Metsälehti 20/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Pohjanmaalla innostuttiin uusista uudistusrajoista • Hakkuutähde kuivaksi palstalla Te em a : PU U N KO RJ U U 23. kesäkilpailu Puunkorjuu Hyvä Hoito HelPottaa Hakkuita Ku va : H a n n u Pi ir a in en 3132_.indd 1 16/10/14 19:39. Hirsitalo kuntoon NeljäN vuodeN urakka metsänHoito PaljoNko työtä metsä vaatii. LOKAKUUTA • NUMERO 7/2014 • 9 € • www.METsALEHTi.fi M et sä le h ti M a ka sii n i 7/2 01 4 MAKASIIN I V. siementen keruusta 22 KYSYMYSTÄ ”Tilhi” vei metsäuralle kalle Poussalla on ensimmäinen saha yhä tallessa
2937_.indd 2 16/10/14 19:29. Kysy lisää Stora Enson paikalliselta metsäasiantuntijalta; hyvät neuvot ja Tähtitilin 4,5 % korko lämmittävät pakkasellakin. Syksyn viiletessä kannattaa tehdä päätös harvennushakkuusta, jonka oikea ajoitus kasvattaa metsän tuottoa. Ota yhteyttä! p. Säässä kuin säässä, vuodenajasta toiseen, metsä on omistajalleen todellinen aarreaitta. 09 8860 2023 www.storaens ometsa.. Luvassa hyvää puukauppasäätä
UUtiset 4 PääkirjoitUs: Lehti tuo metsän lähelle 6 MetsänoMistaja: Harrastuksena joulukuuset 12 Palaako puu polttolaitoksiin. 40 tUtkiMUs: Hakkuutähde kuivaksi palstalla 41 Metsäläisen allakka: Pomoni on koira 42 MetsäPerintö: Kun kaupat on tehty 44 kysy Pois: Miten vanhaksi mänty selviää. 14 Jatkuvan kasvatuksen männiköt yllättivät 15 MetsätyyPPi: Tiina Vähänen 16 Markkinat: Kuusikuitu suurin putoaja 18 kUUkaUden PUUkaUPPa: Kuusi tarjousta kesäleimikosta 19 Verkosta: Hankintasavotoille vai ei. 72 käsin tehty: Ladon hirret vaihtoon 75 ennen & nyt: Talousmetsästä arboretum 78 Makasiiniristikko 80 Pilkkeet: Mersunmerkki suolla 82 tUote & tekijä: Haavasta kovertamalla lautasia Jo rM A LU H TA A ri Ko M U LA in en M iK Ko ri iK iL Ä 3 MAKASIINI 7 • 2014 3 MAKASIINI 7 • 2014 2938_.indd 3 17/10/14 20:21. 46 tUoteUUtUUdet: Akkusaha 48 kesäkisa: Ura alkoi ”Tilhillä” 52 Hirsitalon uusi elämä 62 Petäjäveden aukko hyvässä kasvussa 65 kolUMni : Lucky Luke ja alueiden metsäkeskus lUonnosta 66 lUhta: Karhujen kokous 70 taPionPöydältä: Maistuuko marjalikööri. metsälehti makasiini 66 52 20 SISÄLLYS NRO 7/ 23.10.2014 teeMa: PUUnkorjUU 20 Tavoitteena jouheva korjuu 32 rahaPUU: Merkittävä muutos metsälaissa oMa Metsä 34 Metsänhoito: 22 kysymystä siementen keruusta 37 Pikatesti: Hintava laatukypärä 38 Metsänhoidon PerUsteet: Paljonko työtä metsä vaatii
09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. Mielellämme otamme vastaan palautetta ja juttuvinkkejä. Kun energiapuu lasketaan mukaan, kotimaisen puun käyttö kuitenkin nousee vuosituhannen vaihteen tasolle. Kävimme Petäjävedellä katsomassa vuosituhannen vaihteessa kylvettyä uudistusalaa, jolla nyt kasvaa sankka nuori metsä. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 4 MAKASIINI 7 • 2014 3155_.indd 4 17/10/14 18:52. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. Samoja sanoja voi käyttää hyvin myös tänä syksynä. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Eeva Kurko p. Metsälehti Makasiini perustettiin aikanaan tarjoamaan tietoa ja elämyksiä metsästä. Ilahduttavaa on huomata, että yritykset luottavat nykyään kotimaiseen raaka-aineeseen. Ensimmäinen numero tuli painosta marraskuussa, vain vähän ennen vuosituhannen vaihdetta. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi somari p. 09 315?49?808 Veera Honkanen Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. vuosikerta, perustettu 1933. Reaalisesti puu on nyt halvempaa kuin vuosituhannen vaihteessa. 09 315?49?844, 050 572 2165 asiakaspalvelu@metsalehti.fi metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 82. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Mitä mieltä sinä olet Metsälehti Makasiinista. 09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. Siinä missä Metsälehti elää tiiviisti uutisja ajankohtaismaailmassa, Makasiini paneutuu ilmi?öihin perusteellisemmin ja sen näkökulma metsään on lavea. Mäntytukista maksettiin silloin kolminumeroista hintaa, joka euroiksi muunnettuna on vain vähän alempi kuin tämänsyksyinen noteeraus. Vaikka 15 vuotta on puiden mitassa lyhyt aika, yllättävän paljon metsämaisema ehtii siinäkin hujauksessa muuttua. ”Ihan kuin saisi terveisiä omasta metsästä”, tiivisti eräs lukija, jonka omille tiluksille on matkaa satoja kilometrejä. Puun tuonnin ennustetaan edelleen laskevan. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo hakola p. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs M etsälehti Makasiini täyttää tänä syksynä 15 vuotta. Ohjeet löydät sivulta 76. Lehti tuo metsän lähelle. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Kun lehti täyttää 30 vuotta, männikössä lienee jo ensiharvennuksen aika. 09 315?49?806 Valtteri skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. vuodessa vähentynyt. Suomen talous kyntää taantumassa jo kolmatta vuotta, mutta metsässä menee siihen nähden ihan hyvin, ja ennusteiden mukaan pian entistä paremmin. Puukaupasta Metsälehti Makasiini on historiansa aikana raportoinut monenlaisia vaiheita. Olemme tehneet juttuja muun muassa ennätyksellisestä noususuhdanteesta ja poikkeuksellisen syvästä suhdannekuopasta. aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSn 03550893 makasiinin levikki: 34 562 (lt/13) painopaikka paperit Forssa Print 2014 Gprint 170 g novapress silk 80 g MAKASIINI V. Teollisuuden käyttämä puumäärä on 15 Lehti tuo metsän lähelle PEFC/02-31-162 Kannen kuva hannu piirainen Metsäkustannus Oy pohjoinen rautatiekatu 21 b 00100 helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 e-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. ”Metsän tulevaisuus on valoisa”, aloitti päätoimittaja tuolloin pääkirjoituksensa. On mielenkiintoista tutkia 15 vuoden takaista puunhintataulukkoa. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. Haluamme, että jokainen numero on nautinto. Aika tuntui juuri sopivalta uuden lehden perustamiselle. Sillä tiellä olemme edelleen
Kuvattu tasaisen harmaana lokakuun keskiviikko na (15.10). Odottelin mukavamp ia valoja, mutta kuten luontokuv auksessa aina, sillä mennään, mitä on tarjolla. KuvA MiKKO KivirANt A lokakUUSSa 3097_.indd 5 17/10/14 18:53. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Metsä loppuu kuin seinään jyrkkään hiekkatörm ään. Kokemäen joki syö hiekkaisia reunojaan leveämmä ksi Nakkilan Arantilankoske lla
METSÄNOMISTAJA Minna ja Antti Auvinen ovat keksineet metsilleen monenlaista käyttöä. Tilalla leiritetään muun muassa vaihto-oppilaita ja kasvatetaan joulukuusia. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT KIMMO HAIMI ”Tämä on MAKASIINI V. harrasTukseni” 6 MAKASIINI 7 • 2014 6 MAKASIINI 7 • 2014 3138_.indd 6 22/10/14 09:45
Ensi jouluksi Auviset hakevat joulukuusen vielä omasta metsästä, mutta pian tuvan nurkkaan saadaan kuusi emännän viitisen vuotta sitten perustamasta joulukuusiviljelmästä. 7 MAKASIINI 7 • 2014 3138_.indd 7 22/10/14 09:46
METSÄNOMISTAJA 8 MAKASIINI 7 • 2014 3138_.indd 8 22/10/14 09:46. Sitä ympäröivät puiset pöydät. ”On jännä huomata, että jokaisella leirillä joku heittää aamupuuronsa ensin pois, kun sinne tipahtaa puusta roska. Se on muisto keväällä pystytetystä kenttäsaunasta. Viisi vuotta vaihtareita Metsälehden toimittaja Risto Simonen tapasi Auviset viisitoista vuotta sitten tehdessään juttua Metsälehti Makasiinin ensimmäiseen numeroon. Siellä kehittyy ihan erilainen suhde metsään”, Minna kuvailee. Lukuisien jalkaparien alla tiivistynyt maa on ainut merkki viereisessä männikössä sijainneesta leiristä. Myös perheen tyttäret 15-vuotias Helmi, 20-vuotias Anni ja 21-vuotias Karoliina ovat kukin osallistuneet leirille. ”Tässä oli ohjaajien tiipii”, Minna muistelee. Nuori pari oli ostanut Patojan tilan metsineen ja peltoineen Antin vanhemmilta muutamaa vuotta aikaisemmin ja vasta totutteli tilallisen arkeen. Muutaman metrin päässä kuusikon juurella on pino tuoleja, ja kääntöpaikan perällä seisoo rautainen kehikko. Loppuleiristä puurossa saa olla vaikka oksan palasia, eikä sillä ole mitään väliä. Patojan tilan emäntä on yöpynyt nuorten kanssa metsässä joka vuosi. Huhtikuun viimeisenä viikonloppuna paikalla yöpyi kuutisenkymmentä vaihto-oppilasta ympäri maailmaa sekä vapaaehtoisia ohjaajia. m etsätien kääntöpaikan keskellä Läyliäisissä Lopella on nuotiopaikka. Ajankohta on ihanteellinen, sillä hyttysiä tai hirvikärpäsiä ei vielä ole ja lumen jäljiltä kostealla maalla on turvallista pitää nuotiota. Leiriläisten majoituksena toimineista puolijoukkueteltoista ei näy jälkiä. Patojan tilan 47-vuotiaat emäntä Minna Auvinen ja isäntä Antti järjestivät vaihto-oppilasjärjestö AFS:n leirin maillaan kolmatta kertaa. Kaikkiaan keväisessä metsässä vietetään kolme yötä ja neljä päivää
Se on Suomessa hyvin ainutlaatuista”, Sabrina kertoo. Se on asia, josta monet maat unelmoivat. 9 MAKASIINI 7 • 2014 3138_.indd 9 22/10/14 09:46. ”Minä ehdotin, että tulkaa puolijoukkuetelttoihin meidän tiluksille nukkumaan. Antin isän innostamana Minna päätyi yli kymmeneksi vuodeksi metsänhoitoyhdistyksen hallitukseen ja valtuustoon. Viides vaihto-oppilas tilalla, Dominikaanisesta tasavallasta kotoisin oleva Sabrina on hänkin maisemista haltioissaan. Hän halusi oppia ymmärtämään metsäsuunnitelman kapulakieltä ja hoitamaan tilan metsiä oikein. Kursseilla selätettiin moottorisahapelko ja opittiin raivaamaan. Viisi vuotta sitten he innostuivat ystäväperheen kannustamana majoittamaan tilallaan 15–18-vuotiaita nuoria eri puolilta maailmaa. Alkuun tilan sijainti syrjässä huonojen bussiyhteyksien päässä mietitytti, mutta turhaan. Vuosi edellisen haastattelun jälkeen kolmen pienen lapsen äiti sai metsätaloustutkinnon valmiiksi. Nuoret Hongkongista, Brasiliasta, Italiasta ja Japanista ovat ihastuneet ympäröivään luontoon ja metsiin. On ihanaa, miten paljon tilaa, luontoa, rauhaa ja raikasta ilmaa täällä on. Kerrostalossa Lopen kirkonkylillä varttuneen nuoren emännän tiedon jano oli kyltymätön. Minna ja Antti Auvinen etsivät merkkejä isännän neljäkymmentä vuotta sitten rakentamasta majasta. Myös idea keväisestä metsäretkestä tilan mailla syntyi ulkomaalaisten vieraiden innoittamana. Rakennuspuut ovat vuosikymmenissä maatuneet jäljettömiin. Yli vuosikymmen edustamista Viisitoista vuotta sitten Minna kävi Uudenmaan maaseutuopistolla Hyvinkäällä metsänomistajille suunnattuja kursseja. ”Oli jännittävää olla mukana päättämässä isoista asioista, kuten Lopen metsänhoitoyhdistyksen fuusioitumisesta Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistykseen”, Minna sanoo. Myös metsänhoitoyhdistyksen edustustyöt ovat tulleet viidessätoista vuodessa tutuiksi. Lillian innostui, ja sitten niin tehtiin”, Antti kertoo. ”En ole koskaan nähnyt maata, jossa on näin paljon metsää. Perheen toinen vaihto-oppilas Lillian tapasi vaihto-oppilasjärjestön Lapin leirillä paljon uusia ystäviä ja pohti, miten he voisivat tavata isommalla porukalla vielä uudelleen. ”LOPPULEIrISTä PUUrOSSA SAA OLLA VAIKKA OKSAn PALASIA, EIKä SILLä OLE MITään VäLIä.” Silloin vaihto-oppilaista ei ollut vielä tietoakaan. Minnan opastuksessa hänen veljensä ja miehensä Antti oppivat hekin viilaamaan raivaussahan terän oikeaoppisesti
Se on minun harrastukseni”, Minna toteaa. Myös Sabrinalle on luvassa istutettavaa kuutisen vuotta sitten perustetulla joulukuusiviljelmällä. Parissatuhannessa kuusessa riittää leikeltävää useammaksi viikoksi. Vaikeita päätöksiä Joulukuussa Auviset ovat omistaneet metsää yhdeksäntoista vuotta. Muutaman kymmenen metrin päässä päärakennuksesta kasvaa symmetrisiä tuuheaoksaisia joulukuusenalkuja. Keväällä ne saavat seurakseen parisataa serbiankuusta. 10 MAKASIINI 7 • 2014 3138_.indd 10 22/10/14 09:47. Istutuksista suurin osa tehdään kuitenkin edelleen itse. Perheellä on perinteenä, että jokainen vaihto-oppilas pääsee istuttamaan oman puun tai halutessaan useamman. Kaksituhatta kotimaista metsäkuusta seisoo riveissä. Viime aikoina he ovat kuitenkin miettineet, pitäisikö pelloisPatojan tila on ollut Auvisen suvulla vuodesta 1727. Antti ja Minna Auvinen ovat hallinnoineet tilan vuonna 1871 rakennettua päärakennusta metsineen ja peltoineen vuodesta 1995. Helteistä karsintaa Nykyisin metsänhoitotyöt ja edustushommat ovat jääneet vähemmälle. Viime kesänä mukana oli espanjalainen taidevalokuvaaja Andalusiasta. Kuvaaja oli Minnan työpaikalla Hyvinkään-Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiössä vapaaehtoisena työpajaohjaajana ja innostui auttamaan. Hänen mielestään se oli kauhean kivaa hommaa”, Minna kertoo. METSÄNOMISTAJA ”Aikaisemmin joulukuusta sai aina etsiä eikä niissä koskaan ollut sellaisia oksia kuin olisin halunnut. Edellisissä valtuustovaaleissa Minna ei enää asettunut ehdolle, ja raivaussahan huudattaminen on 130 hehtaarin metsätilalla jätetty suosiolla metsänhoitoyhdistykselle. Päätin kokeilla kasvatusta itse. ”Leikkasimme joulukuusia heinäkuun pahimmilla helteillä
Ehkä myös tuvan nurkassa pölyttyville soittimille löytyisi muuta käyttöä. Samoin joulukuusiviljelmän takana oleva koskematon peltosaareke sekä pihapiiriä rajaavan joen rantametsät säästettäisiin. Antti on elättänyt perhettään maanviljelijänä, mutta tilan viidenkymmenen hehtaarin peltoala ei tahdo riittää toimeentuloon. ”AIKAISEMMIn jOULUKUUSTA SAI AInA ETSIä EIKä nIISSä KOSKAAn OLLUT SELLAISIA OKSIA KUIn OLISIn HALUnnUT.” ta ja metsistä luopua. Ensin pitäisi vain hankkia automaattikastelu ja kehittää käyttötapoja. Meidän on ollut pakko käyttää metsän tuottoa elämiseen, enkä ole pystynyt tekemään investointeja”, Antti kertoo. Tuliset paprikat ovat tehneet Minnaan lähtemättömän vaikutuksen. Ne on jo valmiiksi rajattu metsäsuunnitelman ulkopuolelle. Samalla isännän harrastukselle, maaja metsätalousasiakkaita palvelevalle tilitoimistolle, jäisi enemmän aikaa. 11 MAKASIINI 7 • 2014 3138_.indd 11 22/10/14 09:47. Peltoviljelyn epävarmuus painaa jatkuvasti mieltä, mutta pelloista ja metsistä luopuminen ei sekään olisi helppo päätös. Viisitoista vuotta ovat tuoneet Auvisten elämään paljon uusia harrastuksia joulukuusista chilin kasvatukseen. Ei tarvitsisi koko ajan vahdata, milloin päästään pellolle”, Antti pohtii. Lasisten seinien takaa löytyy emännän uusi harrastus. ”Eläintilat tuottavat EU-tukien ansiosta jollakin tavalla, mutta pelkkä peltoviljely ei. Vaikka Auviset päätyisivät luopumaan metsistään, vaihto-oppilaiden keväiset metsäleirit saavat jatkoa. ”Maanviljelys työllistää päänuppia, enkä oikein osaa irrottautua siitä. Neljä vuotta sitten rakennettu kasvihuone on täynnä chilipaprikoita. Odotan, että tulisi kevät, jolloin voisin rauhassa kuunnella lintujen laulua ja haistella tuoksuja. Minna ja Antti suunnittelevat paikalle myös omaa arboretumia. Teltat voidaan pystyttää jokivarren metsiin. ”Sinne voisi tehdä alueen, jonne jokainen vaihto-oppilas voisi istuttaa oman nimikkopuun”, aviopari suunnittelee. Mikäli tilan metsät ja pellot myydään, voisi chiliä kasvattaa myytäväksi asti. Arboretum suunnitteilla Tilan vuonna 1871 rakennetun päärakennuksen vieressä on pieni kasvihuone. Joulukuusten kasvatusta voisi puolestaan laajentaa joulupuusafareihin, jossa halukkaat pääsisivät hevosreellä noutamaan mieleisen kuusensa. Viljelypinta-alaa pitäisi olla useita satoja hehtaareja, jotta viljely kannattaisi. Siitä voisi tulla täyspäiväinen työ. Vaikka metsät myytäisiin, joulukuusiviljelmä ja muutamia vuosia sitten Minnan perustama visakoivikko jäisivät tilalle
Varastot täysiä Metsähakkeen käytön kasvu hidastui viime vuonna, sillä hakkeen tukitaso pieneni samaan aikaan kun vaihtoehtoinen polttoaine kivihiili halpeni. Hallitus lupasi lokakuun alussa nostaa metsähakkeella tuotetun sähkön tukea. Herkkutattien sato jäi keskinkertaiseksi, sillä satokausi kesti vain kaksi kolme viikkoa. Kyseessä on yksityisiä vaihtoehtorahastoja hallinnoiva yritys, joka osti metsämaan kansainvälisille sijoittajille suunnatulle rahastolle. Myös rouskujen sato hiipui jo syyskuun loppupuolella ja jäi normaalivuotta vähäisemmäksi. Kivihiilelle on ehdoteltu jopa haittaveroa, mutta Peisan mukaan sillä ei olisi olennaista merkitystä energiapolitiikassa. ”Tukimuutoksen pitää olla merkittävä, jotta sillä on vaikutusta. On parempi edistää metsähakkeen tukea, sillä tuella saadaan sähköntuotanto metsähakkeella kannattavaksi.” Päätös metsähakkeen tuen Palaako puu polttolaitoksiin. UUTISET Lyhyesti UPM myi metsää 3 000 hehtaaria UPM on myynyt 3 000 hehtaaria metsätalousmaata Aquila Capital -yhtiölle. Sienisadosta kohtalainen Vähäluminen talvi sekä kesän hellejakso rokottivat sienisatoa, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo. Viime talven leudon sään vuoksi haketta ei myöskään kulunut voimalaitoksissa odotettuun tahtiin. Yhtiön metsäomaisuus on nykyisellään noin 800 000 hehtaaria. Puuenergian pitäisi taas nousta kivihiilen ohi, kun metsähakkeen tukea nostetaan. Tässä taloustilanteessa ei ole varaa jättää käyttämättä energiapuuvaroja”, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa sanoo. Tuen nousun kannalta on hyvä, että varastoista saadaan nopeasti kotimaista energiaa poltettavaksi”, Peisa sanoo. Eri-ikäiset puut menevät energiakäyttöön ja eri-ikäiset sellukäyttöön. Metsäteollisuus on ollut huolissaan siitä, miten energiapuun lisääntyvä käyttö vaikuttaa kuitupuumarkkinoihin. Peisan mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että Suomen metsissä riittää puuta poltettavaksi. Työja elinkeinoministeriö tarkkailee asiaa, ja sellaista merkkiä ei ole ollut, että energiapuumarkkinat vaikuttavat sellupuun hintoihin.” Peisan mukaan kivihiilen hinta vaihtelee vuosittain ja voi pudota nykyistä alemmas, joten hallituksen olisi varauduttava tähän metsähakkeen tuen nostossa. Puustosta 70 prosenttia on mäntyä ja 30 prosenttia kuusta, niiden hoidosta vastaa UPM. Tämän pitäisi jälleen lisätä metsähakkeen käyttöä voimalaitoksissa. ”En näe tässä asiassa ristiriitaa. Peisa uskoo, että nyt tehty energialinjaus kantaa myös ensi kevään eduskuntavaalien yli, sillä turpeen veron alennusta ja siihen sidotun metsähakkeen tuen nostoa on kannatettu eduskunnassa yli puoluerajojen. UPM on viime vuosina myynyt säännöllisesti metsämaata. ”Päätöksen suurin merkitys tässä vaiheessa on lupaus siitä, että kotimaisesta energiapuusta pidetään huolta ja kotimaiset työpaikat säilyvät hakeketjussa. Meidän arviomme on, että metsähakkeen tuen pitää palata vähintäänkin vuoden 2012 tasolle.” Päätös ennen talvea Tämä tarkoittaa, että metsähakkeen tuen tulisi nousta noin viidellä eurolla megawattitunnilta. ”Energiapuuta on ennätysmäärä varastossa. Korvasieniä sekä huhtasieniä oli heikosti ja haperoitakin tavanomaista vähemmän. TEKsTi jA KUVA VAlTTEri sKYTTä MetSähake on viime vuodesta lähtien joutunut katselemaan vaihtopenkiltä, kun halpa kivihiili on syrjäyttänyt puuenergiaa sähkönja lämmöntuotannossa. Etenkin kuivissa kangasmetsissä sato jäi vähäiseksi. ”Sähkötuotantoa ei voi verottaa, joten kivihiilen haittavero ei auta sinne. A n n A bA CK 12 MAKASIINI 7 • 2014 12 MAKASIINI 7 • 2014 3158_.indd 12 22/10/14 09:48
Metsähallitus rajoitti metsämaan myyntiä Metsähallitus on vetänyt yli sadan hehtaarin metsätilat pois myynnistä, syynä valtion metsämaan kauppaamisesta noussut kohu. jo päätetyt kaupat toteutetaan. Vielä ei ole selvää, mikä on korvaava tukimuoto”, Vanhala muistuttaa. Puuenergiaan uskovien määrä vähenee, jos tukitaso vaihtelee vuosittain.” 13 MAKASIINI 7 • 2014 13 MAKASIINI 7 • 2014 3158_.indd 13 22/10/14 09:48. ”Viimeiset korjuutukihakemukset pitää lähettää maaliskuussa. Vuonna 2012 osuus jäi 15 prosenttiin. Olen unelmaammatissani.” METsUrisTA MOTOKUsKiKsi siirTYnYT EsA KEsKinEn, POnssE nEws 1/2014. ”Jos hakkeella ja turpeella tuotettu lauhdesähkö on kilpailukykyistä kivihiilellä tuotettuun lauhdesähköön verrattuna, polttoaineen hankinta tuo Oulun seudulla parhaimmillaan noin 300 henkilötyövuotta lisää työtä.” Energiapuun korjuu auki Lisäksi metsähaketta käyttävät voimalaitokset ja hakeyrittäjät ovat huolissaan siitä, miten nuorten metsien energiapuun korjuulle käy tulevaisuudessa. Metsähakkeen tuki puolestaan laski vuoden 2013 alusta 13,13 euroon megawattitunnilta. toimitusjohtaja Jussi Kumpula sanoo. Yrittäjiltä on tullut paljon palautetta tukilupauksen jälkeen, että vihdoinkin.” Oulun Energian Toppilan voimalaitoksen käyttämästä polttoaineesta 40 prosenttia on puuta ja loput turvetta. Henkilöstölle tehtiin myös hyvinvointikartoitus. nostosta pitää tulla nopeasti, että se ehtii vaikuttaa tulevan talven puunkorjuuseen, sanoo energiantuotannon liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala Oulun Energiasta. 70% Vuoden 2013 taimitarhakylvöissä 70 prosenttia kuusen siemenestä oli siemenviljelyksiltä kerättyä jalostettua siementä. ”Tähän olemme maaja metsätalousministeriön kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen päätyneet. Vuonna 2012 metsähakkeen tukitaso oli 18 euroa megawattitunnilta. Meidän mielestämme uusi linjaus on hyvä”, va. ”Hakealalla toimiminen vaatii yrittäjältä isoja investointeja. Vanhalan mukaan metsähakkeen tuen nousu on merkittävä työllisyyskysymys. ”jos oletettu äänekoski (tehdasinvestointi) toteutuu suunnitellusti, niin sen jälkeen suomalaisen metsäteollisuuden puuntarve ylittäisi kestävät hakkuumahdollisuudet kotimaassa ellei tuontipuuta käytettäisi.” METsäTEOllisUUs rY:n METsäjOHTAjA TOMi sAlO, KAUPPAlEHTi 13.10. Hakeyritys L&T Biowatti Oy:n liiketoimintajohtaja Tomi Vartiamäki korostaa pitkäjänteisten tukiratkaisujen merkitystä. ”Paneuduimme yksilön terveyteen vaikuttaviin tekijöihin: sopiva liikunta, ravinto, uni ja palautuminen sekä muut elintavat”, UPM:n työterveyshoitaja Leila Kallio-Vihersaari kertoo. jatkossa yli sadan hehtaarin kohteita myydään vain erityistapauksissa. ”Hakeyrittäjät ovat tehneet nyt töitä todella hankalissa olosuhteissa, koska hakkeen kysyntä on huonontunut. turve ja metsähake Turpeen vero ja metsähakkeen tukitaso on EU:n vaatimuksesta sidottu toisiinsa. ”Me suomalaiset saamme kai olla onnellisia siitä, että luonnonvaramme käsittävät lähinnä epäseksikästä metsää. Nykymuotoinen energiapuun korjuutuki ei kuulu enää kemeratukien piiriin uudessa kemeralakiehdotuksessa. Metsähaketta saadaan päätehakkuualueilta kerättävistä, oksista, kannoista ja latvuksista, nuorten metsien energiapuuharvennuksista ja muuhun puunjalostukseen kelpaamattomista puunrungoista, kuten lahopuusta. Tapaturmien määrä laski kahdessa vuodessa 36 prosenttia. Turpeen energiaveroa nostettiin vuoden 2013 alusta 1,90 eurosta 4,90 euroon megawattitunnilta. Marit ja nenetsit istuvat Venäjän öljykenttien päällä.” KirjAilijA sOfi OKsAnEn frAnKfUrTin KirjAMEssUillA, HElsingin sAnOMAT 8.10. Tavoitteena oli havaita metsureiden terveysriskit ja tukea työssä jaksamista. työhyvinvointihanke tuotti tulosta UPM silvestan projekti työhyvinvoinnin parantamiseksi onnistui
