Metsälehti 20/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

VASTAPAINO ANSIOTYÖLLE VAIKUTTAJA ”Metsien kasvua pitäisi tehostaa” METSÄNOMISTUS LAATOKAN RANNALTA SIILIN JÄRVELLE 11 kysymystä varhaisperkauksesta Seat Arona säästeliäästi kaasulla PUUVENEEN VALTTI ON VAKAUS ÄLÄ SAHAA ILMAN TURVAVARUSTEITA PUUKAUPPA VILKASTA ENSI VUONNAKIN ›› Otto Pekanderille metsä on harrastus, joka tuo tulojakin 4. MARRASKUUTA • NUMERO 7/2021 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 7/2 02 1 TE EM A : M ET SÄ N O M IS TU S 8819_.indd 1 3.11.2021 19.49
Metsämme ja puumme tarvitsevat joka päivä satojen metsäalan ammattilaisten ja kumppani yrittäjien osaamista. Siksi lupaamme tehdä aina parhaamme, jotta jokaisella sopimusyrittäjällämme riittäisi töitä ja toimeentuloa. "Yhteistyö on kestänyt näin kauan, kun homma pelaa." – Janne Haverinen, metsäpalveluyrittäjä Kyllä Metsä pitää huolen omistaan Meitä Metsä Groupin omistajia on satatuhatta. Hyvällä yhteistyöllä Metsä tuottaa meille kaikille kasvua ja vaurautta, joihin emme yksin yltäisi. metsaforest.com 8820_.indd 2 3.11.2021 19.50
AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Hiilinielun historia 6 METSÄNOMISTAJA : ”Hyvä harrastus ja tulojakin” 12 PAKSU EI OLE VANHA 14 METSÄTYYPPI : Millaista tutkimusta on luvassa. S. 47 PIKATESTI : Oksat pois akkuleikkurilla 48 PERINTÖMETSÄ : Näin tilan luovutusta verotetaan TALOUS 51 RAHAPUU : Tulevaisuudessa kasvu lisääntyy 52 PUUMARKKINAT : Kysyntä painottuu mäntyyn 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Naapurin leimikot innostivat kaupoille 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Hyvästä kohteesta hyvä hinta 56 TILAMARKKINAT : Keskihinta nousi viidenneksen 57 KOEAJO : Seat Arona TGI LUONTO 62 LUHTA : Romentolaa etsimässä 69 KOLUMNI : Kasvaako metsien käytön intensiteetti. 57 18 S. 15 SELLU HEILUU ENITEN 16 LUKIJAN KUVA : Osa pystyssä, osa nurin TEEMA 18 METSÄNOMISTUS : Pitkä matka Värtinahoon 28 VAIKUTTAJA : Heli Peltola haluaa lisää kasvua OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 11 kysymystä varhaisperkauksesta 40 SAHA KÄYNTIIN : Lippalakki ei riitä turvavarusteeksi 42 TUTKIMUS : Epätarkka puustotieto voi kostautua 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Tiedätkö rajalinjasi. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. 44 KYSY POIS : Miten eroon pihlajista. 70 S. 70 KUVISSA KONEURAKOINNIN ENSIASKELEET 72 VAU-ELÄMYKSIÄ DUBAISSA 73 PODCASTISSA TERO SEPPÄLÄ 74 TUOTE & TEKIJÄ : Yli tuhannen veneen veistäjä 78 PILKKEET : Toiset on luotu kulkemaan 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Oivallinen arviontikeppi Koeajossa kaasu-Seat Proskinien suku rakensi uuden kodin Siilinjärvelle Mauno Mannelin kuvasi teollistuvaa Suomea Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 8821_.indd 3 29.10.2021 16.15
Metsiä hakattiin silloin jopa enemmän kuin ne kasvoivat. Sekin on poikkeuksellista, että valtaosan metsistä omistavat tavalliset perheet. Hiilidioksidipäästöjä on pakko vähentää, mutta sen lisäksi kaikki keinot sitoa ilmakehään jo päästettyä hiilidioksidia ovat tulleet entistä tärkeämmiksi. Niistä puhutaan parhaillaan myös Glasgow’n ilmastokokouksessa. Tätä kysymystä pohditaan nyt niin meillä kuin muualla, koska nielujen arvo kasvaa. Silloin helposti unohtuu, mistä metsien hiilinielu on syntynyt, tai se, että 1960-luvulla sitä ei ollut olemassakaan. Mielenkiintoinen juonne yksityismetsien historiassa ovat asutustilat, joita sotien jälkeen perustettiin kymmeniä tuhansia. Noista ajoista metsien puumäärä on kasvanut 1,7-kertaiseksi. Samalla ovat kasvaneet sekä hiilinielu että hiilivarasto, vaikka puuta on käytetty paljon. ” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”OLI kiehtovaa perehtyä luovutetusta Karjalasta Savoon siirtyneen suvun vaiheisiin. Päätökset ja käytännön työn metsien puumäärän kasvattamiseksi ovat kuitenkin tehneet pääasiassa yksityiset metsänomistajat. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS HEIKKI HAMUNEN TOIMITTAJA ”VUODESTA 1979 veneitä veistänyt Aki Ruotsalainen on yksi kymmenistä tuhansista yrittäjistä, jotka eläköitymisen myötä etsivät seuraajaa. Haastateltuani professori Heli Peltolaa ymmärsin, että tilanne voi olla ratkaistavissa. Tavaksi on tullut tarkastella metsien hiilensidontaa vain valtioiden tasolla. Suomi on teollisuusmaiden joukossa poikkeus siinä, miten tehokkaasti metsiä käytetään ja miten suuri merkitys niillä on kansantaloudessa. Kiitos luottamuksesta! 8822_.indd 4 29.10.2021 16.10. Historia on parhaimmillaan tarinoina eikä vuosilukuina, vaikka nyt muistankin, milloin Stolbovan rauha solmittiin…” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA METSÄNOMISTAJA omistaa metsänsä, mutta kuka omistaa metsän hiilinielun. Toimittaja Mikko Riikilä kertoo sivulta 18 alkavassa jutussa yhden asutustilan tarinan. Niille lohkotuilla metsäpalstoilla tehty työ on omalta osaltaan lisännyt metsien kasvua. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Hiilinielun historia Kansallisen mediatutkimuksen mukaan Metsälehti ja Metsälehti Makasiini sijoittuvat kymmenen eniten lukijamääräänsä kasvattaneen aikakauslehden joukkoon. Puuveneiden ystävien onneksi Ruotsalaisen yritys on löytämässä jatkajan.” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”METSIIN kohdistuvat moninaiset ja osin vastakkaisetkin tavoitteet ovat tuntuneet mahdottomilta täyttää. Osaksi tästä voidaan kiittää valtiota, joka on panostanut metsien hoitoon, neuvontaan, tutkimukseen ja koulutukseen. Meillä Suomessa arvokkain nielu on metsä, joka sitoo jopa puolet koko maan päästöistä
KUVA: JARNO ARTIKA 8822_.indd 5 29.10.2021 16.10. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Silloin kun ei sada, oksistosta putoilevat pisarat kihahtavat loskahuntuun. Ensilumi sulaa vesisateessa ja muodostaa sumua ympäri metsää. Horisontin puut häipyvät usvaan. KONTIOLAHDEN Onttolassa metsä lotisee 25.10. Ulkoiluttaja lähellä rajamiesten harjoitusrajaa kehuu maisemia, vaikka koiranilma oli saanut hännänheiluttajat vielä kotona kieltäytymään ulkoilusta. puolenpäivän aikaan
6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8823_.indd 6 29.10.2021 16.47. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI Juvalla sijaitsevalla metsäpalstalla tehtiin toissatalvena harvennuksia. ”HYVÄ HARRASTUS JA VÄHÄN TULOJAKIN” Otto Pekander kiinnostui metsänomistamisesta, perehtyi metsäalaan ja osti oman tilan
Metsälehti Makasiini 7 8823_.indd 7 29.10.2021 16.48. ”HYVÄ HARRASTUS JA VÄHÄN TULOJAKIN” Otto Pekander lähtee metsäpalstallaan siitä, että metsiä harvennetaan tasaisin väliajoin, jolloin ne uudistuvat luontaisesti
Laikkujen teko on sen sijaan sujunut suunniteltua nopeammin. Hän tosin arvelee, että muiden mielestä siinä, mitä hän on koko aamun tehnyt, ei ehkä ole mitään järkeä. Asunnot ovat pääkaupunkiseudulla kalliita, eikä omaan asuntoon oikein voi suhtautua sijoitusmielessä. Ajanut ensin kolmisen tuntia pääkaupunkiseudulta Juvalle Etelä-Savoon ja tehnyt sitten nelisen tuntia töitä tien vieressä aukeavassa metsikössä. Lopulta edessäpäin näkyy pellon reunaan pysäköity auto. Kolme vuotta metsänomistajana Pekander osti vaimonsa kanssa Juvalla sijaitsevan 33 hehtaarin suuruisen metsäpalstan kolme vuotta sitten. Pari vuotta sitten siemenpuuasentoon hakattuun männikköön on syntynyt neljässä tunnissa 2 000 lapiolla tehtyä laikkua. Hän on ollut liikkeellä aamuneljästä asti. ”Mietimme, ostammeko isomman asunnon vai sijoitammeko rahat johonkin muuhun. Otto Pekander nousee autosta ja tervehtii. ”En pidä avohakkuista. Pekander arvioi, että työtä riittää vielä tunniksi tai pariksi, joten hän ehtii hyvin kerätä pussillisen suppilovahveroita ennen kuin lähtee illalla ajamaan kotia kohti. Männyn latvuksissa näkyy niin vähän käpyjä, että Pekander suunnittelee ostavansa männynsiemeniä ja tulevansa perheensä kanssa ensi keväänä kylvämään laikkuihin siemenet. S ORATIE mutkittelee peltojen, metsien ja yksittäisten pihapiirien välissä – niin kauan, että mielessä ehtii käydä, onko suunta oikea. Ajattelimme, että metsästä saa hyvän harrastuksen ja ehkä vähän tulojakin.” Juvan metsäpalstalla on hyvät sienimaastot. Haluan, että metsä on siinä kunnossa, että itseni ja muidenkin on mukava viettää siellä aikaa.” JUVA 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8823_.indd 8 29.10.2021 16.48. Pariskunnalla ei ollut aiempaa kokemusta metsäalasta, mutta metsä tuntui hyvältä sijoitukselta. Pekander on tyytyväinen aamun työrupeamaansa. Näin pienelle alalle on turha tuoda kaivinkonetta, joten päätin käyttää suo, kuokka ja Jussi -metodia”, hän kertoo. ”Ajattelin, että ala olisi uudistunut itsestään, mutta niin ei käynyt
Itse käyn metsässä vain vierailemassa.” Kun metsän kasvatustapa oli valittu, piti vielä löytää siihen soveltuva metsäpalsta riittävän läheltä pääkaupunkiseutua. Insinööri ei usko ennen kuin on itse kokeillut.” Koulutukseltaan Pekander on elektroniikan ja sähkötekniikan diplomi-insinööri. ”Pohjapinta-ala vedettiin lähelle lakirajaa. Pekander ryhtyi perehtymään metsäalaan. Lisäksi hän on arvioinut metsän tuottoa Luonnonvarakeskuksen ohjelmistojen ja laskureiden sekä professori Timo Pukkalan yhtälöiden avulla. Metsälehti Makasiini 9 8823_.indd 9 29.10.2021 16.48. ”Tällainen on lempimaastoani – mukavan näköistä, helppokulkuista ja aika valoisaa”, Pekander sanoo. Juvan metsäpalsta sopi hintansa puolesta Pekanderin budjettiin. Harvennuksesta ei ole kauan, ja sirkkataimet ovat niin pieniä, että niitä on vaikea erottaa sammaleen, jäkälän ja puolukanvarpujen seasta. Harvennuksen yhteydessä metsästä vietiin pois myös hakkuutähteet, joten mäntyjen välissä on helppo kulkea. Ystävälläni on tällä seudulla kesämökki, joten täällä on tullut ajeltua jonkin verran.” Metsäsuunnitelman Pekander tilasi jatkuvaan kasvatukseen erikoistuneelta metsäpalveluyritykseltä. ”En ole seurannut metsäsuunnitelmaa ihan pilkulleen. Hän luki kirjoja ja tieteellisiä artikkeleita, teki omia mallinnuksiaan ja päätyi siihen, että kasvattaisi metsäänsä jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti. Joku kiroaa, että hirvet syövät taimet, mutta nehän ne siellä asuvat. Pekander arvioi, että puuston pohjapinta-alaksi jäi harvennuksen jälkeen 13– 14 neliömetriä hehtaarilla. Puolukanvarvut ovat punaisenaan marjaa. Taimille kasvutilaa Lokakuun aurinko paistaa harvaksi harvennetun männikön sammalkerrokseen asti. ”Vaihtoehtoina olivat myös Mikkeli ja Ristiina. Isokasvuisimmat puut vietiin pois eli männikössä tehtiin nuorennusleikkaus.” Jäljelle jääneiden mäntyjen alla ei vielä näy uusia taimia, mutta Pekander on luottavainen. OTTO PEKANDER 35 -vuotias KOTOISIN Vantaalta, asuu Espoossa TYÖSKENTELEE tuotekehityksessä pääsuunnittelijana Koneella PERHEESEEN kuuluvat vaimo ja kolme lasta HARRASTAA metsänhoidon lisäksi mökkeilyä Männikkö harvennettiin toissatalvena. ”En pidä avohakkuista. Haluan, että metsä on siinä kunnossa, että itseni ja muidenkin on mukava viettää siellä aikaa. Otto Pekander ei halunnut siemenpuuasentoon hakattuun männikköön kaivinkonetta, joten hän on laikuttanut alueen itse lapiolla
Pekander arvelee, että monen mielestä siemenpuut kannattaisi jossain vaiheessa poistaa. Joskus olemme vuokranneet perheen kanssa lähiseudulta mökin ja viettäneet täällä enemmänkin aikaa. Hän on kuitenkin iloinen, että hakkuuala ei ole heinittynyt ja että siellä kasvaa edelleen puolukkaa. Urat eivät ole toissatalviset, vaan perua edellisen omistajan ajoilta. Se, mitä siemenpuualalla jatkossa tehdään, on vielä auki. ”Käyn metsäpalstalla kolmesta viiteen kertaa vuodessa. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8823_.indd 10 29.10.2021 16.48. Keskellä palstaa on luonnontilainen suo, ja kauimmaiselta laidaltaan palsta rajautuu pieneen järveen. Hän suuntaa metsäkoneen maastoon tekemiä uria pitkin syvemmälle metsään. Hän on tyytyväinen, että mäntyjen alle on tullut myös koivua. Kaivinkoneen kauha olisi vetänyt ne matalaksi”, Pekander sanoo. ”Yhden puulajin kasvattaminen voi olla taloudellisesti järkevää lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä on parempi, että metsässä kasvaa vähän sitä sun tätä. Kesälomaviikot kuluvat siellä, Juvalla tulee käytyä enimmäkseen lomakauden ulkopuolella. ”Ensimmäisellä kerralla jälki ei ehkä ollut kovin hienoa, mutta seuraavalla kerralOtto Pekanderin metsäpalsta rajautuu yhdeltä laidaltaan pieneen järveen. Kauempana soratiestä kasvupaikka muuttuu rehevämmäksi ja männyt vaihtuvat kuuseen. ”Talvihakkuissa on hyvät ja huonot puolensa. Hakkuualalla jo kasvavat taimet eivät vaurioidu, mutta toisaalta metsään ei tule helposti taimettuvia ajouria.” Tavoitteena sekametsä Syvemmällä metsässä mäntyjen alla alkaa näkyä kuusenja koivuntaimia. Siemenpuuasentoon hakatun männikön laikutuksen lisäksi hän on tehnyt palstalla muun muassa taimikonhoitoa. Samalla kannattaa muistaa myös se, että joka paikkaan jatkuva kasvatus ei sovi. Männynkannon päälle jätetty kokoontaitettava lapio kertoo, että tällä kuviolla on aamulla tehty töitä. Raivaussahan käytön hän opetteli Youtube-videoiden avulla. Järven rannalle saisi rakentaa kesämökin, mutta Pekanderin perheellä on jo kesämökki. ”Silloin puustosta tulee aidosti erirakenteinen.” Youtube apuna taimikonhoidossa Juvan metsäpalsta on pitkä ja kapea, kapeimmalta kohdaltaan 60–70 metriä. Sitä mollataan suotta. Maassa näkyy parin metrin välein laikkuja, joissa humuskerroksen alla oleva kivennäismaa on kuokittu esiin. Viime keväänä tulimme tänne lasten kanssa päiväseltään ja paistoimme makkaraa nuotiolla”, Pekander kertoo. ”Täällä näkee, että taimia syntyy puuston alle itsestäänkin. Itse hän suunnittelee antavansa niiden kasvaa. PEKANDERIN VINKKI METSÄNOMISTAJILLE JATKUVAAN kasvatukseen kannattaa tutustua avoimin mielin. Lehtipuut ylläpitävät metsän puuntuotoskykyä, ja koskaan ei tiedä, millä puulajeilla on kysyntää 60–80 vuoden päästä.” Pekanderin mielestä siemenpuita olisi saanut jättää pystyyn enemmänkin
l ”Ensimmäisellä kerralla jälki ei ehkä ollut kovin hienoa, mutta seuraavalla kerralla menee varmaan jo paremmin.” Juvan metsäpalstalta löytyy jännittäviä leikkipaikkoja perheen lapsille. Metsämaan hinta on sittemmin noussut niin korkealle, ettei monella ole enää varaa ostaa metsää. ”Tässä on kiva oleskella, mutta hiljaisuus kertoo siitäkin, ettei täällä ole ketään. Vastarannalla näkyy jokunen rakennus, mutta mistään ei kuulu ääntä. Ajourilla näkyy pari sienirykelmää, mutta määrä on Pekanderille liian pieni. Pekander on tyytyväinen, että siemenpuuasentoon hakatuun männikköön on syntynyt myös koivuja. Hän katselee vielä hetken järvelle. la menee varmaan jo paremmin. Jos paljastuisi, että metsässä on juurikääpää, ainoa vaihtoehto olisi vaihtaa puulaji koivuun.” Osakkaana yhteismetsässä Järven rannassa tuoksuu suopursu. Vastapainoa ansiotyölle ”Nyt ollaan sellaisessa maastossa, että täältä voi löytyä suppilovahveroita. ”Pitää toki olla realisti. Tämän huomasivat myös muutamat Pekanderin ystävät, jotka kiinnostuivat metsänomistamisesta. Ainakaan seuraavaan viiteen vuoteen metsässä ei näillä näkymin tehdä hakkuita. ”Yhteismetsässä ei tarvitse toistaiseksi tehdä mitään. Pekander lähtee metsäpalstallaan siitä, että metsiä harvennetaan tasaisin väliajoin ja ne uudistuvat luontaisesti. Ne lymyilevät usein sammaleen sisässä”, sanoo Pekander ja katselee ympärilleen. Yhteismetsä sijaitsee Ristiinassa. Se, onko harvennusten väli juuri metsäsuunnitelmaan kirjatut 15 vuotta, jää hänen mukaansa nähtäväksi. Myös sitä hoidetaan jatkuvan kasvatuksen periaattein. Metsä pysyy hänen mielestään jatkuvassa kasvatuksessa metsänä. Sen pitää silti olla myös taloudellisesti kannattavaa. Ajellessa näkee, miten seudut autioituvat”, Pekander sanoo. Ruokittavana on viisihenkinen perhe. ”Tiedän pari hyvää paikkaa, joista saa koko muovipussillisen kerralla”, hän kertoo. Suunnitelmissa on tulla tekemään se keväällä ja pystyttää metsään teltta, jossa koko perhe voi yöpyä. Leikkii ajatuksella, että rakentaisi rantaan tynnyrisaunan ja kääntyy sitten takaisin soratien suuntaan. Metsänhoito on Pekanderille pitkälti kuntoilua ja vastapainoa ansiotyölle. Siemenpuuasentoon harvennetun männikön laikutus täytyy saada valmiiksi ja suppilovahverot odottavat vielä löytäjäänsä.. Sen puusto oli jo valmiiksi erirakenteinen”, Pekander kertoo. Sekään ei Pekanderia tosin haittaa, vaikka hän jäisi taloudellisesti hieman häviölle verrattuna siihen, että metsää kasvatettaisiin tasaikäisrakenteisena. Metsälehti Makasiini 11 8823_.indd 11 29.10.2021 16.48. Vaikeinta on poistettavien puiden valinta.” Taimikonhoitoa on jäljellä vielä yhdeksi viikonlopuksi. Hän arvioi ostaneensa Juvan metsäpalstan hyvään aikaan. Hän luottaa siihen, että jatkuva kasvatus on taloudellisesti järkevä tapa kasvattaa metsää. Pekander päätti ystävineen ratkaista ongelman ostamalla yhdessä 20 hehtaarin metsäpalstan ja perustamalla yhteismetsän
PAKSU EI OLE VANHA TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ 12–37 VUOTTA Nuorten puiden kasvunopeus on kiihtynyt huomattavasti viimeisen 50 vuoden aikana. “Tämä on seurausta vanhojen, puuntuotannon näkökulmasta heikkokasvuisten metsien uudistamisesta, runsaista soiden ojituksista ja aiempien kuusimaiden uudistamisesta mäntymetsiksi”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Pekka Nöjd kertoo. Yleisin kokoluokka Lapin vanhoilla puilla on noin 15 sentin rinnankorkeusläpimitta.” . SUOMEN metsien mittauksia eli valtakunnan metsien inventointeja on tehty jo 100 vuoden ajan. Vanhojen, vähintään 150-vuotiaiden puiden määrä on 1970-luvulta lähtien vähentynyt pohjoisessa, lisääntynyt etelässä ja maan keskiosissa. Kokonaismäärä on hieman pienentynyt 40 vuodessa. Etelä-Suomessa suuri muutos on ollut puuston järeytyminen. Nykyisin puut saavuttavat 15 sentin läpimitan 12–37 vuotta aiemmin kuin 1970-luvulla. Rinnankorkeusläpimitaltaan yli 40 senttiä paksuja kuusia on nyt etelässä yli kaksikymmenkertainen määrä 100 vuoden takaiseen verrattuna. “Vanhat puut ovat keskimäärin melko pienikokoisia. 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8824_.indd 12 29.10.2021 16.13. “Kookkaat puut ovat sahateollisuuden lisäksi hyödyllisiä metsien monimuotoisuudella, mutta myös vanhoilla puilla on merkittävä rooli uhanalaisten lajien elinympäristönä.” Vaikka järeiden puiden määrä on kasvanut, vanhojen ei. Suomen metsiin on tullut lisää nuoria mäntyjä ja järeitä puita, muttei puuvanhuksia. Keskija Pohjois-Suomessa merkittävin muutos kuluneen 100 vuoden aikana on ollut pienten ja keskikokoisten mäntyjen määrän kasvu
SAMI KARPPINEN ” Keskija PohjoisSuomessa merkittävin muutos on ollut pienten ja keskikokoisten mäntyjen määrän tuntuva lisäys.” erikoistutkija Pekka Nöjd Luonnonvarakeskus Siemenpuuasentoon hakattua männikköä Ylä-Lapissa. Etelä-Suomessa kasvu pienenee vasta yli 100-vuotiaissa metsissä. Ikä Ikä 500 1000 1500 2000 500 1000 1500 2000 2500 3000 1 2 3 4 5 2 4 6 8 10 Ka sv u m 3 /h a/ v Ka sv u m 3 /h a/ v Al a 10 00 ha Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Ikärakenteen muutos näkyy kokonaiskasvussa Järeitä enemmän, vanhoja vähemmän Pohjois-Suomessa metsät ovat siirtymässä hitaamman kasvun vaiheeseen. PAKSU EI OLE VANHA TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ Ka sv u m 3 /h a/ v Ka sv u m 3 /h a/ v Al a 10 00 ha Pohjois-Suomi Etelä-Suomi 3000 2500 2000 1500 1000 500 Al a 10 00 ha 3000 2500 2000 1500 1000 500 6.0 5.0 4.0 3.0 2.0 1.0 0.0 Pu ut on 1 20 21 40 41 60 61 80 81 10 10 12 12 1 14 14 1 16 yli 16 12.0 10.0 8.0 6.0 4.0 2.0 0.0 Pu ut on 1 20 21 40 41 60 61 80 81 10 10 12 12 1 14 14 1 16 yli 16 Ala Kasvu Ala Kasvu Ikärakenteen muutos näkyy kokonaiskasvussa Pohjois-Suomessa metsät ovat siirtymässä hitaamman kasvun vaiheeseen. kpl 150-vuotiaiden tai sitä vanhempien puiden määrä Lä hd e: VM I 17 829 71 800 Metsälehti Makasiini 13 8824_.indd 13 29.10.2021 16.13. 60 % Nykypuuston tilavuudesta on metsissä, jotka on perustettu ennen avohakkuiden valtakauden (vuodesta 1964 eteenpäin) alkua. Pinta-alaltaan suurimman ikäluokan, 61 80-vuotiaan metsän kasvu on pienempää kuin nuorempien ikäluokkien. 10 20 30 40 50 60 70 80 200 400 600 800 1000 Rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 40 senttiä paksujen puiden määrä 1920-luku 2010-luku 1970-luku 2010-luku Milj. kpl Milj. Pinta-alaltaan suurimman ikäluokan, 61 80-vuotiaan metsän kasvu on pienempää kuin nuorempien ikäluokkien
