonnon eläimistä pöllin kuljettajiksi pystyisivät karhu, mäyrä ja susi. Hallintaoikeudesta ei mene veroa. Suosittelen teidän harkitsemaan hallintaoikeuden lahjoittamista tyttärellenne määräaikaisena. Oma veikkaukseni on koira, nimenomaan nuori noutaja. HANNU JAUHIAINEN Meneekö hallintaoikeudesta lahjaveroa. Leikkivät pennut saattaisivat niitä raahaillakin, mutta metsäautotie ei tunnu pentujen todennäköiseltä leikkipaikalta! SEPPO VUOKKO Naapurille apua Miten selviäisimme naapurini kanssa vähimmällä byrokratialla ja saan palkkani, jos minä eläkeukkona autan häntä raivaussahani kanssa. Todennäköisin vaihtoehto on siis, että joku ulkoiluttaa nuorta Molemmissa tapauksissa maksaja voi vähentää korvauksen omassa verotuksessa. Joutuuko hallintaoikeuden saaja maksamaan lahjaveroa hallintaoikeuden arvosta. Olen ajatellut siirtää osuuteni tyttäremme kahdelle alaikäiselle pojalle siten, että poikien äidillä olisi omaisuuden hallintaoikeus. M IK KO RI IK IL Ä M IK KO RI IK IL Ä MAKASIINI • MAKASIINI • 2150_.indd 39 17.10.2013 15.08. KANNATTAA KYSYÄ Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Sen sijaan jos urakoidaan pienimuotoisesti metsätalouden kalustoon kuuluvalla koneella, menettely on yksinkertainen. Omistan osuuden metsätilayhtymästä. Jos tekee naapurille töitä raivaussahalla, kyse on normaalista ”metsurityöstä”, eli tulo on ansiotuloa. Mikä eläin mahtaa olla kysymyksessä. Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen on kesän aikana löytänyt metsäautotieltään lukuisia kaluttuja, puolilahoja pöllinpätkiä, jotka joku eläin on tuonut viereiseltä harvennushakkuulta. Pöllien koloajiksi ja kaluajiksi on lukuisiakin vaihtoehtoja aina tikoista lähtien, mutta kantajaehdokkaita on vähän. Naapurin pitää maksaa työstä palkkaa sekä asiaan kuuluvat työnantajamaksut, vaikka kyseessä olisi kohtalaisen pienikin summa. tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki Korjaamossa säädetään joutokäynnin ja työkäynnin kierrosnopeudet suositusarvoihin. Työ voidaan maksaa laskun perusteella. Mitä isompia, sitä parempia koiran mielestä
Viiltosuojausta housuissa ei ole. Takin avatuista kainaloaukoista tosin tulee sateella vesi sisälle. Työvaatteet tai viiltosuojatut housut eivät alle mahdu. Ei siis halpa, mutta hinta on linjassa ominaisuuksiltaan vastaavien vaellusasujen kanssa. Asu on pestävä säännöllisesti, koska lika tukkii kalvon mikrohuokoset. Vetoketjulla suljettava tuuletusaukko parantaa asun ilmanvaihtoa. Goretex-kalvo pitää vettä ja hengittää kohtalaisesti. Housujen vasen reisitasku on ainoa paikka esimerkiksi kännykän säilyttämiseen. Housujen vyötäröllä on resori, mutta silti uuma on aika ahdas. Taskuja ei myöskään voi käyttää valjaita avaamatta. Kulutukselle alttiissa kyynärpäissä ja housunlahkeissa on lisävahvikkeet. Paha vain, että taskut jäävät raivausvaljaiden alle, joten niihin tallennetut tavarat puristaisivat valjaiden alla ikävästi. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT RISTO PÖNTINEN H usqvarnan uusi Joka-sään-asu sopii raivaussahaajille. Tuntemus on mukavampi kuin sadevaatteissa. Asu on pestävä säännöllisesti, koska pihka ja lika tukkivat goretex-kalvoa kuten myös huuhteluaineet, joten niitä ei pesussa pidä käyttää. Hihat ja lahkeet on muotoiltu hieman koukistuneiksi, mikä parantaa käyttömukavuutta. TUOTEUUTUUS MAKASIINI • 2151_.indd 40 17.10.2013 15.08. Sovita ensin Asu osoittautui luvatun vesitiiviiksi ja hengitti yllättävän hyvin hikeä heruttavassa raivaussahatyössä. Housut ja takki on tehty goretex-kalvolla vuoratusta polyesteristä, joka tuntuu kestävältä. Sateella aukosta tulee kuitenkin vesi sisälle. Asu sopii työkseen raivaaville ammattilaisille ja muille, jotka eivät voi valita, millä kelillä metsään menevät. Vetoketjuissa on kosteussuoja. Ihoa vasten materiaali on kylmä, joten pitkähihaista ja -lahkeista aluskerrastoa ja tarpeen mukaan väliasua kannattaa käyttää. Takin suositushinta on 398 euroa ja housujen 348 euroa. Elämänlaatua räntäsateeseen Goretex-raivausasu sopii niille, jotka eivät voi valita, millä kelillä metsään menevät. Vetoketjut ovat vesitiiviit. Husqvarnan raivausasu suojaa raivaussahuria tai vaikka leimikontekijää kehnomallakin kelillä. Puseron rintataskut suljetaan tarranauhoilla ja vetoketjuilla. Sekä housuissa että takissa on verkkovuori, joka lisää ilmavuutta kuten myös selkäosan avoin kaarroke ja kainaloiden vetoketjulliset tuuletusaukot. Sovittamatta Jokasään-asua ei siis kannata ostaa. Hihansuut kiristyvät tarranauhoin ranteelle
Viiltosuojaus 20 sekunti metrin ketjunopeudelle asti. Hinta 699 euroa. Hinta 360 euroa. Materiaali on vettähylkivää ja hengittävää. WWW.TIKKURILA.FI MAKASIINI • MAKASIINI • 2153_.indd 41 17.10.2013 15.09. WWW.SGNIEMINEN.FI Pinta koreaksi Helmi himmeä on vesiohenteisten kalustemaaliuutuus. WWW.HUSQVARNA.COM TUOTEUUTUUKSIA Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.. Esittelemme valjaat lähiaikoina tarkemmin Metsälehdessä. Samalla 50,2 cm moottorin huipputeho kasvaa 2,9 kilowattiin. Suositushinta 815 euroa. Puseron hinta on 259 euroa, housujen 299 euroa. Lähiviikkoina kauppoihin tuleva MS 261CM -versio on varustettu elektronisella M-tronicmoottorinohjausjärjestelmällä. . WWW.SGNIEMINEN.FI Työjuhta M-tronic-aikaan Stihlin suosituin ammattisaha, MS 261, uusiutuu. WWW.ELFVING.FI Pihaan ja metsään Echo SRM-420 ES on kevyt mutta tehokas raivaussaha, joka käy niin metsäkuin puutarhatöihin. Japanissa suunnitellut valjaat on tarkoitettu käytettäväksi Dolmarin uuden neli tahtiraivurin kanssa. Vaihtelua valjaisiin Dolmarin uudet valjaat tarjoavat vaihtoehdon Husqvarnan ja Stihlin rinnalle. Moottori toimii akulla. Vakiovarusteena raivausterä, ruohoterä sekä siimapää suojuksineen. Valjaita myydään myös erillisinä. WWW.MAKITA.FI Apua lannoittajalle Solo 416 on sähkömoottorilla toimiva kasvinsuojeluruisku, jota voi käyttää vaikka nestemäisen boorilannoitteen levitykseen. Hinta 71 euroa. Se soveltuu uudisja korjausmaalaukseen kaikille pinnoille. Jonssin joustavat Jonseredin uudet Stretch-metsuriasut joustavat nimensä mukaisesti joka suuntaan
Saavuimme reilun tunnin hiihtämisen jälkeen juuri uusitulle kaupungin ylläpitämälle laavulle. Polttopuita on yleensäkin varattu hyvin Kuopion ylläpitämille laavuille ja muille retkeilypaikoille. Kuivat haapapölkyt halkaistiin ja kannettiin nuotiopaiVALOKUVAKISA MAKASIINI • 2141_.indd 42 17.10.2013 15.13. Laavulla KESÄ KILPAILUN VOITTAJAT ”Kuva on otettu Kallaveden Selkähavukan saaren laavulla maaliskuisena yönä 2012. Puut olivat siististi puuliiterissä laavun vieressä. Se onkin oivallinen polttopuu, koska savua tulee vähemmän. Se on suosittu retkeilykohde, mutta tällä hetkellä muita ei ollut paikalla. Polttopuu oli kuivaa haapaa. Pakkasimme kolmissa miehin, yksi miehistä 11-vuotias, illalla reput yöpymistä varten ja hiihdimme saareen, koska tulossa oli kirkas kuutamoyö
Valokuvia oli otettu pitkin iltaa ja nyt otettiin kuvia nuotiosta. Kaikennäköiseen se isännän aika riittääkin. Yöllä oli rapsakka 15 asteen pakkanen, joten nuotiota pidettiin yllä koko yön, aikuiset olivat vuorotellen kipinävahtina.” JORMA LIUKKONEN ”TAIDETEOS VALMISTUI JUURI LAPSEN YLIOPPILASJUHLIIN JA HERÄTTI VALTAISAA MIELENKIINTOA JA IHASTUSTA.” MAKASIINI • 2141_.indd 43 17.10.2013 15.13. Taideteos valmistui juuri lapsen ylioppilasjuhliin ja herätti valtaisaa mielenkiintoa ja ihastusta. Kärrynpyörä on vanha, käyttämätön. Paistoimme makkaraa ja söimme eväinä olleita voileipiä. Klapikasamme on Loimaalla, kesäpaikkamme piha-alueen rajalla maisemaseinänä terassilta peltomaisemaan päin.” JARI & LEENA YLI LASSILA Kaikkeen isännän aika riittääkin kalle laavun eteen. Muutama puhallus nuotioon ja kipinät tallentuivat kameraan. Annoimme nuotion hiipua ennen makkaroiden paistoa. ”Klapikasamme idea matkasi keväällä vaimoni mukana puutarhamessuilta Virosta. Täytettyämme makuualustat ja levitettyämme makuupussit yöpymistä varten aloimme valmistella iltapalaa. Koska talvella oli klapeja syntynyt reilut 40 kuutiota, jouti isäntä kärräämään niistä osan kärrynpyörän kehyksiksi. Nuotio syttyi tervaksesta tehdyillä kiehisillä. Kuu valaisi ympäristön niin, että ruokailla näki ilman muuta valaistusta
Eipä ole kiire mihinkään! Energiapuun käyttökuntoon saattaminen metsästä uuniin oli silloin vielä monen työvaiheen takana. Elettiin sitä ennenkin ja nytkin vielä ilman tietokonetta.” EEVA YLI HALLA Vanha muistelee vanhaa VALOKUVAKISA MAKASIINI • 2141_.indd 44 17.10.2013 15.13. Jossain vaiheessa mottimiehetkin hävisivät metsistä. ”Sai siinä viskarssi viuhua, että saatiin talven saunapuut halki, poikki ja pinoon. Kyllä veti meinaan suun leviään hymyyn keväällä, kun puu kuivui niin että rutisi ja paukkui. Silloin oli jo saatu katkaisusirkkeli ja kohta, kun kevätaurinko alkoi lämmittää, alkoivat sirkkelit laulaa joka talon pihalla. Poissa ovat kulkumiehetkin, jotka toivat arkeen vaihtelua, kun poikkesivat klapintekoon vaikka ruokapalkalla. Rankametsään lähdettiin pian syyskyntöjen jälkeen ja rankakasat kasvoivat vaihtelevaan tahtiin pihapiirin tuntumassa. Nyt on klapukat jo säältä suojassa kunnon varastossa niin, että etelän miesten ja naisten kelpaa kylmällä kelillä lämmittää laatupuilla.” JAAKKO UUSITALO Halki, poikki ja pinoon ”Tässä on kuvattuna 1950-luvun ’klapikoneita’ useammasta polvesta. Maan kunnolla jäädyttyä tehtiin tukkileimikoiden hakkuut. Saatiin rangoista sopivan pituisia eri tulipesiä varten. Ovat tyytyväisinä lepotauolla. Silloin riittikin kirveelle töitä, kunnes nämä uudenajan klapikoneet valtasivat markkinat