”Pienillä kapeilla tiloilla on voitu uudistaa samalla nuorempaa metsää, jotta on saatu kasvatettua kuviokokoa.” Myös turvemaiden osuus on alueilla suuri, joten heikosti kasvavia metsiä on voitu uudistaa nuorempana. ”Eri-ikäiskasvatuksesta on puhuttu kuusikoiden menetelmänä, mutta nyt se on kohdistunut suurelta osin mäntyvaltaisille karuille maille. Hieman Jatkuvan kasvatuksen männiköt yllättivät Ikäja läpimittarajojen poisto ei aiheuttanut merkittävää uudistamisbuumia nuorissa metsissä, mutta mäntyvaltaisten metsien osuus jatkuvassa kasvatuksessa ihmetyttää. Lakiuudistus vastaa odotuksia MTK:n Elintarviketiedolla syyskuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan noin neljäsosa metsänomistajista on hyödyntänyt tai aikoo hyödyntää uudistuneen metsälain tuomia mahdollisuuksia metsien käsittelyssä. Suomen metsäkeskukselle syyskuun loppuun mennessä tulleista metsänkäyttöilmoituksista selvästi alle prosentti koski eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuita. Hankkeen tavoitteena oli palauttaa ojitettujen soiden vesitalous ja maisema luonnonmukaisemmaksi. Metsästäjät arvottavat saaliinsa markkinahintaa korkeammaksi. Saalis jaetaan metsästäjien ja heidän lähipiirinsä kesken. Ojien tukkiminen ja puiden korjuu olivat osa Suoverkosto-Life-hanketta. Erityisesti poimintahakkuu ja jatkuva kasvatus korostuivat kyselytutkimuksen vastauksissa, mutta myös lyhennetty kiertoaika, yläharvennus ja erikoispuulajien käyttö olivat metsänomistajien mieleen. Myyntiin siitä tulee vain muutama prosentti, kertoo Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvitys. TIIA PUUKILA Jatkuva kasvatus ei ole vielä lyönyt itseään läpi. Ojia tukkoon miljoona metriä Metsähallitus on ennallistanut viiden vuoden aikana 4 700 hehtaaria suoalueita. ”Tämä vastaa aika hyvin lakiuudistusta edeltäneitä ennakkotutkimuksia, joissa kolmannes tai neljännes vastaajista oli kiinnostunut uusista metsänkasvatusmenetelmistä. Jatkuvaan kasvatukseen valikoituneet kohteet kuitenkin yllättivät asiantuntijan. Pääpuulajit eri-ikäishakkuissa prosenttiosuus eri-ikäishakkuukohteista 20 40 60 80 100 Mänty Kuusi Ko ivu Muut lehtipuut M IR vA KA KK O 14 MAKASIINI 7 • 2014 14 MAKASIINI 7 • 2014 3100_.indd 14 22/10/14 09:48. Syy alueellisiin eroihin ei vielä ole selvillä, mutta Hostikka arvelee selityksen löytyvän tilarakenteesta. Osa lihasta päätyy maanomistajille. Se ihmetyttää kovasti”, sanoo metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka. Pääosa nuorempana uudistetuista metsistä on varttuneita kasvatusmetsiä. Samalla luonnontilaan palautetuilta entisiltä ojitussoilta poistettiin lähes 900 tukkirekallista puuta. Myös karut kasvupaikkavalinnat hämmästyttävät. alle puolet kohteista on kuivahkoa ja osa jopa kuivaa kangasta. Kuusikoiden osuus on jäänyt alle neljäänkymmeneen prosenttiin. Siinä mielessä laki vastaa aika hyvin odotuksia”, arvioi metsäasiantuntija Lea Jylhä. Metsästyksen kustannukset ovat moninkertaisia tukkukaupasta saatavaan lihanhintaan verrattuna. UUTISET Lyhyesti Hirvisaalis syödään itse Hirveä metsästetään vuosittain noin 5–10 miljoonan teuraskilon verran. Ennallistamishankkeessa tukittiin ja padottiin ojia yli miljoonan metrin edestä. ”Nuoria kasvatusmetsiä on hakattu todella vähän. Alkuvuoden aikana nuorten metsien osuus uudistushakkuista oli 11 prosenttia. Voi sanoa, ettei lakimuutos aiheuttanut merkittävää nuorten metsien uudistamisbuumia”, Hostikka toteaa. Muuta maata hanakammin nuoria metsiä on uudistettu Etelä-, Keskija Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa. Nuoria metsiä nurin Pohjanmaalla Uusi metsälaki poisti metsänuudistamisen ikäja läpimittarajat. Todellisuudessa päätehakkuuikää nuorempina hakattujen metsiä on arviolta 15–20 prosenttia, sillä metsävaratiedossa on vielä puutteita. Miltei kuusikymmentä prosenttia ilmoitetuista jatkuvan kasvatuksen kuvioista on ollut mäntyvaltaisia
Erityisesti kehittyville maille. Myös nykyiset metsäpalveluyrittäjät kokevat lisäkoulutuksen tarpeelliseksi. Kilpailu yrittäjien välillä on selvityksen mukaan vähäistä. TEKSTI LIInA KJELLBERG KUKA: YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO:n metsäosaston apulaisjohtaja Tiina vähänen MITÄ: Korkein suomalainen metsäasioista vastaava virkamies YK:ssa. mETSäTyyppI Kuvio Luonnonsienten poimintatulojen jakautuminen 2013 Lähde: MAVI/ Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu ja Kainuu Lappi 13,6% 24,6% 28% 33,8% 1 FaO lanseerasi hiljan älypuhelimille ja tableteille ladattavan Open Foris -sovelluksen. Sovelluksen tavoitteena on helpottaa metsävaratiedon keruuta. Avaintekijöitä ovat yrittäjyyteen valmistavat taidot, kehitettävää oli erityisesti liiketoimintaosaamisessa sekä markkinoinnissa. Metsäkeskus teki selvityksen pohjalta opetushallitukselle aloitteen metsäpalveluyrittäjien koulutuksesta. Suomalaista metsätietoa ja -taitoa arvostetaan, joten vaikutusmahdollisuuksia on. Koulutusta kaivataan Metsäpalveluyrittäjyyden edistämiseksi tarvitaan kuitenkin laaja-alaista tutkintoon johtavaa koulutusta. Työskennellyt FAO:ssa 13 vuotta, metsäosaston apulaisjohtajana heinäkuusta lähtien. Metsäpalvelujen tarve kasvaa Kysyntää lisää muun muassa metsänomistajien omatoimisen työn vähentyminen. 3 Millainen rooli Suomella on sovelluksen kehittämisessä. Mikä se on. Metsänomistajat kaipasivat yrittäjiltä monipuolisia ja kokonaisvaltaisia palveluita. Maailmalla arvostetaan suomalaisten metsäosaamista, sanoo FAO:n metsäosaston apulaisjohtaja Tiina vähänen. FAO:n metsäosastolla työskentelee kolme suomalaista ja osaston johdossa oli hiljan suomalainen. Palveluiden kysyntää kasvattavat muun muassa metsäteollisuusyritysten metsähoitotöiden ulkoistaminen, metsänomistajakunnan rakenteen muuttuminen ja metsänomistajien omatoimisen työn väheneminen. KU vA RO BE RT O CE n CI A RE LL I/F AO 15 MAKASIINI 7 • 2014 15 MAKASIINI 7 • 2014 3100_.indd 15 22/10/14 09:49. Töitä metsäpalveluyrittäjille on tarjolla sopivasti tai hieman enemmän kuin tekemään ehtii. Tyytyväisiä asiakkaita Sekä metsänomistajat että metsäorganisaatiot olivat metsäpalveluyrittäjien palveluihin tyytyväisiä. 5 Miltä Suomen metsät näyttävät maailmalta katsottuna. Kehittyvillä mailla on harvoin niin paljon tietoa metsävaroistaan kuin metsien kestävä käyttö edellyttäisi. 2 kenelle sovellus on suunnattu. Se sisältää tarvittavat työkalut aina maastotiedon keruusta, tallentamisesta ja analysoinnista satelliittikuvien ja kaukokartoitusaineiston tulkintaan. Markkinoilla on tilaa sekä uusille metsäpalveluyrittäjille että jo olemassa olevien yritysten kasvulle. Lähes puolet metsänomistajista oli sitä mieltä, että metsäpalveluyrittäjiä tarvittaisiin lisää. 4 Millaiset vaikutusmahdollisuudet suomalaisilla metsäalan osaajilla on FaO:ssa. MIKSI: Halusi metsänhoitajaksi valmistuttuaan vaikuttamaan kansainväliseen metsäyhteistyöhön. valtaosa rahoituksesta tulee Suomesta, mutta sen lisäksi sovellus perustuu suomalaiseen metsätietotaitoon. Millaisina Suomen metsät näyttäytyvät. Hyvin hoidetuilta ja kestävästi käytetyiltä. Suomessa pitkään tehtyä metsien kehityksen seurantaa ja erityisosaamista kaukokartoituksessa arvostetaan maailmalla suuresti. Organisaatioista yli puolet suunnitteli lisäävänsä metsäpalveluiden käyttöä lähivuosina. Yrittäjien koulutustarpeet ovat kuitenkin yksilöllisiä ja koulutuksen tulisi olla räätälöityä ja käytännönläheistä. Opetushallitus on tänä syksynä käynnistämässä valmistelut metsäpalveluyrittäjyydessä tarvittavan osaamisen sisällyttämiseksi metsäalan toisen asteen ammattitutkintoihin. Perinteisen taimikonhoidon ja istutustyön rinnalle toivottiin myös muita palveluita, esimerkiksi metsään liittyvien paperitöiden tekoa. Metsätiedon tarkentuminen helpottaisi myös ilmastonmuutoksen ja metsäkadon ehkäisemiseen liittyvää kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa. Open Foris on metsien kehityksen seurantaan suunniteltu ilmainen sovellus. HAnnU JAUHIAInEn SuOMen metsäkeskuksen tekemän selvityksen mukaan metsäpalveluyrittäjien palveluiden kysyntä näyttäisi kasvavan seuraavan viiden vuoden kuluessa
Huippuvuodesta sokkipudotus Verosiirtymäkauden jälkeen Suomen puumarkkinoilla koettiin huippuvuosi vuonna 2007. Kartellikauppaa ja veromuutos 2000-luvun alussa puun myyntiä leimasi myös verotuksen siirtymäkausi. 10 20 30 40 50 60 70 80 Vuosi 2007 oli puukaupan huippuvuosi Kantohintaindeksi Kuvio esittää tukkija kuitupuiden reaaliset kantohinnat vuodesta 1999 nykypäivään. ”Vuodesta 2008 vuoteen 2010 asti oli kaikenlaista sählinkiä. ”Vuonna 2008 alkoi puukaupan murrosvaihe. Samaan aikaan paperin kysynnän vähentyessä on päättynyt myös sen pääraaka-aineen, kuusikuidun, kulta-aika puukaupassa. Vuoden 2005 loppuun mennessä puukaupassa siirryttiin pinta-alaverotuksesta puun myyntituloverotukseen, mikä vaikutti voimakkaasti 2000-luvun alun puumarkkinoihin. Mäntytukin ja -kuidun sekä koivukuidun reaalihinnat eivät ole merkittävästi muuttuneet, vaikka niistäkin maksettiin parhaiten 2000-luvun taitteessa. Venäjän asettamat ankarimmat puutullit olisivat tulleet voimaan vuonna 2009, mutta vuotta aiemmin kärjistynyt finanssikriisi ehti ensin. Sekä kotimaisen puukaupan että tuontipuun juhlat päättyivät kuitenkin nopeasti. Veromuutoksilla oli tarkoitus ohjata metsätaloutta kohti yritystoimintaa, mutta suunnitelma ei toteutunut. Sen sijaan kuusitukin reaaliset kantohinnat ovat hieman nousseet 15 vuoden aikana. Vuosina 2007–2009 koettiin sekä kysyntäsokki että tuontipuusokki. 16 MAKASIINI 7 • 2014 16 MAKASIINI 7 • 2014 3101_.indd 16 17/10/14 19:05. Samaan aikaan myös puuntuonti Venäjältä oli huipussaan. Tukkipuuvoittoisuus väheni ja seuraavana vuonna tuontipuun määrä puolittui. Viime vuodet Suomen puukaupassa on kuitenkin eletty normaalissa toimintaympäristössä. Vielä vuonna 2002 kuusikuidun reaalikantohinta oli lähemmäs 30 euroa kuutiolta, kun nykyään se on 17–18 euroa kuutiolta”, kertoo varttunut tutkija Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitokselta. markkinat TeksTi ValTTeri skyTTä PaPeri oli vielä reilut kymmenen vuotta sitten metsäteollisuuden huipputuote. Samaan aikaan pyrittiin myös muuttamaan metsätilojen perintöja lahjaveroa. Verovapautta, metsävähennyksen kasvattamista, puolitettuja puunmyyntiveroja”, Leppänen luettelee. ”Kuusikuitua käytettiin 2000-luvun alussa paljon erityisesti sanomaja aikakauslehtipaperin valmistukseen. eniten puukauppaan on vaikuttanut paperin kysynnän romahtaminen. Vuonna 2004 paljastuneen kartellin kokonaisvaikutuksista puun hintaan käydään yhä oikeutta. Esimerkiksi kuusitukkia tuli paljon veroleimikoista”, Leppänen kertoo. ”Verosiirtymäkaudella tukkipuuta myytiin erityisen paljon suhteessa kuitupuuhun. Kuusikuidun ohella toinen 2000-luvulla arvoaan menettänyt puutavaralaji on koivutukki, josta maksetaan nykyään keskimäärin noin kymmenen euroa vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Puukauppaa sotki myös suurten metsäyhtiöiden – Stora Enson, UPM:n ja Metsäliiton – hintakartelli. ”Pieniä muutoksia on tapahtunut, mutta puukauppa on ollut tasaista.” Kuusikuitu on 2000-luvun suurin putoaja Puumarkkinoilla on nähty monia vaiheita Metsälehti Makasiinin 15 vuoden taipaleen aikana. Puukauppa siirtyi harvennushakkuisiin: kärjistetysti sanottuna yritettiin myydä sellaista, mitä ei ostettu ja ostaa sellaista, mitä ei myyty”, Leppänen sanoo. Eri vuosien hinnat on yhtenäistetty tukkuhintaindeksin avulla. Puukaupan huippuvuosi Finanssikriisi Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Lähde: Metla 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 (1-8) Verosiirtymäkauden loppu MAKASIINI V
56,50 . 14,60 . 18,78 . 47,83 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,02 . 55,90 . 46,18 . 43,01 . 13,18 . 14,65 . 56,11 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 51,16 . 40,41 . ensiharvennus 46,78 . ... 15,03 . 14,72 . 44,71 . 56,34 . 14,19 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 47,22 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,42 . 14,60 . 15,60 . 14,84 . 34,31 . 16,38 . 14,75 . 15,27 . 17,50 . 16,89 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,00 . 42,07 . 53,38 . 17,44 . 41,75 . 14,71 . 13,68 . 15,53 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 42,87 . 52,12 . 55,55 . 16,33 . 44,23 . 18,19 . 13,49 . 48,52 . Uudistushakkuu 57,89 . 17,05 . Harvennushakkuu 47,77 . 45,33 . 43,81 . 17,66 . 37,62 . 14,53 . 14,05 . 13,89 . 18,09 . ... 17,33 . 32,45 . 14,05 . Harvennushakkuu 47,70 . Uudistushakkuu 48,28 . ensiharvennus 40,46 . 37,57 . nousussa . 41,70 . 13,66 . 17,30 . 15,70 . 16,88 . 46,86 . 13,94 . 15,84 . ensiharvennus 45,96 . 14,21 . 18,12 . 10,26 . 14,54 . 16,46 . 54,88 . 17,19 . 15,45 . 48,46 . 13,60 . 44,34 . 49,38 . 16,97 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,52 . 13,29 . 37,88 . 14,36 . Harvennushakkuu 45,98 . 11,59 . 55,59 . ... 14,80 . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 12,66 . 13,15 . 37,85 . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Uudistushakkuu 56,61 . 15,47 . 12,79 . Uudistushakkuu 56,51 . ... 14,28 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 18,01 . ensiharvennus 45,24 . Harvennushakkuu 50,16 . 31,89 . 15,31 . ensiharvennus 45,94 . 13,71 . 16,50 . Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2014 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 1/2013 10/2014 2010 2011 2012 2013 2014 Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. 43,53 . 18,28 . 37,25 . 18,18 . 16,63 . 15,99 . 17,27 . Harvennushakkuu 48,11 . 15,49 . 47,62 . 55,23 . 15,26 . 45,82 . Harvennushakkuu 48,29 . 13,20 . 15,43 . 14,90 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. ... 16,77 . 17,54 . 18,67 . 38,89 . 17,18 . 14,70 . 14,85 . 16,60 . 46,72 . ensiharvennus 46,50 . 15,49 . Harvennushakkuu 49,81 . Harvennushakkuu 45,46 . ... 54,42 . 17,59 . 14,19 . 14,07 . ... 14,86 . ... ensiharvennus 46,00 . 13,44 . Uudistushakkuu 57,65 . Uudistushakkuu 52,94 . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Uudistushakkuu 57,68 . 14,64 . ... raakapuun kantohinnat lokakuussa viikolla 41 . 14,71 . 14,28 . 15,45 . 13,45 . 45,88 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,04 . Uudistushakkuu 57,16 . 12,06 . 15,49 . 50,88 . 36,97 . 45,12 . 56,55 . 17,83 . 17,32 . 13,00 . 17,32 . 44,01 . 14,61 . 40,89 . ... Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,85 . 10 20 30 40 50 60 70 80 90 94 98 102 106 110 17 MAKASIINI 7 • 2014 17 MAKASIINI 7 • 2014 3101_.indd 17 17/10/14 19:06. 44,98 . 55,78 . ensiharvennus 47,08
Siksi rauman kautta menevästä sahatavarasta 80 prosenttia kontitetaan”, rauman satamajohtaja Hannu Asumalahti sanoo. Sellu ja kartonki jatkavat vahvaa menoaan myös ensi vuonna sekä Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) että Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ennusteiden mukaan. Mäntypylväästä tarjottiin 66–72 euroa kuutiolta. Olettamus kuitenkin on, että kyseisen ostajan tukin mitoilla päästään myyjän kannalta parhaaseen lopputulokseen. Ahtaajat lastasivat sahatavaraa Hongkongin lipun alla kulkevaan laivaan Haminassa lokakuussa. Leimikko koostuu 4,8 hehtaarin päätehakkuualueesta. Paperiviennin kehityksestä tutkimuslaitokset ovat hieman eri mieltä: Metla ennakoi paperin laskun tasaantuvan, kun taas PTT povaa alamäelle jatkoa. Puut on luvattu korjata tämän syksyn tai alkutalven aikana. raumalla paperia on lastattu laivoihin tänä vuonna samaan tahtiin kuin vuosi sitten. Kahdessa korkeimmassa tarjouksessa oli mukana lisäksi mäntypylväs – sen kertymäksi oli arvioitu toisessa tarjouksessa 70 kuutiota ja toisessa 135 kuutiota. markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Hannu JauHiainen EtElä-SavoSSa metsää omistava yhtymä päätti tehdä kaupat kesäkorjuukelpoisesta mäntyvaltaisesta päätehakkuuleimikosta. Kuusi tarjousta kesäleimikosta TeKSTi VaLTTeri SKyTTä MEtSätEolliSuudEn hyvä vire hymyilyttää myös Suomen rannikoilla. Tarjousten puutavaralajit vaihtelivat. Paperin alamäkeä on korvannut selluviennin kasvu, kartongin hyvä kysyntä sekä 2010-luvulla vientiään kasvattanut sahateollisuus. Puut myytiin valtakirjalla yhdistyksen kautta. Puukauppa lähti liikkeelle metsänhoitoyhdistyksen neuvojan tilakäynnin yhteydessä. Satamissa on huomattu myös paperin usean vuoden laskun tasoittuminen. Hakkuukertymäksi on arvioitu 946 kuutiometriä, mikä tekee noin 200 kuutiometriä hehtaarille. Katkonta-aineiston perusteella kaupat päädyttiin tekemään toiseksi korkeimman tarjouksen tehneen ostajan kanssa. Tarjousten vertailussa hyödynnettiin yksikköhintojen ohella metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakaupoista kertynyttä katkonta-aineistoa. Siellä on ollut merkkejä, että paperin syöksylasku olisi tasaantunut”, rauman satamajohtaja asumalahti sanoo. Suurimmissa metsäteollisuustuotteiden vientisatamissa Hamina-Kotkan-satamassa ja raumalla on muun muassa kontitettu tänä vuonna runsaasti vientiään kasvattaneen sahateollisuuden tuotteita. Hamina-Kotkassa paperituotteiden vientimäärät ovat sataman toimitusjohtajan Kimmo Naskin mukaan lisääntyneet, sillä Kaakkois-Suomi on hyötynyt paperiliikenteen keskittämisestä. Tosin paperin ja kartongin yhteisvientimäärä on satamassa vähentynyt paperin pudotuksen vuoksi 3,5 miljoonasta tonnista 2,5 miljoonaan tonniin sitten Ku Va eL in a H a rJ a M a /S Te Ve cO PystyKAuPPA EtElä-sAvossA Puutavaralaji m3 €/m3 Mäntytukki 608 59,10 Kuusitukki 9 56,00 Koivutukki 1 45,00 Mäntypylväs 70 66,00 Mäntypikkutukki 45 22,00 Mäntykuitu 200 19,00 Kuusikuitu 9 19,00 Koivukuitu 3 18,00 Kuusilahokuitu 1 10,00 Yhteensä 946 46127 18 MAKASIINI 7 • 2014 18 MAKASIINI 7 • 2014 3103_.indd 18 17/10/14 19:08. Sahatavaran vientimäärille ennakoidaan nousua, vaikka kasvu hidastuu kilpailun koventuessa. niistä kolme oli hinnaltaan samaa tasoa, jonkin verran päälle 46 000 euroa. ”Pohjois-amerikka on meille tärkeä määränpää. Tarjouksia tuli leimikosta kaikkiaan kuusi kappaletta. nyt on ollut jo yksittäisiä biomassalaivauksia, joita ei ole ollut aiemmin. raumalla sahatavaran vienti noussee tänä vuonna vajaaseen puoleen miljoonaan mottiin, Puu työllistää satamia huippuvuoden 2006–2007. Puukaupan lopullinen arvo selviää vasta, kun puut on korjattu. Puuta koputtaen voisi sanoa, että näyttää hyvältä”, naski sanoo. ”erilaiset biotuotteet ovat myös tulossa. kun viime vuonna sahatuotteita kulki maailmalle 400 000 mottia. alhaisin tarjous oli 43 400 euroa. Kaakkois-Suomen alueella uPM Kuusankosken sellutehtaan sekä Stora enson Kotkan Sunilan sellutehtaan ensi vuonna valmistuvat investoinnit lupaavat hyvää viennille. Se kertoo, minkälaisia tukkiprosentteja on kunkin ostajan korjuussa vastaavanlaisissa leimikoissa kertynyt. Osa ostajista teki tarjouksen vain peruspuutavaralajeista, osalla tarjoukseen sisältyi myös pikkutukki ja mäntyparru. aineisto on kerätty yhdistyksen valtakirjakaupoista. ”Vienti vetää parhaiten tällä hetkellä Kiinan, Japanin ja arabimaiden suuntaan ja sinne viedään tyypillisesti konttitavaraa. Hamina-Kotkan ja rauman kautta kulkee ulkomaille noin 60 prosenttia Suomen metsäteollisuuden tuotteista
tilastOt.metla.fi Palvelusta voi hakea metsähallituksen metsästysja kalastuskohteita. Periaatteella ’vähän päivässä paljon kuukaudessa’.” VäNKäri ”Nykyisin on tarpeen tehdä hankintakauppa ja pyytää mahdollisimman suuri käsiraha. ensiharvennusta kannattaa tehdä itse huomattavasti paremman työjäljen takia.” raiVuri ”aikomus on syksyn mittaan koivikkoa harventaa, raivurilla eilenkin varvikkoa alta lyhyeen kantoon kaatelin. Kun koneet on keksitty ja niille annettu mitoitukset ja laatuvaatimukset, on aivan selvä, että niiden tekemiä palstoja suositaan.” Jees h-Valta ”ei hankinnalle nykyään löydy perusteita rahasta. Nuori metsämies ”Koivukuidun teko jatkuu eikä pino pitkään laanissa vanhene. Gallup tarvitaanko suomeen lisää ydinvoimaa. retkikartta näyttää nyt myös kuntien retkeilypalveluja. Uusi kysymys: aiotko käydä metsämessuilla. Päinvastoin kunto kohenee ja uimarengas vyötäröltä pienenee.” arttuu ”taitaa mennä taimikonhoidossa tämä talvi. retkikartta.fi Hankintasavotoille vai ei. on mukavampi propseja tehdä, kun raipat eivät haittaa.” metsäKuPsa ”raivaussaha ja istutusvälineet ovat tämän päivän metsurin tärkeimmät työvälineet. Pelkät suojelupuheet ja toisten syyttely ei tee suomea ja sen luontoa yhtään paremmaksi.” PuuN taKaa KosteiKKo Kolmen ministeriön ylläpitämä viestintäportaali, jonka tavoitteena on kertoa esimerkein, mitä biotalous suomessa tarkoittaa. syksyiset hankintahakkuut sytyttivät verkkokeskustelijat. samalla tulee poltinpuuta varmasti, vähän jopa myyntiinkin.” KaataJa ”Jos tuo myrsky täällä lounaassa vielä hieman yltyy, niin menee hankintahommat taas myrskytuhojen korjuussa.” terVaroso ”mukavaa hommaahan tuo kyllä on, sitä ei käy kiistäminen. Vastaajia 104 20 40 60 80 100 Kyllä 54 % Ei 46 % 19 MAKASIINI 7 • 2014 19 MAKASIINI 7 • 2014 3104_.indd 19 16/10/14 18:39. Kaupanteossa selviävät hinnan lisäksi puutavaran mitat, laatuvaatimukset ja varastopaikka.” mehäNPoiKa ”turha sitä ilmaiseksi on metsätyötä tehdä ja useimmiten vielä tappi?okseenkin. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”alue toimii ojitusvesien puhdistajana ja kannustimena luonnonsuojelijoille tehdä itsekin jotain käytännössä luonnon hyväksi. Koskispullon voi säilyttää, siihen voi ottaa siemenet ja rei’itetyn korkin läpi ripotella ne laikkuihin.” harrasteliJa ”Kun kukaan ei minulle palkkaa maksa kotona makailusta, niin en omalle palkkatöiden ulkopuoliselle työlle ole osannut laskea ’palkkaa’. ”Joko on mieli ja ketjut terävinä rynnätty hankintasavotoille. biOtalOus.fi metsäntutkimuslaitoksen uusi metsätilastotietokanta, jossa voi hakea tilastoja ja tehdä niistä taulukoita. Voittaa konttorihommat mukavuudessa ihan mennen tullen.” hiluxmetsuri METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi
20 MAKASIINI 7 • 2014 20 MAKASIINI 7 • 2014 3105_.indd 20 16/10/14 19:24. Teema: KORJUU Pula taitavista hakkuukoneen kuljettajista jarruttaa metsäkoneyritysten kasvua ainakin Tampereen seudulla. Ilkka Ilkka Sydänlammilla on konehakkuusta vuosikymmenien kokemus
Se on varmin tapa auttaa palstallasi puurtavia puunkorjaajia. Hoida metsäsi hyvin. TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä TavoiTTeena jouheva korjuu 21 MAKASIINI 7 • 2014 21 MAKASIINI 7 • 2014 3105_.indd 21 16/10/14 19:25
Helppoa se ei ole, sillä rajalinjat ovat yleensä tukossa, eivätkä leimikontekijät läheskään aina ehdi Teema: KORJUU Koneyrittäjä Hannu Seppälä (vasemmalla) ja hakkuukoneen kuljettaja Ismo Sydänlammi taiteilevat puuta pinolle Tampereen ympäristössä. Aurakepistä iso apu Mökkitonttien liepeillä ja naapuritilojen rajoilla konemiehen pitää olla tarkkana: väärälle puolelle ei saa mennä. Tällä kertaa Seppälän kone hakkasi tuhannen kuution leimikkoa Näsijärven rannalla Mutalassa. Tällä palstalla ei ollut romuja riesana. 22 MAKASIINI 7 • 2014 3105_.indd 22 16/10/14 19:25. Vasta tiestön pehmittävät syyssateet tuovat lisää vaikeusastetta. Yrittäjä toivoo, että ainakin vanhat äkeet ja muut romut siivottaisiin metsästä ennen hakkuuta. Terävä rautaromu puhkoo koneiden renkaita ja haittaa muutenkin työskentelyä. ”Eivät isännät ilkeyttään meidän työtämme haittaa, mutta leimikoilla voi tulla eteen melkein mitä vaan”, Seppälä kertoo. J okainen työmaa on omanlaisensa”, tähdentää ylöjärveläinen metsäkoneyrittäjä Hannu Seppälä. ”Puiden koko vaihtelee 50 litrasta miltei kolmeen kuutioon ja hakkuutapa harvennuksesta siemenpuuhakkuun kautta aukon tekoon”, Sydänlammi selvittää. Hän korjaa puuta metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan lukuun. Metsäkoneet joutuivat ajamaan leimikolle mökkitietä myöten. Maassa oli hiven lumihärmää muistona edellisen yön pakkasesta. Eikä sellaisia juuri satu Seppälän arkeen muutenkaan. Ihan normisavotta tämäkään työmaa ei ollut. Oli syksyn ensimmäinen kylmä aamu. Kuten arvata saattaa, palstan suurimmat puut kasvoivat sähkölinjan vieressä. Toisin kuin yleensä, mökkiläiset eivät tällä kertaa äityneet valittamaan tielle painautuneista pyörän jäljistä ja hakkuussa kertyneestä roskasta. Hakkuuta se ei haitannut. Moni mökkiläinen on jopa käynyt kiittelemässä, että hyvä kun kaadatte synkän kuusikon pois”, Seppälä kertoo. Ne kyllä saa koneella suunnatusti nurin, kunhan pääsee työntämään koko nosturin voimalla melkein poikki sahattua runkoa. ”Juu ei. Silti hakkuukoneen kuljettaja Ilkka Sydänlammi sai taiteilla parhaan taitonsa mukaan kesämökeille johtavan tien ja sähkölinjan välissä. Työmaat ovat usein asutuksen liepeillä