Oikeustieteellisessä tutkimuksessa maaja metsätalouden ilmastokeskustelu ei juurikaan näy, vaikka oikeustiede on merkittävässä roolissa, kun lähdetään kannustamaan tai rajoittamaan maaomaisuuden käyttöä. Mistä on kyse. MIKSI: Maanomistukseen liittyvien kysymysten koetaan jääneen varjoon varsinkin ympäristöoikeudellisessa tutkimuksessa. Miten maankäyttöja kiinteistöoikeus näkyy metsänomistajien arjessa. Maanomistukseen liittyvistä kysymyksistä tarvitaan lisää tutkimustietoa, sanoo MTK:n lakimies Minna Ojanperä. Professuuria rahoittavat MTK-Säätiö, Kiinteistösäätiö, Salaojituksen Tukisäätiö, Lounais-Suomen metsänhoitoyhdistysten säätiö sekä MTK-Varsinais-Suomi.. On paljon luonnontieteellistä tutkimusta, joka vie näitä asioita eteenpäin. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI MILLAISTA UUTTA TUTKIMUSTA ON LUVASSA. Ajatusta on pyöritelty jo pitkään. Ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset ovat voimakkaasti esillä, ja varsinkin maatalouden osalta puhutaan paljon maankäytöstä ja maaperän hiilensidonnasta. Maankäyttöön, maanomistusoikeuteen ja omaisuuden suojaan liittyvät kysymykset ovat jääneet varsinkin ympäristöoikeudellisessa tutkimuksessa varjoon, vaikka meillä on paljon maanomistajia. Erityisesti, kun arvioidaan lakien vaikutusta maaomaisuuden käyttöön, on tärkeää, että saatavilla on korkean tason tutkimustietoa. l . Miksi professuuri on vain kaksivuotinen. Turun yliopisto sai tällä tavalla professuurin nopeasti liikkeelle ja voi suunnitella loppurahoituskauden sen jälkeen. Seppo Samuli MINNA OJANPERÄ KUKA: MTK:n lakimies MITÄ: Ollut neuvottelemassa Turun yliopistoon perustettavasta lahjoitusprofessuurista. Monella tavoin. MTK:hon tulee kysymyksiä niin kiinteistöjen muodostamisesta, metsänomistajan asemasta kaavoituksessa, sähkölinjojen vedosta, yksityisteistä kuin tuulivoimastakin. 1 2 3 4 MTK-Säätiö rahoittaa Turun yliopistoon perustettavaa maankäyttöja kiinteistöoikeuden professuuria. Rahoittajat ovat sitoutuneet viiteen vuoteen. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 8825_.indd 14 29.10.2021 15.27. Miksi juuri nyt on aika panostaa maankäyttöja kiinteistöoikeuden tutkimukseen
VIENNIN arvolla mitattuna metsäteollisuuden päätuoteryhmät ovat suuruusjärjestyksessä kartonki, paperi, sellu ja sahatavara. -5 5 10 15 20 25 30 Paperit Kartongit Sellu Puutuoteteollisuus (ml. ”Perinteisellä paperintuotannolla sen sijaan riittää murheita, sillä kannattavuus kyntää syvemmällä kuin vuosikymmeniin.” Yhtiöillä hyvä vuosi Isot metsäyhtiöt ovat julkaisseet kuluvan vuoden tammi-syyskuun tulokset. Tästä vuodesta on tulossa kokonaisuutena oikein hyvä, mutta liiketulosprosentilla mitattuna ei kuitenkaan ennätyksellinen. Paperintuotannosta jo kokonaan luopuneen Metsä Groupin tuotesortimentti osuu hyvin tähän aikaan, mutta toisaalta yhtiö on selluherkkä. Suhdannepiikki on sahoille kuin happi hukkuvalle, sillä sahauksen luonteeseen kuuluvat pitkät matalan kannattavuuden kaudet, jolloin rahat eivät tahdo riittää edes välttämättömiin uusintainvestointeihin. sahat), konsernit Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s, su hd an ne ka ts au s Metsäteollisuuden päätoimialojen kannattavuus, liiketulosprosentti Vertailukelpoinen liiketulos, prosenttia liikevaihdosta 2020 2021 tammi-syyskuu Metsä Group 7,3 15,6 Stora Enso 7,6 14,8 UPM 11,1 14,1 Lähde: Yhtiöiden osavuosikatsaukset 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2021 tammi-syyskuu -5 5 10 15 20 25 30 Paperit Kartongit Sellu Puutuoteteollisuus (ml. Kannattavuudessa sellu heiluu eniten ja kartonki kannattaa vakaiten, paperi painuu ja sahatavara kannattaa vaivaisesti, paitsi joskus oikein hyvin. Silloin kun paperintuotanto vielä kannatti, se kannatti tosi hyvin, ja vastaavalle tasolle on vielä kirimistä. sahat), konsernit Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s, su hd an ne ka ts au s Metsäteollisuuden päätoimialojen kannattavuus, liiketulosprosentti Vertailukelpoinen liiketulos, prosenttia liikevaihdosta 2020 2021 tammi-syyskuu Metsä Group 7,3 15,6 Stora Enso 7,6 14,8 UPM 11,1 14,1 Lähde: Yhtiöiden osavuosikatsaukset 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2021 tammi-syyskuu Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 8826_.indd 15 29.10.2021 16.53. Metsäyhtiöillä on menossa melkoinen määrä investointeja, joiden yhteinen nimittäjä on pois paperista. Ennätysvuosia sopii odottaa sitten, kun uudet tai muunnetut tehtaat käyvät. Vaikka metsäyhtiöt havahtuivat jälkijättöisesti ja eritahtisesti siihen, että painopapereiden kanssa on tosi kyseessä, ne havahtuivat kuitenkin. Ja niitä tarvitaan, sillä sahojen linjoilla rauta kuluu. ”Tänä vuonna kartongin kannattavuus nousee ennätystasolle ja myös selluntuotannon kannattavuus on poikkeuksellisen korkealla”, erikoistutkija Esa-Jussi Viitala Luonnonvarakeskuksesta sanoo. Kovinta tulosta historiaansa nähden tekee kuitenkin sahateollisuus, joka kannattaa paremmin kuin neljännesvuosisataan. Edellyttäen, että uudet biotuotteet alkavat lunastaa lupauksiaan ja että suhdanteet osuvat kohdalleen.?l MIKKO HÄYRYNEN SELLU HEILUU ENITEN Metsäteollisuus hipoo ennätysvuotta, mutta paperintuotannossa riittää murheita
Mutta onhan tuolla suurin osa puista pystyssä ainakin toistaiseksi. Metsähallituksen tuottotavoitteet tulee myös asettaa siten, että ne eivät vaikeuta metsien kokonaiskestävää käyttöä. Jos viitseliäisyyttä on, nuo kannattaisi pätkiä ja siirtää säästöpuuryhmään.” A. Ykköstavoite on kuitenkin saada lisää lahopuuta metsiin.” PANU ”Osa pystyssä, osa kumossa eli säästöpuut tekevät sitä hommaa, mitä niiden kuuluukin.” GLA ”Omana kokemuksena kuusivoittoisen säästöryhmän jättämisestä on heikkoja tuloksia. 47 Tammi–syyskuun aikana puukauppaa on tehty 47 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. JALKANEN ”Ne kaatuneet rungot ovat säästöpuuryhmän sisällä eikä niihin tämän koomin kajota. Saavat lahota sijoilleen.” SUORITTAVA PORRAS OSA PYSTYSSÄ, OSA NURIN Lukijakuva kaatuneista säästöpuista herätti keskustelun verkossa. Turvemaalla varsinkin tavallista näkymää. Jatkuvan kasvatuksen säätäminen pääasialliseksi metsänkasvatuskeinoksi ei sen mukaan tukisi edes aloitteen tekijöiden tavoitteita. Kuvion reunapuista suuri osa jääkin tavallisesti pystyyn.” PUUKI ”Tämä on kai pelkästään positiivista. SH UT TE RS TO CK IM AG ES VALIOKUNTA TORJUI AVOHAKKUUKIELLON EDUSKUNNAN maaja metsätalousvaliokunta hylkäsi yksimielisesti avohakkuukieltoa valtion metsiin vaatineen kansalaisaloitteen. Valiokunnan mukaan valtion metsissä tulee käyttää monipuolisesti erilaisia metsänkäsittelymenetelmiä ja kullekin kasvupaikalle valita niistä parhaiten soveltuva. Sama koskee säästöpuiksi jätettyjä haapoja. Pystylahopuuta ei niistä syntynyt, kaatuivat heti hakkuun jälkeen.” METSÄ-MASA ”Kaatuneet rungot haittaavat jatkossa operointia eli maanmuokkausta ja puunkorjuuta. Lähde: Luonnonvarakeskus LUKIJAN KUVA Nimimerkki Suorittavan portaan vajaan puolen hehtaarin säästöpuuryhmän puista osa on kaatunut. M IK KO RI IK IL Ä 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8827_.indd 16 29.10.2021 15.31
SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 56 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. Hinnat sis. jatkon) Laudan leveys max: 61 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton, sähköstartti 14 hv Kohler 7,5 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot Tukin halkaisija: 69 cm Tukin pituus: 3,8 m Alustan pituus: 4,8 m Laudan leveys max: 59 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 4,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot Valmistettu Kanadassa Alustan pituus 4,8 m MN27 LumberMan Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Takuu 24 kk Takuu 24 kk Rakenna tukkivannesaha mielesi mukaan runsailla lisävarusteilla Saatavilla polttotai sähkömoottorilla. UUTUUSM ALLI UUTUUSM ALLI 8828_.indd 17 28.10.2021 11.50. Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto Tehokas ja edullinen Norwood tukkivannesaha LM30 LumberMate Hinta alk: 5890,00 Hinta alk: 4990,00 Luotettava ja taloudellinen Norwood tukkivannesaha Valmistettu Kanadassa Alustan pituus 6,0 m Tukin halkaisija: 76 cm Tukin pituus: 5,0 m Alustan pituus: 6,0 m (sis. 24% alv
18 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNOMISTUS 8829_.indd 18 28.10.2021 14.23
Karjalaan jäi satoja vuosia viljelty sukutila. Uusi kotitila, Värtinaho, raivattiin Siilinjärvelle. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Metsälehti Makasiini 19 8829_.indd 19 28.10.2021 14.23. PITKÄ MATKA VÄRTINAHOON Proskinien perhe joutui monien muiden tapaan sodan jälkeen evakkotaipaleelle
20 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNOMISTUS 8829_.indd 20 28.10.2021 14.24. Silloin lähes puoli miljoonaa suomalaista joutui muuttamaan. Jyrki ja Satu Proskin ovat kolmatta tilaa viljelevää polvea. Tulevasta ei tiedä, mutta suvun Siilinjärven ajan neljäs polvi, lukiossa opiskeleva Roosa ja yläastetta viimeistelevä Juuso osallistuvat jo talon töihin – niin kuin maalla on tapana. Aluksi kuusihenkinen perhe asui toisten nurkissa, kunnes oma navetta valmistui. Suomeen ei muodostunut pakolaisleirejä, kuten moniin sotaa käyneeseen maahan. Ei nyt ihan lakeudeksi, mutta kuitenkin selkeäksi, nurmien vallitsemiksi peltokuvioiksi, jota reunustavat huolella hoidetut talousmetsät. Evakuointi on ollut nykyihmisen käsityskyvyn ylittävä ponnistus. Traktorin munia, tiedätte kyllä. Enin osa siirtoväestä – kuten karjalaisia silloin kutsuttiin – oli vuoteen 1950 mennessä asettunut sijoilleen. Siinä oli perheen asuinsoppi ensimmäiseksi talveksi. ”Se onnistui, koska asutusjärjestelmä oli luotu jo talvisodan jälkeen, kun Ollaan Mustaleima Emmentalin synnyinsijoilla. Se on EU-ajan perheviljelmän navetta. Oma koti valmistui vasta seuraavana vuonna. Puoli miljoonaa ihmistä muutti Historian tutkija, Jyväskylän yliopiston dosentti Heikki Roiko-Jokela luonnehtii sotien jälkeistä asuttamista ällistyttävän nopeaksi. Esimerkiksi Jyrkin vanhin täti taittoi teinityttönä satojen kilometrien evakkotaipaleen jalan ja saatteli perheen karjan turvaan. 50 km Käkisalmi Sortavala Viipuri Lappeenranta Savonlinna Kuopio Siilinjärvi Laatokka Suomenlahti SUOMI VENÄJÄ Salmi Proskinien perhe joutui sodan jälkeen muuttamaan Laatokan rannalta Salmin pitäjästä Siilinjärvelle. Sen Yrjö Proskin rakensi perheelleen, kun koti jäi jatkosodan jälkeen tehdyssä rauhassa kauas uuden rajan itäpuolelle. K UN käännytään Vehkasuontielle Siilinjärven suuntaan, maisema aukeaa metsätaipaleen jälkeen peltoaukeaksi. Pian on pakko hidastaa, sillä tie kulkee maatilan tilakeskuksen lomitse. Oikealla on kaksi asuinrakennusta: isompi, 1980-luvun omakotitalo sekä lähempänä tietä asutusajan mallin mukainen kaksikerroksinen rintamamiestalo. Ensiksi huomio kiinnittyy etuvasemmalle, jossa näkyy melkein pienen jäähallin kokoinen rakennus. Sen edustalla on satoja valkoiseen muoviin käärittyjä rehupaaleja siististi pinottuna
Esimerkiksi vuonna 1946 rahan arvo heikkeni 60 prosenttia. Kaikkiaan sotien jälkeen syntyi 30 000 viljelytilaa, niistä 20 000 Karjalasta tulleille. Tosin sitä ei suuressa mitassa ehditty käynnistää ennen jatkosodan alkua.” Uusi maanhankintalaki kuohutti mieliä, mutta se nuijittiin eduskunnassa valmiiksi keväällä 1945. Roiko-Jokela arvioi, että Karjalaan jääneistä tiloista saadut korvaukset kattoivat keskimäärin 80 prosenttia uusien tilojen lunastushinnoista. pika-asutuslaki säädettiin. Sen nojalla asutettiin karjalaisten lisäksi perheellisiä rintamamiehiä. Työtä vuorotta Kerrotaan, että miltei ensitöikseen tulokkaiden piti ryhtyä miettimään nimeä tilalleen, sitä viranomaiset näet kärttivät pika pikaa. Metsälehti Makasiini 21 8829_.indd 21 28.10.2021 14.24. Asutustilansa karjalaiset ostivat osin vapailla kaupoilla, osin asutusta hoitaneilta kunnilta, jotka lunastivat maita asutusta varten. Tiloille lohkottiin valmista tai raivattavaa peltoa 6–15 hehtaaria ja metsää 75–125 kuution vuotuisen tuoton verran. Ensisijaisesti asutukseen käytettiin valtion ja julkisyhteisöiden maita, mutta myös isompien yksityistilojen maita lunastettiin asutukseen. Pääosin asutustiloja perustettiin eteJyrki ja Satu Proskin ovat kolmatta polvea, jotka viljelevät Värtinahon tilaa. Proskinien tilan nimeksi tuli Värtinaho. Korvaukseksi omistajat saivat valtion obligaatioita, jotka suojasivat varoja sotien jälkeisten vuosien hirmuiselta inflaatiolta. Moni tila nimettiin aika lakonisesti, joku antoi tilalleen nimeksi Matkanpää. Valtio lunasti Neuvostoliitolle luovutetuille alueille jääneet tilat
Ison maailman agribisneksissä ei mansikeiden perään huudella. ”Veikkaan, että evakkotaipaleen karaisemat karjalaiset ovat keskimääristä useammin jatkaneet viljelyä”, pohtii Karjalan liiton toiminnanjohtaja Pertti Hakanen. Laatu edellyttää tarkkuutta ja tinkimätöntä huolellisuutta. Kolmisen vuotta sitten valmistuneessa navetassa on kuutisenkymmentä lehmää. Mustaleima Emmentalin syntysijoilla Värtinaho on maito-Suomen ytimessä, joten tulokkaiden tuotantosuunta valikoitui kuin itsestään. Vanha naOsa alkuperäisen asutustilan metsistä on raivattu pelloiksi, jotta karjataloudelle on saatu kasvuvaraa. Myös olosuhteet muistuttivat vanhaa Karjalaa enemmän kuin pohjoisessa. Niitä päästiin poistamaan vasta isäni aikana, kun käytössä oli jo konevoimaa”, Jyrki Proskin muistelee. Jos maito ei täytä laatuvaatimuksia, se ohjautuu hylkyyn. Se, että Proskinien navetta on upouusi, on tarinan surullisempi osa. ”Esimerkiksi meidän tilamme ensimmäiset raivaukset on tehty kokonaan ihmisja hevosvoimin. läiseen Suomeen, jossa riitti valmiitakin peltoja uusien asutustilojen tarpeisiin. Herkkujuuston valmistukseen tarvitaan laadukasta maitoa ja sen tuottajina Uusien tilojen raivaaminen oli suururakka karjalaisille. Suurimmat kivet jouduttiin jättämään laitumille. ”Jo rehun virheellinen säilöminen voi pilata maidosta valmistettavan juuston laadun”, Satu Proskin kertoo. Navetan moderni teknologia hämmästyttää. Tosin tuotanto on vuosikymmenien saatossa monikymmenkertaistunut. Automaatiosta huolimatta jokaisella lehmällä on nimi, mikä kertoo eläimiä kunnioittavasta tuotantotavasta. Proskinit ovat huippuammattilaisia. Kun maistelet esimerkiksi Mustaleima Emmentalia, voit ehkä samalla aistia myös Värtinahon aromeita. Nykyisin tällainen lehmäluku on suunnilleen keskimääräinen. Lehmät jonottavat omatoimisesti laserin ohjaaman robotin lypsettäväksi. Sen verran yksi robotti ehtii lypsää. Maidon määrää ja laatua seurataan eläinkohtaisesti automaattisesti, mahdolliset ongelmat voidaan jäljittää ja ratkoa. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNOMISTUS 8829_.indd 22 28.10.2021 14.24. Merkittävä osa raivauksista tehtiin ihmisja hevosvoimin, vaikka paikoin apuun saatiin tehokkaita puskutraktoreita. Asukkaille riitti työtä vuosiksi ja vuorotta, kun elämä piti rakentaa kylmille tiloille, mikä tarkoitti pahimmillaan kokonaan rakentamatonta metsätai suopalstaa. Tarkalleen ei tiedetä, kuinka iso osa asutustiloista autioitui, kun maaltamuutto alkoi 1960-luvulla
kt M U SE O VI RA ST O Metsälehti Makasiini 23 8829_.indd 23 28.10.2021 14.24. Kaikkiaan sotien jälkeen syntyi 30 000 viljelytilaa, niistä 20 000 Karjalasta tulleille
”Aiemmin raivasimme taimikoita yhdessä, mutta raivaussahamme paloivat navetan mukana emmekä vielä ole ehtineet hankkia uusia”, Satu Proskin kertoo. ”Tuleehan niistä hankintapuista muutama tonni rahaa. Silti niillä on tärkeä rooli – kaikkia tukkimetsiä ei hakattu edes navettapalon jälkeen. Maidon tuottajahinta on ollut alamaissa siitä asti, kun Venäjälle asetetut pakotteet estivät juustojen itäviennin. Vihreätkin syövät jotain. Viljelijöistä on tehty melkein ilmastopahiksia. Vuokramaineen Proskinit viljelevät reilun sadan hehtaarin peltoalaa. Palossa kuoli 28 lehmää – niilläkin kaikilla oli nimi. Nyt osa metsistä on raivattu ja peltoja ostettu lisää. Esimerkiksi energian säästäminen tarjoaisi mahdollisuuden säästää myös kustannuksia. Todellisuudessa maitotiloillakin pohditaan keinoja hiilineutraaliin tuotantoon. Tuvan pöydällä on biokaasureaktorin esite, mutta toistaiseksi sellaisen hintalappu on kova. ”Metsät tarjoavat meille ensisijaisesti taloudellista turvaa”, Satu Proskin korostaa. Metsien tuotto on vähäinen maatalouteen verrattuna. peltoja oli vain muutama hehtaari. ”Elintarvikkeiden hinnan ennustetaan kohoavan, mutta tuottajahintoihin korotukset ulottuvat viimeiseksi, jos ollenkaan.” Metsä on turva ja hätävara Kun Proskinit saapuivat Värtinahoon. Samalla pääsee sulattelemaan kesän aikana vatsan seudulle kertyvää kumpua. Tällä hetkellä viljelijöiden suurin huoli on tuotannon kurjaksi painunut kannattavuus. ”Nämä maat ovat olleet lähinnä kivikkoa ja suota, mutta ukin kerrotaan valinneen Värtinahon hyvien metsien perusteella”, Jyrki Proskin muistelee. Silti epävarmuus on maatiloilla pysyvä olotila. Robottinavetan ansiosta aikaa riittää entistä enemmän myös metsätöihin. Biokaasun tuotantokin kiinnostaisi, mutta toistaiseksi hintalappu on korkea. Kuluneen vuoden aikana tuotantopanosten hinnat ovat nousseet jyrkästi. Karjatilan vuotuinen liikevaihto on 300 000 euron luokkaa. Tällä hetkellä metsää on savolaismaatilalle keskimääräiset 50 hehtaaria. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNOMISTUS 8829_.indd 24 28.10.2021 14.24. Kyselin tukkileimikosta tarjouksia, mutta osta”Paras keino käsitellä julkista ryöpytystä on laskea se toisesta korvasta sisälle ja toisesta ulos” Maatiloilla mietitään keinoja tuotannon hiilijalanjäljen pienentämiseen. Tänä talvena aiomme ensiharventaa nuorta metsää. Kyläyhteisön ja myös tuottajajärjestön tuen ansiosta uusi aika kuitenkin alkoi vähitellen. ”Paras keino käsitellä julkista ryöpytystä on laskea se toisesta korvasta sisälle ja toisesta ulos. vetta tuhoutui tulipalossa kolme vuotta sitten. Tuottajaperheen metsänhoitoa voisi luonnehtia kikkailemattoman ammattimaiseksi. Jonkun pitää tuottaa ruokaa”, Jyrki Proskin toteaa. Palon jälkeinen aika oli painajaismaista. Metsää oli asutustilaksi reilusti, noin 60 hehtaaria. Niihin ryhdytään syksyllä, kun peltotyöt on saatu valmiiksi. Viime aikoina erityisesti karjatilat ovat joutuneet etelän ympäristöväen ja median ryöpytykseen. Kasvatusmetsät ja taimikot hoidetaan ajallaan
Tästä syystä Viipurin ja Käkisalmen provinsseja nimitetään vanhaksi Suomeksi. Palkittu Söpö viettää nyt hyvin ansaittuja eläkepäiviään. Metsälehti Makasiini 25 8829_.indd 25 28.10.2021 14.24. Jo kieli erotti: Salmissa puhuttiin karjalaa, mikä ei ainakaan helpottanut heidän sulautumistaan kantaväestön joukkoon. Nykyaikaisen navetan teknologia yllättää maallikon. Myös historia erottaa. Myös Sadun sukujuuret ovat Salmissa. Sisä-Suomeen evakuoidut tulivat erilaisesta maailmasta. Lehmät jonottavat vuoroaan lypsyrobotille. Karjala ja karjalaiset siirtyivät Venäjän valtakunnan osaksi sata vuotta aiemmin kuin muu Suomi, siis jo 1700-luvun alkupuoliskolla. Proskinin tuottoisimmat lehmät lypsävät toista sataa tuhatta litraa maitoa ”uransa” aikana. jien tarjoukset eivät enää elo-syyskuussa olleet houkuttelevia”, Jyrki Proskin sanoo. Laatokan rannalta Proskinien sukujuuret juontuvat Salmin pitäjän Miinalan kylään Laatokan rantaan. Nykyaikaisessa pihattonavetassa lehmät saavat kulkea vapaasti