Kuinka ollakaan, eräänä viikonloppuna juhannuksen jälkeen ilmestyi toiseen ikkunaan valkoiset verhot, josta kiitos hänelle, joka ne laittoi. Ohi ajavat autoilija morjestavat, jopa tutut poliisit. Lämmityskäyttöön tarkoitettua puuta voi käyttää näin myöskin ihmisten ilostuttajana.” PEKKA LEPISTÖ Puu-Pekan toinen koti ”ERÄÄNÄ VIIKONLOPPUNA ILMESTYI TOISEEN IKKUNAAN VALKOISET VERHOT, JOSTA KIITOS HÄNELLE, JOKA NE LAITTOI.” MAKASIINI • 2141_.indd 45 17.10.2013 15.13. Erään marketin kassa puheli, että ikkunat ovat kauniit mutta verhot puuttuvat. Tein myös korotetun katon ja savupiipun sekä lisäsin tv-antennin toiseen päähän. Puu on hyvä sisustusmateriaali, lämmin ja luonnonmukainen. Ihmiset ovat ottaneet tästä pinosta kuvia. Laanipaikkani sijaitsee Mikkeli-Ristiina-valtatien 13–15 varrella Sokkalanmäellä. ”Talvella halkoja tehdessäni kypsyi päässäni ajatus siitä, millä tavoin voisin ilahduttaa ihmisiä. Silloin heräsi ajatus tehdä tähän pitkään pinoon ikkunat ja ne toteutuivatkin valkoisine karmeineen. Ikkunoita koristavat keväällä narsissit, kesällä pelargoniat ja loppukesällä samettiruusut
Valaisin on suojattu IPX-8 standardin mukaisesti. Kestotilaajan etuhinta: 33 € Norm: 42 € Savotoilta ja uittopuroilta Matti Leikola Metsätöiden keskeinen asema suomalaisessa elämässä on jättänyt vahvan jäljen kotimaiseen kaunokirjallisuuteen jo yli sadan vuoden ajan. Metsäkustannus Oy, puh. Hihansuissa ja helmassa kiristysmekanismit. Väri: Oranssi-harmaa-musta Koot: S – 3XL Kestotilaajan etuhinta: 189 € Ovh: 229 € Väri: Metsänvihreä Materiaali: 70 % polypropyleeni, 30 % merinovilla. Nyt huipputuotteet Ke stotilaajan kaupasta. Aluspaidassa on pidennetty selkäosa ja hihoissa peukalonpidikkeet. Koot: S – 3XL Kestotilaajan etuhinta: 39 € Ovh: 59 € Uudistettu painos! Uudistettu painos! Suomen puut ja pensaat Henry Väre ja Heikki Kiuru Kirjassa esitellään Suomen alkuperäiset puut ja pensaat, mukana on 70 lajiketta alalajikkeineen. Professori emeritus Matti Leikola on kerännyt metsä aiheista kaunokirjallisuutta 1800-luvulta nykypäiviin ja luonnehtinut teoksia sekä niiden kirjoittajia. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen uuden kestotilauksen. 24 kk takuu. alv. Yli 500 valokuvassa havainnollistetaan yleiskuvan lisäksi mm. Materiaali joustavaa kangasta, joka hylkii vettä ja likaa. Väri: Oranssi-harmaa-musta Koot: S – 3XL Kestotilaajan etuhinta: 159 € Ovh: 199 € Olight S80 Baton valaisinsetti Erittäin tehokas käsivalaisinsetti, jossa jopa 750 lumenin valoteho. ThermoFunction TS300 pitkähihainen aluspaita O-kauluksinen aluspaita kylmemmille keleille. ForestShield Eleor-avohaalarit Joustavaa, vettä ja likaa hylkivää kangasta. _______ kpl Suomen puut ja pensaat, 33 € _______ kpl Savotoilta ja uittopuroilta, 20 € _______ kpl Olight S80 Baton valaisinsetti, 99 € _______ koko _______ kpl ForestShield Eleor-avohaalari, 189 € _______ koko _______ kpl ForestShield Eleor-takki, 159 € _______ koko _______ kpl ThermoFunction TS300 aluspaita, 39 € _______ koko _______ kpl ThermoFunction TS300 miesten alushousut, 34,90 € _______ koko _______ kpl ThermoFunction TS300 naisten alushousut, 34,90 € ForestShield Eleor-takki Takin vaaleat värit ja toiminnallinen vuori pitävät takin viileänä suorassa auringonpaisteessakin. Ottakaa minuun yhteyttä. alv. Polvissa kestävä kevlarkangas. Kestotilaajan etuhinta: 20 € Norm: 26 € Uutuus Uutuus 2140_.indd 46 17.10.2013 15.14. Tarjoukset voimassa 5.12.2013 asti. Valokantama jopa 260 metriä. Kestotilaajan kauppa tarjoaa edullisia ja laadukkaita tuotteita metsään ja metsätöihin sekä vapaa-aikaan vain kestotilaajille. Viiltosuojamateriaalina ForestShieldin innovaatiopalkittu FS6XE. 09 315 49 840 Yhteistyössä Uittokalusto Oy puh. Koot: S – 3XL Kestotilaajan etuhinta: 34,90 € Ovh: 54,90 € Huom! Alushousuissa naisille ja miehille oma malli. 10% Toimituskulut: Kirjat: 7,50 € /lähetys Tekstiilit ja valaisinsetti: 9,90 € /lähetys Olen Metsälehden kestotilaaja. Vastaanottaja maksaa postimaksun Kyllä kiitos, tilaan: Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus Kestotilaajan Kauppa Metsälehden kestotilaus kannattaa. Haalareiden lahkeissa vetoketjut ja hidastekuminauhat. Kestotilaajan etuhinta: 99 € Ovh: 129 € ThermoFunction TS300 pitkät alushousut Kevyet ja joustavat pitkälahkeiset alushousut sopivat viileisiin syysiltoihin. Optimaalinen kosteuden siirto pitää kehon lämpimänä. 015 5550 402 M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Hinnat sis. puun runko, lehdet, silmut, kukinnot ja hedelmät. Käsivalaisin käyttää huipputehokasta CREE-XM-L lediä. 24% Kirjat sis
Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen uuden kestotilauksen. Valokantama jopa 260 metriä. Aluspaidassa on pidennetty selkäosa ja hihoissa peukalonpidikkeet. Kestotilaajan etuhinta: 20 € Norm: 26 € Uutuus Uutuus 2140_.indd 47 17.10.2013 15.14. Valaisin on suojattu IPX-8 standardin mukaisesti. Nyt huipputuotteet Ke stotilaajan kaupasta. ThermoFunction TS300 pitkähihainen aluspaita O-kauluksinen aluspaita kylmemmille keleille. Tarjoukset voimassa 5.12.2013 asti. Ottakaa minuun yhteyttä. Professori emeritus Matti Leikola on kerännyt metsä aiheista kaunokirjallisuutta 1800-luvulta nykypäiviin ja luonnehtinut teoksia sekä niiden kirjoittajia. Polvissa kestävä kevlarkangas. Viiltosuojamateriaalina ForestShieldin innovaatiopalkittu FS6XE. Vastaanottaja maksaa postimaksun Kyllä kiitos, tilaan: Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus Kestotilaajan Kauppa Metsälehden kestotilaus kannattaa. alv. Yli 500 valokuvassa havainnollistetaan yleiskuvan lisäksi mm. Metsäkustannus Oy, puh. Optimaalinen kosteuden siirto pitää kehon lämpimänä. Kestotilaajan kauppa tarjoaa edullisia ja laadukkaita tuotteita metsään ja metsätöihin sekä vapaa-aikaan vain kestotilaajille. Kestotilaajan etuhinta: 99 € Ovh: 129 € ThermoFunction TS300 pitkät alushousut Kevyet ja joustavat pitkälahkeiset alushousut sopivat viileisiin syysiltoihin. Koot: S – 3XL Kestotilaajan etuhinta: 39 € Ovh: 59 € Uudistettu painos! Uudistettu painos! Suomen puut ja pensaat Henry Väre ja Heikki Kiuru Kirjassa esitellään Suomen alkuperäiset puut ja pensaat, mukana on 70 lajiketta alalajikkeineen. Väri: Oranssi-harmaa-musta Koot: S – 3XL Kestotilaajan etuhinta: 189 € Ovh: 229 € Väri: Metsänvihreä Materiaali: 70 % polypropyleeni, 30 % merinovilla. 24% Kirjat sis. 09 315 49 840 Yhteistyössä Uittokalusto Oy puh. Kestotilaajan etuhinta: 33 € Norm: 42 € Savotoilta ja uittopuroilta Matti Leikola Metsätöiden keskeinen asema suomalaisessa elämässä on jättänyt vahvan jäljen kotimaiseen kaunokirjallisuuteen jo yli sadan vuoden ajan. 24 kk takuu. 015 5550 402 M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Hinnat sis. ForestShield Eleor-avohaalarit Joustavaa, vettä ja likaa hylkivää kangasta. Hihansuissa ja helmassa kiristysmekanismit. Materiaali joustavaa kangasta, joka hylkii vettä ja likaa. Koot: S – 3XL Kestotilaajan etuhinta: 34,90 € Ovh: 54,90 € Huom! Alushousuissa naisille ja miehille oma malli. _______ kpl Suomen puut ja pensaat, 33 € _______ kpl Savotoilta ja uittopuroilta, 20 € _______ kpl Olight S80 Baton valaisinsetti, 99 € _______ koko _______ kpl ForestShield Eleor-avohaalari, 189 € _______ koko _______ kpl ForestShield Eleor-takki, 159 € _______ koko _______ kpl ThermoFunction TS300 aluspaita, 39 € _______ koko _______ kpl ThermoFunction TS300 miesten alushousut, 34,90 € _______ koko _______ kpl ThermoFunction TS300 naisten alushousut, 34,90 € ForestShield Eleor-takki Takin vaaleat värit ja toiminnallinen vuori pitävät takin viileänä suorassa auringonpaisteessakin. alv. puun runko, lehdet, silmut, kukinnot ja hedelmät. Haalareiden lahkeissa vetoketjut ja hidastekuminauhat. 10% Toimituskulut: Kirjat: 7,50 € /lähetys Tekstiilit ja valaisinsetti: 9,90 € /lähetys Olen Metsälehden kestotilaaja. Väri: Oranssi-harmaa-musta Koot: S – 3XL Kestotilaajan etuhinta: 159 € Ovh: 199 € Olight S80 Baton valaisinsetti Erittäin tehokas käsivalaisinsetti, jossa jopa 750 lumenin valoteho. Käsivalaisin käyttää huipputehokasta CREE-XM-L lediä
