TÄSTÄ TULEE HYVÄ VAIKUTTAJA Markku Ollikainen haluaa metsäkadon kuriin METSÄNOMISTAJA KUITUPUUT POLTTOON, TUKIT MYYNTIIN Vanhan liiton avolava Mitsubishi L200 ERIKOISPUUT DOUGLASKUUSI PÄRJÄÄ SEKAPUUNA ›› Heiskasten metsät laitetaan vuodessa kuntoon M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 7/2 01 9 TE EM A : M ET SÄ KU N TO O N 7. MARRASKUUTA • NUMERO 7/2019 • 11 € WWW.METSALEHTI.FI 14 kysymystä piennarteistä
KORKEAMPAA TUOTTOA METSÄSTÄSI Metsäomaisuuden hoitosopimuksella varmistat parhaan tuoton metsästäsi. Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaiden metsätilat tuottavat selvästi enemmän kuin yksityismetsät keskimäärin. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com tai soita 010 7770 ja kysy lisää!. Korkeampaan tuottoon päästään pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella metsänhoidolla, josta huolehtii metsäomaisuuden hoitoon erikoistunut metsäasiantuntija
47 S. S. Tämän numeron kannen kuvasi Matias Honkamaa. 62 LUHTA : Veneneva oli käännekohta 69 ENNEN & NYT : Hirven harsima taimikko 70 KALLE PÄÄTALO JA METSÄ 74 TUOTE & TEKIJÄ : Metsän maku myy 78 PALLOJA TAMMEN LEHDILLÄ 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : Aina kartalla TI IA PU U KI LA HA RR I MÄ EN PÄ Ä SA M I KA RP PI NE N SE PP O SA M U LI TUOTE & TEKIJÄ: Pastilleihin makua metsästä VAIKUTTAJA: Tärkeintä on metsäkadon pysäyttäminen PUULAJIT: Vinkit douglaskuusen kasvatukseen PIKATESTI: Metsurin mediakeskus » SISÄLLYS Metsälehti Makasiini 3. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Metsityksen arvo kasvaa 6 METSÄNOMISTAJA : Metsä taloutta VarsinaisSuomessa 12 AINAKIN KOLMEN VIIKON PAUSSI 14 METSÄTYYPPI : Metsäsäätiön Erno Järvinen 15 AVOHAKKUIDEN LYHYT HISTORIA 16 LUKIJAN KUVA : Kehuja har vennuksesta TEEMA 18 HEISKASTEN METSÄT KUNTOON 28 VAIKUTTAJA : Ilmastopaneelin Markku Ollikainen OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 14 kysymystä piennarteistä 40 PUULAJIT : Douglaskuusi kasvaa suurimmaksi 42 TUTKIMUS : Uutta tietoa pys tykarsinnasta 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Panokseni ilmastokompensointiin 44 KYSY POIS : Miksi kulmavaihde jäksii. 40 S. 47 PIKATESTI : Metsurin mediakeskus 48 PERINTÖMETSÄ : Näin yhtymästä tehdään yhteismetsä TALOUS 51 RAHAPUU : Reilua sopimista 52 PUUMARKKINAT : Syksyn näkymät ovat sumeat 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Kelirikkoleimikko viikossa pinoon 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Rahasto osti hakkuuodotuksia 56 METSÄTILAMARKKINAT : Syksy ja suuret kaupat 57 KOEAJOSSA : Mitsubishi L200 LUONNOSTA 61 KOLUMNI : Löytyykö yksityis teille ymmärrystä. 74 S
Siksi katse on kääntynyt käyttöä vaille jääneiden peltojen metsittämiseen. Kun metsäpalstalle johtaa tie, tulee metsänhoitotyöt tehtyä ja puukauppakin sujuu.” VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”MARKKU Ollikainen arvioi kuusten läpimittaa sylimitalla, mutta arveli sen olevan ilmastovaikuttajalle epäsopivaa. Siihen maaja metsätalousministeriössä mietitään kannustimia. ”Lähtö on haastava”, pohtii metsänomistaja. Metsityksen arvo kasvaa SUOMI ON TÄYNNÄ metsää, mutta siitä huolimatta metsäkato aiheuttaa huolta myös meillä. Sekin on mahdollista, että taimien istuttamiseen järjestyy yksityistä rahaa, jolla kompensoidaan hiilipäästöjä. Ilmastopolitiikassa metsäkadon aiheuttamat päästöt ja metsityksellä saavutetut poistumat otetaan täysimääräisesti huomioon uudessa Lulucf-tilinpidossa. Se on Kalle Päätalon suhde metsään.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”PIENNARTEISTÄ kertovaa juttua tehdessäni mieleen tuli, että asiat kannattaa tehdä mahdollisimman helpoiksi. Jos katoa saadaan vähennettyä, Suomella on enemmän väljyyttä käyttää metsiään. Kokonaisuuden kannalta metsäpinta-alan väheneminen on pientä, mutta EU-matematiikassa asialla on iso merkitys. Koska EU:n maatalouspolitiikka kuitenkin kannustaa lisäämään peltopinta-alaa, tehokkain keino ei ainakaan ANTTI HEIKKINEN KIRJAILIJA ”OLIN Metsälehden artikkelipyynnöstä mielissäni, koska Päätalo-kirjassani jätin jostain syystä käsittelemättä erään nyttemmin ajatellen tärkeän asian. Kokemuksesta tiedetään, että parhaimmillaan pellosta saa tuottoisan metsän. Päädyimme siihen, että puita pitää voida halata ilman selittelyä. » PÄÄKIRJOITUS TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA 4 Metsälehti Makasiini. Ehkä jo valtion vuoden 2021 budjetissa varaudutaan metsitystukeen tai hiilikorvauksiin. Muuten maailma on pilalla.” nopeasti ole käytössä. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Peltojen metsittäminen on esillä myös tämän numeron teemajutussa, joka käsittelee metsätilan kunnostamista. Joka vuosi puita kaadetaan peltojen, rakennusten ja kulkuväylien tieltä lähes 20 000 hehtaarilla. Jos metsittäminen olisi helppoa, pusikoituvia peltoheittoja olisi paljon vähemmän. Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen perusteella metsäkadon torjumisessa kaikkein parasta olisi, jos etenkin turvemaametsien raivaaminen pelloiksi loppuisi. Joka tapauksessa edessä on kallis urakka, jos peltoheitot halutaan muuttaa kunnon metsiksi. Se vaatii kuitenkin taitoa ja paljon työtä, sillä taimia uhkaavat monet tuhonaiheuttajat kuten heinä, hirvet, myyrät ja boorin puutos. Juttu alkaa sivulta 18
KUVA: JANNE JUVONEN » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. KESKI-SUOMESSA Rutalahden kylän lähellä sijaitseva Kapea Sailampi oli saanut talvisen ilmeen viime viikon alkupuolella (29.10.). Puissa ja maassa oli jo aavistus lunta, mutta lampi ei ollut vielä jäätynyt. Metsälehti Makasiini 5
METSÄ TALOUTTA VARSINAIS SUOMESSA Kuitupuu kannattaa polttaa, sorkkaeläimet kannattaa pitää kurissa ja metsä kannattaa suurin piirtein saman kuin pelto, Hanna ja Tapani Oksanen arvioivat. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT SUVI LAINE » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini
Metsälehti Makasiini 7. ›› Metsät ovat mäillä ja viljelykset alhaalla savimailla. Oksaset ovat hankkineet lopettaneita tiloja, jatkaneet viljelyä ja uudistaneet metsät, mutta rakennuksille on vaikea löytää uutta käyttöä
Luja usko pystymiseen on korvannut laskentataidon puutteita. Ilmastonmuutostako vaiko satunnaisvaihtelua, mutta joka tapauksessa Oksasten vanhin lapsi ”pääs viel hiihtämä”, mutta kahdeksan vuotta nuorempi kuopus ei juuri ole talvivälineitä päässyt kokeilemaan. Ikää oli silloin 26 ja 28 vuotta. Metsäenergian lämpö jalostuu kasvihuoneessa koristekukiksi. Puolitoista miljoonaa sen ajan rahaa, pankin avulla. Sittemmin kaikki on kasvanut sekä ostamalla että vuokraamalla, puutarhapuolikin Auttisten puutarhaksi muovihuoneineen. Talvet keskieurooppalaistuvat Varsinais-Suomessa on historiaa joka paikassa. Mutta rakennusten perusteella meininki on joskus ollut tavallista suurempaa. Joulutähden kasvattaminen on kaikista vaikeinta. ”Työtä ja lainanmaksua on ollut”, Hanna Oksanen kertoo. Talon mukana tuli mansikkaviljelmä, peltoa 25 hehtaaria ja saman verran metsää, eli varsinaissuomalaisittain varsin tavallinen perhetila. Maskun kunnassa sijaitseva Auttisten talo ostettiin, kun Turun Sanomista luettiin pakkohuutokauppailmoitus vuonna 1998. Viljaa kuivataan kahdessa kuivaamorakennuksessa. Marsalkka Mannerheimin syntymäkotiin Louhisaaren kartanoon on linnuntietä kaksi ja puoli kilometriä. Valkeasta talvesta ei ole varmuutta, mutta sumuista harmautta on sitäkin enemmän. Oksaset ovat molemmat puutarhakoulun käyneitä ja sukutaustaltaan yrittäjiä. Oksasten pihalta on merelle kolmisen kilometriä, mutta 1400-luvulla meri on ollut lähempänä ja metsäsaareke lienee ollut niemi. Hanna Oksanen puhuu vihreästä joulusta, sillä syysvehnälle kylvetyt pellot ovat vihreää nurmea. Suomen kielessä ei ole sanaa kuvaamaan tilan 400-neliöistä, 200 vuotta vanhaa päärakennusta, joka on jotain varakkaan talon ja pienen kartanon väliltä. ”Tuolla mäellä on kivitalon tai pienen linnan rauniot kai 1400-luvulta”, Tapani Oksanen sanoo ja viittaa merelle päin peltojen ympäröimään metsäsaarekkeeseen. Omaa toripaikkaa pidettiin 14 vuotta. Pellon ja metsän tuoton he mieltävät tasaveroiseksi. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini. Tarkempiin lukuihin menemättä Oksaset pitävät puutarhapuolta tuottavimpana, mutta työtä vaativana. Hanna Oksasen neuvo onkin, että jos mielii yrittäjäksi, niin riskit on otettava nuoruuden hulluudessa, ennen kuin turha varovaisuus ja laskutaidon paraneminen hyydyttävät. Metsähehtaareihin saa laittaa ykkösen eteen eikä sekään ihan riitä. Oman yrittäjyyden alku oli kesäkukkien torimyynti Turussa. Miten sen 1600-luvun päärakennus selvisi isovihasta, sitä sopinee kuvaamaan sanonta kasakka vie kaiken, mikä irti lähtee. ”Jos osaa kasvattaa joulutähden, niin osaa kasvattaa mitä vain.” V AIKKA metsäistä juttua tehdään, niin Hanna ja Tapani Oksasen kanssa puhutaan ylipäätään maahan liittyvästä yrittämisestä, josta metsätalous on yksi osa. Varsinais-Suomessa ja etenkin meren tuntumassa talvet ovat muuttuneet keskieurooppalaisiksi
Osaltaan asiaan vaikuttanee, että Varsinais-Suomessa niin pelto kuin metsä on hintavaa. Hevosaikana heinäja puukuormat on pitänyt kiskottaa jyrkkää rinnettä, vesi hakea mäen alta kaivosta ja pihapolut ovat varmasti olleet liukkaita. Siellä 25 hehtaaria on tavallisen pieni tila, jonka varaan ei kannata investoida nykymitan peltokoneita. Kuitupuu ja pikkutukit hakkeeksi Oksaset ovat laskeneet, että heidän kannattaa myydä pelkästään tukkia ja hakettaa kaikki kuitupuu, pikkutukit ja raakkitukit. Oma lämpövoimala lämmittää muovihuoneet ja asuinrakennukset. Kauppojen mukana on tullut autioituneita pihapiirejä, sementtitiilinavettoja, hevosajan rekiä ja karheja. Hanna Oksanen on mittana yhdeksän vuotta sitten koneellisesti istutetulle männyntaimikolle. Maatalous-, puutarhaja metsätalousyrittäjinä 25 vuotta. HANNA JA TAPANI OKSANEN IKÄ: 47 ja 49 AMMATTI: molemmat yo-puutarhureita Tuorlan maatalousja puutarhaoppilaitoksesta 1993. PERHE: Kolme poikaa Väki vähenee, tuotanto keskittyy Varsinais-Suomessa käytännössä kaikki mahdollinen on viljelyksessä. Maaseudulla väki vähenee, vaikka Turkuun ei ole kuin kolmisenkymmentä kilometriä. ›› Metsälehti Makasiini 9. Satunnaista matkailijaa kummastuttaa, että onko peltomaa ollut niin arvokasta, että sen säästämiseksi rakennukset ovat ylhäällä kalliomäellä. Oksasten kannalta on myönteistä, että maasta käydään kauppaa ja aloite on tullut aina myyjäpuolelta. MASKU Metsä kasvaa. Haketta menee vuodessa 500–600 kiintokuutiometriä, mikä on noin 1 200–1 400 irtokuutiota. Oksaset ovat ostaneet useita lopettaneita tiloja
Oksasten suurin metsäkone on traktori metsävarustuksella, eli metsäkärryllä ja kuormaimella. Ensimmäisen kerran varasto haketetaan täytetään ennen viljanpuintia heinäkuun lopulla, jolloin energiapuupinot ovat varmasti kuivia. Oksista jää helposti pitkiä, muutaman kymmenen sentin pituisia risuja, jotka menevät kuljettimessa poikittain ja aiheuttavat tukoksen. ”Aita on ainoa mahdollisuus torjua tuhoja. Siihen verrattuna metsänkasvatuksessa ei ole mitään vaikeaa. Hälytys tulee kännykkään. Tammikuun muovihuoneet saavat olla tyhjillään, mutta hiihtoloman aikoihin tuodaan pääsiäisnarsissit, sen jälkeen äitienpäiväruusut. Siitä voi laskea hyödyn”, Tapani Oksanen sanoo. Metsäenergia jalostuu joulukukiksi Jalostukseen kelpaavan ainespuun polttaminen närästää isoa teollisuutta, mutta Oksasten muovihuoneissa metsäenergian lämpö jalostuu koristekukiksi. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini. Energiapuun on hyvä kuivua kaksi vuotta pinossa. Hakevarastossa ei olekaan kosteuden tuntua eikä hake pölise. Järeän tavaran hakettamiseen tarvitaan järeä haketin ja vaikka Oksasilla on välineitä moneen lähtöön, niin haketus tilataan urakoitsijalta palveluna. Raakkitukkikin saa arvoa, kun se haketetaan ja käytetään polttoöljyn korvaajana puutarhan omassa lämpövoimalassa. Energiapuu tulee pystykauppojen mukana ja myös itse korjaten peltojen reunoilta. Naantalin iso voimala ja monet pienemmät lämpölaitokset pitävät energiapuun hinnan korkealla. Ilman omaa metsäenergiaa joulutähtien kasvatuksen kannattavuus haihtuisi polttoöljyn savuna ilmaan. Tapani Oksanen on laskenut, että kaikki tukkipuuta halvempi kannattaa polttaa. Energiapuuta ei kuitenkaan kannata ostaa, sillä rahteineen se maksaisi lähelle 50 euroa kiinto. Risuista oksamassaa ei mielellään haketeta. ”Jos osaa kasvattaa joulutähden, niin osaa kasvattaa mitä vain”, Hanna Oksanen toteaa. Hakevarastoon mahtuu kerrallaan puolet määrästä. Kevätkauden tarve haketetaan hiihtolomaviikolla. Se maksaa viitosen metri ja työ päälle.” ”Sillä määrällä korvataan suunnilleen satatuhatta litraa kevyttä polttoöljyä, joka maksaa yli euron litra. Kun niitä tulee öisin toistuvasti, niin eihän se ole kovin kivaa. Joulutähti on herkkä eikä anna anteeksi yhtäkään virhettä lämpötilassa, valaistuksessa, kastelussa tai lannoituksessa
Mäkimaita ei tarvitse ojittaa eikä metsäteitä tarvita, koska peltoteitä pääsee. METSIEN OSTO kannattaa aloittaa jo nuorena. Se maksaa viitosen metri ja työ päälle”, Tapani Oksanen tuskittelee. Yhdeksässä vuodessa on kasvanut jo aika taimikko. ”Niit peuroi met inhotaan. Kone toimi hyvin kivisellä mäelläkin, ja uudistamiskustannus jäi tavallista konemuokkauksen ja ihmistyön yhdistelmää pienemmäksi. 3. Se hyöty Turun tuntumasta on, että asiakkaita riittää. 2. Ainoastaan kallis poroaita auttaa, eikä aina sekään. 3 VINKKIÄ 1. ”Aita on ainoa mahdollisuus torjua tuhoja. Metsät ovat mäillä peltojen saarekkeissa. Kun latvakasvain syödään, niin taimi pensastuu. Mansikkamaa, omenapuutarha ja joulukuusiviljelmä on pitänyt aidata kaksi metriä korkealla poroaidalla, johon peurat öisin kalistelevat sarviaan ja jonka vieressä kulkee peurojen tallaama polku. Sorkkaeläintuhot karanneet käsistä Kun keskustelu kääntyy sorkkaeläintuhoihin, niin Turun seudun nopea murre saa lisävauhtia. METSÄ KANNATTAA uudistaa ajoissa: mikään ei ole ikuista, ei edes metsä. Harmin aihe kuitenkin, että istutuskone ei ole yleistynyt.. Valkohäntäpeurojen kanta on vahvistunut viimeisen viiden vuoden aikana niin että tuntuu. Tosin kelirikko alkaa aikaisin ja kestää pitkään, kun savipellot pehmenevät. Oksasten syyttävä sormi ei osoita pelkästään valkohäntäpeuraa, vaan myös metsäkauriskanta on vahva. l Valkohäntäpeurasta ja metsäkauriista on tullut vitsaus viimeisen viiden aikana. Pariskunnalta ei liikene ymmärrystä sille, että peuroja ja kauriita ruokitaan alueella, jossa on leudot talvet ja vähän lunta. Heidän mielestään metsästys tulisi vapauttaa samaan tapaan kuin metsäkauriin kanssa on jo tehty, kaatolupien sijasta tulisi siirtyä kaatoilmoituksiin. Metsänviljelyssä tuhot näkyvät etenkin männyntaimien syöntinä, mutta Oksasten tuntuman mukaan myös kuusi menee. Peurat himoitsevat mansikanversoja ja kerran syöty mansikkamaa on seuraavan kesän sadon kannalta tuhottu. Eikä myöskään sille, että valkohäntäpeuran metsästykseen pitää olla 500 hehtaarin yhtenäinen alue. Oksaset ovat erityisen tyytyväisiä männyntaimikkoon, joka istutettiin yhdeksän vuotta sitten koneella, joka samalla käänsi maan ja kasteli taimen. Kaikki kukat myydään suoraan tarhalta tavallisille kuluttaja-asiakkaille. Hirvituhoihin verrattuna syönti kohdistuu pienempiin taimiin eikä hirvituhoja alueella erityisesti olekaan. Menisivät eduskuntatalon eteen syömään.” Kautta aikain moni asia on tullut Suomeen Varsinais-Suomen kautta ja etenkin valkohäntäpeuran ja metsäkauriin haittojen kanssa Oksaset kokevat olevansa muuta maata edellä. Ne tulevat pihalle. Peurakin voi olla nokkela, mutta aidan suhteen nokkeluus on yksisuuntaista. Peura tietää, että sisälle voi päästä aidan alta tai mäen kohdalla ylärinteestä hyppäämällä, mutta se ei tiedä, miten aitauksesta pääsee pois. Metsälehti Makasiini 11. KAIKKEA EI tarvitse tehdä itse, metsänhoitotöitä voi ulkoistaa. Metsätaloudessa jotain hyvääkin Metsätalouteen kuuluu toki hyvääkin
Niissä työskentelee noin 6 500 työntekijää yrittäjät mukaan lukien. Koneyrittäjien mukaan on epävarmaa, päästäänkö korjuussa alkavalla talvikaudellakaan paahtamaan täysillä kierroksilla. Epätasapaino puutavaralajien kysynnässä tarkoittaa paluuta tempoilevaan korjuurytmiin. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN ”Käytännössä kuukauden seisokki tarkoittaa, että yrityksen koko vuoden tulos on syöty.” Koneyrittäjät ry:n hallituksen jäsen Pasi Mikkonen. Laskevat korjuumäärät tarkoittavat hakkuuja ajokoneille seisokkeja. » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini. Suomessa on yli tuhat ammattimaista puun korjuuseen keskittynyttä kone yritystä. Kaksi kolmasosaa koneyrityksistä on ilmoittanut, että tänä syksynä on tiedossa vähintään kolmen viikon korjuutauko. Iso haaste on myös se, kuinka osaavat työntekijät pidetään yrityksen leivissä, jos työtä ei ole tarjolla tasaisesti. Mäntytukin heikko markkinatilanne vaikeuttaa korjuun suunnittelua. Puunkorjuuta on rajoitettu merkittävästi, sillä katkotun puun varastot ovat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen suuret. SUOMESSA tehtiin syys-lokakuun vaihteessa (viikoilla 39 –42) puukauppaa yli miljoona kuutiota vähemmän kuin vastaavalla jaksolla viime vuonna. Ainakin kolmen viikon paussi Puunkorjuussa vain moteista maksetaan, joten tämän syksyn korjuutauot syövät nopeasti korjuuyrityksen kannattavuutta. Tiettävästi myös Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan käyntihäiriöt ovat vaikuttaneet kuitupuun menekkiin. Määrä vastaa noin 270 hakkuukoneen kuukauden työpanosta
Nämä koneet kuvattiin viime viikolla Ponssen palvelukeskuksen pihassa Jyväskylässä. Hallin pihassa tai palstan laidassa seisova hakkuukone näkyy nopeasti korjuuyrityksen liikevaihdossa ja tuloksessa. 100 €/h Modernin hakkuukoneen tuntikustannus on noin sata euroa. Keskimääräisen yrityksen korjuu määrä on vuodessa noin 40 000–60 000 kuutiota ja mediaani liike vaihto 600 000– 700 000 euroa. Korjuuyritykset voivat hyödyntää seisokkiviikkoja hakkuuja ajokoneiden huoltotoimiin. Kalustona on 1–2 hakkuu konetta ja metsätraktoria sekä kuljetus kalustoa. Metsälehti Makasiini 13. Tyypillisessä puun korjuu yrityksessä on yrittäjän lisäksi 4–6 työntekijää
Pienilläkin teoilla on merkitystä, sanoo Suomen Metsäsäätiön tuore toimitusjohtaja Erno Järvinen. Rahoituskohteista tärkeimmät ovat kouluyhteistyö ja nuorisotyö sekä puunkäyttö ja puurakentaminen. Maksu on pystykaupoissa 0,2 prosenttia ja hankintakaupoissa 0,1 prosenttia puukaupan arvosta. Mistä Metsäsäätiö saa varansa. ERNO JÄRVINEN KUKA: Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja MITÄ: Siirtyi tehtävään lokakuussa MTK:n metsälinjan tutkimuspäällikön paikalta. Pienilläkin teoilla on merkitystä. Varat tulevat puukaupan yhteydessä kerättävästä vapaaehtoisesta menekinedistämismaksusta. Kun säätiö 1990-luvun puolivälissä perustettiin, Suomessa käytiin kiivasta keskustelua metsätalouden toimintaedellytyksistä. Miksi menekinedistämismaksu kannattaa maksaa. Viime vuosi näkyy säätiön varoissa viiveellä, sillä menekinedistämismaksu maksetaan puukaupan loppumaksusta. Rahoituksen painopistettä pyritään jatkossa siirtämään pysyvästä rahoituksesta lyhytaikaisempien hankkeiden rahoitukseen. Uusimpia rahoituskohteita on Tiedekeskus Heurekassa ensi keväänä avautuva Puumaa-näyttely. 1 2 3 4 » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini. Jos metsänomistaja maksaa maksun, sitoutuu puunostaja maksamaan säätiölle saman summan. Varoja on kuitenkin kertynyt tänä vuonna hieman enemmän kuin viime vuonna.. Tämä helpottaa reagointia ajankohtaisiin asioihin. Mitä Suomen Metsäsäätiö tekee. Metsäalalla tarvitaan tahoa, joka puhuu koko metsäelinkeinon puolesta. Julkisessa keskustelussa on jälleen samaa virettä. Näkyykö vilkas puu kauppavuosi 2018 rahoituksessa. Menekinedistämismaksu maksetaan noin kolmasosassa puukaupoista. l TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI MIKSI SÄÄTIÖMAKSU KANNATTAA MAKSAA. Keskimääräisestä 500 kuutiometrin puukaupasta maksettu menekinedistämismaksu kattaa yhden koululuokan kuljetuskulut metsäammattilaisten järjestämälle metsäretkelle. Metsäsäätiö on suomalaisen metsäelinkeinon puolestapuhuja ja rahoittaja. MIKSI: Metsäsäätiö puhuu koko suomalaisen metsäelinkeinon puolesta
