Metsälehti 20/2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 7/2 01 8 8. MARRASKUUTA • NUMERO 7/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Sellubuumi vauhdittaa puuntuontia • Myyrähuippu tulossa • Akustiikka kuntoon puukuiduilla PIKATESTI KEINOVALOSSA TAIMIKKOON VAIKUTTAJA JOHANNA BUCHERT HALUAA LISÄÄ TUTKIMUSTA Oksmanit viihtyvät hankintasavotalla HANKINTATYÖ PUUSTA TEHTY VEISTÄ OMA SÄRÄ Viimeiset mohikaanit TE EM A : H A N KIN TA TY Ö 6317_.indd 1 6.11.2018 18.32
– 28.2. METSÄN TAHDON OLLA. Metsän Edustajistovaalit 2019 Ehdokasasettelu 1.2. 6318_.indd 2 6.11.2018 18.32. Sinustako uusi edustajamme. TULE RAKENTAMAAN MAAILMAN PARASTA METSÄÄ – NYT ON OIKEA HETKI HARKITA EHDOKKUUTTA Metsä Group on suomalaisten metsänomistajien omistama metsäyhtiö, joka näyttää maailmalle metsäteollisuuden tulevaisuuden suuntaa. Lähde mukaan rakentamaan maailman parasta metsäyhtiötä suomalaisille metsänomistajille. Meidän Metsässä jäsenten korkeinta päätäntävaltaa käyttävät edustajistovaaleilla valitut tavalliset metsänomistajat eli Metsäliitto Osuuskunnan jäsenet. Tutustu ennakkoon: METSAVAALIT.FI Kuvassa muraalitaiteilija David Popan puupohjaiselle, biohajoavalle materiaalille tekemä ympäristötaideteos ”Meidän metsä”
Säilötystä lumesta tehty ensilumenlatu on tiistaina (30.10.) pakkasyön jälkeen ahkerassa käytössä heti aamulla. METSÄ NYT Latu mutkittelee mäntymetsässä Vuokatissa Kainuussa. KUVA: KIMMO RAUATMAA 6380_.indd 3 2.11.2018 15.38. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
74 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Hankintatyö palaa 6 METSÄNOMISTAJA: Kahden tieteilijän metsä 12 UUTISET: Metsänomistajan eläkevakuutukset syyniin 13 METSÄTYYPPI: Mistä aiot lobata ensiksi, Stefan Sundman. Teema: Hankintahakkuut 20 Viimeiset mohikaanit 30 RAHAPUU: Jaakon taikapapu Oma metsä 32 24 kysymystä metsänhoidon termeistä 35 PIKATESTI: Pitkät päälle ja metsään 36 TIE METSÄNOMISTAJAKSI: Ostopalvelut tutuiksi 38 TUTKIMUS: Kuusentaimien kasvu kiihtynyt 41 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Kasvaa se tammikin 42 PERINTÖMETSÄ: Huomioi yhteisalueosuudet NRO 7 8.11.2018 M AT IA S H O N KA M A A EL SE KY H Ä LÄ 4 MAKASIINI 7 • 2018 4 MAKASIINI 7 • 2018 6408_.indd 4 2.11.2018 14.28. 14 Länsi-Suomeen luvassa myyrätuhoja 16 MARKKINAT: Selluhuuma lisää kuitupuun tuontia 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Harvennusleimikkoa lihotettiin päätehakkuulla 18 Tila-arvioissa laatu vaihtelee 19 VERKOSTA: Mitä tehdä perintömetsälle. 20 s. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI s
Varsinkin jos kaupasta sopii etukäteen ja puiden luovutuksen saa järjestettyä kevättalven ruuhka-ajan ulkopuolelle, hankintapuu on hyvin haluttua. Kuten metsänomistajia myös hankintahakkaajia on monenlaisia. 74 s.60 44 KYSY POIS: Kävisikö kontorta. Kuinka moni metsänomistaja tekee niitä ja kuinka paljon. Toistaiseksi määrää voi vain arvailla. Metsän saa mieleiseensä kuntoon ja käden jälki näkyy, toisin kuin monessa muussa nykyajan työssä. Hankintapuuta liikkuu markkinoilla monenlaista, ja pääasiassa se on metsänhoitoyhdistysten korjaamaa. Tähänkin saadaan pian selvyys, kun metsänomistajien omatoimisuutta tutkitaan ensi vuonna tehtävässä laajassa kyselytutkimuksessa. HANKINTATYÖ PALAA 5 MAKASIINI 7 • 2018 6408_.indd 5 2.11.2018 14.28. Todennäköisesti tänä syksynä hakkuilla ahkeroi hankintamiehiä ja -naisia enemmän kuin pitkään aikaan. Toimittaja Mikko Häyrynen kävi tapaamassa hankintahakkaajia eri puolilla Suomea. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Pääkirjoitus s. Toisessa ääripäässä ovat kuntoilijat ja harrastajat, toisessa taas omalla motolla urakoivat puuntuottajat. Kuitupuulla on hyvä kysyntä, ja ostajat suorastaan rohkaisevat metsänomistajia hakkuille. MARRASKUUTA • NUMERO 7/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Sellubuumi vauhdittaa puuntuontia • Myyrähuippu tulossa • Akustiikka kuntoon puukuiduilla PIKATESTI KEINOVALOSSA TAIMIKKOON VAIKUTTAJA JOHANNA BUCHERT HALUAA LISÄÄ TUTKIMUSTA Oksmanit viihtyvät hankintasavotalla HANKINTATYÖ PUUSTA TEHTY VEISTÄ OMA SÄRÄ Viimeiset mohikaanit TE EM A : U U D ET TE KIJ ÄT Tämän numeron kannen kuvasi Matias Honkamaa JO RM A LU H TA SUOMEN METSISTÄ tilastoidaan hämmästyttävä määrä asioita, mutta aivan kaikkea ei meilläkään tiedetä. Eri lähteistä voi kuitenkin päätellä, että hakkuita tekeviä metsänomistajia on yli 10 000 ja heidän tienvarteen toimittamaansa puuta miljoonia kuutiometrejä. Yksi sokeista pisteistä liittyy hankintahakkuisiin. Bonukset ovat kuitenkin hyvät. 46 KOEAJOSSA: Volkswagen Amarok 50 VAIKUTTAJA: Johanna Buchert 56 KOLUMNI: Ilmasto-oppia maallikolle Luonnosta 59 ENNEN NYT: Tuhkalla kasvanut 60 LUHTA: Retki hiljaisuuteen 64 TAPION PÖYTÄ: Pitkään kypsennetty paisti 66 KÄSIN TEHTY: Paistoastia haapapölkystä 69 KIRJAT: Lennokkaasti lobaamisesta 70 MAKASIINIRISTIKKO 72 PILKKEET: Murkinaa jälkeläisille 74 TUOTE & TEKIJÄ: ”Täällä on hyvä lumir” M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 7/2 01 8 8. Toimittaja Liina Kjellberg kertoo, mitä Luonnonvarakeskuksen uusi johtaja Johanna Buchert ajattelee asioista. Hankintapuun hinta on noussut, mutta metsässä pitää silti olla ahkera, että työstä jää jotain käteen. Uusi tilanne tarjoaa houkuttelevan tilaisuuden metsätalousyrittäjyydelle. Heistä yksi tiivistää sivulta 20 alkavassa jutussa tämän syksyn tunnelmat hyvin: ”Tämmöisenä kauniina päivänä mäntykankaalla tehdä kuitupöllejä, voiko mukavampaa olla.” Sillä välin kun hankintahakkaajat ovat paiskineet töitä, Suomen metsien hakkuista ja hiilinieluista on väitelty kiivaasti. Haastattelu alkaa sivulta 50
TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT JOHANNA KOKKOLA 6 MAKASIINI 7 • 2018 6 6343_.indd 6 2.11.2018 15.34. METSÄNOMISTAJA KAHDEN TIETEILIJÄN METSÄ Professorit Annika ja Jyrki Kangas hoitavat metsiään monimuotoisesti, kannattavuutta unohtamatta
777 MAKASIINI 7 • 2018 6343_.indd 7 2.11.2018 15.34
J ännittää. Pariskunta käy harrastusmielessä säännöllisesti katsomassa myytäviä metsäpalstoja ja tekee tarjouksia. ”Metsärahastot tuntuvat olemaan hanakoita ostamaan aika pieniäkin palstoja ja kovaan hintaan, mikä on yllättävää”, Jyrki Kangas sanoo. ”Kun on metsää, niin tuleepa edes vähän liikuttua”, Jyrki Kangas lisää ja sytyttää samalla nuotion antamaan lämpöä kylmää viimaa vastaan. ”Viimeksi tarjosimme viisi prosenttia enemmän kuin hintapyyntö oli, mutta olimme silti vasta viidensiä tarjouskilpailussa. Koirat ovat osa Kankaiden nykyistä ydinperhettä, sillä pariskunnan 30ja 28-vuotiaat pojat eivät asu enää kotona. Ostosreissuilla mukaan on tarttunut viisi palstaa, yhteensä 110 hehtaaria. Tänäkin vuonna tarjouksia on tehty jo viisi, mutta yksikään ei tärpännyt. Metsää Kankaat alkoivat hankkia vasta kolmisen vuotta sitten muutettuaan pääkaupunkiseudulta takaisin opiskelukaupunkiinsa Joensuuhun. Kankaiden ympärillä pyörivät lintukoirat, gordoninsetteri Metu ja englanninsetteri Hese, vingahtele”Aina on ihmisiä, jotka kaipaavat pakkovaltaa ja haluavat pakottaa muut toimimaan oman ajatuksensa mukaan.” Lieksa Lounametsä Haapajärvi Ranua Joensuu vat tyytyväisinä. Niiden kuonot haistavat alituiseen ihania metsäkanalintujen tuoksuja. Erehdys. Ensireissullaan Hese (kiinnipitoaikana hihnassa) jopa löysi kokonaisen teerenpesän. Edessä avautuu paitsi upea pohjoiskarjalainen vaaramaisema, myös tuhannen taalan mahdollisuus kuulla joensuulaisen metsätieteiden professoripariskunnan näkemyksiä metsänhoidosta ja sen nykytilasta. 8 MAKASIINI 7 • 2018 6343_.indd 8 2.11.2018 15.34. ”Minusta me ollaan kuin kuka tahansa metsänomistaja”, Annika Kangas sanoo. Kumppareiden alla jököttävän, Lieksan Salonkylässä sijaitsevan 19-hehtaarisen palstan Kankaat hankkivat runsas vuosi sitten. Ja kukapa tietää, jos Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori An nika Kangas ja Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas hoitavat tätä metsäpalstaansa jonkinsorttisena huipputieteellisenä koealana... Metsän pitää olla sijoitus”, täsmentää Jyrki Kangas, joka ennen professuuriaan oli Metsähallituksen pääjohtaja. Emme olleet lähelläkään saada palstaa”, metsän arviointiin ja inventointiin erikoistunut Annika Kangas muistelee. Annika ja Jyrki Kankaan palstat sijaitsevat kodin ja kesämökin välisellä alueella. Paikka viehätti upean kallionsa ja runsaiden linnustusmahdollisuuksiensa puolesta, mutta myös sijainti oli sopiva Lieksan kesämökin ja Kontiolahden kodin välissä. Mahdollinen uusi palsta saisi sijaita samoilla nurkilla. Syy ei ole suinkaan ollut hinnasta tinkiminen, vaan palstojen hinnan karkaaminen käsistä. ”Kuitenkin tämän pitää olla taloudellisesti mielekästä
Kannattaa aina käydä itse paikan päällä katsomassa tai pyytää joku omasta puolesta käymään. Siinä he kertoivat, kuinka kuidun alhainen hinta ja kohonneet taimikoiden perustamisja hoitokustannukset saivat heidät valitsemaan eräässä leimikossaan poimintahakkuut ja voimakkaan yläharvennuksen avohakkuun sijaan. ”Ihan aluksi sanon, ettemme ole sen puoleen jatkuvan kasvatuksen kuin avohakkuidenkaan puolestapuhujia tai vastustajia. ”Ei ne tyhmiä ole. Jälkimmäinen kun olisi tuottanut taloudellisesti huonomman lopputuloksen. Toinen menetelmä koetaan pahana ja yritetään se pakolla kieltää. Käytä paikallistuntemusta. Kyse on kuitenkin siitä, että metsänomistajalla itsellään täytyy olla päätösvalta ja vaihtoehtoja mahdollisimman pitkälle.” Juhannuksen tienoilla istutettu kuusentaimi on jaksanut kasvaa kuivuudesta huolimatta. 3. 9 MAKASIINI 7 • 2018 6343_.indd 9 2.11.2018 15.34. Säästöpuu kuusikon siimeksestä löytynyt noro on toinen tämän palstan luonto kohteista. Jotenkin ne laskevat sen eri tavalla kuin me”, hän jatkaa. fi-palvelussa on arvokasta tietoa omista kuvioista, älä luota kritiikittömästi tietoihin ja laskelmiin. Vaikka esimerkiksi Metsään. Kankaat muistuttavat, että hakkuuja hoitotavan valinta on aina kiinni muun muassa lähtötilanteesta, metsänomistajan tavoitteista ja hinnoista. Kankaiden vinkit 1. On avohakkuu tai jatkuva kasvatus. ”Toisella palstalla katsoimme, että voisiko siellä tehdä yläharvennuksen, mutta tulimme siihen tulokseen, että avohakkuu tehdään”, Annika Kangas lisää. En tiedä, miksi se on metsäasioissa taas nostamassa päätään. Pois mustavalkoajattelusta Laskea Kankaat totisesti osaavat. Nykykeskustelussa Jyrki Kangas aistii hienoisen kaipuun pakkovaltaan: asiat ovat joko tai. Halusimme vain tuoda esiin, ettei näillä hintasuhteilla ole mikään ihme, jos jatkuva kasvatus valtaa alaa”, Jyrki Kangas selittää. 2. Mikähän järki siinä on. Älä ole ehdoton, vaan hyödynnä laajasti metsänhoidon vaihtoehtojen kirjoa. Vuosi sitten he herättivät kuhinaa metsäpiireissä Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistulla mielipidekirjoituksellaan. Niillä on omat laskentaperiaatteet ja päätöskriteerit. ”Aina on ihmisiä, jotka kaipaavat pakkovaltaa ja haluavat pakottaa muut toimimaan oman ajatuksensa mukaan. Älä luule itse tietäväsi kaikkea. On vain hyvä, että metsänomistajalla on laaja keinovalikoima käytössään, kun hän miettii metsänkäsittelytapoja ja hakkuita
Annika Kangas . ”Kuidusta viisikin euroa enemmän vaikuttaisi useimmilla kohteillamme niin, että tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus olisi kiinnostavampi vaihtoehto”, Jyrki Kangas kertoo. Kotoisin Satakunnasta. . Harrastuksina koirien koulutus, valokuvaus, lukeminen, liikunta metsässä ja kaikenlaisten kukkien kasvatus. Erityisaloina metsän arviointi, metsäinventointi, tiedon arvo ja metsäsuunnittelu. . Työskenteli aikaisemmin muun muassa Metsähallituksen pääjohtajana sekä UPM:n metsätalousjohtajana. Kolmessa vuodessa Kankaat ovat ehtineet istuttamaan ja heinäämään sekä hoitamaan taimikoita ja pärisyttämään raivaussahaa. 10 MAKASIINI 7 • 2018 6343_.indd 10 2.11.2018 15.34. Harrastaa kalastusta, linnustamista ja koirien koulutusta. Syntynyt vuonna 1965. Viime juhannuksena istutetuista taimista osa näyttää kärsineen kuivuudesta. Kaksivuotias metsästys kokeissa palkittu kanakoira Hesekiel tietää, että isäntäväen repusta löytyisi makkaraa maistettavaksi. Toisaalta varsinkin metsänrajassa näkyy myös virkeitä luonnontaimia. Kuinka paljon enemmän sen olisi pitänyt olla, että isomman aukon tekeminen olisi kannattanut. Kotoisin Satakunnasta. Metsätieteiden tohtori Joensuun yliopistosta vuonna 1992. ”Montakohan päivää siihen meni, kun vedettiin nauhoja leimikon ympärille ja puu puulta arvottiin, vieläkö tämä otetaan mukaan vai jätetäänkö pois”, Annika Kangas muistelee. Jyrki Kangas . Työskennellyt aikaisemmin muun muassa professorina Helsingin yliopistossa. . Maatalousja metsätieteiden tohtori MMT Joensuun yliopistosta. . Tutkimusprofessorina Lukessa. Ja tokihan professoripariskunta osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan palstojensa hoitotöihin. Kankaat käyvät palstoillaan vähintään joka viikonloppu juoksuttamassa ja kouluttamassa koiriaan ja katselemassa metsäomaisuuttaan. Leimikonkin he tekivät viime vuonna itse, mutta siihen hupeni yllättävän kauan aikaa. Paikallistuntemus välttämätöntä On aika jättää nuotion lämpö ja siirtyä katsomaan vajaan sadan metrin päässä sijaitsevaa männylle viime kesänä istutettua aukkoa. . Syntynyt vuonna 1962 Harjavallassa. Metsäbiotalouden professori Itä-Suomen yliopistossa. Syksyllä ohjelmaan kuuluu myös sienestys ja Jyrkillä metsäkanojen jahtaaminen. . Entä se kuidun matala hinta
Annika Kangasta puolestaan on työllistänyt muun muassa vastikään valmistunut valtakunnan metsien inventointi VMI. Eli että onko esimerkiksi pylvästukkia ja minkä kokoisia tukkeja kohteesta saisi tehtyä. Jos öljyä vain pumpataan ja työnnetään lisää hiiltä ilmaan, niin se pysyy siellä vuosisatoja”, Jyrki Kangas jatkaa. Mitä mieltä professorit ovat polttavasta teemasta, varsinkin metsien hiilinieluista. Näistä otettiin joskus yhteen, mutta ei nyt viime aikoina. Vaikka palstat ovat maantieteellisesti lähellä kotia, professorien työ vie pariskuntaa säännöllisesti ympäri maata ja vähintään Eurooppaa. Eikö maailma ala jo inventoinnin puolesta olla valmis, kun Metsäkeskuskin on pian ehtinyt laserkeilata koko Suomen metsät. Öljypohjaiset. Löydät metsänhoitotöille tekijät! 11 11 11 MAKASIINI 7 • 2018 6343_.indd 11 2.11.2018 15.34. Nykyisellään ollaan aika paljon samaa mieltä asioista”, Annika Kangas päättää. ”Metsäteollisuudella olisi käyttöä vieläkin tarkemmalle tiedolle. www.metsään.fi Tarkista luontokohteet. Euroopan uuden biotalousstrategian myötä metsäbiotalous on Kankaan mukaan kovassa nousukiidossa. Esimerkiksi jos tuo takana oleva männikkö hakattaisiin, niin teollisuus haluaisi tietää tarkalleen, millaisia runkoja siellä on, ilman että kenenkään tarvitsee käydä siellä arvioimassa”, Annika Kangas selittää. Ja siitä, kannattaako puiden kasvua ennustaa puuvai metsikkökohtaisilla kasvumalleilla. ”Lineaarisen optimoinnin...”, puoliso Jyrki aloittaa. Jyrki Kangas tuli metsäänkin lähes suoraan Hollannin Wageningenistä. ”Nyt meidän pitäisi pystyä monitoroimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia, että kuinka se näkyy Suomen metsissä.” Apropoo ilmastonmuutos. Siinä mielessä ollaan vähän kuin etämetsänomistajia”, Jyrki Kangas selittää. ”Hyödyllisyydestä. Näin yritykset voisivat päättää, mille sahalle tukit kannattaa kuljettaa ja miten ne pitäisi katkoa, jotta niistä saisi parhaan taloudellisen tuloksen. n Voita TONNILLA metsäpalveluja Kirjaudu metsänomistajana ja vastaa kyselyymme: Miten sinä asioit Metsään.fi-palvelussa. Jätä puukaupan tarjouspyyntö. Se on silloin nollasummapeliä Jos halutaan oikeasti rajoittaa hakkuita, niin pitäisi pyrkiä vähentämään puupohjaisten tuotteiden kysyntää ja kulutusta, mutta se onkin sitten vaikeampi nakki”, Annika Kangas sanoo. ”Kyllä me ollaan joskus otettu yhteen aika lujasti tieteellisistä kysymyksistä”, Annika Kangas paljastaa. Paluumatkalla nuotiolle herää mieleen vielä yksi kysymys: kuinka kaksi saman tieteenalan professoria on mahtunut yhteiseen huusholliin yli 30 vuoden ajan. ”Vaikka meillä on metsäalan koulutuksia kuinka, niin sitten kun tullaan paikallistuntemusta vaativiin juttuihin ja puukauppa-asioihin, niin emme me niitä hallitse. Ilmoita metsänkäytöstä, Kemerasta, hirvivahingoista, metsänhoitotöistä. ”Kysyntä kasvaa, kun elintaso kohoaa Intiassa ja Kiinassa. Mitkä sitten ovat vaihtoehdot paperille ja puupohjaisille tuotteille. ”Jos Suomessa rajoitetaan hakkuita, niin huonoimmassa tapauksessa teollisuus ostaisi puuta vaikkapa Ruotsista, jossa hakkuisiin suhtaudutaan myönteisemmin. ”Vaikka meillä on metsä alan koulutuksia kuinka, niin sitten kun tullaan paikallis tuntemusta vaativiin juttuihin ja puu kauppaasioihin, niin emme me niitä hallitse.” Usein Kankaat turvautuvat ulkopuoliseen apuun metsätöissä ja ostavat palveluja paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä. Silloin pitää pyytää apua heiltä, jotka osaavat käytännön asiat ja markkinatilanteen. Vastauksia vaikeisiin kysymyksiin Etämetsänomistaja on osuva termi Kankaille
Tulot perustana Metsänomistaja on velvollinen ottamaan myel-vakuutuksen, jos metsästä saatavat tulot nousevat vuosittain vajaaseen 4 000 euroon. Jos mukaan ei lasketa metsää omistavia maanviljelijöitä, on vakuutus noin 3 000 metsänomistajalla. Etelä-Suomessa metsänomistajan vakuutusvelvollisuus on selvitettävä, jos hänellä on vähintään 50 hehtaaria metsää. ”Haarukoimme verottajalta saatavien tietojen pohjalta ne metsänomistajat, jotka täyttävät vakuuttamisen ehdot ja olemme heihin yhteydessä puhelimitse. Lisäksi metsäsAJASSA Metsänomistajien eläkevakuutukset syyniin Suurten metsätilojen omatoimiset metsänomistajat ovat velvollisia ottamaan myel-vakuutuksen. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SUVI ELO MAATALOUSYRITTÄJIEN eläkelaitos (Mela) ryhtyy selvittämään, miten kattavasti metsänomistajat maksavat lakisääteistä myel-työeläkevakuutusta. Omat metsät sijaitsevat Pirkanmaalla. Metsänomistajalla tulee olla maatalousyrittäjän eläkelain mukainen vakuutus, jos hän omistaa keskimääräistä enemmän metsää ja hoitaa metsiään omatoimisesti. Alkuvaiheessa tavoitteena on olla yhteydessä 250– 300 metsänomistajaan”, sanoo Melan asiakas-, hyvinvointija korvauspalveluiden johtaja Antti Huhtamäki. 12 MAKASIINI 7 • 2018 12 MAKASIINI 7 • 2018 6378_.indd 12 2.11.2018 14.32. Se, miten paljon työtuloa metsänomistajalle kertyy, lasketaan eri tavoin eri puolilla maata. Huhtamäen tuntuma on, että suurella osalla metsänomistajista, joilla myel-vakuutus kuuluisi olla, ei sitä ole. Turussa asuva Heikki Mäkelä käy usein sauvakävelemässä kotinsa lähellä olevalla ulkoilualueella. Tulot arvioidaan metsähehtaarien ja metsässä tehtyjen töiden perusteella. Harvalla sellainen kuitenkaan on. Mäkelä on ollut pari vuotta eläkkeellä palkkatyöstään mutta maksaa edelleen metsänomistajien myeleläkevakuutusta. Esimerkiksi Keski-Suomessa työtuloa karttuu reilut 50 euroa ensimmäisiltä 150 hehtaarilta ja noin 25 euroa seuraavilta 350 hehtaarilta. Keski-Suomessa raja on 75 hehtaaria, Pohjois-Suomessa sata hehtaaria
Osa myös katsoo, ettei metsä ole vanhuuden turva vaan sijoitusomaisuutta. Metsänhoitotöitä tekeville se on kuitenkin edullinen tapa saada lisäeläketurvaa.” MTK:ssa on Hakkaraisen mukaan panostettu tänä vuonna myel-vakuutuksesta tiedottamiseen. Jos vakuutettu on muussa palkkatyössä, tulee myel-eläke palkkatyöstä saadun eläkkeen päälle. ”Tässä on ollut kaikenlaista metsänhoitoa ja puunmyyntiä. Samoilla linjoilla on MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. ”Monet metsänomistajat näkevät myel-vakuutuksen todennäköisesti ylimääräisenä menona. Viestiä on viety metsänomistajille sekä suoraan että metsänhoitoyhdistysten kautta. Mistä aiot ensiksi lobata. Esimerkiksi puukaupassa tarvitaan aina asiantuntijaa, joka käy metsässä. Lisäksi meidän on osallistuttava aktiivisesti metsäpolitiikkaan. MYEL-VAKUUTUS › pakollinen keskimääräistä enemmän metsää omistaville ja metsiään omatoimisesti hoitaville › voi ottaa myös vapaaehtoisesti › tuo muun muassa vanhuuseläke-, työkyvyttömyysja tapaturmaturvaa › 18–67-vuotiaille › verovähennyskelpoinen sä tehdystä työstä kertyy työtuloa sata euroa päivässä. Melalla on periaatteessa mahdollisuus pakkovakuuttaa metsänomistajia. Olen hiihtosuunnistuksen viestimaailmanmestari vuodelta 1992. Metsätyyppi 1 Millainen tausta sinulla on. Yritämme kovasti hankkia uusia nuoria jäseniä ja olemmekin siinä onnistuneet. ”Myel-vakuutuksella vakuutetaan työpanosta, ei metsäpinta-alaa. Halutessaan vakuutuksen voi tosin ottaa, vaikka ehdot eivät täysin täyttyisikään. Olisi myös tärkeää, että kaikki meidän sopimusalamme ymmärtäisivät palkata tarpeeksi ihmisiä töihin. Lisä eläkkeeseen Turussa asuva metsänomistaja Heikki Mäkelä otti myel-vakuutuksen vuonna 2005. Kuka: Metsäalan asiantuntijat ry:n puheenjohtaja Stefan Borgman. Vapaa-ajalla harrastan kuntoilua. Näen asia niin, että mitä enemmän digitaalisia palveluja kehitellään, sitä enemmän tarvitaan myös meidän jäsentemme työpanosta. Eläkettä työtulosta kertyy 1,5–1,7 prosenttia. Huhtamäen mukaan myel-vakuutuksella pääsee kuitenkin keskimäärin samoihin tuottoprosentteihin kuin metsätaloudessa. Miksi: Meton puheenjohtajalla on keskeinen näköalapaikka metsäpolitiikassa ja metsäasiantuntijoiden edunvalvojana. ”Varsinais-Suomessa metsätilat ovat pieniä. TEKSTI JA KUVA ANNE HELENIUS 4 Digitaalisuus on vähitellen tulossa metsäalallekin. Esimerkiksi 53–63-vuotiaat maksavat alle 27 000 euron vuosituloista noin 13 prosenttia. Stefan Borgman valittiin Metsäasiantuntijat ry Meton uudeksi puheenjohtajaksi. Mitä: Valittiin puheenjohtajaksi seuraavalle kolmevuotiskaudelle. Maksulla saa muun muassa vanhuuseläke-, työkyvyttömyys-, tapaturmaja sairauspäivärahaturvan. Hän ei tiedä yhdistyksestä muita, joilla olisi myel-vakuutus. 3 Mistä aiot ensitöiksesi lobata päättäjiä. 2 Mitkä ovat suurimmat haasteesi uutena puheenjohtajana. Tiedottaminen on Huhtamäen mielestä parempi menetelmä. Järjestötyön kaksi kulmakiveä ovat jäsenten hankkiminen ja talouspuolen pitäminen kurissa. ”Omistan 55 hehtaaria metsää. Huhtamäki arvioi, että suurin syy, miksi metsänomistajilla ei ole myel-vakuutuksia, on tietämättömyys. Onko tämä teidän jäsenkunnallenne uhka vai mahdollisuus. Heikosti tunnettu Myelistä maksetaan vastaavia eläkkeitä kuin muistakin työeläkejärjestelmistä. Ja eivät ne dronetkaan lennä metsässä itsekseen, vaan jonkun ne on sinne vietävä. Käytännössä sitä ei kuitenkaan juuri ole tehty. Ajattelin, että voin kiilata kokonaiseläkettäni vielä vähän ylöspäin.” Mäkelä toimii Turun Seudun Metsänomistajien puheenjohtajana. Tärkein tehtäväni on perinteinen edunvalvonta: työntekijöille on maksettava työn vaativuutta ja määrää vastaava palkka. Työntekijöiden ei kannata antaa palaa loppuun. Va kuut usma ksu la sketaan vakuutetun iän ja työtulojen perusteella. Olen työskennellyt alalla vuodesta 1991 lähtien muun muassa Suomen metsäkeskuksessa, Mhy Eteläisen Metsäreviirin kehittämispäällikkönä ja SLC:n eli ruotsinkielisen MTK:n metsäasiamiehenä. En ole velvollinen maksamaan vakuutusta, mutta myel-eläkkeessä on se hyvä puoli, että se tulee virkaeläkkeen päälle ja koko loppuelämän.” 67-vuotias Mäkelä jäi eläkkeelle aikuislukion rehtorin virasta pari vuotta sitten mutta päätti jatkaa myel-eläkkeen maksamista, kunnes täyttää 68 vuotta. Minusta se on mahdollisuus. Lisäksi metsänomistajaksi tullaan melko vanhana.” 13 MAKASIINI 7 • 2018 13 MAKASIINI 7 • 2018 6378_.indd 13 2.11.2018 14.32. Mäkelän metsät sijaitsevat Pirkanmaalla, mutta hän hoitaa niitä säännöllisesti itse. Olen metsätalousinsinööri ja kotoisin Sipoosta. Jäsenkuntamme keski-ikä on melko korkea. Vaikka metsähehtaarien määrä ylittäisi rajan, ei vakuutusta tarvitse ottaa, jos on ulkoistanut metsiensä hoidon”, Huhtamäki sanoo