Pyrkimys yhtenäistää Venäjän hallitsemia alueita vahvistui vasta 1800-luvun lopulla, kun Suomessakin alkoi sortokausi”, selvittää tietokirjailija Jyrki Paaskoski, joka väitöskirjassaan 1997 tutki Vanhan Suomen historiaa. Siltä heitä suojasi Ruotsilta periytynyt lainsäädäntö. Esimerkiksi Proskinien suvun tiedetään viljelleen Miinalan kylän tilaa 1600-luvulta lähtien. M U SE O VI RA ST O 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » METSÄNOMISTUS 8829_.indd 26 28.10.2021 14.24. Vuokran maksun vaarantanut hutilointi saattoi tietää mierontielle joutumista”, selvittää historian tutkija Jukka Kokkonen Itä-Suomen yliopistosta. ”Asiansa hoitaneet viljelijät hallitsivat tilojaan ylisukupolvisesti. Ennen sotia Salmi oli toimelias metsätalouspitäjä. Vaikka Vanhan Suomen talonpojat eivät omistaneet maitaan, heidän oikeutensa hallita tilojaan saattoi siirtyä sukupolvelta toiselle. Vanhassa Suomessa maanomistus venäläistyi. Maaorjuuteen Vanhan Suomen talonpojat eivät silti joutuneet. Niinpä Vanha Suomi sai pitää siellä 1600-luvulla voimaan tulleet Ruotsin lait. Puuta uitettiin Laatokkaa myöten muun muassa Pitkärannan ja Läskelän tehtaille. Puhuttiin lahjoitusmaista, jotka tsaari oli antanut palveluksia tehneille ylimyksille ja sotapäälliköille, donataareille, jotka saivat tuloja talonpojilta periminään maiden vuokrina. Lahjoitusmaa-aika päättyi 1860-luvulla, kun Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti lunasti maat suurmaanomistajilta ja Rajan taakse harhautuneiden kohtalon kerrotaan olleen tyly, heistä ei aina myöhemmin kuultu mitään. Suurmaanomistajat omistivat maillaan olleet vuokraviljelijät, lampuodit. ”Vielä 1700-luvulla Venäjä ei pyrkinyt yhtenäistämään hallitsemiaan alueita
Salmi oli vahva metsäpitäjä, vaikkei vetänytkään vertoja pohjoiselle naapurilleen, Suojärvelle, jota lännestä tulleet sahayrittäjät kutsuivat Karjalan Klondikeksi. Rajan taakse harhautuneiden kohtalon kerrotaan olleen tyly, heistä ei aina myöhemmin kuultu mitään. Ensiharvennukset tehdään omin voimin, mutta varttuneempien metsien leimikot myydään pystykaupalla. ”Esimerkiksi Proskinien metsä oli vanhan rajan pinnassa, jossa talon miehet kävivät metsätöissä”, Jyri Proskin kertoo. Viimeksi tukit taisivat huilata Keiteleen suuntaan.. Toisaalta Laatokan rannoille kehittyi vireää puun jalostusta muun muassa Pitkärantaan ja Läskelään, jonne hinattiin propsinippuja Salminkin suunnalta. l Metsälehti Makasiini 27 8829_.indd 27 28.10.2021 14.24. viljelijöille tarjoutui tilaisuus lunastaa ne. Yrjö Proskin jakoi kotitilan veljensä kanssa vuonna 1934 ja viljeli sitä talvisotaan asti. Jatkosodan aikana perhe palasi kotikonnuilleen vielä pariksi vuodeksi, mutta tilan uuden päärakennuksen hirret jäivät kasaan pihamaalle. Paikallisen puutavaran jalostusta ja kauppaa siivitti sekin, että Laatokan rannalla asuneet salmilaiset olivat harjaantuneita laivureita, joten tsaarin aikaan he rahtasivat tavaraa myytäväksi Pietariin. Sinne vietiin muun muassa oman pitäjän sahojen tuotteita. Puut lähtevät kuitenkin kumipyöräkyydillä lähiseudun sahoille. Proskinien nykyisetkin metsät ovat veden likellä, miltei Kallaveden rannassa. Tosin ennen isojakoa valtaosa läntisemmänkään Suomen talonpojista ei omistanut maitaan, vaan he olivat kruunun torppareita, eli valtio omisti maat. Aika harvassa pitäjässä oli 1920-luvulla sähkövalot, mutta Salmissa kerrotaan olleen. purjehtia Nevaa myöten Laatokalta Suomenlahdelle. Uuden talon hirret jäivät pihalle Maanomistusjärjestelyiden lykkääntymisen vuoksi Vanhan Suomen maaja metsätalous lähti kehittymään takamatkalta, mutta 1930-luvulla esimerkiksi Salmi oli saavuttanut läntisemmän Suomen etumatkaa. Vain pieni osa tiloista oli aidosti omistettuja perintötiloja. Laatokan rannan tuntumassa Miinalan tasaiset peltomaat olivat joen tuomaa, kepeän viljavaa multaa, jossa kelpasi kasvattaa mitä tahansa. Pietarin kauppa loppui vallankumoukseen eikä Suomi onnistunut sopimaan Neuvostoliiton kanssa oikeudesta Metsä tarjoaa tuottajaperheelle taloudellista turvaa ja työmahdollisuuksia. Monesti talojen metsät sijaitsivat pitäjän syrjäisimmillä seuduilla
» VAIKUTTAJA 28 Metsälehti Makasiini 8830_.indd 28 28.10.2021 14.29. Metsien nettokasvu kääntyy tulevina vuosikymmeninä laskuun, mikäli metsien kasvua ei tehosteta, Heli Peltola varoittaa
On kuitenkin tärkeä muistaa, kuka käytöstä päättää. LISÄÄ KASVUA JA KIIREESTI Metsiin kohdistuvat eri tavoitteet voidaan ottaa huomioon metsien käytössä, professori Heli Peltola arvioi. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT HARRI MÄENPÄÄ ›› Metsälehti Makasiini 29 8830_.indd 29 28.10.2021 14.29
Keskiössä ovat myös metsien hiilensidonnan ja puuntuotannon tehostaminen metsien hoidon avulla. ”Tahtoo olla niin, että kaikki haluavat määrätä, mitä suomalainen metsänomistaja metsässään tekee. Lisäksi Peltola toimii kolmatta vuotta Peltola tutkii, miten metsien hoidolla voidaan varautua ilmastonmuutokseen. Jo mapeista notkuva kirjahylly kertoo, että tekemistä kyllä riittää. Peltola aloitti vuosi sitten syksyllä Suomen ilmastopaneelin metsäasiantuntijana. ”Metsänomistajalle ei pidä sanella, mitä pitäisi tehdä, vaan ennemmin tulisi antaa porkkanoita eikä keppiä. Opetusja tutkimustyön ohella professoria työllistävät erilaiset asiantuntijatehtävät. » VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini 8830_.indd 30 28.10.2021 14.29. Keskustelua käydään metsien roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä, tärkeydestä monimuotoisuudelle sekä virkistyskäytölle. Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä sekä antaa tukea hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon. Metsiin ja niiden käyttöön kohdistuu tällä hetkellä ennen näkemätöntä painetta. Tämän Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professori Heli Peltola haluaa kaikkien muistavan. Kiivaassa sanailussa kuitenkin usein unohtuu yksi tärkeä asia: Suomessa metsillä on yli 600 000 omistajaa. Heidän päätöksenteon tueksi tulisi myös tuottaa tutkimustietoa, jonka avulla metsien hoitoa ja käyttöä voidaan ohjata haluttuun suuntaan.” Opetusta, tutkimusta ja asiantuntijatehtäviä Peltola nimitettiin Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professoriksi helmikuussa 2013. Esimerkiksi kuusen istutusta ja männyn kylvöä samalle uudistamisalalle Peltolan pitää hyvänä vaihtoehtona. ”Tahtoo olla niin, että kaikki haluavat määrätä, mitä suomalainen metsänomistaja metsässään tekee.” M ETSÄNOMISTAJA päättää. Tällä hetkellä hän tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsiin: miten metsien hoitoa tulee sopeuttaa muuttuvaan ilmastoon ja millä tavoin erilaiset tuhoriskit hallitaan nykyistä paremmin metsien hoidossa ja käytössä. Haastattelupäivänä palavereita on luvassa iltaseitsemään asti. Olen korostanut, että metsänomistajalla on vahva omaisuuden suoja”, Peltola muistuttaa. Haastattelun teemme videoitse ja Peltola vastaa työhuoneeltaan Metsätieteiden osastolta, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnasta, Joensuusta
Kymmenen vuoden sykli Peltola on professorina samassa opinahjossa, mistä hän vuonna 1988 valmistui metsänhoitajaksi. ”Minusta olisi hyvä ajatus, ettei jokaisella metsäneliömetrillä ole tarvetta maksimoida samanaikaisesti luonnon monimuotoisuutta, puuntuotantoa ja Suunnistusharrastus ja lapsuuden luontoretket innostivat Peltolan metsätieteiden pariin 1980-luvulla. Tämä oli jatkumoa 1960–1970-luvun laajoihin soidenojituksiin ja metsänlannoituksiin, joilla yritettiin saada huonommatkin turveja metsämaat tuottamaan. ”Metsien hoidon painotukset ovat jossain määrin muuttuneet noin 10 vuoden välein”, Peltola tiivistää. Valtion metsissä on luonnonsuojeluja luonnonhoitoalueet, virkistyskäyttöalueet ja monikäyttöalueet, joiden metsänhoidon ja käytön painotukset eroavat toisistaan. Vastaavasti 2000-luvulla oli korostuneesti esillä luonnon monimuotoisuus ja siihen liittyen esimerkiksi lahopuun lisäämistarve talousmetsissä, mikä näkyy nykyään käytännön metsänhoidossa jätettävinä säästöpuina ja lahopuupökkelöinä.” 2010-luvulla iski kuusibuumi, jonka seurauksena liiankin karuilla mailla mätästettiin uudistamisaloja ja istutettiin kuusta. Tämä näkyy nyt Etelä-Suomen nuorien metsien kuusettumisena. Runsaat kolmekymmentä vuotta kestäneen uransa aikana Peltola on ehtinyt nähdä ja tunnistaa monta uutta metsänhoidon trendiä. jäsenenä Suomen Akatemian Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnassa, joka myöntää rahoitusta korkeatasoiseen tutkimukseen. Tuolloin Itä-Suomen yliopisto kulki vielä nimellä Joensuun yliopisto, metsätieteillä oli oma tiedekunta ja moni asia metsänhoidossakin oli toisin. Nyt pinnalla on metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä metsien entistä monipuolisempi hoito ja käyttö. Metsänhoidon murros ja erilaisten metsien käsittelyvaihtoehtojen tarpeen lisääntyminen näkyvät myös metsätieteiden opetuksessa ja metsänomistajien neuvonnassa. Peltola ottaa esimerkiksi Metsähallituksen. PERHEESEEN kuuluu puoliso, aikuinen poika, miniä ja yksi lapsenlapsi HARRASTAA marjastusta ja sienestystä, mökkeilyä, sauvakävelyä sekä hiihtoa huonot puolet tulevien ammattilaisten on pystyttävä perustelemaan. Vielä 2000-luvun alussa tarjoiltiin usein yhtä tapaa hoitaa metsiä. Nyt Peltola luennoi opiskelijoille metsänhoidon vaihtoehdoista, joiden hyvät ja HELI PELTOLA ITÄ-SUOMEN yliopiston metsänhoitotieteen professori METSÄNHOITAJA , maaja metsätaloustieteiden tohtori 56 vuotta SUOMEN Akatemian Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan ja Ilmastopaneelin jäsen SAANUT vuonna 2020 ruotsalaisen Linné-akatemian tutkimussäätiön palkinnon tutkimustyöstään sekä presidentin myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin KOTOISIN Kouvolasta, asuu Joensuussa. 1980-luvulla vallitsi mäntybuumi, puhuttiin männyn laatukasvatuksesta, paakkutaimet tekivät tuloaan ja metsän kasvatuksessa keskityttiin puuntuotannon tehostamiseen. Lannoitukseen tukea Mutta miten on, voidaanko metsien hoidolla yhtä aikaa vahvistaa metsien puuntuotantoa, monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä sekä hiilensidontaa. ”1990ja 2000-luvulla ilmastonmuutos ja sen metsävaikutukset alkoivat nousta esille keskusteluissa, mutta ei ilmastonmuutokseen vielä kovin moni uskonut. ›› Metsälehti Makasiini 31 8830_.indd 31 28.10.2021 14.29
metsän virkistyskäyttöarvoja tai hiilensidontaa”, Peltola sanoo. Millä maksetaan tulevat hoivapalvelut ja esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden turvaamisen edellyttämät tai metsien virkistyskäytön edellyttämät infrat tule”Eniten Suomen metsävarojen kasvuun ja määrään vaikuttaa hakkuutaso.” Peltola viihtyy vapaa-aikanaan metsässä. ”Metsänlannoitus on nopein tapa lisätä metsien hiilensidontaa ja kasvua lyhyellä aikajänteellä. Toisaalta jalostetun taimija siemenmateriaalin käyttö metsänuudistamisessa lisää niitä pidemmällä aikavälillä.” Tällä hetkellä metsänomistajat voivat saada tukea turvemaiden tuhkalannoitukseen sekä joutomaiden metsitykseen. Kiertoajan pidentäminen tai hakkuista määräaikaisesti pidättäytyminen eivät sen sijaan tuo vastaavia ilmastohyötyjä. Se voisi johtaa metsäteollisuuden osittaiseen pakoon Suomesta. » VAIKUTTAJA 32 Metsälehti Makasiini 8830_.indd 32 28.10.2021 14.29. ”Suomi-neidon tasolla ilmastonmuutoksen hillintä ei siitä parane, että yhdelle metsänomistajalle maksetaan siitä, että hän pidentää kiertoaikaa tai pidättäytyy hakkaamasta puuta määräajaksi. Peltola laajentaisi tukia mahdollisuuksien mukaan myös kangasmaiden typpilannoitukseen sekä jalostetun taimija siemenmateriaalin käyttöön. Samanaikaisesti puuta hakataan muista metsistä, jos tarvitaan sama kokonaispuumäärä.” Samalla riippuvuus tuontipuusta saattaisi kasvaa ja metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa heikentyä. ”Onko meillä tähän varaa. ”Toisaalta monitavoitteisella metsien hoidolla on mahdollista huomioida samanaikaisesti useampia tavoitteita metsäaluetasolla.” Siitä, miten metsien hoidolla ja käytöllä pystytään hillitsemään ilmastonmuutosta, Peltolalla on selvä näkemys
Näin metsänsuojelupinta-alaa voitaisiin lisätä eikä vaarannettaisi teollisuuden puuhuoltoa. Peltolan mukaan meidän tulisi Suomessa saada metsien hoitoa tehostamalla merkittävästi lisättyä metsien kasvua ja puuntuotantoa pinta-alayksikköä kohden. Hakkuutaso on ollut Suomessa 2000-luvulla keskimäärin 60 miljoonan ja 2010-luvulla 70 miljoonan kuution luokkaa. EU:n biodiversiteettistrategia edellyttää, että kukin jäsenvaltio suojelee liki kolmasosan maaja metsäalueistaan vuoteen 2030 mennessä. ”Olen peräänkuuluttanut, että meidän pitäisi myös alkaa suojella minun ikäisiä, 50–60-vuotiaita metsiä, joita ei vielä ole hakattu liian harvoiksi.” Kaikki eivät Peltolan ehdotuksesta innostu, sillä perinteisesti suojelualueita on perustettu vanhoihin metsiin. Lisäksi lahopuun määrän, mistä monet lajit ovat riippuvaisia, on huomattu vähentyvän myös nykyisiltä suojelualueilta. Edes ilmastonmuutoksen kasvua lisäävä vaikutus tai hienoinen lisäys metsien lannoituksen ja jalostetun taimija siemenmateriaalin käytössä eivät kehitystä muuta. Tähän vaikuttaa metsien ikärakenteen muutos. Viime vuosikymmeninä lisääntyneitä metsävaroja ja metsien kasvua selittää se, että niitä on hakattu selvästi kasvua vähemmän”, Peltola muistuttaa. ”Olisi ehkä hyvä ryhtyä suojelemaan nuorempaakin metsää, joista voisi kehittyä tulevia vanhoja suojelunarvoisia metsiä.”. vaisuudessa, jos verotulot vähenevät kovasti valtiolta”, Peltola kysyy. Kun metsät vanhenevat, kasvu vähenee. Huolestuttavaa on, että vaikka metsiä hakattaisiin vain 60 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, metsien nettokasvu kääntyy Forbio-hankkeen tutkimusten mukaan laskuun lähivuosikymmeninä. ”Käytännössä meidän pitäisi Suomessa eri toimin kiireesti tehostaa metsien kasvua.” Keski-ikäisiä metsiä suojeluun Metsiin kohdistuu tällä hetkellä myös kova paine Suomen rajojen ulkopuolelta, eikä se kohdistu ainoastaan metsiin hiilinieluina. Ongelmana kuitenkin on, ettei vanhoja metsiä ole paljoa jäljellä suojeltaviksi. Metsälehti Makasiini 33 8830_.indd 33 28.10.2021 14.29. l Peltolan työhuone on Borealiksella. Jos runkopuuta hakataan vuosittain noin 80 miljoonaa kuutiometriä eli Luonnonvarakeskuksen kestäväksi hakkuutasoksi määrittelemä määrä, metsävarat eivät kasva nykyisestä. ”Eniten Suomen metsävarojen kasvuun ja määrään vaikuttaa hakkuutaso. Hankkeessa on tehty valtakunnan metsien inventointikoealoilla skenaariolaskelmia, joiden mukaan Suomen metsävarat lisääntyvät tulevaisuudessakin, mikäli runkopuuta hakataan vuosittain 60–70 miljoonaa kuutiometriä. Joensuussa tulee ensi vuonna täyteen neljäkymmentä vuotta metsätieteiden yliopisto-opetusta. Metsien kasvu taittuu Peltola on johtanut Suomen akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Forbio-hanketta
Edulliset toimitukset koko Suomeen! Suomalainen perheyritys jo kolmannessa polvessa! JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI 6990 € Metsäkärry omalla hydrauliikalla Erittäin vahva runko! Meillä nähtävillä ja kokeiltavissa! • Ulottuvuus 3,73 m • Maks. vesijäähdytteinen 4-tahtidiesel • Lukkoperä • Hydraulinen ohjaus • Etukuormaajan nostokyky 520 kg • Etukuormaajan nostokorkeus 300 cm • Kolmipistenostolaite, CAT 1 • Takanostolaitteen nostokyky 750 kg • Hydrauliikan+voimanulosotto takana • Nopeudet 8 eteen, 2 taakse. kuorma 3000 kg • Nostokyky 300 kg (1,5m etäisyydeltä) • Pituus 4000 mm • Maksimileveys 1600 mm (renkaat mukaan lukien) • 6,5 hv OHV moottori pyörittää hydraulipumppua 695 € Polttomoottorihaketin Greenstar GBD-70 Hakettaa 50 mm oksat! • Itsesyöttävä rumpurakenne kahdella järeällä terällä • 7 HV/ 208cc moottori • Poistotorvi säädettävällä heitonpituudella • Hätäkatkaisin 990 € Kantojyrsin Greenstar GBS-150 Järeät kovapalaterät! • 15 hv nelitahtimoottori • Teräkiekossa 9 terää, halkaisija 300mm ja paksuus 90mm • Terän ulottuvuus maan alle 225 mm • Terän ulottuvuus maan pinnalla 515 mm • Voimansiirrossa järeä keskipakoiskytkin tuplakiilahihnoilla Traktorihaketin BX42S Kapasiteetti riittää järeillekin oksille! • Maksimi oksan koko 100 mm • Syöttöaukon alapää 10 x 25 cm • Vauhtipyörässä 4 kpl leikkuuteriä • Vauhtipyörän halkaisija 64 cm • Syöttöaukon suuaukko 50 x 50 cm Järeämpi versio hydraulisella syötöllä 2790,TTTTrak apas apas Kapa Kapas ••• 1390 € E GlansPower EBV260 lehtipuhallin ja -imuri Mukana kätevä säkki roskien imurointiin! • Hiljainen ja tehokas 2-tahtimoottori • Paino 5,2 kg • Puhallusnopeus 180km/h • Ilmamäärä 540 m3/h Meet Met i Erittä 199 €€€ norm. ja kertojalla tuplattavissa. ATLAS STG1170E/ 13 HV LUMILINKO Power P nsPower 50 reppupuhallin h lli 50 reppupuhallin Gl EB re VIIMEISET HALPAAN HINTAAN! 8831_.indd 34 28.10.2021 14.39. 245 € GlansPower EB650 reppupuhallin Markkinoiden paras hinta-tehosuhde! • Moottori 63,3 cm3/3.7 Hv • Ilmamäärä 1080 m3/h • Puhallusnopeus 90 m/s • Ergonominen muotoilu • Hiljainen käyntiääni! alla hydrauliikalla alla hyd alla hydrauliikalla k il i ähtä illä j k llä ähtä illä j k k ilt i ! 19990 € Avautuvat päädyt pidemmälle puutavaralle! • Lavan mitat 1500*957*660 mm • Isot ja järeät 22*11-8" pyörät • Kantavuus 360 kg • Omapaino 113 kg • Lava kuumasinkitty Irroitettava, kipattava iso lava suurempiinkin kuormiin! • lavan koko 2000*1070*540 mm • kärryn kokonaismitat 3800*1310*1700 mm • säädettävä rungonpituus • vahvat 22*11-10" pyörät • säädettävät pankot • kantavuus 800 kg h d liik ll h d liik ll 499 € Avautuvat pää Avautuvat pää id äll pidemmälle p 380 ett • sääde • säädett • vahh • vahva sä • •• sä • • 1290 € GlansPower EB650 reppupuhallin JÄREÄ TUKKIKÄRRY T-005 LAVALLA JJÄ TT-0 139 €€€ norm. 52 cm • puristusvoima 7 TONNIA • suositeltava puun halkaisija 5-30 cm • moottori 2,2 kW/230V TILAA HELPOSTI NETIS • pöll • pölli • puris • puris 7 7 TO • suos • suos halk halk • m • moo 399 € TEHOA JA HUIPPUOMINAISUUDET! • Loncin 212 cc 4-tahti 7,0 hv OHV -talvimoottori • Työleveys 56 cm • 5 vaihdetta eteen + 2 taakse • Sähköstartti verkkovirralla, • LED-työvalo • Isot lumikuvio-renkaat • Säädettävät liukujalakset • Heittopituuden säätö GLANSSNOWPOWER LUMILINKO 7,0 HV PRO, MOD. 169 € €€ JM-454E 4-veto dieseltraktori tieliikennekäyttöön Lämmitettävä hytti ja etukuormaaja! • 45 hv 4-syl. • Renkaat etu 6.50-16, taka 11.2-24" • Pyöräpainot vakiona • Lohkolämmitin Halkaisukone LS7T-52 + jalusta Markkinoiden paras hinta-laatusuhde!!! • pöllinpituus max. ST651QE k akse all alla, et et 799 € 1290 € TEHOA JA HUIPPUOMINAISUUDET! • Loncin 212 cc 4-tahti 7,0 hv OHV -talvimoottori • Työleveys 56 cm • 5 vaihdetta eteen + 2 taakse • Sähköstartti verkkovirralla, • LED-työvalo • Isot lumikuvio-renkaat • Säädettävät liukujalakset • Heittopituuden säätö TELAVETOINEN MOD
›› KYSY POIS Mitä tehdä pihlajille. OMA METSÄ METSÄNHOITO S.36 : Varhaisperkaus on tuottavinta keväällä ›› SAHA KÄYNTIIN S.40 : Varusteiksi muutakin kuin lippalakki ›› TUTKIMUS S.42 : Epätarkka tieto voi kostautua ›› ALLAKKA Tunnetko rajalinjasi. 43 ›› PERINTÖMETSÄ S.48: Metsätilan luovutuksen verotus Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. 47 Metsälehti Makasiini 35 8832_.indd 35 28.10.2021 14.40. S. SIVU 44 PIKATESTI Oksat pois akkuleikkurilla s
11 kysymystä OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 8833_.indd 36 28.10.2021 14.44. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Alkukeväällä raivaussahatyötä jouduttaa lehdettömyyden ohella erityisesti se, ettei pintakasvillisuus vaikeuta taimikossa liikkumista ja maaston muodot ovat näkyvissä. Kyllä, mutta perkaukselle voi silti olla järkevää suunnata varhain keväällä. 15 kysymystä VARHAISPERKAUKSESTA Vesooko keväällä varhaisperattu taimikko enemmän kuin keskikesällä perattu