Talouden taantumat näkyvät selkeästi avohakkuumäärissä. » 1960-LUVULTA LÄHTIEN Suomessa on avohakattu tai ilmoitettu avohakattavaksi keskimäärin 100 000–150 000 hehtaaria metsää vuosittain. HA MUUT (MM. Kuluneen puolen vuosisadan aikana vajaa kolmannes metsistä on avohakattu, eli mielipiteestä riippuen kadonnut tai uudistettu avohakkuiden seurauksena. » SIIRTYMINEN NYKYISEEN avohakkuiden valtakauteen alkoi Suomessa vuoden 1948 harsintajulkilausumasta. Viime vuosikymmeninä alle sadantuhannen hehtaarin avohakkuisiin tai hakkuuaikomuksiin on pudottu vain lamavuosina 1991 ja 2009. Lä hd e: Lu ke /M et la , M at ti Kä rk kä in en Lä hd e: M at ti Kä rk kä in en ja Lu ke Hakkuuala nousussa harvennusten myötä Avohakkuiden osuus kaikista hakkuista 1964–2018 AVOHAKKUUT 1964–2018 6,7 MILJ. » VUOSITTAIN AVOHAKKUITA suunnitellaan 0,5–1 prosentille Suomen metsien pinta-alasta (metsämaa + kitumaa). Avohakkuu vaatii istutusta tai kylvöä eli metsänviljelyä, ja metsänviljelymäärät harppasivat tuolloin uudelle tasolle. . Hakkuutyylin selkeä yleistyminen ajoittuu kuitenkin 1960-luvun alkuun. » EDUSKUNNAN KÄSITTELYYN siirtyneessä kansalaisaloitteessa vaaditaan avohakkuita historiaan, mutta millainen avohakkuiden historia on. HA METSIEN OSUUS SUOMEN MAAPINTAALASTA 75 % Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA. Lähteenä emeritusprofessori Matti Kärkkäisen esitelmä Metsänhoitoklubille vuodelta 2018 ja Luonnonvarakeskuksen tilastot. ha 100 200 300 400 500 600 700 800 1964 1970 1980 1990 2000 2010 2018 Tuhat hehtaaria Hakkuuala kaikkiaan Avohakkuut Avohakkuuhehtaarit ovat suuntaa antavia. Vuodesta 2009 alkaen luvut ovat metsänkäyttöilmoituksista, joten kyse on hakkuuaikomuksista. TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ Avohakkuiden lyhyt historia Vuosittain metsäalasta avohakataan alle prosentti. Metsänkäyttöilmoitukset vastaavat kuitenkin melko hyvin toteutuvia hakkuita. 50 vuodessa aukoksi on päätynyt kolmasosa metsistä. Puolen vuosisadan aukot Metsien pinta-ala ja avohakkuut vuosina 1964–2018, milj. MAATALOUSMAA, RAKENNETTU MAA, JOUTOMAA) METSÄMAA + KITUMAA 22,8 MILJ
Kasvupaikka olisi ehkä sallinut uudistamisen myös kylvön kautta, mutta toisaalta siemenen laatu ei ollut 40 vuotta sitten nykyisellä tasolla.” A. STORA ENSOLLE PUINEN PÄÄKONTTORI 303 Viime vuonna yksityismetsien liiketulos oli paras Päijät-Hämeessä, missä se nousi keskimäärin 303 euroon hehtaarilla. 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA. STORA Enso rakennuttaa yhdessä työeläkeyhtiö Varman kanssa uuden, puisen pääkonttorin Helsingin keskustaan Katajanokalle lähelle nykyistä pääkonttoria. Lähde: Luonnonvarakeskus LUKIJAN KUVA HYVÄ UUTINEN W IK IM ED IA CO M M O N S Nimimerkki Timppa teki toisen harvennuksen vähän aikaistettuna, että sai lumituhopuut kerättyä. Motokuljettajakin saa hyvän mielen ja tulosta aikaan!” METSÄ-MASA ”KIITTÄKÄÄ myös luontoa, että se kasvattaa teille rahastettavaksi noin komeita päätehakkuuta lähestyviä männiköitä.” JEES H-VALTA ”TURHAA siistimistä kannattaa välttää niin taimikonhoidossa kuin ennakkoraivuussakin. Oikein valitut poistettavat puut parantavat tilannetta päätehakkuuseen mennessä.” SUORITTAVA PORRAS ”HIENO metsä. JALKANEN Kehuja harvennuksesta Verkkokeskustelijat innostuivat ylistämään työn jälkeä. Stora Enso vuokraa käyttöönsä osan tiloista. Hyvä Timppa.” METSURI-MOTOKUSKI ”TÄLTÄ harvennettu metsä näyttää, kun lähtökohta on kunnossa, siis ei näkyvyyttä estävää aliskasvustoa. Rakentamiseen käytetään Stora Enson puumateriaaleja. Uuden pääkonttorin arvioidaan valmistuvan 2023. Tuon kohteen katajikko kertoo jo sen, että ei ole ollut tarvetta e-raivaukseen.” PUUKI ”HIENO männikkö. Yhtiön nykyinen, Alvar Aallon vuonna 1962 suunnittelema pääkonttori (kuvassa) ei vastaa nykyaikaisia tarpeita. KUVAN metsä näyttää vielä kohtuullisen hyvältä ja jopa keskivertoa paremmalta. Suunnittelusta järjestetään arkkitehtuurikilpailu
SUOSITUSHINTA AK 10 akulla ja AL 101 laturilla 269 €. empowering people. KAMPANJA 239€ — akkusaha msa 140 c-b akulla ja laturilla Kevyt akkumoottorisaha hyvällä suorituskyvyllä. Kahdella akulla leikkaat noin 900 m 2 . Ostajalle lisäakku puoleen hintaan! Käyttöaika kahdella AK 30 akulla noin 90 minuuttia. SUOSITUSHINTA 699 €. Tutustu tarjouksiin ja löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteessa stihl.fi AKkuruohotrimmeri fsa 56 akulla ja laturilla Ruohotrimmeri suurella leikkuuteholla. SUOSITUSHINTA AK 30 akulla ja AL 101 laturilla 389 €. RASKAISIIN TÖIHIN, KEVYET RATKAISUT. KAMPANJA 499€ —. KAMPANJA 369€ — AKKURUOHONLeIKKURI RMA 448 PC akuLLA ja lAturiLLA Tehokas, vetävä ja keräävä ruohonleikkuri. — lehtipuhallin BGA 56 akulla ja laturilla Kevyt ja hiljainen akkupuhallin. Ostajalle lisäakku puoleen hintaan! Käyttöaika kahdella AK 20 akulla noin 50 minuuttia. KAMPANJA 759€ — STIHL Syksyn Merkit ja lisäakkukampanja voimassa valtuutetuilla jälleenmyyjillä 15.11.2019 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. KAMPANJA 239€ — painepesuri RE 143 PLUS Ihanteellinen vaativammalle käyttäjälle PLUS mukavuuksilla. SUOSITUSHINTA AK 20 akulla ja AL 101 laturilla 269 €. Kaksi aktiivista akkupaikkaa! Ostajalle lisäakku nyt puoleen hintaan. Ostajalle lisäakku puoleen hintaan! Käyttöaika kahdella AK 10 akulla noin 50 minuuttia. SUOSITUSHINTA AP 300 akulla ja AL 300 laturilla 859 €
Antti ja Hannele Heiskasen ostaman metsätilan kunnostus polkaistiin käyntiin energiapuusavotalla ja raivaamalla. Vuoden kuluttua hoitorästit ovat historiaa ja metsä tuottokunnossa. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT MATIAS HONKAMAA ”10 VUODEN PÄÄSTÄ TÄSSÄ ON HYVÄ METSÄ” 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄ KUNTOON
» Metsälehti Makasiini 19
38-vuotiaat Antti ja Hannele Heiskanen ostivat sen Ajourat risteilevät kaksikymmenvuotiaassa kuusen taimikossa. Taimikonhoidon viivästyminen tai unohtaminen kokonaan ovat hoitorästeistä tyypillisimpiä. Tässä on kymmenen vuoden päästä kunnon metsä”, vakuuttaa metsäasiantuntija Juha Kekäläinen metsänhoitoyhdistys Savotasta. Nyt on kunnostuksen aika. Kekäläisen mukaan etenkin vanhemman sukupolven metsänomistajille kynnys teettää metsänhoitotöitä palkkatyönä on korkea. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄ KUNTOON. R YSKE kuuluu kauas, kun lehtipuuvesakko lakoontuu maahan. Varjossa varttuneet taimet jurovat muutaman vuoden, mutta lisääntyneeseen valoon totuttuaan ne ampaisevat kasvuun. Hakkuun edetessä läpipääsemättömän ryteikön alta paljastuu vähitellen unohduksissa ollut kuusen taimikko. Umpeen kasvaneen taimikon energiapuusavotasta oli lokakuun alussa korjattu kaksi kolmasosaa. Kaivinkoneeseen kiinnitetyn joukkokäsittelykouran giljotiiniterä leikkaa useamman rungon kerralla nurin. Juuri näin kävi Muuruveden energiapuusavottakohteelle. Haavat, koivut, pihlajat ja lepät kerätään talteen energiaksi ja kasvussa jälkeen jääneet neljä-viisimetriset kuuset saavat tilaa kasvaa. Hoitotyön viivästyessä ulkopuolisella teetetyn työn hinta nousee helposti yli kipurajan. Monesti tila kunnostetaan omistajan vaihtuessa. Viljavat maat työllistävät Kallaveden reheviin lehtoalueisiin kuuluvalla Muuruvedellä hoitorästit eivät ole tavattomia. Maanlaajuisesti hoitoa vailla olevaa metsää on arviolta 1,8 miljoonaa hehtaaria, jos ensiharvennukset lasketaan mukaan. ”Aivan kuin kuusikossa olisi avattu sälekaihtimet. Suomen metsäkeskuksen mukaan Pohjois-Savo on yksi maakunnista, joissa hoitorästejä kertyy eniten. Kouran keruukäpälän avulla ne niputetaan siisteiksi kasoiksi ajouran varteen. Maanviljelijöillä tilakoot ovat kasvaneet eikä metsään enää ehditä samalla tavalla kuin aikaisemmin. Jos voimat ja aika loppuvat, rehevillä mailla vesakko valtaa metsät nopeasti. Kaksikymmentä vuotta sitten Muuruvedelle Pohjois-Savoon istutettu taimikko on saanut uudistamisen jälkeen olla omillaan. Vastaavia energiapuukohteita on Metsänhoitoyhdistys Savotan alueella satoja hehtaareja. Viljavat maat tuottavat, mutta myös työllistävät
Yksin umpeen kasvanutta parikymmenvuotiasta kuusentaimikkoa oli liki neljätoista hehtaaria. Hakkuumahdollisuudet hoitorästien vastapainona vakuuttivat Heiskaset. Kohteen koko lähes neljätoista hehtaaria. KUNNOSTUKSEN HINTA TUEN JÄLKEEN: Metsurityönä tehtävä raivuu noin 470 –570 euroa hehtaarilta + alv. Energiapuun korjuuseen, jossa kerätään pienpuuta, tuki 430 euroa hehtaarilta. Heiskaset halusivat selvyyden työmäärästä ja ajasta, jossa tilat saataisiin jälleen tuottokuntoon. Lopullisiin kustannuksiin vaikuttavat energiapuukertymä, ajomatka varastopaikalle sekä kohteen maasto. Parhaimmillaan energiapuu kattaa korjuun ja ajon kulut. ”Meillä on tarkoitus, että metsästä tulisi meille eläkerahaa. KEMERATUET: Raivaussahatyönä tehtävän nuoren metsän hoidon tuki on 230 euroa hehtaarilta. » Metsälehti Makasiini 21. Myös ajallaan hoidettuja kuvioita löytyi. ”Ei näitä hoitotöitä ruokarahoista maksella. Energiapuunkorjuussa kemeratukien kanssa jäädään plussalle. Suunnitelma osoitti, että urakkaa riittäisi. KUNNOSTUS: Metsurityönä raivaten tai koneella energiapuuhakkuuna. Tila-arvion yhteydessä tehdystä metsätaloussuunnitelmasta oli helppo käydä läpi kaikki rästissä olevat työt sekä hakkuumahdollisuudet, joilla hoitotöitä ja tilaostoja osin rahoitettaisiin. KOHDE 1: 20-VUOTIAS HOITAMATON TAIMIKKO LÄHTÖTILANNE: 20 vuotta sitten rehevälle lehtomaiselle kankaalle istutettu kuusikko, jossa ei ole käyty istutuksen jälkeen. Kasvatuskelpoisia kuusen taimia vesakon alla noin 1 500 –1 800. sekä lisäksi toisen tilan hoitorästeineen vuoden vaihteessa ja haluavat panna ne jälleen tuottamaan. Alueella oli ravinnepuutosta ja pari metsittämättä jäänyttä peltoheittoa. Niinpä osa hoitorästien aiheuttamista kuluista saadaan katettua kiireellisistä harvennuksista saatavilla puukauppatuloilla. Ei ruokarahoista Tilakauppoja edelsi perinpohjainen keskustelu metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan Juha Kekäläisen kanssa. Mieluummin niin, että se pyörisi omillaan”, Kekäläinen sanoo. Energiapuusavotan jäljiltä maasto jää helppokulkuiseksi ja urakka tulee tehtyä metsurityötä edullisemmin. Puuta noin 20 000–25 000 runkoa hehtaarilla. Olemme molemmat yrittäjiä ja toivomme, että metsästä jossain vaiheessa pystyisi jotain irrottamaan”, Antti Heiskanen kertoo. HEHTAARIKUSTANNUKSET: Metsurityön hehtaarihinta noin 700–800 euroa + alv. Lisäksi raivausta oli luvassa useammalla pienemmällä taimikolla. Lehtipuuston pituus noin 6 –10 metriä. Energiapuuhakkuussa kustannukset muodostuvat konetyöstä
Koneen edessä avautuva näkymä kertoo, miltä alueella on näyttänyt urakan alkaessa: Vastassa on kuin läpipääsemätön lehtipuiden muodostama seinämä. Metsät kannatti ostaa. Vesakon alta löytyy taimikko Heinäkuun puolivälissä aloitetusta energiapuusavotasta on lokakuun alussa tehty noin kaksi kolmasosaa. Hän antaa kunnostetulle taimikolle kouluarvosanaksi kahdeksan. ”Ei tätä voi verrata hoidettuun taimikkoon, mutta kahdenkymmenen vuoden päästä ei välttämättä huomaa, minkälainen lähtötilanne on ollut”, Kekäläinen sanoo. Tilakaupat sinetöitiin vuoden vaihteessa ja metsien kunnostus aloitettiin keväällä. Metsässä voi vaivatta liikkua eivätkä maahan kaadetut puut haittaa kulkua, luonnossa viihtyvät maanomistajat kiittelevät. ”Aluksi näkymää ei ole ja on otettava karkeasti puita pois, jotta hahmottaa, mitä jää jäljelle”, Räsänen kertoo. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄ KUNTOON. Myös Heiskaset ovat tyytyväisiä työn jälkeen. Giljotiiniterällä varustettua kaivinkonetta ajava Marko Räsänen etenee ryteikössä puu kerrallaan. Parikymmenvuotiaan kuusikon yllä puuta on noin 80–100 kuutiota hehtaarilla ja runkoja yhteensä 20 000–25 000 hehtaarilla. Koneen edetessä taakse jää paikoin aukkoinen ja vaihtelevan pituinen kuusikko. Aukkopaikat Räsänen hyödyntää ajourina. Raivaus vie aikaa Metsänhoitoyhdistys Savotan alueella energiapuun korjuu on jouduttanut hoiGiljotiiniterä leikkaa kerralla tuppaan energiapuuta. Energiapuupino on kasvanut valtavaksi. Räsänen ja Kekäläinen vakuuttavat, että kuuset kyllä selviävät, kunhan vain ovat vihreitä. Giljotiiniterällä varustetun kaivinkoneen keruukäpälä niputtaa energiapuut ajouran viereen siisteiksi kasoiksi. Lehtipuuston alta pelastuneita kuusia on noin 1 500–1 800 runkoa hehtaarilla
Myöhästynyt taimikon raivaus olisi maksanut ennen veroja noin 700–800 euroa hehtaarilta. Ala täyttää metsälain uudistamisvelvoitteen, sillä hehtaarilla on yli 1 500 havupuun tainta. Keskenkasvuisen metsän uudistaminen ennen aikojaan ei olisi näin ollen ollut järkevää. Lisäksi kohde täyttää pienpuun keräämiseen myönnettävän kemeratuen ehdot. Myös Heiskasten energiapuusavotan hoitaa yhdistys. Kekäläisen mukaan kertymä energiapuurisukossa tulee olla 50 –100 kuutiota hehtaarilla, jotta korjuu on kannattavaa. Koska ostetuilla tiloilla riitti raivattavaa myös pienemmissä taimikoissa, Kekäläinen ehdotti, että vaikein ja työläin kohde jätettäisiin koneella korjattavaksi. tamattomien taimikoiden kunnostusta. Kohteen koko on yli kaksi hehtaaria ja poistuma ylittää kolmekymmentäviisi kuutiota hehtaarilla. Metsän kunnostus energiapuun korjuuna on pahasti umpeen kasvaneen kuusikon pelastus. ”Tavoitteena on, että energiapuu kattaisi korjuun ja ajon”, Kekäläinen sanoo. Myös poistettavaa puustoa kertyy riittävästi. Taimet piti pelastaa. » Metsälehti Makasiini 23. Näin metsä jää helppokulkuiseksi ja Heiskaset saavat keskittyä energiapuukohdetta helpompiin raivaustyömaihin. Tuhansien eurojen säästö Vesakoituneen taimikon maaperä on kantava, tasainen ja vähäkivinen, joten kohde sopii energiapuun korjuuseen. Yhdistys on tarjonnut energiapuun keruuta korjuupalveluna nelisen vuotta. Sen sijaan, että kohteen raivaukseen olisi käytetty useampi tuhat euroa, enerEnergiapuun korjuussa toiveena on, että maa olisi tasainen eikä kovin kivinen, jotta koneella pääsee helposti liikkumaan. Tiheän, pahimmillaan kymmenmetrisen lehtipuuston kaataminen raivaussahalla maahan olisi ollut maanomistajille sekä työlästä että hidasta ja ammattimetsurin käyttö taas kallista. Kemeratukien jälkeenkin maksettavaa olisi jäänyt noin seitsemäntuhatta euroa
Boorin puute on jarruttanut kuusten pituuskasvua. Pahimmillaan kuusilla on kymmenen latvaa, puut ovat pensastuneet ja latvat kuivuneet. Kuivuneet pensastuneet latvat kielivät boorin puutoksesta. Kekäläinen muistuttaa, että energiapuuhakkuu on vaihtoehto vain silloin, kun tilaa tai isompaa kohdetta lähdetään hoitamaan niin sanotusti jälkijunassa. Valtakunnan metsien 12. Terveyslannoitus korjaa tilanteen. Kasvutappioita on tullut, mutta peli ei ole menetetty.” Ruusukelatvoille lannoitetta Energiapuusavotan edetessä maisema on avautunut. Kun kuusten kasvu on ollut kiivaimmillaan, puute boorista on pysäyttänyt hyvän alkukehityksen. Siihen ei kannata pyrkiä. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄ KUNTOON. inventoinnin mukaan ravinTällä kohteella terveyslannoitus on noin kymmenen vuotta myöhässä. Joidenkin kuusten rungoissa on mutkia tai poikaoksia. giapuusavotassa jäädään kemeratukien kanssa plussalle. ”Jos tämä metsä olisi hoidettu ajallaan, se olisi kohta harvennusmetsä. Boorin puutos on yleistä Pohjois-Savon ohella etenkin Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomen itäosissa. Parinsadan metrin päässä metsäautotieltä sijaitseva lampi on paljastunut lehtipuuvesakon takaa. Samalla paikallinen vitsaus, boorin puutos, näkyy selvemmin
Viljelyn loputtua tilan peltokuviot metsän keskellä sekä lammen rannassa ovat olleet unohduksissa useamman vuosikymmenen. Metsän ympäröimä pelto päätettiin uudistaa tulevana keväänä kolmevuotiailla isoilla kuusen taimilla. Tällä kohteella terveyslannoitus on kymmenisen vuotta myöhässä. ”Ihanteellisinta olisi, että boorihäiriö todettaisiin niin aikaisessa vaiheessa, ettei vikaisuuksia ehtisi tulla”, Kekäläinen sanoo. Viljava maaperä olisi otollinen rauduskoivulle, mutta riski taimien päätymisestä hirvien ravinnoksi on turhan suuri. Vajaatuottoinen tuottamaan Heiskasten ostama tila on aikanaan lohkottu isommasta kantatilasta ja jäänyt lohkomisen jälkeen metsätalouskäyttöön. Vaikeasta boorihäiriöistä kärsineisiin puihin saattaa jäädä mutka tai oksatihentymä, mutta vänkyrät rungot poistetaan harvennuksessa. Jotta Heiskasten tilan peltoheitot saadaan jälleen tuottokuntoon, ne tulee metsittää ja terveyslannoittaa. Kemeratuella tehtäville lannoituksille tulee olla tukipäätös ennen työn aloittamista. Vastaavia tuotannosta poistuneita peltoja, jotka eivät ole metsittyneet, on Suomessa valtakunnan metsien 12. Näin hieskoivut eivät pääse siementämään alalle, ja poistettavasta puusta saatavat tulot kattavat osan pellonmetsityskuluista. Parhaaseen tulokseen päästään, kun booria annetaan runkomaiseen kasvuun lähdössä oleville noin 10–35-vuotiaille kasvatusmetsille. Lammen rannassa lähempänä asutusta sijaitsevalle peltoheitolle Heiskaset uskaltavat istuttaa rauduskoivua. Kohteen koko liki neljätoista hehtaaria. Alle kahden hehtaarin kohteilla nestemäisen boorin levitys reppuruiskulla mahdollinen. Hieskoivut Marko Räsänen tulee korjaamaan energiapuusavotan päätteeksi ainespuuna pois. Jos pellot olisi metsitetty ja hoidettu ajallaan, olisi paikalla harvennettu, kohta ensimmäisiä tukkeja tuottava metsä. Ojanvarsiin levittäytyneet hieskoivut ja nurin kaadetut lepät kielivät ongelmista vesitaloudessa. Myös Heiskasten kuusikkoa odottaa energiapuusavotan päätyttyä boorilannoitus. Muuruveden vanhoilla kaskialueilla terveyslannoitus kerran kiertoaikaan on enemmän sääntö kuin poikkeus. Tukiksi kasvatettavaa arvopuuta ei ole. HEHTAARIKUSTANNUKSET: Lannoituksen suunnittelu, lannoite ja levitys alkaen 250 euroa hehtaarilta + alv. Peltojen sarkaojat ovat umpeutuneet ja maa on vetinen. Boorin puutos vaikean ja keskivaikean väliltä. Se vaikuttaa heti. Alueelta kaadetut lepät päätyvät energiaksi. KOHDE 2: BOORIN PUUTOS LÄHTÖTILANNE: 20-vuotias vesakon alta vapautettu kuusikko. Pahastikin juronut puu lähtee kasvuun, kun saa booria jälleen käyttöönsä. ”Lähinaapurilla on riistakamera täällä ja siinä näkyy hirvien usein kulkevan ja makaavan tässä”, Antti Heiskanen kertoo. Sarkaojien välit ovat liki paljaat, alueet eivät ole taimettuneet luontaisesti ja kaipaavat booria. KEMERATUET: 30 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Boorin puutos on yleistä Pohjois-Savossa, mutta myös Pohjois-Karjalassa sekä Keski-Suomen itäosissa. Ne eivät hirville maistu. KUNNOSTUS: Helikopterilevityksenä noin 300 –350 kiloa boorituhkaa hehtaarille. teiden epätasapainoa on runsaalla 270 000 hehtaarilla. Taimikossa kemeratuen edellytys on, että lannoitettavien taimien valtapituus on 0,7 metriä. » Metsälehti Makasiini 25. inventoinnin mukaan 81 000 hehtaaria. Valtion tukea urakalle ei enää makseta. Boori on kuitenkin ihmeaine
