Metsälehti 20/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

M et sä le h ti M a ka sii n i 7/2 01 5 Te em a : m eT sä pa lv el u T 22. metsäpalvelut peRintöMetsä NäiN perustat yhteismetsäN Valmista tuli muKaNa Metsämessujen ohjelmaliite 3842_.indd 1 15.10.2015 17.46. LOKAKUUTA • NUMERO 7/2015 • 9 € • www.METsALEhTi.fi hakkuut kasvavat ensi vuonna • hattutauti jyllää • Korjuussa toivotaan pakkasia Käsin tehty Keitä tuohesta tervaa MetsänoMistaja ”ei tämä ole raKettitiedettä” säästöpuista 24 KYSYMYSTÄ Wille Rantanen teki seppo hietaselle uuden metsäsuunnitelman
3843_.indd 2 15.10.2015 17.24. Kaikki metsääsi liittyvät dokumentit ovat yhdessä paikassa tallessa. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Metsäverkko-palvelun avulla voit hoitaa metsääsi, tehdä puukauppaa, lähettää tarjouspyynnön ja seurata metsäsi arvon kehitystä kotoasi käsin. METSÄ AINA MUKANASI. Pääset sisään Metsäverkkoon verkkopankkitunnuksillasi www.metsaverkko.fi Kokeile nyt. METSÄ GROUP. Kun teet puukaupan tai metsäpalvelutilauksen verkkopalvelumme kautta 31.12.2015 mennessä, voit voittaa 1 000 € arvoisen matkalahjakortin
44 METSäläISEn allakka: Lava-autolla metsään 46 MIElEnraUhaa lUonnoSTa 52 kESäkISa: Lisää puujuttuja! 56 TUoTEUUTUUkSIa 57 kolUMnI: Loppuuko keskustelu puun riittävyydestä. 14 Mannerlaatat liikkeessä puumarkkinoilla 15 METSäTyyPPI: Mitä biotuotetehdas tuottaa. TEEMa 20 METSäPalVElUT: Apua ryteikköön 30 rahaPUU: Kysyntä kasvaa oMa METSä 32 METSänhoITo: 24 kysymystä säästöpuista 36 PUUkaUPPakoUlU: Katkonta on myös mittausta 38 PIkaTESTI: Älypuhelin metsäkäyttöön 39 TUTkITTUa: Hattutauti jyllää 40 PErInTöMETSä: Näin perustat yhteismetsän 42 kySy PoIS: Mikä selittää puolukan syyskukinnan. 16 MarkkInaT: Pakkasista hetken apu 18 Hyvistä metsätiloista kilpaillaan 18 kUUkaUdEn PUUkaUPPa: Hoitamaton käy huonosti kaupaksi 19 VErkoSTa: Entä kun lämpenee. lUonnoSTa 58 lUhTa: Kulkijan kodit 62 TaPIonPöyTä: Katajanmarjoilla makua 64 käSIn TEhTy: Keitä tuohesta tervaa 70 rISTIkko 72 PIlkkEET: Perin erilaisia vihreitä 74 TUoTE & TEkIjä: Puusepäntöitä napapiiriltä 75 METSäMESSUjEn ohjElMa metsälehti makasiini 6 20 64 SISÄLLYS NRO 7/20 22.10.2015 3 MAKASIINI 7 • 2015 3 MAKASIINI 7 • 2015 3844_.indd 3 16.10.2015 14.44. UUTISET 4 PääkIrjoITUS: Tilaa työ ajoissa 6 METSänoMISTaja: ”Ei tämä ole rakettitiedettä” 12 UUTISET: Uhkaako tuontihake kotimaista
Taimikosta voisi ottaa talteen energiapuuta, mutta sen korjaaminen tulisi kalliiksi. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 83. Tapaus oli tyypillinen unohdettu istutustaimikko. 09 315?49?803 Eero Sala p. Harvennettavaa tosiaankin oli, mutta ei juuri myytävää puuta. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Kaikkea ei Tilaa työ ajoissa PEFC/02-31-162 Kannen kuva SEPPo SAMuLI 4 MAKASIINI 7 • 2015 3845_.indd 4 16.10.2015 15.29. Käteen jäisi remonttirahaa kovin vähän. Tarinan sukulaisenkin kannattaisi kiireesti tilata ammattilainen hoitamaan metsä kuntoon. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. Kiirehtimiseen kannustaa myös uusi kemeralaki, joka sisältää tuen taimikoiden varhaishoidolle. Myös työn teettäminen tulee halvemmaksi, jos raivattava puusto ei ole ehtinyt kovin isoksi. 09 315?49?842 Katja Raninen (perhevapaalla) Palvelupäällikkö Mari Lindström p. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Perillä metsässä arvio syntyi nopeasti. Muutama tuhat euroa ei ole kovin paljon, jos sillä saa elvytettyä kuusentaimikon kasvuun. Sen sijaan tässä numerossa perehdyimme metsäpalveluihin. Kun aikaa kuluu ja risukko kasvaa, latistuu oma into tarttua toimeen. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Lisäksi puuta kasvoi niin tiuhassa, että taitavinkaan konemies ei saisi ”ongenvaparisukossa” siistiä jälkeä aikaan. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. MetsänOMIstaja katRI Myllykoski ostaa palveluita mutta tekee paljon myös itse. Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Toimittaja Valtteri Skyttä kertoo, että sekä palveluiden kysyntä että tarjonta ovat viime aikoina lisääntyneet. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. Sukulainen oli kaivannut kokeneemman neuvoa puukauppaan ja pyytänyt lukijaa arvioimaan ensiharvennusleimikkoa ennen kuin hän tarjoaa sitä ostajalle. E räs lukija otti yhteyttä ja kertoi tarinan sukulaisensa metsästä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 32 695 (lt/14) Painopaikka Paperit Forssa Print 2015 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g ELiiSA KALLioNiEMi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUS tarvitse tehdä itse. Yhtä tärkeää kuin on raivata taimikko ajoissa, on tilata työ ajallaan. Hän arveli, että tarpeet voisi yhdistää, kun kuulemma harvennuspuulla on nyt kysyntää. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Palaamme asiaan heti seuraavassa Metsälehdessä. Metsässä oli harventamisen ja taloyhtiössä remontin tarvetta. Siihen voi tulla suorastaan himo, hän kertoo toimittaja Liina Kjellbergin kirjoittamassa jutussa. Kun sukulainen kuuli, mitä raivaus maksaisi, hän lupasi jäädä miettimään asiaa. Lukija neuvoi raivaamaan kasvatuskelpoisille taimille elintilaa ja jättämään raipat metsään maatumaan. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Siksi hän toivoi, että kirjoittaisimme Metsälehdessä enemmän taimikoiden hoidosta. Raivaaminen onnistuu kaupunkilaiseltakin. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Riutuneita kuusia oli vielä hengissä, mutta hieskoivu, pihlaja ja leppä ottaisivat pian vallan kokonaan. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Lukija ennustaa, että taimikko jää oman onnensa nojaan, kuten niin moni muukin metsänalku. On hyvä päättää ajoissa, tekeekö itse vai tilaako palvelun. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Tikoille ja tiaisille lahopökkelö t ovat hyvä ruuan lähde. lokakuuta lämpötila on 4–5 astetta plussan puolella, joten joitakin hyönteisiä ja ötököitä on linnuille vielä tarjolla . 15. lokakuussa Kuusamon Tolppaniem ellä vanhat ja lahonneet koivut ovat jo pudottanee t lehtensä. Kuva: Paavo Hamunen 3859_.indd 5 16.10.2015 14.46
Sitä vain täytyy hankkia. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 6 MAKASIINI 7 • 2015 6 MAKASIINI 7 • 2015 3937_.indd 6 15.10.2015 17.29. METSÄNOMISTAJA ”Metsäasiat eivät ole rakettitiedettä” Metsätietoa on hyvin tarjolla, etämetsänomistaja Katri Myllykoski tietää
7 MAKASIINI 7 • 2015 3937_.indd 7 15.10.2015 17.29
Nyt huolettaa, onko lokakuun alussa riehunut Valio-myrsky aiheuttanut siellä tuhoja. Luvassa on taimikonraivausta, hirvinauhan laittoa ja klapien tekoa. Myllykoski ohjaa pyöränsä sinne. Vuoden 2011 Tapanija Hannu-myrskyt sekä vuoden 2013 Oskari-, Einoja Seija-myrskyt eivät kaataneet yhtäkään puuta. Sinne pitäisi nyt laittaa lisää hirvinauhaa.” Yhdistystoiminta vetää Myllykoski on ollut metsänomistaja parikymmentä vuotMETSÄNOMISTAJA Katri Myllykosken työmatkat sujuvat pyörän selässä. Reitti kulkee Viikin puulajipuiston halki. 8 MAKASIINI 7 • 2015 3937_.indd 8 15.10.2015 17.29. Saarijärvellä Keski-Suomessa sijaitseva metsä on silti usein mielessä. Lokakuun aurinko pysyttelee vielä puiden latvusten yllä. s ora rapisee polkupyörän pyörien alla, kun Katri Myllykoski suuntaa Helsingin Viikin peltojen halki töistä kotiin. Soratien reunassa oleva puinen kyltti kertoo, että edessä aukeaa Viikin arboretum. ”Metsä on viime vuosina välttynyt myrskytuhoilta. Se, miten metsälle on Valio-myrskyssä käynyt, selviää kuun lopussa. Myrskytuhoja on ollut viimeksi 2000-luvun alussa”, Myllykoski kertoo. Tätä reittiä hän pyöräilee harva se päivä matkallaan kotoa töihin ja töistä kotiin, kaikkiaan lähemmäs 20 kilometriä päivässä. ”Istutin viime ja toissakeväänä lehtikuusen taimia parin hehtaarin suuruiselle pellolle. Kun oma metsä on kaukana, pääsee metsän tunnelmaan työmatkalla sijaitsevan puulajipuiston keskellä. Myllykosken metsään on Helsingistä matkaa reilut 300 kilometriä. Myllykoski suuntaa silloin viikoksi Saarijärvelle metsätöihin
Kun on kokopäivätöissä, ei millään ehdi itse tehdä kaikkea haluamaansa. Kun hän parikymmentä vuotta sitten kuoli, siirtyi tila yli kymmenhenkiselle kuolinpesälle. ”Ainakin tähän mennessä metsä on tuottanut enemmän puolukoina kuin puutuloina.” Istutus mieluista Raivattavaa metsässä sen sijaan riittää. Se kuuluu tilaan, jonka Myllykosken vanhemmat ostivat 1950-luvulla. Parinkymmenen hehtaarin suuruinen metsä sijaitsee lapsuuden maisemissa. Sanotaan, että horisontin pitää sijoittamisessa olla kaukana, mutta metsissä se on todella kaukana. Siellä kasvavien makedonianmäntyjen ohi pyöräillessään hän keksi, että voisi kokeilla, viihtyykö laji hänen metsässään. ”Verkostoituminen on hyödyllistä. 9 MAKASIINI 7 • 2015 3937_.indd 9 15.10.2015 17.29. Myllykoski ei tuntenut muita metsänomistajia eikä juuri metsäalalla työskenteleviäkään, joten hän päätti liittyä Pääkaupunkiseudun metsänomistajat PKMO ry:een. Tilaan kuuluu myös rintamamiestalo ja hieman peltoa. Heidän metsänsä sitovat ilmakehän hiilidioksidia ja heidän kasvattamistaan puista valmistetaan niin rakennuksia, paperia, vaatteita kuin muovia korvaavia kalvojakin. Viime vuonna istuttamani lehtikuuset kaataa joku toinen ehkä 2100-luvulla.” Myllykoski nauttii myös siitä, miten monessa asiassa metsänomistajat ovat mukana. Onneksi puolisonikin on innostunut metsätöistä.” Katri Myllykoski käy metsässään kymmenisen kertaa vuo”Sanotaan, että horisontin pitää sijoittamisessa olla kaukana, mutta metsissä se on todella kaukana. Aika vain on turhan kortilla, kun ansiotyö on Helsingissä ja metsä kaukana kotoa. Siellä kasvaa makedonianmäntyjen lisäksi muun muassa vuorijalavaa, dahurianlehtikuusta, palsamipihtaa ja mustakuusta. ”Ihmisikä on metsäpuuhissa aika lyhyt. Sisko on jatkanut veljen jalanjäljissä, ja vajaan kahden hehtaarin suuruisen peltoaukean ympärille on hiljalleen syntynyt kokonainen arboretum. Metsänomistamisessa Myllykoskea kiehtoo sen pitkäjänteisyys. Samaan aikaan metsäkiinnostuksen kanssa heräsi myös kiinnostus metsäalan yhdistystoimintaan. Varsinkin etämetsänomistajat voivat tuntea olonsa yksinäisiksi.” Myllykosken mukaan metsänomistajayhdistykseen kuuluminen kannattaa, vaikka metsänsä hoidattaisi avaimet käteen -periaatteella. Yhdistyksissä pääsee vaihtamaan kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Muuten Saarijärvellä sijaitseva metsä on pitkälti talousmetsää. Alun perin kotitilan peri Myllykosken veli. Myllykosken veli oli kiinnostunut erikoispuulajeista ja istutti niitä Saarijärven metsään. Myllykosken mielipaikka on rannasta nouseva jäkälän ja sammalen peittämä kallio. ta, ensin kuolinpesän kautta ja viimeiset kuusi vuotta omillaan. Metsätaloudessa ei pikavoittoja harrasteta. ”Metsän omistaminen sujuu etämetsänomistajalta kyllä hyvin, mutta metsänhoitotöiden tekeminen on asia erikseen. Myllykoski työskentelee valtiolla laatuja kehittämistehtävissä. Tänä vuonna hänet valittiin yhdistyksen varapuheenjohtajaksi. Metsätaloudessa ei pikavoittoja harrasteta.” Hanhien syysmuutto on käynnissä Viikin peltojen yllä. Myllykoski innostui metsäasioista ja lunasti tilan lopulta itselleen. Kun kuulee muiden kokemuksia, pystyy paremmin suhteuttamaan yrityksistä saamaansa tietoa. Sen hän olisi halunnut suojella Metso-ohjelman eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman kautta, mutta vajaan hehtaarin suuruinen kallio oli liian pieni ohjelmaan. Puusto on tosin kauttaaltaan niin nuorta, että puukauppatuloja Myllykoski ei odota metsästään itse juuri saavansa. Tuotot tulevaisuutta Myllykoski pysähtyy risteykseen ja osoittaa peltojen takana näkyvää metsän laitaa
”Kun sai hyvän draivin päälle, puuta kyllä kaatui.” METSÄNOMISTAJA dessa. Niiden taimia on löytynyt Viikissä sijaitsevasta Pienestä Taimipuodista. Metsäalan organisaatioita on pilvin pimein ja kaikki tarjoavat palveluitaan. Hänen mielestään metsäalalla on hyvin tarjolla tietoa uusillekin metsänomistajille. Tietoa saa, kun sitä vain hankkii. Lisäksi istutus tehdään keväällä, jolloin ei vielä ole juurikaan hyttysiä ja kärpäsiä.” Raivaamiseen voi Myllykosken mukaan tulla himo. Se, mitä siinä ajassa ei ehdi tehdä, teetetään paikallisen metsänhoitoyhdistyksen metsureilla. Siellä kasvoi pajupensaita, joissa oli valtavat oksat. ”Pelto oli pusikoitunut pahasti. Niitä oli hankala raivata, mutta kun sai hyvän draivin päälle, puuta kyllä kaatui.” Tietoa saatavilla Oppia metsänhoitotöiden tekoon Myllykoski on hakenut ammatillista koulutusta Hyvinkäällä ja Riihimäellä tarjoavan Hyrian kursseilta. 10 MAKASIINI 7 • 2015 3937_.indd 10 15.10.2015 17.29. Istuttaessa tulee herkästi mietittyä kauaskantoisia ajatuksia, kuten mitä kaikkea taimet kasvaessaan kokevat ja kuka puut korjaa. Niin kävi, kun hän perkasi peltoa lehtikuusten istutusta varten. Myös kirjallisuutta löytyy paljon.” Sitä, että kaikki metsänomistajat eivät ole maanviljelijöitä tai Katri Myllykoski on istuttanut metsäänsä makedonianmäntyjä ja muita erikoispuulajeja. ”Istutus on joutuisaa ja melko helppoa työtä. ”Metsäasiat eivät ole mitään rakettitiedettä. Metsänhoitotöistä suosikki on istutus
”Metsistä nautin omissa metsissä, täällä lähden mieluummin merenrantaan”, hän sanoo. Metsäpinta-alan kasvattaminen ei ainakaan tällä hetkellä ole suunnitelmissa. Sen näkee jo siitä, miten suosittuja esimerkiksi Pääkaupunkiseudun metsänomistajien järjestämät tilaisuudet ovat. ”Tunnen paikat siellä hyvin. Lisäksi pääkaupunkiseudulla asuu paljon ihmisiä, joilla ei ole omaa metsää minne mennä. Lisäksi varsinkin etämetsänomistajia syytetään hänen mukaansa usein siitä, etteivät he huolehdi metsistään. Viime viikolla järjestetty metsän omistajanvaihdosta käsittelevä kurssi täyttyi saman tien.” Osa metsänomistajista, jotka omistavat metsää alle keskimääräiset 30 hehtaaria, kokevat, etteivät metsäyhtiöt ole kiinnostuneita heidän metsistään. Metsänomistajat valittavat, etteivät metsäyhtiöt osta puuta ja metsäyhtiöt valittavat, etteivät metsänomistajat myy puuta.” Itse Myllykoski on tyytyväinen pariinkymmeneen hehtaariinsa. asu lähellä metsäänsä, ei Myllykosken mukaan metsäalalla aina muisteta. ”Aina välillä kuulee sellaisia juttuja, että metsää pitää omistaa vähintään sata hehtaaria, jos haluaa saada puunsa kaupaksi. Myllykoski on innokas puolukanpoimija mutta puolukatkin hän hakee mieluiten omasta metsästä. Myllykoski ei tällaista ole huomannut, vaikka onkin muilta vastaavaa kuullut. Säästän pääkaupunkiseudun marjametsät heille.” Pyöräreitti vie Viikissä peltojen halki. ”Se ei pidä paikkaansa. Vaikka Myllykoski mielellään pyöräilee työmatkat puulajipuiston kautta, ei hän muuten juuri liiku pääkaupunkiseudun metsissä. 11 MAKASIINI 7 • 2015 3937_.indd 11 15.10.2015 17.29. Vaikea sanoa, mikä on lopullinen totuus. Metsästä merenrantaan Aurinko on laskenut puiden latvusten taakse ja Viikin arboretumissa alkaa hämärtää
Kun tämä raja ylittyy, laivoilla tuotava ulkomainen metsähake on markkinaselvityksen mukaan halvempaa kuin rekoilla tuotava suomalaishake. Myös kotimaista laivoilla. ”Kotimaista haketta saa myös tuoda laivoilla. Jos hakkeen osuus voimalan kaikesta polttoaineesta halutaan nostaa 70 prosenttiin, halvinta on tuoda nousun vaatima lisähake ulkomailta”, kertoo toimitusjohtaja Tapani Bastman Turun Seudun Energiantuotannosta. Suomeen tuotiin viime vuonUpM työllistää oppisopimuksella euroopan suurin puutavara-auto on otettu käyttöön lapissa. Tarjolla on noin 60 paikkaa kaksivuotiseen levyalan ammattitutkintoon tähtäävään koulutusohjelmaan. Myös rekkojen kasvanut kuljetuskyky pitää ottaa huomioon”, Fredriksson sanoo. Meillä ei ole mitään sitä vastaan.” Jos tavoitteena on suurelta osin metsähakkeella pyörivä voimala, eikö laitos olisi kannattanut sijoittaa sisämaahan lähemmäs metsiä. Hänen mukaansa tuontihakkeen merkitys hakevoimaloissa ei ole tällä hetkellä suuri. Näin käy ainakin, jos Naantaliin syksyllä 2017 valmistuvan sähköja lämpövoimalan suunnitelmat toteutuvat. Kaukolämpöä toimitetaan Turkuun ja rannikolla sijaitsevaa Turkua ei voi siirtää”, Bastman sanoo. Sähkönja lämmöntuotto suomalaisella metsähakkeella on jo nyt vaikeuksissa, mutta tulevaisuudessa soppaan voi tarjota oman lusikkansa vielä tuontihake. UPM:n vaneritehtailla jo käynnissä olevissa oppisopimusryhmissä opiskelee noin 50 henkilöä. Hinta ratkaisee.” Ulkomaalainen hake tulisi Bastmanin mukaan todennäköisesti Itämeren alueelta. Tuontihake olisi Fredrikssonin muUhkaako tuontihake kotimaista. 104-tonnisella jättirekalla ajetaan Metsähallituksen puita inarista rovaniemelle. kaan peräisin todennäköisesti Baltiasta, mutta Itämerellä liikkuvista hakelasteista kilpailevat myös ruotsalaisvoimalat. UUTISET Lyhyesti UPM Plywood käynnistää oppisopimuskoulutuksen vaneritehtaillaan Savonlinnassa, Joensuussa ja Mikkelissä. Bastman korostaa, että laskelmat perustuvat tämän hetken tilanteeseen. Biopolttoaineita hyödyntävä voimala ennakoi tarvitsevansa metsähaketta ulkomaita myöten. ”Kotimaista hakettakin voi kuljettaa laivoilla rannikkoa pitkin. 13-akselinen yhdistelmä voi kuljettaa puuta noin 77 tonnia. Vaikka kotimaista haketta tarvitaan suuri määrä, miltei puolet voimalan käyttämästä hakkeesta olisi siis tuontihaketta. Hakkeen lopullinen osuus energiantuotannosta on vielä auki. ”Nyt näyttää siltä, että voimalan polttoaineesta 40 prosenttia olisi kotimaista haketta. Ennätysrekka liikenteeseen lapissa H a N N U Ja U H ia iN eN 12 MAKASIINI 7 • 2015 12 MAKASIINI 7 • 2015 3938_.indd 12 16.10.2015 15.11. TekSTi ValTTeri SkyTTä Halpa kivihiili, lämpimät talvet, muuttuva tukipolitiikka. Täydessä lastissa oleva rekka kuluttaa dieseliä noin 65–80 litraa sadalla kilometrillä. Metsähallitus arvioi, että jättirekan ansiosta kuljetuskustannukset pienenevät merkittävästi, mikä lisää metsätalouden kannattavuutta. ”Voimalan sijainti riippuu kaukolämpöverkosta. ”Mitään ei ole päätetty. Taustalla vanha hiilivoimalaitos. Bastmanin mukaan kotimaista metsähaketta voidaan hankkia rannikolla sijaitsevaan Naantaliin enimmillään 130 kilometrin päästä sisämaasta. Naantalin tulevan voimalaitoksen peruskivi muurattiin lokakuun alussa. Naantalin tulevaan jättivoimalaan voitaisiin selvityksen perusteella laivata haketta ulkomailta. Tällä hetkellä tuontihakkeen rooli energiantuotannossa on pieni. ”Rannikolla olevat voimalat ovat tuontihaketta kokeilleet, mutta yhdelläkään se ei ole jäänyt merkittävään rooliin.” Fredriksson ei ole valmis allekirjoittamaan suoralta kädeltä Naantalin selvitystä, jonka mukaan tuontihake voisi olla kahden vuoden kuluttua halvempaa kuin kotimainen. Haketta selluksi Kotimainen metsähake pärjää hyvin hintakilpailussa tuontihakkeen kanssa, Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson arvioi. Tavoitteena on varmistaa, että osaavaa henkilöstöä on saatavilla, kun tuotanto lisääntyy ja työntekijöitä jää eläkkeelle
Taustalla vanha hiilivoimalaitos. lisäksi kysyntä pieneni, koska polttoaineen varastotilanne oli lämpimän talven jälkeen hyvä”, sanoo Bioenergia ry:n Tage Fredriksson. Pottiputki toimii puutarhassa yhtä hyvin kuin metsänviljelytyömaallakin.” JUHa-MaTTi TarVaiSeN ViNkki kUkkaSiPUleideN iSTUTUkSeeN, STora eNSo MeTSäN HeNkilöSTöJUlkaiSU MaPMeTSä 3/2015. Näin on aina sanottu. Metsähakkeeksi päätyvästä energiapuusta yli puolet on rankapuuta. omaa suosikkiaan voi äänestää osoitteessa www.woodarchitecture.fi/puupalkinto. Metsävarakartat vapaasti saatavilla 13 MAKASIINI 7 • 2015 13 MAKASIINI 7 • 2015 3938_.indd 13 16.10.2015 15.11. ero sertifioitujen ja sertifioimattomien metsien välillä on usein valtava.” PeFC SUoMeN PääSiHTeeri aUVo kaiVola, PriNT&Media 5/2015. Palkinnon jakaa Puuinfo. Puupalkinnon voittaja julkistetaan Helsingissä 26. Suurin osa tuontihakkeesta käytetään metsäteollisuuden, tarkemmin massateollisuuden, raaka-aineeksi. marraskuuta järjestettävässä Puupäivässä. ”Suomi elää metsästä ja metallista. Ja tältä tulevaisuuskin näyttää.” VTT:N eläkkeelle JääVä PääJoHTaJa erkki kM lePPäVUori VTT:N UUTiSkirJeeSSä 8.10.2015. Jos kehitetään satamien kykyä vastaanottaa haketta, kannattaa muistaa, että myös rautatiekuljetuksissa on mahdollisuuksia.” 40 Suomen hirvikanta on nyt noin 40 prosenttia pienempi kuin vuosituhannen vaihteessa. Polttoon tuontihakkeesta päätyy Luken arvion mukaan noin 0,5 miljoonaa kuutiota. Vuoden 2013 inventointiin perustuvia karttoja voi katsella Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen paikkatietopalvelusta ja ladata luken tiedostopalvelun kautta. yhdeksän ehdokkaan joukossa ovat muun muassa Siikajoelle valmistunut ruukin terveysasema, Vantaalla sijaitseva puukerrostalo PuuMera ja Tenholaan rakennettu Talo Åkerudden. puupalkintoehdokkaat julkistettu luonnonvarakeskuksen (luke) uusimmat metsävarakartat ovat saatavilla. na Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan 2,5 miljoonaa kuutiota haketta. kartat perustuvat valtakunnan metsien inventoinnin maastomittauksiin, satelliittikuviin sekä Maanmittauslaitoksen maastotietokannan ja korkeusmallin kaltaisiin tietolähteisiin. energiapuuksi ostettavan rankapuun pystykauppahinnasta suli keväällä ja alkukesästä peräti kolmannes alkuvuoteen nähden luken tilastojen mukaan. energiarangan hinta ilman valtion tukea oli keskimäärin pystykaupoissa 2,6 euroa ja hankintakaupoissa 25 euroa kuutiolta. Koska pääosa tuontihakkeesta menee metsäteollisuuden käyttöön, haketta tuodaan samasta suunnasta kuin muutakin puuta: itärajan yli. Kokonaisuudessaan Suomen lämpöja voimalaitokset käyttivät viime vuonna noin 7,5 miljoonaa kuutiota metsähaketta. Naantalin tulevan voimalaitoksen peruskivi muurattiin lokakuun alussa. Energiarangan hinta laski Vuoden 2015 Puupalkintoehdokkaat on julkistettu. ”kemeratuki muuttui keväällä, ja energiapuukauppa oli vilkasta ennen muutosta. ”Hakkeen junakuljetuksissa Suomi on selvästi esimerkiksi Ruotsia perässä. ”90 prosenttia maailman metsistä ei ole sertifioitu