nauhoittaa rajoja kunnolla. Näin varmistetaan sekä korjuun kannattavuus että laatu. ”Rajat kannattaisi avata etukäteen, kun suunnittelee puukauppoja. Eikä tietysti olisi iso lisätyö, vaikka maanmittarit uusia palstoja lohkoessaan pystyttäisivät aurauskepin rajapyykin viereen. Kepit maksavat noin euron kappale. Niinpä ajokoneen on helppo suunnistaa puukasoille. Tällaista leimikkoa konemiehet eivät ilman ennakko-raivausta tee. Samalla kallis kone seisoo. Oli syyskuun viimeisiä aamuja, kun metsuriyrittäjä Jari Reini aloitti Stora Enson ostaman ensiharven23 MAKASIINI 7 • 2014 3105_.indd 23 16/10/14 19:25. Hyvä hoito auttaa Nykyisin harvennettavat leimikot ovat ennakkoraivattuja. Erinomainen ja myös edullinen tapa rajojen merkitsemiseen olisi tavallisesti teiden reunoille tarkoitetut aurauskepit. Hän harmittelee, että yhä harvemmat metsänomistajat pitävät rajalinjat auki – mahtavatko kaikki edes tietää niiden kulkua. ”Leimikoiden nauhoittaminen on ainainen kehittämiskohde”, Seppälä toteaa. Se tuo töitä metsuriyrittäjä Jari Reinille. ”Meillä on koneissa satelliittinavigaattorit ja karttajärjestelmät. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksestä saa varmasti apua, jos rajan paikka ei omin keinoin löydy”, Seppälä vetoaa. ”Muutamat valistuneet metsänomistajat käyttävät sellaisia, mutta valitettavan harvat”, Seppälä kertoo. Varsinkin yöaikaan kuljettaja saa ihmetellä rajan kulkua. Niistä on iso apu, mutta niin tarkkoja ne eivät ole, että rajalinjat erheettä löytyisivät”, Seppälä kertoo. Hakkuukoneen satelliittipaikannin piirtää ajourien paikat karttajärjestelmään. Niiden heijastinosat näkyvät koneen valoissa myös yöllä
”Vähän kärjistäen voisi sanoa, että hälytyskellot alkavat soida, kun selviää, että metsänomistaja on tehnuukaiLematon ennakkoraivaus voi nostaa ensiharvennusleimikolta korjattavien puiden keskikokoa ja samalla harvennusleimikon kantohintaa jopa merkittävästi. ”Täystiheänä kasvaneeseen, ajallaan hoidettuun kuusentaimikkoon ei ennakkoraivattavaa puustoa sanottavasti muodostu.” ”Hälytyskellot soivat” Yleensä ennakkoraivaus on puukaupan ehto ja näin ollen pakollinen kustannus metsänomistajalle. Tällöin puukorjuu olisi erittäin kallista ja kuitupuun kantohinta jäisi pariin kolmeen euroon. Hyvä metsänhoito olisi tässäkin tapauksessa todennäköisesti säästänyt metsänomistajalta ennakkoraivauksen ja siitä koituvan kulun. 27 euroa/m3 Nettotulo (tienvarsihinta-korjuu-ennakkoraivaus) -59,5 euroa/hehtaari 24 MAKASIINI 7 • 2014 3105_.indd 24 16/10/14 19:25. Esimerkiksi ensiharvennus ei onnistu ennen kuin sankka alikasvos on raivattu. Puista 1 000 on rinnan tasalta 8–9-senttisiä. Metsänomistajien omatoimisista ennakkoraivauksista yrittäjillä ei ole yksinomaan hyviä kokemuksia. Maisema selkiää nopeasti, kun vitelikko lakoaa. Asiakaspalvelu: asiakaspalvelu@otso.fi Harvennus 1 ennakkoraivaus, vain alikasvos ennakkoraivaus 250 € pois RinnankorkeusRungon tilavuus, läpimitta 1,3 litraa kuitu-% Kertymä, m3/ha 200 14 102 0,96 19,6 100 13 89 0,95 8,5 100 12 70 0,93 6,5 200 11 60 0,91 10,9 1000 8 25 0,72 18,0 1600 (runkoluku yhteensä) YHTEENSÄ 63,5 m3/ha korjattavien puiden keskikoko, 39,7 litraa/runko korjuukustannus n. alikasvoksena on kuusentureikkoa. parempi hinta kunnon raivauksella Metsänomistajan maksuton palvelunumero 0800 90 250 OTSO:n Etuasiakkaana saat hunajaista kohtelua OTSO pitää huolta kaikista asiakkaistaan. Hoitamatta nuoruutensa kasvanut sekametsä oli varttunut harvennuskuntoon. Parhaimmillaankaan ensiharvennus ei tuota suuria tuloja juuri ja juuri yhden kuitupöllin runkojen säästely ei ainakaan paranna tilannetta, sillä niiden kantohinta on todellisuudessa negatiivinen. Se kattaa kaiken, mitä omaan metsääsi tarvitset. ”Kunnollinen taimikonhoito luo edellytykset laadukkaaseen ja kannattavaan ensiharvennukseen”, Seppälä valistaa. laskuharjoituksen lähtökohtana on oheisessa taulukossa kuvattu, hieman ylitiheänä ensiharvennusvaiheeseen varttunut männikkö. Soitto maan johtaviin metsänhoidon osaajiin lukeutuvalle Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Juho Rantalalle vahvistaa konemiehen neuvon. Koneyrittäjä Hannu Seppälä korostaa, että järkevän metsänkasvatuksen ja jouhevan puunkorjuun perusta luodaan taimikkovaiheessa. korjattavien runkojen keskikoko kohoaa 75 litraan. Työn teettäminen maksaa tyypillisesti noin 300 euroa hehtaarilla. Stora Enson ohjeen mukaan kaadamme kaikki alle kahdeksansenttiset raipat.” Ja vaikka puusto ensi näkemältä vaikutti umpitäydeltä, jälkeä alkoi tulla nopeasti, kun kaksi raivuumiestä siivosi roskapuustoa pois hakkuukoneen tieltä. ennen ensiharvennusta runkoluku on 2 600 hehtaarilla. Reini ei turhia hermoillut. ”Pahempiakin on nähty. 19 euroa/m3 Nettotulo (tienvarsihinta-korjuu-ennakkoraivaus) 150,5 euroa/hehtaari ENSIHARVENNUSMÄNNIKÖN VAIHTOEHDOT LäHtöpuusto kpl RinnankorkeusPituus,m Rungon tilavuus, Kuitu-% läpimitta 1,3 litraa 300 14 13 102 0,96 600 13 13 89 0,95 400 12 12 70 0,93 300 11 12 60 0,91 1000 8 9 25 0,72 2600 (runkoluku yhteensä) TIENVARSIHINTA 30 e/m3 nusleimikon ennakkoraivauksen Lievestuoreella. Laatu vaihtelee liiaksi. Korjuuta haittaavaa räippää oli metsän täydeltä. Tilanne muuttuu ratkaisevasti, jos myös pienimmät, kuitupuun mitat täyttävät rungot kaadetaan ennakkoraivauksessa. Löydät meidät osastolta 6G81. Sertifioinnin avulla osoitat, että metsääsi hoidetaan kestävästi ja takaat näin puullesi hyvän kysynnän myös tulevaisuudessa. Hakkuukertymä alenee, silti myyntitulo korjuukulujen jälkeen on korkeampi. Lue lisää osoitteesta www.otso.fi Tervetuloa keskustelemaan oman metsäsi asioista messuosastollemme Helsingin Messukeskukseen 7.–9.11. Työmaa oli niin sanotusti tavallinen tapaus. Hän täydentää sitä vielä painottamalla huolellisen metsänviljelyn merkitystä. OTSO:n Etuasiakkaana saat tavallistakin parempia etuja ja henkilökohtaisempaa palvelua. Taival työmaalle kulki yli pakkasusvan aavemaiseksi koristeleman hakkuualan. Meiltä saat myös kokonaisvaltaista metsänhoitoa avaimet käteen -periaatteella. Teema: KORJUU Harvennus 2 myös 8-senttiset ennakkoraivattu ennakkoraivaus 350 € pois RinnankorkeusRungon tilavuus, läpimitta 1,3 litraa kuitu-% Kertymä, m3/ha 200 14 102 0,96 19,6 100 13 89 0,95 8,5 100 12 70 0,93 6,5 200 11 60 0,91 10,9 600 (runkoluku yhteensä) YHTEENSÄ 45,5 m3/ha korjattavien puiden keskikoko, 75,8 litraa/runko korjuukustannus n. jos pelkkä alikasvos raivataan, korjattavien runkojen keskikoko jää noin 40 litraan
Sertifioinnin avulla osoitat, että metsääsi hoidetaan kestävästi ja takaat näin puullesi hyvän kysynnän myös tulevaisuudessa. Metsänomistajan maksuton palvelunumero 0800 90 250 OTSO:n Etuasiakkaana saat hunajaista kohtelua OTSO pitää huolta kaikista asiakkaistaan. OTSO:n Etuasiakkaana saat tavallistakin parempia etuja ja henkilökohtaisempaa palvelua. Lue lisää osoitteesta www.otso.fi Tervetuloa keskustelemaan oman metsäsi asioista messuosastollemme Helsingin Messukeskukseen 7.–9.11. Se kattaa kaiken, mitä omaan metsääsi tarvitset. Meiltä saat myös kokonaisvaltaista metsänhoitoa avaimet käteen -periaatteella. Löydät meidät osastolta 6G81. Asiakaspalvelu: asiakaspalvelu@otso.fi 3105_.indd 25 16/10/14 19:25
Teema: KORJUU ”TäysTiHeänä kasvaneeseen, ajallaan HoideTTuun kuusenTaiMikkoon ei ennakkoRaivaTTavaa PuusToa sanoTTavasTi MuodosTu” MeTsänHoiToPäällikkö juHo RanTala, MeTsä GRouP 26 MAKASIINI 7 • 2014 3105_.indd 26 16/10/14 19:25
27 MAKASIINI 7 • 2014 3105_.indd 27 16/10/14 19:26
seisokit ovat harvinaisia. Hän tosin huomauttaa, että esimerkiksi Hämeenkyrössä on ammattimaisia metsänomistajia, jotka tietävät mitä tekevät. ”ajan itse toista kaivinkonetta. 40–50-litraisten runkojen korjuu maksaa 25–27 euroa kuutiolta. Metsätaloude n liiketul okseen jopa 30–40 % kasvu!* 28 MAKASIINI 7 • 2014 3105_.indd 28 16/10/14 19:26. Keski-Suomessa puuta korjaavan Metsä-Multia Oy:n operaatioesimies Pasi Niemelä korostaa riittävän voimakkaan ennakkoraivauksen merkitystä. energiapuu on sitä parempaa, mitä pidemmälle se ehtii metsässä kuivua. Niiden kaatelu jää kokonaan koneyrittäjän tappioksi.” Pikkupuiden korjuu kallista Ennakkoraivauksella voi parantaa ensiharvennusten korjuun ja puukaupan kannattavuutta jossain tapauksissa jopa merkittävästi. Meidän kaksi ajokonettamme ehtivät ajaa seppälän kahden moton ja vielä kolmannenkin hakkuukoneen tekemät puut emmekä joudu odottelemaan leimikoilla”, leppälammi kiittelee. * Metsätalouden liiketulosten keskiarvovertailu Keski-Suomessa 2013, Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaat ja yksityismetsätaloudet. Myös metsäyhtiöt hinnoittelevat ensiharvennuspuun korjattavan puuston keskijäreyden mukaan. Toinen ääripää ovat satunnaisraivaajat, jotka eivät osaa tai ovat liian nuukia tekemään kunnon raivausta. kun muut työt käyvät vähiin, moton voi aina siirtää energiapuuleimikoille. siitä on helppo tarvittaessa lähteä siirtämään koneita tai huoltohommiin.” seppälän yritykselle on riittänyt hyvin töitä. ”Tämä on kaikille toimiva järjestely. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. ainespuulla tilanne on toinen.” omia ajokoneita seppälällä ei ole. Teema: KORJUU nyt ennakkoraivauksen itse”, Seppälä toteaa. ”Ensiharvennus kannattaa kohtalaisesti, kun korjattavien puiden keskitilavuus on 70 litraa. Hoitosopimusasiakkaanamme saat rahanarvoisia etuja jopa yli 10 euroa hehtaarilta joka vuosi (esimerkki laskettu 100 hehtaarin tilalle, jolla 500 kuutiometrin vuotuinen hakkuumäärä)! Kysy lisää metsäasiantuntijaltamme, www.metsaforest.fi. Tarjoamme avaimet käteen -palvelun metsävarallisuutesi hoitoon: oman metsäasiantuntijan ja vuosisuunnitelman, laadukkaasti toteutetut metsänhoitotyöt, hakkuut ja raportoinnin sekä Metsäverkko-palvelun. Kuitupuun kantohinta kohoaa yli viidellä eurolla, kun runkojen koko kasvaa 45 litrasta noin Hannu seppäLäLLä on ollut omia metsäkoneilla 1990-luvun alusta alkaen. Jos runkojen keskikoko on 40–50 litraa, homma ei kannata, eikä metsänomistajallekaan jää savotasta juuri mitään”, Pasi Niemelä kertoo. ”Pahinta on, jos leimikolle jää runsaasti runkoja, joissa kuitupuun mitat täyttävää osaa on pari metriä. Korjuu on sitä kalliimpaa, mitä pienempiä puita hakataan. sitä ennen hän suoritti alan perusopinnot ”Pinomäen metsäkonekorkeakoulussa” työskennellessään Pika-metsäkoneita valmistaneessa tehtaassa ylöjärvellä. kumpi on kumpi, sitä ei poika – Kimmo Leppälammi – kerro. METSÄ GROUP. Puutavaran lähikuljetus on ulkoistettu jämijärveläiselle, isä ja poika leppälammin firmalle Tyvi ja latva ay. lisäksi yrityksellä on kaksi kaivinkonetta kannonnostossa ja maanmuokkauksessa. Lyhyt soittokierros kuitenkin osoitti, että ensiharvennuskorjuu maksaa suunnilleen 20 euroa kuutiolta, kun korjattavan puuston keskikoko on 70 litraa. Taksojaan koneyrittäjät eivät julkista. niitä voi hakata myös kelirikkoaikaan ja puut voi ajaa metsästä myöhemmin. METSÄNI, YLITETTÄISIINKÖ JATKOSSA TUOTTOODOTUKSET. Mikä parasta, saat puukaupoillesi hintaja menekkitakuun sekä korkeimman bonuksen. Heidän raivaamiaan palstoja on hyvä hakata. Metsäomaisuuden hoitosopimuksella varmistat, että metsäsi on hyvässä kasvukunnossa ja pitkän tähtäimen tavoitteesi toteutuvat. Ero näkyy myös metsäyhtiöiden ensiharvennusleimikoilta tarjoamissa kantohinnoissa. Puun myyjälle jäävä osuus on helppo laskea, kun kuitupuun hinta tienvarressa on noin 30 euroa. nykyisin miehellä on kaksi hakkuukonetta: isompi tekee päätehakkuita, pienempi hakkaa pääosin energiapuuta ja ensiharvennuksia. ”Metsäkoneiden tekniikka tuli tutuksi, vaikka en itse Pinomäen koneita ikinä hankkinutkaan”, seppälä kertoo. Töitä riittää ja mies viihtyy metsässä. ”pinomäen akatemiasta” metsäkoneyrittäjäksi Hannu Seppänen ei haikaile pois metsähommista, vaikka yrityksen kaivinkoneille voisi olla Tampereen seudulla muitakin hommia tarjolla. ”Pahimmillaan vain pieni kulma palstasta on raivattu tai sitten raivaus on jäänyt puolitiehen, ja liian pieniä runkoja on jätetty kaatamatta.” Muut yrittäjät ovat samoilla linjoilla. ”Tampereen seudulla energiapuun kysyntä on erinomaista
”pinomäen akatemiasta” metsäkoneyrittäjäksi Metsäomaisuuden hoitosopimuksella varmistat, että metsäsi on hyvässä kasvukunnossa ja pitkän tähtäimen tavoitteesi toteutuvat. * Metsätalouden liiketulosten keskiarvovertailu Keski-Suomessa 2013, Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaat ja yksityismetsätaloudet. Metsätaloude n liiketul okseen jopa 30–40 % kasvu!* 3105_.indd 29 16/10/14 19:26. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. METSÄNI, YLITETTÄISIINKÖ JATKOSSA TUOTTOODOTUKSET. Mikä parasta, saat puukaupoillesi hintaja menekkitakuun sekä korkeimman bonuksen. Hoitosopimusasiakkaanamme saat rahanarvoisia etuja jopa yli 10 euroa hehtaarilta joka vuosi (esimerkki laskettu 100 hehtaarin tilalle, jolla 500 kuutiometrin vuotuinen hakkuumäärä)! Kysy lisää metsäasiantuntijaltamme, www.metsaforest.fi. Tarjoamme avaimet käteen -palvelun metsävarallisuutesi hoitoon: oman metsäasiantuntijan ja vuosisuunnitelman, laadukkaasti toteutetut metsänhoitotyöt, hakkuut ja raportoinnin sekä Metsäverkko-palvelun
Monia käytännöllisiä taskuja, avohaalarissa viiltosuojaus ja puserossa laajat oranssit huomiovärialueet. Tällaisen puun korjuu maksaa enemmän kuin siitä tienvarressa maksetaan, joten minimirunkojen kantohinta on miinusmerkkinen. Helppo käyttää yhdistelmäkatkaisimen avulla, uusi ympäristöystävällinen ja taloudellinen 2-MIX moottori. -vaLmisteLe leimikoiden kulkuyhteydet. 1 015 € 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 7,9 kg Laajoille alueille sekä vahvaan heinikkoon. Se voi jopa hieman parantaa valtapuuston kasvua. ”Varsinkin sellaiset metsiköt, jotka tulisivat hakkuuvuoroon kymmenen vuoden kuluessa, on järkevää uudistaa samalla kertaa”, Juho Rantala neuvoo. Suunnitelmallinen metsänomistaja voi ryhtyä toimeen viisikin vuotta ennen harvennushakkuuta. muista ainakin nämä: 70 litraan. ehkä jo parin tunnin kaivinkonetyöllä saa kääntöpaikan yhdistelmäajoneuvolle. Tienpohjan jäätyminen ottaa aikansa, joten ilman ennakkovalmistelua korjuukelit voivat kevään tullen loppua. Sopii erinomaisesti polttopuiden sahauksesta puiden kaatoon. 11-senttisessä, kymmenen metrin männyssä kuitupuuosaa on 45 litraa. ErgoStart -kevytkäynnistys. Monitoimikahva, kahvan pikasäätö. 45,6 cm 3 2,2 kW / 3,0 hv 8,4 kg Haastaviin olosuhteisiin ammattilaisille. 18 19 20 17 16 21 22 23 26 25 24 Kuvioiden yhdistely helpottaa metsien tulevaa hoitoa. Ojavarsien tiheiköitä ei tarvitse raivata, koska kone ottaa puut toiselta suunnalta. Pienimmillään yhden kuitupöllin saa kahdeksan senttiä paksusta alle kymmenmetrisestä puusta. Pekka Jokinen Juha Kokko Jarno Strandman ku va ju lk ai st u m et sä no m ist aj an lu va lla myynti-palvelu-huolto: www.moottorisaha.. 350 € 30,1 cm 3 1,2 kW / 1,6 hv 4,1 kg 30 cm Kätevä alkaen malli. Tätä ei voi liiaksi korostaa. Aukon keskelle jäävät pienet metsiköt ovat alttiita myrskytuhoille. Pippurinen 1,5 kW / 2,0 hv tehopakkaus 35 cm terälevyllä. Metsä Groupin Rantala suosittelee raivaukseen ryhtymistä heti, kun kauppa harvennusleimikosta on tehty, mieluusti vuosi pari ennen hakkuuta. Sh. sen lisäksi että korjuu helpottuu ja nopeutuu, metsä näyttää harvennuksen jälkeen hyvältä. samaan kauppaan ei kannata haalia eri aikaan korjattavia kuvioita eri puolilta tilaa. STIHL 1-piste tärinänvaimennus. Lisäksi varhain tehty ennakkoraivaus avartaa puuston kasvutilaa, mikä lisää valtapuiden paksuuskasvua. Toisaalta turhaa työtä on syytä välttää. 250 € MS 170 199,Muista aina myös turvavaatteet! ECONOMY vaatepaketti Hyvin istuva turva-asu. ADVANCE PLUS ammattivaljaat. Sh. Tämä korostuu, kun työt koneellistuvat entisestään. Mainitut 70 litraa (0,07 kuutiota) kuitupuuta kertyy männystä, jonka paksuus rinnankorkeudelta on 12 senttiä ja pituus 13 metriä. Matalaa lehtipuustoa ei välttämättä tarvitse talvileimikoilla raivata, koska lehdettöminä ne eivät haittaa näkyvyyttä”, Metsä Groupin Rantala neuvoo. Teema: KORJUU -ennakkoraivaa. STIHL 4-piste tärinänvaimennus, ErgoStart -kevytkäynnistys. 2-MIX moottori. Tarjoa järkeviä leimikoita. Sh. Saatavana myös lämpökahvoilla! Sh. se parantaa leimikon kiinnostavuutta. ADVANCE yleisvaljaat. ”Kannattaa miettiä, miten hakkuukone liikkuu. Tämän vuoksi – jos sielu suinkin sietää – ainakin päätehakkuuleimikoiden sisälle jäävät ja niihin rajautuvat alle puolen hehtaarin kuviot kannattaa hakata paljaaksi samalla kertaa, jotta jatkossa metsää voidaan hoitaa suurempina kuvioina. Aika usein raivaajat rämpivät harvennuspalstoilla kilpaa hakkuukoneen kanssa, mikä on raivaamattomuuden jälkeen toiseksi huonoin vaihtoehto. Erään tutkimuksen mukaan sankka alikasvos alentaa kasvatettavan puuston kasvua enimmillään jopa kuution hehtaarilla vuodessa. 2-MIX moottori, M-Tronic elektroninen moottorinohjausjärjestelmä. Optimaaliseen teräketjun voiteluun STIHL Ematic ketjunvoitelujärjestelmä. 769 € FS 460 C-EM K 899,FS 260 C-E 699,Metsalehti_Makasiini_2014_10_23.indd 1 7.10.2014 12:53:08 30 MAKASIINI 7 • 2014 sa M i ka RP Pi n en Ri sT o Pö n Ti n en M ik ko Ri ik il ä 3105_.indd 30 16/10/14 19:26. Työmaalle kannattaa tampata talvitie valmiiksi, jos mielit myydä pellon takana olevan talvileimikon ja saada sen korjuuseen saman talven aikana. -varmista, että tulevalla leimikolla on riittävästi varastotilaa ja kääntöpaikka puutavara-autolle. Pelkällä nuppiautolla puiden haku tulee kalliiksi, metsänhoitoyhdistys järvi-savon hankintapäällikkö Juha Kokko neuvoo. 244 € 199,Tarjoukset voimassa 14.12.2014 asti. ison, kesällä korjattavan päätehakkuun kylkeen ei ole järkeä niputtaa talvikorjuuseen menevää pientä harvennuskuvioita, sanoo stora enson metsäasiantuntija Pekka Jokinen . Isoon päätehakkuuleimikkoon (kuvio 19) kannattaa yhdistää puolen hehtaarin sekametsäkuvio (20) sekä aukkoinen luontaisen uudistamisen kuvio (18). Varustettu vakiona kolmella terällä. Suurempia kuvioita Monien mielestä pienipiirteisyys ja tarkkuus ovat metsänhoidossa kaunista, mutta myös työlästä. Ajoissa liikkeelle Raivaamaan on syytä lähteä hyvissä ajoin. Nyt STIHL edulliseen syyshintaan! Sh. Myös poistettavien puiden valinta onnistuu paremmin, kun näkyvyyttä on enemmän, koneyrittäjä Jarno Strandman keski-suomen Metsäkympistä toteaa. Muista myös! Ympäristöystävälliset 2-T ja 4-T polttoaineet NYT TÄRÄHTÄÄ STIHL SYYSJYSÄYS! STIH L SYYS SAH A 2014 MS 181 299,Edullinen ja laadukas moottorisaha jokaiseen kotiin! Kevyt ja kätevä käyttää
244 € 199,Tarjoukset voimassa 14.12.2014 asti. ADVANCE PLUS ammattivaljaat. STIHL 4-piste tärinänvaimennus, ErgoStart -kevytkäynnistys. Sh. 2-MIX moottori, M-Tronic elektroninen moottorinohjausjärjestelmä. 2-MIX moottori. myynti-palvelu-huolto: www.moottorisaha.. ADVANCE yleisvaljaat. Sh. 350 € 30,1 cm 3 1,2 kW / 1,6 hv 4,1 kg 30 cm Kätevä alkaen malli. Saatavana myös lämpökahvoilla! Sh. 1 015 € 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 7,9 kg Laajoille alueille sekä vahvaan heinikkoon. Nyt STIHL edulliseen syyshintaan! Sh. 250 € MS 170 199,Muista aina myös turvavaatteet! ECONOMY vaatepaketti Hyvin istuva turva-asu. Monitoimikahva, kahvan pikasäätö. Helppo käyttää yhdistelmäkatkaisimen avulla, uusi ympäristöystävällinen ja taloudellinen 2-MIX moottori. ErgoStart -kevytkäynnistys. 45,6 cm 3 2,2 kW / 3,0 hv 8,4 kg Haastaviin olosuhteisiin ammattilaisille. Muista myös! Ympäristöystävälliset 2-T ja 4-T polttoaineet NYT TÄRÄHTÄÄ STIHL SYYSJYSÄYS! STIH L SYYS SAH A 2014 MS 181 299,Edullinen ja laadukas moottorisaha jokaiseen kotiin! Kevyt ja kätevä käyttää. Monia käytännöllisiä taskuja, avohaalarissa viiltosuojaus ja puserossa laajat oranssit huomiovärialueet. 769 € FS 460 C-EM K 899,FS 260 C-E 699,Metsalehti_Makasiini_2014_10_23.indd 1 7.10.2014 12:53:08 3105_.indd 31 16/10/14 19:26. Pippurinen 1,5 kW / 2,0 hv tehopakkaus 35 cm terälevyllä. Sopii erinomaisesti polttopuiden sahauksesta puiden kaatoon. Optimaaliseen teräketjun voiteluun STIHL Ematic ketjunvoitelujärjestelmä. Varustettu vakiona kolmella terällä. Sh. STIHL 1-piste tärinänvaimennus
Siitä huolimatta on epävarmaa, saako kohteelle hyvälaatuista havumetsää. Toivon, että Suomen metsäkeskuksen toimihenkilöt suhtautuvat vaikeiden suokohteiden uudistamiseen aika väljästi. Tällaisella kohteella kannattaa hakata puusto pois, hyödyntää alueelle mahdollisesti luontaisesti tullut nuorehko kuusialikasvos ja antaa vesasyntyisen hieskoivun kasvaa. Säästetään rahaa, maisemaa ja luontoa. Ki m m o Br a n d t / Co m .p iC dasta uudistumista männylle. Kolmas suokohde, johon uusi metsälaki ei tosin tuonut muutoksia, ovat keskirehevät hieskoivikot ojitetuilla soilla. Tällainen kohde taimettuu yleensä hyvin luontaisesti, koska siinä on kosteita rahkasammalpintoja, joissa siemen itää hyvin. Mikäli kohteen haluaa uudistaa havupuulle, maksavat uudistamisja taimikonhoitotyöt helposti 2 000 euroa hehtaarilta. Osa metsänomistajista ei huomaa, että kasvu on jo käytännössä loppunut, osa jättää hakkuun tekemättä kalliiden uudistamisja taimikonhoitotöiden takia. Eikä kilpaileva pintakasvillisuus juuri haittaa. rä ojitettuja soita, joissa hieskoivikoiden kasvu on lähes pysähtynyt ja lahoaminen alkanut. Meillä on valtava määMerkittävä muutos metsälaissa Vaikka pidänkin pienaukotusta ja harsintaa pääsääntöisesti huuhaana, tällaiseen kohteeseen keräilytalous sopii. Muutos on hyvä. Uuden metsälain tulkinnoista on vasta vähän kokemusta. M ikäli ojitettu suo on kansankielellä vain karu, eli kasvua rajoittaa eniten puille käyttökelpoisen typen määrä, ei aktiivisia metsänuudistamistoimia kannata tehdä. 32 MAKASIINI 7 • 2014 32 MAKASIINI 7 • 2014 3106_.indd 32 16/10/14 18:47. Vaikka harvennushakkuu tehtäisiin, ei alueelta kuitenkaan saataisi tulevaisuudessa koivutukkia. Se on taloudellisesti, maisemallisesti ja luonnon kannalta fiksumpi ratkaisu. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Harvennushakkuuta ei tehdä lainkaan, koska se vain pienentää kasvua. Uuden metsälain aikana alueelta hakataan arvokkain puusto pois ja jätetään kohde soistumaan. N eljäs suokohde ovat karuhkot kiviset suot. Männikön kasvu on hiipunut heikoksi ja neulasista näkee kaliumin ja fosforin puutetta. Aiempi metsälaki edellytti aktiivisia uudistamistoimia, mikäli vähätuottoinen turvemaa uudistettiin. Vaikka pidänkin pie?naukotusta ja harsintaa pääsääntöisesti huuhaana, tällaiseen kohteeseen keräilytalous sopii: otetaan hakkuussa huonolaatuiset ja arvokkaimmat puut pois ja odotetaan hiU usi metsälaki mahdollistaa hakkuut vähätuottoisilla turvemailla ilman uudistamisvelvoitetta. Jos alueella on vain vähän havupuita, jätetään taimikonhoidossa hieskoivikkoon suon rehevyydestä riippuen 1 800–2 500 runkoa kasvamaan. Otetaan esimerkiksi ojitettu suo, jossa on mäntyä 120 kuutiometriä hehtaarilla. Mikäli suon kaltevuus sen mahdollistaa, voi kohteesta tehdä myös pintavalutuskentän, eli johtaa ympäröivältä alueelta ojitusja maanmuokkausvedet puhdistumaan hakatulle alueelle. Kunnostusojitus kannattaa tehdä tarvittaessa. Aikanaan voi pohtia, kannattaako kohteelle tehdä taimikonhoito vai ei. Aiempi metsälaki olisi edellyttänyt käytännössä alueelle maanmuokkauksen, kunnostusojituksen ja uudistamisen luontaisesti tai kylvön. Ne ovat usein kuivuneet kohtuullisen hyvin eikä niissä ole taimettumista helpottavaa rahkasammalpintaa. On luonnon ja metsänomistajan talouden kannalta hyvä, ettei niin tarvitse enää tehdä. Entisen metsälain mukaan kohteelle piti tehdä maanmuokkaus, joka käytännössä johti rumaan kivien kääntelyyn