Milloin varhaisperkaus on nopeinta tehdä. Sopiiko syksy varhaisperkauksen tekemiseen. Ne heikentävät näkyvyyttä ja vaikeuttavat taimikossa liikkumista. Syksyllä lehtien putoamisen jälkeen tehty varhaisperkaus maksoi 313 euroa hehtaarilta. Lehtipuiden vesomisen on todettu olevan vähäisempää, jos taimikon varhaisperkaus tehdään keskikesällä lehtipuiden ollessa täydessä lehdessä. Syksykin on tutkimuksen mukaan keskikesää edullisempi ajankohta tehdä varhaisperkaus. Syksyllä peratussa taimikossa lehtipuun vesojen vuosikasvu oli 7–8 senttiä nopeampaa kuin kesällä tai keväällä peratussa taimikossa. Silti koko taimikonhoito-ohjelman kulujen kannalta syksyllä tehty varhaisperkaus oli viisi prosenttia kesällä tehtyä varhaisperkausta edullisempi vaihtoehto. Keväällä tehty varhaisperkaus lisää hieman vesojen määrää taimikossa, mutta ero kesään on käytännössä pieni. Metsälehti Makasiini 37 8833_.indd 37 28.10.2021 14.44. Keväällä tehtyyn varhaisperkaukseen kuluu noin 30 prosenttia vähemmän aikaa kuin keskikesällä tehtyyn varhaisperkaukseen. Paljonko metsänomistaja voi säästää varhaisperkaamalla keväällä. Varhaisperkaus on Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden Karri Uotilan ja Timo Saksan tuoreen tutkimuksen mukaan selvästi nopeinta tehdä keväällä, kun lumet ovat sulaneet, mutta puissa ei ole vielä lehtiä. Vuodenaikaa tärkeämpää kuitenkin on, että varhaisperkaus tehdään puuston kannalta oikeassa pituusvaiheessa, eli silloin kun kasvatettavat havupuut ovat noin metrin mittaisia. Toisaalta lehvästö ja rehevä pintakasvillisuus hidastavat perkausta. Kun varhaisperkaus tehtiin keväällä, tuli kahdelle taimikonhoitokerralle hintaa yhteensä 590 euroa hehtaarille. Erityisesti alueilla, joilla pintakasvillisuutta on paljon, varhaisperkaaminen keväällä on harkinnan arvoista. Koko taimikonhoito-ohjelmaa tarkasteltaessa keväällä tehty varhaisperkaus tuo säästöä 11 prosenttia kesällä tehtyyn varhaisperkaukseen verrattuna. Kesällä tehty varhaisperkaus tuli Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan maksamaan 365 euroa hehtaarilta. Tutkija Timo Saksan taimikossa perkaus on ajankohtainen. Kokonaiskustannus taimikonhoito-ohjelmalle oli 630 euroa hehtaarilta. Ainakaan ajatusmallista, jonka mukaan varhaisperkaus pitäisi aina tehdä keskikesällä, ei ole tarpeen pitää kiinni. Varhaisperkaus on selvästi tuottavinta ja edullisinta keväällä. Miksi varhaisperkaus on perinteisesti suositeltu tekemään keskikesällä. Keväällä kustannus oli selvästi edullisempi, 265 euroa hehtaarilta. Pitäisikö keskikesän varhaisperkauksista luopua. Keväällä nopeinta Kevät Kesä Syksy Varhaisperkaus Taimikon harvennus h/ha Lä hd e: Lu ke 1 2 3 4 5 6 Vuodenaikaa tärkeämpää on, että varhaisperkaus tehdään siinä vaiheessa, kun kasvatettavat havupuut ovat noin metrin mittaisia. Metsänhoitosuositusten mukainen taimikonhoito-ohjelma käsittää noin viiden vuoden iässä tehtävän varhaisperkauksen sekä noin kymmenen vuoden iässä tehtävän taimikon harvennuksen. Eroa selittää tutkimuksen mukaan etenkin se, ettei pintakasvillisuus ole noussut vielä keväällä haittaamaan raivaustyötä. Kun varhaisperkaus tehtiin keskikesällä, kokonaiskustannukset taimikonhoidoille olivat 660 euroa. 5 10 15 20 25 Taimikonhoito-ohjelman ajanmenekki (tuntia/ha) keväällä, kesällä tai syksyllä varhaisperatuissa taimikoissa. Säästöä kokonaiskuluihin syntyy siitä huolimatta, että keväällä varhaisperatussa taimikossa on harvennusvaiheessa enemmän vesakkoa kuin kesällä varhaisperatussa taimikossa. Syntyykö säästöä myös koko taimikonhoito-ohjelmaa ajatellen, jos varhaisperkaus tehdään keväällä
Koska varttuneempien taimikoiden raivaukset pyritään ajoittamaan kylmempään vuodenaikaan, on keskikesällä toteutettava varhaisperkauskohteet. Juurikäävän leviämisen riski lisääntyy poistettavien havupuiden määrän ja koon kasvaessa. Kuusenjuurikääpä tarttuu lähes yksinomaan kuusiin eikä aiheuta männylle merkittäviä tuhoja. Männynjuurikääpä on sen sijaan moni-isäntäinen: se aiheuttaa männylle tyvitervastautia ja kuuselle tyvilahoa. Mitä enemmän havupuiden kantopinta-alaa raivattavalle alueelle syntyy, sitä suurempi on tartuntariski. Tämä johtuu siitä, että kylväen tai luontaisesti perustetuissa männiköissä kaadetaan paljon havupuita. Takana näkyvät vaaleat männyt ovat myös saaneet tartunnan. Tuoreen tutkimustiedon mukaan juurikääpä leviää jopa kaksisenttisiin kantoihin ja yli neljäsenttisissä kannoissa tartuntariski on jo huomattava. Juurikääpä pystyy leviämään niin mäntykuin kuusitaimikoissa. Istutuskuusikoissa poistettava puusto on usein pääasiassa lehtipuuvesakkoa. TU U LA PI RI OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 8833_.indd 38 28.10.2021 14.44. Varhaisperkauksessa riski juurikäävän leviämiseen 7 8 Syksyllä varhaisperkaus maksoi tuoreen tutkimuksen mukaan 313 euroa hehtaarilta, kun vastaavan kohteen perkaus kesällä maksoi 365 euroa hehtaarilta. Männiköissä riski juurikäävän leviämiselle on usein isompi kuin kuusikoissa. Pitääkö kesäaikaisissa varhaisperkauksissa ja taimikon harvennuksissa huomioida juurikäävän leviämisen riski. Eteläisessä Suomessa lumeton varhaisperkaukseen sopiva aika alkaa usein jo ennen metsänviljelykautta, joten kevättalven vähälumiset jaksot voisi hyödyntää nykyistä aktiivisemmin varhaisperkauksiin. Kevät on kiivainta aikaa metsänuudistamisessa, joten metsurit ovat kiinni metsänviljelytöissä. Myös juurikääpäriski vaikuttaa ammattilaisten toteuttamien töiden rytmitykseen. Männyn taimi voi kuolla männynjuurikäävän aiheuttamaan tyvitervastautiin nopeasti. Kuvat samalta varhaisperkauskohteelta marraskuulta ja seuraavan vuoden kesäkuulta osoittavat eron sen suhteen, miten hyvin havupuut erottuvat vesakosta. Miksi keväällä ei tehdä enemmän varhaisperkauksia, vaikka kustannushyödyt ovat selvät
Metsänomistaja voi levittää kantokäsittelyaineena käytettävää ureaa tai harmaaorvakkaliuosta esimerkiksi reppuruiskulla. l Metsälehti Makasiini 39 8833_.indd 39 28.10.2021 14.44. Miten metsänomistaja voi huomioida juurikääpäriskin taimikonhoidossa. Leviämisriski on syytä ottaa huomioon myös alueen reunavyöhykkeellä, jotta leviäminen pohjoiseen ei kiihtyisi. Havupuutaimikoiden harvennukset sekä ennakkoraivaukset kannattaa ajoittaa alkukevään ja loppusyksyn kylmille keleille, jolloin juurikäävän itiöitä ei ole ilmassa paljoa. Kuusenjuurikääpää esiintyy pohjoisimmassakin Suomessa rehevillä kohteilla. Monet metsäpalveluita tarjoavat yritykset ovat kertoneet pyrkivänsä huomioimaan juurikääpäriskin raivaussahatöiden aikataulutuksessa. Teoriassa kantokäsittelyaineita voi kesäaikaan levittää kantoihin myös taimikoissa. Kuusitaimikoissa kaadettujen kantojen keskellä sydänpuussa oleva ruskea pieni laikku voi paljastaa tartunnan. Kantokäsittely on tehtävä muutaman tunnin sisällä puiden kaatamisesta, jotta aine antaa parhaan mahdollisen suojan juurikäävän leviämistä vastaan. Voiko hakkuissa käytettäviä juurikäävän torjunta-aineita käyttää taimikoiden kantokäsittelyyn. Juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen tutkija Karri Uotilaa sekä erikoistutkija Tuula Piriä.. Juurikääpä tuottaa itiöitä termisen kasvukauden ajan, eli käytännössä toukokuun alusta syksyn pakkaskeleihin saakka. Missä juurikäävän pahimmat riskialueet sijaitsevat. 9 10 11 Käytännön syistä taimikoiden varhaisperkausta tehdään keskikesällä. Käytännössä se on käsityönä työlästä ja kallista, eikä sitä toistaiseksi laajasti tehdä. Männyn tyvitervastautia esiintyy yleisimmin Kokkola–Kajaani-linjan eteläpuolella. Yritysten laskutus perustuu yleensä poistettavien puiden lukumäärään ja läpimittaan, joten varhaisperkauksen toteutusajankohta ei yleensä vaikuta metsänomistajan saamaan laskuun. on pieni, koska poistettavaa havupuustoa on vähän ja niiden kantopinta-ala on pieni. Jos alueella on havaittu juurikäävän aiheuttamaa lahoa edellisessä puusukupolvessa tai ympäröivissä metsissä, kannattaa taimikon harvennus tehdä talvikaudella
Vasemmalla ylhäällä kaatosahausta helpottava vänkäri. MOOTTORISAHAAJA ei koskaan lähde puiden kimppuun pelkän sahan voimin. Sahaajan on hyvä varustautua siihen, että ainakin turvajalkineiden ja turvahousujen toiminta joutuu testiin jossain vaiheessa. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SAMI KARPPINEN SAHOJA JA NIIDEN HUOLTOA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Keskellä sininen metsurin mitta ja alla varustevyö. Sahan hankinta. Sahan käynnistyessä yllä on oltava ainakin turvajalkineet, turvahousut ja kypärä kuulusuojaimineen ja visiireineen. Silloin ratkaisu on hankkia sopivat turvahousut. Ei vaikka tarkoituksena olisi vain ”sahata nopeasti vähän polttopuita.” Sahatessa on pukeuduttava turvaeli suojavarusteisiin. Vänkäri kaatoavuksi Turvavarusteiden turvin amatöörisahaaja pääsee aloittamaan polttopuiden pilkkomisen. Lisäksi käsiin kannattaa vetäistä viiltosuojatut turvahanskat. Puiden kaatoon ja pinoamiseen kannattaa hankkia muutama perusvaruste. Jos aikoo LIPPALAKKI EI RIITÄ Turvavarusteiden lisäksi moottorisahaajan kannattaa hankkia apuvälineet myös puiden kaatoon ja pinoamiseen. Kuluvat osat ja huolto . Turvahanskat suojaavat kämmenselkää ja rystysiä viilloilta. On tietysti ongelmallista, jos ikääntynyt sahaaja kokee, että turvahousut kangistavat liikkumista, joka ei muutenkaan ole enää yhtä vetreää kuin nuorena. Tyypillisimmät viat . Bensa ja teräketjuöljy. Terät ja teräketjut. Talvija kesäasetukset 40 Metsälehti Makasiini OSA 7 LISÄVARUSTEET OMA METSÄ » SAHA KÄYNTIIN 8834_.indd 40 28.10.2021 14.47. Polttopuun hankinnassa saati pidemmälle viedyssä puunkaatotyössä tarvitsee kuitenkin pian lisää työkaluja. Puiden kaatamisessa ja pinoamisessa käytetään apuna kaatorautaa eli vänkäriä, nostokoukkua ja pinotavarasaksia. Lisävarusteet. Niitä myydään esimerkiksi moottorisahamerkkien nimillä. Housuttomuus ei ole vaihtoehto. Akkusahat
On hyvä muistaa, että sitä ei koskaan laukaista kaatamalla puuta, jota vasten konkelo nojaa. Moottorisahaan kiinnitettävien sahausohjainten hintahaitari alkaa 100–300 eurosta. Tarina on oiva muistutus kahdesta elintärkeästä sahausvarusteesta: kännykästä ja ensiapupakkauksesta. Useissa ammattikäyttöön tarkoitetuissa sahamalleissa on lämpökahvat, jotka auttavat pitämään hanskat kuivempina ja kädet lämpöisinä. l Lähteenä: Sahaamaan-kirja Saappaat vai kengät. Metsälehti on jokunen vuosi sitten testannut tällaista sahausohjainta. Hurja koettelemus päättyi onnellisesti, vaikka keskisuomalainen metsuri saikin pahoja paleltumisvammoja. PERUSVARUSTEET SAHAUKSEEN -kypärä-kuulosuojain-visiiri-yhdistelmä -turvasaappaat tai -kengät -viiltosuojatut turvahousut -viiltosuojatut turvahanskat -puhelin -ensiapupakkaus -teräketjuviila -tulpanavain-meisseli-yhdistelmä VARUSTEET KAATO-, KATKONTAJA PINOAMISTYÖHÖN -kaatorauta eli vänkäri -nostokoukku -pinotavarasakset -metsurin mitta -varustevyö, johon kolme edellistä varustetta laitetaan TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SAMI KARPPINEN MOOTTORISAHALLA TUKKI LANKUIKSI. Metsälehti Makasiini 41 8834_.indd 41 28.10.2021 14.47. Lisävarusteen avulla omista tukkipuista voi sahata parrua, lankkua tai lautaa. Vaikka käytössä olisi voimakas saha, moottorisahan käyttö ”kenttäsirkkelinä” on hidasta puuhaa ja kuormittaa sahaa voimakkaasti. Puun kaatosahauksessa kannattaa opetella vänkärin käyttö. Nostokoukku (vasemmalla) ja pinotavarasakset helpottavat pöllien siirtelyä ja kasaamista. Turvakengillä saa sahaustyöhön mukavuutta ja jalkapohjalle pitoa. Konkelon purun oppii käytännössä kokeilemalla. SAHASARJAAN on pyydetty kommenttia sahausohjaimesta, jonka avulla moottorisahalla saa halkaistua puun pituussuunnassa. Kännykkä tulee olla helposti sahaajan käden ulottuvilla etutaskussa. Ohjaimella saa myös tehtyä puutavaraa yksittäisistä haapatai leppätukeista, joiden hyödyntäminen rakennuspuuna olisi muuten hankalaa. Sitä tarvitaan, kun eteen tulee vähänkään isompi puu, joka halutaan saada kaatumaan tiettyyn suuntaan. Teräskärjelliset turvasaappaat sopivat monenlaiseen keliin. Kännykkä turvana Metsälehdessä julkaistiin 1980luvulla uutinen metsurista, joka oli jäänyt puun alle jumiin talvipakkasilla neljäksi päiväksi. VINKKI: LÄMPÖKAHVAT AINA on sopiva keli metsätöihin. katkoa määrämittaista puutavaraa, kuten kolmimetristä pölliä, metsurin mittanauha on tarpeellinen varuste. Sahausohjain voi olla hyödyksi, jos tarvitsee erikoismittaista puutavaraa, kuten parruja. Kylmyydestä ja sateen määrästä riippuen sahaajan näpit joutuvat kuitenkin koetukselle. Pinotavarasaksien ja nostokoukun avulla on helppo harjoittaa oikeanlaista eli suoraselkäistä nostotekniikkaa pöllejä kasatessa. Vänkäristä on apua myös, jos puu kaatuu konkeloon eli jumittuu kaatuessaan nojaamaan toista puuta vasten. Sahuri ilmoittaa myös aina läheisilleen savottapaikkansa sijainnin ja työskentelyajat
Vastaavasti virheet keskiläpimitassa osoittautuivat pahemmiksi kuin epätarkkuus pohjapinta-alassa. ”Lopulta tässä on kyse tasapainottelusta vähenevien tappioiden ja tarkemmasta tiedosta aiheutuvien lisäkustannusten välillä.”. Mikäli esimerkiksi harvennus tehdään virheellisten inventointitietojen vuoksi jälkijunassa tai harvennuksen sijaan metsä uudistetaan ennen aikojaan, siitä koituu tappioita. l TIIA PUUKILA Epätarkka tieto voi kostautua Aliarviot puustotiedoissa ovat yliarvioita haitallisempia, Roope Ruotsalaisen väitöskirjassa todetaan. Kaukokartoituspohjaisessa laserkeilauksella ja ilmakuvilla tuotetussa metsävaratiedossa puuston pituus pystytään ennustamaan yleensä tarkemmin kuin esimerkiksi järeyttä ja tiheyttä kuvaavat keskiläpimitta ja pohjapinta-ala. Sopeutumiskykyiset yritykset löytyivät Yhdysvalloista ja Etelä-Amerikasta. 2000-luvulle tultaessa uusi johtajasukupolvi kuitenkin ymmärsi strategisten päätösten ja niistä kertomisen tärkeyden. Virheellisen tiedon vuoksi ehdotetun toimenpiteen tyyppi voi myös poiketa optimaalisesta”, Ruotsalainen summaa. Myös ammatillisessa koulutuksessa aloittaneille tietoa oli tihkunut heikosti. Ruotsalainen muistuttaa, että inventointitieto on aina jossain määrin epätarkkaa. KOULUISSA EI KERROTA METSÄOPINNOISTA A N TT I A IM O -K O IV IS TO 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 8835_.indd 42 28.10.2021 15.35. MURROS YLLÄTTI SUOMALAISYHTIÖT KOULUISSA ei juuri anneta tietoa metsäalan opinnoista, selviää Samassa metsässä -tutkimuksesta. Tutkimustulokset osoittavat, että metsätalouden kannalta aliarviot puustotunnuksissa ovat yliarvioita haitallisempia. Metsätalouden päätöksenteossa kannattaa käyttää mahdollisimman ajantasaista ja tarkkaa tietoa. Puustotietojen oikeellisuuden voi varmistaa maastomittauksilla, mutta ammattilaisten tekemät mittaukset maksavat. Tiedon oikeellisuudesta voi varmistua maastomittauksin, mutta ammattilaisen toteuttamana se maksaa. ”Virheellinen tieto voi johtaa siihen, että hakkuu toteutetaan turhan myöhään tai liian aikaisin verrattuna optimaaliseen ajankohtaan. VIRHEELLINEN tai epätarkka puustotieto voi johtaa vääriin päätöksiin metsien käytössä, selviää Roope Ruotsalaisen väitöskirjasta. Yli 80 prosenttia yliopiston tai ammattikorkeakoulun metsäopinnot aloittaneista ei ollut saanut lainkaan tietoa opinto-ohjaajalta tai opettajalta. SE PP O SA M U LI SUOMALAISET metsäyhtiöt eivät pärjänneet erityisen hyvin alan 1990-luvulla alkaneessa murroksessa, toteaa Jyväskylän yliopistossa väitellyt Khoa Nguyen
Kyllä pääsi suuri helpotuksen huokaus, olinpas ollut oikeassa! Eikä kun kuva lohkokartasta kännykällä ja lähetys yhteyshenkilölle, jonka kanssa kaupan tein. Hakkuu alkoi äskettäin. Nämä nykyiset satelliittisignaalit kuulemma saattavat kaartaa jotenkin rajalinjaa. Vuosikymmenten saatossa tietä on oiottu ja levennetty, samoin mutkitteleva puro on saatettu kaivaa suoraksi. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 8836_.indd 43 28.10.2021 15.36. Nuo niin ahkerat kaivuriveikot ovat luku sinänsä. Muutamankin kerran olen törmännyt siihen, että peruskartassa oleva rajalinja ei kohtaa maastossa näkyvää kivipyykkiä. Korjuupomo oli seurannut karttaansa ja merkinnyt rajalinjaan kuuluvan mutkan. EIPÄ OLE MOISTA tapausta tullut ennen vastaani. Tuskin kukaan tahallaan, mutta monen monituista kivipyykkiä on kauhaistu vahingossa paikaltaan piiloon läheisen savikasan alle. Tovin kuluttua, kun olin vielä paikalla naapurikuvion raivuulla, motokuski soitti, että mysteeri selvisi. Kuitenkin maaston mukaan pitää toimia. Aktiivinen naapuri voi hyvin omia pikku kulmauksen – tai vähän isomman, jos naapuri ei välitä rajoistaan. Olinko nämä vuosikymmenet erheellisesti ominut naapurin maata, hoitanut sitä ja myynyt puitakin. Raja ei tietenkään ole ilman toimitusta voinut vaihtaa paikkaansa. KULJE RAJASI » merkitse pyykit hyvin » kepitä linjat JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. TAVALLISILLAKIN RAJOILLA on joskus hankaluuksia. Tämän linjan päässä oleva rajapyykki oli uusittu toistakymmentä vuotta sitten tietoimituksen yhteydessä. Sillä asia selvisi, ja hakkuu tehtiin suoraa linjaani pitkin. Kyseistä linjaa olin pitänyt auki ja merkannut kepeillä yli 35 vuotta. l Tiedätkö rajalinjasi (vai luuletko vaan). Niinpä tuon tilan lohkomistoimituksen kartta, yli 60 vuoden takaa, löytyi helposti. Monta kertaa sovittiin rajalinjan kulkevan kärrytietä pitkin tai puron keskikohtaa. Liekö näillä jotakin yhteyttä. Suoraksi piirretty rajalinja voi toki maastossa hiukan mutkitella, kun vanhojen rajalinjan varrella olevien viisarikivien sijainti ei ihan täsmää. Mitä ihmettä! Motomies näytti tietokoneensa ruudulta alueen kartan, ja mutkahan siinä selvästi näkyi. Niiden mukaan kuitenkin eletään. Joku tie on kasvanut umpeen. Myös soille ja pehmeiköille ammoin pystytetyt puupaalut lahoavat ja rajalinja katoaa.. Olin ohjeistamassa motokuskia ennen puunkaatoa ja ihmettelimme, mitä kumman sinisiä nauhoja oli vedetty mainitusta rajalinjasta viistoten suoraan omalle puolelle ja taas takaisin linjan päätteenä olevaan kivipyykkiin. Tein keväällä leimikon ja myin hetimiten. Eikä kyseisellä rajalla ollut pienintäkään mutkaa, suora oli kuin tikku. Avohakkuukuvion rajan merkitsin suoraa rajalinjaa pitkin. Onneksi meillä on kaikki paperit visusti tallella ja jopa jonkinlaisessa loogisessa järjestyksessä. TAAS ELÄMÄ OPETTI. Valvonta ei ilmeisesti aina toiminut, koska kivi voi kokonaan puuttua tai ainakin numerointi on olematon tai rapautunut. Näkyvyyttä lisättiin tuohenkäppyröillä. Aikoinaan maanmittarin on kai kuulunut valvoa, että apulaiset pystyttivät ja numeroivat kiven hänen osoittamaansa paikkaan. Sata vuotta sitten, kun itsenäistyneitä torppia erotettiin, oli puukeppilinja ainoita suorantekovälineitä. Jos naapuri pontevasti väittää, että pyykkiä on siirretty, sitten pitää tilata rajankäynti tai rajannäyttö. Kotiin päästyäni kaivoin vanhat asiakirjat esiin. Ei ihan vuodessa, mutta parissa vuosikymmenessä omistusluulo on liukunut. TODETTIIN, että jätetään tuo kohta hetkeksi rauhaan, minä selvitän asiaa
Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. SH UT TE RS TO CK IM AG ES Tarkkion perhe on ollut Westaksen pitkäaikaisena asiakkaana jo sukupolvelta toiselle. Pihlajan tehokas hävittäjä on hirvi, joka saattaa joskus hoitaa taiTuoreissa kangasmetsissä etanoita on niin paljon, että ne löytävät varmasti sienten luokse. Se on yleinen koko maassa ja elää kaikenlaisissa metsissä. SEPPO VUOKKO MITEN EROON PIHLAJISTA. Lintujen suolistossa sulamattomat siemenet leviävät laajalti ”lentorahtina”. Tuoreissa kangasmetsissä etanoita on niin paljon, ettei niiden tarvitse siirtyä montaakaan metriä sienet löytääkseen. Kun eivät ne sitä voi kaukaa haistaakaan ja etanan matkanteko on niin hidasta, että eiväthän ne voi tuoreisiin tatteihin päätyä. Yleisin ja runsain sieniä syövistä etanoista on metsäetana. Nyt varhaissyksyllä 2021 totesin taimikon päälle nousseen pitkää heinää ja metsävadelmaa. Avohakkuu tehtiin kesällä 2019, saman vuoden syksyllä kääntömätästys ja kuusen istutus keväällä 2020. Pihlaja ei ole pahimpia varjostajia, mutta sen leveä latvus pilaa usein piiskauksellaan viljelytaimien laadun. Kun sateet herättävät sienet kasvuun, ryömivät etanatkin koloistaan. Olen sienimetsällä ollessani huomannut, että tateissa on aina etana. Mikä pihlajapensaille neuvoksi. MITEN ETANAT LÖYTÄVÄT TATIT. Kuivilla kankailla metsäetanakin on niukka. Luulisin, että siellä kangastatit ja männynherkkutatit yleensä säästyvät etanoilta – sienisääsket ja kärpäset kyllä löytävät sienet sieltäkin. Taimien löytäminen on lähes mahdotonta. Meille yhdessä tekeminen aina metsänhoidosta puukauppaan on ylpeyden aihe, jonka ilosanomaa kelpaa jakaa eteenpäin. Lue metsänomistajaperheen koko tarina osoitteessa: westas.fi/metsanomistajaperheen-tarina YHTEINEN SAVOTTA OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 8837_.indd 44 28.10.2021 15.41. Miten se ehtii jokaiseen (tai ainakin melkein). LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkein pahimmalta tuntuu laaja-alaisesti tulleet tiheät 1–2 metrin pihlajikot. Lakin alla on etanalla mukavan kosteat olot. Kaadetut puut tekevät puolestaan nopeakasvuisia kantoja juurivesoja. Kuivina kausina ne etsiytyvät mahdollisimman kosteaan ympäristöön kuten karikkeen ja sammalten alle. Vaikka ne liikkuvat hitaasti, ehtivät ne sateisena päivänä kymmenien metrien päähän. Ei kannata myöskään aliarvioida etanoiden aisteja: kyllä ne tietävät, mihin menevät. Lakin alla on yleensä riittävän kosteaa, joten etanan ei tarvitse päiväksikään hakea parempaa turvapaikkaa. » PIHLAJA on erittäin tehokas lisääntyjä sekä siemenistä että vesoista. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. » ETANAT elävät kosteissa ympäristöissä, metsissä runsaimpina siis tuoreilla kankailla ja lehdoissa. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Ne sietävät pitkiäkin poutajaksoja ja voivat menettää suuren osan ruumiinsa vedestä