Auttamaan lähtevät perheen 11-, 8ja 5-vuotiaat lapset. Istutuksen jälkeen pitää muistaa syksyisin käydä heinäämässä ja vatukkoa niittämässä. Sen Heiskaset aikovat hoitaa vielä syksyn aikana. Lopuksi samalla koneella avataan sarkaojat ja muokataan maa. Kesällä Hannele Heiskanen opetteli raivaussahan käytön ja tuli miehensä avuksi. Ainespuun korjuu käy kätevästi kaivinkoneeseen vaihdettavalla motopäällä. KUNNOSTUS: Hieskoivut hakataan ainespuuna, lepät korjataan energiaksi. Sarkaojien välit liki puuttomia. Tämä on joskus jäämässä heille perinnöksi”, Antti Heiskanen sanoo. Myös metsänhoitoyhdistykseltä ostimme raivausapuja”, Antti Heiskanen kertoo. Heiskaset aikovat istuttaa taimet itse. Maanomistajat tarttuivat raivaussahaan pienemmissä taimikkoissa keväällä lumien sulettua. Lähtö on nyt haastava”, Kekäläinen muistuttaa. Jäljellä on koneelle liian pienikokoista puuta kasvava risukko energiapuusavotan kyljessä. Lokakuun alussa lähes kaikki raivaukset on tehty. Uudistusalan koko yhteensä kaksi hehtaaria. Alueelta hakattavasta puustosta saa arviolta 1 500 –2 000 euroa + alv. ”Opetamme lapsille joka asian istutuksesta raivaukseen. Ensi suvena kahdenkymmenen hehtaarin suuruinen ja noin vuoden päivät vaatinut työ tulee päätökseensä. Pelto vedenvaivaama ja hirville mieluinen. Samalla täyttyy Heiskasten toive: metsä on hyvässä kunnossa ja tuottaa jälleen. Kunnostusurakka viimeistellään terveyslannoituksella tulevana kesänä. Myös koneella tehty energiapuusavotta valmistuu ennen lumien tuloa, ja peltoheittojen maa ehditään muokata ennen talvea. Hintoihin lisätään arvolisävero. KEMERATUET: Vajaatuottoisen metsän uudistamiseen ei myönnetä tukea. Sarkaojat avataan ja maa muokataan mätästäen. ”Heti, kun metsään hyvästi pääsi, aloitin urakan. HEHTAARIKUSTANNUKSET: Maanmuokkaus noin 400 euroa, isot taimet noin 300–400 euroa ja istutus noin 300 –400 euroa. Peltoheitolla kasvaa puuta vain sarkaojien varsilla ja ala on aukkoinen. Tukiksi kasvatettavaa puustoa ei ole. ”Nämä ovat hirmu viljavia maita, joissa puu kyllä kasvaa, kun saa hyvän alun. Lumien sulettua mättäät ovat sopivasti painuneet ja valmiita keväiseen istutusurakkaan. Umpeenkasvaneiden sarkaojien varsille kasvanut hieskoivua ja leppää. l KOHDE 3: VAJAATUOTTOISEN PELLON METSITYS LÄHTÖTILANNE: Viljelemätön rehevä peltoheitto. Vuodessa kuntoon Heiskasten metsän kunnostus on edennyt vauhdilla. Herkästi heinittyvälle alalle valitaan mahdollisimman suuret kuusentaimet. 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄ KUNTOON
6. Ala kannattaa uudistaa. Raivaa itse tai teetä metsurilla pienemmät taimikot. Oikea-aikaisen raivuun nettokustannukset ovat noin 200 euroa hehtaarilta. 3. 5. Jos aika tai voimat loppuvat, teetä metsurilla. 2. 4. Muista, että kemerarahoitettu työmaa voi pienentyä, muttei suurentua. Lähde tilakäynnille asiantuntijan kanssa. Rahoita hakkuutuloilla tilan kunnostusta. 1. Kemeratuet maksetaan sen perusteella. Metsälehti Makasiini 27. Metsäasiantuntijan vinkit kunnostukseen Vanha pelto ei ole metsittynyt eikä arvopuuta ole. 8. Tarkista, täyttyvätkö kemeraehdot ja tee kemerahakemus ennen töiden aloittamista. 7. Harkitse energiapuusavottaa työläissä runsaspuustoisissa vesakoissa. Työn valmistuttua tee toteutusilmoitus
Markku Ollikaisen johtamalla Ilmastopaneelilla on merkittävästi vaikutusvaltaa. ”Olen naista on, että päättäjät tietävät, mistä on kyse. Emme ole antaneet (hakkuille) yhtään kattolukua.” 28 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA. Ilmastopaneelin tehtävänä on Ollikaisen mukaan huolehtia, että metsien käytön ilmastoyhteys ymmärretään. Sitä kuuntelee myös Suomen hallitus
STOPPI METSÄ KADOLLE Jos metsäkato saadaan Suomessa pysäytettyä, tulee metsien käytölle runsaasti pelivaraa, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen arvioi. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI » Metsälehti Makasiini 29
”Viestimme päättäjille on ollut, että tässä on valintaa. Olemme puhuneet maankäyttösektorin nettonielusta, johon vaikuttavat monet tekijät. Entä tulevaisuuden hakkuumäärät. ”En ainakaan tunnetuin. Korvaamisesta voi tulla kustannuksia. Uutta paneelia kootaan paraikaa. Lulucf-asetusta koskeva Luonnonvarakeskuksen hiilinielulaskelma julkaistaan tänä syksynä. Pahimmillaan lasku voi nousta miljardeihin”, Ollikainen sanoo. ”Lulucf säätelee pitkälti sen, millaiset ilmastovastuut Suomelle tulee metsien käytöstä,” Ollikainen kertoo. Jos metsänhakkuiden vaikutuksia joudutaan kompensoimaan suuressa määrin, herää kysymys, onko puun käyttöä lisäävistä mahdollisista sellutehdasinvestoinneista enemmän haittaa kuin hyötyä kansantaloudelle. Miljardilasku vai ei sittenkään. Jos maaperäpäästöjä pystytään vähentämään, metsän käytölle tulee Lulucf-sääntöjen puitteissa enemmän tilaa”, Ollikainen kertoo. Siinä se on keskellä toria”, sanoo synnyinkunnassaan Pelkosenniemellä metsää omistava Ollikainen. Kyllä Andy (muusikko Andy McCoy alias Antti Hulkko) on tunnetuin.” McCoylla on ainakin patsaan verran etumatkaa. Siihen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin hakkuut. Koska ilmasto on noussut julkisuuden ykkösaiheeksi, poliitikkoja neuvova Ollikainen on toimittajien ykköshaastateltavia. Ollikaisen johtaman Ilmastopaneelin tehtävänä on kertoa poliitikoille tieteeseen perustuvia faktoja ilmastonmuutoksesta, päästöjen vähentämisestä ja hiilinieluista. Toisin kuin jotkut lehtijutut antavat ymmärtää, Ilmastopaneeli ei ole Ollikaisen mukaan Ollikaisen johtaman Ilmas topaneelin kausi päättyy tähän vuoteen. Tärkeintä on, että maaperän ja metsien nettonielu kehittyy positiivisesti. Vaikka Ollikainen ei olisikaan ihan rock-tähden veroinen kuuluisuus, tummanpuhuvia silmälasinpokia, värikkäitä kauluspaitoja ja pikkutakkia käyttävä professori on tuttu näky lehtikuvissa ja tv-kommentaattorina. Metsien hiilinielu on tärkeä osa kokonaisuutta, mutta vain osa. Ilmastoasetus voi johtaa siihen, että hakkuiden lisäämisestä tulee Suomelle taakka. Riski ei kuitenkaan tarkoita, että hakkuista koituu miljardilasku vääjäämättä. Se koskee metsien ja maaperän eli maankäyttösektorin hiilinieluja ja ilmastopäästöjä. Lukuisista sellutehdassuunnitelmista huolimatta kyse on ennusteista. ”Andyn patsasta ei voi olla näkemättä, kun kotona käy. esittänyt metsänhakkuille rajoituksia. S UOMEN ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen: Olet ollut ilmastonmuutoksen vuoksi esillä mediassa niin paljon, että oletko jo tunnetuin Pelkosenniemeltä kotoisin oleva henkilö. Emme ole ajamassa metsäteollisuutta alas”, Ollikainen sanoo. Hän on kommentoinut useaan kertaan myös Suomen metsien käyttöä. Tällä hetkellä metsäteollisuustuotteiden 30 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA. ”Ilmastopaneelin suunnasta ei ole koskaan sanottu hakkuille kattoa. Ilmastokeskustelun kärjistyminen hakkuu määriin on Ollikaisen mukaan hassua, sillä fossiilisten päästöjen vähentäminen on ensisijaista. ”Jos hakkuut kasvavat niin paljon, että maankäyttösektorista tulee kokonaisuutena päästölähde, päästöt joudutaan korvaamaan. Metsien osalta lähiaikojen merkittävin ilmastoasia on EU:n määräämä Lulucf-lainsäädäntö. EU käsittelee asiaa ensi vuonna
vesien ja ilmastonsuo jelupolitiikkaa, Itämeren suojeluratkai suja, markkinatalouden ohjausta kohti kestävää kehitystä >> Perheessä neljä lasta >> Kotoisin Pelkosenniemeltä Lapista >> Harrastuksena metsätöiden tekemi nen omissa ja suvun metsissä, vaellus kalastus, pyöräily, sulkapallo. ”Metsäkato pitää saada loppumaan. Metsäkatoon liittyvät päästöt ovat Suomessa 10 vuodessa yli 30 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Metsäkato lopetettava Ollikaisen mukaan maankäyttösektorin tärkein päästötoimi on metsäkadon pysäyttäminen. Hänen mukaansa ilmastokeskustelun kärjistyminen hakkuumääriin on hassua, sillä päästöjen siivoamisella päästään ilmastotoimissa pitkälle. ”Siinä on jo sellainen määrä, että sen eliminointi tekee vaikka kuinka paljon tilaa metsien käytölle”, Ollikainen sanoo. Pikemminkin pitäisi saada muutettua raivattua aluetta takaisin metsäksi.” Suomessa metsätalous ei aiheuta metsäkatoa, mutta peltojen raivaus ja rakentaminen hävittävät metsää vuosittain. ”Fossiilisten päästöjen vähentäminen on ensisijaista.” » Metsälehti Makasiini 31. ”Emme ole ajamassa metsäteollisuutta alas.” markkinatilanne on sellainen, että Suomen hakkuumäärät pienenevät Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan tänä ja ensi vuonna useilla miljoonilla kuutioilla huippuvuodesta 2018. MARKKU OLLIKAINEN >> 67 vuotta >> Helsingin yliopiston ympäristö ekonomian professori >> Hallitusta ilmastoasioissa neuvovan Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja >> Tutkinut mm
En kiistä, etteikö nieluvuotoa voisi tapahtua. Se on edelläkävijän kustannus”, Ollikainen sanoo. ”Vähätuottoiset pellot takaisin metsiksi.” Edelläkävijä maksaa EU on ensimmäinen alue maailmassa, joka liittää maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaan. Hänen mukaansa on yhtä mahdollista, että puutuotteita tuoviin maihin, kuten Kiinaan, syntyy muutoksen seurauksena kestävää kierrätyskuituihin perustuvaa tuotantoa. ”Päättäjien tehtävä on miettiä, millainen kompromissi tehdään.” Metsämaaperän hiilinielulaskennoissa on ollut toistaiseksi paljon epävarmuutta. Kymmenen vuoden kuluttua voidaan katsoa, miltä tietopohja näyttää. On mahdollista, että maksetaan vähän toimista. ”Kiire on vähentää esimerkiksi metsäkatoa, mutta politiikka pitää miettiä huolella.” 32 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA. ”Ilmastoasiat vaativat rauhallista pohdintaa ja kylmää harkintaa.” Metsätyöt kotitilalla Lapissa ovat olleet osa Ollikaisen elämää pienestä pi täen. Keskustelussa pitää Ollikaisen mukaan myös tunnustaa, että teollisuuden investoinnit tuovat tuloja, työllisyyttä, vientiä ja jalostusarvoa. ”Ne ovat aiheellisia asioita miettiä. ”Ilmastoasiat vaativat rauhallista pohdintaa ja kylmää harkintaa.” Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin tulisi ryhtyä heti. Uusien ilmastoasetusten on arvostelu johtavan hakkuiden siirtymiseen muualle maailmaan tai puun korvaantumiseen muovilla. Taustalla pitää kuitenkin olla tietoa. Hän muistaa yhä, kuinka monta runkoa vuoden 1982 jättimyrsky kaatoi. Lopulta poliitikkojen on päätettävä, miten ilmastonmuutokseen liittyvät yhtälöt ratkaistaan. Pidemmällä aikavälillä katsottuna oman lisänsä ilmastotoimiin tuo metsittäminen. Ollikaisen mukaan Lulucf:n yksi tarkoitus onkin, että ylipäänsä on olemassa järjestelmä, jossa kaikki maat joutuvat systemaattisesti laskemaan metsien ja maankäytön nielut sekä päästöt
Koko Suomen tasolla metsissä olisi enemmän hiiltä sitoutuneena. Metsälehti Makasiini 33. ”Hiilikorvaus on ollut yhä keskusteluissa läsnä, mutta hallitus on selkeästi tehnyt päätöksen, että maankäyttösektorin politiikka valmistellaan rauhassa.” Teknologia pelastaa sittenkin. Pokasahakaudesta alkaneiden metsäkokemusten lomassa on myös muistoja Kemijoen uittokulttuurista. Hän oli metsätöissä Pelkosenniemellä, kun jättimäinen Mauri-myrsky pyyhki Lapin yli vuonna 1982. Se oli kyllä vaarallista. Ollikainen oli jo kaksi vuotta sitten ehdottamassa metsänomistajille maksettavan hiilikorvausjärjestelmän pystyttämistä. ILMASTOPANEELI >> Ilmastolain asettama riippumaton tiedepaneeli, joka antaa poliitikoille tieteeseen perustuvaa neu vontaa ilmastoasioissa. Ollikaisen johtaman Ilmastopaneelin kausi päättyy tähän vuoteen. ”Sitten, kun heittävät ulos täältä yliopistolta. ”Jos katsoo suomalaisia metsiä biologisessa mielessä, niitä kasvatetaan aika harvoina ja hakataan aika nuorina. Kun öljy ja kivihiili saadaan pois, olemme voittaneet käsittämättömän määrän päästötaistelusta.” Ollikaisen mukaan iso kysymys on se, ehtivätkö uudet ratkaisut tulla ajoissa ennen kuin ilmastonmuutos ehtii tuoda suuren mittakaavan mullistuksia. Isä ja sisar istuivat metsäkämpässä, jonka toinen reuna nousi yli metrin ilmaan myrskyn voimasta.” Metsätyöt ovat kuuluneet professorin elämään nuoresta pitäen. Paneelin nimittää Suomen hallitus. ”Meiltä meni nurin 360 runkoa. Ympäristöministeriö valmistelee päätöstä uudesta paneelista ennen vuodenvaihdetta. l Viime kevään aloit tanut Antti Rinteen hallitus on lähtenyt rauhallisesti liikkeelle päätöksissään metsien ja maankäytön pääs töistä ja hiilinieluista. ”Kiire on vähentää esimerkiksi metsäka toa, mutta politiikka pitää miettiä huolella”, sanoo Ollikainen. Pohjoisen sellutehdashankkeita Ollikainen ei suostu kommentoimaan Ilmastopaneelin roolin vedoten, vaikka lappilainen metsänomistaja onkin. ”En.”. Hän sanoo, että teknologia on ottamassa kahdenkymmenen vuoden sisällä merkittäviä askelia, jotka auttavat ilmastopäästöjen vähentämisessä. Minulla on seuraavaksi viideksi vuodeksi hankkeita käynnissä.” Ollikaisella on myös hyviä uutisia tutkimuskentältä. Esillä on ollut myös hiilikorvauksen liittäminen Metso-metsiensuojeluohjelmaan. Syy on se, että metsänomistajat ihan järkevästi maksimoivat näin puunmyynnistä saatavaa tuloa”, Ollikainen sanoo. Hiilikorvauksen myötä metsät olisi järkevää kasvattaa hieman vanhemmiksi ja vähän tiheämpinä. >> Nykyisessä paneelissa on mukana 14 huipputut kijaa ilmastopolitiikan kannalta keskeisiltä tieteena loilta. Metsänomistaja voisi saada korvauksen hiilimäärästä, joka kasvaa puihin, kun metsää pidetään pystyssä esimerkiksi 10 vuotta nykyisiä päätehakkuuikiä kauemmin. Onko 67-vuotias Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori harkinnut eläkkeelle jäämistä. Tuleeko hiilikorvaus. ”Siinä tehokas politiikka on avuksi.” Et ole kuitenkaan epätoivoinen ilmastonmuutoksen suhteen. >> Ehdotuksia paneelin jäseniksi pyydetään korkea kouluilta ja tutkimuslaitoksilta. Hän sanoo kaataneensa muutaman kymmenen hehtaaria tukkimetsää moottorisahalla ja pyörittelevänsä yhä raivaussahaa. ”Nämä ajavat markkinaehtoisesti läpi niissäkin maissa, jotka eivät halua ilmastopolitiikkaa tehdä. Yksi esimerkki ovat synteettiset kierrätyspolttonesteet. Ollikainen on saanut henkilökohtaisesti kokea, mitä voimakas tuuli voi tehdä puille. Mauri-myrskyn kourissa Lisääntyvät myrskytuhot ovat yksi puhutuimmista ilmastonmuutoksen tuomista uhista metsissä
RAIVURIPAKETTI 949 € Husqvarna 545FX -raivaussaha + Technical-kypärä Edun arvo 139 € Husqvarna 545 Mark II Suorituskykyinen ja helposti hallittava saha tehokkaaseen kaatoon ja karsintaan. 699 € Husqvarna Balance XT Hyvitys 50 € vanhoista valjaista vaihtaessasi uusiin Balance XT -valjaisiin. www.husqvarna.fi HINTANSA ARVOINEN AMMATTILAINEN. SH 149 €
›› KYSY POIS Miksi kulmavaihde jäksii. OMA METSÄ METSÄNHOITO S.36: Mikä on piennartie. TI IA PU U KI LA Metsälehti Makasiini 35. ›› TUTKIMUS S.42: Uutta tietoa koivun pystykarsinnasta ›› ALLAKKA S.43: Panokseni ilmastokompensointiin ›› PIKATESTI S.47: Metsurin mediakeskus ›› PERINTÖMETSÄ S.48: Pienetkin asiat kohdalleen Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. SIVU 44 ERIKOISPUUT Douglas kuusesta kasvaa suurin 40 S
Tie päällystetään ojasta kaivetulla maalla. TI M O PI ST O LIINA KJELLBERG Suometsissä piennartiet tehdään yleensä yhdellä ojalla. 14 kysymystä Piennarteistä Piennartie helpottaa metsänhoitoa ja puunkorjuuta niin suometsissä kuin kangasmaillakin. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini
Kangasmailla piennartie soveltuu erityisesti traktorilla ja mönkijällä liikkumiseen. Miten leveä piennartien tulee olla. Mursketta tai muita päällysrakenteita piennartielle ei yleensä ajeta. Mihin piennarteitä tehdään. Mitä pidempi matka on, sitä kalliimmaksi korjuu tulee. SA M I KA RP PI N EN metsäpalsta on 20–30 hehtaarin suuruinen ja sille ei johda tietä. Minkä kokoiselle palstalle piennartie kannattaa tehdä. Lähikuljetusmatka tarkoittaa matkaa, jonka puutavaranajokone kuljettaa puita hakkuukoneelta tukkirekalle. Silloin piennartie alkaa tosin lähennellä kustannuksiltaan metsäautotietä. Ojitetulle suolle rakennettu piennartie kestää tukkirekan painon talvella roudan aikaan. Jos taas vesitalouden kanssa on ongelmia, ojat kannattaa kaivaa tien molemmille puolille ja vesi johtaa rumpuputkien avulla tien ali. Jos palstalla ei ole ongelmia vesitalouden kanssa, voidaan oja jättää kaivamatta. Puunostajat taas ostavat mieluiten sellaisia leimikoita, joille on tieyhteys. Miten piennartie tehdään. Piennarteitä on perinteisesti tehty varsinkin suometsiin kunnostusojitushankkeiden yhteydessä. Piennartie kannattaa tehdä, jos 1 2 3 5 6 Piennartie kaipaa säännöllisin väliajoin vesakonraivausta. Esimerkiksi taimilaatikot on mukavampi kuljettaa metsäpalstalle tietä pitkin kuin metsän läpi. Mitä hyötyä piennartiestä on. Puunkorjuuta piennartie helpottaa varsinkin suometsissä. Tien runko tehdään ylösalaisin käännetyistä kannoista, ja tie päällystetään ojasta kaivetulla maalla. Jos tietä ajetaan tukkirekal4 Metsälehti Makasiini 37. Tästä on hyötyä varsinkin sellaisissa suometsissä, joista puuta voidaan korjata kesälläkin. Lisäksi piennartietä voidaan käyttää niin sanottuun jatkettuun metsäkuljetukseen, jossa puut ajetaan puutavaranajokoneella tietä pitkin varastopaikalle. Mikä on piennartie. Kangasmailla piennartie tehdään pitkälti samalla tavalla kuin suometsissä, mutta kantoja ei yleensä käytetä tien runkona. Puukaupassa nyrkkisääntö on, että puutavaran lähikuljetusmatka ei saisi nousta yli 300 metriin. Suometsissä piennartiet tehdään yleensä niin, että niiden toisella reunalla kulkee oja. Piennartie helpottaa metsänhoitoa ja puunkorjuuta. Piennartien voi kuitenkin tehdä myös kangasmaalle. Tien paikalta hakataan puut pois, ja kannot nostetaan ylös. Piennartie sijaitsee yleensä yhden metsänomistajan mailla. Silloin metsäpalstalle pääsee tukkirekalla ympäri vuoden. Piennareli penkkatie on metsään tehty ajoura, joka kestää maaperästä, tien rakenteesta ja vuodenajasta riippuen traktorin, mönkijän, hakkuukoneen, puutavaranajokoneen tai tukkirekan painon. Silloin riittää, että tieuralta kaadetaan puut ja poistetaan kannot. Piennartie kestää talvella tukkirekan painon kangasmaillakin, mutta puunkorjuun helpottamiseksi kangasmaalle voi olla järkevämpää rakentaa metsäautotie
Jos piennartie sen sijaan liitetään yleiseen tiehen, tarvitaan liittymälupa. ALV 24% KKH SPECIAL -mönkijäpaketti: Sportsman 570 e. Suometsissä piennartien teko maksaa kahdesta kolmeen euroa metriltä. Ympyrän tai pisaran mallisen kääntöpaikan tulee olla tukkirekkaa varten halkaisijaltaan 30 metrin levyinen. 4x4 camo edition 60 km/h, 2:delle rekisteröity ohjaustehostettu traktori. Traktori ja mönkijä kääntyvät melko pienessä tilassa, mutta tukkirekka vaatii isomman kääntöpaikan. Meiltä myös laitteiden kotiinkuljetukset, suomen halvin rahoitus ja supervaihtotarjoukset! Käytettyihin mönkijöihin kaupan päälle vielä moottorisaha ja yksi vapaavalintainen lisävaruste. Nykyinen kemeralaki on voimassa vuoden 2020 loppuun. Mutkia kannattaa välttää. Jos on epävarma siitä, onko metsäpalstalla metsälakikohteita, kannattaa olla yhteydessä Suomen metsäkeskukseen tai paikalliseen ely-keskukseen. Silloin se palvelee mahdollisimman suurta aluetta, ja lähikuljetusmatkat pysyvät kohtuullisina. Jos tien rakentaa kokonaan omille mailleen, lupaa ei yleensä tarvita. Mitä piennartien teko maksaa. Esimerkiksi kunnon tehdastekoinen aurapaketti, monitoimikärry, kauko-ohjattu vinssi tai karkeat ISOT renkaat! HUOM! useissa käytetyissä on varusteita jo valmiina, mutta saat valita vielä yhden lisäksi! Nyt uskomaton supertarjous vaihtokelkan ostajalle 1000€ lahjakortti kaupan päälle! Mönkijät ja moottorikelkat Jyväskylässä myy, huoltaa ja varustaa Keljon Konehuolto! OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini. Kemeratuetuissa suometsän hoitohankkeissa liittymäluvan kustannukset ovat tukikelpoisia. 8 9 10 11 7 Sysmäläntie 1, 40530 Jyväskylä Myynti: Huolto: Aukioloajat: ark 9-17, la 10-14 0400 981914 040 3515354 8590,sis. Suometsissä piennartien tekoon voi saada Metsäkeskuksen myöntämää kemeratukea. Millainen on hyvä kääntöpaikka. Vähäistä suuremmista kunnostusojitushankkeista, kuten kemeratuetuista la, tulee sen olla ajoradaltaan vähintään neljän metrin levyinen, ojineen noin kahdeksan metrin levyinen. Jos niitä on pakko tehdä, niistä tulee tehdä mahdollisimman loivia. Tie kannattaa sijoittaa suunnilleen metsäpalstan keskelle. Kangasmailla hintaan vaikuttaa muun muassa se, miten paljon tien ali joudutaan johtamaan vettä rumpuputkien avulla. Traktorille ja mönkijälle riittää kolmen metrin levyinen tie. Maaperän kosteus lisää tienteon kustannuksia. Reittiä suunniteltaessa tulee myös varmistaa, ettei sen varrella ole metsälakikohteita, kuten lähteitä tai puroja. Mutkan kohdalla tien leveyttä on hyvä hieman kasvattaa. Miten piennartie sijoitetaan maastoon. Kangasmailla tukea saa vain metsäautoteiden tekoon ja silloinkin vain usean tilanomistajan yhteishankkeisiin. T-kirjaimen mallisen kääntöpaikan tulee olla molempiin suuntiin 25–30 metrin mittainen. Jyrkät mäet kannatta kiertää, ja kosteita painanteita on hyvä välttää. Kevyelle kuljetuskalustolle tehtävä tie on halvempi kuin raskaalle kuljetuskalustolle tehtävä. Sen myöntää paikallinen ely-keskus. Lisäksi tien ja ojan väliin kannattaa jättää noin puolen metrin levyinen tasanne, joka estää tienreunaa murtumasta ojaan. Vaaditaanko piennartien tekoon lupa. Saako piennartien tekoon tukea. Lähtökohtaisesti metsälakikohteita pitäisi tietä suunniteltaessa kuitenkin välttää. Luvan myöntää Metsäkeskus. Kangasmailla hinta vaihtelee eurosta viiteen euroon metriltä. Jos suunniteltu piennartie kohdistuu metsälakikohteeseen, voi tien tekeminen edellyttää metsälain mukaisen poikkeusluvan hakemista