OMA METSÄ Metsänhoito Käpyjä keräämään Sivu 34 Pikatesti Laatu maksaa kypärässäkin Sivu 37 Metsänhoidon Perusteet Paljonko työtä metsä vaatii. Sivu 38 tutkiMus Hakkuutähde kuivaksi palstalla Sivu 40 allakka Haukkuva pomo Sivu 41 MetsäPerintö Kun kaupat on tehty Sivu 42 kysy Pois Miten vanhaksi männikkö selviää. Sivu 44 Er kk i O kS a n En /M Et la 3107_.indd 33 16/10/14 18:48
Huippuvuotena voi saada pienellä vaivalla hyvän saaliin, mutta esimerkiksi huippuvuosien väliin osuvina vuosina kuusen kävyistä iso osa on tyhjiä tai siemenet hyönteisten vioittamia. Kuusen ja männyn siemenet sijaitsevat kävyissä käpysuomujen alla, koivun eminorkoissa suojasuomujen välissä. 6 Mihin aikaan vuodesta siemenet kerätään. Koivun siemenet kerätään heinäkuun puolivälissä. Ainakin männyn siemen näyttää joinakin vuosina vauri?oituvan keskitalven pakkasissa, joten se on varminta kerätä talteen jo ennen joulua. 3 Mistä metsänviljelyyn käytettäviä siemeniä kerätään. Siemeniä voi kerätä omalla maalla kasvavista puista, muualta maanomistajan luvalla. 5 Missä siemenet sijaitsevat. Syksy on käpyjen keräyksen aikaa. 4 Miten siemenet kerätään. Käpyjen keräys omasta metsästä ei ole taloudellisesti järkevää, mutta harrastusmielessä sitä voi kokeilla. Silloin harvoin, kun koivun siementä kerätään talousmetsiköistä, se kerätään päätehakkuualoilta. metsänhoito TEKSTI LIINA KJELLBERG 1 Minkä puulajien siemeniä voi kerätä. Metsänviljelyyn kerätään pääasiassa kuusen, männyn ja rauduskoivun siemeniä. 7 Vaihtelevatko siemensadot eri vuosina. Periaatteessa kaikkien puulajien siemeniä voi kerätä. Kyllä, huomattavasti. Talousmetsissä käpyjä kerättiin aiemmin pystypuistakin, mutta nykyään keruuta tehdään lähinnä päätehakkuualoilla ja kävyt kerätään kaadettujen puiden latvuksista. Kuusen ja männyn siemeniä kerätään sekä talousmetsistä että siemenviljelyksiltä, koivun siemeniä lähinnä kasvihuoneissa sijaitsevilta siemenviljelyksiltä. Siemenviljelyksillä kuusen ja männyn kävyt kerätään pystypuista henkilönostimien avulla. Koivun siemenet kerätään siemenviljelyksillä pystypuista henkilönostimien ja tikkaiden avulla. 2 Voiko kuka tahansa kerätä siemeniä. siementen keruusta KYSYMYSTÄ ER KK I O KS A N EN /M ET LA 34 MAKASIINI 7 • 2014 3108_.indd 34 17/10/14 19:10. Kuusen ja männyn käpyjen keräys alkaa loka-marraskuussa siementen tuleennuttua ja päättyy viimeistään kevättalvella ennen käpysuomujen aukeamista ja siementen varisemista. Siementen keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin
12 Kuinka monta siementä yhdessä kävyssä on. Siemeniä sisältävät uudet kävyt sijaitsevat viimeisessä vuosikasvaimessa, kuusella vuosikasvaimen päässä ja männyllä vuosikasvaimen juuressa. Uudet kävyt ovat kovia, kuusella vihertäviä tai punertavia, männyllä vihreänruskeita. Kuusen siemensadon arvioidaan olevan melko runsas Eteläja Keski-Suomessa mutta heikompi Pohjois-Suomessa. Kerättävien käpyjen vähimmäismittana pidetään kuusella seitsemää senttimetriä ja männyllä kolmea senttimetriä. Yksittäisessä metsikössä paras siemen saadaan pääja lisävaltapuista. Nykyään kävyt kerätään pystypuista henkilönostimien avulla. Laadultaan paras siemen saadaan niin sanottuina huippuvuosina, kun suurin osa puista on osallistunut kukintaan ja pölytys on ollut hyvä. 13 Kuinka monta siementä yhdessä koivun eminorkossa on. Jos lämpösumma jää siementen kypsymiskesänä pieneksi, siemen tuleentuu ja itää heikosti. 8 Onko tänä vuonna hyvä siemenvuosi. 14 Kuinka paljon käpyjä tarvitaan kiloon siementä. Tuntumaa siihen, millainen käpyvuosi on tulossa, saa esimerkiksi Metlan siemensatoennusteista. Ensi kesän siemensato riippuu ensi kevään kukinnasta. 10 Millaisista koivuista siemeniä kannattaa kerätä. Käpysuomut ovat molemmilla tiukasti kiinni. Tällöin siemenet kehittyvät hyvin ja saadaan runsaasti hyvin itävää siementä. 35 MAKASIINI 7 • 2014 3108_.indd 35 17/10/14 19:10. 9 Millaisia käpyjä kannattaa kerätä. Käpyjen kerääjä kiipeää männyn latvaan Lieksassa Pohjois-Karjalassa vuonna 1958. Kuusen kävyissä on noin 200 siementä, männyn kävyissä noin 20. Noin 400. Puiden pitää olla laadukkaita: niiden runkojen tulee olla suoria ja niissä ei saa olla haaroja tai poikaoksia. Männyn siemensadosta taas ennakoidaan Etelä-Suomessa keskinkertaista tai runsasta. Yksittäisessä puussa laadultaan parhaat siemenet sijaitsevat latvuksen yläosan kävyissä. Sekä kuusella että männyllä on latvuksissaan uusia ja vanhoja käpyjä. Kuva: Lusto/ Metsähallituksen kokoelma/P. Siemeniä kannattaa kerätä useammasta puusta, jotta siemenmateriaaliin tulee vaihtelua. Koivulla oli tänä vuonna runsas siemenvuosi. Varsinkin kuusen uudet ja vanhat kävyt voi olla vaikea erottaa toisistaan, joten keruun aluksi kannattaa murtaa muutama käpy ja katsoa, onko käpysuomujen alla siemeniä. Pohjois-Suomessa hyvä kukintavuosi ei tosin aina takaa hyvälaatuista siementä. 11 Vaihteleeko siementen laatu. Stenberg (Vas.) Käpyjen keräystä henkilönostimen avulla Suonenjoella Pohjois-Savossa. Laadukkaimmat siemenet sijaitsevat latvuksen yläosan kävyissä. Männyn käpyjä tarvitaan noin 150 litraa, kuusen käpyjä noin sata litraa. Pohjoiseen mentäessä käpymäärät laskevat ja Lapissa männyn siemensadosta odotetaan heikkoa
22 Vaatiiko itse kerättyjen käpyjen ja siementen käyttö lupaa. Kuusella uudet kävyt ovat vihertäviä tai punertavia, vanhat vaaleanruskeita. Ku vA T PE KK A H EL EN Iu S/ M ET LA 36 MAKASIINI 7 • 2014 3108_.indd 36 17/10/14 19:10. 16 Mitä karistetuille siemenille tehdään. 20 Miten kaukana keräyspaikasta siemeniä voi käyttää. Kaupallista toimintaa harjoittavan siementuottajan pitää kuulua Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämään metsänviljelyaineiston toimittajarekisteriin. Jos siemenet tulevat omaan käyttöön, ei lupaa tarvita. 15 Mitä kerätyille kävyille tehdään. Silloin ne sopivat varmasti kasvupaikalle. . Jos kerää koivun siemeniä harrastusmielessä, kannattaa eminorkot laittaa kuivumaan esimerkiksi sanomalehden päälle. Ei, se on työlästä ja saatavan siemenen laatua on vaikea varmistaa. Norkkojen kuivumisen huomaa siitä, että ne pörhistyvät. . 18 Miten siemenet säilytetään. Kuusen, männyn ja koivun siemenet säilytetään ilmatiiviissä astiassa kuivassa ja viileässä. Männyllä uudet kävyt ovat tummia ja vihertävänruskeita, selvästi vihreät kävyt eivät ole vielä valmiita kerättäviksi. . Siemenmassa puhdistetaan ja siemenistä irrotetaan lenninsiivet. Jos harrastusmielessä kerää männyn tai kuusen käpyjä, lenninsiivet on helpoin poistaa hiertämällä siivellisiä siemeniä varovaisesti esimerkiksi kangaspussissa. Harrastusmielessä siemeniä voi kerätä. . Evira valvoo kaupallisia siemenkeräyksiä ja myöntää säädösten mukaan tuotetuille siemenille kantatodistuksen, jolla varmennetaan siemenen alkuperä. Hyvin kuivatut ja viileässä säilytetyt siemenet säilyttävät itävyytensä useita vuosia, jos pakkausta ei välillä avata. Hyvä ilmanvaihto on tärkeää, sillä tuoreet kävyt homehtuvat herkästi. Keräyskelpoiset kävyt ovat kovia ja niiden käpysuomut ovat tiukasti kiinni. Laatikko viedään pannuhuoneeseen, saunaan tai muuhun lämpimään tilaan. Metsänviljelyyn käytettävät siemenet karistetaan karistamoissa, joita on muun muassa Tapion Siemenkeskuksella ja Siemen Forelialla. 19 Miten kauan siemenet säilyvät. Siementuottajien tuottamasta jalostetusta siemenestä kasvatetut puut päihittävät maatiaispuut kasvunopeudessa ja järeydessä, jolloin metsästä saadaan parempi tuotto. metsänhoito Männyn käpyjen väri muuttuu kevättä kohti ruskeammaksi. Siemeniä voi turvallisesti käyttää noin sadan kilometrin säteellä keräyspaikasta. 17 Mitä kerätyille eminorkoille tehdään. Jos haluaa harrastusmielessä kokeilla karistusta, kävyt voi levittää ilmavasti esimerkiksi verkkopohjaiseen laatikkoon. Kaupallisessa tuotannossa siementen puhdistamisessa käytetään erilaisia seuloja ja täryttimiä, myös lenninsiivet irrotetaan koneellisesti. Kun kuivuneita norkkoja hieroo varovasti käsissään, irtoavat siemenet ja niiden välissä olevat suomut norkosta. Jos on ansaintamielessä kiinnostunut kuusen tai männyn käpyjen keräyksestä, kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi siemenkeräyksiä järjestävään metsänhoitoyhdistykseen. 21 Kannattaako omatoiminen siementen keräys. Muutaman vuorokauden kuluttua käpyjen käpysuomut aukeavat ja siemenet voi kopistella ulos kävyistä. Hyvä karistuslämpötila on 35– 40 astetta. Artikkelia varten on haastateltu Metlan erikoistutkija Markku Nygreniä, Metlan metsätalousinsinööri Sirkku Pöykköä ja Eviran ylitarkastaja Kari Leinosta
37 MAKASIINI 7 • 2014 3109_.indd 37 17/10/14 19:12. ”Tämä on paras kypärä, mitä olen ikinä kokeillut”, arvioi tervolainen metsuriyrittäjä Jukka Järvinen. Viime vuosina tarjolle on tullut entistä hienompia – ja samalla kalliimpia kypäriä. Visiiri on laaja eikä haittaa näkyvyyttä – välillä piti kädellä kopaisten varmistaa, onko suojavisiiri todella naaman edessä. Kypärän ulkokuoreen on kiinnitetty UV-säteilyn ilmaisintarra, jonka värin luvataan muuttuvan, kun auringonvalo haurastuttaa kypärän. Tästä voi olla hyötyä, jos metsuri esimerkiksi työskentelee iltapäivän hämyssä metsäkoneiden läheisyydessä. 3. Hyvän näkyvyyden kääntöpuoli on, että visiirin verkko on sen verran avarasilmäinen, että välillä puru tulee sen läpi silmille. Ne kiinnittyvät kypärään samanlaisella istukalla kuin aiemmissakin Husqvarnan kypärissä. Istuu napakasti Uudessa kypärämallissa on muutamia käytettävyyttä parantavia ominaisuuksia. Tuuletusaukot on suojattu metalliverkolla, joka estää roskien ja osin vedenkin kulun kypärän sisälle. Se on valmistettu pehmeästä ja kestävästä materiaalista, joka ei todennäköisesti pakkasellakaan käpristy eikä repeile kuten perinteiset muovisuojat. Myös radiokuulokkeita voi käyttää. Sen avulla päässä olevan kypärän pystyy helposti säätämään sopivaksi ja kypärä istuu napakasti päähän. Ne tekevät asiansa suuremmitta moitteitta, mutta parempaakin on tarjolla. Niistä ehkä tärkein on kypärän sisäosan säätöpyörä niskan puolella. Se ei ole markkinoiden kallein, mutta ensiarvioiden perusteella paras. Näin tosin käy muidenkin kypärämallien visiirien kanssa. Husqvarna Technical -kypärä Plussat: +Helppo säädettävyys +kestävä niskasuoja +Hyvin läpinäkyvä suojavisiiri +Tehokkaat kuulonsuojaimet Miinukset -suojavisiirin verkon harvasilmäisyys (-Hintava, mutta hyvää ei saa halvalla) pikAtesti 1. Kypärän ulkokuoressa on ilmaisintarra, joka kertoo onko UVsäteily haurastuttanut kypärää. Niskasuojus on entisiä muoviläppiä kestävämpi ja joustavampi. Ammattilaisten mieleen TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä asianTunTija RisTo Mykkänen M etsätöihin sopivia kypäriä saa edullisimmillaan muutamalla kympillä. 3. Lisäksi suojus on helppo kiinnittää kypärän reunalistaan, sitä ei tarvitse pujotella kypärän sisäosan pidikkeiden varaan. Ainakin metsurien ensikommenttien perusteella kypärälle voi veikata menestystä. Kypärän sisäosan niskapuolella on säätöpyörä, jolla päässä olevan kypärän saa säädettyä tarkalleen päähän sopivaksi. 2. Hirvikärpäset toki mönkivät kypärän reunan alta hiuspohjaan kuten ennenkin. 1. Husqvarna Technical -kypärä kuuluu tähän sarjaan. Visiiri on kytketty kahdella erillisellä nivelellä kypärään, mikä tekee kiinnityksestä jämäkän. Kytkentä on jämäkkä. Husqvarnan uutta laatukypärää on oikeasti mukava käyttää. Toinen selvä parannus on niskasuojus. 4. 2. Tuuletus pelaa Kuulonsuojaimet ovat tehokkaat ja niiden asentoa voi säätää sekä korkeusettä sivuttaissuuntaan. Yläasentoon käännettynä visiiri nousee niin korkealle, ettei se jää miltään osin näkökenttään. 4. Tuuletus toimii hyvin. Suojavisiiri kiinnittyy kypärään kahdella nivelellä. Metsuri tykkäsi Technical-kypärän suositushinta on 125 euroa. Tarra herätti lähinnä huvittuneisuutta. Kypärässä on runsaasti heijastintarroja. Mutta vähän verrattuna vaikkapa itävaltalaiseen Protos-kypärään, jonka hinta on noin 200 euroa. Se on paljon, jos sitä vertaa Husqvarnan ”normikypärän” hintaan, 79 euroa
Montako tainta päivässä ehtii laittaa. Metsät uudistetaan 70-vuotiaina ja hakkuualat istutetaan. Taimia pitäisi iskeä mättäisiin noin 2 500. Otsikon kysymystä voi lähestyä tarkastelemalla viitteellistä sadan hehtaarin metsätilaa Keski-Suomessa. Se olisi paras tehdä jo muutama vuosi ennen päätehakkuuta. Omatoiminen metsänomistajamme tekee itse metsänviljelyt ja raivaussahahommat. Tästä seuraa, että myös kerralla tehtävien metsänhoitokuvioiden pinta-ala on samaiset 1,4 hehtaaria. METSÄNHOIDON PERUSTEEET TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ M etsiä on monenlaisia kuten metsänomistajiakin. Metsälehden nettisivujen keskustelupalstan virtu?aalisankarit latovat tuollaisen satsin päivässä – tai siis yleensä perjantai-illassa... Viisi päivää istutukseen Ensimmäinen työ on hakkuualojen raivaus. Hakkuut ja maanmuokkaukset hän jättää ammattilaisille. Metsänomistajan työtahdilla se on parin päivän raivaussahausrupeama. Vuosittainen istutusala on 1,4 hehtaaria. Tarkastelun helpottamiseksi oletetaan, että vuotuiset hakkuut ja niistä seuraavat hoitotyöt toistuvat samansuuruisina. Metsiä hoidetaan järkevästi, hyvän metsänhoidon suosituksia mukaillen. Satunnaisesti istuttavalta 500 taimen iskeminen maahan päivässä on kelpo suoritus. Moni haluaa hoitaa metsänsä hyvin, mutta riittääkö palkansaajametsänomistajan aika. Joka vuosi siis päätehakataan 1,4 hehtaarin ala. 38 MAKASIINI 7 • 2014 38 MAKASIINI 7 • 2014. Tilan metsäpinta-ala on sata hehtaaria ja puusto on jakautunut tasaisesti eri kehitysluokkiin. Jos jätepuustoa on vähän, sen voi poistaa tulevan taimikon varhaisperkauksessa. Esimerkkimetsänomistajamme on terve ja omaa aloittelijaa hieman edistyneemmät taidot metsänhoitotöihin. Sitä selvitämme seuraavassa. Turhia töitä ei tehdä. PALJONKO TYÖTÄ METSÄ VAATII
Homma on paras tehdä keskikesällä, jotta lehtipuiden vesominen jää vähäisimmäksi. Nyt ollaan jo voiton puolella, mutta raivuukamppeet on vielä kerran pakattava matkaan. Tosielämässä määrät jäävät vähäisemmiksi. Se tarkoittaa viittä työpäivää, siis kahta viikonloppua, kunhan nipistää sisään tehdyistä liukumista yhden vapaapäivän jatkoksi. Aikanaan tehdyn varhaisperkauksen ansiosta työ on joutuisaa, amatöörisahuri yltää tälläkin savotalla liki puolen hehtaarin päivätulokseen. Taimikoilla vierähtää siis kolme, neljä päivää eli pari viikonloppua – toivottavasti kuulaissa syyssäissä. Puolen hehtaarin päivätahti on keskimääräisellä kohteella mahdollinen, mikä tarkoittaisi kolmea tai todennäköisesti neljää sahauspäivää. Perkausta keskikesällä Seuraavaksi esimerkkimetsänomistajamme kiirehtii varhaisperkaamaan vesakot viisi vuotta sitten istutetusta taimikostaan, 1,4 hehtaaria sekin. Puoli hehtaaria päivässä on jälleen hyvä likiarvo päiväurakasta. Omasta työpanoksesta aiheutuneet kulut huomioon ottaen omalla työllä säästäisi reilut tuhat euroa. Työtä riittää syksylläkin. Omatoimisen työvuosi Istutus 5 päivää 28 % Istutus 5 päivää 28 % Varhaisperkaus 4 päivää 22% Taimikonhoito 4 päivää 22% Ennakkoraivaus 3 päivää 17% Uudistusalan raivaus 2 päivää 11% YHTEENSÄ 18 PÄIVÄÄ 39 MAKASIINI 7 • 2014 39 MAKASIINI 7 • 2014. Metsänomistaja varhaisperkaa noin puoli hehtaaria taimikkoa päivässä. Säästä tonni Näin toimien välttämättömiin metsänhoitotöihin kuluu vuodessa yhteensä noin 18 työpäivää. Kymmenkunta vuotta sitten istutettu taimikko on hoidettava toistamiseen. Ammattilaisten päivätahti lienee 1 500 tainta. Siitä kertyy taas kolme neljä päivää. Työajan menekki riippuu siitä, kuinka pahoin alue on vesakoitunut. Satunnaisesti istuttavan ei moisia määriä kannata tavoitella – äkkiseltään 500 tainta päivässä on kelpo suoritus. Lomaprojekti siis. Verovähennysten jälkeen siitä jäisi lopulta maksettavaa noin 1 300 euroa. Seuraavaksi ensiharvennettava – niin ikään 1,4 hehtaarin – alue on ennakkoraivattava. Ammattimetsurilta kuluisi aikaa arviolta seitsemän kahdeksan päivää ja lasku olisi noin 250 euroa päivältä, siis 1 875 euroa ilman arvonlisäveroja
Säännöllisyyden väheneminen vaikeuttaa myyrätuhojen ennustamista. Säännöllinen kannanvaihtelu voi kuitenkin jatkua Länsija Pohjois-Suomessa. ”Kaupunkien linnut ovat hyötyneet muun muassa talviruokinnan lisääntymisestä aina 1960-luvulta lähtien”, kertoo tutkija Sara Fraixedas Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta. Taimien vedensaannin heikkeneminen näkyi uusissa neulasissa pyöristymisenä ja ilmarakojen vähenemisenä. TUTKITTUA Myyrätuhojen ennakointi vaikeutuu Myyrien kannanvaihtelut muuttuvat epäsäännöllisiksi vuoteen 2040 mennessä, ennakoi Jyväskylän yliopistossa väittelevä Katri Korpela. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA JOHANNA ROUTA Hakkuuala on paras paikka energiakäyttöön tulevan hakkuutähteen kuivattamiseen. Hänen mukaansa hakkuutähteen tulisi antaa kuivua hakkuualalla niin kauan, että se ruskettuu. Mallien avulla voidaan arvioida, miten kauan energiapuun kuivuminen kestää eri vuodenaikoina. Talvisissa metsissä käynyt lintukato Metsässä talvensa viettäviä lintuja on Suomessa jäljellä enää puolet 1950-luvun määrästä. Jos hakkuutähde kasataan tienvarteen lehtien ja neulasten ollessa vielä vihreitä, syntyy kuiva-ainetappioita. W IK IM Ed IA CO M M O N S A LE KS I LE H IK O IN EN 40 MAKASIINI 7 • 2014 40 MAKASIINI 7 • 2014 3143_.indd 40 17/10/14 19:17. Palstalle varisevien neulasten ansiosta suuri osa ravinteista jää metsään ja pieniin kasoihin jätetty hakkuutähde kuivuu tehokkaasti eikä ehdi juurikaan lahota. Kuivumisnopeus riippuu sääolosuhteista, mutta usein esimerkiksi talvella hakattujen puiden latvusten ja oksien kannattaisi antaa kuivua hakkuualalla kevään yli. Tehokkaimmin hakkuutähde kuivuu toukokuun ja heinäkuun välisenä aikana. Hakkuutähde kuivaksi palstalla Hakkuutähteen kuivumista seurattiin Mekrijärven tutkimusasemalla. Koeolosuhteissa hakkuutähteen kosteuspitoisuus on pudonnut kuudessa viikossa 46 prosentista 20 prosenttiin”, sanoo energiapuun varastointitapoja vertaillut Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Johanna Routa. Hakkuutähteestä lahoaa silloin lähes kolme prosenttia kuukaudessa”, Routa sanoo. Routa on kehittänyt ennustemallit hakkuutähteen ja pienpuun kosteuden ja sopivan varastointiajan määrittämiseksi. Vesilintujen talvisen runsastumisen taustalla ovat puolestaan lämmenneet alkutalvet, joiden ansiosta vesistöt pysyvät avoimena yhä pidempään. He havaitsivat tutkimuksessaan sadannan aiheuttaman routimisen heikentävän herkästi routivilla mailla jopa isompien taimien kasvua. Se tarkoittaa, että myyrien aiheuttamat haitat voivat kasvaa nopeasti ja niitä on vaikea ennakoida. ”Se on ongelmallista, sillä metsänomistajat haluavat yleensä viljellä hakkuualat mahdollisimman nopeasti”, Routa toteaa. Talven sateista juuristovaurioita Sadanta jäiseen maahan voi vaurioittaa taimien juuria merkittävästi, arvioivat Metlan erikoistutkijat Sirkka Sutinen ja Tapani Repo. Erityisen hälyttävää on epäsäännöllisten huippujen voimistuminen Etelä-Suomessa. Sen sijaan talvisten kaupunkilintujen määrä on samana aikana kolminkertaistunut ja vesilintujen peräti kymmenkertaistunut, selviää Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Aronia-instituutin tutkimuksesta. ”Kuivumisvauhti voi hyvissä olosuhteissa olla hurja. Tutkimuksessa selvitettiin, millainen vaikutus taimien kastelulla on kun maa on jäässä, sulamisvaiheessa ja täysin sulanut. Kun kastelu toistettiin kolme kertaa, hienojuurten kuolleisuus lisääntyi ja juuriston pituus ja kuivamassa vähenivät seuraavan kasvukauden aikana. ”Hakkuutähde tiivistyy tienvarsivarastossa tiukaksi kasaksi, jossa mikrobit muhivat. Metsien talvisen lintukadon tutkijat epäilevät johtuvan metsänkäytön ja -kasvatusmenetelmien muutoksista. Alustan päällä oleva hakkuutähdekasa jäljittelee hakkuualalle jätettäviä kasoja. Itä-Suomessa myyrien kannanvaihtelut ovat vaimenneet
M oni syksyinen työpäivä alkaa parin tunnin metsästyslenkillä. Haulikko tulee laukaistua harvoin. kinut, on moraalinen velvollisuus sitä viedäkin rodulle mieluisaan toimintaan. Vaikka siivenläpsytyksiä ja pomppupakoja tämän tästä osuu kohdalle, ampumahollit ovat harvinaista herkkua. Jo kolmannen kerran pomokseni on tullut suomenpystykorva, nyt Jekku-poika. Omat tilukset kierretään ensin, naapuritiloillakin poiketaan. Vanha sanalasku tietää, että erällä M inua haukutaan päivittäin – myös metsässä. Kulku on rauhallista ja pysähtelevää, jotta Jekku saisi aikaa risteillä etumaastossa. Vaikka tunnen metsämme hyvin ja näen silmissäni kuviot lähes ilmakuvan kaltaisesti, löytyy jatkuvasti jotakin uutta merkillepantavaa. Kun vetäisen raivaussahan tai moottorisahan käyntiin, koira loittonee useita kymmeniä metrejä ja alkaa touhuta omiaan tai paimentaa autoa. Elonpäivien pituutta ei arvaa kukaan, mutta jokseenkin lystikkäitä päiviä on tähän saakka vietetty, koirallakin on niissä oma merkityksensä. A iempina vuosikymmeninä on karttunut sen verran työtunteja ja toisaalta jäänyt rästiin lomapäiviä, että suon itselleni hyvällä omallatunnolla muutamia metsästysaamuja. Vaikka minulla on hieno perhekunta ja hyviä ystäviä, enkä koe liiemmin yksinäisyyttä tai tunnevajetta, niin koiran ystävyys sykähdyttää. Tiedä en, mutta omalla kohdalla ovat pillerit saaneet jäädä apteekin hyllylle. Kun sammutan sahan, työnjohtaja rientää paikalle ja vaatii rapsutuksen. Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Jos pariin vuoteen ei ole jonkun kiven takaa kulkenut, saattaa sieltä löytyä tuulikaato, mehevä riukupusikko tai vaikkapa oivallinen sienipaikka. Ja kun koiran on kerran hankPomoni on koira Koira metsätöissä on hyvä kaveri kaunis katseltava opas omaan metsään 41 MAKASIINI 7 • 2014 41 MAKASIINI 7 • 2014 3095_.indd 41 17/10/14 19:19. Aikaa on runsaasti katsella kulkureittejä, metsän yleistilaa ja yksittäisiä aarteita. Siellä kun kansalliskoiramme viilettää, sulavasti ja notkeasti, on sekin sielua hivelevää katsottavaa. Nautinto tulee siitä, kun kuulee tai jopa näkee kanalinnun lähdön ja siitä kun koira hyökkää kuin nuoli linnun suuntaan. Metsä itsessään on suuri taideteos ja elämyspuisto. Koira suorastaan pakottaa hyvällä tavalla lähtemään maastoon ja tutkimaan jokaisen metsänkolkan. Saman ryöpyn saavat osakseen myyrät, oravat, osmankäämit, rastaat, joskus teeret ja metsokin. Toistaiseksi Jekku on eksynyt pakolinnun jäljiltä alle sadassa metrissä. Taitaa silti keskimääräinen 40 viikkotyötuntia tulla katetuksi. Tu u li kk i Si RO lA vietettyjä päiviä ei isä ylhäinen laske mukaan elonpäivien pituuteen. Muutoin on parempi jättää halli hankkimatta. Kun hikisenä ja likaisena hellitän hetkeksi työkalusta ja istahdan kannolle, niin kohta on kaveri nuolemassa kättä ja nenänpäätä. En kaipaa suuria urbaaneja taide-elämyksiä. Eväsrepulla meinaa päästä naurusta pissat housuun, kun Jekku sinnikkäästi istuu ja katselee voileivänkulmaa sen näköisenä, ettei olisi saanut ruokaa viikkokausiin. Vaikka viihdyn metsässä yksinäni, on olo koiran kanssa silti paljon mukavampi. Pöllien kasaus tai oksien heittely ei koiraa haittaa, se tarkastaa juuri sahatun työalueen laadun