Vaikka kääntömätästys on tutkimusten mukaan taimien kasvun ja metsän virkistyskäytön kannalta hyvä muokkausmenetelmä, tässä tapauksessa mättäitä tekevä laikkumätästys olisi ehkä säästänyt hikeä. Mainituissa sahoissa öljyputkina käytetään ”kumi/muoviseosta”, vanhetessaan niiden tiivistyskyky heikkenee ja vuodot alkavat. Silloin se ei vuoda. Joskus, mutta hyvin harvoin, voi joutua vaihtamaan koko öljypumpun. Lue metsänomistajaperheen koko tarina osoitteessa: westas.fi/metsanomistajaperheen-tarina YHTEINEN SAVOTTA Metsälehti Makasiini 45 8837_.indd 45 28.10.2021 15.41. Lehtipuiden kantoihin heti kaatamisen jälkeen sivelty purppuranahakan itiöitä sisältävä liuos on vähentänyt vesomista 25 prosenttia kantojen lahoamisen seurauksena. Varsinainen perkaus raivaussahalla tehdään muutaman vuoden kuluttua kuusten päästyä hyvään kasvuvauhtiin. LEO SAASTAMOINEN Tarkkion perhe on ollut Westaksen pitkäaikaisena asiakkaana jo sukupolvelta toiselle. Biologisen kasvinsuojelun tunnetuimpia keksintöjä on tyvilahon leviämistä torjuva harmaaorvakka (Rotstop), jolla käsitellään sulan maan aikana havupuiden kantoja. Samalla kannattaa uusia suojapelti, joka painaa putkia paikoilleen. Vapaana kasvavien kuusentaimien määrä koealueilla viittaa siihen, että torjunnalla olisi mahdollista säästyä toiselta perkaukselta. Suosittelisin kuitenkin kääntymään ammattikorjaamon puoleen. Useimmat metsänomistajat ovat luopuneet ympäristösyistä kemikaalien käytöstä. Nämä vaihdot pystyy tee se itse -mieskin tekemään. Lehvästöruiskutus on taimien suojauksen vuoksi hankalaa, mutta kantokäsittely toimii. Kun saha käännetään teräpuoli ylöspäin, teräöljysäiliö jää pumpun alapuolelle. Voiko tee se itse -mies sen korjata. » KYSYJÄÄ askarruttaa hyvin tyypillinen vika. Näissä tapauksissa öljy vuotaa pumpun männän vartta pitkin ulos. Moottorisahat alkavat vanhetessaan ”laskea alleen”. Missä on vika. Myös vanhat Huskuni 345 ja Stihl 200. Jos teräöljy on hyvälaatuista eikä teräöljyn syöttökomponenteista löydy selvää vikaa, syy on useimmiten öljyputkien liitosten vuotamisessa. Käsittely maksaa toistaiseksi enemmän kuin toinen perkauskerta, minkä vuoksi tuote ei ole tullut vielä markkinoille. Vesakontorjuntaan on Luonnonvarakeskuksessa kehitetty kymmenkunta vuotta tuotetta, jota on testattu maastokokeissa. Vaikein osio on varmaankin kytkimen irrotus. Heidän ainoat konstinsa ovat biologinen tai mekaaninen torjunta. Varmin tapa hävittää pihlaja on kemiallinen käsittely glyfosaatilla, jolla voidaan säästyä toiselta perkaukselta ja nopeuttaa muutenkin taimikon alkukehitystä. Korjausehdotus on voitelujärjestelmän kaikkien kumija muoviputkien uusiminen. Normaaliasennossa teräketjuöljy tulee hiljaa alle, teräpuoli ylöspäin käännettynä ei. Pelti on saattanut vääntyä, jolloin se ei paina liitososia tiiviisti paikoilleen. ›› mikon varhaishoidon kokonaan. Kysyjän erittäin tiheässä pihlajaviidakossa yksi vaihtoehto on reikäperkaus, jossa poistetaan vain taimien kanssa välittömässä kontaktissa olevat pienet pihlajat heinäyksen yhteydessä voimasaksilla. Meille yhdessä tekeminen aina metsänhoidosta puukauppaan on ylpeyden aihe, jonka ilosanomaa kelpaa jakaa eteenpäin. KARI MIELIKÄINEN MIKSI SAHA VUOTAA
Yhteismetsän kirjanpidossa ei seurata yhteismetsään liitettyjen tilojen arvoja. l HANNU JAUHIAINEN Rovaniemi Kajaani Seinäjoki Tampere Kuopio Jyväskylä Joensuu Lappeenranta Turku Helsinki Pori Mikkeli Oulu Rovaniemi Kajaani Seinäjoki Tampere Kuopio Jyväskylä Joensuu Lappeenranta Turku Helsinki Pori Mikkeli Oulu OSTETAAN JA VUOKRATAAN METSÄTILOJA Myy metsäsi meille ja huolehdimme siitä kotimaisena ja vastuullisena toimijana niin, että se säilyy jälkipolville. Ota yhteyttä ja katsotaan yhdessä sinulle sopivin tapa edetä asiassa. Jos tilan hankintahinta on esimerkiksi 100 000 euroa, tilalta voi saada metsätalouden tuloja verovapaasti 60 000 euron edestä. Metsävähennysmahdollisuutta varten lasketaan tilan metsävähennyspohja. Metsävähennyksen voi tehdä, jos vuosituloja on vähintään 2 500 euroa. Siihen lasketaan kauppahinnan lisäksi varainsiirtovero, kaupanvahvistajan palkkio, lainhuudatuskustannukset sekä mahdolliset lohkomiskulut. Miten sen hankintaan liittyvät kulut vähennetään verotuksessa. Ne ovat muuttuneet yhteismetsän osuuksiksi. Yhteismetsän taseeseen on kuitenkin jäänyt hankintahinta kokonaan, vaikka se hakkuiden takia on kokenut arvonalennuksen. Olen hankkinut hiljattain metsätilan. Myös tilakaupasta aiheutuneet muut kulut, kuten matkakulut, lisätään hankintahintaan. Metsävähennyksen teolle ei ole määräaikaa. Yhteismetsän aikana olemme ostaneet vielä 3 metsätilaa sen omistukseen. Miten arvonalennus kirjataan kirjanpitoon. Omistimme 9 metsätilaa, joista muodostimme yhteismetsän 10 vuotta sitten. VÄINÖ SIKANEN HANKINTAKULUJEN VÄHENTÄMINEN. Ostetuilla tiloilla on tehty hakkuita, joiden tulos on käsitelty normaalilla tavalla voitonjakona osakkaille. Kaupat kanssamme sujuvat nopeasti ja vaivatta sekä ilman kuluja. Tuloja voi kertyä puukaupoista, kemeratuista tai hirvivahinkokorvauksista. Näin saadusta summasta 60 prosenttia on tilan metsävähennyspohja, jonka arvosta voi tehdä metsävähennyksiä vuosittaisten metsätalouden tulojen perusteella. Jos haluat myymisen sijaan vuokrata metsäsi, onnistuu sekin. TILOJEN ARVONALENNUS YHTEISMETSÄSSÄ. » METSÄTILAN hankintaan suoranaisesti liittyvät kulut ovat metsävähennyksen kautta vähennettäviä kuluja. Saat tasaisia vuokratuottoja – meidän hoitaessa metsiäsi asiantuntevasti puolestasi. » VASTAUS kysymykseen on yksinkertainen. Metsätilojen osto ja vuokraus TO R N AT O R .F I Ota yhteyttä oman alueesi asiantuntijaamme! OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 8837_.indd 46 28.10.2021 15.42. Sen voi tehdä useana vuotena niin kauan kuin käytettävissä olevaa vähennystä on jäljellä
Ketjun voi vaihtaa ilman työkaluja. Laturi varaa tyhjentyneen akun reilussa tunnissa. Teräketjua ei voi kiristää, mutta lyhyt ketju ei uutenakaan venynyt haitallisesti. Vaaralliseksi pikkusaha muuttuu, jos käyttäjä unohtaa, että kyse on perimiltään ketjusahasta ja käyttö muuttuu huolettomaksi. Ketju viilataan läpimitaltaan 3,2 millimetrin pyöröviilalla. Tutun sahakauppiaan neuvo oli käyttää terän voiteluun spraysuihkeena levitettävää voiteluöljyä. Varmistamattoman tiedon mukaan GTA 26 on Stihlin eniten myyty ketjusaha. Onko tämä vaarallinen. Viiden sentin oksa katkeaa helposti, paljon suurempaa kappaletta ei lyhyellä laipalla saisikaan sahattua. Arboristi saattaisi vaihtaa käsisahansa akkuleikkuriin, kun kiipeää runkoa ylös ja poistaa oksia edestään. Se on hauska, melkein järkevä käyttöesine tai lähes vaarallinen turhake. Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 8838_.indd 47 28.10.2021 17.11. l MIKKO RIIKILÄ OKSAT POIS STIHL GTA 26 KETJUJAKO 1/4”P TERÄLEVYN pituus 10 cm PAINO työkunnossa 1,4 kg KAPASITEETTI /akku 40 sahausta 5x5 cm parrusta AS 2 -LITIUMIONIAKKU JÄNNITE 11 V AKKUENERGIA 28 Wh AKKUKAPASITEETTI 2,6 Ah YHDISTELMÄN hinta 153 euroa (sisältää laturin) PLUSSAT JA MIINUKSET +HELPPO ja vaivaton käyttää +ODOTUKSIA parempi leikkuuteho +EDULLINEN hankintahinta –HUOLIMATTOMAN käsittelyn riski Stihlin pikkuruinen akkuleikkuri jakoi testiryhmän mielipiteet. SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN Pikkuisella ketjusahalla pystyy sahaamaan muutaman sentin paksuisia oksia, leikkuuteho oli parempi kuin odotimme. Ylhäältä suojatun terälaipan pituus on 10 senttiä, sillä kulkeva ketju on 1/4”P -tyyppinen. . STIHL GTA 26 leikkaa ketjusahalla, joten noin laajasti ottaen sitä voi pitää moottorisahana. Oletettavasti leikkuri sopisi visakoivujen tai omenapuiden hoitajalle. Sahassa ei ole teräketjun voitelujärjestelmää, vaan mukana seuraa pieni tippanokalla varustettu öljypullo. Teräketjun voitelujärjestelmää ei pikkusahassa ole, mutta muutama tippa öljyä tuntui riittävän. Ei huolettomaan käyttöön Mihin tätä voisi käyttää. Noin 150 euron hinnalla on helppo uskoa kaupan käyvän. Kokeilussa siistimme Stihlillä pensasaitoja, siihen työhön toki olisi parempia laitteita. Leppoisaan tahtiin tehdyssä pihan siistimispuuhailussa akku riitti pitkään. Ei, jos sitä käytetään huolellisesti – minkäänlaisia turvavarusteita tai kuulonsuojaimia ei tarvita. Eli kyse on yhdellä kädellä pideltävästä sahasta, joka painaa puolisentoista kiloa. Valmistajan ilmoituksen mukaan yhdellä akullisella pystyy sahaamaan 40 leikkausta sivultaan viisisenttisestä puusta. Omassa markkinointiviestinnässään Stihl puhuu puuja pensasleikkurista, ei moottorisahasta. Muutama tippa öljyä silloin tällöin näytti riittävän. Sahan leikkuuteho oli ennakkoluuloihin nähden hyvä. Vaihto sujuu helposti ilman aiempaa kokemusta. Kooltaan ja käyttötavaltaan se vertautuu lähinnä akkuporakoneeseen. Valinta on perusteltu. Raksalla voisi sahailla rimoja, lautoja ja tuulensuojalevyjä. Sahassa on 10,8 voltin litiumioniakku
NÄIN TILAN LUOVUTUSTA VEROTETAAN Metsän tai maatilan luovutuksessa pitää ottaa huomioon niin perillisten tasapuolinen kohtelu, arvonmääritys kuin veroseuraamukset. Tuloverolain 48 §:n mukainen luovutusvoiton verovapaus: Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovelvollinen luovuttaa harjoittamaansa maatalouteen tai metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osuuden taikka sellaisen yhteisön osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat vähintään 10 prosentin omistusosuuteen mainitussa yhtiössä, ja saajana ovat joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa hänen lapsensa tai tämän rintaperillinen taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa ja jos omaisuus on ollut yhteensä yli 10 vuotta verovelvollisen tai hänen Sisarten lapsia kohdellaan samalla tavoin kuin ketä tahansa vierasta saajaa. Kun kiinteistön saajana on sisar, voi olla verotuksellisesti perusteltua tehdä luovutus kaupalla tai lahjanluontoisella kaupalla. Puolisoksi luovutusten verotuksessa katsotaan aviopuoliso, rekisteröidyn parisuhteen puoliso ja avopuoliso, jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi tai he ovat aiemmin olleet keskenään naimisissa. Lahjavero hyppää Jos kiinteistön lahjoittaa siskolleen tai veljelleen, hyppää lahjavero toiseen veroluokkaan ja siten yli kaksinkertaiseksi. Lisäksi kaupalla luovutettaessa luovuttajalla on mahdollisuus luovutusvoiton verovapauteen. 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 8839_.indd 48 28.10.2021 17.14. Yleensä luovutukset ovat veroseuraamuksiltaan edullisimpia, kun saajana on oma tai puolison tai entisen puolison lapsi. JOSKUS veroasiat voivat korostua liikaa tilan luovutuspäätöksissä. Tärkeintä kuitenkin on, että saaja haluaa omistaa metsää ja että luovutuksessa ei muodosteta vaikeaa yhteisomistusta. Esimerkiksi lahjaveron määrä 100 000 euron arvoisesta lahjasta olisi lapselle 10 100 euroa, mutta sisarelle tai sisaren lapselle 24 450 euroa. PIRJO HAVIA Lahjaveron määrän voi nopeasti ennakoida verkossa Verohallinnon lahjaverolaskurilla, jos tietää luovutettavan omaisuuden käyvän arvon. Tällöin saajan lahjaa verotetaan ensimmäisessä, kevyemmässä veroluokassa. Jo veroissa riittää pohdittavaa. Sisarellekin myytäessä voi toteutua myyjän luovutusvoiton verovapaus
Mukaan luetaan myös aika, jonka tila on ollut edellisillä omistajilla, mikäli se on siirtynyt perintönä tai lahjana. Toisaalta, jos Metsälehti Makasiini 49 8839_.indd 49 28.10.2021 17.14. Jos tilan myyjä on itse ostanut tilan, otetaan verovapaustarkastelussa huomioon vain luopujan omasta hankinnasta kulunut aika. ›› NÄIN TILAN LUOVUTUSTA VEROTETAAN Metsän tai maatilan luovutuksessa pitää ottaa huomioon niin perillisten tasapuolinen kohtelu, arvonmääritys kuin veroseuraamukset. Esimerkki 1: Perintötilan myynti sisaren lapselle Jos myy tilan, jonka on saanut perintönä 30 vuotta sitten, on tilan hankintameno tuolloin toteutunut perintöverotusarvo, esimerkiksi 40 000 euroa. Lahjaa verotetaan korkeassa, toisessa veroluokassa, eikä luovuttajalla ole mahdollisuutta luovutusvoiton verovapauteen. Jos tilan myy sisaren lapselle 100 000 eurolla, tulee myyjälle veroa maksettavaksi 60 000 euron luovutusvoitosta 19 200 euroa, ottamatta huomioon vähennyskelpoisia kaupan kuluja ja muita eriä. Tällöin 70 000 euron verotettavan luovutusvoiton sijaan verotettavaksi tulisi 60 000 euron luovutusvoitto. 10 vuoden omistus Metsätai maatilan kaupassa on luovutusvoiton verovapaus mahdollinen vain, jos aikaa edellisestä tilan vastikkeellisesta saannosta on vähintään 10 vuotta. Jo veroissa riittää pohdittavaa. ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti; Sisarten lapsia kohdellaan sen sijaan samalla tavoin kuin ketä tahansa vierasta saajaa. Jos hankintameno (perintöverotusarvo) olisi ollut 30 000 euroa, käytettäisiin sen sijaan hankintameno-olettamaa 40 prosenttia kauppahinnasta. Luovutusvoiton verovapaus on siis sitä merkittävämpi, mitä pienempi on oma hankintameno
Kolmas edellytys tilakaupan luovutusvoiton verovapaudelle sukulaissuhteen ja omistusajan rinnalla on, että myyjä harjoittaa itse kiinteistöllä metsätai maataloutta. Käytetystä metsävähennyksestä ei tarvitse maksaa veroa luovutusvoiton verosta vapaissa kaupoissa. Käyvän arvon voi luotettavimmin todeta metsäammattilaisen laatimasta tila-arviosta. Ostaja voi hyödyntää metsävähennystä metsäverotuksessaan sitä mukaa, kun hän saa metsästään verotettavaa tuloa. Jos luovutusvoiton verovapauden kaikki ehdot eivät täyty, voi tästä tulla myyjälle luovutusvoiton veroa maksettavaksi. Lapsi maksaa kauppahinnan 60 000 euroa, siitä varainsiirtoveroa 4 prosenttia eli 2 400 euroa ja lahjaveroa 3 200 euroa. Mikäli joku sisarista on kuollut jo aiemmin, tulevat perikunnan osakkaiksi myös aiemmin edesmenneen sisaren lapset. Kohtelu ei tue aktiivisen metsätalouden poliittisia tavoitteita. on itse ostanut metsän hiljattain, voi kauppa toteutua mahdollisesti hankintamenon suuruisena, jolloin verotettavaa luovutusvoittoa ei kerry, vaikkei verovapautta olisikaan. MITÄ siis tekee lapseton, iäkäs metsänomistaja, joka haluaisi pitää metsänsä suvussa. Määräaikaa metsävähennyksen käytölle ei ole. On kuitenkin huomattava, että luovutusvoiton veroa voi tulla maksettavaksi käytetystä metsävähennyksestä, joka tuloutetaan luovutusvoittoon tai -tappioon. Sitä varten tarvitaan kauppakirjan tai lahjakirjan luonnos ja selvä kysymys, johon ratkaisua pyydetään. . Suhtaudun itse metsälahjavähennyksen tavoitteluun varauksellisesti. Metsätilan kaupasta ei tule lahjaveroseuraamusta, jos kauppahinta on yli 75 prosenttia käyvästä arvosta. Kauppahinta tarkasteluun Luovutuksen voi toteuttaa kauppana, lahjana tai lahjanluontoisena kauppana. Esimerkki 2: Lahjanluontoinen kauppa Jos myydään 100 000 euron arvoinen metsätila lapselle 60 000 euron kauppahinnalla, muodostuu kaupassa verotettavaa lahjaa 40 000 euroa eli käyvän arvon ja kauppahinnan välisen erotuksen verran. Hae ennakkoratkaisu Vähänkään mutkikkaammissa tai epävarmuutta herättävissä luovutuksissa kannattaa hakea Verohallinnosta sitovaa ennakkoratkaisua. Yhteensä hänen maksettavakseen tulee 65 600 euroa. Luovutus täytyy toteuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla ja määräajan sisällä, jotta ennakkoratkaisu olisi sitova. Oletko metsätai maatalouden harjoittaja. PIRJO HAVIA 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 8839_.indd 50 28.10.2021 17.14. l KOMMENTTI JATKUVUUS UHATTUNA SISARTEN lapsia metsän saajina kohdellaan mielestäni verotuksessa epäoikeudenmukaisesti. Tämä koskee myös maatilaan kuuluvia metsiä. Useimmiten todennäköisesti ei mitään. Jos metsiin kohdistuu toiselle kuuluva hallintaoikeus, luovutusvoiton verovapautta ei ole. Metsävähennys ja metsälahjavähennys Metsävähennyspohjaa muodostuu ostajalle aina, kun metsästä maksetaan kauppahintaa. Kannattaa tutustua muun muassa sen käyttöön liittyviin sanktioihin. Metsäja maatalouden jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että omaisuutta voi siirtää elinaikana nuoremmille polville kohtuullisin ehdoin. Metsälahjavähennyksen voi laskea verkossa Metsäkeskuksen lahjaverolaskurilla. Metsälahjavähennys muodostuu saajalle, kun metsää saa lahjana, myös lahjanluontoisessa kaupassa, jos lahjan laskennallinen arvo ylittää tietyt rajat. Sukulaissuhteella ei ole asiaan vaikutusta. Luovutuksissa kannattaa ottaa huomioon, että jos ostajalla ei ole lähiaikoina hakkuumahdollisuuksia, ei pelkän metsävähennyksen hankkimiseksi kannata tilakauppaan ryhtyä. Jos pellot ovat vuokralla, ei peltojen osalta luovutusvoiton verovapaus täyty. Maatilan sukupolvenvaihdoskaupoissa verotettavaa lahjaa ei muodostu, jos kauppahinta on yli 50 prosenttia käyvästä arvosta. Kun hänestä aika jättää, metsät siirtyvät kuolinpesälle eli yhteisomistukseen hänen iäkkäille sisarilleen. Myyjän luovutusvoittoa laskettaessa otetaan tällöin hankintamenona huomioon alkuperäisestä tilan hankintamenosta 60 prosenttia eli kaupan osuus luovutuksen kokonaisarvosta. Soppa on keitetty
