TE EM A : SU KU PO LV EN VA IH D O S Turusta löytyi misteli • Rahastot innostuivat metsästä • Mäntytukille apua idästä SUKUPOLVENVAIHDOS VANHAMÄKIEN TILA SIIRTYI KAUPALLA METSÄNOMISTAJA JATKUVAA KASVATUSTA ILMASTON PUOLESTA TEIDEN PARANTAMISESTA 21 KYSYMYSTÄ Hossan luonto hurmasi Matti Vainion UUSI KANSALLISPUISTO Retkeilijän paratiisi M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 7/2 01 6 27. LOKAKUUTA • NUMERO 7/2016 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI 4509_.indd 1 21.10.2016 11.34
Hoitamalla metsääsi voit jopa kaksinkertaistaa metsätaloutesi kannattavuuden. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi tai pyydä tarjous www.metsaforest.com 4510_.indd 2 21.10.2016 9.55. Taimikonharvennuksessa taimikosta poistetaan huonolaatuiset ja vähäarvoiset puut, jotta arvokkaimpien puiden kasvu jatkuu ripeänä. Toimenpiteellä varmistat taimikkosi kasvun ja estät puustovauriot, joita muutoin syntyisi ylitiheässä metsässä. Varhaisperkaus tarkoittaa, että havupuutaimikosta poistetaan taimien kasvua haittaavat lehtipuut. METSÄ GROUP. Taimikonharvennuksen ansiosta ensiharvennushakkuun taloudellinen kannattavuus paranee merkittävästi. Vielä ehdit tilata taimikonhoidon tälle syksylle. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Voit maksaa työt vaikka puukaupasta ja metsänhoitotöistä kertyneillä bonuksilla
Eläinten kodissa kauneus on suurta ja pientä, asukkaidensa elämän jälkiä. KUVA: KATRI LEHTOLA 4604_.indd 3 21.10.2016 17.51. METSÄ NYT Kuuntele, miten metsä ympärilläsi hengittää. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. lokakuuta. Kuvattu Kiikalan Kultalähteellä 17
JY RK I JO H A N N ES TE RV O 4 MAKASIINI 7 • 2016 4603_.indd 4 21.10.2016 17.50. Nyt jää aikaa enemmän tyttärenpoika Sulon kanssa touhuamiseen. s . Luonnosta 44 Julma-Ölkyltä Muikkujärvelle s. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 7 27.10.2016 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Sukupolvelta seuraaville 6 METSÄNOMISTAJA: Kohti jatkuvaa kasvatusta 12 UUTISET: Kuiva syksy hellii puunkorjaajia 13 METSÄTYYPPI: Miten misteli päätyi Turkuun. 20 Juuso Joonan tilalla eivät maanmuokkauskoneet myllää, sillä metsät uudistuvat luontaisesti. 14 Tuhansien eurojen hyöty 15 Tukin osuus pienentynyt hakkuissa 16 MARKKINAT: Mäntytukille apua idästä 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Laatuleimikko kiinnosti 18 Rahastot innostuivat metsästä 19 VERKOSTA: Heinäyksen aika Teema Sukupolvenvaihdos 20 Luopujat & jatkajat 30 RAHAPUU: Lannoittamalla tuottoa rahalle Oma metsä 32 METSÄNHOITO: 21 kysymystä tienparannuksesta 35 PIKATESTI: Rukkanen kouraan syyskolealla 36 LUONNONHOITOKOULU: Jos metsätalous ei kannata 38 TUTKIMUS: Apua siemenpulaan 39 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Riemumieltä metsäretkeltä 40 PERINTÖMETSÄ: Älä lahjoita vielä 42 KYSY POIS: Mihin yläharvennus sopii. 6 KI M M O M ET SÄ LÄ Erkki Vanhamäki myi metsänsä tyttärelleen ja vävylleen
Suunnitelman mukaan osa metsälahjasta maksetusta verosta on mahdollista vähentää metsän puhtaasta pääomatulosta. Uusi metsälahjavähennys on melkoinen työvoitto, sillä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ovat yrittäneet vauhdittaa useat edeltävät hallitukset. 58 LUHTA: Kohta korpi hiljenee 62 TAPION PÖYTÄ: Martinpäivän herkut 64 KÄSIN TEHTY: Lastusta syntyy sarvet 70 Ristikko 72 PILKKEET: Onko harvinainen hieno. Siihen liittyy myös tietoa ja tunnetta. Kun päätös ryhtyä toimeen on tehty, eurojen laskemiseen ja muihin käytännön toimiin löytyy kyllä apua kohtuulliseen hintaan. Aiheen tiimoilta on tehty lukuisia selvityksiä ja käynnistetty hankkeita. Tärkeintä on ottaa tulevaisuus puheeksi. Parhaiten omistajanvaihdos onnistuu, kun se tehdään yhdessä suunnitellen. Siitä koituu oppia ja iloa molemmille sukupolville, kuten käy ilmi kolumnista sivulla 39. Budjettineuvottelujen yhteydessä hallitus päätti alentaa perintöja lahjaveroa sekä ottaa käyttöön metsälahjavähennyksen. Juttu alkaa sivulta 20. Yksi niistä on lahja, jonka verotukseen on tulossa kevennyksiä. Sukupolvenvaihdoksiin perehtynyt Pirjo Havia arvioi sivuilla 40–41, mitä suunnitelmat merkitsevät käytännössä. 58 JO RM A LU H TA Puukiipijä sirahteli lokakuisessa metsässä. s. Metsätalousyrittäjä Jarmo Sirola kannustaa lähtemään metsäretkelle perheen pienimpien kanssa. Lopputulos on vielä eduskunnan käsissä, mutta siitä näyttää tulevan monimutkainen kompromissi, jonka vaikutus todennäköisesti jää paljon tavoiteltua vähäisemmäksi. Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tämän numeron kannen kuvasi Hannu Huttu 53 ENNEN & NYT: Kasvakoon vielä 54 Karhun jäljillä ja kesäkisan parhaita 57 KOLUMNI: Miten maakuntauudistus vaikuttaa. Tällä kertaa ratkaisu löytyi tuloverotuksesta. Palaamme metsälahjavähennykseen tarkemmin, kun laki tulee voimaan Metsäperintö on paljon laajempi asia kuin pelkkä sukupolvenvaihdos ja hehtaarit. 74 SE PP O SA M U LI 5 MAKASIINI 7 • 2016 4603_.indd 5 21.10.2016 17.50. Tervetuloa Metsäkustannuksen osastolle tapaamaan meitä! SUKUPOLVELTA SEURAAVILLE s. Niiden siirtämistä ei voi aloittaa liian aikaisin. Tässä tapauksessa kauppa osoittautui parhaaksi ratkaisuksi, mutta vaihtoehtoja on myös muita. METSÄLEHTI on taas mukana Helsingin Metsämessuilla. Toimittaja Valtteri Skyttä kävi Lappajärvellä katsomassa, miten metsätila siirtyi seuraavalle sukupolvelle metsänhoitoyhdistyksen avustuksella. 74 TUOTE & TEKIJÄ: Suodatinpussit näytille 76 Metsämessujen ohjelma METSÄTILAN sukupolvenvaihdos kääntyy helposti puheeksi lakipykälistä ja verotuksesta, vaikka kyse on paljon muustakin
6 MAKASIINI 7 • 2016 6 MAKASIINI 7 • 2016 4583_.indd 6 21.10.2016 17.56. METSÄNOMISTAJA Juuso Joona laskee relaskoopin avulla muutama vuosi sitten yläharvennetun puuston pohjapinta-alaa
KOHTI JATKUVAA KASVATUSTA Erirakenteinen metsänkasvatus on Juuso Joonan tapa ehkäistä ilmastonmuutosta. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT KIMMO METSÄLÄ 7 MAKASIINI 7 • 2016 4583_.indd 7 21.10.2016 17.56
Siellä puut ovat kapeampia ja kasvavat tiheämmässä. Sammaleen keskeltä nousee siellä täällä muutaman vuoden nähneitä männyntaimia, ja kauempana näkyy jokunen varttuneempi kuusentaimikin. 2. Maanmuokkauksen jälkeen hajoaminen kiihtyy entisestään. Kolopuuhun on mahtunut yhtä aikaa tikan ja tervapääskyn pesä. 4. Voimakkaiden hakkuiden jälkeen maanpinta heinittyy rehevillä kasvupaikoilla liikaa.” Kivenheiton päässä yläharvennetusta metsästä aukeaa toinen samoihin aikoihin yläharvennettu kuusivaltainen metsikkö. Avohakkuita ei lähtökohtaisesti tehdä, vaan puita korjataan poimintaja pienaukkohakkuin. Varjostuksessa kasvaneet puut ovat myös vähäoksaisia”, hän sanoo. Joona kaivaa taskustaan relaskoopin ja laskee puuston pohjapinta-alan. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi rakentamisessa, jolloin ne sitovat hiiltä pitkään hakkuun jälkeenkin. Tilan isäntä Juuso Joona katsoo taimia tyytyväisenä. Tyynelän tilan metsiä hoidetaan jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Puuston tilavuudesta poistui ensimmäisessä yläharvennuksessa noin 60 prosenttia, mutta metsän uudistumisen kannalta se on liian vähän. Reilun kuudenkymmenen vuoden ikäinen puusto on syntynyt aikoinaan luontaisesti. ”Metsikkö on edelleen tiheä, joten sitä väljennetään lähiaikoina uudelleen yläharvennuksella. Taukotuvasta löytyy hella, mutta laveri puuttuu vielä. ”Nyt taimettuminen alkaa näkyä. Joonan isoisä hakkasi metsikön aukoksi 1950ja 1960-lukujen taitteessa, mutta metsäkonetta palstalla ei ennen yläharvennusta ollut nähty. Jatkuvassa kasvatuksessa tavoitteena on pitää metsät peitteisinä. ”Varttuneempien puiden varjossa kasvavat puut kasvavat aluksi hitaasti, joten runkojen puuaineesta tulee tiheää. 5. Se kertoo puiden poikkileikkauspinta-alojen summan hehtaarilla. Maaperän hiilivarastoon tulisi Joonan mukaan kiinnittää metsänhoidossa enemmän huomiota. Jatkuvan kasvatuksen ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus perustuu Joonan mukaan siihen, että metsä pysyy koko ajan peitteisenä. Aihe on läheinen, sillä hän tekee maatalousmaan hiilensidonnasta väitöstutkimusta Helsingin yliopistossa. 8 MAKASIINI 7 • 2016 4583_.indd 8 21.10.2016 17.56. Lampaiden laidunmaille pystytetty kyltti on peräisin Konnunsuon vankilasta. Järeimpiä ja huonokuntoisia puita poistettiin, jotta valoisuus lisääntyisi ja taimettuminen lähtisi käyntiin. Metsikön yläharvennus vaatii kuitenkin sitä, että tilan H ennot kuusentaimet kasvavat rivissä maatuneen puunrungon päällä. Olennaista on, ettei ensimmäisiä harvennuksia tee liian voimakkaasti. Moni valitsee jatkuvan kasvatuksen avohakkuiden välttämiseksi, mutta Joonalle se on ensisijaisesti keino tuottaa puuta kustannustehokkaasti, välttää maanmuokkausta ja ehkäistä vielä omalta osaltaan ilmastonmuutosta. Juuso Joona on isännöinyt Tyynelän tilaa seitsemän vuotta. Uudet portaat valmistuvat hirsistä, jotka ovat peräisin Terijoen Kuokkalan kylän työväentalosta. Uudistuminen on lähtenyt hyvin käyntiin etenkin aukkopaikoissa ja ajourilla”, hän sanoo. Kuusivaltaisessa metsikössä tehtiin viisi vuotta sitten yläja laatuharvennus. Mitä suurempi pohjapinta-ala on, sitä tiheämpi on metsikkö. 1. Siirtymävaihe haastavin Joona suuntaa syvemmälle yläharvennettuun metsään. Välillä ne palvelivat Imatran teatterin seininä. Ollaan Tyynelän tilan mailla Joutsenossa Etelä-Karjalassa. Tulokseksi tulee 25 neliömetriä hehtaarilla. 6. Lähtöpuuston rungot saadaan korjattua tukkeina, ja uudistuminen käynnistyy, kun pohjapinta-ala lasketaan vaiheittain alle 15 neliöön hehtaarilla”, Joona sanoo. Joona arvioi, että metsässä täytyy tehdä viimeistään kymmenen vuoden päästä uusi yläharvennus. Juuso Joona keittää pakurikäävästä teetä. Metsää uudistetaan ja kasvatetaan samanaikaisesti, joten siellä kasvaa erikokoisia ja -ikäisiä puita. ”Avohakkuut kiihdyttävät maaperän eloperäisen aineen hajoamista, kun maa lämpenee.” Joutseno Maatunut puunrunko tarjoaa hyvän kasvupaikan kuusentaimille. ”Avohakkuut kiihdyttävät maaperän eloperäisen aineen hajoamista, kun maa lämpenee. ”Siirtymävaihe tasarakenteisesta metsästä eri-ikäisrakenteiseen vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. 3. ”Sanotaan, että nuoret metsät sitovat hiiltä vanhoja enemmän, mutta ensimmäiset parikymmentä vuotta ne ovat nettopäästäjiä. Jaksollisessa metsänkasvatuksessa metsien päätehakkuuikä on keskimäärin 70 vuotta, vaikka metsät olisivat hiilen nettositojia yli 200-vuotiaiksi ja toimivat senkin jälkeen valtavina hiilivarastoina.” Jatkuvan kasvatuksen puolesta puhuu Joonan mukaan myös se, että hakattavat puut ovat pääosin tukkipuuta. Tämä näkyy hiilipäästöissä ilmaan ja vesistöihin”, Joona sanoo
”Tilan metsät ovat lievästi erirakenteisia. Myyntihakkuut teetetään urakoitsijoilla tai myydään pystykaupoilla. Periaatteessa riittää, että metsiä yläja laatuharvennetaan 15–20 vuoden välein. Tilan pellot ovat luomuviljelyssä, ja niillä viljellään kysynnän mukaan ”kaikenlaisia peltoviljelykasveja”, niin ruista, ruokahernettä, spelttiä, härkäpapua kuin rypsiä. Relaskooppi matkassa Joona on isännöinyt Tyynelän tilaa seitsemän vuotta. Kun eri-ikäisrakenteinen metsä on saatu perustettua, muuttuu metsänkasvatus Joonan mukaan jopa helpommaksi kuin tasaikäisessä metsässä. Koulutukseltaan Joona on agronomi. Tila on kulkenut suvussa vuodesta 1943. Taimettumisesta ei hänen mukaansa silloin ole huolta, mutta hyvä metsäkoneenkuljettaja on löydettävä. Näin puulle saa myös paremman hinnan”, Joona sanoo. Tilan päärakennuksen takana aukeaa vanha hakamaa, jossa laiduntaa katras lainalampaita. Metsänhoitoa opiskelen pitkälti käytännön kautta, käymällä kursseilla ja keskustelemalla asiantuntijoiden kanssa.” Tilan metsien käsittelystä Joona vastaa itse. Toisaalta hakkuu on tuottavaa ja mielenkiintoista, kun joutuu miettimään tarkasti, minkä puun kaataisi.” Ensin päätetään tavoitteet ”Tämä on jo oikea metsä”, Joona hengähtää astellessaan valtavan muurahaisperän ohi. sahautetaan ne rakennustarpeiksi läheisellä sahalla. Maatilan rakennukset kaipaavat vuosittain jonkinasteista korjausta, joten tilalla kaadetaan puuta omaan käyttöön ja Aikoinaan luontaisesti syntyneessä metsikössä tehdään pian yläja laatuharvennus. Joonaa edeltäneet sukupolvet tekivät tilan metsissä aikoinaan lähes pelkkiä yläharvennuksia. Myös polttopuuta korjataan omaan käyttöön ja myyntiin. Hakkuussa saatavat puut käytetään Tyynelän tilan rakennusprojekteissa. ”Muutaman hehtaarin käsittelykuvioiden sijaan pyrimme tehokkuuden vuoksi useamman kymmenen hehtaarin käsittelyihin. ”Relaskoopin kanssa tulee kuljettua ja koulutettua silmäänsä. Hän suoritti opintonsa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa, mutta metsänhoitoa hän kertoo oppineensa kunnolla vasta opiskeluiden jälkeen. metsistä löytyy muutakin hakattavaa. 10 MAKASIINI 7 • 2016 4583_.indd 10 21.10.2016 17.56. Vaativaa puunkorjuuta Jatkuva kasvatus ei varsinaisesti ole Tyynelän tilalla uutta. ”Jatkuvan kasvatuksen hakkuu on vaativaa, sillä jäljelle jääviin puihin ei saa tulla korjuuvaurioita. Tilaan kuuluu 120 hehtaaria peltoa ja 50 hehtaaria metsää. Aiempi sukupolvi teki yläharvennuksia maalaisjärjellä, minä olen systemaattisempi”, Joona sanoo
Yläharvennuksen voi tehdä milloin vain, mutta olen viivytellyt sitä, sillä tilalle on lähiaikoina tulossa isompia rakennusprojekteja, joissa tarvitaan puuta”, Joona kertoo. Ollaan Yhteismetsä Tuohen mailla Joutsenossa Etelä-Karjalassa. Puukuitua pellolle Tyynelän tilalla metsän vaikutus ulottuu myös maatalouteen. Yhteismetsä on myös vaivaton etäämpänä sijaitsevien metsien hallintaan, sillä metsänhoidosta huolehtii hoitokunta.” Vuonna 2015 perustettu Yhteismetsä Tuohi omistaa metsää eri puolilla Suomea. Yhteismetsän kohderyhmää ovat erityisesti piensijoittajat ja etämetsänomistajat. Metsäkoneen ajourille on noussut pieniä männyntaimia, muuten alikasvos koostuu lähinnä kuusista. Joona keksi, että ongelmaan voisi löytyä apu metsäteollisuuden sivuvirroista. ”Metsäyhtiöissä idea otettiin innostuneesti vastaan. Viime kesänä Tyynelän maanparannus yhdistyi samalla alalla toimivaan Soilfoodiin. ”Jos esimerkiksi juurikääpä leviäisi metsään ja alkaisi lahottaa kuusia, kaataisin kuuset ja antaisin alan uudistua luontaisesti lehtipuulle”, hän sanoo. Joonan metsäomistus ei rajoitu Tyynelän tilan metsiin, vaan hän on perustajajäsen Yhteismetsä Tuohessa, joka hoitaa metsiään jatkuvan kasvatuksen menetelmillä. Syntyi Tyynelän maanparannus Oy. Metsien välissä avautuville pelloille on levitetty valkeaa ainesta. Pian Tyynelän maanparannus markkinoi maanparannuskuituja muillekin maanviljelijöille. Sillä parantaa muutaman tuhat hehtaaria peltoa.” ”Tilan metsät ovat lievästi erirakenteisia. Metsänkasvatusmenetelmät valitaan tavoitteiden mukaan. Aiempi sukupolvi teki yläharvennuksia maalaisjärjellä, minä olen systemaattisempi.” Kartonginvalmistuksessa syntyvä puukuitu on hyvää maanparannusainetta pellolle. 11 MAKASIINI 7 • 2016 4583_.indd 11 21.10.2016 17.56. ”Jos hakee pelkästään korkeaa taloudellista tuottoa, kannattaa tasaikäinen metsikkö yläharventaa pari kolme kertaa ja kasvattaa uusi puusto metsään syntyvistä taimista. Ei tosin niin paljon kuin voisi olla. Puukuidusta valmistettu maanparannusaine parantaa maan vedenpidätyskykyä ja pieneliötoimintaa, lisää eloperäisen aineen määrää ja torjuu ilmastonmuutosta sitomalla hiiltä”, Joona sanoo. ”Se on samaa ainetta, mistä kertakäyttöastiat valmistetaan. Vaikka Joona itse suosii jatkuvaa kasvatusta, tulee niin metsänomistajien, yritysten kuin yhteiskunnankin hänen mielestään miettiä metsänkäsittelyä omien tavoitteidensa perusteella. Joonan mukaan tavoitteena on pitää metsikkö mäntyvaltaisena. ”Etämetsänomistajista haluamme tarjota vaihtoehdon varsinkin sellaisille, joita vallitsevat metsänhoitotavat eivät miellytä ja jotka sen takia jättävät metsänsä kokonaan käsittelemättä”, hän sanoo. Tyynelän tilan maat olivat yksipuolisen viljelyn takia vähitellen lakanneet tuottamasta kunnolla eivätkä kestäneet kuivuutta ja märkyyttä. Soilfood on Joonan mukaan nyt Suomen suurin metsäja bioenergiateollisuuden sivuvirtojen hyödyntäjä. Vajaan parinkymmenen hehtaarin suuruista metsikköä ei tiettävästi ole koskaan avohakattu. ”Seuraava yläharvennus odottaa kymmenen vuoden päässä. ”Myymme vuosittain noin 70 000 tonnia puukuidusta valmistettua maanparannusainetta. Yläharvennuksin metsä väljenee, mikä suosii männyn taimettumista.” Metsikössä kasvaa erikokoisia kuusia ja mäntyjä, ja seassa näkyy joitain koivujakin. Se sisältää selluloosaa, hemiselluloosaa sekä kartongissa täyteaineena käytettäviä kalsiumkarbonaattia ja kaoliinia”, Joona kertoo. Mukana myös yhteismetsässä Hiekkamaalla kasvavan männikön valoisuus yllättää varjoisten kuusikoiden jälkeen. Se on kartonginvalmistuksessa syntyvää sivutuotetta – puukuitua, joka on liian hienoa pysyäkseen kartonkikoneen viiralla. Ajatus metsäteollisuuden sivuvirtojen käyttämisestä maatalouden maanparannusaineena syntyi viisi vuotta sitten. ”Halusin olla mukana perustamassa yhteismetsää, joka tarjoaa vaihtoehdon ekologisesti ja taloudellisesti tehokkaaseen sijoittamiseen ja metsänhoitoon. Männikössä on vuosi sitten tehty yläja laatuharvennus. ”Täällä on ihan hyvin alikasvostakin. Minulle metsä tarjoaa paitsi merkittävän tulonlähteen, myös keinon hillitä ilmastonmuutosta, saada korkealaatuista rakennusmateriaalia tilan rakennuksiin ja lisätä luonnon monimuotoisuutta.” Joona ei kuitenkaan koe olevansa niin kiinni jatkuvassa kasvatuksessa, ettei voisi tarpeen tullen vaihtaa sitä johonkin muuhun
Hänen mukaansa työn alle on otettu myös uusia leimikoita, joiden myyjät toivovat nopeaa korjuuta. MTK:n metsälinjan kenttäjohtaja Timo Leskinen ei usko, että talvileimikoiden korjuuajan pidentyminen muuttaisi hintasuhteita. ”Kesäleimikoista on aina puAJASSA Kuiva syksy hellii puunkorjaajia Metsäkoneet ovat syys-lokakuussa päässet urakoimaan talvileimikoitakin. Hänen mukaansa talvileimikoiden myyntimahdollisuudet ovat nyt totuttua paremmat, koska niitä saatiin korjattua jo viime talvena runsaasti ja sama tahti on jatkunut syys-lokakuussa. ”Leimikoita kannattaa teettää valmiiksi. Myös talvikohteiden myyntimahdollisuudet ovat parantuneet. Samalla ne kantavat metsäkoneita miltei yhtä hyvin kuin talvella jäätyneinä, joten puunkorjaajat ovat päässet jo talvileimikoiden kimppuun. Metsä-Multian koneet ovat kuluvan syksyn aikana harventaneet kymmeniä hehtaareita kuusikoita. ”Ratkaisevaa on markkinatilanne, joka riippuu puun kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Äänekosken biotuotetehtaan puunhankintaa valmisteleva Metsä Group, kuten muutkin metsäyhtiöt, pyrkii tasoittamaan korjuun kausivaihteluita. Kelien puolesta ei ole ongelmia, mutta haasteena on kuitupuun epävarma menekki”, selvittää Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan toiminnanjohtaja Matti Sojakka. Kesäleimikoilla puusta maksetaan yleensä pari euroa parempaa hintaa kuin talvikohteista. Näin pystyy hyödyntämään esimerkiksi kuluvan syksyn kaltaiset suotuisat korjuuolosuhteet”, Matti Sojakka neuvoo. 12 MAKASIINI 7 • 2016 12 MAKASIINI 7 • 2016 4599_.indd 12 21.10.2016 17.43. Kausivaihteluja halutaan tasoittaa Metsä Groupin Jyväskylän hankintapiirin piiripäällikkö Matti Rossi kertoo, että puuta korjataan tällä hetkellä täysin kierroksin. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ VÄHÄSATEINEN syksy on kuivattanut metsämaat. Näkymät ovat jatkoa ajatellen hyvät, koska puun käyttö on lisääntymässä”, Leskinen kertoo. ”Meillä on useita koneketjuja hakkaamassa talvikohteita. Ajourien suojaaminen havuilla vähentää uran reunapuiden juuristovaurioita. Se helpottaa puuhuollon järjestelyä