Kauppaa seuraavana vuonna luopujan on haettava verottajalta vapautumista arvonlisäverovelvollisuudesta, jos hänelle ei kaupan jälkeen jäänyt metsiä ja metsätalouden harjoittaminen loppuu. Tärkeintä on muistaa luovutusvoittoveroilmoitus. ”Hakemus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta riippumatta siitä, milloin tilan omistusoikeus siirtyy tai milloin kauppahinta maksetaan. Kun ostajia on useita, he omistavat tilaa yhtymänä. METSÄPERINTÖ TeksTi Mikko Riikilä AsiAnTunTijA Väinö sikAnen T ilakaupan jälkeen myyjän urakka on helpoin. Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen muistuttaa, että jokaisesta kaupasta on tehtävä erillinen luovutusvoittoveroilmoitus. Lisäksi omistajien on tehtävä Kun kaupat on tehty Metsätilan omistajavaihdos ei ole valmis, kun kauppatai lahjakirja on allekirjoitettu. Sen jälkeen metsän ostajan ja myös metsän lahjana saaneen on oma-aloitteisesti haettava lainhuutoa tilalle. 42 MAKASIINI 7 • 2014 3113_.indd 42 17/10/14 19:20. Myöhästymisestä rangaistaan korotetulla varainsiirtoverolla”, Sikanen huomauttaa. Periaatteessa hakemuksen voi toimittaa muihinkin palvelupisteisiin. Jos kaupassa sovitaan, että omistusoikeus siirtyy ostajalle vasta myöhemmin, kun kauppahinta on kokonaan maksettu, tosite koko kauppahinnan maksamisesta on liitettävä hakemukseen. Lainhuutohakemuslomake löytyy netistä. Jos omistaja vaihtuu kesken vuoden, sekä tilan ostaja että myyjä tekevät tilasta kaupantekovuodelta metsäveroilmoituksen. Jos myyjä ei itse tee ilmoitusta, verottaja lähettää useimmissa tapauksissa luovutusvoittoveroehdotuksen ennakkoverotusta varten. Lainhuudon saa vasta, kun koko kauppahinta on maksettu”, Sikanen lisää. Lainhuuto puolessa vuodessa Tilan ostajan on kaupanteon jälkeen maksettava varainsiirtovero, neljä prosenttia kauppahinnasta. Sen liitteeksi tarvitaan tilakaupoissa kuitti maksetusta varainsiirtoverosta. Lainhuuto tarkoittaa, että tilan saaja tai ostaja merkitään omistajaksi kiinteistötietojärjestelmään. ”Tällöin ilmoitukseen ei tarvitse laatia laskelmaa muodostuneesta luovutusvoitosta. Jos ehdotus kelpaa tilan myyjälle, hänen ei tarvitse ilmoittaa mitään. Riittää kun ruksaa kohdan, jossa ilmoitetaan, että kyse on verovapaasta luovutuksesta”, Sikanen neuvoo. Luovutusvoittoveroilmoitus on tehtävä viimeistään veroehdotuksen täydennyksen yhteydessä, jos verottajalta ei ole tullut ehdotusta tai sitä halutaan korjata. He hakevat lainhuutoa yhteisellä hakemuksella. Lainhuutohakemukset suositellaan postittamaan palstan sijainnista riippuen Maanmittauslaitoksen Helsingin, Turun tai Vaasan palvelupisteisiin. Tarvittavan lomakkeen saa kaupanvahvistajalta tai sen voi tulostaa netistä. Jokaisesta on tehtävä luovutusvoittoveroilmoitus erikseen.” Luovutusvoittoveroilmoitus on tehtävä myös lähisukulaisten välisissä sukupolvenvaihdoskaupoissa, vaikka ne on vapautettu luovutusvoiton verosta. ”Uuden käytännön mukaan kaupanvahvistaja toimittaa kauppakirjan maanmittaustoimistoon, joten hakijan ei tarvitse liittää sitä hakemukseensa”, Sikanen kertoo. ”Jos esimerkiksi myyjiä on kaksi ja ostajia myös kaksi, kauppoja tehdään yhteensä neljä. Sekä luopujalla että saajalla on vielä paperitöitä tehtävänään. ”Jos kauppahinnalle ja omistusoikeuden siirtymiselle sovitaan puolta vuotta pidempi aika, tosite kauppahinnan maksamisesta on lähetettävä maanmittaustoimistoon myöhemmin
lahjakirjan allekirjoittamisen jälkeen jatkaja toimitti tarvittavat asiapaperit verottajalle.” Alkuperäinen lahjaveroilmoitus ei koskaan päätynyt verottajan tietojärjestelmään. Onneksi uudistettu lahjaverolomake on edeltäjäänsä havainnollisempi. Yhtymäselvitys kannattaa tehdä välittömästi kaupanteon jälkeen. Sen osassa 7 (VII) on erikseen rastittavat ruudut perintöja lahjaverolain 55. ”Avustin perhettä sukupolvenvaihdoksessa. ”Periaatteessa kaupanvahvistajan pitää selvittää myyjien omistusoikeus, mutta monesti verottaja kyselee perinnönjakokirjaa jälkikäteen.” Lopuksi uusien omistajien kannattaa hakeutua metsätaloudestaan arvonlisäverovelvollisiksi, jos he eivät entuudestaan harjoita metsätaloutta. Muista 55. Se helpottaisi asioiden hoitoa”, Sikanen esittää. Lahjaveroilmoitukseen liitetään kopio lahjakirjasta sekä tila-arvio tai verottajan ohjeiden mukaan tehty arvolaskelma, josta selviää tilan käypä arvo. Toivoisin, että verohallinto laatisi metsänomistajille yksinkertaistetun hakulomakkeen. Saajan on tehtävä lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa lahjakirjan allekirjoittamisesta. Maininta hallintaoikeuden pidättämisestä riittää. 55. jo sovitut asiatkin saattavat unohtua, kun asia siirtyy toisen virkailijan käsiteltäväksi”, sikanen neuvoo. ”kannattaa aina kirjoittaa muistiin, minkä nimisen virkailijan kanssa on asioinut. Hän teki sen eikä ymmärtänyt vaatia 55. ja 56. Asiaa puitiin useiden verovirkailijoiden kanssa, mikä vaikeutti selvittelyä. Jokaisesta lahjasta on tehtävä erikseen ilmoitus. siitä oli seurata jatkajalle yli 40 000 euron ylimääräinen lahjavero. Alv-lomake löytyy netistä. Pienimmillä tiloilla arvonlisäverovelvollisuus ei ole välttämätöntä. se palautetaan, mutta uuden viljelijän maksukyky joutui turhaan koetukselle. Tässä pätee sama kuin luovutusvoittoveroilmoituksissa. Maatilan jatkajan on ruksittava molemmat. pykälän mukaista huojennusta veroon. verottajalle yhtymäselvitys, johon liitetään ote kauppakirjasta. Maatilojen lahjaveroilmoituksissa tärkein – helposti kymmenien tuhansien eurojen arvoinen – seikka on muistaa vaatia maatalouden jatkajille tarjolla olevaa perintöja lahjaverolain 55. keski-suomessa maatilan sukupolvenvaihdoksessa hakemuksen katoaminen oli vaarantaa tilan jatkajalle haetun lahjaveron huojennuksen. Varainsiirtoveroa saaja ei maksa, joten veron maksutositettakaan ei liitetä hakemukseen. pykälän mukaista huojennusta. pykälien mukaisille huojennuksille. pykälä Metsän lahjana saanut hakee omistukselleen lainhuudon samalla tapaa kuin ostajakin. Jälkikäteen sitä ei enää voi vaatia. ilmoitusten myöhästymisestä voi seurata lahjatai varainsiirtoveron korotus, joka metsätiloilla on helposti tuhansia euroja. ”Se on kuitenkin monimutkainen tavalliselle metsänomistajalle. Asia oikeni lopulta, mutta ennen sitä tilan saaja joutui maksamaan ensimmäisen osan, 15 000 euroa perusteetta säädetystä lahjaverosta. Tilan omistaja vaihdoksen jälkeen Myyjä tekee luovutusvoittoveroilmoituksen ostaja maksaa varainsiirtoveron ja hakee lainhuudon Tilan lahjana saanut hakee lainhuudon ja tekee lahjaveroilmoituksen Kirjaa kirje lainhuutohakemukset sekä metsäkauppojen veroilmoitukset on varminta lähettää kirjattuina kirjeinä tai viedä ne verotoimistoon ja luovuttaa ne kuittausta vastaan. ”Huojennusta on haettava lahjatai perintöveroilmoituksessa. Tämä sääntö on armoton – ja aina joku onneton unohtaa sen”, Sikanen korostaa. kaikista dokumenteista on syytä ottaa kopiot. Jos yhtymä ostaa tilan heti perinnönjaon jälkeen, yhtymäselvitykseen kannattaa liittää myös perinnönjakokirja, joka varmistaa myyjien omistusoikeuden tilaan. Tämän vuoksi verottaja pyysi jatkajalta uutta lahjaveroilmoitusta. OTA YHTEYTTÄ NIIN LAITETAAN METSÄSI TUOTTAMAAN! 0207 860 600 info@arvometsa.fi www.arvometsa.fi ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla! LÖYDÄT MEIDÄT METSÄMESSUILTA 6e83 3113_.indd 43 17/10/14 19:20. ”Viime aikoina kirjeitä on kadonnut postiin tai veroilmoitukset ovat hävinneet verottajan uudistetuista tietojärjestelmistä”, sikanen toteaa. Ilmoittajan ei nykyisin tarvitse laskea lahjan antajan mahdollisesti pidättämän hallintaoikeuden arvoa. pykälän mukaisesta huojennuksesta pyydettiin verottajalta ennakkopäätöstä
Sen jälkeen kannattaa siirtyä huolellisiin yläharvennuksiin, joilla kasvatetaan mahdollisimman monta hyvälaatuista runkoa tukkipuiksi. Parhaan tuoton antaa tila, jolla on paljon tukkipuukynnyksellä olevia, hyväkasvuisia metsiä, mikäli saat sen ostetuksi kuitupuun hinnoilla. Ikääntyminen heikentää puun elintoimintoja ja puolustuskykyä niin, että taudit (sienet, hyönteiset, bakteerit) pääsevät niskan päälle ja tappavat puun. Miten vanhaksi männikkö selviää. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Puuston keskiläpimitta oli 22 senttiä. Jos metsikön kaikki puut olisivat täsmälleen samankokoisia ja tekniseltä laadultaan virheettömiä, voisi siirtymä tukkipuuksi olla jopa 50–100 kuutiota hehtaarilla silmänräpäyksessä. Vanhimmat puut löytyvät yleensä karuilta kasvupaikoilta, missä puu on joutunut satsaamaan puolustukseen eikä kasvuun. Oulaisissa romahti vuoden 1880 tienoilla Pyhäjokeen mänty, jonka ikä oli lehtitietojen mukaan 1 029 vuotta. Toisin sanoen kaikki tuotettava lisäpuu oli tukkia. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. Tämän jälkeen tukkipuun siirtymä oli päätehakkuuseen saakka yhtä suuri kuin kasvu. Rinnankorkeudelta 20-senttisen puun tukkiprosentti nousee tuolloin nollasta yli viiteenkymmeneen. Kaikkein suurin hetkellinen tukkipuun ”kasvu” saavutetaan silloin, kun runko siirtyy kuitupuusta yhden tukin puuksi. Markkinatutkimusten mukaan kannattavinta on ostaa runsaspuustoisia, isoja tiloja, joiden kysyntä on pikkutiloja vähäisempää. Metsätilan suKupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Pyhä-Häkin kansallispuiston ”Iso puu” oli kuollessaan suunnilleen 486 vuoden ikäinen. Puiden erikokoisuus johtaa kuitenkin siihen, että siirtymä on käytännössä loivempi ja ajoittuu pidemmälle ajalle. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Kuinka vanhoiksi karut männiköt mahtavatkaan yltää, jos tuli ei pääse niitä uudistamaan. Motti-simulaattorilla laskemani viljelykuusikko kasvoi ikävälillä 40–45 vuotta 85 kuutiota runkopuuta. Kaakkois-Inarissa jatkaa eloaan, tosin iso haava kyljessään, 787 vuoden ikäinen aihki. Tukkipuu lisääntyi samana aikana viisi kuutiota enemmän. Voiko metsä tuottaa jossakin kasvuvaiheessa tukkia enemmän kuin kasvunsa verran. KARI MIELIKÄINEN KYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Männyn maksimi-ikä Pohjoismaissa on tuhannen vuoden tienoilla. Puu tuskin koskaan kuolee vanhuuteen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Kyllä voi. Ikääntyminen heikentää puolustuskykyä, jolloin taudit nujertavat puut. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Voiko tukkikasvu ylittää kasvun. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Kuolema korjaa metsästä puita koko ajan, Puu kuolee harvemmin vanhuuteen. Joku Pohjankankaan nykyisistä männyistä saattaa siis olla elossa vielä vuosituhannen loppupuolellakin. Onko tällä vaikutusta siihen, millaisia metsiä kannattaisi hankkia ja miten niitä pitäisi hoitaa. Puun ikää ei voi suoraan soveltaa metsän kasvuun. Taloudellisesti heikoimpia hankintoja ovat vähäpuustoiset puuhapalstat, joiden tuotot eivät vastaa ostohintaa. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. 44 MAKASIINI 7 • 2014 44 MAKASIINI 7 • 2014 3114_.indd 44 17/10/14 19:24. Tukkipuun ylivoimaisen hinnan vuoksi kuitupuun tuottamista tulee välttää ja pyrkiä kasvattamaan maksimimäärä runkoja tukkijäreyteen. Ensiharvennus kannattaa tehdä kohtuullisen lievänä. Vanhat männyt saavat varttua Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistossa rauhassa. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori
VÄINÖ SIKANEN Oikaisu Edellisessä Metsälehti Makasiinissa (6/2014) kysyttiin yhtymän verotuksesta. Ajatuksemme on, että leski myisi osuutensa lapsille. Kaasutin on ollut irti kalvoja vaihdettaessa. Samalla kannattaa tarkistaa sahan runkopultit ja sylinterin kiinnitys, jotta ilmavuotoja ei tule sitä kautta. Muuten rakennusten ja tontin kauppahinnasta menee luovutusvoittovero. LEO SAASTAMOINEN Miten kauppa kannattaa tehdä. 3) Metsän osuus on myyjälle luovutusvoittoverosta vapaa. Se, minkä näköisiksi Pohjankankaan männiköt muuttuvat ikääntyessään, riippuu siis kuloista. Kysymykseen ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Muuten hinnoittelussa voitaisiin käyttää verottajan vuosittain määrittämiä hehtaarihintoja. 1) Miten metsän kauppahinta voidaan ja kannattaa määritellä. Jos saha pääsee sammumaan, niin se ei tahdo käynnistyä ennen kuin se on jäähtynyt. Asiasta päätti eduskunta. Näin ollen myös vanhojen ympäristötukisopimusten 1.1.2012 jälkeen maksetut korvaukset ovat olleet veronalaisia. Sahan toimivuuden voi testata helposti roikuttamalla konetta joutokäynnillä takakahvasta samalla ravistaen. Metsästä on ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma. Olen vaihtanut kalvot ja kokeillut toisella sytytysyksiköllä, mutta ei auta. Kampikammion öljytiivisteiden vuoto aiheuttaa ilmavuotoja ja sitä kautta käyntihäiriöitä. Sahan kallistelu kierrosten saamiseksi on mielenkiintoinen ongelma, joka voi johtua monesta eri syystä tai syiden yhteisvaikutuksesta. Kaikki nämä vaikuttavat yhdessä ja erikseen toimivuuteen sahaa kallisteltaessa. Leski ja aikuiset lapset omistavat 40 hehtaarin metsätilan yhtymänä. 3) Miten käy metsävähennyksen. Ensimmäinen korvauserä maksettiin heti sopimuksen lainvoimaisuuden jälkeen ja toinen loppuvuodesta 2013. Itse asiassa osakas voi tehdä ja laskuttaa töitä toiminimen kautta vain kuolinpesässä. Jos metsä on niin karu, että nuorennos on pääosin mäntyä, metsän ilme ei muutu kovin paljon eikä kovin nopeasti. Viimeiset Husqvarna 44:t on tehty 1989. Nyt verottaja ilmoitti, että korvauksesta peritään vero pääomaverotuksen mukaisesti. Seuraavien parin sadan vuoden ajan männikkö on ehkä kauneimmillaan: valoisa pilaristo, jossa on harvakseltaan suuria puita ja hopeakylkisiä keloja. 4) Mitä veroja myyjälle tulee luovutuksesta maksettavaksi. Ikääntyvän hongikon pitää kauniina ja valoisana silloin tällöin maata pitkin etenevä palo, joka tappaa alikasvoksen mutta säästää valtapuut. Aukkoihin syntyy nuorennosta. Yhtymän tulosta voidaan jakaa muutoinkin kuin omistusosuuksien suhteessa kulujen osalta. Kun metsä on talousmetsäterminologian mukaan vanha, siis yli 125-vuotinen, tuonen tahti harvenee. 5) Onko muuta huomioitavaa sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa. Yhtymässä tämä ei ole mahdollista. Kysymyksessä on kohtalaisen iäkäs saha. Kun kemeratuet tulivat verollisiksi 1.1.2012 alkaen, ei lakimuutokseen sisältynyt poikkeuksia tai siirtymävaiheita. 2) Rakennuksille ja rantasaunalle vahvistetaan kiinteistövero verotusarvon perusteella. Muiden rakennusten osasta käypä hinta on kiinteistöverotuksessa mainittu jälleenhankinta-arvo. Tuli on olennainen osa männikön kehitystä. SEPPO VUOKKO Miksi tuki muuttui verolliseksi. Tilaan kuuluu kesäpaikkana käytetty talo ja rantasauna. Mäntyjen lomaan varttunut kuusikasvusto nostaa varvikossa etenevän tulen tappavaksi latvapaloksi ja vanhojen mäntyjen surmaksi. Kuolema poimii puun sieltä, toisen täältä. Husku (44) lähtee käyntiin, mutta sahaa pitää kallistella, jotta se ottaa kierroksia. Pääperuste rauhoitukselle oli, että korvaus on verovapaa. Voidaanko verotusarvoa pitää käypänä hintana talolle ja rantasaunalle. Lämpimänä käyntiinlähtö heikkenee, jos saha on väljä tai jos se on leikannut kiinni. Metsä ei saa vanheta rauhassa, vaikkei ihminen siihen puuttuisikaan. Ilmavuodot voidaan tarkistaa kampikammion painemittauksella. Koneelle kannattaa teettää puristuspainemittaus, kiinnileikkautumista voi tarkastella irrottamalla äänenvaimennin. Vaikka kasvupaikka olisi niin karu, etteivät kuuset jaksa kasvaa valtapuiksi, ne ovat silti uhka vanhojen puiden elämälle. 5) Ostajat eivät maksa lahjaveroa, jos kauppahinta on yli 75 prosenttia myytävän omaisuuden yhteisarvosta. Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Mihin verotus perustuu. Vastauksessa todettiin virheellisesti, että osakas voi perustaa toiminimen ja laskuttaa yhtymää. Ostajat saavat tehdä hankintahinnasta metsävähennyksen. Husqvarna 44:ssä oli muutama tyypillinen ongelma: kaasuvivuston väljeneminen ja tärinänvaimennuskumien pehmeneminen sekä polttoaineputken murtuminen. Kohtuullisin väliajoin toistuvat palot puhdistavat aluskasvillisuuden, mutta kovin pitkä aika edellisestä kulosta tekee seuraavasta vaarallisen. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Harkitsemme nyt sukupolvenvaihdosta. Sovimme kahden hehtaarin metsäalueen rauhoittamisesta 30 vuodeksi metsäkeskuksen kanssa vuonna 2003. 45 MAKASIINI 7 • 2014 45 MAKASIINI 7 • 2014 3114_.indd 45 17/10/14 19:24. Kauneimmat männiköt ovat syntyneet kulon polttamalle maalle. Jos saha pyörii moitteettomasti testin aikana, koneessa ei ole ilmavuotoja. 2) Verottajan perintöja lahjaverotuksen ohjeissa on neliöhinnat maakunnittain loma-asunnoille ja tonteille. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki kiivaimmin metsän nuoruusvaiheissa. Jos aukkoihin tulee kuusta, se muuttaa metsän ulkonäön. Kaasuttimen ja sylinterin välinen tiivistys on syytä tarkistaa vielä kerran. HANNU JAUHIAINEN Mikä sahaa vaivaa. 1) Koska teillä on ajantasainen metsäsuunnitelma, tila-arvio laaditaan sen perusteella. 4) Jos myyjä on käyttänyt taloa omistusaikanaan kaksi vuotta vakituisena asuntonaan, myös se on tontteineen luovutusvoittoverosta vapaa
Hinta 197 euroa. Asennuskaira 58 euroa. Hinta 190 euroa. Metsään Stihl MS 193 C-E on polttoainekulutukseltaan taloudellinen, alle 4 kiloa painava moottorisaha, joka sopii ensiharvennuksille ja puurakentamiseen. Hinnat alkaen 20 euroa. www.gardena.fi Linnuille Nelson Gardenin puusta valmistettu Cottagesiemenautomaatti helpottaa pikkulintujen ruokintaa. www.eJendals.fi Metsäretkille Helly Hansen Odin Flow Hiker HT on uudenlainen vaelluskenkä runsaasti ulkoileville. www.forestum.fi TuoTeuuTuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Hinta 197 euroa. Myyränpyyntiin Topcat on maahan upotettava myyränloukku. www.nelson.fi Kelkkasavotoille Jalas 1728 Zenit Easyroll on lämmin turvajalkine, joka käy esimerkiksi talven moottorikelkkasavotoille. Hinta 65 euroa. www.elfVing.fi Pihatöihin Akkukäyttöinen Gardena CST 2018-Li -moottorisaha sopii vaikkapa puutarhanhoitoon tai pienimuotoiseen puuhasteluun metsässä. Hinta 499 euroa. www.HellyHansen.com 46 MAKASIINI 7 • 2014 46 MAKASIINI 7 • 2014 3115_.indd 46 17/10/14 19:25
Haluan, että kantokäsittely tehdään täysin luonnonmuka isella Rotstop-kanto käsittelyainee lla, joka on turvallinen myös vesistöille. MetsänoMistaja päättää kantokäsittelystä Lue lisää Rotstopista ja osallistu kilpailuun www.rotstop.fi Metsänomista jana vaadin hakkuiden yhteydessä kantokäsittely ä metsääni, jotta puita lahottava juurikääpä pysyy aisoissa. AIKA JA PAIKKA: kantokäsittelyoHjeis tUs ALLEKIRJOIT US: Kuka päättää sinun metsässäsi tehtävistä metsänhoitotöistä. 3135_.indd 47 17/10/14 20:29. Ota ohjakset omiin käsiisi ja vaadi metsässäsi luonnonmukaista kantokäsittelyä juurikäävän torjuntaan alla olevalla lomakkeella
48 MAKASIINI 7 • 2014 3136_.indd 48 17/10/14 19:30. Kalle Poussa sanoo, että vuonna 1957 valmistetun Stihl BLK/57:n pitäisi lähteä käyntiin pienellä rassaamisella, sillä kaikki osat ovat sahassa paikoillaan. kesäkilpailu Metsälehden moottorisaha-aiheiseen kesäkilpailuun saapui huikeita sahamuistoja ja -kuvia vuosien varrelta. Tässä lehdessä julkaisemme kolme palkittua sahatarinaa
Olin kyllä ennenkin nähnyt moottorisahan – ison, kahden miehen kannettavan, jonka merkkiä en muista. Metsätöitä on jatkettu eläkkeellekin. Määrää ei voinut suurennella, sillä pinon koon näki kuitenkin keväällä.” Poussan ja naapurinpojan talvisen aherruksen tulos oli sata pinomottia. Poussa on kuitenkin säästänyt Tilhin, koska enolta ostettuun ensimmäiseen sahaan liittyy paljon sukuhistoriaa. Tämän päivän moottorisahat ovat kokeneen metsämiehen mielestä huippuluokkaa. ”Se oli hyvä tili, mutta ei saatu siitä kuitenkaan rikkauden vammaa. siitä alkoi minun metsämiesurani ja se jatkuu vieläkin. Oli mukava katsella enoni työskentelyä. Kävimme Tampereella elokuvissa niillä rahoilla”, Poussa sanoo. Julkaisemme lisää kesäkilpailun parhaita kirjoituksia seuraavissa Metsälehti Makasiineissa. sahan terässä oli alumiininiitit, jotka terän katketessa lyötiin pois ja uudet laitettiin tilalle. Olin kymmenen vuoden vanha. isäni harmiksi koulu ei minua kiinnostanut, vaikka sitä uhkailunkin avulla yritettiin takoa päähäni. Ensimmäinen työmaa, jossa saha pääsi töihin, oli Poussan isän ostama 40 hehtaarin metsäpalsta. TeksTi ValTTeri skyTTä kuVaT hannu piirainen M ouhijärveläinen Kalle Poussa lähetti kesäkilpailuun kuvan ja tarinan ensimmäisestä moottorisahastaan. ”Isä kysyi joka päivä, kuinka monta pölkkyä tuli. sahan laippa käännettiin puuta kaadettaessa lappeelleen ja apteerauksen jälkeen pystyasentoon. Rahaakin jäi työstä käteen. hän sitten sanoi minulle aina muistamani sanat: ”Mene metsään, istu vaikka kannolla, kun koulu ei kiinnosta.” näin tein. Zetor-harrastuksen kautta vaatekaapista löytyy myös vanhanajan työmiehen vaateparsi: puvuntakki, pussihousut ja jatsarisaappaat. Ne myytiin Nokia-yhtiölle, joka maksoi työmiehen aluille rahat pölkkymäärän mukaan. Nokialle puut kuljetettiin punaisilla International-kuorma-autoilla. Toissa vuonna ostettua uutta moottorisahaa ei joudu suuresti säätämään eikä ruuvimeisselille ole juuri enää tarvetta, Poussa kertoo. Sen hän hankki vuonna 1961. ”Se oli sitkeää hommaa 15-kesäiselle. näin paljon jo elämää nähneenä olen kiitollinen isälleni sekä mummulleni. Ensimmäiset sata mottia Pojat tekivät kaatamistaan puista kaksimetristä ropsia eli kuitupuuta. Miehen mukaan ensimmäisen metsätyötalven savotta on näin jälkeenpäinkin tarkasteltuna kova saavutus kahdelta pojalta. sahallakin yritettiin karsia, mutta niitit eivät kestäneet kovaa tärinää. Alkuun puut kaatuivat mihin sattui ja tuli konkeloita. hain sen mummulta kerran kuussa ja pistin isäni kehotuksesta säästöpankkiin. isä oli tiukka mies, opettaja ammatiltaan ja samalla metsätilan omistaja. Palstalla Poussa teki talven ajan kuitupuuhakkuuta yhdessä samanikäisen naapurinpojan kanssa. ”Ennen sahaa putsailtiin keittiössä sanomalehden päällä, mutta nykyään huolto on pientä. se oli stihl-merkkinen hieno saksalainen. Ostin enoltani ”Tilhin” ja äidin polkupyörän sarvessa vein sen metsään isäni näyttämälle palstalle. Talon sisällä, mummun vastustuksesta huolimatta, sitä tutkittiin. pienessä kylässämme oli paljon nähtävää, koettavaa ja jännittävää toimintaa, koska valtatie 11 rakentaminen osui juuri tuohon ajankohtaan. Saha johdatti Poussan metsäuralle, hän työskenteli 34 vuoden ajan puiden ostomiehenä muun muassa Metsäliitolla. ”Omaa metsää on sen verran, että aina riittää askarta. Oli se aika touhua.” Ohessa Poussa kertoo tarinan siitä, miten punainen ”Tilhi” päätyi aikanaan hänen haltuunsa. Ikää Poussalla oli tuolloin 15 vuotta, saha oli saksalainen Stihl BLK/57 eli ”Tilhi”. ”Ei oltu vahvatekoisia, mutta tulosta tuli, kun metsään joka päivä mentiin.” Ei säätöjä, ei meisseliä Poussa sanoo yhä muistelevansa vanhaa työmaata. Työtekniikka piti opetella metsässä. kalle pOussa 49 MAKASIINI 7 • 2014 3136_.indd 49 17/10/14 19:30. Olin saanut mummultani, äitini äidiltä, jo vuosia aina eläkkeen maksupäivänä 10 markkaa. Punainen Stihl oli käytössä muutaman talven, kunnes se vaihtui tehokkaampaa Solo-merkkiseen sahaan. Tänä päivänä en päästäisi 15-vuotiasta poikaa moottorisahan kanssa yksin metsään”, metsätyömies kertoo. erikoisena varusteena oli pieni alasin, jonka päällä korjattiin ketju. kesken kaiken tätä muuta osti enoni kylän ensimmäisen moottorisahan. se oli niin hienon näköinen, punainen, hyvältä tuoksuva, kaiken huomion saava laite. sahan pakkauksissa oli monenlaisia huoltoon ja korjaukseen tarkoitettuja avaimia. ura alkoi punaisella ”Tilhillä” KesäKilpailussa kirjapalkinnon voittivat Kalle Poussa, Antero Pasanen, Tapani Hänninen, Eero Karjalainen ja Kyösti Tiainen. Mummulta rahat, enolta saha elettiin vuotta 1957. Oksat Väinö-enoni hakkasi kirveellä. enolla oli kotikylän mittapuulla paljon metsää, vanhaa hyvälaatuista tukkipuuta riitti. sitten mentiin metsään. enoni saha oli kuitenkin vallan muuta. enoni sahasi ”Tilhillään” monia vuosia ja myi sen sitten minulle kovan painostuksen jälkeen. Raivaussahan ansiosta pysyy jonkinlaisessa kunnossa.” Metsätöiden ja vanhojen sahojen ohella mies on innostunut Zetor-traktoreista. Alue on jo hakattu kerran tukille, mutta metsä näyttää jälleen hienolta. Ja tietysti enolleni, joka myi minulle ”Tilhin” 300 markalla, jotka olin mummultani saanut