Lapissa metsien kasvun lisääntymisen pysähtymiseen on myös muita syitä ja kasvun hidastuminen tulee jatkumaan. Jatkuvapeitteinen (harsinta) vähentää hiljalleen puun määrää metsissä. Erityisesti Metsähallitus on siirtynyt metsänuudistamisessa hyvin ”keveisiin” menetelmiin. Toki puihin ja maaperään on sitoutunut hiiltä. Kasvu vastaavasti pienenee 20–40 prosenttia. Tulevaisuudessa metsien kasvu lisääntyy, vaikka on myös metsänhoidollisia haasteita, jotka pitää ratkaista luontoa kunnioittaen. Osaran aukkojen metsien varttuminen pois parhaan kasvun iästä. Sen jälkeen kasvu hidastuu, männyllä enemmän kuin kuusella. Ilmasto lämpenee ja sen seurauksena puuston kasvu lisääntyy. Yksi syy Lapin metsien kasvun hidastumiseen on ns. Ymmärrän oikein hyvin Pohjois-Suomen metsänomistajia, siellä usein kannattaa säästää uudistamiskuluissa. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 8840_.indd 51 29.10.2021 14.42. Havupuilla hyvät siemenvuodet vähentävät kasvua merkittävästi. Kun metsänuudistamisen tuki kemeravaroista lopetettiin, pohjoisessa Suomessa siirryttiin halpoihin uudistamismenetelmiin. Ne myös kasvavat yleensä hieman paremmin kuin poistettavat puut. Nyt mitattu kasvun hidastuminen jäänee poikkeukseksi. Se on myös metsänomistajalle todella kannattavaa, kun nopean uudistamisen kautta myös taimikonperkauskulut pienenevät. Suojelulla on ihan muut omat arvonsa. Nykyinen Rovaniemen ilmasto lienee muutaman kymmenen vuoden kuluttua lähellä Jyväskylän ilmastoa. Sen takia uuden metsäsukupolven syntyminen hidastuu. SE PP O SA M U LI LUONNONVARAKESKUKSEN tekemä valtakunnan metsien inventointi päätyi tulokseen, että Suomen metsien kasvu on hidastunut. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Metsän kasvu on parasta, kun puut ovat rinnankorkeudelta (1,3 metriä) noin 13 sentin paksuisia. Suojelualueiden puuston nettokasvu on pientä ja aikaa myöten se muuttuu nollaksi. TOINEN merkittävä kasvun lisääntymistä hidastava tekijä on koko maassa ojitettujen soiden metsien ikääntyminen. Harvennushakkuilla saadaan ohjattua kasvu paraslaatuisiin puihin. Hyvä niin, mikäli hyviä siemenvuosia olisi useammin, tuholaiset pilaisivat vuosi toisensa jälkeen siemensadon käytännössä kokonaan. l Tulevaisuudessa kasvu lisääntyy Erityisesti Metsähallitus on siirtynyt metsänuudistamisessa hyvin ”keveisiin” menetelmiin. KASVUA lisääviä tekijöitä on useita. Useilla soilla on puuston kasvun kannalta liian vähän kaliumia ja fosforia. Kuusella hyviä siemenvuosia on reilu kerta kymmenessä vuodessa. Harvennushakkuun yhteydessä levitetään puun tuhkaa hakatulle alueelle. Suurimmat muutokset tulevat metsänuudistamisesta, nopea uudistaminen laikkutai kääntömätästyksellä ja jalostetuilla taimilla tuo merkittävän kasvunlisäyksen. Puunmäärässä hehtaaria kohden palataan niissä metsissä 1950-luvulle. Tulos on varmasti oikea. En tarkoita, että metsiä ei pitäisi suojella. Se on kiertotaloutta parhaimmillaan ja hyvin ympäristöystävällistä. Myös yksityismailla Lapissa on käynnissä sama ilmiö. MERKITTÄVÄ osa kasvun vähenemisestä tulee satunnaistekijöistä. Jatketaan hyvää metsänhoitoa.. Osa ihmisistä pohtii hiilensidontaa, osa metsätuloja, osa mahdollisuuksia korvata fossiilisia raaka-aineita uusiutuvalla puulla. Pieni raha kemeravaroissa, mutta parin-kolmenkymmenen vuoden kuluttua muutos metsien kasvussa on merkittävä. Se ongelma on kohtuullisen helppo ratkaista. Tämä nyt jo noin sata vuotta kestänyt mittaushistoria on tuottanut hienoa tietoa metsiemme kehityksestä, jossa on mukana myös paljon tietoa kasvillisuuden muutoksesta. Miksi kasvu on hidastunut ja mitä tapahtuu kasvulle tulevaisuudessa
17,18 . 38,88 . 18,62 . Ensiharvennus 13,44 . 59,25 . ”Tänä vuonna puulla on hyvä kysyntä ja alkukesästä tukista maksettiin huippuhintoja. 13,22 . 13,29 . 67,26 . Siitä voidaan selvitä männyn avulla. 22,19 . Uudistushakkuu 63,58 . Harvennushakkuu 54,32 . 19,06 . Alenevin kantohinnoin heitä voi olla vaikea innostaa tekemään uusia kauppoja”, Rintala epäilee. Uudistushakkuu 65,34 . 13,33 . 19,69 . 19,39 . 17,90 . 13,93 . Puun kysyntää ylläpitää kuitenkin se, että Raumalle valmistuvan Metsä Fibren suursahan ja kapasiteettiaan kasvattavien sahayritysten puunhankinta käynnistyy uusien laitosten tarpeisiin. 56,94 . Puukaupan huiput ovat tavallisesti lyhytaikaisia, ja markkinat ovat sen jälkeen hiipuneet nopeasti”, Rintala toteaa. 44,82 . 44,17 . 67,25 . 19,85 . 37,91 . 42,53 . 16,57 . 23,12 . ”Tänä vuonna metsänomistajat ovat myyneet tukkileimikoita hyvään hintaan. On epätavallista, että puuta tarvitaan myös ensi vuonna yhtä paljon kuin tänä vuonna. Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 61,21 . 14,07 . 18,41 . 17,55 . 20,78 . 16,89 . 66,27 . Se tarkoittaa niukkenevaa puusta maksukykyä. Luonnonvarakeskus ennustaa tukkien kysynnän painottuvan ensi vuonna mäntyyn. 21,29 . 17,17 . 21,79 . 43,00 . Vuositasolla mäntytukin tarve lisääntyy pari miljoonaa kuutiota, arvioivat sekä Luonnonvarakeskus (Luke) että PTT suhdanne-ennusteissaan. Haastetta lisää se, että ensi vuonna sahatavaran vientihintojen ennustetaan laskevan. 21,22 . 12,70 . VIIKKO 42 SAHATAVARAN vientinäkymien ennakoidaan laimenevan ensi vuonna. 17,84 . 55,55 . 43,98 . 38,54 . MIKKO RIIKILÄ 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 8841_.indd 52 29.10.2021 15.13. Harvennushakkuu 58,11 . 13,62 . Kysyntä painottuu mäntyyn Ensi vuonna puumarkkinoilla on edessä iso haaste. 17,30 . 46,26 . 19,19 . 64,97 . 18,19 . Kuusitukin sahaus ei sen sijaan lisäänny. 17,69 . 18,25 . 12,92 . 19,29 . Pystyvarantojen kasvu auttaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen ei pidä puukaupan ensi vuoden näkymiä mahdottomina. Harvennushakkuu 56,57 . 17,25 . 39,41 . 31,64 . 68,10 . Ensiharvennus 40,81 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,23 . 66,35 . Uudistushakkuu 65,26 . 17,58 . Ensiharvennus 43,77 . Puunostajille ensi vuodesta tuleekin stressaava, MTK:n metsäasiantuntija Pauli Rintala ennustaa. ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,50
Uudistushakkuu 64,62 . Harvennushakkuu 47,81 . 17,68 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,78 . 17,79 . Harvennushakkuu 58,20 . 62,22 . 17,47 . 61,06 . LASKUSSA . 65,90 . 35,58 . 46,48 . l Metsälehti Makasiini 53 8841_.indd 53 29.10.2021 15.13. 16,06 . Myös talvileimikoita on tämän talven korjuuohjelmiin mahtuva määrä. 33,03 . 21,45 . 16,80 . 15,68 . 47,78 . 34,83 . 37,18 . Ennustettu lasku veisi kuusitukin kantohinnasta vajaat viisi euroa. Uudistushakkuu 62,36 . 17,89 . Uudistushakkuu 65,55 . 17,76 . 20,26 . 15,02 . 63,38 . 18,27 19,73 . 18,89 . Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,37 . 52,72 . 16,15 . Lisäksi monien sahojen rahoitustilanne on entistä tiukempi meneillään olevien laajennusinvestointien vuoksi. 13,84 . Harvennushakkuu 50,05 . 18,91 . 17,60 . ?. Hänen mukaansa ensi vuoden puuhuoltoa helpottanee myös teollisuuden pystyvarantojen kasvu varsinkin alkuvuodesta. 57,44 . 17,28 . PTT selittää tämän uusien sahalaitosten lisääntyvällä puutarpeella.. MTK:n Rintalan arvion mukaan metsäyhtiöillä on varannossaan epätavallisen paljon ensi kesänä hakattavia päätehakkuuleimikoita. 52,37 . 67,05 50,51 . Uudistushakkuu 61,96 . 46,75 . 52,43 . 35,80 . 60,26 . 19,56 . Harvennushakkuu 52,14 . 19,84 . Kantohintojen kehityksestä PTT ja Luke ovat eri mieltä. 16,96 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,97 . 17,13 . 21,03 21,52 . 14,22 . Luke veikkaa havutukkien kantohintojen laskevan ensi vuonna 4–7 prosenttia tämänvuotisesta tasosta ja kuitupuun 3–4 prosenttia. Ensiharvennus 36,51 . 64,78 . 38,55 . 23,40 . 19,03 . 16,85 . 20,96 . 18,93 . 18,84 . 17,78 . 43,76 . 53,79 . 47,33 . Ensiharvennus 14,00 . Uudistushakkuu 57,85 . NOUSUSSA ?. Luken Leppänen sanoo, että ennuste kantohintojen laskusta perustuu puujalosteiden vientihintojen laskuun ensi vuonna. 13,47 . 64,05 . Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Alenevin kantohinnoin heitä voi olla vaikea innostaa tekemään uusia kauppoja.” MIK KO RIIK ILÄ ”Ennusteemme mukaan tukkien kysyntä painottuu mäntyyn, jonka hintataso on kuusta alempi”, Leppänen sanoo. 15,55 . 40,56 . 14,41 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,04 . Harvennushakkuu 51,24 . 38,10 . Tosin syksyn aikana puuta on ostettu vähemmän kuin sitä korjataan. 16,88 . Harvennushakkuu 52,63 . 55,68 . 17,24 . 16,91 . 14,43 Uudistushakkuu 57,59 . ”Ennusteemme mukaan havusahatavaran keskihinta laskee tämän vuoden 260 eurosta 207 euroon kuutiolta. 55,48 . 17,00 . 13,04 . Pystyvarannolla tarkoitetaan yhtiön ostamia, korjaamatta olevia leimikoita. Metsäyhtiöt eivät julkista pystyvarantojensa määrää. Se ei voi olla vaikuttamatta tukkien kantohintoihin, vaikka sahaajat varmasti tinkivät katteistaan.” PTT puolestaan ennakoi havutukkien kantohinnan nousevan parin prosentin verran. 12,55 . Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,01 . 12,51 . 17,51 . 35,22 . 30,41 . 15,77 13,76 . Ensiharvennus 14,72 . 19,21 . 17,89 . 12,66 . 18,99 . 14,83 . 57,67 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,61 . 18,83 . 20,24 . 18,30 . Sekin hillitsee maksukykyä puumarkkinoilla. Laskevatko kantohinnat
Pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan metsät Keski-Suomessa ovat jo vuosia olleet harvennuksen tarpeessa. l MIKKO RIIKILÄ Naapurin leimikot innostivat kaupoille Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Leimikkoon kuului reilut kolme hehtaaria harvennusta ja pieni kuvio ylispuiden poistoa taimikon päältä. Sähköinen kauppa tehtiin syyskuun puolivälissä ja korjuu saatiin valmiiksi pari viikkoa sitten. Metsänomistaja päätti käyttää tilaisuuden hyväkseen ja teki puukaupat. Ison metsäyhtiön metsäasiantuntija on muutamaankin kertaan ehdottanut kauppoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Homma oli nopeasti taputeltu valmiiksi. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. Koska kauppa on saatu jo päätökseen, saa puunmyyjä vaikkapa jouluostoksia varten runsaan 9 000 euron puukauppatilin.. Se on kohtalaisesti siihen nähden, että 65-vuotias puusto oli kasvanut pitkään ylitiheänä. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostot 2020 Viikko-ostot 2021 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 8841_.indd 54 29.10.2021 15.13. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Erityisesti kuusitukkia kertyi harvennuskuvion hakkuussa enemmän kuin puun myyntisuunnitelmaa tehtäessä ennakoitiin, mikä kasvatti puun myyntituloja. Tänä syksynä hanke nytkähti eteenpäin, kun yhtiö oli ostanut leimikoita naapuritiloilta. Harvennuskuviolta kertyi myyntipuuta reilut 75 kuutiota hehtaarilla. PIKALEIMIKKO KESKI-SUOMESSA HARVENNUS 3,2 HA Kantohinta, Leimausarvio, Hakkuukertymä, Puun myyntitulot, €/m 3 m 3 m 3 € Mäntykuitu 17 3 2,2 37,4 Mäntytukki 55 5 1,4 77 Kuusikuitu 18 70 68,4 1 231,2 Kuusi sorvitukki 57 10 3,4 193,8 Kuusitukki 57 40 78,8 4 491,6 Kuusi pikkutukki 24 20 13,8 331,2 Laho 5 1 4,4 22 Koivutukki 37 10 9,6 355,2 Koivukuitu 17 30 63,7 1 082,9 Yhteensä 189 245,7 7 822,3 YLISPUIDEN POISTO 0,2 HA Kantohinta, Leimausarvio, Hakkuu, Puun myyntitulot, €/m 3 m 3 m 3 € Mäntykuitu 20 5 4,9 98 Mäntytukki 64 5 10,8 691,2 Kuusikuitu 20 3 2,2 44 Kuusi sorvitukki 64 1 0,8 51,2 Kuusitukki 64 2 1,2 76,8 Laho 10 1 Koivutukki 44 20 5,2 228,8 Koivukuitu 19 15 12,4 235,6 Yhteensä 52 37,5 1 425,6 KAIKKI YHTEENSÄ 241 283,2 9 247,9 KUUKAUDEN PUUKAUPPA TÄMÄNKERTAINEN kuukauden puukauppa oli vuosien hanke, vaikka itse savotta kaupanteosta korjuuseen sujui lopulta hetkessä. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Ylispuuhakkuulla koivutukkia kertyi sen sijaan ennakoitua vähemmän
Maapohjat ovat valtaosin kivennäismaiden tuoreita tai lehtomaisia kankaita. Tilaa on hoidettu pääosin hyvin, ja kasvatusmetsissä on paljon arvokasvua eli siirtymää kuidusta tukiksi. Maasto on paria mäkeä lukuun ottamatta helppokulkuista. KUUKAUDEN TILAKAUPPA KESKI-SUOMESSA myytiin tänä syksynä 69 hehtaarin tila, jossa on metsämaata 64 hehtaaria. Se myös hyväksyttiin. Tilakaupan asiantuntija Hannu Liljeroos kävi arvioimassa relaskoopilla kuusi arvokkainta kuviota. Tila-arvion mukaan puustoa on noin 9 900 kuutiometriä eli 155 kuutiota metsämaan hehtaarilla. Hoidetulla tilalla oli runsaasti arvokasvua eli siirtymää kuitupuusta tukiksi. Kuvioiden lukumäärä on 36, joista suurin osa on alle hehtaarin. ”Jäin puumäärässä ja tukkipuiden osuudessa kymmenisen prosenttia esitetietojen alle. Seuraavalle viisivuotisjaksolle ajoittuu kolmen hehtaarin aukkojen viljely, kahden hehtaarin taimikonhoitotyöt ja kahdentoista hehtaarin ensiharvennukset. Ero on virhemarginaalien rajoissa. H AN N U LI LJ ER O O S Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 8841_.indd 55 29.10.2021 15.13. Tukkipuun osuus on noin puolet ja laatu on hyvä. Kiinteistö on yhdessä palstassa, jossa on kaksitoista kulmapyykkiä. Tarjouksia tuli seitsemän, korkein 572 000 euroa. Vaikutti kuitenkin siltä, että ’kaikki puut ovat mukana’ tila-arviossa”, Liljeroos kertoo. Metsämaan hehtaarin hinnaksi tuli 8 938 euroa ja puustokuution arvoksi 58 euroa. Hintapyyntö oli 460 000 euroa. Varttuneiden kasvatusmetsien puustot ovat valtaosin korjattavissa seuraavan 20 vuoden kuluessa.”. ”Hyvästä kohteesta maksettiin keskitasoa parempi hinta.” Liljeroos arvioi, että jos kaikki päätehakkuut toteutettaisiin, kertyisi tukkia noin 3 600 ja kuitupuuta noin 1 350 kuutiota. Pääpuulaji on mänty 82 prosentin osuudella, loput jokseenkin tasan kuusta ja koivua. Turvemaata on kahdeksan hehtaaria. l MIKKO HÄYRYNEN Hyvästä kohteesta hyvä hinta TILAKAUPPA KESKISUOMESSA PINTA-ALA metsämaata 64 hehtaaria, josta uudistuskypsää 21, varttuneita kasvatusmetsiä 18, nuoria kasvatusmetsiä 20, taimikoita 2 ja aukeita 3 hehtaaria PUUSTO noin 9 900 kuutiometriä MYYNTIHINTA 572 000 euroa, 8 938 euroa/hehtaari Puukaupalla saisi kauppahinnasta puolet takaisin. Paikallistie kulkee tilan halki. ”Niiden kantoraha-arvo on liki puolet kauppahinnasta
Paras tarjous oli 2 151 000 euroa, sen teki Skogssällskapet Fastighet Oy Ab. Metsämaan keskihinta ylitti neljän tuhannen euron rajan. Häme-Uusimaan alueella on maan korkein hintataso. Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueilla myyty pinta-ala on pienentynyt tänä vuonna noin 2 000 hehtaaria”, Liljeroos kertoo. Kauppojen lukumäärä on lähellä kolmen edellisen vuoden keskilukua . Poikkeuksellisen suuri kohde herätti kiinnostusta ja tarjouksia tehtiin toistakymmentä. Kohteella ei ollut merkittävästi muuta kuin metsätalousarvoa. Eniten kauppoja ovat tehneet UB-rahastot, FIM Metsä ja OP-metsänomistajarahasto. ”Nousua selittää osaltaan, että tämän vuoden kaupat painottuvat viime vuotta enemmän Keskija Etelä-Suomen maakuntiin. Vuoden aikana keskihinta on noussut 20 prosenttia. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 8841_.indd 56 29.10.2021 15.13. Kaikkien tämän vuoden seurantakauppojen kauppasummat ovat yhteensä noin 113 miljoonaa euroa, joten instituutioiden markkinaosuus on euroilla mitattuna 59 prosenttia. Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin Varsinais-Suomi 27 28 633 25 17 128 37 6628 52 1,2 Satakunta 26 27 597 37 16 113 41 5835 52 1,09 Häme-Uusimaa 45 33 968 34 10 106 36 6386 60 1,3 Etelä-Karjala 38 34 614 34 17 111 41 5419 49 1,06 Kymenlaakso 41 29 660 21 10 125 35 5824 47 1,09 Pirkanmaa 83 55 1409 24 16 129 38 6307 49 1,19 Etelä-Savo 77 58 1658 30 16 119 42 6104 51 1,02 Eja K-Pohjanmaa 137 105 2924 25 12 94 27 3439 36 1,08 Keski-Suomi 84 70 1763 25 13 118 38 5610 48 1 Pohjois-Savo 98 70 1833 29 8 107 31 4758 45 1,07 Pohjois-Karjala 118 98 2998 24 15 118 33 5026 43 1,05 Kainuu 77 52 2419 22 9 94 24 3245 34 1,17 Pohjois-Pohjanmaa 203 147 5129 21 14 92 21 2722 30 1,1 Lappi 110 75 4328 23 11 67 17 1656 25 1,09 Koko maa 1164 881 27933 4037 Lisäys syyskuu 131 74 1868 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–SYYSKUUSSA 2021 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. l MIKKO HÄYRYNEN Keskihinta nousi viidenneksen Kasvua selittää kauppojen painottuminen eteläiseen Suomeen. Syyskauden kauppana voi pitää Varsinais-Suomen Mynämäellä tehtyä kauppaa. Kaksi tilaa käsittäneen 252 hehtaarin kohteen lähtöhinta oli 1 048 581 euroa. Kaikkien maakuntien hintakerroin on vähintään yksi. Emo-Skogssällskapet on ruotsalainen, metsätaloutta edistävä säätiö. Institutionaaliset sijoittajat ovat tämän vuoden aikana ostaneet 331 kohdetta ja näiden kauppojen kauppasummat ovat yhteensä noin 67 miljoonaa euroa. 3 4 1 2 1 2 3 4 METSÄMAAN keskihinta kohosi Hannu Liljeroosin tilakauppaseurannassa syyskuussa 4 037 euroon hehtaarilta ja ylitti ensimmäistä kertaa neljän tuhannen euron rajan. Suursijoittajia kiinnostavat myös entistä pienemmät kohteet.
Moottori käyttää metaania alias maakaasua alias biokaasua. Seat Arona TGI:llä on helppo edetä huonoilla teillä niin kauan kuin pito riittää. Kookkaat ja riittävän kovat penkit tukevat selkää pitkälläkin matkalla. Pienillä vaihteilla kiihdytettäessä ääni on moottoripyörämäinen. Istuimet näyttävät yksinkertaisilta, niissä onkin vain perussäädöt. Näkyvyys ulos on hyvä. Koeajon aikana ajoimme kaasun loppuun kahdesti ja yritimme aistia, milloin automatiikka vaihtaa bensalle. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Keskihinta nousi viidenneksen Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 8841_.indd 57 29.10.2021 15.14. Normaaliajossa mootKAASU POHJAAN SEAT ARONA TGI Moottori: 3-syl. 1 l kaasu/bensiinimoottori 66 kW Vaihteisto: manuaali 6-v Omamassa: 1 311 kg Pituus: 4 153 mm Leveys: 1 780 mm Korkeus: 1 552 mm Maavara: 190 mm Kääntöympyrä renkaasta: 10,3 m Huippunopeus: 178 km/h Kiihtyvyys: 0–100 km/h 13,2 s Kulutus koeajossa (kaasu ja bensiini): 5,90 €/100 km Ilmoitettu CO2 päästö: 103g/km Koeajoauton hinta: noin 22 500 € Kun hyppää Seat Arona TGI:n rattiin ja huristelee tiehensä, ei auton käytös paljasta harvinaista polttoainetta: biotai maakaasua. Ajossa istuu lähes vaaksan verran normiautoa korkeammalla. Etutilat hyvät, takana tiukempaa Arona TGI:ssä on kolmesylinterinen litran moottori, jonka jatkeena on 6-lovinen käsivaihteisto. Varalla on 13,8 litran bensatankki, jos kaasua ei reitin varrelta saisi. Maksimikiihtyvyyteen täytyy vetää yli kuudentuhannen kierroksen. Ärhäkkää lähtökiihdytystä ei koneesta saa helpolla esille. Pienehköön autoon sopii oivallisesti reippaan sininen väri. Autoon on helppo mennä, kuten lähes aina kaupunkimaastureihin. Auton toimintoja hallitaan perinteiseen tapaan nappuloilla ja pylpyröillä, mikä on turvallisempaa kuin kosketusnäytön selailu. Kosketusnäyttö toki on. Vaihdoksen huomasi vain mittaristosta. Mutta kun pukille istuu, huomaa, että etupenkit on tehty istumista eikä näyttävyyttä varten. SEAT Arona TGI:n ulkonäkö on terhakka ja varsinkin perä terävine pokauksineen nykysuuntauksen mukainen. Istuinlämmittimet lämmittävät laajalta alalta. Sillä hallitaan viihdeja navigointiosastoa ja auton asetuksia, mutta ajoon ei sitä juuri tarvitse. Ensivaikutelma ulkoa on reipas, sisällä vaikutelma on asiallinen, muttei ylenpalttinen
FI Valmistettu Suomessa PI LK EM AS TE R. Kierroslukuja matkamittarien kaakkoissektoreissa näkyy kaasuja bensatankkien täyttöaste valotäpläjonoina. Soita ja pyydä tarjous: 040 505 8697 | 020 741 3322 Agromaster Oy Teollisuustie 8, Lemi Pilkemaster PI LK EM AS TE R. Sillä oli mahdotonta välttää pohjakosketuksia pahimmissa paikoissa. Kahdelle on Aronassa mainiot tilat. Takapenkeillä ei pituussuunnassa ole yhtä väljää, jos edessä pidetään istuimet taka-asennossa. Enempää ei tarvitse, pään päällekin jää nyrkin leveys välystä kattoon. Takaistuimien selkänojat kääntämällä saa aikaan noin 160 senttiä pitkän tilan. Raivaussaha mahtuu siis mukaan. Kokeilimme puurekan juuri möyhentämällä metsäautotiellä etenemistä, eikä yhtään hengästyttänyt. Luukun leveys on 108 senttiä ja korkeus kattoon 72 senttiä. Toki lumessa ja liukkaassa mudassa neliveto varsinaiseen maastoautoon tarvitaan. Siis: pelkkä neliveto ei auta, tarvitaan myös maavaraa. tori ei pidä liikaa melua. Kun näkyvyys ulos on hyvä, on huonolla tiellä helppo ajaa. Aronassa on kattava turvavarustus paljoilla turvatyynyillä Mielenkiintoista oli seurata biokaasun ja bensan kulutusta Arona TGI:llä kaasutellessa. FI Valmistettu Suomessa 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 8841_.indd 58 29.10.2021 15.14. Rengasäänet riippuvat tien pinnan laadusta, karkea tie rohisee alla ja uusi asfaltti on hiljainen. Takapaksissa on tilaa kohtuulliset 400 litraa. FI Tieliikennekäyttöinen kuljetusalusta henkilöauton perään • Polttotai sähkömoottori • Ketjusaha • Automaattisesti säätyvä halkaisuterän korkeus • Halkaisee läpi mitaltaan jopa 30 cm puut • 5.6 t halkaisuvoima • Kattavat varusteet vakiona Markkinoiden nopeimmat klapikoneet Pilkemaster GO! yhdistää uudella tavalla klapikoneiden helpon liikuteltavuuden sekä tehokkaan ja tasalaatuisen poltto puun teon. Mittaristo näyttöön saa valittua moodin, jossa eri polttoaineiden määrät ja niillä päästävät kilometrit selviävät. Vertailuksi ajoimme nelivetoisella, mutta normaalikorkuisella farmarigolfilla. Mieleen tulee kysymys, miksi nastoja vielä siedetään. Henkilöauton perässä kulkeutuva Pilkemaster GO! on kattavasti varusteltu jo vakiona. Parasta on ajettavuus Seat Aronan jousitus on jämäkkä, maavara iso ja kääntöympyrä hiukan yli 10 metriä. Sopuilu elintilasta on tarpeen. Valmistettu Suomessa PI LK EM AS TE R