Tällaisia tekniikoita ja menetelmiä onkin kehitetty määrätietoisesti. Esimerkiksi edellytykset kivennäismaalla kasvavien kuusikoiden harvennuksiin ovat nyt selvästi paremmat kuin loskalumella maaliskuussa.” 1 Miten misteli on tullut Suomeen. Hänen mukaansa talvileimikoiden korjuuaikaa venyttämällä hakkuumääriä pystytään lisäämään kymmenellä prosentilla. Huonona talvena tilanne on hankalampi.” Myös säästöjä syntyy. Näin ei oltaisi korjuussa vain suotuisten syksyjen varassa. Kahdesta eri poppelista on löytynyt niin monta tainta, että uusien kasvustojen löytyminen lähistöltä on todennäköistä. Yhtä tärkeää on myös osata arvioida, milloin hakkuu pitää olosuhteiden, esimerkiksi kovan sateen, vuoksi keskeyttää”, Laaja selostaa. Uusimmat niistä ovat Koneosapalvelun valmistamia kaivinkoneteloja. ”Kesään ja syksyyn saadaan lisää työtä. Todennäköisesti kulorastas tai mustarastas on koivissaan tai höyhenissään voinut tuoda limaisia mistelin marjoja meren yli Suomeen. Metsänomistajilta toivotaan joustoa Esimerkiksi Metsä Groupilla on tavoitteena, että osa yhtiön korjuuyrittäjistä hankkisi erikoisvalmisteisia telakoneita, joilla suometsistä voidaan korjata puuta ympäri vuoden. Turun mistelit löytyivät poppeleista, mutta kasvi on voinut levitä lähellä sijaitseviin lehmuksiinkin. Tältä osin toivon uutta ajattelua. täpuu on sopivalla paikalla ja sen nestevirtaus alkaa ajoissa keväällä. Tärkeää on, että loisittu isänMistä misteli Turun poppeleihin. Siitä, että talvet leutonevat ja kesät pitenevät. 1 2 3 4 5 6 7 8 Kuukausittainen puunkorjuumäärä Kevättalvi puunkorjaajien kiireaikaa Miljoonaa m 9/15 10/15 11/15 12/15 1/16 2/16 3/16 4/16 5/16 6/16 7/16 8/16 13 MAKASIINI 7 • 2016 13 MAKASIINI 7 • 2016 4599_.indd 13 21.10.2016 17.43. Omine lupineen konemiehet eivät talvikohteille voi parhaillakaan syyskeleillä mennä, vaan siihen tarvitaan puun myyjän lupa. ”Koska sopivia leimikoita ei jouduta etsimään laajalta alueelta, kuten sateisina syksyinä, koneiden siirtokustannukset alenevat.” Rossi arvioi, että 10–20 prosenttia talvileimikoista voidaan jatkossa korjata syksyn ja kesän aikana. Turusta löydetyt taimet ovat niin suuria, että ne voivat olla 10 vuotta vanhoja. ”Työ kysyy huolellisuutta. Tällaisena syksynä suometsien ja kuivapohjaisten kuusikoiden harvennukset onnistuvat erinomaisesti. Metsä-Multia on parin viime vuoden aikana hankkinut koneisiinsa kantavuutta parantavia leveitä teloja. Misteli voi olla myös omenapuussa, vaahterassa ja hopeavaahterassa. 4 Mistä mistelin tulo Suomeen kertoo. Edellytyksenä on, että yrittäjät panostavat henkilöstönsä osaamiseen ja varustavat koneensa pehmeiden maiden korjuuseen sopiviksi. Vähintään yhtä tärkeää on kuljettajien ja korjuun suunnittelijoiden koulutus ja ajattelutavan uudistaminen”, kertoo metsäkoneyritys Metsä-Multian johtaja Kai Laaja. 3 Missä puissa misteli voi esiintyä. Korjuuaikaa laajentamalla työhuiput tasoittuvat. ”Perinteisesti moni metsänomistaja on halunnut kuusikoiden ja turvemaiden hakkuut talviaikaan. Toisaalta linnun tuore, mistelin siemeniä sisältävä limainen uloste on voinut tarttua puun oksiin siten, että siemenet ovat ennättäneet itää. Korjuun kannattavuus ei parane samassa suhteessa. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT PASI LEINO Kuka: Arno Kasvi on puutarhaneuvos ja Turun yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta eläkkeelle jäänyt ylipuutarhuri. Suomen ensimmäiset mistelit kasvavat kahdessa poppelissa salaisessa paikassa Turussa, kertoo puutarhaneuvos Arno Kasvi. Mitä: Kasvi on suurelle yleisölle tullut tunnetuksi erityisesti puutarha-alan opaskirjoistaan, tvja radioesiintymisistään, lehtiartikkeleistaan sekä lukuisista luennoistaan ja messuesiintymisistään. 2 Kuinka laajalle misteli on levinnyt. ”Entistä kantavammat telat ja muut varusteet ovat tärkeitä pehmeiden maiden hakkuille sulan maan aikana. Mistelintaimet on helpointa havaita talvella, kun emopuussa ei ole lehtiä. Monella leimikolla joudutaan käymään kahdesti, koska hankalimmat osat pitää usein korjata vasta talvella.” Laaja toivoo joustavuutta myös metsänomistajilta. Miksi: Vuoden 2016 merkittävin dendrologinen (puulajitieteellinen) löytö Suomessa on Turusta löytynyt loiskasvi misteli. Hakkuukoneen kuljettajan on osattava levittää hakkuutähteet ajourille niin, että uran reunapuiden juurenniskat ovat suojassa. Turkua lähinnä misteliä tavataan Tukholman alueella. Kuka: Keittiömestari Sami Metsätyyppi laa ja talvikohteista ylitarjontaa
”Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin. Myös Suomi on arktinen maa, ja muutokset näkyvät meillä jo nyt”, ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen sanoo. polven siemenviljelyssiemen – Päätehakkuu 60 v. polven siemenviljelyssiemen Metsikkösiemen – Päätehakkuu 64 v. harvennus 3. ER IK F. Ensiharvennus 2. BR A N D SB O RG 14 MAKASIINI 7 • 2016 14 MAKASIINI 7 • 2016 4584_.indd 14 21.10.2016 17.41. Tutkimuksessa verrattiin metsikkösiemenestä sekä ensimmäisen ja puolentoista polven siemenviljelyssiemenistä alkunsa saaneita eteläsuomalaisten koeviljelysten männiköitä. Ostokartelli alensi kuitupuun hintaa Raakapuun ostokartelli vaikutti etenkin mäntyja koivukuidun hintoihin, mutta kuusikuituun vaikutus oli pieni, Luonnonvarakeskuksen tutkija Leena Kalliovirta kertoi viime viikolla Metsätieteen päivässä. iässä – Paljaan maan arvo 4683 €/ha* . iässä – Paljaan maan arvo 3037 €/ha* Kiriä kiertoaikaan Metsikkösiemenestä ja siemenviljelyssiemenestä alkunsa saaneiden männiköiden kehitys mustikkatyypin kankaalla Etelä-Suomessa. Tutkimuksen mukaan kartelli aiheutti kuitupuun hintoihin laskevan mutta katkonaisen trendin. Puunostajille hyöty oli merkittävä, mutta yksittäisille puunmyyjille hehtaarikohtainen vaikutus jäi joihinkin satoihin euroihin. polven siemenviljelyssiemen 1,5. Koealoilta mitatut kasvuerot syötettiin Motti-metsänkasvatusohjelmaan, jonka avulla puustoja kasvatettiin kiertoajan loppuun asti. Keskituotos kertoo, miten paljon puuta hehtaarin suuruinen metsikkö keskimäärin kiertoajan kuluessa vuosittain tuottaa. iässä – Paljaan maan arvo 3803 €/ha* Metsikkösiemen 1. polven siemenviljelyssiemen Nuoren metsän hoito Metsikön ikä, vuotta * Nykyhetkeen diskontattujen tulevaisuuden tuottojen ja kustannusten erotus – Päätehakkuu 53 v. Jalostetut männiköt ovat tutWWF:ltä synkkä raportti Ympäristöjärjestö WWF:n raportti esittelee synkän kuvan ilmastonmuutoksen vaikutuksista lumesta ja jäästä riippuvaisiin eläinlajeihin. ”Ensimmäisen polven siemenviljelyssiemenellä kiertoajan keskituotokseen saatiin 12– 13 prosentin lisäys, valiosiemenellä parannus oli parhaimmillaan noin 25 prosenttia”, kertoo tutkimusta vetänyt Luken erikoistutkija Matti Haapanen. Raportin mukaan ilmaston lämpenemisestä kärsivät muun muassa naali (kuvassa), ahma, saimaannorppa, lohikalat sekä vesilinnut. Jalostetut männiköt saavuttivat päätehakkuujäreyden 4–17 vuotta aiemmin kuin metsikkösiemenestä kasvaneet. Yli kolmanneksen lisäys nettotuloissa Keskituotoksen paranemisen taustalla on kiertoajan lyheneminen. Ensimmäisen polven siemenviljelyssiementä tuottavat luonnonmetsistä valittujen pluspuiden vartteet, puolentoista polven siemenviljelyssiementä eli niin sanottua valiosiementä näiden pluspuiden parhaimmisto. Tuhansien eurojen hyöty Jalostettua siementä käyttämällä männikön kiertoaika lyhenee, laatu paranee ja keskituotos kasvaa. harvennus Päätehakkuu , . Pohjapinta-ala, m /ha Lähde: Jari Hynynen/Luke Lyhyesti AJASSA LIINA KJELLBERG JALOSTETUN viljelyaineiston käyttö lisää männikön keskituotosta parhaimmillaan 25 prosenttia, selviää Luonnonvarakeskus Luken tutkimuksesta
”Kiinassa vuonna 2015 tehty päätös tukea vihreää rakentamista ja kasvattaa sen osuus vuonna 2018 puoleen koko rakentamisen määrästä avaa käytännössä rajattoman mahdollisuuden puuhun perustuville ratkaisuille.” Professori Henrik Heräjärvi Puumateriaalit ja tuotteet biotalouden rakentamisessa -seminaarissa 13.10. Tyvitervastauti levinnyt Etelä-Suomessa Kuivahkojen ja kuivien kankaiden männiköt tulisi jättää kokonaan kesähakkuiden ulkopuolelle tyvitervastaudin aiheuttaman riskin vuoksi. Metsänomistaja saa siten edullisesti ja yksinkertaisesti paljon hyötyä itselleen”, Haapanen sanoo. Noin 80 prosenttia metsänomistajista ei antaisi metsäänsä vuokralle ja noin 85 prosenttia voisi ottaa metsää vuokralle. Tyvitervastaudin vaaroja käsitteli Luken tutkija Tuula Piri Metsätieteen päivässä. Metsän vuokraus ei vielä innosta Päijäthämäläisille ja pohjoiskarjalaisille metsänomistajille tehty kysely tunnisti noin viiden prosentin joukon, joka olisi kiinnostunut antamaan metsänsä toisen hoidettavaksi vuokrajärjestelyllä. ”Tutkimustulokset kannustavat ilman muuta käyttämään metsänuudistamisessa jalostettua viljelyaineistoa. Jalostetuilla männyillä oli koetulosten mukaan noin seitsemän prosenttia hennommat oksat kuin vastaavan kokoisilla metsikkösiemenestä alkunsa saaneilla männyillä. Etelä-Suomessa kaikki männyn taimitarhakylvöt tehdään Haapasen mukaan siemenviljelyssiemenellä, kylvöistä arviolta 80 prosenttia. ”Viime aikoina tuotteen alkuperä on noussut tärkeäksi asiaksi, enää pelkkä ’bio’ ei riitä.” Vapon pellettiliiketoiminnan johtaja Heikki Heiskanen, Polte 3/2016. Samaa mieltä on Tapion siemenkaupasta vastaava metsäpäällikkö Hannu Niemelä. Kuitupuun hakkuut kasvavat entisestään ja hätyyttelevät jo kestävien hakkuumahdollisuuksien rajoja. Männiköstä saatavia nettotuloja jalostetun viljelyaineiston käyttö lisää 30–60 prosenttia. Kotimaassa kysyntä on poikkeuksellisen vaisua. Kuusikin kelpaa jo hirville Kuusikin on alkanut paremman puutteessa kelvata hirville. Sanottua ELIISA KALLIONIEMI VIELÄ kymmenen vuotta sitten metsistä hakattiin lähes yhtä paljon tukkia ja kuitupuuta, kumpaakin noin 29 miljoonaa kuutiometriä. M IK KO RI IK IL Ä 140 Viime kesänä löydettiin ennätysmäiset 140 valkoselkätikan pesää. Pirin mukaan tyvitervastauti ei ole enää pelkästään Kaakkois-Suomen ongelma, vaan tauti koskee männiköitä koko Etelä-Suomessa. Syy saattaa olla, että metsiä on uudistettu kuuselle etenkin eteläisessä ja itäisessä Suomessa. Luken erikoistutkija Juho Matala sanoo, että vaikka hirvelle maistuvat edelleen parhaiten lehtipuut ja männiköt, joillakin alueilla hirvet ovat oppineet myös kuusen makuun. Nyt tukin osuus on paljon pienempi. Luonnonvarakeskus ennustaa, että tukkipuun hakkuut yltävät tänä vuonna 25,4 miljoonaan kuutiometriin ja kuitupuun ennätykselliseen 34,5 miljoonaan kuutiometriin. Kun nuoria metsiä ei harvenneta, jää myös kaikkein parhaiten hiiltä sitova puu eli tukkipuu syntymättä.” Kemijärven sellutehdashanketta vetävä Heikki Nivala, Talouselämä 14.10. Luonnonvarakeskus arvioi, että sahatavaran vienti kasvaa tämä vuonna ennätystasolle 8,5 miljoonaan kuutiometriin. Tutkijat ennustavat kotimarkkinoille kasvua vasta ensi vuodelle. Pohjois-Suomessa noin 40 prosenttia männyntaimista saa alkunsa ensimmäisen polven siemenviljelyssiemenestä, loput metsikkösiemenestä. Nämä omistajat olivat koulutettuja, nuorempia ja metsätaloudellisesti vähemmän aktiivisia etämetsänomistajia. kimuksen mukaan myös laadukkaampia kuin metsikkösiemenestä kasvaneet. Taudista on erittäin vaikea päästä eroon karuimmilla kasvupaikoilla. Tukin osuus pienentynyt 2016* 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 Hakkuukertymä kaikkiaan, miljoonaa m Kuitu kasvussa *Ennuste Lähde: Luke 50% 13% 37% Hakkuut vuonna 2016* Hakkuut vuonna 2007 47% 45% 8% Tukki Tukki Energiapuu Energiapuu Kuitupuu Kuitupuu Luonnonvarakeskuksen mukaan enää runsas kolmannes hakkuukertymästä on tukkia. Itä-Suomessa hirvituhoja on havaittu kuusikoissa tänä syksynä jo noin 1 500 hehtaarin alueella. Kun mukaan lasketaan huomattavasti lisääntynyt energiapuun määrä, tukin osuus on jäämässä runsaaseen kolmannekseen hakkuukertymästä. ”Yhden kahden kuutiometrin lisäkasvu vuodessa tuottaa kiertoaikana alueesta ja uudistamismenetelmästä riippuen tuhansien eurojen hyödyn metsänomistajalle”, hän sanoo. Sen sijaan tukin tarve lisääntyy hitaasti. 15 MAKASIINI 7 • 2016 15 MAKASIINI 7 • 2016 4584_.indd 15 21.10.2016 17.41
”Markkinoiden lyhytjänteisyydestä huolimatta sahat ovat pärjänneet hyvin, ja vientikohteiMäntytukille apua idästä Mäntysahatavaran hintojen lasku on tuonut painetta myös mäntytukin hintaan, joten tukkileimikon kilpailuttaminen kannattaa. Puumarkkinat ta on löydetty. 37,02 . .. Vientikohteita tarvitaan, sillä mäntytukkiakin kertyy entistä enemmän lisääntyvissä hakkuissa. 10,93 . .. 17,17 . 55,34 . 10,73 . 14,55 . 47,92 . .. 36,66 . Mäntysahatavaran vientimäärät ovat tällä hetkellä ennätystasolla. 15,16 . .. Ensiharvennus 38,56 . Samalla, kun mäntylankkujen vientimääristä kertova käyrä osoittaa ylöspäin, hintakäyrä näyttää alaspäin. 11,07 . Harvennushakkuu 47,95 . 14,54 . nousussa . 13,89 . .. Ensiharvennus .. 15,78 . 55,3 . 16,92 . 14,52 . 42,95 . AJASSA TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ MÄNTYTUKIN keskikantohinta on laskenut tänä vuonna Luonnonvarakeskuksen mukaan kaksi prosenttia, mutta vielä ei kannata ruveta nyyhkimään kannon nokassa. .. .. 15,12 . .. 40,71 . 38,45 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,22 . .. 17,24 . 57,82 . 15,34 . Järvisen mukaan puumarkkinoilla kehitys on ollut viime vuodet vakaata, kun taas sahatavaramarkkinat ovat toimineet lyhytjänteisesti. 45,44 . laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,49 . 11,47 . Kotimainen sahatavaran käyttö on pitkällä aikavälillä supistunut merkittävästi. 15,55 . 12,64 . 41,45 . Uudistushakkuu 56,13 . 14,94 . Mäntysahatavaran vientimäärä Suomesta, miljoonaa kuutiota/12kk Mäntysahatavaran vientihinta Suomesta, €/m 2013/2016/7 3 4 5 150 200 250 2013 2014 2015 2016/7 Lähde: Tulli/Eurostat/Sahateollisuus ry Määrät ja hinta eri suuntiin 16 MAKASIINI 7 • 2016 16 MAKASIINI 7 • 2016 4600_.indd 16 21.10.2016 17.50. 14,17 . Uudistushakkuu 56,77 . .. 50,29 . 38,68 . 37,83 . 42,03 . .. . 11,75 . 15,57 . 11,93 . 44,33 . Uudistushakkuu 57,21 . Varsinaisesta teknisestä sahauskyvystä tukin käytön kasvu Mäntytukit ovat liikkuneet tänä syksynä vauhdilla muun muassa Metsä Woodin Lappeenrannan sahalla. 48,68 . 18,88 . 16,88 . ”Metsänomistajien kannattaa tarjota havutukkileimikoita myyntiin, sillä kysyntää on määrällisesti hyvin”, arvioi MTK:n metsälinjan tutkimuspäällikkö Erno Järvinen. 56,81 . 18,14 . 18,27 . 42,91 . Ennätyksiä hätyytellään ennusteiden mukaan myös kotimaan markkinahakkuissa, ja kasvun pitäisi ensi vuonna vain jatkua. 16,78 . 16,82 . 16,67 . 10,79 . 16,38 . 54,54 . Harvennushakkuu 46,57 . 15,33 . 18,4 . Ensiharvennus 39,2 . 56,35 . Ongelmana on vain sahatavarasta saatava hinta. 57,3 . Harvennushakkuu 45,82 . Raakapuun kantohinnat viikolla 41 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,2 . 37,3 . 16,87 . 15,57 . Sahurit ovat tehneet kaupoissaan hyvää työtä.” Auttaako ruplan vahvistuminen. .. Ensiharvennus .. 56,23 . 17,48 * 16,15 . 15,21 . 17,48 . Harvennushakkuu 48,66 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,33 . 15,28 . .. Uudistushakkuu 55,07 . .. 14,99 . 11,7 . Helpotusta on haettu vientiä lisäämällä
Venäjältä tuleva mänty on myös hidasteena suomalaismännyn viennille Kiinaan, joka on kuusen osalta noussut suomalaissahojen tärkeimmäksi vientikohteeksi. 14,33 . 54,52 . 43,12 . 50,55 . Uudistushakkuu 48,39* 46,77* .. 15,3 . Heikoimman ja korkeimman tarjouksen välillä oli eroa noin 1 700 euroa, joka tarkoitti noin 3,5 euroa kuutiometrille. Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,08 . Puunostajien tekemien tarjousten hintavertailussa on hyvä huomioida hakkuu kokonaisuutena. Lisäksi ostaja lupasi nopean korjuun. .. .. .. 15,32 . Uudistushakkuu 54,53 . .. 18,58 . Laatuleimikko kiinnosti seitsemää VALTAKIRJALEIMIKKO SAVONLINNASSA m3 €/m33 Yht.€ Ensiharvennus Mäntykuitu 2 17 34 Koivukuitu 10 17 170 Harvennus Mäntytukki 44 47 2068 Kuusitukki 9 45 405 Koivutukki 4 40 160 Mäntykuitu 212 17 3604 Kuusikuitu 15 17 255 Koivukuitu 96 17 1632 Mäntyparru (pikkutukki) 71 22 1562 Uudistushakkuu Kuusitukki 15 56 840 Kuusikuitu 3 17 51 Yhteensä 481 m3 10 781 € Keskihinta 22,4 €/m3 17 MAKASIINI 7 • 2016 17 MAKASIINI 7 • 2016 4600_.indd 17 21.10.2016 17.50. 46,2 . .. Tiedot kerätään viikoittain. 14,42 . 16,99 . 39,1 . 36,85 . Uudistushakkuu 51,84 . .. .. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 47,16 . .. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 16,59 . .. Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2015 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 300 000 600 000 900 000 120 0000 150 0000 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 11,37* Ensiharvennus .. .. .. ”Yksittäiskantohinnan lisäksi puukaupan lopputulokseen vaikuttaa myös puiden katkonta.” Alkuvuodesta uutisoidut maksuviivästykset yksityisten sahojen puukaupoissa eivät ole Järvisen mukaan nousseet viime aikoina huolenaiheeksi. 17 . Hyvä tieyhteys ja puuston laatu nostivat leimikon arvoa, ja kiinnostusta riitti. 55,67 . MIKKO HÄYRYNEN SAVONLINNASSA myytiin lokakuussa kesäkorjuukelpoinen, harvennuspainotteinen leimikko. 15,1 . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. 56,52 . Mäntylankkujen vientiä saattaa helpottaa Venäjän ruplan vahvistuminen. Katkonta huomioon MTK:n Järvisen neuvo metsänomistajille on, että leimikot eli hakattavaksi suunnitellut alueet kannattaa kilpailuttaa. 15,34 . .. Harvennushakkuu 44,85 . 45,32 . 51,52 . ei jää kiinni, sillä sahausmääriä pystytään Luonnonvarakeskuksen mukaan lisäämään yli neljänneksellä nykyisestä. Talvileimikkojen kysyntä on heikkoa ja hinnat pari kolme euroa heikompia. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 41,2 . Päätehakkuissa hinnat ovat viime kevään tasolla. 17,42 . 10,81 . .. Perinteisten isojen ostajien lisäksi kohde kiinnosti myös pieniä puunjalostajia, joiden tarjouksissa oli vaihtelevasti erilaisia erikoispuutavaralajeja. 14,06 . 17,38 . 10,25 . 17,08 . Päätöksen ratkaisi ison ostajan kuitupuusta tarjoama hinta, jota leimikko valtaosin sisälsi. Venäläinen mäntysahatavara on suomalaislautojen kova kilpailija männyn päämarkkina-alueella Pohjois-Afrikassa. 14,57 . 16,03 . 40,19 . 15,14 . Harvennushakkuu 47,59 . Metsänomistaja oli tilannut metsänhoitoyhdistykseltä puunmyyntisuunnitelman ja leimikon kilpailutuksen valtakirjakauppana. Harvennushakkuu 42,25 . 53,32 . 43,66 . 35,77 . Tarjouksia tuli jopa seitsemän. .. .. Ensiharvennus .. .. Uudistushakkuu 55,96 . .. 12,05 . 12,93 . Alueella on ollut havaittavissa, että ostajat varautuvat syyskelirikkoon, minkä vuoksi varsinkin heti korjattavat harvennukset ovat haluttuja ja niiden hintataso on hivenen kohonnut. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 50,32 . 12,11 . 17,02 . Ensiharvennus .. 41,76 . 14,63 . 12,94 . Vahvistuneen valuuttakurssin kerrotaan jo tuoneen lisää ostosmatkailijoita Kaakkois-Suomeen, sahatavaramarkkinoilla kehitys puolestaan tasoittaa venäläisten mäntylankkujen hintakilpailuetua. 17,03 . .. 15,27 . 15,63 . 13,21 . Ensiharvennus 35,51 . 36,26 . 16,35 . .. 14,71 . .. 16,55* .. Harvennushakkuu 45,58 . 12,03* 11,76 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,77 . .. 47,7 . Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 13,73 . 14,28 . 10,1
ta eurosta Varsinais-Suomen ja Häme-Uusimaan selvästi yli 5 000 euron hehtaarihintoihin. Niiden arvon kehitys riippuu siitä, millaisia metsiä on hankittu ja miten niitä hoidetaan. 18 MAKASIINI 7 • 2016 18 MAKASIINI 7 • 2016 4601_.indd 18 21.10.2016 17.40. Taustalla on ainakin kaksi syytä. MIKKO HÄYRYNEN SIJOITUSYHTIÖT ja metsärahastot ovat uudehko, kasvava metsänomistajaryhmä. Myös Pohjois–Karjalassa ja Pohjanmaan maakunnissa on tehty runsaasti tilakauppoja. Yksityisiä sijoitusyhtiöitä on esimerkiksi muilla toimialoilla varallisuutensa hankkineilla Kyösti ja Kari Kakkosella sekä Timo Kujalalla. METSÄTILAKAUPAT 1.1.31.09.2016 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin Varsinais-Suomi 20 13 254 33 20 131 35 5 718 44 1,09 Satakunta 32 23 698 22 26 126 40 4 740 38 0,96 Häme-Uusimaa 53 36 865 29 19 135 42 5 563 41 0,97 Etelä-Karjala 38 26 579 38 13 104 36 3 908 38 0,87 Kymenlaakso 25 20 439 32 20 111 41 4 355 39 0,87 Pirkanmaa 66 40 1 073 32 15 109 36 3 968 36 0,92 Etelä-Savo 103 79 2 264 34 12 110 37 4 144 38 0,86 Eja K-Pohjanmaa 176 109 2 751 29 11 91 21 2 567 28 0,89 Keski-Suomi 82 69 2 152 28 10 105 29 3 432 33 0,79 Pohjois-Savo 89 62 2 459 23 10 112 28 3 234 29 Pohjois-Karjala 133 102 4 609 25 9 111 32 3 241 29 Kainuu 233 166 15 494 17 4 95 23 1 964 21 0,82 Pohjois-Pohjanmaa 225 160 7 368 22 9 84 20 1 809 21 0,88 Lappi 101 51 2 875 30 11 60 14 984 16 0,74 Koko maa 1 376 956 43 880 lisäys 8.kk 199 154 6 911 AJASSA Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Myöhemmin mukaan ovat tulleet Osuuspankki, United Bankers ja uusimpana eQ-varainhoitoyhtiö. Puuston arvo sisältää mahdolliset odotusarvolisät. Syksyllä kauppa käy Syyskuu on metsätilakaupan sesonkia. Tuottoa etupainotteisesti Metsäsijoitusrahastojen tuotonmuodostuskykyä ei ole tosissaan vielä koeteltu. na on tässä yhteydessä liian voimakas, sillä rahastot todella ostavat kiinteää, tuottavaa omaisuutta. Metsähehtaarin keskihinta oli noin 2 500 euroa. Tänä vuonna ostajakaartiin on tullut pari isoa toimijaa lisää ja kauppasummaa on syyskuun loppuun mennessä kertynyt jo noin 83 miljoonaa euroa. Toisaalta sijoittajille avautui tilaisuus, kun UPM alkoi laittaa metsiään myyntiin. Summa-arvosta ei ole tehty vähennystä eli se on maan, puuston ja taimikoiden arvojen summa. Taaleritehdas aloitti ensimmäisenä kotimaisena metsärahastona vuonna 2012. Kauppoja tehtiin noin 150, joissa omistajaa vaihtoi liki 7 000 hehtaaria lähes 17 miljoonan euron kokonaissummalla. Viime vuonna ne ostivat lähes 40 000 hehtaaria liki sadalla miljoonalla eurolla. EnRahastot innostuivat metsästä Varman tuoton poikiva metsäomaisuus kiinnostaa sijoittajia matalien korkojen aikana. Syksy ei ole tuonut muutosta maakuntien välisiin eroihin. Tuottotavoitteiden saavuttamiseksi voidaan ottaa käyttöön myös äärimmäisin keino eli metsämaan myynti. Maakuntien väliset erot ovat suuria, Lapin alle tuhannessimmäisiä isoja kauppoja oli, kun saksalainen sijoitusyhtiö osti Pohjois-Pirkanmaalta tuhansien hehtaareiden metsäalueet”, Hannu Liljeroos muistaa. ”Tarvittaessa päätehakkuita voidaan aikaistaa suosituksiin verrattuna ja perustella sitä pääomalle vaadittavalla korkealla tuotolla. Odotusarvon vuoksi hehtaarin kuvio hinnoitellaan noin kaksituhatta euroa puuston nykyhintaa kalliimmaksi. Liljeroos arvioi, että rahastot pärjäävät niin kauan, kun ostometsissä riittää hakattavaa ja uutta sijoittajarahaa tulee yhtiöön lisää. Kun tuottoa etsivää rahaa on paljon ja korot alhaalla, niin matalaa, mutta varmaa tuottoa tuova metsäomaisuus kiinnostaa. ”Eräänlainen alku oli UPM:n vuonna 2009 aloittamat laajamittaiset metsien myynnit. Ensiharvennettu männikkö on siirtymässä parhaan arvokasvun vaiheeseen. Harvennuksia voidaan tehdä yläharvennuksina, mikä parantaa tulosta ainakin lyhyellä tähtäimellä.” Kuluista voidaan tinkiä suosimalla luontaista uudistamista ja jatkuvaa kasvatusta. Pyramidi-saH A N N U LI LJ ER O O S Tilakauppa on vilkkainta Kainuussa UPM:n myyntien johdosta