Millaista hoitoa piennartie vaatii. Jos tien alla on rumpuputkia, kannattaa vuosittain tarkastaa, etteivät ne ole tukossa. Tue suomalaista työtä ja valitse KESLA! Kampanja koskee valikoimaan kuuluvia Walvoilin hydraulisesti tai sähköisesti esiohjattuja venttiilejä. Artikkelia varten on haastateltu Suomen metsäkeskuksen metsäteiden johtavaa asiantuntijaa Mika Nousiaista ja rahoitusja tarkastuspäällikköä Mikko Korhosta. l Piennartie kantaa tukkirekan painon talvella maan ollessa roudassa. Saako piennartien sulkea. Piennarteitä tekevät muun muassa koneyrittäjät, metsäpalveluyrittäjät, metsänhoitoyhdistykset ja Otso Metsäpalvelut. Ketkä tekevät piennarteitä. Metsälehti Makasiini 39. Jos tuntee paikallisen koneyrittäjän, jolla on työhön sopiva kaivinkone, voi urakasta sopia suoraan hänen kanssaan. Omalle maalle tehdyn piennartien voi sulkea esimerkiksi puomilla. Kuormaimen pariksi löydät mallistostamme loistavan valikoiman juuri uusiutuneita perävaunumalleja erilaisilla vetovaihtoehdoilla ja muutoinkin tarpeittesi mukaisella varustelulla. Voimassa 23.9.-21.12.2019 tehtyihin kauppoihin AGCO Suomen myyntipisteissä. M IK A N O U SI A IN EN 12 13 14 ESIOHJATUT VENTTIILIT NYT -50% ETUSI JOPA 2880€ MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI www.kesla.com PANOSTA KÄYTÖN MIELLYTTÄVYYTEEN HANKI KUORMAIMESI ESIOHJATULLA VENTTIILILLÄ! Kotimaiset KESLA-traktorikuormaimet ovat loistava lisäkäsi niin metsätöihin kuin moniin muihinkin tilan töihin. Piennartie kaipaa vesakonraivausta noin kolmen vuoden välein. Tärkeintä on pitää vesakko poissa tieltä. SA M I KA RP PI N EN Piennartien tulee olla vähintään neljän metrin levyinen, jos sitä ajetaan tukkirekalla. Artikkelissa on hyödynnetty myös Tapion julkaisua Metsänhoidon suositukset suometsien hoitoon.. Ely-keskus päättää, edellyttävätkö ojitukset tai piennarteiden rakentaminen vesilain mukaisia lupia. suometsän hoitohankkeista, on tehtävä ojitusilmoitus paikalliselle ely-keskukselle. Ei voi yhdistää muihin etuihin. Hinta kannattaa sopia etukäteen, joko metritai tuntitaksana. Kettinkiä ei kannata käyttää, sillä sitä on vaikea havaita. Traktorille ja mönkijälle riittää kolmen metrin levyinen tie. Kampanja koskee AGCO Suomen varastossa olevia tai tehtaalta tilattavia uusia kuormaintai kuormain+vaunu-paketteja
Suomessa douglaskuusikoita ei ole kuin muutamia satoja hehtaareita ja kasvatus on toistaiseksi ollut kokeilevaa harrastetoimintaa. Se kestää myös kuivuutta eikä kelpaa kirjanpainajille. TEKSTI JA KUVITUS TIIA PUUKILA Douglaskuusi kannattaa kasvattaa tiheässä, sillä sen oksat karsiutuvat huonosti. OSA 7 DOUGLASKUUSI MITÄ istuttaa kasvupaikalle, joka on männylle liian rehevä, mutta kuuselle kesäaikaan liian kuiva. OMA METSÄ » PUULAJIT 40 Metsälehti Makasiini. Se pärjää yllättävän kivikkoisillakin kasvupaikoilla, Kaikista suurin Douglaskuusi voi tuottaa ensimmäiset tukit jo kolmekymppisenä. Se ei kuulu kirjanpainajien eikä monen muunkaan kotimaisen tuholaisen ruokalistalle. Lisäksi Pohjois-Amerikan länsirannikolta kotoisin oleva douglaskuusi on sopeutunut kestämään kesäaikaista kuivuutta. Douglaskuusi viihtyy rehevillä, vettä hyvin läpäisevillä mailla. Mustilan arboretumin toiminnanjohtaja Jukka Reinikaisen mukaan sille soveliaita kasvumaita kuitenkin löytyisi Suomesta ainakin Jyväskylän korkeudella asti. Euroopassa sitä viljellään jo lähemmäs miljoonalla hehtaarilla. Douglaskuusi voi olla oikea valinta. Kuivuusjaksojen ja kirjanpainajatuhojen lisääntyessä douglaskuusen istutus kuusen sijaan saattaa olla järkevää paitsi muaalla Euroopassa myös Suomessa
Valinnan varaa ja tiheyttä on hyvä olla. Douglaskuusi pärjää hyvin sekapuuna. Hän on hoitanut Mustilan douglaskuusikoita vuodesta 1984. ”Douglaskuusella on aika paljon vaihtelua oksakulmissa ja oksarakenteessa. ”Mustilassa douglaskuusta on monenlaisilla kasvupaikoilla, mutta parhaiten se viihtyy moreenirinteillä. Tykkylumi riesana taimikoissa Douglaskuusen taimikossa on varauduttava tekemään ensimmäiset kymmenen vuotta töitä. Yksi syy siihen, miksi douglaskuusi ei ole yleistynyt Suomessa, on tutkimustiedon puute. Euroopassa laatua parannetaan usein pystykarsimalla rungot jopa kahteentoista metriin. Ne ovat säilyneet lahoamatta useamman vuosikymmenen.. Laadukkaita kotimaisista siemenkannoista kasvatettuja taimia on saatavilla, kunhan muistaa tilata omansa ajoissa. Makasiini 1: Tervaleppä / Makasiini 2: Siperianlehtikuusi / Makasiini 3: Kontortamänty / Makasiini 4: Visakoivu / Makasiini 5: Tammi / Makasiini 6: Vaahtera / Makasiini 7: Douglaskuusi / Makasiini 8: Serbiankuusi LEHTIKUUSEN JÄLKEEN PARAS Hiilensidonnan näkökulmasta douglaskuusi on nappivalinta. Tukkia jo nuorena Douglaskuusen kasvatuksessa tavoitteena on laadukas sahatavara. Se on kookas ja pitkäikäinen puu, joka tuottaa hyvää sahatavaraa. Puun tuore sahapinta on kellertävän lohenpunainen. Myös tykkylumi on nuorten douglaskuusten vitsaus. mutta seisova vesi on sille myrkkyä. Toimiva sekapuuna Douglaskuusi on Suomessa kasvatettavista puista suurin, ja maailman mittakaavassakin se lukeutuu pisimpien puiden joukkoon. Jos douglaskuusta ei olisi keksitty, se pitäisi keksiä”, Jukka Reinikainen summaa. Douglaskuusen kanssa kannattaa suosia kevätistutusta ja välttää istuttamista myyrähuipun aikaan tai hirvien laidunalueille. Douglaskuusikon kiertoaika on noin kahdeksastakymmenestä vuodesta ylöspäin. Oppia onkin haettava kokeilemalla. Monet kotimaiset douglaskuusen kasvattajat ovat viljelleet sen kaverina kuusta. Mustilassa douglaskuusta on käytetty lehtikuusen ohella kaikessa ulkorakentamisessa kahvilan penkeistä siltoihin ja pitkospuihin. Esimerkiksi noin tuhat kuusen ja tuhat douglaskuusen tainta voivat olla toimiva yhdistelmä riippuen siitä, kuinka runsaasti luontaisia taimia syntyy. Osa kasvattajista on typistänyt jopa oksia etenkin aukkojen reunoissa ja siten pienentäneet toispuoleista lumikuormaa”, Reinikainen kertoo. Ensimmäisiä tukkeja saadaan jo kolmekymmentävuotiaasta douglaskuusikosta, mutta kasvu jatkuu hyvänä vielä pitkälti yli satavuotiaanakin. Puita kannattaa olla sen verran, että on mistä valita”, Reinikainen ohjeistaa. Elimäeltä Mustilan arboretumista löytyvät Suomen vanhimmat douglaskuuset. Suomessa käytettävä douglaskuusen sisämaan alkuperä kestää jonkin verran varjostusta. Iäkkäimmät puut ovat jo 110-vuotiaita, pisimmät 43-metrisiä ja suurin runkotilavuus lähentelee viittätoista kuutiota. Hyviä istutuspaikkoja ovat esimerkiksi suojaisat pienaukot, joissa ympäröivä puusto suojaa douglaskuusen taimia kevätkuivumiselta. Douglaskuusikosta ei kuitenkaan ole tarvetta kasvattaa ikimetsää, sillä sahatavara on teknisesti hyvää suhteellisen nuoressakin puussa. Rinne vie pintaveden pois”, kertoo Reinikainen. Nopeakasvuinen puu juroo muutaman vuoden ennen kuin ampaisee kasvuun. Useampana vuonna taimet ovat loppuneet kesken. l Douglaskuusen neulaset tuntuvat pehmeiltä ja kävyissä on pitkänomaiset suojussilmut. ”Douglaskuusen runko on aika hontelo. Mustilan vanhimmat douglaskuusikot on ehditty harventaa useampaan kertaan. ”Jos mietitään Suomen potentiaalisia vaihtoehtopuulajeja, lehtikuusen jälkeen on vaikea ajatella mitään muuta kuin douglaskuusta seuraavaksi. Tästä huolimatta ensimmäisinä kasvuvuosina on huolehdittava, etteivät taimet jää heinän ja vesakon jalkoihin. ERIKOISPUITA ESITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Harvennuksin pidetään huoli, että laadukkaimmilla rungoilla on tilaa ja valoa kasvaa. Metsälehti Makasiini 41. Puita kannattaa kasvattaa kohtuullisen tiheässä, sillä oksat karsiutuvat huonosti. Ilmastollisesti se sopii Suomeen ja on kohtalaisen terve
Alueen luontaisesti syntyneet kuuset ovat arvokkaita niiden perimän monimuotoisuuden vuoksi. ”Uusi tutkimustieto osoittaa päinvastaista kyljestymisnopeuden osalta”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Harri Kilpeläinen sanoo. Siemeniä voidaan käyttää tutkimuksissa, ja niiden avulla voidaan tarvittaessa uudistaa alueen puustoa. KOIVUN PYSTYKARSINNASTA on ajateltu, että sen aika on kesällä mahlanjuoksun jälkeen ja pelkästään kuivia tai korkeintaan pieniä eläviä oksia karsien. l MIKKO HÄYRYNEN Kevättalvi onkin paras Koivun pystykarsinnasta on saatu uutta tietoa. tehdään oksakaulusta vaurioittamatta. ”Maaliskuussa karsitut oksat kyljestyivät nopeimmin. Aiemmin kehotettiin välttämään yli 20-millisten oksien karsintaa. Prosessi on nopeampi elävänä kuin kuolleina karsituissa oksissa, eikä kuivien oksien keppikarsintaa enää suositella. GEENIRESERVI METSÄN SIEMENIÄ TALTEEN OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini. W IK IM ED IA CO M M O N S KIMPASSA KUUSIEN KIMPPUUN Mäntänvuoren geenireservimetsässä Keski-Suomessa kaadetaan loka-marraskuussa 25 kuusta käpyjen keruuta varten. LU O N N O N VA RA KE SK U S Kuuset ovat joutuneet kirjanpainajan ja sinistäjäsienen yhteistyön uhreiksi, kertoo ruotsalainen Land Lantbruk -verkkolehti. Vielä kesäkuun alussa karsittujen oksien kyljestyminen oli nopeampaa kuin myo?hemmin kesällä tai syksyllä.” Keväällä karsituista oksista kolme neljästä kyljestyi umpeen viidessä vuodessa. Tutkimuksen mukaan nopeakasvuisista koivuista voidaan karsia jopa 30 millimetriä paksuja eläviä oksia, jos tyo. Kesällä ja syksyllä karsituista oksista umpeenkyljestyneitä oli leikkurikarsinnassa kolmannes ja sahakarsinnassa, jossa oksatappi on lyhyempi, noin puolet. Vastalahjana sinistäjäsienet hajottavat kemikaaleja pihkasta, jota kuusi tuottaa suojakseen, ja näin auttavat kirjanpainajia tappamaan kuusia. Pystykarsintakoe osoittaa, että oksan ja rungon liittymäkohdassa olevan oksakauluksen solukko aloittaa karsintahaavan kyljestämisen nopeammin keväällä kuin kesällä. Huhtikuun lopussa leikkurilla karsittu oksa (vas.) on kyljestynyt huomattavasti nopeammin kuin elokuun lopussa sahalla karsittu oksa (oik.). Värivikariskiin viiden vuoden seurantajakso ei antanut vastausta. Örebron yliopiston tutkimuksen mukaan kuusessa viihtyvät sinistäjäsienet houkuttelevat hajua levittämällä kirjanpainajia luokseen, jotta saavat niiden mukana kyydin sopivalle puulle. Kilpeläisen tuntuma on, että kymmenen vuoden kuluttua lähes joka toisen karsitun oksan päällä on pintapuussa lievästi, keskimäärin alle millin verran värivikaa.. Keväällä karsitulla on takanaan kuusi kasvukautta, syksyllä karsitulla viisi
Tulee ainakin tarkasteltua metsän tilanne, niin tuhot kuin tulevat hoitoja hakkuukohteet. Lenkkini jälkeen tartun raivaustai moottorisahaan ja teen ennakkoraivausta, taimikonhoitoa tai taimien ruohostusta lopun päivää. Ja itsekäs ihminen ei hevin kulutusta vähennä. Väitän, että ainoa todellinen keino ilmaston ja maailman pelastamiseksi on kulutuksen vähentäminen. Koira paimentaa vapaana autoa ja nauttii sekin elämästään. Lintujakin saattaa löytyä, sieniveitsi ja kannellinen rasia kulkevat repussa, sinne kyllä tulee täytettä. Haluan näet jatkossakin kömpiä samaan petiin nukkumaan. Niinpä tässä päivänä muutamana vaimoihminen ilmoitti, että hänen ilmastoahdistuksensa on pahentunut siinä määrin, että asiaan on tultava korjaus. Ensin teen tunnista kolmeen kestävän metsälenkin, jonka kuluessa koluan ainakin omat tilukseni tarkkaan läpi. Onpahan siellä tiedossa lämmin vieruskaveri, jonka puolella saa jääkylmät sormensa ja varpaansa lämmitettyä. Kävimme asiasta mielipiteenvaihtoa, ja vaihdoin oman mielipiteeni samaksi kuin on rouvan mielipide. Valitettavasti ominaisuus ilmenee kotopirtissäkin, peiton allekin saakka. Ja onkin kuuluisa yritys, sertifikaattinsa on myöntänyt nigerialainen auditoijafirma, jonka johtaja on oikein presidentin puolison serkku! Minun ei tarvitse kun toimittaa lähikaupungin raviradan parkkipaikalla Aion ilmasto kompensoida paukkuni OSALLISTU SINÄKIN » hylkää muotihankinnat » syö lähiruokaa em. Ilmastoahdistus. l JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Vaikka maailman kaksinaamaisuutta. yrityksen maapäällikölle salkullinen pieniä seteleitä, niin kompensaatio on voimassa. Minäpoika kiskaisen kompensaatiotodistuksen esiin eikä mahda mamma mitään. Mutta mutta. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA. Siinä työskennellessäni tuumailen niitä ja näitä. Lähden tuttuun tapaani aamulla liikkeelle, mukanani on autollinen varusteita ja koira. Siitä saa oikein todistuksenkin, jossa on vähintään viisi leimaa. Kyllä venähtää huoneenhallituksen naama pitkäksi, kun seuraavan paukun jälkeen hän rutistaa naamansa ensin rusinaksi. On siinä metsässä monenlaista ryskettä, kun minä siellä yritän häärätä. Työskentelen ja harrastan ulkona, lämmitän hengitysilman keuhkoissani, eli kaloreita kuluu. TOISEN KAUTTA, NÄILLÄ MUKAVAN raikkailla syyskeleillä voisin pysytellä siellä metsän puolella pidempään, niin kotohaitta pienenee. Eli kulutus ei vähene, elleivät ihmiset vähene. Ruuansulatus toimii hyvin, mukaan lukien kaasuosasto. Luottakaamme Suureen Manitouhun, että hän järjestää asian, ennen kuin ylisuuri ihmispopulaatio tukehtuu saasteisiin.. ONNEKSI ASIAAN ON ratkaisu. Vaikka emme shoppaile turhuuksia, vältämme matkustelua, syömme lähiruokaa ja käytämme kaikki vaatteet tyystin loppuun. Nautinnollistakin, kun saan syödä milloin vain vatsani täyteen rasvapommeja ja muita herkkuja. Joka välissä on joku käsi ojossa vaatimassa tai varastamassa rahaa. Kooklettamalla löytyi helposti kansainvälinen yritys, jonka kautta voi ostaa päästöilleen kompensaation. Hiukan hommaan seteleitä kuluu, mutta helpostihan tuo käynee. Sitä ja tätä vaaditaan toisilta, minä itse en tee mitään. Ihan kuin keskiajan syntikaupassa – kun ane kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa. NYT SE SITTEN ISKI meillekin. Jos ei sieniä, niin marjoja. Uskomatonta, mutta kukkakeppivartalooni mahtuu valtavasti sapuskaa – ihan kaikkea mahdollista, ruokarajoitteita ei ole. Tai hamuamassa vielä lisää valtaa
» KOMEA kasvusto on raidankeuhkojäkälää, joka uhanalaisten luettelossa on luokiteltu silmälläpidettäväksi. Se kasvaa raidan, haavan ja jalojen lehtipuiden kuorella. Oman veronsa vaati ravinteisten korpien ojituskin. Tuuli voi olla liian epävarma näin erikoistuneen jäkälän levittäjäksi, mutta ehkä se leviää hyönteisten tai lintujen – tikkojen, puukiipijän tai tiaisten – höyheniin ja jalkoihin tarttuneena. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Raidankeuhkojäkälä menestyy lähes koko Suomessa, pohjoisessa se kuitenkin yleensä kasvaa sammaleisilla kallioseinämillä. Ei ole ennen tullut vastaan. Ilman saasteiden vuoksi raidankeuhkojäkälä harvinaistui voimakkaasti 1900-luvun puolivälissä. Tässä meillä on esimerkki lajista, joka hyötyy jatkuvasta kasvatuksesta! Raidankeuhkojäkälä leviää jäkälän yläpinnan harjanteelle kehittyvien vaaleiden murusten, soredioiden, avulla. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini. Oma kokeeni, jossa hieroin museonäytteeksi ottamaaNimimerkki Hiihtoniilon ottamassa kuvassa haavalle on kasvanut raidankeuhkojäkälää. Niissä on mukana sekä jäkälän sieniettä leväosakas. Sen siirtoakin on kokeiltu. Mitäs tämä kasvusto on. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4a, 0020 Helsinki. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Hakkuuaukolle jätetystä säästöpuuryhmästä ei ole raidankeuhkojäkälän turvapaikaksi: pienilmasto on liian kuiva. MIKÄ HAAVALLA KASVAA. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Sen harvinaisuuden syynä ei kuitenkaan ole isäntäpuiden niukkuus vaan muut kasvupaikkavaatimukset: raidankeuhkojäkälä vaatii puhdasta ilmaa ja kosteata pienilmastoa. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Parhaita kasvupaikkoja olivat kosteat lehdot ja vanhat korpikuusikot, joissa oli suuria raitoja ja haapoja. Vielä 1900-luvun alussa kasvupaikaksi kelpasivat kuusten oksatkin
Nävertäjätuhojen ennalta ehkäisemiseksi männiköiden myöhäiset taimikonhoidot ja harvennukset olisi paras tehdä kesällä. Aikaa, milloin se tulee ajankohtaiseksi, on vaikea määritellä. SEPPO VUOKKO MITEN LATVOJEN KÄY. Mikäli tuho kestää vain yhden vuoden, kasvuja laatutappio on vähäinen. Suositus on 35–50 Nm (3,5–5,0 kpm). Siellä selvitetään, onko kysymyksessä takuuasia. Mikäli lisääntymiseen soveliasta tuoretta puuta ei ole tarjolla seuraavana keväänä, kanta romahtaa varsin pian. 2. Kulmavaihteen ongelmat johtavat yleensä jossakin vaiheessa uuden kulmavaihteen hankintaan tai ainakin vanhan korjaukseen. Ellei käsittelyä tehdä, juurikäävän saastuttamalle männikölle ei löydy uudistamisessa vaihtoehtoista puulajia. Mitenkähän vaurioituneet latvat jatkavat kasvuaan. Kysyjän kuvai›› ni jäkälää takapihan raidan kuoreen, ei onnistunut. Mikäli hakkuu tehdään syksyllä tai talvella, tuore kuorellinen puutavara on vietävä pois metsästä heinäkuun alkuun mennessä. Ylivuotisessa puutavarassa ytimennävertäjät eivät lisäänny. Sellaiseksi sopivat talven aikana kaatuneet tai hakatut tuoreet männyt levällään tai pinossa sekä kannot. Terä on kiristetty liian tiukalle. Kulmavaihde alkanut ääntämään, käsin pyöritettäessä tuntuu pientä ”jäksimistä” eli menee kuin pienten pykälien yli. Pystynävertäjä on iskenyt ensiharvennusmännikköön. Vaikutus voi ulottua muutaman sadan metrin päähän lisääntymispaikasta. KARI MIELIKÄINEN VIKA VAI OMINAISUUS. Kolmioterällä ei ole työskennelty ohjeiden mukaisesti. Vieressä on edellisvuoden harvennusala, jonka kannoista tai tähteistä ne lienevät levinneet. » PYSTYNÄVERTÄJÄT talvehtivat männyn paksussa tyvikaarnassa tai karikkeessa, josta ne lähtevät huhtikuussa etsimään lisääntymispaikkaa. parveilua. Sahojen ja muiden puutavaravarastojen ympärillä tuho on jatkuvaa ja voi aiheuttaa latvusten kuivumista ja huomattavia kasvutappioita (jopa 50 prosenttia), mutta harvoin terveiden puiden kuolemista. Kysymykseen latvusten tulevasta kehityksestä on annetuilla tiedoilla vaikea vastata. 3. Havupuuston kesähakkuissa kannot on lain mukaan käsiteltävä harmaaorvakkatai urealiuoksella tyvilahoa vastaan. Kasvupaikka on tuoreehkoa kangasmetsää. Lauhavuoren kansallispuistossa 1990-luvun alussa ytimennävertäjät tappoivat pilkkumäntypistiäisten heikentämiä pystypuita sadan hehtaarin alalta. Lokakuulle jatkuvan syönnin tuloksena kasvaimet katkeilevat ja varisevat maahan. Yleensä se johtuu siitä, että terän kiristysmutteria avattaessa ja Metsälehti Makasiini 45. Tällöin kaarnoittuneet puun osat ehtivät kuivua ennen seuraavan kevään lema vika ei ole ominaisuus. Kolmioterä on tarkoitettu heinien, horsmien, vattujen ja ohutrunkoisten vesojen raivaamiseen. Esitetyn kysymyksen perusteella voi vain arvailla, miten vaurio on syntynyt. Jos sahassa on takuu voimassa, kannattaa kääntyä kyseistä merkkiä myyvän liikkeen puoleen. » KULMAVAIHTEEN teräakselin tulee pyöriä tasaisesti, siinä ei saa käsin pyöritettäessä tuntua selvää ”jäksimistä”. 1. Laho kuusikko voidaan aina uudistaa koivikoksi. Noin kolmen kuukauden kuluttua heinäkuussa kuoriaiset lentävät suurimpien lähimäntyjen latvuksiin, jossa ne alkavat kovertaa nuoria kasvaimia ontoiksi. Husqvarnan 555FXraivuri, ajettu 80 tankillista, noin 100 tuntia. Valmistevika voi myös tulla kysymykseen. ”Jäksiminen” niin kuin kysyjä vikaa kuvailee, johtuu todennäköisesti teräakselin teränpuoleisen kuulalaakerin vähäisestä vaurioitumisesta tai vetoakselin ja teräakselin hammaskosketuksen muuttumisesta. Vika vai ominaisuus. Melko yleinen vika kulmavaihteessa on jäykkyys ja jumittuminen