Energiapuun käyttötavoitteet sen sijaan karkaavat. m³ 57,1 57 Sahatavaran tuotanto, %-muutos +1–2 +2–3 polttoaineiden halpuus. Kuusikuitupuun hinta on luisunut ja lasku näyttää jatkuvan. Kuluneen kymmenvuotiskauden tarkastelussa puutavaralajit ovat pitäneet reaalihintansa kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Koivutukilla tapahtui hintatason lasku finanssikriisin vuosina, mutta koivutukki on sittemmin pitänyt hintansa. Lämmitykseen ja jäähdytykseen kuluu noin neljännes tavallisen kerrostalon vaatimasta energiasta. Ensi vuoden käyttömäärän arvioidaan pysyvän tämän vuoden tasolla, kahdeksassa miljoonassa kuutiometrissä. Paperiteollisuus tuottaa edelleen noin 40 prosenttia metsäteollisuuden viennistä. Lyhyesti Helsingin ensimmäisille passiivitasoisille puukerrostaloille on myönnetty rakennusluvat. Luke näkee paperien hintojen pysyvän tämän vuoden tasolla ja selluhintojen nousevan lievästi. Investointeja hillitsee EU:n tukipolitiikan epävarmuus ja sekä päästöoikeuksien että fossiilisten Puumarkkinoiden mannerlaatat liikkeessä Hakkuut lisääntyvät ensi vuonna. Sellun hinta laskee PTT:n ennusteen mukaan 4–6 prosenttia, koska maailmalle tulee lisätuotantoa. Luken ja PTT:n ennusteet poikkeavat selvimmin siinä, mitä ensi vuonna tapahtuu paperien ja sellujen hinnoille. KaKsi ennustetta vuodelle 2016 Luke PTT Tukkipuu, kantohinnan muutos, % +1–2 +1–2 kuitupuu, kantohinnan muutos, % -1–1 0–2 Markkinahakkuut, milj. Tutkimuslaitosten viesti on pitkälti sama: ensi vuodesta on tulossa pirteämpi metsävuosi. Metsähakkeen käyttö on pudonnut kasvu-uralta ja poliittisesti sovittujen tavoitteiden saavuttaminen näyttää vaikealta. Luke ennustaa, että tukkien hakkumäärät kasvavat ensi vuonna kaksi ja kuitupuun hakkuut neljä prosenttia. Helsinkiin energiapihejä puukerrostaloja Metsähallituksen kulttuuriperintökohteiden inventointi on loppusuoralla. Yksikköhintoihin ei kuitenkaan ole tulossa oleellista korotusta. kaukaisimmat löydetyt kohteet ovat varhaiselta kivikaudelta ja tuoreimmat 60-luvulta. Kartongilla tehdään joka tapauksessa rahaa, sillä liikevoittoprosentit ovat korkeita. Vientihintoihin molemmat laitokset ennustavat lievää nousua. Ensi vuoden voittaja on kartonki, jonka tuotantoon PTT ennustaa jopa kymmenen prosentin kasvua. Näin voi päätellä Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) hiljattain julkistetuista suhdanne-ennusteista. Lisäyksestä valtaosa eli 1,5 miljoonaa kuutiometriä hakataan yksityismetsistä, joiden hakkuut nousevat 46 miljoonaan kuutiometriin. Tähän mennessä on inventoitu noin neljä miljoonaa hehtaaria valtion maita. Paperien tuotantoja vientimäärien ennakoidaan alenevan enimmillään viisi prosenttia. Hinnoissa lievää nousua Kantohinnat nousevat lievästi hiomokuusta lukuun ottamatta. Kuiduttavassa teollisuudessa viime vuosien kaksijakoinen kehitys jatkuu. PTT ennustaa paperien hintoihin lievää nousua. UUTISET Mikko Häyrynen Puumarkkinat ovat rakenteellisessa muutoksessa, sillä sellun hyvän menekin ja kuiduttavan teollisuuden investointien vuoksi kuitupuun kysyntä kasvaa tukin kysyntää enemmän. Hankkeessa on löydetty ja dokumentoitu ihmisen metsiin jättämiä merkkejä noin 10 000 vuoden ajalta. Ylipäätään markkinahakkuiden ennakoidaan kasvavan vajaat kaksi miljoonaa kuutiometriä 57 miljoonaan, joka on lähellä huippuvuoden 2007 määrää. Honkasuon asuinalueen kaikki rakennukset on asemakaavassa määrätty puurakenteiseksi. Sahatavaran ja vanerin tuotanto ja vienti kasvavat joitain prosentteja. Passiivitaloissa uusiutuvaa energiaa hyödynnetään katoille asennettavilla aurinkosähköpaneeleilla. Kartonki ensi vuoden voittaja Euroalueen talouden uskotaan elpyvän ja kotimaan omakotirakentamisessakin nähdään orastavaa kasvua. Pakkauskartonkien, sellun ja pehmopaperien käyttö lisääntyy, mutta painopaperien kysyntä supistuu. PTT:n puunmyyntitulojen ennuste on aavistuksen rohkeampi. Talot rakennetaan Honkasuon puuasuinalueelle. Aineistoa voidaan hyödyntää tutkimuksessa, matkailussa ja metsien virkistyskäytössä. PTT ja Luke ennakoivat kuitupuun menekin kasvavan enemmän kuin tukkien. Kuusikuitupuun hintaa painaa alaspäin siirtymä hiomokuusesta sellupuuksi, koska paperinteko vähenee, mutta sellunkeitto kasvaa. Metsätalouden hehtaarikohtainen liiketulos pysyy noin 100 eurossa. Yksityismetsien kantorahasumma nousee Luken arvion mukaan noin 50 miljoonalla eurolla yli 1,6 miljardiin. metsähallitus löysi kulttuurikohteita H A n n A ke Lo LA -M ä ke Lä in en 14 MAKASIINI 7 • 2015 14 MAKASIINI 7 • 2015 3939_.indd 14 16.10.2015 15.37
Uusia biotuotteita on suunniteltu useampi vuosi, ja ne toteutuvat kaupallisesti vaiheittain. Onko biotuotesanalle katetta. 15 MAKASIINI 7 • 2015 15 MAKASIINI 7 • 2015 3939_.indd 15 16.10.2015 15.37. yksi uusi biotuote tulee olemaan äänekoskella valmistettava kaasumainen biopolttoaine, jonka hyödynnämme itse. 5 mitä biotuotesuunnittelussa tulee ottaa huomioon. Taustalla on osaltaan tukien maksatukseen käytettävä tietojärjestelmä, jonka valmistuminen on viivästynyt. Bioenergia on myös tärkeää. äänekosken jättitehdas valmistaa puusta biomateriaaleja ja -kemikaaleja, mutta myös bioenergia on tärkeää, sanoo niklas von Weymarn. Metsään.fi-palveluun kemeralomakkeet tulevat sitten, kun uudistettu kemeralaki on voimassa. Esitysluonnos on nyt lausuntokierroksella. ”Ohjelmistopäivitys, joka sisältää tukien maksatusosion, valmistuu hieman ennen marraskuun puoliväliä”, sanoo Suomen metsäkeskuksen hankehallintoyksikön asiantuntija Yrjö Niskanen. energiaa lukuun ottamatta kyse on pääosin vientituotteista. Uusi tehdas lisää uusiutuvan energian osuutta Suomessa yli kahdella prosenttiyksiköllä. neuvottelupöydässä on hyviä kumppaneita. Tilannetta hankaloittaa se, että tukihakemusten käsittely on ruuhkautunut. Lisäksi poikkeuksellisen suuri osa hakemuksista on Niskasen mukaan ollut puutteellisia tai virheellisiä. 3 missä vaiheessa biotuotesuunnittelu on. kemerat maksuun marraskuussa Uusi tietojärjestelmä ja puutteelliset hakemukset viivästyttävät tukien maksua. Biotuotteiden kehitys jatkuu uuden tehtaan valmistumisen jälkeenkin. Vanhan kemeralain mukaisia tukia maksetaan vuoden 2019 loppuun asti. kun vanha sellutehdas puretaan kahden vuoden päästä, tilaa on enemmän. äänekoskella ongelmana on tällä hetkellä tehdasalueen pinta-ala. Viivästyksen taustalla ovat kemeralakiin kaavaillut muutokset. KuKa: Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren tutkimusjohtaja niklas von Weymarn. Pyrimme maksimoimaan puusta saatavan lisäarvon, eli ensin tehdään lisäarvoa tuovia biomateriaaleja ja -kemikaaleja. Maaja metsätalousministeriön valmisteleman esitysluonnoksen mukaan esimerkiksi juurikäävän torjuntaa ei enää tueta ja muun muassa nuoren metsän hoidon ja metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen tukiehtoja kiristetään. Tehtaasta tulee erilainen kuin nykyiset sellutehtaat. verkkoon keväällä Mahdollisuus lähettää kemeralomakkeita sähköisesti Metsään.fi-verkkopalvelun kautta siirtyy Niskasen mukaan ensi kevääseen. Uutta tehdasta ujutetaan olemassa olevien tehtaiden väliin kuin kenkää jalkaan lusikalla. Vanhan kemeralain kumoutuminen ja uuden kemeralain voimaantulo kaksinkertaistivat hakemusten määrän. Muutosten on kaavailtu tulevan voimaan ensi vuoden huhtikuussa. 4 miltä itse tehdasalueella näyttää. Tehdas on suunniteltu niin, että siihen voi liittää uusia toimintoja myös myöhemmin. TekSTi VALTTeri SkyTTä Kuvio Iso-Britannia 0,5% Viiden vuoden lasku Omakotirakentaminen 2000–2015 Hellepäivät touko-syyskuussa vuosina 1995-2015 1995 2000 2005 2010 2015* 2005 2010 2015* Lähde: Rakennustutkimus RTS Oy Lähde: Ilmatieteen laitos *Pientaloteollisuus PTT ry:n ennuste) Lämpöä vaihtelevasti 10 20 30 40 50 60 70 80 *(touko-elokuu) Kpl Puuta tuotiin Suomeen heinäkuussa 866 000 m , tuttuun tapaan lähinnä Venäjältä. kun suunta on selvästi biotuotetehtaaseen eikä pelkästään selluun, se aktivoi myös muita. Lähde: Luke Venäjän varassa Venäjä 84 % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 8,5 % Latvia 8,5% Viro 5,5 % Ruotsi 1,5% LiinA kJeLLBerG metsÄnOmistajat saavat odottaa uuden kemeralain mukaisia tukiaan ainakin marraskuun puoliväliin asti. marraskuuta, saa tukirahat tililleen vielä tämän vuoden puolella. MiKsi: Myös biotalouden veturien on löydettävä uusia tuotteita, joiden valmistuksessa Suomi on kilpailukykyinen maailmalla. Vanhan kemeralain mukaisten tukien maksaminen sujuu sen sijaan ongelmitta. on löydettävä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä tuotteita. Mitä: äänekosken tehtaan peruskivi muurattiin lokakuun puolivälissä. Kun hankkeen toteutustiedot toimittaa metsäkeskukseen viimeistään 16. Biotuotetehtaaksi kutsuttu laitos valmistuu syksyllä 2017. 2 mikä rooli biotuotteissa on biomateriaaleilla ja mikä bioenergian tuotannolla. mETSäTyyppI 1 Onko Äänekosken biotuotetehdas-sanalle katetta. Hallituksen säästötavoitteet leikkaavat kemeratukea, joten lakia joudutaan muuttamaan. Vuonna 2020 voimme arvioida, mitä saimme aikaiseksi. ehdottomasti
Operaatiopäällikkö Janne Romakkaniemi Metsä Groupista Rovaniemeltä toivoo pakkasen jatkuvan. 16 MAKASIINI 7 • 2015 16 MAKASIINI 7 • 2015 3941_.indd 16 16.10.2015 14.57. Silloin tien saa huonoon kuntoon jo henkilöautollakin.” Metsä Groupilla on jonkun verran jouduttu siirtämään kesäleimikkoina ostettuja kohteita talven korjuuseen, koska osa teistä on ollut ajokelvottomia. Lapissa ei ole kunnon pohjia ollut moneen vuoteen. markkinat Pakkasista hetken apu Pohjois-suomessa odotetaan jo talvea. Pakkasten ansiosta sinistymisvaaraa ei enää pitäisi olla. ”Pahinta on, jos tulee uudelleen leudot kelit vesisateineen ja jäätyneet tienpinnat sulavat. Huonokuntoiset tiet eivät kuitenkaan kestä edes henkilöautolla liikkumista. Märkä kesä on vaikeuttanut niin korjuuta kuin kuljetuksiakin. Tienposkeen jääneet tukit nimittäin alkoivat pilaantua jo toukokuussa, ellei niitä ajettu heti pois. Hänen mukaansa puunajoa vaivaa ylikapasiteetti, lisäksi tehtaiden puuntarve tuntuu muutenkin olevan nyt normaalia vähäisempi. Pakkasia odotellessa Hankintapäällikkö Kimmo Karjalainen Pohjois-Suomen metsämarkkinoista odottelee muiden puunkorjuusta vastaavien tapaan kunnon pakkasia. Viime päivinä sää on muuttunut vaihtelevammaksi. Sorastuksiakin on tehty muutamassa paikassa. Metsäteitä on kunnostettu puunajojen jäljiltä. Metsähallituksen puunajoon on kokeiluluvin tulossa entistä isompia rekkoja. Ojitusalueiden pienarteille riittää vähempikin pakkanen. ”Järki matkassa” Puutavara-autoilija Janne Kaihua Rovaniemeltä kertoo, että keleistä huolimatta pahoilta tievaurioilta on toistaiseksi vältytty. Ajomatkat ovat yleensä lyhyempiä ja puutavaramäärät lanssia kohden pienempiä kuin Metsähallituksella. TeksTi ja kuva Hannu jauHiainen Lokakuun alun pakkaset ovat helpottaneet puiden ajoa kesäajokelpoisilla teillä Pohjois-Suomessa. ”On pidetty järki matkassa.” Jonkin verran puunostajat ovat kuitenkin joutuneet lanaamaan teitä ajon jäljiltä. Märkyys aiheuttaa sen, että pakkasta pitää olla paljon ja pitkän aikaa, jotta talviteiden pohjina käytettävät suot jäätyisivät. ”Viime vuonna suot olivat liian kuivia, jotta ne olisivat jäätyneet. Kaihualla on käytössä viisi puutavara-autoa, joista ajossa on nyt neljä. Nyt ne ovat taas liian märkiä”, Karjalainen toteaa. Huonokuntoisimmat metsätiet ovat olleet käyttökelvottomia märän kesän aikana. Kaihua ei usko, että sellaiset yleistyisivät yksityisellä puolella. Metsäteille on ajettu harkiten. Märkä kesä aiheutti sen, että osa normaalisti kesäkorjuukelpoisista leimikoista jouduttiin jättämään talvikorjuuseen. Rommakkaniemen mukaan tämä kesä on tukin varastoinnin suhteen ollut poikkeuksellinen. Paikoin myös maastossa on ollut niin märkää, ettei kesäharvennuksia ole pystytty tekemään
ensiharvennus 10,46 . ensiharvennus 11,77 . 10,73 . 15,26 . ensiharvennus 11,27 . 53,27 . 15,33 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 47,78 . Indeksi kertoo muutoksista 17 MAKASIINI 7 • 2015 17 MAKASIINI 7 • 2015 3941_.indd 17 16.10.2015 14.57. 17,24 . uudistushakkuu 56,54 . 38,09 . Harvennushakkuu 43,85 . 14,6 . 36,25 . 16,39 . 45,11 . 15,67 . 15,50 . Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2014 2015 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 1/2014 8/2015 2010 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 2011 2012 2013 2014 2015 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 85 90 95 100 105 110 300000 600000 900000 1200000 1500000 10 20 30 40 50 60 valitse pystyhakkuut koko maa kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. 55,42 . 18,40 . 49,34 . nousussa . Harvennushakkuu 45,08 . 43,37 . 16,86 . 15,53 . 15,39 . 16,45 . 15,52 . 45,11 . 46,22 . 17,29 . 14,91 . 41,23 . 36,89 . 14,32 . 35,39 . 17,32 . esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut 10 prosenttia joulukuusta 2010. 46,76 . 14,25 . uudistushakkuu 55,98 . 14,97 . 13,36 . 53,5 . ensiharvennus 11,28 . 14,37 . 17,72 . 16,49 . 15,36 . 11,43 . 15,66 . 15,25 . Harvennushakkuu 47,23 . 15,28 . 14,81 . 15,44 . 18,20 . 17,20 . uudistushakkuu 57,13 . 17,20 . 10,13 . 48,21 . 54,25 . 15,2 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 53,74 . 50,29 . 10,90 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. uudistushakkuu 48,86 . 52,00 . 54,58 . 36,76 . 14,96 . 10,71 . ensiharvennus 10,83 . 14,92 . 18,57 . 11,22 . 18,26 . 10,32 . 17,06 . 53,68 . ensiharvennus 12,35 . 17,90 . 16,64 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,66 . Harvennushakkuu 48,44 . 13,70 . 11,96 . 12,00 . 46,31 . Harvennushakkuu 48,08 . 12,69 . 14,76 . 42,5 . 14,32 . 17,38 . ensiharvennus 11,43 . 43,27 . 15,21 . 43,44 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 50,42 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,33 . 54,64 . silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 15,23 . 14,98 . 53,99 . Harvennushakkuu 48,59 . 15,67 . 16,98 . 40,63 . 16,37 . 11,32 . 41,57 . 12,32 . 17,41 . 41,71 . 16,49 . 55,04 . 16,69 . 10,75 . 15,21 . 36,58 . 39,93 . 44,88 . 17,48 . Luonnonvarakeskuksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 17,25 . 41,23 . Harvennushakkuu 46,86 . Harvennushakkuu 46,86 . uudistushakkuu 51,87 . 18,01 . 14,34 . 46,61 . 44,78 . 18,01 . 15,51 . 17,50 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,62 . indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. uudistushakkuu 56,81 . uudistushakkuu 56,14 . 15,53 . 18,09 . 14,83 . Raakapuun kantohinnat syyskuussa viikolla 41 . uudistushakkuu 55,47 . 11,31 . 43,37 . 13,81 . 14,55 . ensiharvennus 11,47 . 15,61 . 55,47 . 16,56 . indeksin laskennassa erityyppisten leimikoiden – uudistus, harvennus ja ensiharvennus – osuudet pidetään samoina, mitkä ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,51 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,19 . 12,98 . 52,96
Forest kilpi one oy ja United Bankers -varainhoitoyhtiö ostivat yhteensä noin 2 850 hehtaaria 11 miljoonalla eurolla. Leimikko koostui noin 40 hehtaarin ensiharvennuksesta sekä noin neljän hehtaarin kokoisen vajaatuottoisen kuusikon päätehakkuusta. Jos tälle kohteelle olisi tehty taimikonhoito 10–15 vuotta sitten, hoidon kulut olisi nyt saatu moninkertaisesti takaisin. Ensiharvennuskohteet ovat aurausalueen männiköitä. Suurista ja hyvistä kohteista käydään aitoa kilpailua. ”kolmelta kohteelta sain puuta 5–20 prosenttia myyntiarviota enemmän. Hehtaarimäärä nousi elokuusta 300:lla. eniten kauppoja tehtiin Pohjanmaan maakunnissa, mutta varsin paljon myös kymenlaaksossa. Metsänomistaja sai vain yhden tarjouksen, joka oli kohtalainen olosuhteet huomioon ottaen. Hinnoittelussa on otettu huomioon se, että ensiharvennuskohteet raivataan ostajan lukuun. Puut myytiin tälle ostajalle. Vaikka leimikko sijaitsee pääosin teiden läheisyydessä, se ei herättänyt ostajissa suurta kiinnostusta. Kemeratuet menevät ostajalle. kahdella tilalla jäin arvion alle 5–10 prosenttia.” kahdella kohteella Liljeroos arvioi tukkiosuuden 15 prosenttia suuremmaksi ja kahdella kohteella viisi prosenttia pienemmäksi. pystyKauppa lapissa Puutavaralaji m³ €/m³ Mäntytukki 130 45 kuusitukki 120 43 Mäntykuitu 420 16 koivukuitu 100 14 energiapuu 2 400 6 Yhteensä 3 170 m3 33 530 € 18 MAKASIINI 7 • 2015 18 MAKASIINI 7 • 2015 3864_.indd 18 16.10.2015 15.30. HannU JaUHiainen MetSänoMiStaja laittoi myyntiin noin 45 hehtaarin leimikon, jonka metsänhoitoyhdistys oli tehnyt. Kohteeseen perehtyminen kannattaa Liljeroos arvioi tilauksesta viisi myyntikohdetta eri puolilta etelä-Suomea, yhteisalaltaan noin 500 hehtaaria. markkinat Mikko Häyrynen SyySkuuSSa omistajaa vaihtoi noin 5 800 metsähehtaaria 13,7 miljoonan euron yhteishinnalla, Hannu Liljeroosin metsätilakauppojen seuranta osoittaa. Leimikko on osa metsätilaa, jossa ei ole tehty minkäänlaisia metsänhoitotöitä tai hakkuita 40 vuoteen. ”Tukkiosuus voi hyvälaatuisissa puustoissa olla noin puolet, mutta pahat runkoviat kuten mutkat ja lenkous alentavat sitä merkittävästi.” Hyvistä tiloista aitoa kilpailua Kuukauden puukauppa metsätilaKaupat tammi–syysKuussa 2015 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 13 7 176 Satakunta 24 18 433 28 28 125 45 4 901 39 0,93 Häme-Uusimaa 65 41 1 163 32 13 119 39 5 233 44 1,05 etelä-karjala 22 16 340 36 14 109 41 4 008 37 0,86 kymenlaakso 26 27 605 26 13 122 35 4 500 37 0,92 Pirkanmaa 62 42 1 203 31 9 103 29 3 681 36 0,93 etelä-Savo 110 81 2 446 33 8 101 34 3 712 37 0,83 eja k-Pohjanmaa 92 68 1 727 28 11 89 22 2 452 28 0,87 keski-Suomi 79 59 2 007 32 10 110 33 3 755 34 0,83 Pohjois-Savo 84 60 2 666 31 8 103 31 3 225 31 0,81 Pohjois-karjala 130 89 4 024 26 10 120 33 3 437 29 kainuu 243 162 14 428 16 6 96 23 1 920 20 0,81 Pohjois-Pohjanmaa 202 126 5701 19 8 85 17 1 721 20 0,93 Lappi 95 80 4528 19 8 65 11 1 074 17 0,77 Koko maa 1 247 876 41 447 96 26 2 493 26 syyskuun kaupat 178 114 5 819 -23** *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta.** Syyskuun kauppojen vaikutus vuoden tähänastiseen keskihintaan. Kallista raivausta ei tarvitsisi tehdä ja puusto olisi kuitupuuna korjattavissa. Niissä kasvaa runsaasti myös hieskoivua sekä alikasvoksena olevaa kuusta. esimerkiksi etelä-Suomen yhteismetsä osti Pohjois-Savosta noin sadan hehtaarin tilan huomattavasti hintapyyntöä korkeammalla hinnalla, reilulla puolella miljoonalla. Lisäksi UB-yhtiö osti eri myyjiltä yhteensä noin 2 300 hehtaaria 4,9 miljoonan euron yhteishinnalla. Hoitamattomalla huono menekki Ostajan tarjouksessa vähäpuustoiset päätehakkuukohteet ja ensiharvennukset on hinnoiteltu samaan tasoon. Tilasto ei sisällä UPM:n suursijoittajille suuntaamia kauppoja, joita tehtiin syyskuussa kaksi. ”Suosittelen ostajia tutustumaan myyntikohteeseen ja varmistumaan varsinkin arvokkaimpien kuvioiden ominaisuuksista.” Tarkastetuille kohteille oli yhteistä, että tuoreen kankaan viljelymänniköiden laatuvikoja ei ollut otettu tarpeeksi huomioon. Raivauksesta huolimatta pääosa harvennuspuustosta korjataan rungon pienuuden vuoksi energiapuuksi. Ensiharvennuksilta ei tukkipuuta kerry. Ensiharvennusmetsissä taimikonhoito on jäänyt tekemättä, joten ne pitää raivata ennen hakkuuta