Yksi tapa siirtyä kaasuautoiluun on teettää muunnos bensa-autosta kaasuautoksi. Yllättävän siksi, että auto on lyhyehkö, maavara iso ja renkaiden profiili korkea. kaikissa varusteversioissa. l Aronan etutilat ovat auton kokoon nähden väljät. Metsälehti Makasiini 59 8841_.indd 59 29.10.2021 15.14. Tässä kokeilimme raivaussahan mukaanottoa: Hyvin mahtuu, vaikka terä on paikallaan. Matka-ajossa Arona paljastuu yllättävän suuntavakaaksi. Kaksi tai kolme kertaa kalliimmat ja tehokkaammat autot eivät ajettavuudessa aina pysty edes samaan. Autoon mennessä eivät niskat ole lujilla pitkälläkään henkilöllä. Ällistys oli melkoinen, kun tätä kirjoittaessani laskin kuiteista, että ajossa oli kulunut 77,48 euroa polttoaineeseen, josta 2,64 euroa bensaan ja loput biokaasuun. Silti suoraan mennään, ohjaus on tunnokas ja ajoasento säädettävissä laajoissa rajoissa. Autolla olisi helppo rauhallisella ajolla päästä kolmea bensalitraa vastaavaan eurokulutukseen satasella. Vain Volkswagen Groupin neljää merkkiä saa kaasukäyttöisinä: Volkswagenia, Audia, Skodaa ja Seatia, yhteensä 14:ää eri mallia. Tämä vastaa 3,28 litraa 95-bensaa sataselle nykyhinnalla Mikkelissä. Yksinkertaisen näköiset penkit ovat mainiot. Lisäksi Arona TGI:stä menee parinsadan euron vuotuinen käyttövoimavero.. Kaistanpito-avustin on helppo kytkeä pois päältä. Lisäksi, jos kantaa huolta hiilidioksidin määrästä ja ajaa biokaasulla, on kaikkein vähiten syntinen. Ajamisen profiili oli normaalia enemmän polttoainetta kuluttavaa. YKSI UHKA TULEVAISUUDESSA KUN Gasum pitää yllä kaasutankkausverkkoa Etelä-Suomessa ja joukko biokaasuntuottajia tihenevää verkkoa Oulu-Lappeenranta-linjan lounaispuolella, kaasuautoilun tulevaisuus näyttää hyvältä. Toimintamatka on lyhyt, reilut 400 kilometriä, mutta sähköautoihin verrattuna se ei ole vakavaa, koska autossa on myös bensatankki. osan reipasta moottoritievauhtia ja loput kaupunkiajoa, tavallista maantieajoa sekä metsäteillä mönkimistä. Jos terän irrottaa ja suojaa sahan kulmavaihteen sopivasti ja kääntää kahvat, voi sahan etupään sijoittaa etuistuinten väliin, jolloin autoon järjestyy paikka neljälle. Pimeäajoa helpottavat kirkkaat led-valot. Tämän jutun pohjalta löytyy toinenkin sokeri. Gasumin sivuilla kerrotaan muunnoksen maksavan 2 000-4 000 euroa. Vielä parempaa on kulutus Ajoimme Arona TGI:llä 1 311,5 kilometrin matkan – ison Tankkausaukossa on normaali korkki bensalle sekä kaasuyhde, johon kaasuletkun kärsä lukitaan tankatessa. Seat Arona TGI perusmallin, eli koeajoauton, hinta on noin 22,5 tuhatta, mitä on pidettävä auton antiin nähden kohtuullisena. Valistuneesti voisi arvata, että vastaava tukipäätös tehtäisiin ensi vuodellekin. Traficomin sivuilta löytyy tietoa kaasumuunnostuesta, jota saa 1000 euroa kuluvan vuoden marraskuun loppuun asti. Yksi uhka on kuitenkin kaasuautojen saatavuudessa: valmistajat ovat luopuneet kaasuautoista
Tehdas on sopivasti biopohjaisten jätevirtojen äärellä, Biosairilan ja Metsäsairila Oy:n toimitusjohtaja Ville Kakkonen kertoo. Kaikki käytetään Yksi maan uusimmista biokaasutehtaista otettiin käyttöön Mikkelissä viime talvena. METAANI on tehokas, kaasumainen polttoaine, jota maailmalla käytetään valtavia määriä. Poliittisten ilmastopaineiden takia se tulee myös tapahtumaan. Syntyvässä kaasuseoksessa on noin puolet metaania, joka erotetaan, puhdistetaan ja kuivataan biometaaniksi. Biosairilan toimitusjohtaja Ville Kakkonen tankkaa yhtiön tuottamaa kaasua Prisman parkkikentän laidalla Mikkelissä. Lisäksi mädättämön kiinteästä jätteestä tehdään maanparannusaineita JÄTTEISSÄ ON MAHDOLLISUUKSIA Biokaasun polttamisen ei katsota juuri lisäävän hiilidioksidia ilmakehään. Prosessi on optimaalinen: kaasutehtaan prosessiin syötettävä aines tulee kaikki hyötykäyttöön. Biosairilan tehtaalla on kahdenlaisia asiakkaita: Syöteasiakkaat, jotka maksavat siitä, että pääsevät eroon tukalista jätteistään, vaikkapa elintarviketeollisuustai ravintolajätteistä. Lopputuote, puhdas biometaani, myydään likennepolttoaineeksi. Selvää kuitenkin on, että biokaasun käytön moninkertaistaminen on Suomessa mahdollista. Vedenpuhdistamon jäteliete ja bioperäiset jätteet jäteyhtiön jätevirroista ohjataan prosessiin. Joissakin tapauksissa myös hiilikentistä saadaan talteen metaania. Metaania sanotaan maakaasuksi tai luonnonkaasuksi, kun sitä otetaan talteen maaöljyn sivutuotteena tai kuivista kaasuesiintymistä. Nämä luvut ja osuudet näyttävät tosin vaihtelevan lähteistä riippuen. Toiset asiakkaat tulevat kuvaan, kun biojätteet ovat kulkeneet mädättämön ja puhdistusprosessin läpi. Biokaasu on siitä erikoinen polttoaine, ettei sen polttamisen katsota juurikaan lisäävän hiilidioksidia ilmakehään. Polttoaineena sitä kutsutaan biokaasuksi. Mahdollisuus olisi päästä kaikkia biomassoja hyödyntämällä viiden prosentin paikkeille. TEKSTI JA KUVA RISTO PÖNTINEN Kirjoittaja on entinen Metsäsairilan hallituksen jäsen www.kesla.com UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva 60 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 8841_.indd 60 29.10.2021 15.14. Kunnallisen Biosairila Oy:n tehdas on Mikkelin Sairilassa, Jäteyhtiö Metsäsairilan tontilla. Samalla tontilla sijaitsee myös Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Suomessa on jo kymmeniä biokaasutehtaita, jotka tuottavat 0,3 prosenttia maan energiatarpeesta. Tämä siksi, että se tuotetaan jätteistä, jätelietteistä ja ylijäämärehusta, jotka joka tapauksessa pilaantuisivat ja päästäisivät siten hiilensä ilmakehään. Biokaasuksi sanotaan metaania, kun se tuotetaan mädättämällä biologista materiaalia hapettomissa oloissa. ja nestemäisestä lannoitteita viljelyyn ja viherrakentamiseen
8844_.indd 61 29.10.2021 14.41
ROMENTOLAA ETSIMÄSSÄ Urho Kekkosen kansallispuisto on pitkään ollut Suomen suosituin retkeilyalue. LUONNOSSA » LUHTA 62 Metsälehti Makasiini 8845_.indd 62 29.10.2021 14.35. Jos siellä poistuu polulta, voi löytää muinaisten myyttien kaltaisen metsän ja jälkiä satojen vuosien takaisesta pyyntikulttuurista. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Metsänhaltia ilmestyy petäjän oksalle kuukkelin hahmossa
Metsälehti Makasiini 63 8845_.indd 63 29.10.2021 14.35
Kun yöhongan kaatajien määrä kasvoi muutamasta tuhansiksi, Luirojärven ympäristö tyhjeni lyhyessä ajassa täysin kelottomaksi. Erään kierroksen lopuksi olisin mieluusti lompsinut Jaurun varresta suorinta reittiä Metsäntutkimuslaitoksen Laanilan tukikohtaan. Vähän pelkään, etteivät liian kauan vain mielikuvissa eläneet seudut vastaa arjen todellisuutta. Leiripaikoiksi sopivilta pikkulampien Kelohongan kuhmurainen runko loistaa hopeisena. Jokaista yöpymistä varten kaadettiin kuiva ja suorarunkoinen kelo. Koska oma kulkuni erkanee tuota pikaa pois polulta, en näe enkä kuule ensimmäisen viiden päivän aikana merkkiäkään muista ihmisistä. Hienoja paikannimiä, villipeurojen pyyntihistoriaa, tuhansien vuosien takaisia asumakenttiä ja tiettävästi ison kansallispuiston hienoimpia metsänrajametsiä. Jokaista yöpymistä varten kaadettiin kuiva ja suorarunkoinen kelo. Kuusisataa vuotta sitten se oli pieni taimi hyvin toisenlaisessa maailmassa. Niinpä en sitten tutustunut niihin metsiin, jotka sijaitsevat nykyisen UK-puiston lounaisrajalla. Tärkein toimeni oli valokuvaaminen. Kellokorttia ei tarvittu, sillä työmaani oli tunturija metsäerämaa Itä-Lapissa. K ESÄLLÄ 1976 olin palkattuna Metsäntutkimuslaitoksen kenttäapulaiseksi. Kuviani tarvittiin pomoni Olli Saastamoisen väitöskirjaan. Tämän alueen ensimmäinen retkeilybuumi 1960-luvulla perustui Kullervo Kemppisen kirjojen innoittamaan rakotuliromantiikkaan. Patikoin keskimäärin puolentoista viikon ja sadan kilometrin retkiä. Taskussa kulki pitkä aihelista, joka täytyi saattaa kuviksi: luontoja maisematyyppejä, autiotupia ja muita retkeilyrakenteita. Retkipolut lähtevät Kiilopäältä tai Saariselältä maantien kaltaisina, mutta hoikistuvat sitä kaidemmiksi, mitä kauemmaksi itään ja kaakkoon etenevät nelostieltä. Reissun loppua kohti käy yhä ilmeisemmäksi, että keskiverto UK-puiston nykykulkija pysyy tarkasti valmiilla polulla. Käytännössä syntyi molempia, Urho Kekkosen kansallispuisto perustettiin vajaa kymmenen vuotta myöhemmin 1983. Pakollisiin tehtäviin kuului suunnistaa upouusien kaistalehakkuiden poikki Vuotsoon ja tallentaa näkymiä filmille. Seudulle haviteltiin sekä kansallispuistoa että isoja savottoja. Lisäksi haastattelin kämpistä ja niiden nuotiopaikoilta löytämiäni vaeltajia sekä lähellä nelostietä että kaukana Jaurujoen varrella. Pois polulta Syksyllä 45 vuotta myöhemmin päätän korjata puutteen metsäsivistyksessä. LUONNOSSA » LUHTA 64 Metsälehti Makasiini 8845_.indd 64 29.10.2021 14.35. Saariselän tunturit olivat jo silloin valtakunnan suosituin retkeilyalue. UK-puistosta löytyy yltäkylläisen paljon tupia ja laavuja, ja kaikkia niitä yhdistää polkujen verkosto. Kädet eivät ylety sen ympäri
Haavion mukaan Romentolaa kaitsee haltija ja siellä asuvat myös Hongatar ja Miellotar. UK-puiston tavallisin hongankaataja on nykyään syysmyrsky. Paikka tuntuu merkitykselliseltä, salaperäiseltä ja suorastaan pyhältä. Uudet kannot puuttuvat. Metsälehti Makasiini 65 8845_.indd 65 29.10.2021 14.35. Mieleen putkahtaa nykykielestä jo unohtunut sana Romentola. Alan vakuuttua, että nykyisen kaltaiset kansallispuistot sääntöineen yhdistävät mainiosti ulkoilutarpeita ja suojeluarvoja. rantakankailta löydän vieläkin viiden tai kuuden vuosikymmenen takaisia sahattuja tai kirveellä kalkuteltuja kelokantoja. Paikka tuntuu merkitykselliseltä, salaperäiseltä ja suorastaan pyhältä. Lapintintti hyppelee koivupökkelössä, mutta viihtyy mainiosti järeäpuisissa metsänrajamänniköissä. Opin sanan Martti Montosen ja Martti Haavion kirjoista. Romentolan haltiat Syysillan hämärtyessä seisahdan keskelle vuosisatojen ikäisiä aihkimäntyjä, pystyjä ja jo sortuneita hopeakylkisiä honkia ja oksista roikkuvia tummia luppopartoja. Koska näky1960-luvun retkeilybuumin aikana kuivia ja suorarunkoisia kelohonkia kaadettiin surutta yhden yön tulisteluun
tyy rasvainen linnunruokapötkö. mätöntä väkeä ei pidä suututtaa, varon taittamasta risuakaan ja pystytän teltan vähän etäämmälle lammen rantaan. Pohdin, voisiko mäntymetsiä suosiva lapintintti olla muinaisuskon Hongatar. Kun työnnyn ulos teltasta, oranssipyrstöinen lintu istuu ison aihkin alimmalla kelo-oksalla. Puolipäivään mennessä kaksi kuukkelia ja nopeasti kesyyntyvä lapintiainen kantavat pala palalta kaikki antimeni talvea varten omiin kätköihinsä. Haavion Suomalainen mytologia kertoo metsänhaltijan voivan aineellistua eläimeksi tai linnuksi. Aamun valjetessa havahdun kuukkelin vihellyksiin. Pyyntikuoppa Romentolaa ja muita muinaisia sanoja ei syntynyt ilman puhuvia ja ajattelevia ihmisiä. Omien ruokieni lisäksi repusta löyKuusen metsäraja kulkee lähellä UK-puiston lounaisrajaa. Totta tai ei, tänään pystyn lahjomaan ja lepyttämään metsän näkymättömän väen ystävikseni. Myös suippolatvaiset lapinkuuset seisovat kelouduttuaan vuosikymmeniä pystyssä. Näillä kulmin he olivat metsäsaamelaisia, jotka myöhemmin käytännösLUONNOSSA » LUHTA 66 Metsälehti Makasiini 8845_.indd 66 29.10.2021 14.35
Kaksi viimeistä peninkulmaa ennen Kiilopään hotellia polku muistuttaa kivikkoista metsäautotietä. Hakeudun retkipolulle ja lähden tarpomaan kohti sivistystä. Lännessä hotellien ja nelostien lähellä ne ovat syvälle kuluneita ja pienen maantien levyisiä. sä pakotettiin sulautumaan suomalaisiin talollisiin. muinaisina tai vähän nuorempina jälkinä metsässä, elollistuu saman tien reppu selässä vastaan käveleviksi kanssaihmisiksi. Vuosisatojen takaiset pyytömiehet ja metsänhaltiat väistyvät pois mielestä. Poronhoitoalueilla jokainen alaoksien naavaparta joutuu porojen suihin. Jäljet kuitenkin säilyivät, viikon patikkalenkillä löydän yli kolmekymmentä hyvin erottuvaa pyyntikuoppaa. Ihmiskunta, joka päiväkausia näyttäytyi Kansallispuiston sydänosissa kämppiä ja laavuja yhdistävät polut luikertavat harjujen ja puiden lomassa. Tuliaseet kulkeutuivat Sompion Lappiin 1600-luvulta alkaen, ja niiden tulo lopetti peurahautojen kaivamisen. Metsälehti Makasiini 67 8845_.indd 67 29.10.2021 14.36. Kemin lapin kieli katosi lopullisesti 1800-luvulla. Tämän perän muinaiset asukkaat pyytivät metsäpeuroja kaivamalla ansakuoppia. Lamminaavan laidalla havaitsen evässäkkini sisältävän pääosin tyhjiä Minigrip-pusseja. l Naavaisimmat Romentolat löytyvät nykyisiltä metsäpeuran palkisilta kaukaa etelästä. Nykyinen Suomi asutettiin jääkauden jälkeen Utsjoen ja Koillis-Lapin suunnasta. . 1600-luvulla pyytömiehet saivat ensimmäiset suusta ladattavat kiväärit ja peurahautojen kaivuu loppui siihen paikkaan. Hiekkamaahan peurojen kulkureitille jyrsittiin pari metriä syvä viepperhauta, pystysuorat seinät tuettiin puupaaluin ja lopuksi salakuoppa peitettiin ja naamioitiin. Ilmasto oli jonkin aikaa lämmin, eteläinen Suomi ja Pohjanmaa pysyivät vielä vuosituhansia meren pohjana. Läheiseltä Kopsusjärveltä on löydetty melkein kymmenentuhannen vuoden ikäisiä kivityökaluja. Metsähallituksen mönkijäpartio pörisee vastaan, leveärenkaiset sähköpolkupyörät huristavat molempiin suuntiin. Tuntuu hullulta ajatella nuorimpienkin iäksi neljäsataa vuotta. UK-puistosta löytää helposti kymmeniä hyvin säilyneitä peuranpyyntikuoppia. Ei aivan kevyttä puuhaa ennen rautalapion keksimistä
Lento Helsinkiin kello 19.10– 22.50. Hintaan sisältyvät lennot, majoitus, retket ja suomalaisen oppaan palvelut sekä aterioista ohjelmassa mainitut lounaat ja neljä päivällistä hotellilla. Lento Zürichiin kello 7.55–9.45, mistä matka jatkuu kohti Appenzellin kaupunkia. Lisätietoa www.metsalehti.fi/lukijamatka Sveitsi Ranska Saksa Itävalta Italia Zürich Appenzell 8846_.indd 68 29.10.2021 16.26. Tutustumme metsien hoitoon ja käyttöön sekä maatalouteen. TOUKOKUUTA 2022 PH O TO N -P H O TO S Matkaohjelma 18.5. Iltapäivällä vierailu kivilouhoksella. LÄHDE METSÄLEHDEN MUKANA SVEITSIIN 18.–22. Metsäretkellä tutustumme muun muassa puunkorjuuseen jyrkillä rinteillä. METSÄLEHDEN ensi kevään lukijamatkalla on tilaisuus nähdä Sveitsin koillisosien kauniita maisemia. Tukikohtamme on pieni Appenzellin kaupunki. Lisämaksusta yhden hengen huone ja ruokajuomat. Ilmoittautumiset sähköpostilla ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300. 19.5. Rinnehissi vie meidät lähes 2 000 metrin korkeuteen patikoimaan ja ihailemaan maisemia. Vierailemme myös perinteisellä puusoitinverstaalla. Lounaan nautimme maatilalla. 21.5. Matkan hinta Matka maksaa 1 978 euroa. 22.5. 20.5. Paluumatkalla kohti Zürichiä pysähdymme kävelylle jalokastanjametsikköön. Perehdymme myös puurakentamiseen. Ilmoittautumiset Matkan järjestää Kon-Tiki Tours. Matkan varrella lounas ja vierailu puutaloelementtejä valmistavaan tehtaaseen. Lounas matkan varrella. Päivän aikana poikkeamme paikalliselle sahalle, juustolaan ja suklaatehtaaseen
Poistumatilastojen mukaan näin onkin: sadassa vuodessa puun poistuma on kasvanut 120 prosenttia ja viimeisen 50 vuoden aikana noin 50 prosenttia. Jos kaikki hakkuut olisivat jatkuvan kasvatuksen hakkuita ja kussakin hakkuussa poistuiKasvaako metsien käytön intensiteetti. Esimerkiksi vuonna 2020 se olisi tarkoittanut kaikkiaan vajaan 1,5 miljoonan hehtaarin hakkuita. Uudistushakkuiden osuus kaikista hakkuista oli huipussaan – noin puolet – laman jälkeen vuonna 1992, mutta on siitä pudonnut nykyiseen noin viidennekseen. Metsien viljely lisääntyi nopeasti 50ja 60-luvuilla, mutta vuoden 1970 jälkeen siinä näkyy sama lievästi aleneva trendi kuin metsäja kitumaan uudistushakkuissa. Poistuma ei kuitenkaan kerro koko totuutta metsien käytöstä. Uudistushakkuiden pinta-alalla mitaten metsien käytön intensiteetti ei siis ole kasvanut 70-luvun jälkeen. Lisääntyvä hehtaarikohtainen tilavuus näkyy suoraan hakkuupinta-aloissa. Kaikkiaan noina vuosina metsämaan pinta-alasta on uudistettu noin 40 prosenttia. Jatkuvan kasvatuksen lisääntyminen tullee edelleen vähentämään uudistushakkuiden osuutta tulevaisuudessa. Metsätilastot kertovat myös sen, montako hehtaaria metsää on hakattu vuosittain. Tällä tavalla mitattuna metsien käytön intensiteetti on jopa laskenut. si esimerkiksi puolet keskimääräisestä puustosta (VMI 12 mukaan eri-ikäisrakenteisissa metsissä on 113 kuutiota hehtaarilla), miljoonan kuution kertymään tarvittaisiin kaksinkertainen hakkuupinta-ala nykykäytäntöön verrattuna. l Metsälehti Makasiini 69 LUONNOSSA » KOLUMNI 8919_.indd 69 29.10.2021 16.25. Mitä tehokkaammin puuta siis kasvatetaan, sitä vähemmän talousmetsiin tarvitaan pinta-alaa ja sitä enemmän sitä riittää muihin käyttömuotoihin. . LISÄÄNTYVÄ poistuma yhdistettynä vakiona pysyvään uudistushakkuiden pinta-alaan voi tuntua uskomattomalta, mutta selitys on yksinkertainen. METSIEN viljelystä on saatavilla tilastot 1950-luvulta saakka. Samaan suuntaan toimii myös avohakkuun osuus – mitä suurempi osa hakkuista on avohakkuita, sitä vähemmän pinta-alaa miljoonaan kuutioon tarvitaan. Kun vuonna 1970 miljoonan kuution poistumaa varten piti tehdä hakkuita kaikkiaan noin 11,3 tuhannella hehtaarilla, sama miljoona kuutiota saatiin vuonna 2020 noin 8,5 tuhannella hehtaarilla. YLEISESTI ajatellaan, että metsien käytön intensiteetti on kasvanut. Vuosina 1970– 2020 vuotuinen metsämaan uudistushakkuiden pinta-ala on keskimäärin pysynyt vakiona, noin 160 tuhannessa hehtaarissa. Uudistushakkuiden pinta-alalla mitaten metsien käytön intensiteetti ei siis ole kasvanut 70-luvun jälkeen. Kun uusimmassa valtakunnan metsien inventoinnissa uudistuskypsän metsän tilavuus oli keskimäärin 225 kuutiota hehtaarilla, vuonna 1970 se oli 98 kuutiota hehtaarilla. ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. Uudistushakkuissa poistuvan puuston määrä on kasvanut selvästi. Vuosittain toki hakkuut ovat vaihdelleet runsaasti. Toisaalta kasvatushakkuut ovat lisääntyneet. Jos huomioidaan sekä metsäettä kitumaan uudistushakkuut, trendinomainen pudotus uudistushakkuiden pinta-alassa on noin 500 hehtaaria vuosittain. Huippuvuonna 1970 uudistushakkuita oli reilu 200 tuhatta hehtaaria, alimmillaan uudistushakkuiden pinta-ala oli 1991 vajaa 100 tuhatta hehtaaria
Moisio on hiljattain saanut päätökseen isoisänsä mittavan, yli 30 000 negatiivin kuva-arkiston digitoinnin. Mauno Mannelin (oik.) kuvasi Ferguson TE-20 -traktorin Keuruulla 1954. Tehtaiden rakentamiset ja paperikoneiden asennukset ikuistettiin”, Johannes Moisio muistelee isoisäänsä. l KONEURAKOINNIN ENSIASKELEITA Mauno Mannelinin kuva-arkistosta löytyy tuhansia kuvia sotien jälkeisestä metsätyöstä. Pipoa vedettiin vähän korvien päälle”, yksi kommentoija toteaa koneurakoinnin alkuvaiheista. MIKKO HÄYRYNEN 70 Metsälehti Makasiini 8920_.indd 70 29.10.2021 17.08. Flässipojasta varakuvaajaksi Moisio oli jo koulupoikana mukana isoisänsä kuvausreissuilla. ”Ja kerran Ounasvaaran pakkasessa hänen kameransa suljin ei toiminut riittävän nopeasti ja kaikki kuvat ylivalottuivat.” Mannelin käytti uransa loppuun saakka kolmijalan päällä olevaa 1930-luvun palkkikameraa, jossa kuvaa säädettiin ja tarkennettiin hupun alla. Traktoreita on kuvattu kattavasti. Moisio on julkaissut isoisänsä kuvia Facebookissa Mauno Mannelin 1910–1990 -sivulla ja myös eri ryhmissä. Suunnilleen kolmannes kuvamassasta liittyy metsäteollisuuteen ja -talouteen. TEOLLISUUSKUVAAJA Mauno Mannelin tallensi hyvinvointi-Suomen rakentamisen. ”Flässipoikana jostain piilosta annoin sivusta apusalamalla valoa, jotta kuviin ei tule varjoja.” Ja viimeisinä vuosina, jolloin vaari ei enää aina muistanut ottaa filmin suojuslevyä pois, Moisio myös kuvasi varalta toisella kameralla. ”Ei käytetty kuulosuojaimia. ”Isoja asiakkaita olivat etenkin Suomalaisen työn liitto, Hankkija, metsäteollisuusyritykset ja monet uittoyhdistykset. Vanhat traktorit -ryhmässä kuvat koneellisen puunkorjuun varhaisvaiheista ovat kirvoittaneet paitsi ihmettelyä ja osin ajan kultaamiakin muistoja, mutta myös todellista käyttäjäkokemusta. Ohessa on muutamia Mannelinin metsätöissä käytetyistä traktoreista ottamia kuvia. Hän työskenteli valokuvaajana vuodesta 1929 aina 1980-luvulle saakka ja erikoistui jo 1930-luvulla teollisuuskuvaukseen. ”Kameroissa ei ollut automaattisia valotuksia eikä vaari käyttänyt valotusmittaria, vaan hän tiesi valotusajan kokemuksesta.”