Maanomistaja Jorma Seppälä ei matkailusta ole rikastunut, mutta suunnittelee silti kosteikon laajentamista. VIELÄ YKSI ALLAS Riistakosteikko on tuonut Sydänmaankylälle Pohjois-Pohjanmaalle uutta vipinää ja metsästysmatkailijoita eri puolilta Eurooppaa. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT PEKKA AGARTH LUONTOMATKAILU MAKASIINI • 2137_.indd 48 17.10.2013 14.55
Vuosittain lukuisat metsästäjät kokoontuvat ja lähtevät sorsa passiin kodalta kosteikon laidalta. Metsästysmatkailu Sydänmaankylällä sai alkunsa Jorma Seppälän mailla sijaitsevasta kosteikosta. MAKASIINI • 2137_.indd 49 17.10.2013 14.55
Pohjois-Pohjanmaalla kehityshankkeeseen valittiin Sydänmaankylä. Missään ei näy ojia. L yhyehkön metsäautotien päässä avautuu valtaisa kosteikko. Pohjois-Pohjanmaalla Kärsämäen Sydänmaankylässä sijaitseva paikka on suosittu sorsakosteikko. Ja tulihan niitä”, Seppälä kertoo. Pystyyn jätetyt kelottuneet männyt kertovat alueen historiasta ennen kosteikkoa. Vesi sikiää maan alta. Kylän onneksi maaja metsätalousministeriö velvoitti kaikki metsäkeskukset järjestämään jollekin alueensa sivukylälle hankkeen, jossa kartoitettiin uuden elämän mahdollisuuksia. Kai sen täytyy olla, kun se on niin kiinnostava”, kertoo metsänomistaja Jorma Seppälä. Runsaan sadan hengen Sydänmaata uhkasi autioituminen. Sinne saapuvat vuosittain lukuisat suomalaiset ja ulkomaalaisetkin metsästäjät avaamaan sorsanmetsästyskauden. Vuonna 1990 vanhemmiltaan tilan ostanut Seppälä katsoi parhaaksi lääkkeeksi moottorisahan. ”MUUTAMAT PALJON KULKENEET OVAT SITEERANNEET TÄTÄ SUOMEN PARHAAKSI RIISTAKOSTEIKOKSI.” viljelyja karjataloutta. Nykyisin niitä on noin 200, joista puolet saadaan saaliiksi. Kylälle uusi elinkeino Seuraava merkittävä käännekohta kosteikolle ja koko Sydänmaankylälle oli vuosi 1996. Kylää elättävän maaja metsätalouden rinnalle löytyikin uusi elinkeino: luontoja metsästysmatkailu. Ajattelin, että jos tekisin muutaman lammen lisää, tulisiko siihen lisää sorsiakin. Entinen avosuo ollut huonotuottoista talousmetsää, mutta palvellut välissä myös Sorsia houkutellaan kosteikolle ruokkimalla niitä kevätmuuton aikaan sekä syksyllä ennen muuttoa. Sitä laajennettiin entisestään ja siitä tehtiin metsästysmatkailukohde. Vuodesta 2000 siellä on käynyt suomalaisten lisäksi metsästäjiä useasta maasta. Kosteikko kuuluu Seppälän maihin ja on yksi Sydänmaankylällä järjestettävän metsästysmatkailun vetureista. Alkuun sorsia oli vain muutama. Propsipuun mitat saavutettuaan puut kuolivat pystyyn. Peltoihin, suohon ja metsään rajautuva kahdenkymmenen hehtaarin ala on selvästi ympäröivää maata korkeammalla. Isän voimien ehdyttyä alue metsitettiin 1970-luvulla. Syntyi uusi taistelutahto ja idea hyödyntää paikallista luontoa uudella tavalla. Vuonna 1946 avatun koulun lakkautus oli suistaa kyläläiset epätoivoon. Sorsastuskauden avajaiset on myyty loppuun hamaan tulevaisuuteen asti. Silloin laulettiin kyläkoulun viimeinen suvivirsi. Siinä kosteikko sai avainroolin. Sinne istutettiin mäntyä huonoin tuloksin. Vankat pengerrykset estävät useammista altaista koostuvan kosteikon vesiä karkaamasta. Kun Seppälän vanhemmat sotien jälkeen vuonna 1953 asettuivat Sydänmaankylälle, he raivasivat kosteikon paikalla olleen avorimmen pelloiksi ja laidunmaaksi. Samalla syntyi ajatus kosteikkolampien laajentamisesta. ”Muutamat paljon kulkeneet ovat siteeranneet tätä Suomen parhaaksi riistakosteikoksi. ”Lammilla on aina ollut sorsia ja olemme sieltä paistit saaneet. Erityisesti suomalaiset yritykset ovat tuoneet henkilöstöään sorsametsälle virkistäytymään. LUONTOMATKAILU MAKASIINI • 2137_.indd 50 17.10.2013 14.55. Alueella tuleentui vilja ja laidunsivat lehmät. Paras lääke moottorisaha Sorsakosteikko on saanut alkunsa parista muutaman aarin luontaisesta lammesta
MAKASIINI • 2137_.indd 51 17.10.2013 14.55. Nyt rungot palvelevat teerien istumapuina. Kosteikon muutamat kitukasvuiset männyt ovat muisto ajalta, jolloin paikalla kasvoi huonotuottoinen talousmetsä
Samalla kunnostettiin talkoovoimin vanha kyläkoulu, josta tuli matkailua, majoitusta ja tapahtumia järjestävän Kyläkeskus Sykkeen tyyssija. LUONTOMATKAILU MAKASIINI • 2137_.indd 52 17.10.2013 14.55. Yhteisen kielen löytymistä avustavat hirviporukan nuoret miehet sekä Seppälän pojat, ”PITÄÄ VAIN LÖYTÄÄ SE, MIKÄ MATKAILIJOIHIN VETOAA. Seppälä toimii paikallisen hirviporukan johtajana. Seppälä on toiminnassa avainroolissa. Alkuun paikalliset hieman karsastivat ulkomaalaisia metsästyskumppaneitaan. Hänen johdollaan matkailijat saavat osallistua hirvipassiin kyläläisten kanssa. Kosteikko on maksanut hieman yli 10000 euroa, joista 5000–6000 euroa on katettu maaseudun kehittämishankeen tuilla. ”Nyt hirviporukassa jo odotetaan kanssakäymistä ulkomaalaisten kanssa, vaikka juuri kukaan ei osaa muuta kuin käsillä huitoa”, Seppälä sanoo. Metsästys onnistuu, vaikkei metsää omistaisikaan. ”Ulkopuolinen pääsee metsälle ottamalla täyden palvelun paketin, joka sisältää majoitukset, ruuan ja oppaan”, Seppälä kertoo. Sorsastuksen lisäksi Sydänmaankylällä on mahdollista hirvestää ja metsästää kanalintuja. Myös hirvipassiin pääsee Osuuskuntana toimiva kyläkeskus huolehtii metsästysja luontomatkailun markkinoinnin sekä metsästyspakettien toteutuksen. Koululle majoittuvat kylälle tulevat metsästysja luontomatkailijat. SIINÄ ON SOKEUTTA VIELÄ PALJON.” Kosteikon kehittämistä ovat tukeneet niin riistanhoitopiiri, Kärsämäen riistanhoitoyhdistys, metsästysseura kuin Metsähallituskin. Hän on Kyläkeskus Sykkeen monitoimimies, viralliselta titteliltään palveluvastaava. Muutamassa vuodessa asenteet ovat muuttuneet. Yhdessä oleminen ja osallistuminen ovat matkailijoille vähintään yhtä tärkeitä kuin itse metsästäminen. Englanti taittuu monelta haparoiden. Seppälä hoitaa metsästyspakettien suunnittelun, valmistelun ja käytännön työt aina matkailijoiden ruokkimisesta metsästysretkien vetämiseen
Siinä on sokeutta vielä paljon”, sanoo kyläaktiivi ja Kyläkeskus Sykkeen osuuskunnan puheenjohtaja Esko Vähätiitto. Vähätiitto ja Seppälä tietävät, että paikallisille arkipäiväistä näkyä on vaikeaa tulkita vieraan silmin. Kylälle on lentänyt metsästäjiä Saksan lisäksi Itävallasta, Ranskasta ja Italiasta. Ranskalaiset saivat kotiin viemisiksi kolme ukkometsoa. ”Pitää vain löytää se, mikä matkailijoihin vetoaa. Monet vieraat palaavat vuosi toisensa jälkeen ja tuovat mukanaan uusia ystäviä ja tuttujaan. M AT TI VI IT A LA JO U N I SE PP Ä LÄ MAKASIINI • 2137_.indd 53 17.10.2013 14.55. Nyt rakennus toimii metsästysmatkailijoiden majapaikkana. Kun ulkomailta tulevat matkalaiset ovat näyttäneet kuvia vuoristoisista metsästysmaisemistaan, kyläläiset ovat olleet haltioissaan. Varsinkin vaivaiskoivikko ja paksu sammalikko viehättävät”, Seppälä sanoo. Vierailijat puolestaan ovat ihastelleet suomalaista luontoa ja pitäneet omia metsästysmaitaan kivikkoisina. Ensimmäiset saksalaiset saapuivat vuonna 1998. Sydänmaankylälle saapuu metsästysmatkailijoita Eurooppaa myöten. Kyläaktiivi Esko Vähätiitto on käynyt vuonna 1958 kansakoulua vanhalla kyläkoululla. Toisin kävi. Hän on ollut metsäkeskuksen järjestämästä kehityshankkeesta lähtien luotsaamassa luontomatkailua kylällä. ”Meistä ei tunnu miltään rämpiä vesakossa, mutta ulkolaiset nauttivat siitä. Sittemmin toiminta on laajentunut. Seppälän nuorin poika Janne Seppälä toimii isänsä apuna tulkkina ja oppaana. jotka toimivat isänsä apuna oppaina ja tulkkeina. He olivat kuulleet metsästysmatkailusta Sydänmaankylältä tulleilta rakennusmiehiltä, jotka kertoilivat kotikonnuistaan. Kielitaidon loppuessa avuksi otetaan käsimerkit. Sammalikko ihastuttaa Kun metsästysja luontomatkailua alettiin kehittää Sydänmaankylällä 1990-luvun puolivälin jälkeen, monen kyläläisen oli vaikeaa ymmärtää miksi. Epäiltiin, ettei kukaan matkustaisi pohjoispohjanmaalaisen luonnon perässä satoja, jopa tuhansia kilometrejä