uusi kysymys: aiotko käydä Metsämessuilla. Metsäalan ruotsalainen keskustelupalsta. Meikäläisen ennuste on, ettei Suomen keskilämpö paljonkaan muutu. Siellä on aina kylmää, sateista ja tuulista. METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”Luonnon oma taideteos näytti kauempaa oikealta linnulta.” Pahkatar TuohesTa synTyi linTu Linkin osoite kertoo kaiken tarpeellisen. 20 40 60 80 100 Kyllä 71 % Ei 29 % Vastauksia 111 lä. kaikilla on mennyt puuvalinnat metsään.” MjO ”Ihminen on ongelmanratkaisukyvyltään ja sopeutuvuudeltaan ainutlaatuinen olento, joten nukkukaamme yömme rauhassa!” Puun takaa ”amerikkalaiset tutkijat ovat ennustaneet 97 prosentin todennäköisyydellä, että auringon aktiivisuudessa tulee ensi vuosikymmenellä hiljaisempi jakso. kenenkään ei tarvitse olla huolissaan puuvalinnoista. Saamme taas ns. helda.helsinki.fi/handle/10138/127/ brOwse?type=dateissued ”Perjantaina oli uutisissa Ilmatieteen laitoksen johtaja. pikku jääkauden, joka kestää useampia vuosikymmeniä.” POrtIMO ”Sauna lämpenee nopeammin ja 10 astetta lämpimämmällä kivellä on mukavampi istua.” hEMPuttaja ”joko kannattaa varata banaanipuiden taimia. Olot kyllä muuttuvat kurjemmiksi.” tIMPPa ”kun on ennustettu, että kuusi alkaa kärsiä kuivuudesta, niin pitääkö ojia alkaa täyttää tulevaisuuden päätehakkuiden jälkeen?” aMMattI raIVOOja paluuta joskus 100 vuoden kuluttua.” kOrPItuVan tanELI ”jos Suomen keskilämpötila nousisi 10 astetta, niin Etelä-Suomessa olisi Espanjan ilmasto. hän kertoi, että vaikka saastuttaminen loppuisi nyt heti, niin ilmastonmuutos etenee seuraavat 50 vuotta! Suomen lämpötila nousee pahimmillaan 10 astetta seuraavan 100 vuoden aikana.” rISuParta ”Pannaan samaan koppaan kuin Erkki Lähteen ennustus 70ja 80-lukujen taitteessa: Suomesta kuolevat kaikki havupuut vuoteen 1995 mennessä. biOtuOtetehdas.fi/artikkelit/seuraasuOraa-lahetysta-rakennustyOmaanedistymisesta Och samma på svenska. Metsälehden keskustelupalstalla pohdittiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Se on Suomen leveyspiireil19 MAKASIINI 7 • 2015 19 MAKASIINI 7 • 2015 3936_.indd 19 15.10.2015 16.51. tai ojat voi jättää avaamatta ja alkaa riisinviljelijäksi.” tOrPParI ”Mieleen tulee Islanti. Olisivatko edullisempia ennakkotilaajalle. skOgsfOrum.se helsingin yliopiston vanhan metsäkirjallisuuden tietokanta. Vaikka päästöjä pienennettäisiinkin, niin tämä tapahtuu silti, mutta päästöjen pienennys nopeuttaa havupuiden entä kun lämpenee. Gallup oletko tyytyväinen saamiisi metsäpalveluihin
20 MAKASIINI 7 • 2015 20 MAKASIINI 7 • 2015 3910_.indd 20 15.10.2015 18.20. Teema: meTsäpalveluT ApuA ryteikköön 55% Metsälehden lukijakyselyssä ostetuimmaksi metsäpalveluksi nousi metsäsuunnitelma
ApuA ryteikköön Jos metsänomistajan oma aika, osaaminen tai into ei riitä, on apua tarjolla. TeksTi valTTeri skyTTä kuviTus eeva vaahTera 21 MAKASIINI 7 • 2015 21 MAKASIINI 7 • 2015 3910_.indd 21 15.10.2015 18.20. Wille Rantanen teki metsäsuunnitelman Seppo Hietaselle
Metsäpalveluiden käytön povataan yleistyvän tulevaisuudessa, mutta metsäasioihin on jo nyt tarjolla runsaasti ammattiapua. Avuksi tuli metsäpalveluyrittäjä Wille Rantanen. Mukavinta puuhaa on raivaaminen, ja sahaus sujuu Salon Kiskossa sijaitsevissa taimikoissa jo vankalla kokemuksella. Lisäksi monella paikkakunnalla on pieniä yhden tai kahden hengen metsuriyrityksiä. Sen avulla hän voi ajoittaa puukaupat ja metsänhoitotyöt oikeaan hetkeen. ”Kiireellisimmät taimikonraivaukset tulevat alkupäähän. Jos on kaksi suunnilleen samanikäistä taimikkoa, suunnitelmasta tietää, kummalle raivattavista kuvioista menee ensin. Suuriin palveluntarjoajiin kuuluvat metsänhoitoyhdistykset, Otso-metsäpalvelut ja metsäyhtiöt Stora Enso, UPM sekä Metsä Group. Hoitoa kaipaavia taimikoita on kuitenkin sen verran runsaasti, että urakoiden suunnittelussa tarvitaan apua. Hän tekee Hietaselle metsäsuunnitelman, josta näkyy muun muassa taimikoiden hoitojärjestys. Erityisesti haluan tietää raivauskohteiden työjärjestyksen”, Hietanen kertoo. ”Haluan saada kokonaisnäkymän siitä, mitä hoitotöitä tarvitsee tehdä ja milloin. Viisi suurta ja monta pientä Kunnon metsäsuunnitelma on monen metsänomistajan raamattu. Palveluja tarjoavat valtakunnallisesti viisi suurta toimijaa. 22 MAKASIINI 7 • 2015 3910_.indd 22 15.10.2015 18.20. Teema: meTsäpalveluT aksiyrittäjä Seppo Hietanen viihtyy omissa metsissään niin paljon kuin palkkatyöltään ehtii. Suunnittelua aiemmin helpottanut metsäsuunnitelma on jäänyt vanhaksi, joten tänä syksynä on uuden aika. Näiden tarjonta on kattava – kaikki tarjoavat esimerkiksi metsätöihin, puukauppaan, ojituksiin ja veroneuse pp o sa m u li se pp o sa m u li Metsäsuunnitelmasta Seppo Hietanen näkee, milloin tätä koivikkoa kannattaa harventaa seuraavan kerran. Tiettyä taimikkoa ei tarvitse hoitaa juuri tiettynä syksynä, vaan muutaman vuoden sisällä”, Rantanen kertoo. Lisäksi joissakin asioissa on lähes väisJos on kaksi suunnilleen samanikäistä taimikkoa, suunnitelmasta tietää, kummalle raivattavista kuvioista menee ensin. T tämättä käytettävä ammattiapua. Kaikkea ei kuitenkaan ehdi tehdä itse – vaikka olisi Seppo Hietasen kaltainen ahkera metsätöiden tekijä
”Yrittäjälle asiakkaiden löytäminen on aina haastavaa. Oman metsätilan lähialueen palveluntarjoajia voi etsiä esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen ylläpitämässä ilmaisessa Metsään.fi-verkkopalvelussa. metsäalalla tarvittaisiin vielä enemmän kohtaamispaikkoja, joiden kautta pääsisi kertomaan, ettei metsien hoitamiseen tarvitse käyttää runsaasti omaa aikaa.” ”enemmän kohtaamispaikkoja” vontaan liittyviä palveluja. Soiton jälkeen tulen palstalle ja teen maastotyöt eli kävelen tilan läpi”, Rantanen kertoo. Suunnittelija maastoon Seppo Hietasen metsätilalla Kiskossa on poikkeuksellisesti paikalla samaan aikaan sekä metsäsuunnittelija että metsänomistaja. syksyllä suunnitellaan, joulun lähestyessä hoidan joulukuusitoimituksia ja keväällä raivausta ja pihapuiden kaatoa sekä hieman istutusta.” Yrittäjäksi Rantasen sai ryhtymään tekemisen vapaus ja se, että hänellä oli aiemman metsäalan työpaikan puolesta asiakassuhteita. ”Työ menee vuodenaikojen mukaan. ”Kun metsänomistaja tilaa suunnitelman, hän kertoo tavoitteensa metsänhoidon suhteen. Metsäsuunnitelmia on monenlaisia. Kysyn lisäksi puhelimessa erityistoiveista, kuten riistatai maisemametsänhoidosta. esimerkiksi seppo Hietasen metsäsuunnitelman Rantanen tekee metsäyhtiö upm:n toimeksiannosta, sillä Hietasella on metsäpalvelusopimus yhtiön kanssa. se pp o sa m u li M et sä pa lv el uja m et su riy rit tä jä t 23 MAKASIINI 7 • 2015 3910_.indd 23 15.10.2015 18.20. Siellä asiat näkee Wille Rantanen merkitsee metsäkäynnillä tulleet havainnot maastotietokoneeseen ja sitä kautta metsäsuunnitelmaan. ”Minä vaadin, että suunnittelija jalkautuu metsään. Halvimmat tehdään kaukokartoitusaineiston eli karttojen ja kuvien perusteella. Tavallisesti metsäsuunnitelman yksityiskohdat hiotaan puhelimessa. Wille Rantanen on toiminut kaksi ja puoli vuotta itsenäisenä metsäpalveluyrittäjänä Westsilva-yrityksessään. Wille Rantasen kaltaiset yrittäjät tekevät metsuritöiden lisäksi suunnittelua, kuten metsätila-arvioita sukupolvenvaihdosta varten. Paikallisten metsuriyrittäjien palveluvalikoima on suppeampi, yleensä he istuttavat, hoitavat taimikoita, raivaavat metsää ja kaatavat pihapuita. Hän tekee töitä suoraan omille asiakkailleen ja muiden metsäyritysten alihankkijana
Suometsänhoito ei tosin ole pelkkää ojankaiYleisimpien metsäpalveluiden kustannukset Metsäsuunnitelma: 10–20 euroa/ha Istutus*: 692–739 euroa/ha Taimikonhoito*: 372–424 euroa/ha Kunnostusojitus* (ei suunnittelukustannuksia): 173–215 euroa/ha Metsätien perusparannus* (ei suunnittelukustannuksia): 9 370–12 398 euroa/km Metsän lannoitus*: 312–401 euroa ha *=keskiarvon vaihteluväli viiden vuoden ajalta, hinnat vaihtelevat eri alueiden ja kohteiden välillä Lähde: Luke ja metsäpalveluiden tarjoajat 24 MAKASIINI 7 • 2015 3910_.indd 24 15.10.2015 18.20. Teema: meTsäpalveluT omin silmin”, metsänomistaja Hietanen kertoo. Piiskatuilta näyttävien mäntyjen seassa kasvaa paljon lehtipuuta ja kuusta. Jos suunnittelija käy metsässä, hinnat alkavat yli 10 eurosta hehtaarilta. Etelä-Savon yhdistys tekee vuodessa mittavan määrän harvennushakkuita ja energiapuun korjuuta”, Pajunen kertoo. Puukauppatarjousten ero voi olla päätehakkuussa jopa 1 000 euroa hehtaarilta, kun taimissa muutaman sentin hintaero merkitsee vain 20–40 euroa hehtaarilta.” Työlle kiinteä hinta Pajusen mukaan metsänomistamisen rakennemuutos näkyy myös Etelä-Savossa. Tyypillisesti eniten kiinnostavat oman tilan puukauppamahdollisuudet, kertoo Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Petri Pajunen. Metsänomistajia asuu enemmän kaupungeissa ja pitkän matkan päässä metsätilasta. ”Hankala alue, mutta kyllä tästä metsä vielä tulee”, metsäsuunnittelija uskoo. Esimerkiksi taimikonhoidossa hintaan vaikuttaa merkittävästi raivattavan puuston määrä ja järeys. ”Jos suunnitelmassa käytetään pelkkää kaukokartoitusaineistoa, hinta alkaa alle 10 eurosta hehtaarilta. Pajusen mukaan palveluntarjoajista vain metsänhoitoyhdistys pystyy huomioimaan puukauppavertailussa hinnan lisäksi tukin katkonnan. Metsäsuunnitelmaan kirjataan tietyn metsäalueen eli kuvion koko uudistamisketju: ennakkoraivaus, maanmuokkaus, istutus ja varhaisperkaus. ”Puukaupan kilpailuttamisen hyötyä ei aina tiedosteta. Rantasella on mukana maastotietokone, johon hän merkitsee kuviotietoja. Työlle tarjotaan nykyisin lähes aina kiinteä hinta.” Ei pelkkää ojankaivuuta Puukaupan, taimikonhoidon ja istutuksen lisäksi metsätaloudessa tulee vastaan tavalliselle metsänomistajalle turhan mittavia töitä. Puukauppa-apu suosituin Kun metsäsuunnitelma on takataskussa, metsänomistaja voi alkaa toimenpiteiden suunnittelun. ”Yhdistyksistä on tullut puunkorjuussa ammattimaisempia toimijoita. Yksi yhdistyksen osalta selvästi kasvava alue on puunkorjuupalvelu. Metsänhoitoyhdistysten palveluiden hinnat vaihtelevat eri osissa Suomea. Hirvet ovat käyneet paikalla ja katkoneet syömäpuuhissaan taimien latvoja. Muutaman lomaviikon aikana ei ehdi kaikkea tekemään.” Kun metsäsuunnitelma on takataskussa, metsänomistaja voi alkaa toimenpiteiden suunnittelun. Metsänomistaja voi tehdä puukaupan metsänhoitoyhdistyksen kautta niin sanotulla valtakirjalla eli puukauppatoimeksiannolla. Tällaisia ovat esimerkiksi metsätien teko ja suometsän kunnostusojitus. Rantanen ja Hietanen kävelevät keskelle noin puolentoista hehtaarin suuruista männylle istutettua taimikkoa. Puukaupan toimeksianto tai avustaminen puukaupassa maksaa metsänomistajalle 0,50–0,80 euroa puukuutiolta. ”Maastotyön lisäksi suunnitelmaan lasketaan hakkuusuunnitteet sekä metsänkasvuennusteet eri kuvioille.” Metsäsuunnitelman hinta riippuu Rantasen mukaan sen laadusta. ”Ostopalveluiden tarve kasvaa hiljalleen. ”Kustannusarvio työstä tehdään joka kerta. Toimeksiannossa yhdistys kilpailuttaa puukaupan, laatii vertailulaskelmat ostotarjouksista, käy tarjoukset läpi metsänomistajan kanssa, huolehtii puukauppaan liittyvistä asiakirjoista sekä valvoo korjuuta. Yleispätevää hintaa tietylle metsäpalvelulle ei voi sanoa, sillä hinnoittelu tehdään kohteen mukaan. Asia on paljon tärkeämpi kuin esimerkiksi taimien hinta
Toiset vastaavat metsätöiden toteutuksesta. Yhdistyksen 63 toimihenkilöstä osa vastaa metsänomistajien neuvonnasta ja sopii palveluista heidän kanssaan. paikalliset metsäasiantuntijat tuntevat hyvin alueensa metsät.” ”Paikalliset tuntevat alueensa” Moni metsänomistaja kysyy yhdistykseltä apua puukaupassa, sanoo Petri Pajunen. Hänen kauttaan pääsee liikkeelle kaikissa asioissa.” Yhdistyksen valtti on pajusen mukaan se, että se on metsänomistajien oma organisaatio ja selvästi metsänomistajan puolella. Yhdistys auttaa myös esimerkiksi metsäkiinteistökaupassa. Toinen valtti on paikallistuntemus. Yhdistyksen kysytyimpiä palveluita ovat johtaja Petri Pajusen mukaan puukauppapalvelut ja perinteiset metsänhoitotyöt, kuten metsän uudistaminen ja taimikonhoito. Ri sT o H ä m ä lä in en M et sä nh oi to yh di st yk se t 25 MAKASIINI 7 • 2015 3910_.indd 25 15.10.2015 18.20. palvelut saa läheltä. Jokaiselle metsänomistajalle on yhdistyksissä määritelty oma metsäasiantuntija. ”meillä on täällä etelä-savossa 14 toimistoa. ”Yhdistyksen sisällä on erityisasiantuntijoita, mutta metsänomistajan ei tarvitse miettiä, kenelle soittaa. etelä-savon metsänhoitoyhdistys on yksi suomen suurimmista
26 MAKASIINI 7 • 2015 3910_.indd 26 15.10.2015 18.20. Kasvu on ollut ripeää.” on vaikea sanoa keskimääräistä summaa. ”Palvelut liittyvät usein toisiinsa ja ne kannattaa tehdä samassa yhteydessä. Hoitosopimus tarkoittaa meillä sitä, että metsänomistaja ostaa meiltä metsäomaisuuden hoitoon liittyvät palvelut avaimet käteen -periaatteella.” Hoitosopimukseen kuuluu vuosisuunnitelma, jossa arvioidaan metsänhoitotoimenpiteiden kulut ja puukauppatulot. Kunnostusojituksen suunnittelun yhteydessä kartoitetaan myös lannoitustarve ja suometsän hakkuumahdollisuudet. Kun suunnitelma on lyöty lukkoon, töitä aletaan tehdä, niiden edistymisestä raportoidaan ja tilan metsävaratiedot päivitetään toimenpiteiden jälkeen. Teema: meTsäpalveluT vuuta, kertoo Otso-metsäpalveluiden myyntipäällikkö Hannu Klemetti. ”Metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaiden määrä on kasvanut. Suometsänhoidon kustannuksista ”Metsäpalveluidemme liikevaihto on kolminkertaistanut viiden viime vuoden aikana. Hakkuutulojen ohella tärkeää on tietysti, että metsä jää hoidon ansiosta hyvään kasvukuntoon.” Niin tienteossa kuin ojituksessa on kyse isoista koneista, joten käytännön työtä tekevät kokeneet kaivinkoneyrittäjät. Kasvu on ollut ripeää.” Hoitosopimukset kasvussa Kysyntä on Jumppasen mukaan lisääntynyt tasaisesti niin metsänuudistuksessa, taimikonhoidossa kuin muissa metsänparannushankkeissa. ”Sukupolvenvaihdoksessa meidän roolimme on metsätila-arvion teko ja puukauppaan sekä metsänhoitoon liittyvän rahaliikenteen suunnittelu. Metsäpalveluiden tarjoajilta saa esimerkiksi veroneuvontaa ja apua sukupolvenvaihdokseen. Jumppasen mukaan yhtiöltä saavat palveluita räätälöidysti niin pienen metsäpalstan kuin suuren metsätilan omistajat. Kun työt suunnitellaan ja tehdään kokonaisuutena, hankeajat eivät veny turhan pitkiksi”, Klemetti sanoo. Yhteistyökumppanimme hoitavat juridisen sukupolvenvaihdoksen ja papereiden teon”, kertoo Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen. Sukupolvenvaihdoksista veroneuvontaan Metsässä tehtävien töiden lisäksi metsänomistaja tarvitsee aika ajoin apua papereiden pyörittelyssä. Hänen tuntumansa on, että omatoimisten metsänomistajien osuus on vähenemässä. ”Metsäpalveluidemme liikevaihto on kolminkertaistanut viiden viime vuoden aikana. ”Lannoitus lisää jo olemassa olevan puumassan kasvua ja on usein helpompi keino lisätä metsäomaisuutta kuin lisähehtaarien ostaminen. Halutessaan metsänomistaja voi etsiä apua kaivuuta sisältäviin metsänhoitotöihin myös suoraan paikallisilta yksityisiltä koneyrittäjiltä. Hakkuilla saadaan puolestaan puuston kasvu kohdistumaan niihin puihin, jotka tuottavat tulevaisuudessa parhaiten tukkia.” Myös suometsänhoitoon liittyvä vesiensuojelu ja luonnonhoitotyöt tulevat huomioiduiksi. ”Yleistä on, että suometsänhoidosta jää metsänomistajalle kokonaisuudessaan hieman tuloja. Kustannuksiin vaikuttavat Klemetin mukaan niin mahdolliset hakkuutulot kuin valtion kemeratuet. 78% Metsälehden kyselyn mukaan eniten metsänhoitopalveluja ostettiin metsänhoitoYhdistYksiltä. Vuosimaksua ei ole, mutta metsänomistaja maksaa toteutuneet työt ja materiaalit
”suometsänhoito monen metsänomistajan yhteishankkeena voi tuoda säästöjä. otson valtit ovat vankka kokemus sille perinteisissä työlajeissa sekä moniosaisen metsänhoitohankkeen toteuttaminen yhdellä tilauksella, sanoo myyntipäällikkö Hannu Klemetti. Suomen metsäkeskus on maamme metsäviranomainen. otsolla on kokemusta yhteishankkeista.” ”kokemusta yhteishankkeista” Suometsänhoito on muutakin kuin kunnostusojitusta, sanoo Hannu Klemetti. Selvät tavoitteet Jos harkitsee metsäpalvelun tilaamista, tärkeintä on tietää, mitä hasa m u pu u Ro n en O ts om et sä pa lv el ut 27 MAKASIINI 7 • 2015 3910_.indd 27 15.10.2015 18.20. ”Metsänomistajalla pitää olla selkeät tavoitteet. Metsäkeskuksesta metsänomistaja saa neuvonnan lisäksi apua esimerkiksi metsänsuo”Metsänomistajan metsätalouden hyvään liiketulokseen vaikuttaa aktiivinen ja oikea-aikainen metsänhoito. muiden isojen palveluntarjoajien tavoin otsolta löytyvät myös kaikki muut metsäpalvelut. metsäkeskuksen toiminta jaettiin vuonna 2012. Hakkuut ja hoitotoimenpiteet tehdään oikeaan aikaan ja materiaalit, kuten siemenet, ovat laadukkaita”, Jumppanen sanoo. metsäkeskukseen liittyvän taustansa vuoksi otso on avustanut metsänomistajia etenkin kemeratukiin liittyvissä töissä, kuten tiehankkeissa, ojituksissa ja metsäsuunnittelussa. luaa metsänsä hoidolta. esimerkiksi suometsänhoitoon liittyvä kunnostusojitus ja tienteko ovat raskaita metsätöitä ja usein yhteishankkeita. otso on suomen metsäkeskuksesta eriytetty liiketoimintayksikkö. Selkeä palveluntilaus on myös varmin tapa päästä toivottuun lopputulokseen”, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Annikka Selander
Mitä seuraa, jos valitaan toisin?” Palveluntarjoajalla on usein vielä alihankkija, joka tekee varsinaisen työn. ”Yleisimmät palvelut liittyvät metsänuudistuksiin. Maastomittauksista pitää pyydettäessä saada dokumentti”, Selander sanoo. Palveluntarjoajan valinta vaatii usein vaivannäköä, sillä hintojen vertailu on hankalaa. Onko muita vaihtoehtoja. ”Jos taimikonhoito on jo valmiiksi myöhässä, lopputulos ei voi olla ensiluokkainen. Kun ostamme puuta uudistushakkuilta, metsänomistajalle toimitetaan siihen perään metsänviljelyketju: tavallisesti muokkaus, taimet ja istutus”, sanoo yhtiön jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen. Urakan saamisen toivossa ei voi lupailla liikoja. Kätevin tapa kilpailuttaa palvekolme suuRta metsäyhtiötä – stora enso, upm ja metsä Group – solmivat metsänomistajien kanssa sopimusasiakkuuksia. Listahinnat ja keskiarvot eivät enää päde”, Selander sanoo. Palveluntarjoajan on kerrottava selvästi, mitkä ovat työn lähtökohdat. ”Jos sovitaan näin ja taimi onkin istutettu mättään viereen, voi jopa vaatia uudelleen istutusta tai muuta hyvitystä”, Selander kertoo. Teema: meTsäpalveluT jeluun ja luonnonhoitotöihin. metsä Groupilla sopimusasiakkaita ovat metsäliitto osuuskunnan jäsenet. Moni myy omanlaisia pakettejaan esimerkiksi maanmuokkaukseen ja taimien istutukseen, joten hinnatkin eroavat. ”Metsäpalvelun tarjoajalta kannattaa kysyä, minkä takia suosittelet tällaista. Hintaodotuksissa ei voi välttämättä vedota naapurin isännän saaman metsäpalvelulaskun suuruuteen. Jos metsänomistajalla ei ole erityistoiveita esimerkiksi istutuksen suhteen, istuttajan kanssa voidaan sopia, että työ tehdään metsänhoitosuositusten mukaisesti. se pp o sa m u li m eT sä G Ro u p M et sä yh tiö t 28 MAKASIINI 7 • 2015 3910_.indd 28 15.10.2015 18.20. Myös työlle annettavasta takuusta on hyvä kysyä. Myös hinta on kalliimpi, koska tekemistä on enemmän. sopimusasiakkuuksiin kuuluu puukaupan ohella myös muita metsäpalveluita. ”pystymme maksimoimaan pitkällä aikavälillä metsänomistajan metsätalouden tuotot.” ”maksimoimme metsänomistajan tuotot” Palveluita löytää myös suoraan internetistä, sanoo Juha Jumppanen. Jumppasen mukaan metsä Groupin valtteja ovat palvelun laatu ja kustannustehokkuus. ”Kannattaa varmistaa, onko palveluntarjoajalla käytössä omavalvontamittaus eli työn laadun seuranta. Metsänomistajan tulee myös tietää, milloin työt metsässä alkavat. Ajoitus ratkaisee Metsänhoitotöissä tärkeintä on olla oikeaan aikaan liikkeellä. Palvelua ostaessa kannattaa kysyä, miten työvoima on perehdytetty. myös ne metsänomistajat, jotka eivät ole yhtiöiden sopimusasiakkaita, voivat ostaa metsäjäteiltä palveluita
kommentti luntarjoajia on pyytää tarjous samat metsänhoitotoimenpiteet sisältävästä palvelupaketista. Metsänomistaja Seppo Hietanen arvostaa sitä, että yhdeltä palveluntarjoajalta saa kaiken tarvittavan. Sukupolvenvaihdos häämöttää jossain tulevaisuudessa. metsälehti makasiinin kyselyssä kolme ostetuinta metsäpalvelua olivat metsäsuunnitelma, puukauppa valtakirjalla ja kunnostusojitus. useimmiten palveluita oli ostettu metsänhoitoyhdistyksiltä. Päivitetyllä metsäsuunnitelmalla on Hietasen mukaan myös kauaskantoisempia vaikutuksia. VALTTERI SKYTTÄ vertailu vaati työtä Kätevin tapa kilpailuttaa palveluntarjoajia on pyytää tarjous samat metsänhoitotoimenpiteet sisältävästä palvelupaketista. 29 MAKASIINI 7 • 2015 3910_.indd 29 15.10.2015 18.20. ei auta kuin kysyä tarjousta samanlaisesta palvelupaketista useasta osoitteesta. Valinnanvaraa on. Suunnitelmaa hän säilyttää paperisena metsäkansiossa, josta sen löytää aina tarkasteltavaksi. Suunnitelma kansioon Salon Kiskossa Seppo Hietanen voi pian lähteä syksyn raivauspuuhiin uuden metsäsuunnitelman kera. ”Lasten kanssa katsomme yhdessä suunnitelmaa, vaikka heillä ei ole toistaiseksi ollut samanlaista intoa raivaukseen ja istutukseen kuin minulla”, Hietanen pohtii. muut palveluntarjoajat seurasivat tasaisena rintama perässä. palveluntarjoajan valintaan ei ole suurta oikotietä, sillä hintoja on hankala vertailla. ”Raivaus on vain niin hienoa hommaa ja hyvää vastapainoa palkkatyölle”, Hietanen sanoo. Huonon palveluntarjoajan kelkkaan ei kannata jäädä