kun kaikki komponentit olivat paikoillaan, saha käyntiin ja tyytyväiset myhäilyt lähes metallisulattamon partaalla käyneelle saksalaiselle sololle! solo-sahani on minulle nostalginen kapistus ja eräänlainen muisto menneiltä vuosikymmeniltä. anTerO pasanen Sololla on kova ääni ja hyvä vibraatto. kuutiosenttejä solossa on juhlavasti 125 ja iskussa pituutta vaikka kuinka paljon (noin 50 millimetriä). itse pyysin kontiolahtelaista koneyrittäjää Tapio Myyryä tekemään siihen sopivan mittaisen ketjun. solossa on myös ihailtavan hyvä vibraatto eli tärinä. kesäkilpailu Kova peli perheemme ensimmäinen moottorisaha, McCulloch, hankittiin 1960-luvulla käytettynä. se oli kova peli aikoinaan tukkisavotassa, jos vain suostui käynnistymään! kyösTi Tiainen Minun sahani – solo 125 saksalaisvalmisteinen laatusaha solo 125 tuolta 1960-luvulta lepää varastossamme suurimman osan vuotta, koska se on ollut jo pitkään eläkkeellä. Vaikka saha painaa reilut 11 kiloa, se lähtee hyvin herkästi kuljeskelemaan pitkin pihamaata kuin ruohonleikkuri ikään. Jokunen desilitra ohjeen mukaisesti 4-prosenttista bensaa tankkiin, muutama herättelevä vetristelyveto ja kohtahan peli jo soi. McCullochilla oli käyttöä tukkisavotalla. soloni on hyvätapainen saha. Ja kyllä on komeat äänet! Tuollaisilla volyymeilla päiväkaudet sahatessa häviävät pyyn vihellykset ja sirkkojen ”tanssit” aika pian. se on isävainajallani joskus 1960-luvun alussa olleen solo rexin veli tai serkku – miten vaan. Joten ei tarvitse yhtään ihmetellä, jos jätkien sormista veret pakenivat lähemmäs ihmispolon ”pumppuasemaa”. saha painoi ja vapisi. Tämä minun pelini puolestaan on löytö. Virtapuoli oli pimeänä, joten soitin yhtiömme metsurille ja huippusahurille Erkki Julkuselle kaaville. Tämä sahani on siis ihan kirjaimellisesti löytö! löysin solon nimittäin parisenkymmentä vuotta sitten kaupunkimme jäteaseman metalliromukasasta ilman terälevyä ja -ketjua. hän lupautui katsomaan sahaa, eikä aikaakaan, kun vika oli löytynyt. Todettuani sahan olevan päällisin puolin kunnossa, päätin ottaa raadon talteen ja hankkia siihen puuttuvat osat. kun saha oli nyt saatu käymään, hankki erkki joltain tutulta keräilijältä Juuasta sahaan käypäisen terälevyn. 50 MAKASIINI 7 • 2014 3136_.indd 50 17/10/14 19:30. alussa mainituksi tulleella solo rexillä saimme nimittäin velipoikien kanssa koesahata silloin tällöin, kun olimme isämme apureina joulutai hiihtolomilla. Tulpan virtajohtoa oli yritetty korjata mustalla eristysnauhalla huonolla menestyksellä. se käynnistyy nöyrästi pitkänkin paussin jälkeen, eli silloin kun satun sen vain käsiini ottamaan
Kaikki yhdessä paikassa www.metsään.fi Kampanja toteutettu yhteistyössä: Asiakastuki: 029 432 409 | asiakastuki@metsakeskus.fi | www.metsäkeskus.fi Jo yli 100 000 lupaa annettu 3137_.indd 51 16/10/14 19:42. Löydä metsätilasi kartat, ilmakuvat ja luontokohteet, ehdotukset hakkuista ja hoitotöistä menoja tuloarvioineen sekä alueesi metsäalan yrittäjät. TILAA METSÄÄN.FI tai anna palvelussa lupa metsätietojesi katseluun – voit voittaa upeita palkintoja! www.metsään.fi/saammeko-luvan Metsään.fi on metsänomistajien ja metsäalan yrittäjien yhteinen asiointipalvelu. Tee metsänkäyttöilmoitus, ilmoita ja sovi metsätyökohteista ja puukaupoista, hoida ja kasvata. SAAMMEKO LUVAN
Neljän vuoden urakan aikana esiin kaivettiin muun muassa tuvan pinttyneet hirsiseinät ja nokeentuneet kattolaudat. TeksTi ja kuvaT ari komulainen Hirsitalo kuntoon xxx 52 MAKASIINI 7 • 2014 52 MAKASIINI 7 • 2014 3067_.indd 52 16/10/14 19:17. Se on Siinä Niemelän tilan päärakennus kunnostettiin vanhaa kunnioittaen
Pieni kuva on marraskuulta 2013. Lämpöeristeeksi hirsiseiniä vasten kiinnitettiin päällekkäin kaksi kahden ja puolen sentin tuulensuojalevyä. Ulkopintojen remontti valmistui tänä syksynä. Viimeisenä kunnostettiin ja maalattiin kattopellit. 53 MAKASIINI 7 • 2014 53 MAKASIINI 7 • 2014 3067_.indd 53 16/10/14 19:17
L ieksan Nurmijärven kylän vanhin asuinpaikka on Niemelä, isonjaon aikana kylään muodostettu kantatila. Tilakaupan varmistuttua he ryhtyivät pohtimaan, voisiko Niemelään muuttaa asumaan. Silloin elettiin kesää 2012. Päätöksen pohjaksi Jolkkoset teettivät päärakennuksen kuntokartoituksen. Yritimme tänä aikana hahmottaa, mitä asioita vanhan hirsirunkoisen talon remontissa pitäisi huomioida.” Korjauspäätöksen varmistuttua käynnistettiin remontin suunnittelu. ”Joensuussa asuvalla Tuulan perheellä oli kuitenkin jo tila Savijärvellä, mikä sitten johti tilakauppaan siskosten perheiden välillä”, Jari Jolkkonen kertoo. Toiveiden mukaisen remonttisuunnitelman tekemiseen piti kuitenkin vielä löytää sopiva henkilö. Tästä on myös peräisin tilan nimi. Niinpä urakka piti pilkkoa kolmeen eri osaan: perustusten kunHirsitalo kuntoon 54 MAKASIINI 7 • 2014 3067_.indd 54 16/10/14 19:17. Niinpä päätettiin ryhtyä vanhan talon kunnostukseen. Muiden kantatilojen tavoin Niemelän pinta-ala on nykymittapuun mukaan iso, yli 400 hehtaaria, josta peltoa on noin 9 hehtaaria. Myöskään matka työhön, 25 minuutin ajo hyväkuntoista tietä, ei venyisi liian pitkäksi. Ensin tila jäi perintönä Merjalle ja tämän siskolle Tuula Puittiselle. Varhaisin maininta tilasta löytyy vuodelta 1618, tuolloin isäntänä oli Huotari Ossivonpoika. Jatkovaihtoehtoja pohdittaessa harkinnassa oli myös yhtymän perustaminen. nioitettaisiin entisajan rakentamista ja tekniikkaa. Usean kuukauden harkinnan jälkeen Jolkkoset päättivät muuttaa Niemelään. Perintötilalle asumaan. ”Yllättäen sellainen löytyi omalta paikkakunnalta, arkkitehti Minna Kärkkäinen. Toiveena oli, että hirsitalosta saataisiin vanhaa esille mahdollisimman paljon ja samalla kunusean kuukauden Harkinnan jälkeen jolkkoset päättivät muuttaa niemelään. Vuonna 1834 rakennettu päärakennus on tilan rakennuksista vanhin, hirsirunkoinen navetta on valmistunut 1900-luvun alkuvuosina. Sen mukaan 270-neliöisessä talossa ei ollut rakenteellisia ongelmia eikä isoja lahovaurioita. Perustuksista liikkeelle Remontti päätettiin teettää ammattilaisilla. Lisäksi Nurmijärvi on vireä ja elävä kylä, jossa on monenlaista toimintaa. Niemelä olisi asuinpaikkana maaseudun rauhassa ja sinne hankittavine kotieläimineen loistava vaihtoehto. Tarjouskilpailun perusteella kolme yritystä kävi katsomassa taloa, mutta yksikään ei ottanut koko urakkaa tehtäväksi avaimet käteen -periaatteella. ”Tämäkin päätös vei nelisen kuukautta. Jarin haave tilan kehittämisestä metsätilana olisi vain ulko-oven aukaisun päässä. Jolkkosten koti ja työpaikat ovat Lieksassa. Vanhaa kunnioittaen Muuttopäätöksen jälkeen eteen tuli uusi kysymys: rakennetaanko uusi talo vai peruskorjataanko vanha. Muuttoa puolsi sekin, että perheen kolme lasta olivat varttuneet aikuisiksi ja opiskelevat muilla paikkakunnilla, joten heitä ei tarvinnut enää kuljettaa harrastuksiin. Pellot talon ympäriltä on vuokrattu paikalliselle perunanviljelijälle. Hänellä on osaamista tällaisten vanhojen kohteiden kunnostusprojektien suunnittelusta.” Suunnitelmat päärakennuksen remontista valmistuivat vuoden 2013 helmikuun alussa. Niemelän tila siirtyi Merja ja Jari Jolkkoselle Merjan enolta vuonna 2011. Tilan rakennukset sijaitsevat luonnonkauniilla paikalla, Kurkilammen ja Nurmijärven välisellä niemellä. Rakennukset on vuosisatojen mittaan ryhmitelty neliöksi, jonka yksi sivu on auki
nostukseen, alakerran remonttiin ja yläkerran remonttiin. Alun perin talo tehtiin savupirtiksi 1834 ja sitä laajennettiin ja korjattiin sata vuotta myöhemmin 1933. Onneksi tämä ei ollut aiheuttanut kuin pieniä lahovaurioita alimmaisiin hirsiin”, Jolkkonen kertoo. 2011 Tila perinnöksi ja tilakauppa 2012 kesä Päärakennuksen remonttipäätös 2013 helmikuu remonttisuunnitelma valmistuu 2013 lokakuu Perustusten kunnostus ja ulkovuorauksen uusiminen käyntiin 2014 tammikuu Perustukset ja ulkovuoraus valmis, sisäremontti käyntiin 2014 toukokuu alakerran remontti valmistuu 2014 syksy Yläkerran remontti käynnistyy 2015 tammikuu remontin pitäisi olla valmis 55 MAKASIINI 7 • 2014 3067_.indd 55 16/10/14 19:18. Nyt vanhan sokkelin yhteys hirsiin on katkaisu, joten lahovaurioita ei pitäisi enää syntyä. Yläkerran hirren merkintä kertoo Niemelän talon alkuvaiheista. Eristys toteutettiin tuulensuojalevyillä, jotka tulivat Tuvan remontti on päässyt täyteen vauhtiin helmikuussa 2014. Asko Varis muuraa telineillä takkaa. ”Perustusten läpikäyminen oli tärkeä vaihe. Edellisessä remontissa 1970-luvulla esimerkiksi sokkeli oli valettu osittain alimmaisten hirsien päälle. Kun tiedettiin, että hirret otetaan sisällä osin näkyviin, lämpöeristys lisättiin ulkopuolelle. Ensimmäinen osaurakka – perustusten, ulkovuorauksen ja lämpöeristyksen kunnostus – aloitettiin lokakuussa 2013. Samalla aloitettiin ulkoverhouksen purku. Verhous oli päässyt niin huonoon kuntoon, että se piti vaihtaa
Purkamisessa auttoi tarvittaessa Veijo Kiiskinen, tosin merkittävän osan purkutöistä ja tavaroiden siirtelystä hoiti Nurmijärven Maamiesseura talkoilla. Purkutyön aikana tuli vastaan mukavia yllätyksiä. ”Voi sanoa, että alakerran korjaustyö valmistui miltei ennätysajassa, mikä laski myös kustannuksia. Vaikka tehtävää oli paljon, työ eteni nopeasti: huhtikuun lopulla alkoi olla valmista ja toukokuussa tehtiin enää viimeistelytöitä. Remontin alkuvaihe kesti tammikuulle 2014. Hirsitalo kuntoon hirsiseinää vasten. Alakerta vauhdilla kuntoon Alakerran sisäremontin toteuttivat kirvesmiehet Reino Muikku ja Arto Ignatius. Väliin jäi tuuletusrako ja päällimmäiseksi tuli 28 millin ulkoverhouslauta. Se oli positiivien yllätys.” Puuseppä Asko Niskanen viimeistelee kesäkuussa 2014 yläkertaan johtavia portaita. Samaan urakkaan kuuluivat vielä ikkunoiden ja ovien vaihdot. Toinen yllätys oli savupirtin uunin paikan paljastuminen silloisen pirtin perältä. Malli saatiin vanhoista valokuvista”, Jolkkonen kertoo. ”toinen yllätys oli savupirtin uuninpaikan paljastuminen silloisen pirtin perältä.” 56 MAKASIINI 7 • 2014 3067_.indd 56 16/10/14 19:18. Sisäremonttiin kuului muun muassa lattioiden kunnostusta, joidenkin seinien levytystä, keittiön asennus ja saunan rakentaminen. ”Ikkunat palautettiin alkuperäisiin kuusiruutuisiin. ”Löytyi kolikkokätkö. Näin purku eteni vauhdilla ja kirvesmiehet pääsivät nopeasti töihin heti tammikuun puolenvälin jälkeen. Siinä oli pieni pussillinen 1800-luvun ruplia, joissa on kaksipäinen kotka, ja lisäksi markkoja. Hirret olivat siltä kohden hiiltyneet kovan kuumuuden takia, mutta samalla se oli suojannut puuta syttymiseltä”, Jolkkonen selvittää
Maa pudotettiin ikkunasta kourua pitkin traktorin peräkärryyn. Mönjä lähti naamasta ja käsistä vain tärpätillä pesemällä.” Lattiaan tammilankkua Lattian päällystykseen ei haluttu lamiTupakeittiö ennen remontin alkua 1970-luvun asussaan kesäkuussa 2013 ja valmiina remontin jälkeen syyskuussa 2014. Koe kuitenkin osoitti, että silloin katosta olisi tullut seinähirsien värinen. Hänen mielensä kuitenkin muuttui, kun selvisi, että paneelikaton purku nostaa huonekorkeutta puoli metriä eikä katto olisi niin matalalla kuin paneelikatto.” Yhtenä vaihtoehtona oli kattolautojen soodapuhallus. Jolkkonen teki urakan itse iltatöinä, mikä vei pari kuukautta. ”Oli se musta savotta, naama ja käsivarret olivat illasta mustemmat kuin nokikolarilla. Mutta kun kattolaudat käsiteltiin arkkitehdin neuvosta kirkkaalla Osmo Color -puuvahalla, johon oli sekoitettu nokihiukkasia, saatiin värierot tasattua. Savupirin aikainen mustuma oli kuitenkin epätasainen. Sitä kertyi parikymmentä kuormallista. 57 MAKASIINI 7 • 2014 3067_.indd 57 16/10/14 19:18. Kun multiaiset oli saatu puhdistettua, Jolkkonen käänsi yhden kattolaudan näkösälle: se oli yllättäen aivan noesta musta. Laudat eivät olleet näkyvillä alakerrasta siinä vaiheessa, koska paneelikatto oli välissä. Savupirtin katto esiin Heti kunnostussuunnitelmien valmistuttua keväällä 2013 puhdistettiin yläpohjan päältä lämpöeristyksenä toiminut multiainen, 40 senttiä hiekan ja turpeen sekaista maata. ”Siitä tuli ajatus, että tehdään musta katto! Vaimo torppasi ajatuksen ja esitti, että maalataan paneelikatto valkeaksi. Käsittely myös varmisti, ettei pöly tartu kattoon niin herkästi. Alla Asko Varis muuraustöissä. Jonkinlaista vaihtelua kuitenkin kaivattiin, joten katto sai jäädä mustaksi
Tupaan ei haluttu seinille pattereita, joten eteiseen, aulaan, tupaan ja pesutiloihin asennettiin lattialämmitys. Lattialankut on myös käsitelty Osmo Colorilla. Jolkkoset ovat uuteen tyytyväisiä. Kun hirret pesun jälkeen kuivuivat, ne olivat vaalenneet huomattavasti ja tosi hyvän näköiset”, Jolkkonen toteaa. Urakkaa suosi erinomainen työskentelysää. Sitä pystyy paksuuden puolesta tarvittaessa hiomaan neljä viisi kertaa. Viisimetrisessä lattialankussa on alla vaneripohja, jonka päällä on paksuhko pintakerros tammea. Kun hirret nyt saatiin levyjen alta näkösälle, oli niidenkin pinta tumma. Hän valmistui keväällä 2013 Pohjois-Karjalan ammattiopistosta ja voitti samana vuonna maalausja tapetointisarjan SMtaitajakilpailun. Keittiön vanhassa hellassa oli peltikuori, mikä ei sopinut Jolkkosten mielestä kokonaisuuteen. Siihen löydettiin tammesta tehty massiivilankkulattia. Arkkitehti neuvoi käsittelemään ja pesemään tummuneet hirret kristallisoodalla. Peltiä ei voitu poistaakaan, koska silloin uunin pinta ei välttämättä olisi kestänyt. Lankun hieman epätasainen pinta sointuu hyvin seinien ja katon vanhaan henkeen. Myös muuraria tarvittiin. ”Merja teki kovan pesu-urakan juuriharjalla. ”Uuni vetää niin, että halot meinaavat lähteä mukaan. Ratkaisu veto-ongelmaan oli hormi-imuri. ”Tässä talven mittaan kokeillaan, toimiiko se.” Valmista vuoden lopulla Syksyllä 2014 remontissa ollaan jo loppusuoralla. Hirsitalo kuntoon naattia eikä parkettia vaan jokin kestävämpi ratkaisu. Takkaa emme ole vielä koetelleet.” Uuden uunin muurannut muurarimestari Asko Varis totesi, ettei takka tule vetämään kunnolla, jos se muurataan piirustusten mukaan – etuosa on liian korkea ja avonainen. Jani Pulliainen ja Henna Otronen maalasivat Niemelän ulkovuorilaudoituksen kesäkuussa 2014. Alakerran viimeistelytöiden lisäksi Nuori maalarimestari Henna Otronen maalasi ja tapetoi Niemelän. Siihen oli tarttunut yli puolentoista vuosisadan noki ja lika. Peruslämpö tulee maalämpöputkistosta, jota on kaivettu läheiseen peltoon 600 metriä. Taloa oli 70-luvulla remontoitu, jolloin kirvestyönä veistetyt hirsiseinät oli peitetty lastulevyillä. Hirsitalo kuntoon 58 MAKASIINI 7 • 2014 3067_.indd 58 16/10/14 19:18. Niinpä päätettiin purkaa vanha uuni, ja arkkitehti piirsi tilalle pohjalaistyylisen uuni-takkayhdistelmän. Se on sopiva ja miellyttävä vaihtoehto lämmitykseen uunija takkayhdistelmän lisäksi
niitä riittää 30 hehtaarin verran. Yläkertaan tehdään aulatila, pesutilat ja kaksi huonetta. muutaman vuoden päästä edessä ovat perintöverojen ja päärakennuksen remontin vaatimille aukoille nousseen taimikon hoitotyöt. Työ alkoi syyskuun lopulla ja täysin valmista pitäisi olla vuoden loppuun. kesken on vielä kolmas vaihe, eli yläkerran remontti ja huoneiden kalustus. Hän pitää metsäomistusta ja hoitoa erittäin kannatettavana. lisäksi hoidettiin taimikoita. jari ja merja jolkkonen ovat kasvattaneet niemelän metsäpinta-alan 370 hehtaarista 420 hehtaariin. mittavan päärakennuksen kunnostusprojektin pään häämöttäessä miehen mieli vetää jo metsään. Tässä suhteessa omena ei ole kauas puusta pudonnut. Yläkerran remontti ei haittaa asumista, koska kulku sinne tehdään tuosta päädystä ylös, jota remonttimiehet sitten käyttävät.” Perintötilalle muuttoa ei ole Jolkkosen mukaan tarvinnut katua, vaikkei talon kunnostaminen ilmaista olekaan. Hintaa remontille on tullut noin 1 000 euroa neliöltä. metsätyöt toimivat hyvänä vastapainona lieksan ammattiopiston rehtorina työskentelevälle jarille. Urakkaa suosi erinomainen työskentelysää. muutaman vuoden päässä siintävät metsänhoitajan paperit. ”Ainakin tällä hetkellä voi sanoa, että tehtiin hyvä päätös, kun lunastettiin tila metsineen ja aloitettiin myös tilan päärakennuksen perusteellinen remontti.” 59 MAKASIINI 7 • 2014 3067_.indd 59 16/10/14 19:18. Mieli vetää metsään Jani Pulliainen ja Henna Otronen maalasivat Niemelän ulkovuorilaudoituksen kesäkuussa 2014. ”Jo nyt tässä pystyy asumaan. menneenä kesänä istutettiin yli 23 000 tainta, mäntyä ja kuusta. metsäasioita jari on opiskellut metsäkeskuksen metsänomistaja-kurssilla. Perheen tytär anna opiskelee tällä hetkellä toista vuotta joensuussa itä-suomen yliopistossa metsätieteellisessä tiedekunnassa
Yhteistyökumppani Green Trail Oy Metsäkustannus Oy asiakaspalvelu: 09-315 49 840. Mukana kantolaukku. Takissa on myös irroitettava huppu. 5 senttiä lisää ympärysmittaa, mikäli liivin alla on paljon vaatetta. Kestotilaajan Kauppa Metsälehden kestotilaus kannattaa. Kestotilaajan etuhinta: 35 € Normaalihinta: 58,90 € Bushnell Trophy XLT kiikarit 8x32 Laadukkaat ja kätevän kokoiset vesitiiviit/typpitäytteiset katselukiikarit. Koot S–3XL Kestotilaajan etuhinta: 95 € Normaalihinta: 119 € Hirviliivi Green Trail Sama kuosi kuin takissa, vuori verkkokangasta. Kestävä kumipinnoite, kaikissa linssipinnoissa monikalvopinnoite, prismat BaK-3 lasia. Ottakaa minuun yhteyttä. Takana iso vetoketjutasku. Nepparikiinnityksillä olevat etutaskut, joista toisessa on patruunatasku. Koot S–3XL Kestotilaajan etuhinta: 65 € Normaalihinta: 79 € Marttiini Condor Kontio puukko Iso puukko, joka sopii kookkaan kahvan sekä teränsä ansiosta erinomaisesti suurriistan nylkyyn ja pistoon, kokonaispituus 26cm. Kyllä kiitos, tilaan: Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Olen Metsälehden kestotilaaja. Huipputuotteet Kestotilaajan kaupasta. alv. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen uuden kestotilauksen. Terä ruostumatonta kromiterästä, 13cm, veriura. Kahva kumiseosta, tuppi nahkaa. 24% Toimituskulut verkkokaupan kautta tilattaessa 3,90 €/lähetys, kupongilla 5,00 €/lähetys. Tilaukset tällä kupongilla tai verkkokaupasta http://www.greentrail.fi Kestotilaajan alennushinnan saat verkkokaupasta alennuskoodilla KOIVU ja kirjoittamalla kestotilauksen tilausnumerosi Vapaamuotoinen viesti tilaukseen liittyen -kenttään. Edessä isot avoimet taskut ja kyljissä molemmin puolin vetoketjutaskut. Kestotilaajan Kauppa tarjoaa edullisia ja laadukkaita metsään ja metsätöihin sekä vapaa-aikaan liittyviä tuotteita vain kestotilaajille. Radiopuhelintaskut molemmin puolin. Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus 3133_.indd 60 16/10/14 19:40. __________koko ________kpl Green Trail hirvitakki: 95 € __________koko ________kpl Green Trail hirviliivi: 65 € __________kpl Marttiini Condor Kontio puukko: 35 € __________kpl Bushnell Trophy kiikarit 8x32: 139 € Hirvitakki Green Trail Kevyesti topattu, tuulenja sateenpitävä hirvitakki, jonka oranssi väri täyttää metsästyslain vaatimukset, Tech-Wood -camokuosilla. Tarjoukset ovat voimassa 30.11.2014 asti. Edessä, takana, sekä hihansuissa heijastinnauhat. Radiopuhelintaskut molemmin puolin, vetoketjulliset etutaskut, joissa erilliset patruunataskut. Vetoketjun alta saa neppareilla auki toisen vetoketjun, jolla saadaan n. Kestotilaajan etuhinta: 139 € Normaalihinta: 179 € Hinnat sis. 15 vuoden takuu
Tilaukset tällä kupongilla tai verkkokaupasta http://www.greentrail.fi Kestotilaajan alennushinnan saat verkkokaupasta alennuskoodilla KOIVU ja kirjoittamalla kestotilauksen tilausnumerosi Vapaamuotoinen viesti tilaukseen liittyen -kenttään. Kestotilaajan Kauppa tarjoaa edullisia ja laadukkaita metsään ja metsätöihin sekä vapaa-aikaan liittyviä tuotteita vain kestotilaajille. Kestotilaajan Kauppa Metsälehden kestotilaus kannattaa. Takissa on myös irroitettava huppu. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen uuden kestotilauksen. Mukana kantolaukku. Kestotilaajan etuhinta: 139 € Normaalihinta: 179 € Hinnat sis. Radiopuhelintaskut molemmin puolin, vetoketjulliset etutaskut, joissa erilliset patruunataskut. Edessä, takana, sekä hihansuissa heijastinnauhat. Koot S–3XL Kestotilaajan etuhinta: 95 € Normaalihinta: 119 € Hirviliivi Green Trail Sama kuosi kuin takissa, vuori verkkokangasta. Radiopuhelintaskut molemmin puolin. Edessä isot avoimet taskut ja kyljissä molemmin puolin vetoketjutaskut. Kestotilaajan etuhinta: 35 € Normaalihinta: 58,90 € Bushnell Trophy XLT kiikarit 8x32 Laadukkaat ja kätevän kokoiset vesitiiviit/typpitäytteiset katselukiikarit. 5 senttiä lisää ympärysmittaa, mikäli liivin alla on paljon vaatetta. Ottakaa minuun yhteyttä. Huipputuotteet Kestotilaajan kaupasta. Kyllä kiitos, tilaan: Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Olen Metsälehden kestotilaaja. Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus 3133_.indd 61 16/10/14 19:40. Kestävä kumipinnoite, kaikissa linssipinnoissa monikalvopinnoite, prismat BaK-3 lasia. Tarjoukset ovat voimassa 30.11.2014 asti. Vetoketjun alta saa neppareilla auki toisen vetoketjun, jolla saadaan n. 24% Toimituskulut verkkokaupan kautta tilattaessa 3,90 €/lähetys, kupongilla 5,00 €/lähetys. alv. Nepparikiinnityksillä olevat etutaskut, joista toisessa on patruunatasku. 15 vuoden takuu. Koot S–3XL Kestotilaajan etuhinta: 65 € Normaalihinta: 79 € Marttiini Condor Kontio puukko Iso puukko, joka sopii kookkaan kahvan sekä teränsä ansiosta erinomaisesti suurriistan nylkyyn ja pistoon, kokonaispituus 26cm. __________koko ________kpl Green Trail hirvitakki: 95 € __________koko ________kpl Green Trail hirviliivi: 65 € __________kpl Marttiini Condor Kontio puukko: 35 € __________kpl Bushnell Trophy kiikarit 8x32: 139 € Hirvitakki Green Trail Kevyesti topattu, tuulenja sateenpitävä hirvitakki, jonka oranssi väri täyttää metsästyslain vaatimukset, Tech-Wood -camokuosilla. Terä ruostumatonta kromiterästä, 13cm, veriura. Kahva kumiseosta, tuppi nahkaa. Yhteistyökumppani Green Trail Oy Metsäkustannus Oy asiakaspalvelu: 09-315 49 840. Takana iso vetoketjutasku
Taimikko on harvennettu viime kesänä. Männikön runkoluku on oikeaoppiset 2 000 hehtaarilla. Sanoin, että on meillä täällä yksi aukko. Aukea kylvettiin äestyksen yhteydessä keväällä 1999. Sen kävimme toteamassa kesällä 2009. Kolme vuotta myöhemmin taimet tavoittelivat jo polvenkorkeutta. Työnjäljestä päätellen sahuri on ollut viimeisen päälle ammattilainen. Kasvaa yli ennusteen Nyt näkymä on tyystin erilainen kuin viisi vuotta sitten. Syksyllä 1999 taimet näyttivät tältä. Kaukomaisema on viidessä vuodessa kadonnut. Ja niin kävi. Nuori männikkö peittää kaukomaiseman. Kasvualusta on kuivaa kangasta – tutummin CT:tä, siis karuinta, jolla metsää on järkevä kasvattaa. Edellisellä käyntikerralla kesällä 2009 männikkö oli keskimäärin parimetristä. Pituutta taimilla oli viitisen senttiä. Aikanaan luvassa on laatutukkia, mäntyjen oksat ovat hentoisia. 15 vuotta myöhemmin paikalla kasvaa kaunis männikkö. Eihän se niitä ensi kuulemalta innostanut, mutta äeskoneen kuski sai sen jälkeen tehdä pitkää päivää”, Sydänmaa muistelee. Niinpä kun vuonna 2000 kävimme aukolla, äesvakojen pohjia peitti yhtäjaksoinen taimivana. 62 MAKASIINI 7 • 2014 3134_.indd 62 16/10/14 19:26. Suurimmista puista saisi jo yhden kuitupöllin. Kahtena kylvöä seuraavana kesänä satoi runsaasti. Olemme silloisen Petäjäveden metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Sydänmaan kanssa käyneet silloin tällöin katsomassa mitä aukealla on tapahtunut. Onnikin suosi kylväjiä. ”Metsäkonepalvelun miehet soittivat ja kyselivät työmaita. SUURHAKKUIDEN JÄLKEEN TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä P etäjäveden suuraukko oli Metsälehden tekemän selvityksen mukaan suurin talvella 1998–99 yksityismetsissä tehty hakkuuala. Kuvan kylvötaimi kasvaa viime vuonna suuraukon viereen tehdyllä aukolla. ”Petäjävedellä kylväen perustetun CT-männikön ennustettu pituus 15-vuotiaana on alle viiHyvässä kasvussa juuri ennen vuosituhannen vaihdetta Petäjävedelle hakattiin 50 hehtaarin aukko. Silloin Sydänmaa ennusti, että taimet saavuttavat parin metrin pituuden viidessä vuodessa. Nyt 5–6-metrisen männikön kasvu on ollut nopeampaa kuin metsäntutkijoiden laatimat kasvumallit lupaavat. Silloin äesvaoissa alkoi jo olla ahdasta. MAKASIINI V