Itäja Etelä-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Käsivarren Lapissa metsämyyrien, etelässä myös metsähiirten, määrät ovat kohtalaisia. Kannat romahtivat alhaisiin tiheyksiin viime talvena, tällä hetkellä myyriä on näillä alueilla niukasti. Alueella tehtiin hakkuutöitä ennen palon syttymistä. Lapissakin myyräkannat osoittavat nousun merkkejä. Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. Lyhyesti AJASSA OTSO HUITU JUKKA NIEMIMAA HEIKKI HENTTONEN LUONNONVARAKESKUKSEN myyräseurannat osoittavat myyrien runsastuneen kesän 2018 aikana suurimmassa osassa Suomea. Peltomyyrälle kelpaavat kaikkien puulajien taimet, mutta metsämyyrät tyytyvät vain mäntyjen ja kuusten taimiin. Myyrähuippua edeltävänä kesänä on suositeltavaa torjua heinäkasvillisuutta taimikoista niin läpikotaisin kuin mahdollista. Myyrien aiheuttamia taimituhoja voi ehkäistä syksyisellä hiirenloukkupyynnillä ennen pysyvän lumipeitteen tuloa, runkosuojilla sekä polkemalla lunta taimien ympäriltä. Mikäli uudistaminen on kuitenkin tehtävä, taimet kannattaa istuttaa keväällä. Ilmeisesti kuiva kangasmaasto syttyi tuleen hakkuukoneiden ketjuista syntyneistä kipinöistä. Lähtökohtana oli myös leijonatunnuksen mukaan ottaminen. Juttu siirtyy syyteharkintaan rikosnimikkeellä yleisvaaran tuottamus. Kannankasvu on monin paikoin ollut lievempää kuin Itäja Etelä-Suomessa, joten myyrähuippu koettaneen suurimmassa osassa Lappia vasta syksyllä 2020. Romahdus jatkunee läpi vuoden 2019, alhaisimmat tiheydet ajoittuvat talveen 2019/20. Hiirenloukut avuksi sisätiloissa Metsähiiret ja metsämyyrät hakeutuvat pakkasten tullessa sisätiloihin lämmön, kuivuuden ja ruoan perässä. Virus tarttuu ihmisiin hengitysteitse metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyävän materiaalin välityksellä. Näillä alueilla sekä peltomyyrän sukuisten lajien että metsämyyrien tiheydet ovat paikoin huomattavia. Kannat taittuvat todennäköisesti romahdukseen jo tulevan talven aikana. Ministeriön päävärit ovat jatkossa sininen ja vihreä. Ministeriö on nyt sinivihreä 14 MAKASIINI 7 • 2018 14 MAKASIINI 7 • 2018 6376_.indd 14 2.11.2018 15.33. Tartunta saadaan yleensä kuivissa ja pölyävissä tiloissa, kuten puuliitereissä. Sekä metsäettä peltomyyrät Länsi-Suomeen luvassa myyrätuhoja Myyräkannat ovat huipussaan nyt Pohjanmaalla, vuoden kuluttua huippu koetaan Eteläja Itä-Suomessa. Molemmat lajit voivat aiheuttaa vahinkoa sotkemalla paikkoja ulosteilla, pilaamalla ruokia ja jyrsimällä esimerkiksi sähköjohtoja. Uuden ilmeen idea lähtee maanpinnan muodoista ja heijastelee ministeriön monialaista toimenkuvaa. Itäja Etelä-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Käsivarren Lapissa (keskiharmaa) myyräkannat ovat kasvamassa ja alueilla odotetaan myyrähuippua vuonna 2019. järsivät pieniä istutustaimia talvella lumihangen suojissa. Valtaosassa Keski-Suomea ja Pirkanmaata kannat ovat alhaiset. ”Ilmeuudistuksessa tavoiteltiin selvää muutosta ja irtiottoa aikaisempaan”, sanoo ministeriön viestintäjohtaja Janne Impiö . Muualla Lapissa huippua odotetaan vuodelle 2020. Kanta on kuitenkin kasvussa, huippuvaihe ajoittunee vuoden 2019 lopulle. Pohjanmaalla (tummanharmaa) kannat ovat nyt huippuvaiheessa. Metsämyyrä levittää myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta. Tällä hetkellä myyräkannat ovat huippuvaiheessa Pohjanmaalla sekä Eteläja Keski-Pohjanmaalla. Tehokkaaksi torjuntakeinoksi ovat osoittautuneet tavalliset leipätai juustosyötillä viritetyt hiirenloukut. Metsäkoneenkuljettajia epäillään maastopalosta Maaja metsätalousministeriö uusii visuaalisen ilmeensä ja ottaa käyttöön leijonatunnuksen. Poliisin esitutkinnassa tarkkaa syttymissyytä ei onnistuttu selvittämään. Vielä keväällä määrät olivat liki koko maassa alhaiset, mutta kannat ovat kesän mittaan kasvaneet laajoilla alueilla kohtalaisiksi tai suuriksi. Poliisi epäilee kahta metsäkoneenkuljettajaa Lounais-Suomen Pyhärannassa heinäkuussa 40 hehtaaria metsää tuhonneesta maastopalosta. Kannat ovat etenkin Länsi-Suomessa paikoin niin runsaat, että myyrätuhoja tullee alkavana talvena tapahtumaan taimikoissa. Huippu on tasoltaan pitkäaikaisten keskiarvohuippujen veroinen, mutta ei ennätyksellisen suuri. Riski taimituhoista kasvaa Runsaat ja runsastumassa olevat myyräkannat kasvattavat taimituhojen todennäköisyyttä. Jos mahdollista, taimien istuttamista kannattaa välttää sellaisena vuonna, jolloin myyriä on runsaasti. Metsähiiriä ja -myyriä kannattaa hävittää sisätiloista sitä mukaa, kun niitä ihmisasutuksiin syksyisin hakeutuu. Läntisessä Keski-Suomessa ja Pirkanmaan itäpuoliskolla myyräkannat olivat huipussaan syksyllä 2017
Polttoaineita hakkuutähteistä ja muista raaka-aineista, ympäristövaikutusten arviointi käynnissä. Variksenmarja suojaa bakteerilta MTK on valinnut Metsänhoitoyhdistys Österbottenin Vuoden kympiksi. Kaicell Fibers Käynnistyminen. Boreal Bioref Käynnistyminen. 63,3 Luonnonvarakeskus ennustaa kuusitukin keskimääräisen kantohinnan nousevan tänä vuonna yksityismetsissä viimevuotisesta 57,8 eurosta 63,3 euroon. Kuolemaan johtavat virtsatietulehdukset ovat useimmiten seurausta sairaalahoidossa saadusta bakteeritulehduksesta. ”Kuten vanha hiihtosananlasku sanoo: mitä kauemmin viihdyt kesällä metsässä, sitä vähemmän siellä tarvitsee olla talvella.” Hiihtäjä ja metsäylioppilas Perttu Hyvärinen raivausharrastuksestaan Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen jäsenlehdessä 12.10. Metsä Groupin Kemin sellutehtaan uudistus, tai kokonaan uusi biotuotetehdas eli Äänekoski 2. Uusista tehtaista päätöksiä ensi vuonna ”Tulevaisuudenkuva, jota ollaan rakentamassa, ei ole valoisa. Tämä näkyy myös tutkijoiden piirissä, jossa näkemyserot ovat suuria. Tehdas käyttäisi 2,8 milj. Tehdas käyttäisi 2,8 milj. tonnia vuodessa. Selvitys käynnissä, tuotantoon mahdollisesti 2020–2021. Finnpulp Investointipäätös. kuutiota puuraaka-ainetta ja tuottaisi 225 000 tonnia biopolttoaineita. Lähde: Luonnonvarakeskus Lähes kolmasosa puutiaisista kantaa ainakin yhtä taudinaiheuttajaa – tavallisista puutiaisista 30 ja taigapunkeista 24 prosenttia. Mhy Österbotten on kunnostautunut erityisesti aloittamalla kuitupuun viennin Ruotsiin. Virtsatieinfektiot tappavat Euroopassa joka vuosi yli 6 000 ihmistä. Kaicell Fibers Investointipäätös. 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Boreal Bioref Kemijärvi Tehdashanke julkisuuteen Finnpulp Kuopio Tehdashanke julkisuuteen Kaidi Kemi Biojalostamohanke julkisuuteen Kaicell Fibers Paltamo Tehdashanke julkisuuteen Finnpulp Ympäristölupa Kaidi Ympäristölupa. Taudinaiheuttajia kantavien puutiaisten määrä on korkein Suomen etelärannikolla. Boreal Bioref loppuvuodesta ympäristölupa Boreal Bioref Investointipäätös. Finnpulp Käynnistyminen. Metsäkeskustelua seuraava kansalainen onkin yhtä eksyksissä kuin itähelsinkiläinen räppäri mustikkametsässä.” Kauppalehden pääkirjoitus 25.10. Esiselvitys käynnissä. Luvut ilmenevät kansalaisten avulla kerätystä Turun yliopiston punkkipankista. Odottaa EU:n linjauksia biopolttoaineiden käytöstä. kuutiota mäntykuitupuuta ja tuottaisi sellua, biomateriaaleja ja -kemikaaleja 0,5 milj. Tehdas käyttäisi 3,5 milj.kuutiota kuitupuuta ja tuottaisi 450 000 tonnia sellua ja biotuotteita. Ihmiskunnalle tulee kiire suojata itseään, joten toimeen on tartuttava.” Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi Kansainvälisen ilmastopaneelin raporttia Maaseudun Tulevaisuudessa 19.10. Kolmannes punkeista kantaa tautia Oulun yliopiston tutkijat ovat löytäneet variksenmarjassa elävästä mikrobista proteiinin pätkän, jolla voidaan ehkäistä virtsatieinfektioita. ”Yhdistyksen viestintää hoidetaan kattavasti kahdella kielellä, ja yhteistyö sekä suomenkielisen (MTK) että ruotsinkielisen (SLC) kattojärjestön kanssa toimii hyvin”, palkinnon perusteluissa todetaan. tonnia havusellua, lisäksi mäntyöljyä. Päätöksiä ei kuitenkaan ole vielä tehty. Tehdas käyttäisi 6,7 milj.kuutiota kuitupuuta ja tuottaisi 1,2 milj. Teksti: Valtteri Skyttä Sanottua Jos tehdasinvestoinnit toteutuvat ilmoitetuilla aikatauluilla, uusia sellutehtaita käynnistyy Suomessa pian vuoden välein. Valinta julkistettiin MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa. Hankkeen etenemisen aikataulusta ei ole kerrottu. Taudinaiheuttajista yleisin oli borrelioosia aiheuttava Borrelia burgdorferi -bakteeri, jota löytyi 17 prosentista puutiaisista. Finnpulp Hallinto-oikeudesta tarkennuksia ympäristölupaan, ympäristöluvasta haettu valitusoikeutta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Österbotten on Vuoden kymppi 15 MAKASIINI 7 • 2018 15 MAKASIINI 7 • 2018 6376_.indd 15 2.11.2018 15.33. UPM:n biojalostamo Kotkaan. ”Metsään liittyy ristiriitaisia odotuksia. Lisäksi vuonna 2018 ilmoitettua: Stora Enson Oulun paperitehdas kartonkitehtaaksi. Ryhmä tutki myös kanervaa ja suopursua, mutta lupaavimmat yhdisteet löytyivät variksenmarjasta
Puun tuonnin kasvu ajoittuu yksiin sellun hinnannousun kanssa”, Leppänen toteaa. Eniten ovat kasvaneet kuitupuiden tuontimäärät. Viron Tarton sellutehdashanke näyttää epätodennäköiseltä, mikä voi lisätä puunmyyntihaluja ulkomaille.” Miksi kallista puuta tuodaan. Venäläinen koivukuitu maksoi heinäkuussa rajalla 43 euroa kuutiolta. 18,92 . 43,10 . ”Baltiasta on perinteisesti viety paljon puuta. 13,54 . ”Tilastoista näkyy, että Baltiasta tuotu puu on kallista”, Leppänen sanoo. Miksi metsäteollisuuden kannattaa tuoda puuta kalliimmalla ulkomailta. 67,21 . 20,07 . 19,73 . 56,05 . 49,37 . 19,79 . Harvennushakkuu 57,41 . 33,99 . 59,20 . 19,60 . 16,36 . 17,84 . Tuontimäärien kasvun taustalla on käynnissä oleva sellubuumi, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Jussi Leppänen. 38,27 . 48,14 . 50,90 . 47,13 . 15,94 . 13,67 . Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat VALTTERI SKYTTÄ PUUN tuonti ulkomailta on lisääntynyt tänä vuonna. Luke ennakoi, että Suomeen tuodaan tänä vuonna kaikkiaan reilut 10 miljoonaa kuutioSelluhuuma lisää kuitupuun tuontia Venäjän lisäksi kuitupuuta on rahdattu suomalaistehtaiden käyttöön etenkin Virosta ja Latviasta. Samaan aikaan suomalainen hankintahakkaaja sai koivusta 35 euroa kuutiolta. 200 400 600 800 1000 2018/07 2018/05 2018/03 2018/01 2017/11 2017/09 2017/07 2017/05 2017/03 2017/01 Merkittävimpien tuontipuuerien kehitys 2017–7/2018. 16,93 . 53,41 . 19,17 . Tuontimäärien lisäksi nousussa ovat myös tuontipuun hinnat. Harvennushakkuu 52,06 . 18,01 . 1 000 m 3 Männyn ja koivun tuonti nousuun kesällä Hake Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu Koivukuitupuu Raakapuun kantohinnat viikolla 43 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,93 . 46,53 . Teollisuuden näkökulmasLä hd e: Lu ke 16 MAKASIINI 7 • 2018 16 MAKASIINI 7 • 2018 6379_.indd 16 2.11.2018 15.52. 46,84 . 18,13 . 64,98 . ”Tyypillistä on, että viimeisistä eristä voidaan olla valmiita maksamaan enemmän kuin valtaosasta hankittuja puueriä”, Leppänen sanoo. Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,37 . 21,52 . 17,49 . 20,43 . Uudistushakkuu 67,42 . 40,71 . ”Tuonnissa kannattaa katsoa nyt erityisesti koivuja mäntykuitupuuta, joita selluteollisuus käyttää. 14,65 . Harvennushakkuu 58,81 . 17,02 . 20,58 . 67,25 . 13,92 . 17,41 . 65,90 . Uudistushakkuu 64,74 . 38,74 . 22,23 . 19,21 . 45,00 . 68,19 . 17,99 . 57,32 . 68,64 . 21,93 . . 67,22 . 18,64 . 13,38 . 23,67 . 21,07 . Ensiharvennus 43,07 . Harvennushakkuu 53,99 . Mäntykuidun keskikuutiohinta rajalla oli kesällä jo 57 euroa. Suurin vaikutus Suomen puumarkkinoihin on Venäjältä tuotavalla koivukuitupuulla. 16,73 . 19,04 . Teollisuus hankkii suurimman osan käyttämästään puusta suomalaisilta metsänomistajilta pystykaupoin, joten nämä kaupat määräävät pitkälti myös teollisuuden puukustannuksen. 18,01 . 52,23 . Tuontipuun ykkösmaan Venäjän lisäksi suomalaistehtaat ovat ostaneet lisää puuta erityisesti Virosta ja Latviasta. 39,49 . Uudistushakkuu 64,63 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,18 . ta puuta, mikä on neljänneksen enemmän kuin viime vuonna. 17,70 . 17,49 . nousussa . 17,24 . Uudistushakkuu 66,36 . Suurimman puunhankintaerän jälkeen tehtaiden puuntarvetta täydennetään pienemmistä lähteistä, kuten ulkomailta. Ensiharvennus 14,36 . 12,74 . Ensiharvennus 45,81 . 65,66 . 18,68 . 35,53 . laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 65,61 . 13,02 . 13,69 . 16,38
19,18 . Asiantuntija huomasi, että metsänomistajan metsät kaipaavat pikaisesti hoitoa, muuten kasvu heikkenee. 20,40 . 12,52 . 19,26 . 19,18 . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. 15,37 . 17,22 . . Näin ensiharvennuksen puista irtosi keskiarvoa enemmän euroja, mutta muusta harvennushakkuusta niin sanottujen kasvatushakkuiden keskiarvohintoja vähemmän. 65,28 . Uudistushakkuu 67,02 . Harvennushakkuu 56,97 . 45,92 . 63,53 . VALTTERI SKYTTÄ ULKOMAILLA asuva etämetsänomistaja teki syksyllä puukaupan Pohjois-Karjalassa sijaitsevalta tilaltaan. Ensiharvennus 39,76* 42,27 . Mäntyvaltaisen metsän kova maapohja sopi puunkorjuuseen myös syyssateiden aikaan. Harvennushakkuu 51,16 . Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 20,30 . puista teki keskisuuri metsäyhtiö. 44,08 . Parhaimman ostotarjouksen Harvennusleimikkoa lihotettiin päätehakkuulla 5 HEHTAARIN LEIMIKKO POHJOIS-KARJALASSA Hakkuu kertymä, m 3 Yksikkö hinta, €/ m 3 Myynti tulo, € Pintaala, ha Uuditushakkuu Mänty kokorunko 637 56 35 694 2,8 Harvennus Mäntytukki 24 50 1 195 2,7 Mäntykuitu 198 14 2 769 Mäntyparru 13 18 229 Kuusitukki 3 50 145 Kuusikuitu 9 14 130 Koivukuitu 61 14,4 883 Yhteensä 945 41 045 5,5 Neljä suuntaa . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,98 . 11,36 . 19,64 . 60,07 . 13,05 . Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Harvennushakkuiden lisäksi tarvetta oli taimikonraivaukselle. Puuta kertyi lopulta noin 950 kuutiota, mikä ylitti hieman suunnitteluvaiheessa tehdyn kertymäarvion. 52,28 . Lähde: Luke ta tärkeää on, että kalliilla hankitut puuerät eivät vaikuta suoraan Suomen hintatasoon, erityisesti metsänomistajien seuraamiin kantohintoihin. 67,05 . 17,90 . Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Näin puunhintaodotukset säilyvät maltillisina eikä puuntarjonnan taso muutu dramaattisesti. 16,12 . Samaan aikaan, kun raakapuuta tuodaan entistä enemmän, myös puun vienti on lisääntynyt. Leppäsen mukaan puun viennin kasvun taustalla on sama syy kuin puun tuonnin lisääntymisessä. Kaikkiaan metsänomistaja teki puukaupalla reilun 40 000 euron tilin. 18,82 . 16,68 . ”Myös ulkomaisissa sellutehtaissa on sellubuumi ja ne hakevat marginaalieriä ulkomailta.” 17 MAKASIINI 7 • 2018 17 MAKASIINI 7 • 2018 6379_.indd 17 2.11.2018 15.52. 16,39 . Kauppa oli nytkähtänyt liikkeelle metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan aloitteesta. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. . Ensiharvennus 44,43* 46,00* 13,93 . Puun tuontia on selvästi vientiä enemmän: 2017 tuonti oli 8,7 miljoonaa kuutiota ja vienti 1,4 miljoonaa kuutiota. 17,32 . Tiedot kerätään viikoittain. . Harvennushakkuu 50,24 . Suomesta viedään kuituja tukkipuuta sekä haketta. 61,83 . 13,37 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,98 . Yli 90 prosenttia puusta tuodaan kolmesta maasta: Venäjän osuus tuontipuusta oli alkuvuonna 71, Viron 12 ja Latvian 9 prosenttia. 51,46 . Uudistushakkuussa kaadetut männyt myytiin kokorunkohinnalla. 49,20 . Puukauppaan yhdistettiin vielä männikön uudistushakkuu nostamaan puunostajien kiinnostusta alueesta. Yhdistys sai valtakirjan leimikon myymiseen. Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,70 . Uudistushakkuu 60,36 . 46,30 . 20,88 . 12,47 . 57,81 . 18,07 . 19,86 . Ensiharvennus 46,56* 45,01* 13,86 . 13,08 . 22,34 . 18,80 . 39,13 . 68,21 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,31* 53,32* 17,04* 16,51* Uudistushakkuu 55,64* 54,92* 19,99* 18,77* Harvennushakkuu 49,28* 47,30* 15,89* 15,31* Ensiharvennus 12,60* 11,40* Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2018 2017 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2,50 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Yhteensä harvennuksista ja avohakattavasta uudistushakkuualasta kertyi noin 5,5 hehtaarin suuruinen leimikko. 16,79 . 16,81 . 17,30 . 17,25 . 15,61 . Viime vuonna vientipuusta lähes 80 prosenttia päätyi Ruotsiin. 39,91 . Suomeen tuodaan lähinnä kuitupuuta ja haketta. 16,58 . 17,05 . Uudistushakkuu 63,11 . . 16,23 . Harvennushakkuiden puunhinnat yhdistettiin
Eniten ostivat metsätalousyhtiö Tornator ja FIM Metsä -rahasto. ”Siellä puun kokonaismäärien arviot vastasivat hyvin omia näkemyksiäni. Ostaja oli FIM Metsä. Kauppasummat olivat yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa. Häme-Uusimaalla hehtaarihinta on puhkaissut 6 000 euron rajan. Metsärahastot ja sijoitusyhtiöt olivat lokakuussakin aktiivisia ja ostivat 25 kohdetta eri maakunnista, pääosin yksityisiltä myyjiltä. ”Jos tila-arvio on yläkanttiin, niin todennäköisesti joukossa on ostaja, joka ei virhettä huomaa ja tekee tarjouksensa annettujen tietojen perusteella.” Rahastot markkinoilla Tänä vuonna metsätiloja on tullut markkinoille viime vuoden tahtiin, mutta kauppamäärät ovat selvästi pienemmät. H A N N U LI LJ ER O O S Markkinat 18 MAKASIINI 7 • 2018 18 MAKASIINI 7 • 2018 6407_.indd 18 2.11.2018 14.33. Tila-arvioiden laatu heittelee Metsätilojen tilaarvioissa on isoja eroja, joten ostajien kannattaa olla valppaina. Rahastot ja sijoitusyhtiöt ovat tänä vuonna ostaneet metsätiloja yli sadalla miljoonalla eurolla. Joku ostaja huomaa, että arvio on laadittu varovaisesti, ja tarjoaa yli pyyntöhinnan, mutta saattaa silti tehdä hyvät kaupat. Liljeroos pohtii, että toimiiko korjausliike toiseen suuntaan. Korjausliikkeet vain toiseen suuntaan. Kauppahinta ylitti summa-arvon 20 prosentilla ja metsähehtaarin keskihinnaksi tuli noin 8 100 euroa. ”Erot tukkiosuuksissa olivat kuvioittain 10–15 prosentin välillä, mutta puuston koko kuutiomäärän kasvu kasvatti myös tukin määräeroa.” Markkinat korjaavat tila-arvioiden virheitä, mutta yleensä vain toiseen suuntaan. Tilan hintapyyntö oli 285 000 euroa, tukkiosuuden yliarvio merkitsi noin 25 000 euron lisähintaa. Tilakauppoja tehdään eniten Pohjanmaan maakunnissa, lähes kolmannes kauppamäärästä. Tukin määrä ylittyi hänen arviossaan jopa 40 prosentilla. Lokakuun suurin kauppa tehtiin Karkkilassa, jossa omistajaa vaihtoi 190 hehtaarin tila 1,5 miljoonan euron hinnalla. Tilanne oli toisenlainen Satakunnassa, missä Liljeroos arvioi 85 hehtaarin kohteen puumäärän 18 prosenttia suuremmaksi kuin myyntitiedoissa. Myyty ala 20 prosenttia viime vuotta pienempi, koska UPM poistunut markkinoilta. Kuten 60 hehtaarin tila Itä-Uudellamaalla. Itäisellä Uudellamaalla männikön tukkiosuudeksi oli myyntitiedoissa arvioitu 51 prosenttia, mutta Liljeroos arvioi sen puolet pienemmäksi. AJASSA METSÄTILAKAUPAT TAMMI–LOKAKUUSSA 2018 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 31 21 403 38 18 100 42 5 109 51 1,06 Satakunta 38 24 742 31 7 109 28 4 439 41 1,00 Häme-Uusimaa 50 37 986 29 19 133 41 6 104 46 1,10 Etelä-Karjala 54 36 930 31 10 110 36 4 628 42 0,99 Kymenlaakso 60 34 781 34 7 105 30 4 171 40 1,01 Pirkanmaa 91 60 1 754 23 15 121 36 4 765 39 1,04 Etelä-Savo 107 68 2 275 35 9 103 34 4 124 40 0,92 Eja K-Pohjanmaa 214 125 3 270 30 10 87 22 2 515 29 0,88 Keski-Suomi 102 84 2 559 34 11 100 33 3 832 38 0,91 Pohjois-Savo 96 62 2 290 24 14 110 31 3 854 35 0,89 Pohjois-Karjala 143 94 3 021 26 11 113 29 3 685 33 0,90 Kainuu 77 49 2 276 24 8 78 20 1 574 20 0,86 Pohjois-Pohjanmaa 230 146 5 448 25 11 84 19 1 946 23 0,92 Lappi 95 57 4 121 25 10 59 16 1 044 18 0,87 Koko maa 1 388 897 30 856 lisäys lokakuu 222 141 4 720 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILOJEN hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos on syksyn aikana arvioinut useita tiloja. Sen sijaan tukin määrissä erot olivat poikkeuksellisen suuret.” Liljeroos sai omassa arviossaan kuvioille keskimäärin noin 30 prosenttia vähemmän tukkipuuta kuin myyntiesitteessä. Vaikka tilojen myyntiesitteiden tiedot ovat pääsääntöisesti luotettavia, niin joukkoon on mahtunut kohteita, joiden arvon hän on nähnyt hyvinkin eri tavalla. Tilasta maksettiin lopulta 311 000 euroa. Hintakertoimet ovat edellisvuotta suuremmat etenkin Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Lapissa
Siellä ei välttämättä tapahdu vuodessa mitään kovin merkittävää. Näin ollen sinulla on aikaa rauhoittua.” JEAN S ”Voihan siitä metsäpalstasta lohkoa puuhapalstan tai useammankin ja myydä loput, jos haluaa lapsille jotain säilyttää.” PUUKI ”Jos päätät myydä koko tilan pois, niin kaksi ostajaehdokasta on ihan liian vähän. 20 40 60 80 100 Kyllä 68% En 32% Oletko tehnyt hankintahakkuita. OLA-PALLONIVEL Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Näin edistetään maaseudun elinvoimaa ja maaseudun ihmisten hyvinvointia. ”Sain perinnöksi 71 hehtaaria metsää. Käytä mieluummin isoa kokenutta välittäjää, joka osaa kilpailuttaa tilakaupan.” OKSAPUU ”Myymällä palstan heti perinnön saatuaan voi saada verotuksellista etua verrattuna tilanteeseen, että ei myy tai että myy myöhemmin.” A. WWW.MAASEUTUPOLITIIKKA.FI Talven aikaan takat antavat pehmeää lämpöä. Kun sopiva yrittäjä löytyy, on sellaisen kanssa mukava asioida asiassa kuin asiassa.” ARNOLD LAYNE ”Metsä on onneksi hyvin hidasliikkeinen sijoituskohde. Gallup Uusi kysymys: Ovatko metsätiesi kunnossa. Asioita voi ja pitää opiskella, apua on kohtuuhintaan saatavissa. ”Hieman kun ottavat mänty ja kuusi avoliitossaan etäisyyttä, kasvattaa se paksuutta kumpaankin.” HIIHTONIILO AVOLIITON ETÄISYYS LISÄÄ PAKSUUTTA Verkkokeskustelijat neuvoivat metsäperinnön saanutta. Täältä ohjeet, miten poltat puuta oikein. Pellot voisi myydä tai vuokrata, jos halukkaita ilmenee.” JÄTKÄ ”Tuon suuruisesta palstasta saa jo kunnollista jatkuvaa tuloa, jonka reaaliarvon uskotaan vähintäänkin säilyvän. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Myymällä tilan saa kerralla ison tukun rahaa, joka kuitenkin saattaa hiljalleen sulaa.” TIMPPA ”Soittele paikallisille metsäpalveluyrittäjille ja tee käynti jonkun sellaisen kanssa. Sain hyvän tarjouksen. JALKANEN ”Se, että ei metsän hoitamisesta mitään ymmärrä, voi ajan myötä muuttua. WWW.METSAKESKUS.FI/BLOGI/YRJO-NISKANEN-6-ERITTAIN-TARKEAA-SEIKKAA-JOTKAJOKAISEN-METSANOMISTAJAN-TULISI-TIETAA Mitä tehdä perintömetsälle. 19 MAKASIINI 7 • 2018 19 MAKASIINI 7 • 2018 6383_.indd 19 2.11.2018 14.17. WWW.OMAKOTILIITTO.FI/ASUMINEN/VINKIT_ JA_OPPAAT/LAMMITYS_JA_SAHKO/POLTA_ PUUTA_OIKEIN Mitä jokaisen metsänomistajan pitäisi tietää kemerasta. Päässä painavat isän sanat: ’Älä myy ikinä maita äläkä metsää.’ Tulenko katumaan ikuisesti, jos myyn nyt metsät hyvään hintaan?” PILKU ”Jos et metsän hoidosta paljoa ymmärrä, asiaa voisi verrata yritystoimintaan, jossa päätökset ydinliiketoiminnasta tehdään vastuuttomien konsulttien varassa ja kaikki hoitopalvelut joudutaan ostamaan ulkopuoliselta.” GLA ”Nyt voisi olla tilaisuus liittyä yhteismetsään. En osaa sille itse tehdä mitään, eikä puolisoa kiinnosta
TEEMA ”VOIKO MUKAVA MPAA OLLA?” Hankintakorjuu on hakkuutapa, joka hiipuu mutta myös uudistuu. Heikki ja Raija Oksmanille kyse on elämäntavasta. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT MATIAS HONKAMAA, AHTI AHO 20 MAKASIINI 7 • 2018 20 MAKASIINI 7 • 2018 6348_.indd 20 1.11.2018 16.21