Sitä suositaan hiilidioksidia sitovana ja uusiutuvana materiaalina. Kuitupuun ylitarjonta on tuomassa uutta kysyntää sellutehtaiden uudistamisten kautta. Kun kerran puhutaan hygieniatuotteista, edellytetään niiltä yleensä hyvää hygieenisyyttä. Selluloosasta tehdään myös vaatteita. Esimerkiksi moniko laadukkaaseen wc-paperiin oppinut vaihtaa sovulla halpalaatuihin. Niiden tuotanto kannattaa hyvin. Kaipaan vielä kartongista tehtyjä pakkauksia, joihin mansikat pakattaisiin omiin sieviin koloihin. P ainopaperien tuotannon lasku jatkuu ja sen seurauksena hinnat tulevat pysymään alhaalla. Selluloosalla korvataan siis ympäristölle ongelmallista puuvillan tuotantoa. S elluteollisuus käy täysillä. Siihen puhdas selluloosakuitu sopii hyvin. Metsänomistajalle merkitys on vähäisempi, vain noin 7 prosenttia puunmyyntituloista tulee hiokkeeseen tai hiertämiseen tarvittavasta kuusikuidusta. Positiivista kierrettä on syytä tukea. Kuusisahatavarassa Kaukoitä on keskeinen markkina. Silloin ostaisin kesällä kotimaisiakin tuoreita mansikoita. S ahat ja vaneritehtaat tuottavat metsäyrittäjän tuloista lähes 70 prosenttia, se osuus tulee säilymään suunnilleen ennallaan. On tulossa positiivinen kierre, josta hyötyvät teollisuus, metsänomistajat, työntekijät, yrittäjät ja yhteiskunta. Lyhyellä aikavälillä mäntysahatavaran kysyntä hieman laskee, koska öljyn hinnan laskun takia tärkeimmällä vientialueellamme Pohjois-Afrikassa ostovoima heikkenee. Selluloosaa löydät myös ruuastasi. Pohjois-Amerikassa rakentaminen on elpynyt nopeasti, vienti sieltä Kaukoitään pienenee. Hygieniatuotteissa on myös se hyvä asia, että kun on oppinut käyttämään hyvälaatuisia tuotteita, niistä ei helposti luovuta. Talouspapereissa olen viimeksi ihastunut Metsä Groupin Saga-eväspussiin. Suomessa tehdään erityisesP uukaupassa on ollut jo pitkään ylitarjontatilanne kuitupuusta ja osassa maata myös tukkipuusta talvileimikoissa. Kartonkien kysyntä kasvaa pakkaamisen mukana. Niissä on mukava kuljettaa eväät herkullisina ja siisteinä. Rakenteellisesti sahatavaran kysyntä kasvaa, vaikkakin aika hitaasti. E460-alkuiset koodit pakkauksessa kertovat, että ruoan lisäaineina on jalostettua selluloosaa. 30 MAKASIINI 7 • 2015 30 MAKASIINI 7 • 2015 3932_.indd 30 15.10.2015 16.57. Sellun kysyntää kasvattaa hygieniatuotteiden kysynnän kasvu. tekniset puutavarat, eli sahatavarasta ristiinlaminoimalla tai sorKysyntä kasvaa Moniko laadukkaaseen wc-paperiin oppinut vaihtaa sovulla halpalaatuihin. Kiinan talouden ongelmat vähentävät lyhyellä aikavälillä kysyntää, mutta uskon tilanteen paranevan aika pian. vatusta viilusta tehdyt suuret levyt, mahdollistavat isojenkin rakennusten teollisen rakentamisen. Kaikkia E-koodeja ei pidä säikkyä, jotkut ovat ihan terveellisiä. Nykyisin en osta, koska ne ovat muussattuja lötköjä. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Se on harmillista, moni menettää työpaikkansa ja yhteiskunta paljon tuloja. Ns. Kiinassa rakentaminen saattaa jopa vähentyä, mutta suomalaisesta sahatavarasta iso osa menee huonekaluihin ja sisustamiseen, se markkina jatkaa kasvuaan. Hintataso on hyvä ja tuotanto erittäin kannattavaa. Puun tarjonta on kasvanut ja kasvaa, mutta mitä tapahtuu jalosteiden markkinoilla. Ki m m o Br a n d t / Co m .p iC ti taivekartonkia ja nestepakkauskartonkia. Tukin tarjonta kasvaa metsien järeytymisen takia, jolloin sahat saavat lisää raaka-ainetta. Markkinatalous on siitä ihmeellinen voima, että se todellakin elää markkinoiden ehdoin. Olemme kasvualalla, joten autetaan kotimainen mansikantuotantokin kasvuun. Stora Enson Uimaharjun sellutehtaan toinen linja valmistaa liukosellua Kiinaan, jossa siitä tehdään kankaita. Etenkin internetkauppa lisää pakkaamisen tarvetta
Sivu 42 allakka Lava-auton ylistys Sivu 44 Ku va m iK Ko ri iK il ä PuukauPPakoulu Katkonta on myös mittausta Sivu 36 3933_.indd 31 15.10.2015 16.57. OMA METSÄ Metsänhoito 24 kysymystä säästöpuista Sivu 32 Pikatesti Älypuhelin metsäkäyttöön Sivu 38 tutkiMus Hattutauti jyllää Sivu 39 PerintöMetsä Näin perustat yhteismetsän Sivu 40 kysy Pois Miksi puolukka kukkii syksyllä
taan yli 10-senttiset elävät puut sekä yli 20-senttiset runkolahopuut. Ei, mutta lähes kaikkia metsänomistajia koskeva metsäsertifiointi edellyttää säästöpuiden jättämistä. Monet harvinaisiksi käyneet ja uhanalaiset eliölajit tarvitsevat lahonnutta puuta elinpaikakseen. METSÄNHOITO 1 Miksi säästöpuita pitää jättää. Järeät haavat ja järeät jalot lehtipuut on aina jätettävä hakkaamatta. Kilpailevien sertifiointijärjestelmien PEFC:n ja FSC:n vaatimukset säästöpuille poikkeavat hieman toisistaan. Tätä seurataan leimikoittain. Säästöpuiksi on jätettävä vähintään kymmenen läpimitaltaan yli 20-senttistä elävää puuta. Säästöpuut lisäävät metsän rakenteellista monipuolisuutta. Yhteensä niitä on jätettävä vähintään kymmenen hehtaarille. Lisäksi 32 MAKASIINI 7 • 2015 32 MAKASIINI 7 • 2015. Hakkuussa säästetyt lahopuut sekä aikanaan kuolevat säästöpuut varmistavat, että lahopuuta on metsässä hakkuun jälkeen ja myös seuraavan puusukupolven aikana jo taimikkoja kasvatusvaiheessa. 4 Entä FsC. 3 Mitä PEFC-sertifiointi edellyttää. Puhutaan niin sanotusta lahopuujatkumosta. TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä Myös tuulenkaatamia puita voidaan PEFC-sertifioiduissa metsissä kelpuuttaa säästöpuiksi. Se tarkoittaa, että leimikon kaikki säästöpuut voidaan keskittää yhdelle leimikkoon kuuluvalle metsikkökuviolle. Myös metsänhoitosuositusten mukaan säästöpuut ovat osa hyvää metsien hoitoa. 2 Vaatiiko metsälaki säästöpuiden jättämistä. Säästöpuiksi kelpuutetaan rinnankorkeudelta läpimitalsäästöPuista Fiksusti valitut säästöpuut rikastuttavat luonnon monimuotoisuutta, mutta eivät välttämättä köyhdytä metsänomistajaa
säästöPuista Ison päätehakkuun säästöpuut kannattaa keskittää pariin kolmeen puuryhmään. Näin voidaan vähentää versoruostesienen tartuntoja männyntaimiin. Hyviä ovat järeät lehtipuut, etenkin haavat, jalot lehtipuut, tuomet raidat sekä kaikki poikkeuksellisen vanhat puut, erityisesti palokoroiset ja kolopuut. Säästöpuiksi kannattaa valita mahdollisimman vähäarvoisia, vähintään kymmensenttisiä puita. Myrskyn kaatamat puut jäävät lahoamaan. Männylle uudistettavilla aloilla haavat voi kaulata, mielellään muutama vuosi ennen hakkuuta. Tulojen menetys on vain muutama kymmenen euroa, jos säästöpuiksi valitaan lahopuita, haapoja, leppiä ja vaikkapa raitoja. Jos mahdollista, ne jätetään ryhmäksi esimerkiksi kosteikkopainanteeseen. Luonnollisesti kuolevasta haavasta muodostuu eliöille arvokkaampaa lahopuuta kuin kaulaamalla tapetuista, jotka kuivuvat. 7 Mitkä ovat parhaita säästöpuita. 6 Voiko metsänomistaja valita säästöpuut itse. Säästöpuuryhmä on sijoitettu hakkuualalla olevan kosteikon kohdalle. 9 Millaisia puita ei kannata jättää säästöpuiksi. 5 Jätetäänkö säästöpuita vain päätehakkuualoille. 12 Miten säästöpuut kannattaa sijoitella leimikkoon. 10 Jos päätehakkuussa on tasaikäinen tukkimetsikkö, jossa sekapuita ei juuri ole, millaisia säästöpuita kannattaa jättää. Myös taimikonhoidossa voi jättää raivaamatta esimerkiksi kosteikkopainanteiden tuntumassa olevia vähäarvoisia puita, vaikkapa pajuja tai leppiä. Ei. kuolleita puita on jätettävä vähintään 20 hehtaarille, mikäli niitä leimikolla on. Jos säästöpuiksi valitaan kymmenkunta kuution tukkipuuta hehtaarille, jää metsänomistajalta jopa 500 euroa myyntituloja saamatta. Puusto on kerroksellinen ja sisältää myös lehtipuustoa. Erityistoiveet säästöpuista kannattaa kirjata puukauppasopimukseen. 33 MAKASIINI 7 • 2015 33 MAKASIINI 7 • 2015. Sertifionti edellyttää, että säästöpuita jätetään myös kasvatushakkuille. Niistä aiheutuu suurin taloudellinen menetys, toisaalta niiden arvo säästöpuina on vähäinen. 8 Kannattaisiko säästöpuiksi jätettyjä haapoja tappaa esimerkiksi kaulaamalla. 11 Kuinka kalliiksi säästöpuut metsänomistajalle tulevat. Mikään ei estä metsänomistajaa merkitsemästä säästöpuita, jos harrastusta on. Kivennäismaiden hakkuualoille ei kannata jättää hieskoivuja, koska ne siementävät lehtipuuvesakkoa, mikä lisää raivauskustannuksia. Useimmiten hakkuukoneen kuljettaja valitsee säästöpuut. Ihanteellista on keskittää isonkin hakkuualan säästöpuut paJäreä haapa on säästöpuista arvokkain. Myöskään laadukkaita tukkipuita ei kannata jättää säästöpuiksi. Siitä kannattaa ilmoittaa puunkorjaajille
Ei. 14 täytyykö säästöpuuryhmiä hoitaa. Tarkoitus on, että säästöpuut jäävät lahoamaan metsään, joko pystypuina tai kaatuneina. Säästöpuuryhmiä voi myös polttaa, jos aikaa ja harrastusta riittää. PEFC-sertifioinnissa kuolleetkin puut luetaan mukaan säästöpuiden vähimmäismäärään. Säästöpuuryhmän aluspuustoa ei raivata eikä maapohjaa muokata. Ei. 13 Miten säästöpuita ei pidä jättää. 17 saako kaatuneet säästöpuut korjata. Isoilla aukoilla kannattaa välttää myös muutaman puun ryhmiä. Siis alueille, jotka sopivat huonosti puuntuotantoon. Paras aika on kevättalvi. Niistä on jatkossa vain vaivaa metsänkäsittelyssä. 15 Mitä eroa on siemenja säästöpuilla. FSC-sertifioinnissa säästöpuiden pitää olla eläviä, mutta kuolleita puita pitää mahdollisuuksien mukaan jättää. METSÄNHOITO riin kolmeen ryhmään esimerkiksi suota tai rantaa vasten olevan suojavyöhykkeen tuntumaan, kalliolle, louhikkoon tai esimerkiksi kosteikkopainanteeseen. 34 MAKASIINI 7 • 2015 34 MAKASIINI 7 • 2015. 16 Kelpaavatko kuolleet puut säästöpuiksi. Säästöpuut jäävät metsään pysyvästi. Siemenpuut jätetään tuottamaan siementä männyn tai koivun uudistusaloille ja ne korjataan muutama vuosi päätehakkuun jälkeen. Latvusten ja oksien puiminen säästöpuuryhmien sisälle helpottaa polttamista. Huonoin, mutta ei harvinaisin vaihtoehto ovat yksittäin sinne tänne jätetyt rungot
Puuryhmät on turvallisinta polttaa kevättalvella. 20 Voisiko säästöpuiden ekologista arvoa jotenkin parantaa. Säästöpuut ovat vahvistaneet erityisesti aukeilla elinympäristöillä elävien hyönteisten kantoja. Jos hehtaarilta kaatuu yli kymmenen kuutiota kuusia tai yli 20 kuutiota mäntyjä, lakirajan ylittävät puut pitää korjata pois. Se on huono idea. 23 Voiko säästöpuista olla haittaa metsänkasvatuksessa. PEFC-sertifikaatin mukaan osa säästöpuista voi olla pökkelöitä tai tekopökkelöitä, eurokantoja. Maahan kaatuneiden lahopuiden ja tuulenkaatojen väistely hidastaa maanmuokkausta. 35 MAKASIINI 7 • 2015. Metsänhoitosuositusten mukaan myös latvaosat pitäisi jättää metsään. Säästöpuuryhmien polttaminen hyödyttäisi palaneesta puusta riippuvaisia hyönteisiä merkittävästi. Niitä on vuosien mittaan jätetty hakkuualoille yhteensä 120 miljoonaa kuutiota. Tekopökkelöitä kannattaa tehdä esimerkiksi teiden tai sähkölinjojen varsille, jossa kokonaisen puun kaatuminen voisi aiheuttaa vahinkoja. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan lahopuun määrä metsissä on lisääntynyt, mikä johtuu osittain säästöpuista. Maata vasten oleviin, juurikäävän saastuttamiin lumppeihin kehittyy juurikäävän itiöemiä ja niistä lahonaiheuttaja leviää edelleen. 22 Kannattaako lahot tyvilumpit jättää hakkuualalle lahoamaan. 19 Entä niin sanotut eurokannot eli tekopökkelöt. 24 Voidaanko säästöpuiden vaikutus todentaa. Nekin kelpaavat. 18 Voidaanko kaatuneita puita laskea säästöpuiksi. Tätä artikkelia varten haastateltiin Suomen metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Seija Tiitinen-Salmelaa, tutkija Tuula Piriä Lukesta, johtaja Kalle Vanhataloa Tapiosta sekä rahoitusja tarkastuspäällikkö Mikko Korhosta Suomen metsäkeskuksesta. Haavat voivat levittää männyn versoruostesientä männyntaimikkoon. Kaatuneita säästöpuita voidaan ja pitää silti jättää korjaamatta yllä mainitut 10/20 kuutiota hehtaarilla. Ne ovat 3–5 metrin korkeudelta katkottuja rungon tyviosia. PEFC-sertifioinnissa lahoiksi runkopuiksi voidaan lukea myös tuulenkaadot, joten ne lasketaan säästettävien puiden yhteismäärään. Periaatteessa kyllä. Myös haavasta riippuvaisten lajien tilanne on parantunut. Liito-oravan suojapaikaksi jätetty säästöpuuryhmä on tavallista laajempi. Hakkuussa latvusmassa kannattaa kasata poltettavien säästöpuuryhmien keskelle, jotta palokuormaa on riittävästi. PEFC-kriteerien mukaan osa säästöpuista voi olla tekopökkelöitä. Uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa osa aiemmin uhanalaisista haapa-säästöpuilla viihtyvistä lajeista on luokiteltu elinvoimaisiksi. 21 Koskeeko metsätuholaki säästöpuita
Mittauksen valvonta perustuu koneyrittäjien omavalvontaan sekä urakanantajien ja metsänhoitoyhdistysten kontrollimittauksiin. Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Mittayksikkönä voidaan käyttää myös kappalemäärää tai painoa. Sikäläiselle puun myyjälle kertyy samasta pinosta vähemmän kuutiota kuin suomalaiselle. valtaosassa kaupoista mittauksen hoitaa hakkuukone. Pienemmille erille ei tarkkuusvaatimusta ole määritelty. Sen osuus on 10–15 prosenttia. ”Mittaustodistuksen saamisella ei ole KatKonta on myös mittausta Puukaupan tili selviää luovutusmittauksessa. Myös ajokoneelta metsään unohtuva puu tulee mitatuksi ja maksetuksi puukaupassa. Omistaja vaihtuu kourassa Usein puukaupassa sovitaan, että puutavaran omistusoikeus siirtyy ostajalle ”mitattaessa”. Puun myyjälle hakkuukonemittaus on edullinen. Siinä puut mitataan samalla kun ne valmistetaan. Lannoi tuk sella lisäät puustosi tuottoa jopa satoja euroja hehtaarilta ja nopeutat hakkuutuloja useilla vuosilla. Hakkuukoneen mittaustietojen perusteella koostetaan tukkilista, josta selviää jokaisen tukin pituus ja läpimitta. Se valmistuu viiveettä, joten puumaksujen tilitys ei riipu puun kuljetusaikatauluista. PuukauPPakoulu 7/8 36 MAKASIINI 7 • 2015 3914_.indd 36 15.10.2015 17.01. Tätä ehtoa joudutaan tarkastelemaan esimerkiksi silloin, kun ostaja tekee vararikon. Samalla tietokone ennustaa rungon muotoa ja ehdottaa tukin katkaisukohtia. Käytetty mittayksikkö määritellään puukauppasopimuksessa. Kuljettaja voi muuttaa katkontaehdotuksia rungossa olevien vikojen vuoksi. Mittauksen vähimmäistarkkuus on plus-miinus neljä prosenttia todellisesta, kun puuerä on yli kymmenen kuutiota. Motomittaus valtamenetelmä Pystykaupoilla hakkuukonemittaus on vallitseva mittausmenetelmä. Hakkuukouran anturit mittaavat puun läpimittaa ja pituutta jatkuvasti. TeksTi ja kuva Mikko Riikilä T ässä jutussa tarkastellaan puutavaran luovutusmittausta, jossa määritellään puukaupan kohteena olevien puiden määrä. Esimerkiksi Ruotsissa puutavaran mittayksikkö on kuoreton kuutiometri. Tämä on syytä muistaa puun hintavertailuissa. Mittauksen lainmukaisuutta valvovan virallisen mittaajan mukaan mitattaessa-ehto täyttyy, kun puu menee hakkuukoneen kourasta läpi ja rekisteröityy puutavaralajiksi hakkuukoneen tietokoneelle. Mittausarvot siirtyvät hakkuukoneen tietokoneelle, joka laskee puiden kuutiomäärän puutavaralajeittain. Sen perusteella voidaan varmistaa, onko runkojen jako tukkija kuitupuuhun tehty puukaupassa sovituin ehdoin. Suomessa ainespuut mitataan kuorellisina kiintokuutiometreinä, joten myös kuori sisältyy puumäärään. Sinultakin saattaa puuttua puuta Tutustu verkossa yara.fi/metsa Ota yhteyttä puunostajaan tai lähimpään metsänhoitoyhdistykseen ja kysy Yara metsänlannoitusta
Jos mittaustodistus toimitetaan postitse, valitusaikaan lisätään seitsemän päivän tiedoksisaamisaika. Perustuu yleensä paino-otantamittaukseen. Eniten tilavuusprosenttiin vaikuttaa pinossa olevien pöllien läpimitta, mitä paksumpia pöllejä, sitä suurempi kiintotilavuusprosentti. Tilavuus määritellään latvaläpimittakohtaisesti määritellyin kuutiointiluvuin. Sinultakin saattaa puuttua puuta Tutustu verkossa yara.fi/metsa Ota yhteyttä puunostajaan tai lähimpään metsänhoitoyhdistykseen ja kysy Yara metsänlannoitusta. Tehdasmittauksessa käytetään tavallisesti paino-otantamenetelmää. kuorELLinEn kiinTokuuTiomETri suomessa käytössä oleva puutavaran tilavuuden yksikkö, joka sisältää myös kuoren osuuden. Se muunnetaan kiintokuutiometreiksi painokertoimella. Kehystilavuus muunnetaan kiintotilavuudeksi kiintotilavuusprosentin avulla. Puun myyjällä on 14 vuorokautta aikaa valittaa mittaustuloksesta, kun hän on saanut mittaustodistuksen. Tukkimittarissa tukkipölkkyjen tilavuus määritellään kuvatulkinnan perusteella. Osa hankintatukeista mitataan yhä tienvarressa. Tukin latvaläpimitta todetaan mittasaksin. TukkimiTTari sahojen käyttämä, kuvantulkintaan perustuva mittaustapa, jolla mitataan kaikki sahalla käsiteltävät tukit. merkitystä mitattaessa-ehdon täyttymiseen”, virallinen mittaaja Tapio Wall Luonnonvarakeskuksesta korostaa. Lannoi tuk sella lisäät puustosi tuottoa jopa satoja euroja hehtaarilta ja nopeutat hakkuutuloja useilla vuosilla. kuorman tilavuus lasketaan muuntokertoimella. Sanasto LuovuTusmiTTaus Puukauppamaksujen perusteena oleva mittaus, tehdään yleensä hakkuukoneella tai tehdasvastaanotossa. Alle 110 kuution puuerillä käytetään tehtaan yleisiä, liukuvia painokertoimia. Pinon kehystilavuus lasketaan kertomalla pinon pituus sekä keskimääräinen korkeus ja leveys. Jos kuitupuiden mittaus tehdään tienvarressa, pinot mitataan metrin osissa, yli kymmenmetriset pinot kahden metrin osissa. kutsutaan joskus myös keppimittaukseksi. Jos tämä ei onnistu, osapuolilla on 14/21 vuorokautta aikaa hakea virallista mittausta. se määritellään otannalla, jossa rajatun puuerän tilavuus todetaan upottamalla. Osien keskimääräinen korkeus määritellään pinon molemmilta puolilta ja niistä lasketaan keskiarvo. kiinToTiLavuusProsEnTTi kertoo pinossa olevan puumäärän osuuden pinon ulkomittojen perusteella lasketusta kokonaiseli niin sanotusta kehystilavuudesta. Hankintapuut punnitaan Hankintakaupoin myytävien kuitupuuerien luovutusmittaus tehdään usein selluja paperitehtaiden mittausasemilla. PinomiTTaus Tienvarressa käytettävä kuitupuupinojen mittaustapa. Hankintapuuerät voidaan myös punnita puutavara-auton kuormainvaa’alla. Hakkuukoneen tietokone laskee puutavaralajeittaiset tilavuudet. 3914_.indd 37 15.10.2015 17.02. Jokainen puukuorma punnitaan autovaa’alla, kuorman paino on yhtä kuin kuormatun ja tyhjän auton painon erotus. Mittaus ohjaa myös runkojen katkontaa. Pinon keskimääräinen leveys lasketaan samoilta osilta. Määräaika on sama kuin oikeus ilmaista tyytymättömyys mittaustuloksesta. Yleensä myyjä ja ostaja ratkovat erimielisyydet keskenään. Metsäyhtiöiden mittaustodistuksissa mainittu valitusaika saattaa olla lyhyempi kuin laissa määritelty. Paino-oTanTamiTTaus käytetään tehtailla. Yli 110 kuution puuerille määritellään kauppakohtainen painokerroin otannalla, jossa osa puuerästä – esimerkiksi puutavaranippu – punnitaan erikseen ja sen tilavuus todetaan upottamalla. Puun paino/tilavuus-suhde vaihtelee vuodenajoittain ja puulajeittain. Tukin pituus merkitään hakkuussa latvaleikkoon. Tienvarressakin mitataan Sahoille toimitettavat tukkierät mitataan tukkimittareilla, jotka ovat tukkien syöttölinjalla ennen kuorimoa. Ensi numerossa, vuoden viimeisessä puukauppakoulussa ratkotaan ostajan ja myyjän välisiä puukauppariitoja. Valitusaika alkaa heti, jos mittaustodistus annetaan myyjälle käteen. Kehittyneimmät tukkimittarit määrittävät myös tukin muodot, kuten lenkouden, mutkat ja kapenevuuden. Kaksi viikkoa valitusaikaa Vallitsevan käytännön mukaan puun ostaja maksaa puun mittauksesta aiheutuvat kulut. vasTaanoTTomiTTaus sisään tulevan puun mittaus tehtaiden mittausasemilla. Kerroin määrittää puuerän painon ja tilavuuden suhteen. Keskimääräisenä kiintotilavuusprosenttina kolmimetrisellä havupuulla voi käyttää 63:a ja koivulla 54:ää. Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. HakkuukonEmiTTaus Perustuu koneen hakkuukouran tekemään rungon pituuden ja läpimittojen mittaamiseen. Puukuormat punnitaan. Tällöin painokertoimena käytetään lähimmän tehtaan vastaavan ajankohdan kertoimia tai Luonnonvarakeskuksen taulukoimia kertoimia
Varvikkoon pudonneen puhelimen löytäminen on vaikeaa. Ja kyllä, Xcover 3:lla voi myös soittaa ja lähettää tekstiviestejä, mikä usein unohtuu älypuhelimia vertailtaessa. Puhelimen näyttö on riittävän kookas, 4,5-tuumainen. Xcover-sarjan edeltäviin malleihin verrattuna puhelimen muistikapasiteetti on tuplattu, mikä ei vielä lupaa ihmeitä. Plussat ja miinukset +kestää metsäkäyttöä +nopea nettiyhteys +edullinen -musta väri -näyttö ei toimi märkänä Pikatesti Kolmosmallissa on 8 gigatavua muistia, josta puhelimen käyttöjärjestelmä nielaisee puolet. Etukameralla voi näpsiä kuvia omasta naamasta, takakameralla saa tavallisia otoksia. Tästä uusi Xcover suoriutuu 4G-yhteytensä ansiosta rivakasti, ainakin kaupungissa. Se tarkoittaa mittaa näytön vastakkaisten kulmien välillä. Tavalliselle käyttäjälle puhelin tarjoaa kaiken tarpeellisen. Kameroita puhelimessa on kaksi. 38 MAKASIINI 7 • 2015 3931_.indd 38 15.10.2015 17.26. Samat ominaisuudet saa halvemmallakin, mutta ei veden ja kolhut kestävässä paketissa. Yllättyisin, jos lupaus pitää vielä, kun puhelin on pari vuotta vanha. Pykälää fiksumpi metsäkännykkä samsungin Galaxy Xcover 3 kestää vettä sekä kolhuja ja on muutenkin edeltäjiään toimivampi älypuhelin. Kaikki tarvittava ja tarpeetonkin avautuu netistä nykimättä. Edeltävien mallien muisti oli lähes käyttökelvottoman ahdas. Metsäkarttoja tarjoaa esimerkiksi Karttaselain-sovellus. TeksTi ja kuva Mikko Riikilä O minaisuuksiltaan Samsung Galaxy Xcover 3 -älypuhelin on keskitasoa vertaistensa joukossa. Lisäksi sen kulmat on vahvistettu, joten se ei ole erityisen arka kolhuille. Hipaisunäyttö ei kylläkään toimi märkänä. Vakiosovelluksena olevan Google Mapsin kanssa puhelin toimii navigointilaitteena pätevästi. Kaupoissa on tarjolla malleja, jotka lupaavat roppakaupalla enemmän megapikseleitä, -bittejä ja -hertzejä, mutta niihin ei kannata takertua. Xcover 3 kesti upotuksen pimentymättä. Muistitilaa voi laajentaa jopa 128 gigatavuun tyrkkäämällä muistikortin koneen sisälle. Metsäkäytössä Xcover 3:n musta väri on huono. Xcover 3:n kamera tuottaa kelvollisia kuvia netissä tai tietokoneella katseltaviksi. Älylaitteessa olennaista on yhteys internetiin. Puhelimen paikannin voi tukeutua sekä jenkkien gps-satelliitteihin että Venäjän Glonass-järjestelmään. Puhelin on pölyltä suojattu. Upotuksen kestävä Akun luvataan täyteen ladattuna tarjoavan kymmenen tuntia puheaikaa. Metsäläisten tarpeisiin puhelin tarjoaa säänkestävyyttä. Sen luvataan kestävän puoli tuntia metrin syvyydellä vedessä. Hinta on älypuhelinsarjaan sopuisa, noin 200 euroa