Männyt kasvavat pituutta 30–40 senttiä vuodessa. ”Ehkäpä ne tekevät vielä yhden eläkeuudistuksen ennen sitä”, Sydänmaa epäilee. Ajatus ei varsinaisesti innosta. Siitä muodostuu tienvarteen 280 metriä pitkä pino kolmimetristä kuitupuuta, jos pinon korkeus on neljä metriä. Vuonna 2030 Petäjävedellä lienee tekeillä Suomen suurin ensiharvennussavotta, josta kertyy kuitupuuta noin 2 000 kuutiota. Hän tosin huomauttaa, että kanervatyypiksi luokiteltavien maiden viljavuus vaihtelee melkoisesti. Karusta kasvualustasta huolimatta Petäjäveden suuraukon kylvömännyt ovat 15 vuodessa venähtäneet 5-6-metriksi. Puuta biotuotetehtaalle Seuraava hoitotoimenpide on ensiharvennus. si metriä”, kertoo erikoistutkija Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitokselta. Laskeskelimme silti huviksemme, että eläkeiän nosto 70 vuoteen saattaisi riittää. Sen pitäisi ahmia 6,5 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa, siis noin 20 000 mottia päivässä. Näin ollen vuoden 2025 tienoilla puusto on kymmenmetristä eikä ensiharvennuksella ole kiirettä. Sillä tahdilla entisen suuraukon harvennuspuut kiehahtavat selluksi ja ties millaisiksi biotuotteiksi reilussa kahdessa tunnissa. Siitä emme Sydänmaan kanssa taida enää ehtiä juttua tekemään, vaikka eläkeuudistuksen jälkeen työuraa onkin vielä kymmenisen vuotta edessä. Menekkiongelmia ei pitäisi olla, jos Äänekoskelle saadaan uusi biotuotetehdas. 63 MAKASIINI 7 • 2014 3134_.indd 63 16/10/14 19:21
Tervetuloa Metsäkustannuksen osastolle 6d61! Sunnuntai 9.11. Etu koskee paikan päällä ostettuja lippuja. 10.00-13.00 Tapaa Metsälehden toimittaja Jussi Collin 13.00-17.00 Tapaa Metsälehden toimittaja Eero Sala 14.00-17.00 Tapaa Metsälehden päätoimittaja Eliisa Kallioniemi Lauantai 8.11. Olen Metsälehden kestotilaaja. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Metsäkustannus on mukana Metsämessuilla Helsingissä 7.-9.11.2014 Tule tapaamaan metsäalan asiantuntijoita sekä antamaan palautetta ja juttuvinkkejä Metsälehden toimittajille. 10.00-12.00 Metsämaakauppa, Hannu Liljeroos 10.00-12.00 Tapaa Metsälehden päätoimittaja Eliisa Kallioniemi 10.00-13.00 Tapaa Metsälehden toimittaja Tiia Puukila 11.30-13.00 Uudet metsänhoitosuositukset, vinkkejä hyvään metsänhoitoon, Kalle Vanhatalo, Tapio 13.00-15.00 Metsämaakauppa, Hannu Liljeroos 13.00-15.00 Tapaa Metsälehden päätoimittaja Eliisa Kallioniemi 13.00-17.00 Tapaa Metsälehden toimittaja Liina Kjellberg 14.30-16.00 Metsänkasvatus, uudet menetelmät ja kannattavuus, Saija Huuskonen, Metla Tällä etukupongilla Metsämessujen aikuisten normaali hintaisesta pääsylipusta (18 €) tai perhelipusta (39 €). 10.00-13.00 Tapaa Metsälehden toimittaja Valtteri Skyttä 12.00-13.00 Metsäeväät, metsässä voi syödä hyvin, Leena Juurikkala-Ketola 13.00-17.00 Tapaa Metsälehden toimittaja Mikko Häyrynen 14.00-15.00 Kysy metsätilan sukupolven vaihdoksesta, Pirjo Havia 15.00-16.00 Metsämieli, hyvinvointia metsästä, Sirpa Arvonen Osasto 6d61 3140_.indd 64 16/10/14 19:42. Käy tutustumassa koko viikonlopun tarjontaan ja Metsämessujen ohjelmaan osoitteessa www.meidanviikonloppu.fi Kestotilaajan etu Nimi * Osoite * Postiosoite * Sähköposti Puhelin * Merkityt kohdat pakollisia Perjantai 7.11
Metsäalalla on onneksi alueilla apunaan metsäkeskus, strategiansa mukaisesti alan kokoava voima. Biotalousyhteiskunnassa tarpeet ovat suurempia kuin koskaan. Biotalouskeskustelua seuratessa tulevan tutkimusorganisaation voisi ajatella olevan varsinainen Lucky Luke. Eduskuntakäsittelyssä oleva metsäkeskusuudistus ei valitettavasti näytä vahvistavan metsäkeskuksen toimintakykyä alueilla. Silti alan tutkimuksen ja edistämisen näkymät ovat utuisia. Alueella olisi mahdollisuus luoda aidosti uusia luonnonvaroihin perustuvia tuotteita ja palveluja. Vaikka tavoitteet uudistuksissa ovat hyviä, käy niiden saavuttaminen todella vaikeaksi. Byrokraatteja ja tarkastajia emme tarvitse. novaatioita. Jokaisen metJ ulkisten organisaatioiden rakenteita rusikoidaan olan takaa. M etsien käyttöön kohdistuu maakunnissa rajuja ristikkäisiä paineita. Päättäjiltä puuttui joko rohkeutta tai näkemystä, ehkä jopa molempia. S ekä Lukella että metsäkeskuksella taitaa olla riski ”laitostumisesta”. Haasteisiin ei kuitenkaan voida vastata, jos Lukella ei ole riittävää rahoitusta sekä innovaatioita tukevaa toimipaikkaverkostoa. Suuresta osasta metsäkeskusta uhkaa muodostua keskusvetoisesti ohjattu virkamieshallinto. Osansa saavat myös metsäalalle tärkeät Metla sekä metsäkeskus. Myös Luken toimipaikkaverkoston pitäisi tukea tulevaisuuden inLucky Luke ja alueiden metsäkeskus. Aika vähälle huomiolle on jäänyt se, että Lukelta viedään suuri määrä rahoitusta eräänlaiseen strategiseen rahoitukseen. Maamme tulevaisuuden kannalta on elintärkeää, että neuvosto ymmärtää ohjata rahoitusta biotalouselinkeinoja edistävään tutkimukseen. säkeskuksen työntekijän – oli sitten tarkastaja, neuvoja tai johtaja – on työssään mietittävä, kuinka hän voi tänään edistää elinkeinon edellytyksiä. Uudistuksen valmistelijoiden sekä asiaa linjaavien politiikkojen on hyvä tiedostaa, että tarvitsemme elinkeinoa edistävää metsäkeskusta. Tällaista metsäkeskusta ei tarvita. Viimeistään nyt pitäisi organisaatiomuutoksia suunnittelevien miettiä, miten metsäalan kehittämisen ja puolustamisen liekki pidetään yllä tulevissa organisaatioissa. Alueiden lukumäärää tulee pienentää, mutta keskushallinnon tulisi vahvistaa alueiden toimintakykyä, ei päinvastoin. Kovasti jäin ihmettelemään, miksi Tampere ei noussut Luken strategiseksi toimipaikaksi. Byrokraatteja ja tarkastajia emme tarvitse. Ki m m o Br a n d t / Co m .P iC kolumni 65 MAKASIINI 7 • 2014 65 MAKASIINI 7 • 2014 3128_.indd 65 16/10/14 18:57. Uudistuksella on saavutettavissa paljon hyvää. On vaarallista, jos menetetään työn tekemisen palo, sillä innostuneella henkilöstöllä tehdään valtavia suorituksia. Ilman tutkimusta ei ole tulevaisuutta, ilman puolustajaa ei toimivaa nykyisyyttä. M etla on ensi vuonna osa Luonnonvarakeskusta eli Lukea. Toiminnan vaikuttavuus syntyy jokaisesta yksittäisestä elinkeinon puolesta tehdystä toimenpiteestä. Neuvostossa ei ole suoraan mukana Luken tai luonnonvaraelinkeinojen edustajaa. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen johtaja. Tällaisessa metsäkeskuksessa alueen oma aluejohtokunta yhdessä aluejohtajan kanssa huolehtii resurssien ohjauksesta. Aluelähtöisesti hartiavoimin töitä tekevää metsäkeskusta sen sijaan tarvitaan. Luken avulla voitaisiin löytää hurjasti ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin, vaikkapa fossiilisten raaka-aineiden korvaamisessa uusiutuvilla raaka-aineilla. Pikemminkin näyttäisi, että uudistuksessa pyritään vahvistamaan keskushallintoa. Nyt pahasti näyttää, että metsäkeskus on jakautumassa sisäisesti kahtia. Se, mihin rahoitusta käytetään, on vasta nimitetyn Akatemian alaisen tutkimusneuvoston käsissä. Elinkeinojen edellytyksiä nakerretaan joka puolelta. Metsänomistajat ja alan toimijat tarvitsevat menestyäkseen sekä elinkeinolähtöistä tutkimusta että alan puolustajaa
LUHTA Aamu sarastaa ja neljä karhua istuu ringissä turvat höyryten kuin pitäisivät kokousta. Näkymässä on vain yksi vika: Suomen luonnossa se ei synny ilman keinotekoisia valmisteluja. 66 MAKASIINI 7 • 2014 3066_.indd 66 16/10/14 18:59
Vuokrakojussa valokuvaaja joutuu pohtimaan luontokuvan etiikkaa ja todenmukaisuutta. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa 67 MAKASIINI 7 • 2014 3066_.indd 67 16/10/14 18:59. Karhujen kokous Petosafarien järjestäminen on raadollista, mutta tuo rahaa ja työpaikkoja Kainuun syrjäperille
Tuollainen toiminta poikke?aa niin kovasti karhujen ja susien kanssa elämisen perinteistä, että kiukkuinen arvostelu sikisi saman tien. 1970 -luvun puolimaissa Lassi Rautiainen, lukiolainen Suomussalmelta, naulasi korkealle kahden puun väliin lavan. Jo kahdeksankymmenluvulla Rautiainen väsäili puun sijaan maahan pystytettäviä kovalevykoppeja ja tähtäili kaukolinssillään metsää neljän seinän sisältä. Karhulavaa, talasta , käytettiin karhun ampumiseen haaskalta, mutta Rautiainen haaveili nappaavansa kontiosta valokuvan. Luonnonjärjestyksen sekoittamisen lisäksi kaupallisten petosyöttölöiden arveltiin kesyttävän rajaseudun karhut ja sudet hengenvaarallisiksi jokaiselle metsästäjälle, marjastajalle tai metsurille Rautiainen on toista mieltä. Kuva jäi saamatta, sillä haaskapyynnin suosion vuoksi helposti houkuteltavat karhut oli jo ammuttu. Siistissä mökissä on panoraamaikkunat, tuolit ja kuvausaukot kuudelle valokuvaajalle, kolme hyvää sänkyä, keittomahdollisuus ja eteistilassa vessa. LUHTA 68 MAKASIINI 7 • 2014 3066_.indd 68 16/10/14 19:00. ”Onhan se totta, että toiminta on raadollista ja joskus homma haisee, mutta pedot eivät kesyynny. Koska toiminta vaatii rakennelmia ja raatoja hinataan moottorikelkalla, Metsähallitus ei salli karhukeskuksia luonnonsuojelualueille vaan ainoastaan tavalliseen talousmetsään. Aluksi muutama, myöhemmin yhä useampi eurooppalainen luontokuvaaja kyseli hintaa ja mahdollisuutta päästä vierailemaan Rautiaisen kojulla ja petohaaskalla. Melkein neljäkymmentä vuotta myöhemmin Rautiainen ja timpurina toiminut Juha Kantakoski esittelevät minulle pienen talon kokoista parakkia karhujen kuvaamiseen. Ensimmäiset asiakkaat olivat enemmän tai vähemmän ammattimaisia luontokuvaajia, Vähitellen enemmistöksi muodostuivat aivan tavalliset ihmiset, jotka halusivat nähdä villin karhun luonnossa. Venäjän vastainen rajavyöhyke tai sen välitön läheisyys osoittautui parhaaksi tai suorastaan välttämättömäksi ympäristöksi. Muutaman vuoden jälkeen mies pyöritti perheyritystä, joka järjesti kotimaan ja kaukomaiden kiinnostuneille mahdollisuuden katsella tai valokuvata karhuja. Unohdan kaikki ajatukseni kuvausstudion keinotekoisuudesta. Eipä auttanut rimpuilla. Karhuja petosafarit tuovat vuodessa viisi miljoonaa euroa PuoLiyön jäLkeen venäjän suunnasTa uLvahTeLee koLmen hukan kuoroLauLu, enkä koe yössä miTään keinoTekoisuuTTa. Sanomatta on selvää, että yrittäjä tarvitsee repullisen lupapapereita. Kun vesisade kasteli vaatteet ja kamerat, puussa istuja pohdiskeli, sopisiko jokin teltta paremmin valokuvaukseen. Työtä ja lisätuloa Kainuun rajaseudulle ei loihdita liian kanssa työpaikkoja, ja Rautiaisen esimerkin jälkeen itärajalle Ilomantsista Kuusamoon putkahti viitisentoista samanlaista yritystä. Pääosin ruokintaa hyödyntävät karhut asuvat joko Venäjällä tai osaavat muuten vältellä ihmisiä. Metsästysajan alkaessa innokkaita karhunpyytäjiä liikkuu pilvin pimein.” Hän katsoo, että karhunmetsästys ei ole kuvausten järjestäjien vihollinen vaan pikemminkin hyödyksi, sillä liian peloton karhu joutuu ensimmäisenä luodin tielle. Suomussalmen pojalla oli myös kielipäätä ja hän esitteli kuviaan Pohjoismaissa, Ranskassa ja Saksassa. Hän ja moni muukin alkoi saada karhuista yhä parempia kuvia. Ilta hämärtyy ja vaaleana hohtava susi luikkii kelometsän keskelle
Haluan kokeilla myös nykyaikaista petokuvausta Lassi Rautiaisen pienimmästä vuokrakojusta. Nyt pitäisi porhaltaa saman tien kolmensadan kilometrin matka kojuun ja raatojen luo. Kojussa pohdin tällaisen luontokuvauksen luonnollisuutta. Lämpötila laskee pikkupakkaseen. Nyt samanlaisia karhunkatselupaikkoja on Ilomantsin ja Kuusamon välillä viitisentoista. Turhat pohdiskelut unohtuvat, kun hohtavan vaalea susi seisoo metsänreunassa illan pimetessä. Kaiken lisäksi sivummalla kuljeksii kaksi pienempää nallea. Kauko-objektiivin kapean sektorin verran jää toki luonnolta näyttävää suota ja metsänlaitaa. Epätodellinen se onkin, sillä Suomen luonnossa noin isoja karhulaumoja ei synny ilman tauotonta monivuotista ruokintaa. Juha Kantakoski esittelee rakentamaansa talomaista luksuspiiloa, jossa on panoraamaikkunat, kuvausaukkoja kameroille, kolme sänkyä ja eteishuoneessa vessa. PuoLiyön jäLkeen venäjän suunnasTa uLvahTeLee koLmen hukan kuoroLauLu, enkä koe yössä miTään keinoTekoisuuTTa. 69 MAKASIINI 7 • 2014 3066_.indd 69 16/10/14 19:00. Kotiin päästyäni Rautiainen soittaa ja kertoo susien palanneen. Lähellä edessäni raskaat jalat loiskivat rimmessä ja vahvat hampaat rouskuttavat luita poikki. Näppään kuvan, jossa näkyy metsäsaari ja usvainen suo, usvan keskellä häilyy karhun siluetti. ”Karhunkatselupaikat työllistävät juuri sellaisia miehiä, joita Kainuun syrjäseudulla asuu”, Rautiainen huomauttaa. Lähden matkaan tietämättä minkä lajin hukkareissu on edessä. Ajattelen tilanteen epätodellisen vaikuttavaksi. Perimmäisenä innoittajana on mahdollisuus nähdä susilauma, joista rajavyöhykkeen kuvauspaikka on kuuluisa. Syöttien hinaaminen ja jokaöinen tassuttelu on kuluttanut maapohjan ravalle ja sivuilla törröttää neljä isompaa kuvausasumusta. Puoliyön jälkeen Venäjän suunnasta ulvahtelee kolmen hukan kuorolaulu, enkä koe yössä mitään keinotekoisuutta. Tämä näkemys latistuu jo viidentenä yönä, sillä en näe hukasta vilaustakaan. Ehkä ihmisikä ei riitä siihen onneen. Lassi Rautiaisen petosafareita järjestävä yritys syntyi melkein sattumalta. Karhunkatselupaikka tarjoaa kelle hyvänsä mahdollisuuden villin karhun katseluun. Mesikämmenet istuskelevat vastatusten ja örisevät kuin pitäisivät kokousta. Valokuvauspiireissä kaupallista petohaaskaa pidetään kuvausbordellina, jossa rahalla saa valmiiksi järjestetyn saaliin. Ensimmäisen sarastuksen aikaan suolla leijuu siniharmaa usva. Tuollaisen karhumaiseman voisin tallentaa ihan oikeasti luonnossa, jos onni kävisi. Kamerani tarkentuu neljään täysi-ikäiseen karhuun, joiden sieraimista höyryää savupilviä. Epätodellisen vaikuttavaa Nuorukaisena kyttäsin itsekin puuhun rakennetusta kangasmajasta kainuulaista mesikämmentä. ulkopuolista rahaa Kainuuseen
Sato on niin runsas, ettei vastaavaa ole aiemmin tavattu. Niinpä suurin osa sadosta jää yleensä keräämättä, kokonaissadosta saadaan talteen vain muutamia promilleja. Alkoholin pitää olla 40–60 prosenttista maustamaMaisTuuko Marjalikööri. Liköörejä voi tehdä kaikista meidän luonnonvaraisista marjoistamme. Ne sopivatkin erinomaisesti joululahjoiksi. 70 MAKASIINI 7 • 2014 3117_.indd 70 17/10/14 19:31. Syksyllä tehdyt liköörit kypsyvät juuri jouluksi. tapion pöytä T änä syksynä pihlajat ovat täynnä marjoja koko maassa. Viinassa uutetuista pihlajanmarjoista saa raikkaan hapokasta likööriä. Ainekset laitetaan kannelliseen lasipurkkiin. Happamista marjoista syntyy esimerkiksi jouluinen likööri. Mausteina voi käyttää vaniljatankoa, yrttejä tai jouluisia mausteita, kanelia ja neilikkaa. Tilaisuus kannattaisi hyödyntää, mutta ikävä kyllä pihlajanmarjoja ei oikein osata käyttää. Liköörien teon voi aloittaa pienillä kokeiluerillä, jotta itselle sopivat suhteet, makeus ja väkevyysprosentti löytyvät. tonta viinaa. Näiden suhteet vaihtelevat hieman. Juomaa kypsytetään useita kuukausia. Ainesosat ovat marjat, alkoholi ja sokeri. Pihlajasta voi tehdä hyytelöä, hilloketta ja marmeladeja, mutta myös viinejä, snapseja ja liköörejä. Siivilöityyn marjamassaan jää vielä runsaasti sokeria ja alkoholia, joten se kannatta hyödyntää. Sokerin sulaminen alkoholiin kestää useita viikkoja. Pihlajanmarjat ovat happamia, sillä ne sisältävät parkkiaineita ja sorbiinihappoa. Valmiit liköörit nautitaan kylmänä. Marjat voi panna myös pakastimeen yön yli tai makua voi miedontaa laittamalla pihlajamarjojen joukkoon muita marjoja tai esimerkiksi omenaa. Kansanlääkinnässä sillä on hoidettu keripukkia, kihtiä, munuaissairauksia, suolistovaivoja ja verisuonten kovettumia. Kokeilemalla sopivan makeaa Liköörin valmistaminen on yksinkertaista. Happamuus kuitenkin miedontuu ensimmäisten yöpakkasten jälkeen. Pihlajanmarja on runsaskuituinen ja sisältää E-vitamiinia ja C-vitamiinia. Sen voi laittaa vaikka viinin joukkoon, jolloin saadaan kirpeää aperitiivia tai siitä voi tehdä jälkiruokaa. Jotkut liuottavat sokerin keitettyyn veteen, toiset makeuttavat liköörin palasokerilla. Sokeri lisätään joko heti tai uuttamisen jälkeen vasta myöhemmin. Purkkia pidetään joko huoneenlämmössä tai kylmässä ja pimeässä, sitä käännellään silloin tällöin. Ulkomaille viedään tuliaisiksi Alkosta saatavia karpalo-, lakka-, mesimarjaja tyrniliköörejä, mutta myös mustikka, pihlajanmarja ja puolukka sopivat likööreihin. TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos Pihlajamarjojen tämän syksyn supersato kannattaa hyödyntää
säilytä 3-4 viikkoa huoneenlämmössä. 71 MAKASIINI 7 • 2014 3117_.indd 71 17/10/14 19:32. laita marjat, viina ja vaniljatanko kannelliseen lasipurkkiin. ravista purkkia silloin tällöin, kunnes sokeri liukenee, sillä se laskeutuu ensin purkin pohjalle. liimaa pulloihin kaunis etiketti. siivilöi juoma. Pidä huoneenlämmössä useita viikkoja, jopa puolitoista kuukautta. siivilöi marjat pois. jouluinen karPalolikööri 600 g karpaloita 0,5 l viinaa 4,5 dl sokeria 1 kanelitanko sekoita kaikki ainekset ja laita suljettuun tölkkiin. kanelilla maustettu karpalolikööri on erinomainen jälkiruokajuoma joulukauden juhliin ja mainio joululahjaidea. kaada likööri lahjapulloon ja varastoi pimeään ja viileään paikkaan vähintään kuukauden ajaksi. MaisTuuko Marjalikööri. PiHlajanmarjalikööri 0,5 kg marjoja 0,5 l viinaa 0,5 kg sokeria + 1 dl keitettyä vettä halkaistu vaniljatanko riivi, poista huonot ja huuhtele marjat. kaada likööri lahjapulloihin ja varastoi pimeässä useita viikkoja. liuota sokeri keitettyyn veteen, jäähdytä ja lisää juomaan. laita lahjapulloihin etiketit
Tällaista korjausta kutsutaan kengittämiseksi – rakennus saa ikään kuin uudet kengät jalkaansa. Vanhan ladon voikin korjata vaikka polttopuuvajaksi. Ryhdyin korjaamaan vanhaa hirsilatoa, jota oli käytetty autotallina. Syrjäseuduille ladot tulivat vasta 1800-luvun loppupuolella. Maakosteus lahottaa hirret nopeasti. Rakoseinäinen vanha lato on esimerkiksi erinomainen polttopuuvaja. Ladon pelastaminen kannattaa, jos sille on tiedossa uutta käyttöä. Heinälatoja on Suomeen rakennettu yleisemmin 1600-luvulta lähtien. Niinpä en pienentänyt oviaukkoa alkuperäiseen kokoonsa, en myöskään tehnyt uutta lattiaa. Samalla ovenpielien kararakenne oli korvattu hirrenpäihin naulatuilla pystylaudoilla. Ladon oviaukko oli aikoinaan sahattu moottorisahalla niin suureksi, että siitä mahtui auto sisään. Testi osoitti, että korjattavassa ladossa oli vaihdettavaa runsaasti. Koska lahoja hirsiä löytyi myös ylempää kehikosta, päätin purkaa ladon ja rakentaa sen uudelleen ja vaihtaa samalla lahot hirret. Korjattavan ladon lattiapuut makasivat puolilahoina maan varassa. Alkuperäisessä muodossaan olevat pienioviset riihet ovat nykyisin suuri harvinaisuus. Halusin jättää ladon historian osittain näkyviin. Se on usein tehty pyöreistä puista niin, että lattiapuiden päät menevät seinähirsien raosta läpi. Saman kohtalon ovat latojakin useammin kokeneet vanhat riihet, kun niitä on muutettu traktoritalleiksi. Myöhemmin uudistukset heinänteossa tekivät ladot tarpeettomiksi. Viimeisiä voi yhä pelastaa vaihtamalla lahojen hirsien tilalle uudet. Jos puukko hirteen lyötäessä ei juurikaan uppoa puuhun, on hirsi tervettä puuta. 72 MAKASIINI 7 • 2014 3064_.indd 72 17/10/14 19:33. Kosteus lahottaa Usein ladon alimmat hirret ovat painuneet tiiviisti maata vasten. Rakennuksiin tehdään muutoksia niiden käyttötarkoituksen vaihtuessa. TeksTi ja kuvaT Markus TuorMaa käsin tehty Tavallisin ladon nurkkasalvos on ämmännurkka, jossa hirren ylätai alapintaan hakataan puolipyöreä lovi. N iittyjen ja peltojen maalaismaisema on muuttunut paljon harmaantuneiden latojen lahottua. Jos hirsiä täytyy vaihtaa paljon, pitää lato purkaa ja koota sen jälleen uudestaan. Parhaimmillaan korjaamiseen voi riittää vain alimpien hirsien vaihto. Hirsilatoihin kuuluu alun perin myös lattia. Yhtä lailla muuttuvat myös vanhoista rakennuksista ne, jotka ovat säilyneet. Lisäksi korjattavan ladon muoto oli vääntynyt, sillä alimman hirsikerran lahottua se oli mukautunut alla olevan maan muotoihin. Hirret vaiHtooN Hirsilatoja käytetään enää harvoin heinän varastointiin. Jos puukko uppoaa noin sentin verran, on laho?aminen jo alkanut, mutta hirsi voi olla vielä aivan kelvollinen. Ehkä maisema muistuttaa nykyisin hiukan sitä, mitä se oli joitakin vuosisatoja sitten, ennen latojen aikaa. Myös huono katto ja liian lähellä seinää olevat puunoksat lahottavat hirsiä. Tein hirsille samanlaisen lahopuutestin, joka on käytössä luontoinventoinneissa maapuiden lahoasteita selvitettäessä. Lato saisi kelvata maapohjaisena uudessa käytössään polttopuuvajana. Testaa laho puukolla Maisema muuttuu, kun vanhat rakennukset katoavat. Korjaustöihin ryhdyttäessä on ensin selvitettävä hirsien kunto. Oviaukon alla ei enää ollut ovenpieliä yhdistävää kynnyshirttä, joten seinät olivat päässeet revähtämään alhaalta etäämmäs toisistaan. Useimmat hirsistä rakennetut niittyladot ovat jo lahonneet ja romahtaneet. Puukon upotessa monta senttiä tai peräti kahvaa myöten on hirsi vaihdettava. Siihen riittää puukko. Ladosta, jonka korjaukseen olin ryhtynyt, olivat alimmat hirret kokonaan lahonneet. Nykyisin heinä varastoidaan jälleen taivasalla, tosin suovien sijasta muoviin käärittynä. Lato kammetaan pitkällä ja vahvalla puulla ylös, jolloin alimmat hirret voidaan vaihtaa. Tuolloin heinä varastoitiin taivasalla heinäsuovissa. Lattiapuiden päät näkyvät yleensä ulkopuolelta seinän alimman ja toisiksi alimman hirren välissä. Vaihdettavia hirsiä voi olla myös korkeammalla kehikossa
Osa raoista vain saattaa hiukan kaventua. Latoa tehtäessä ei entisaikaan useinkaan ehditty kuoria hirsiä kokonaan. Koska ladossa on hirsien välissä joka tapauksessa raot, mukautuu lato muita rakennuksia helpommin uusiin hirsiin. Käyttämäni tuore, vaalea puu – haapa – sopi kauniisti vanhojen, harmaiden hirsien joukkoon. Ennen vanhaan tämä kysymys olisi ratkaistu sen mukaan, mitä olisi saatavilla. Uusia hirsiä käytettäessä kannattaa hirsien painuminen kuitenkin ottaa huomioon. kunnostamassani ladossa käytin lähimaastosta hiljattain kaadettuja haapoja. Silloin pohditaan uusien hirsien kuivumisesta johtuvaa painumista tai sitä, miltä uusi puu näyttäisi vanhojen, harmaiden hirsien joukossa. kuvassa haavan vaaleus näkyy edukseen harmaiden hirsien keskellä. Latoa korjatessa hirret olisi kaadettu asiaa sen kummemmin pohtimatta niitynlaidan metsästä. Omassa urakassani en käyttänyt vatupassia lainkaan, vaan asettelin hirsiä paikoilleen silmämäärin. Nykyaikana, kun ladontekoon on varaa käyttää enemmän aikaa, kannattaa niin uudet kuin vanhatkin hirret kuoria kokonaan, jotta puu pysyy terveenä. Puu on kaadettu hakkaamalla syvä lovi puun kummallekin puolelle, jolloin hirrenpää jää kiilamaiseksi. Kuivuessaan seinät madaltuvat suunnilleen yhtä korkeiksi. Hirsien ulkopinnasta on kuori yleensä vuosikymmenten kuluessa varissut pois, mutta sisäpinnoissa voi yhä olla kuorta jäljellä. Latoja on kuitenkin rakennettu kulloinkin helpoimmin saatavasta puusta. Parhaita puita hirsirakentamiseen ovat mänty, haapa ja kuusi. jos sen kuorii pois, saattaa puu olla kuoren alta kostean tuntuinen. vanhoissa ladoissa näkyy joskus käytetyn jopa koivuakin, vaikka se ei ole ulkotiloissa kovinkaan kestävä puulaji. viereisessä kuvassa näkyy kolmen uusitun hirren yläpuolella kirveellä kaadettu vanha hirsi. Sen puolen, josta uusin hirsiä enemmän, tein hiukan toista puolta korkeammaksi. Se kertoo huolenpidosta vanhaa rakennusta kohtaan, ja siitä, että rakennus on ottanut elämässään yhden askeleen eteenpäin. Jos rakennukseen uusitaan alimmat hirsikerrat joka puolelta, painuvat uudet hirret kuivuessaan kaikkialta saman verran, eikä siitä ole haittaa. Jos toiselta puolelta uusii enemmän hirsiä kuin toiselta, voi rakennus mennä hirsien kuivuessa vinoon tai hirsien väliin jäädä rakoja. Uusi ja vanha hirsi Vanhaa hirsirakennusta korjattaessa mietitään usein, voiko työssä käyttää uusia hirsiä. vanhassa seinässä voi nähdä myös jälkiä menneisyyden työtavoista. 73 MAKASIINI 7 • 2014 3064_.indd 73 17/10/14 19:34