Heinäähän ei tarvitse katkaista vaan taivutella poispäin niin, ettei se enää painu lumen kanssa taimen päälle.” RANE ”Myös vanha kunnon heinäharava, jos sellaisen sattuu löytämään. Vatukot aina kolmioterällä.” POTIFAR ”Joka vuosi on uudistettua tullut, mutta hyvin kerkeää ’hömppäämäänkin’, ja silti taimikot kasvaa kohisten. Vatukko estää hyvin muun roskan tulemisen taimikkoon.” APLI ”Heinään yleensä aina sellaisella yhden käden viitakkeella. Onko vinkkejä muista välineistä?” HUSKI ”Käytöstä poistettu jääkiekkomaila on yllättävän hyvä heinäysväline. Raivaussahan kolmioterä on tehokas, mutta taimissa on oltava jo hieman kokoa. fi-verkkopalvelua päivittäin. valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/auta-loytamaansuomen-paras-luontoteko-2015-2016 ” Taitaa olla kalenterissa aika taimikon heinäykselle tai rehevien pohjien syystarkastukselle. Käsittelemätön tuhoalue kuusi vuotta Asta-myrskyn jälkeen ja muut Metsäkustannuksen videot. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Kun taimi kasvaa vatukossa, reikäperkaan sen ympäriltä mutta muun vatukon jätän. Kunhan valitsee oikean puulajin reheviin pohjiin, eikä se minulle ole ikinä kuusi.” JEES H-VALTA ”Johonkin kolmen hehtaarin aukkoon asti vielä viitsii heinätä, mutta suuremmat jää kylmästi tekemättä. Ajattelin lähteä V-Klingan terällä varustetulla raivaussahalla etsimään taimia. Taimet näkyvät selvästi, ruohon kaatamat nostan pystyyn.” TAMPERELAINEN ”Minulle omien kokemusten kautta on tullut tuntuma, ettei raivuria kannata viedä pienen taimikon heinäykseen. www.youtube.com/user/Metsakustannus Kartta-animaatio näyttää, kuinka Eurooppa on nyt paljon vihreämpi kuin sata vuotta sitten. 20 40 60 80 100 Ei 70 % Ei Kyllä 30 % Uusi kysymys: Käytätkö Metsälehti. Gallup Suunnitteletko metsätilallesi sukupolvenvaihdosta. Rehevillä mailla hakkuun jälkeen välitön muokkaus isoilla mättäillä, istutus kuusentaimilla, ja ne taimitappiot pitää vain hyväksyä.” OKSAPUU ”Itse käytän heinäykseen raivausveistä ja saapasta, joskus myös glyfosaattia.” GLA Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”Jermac-hinaaja työntää proomua Joensuun Pielisjoella syysaamun sarastaessa.” JUHA JNS PUUTA KULKEE PROOMULLA Heinäyksen aika Heinäyksen työkalut nousivat verkkokeskustelun aiheeksi. Raivaussahaa olen välttänyt pienien taimien kanssa, ettei sattuisi vahinkoja.” PIHKANAAMA ”Raivalla minäkin. Sillä on kohtuullisen helppo kaataa heinää sekä työntämällä että vetämällä.” JÄTKÄ ”Teen homman keväällä lumien sulamisen jälkeen. Sain vahingossa kaatumaan liian monta istuttamaani tainta, ja sehän harmitti.” METSÄ-MASA ”Minä olen tehnyt Raiva-veitsellä yhdistettynä polkemiseen. www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2014/12/04/ watch-how-europe-is-greener-now-than-100-years-ago/ Ehdota omaa ehdokastasi Suomen parhaaksi luontoteoksi. Va st aa jia 115 19 MAKASIINI 7 • 2016 19 MAKASIINI 7 • 2016 4598_.indd 19 20.10.2016 18.30
LUOPUJAT Vanhamäen-Hanhikosken perheelle metsät ovat edelleen yhteinen ilonaihe, vaikka Lappajärvellä sijaitseva tila siirtyi nuoremman polven omistukseen. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT JYRKI JOHANNES TERVO SUKUPOLVENVAIHDOS 20 MAKASIINI 7 • 2016 20 MAKASIINI 7 • 2016 4575_.indd 20 20.10.2016 18.43
Suvun metsä ei ole vieras paikka Sulo-pojallekaan. JATKAJAT 21 MAKASIINI 7 • 2016 21 MAKASIINI 7 • 2016 4575_.indd 21 20.10.2016 18.43. LUOPUJAT Johanna Vanhamäki-Hanhikoski ja Pertti Hanhikoski ostivat metsätilan Johannan vanhemmilta Hillevi ja Erkki Vanhamäeltä
Omistaja vaihtui, mutta metsistä huolehditaan edelleen yhdessä. Lappajärveltä, Eteläja Keski-Pohjanmaan rajalta, löytyy kuitenkin esimerkki siitä, kuinka metsätila voi vaihtaa omistajaa hymyssä suin. On seuraavien vuoro”, Erkki Vanhamäki sanoo kotitalon tuvassa. SUKUPOLVENVAIHDOS E lämän ehtymisestä ja metsäperinnöstä on vaikea keskustella ilman, että astuu kenenkään varpaille. Kaiken lisäksi metsätilan sukupolvenvaihdoksen eli ammattikielellä SPV:n veroratkaisut vaikuttavat maallikolle siltä kuuluisalta heprealta. Johanna Vanhamäki-Hanhikoskelle oli selvää, että hän ryhtyy metsänomistajaksi vanhempien jalanjäljissä. ”Olimme lasteni ja isäni kanssa metsässä ja isä sanoi tyttärelleni, että ‘kun olet iso, niin tämä taimikko on metsä’. ”Tiesin aina, että se hetki tulee, mutta silti oli jännittävää allekirjoittaa paperit. Kosketti, kun tajusin, että nyt on se päivä, kun pitää ruveta huolehtimaan metsistä”, Johanna Vanhamäki-Hanhikoski kertoo lapsuudenkodissaan Lappajärvellä. Johanna Vanhamäki-Hanhikoski, 38, ja Pertti Hanhikoski, 41, ostivat viime tammikuussa metsätilan Johannan vanhemmilta. Metsäperinnön kohtalosta oli keskusteltu perheessä useaan otteeseen. Saman isä sanoi minulle aikoinaan”, Vanhamäki-Hanhikoski kertoo. Johannan isä Erkki Vanhamäki päätti lopulta, että nyt asia hoidetaan kuntoon. Puoliso Hillevi VanErkki Vanhamäki on hoitanut tilan metsiä vuosikymmenten ajan. Erkki, 83, on tehnyt metsätöitä vuosikymmenten ajan. 22 MAKASIINI 7 • 2016 4575_.indd 22 20.10.2016 18.43. Ensiksi tila-arvio Ostopapereiden kirjoitukseen johtanut tapahtumaketju alkoi viime syksynä. ”Ajattelin, että näin vanhana en enää tee omaisuudella mitään. Aisaparina on toiminut muun muassa Zetor-traktori. Metsän laidassa sijaitseva talo lohkottiin kaupassa vanhemmille, mutta se toimii yhä metsätilan tukikohtana
hamäki, 76, hoiti puolestaan muun muassa pariskunnan metsäveroasiat. Apua saa”, Pertti Hanhikoski sanoo. ”Olimme hakeneet netistä tietoa verottajan sivuilta ja muualta, mutta aikamoista hepreaa tiedonhaku on. Polttopuiden teko sirkkelillä ja halkomakoneella on tuttua hommaa Hillevi Vanhamäelle. Omistajavaihdoksen suunnittelu alkoi yhteydenotolla paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen. ”Emme aluksi tienneet miten siirto tullaan hoitamaan. Vanhamäen-Hanhikosken perheelle perintö oli ensimmäinen ajatus siirtotavasta. Vanhamäen-Hanhikosken perhe myöntää, että prosessin aloittaminen oli vaikeaa ja asian monimutkaisuus pelotti aluksi suuresti. Ensimmäisessä tapaamisessa otettiin paperit ja laskimet esiin ja sijoitettiin eri vaihtoehtoihin summia sekä vero-osuuksia. Ensimmäisenä oli vuorossa metsän arvon määrittäminen metsätila-arviolla. Ajattelimme, että metsät siirtyisivät suoraan meidän lapsillemme, mutta metsäomistuksen hallinta ja vaikutukset esimerkiksi lasten mahdollisiin opintotukiin tekivät asian liian monimutkaiseksi”, Johanna Vanhamäki-Hanhikoski kertoo. Puuston määrä ratkaisi Tila-arvion jälkeen ryhdyttiin miettimään sopivaa siirtotapaa yhdessä yhdistyksen metsäneuvojan kanssa. Aina sitä ei tarvita. Ei kuitenkaan kannata öitänsä pilata valvomalla tämän takia. 23 MAKASIINI 7 • 2016 4575_.indd 23 20.10.2016 18.43. Metsätila voi siirtyä eteenpäin joko lahjana, kaupalla tai perintönä. Metsäammattilaisen tekemä tila-arvio on tavallisesti lähtökohta sukupolvenvaihdoksen suunnittelulle. Tähän vaikuttivat eniten tilan puus”Ostaminen valikoitui melko nopeasti meille parhaimmaksi vaihtoehdoksi.” Sopivin metsätilan siirtotapa selviää, kun laskee eri vaihtoehtojen summat metsäammattilaisen avustuksella, sanoo Pertti Hanhikoski. Esimerkiksi Etelä-Suomessa tila-arvio ei ole välttämätön alle 15 hehtaarin metsätiloilla, joiden arvo voidaan määritellä metsämaan keskiarvohintojen perusteella. Perinnön sijasta päädyttiin kauppaan. Tila-arvio auttaa kuitenkin jatkajaa tietämään, mitä metsissä on: paljonko on puuta, mitä voi hakata ja minkä arvoinen metsätila oikeasti on
”Sitä mukaa, kun metsästä tulee tuloja, velkaa on tarkoitus lyhentää aina vähän enemmän”, Johanna Vanhamäki-Hanhikoski kertoo. Ostajille jäi lisäksi maksettavaksi neljän prosentin varainsiirtovero. Kauppasumma maksettiin kerralla. Metsävähennyksen avulla metsätilan ostajat voivat vähentää tulevien vuosien metsätuloista summan, joka on 60 prosenttia metsätilan hankintamenosta. Kun näkee eri vaihtoehtojen lopulliset summat, vaihdostilanteen ratkaisun ymmärtää parhaiten”, vävypoikana metsänomistajaksi tullut Pertti Hanhikoski sanoo. Lappajärveläismetsät siirtyivät sukupolvelta toisella kaupalla, sillä perintö olisi ollut kallis ja monimutkainen tapa niin aviopuolison kuin lastenlasten kannalta. Hankintamenoon kuuluvat metsätilan varsinaisen kauppahinnan lisäksi muun muassa lainhuudatusja tila-arviokulut. ”Ostaminen valikoitui melko nopeasti meille parhaimmaksi vaihtoehdoksi, sillä metsissä on paljon puustoa ja tilaisuus hyödyntää metsävähennystä. VanhamäenHanhikosken perheen metsiin kuuluu perinteinen pitkittäispalsta. Kauppa ei ollut lahjaluontoinen, sillä nuorempi polvi maksoi metsistä summan, joka oli yli 75 prosenttia metsätilan käyvästä arvosta. ton määrä ja hakkuumahdollisuudet. Toteutusta helpotti se, että Johanna on ainoa perillinen. Verottaja oli tarkka siitä, että rahat todella liikkuivat jatkajien ja luopujien välillä. Ostettu metsä on lainan vakuutena. Metsänomistusta on tarkoitus harjoittaa yhdessä, ja kauppa oli hyvä tapa myös aviopuolisoiden kannalta. Lahjoitus ei tullut kyseeseen. Kun puunmyyntiä tulee heti, kauppa on hyvä tapa”, Johanna Vanhamäki-Hanhikoski kertoo. Metsätila-arvion yhteydessä teetetty metsäsuunnitelma auttaa tuoreita metsänomistajia metsien hoidossa. Puukaupoista lainanlyhennystä Metsätilakauppa rahoitettiin pankkilainalla. ”Ei pidä ajatella pelkästään omia lapsia vaan yhden tai kahden sukupolven yli.” 24 MAKASIINI 7 • 2016 4575_.indd 24 20.10.2016 18.44. ”Aviopuoliso on kaupassa tasa-arvoisena mukana
Muita vaihtoehtoja metsäomistuksen siirtoon ovat kauppa ulkopuolisille, testamentti tai perinteinen perinnön jako. Lakkautettuun maatilaan kuuluville metsille on useampi perijä, ja metsätilalle ei löydy selvää jatkajaa. Vanhemmat eivät monesti uskalla keskustella lastensa kanssa, kun lapsia on useita ja on vaikea päättää, mitä kellekin antaa. Kauppa vai lahja. Puhdas lahjoitus on harvemmin verotuksellisesti järkevä keino sukupolvenvaihdokseen. Lahjoitus ja hallintaoikeuden pidätys tai lahjoitus lastenlapsille toimivat paremmin. ”Neuvoja kertoo järjestelmästä ja vaihtoehdoista ja osoittaa, ettei sukupolvenvaihdoksen tekeminen ole liian vaikeaa.” Katse tulevaisuuteen Parhaimmaksi vaihtoehdoksi sukupolvenvaihdoksissa osoittautuu Heikkilän mukaan usein se, jos perheestä löytyy yksi henkilö, joka oikeasti haluaa metsänomistajaksi ja tilanne sopii muille perillisille. Ammattilaisen avustuksella vaihdoksen saa tehtyä halvimmillaan parilla sadalla eurolla, suurimmillaan prosessista voi joutua maksamaan 1 500–2 000 euroa. Perikunnan/kuolinpesän sijaan verotusyhtymän eli metsäyhtymän perustaminen on perillisille kannattavampaa. Muutamasta sadasta ylöspäin Sukupolvenvaihdosavun hinta riippuu vaihdosprosessin monimutkaisuudesta ja työmäärästä. Maksujärjestelysopimuksella kaupalle annetaan maksuaikaa eli tavallaan korotonta lainaa. ”Metsätaloudessa ei ole ollut sellaista porkkanaa, joka saisi iäkkäät ihmiset luopumaan metsäomistuksesta. VAIKKA Vanhamäen-Hanhikosken perheen kohdalla metsätilan sukupolvenvaihdostavaksi valikoitui kauppa, kannattavin tapa siirtää metsäomistukset eteenpäin on aina tapauskohtaista. Vai perintö tai jokin muu tapa. Maksusuunnitelman ehtona on verottajan näkökulmasta uskottavuus. Vuoden 2009 tilaston mukaan 45 prosenttia metsätiloista vaihtaa omistajaa perintönä tai lahjana, 40 prosenttia sukulaiskaupalla ja vain 15 prosenttia vapailla metsätilamarkkinoilla. Tällä vuosituhannella metsätilojen omistajavaihdokset ovat mutkistuneet muun muassa maanviljelyksessä tapahtuneiden muutosten myötä. Yhteisomistuksessa on haasteita. Käyvän arvon pohjalta tehty kauppa sopii usein tiloille, joilla on hyvät hakkuumahdollisuudet. Kaupalla toteutettavasta sukupolvenvaihdoksesta voidaan tehdä myös maksujärjestelysopimus luopujan ja jatkajana välille, kertoo Keskipohjan metsänhoitoyhdistyksen metsäkiinteistöasiantuntija Timo Heikkilä. Metsänhoitoyhdistysten lisäksi metsätilan sukupolvenvaihdoksessa auttavat muun muassa metsäyhtiöt Stora Enso, Metsä Group ja UPM, Otso ja muut metsäpalveluyritykset, metsäkiinteistöjen välittäjät sekä pankit. Nuoret eivät uskalla ottaa asiaa puheeksi, koska ajattelevat vaikutelmaa, että tässä ollaan kärkkymässä vanhempien omaisuutta. Jos jälkipolvet ovat etääntyneet metsätöistä, mutta kiinnostusta metsänomistamiseen on, yhteismetsään liittyminen voi helpottaa metsien hoitamista. Heikkilän mukaan neuvonnalla voidaan vaikuttaa siihen, vaihtavatko metsätilat omistajaa sukupolvenvaihdoksella vai vasta perintönä. Metsä ja tunteet Tilat pysyvät sukupolvenvaihdoksissa yleensä suvun piirissä. Asiat jäävät näin hoitamatta.” Heikkilän mukaan vanhempien ja lasten yhteistapaaminen asiantuntijan kanssa on osoittautunut hyväksi lähtölaukaukseksi sukupolvenvaihdokselle. ”Sukupolvenvaihdoksen esiin ottaminen on tunnejuttu. Maanviljelyn muutokset näkyvät myös metsien omistajanvaihdoksissa, kertoo metsäkiinteistöasiantuntija Timo Heikkilä. Kun yhdistetty maaja metsätila ennen vaihtoi omistajaa, maanviljelyä jatkanut perillinen otti usein samalla hoitoonsa myös metsät. Usein uskottavuuden mittarina käytetään pankkien laina-aikoja, joten esimerkiksi 10 vuotta on käypä maksusuunnitelma. Nyt maanviljelijöitä on entistä vähemmän, tilakoot kasvavat ja maatilan ja metsätilan omistajuudet eriytyvät toisistaan. Ennen sopivan siirtotavan valintaa tulee tietää, kuka tai ketkä jatkavat metsänomistamista ja mitä muille perillisille annetaan. Perinnön ongelma on se, että metsätalouteen tulee usein katkos, kun luopuja ja jatkaja eivät ole enää yhdessä selvittämässä metsien asioita. ”Kauppaa voidaan rahoittaa esimerkiksi metsistä saatavilla puukauppatuloilla vaikkapa 10 vuoden aikana”, Heikkilä sanoo. Omistajaa vaihtaa vuosittain noin 11 000 tilaa. Maanviljelyksessä EU-tukien saannissa on rajansa”, metsänhoitoyhdistyksen Heikkilä pohtii. Kauppa voi olla joko käyvän arvon mukainen tai lahjaluonteinen. Jos luopuja on jo iäkäs, kovin pitkä maksuaika ei ole uskottava. Metsänhoidon kemeratukia saa vaikka satavuotiaaksi asti. KU VA A JA 25 MAKASIINI 7 • 2016 4575_.indd 25 20.10.2016 18.44. Neuvoja tarjolla Perustietoa metsätilan omistajavaihdoksesta ja eri vaihdostavoista löytyy Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta. Heikkilä avusti Vanhamäen-Hanhikosken perhettä metsien omistajanvaihdoksessa koko prosessin ajan. Lahja on kannattava vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun metsät ovat nuoria ja niille on odotettavissa arvonnousua myyntiajankohtaan nähden. Muille lapsille voidaan jakaa metsän sijaan muuta omaisuutta
SUKUPOLVENVAIHDOS Vuosittain noin 11 000 metsätilaa vaihtaa omistajaa. Lähde: Luke 26 MAKASIINI 7 • 2016 4575_.indd 26 20.10.2016 18.44
27 MAKASIINI 7 • 2016 4575_.indd 27 20.10.2016 18.44. ”Tärkeää oli, että teimme kaiken yhdessä loppuun asti. ”Ilman koiraa en enää lähde täällä lenkille.” Kiitos työstä Johanna Vanhamäki-Hanhikosken kotitalolta on muutaman kilometrin matka hehtaarin suuruiselle hakkuuaukolle. Tytär Johanna on silti ainoa, joka on nähnyt karhun kotitilan lähistöllä. Mänty on metsissä valtapuu, mutta rinnealueilla kasvaa myös hyviä kuusikoita. Hän luettelee kolme asiaa, jotka auttavat tuoretta metsänomistajaa: metsäammattilaisten apu, metsäsuunnitelma ja karttapalvelut. ”Hallintaoikeus ei motivoi nuorta jatkajaa. Myös tilan jakamisessa on pulmansa. Perheen tunneside metsiin on vahva. ”Isä seuraa varmasti, mitä metsässä tapahtuu.” Erkki Vanhamäki on kävellyt palstat läpi niin monet kerrat, että hänellä karttapalvelu on oman pään sisällä. ”Missä tahansa haisee tuore puu ja moottorisahabensa, siitä tulee lapsuus mieleen. Näin kaikille osapuolille oli selvää, mitä sovittiin ja miten asiat hoidetaan”, Johanna Vanhamäki-Hanhikoski sanoo. Hallintaoikeuden omistaja myy yhä puut ja tekee ratkaisut.” Kaikki tehtiin yhdessä Vanhamäen-Hanhikosken perheen molemmat sukupolvet, niin jatkajat kuin luopujat, ovat tyytyväisiä ratkaisuun. Olin lapsena isän mukana metsässä, istuin traktorissa tai majassa, kun isä sahasi”, Johanna Vanhamäki-Hanhikoski kertoo. Mahdollisten ongelmien selvittämiseen on toki keinoja, kuten etukäteen laadittava hoitoja hallintasopimus. Perheen Lappajärvellä sijaitseva noin 120 hehtaarin suuruinen metsätila on suurelta osin perintöä Erkki Vanhamäen vanhemmilta. Äiti ja isä olivat mukana kaikissa tapaamisissa metsäneuvojan kanssa. Tilan omistusoikeuden ja hallintaoikeuden erottamista Heikkilä ei suosittele etenkään elinikäisellä hallintaoikeudella. Metsänomistus on perinnön vaalimista. Tilaan on liitetty vuosien varrella sopivia ostopalstoja. Siellä on tuoreiden metsänomistajien ensimmäinen työmaa. Jos jaetaan pieni tila osiin ja se taas jaetaan jatkossa pienempiin osiin, tilanne muuttuu metsätalouden kannalta huonoksi”, Heikkilä sanoo. ”Ei pidä ajatella pelkästään omia lapsia vaan yhden tai kahden sukupolven yli. Tärkeä apu on myös tietysti edellinen metsänomistajasukupolvi. Vanhemman sukupolven metsiin pidättämän hallintaoikeuden etuna on omistajanvaihdoksessa saatava pieni verohelpotus. ”Kännykän kartasta näkee tarkalleen, onko omassa metsässä vai naapurin puolella.” Siitä on Lappajärvellä hyötyä, sillä yksi metsäpalstoista on perinteinen pohjanmaalainen pitkittäispalsta: leveyttä 55–100 metriä ja pituutta kaksi kilometriä. Mies muistaa monta niin metsätöissä kuin pystykorvan kanssa kävellessä tehtyä metsähavaintoa. Mänty on metsien pääpuulaji Lappajärven seudulla. Isä-Erkin puheissa vilahtelee hänen oma isänsä ja Johannan ja Pertin lapset ovat olleet jo mukana metsäretkillä ja istutustöissä. Mitä enemmän omistajia on esimerkiksi metsäyhtymässä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä metsänomistamiseen voi tulla mutkia
”Kun isä kävi katsomassa istutustyömaata, niin näki, että hän oli helpottunut”, Johanna Vanhamäki-Hanhikoski kertoo. Niitä metsänomistuksen pieniä iloja. Voi nauttia tehdyn työn tuomasta palkkiosta.” Tuoreiden metsänomistajien ensimmäinen työmaa viime keväänä oli männyntaimien istutus. Männyntaimien istutus viime keväänä laittoi uskon heti koetukselle. Kovin on koitettu sanoa, että nyt Viroon kylpylään siitä. “Ei tarvitse huolehtia enää. Terhakkaan näköiset männyntaimet seisovat lokakuussa pystyssä kuin ketunhännät. “En olisi uskonut, että tätä katsellessa tuntee näin suurta tyytyväisyyttä”, Johanna Vanhamäki-Hanhikoski sanoo. Alkukesän istutustöihin ehdittiin illalla töiden jälkeen. Hankalasta urakasta huolimatta lopputulos näytti lokakuun alussa hyvältä. Johannan mukaan yksi syy kauppaan oli myös se, etteivät isä ja äiti jäisi pelkälle kiitokselle elämäntyöstään metsän eteen. Istutuksessa käytetty pottiputki oli hankala saada uppoamaan kivikkoiseen kangasmaahan. Miten tänne ikinä panee yhtään tainta”, Pertti Hanhikoski kertoo taimikon laidalla, mitä ajatteli työmaasta keväällä. 28 MAKASIINI 7 • 2016 4575_.indd 28 20.10.2016 18.44. “Alue oli kuin pommituksen jäljiltä. Myös liikkuminen paksujen maanmuokkauskasojen keskellä oli hankalaa. Hyvin kuitenkin kävi. Uusi metsänomistajasukupolvi asuu 45 kilometrin päässä Kaustisella. “Toiveena on, että vanhemmat voisivat hyödyntää kaupasta saamiaan rahoja. Sen kun syö hyvin ja nukkuu yönsä”, Erkki Vanhamäki sanoo. Lähde: PTT 2009 45 % 40 % 15% Yleensä perintönä tai lahjana Metsätilojen omistuksen vaihtuminen Va pa il l a m ar kk i n o illa P er i nt ö n ä t ai l ah ja n a S u k ul ai ska u pa l la Lisää metsälahjoitusta koskevista uudistuksista tämän lehden sivulla 40
Ruotsin Kriteriumissa suomalaismenestystä Kirkkain kruunu Svante Båthin Deimos Racingille » 4 Kuukauden henkilö johtaa Ruotsin raviurheilun muutosta Marianne Alaviuhkola arvostaa järjen rauhallista ääntä » 6?–?9 Lappeessa pussiin jääneet Kaka ja Onirique avainroolissa Toto65-pelin jackpot-kierroksen päättää tasainen Isokenkä » 22 Kajaani ja Powerpark ihmettelevät perusteita ”Hakemus tyrmättiin tekaistuin syin” » 2 Esittely Teivon Kriteriumien kaikista osallistujista Ypäjä Jallu ja Freelancer haastavat suosikit » 10?–?15 Bid On kempin omistavan kimppatallin jaettu ilo näkyi ja kuului lappeenrannassa. Kuolinpesien aktiivisempi purkaminen oli myös yksi metsäammattilaisten yleisimmistä toiveista Metsälehden metsänhoitoyhdistyksille kesällä lähettämässä kyselyssä. Hännisen mukaan kuolinpesien määrä on vähentynyt viime vuosina. vuosikerta 2016 • 3 € (sis. METSÄTILOJEN omistusrakennetta ravistelee lähiaikoina se, mitä suuret ikäluokat eli vuosina 1945–50 syntyneet metsänomistajat päättävät omistustensa suhteen, Luonnonvarakeskuksen tutkija Harri Hänninen arvioi . Tee tilaus soittamalla numeroon 020 760 5300 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen: tilaukset@hevosurheilu.fi H a n n a La a k so Hevosurheilu . » 10?–?11 A d A Py k ä lä n ie m i Hevosurheilu . V KO 38 27 46 13 -1 63 7 74 Pe 16.?9. Suurten ikäluokkien edustajat omistavat viidenneksen yksityismetsistä. Metsänomistajaeläkeläisistä huomattava osa on entisiä pienviljelijöitä. Metsä muodostaa heille lisäeläketurvan”, Hänninen arvioi. Suurten ikäluokkien jälkeläisissä on HEVOSURHEILU LEHTI -kertoo taustat ja tarinat! Hevosurheilu . ”Kuolinpesiä on purettu metsäyhtymiksi, joka on verotuksellisesti kannattavampi vaihtoehto. Tilaa lehti kotiin kannettuna ja pysyt kärryillä hevosalan käänteistä! Tilaus on määräaikainen ja se loppuu automaattisesti tilauskauden loputtua. alv) • hevosurheilu.fi Tamman euro on 81 tai 61 senttiä lämminveritammat tienaavat 81% siitä, mitä oriit, suomenhevostamm ojen tilanne on vielä kehnompi. vuosikerta 2016 • 3 € (sis. Toisaalta vähänkin suuremmat kuolinpesät ovat usein aktiivisia metsätalouden harjoittajia.” Yksi kuolinpesille tyypillistä metsäomistusten pirstoutumista ehkäisevä tekijä on yhteismetsien suosion kasvu. » 17?–?19 Tammakilvasta tuli Piparin ystävien juhla *64148 82746 057*#1 1603 9 PA L. 87 €) Hevosalan ainoa ammattilehti kahdesti viikossa keskiviikkoisin ja perjantaisin. Myynnissä ke–la • 92. Ellin Sisu kirkasti Pauli Raivion vastoinkäymisten kauden MAS Archie Oulu Expressin toinen suurlupaus » 14?–?16 Henrikki Halme kasvattaa kovasukuisia luokkahevosia Toiveiden listalla vessojen ja raviravintoloiden viihtyisyys » 6?–?9 Iikka Nurmonen uskoo pääsevänsä keulaan Callela Lancelot lähtöpaikasta huolimatta oiva T65-varma » 17 Souloyn hevoset juoksivat kesällä miljoona euroa Mikkelissä ei testattu kobolttia » 2?–?3 Suomen dopingkäytännöt saattavat muuttua St Michelin tulokset jäävät voimaan » 3 *64148 82746 057*#5 1603 7 PA L. Hallituksen suunnittelemien sukupolvenvaihdoshelpotusten yksi tavoite on välttää metsää omistavien kuolinpesien syntyä. Ravitallin ratsu Corleone menestyy kiinnostavin opein Valmentaja Petra Rantala etsii uutta ennakkoluulott omasti » ratsastus 1?–?3 Pilvenmäki Maraton määrää jackpot-kierro ksen luonteen Hilin Ihme yrittää karkuun kuninkuusravih evosilta » 16?–?17 UET Masters ja Breeding Day kiinnostavat Suomea Masters-finaali sta Nuncion kruunujahti» 2, 10?–?11 Ravien ilmoitusjärjeste lmän toiminta ihmetyttää HU:n verkkosivuilla video virheen synnystä » 4 konkarivalmen taja nautiskelee mielessään jo Twigs Voicin tulevalla siitosuralla » 6?–?8 Tätä ei edes Pekka Korpi suostu myymään *64148 82746 132*#5 1603 7 PA L. ”He pitävät todennäköisesti metsää melko kauan, sillä maanviljelijäeläkettä ei ole välttämättä ehtinyt kertyä kovin kauaa ja suurta summaa. ”2020-luvulla tapahtuu tällä rintamalla. Suomenhevosten trillerin voitti myrskyn Tuuli. Myynnissä pe–ti • 92. V KO 38 27 46 05 -1 63 7 Tu u li a O k sa n en , k u va T a n u le pp ä n en 73 Ke 14.?9. V KO 40 27 46 05 -1 63 9 77 Ke 28.?9. alv) • hevosurheilu.fi Syystarjouksena: Hevosurheilu ke+pe 6 kk 70 € (norm. Jopa perinteiset yhteismetsät hakevat tällä hetkellä Hännisen mukaan innokkaasti uusia metsäpalstoja ja osakkaita. Tarjous on voimassa lokakuun 2016 loppuun saakka. alv) • hevosurheilu.fi PU RU PA AL IT he lpo sti ne tist ä kau pp a.u sw oo d.fi Ku tte rin pu rua ku ivi kk ee ks i myös varmasti nykyistä enemmän etämetsänomistajia ja kaupunkilaisia”, Hänninen sanoo. 0,61 0,81 1€ Myynnissä ke–la • 92. 4575_.indd 29 20.10.2016 18.44. Mitä tekevät suuret ikäluokat. vuosikerta 2016 • 3 € (sis. Siirtävätkö suuret ikäluokat metsäomistuksensa lapsille vai hyppäävätkö metsät suoraan yhden sukupolven yli lastenlapsille