Metsän tuottona voitte käyttää 5 prosenttia ja ikäkerroin löytyy netistä. Miten olisi järkevää toimia. » TILAKAUPPAAN on kaksi vaihtoehtoa: 1. Esimerkiksi, jos luopujan ikä on 80 vuotta, niin hallintaoikeuden arvo on 5 × 5 prosenttia = 25 prosenttia tilan nykyisestä käyvästä arvosta. Hallintaoikeudenomistaja luopuu ennen kauppaa hallintaoikeudesta. HANNU JAUHIAINEN LUE LISÄÄ: www.farmiforest.fi/pokara FARMI POKARA -METSÄPERÄVAUNUYHDISTELMÄ FT9-metsäperävaunu – 9 tonnia CR47-metsäkuormain – 6,9 metriä MARKKINOIDEN MATALIN YHDISTELMÄ – ERINOMAINEN PAINOJAKAUMA KAIKISSA OLOSUHTEISSA 14 700 € (alv % +rahti) Hinta vakiovarustein FARMI FORESTIN UUTUUS 46 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET. Miten tätä tuloa verotetaan. Tämän jälkeen tehdään lahjaveroilmoitus. Tänä vuonna jakokunta maksoi jako-osuutta. Kumpikin tekee erikseen luovutusvoittoveroilmoituksen ja maksaa veron. Perheen isällä (80 v) on elinikäinen hallintaoikeus palstaan ja pojalla on ollut omistus oikeus siihen jo yli 10 vuotta. LEO SAASTAMOINEN MITEN HALLINTA OIKEUS VAIKUTTAA TILA KAUPPAAN. Samoin mainitaan luovutuskirja ja päivämäärä, jolla hallintaoikeus on pidätetty. 2. Teidän tapauksessa omistaja saa 75 prosenttia ja hallintaoikeudenomistaja 25 prosenttia kauppahinnasta. Hallintaoikeuden käypä arvo riippuu luopujan iästä ja metsän tuotosta. yhteisetuus. Luovutuskirja voi olla hyvin yksinkertainen, jossa todetaan luovuttaja, luovutuksen saaja ja kiinteistö, jota hallintaoikeuden luovutus koskee. Jakokunta on yhteisetuna erillinen verovelvollinen ja maksaa mahdollisista tuloistaan verot. VÄINÖ SIKANEN MITEN JAKOOSUUTTA VEROTETAAN. Tiloillani on osuuksia yhteisiin, siis jakoeli osakaskunnan vesialueisiin. kiinnitettäessä käytetään viilaa lukitustappina. » JAKOKUNTA on verotuksessa yhteismetsän kaltainen ns. Viila ei sitä kestä vaan katkeaa lukitusreikään. Omistusja hallintaoikeuden omistajat myyvät yhdessä kiinteistön. Osakkaille jaettu osuus on sen sijaan saajalleen verovapaata. Tällöin omistaja joutuu maksamaan normaalin lahjaveron hallintaoikeuden käyvästä arvosta. Luovutus ei vaadi kaupanvahvistusta. Viilan pätkät jäävät kiristyslaipan ja kulmavaihteen rungon väliin aiheuttaen edellä mainittua jumittumista ja jäykkyyttä. Kauppakirjassa molemmat ovat myyjinä. Olemme myymässä metsätilaa
TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN USB-liittimellä. Bluetoothin avulla kuulokkeet voidaan yhdistää myös radiopuhelimeen. Laitteen pikaohje on hyvä, käyttöohjekirjan teksti on sen sijaan pientä ja hankalasti luettavaa. Kuulonsuojiin rakennettua sisäistä mikrofonia käytettäessä saha on sammutettava puhelun ajaksi. l HUSQVARNAN X-COM R -kuuloke-kuulonsuojainyhdistelmä tuo nykymaailman mediaherkut metsään. Pienellä harjoittelulla ne löytyvät sormituntumalta, rukkaset kourassa tosin ei. Helposti irtoava visiiri Yhdessä Technical-kypärän kanssa X-COM R -setin hinta on 429 euroa. Sitä on helppo säätää, mutta sen visiiri irtoaa helposti. Omaa laturia ei ole, mutta lataukseen voi käyttää puhelimen laturia, johon latausjohto kiinnitetään Metsurin mediakeskus HUSQVARNA X-COM R >> Paino 404 grammaa >> Sopii Techical H300 ja Functional H200 -kypäriin >> 3,7 V litiumioniakku >> SNR-arvo 26 dB >> Hinta 429 euroa >> Ulkoinen mikrofoni 80 euroa >> Kuulonsuojan hygieniapaketti 16 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET + kuuluvuus + helppokäyttöisyys erillisen mikrofonin puuttuminen kuulokepaketista visiirin kiinnitys Husqvarnan uusi kuuloke-kuulonsuojainyhdistelmä on hieno, mutta onko se hintansa väärti. Technical-kypärä on käytössä mukava. . Bluetooth-yhteyden ansiosta tarjolla on paljon muutakin kuunneltavaa. Kuulokkeissa on tarkasti asemat löytävä ja hyvin kuuluva radio, jonka antenni on sisäänrakennettu. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47. Se leikkaa raivaussahan äänen haitattomalle tasolle. Bluetooth-yhteydellä laite voidaan liittää puhelimeen ja silloin se tarjoaa raivaajalle monenlaista mediahyvää. Lisävarusteena saatava suun eteen ulottuva lisämikrofoni suodattaa taustamelua, jolloin puhelu onnistuu sahan käydessä. Kokeilemamme kypäräyhdistelmä oli onneksi valmiiksi kasattu. Ohjeiden perusteella kokoaminen näytti hankalalta. Yhteyden luominen älypuhelimen kanssa onnistui helposti. Laturin puute ei ole sanottava ongelma, mutta erillinen mikrofoni pitäisi tämän hintaisessa laitteessa olla vakiovarusteena. Kuuloke-kuulonsuojainyhdistemässä on hyvin kuuluva radio. Automaattiääni ilmoittaa akun varaustason, kun virta kytketään päälle. Kertalatauksella akun virta riittää valmistajan mukaan 40 tunniksi. Kuulonsuojaimet alentavat valmistajan ilmoituksen mukaan ääntä 26 desibelin verran. Virtanappi, valitsimet ja äänenvoimakkuuden säätöpainikkeet ovat oikeanpuoleisen kuulonsuojan kyljessä. Tuleva puhelu katkaisee radiotai muun lähetyksen. Kuulokeissa on 3,7 voltin litiumioniakku. Lupaus tuntuu kokeilumme perusteella uskottavalta. Se on aika paljon, mutta linjassa muiden samanlaisten laitteiden kanssa. Valitsimet ja äänenvoimakkuuden säätö ovat oikeassa kuulokkeessa
VUODESTA 2003 lähtien on yhteismetsiä voinut perustaa metsänomistajien omin päätöksin. Liikkeelle pääsemiseksi riittää jokaisen osakkaan allekirjoittama perustamissopimus. Oma tahtotila on järkevää miettiä jo perustamisvaiheessa. Heidän omistusosuutensa yhtymässä ovat yhtä suuret ja samaa on noudatettava myös yhteismetsäosuuksien kohdalla, jolleivat osakkaat tee ensin keskinäisiä omistusmuutoksia. Jokaisen osakkaan omistusosuus on 1/4. Liikkeelle yhteisin tavoittein Kun yhteismetsä perustetaan, ei kenenkään yhtymäosakkaan varallisuusasema saa muuttua. Hakemukseen liitetään perustamissopimus ja perustettavan yhteismetsän ohjesääntöluonnos. Sisarukset ovat pitkään pohtineet yhteismetsän perustamista. Varsinaisen perustamisen tekee Maanmittauslaitos, jolle on lähetettävä hakemus yhteismetsän muodostamistoimituksesta. TEKSTI PIRJO HAVIA PIIRROS VEERA KOMULAINEN 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ. He myös huomaavat, että ohjesääntö on todella vaikuttava asiakirja, jolla voidaan linjata yhteismetsän toimintaperiaatteet, tietenkin yhteismetsälain rajoissa. On hyvä muistaa, että mallit ovat vain ohjeellisia, niitä ei sellaisenaan tule kopioida omaan tilanteeseen. Hän on jo pitkään keikkunut kahden vaiheilla – myydäkö oma osuus pois vai ei. Pekka ei ole koskaan ollut erityisen innostunut metsänomistuksesta. Esimerkki Sisarukset Anne, Pertti, Sirpa ja Pekka omistavat yhdessä perintötilan 420 hehtaaria metsäyhtymänä. Toki osakas voi aina itse päättää omistamiensa osuuksien luovutuksista ja siten helposti myös irtautua yhteismetsästä. Oman omaisuuden arvo siis säilyy entisellään. Ajan myötä pienet asiat saattavat osoittautua isoiksi ratkaisuiksi. Suomen Metsäkeskuksen verkkosivuilta (www.metsakeskus.fi) löytyy yhteismetsän materiaalipankki, jossa on perustietoa yhteismetsistä ja malliasiakirjoja. Sisarukset toteavat, että päätösvalta yhteismetsässä jakautuisi tasan ja erimielisyystilanteissa toimittaisiin enemmistöpäätöksin, toisin kuin yhtymässä, jossa yhdenkin vastustaessa toimenpiteitä ei yleensä voida tehdä. Hän on perheetön mies ja mielenkiinto kohdistuu enemmän asuntosijoittamiseen ja ulPIENETKIN ASIAT KOHDALLEEN Kun metsäyhtymästä muodostetaan yhteismetsä, on hyvä paneutua muutamaan yksityiskohtaan. Jokaiselle olisi siis tulossa neljäsosa yhtymän kokonaisosuusluvusta. Omistajanvaihdokset suunnitellen Yhteismetsä on yleensä tarkoitettu pysyväisluontoiseksi ratkaisuksi. He ryhtyvät laatimaan oman yhteismetsän perustamissopimusta
Yhtymäosuuksien ostossa verotusyhtymälle muodostuu metsävähennysoikeutta 60 prosenttia kauppahinnasta ja kaupan kuluista. komaille. Metsävähennysoikeus siirtyy perustettavalle yhteismetsälle. Anne, Pertti ja Sirpa maksavat Pekalle täyden hinnan hänen neljänneksestään yhtymässä, 651 000 euroa. Se tuo yhteismetsän tuloverotuksessa veroetua pitkällä Metsälehti Makasiini 49. Tästä hankintamenosta 60 prosenttia eli 406 224 euroa muodostaa yhtymälle metsävähennyspohjan. Sirpa tekee omasta kaupastaan Pekan kanssa osamaksusopimuksen seuraavalle 10 vuodelle ja sitoutuu maksamaan kauppahintaa 21 700 euroa vuosittain. Mutta jos ostetaan yhteismetsäosuus, ei metsävähennysoikeutta synny. Sisarten omistaman metsän arvo on 2 604 000 euroa. Osuus kiinnostaa kaikkia kolmea sisarta ja lopulta he päätyvät yhdessä ostamaan Pekan osuuden itselleen. Näistä maksuista syntyy kolmen jäljelle jäävän osakkaan metsäyhtymään metsän hankintamenoa yhteensä 677 040 euroa (huomioimatta esimerkissä kaupantekoon ja lainhuutoon liittyvät kulut). Lisäksi jokainen ostaja maksaa 4 prosentin varainsiirtoveron eli 8 680 euroa. Asiantuntija vinkkaa, että kauppa kannattaa tehdä ennen yhteismetsän perustamista. Niinpä hän päätyy kysymään sisariltaan, haluaisiko joku ostaa hänen osuutensa metsästä
Näin jokainen yhtymän osakas toimii perustamisen jälkeen yhteismetsässä itsenäisenä yhteismetsän osakkaana ja omistaa yksin oman haamutilansa ja omat osuutensa. He kyllä tiedostavat, että osuusluvun 1 arvo muuttuu metsän arvon muuttuessa. Sopimuksessa voidaan esittää toive myös useamman haamutilan perustamisesta osakkaalle, esimerkiksi tulevia perillisille tapahtuvia luovutuksia ennakoiden. Yhteismetsän osakkaat omistavat alueen yhdessä omien osakastilojensa kautta. Onhan loogista, että mitä arvokkaampi yhteismetsäosuus on, sitä kiinnostuneempi osakas on yhteismetsän toiminnasta. Kun yhtymäosuuksien luovutuksia suunnitellaan yhteismetsän perustamisen yhteydessä, on tärkeää miettiä, kumpi tehdään ensin: osuuden luovutus vai yhteismetsän perustaminen. Osuusluvun valinta Perustajat voivat itse esittää jo perustamissopimuksessa, miten tulevat yhteismetsäosuudet ilmaistaan. Tämä jako on suositeltavaa kirjata perustamissopimukseen. Anne, Pertti ja Sirpa päättävät kirjata ohjesääntöön pienimmäksi luovutettavaksi osuudeksi 50 000 euroa vastaavan osuusluvun 50. Sen sijaan niihin kuuluu osuuksia yhteisiin kuten yhteismetsäosuuksia. Kun yhtymästä perustetaan yhteismetsä, yhtymä yleensä jaetaan osakkaiden kesken siten, että jokaiselle muodostetaan oma haamutila, johon hänen omat yhteismetsäosuutensa merkitään. Tämän säännöksen voi laittaa ohjesääntöön, jos halutaan estää osuuksien pirstoutuminen arvoltaan pieniksi omistuksiksi. Sen seurauksena myös yhtymäosuudet muuttuvat 1/3-osuuksiksi. Näille saannoille täytyy sisarten hakea lainhuudot. Ne voivat olla desimaalilukuja, esimerkiksi 0,025, tai kokonaislukuja, esimerkiksi 250 osuutta. Osakastilat voivat olla osakkaiden omia metsätiloja, tontteja tai niin sanottuja haamutiloja. Olipa onni, että sisaret ostivat Pekan osuuden ennen yhteismetsän perustamista. Näistä asioista voidaan toki sopia myös yhteismetsän muodostamistoimituksessa Maanmittauslaitoksen toimitusinsinöörin kanssa. Kun yhtymästä muodostetaan yhteismetsä, muuttuvat tilan metsät perustamistoimituksessa kiinteistöjen yhteiseksi alueeksi eli yhteismetsän alueeksi. Haamutilat ovat olemassa vain kiinteistörekisterissä, eikä niillä ole omaa aluetta maastossa. Samalla he kirjaavat, että tämä rajoitus ei koske alueen liittämistä yhteismetsään osuuksia vastaan. l Jos ostetaan yhteis metsäosuus, ei metsä vähennys oikeutta synny. Anne, Pertti ja Sirpa haluavat sitoa osuusluvun metsäomaisuuden arvoon niin, että 1 000 euroa vastaa osuuslukua 1. Yhteismetsän ohjesääntömallissa on maininta pienimmästä luovutettavasta osuusluvusta. Haamutiloja sopiva määrä Yhtymässä osakkaat omistavat tilan metsät yhdessä murto-osin. . He kuitenkin pitävät ajatuksesta, että osuusluku ainakin jonkin aikaa kertoo viitteellisesti omaisuuden arvon. 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ. Näin he haluavat antaa lähiseudun metsänomistajille mahdollisuuden liittää pienikin tila yhteismetsään ja tulla siten yhteismetsän osakkaaksi. Niinpä he päätyvät kirjaamaan perustamissopimukseen kullekin tulevaksi osuusluvuksi 868 osuutta. Yhteismetsän kokonaisosuusluvuksi tulee tällöin 2 604. Yhtymässä ei ennestään ollut lainkaan metsävähennysoikeutta. aikavälillä 122 000–130 000 euroa, jos pääomatulojen veroaste säilyy nykyisenä
Vähentäisin päätehakkuita seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Sopimuksesta tulisi tilalle rasite, eli käytännössä se sitoisi myös tulevaa metsänomistajaa. l METSIEN HIILINIELUJA voidaan kasvattaa vapaaehtoisen järjestelmän keinoin, kuten on tehty metsien suojelussa. Järjestelmässä pitää olla Reilua sopimista En pidä ajatuksesta. Sahatavaran tuotanto pienenisi ja sahatavaraa korvattaisiin betonilla ja teräksellä. Kaikkien mielestä se on varmaan reilua. Tekisin muutoksia metsänhoitotoimiini. Käytännössä tekisin valtion kanssa pitkäaikaisen sopimuksen hiilivaraston kasvattamisesta metsissäni. Puusto lisääntyisi 40 kuutiometriä hehtaarilla. Siihen voisi sisällyttää lisäksi sen, että hiilivarasto ei saisi pienentyä kymmeneen vuoteen sopimuskauden päättymisestä. Saisin hiilidioksidin sitomisesta puustoon saman hinnan hyvityksenä, jonka vastaavasti fossiilisten polttoaineiden polttaja joutuu päästöoikeudesta maksamaan. Siinä hiilidioksidipäästöjen tuottaja joutuu ostamaan markkinoilta päästöoikeuksia. MITÄ MUUTA SEURAISI. Päästöoikeuksien huutokaupasta valtion saamilla tuloilla tehtäisiin päästöoikeuksia vastaavaan hintaan sopimuksia hyvityksenä hiilidioksidin sitomisesta. Sopimusaikana metsiini sitoutuisi lisää hiilidioksidia 50 000 tonnia. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI. METSÄTALOUSYRITTÄJÄNÄ voisin tehdä sopimuksen hiilinielun kasvattamisesta metsissäni. Maanomistajalla olisi velvollisuus ilmoittaa hakatun puun määrä ja puuston määrän kasvua seurattaisiin Metsään.fi-järjestelmän avulla. Järjestelmä on käsittääkseni toiminut hyvin. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Se olisi turvallinen määrä, ilman että pitäisi pelätä metsätuhoja. Sen maksaisi käytännössä fossiilisten polttoaineiden käyttäjä hiilidioksidin päästöoikeuskaupan kautta. Selluteollisuus kärsisi vähemmän. Se vastaa 5 000 suomalaisen keskimääräisiä vuotuisia hiilidioksidipäästöjä. Se taas johtaisi leikkauksiin julkisella sektorilla. Globaalisti päästöt tuskin vähenisivät. Järjestelmä olisi edelleen reilu. Sahoille päätyisi tukkia huomattavasti vähemmän kuin nyt. Mikäli haluamme lisätä hiilinieluja, voidaan käyttää vastaavaa menetelmää kuin on päästöoikeuksien kauppa EU-alueella. Kasvattaisin paraskasvuisia metsiä hieman vanhemmaksi, toisessa harvennuksessa puusto jäisi hieman tiheämmäksi ja lannoituksia lisäisin. Siinä metsänomistaja saa korvauksen sovitusta suojelusta. MINÄ VOISIN SITOUTUA sitomaan metsiini lisää puuta kaksi kuutiometriä hehtaarille vuosittain seuraavan kahdenkymmenen vuoden ajan. Sopimus voisi olla vaikkapa kahdenkymmenen vuoden pituinen. En pidä ajatuksesta. Metsäteollisuuden investoinnit Suomeen vähenisivät merkittävästi ja ne siirtyisivät niihin maihin, jossa raaka-ainetta on riittävästi saatavilla. Vastaavasti hiilidioksidin sitomisesta tulee saada hyvitys. luonnollisesti rajoitteita, esimerkiksi niin, että sopimuksella voidaan sitoa vain puolet puuston kasvusta. Vastaavia käytäntöjä on esimerkiksi metsästysvuokrasopimuksissa, eli kyseessä ei ole mikään uusi keksintö. Suomessa vähenisivät vientija verotulot. Näin tekisi moni muukin metsänomistaja. Hyvitys hiilen sitomisesta maksettaisiin vuosittain ja sopimusrikkomuksesta maanomistajan pitäisi maksaa korvaus. Taas reilua, eikö vain
LASKUSSA * ei vertailutietoa Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi VIIKKO 43 TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini. ”Parhaan kuvan saa pyytämällä useita tarjouksia leimikostaan. 12,88 . 59,33 . Pylväspuiksi kelpaavat järeät ja suorarunkoiset männyt.” Myös polttopuuyrittäjillä voi olla paikallista merkitystä. 16,50 . 47,87 . 45,41 . Metsänhoitoyhdistys Koillismaan Kuusamossa toimiva metsäasiantuntija Anne Polojärvi kertoo, että laadukkaista, kelirikkoaikaan korjattavista mäntytukkileimikoista maksetaan jopa saman verran kuin vuosi sitten. 41,79 . 20,57 . 38,72 . 19,03 . KYSYIMME metsänhoitoyhdistyksiltä ja puunostajilta, miten toimia, jos haluaa tai joutuu myymään puuta loppusyksyn alavireisillä markkinoilla. 40,16 . 19,51 Harvennushakkuu . 16,71 Ensiharvennus . 17,76 . 43,22 . 52,43 . 56,49 . 51,56 . 49,84 . 12,84 . 59,10 . 16,39 Uudistushakkuu . Kysyisin heidän ostohalujaan.” Esimerkkinä erikoispuun ostajista hän mainitsee pylväskyllästämöt. 57,99 . ”Ilman uusia tehdasinvestointeja harSyksyn näkymät ovat sumeat Alueellinen vaihtelu puukaupassa on nyt suurta. 56,33 . 24,07 . 12,39 . 39,61 . Kauppaa voi harkita, jos ostaja tarjoaa kohtuullisen hinnan ja nopean korjuun.” Etelän tukkimarkkinoilla lähinnä kuusi on haluttua, mutta pohjoisen tilanne voi olla toinen. 17,02 Uudistushakkuu . 13,32 . ”Klapien kysyntä ei riipu suhdanteista”, Huupponen neuvoo. NOUSUSSA . 13,29 . 58,30 . 16,90 . Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon asiak kuuspäällikkö Harri Huupposella oli kiintoisa ehdotus: ”Erikoispuun ostajien puuntarve ei vaihtele yhtä jyrkästi kuin suuryrityksillä. 41,58 . 17,98 . Ilo voi tosin loppua, jos paikallinen suursaha Pölkky rajoittaa sahausta. 21,14 . 52,59 . 19,90 . 12,23 KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 45,74 . 57,54 . ”Tavallisesti pylväitä tehdään mäntytukkileimikoista, mutta nyt niitä ei täälläpäin juuri hakata, joten pylväitäkään ei saada. 17,29 . 19,29 . 54,74 . 24,28 . 42,00 31,26 * . 18,47 Harvennushakkuu . TEKSTI MIKKO RIIKILÄ Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 15,74 Ensiharvennus . 31,32 . Koska tilanteet vaihtelevat nopeasti, on yleistettäviä neuvoja hankala antaa. Kuitupuuta antavista harvennusleimikoista saattaa Koillismaalla saada kohtalaisen hinnan, mutta talvikorjuuseen menevien ensiharvennuskohteiden myynti on vaikeaa