Tällöin myös alempaan hirteen voi tehdä matalan loven, jolloin ohueen hirteen ei tarvitse hakata liian syvää lovea (3). 2 Numeroin hirret huolellisesti ennen ladon purkamista. vanhat hirret on parasta pinota saman tien oikeaan järjestykseen jokaisen rakennettavan seinän viereen, jotta työ etenee joutuisasti. vuolin puukolla harmaantunutta ja nukkaantunutta pintaa sen verran, että lyijykynän jälki näkyy kunnolla. Ladoissa voi olla erilaisia nurkkasalvoksia, jopa samassa ladossa voi olla käytetty paria erilaista salvostyyppiä. Hirren ylätai alapintaan hakataan puolipyöreä lovi, johon ylempi tai alempi ristiin menevä hirsi sopii (1-2). oviaukon yläreunan viistotussa hirressä näkyy alkuperäisen kararakenteen kolo. Tämä oli mahdollista, koska latoa oli tarkoitus samalla siirtää hiukan. kun salvoskolon veistää hiukan koveraksi, asettuu hirsi tukevasti alemman päälle. 1 oviaukon suurentamisen ja alimpien hirsien lahoamisen vuoksi koko ladon muoto on retkahtanut. 3 Tein alimmat hirsikerrat valmiiksi jo ennen ladon purkamista. kun ohutta hirttä sovittaa paksun hirren päälle, se täytyisi loveta lähes poikki. Lahoja hirsiä on myös ylempänä seinissä. 1 2 4 3 6 5 74 MAKASIINI 7 • 2014 3064_.indd 74 17/10/14 19:34. Näin lastut irtoavat puusta. 4 salvoskolo hakataan vuorotellen vasemmalta ja oikealta lyödyin kirveeniskuin. 6 valmis ladonkehikko odottaa enää kattoa päälleen ja halkokuormaa sisuksiinsa. Ladonseinään jätetään tavallisesti hirsien väliin ilmaraot, joten hirren koko pituudelle tulevaa varausta ei tarvitse veistää. 5 karan yläpäätä varten tehdään kolo oven yläreunan hirsien läpi. käsin tehty Tavallinen ladon nurkkasalvos on ämmännurkka. vanhalla reilunkokoisella kairalla tehtynä siinä on riittänyt yksi kairanreikä kolon kummassakin päässä. koska latoihin käytetyt hirret ovat voineet olla hyvinkin eri paksuisia, voi ohuen ja paksun hirren yhteensovittaminen aiheuttaa hankaluuksia. Niinpä vanhaa latoa korjattaessa on aina mietittävä, miten uusi rakenne istuisi parhaalla tavalla vanhaan. Tällainen lato on korjattaessa parasta purkaa ja koota uudestaan
Metsätilan omistaa perikunta, jossa Mikkilä on huolehtinut metsäasioista kolmisenkymmentä vuotta. Kulotetulle alueelle nousi korkea heinikko, jota piti käydä polkemassa taimien ympäriltä. kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Leimikko on järven rannalla, joten kulotettava alue oli helppo rajata. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Aluksi olin kiinnostunut kukista ja perennoista mutta aikuisiällä huomasin, että puut ja pensaat ovat minun alaani.” Hirvet kiusana Arboretum sijaitsee Mikkilän isälle kuuluneen noin 55 hehtaarin suuruisen metsätilan mailla, Mikkilän kesämökin vieressä. Joskus savusi aika lailla ja liekit olivat korkeat. ”Viime aikoina olen kaatanut leppiä ja pajuja ja harventanut ylispuita. Kevät oli poikkeuksellisen kuiva ja Muuramessa Keski-Suomessa sijaitsevalta 1,8 hehtaarin suuruiselta leimikolta oli kevättalvella hakattu tukkipuun mittoihin kasvanut havumetsikkö. Vuoden 1996 päätehakkuussa metsään jätetyt säästöpuut kasvavat nyt arboretumin yllä. Se on mukavaa hommaa. Kotitalon pihalta haravoidut lehdet ja leivinuunin tuhkat vien arboretumiin maanparannukseksi.” Aikaansa edellä Erikoispuulajit ovat Mikkilän mukaan pärjänneet pääosin hyvin. Pari vuotta myöhemmin säästöpuita alkoi kuitenkin näkyä naapurimetsissäkin.” Talousmetsästä arboreTum kuusi vaihtui perikunnan metsässä tammeksi, mänty metsäomenapuuksi. Saarni ei tahdo menestyä näin pohjoisessa ja noin paristakymmenestä punatammesta on kituen hengissä kymmenkunta.” Erikoispuulajien päällä kasvaa yhteensä viitisenkymmentä päätehakkuussa pystyyn jätettyä mäntyä, koivua ja kuusta. Eniten työtä metsätilalla teettää arboretum. kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Lähetä ne meille Metsälehteen. ”Kasvit ovat kiehtoneet minua aina. Äitini ja isoäitini olivat innokkaita puutarhaihmisiä ja innostus tarttui minuunkin. Mietin jo, milloin joku naapureista hälyttää palokunnan”, Mikkilä kertoo. 1/1996 1/2014 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. ”Silloin tuli mieleen kulotus. Senkin jälkeen joka vuodelle on riittänyt tekemistä. ”Tavalliset tammet ovat kasvaneet hyvin ja lehtikuuset ovat tukevia. ”Kuusikosta tai männiköstä ei kanna niin suurta huolta. TeksTi LiiNA kJeLLBeRG kuvAT JOukO MikkiLÄ ”Oli siinä mukana vähän hullunrohkeuttakin”, Jouko Mikkilä muistelee parinkymmenen vuoden takaista kulotusta. Niin paljon, että Mikkilä arveli, että taimien istutusta pitäisi lykätä vuodella tai parilla. Meitä oli kaksi miestä valvomassa. Metsänhoitoyhdistyksessä katsoivat, että onko tuo jätkä tosissaan. Mikä sai Mikkilän muuttamaan talousmetsän arboretumiksi. eNNeN & NYT 75 MAKASIINI 7 • 2014 3154_.indd 75 17/10/14 19:35. Arboretumin perustamisvaiheessa Mikkilää työllisti varsinkin heinä. Mikkilä oli käynyt keräämässä hakkuualalle jääneet rangat ja pöllit polttopuuksi mutta hakkuutähdettä oli metsässä yhä paljon. Nyt paikalla kasvaa liuta erikoispuulajeja: tammia, lehtikuusia, douglaskuusia, mongolianvaahteroita, saarnia, metsäomenapuita. Olen yrittänyt karkottaa hirviä helisevillä kelloilla, levittämällä saippuoita ja hajusteita ja aitaamalla alueita”, Mikkilä kertoo. Ne Mikkilä jätti maisemallisista ja luonnonhoidollisista syistä. Visakoivu menestyy ja douglaskuusetkin ovat alkaneet kasvaa, vaikka juroivat aluksi. Erikoispuulajien taimet maksavat enemmän, joten niistä huolehtii tarkemmin. ”Säästöpuista ei silloin vielä puhuttu
Supeja jää autojen alle. Kiinnostusta metsään ja metsätalouteen pitäisi herätellä jo peruskoululaisilla ja myös lukiolaisilla. ViiMe numeron suosituin juttu oli leimikon hinnoittelusta kertonut kansikuvajuttu ”Tämä vaatii ennakkoraivausta”. Rusakot hyppivät jatkuvasti parkkipaikalla. Tätä lehteä kannattaisi tarjota vaikka opiskelun tueksi kouluihin biologian tunneille. Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Metsurityön kalleus syö kyllä homman kannattavuutta.” ”Kirjoittakaa enemmän juttuja jatkuvan kasvatuksen periaatteesta metsänhoidossa. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Vaikutusta niillä ei näköjään ole ollut, liekö lukaistukaan. mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. mistä pidit. Olen ”huutavan äänenä korvesta” lähettänyt asiasta useita kirjeitä, lausuntoja, kirjoituksia niin sahateollisuudesta kuin omien metsien kasvatuksesta saatuihin kokemuksiini nojautuen. Onhan metsä osa meidän kaikkien hyvinvointia ja taloutta.” ”Lehden parissa vierähti tovi jos toinenkin, mielenkiintoinen juttukimara, ripauksella syksyn tunnelmaa, kauniita kuvia, hyvin taitettu lehti!” Palautetta viime numerosta LukijaLta 3142_.indd 76 17/10/14 19:37. Nimen ja ulkoasun muutos ei muuttanut toimintaa, kuten uutisoinnistanne on voinut ymmärtää.” ”Jutut ovat ajan tasalla ja kiinnostavia. Kettuja myös hölkkää viikoittain nurkissa. Useista syistä niitä on kuitenkin siedettävä pitkäjänteisen metsätalouden harjoittamisessa. Jutunaiheita on paljon!” ”Hip hei ja rasti seinään! Ensimmäisen kerran näin Metsälehden toimituksen kirjoittaneen OTSO Metsäpalvelut -nimen oikein. Pienikin vihje liitureista, niin puut saavat lahota rauhassa loppuun. Mistä pidit. Tätä ei kirjoituksessa mainittu. Hirvikärpäspilvet piinaavat valaistun retkipolun kulkijoita. Ensi kesästä lähtien ei sitten ilmeisesti ole saatavissa kemeraeikä muutakaan tukea pystypuiden oksakarsintaan. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Ne tuntuvat selviävän paremmin, jotka osaa käyttää tien ylitykseen kaapelia. Palkintona on tällä kertaa tehokas otsalamppu, vaativan käyttöön suunniteltu Armytek Wizard Pro. Moton vetäessä runkoja jäljelle ei jää taatusti kasvatuskelpoista taimistoa. Kaikki 12.11. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Jos työvaltaisin pystypuiden oksakarsinta ei kuulu tuettavien toimintojen joukkoon, niin mikä sitten. Ketkä kantavat vastuun. Palkinnon arvo on 129 euroa. Suhtaudun periaatteessa kaikkiin tukiaisiin varsin kriittisesti. Yksi ja ensimmäisenä siedettävä tukiainen on pystypuiden oksakarsinta, sitä ei saa poistaa. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Toivomisen varaa on kuitenkin vielä sen suhteen, että tällä nimellä toiminta alkoi marraskuussa 2013, mutta erillään metsäkeskuksen julkisesta puolesta OTSO on ollut vuodesta 2012, tosin Metsäkeskus metsäpalvelut -nimellä. Onko tarkoitus tuottaa kylmän vyöhykkeen metsissämme vain heikon kannattavuuden kautta ja hitaasti kasvaneita puukuituja, maksoi mitä maksoi. Muutaman virkamiehen kabinettivalmistelun tuloksena on lyöty korville metsäpuiden laatukasvatuksen keskeistä tekijää, oksakarsinnan harjoittamista. Hyvät päättäjät: järkeä toimiinne! JUHANI JOKINEN METSäNHOITAJA, YRITTäJä, METSäTALOUSYRITTäJä Pystypuiden oksakarsinnalle tukea ”Alikasvosmetsän harvennus ja loppuhakkuu voidaan tehdä ainoastaan metsurityönä. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsalehti.fi. Palkinnoiksi arvotut pyyhkeet olemme postittaneet Meeri Haveriselle ja Maire Lehmoselle. Tästä kerrostalon ikkunasta voi seurata oravia päivittäin. Ollaanko siitä vain kiinnostuneita – onko vielä kokemuksia käytännössä?” ”Voisi tehdä juttua ’cityeläimistä’. Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille palautteesta! 76 MAKASIINI 7 • 2014 Se näyttää sittenkin toteutuvan. Liito-oravat ovat valloittaneet pöntöt, mikä onkin uhka tonttipuille, joita pitäisi kaataa. Onko edes kysytty puusepiltä, oksattomien materiaalien käyttäjiltä ja laatuviilujen tuottajilta mitä mieltä he asiasta ovat
Toimet täytetään 1.12.2014 lukien tai sopimuksen mukaan. LKVpätevyys luetaan eduksi. SIIKALAKEUS Vuoden 2013 metsänhoitoyhdistys Siikalakeus hakee 20 toimihenkilön joukkoonsa vahvistuksia. Lisätietoja tehtävästä antaa 20.10. Hakemukset 27.10.2014 mennessä sähköpostilla kari.salo@mhy.fi. Toimipaikka Pulkkilan toimisto ja toimialueena Siikalatvan Piippolan alueen yksityismetsät. MHY Siikalakeus 2x120 Makasiini_92mm 7.10.2014 9.53 Sivu 1 Järvi-Suomen Metsätilat Oy on johtava metsätilojen kiinteistönvälittäjä Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Tiedustelut toimeen: Tiimiesimies Erkki Rytilahti p. 0400-282331 tai toiminnanjohtaja Kari Salo p. Lisätietoja Järvi-Suomen Metsätilat Oy:stä www.metsatilat.fi/jarvisuomi. Nykyisen toimitusjohtajan siirtyessä uusiin tehtäviin haemme TOIMITUSJOHTAJAA vastaamaan yhtiön hallinnosta ja kehittämisestä. Liikevaihtomme on noin 5 milj.euroa ja metsänomistajajäseniä 4800 ja hakkuusuunnitteemme 607000 m3 Alueasiantuntija, metsätoimihenkilö Metsänomistajien palvelujen markkinointiin, neuvontaan ja toteutukseen. 040-7360681. Uudelta toimitusjohtajalta odotamme metsätai kaupallisen alan AMK-tutkintoa sekä LKV-tutkintoa vahvaa kokemusta kiinteistönvälitystoiminnasta näyttöä tuloksellisesta toiminnasta ja johtamisesta yhteistyökykyä ja joustavaa työotetta Tarjoamme haasteellisen ja mielenkiintoisen tehtävän kasvu-uralla olevan yhtiön johdossa. Lähetä hakemuksesi ja CV:si palkkatoivomuksineen 30.10.2014 mennessä osoitteeseen jarvi-suomi@metsatilat.fi tYÖpaikat urakoita tarjoLLa iLMOiTA MeTSäLeHDeSSä! soita jarmoLLE: 09 315 49 847 77 MAKASIINI 7 • 2014 3142_.indd 77 17/10/14 19:37. Edellytämme metsäalan koulutusta. Toimipaikka voi sijoittua mihin tahansa yhtiön toimialueen maakunnista. alkaen hallituksen puheenjohtaja Pekka Sahlman puh. Lisäksi toimenkuvaan kuuluvat kiinteistönvälitysliikkeen vastaavan hoitajan tehtävät sekä käytännön kiinteistönvälitystyötä. Yhtiö toimii kiinteässä yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa ja sillä on käytettävissä Suomen suurin metsätilojen markkinapaikka metsatilat.fi. Palkkaus yt-meto sopimuksen mukaan. Yhtiön liikevaihto on noin 1 milj. 0400 378 286. euroa. Toimimme seitsemän kunnan alueella. Arvostamme markkinointihenkisyyttä, tuloshakuista toimintaa sekä edellytämme kykyä toimia tiimin osana
RISTIKKO Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi 78 MAKASIINI 7 • 2014 3141_.indd 78 17/10/14 19:38
Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. 2014 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. 2014 – ??/?. Martti Pesola, Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohjan valtuuston jäsen, Tervola 50 VUOTTA 2.11. Martti Vastola, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsuri, Laitila 5.11. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MERKKIPÄIVIÄ Metsähallitus Kirjailija ja teatteriohjaaja Pirkko Saisio lähtee vapaaehtoistyöhön Metsähallituksen luontopalvelujen kansallispuistokummiksi. 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUnIMI ETUnIMI SUKUnIMI ETUnIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRjOITUS?????????PUHELIn ASIAKASnUMEROnI LEHdEn OSOITELIPUKKEESTA Makasiinikrypto 6, oikea ratkaisu 3141_.indd 79 17/10/14 19:38. Pekka Hokkanen, metsänhoitaja, Helsinki 60 VUOTTA 29.10. Anu Porkka, Metsänhoitoyhdistys Kaakon valtuutettu, Kouvola Merkkipäivät-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Palkinnot Makasiinikryptosta MAKASIINIRISTIKKO 7 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Pekka Halonen, Haukivuori, Tiina Holmanen, Turku ja Ilari Långvik, Pinsiö. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Finlandia-palkittu Saisio mielletään ennen kaikkea kulttuurivaikuttajaksi, mutta hänellä on vahva luontosuhde mereen ja saaristoon. Jussi Launto, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän hallituksen jäsen, Turku 3.11. Metsähallituksen luontopalveluilla on nyt seitsemän kansallispuistokummia. Kolari Heino, Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon metsuri, Leppävirta 7.11. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. 21 B, 00100 Helsinki. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Marja Uusitalo, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuuston jäsen, Turku 29.10. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. NIMITyKSIÄ Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 6.11. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. 80 VUOTTA 31.10. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 7”
Se mahdollisti kestävien puuastioiden valmistamisen, joten kimpitekniikalla tehdyt puuastiat olivat aikanaan ahkerassa käytössä kotitalouksissa. Kasvioita ei kannata käyttää silloin, kun aloittaa retket sarojen maailmaan. Mersunmerkki suolla TeKSTi SePPo VuoKKo KuVA JormA PeiPoNeN Pieni rahkasara on helppo tuntea kasvupaikastaan ja pullakoiden muodostamasta “mersunmerkistä”. Ne oppii helposti. Jo samalta suolta löytyy hiukan märemmistä paikoista kookkaampi ja siniharmaalehtinen pullosara. esiteltävät kohteet nostavat esille puurakentamisen monia mahdollisuuksia. Tuo mystinen pullakko on siementä ympäröivä erillinen kuori, eikä pilkuntarkka kasvion tekijä voi tietenkään silloin puhua siemenestä! Nimensä mukaisesti rahkasara on karujen rämeiden laji, pieni ja vaatimaton kasvi, joka jää helposti huomaamatta. Puurakennusten uudet tuulet nyreiden erilaisista käyttötarkoituksista. Tynnyrinäyttely on esillä ensi vuoden huhtikuuhun asti. Luston näyttelyt ovat auki tiistaista sunnuntaihin kello 10–17. Yleiset lajit on helppo oppia tuntemaan pelkän ulkonäön perusteella, ilman suurennuslasia ja pullakoita mittailematta. Näyttely on avoinna ensi vuoden tammikuun loppuupuolelle. Vaikeuksia tunnistamisessa tulee lähinnä Ahvenanmaalla, tunturiseuduilla, lettosoilla ja Pohjanlahden laakeilla rantaluhdilla. Kasviot tyrmäävät heti aloittelijan pullakoilla, suuodilla ja muilla kummallisilla termeillä. Sen siementä ympäröivä kuori on kuin isomahainen konjakkipullo, mikä on ollut virikkeenä pullakko-sanan luojalle. Suomessa lajeja on toki paljon, liki sata, mutta kullakin seudulla yleisiä lajeja on vain toistakymmentä. 80 MAKASIINI 7 • 2014 3151_.indd 80 17/10/14 19:39. moderni suomalainen puurakentaminen kehittyi vuosina 1920– 1990 ja nivoutui osaksi kansallista tarinaa. Kimpitekniikka on perinteinen mutta nykyisin harvinainen puunkäytön muoto. Näyttely asettaa uuden suomalaisen puuarkkitehtuurin osaksi ajallista jatkumoa. Arkkitehtuurimuseon ja Aalto-yliopiston Puustudion yhteisnäyttely kertoo uuden suomalaisen puuarkkitehtuurin tarinan kahden viimeisen vuosikymmenen ajalta. Näyttelyssä huomion kohteena ovat suomalaisen puuarkkitehtuurin nykyiset suuntaukset vuosina 1994–2014. Ja kun ensimmäinen sara on hanskassa, voi lähteä tutustumaan toisiin. Tavanomaisessa metsäja suoympäristössä saroista selviää melko helpolla. Samalla juhlitaan Aalto-yliopiston Wood Program -ohjelman 20-vuotista taivalta. Kenties hillojen poimija pysähtyy joskus ihailemaan merkillistä keltaisten pullakoiden muodostamaa tähteä, ”mersunmerkkiä”. MetSäMuSeo Lustossa Punkaharjulla on avattu uusi, puunkäytön erityismuodosta kertova näyttely. myös tynnyrin tekijöiden erikoisammattikunta nostetaan näyttelyssä esiin. Pro Puu -yhdistyksen tuottamassa näyttelyssä esitellään perinteisellä kimpitekniikalla valmistettuja tynnyreitä, niiden historiaa ja valmistusta sekä kerrotaan tyntynnyrit kolisevat Lustossa Näyttelyssä pääsee tutustumaan myös tynnyrintekijöiden työkaluihin ja ammattikuntaan. uusien kohteiden lisäksi esillä ovat tutut kohteet 1900-luvun alkupuolelta Puu-Käpylästä rintamamiestaloihin. pilkkeitä Sarojen tunnistamista pidetään niin vaikeana, ettei siihen tohdita edes paneutua. Pullakoita on tavallisesti kolme ja ne siirottavat eri suuntiin. Suomessa tynnyreiden valmistus kytkeytyy tervaan
seuraava Metsälehti Makasiini ilMestyy 4. Seuraava Metsälehti ilmestyy 6. M ik ko h äy ry n en 81 MAKASIINI 7 • 2014 3122_.indd 81 17/10/14 20:12. marraskuuta. ensi numerossa bioenergia teema Mistä puut lämpölaitokselle. joulukuuta
elämysmatkailussa ruokaa on tarjottu päreen päältä, mutta esimerkiksi kastikkeita ei päreelle kuitenkaan voinut laittaa. niinpä päätimme ryhtyä kovertamaan haapakiekoista puulautasia, joissa puun kuori on tallella. sitten totesimme, että tuotteille ja tekijälle tarvittiin parempi nimi. isäni Eero Remes vastaa puunhankinnasta. elicia-lautaset on pinnoitettu elintarvikejakeluun soveltuvalla pinnoitteella. ne on tarkoitettu kertaluonteiseen käyttöön. Ostamme puut pystyyn tai vakituisilta toimittajilta myös valmiina tukkina. korjuu on tehtävä moottorisahalla. Haapapölkkyjä voidaan korjata kahden metrin mittaisina pölleinä. ensin niitä tehtiin era-lautaset nimellä. Haapakiekoista syntyy kovertamalla lautasia. Lautasiamme käytetään muun muassa sushi-ruokien tarjoilussa. TUOTE & TEKIJÄ TeksTi Hannu JauHiainen kuvaT Hannu HuTTu ”Idea lähti päreestä. edullisemmat era-lautaset ovat sen sijaan käsittelemätöntä haapaa. Puuraaka-aineen hankimme kiuruvedeltä paikallisilta metsänomistajilta. Firman nimeksi tuli Moneral, hienoimmat lautaset myydään elicia-nimellä. Lautasen piti myös henkiä suomalaista luontoa. Tuotannostamme puolet menee kotimaahan tuotelahjoiksi ja ravintola-alan ammattikäyttöön. Yrittäjä Panu Remes on ylpeä siitä, että perheyrityksen haapalautaset ovat kelvanneet isojen urheilutapahtumien VIP-tilaisuuksiinkin. sen ansiosta tuotteita voidaan pestä ammattikäyttöön tarkoitetulla pesukoneella. elicia-astiat ovat päässeet myös erilaisten tapahtumien, esimerkiksi Ranskan avointen tennisturnausten viP-ruokailijoiden käyttöön.” Lautasia haavasta Moneral Oy valmistaa lähiseudun haavoista erähenkiseen ruokailuun sopivia lautasia. siitä syntyi idea tehdä puusta kovera lautanen, jossa kaikenlainen ruoka pysyisi. Yleensä puut käydään metsässä katsomassa ennen kaatamista. 82 MAKASIINI 7 • 2014 82 MAKASIINI 7 • 2014 3121_.indd 82 17/10/14 19:41. kuljetuksen pitää olla sen verran varovaista, että puun kuori ei rikkoonnu. Toinen puoli menee vientiin, noin 20 eri maahan. Meille sopiva haapa on oksaton ja puhelinpylvään kokoinen, eikä siinä ole lahovikoja
Hinta 32 € Puutyöt pärekorista pistoaitaan Markus Tuormaa Puutyöt on puukäsitöitä harrastavan aarre arkku. Kirja kokoaa yhteen suosittujen Puusta tehtyja Veistotöitä-kirjojen parhaat ohjeet ja sisältää myös uusia ohjeita. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Metsämieli-harjoituksissa on sovellutuksia muun muassa mindfulnessja lifecoachingharjoituksista. Se sisältää käsityöohjeita ja runsaasti tietoa erilaisista työstötavoista, työvälineistä sekä puutyöperinteestä. Näin saadaan käyttöön sekä metsän luonnolliset että harjoituksilla saavutettavat hyvinvointivaikutukset. Lujasta, taivutusta kestävästä koivusta tulee hyvä kirvesvarsi, ja toisaalta karvaalta maistuvasta tuomesta ei ole kauhaksi. Mielentaidoista ja metsän tervehdyttävästä vaikutuksesta syntyy hyvinvointia kannatteleva perusta. Hinta 42 € Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Kuiva puu on erilaista työstää kuin tuore ja mänty erilaista kuin tyrni. Menetelmän avulla lisätään itsetuntemusta, vahvistetaan sisäisiä voimavaroja ja taltutetaan stressiä. Selkeät ohjeet valokuvineen opastavat kättä varmalla otteella vaihe vaiheelta. Kaiken lähtökohta on materiaalin tuntemus. Kädenja mielentaitoja metsästä Metsäkustannus Helsingin kirjamessuilla 23.–26.10.2014 Tervetuloa osastolle 6a81! 3120_.indd 83 16/10/14 19:28. Metsämieli luonnollinen menetelmä mielentaitoihin Sirpa Arvonen Metsämieli-menetelmä on uudenlainen, innovatiivinen tapa yhdistää metsäympäristö ja mielentaitojen harjoittaminen
Alk. 460 € HUSQVARNA RIDER 216 AWD Nelivedon edistyksellinen suorituskyky monipuoliseen, ympärivuotiseen käyttöön. Tarjoukset ovat voimassa niin kauan kuin varastoa riittää ja enintään 31.12.2014 saakka. 43,1 cm3, 2,2 kW, 4,5 kg 595 € * Husqvarna Rider 216 AWD, 320 AWD, 316T AWD, 316Ts AWD tai 316TXs AWD -ajoleikkurin ja leikkuulaitteen ostajalle lumilevy kaupan päälle, arvo alk. 53,3 cm3, 2,8 kW, 8,9 / 9,1 kg. Combi 94 -leikkuulaitteen) Suorituskykyä ja turvallisuutta vaativaan työhön. 460 €. 840 € HUSQVARNA 435 Kevyt ja tehokas, erittäin helposti käynnistyvä ja käsiteltävä saha. 360 €) HUSQVARNA 543 XP ® Helposti hallittavaa suorituskykyä vaativaan ammattija maatilakäyttöön. **500-sarjan raivaussahan ostajalle 50 %:n alennus Technical-raivausasusta (pusero ja housut). Suuri ketjunopeus soveltuu eritoten karsintaan. AD1504_H_PRO_FALL_CS_CLEAR_PROD_REG2_230x277_FI.indd 1 2014-10-06 14:14 3119_.indd 84 16/10/14 19:28. 50 %:n alennus Technical-raivausasusta Husqvarna 500-sarjan raivaussahan ostajalle.** KAMPANJA! Lumilevy kaupan päälle.* Arvo alk. 299 € (norm. 40,9 cm3, 1,6 kW, 4,2 kg. R216 AWD 5 250 € (sis. HUSQVARNA 545 FX / 555 FX Voimakas raivaussaha on tehty kokopäiväiseen, vaativaan metsänraivaustyöhön. Pienipäästöinen ja vähän kuluttava X-Torq-moottori