B oorin puutos on yleistä vanhoilla kaskialueilla, toki sitä esiintyy myös soilla. L ehtomaisia kankaita karummilla kankailla puille käyttökelpoisen typen vähyys rajoittaa kasvua. Siinä on kaikki puun tarvitsemat ravinteet oikeassa suhteessa lukuun ottamatta typpeä ja rikkiä. H aaveeni on saada lannoittamalla lisättyä puun kasvua niin paljon, että siitä tulisi ”höttöpuuta”. P aksuturpeisilla soilla, joissa turvetta on yli puolimetriä, tulee toisella ojituksen jälkeisellä puusukupolvella olemaan todennäköisesti pula kaliumista ja fosforista. Paras urean levitysaika on syyskuusta tammikuuhun, silloin haihtumisriski on olematon. Silloin lisäkasvu on käytännössä kokonaan tukkia ja sen arvo noin 500–800 euroa hehtaarille. Mutta rehevien typpirikkaiden soiden uudistamiseen kannattaa panostaa, ne kasvavat puuta hyvin. Pieni taimikko perataan koneellisesti, jolloin perkauslaite ”suhahduttaa” perkauksen yhteydessä pienen määrän booria taimikkoon. Tuhkalannoitusvaikutus on todella pitkä, kymmeniä vuosia. Ureaa levitetään normaalisti noin 325 kiloa hehtaarille ja itse lannoite maksaa vain vähän yli 100 euroa hehtaarille. Urea sitoutuu maaperän mikrobistoon tehokkaasti ja huuhtoumat ovat pieniä. Metsälannoituksen voi jakaa kolmeen eri tarpeeseen: kangasmaiden typpilannoitukseen, soiden tuhkalannoitukseen ja boorin puutoksen poistamiseen. Kun lannoitus helikopterilannoituksena maksaa hieman yli 300 euroa, rahalle saa hyvän tuoton. Tarvittava boorin määrä on niin pieni, että työ on tosi nopeaa. Parhaita kohteita ovat päätehakkuuikää lähestyvät kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden hyvälaatuiset männiköt. Typpeä on saatavissa ureana tai salpietarina. Niiden lannoituksella saadun tuoton voi hyödyntää nopeasti tulevassa päätehakkuussa. Yleensä se on myös hieman halvempaa. Urea on ammoniumtyppeä ja salpietari nitraattija ammoniumtyppeä. Vaikka typpeä on puille käytettävissä paljon, tulee pula kaliumista lähes varmasti. Rehevien, paksuturpeisten soiden lannoitukseen parasta on rakeistettu puun tuhka. Kustannus on noin 350 euroa hehtaarilta. Typpilannoituksella saa hyvän koron rahoilleen, vieläpä hyvin pienellä riskillä. Kasvutappiot boorin puutteesta ovat erityisen isoja siksi, että vanhat kaskialueet ovat reheviä kankaita. Booria tuhkassa on niin vähän, että kannattaa ostaa rakeistettua tuhkaa, johon on lisätty booria. Typpi palaa puuta poltettaessa taivaalle ja samoin käy myös pääosalle rikistä. Mikäli metsätalousyrittäjällä on käytettävissä maastoon sopiva traktori tai mönkijä, saa omalle lannoitustyölle todella hyvän palkan. Toinen edullinen tapa on levittää nestemäistä booria reppuruiskulla metsään. Hyviä kohteita ovat myös hieman nuoremmat männiköt: kasvu lisääntyy vielä enemmän, mutta lannoitukseen sijoitettu raha sitoutuu pidemmäksi ajaksi. Se on luonnollisesti parantanut metsälannoitusten kannattavuutta. Karujen soiden uudistamiseen ei kannata laittaa rahaa, hakkuun jälkeen ne hiljalleen soistuvat uudelleen. Nopeasti laskettuna saa omalle levitystyölle hyvää tienestiä, reilut 50 senttiä kilolta. män ureasta, se on vahvempaa, jolloin levittäminen on tehokkaampaa. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC poa tai aika helppoa ja halpaa. Todellisuudessa hyvälaatuisessa männikössä tulee lannoittamalla lisää oksatonta pintapuuta. Nykyisin boorilannoitus on helpL annoitteiden, erityisesti typpilannoitteiden hinnat ovat laskeneet maakaasun maailmanmarkkinahinnan mukana merkittävästi. Tuhkaa käytetään noin 3 000 kiloa hehtaarille ja se levitetään metsätraktorilla ajourilta tai päätehakkuun jälkeen. Jos lannoituskohde on valittu edellä mainituilla perusteilla, on odotettavissa 10–15 kuution lisäkasvu. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Itse pidän enemTuottoa rahalle Rehevien, paksuturpeisten soiden lannoitukseen parasta on rakeistettu puun tuhka. Ravinnepuutos on vaikea silloin, kun havupuiden latvasilmut kuolevat ja puiden pituuskasvu häiriintyy. Hintaero on olematon verrattuna lisäkasvuun. RAHAPUU 30 MAKASIINI 7 • 2016 30 MAKASIINI 7 • 2016 4595_.indd 30 20.10.2016 18.04. Harmittavaa on, että niin suurta kasvunlisäystä ei saa millään aikaiseksi
Sivu 42 SA M I KA RP PI N EN 4596_.indd 31 20.10.2016 18.04. Sivu 35 METSÄNHOITO 21 kysymystä metsätien perusparannuksesta Sivu 32 LUONNONHOITOKOULU Monimuotoisuusvinkit suometsään Sivu 36 TUTKIMUS Apua kuusen siemenpulaan Sivu 38 ALLAKKA Riemumieltä syysretkeltä Sivu 39 PERINTÖMETSÄ Älä lahjoita vielä Sivu 40 KYSY POIS Minne yläharvennus sopii. OMA METSÄ PIKATESTI Millainen hanska sopii koleaan keliin
3 Milloin metsätien perusparannus on tarpeen. Käytännössä perusparannukseen ryhdytään viimeistään silloin, kun hirvimiesten nelivetoautot jäävät kiinni. Kunnossapito on vuotuista ylläpitoa, perusparannus on investoinniksi ajateltava peruskorjaus. 4 Miten perusparannushanke laitetaan liikkeelle. 2 Mitä eroa on tien perusparannuksella ja kunnossapidolla. Vaikka yksityistielaki velvoittaa tiekunnat pitämään sääntömääräiset kokoukset, niin usein toiminta on lakannut ja yksittäiset maanomistajat ovat tehneet vähäisiä kunnostustoimia tarpeen mukaan. Kokouksessa valitaan tiekunnalle toimielin, joka voi olla yhden henkilön toimitsijamies tai kolmihenkinen hoitokunta. Valvovaa elintä ei ole, paitsi teoriassa kunnan tielautakunta. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT OTSO/TIMO PISTO PERUSPAR ANNUKSESTA METSÄNHOITO K YS YM YS TÄ Metsätie on kunnostettava viimeistään silloin, kun tie on kuopilla ja urilla niin pahasti, että jopa nelivetoautoilla liikkuminen on epävarmaa. Usein ensimmäinen askel on herättää tiekunta henkiin pitämällä uusi järjestäytymiskokous, jotta tiekunnasta saadaan päätösvaltainen. Kutsujana voi olla kuka tahansa osakas. Yksityistielaki velvoittaa, että tie on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Ennemmin tai myöhemmin jokainen metri on kunnostettava. 32 MAKASIINI 7 • 2016 32 MAKASIINI 7 • 2016 4585_.indd 32 20.10.2016 18.34. Metsäteillä se tarkoittaa, että puuta pitää pystyä kuljettamaan tieluokan kantavuuden mukaisesti. Ainoastaan tiekunnan päätöksellä. 1 Kuka vastaa metsätien kunnosta. Viimeisin tiekunnan toimielin (toimitsijamies tai hoitokunta) on juridisessa vastuussa tien kunnosta, mikäli toimielin on hengissä ja oikeustoimikelpoinen. Juridisesti metsätien kunto on tiekunnan vastuulla ja periaatteessa myös huonokuntoisen tien ajoneuvolle aiheuttamat vauriot, mutta tällaista vastuuta ei liene koskaan pantu täytäntöön. METSÄTIEN Jos Suomen metsäteistä tehtäisiin nauha, sen voisi kiertää kolme kertaa maapallon ympäri
Lähellä tien alkupäätä oleville hehtaareille kustannus on pieni, mutta tiestä eniten hyötyville hehtaareille kustannus saattaa olla metsän parin vuoden laskennallista tuottoa vastaava määrä. Runkotie on liikennöitävissä ympäri vuoden pahinta kelirikkoa lukuun ottamatta. 8 Saako perusparannukseen tukea. Perusparannushankkeen vaiheita ovat tiekunnan järjestäytyminen, suunnittelu ja toteutus. Toteutus vie vuoden, sillä vaikka työt pääosin tehdään kesällä, niin heikosti kantaville osille päällysrakenne ajetaan talvella. Maatalousmaalla on enemmän yksiköitä kuin metsätalousmaalla ja turvetuotantoalueella sitäkin enemmän. 12 Mikä on sivutieoikeus ja mihin sitä tarvitaan. Periaatteessa tiekunta voisi ottaa lainan, mutta tätä mahdollisuutta käytetään harvoin. Sivutieoikeus on viralliseen tietoimitukseen perustuva oikeus tehdä tie toisen kiinteistön kautta ilman neuvottelua. 33 MAKASIINI 7 • 2016 33 MAKASIINI 7 • 2016 4585_.indd 33 20.10.2016 18.34. Välilaskutusta tulee muutaman kerran ja loppulasku varsin pian hankkeen valmistumisen jälkeen. 5 Kauanko perusparannushanke kestää. 14 Runkotie, pistotie, sivutie, penkkatie… Mitkä ovat oikeita termejä ja mitä niillä tarkoitetaan. 11 Miten perusparannus vaikuttaa tiemaksuihin. Periaate on, että perusparannus maksetaan sitä mukaa, kun hanke etenee. Hintahaitari on 10–18 euroa metriltä ilman mahdollista kemeratukea. Ilman tietä ei ole kunnollista kantohintaa. Palstan etäisyys tien alkupisteestä ja pinta-ala vaikuttavat eniten yksiköiden määrään. 7 Mitä metsätien perusparantaminen maksaa. Kantavuuden parantamisen kustannukset rasittavat kaikkia tieyksiköitä. Tien kunto lähtötilanteessa ja tien rungon kantavuus vaikuttavat parantamistöiden järeyteen. Metsätietyyppejä on kolme: runkotiet, aluetiet ja varsitiet. Puuston poiston tai raivauksen tien luiskista, tien rungon kuivatuksen avaamalla ojat ja rummut, tien rungon muotoilun, metsäliittymien ja kääntöpaikkojen teon, päällysrakenteen levityksen ja viimeistelylanauksen. Suunnitteluun kuuluu omistajaselvityksiä ja tieyksiköiden laskentaa, mikä vie puolesta vuodesta vuoteen. Kemeratukea saa sekä perusparannuksen suunnitteluettä toteutuskustannuksiin. Tiekunnan herättely saattaa kestää vuoden. 13 Jos sivutien tietyyppiä parannetaan kantavampaan luokkaan, niin miten kustannukset jaetaan. Kustannuksen suhteuttaminen metsän tuottoon on vaikeaa, koska kustannuksiin osallistuvien metsähehtaarien määrä vaihtelee. 6 Mitä perusparannuksen toteutus sisältää. Aluetiet PERUSPAR ANNUKSESTA Jos metsätietä ei ole hoidettu asianmukaisesti, niin ojatkin ovat tukossa. Perusparannuksen yhteydessä sivutieoikeudet yleensä tarkistetaan, sillä vuosien saatossa tilojen lohkomiset voivat synnyttää uusia kulkutarpeita tai vanhat käyvät tarpeettomiksi. Kunnostaminen alkaa yleensä tien luiskien avaamisella. 10 Miten kustannukset jakaantuvat tieosakkaiden kesken. Tukivyöhykkeitä on kolme ja tukiprosentit etelästä pohjoiseen 35, 45 ja 60. Tieyksiköiden mukaan. 9 Onko perusparannus kallista. Tieyksiköt eivät muutu
Varsitiet on tarkoitettu vain talvikauden ja kuivimman ajan kuljetuksiin. Riippuu kuinka hyvin tiestä pidetään huolta. Äänet menevät tieyksiköiden mukaisesti, mutta kokouksessa kukaan ei voi äänestää enemmällä kuin 30 prosentilla paikalla olevista äänistä. ovat kapeampia ja kantavuudeltaan heikompia. 17 Mitkä ovat yksittäisen maanomistajan vaikuttamismahdollisuudet kunnostuspäätöksiin. Penkkatie (ojituksen yhteydessä tehtävä piennartasanne) on yhden tai muutaman maanomistajan omalla päätöksellään tekemä, talvikantava ajotie. 16 Miten perusparannus vaikuttaa metsätilan arvoon. Tiekunta voi tällöin päättää tiemaksuista, joilla muut tienkäyttäjät velvoitetaan osallistumaan tienpidon kustannuksiin. 20 Kuinka moni taho pystyy toteuttamaan perusparannuksen. 18 Riidelläänkö tieasioista. Kesämökkiläiset haluaisivat, että metsänomistajat kantaisivat isomman kustannusvastuun, metsänomistajien mielestä kesämökkiläisten tarpeisiin joudutaan tekemään turhan sileäpintainen tie. Tällaista liikennöintiä on esimerkiksi maa-ainesten kuljetus tai muu järjestetty toiminta, kuten ratsastus tai pyöräkilpailut. Perusparannuksen jälkeen tie on sorastettu ja kuperapintainen, jotta sadevedet eivät jää seisomaan tielle. Silloille ja siltarummuille tulee tehdä kuntotarkastus, jotta mahdollinen kantavuusrajoitus ei vesitä koko perusparannuksen ideaa. Otso Metsäpalvelut, isoimmat metsänhoitoyhdistykset, muutamat metsäpalveluyrittäjät, tutkinnon suorittaneet tieisännöitsijät sekä Metsähallitus ja isot yhtiöt niiden teiden osalta, missä ne ovat suurimpia osakkaita. 19 Kuinka pitkään perusparannettu tie kestää. Jokamiehenoikeuteen perustuva satunnainen liikennöinti ei yleensä edellytä lupaa. Säännöllisellä kunnostuksella kiertoajan voi venyttää yli 30 vuoteen. 34 MAKASIINI 7 • 2016 34 MAKASIINI 7 • 2016 4585_.indd 34 20.10.2016 18.34. Jos kokouksessa on niukasti osallistujia, niin isoja päätöksiä voidaan tehdä pienellä porukalla. Juttua varten on haastateltu Otso Metsäpalvelujen metsätieasiantuntijoita Pauli Juntusta ja Timo Pistoa. Perusparannuksen jälkeen kunnossa olevat kuljetusväylät nostavat tilan arvoa. Ainakin niistä on erimielisyyttä, suurimmat näkemyserot ovat eri maanomistajaryhmien välillä. Ne voivat kantavuudeltaan olla aluetai varsiteitä. Siltojen rakentamisessa ja korjauksessa tulee turvautua alan ammattilaisiin. 21 Metsäteillä on maanomistajien ja heidän kuljetustarpeidensa lisäksi myös muita aktiivisia käyttäjiä. Muut kuin tieosakkaat tarvitsevat tien käyttöön tiekunnan tai tieosakkaan luvan. Osallistuvatko he kustannuksiin. Kemeratuen ehto on vähintään 20 vuoden kierto, mutta tarve voi tulla aiemminkin, jos kunnostaminen on laiminlyöty. Pistoja sivuteillä tarkoitetaan teitä, jotka päättyvät kääntöpaikkaan. Vaikutusta on vaikea todentaa, mutta tuntuman mukaan päätetty perusparannus ja tulossa olevat kustannukset alentavat metsätilan arvoa hetkellisesti. Maanomistaja vaikuttaa tiekunnan kokouksessa, jonka enemmistöpäätökset sitovat kaikkia ja jonka asettamat maksut ovat ulosottokelpoisia. 15 Miten sillat tulee huomioida perusparannuksessa
Siihen ne ovatkin erinomaiset. Raivaussahan hallintalaitteiden käsittelyssä käsineet olivat jouhevat. Otaksuttavasti lateksilla vuoratut käsineet sopisivat istutustöiden suojakäsineiksi keväällä. Silloin perisuomalainen kumirukkanen on ylivoimainen ykkönen. Kämmenpuolen kumi on vedenpitävää, rystypuolen kude hengittää. Niiden vuori on puuvillaa, joten kinnas todennäköisesti olisi toiminut nollakelillä sellaisenaankin, mutta villalapasen kanssa vaikutelma oli lämmin ja miellyttävä. Mutta eivät raivaussahaukseen nollakelillä. Matkaan lähtivät kämmenpuoleltaan umpikumiset ja rystyltä hengittävää akryylikudetta olevat Power Grab Thermo -käsineet, lateksilla vuoratut, vedenpitävät Wonder Grip -käsineet ja perisuomalaiset Jokatop-kumirukkaset. Kämmenpuolen kumipinta on varsin pitävä. Lateksikuorensa ansiosta ne ovat täysin vedenpitävät, mikä ennakkoon tuntui hyvältä ajatukselta kylmän keskellä. Kokemus oli kutenkin kaikkea muuta. Sahan käynnistysnarusta saa rukkaset kourassa pitävän otteen. Wonder Grip -käsineet ovat kämmenpuoleltaan samanlaista, pitävän otteen tarjoavaa kumia kuin Power Grabitkin. Husqvarnan peukalokaasu on Rukkanen rulettaa Kun lämpötila laskee nollan tuntumaan, kosteus käy piinalliseksi metsätöissä. Vertailu tehtiin raivaussahaustyömaalla lokakuun alussa. Stihlin etusormikaasuakin pystyisi kaiken järjen mukaan käyttämään. Kysymyksen asettelu oli, millaisin hanskoin metsään kannattaisi kolealla kelillä varustautua. Tankillinen tuntui sormien nipistellessä tympeän pitkältä. Rukkanen on käsineisiin verrattuna kömpelö, mutta raivaussahan käsittely onnistuu silti. Sää ei ollut sateinen, mutta ilma oli syksyisen kosteaa ja lämpö pienesti pakkasen puolella. Tuntuma sahatessa oli silti miellyttävä: käsiä ei koleudessakaan palellut. Vanhassa vara parempi Vertailumme voiton vei suomalaisen Jokamuovi Oy:n valmistamat JokaTop-kumirukkaset, joiden pinta on karheaa rouhetta. Kumirukkasten materiaali ei hengitä, mutta ilma vaihtuu rukkasten väljyyden vuoksi eikä käsi nollakelillä tai pikkupakkasessa tunnu kylmältä. PIKATESTI TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN P ikatestiin valikoitui tällä kertaa kolmet käsineparit jyväskyläläisten rautaja sahakauppojen suositusten mukaan. Ryyppyhanikan ulos vetämiseksi kinnas oli otettava pois kädestä. Vesitiiviissä ja hengittämättömissä käsineissä sormet olivat märkinä ja aamun pikkupakkanen puraisi ilkeästi. 35 MAKASIINI 7 • 2016 4585_.indd 35 20.10.2016 18.34. Pito tuntui alkuun nahkapohjaisten käsineiden jälkeen jopa häiritsevältä, kun hanskat tarraavat raivaussahan kahvoihin. Vesitiivis ei hengitä Power Grab -käsineitä on tullut hankittua keväisin polttopuun tekoon. Kaikki käsineparit maksoivat noin kymmenen euroa. POWER GRAB ++ Hyvä pito + Käyttömukavuus viileällä + Hinta WONDER GRIP + Vedenpitävä + Hinta Epämukava kylmällä JOKATOP + Mukava ja lämmin kylmällä + Vesitiivis + Kotimainen + Hinta hallittavissa peukalolla
”Puuston poisto muuttaa suon vesitaloutta luonnonmukaisemmaksi, kun veden haihduttaminen vähenee ja pohjaveden pinta voi nousta”, metsän ja luonnonhoidon asiantuntija Pirita Soini Suomen metsäkeskuksesta selvittää. Osa Riistametsänhoito Osa Suometsänhoito Osa Lahopuut LUONNONHOITOKOULU TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ PA SI PA RK KI N EN Riekot viihtyvät ennallistetuilla rämesoilla. Tämän vuoksi metsälaki tarjoaa karujen suometsien omistajille mahdollisuutta uudistamisvelvoitteen väistämiseen. Suon ja kangasmaan vaihtumisvyöhykkeet ovat ekologisesti arvokkaita, joten ne on syytä jättää käsittelemättä. Kitumailla puustoa on yleensä niin vähän, ettei puunkorjuu kannata. Ensisijaisesti kaadetaan hyväkasvuisia puita. Soini muistuttaa, etteivät karut suot ole luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä ensisijaisia kohteita, vaikka esimerkiksi riekot niillä ennallistamisen jälkeen saattavat viihtyä. Kituliaat ja käkkäräiset suopuut jätetään pystyyn. Käytännössä pykälä on teoreettinen. Karuimmilla ojitusalueilla puuntuotannosta kannattaa usein luopua suosiolla. Liian puuston poistaminen toki olisi tepsivää ja helppoa luonnonhoitoa. M etsänhoitoon ei kannata investoida, jos puuston tuotto ei riitä kattamaan kuluja. Karuilla ojitetuilla turvemailla riittää, että hehtaarille jätetään 20 puuta. ”Niiden ennallistamiseen voi tällä hetkellä olla vaikea saada luonnonhoidon keJOS METSÄTALOUS EI KANNATA Suometsissä on monia keinoja vaalia luontoa ja vesistöjä. 36 MAKASIINI 7 • 2016 4587_.indd 36 20.10.2016 19.09
meratukia, joten työ jäänee metsänomistajien kustannettaviksi.” Kuluja aiheutuu erityisesti ojien tukkimisesta. Hieman viljavampi varputurvekangas luokitellaan metsämaaksi, jolla puuston vuosikasvu on yli kuution hehtaarilla. Ensi vuonna keskitytään taimikonhoitoon. Valtaja veto-ojien patoaminen ei riitä, vaan myös sarkaojat pitäisi täyttää, jotta suon vesitalous palautuisi luonnontilaisen kaltaiseksi. ”Jos hieskoivuja on runsaasti, ne voidaan kaulata ennen ennallistamiseen ryhtymistä, jotta ne eivät tuota vesakkoa kaatamisen jälkeen ”, Soini toteaa. Hyväkasvuiset puut poistetaan, kun suota ennallistetaan. Voimaperäistä maanmuokkausta on syytä välttää vesistöjen lähellä. Suometsien ennallistamiseen voi saada luonnonhoidon kemeratukea. . Ojitetuille avosoille ja lannoitetuille turvemaille muodostuneiden suometsien ennallistamisen vaarana on, että alueelle muodostuu sankka hieskoivuvesakko, kun ojia tukitaan ja talouspuustoa poistetaan. Heikkokasvuisia turvemaita ei kannata kunnostusojittaa. Etelä-Suomessa jäkäläturvekankaat ovat kitumaata. Ojien tukkiminen tai patoaminen palauttaa suon vesitaloutta kohti luonnontilaa. Pohjoisempana puuntuotannon kannattavuusraja kohoaa viljavampiin suotyyppeihin. PA SI PA RK KI N EN M IK KO RI IK IL Ä M IK KO RI IK IL Ä 37 MAKASIINI 7 • 2016 4587_.indd 37 20.10.2016 19.10. . Niillä kenttäkerroksen valtalaji on kanerva. Keski-Lapissa kuluja säästäväkin metsätalous voi kannattaa vain parhailla suotyypeillä. Jatkuva kasvatus voi toimia soilla Jatkuva kasvatus voi olla harkinnan arvoinen vaihtoehto työläästi uudistettavilla viljavilla turvemailla ja soistuneilla ranta-alueilla. Tukkipuiden poimimiseen keskittyvä jatkuvan kasvatuksen hakkuu olisi houkutteleva siksikin, että avohakkuun jälkeen reTämä on Metsälehden luonnonhoitosarjan toiseksi viimeinen osa. Ennallistettavista turvemaista muodostuu harvoin samanlaisia kuin ne luonnontilassa ovat olleet. Kunnostusojitusten ja maanmuokkausten tekemättä jättäminen on tehokasta vesiensuojelua. Runsaspuustoisilla turvemailla ojituksia ei yleensä tarvita, koska puuston haihdutus pitää pohjaveden pinnan alhaalla. Makasiini 8: Luontokohteiden tunnistaminen Vinkit . Varputurvekankaan tunnistaa runsaasta suopursukasvustosta. ”Korvissa puusto on usein kerroksellista, joten jatkuvan kasvatuksen hakkuille voi olla edellytyksiä. Raja kanervan ja suopursun välillä Ojitusalueilla metsätalouden kannattavuuden rajanveto on häilyvää. Karuja turvemaiden metsiä ei kannata kunnostusojittaa. . Suometsään muodostuu uutta turvetta, kun ojat tukitaan ja vesitalous palautuu luonnontilaisen kaltaiseksi. Kituja metsämaan rajaa voi pitää kannattavuuden viimeisenä takarajana. Jatkuva kasvatus sopii reheville korpisoille ja soistuneille rantavyöhykkeille. Lisäksi soistunut maa taimettuu herkästi”, Soini toteaa. Kitumaalla puusto kasvaa kiertoajan kuluessa keskimäärin alle kuution hehtaarilla vuodessa. Varsinaiset ennallistamistoimet kannattaa keskittää ravinteikkaille soille, esimerkiksi korpiin, joissa ojia tukkien ja puustoa poistaen voidaan luoda edellytykset uuden turvekerroksen muodostumiselle. . Etelä-Suomessa tähän riittää reilu 100 kuutiometrin hehtaaripuusto. hevän korven uudistaminen on kallista ja edellyttää voimaperäistä maanpinnan käsittelyä ja raivokasta taistelua hakkuualan pintakasvillisuutta vastaan. Käkkyräiset suomännyt saavat jäädä kasvamaan