Itäja Pohjois-Suomessa on aiempina vuosina esiintynyt paljon hattutautisia koivuja, joissa seuraavana vuonna elinvoimaisena on ollut vain latvuksen ylin osa – siis se hattu. Kirjoittaja kerää aineistoa metsien kasvua haittaavista tekijöistä Luonnonvarakeskuksessa Rovaniemellä. TekSTi JA kuVA RiSTo JALkAnen Osa koivuista tuli huonosti lehteen keväällä, mutta nämä puut ovat sittemmin tuuheutuneet. Koska tilanne voi Etelä-Suomessa olla sama, hattutautisilla ja täysin harsuuntuneilla koivuilla on ensi keväänä mahdollisesti vaikeuksia lehteen tulossa. Radioaktiivisuus vähenee suolla Soilla esiintyvät bakteerit poistavat nesteestä radioaktiivista jodidia, seleniittiä ja cesiumia, selviää Merja Lusan Helsingin yliopistossa tarkastetusta radiokemian alan väitöskirjasta. Jänisruttoa esiintyy lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla, varsinkin Suomessa ja Ruotsissa. Hirvikärpästen määrä riippuu siitä, miten paljon alueella on edellistalvena ollut hirviä. Äkilliset lehtikadot jo heinäkuussa aiheutuivat ärhäköityneestä koivunruskolaikkutaudista. Yöpakkanen ei pure hirvikärpäseen Aikuinen hirvikärpänen kestää jopa 15 miinusasteen lämpötiloja, joten kovakaan yöpakkanen ei hävitä niitä, kertoo Luonnonvarakeskus Luken vanhempi tutkija Juho Matala. Koivunruskolaikkutauti tunnetaan myös nimellä hattutauti: usein latvuksen ylin osa jää vihreäksi lehdettömän latvuksen päälle, aivan kuin puun latvassa olisi hattu! Ankarassa tartunnassa hattukin lähtee. Jos hirviä on ollut paljon, on alueella seuraavana syksynä paljon hirvikärpäsiä. Osa koivuista menetti lähes kaikki latvuksensa lehdet yhtäkkiä keskellä kesää, eikä uusia tullut tilalle. Yhdessä oksatartuntojen kanssa näillä voi olla jopa kohtalokas merkitys puulle. Vedessä bakteeri leviää siinä kehittyviin hyttysiin, jotka tartuttavat bakteerin ihmisiin. Voi olla kohtalokas Varhainen lehtien lähtö on estänyt loppukesän yhteyttämiset sekä vaikeuttanut silmujen kehitystä ja juurten uudistumista. Lähes kaikki oksat ovat olleet karsiutuneita, latvuksen paksuimpien osien hajaversontaa lukuun ottamatta. Vaikean lehteen tulon ja hitaan toipumisen taustalla ovat mitä todennäköisimmin edellisen talven lämpimien, sateisten ja kylmien jaksojen vuorottelut sekä hengitystappiot ja kylmävauriot. etenkin koivun kunto huolestuttaa. Sienen lajityypilliset laikut lehden yläpinnalla ja myös lehtiruodissa ovat todennäköisesti edistäneet lehtien nopeaa varisemista. ”Tämä mahdollistaisi bakteerien käytön erilaisissa saastuneiden alueiden puhdistussovelluksissa”, Lusa sanoo. Lehtien uusiutumattomuuden taustalla saattaa olla se, että sieni tartuttaa ja tappaa myös kasvaimia. Hattutauti jyllää Hattutautisia koivuja Rovaniemellä syyskuun alussa. Hirvikärpästen häviäminen vaatii pidemmän pakkasjakson. Hirvikärpäset eivät hänen mukaansa pysty pakkasen aikana lentämään mutta virkoavat nopeasti, kun lämpötila nousee. TUTKITTUA Jänisrutto seurausta myyrähuipusta Jänisruttoepidemiat ovat yleisiä runsasta myyrävuotta seuraavana vuonna, selviää Heidi Rossowin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tarkastetusta väitöskirjasta. Rossowin mukaan jänisruttoa aiheuttava bakteeri lisääntyy runsaassa myyräpopulaatiossa, leviää ympäristöön ja päätyy veteen. kesä oli erikoisen tautinen lähes kaikilla puulajeilla. Siksi ilmiö on myös versotauti, koivunversosurma. 39 MAKASIINI 7 • 2015 39 MAKASIINI 7 • 2015 3919_.indd 39 15.10.2015 17.04
Kuten nuoria aikuisia yleensäkin, raha heitä kyllä kiinnostaa. Yhteismetsässä metsät on helppo säilyttää eheänä kokonaisuutena. Suvun yhteismetsät yleistyvät Yhteismetsäksi sanotaan kiinteistöjen yhteistä metsäaluetta, jossa osakaskiinteistöjen omistajat ovat järjestäytyneet osakaskunnaksi. Uusia yhteismetsiä perustetaan noin 15–25 kappaleen vuosivauhdilla. Suurin osa uusista yhteismetsistä on suvun tai perheen metsistä itse perustettuja. Lisäksi on perustettu alueellisia yhteismetsiä, joissa metsänomistajien yhteistyötä perustamisessa on koordinoinut metsänhoitoyhdistys tai Suomen metsäkeskus. Yhdeksän askelta Riippumatta yhteismetsän luonteesta, perustamisprosessissa käydään aina läpi samat askeleet: NäiN perustat yhteismetsäN Jos haluat säilyttää metsätilasi jakamattomana sekä hyvin ja sujuvasti hoidettuna, ratkaisu voi olla yhteismetsä. Hehän myisivät ne vieraille samoin tein, hän pelkää. Mutta miten käy jatkossa, sillä Ilkan ja Eevan lapsia metsä ei kovinkaan paljon kiinnosta. PERINTÖMETSÄ I lkka rakastaa metsiään, Eeva-vaimon mielestä välillä enemmän kuin vaimoaan. Ohjesääntö on asiakirja, jossa määrätään perustettavan yhteismetsän hallinnosta ja toiminnan periaatteista, muun muassa ää40 MAKASIINI 7 • 2015 3888_.indd 40 15.10.2015 18.30. Uskaltaisiko Ilkka luovuttaa metsät lapsilleen. Lisäksi omistajilla on jopa velvollisuus hoitaa yhteismetsän metsiä kestävästi metsäsuunnitelman mukaan, koska laissa yhteismetsän tehtäväksi on määrätty kestävän metsätalouden harjoittaminen. Sijoittajien yhteismetsä voi olla osa laajempaa sijoitusrahastotoimintaa tai metsäsijoittajien omatoimisesti yhteisenä hankituista metsistä perustettu, laajenemishakuinen yhteismetsä. Ilkan unelmana on, että metsät säilyisivät pirstomattomina ja hyvin hoidettuina suvun hallussa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteismetsien määrä on yli kaksinkertaistunut. Yhteismetsästä ja sen perustamisesta määrätään yhteismetsälaissa (109/2003) ja kiinteistön muodostamislaissa (554/1995). Pirjo Havia 1 Metsänomistajat päättävät yhteismetsän perustamisesta 2 Päätetään metsäalueet, jotka yhteismetsään siirretään 3 Sovitaan osakkaille tulevat osuudet metsien arvon perusteella tai sovitaan osuuksien määräämisperusteet 4 Laaditaan perustamissopimus ja kartta siirrettävistä alueista 5 Laaditaan ohjesääntöluonnos 6 Toimitetaan perustamishakemus Maanmittauslaitokselle 7 Tehdään yhteismetsän muodostamistoimitus 8 Rekisteröidään yhteismetsä kiinteistötietojärjestelmään 9 Pidetään yhteismetsän osakaskunnan ensimmäinen kokous. Niitä on tällä hetkellä yli 320 kappaletta, joista lähes 200 on yhteismetsälain uudistamisen eli vuoden 2003 jälkeen sopimuspohjaisesti perustettuja. Oman tien etsiminen ja perhe-elämän rakentaminen vievät joskus paljonkin rahaa. Ilkka on tehnyt paljon töitä metsiensä hyvän kunnon ja kohisevan kasvun eteen. Viime vuosina on yleistynyt metsään sijoittaminen ja sitä myötä myös sijoittajien yhteismetsät. Yhteismetsä voisi olla ratkaisu yllä kuvatussa kuvitteellisessa Ilkan tapauksessa. Sen kutsuu koolle Suomen metsäkeskus
Perustamisesta ei koidu omistajalle veroseuraamuksia, esimerkiksi varainsiirtotai luovutusvoiton veroa. Yhä useammat metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyritykset osaavat myös auttaa alkuun. Ilkan yhteismetsä, 429 ha, osuusluku 100 Ilkankorpi 27 ha Ilkanvaara 63 ha Ilkanniemi 115 ha YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN Ilkansuo 4 ha Ilkankorpi 10 osuutta Ilkanvaara 19 osuutta Ilkanniemi 20 osuutta Ilkansuo 1 osuutta Ilkanmäki 50 osuutta Ilkanmäki 219 ha mistusta tai järjestelemässä erilaisia omistusmuotoja yhteismetsäksi tai jos perustaminen on osa sukupolvenvaihdoksen suunnittelua. On tärkeää, että perustajille muodostuu ohjesääntöä laadittaessa yhteinen näkemys tavoitteista, hallinnosta ja monista toimintaan vaikuttavista linjauksista. Osakaskunnan täytyy nimittäin järjestää yhteismetsän hallinto luottamushenkilöitä ja kirjanpitoa myöten yhteismetsälain mukaiseksi. Etenkin luovutusten verosuunnittelulla on tässä suuri painoarvo. Jos yhteismetsät laitetaan kokojärjestykseen, on keskimmäisen pinta-ala eli mediaanikoko noin 460 hehtaaria. Ohjesäännön laatiminen on perustamisen tärkeimpiä vaiheita. Pienellä tilalla tämä ei välttämättä onnistu. Osakastiloja yhteismetsään tulee viisi. Niinpä yhteismetsälle koituu vuotuisia hallintokuluja, jolloin sen pitäisi pystyä ylläpitämään säännöllisiä ja tuloa tuottavia puukauppoja. Syitä yhteismetsän perustamiseen: • päätöksenteon demokraattisuus • metsätilojen säilyminen eheänä pirstomatta • aktiivisen metsätalouden ja hyvän metsänhoidon turvaaminen • tasainen tulovirta omistajille • yhteismetsän jakama ylijäämä on osakkaalle verotonta tuloa • omaisuuden arvon säilyminen • osuuksien helppo luovutettavuus • pienempi veroaste (28 %) • maksuton perustamistoimitus, eikä perustamisen veroseuraamuksia Ilkalla on viisi metsätilaa, joista hän perustaa yhteismetsän. Järjestelyn toteuttamiseen kannattaa etsiä asiantuntevaa palvelua, jos vähänkään kokee sitä tarvitsevansa. Toimenpiteiden järjestys kannattaa suunnitella huolella. 41 MAKASIINI 7 • 2015 3888_.indd 41 15.10.2015 18.30. Apua kannattaa pyytää Yhteismetsän perustamiseen saa hyvää opastusta Suomen metsäkeskuksesta ja Maanmittauslaitoksesta. Palvelu voi maksaa moninkertaisesti itsensä takaisin, jos ollaan samanaikaisesti purkamassa yhteisoLisätietoja: • Tietoa yhteismetsästä ja asiakirjamalleja löytyy osoitteesta www.yhteismetsat.fi ja julkaisusta Yhteismetsä – perustaminen, hallinto, verotus (P. Metsien siirtäminen yhteismetsään ei ole luovutus, vaan kiinteistön omistaja ja kiinteistön arvo säilyvät entisellään. Omat metsät voidaan myös liittää olemassa olevaan yhteismetsään osuuksia vastaan. Havia), Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 2012 sekä metsänhoitokortistosta www. metsalehti.fi/metsanhoitokortisto (kortit Yhteismetsän perustaminen, Yhteismetsä omistusmuotona, Yhteismetsän verotus). Ne helpottavat ohjesääntöluonnoksen laatimista, mutta niitä ei missään tapauksessa pitäisi sellaisenaan kopioida. nileikkurin suuruudesta, pienimmästä luovutettavissa olevasta osuudesta ja purkamisen mahdollisuudesta. Ainut järkevä peruste näin pienen yhteismetsän perustamiselle on se, että yhteismetsä aikoo laajentua nopeasti. Metsäomaisuus voidaan siirtää jatkajille ennen yhteismetsän perustamista tai sen jälkeen. Perustaminen ei ole sukupolvenvaihdos Yhteismetsän perustamisesta puhutaan usein ratkaisuna metsän sukupolvenvaihdokseen. Valmiita ohjesääntömalleja on olemassa esimerkiksi yhteismetsien yhdistyksillä ja Suomen metsäkeskuksella. Tällöin on tärkeää huolehtia siitä, että jakamiseen ei liity luovutuksia, vaan jokainen saa metsän omistusosuuttaan vastaavan yhteismetsäosuuden. Metsätilan hehtaarit vain muuttuvat yhteismetsäosuuksiksi. Ilkka yksin muodostaa osakaskunnan, koska hän on osakastilojen ainut omistaja. On kuitenkin syytä huomata, että metsän sukupolvenvaihdoksissa tehdään luovutuksia jatkajille. Usein voi olla järkevää tehdä järjestely niin, että jatkajien ohella luopuja jää yhteismetsän osakkaaksi. Pieni tuskin kannattaa Yhteismetsien koot vaihtelevat, niitä on perustettu jopa alle 20 hehtaarin kokoisina. Tätä käsitellään seuraavassa Metsälehti Makasiinissa. Niin minäkin olen tehnyt. Yhteisomistuksen – kuolinpesän tai yhtymän – purkaminen voidaan yhdistää yhteismetsän perustamiseen
Jos korjuutyö tehdään itse, työn arvo kirjataan vähennykseksi. Lohjalta. Hankintakaupan arvo on silloin kokonaisuudessaan metsävähennyskelpoista metsätalouden pääomatuloa. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET KYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. 9. Metsävähennyspohja kaupan jälkeen on 79 214 euroa ja käytettyä metsävähennystä on 49 224 euroa. Luovutusvoittovero on 30 prosenttia luovutusvoitosta eli 10 055 euroa. koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Ostin 35 hehtaarin metsätilan vuonna 2004. Pienkoneiden asiantuntija. Puolukan syyskukinta on tavallista, eikä se edellytä kovinkaan poikkeuksellisia säitä. SI N I KO SK IM IE S 42 MAKASIINI 7 • 2015 42 MAKASIINI 7 • 2015 3891_.indd 42 15.10.2015 17.06. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Omistamieni tilojen metsävähennyspohja on 93 440 euroa ja siitä käytetty 63 450 euroa. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Miten minua verotetaan luovutusvoitosta. Erotus on metsätalouden pääomatuloa ja samalla metsävähennyskelpoista tuloa. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Oston hehtaarihinta on ollut 2 371 euroa, joten myytävän määräalan hankintahinta on ollut 23 710 euroa. Pitkän viileän tai sateisen sääjakson jälkeen tuleva lämmin kausi voi taas herättää kukkasilmut ennen aikojaan. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta puut myytäisiin hankintakaupalla. Käyttämätön metsävähennys säilyy ennallaan 29 990 eurona. Luovutusvoitto lasketaan seuraavasti: Myyntihinta (43 000 euroa) hankintahinta (23 710 euroa) = 19 290 euroa. Alkukesän kasvien syyskukinta viestii yleensä poikkeavista oloista tai tapahtumista, jotka ovat estäneet tai keskeyttäneet normaaliaikaisen kukinnan tai herättäneet seuraavan kesän kukintaan tehdyt silmut ennenaikaisesti. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Kuva on 4. Nyt olen myymässä tilasta 10 hehtaarin määräalaa 43 000 euron hinnasta. Mikä saa puolukan kukkimaan syyskuussa, kun täysi marjasato on kypsänä mättäissä. Näin ollen luovutusvoitto on 33 516 euroa (=14 226 euroa + 19 290 euroa). Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Kukinta-aikainen halla tai kuivuus voi aiheuttaa jälkikukintaa, samoin kukkaverson syönti tai katkaisu. Kun puut myydään hankintakaupalla, kirjataan sen arvo metsäverotuksen 2C-lomakkeelle hankintakaupan arvoksi. Mistä metsävähennys tehdään. Ilmiö ei ilmeisesti ole harvinainen, mutta ei tunnu luonnon kannalta tarkoituksenmukaiselta. HANNU JAUHIAINEN Millaiset verot metsäkauppa poikii. Teidän metsävähennyspohja ja käytetty metsävähennys pienenevät tuloutetun metsävähennyksen määrällä. Metsätilan sukupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Mistä arvosta metsävähennys silloin tehdään, hankintakaupan arvosta vai minulle korjuukulujen jälkeen jäävästä kantorahaosuudesta. Minulla on ensiharvennusleimikko, josta olen pyytänyt tarjouksia eri ostajilta. Tämän jälkeen siihen lisätään käytettyä metsävähennystä 60 prosenttia hankintahinnan määrästä eli 14 226 euroa. Kauppahinta oli kuluineen 83 000 euroa. Määräalan hankintahintana voidaan käyttää määräalan todellista hankintahintaa tai keskimääräistä hehtaarihintaa. Jos puut korjaa vieras, esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu, korjuun kulut vähennetään vasta metsätalouden menoissa. VÄINÖ SIKANEN Mikä selittää syyskukinnan. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija
Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. KARI MIELIKÄINEN 43 MAKASIINI 7 • 2015 43 MAKASIINI 7 • 2015 3891_.indd 43 15.10.2015 17.06. Ojitettujen soiden uudistamisen avainkysymyksiä ovat turpeen paksuus, pinnan kosteus ja aluskasvillisuus. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki Puolukalla syyskukinta on niin tavallista, ettei sen laukaisemiseen tarvita kovin poikkeuksellisia sääolosuhteita. Sopiiko maapohja jatkuvan kasvatuksen kokeilulle. Ainakin osalla puolukoista on geneettisesti kaksijaksoinen kukinta-aika. Keski-Euroopan vuoristoissa ja täällä Pohjolassa kukinta-ajat sulautuvat yhdeksi. Paksuturpeinen, avosuosta syntynyt puolukkaturvekangas voi olla taimettumisalustana kuiva, herkästi hieskoivua ottava ja kaliumin puutteesta kärsivä. Ohutturpeinen, metsäinen suo muistuttaa ojituksen jälkeen enemmän kangasmaata. Viileissä oloissa kuten Tämän metsän uudistamisessa jonkinlainen maanmuokkaus on tarpeen. Istutuksessa kohoumia tekevä mätästys on paras, kylvössä ja luontaisessa uudistamisessa kääntömätästys ja laikutus voivat tarjota siemenille kosteamman itämisalustan. Silloin syyskukintaan ei tarvita kuin pieni häiriö hormonien tuotannossa – ja siihen voisi riittää syyksi loppukesän lämmin ja aurinkoinen jakso. Ongelmaksi voi nousta myös puunkorjuu, joka kesällä tai lauhoina talvina aiheuttaa melkoisen riskin erityisesti lahoherkälle kuuselle. Joka tapauksessa puolukka poikkeaa lähimmistä sukulaisistaan mustikasta ja juolukasta, jotka harhautuvat vain harvoin syyskukintaan. kannattaa kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. SEPPO VUOKKO Miten tämä uudistetaan. Jatkuvaa kasvatusta on nykytiedon ja tekniikan perusteella vaikea suositella taloudellisin perustein. Se, että viileillä alueilla on vain yksi kukinta-aika, voi olla lämpösumman, valon ja kasvin omien hormonien vuorovaikutusta. Jos kuvan metsä olisi omani, tekisin valinnan todennäköisesti istutuksen ja kylvön välillä. Ehkä syksyllä kukkivista haaroista kukka-aiheet ovat tuhoutuneet talvella tai keväällä, jolloin uudet kukkasilmut ehtivät valmiiksi vasta loppukesäksi. Jatkuvaa kasvatusta on suositeltu turvemaiden uudistamismenetelmäksi taloudellisin ja ojitusteknisin perustein. Marjovassa puolukkalaikussa näkee usein yhden tai useamman kukkivan varvun. Syyskukinnassa voisi olla kysymys tästä ilmiöstä: se edustaa eteläisten serkkujen toista kukintajaksoa. Mikäli metsikkökuvio olisi kohtuullisen pieni ja lähellä asuntoani, voisin kokeilla jatkuvaa kasvatusta harrastuspohjalta maisemallisista syistä. Kuvassa ei näy kovin paljoa nuorempia kuusia, joiden varaan jatkuvuuden voisi perustaa. Kasvavan puuston haihdutuksen on arveltu pitävän pohjaveden pinnan riittävän alhaalla pidempään ilman ojien perkausta. Saman mättään tai laikun puolukat ovat tavallisesti samaa kloonia, eikä marjovien ja kukkivien varpujen välillä ole geneettistä eroa. Mikä uudistamismenetelmä olisi varma ja kustannustehokas oheisen kuvan noin 80-vuotiaalle turvemaan VT-männikölle. Kaikissa tapauksissa jonkinlainen maankäsittely on tarpeen. Puolukkaturvekankaan rehevämmällä osalla hieskoivu voi aiheuttaa ongelmia luontaisen männyntaimikon alkukehitykselle. Puolukan suhteen on kolmaskin, edellisistä poikkeava selitysmahdollisuus. Tai sitten ne ovat seuraavan kevään kukkia, jotka jostakin syystä harhautuvat kukkimaan ennen aikojaan. Jos oletamme, että kuvan suo on ollut ohutturpeinen, männikkö on mahdollista uudistaa joko luontaisesti tai viljellen. Paikoin Keskija Länsi-Euroopassa puolukalla on kaksi kukinta-aikaa, varhaiskevät ja alkukesä
Ei haittaa möykyt tiellä ja pehmeästä varhostakin mennään yli. Kun autossa riittää painoa ja voimaa, saa peräkoukkuun ladata ison kärryn. Siellä on varsinainen vaatevarasto: Lava-autolla metsään Lava-auto on oiva työpöytä varma työjuhta toimiva vanhanakin 44 MAKASIINI 7 • 2015 44 MAKASIINI 7 • 2015 3890_.indd 44 15.10.2015 17.07. Tärkeintä on, että kyläläisetkin hoksaavat, että heikosti menee, kun noin rämällä autolla ajelee. Meno on vakaata ja varmaa. Jos yksi saha rikkoutuu, uusi peli lavalta kouraan ja työ jatkuu. toiset turvahaalarit, turvasaappaat, puseroita, kymmenet käsineet, sadevaatteita, täysi alusvaatekerta, paitoja, sukkia ja päähineitä. Lava-auto on painava, se tarraa tien pintaan kiinni. Välineitä on joka lähtöön. Ja siihen kärryyn taas lisää tavaraa. Matka-ajokin sujuu kuin junassa. Paluukyytiin mahtuu myös lisäkuormaa. Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Lennosta pystyy myös vaihtamaan moottorisahatyön raivaamiseksi tai toisinpäin. Tu u li kk i Si RO lA leenmyyntiarvo säilyy. Talvella ei metsäteitä tarvitse kovinkaan usein aurata, kolmekymmensenttisestä hangesta pusketaan puhtaasti läpi. Moottorisahatöissä takalaita on oivallinen teroitus-, tankkausja huoltopöytä. Lapio on lavan vakiovaruste, mutta vetoapukin saattaa olla tarpeen. Vaikka keli muuttuisi päivän mittaan ties miksi, aina löytyy sopivaa riepua päälle. Lava-auto työautona on sikälikin hyvä, että sitä ei tarvitse useinkaan pestä eikä puunata senkään vertaa. Vänkäyksen pohjaksi kertoilen omasta Ford Rangeristani. Eikä lopu eväät. Terä on juuri sopivalla korkeudella, jotta kaksiteholaseillakin saa tarkan katseen viilattavaan hampaaseen. Umpipakettiautokuskit ne vaan lipsuttelevat. Kuolemaahalveksuviin kamikaze-ohituksiin ei kiihtyvyys riitä, eikä ketteryys kaupungin ahtaimpiin parkkiruutuihin. Mutta kun pikku naarmuja kertyy kylkiin, eikä isoja vikoja autossa ilmene, eihän sitä kannata vaihtaa laisinkaan. Monta mottia polttopuita, sahatavaranippu tai työkoneen tarpeita kulkee komeasti. Moottori lepää aika tukevasti avatun takalaidan saranalla. Jokaisellahan on menopeli, joka on parempi kuin kaverilla. Viisimetrinenkin puu sopii lavan etusermin ja takalaidan päälle. Lavalle mahtuu paljon tavaraa. L ava-auto on loistava työpöytä. Mikäli joskus kyytiin päätyy hirvenraato, lava on kätevä pestä vesiletkulla ja harjalla. Juomapulloa on ja pillimehua sekä välipalakeksiä ihan vaan varmuuden vuoksi. Voi selittää, että ajan kuraisella autolla, kun se kumminkin taas huomenna lokaantuu. Jos se luistaa, heitän alle kumimaton palasen. Ajetaan peli loppuun, niin säästyvät välirahat. Hienoja vääriä värkkipuita, riukuja, tolppia ja seipäitä kulkeutuu kotiinpäin samalla ajamisella. Mieluiten teroitan raivaussahani auton lavan kulman päällä. Ja jos ei mennä, ollaan piukasti kiinni. Varustevyö, varasahoja, bensakannu, vänkäri, kaadonsuuntaja, kirves, köysivyyhti ja käsivinssi. Tavara-autoissa kuulemma jälO man auton kehuminen on lystiä. R angerissa on maavaraa ja tietysti neliveto. Jos oman kulkuneuvon jostakin ominaisuudesta porukassa mainitsee, niin johan vieruskaverilla on kaksin verroin verrattomammat värkit. A utossani on puolipitkä hytti ja aukeavat pikkuovet penkin taakse possuosastoon. Näin syksyisin perkailen taimikoita ja siivoilen varttuneiden metsien alustoja harva se päivä