21 MAKASIINI 7 • 2018 21 MAKASIINI 7 • 2018 6348_.indd 21 1.11.2018 16.21. ”VOIKO MUKAVA MPAA OLLA?”
Ja hehkutus jatkuu. Oksmanit tykkäävät hankintahakkuista ihan hirveästi. K aksi moottorisahaa pärisee Rautavaaralla Tiilikanjoen varrella. Niitä on tehty jo parikymmentä vuotta ja eläkkeellä tahti on vain kiihtynyt. Heikki ja Raija Oksman, kuopiolaiset etämetsänomistajat, ovat lempiaskareissaan, hankintasavotalla. Palkkatyössä minimipalkallakin tienaisi paremmin, mutta sitten on ne muut asiat. Myrskypuut poimitaan kyytiin Rautavaaralla tykkylumi ja myrskynpuuskat ovat kaataneet puita CLT LVL Kuhmo Crosslam Alajärvi CLT Finland Kauhajoki CLT Plant (arvioitu 2018) Varkaus Stora Enso Punkaharju Metsä Group (arvioitu 2019) Lohja Metsä Group Rautavaara Tervo Soini Heikki ja Raija Oksman elävät laatuelämää hankintapalstoillaan. ”Mennä väsyneenä autolle, kotiin ja saunomaan, sitä ei voi sanoin kuvata.” Sitten aamulla tehdään eväät ja lähdetään taas savotalle. Se on tunnetta. 22 MAKASIINI 7 • 2018 6348_.indd 22 1.11.2018 16.21. Mittanauhaa ja… …juurikäävän torjuntaa. Syksyllä tulee olo, että eikö jo pääse. Ja se kasa, kun illalla lähtee palstalta, se tunne on jotain uskomatonta”, Heikki Oksman toteaa. Pariskunta pohtii, että hankintahakkuut ovat maaseudun katoavaa kulttuuria, viimeisten mohikaanien hommaa. ”Tämmöisenä kauniina päivänä mäntykankaalla tehdä kuitupöllejä, voiko mukavampaa olla
Perusmetsässä päätehakkuun tukkipuulle ei saa lisähintaa. Viime vuonna tuli 130 metsätyöpäivää. Nyt uria ei tule lainkaan, sillä mönkijä kulkee kahden metrin reiästä. laajalta alueelta. Tukin 15 senttimetrin latvaläpimitta katsotaan mittanauhalla. Vieraalla ajattaminen viiden euron kuutiopalkalla saattaisi olla edullisempaa, mutta silloin pitäisi olla isommat ajourat. Hoidetaan metsää, saadaan voimaa ja kuntoa ja terveyttä. Työnjako menee useimmiten niin, että Heikki kuormaa ja ajaa, Raija purkaa kuormia. Nuoressa metsässä on sekä kaatuneita että puolesta välistä runkoa katkenneita puita. Latvahukkaa jää vähän, mutta mönkijän kärryyn lyhyet rungot ovat käteviä. Mieli kohenee Oksmanien hankintapuun määrät ovat vuodessa sadan ja kahdensadan kuution välillä. Mieli aina kohenee kun tänne pääsee”, Raija Oksman toteaa. Aiemmin Raija Oksman oli lähinnä aputyövoimana, mutta kyllästyi ja kävi metsätalousyrittäjäkurssin. ”Mikä olisi vaihtoehtoinen ajankäyttö. Telamönkijä maksaa toistakymmentä tuhatta, mutta se menee verotuksessa poistoihin pikkuhiljaa. Mutta vaikka kannattavuus on aina ollut heikko, eivät hankintahakkaajat ole silti kuolleet sukupuuttoon. Vaikka työ ei heti kovin tuota, niin metsän arvo paranee. On pysynyt yli 50 vuotta. Har. ”Kannattavuutta ei passaa ajatella, kun ei tämä kannata”, Raija Oksman sanoo ja nauraa. 23 MAKASIINI 7 • 2018 6348_.indd 23 1.11.2018 16.21. Heikki Oksman kuitenkin korostaa, että tuskinpa pystykaupalla olisi pystytty myymään niitä määriä puuta kuin on myyty, ellei hoitohakkuita olisi ensin tehty hankintana. Ultrakevyt kuljetuskalusto Puut ajetaan talvella omalla telamönkijällä, jonka perään vaihdetaan laanissa vuoron perään kärry tai reki. Kuitupuu tehdään 2,6:sta kolmen metrin pituuteen. Oksmanit tietävät, että mönkijäajon kannattavuus on kiikun kaakun. Jos puut ajattaisi vieraalla, pitäisi olla leveät ajourat, niitä ei ensiharvennusmetsään kuitenkaan haluta. Kun hehtaarikertymä on vain muutamia kuutioita, on hankintahakkuu ainoa tapa, jolla muuten nollan arvoisille puille saa arvoa. Nykyisin hän sahaa jo enemmän kuin miehensä, jonka vastuulle on siirtynyt puiden pinoon vetäminen. Metsä halutaan pitää siistinä ja 34 hehtaarin palstalla riittää siivoamista. Ja parisuhde pysyy kunnossa. Istua nököttäisi kotona. Konettakaan ei saisi aina paikalle silloin, kun itse haluaa. Täällä olen löytänyt itseni, ely-keskuksen ylitarkastajan virasta eläköitynyt virkamies sanoo ja pyöräyttää pöllin pinoon. Ja kevyttä kalustoa voi kuljettaa auton peräkärryllä. Tukit tehdään tavallisesti 4,3 metriin. Kyse ei olekaan vain rahasta, vaan hankintahakkuut ovat Oksmaneille elämäntapa. Molemmat sahaavat. Kannattaa oikeilla kohteilla MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala jakaa Oksmanien käsityksen hankintatyön kannattavuudesta: se ei juuri leiville lyö
Jos joku pystyy toimittamaan valmiita puutavaraeriä tien varteen, niin niille kyllä on ottajia.” Isoille teollisuuslaitoksille raaka-ainevirran hallinta on tärkeääkin tärkeämpää. Siksi se halutaan pitää omissa käsissä eikä hanKommentti: Lyö reisille Ensiharvennusten kuitupuulla hankintalisä on 15–20 euroa kuutiolle. MIKKO HÄYRYNEN Heikki Oksman: Tämä palkitsee niin. 24 MAKASIINI 7 • 2018 6348_.indd 24 1.11.2018 16.21. Hyvällä tahdollakaan ei siis voi sanoa, että hankintahakkuu löisi leiville, mutta saattaa kylläkin lyödä reisille. Harrastelijahakkaajalle viisi kuutiota päivässä on kohtuullinen suoritus, varsinkin nuoressa metsässä. Samoin myrskyja lumituhojen korjuu, jos puita joudutaan keräämään isommalta pinta-alalta, on hankintahakkaajalle omiaan. Myös erikoisempien puutavaralajien, kuten koivun viilutukkien, poimintaan hankintahakkuu sopii. Tilaston hankaluutena on se, että hankintapuuta on monenlaista. Raija Oksman: Muuten istua nököttäisin kotona. Myös metsäyhtiöitä vähemmän kiinnostavat kohteet – tuulenkaadot, pienet ensiharvennukset, erikoishakkuut ja hajanaiset pienet uudistusalat – on helpointa myydä hankintana. Tavalliseen tahtiin työskennellen päivässä saa pinoon viisi kuutiota, joten päivän ansio on viisikymppiä. Tilanne on kuitenkin muuttunut. Aivan viime vuosina määrät ovat olleet 7,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä on liki 15 prosenttia yksityismetsien puukaupoista. Vaikka sen saa verottomana 125 kuutiometriin saakka, niin siitä pitää vielä kustantaa sahan kustannukset. Se voi olla: metsänomistajan itse hakkaamaa ja tienvarteen ajamaa tai ajattamaa puuta, metsänhoitoyhdistyksen hakkaamaa ja tienvarteen ajamaa mutta metsänomistajan myymää puuta; tapaa kutsutaan korjuupalveluksi, metsänhoitoyhdistyksen hakkaamaa, tienvarteen ajamaa ja valtakirjalla myymää puuta, metsänhoitoyhdistyksen hakkaamaa ja tienvarteen ajamaa sekä tehtaalle, junalle tai satamaan toimittamaa, toimituspuuksi kutsuttua puuta. Sen sijaan kuitupuussa on vielä lähelle kahden kympin hankintalisä eli hakkuutyölle voi saada reilun kympin kuutiolta, jos ajo maksaa viitosesta kymppiin. ”Asia ei ole kuitenkaan ollenkaan sitä, miltä tilasto näyttää”, Rintala korostaa. Sillä pidettäisiin iso sellutehdas käynnissä. ”Korjuu ja kuljettajat alkavat olla puuhuollon pullonkaula. Määrä vaihtelee Tilastoissa hankintapuun vuotuiset korjuumäärät ovat vaihdelleet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana kuuden ja kymmenen miljoonan kuutiometrin välillä. Niissä kantohinnan ja tienvarsihinnan ero on iso. Metsän nollapuille, joita ei saisi myytyä pystykaupalla, syntyy arvoa, jos ne saa tuotua tien laitaan myyntipinoon. Laskennallista lisähyötyä saa, jos samalla tulee tehdyksi myöhemmän harvennuksen kannalta oleellinen ennakkoraivaus. Hankintapuun erilaisia alaryhmiä ei tilastoida erikseen, Rintalan ja monen muun tuntuman mukaan suurin osa hankintapuusta on metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun puuta. Kaikki korjuutavat voidaan kirjata hankintapuuksi, mutta käytäntö vaihtelee. Hankintapuu on lähes 70-prosenttisesti kuitupuuta eli viitisen miljoonaa kuutiometriä. vennushakkuissa tukille saa suunnilleen ajokustannuksen verran, mutta hakkuu pitäisi tehdä ilmaiseksi. Pakkopullasta parempaan Pauli Rintala arvioi, että hankintapuu on viime vuosina ollut ostajille pakkopullaa. ”Parhaimman tilin hankintahakkaaja saa kohteissa, joissa pystykauppahinta jää alhaiseksi”, Rintala kertoo. Metsänhoitoyhdistyksen tilalla voi olla metsäpalvelutai puunkorjuuyritys. Kun siitä suunnilleen kymppi menee metsäkuljetukseen, keneltä se tilataankin, niin työlle saattaa jäädä toinen kymppi
”Hankintakaupassa vastaanotettavat puut lähtevät käytännössä saman tien liikkeelle.” Kaurasen mukaan ainakaan heillä hankintapuu ei ole vain tiukan puumarkkinatilanteen venttiili, vaan sitä halutaan kaikkina aikoina. Tehdas käyttää kuitupuuta, jota saadaan enimmäkseen harvennuksilta, jotka taas ovat hankintahakkaajille omimpia kohteita. 25 MAKASIINI 7 • 2018 6348_.indd 25 1.11.2018 16.21. Tosin kesällä ja alkusyksyllä määrillä on taipumus laahata, mutta talvella ne puolestaan ylittyvät. Mutta kummankin osapuolen on pidettävä kiinni siitä, mitä sopimukseen on kirjoitettu. Kun on sovittu toimitusaika, niin sen täytyy pitää. ”Hankintapuu on ihan yhtä hyvää puuta kuin pystykaupan puu”, Harvestia Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kauranen sanoo. Joissakin sopimuksissa on sanktio siltä varalta. Kauranen tuntee ilmiön, että metsänomistaja arvioi yläkanttiin oman pystymisen ja ehtimisen. PohTimo Lankila ostaa tilan, tekee harvennukset omalla hakkuukoneella ja laittaa tilan kuntoon. . Toistaiseksi aikataulut ovat pitäneet kohtalaisen hyvin. Osin se on korvautunut uudella mies ja metsäkone -yhdistelmällä. Kaurasen mukaan heidän vakavaa suhtautumistaan osoittaa, että hankintapuun varastointiajat tienvarsilla ovat lyhyemmät kuin pystykaupassa. ”Kymmenenkin kuutiota haetaan, vaikka se menee jo palveluksen puolelle.” Mies ja metsäkone Sekä Kaurasen että Rintalan tuntuma on, että mies ja moottorisaha -yhdistelmän osuus hankintasavotoilla on supistunut. Tervossa kunnostettiin ensiksi tie. kintapuun osuus koskaan voi nousta merkittäväksi, mutta se voi olla hyvä lisä. Esimerkiksi metsänomistaja ja metsätalousyrittäjä Timo Lankila tekee harvennukset tiloillaan omalla hakkuukoneellaan. Toivottu minimimäärä on autokuorma, parikymmentä mottia, mutta pienempiäkin ostetaan. Pitkiä päiviä, mutta kun on omaa hommaa, niin asiat eivät tunnu työltä, metsätalousyrittäjä Timo Lankila kokee. Isoista puunostajista juuri Harvestia tietänee hankintapuun tilanteen parhaiten, sillä yhtiö vastaa Powerfluten Kuopion kartonkitehtaan puuhuollosta
26 MAKASIINI 7 • 2018 6348_.indd 26 1.11.2018 16.21. Pitkiä päiviä, mutta kun on omaa hommaa, niin asiat eivät tunnu työltä, metsätalousyrittäjä Timo Lankila kokee
Mutta itselle tehty työ on mielekästä ja tässä on oma vapaus.” Ja puoli palkkaa on, kun näkee, että metsä tulee hyvään kuntoon. Tehdään sellaisia leimikoita, joiden pystykauppa on hankalaa tai hinta olisi huono.” Kevättalvella jää aikaa harvennella muillekin eli Lankila on pikkuisen myös koneyrittäjä. 27 MAKASIINI 7 • 2018 6348_.indd 27 1.11.2018 16.21. Mistä syntyi kipinä metsään. ”Itsensä tällä pystyy työllistämään. Nyt tilanne on toinen. Lankilan toimitusmäärillä hankintalisästä voi neuvotella, mutta ei merkittävästi. Myös ojasuunnitelma on tilattu. Metsäalaa on kertynyt jo toista tuhatta hehtaaria. ”Tämä ammatti oli jonkinlainen unelma jo peruskoulussa. Kilpailu tiloista on pääsääntöisesti kovaa. Perjantai ja viikonloppu on varattu toimistotöille ja uusien ostokohteiden tarkastuksille. Esko Oravasaarella alkaa 36. Lankilan hakkuukone on vanhempaa mallia, jonka tietotekniikka on jotenkin selvempää. . ”Mukava katsoa, että tuonpa tein. ”Jos seudulla on aktiivista toimintaa, niin hintataso nousee. Hänestä huokuu tyytyväisyys. Tehdään kauppa ostajalle helpoksi Timo Lankila pyrkii ostamaan mahdollisimman isoja ja puustoisia tiloja. Ehkä kipinä tuli maalla asuvilta isovanhemmilta.” Lankila on aiemmin ollut metsurina ja pitkään tehtaalla kolmivuorotöissä, mutta se ei oikein sopinut perheelliselle. Kymmenisen tonnia painava hakkuukone on markkinoiden kevein, eikä se tarvitse leveämpää uraa kuin maataloustraktori. Samalla tulee tehtyä polttopuut tilan hakelämmitykseen. Lankilan mukaan hankintakorjuu on parhaimmillaan ensiharvennuksissa, joilla kevyt korjuukone on omiaan. Oravasaari on pyrkinyt hakkaamaan vuodessa verovapaan määrän, 125 kuutiota, tosin parina lumisena talvena on jäänyt vajaaksi. A H TI A H O ”Päätehakkuuta ei kannata tehdä hankintana, vaikka olisi minkälaiset vehkeet.” Hyvällä ensiharvennuksella menee päivässä pinoon 60–70 kuutiota. Lankila onkin pikkuisen huolestunut, että ihmisten kosketuspinta metsään katoaa. Vuoden päästä ei huomaa, mistä on ajettu. Lankila istuu koneessaan neljä pitkää päivää maanantaista torstaihin. Hakkuita tehdään navettatöiden välissä ja monilla kuvioilla mennään jo toiselle kierrokselle, sillä lähdössä on 36. ”Vielä kymmenen vuotta sitten eläkeläiset olisivat karsineet rankoja hakkuukoneen perässä polttopuiksi, mutta ei ole näkynyt viime vuosina.” Perinteisen linjan mies Jos Timo Lankila motoineen edustaa uusia tuulia hankintasavotoilla, soinilainen maanviljelijä Esko Oravasaari on puolestaan niin perinteinen hankintahakkaaja kuin olla voi. Pitkät päivät koneen kopissa ovat yksinäisiä ja saattaa mennä vuosi, ettei näe ketään. Tosin nuukalla miehellä tahtoo puusto jäädä tiuhaksi. Jos on huono kohde, kuten vitikoitunut pienirunkoinen ojitusalue, voi päiväsaanto olla puolet pienempi. Esimerkiksi missä ovat ne metsien monikäyttäjät, joista paljon puhutaan. Lankila on ollut päätoiminen metsätalousyrittäjä yli kuusi vuotta ja kulkenut valitsemaansa ajattele isosti -tietä. ”Tätä osaa arvostaa, kun on ennen tehnyt moottorisahalla”, Lankila kehuu konettaan. Lisäksi muutamilla hirvien tärvelemillä taimikkokuvioilla uudistaminen aloitetaan alusta, muokataan ja istutetaan. vuosi hankintahakkuilla. hankintahakkuuvuosi. Kuitupuuhakkuisiin kone soveltuu hyvin ja kahden tukin runko menee vielä sutjakasti, mutta päätehakkuiden järeitä runkoja kuormain ei jaksa käsitellä. ”Kannonjuuret tuntuvat olevan korkeammalla kuin ennen”, Oravasaari tuumaa. ”Halpaa ei kannata ostaa, tulee vain ongelmia.” Työtä, joka ei tunnu työltä Kokkolassa asuva Lankila kertoo olevansa täydellinen kaupunkilaispoika. jois-Savon Tervossa sijaitsevalla tilalla on menossa ensiharvennus, vuoden vaihteeseen mennessä pinossa pitäisi olla suunnilleen 700 kuutiota ja saman verran jää seuraavaan talveen. Renkaat ovat leveät eikä painumia juuri tule. Hakkuukausi kestää koulujen alkamisesta lumien sulamiseen. Hankintapuu tekee kauppansa helposti, sillä ostajan ei tarvitse muuta kuin käydä laputtamassa valmiit pinot. Jos taas on taantuva seutu, niin sekin tuntuu metsätilojen hinnoissa.” Savotat ovat 500–1 000 kuutiota kerrallaan. Voisi sanoa jopa, että siinä on onnellinen mies metsässään. Harvennusten ohella Tervon tilalla kunnostetaan tie ja parhaat kuviot lannoitetaan. Parhaita ovat sellaiset, joissa on paljon harvennettavaa. Kone on ostettu vähänajettuna kuutisen vuotta sitten, mutta se maksoi silti satatuhatta. Kevyt kone riittää harvennuksille Oma hakkuukone on ollut viitisen vuotta. Oman mielen mukainen työnjälki palkitsee eikä tämän parempaa liikuntaa olekaan.” Tärkeintä on, että metsä tulee hoidettua. Hakkuukaudessa hän harventaa kuutisen tuhatta kuutiota. Toimintatapa on, että metsätila ostetaan, tehdään puukaupat, laitetaan tila muutenkin kuntoon ja ostetaan seuraava. ”Tunteja tulee lähes tuplat mitä entisessä elämässä eikä omalle työlle kestä laskea täyttä hintaa. Muulloin tehdään muita töitä, uudistamisia ja raivauksia
Muuten tulee kolhuja. Hankintahakkuut ja maatilan pito olivat vahvasti kytköksissä, mutta tilanne on muuttunut ja hakkuut vähentyneet. A H TI A H O Onko alkylaatilla ja alkylaatilla eroa. Se on myös lähes hajuton. Puhtaampi ja tehokkaampi polttoaine lisäsi moottoreiden suoritustehoa ja toimintavarmuutta ja vähensi korjausten tarvetta. Kun hankintakausi alkaa, niin kestää kotvan, ennen kuin työhön tulee oikeanlainen letkeys. Alkylaattibensiini, jossa 2 % öljyä Aspen 2 alkylaattibensiini 28 MAKASIINI 7 • 2018 6348_.indd 28 1.11.2018 16.21. Tämän moottorityypin huoltoväli on 150 tuntia. *Teimme 148 tunnin valvotun moottoritestin moottoreille. Vuonna 1988 kehitimme jalostetun polttoaineen, joka ei ollut vain parempi metsätyöläisten terveydelle vaan myös moottorisahoille. Tehoaikaa menee ehkä kuukausi. ”Omalla kalustolla on niin helppoa. Hakkuukausi alkaa näihin aikoihin ja kestää kevääseen. ”Kuormain oli uutuuttaan niin mukava vehje, että koko päivä piti istua kopissa ja emäntä kyseli, kun ei syömäänkään tuu.” Asenne oli ilmeisen kohdallaan, sillä tuli nestehukka ja mies laitettiin tiputukseen. Molemmat alkylaatit sisältävät 2% öljyä.* Reseptimme ja valmistustapamme eivät yksinkertaisesti ole samat kuin kilpailijoillamme. Seuraavalla kerralla mukana oli juomapullo. Olemme myös kehittäneet täysin uuden ympäristöä säästävän ja ainutlaatuisen kasvipohjaisen teräketjuöljyn, joka toimii loistavasti jopa -32 pakkasasteessa. Lupaus, jota emme koskaan petä. Aluksi tulee hiki Kuitupuun mittojen kanssa ei Oravasaaren savotalla ole niin tarkkaa eikä mittanauhaa tarvita. Hyvä saha on mukavuustekijä, mutta silti aluksi jännittää ja sahaa tulee puristettua liikaa. Siis jälleen tuote, joka on parempi terveyden, koneiden ja ympäristön kannalta. Hakkaa pienen palan ja ajaa pois. Pituus on kolmesta viiteen metrin väliltä, silmällä katsottuna. Testaa ja koe ero. Se on se rakennemuutos Soini on pieni kunta Etelä-Pohjanmaalla eikä ihan sellaista viljelysseutua, millaiseksi maakunta yleisesti mielletään. Uusi! fi.aspen.se Aspenin taival on ollut fantastinen. Vieraalla ajattaessa puolet saattaisi jäädä lumen alle.” Oravasaaren neuvo on, että ajolinjoja ei kannata etsiä aukkopaikoista, vaan ajaa reilusti suorat linjat. Tilavuus mitataan pinomitalla tai kuormainvaa’alla. Kun navetassakin pitää välillä käydä, niin päivä jää lyhyeksi. Pelkissä hankintahakkuissa kuormain maksaisi hintansa hitaasti, mutta maatilalla sille on paljon muuta käyttöä. ”Maatilat ovat nyt senkokoisia, että niistä ei enää talvisille hankintahakkuille ehditä,” Soinin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Mustaniemi pohtii. Oravasaaren hankintapinot käyvät kaupaksi helposti, mutta hankintalisästä ei ole neuvotteluvaraa. Oravasaari tekee samalla hankintapuut ja tilan energiapuut. Vertasimme alkylaattibensiiniä Aspen-alkylaattibensiiniin, joissa molemmissa oli 2% öljyä. ”Mutta viikon kun tekee, niin käy jo luontevasti eikä tule enää niin kova hiki.” Kuormain koukutti Ajoa varten Oravasaarella on traktoriin metsäkärry ja maatilakuormain. Nyt olemme tehneet moottoritestin, jossa vertailimme kilpailijan alkylaattia Aspen-alkylaattiin. Mies ottaa rungot neljän sentin latvaläpimittaan. Ensimmäisinä päivinä työ tuntuu ropassa, mutta sitten löytyy letkeys. Ensimmäisinä päivinä tulee hiki ja roppa tietää, että jotain on tehty
Puhtaampi ja tehokkaampi polttoaine lisäsi moottoreiden suoritustehoa ja toimintavarmuutta ja vähensi korjausten tarvetta. Ainoastaan ensiharvennuksissa on ollut jotain järkeä. n Omalla kuormaimella työ on niin helppoa ja maatilalla sille on paljon muuta käyttöä. Hankintatyöllä saa oman mielen mukaan kuntoon laitetun metsän, kuntoliikunnan ja polttopuut. Testaa ja koe ero. Vähättelyn sijasta hankintahakkuut ansaitsisivat uuden tulemisen mielikuvankin tasolla. *Teimme 148 tunnin valvotun moottoritestin moottoreille. Mutta onko hankintahakkuisiin enää pystyviä tekijöitä?” Eteenpäin ei mennä takapeiliin vilkuilemalla, mutta historiaa on hyvä ymmärtää. Lupaus, jota emme koskaan petä. Niistä sopimuksista on yli kaksikymmentä vuotta ja sittemmin hankintahakkaaja on jäänyt kehityksen jalkoihin. A H TI A H O Onko alkylaatilla ja alkylaatilla eroa. Hankintatyön verotus Hankintakaupoissa myyntitulo jaetaan kahteen osaan: puusta saatavaan pääomatuloon ja hankintatyön tekijän oman työn arvoon. Vuonna 1988 kehitimme jalostetun polttoaineen, joka ei ollut vain parempi metsätyöläisten terveydelle vaan myös moottorisahoille. Työlle pystyviä ja haluavia ei ole enää entisellä lailla. Vertasimme alkylaattibensiiniä Aspen-alkylaattibensiiniin, joissa molemmissa oli 2% öljyä. Olemme myös kehittäneet täysin uuden ympäristöä säästävän ja ainutlaatuisen kasvipohjaisen teräketjuöljyn, joka toimii loistavasti jopa -32 pakkasasteessa. Se on myös lähes hajuton. Työn arvo verotetaan ansiotulona, mutta se on verovapaata 125 kuutiometriin määrään asti. Alkylaattibensiini, jossa 2 % öljyä Aspen 2 alkylaattibensiini 6348_.indd 29 1.11.2018 16.21. Tämän moottorityypin huoltoväli on 150 tuntia. ”Kun puuta tarvitaan lisää, niin silloin tarvitaan kaikkia hakkuutapoja. Mustaniemi muistelee hintasuositussopimusten aikaa, jolloin metsänomistajakin sai vielä työlleen palkan. Hankintalisä ei ole elänyt suhdanteiden mukana. Uusi! fi.aspen.se Aspenin taival on ollut fantastinen. ”Jokainen maaseudun talo, josta on sammutettu valot, tarkoittaa ainakin yhtä mahdollista hankintahakkaajaa vähemmän.” Mustaniemi arvioi, että hankintahakkaajiin ei ole haluttu suhtautua vakavasti. Hankintahakkuiden hiipuminen kertoo myös maaseudun väestökehityksestä, siis väestön vähenemisestä. Jos hankintakaupalla myydyn puutavaran hakkuun tai kuljetuksen hoitaa joku muu henkilö, esimerkiksi metsänhoitoyhdistys, ei kyse ole hankintatyöstä. Toisilla harrastukset maksavat, hankintahakkaajalla pikkuisen tuottaa. Metsänomistajajärjestökään ei ole pitänyt määriltään marginaalista korjuutapaa metsäpoliittisesti tärkeänä. Molemmat alkylaatit sisältävät 2% öljyä.* Reseptimme ja valmistustapamme eivät yksinkertaisesti ole samat kuin kilpailijoillamme. Hän on kuitenkin jotenkin toiveikas, vähän. Nyt olemme tehneet moottoritestin, jossa vertailimme kilpailijan alkylaattia Aspen-alkylaattiin. Siis jälleen tuote, joka on parempi terveyden, koneiden ja ympäristön kannalta