55,75 . 16,11 . 21,26 . 45,24 . 37,22 . 11,91 . 47,05 . 43,30 . Niissä saatetaan todeta, että tarvittava ennakkoraivaus voidaan teettää metsänomistajan kustannuksella. ”Ilman uusia tehdasinvestointeja harvennusten ylitarjonta ei täällä korjaannu.” ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 12,93 . 15,66 Ensiharvennus . 13,43 . 56,99 . 43,80 . 41,72 . 12,83 SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 59,03 . 18,46 . 15,77 . 18,74 . 19,63 . 16,52 Uudistushakkuu . 19,85 . 16,73 . 12,63 . 17,60 . 55,39 . 51,16 . 15,86 . 38,16 . 18,25 Harvennushakkuu . 11,05 . 55,72 . 42,28 . 19,20 . 18,41 . ”Puukauppoja mielivien kannattaa aktiivisesti tarjota leimikoita myyntiin. 16,29 Uudistushakkuu . Niillä on kysyntää. Tukkikuorman osoitteena oli viime viikolla Äänekosken biotuotetehdas. 16,22 Uudistushakkuu . Kuusen lisäksi myös mäntytukkileimikoita kysytään. 60,62 . 56,00 . 18,68 Harvennushakkuu . 60,03 . 16,57 . 12,62 . 12,21 ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . Myös puunostajamme ovat aktiivisesti yhteydessä puun myyjiin.” ”Tutki kaupan ehdot” MTK:n metsälinjan kenttäjohtaja Timo Leskinen muistuttaa, että puukaupan ehtoihin tutustuminen on nyt entistä tärkeämpää. ”Voidaan myös todeta, että sovituista puutavaran mittaja laatuvaatimuksista voidaan poiketa ilman myyjän suostumusta tai ostaja saattaa varata oikeuden muuttaa leimikon rajauksia.” Syksyn puumarkkinoilla eletään erikoisia aikoja. 16,12 Ensiharvennus 40,09 * . 41,69 . 21,39 . 16,60 . 16,01 . 11,42 LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 47,72 * 49,17 * 16,50 * 15,28 * Uudistushakkuu 48,80 * 50,38 * 18,24 * 17,47 * Harvennushakkuu 45,44 * 45,45 * 15,43 * 14,09 * Ensiharvennus vennusten ylitarjonta ei täällä korjaannu”, Polojärvi korostaa. Metsälehti Makasiini 53. 47,10 . ”Perinteisesti puukaupassa ovat ratkaisseet hinnat ja runkojen katkonta, mutta viime aikoina ostajakohtaiset erot puukaupan yleisissä ehdoissa ovat korostuneet.” Mukaan on lisätty myyjän asemaa heikentäviä ehtoja. Hänen ensimmäinen vinkkinsä puukauppaa harkitseville ovat kuitupuuta antavat, metsänhoidollisesti tärkeät harvennuskohteet. 18,14 Harvennushakkuu . 48,18 . 37,58 . 15,75 Uudistushakkuu . 46,99 . 54,00 . 15,83 Ensiharvennus . 53,07 . Ostaja toivoo aktiivista tarjontaa Stora Enson ostoja asiakkuusjohtaja Sami Honkanen maalaa myönteisempää kuvaa tilanteesta mutta myöntää, että alueelliset vaihtelut ovat melkoisia. 52,70 . 13,18 . 38,68 . 14,61 Ensiharvennus . 16,98 . 52,92 . 11,40 . 11,82 KAINUUPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . 17,20 . 57,19 . Honkasen mukaan eteläisessä Suomessa myös tukkileimikolla on menekkiä. 16,55 . 19,84 . 16,03 . 53,89 . 18,46 . 17,81 Harvennushakkuu . 59,67 . 19,95 . 53,32 . 58,28 . 54,80 . 37,83 . 38,95 . 38,12 . 17,19 . 58,07
Mäntyjen tukkiprosentti Kelirikkoleimikko viikossa pinoon kohosi ennakkoarviosta viitisen prosenttiyksikköä, mikä paransi osaltaan myyntituloa. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. m3 Viikko TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA MÄNTYVALTAINEN PÄÄTEHAKKUU LEIMIKKO KESKISUOMESSA PUUTAVARALAJI m 3 €/m 3 YHTEENSÄ, € Mäntytukki 505 60,9 30?754,50 Mäntykuitu 66 22,8 1?504,80 Mäntypikkutukki 7 26 182,00 Kuusitukki 91 61,4 5?587,40 Kuusikuitu 21 22,8 478,80 Kuusipikkutukki 8 26 208,00 Koivutukki 9 40 360,00 Koivukuitu 36 19 684,00 YHTEENSÄ 743 39?759,50 KESKISUOMALAINEN metsänomistaja päätti syksyn tultua lähteä puukaupoille ja teetti metsänhoitoyhdistyksellä vajaan neljän hehtaarin mäntyvaltaisen päätehakkuuleimikon. Tiedot kerätään viikoittain. Niille tarjottiin kolmisen euroa parempaa hintaa kuin kuitupuulle, mutta niitä ei korjuussa kuitenkaan sanottavasti kertynyt. Ostotarjous sisälsi myös mäntyja kuusipikkutukin. Yhdistys laittoi leimikon myyntiin sähköiseen puukauppapaikka Kuutioon syyskuun alussa. Sen jälkeen alkoi tapahtua. Koko savotta saatiin valmiiksi viikossa, mikä miellytti myyjää. Kaikkiaan leimikon puunmyyntitulo kohosi lähes 40 000 euroon. Kelirikkokorjuuseen sopivia kohteita etsinyt sahayhtiö teki leimikosta tarjouksen, ja kauppa syntyi pari viikkoa myöhemmin. VIIKKOOSTOJEN MÄÄRÄ 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 10 20 30 40 50 2018 2019 Milj. Puusto oli kohtalaisen järeää, mäntyjen keskikoko oli lähes 600 litraa. MIKKO RIIKILÄ Puukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Siitä mäntytukkia oli reilut 500 kuutiometriä ja kuusitukkia vajaat 100 kuutiometriä. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Loppumittauksessa leimikon puumääräksi todettiin vajaat 750 kuutiometriä. Myös mäntyja kuusikuidulle sahayhtiö pystyi tarjoamaan lähes 23 euron kantohinnan. Mäntyja kuusitukkien hinnat – liki 61 ja runsaat 61 euroa kuutiolta – olivat kuluvan syksyn tasoon nähden hyviä
Tila oli taimikkovaltainen, eri-ikäisten taimikoiden, ylispuustojen ja hakkuuaukeiden pinta-ala oli 55 hehtaaria. MIKKO HÄYRYNEN Rahasto osti hakkuuodotuksia TILAKAUPPA VARSINAIS SUOMESSA PINTA-ALA: 107 ha KEHITYSLUOKAT: taimikot, siemenpuustot, hakkuuaukeat 55 ha, nuoret kasvatusmetsät 19 ha, varttuneet kasvatusmetsät 30 ha, uudistuskypsät 2 ha PUUSTO: arvio 7 110 m 3 , josta tukkia 1 420 m 3 MYYNTIHINTA: 314 000 euroa Varsinais-Suomen mitassa poikkeuksellisen isolla metsätilalla oli myös iso hinta. Uudistuskypsää puustoa oli pari hehtaaria. Kuvioita oli 50 kappaletta, keskikooltaan reilu pari hehtaaria. Kohteen osti sijoitusrahasto FIM Metsä 314 000 eurolla. Näkemykseni mukaan tilakauppa oli ainakin myyjän kannalta onnistunut”, Liljeroos toteaa.. Rahasto on tänä vuona ostanut metsää noin neljällä miljoonalla eurolla. Puolet tilasta oli erilaisia uudistusaloja tai hakkuuaukeita. ”Hintaseurantaani ei ole tullut Varsinais-Suomesta vastaavia kohteita. Tilan summa-arvo oli 318 000 euroa ja välittäjän lähtöhinta oli taimikoiden suuren määrän takia vain 206 000 euroa. Maapohjat ovat valtaosin tuoreita tai kuivahkoja kankaita, mutta noin neljäsosa on vaihtelevia turvemaita. TALOUS » TILAKAUPPA KUUKAUDEN TILAKAUPPA TÄNÄ SYKSYNÄ Varsinais-Suomessa myytiin 107 hehtaarin metsätila hyvältä paikalta Turku–Rauma-valtatien tuntumasta. ”Männiköiden laadussa olin näkevinäni meren läheisyyden vaikutusta, sillä rungot olivat hieman mutkaisia.” Kylvämällä perustetut mäntytaimikot olivat hoidettuja, mutta paikoin aukkoisia. Puuston arvoksi oli saatu 195 000 euroa. Tilasta tehtiin vajaat kymmenen tarjousta. Liljeroosin maastoarvion mukaan esitteen puumäärät löytyivät tilalta hyvin. H A N N U LI LJ ER O O S Metsälehti Makasiini 55. Nuoria kasvatusmetsiä oli 19 ja varttuneita 30 hehtaaria. Merkittäviä hirvituhoja ei ollut. Myyntiesitteen mukaan ainespuuta oli yhteensä 7 110 kuutiometriä eli keskimäärin 67 kuutiota hehtaarilla, tukkipuun osuus oli 22 prosenttia. ”Näin suuret myyntikohteet ovat maakunnassa harvinaisia. Tila tuli myyntiin, koska pitkäaikaisella omistajalla ei ollut halukasta jatkajaa”, tilan arvioinut Hannu Liljeroos kertoo
Kuuden tuhannen euron raja on ylittynyt Varsinais-Suomessa ja Häme-Uusimaalla. Kaupan keskikoko on 34 hehtaaria metsämaata. Liljeroosin seurantaan on kuluneen vuoden aikana tullut 1 154 uutta myyntikohdetta, mikä on likimain sama määrä kuin kahtena edellisenä vuotena. Hehtaarin keskihinta nousi Häme-Uusimaalla päälle 6?000 euron. Eniten tarjontaa on edelleen Pohjanmaan maakunnissa ja Pohjois-Karjalassa. Kauppoja on tehty 911, mikä on noin 150 kauppaa viime vuotta enemmän. Syksy ja suuret kaupat Metsähehtaarien keskihinta on noussut lähes koko maassa. Metsämaan keskihinta on viime vuotta korkeampi kaikissa maakunnissa Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta. Kainuun markkinatilanne on muuttunut tänä vuonna eniten. ”Osan hinnan noususta selittävät kohonneet keskipuustot ja kantohinnat”, Liljeroos kertoo. ”Sijoittajien joukko on laaja. Institutionaaliset sijoittajat ovat tänä vuonna ostaneet yhteensä 269 kohdetta, joiden kauppasummat ovat noin 50 miljoonaa euroa. Yli puolet Kainuun tiloista on myyty suursijoittajille. Niin kauppojen määrä, hehtaarihinta kuin kuutiohinta ovat nousseet. 56 Metsälehti Makasiini. Syyskuussa kävivät ahkerasti kauppaa esimerkiksi FIM Metsä ja Silvestica Green Forest Finland.” MIKKO HÄYRYNEN Liljeroosin seurantaan perustuva, Metsälehden kestotilaajille avoin Metsän arvo -laskuri löytyy verkosta: www.metsalehti.fi/metsanarvolaskuri. Se on hieman yli puolet kaikkien Liljeroosin tilastoimien kauppojen kauppasummasta. Suurissa kaupoissa myös hintakertoimet ovat varsin suuria, joten iso koko ei tuo tukkualennusta. 2 1 3 1 2 3 TALOUS » TILAKAUPPA SYYSKUUSSA tehtiin 14 yli 300 000 euron metsätilakauppaa, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 29 26 778 29 18 134 45 6?569 49 1,11 Satakunta 44 33 739 18 26 142 42 5?620 40 0,97 Häme-Uusimaa 43 35 1?059 34 16 120 38 6 026 50 1,17 Etelä-Karjala 35 28 683 29 9 100 35 4?653 47 1,01 Kymenlaakso 34 24 552 32 15 110 36 4?646 42 0,98 Pirkanmaa 86 64 1?852 29 16 119 38 5?047 42 0,99 Etelä-Savo 97 77 2?341 31 10 112 39 4?978 45 0,96 Eja K-Pohjanmaa 154 122 2?788 26 15 97 25 3?004 31 0,94 Keski-Suomi 90 91 3?342 26 10 116 33 4?314 37 0,91 Pohjois-Savo 84 72 2?296 24 11 112 31 4?171 37 0,92 Pohjois-Karjala 101 88 2?851 27 12 113 33 4?023 36 0,93 Kainuu 85 59 3?828 20 8 90 20 2?281 25 1,05 Pohjois-Pohjanmaa 188 134 5?181 27 12 81 19 2?056 26 0,94 Lappi 84 58 3?118 29 14 61 19 1?265 21 0,89 Koko maa 1154 911 31 408 lisäys syyskuussa 151 122 5?060 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–SYYSKUUSSA 2019 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Kainuun hintakerroin on nyt peräti 1,05. Kauppahinta on keskimäärin noin 107 000 euroa
TALOUS » KOEAJOSSA USEIN UUTTA henkilöautoa kokeillessa tuntuu, että autovalmistaja haluaa viedä kuluttajan kosketusnäytöltä ohjailtavan ja vaikeasti omaksuttavan käyttöjärjestelmän elämänikäiseksi oppijaksi. Moottorin ja renkaiden ääni ei kulkeudu sisälle suoraan runkoäänenä. Alla pyörivät kookkaat 265/60 R18 -renkaat eivät pidä myöskään liikaa ääntä. Moottoritienopeudessa tuulen suhina on voimakkain ääni, muttei sekään häiritsevä. Mitsubishi selviytyi isoista eläimistä, takalaitakin jäi ehjäksi. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Hirvi kyytiin ja nylkykatokselle. Tiellä ajettaessa L200 on mukavan hiljainen. manuaali Vääntömomentti: 400 Nm Omamassa: 1 990 kg Kokonaismassa: 3 110 kg Kantavuus: 1 120 kg Vetopaino jarruin: 3 000 kg Pituus: 5 295 mm Leveys: 1 815 mm Korkeus: 1 780 mm Huippunopeus: 174 km/h Yhdistetty kulutus WLTP: 8,8 ltr/100 km Lavan päämitat: 178 × 145 cm Lavan taka-aukko alareunasta: 134 cm Koeajo-auton hinta: 36 990 €, sis. Jäykkä taka-akseli on kiinni lehtijousilla erillisessä tikapuurungossa. Auton kantavuus on 1 120 kiloa ja 1,8 metriä pitkä lava on vuorattu jämäkällä muovikatteella. Koeajossa ollut Mitsun L200:nen on selvästi tehty työkaluksi. toimituskulut Takuu: 5 v tai 100 000 km Maahantuoja: Bergé Auto Nordics Oy ›› Metsälehti Makasiini 57. Sitä voi monesta syystä pitää Vanhan liiton avolavana, mikä tarkoittaa hyviä ja ilmeisiä asioita. Mitsubishi L200 on toista maata. Ja meno vain tasoittuu, kun lavalle laitetaan parin sadan kilon kuorma. Kori ei siis ole kantava, vaan se lepää rungon päällä kumipuslilla. Pienillä nopeuksilla 2,2-litraisen dieselin ääni kuuluu kabiiniin, muttei häiritsevästi. MITSUBISHI L200 CLUB CAB INVITE MT 2-paikkainen avolavamaasturi Moottori: 4-syl. Vanhan liiton avolava Mitsubishi L200 on kotonaan huonolla tiellä: maavara riittää ja jousitus toimii. Auton suhteellista hiljaisuutta selittää isolta osin erillinen runko. 2,2 ltr diesel, käyttää AdBlue-lisäainetta Teho: 110 kw/150 hv Vaihteisto: 6-vaiht
Vasen luukku on dieselille ja oikeanpuoleinen AdBlue-lisäaineelle. Verhoilu on suhteellisen sileää ja tukevantuntuista muovista. Toisessa tapauksessa oja oli uusi ja jyrkkä, jolloin tipautimme toisen takapyöristä ojaan, joten ojanpuoleinen reuna lavasta madaltui riittävästi. ta tai jäykkä neliveto. Ohjausvoimaa tarvitaan normaalia henkilöautoa enemmän ja ovikin täytyy vetää pontevasti kiinni. Ajaminen on helppoa ja tuntuma rento. Käytännössä auto liikkui vääntävän moottorin voimin kuitenkin vaivattomasti. Mittaristo on selkeä ja keskinäytöltä löytyy asiaa ja viihdettä. Peruutuskame58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA. Kiinteäksi lukittu neliveto nosti toisen takapyörän ojasta vaivattomasti. Istuimet ovat isot ja mukavat, ratissa on sähkölämmitys. Lavan nostokorkeus on 85 senttiä, mitä voisi pitää korkeana hirvisonnia lastattaessa. Hirvi kyytiin ja menoksi Omapainoltaan kaksitonninen ja akseliväliltään tasan kolmemetrinen auto etenee tiellä suoraan ja vakaasti. Manuaalivaihteiston kuusi vaihdetta loksahtelevat loviin vakuuttavan tuntuisesti. Yli tonnin kuormalle suunniteltu alusta ei ole parhaimmillaan lava tyhjänä, vaan pikemminkin puolikuormalla, jolloin suuntavakavuus on suorastaan nautittava. Meno vain tasoittuu, jos lavalle panee muutaman sadan kilon kuorman. Pitkän auton kääntösäde on luokkaa 12 metriä. Hallintalaitteet ovat työvehkeen tuntuiset. Tähän auttaa auton nelivetojärjestelmä: peruutimme auton reunoiltaan loivaan tien reunaojaan, jolloin takaluukku avautui riittävän lähelle maanpintaa ja hirven sai vedettyä kyytiin. Vahvan muovikatteen lisäksi peräluukkuun on laitettu huomaavaisesti pieni kaasupumppu avautumista hillitsemään. Työkalun tuntua Ohjaamossa on tilaa hyvin ja loogisesti toimivat varusteet auton kuljettamiseen. Korkea keula jättää eteenpäin turhan paljon katvealuetta, jolloin ajamista huonolla tiellä tai ahtaassa paikassa täytyy tehdä ajatuksen ja ennakoinnin kanssa. Luukku kesti ehjänä isojen hirvien raahaamisen sen reunan yli. Mutta jos perään laittaisi sallitun, 3 000 kilon peräkärrin, olisi kiihtyvyysajat katsottava kalenterista. Tässä on haettu puhdistuksen helppoutta ja kestävyyttä. Vaihdekepin takana keskikonsolissa on vetotavan valinta: takaveto, neliveto keskitasauspyörästön kautMitsubishin takaneljänneksen kuvasta näkyy paljon olennaista: Iso lava, jäykkä taka-akseli, erillinen runko ja lehtijouset. Mitsubishi L200 ja keskikokoinen kuski. Koko seinä avautuu, istuinten taakse saa kätevästi sujautettua vaikkapa hirvikiväärin, mutta onko se laillista. Tilaa jää ylikin, ratin ja istuimen säädöt ovat laajat. Voisi kuvitella, että 110-kilowattinen kone on vähän kokonaismassaltaan 3 110-kiloiselle autolle. Tätä kokeilimme rahtaamalla hirviä ja klapeja. Jos neliveto on lukittu jäykäksi, kasvaa kääntösäde lisää. Helppo metsäteillä Huonolla tiellä L200 on kotonaan: maavara riittää kivikkoiselle väylälle ja jousituksen pitkät joustomatkat herättävät luottamusta. Tämä pieni varuste säästää luukun rämähdyksiltä ja vahingoilta ahtaissa tiloissa
Dieseliä paloi yhdeksän litraa 100 kilometrillä. Pimeällä peruutettaessa kannattaa kytkeä sumuvalo taakse. ra auttaa tiukassa paikassa ratkaisevasti, koska korkeat lavan reunat aiheuttavat pitkän katvealueen taakse. OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / 050 434 4802 tai Samuel Heinonen: samuel.heinonen@tapio.fi / 050 501 3463 METSÄJÄRJESTELMÄ AMMATTILAISELLE www.tapio.fi/forestkit Katso esittelyvideo! Lisäosista voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: • FORESTKIT GO maastotyöhön • FORESTKIT VALUE tila-arvioiden laadintaan • FORESTKIT WORKS metsätöiden ohjaukseen • FORESTKIT CONTRACT paikkatietoihin sidottujen sopimusten hallintaan • IPTIM laskentaohjelmisto metsien käsittelyn optimointiin • TAPIO METSÄNHOITOKORTISTO ajantasainen metsätietopalvelu METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin verkko sovellus ammattimaiseen metsävarojen hallintaan ja metsä palve luiden tuottamiseen. Koeajo käsitti nopeaa maantieajoa ja hidasta ajoa huonoilla teillä hirvien kimpussa. Pakokaasujen typen oksideista pitää huolen AdBlue-urealisäaine. Vanhan liiton perusrakenteeseen on lisätty ajonvakautus ja turvatoimintoja ja -varusteita, esimerkiksi 7 turvatyynyä. Avautumista hillitsee pieni kaasupumppu. Vahva vaikutelma Mitsubishi L200 Club Cab Invite jätti vankan vaikutelman. Kauttamme on saatavilla myös Panasonic -laitteet vaativaan maastotyöhön. Kaukovaloja saa toki nykyään laillisesti lisätä ihan älyttömyyksiin asti, mutta lähivalojen parantelu on joko hankalaa tai laitonta. l Takaluukkua pitelee asennossaan molemmin puolin tukevat vaijeri. Maastotiedon keruu ja päivitys Koealatoiminto Kuviorajojen muokkaus, Monipuoliset taustakartta-aineistot Mahdollisuus Offline-työskentelyyn. Valitettavasti auto piti palauttaa maahantuojalle, vaikka hirvijahti oli vasta puolessa.. Pimeällä peruutuskameran näkymää rajoittaa vain oikealla puolella oleva peruutusvalo. Ajovalot ovat vanhahtavat halogeenit, eivätkä ne kirkkaisiin ksenoneihin ja ledeihin tottunutta tyydytä
Kuulalaakeroidut kuljetuspyörät GLANSPOWER JM6500E DIESELAGGREGAATTI 745 € Voimavirta-aggregaatin hinta 795 € 13 HV/375 CC nelitahti talvimoottori Työleveys 71 cm 5 vaihdetta + 2 taakse Sähköja käsistartti Työvalo ja kahvalämmittimet Säädettävät liukujalakset LUMILINKO GLANSPOWER ATLAS STG1170E 1095 € Nelitahtimoottori 5,5 HV Työleveys 56 cm 4 vaihdetta, 2 taakse Lumikuvio-renkaat 13x4" Heittopituuden säätö 190 astetta kääntyvä heittoputki LUMILINKO GLANSPOWER GST-55 395 € Lumilinkojen toimitukset ennakkotilaajille rahtivapaasti! Ominaisteho: 2,8-7,3 kW Lämmitystilavuus 180 m³ Hyötysuhde: >86 % Pellettisäiliön koko : ~ 15 kg Sisäinen termostaatti Viikkoajastin Hormin halkaisija: 80 mm Mitat: 456x884x507 mm EXTRAFLAME KETTY PELLETTITAKKA 1345 € Yksisylinterinen nelitahtimoottori 493cm³ Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Ohjaustehostimella 5790 € Talvitarjouksena kaikkiin Linhai malleihin puskulevy kaupan päälle! 5190 €. 15 m² Runko vahvaa sinkittyä terästä Iso kaksiosainen ovi Lisäksi sivussa pienempi käyntiovi Väri tumman harmaa AUTOTALLI SUNYARD 15 M² 680 € Ominaisteho n. 3-8 kW Paloaika 11-36 h Hyötysuhde 89 % Säiliön koko 18 kg Irroitettava tuhka-astia Mitat 483x983x508 mm GLANSPOWER HEAT CR-01 PELLETTITAKKA 795 € Järeä 17,5 HV/500 cm³ Briggs & Stratton Intek OHV huippumoottori Isompi 107 cm kaksiteräleikkuri Heavy duty-runko Vaihteet 7+1 Takarenkaat 20", eturenkaat 15" GLANSPOWER MTD 175M42B AJOLEIKKURI TALVIPAKETILLA Sisältää puskulevyn ja ketjut! 1890 € Maks. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. teho 5,5 kVA/4,7 kW, jatkuva 5 kVA/4,25 kW (220 V) 14 L polttoainesäiliö 10,0 HV/3000 RPM Ohjauspaneeli, sähköstartti, öljyvahti ym. 7,2 m² Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Katto ja seinät lujaa ja pro?loitua, 0,25 mm galvanoitua teräspeltiä Oven leveys 125 cm PIHAVARASTO SUNYARD SDX-0810 7 M² Tilava varasto leveällä ovella! 399 € Mitat (P, L, K): 500x299x232 cm, n. www.kone-glans.fi Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea+pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV/6500 RPM Maavara 183 mm Takuu 24 kk TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä! 4190 € Mitat (P, L, K): 238x301x214 cm, n