AD1681 H AUTUMN 2015 230x297 FI.indd 1 2015-10-06 10:36 3923_.indd 45 15.10.2015 17.23. 45,7 cm 3 , 2,1 kW, 5,1/5,2 kg 399/449€ Norm. 45,7 cm³, 2,2 kW, 8,1kg ALKAEN 900€ 545FX Tarjoukset ovat voimassa 31.12.2015 saakka. KAMPANJAHINTA! C op yr ig ht © 20 15 H us qv ar na A B (p ub l). 495/545 € TURVALLISESTI TEHOKKAASTI 455e TrioBrake ’Tee itse’ -testivoittaja, maaliskuu 2015 HUSQVARNA 545FX/T Suorituskykyä ja tehoa vaativaan metsänraivaukseen. HUSQVARNA 445/445e TrioBrake Tehokas ja helppokäyttöinen saha monipuoliseen käyttöön. Lisätietoja: www.husqvarna.fi NYT PERUSHUOLTO KAUPAN PÄÄLLE!* ARVO 100 € *Etu voimassa ostokuittia ja huoltokuponkia vastaan myyjäliikkeessä. A ll ri gh ts re se rv ed
luonto virkistää 46 MAKASIINI 7 • 2015 46 MAKASIINI 7 • 2015 3921_.indd 46 15.10.2015 17.10
Arvonen on kehittänyt luonnon hyvinvointija terveysvaikutuksia hyödyntävän Metsämieli-menetelmän. Metsä on kuin mielihyväruisku, Sirpa Arvonen tietää. TeksTi Mikko Häyrynen kuvaT seppo saMuli E männäthän sen tietävät: ukot ovat paremmalla tuulella metsästä tullessaan kuin sinne mennessään. Hän vetää Metsämieliharjoituksia, joissa stressi häviää. Seurustellaan itsensä kanssa. Siellä kävellään, katsellaan, nuuskitaan, kuunnellaan ja kuulostellaan oman mielen ja kehon viestejä. ”Se, miltä tuntuu, on solujen kemiaa ja tuntemuksiinsa voi vaikuttaa”, koulutusyrittäjä Sirpa Arvonen sanoo. Asian voi ilmaista niinkin, että potutuksen määrä on käänteisesti verrannollinen metsässä vietettyyn aikaan. Metsämieli-harjoituksissa mennään metsään. 47 MAKASIINI 7 • 2015 47 MAKASIINI 7 • 2015 3921_.indd 47 15.10.2015 17.10
Stressaantuneena ikävät hormonit kortisoli ja adrenaliini pitäisi hikoilla pois, jolloin tilalle saisi enemmän hyvänmielenhormoneja dopamiinia, endorfiinia, serotoniinia ja oksitosiinia. Jos ihminen sopii luontoon luonnostaan, niin miksi hän pyrkii sieltä pois, aina muuttamaan ja muokkaamaan. ”Metsämieli on pohjimmiltaan biologiaa ja sen ymmärtämistä, että ihminen on sosiaalinen eläin ja evoluution tulos.” Arvonen korostaa, että luonto on ihmisen alkukoti emmekä ole vielä sopeutuneet kaupunkiympäristöön. Kun keho rauhoittuu, välittäjäaineet ja happi kulkeutuvat aivosoluihinkin. Luonto on mielen kuntosali, jossa musiikki ei jumputa, kuntolaitteet kolise eikä puheensorina häiritse. ”Luonnossa aistijärjestelmämme kuittaavat, että kaikki on hyvin, eikä tarvitse säikkyä melua ja kaupungin vipinää.” Ajatusten syntypaikka Tutkimusten mukaan luonnossa hengitystiheys, syke ja verenpaine laskevat jo 5–10 minuutissa. Mitä erityistä Metsämieli-harjoituksissa on. Harjoitukset vahvistavat psyykkisiä, fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia voimavaroja, Arvonen korostaa. Harjoitteita on satakunta erilaista, ja niitä voi tehdä yksin tai ryhmässä ohjaajan opastuksella. Mieli tasaantuu ja myönteiset tunteet viriävät. luonto virkistää 48 MAKASIINI 7 • 2015 3921_.indd 48 15.10.2015 17.10. Harjoituksiin sopivat kaikenlaiset metsät. ”Vääränlaista metsää ei ole. Monivaikutteinen dopamiini on myös adrenaliinin esiaste, eli sitäkin metsä antaa tarpeen varalta. Ryteikössä voi miettiä, että jos selviän tästä, niin mistä kaikesta selviänkään. Metsässä aistit saavat levähtää ärsyketulvasta ja tekeminen vaihtuu olemiseksi. Tulee riittävyyden tunne, ei tarvitse koko aikaa miettiä olenko nyt tekemisissäni tarpeeksi hyvä. ”Metsämieli ei ole uskomuksia, vaan perustana on tutkimustieto”, Arvonen sanoo. Sirpa Arvosen kehittämä Metsämieli on pehmeää, mutta koviin tosiseikkoihin perustuvaa mielenhoitoa. Annos aistilepoa Näin tulet onnelliseksi ja paremmaksi ihmiseksi -oppeja riittää. Kaamosajan harmaudessakin on kymmeniä hienovaraisia sävyjä.” Arvonen on kirjoittanut menetelmästään myös kaksi kirjaa. Onko ihmisellä ahneusgeeni, joka laittaa toimimaan omaa onnea vastaan
Evoluution vinkkelistä syy on rationaalinen. 49 MAKASIINI 7 • 2015 3921_.indd 49 15.10.2015 17.11. ”Luonnossa aistijärjestelmämme kuittaavat, että kaikki on hyvin, eikä tarvitse säikkyä melua ja kaupungin vipinää.” Metsä tervehdyttää kuvinakin, sillä luontokuvatkin laskevat verenpainetta ja sykettä ja saavat kehon tuottamaan mielihyvähormoneja. Siellä ne ajatukset syntyvät.” Evoluutio tuotti alakulon Tunteilla, kuten vaikka alakuloisuudella, on selviytymistä edistävät tarkoituksensa. Kun elämässä on tullut turpiin, niin alakulossa haluttaa ottaa etäisyyttä yhteisöön ja mennä vaikka metsään. ”Yksilön ei kannata jäädä tuhlaamaan energiaa hyödyttömään taisteluun eikä yhteisön kannata vahingoittaa jäsentään niin paljoa, ettei yksilö voisi olla enää laumalle jotenkin hyödyksi”, Arvonen kertoo. Isot päätökset ja suuret suunnitelmat pitäisi tehdä metsäkävelyllä, kun asiat loksahtelevat. Tutkitusti tiedetään, että tyytyväisyys kasvaa 50 000 euron vuositienesteihin saakka, mutta sen jälkeen onnellisemmaksi ei tee mammona, vaan arkisten asioiden sopusointu. Urho Kekkonen totesi Kalevi Sorsalle: ”Ota aikaa itsellesi. Kävele metsässä
Hämärä metsä näyttääkin pimeältä, jos sitä katsoo vain auton valokeilassa.” Luonto ja luonnon kuva Niin kuin hengelliset tarpeet ovat toisilla syvemmät kuin toisilla, niin myös tarve olla luonnossa on toisilla vahvempi kuin toisilla. Outoontumistakin on Mutta onko henkinen metsähoito suomalaiselle niin outoa. ”Metsämieli tuo vanhan asian uuteen aikaan. Sairaaloista tiedetään, että potilaat tarvitsevat vähemmän kipulääkkeitä ja tervehtyvät nopeammin, jos he näkevät ikkunasta vihreää tai seinillä on luontokuvia.” Metsämielen harjoittamiseen käy kaikenlainen metsä. Luonnossa elävä huomaa luontokaipuunsa syvyyden kun joutuu toiseen ympäristöön. Hämärä metsä näyttääkin pimeältä, jos sitä katsoo vain auton valokeilassa.” huhkittu risusavottaan. Siellä saattaa asua vaikka paha noita, tai ainakin karhu joka mättään takana. Kaikilla ei ole sitä omaa metsäpalasta, hengen ja ruumiin temppeliä, mutta lähin metsä ei ole kenelläkään kovin kaukana. Sen tietävät kaikki, jotka ovat koettaneet. ”Jo luontokuvien katselu tervehdyttää. ”Ihmiset saattavat jo pelätä metsää. Ryteikössä voi miettiä, että jos selviän tästä, niin mistä kaikesta selviänkään. Monta pahaa mieltä on hakattu haloiksi tai sahattu raivaussahalla nurin, huolet ”Ihmiset saattavat jo pelätä metsää. Lohduttaneeko tieto, että kehon kemiaa tämä vain. Myös viha ja pelko ovat pitäneet ihmiskuntaa hengissä. Metsässä voi uhota, kiristellä hampaitaan ja tuulettaa tunteitaan. Metsätyöt tuottavat hyvää mieltä vähintään yhtä lailla kuin ohjatut harjoitukset. Nykyään arjen koukerot ja omat ajatukset saattavat synnyttää uhkaavan tunnelman. luonto virkistää 50 MAKASIINI 7 • 2015 3921_.indd 50 15.10.2015 17.11. Pitääkö metsämieltä nimenomaan harjoittaa, eikö tavallinen työnteko riitä. Huhkimisen lomassa on istuttu kannolla, katsottu palokärjen lentoa. Eikö suomalainen saa tätä lääkettä luonnostaan. Kaikki eivät asu enää ihan metsän vieressä.” Sirpa Arvonen on huomannut, että joidenkin nuoren polven suomalaisten käsitys metsästä alkaa muistuttaa keskieurooppalaisen synkkää Hannu ja Kerttu -metsää. Kaikille on parasta, että yksilö vetäytyy nuolemaan henkisiä haavojaan ja palaa takaisin yhteisöön oman, muuttuneen paikkansa hyväksyen. Metsätunnelmiin voi päästä kaupunkipuistossa tai lähiön pururatalenkin sisäpuolella, eikä tarvitse pelätä eksyvänsä. Negatiiviset tunteet virittävät kehon ja aistit toimintavalmiuteen
Tai kun olisi edes vähän vihreää vaikka kukkaruukussa. www.rotstop.fi METSÄNOMISTAJA, MUISTA BIOLOGINEN KANTOKÄSITTELY PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ! Sirpa Arvonen . Sitä myötä harjoitukset ovat pienimuotoinen vientituote. Avaruusasemalla astronauttien sanotaan viihtyvän kasvikokeiden äärellä. Naimissa, kaksi aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi. 51 MAKASIINI 7 • 2015 3921_.indd 51 15.10.2015 17.11. . . Yli 30 vuoden kokemus valmentajana ja luontoliikuttajana. Otapa räsymatto Seuraavan kerran kun kohtuullisesti tuuleskelee, niin nojaapa selkäsi puuhun ja anna vienosti heilahtelevan rungon tuutilullata hyvä mieli. Jos oli, niin sitten ovat myös ne lukemattomat tunnit, jotka on tärvätty metsästykseen ja kalastukseen mitättömän saaliin vuoksi. ”Metsämieli-harjoituksissa ei hymistellä mantroja, mutta niissä on luontaisesti ne elementit, joita itämaisissa metodeissa harjoittelemalla harjoitellaan.” Yhteistä pintaa on, sillä sanaton Metsämieli-sanoma uppoaa Arvosen mukaan aasialaisiin turisteihin. Kun on lentokentällä maailman toisella puolella, niin miten haluttaakin katsoa kännykkäkamerakuvaa metsän tai kesämökin mielipaikasta. Länsimaissa mietiskelyharjoituksia kutsutaan tietoisuustaidoiksi tai englanniksi mindfulness. Oliko tämä nyt epämiehekästä. Kasvatustieteen maisteri, viestinnän ja sosiaalipsykologian opinnot, coach-tutkinto. Tai ota vanha räsymatto, sellainen ihmisen mittainen helposti käärönä kannettava, mene metsään, levitä matto ja pötkötä tovi. Ei siitä lentävää mattoa tule, mutta mietiskelymatto saattaa tulla. Kun kuvan on nähnyt, niin keho kiittää mielihyvähormoneilla. Kun on itämaista filosofiaa, joogaa ja kiinalaista aamuvoimistelua, jossa hiljaisuutta etsitään kehon liikkeistä, niin miksei olisi myös suomalaista mielenharjoitusta. Syntynyt vuonna 1963 Helsingin maalaiskunnassa, asuu Espoossa. . Metsämietiskely vientituote Mietiskely ei ole intialaisten, tiibetiläisten ja muiden itämaisten yksinoikeus, vaikka se on brändäytynyt itämaiseen uskontoja filosofiaperinteeseen
Tällä kertaa käydään istutustyömaalla, ihmetellään isän askartelua ja tarkastellaan vanerista osoitelappua. Kolme parasta esiteltiin jo viime lehdessä, nyt tarjolla on kolme muuta hienoa tarinaa. 52 MAKASIINI 7 • 2015 3887_.indd 52 15.10.2015 17.15. KesäKisa Lisää puujuttuja Metsälehden ”Mun puujuttu” -kesäkisa poiki runsaan ja laadukkaan sadon
Tämä oli kovija pohojalaisia sukuja. Ne on teijän. Isäni toimeliaisuus sai koko perheen liikkeelle valamistelemaan lähtöä mettäpalalle, jossa oli etellissyksynä hakattu vanaha kuusikko. Soli hyvä koira ja perheenjäsen. Isä ja äiti ojjo hauvasa. Näitä ei myyvä.” TiMo UUsiMäKi Yhistyksen mies soitti Näitä maita ei sitten myydä, isä muistutti. Toivottavasti tullee sopivat ilimat. Renkkupukiksi joku sitä haukku ja se korpes meitä poikija. Vaanku ei ollu jänesjahtiaika, piti pittää hihinasa. Yhistyksen mies soitti. Isä jako linijat ja laski suurinpiirteen taimijen menekin. Ne hauvet oli ouvon näkösiä, ku ne oli pitkiä ja laihoja. Se ukko oli käynyt sovan. Teetäki oli. Sano ampuneesa punasen koiran haukkuun vastapäisesä kuusikosa meton. Pijan isä huusi meijät lapset paikalle. Isä ja äiti kävelivät hakkiolla ja arvijoivat käjen jäläkiä. Moreenia piti löytyä, eikä turpeeseen saanut lätästä. Ajokuninkaita suvusa. Ilta oli menny Oulujoella uijessa ja juhuliessa loman alakua. Niijjaa, siksi meillä oli kuussatanen. Minun aikani meni ajokoiran hoitamiseen toisena päivänä. Kyllä kannatti kysellä käpykaristamolta tilannetta. Isä oli innokas jänesmies ja siksi piti olla kunnon ajokoira. Hakkiolle oli jätetty muutamia koivuja isän vaatimuksesta. Meillä ei ollut ravinnon puutetta, ku velipojan kanssa paistettii kalat kalliolla illan mittaan. Parasta oli evästauvot. Muistutti, että näitä ei sitte myyvä näitä maita. Velipoika oli ostanut vähillä rahhoillaan jonkun pietarsaarelaisen kalamiehen tekemän pellin, ja sitä sitten testattiin urakalla. Äiti oli keittänyt kahavia kahteen issoon Airamin punaseen termariin. Aamuruuvan jäläkee aloimme kantaa taimija ojasta kohti istutusaluetta. Sano, että näitten hyövyn saatte te, jokka olitte tämän homman tekemäsä. Isä kanto laatikoita ja velipojat sekä siskot hakkas taimija maahan. Suojapuita, suojapuita oli isä perustellu. Juttua piisas kiinnoista ja kannoista. Illan kähämässä urakka oli puolivälisä. Hyytiäinen oli ilimottanu, että taimilaatikot voi hakija. Ja veen menekki oli älytön. Oli joutunu myymään uuvehkon autosa pois, että sai alakupääommaa metän ostoon. Illalla myöhään vanhempani ja sisarukset valamistautuivat yöpuulle. Ihimeellisiä oli mettäherrojen uuvet suuntaukset. Taisi olla ensimmäinen kesälomapäivä ja nukutti hirviästi. Kerto meille pojille muutaman sotajutun ja sen, että oli käynyt mettäopiston heti sovan jäläkeen. Josaki vaiheessa illasta urakka oli valamis. Mutta isäni oli onnellinen, kun sai omistaa ommaa mettää. Aina mukana. Kovana erämiehenä nämä aluveet oli heti tuntuneet kotosilta. Aamusta alakaen pantiin töpinäksi. Vaan parasta oli hirvenlihavoileivät. Menimme illaksi suolammelle pesulle ja pyytämään ongella ja vilikulla kallaa. Ennen unta isä kertoi kämpän historijaa ja tämän mettäpaikan vaiheita. Isä oli ostanu saran pankilta minun syntymäpäivänä. Vilahtelipa siellä minullekin tuttuja sanoja. 53 MAKASIINI 7 • 2015 3887_.indd 53 15.10.2015 17.15. Peltiin tarttu pikimustia ahavenia kymmenkunta ja muutama pitkulainen hauki. Ois teheny mieli saunaan, muttaku täällä ei ollu saunaa. Sano, että professoriin ottaa lammen mustat ahavenet. Nuista koivuista saatte ottaa sitte joskus lattiavärkit. sano, että näitten hyövyn saatte te, joKKa olitte tämän homman teKemäsä. Luppaus pijetään. Pijan isä huusi meijät laPset PaiKalle. Tuo kämppä oli rakennuttu Alapuan asemamiehen vanahasta saunasta kuuskytäluvun alakupuolella ja oli ollut monen savottamiehen kortteerina. Sano samalla, että istutusvälineet saa hakija toimistolta. Illasta kuussatanen Viiatti oli pakattu tarpeellisilla evväillä, vesitonkilla, istutusvälineillä, yökamppeilla ja matka saattoi alakaa kohti Merijärviä vanahalle kämpälle. Aiko vielä menomatkalla käyvä heittämäsä lammella uistinta. Joku savottamies oli lähteny sieltä käpälämäkkeenki, ku siellä kuulemma kummitteli. Soli tarkkaa puuhaa, kun aloimme istuttaa. Oli se työnjohtaja vaatinu niitäki kaajettavaksi, mutta isä ei ollu hyväksyny. Olis kuulema jättäneet koivut maahan lahoamaan. Aamulla meijät herätti yhistyksen mies. Meijän poikien arvijon mukkaa siellä saatto ollaki kummitus. Isäni oli aikanaan käynyt jahissa täällä viiskytäluvulla ja ihastunu paikkaan. Mutta kaikkien mielestä oli mukavaa ja iloinen puhheensorina täytti kankaan. Näillä sanoin isäni herätti koko konkkaronkan eräänä alakukesän aamuna. Täällä oli rauhaa ja oma pikku lampikin. Isä kertoi niitten potevan ravinnon puutetta
Kukahan laput kiinnitti. KesäKisa Se on vain pieni vanerinpalanen, vähän jo nuhraantunut, yhdestä kulmasta lohjennutkin. Otin sen aarteekseni, ja siitä asti se on kulkenut mukanani. On siulla muutakii, millä leikkii…”, mummo tuiskahti, mutta samalla huomasin, että hän pyyhkäisi esiliinankulmalla silmänurkkaansa. Jostain syystä ne kiehtoivat minua, ja pyysin niitä leikkeihini. Vanerinpalat olivat selvästi arka asia. Kun olin lapsi, muistan, että näitä vanerilappuja oli navetan vintillä parrun päällä monta nippua rautalangalla yhteen sidottuina. Tutut kotikonnut Karjalassa oli hyvästelty viimeisen kerran. 54 MAKASIINI 7 • 2015 3887_.indd 54 15.10.2015 17.15. Vastaanottaja, määräasema, omistajan täydelliset etunimet ja sukunimi, syntymäaika, isän nimi, kotikunta, kylä, katu ja talon numero – nämä kaikki on valmiiksi painettu vanerilapun toiselle puolelle. “Sie elä koske niihi. Jollekin toiselle tuo pieni vanerinpalanen ei merkitse mitään – minulle siihen kiteytyy kaikki: oman sukuni historia, omat juureni.” LeiLa BacKMaN Vanerilappu vanerinen osoitelaPPu Kertoo suvun historiasta ja juurista. Enää ei ole kukaan kertomassa vanerilapun tarinaa. Samalla pinkat hupenivat: niillä oli kätevää merkitä viljasäkit myllyyn lähdettäessä, AIV-liuoksen tiedot sai hyvin kirjattua, katiskan merkkinäkin ne olivat omiaan. Se on kooltaan hyvin vaatimaton, 8x14,5 senttiä. Voi olla, että mummo alitajuisesti toivoi, että jospa niitä voitaisiin vielä käyttää… Elämä kuitenkin kulki eteenpäin, ja uudelle kotiseudulle alettiin juurtua. Vasta jokunen vuosi sitten löysin nyt jo tyhjenneen navetan ikkunalta yhden vanerilapun. Mutta se on minulle tärkeä, minun puujuttuni. Se oli viimeinen, ja sekin menossa johonkin “tarpeelliseen“ käyttöön. Kääntöpuolella on suurin numeroin 860, ehkä junavaunu. Itse en enää noussut vintille leikkimään, ja nuoruuden melskeessä nuo lappuset melkein unohtuivat. Joka tapauksessa se on ollut raskas velvollisuus. Vanha osoitelappu kertoo suvun vaiheista ja juurista. Nyt tunnistan hänen koulupojan käsialalla täyttämänsä tiedot: Pekka Pakkanen, Äänekoski, Pekka Pakkanen, 1885, Yrjö, Sortavalan mlk, Liikola 4. Isälläni on ollut vaativa tehtävä täyttää laput. Mikä kumma tuo vanerilappu sitten on. Mikä siitä tekee minun puujuttuni. Ehkä myös se tehtävä annettiin isälle, tai ehkä sen teki iäkäs pappani. Oli tullut aika pakata mukaan lähtevät tavarat
Kaappikello.” MariKa sUTiNeN Puuta, roskaa ja kaappikello Pidin ymPärilläni leijuvasta, Puhtaasta PuuntuoKsusta. Pienen tytön sielu ei välittänyt pölystä, mikä leijaili hiljalleen olohuoneen lattialle. Vanerilappu Syksy vuonna 1982. Ihmettelin, miten puusta voi saada aikaiseksi jotakin niin erityistä. Pidin ympärilläni leijuvasta, puhtaasta puuntuoksusta. Kuinka siivous täytyy aloittaa taas alusta. Isä levitti harrastusvälineensä olohuoneen lattialle, ja minä, neljävuotias, seisoin isän vieressä katsomassa, mitä hän tekee. Lämpimät ja valoisat kesäpäivät olivat vaihtuneet viileneviksi, tummuviksi illoiksi Pohjois-Suomessa. Äiti katsoi olohuoneen ovelta ja puuskahti, kuinka kaikki menee taas likaiseksi. Tiesin ainoastaan, että isä osaa käyttää niitä ja että hän saa käsillään aikaiseksi kaikenlaista kaunista. Se ei välittänyt leveillään olevista työkaluista, puunkappaleista eikä siitä, että äiti oli juuri hetki sitten siivonnut. isän tekemällä kaappikellolla on suuri tunnearvo. Sain luvan pitää kädessä punaista muotoon leikattua pahvinpalaa, josta isä piirsi puuhun kuvioita. Silloin minäkin ponkaisin ylös, katsoin äitiä ja totesin tomeralla neljävuotiaan äänelläni: ”Ketä tämä pöly tai nämä tavarat haittaavat. Katsoin, kuinka isä otti käsiinsä erilaisia välineitä, joista minä en tiennyt mitään. Isä piti lupauksensa. Samalla hän keräsi tavaransa ja vei ne takaisin autotalliin odottamaan sitä päivää, jolloin voisi jatkaa työtä taas. Kuinka puusta tuleva pöly tarttuu tiukkaan eikä lähde pois, vaikka kuinka imuroisi ja luuttuaisi. Tämän jälkeen hän kaiversi puuhun piirtämänsä kuviot hyvin tarkasti koristeiksi. 55 MAKASIINI 7 • 2015 3887_.indd 55 15.10.2015 17.15. Isä katsoi keskeneräistä työtään, hiissautui hiljalleen ylös lattialta ja alkoi kerätä tavaroitaan pois: joukossa myös punainen pahvinpalani. Esineellä on minulle hurja tunnearvo, enkä luovu siitä ennen kuin tulee oma aikani luovuttaa se eteenpäin omalle lapselleni. Ei meillä asuta siivoamista varten, eikä isä voi sitä paitsi tätä ulkonakaan tehdä!” Isä silitti hiuksiani ja lupasi, että kunhan saa työnsä valmiiksi, minä saan sen. Tänä päivänä, 33 vuotta myöhemmin, isän tekemä esine seisoo olohuoneeni nurkassa
www.maglite.com 56 MAKASIINI 7 • 2015 56 MAKASIINI 7 • 2015 3920_.indd 56 15.10.2015 17.38. Hinta varustelusta riippuen 6 990–7 690 euroa. www.HusqVarna.fi Puulämmittäjälle Hakki Pilke Raven 30 -klapikoneella valmistuu omat ja naapurinkin polttopuut. Hinta 54,95 euroa. Suositushinta 170 euroa. www.brP.fi Pimeään Mini Maglite Pro on entistä tehokkaampi versio tutusta käsivalaisimesta. Hinta noin 30 euroa. Hinta 6 490 euroa. www.HellyHansen.com Pienkoneisiin Husqvarna Power 4 -alkylaattipolttoaine sopii pieniin nelitahtimoottoreihin. www.maaselanKone.fi Kiehisten tekoon Moraknivin Woodsplitter-vetopuukolla vuolet sytykkeet turvallisesti. Talvikäyttöön Helly Hansen W Hedda on korkeavartinen naisten yleissaapas talviseen ulkona liikkumiseen. tuoteuutuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Hinnat 1 litra 6 euroa, 5 litraa 21,50 euroa ja 25 litraa 92 euroa. www.moraofsweden.se Metsäajoon Edullinen Can-Am Outlander L -mönkijä on varustettu 450 cm³ moottorilla ja sopii tavanomaiseen metsäkäyttöön