Suuri muutos on jo tapahtunut, metsämme ovat sitoneet valtavan määrän hiilidioksidia ilmakehästä. Korvataan biopohjaisilla tuotteilla fossiilisia. Todella nopeita keinoja on kaksi, hakkuiden vähentäminen tai lannoitusten raju lisääminen. Ne kilpailevat fossiilisista tuotteista tehtyjen materiaalien kanssa. I lmaston lämpeneminen on vaikea asia. Sekajäte halutaan polttaa todella huonolla hyötysuhteella, ettei tulisi kaatopaikoille jätettä. Olemme todellisuudessa päättäneet polttaa väkisin ruuantähteet ja biojätteet, jotka eivät pala, hiilidioksidiksi ilmakehään. Aivan viimekuukausina on tullut kohtuullisen vakavia esityksiä, että Suomessa pitää lisätä metsien hiilinieluja nopeasti. Jatketaan normaalia tuotekehitystä ja energiatehokkuuden parantamista. Korvaisimmeko puun rakennuksissa betonilla tai teräksellä, joiden tekeminen fossiilisilla polttoaineilla tuottaa valtavasti hiilidioksidia ilmakehään. Paras arvioni on kirjanpainajatuhojen merkittävä lisääntyminen tai iso myrskytuho. Pääosa lämpenemisestä johtuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Eikä yritetä tehdä luonnolle mahdottomia asioita. Loppuosa, vajaa kolmannes tukista, päätyy pintoina, pätkinä ja muina osina haketettuna kemialliseen metsäteollisuuteen, jonka tuotteista tehdään hygieniatuotteita, pakkauksia ja muita tuotteita. Mikäli puuston määrää metsissä halutaan lisätä nopeasti ja paljon, luonto tulee iskemään takaisin. S uomessa nopeimmat keinot hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen ovat tuulivoiman lisääminen ja sekajätteen polton kieltäminen. Mitä muuta tapahtuisi kuin sahateollisuuden merkittävä alasajo ja sahatavaran korvaaminen betonilla sekä teräksellä, jos rajoittaisimme hakkuita. Puuston määrä metsissä lisääntyy edelleen nopeasti, mutta luontoa ei pidä aliarvioida. Samassa ajassa metsissä olevan puuston määrä on lähes kaksinkertaistunut. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC M itä metsätaloudessa ja metsäteollisuudessa pitäisi tehdä. miljoonaan kuutiometriin. Mitä se käytännössä tarkoittaisi. S uomessa puuston kasvu on yli kaksinkertaistunut viimeisen sadan vuoden aikana noin 50 miljoonasta kuutiometristä lähes 110 Jaakon taikapapu Mitä muuta tapahtuisi kuin sahateollisuuden merkittävä alasajo, jos rajoittaisimme hakkuita. Kummassakin tapauksessa merkittävä osa kuolleiden puiden sisältämästä hiilestä vapautuu ilmakehään muutamassa kymmenessä vuodessa. Todellisuudessa se tapahtuisi kiertoaikoja pidentämällä, eli siis tukkipuun tarjonta supistuisi merkittävästi. Hiilidioksidia voisimme sitoa sekajätteessä pysyvästi kaatopaikoille, siellä se ei lahoa ja pienet metaanipäästöt poltetaan energiaksi. Sadussa Jaakon taikapavusta kasvoi hetkessä puu pilvien yläpuolelle. Hakkuiden vähentäminen ei käytännössä toimisi harvennushakkuita vähentämällä. RAHAPUU 30 MAKASIINI 7 • 2018 30 MAKASIINI 7 • 2018 6404_.indd 30 2.11.2018 14.16. Kanadassa vuoristoniluri tuhosi jo suuria määriä männiköitä. Tukista vajaa viidennes, lähinnä kuorta ja sahajauhoa, päätyy polttoon, joilla todellisuudessa korvataan fossiilisia polttoaineita. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Tukista noin puolet päätyy sahatavaraksi, josta merkittävä osa päätyy rakennuksiin, jolloin hiilidioksidia siirtyy siis pitkäksi aikaa pois ilmakehästä. Sellaista tapahtuu vain saduissa. Tuulivoimasta kaikki eivät pidä, mutta siitä on tullut nopeasti kilpailukykyistä
OMA METSÄ PIKATESTI Keinovalossa taimikkoon Sivu 35 METSÄNHOITO 24 kysymystä termeistä Sivu 32 TIE METSÄNOMISTAJAKSI Ostopalvelut tutuiksi Sivu 36 TUTKIMUS Kuusentaimien kasvu kiihtynyt Sivu 38 ALLAKKA Kasvaa se tammikin Sivu 41 PERINTÖMETSÄ Huomioi osuudet yhteisiin Sivu 42 KYSY POIS Kävisikö kontortamänty. Sivu 44 M IK KO RI IK IL Ä 6401_.indd 31 2.11.2018 14.18
Esimerkiksi eri-ikäisrakenteinen metsänhoito luokiteltiin hyväksi metsänhoidoksi viimeisimmässä metsälain uudistuksessa. Tästä syystä menetelmää kutsutaan myös jatkuvapeitteisen metsän kasvatukseksi. 3 Mitä ovat metsien ekosysteemipalvelut. MIKKO RIIKILÄ 1 Mitä tarkoittaa metsänhoito. Ne tarkoittavat metsän ja metsäluonnon tuottamia aineellisia ja aineettomia palveluita. METSÄNHOITO SA M I KA RP PI N EN KYSYMYSTÄ 24 32 MAKASIINI 7 • 2018 32 MAKASIINI 7 • 2018 6351_.indd 32 1.11.2018 15.25. Eri-ikäisrakenteisessa metsässä on kaikenkokoisia ja -ikäisiä puita taimista tukkipuihin. Ekosysteemipalvelut jaetaan neljään ryhmään: tuotanto-, ylläpito-, säätelyja kulttuuripalvelut. 5 Miten tasaikäiskasvatus ja eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eroavat toisistaan. Tasaikäiskasvatuksessa metsikkö päätehakataan ja uudistetaan 50–100 vuoden välein, metsikkö on valtaosan kiertoaikaa metsän peitossa. Ne ovat Suomessa tasaikäiskasvatus ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus eli jatkuva kasvatus. Pyrkimyksenä on ohjata puuston ja muun kasvillisuuden kehitystä edistäen metsänomistajan ja yhteiskunnan asettamien tavoitteiden toteutumista. METSÄNHOIDON TERMEISTÄ Monien metsätalouteen liittyvien termien sisältö näyttää viimeaikaisessa metsäkeskustelussa hämärtyneen. Tasaikäiskasvatuksessa samassa metsikössä kasvaa yleensä suunnilleen samanikäisiä ja -kokoisia puita. Eri-ikäisrakenteista metsän kasvatuksessa puustoa ei missään vaiheessa avohakata. Esimerkiksi säätelypalvelut liittyvät hiilidioksidin varastointiin sekä veden suodattamiseen. Tuotantopalveluihin kuuluvat muun muassa puu ja keräilytuotteet. Tässä kertaus keskeisistä käsitteistä. 2 Mitä tarkoittaa ”hyvä metsänhoito”. Metsänhoidolla vaikutetaan metsän rakenteisiin ja ekologisiin toimintoihin. Se ei tarkoita oikeastaan mitään. Käsite on aikaansa sidottu ja kuvastaa senhetkisen metsänhoidon käytäntöjä. 4 Mitkä ovat tärkeimmät metsänkasvatustavat
Väliharvennuksella tarkoitetaan ensiharvennuksen jälkeisiä kasvatushakkuita. 9 Miksi tasaikäistä metsää harvennetaan. Ei paranna, harvennushakkuut alentavat aina puuston kasvua. 18 Mikä on väljennyshakkuu. Suurin puuntuotos saavutetaan täysin harventamattomissa metsissä. 6 Millainen on tasaikäinen metsä. Ensiharvennus on taimikonhoitoa seuraava toimenpide nuoressa metsässä. Eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuita nimitetään usein virheellisesti yläharvennuksiksi. Tässä tapauksessa tasaikäiskasvatus on samalla jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta. Menetelmä soveltuu kuivahkojen ja karujen kasvupaikkojen männiköiden ja rauduskoivikoiden uudistamiseen. Myös kaksijaksoiset metsät luokitellaan tasaikäiskasvatukseksi. 8 Voiko tasaikäisessä metsässä olla erikokoisia puita. Suomen keskustan äskettäin lanseeraama käsite, jolla tarkoitetaan hoitamattomien nuorten metsien harventamista. Yläharvennus meniä. 17 Mitä tarkoittavat suojuspuuja kaistalehakkuut. 16 Mitä tarkoittaa siemenpuuhakkuu. Kuusija mäntymetsät ensiharvennetaan 13–16 metrin pituusvaiheessa, rauduskoivikot 13–15 metrin pituusvaiheessa. Laissa ja lakia täsmentävissä asetuksissa eri-ikäisopii myös mäntyja koivumetsien viimeisiin harvennuksiin. Kangasmetsissä kuusen luontainen uudistaminen ei yleensä onnistu. Männikössä väliharvennuksia tehdään 1–2, kuusikossa yksi tai ei yhtään ja rauduskoivikossa yksi. Sen ensisijainen tavoite on puuston elinvoiman ja arvokasvun vahvistaminen. Menetelmä sopii esimerkiksi hyväkasvuisiin kuusikoihin, joissa suurimmat puut ovat viimeiseen harvennukseen tultaessa isoja tukkipuita, jotka voidaan poistaa. Suojuspuuhakkuussa jätetään hehtaarille noin 200 valtapuuta, pääosin kuusia, mutta mukana on hyvä olla koivuja ja mäntyjä. 11 Mitä tarkoittaa ensiharvennus. Ne ovat menetelmiä, joilla kuusta uudistetaan luontaisesti. Todellisuudessa ne ovat poimintahakkuita. Termi on lähtökohtaisesti poliittis-populistinen. Avohakkuussa hakkuukypsyyden saavuttanut puusto korjataan pois säästöpuita lukuun ottamatta ja metsä uudistetaan yleensä viljellen. Tasaikäisessä metsässä puut ovat yleensä melko samankokoisia, jolloin niiden latvukset ovat samassa kerroksessa – tästä tosin on muutamia poikkeuksia. M IK KO RI IK IL Ä 33 MAKASIINI 7 • 2018 33 MAKASIINI 7 • 2018 6351_.indd 33 1.11.2018 15.25. Näin harvennus kohottaa puuston arvoa. Metsikkö on tasaikäinen myös ylispuuhakkuun jälkeen, kun kuusialikasvoksesta kasvatetaan seuraava puusukupolvi. 13 Mitä tarkoitetaan yläharvennuksella. Männyn siemenpuuhakkuussa jätetään hehtaarille 50–150 elinvoimaista, isokokoista mäntyä tuottamaan uudistusalalle sieAvohakkuu on osa tasaikäisen metsän kasvatusta. Kaksijaksoisessa metsässä puusto jakautuu kahteen latvuskerrokseen – valtapuihin ja alempaan latvuskerrokseen. 12 Mikä on väliharvennus. Yläharvennus on tasaikäisen metsikön hakkuutapa, jota käytetään metsikön viimeisessä harvennuksessa. 15 Mikä on avohakkuu. Kiertoaika tarkoittaa tasaikäisen metsän kasvatusaikaa taimien synnystä tai istuttamisesta päätehakkuuseen. Harvennuksilla metsän kasvu ohjataan metsikön arvokkaimpiin ja samalla elinvoimaisimpiin puihin, kun valtapuustoa pienemmät, sairaat ja laadultaan huonot rungot poistetaan. Lisäksi harvennus tuottaa omistajalle tuloja vuosikymmeniä ennen metsikön päätehakkukuuta. 7 Mikä on kiertoaika. Harvennus parantaa kuitenkin puuston arvokasvua niin, että hyödyt ovat selvästi haittoja suuremmat. Kyllä. Tasaikäiskasvatuksessa siemenpuut poistetaan, kun taimia on syntynyt riittävästi. Ei mitään. Taimettumisen varmistamiseksi alue äestetään tai laikutetaan. Kaistalehakkuussa kuusikkoon hakataan enintään 50 metriä leveitä kaistaleita, jotka muokataan. Kasvatusta kutsutaan myös metsikkötaloudeksi. 19 Mitä eroa on jatkuvalla kasvatuksella ja eri-ikäisrakenteisella kasvatuksella. Kuusikossa harvennus alentaa kasvua selvästi vähemmän kuin männikössä. Metsiköllä on selvä kiertoaika, jonka päättyessä puusto uudistetaan. Varttuneeseen puustoon tehtävä harvennus, jonka tarkoituksena on vahvistaa metsikön tuulen kestävyyttä, jotta metsä voidaan myöhemmin hakata siementai suojuspuuasentoon. Parhaiten ne sopivat reheville turvekankaille. 10 Parantaako harvennushakkuu metsän kasvua. 14 Mikä ihme on ilmastoharvennus. Luontaisesti syntyneitä hieskoivikoita ei yleensä kannata harventaa, koska tukkipuun tuotos jää niissä vähäiseksi. Yläharvennuksessa poistetaan valtapuita ja kasvatettavaksi jätetään lisävaltapuita. Yläharvennusta seuraava toimenpide on päätehakkuu. Tyypillinen esimerkki kaksijaksoisesta metsiköstä on koivu-kuusi-sekametsä, jossa koivut muodostavat valtapuuston. Suomessa kiertoaika on yleensä 50–100 vuotta. Sen alla kasvaa kuusialikasvosta, joka aikanaan vapautetaan ylispuuhakkuussa. Ensiharvennus on metsikön ensimmäinen myyntituloja tuottava hakkuu. 1970-luvulla olisi varmaankin puhuttu YYAtai UKK-harvennuksesta
Professori Erkki Lähteen aikanaan lanseeraama jatkuva kasvatus -termi on vakiintunut puhekieleen. 70 vuotta sitten tehdyssä harsintajulkilausumassa harsinnalla tarkoitettiin metsille tuhoisaa määrämittaharsintaa, jossa korjataan vähimmäismittaa suuremmat puut. Pienaukkohakkuuta 23 Mitä tarkoittaa männyn ylispuukasvatus. Kun alue on taimettunut, siemenpuustoa harvennetaan. Pienaukkohakkuussa metsikköön hakataan enintään 30 aarin (0,3 hehtaarin) aukkoja, jotka jätetään taimettumaan luontaisesti. Ensin hakkuukypsään männikköön tehdään tavallinen siemenpuuhakkuu ja hakkuuala muokataan. Poimintahakkuussa poistetaan metsikön suurimpia puita, joiden arvokasvu on jo hidastunut, sekä vialliset ja sairaat puut. Poimintahakkuissa korjataan puuta noin 100 kuutiometriä hehtaarilta. Isot koivut ja niiden varjossa kasvava kuusialikasvos muodostavat kaksijaksoisen metsän. 20 Millaisia hakkuita jatkuvassa kasvatuksessa tehdään. Istuttaen voidaan hyödyntää metsänjalostuksen tuottamia, entistä parempikasvuisia puualkuperiä. Osa siemenpuista jätetään nuoren metsän ylispuustoksi maiseman metsäisyyden säilyttämiseksi ja järeän tukin tuottamiseksi. 24 Mitä on harsintahakkuu. Männiköissä jatkuvaa kasvatusta voidaan toteuttaa ylispuukasvatuksena tai pienaukkohakkuita käyttäen. M IK KO RI IK IL Ä M IK KO RI IK IL Ä www.kesla.com TUTUSTU KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. syyteen tähtäävät hakkuut rinnastetaan kasvatushakkuisiin. 21 Millainen on poimintahakkuu. Osa ylispuista jätetään säästöpuiksi ja ne kasvavat vielä, kun seuraava puusukupolvi on hakkuukypsää. Artikkelissa varten on haastateltu professori Pasi Puttosta ja erikoistutkija Sauli Valkosta. Toisin kuin määrämittaharsinnassa, nykyisissä poimintahakkuissa kiinnitetään huomiota jäävän puuston elinvoimaisuuteen. • Markkinoiden laajin valikoima. Esimerkiksi uudessa Tapion taskukirjassa se kuvataan männyn eri-ikäiskasvatukseksi. Eri-ikäisrakenteinen kuusikko, jossa on kaikenkokoisia puita ja taimia, käsitellään poimintahakkuin. Vanhan ajan metsänhoitoterminologiassa harsinta tarkoitti kaikenlaisia harvennushakkuita. Tiheitä puuryhmiä harvennetaan. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Kun aukot ovat taimettuneet, niitä laajennetaan tai ensin hakattujen rinnalle tehdään uusia. voidaan käyttää osana eri-ikäiskasvatusta poimintahakkuiden rinnalla. • 35 000 metsäperävaunua. • 50 000 kuormainta. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi 34 MAKASIINI 7 • 2018 34 MAKASIINI 7 • 2018 6351_.indd 34 1.11.2018 15.25. 22 Mitä tarkoittaa pienaukkohakkuu. Seuraava poimintahakkuu tehdään 15 vuoden kuluttua, jos eri-ikäiskasvatus onnistuu
Kohteen pitää olla selkeä, esimerkiksi maastoltaan helppo varhaisperkauskohde, jossa puuston valintaa ei tarvitse miettiä. Keinovalossa harventaminen hankalaa HL 660 tuottaa riittävästi valoa pimeässä metsässä työskentelyyn. Valokeilan ulottuma 90 metriä . Se painaa 40 grammaa ja on kolmisen senttiä korkea. Työskentely on tavallista hankalampaa: konkeloita tulee herkemmin, lisäksi runkojen jännityksiä on vaikeampi todeta, joten saha juuttuu herkästi katkaisusahauksissa. Niistä toinen tuottaa enimmillään 90 metriin ulottuvan kapean valokeilan ja toinen laveamman valokehän. Virtaa riitti yli neljäksi tunniksi, kun valaisinta käytettiin täydellä teholla. Valaisimessa on päällekkäin kaksi valonlähdettä. Virtajohto kulkee kypärän yli takaraivolle. Valoteho 660 lumenia . Sekavan taimikon harventaminen ei keinovalossa suju. Akun lataamiseen kului kolmisen tuntia. Hakkuu onnistuisi parhaiten koivikossa, jossa valo ulottuu pitkälle, kuusikossa oksisto pysäyttää valon. Husqvarnan kypärävalaisin on hieno ja käyttökelpoinen, mutta yli kolmen sadan euron hinnalla sen metsäkäyttö jäänee vähäiseksi. Led-valaisin on ällistyttävän pieni. Neljä valotehoa . 35 MAKASIINI 7 • 2018 6351_.indd 35 1.11.2018 15.25. Puoliteholla tai vilkkuvalona akku kestää 10–20 tuntia. Valaisimen jalusta kiinnittyy kypärän tuuletusrakoon. Akku painaa 150 grammaa. Valaisimen paino 40 grammaa . Kypärään kiinnittyvä valaisin on ällistyttävän pieni. Paino 152 grammaa . PIKATESTI TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ T echnical-kypärämalliin kiinnitettävä HL 660 -kypärälamppu on Silva AB:n valmistama. Kosteuden sieto IPX6 . Hinta valaisin ja akku 330 euroa Plussat ja miinukset + Valoteho + Pieni koko + Helppokäyttöisyys – Korkea hinta Led-valaisimen teho riittää pimeässä metsässä työskentelyyn. Valaisimen 3,3 ampeeritunnin akun voi sijoittaa raivaussahan valjaiden lantiovyön koteloon tai metsurin varustevyön selkätaskuun. Kypärän visiiri heikentää näkyvyyttä keinovalossa, joten pimeän savotoilla kannattaa kokeilla suojalaseja. Pohjoisen pimeässä syksyssä otsalamppuja on perinteisesti käytetty työpäivän pidentämiseen. Arvattavasti tehokkaalla kypärävalaisimella on enemmän käyttöä rakennuksilla tai muilla työmailla, joissa työskennellään säännöllisesti pimeän aikaan. Se takaa laadun ja valaisutehon. Akku 3,3 Ah . Husqvarna HL 660 -kypärävalaisin . Etelä-Suomessa keinovalolla raivaamiseen tai hakkaamiseen on vaikea keksiä järkeviä syitä. Pitkät päälle ja metsään Husqvarnan HL 660 -kypärävalaisimella voi pidentää metsä työ päivää, mutta se maksaa. Laite kestää kosteutta hyvin, mutta upottamista se ei siedä. Idea on siis vähän sama kuin monitehosilmälaseissa
Ostajan täytyy kuitenkin tietää, mitä tilaa. Ojitustoimitus on harvinainen ja tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun yläpuoliset vedet on juoksutettava alapuolisen, vastahakoisen maanomistajan maiden kautta. MIKKO HÄYRYNEN M etsänomistajien piirissä itse tekemisen eetos on perinteisesti ollut vahva, mutta ajat muuttuvat. Muokkaus kuuluu raskaisiin töihin. Puunostajat 36 MAKASIINI 7 • 2018 6381_.indd 36 1.11.2018 15.31. Ostopalveluiden käyttämiseen voi olla useita syitä – pitkä välimatka, ajan niukkuus, osaamisen puute, työn suuruus, hyvä tarjous. Ketään ei voi kunnostusojitushankkeeseen pakottaa, paitsi ääritoimena vesilain ojitustoimituksella. Kevyitä töitä ovat esimerkiksi taimikonhoito ja uudistaminen. Raskaat työt Uudistamiseen liittyvän muokkauksen voi tilata suurimmilta puunostajalta lisäpalveJospa et teekään itse Metsänomistajan ei tarvitse tehdä kaikkea metsässään itse. Ainoastaan metsätien kunnostukseen tiekunnan osakkailla on velvoite osallistua. Käyntejä tilalla saattaa olla vain kerran vuodessa eikä joka kuviolla niinkään usein. Kevyet työt Metsätyöt voi jakaa kevyisiin ja raskaisiin sillä periaatteella, että kevyet työt voisi tehdä itsekin, mutta raskaita ei. Taimikonhoitoon saa myös valtiolta apua eli kemeratukea. Töiden tekijät Etämetsänomistaja kokee usein, että häneltä puuttuvat silmät. Vastuu on aina viime kädessä tilaajalla. Tuen alaraja on kaksi hehtaaria, mutta alan ei tarvitse olla yhtenäinen eikä edes saman omistajan. Uudistamistöiden aika on kiireistä, eivätkä palveluntarjoajat silloin erityisesti ilahdu pienistä, räätälöintiä vaativista tilauksista. Useiden tilojen kunnostusojitukset ja metsäteiden kunnostukset ovat yhteishankkeita, yleensä myös suometsien tuhkalannoitukset. Yhden metsätilan ojat kunnostetaan yleensä muokkauksen yhteydessä samalla kaivinkoneella. Ostopalvelujen vaihteluväli on yksittäisestä työstä kaiken kattavaan palvelusopimukseen. Jos vesien poisjuoksutus tehdään rajaojia pitkin tai palstan läpi niin, että alapuolisille maanomistajille ei tule ojitushyötyä, niin yleensä heille ei tule kustannuksia. Ymmärrettävästi palvelusopimuksia on haluttu tehdä etenkin isojen metsätilojen kanssa ja teollisuus on halunnut liittää niihin myös puukaupallisia ulottuvuuksia. Vaivattominta on kuitenkin ostaa kaikenkattava paketti hyvissä ajoin. Viljellen uudistamisessa on kolme asiaa – maanmuokkaus, taimet tai siemenet ja työ. Ojien kunnossapito ei ole tiekunnan tapaista enemmistö päättää -toimintaa. Taimet tai siemenet voi ostaa suoraan tuottajalta ja työn tilata vaikka metsuriyrittäjältä. Isojen ojitusalueiden kunnostukset ovat yhteishankkeita. Yrittäjämetsurit . Tarjolla on monenlaista palvelua ja palveluntarjoajaa, mutta omistajan pitää kuitenkin tietää, mitä tarvitsee. TIE METSÄNOMISTAJAKSI luna tai suoraan koneyrittäjältä. Ero ajanmenekissä ammattilaisen ja normaalikuntoisen ei-ammattilaisen välillä ei ole erityisen iso. Vakiintunut asiakassuhde metsäpalveluiden tarjoajan kanssa tuo mukanaan paljon sopimusten ulkopuolista hyvää. Kannattaa kuitenkin muistaa, että juuri istuttamisessa metsänomistaja saa parhaan korvauksen omalle ajankäytölleen säästyneen kustannuksen muodossa. Useimmiten se tilataan metsänhoitoyhdistykseltä, joka niputtaa ja ketjuttaa eri metsänomistajien tilauksia. Palvelusopimuksessa koko metsänhoito on ulkoistettu ja palvelun tarjoaja tekee vuosittaisen toimenpide-ehdotuksen. Metsänhoitoyhdistykset . Isoissa ojitushankkeissa kaikkien maanomistajien yksimielisyyden saaminen ottaa OSA 7: OSTO PALVELUT Palveluita tarjoavat . Muiden kevyiden töiden kuin istuttamisen ja raivaussahatöiden tilaaminen palveluna on harvinaista, vaikka esimerkiksi reppuruiskulla tehty boorilannoitus sopisi samaan sarjaan. Nykyisin lähes kaikki metsään liittyvät toimet voi teettää eli tilata ostopalveluina. Metsäpalveluyritykset . Jos ala on pienempi, niin palveluntarjoaja voi niputtaa eri metsänomistajille tehtyjä töitä yhdeksi tukihakemukseksi. Pehtoorille, joka katsoisi tilaa vastuullisen silmin, olisi tarvetta. Metsänomistajan kannalta ne ovat asioita, jotka tulevat, jos ovat tullakseen. Palvelun tarjoajia ovat etunenässä metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyritykset ja yrittäjämetsurit sekä isoimmat puunostajat, jotka tarjoavat yleensä uudistamistöitä puukaupan lisäpalveluna