Vaihtoehto kyllästeille IS M O PE KK A RI N EN / LE H TI KU VA EI JA M AT IK A IN EN /L U KE 38 MAKASIINI 7 • 2016 38 MAKASIINI 7 • 2016 4597_.indd 38 20.10.2016 18.00. Suomesta mukana oli Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. Sekametsä on ekometsä Massiivipuun ominaisuuksia voidaan perinteisten kyllästeiden sijaan parantaa myös ympäristölle vaarattomilla aineilla, ilmenee tuoreesta väitöstutkimuksesta. Yhdistämällä lämpökäsittely osaksi prosessia modifiointi parantaa myös puun lujuutta ja paloturvallisuutta. Sekametsät ovat tehokas ja taloudellinen tapa ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Maailmanlaajuinen tutkijaverkosto analysoi yli 777 000:lta eri puolilla maailmaa sijaitsevalta metsikkökoealalta yli 30 miljoonan puun ja 8 737 puulajin aineiston. APUA SIEMENPULAAN TUTKITTUA Petrimaljalla näkyy solukkolisäyksellä syntyneitä kuusen alkioita: alla alkiot ennen idätystä ja yllä itämässä olevia alkioita. Puulajien häviäminen vähentää myös biomassan tuotosta sekä hiilen sitoutumista metsäekosysteemeihin. Taustalla on turvealustalle istutettuja pieniä solukkotaimia. Siihen menee kuitenkin vielä aikaa.” Tärkeintä solukkolisäyksessä on huolehtia siitä, että alkioiden perinnöllinen tausta pysyy mahdollisimman monipuolisena. Taimimarkkinoille pääsy vaatii myös maastokokeita ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksynnän. Näin ennakoi Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Tuija Aronen. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa väitellyt Ville Lahtela selvitti neljän eri modifiointiaineen ja kahden modifiointimenetelmän vaikutuksia. LIINA KJELLBERG KUUSEN siemenpulaan voidaan lähivuosina saada helpotusta. Tutkituista aineista melamiini osoittautui tehokkaimmaksi. Kuusella on hyviä siemenvuosia harvakseltaan, ja siementuholaiset saattavat pilata hyvänkin siemenvuoden. Aronen arvioi, että ensimmäinen erä solukkotaimia voi päästä Eviran rekisteriin jo ensi vuonna. Se on Arosen mukaan suuri loikka eteenpäin. ”Käytännössä kyse on siementen monistamisesta. Kun alkiot on idätetty, siirretään ne turvealustalle kasvamaan. Laaja kansainvälinen tutkimus kannustaa suosimaan sekametsiä metsien hoidossa. Sen jälkeen tarvitaan vielä joku tuottamaan taimet. Se on välttämätöntä, jos menetelmällä halutaan tuottaa taimia metsänviljelyyn. Solukkolisäyksestä toivotaan keinoa paikata kuusen huonoja siemenvuosia. Solukkolisäyksessä lähdetään liikkeelle yhdestä siemenalkiosta, josta tehdään solukkoviljelmässä kopioita”, Aronen kertoo. Hän vetää Lukessa tutkimusta, jossa havupuiden taimia tuotetaan niin sanotun solukkolisäyksen avulla. ”Jos voitaisiin lähteä liikkeelle varttuneen puun silmuista, tiedettäisiin etukäteen, millaisia puita alkioista syntyy. Tuloksena on mikroskooppisen pieniä esialkioita. Silmusta taimeksi Tähän asti havupuiden solukkolisäystä on tehty vain siementen avulla, mutta nyt Lukessa on onnistuttu tuottamaan alkioita myös kuusentaimien silmuista. Arosen mukaan tavoitteena ei ole korvata kuusen siemenviljelyksiä, vaan helpottaa huonojen siemenvuosien aiheuttamaa siemenpulaa. Se säilytti puun luonnollisen värin sekä suojasi puuta kosteudelta. Tällä hetkellä solukkolisäyksessä etsitään keinoja siirtyä laboratoriomittakaavasta massatuotantoon. Ne kasvavat ja kypsyvät, ja lopulta niihin muodostuu pienet sirkkalehtien ja juurten alut
H irvikärpäset ovat jo isolta osin hirvien karvoissa, vain joku mattimyöhäinen pörrää lämpiminä päivinä. Oksankarahkalla voi leikkiä vaikka mitä tai ihan vaan huiskia talventörröttäjiä kumoon. Puita, kasveja ja eläimiä opetellaan yhdessä, siinä oppii aikuinenkin. Metsässä voi pitää vaikka synttärit. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. L isähoukuttimia on monia. Vakoilupuistoon ei tarvita kuin muutama isompi puu. Sekin syksy voi koittaa pian, kun lapsi sanoo, ettei kiinnosta. Siksi oikea aika metsäretkelle on juuri nyt. Taidan tietää parikin leikki-ikäistä, joiden kasvituntemus päihittää komeasti monen aikuisen. Ilo on metsäretkellä molemminpuolista. Lyhyillä jaloilla on nyt helpompaa kävellä, kun maanpinnan näkee selvästi lehdettömien vesojen ja kulottuneiden ruohojen läpi. haltijalle vuoteen, pikkukivistä pöydän ja istuimen. Kävynheitto on aina in: ensin tarkkuutta, sitten pituutta ja viimeksi korkeutta. Valmisteltua ohjelmaa ei tarvita. Samalla tikulla voi jälkiruuaksi paistaa vaikka tikkupullaa tai vaahtokarkkia. Sammalista saa Riemumieltä syysretkeltä METSÄLÄISEN ALLAKKA Vie lapsi metsäretkelle Varaa aikaa Ota hyvät eväät 39 MAKASIINI 7 • 2016 39 MAKASIINI 7 • 2016 4572_.indd 39 20.10.2016 18.01. Tämä syksy kuluu sukkelaan. Tällainen vanhentuva papparainen nauraa liian harvoin. Eväitä tarvitaan senkin edestä. Surullista, mutta kiireinen nykyaika on liian monta kertaa tunkeutunut sukupolvien yhteenkuuluvuuden väliin. Muuttolintuja lentelee ja syyslaulua kuuluu paikoitellen. Makkaran paisto tikun nokassa on pienelle ihmiselle suuri elämys. Kun on omien metsiensä eteen tehnyt paljon töitä ja saanut ne vielä kohtalaiseen kuntoon, toivoo, että niistä olisi iloa monelle sukupolvelle. Samoin kymmenen seuraavaa. Niin paljon on metsästä elämän varrella ammennettavaa, niin henkistä pääomaa kuin taloudellista hyvääkin. Tasaisen kiE ntisaikaan komennettiin lapsia ulkoa sisälle syömään ja nukkumaan. Kylmä tai lämmin marjamehu käy kyytipojaksi. Mummut yleensä ovat anteliaita ja lupailevaisia – eväskassista saattaa löytyä kuivia omenasiivuja, rusinoita tai suklaata. Kipinä sieluun. Kiipeilyyn kelpaa oksainen nuori mänty tai ulokkeinen kivi. Y hteys on tärkeintä. Valmiiksi mietityt ja valmistetut muovilelut saa jättää kotiin tai mieluiten kaupan hyllylle. Palleroporonjäkälän kauneus ihastuttaa pitkään. Olisi hienoa, että näille ihmisen aluille jäisi tällaisista retkistä ja muista luontokokemuksista elävä kiinnostus metsäasioita kohtaan. Lapsen ja vanhempien tai isovanhempien yhteinen aika ja tekeminen luo pohjan elinikäiselle kumppanuudelle. Nykyään heitä pitää patistella ulos tietokoneidensa ääreltä. Mikäli lähipiirissä on esikännykkäikäisiä pikkumuksuja, saattaisi heidän viemisensä metsäretkelle tuoda mukanaan jatkuvamman kiinnostuksen ulkoilmaelämään. Lapselle kaikki on uutta ja ihmeellistä. Säätilat vaihtelevat, mutta lapsia eivät kelit haittaa – taitaa se lätäkkökeli olla kaikkein mieluisin. Vielä kun ulkona saisi nuorison nenät kohoamaan ylöspäin siitä alituisesta kännykän vahtaamisesta, olisi päivän hyvä työ tehty. Lankunpätkä pikkuojan yli on hurja rotkoseikkailu. Tai sitten ei kuulu yhtään mitään. Muksun oma mielikuvitus saa laukata ja luomisen into on huikea. Metsässä pikkumuksu hymyilee ja nauraa paljon, se tarttuu. TU U LI KK I SI RO LA ven päälle on helppo perustaa leikkiravintola. Oppiminen tapahtuu melkein itsestään, ihan vaan leikin lomassa. Arvottomista raivauspuista voi veistellä riukuja prinsessan pikkukotaan. Tietysti itsekkyyden pirukin taustalla häärii
Perintöja lahjaverolaissa sisaret ja sisarten lapset kuuluvat II veroluokkaan muiden ÄLÄ LAHJOITA VIELÄ Metsätilan lahjoittamista kaavailevan kannattaa malttaa tovi ja odottaa ensi vuoden alussa voimaan tulevaa lahjaveron kevennystä. Kevennystä tulisi noin 13 prosenttia. Perintöveroasteikko on perinteisesti ollut hieman kevyempi kuin lahjaveroasteikko, mikä ei suoranaisesti tue elinaikana tehtäviä luovutuksia. Tällöin lahjan saajana voi olla luovuttajan lapsi, ottolapsi ja näiden rintaperilliset, aviopuoliso, aviopuolison lapsi ja heidän rintaperillisensä, isä, äiti, isovanhemmat sekä avopuoliso, jos hänellä on yhteinen lapsi lahjoittajan kanssa tai jos hän on ollut lahjoittajan kanssa aiemmin avioliitossa. Maksettava vero määräytyy omaisuuden arvon sekä lahjanantajan tai perinnönjättäjän ja saajan sukulaisuussuhteen mukaan. Myös isojen perintöjen saajat hyötyvät veroasteikon muutoksesta enemmän kuin pienet perijät. Sekä perinnön että lahjan verottamista varten on säädetty omat, progressiiviset veroasteikkonsa. Jos edellisen esimerkin Veijolta jäisi metsä perintönä lapselle ensi vuonna, olisi perintöverotus ainoalle lapselle 721 200 euroa, kun se tänä vuonna olisi 829 500 euroa. Jos kevennys toteutuu suunnitellussa muodossa, se tuo etua erityisesti I veroluokassa tapahtuviin, isojen omaisuuksien luovutuksiin. Näin käy valmisteilla olevan perintöja lahjaverokevennyksen jälkeenkin. J os saat metsää lahjaksi, joudut maksamaan saannosta veroa perintöja lahjaverolain mukaan. Metsän arvo on 4 350 000 euroa. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA 40 MAKASIINI 7 • 2016 4576_.indd 40 20.10.2016 17.59. Perintöverotus säilyy edelleen pääsääntöisesti kevyempänä kuin lahjaverotus, paitsi hyvin arvokkaissa omaisuuksissa. Ensi vuonna annettavan lahjan lahjavero olisi tämän hetken tiedon mukaan 635 800 euroa. Veijo lahjoittaa Pohjois-Karjalassa sijaitsevan 1 500 hehtaarin metsätilan lapselleen. Jos lahja annetaan tänä vuonna, lapsi joutuu maksamaan 831 770 euroa lahjaveroa. Kevyemmin verotettavaan veroluokkaan I kuuluvat lähiomaiset ja raskaammin verotettavaan veroluokkaan II muut sukulaiset ja vieraat. Mitä suurempi metsäomaisuus, sen enemmän veroasteikon muutos vaikuttaa . Muutos koskee 1.1.2017 jälkeen tehtyjä luovutuksia. Lahjansaajalle maksettavaksi tuleva lahjavero kevenee yli 20 prosenttia. Verokarhu puree sisaria En tiedä, miten suurella osalla metsänomistajista ei ole lapsia tai puolisoa, mutta tiedän, että heitä on lukumääräisesti monia. II veroluokan mukaan määräytyvä lahjatai perintövero kirpaisee noin kaksi kertaa rankemmin kuin I veroluokassa. Ensi vuonna muuttuu Hallitus aikoo keventää perintöja lahjaverotusta ensi vuoden alusta lukien. Jopa viidenneksen kevennys Yleistäen voi todeta, että mitä suurempi metsäomaisuus, sen enemmän veroasteikon muutos vaikuttaa. Uskon, että lapseton metsänomistaja kokee usein sisaret ja sisarten lapset läheisiksi omaisikseen ja siten myös mahdollisiksi omaisuuden saajiksi sukupolvenvaihdosta harkittaessa. Jos siis suunnittelet metsän lahjoittamista, se kannattaa siirtää ensi vuoteen. Kaikkein merkittävin kevennys tulee olemaan yli miljoonan euron omaisuuksien lahjoituksissa I veroluokassa. Samoin menetellään, jos saat metsän perintönä
Hänellä ei ole lapsia, joten hän harkitsee lahjoittavansa metsät sisarensa lapselle. Luvassa myös lahjavähennys Hallitus valmistelee myös lahjaverovähennystä. Tässä lähiomaiseksi katsotaan tuloverolakia siteeraten ”joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa hänen lapsensa tai tämän rintaperillinen taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa”. Mutta edelleen sisarten lapset rinnastuvat täysin vieraisiin. Yleistäen voi sanoa, että mitä enemmän metsän saaja maksaa lahjaveroa, sitä enemmän hän saisi hyväkseen metsälahjavähennystä. Tässä veroluokassa lahjoituksen verorasitus nousee niin suureksi, että metsän lahjoittaminen johtaa joko välittömiin ylihakkuisiin, säästöjen tyhjentämiseen tai velkaantumiseen. Selvää on, että vähennys vauhdittaisi puukauppaa. Metsälahjavähennys tehdään kaikkien muiden metsäverotuksen vähennysten jälkeen, joten nettotuloa saa kertyä aika reippaasti. Tuloverolaki huomioi sisaret Sisarten välinen sukulaisuussidos on otettu huomioon tuloverolaissa. Se tulisi voimaan ensi vuoden alusta ja koskisi metsätilojen lahjoituksia, joiden todellinen arvo ylittäisi tietyn laskennallisen arvon. 4576_.indd 41 20.10.2016 17.59. Tilanne ei varmasti houkuttele metsänomistajaksi. Näin ollen luovutusvoiton verovapauskaan ei erityisesti tue metsien siirtämistä nuoremmalle polvelle, jos metsänomistaja itse on lapseton. Tuloa ei kerry, jos hakkuumahdollisuudet on pitänyt käyttää lahjaveron maksuun. Se jää metsänomistajien pähkäiltäväksi. Veroton luovutusvoitto ja metsätilan kaupasta syntyvä metsävähennys tekevät usein tilakaupasta sukulaisten kesken paljon lahjoitusta houkuttelevamman. Myös Ahdilla on Pohjois-Karjalassa metsää 1 500 hehtaaria. Jos lahja annetaan tänä vuonna, sisaren lapsi joutuu maksamaan lahjaveroa 1 531 240 euroa. Ensi vuonna annettavan lahjan lahjavero olisi tämän hetken tiedon mukaan 1 454 450 euroa. Epäselvää sen sijaan on, vauhdittaako vähennys myös lahjana toteutettavia sukupolvenvaihdoksia. Metsälahjavähennys tehdään nimittäin vasta tuloverotuksessa usean vuoden aikana samaan tapaan kuin metsävähennys, eli sitä mukaa, kun tuloa metsästä kertyy. Jos ostajana on sisaren lapsi, ei myyjä saa luovutusvoittoa verovapaana. Kevennys olisi vain 5 prosenttia. vieraiden kanssa. Jos perintöja lahjaveroasteikkojen muutos menee läpi, jäävät avopuolisot, sisaret ja sisarten lapset metsän omistusjärjestelyissä edelleen mopen osalle. Luovutusvoitto on myyjälle varovapaata tuloa, jos ostaja on lähiomainen ja muutkin ehdot täyttyvät. Käytännössä tämä tarkoittaisi Etelä-Suomessa alimmillaan noin 25 hehtaarin tiloja ja Lapissa alimmillaan 100 hehtaarin tiloja. Näin ollen vähennys hyödyttää erityisesti hyvin suuria tiloja, joilla on paljon hakkuumahdollisuuksia ja omistajia, jotka pystyvät ensin maksamaan lahjaveron muutoin kuin hakkuutuloilla. Metsätilan myynnistä saatua luovutusvoittoa verotetaan tuloverolain mukaan. Metsän arvo on 4 350 000 euroa
Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Kuusikoiden ja koivikoiden kanssa on oltava varovaisempi, mikäli metsää on aiemmin käsitelty lievästi tai ei ollenkaan. Yläharvennuksessa metsästä poistetaan heikkokasvuisten ja -laatuisten puiden ohella suurimpia valtapuita. Mihin yläharvennus käy. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Niissä yläharvennus on 1960-luvulta saakka mitattujen kokeiden mukaan tuottanut lähes 10 prosenttia enemmän puuta, tukkia ja rahaa kuin alaharvennus. Yläharvennettu metsä uudistetaan normaalisti päätehakkuulla. Metsikön kiertoaika pitenee yläharvennuksen ansiosta vuosikymmenellä, jos päätehakkuussa pyritään samaan järeyteen kuin alaharvennusta käyttäen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Puuston jatkokehitys jätetään laadukkaiden ja elinvoimaisten lisävaltapuiden varaan. Jatkuva kasvatuksella tarkoitetaan eri-ikäisen metsän hakkuuta, jossa kypsiä puita poistetaan vanhimmasta päästä antaen näin tilaa uudistumiselle ja nuorempien puiden kasvulle. Yläharvennus sopii parhaiten hyvin hoidettujen männiköiden harvennuksiin. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. LUONTO Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Riskinä on suurimpiin puihin kohdistuvan hakkuun voimakkuus. Yläharvennus eli harsintaharvennus on tasaikäisen metsän kasvatustapa, jonka tavoitteena on kasvattaa metsikön elinaikana mahdollisimman monta puuta tukkirungoiksi. Alusta lähtien hyvin hoidetussa kuusikossa viimeisen harvennuksen kohdistaminen suurimpiin puihin on hyvä keino välttää ylijäreytymistä, josta ei puumarkkinoilla makseta lisähintaa. Pienkoneiden asiantuntija. Hontelot lisävaltapuut ovat tuulelle alttiita ja ne saattavat kärsiä myös äkillisestä valon lisääntymisestä. KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Yläharvennuksessa metsään on jätettävä kasvamaan enemmän runkoja kuin alaharvennuksessa. METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Yläharvennus kiinnostaa, mutta minkälaisessa metsässä sitä kannattaa kokeilla. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET METSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Jatkuvan uudistumisen varmistamiseksi metsä pidetään toistuvin hakkuin melko 42 MAKASIINI 7 • 2016 42 MAKASIINI 7 • 2016 4577_.indd 42 20.10.2016 17.58
Jos myyn tämän palstan pois tänä vuonna, miten luovutusvoittoa verotetaan. Jos talvi tulee aikaisin, ehtivätkö siemenet valmistua. Nyt haluamme purkaa yhtymän. Kanervan kukinta-aika on suunnilleen sama kuin vaikkapa maitohorsman, kultapiiskun ja kaunokkien. Ostin kesällä metsätilan, johon kuuluu metsittynyt niittypalsta. Erotus on luovutusvoittoa tai –tappiota. Saimme veljeni kanssa isältämme lahjoituksella neljä metsätilaa. Pidin vuosia sahan teräketjua melko kireällä ja löysäsin sen yöksi. Miksi kanerva kukkii niin myöhään. Yläharvennuksessa jätetään enemmän runkoja kasvamaan kuin alaharvennuksessa. Ketju on oikealla kireydellä, kun saha pysyy juuri ja juuri paikoillaan. Kukinta-ajan huomaa siitäkin, että kukissa käy runsaasti hyönteisiä. HANNU JAUHIAINEN Ehtivätkö kanervan siemenet valmistua. Sekin kuluttaa turhaan sahan tehoa. Kukissa käy monenlaisia hyönteisiä, mutta ainakin paikoitellen tärkeimpiä pölyttäjiä ovat piskuiset ripsiäiset, jotka viettävät lähes koko elämänsä kanervan kukissa. Ketjun kireys on eri tekijöiden kompromissi. Se on luontomme oma ikikukka! Kanerva kukkii heinä-elokuun vaihteessa parin kolmen viikon ajan. Luovutusvoitto lasketaan normaalisti: Lasketaan niittypalstan osuus metsätilan hankintahinnasta ja vähennetään se niittypalstan myyntihinnasta. Jatkuvaa kasvatusta sopii kokeilla, jos metsässä on valmiina kasvuisaa nuorta puustoa vanhan puuston alla. Siitä syntyy käsitys, että kanerva kukkisi vielä myöhään syksyllä. Kun teräketju on löysällä, leikkuuhammas pyrkii nousemaan pystyyn sahatessa, mikä kuluttaa hammasta takaniitin kohdalta. Silloin heteistä irtoaa siitepölyä, emit ovat valmiita vastaanottamaan sitä ja kukka erittää mettä. Tiukat nivelet kuluttavat tehoa sahasta. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Kokenut metsuri kertoi, ettei koskaan löysäile ketjua, mutta pitää sen aina niin löysällä, että se vähän roikkuu laipan alaosasta, niin että sen saa sormenpäällä työntämällä rullaamaan. LEO SAASTAMOINEN Miten avioehto vaikuttaa kauppaan. Ketjun kireys on syytä tarkistaa aina tankkauksen yhteydessä. Kuivuvat terälehdet vetäytyvät suppuun ja vain kahden ylimmän terälehden väliin jää kapea rako. Kireyteen vaikuttaa muun muassa lämpötila. Teräketjun jäykistymisen voi todeta laskemalla ketjun vapaasti kämmenelle kasaan ja vetämällä suoraksi. Veljeni ostaa minulta puolet kahdesta tilasta ja minä ostan häneltä kahdesta tilasta puolet. 43 MAKASIINI 7 • 2016 43 MAKASIINI 7 • 2016 4577_.indd 43 20.10.2016 17.58. Kysymykseen liittyvästä selostuksesta voi päätellä, että toisessa tapauksessa ketju on ehkä liian kireällä ja toisessa liian löysällä. Jos ketjun nivelet eivät oikene, on ketjussa hakkautumisen aiheuttamaa tiukkuutta. Lahjakirjassa oli seuraava ehto: lahjan saajien aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta lahjakirjalla saatuun omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen eikä omaisuuden tuottoon. Toisaalta teräketjua ei pidä asentaa liian kireälle. Sen voi tarkistaa esimerkiksi laittamalla sahan kannolle ja vetämällä ketjusta pyörimissuuntaan. Näin saamme itsellemme kaksi omaa tilaa ja yhtymä purkautuu. VÄINÖ SIKANEN Miten tilan osan myyntiä verotetaan. Useimmat kasvit karistavat terälehtensä kukinnan jälkeen, mutta kanervan terälehdet säilyvät vain vähitellen haalistuen aina seuraavaan kesään asti. KARI MIELIKÄINEN Mikä on sopiva kireys. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki harvana. Kumpi tapa on parempi. Terä pyrkii pyöriessään jatkamaan kaartoliikettä, eikä se oikene terälevyn mukaiseksi kärkipyörän jälkeen, jolloin ketjun jokainen sivulenkki saa iskun. SEPPO VUOKKO A N N A BA CK SH U TT ER ST O CK IM AG ES Kanervan terälehdet säilyvät seuraavan kesään saakka. Siemenet ovat pieniä ja leviävät pääasiassa tuulen mukana. Jos ostettavien tilojen puolikkaan kauppahinta maksetaan myytyjen tilaosuuksien kaupasta saaduilla varoilla tai tilojen tuotolla, niin avioehto koskee näitä tiloja kokonaan. Tämä aiheuttaa sivulenkkien alareunan leviämisen ja ketjun jäykistymisen. Kodasta siemenet varisevat terälehdille, mutta ulos ne pääsevät yläpinnan raosta vasta, kun tuuli tai eläin puistelee varpua. Naaraat levittävät siitepölyä sekä etsiessään parittelukumppania että kukkiin muniessaan. Koiraat ovat harvinaisia. Terälevyyn tulee kärkipyörän jälkeen myös pikkuhiljaa painauma ja tietenkin kierrettä terälevyn ohjainkiskoihin. Ketjun ollessa löysällä se myös luiskahtaa herkästi pois terälevyltä varsinkin karsittaessa. Koskeeko lahjakirjan avioehto kaupan jälkeen koko tilaa vai vain puolta tilaa. Vain silloin kannattaa viedä mehiläispesät metsän laitaan, jos haluaa kanervahunajaa. KANNATTAA KYSYÄ Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Kun ostetusta metsätilasta myydään osa pois saman vuoden aikana, ei metsänomistajan aiemmin käyttämää metsävähennystä lisätä luovutusvoittoon. Kanerva on ehkä harhauttanut kysyjää, sillä ei kanervan kukinta mitenkään poikkeuksellisen myöhäinen ole. Jos ketju on sahatessa löysällä, se aiheuttaa terälevyn hakkautumista kärkipyörän alapuolelta. Jos kauppa tehdään vasta ensi vuoden puolella ja metsänomistaja on käyttänyt metsävähennystä muun omistamansa metsätilan osalta, niittypalstan luovutusvoittoverolaskelmaan lisätään käytettyä metsävähennystä, enintään 60 prosenttia sen hankintahinnasta. Terälehdet suojaavat kehittyvää kotaa. Siemenet ehtivät siis kypsyä hyvin ennen talven tuloa suurimmassa osassa maata ja Lapissakin useimpina kesinä. Lisätäänkö verolaskelmaan metsävähennystä
Teimme alueella kierroksen ja vaikutuimme. JULMA-ÖLKYLTÄ MUIKKUPUROLLE Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi Hossan retkeilyalueesta tehdään kansallispuisto. Matti Vainio taittaa meloen kolmekilometristä matkaa Julma-Ölkylle. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT HANNU HUTTU Vas. 45 MAKASIINI 7 • 2016 45 MAKASIINI 7 • 2016 4594_.indd 45 21.10.2016 18.25. Porojen kiima-aika saa lauman hirvaan puhisemaan epäluuloisesti uusille tulijoille