”Penkereet on rakennettu siten, että kosteikkoa on helppo huoltaa”, hän kertoo. Tulevana talvena suunnitteilla on jälleen uusi allas. Maanomistajan ei kuitenkaan tarvitse raottaa omaa kuvettaan vaan kustannukset katetaan metsästyslupatuloilla. ”Elämän värittäminen on vähintään yhtä suuri asia kuin raha”, Esko Vähätiitto sanoo. Reunavallien vesakko poistetaan joka talvi ja altaisiin vähitellen levittäytyvä heinikko niitetään keskimäärin kerran viidessä vuodessa. Ne luovat yhteisöllisyyttä. Seppälä arvioi, että kosteikon kunnostus ja ylläpito nielevät vuosittain 1500–2000 euroa. Seppälä suunnittelee vallien paikat tarkoin. ” Kosteikolla pesii kuusi sorsalajia. Sitä on laajennettu talkoilla vuosi vuodelta. Nykyään paikalle mahtuu kerrallaan viisitoista sorsastajaa sekä neljä opasta koirineen. MK Saarinen_230x297.indd 1 5.5.2013 22.54 2137_.indd 54 17.10.2013 14.55. Yhteisöllisyys ratkaisee, ei raha Metsästysmatkailu pitää Sydänmaankylän vireänä elokuulta joulukuulle. Kun haluat lisää yhteydenottoja, huomiota tai tunnettuutta suomalaisten metsäomistajien ja metsäammattilaisten parissa, soita Jarmolle Metsälehteen, 09 315 49 847, niin ovipumppu alkaa käydå. ”En saa tästä pennin lanttia. Tosin maan arvo varmaakin näillä toimenpiteillä nousee”, Seppälä pohtii. Hukkakontakteista ei tarvitse maksaa, pelkkiä metsänomistajia ja metsäammattilaisia kaikki lukijat! Metsäkaupassa se on loistokanava, ja luulisi niiden nyt kaikenlaista muutakin tarvitsevan. ”Yksikään kylä ei varmaankaan voi sanoa rikastuvansa metsästysmatkailulla. Kosteikkoa laajennetaan kaivamalla uusia altaita. Pusikoitunut umpeen kasvava kosteikko ei houkuttele lintuja jäämään alueelle pesimään. Tasaista tulovirtaa siitä on turha kuitenkaan havitella. Lupamaksut vuosihuoltoon Metsäkeskuksen kehityshankkeen jälkeen Seppälän kosteikon suosio on kasvanut. Se on lisänä rikka rokassa kaiken muun toiminnan ohella”, Jorma Seppälä sanoo. Ajatuksena on kehittää paikallista luontomatkailua entisestään. Reunavallit altaineen synnyttävät maisemaan mosaiikkimaisen veden ja maan muodostelman. Nykyisin 85 hengen kylä elää edelleen pääasiassa maaja metsätaloudella. Katso hintaa! Katso hintaa! Näyttävästi koko sivu alle 4 000 eurolla! Toimi heti. Niin Seppäläkin. Entä jääkö omistajalle mitään. ” Hyödynnä Metsälehden lyömättömät huomioarvot, keskimäärin 75 %. Yli jäävillä euroilla rahoitetaan kosteikon laajennusta. ”EN SAA TÄSTÄ PENNIN LANTTIA. Tuorein on lokakuun alussa käyttöön vihitty kivestä valmistettu kota, jonka Seppälä itse on työn lomassa suunnitellut. LUONTOMATKAILU MAKASIINI • www.metsalehti.?/media Meidän kiirepäivät on helppo ennustaa etukäteen, kun ilmoittaa Metsälehdessä. Vaikka metsästysja luontomatkailu eivät yksinään elätä, niillä on kyläläisten arjessa tärkeä rooli. Ei se kultakaivokseksi muutu. Olen antanut kosteikon kyläläisille, enkä ole ajatellut rahaa. Teemu Saarinen LKV, PJT-Forest Oy Kun puhelimet alkavat soida, tietää, että uusi Metsälehti on ilmestynyt. Luontopolkujen lisäksi kylälle on suunnitteilla erilaisia tapahtumia, nuorten maastopyöräsuunnistusreittejä sekä uusia levähdyspaikkoja. Kun aikaa jää, hän hoitaa isältä ostamiaan metsiä ja ideoi yhdessä Esko Vähätiiton kanssa Kyläkeskus Sykkeen toimintaa. Muun muassa telkkä on ottanut paikan kodikseen. ”Puskaradio on edelleen paras viestija markkinointikanava”, Vähätiitto kertoo. Lehteen tartutaan hanakasti, ja se luetaan tarkkaan. Jotta ympäristö säilyttäisi sorsalintujen ja metsästäjien suosion, sitä pitää raivata ja heinätä säännöllisesti. Vesialtaiden tieltä siirrettävä maa pengerretään reunavalleiksi. OLEN ANTANUT KOSTEIKON KYLÄLÄISILLE, ENKÄ OLE AJATELLUT RAHAA
Teemu Saarinen LKV, PJT-Forest Oy Kun puhelimet alkavat soida, tietää, että uusi Metsälehti on ilmestynyt. Lehteen tartutaan hanakasti, ja se luetaan tarkkaan. Katso hintaa! Katso hintaa! Näyttävästi koko sivu alle 4 000 eurolla! Toimi heti. Kun haluat lisää yhteydenottoja, huomiota tai tunnettuutta suomalaisten metsäomistajien ja metsäammattilaisten parissa, soita Jarmolle Metsälehteen, 09 315 49 847, niin ovipumppu alkaa käydå. Hukkakontakteista ei tarvitse maksaa, pelkkiä metsänomistajia ja metsäammattilaisia kaikki lukijat! Metsäkaupassa se on loistokanava, ja luulisi niiden nyt kaikenlaista muutakin tarvitsevan. ” Hyödynnä Metsälehden lyömättömät huomioarvot, keskimäärin 75 %. MK Saarinen_230x297.indd 1 5.5.2013 22.54 2137_.indd 55 17.10.2013 14.55. MAKASIINI • www.metsalehti.?/media Meidän kiirepäivät on helppo ennustaa etukäteen, kun ilmoittaa Metsälehdessä
Puumarkkinoille on löytynyt myös uusia työkaluja. Liikkuvaan junaan kannattaa nyt kaikkien hypätä. Onko vihreiden turvekammo suurin hidaste puun energiakäytön lisäyksessä. Vielä hetki sitten ilmastoneuvotteluissa Suomen metsät kääntyivät päästölähteiksi. Brysselistä ei ole tullut katastrofeja. Nyt meidän on syytä olla Suomessa itsekkäitä. Julkisuudessa oli jo esillä riskit saunapuiden polttamisen kieltämisestä. Kun vielä kaavoittajat ymmärtäisivät, ettei tulevaisuutta rakenneta maankäyttöä rajoittamalla. Onneksi maakunnat ja kunnat voivat strategioissaan linjata maankäyttöpolitiikkaansa. T ällä hetkellä investointisuunnitelmia löytyy monilta työpöydiltä. Kaikkialla on merkkejä alan vahvasta noususta ja tulevaisuudesta. Tulevaisuuden tekemisessä asenne ratkaisee, nyt henki on hyvä. Mahtava menestystarina odottaa nurkan takana. Hyvä idea on tarttunut niin kehittäjiin, investoijiin, päättäjiin kuin kansalaisiinkin. puumarkkinat.. Lisäksi poliitikot ovat hereillä. KOLUMNI alueelle. Metsäala on noussut kurjuuden ylistyksestä tulevaisuuden tekijäksi. Esimerkiksi PTT:n tuoreessa ennusteessa povataan metsäalalle parempia aikoja. M yös metsänomistajat ovat näyttäneet halunsa metsien käyttöön, puukauppa on käynyt hyvin koko vuoden. Pitäisikö jokaisessa itseään kunnioittavassa maakunnassa olla oma biojalostamo, jonka ympärille rakentuisi muuta toimintaa. Puusta tehty biodiesel nousee kilpailukykyiseksi fossiilisen pikkuserkkunsa kanssa. Metsänomistajilla on hallussaan maailman mahtavin raaka-aine. V iime vuodet olemme Metsä puhuu -hankkeessa kertoneet metsien käytön pelastavan maailman. -puumarkkinapaikalla on ollut samanaikaisesti tarjolla jo 750 000 kuutiometriä metsänhoitoyhdistyksissä valmisteltuja puun myyntikohteita. MARKO MÄKI HAKOLA Kirjoittaja on Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen johtaja. Yritykset investoiMahtava meno Pitäisikö jokaisessa itseään kunnioittavassa maakunnassa olla oma biojalostamo. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.. Maakunnissakin on syytä olla itsekkäitä ja hoitaa uudet investoinnit S uunta on muuttunut huomaamatta. Miehemme ja naisemme maailmalla hoitivat kansallisen etumme ja puun käyttö tulee lisääntymään. Keitele rakentaa uutta yksikköä Pohjois-Suomeen ja Pekka Kopran Westas Oy kokosi Länsi-Suomeen entistä vahvemman yrityksen perinteisistä Pihlavan ja Raunion sahoista. Nyt etujärjestöt ja poliitikot yhdessä varmistavat metsien käytön tulevaisuutta. Sahureiltakin löytyy uskoa tulevaisuuteen. Kaikkialla vannotaan biotalouden varaan. VTT kehittää sellusta tekstiileihin sopivaa lankaa, pian toivottavasti metsänomistajan puilla korvataan puuvillaa. Lisäksi metsäenergian tulevaisuus on lupauksia antava, vaikka valtio näyttää surkuhupaisasti ohjaavan energiapolitiikallaan kivihiilen käyttöä kasvuun. Metsäsektori laajenee uusille aloille. Kaikessa hiljaisuudessa puuta käyttäviä biojalostamohankkeita on virinnyt ympäri Suomea. Olisin yllättynyt, ellei lähiaikoina jokainen Suomen maakunta laadi strategiaa, miten uudet puuta käyttävät investoinnit houkutellaan omalle alueelle. Tarjolla olisi nykyisten tuotteiden lisäksi vaikkapa puumuovin, puutekstiilin tai puudieselin valmistamista. /kolumnit. Entiset Nokian insinöörit keksivät metsätaloutta edistäviä mobiilisovelluksia. Kesällä julkaistulla www. Metla arvioi, että esimerkiksi Hyvinkäällä jopa 25 prosenttia hakkukertymästä on uhattuna tämän hetkisillä kaavarajoituksilla. Jätetään tuontipuut rajan taakse ja fossiiliset polttoaineet maanpinnan alle. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MAKASIINI • MAKASIINI • 2115_.indd 56 17.10.2013 15.15. Rajoitushalu on joillakin hurja. vat alueille, joilla puitteet ovat kunnossa: raaka-ainetta ja työvoimaa riittää, infrastruktuuri toimii ja alueellinen elinkeinosekä maankäyttöpolitiikka ovat elinkeinoa edistäviä
Vuonna 1966 tienvarret olivat vielä avoimet, mutta tänä vuonna maantietä reunastavat metsät. Tämähän on ollut yleistä Suomen maaseudulla. Lähetä ne meille Metsälehteen. Mitään mainittavia tuhoja ei ole esiintynyt. Maantie on Pihtisalmentie, joka johtaa Virtain Vaskivedeltä Ruoveden suuntaan. Tarkkailin toisessa harvennuksessa runkojen poikkileikkauksia eikä ruskotäpläkärpäsen pilkutusta esiintynyt kovinkaan paljon. Koivujen laatu on sen sijaan hyvä ja osasta runkoja on odotettavissa niin sanottua tyvilaatua. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Koivikon alle ei kuitenkaan ole tullut luontaista taimi ainesta merkittävästi. Metsitystyö oli aikanaan kova urakka. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Männikköön on tullut runsaasti luontaisesti kuusta ja koivua. Koivikoita on pystykarsittu vanhaan tapaan eli lyömällä seipäällä kuivia oksia alas. Tietä on peruskorjattu vuosikymmenten aikana, mikä näkyy kuvistakin – tiestä on tullut leveämpi, loivempi ja suorempi ja siten parempi ajaa. tuella männylle ja koivulle. 1966 2013 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. MAKASIINI • 2138_.indd 57 17.10.2013 15.17. Kuvassa näkyvät tienvarsipellot ”paketoitiin” vuonna 1969 eli istutettiin valtion Maisema umpeutuu Virroilla 60-luvulla metsitetyt pellot odottavat jo kolmatta harvennusta. Lisäksi mekaanista heinäämistä piti tehdä monena kesänä taimien pelastamiseksi. Tyvitukkia luvassa Avoin maalaismaisema on metsän kasvun seurauksena umpeutunut. Metsät on harvennettu pariin kertaan, kohta on kolmannen harvennuksen aika. Paikallistien eli Pirttimäentien liittymä on siirretty talon nurkalta noin 100 metriä kuvanottopaikan suuntaan ja saatu siten turvallisemmaksi. Maapohjat ovat hyväkasvuisia kivennäismaita, joten ne eivät oikein sovellu laatumännyn kasvatukseen. Kuvien oikeassa reunassa oleva järeä mänty kasvaa edelleen paikallaan ja rajaa kuvat. Mustavalkoinen kuva on vuodelta 1966 ja toinen tältä vuodelta. Taimet istutettiin kyntöpalteeseen ja niitä jouduttiin myöhemmin lapiotyönä suoristamaan. . Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Tässä mielessä toivoa ei ole vielä menetetty, mutta aika näyttää. Koivujen keskipituus on nyt noin 22 metriä ja keskiläpimitta noin 25 senttiä, oksatonta tyveä on yleisesti yli puolet rungon pituudesta. Paikoin hakkuissa voidaan korjata kaikki oksaiset männyt pois ja jättää luontaisesti syntyneitä kuusia ja koivuja kasvamaan. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.. Ne on kuitenkin otettu samasta paikasta. Yleinen käsitys on, että kärpänen pilaa viljelykoivikot niin, ettei niistä tule parasta laatupuuta. ENNEN & NYT TEKSTI JA KUVAT HANNU LILJEROOS Y llä olevat kuvat näyttävät nopeasti vilkaistuna aivan erilaisilta