Useimmiten kaikki puut myydään yhdelle ostajalle. taamminkin vaikuttavia toimenpiteitä tarvitaan jo nyt. Ehkäpä Pöyryn raportin innoittamana erilaiset puun toimitusja hinJ os pitäisi nimetä viimeisen vuoden yleisin kysymys metsäsektorilta, olisi se ehdottomasti: ”Riittääkö Suomessa puu?”. Aikaa ei silti ole vitkasteluun. S uuria puumarkkinainnovaatioita ei liiemmin ole viime aikoina esitelty. Jossain vaiheessa nykyisten toimintaedellytysten rajat tulevat vastaan. Kuljetuksissa valtion panostukset liikenneverkkoon ovat keskeisiä, mutta vähintään yhtä tärkeitä ovat metsäalan toimijoiden kyvyt ottaa käyttöön yhteisiä toimintamalleja. Puuta riittää, vaikka kaikki investointiaikeet toteutuisivat. Nyt Suomen hallituksella on valmis toimenpidelista. Jopa 34 prosentin verokanta puun myynneissä ei paranna puun saatavuutta. Nyt tehtävillä päätöksillä varmistetaan kotimaisen puun hallittu ja järjestelmällinen kasvattaminen tulevaisuudessa. Hallitusohjelman mukaisesti sukupolvenvaihdosmalli olisi käytössä tammikuun alussa 2017. Jos puu kuljetetaan metsästä tehtaalle euron halvemmalla kuutiometriä kohden, paranee kannattavuus reippaasti. Ki m m o Br a n d t / Co m .P iC MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n metsälinjan elinkeinopäällikkö 57 MAKASIINI 7 • 2015 3889_.indd 57 15.10.2015 17.18. Jos jokainen puun osa lähtisi jo metsästä sinne, mistä siitä saadaan suurin hyöty irti, voittaisi jokainen metsäalan toimija. Ensimmäinen askel puun liikkuvuuden parantamiseen on uusien investointien aloittamat puun ostot. KOLUMNI noittelumallit pääsevät yleistymään. Puun riittävyydestä on vielä pitkä matka puun jalostamiseen. Puun riittävyys -keskustelu voidaan sen sijaan julistaa tarpeettomaksi. Puumarkkinatilanne antaakin Suomelle aikaa varautua tulevien vuosien määrien kasvuun. Uudistuminen vaatii kuitenkin kykyä päästää irti vanhoista toimintatavoista. Nykyisin kullakin toimijalla on omat paikkansa vaikkapa kuitupuulle. Puheet puun riittävyydestä voidaan tältä osin lopettaa. Jos jokainen puun osa lähtisi jo metsästä sinne, mistä siitä saadaan suurin hyöty irti, voittaisi jokainen metsäalan toimija. P öyryn tuoreet tulokset osoittavat, että metsävarat eivät ole investointien rajoite. Kehittämistoimenpiteistä voimakkaasti esille nousivat myös kuljetusten tehostaminen ja liikenneverkon kunto. Teollisuuden mielestä puukriisi on akuutti, metsänomistajien edustajat kaipaavat lisää kysyntää. Tähän ongelmaan maaja metsätalousministeriö haki ratkaisua tilaamalla Pöyryltä selvityksen puuraaka-ainehuollon varmistamisesta. Tästä syystä hiLoppuuko keskustelu puun riittävyydestä. Osa päätösten vaikutuksista näkyy vasta vuosien päästä. Äänekosken investointi ei vielä haasta markkinoita, koska markkinoilta on välitön mahdollisuus saada miljoonia kuutiometrejä lisää puuta. Puutavaralajin ollessa aina samanlainen voitaisiin puut ohjata kaikki samaan paikkaan ja erotella paikan päällä tehtävällä mittauksella. Vai ajaudutaanko keskusteluun, että minun mäntykuituni on parempaa kuin sinun mäntykuitusi. Puun kysyntä vetää tarjonnan mukaansa ja puukauppamäärät lähtevät välittömästi nousuun, kunhan ostoja lisätään. Puumarkkinahaaste on suuruudeltaan ennennäkemätön, mutta työkalut ovat tiedossa. Kovimman kilpailun tapauksessa hakkuut voisivat lisääntyä jopa 23 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Keskustelussa ovat usein törmänneet metsäteollisuuden ja metsänomistajien vastakkaiset näkemykset. Samaan aikaan on syytä uskaltaa pohtia myös vaikkapa metsävähennyksen laajentamista ja puun myyntien verotuksen keventämistä. Valtio tilasi itselleen hyvän selvityksen. P öyryn selvityksestä selviää, että sukupolvenvaihdoksia sekä muutoin yritysmäistä metsänomistajuutta edistävällä verotuksella on suuri merkitys. Esimerkiksi yhteisillä puuterminaaleilla voitaisiin saada etuja
luhta 58 MAKASIINI 7 • 2015 3853_.indd 58 15.10.2015 18.16
59 MAKASIINI 7 • 2015 3853_.indd 59 15.10.2015 18.16. Sitä vastoin monen lajin luonnonnäytelmät jäävät näkemättä, ellei välillä piipahda ulkona. Niistä jokainen on joskus paras, mutta toisinaan kelvoton tai hengenvaarallinen. KulKijan Kodit Yöretkelle voi ottaa mukaan laavun, louteen, kodan tai teltan. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa Pakkasiltana pienikin nuotio säteilee umpilaavuun kämppämäisen lämmön
Salkojen ja havujen repimisen lisäksi muutkin jokamiehenoikeuksien rajat pitää hyväksyä kirjaimellisesti. Savuläpät imevät nuotion savun paremmin ulos ja kastevaate pitää alaosan vedottomana ja kuivana. Kun sen levitti nurkasta nurkkaan vinon rungon yli ja kiilasi vastapäiset kulmat puutikuilla maahan, syntyi pari koulupoikaa suojaava katos tai laavu. 60 MAKASIINI 7 • 2015 3853_.indd 60 15.10.2015 18.16. luhta R unsas viisikymmentä vuotta sitten patikoin ensimmäistä kertaa yön yli kestävälle retkelle syksyiseen metsään. Parinkympin festariteltta puuttomalla tunturiylängöllä on melko hutera ratkaisu. Preeriaintiaanien tiipii on umpilaavun kehittyneempi versio. Kastevaate, seinien alaosaa kiertävä sisäteltta, puolestaan hyödyttää talvipakkasilla vielä enemmän kuin preerialla. Sekä pääkaupunkiseudulla että äärimmäisessä Lapissa patikoijia ja luonnossa yöpyjiä on paljon. Koska Suomessa tuulensuunta vaihtuu tämän tästä ja metsän sisässä on enimmäkseen tyyntä, savuläpistä ei ole kummoista hyötyä. Tässä tekstissä puhun selvyyden vuoksi umpilaavusta. Määränpäässä kaivoin repusta uusinta teknologiaa, neliömäisen muovipressun. Minun korvaani tuo särähtää hirveänä fingelskana, mutta tiedän, ettei voivottelu pysäytä kielen muuttumista. Teltta voidaan määrittää kaarien tai keppien varaan Louteeseen leiriytyvä näkee maiseman koko ajan, mutta pakkasen kiristyessä tulet eivät paljon lämmitä. Nuori polvi kutsuisi ensimmäisen retkeni pressua tarpiksi. Ikäiseni lapinmies näkisi siinä huonon louteen. Tuohon aikaan kukaan ei pohtinut nykyajan innolla välineitä ja materiaaleja. Nimet sekaisin Vaihtoehtoisten yömajojen nimet synnyttävät väärinkäsityksiä. Etelän kulkija sanoo lapinlaavua kodaksi, vaikka saamelaiselle kota merkitsee paljon isompaa ja monimutkaisempaa kokonaisen perheen asuntoa. Eniten väärinkäsityksiä syntyy kartiomaisesta majasta, jonka sisällä voi pitää pientä nuotiota. Onneksi teltta on teltta koko Suomessa, lainasana muista pohjoismaista. Koska reppuselkäisten enemmistö on keski-ikäisiä tai eläkeläisiä, voidaan päätellä yöpymisen luonnossa muuttuneen mukavaksi. Loue tulee englannin sijaan muinaisesta metsäsaamesta. Tässä tapauksessa matkattiin metsästä metsään, ja teltta selvisi mainiosti yhdestä kesäyöstä. Tämän päivän retkeilyvälineet ovat mullistavan erilaisia. Mutta laavumuovi oli toimiva, jos sitä vertasi muihin retkikamppeisiini. Jos kunnon myräkkä sattuu kohdalle, kulkijat jäävät vaille asuntoa. Lapin poromiehelle se on ilman muuta laavu, kun taas Etelä-Suomessa laavu tarkoittaa avoseinäistä viistoa katosta, jossa tulipaikka on ulkopuolella. Lisäksi kaikkien käyttämä sen ajan makuualusta, kuusenhavuista kasattu patja, lipsahti myös luvallisten oikeuksien tuolle puolen
Avotunturissa pärjää vain teltassa. Kuitenkin jo muutaman asteen pakkasessa tuntuu, ettei kohtuullinen nuotio lämmitä. Puuttomassa tunturissa tuuli repii kaikenlaiset kangaslaavut, eikä leirituleen löydy edes polttopuuta. Kahden hengen loue painaa alle kilon ja unta odotellessa voi katsella tähtitaivasta. Uudet materiaalit kevensivät laavuja ja louteita, koska avosuojassa kondensio ei ole ongelma. Se, joka pitää savunhajusta, elävistä liekeistä ja makkaranpaistosta, tyytyy kuitenkin avotuleen. 1960-luvulle asti kaikki teltat ja laavut valmistettiin puuvillakankaasta. Jos telttakangasta kosketti sateella, se alkoi välittömästi vuotaa. Monta päivää kestävän lumimyrskyn vinkuessa keitellään litrakaupalla teetä ja luetaan mukaan tullut kirja joskus kahteenkin kertaan. Tärkeänä erona louteeseen tai avolaavuun kaksikerrosteltassa on kylminä öinä tuollaiset viisi astetta lämpimämpää kuin ulkona. Koska tavaroita hinataan ahkiossa, lumiliepeitten ja jykevien kaarien ylimääräinen paino ei uuvuta kulkijaa. Muina vuodenaikoina ja yöpymisen kannalta vaativammassa ympäristössä, kuten tunturissa, joku kampe on aina muita parempi ja joku toinen ei käy ollenkaan. Sisälle mahtuvat kaikki kamppeet ja tuulien tuivertaessa myös keittelemään. Kahdenkympin kangasmaja voi kestää yhden yön yli, mutta viikon vaellukselle sattuu ainakin yksi myräkkä, joka kaataa ja katkoo vetelät lasikuitukaaret. Vaeltajan teltat ovat joko kupoleja tai tunneleita. Teltan pitää olla tukeva ja tiivis. Tämän lajin teltat painavat kilon verran tai vähän yli. myrskyssä teltan särkyminen voi olla kohtalokasta. Loue metsään, teltta tunturiin Tarvitsenko retkelleni teltan, laavun, louteen, umpilaavun vai pelkän suorakulmaisen kankaanpalan. Yllättävän monesta Pohjois-Suomen kotimetsän tai takapihan kodasta törröttää pienen kamiinan torvi. Melojat suosivat kupolitelttaa, koska sen saa pystyyn rantakalliolle. Se on tärkeä näkökulma, koska lumiTalviteltta vaatii tilaa kaikille kamppeille. Kondensiokosteuden tiivistymisen vuoksi teltat piti valmistaa kaksikerroksisina. pingotetuksi kangasmajaksi, jonka sisällä ei pidetä avotulta. Iso umpilaavu tukevin saloin ja paksusta huopakankaasta kestää ja antaa suojan kaikilla säillä. 61 MAKASIINI 7 • 2015 3853_.indd 61 15.10.2015 18.16. LaavuisTa ja LouTeisTa on iLoa vain siLLoin, kun Leiripaikassa on poLTTopuuTa ja oikeus TuLenTekoon. Laavuista ja louteista on iloa vain silloin, kun leiripaikassa on polttopuuta ja oikeus tulentekoon. Umpilaavussa menettää maiseman, mutta saa tilalle pikku nuotiosta melkein kämppämäisen lämmön. Tunturin talvessa myrskyjen pöllyttämä lumi tunkee pienistäkin rei’istä. Melkein kaikki yksinretkeilijät pystyttävät puuttomaan tunturiin yksikaarisen tunneliteltan. Kupoliteltta seisoo itsestään, tunneli täytyy pingottaa maakiiloilla. Kahden kulkijan porukka voi valita kupolin tai tunnelin, mutta yksinäinen saa myrskyssä vain jälkimmäisen varmasti pystyyn. Vuosikymmenen lopulla yleistyivät kevyet keinokuitukankaat, jotka pitivät veden, mutta eivät hengittäneet. Tunneliteltat ovat hiukan kevyempiä ja sen vuoksi tunturivaeltajien mieleen. Syksyisessä metsässä hyttysten ja muiden syöpäläisten hävittyä vastaus on helppo – kaikilla pärjää. Oman metsän pysyvässä taukopaikassa kukaan ei halua kontata tunnelitelttaan eikä virittää rumaa muovipressua
Katajamarinadi antaa riistalihalle hienon eksoottisen aromin. tapionpöytä Makua Marjoilla TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuva Maria Grönroos Pippurinakin aikanaan käytetyt katajanmarjat marinoivat syksyisen riistapaistin. 62 MAKASIINI 7 • 2015 3922_.indd 62 15.10.2015 18.17
siitä huolimatta sitä kehuttiin erinomaisen hyväksi. k ataja (Juniperus communis) on sypressikasvien heimoon kuuluva ikivanha havupuu. ohje jatkuu samanlaisena kuin katajakaljan valmistus. säilytä viileässä. Marjat ovat lievästi myrkyllisiä, mutta niitä voi syödä pieniä määriä silloin tällöin. Se on yleinen pohjoisella pallonpuoliskolla ja myös Suomessa. ku va M a rj a H a rT o la 63 MAKASIINI 7 • 2015 3922_.indd 63 15.10.2015 18.17. Pilarimaisena puuna tai kookkaana pensaana kasvavaa kotieli metsäkatajaa esiintyy koko maassa, mutta pohjoisessa pienikokoisempi lapinkataja on vallitseva alalaji. MarinointilieMi riistalihalle 1 kkp etikkaa tai punaviiniä 1,5 kkp kaljaa 3 rkl rouhittuja katajanmarjoja 1 pieni sipuli silputtuna 1–2 tl suolaa Yhdistä ainekset ja kaada marinoitavan lihan päälle. Peitä astia ja anna jäähtyä. Kypsennä liha. Emipensaisiin muodostuu käpyjä, jotka muistuttavat marjoja, joten niitä kutsutaan katajanmarjoiksi. Katajan puuaines on voimakkaan tuoksuinen ja uskottiin, että kun juoma-astia oli tehty katajasta, se pitää pahat henget loitolla. raikas katajanmakuinen kalja on oiva janojuoma kesällä, mutta sopii myös pitojuomaksi ympäri vuoden. Egyptissä ja Kiinassa. Antiikin ajoista lähtien se on ollut pyhä puu ja siihen on liitetty monia uskomuksia. Ne ovat ensimmäisenä kesänä vaaleanvihreitä, sitten sinivihreitä ja syötäviä vasta kolmivuotiaana tummansinisinä. Keskiajalla kataja istutettiin oven viereen, koska sen tuoksun uskottiin karkottavan noitia. siivilöi juoma ja pullota. Mittaa maltaat, sokeri ja humalat sankoon. laita ainekset kattilaan ja keitä 10 minuuttia. Katajan hedeja emikukat ovat eri pensaissa. ota pari desiä vierrettä mukiin, jäähdytä kädenlämpöiseksi ja lisää siihen hiiva ja sekoita. Puu on hidaskasvuinen, mutta voi elää yli tuhat vuotta vanhaksi. anna käydä huoneenlämmössä yön yli tai kunnes juoma kuplii. Kataja on vaatimaton kasvupaikan suhteen: se kasvaa kangasmetsissä, laidunmailla, hakkuuaukeilla, soilla ja merenrannoilla. sopii lintujen, villisian, hirven, peuran ja jäniksen maustamiseen. Katajanmarjoja on käytetty monipuolisesti rohtona sekä riistaruokien että juomien (sahti, gin, genever) mausteena. Raskaana oleville ja munuaissairaille niitä ei kuitenkaan suositella. juoma on valmista muutaman päivän päästä. tässä norjalaisessa ohjeessa on makeutusta, mutta vanhassa karjalaisessa versiossa ei käytetä lainkaan makeutusta. Saaristossa kataja kasvaa rantakallioilla pitkin maata luikertavana mattona. Oikeaoppinen sahti sihdattiin katajahavujen läpi ja katajanoksia on käytetty myös savustamisessa. Suomalaisessa kansaperinteessä katajaa on arvostettu. Kataja sopii myös merilinnuille, joista se poistaa rasvan makua. Kuivatussa katajanmarjassa on 3040 prosenttia sokeria, 5 prosenttia valkuaisaineita, 10 prosenttia hartsiaineita ja prosentti tuoksuvaa aromiöljyä. Keskiajalla niitä käytettiin mustapippurin väärennöksinä. Hyväntuoksuisella katajanoksaluudalla puhdistettiin tuvan seinätkin jouluksi. Riistalihalle kataja on erinomainen mauste, koska riistassa on monesti voimakas maku. KatajanMarjaliiri 3 dl rouhittuja katajanmarjoja 7 l vettä 1 kkp sokeria 1 dl humaloita 1 tl hiivaa Katajanmarjoista voi tehdä myös gluteenitonta katajakaljaa, katajanmarjaliiriä. Marjoja käytetään kuivattuna. Keitä 10 minuuttia. Kylmässä säilytettynä juoma säilyy viikkoja. anna maustua 3–4 päivää välillä lihaa käännellen. Katajainen Kalja 5 l vettä 0,5 l pieniä katajankerkkiä muutama katajanmarja murskattuna 3 dl maltaita 2 dl humaloita 2 dl sokeria 0,5 tl hiivaa Mittaa vesi kattilaan, huuhdo katajanoksat ja -marjat ja laita ne veden kanssa kiehumaan. Nyt syksyllä, kun metsästäjille on kerääntynyt erilaista syötävää luonnosta ja pyhät ovat edessä, voi kokeilla oheista vanhaa marinadia juhlapöydän ruokien maustamiseksi. Samassa pensaassa voi olla samaan aikaan eriasteisia marjoja. Sitä on käytetty desinfiointiin – muun muassa maitotaloudessa käytetyt puuastiat tehtiin katajasta ja ne pestiin katajanoksilla. Kun vierre on jäähtynyt, lisää hiiva nesteeseen. Kataja säilöö juomaa ja kun hiivaa on vähän, se säilyy kauemmin. Noitien karkottaja Kataja on ollut tunnettu lääkekasvi jo 3000 vuotta eKr. siivilöi katajanoksat pois ennen kuin kaadat kiehuvan veden niiden päälle
Valmistusperiaate on sama kuin perinteisessä tervahaudassa. Sana on lainattu venäjästä, mutta suomalaiset ovat omineet sen hyvin, sillä koemme tökötin kuvailevana sanana. Tuohesta tervaa voi tehdä samalla periaatteella kuin männystäkin. Sen avulla voi vaikka korjata rikkoutuneen lautasen tai torjua puutarhassa kotiloita. Myös varsinaisista tuohitöistä ja tuohenkiskonnasta ylijääneet pikkupalaset kannattaa hyödyntää. Kivikaudella se tehtiin luultavasti saviruukkujen avulla. Tökötin valmistukseen kelpaavat pienetkin tuohenkappaleet. Niitä voi repiä vaikka koivuhalkojen kyljestä. Kituen palava tuli ei polta materiaalia täydellisesti, vaan osa tuohesta muuttuu tervaksi. Kunnon tökötti on niin paksua tavaraa, että siihen tökätty tikkukin tököttää pystyssä. 64 MAKASIINI 7 • 2015 3858_.indd 64 15.10.2015 17.21. Mäntyterva ja sen valmistus on monelle suomalaiselle tököttiä tutumpaa. Vanhastaan luonnonmateriaaleja käytettäessä täysin hapettoman tilan aikaansaaminen on ollut vaikeaa. Saamelaisten tiedetään valmistaneen tököttiä polttamalla tuohta ja puukalikoita männynkuoresta tehdyssä ja maahan kaivetussa torvessa. Paksua ja mustaa Kun tuohta kuumennetaan hapettomassa tai vähähappisessa tilassa, osa siitä muuttuu tervaksi eli tökötiksi. käsin tehty Koivuterva käy moneen tarkoitukseen. keitä oma tökötti TeKSTi ja KuvaT MarKuS TuorMaa K oivuntuohesta perinteisesti valmistettu terva on paksua mustaa tököttiä – ja tökötiksi sitä on tapana kutsuakin
Myös historiallisella ajalla tiedetään posliiniastioita korjatun tökötillä. Koivutisleen tutkimukseen on innostuttu Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (eli nykyisessä Luonnonvarakeskuksessa) ja Helsingin yliopistossa, tarkoitus on etsiä ympäristölle haitallisille kemiallisille torjunta-aineille luonnonmukaisia vaihtoehtoja. Painoin sitten lautasen puolikkaan toisiinsa kiinni. Tisle sisältää paljon fenoleja, joilla koivu puolustaa itseään. 65 MAKASIINI 7 • 2015 3858_.indd 65 15.10.2015 17.21. Itse päätin kokeilla tököttiä haljenneen posliinilautasen korjaamiseen. Kuumana hartsi on nestemäistä mutta jäähdyttyään kiinteän oloista. Kun tökötti sitten jäähtyy purkissaan, se sakenee vähitellen nestemäisestä kiinteäksi hartsiksi. Korjatussa lautasessa mutkitteleva musta viiva kertoo kattauksessa oman tarinansa: tässä talossa rikkoutuneista astioista huolehditaan yhtä suurella antaumuksella kuin esivanhemmat huolehtivat saviruukuistaan vuosituhansia sitten. Tähän tarkoitukseen tökötin tulisi olla paksua. Se johtunee liian kehittyneestä valmistusmenetelmästä. Toisessa purkissa tulisi olla tiiviisti sulkeutuva kansi. Lahonsuoja-aineena tököttiä hyödynnettäisiin siten siihen, mihin luonto itsekin on sen tarkoittanut – puun suojaamiseen lahottajasieniltä. Peltipurkkimenetelmälläkin valmistettua löysähköä tököttiä voi kokeilla kotiloiden torjuntaan. Se tuntuu kovalta, mutta esimerkiksi pöydälle jätetty hartsimöykky alkaa hiljalleen valua. Koivutisleen on todettu torjuvan kotiloita, rikkaruohoja ja sammalta. Nykyaikaisesti valmistetun löysemmän tökötin saa paksunnettua keittämällä sitä nuotiolla peltipurkissa. Tikunpäähän koottu hartsi jähmettyy lasimaiseksi kappaleeksi, eikä se tunnu käsissä lainkaan tahmealta. Esimerkiksi ruukussa kasvavan kasvin voi suojata sivelemällä tököttiä ruukun ympärille. Oikeastaan hartsi on amorfista, eli sen olomuoto on kiinteän ja nestemäisen väliltä. Kuumana tökötti on juoksevaa, mutta jäähdyttyään siitä tulee siirappimaisen paksua. Reikä asetetaan alaspäin ja purkin alle pannaan toinen peltipurkki, johon tökötti valuu. Nyöri pujoteltiin halkeaman molemmin puolin porattuihin reikiin. Kokeiden mukaan koivutisle sopii myös lahonsuoja-aineeksi. Kivikaudella korjattiin suuria saviruukkuja levittämällä tököttiä halkeamaan ja kiristämällä astian puolikkaat toisiinsa nyörin avulla. Tökötin jähmetyttyä tikunpäähän se tuntuu sormissa kovalta ja sileältä. Tässä muodossa tököttiä voi kokeilla esimerkiksi kotiloiden torjuntaan. Keittämistä tulisi jatkaa vielä jonkin aikaa kuplinnan loputtua. Nykyisin tököttiä on helpointa valmistaa kahden peltipurkin avulla. Jos sitä kerää tikunpäähän, venyy jähmettyvä tökötti lankamaisesti tikkua purkista ylös nostettaessa. Lautasta on tosin käytetty korjauksen jälkeen vain muutaman kerran tarjoiluvatina. Tökötti kuplii ja porisee ensin voimakkaasti, mutta rauhoittuu pian. Hartsaantunut tökötti sopii astioiden korjaamisen. Hartsaantunut tökötti ei tunnu tahmealta, vaan sen pinta kiiltää lasimaisesti. Purkin pohjaan tai kanteen tehdään pieni reikä ja purkki täytetään tuohella. Kun siirappimaista tököttiä vielä keitetään, se muuttuu hartsiksi. Peltipurkkien avulla valmistetusta tökötistä ei välttämättä tule yhtä paksua kuin vanhoin menetelmin tehdystä. Myös sen ympäristövaikutuksia on tutkittu, eikä sen ole huomattu vaikuttavan haitallisesti maaperään tai vesistöihin. Tarvittava kuumuus saadaan aikaan nuotion avulla. Lautasta korjatessani otin nuotiolla lämmitettyä tököttiä tikunpäähän ja levitin sitä murtuneeseen pintaan. Kivikauden liima Vuosituhansia vanha tökötin käyttötarkoitus on saviastioiden korjaaminen. Luomuviljelijän torjunta-aine Tököttiä vastaavaa koivutislettä syntyy grillihiilen valmistuksen sivutuotteena. Liimaus ilmeisesti onnistui, sillä puolikkaat ovat pysyneet yhdessä. Kynnenkärjellä tököttimöykkyyn pystyy kuitenkin painamaan jäljen. Vanhanajan epätäydellisillä välineillä tökötin nestemäisemmät ainesosat pääsivät ilmeisesti haihtumaan