Hanomag R28 -traktori, kuvattu Lapissa vuonna 1953. Fordson Major -traktori kuvattiin Keuruulla 1954. Metsälehti Makasiini 71 8920_.indd 71 29.10.2021 17.08. Kuva vuodelta 1961. David Brown Super Cropmaster -traktori kuvattiin Keuruulla vuonna 1954 Zetor 25A on kuvattu Rovaniemen korjuupiirissä vuonna 1957. Nuffield 4DM -traktori, kuvattu Kuhmoisissa vuonna 1960. Valmet 359 kuvattiin Kittilässä
» PILKKEET 72 Metsälehti Makasiini 8920_.indd 72 29.10.2021 17.08. Ei ole yllätys, että siihen liittyen useissa paviljongeissa tarkastellaan metsän merkitystä monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen näkökulmista. DUBAIN kuuluisimmat puut ovat kivistä ja hiekasta rakennetut palmun muotoiset tekosaaret. Ja budjettivastaavalle. Itävallan paviljonki keskittyi aisteihin yhtenä osana puun tuoksuja kosketusmaailma. Koronan takia vuodella siirtynyt näyttelykeidas on 12 Seurasaaren kokoinen yksittäisillä palmuilla somistettu alue. Diginikkarien luovuudelle on annettu runsaasti tilaa. Maailmannäyttely avautui lokakuun alussa ja päättyy ensi vuoden maaliskuussa.. Suomalaiseen maisemaan monet olisivat outoja kapistuksia, mutta mielikuvitukselle ja vastavoimille riittää purtavaa. Puusta ja metsästä voi kertoa myös ilman suuria kommervenkkejä. TEKSTI JA KUVAT PEKKA VIRTANEN Ruotsin paviljonki ”The Forest” (vas.) houkuttelee metsään innovaatioja kestävyysteemoja unohtamatta. Eri tahojen megavirtuaaliset luontomaisemat saattavat kyllä hyökätä päälle seinistä, lattioista ja katoista melkeinpä turtumiseen saakka. Suomen paviljongin puinen kuru (alla) on yksi näyttelyn helmistä. Ja Suomen paviljongin puinen kuru ei myöskään sanoja kaipaa. Ainekset on tuotu hiekkaerämaasta, jonka entisille reunamille on kasvanut valtaisa Expo 2020 -maailmannäyttely. Mutta muunlaisiakin metsä-puuelementtejä löytyy. Kymmenet ja taas kymmenet kohteet näyttelyrakenteista paviljonkien arkkitehtuuriin tuovat esiin puun käytön tämän päivän vau-suuntauksia. Kummatkin ovat omilla tavoillaan koko Expon helmiä. Yksi Expon kolmesta teemasta on kestävä kehitys. Metsä tulee Expossa esiin myös matkailukohteena yksittäisistä viidakkoseikkailuista laajempialaisiin metsähoukutteluihin Latvian tapaan. l VAUELÄMYKSIÄ DUBAISSA Maailmannäyttelyn yksi teema on kestävä kehitys
Hänelle on tärkeää, että se mitä metsässä on tehty, on tehty hyvin. l ”Olen aina viihtynyt ulkona” Ihan metsässä -podcastin toisessa jaksossa tapaamme ampujahiihtäjä Tero Seppälän ja kuulemme nuoren miehen ajatuksia olympiatalven alla. Metsäalalle päätymisestä hän kiittää Metsähallitusta ja siellä tehtyä tet-harjoittelua. ”Treenaamme Oloksella revontulien ja kaamoksen keskellä. Nousujen päällä on aina syke aika korkealla, sitten taas palautellaan alamäkeen. Hän liikkuu paljon erilaisissa metsissä ja katsoo tarkoin silmin esimerkiksi korjuujälkeä. Ihan metsässä -podcast löytyy Metsälehden verkkosivuilta osoitteesta www. Tyypillistä hiihtäjän harjoittelua”, Seppälä kertoo. Kontiolahdella harjoitusolosuhteet ampumahiihtoon ovat optimaaliset jyrkkiä harjumaastoja ja stadionia myöten. Joku voi ihmetellä, miten siitä voi tykätä, mutta se on ollut minulle tärkeä juttu.” Metsäala houkutteli Seppälä on täysipäiväisen harjoittelun ohella opiskellut metsätalousinsinööriksi. ”Lenkkipolut menevät tästä ihan Lehmon jätin, Suomen pisimmän männyn, vierestä. Metsäinnostusta Seppälä on herätellyt myös ampumakisajoukkueessa. metsalehti.fi tai Spotifystä nimellä ”Ihan metsässä”.. Kontiolahden harjumaastot tarjoavat hiihtäjälle hyvät harjoittelumahdollisuudet, Tero Seppälä kertoo. TEKSTI JA KUVA SINI SILVÀN Metsälehti Makasiini 73 » PILKKEET 8848_.indd 73 29.10.2021 16.18. Tässä asiat yhdistyvät aika hyvin.” Podacastissa kuulemme myös Tero Seppälän ajatuksia metsänomistamisesta. NAUHOITAMME podcastin Tero Seppälän kanssa Kontiolahdella Lehmon maisemissa. Kansainvälisillä kisareissuilla tarkastellaan kisaseutujen metsiä ja pohditaan, mitä omien palstojen kanssa tulee tehdä. Harjoittelu jatkuu Lapissa lumileirillä loka-marraskuun vaihteessa. Olen aina viihtynyt ulkona ja luonnossa, eivätkä toimistohommat ole minua varten. ”Olin viikon verran Metsähallituksella ja ajattelin, että taidan hakea metsäalan kouluun. Aamulla vedin pari tuntia eli parikymmentä kilometriä sauvajuoksua
Paitsi jos soutaja on sattunut ensin jäämään myrskyn armoille Pielisellä, sanoo Pohjois-Karjalan Nurmeksessa veneitä yli 40 vuotta veistänyt Aki Ruotsalainen. Veneveistämö Aki Ruotsalainen on tehnyt yli 1 300 puuvenettä vuodesta 1979 lähtien. Lasikuituveneistä 63-vuotias yrittäjä ei PUUTA SEN OLLA PITÄÄ Puuveneen tärkein valtti on turvallisuus, veneveistäjä Aki Ruotsalainen sanoo. Hän pitää puuveneiden turvallisuutta niiden tärkeimpänä valttina. Pienimpien soutuveneiden hinnat alkavat kolmesta tuhannesta eurosta. TEKSTI HEIKKI HAMUNEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ Kaiverrus kertoo tekijän, mutta on samalla myös EU:n perinneveneeltä edellyttämä tunnus. SYKSY ei ole soutuvenekauppiaan otollisin sesonki. ”Aina joku herää veneen hankintaan hyvän myrskyn jälkeen, kun on ensin meinannut kaatua jollakin pikkulipillä”, Ruotsalainen toteaa. » TUOTE & TEKIJÄ 74 Metsälehti Makasiini 8849_.indd 74 29.10.2021 16.04
Sen jälkeen veneily Pieliselläkin vähentyi selvästi. Vanerin hän ostaa rakennustarvikeliikkeestä Oulusta. ”Hän testasi markkinoiden kaikki lasikuituveneet ja tilasi sitten puuveneen. Alan ammattijärjestön, Puuveneveistäjät ry:n, sivuilla on noin 40 veistämön tiedot. Kotitarvekalastus oli arkista askaretta, joka turvasi ruokaa perheelle. Puuveneen ikä on 20–30 vuotta.” Toinen trendi on puuveneen päätyminen häälahjaksi nuorelleparille. Jatkuvasti oli joku liikkeellä – yksi kun häipyi näkyvistä, niin toinen vene ilmaantui.” Lisääntynyt veneily turvaa asiakkaita harvoille veneveistämöille. ”Talvella tehdään veneitä varastoon, mutta aina ne ovat oman paikkansa etsineet. Kaksi viime kesää ovat kuitenkin tuoneet muutoksen. ”Puuvene on vakaampi. Uusi vene kaipaa muutamana ensimmäisenä keväänä hieman paksummin tervaa, mutta sitten pärjää ohennetulla. Helteellä pinta kuivuu parissa päivässä.”. Se oli nappituote hänen käyttöönsä ja soututottumuksiinsa.” Elämää aalloille Kun Ruotsalainen 1970-luvulla aloitti veneiden tekemisen, Pielisen rannoilla oli jokaisen talon pihassa useampi vene. ”Edelliskesänä oli veneilijöitä kivasti ja viime kesänä jo paljon. Yhteen veneeseen vasaroidaan noin 700 niittiä. ”Syksyllä puhdistus vie noin tunnin. ”Aina joku herää veneen hankintaan hyvän myrskyn jälkeen.” pahemmin välitä, vaikka pari markkinoilla olevaa mallia hän sanookin soutuveneeksi kelpuuttavansa. Oma työnsä on siinäkin.” Hän laskee yhden puuveneen huoltoon menevän kolmisen tuntia vuodessa. Joitakin Suomi-kytköksiä ulkomaille veneitä tilaavilla aina on.” Kotimaassa Ruotsalainen on huomannut, kuinka puuveneisiin viehtyneet asiakkaat päivittävät nyt vanhaa kalustoaan uuteen. Eikä nuoriso näistä pahoillaan ole ollut.” Turha työläyden myytti Ruotsalainen harmittelee mielikuvaa puuveneiden huoltamisen työläydestä. Laudat vaihtuivat vaneriin 30 vuotta sitten, kun hän oivalsi, että jäykkä koivuvaneri antaa lisävapauksia veneen muotoiluun. Tällaisessa saat vartaita myöten kävellä ympäri ilman että vene kaatuu. ”Se on sellainen pinttymä. Keväällä kauden alussa voi käydä veneen läpi kevyesti painepesurilla ja vetää ohennetun tervan kuivaan pintaan. sukupolvea puuveneisiin. ”Vanhemmat ovat ilmeisesti tykänneet omastaan niin paljon, että rahoittavat hääparille samanlaisen ja totuttavat samalla seuraavaa Siro, pienelle järvelle tehty vene ei sovi Pieliselle, sillä täällä voi tuulla 34 metriä sekunnissa, Aki Ruotsalainen sanoo. l Metsälehti Makasiini 75 8849_.indd 75 29.10.2021 16.04. Ei ole ylivuotisia veneitä jäänyt.” Suomalaisväriä Norjaan ja Itävaltaan Aki Ruotsalainen tekee veneet koivuvanerista. ”Tänä vuonna joka toinen tilaus on ollut sellainen, että otetaan uusi vene vanhan tilalle. Veistämön pihalla pressun alla odottaa porilaisen asiakkaan tilaama vene. Eikä pinta ole liukas”, Ruotsalainen sanoo ja esittelee muutama vuosi sitten tekemäänsä 5,5-metristä, 130 kiloa painavaa venettä. Osa asiakkaista on samoilla linjoilla. Pitäähän lasikuituveneetkin pestä ja vahata sekä korjata niistä kivenkolhut. Ruotsalainen on tosin saanut myytyä kaikki tekemänsä veneet jo ennen kansan tuoreinta rynnistystä vesille. Ruotsalaisen veneitä on tilattu etenkin Norjaan ja Itävaltaan. Suomen neljänneksi suurimmalla järvellä on saanut 2000-luvulla liikkua omassa rauhassaan. Suurimman osan veneistään Ruotsalainen myy Itä-Suomeen, mutta asiakkaita on ulkomaillakin. ”Norjassa on aika paljon suomalaisia, ja he haluavat suomalaisen puuveneen
Laukku on kevyt ja takana on käytännöllinen tarrakiinnitys, joka on helppo kiinnittää esim. Toimittaja hevostalouden opettaja, hevoshieroja Sanna Ihasalo. ”KAARNAVENEILIJÄ” KAARNAVENEESSÄ PITÄÄ OLLA PERÄSIN Tilaa Hevosurheilu-lehden verkkokaupasta syksyn parhaat tuotteet! Tilaa heti omasi verkkokaupasta kauppa.hevosurheilu.fi Säädettävät valjaat ovat tyylikäs korvike heijastinliiville. 10,90 € HEIJASTINVALJAAT Kirja on suunnattu hevosalan opetuskäyttöön, ravija ratsastusurheilun ammattilaisille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. KUVAKISAN HUIPUT Syyskuun Metsälehti Makasiinissa (6/2021) esitelty kaarnaveneen valmistusohje oli mielestäni hieman puutteellinen. Lisäksi kirjassa käsitellään muun muassa hevosen venyttelyä, liikkuvuuden testausta, hevosen rakennetta ja varusteiden – kuten silojen ja satulan – sopivuutta. polkupyörään. Metsälehden Instagram-tilin käyttäjänimi on @metsalehti. Veneessä pitää ehdottomasti olla peräsin (rungon suuntainen puikko tai lasta). Havainnollisten kuvien ja asiantuntijoiden analyysien avulla kirjassa käydään läpi hevosen luusto, ligamentit, jänteet ja lihaksisto pintalihaksineen ja syvine lihaksineen. Olemme esitelleet niitä Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin syksyn numeroissa. Se on sopivan muotoinen ja tarpeeksi jäykkä. Nyt vuorossa on annariikkahuhta-nimimerkin ottama kuva kukkivasta kanervasta. Nelivärinen, 212-sivuinen kierresidottu painos. 4,90 € 9,90 € HEIJASTAVA PIPO Jokaiseen tyyliin sopiva yhden koon rippineulospipo heijastavilla kuiduilla. Sulka purjeena tekee veneestä kiikkerän ja saa sen helposti kaatumaan. Toimi nopeasti! Tyylikäs hevoskuvioinen huivi on monikäyttöinen päähine. Silloin vene kulkee suoraan tuulen suuntaan eikä pyöri ympyrää. Asiantuntijoina mm. Lisäksi ruskan keltaama lehti näkyy kauas, kun vene viilettää mennä. Sama tuote sopii aikuisille ja lapsille. Hyvä lämmön ja kosteuden siirto. HEVOSEN KÄYTÄNNÖN ANATOMIA -KIRJA 99,80 € MYYNTIMENE STYS! Tilaa vaikka kaikki yksillä postikuluilla vain 5,90 € tai yli 49,00 €:n tilaukset ilman postikuluja! Hevosurheilu Näy pimeässä! 15,90 € ###*P Metsälehti Makasiini » PILKKEET 8850_.indd 76 29.10.2021 16.20. KUVAKISA LUKIJALTA » PILKKEET Metsälehden kesän kuvakilpailussa pyysimme lukijoita jalkautumaan metsiin, tallentamaan kesäiset metsämuistot kuviksi ja lataamaan ne Instagramiin. eläinlääkärit Kimmo Elfving ja Antti Kinnunen. TUUBIHUIVI ENSIAPUPAKKAUS Hyvin varustettu ja kätevä pakkaus matkalle mukaan. Purjeeksi sopii hyvin esimerkiksi haavan lehti. Viisitoista eniten tykkäystä saanutta kilpailukuvaa etenivät yleisöäänestykseen, josta valikoitui viisi voittajakuvaa. Tuotteita reilu, mutta rajoitettu määrä
Hopeisen ansiomerkin sai myös Eila Lautanen, joka on koulutusurallaan ollut ensin metsäalan opettajana ja koulutusalajohtajana. Tuotteita reilu, mutta rajoitettu määrä. polkupyörään. Uuteen rooliinsa hän siirtyy kansainvälisestä puunhankinnasta vastaavan johtajan tehtävästä. Vuodesta 2011 hän on toiminut Työtehoseuran tutkijana ja kehittämispäällikkönä. Viestintäja markkinointitehtävien lisäksi hän kehittää Tapion some-markkinointia ja suunnittelee sekä toteuttaa hankeviestintää osana Tapion asiantuntijaliiketoiminnan tiimiä. Aiemmin Salo on työskennellyt muun muassa Metsäteollisuus ry:ssä. Tradenomi, copywriter Riina Hautala aloitti Tapion viestintäasiantuntijana elokuun alussa. Kultaisen ansiomerkin sai myös Metsähallituksen aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen. Tomi Salo on nimitetty Metsä Groupin yhteiskuntasuhdejohtajaksi marraskuun alusta alkaen. Hän on ollut viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan yksi metsäntutkimuksen ja erityisesti teollisuuden puuhuollon tutkimusja kehittämistoiminnan avainhenkilöistä. Korhonen on valtakunnan metsien inventointia, metsävaroja ja kestävän metsätalouden indikaattoreita koskevassa tutkimustyössään tehnyt tutkimukseen pohjaavaa tietoa ymmärrettäväksi ja mielenkiintoiseksi Suomessa ja laajemmin kansainvälisesti. Tänä aikana hän on tutkinut valtakunnallisesti koko metsäalan koulutusjärjestelmää kaikilla sen tasoilla. Hopeisella ansiomerkillä palkittiin myös luontotoimittaja Seppo Vuokko, jonka ansiot luonnonhoidon kouluttajana metsäammattilaisille ja metsänomistajille sekä kirjoitukset ja pakinat metsistä ja metsätalouden vaikutuksista tunnetaan laajalti. Hän on työskennellyt Metsä Groupin selluja sahatavaraliiketoiminnassa Metsä Fibressä eri johtotehtävissä vuodesta 2011. Sama tuote sopii aikuisille ja lapsille. Heiskanen on kehittänyt ja monipuolistanut niin ulkoista kuin sisäistäkin viestintää järjestössä. METSÄ GROUP Juha Jumppanen on nimitetty Metsä Groupin puunhankinnasta ja metsäpalveluista vastaavan Metsä Forestin toimialajohtajaksi. eläinlääkärit Kimmo Elfving ja Antti Kinnunen. 10,90 € HEIJASTINVALJAAT Kirja on suunnattu hevosalan opetuskäyttöön, ravija ratsastusurheilun ammattilaisille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Yhdistyksen kultaisen ansiomerkin sai Kari T. TAPIO Varpu Kuutilla aloitti Tapion metsänhoitotiimiin metsänhoidon asiantuntijana elokuun alussa. Vuokko kirjoittaa säännöllisesti myös Metsälehteen (tässä numerossa sivu 78). Nelivärinen, 212-sivuinen kierresidottu painos. Korhonen on ollut luomassa yhteistä ymmärrystä ja rakentamassa sopua vaikeissa metsien käyttöön liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä kiistoissa. Korhonen, Luonnonvarakeskuksen tutkija ja VMI-työryhmän vetäjä. Karjalainen aloittaa yhdistyksessä tammikuussa 2022. NIMITYKSIÄ HUOMIONOSOITUKSIA SUOMEN METSÄYHDISTYS jakoi tämänvuotiset hopeiset ja kultaiset ansiomerkit seitsemälle metsäalan tutkijalle ja viestijälle viime viikolla Metsäpäivillä. Havainnollisten kuvien ja asiantuntijoiden analyysien avulla kirjassa käydään läpi hevosen luusto, ligamentit, jänteet ja lihaksisto pintalihaksineen ja syvine lihaksineen. Hän kehittää muun muassa metsäalan ammattilaisille suunnattua ForestKIT-metsätietojärjestelmää. Hän keskittyy metsätalouden vesiensuojelun kehittämiseen ja suometsien hoitoon sekä turvetuotantoalueiden jatkokäytön suunnitteluun liittyviin hankkeisiin. Hän siirtyy Metsäyhdistykseen Ilta-Sanomien verkon julkaisuvastaavan ja uutispäällikön tehtävistä. Kultaisen ansiomerkin sai myös Heikki Pajuoja, joka on toiminut vuodesta 2005 alkaen Metsäteho Oy:n toimitusjohtajana. Hyvä lämmön ja kosteuden siirto. 4,90 € 9,90 € HEIJASTAVA PIPO Jokaiseen tyyliin sopiva yhden koon rippineulospipo heijastavilla kuiduilla. Hän seuraa tehtävässään viestinnän suunnittelija Hannes Mäntyrantaa, joka jää eläkkeelle loppuvuodesta. Metsäyhdistyksen hopeisen ansiomerkin sai viestintäja järjestöpäällikkö Sirpa Heiskanen, joka on toiminut Koneyrittäjien viestintäpäällikkönä lähes kaksi vuosikymmentä. Koulutukseltaan Karjalainen on yhteiskuntatieteiden maisteri ja filosofian maisteri. Metsälehti Makasiini 77 Tilaa Hevosurheilu-lehden verkkokaupasta syksyn parhaat tuotteet! Tilaa heti omasi verkkokaupasta kauppa.hevosurheilu.fi Säädettävät valjaat ovat tyylikäs korvike heijastinliiville. Asiantuntijoina mm. Metsänhoitaja Isra Alatalo aloitti Tapiossa elokuun alussa suometsien hoidon asiantuntijana. SUOMEN METSÄYHDISTYS Suomen Metsäyhdistyksen viestinnän asiantuntijaksi on valittu Tero Karjalainen. Lisäksi kirjassa käsitellään muun muassa hevosen venyttelyä, liikkuvuuden testausta, hevosen rakennetta ja varusteiden – kuten silojen ja satulan – sopivuutta. Toimittaja hevostalouden opettaja, hevoshieroja Sanna Ihasalo. Kangas on myös Metsälehden kolumnisti (uusin kolumni löytyy sivulta 69). Uuteen rooliinsa hän siirtyy marraskuun alussa Suomen puukaupasta ja metsäpalveluista vastaavan johtajan tehtävästä. Hän työskentelee muun muassa metsänhoidon suositusten parissa. Jaakko Anttila on nimitetty Metsä Groupin puutuoteteollisuudesta vastaavan Metsä Woodin toimialajohtajaksi ensi vuoden alusta alkaen. Hän on työskennellyt Metsä Groupissa erilaisissa puunhankintaan ja metsäpalveluihin liittyvissä tehtävissä vuodesta 2000. Hän on ollut yhteensovittamisen ja sovittelun edelläkävijä metsäsektorilla 1990-luvulta asti. TUUBIHUIVI ENSIAPUPAKKAUS Hyvin varustettu ja kätevä pakkaus matkalle mukaan. HEVOSEN KÄYTÄNNÖN ANATOMIA -KIRJA 99,80 € MYYNTIMENE STYS! Tilaa vaikka kaikki yksillä postikuluilla vain 5,90 € tai yli 49,00 €:n tilaukset ilman postikuluja! Hevosurheilu Näy pimeässä! 15,90 € ###Metsälehti Makasiini *P » PILKKEET » PILKKEET 8850_.indd 77 29.10.2021 16.20. Tapion metsätietotiimissä aloitti syyskuun alussa metsätiedon kehityspäällikkö Petri Latva-Käyrä. Toimi nopeasti! Tyylikäs hevoskuvioinen huivi on monikäyttöinen päähine. Hopeisella ansiomerkillä palkittiin myös tutkimusprofessori Annika Kangas tieteellisen ansioitumisensa lisäksi panostuksestaan tiedeviestintään ja toimintaansa tulkkina tiedeyhteisön ja suuren yleisön välillä muun muassa sosiaalisessa mediassa. Laukku on kevyt ja takana on käytännöllinen tarrakiinnitys, joka on helppo kiinnittää esim
Useimmat kasvit tarvitsevat eläinten apua selviytyäkseen, pölyttäjiksi tai siementen kantajiksi. Tuulten ajamina voikukan siemenet saattoivat lentää kauas, mutta silloin saattoi matkaa lähimpään pölyttäjäksi kelpaavaan kumppaniin olla kilometrejä. Pihapiirissä tuntuu, että voikukka menestyisi missä vain, mutta rajansa silläkin on. Jos onni on myötä, tuuli on kantanut siemeniä tuoreemmalle aukolle. Tuoreiden kankaiden aukoilla se menestyy erinomaisesti, mutta hiekkaja sorakankaat alkavat olla liian karuja voikukallekin. Viime numeron suosituin artikkeli oli ”15 kysymystä hirvieläintuhojen torjunnasta”. Luultavasti voikukallakin on juurisymbiontti, mutta muutoin se tuntuu pärjäävän erinomaisesti yksin. Ne on valmistettu kotimaisesta koivuvanerista. Hakkuuaukealle voikukka tuo siis tervehdyksensä jääkausiajalta. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. SEPPO VUOKKO Toiset on luotu kulkemaan Voikukka kukoistaa hakkuulla tuoreen muurahaispesän vieressä. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi/ lukijakysely. Riippumaton elämäntapa on kehittynyt jääkaudella. Pohjois-Suomen tunturiseuduilla ja puronvarsilla sekä Itämeren rantaniityillä on alkuperäisiäkin lajeja, joiden kulkuriluonnetta hillitsevät tarkat kasvupaikkavaatimukset. Se vaatii kohtalaista ravinteisuutta ja mieluusti syvää maaperää. Uudistusalan voikukat ovat samoja lajeja, jotka kukoistavat ihmisten ilona pihoilla, pientareilla ja pelloilla. HAKKUUAUKOLLA voikukka näyttää kulkurin luonteensa: ilmaantuu hakkuun jälkeen, kukkii muutamana kesänä ja katoaa, kun puusto sulkeutuu. JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Lajeja on satoja, ja osa niistä on saapunut Suomeen tuulen tuomina, osa viljaja rehukuljetusten myötä. Pölyttäjiäkään se ei kaipaa, sillä siemenet kehittyvät ilman pölytystä. Mannerjäätikön liepeillä oli runsaasti paljasta maata, sulavesien tuomaa hiekkaa ja soraa ja rajujen tuulten kuljettamaa pölymaata. Kaikkien marraskuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme kaksi Kolo Design -kelloa. Eläimistä on vain harmia. Nämä rikkavoikukiksi sanotut ovat kulttuurin seuralaisia, jotka hyötyvät ihmisen tavasta muokata maata. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastanneille! ARVONTA! 78 Metsälehti Makasiini 8852_.indd 78 29.10.2021 16.38. Nykyisin ihminen korvaa mannerjäätikön maan paljastajana ja voikukat menestyvät yhä erinomaisesti. Palkinnoksi arvotut raivaussakset voitti Sami Koskenniemi Oulusta. » PILKKEET MISTÄ PIDIT. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Näissä oloissa kehittyi voikukkakantoja, jotka eivät kaivanneet pölytystä
029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakausmedian jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 33 312 (lt/20) PunaMusta 2021 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit KU VA : A N N A BA C K 8853_.indd 79 29.10.2021 17.01. 029 432 6114 Kauppak. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6100 Anna Back p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 89. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 040 162 3991 Jussi Collin, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. Ensi numerossa MUSIIKKI & METSÄ METSÄLEHTI MAKASIINI 8/21 ILMESTYY 16.12. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, opintovapaalla Jenny Rantanen, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 18.11
Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 8854_.indd 80 29.10.2021 17.04. . . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta
Tänne on Silvion mukava tulla ja tuumia: ”Onneksi tämä on mulla.” EMERITUSMETSURI 8854_.indd 81 29.10.2021 17.04. On opittu: Niitä voi myöskin käyttää. Tiheikkö teerelle ei ole paha, minun taimia täynnä on hirvellä maha. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 7”. . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Mepit viisaasti näyttävät vihreän suuntaa, hyvä olisi heidänkin vilkaista puun taa. Puuryhmä aukolla – sehän on säästö. Kaikki on tehtynä viimeiseen tappiin, silti ei mennytkään ihan nappiin. Makasiiniristikko 6, oikea ratkaisu METSÄ Metsäämme malliksi muille voi näyttää. Ojat tukittu suolla – metaanipäästö. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . . Palkinnot Makasiiniristikosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Olavi Hiekkanen, Rauma, Janne Hytönen, Tervo ja Vilho Viinanen, Haapaoja. LUKIJALTA RUNO Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 7 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 18.11.2021 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Elämän merellä EU:n on paatti, Suomen metsät se viimeinen reservaatti. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€)
Kuutiomäärän arviointiin tarvitaan puulajeittaiset relaskooppitaulukot. Kertauksena: Relaskooppi on metrin keppi, jonka päässä on kahden sentin hahlo. Musiikin soidessa ajatukset olivat lähteneet laukalle. JOS jokin on yksinkertaisuudessaan nerokas, niin metsänarvioinnin perusväline relaskooppi sitä on. Miksi on näin, se onkin mutkikkaampi selittää eikä metsänarvioinnin emeritusprofessori Simo Posokaan muista vastausta tuosta vain. Sen kanssa tehdään samoilla jalansijoilla ympyrä ja lasketaan kaikki rungot, jotka täyttävät hahlon. Varsinaisen heureka!-oivalluksen hän kertoi saaneensa sodan jälkeen Wienissä seuratessaan Mozartin oopperaa. Suomeen soveltuvat taulukot laati Aarne Nyyssönen pitkän tiedeuransa alkuvaiheissa. ”Relaskooppi todella muutti metsänarviointia ja teki pohjapinta-alasta mitattavan suureen. Lukumäärä on sama kuin puuston pohjapinta-ala, neliöissä hehtaarilla. Aiemmin puuston tiheys oli arvioitu ja luokiteltu silmämääräisesti”, Poso kertoo. Relaskooppia kokeillaan metsänarvioimisretkellä keväällä 1955. Esimerkiksi metsänhoitosuositusten harvennusmallit perustuvat pohjapinta-aloihin, eikä digiaika ole syrjäyttänyt tuota metrin keppiä.. Tämä sarja kertoo metsäalaa mullistaneista keksinnöistä. l OIVALLINEN ARVIOINTIKEPPI Ehkä relaskooppi olisi keksitty ilman toista maailmansotaa ja wieniläistä oopperaa, mutta jokin yhteys niillä on. Nykyään relaskooppiarviointi on vähän kaikkialla. LUSTO/METSÄHALLITUKSEN KOKOELMA TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 8855_.indd 82 29.10.2021 16.40. Sen sijaan hän muistaa opiskeluvuosiltaan relaskoopin keksijän Walter Bitterlichin luennon, kun tämä oli kutsuttuna vieraana Helsingin yliopiston Metsätalolla. Bitterlich oli itävaltalainen metsänhoitaja ja toisen maailmansodan tykistöupseeri, joka oli tottunut ajattelemaan kulmia ja asteita
Paras aika puun istuttamiselle oli 20 vuotta sitten. Toiseksi paras aika on Olisiko aika hankkia lahjat ajoissa kotiin, asiakkaille ja henkilöstölle. -10 % Kaikki tuotteet metsalehti-makasiini-210x270-KoloDesign.indd 1 7.10.2021 16.03 8856_.indd 83 3.11.2021 20.03. www.kolodesign.fi NYT Etu verkkokaupassa koodilla MAKASIINI. Voimassa 31.12.2021 saakka
Kilpailuttamalla saat puullesi parhaan hinnan. Kuutio on kuin asunnonvälityspalvelu, mutta puulle. PARAS HINTA PUULLESI Kuutio on metsänomistajalle helpoin tapa tehdä puukauppaa verkossa. 8857_.indd 84 3.11.2021 20.19. Joko ammattilaisen, kuten metsänhoitoyhdistyksen avulla tai omatoimisesti