Varvikossa kellanvihreät pajut täplittävät vaivaiskoivujen punaa. SYKSYN KULTAA Puiden itsensä kannalta ruskan värit ovat yhdentekeviä, mutta Lapin matkailulle syksyn puissa kasvaa kultaa. Tosin sopivissa oloissa Etelä-Suomen lokakuinen ruska voi olla vaikuttavampi kuin pohjoisessa. LUHTA MAKASIINI • 2131_.indd 58 17.10.2013 15.18. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Tuntureilla koko maa-ala pukeutuu ruskan loistoon. Ripaus vaivaiskoivun perimää tuo tunturikoivuihin vaihtelevasti oranssin ja punaisen sävyjä
Saariselän tuntureilla ruska hehkuu keskimäärin kymmenes syyskuuta, Turussa vasta myöhään lokakuussa. Myös matkalla Inarista SYKSYN KULTAA TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA MAKASIINI • 2131_.indd 59 17.10.2013 15.18. Luonnontieteilijä selittää ruskan vähän masentavasti ilman iloa tai kaihoa. Ruskan värit piileskelevät lehdissä läpi kesän, mutta syksyllä elintärkeän lehtivihreän typpi ja muut rakennusaineet imetään varastoihin. Suomen oloissa ruska tulee melkein kaikkiin puihin ja varpuihin samanaikaisesti, joskaan ei koko maahan. Jäljelle jää hyödytön ruskeus, joka karisee myöhemmin taivaan tuuliin. K un katselen tunturin syksyä, juolukkavarvikkoa vesisateessa tai maahan satavia vaahteranlehtiä kaupungin puistossa, tunnetilat ovat erilaisia. Ruskaa kuvaillaan luonnon juhlapukuna mutta myös sammuvan liekin leimahduksena
Trentepohlia-niminen levä värjäsi kymmenessä vuodessa soramontun laidalle kuskatut irtokivet tiilenpunaisiksi. Haavan lehdet voivat syksyllä olla helakanpunaisia tai kalpean kellanvihreitä ja kaikkea siltä väliltä. LUHTA MAKASIINI • 2131_.indd 60 17.10.2013 15.18. Läheltä katsoen se koskee myös yksittäistä lehteä. Vastakohtana ikivihreälle puolukalle mustikka muuttuu pakkasöitten jälkeen hehkuvan punaiseksi
Lapissa ruskaviikot muodostavat hiihtolomien, keskikesän ja joulun ohella elintärkeän matkailupiikin. Jäämerelle ruska-aika siirtyy yhä myöhemmälle meri-ilmaston ja Golfvirran syksyisen lämmön vuoksi. Mutta silloin harvoin kun lokakuinen väriloisto osuu Etelä-Suomeen, se voi olla vaikuttavampi kuin Lapissa konsanaan. Kesän kasvuvaiheessa puut, pensaat ja varvut pyrkivät maistumaan pahalta suojautuakseen hirviltä ja pienemmiltä vihollisilta. Mustikanvarvut hehkuvat punaisina. Muutamilla seuduilla tunturikoivut hehkuvat silmiinpistävän punaisina ja jossain toisaalla väri vaihtelee joka puulla. Laikukkuus koskee myös maapohjaa, sillä mustikanvarvut loistavat helakanpunaisina ja puolukat ovat ikivihreitä havupuiden tapaan. Ruska pelastaa matkailun Vaikka ruska on puille ja varvuille itselleen vähän yhdentekevä, pohjoisen syrjäseutujen rahatalouteen sama ei päde. Erikoisen värikkäiksi komistuvat hieskoivun ja vaivaiskoivun risteymät, joita löytää melkein kaikkien sisä-Suomen aukeitten rimpisoitten kaarroilta ja jänteiltä. MAKASIINI • 2131_.indd 61 17.10.2013 15.18. Menestyäkseen levä tarvitsee esimerkiksi tienteossa syntyneitä täysin paljaita kivipintoja. Kotoisissa havumetsissä ruskalla on toinen rooli: keltaiset, punaiset ja oranssit lehtipuut täplittävät umpimielisen tummaa havumetsää. Perhosetkin voivat estää ruskan tulon. Mustikan, juolukan ja vaivaiskoivun lehdet aikaansaavat punaisen tai jopa purppuravioletin maaruskan, jota pajujen rikinkeltainen laikuttaa. Levä värjää maasta nostettujen kivien paljaat jäkälättömät pinnat kirkkaan tiilenpunaiseksi. Lehtiä karistaessaan lepikko typpilannoittaa maata. Koillismaan ja Etelä-Lapin metsäautoteillä matkaava näkee trentepohlia -nimisen levän aikaansaamaa ruskaa myös puhtaissa havumetsissä. Tunturikoivuissa on jonkin verran vaivaiskoivun perimää. MYRSKYT JA SATEET TUOVAT HIMMEÄN JA LYHYT AIKAISEN RUSKAN, TYYNET PAKKASYÖT PÄINVASTOIN. Koivujen uusi lehdistö myöhästyi sen jälkeen vuodenkierron jokaisessa vaiheessa. Tänä syksynä Kilpisjärven koivut olivat parhaaseen ruska-aikaan vihreälehtisiä. Tunturikoivikoissa ja varvikkoisilla tunturikankailla ruskan loiste peittää koko maa-alan. Kesäkuussa tunturimittareiden toukat söivät puut lehdettömiksi. Matkailuyrittäjien onneksi värikäs ruska tulee Lappiin paljon useammin kuin etelään. Sisä-Suomen havumetsissä ruska näkyy yksittäisinä kultaisina laikkuina havupuiden keskellä. Pihlajasta tulee syksyllä punainen ja haavan tai vaahteran väri vaihtelee puun, kasvupaikan ja vuoden mukaan keltaisesta syvänpunaiseen. Myrskyt ja sateet tuovat himmeän ja lyhytaikaisen ruskan, tyynet pakkasyöt päinvastoin. Kaukomaisemassa ruskametsä voi näyttää upealta ja heleältä, mutta lähitarkastelussa lehdet ovat täynnä sienien, levien, toukkien ja muiden loiseläjien reikiä ja syönnöksiä. Syksy onkin parasta patikointiaikaa. Syksyllä lehtien kohtalolla ei ole väliä ja lehtivihreän lisäksi myös kitkerät haitta-aineet varastoidaan juuriin ja runkoihin. Tervatai harmaaleppään ei tule minkäänlaista ruskaa, sillä lepän juurinystyrät sitovat mielin määrin typpeä suoraan ilmasta. Keltaista ja punaista Koivun runsauden vuoksi keltainen on ruskan perusväri
LAHTI PÄIVÄN HERKKU TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Tappaiskeitto lämmittää mukavasti syksyllä ilmojen kylmetessä. TAPIONPÖYDÄLTÄ MAKASIINI • 2132_.indd 62 17.10.2013 15.20
Myös hirvenmetsästys ja porojen teurastus ovat ajoittuneet syksyyn. Lisää kuoritut ja paloitellut juurekset ja väinönputki ja jatka keittämistä, kunnes juurekset ja lihat ovat kypsiä. Ota ne pois liemestä, mutta jatka lihapalojen keittämistä (noin 2 tuntia), kunnes ne ovat lähes kypsiä. Tappaiskeittoon lisättiin perunoita, juureksia, suolaa ja pippuria. Vuosilahti tapahtui vain kerran vuodessa mikkelinja pyhäinmiesten päivän välisenä aikana. Lehtiä jopa kuivatettiin tappaiskeittoa varten alkusyksystä. E ntisaikaan eläinkantaa pienennettiin ja eläimiä teurastettiin syksyllä, koska rehua ei riittänyt talveksi kaikille. Ota lihat pois kattilasta ja paloittele ne ja sisäelimet ja lisää kattilaan yrttimausteiden kanssa ja kiehauta. Tarkista maku. Tappaiskaalissa juurekset voitiin korvata hienoksi hakatuilla kaalin tai lantun lehdillä. Hirvipeijaisissa tarjottu keitto on nimeltään peijaiskeitto. Lihan lisäksi siihen laitettiin tuoreita sisäelimiä, maksaa, sydäntä, kieltä ja munuaista, joskus jopa keuhkoja tai aivojakin. Riistakeittoon kannattaa laittaa vain nuoren vasan sisäelimiä, sillä aikuisen riistaeläimen sisäelimet, varsinkin munuaiset, saattavat sisältää liiaksi raskasmetalleja. Muulloin syötiin pääasiassa suolattua lihaa, mutta lahtipäivinä oli tarjolla runsaasti tuoretta lihaa. MAKASIINI • 2132_.indd 63 17.10.2013 15.20. Teurastus oli koko kylän yhteinen tapahtuma ja keitolle kutsuttiin naapuritkin. TAPPAISKEITTO POROSTA :LLE KG PORONLIHAA, JOSSA ON HIUKAN LUUTA MUKANA KG SISÄELIMIÄ SYDÄNTÄ, MAKSAA, MUNUAISTA, KIELTÄ L VETTÄ RKL SUOLAA SIPULIA VALKOSIPULIN KYNTTÄ KG PERUNAA PORKKANAA PALA LANTTUA PALA SELLERIÄ PERSILJAA TIMJAMIA VÄINÖNPUTKEA RUOHOSIPULIA KATAJANMARJOJA Huuhdo sisäelimet huolellisesti kylmässä vedessä. Sisäelimet mukaan Tappaistai tappajaiskeittoa on kutsuttu eri nimillä eri puolilla maata: teurastuskeitoksi, tappajaistai tekijäislohkoksi, tappaistai sisuskaluperunoiksi, tuoretai uutissopaksi ja lahtivelliksi. Silloin herkuteltiin lihaisalla tappaiskeitolla. Keiton tekeminen on työlästä, mutta sitä kannattaa tehdä suuri annos, sillä se vain paranee vanhetessaan. Lapissa suolaa kuljetettiin pienessä puisessa rasiassa, jossa se säilyi kuivana. Lapin oma mauste väinönputki antaa mukavan säväyksen tappaiskeittoon. Kuori vaahto pois ja keitä, kunnes sisäelimet ovat kypsiä. Keittoon saatettiin myös lisätä verestä, liemestä, maidosta, suolasta, rasvasta sekä jauhoista tehtyjä mykyjä. Lihaisaa tappaiskeittoa kannattaa tehdä kerralla enemmän, sillä soppa vain paranee vanhetessaan. Koska sisäelimet pilaantuvat nopeasti, ne oli käytettävä ruoaksi heti. Voimakasta, vähäliemistä tappaiskeittoa nautittiin niin arkikuin juhlaruokana. Laita ne ja lihapalat kiehumaan suolalla, sipulilla, valkosipulilla ja katajanmarjoilla maustettuun veteen