Vaihto kannatti: kun alkuvuodesta ilmoitettiin Hossan retkeilyalueen valitsemisesta Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kansallispuistoksi, turistien määrä kohosi tuntuvasti. Jääkauden muovaamat Julma-Ölkyn kalliot kohoavat parhaimmillaan 50 metriin ja kajakin alla on saman verran vettä. Hossassa poronhoidolla on ikiaikaiset perinteet: alueen poronhoito juontaa juurensa 1500-luvulle. Retki kalamiehen ja melojan paratiisiin, Suomussalmen Hossaan, kannattaa aloittaa tuhdilla porokeittolautasella Hossan Poropuistossa. 46 MAKASIINI 7 • 2016 4594_.indd 46 21.10.2016 18.25. HOSSA – ERÄMAAN LUMO T yhjällä vatsalla vaeltaminen on kurjaa. Toisaalta Hossan monipuolinen ja vahva petokanta on tehnyt pelkästä lihanmyynnistä kannattamatonta, siksi Hossan Poropuistossa vaihdettiin tilan painopiste matkailuun kymmenisen vuotta sitten. Pihalla ei kuitenkaan näy ainuttakaan sarvekasta, mikä johtuu emäntä Raili Karvosen mukaan porojen kiima-ajan alkamisesta. ” Hossan kävijämäärä on lisääntynyt 15 prosenttia kesällä ja syksyllä”, kertoo kansallispuistohankkeen puolestapuhuja ja alueen läpikotaisin tunteva Matti Vainio porokeittolautasen ääressä. ”Tuolla ne jossakin huitelevat 50 kilometrin säteellä”, Karvonen viittilöi ulospäin
”Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin pistää kansallispuistohanke alulle.” 47 MAKASIINI 7 • 2016 4594_.indd 47 21.10.2016 18.25
Hossassa kalastetaan erityisesti siikaa, taimenta, muikkua, ahventa ja haukea. Kansallispuisto on laajuudeltaan 11 075 hehtaaria ja se koostuu valtion maaja vesialueista Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa. HOSSA – ERÄMAAN LUMO Hossa VUONNA 1979 perustettu Hossan retkeilyalue on valittu Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kansallispuistoksi. Hossa valittiin vuoden retkeilykohteeksi 2011. 48 MAKASIINI 7 • 2016 4594_.indd 48 21.10.2016 18.25. Kalastuksen, retkeilyn, marjastuksen ja metsästyksen lisäksi Hossassa voi esimerkiksi maastopyöräillä, joogata, uida, sukeltaa, meloa, soutaa, sup-lautailla, hiihtää ja moottorikelkkailla. Linnusto on erämaista: kuukkeleita, metsoja, pohjantikkoja, lapintiaisia ja laulujoutsenia. Suurinta osaa tulijoista on houkutellut alueen kalastusmahdollisuudet. 80 prosenttia kansallispuiston metsistä on boreaalista luonnonmetsää, josta suurin osa on männikköä. Hossa Naava viihtyy Hossan kuusten oksilla , sillä alueen ilma on puhdasta ja metsä vanhaa. Alueella asustaa runsaasti poroja ja hirviä sekä suurpetoja: karhuja, ahmoja, susia ja ilveksiä. Avajaiset on 17.6.2017. Kävijöitä on ollut vuosittain noin 50 000
Hän oli nähnyt lavetin tienvarressa. Taivaalla kaartelee korppi ja yli lennähtää myös hiiripöllö. Joulukuussa tulinkin metsäteknikon virkaan ja tämä nurkkapitäjä oli suunnittelualueena”, Metsähallituksen palveluksesta jo eläköitynyt Vainio kertoo. ”Alueja kansantaloudellisesti kansallispuisto on kannattavampi kuin metsätalous täällä. Hakkuusuunnitelmat peruuntuivat ja jatkossa Hossan metsiä hakkuilta varjelee luonnonsuojelulaki. Idea kansallispuistohankkeeseen lähti vuonna 2011 Vainion kaverin soitosta. Yllä julma kallio, alla musta syvyys Päivä on puolipilvinen, lämmintä kolmisen astetta ja koillistuulta muutama metri sekunnissa. Matti Vainio laittelee kajakkia valmiiksi suomussalmelaisen valokuvaajan Hannu Hutun avustamana. Pian Vainio alkoi saada soittoja medialta ja tieto hakkuusuunnitelmista levisi. Vainio oli kerralla myyty erikoisesta maisemasta. Kansallispuistohanke pelasti maisemat Peräpohjolan jängiltä kotoisin oleva Vainio tuli Hossaan ensimmäisen kerran kesällä 1975. Kajakin vieressä kallioseinät kohoavat 50 metrin korkeuteen ja alla on toinen mokoma vettä. Väitän, että kansallispuistoksi ehdottaminen pelasti Hossan ainutlaatuiset maisemat”. ”Tulin sanoneeksi, että pääsisinpä tänne töihin. Parin kilometrin päässä häämöttää tulevan kansallispuiston ehkä tunnetuin nähtävyys – Julma-Ölkyn mahtavat kalliot Suomen suurimman kanjonijärven rannalla. Jääkaudesta muistuttavia luomuksia Hossasta löytyy enemmänkin: 130 järveä ja suppalampea, harjuja ja kallioita. Vaimon kanssa tehty reissu suuntautui sattumalta Muikkupurolle, kahden järven välissä luikertelevan muutamia kymmeniä metrejä pitkän, matalan, valkohiekkaisen ja kirkasvetisen puron rantaan. Entisajan somea: vanhaan petäjään muistoksi raapustettu vuosiluku. Reissulle on pukeuduttava kunnolla, sillä edessä on hyinen melonta kolmen kilometrin pituiseen rotkolaaksoon. ”Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin pistää kansallispuistohanke alulle. Tunnelma on lähes epätodellinen: syysluonnon hiljaiVanha palokanto törröttää Hossan Lounatvaaralla. Aukkohakkuita voi ihailla muuallakin Suomessa”, kansallispuistopäätöksestä helpottunut Vainio sanoo. 49 MAKASIINI 7 • 2016 4594_.indd 49 21.10.2016 18.25. Tilannetta tarkistamaan tullut Vainio löysi sadan hehtaarin leimikon, kuvasi kaivinkoneen ja tienrakennustyömaan ja lähetti kuvat eteenpäin ystävilleen ja alueen matkailuyrittäjille. Hän on lupautunut esittelemään kolme Hossan suosituimmista kohteista: Julma-Ölkyn kanjonin, Värikallion muinaiset maalaukset ja Muikkupuron idyllisen maiseman hupaisine puronpätkineen. ”Korppi on pesinyt täällä kallion seinämillä ja hiiripöllö on siellä, missä on myyriä”, Huttu selittää ja ohjaa kanoottia kohti ensimmäisiä jyrkänteitä ja siellä olevaa tuhansia vuosia vanhaa, jo kulunutta kalliomaalausta
Hossa sai valtion tämän vuoden lisäbudjetista 2,5 miljoonaa euroa reittien ja palveluiden lisäämiseen sekä korjausja lisärakentamiseen. Rauhaa ja yksityisyyttä Hossassa kuitenkin riittää 50 000 vuosittaisesta kävijästä huolimatta. ”Kevät on täällä minulle parasta aikaa”, Huttu paljastaa. Nämä seikat painoivat myös vaakakupissa juhlavuoden kansallispuistoa valittaessa. Vainio kävi Kokalmuksessa enimmäisen kerran 40 vuotta sitten, heti Suomussalmelle tuloa seuraavana kesänä, hienona heinäkuisena iltana. Julma-Ölkylle rakennetaan parhaillaan kanjonin ylittävää riippusiltaa ja Somerjärven rannalle Värikallion läheisyyteen on valmistunut iso taukopaikka retkeilijöille. Helpot reitit ilahduttavat myös lapsiperheitä ja heitä, jotka ovat ensimmäistä kertaa kansallispuistossa. ”Täällä on helppokulkuisia, merkittyjä polkuja ja reittejä satakunta kilometriä ja huollettuja latuja 60 kilometriä. Osaan paikoista pääsee vaikka pyörätuolilla. Nyt syksyllä olen kuvannut revontulia Julma-Ölkyn kanjonissa, talvella hiihtelen näädän jälkien perässä metsässä ja keväällä kuvaan metsojen soidinta.” Suosikkipaikka 11 000 hehtaarin puistossa on miehille yllättäen yhteinen: Kokalmus-järvi hiekkarantoineen ja sen hienot metsät ja harjut. ”Se, missä milloinkin täällä käyn, riippuu ihan siitä, mitä olen kuvaamassa. Kolmiopäisiä tikku-ukkoja, sarvekas piru ja muita kivikautisen ihmisen tekemiä piirroksia Värikalliolla. ”Retkeilijät haluavat nykypäivänä mukavuuksia ja että kaikki on helposti saavutettavissa. ”Se on vähän kaksipiippuinen juttu, ettei kehtaisi parhaita paikkoja kertoa. Maalauksia pääsee katselemaan teräslaiturilta. Muuten ei saa olla rauhassa”, Huttu murjaisee pilke silmäkulmassa. Hossassa ehtii päivässä käydä monessa paikassa ja autolla pääsee lähelle eri kohteita”, Vainio sanoo. Luontokeskus on parhaillaan remontissa. Onko alueella enää konkareille tietymättömiä paikkoja. Huttu nyökyttelee vieressä: jokaista sopukkaa ei innokkainkaan kävijä ole ehtinyt vielä koluta. Hossa on nykyään myös sukeltajien paratiisi lukuisine suppajärvineen. Kun kesällä käytiin siellä, niin hilla kukki ja oli joutsenia”, Vainio kuvailee löytöään. Minusta myös näkövammaiset kannattaisi ottaa jatkossa huomioon, sillä siihenkin täällä on hyvä mahdollisuus”, Vainio kertoo. Polut kiertävät järveä helppokulkuisessa maastossa kauniilla mäntyisellä harjulla. Hossassa on vuosikymmenet panostettu erilaisten erityisryhmien matkailuun, ja jatkossa tarjolla on entistä paremmat mahdollisuudet esteettömään luontomatkailuun. ”Kyllä löytyy ja viimeksi ihan merkittävimpiä. HOSSA – ERÄMAAN LUMO suus, taivaisiin kohoavat kalliot, kapeimmillaan reilut kymmenen metriä leveä kanjoni ja alla musta, kymmeniä metrejä syvä vesi. Esteettömyys ja helppokulkuisuus ovat Vainion mielestä tärkeitä siksikin, että Suomessa vanhuksia on koko ajan yhä enemmän. Siinä oli ihan hetelampi. ”Tätä kalliomaalausta en ole ennen nähnytkään”, Vainio huikkaa. Lisäksi valmisteilla on lisää esteettömiä reittejä, maastopyöräreittejä, laavuja ja taukopaikkoja. Ei ihmekään, sillä esi-isien jättämiä maalauksia ja elämisen merkkejä Hossa on tulvillaan. A N N E H EL EN IU S 50 MAKASIINI 7 • 2016 4594_.indd 50 21.10.2016 18.25. Jokaista sopukkaa ei ehdi koluta Vainio ja Huttu ovat kulkeneet Hossassa kymmeniä vuosia. Helpot reitit houkuttelevat Hossan valttikortteihin lukeutuu esteettömyys ja palveluiden monipuolisuus. Oli harjunrinne ja sieltä puolestakymmenestä kohtaa pulppusi vesi, joka yhtyi puroksi. Tunnetuimmat maalaukset, verellä ja punamullalla sivellyt Värikallion kalliomaalaukset 3500 vuoden takaa, ovat retken seuraava etappi. Löysin Hannun kuvan perusteella aivan ihmeellisen hetteikön. Keväällä retkeilijät ovat yhdettömissä ja kun kalamiehetkään eivät uskalla enää mennä jäille, Hossassa saa liikkua kenenkään häiritsemättä
Siitä suurimman osan toki pääsee tarvittaessa autolla. Kalliomaalaukset erottuvat maisemasta helposti teräksisen katselusillan ansiosta. Teräs on tietenkin puuta kestävämpää, mutta minusta silta olisi pitänyt tehdä puusta. ”Tämä on jakanut mielipiteitä. Maalausten ikää ei ole pystytty arvioimaan tarkkaan, mutta suurin osa Suomen kalliomaalauksista on kampakeraamiselta ajalta 5000–3200 eKr. Patikkamatka autotieltä Värikalliolle on noin kolme kilometriä. Sillan päästä löytyvät Suomen pohjoisimmat, vasta vuonna 1977 havaitut kalliomaalaukset: verellä ja punamullalla maalatut kolmiopäiset tikku-ukot, lukuisat hirvikuviot ja muut eläinten kuvat. Kansallispuistopäätöksen vahvana perusteena oli Muikkupuro on idyllinen taukopaikka iltapimeälläkin. Matkaa Julma-Ölkyltä Värikalliolle on vesitse vain kolmisen kilometriä, mutta maitse matka lisääntyy 30 kilometriin. Maalauksia verellä ja punamullalla Matka jatkuu Värikalliolle, jonka maalaukset löytyvät metsäpolkua pitkin patikoimalla tai Somerjärvessä melomalla. Terässilta erottuu ilkeästi maisemasta”, Huttu pahoittelee. 51 MAKASIINI 7 • 2016 4594_.indd 51 21.10.2016 18.25. Lisäksi täältä löytyy niittylatoja, porotalleja, myllyjä, tervanhaudan pohjia, uittoja savottakämppiä ja neulavarasto”, Vainio luettelee. ”Tällä alueella on valtava kulttuurihistoriallinen perintö: on kivikautisia asuinpaikkoja, ikiaikainen vesireitti Pohjanlahdelta Vienanmerelle ja Laatokkaan. Laavulta löytyy aina tarpeet nuotion tekoa ja makkaranpaistoa varten
”Tämä maa olisi aivan toisennäköinen, jos metsiin olisi jätetty suurimmat ja komeimmat puut, edes muutama hehtaarille.” Paistettu makkara ja kuksasta juotava kahvi irrottavat kielenkantoja edelleen. Tämä maa olisi aivan toisennäköinen, jos metsiin olisi jätetty suurimmat ja komeimmat puut, edes muutama hehtaarille. ”Totta kai metsiä pitää hoitaa ja hakata, mutta ei miten tahansa ja kaikkialla. Päätepisteenä Muikkupuro Lokakuinen ilta hämärtyy nopeasti ja Muikkupuron laavulle saavutaan vasta pimeällä. Toisaalta Hossassa saa jatkossakin kalastaa, marjastaa, sienestää, sukeltaa, patikoida, hiihtää ja paikallisilla on lupa metsästää. Linnut mekastivat läpi yön ja oli vielä tuulista”, Vainio sanoo ja alkaa tottunein ottein yhdessä Hutun kanssa laatia nuotiota nokipannukahveja varten. Kun kansallispuisto nyt vihdoin toteutuu ensi vuonna, niin se tuntuu uskomattoman hienolta”, Vainio sanoo. Maisema vaikuttaa ihmismieleen, vaikka sitä ei itse tiedostaisikaan”, Vainio sanoo. Nyt Hossan ainutlaatuiset maisemat säilyvät jälkipolvillekin. Ståhlberg syntyi Suomussalmella ja Suomen itsenäisyysjulistus luettiin ensimmäisen kerran Suomussalmen vanhassa kirkossa vuonna 1917. ”Kerran kun vaimon kanssa tultiin tänne kesällä telttailemaan, niin nukkumisesta ei meinannut tulla mitään. Matti Vainio on helpottunut kansallispuistopäätöksestä. Nyt kun Hossa sai kansallispuistostatuksen, täällä ei enää hakata ja hyvä niin”, Vainio sanoo. ”Pitäisi pystyä laajemmin ajattelemaan sitä, mitä metsä voi ihmisille merkitä ja tuottaa. Hossan rauhassa tämän totuuden tiesivät jo kivikauden ihmiset. myös se, että Suomen ensimmäinen presidentti K.J. Luontomatkailussa maiseman muuttumattomuus on se valtti. Katso Hannu Hutun video Hossasta osoitteesta www.youtube.com/Metsakustannus 52 MAKASIINI 7 • 2016 4594_.indd 52 21.10.2016 18.25. ”Ensimmäisen kerran Hossasta kaavailtiin kansallispuistoa 1930-luvulla ja seuraavan kerran 1990-luvun alkupuolella. Harmi, sillä valkohiekkainen, kirkasvetinen eloisa puro kahden järven välissä on nähtävyys sinänsä
Taimet juroivat aluksi vuoden tai kaksi juuriston kehittyessä. Heinää ja vatukkoa poistettiin sirpillä ja leppävesoja vesurilla. 53 MAKASIINI 7 • 2016 4573_.indd 53 20.10.2016 17.57. laakaistutuksena. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Tällä hetkellä kuusikossa kasvaa noin 800 runkoa hehtaarilla. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Sen jälkeen ne juroivat pari vuotta. Lähetä ne meille Metsälehteen. TEKSTI JA KUVAT HANNU LILJEROOS O heinen kuvapari on otettu Virroilta Pohjois-Pirkanmaalta. Kasvakoon vielä Liki viisikymppisen kuusikon keskikasvu on ollut 10 kuutiota hehtaarilla. Yhden puukuutiometrin kasvu sitoo yhteyttämisen eli fotosynteesin avulla ilmakehästä noin tuhat kiloa hiilidioksidia ja tuottaa samalla reilun 700 kiloa happea. Metsikköä kannattaa kasvattaa vielä, sillä arvokasvuprosentti on kohtuulliset neljä. Suuren kasvatustiheyden seurauksena runkojen elävät latvukset ovat supistuneet niin, että ne ovat reilusti alle puolet puiden pituudesta. Parivuotiaat avojuuriset kuusen taimet istutettiin vuonna 1970 pienialaiseen hakamaahan. Puuston pohjapinta-ala on tällä hetkellä noin 40 neliötä hehtaarilla, keskipituus noin 23 metriä ja puumäärä noin 440 kuutiota hehtaarilla. 1975 2016 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Puustoa on harvennettu vain kerran poistamalla pienimpiä ja huonolaatuisimpia runkoja. Lepikkoa kaadettaessa piti olla tarkkana, jotta taimia ei olisi rikottu. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Joitakin leppärunkoja piti pystykarsia ennen kaatoa. Puuston hakkuuarvo on noin 20 000 euroa hehtaarilla ja vuotuisen kasvun arvo noin 800 euroa. Työ oli hidasta, koska taimien pitkät juuret piti levittää tasaisesti istutuskuoppaan ja sitten peittää tiivistäen irtomaalla. Leppäpölkyt kannettiin pois miesvoimin. Taimikkoa hoidettiin alusta asti säännöllisesti. Kerran harvennettu Kuusikon ikä on nyt 48 vuotta ja runkoluku noin 800 runkoa hehtaarilla. Kuusikon keskiläpimitta on arviolta 25 senttiä ja tukkipuun osuus puumäärästä noin 75 prosenttia. Siitä huolimatta puuston vuosikasvu on edelleen noin 18 kuutiota hehtaarilla – pituuskasvu noin 30 senttiä ja sädekasvu noin kaksi milliä. ENNEN & NYT Taimet istutettiin kourukuokalla vuonna 1970. Kun ottaa huomioon ensiharvennuksen poistuman, niin kuusikon keskikasvu on ollut hehtaarilla noin 10 kuutiota vuodessa. Maapohja on lehtomaista kangasta, joten sirppi sai kyytiä. Istutustyö tehtiin muokkaamattomaan maahan kourukuokalla ns. Ilmaston kannalta tarkasteltuna kasvava metsä on tehokas hiilinielu. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Verhopuusto poistettiin varsin pian taimikon kasvua hidastamasta. Kuviolla kasvoi tuolloin sakea lepikko, mikä verhopuustona suojasi taimien alkukehitystä
Meninpä taas heinäkuun eka viikolla taimikkoa perkaamaan raivausveitsellä ja vesurilla. Pari päivää aiemmin oli tullut lunta viiden sentin kerros. Sijainti oli keskellä autoparkkia. KARI KILJUNEN Punkaharju METSÄISTÄ YHTEISELOA Metsätöiden lisäksi metsänomistajien kesään voi kuulua kansallispuistossa patikointia, sienestystä ja luonnon tarkkailua, Metsälehden lukijakisan parhaimmisto osoittaa. Jäi valokuvakin ottamatta. 54 MAKASIINI 7 • 2016 4579_.indd 54 20.10.2016 17.55. XXX KESÄKISA Meillä on metsäpalsta Punkaharjulla lähes asumattomalla korpiseudulla, jossa eläkeläisukolle riittää monenlaista puuhastelua. Jos näin yllättäin ryömin sisälle, hän voi siitä hirmustua. Oliko tämä mielenosoitus, tervehdys vai sattuma. Jäin hetkeksi kymmenen metrin päähän oviaukosta ajatellen, että saattaa kaveri olla peräkammarissa päiväunilla. Lähemmäksi mentyäni näin, että turvemultaa oli levitelty ainakin 10 metriä vanhasta ojapenkasta paksuna ja leveänä vyönä. Ei tullut asukki tervehtimään, joten poistuin hissukseen. Olihan niitä toki ollut muitakin merkkejä kaverista kesän ajalta. valmistelemaan hankintahakkuuta. Seuraava kerta pesälle ja loppuraivaukselle venyi kiireitten takia elokuun alkuun. Parin tunnin raivausveitsityön lomassa kummastelin muutamia lahokantoja, joita oli pirstottu äskettäin toukkaja muurahaisaterian toivossa. Tutkailin ympäristöä ja asumusta vähän tarkemminkin. Kohta autopaikalta poistuessani äkkäsin isoja tassunjälkiä, joista lähempi tarkastelu paljasti emon ja kahden poikasen kuljeskelun. Hiivin takaisin repulleni ja jatkoin työni loppuun 50–100 metrin päässä pesästä. Jos se kertoo emon ja ilmeisesti uusien poikasten olevan sillä hetkellä muilla mailla, voisin valokuvata pesää vapaasti. Mennessäni mietin, että tulen koiran kanssa. No, nyt ne olivat punaisenaan marjoja ja karhuemo oli taitellut runkoja perheen syönnöksiksi. Tämähän on karhun talvipesä. Pian muistui mieleeni mahdollinen asukki toissa syksyltä. Olen säästänyt siellä täällä metsässä pihlajia, muun muassa lintujen ruoaksi ja hirvetkin niitä raapivat. Ensireaktioni oli, että kaivuri oli erehtynyt väärälle puolelle, kun läheinen suo-ojitus oli edellistalvena avattu uudestaan. Vaan seuraavana aamuna tulikin ajateltavaa. Sitten näin pesäaukon, sitä oli avarrettu ainakin metrin korkuiseksi, vankkaa koivun juurtakin oli revitty ja edustan turvemultavyörytykset aivan tuoreita. KARHUN JÄLJILLÄ ja muita kesäkisan parhaita Ojanpenkasta löytyi onkalo karhun talvipesään. Astelin varoen pesää kohti. Ajattelin edetä raivaten pesän tasalle ja sitten mennä pesälle. Ja penkassa oli iso aukko. Asumuksen oviaukko oli lähes pyöreä, halkaisijaltaan 50–60 senttiä, sisällä ensin metrinen onkalo ja sitten sysimustaa oikealla sivulla. Siihen, missä edellispäivänä pidin autoani, oli ilmestynyt kattilallisen verran ulostetta, jossa oli runsaasti sulamattomia pihlajanmarjoja. Tulin silloin 21.10. Tuumasin samalla, että seuraavalla kerralla otan taskulampun mukaan ja ryömin sisälle. Olikohan kaveri käynyt pesälläkin. Työpäivän jo lähestyessä loppuaan huomasin palstan reunalla kulkevan valtaojan lähettyvillä laajalti turvemöyhennöstä. Mutta, jospa perhe onkin kotona… Päätin olla häiritsemättä asukkia, eihän sekään häiritse minun toimiani
Aukosta metsästin korvasieniä rujoja, ruskeita, aivoja pieniä. Onnesta ymmyrkäisenä pakkasin tavarat ja kiivettiin autoon. Mikä siinä oli ihtiänsä liottaa, ko isäntä viritteli nuotiota rannalla. Ne veti hilijaseksi! Yöksi kellahettiin sängylle, mutta aamusella oltiin taas menosa. Kuvista valihtin mukkaan tän kannon. Kamera mulla räpsy koko ajan – huonomuistisen on niin kiva jäläkeenpäinki kahtella, misä tuli käytyä ja mitä kaikkia nähtyä. 55 MAKASIINI 7 • 2016 4579_.indd 55 20.10.2016 17.55. TAINA KOLUSARKA Seinäjoki MAUKAS RETKI Aukolta kertyi kelpo sienisato. Se on vähä erikoinen, mutta silti siinä on jottain tuttua – samanlainen ko mun hiusvärkki yöunien jäläkeen. Keltahaperot koriini heitin maistuvan kastikkeen niistä keitin. REPPU SELEKÄÄN JA MEHTÄÄN Mun kesäloma alako kallistua uhkaavasti lopulleen. On mielenkiintosta kahtella mehtää, kasveja ja elukoita välillä muuallaki ko kotipuolesa. Päämäärä oli Petkeljärven kansallispuisto Ilomantsisa. Meikäläinen on täysverinen mehtäihiminen ja tää lomareisu oli paras mahollinen nollaus arijesta ennen alakavia työkoitoksia. llima oli ko morsian ja taukopaikalla olleen mehtälammen vesi ko linnunmaitua. SIRPA MÄKELÄ Paalijärvi Kannossa oli jotain tuttua, samanlainen on hiusvärkki yöunien jälkeen. Aikansa isäntä kahteli ja kuunteli, sitte se vetäs sääkartat essiin ja haki semmosen paikan Suomenmaasta, johon olis vähiten luvasa sajetta. Kangasrousku jo nosti päätä uhmasi myrskyistä syksyn säätä. Keväällä starttasin maukkaat retkeni, jaanpa teillekin satoisat hetkeni. Seurasi suppilovahveron vuoro roudasta raikasi torvien kuoro. Siinä mun mieliala alako laskeen ja samasa suhteesa ääni koveneen. Luonto tarjosi parastaan, antejaan kutsui tuhlaamaan. Kamalan komiat veen ympäröimät kapiat hiekkaharijut jyrkkine rinteineen sai ressin katuaan kertaheitolla. Katsastin piilot kantarellien niitä mä nuuskin aisteja hellien. Aika oli mennyt töitä tehesä niin, ettei lomasta ja levosta voinut oikeen puhua. Karhu vai ei – sitä me ei ikinä saatu tietää. Puitten kasvua saatiin ihimetellä ihan rauhasa, mutta siitä yhestä ainuasta isommasta elukasta me ei ehitty tehä tarkempaa analyysiä, ko se säikähti meitä yhtä palijo ko mää sitä: yhen harjun alta kuulu äkkiä tosi kova rysähys ja kohta toinen, isäntä ehti nähä vaan ruskian selän vilahtavan poies päin. Ko päästiin perille, heitettiin heti reppu selekään ja käännettiin nenä kohti patikkapolokua. Ja ihan oman lisänsä toi kaikki ne viime sojan aikana harijuille kaivetut juoksuhauvat. Tattien aatelin nakkasin pannulle maistuipa vaateliaallekin jannulle