Lannoitus on oikein tehtynä metsätaloustoimeksi hyvin kannattava, mutta lannoituksen vuoro tulee yleensä vasta silloin, kun kiireelliset uudistukset ja taimikonhoidot on tehty. Jos tarkastuskäynnin tekee huolella, kuvia ottaen ja jotain muistiinmerkiten, niin joka kuviolla ei välttämättä tarvitse käydä edes joka vuosi. Lannoitus voi olla yhden tilan hanke. Mitä ei voi ostaa. Syy on yleensä, että kustannukset ovat nyt, mutta tuotot kaukana tulevaisuudessa. Yleensä lannoitteiden toimittajalla on tietoa myös alueen levityskalustosta. Mitä paremmin metsänomistaja tuntee metsänsä, sitä tukevammalla pohjalla hän seisoo. Korjuupalvelun käyttäminen on sitä kannattavampaa, mitä suurempi on puun kantohinnan ja tienvarsihinnan ero. Heinääminen eli heinien polkeminen ihan pienten taimien ympäriltä kuuluu niihin, vaikka rehevillä mailla se on mitä tähdellisintä. Mikään ei estä, etteikö korjuutakin voisi tilata palveluna, sillä ostajaa ei ainakaan periaatteessa pitäisi kiinnosta kuka korjuun on tehnyt. Maanmuokkaus on tyypillinen ostopalveluna hankittava työ. Pystykarsinta on harvinaista itsetehtynäkin. Etenkin metsänhoitoyhdistykset tarjoavat korjuupalvelua, mutta sen voi tilata myös esimerkiksi metsuriyrittäjältä. Juttusarja metsänomistajaksi tulemisesta päättyy joulukuussa Makasiini 8: Puukaupan tekeminen 37 MAKASIINI 7 • 2018 6381_.indd 37 1.11.2018 15.31. Puunkorjuu Itse korjattu, tienvarteen toimitettuna myyty puu on hankintakauppa. JO RM A SI LK EL Ä aikaa. Mikään ei estä myöskään sitä, että kaataa puut itse, mutta tilaa tienvarteen ajon sellaiselta, jolla on siihen sopiva kalusto. Lentolannoitukset ovat tyypillisesti monen tilan hankkeita: niissä aloite tulee usein annettuna ja myös perustelut. Ensiharvennuksilla hankintapuu on jotenkin taloudellisesti perusteltavissa, mutta päätehakkuilla hankintalisä on lähestulkoon olematon. Kuitenkin oikeastaan ainoa asia, mitä ei voi ostaa, on vastuu. Tyypillisin viivästymisen syy on, että hankkeissa on riitaisuutta ja joku ei aukaise ojalinjoja omalta osaltaan. Metsänhoidossa on työmuotoja, joiden ostaminen on harvinaista
Koko kuori hyötykäyttöön Euroopassa laajoja metsätuhoja aiheuttava havununna (kuvassa) ja Pohjois-Amerikassa suurtuholaiseksi osoittautunut lehtinunna runsastuvat ja leviävät ilmastomuutoksen seurauksena edelleen Suomessa. Esimerkiksi tänä kesänä lämpösummat olivat huippuluokkaa puiden kasvun kannalta. Kuusentaimien nopeutunut kasvu kirvoitti metsäntutkijoilta useita selityksiä. VTT on kehittänyt menetelmän, jolla havupuun koko kuori voidaan käyttää raaka-aineeksi. Samalla Kärkkäinen huomautti, että nykyisen kuusivillityksen myötä puulajia istutetaan sille liian karuille kasvumaille, mikä voi näkyä taimikoiden kasvunopeuden heikkenemisenä. VALTTERI SKYTTÄ NYKYISET kuusentaimikot kasvavat huomattavasti nopeammin kuin ikätoverinsa pari vuosikymmentä sitten. Oma roolinsa on taimikonhoidolla. 10-vuotiaat metrin pidempiä kuin 90-luvulla TUTKITTUA Inventointitietojen perusteella 7–9-vuotiaiden istutuskuusikoiden keskipituus on yli puolitoista metriä ja 10–12-vuotiaiden yli kaksi ja puoli metriä. Valtakunnan metsien inventointitietojen (VMI) perusteella eteläsuomalainen 10–12-vuotias kuusikko kasvaa nykyisin yli 2,5 metrin korkeudessa, kun samanikäisen taimikon keskipituus 1990-luvun taitteessa oli puolitoista metriä. Kuvan Kaakkois-Suomessa kasvavat istutuskuuset ovat seitsenvuotiaita. Tutkimuksessa selvisi, että havununnien talvehtivat munat kestävät pakkasta 29 astetta ja lehtinunnien munat lähes saman verran. Nykyisellään Suomen metsäteollisuudessa syntyy vuodessa kolme miljoonaa tonnia havupuun kuorta, joka päätyy lähinnä energian tuotantoon. Luonnonvarakeskuksen tutkija Karri Uotila kertoi havainnoista, joiden perusteella taimien kasvu jäi kuluneena kuivana hellekesänä vaatimattomaksi. Oma osansa heikkoon kasvuun saattoi olla myös viileällä edelliskesällä. Lisäksi emeritusprofessori Matti Kärkkäinen muistutti, että kuusen viljelytavat ovat muuttuneet parissa vuosikymmenessä rajusti. VTT:n menetelmällä kuoresta voidaan uuttaa puhdasta tanniinijaetta hartsin raaka-aineeksi puuliimoihin. Istuttamalla tai kylvämällä aikaansaatujen mäntytaimikoiden pituuskasvussa ei ole tapahtunut samanlaista kasvuhyppäystä kuin kuusikoissa. Menetelmän viemiseksi tuotantokäyttöön luodaan parhaillaan yhteisyritystä. Tutkijajoukko pohti myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia parempaan kasvuun. Mäntytaimikoidenkin pituuskasvu on tosin nopeutunut VMI:n mukaan 1980-luvun lopusta tähän päivään. Nunnat uhkaavat Suomea W IK IM ED IA CO M M O N S 38 MAKASIINI 7 • 2018 38 MAKASIINI 7 • 2018 6402_.indd 38 1.11.2018 16.58. Uhkakuvat paljaiksi kalutuista suomalaismetsistä voidaan Fält-Nardmannin mukaan toistaiseksi unohtaa, mutta nunnista saattaa muodostua merkittäviä tuholaisia. Se suositellaan nykyisin tehtäväksi kahdessa vaiheessa niin, että taimikkoon luontaisesti syntyvät lehtipuut häiritsevät istutuskuusten kasvua mahdollisimman vähän. Julia Fält-Nardmannin tuoreen väitöskirjan mukaan tuholaiset voivat levitä ainakin 300 kilometriä nykyistä pohjoisemmaksi. Ilmastonmuutoksen seuraukset eivät kuitenkaan ole suoraviivaisia. Nykyisin valtamenetelmänä käytetään mätästystä ja paakkutaimien syväistutusta, millä on varmasti oma merkityksensä kuusten parempaan kasvuun. Useita selityksiä Taimikoiden pituuslukuja esiteltiin metsänhoitoja taksaattoriklubin seminaarissa lokakuun lopussa. Yksi kasvuhyppäystä selittävä tekijä on siemenja taimiaineksen laadun parantuminen. Jäljelle jäävästä kuitujakeesta voidaan tehdä sokeria fermentointituotteiden raaka-aineeksi sekä materiaalisovelluksiin. VA LT TE RI SK YT TÄ Kuusentaimien kasvu on kiihtynyt Etelä-Suomessa parissa vuosikymmenessä huimasti. Lukemat koskevat kangasmailla kasvavia viljelykuusikoita eli käytännössä istutustaimikkoja
Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI 6354_.indd 39 1.11.2018 15.01. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. • 400 cc. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc
Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 6356_.indd 40 1.11.2018 15.00. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon
Magneetin lailla ne ovat houkutelleet paikalle monenlaista perhosta ja ötökkää, joista on lystiä itselle ja linnuille. Luoja on tainnut tarkoituksella laatia terhosta sopivan kokoisen ja liukkaan, niinpä puolet putoaa närhin suusta matkalle. TU U LI KK I SI RO LA isovanhempia monella tavalla, ovathan emonsa meidän istuttamiamme. Kun taimen mukana tullut mykoritsa on päässyt kasvuvauhtiin, alkaa puukin lykätä mittaa vauhdilla. Eipä siihen oikein selkoa tullut, mutta parissa puistossa oli komeita tammia kymmenittäin ja lukuisissa puutarhoissa yksittäisiä isoja puita. Vielä nytkin saattaa löytää isojen tammien juurilta terhoja, joista on mielenkiintoista aloittaa uuden metsän kasvatus. si päätyä hiiren poskeen, mutta kyllä niistä paljon puitakin nousi. Sieltä napataan terho suuhun ja lennetään kohti eri piilopaikkoja. Siitä voitelin yhden elämäni parhaista eväsleivistä. Tarina kertoi, että ennen muinoin tammia oli ollut, mutta kuningas oli määrännyt, että puut ovat hänen. Ne levitettiin ulos hyvään multaan ja viiden sentin kerros hiekkaa päälle. Joka puolella on pieniä tammentaimia. Kansi kiinni hiirien varalta ja ämpäri maakellariin. Osa terhoista vietiin heti poimintasyksynä metsään ja pudoteltiin muutaman sentin syvyisiin kolosiin ja peitettiin. Joku valitteli närhien vähyyttä, meillä niitä riittää. Meistä aika joskus jättää, mutta jäljet jäävät sadoiksi vuosiksi – tammet. Tulipa tontille tryffelikoirakin ja merkkasi sienen. Ellei sitten jänis popsi sitä suuhunsa. Vajaat kolmekymmentä vuotta sitten yritin kysellä ja selvittää, että menestyykö tammi metsikkönä täällä Porin–Tampereen korkeudella. Terhoja kerättiin mistä pystyttiin. Täkäläinen talonpoika tietysti kaatoi puut heti polttopuiksi – kasvakoot kuninkaan puut muualla. Osa tietysti itää. Tammimetsään on jatkuva liikenne. Iso joukko taiKasvaa se tammikin METSÄLÄISEN ALLAKKA Kasvata tammia pihapiirissä savimailla maisemakohteilla 41 MAKASIINI 7 • 2018 41 MAKASIINI 7 • 2018 6357_.indd 41 1.11.2018 15.07. Alkuun torjuttiin ruohoa, sitten on leikattu oksia. Muutaman viikon päästä iso joukko sirkkataimia siirrettiin tylpän pöytäveitsen avulla multahiekkaseoksella täytettyihin purkkeihin. E ikä kun kokeilemaan, tappio ei tulisi olemaan suuri, vaikka homma menisi mönkään. Keväällä monissa terhoissa oli jo juurenalku. Ne kylvettiin koemielessä suoraan metsään ja sielläkin nyt tammia humisee. Talven yli olivat avomaalla ja seuraavana keväänä ne istutettiin metsään. N yt tammista on monenlaista iloa. Ei voi tietää, onko tammien allakin aarre. Tammen juurien mykoritsan sanotaan olevan lajispesifinen, eikä sitä tämän seudun maaperässä paljoakaan ole. Osalla kasvuunlähtö oli kankea. Olemme siis ylpeitä I lmastonmuutos kuulemma tulee ja metsiin kaivataan muutenkin monimuotoisuutta. Osalle tehtiin kunnollinen talvikäsittely eli ämpäriin vuoroin hienoa hiekkaa ja lappeelleen laitettuja terhoja. Sitten jonakin vuonna, kun taimi saa olla rauhassa, se venähtää pituutta reippaasti. Ne ovat komeita ja kauniita katsella. Sieltä kaivettiin sormenpäänkokoinen ruskea pyörylä, josta tein tryffelivoita. Opin lisäksi hommasta karttuu monenlaista iloa ja mahdollisesti hyvä tili tuleville sukupolville. Vettäkin oli jäätynyt sekaan. Joka tapauksessa juuristo vahvistuu, vaikka maanpäällistä osaa katkotaankin. Kun määrääkin on varmaan pari tuhatta kappaletta, niin ahneuslaskuri raksuttaa pikkumukuloille sievoista summaa. Yksi kaveri toi keväällä terhoja, jotka olivat syksyllä unohtuneet ulos ämpäriin. Myös tieto, jota alun perin lähdettiin hakemaan, on saavutettu: kyllä tammi täällä hienosti kasvaa ja menestyy. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä
Osuudet voivat olla myös osuuksia yhteismetsään. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA Metsän ammattilainen välittää. On suositeltavaa, että jokaisen yhteismetsän hoitokunta tai toimitsija pitäisi yllä laskelmaa yhteismetsäosuuden käyvästä arvosta, koska kaupan ohella yhteismetsän osakkaat tarvitsevat tietoa arvosta muun muassa perintö-, lahjaja ositustilanteissa. Jotta osuudet pystytään hinnoittelemaan, on tiedettävä joko 1. M etsätilan yhteisalueosuudet ovat yleensä osuuksia lähialueella sijaitseviin vesitai maa-alueisiin. HUOMIOI OSUUDET YHTEISIIN Kun olet luovuttamassa tai jakamassa metsätilaa, muista tarkistaa, onko tilalla osuuksia yhteisalueisiin. Tyypillisimmillään yhteisalueet ovat jakamattomia vesialueita. Näiden olemassaololle on aina paikalliset, historialliset syynsä. koko yhteismetsän arvo ja sen kokonaisosuusluku, 2. Ne tuovat kiinteistön omistajalle oikeuden hyödyntää alueita yhteisten sääntöjen mukaisesti. Yhteisalueosuuksien laatu ja määrä ilmenee tilan kiinteistörekisteriotteesta, jonka saa muun muassa Maanmittauslaitoksesta. Tämä on käytäntö silloin, kun yhteisalueosuus ei tuota rahallista tuloa osakkaille eikä sen tuoma nautintaetu ole erityisen arvokas etuoikeus. Tyypillisin tilanne on yhteismetsäosuuden omistaminen. Sen sijaan sellaiset yhteisalueosuudet, joihin liittyy tasaista tuottoa osakkaille, ovat helpommin hinnoiteltavissa ja ne saattavat olla jopa arvokkaampia kuin osakastilan maa-alue. yhteismetsän tasaisena jatkuva tuotto osuutta kohti tai 3. Osakas eli osakaskiinteistön omistaja saa tällöin omistuksensa ja mahdollisesti järjestäytyneen osakaskunnan sääntöjen mukaisia kalastusoikeuksia. Niitä koskevaan säätelyyn tutustuminen säästää isoilta yllätyksiltä. Ei yleensä erillistä arvoa Metsätilaa myytäessä tai lahjoitettaessa yhteisalueosuudet on syytä ottaa huomioon. Yhteisen alueen osakkaaksi ei voi erikseen liittyä, vaan osakkuus muodostuu aina omistamalla kiinteistö, johon kuuluu yhteisalueosuuksia. Silloin nautintaoikeuksien rinnalla merkittävään rooliin astuu yhteisen metsätalouden harjoittamisesta osakkaille kertyvä tuotto. Useimmiten yhteisalueosuuksille ei määritetä erillistä arvoa eikä niiden määrä tai laatu juuri vaikuta kiinteistön arvoon. Silloinkin, kun myytävänä olevan tilan houkuttelevuutta lisää vaikkapa veneenpito-oikeus tai maa-ainesten otto-oikeus yhteiseltä alueelta, on kyse kotitalouden tarpeista, eikä oikeutta hinnoitella erikseen tilakaupassa. yhteismetsäosuuksien kaupoissa toteutunut käypä hinta. Vaihtoehdon 3 käyttäminen hinnoittelussa edellyttää useita vapailla markkinoilla käytyjä osuuksien kauppoja vuodessa kyseisessä yhteismetsässä. Kiinteistörekisteriotteelta ilmenevä, tilaan kuuluva yhteismetsän osuusluku ei sellaisenaan kerro osuuksien arvosta. Yleisiä yhteisiä maa-alueita ovat vanhat niityt, turpeenottopaikat, pienet soranottopaikat ja veneenpitopaikat. Erittäin harvoin näitä myöskään myydään erillisinä ilman maa-aluetta. Kohdan 1 mukaisessa yhteismetsäosuuden hinnoittelussa ei riitä laskelma yhteismetsäalueen arvosta, vaan on otettava huomioon myös taseessa oleva osakaskunnan varallisuus ja velat. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea! 42 MAKASIINI 7 • 2018 6322_.indd 42 1.11.2018 17.40
Omistaja voi halutessaan myydä tai muutoin luovuttaa yhteisalueosuuksia ilman maa-alueen myyntiä. Eivät siirry määräalan mukana Kiinteistöstä on mahdollista myydä tai lahjoittaa tietty, rajattu alue eli määräala. Ohjesäännön saa joko yhteismetsästä tai Suomen metsäkeskuksen ylläpitämästä yhteismetsärekisteristä. Tällöin osuudet siirretään pois luovutetusta kiinteistöstä luovuttajan omaan, toiseen kiinteistöön tai hänelle muodostettavaan haamukiinteistöön. Siirtyvät murto-osan mukana Kiinteistöstä on mahdollista myydä tai lahjoittaa määrätty murto-osa, esimerkiksi 1/3 kiinteistöstä. Näin ollen myös yhteisalueosuuksien kaupasta joutuu ostaja maksamaan 4 prosentin varainsiirtoveron, mikäli osuudelle on maksettu rahallista tai muuta vastiketta. Arvokkaat yhteisalueosuudet, kuten yhteismetsäosuudet, on suositeltavaa hinnoitella erikseen. Tilan ostaja pystyy tällöin myös ottamaan osuuden arvon huomioon laskiessaan kaupassa muodostuvaa metsävähennysoikeutta. pykälässä säädetään, että mitä tässä laissa säädetään kiinteistöstä, koskee myös sen määräosaa ja määräalaa sekä kiinteistöjen yhteistä aluetta ja sen määräalaa sekä yhteisalueosuutta. Sillä ei siis ole lainkaan omaa ulottuvuutta maatai vesialueena. Määräalan luovutus – kauppa tai lahja – koskee siis lähtökohtaisesti vain rajatun alueen luovuttamista, ei mitään muuta kiinteistöön kuuluvaa varallisuutta. Se voi olla erillinen, omarajainen palsta tai luovutuksen yhteydessä sovittu, kartalle yhdessä rajattu osa tilaan kuuluvaa palstaa. Jos kiinteistön määräosan tai määräosien luovuttaja haluaa pitää itsellään kaikki yhteisalueosuudet, on siitä mainittava erikseen luovutuskirjassa. Niiden voidaan antaa siirtyä jaossa maa-alueen mukana tai niistä voidaan sopia erikseen. Yhteismetsissä rajoituksia Yhteisalueosuuksien arvo on hyvä olla tiedossa myös silloin, kun kuolinpesää tai murto-osin omistettua yhtymää ollaan jakamassa. Metsän ammattilainen välittää. Se kun muodostuu vain ostetun metsän, ei yhteismetsäosuuden, arvosta. Siirtyvät tilan mukana Kun metsänomistaja myy tai lahjoittaa koko tilan, siirtyvät osuudet yhteisiin tilan mukana ostajalle tai lahjan saajalle, jollei luovutuskirjassa muuta sovita. Yhteismetsän ohjesäännössä voi olla pienimmän osuuden luovutuksia koskevia rajoituksia. Murto-osan omistus tarkoittaa omistusosuutta kaikesta kiinteistöön kuuluvasta varallisuudesta, myös yhteisalueosuuksista. YHTEISALUEOSUUKSIEN SIIRTYMINEN (ellei toisin sovita) Koko tilan myynti tai lahjoitus • YHTEISALUEOSUUDET SIIRTYVÄT Määräalan myynti tai lahjoitus • YHTEISALUEOSUUDET EIVÄT SIIRRY Tilan murto-osan myynti tai lahjoitus • YHTEISALUEOSUUDET SIIRTYVÄT kuolinpesän tai yhtymän jaossa ei saa osakkaille muodostaa säädettyä osuuslukua pienempiä osuuden omistuksia. Tällöinkin niiden luovutuksia koskee maakaaren 12.4.1995/540 säännökset kiinteän omaisuuden luovuttamisesta. Jos niin tapahtuu, jako katsotaan tältä osin mitättömäksi. Tämä tarkoittaa, että myöskään Kiinteää omaisuutta OSUUKSIA yhteisiin maaja vesialueisiin käsitellään kiinteänä omaisuutena. Näin menetellen saajalla on jo kauppakirjan pohjalta tieto yhteismetsäosuuden hankintamenosta. Yhteisalueosuudet eivät siirry määräalan luovutuksessa, jos ei siitä ole luovutuskirjassa erikseen sovittu. Luovutuskirjan täytyy siis olla määrämuotoinen ja kaupanvahvistajan vahvistama, ellei luovutusta tehdä sähköisessä Kiinteistövaihdannan palvelussa. Haamukiinteistö tarkoittaa sellaista kiinteistörekisteriin muodostettua tilaa, johon kuuluu vain osuuksia yhteisiin. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea! 43 MAKASIINI 7 • 2018 6322_.indd 43 1.11.2018 17.40. VARAINSIIRTOVEROLAIN 29.11.1996/931 5. Jos jaon kohteena olevaan tilaan kuuluu yhteismetsäosuuksia, tarkista kyseisen yhteismetsän ohjesäännöstä, estääkö luovutusrajoitus suunnitellun jakamisen
Harkittavaksi jää, milloin kannattaa hankkia kovapalaterä. Tärkein tuotantoalue on Turkin Mustanmeren rannikko. Nykyisin suurin osa kaupan pähkinöistä saadaan viljelmiltä, luonnon pensaista kerätyillä pähkinöillä on lähinnä paikallista merkitystä. Ulkomaisten puulajien kasvatusta on Suomessa tutkittu aktiivisesti sata vuotta. Näiden pähkinöissä ei ole havaittavaa eroa, uusimpien tutkimusten mukaan C. Entä osaako käyttäjä itse teroittaa terät. Jos lahot kuuset esiintyvät ryhmittäisesti, taloudellisesti paras uudistamistapa voisi olla sekataimikko, jossa koivua istutetaan lahopesäkkeisiin ja kuusta hakkuualan terveempiin kohtiin. Pähkinä ja hasselpähkinä Kasvaako meidän pähkinäpensaissamme samanlaisia hasselpähkinöitä kuin mitä kaupasta saa. 2,5L / vrk 3 VUODEN TAKUU 24h HUOLTOPALVELU VOITA RALLIPÄIV Ä ITSELLES I JA 5 KAVERILL ESI Osta Airrex diesel-läm mitin ja voita 10-kertais en Suomen mestarin Juha Salon rallipäivä! Lue lisää netistä. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Ulkomaisten puulajien kasvatukseen käytännön mittakaavassa kannattaa suhtautua kriittisesti. Jos terä vaurioituu pahemmin, se on käytettävä HALLILÄMMITIN KOLMEN VUODEN TAKUULLA JA HUOLTOPALVELULLA Katso lähin jälleenmyyjäsi tai soita: www.rexnordic.com puh. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Uusien puulajien pahin ongelma on puumarkkinat. Viljelyssä on sekä euroopanpähkinäpensasta että isopähkinäpensasta (Corylus maxima). Parhaiten havupuiden lahottajasieniä hylkivät lehtipuut, joista mikään ei pysty kilpailemaan tasavertaisesti kuusen kanssa tuotoksessa eikä puutavaralajien yksikköhinnoissa. Kovapalaterä on vähintään puolta kalliimpi normaaliin terään verrattuna. Luonnon pensaista kerätyillä pähkimöillä on Suomesssa nykyisin enää lähinnä paikallista merkitystä. Kuinka usein sitä pitää teroittaa. Kontortamäntykään ei ole näin ollen riskitön puulaji lahon kuusikon uudistamisessa. Pähkinähakin koko elämä perustuu pähkinäsatoon, jonka se varastoi omiin kätköihinsä. Pähkinänviljely Trabzonin seudulla alkoi, kun Turkin ensimmäinen presidentti ja suuri uudistaja Mustafa Kemal Atatürk (1881–1938) neuvoi vaikeuksiin joutuneita viljelijöitä pähkinäntuottajiksi. Näitä ovat esimerkiksi hiekkateiden varret tai kuivat paikat, joissa hiekka pöllyää sahattaessa. Lahoa kuusikkoa ei kannata uudistaa lehtieikä douglaskuuselle, koska ne ovat jopa kuustakin herkempiä laholle. SEPPO VUOKKO LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Jos esimerkiksi matkaa Trabzonista nähtävyytenä tunnettuun Sümelan luostariin, tietä reunustavat lähes yhtämittaiset pähkinäviljelmät kunnes tullaan vuoristometsiin. Onko työskentelytaito sillä tasolla, ettei esimerkiksi kiveen sahauksia tule. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Kysyntää alkaa syntyä vasta sitten, kun puuta kasvatetaan vähintään tuhansien tai kymmenien tuhansien hehtaarien alalla. Luonnossa eläimet (pähkinähakit, närhet, oravat, metsähiiret ja -myyrät) ehtivät yleensä sadonkorjuuseen ennen ihmistä. Suomessa kontortan kasvatukseen ei ole innostuttu. Se tuottaa meillä jopa 30–40 prosenttia enemmän puuta kuin mänty. Pienkoneiden asiantuntija. Tutkimusten mukaan lehtikuusi ja douglaskuusi ovat sopivilla kasvupaikoilla tuotokseltaan kelvollisia vaihtoehtoja kotimaiselle kuuselle. Amerikan länsiosista kotoisin oleva kontortamänty panee vielä paremmaksi. Tämän vuoksi sitä on viljelty Ruotsissa 1970-luvulta lähtien yli 600 000 hehtaaria lähinnä selluteollisuuden raaka-aineeksi. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Lämpötila ulkona: -0ºc, sisällä: +15ºc: Polttoaineen kulutus n. EL IIS A KA LL IO N IE M I Laho pakottaa puulajivaihtoon Olisiko kontortamänty hyvä vaihtoehto, kun lahon takia kuusta ei voi istuttaa ja koivuntaimien kanssa hirvituhoriski on liian iso. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Istutusta lahojen kantojen välittömään läheisyyteen tulee välttää ja alikasvoskuuset on syytä raivata kokonaan pois, koska ne ovat kaksi kertaa useammin lahoja kuin istutustaimet. 040 180 11 11 AIRREX AH-200/300/800 Lähes hajuton diesel-infrapunalämmitin 100% hyötysuhteella. Kerrotaankin taloista, jotka on rakennettu pähkinänkeruun tuomilla varoilla. Eläimet eivät malta odottaa, että pähkinät muuttuisivat ruskeiksi, vaan ne kerätään ja kuljetetaan kätköihin jo elo-syyskuun vaihteessa. Pensaan nimi on ruotsiksi hassel ja saksaksi Hasel. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. maxima näyttäisi olevan vain yksi euroopanpähkinäpensaan muodoista. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Airrex_236x162-5.indd 1 17.8.2018 12.02 44 MAKASIINI 7 • 2018 44 MAKASIINI 7 • 2018 6358_.indd 44 1.11.2018 16.05. Vielä sotien jälkeen ahkera pähkinänkerääjä saattoi saada Lounais-Suomessa hyvät tulot. Tutkimukset kontortamännyn lahonkestävyydestä ovat vähäisiä johtuen sen kasvattamisesta männyn kasvumailla Ruotsin pohjoisosassa. KARI MIELIKÄINEN Kovapalaterän käyttö Minkälaiseen raivaukseen kannattaa hankkia kovapalaterä. Kovapalaterän teroituksessa on käytettävä timanttiviilaa. Kovapalaterä puolustaa paikkaansa kohteissa, joissa terän tylsyminen on huomattavan nopeaa. I Ei tarvitse pakoputkea ulos I Biodiesel, diesel tai polttoöljy I Ei puhallinta, ei nosta pölyä I Termostaattiohjattu (0–40°C) I Siirreltävä, ei asennusta I Hiljainen, vain 48 dB I Ei polttavan kuumia pintoja I 13kW, 15kW ja 22kW -mallit KULUTUSESIMERKKI Eristetty teollisuushalli, tilavuus: 500m³. Koivun hirvituhoriski on myös huomattavasti suurempi kuin kuusen alttius kuivuudelle ja hyönteistuhoille. Myös metsäsertifiointi sallii ulkomaisten puulajien kasvatuksen nykyisin vain kokeilumielessä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan sekä männyn että kuusen tyvilaho tarttuu myös kontortan tuoreisiin kantoihin ja leviää eteenpäin juuriyhteyksien kautta. Pähkinäpensaamme hedelmät ovat hasselpähkinöitä