Tein tökötistä paksumpaa hartsia keittämällä sitä vielä nuotiolla. 7. 4. 5. Maa pitää tuohilla täytetyn purkin myös kunnolla paikallaan. Tuohesta saa poltettua tervaa kahden peltipurkin avulla. jos sauma ei heti osu kohdalleen, sitä voi vielä lämmittää tulen loimussa ja asetella puolikkaita tarkemmin paikoilleen. Peitin purkin reunat maalla, jotta ilmaa ei pääsisi purkkien sisälle. Sivelin hartsatun tökötin lautasenpuolikkaisiin kuumana ja painoin puolikkaat yhteen. osa hiilestä on putoillut verkolle. Lopuksi raaputin saumasta puukolla ylimääräisen tökötin pois ja pyyhin tärpättiin kostutetulla rätillä lautasen puhtaaksi. Näin reiän reunoille jäävät pellinriekaleet eivät estä tervaa valumasta reiästä. Musta tökötti paljastui alemmasta purkista. Kaivoin nuotion pohjaan toisen peltipurkin, johon tökötti pääsee valumaan. 1 4 7 2 5 8 9 3 6 käsin tehty 66 MAKASIINI 7 • 2015 3858_.indd 66 15.10.2015 17.21. asetin tuohilla täytetyn peltipurkin huolellisesti sen päälle reikä alaspäin. 9. Ylemmän purkin sisällä tuohi on muuttunut röyhelöiseksi hiileksi. 6. 8. 1. 3. Sovitin kannen sisäpuolelle metalliverkon, joka estää tuohia valumasta kantta vasten ja tukkimasta tökötin valutusreikää. Ylempi purkki ahdetaan täyteen tuohia ja sitä lämmitetään nuotion avulla. jos tökötti syttyy keitettäessä palamaan, se täytyy sammuttaa esimerkiksi levynkappaleella tukahduttamalla. Tökötti valuu reiästä alempaan purkkiin, joka on suojassa maan alla. Tein piikillä reiän metallipurkin kanteen sisältä ulospäin. Pidin purkin ympärillä nuotiota noin 40 minuuttia. Tulen sammuttua ja hiilten jäähdyttyä poistin ylemmän peltipurkin varovasti. 2
Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Tervetuloa Metsäkustannuksen osastolle 6d71! pilkkeitä Edellisen numero artikkeleista eniten ääniä sai neuvontajuttu ”23 kysymystä nuoren metsän hoidosta”. Kaikki 15. Olen Metsälehden kestotilaaja. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Metsäkustannus on mukana Metsämessuilla 6.-8.11.2015 Tule tapaamaan metsäalan asiantuntijoita sekä antamaan palautetta ja juttuvinkkejä Metsälehden toimittajille osastollemme 6d71. Retkikirves Pokara Halkaisukirves 3854_.indd 67 16.10.2015 15.03. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Palkinnoksi arvomme terävän paketin, joka sisältää Fiskarsin uuden halkaisukirveen, retkikirveen ja pokaran. Arvonnassa onni suosi Ari Lehtistä Kajaanista. Voit vastata myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Kestotilaajan etu Nimi * Osoite * Postiosoite * Sähköposti Puhelin * Merkityt kohdat pakollisia Tällä etukupongilla Metsämessujen aikuisten normaalihintaisesta pääsylipusta (18 €) tai perhelipusta (39 €). Etu koskee paikan päällä ostettuja lippuja. Palkinnon arvo on 150 euroa. Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. marraskuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Mistä pidit
Vuoden 2014 liikevaihto oli 5 miljardia euroa ja henkilöstöä noin 10 500. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Metsäteollisuutta ja talouden perusteita muokkaavat ja ylläpitävät toimet eivät uhku glamouria eikä kaikkea pysty tekemään jatkossakaan kosketusnäyttöä hipaisemalla. Kestotilaajan edut: Vaihda kestoon! Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Vaikka katsomme tulevaan ja vaikka kuinka keksimme uutta ja hienoa, totuus on, että seisomme edelleen tukevasti toinen jalka turpeessa ja se iänikuinen käpy kädessä. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. Lisätiedot ja haku 1.11.2015 mennessä osoitteessa: metsagroup.com Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Edellytämme: Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsä Forest. Onko kyse huonosta kyvystäni markkinoida tylsyyttä vaiko lukijakunnan heikosta kyvystä sietää tätä arkea, jota elämme. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. Toisinaan nimenomaan hiljaisuus on merkki vakavan työn etenemisestä. Lehtien ja muun median on elääkseen myytävä mainoksia, joten on helppo ymmärtää tarve kerätä lukijoita yllättävillä tai helposti lähestyttävillä aiheilla. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Tutkimuksen tekijöiden tulee voida visioida ja innovoida vapaasti, ja välillä on erinomaisen tarpeellista kertoa futuristisistakin ajatuksista myös tutkimuskentän ulkopuolelle. Taimikonhoito edellyttää jatkossakin metsään menemistä metsuritylsyyden ylistys varusteissa, vaikka konekehitys on edennyt. Kuitenkin niin hallitusohjelma kuin yritysten ja tutkimuslaitosten viestintä puskee maailmalle hienoja sanoja ja uutta tekniikkaa. Käy rohkeasti etuilemaan! palvelukseen halutaan lukijalta Metsänviljely lähtee maastossa liikkeelle yhden miehen kaivinkoneella tai metsätraktorilla tekemästä maanmuokkauksesta. Make the most of Metsä Forest Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Uutinen söpöistä metsäneläimistä on helppo saada läpi, mutta vaikkapa tylsät paakkutaimet eivät aiheuta klikkausintoa. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Haemme metsäasiantuntijaa vastaamaan puukauppaja metsäpalveluiden myynnistä Seinäjoen hankintapiirille toimialueena ja toimistopaikkana Alajärvi sekä operaatioesimiestä vastaamaan puun korjuusta Rauman hankintapiirille toimistopaikkana Kankaanpää tai Noormarkku. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Todellisuuspako voi olla parempi jättää ammattielämän ulkopuoliseen maailmaan. Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuden merkkinä pidetään tällöin vain lukijoiden määrää, ei muutosta alan käytännöissä vaikkapa ympäristön varjelun hyväksi tai elinkeinoelämän kokemaa hyötyä. Katri Himanen tutkija, Luonnonvarakeskus 68 MAKASIINI 7 • 2015 3852_.indd 68 16.10.2015 15.13. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 122 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. 59 euroa). Pimeälle puolelle astutaan kuitenkin silloin, kun vasta kehittelyvaiheessa olevaa tuotantomenetelmää hehkutetaan kuin valmista ja käyttökelpoista palstatilan tai lisärahoituksen toivossa. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Käy etuilemaan Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Arvostamme soveltuvaa alan osaamista ja metsäasiantuntijan tehtävässä aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Juttu, jossa testataan uutta kuvantamismenetelmää metsäpuiden siemenillä heikoin tuloksin, on osoittautunut paljon perinteisin menetelmin saatuja kovempia tuloksia kiinnostavammaksi. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. Huolestuttavampaa on, jos tutkimusviestinnässä lähdetään asioiden painoarvojen pohdinnan sijaan liikkeelle tavoitteesta saada tiedotteelle mahdollisimman monta avauskertaa tai saada tutkimuslaitoksen nimi esiintymään lehdessä riittävän tiuhaan. Hätkähdyttävää on ollut huomata, että omista tutkimusartikkeleistani kaikkein luetuin on ollut tuloksiltaan vaatimattomin. Metsänuudistamisen menetelmäkehitys vaatii visioinnin lisäksi tosiasioiden tunnustamista. Kävyt kerätään loka-marraskuussa räntäsadetta ja pimeää uhmaten. Tutkimusjulkaisujen lukijaja viittausmääriä seurataan vähintään yhtä tarkkaan kuin nettilehdissä klikkausten ja tykkäysten määrää. Tämä on luonnollista, mutta välillä pitää muistaa, että tylsää ja arkistakin on jaksettava. Metsälehti Mobiili printtilehden oheen kestotilaajille 12 eurolla/vuosi (Norm. Tällä voidaan tehdä hallaa alan kuin alan todelliselle kehittymiselle. pilkkeitä Metsäalan asiantuntijoita puunhankinnan monipuolisiin tehtäviin. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin
Huhdanpolton jälkeen alue pikkuhiljaa on muuttunut riistarikkaaksi reheväksi aukioksi, josta on pyydetty lintuja, jäniksiä ja ridalla kettuja. Kestotilaajan edut: Vaihda kestoon! Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Nykyisen toimenhaltijan siirtyessä eläkkeelle, yhtiö hakee MYYNTIPÄÄLLIKKÖÄ FORESTRY QUALITY OPPORTUNITIES Komatsu Forest Oy on markkinointiyhtiö, jonka vastuualueena on uusien Komatsu-merkkisten metsäkoneiden myynti Suomessa ja Baltian maissa. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Rita on häkkimäinen puusta tehty ketuntai sudenloukku, joka laukeaa umpinaiseksi, kun saaliseläin nykäisee syöttiin sidottua narua. www.komatsuforest.fi KOMATSU FOREST OY ETSII metsäkonealan osaajaa vastaamaan Komatsu-metsäkoneiden myynnistä ja nykyisen myyntiverkoston kehittämisestä Baltian maissa sekä käytettyjen metsäkoneiden myynnin kasvattamisesta kansainvälisten yhteistyöverkostojen kautta. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Hakemukset pyydämme jättämään 6.11.2015 mennessä www.sihti.fi kautta. Tuskin siellä yhden talollisen erämaissa niin huimaa riitaa on päässyt syntymään, sopuisaa on elo ollut yleensä. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. teollisuuskonsernia, jonka liikevaihto on yli 20 Mrd USD ja työntekijöitä eri puolilla maailmaa 47000. Täsmälleen samanniminen paikka on Keski-Suomessa Vanhanpään kylässä. Kielitaitovaatimus on suomi ja englanti, venäjän kielen taidosta on hyötyä samoin kuin metsäkoneja metsätoimialan tuntemisesta. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. 050 444 4447. 050 444 4455 ja Teemu Vuorinen, puh. Ritahuhta on varmastikin ollut oikea alkuperäisnimi, jota kiertävät maanmittarit tai kartantekijät ovat omavaltaisesti väännelleet ”oikeampaan suomenkieliseen asuun”. Komatsu Forest on osa Komatsu Ltd. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Lisätietoja tehtävästä antavat Rekrytointipalvelu Sihti Oy:stä Jukka-Pekka Annala, puh. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. SirKKa PYHÄLÄ Lempäälä etymologiasta 3852_.indd 69 16.10.2015 15.13. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Nimihän on peräisin keskiajalta tai ehkä yli tuhannen vuoden takaa, ken tietää. Käy rohkeasti etuilemaan! palvelukseen halutaan lukijalta esittäisin eriävän mielipiteen Metsälehti Makasiinin 6/2015 metsänomistajajutussa esitetystä Riitahuhta-nimen etymologiasta. Myyntipäällikölle kuuluu vastuu kaupan laadusta, budjetoinnista, hinnoittelusta ja varastonhallinnasta. Odotamme hakijalta kokemusta vastaavista tehtävistä, asiakasnäkökulmaa, myynnillistä otetta ja rohkeaa tavoitteiden asettamista. 59 euroa). Käy etuilemaan Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Metsäkoneita valmistavat tuotantolaitokset sijaitsevat Ruotsin Uumajassa sekä USA:ssa. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Myyntipäällikkö on johtoryhmän jäsen, hän raportoi toimitusjohtajalle. Metsälehti Mobiili printtilehden oheen kestotilaajille 12 eurolla/vuosi (Norm. Näiden lisäksi yhtiö myy käytettyjä metsä koneita useille markkina-alueille. Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa
RISTIKKO Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi 70 MAKASIINI 7 • 2015 3851_.indd 70 16.10.2015 15.15
21 B, 00100 Helsinki. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Hannu Vehviläinen, metsänhoitaja, metsäneuvos, Helsinki 60 VUOTTA 4.11. PALKINTOjA Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 5.11. 201 5 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUnIMI ETUnIMI SUKUnIMI ETUnIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRjOITUS?????????PUHELIn ASIAKASnUMEROnI LEHdEn OSOITELIPUKKEESTA 3851_.indd 71 16.10.2015 15.15. Palsta on avoin kaikille lukijoille. 2015 ??/?. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. MAKASIINIRISTIKKO 7 Palkinnot Makasiinikryptosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Reijo Kuitti, Töysä, Jorma Rauhala, Valkeala ja Marja Toivio, Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 7”. Hannu Uusihonko, Metsänhoitoyhdistys Karhun valtuuston varapuheenjohtaja, Honkajoki Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. Tutkimuksessa arvioitiin 72 Tukholman pörssissä listattua suuryritystä niiden yritysvastuutyöstä ja viestinnästä. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Hannu Sihvo, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuutettu, Eura 50 VUOTTA 31.10. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MERKKIPÄIVÄT Stora Enso Stora Enso on palkittu parhaasta yritysvastuuviestinnästä Ruotsissa julkaistussa tutkimuksessa. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. 70 VUOTTA 30.10. Raportin tilasi Tukholman kauppakorkeakoulun yhteydessä toimiva Mistra Center for Sustainable Markets. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Makasiinikrypto 6, oikea ratkaisu Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Stora Enso oli arvioiduista yrityksistä ainoa, joka sai täydet 17/17 pistettä yritysvastuuviestinnästä ja jakoi korkeimman pistemäärän 14/17 yritysvastuutyöstä. Walking the Talk -nimisessä tutkimuksessa arvioitiin yritysten tapaa kertoa vastuullisuustyöstään sekä yritysten raportoimia toimenpiteitä yritysvastuun alueella. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 2015 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%
Tiedeseuran vanhin TerveTuloa metsäkustannuksen osastolle Helsingin metsämessuilla 6.–8. solun sisältökin on rusinamaisena möykkynä solun keskellä. nähdään messuilla! Metsälehden messuosastolla voi tutustua kirjauutuuksiin ja tavata asiantuntijoita sekä lehden toimittajia. silkassa vedessä kasvaessaan ne voivat paremmin kilpailla kukkakasvien kanssa elintilasta kuin maalla. sunnuntaina vuorossa ovat metsämieli-kirjojen kirjoittaja Sirpa Arvonen ja metsätuhoista kirjan kirjoittaneet Risto Kasanen, Kari Heliövaara ja Antti Uotila. otan eroista esiin vain yhden, suhteen veteen, koska sillä on monia ekologisia seurausvaikutuksia. molemmat ovat esitysten jälkeen tavattavissa osastollamme. kukkakasvien erinomainen vedenkuljetusjärjestelmä antaa niille mahdollisuuden kasvaa kymmenien metrien mittaisiksi. merkkipäivän kunniaksi ilmestyi juhlakirja ”Vuosisadan metsäbiologi.” sen liitteenä olevassa mikolan julkaisuluettelossa on julkaisuja yhdeksältä vuosikymmeneltä vuodesta 1937 vuoteen 2011, näin pitkäaikainen toiminta on harvinaista kansainvälisestikin. kun sade tai sumu kostuttaa sammalen, sammaltupas sitoo vettä kymmeniä kertoja oman painonsa. Perin erilaisia vihreitä sammalilla ei ole juuria eikä tehokasta vedenkuljetusjärjestelmää. muiden mukana Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen opastavat raivaussahan teroitukseen ja huoltoon kaikkina messupäivinä. Tundra, vuorten huiput, pohjoiset havumetsät ja suot ovat sammalten valtakuntaa. peitsa mikolan haastattelu ilmestyy seuraavassa metsälehdessä. Kasveja molemmat, mutta metsätähden ja karhunsammalen yhteisiä kantavanhempia saa hakea puolen miljardin vuoden takaa. Suomen Tiedeseuran vanhin jäsen, professori Peitsa Mikola täytti viime viikolla 100 vuotta. se ottaa juurillaan veden maasta ja vesi poistuu kasvista lehtien kautta. Juuria lukuun ottamatta kasvin koko muu pinta hylkii vettä: vesi pisartuu ja noruu pois. sammalet eriytyivät kukkakasveihin johtavasta linjasta kohta kasvien aloitellessa maan päällistä elämänsä, ehkä kambrikaudella puoli miljardia vuotta sitten. solulima turpoaa ja elintoiminnot käynnistyvät minuuteissa, tunnin kuluttua sammal on valmis sieppaamaan valoa ja yhteyttämään. ihmisen ja hauen viimeinen yhteinen esi-isä polski meressä vielä sata miljoonaa vuotta myöhemmin. pilkkeitä TeksTi seppo Vuokko kuVa Jorma peiponen Hauki on läheisempää sukua ihmiselle kuin sammal metsätähdelle. suurikokoiset kasvit ovat vallanneet parhaat kasvupaikat. sammalet ovat useimmiten vain muutaman sentin mittaisia, metrin mitan voivat saavuttaa vain vedessä kasvavat lajit. Ruskainen metsätähti karhunsammalkasvustossa. kukkakasvi on kuin pullo tai putki, jossa vesi on sisällä. marraskuuta! Voit tutustua kirjauutuuksiin ja tehdä edullisia messuostoksia. h et a vä li m äk i 72 MAKASIINI 7 • 2015 3850_.indd 72 16.10.2015 15.07. Tapaat myös metsälehden toimittajia ja asiantuntijoita. ohjelmalavalla esiintyvät lauantaina Kalle Vanhatalo, joka puhuu kannattavuudesta, ja sukupolvenvaihdosten asiantuntija Pirjo Havia. kuivassa tilassaan sammalen kaikki elintoiminnot ovat pysähtyneinä. Vihreä väri ja kyky yhteyttää hämäävät niin, ettemme huomaa perustavanlaatuisia eroja sammalten ja kukkakasvien elämässä. Hauella ja ihmisellä on paljon yhteistä kuten luinen tukiranka ja pääkoppa. sammalille ovat jääneet vain paikat, joissa kukkakasvit eivät kunnolla menesty: kivipinnat, puiden rungot, hyvin karut ja varjoisat tai veden kyllästämät maat
ku va : sh u tt er st O Ck im aG es 73 MAKASIINI 7 • 2015 3942_.indd 73 16.10.2015 15.12. seuraava metsälehti ilmestyy 5.11. PuukauPPakoulu Erimielisyyksien ratkominen Ensi numerossa metsälehti makasiini 8/15 ilmestyy 3.12. polta puhtaasti PuuPolton hiukkasPäästöt askarruttavat Teema Perintömetsä Miten tila liitetään yhteismetsään
Tuotteita tilaavat yritysten lisäksi muun muassa seurakunnat ja urheiluseurat. aika on hankala puualan käsityöläiselle ja kilpailu töistä on kovaa. Pieniäkin valmistuu, tänä vuonna kaupaksi on mennyt esimerkiksi noin 500 kappaletta tulitikkuaskin puisia suojuksia. Pahin haastaja on kone. TUOTE & TEKIJÄ TeksTi Hannu JauHiainen kuvaT JuHa Ollila ”Olen toiminut napapiirin Joulutontunpolulla nyt kolme vuotta. Puuseppä Heikki Tapio tekee käyttöesineitä mieluiten käsityönä. Moni puusta valmistettu opaste tai kyltti saa nykyisin muotonsa ja viimeistelyn konetyönä. asiakkaiden kanssa kommunikoin usein tekstiviestein ja sähköpostin välityksellä, sillä olen ollut syntymästäni asti kuuro. Pienistäkin suuri osa on tilaustöitä. Mieluisia töitä ovat olleet myös saksaan tilaustyönä tehdyt vaakunat ja ritariaiheiset veistokset. Mieluiten teen tuotteita, joissa on luomisen vapautta sekä käsillä tekemisen iloa. Tavallisin materiaali on hidaskasvuinen koivu. käsityön tekijälle se on vaikea yhtälö. Matkamuistoiksi kelpaavat lähinnä pienet esineet, jotka eivät kuitenkaan voi olla kalliita. Pieni esine halutaan monesti muistoksi johonkin tilaisuuteen osallistumisesta. Hyvien opasteiden avulla jokunen turistikin vierailee verstaallani, mutta valtaosa asiakkaistani teettää erilaisia tilaustöitä. isompien töiden tilauksissa saatan käyttää apuna tulkkia (myös tämä haastattelu tehtiin tulkin kanssa). sellaisia ovat vaikkapa seinäreliefit tai käytännönläheiset koriste-esineet. sen vuoksi olen keskittynyt tilaustöihin ja suurempiin esineisiin. käytän myös mäntyä, kelohonkaa, pihlajaa ja haapaa. 74 MAKASIINI 7 • 2015 74 MAKASIINI 7 • 2015 3848_.indd 74 16.10.2015 15.07. kun asiakkaat tulevat käymään, tavalliset asiat selviävät elekielellä, piirtämällä tai kirjoittamalla.” PuusePäntöitä naPaPiiriltä Rovaniemeläisen Heikki Tapion verstaalla syntyy koristeja käyttöesineitä lappilaisesta puusta. Tarvittavan puutavaran minulle toimittaa pääosin isäni, joka toimii metsäalalla. Puiset tulitikkuaskin kuoret ovat kysyttyjä
Lue lisää: www.otso.fi. D ad dy Fi n la n d OTSO METSÄPALVELUT ESITTÄÄ: Maailmanensi-ilta Metsämessuilla 6.–8.11.2015 “Peto Metsässä on riipaiseva suomalainen hakkaustarina. Se asemoituu todellisuudentunnussaan katsojan sietokyvyn rajoille ja auttaa ymmärtämään, miksi metsässä ei välttämättä kannata tehdä aivan kaikkea itse. OTSO:lta saat kaiken mitä metsääsi tarvitset. Viisi tähteä, suosittelen!” Tervetuloa elokuviin Helsingin Messukeskukseen osastolle 6B71. Jouko Myllyoja Laura Malmivaara Tapio Liinoja Ville Seivo Miska Kajanus 3847_.indd 75 15.10.2015 17.24
Avohaalarissa viiltosuojaus, etuosa kestävää majava nailonia, takaosa täysin joustavaa materiaalia. 735,00 € MS 241 C-M 659,Halutuin ammattisaha nyt M-Tronic moottorinohjausjärjestelmällä: Ei ryyppyä ei säätöjä. Ei ryyppyä Ei säätöjä! Sh. STIHL TEKNISTÄ ETUMATKAA! Tarjoukset voimassa 15.11.2015 asti STIHL RAIVAUSSAHAT Mukavat, kestävät ja tehokkaat työvälineet yksityiskäyttöön sekä ammattilaisille. 769,00 € FS 260 C-E 699,Metallirunko ja M-Tronic moottorinohjausjärjestelmä! 42,6 cm 3 2,3 kW / 3,1 hv 4,5 kg. Metallirunko. 41,6 cm³, 2,0 kW / 2,7 hv 7,7 kg Vakiona 3 terällä ja valjailla! Sh. 35,2 cm³, 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg Sh. 735,00 € Ei ryyppyä Ei säätöjä! Sh. www.stihl.. 369,00 € Erinomainen raivaussaha pihalle kuin pihalle. 849,00 € MS 201 C-M 699,Hal H u aam ”KUNK UN PALUU” (Konevi esti 7/2015) 41, 4 6 Va FS 460 C-EM K 899,Haastaviin olosuhteisiin vahva raivaussaha ammattivaljailla ja M-Tronic elektronisella moottorinohjausjärjestelmällä. Elektroninen M-Tronic moottorinohjausjärjestelmä takaa aina optimaalisen moottorintehon, jatkuvan väännön sekä erinomaisen kiihtyvyyden. 1015,00 € Metsalehti_Makasiini_2015_10_21.indd 1 5.10.2015 9:04:50 3846_.indd 76 15.10.2015 17.24. Kehittynyttä tekniikkaa Taloudellinen 2-MIX moottori on ilo sekä käyttäjälle että ympäristölle. 299,DYNAMIC VAATEPAKETTI Näyttävä ja hengittävä turvaasu.Puserossa pehmeä softshell kaulus sekä vahvistetut kyynärpäät. Sh. 45,6 cm³ 2,2 kW / 3,0 hv 8,4 kg Sh. Ravaussahalla siistit kätevästi pienemmät metsät sekä villiintyneen kasvuston