Niinpä säästöpuiksi jätetyt toistakymmentä isoa haapaa oli kaulattu sillä samalla reissulla. 4579_.indd 56 20.10.2016 17.55. Toistakymmentä isoa haapaa tuli kaulattua yhdellä reissulla. Mutta kuten kuvista näkyy, kuori lähti isoina lämpäreinä, kun sain yhdestä kohdin sen alkuun. Kun olin moottorisahalla pyöräyttänyt ensimmäisestä isosta haavasta kuoren poikki alhaalta ja sitten tehnyt ylempää toisen kuorenkatkaisun, ajattelin, että nyt alkaa vesurilla se mahdoton vuolu-urakka. Siinä ei tarvinnut kuin moottorisahalla pyöräyttää kuori kahdesta kohtaa poikki ja pystysuuntaan tehdä katkaisu, josta lähti vesurilla hieman avittaen kuorta kaulaamaan isoina lämpäreinä pois. Samalla oli tarkoitus kokeilla, mitä välineitä siinä tarvitaan. XXX KESÄKISA Oma tarinani liittyy heinäkuun alussa tekemääni vanhojen haapojen kaulaamiseen. JUKKA UKKONEN Savitaipale ODOTETTUA HELPOMPI URAKKA Kaulaaminen kävi sukkelaan. Ajatus oli kokeilla, minkämoinen urakka isojen haapojen kaulaaminen olisi. Kuusen taimikosta piti saada avohakkuun yhteydessä säästöpuiksi jätetyt haavat kuolemaan pois. Yhtenä sateisena kesälomapäivänä menin metsään
Linjauksessa ei ole päätä eikä häntää, luonnonsuojelu on kiinteä Miten maakuntauudistus vaikuttaa metsänomistajaan. Maakuntauudistuksessa kuntien, maakuntien sekä valtion tehtävät järjestellään täysin uudella tavalla. Samaan aikaan metsäsektorin merkitys Suomelle on jälleen kasvamassa. Kunnat voivat maankäytön suunnittelulla tarjota sopivia alueita jalostavalle teollisuudelle ja houkutella investointeja. osa maakunnan tehtäviä ja syytä pitää lähellä metsänomistajaa. Näin varmistuisi myös paikallinen tuntemus sekä mahdollisuus katsoa maakunnan kehittämistä myös luonnon monimuotoisuutta turvaten. Myös metsien käyttöön vaikuttava aluekehittämistyö hoituu tulevista maakunnista. Uudistuksessa on puhuttu enimmäkseen sotesta, jonka uudelleenjärjestämisellä voidaan edistää yrittäjyyttä ja valinnanvapautta. Tämä linjaus on järkevä, vaikka muutoin liikennekokonaisuuden valmistelu on vielä pahasti kesken. Myös kemeran ja metsätierahoituksen tulevaisuus tulee pian pohdittavaksi. Ä kkinäinen vaikutelma, etteivät metsäasiat olisi maakuntauudistuksen ytimessä, pitää vain osittain paikkaansa. Sama ympäristöasioiden keskittämishalu näkyy linjauksena, jonka mukaan ympäristöluvat koottaisiin valtakunnalliseen virastoon. Maakunnissa pitäisikin pystyä edistämään maaseudun yrittäjyyttä monipuolisesti. 57 MAKASIINI 7 • 2016 57 MAKASIINI 7 • 2016 4580_.indd 57 20.10.2016 17.53. Sääntelyn purkamisen asemasta rakennettaisiin varsinainen ympäristöasioiden sääntelyvirasto. Tehtävää riittää varmasti. Elinvoimaisuutta ei synny ilman vahvaa elinkeinopolitiikkaa. Pahimmillaan metsäsektorin elinkeinonäkökulmat jäävät maakunnissa sivuraiteille, jos metsänäkökulma puuttuu maakuntahallinnosta. Linjauksessa ei ole päätä eikä häntää, luonnonsuojelu on kiinteä osa maakunnan tehtäviä ja syytä pitää lähellä metsänomistajaa. Kunnat voivat edistää metsäsektorin tarvitseman infran kuntoa, käyttää energiahankinnoissa paikallista metsäenergiaa ja luopua metsien käytölle asetuista maisematyöluvista. Metsäkeskuksen jättämisessä maakuntauudistuksen ulkopuolelle on sekä hyviä että huonoja puolia. Kuntien keskeinen rooli on varmistaa elinvoimaisuus. Onkin syytä miettiä, miten maakuntien uudistukset vaikuttavat metsänomistajaan, onko mikään muuttumassa. kaluja kuntansa kehittämiseksi. J okaista metsänomistajaa koskevat yksityistieasiat aiotaan hoitaa tulevissa maakunnissa. Joka tapauksessa sekä Metsäkeskuksen että valtion päättäjien tulee tarkasti miettiä, miten metsäsektorin elinkeinoedellytyksiä maakunnissa parhaiten kehitetään, oli Metsäkeskus mukana uudistuksessa tai ei. Metsätalousyrittäjyyteen liittyvää apua ja neuvontaa saatetaan saada tulevien maakuntien kasvupalvelujen kautta. Parhaimmillaan metsäsektorille kehittyy vahva, itsenäinen alan edistäjä ja kehittäjä, joka on linkittynyt jokaisen maakunnan päätöksentekoon. Voisimme julistaa kilpailun siitä, mikä kunta pystyy tarjoamaan parhaat edellytykset vaikkapa metsäelinkeinoille. Maakuntiin kootaan laajalti alueiden käytön ja maakunnan suunnittelutehtäviä. Maakuntien tehtävät määritellään laissa ja tämä tarkoittaa, että kuntapäättäjät voivat itsenäisesti käyttää kaikkia muita työV aikka Suomen kartta näyttää 1.1.2019 edelleen tutulta, on pinnan alla muuttunut paljon. Kuntapäättäjien on turha surkutella sitä, mikä kunnan rooli tulee olemaan tulevaisuudessa. U udistuksen valmistelijoiden on syytä muistaa, että päätökset kannattaa tehdä lähellä asukasta ja yrittäjää. Hämmentävää on se, että luonnonsuojelu aiotaan siirtää valtakunnalliseen virastoon pois maakunnista. Huomiotta tuntuu jäävän, että maakunnat menestyvät tai kurjistuvat etenkin muiden tehtäviensä hoitamisella. Ne kunnat, jotka eivät halua tähän kilpailuun osallistua, voidaan saman tien lakkauttaa ja siirtää osaksi kuntalaistensa parasta ajavaa naapuria. KOLUMNI KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. Meneilläänhän on lisäksi selvitys Suomen väyläverkon yhtiöittämisestä
LUHTA KOHTA KORPI HILJENEE TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Syyskuinen metsä helisee ja vilisee muuttolintuja, mutta marraskuussa voi olla kuolemanhiljaista. 58 MAKASIINI 7 • 2016 4570_.indd 58 20.10.2016 17.53. Lokakuu on jotain niiden välimailta
Väki ulkoiluttaa koiria, poimii suppilovahveroita, hölkkää tai piirittää laavujen nuotiosijoja makkaranpaistossa. Tuskin kilometrin käveltyäni näen punapyrstöisen kuukkelin liitävän kuusien välissä. Kymmenet tai sadat poimurit ovat kolunneet jokaisen varvun. Tällaisessa taistossa kisajoukkue rientää päivän aikana lintupaikasta toiseen ja eniten lajeja löytänyt voittaa. Parkkipaikalla seisoo nytkin pari autoa. Kolmannes Sanginjoen metsistä on jonkin sortin maisematai retkeilyaluetta. Aurinkoisena lauantaina tuntuu kuin puolet Oulun asukkaista patikoisi Sanginjoen poluilla. V iime vuonna marraskuussa päätin osallistua lintukilpailuun. Parkkipaikoilla reunimmaiset kulkupelit jäävät mottiin. Vaikka astelu nilkkoihin yltävässä lumessa oli epävarmaa, ehdin määränpäähän ennen pimeää. Männyn rungolla säksättää utelias ja peloton orava. Kaakkoistuuli vaimensi nopeasti liikenteen kohinan, ja sen jälkeen kostean ensilumen kattama maisema oli täydellisen äänetön. Ja joku kilometri myöhemmin hiljainen koputtelu opastaa minut rämeenlaidan lepikossa askartelevan toisen erikoisuuden, pohjantikan, luo. Kaupungin läheisyys näkyy Iltapäivällä metsän ilme vaihtuu. Vaikka käännyn polulta umpimetsään, kuulen pelkästään ihmisten puhetta ja huutoja. Niitä on tietenkin ruokittu pitkin syksyä. Joulukuuhun mennessä on sekä pimeää että hiljaista. Sanginjokea suunniteltiin myös kansallispuistoksi, mutta ”Oulun Nuuksio” kaatui kaupunginvaltuustossa yhdellä äänellä. Teen oman suorituksen ja katson mihin se riittää. Isokangas on karua, kuivaa ja harvaa männikköä, jossa näkyvyyttä riittää satoja metrejä. Toiseksi metsässä alkuja loppusyksy eroavat huimasti. Vielä syyskuussa paikat helisevät ja vilisevät lintuja. Muut kisaajat pörräsivät kaupungissa. Sotavuosien jälkeen Sanginjoen ulkometsää käsiteltiin nykyaikaisen metsätalouden etuSanginjoki ei ole koskematonta aarniota, mutta Polvikankaalta löytyy komeita kuusia ja lahopuuta. Jokainen soistunut aari on joskus ojitettu, tuoreita aukkoja ei löydy kuin nimeksi. Tavalliset kaupunkilaiset eivät kuitenkaan välitä kahlailla mutarantoja. Hävisin toiseksi huonoimmalle joukkueelle toistakymmentä lajia. Halusin pitkästä aikaa yöpyä louekankaan suojassa suoaavan reunalla. Alan laskea päivän lintuhavaintoja ja mietin, voisinko uudelleen osallistua lintukilpailuun. Märkien oksien ja mukavuudenhalun vuoksi päätän saapastella viisitoistakilometrisen lenkin pelkästään valmiita polkuja. Kauempana huutaa palokärki. Seuraavien kilometrien aikana metsä on äänetön, sadekin loppuu. Olen tavattoman tyytyväinen. Työnnyn Polvenkankaan kuusikkoon. Harvana parvena yli lentävät marjansyöjät, räkättija punakylkirastaat, ovat pikemminkin merkki ison kaupungin läheisyydestä. Haluan havainnoida lokakuisen metsän ääniä, mutta ensimmäinen retkeni menee mönkään. Ennen matkan jatkumista asettelen leivänmuruja nuotiopiirin hirrelle. Arjen lintumetsä Toisen retken aamuna on arkipäivä ja tihuuttaa vettä. Runsaspuustoinen Sanginjoki on ainoa kulma, jossa kuukkeli asuu parisataa kilometriä säännöllisen levinneisyytensä lounaispuolella. Kuulen naukaisun päinvastaiselta suunnalta. Ulkoilu vaatii metsältä näyttävän metsän, polkuverkoston opasteineen ja pitkoksineen ja mukavia taukopaikkoja. Vuosikymmenen puolukkasyksystä huolimatta en näe marjoja. Ehkä lintuja on kaksi. Menestyksestäni lintu-urheilijana voi tehdä kaksi johtopäätöstä. Lyhyen pyynkielisen keskustelun jälkeen töyhtöpäinen koiras hyristää petäjän oksalle, tunnistaa minut aivan vääräksi lajiksi ja lentää harmistuneena pilittäen alkuperäiseen olinpaikkaansa. Kuusitiheikössä kuulen tiaisparven hiiskuntaa, puukiipijän sirahduksia ja oman kuuloni rajoille kipuavia hippiäisen kutsuääniä. 60 MAKASIINI 7 • 2016 4570_.indd 60 20.10.2016 17.53. Yritän katsella mihin se istuu tai laskeutuu, mutta metsä nielaisee lentäjän. Kenttäkerroksessa vuorottelee kanerva, mustikka ja puolukka. Ensiksikin syyskaamoksessa lintuja kohtaa kylissä ja kaupungeissa suunnattomasti enemmän kuin oikeassa luonnossa. rintamassa, tällä vuosituhannella enempi jarrut päällä. Viikonlopun kaupunkimetsä Lokakuu asettuu vilinän ja elottomuuden välimaille. Kun istun lammenrannan laavulle, ympärillä pyörii lisää kulttuurilintuja, talija sinitiaisia. Pienen hetken katson kuusitiaista silmästä silmään. Korven ympäröimällä kumpareella viheltää pyy. Tällä kertaa lokakuiset retkeni suuntautuvat Sanginjoelle, jossa Oulun kaupunki omistaa ison yhtenäisen metsäalueen. Yhden hengen joukkueeni valitsi kisakentäksi maantieltä Hattusuolle vievän viisikilometrisen maakaarron, jota avosuot ja harvapuiset rämeet reunustivat molemmin puolin. Oulun ja lähiympäristön valtakunnallisesti tärkeät luontoalueet sijoittuvat Liminganlahden tavoin meren kainaloon. Luultavasti ne syövät pakkasen puremia mustikoita. Kaivelen taskujani ja löydän metallisen pyypillin. Kisamenestys jäi huonommaksi, sillä en havainnut koko päivänä ainuttakaan lintua
Isokankaalla lainehtii valoisa harjumännikkö, jossa näkee puiden lomitse sadat metrit. Lokakuuhun mennessä kaikki marjat on poimittu. 61 MAKASIINI 7 • 2016 4570_.indd 61 20.10.2016 17.53. Kisamenestys jäi huonommaksi, sillä en havainnut koko päivänä ainuttakaan lintua. Hiljainen koputtelu paljastaa pohjantikan rämeenlaidan lepikosta. Oravan turkki alkaa vaihtua kesän punaruskeasta talviharmaaksi
Kohota liinalla peitettynä kaksinkertaiseksi. Viimeinen suuri pyhimysjuhla ennen adventtia eli vuoden viimeistä paastokautta oli Martinpäivä 11. MARTINRINKELI 3 dl vettä 1 pussi kuivahiivaa 2 tl suolaa 2 tl sokeria 50 g voita noin 7 dl vehnäjauhoja Lämmitä vesi vähän enemmän kuin kädenlämpöiseksi, lisää hiiva, suola ja sokeri ja osa jauhoista. TAPION PÖYTÄ K eskiaikana ihmisten elämän kulkua määritteli katolinen pyhimyskalenteri. Vaatimaton munkki Martinus piiloutui hanhien joukkoon, koska ei halunnut piispanvirkaan. Perinteisesti suolarinkelit keitetään soodaliemessä ennen paistamista, mutta sen vaiheen voi jättää pois. Varsinkin Saksassa juhlapäivän viettoon kuuluvat lisäksi suolarinkelit eli Martinsbrezel ja monet muut leivonnaiset. Katolisen kalenterin Martinpäivä viittaa Pyhään Martinukseen, Toursin kaupungin piispaan, josta tuli Ranskan kansallispyhimys ja jonka tunnus on ollut hanhi. Martinus ei antanut anteeksi hanhien kaakatusta, mikä paljasti hänen piilonsa, vaan hanhet joutuivat teuraaksi ja siksi pyhimyksen muistopäivänä on herkuteltu hanhipaistilla. Martinpäivänä. Anna kohota hetken. Jaa taikina noin 15 osaan. Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia. Sitä on syöty Ruotsissa jo 1500-luvulla, mutta muulloinkin kuin MARTINPÄIVÄN HERKUT TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Paistettu hanhi, mustakeitto ja suolarinkeli kuuluvat juhlapöytään ranskalaispiispan muistopäivänä. Lisää pehmeä voi ja loput jauhoista ja alusta taikina. Anna käydä, kunnes seos kuplii. Nykyisessä kalenterissamme Martin nimipäivä on 10.11., joka viittaa Martti Lutherin syntymäpäivään. Pyöritä tangoiksi, muotoile rinkeleiksi ja laita pellille. Siinä oli vuoden aikana 161 juhlapäivää, useat näistä monipäiväisiä. Näiden juhlapäivien viettoon kuului runsas ruoilla ja juomilla herkuttelu. Jo 1300-luvulla kehotettiin minnelauluissa syömään Martinpäivänä hanhea ja juomaan viiniä. Suomessa Martinpäivää on vietetty 1900-luvun alkuun saakka. Meillä on perinteisesti syöty silloin makkaroita, sanovathan sananlaskutkin Martti makkarat sitoo ja Marttina makkaroita, Martti-piispana lampaan päätä. Siivilöi liemi. Tuoretta verta ja uutta viiniä Syksyn teurastusaikana on saatu tuoretta verta, joten Martinpäivän aikoihin tehtiin myös mustakeittoa. Martinpäivän aikoihin Euroopassa maisteltiin myös uutta viinisatoa. 62 MAKASIINI 7 • 2016 4578_.indd 62 20.10.2016 17.51. Anna hautua 10 minuuttia. 5 dl hanhen tai sian verta 10–15 dl sisälmysten keitinlientä 0,5 dl vehnäjauhoja 0,5 dl sokeria 1 tl valkopippuria 0,5 tl inkivääriä suolaa 2 rkl viinietikkaa 2 dl punaviiniä, sherryä tai portviiniä kermaa Vatkaa vehnäjauhot siivilöityyn vereen ja lisää siihen kiehautettu keitinliemi vatkaten. Näin tehtiin Euroopassa jo keskiaikana, Tanskassa, Skånessa ja Virossakin 1500-luvulla, mutta Suomessa vasta 1600-luvulla. Mustakeitto ja suolarinkeli sopivat syksyn ruoaksi yksinäänkin. marraskuuta. Rinkeli on luostarissa syntynyt leivonnainen, siksi siinä on ristiin asetetut kädet. Tarjoa keitto sisälmysten ja omenalohkojen kera. Lisää muut ainekset ja mausteet, kiehauta. Katolisessa Keski-Euroopassa Martinpäivä on yhä suuri juhla. MUSTAKEITTO 1 hanhen sisälmykset (sydän, kivipiira, pää, kaula ja siiventyngät) 2 l vettä 1 pieni sipuli 2 laakerinlehteä 0,5 rkl suolaa muutama valkopippuri ja neilikka Huuhdo sisälmykset ja liota niitä yön yli vedessä. Keiton voi tehdä jo päivää ennen tarjoilua, mutta uudelleen lämmitettäessä sitä pitää vatkata voimakkaasti. Virossakin pidetään nykyään ruokatarjontaan keskittyviä Martinmarkkinoita. Laita ne kylmään veteen kiehumaan, kuori vaahto, lisää sipuli ja mausteet ja keitä, kunnes sisälmykset ovat kypsiä. Voitele munalla, voit ripotella pinnalle hiukan suolaa
63 MAKASIINI 7 • 2016 4578_.indd 63 20.10.2016 17.51. Tarjoa lintu keitettyjen perunoiden, vihannesten ja karpalotai puolukkahillon kera. Tee paistoliemestä kastike, jonka suurustat kermalla ja lorauksella konjakkia. Käännä välillä. Omena suussa tarjottu perinteinen hanhipaisti sopii vaikka marraskuussa olevan isänpäivän juhlaruoaksi. Laita hanhi uuniritilälle ja paista 175 asteessa noin kolme tuntia. Täytä lintu luumuilla ja omenan palasilla. MARTINHANHI 1 kokonainen hanhi (3–4 kg) 1 sitruuna 2 tl suolaa 1 tl valkopippuria täytteeksi luumuja ja omenoita KASTIKE paistolientä, kermaa, konjakkia Pyyhi hanhi sitruunalla ja ripottele mausteet päälle
KÄSIN TEHTY P oronsarvilla on saamelaisessa kulttuurissa useita merkityksiä. Lastuporoa vuollessa voi miettiä, miten sarven muodon pystyisi parhaiten pelkistämään puulastuiksi. Sarvien tärkeyttä kuvastaa hyvin sekin, että pelkästään sarvien vuolu tavalliseen puukalikkaan tekee siitä poron. Poro saadaan kiinni heittämällä suopungin silmukka sarviin. Joku lapsi on voinut panna sarvet päähänsä ja toiset ovat yrittäneet saada hänet suopungilla kiinni. Porolle voi vuolla kuonoa ja kalikan alapuolelle voi tehdä lastujalat. Polttopuita pilkkoessani valitsin parhaat palat lastuporoja varten. Myöhemmin poronsarvista on tullut osa romanttista Lapin kuvastoa. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA 64 MAKASIINI 7 • 2016 4574_.indd 64 20.10.2016 17.47. Kun lastuporolle vuolee sarvet, joiden tyvestä lähtee lyhyempi, silmäsarvia kuvaava LASTUSTA SYNT YY SARVET Lastuporo on saamelaislasten käpylehmä. Sellainen syntyy yksinkertaisesti: kun puukalikan selästä vuolee lastuja ja jättää ne kalikkaan kiinni monihaaraisiksi sarviksi, näyttää kalikka jo porolta. Puukalikan voi myös vuolla huolellisesti poron vartalon muotoiseksi pienoisveistokseksi. Löysin kämpän puuvajasta ainespuuksi tiheälustoista mäntyä. Niitä on talletettu Suomen kansallismuseoon koko pohjoisimman Lapin alueelta Enontekiöltä Petsamoon. Siinä, missä suomalaislapset ovat leikkineet käpylehmillä, ovat saamelaislapset leikkineet lastuporoilla. Sarvista tulee komeat, jos ne vuolee ensin pitemmästä kalikasta ja lyhentää kalikan poron vartaloksi vasta sen jälkeen. Palikalle sarvet Eräällä Lapin retkellä vuolin pojilleni lastuporoja. Lapset ovat esimerkiksi heittäneet sarvea ilmaan ja yrittäneet saada sen suopungilla lennosta kiinni. Yksittäisessä poronsarvessa on taaksepäin osoittava suurempi osa eli valtasarvi ja eteenpäin osoittava pienempi osa eli silmäsarvi. Sarven muotoa on tavoiteltu niin Rovaniemen pohjakaavassa kuin monissa julkisissa veistoksissa. Erilaisilla sarvimuodoilla on myös lukuisia nimityksiä. Sarven kuvia Saamelaisten vanhoissa rummuissa on poronkuvia, joihin sarvet on pelkistetty taidokkaasti. Ei siis ihme, että sarvet ovat olleet osa perinteisiä lasten leikkejä. Parhaiten sellaisen vuolee tiheälustoisesta männystä. Lastut jätetään sarvilastujen tavoin päistään kiinni ja taivutetaan alaspäin jaloiksi. Lopuksi vuollaan sille muutama lastu sarviksi. Ne tehdään vuolemalla paksut lastut kalikan reunoista. Lastuporosta voi kehitellä monenmoisia muunnelmia. Saamelaisten myyttisessä maailmassa taivaalla juoksee kultasarvinen peura
Tuoreen puun lastut ovat tosin löysiä eivätkä sarvet välttämättä pysy ylhäällä. Sama toistetaan kummaltakin sivulta, jotta lastuporo saa molemmat sarvet. Tuoreesta, hiukan kosteasta puusta saa vuoltua kaikkein hienoimpia lastuja. Jalat vuollaan kalikan alta (3). LASTUPORON ainespuu löytyy parhaiten polttopuita halottaessa. 65 MAKASIINI 7 • 2016 4574_.indd 65 20.10.2016 17.47. Lastuketulle muotoillaan aluksi ketun kuono. Ketun vuolu vaati hiukan miettimistä. Suippo kuono, lyhyet jalat, laiha vartalo. Poron voi vuolla myös kuivasta puusta. Piirrokseen on merkitty lastujen vuolukohdat: ensin sarven etuosa eli silmähaara haaroineen (1), sen jälkeen sarven takaosa valtahaara ja viimeisellä pitkällä vuolaisulla irrotetaan koko sarvi tyveen saakka (2). Silloin lastut käyristyvät jo vuollessa enemmän. Jokainen vuolija voi kehitellä omat mallinsa. Yleensä vanhemmilla poroilla on haarakkaammat sarvet ja nuoremmilla vähähaaraisemmat. Metsän eläimissä riittää aiheita. Tuoretta puuta vuollessa lastuista tulee ohuita ja puu juoksee sulavasti puukonterän päällä. Alapuoli vuollaan lastu kerrallaan, ensimmäinen hännän päähän viimeinen tyven lähelle. Tuuheahäntäinen lastukettu Saamelaisten lastuporot muistuttavat työtavaltaan muita lastuveistoksia, kuten suomalaiseen perinteeseen kuuluvia lastulintuja ja lastukuusia. Voisikohan myös maamme toiselta laidalta kotoisin olevan lastuporo saada sijansa suomalaisessa joulussa. Häntä vuollaan aluksi yläpuoleltaan lastu kerrallaan ensimmäinen tyven lähelle viimeinen hännän päähän. Sainkin huomata, että lastuveistosten teon ei tarvitse olla vain perinteen tarkkaa seuraamista. Mutta pian tuli jo vaatimus: teepä kettu. Hyvin kelpasi kettu leikkiin. Joulukoristeena tunnettu tuomaanristi on kotoisin ruotsinkielisestä Turun saaristosta, josta se Martta-järjestön myötävaikutuksella on levinnyt koko maahan. Lopuksi kalikka katkaistaan takajalkojen takaa (4). Kalikan alapuolelta vuollaan jalat (3) myös kummaltakin sivulta. Sopiva puu on oksaton ja tavallisen polttopuupilkkeen pituinen. LASTUSTA SYNT YY SARVET osa ja sen takaa laajempi, valtasarvia kuvaava osa, alkaa lastusarvi muistuttaa aikalailla oikeaa poronsarvea. Kalikan paksuus tulisi olla 1,5 senttiä ja leveys (eli poron vartalon korkeus) 3 senttiä. Puukolla vuollut porot näyttivät ainakin kelpaavan nykyajan lasten leikkeihin. Ja sarvien sijasta ketulle syntyi lastuja vuolemalla tuuhea häntä. Sitten vuollaan lastuina korvat (1) ja häntä (2). Kuivahdettuaan ne kuitenkin jäykistyvät, jolloin sarvet saa aseteltua ryhdikkääseen asentoon sormin muotoilemalla. Ensin kalikan päähän muotoillaan poron turpa ja selkää tasoitetaan lastujen vuolun helpottamiseksi. Samalla kun alapuoli vuollaan, häntä irtoaa puukalikasta, mutta se jätetään kiinni tyvestään. Lopuksi ylimääräinen puu katkaistaan hännän tyveä myöten (4). Parasta materiaalia lastuveistoksiin on tiheälustoinen tuore mänty, josta kirvestä kiilana käyttäen lohkotaan sopivia ainespuita. Haaroja voi lastusarville tehdä mielensä mukaan