Lastut ovat kuusen oksia. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA KÄSIN TEHTY MAKASIINI • 2133_.indd 64 17.10.2013 15.21. Siitä eli lastukuusen rungosta vuollaan lastuja, jotka jätetään toisesta päästään kiinni puuhun. Yksi tällainen työ on lastukuusi. Vuoleminen aloitetaan kuusen tyvestä ja edetään kohti latvaa, jolloin runko samalla ohenee kuusen latvaksi. Joskus lastut ovat kuitenkin tärkeintä koko työssä. Usein lastun toinen pää kiertyy jyrkästi spiraaliksi, joka loivenee vähitellen lastun toista päätä kohti. Lastun kaunis muoto syntyy huomaamatta, kun vuolija – tai kirjailija – keskittyy varsinaiseen työhönsä. Sen vuoksi tavanomaisen vuolutöistä jääneen lastun spiraali aukeaa lasHAAV ASTA KUUSI Lastujen vuoleminen on tarkkaa puuhaa, mutta pienen harjoittelun jälkeen haapapalikasta syntyy tuuheaoksainen kuusi. Kihartamisen taito Lastukuusi tehdään pyöreäksi vuollusta puunkappaleesta. Vaikka lastut ovat kauniita, ei vuolija tule tavallisesti sen kummemmin lastun muotoa pohtineeksi. Ovathan lastut vuolutöissä tavallisesti sivutuote. Ohut lastu kaartuu voimakkaammin kuin paksu. Vähitellen hän oppii myös käyttämään puukkoa niin, että lastusta muodostuu juuri halutun muotoinen. Lastukuusten vuolija ymmärtää pian yhtä jos toista lastun muodosta. K irjailija Juhani Aho kutsui romaaniensa sivutuotteena syntyneitä pieniä tarinoita lastuiksi
Jos taas terä kulkee viistosti puun pituuteen nähden, syntyy ruuvimaisesti kiertyvä lastu. Haapapuussa on jotakin olkimaista – se on sitkeää ja taipuisaa. Lastuhattujen valmistus kehiteltiin punottujen olkihattujen pohjalta. Lisäksi haavasta lastujen vuolu tai höylääminen on melko kevyttä puun pehmeyden vuoksi. 1800-luvulla Keikyässä kehittyi monipuolinen haapalastuja hyödyntävä käsityötaito. Jos taas tavoitteena ovat suoremmat lastuoksat, tuoreempi puu on parasta. Vesisuihkulla pesusieni Haavan erityiset ominaisuudet tunnetaan myös teollisessa ja koneellisessa puuntyöstössä. Suomessa lastuvilla on valmistettu vanhastaan juuri haavasta, nykyisin sitä valmistetaan myös havupuusta. Pitkien haapalastujen punonnassa ja kudonnassa haapaa käytetään tekstiilimäisesti. Havupuiden lustoissa on kerros pehmeää ja kerros kovaa puuta. Lastuvilla on vanha pakkaus-, kuivikeja täytemateriaali. Huomattiin nimittäin, että ohuita haapalastuja voitiin palmikoida aivan samoin kuin olkia. MAKASIINI • 2133_.indd 65 17.10.2013 15.21. Lastukuusi tehdään pyöreästä puunkappaleesta vuolemalla lastuja, jotka jätetään toisesta päästä puuhun kiinni. Etenkin lastukuusen vuolussa oleellista on myös puun tasalaatuisuus. Haavasta voi höylätä pitkiä ja ohuita lastuja. Mikä sitten tekee juuri haavasta näin suositun lastupuun. Ohuen lastun vuolu ei onnistu, jos puussa on karkea vuosilustorakenne. Lastun alussa puukon terä ottaa ohuelti puuta, mutta painuu vähitellen syvemmälle puuhun, samalla lastu loivenee. HAAV ASTA KUUSI HAAPA ON VAALEAA puuta, mistä on saatu sanonta ”vaalea kuin haavan lastu”. Haavan vaaleus myös säilyy, sillä valo ei tummenna haapaa yhtä voimakkaasti kuin monia muita puulajeja. Kun haavan pintaa käsitellään voimakkaalla vesisuihkulla, pinta muuttuu pehmeän ryijymäiseksi. Lastujen muotoon vaikuttaa myös puun tuoreus. Lastukuusen lisäksi haavasta voi vuolla lastulintuja, mutta niiden materiaaliksi sopii myös tiheäsyinen mänty. Se on pehmeän nukkaisen tuntuista. Näin haavasta voi valmistaa esimerkiksi pesusieniä ja ääntä vaimentavia ryijyjä. Jos taas männystä tehdään lastutöitä, on tärkeää valita ohutlustoinen puu. Niiden ansiosta haapa sopii esimerkiksi taivutustöihin. Haapaiset lastut ovat niin taipuisia, että ne kestävät huonekalujen pehmusteiden täytteinä. Virroilla lastuvillaa valmistava Jukka Saikkonen kertoo, että haapaista lastuvillaa menee etenkin huonekalujen verhoilijoille. Haavan vuosilustot ovat lähes samantyyppistä puuainetta koko paksuudeltaan, minkä vuoksi sekä paksuettä ohutlustoinen haapa sopii hyvin lastutöihin. Vuolijan on seurattava teränsuun kulkua puussa koko lastun ajan, muuten lastuun tulee väärä muoto tai se irtoaa puusta. Tarpeeksi ohuet ja pitkät puulastut muodostavat pehmeää ja joustavaa materiaalia. Ehkäpä juuri nuo ominaisuudet ovat tehneet haavasta lastupuun. Hitaasti kasvaneessa männyssä nämä erilaiset kerrokset ovat kuitenkin niin ohuita, että puu on lastun vuolemisen kannalta tasalaatuista. Haapaiset lastutyöt kestävät pitkään kauniin vaaleina. Havupuiset lastut sen sijaan murentuisivat nopeasti. Lastutöissä tärkeät ominaisuudet – sitkeys, taipuisuus ja pehmeys – määrittelevät myös haavan muita käyttömuotoja. Lastuista tehtiin verhoja, hattuja, kengänpohjallisia ja koppia. Haapa on lastupuu Haapa on parasta materiaalia lastukuuseen. Jos puukon terä kulkee kohtisuoraan puun pituuteen nähden, lastusta tulee litteä spiraali. Jos lastupuun oksiksi haluaa voimakkaan kiharaisia lastuja, kannattaa valita melko kuivaa ainespuuta. Haavan tekstiilimäisen luonteen huomaa myös haapaisesta vuolutai höyläpinnasta. Linnussa puuhun kiinni jätetyt lastut muodostavat linnun siipija pyrstösulat. Arkkitehti Tero Pelto-Uotila on kehittänyt nykytekniikkaan perustuvan tavan hyödyntää haavan pehmeää ja tekstiilimäistä luonnetta. tun toista päätä kohti loivaksi kaareksi. Lastukuusen vuoleminen vaatii keskittymistä
Kuusten juuret lähtevät tyvestä eri suuntiin lähes suorakulmaisesti. KÄSIN TEHTY MAKASIINI • 2133_.indd 66 17.10.2013 15.21. Kun kuusen alusta ei ole samaa puunkappaletta, riittää kuusen rungoksi melko ohut puunkappale. Kuuselle saa tehtyä kuitenkin luonnollisen näköiset juuret, jos koko kuusen vuolee yhdestä puusta. Niinpä luonnon mukaan vuoltu juurakko pitää lastukuusen hyvin pystyssä pöydällä. Usein lastukuusi vuollaan ilman juuria. Kuusen oksiksi tulevat lastut vuollaan ylhäältä alaspäin suuntautuvalla puukon liikkeellä (4–5) Lastukuusi Rungon ohentaminen ja pyöristäminen käy nopeasti kaksikahvaisella vuoluraudalla, mutta onnistuu myös tavallisella puukolla. Lastukuusen voi tehdä erilaisilla tavoilla. Juurten huolellinen muotoilu antaa koko kuuselle luonnollisen ilmeen. Näin tehty kuusi kiinnitetään lopuksi liimalla tai tappiliitoksella alustana toimivaan puunkappaleeseen. Lopuksi latvan kärjen voi vuolla teräväksi. Juuret muotoillaan tarkemmin (3). Aivan kuusen latvaa voi joutua vuolemisen edetessä hieman ohentamaan. Tällöin ainespuuksi on valittava noin 4–5 senttiä paksu ja poikkileikkaukseltaan neliömäinen puunkappale (1). Latvan oksista vuollaan lyhyempiä ja niitä voi tehdä harvempaan kuin alempana. Aluksi puunkappale vuollaan juurten aihioksi jäävää päätä lukuun ottamatta noin 1,5 senttiä paksuksi pyöreäksi rungoksi (2). Tällöin vuollaan päinvastaiseen suuntaan kuin oksia vuollessa ja lastut vuollaan kokonaan irti. Näin kuusi näyttää luonnollisemmalta. Oksien vuolu sujuu helpoiten, kun kuusen juurakko lepää tukevalla alustalla ja toisella kädellä pitää vielä vuolemattomasta rungon osasta tukevasti kiinni
Yksityisille metsänomistajille maksetut korvaukset ovat noin 1–5 miljoonaa euroa vuosittain. Kesän 2012 inventoinneissa taimikon laatua alentavia tuoreita hirvituhoja oli Pohjois-Suomessa noin 100 000 ja Etelä-Suomessa noin 63000 hehtaarin alueella. Muovinen suojus kietaistaan latvojen ympärille, jolloin se suojaa latvaa syönniltä. Hirvi syö oksia ja latvakasvaimia sekä taittaa ohuimpien puiden päärankoja yltääkseen syömään latvakasvaimia. VMI:ssä tuhoja tarkastellaan mäntyvaltaisissa taimikoissa, jotka muodostavat valtaosan tuhoalueista. Männyntaimikoiden suojauksessa oleellista on pyrkiä vähentämään talviaikaista syöntiä. Pieni sivuoksien syönti ei haittaa taimen kehitystä. Liitä mukaan lyhyt perustelu. Katkenneista muovinauhoista tulee lisäksi Kuinka paljon hirvet tuhoavat taimikoita. Nämä ovat väliaikaisia ja ensihätään soveltuvia menetelmiä, jotka eivät sovellu pitkäaikaiseen käyttöön. Hirvi voi lisäksi kaluta haavan, männyn ja kuusenkin kuorta myös varttuneemmista puista. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Jos hirviä on runsaasti, ne vähentävät lehtipuustoa ja vaikuttavat puulajisuhteisiin. Lehtipuuston väheneminen vaikuttaa niistä riippuvaiseen lajistoon ja vähentää monimuotoisuutta. Oksasyönneistä puut selviävät yleensä hyvin, mutta latvan katkaisu aiheuttaa laatuvikoja ja usein toistuessaan estää taimen normaalin kehityksen. Hirvet aiheuttavat tuhoja männyntaimikoissa pääasiassa keskija kevättalvella. Tarjolla on ostettavaa vesurista raivaussahaan ja vakuutuksista metsäsuunnitelmaan. Hirvet tottuvat äkkiä myös hirvikarkotteella käsiteltyihin nauhoihin. Missä hirvituhoja on eniten. Kuinka hyvin latvasuojukset toimivat. marraskuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Miten neuvoisit aloittelevaa puuntuottajaa, mitä kannattaa ostaa. Viimeisimpien 10 vuoden aikana hirvikannan lasku on näkynyt Etelä-Suomessa tuoreiden hirvituhojen vähentymisenä, mutta Pohjois-Suomessa jyrkempi kannan lasku ei näy vieläkään selvästi pienempinä tuhoaloina. Voit vastata myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www. Näillä alueilla lehtipuiden kehiMetsästys on tehokkain keino hirvivahinkojen vähentämiseksi. MITÄ METSÄN OMISTAJA TARVITSEE. Rungon taittaminen käytännössä tuhoaa taimen, kuoren syönti aiheuttaa lahovikoja. Lisäksi ne täytyy asettaa joka vuosi uuteen vuosikasvaimeen. Julkaisemme jutun yhteydessä parhaat vinkit. Monesti hirvet syövät taimista sivuoksia suojuksista huolimatta, mutta jättävät latvan rauhaan. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Erityisesti hirven lehtipuuta vähentävä vaikutus näkyy joillakin luonnonsuojelualueilla, joilla lehtipuustoa ei ole raivattu pois. LUKIJAKYSELY VIIME NUMEROSSA kiinnostavinta luettavaa olivat energiapuun korjuusta kertonut artikkeli sekä Metsänhoitopalstan 18 kysymystä hirvituhojen torjunnasta. HIRVITUHOJEN TORJUNNASTA KYSYMYSTÄ HANNU HUTTU MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • Ruokatermokseen mahtuu puolen litran annos. Latvasuojukset on todettu erittäin toimiviksi. Kasvatettaessa jaloja lehtipuita, kuten visakoivua, hybridihaapaa tai muuta erityisen altista puulajia, torjunta voi olla mielekästä myös vähemmän riskialttiilla alueella. Asiantuntijoiden mukaan myös latvasuojista, syönninestoaineista ja taimikonhoidosta saattaa olla apua. Miten hirvituhoja voi torjua. Torjuntaa kannattaa harkita erityisen riskialttiilla alueilla, joilla hirvet aiheuttavat vahinkoja vuodesta toiseen. Millaisia tuhoja hirvet aiheuttavat taimille. Arvonnassa palkinnon voittivat Maire Lehmonen, Matti Rautio ja Anu Sydänmetsä. Suojusten käyttö edellyttää metsänomistajalta aktiivisuutta, sillä niiden pysyvyyttä kannattaa talven mittaan käydä katsomassa. Kaikki 11. Palkintoina on kolme ruokatermosta. Korvattujen vahinkojen ala on noin 2900–11600 hehtaaria. Entä nauhat ja pelättimet. Millaisissa tilanteissa hirvituhojen torjuntaa kannattaa harkita. Menetelmiä on monenlaisia. metsalehti.. METSÄNOMISTAJAN kukkarolle pyrkivät monenlaiset kauppiaat. Kirjoita postikortille, mistä hankinnasta sinulle on ollut eniten hyötyä. Entä onko jokin ostos osoittautunut turhaksi. M IK KO RI IK IL Ä MAKASIINI • 2174_.indd 67 18.10.2013 16.46. Mekaanisina torjuntakeinoina voidaan käyttää latvasuojuksia, erilaisia pelättimiä, nauhoja tai aitaamista. Mikä on turhaa. Kuinka paljon hirvien aiheuttamia tuhoja korvataan. Hirven talvilaidunalueilla tuhokeskittymiä on koko maassa, ja metsien tuhoalttius vaihtelee alueittain. Käsittelemme metsänomistajan varusteita ja hankintoja seuraavassa Metsälehti Makasiinissa. Pohjois-Suomi on sikäli ongelmallinen alue, että puiden kehitys on siellä hitaampaa, jolloin ne ovat alttiimpia hirvivahingoille pidemmän aikaa ja niiden toipumiskyky on heikompi. Tarkkoja rajauksia on hankala tehdä, sillä alueellisia eroja on paljon. Tarkimmat tiedot hirvituhoista saadaan valtion metsien inventoinnista (VMI). . Millaiset taimikot ovat herkimpiä. Hirvituhoille ovat alttiimpia 1–3 metrin pituiset mäntyja lehtipuutaimikot hirvien talvehtimisalueilla. Kesäisin ja syksyisin hirvet syövät etenkin lehtipuiden taimia. Kemialliset pahaan hajuun ja makuun perustuvat syönninestoaineet on myös todettu toimiviksi menetelmiksi. LAURA KAKKONEN Hirvien aiheuttamia tuhoja korvataan metsänomistajille muutamia miljoonia euroja vuosittain. Miten hirvet vaikuttavat metsäluontoon ja maisemaan. METSÄNHOITO tys vähintäänkin taantuu
Metsäpäivien ohjelmassa on viisi seminaaria, joissa puidaan muun muassa metsälain muuttumista ja metsäpalvelumarkkinoita. MAKASIINI • 2124_.indd 68 18.10.2013 16.47. Osastolla voi tutustua myös uusiin metsäkirjoihin ja tavata Metsälehden toimittajia. Yrittäjä Pirjo Havia opastaa muun muassa metsätilan sukupolvenvaihdoksissa. Metsäkustannuksen osastolla on myös oma neuvontapiste, josta saa tietoa esimerkiksi metsänhoidon suosituksista ja yhteismetsän perustamisesta. METSÄMESSUT METSÄVIIKONLOPPU alkaa messukeskuksessa perinteisillä ammattilaisten Metsäpäivillä, jotka avataan torstaina 21.11. Lisää tietoa löytyy osoitteista www.metsapaivat.. Koko viikonlopun kestävät metsämessut käynnistyvät perjantaina 22.11. Metsämessut on osa Meidän viikonloppua, jolloin messukeskuksessa pidetään samaan aikaan peräti kuudet messut. Asiantuntijat vastaavat messuvieraiden kysymyksiin Metsälavalla sekä työnäytösalueella. Metsäkustannus mukana messuilla Puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Metsäväki valtaa taas Helsingin messukeskuksen marraskuun lopulla. Tarjolla on runsaasti hyötytietoa ja hyvä neuvoja. Metsän lisäksi tapahtumassa ovat mukana ELMA eli maaseutumessut, Kädentaito, OutletExpo, Menopeli sekä lauantaina ja sunnuntaina myös Lemmikki-messut. Kysymyksiin ovat vastaamassa muiden muassa Olli Äijälä ja Kalle Vanhatalo Tapiosta, yrittäjä Pirjo Havia sekä puuntuottaja Matti Kärkkäinen. Metsämessuista on tullut suosittu kohtaamispaikka. helsinginmetsamessut.?. ja www
Metsänomistajien koulutusta yli 30 vuoden kokemuksella. www.metsakustannus.. Hyvä tapa metsästysseuralta on raportoida vuokraisännälle, onko hänen metsästään kaadettu hirviä. METSÄSTÄ enemmän osaamista Enemmän osaamista – www.hyria.fi p. www.metsakustannus.. www.metsakustannus.. ANTTI SALO Hankintahakkaajat ajettu metsistä Lukijoilta KOULUTUSTA Yli 200 yritystä hakemistossa osoitteessa www.metsalehti.. Tietoa metsästä. 050 415 5623 www.hyria.fi Puuntuottajille räätälöityä koulutusta Verkkokurssien täydentämää lähiopetusta joustavasti viikonloppuisin. Nykyään osuus lienee alle 10 prosenttia. Vanhan perinteen mukaisesti metsänomistaja vuokraa hirvieläinten metsästykseen maansa ilman vuokraa sitä vastaan, että metsästysseura edesauttaa hirvituhojen estämisessä. Minusta siitäkin olisi pitänyt kirjoittaa metsänomistajaa neuvova kuvaus, aivan kuten annoitte yksityiskohtaisia arviointeja muista keinoista. Tietoa metsästä. Tämä on nähtävänä taimikoiden huonosta kunnosta ja hoitorästeistä. En ole konetekniikan kehityksen vastustaja, mutta kehityksen tulee olla tasapainossa kulujen kanssa. Uudenmaankatu 249 05840 Hyvinkää METSÄLEHTI Makasiinissa (6/2013) oli perusteellinen ja hyviä neuvoja antava juttu hirvituhoista ja niiden ehkäisemisestä. www.metsakustannus.. Nämä olisi voitu minimoida tehdasmittauksella ja toimitusaikaporrastuksella. Jatkuva haku. www.metsakustannus.. Metsästyksen kohteeksi tulee vuokrasopimuksessa merkitä nimenomaan hirvieläimet, siis hirvi ja valkohäntäpeura. Hankintalisä pudotettiin minimiin. METSÄ-kortisto kerää tärkeät tuotetiedot yhteen osoitteeseen Tietoa metsästä. Kuka korjaa nykyään tukkia pystystä tien varteen 4 eurolla kuutiolta ja kuitupuuta 14 eurolla kuutiolta, kuten nykyinen hankintalisä on. Lisätietoja toimistosta. Hankintahakkaaja ei valita korjuun vaikeuksista. Tietoa metsästä. Tietoa metsästä. Se tapahtuu tekemällä metsästysvuokrasopimus paikallisen metsästysseuran kanssa. Vedottiin laatutekijöihin ja toimitusaikoihin. Vielä 1960-luvulla valtaosa puusta korjattiin omistajien toimesta tien varteen. Sitten alkoi suurten ja kömpelöiden metsäkoneiden ihannointi. VEIKKO YLITALO Mihin jäi metsästys. Tutustu ja ilmoittadu www.hyria.fi. Hankintalisän tulee olla sama, mitä se keskimäärin eri korjuukohteilla tulee ostajan toimesta maksamaan. Tärkeä ehto on myös, että metsästysseura ei saa käyttää vuokramaata kaupalliseen toimintaan. Kuittasitte kuitenkin tehokkaimman keinon hirvivahinkojen välttämiseksi, metsästyksen, yhdellä lauseella. MAA JA metsätaloustieteen tohtori Lauri Vaara kirjoitti Metsälehteen, mitenkä metsänomistajat on johdonmukaisesti ajettu pois metsistään. Hankintahakkaajan tulee saada sama hinta, mitä se keskimäärin ostajien toimestakin tulee maksamaan. Metsänomistajan tulee edellyttää, että metsästysseura vaatii lupia myöntävältä viranomaiselta maksimimäärän lupia hirvieläinten metsästykseen, eikä ajattele metsästäjien etua hirvilupien määrässä. Perustelen mielipidettäni tai oikeastaan vaatimustani sillä, että metsänomistajat yhä enemmän kaupunkilaistuvat ja naisistuvat. Kustannuksista välittämättä ostajat ryhtyivät itse korjaamaan puunsa. MAKASIINI • 2124_.indd 69 18.10.2013 16.47. Sopii myös ammattitutkintoon valmistavaksi. Neuvonne tulee liittyä siihen, miten oman metsänsä saa kohdistettua metsästyksen piiriin. Kun isäntä ei itse tee puun korjuutyötä, loppuu motivaatio myös hoitotyöhön
Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Eino Lamminperä, metsätalousinsinööri, Ähtäri VUOTTA 10.11. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! MAKASIINIRISTIKKO Palkinnot makasiinikryptosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Kangasniemi, Kalakoski, Leevi Karvinen, Onkamo ja Armo Mustonen, Enonkoski. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Jouko Viertola, Metsänhoitoyhdistys Lakeuden valtuuston jäsen, Kauhajoki (perhepiirissä) 10.11. Martti Jalkanen, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pohjois-Savo, metsäneuvoja, Suonenjoki (perhepiirissä) Tietoja palstalle voi lähettää viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden / 2013 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10%. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Metsäntutkimuslaitos, Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos sekä tietopalvelukeskus Tike yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi vuoden 2015 alussa. Makasiinikrypto , oikea ratkaisu 2125_.indd 71 18.10.2013 16.48. Hän siirtyy hankkeen projektijohtajaksi marraskuun alussa. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos / 2013 – / 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 Tunnus 5011305 Info: 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ALLEKIRJOITUS PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA VUOTTA 7.11. Erkki Peltonen, metsänhoitaja, Tampere VUOTTA 5.11. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 7”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. NIMITYKSIÄ Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 7.11. Riitta Alestalo, agronomi, metsätalousyrittäjä, Metsälehden kolumnisti, Iitti (ei vastaanottoa) 10.11. Raition virkavapauden ajan Metlaa johtaa tutkimusjohtaja Leena Paavilainen. Heikki Talvitie, EteläPohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva metsätyönjohtaja, Seinäjoki 8.11. MERKKIPÄIVIÄ Luonnonvarakeskus Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Hannu Raitio ryhtyy johtamaan uuden Luonnonvarakeskuksen perustamisvalmisteluja. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 31549840. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki
Oksissa olevat äkämät ovat Pihkainen linnoitus MIKKO HÄYRYNEN METSÄLEHDEN syksyn lukijamatka kiersi Yhdysvaltain länsirannikolla Seattlesta San Franciscoon. Oregonin maisemat ovat mieleenpainuvia. Sen sisällä toukka syö vuosikasvaimen ydintä ja puun muodostamaa haavasolukkoa. Silloin pihkakuplasta kuoriutuukin loiskärpänen tai -pistiäinen. Hakkuut ovat suuntautuneet yksityismetsiin ja metsien hoitoon on tullut monia pohjoismaisia piirteitä. Talousmetsien pääpuulaji Kaskadivuoriston kostealla länsipuolella on douglaskuusi. Hitaasti kasvavilla suomännyillä korot eivät umpeudu lainkaan, jolloin rungosta kehittyy pahkurainen eri suuntiin ammottavien korojen ketju. Kaskadit ja sen tulivuoret, Tyynen meren jyrkännerannikko, Kolumbiajoen suuruus ja sen rotkoon laskevat korkeat vesiputoukset ovat jotain aivan toista Suomen tasaisiin tottuneille. Punapuumetsät ovat pääosin Kaliforniassa, mutta yltävät myös Oregonin rajalle. Metsäpalot ovat olleet tämän vuoden kuuma aihe. tuottajana. Matkalaisten tuntuma oli, että käsitys Yhdysvalloista muuttui realistisemmaksi. Ensimmäisenä syksynä linna on herneen kokoinen, toisena syksynä jo sormenpään kokoinen ja seinämän paksuus on pari milliä. Punapuumetsän metsätyypiksi määritettiin opaskasvien perusteella lehto. Matkan pääpaino oli Oregonissa, jossa sekä luonnon jylhyys että puulajien moninaisuus teki vaikutuksen. Metsän kierron päätepuulaji on varjostuksessa hyvin menestyvä lännenhemlokki. Yhdysvaltain osavaltioiden joukossa Oregon on ykkönen monessakin metsäisessä asiassa, kuten havusahatavaran ja joulupuiden Lukijat lännessä Pihkainen pallero männyn oksassa on pihkakääriäisen toukan suojakseen rakentama linnoitus. Kymmeniä metsäteollisuuslaitoksia on tosin suljettu, mutta osavaltio on löytänyt uuden tasapainon. Suuri osa siitä on toukan ulosteita ja toukan erittämää seittiä, jotka pihka sitoo yhteen. harmittomia, mutta jos toukka on asettunut latvakasvaimeen, se voi katketa tai äkämän paikalle jää pitkään säilyvä koro. Jos on riittävän utelias halkaistakseen palleron, löytää sieltä sisältä ruskeankellertävän toukan. Toukka talvehtii kaksi kertaa, koteloituu keväällä ja kesän alussa – miltei kaksi vuotta muninnasta – pihkaäkämästä kuoriutuu kaunis pieni perhonen. Kyseessä ei oikeastaan ole äkämä, koska sen tekee toukka eikä mänty. Lukijamatkalaiset Kolumbiajoella Oregonissa. Länsirannikon suurin joki virtaa rotkolaaksossa, jonka jyrkänteiltä putoaa korkeita vesiputouksia. Toukka nakertaa ensin neulasen tyveä, mutta hiukan vahvistuttuaan se kaivertaa lyhyen käytävän itse kasvaimen kuoreen. Maa näytti sekä vauraan että arkisemman puolensa. Palojen etenemistä liittovaltion suojelumetsistä yksityismetsiin on vaikea estää. Purkautuvasta pihkasta, erittämästään rihmasta ja omista ulosteistaan toukka rakentaa ympärilleen ”kuplahallin”. Luulisi, että pihkalinna tarjoaa hyvän suojan, mutta suuri osa toukista on loisittuja. Kesäkuulla naaras asettelee munansa yksitellen männyn nuorille kasvaimille. Ylempänä vuoristossa kasvatetaan aitopihtaa ja vuorten kuivalla itäpuolella ponderosamäntyä. PILKKEITÄ TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN MÄNTYJEN nuorissa kasvaimissa näkee usein sormenpään kokoisia pihkapalleroita. Se on pihkakääriäinen, joka on rakentanut suojakseen pihkaisen linnoituksen. M IK KO H ÄY RY N EN MAKASIINI • 2152_.indd 72 18.10.2013 16.49
Seuraava Metsälehti ilmestyy 7. TEEMA Mitä työvälineitä metsänomistaja oikeasti tarvitsee. marraskuuta. SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY . MAKASIINI • 2127_.indd 73 18.10.2013 16.49. JOULUKUUTA. ENSI NUMEROSSA TURHAA VAI TARPEELLISTA
Sesonki jatkuu elokuusta jouluun. TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI KUVAT JUHA HARJU ”LEIKKAAN LASERILLA pieniä esineitä koivulaudasta. Tämä on sellaista kokeilua. Eräs asiakas oli kuvannut itsensä blogiinsa minulta ostamissaan koruissa. Kyllä tästä leipä lähtee, välillä paremmin ja välillä huonommin. Hommasimme laserin passepartout’n koristeluun. Yritykset esimerkiksi haluavat erilaisia kaiverruksia tuotteisiin. Käytän viisi, kuusi ja yhdeksän millimetriä vahvaa lautaa, ja ostan joitakin satoja metrejä kerralla. Aluksi otin messuille rintarosseja mukaan kehysten lisäksi, ja ne menivät hyvin kaupaksi. Kokeilin laseria puuhun, ja se toimi hyvin. Laudan pitää olla tasalaatuista. Jos laatu vaihtelee, lasersäde ei mene puusta lävitse. Teen koruja, patavahteja, tuubiruuveja sekä mainoslahjoja kuten avaimenperiä ja magneetteja – kaikenlaista. Teen yksin, mutta tytär ja vävy ovat välillä kiireapulaisina ja tuttavan nuoriso. Korvakoruja menee paljon. Edellisessä elämässäni valmistin kehyksiä valokuvausstudioille. Erikoismessuilla esittelen tavarat, joita teen tilausten mukaan. Lopulta myin kehystämön ja jatkoin pikkutavaran tekemistä. Jos taas lisää tehoa, laser polttaa lautaa liikaa alapuolelta. Tulee lämminhenkinen tuote. Se oli hyvä mainos. Asiakkailta tulee hyvää palautetta. Jotkut jäävät ja jotkut putoavat. Kun lauta on oikeanlaista, laser tekee reunan ruskeaksi. Se oli sellaista kaiverruskoristelua, vähän niin kuin edellä aikaansa. Vakituiset sanovat suoraan, jos jokin juttu on pielessä. KOIVULAUTA TULEE Parkanon Listatehtaalta. Tähän työhön tulin ryhtyneeksi vahingossa. KORUJA KOIVUSTA Ilmajokinen Jukka Kivimäki huomasi, että laser leikkaa koivulaudasta persoonallisia esineitä. Se on minun valttini.” Kivimäen puutöitä löytyy verkosta osoitteesta www.sk-puiset.. Tytär piirtää malleja, kun sille päälle sattuu. Jukka Kivimäki kiertää käsityömessuilla ympäri Suomen. ”Reissut ovat raskaita, mutta kaipaan niitä, kun könään yksin verstaalla.” Korvakorut ovat Kivimäen kysytyimpiä tuotteita. VERSTAANI SIJAITSEE Ilmajoella kotipihassa. TUOTE & TEKIJÄ MAKASIINI • 2126_.indd 74 18.10.2013 16.50. Joka vuosi pitää olla uusia malleja
myös Vapaaehtoistoiminnan Menu-messut. AITOJA ELÄMYKSIÄ. www.helsinginmetsamessut.. Lauantaina 23.11. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. klo 10–18, su 24.11. Avoinna pe 22.11. klo 10–17. OSA Niin paljon elämyksiä yhdellä lipulla! Metsämessut tarjoaa metsänomistajille ja metsän ystäville mielenkiintoisen viikonlopun. MENKÄÄ METSÄÄN! 22.–24.11.2013 MESSUKESKUKSESSA OIKEITA KOHTAAMISIA. 2129_.indd 75 17.10.2013 15.22. Metsäala tulee tutuksi näytteilleasettajien osastoilla, jossa on esillä metsänomistajan tärkeimmät palvelut ja tuotteet. Metsäaiheista ohjelmaa, keskusteluja, työnäytöksiä ja puuhaa riittää koko perheelle. klo 9–18, la 23.11. Liput 15 ¤ / 10 ¤ / 5 ¤ / 37 ¤ Samaan aikaan myös muut Meidän viikonlopun tapahtumat: ELMA Helsingin maaseutumessut, Kädentaito, Lemmikki (la–su), OutletExpo ja Menopeli