Kohtuullinen vastausaika olisi vähintään kaksi viikkoa. 040 180 11 11 AIRREX AH-200/300/800 Lähes hajuton diesel-infrapunalämmitin 100% hyötysuhteella. VÄINÖ SIKANEN Matkakulujen vähennys Olen tehnyt paljon metsätöitä 400 kilometrin päässä sijaitsevalla metsätilallani, jossa minulla on myös vapaa-ajan asunto. Kirjatkaa tämä ilmoitus perunkirjaan. Miten meidän pitäisi nykyisessä tilanteessa toimia, jotta sukupolvenvaihdos toteutuisi ilman turhia veroja. Yleensä niistä riittää lyhyt perustelu, esimerkiksi ”taimikonhoitoa kuviolla 2, yhteensä 1,5 hehtaaria” jne. HANNU JAUHIAINEN HALLILÄMMITIN KOLMEN VUODEN TAKUULLA JA HUOLTOPALVELULLA Katso lähin jälleenmyyjäsi tai soita: www.rexnordic.com puh. Verottajan kiireeseen lienee vaikuttanut se, että asiaa on käsitelty vasta lokakuun alkupuolella ja verotuksen valmistumiseen on vain lyhyt aika. Kun metsätila sijaitsee kaukana ja on kova into tehdä metsätöitä, matkoja kertyy usein melkoinen määrä. Perintöveron suuruudesta riippuen he voivat saada maksuaikaa jopa 10 vuotta. Airrex_236x162-5.indd 1 17.8.2018 12.02 6358_.indd 45 1.11.2018 16.05. LEO SAASTAMOINEN Sukupolvenvaihdos ilman turhia veroja Olimme suunnitelmassa sukupolvenvaihdosta, kun vaimoni yllättäen kuoli. Lämpötila ulkona: -0ºc, sisällä: +15ºc: Polttoaineen kulutus n. Tämän jälkeen te voitte jatkaa suunnitelmaanne sukupolvenvaihdoksesta omalla osuudellanne maatilasta. I Ei tarvitse pakoputkea ulos I Biodiesel, diesel tai polttoöljy I Ei puhallinta, ei nosta pölyä I Termostaattiohjattu (0–40°C) I Siirreltävä, ei asennusta I Hiljainen, vain 48 dB I Ei polttavan kuumia pintoja I 13kW, 15kW ja 22kW -mallit KULUTUSESIMERKKI Eristetty teollisuushalli, tilavuus: 500m³. Jos kysyjän tapauksessa niin ei ole käynyt, kehotan tekemään oikaisupyynnön verotuksen oikaisulautakuntaan. Miten matkat pitäisi perustella, jotta ne kelpaisivat verottajalle. Onko huolto kaukana. terähuollossa. Lapset perivät vain äitinsä osuuden. Jos he jatkavat osuudellaan maataloutta, on heidän pyydettävä perintöverolain pykälän 55 huojennusta ja pykälän 56 jaksotusta perintöveroon. Omistimme yhdessä satojen hehtaarin kokoisen maatilan, vaimoni neljäsosan ja minä loput. 2,5L / vrk 3 VUODEN TAKUU 24h HUOLTOPALVELU VOITA RALLIPÄIV Ä ITSELLES I JA 5 KAVERILL ESI Osta Airrex diesel-läm mitin ja voita 10-kertais en Suomen mestarin Juha Salon rallipäivä! Lue lisää netistä. Selkeä erittely matkoista ja työsuoritusten määristä pitäisi riittää verottajalle. Koska teillä on enemmän omaisuutta kuin vainajalla, niin teillä on oikeus olla antamatta omaisuuttanne kuolinpesään. Jos metsätila sijaitsee kaukana kotoa, on metsänomistajankin kannalta järkevää, että töitä pyritään tekemään enemmän kertakäynnillä. Olen tehnyt kaikista matkoista selvityksen matkapäiväkirjaan. Kysymykseen ”kuinka usein pitää teroittaa” vastaankin – aina tarvittaessa. Minulle lokakuussa lähetettyyn kirjeeseen olisi pitänyt vastata kolmen päivän sisällä ja olin silloin metsätilallani. Metsänomistajalta ei kuitenkaan voida edellyttää ammattimetsurin päiväsuorituksia, vaan paljon vähempikin riittää. Toisekseen käytettävä aika on etenkin työssäkäyvillä rajallinen ja työmatkat on usein ajoitettava viikonloppuihin. Entä mikä on kohtuullinen aika vastata verottajalle. Se ei verottajalle kuitenkaan kelvannut ja matkakulut pudotettiin puoleen. Minulla on kaksi lasta, jotka haluavat jatkaa maataloutta. Terän teroitusväliä ei pysty tarkasti määrittelemään: teroitustarve riippuu olosuhteista ja käyttäjästä
Tällaisella avolavalla kehtaisi herraseurassakin lähteä fasaanijahtiin. Kolmelitraisessa, kuusisylinterisessä dieselmoottorissa on enemmän tehoa (190 kW) kuin Ponssen Elk-kuormatraktorissa. Mikkeliläisen KovalaVanhalan hirviporukan miehet kuten kyytiin ährättävä hirvi näyttävät pieniltä. Perusmallin hinta on pakettiautoversiona noin 45 000 euroa. Ponsseen toki mahtuu isompi puukuorma, mutta Aventuran kyydissä kuorma kiihtyy nollasta sataan suunnilleen kahdeksassa sekunnissa. Takapenkit poistamalla hinnasta putoaa 19 000 veroeuroa, kun Amarok muuttuu pakettiautoksi. Yhä kallis, mutta lähempänä järjellistä. Aventura maksaa varusteineen liki 90 000 euroa. Oikeasti Amarok on iso ja miehet sekä hirvi täyskasvuisia roikaleita. KOEAJOSSA TEKSTI MIKKO RIIKILÄ JA RISTO PÖNTINEN KUVAT RISTO PÖNTINEN K oeajoimme Amarokin fiineimmän Aventura-version, jota voisi kutsua eräänlaiseksi ”malli Wahlroosiksi”. Ilmoitettua suurempi kulutus Perus-Amarokeissa on kuusiportainen käsivaihteisto, varustelluimmissa versioissa kahdeksanpykäläinen kaksoiskytkimellä varustettu automaattivaihteisto. 46 MAKASIINI 7 • 2018 6359_.indd 46 1.11.2018 15.11. Kun moottorissa on MUSKELIMAASTURIN KAHDET KASVOT Volkswagenin iso avolavamaasturi Amarok on mallista riippuen joko typerryttävän kallis juppilelu tai maastossa liikkuvan tinkimätön työjuhta. Jos Volkkari olisi alun perin varustanut kaikki mallinsa AdBlue-järjestelmällä, yhtiö olisi Yhdysvalloissa säästynyt 15 miljardin dollarin sakoilta. Dieseltankin vieressä on päästöjä puhdistavan AdBluelisäaineen tankki. Amarokin perusvarustellussa ”malli metsuriyrittäjässä” on 120 kilowatin, niin ikään kolmilitrainen ja kuusisylinterinen dieselmoottori
Amarokin ajettuvuus on mainio, eikä aika tullut pitkäksi puutavara-autoa ohitettaessa. Alennusvaihde puuttuu, mutta automaattivaihteiston lyhyellä ykkösvaihteella auto etenee ryömintänopeutta. Etupenkit ovat mukavat ja säätyvät sähköllä. Pikatiellä se tarkoittaa maltillista kulutusta. Ohjaamo on selkeä ja perinteinen. Maastossa ja huonoilla teillä auto kulkee ongelmitta, pituutensa vuoksi se on ahtaissa tiloissa kankeahko. Vasemmalla perus-Amarok, oikealla juppi-Aventura. Mitat: pituus 5,2 m, leveys 1,9 metriä, korkeus 1,8 metriä, akseliväli 3,1 m, oma massa 2 095 kg, kokonaismassa 3 080 kg, perävaunumassa 750/3 500 kg. Jousitus on kantava ja mukava yhtä lailla asfaltilla kuin monttuisella metsätielläkin. Aventura-mallin lavan etuosan urheilullista ulkonäköä korostava lasikuituinen kaari haittaa kuormaamista. tunnottomasti vääntövoimaa, automaattivaihteisto siirtää kasivaihteen pykälään, jos moottorin kierrosluku on yli tuhat kierrosta minuutissa. Amarokiin saa lastata reilun tonnin kuorman. rengaskoko 255/60/R18 Suoritusarvot: huippunopeus 205 km/h, kiihtyvyys 7,4 sekuntia 0-100 km/h, yhdistetty kulutus 8,3 litraa/100 km, CO2-päästö 220 g/km Vapaa autoetu: 1 375 €/kk Hinta koeajovarusteineen: noin 90 000 € Jarrullisen perävaunun enimmäismassa on 3 500 kiloa – mönkijä puunajovarusteineen kulkee siis ongelmitta kyydissä. Silti ensivaikutelma auton hallintalaitteistosta on helpon perinteinen, joten käyttöönotto sujuu tuskitta. Kuljettajan näkökenttää rajoittaa katvealue korkean konepellin edessä. Ajoimme paljon huonoja teitä ja vedimme myös perävaunua. Koeajomme aikana mittasimme polttoaineen kulutukseksi 9,3 litraa dieseliä sadalla kilometrillä. Eurolava mahtuu poikittain Amarokin leveälle kuormalavalle. Korostettakoon, että järeän avolavamaasturin maastoajo-ominaisuudet riittävät metsäkoneyrittäjän tai puuntuottajan tarpeisiin. Valmistajan ilmoittama keskikulutus 190 kilowatin Aventuralle on 8,3 litraa sadalla. Silloin vähintään kolme pyörää vetää. Lava on niin leveä, että sinne mahtuu kuormalava poikittain. Riittää puuntuottajan tarpeisiin Tasauspyörästö on Torsen, Audi Quattroista tuttu, joka hoitaa voimanjaon ja akselien välisen lukituksen automaattisesti. Henkilöautoversion takapenkeillä on aikuisellekin riittävästi tilaa, kunhan etupenkkejä ei vedetä aivan taakse. Sähäkkää kyytiä pikatiellä Amarok on varustettu moderneilla kuljettajaa avustavilla järjestelmillä, viihdepaketilla ynnä navigointivehkeillä. Perusmallista tämä turhake puuttuu. Auton suuntavakavuus on hyvä takana olevista lehtijousista huolimatta. Ainakin VW-Audi-konsernin vehkeillä ajaneelle tuntuma on tuttu. Karvalakkimallin hinta on noin 45 000 euroa, Aventura maksaa tuplasti saman. Aventura-mallissa ovien kynnyskoteloihin kiinnitetyt astinraudat alentavat maavaraa ja kolhiintuvat helposti. Lavan ala on yli 2,5 neliömetriä. Off Road -tilassa neliveto lukittuu sähköisesti. Näin taakkoja voi nostaa kyytiin traktorin etukuormaajalla. Perusmallissa niitä ei ole. Kuuden sadan kilon klapikuormalla takajousitus pohjasi, kun auton ajoi huolettomasti töyssyyn. 47 MAKASIINI 7 • 2018 6359_.indd 47 1.11.2018 15.11. Voimansiirto: neliveto, kahdeksanvaihteinen automaattivaihteisto Alusta: edessä erillisijousitus, takana jäykkä akseli, lehtijouset. MUSKELIMAASTURIN KAHDET KASVOT VOLKSWAGEN AMAROK AVENTURA Moottori: V6-turbodiesel, sylinteritilavuus 2 979 cm 3 , teho 190 kW. Sisätilat ovat hiljaiset
6372_.indd 48 1.11.2018 15.02
6372_.indd 49 1.11.2018 15.02
VAIKUTTAJA KATSE TULEVAAN Tutkijoiden tehtävä on ennakoida tulevaisuuden tarpeita jo siinä vaiheessa, kun käytännön toimijat eivät vielä osaa pukea niitä sanoiksi, sanoo Luken pääjohtaja Johanna Buchert. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT JAN AHLSTEDT 50 MAKASIINI 7 • 2018 50 MAKASIINI 7 • 2018 6382_.indd 50 1.11.2018 15.24
51 MAKASIINI 7 • 2018 6382_.indd 51 1.11.2018 15.24
Metsäkeskustelu on Buchertin mielestä lähtenyt hakoteille. Sekä avohakkuisiin perustuvalle tasaikäisrakenteiselle metsänkasvatukselle että jatkuvalle kasvatukselle, jossa metsät pysyvät peitteisinä, on paikkansa. ”Esimerkiksi suot ovat haastavia ympäristöjä, joten siellä kannattaa miettiä monenlaisia ratkaisuja.” Rahoitus kutistunut Buchertilla on takanaan kaksi kuukautta Luken johdossa. Buchertin mukaan kyse ei kuitenkaan ole vain kasvatustavan valinnasta, vaan myös puuntuotannon tehokkuutta voidaan vaihdella. Toimipaikkoja on entisten 35:n sijaan 25. Maaja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva Luke sai alkunsa vuonna 2015, kun Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos sekä maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastotuotanto yhdistyivät. Nyt olisi keskityttävä erityisesti siihen, miten fossiilisten raaka-aineiden käytöstä aiheutuvia päästöjä voidaan vähentää. Viime vuonna metsistämme hakattiin noin 60 miljoonaa kuutiometriä. ”Olen ollut rakentamassa tätä organisaatiota, tunnen sisällön ja ihmiset”, Buchert sanoo. Buchert toteaa, että Luken laskelmissa ei ole huomioitu Suomen metsille asetettavaa hiilinieluvelvoitetta. ”Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa hoitaa metsiä. Vain tutkitulla tiedolla voimme ratkaista tulevaisuuden haasteita.” Metsien kasvun Buchert turvaisi monipuolistamalla metsänhoidon menetelmiä. Fossiilisia raaka-aineita korvaavia puutuotteita on kehitettävä lisää. Lisää tutkimustietoa Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii tutkimusta. astaus tulee hetkeäkään epäröimättä: puustomme määrä on kasvanut ja metsiemme puuntuotannollisesti suurin kestävä hakkuumahdollisuus on reilut 84 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuiden lisääminen edellyttää myös panostusta luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. 52 MAKASIINI 7 • 2018 6382_.indd 52 1.11.2018 15.24. ”Esimerkiksi muovia voidaan korvata puulla, ja puurakentaminen sitoo hiiltä pitkäksi aikaa. Liikevaihdosta noin 30 miljoonaa euroa kuluu lakisääteisiin viranomaistehtäviin, Luken pääkonttori sijaitsee Helsingissä samoissa rakennuksissa kuin Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Jatkuva kasvatus sopii jollekin paikalle, päätehakkuukasvatus toiselle.” Metsäntutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaiset metsänhoitotavat millekin alueelle sopivat ja miten eri menetelmillä varmistetaan ekologinen kestävyys. Näin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat valtakunnan metsien inventointitulosten perusteella laskeneet, ja näihin laskelmiin tutkimuslaitoksen tuore pääjohtaja Johanna Buchert luottaa. Ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä kun voi sitoa sekä kasvavaan metsään että puusta valmistettaviin tuotteisiin. Osa hillitsisi ilmastonmuutosta vähentämällä hakkuita, osa lisäämällä. Samalla on tietysti varmistettava metsien hyvä kasvu ja hiilen sitominen”, hän sanoo. Kuluneiden lähes neljän vuoden aikana valtion rahoitus on kutistunut 95 miljoonasta eurosta 70 miljoonaan euroon ja Luken liikevaihto noin 140 miljoonasta 120 miljoonaan. Tutkimustietoa tarvitaan aina metsänjalostuksesta lopputuotteisiin asti. Metsien rooli kasvavana hiilinieluna ja fossiilisten raaka-aineiden korvaajana on yksi osa-alue, jolta tutkimustietoa tarvitaan lisää. ”Metsäntutkimuksen tarve on voimakkaassa kasvussa. Puuntuotantoa voitaisiin tehostaa sellaisilla alueilla, joilla ei ole erityisiä luontoarvoja, kun taas luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita voitaisiin suojella nykyistä kattavammin. Toimintaympäristö on kuitenkin entuudestaan tuttu, sillä hän työskenteli ennen pääjohtajan pestiä kolme vuotta laitoksen tutkimusylijohtajana. Keskustelu hakkuista sai uutta puhtia, kun hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi lokakuussa uuden raporttinsa
Tutkimusaiheita ei jaotella enää metsä-, maatai riistaja kalatalouden alle.” Yhteistyö käytännön toimijoiden kanssa on Johanna Buchertin mukaan tutkimustoiminnan elinehto. 53 MAKASIINI 7 • 2018 6382_.indd 53 1.11.2018 15.24. ”Poikkitieteellisen luonnonvaratutkimuksen kysyntä on nousussa. Jatkossa Luke osallistuu entistä enemmän tutkimustulosten tulkintaan ja jalkauttamiseen
Se on haastavaa mutta toisaalta hirveän hauskaa.” Buchertin mukaan Luken tulee satsata jatkossa entistä enemmän myös siihen, että se osallistuu varsinaisen tutkimustoiminnan lisäksi tutkimustulosten tulkintaan ja jalkauttamiseen. Tulevaisuuden tarpeita Luke ennakoi esimerkiksi hiljan käynnistyneen Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen avulla. Metsien kiertoaika on useita kymmeniä vuosia, joten metsäntutkimus vaatii pitkäjänteisyyttä. Metsänhoitoyhdistys huolehtii metsien hoidosta, itse Buchert käy metsissään kerran vuodessa – silloin, kun siellä ei ole hirvikärpäsiä – ja lukee paljon metsäalan lehtiä. syntynyt Juvalla, asuu Espoossa . tutkimusjohtajana . Metsäntutkimuksen houkuttelevuuden lisäämiseksi Lukessa on otettu käyttöön malli, jossa Luonnonvarakeskus maksaa puolet tutkimushankkeen kuluista ja kerää toisen puolen yrityksiltä. Hän omistaa sisarensa kanssa metsää Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. kuten valtakunnan metsien inventointeihin sekä hirvi-, susija kalakantojen arviointeihin. ”Haastaisin metsäalan yrityksiä osallistumaan vahvemmin myös soveltavaan perustutkimukseen. ”Tähän suuntaan ollaan menossa. omistaa metsää Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa . Malli on saanut Buchertin mukaan metsäalalla myönteisen vastaanoton. Ongelmat pystytään ratkaisemaan vain yhteistyöllä”, Buchert sanoo. ”Sukumme on aina ollut vahvasti sitoutunut metsään. Vanhempani ovat vuosien mittaan siirtäneet osan metsistään minulle ja siskolleni, mutta hoitopäätöksiä olemme alkaneet tehdä vasta nyt.” Buchertin mielestä etämetsänomistajana olo toimii hyvin. vapaa-ajallaan mökkeilee, kiertää kirpputoreja, lukee dekkareita ja hoitaa lapsenlapsia 54 MAKASIINI 7 • 2018 6382_.indd 54 1.11.2018 15.24. Siinä kehityksessä Lukekin haluaa olla mukana, sekä erilaisen datan tuottajana että soveltajana.” Poikkitieteellisyys valttia Luken toimipaikkaverkostoon ei Buchertin mukaan ole näillä näkymin tulossa muutokJohanna Buchert . Tulevaisuudessa etämetsänomistajat hoitavat metsiään yhä enemmän digitaalisesti. Viranomaistehtävien ulkopuolisen tutkimustoiminnan rahoituksesta reilu puolet tulee niin ikään valtion budjetista. Muun muassa Helsingin yliopiston kanssa tehtävän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia metsänomistajat ja heidän tavoitteensa ovat. tekniikan tohtori . Koko tutkimuspaletti pitäisi saada entistä monipuolisemmassa ja tiiviimmässä muodossa sidosryhmien käyttöön.” Metsäpuolella tutkimustuloksia jalkautettiin viimeksi lokakuussa järjestetyssä Metsäareena-tapahtumassa. ”Tutkijan tehtävä on ennakoida tulevaisuuden tarpeita jo siinä vaiheessa, kun käytännön toimijat eivät osaa pukea niitä vielä sanoiksi. Luken pääjohtaja . Tutkimuslaitos pystyy ennakoimaan tulevaisuuden tutkimustarpeita vain, jos sillä on kattavat verkostot. Niiden rahoitus tulee pääosin valtion budjetista. Usein tarvitaan synteesiä monen tieteellisen julkaisun pohjalta. Opin jo lapsena, millaisia ekosysteemipalveluja metsästä saa: taloudellista hyötyä, marjoja ja virkistysarvoja. Metsänomistajat ovat entistä tietoisempia metsistään ja vertailevat erilaisia metsänhoitotapoja. Luken tutkijat kertoivat tilaisuudessa uusimpia tutkimustuloksia niin puuntuotannosta, metsien hiilivarastoista kuin metsätuhoista. 58-vuotias . ”Tieteellisiä julkaisuja on monesti haastavaa siirtää suoraan käytäntöön. Verkostot tarpeen Yhteistyö käytännön toimijoiden kanssa on Buchertin mukaan tutkimustoiminnan elinehto. ”Tulosten avulla voidaan ennakoida, millaisia toiveita metsänomistajilla tulevaisuudessa on ja miten tutkimus voi vastata niihin.” Metsänomistajien sukua Metsänomistajien toiveista Buchertilla on tosin omakohtaisempaakin tietämystä. Luken tutkimusjohtaja vuodesta 2015, sitä ennen VTT:llä mm. Uudenlaisia hankkeita Merkittävä osa Luken viranomaistehtävistä ja noin puolet tutkimustoiminnasta liittyy metsiin. Puhtaasti yksityisten tahojen lisäksi rahoitusta tulee Suomen Akatemian ja Business Finlandin kaltaisilta rahoittajilta sekä EU:lta. puoliso, aikuiset lapset ja kaksi lastenlasta
Hän opiskeli silloisessa Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa, nykyisessä Aalto-yliopistossa kemian tekniikkaa. Siellä tuotetaan puuta, marjastetaan ja metsästetään. Varsinkin jatkuvan kasvatuksen ja metsäojitusten koealojen merkitys on helppo nähdä. Tutkimustietoa saadaan lisää, kun tieteenalojen tutkimustieto yhdistetään. ”Poikani pyytää metsäkanalintuja. Viime aikoina työ on alkanut näkyä myös omien metsien hoidossa. Monitoimitilojen tavoitteena on myös tiivistää poikkitieteellistä yhteistyötä Luken sisällä. Luke tekee yhteistyötä muun muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Arvokkaiden luontokohteiden suojelu oli sisäsyntyistä.” Omia metsiään Buchert luonnehtii monikäyttömetsiksi. ”Suomella on metsäntutkimuksessa satavuotinen historia. ”Poikkitieteellisen luonnonvaratutkimuksen kysyntä on nousussa. Metsäntutkimuksessa valttimme ovat pitkäaikaiset koealat. Tutkijan työstä hän kiinnostui tehdessään diplomityötään VTT:lle. Kotimaisten sidosryhmien lisäksi tärkeää on kansainvälinen yhteistyö. Sen ansiosta voimme katsoa taaksepäin, mitä on tapahtunut ja mallintaa, mitä tulevaisuudessa ehkä tapahtuu.” Entiseen tapaan koealoja ei pystytä taloudellisista syistä enää seuraamaan, mutta tärkeimmät koe alat pyritään säilyttämään. sia, kustannussäästöjä haetaan siirtymällä niin sanottuihin monitoimitiloihin. Omia työpisteitä ei enää ole. Maaperä toimii samalla tavalla sekä maaettä metsätaloudessa, ja myös tutkimusmenetelmät ovat samanlaiset. Täytyy katsoa, mitä teen sitten, kun kortti on käsissä.” n ”Sukumme on aina ollut vahvasti sitoutunut metsään. Hybridihaavan koealojen merkitys taas konkretisoituu, kun metsätalouden raaka-ainelähteitä ryhdytään monipuolistamaan, Buchert huomauttaa. Näitä ovat muun muassa jatkuvan kasvatuksen, metsäojitusten ja hybridihaavan viljelyn koealat. Tutkimusaiheita ei jaotella enää metsä-, maatai riistaja kalatalouden alle.” Hyvä esimerkki tästä on maaperätutkimus, jossa pinnalle on viime aikoina noussut erityisesti maaperän kyky sitoa hiiltä. Opin jo lapsena, millaisia ekosysteemipalveluja metsästä saa.” CS-452ESX Metallirunkoinen, suorituskykyinen ammattisaha: 45,1cm 3 -2,26kW / 3,07hv 4.6kg Suositushinta 550€ Jälleenmyyjät www.echo.fi Maahantuoja Teräosa oy CS-501SX Luokkansa kevein saha , saatavana myös lämpökahvoilla: 50,2cm 3 -2,57kW / 3,50hv 4,7kg Suositushinta 649€ TARJOUS 525 € Hinta voimassa 30.11.2018 asti Säästä 124€ 479 € Hinta voimassa 30.11.2018 asti Säästä 71€ 55 MAKASIINI 7 • 2018 6382_.indd 55 1.11.2018 15.24. Olen tutkinut koko urani puubiomassan käyttöä, mutta nyt olen aiempaa lähempänä alkutuotantoa.” Luken pääjohtajan tehtävässä Buchert nauttii erityisesti siitä, että saa tehdä merkitykselliseksi kokemaansa työtä osaavien ihmisten kanssa. Puututkimus tuttua Koulutukseltaan Johanna Buchert on tekniikan tohtori. ”Tutkin metsäbiomassan jalostusta, ja tutkimusryhmä oli innostava. ”Tuonne minä vein aamulla tavarani”, Buchert sanoo ja näyttää lasiseinän takana näkyvää työskentelytilaa. ”Metsien ekologisen kestävyyden hahmottaminen on muuttunut yhä tärkeämmäksi. Aion itsekin suorittaa metsästyskortin, mutta en ole vielä ehtinyt kurssille saakka. ”Maaperän rooli nousee tulevaisuudessa, kun mietitään, miten maaperä pidetään sellaisessa kunnossa, että se saadaan tuottamaan raaka-ainetta kestävästi erilaisiin tarpeisiin.” Hyvät vientinäkymät Buchert korostaa myös eri tutkimuslaitosten välisen yhteistyön merkitystä. Ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden ja ihmiskunnan kasvavan raaka-aineiden tarpeen ansiosta Suomella on Buchertin mukaan ”tuhannen taalan paikka” viedä metsäosaamistaan ulkomaille. Olen huomannut, että vanhan sukupolven metsänomistajat olivat ekologisesti hyvin valveutuneita, he eivät vain pitäneet siitä meteliä
Jonain päivänä tulee kuitenkin hetki, jolloin kengät ovat niin loppuun käytetyt, että jalat kastuvat tai paleltuvat. Taitaakin olla paikallaan vääntää rautalankaa metsätaloudesta ja ilmastonmuutoksesta. Ilman harvennuksia ja perkauksia metsät olisivat pusikoita ilman kovaa kasvua ja hiilen sitomista. Päätehakkuun jälkeen metsien hiili ei vapaudu ilmakehään. Kevään tullessa kaupunkiasuntojen parvekkeille ilmestyvät monenlaiset kukkalaatikot. Metsää ei kasvateta energian tuotantoon, poltettavaksi. Metsien kiertokulku on samanlainen. Hiili on sitoutuneena puisiin huonekaluihin, puurakenteisiin, sanomalehtiin, pahvilaatikoihin jopa puukuidusta tehtyihin vaatteisiin. M uistetaan siis: 1) harvennuksella saadaan jäljelle jääneet puut kasvamaan kiivaammin, 2) päätehakkuun jälkeen hiili jatkaa oloaan tuotteissa pitkään, 3) metsäenergia on sivutuote, jolla korvataan fossiiliset, 4) ilman hakkuita kasvu hiipuu, kääntyy pian laskuun ja hiiltä vapautuu. dolla metsiin sitoutuu lisää hiiltä, mutta tietyn ikäisenä puusto alkaa lahota ja päästää hiiltä ilmakehään. Katsomalla ympärille vaikkapa kerrostaloasunnossa tämän ymmärtää hyvin. Lähes mikään maailmassa ei pärjää ilman hoitoa. Hyvällä hoiH ulluinta, mitä pitkiin aikoihin olen kuullut, ovat vaatimukset Suomen metsien hakkuiden vähentämisestä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Puun ja metsien käytön lisääminen onkin pitkäkestoista ja tehokasta ilmastotyötä. 3 Metsien hiili on läsnä joka paikassa. Tuolloin ilmastolle parasta on hakata metsä nurin, jatkaa hiilen kiertoa puutuotteissa ja aloittaa metsässä uuden puusukupolven kanssa. 2 Parvekekukka kukoistaa lannoituksen avulla, niin myös metsä. Fiksu kuluttaja ei heitä tätä ruokaa pois vaan käyttää hyväksi ja tekee esimerkiksi seuraavana päivän pyttipannun. KOLUMNI 56 MAKASIINI 7 • 2018 56 MAKASIINI 7 • 2018 6373_.indd 56 1.11.2018 15.29. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. Metsien hoidossa tärkeitä ovat ajallaan tehdyt harvennushakkuut. Olisi typerää jättää tämä käyttämättä. 4 Metsäenergia on kuin seuraavan päivän pyttipannu. Vallalla tuntuu olevan uskomus, että jos metsiä ei hakata, niin niihin sitoutuu jatkuvasti lisää hiiltä. Metsänhoitoa voi ymmärtää vaikkapa päivittäisen kaupunkilaiselämän kautta. Sama pätee myös metsiin, lannoittamalla puuston kasvu ja samalla hiilensidonta kiihtyy aivan uuteen vauhtiin sekä kukoistukseen. Sivutuotteiden ja hävikin vähentäminen on tärkeää ilmastotyötä. 1 Harvennushakkuut ovat kuin porkkanapenkin hoitamista. Hyvällä hoidolla kengät kestävät pitkään. 5 Metsät ovat kuin nahkakengät. Jos kenkiä ei harjata ja hoideta, ovat ne äkkiä pilalla. Taitaisi jäädä porkkanat syömättä. Ilmasto-oppia maallikolle Ilman harvennuksia ja perkauksia metsät olisivat pusikoita ilman kovaa kasvua ja hiilen sitomista. Vastaavasti kotona ei yleensä tarkoituksella tehdä ylimääräistä ruokaa, mutta ruoan valmistuksessa joskus jää jäljelle ylimääräinen peruna ja lihanpala. Metsä on läsnä arjessamme kaikkialla. Kukat kukkivat aikansa, mutta ilman lisälannoitusta eivät kukat loppukesällä enää jaksa kukoistaa. Harvennushakkuut ja päätehakkuut tarjoavat kuitenkin tukkija kuitupuun ohella sivutuotteena raaka-ainetta, jolla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita energian tuotannossa. Metsää voi ajatella vaikkapa nahkakenkinä. Mitä vähemmän tietää suomalaisesta metsätaloudesta, sitä kovempia vaatimukset metsien käytön vähentämiselle tuntuvat olevan. Voisi esimerkiksi pohtia, mitä tapahtuu, jos kaupunkien siirtolapuutarhojen porkkanapenkkeihin ei kosketa koko kesänä. Harvennuksissa poistetaan osa puustosta siten, että jäljellejäävät kasvavat entistä kiivaammin. Jos taas porkkanapenkkiä harventaa ja kitkee, pääse loppukesästä nauttimaan herkullista satoa
6374_.indd 57 1.11.2018 15.30
WWW.KONE-GLANS.FI 6363_.indd 58 1.11.2018 15.04. vuoden takuu! Todella tehokas puhallusteho! 199 € GLANSPOWER CR 08 PELLETTITAKKA Ominaisteho n. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. 4,6 m Katto ja seinät lujaa pro?loitua 0,25 mm galvanisoitua teräspeltiä Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Iso oviaukko, 105 cm 15 vuoden puhkiruostumattomuustakuu! Upealla puujäljitelmäkuviolla! 345 € LUMILINKO GLANSPOWER ATLAS STG1170E 13 HV / 375 CC nelitahti talvimoottori Työleveys 71 cm 5 vaihdetta + 2 taakse Sähköja käsistartti Työvalo ja kahvalämmittimet Säädettävät liukujalakset Tehokas telavetoinen 1095 € LUMILINKO GLANSPOWER GST 55 Nelitahtimoottori 5,5 HV Työleveys 56 cm 4 vaihdetta + 2 taakse Lumikuvio-renkaat 13x4" Heittopituuden säätö 190 astetta kääntyvä heittoputki 395 € Kaupan päälle puskulevy! 3990 € SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. 8 m Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Katto ja seinät lujaa pro?loitua 0,25 mm galvanoitua teräspeltiä. Kuljetuspyörät 890 € Uusi tehokkaampi 3-vaihegeneraattori! Ohjaustehostimella 5590 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV750L EFI T3B EPS Moottori 695 CC, yksisylinterinen, nestejäähdytteinen, nelitahtinen EFI Voimansiirto CVT-automaatti Eturenkaat 25x8-12, takarenkaat 25x10-12 Maavara 280 mm Akseliväli 1455 mm Ohjaustehostin, sähkövinssi, vetokoukku Takuu 24 kk Tehokas uutuusmalli! 6790 € PIHAVARASTO SUNYARD HW0608 Mitat (L,P,K): 235,7x194,6x 208,7 cm, eli n. Iso oviaukko 120 cm Tyylikäs tumma väritys Kunnon tuuletus 399 € GLANSPOWER JM8500 3 DIESELAGGREGAATTI 230 / 400 V kolmivaihegeneraattori Max teho 6,5 kVA / 5,6 kW 14 L polttoainesäiliö Ohjauspaneeli, sähköstartti, öljyvahti ym. 15 kg Sisäinen termostaatti Hormin halkaisija: 80 mm Mitat: 456x884x507 mm Italialaista laatua! 1345 € PIHAVARASTO SUNYARD SNSD C Mitat (P,L,K): 312x257x212 cm eli n. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea + pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV/6500 RPM Maavara 183 mm 24 kk takuu Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu Sisältää vinssin ja alumiinivanteet 4990 € POULAN PRO 175G42 AJOLEIKKURI Järeä 17,5 HV / 500 cm Briggs & Stratton OHV moottori Isompi 107 cm kaksiteräleikkuri Vaihteet 6+1 Sähköstartti Takarenkaat 20", eturenkaat 15" Valot, mukiteline ym. Kippaava peräkärry kaupan päälle! 1795 € Valmistaja Husqvarna Outdoor Products! GLANSPOWER EB650 REPPUPUHALLIN Moottori 63,3 cm / 3.7 Hv, 2.7 kW Ilmamäärä 2016 m /h Puhallusnopeus 90 m/s Paino 11,0 kg Ergonominen muotoilu! 1. 3-8 kW Paloaika 11-28h Hyötysuhde 89 % Säiliön koko 20 kg Irroitettava tuhka-astia Mitat 620x970x340 mm Ylläpitotermostaatti 995 € EXTRAFLAME KETTY PELLETTITAKKA Ominaisteho: 2,8-7,3 kW Lämmitystilavuus 180 m Hyötysuhde: > 86 % Pellettisäiliön koko: n
Puttoset omistavat metsää Hankasalmella 7 hehtaaria ja Kangasniemellä 45 hehtaaria. Olavi Puttonen istutti yhdelle hehtaarille koivun avojuuritaimia ja loput viisi hehtaaria uudistettiin kuuselle. ENNEN & NYT 1960-luvun kuvassa haetaan joulukuusta. Nyt koivut ovat kyllä suoria kaikki.” Koivikon päätehakkuuikä on 10 vuoden päästä. Vuonna 1962 heinäpellolle istutetut koivun avojuuritaimet ovat jo ehtineet kasvaa jo muutamia vuosia. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 a, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Puttoset harvensivat koivikkoa 1980-lopulta eteenpäin polttopuusavotoilla. Puttosten talo lämpiää puulla, ja he sirottelevat siitä syntyvät tuhkat koivikkoon. Sen jälkeen siitä jouduttiin hakkaamaan osa pois, kertoo tilan nykyinen omistaja, edesmenneen Olavi Puttosen poika Olli Puttonen. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Hyvä vain, että ehtii kunnostaa metsän vielä omana elinaikanaan.” 1960-luku Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Koivuntaimista osa jouduttiin seulomaan pois, koska ne olivat niin mutkaisia. ”Puita rupesi kuolemaan kirjanpainajien takia ja alkoi näyttää siltä, että tuholaisia tulee paljon. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Ehkä 1960-luvulla puut olivat aika samanlaista geeniperimää, tai tiedä, mikä siinä sitten oli.” Tuhkalla kasvanut Olli Puttonen levittää talon puulämmityksestä syntyvät tuhkat pihan laidalta alkavaan koivikkoon. Koivut sen sijaan säästyivät tuhoilta. ”Siinä oli silloin vielä mutkaisia puita, joista ei varmaan tullut juuri yhtään tukkeja. Päätehakkuu 10 vuoden päästä Pellolle istutetut koivut ovat kasvaneet nopeammin kuin tavalliselle metsämaalle istutetut puut. Lisäksi Puttosen vaimo omistaa parisataa hehtaaria metsää Kainuussa. Se on mukavaa hommaa toimistotyön vastapainona”, Ilmavoimissa tekniikan puolella työskentelevä Puttonen sanoo. Kuusikko ei ehtinyt kasvaa kuin hieman yli 50-vuotiaaksi. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. ”Olemme tykänneet tehdä metsänhoitotöitä vaimoni kanssa. Kuviolta kertyi lähinnä kuitupuuta. ”Palaisikohan meillä noin 20 kiintoa puuta vuodessa, eihän se hirveä määrä ole. Aina kun astiat tulevat täyteen, käymme heittämässä tuhkat koivikkoon eri kohtiin.” Ensimmäinen kaupallinen harvennus koivikkoon tehtiin vuonna 2007. Osaltaan kasvuun on voinut vaikuttaa pienimuotoinen lannoitus. Hakattujen kuusten tilalle istutettiin uudet puut. Lähetä ne meille Metsälehteen. ”Mutta tietenkään 100-vuotiasta aukkoa ei ole olemassakaan, eikä se ikimetsäkään Suomessa niin kovin vanhaa ole. 2017 59 MAKASIINI 7 • 2018 6364_.indd 59 1.11.2018 15.36. Puttonen epäröi, hennooko hän kaataa pihapiirin koivuja, koska se vaikuttaisi paljon maisemaan. TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVAT OLLI PUTTONEN HANKASALMELLA sijaitsevan Toukolan tilan pelto metsitettiin vuonna 1962. Vuoden 2017 kuvassa samat koivut ovat lihoneet tukkipuiksi, ja päätehakkuuta voidaan odottaa 10 vuoden päästä. Joulukuusi löytynee koivikon alta myös tänä jouluna. Edes hirvet eivät maistelleet niitä
LUHTA TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 60 MAKASIINI 7 • 2018 6321_.indd 60 1.11.2018 17.46
61 MAKASIINI 7 • 2018 6321_.indd 61 1.11.2018 17.46. Lumen alta saapas kohtaa betonimaisen roudan. Kaikkein parasta on hiljaisuus ja se, ettei tapahdu mitään. Ensilumi maalaa suoaukean hennoin pastellivärein. Kulkija ei kuule kuin itse aiheuttamiaan ääniä. Metsäretki marraskuussa voi antaa ensilumen kauneuden, taivaallisia valoja tai opettaa metsälintujen ekologiaa
Lampien ja suoallikoitten avovesi rikkoo valkoisuutta harmaan ja siniharmaan vivahteilla. Jos varhainen ensilumi ehtii kokonaan sulaa, seuraava lumisade on yhtä upea kuin ensimmäinen. Huonoin aika sijoittuu syksyn ja talven väliin marraskuulle. R etkeilijät ja metsässä patikoijat suosivat heinäkuun lämpöä, ruskan värejä tai aurinkoisia keväthankia, kuka mitäkin. Vastaavasti pitkinä öinä tähtitaivas kimaltaa uskomattoman kirkTöyhtötiaiset etsivät kohmeisia hyönteisiä ja hämähäkkejä tai omia alkusyksyn kätköjään maasta tai puiden alaoksilta. 62 MAKASIINI 7 • 2018 6321_.indd 62 1.11.2018 17.46. Mitä erityistä surkein ja pimein vuodenaika voisi antaa. Minä pidän tästä pimeästä epävuodenajasta. Tosin mieluummin suunnittelen pitkien vaellusten sijaan parin, kolmen päivän lähiretkiä. Tähtiä, galakseja, kuutamo tai revontulet Atlantilta tulevien saderintamien ja matalapaineiden väliin mahtuu tilapäisiä pilvettömiä jaksoja. Samasta syystä kaikki tämän tekstin havainnot ja valokuvat ovat vanhasta Oulun läänistä. Itse arvostan enemmän kuin kuriositeettina hirvikärpäskauden lopullista loppumista. Hauskinta on valtava vapauden tunne. Sata ryömivää pikkuotusta hiuksissa tai villapaidan alla ei sinänsä ole maailmanloppu, mutta olen allerginen puremille ja paukamat kutiavat vielä viikkojen päästä. Märkään maahan satanut lumi ei helpota liikkumista, mutta marraskuu voi loihtia myös kaikki muut vuodenajat päihittävän patikointikelin. Tilastojen mukaan tässä on osa totta ja toinen puoli muistojen harhaa. Kunnon routa jäädyttää vaikeakulkuisimmat suorimmet kestopäällysteeksi, jossa jalka nousee kepeämmin kuin pitkospuilla. Pimeiden päivien jälkeen yhtäkkinen valkoisuus valaisee myös katsojan mielen. Pakkaan repun ja työnnyn matkaan, jos sääprofeetta on povannut mieluisia ilmoja. Koska ilma on hyvin pölytöntä, taivas kaartuu päivällä sinisempänä kuin koskaan kesällä. Lunta ja routaa Kärpästen sijaan loppusyksyn ilmassa kiitää lumihiutaleita. Muistikuvissani 1970-luvun ensilumi satoi syyskuussa, seuraavalla vuosikymmenellä lokakuussa ja nykyään keskimäärin marraskuussa. Nykyään loppusyksyn sää voi olla mitä tahansa kirkkaista paukkupakkasista viikon vesisateeseen
Tärkeämmäksi koenkin hiljaisuuden, pitkät illat ja yleisen tapahtumattomuuden. Töyhtö-, hömöja kuusitiainen muodostavat yhteisiä sekaparvia, joilla on myös yhteisiä, joka lajin ymmärtämiä yhteydenpitoja varoitusääniä. Jos katsoisimme linnunrataa kauempaa, se näkyisi valoisana kiekkona, jonka ulkoradalle kiertyy useita kierteishaaroja. Syksyllä kaikki lajit pyydystävät ja kätkevät varastoiksi hyönteisiä ja hämähäkkejä. Nykyään linnunradan näkemistä vaikeuttaa yhä kasvava valosaaste. Kiikari tai kaukoputki paljastaa sen muodostuvan miljoonista kaukaisista tähdistä. Umpilaavussa palaa pikku nuotio ja kangasseinien sisällä on melkein kämppämäiset olot. Parvessa on myös jokunen hippiäinen ja puukiipijä. Aikaa riittää itselle ja omille mietteille Revontulet näkee parhaiten avaran suoaukean laidalla. Metsän tiaiset ovat oppikirjoihin kelpaava esimerkki ekologiasta, lajien välisistä suhteista. Linnunradan lähintä naapuria, Andromedan galaksia joudumme katsomaan hiukan liiankin kaukaa, yli kahden miljoonan valovuoden päästä. Yhteisparvena tiitiäisten joukko havaitsee sukkelammin varpuspöllön ja muut viholliset, mutta eri lajit eivät välttämättä kilpaile samasta ravinnosta. Ensilumi, yötaivaan valot ja loimotukset, hiljaa sipisevän lintuparven yhteiselo! Nämä ovat marraskuisen metsäretken mausteita, mutta harvoin ne mahtuvat kokemuksina samalle retkelle. Joskus kuluu kokonainen päivä, etten kuule muita kuin itse aiheuttamiani ääniä. 63 MAKASIINI 7 • 2018 6321_.indd 63 1.11.2018 17.46. Usein se hukkuu myös luonnollisiin yövaloihin, kuutamoon tai revontuliin. Illalla pieni nuotio risahtelee hiipuessaan, maisema pimenee. Se on linnunrata, ikioma galaksimme. Se on myös kaukaisin paikka, jonka voi nähdä paljain silmin ilman apulaitteita. Töyhtötiainen ruokailee maassa ja alaoksilla, hömötiainen vähän ylempänä ja kuusitiainen latvuksissa. Loimotukset tuovat Lappiin kaukomatkailijoita Kiinasta ja Japanista enemmän kuin mikään muu. Kun linnunrata illan pimetessä nousee lounaasta ylöspäin, Andromedan galaksi näkyy sumuisena täplänä sen vasemmalla puolen aivan ylhäällä. Revontulisesonki ajoittuu juuri marrasja joulukuuhun. Voiko tähtiä olla noin paljon. Puukiipijät kaivelevat kaarnan koloja ja hippiäiset tutkivat kuusenoksien kärkiä. kaana. Yhdellä näistä sijaitsee Aurinko-niminen tähti ja sen pikkuinen planeetta Maa. Tähtien keskellä hohtaa harsomaisen sumuinen valovyö. Revontulten katselusta on tullut tämän vuosikymmenen muoti-ilmiö. Tiaisten sekaparvia Loppusyksyn ja alkutalven metsässä yksi linturyhmä kasvaa tärkeäksi
Kekrinä on pöytä pötyä täynnä, jottei jää veitselle sijaa. Kekrillä ei ollut alkujaan kalenteriin sidottua ajankohtaa, vaan sitä saatettiin viettää saman kylän eri taloissa sen mukaan, milloin syystyöt oli talossa saatu tehtyä. Joka vuen työtä tekköö, se keurina kellistäekse. Laita astia uuniin ja kypsennä useita tunteja miedossa uuninlämmössä (160–180 astetta), kunnes liha ja kasvikset ovat kypsiä. Särää syötiin monta viikkoa teurastuksen jälkeen, tavallisimmin lauantaina ja sunnuntaina. Etelä-Karjalassa, Savossa, Hämeessä ja Keski-Suomessa lihat laitettiin leipien paistamisen jälkeen uunin jälkilämpöön puiseen kaukaloon eli särään. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS SÄRÄPAISTI 1 kg lihaa (riistalihaa, lammasta tai sianlihaa) 8 keskikokoista perunaa 6 porkkanaa pala lanttua 5 sipulia 10 murskattua katajanmarjaa 1 rkl suolaa yrttejä (timjamia, kynteliä) vettä Suolaa ja mausta liha. Ensimmäisissä säräkaukaloissa paistettiin riistaa ja kypsennettiin kaskinauriita. Joulunakin syötiin vielä lampaanlihaa, sillä se oli arvokkaampaa kuin siankinkku. Jos ei omista puista säräkaukaloa, voi säräpaistin tehdä uunivuoassa tai uunipellilSäräpaisti on syyskauden maukas perinneherkku. Säräpaistia lisukkeineen haudutetaan uunissa useita tunteja, vaikka yön yli. Lihassa pitäisi olla rasvaa. Sitä vietettiin, kun syyskauden työt oli saatu päätökseen: sato korjattua, jyvät laariin, nauriit kuoppaan ja karja tuotua sisälle. Riista käy särään, jos laittaa mukaan rasvaista lampaanlihaa tai sianlihaa, joko villisian tai kaupan sianlihaa. Pöytä koreaksi Kekri on osunut teurastusaikaan ja silloin herkuteltiin tuoreella lihalla. Vanhat leivinuuniin laitettavat särät olivat suuria (katso seuraava aukeama). Uunin yleistymisen myötä lihoja voitiin palvata miedossa lämmössä uunissa tai saunassa. Makasiinin Puusta tehty -palstan pitäjä Markus Tuormaa teki minulle sähköuuniin sopivan haapapuisen särän. Lisää liha niiden päälle. Nykyään kekriä ei juuri enää vietetä, sen tilalle on tullut Halloween kurpitsoineen ja kummitusruokineen. Mutta säräpaistia voi tehdä pienemmässäkin särässä tavallisessa sähköuunissa. Kekrin vietto on vaihdellut Ollin päivästä (29.7.) Martin (10.11.) tai jopa Kaisan päivään (25.11.). Varsinkin lammas on ollut tärkeä teuraseläin. Vuodesta 1955 lähtien kekriä on vietetty marraskuun ensimmäisenä lauantaina. TAPION PÖYTÄ S yksyllä vietetty kekri on ollut maalaisyhteisössä ikivanha satokauden loppuun sijoittuva vuotuisjuhla. Se toimi hyvin eikä halkeillut, vaikkei särää ollut liotettu suolavedessä eikä rasvattu ennen käyttöä, kuten ohjeiden mukaan olisi pitänyt tehdä. Sitä tarjottiin myös taloon tulleelle vieraalle. Kekrinä pöydän piti olla koreana aamusta yöhön, jotta ruoka ei olisi talosta seuraavana vuonna loppunut. Pitkään KYPSENNETTY 64 MAKASIINI 7 • 2018 6365_.indd 64 1.11.2018 15.53. Myös viinan juonti kuului kekriin: Jos on viinaton kekri, on leivätön joulu. Mikkelinä teurastettiin mikkelinpässi, kekrinä kekripässi. Kaada reilusti vettä astian pohjalle. Yleensä särään käytettiin suolattua lihaa, mutta tuore käy yhtä hyvin. Ne tuovat ruokaan mehevyyttä. Kuori perunat ja kasvikset, laita ne paistoastian pohjalle. lä sen mukaan, miten suuren annoksen haluaa tehdä. Kekri on ollut talon väen yhteinen perinnejuhla ja irtiotto työntäyteisestä arjesta. Myöhemmin särään laitettiin lampaanlihaa ja 1800-luvulta lähtien perunaa, porkkanaa, lanttua ja sipulia. Kun ensimmäisen kerran kokeilin säräpaistia, laitoin astiaan liian ison määrän ruokaa ja rasvatonta lihaa, joten ruoat kuivuivat. Aikaisemmin se oli jopa tärkeämpi vuotuisjuhla kuin joulu. 1800-luvulta lähtien kekrin ajankohdaksi vakiintui kristillinen pyhäinpäivä (1.11.) ja näin siitä tuli myös vainajien muistopäivä, vaikka sitä kekri ei alun perin ollut. Lihaa ja lisukkeita kannattaakin panna kaukaloon vain sen verran, että ne ovat osittain nesteen peitossa. Säräpaistilla herkuttelua Ennen suolan käytön yleistymistä lihat säilöttiin kuivattuina ja ne kuivattiin pääasiassa ulkona. Särän tarjoiluun sopii erinomaisesti puolukat. Muita kekriruokia olivat rasvamakkarat, veririeskat, syltyt, pylsyt, rasvakeyritalkkuna, hernekeitto, uuden sadon viljasta tehty ryynipuuro sekä ruisleivät ja uuden sadon juurekset. Ruokia valellaan kaukaloon kertyneellä nesteellä, jotteivät ne kuivu
Särä on ikivanha syyskauden uuniruoka. Kekrinä syötiin lihan kanssa syksyn kasvissatoa, perunoita, porkkanoita, lanttua ja sipulia. 65 MAKASIINI 7 • 2018 6365_.indd 65 1.11.2018 15.53
Kansatieteilijä Ilmar Talven mukaan Savon ja Karjalan alueella pirtin uuni oli keskeinen osa asumiskulttuuria, joten siellä oli luontevaa alkaa käyttää uunia kuivaamiseen. Liha voitiin panna uuniin vaikkapa varpujen tai olkien päälle. Kaikki särät eivät välttämättä olleet yhtä hyvin suunniteltuja. Vanhastaan lihaa ja kalaa kuivattiin ulkona. Puun rungon muotoa on käytetty hyväksi särää muotoiltaessa. PUUSTA TEHTY TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA S ärä syntyi alun alkaen mahdollisesti lihan säilömisen tarpeisiin. Niemelän torpan särä Särä veistettiin niin pitkäksi kuin uuniin mahtui. Uuninsuuhun jäävä pää on kavennettu ikään kuin veneen keulaksi. Valuva rasva kerättiin talteen reiän alle asetettuun astiaan. Vanhat, museoihin talletetut särät ovat usein veistoksellisen kauniita. Toisessa päässä kourut PAISTOASTIA HAAPAPÖLKYSTÄ Särä on puusta veistetty lihanpaistovuoka. Tutustuin tarkemmin Konginkankaan Niemelän torpan särään. Uunissa kuivaaminen nopeutui ja sitä voitiin valvoa tarkemmin. Alun perin sitä käytettiin rasvan keräämiseen. Uunin suun puolelta Niemelän torpan särä on veistetty matalammaksi ja uunin perältä korkeammaksi, joten rasva on valunut varmasti hyvin kouruja pitkin. Torppa irtaimistoineen on siirretty Helsinkiin, Seurasaaren ulkomuseoon vuonna 1909. 66 MAKASIINI 7 • 2018 6366_.indd 66 1.11.2018 16.01. Uunin pohjalle valuva rasva saatiin talteen, kun keksittiin asettaa lihan alle puukaukalo. Särä syntyi ilmeisesti juuri rasvan talteen ottamiseksi. Sitä ei veistetty kaukaloksi, vaan pölkynpuolikkaan tasaiseen pintaan veistettiin kaksi tai kolme syvää kourua. Kun särä asetettiin uuniin, jätettiin reiällinen pää uuninsuun ulkopuolelle. JO HN NY KO RK MA N yhtyivät ja yhtymäkohtaan tehtiin reikä, josta rasva valui särän ulkopuolelle. Niemelän torpan särän (vasemmalla) kouruissa kirveeniskut näkyvät yhä selvästi. Alapuolelta rungonpuolikasta on vain kirveellä tasoiteltu, jotta särä pysyy keikkumatta paikallaan. Oikealla haavasta tekemäni särä. Toisten tietojen mukaan uunin perällä olevan särän pään alle voitiin asettaa puukalikka, jotta astia olisi rasvan valumisen kannalta sopivasti vinossa asennossa. Koivupölkyn puolikkaan kuorittu, muhkurainen ulkopinta kaartuu särän ulkopintana. Torpan särässä yhdistyvät puu, veistäminen ja lihan paistaminen kuin yhdeksi kertomukseksi reilun sadan vuoden takaa
Särän alla voidaan käyttää myös pyöreitä pikkupuita, joiden avulla se on helppo työntää uuniin. Ulkopinta on karhea ja tumma, hiiltynytkin syvällä uunissa olleesta päästään. Veistäjä ei ole ollut turhan tarkka, vaikka on paikoin silotellut kirveenjälkiä kaarevateräisellä vuolimella. Tuoreesta puusta veistäminen on kevyempää, mutta silloin särää on kuivatettava huolellisesti ennen käyttöönottoa. JO HN NY KO RK MA N sen tulkinnan mukaan särä onkin saanut nimensä juuri tästä – säröilystä. Leppäpuut särän alla tuovat hyvää savunmakua lihaan. Lännempänä särän nimenä on lihakouru, mikä ei selvyydessään samalla lailla herätä pohdintoja sanan alkuperästä. Erikoinenkin sana muuttuu omaksi, kun se saa omia merkityksiä. Hiiltyneen puun pinta on halkeillut pitkittäin ja poikittain. Särään ei enää tavallisesti tehdä rasvankeräysuria eikä rasvanvalutusreikää, koska rasva voi valua reiästä hallitsemattomasti ja liata uunin pohjan. Ryhtyessäni veistämään särää päätin kuitenkin seurata vanhaa perinnettä siinä määrin, että puun kaareva muoto saisi määrätä astian ulkomuodon. Veistojäljet päätin jättää näkyviin, kuten Niemelän torpan vanhassa särässäkin on aikoinaan tehty. Kielitieteilijä Veikko Ruoppila on esittänyt arvelun, jonka mukaan sana särä olisi lainattu venäjän kielestä. Nykyajan särä Lemillä Etelä-Karjalassa, jossa särän veisto ja paistotaito ovat säilyneet hyvin, on siihen tehty joitakin nykyajan uudistuksia. Vuosien varrella särä on muuttunut paistoalustasta paistoastiaksi, ikään kuin uunivuoaksi. Haapa on kuivanakin sen verran pehmeää, ettei kaukalon kovertaminen siihen ollut ylivoimaista. Joskus lihaa paistettaessa se on syttynyt tuleen. Arvelin kuitenkin, ettei uunin lämpö hyvin kuivattua astiaa halkaisisi, joten särä päätyi uuniin ilman liotusta. Veistetty ja paistettu Niemelän torpan särän kourut on muotoiltu voimakkailla kirveeniskuilla. Esine ja sen nimi, särä, kiehtovat. Erään kansanetymologi67 MAKASIINI 7 • 2018 6366_.indd 67 1.11.2018 16.01. Itse veistin särän vuosikausia kuivuneesta haavasta. Nykyvenäjässä verbi žarit tarkoittaa paistamista, paahtamista ja kuumaksi lämmittämistä. Särä liukuu kuin vene telapuita pitkin. Joidenkin ohjeiden mukaan särää tulisi liottaa halkeilemisen estämiseksi viikkoja suolavedessä ennen käyttöönottoa. Siten myös ajatus särästä sanana, joka kuvailee puun säröilyä, on tavallaan oikein. Paistettava liha ja siitä valunut rasva ovat suojanneet kirveen ja vuolimen sileitä jälkiä leivinuunin kuumuudelta. Valon osuessa särään sopivasti pinta suorastaan kiiltelee. Särät on perinteisesti tehty haavasta tai koivusta. Suomen kielessä monet venäläisperäiset sanat ovat vähitellen muuntuneet kuvaileviksi. Myös rasvalla sively saattaa estää halkeilua. Koivu hohkaa särän sisäpinnassa vaalean ruskeana. Paremmaksi tavaksi on osoittautunut ylimääräisen rasvan kauhominen suoraan särästä tai valuttaa se särää kallistamalla reunan yli
2. Särän ulkopuoli kannattaa muotoilla vasta lopuksi. Puolikkaan halkaisupinta tasoitetaan ja kaarevaa pintaa suoristetaan sen verran, että särä pysyy keikkumatta pystyssä. 3. Karkea muotoilu onnistuu sahalla ja taltalla. 3. Lusikkaraudan kahdessa suunnassa kaarevalla terällä voi työstää kaukalon päät jyrkemmin syveneviksi. Kovertaminen kannattaa aloittaa kourutaltalla. 6. 1. Kun taltalla jättää kauniit työkalunjäljet, ei pintaa tarvitse sen enempää viimeistellä. 6. 4. 68 MAKASIINI 7 • 2018 6366_.indd 68 1.11.2018 16.01. 4. 3. 2. 2. 5. SÄRÄ VEISTETÄÄN puolikkaasta haapatai koivupölkystä. MUODON viimeistely onnistuu lusikkaraudalla. 1. LUSIKKARAUTA käy kädensijojenkin huolellisempaan muotoiluun. 1. SÄRÄN ulkopuolen viimeistelyyn voi käyttää monenlaisia työkaluja, kuten vuolurautaa ja puukkoa. SÄRÄN päihin kannattaa tehdä pienet kädensijat helpottamaan särän nostoa uunista. 5. 4. Kourutaltalla on mahdollista tehdä kuitenkin vain melko loivareunainen kaukalo. VEISTIN pölkynpuolikkaan yläja alapinnan kirveellä suoraksi. KOVERTAMINEN kourutaltalla ja kunnon puunuijalla sujuu joutuisasti
Metsäasiantuntijana keskeisiä työtehtäviäsi ovat oston suunnittelu, puukaupan ja metsäpalveluiden markkinointi, metsäneuvonta, puukaupan teko sekä metsäpalveluiden myynti. Vaikuttajahenkilöiden suorituskykyä ei arvioida, jos kohta henkilökemioihin viitataan. Lue lisää ja hae tehtävää 18.11.2018 mennessä osoitteessa www.storaenso.com/careers Lisätietoja tehtävästä antavat: Ostopäällikkö Jarmo Tuovinen, jarmo.tuovinen@storaenso.com tai p. storaenso.com/careers Tule muuttamaan maailmaa. PROFESSORI Markku Kuisman ja hänen ”klaaninsa” Metsäteollisuuden maa -kirjasarja julkaistiin kymmenkunta vuotta sitten. Kirjassa on kuitenkin toistoa ja Lennokkaasti lobbaamisesta PALVELUKSEEN HALUTAAN kronologista hyppelyä. Toki tehokkaasti. Kolmen suuren metsäyhtiön puukaupallisessa yhteistyössä ei ollut kyse kartellista, vaan kilpailulainsäädännön vastaisesta tietojenvaihdosta. Tuliko Ruotsista, jossa metsäyhtiöt omistivat lähes kolmanneksen metsistä, eli 3-4 kertaa enemmän kuin Suomessa. Siinä on iso ero. Päästiin EFTA:an ja EU:hun, mutta työmarkkinoilla yllettiin harvoin edes tasapeliin. 446 SIVUA. Toinen koskee vuodesta 2004 alkanutta ns. Metsäteollisuuden rooli poliittisena vaikuttajana käsitellään perusteellisesti. Suomi on joutunut hankkimaan puuta pienistä yksityismetsistä. kartelliasiaa. Enimmäkseen työ on ollut sitkeää lobbaamista. METSÄTEOLLISUUS POLIITTISENA VOIMANA 1918–2018. Liity joukkoomme. ”Toinen joi ja söi, toinen möi”, kuvaa kahden Holgerin työnjakoa EFTA-neuvotteluissa. Kahdessa kohtaa kirjan tulkinta ihmetyttää. viestintäpäällikkönä UPM:llä. Oltiin tekemässä kuningasta, rahoittamassa ”Pihkalan kaartia” ja Lapuan liikettä ja jakamassa puolueille vaalirahaa. Tätä nykyä ero on vielä suurempi. Se oli aikanaan vahva. Samalla muutut myös itse. Edellytämme sinulta soveltuvaa metsäalan koulutusta ja työkokemusta vastaavista tehtävistä. Ry:n arkistot sekä 28 metsäteollisuusvaikuttajan haastattelut ovat tuoneet tähän ajanjaksoon ja aiempaankin kiinnostavan lisänsä. Vaikka Sakari Siltalan ”Oksalla ylimmällä?” kattaa saman ajanjakson kuin mainitun sarjan neljä viimeistä osaa, on siinä myös uutta, etenkin ”ilmiantovuoden” 2004 jälkeiset tapahtumat. SAKARI SILTALA: OKSALLA YLIMMÄLLÄ. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Ikuisen valittajan roolin on metsäteollisuus sentään onnistunut hälventämään. On ja ei. Metsästä ei kirjassa kerrota paljoa. SILTALA 2018. Osa asioista aukeaa vain alan ammattilaisille. Ruotsin metsäyhtiöiden laaja metsänomistus on tuonut varmuutta puuhuoltoon ja näkynyt puun tehdashinnassa. Tuontipuuhun viitataan vasta 2000-luvun alussa, lähinnä Venäjän puutullikysymyksen yhteydessä. 040 037 8197 Aluejohtaja Tomi Tarnanen, tomi.tarnanen@storaenso.com tai p. En olisi uskonut, että metsäteollisuudesta ja sen keskusjärjestöstä (vuodesta 1993 Metsäteollisuus ry), löytyisi näin pian lisää kirjoitettavaa. Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuoteja paperiteollisuuden uusiutuvien tuotteiden maailmanlaajuinen toimittaja osana biotaloutta. Kirjoittajan mukaan se oli maan etu: ”Suomesta ei tullut monikansallisten jättikorporaatioiden alistamaa metsäreserviä”. Kirjoittaja ei arvioi, miten hyvin järjestö on onnistunut ”poliittisessa” tehtävässään. 040 041 1988 You are the opportunity. Järjestön juhlavuosi loi näköjään tarpeen uudelle kirjalle. Vaikka ylimmältä oksalta onkin pudottu, metsäteollisuus on edelleen ”kova juttu” Suomessa. KIRJAT Metsäasiantuntija Haemme nyt asiakaslähtöistä metsäasiantuntijaa Etelä-Suomen hankinta-alueelle, Kouvolan tiimiin, Orimattilan toimistoon. Väliin tuodaan esiin hyvinkin pieniä, joskus isompia asioita, joiden käsittely jää kuitenkin kesken. Tunnistitko itsesi. (Jaetaankohan sitä edelleen?) Välillä oli ”oma” ministerikin maan hallituksessa. 69 MAKASIINI 7 • 2018 69 MAKASIINI 7 • 2018 6366_.indd 69 1.11.2018 16.01. Siltala kirjoittaa hyvin, väliin lennokkaasti. Keskusliiton taistelu metsäyhtiöiden maanhankinnasta 1920-luvun alussa päättyi häviöön. ESKO PAKKANEN Kirjoittaja on tietokirjailija. Uskomme, että kaikki, mikä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta
Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku. MAKASIINI RISTIKKO Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 70 MAKASIINI 7 • 2018 6367_.indd 70 2.11.2018 14.30. METSÄLEHTI Makasiini Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . tai p.09 315 49 840. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €)
Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. 90 VUOTTA 19.11. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. MAKASIINIRISTIKKO 7 MERKKIPÄIVÄT Palkinnot Makasiinkryptosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Kirsi Heikkilä, Pälkäne, Ulla Kirmo, Kyröskoski ja Toni Piirainen, Muurame. Jukka Kunnari, metsänhoitaja, Lappeenranta (ei vastaanottoa) 50 VUOTTA 12.11. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti. METSÄLEHTI Makasiini Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . tai p.09 315 49 840. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 7”. Arto Sorri, Suomen metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen aluejohtaja, Rovaniemi (matkoilla) Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 22.11.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti Makasiinkrypto 6, oikea ratkaisu 6367_.indd 71 2.11.2018 14.30. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta
VIIME NUMERON suosituin juttu oli ”Mitä näistä tehdään?”, jossa selvitettiin, mihin pohjoiskarjalaisen leimikon puut päätyvät. Kun se sitten palaa pesälleen toukka mukanaan, se joutuu hetken uurastamaan pesän avaamisessa. Se vierittää käytävän suulle hiekkaa, pienen kiven tai kaarnanpalasen. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Jos toukka on riittävän iso, emopistiäinen laskee sen kylkeen yhden munan. Hietapistiäinen kaivaa kymmenkunta luolaa. Pesän jälkeläisilleen rakentavilla hyönteisillä on kiusallisia loisia, jotka kärkkyvät pesän nurkilla ja livahtavat tilaisuuden tullen pesään ja munivat sinne omat munansa. Murkinaa jälkeläisille Hietapistiäinen raahaa lamauttamaansa perhostoukkaa pesäkoloonsa jälkeläisensä ravinnoksi. 1 : 800 000 K A R T TA KESKU S 1919-20 1 9 TIEKARTAT 1 : 100 000 / 1 : 200 000 / 1 : 250 000 TAAJAMAKARTAT 1 : 40 000 • KAIKKI SUOMEN AJOKELPOISET TIET YLI 2800 MATKAILUKOHD ETTA • LÄHES 2000 MAJOITUSPAIKK AA VÄGATLAS • ROAD ATLAS • STRASSENATLAS 72 MAKASIINI 7 • 2018 6405_.indd 72 2.11.2018 14.38. Tällaisia loisia on yhtä lailla pesäänsä mettä ja siitepölyä varastoivilla mesipistiäisillä kuin petopistiäisillä, jotka varaavat jälkeläisilleen huumattuja hyönteisiä tai hämähäkkejä. PILKKEET TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN AIKUINEN hietapistiäinen ruokailee kukilla, mutta tavallisimmin siihen kiinnittyy huomio, kun se raahaa itseänsä suurempaa perhostoukkaa. Hietapistiäinen on yksi esimerkki niistä avomaiden lajeista, joille avohakkuut ja metsäautotiet luovat elinympäristön. Hollantilainen ekologi Niko Tinbergen siirsi hiukan pesän ympäristössä olevia käpyjä ja heti hietapistiäisellä oli vaikeuksia kotinsa löytämisessä. Palkinnoiksi arvotut Raiva-raivausveitset olemme postittaneet Heimo Saarimäelle ja Pauli Sipiläiselle . Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista Metsäkustannuksesta -osiosta. VOIT vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely. AUTOILIJAN TIEKARTTA SUOMI 2019 VÄGKARTA • STRASSENKARTE • ROAD MAP • ????. Hietapistiäinen ei käytä hajumerkkejä – nehän loinenkin voisi tunnistaa – vaan painaa mieleensä pesäkäytävän suun lähiympäristön maastomerkit kuten käpyjen ja männyn neulasten sijainnin. Jos toukka on pienempi, hakee pistiäinen sille seuraksi toisen, jotta kehittyvälle toukalle riittäisi ravintoa. Kun jälkeläisistä on huolehdittu näin hyvin, selviää hietapistiäinen pienellä munamäärällä. KAIKKIEN marraskuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme kaksi pakettia, jotka sisältävät Karttakeskuksen taiteltavan Autoilijan tiekartan Suomi 2019 sekä 336-sivuisen GT Tiekartaston Suomi 2018. Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille palautteesta! Mistä pidit. Avoimesti maastoon munansa laskevat hyönteiset joutuvat sen sijaan tuottamaan jopa useita satoja munia. MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Loisen toukka syö ensin isäntälajin munan ja käy sitten vasta hyönteisen omalle jälkeläiselleen varaaman eineen kimppuun. Jo ennen saalistukseen lähtöään se on kaivanut hiekkaiseen maahan pesäluolan. ????. MYÖS postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Hietapistiäinen torjuu pesärosvoja niin, että se sulkee pesäkäytävän aina sieltä lähdettyään
040 723 1613 Pasi Myllymaa p. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Metsänomistaja digiajassa Miten sähköiset palvelut vaikuttavat metsänomistamiseen. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. 09 315 49 848 040 596 2200 Verkkotuottaja Levikkipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. TIE METSÄNOMISTAJAKSI: PUUKAUPAN TEKEMINEN METSÄLEHTI MAKASIINI 8/18 ILMESTYY 20.12. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 040 126 1181 Valtteri Skyttä p. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 22.11. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 86. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 040 623 991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. vuosikerta, perustettu 1933. 045 877 4740 Metsätaloudellinen ammatti lehti, julkaisija Tapio Palvelut Oy. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 31 715 (lt/17) Painopaikka Paperit PunaMusta 2018 G-print 170 g Novapress Silk 80 g ENSI NUMEROSSA 6340_.indd 73 2.11.2018 14.51. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p
Perinteinen tapa akustoida on käyttää mineraalivillaa ja laittaa villan päälle pinnoitetta. Lumiria on käytetty muun muassa Eduskuntatalossa, Metsätalossa, keskustakirjasto Oodissa Helsingissä sekä Rettigin pääkonttorissa. Valmistamme kotimaisesta puukuidusta tehtyä Lumir-ruiskutetta, jonka avulla seiniin ja kattoihin saadaan saumaton akustinen pinta. Ostamme huomattavan osan raaka-aineesta Stora Ensolta ja pystymme jäljittämään, miltä alueelta käyttämämme kuidut ovat peräisin. Meillä on tällä hetkellä Vantaalla 15 työntekijää, joista kolmannes tekee tuotekehitystyötä. Lumir lähtee meiltä valmiiksi värjättynä isoissa sekoitusastioissa, jotka viedään työmaille. Marko Makkonen kertoo, että ylivoimaisesti suosituin Lumir-väri on valkoinen, vaikka massan saa sekoitettua kaikkiin maalikartan sävyihin. Lumirin kaikki raaka-aineet ovat biopohjaisia, mutta sen tarkempi koostumus on meidän sotasalaisuutemme. 74 MAKASIINI 7 • 2018 74 MAKASIINI 7 • 2018 6377_.indd 74 2.11.2018 14.26. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT ELSE KYHÄLÄ ”MEIDÄN perusideanamme on tehdä turvallista ja terveellistä akustiikkaa. Vaihtoehtoisesti sitä voi ruiskuttaa myös kehittämämme reikäkipsilevyn päälle. TUOTE JA TEKIJÄ Lumirilla saa sekä sileää että röpelöistä pintaa. Mitä paksummin Lumiria ruiskutetaan, sen paremmin sillä vaimennetaan korkeita taajuuksia. Liikevaihtomme tuplaantuu tänä vuonna ja se tulee olemaan kaksi miljoonaa euroa. Sekoitusastiassa oleva Lumir taipuu vaikka palloksi, mutta kuivuessaan siitä tulee kovapintainen. Kertaruiskutuksella saa sileää tai röpelöistä pintaa, ja Lumir voidaan sävyttää kaikkiin sisäja ulkomaalikarttojen sävyihin. Lisäksi Lumir-akustiikkaa on lukuisissa päiväkodeissa, kouluissa ja toimistoissa. Olemme rinta rottingilla siitä, että saamme olla yhtenä osana suomalaisessa biotalousketjussa. Olemme tunnustelleet markkinoita Keski-Euroopassa ja Japanissa, ja rapakon takaa arkkitehdit ovat tiedustelleet Lumiria. Siellä se lapetaan ruiskuihin ja ruiskutetaan seinään tai kattoon. Parhaillaan yritämme saada ensimmäisiä tilauksia ulkomailta. Lumir eroaa monin tavoin kilpailijoidemme tuotteista. Lumiria sen sijaan voi ruiskuttaa lähes mihin pintaan tahansa, vaikkapa vanhaan tiiliseinään. Teemme tiivistä yhteistyötä Aalto-yliopiston puuja akustiikkapuolen kanssa. Haluamme, että joku kaunis päivä Lumir on synonyymi hyvälle akustiikalle.” TÄÄLLÄ ON HYVÄ LUMIR Lumir Oy:n toimitusjohtaja Marko Makkonen vie kotimaista puukuitupohjaista akustiikkaa koko maailman tietoisuuteen. Toiset puolestaan käyttävät biomateriaaleja, esimerkiksi turvetta, mutta siitä ei saa tehtyä tasaista pintaa ja huonojen palo-ominaisuuksiensa puolesta se ei sovi julkisiin tiloihin
Hinta 25€ (norm. Tauteja luonnosta 6370_.indd 75 6.11.2018 18.34. Kirja havainnollistaa, miten eri taudinaiheuttajien isännät ja välittäjät elävät ja miten niiden elintavat vaikuttavat tartuntojen alttiuteen ja määrään. Hinta 38€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Samoin se antaa saaliin käsittelyohjeita – sillä tulevan aterian valmistelu alkaa heti riistalaukauksen jälkeen. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Borrelioosi, puutiaisaivokuume, myyräkuume, jänisrutto, rabies, yersinioosi ja pogostantauti ovat tutuimpia eläimistä ihmiseen tarttuvia tauteja Suomessa. 34€) Etu voimassa 30.11.2018 saakka Riistaherkkuja Suomesta Metsästäjä löytää tästä kirjasta innoitusta sekä riistaruokien klassikoihin että aivan uusiin tapoihin tuoda esiin metsäisiä aromeja. Teos hälventää turhaa pelkoa ja tarjoaa asianmukaista tietoa, josta hyötyvät kaikki luonnossa liikkuvat. Marraskuun kuukauden kirja Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi MELE1118 tai asiakaspalvelustamme, puh . Reseptien lisäksi kirja myös kertoo, millä lisukkeilla riistan ympärille rakennetaan herkullinen ateria
Mikset liittyisi heidän joukkoonsa. Kuutiossa metsänomistaja päättää itse. Kuutio tekee puukaupasta vaivatonta. Päätöksentekoa tukevat ajantasaiset puunhintatilastot ja metsävaratietoon perus tuvat toimenpidesuositukset. Reilun vuoden aikana noin 20 000 metsänomistajan puukaupat on kilpailutettu Kuution avulla. Metsänomistajan käytössä ovat omat metsävaratiedot tai halutessaan oma sähköinen metsäsuunnitelma. Kuutiossa metsänomistaja voi luotettavasti kilpailuttaa sekä pystyettä hankintakaupat joko suoraan itse tai asiantuntijan avustamana. Kuution kautta metsänomistaja tavoittaa lähes kaikki Suomen puunostajat, suurimman osan metsänhoitoyhdistyksistä sekä muita palveluntarjoajia – yhteensä yli 140 organisaatiota. HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA Kuutio on metsänomistajalle maksuton, kaikille avoin puumarkkinapaikka verkossa. Rekisteröidy käyttäjäksi: Kuutio.fi 20181026_Kuutio_Metsalehtimakasiini_taka_230x277_toPrint.indd 1 26.10.2018 12.54 6403_.indd 76 6.11.2018 18.35