Aluksi vuolin puusta lohkotulle puukalikalle poron turvan. Pirjo Havia ja Matti Kiviniemi 15.00-16.00 Lisätuloja energiapuusta. 7. Lastujen hiukan kuivahdettua viimeistelin sarvien muodon ja jalkojen suunnan taivuttelemalla. 3. Tämän jälkeen poron toinen sarvi vuollaan samalla tavalla kuin ensimmäinen selän toiseen särmään. Kun lovea ei tee aivan poikki vaan vääntää lopun käsin, syntyy porolle hiukan ylöspäin taipuva häntä. Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla päätoimittaja Eliisa Kallioniemi 10.00-17.00 Kokeile itse: TAPIO Metsänhoitokortisto neuvoo 24/7. Etu koskee paikan päällä ostettuja lippuja. 10.00-13.00. Häntä viimeistellään puukolla. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Tervetuloa Metsäkustannuksen osastolle 6b71! Metsämessut Helsingin Messukeskuksessa 11.-13.11.2016 Metsäkustannuksen osastolla tapahtuu. Vuolin poron selästä sarven haaroiksi pieniä peräkkäisiä lastuja. Olli Äijälä Sunnuntaina 13.11. 1. Olen Metsälehden kestotilaaja. Katkaisin poron vartalon takajalkojen takaa vuolemalla alhaaltapäin loven. 2016 66 MAKASIINI 7 • 2016 4574_.indd 66 20.10.2016 17.47. 09.00-12.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla toimittaja Liina Kjellberg 10.00-12.00 Opastusta raivaussahan terän huoltoon. Risto Mykkänen ja Mikko Riikilä 13.00-16.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla toimittaja Anne Helenius 14.30-15.30 Onko metsätilan omistajanvaihdos ajankohtainen. Ari Nieminen 13.00-16.00 Opastusta raivaussahan terän huoltoon. 8. Hannu Liljeroos 10.00-13.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla toimittaja Valtteri Skyttä 12.00-14.30 Opi taimikonhoidon ja istutuksen parhaat käytännöt mobiilikurssilla. Vuolin poron jalat paksuina ja tukevina lastuina mahapuolelta. Risto Mykkänen ja Mikko Riikilä 14.30-15.30 Onko metsätilan omistajanvaihdos ajankohtainen. Anssi Aalto 12.00-15.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla toimittaja Mikko Häyrynen 13.00-16.00 Opastusta raivaussahan terän huoltoon. 6. 4. 10.00-12.00 Opastusta raivaussahan terän huoltoon. Pitkällä vuolaisulla pikkulastut yhdistyvät haarakkaaksi lastuksi: näin poron sarven etuosa eli silmähaara on tehty. Perjantaina 11.11. 3. 1. Käy tutustumassa koko viikonlopun tarjontaan ja Metsämessujen ohjelmaan osoitteessa www.meidanviikonloppu.fi Lisäksi huikeita lehden ja kirjojen messutarjouksia! Tervetuloa osastollemme 6b71. 8. 2. 5. 4. Tarja Ollas Lauantaina 12.11. Pirjo Havia ja Matti Kiviniemi 15.00-17.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla päätoimittaja Eliisa Kallioniemi 15.30-17.30 TAPIO Metsänhoitokortisto neuvoo 24/7. 7. Risto Mykkänen ja Mikko Riikilä 10.00-12.00 Kysy metsätilakaupasta ja metsän arvon määrittämisestä. Risto Mykkänen ja Mikko Riikilä 10.00-12.00 TAPIO ForestTEST -verkkokurssien uutuuksia. 5. Kestotilaajan etu Nimi * Osoite * Postiosoite * Sähköposti Puhelin * Merkityt kohdat pakollisia Tällä etukupongilla Metsämessujen aikuisten normaali hintaisesta pääsylipusta (18 €) tai perhelipusta (39 €). 6. Poron selkäpuolen vuolin kaksisärmäiseksi, jotta siihen on helpompi vuolla kaksi lastusarvea. Samalla tavalla monihaaraisena vuollaan sarven valtahaara. Viimeinen vuolaisu tehdään niin pitkäksi, että ensin vuoltu silmähaara tulee osaksi kokonaissarvea. 2
Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla päätoimittaja Eliisa Kallioniemi 10.00-17.00 Kokeile itse: TAPIO Metsänhoitokortisto neuvoo 24/7. Risto Mykkänen ja Mikko Riikilä 14.30-15.30 Onko metsätilan omistajanvaihdos ajankohtainen. Kestotilaajan etu Nimi * Osoite * Postiosoite * Sähköposti Puhelin * Merkityt kohdat pakollisia Tällä etukupongilla Metsämessujen aikuisten normaali hintaisesta pääsylipusta (18 €) tai perhelipusta (39 €). Pirjo Havia ja Matti Kiviniemi 15.00-17.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla päätoimittaja Eliisa Kallioniemi 15.30-17.30 TAPIO Metsänhoitokortisto neuvoo 24/7. 10.00-13.00. 2016 4574_.indd 67 20.10.2016 17.47. 09.00-12.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla toimittaja Liina Kjellberg 10.00-12.00 Opastusta raivaussahan terän huoltoon. Risto Mykkänen ja Mikko Riikilä 13.00-16.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla toimittaja Anne Helenius 14.30-15.30 Onko metsätilan omistajanvaihdos ajankohtainen. Risto Mykkänen ja Mikko Riikilä 10.00-12.00 Kysy metsätilakaupasta ja metsän arvon määrittämisestä. Hannu Liljeroos 10.00-13.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla toimittaja Valtteri Skyttä 12.00-14.30 Opi taimikonhoidon ja istutuksen parhaat käytännöt mobiilikurssilla. Risto Mykkänen ja Mikko Riikilä 10.00-12.00 TAPIO ForestTEST -verkkokurssien uutuuksia. Etu koskee paikan päällä ostettuja lippuja. Anssi Aalto 12.00-15.00 Jätä juttuvinkki, anna palautetta, paikalla toimittaja Mikko Häyrynen 13.00-16.00 Opastusta raivaussahan terän huoltoon. Käy tutustumassa koko viikonlopun tarjontaan ja Metsämessujen ohjelmaan osoitteessa www.meidanviikonloppu.fi Lisäksi huikeita lehden ja kirjojen messutarjouksia! Tervetuloa osastollemme 6b71. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Tervetuloa Metsäkustannuksen osastolle 6b71! Metsämessut Helsingin Messukeskuksessa 11.-13.11.2016 Metsäkustannuksen osastolla tapahtuu. 10.00-12.00 Opastusta raivaussahan terän huoltoon. Olli Äijälä Sunnuntaina 13.11. Tarja Ollas Lauantaina 12.11. Olen Metsälehden kestotilaaja. Pirjo Havia ja Matti Kiviniemi 15.00-16.00 Lisätuloja energiapuusta. Ari Nieminen 13.00-16.00 Opastusta raivaussahan terän huoltoon. Perjantaina 11.11
Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Kaikki 20. 040 7101 308 juha.rauvala@poke.fi Hakeutuminen >>> www.poke.fi/fi/aikuiset puh. Palkinnoksi arvotut reput olemme lähettäneet Pentti Jokiselle, Kirsti Kampille ja Jarmo Mynttiselle. 040 7101 304 METSÄALAN PERUSTUTKINTO Metsuri, metsäpalvelujen tuottaja, metsäenergian tuottaja 16.1.2017 19.12.2018 METSÄTALOUSYRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO 6.2.2017 20.12.2017 METSÄ TARVITSEE TEKIJÖITÄ! Nämä työt ovat lähellä! Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Lisätietoa >>> Juha Rauvala, puh. Hakemukset 4.11.2016 mennessä: www.lassila-tikanoja.fi/tyopaikat. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Yhden palkinnon arvo on noin 90 euroa. Mitä niistä kannattaa hankkia ja mitä harkita. KOULUTUSTA PALVELUKSEEN HALUTAAN 68 MAKASIINI 7 • 2016 4593_.indd 68 21.10.2016 18.03. Metsänhoito ja puuntuottaminen, puukauppa ja puunkorjuu, metsätilan arviointi ja kauppa. Toivelahja voi olla myös asia, jonka haluaisit toteutuvan ensi vuonna. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Metsänomistajan toivelahja Kehrä-huovan suunnittelijaa inspiroi suomalainen metsä. SIIVOOJAA L&T Biowatti Oy on Lassila & Tikanoja Oyj -konserniin kuuluva valtakunnallinen energiaja metsäsektorin palveluyritys. Vai toivotko mieluummin jotain hyvää tapahtuvaksi. Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille palautteesta! JOULU lähestyy ja kaupoissa valmistaudutaan vuoden vilkkaimpaan sesonkiin. Lisätietoja metsäpalvelupäällikkö Heikki Vesteriltä, 050 578 0151. marraskuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Palkinnoksi arvomme kaksi Lapuan Kankureiden sammalenvihreää huopaa. Mikä varuste, laite tai vaikkapa kirja olisi mukava löytää paketista. HAEMME METSÄPALVELUASIANTUNTIJOITA HAEMME METSÄPALVELUASIANTUNTIJOITA Biotalousalan koulutusta Saarijärvellä Metsien hoito ja puunkorjuu, metsänhoitoja puunkorjuupalvelut tai metsäluontopalvelut, energiapuun korjuu tai turvetuotanto ja varastointi, erikoispuiden kaatoja hoitopalvelut sekä metsänhoitotyöt, koneellinen puunkorjuu, lämpölaitoksen käyttö, hoito ja huolto. KERRO myös, mikä tämän lehden artikkeleista kiinnosti sinua kaikkein eniten. VIIME numeron suosituin artikkeli oli ”18 kysymystä syysistutuksesta”. Vastaat Hämeenlinnan-Lahden puunhankinnasta. Arvostamme laajaa metsäalan osaamista sekä hyviä ihmissuhdetaitoja. Tarjoamme paikan energisessä bioenergiayhtiöissä. KIRJOITA toiveesi meille. Entä mikä kiinnosti vähiten. Julkaisemme toivelistan seuraavassa Metsälehti Makasiinissa, jonka yhtenä teemana on juuri metsänomistajan varusteet ja työkalut. Mitä metsänomistaja toivoo lahjaksi. MISTÄ PIDIT
1 1 . n e n i a li t t a m m a n a l a ä s t e M n a n n i k n a h n u u p . HUOMIONOSOITUKSIA Polku omaan metsään metsälehti.fi Met säki rja 69 MAKASIINI 7 • 2016 4593_.indd 69 21.10.2016 18.03. ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j . a s s e m o u S a s s a i g r e n e ä s t e m a j a s s a p u a k u u p a j a t h o j a n i k k r a m n o t s e r o F ä s t e M t a v a t t a k e ll i n e s ä j a j a t s i m o n a n n u k s u u s O o t ti il ä s t e M ö it h y o m e a a o jr a t a j a t s a n n i k n a h n u u p n i p u o r G n i o n u u l u u k n a a t n u k s u u s O o t ti il ä s t e M .t u l e v l a p n o d i o h n o n n o u l a j n ä s t e m ä k e s n a p u a k u u p . t s e r o F ä s t e M ä k e s d o o W ä s t e M , e r b i F . Palkinto myönnettiin Hiltusen ja Walleniuksen työryhmälle, joka on kehittänyt päätöstukijärjestelmiä ja osallistavaa suunnittelua Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelussa. a s a a V , s u t u l u o k a j i k u t n e s i m a ti o h n e e t h u s s a k a i s a a j n i n n y y m u l e v l a p , n o t s o n a r o u s n e d i o ji t n u t n a i s a ä s t e m ä k e s ä t n it s e i v a j it n i o n i k k r a m n e d i u l e v l a p ä s t e m a j n a p u a k u u p , a t n il l a h n e s k u m e k o k s a k a i s a . a s s a a m 3 n i o n a a t n i m i o t n o a ll i n r e s n o K PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsätieteilijöille ansiomitaleita Suomen Metsätieteellinen Seura on palkinnut ansioituneita metsätieteilijöitä. Metsähallitukselle innovaatiopalkinto Suomen Metsätieteellisen Seuran Taksaattoriklubi on myöntänyt innovaatiopalkinnon Metsähallituksen kehittämisasiantuntija Pauli Walleniukselle ja Metsähallituksesta jo eläköityneelle aluejohtaja Veikko Hiltuselle. n e n i m a t t u e t o t a j t y l e t s e jr ä j ,i t n i o t e j d u b n e i s k u u s i a li ti t n i o n i k k r a m : t e s k y t y ll e d E ä y k y k ä k e s a j o ti a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u tl e v o s n ä ä v ä t h e t a tl i o ji k a h e m m ä t y ll e d E -i t n i o n i k k r a m a t s i v ii t k a a j a t s i m a a s o n a l a a a k k n a v e m m a t s o v r A . Palkinto luovutettiin viime viikolla Metsätieteen päivän yhteydessä. Taksaattoriklubin innovaatiopalkinto jaetaan joka kolmas vuosi. Suomen Metsätieteellisen Seuran mitalin saivat yliaktuaari Sini Niinistö Tilastokeskuksesta sekä professori Timo Tokola Itä-Suomen yliopistosta. n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s ti n e l e i k n i s t o u r a a v u j u s s ö y m ä ä t t y ll e d e n e n i m a ti o h s ä k e s k y t s e n e m n ä v ä t h e T . Pronssiset Cajander-ansiomitalit saivat professori Pekka Kauppi Helsingin yliopistosta, professori Jari Kouki Itä-Suomen yliopistosta sekä professori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta. ä t s i s t e m s i y ti s k y n e m o u S t e l o u p s e h ä l ä s n e e t h y t a v a t s i m o a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m 6 1 1 a j a t s e d u u s i a n o k o k u l e v l a p n e d i u l e v l a p n e s ä j n a a m a a t s a v a a ji t n u t n a i s a ä s t e m e m m e a H i a t i k o j ä n i e S a n a k k i a p o t s i m i o t , a ll e e u l a n e ir ii p a t n i k n a h n a s a a V a j n e o j ä n i e S a t s e s i m a a s o u l e v l a p n e e t e it n a a m u u t s a v n a m o t a v u l u u k n ii v ä t h e t n a ji t n u t n a i s a ä s t e m n u l e v l a p n e s ä J . ä ji v ä k ä ll e d e n e d u o l a t o i b n o p u o r G ä s t e M . p u o r g a s t e m ä s t e M , d r a o B ä s t e M , e u s s i T ä s t e M t a v o t e e u l a a t n i m i o t e k ii l n e S . 6 9 n i o n ä ö t s ö li k n e h a j a o r u e a i d r a jl i m 5 il o o t h i a v e k ii l 5 1 2 n e d o u V . 6 u k a h a j t o d e i t ä s i L m o c . n ii v ä t h e t n ii s il o u p i n o m f o t s o m e h t e k a M ä s t e M ä s t e M a a t s a v e S . Metsähallitus käyttää suunnittelussaan kansalaisia ja sidosryhmiä kuulevaa osallistamisprosessia. Parhaillaan on käynnissä Etelä-Suomen luonnonvarasuunnittelu, jonka yhtenä tärkeänä menetelmänä osallistaminen on. a o ti a t a t s il l a jr i k a j a t s il l u u s : a s s e e t t i o s o ä s s e n n e m 6 1 2
Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Yhtiö erotti toissaviikolla yllättäen edellisen toimitusjohtajan Markku Koskisen. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MERKKIPÄIVÄT Koskisen Oy Puujalosteita valmistavan Koskisen Oy:n väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi on nimitetty viimeksi Pöyryn rahoitusja talousjohtajana toiminut Jukka Pahta. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. 2016 ??/?. Jouni Mäkelä, Metsänhoitoyhdistys Karhun valtuuston jäsen, Jämijärvi 10.11. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Emoyhtiö Koskitukki Oy:n hallitus toivoo löytävänsä uuden vakinaisen toimitusjohtajan ensi kesään mennessä. NIMITYKSET Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 10.11. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Seppo Immonen, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsuri, Savonlinna (matkoilla) 9.11 Anna-Kaisa Immonen, Metsänhoitoyhdistys Karhun hallituksen varapuheenjohtaja, Hämeenkyrö 50 VUOTTA 1.11. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Leevi Heikura, Suomen metsäkeskuksen metsänja luonnonhoidon asiakasneuvoja, Kajaani (matkoilla) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. MAKASIINIRISTIKKO 7 Palkinnot Makasiinikryptosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Raija Collander, Pori, Matti Alasaarela, Yli-Olhava ja Reijo Kuitti, Töysä Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Jukka Viherlaakso, agrologi, metsuri, Lieto (Mtk Lusto, perhepiirissä) 60 VUOTTA 1.11. 2016 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 69 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 76 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 73 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 38 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Simo Vehmaa, Metsänhoitoyhdistys LounaisHämeen valtuuston jäsen, Urjala 8.11. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 7”. 2016 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA Makasiinikrypto 6, oikea ratkaisu 4592_.indd 71 21.10.2016 17.58. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. 70 VUOTTA 6.11
Parhaaksi ideaksi raati valitsi sukupolvenvaihdosta helpottamaan tarkoitetun Metsäpolvi-palvelualustan. OP kokosi lokakuun puolivälissä 50 eri alojen opiskelijaa ”palvelumuotoiluhackathoniin”, eräänlaiseen aivoriiheen, jossa tehtävänä oli tuottaa ideoita digitaalisista palveluista metsänomistajille. Siksi ne ovat tavanomaisempia ja vähemmän kiinnostavia kuin jalojen lehtipuiden erikoisuudet. Uhanalaisuuden ja monimuotoisuuden tarkastelu taas nostaa esiin harvinaiset ja niukat lajit. 72 MAKASIINI 7 • 2016 4581_.indd 72 21.10.2016 17.59. Hänen lisäkseen voittajatiimiin kuuluvat Anna Valaja, Kati Kumpulainen, Niko Pöllänen, Perttu Lähteenlahti ja Veini Tuominen. Itse asiassa voisimme katsoa happamalla kuorella viihtyvien jäkälien olevan erikoistuneempia, paremmin vaikeisiin olosuhteisiin sopeutuneita kuin jalojen lehtipuiden ”hienot” jäkälät. Jalopuiden merkitys monimuotoisuuden ylläpidossa korostuu siksi, että niitä on vähän. Kaikkien käytössä olisi sama tieto metsän arvosta ja erilaisista vaihtoehdoista. Haavan kuori poikkeaa jo niin paljon edellisistä, että sen jäkälälajisto on aivan erilainen. FINANSSIRYHMÄ OP on jakanut Vuoden metsävaikuttaja -palkinnon kuuden opiskelijan ryhmälle, joka ideoi sukupolvenvaihdoksia helpottavan digitaalisen palvelun. Kuoren ominaisuudet, rakenne, uusiutumistapa ja kemiallinen koostumus, vaikuttavat siihen, millaiset jäkälät viihtyvät kuorella. Se ei ole merkillistä eikä poikkeuksellista: jokaisella puulajilla on omia seuralaislajejaan. Yhden kuusikon tai männikön kaataminen ei heilauta monimuotoisuutta mihinkään, mutta yhden jalavametsikön – tai joskus yhden jaTEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN METSÄLUONNON monimuotoisuudesta puhuttaessa muistetaan aina korostaa jalopuiden merkitystä. Se on meillä lähinnä puistojen laji, koska jalopuumetsiä on niin vähän. Itse asiasOnko harvinainen hieno. Vanha haapa tarjoaa kasvupaikan muutamille sammalillekin. Männyn, kuusen ja koivujen kuori on hapanta, samoin latvuksesta huuhtoutuva sadevesi. Isorustojäkälä saarnen rungolla. Koska sormipaisukarve ja harmaaröyhelö ovat yleisiä, näemme niitä jokaisella metsäretkellä. Kullakin jalopuulla elää koko joukko omia, juuri sille erikoistuneita lajeja. Verkkopalveluideasta Vuoden metsävaikuttaja Vuoden metsävaikuttaja -palkinnon voittajatiimiin kuuluvat Helinä Poutamo, Veini Tuominen, Niko Pöllänen, Perttu Lähteenlahti, Anna Valaja ja Kati Kumpulainen. Siksi niiden päällysvieraslajisto on erilainen, ”jalompi” tai ”vaateliaampi” kuin metsäpuiden. ”Idea syntyi keskustelussa sukupolvenvaihdostilanteessa olevan metsänomistajan kanssa”, kertoo Helinä Poutamo. Sinne voisi koko perhe kirjautua ikään kuin ”saman pöydän äärelle” suunnittelemaan sukupolvenvaihdosta. PILKKEET sa meidän yleisillä metsäpuillamme – koivulla, kuusella, haavalla ja männyllä – on jopa enemmän seuralaislajeja kuin vaikkapa vaahteralla tai lehmuksella. Omia seuralaisia jalopuilla on niin lehtien purijoissa, rungon jäytäjissä, juurija loissienissä, mutta myös kuorella elävissä päällysvieraissa. Kuoren samanlaisten ominaisuuksien vuoksi männyllä, kuusella ja koivulla on koko joukko yhteisiä jäkälälajeja. Tammen, jalavien, saarnen ja vaahteran kuori poikkeaa kasvupaikkana metsäpuittemme kuoresta. lavankin – kaataminen voi hävittää seudulta monta lajia
09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 771 (lt/15) Painopaikka Paperit Forssa Print 2016 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 LISÄKSI: Näin tunnistat luontokohteet Uusi metsänomistaja Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 8/16 ILMESTYY 8.12. 09 315?49?842 Katja Raninen (perhevapaalla) Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?873 050 389 0590 Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Pasi Myllymaa p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 84. Metsänomistajan lahjatoiveet Mitä kannattaa toivoa ja mitä harkita SH U TT ER ST O CK IM AG ES 4591_.indd 73 21.10.2016 17.24. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 10.11. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 3099717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p
Itse käyn tuotteet vielä lopuksi läpi hiomasienellä, polttomerkkaan ne, öljyän puupinnat, pyyhin pölyt ja laitan pakkauksiin. Koulutukseltani olen teollinen muotoilija ja ravintolakokki. Hilja Nikkanen viimeistelee Sola-suodatinpussitelineitä työhuoneellaan. Ihmisillä on kauniita avokeittiöitä ja hienoja kahvinkeittimiä pöytätasoilla, joten miksi suodatinpusseja aina piilotellaan. TUOTE JA TEKIJÄ Sola-suodatinpussiteline valmistetaan kotimaisesta koivusta. Solan materiaaliksi valikoitui koivuviilu. Sillä on kysyntää myös ulkomailla. Solassa käytetty koivuviilu tulee Koskisen Oy:ltä, viilujen muotoonpuristuksen sekä aihioiden leikkauksen ja hionnan tekee Formesa Oy. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI ”PYÖRITTELIN pari vuotta mielessäni, millainen olisi hyvä suodatinpussiteline. Yrityksen pyörittäminen lähti harrastuksesta, mutta nyt siitä voisi olla päätyöksikin. Lähes kolmannes tuotannosta viedään Kanadaan, Isoon-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin, kyselyitä on tullut myös Aasian suunnalta.” SUODATINPUSSIT ESILLÄ Hilja Nikkasen pyörittämä yritys valmistaa koivuviilusta suodatinpussitelineitä. Se helpottaa tuotteen puhtaanapitoa ja tuo siihen kontrastia. Mietin, voisiko se olla esillä silloinkin, kun on vieraita kylässä. Esimerkiksi myyjäisissä, missä ihmiset saavat itse valita, minkä kappaleen ostavat, moni haluaa oksankohtia ja värivaihtelua. Sola-suodatinpussitelineen muoto syntyi sattumalta, kun ideoimme sitä mieheni Teemu Karhusen kanssa. Taivuttelimme paperinja pahvinpaloja, ja mieleen juolahti, että teline voisi olla kuin väärinpäin käännetty suodatinpussi. Koivuvaneri on perisuomalainen materiaali, mutta siitä saa modernejakin tuotteita. 74 MAKASIINI 7 • 2016 74 MAKASIINI 7 • 2016 4590_.indd 74 21.10.2016 17.39. Valmistamme Solasta välillä täyspuisia versioita, mutta perusmallissa on ohut valkoinen muovipinnoite. Halusin, että se sopii yhteen mieheni suunnitteleman koivuvanerisen Kapu-kahvimitan kanssa. Maailmalla on alettu juoda espressokahvin sijaan suodatinkahvia, ja varsinkin Solalla on kysyntää myös ulkomailla. Solaa ja Kapua markkinoin Hile-tuotemerkin alla. Kaikki eivät pidä oksankohdista, joten jälleenmyyjille ja verkkokauppaan täytyy toimittaa tasalaatuisia tuotteita
Kirjan kuvat kertovat kiihkeistä metsästystilanteista ja hienoista tunnelmista. Tällaista ruoanlaiton pitäisi olla! Reseptien innoitusta on haettu kaikkialta maailmasta, mutta myös pohjoisen luonnon antimet pääsevät samaan pataan. Näitä makuja et löydä muualta – ja tuskin tulet itse ajatelleeksi! Hinta 36 € Suomalainen metsästys – linnuista suurriistaan Jere Malinen ja Veli-Matti Väänänen Teos kertoo kattavasti kaikkien Suomen riista eläinten metsästyksestä ja nostaa näkyvästi esille viime vuosien metsästyslainsäädännön uudistukset aina hanhenpyynnin rajoituksista biologisesti kestävään suden metsästykseen. Kokenut ruotsalaiskokki näyttää, että savustamisesta on siihen ja moneen muuhun. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Savua, soppaa ja saalista Savustus Johan Åkerberg Mökkiranta, leppäsavu ja itse pyydetty kala – siinä lienee perinteikkäin ja monelle rakkain tapa savustaa ruokaa. Tiesitkö, että savustamalla voidaan valmistaa jopa makeita jälkiruokia. Kaikki ainekset sekoitettaisiin, ruoka valmistettaisiin ja olisi nautittavissa sellaisenaan. Hinta 28 € 4589_.indd 75 21.10.2016 18.49. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Hinta 42 € Samassa padassa Mette Ankarloo Eikö olisi kätevää, jos ruoka valmistuisi yhdellä ainoalla astial la – ja yhteen ainoaan astiaan
300,00 € 259,• Modernit ja kulutusta kestävät • Takki joustavalla sisäosalla sekä tuuletusaukoilla, heijastinnauhat • Viiltosuojatut avohaalarit monipuolisin taskuin Viiltosuojaluokka 1 (= 20 m/s) 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 8,4 kg STIHL 2-MIX RAIVAUSSAHA FS 410 C-EM K • 4147 200 0220 • Sh. 889,00 € 799,ErgoStart M-Tron ic moottor inohjaus Metsalehti_Makasiini_2016_10_27.indd 1 12.10.2016 12:39:08 4588_.indd 76 21.10.2016 18.50. MUISTA AINA METSÄTÖISSÄ STIHL www.stihl.. 50,2 cm 3 3,0 kW / 4,1 hv 4,9 kg 32 cm MOOTTORISAHA MS 261 C-M • 1141 200 0508 • Sh. 799,00 € 699,M-Tronic Ammat tilaisten suosikk i Tarjoukset voimassa 13.11.2016 asti FUNCTION ERGO VAATEPAKETTI Sh