Samalla kertaa voidaan kunnostaa tie, vetää verkkoyhteydet ja vapauttaa metsää vanhoista sähkölinjoista. Suunnitelmassa tulee rahoitustason nostamisen lisäksi löytää keinot inventoida kunnostustarpeessa olevat yksityistiet sekä keskeisimmät korjattavat yksityisteiden sillat. Näistä kustannuksista vastaavat pääosin teiden osakkaat. Toivoisin myös kuntien oivaltavan, kuinka tärkeä osa kuntien toimintaedellytyksiä yksityistiet ovat. Maaseudun ja kaupungin symbioosi on vahva. Yksityisteiltä lähtee päivittäin jopa 4 000 puurekkaa. Metsäteollisuudessa yksityistiet muodostavat siis kriittisen osan vientiteollisuuden toimintamahdollisuuksia. 85 prosenttia metsäteiden käytöstä on muuta kuin metsätalouskäyttöä. Tämä selviää tuoreesta WSP:n tekemästä selvityksestä Yksityistieverkon merkitys yhteiskunnalle. Yksityisteiden tienpidon kustannukset ovat liki 200 miljoonaa euroa vuosittain. SUOMALAISTA HARMITTAA aina kun Ruotsille hävitään maaottelussa. Kunnissa voisikin olla tilausta omille yksityisteiden kehittämisohjelmille. Lista on hämmästyttävä: huoltovarmuus, turvallisuus ja julkiset palvelut ovat kaikki riippuvaisia Suomen 140 000 yksityistiestä, joiden mitta on yhteensä 370 000 kilometriä. Rahoituksen käyttöön saadaan myös lisää vaikuttavuutta, kun olemassa olevia yksityisteitä käytetään tehokkaammin esimerkiksi sähköja televerkkojen sijoittamisessa. Maatiloja yksityisteiden varsilla on 40 000 kappaletta. Yksityisteiden valtion rahoitusta on tavalla tai toisella pystyttävä nostamaan. VALTAVISTA YHTEISKUNNALLISTA hyödyistä huolimatta ymmärrystä tälle perusinfralle ei aina löydy. Paine yksityisteiden käyttöön ja kuntoon lähivuosina on suuri ja on selvää, ettei pelkästään tieosakkaiden panostuksilla saada riittäviä tieja siltakorjauksia tehtyä. Jos metsätie mahdollistaa puun korjuun ja kuljetuksen ympärivuotisesti, parantaa se myös metsänomistajan puun myyntimahdollisuutta. Myös kaupunkien toiminnot ovat riippuvaisia maaseudun yksityisteistä. Näiden teiden kunto osaltaan parantaa tai heikentää metsäsektorin kilpailukykyä. Metsissä muutoin liikkujatkaan eivät tiedosta, että mahdollisuuden luontokohteeseen pääsemiseen tarjoavat yksityiset tienomistajat. Tämä yksityistiemaaottelu on käännettävä Suomen voitoksi. YKSITYISTEIDEN MERKITYKSEN oivaltaminen ja kehittäminen vaatii WSP:n selvityksen mukaan omaa kehittämisohjelmaansa. MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. Metsälehti Makasiini 61 LUONNOSSA » KOLUMNI. Silti on paikallaan muistuttaa, että metsäteollisuuden kotimaisesta puusta yli 90 prosenttia ajetaan yksityisteiden varsilta. Energia, ruoka, rakentamisen puuja maa-ainekset, sähköverkot sekä vaikkapa vapaa-ajan asuminen ovat täysin yksityistieverkon toimivuuden varassa. Samalla huomataan, mitä jäisi puuttumaan ilman yksityisteitä. Ruotsi rahoittaa vuosittain yksityisteitä 130 miljoonalla eurolla eli kahdeksan kertaa enemmän kuin Suomi. Metsäteillä liikkuvat puiden lisäksi vuosittain sadat tuhannet metsäkoneiden siirtokuljetukset. METSÄTALOUS YMMÄRTÄÄ yksityisteiden merkityksen luultavasti paremmin kuin monet muut toimialat. Selvitys kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen sen, mitä kaikkea yksityistiet mahdollistavat. 85 prosenttia metsäteiden käytöstä on muuta kuin metsätalouskäyttöä. Luonteva paikka olisi osana tulevaa 12-v-liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Yksityistiemaaottelun selkäsauna on melkoinen. l Löytyykö yksityisteille ymmärrystä. Merkitys on järisyttävä, sillä ilman yksityisteitä metsäteollisuuden viennin arvo, 12 miljardia euroa, jäisi toteutumatta. Metsäteitä Suomessa on arviolta 130 000 kilometriä
TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUONNOSSA » LUHTA 62 Metsälehti Makasiini. Uudisojitukset alkoivat loppua ja ojitettujen soiden ennallistaminen yleistyi. Käännekohta Venenevan suojelukiista muutti soiden käytön ja suojelun suunnan. Marraskuun aamussa soiden entisöimisen aloittanut pato näyttää rimpeen uponneelta aidanpätkältä
Metsälehti Makasiini 63
Syrjäinen Veneneva hyppäsi lehtien palstoille ja televisiouutisiin. 64 Metsälehti Makasiini. Siinä asiassa myöhempi kehitys on kulkenut vastakkaiseen suuntaan. Metsäpeura, poron villi serkku tai rinnakkaislaji, ei voi elää poronhoitoalueella. Suuren Venenevan ojien tukkimisen jälkeen Metsähallitus aloitti turhaan ojitettujen soiden entisöinnin koko maassa. Myös Suuri Veneneva ympärilläni on vajonnut vuosikymmenten takaisesta julkisuudesta tuntemattomuuteen. Eduskunta oli paljon aiemmin tehnyt periaatepäätöksen suojeluohjelmasta, johon myös Veneneva kuului. Nyt se on entistä ajankohtaisempaa. Turvevaippaansa kasvattava luonnontilainen suo on hiilensitoja, ja suonpinnan kuivatus puolestaan pölläyttää vuosituhansien aikana kertyneen hiilen ilmakehään. Erämaa ilman poroja Porojen ja poronhoidon puuttuminen ei ole aivan yhdentekevää. Nyt ei ole Kestilää eikä edes Oulun lääniä ja vankilaa ehdotetaan suljettavaksi. Metsät ovat kauttaaltaan kivikkoisia ja raskaskulkuisia. Tässä on ympäristöhallinnon 1980-luvulla rakennuttama pato. Pelso tunnettiin suopelloista ja maan viimeisestä korpivankilasta. Toinen erityinen piirre Venenevan kiistassa oli luonnonsuojelijoiden ja paikallisten hillanpoimijoiden ja metsästäjien lyöttäytyminen yhteen. Vuonna 1981 yksityinen turveyhtiö ojitti Suuren Venenevan. Näen todennäköisemmin ahman tai suden kuin toisen ihmisen. Itse tiedän kulkevani suohistorian kannalta tärkeällä paikalla. Olisin Kestilän kunnan Pelsossa keskellä läntistä Oulun lääniä. Poronhoitolaki ei tunne luonnonvaraista peuraa ja korvamerkitön peura kuuluu teurasPuolen tunnin patikoinnin jälkeen tulen toisenlaiselle rajalle. Sen poikkeuksellinen arvo alkuperäisimmän luonnon suojelussa on ymmärretty vasta tällä vuosikymmenellä. Entisöity rimpiaapa Puolen tunnin patikoinnin jälkeen tulen toisenlaiselle rajalle. Olen myös mielissäni pakkasaamusta. Kädenvääntöä kesti pari vuotta. Näyttää kuin pätkä lauta-aitaa tai jonkinlainen portti olisi uponnut syvälle suohon. Eletään syksyn ja talven rajapinnassa. Varovaisin askelin suon pinta ja natiseva ensilumi kestää jalan alla. Monen kiemuran jälkeen Veneneva vahvistettiin 123 neliökilometrin Natura-alueeksi, josta osa on Pelson luonnonpuistoa, osa liikkumiselta rauhoitettua linnustonsuojelualuetta ja enin osa tavallista soidensuojelualuetta. Soita ennallistetaan sekä luonnon monimuotoisuuden että ilmastonmuutoksen hillinnän vuoksi. Joskus aiemmin olinpaikkani kertominen olisi ollut paljon nykyistä helpompaa. UOAUKEA valkenee aamuun. LUONNOSSA » LUHTA Jääkauden jälkeinen merenranta näkyy nyt puuttomina pirunpeltoina. Vähän kauempaa löydän kymmenkunta samanlaista rakennelmaa. Poronhoitoalueen eteläpuolella alue on selvästi suurin erämainen suojelualue sisämaassa. Nyt Venenevan kaplakkaa pidetään soidensuojelun käännekohtana. Aidan molemmin puolin hahmottuu umpeen kasvanut suo-oja
Kotkakanta on vakaa. Metsälehti Makasiini 65
Outo tilanne johtuu lukuisista petojen katseluja kuvauspaikoista, jotka piirittävät Elimyssaloa. Seudulla voi marraskuusta eteenpäin tavoittaa vanhanaikaisen näyn, Oulujoen eteläpuolella Veneneva on ainoa alue, jossa löytää parvissa hakovia metsoja. taa paliskunnan omaisuudeksi. Niinpä ihminen on kesäisin ylen harvinainen kulkija. Märkien aapasoiden ja peitteisten metsien mosaiikki on kuin tehty peuran tarpeisiin. Susia ja karhuja siellä liikkuu puolestaan yltäkylläisen paljon. LUONNOSSA » LUHTA Tätä nykyä metsäpeura on Venenevan alueen tärkein nisäkäslaji. Suojelualueen muoto on pyöreähkö, peninkulma leveyttä, vähän enemmän pituutta. Niinpä ihminen on kesäisin ylen harvinainen kulkija. Linnuista metso, metsähanhi, maakotka ja monet haukat ovat Venenevan alueella ja varsinkin sen sydämessä runsaampia kuin oikeastaan missään muualla Oulujoen eteläpuolella. Eläimiä enemmän, ihmisiä vähemmän Vaikka suojelualue on nimetty yhden suon, Venenevan mukaan, se koostuu likimain tusinasta isoja suoaukeita. Isoimmat suoaukeat, Veneneva ja Tuulisuo ovat viisikilometrisiä. Tämä on siinä mielessä traagista, että alun pitäen Elimyssalo rauhoitettiin metsäpeuran suojelemiseksi. 1970-luvulla Keski-Pohjanmaalle istutetut metsäpeurat ovat omin koparoin vaeltaneet Perhosta Kestilään ja löytäneet Venenevan salolta ihanteellisen elinympäristön. Ihmistä karttavat linnut ja nisäkkäät vastaavasti viihtyvät. 66 Metsälehti Makasiini. Tuulisina kesäpäivinä emot ja vasat laiduntavat avosoilla hyttysiä ja muita syöpäläisiä paossa. Venenevalla metsäpeura on uudisasukas, tämän vuosikymmenen paluumuuttaja. Venenevan alueella hirvi ja metsäpeura – ja toisaalta susi, karhu, ahma ja ilves – elävät luonnonmukaisin runsaussuhtein. Myös suurpetojen normaali elämä poronhoitoalueella on käytännössä mahdotonta. Kesäaikana koko seutu on tavattoman vaikeakulkuista. Esimerkiksi Kuhmon Elimyssalolta peurat ja muutkin hirvieläimet puuttuvat
Venenevan alue pursuaa saappaat imeviä vesirimpisiä aapasoita, mutta retkeilijät kaipaavat mieluummin Kolin tai Saanatunturin maisemaelämyksiä. Venenevan hoitoja käyttösuunnitelman ideana on suojella alue kasveja ja eläimiä varten, kansallispuistot ovat toisiin tarkoituksiin. Alue on siis se ”viimeinen erämaa” Oulujoen eteläpuolella ja oikeasti ainutlaatuinen alkuperäisten suurlintujen ja -nisäkkäiden elinalue. Kivennäismaat kohoavat suon tai lammensilmän tasosta enimmillään pari metriä. Kesällä suolakeutta leimaavat harvinaistuneet ja yhä pohjoisemmaksi painottuvat kahlaajalinnut. Vaikka jääkauden jälkeisen muinaismeren rakkakivikot ovat parhaimmillaan komeaa katseltavaa, ihmiselle kivikoissa vaeltaminen on raskasta ja vaarallista. Petoja ei kuitenkaan ole ylenpalttisesti suhteessa hirvieläinten määrään. Alueen sydämessä ei ole ainuttakaan retkeilypolkua, opasteviittaa, pitkospuureittiä, laavua eikä kämppää huolletuin polttopuin. metsokukkojen parvi ruokailee suonlaidan huurteisissa männyissä. l Kaikki neljä suurpetoa liikkuvat Venenevalla, myös susi. Hiihtelijä näkee kotkan taivaalla ja likimain joka reissulla ahman jälkijonon. Melkein joka neliömetri on joskus ollut metsätalouden ja tervanpolton piirissä. Metsälehti Makasiini 67. Suolakeus avautuu laakeana tasankona. Metsollehan tällainen metsänkuva sopii mainiosti. Venenevan alueen ulkopuolella jänkäsirriäisen, jänkäkurpan tai vesipääskyn löytää vain kaukaa Lapista. Myös osa peuroista talvehtii alueella, toinen mokoma hakeutuu Muhoksen tai Rokuan jäkäliköille. Myös tilastojen ja tutkimusten mukaan nykyajan ulkoilijat suosivat paljaan luonnon sijaan retkeilyä varten rakennettua luontoa. Alueen metsät ovat pääosin nuorehkoa männikköä. Ihmisen pääsyä ei estetä, mutta ei myöskään edistetä. Niinpä retkeilijöitä ja luonnonystäviä kuvittelisi tungeksimaan pilvin pimein. Näin ei kuitenkaan ole
Hintoihin lisätään toimituskulut. TIEKARTAT 1 : 100 000 / 1 : 200 000 / 1 : 250 000 TAAJAMAKARTAT 1 : 40 000 • KAIKKI SUOMEN AJOKELPOISET TIET YLI 2800 MATKAILUKOHDETTA • LÄHES 2000 MAJOITUSPAIKKAA VÄGATLAS • ROAD ATLAS • STRASSENATLAS YLEISKARTAT • TIEKARTAT • KAUPUNKIKARTAT INTERAKTIIVINEN MOBIILIKARTASTO MOBIILISOVELLUKSELLA YLI 25 000 KOHTEEN TIEDOT SKANNAA QR-KOODI JA KATSO ESITTELYVIDEO J O E L A H O L A & J O U N I L A A K S O N E N S U O M E N A U T I OT U VAT K Ä M P Ä T J A K A M M I T S A A R I S T O S T A T U N T U R E I L L E 15 € 8 € 15 € 10 € 8 € 5 € 15 € 15 € 5 € 5 € 5 € 5 € 5 € 8 € 8 € 8 € Metsämieli luonnollinen menetelmä mielentaitoihin Luonnon aika Rentouttavia hetkiä luonnossa Riistaherkkuja Suomesta Laiturikirja 100 vuotta suomalaisia uistimia MakuAtlas Hauska matka maailman ruokiin Atlas Eurooppa Tiekartasto Selviydy äärioloissa Perhe retkelle Sitkeimmät erämyytit Viipurin historiallinen kartasto Suomenlahden saaristo 1880 ja 2010 -luvun merikartoin Suomen autiotuvat Jigikalastajan käsikirja GT Tiekartasto Suomi Kaunis on matkaajan maailma. SYKSYN KIRJA-ALE! Nämä ja lukuisia muita kirjoja ja karttoja nyt tarjoushinnoin! Tilaa verkossa: Karttakauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 30.11.2019 saakka
Taimikonharvennuksessa syksyllä 2016 todettiin mäntyjen ja aukkopaikkoihin jätettyjen rauduskoivujen tulleen hirvien katkomiksi. Tuolloin hirvet olivat jo kurittaneet kuusten väleissä hangen päälle ennättäneitä mäntyjä, mutta metsän tulevaisuus näytti vielä hyvältä. Kuusi oli valikoitunut puulajiksi pääasiassa mäntyä kasvaneelle kangasmaakuviolle hirvituhoriskin vuoksi. Liitä mukaan yhteystietosi. Ensimmäisen kerran taimikko perattiin vuonna 2011. Lähetä ne meille Metsälehteen. Kuusia oli kuitenkin istutettu syystä tai toisesta vain reilut tuhat kappaletta hehtaarille. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti. l TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Hirvien harsima taimikko Männyt ovat säästyneet sorkkaeläimiltä vain karuimmilla kumpareilla. Syyskuussa otetussa kuvassa istutettujen kuusten latvat pilkistävät lakoavan horsmikon seasta. ”MÄNNIKKÖ tähän näyttäisi tulevan”, totesimme metsäammattilaiskaverini kanssa kymmenen vuotta sitten tarkastellessamme vuonna 2006 uudistettua taimikkoa Kivijärvellä pohjoisessa Keski-Suomessa. Ne ottivat hallastakin kärsineet kuuset pituuskasvussa nopeasti kiinni. Jatkon suhteen ovat hyvät neuvot kalliit.. fi. Ainoastaan karuimmilla kumpareilla olivat männyt säästyneet sorkkaeläinten suilta kohtuudella. Luontaisesti syntynyt mänty ei vielä näy kuvassa. Näillä paikoilla harvennuksessa kaadettiinkin istutetut kuuset. Paikoin puustoryhmät kaipaisivat harvennusta jo nyt, sillä hirvien vuoksi taimikosta ei ole uskallettu kaataa juuri yhtään kehityskelpoista havupuun taimea. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. Hirvet ovat verottaneet mäntyjä ja rauduskoivuja rajusti. Metsälehti Makasiini 69 LUONNOSSA » ENNEN & NYT. Maisema on kymmenessä vuodessa muuttunut metsäiseksi, mutta mittaus paljastaa taimikon harvaksi. 2019 2009 ONKO SINULLA valokuva pareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Runsaan säästöpuuston ansiosta kuviolle syntyi reilusti männyn ja rauduskoivun taimia. Tällä hetkellä puuston tiheys vastaa tilannetta, joka saavutetaan tavallisesti ensiharvennuksen jälkeen. Kolmen hehtaarin kuvio oli laikkumätästetty ja istutettu kuuselle edellisen omistajan toimesta
Kalle Päätalo kirjoitti yli 40 kir jaa. Useimmissa liikutaan sekä rakennuksilla että metsässä. G U M M ER U S 70 Metsälehti Makasiini » KALLE PÄÄTALO 100 V
Metsälehden toimitus katsoi hänet myös artikkelin arvoiseksi. Se on Kalle Päätalon suhde metsään. Ei hän piitannut keikauttamansa männyn jatkokäytöstäkään, Hermanni näki komeat metsiköt markkoina eikä luonnon pensselöiminä maisemamaalauksina. Oikeastaan olin Metsälehden pyynnöstä mielissäni, koska Kallio-pojassa jätin jostain syystä käsittelemättä erään nyttemmin ajatellen tärkeän asian. Pihapuita hän suorastaan vihasi, kartanoltaan koivuja kaatamaton isäntämies oli hänen mielestään saamaton ja häpeällinen eläjä. Metsätyöt tekivät Hermanni Päätalosta keskivertoa varakkaamman miehen, metsätöiden puute ›› Metsälehti Makasiini 71. TEKSTI ANTTI HEIKKINEN lapsuudenperheensä. Siinä kun kirjailijapoika malttoi pysähtyä ihastelemaan maisemia ja kuvasi tuotannossaan kauniisti koillismaalaisia saloidyllejä, oli puulla Hermannin mielestä vain kaksi tehtävää eli kasvaa ja tulla kaadetuksi. Hyppään siihen, että metsä elätti hänen Puu-Päätalo Kalle Päätalon syntymästä tulee marraskuussa kuluneeksi 100 vuotta. En kertaa Kalle Päätalon elämänvaiheita sen tarkemmin, niitä tuntematon yhyttää ne vaikka Wikipediasta. K UTEN tässä jo aiemmin tänä syksynä kolumnissani kerroin, tulin naputelleeksi tämän syksyn kirjamarkkinoille Kallio-poika-nimisen kirjan Kalle Päätalosta. Päätalon Hermanni-isä oli kohonnut keskenkasvuisena uitolle joutuneesta kakarasta hyvätuloiseksi metsäyhtiön pampuksi. Antti Heikkinen pohtii, kumpi oli kirjailijalle tärkeämpi – rakennustyömaat vai metsät. Hän oli tunnontarkka ja työhullu mies, jonka suhde metsään oli vielä lujempi kuin pojallaan Kallella. Se oli myös yksioikoisempi
Kumpi oli tärkeämpi. Useimmissa niistä liikutaan sekä rakennuksilla että savotoilla. Kovin usein hän kuitenkin jätti periksiannon välistä ja hänestä kehittyi fyysisesti voimakas nuorukainen. Hermannille ne sitä olivat, koska hän ei muusta tiennyt. Lisäksi Päätalo huomasi huseeraavansa jälleen halkojätkänä, mutta pian hän kulkeutui mottihommista rakennustyömaille, opiskeli rakennusmestariksi ja sai nelikymppisenä julki esikoisromaaninsa. Kesäpaikan puihin ei koskettu En kuitenkaan usko olevani väärässä, jos sanon Kalle Päätalon rakastaneen metsää. Varmaksi on paha sanoa, mutta veikkaan raksoja. 30-luvun Taivalkoskella ne olivat monien kaltoin katsomia harrasteita ja yhtä monet pitivät kaikkia niihin liittyviä ammattihaaveita haihatteluina, koska Hermanni Päätalo ei ollut ainoa maailmankuvaltaan suppea selkosten mies. Eräältä Hankinnan savotalta Päätalo karkasi voimiensa loputtua ja sitä hän piti eräänä elämänsä suurimmista häpeistä. Parhaimmillaan halkomiehenä Isänsä sairauden vuoksi Kalle Päätalo joutui metsätöihin ennen aikojaan. 72 Metsälehti Makasiini » KALLE PÄÄTALO 100 V. suisti hänet ja hänen perheensä köyhäinavulla eläjiksi. Alkaessaan täyttää isänsä paikkaa perheensä elättäjänä hän ei ollut kunnolla edes teini-ikäinen. Vakavammin hän harkitsi pienviljelijäksi ryhtymistä tai jonkin kaupungista löytyvän duunariammatin hankkimista, mutta sotien jälkeen hän löysi itsensä Tampereelta ja huomasi elävänsä vähäisen tutustelun jälkeen solmitussa avioliitossa länsisuomalaissyntyisen Helvi Ojalan kanssa. Hermannin sielu ei soinut maanviljelykselle tai muille kotitöille, ne olivat välttämättömiä pahoja. Molemmat olivat Päätalolle tärkeitä ja tuttuja työmaita. Toisten suusta tulleet kiitokset kovasta työkunnosta ja -tuloksesta lämmittivät usitushullun sekä paljoudentavoitteluun taipuvaisen Kallen mieltä, mutta missään tapauksessa metsätyöt eivät olleet hänen kutsumushommaansa. Vähäisen tutustelun jälkeen avioon Kirjailijaksi tai kansakoulun opettajaksi pääseminen olivat nuorelle Kalle Päätalolle kaukaisia, tavoittamattoman tuntuisia unelmia. Sitä seurasi yli 40 muuta kirjaa. Vuosia sairastettuaan Hermanni parani kuin sormia naksauttamalla, silloin isänsä paikan eräänä seutukunnan ykkössavottalaisena oli jo ottanut hänen poikansa Kalle. 20–30-luvun vaihteen laman silmässä hän jäi jokuseksi kuukaudeksi vaille yhtiön töitä ja se kiristi ennestään hermoherkän miehen mieltä, vaikka yhtiö maksoi palkan kotiin. Toisen vaimonAika metkaa on kuitenkin se, että painosten kuninkuuden myötä miljonääriksi noussut Päätalo ei koskaan ostanut itselleen ainuttakaan metsähehtaaria. Töiden jatkuttua Hermanni sairastui keuhkokuumeeseen, jonka jälkitautina tuli mielisairaus. Kalle tiesi, hän oli innostunut lukemisesta ja kirjoittamisesta. Niillä Päätalo kulki unissaankin, mestaroimistaan taloista hän tunsi ylpeyttä ja myöhemmin hän muistutti kulkeneensa savotoilla vain kolmetoistakesäisestä sotaväkeen saakka. Tosimies hankki elantonsa puunkyljestä pihkalle, purulle ja hielle haisten. Parhaimmillaan hän olikin nimenomaan voimanpatteja vaativilla työmailla kuten parkkuulansseilla ja halkomiehenä. Sen kourissa savotoiden ja uittojen entinen huippumies sortui sairaalloisen mustasukkaiseksi töistäkieltäytyjäksi, jonka Taivalkosken kunnanisät lopulta toimittavat Oulun piirimielisairaalaan ja Ruukin pakkotyölaitokseen. Hän pääsi jyvälle hyvien neuvojien ansiosta, mutta monet vanhemmat ukot kohtelivat nuorta poikaa myös rumasti
Mutta ei se hänen elämänsä ainoa ristiriita ole. Avohakkuita Päätalo piti rumina, mutta metsätyömiehiä hän arvosti ja toisaalta hän tunsi tyytyväisyyttä ajatellessaan, kuinka moni metsuri sai töitä keikautellessaan paperipuita hänen kirjojensa vaatimaa valtavaa paperimäärää varten. Aika metkaa on kuitenkin se, että painosten kuninkuuden myötä miljonääriksi noussut Päätalo ei koskaan ostanut itselleen ainuttakaan metsähehtaaria. Mutta Päätalon ansiosta melkein koko lukeva Suomi oli takavuosina tietoinen siitä, kuinka tärkeitä näiden pöllien tarjoamat työt ja niistä töistä irronneet markat ammoin olivat isolle osalle yhteistä kansaa. Pöllien todellinen arvo Kalle Päätalo kuoli uuden vuosituhannen ensimmäisen marraskuun 20. Ruoveden kesäpaikalla puita kyllä kasvoi ja ne puut olivat kirjailijan ehdottomassa suojeluksessa. Tässä mielessä Kalle Päätalon suhde metsään oli ristiriitainen. Päätalon kirjoja on myyty noin neljä miljoonaa kappaletta, kaikki hänen kirjansa ovat tiiliskiven kokoisia. Päätalon lapsuudenkoti Kallioniemi, jossa hän asui vuosina 1922–39, sijaitsee Taivalkoskella. Varmasti Koillismaalta löytyi vajaa vuosisata sitten Kalle Päätaloakin parempia pöllintekijöitä. TI M O A H O N PÄ Ä sa Leenan kanssa hän kulki marjassa ja Joona-koiransa kanssa hän lenkkeili Hervannan vielä silloin rakentamattomissa metsissä, vaikka reippailu löi välillä sydänvikaisen miehen pumppuosaston flimmeriin. On niiden eteen jonkunlaista aukontapaistakin tehty. Ja siksi hän niin mielenkiintoinen mies olikin. Kirjailija ja teatterin tekijä Antti Heikkinen tutustui Päätalon tuotantoon jo koulupoikana. päivä. Sekin on hyvä syy lukea Kalle Päätaloa.. l VE SA M O IL A N EN Metsälehti Makasiini 73. Helsingin Sanomien julkaisemassa nekrologissa häntä kutsuttiin Selkosten parhaaksi pöllintekijäksi. Jälkikasvu olisi näyttänyt niille mieluusti moottorisahaa, mutta Kalle suoritti kasvattipuittensa vuoksi henkisen isänmurhan: hänen maisemapuihinsa eivät kaatomiehet kajonneet
Purukumin ja pastillien ohella Pekka Hoppu myy myös välineitä hammashuoltoon. Verkkokauppa on tukijalka, joka antaa mahdollisuuden kehittää omaa tuotantoa. Toinen hyvässä maineessa oleva tuote on mustikka. Puolukka ja karpalo ovat vieraampia.” Narskuttelu valmistaa liki 20 eri makua ksylitolipastilleMETSÄN MAKU MYY Pekka Hoppu aloitti ksylitolipastillien valmistuksen autotallissaan. Suomi-kortista on etua, kun Hoppu myy ksylitolipastilleja, purukumia ja hammastahnaa maailmalle. KITEELÄISEN Narskuttelu Oy:n perustaja, farmasian tohtori ja proviisori Pekka Hoppu kiittää suomalaisia kollegoitaan, jotka aikanaan kaupallistivat ksylitolin eli koivusokerin. ”Suomi tunnetaan aika hyvin ksylitolista ja siitä, että sen teollinen tuotanto on syntynyt koivusta. Ksylitolia on suomalaisena yrityksenä suht helppo myydä”, Hoppu sanoo. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE JA TEKIJÄ. ”Se tuntuu olevan kaikkien huulilla, olipa kyse sitten kiinalaisesta, englantilaisesta tai amerikkalaisesta asiakkaasta. Narskuttelu Oy:n ksylitolipastillit erottuvat kaupan hyllyillä kartonkisen, koivunrunkoa jäljittelevän pakkauksen avulla. Vaikka ksylitolia ei nykyisin koivusta tehdä, sillä on historia suomalaisena tuotteena
Naapuriyrityksen mahlasta Narskuttelu valmistaa miedonmakuista ja vaahtoamatonta hammastahnaa. Ksylitolivalmisteissa noin puolet myynnistä tulee verkkokaupan kautta.” Samassa teollisuushallissa Narskuttelun kanssa on koivunmahlantuottaja Nordic Koivun varasto. Ensimmäiset koe-erät pakurin ja ksylitolituotteiden yhdistämiseksi on jo tehty. Ksylitolipurukumia yritys tekee kuusenkerkän ja chilisavun makuisina. Asiak kaiden määrä ja tuotantotilat ovat kasvaneet yhtä jalkaa, ensimmäinen, 20 neliön tuotantotila on vaihtunut muutamassa vuodessa yli 300 neliön tiloihin teollisuushallissa. Erikoisimpia kokeiluja on ollut eteläsuomalaisen asiakkaan kanssa testattu ksylitolipastilli, joka sai makunsa ruusun lehdistä. ”Se helpottaa, kun raaka-aineet ovat lähellä.” Maistuisiko pakuripastilli. Hoppu pitää yrityksensä vahvuutena asiakkaiden toiveiden kuuntelua. Hoput aloittivat pastillituotannon autotallissaan vuonna 2016. Verkkokauppa on meidän kaltaiselle pienelle toimijalle iso asia. Hopun mielessä siintää vielä suurempi luonnontuotteita elintarvikesektorille jalostava keskittymä. ”Suomessa marjatuotteet kuulostavat jokapäiväisiltä, eikä niillä voi erottua.” Kaikki alkoi autotallista Pastillien jalostus lähti liikkeelle sattumalta, kun Hoppu ja hänen vaimonsa saivat vuonna 2013 käsiinsä vanhan tablettipuristimen. Metsälehti Makasiini 75. Katsotaan, mitä saadaan aikaan, kun joku niistä innostuu.” . ”Pastilleja on myynnissä noin sadassa yksittäisessä ruokakaupassa ympäri maata. Hän on keskustellut monen suomalaisen luonnontuoteyrityksen kanssa, voiko niiden raaka-aineesta tehdä purukumia tai pastilleja. ja. ”Pohjois-Karjalassa on halua viedä marjaja metsäsektoria eteenpäin. Ulkomaalaiset eivät kysy meiltä keinotekoisia aromeja”, Hoppu kertoo. ”Vientikaupassa kaikki myynti tulee marjajauheilla maustetuista pastilleista tai kuusenkerkkäpurukumista. l TEKSTI HEIKKI HAMUNEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ Purukumit puristetaan pastillien kanssa samannäköisiksi samalla koneella. Kotimaassa marjajauheista makua saavat pastillit eivät kuitenkaan kansaa hetkauta. Sieniä ei ole vielä kuivattu ja pistetty tablettiin. ”Ulkomaalaiset eivät kysy meiltä keinotekoisia aromeja.” Taskuun sopiva peltirasia on suunniteltu pitkäikäiseksi, aina uudelleen täytettäväksi. Hoppu on huomannut, että markkinoilla etsitään tällä hetkellä erityisesti kuivatuille marjajauheille uusia käyttökohteita. Hammasterveyden parissa työskennellyt Hoppu päätti kokeilla sillä ksylitolipastillien valmistusta. Tarkoitus on löytää uusia toimijoita samojen seinien sisälle, jolloin toimintaan saisi synergiaetuja
040 585 0005. Tarjoamme sinulle tueksi energisen ja innostavan työyhteisön metsäalan huippuammattilaisten joukossa. Tapio-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tapio Oy sekä tytäryhtiö Tapio Palvelut Oy. Kaikkien metsänhoitoyhdistysten luottamushenkilöistä koostuva MTK:n metsävaltuuskunta hyväksyi yksimielisesti metsänhoitoyhdistysten mallisäännöt, jotka MTK:n johtokunta vielä käsittelee marraskuun lopulla pidettävän valtuuskunnan kokouksen jälkeen. Tapio on metsän, luonnon ja paikkatiedon asiantuntija. Lisätietoja tehtävästä antaa metsäpäällikkö Hannu Niemelä, p. Tunnetuimmat brändimme ovat Tapio, Metsälehti ja Karttakeskus. Hakemus ja ansioluettelo, josta selviää osaaminen avoinna olevaan työtehtävään, on laitettava sähköpostitse 22. Jäsenmaksujärjestelmän uudistamisesta johtuvat MTK Keskusliiton ja MTK-liittojen sääntömuutokset ovat esillä marraskuun lopun valtuuskunnan asialistalla. Toimipaikka voi olla joko Tapion toimisto Helsingissä tai siemenkeskus Oitissa. Lisätiedot: Antti Härkönen 0400-157422 Metsänomistajat MHY Koillismaa 2x120 Makasiini_Makasiini 22.10.2019 11.48 Sivu 1 Tehtävä edellyttää kokemusta metsien uudistamisesta ja metsänhoidosta. Työ edellyttää jonkin verran matkustamista. Tämä tarkoittaa sitä, että metsänhoitoyhdisJÄSENET KESKIÖÖN JÄRJESTÖUUDISTUKSESSA Ilmoita Metsälehdessä p. 11 mennessä (antti.harkonen@mhy.fi). Tarjoamme luotettavaa tutkimukseen perustuvaa tietoa ja asiantuntijapalveluita, tehokkaita ratkaisuja sekä työvälineitä metsien kestävään hyödyntämiseen. Asiat ovat edenneet päätöksentekovaiheeseen, joita tehdään sääntöjen määräämässä järjestyksessä useammassa vaiheessa. Monipuolinen tehtävä antaa mahdollisuuden kehittyä edelleen alan ammattilaisena. MIELIPIDE PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN MTK:SSA ja sen jäsenjärjestöissä alueja paikallistasolla on jo parin vuoden ajan mietitty, kuinka järjestön toimintatapoja tulisi uudistaa ja taloudelliset toimintaedellytykset pystytään turvaamaan nopeasti muuttuvassa maailmassa. ASIANTUNTIJAA SIEMENTEN TUOTANTOON JA MARKKINOINTIIN. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja cv:si 2.12.2019 mennessä osoitteella rekrytointi@tapio.fi. Erityisesti arvostamme osaamista metsänjalostuksen, -tutkimuksen, metsäkylvön ja taimituotannon aloilta. Työssä tarvitaan sekä hyvää biologista että käytännöllistä osaamista sekä hyviä yhteistyötaitoja asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa toimimiseen. Edellytämme hakijalta soveltuvaa metsäalan koulutusta, hyvää sisäistä ja ulkoista asiakaspalvelutaitoa sekä sitoutunutta, tuloksellista otetta työhön. Jalostetuilla metsäpuiden siemenillä voidaan lisätä merkittävästi Suomen metsien kasvua ja hiilensidontaa sekä parannetaan metsätalouden kannattavuutta. 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET. 050 436 9700 KOILLISMAA Mhy Koillismaa ry toimialueeseen kuuluu Pudasjärven ja Kuusamon kaupungit, Taivalkosken kunta sekä Iin kunnan Kuivaniemen ja Oijärven kylät. Toimihenkilö toimii metsänomistajien lähimpänä metsäasiantuntijana alueellaan. Palkkaus YT/METOtyöehtosopimuksen mukainen. Työantajana tarjoamme joustavat työn tekemisen puitteet, hyvät edut ja mutkattoman yhdessä tekemisen kulttuurin. Tähänastiset päätökset koskien jäsenmaksu-uudistuksen periaatteita ovat syntyneet yksimielisesti sekä metsävaltuuskunnassa että valtuuskunnassa. Keskeiset asiat ovat liittyneet järjestön jäsenmaksu-uudistukseen, jäsenpalveluiden ja -etujen kehittämiseen sekä metsänhoitoyhdistysten ja MTK-liittojen ja -yhdistysten kehittämisohjelmien valmisteluun. HAEMME NYT Tapio tuottaa ja markkinoi metsäpuiden jalostettuja siemeniä metsien uudistamiseen ja taimituotantoon. Metsänomistajajäseniä mhy:llä on yli 6000 ja vakituisia toimihenkilöitä on 25 henkilöä. Työ alkaa sopimuksen mukaan. Haemme METSÄTOIMIHENKILÖÄ vakituiseen työsuhteeseen Kuusamon toimistolle
t s e r o F ä s t e M ä k e s d o o W ä s t e M , e r b i F ä s t e M , d r a o B . ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j -i t n i o n i k k r a m a t s i v ii t k a a j .i s k u d e n a a t o s t a k ä t s i v ä t h e t : a s s e e t t i o s o a a k k i a p e a h a j t o d e i t o s t a K m o c . 3 9 n i o n ä ö t s ö li k n e h a j a o r u e Metsälehti Makasiini 77 » PILKKEET » PILKKEET. p u o r g a s t e m ä ll i s , n a i p n a m m i s il l o d h a m e s e e T . Metsävaltuuskunta on hyväksynyt yksimielisesti metsänhoitoyhdistysten kehittämisohjelman lähivuosille. Tavoitteena on myös metsänhoitoyhdistysten lukumäärän vähentäminen siten, että vuonna 2030 maassamme olisi noin 20 metsänhoitoyhdistystä. MTK on käynnistänyt laajan jäsenpalvelun vahvistamiseen pyrkivän ICT-järjestelmien uudistamisen, joka tulee saattamaan jäsenpalvelumahdollisuudet täysin uudelle tasolle. Järjestö tulee käynnistämään laajan jäsenhankintakampanjan ensi vuoden kevättalvella. ANTTI SAHI TOIMINNANJOHTAJA, MTK VIIME Metsälehdessä (19/2019) MTK:n järjestöuudistusta koskeneessa jutussa todettiin, että maataloustuottajien edustajat edellyttäisivät metsänhoitoyhdistyksiin kuuluvien, mutta maataloudestaan MTK:n ulkopuolella olevien maanviljelijöiden maksavan tuottajayhdistysten jäsenmaksua. a s s a a m 3 n i o n a a t n i m i o t n o a ll i n r e s n o K . n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s ti ä y k y k ä k e s a t s i v a a t s a v s u m e k o k i p m e i A . Se antaa metsänhoitoyhdistyksille uudet mahdollisuudet jäsenpalveluun ja tiiviimpään yhteydenpitoon metsänomistajan ja yhdistyksen välillä. 1 1 . OIKAISU PA LV E LU K SE E N H A LU TA A N tysten valtuustojen tehtävänä on ensi vuonna muuttaa kunkin metsänhoitoyhdistyksen säännöt. ä ö li k n e h 4 8 n i o n ä ä t s il l ö y t e s a j , a o r u e a i d r a jl i m , 2 il o 8 1 2 ä t s i n n y y m n e d i u l e v l a p ä s t e m a j n a p u a k u u p n a a m a a t s a v a a ji t n u t n a i s a ä s t e m e m m e a H .i r a a s a ti i V a n a k k i a p o t s i m i o t a j a n e e u l a i m i o t ä ll ir ii p a t n i k n a h n e r a a s a ti i V n e e s i m u t s i n n o ä s s ä v ä t h e t t e s k y t y ll e d e t a a h r a P a j o ti a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u tl e v o s n ä ä v ä t h e t a tl i o ji k a h e m m ä t y ll e d E a t s i m a a s o n a l a a a k k n a v e m m a t s o v r A . a k k a a s 9 1 2 . Kehitystoimien etusijalla on metsänhoitoyhdistysten ICT-järjestelmien kehittäminen. n ii v ä t h e t f o t s o m e h t e k a M ä s t e M e S . a j a a s o n a l a ä s t e M n a n n i k n a h n u u p n ii s il o u p i n o m . ä ji v ä k ä ll e d e n e d u o l a t o i b n o p u o r G ä s t e M a i d r a jl i m 7 , 5 il o o t h i a v e k ii l 8 1 2 n e d o u V . Uusia tavoitteita on myös osaamisen kehittämiseen ja viestintään liittyen. Tämä järjestelmä on valmiina samaan aikaan, kun uusi jäsenmaksujärjestelmä otetaan käyttöön 2021. a n a k i a u k a h o j n y l e t t i s ä k n e t s u m e k a h e m m a t i o l a ä s t e M , e u s s i T ä s t e M t a v o t e e u l a a t n i m i o t e k ii l n e S . Metsänhoitoyhdistyksiin ja MTK-yhdistyksiin halutaan uusia jäseniä, jotka myös taloudellisesti osallistuvat kansallisen ja kansainvälisen edunvalvonnan rahoitukseen koko harjoittamansa elinkeinotoimintansa osalta. Siksi jäsenyysperiaatteita paranevien jäsenetujen saamiseksi tullaan tarkentamaan. . Oikeasti heidän haluttaisiin maksavan edunvalvontamaksua metsän lisäksi myös maataloutensa osalta saadakseen myös kaikki keskusliiton jäsenedut ja palvelut. Samalla tavalla MTK:n johtokunta käsittelee myös paikallisten MTK-yhdistysten mallisäännöt. ä t s i s t e m s i y ti s k y n e m o u S t e l o u p n i o n ä s n e e t h y . a s s e m o u S a s s a i g r e n e ä s t e m a j a s s a p u a k u u p a j a t h o j a n i k k r a m n o t s e r o F ä s t e M n a n n u k s u u s O o t ti il ä s t e M ö it h y o m e a a o jr a t a j a t s a n n i k n a h n u u p n i p u o r G ä s t e M a a t s a v .t u l e v l a p n o d i o h n o n n o u l a j n ä s t e m ä k e s n a p u a k u u p t a v a t t a k e ll i n e s ä j a j a t s i m o t a v a t s i m o a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m 3 1 n i o n u u l u u k n a a t n u k s u u s O o t ti il ä s t e M a n n o u v o t h i a v e k ii l n it s e r o F ä s t e M . Jäsenkampanjassa potentiaalisille jäsenille tuodaan esille, millaiset jäsenmaksuvelvoitteet uudessa jäsenmaksumallissa on useita eri tuotantomuotoja harjoittavalla maaseudun yrittäjillä, jotta he saavat kaikki Keskusliiton paranevat jäsenedut käyttöönsä. 7 1 i k u a n o u k a H
Kaikkien marraskuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme otsalampun. Loisen toukka syö äkämäpistiäistoukan. Palkinnoksi arvotun monitoimityökalun voitti Petri Karttunen. Siihen syntyy pallomainen äkämä, jonka sisällä toukka elää omassa onkalossaan ja syö äkämän sisäosan pehmeää ravintokudosta. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuvan äkämissä näkyvät reiät kertovat luultavasti siitä, että äkämäntekijä on joutunut loisen ravinnoksi. Joskus vierastoukat aiheuttavat isäntälajin toukan kuoleman. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Linkki kyselyyn löytyy verkkosivuilta myös oikean laidan Nyt ajankohtaista -osiosta. Loispistiäinen taputtelee äkämää tuntosarvillaan ja luotaa toukan sijainnin. Palloäkämäpistiäisellä on kaksi sukupolvea. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastanneille! Mistä pidit. Sitten se poraa munanasettimensa kuoren läpi ja munii. Nyt toukkien kehitys on nopea ja jo alkukesästä äkämistä kuoriutuu sekä naaraita että koiraita. Jos hakee netistä lisätietoa, täytyy hakukenttään kirjoittaa tieteellinen nimi Cynips divisa. Vastaa kyselyyn Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www. Ulompi kuoriosa puutuu ja siihen kertyy runsaasti kitkeränmakuisia tanniineja. Puulla onkin äkämäntekijöitä poikkeuksellisen paljon. JO RM A PE IP O N EN 78 Metsälehti Makasiini » PILKKEET. Palkinnon arvo on noin 53 euroa. ARVONTA! Palloja tammen lehdellä MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Palloäkämäpistiäisen kiusana ovat myös toiset äkämäpistiäiset, jotka käyvät munimassa nuoren äkämän kuoriosaan. Itse hyönteinen on mitättömän pieni, mutta sen toukka-aikainen koti erottuu edellisvuotisistakin lehdistä kovana pallukkana. Pistiäisnaaras munii nuorten lehtien alapinnalle lehtisuonten viereen. Tammen lehtien alapinnalla loppukesällä näkyvät pallomaiset äkämät ovat olleet kotina pelkästään naaraille. TAMMEN LEHTIIN syntyy usein erilaisia kasvaimia, äkämiä. Syksyllä naaraat lentävät tammen oksistoon ja munivat lepotilassa oleviin silmuihin. Se taas, että yhdelle äkämäpistiäislajille on ehtinyt kehittyä niin monia seuralaisia, osoittaa että tammen ja pistiäisen yhteiselo on jatkunut jo miljoonia vuosia. Vaikka pistiäisäkämät ovat pieniä ja kovakuorisia, ei toukka ole suojassa pahalta maailmalta. Keväällä munista kuoriutuvat toukat aiheuttavat lieriömäisiä äkämiä joko silmun pintaan tai nuorten lehtien laitaan. Näiden naaraiden jälkeläiset asustavat pallomaisissa äkämissä. Otamme esimerkiksi yhden, jonka suomenkielinen nimi voisi olla tammenpalloäkämäpistiäinen. Viime numeron suosituin artikkeli oli 13 kysymystä ennakkoraivauksesta. Postikortillakin tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. metsalehti.fi/lukijakysely. Vaikka äkämän kuori on vain noin millin paksuinen, se riittää useiden vieraslajien toukan asuinsijaksi. Se, että yksi äkämäpistiäinen elättää kymmeniä seuralaisja loislajeja, auttaa ymmärtämään hyönteislajien suurta lukumäärää. SEPPO VUOKKO Pyöreät pallukat tammen lehden alapinnalla ovat olleet pistiäistoukan kotina, jonka sisäseiniä se on järsinyt ravinnokseen
09 315 49 844 Mari Pousi, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 296 (lt/18) PunaMusta 2019 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit RI IT TA W EI JO LA ERIKOISPUUT Näin saat serbiankuusen kasvamaan Metsälehti Makasiini 79. 050 512 9224 Jussi Collin, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6114 pl 39, 40101 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6100 Anna Back (vuorotteluvapaalla) Tuomas Nikulin, p. Ensi numerossa METSÄ NUMEROINA METSÄLEHTI MAKASIINI 8/19 ILMESTYY 19.12. 0294 32 6000 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 21.11. 029 432 6108 Eero Sala, p. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 87. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6113 Pasi Myllymaa, p
Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti MAKASIINIRISTIKKO 7 LUKIJAMATKALLE VIELÄ MUUTAMA PAIKKA JÄLJELLÄ Metsälehden Uruguayn-lukijamatka tehdään 21.–29.3.2020. Matka maksaa Metsälehden kestotilaajille 3 490 eroa ja muille 3 565 euroa. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 7”. net. PALKINNOT Makasiinikryptosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Matti Antila, Pietarsaari, Heini Salonen, Forssa ja Leena Uusitalo, Oulu. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Olympia Kaukomatkatoimisto. Juhani Karjalainen, metsänhoitaja, Oulu (matkoilla) TÄMÄN makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 21.11.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Lisätietoa: www.metsalehti.fi/lukijamatka.. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. MERKKIPÄIVÄT Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 6, OIKEA RATKAISU 70 VUOTTA 21.11. Ohjelmaan kuuluu muun muassa vierailu viinitilalla, UPM:n sellutehtaalla ja eukalyptusviljelmällä. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen
Tehtäviini kuuluvat arviointitoimitukset, kuten halkomiset ja lunastustoimitukset sekä yksityistie-, maantieja ratatoimitukset. Maanomistajien kannattaisi osallistua niihin, esimerkiksi yksityistietoimituksessa voi vaikuttaa muun muassa kulkuoikeuksien sijaintiin.”. Maastotyöt painottuvat sulan maan aikaan, sillä keskitalvella esimerkiksi rajapyykkien etsiminen on lähes mahdotonta. Maaseudun rakennemuutos näkyy työssäni. Haastavinta työssä ovat asianosaisten väliset riitatilanteet, joita voi tulla vastaan esimerkiksi yksityistietai rajankäyntitoimituksissa. Se pidetään silti. Kun maalaisjärkeä puristellaan hetki hyppysissä, niin usein löydetään kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN reihin luotetaan Suomessa. Huipputarkalla gps-laitteella paikannus onnistuu tarvittaessa kananmunan kokoiselle alueelle. Maastoja kokouspäiviä on pari viikossa, toimistopäivinä valmistelen kokouksia ja kirjoitan pöytäkirjoja. l 82 Metsälehti Makasiini. Tässä työssä joutuukin toimimaan joskus psykologina. Koen kuitenkin, että toimitusinsinööAINA KARTALLA Toimitusinsinööri Tuomas Häkkisen työssä on käyttöä maalaisjärjelle, mutta tunteilla ei voi. Torpat tyhjenevät, ja joskus toimitukseen ei tule paikalle ketään. Kärsivällisyys, kyky kuunnella ja neuvottelutaito ovat tässä työssä tärkeitä ominaisuuksia. Opiskelin maanmittausinsinöörin amk-tutkinnon ja työskentelen Maanmittauslaitoksella toimitusinsinöörin tehtävässä Saarijärvellä. » TYÖSSÄ METSÄSSÄ KUN HAIN aikoinaan opiskelupaikkaa, yksi tärkeimmistä kriteereistä oli se, että tulevassa ammatissa saisi liikkua luonnossa. Teen usein myös etätyötä kotitilalta Lannevedeltä käsin. Kadonnneen rajapyykin tai epäselvän rajan voi lainvoimaisesti osoittaa vain Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri rajankäyntitoimituksessa, Tuomas Häkkinen muistuttaa. Asianosaisilla tilanteisiin voi liittyä suuria tunteita, mutta toimitusinsinööri ei tee päätöksiä tunteella
Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin