Metsälehti 20/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LUONTO KAIPAA LAHOPUUTA VAIKUTTAJA Hyvän metsänhoidon edistäjä KASVUPAIKAT SUOTYYPIT TUTUIKSI Vinkit juurikäävän hoitoon Kia Sportage jokapaikan höylä MYYRIEN MÄÄRÄSSÄ VAIHTELUA METSÄN ARVO ON PITÄNYT TUKILLA ON LEVEÄ HINTAHAITARI ›› Määrän voisi talousmetsissä tuplata nykyisestä 11. MARRASKUUTA • NUMERO 7/2022 • 12,00 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 7/2 02 2 TE EM A : LA H O PU U 9782_.indd 1 9782_.indd 1 5.11.2022 12.35 5.11.2022 12.35
Hankintapuulle bonukset tuplana Puunkäyttömme kasvaa ja haluamme ostaa lisääntyvät määrät omistajajäseniltämme Suomesta. Pyydä tarjous hankintapuukaupasta omalta metsäasiantuntijaltasi www.metsagroup.com/metsaasiantuntija. Omistajajäsenenä voit saada bonusta jopa 2,80 euroa jokaista myymääsi hankintapuukuutiometriä kohti.* Jos puukaupan vastaanotto tapahtuu 15.12.2022 mennessä, maksetaan sille myös aikaisuuslisä. Maksamme aikavälillä 1.11.2022–31.1.2023 ostamallemme hankintapuulle tuplabonuksen. *Lue lisää bonusten kertymisestä www.metsagroup.com/bonukset 9717_.indd 2 9717_.indd 2 5.11.2022 12.15 5.11.2022 12.15. Kyllä Metsä pitää huolen omistaan. Olemme kiinnostuneita lisäämään yhteistyötä hankintapuuta tekevien omistajajäsentemme kanssa
15 ISOJA MYYRÄHUIPPUJA EI NÄKYVISSÄ 16 LUKIJAN KUVA : FSC:n ehdot täytetty TEEMA 18 LAHOPUU : Ainakin 10 kuutiota hehtaarille 28 VAIKUTTAJA : Aina voi parantaa OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 16 kysymystä juurikäävästä 40 KASVUPAIKAT : Cajanderilta myös suotyypit 42 TUTKIMUS : Katkontatieto avuksi 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Puupellon poika tunnustaa 44 KYSY POIS : Miten kuusi kasvaa mättäästä. 57 KOEAJO : Monin tavoin reilu Kia Sportage LUONNOSTA 61 ENNEN & NYT : Toinen väärällä paikalla 62 LUHTA : Valtakunnan ainoa vuoristo 69 KOLUMNI : Metsäkeskustelussa näkyy Rosling-efekti 70 TOSI ISOJA KUUSIA 74 TUOTE & TEKIJÄ : Muovailemalla terveyttä 78 PILKKEET : Äidillistä rakkautta 80 MAKASIINIKRYPTO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Kemiallisesta torjunnasta ilmastonmuutokseen HA N N U N O US IA IN EN JO RM A LU H TA PE TT ER I KI VI M Ä KI Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 9718_.indd 3 9718_.indd 3 4.11.2022 16.02 4.11.2022 16.02. 62 S. S. 47 PIKATESTI : Apua, puhelin katosi 48 PERINTÖMETSÄ : Tutustu verottajan verkkopalveluihin TALOUS 51 RAHAPUU : Sukupolvenvaihdoksen sudenkuopat 52 PUUMARKKINAT : Tukki laskussa, kuitu nousussa 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Pitkään muhinut kauppa 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Verotus kannusti myymään kaupungille 56 TILAMARKKINAT : Hinnannousua vaiko hintapitoa. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Vertaistuki on tärkeää 6 METSÄNOMISTAJA : ”Tukin kasvatus on paras toimenpide” 12 SAHOILLA POIKKEUKSELLINEN PIIKKI 14 METSÄTYYPPI : Vieläkö tulee suuria myyrätuhoja. Tämän numeron kannen kuvasi Petteri Kivimäki. 40 18 18 S
Verohallinto on vuosien myötä kehittynyt entistä palvelevammaksi ja avoimemmaksi toimijaksi, jota voisi jo halata.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Tämän lehden teemajuttua kirjoittaessa tuli taas huomattua, miten moniulotteinen asia lahopuu on. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini METSÄNOMISTAJISTA jo melkein joka toinen asuu kaupungissa tai taajamassa, usein satojen kilometrien päässä metsästään. Liitossa on jäsenyhdistyksiä 18 ja niissä noin kolme tuhatta metsänomistajaa. Kotisohvalta voi kätevästi pitää yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen tai tehdä puukaupan. Niinpä Metsäkeskukset ryhtyivät kätilöimään etämetsänomistajien kerhoja ja tarjoamaan niille koulutusta. On huojentavaa, kun voi keskustella samassa tilanteessa olevien kanssa energiapuun korjuusta tai kaarnakuoriaisista. Liittoon voi kuulua myös suoraan, jos lähellä ei toimi metsätilanomistajien yhdistystä. . Äskettäin järjestetyn etämetsänomistajien retkeilyn päätteeksi moni totesi huojentuneena, että käytännössä suojelu ei ollutkaan sellaista kuin alun perin oli kuvitellut. Siinä Liina Kjellberg selvittää, miten metsiin saadaan lisää lahopuuta. Juuri nyt Euroopan unionista tulevat suojeluvaatimukset puhuttavat. Oikeudenmukainen ja läpinäkyvä verotus tukee toimivaa yhteiskuntaa. Vertaistukea on tarvittu varsinkin viime aikoina, kun metsänomistajiin kohdistuu monenlaisia paineita. Moneen asiaan täytyy palata vielä uudemman kerran. Tätä tarvetta metsänomistajien yhteenliittymät palvelevat erinomaisesti. Pienetkin keinot auttavat. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Vertaistuki on tärkeää SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Metsäkeskuksen Markku Remes on faktat hallitseva ja sanavalmis ammattilainen, joka uskaltaa myös ottaa kantaa. Vielä muutama vuosikymmen sitten metsänomistajien kaupungistumista pidettiin huolestuttavana ilmiönä, kun kaupunkilaisten pelättiin unohtavan metsänsä. Uusi numero on tilaajien luettavissa verkossa jo ilmestymisviikon torstaina osoitteessa metsalehti.fi. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PIRJO HAVIA YRITTÄJÄ ”Itseäkin hymyilyttää – mutta ei nolota verokarhusta tykkääminen. Esimerkiksi se, että korjuussa varotaan särkemästä jo maassa lahoavia runkoja. Sittemmin yhteenliittymät järjestäytyivät ja perustivat Etämetsänomistajien Liiton, joka täytti tänä syksynä 25 vuotta. Pelot metsien jäämisestä hunningolle ovat olleet turhia. Kokeilimme Remeksen sanavalmiutta myös videolla, joka löytyy verkkosivuiltamme.” 9719_.indd 4 9719_.indd 4 4.11.2022 15.51 4.11.2022 15.51. Talousmetsien luonnonhoito on aiheena myös tämän numeron kansijutussa. Etäpalvelut eivät kuitenkaan korvaa muita ihmisiä. Näitä järkeviä metsä-ääniä Suomessa nyt tarvitaan. Etäisyys ei varsinkaan nykyään ole este, kun digitaaliset keinot tuovat metsän lähelle. Ilahduttavaa on, että lahopuun määrää voidaan talousmetsissä lisätä melko yksinkertaisin toimin.” Joskus posti on myöhässä, mutta Metsälehti on aina ajoissa
lokakuuta. Metsälehti Makasiini 5 KUUKKELI on joutunut ahtaalle, kun vanhat metsät vähenevät ja metsäpalstat laikuttuvat. KUVA: SALLA SEESLAHTI 9719_.indd 5 9719_.indd 5 4.11.2022 15.51 4.11.2022 15.51. Tällaisen pyrähdyksen sain kuvattua aamulla 31. Ilokseni lähimetsässäni Polvijärvellä asuu pieni kuukkeliyhdyskunta, joka näyttäytyy syksyisin ja talvisin. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9720_.indd 6 9720_.indd 6 4.11.2022 15.20 4.11.2022 15.20. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT EMIL BOBYREV Pekkalan kartanon edellisellä isännällä Patrick Hackmanilla oli suuri rooli siinä, että läheiselle Siikanevalle syntyi Pirkanmaan tunnetuin soidensuojelualue. Rakentamisessa puu on aina hyvässä käytössä, sanoo kartanon isäntä Marcus Hackman. ”TUKIN KASVATUS ON PARAS TOIMENPIDE” Pekkalan kartano on nojannut hämäläismetsiin jo vuosisatojen ajan
”TUKIN KASVATUS ON PARAS TOIMENPIDE” MARCUS HACKMAN RUOVEDELLÄ , Näsijärven rannalla sijaitsevan Pekkalan kartanon isäntä 63vuotias OPISKELLUT Helsingin yliopistossa maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa. KARTANON piirissä asuu kolme sukupolvea. Metsälehti Makasiini 7 9720_.indd 7 9720_.indd 7 4.11.2022 15.20 4.11.2022 15.20. HARRASTAA muun muassa hirvenmetsästystä
Kartano on saanut ensimmäiset puutavaranmyyntitulonsa jo 1700-luvulla toimittamalla purjelaivojen mastopuita rannikkokaupunkeihin. 2. Pekkalan metsissä käytiin aluksi läpi perinteinen suomalainen kehityskulku: metsänraivausta, kaskeamista ja tervanpolttoa. Hänen lisäkseen tilalla on neljä muuta osakasta. ISTUTTAMINEN on talousmielessä paras uudistamismenetelmä, kun ajatellaan metsän koko kiertoaikaa. 3. Nykyisen suvun omistuksessa kartano on ollut 1700-luvun puolivälistä lähtien. Pään päällä olevat ruokasalin kattolankutkin on asennettu paikoilleen 1800-luvun alussa. Viljely on jäänyt sivutoimeksi maatalouden alati huononevan kannattavuuden ja maanviljelyyn liittyvän runsaan EU-byrokratian vuoksi. Silti metsien merkitys on vain korostunut historiallisessa kartanomiljöössä 2000-luvulla. Linjahakkuissa esimerkiksi kartanon torpan metsät viipaloitiin kartalla viivoittimella. Vuosi kerrallaan hakattiin yksi viivojen väli. ”Ensimmäiset linjatai viipalehakkuut suunniteltiin jo 1800-luvun alkupuoliskolla, ellei aiemmin”, Hackman kertoo. Metsät ovat yhä Pohjois-Hämeessä Ruovedellä sijaitsevan kartanon selkäranka. Tuolloin Hämeeseen, Näsijärven rannalle saapui Pekka-alkuisella nimellä varustettu savolaisisäntä, joka vei rajapyykin niin pitkälle perämetsään kuin kehtasi. METSÄNKASVATUKSESSA ilmastoteko on pyrkiä tukkipuun kasvatukseen. Pekkalan päärakennus on pääosiltaan peräisin 1800-luvun alusta. N N Y K Y H E T K I tuntuu jokseenkin ohikiitävältä, kun istuu Pekkalan kartanon vanhassa ruokasalissa. Pekkalassa on ehditty tuottaa maatalouden puitteissa vuosisatojen aikana lähes kaikkea mahdollista: on ollut oma meijeri, jalostussikala ja rotukarjankasvatusta. ”Metsien rooli on merkittävä. RUOVESI 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9720_.indd 8 9720_.indd 8 4.11.2022 15.20 4.11.2022 15.20. Ensimmäinen kokonaisvaltainen metsänhoito-ohjelma tilan metsille on laadittu 1800-luvun puolivälissä. Istutusmetsän päätehakkuu koittaa jopa 10 vuotta kylvömetsää aiemmin. MARCUS HACKMANIN VINKIT 1. 200 vuotta suunnitelmallista metsätaloutta Pekkalan kartanon historia juontaa juurensa 1500-luvulle. Kartanon pinta-alasta viljeltyä maata on reilut 100 hehtaaria ja kasvullista metsäpinta-alaa on noin 1 700 hehtaaria”, kertoo Pekkalan kartanon isäntä Marcus Hackman. Kartanon metsien ensimmäinen metsänhoitosuunnitelma tehtiin myös jo samalla vuosisadalla. METSÄAUTOTIESTÖN luomat rajapinnat lisäävät luonnon monimuotoisuutta
Kartanolle vievää tietä reunustavat lehtikuuset. Metsälehti Makasiini 9 9720_.indd 9 9720_.indd 9 4.11.2022 15.20 4.11.2022 15.20
Rakennuspuussa hiili säilyy Viimeisimmät 30 vuotta Pekkalan metsien hoitosuunnitelma on tehty yhdessä Metsäliiton kanssa. Pekkalan kartanon metsistä suuri osa on kuivilla hiekkakangasmailla kasvavia männiköitä. ”Ehkä siinä on tunnetta pelissä, kun pihalta kaadetaan muutama vanha puu. Kartanon pihapiirin tuorein kunnostushanke on vanha pirttirakennuksen, renkituvan korjaus. Hirsirakennus oikaistiin, perustusta uudistettiin ja alimpia hirsikerrokUseampi puulaji hajauttaa muutoksen tuomia riskejä. ”Asia on selkeä siinä mielessä, että hiiltä sitoutuu metsään sen kasvaessa.” Jossain vaiheessa kasvu hidastuu. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9720_.indd 10 9720_.indd 10 4.11.2022 15.20 4.11.2022 15.20. Menneestä kartanoelämästä kertovat lukuisat vanhat hirsija kivirakennukset, melkein kuin ulkoilmamuseossa. Niistä halutaan itselle lautaa ja lankkua”, Marcus Hackman kertoo. Hän vastasi Pekkalan metsistä 1920-luvulla kartanon isännän Alexander Aminoffin tultua surmatuksi sisällissodassa. Metsävaikuttajana uran luonut Helander oli mukana myös Pekkalan kartanon lähellä sijaitsevan Hyytiälän metsäntiedeaseman alkutaipaleella. Siellä jaettiin työt ja juhlittiin juhlat. Silloin puun sitoma hiili pysyy pitkään poissa ilmakehästä.” Suomen tämän hetken puun käyttöä on kuitenkin arvosteltu ilmaston kannalta siitä, että pääosa puuraaka-aineesta menee lyhytikäisten tuotteiden valmistukseen tai polttoon. ”Ilmaston kannalta tukkipuun kasvatus on paras mahdollinen toimenpide.” Julkinen keskustelu metsien hiilensidonnasta kummastuttaa Hackmania. Rakennus toimi aikoinaan kartanon päivittäistoimien keskuksena ja tilan olohuoneena. Tämä kartanon nykyinen metsänhoitomalli on seurausta 1980-luvulla käynnistyneestä muutoksesta. Hackman kertoo istuttaneensa sopiviin paikkoihin tervaleppiä ja lehtikuusta, joka on kartanon metsissä tuttu puulaji jo vuosisadan takaa. Puuta kuluu korjausrakentamiseen Jos historia on läsnä kartanon päärakennuksen sisällä, on se sitä myös pihamaalla. Metsäyhtiöt ovat kuitenkin olleet nihkeitä jalostamaan 1800-luvun alusta peräisin olevan päärakennuksen ruokasalin katto on koottu erilevyisistä lankuista. Markus Hackmanin kädessä pihlajalankku. Siihen ei tunnu tulevan tolkkua. Metsiin suositellaan nyt enemmän lehtipuiden istuttamista. Metsäliitto Osuuskunta on Metsä Groupin emoyhtiö. Pekkalan kartanon omalla raamisahalla sahataan läpimitaltaan suurikokoisia runkoja ja erikoisempiakin puulajeja. ”Ilmastotoimilla on nähdäkseni kiire. Lankut on isketty kiinni sepän takomilla järeillä nauloilla. ”Puu menee aina hyvään käyttötarkoitukseen, kun se käytetään rakentamiseen. Järeitä runkoja omalle sahalle Metsäyhtiöt ovat Hackmanin mukaan heränneet ilmastonmuutoksen edellyttämiin toimiin vasta hiljattain. Tilalla oli vielä 1980-luvulla oma metsätyöryhmänsä, nykyisin metsätyöt on ulkoistettu. Seuraava metsiä koskeva merkittävä muutos on jo ovella, Marcus Hackman näkee. erikoisempia puulajeja, joten osin siksi Pekkalassa on ryhdytty itse sahaamaan lehtikuusia ja muita erityisen järeitä tukkirunkoja. Kartanon metsänhoitoa historian saatossa suunnitelleista asiantuntijoista tunnetuin lienee Anders Benjamin Helander. ”Melkein joka vuosi pitäisi uusia jokin katto.” Omista metsistä saatava puu on perinteisesti ollut tärkeässä roolissa rakennusten kunnossapidossa. Asioita tapahtuu sitä vauhtia”, Hackman sanoo. Männylle ei ole kyseiselle kasvupaikalle kilpailukykyistä puulajivaihtoehtoa. Myös havupuutaimikkoihin halutaan suurempaa luontaista lehtipuuosuutta. Se on ilmastonmuutos. Siinä vaiheessa puut on hyvä korjata pois, sahata laudoiksi ja laittaa puurakennuksia pystyyn, Hackman sanoo. Työläs paperinen hoitosuunnitelma vaihtui tietokoneella päivittyvään. Marcus Hackmanin isän Patrick Hackmanin perustama Pekkalan palvelusaha on sahannut myös lähiseudun asukkaiden kookkaita tukkirunkoja, joita kertyy etenkin pihapuiden kaadoista
Nykyään Siikaneva – Pirkanmaan laajin yhtenäinen suoalue – on myös seudun tunnetuin suojelusuo. Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoihin on puolestaan tallennettu Etelä-Suomen erämaamaisimpia metsämaita. Myös Pekkalan kartanon maita on pitkän talouskäyttöhistorian vastapainoksi suojeltu. Marcus Hackmanin mukaan ihmismäärällä mitattuna tuo aika oli 1900-luvun alussa, jolloin kartanon pihapiirissä asui alun kolmattasataa henkilöä. Uskon, että sote-palvelut säilyvät täällä riittävinä jatkossa.” Siikaneva suoluonnon säilyttäjänä Ruovesi ja Pohjois-Pirkanmaa ovat rikasta seutua niin kulttuurihistorian kuin luonnon osalta. Kyseisen kaltainen käsityö oli arkipäivää silloin, kun Pekkalan kartanon merkitys lähiympäristölle oli suurimmillaan. Sote-palveluiden siirtyminen Pirkanmaan hyvinvointialueen vastuulle kaventaa kuntapoliitikkojen päätäntävaltaa, mutta samalla kunnan kuormitus vähenee. Siikanevalta löytyy myös ensimmäinen vuonna 1923 käyttöön otetun luonnonsuojelulain rauhoittama kohde: siirtolohkare Ollinkivi. Osa läheistä Siikanevan suota suojeltiin vuonna 1971 kartanon silloisen isännän Patrick Hackmanin aloitteesta. ”Suo suojeltiin ilman korvauksia. Ei niitä siihen aikaan kai osattu ajatellakaan.” Metsälehti Makasiini 11 9720_.indd 11 9720_.indd 11 4.11.2022 15.20 4.11.2022 15.20. sia paikattiin oman metsän puista käsin veistetyillä hirsillä. keskustelua hallitsee tällä hetkellä sosiaalija terveysuudistus eli sote. ”Ruoveden tyyppiselle pienelle kunnalle sote-uudistus on hyvä asia. Myös Marcus Hackman osallistuu Ruoveden kunnallispolitiikkaan. Siellä Piharakennuksen tornissa oleva vellikello sai soida 1900-luvun alussa, jolloin kartanon piirissä asui useampi sata ihmistä. Pekkalalla on ollut osuutensa niin Ruoveden kirkon rakentamisessa kuin esimerkiksi aikoinaan sähköja puhelinyhtiöiden perustamisessa. Zacharias Topeliuksen kirjaaman kertomuksen mukaan senaikaisen maantien varrella sijainnut Ollinkivi odottaa aikaansa ja on kerran vyöryvä tiellä kulkevan maanpetturin päälle.. l ”Suo suojeltiin ilman korvauksia. Ruoveden maisemia on ikuistanut tauluihinsa muun muassa Akseli Gallén-Kallela. Ei niitä siihen aikaan kai osattu ajatellakaan”, Marcus Hackman sanoo. Taakka siirtyy isommalle ryhmälle, koko Pirkanmaalle. Maanomistaja osallistuu kunnalliselämään Työllistämisen ohella kartano ja kartanon isännät ovat vaikuttaneet aikojen saatossa monin tavoin Ruoveden kehitykseen
Sahatavaraa lastataan laivaan Porin satamassa. ”Niin se on yleensä mennyt, mutta vuosi 2021 antoi sahateollisuudelle aivan poikkeuksellisen virtapiikin.” Viime vuonna havusahatavaran vientihinta nousi kaikkien aikojen korkeimmaksi. ”Talouksiin on pumpattu rahaa ennennäkemättömästi, on koronan pitkä häntä, on Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan poistuminen Euroopan vientimarkkinoilta. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Esa-Jussi Viitala hyväksyy ajatuksen. Kaikki nämä tekijät voivat ikään kuin nostaa lattiaa”, Viitala sanoo. Sahoilla on matalassakin suhdanteessa lattia, jota alemmas ei voi pudota, sillä yleensä taantumassakin tehdään keskimäärin muutaman prosentin liiketulosta. l AIVAN POIKKEUKSELLINEN PIIKKI Viime vuonna sahatavaran vientihinta rikkoi ennätyksiä ja sahojen tulokset moninkertaistuivat. Pitkäkestoisilla puutuotteilla on hyvä hiili-imago. Parhaillaan eletään vuonna 2020 alkaneen koronasuhdanteen laskuvaihetta. SAHAUSTA sanotaan matalan kannattavuuden toiminnaksi, joka pysyy hengissä säännöllisen epäsäännöllisten suhdannepiikkien antamalla virralla. sahat), konsernit Sahat Koko teollisuus 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 * tammi-kesäkuu 2022 Liiketulos, % liikevaihdosta Lorem ipsum Lähteet: Tilastokeskus, Metsä Group, Stora Enso, UPM-Kymmene, itsenäisten sahojen tilinpäätökset Lähteet: Tilastokeskus, Metsä Group, Stora Enso, UPM-Kymmene, itsenäisten sahojen tilinpäätökset Lähteet: Tilastokeskus, Metsä Group, Stora Enso, UPM-Kymmene, itsenäisten sahojen tilinpäätökset * 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9721_.indd 12 9721_.indd 12 4.11.2022 16.16 4.11.2022 16.16. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN -5 5 10 15 20 25 Puutuoteteollisuuden sekä Suomen koko teollisuuden yritysten keskimääräinen kannattavuus Puutuoteteollisuus Puutuoteteollisuus (ml. Vuodesta muodostui sahateollisuudelle supervuosi: tulokset keskimäärin lähes kymmenkertaistuivat ja saavuttivat uuden ennätystason
Vaikka tukin hinta nousi, se ei syönyt koko tuloslisää. M A RK KU A LA -K O RP EL A /V A ST AV A LO -5 5 10 15 20 25 Puutuoteteollisuuden sekä Suomen koko teollisuuden yritysten keskimääräinen kannattavuus Puutuoteteollisuus Puutuoteteollisuus (ml. 2018 Maailmantalouden suhdannehuippu, metsäsektorilla meni yleisesti hyvin ja sahatavaran hinnat vuosikymmenen parhaat. Yli 350 €/m 3 Sahatavaran vientihinta nousi vuoden 2021 kuukausitilastoissa parhaimmillaan selvästi yli 350 euroon kuutiometriltä. Vienti veti etenkin Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan, vientihinnat 2010-luvun toiseksi parhaat, tukin hinta ei juuri reagoinut ja puukauppa kävi. sahat), konsernit Sahat Koko teollisuus 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 * tammi-kesäkuu 2022 Liiketulos, % liikevaihdosta Lorem ipsum Lähteet: Tilastokeskus, Metsä Group, Stora Enso, UPM-Kymmene, itsenäisten sahojen tilinpäätökset Lähteet: Tilastokeskus, Metsä Group, Stora Enso, UPM-Kymmene, itsenäisten sahojen tilinpäätökset Lähteet: Tilastokeskus, Metsä Group, Stora Enso, UPM-Kymmene, itsenäisten sahojen tilinpäätökset * 2014 Monet asiat olivat samanaikaisesti suotuisia ja sahaus kannatti keskimääräistä paremmin. Lähde: Luke Lähteet: Tilastokeskus, Metsä Group, Stora Enso, UPM-Kymmene, itsenäisten sahojen tilinpäätökset Metsälehti Makasiini 13 9721_.indd 13 9721_.indd 13 4.11.2022 16.17 4.11.2022 16.17
14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9722_.indd 14 9722_.indd 14 4.11.2022 14.14 4.11.2022 14.14. Loukutettujen myyrien määrän, vuodenaikaisja pitkäaikaisvaihtelun perusteella pystymme seuraamaan myyräkannan kehitystä ja laatimaan ennusteita eri puolelle maata. Miten seuranta toteutetaan. Pyydämme myyriä loukuilla kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Meillä on yli 30 paikkaa, joissa myyrien kannanvaihtelua on seurattu vuosikymmeniä. Samalla tuhojen ennustaminen on ollut vaikeampaa. Tutkinut kaikkea myyrien sisäja ulkopuolelta tautitutkimuksista myyrägenetiikkaan ja loisiin. l TEKSTI TIIA PUUKILA 1 2 3 4 VIELÄKÖ TULEE SUURIA MYYRÄTUHOJA. Merkittävimmät tuholaiset ja seurannan tärkeimmät lajit ovat peltoja metsämyyrä. Silloin pahatkin tuhot ovat mahdollisia.. Viime vuosina myyrätuhot ovat olleet vähäisiä, mutta huippuvuoden 2008 kaltaiset massiiviset tuhot ovat edelleen mahdollisia, arvioi emeritusprofessori Heikki Henttonen. MITEN: Kiinnostui myyristä 14-vuotiaana. Ennuste on, että ilmastonmuutos muuttaa myyräkantojen vaihtelua. Viimeisen vuosikymmenen aikana kannanvaihtelu on ollut aikaisempia vuosikymmeniä heikompaa ja alueellisesti huomattavasti paikallisempaa. Miksi myyräkantoja seurataan. Miten myyrähuippujen ennakoidaan kehittyvän jatkossa. Miten myyräkannat ovat muuttuneet seurantahistorian aikana. Pitkäaikainen aineisto on osoittanut, ettei kannanvaihtelu eli myyräsykli ole säännöllinen matemaattinen sykli. Kovia myyrävuosia ei tule säännöllisesti, mutta niitä voi tulla. Myyrätuhoja ennakoiva seuranta aloitettiin 1980-luvun alkupuolella. Siinä on yllättävän suurta vaihtelua. Entisen Metsäntutkimuslaitoksen ja nykyisen Luonnonvarakeskuksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu metsätuholaisten seuranta, tuhojen ennustaminen ja torjunta. PE TT ER I KI VI M Ä KI HEIKKI HENTTONEN KUKA: Entisen Metsäntutkimuslaitoksen (ja nykyisen Luonnonvarakeskuksen) metsäeläintieteen emeritusprofessori MITÄ: Mukana käynnistämässä ja kehittämässä myyräseurantaa vuodesta 1988
Käsivarren maisemissa näkyi jo muutamia sopuleitakin. Lähde: Luke Metsämyyriä on tänä syksynä kohtalaisesti Keskija Lounais-Suomessa, mutta kanta on nousussa. Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja varsinkin Kainuu loistavat myyrien runsaudella tänä syksynä. HEIKKI HENTTONEN, JUKKA NIEMIMAA JA OTSO HUITU Huitu ja Niemimaa ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita, Henttonen emeritusprofessori. Pohjoisja Etelä-Savossa myyrät ovat vaihdelleet vain vuodenaikaisesti jo useiden vuosien ajan: keväällä niukasti, syksyllä hieman enemmän. Poissa ovat ne ajat, jolloin puolessa Suomessa oli suuri myyrähuippu yhtaikaa. ISOJA HUIPPUJA EI NÄKYVISSÄ Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa on tänä syksynä runsaasti myyriä. Talven luonteesta riippuu, miten sopulien käy. Ensi kesäksi odotetaan myyrähuippua, mikä lupaa petolinnuille hyvää. Länsi-Suomi on sen sijaan vielä alamaissa menneen nousuvaiheen jäljiltä. Tänä syksynä Lounais-Suomessa ja suurimmassa osassa Keski-Suomea metsämyyräkannat ovat hyvässä nousussa, metsämyyriä on kohtalaisesti ja paikoin jopa runsaasti. Mitään isompaa esiintymää ei kerkiä ensi kesänä tapahtumaan. Myyräsyksy 2022 Tumma väri kertoo runsaasta myyräkannasta, vaalea vähäisestä myyrien määrästä. Varsinaisessa Metsä-Lapissa myyräkannat ovat niukat tai välttävät, joskin muutamin paikoin metsämyyrät ovat hieman runsastuneet. Sen sijaan Käsivarressa ja Utsjoen pohjoisosissa oli viime kesänä voimakas myyrien nousuvaihe. H EI KK I H EN TT O N EN » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 9723_.indd 15 9723_.indd 15 4.11.2022 14.21 4.11.2022 14.21. JO REILUN VUOSIKYMMENEN ajan on jatkunut sellainen myyräkantojen vaihtelu, jossa laaja-alaisia voimakkaita huippuja ei näy. Samoin Kaakkois-Suomessa myyrät ovat alamaissa. Peltomyyrät sen sijaa antavat vielä odottaa itseään
Kuuset jäävät kasvamaan ja mänty kaatuu aikanaan.” Arnold Layne ”Äärettömyyteen asti diskontattuna arvo viisi miljoonaa euroa. Lähde: Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha-Pekka Hotanen blogikirjoituksessa 31.10.2022 luke.fi-sivustolla LISÄÄ METSÄÄ SUOJELUUN SUOMEN suojeltujen metsien pinta-ala on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana yhteensä 57 000 hehtaaria. Nyt uudessa kriteeristössä määrä tuplaantuu 10:stä 20:een.” Panu ”Kuivaoksainen ja mutkainen mänty sopii aika hyvin jätettäväksi linnuille tulevaisuuden pesäpuuksi. Jees H-valta ”Koivu ei todellakaan tahdo pysyä pystyssä. Kansainvälisessä hiiliraportoinnissa tätä ei oteta huomioon vaan ojittamattomat suot luokitellaan hiilineutraaleiksi. Koivuja on aika paljon pystyssä, mutta linnunlaulupuiksi varsinkin jokin raharikas yhtiö voi aivan hyvin nekin jättää.” Puuki ”Kuvan ryhmässä riittäisi jätöksi luonnon kannalta alikasvoskuuset ja koivusta tehty pökkelö. Nimimerkki Suorittava porras esitteli FSC-sertifikaatin ehdot täyttävän säästöpuuryhmän. Ne kerryttävät turvetta eli niille kertyy hiiltä 15–35 grammaa neliömetrille vuodessa. FSC:n ehdot täytetty Metsälehti.fi-keskustelijat ruotivat säästöpuuryhmää. Meikäläiselläkin noin 300:sta säästöpuuksi jätetystä koivusta enää parikymmentä on pystyssä.” Visakallo ”Säästöpuuryhmille voi tehdä aavistushakkuun. 1535 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Kuvassa yksi monista säästöpuuryhmistä, tällä kertaa pienen puron varressa.” Suorittava porras ”On siinä ehkä 0,8 hehtaarin aukon vaatimat FSC-säästöpuut. Kaikki muu puusto tuosta tuhoutuu tuulten mukana joka tapauksessa. Sen osuus metsäalasta oli vuoden alussa 13 prosenttia. Tästä oli metsämaata eli hyvin kasvavaa metsää 1,7 miljoonaa ja heikommin puuta tuottavaa metsää eli kitumaata 1,24 miljoonaa hehtaaria,” kertoo yliaktuaari Tuomas Niinistö Luonnonvarakeskuksesta. M A RK U S RA N TA LA 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9724_.indd 16 9724_.indd 16 4.11.2022 14.24 4.11.2022 14.24. ”Suomen metsistä oli suojeltu 2,94 miljoonaa hehtaaria. Koivuista saa arvokasta polttopuuta. Eikö niille mikään riitä?” Petkeles Suomessa on 4,1 miljoonaa hehtaaria luonnontilassa olevia ojittamattomia soita. Etelä-Suomessa metsistä on suojeltu kuusi prosenttia. Pääosa suojelluista metsistä on täysin metsätalouden ulkopuolella. Noin kolme neljännestä suojelluista metsistä sijaitsee Pohjois-Suomessa
Miksi valita YaraSuna-lannoite. • Asianmukaisesti varastoituna säilyy hyvin suursäkeissä. • Tuote on helppo levittää tuotteen rakeistetun koostumuksen ansiosta joko helikopteritai maalevityksenä. YaraSuna BOREA on tarkoitettu kangasja turvemaiden metsien boorilannoitukseen. • Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raakaaineet ja tiukat tuotantovaatimukset. • Orgaaniset YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia. Kierrätettävä pakkaus Turvalliset raaka-aineet 9725_.indd 17 9725_.indd 17 4.11.2022 16.06 4.11.2022 16.06. Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen turveja kangasmaiden metsissä. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka on kehitetty täydentämään metsänomistajille ja viljelijöille tarjottavaa lannoitevalikoimaa maaperän hyvinvoinnin tukemiseksi ja puiden ja viljelykasvien kasvun ja terveyden edistämiseksi. YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen Lisätietoja: yara.fi/yarasuna yara.fi/metsa Ota yhteyttä: yara.fi/yhteystiedot Laadukkaat kotimaiset YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkaasti metsäsi ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa. YaraSuna HORUS sopii turvemaiden metsien fosfori-, kaliumja boorilannoitukseen
AINAKIN 10 KUUTIOTA HEHTAARILLE TEEMA » LAHOPUU 18 Metsälehti Makasiini 9781_.indd 18 9781_.indd 18 5.11.2022 12.40 5.11.2022 12.40
Mukana metsässä on myös faaraokoira Viola. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT PETTERI KIVIMÄKI Mikko Nieminen, Riitta Raatikainen ja Riitta Nieminen arvioivat lahopuuston määrää tulevalla suojelualueella. Se ei kovin paljoa maksaisi. ›› Metsälehti Makasiini 19 9781_.indd 19 9781_.indd 19 5.11.2022 12.40 5.11.2022 12.40. AINAKIN 10 KUUTIOTA HEHTAARILLE Lahopuun määrä talousmetsissämme pitäisi tuplata nykyisestä, metsäalan asiantuntijat arvioivat
Siitä tietää, että puu on laho”, sanoo Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen ja kumartuu katsomaan puron varressa kasvavan kuusen runkoa tarkemmin. ”Täällä on lahopuuta parikymmentä kuutiometriä hehtaarilla”, Raatikainen arvioi. ”Kun sain hätäisimmät taimikonraivaukset tehtyä, oli aikaa miettiä, mitä muuta metsässä voisi tehdä. Paikoin valkea kuori on jo hajonnut. Puun rungossa näkyy siellä täällä taulakäävän itiöemiä sekä sammalja jäkäläkasvustoja. Luonnonhoitokortin opiskeluaineistosta jäi mieleen, että suuri osa eliöstöstä tarvitsee lahopuuta. Hän ryhtyi opiskelemaan metsäalan perustutkintoa Saimaan ammattiopistossa. Hieman kauempana maassa makaa järeä koivunrunko. TEEMA » LAHOPUU ”T ”T ÄÄLLÄ on palokärki käynyt tekemässä koloa. Puronvarsimetsikkö sijaitsee Niemisten kesämökin läheisyydessä, joten sen suojelua puoltavat niin virkistykselliset kuin maisemallisetkin seikat. Perheen metsät alkoivat kiinnostaa Mikko Niemistä muutama vuosi sitten. ”Emme halua hakata metsikköä, joten ajattelimme, että sen voisi laittaa suojeluun”, Riitta Nieminen kertoo. Nyt takana on toinen kesä taimikonraivausta omissa metsissä. ”Koivu lahoaa nopeammin kuin havupuut. Lähempi tarkastelu paljastaa, että palokärki on tehnyt runkoon useita koloja. Jos sellaisen päälle astuu, jalka menee rusahtaen läpi. Tutkin sitten itse asiaa enemmän”, hän sanoo. Sekä Metsäkeskuksen Raatikainen että Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Pekka Punttila 20 Metsälehti Makasiini 9781_.indd 20 9781_.indd 20 5.11.2022 12.40 5.11.2022 12.40. Siihen tulee nopeasti kääpiä”, Raatikainen kertoo. Sen hahmottaminen, miten paljon sitä tosiasiassa on, vie kuitenkin hetken. Kyse pitkälti arvoista Miksi lahopuun määrän lisääminen on tärkeää. Vähitellen silmä alkaa erottaa maassa siellä täällä näkyviä sammaleen peittämiä pitkulaisia kohoumia. Luonnontilaisen puron varressa sijaitseva noin neljän hehtaarin suuruinen metsikkö on tarkoitus suojella Metso-ohjelman kautta. Jämsässä Keski-Suomessa sijaitsevassa metsässä on runsaasti lahopuuta. Tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan kuollutta puuta on Etelä-Suomessa noin viisi kuutiota hehtaarilla, Pohjois-Suomessa noin kahdeksan kuutiota hehtaarilla. Lahopuu kiinnostaa Metsänomistaja Riitta Nieminen ja hänen poikansa Mikko Nieminen ovat hyvin perillä metsikön lahopuustoisuudesta. Suurin ulottuu rungon ytimeen asti. Se on selvästi enemmän kuin suomalaisissa metsissä keskimäärin. Ne ovat jo useampia vuosikymmeniä sitten kaatuneiden puiden runkoja. Raatikainen arvioi sen kaatuneen alle kymmenen vuotta sitten. Niemiset omistavat puronvarsimetsikön lisäksi kesämökin ympäristössä reilut 30 hehtaaria metsää. Ensi silmäyksellä erottuvat pystyyn kuolleet ja hiljan kaatuneet puut ovat ”Kaikilla lajeilla on olemassaolon oikeus.” Palokärjen kuuseen tekemä kolo ulottuu puun ytimeen asti. vain osa metsikön lahopuustoa. Riitta Nieminen käy metsikössä sienessä ja marjassa
Pohjimmiltaan kyse on hänen mukaansa arvoista. Lahopuun määrissä nousua Lähde: Luke m 3 /ha m 3 /ha lähtevät liikkeelle luvuista: Suomessa elää noin 20 000 metsälajia. Yksi isoimmista muutoksista on kuolleen puun väheneminen”, Punttila kertoo. Lahopuun merkitystä alettiin korostaa 1990-luvun alussa, kun havahduttiin siihen, miten metsätalous on vaikuttanut metsälajiston elinmahdollisuuksiin. Samalla heräsi kiinnostus lahopuun rooliin metsässä. Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä metsälajeja on noin 1 600, niistä noin kolmannes on riippuvaisia lahopuusta. Mikko Nieminen kertoo kiinnostuneensa perheen metsistä muutama vuosi sitten. Eliölajisto on miljoonien vuosien evoluution tulos, ja nyt yksi laji alkaa muutamassa sadassa vuodessa uhata sitä.” Pekka Punttila ›› BI RG IT TA BA K K ER Metsälehti Makasiini 21 9781_.indd 21 9781_.indd 21 5.11.2022 12.40 5.11.2022 12.40. ”Kaikilla lajeilla on olemassaolon oikeus. 1 2 3 4 5 6 2 4 6 8 10 Pystypuita Maapuita Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Pystypuita Maapuita VMI VMI VMI VMI VMI VMI VMI VMI VMI VMI Kuolleen puuston keskitilavuus metsämaalla valtakunnan metsien inventointien mukaan. ”Lahopuun tärkeyttä ajatellaan siis yleensä lajistollisen monipuolisuuden kautta. Niistä 4 000–5 000 on jossain elämänsä vaiheessa jollain tavalla riippuvaisia lahopuusta
”Kymmenen kuutiota hehtaarilla estäisi uusia lajeja uhanalaistumasta. Säästöpuuston tilavuus uudistushakkuualoilla Elävä säästöpuusto Kuollut säästöpuusto 1 2 4 5 3 m3/ha Lä hd e: Su om en m et sä ke sk us 22 Metsälehti Makasiini 9781_.indd 22 9781_.indd 22 5.11.2022 12.40 5.11.2022 12.40. ”Jokaisella lajilla on oma ekologinen lokeronsa, oma paikkansa. Lahoamisnopeus vaihtelee Miten paljon lahopuuta talousmetsissämme pitäisi olla. Pohjois-Suomessa kuolleen puun määrä laski pitkään, mutta on viime vuosina kääntynyt nousuun. Yhden lajin häviäminen voi muuttaa monen muunkin lajin elämää.” Kuolleen puun määrän kehitystä on seurattu valtakunnan metsien inventoinneissa 1990-luvulta lähtien. TEEMA » LAHOPUU Samoilla linjoilla on Raatikainen. Etelä-Suomessa kuolleen puun määrä on inventointien mukaan kasvanut. Punttilan mukaan hyvä tavoite olisi 10–20 kuutiota hehtaarilla. Vaateliasta uhanalaistunutta lajistoa alkaa näkyä, kun kuollutta puuta on 20–40 kuutiota hehtaarilla.” Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Juha Siitonen on samoilla linjoilla: kymmenen kuutiota kuollutta puuta hehtaaRiitta Raatikainen ja Riitta Nieminen tutkivat maahan kaatuneen kuusen runkoa. Koko maan tasolla kuolleen puun määrä on pysytellyt noin kuudessa kuutiossa hehtaarilla mutta ollut viime vuosina nousussa
”Se olisi noin kaksinkertainen määrä nykytasoon verrattuna. ”Päätehakkuuikäisessä talousmetsässä voi olla paljon kuollutta puuta, esimerkiksi Etelä-Suomessa keskimäärin jopa kymmenen kuutiota hehtaarilla. Varsinkin luontaisesti syntyneet lahopuukeskittymät tulisi merkitä metsään”, Raatikainen sanoo. Raatikainen uskoo, että uusilla kriteereillä on vaikutusta. Raatikaisen mielestä kuollutta puuta saisi olla talousmetsissä 10–30 kuutiota hehtaarilla. Jatkossa sertifioituihin metsiin tulee hakkuiden yhteydessä jättää kymmenen elävää ja kymmenen kuollutta säästöpuuta hehtaarille. Kaikki kolme painottavat niin sanotun lahopuujatkumon merkitystä. Yksityismetsissä metsään jätettävien säästöpuiden vähimmäismäärän sanelee PEFC-metsäsertifiointi, sillä valtaosa yksityismetsistä on mukana siinä. Niiden tulee olla pituudeltaan kahdesta viiteen metriä ja rinnankorkeudeltaan vähintään 15 senttimetrin paksuisia. rilla olisi talousmetsissä hyvä lähtökohta. Eri-ikäistä lahopuuta tulisi olla riittävästi metsän jokaisessa kehitysvaiheessa, sillä lahopuulla elää eri lajeja riippuen siitä, miten pitkälle lahonnutta se on. Tällä hetkellä suuri osa maalahopuustosta murskautuu hakkuuja puutavaranajokoneiden ja maanmuokkauskaluston alle. ”Nykyisten kriteerien leimikkokohtainen minimi on voinut johtaa tilanteisiin, joissa osalla hakkuualoista säästöpuita ei Mikko Nieminen ja Riitta Raatikainen tutkivat palokärjen kuuseen tekemiä koloja. Usein varsinkin pystyyn kuolleet puut korjataan kuitenkin polttoon”, Siitonen sanoo. Harvennusikäisissä metsissä tekopökkelöt ovat Siitosen mukaan usein ainoa tapa lisätä lahopuun määrää. Tekopökkelöt ovat muutaman metrin korkeudelta katkottuja pystypuita. Se, miten nopeasti puu lahoaa, riippuu monesta tekijästä, niin kasvupaikan maantieteellisestä sijainnista ja kosteusoloista kuin puulajista. Olisi myös tärkeää, että hakkuissa ja maanmuokkauksessa otettaisiin nykyistä paremmin huomioon maassa oleva kuollut puu. ”Nyrkkisääntö on, että puun elinikä kuolleena puuna on suunnilleen yhtä pitkä kuin sen elinikä elävänä puuna”, Siitonen kertoo. Merkittävää on hänen mielestään säästöpuiden määrän kasvu ja varsinkin se, että leimikkokohtaisista säästöpuumääristä siirrytään hehtaarikohtaisiin säästöpuumääriin. PEFC:n kriteerit on juuri päivitetty. ”Leimikoiden suunnitteluun pitäisi panostaa enemmän. jättää metsään luontaisesti syntynyt kuollut puu hakkuissa korjaamatta. Jos hakkuualalla ei ole riittävästi kuollutta puustoa, on hehtaarille tehtävä kahdesta viiteen tekopökkelöä. Siihen päästäisiin ilman suuria taloudellisia uhrauksia, kun jätettäisiin järeä lahopuusto hakkuissa korjaamatta ja kaksinkertaistettaisiin säästöpuiden määrä”, hän sanoo. Juha Siitonen ”Puun elinikä kuolleena puuna on yhtä pitkä kuin sen elinikä elävänä puuna.” ›› JA A N A SI IT O N EN Metsälehti Makasiini 23 9781_.indd 23 9781_.indd 23 5.11.2022 12.41 5.11.2022 12.41. Huomio leimikon suunnitteluun Kustannustehokkain tapa lisätä lahopuun määrää talousmet siss ä on Vuosikymmeniä sitten kaatuneesta puusta on jäljellä sammaleen peittämä pitkulainen kohouma. Säästöpuista lahopuujatkumoa Hyvä tapa turvata lahopuun saatavuus myös tulevaisuudessa on jättää metsään eläviä säästöpuita. Elävien säästöpuiden tulee olla rinnankorkeudeltaan vähintään 15 senttimetrin paksuisia, kuolleiden vähintään 20 senttimetrin paksuisia
Varsinkin vanhoista järeistä lehtipuista on pulaa. ole tai niitä on vähän.” Säästöpuiksi tulisi Punttilan, Raatikaisen ja Siitosen mukaan jättää monipuolisesti eri puulajeja ja erikokoisia ja -ikäisiä puita. Jos hakkuualalla on paljon järeitä raitoja, ne kannattaa säästää. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi vesistöjen lähimetsät. ”Se, millainen puu on hyvä säästöpuu, riippuu siitä, millaisella paikalla ollaan. Vaikeasti saavutettavissa metsiköissä kyseeseen voisi tulla sellainen malli, jossa puusto harvennetaan vain kerran ensiharvennuksen jälkeen.” Entä kuinka paljon metsään voi jättää lahopuuta ilman että hyönteistuhojen riski kasvaa. Punttila, Raatikainen ja Siitonen keLahopuuta vaativat lajit voivat elää myös järeillä kannoilla. TEEMA » LAHOPUU Uudistusalalle on jätetty muun muassa haavoista koostuvia säästöpuuryhmiä, tekoja luonnonpökkelöitä ja maalahopuuta. ”Metsiä harvennetaan nykyisin kolme tai jopa neljä kertaa ennen päätehakkuuta. Säästöpuiden idea on, että niitä ei käydä hakemassa pois metsästä, vaan ne saavat aikanaan kaatua ja lahota metsään. Raatikainen pohtii yhtenä keinona myös harvennuskertojen vähentämistä, jolloin kuollutta puuta syntyisi puuston kilpaillessa elintilasta. 24 Metsälehti Makasiini 9781_.indd 24 9781_.indd 24 5.11.2022 12.41 5.11.2022 12.41. Raatikainen toteaa, että tuhohyönteisiä houkuttelevat ainoastaan tuoreet kuolleet tai vioittuneet kuuset ja männyt. Sama koskee haapaa ja jaloja lehtipuita, sillä niistä riippuvaisia lajeja on paljon”, Punttila sanoo. Niiden osalta tulee noudattaa metsätuholain ohjeistusta. hottavat metsänomistajia rajaamaan arvokkaat luontokohteet hakkuiden ulkopuolelle, sillä niillä on usein luontaisesti paljon lahopuustoa. Ne kannattaa sijoittaa ryhmiin hakkuualojen reunamille puunkorjuun kannalta vaikeisiin paikkoihin, kuten kosteisiin painanteisiin, kivikkoihin tai vesistöjen lähiympäristöön. Vähemmän harvennuksia
Kaikkiaan tekoja luonnonpökkelöiltä löytyneet lajit ovat melko yleisiä lahopuun lajeja. Koealat sijaitsevat Finsilvan mailla, hakkuut on tehnyt Metsä Group. Esimerkiksi kimalaiset ja muut kukkien mettä ja siitepölyä tarvitsevat lajit näyttävät viihtyvän hyvin päätehakkuualojen pökkelöissä, kun taas muut myrkkypistiäiset näyttävät viihtyvän varjoisampien harvennusalojen pökkelöissä. Riitta ja Mikko Nieminen ovat tyytyväisiä suojelusuunnitelmaan. Sienien ja pistiäisten joukosta näyttää sen sijaan löytyvän myös sellaisia, jotka viihtyvät hakkuualojen keskellä olevissa pökkelöissä. Suojeltava alue rajautuu mäennyppylään, jonka alla avautuu kahdeksan hehtaarin suuruinen taimikko. MITÄ korkeampi, sen parempi. TEKOPÖKKELÖSSÄ KORKEUS VALTTIA Pidemmälle lahonneet puut eivät sen sijaan lisää hyönteistuhojen riskiä. Tekopökkelöiden toimivuutta testattiin projektissa kolmella lajiryhmällä: sienillä, linnuilla ja pölyttäjinä toimivilla pistiäisillä. Puolet alasta on istutettu kuuselle viitisen vuotta sitten, puolet pari vuotta aiemmin. ”Kannattaa tehdä korkeampia tekopökkelöitä ja paksummista puista. Raatikainen arvioi määräksi 30–40 kuutiota hehtaarilla. Hyvä pituus on esimerkiksi 4_5 metriä”, hän sanoo. Lahoja ja vikaisia puita on kuitenkin niin paljon, että tukkiprosentti jäisi pieneksi”, Mikko Nieminen toteaa. Björklund vetää Tekopöly-projektia, jossa selvitetään, millaiset metsälajit hyödyntävät tekopökkelöitä ja millainen on hyvä tekopökkelö. Projektissa on tutkittu vuosina 2002– 2018 hakatuilta harvennusja päätehakkuualoilta löytyneitä tekoja luonnonpökkelöitä. Puronvarsi on jäänyt taakse, mutta lahopuustoa on edelleen paljon. Uhanalaisia, vanhojen metsien lahopuulajeja tekopökkelöt eivät vielä pystyssä ollessaan välttämättä hyödytä. Pari haapavaltaista säästöpuuryhmää ja nuorista kuusista koostuva riistatiheikkö ›› Metsälehti Makasiini 25 9781_.indd 25 9781_.indd 25 5.11.2022 12.41 5.11.2022 12.41. Tutkituista lajeista varsinkin linnut näyttävät suosivan hakkuualojen reunoilla olevia tekoja luonnonpökkelöitä. ”Täällä on paljon kuutioita, 400–500 mottia hehtaarilla. ”Se tarkoittaa sitä, että tekopökkelöistä voi ajan mittaan tulla lahopuulajistolle sopivia.” Tekoja luonnonpökkelöiden sijainnilla näyttäisi sen sijaan olevan merkitystä. Lisäksi tavoitteena on selvittää, eroavatko tekopökkelöillä ja luonnonpökkelöillä viihtyvät lajit toisistaan. Tekoja luonnonpökkelöiden lajisto on Björklundin mukaan varsin samanlaista. Suojeluun tyytyväisiä Jämsäläisessä metsikössä lokakuun aamun sumu pysyttelee vielä puiden latvuksissa. Se tarkoittaa Björklundin mukaan sitä, että tekopökkelöitä kannattaa tehdä sekä harvennusettä päätehakkuissa. Näin tiivistää tekopökkelöprojektin alustavat tulokset Luonnontieteellisen keskusmuseon lintututkija Heidi Björklund
Niiden toukat käyttävät ravintonaan puun nilakerrosta, joka on puun runsasravinteisin ja helpoimmin hajotettava osa. Tehokkaat lahottajasienet, kuten kantoja taulakääpä, ovat ehkä tähän asti eläneet puuaineessa rihmastona mutta tekevät viimeistään nyt itiöemiään puun pintaan. On haapaa, koivua, mäntyä ja toistakymmentä tekopökkelöä. LAHOASTE Toinen lahoaste kestää muutaman vuoden. Sekä Punttila että Raatikainen suhtautuvat ajatukseen myönteisesti. Luken tilastojen mukaan elävien säästöpuiden arvo oli vuonna 2020 noin 150 euroa hehtaarilla. LAHOASTE Ensimmäinen lahoaste kestää yleensä vuoden tai pari siitä, kun puu on kaatunut. Muurahaiskuoriaisen toukat syövät vastakuolleessa puussa eläviä kaarnakuoriaisten toukkia. Lahottajasienet aloittavat varsinaisen lahotustyön. l 1. Metsätalouden uuteen tukijärjestelmään Metkaan on tulossa mahdollisuus maksaa ympäristötukikohteilla korvausta lahopuusta, jos sitä on yli 20 kuutiota hehtaarilla. Puun kuori alkaa irrota. Verinahakka ja erilaiset hyytelösienet viihtyvät puulla hetken. Ne hajottavat puun rakennusaineita selluloosaa, hemiselluloosaa ja ligniiniä. Tekopökkelöiden jättäminen maksaa Raatikaisen mukaan joitain euroja. Hyönteisistä kaarnakuoriaiset, jäärät ja pikikärsäkkäät valtaavat vastakuolleen puun. Tukea metsänomistajille. Hyönteisistä puulla viihtyvät purua, nilan jäänteitä ja sienirihmastoa syövät lajit, kuten kuusella esiintyvät havukantojäärä ja laakakolva. Raatikaisen mukaan kuolleen puun säästäminen ei maksa käytännössä mitään. 2. Mitä mieltä Riitta ja Mikko Nieminen ovat säästöpuiden jättämisen kustannuksista. Puuaines on vielä niin kovaa, että puukko uppoaa siihen korkeintaan millin tai pari. 3. JU H A SI IT O N EN Toisen lahoasteen puulla viihtyy muun muassa kuusenkynsikääpä. Lehtipuihin tulee muun muassa vyökääpiä ja tuhkakääpää, koivuihin myös pökkelökääpää. Lisäksi kaarnakuoriaiset tuovat mukanaan erilaisia sinistäjäsieniä. TEEMA » LAHOPUU erottuvat taimikon reunamilta. ”Täällä näkyy hyvin säästöpuiden tavoite. Vastaava tuki olisi Punttilan ja Raatikaisen mielestä tervetullut myös talousmetsiin. RE IJ O PE N TT IL Ä 26 Metsälehti Makasiini 9781_.indd 26 9781_.indd 26 5.11.2022 12.41 5.11.2022 12.41. Elävien säästöpuiden osalta kustannukset ovat sitä alhaisemmat, mitä enemmän säästöpuiksi voi jättää lehtipuustoa ja vikaisia puita. Puukko uppoaa puuhun sentin tai pari. Käävistä esimerkiksi havupuilla esiintyvät kuusenja männynkynsikääpä ovat yleisiä pintapuuta pehmittäviä lajeja. Sienistä paikalle saapuvat itiöinä monet lahottajasienet, jotka tässä vaiheessa kasvavat puussa vain rihmastoina eivätkä tuota vielä itiöemiä. Puu lahoaa nyt nopeasti. Jos lahopuun määrää metsissä halutaan lisätä, pitäisikö sen jättämisestä maksaa metsänomistajille. Puulla voi esiintyä uhanalaisia lahottajasieniä, kuten havupuilla sitkaskääpää tai kantokäävästä riippuvaista sitruunakääpää ja lehtipuilla LAHON VIISI ASTETTA Latvansa menettänyt harmaaleppä tarjoaa elinpaikan lahopuusta riippuvaiselle lajistolle. LAHOASTE Kolmas lahoaste kestää Etelä-Suomessa kymmenisen vuotta, Pohjois-Suomessa pidempään. ”Jos lahopuuta halutaan lisätä ja saada aikaan lahopuujatkumoja, tulisi kannusteita olla myös sertifiointikriteerit ylittävien säästöpuuryhmien ja -metsiköiden jättämiselle”, Raatikainen sanoo.. Poikkeus ovat hiljan kuolleet puut, joista voi energiapuuna saada vajaat kymmenen euroa kuutiolta. Miten suuri taloudellinen satsaus lahopuun jättäminen metsään on metsänomistajille. Puukko uppoaa puuhun jo useita senttejä. Ikähaitari on viidestä yli sataan vuoteen”, Raatikainen sanoo. RE IJ O PE N TT IL Ä Uhanalainen sitkaskääpä viihtyy kolmannen lahoasteen puulla. Järeitä kuusiakin olisi voinut jättää, mutta muuten puulajivalinta on paras mahdollinen. ”Menetimme ehkä kahdeksan euroa kuutiometriltä eli emme oikeastaan mitään”, Mikko Nieminen sanoo
RE IJ O PE N TT IL Ä Viidennen lahoasteen puunrungoilla kasvaa usein puuntaimia. Sertifioimattomissa metsissä olemme viime keväästä lähtien noudattaneet PEFC-sertifioinnin minimivaatimuksia. Siinä metsänomistajille maksetaan monimuotoisuuslisää, jos he päättävät jättää hakkuualueelle enemmän säästöpuita ja tekopökkelöitä kuin PEFC-sertifiointi edellyttää. Muissa metsissä toimimme lakija sertifiointivaatimusten mukaisesti, mutta suosittelemme lahopuun jättämistä metsään myös muille metsänomistajille. Kantoja taulakäävän itiöemät ja rihmastot alkavat kuolla. Metsälehti Makasiini 27 9781_.indd 27 9781_.indd 27 5.11.2022 12.41 5.11.2022 12.41. Lahopuusta riippuvaiset hyönteiset eivät enää viihdy puulla. NOUDATAMME sertifioinnin vaatimuksia. Tekopökkelöitä teemme neljä kappaletta hehtaarille. Puu alkaa hajota ja menee potkimalla rikki. esimerkiksi rustikkaa, joka viihtyy taulakäävän tai pakurin lahottamilla puilla. UPM:n ympäristöpäällikkö Tuomas Kara: 1. 1. Puukko uppoaa puuhun kokonaan. Metsä Groupin kestävän kehityksen päällikkö Silja Pitkänen-Arte: 1. Omissa talousmetsissämme tavoitteena on kaksinkertaistaa lahopuun määrä noin kymmeneen kuutioon hehtaarilla. Tässä vaiheessa puussa ei enää elä tehokkaita lahottajasieniä, kuten kääpiä. Varkaudessa meillä on käynnissä kokeilu, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa säästöja lahopuun määrä. LAHOASTE Viides lahoaste kestää kymmeniä vuosia, niin pitkään kuin runko erottuu vähintään kohoumana maassa. Lehtipuut lahoavat yleensä selvästi nopeammin kuin havupuut. 2. 4. Lahopuut pyritään huomioimaan ja kiertämään puunkorjuussa ja maanmuokkauksessa mahdollisimman hyvin. Niiden tilalla on nyt maaperälajistoa, kuten maakiitäjäisiä. Hyönteisistä pitkälle lahonneella lehtipuulla elävät muun muassa kimalaiskuoriaisten toukat. Neljännen lahoasteen puulla viihtyvät aarnikäävän kaltaiset loppuvaiheen lahottajasienet. Hyönteisistä puussa elävät muun muassa kukkajäärien, kantohärän sekä rusoja isopehkiäisten toukat. Kuusen rungon lahoaminen voi kestää Etelä-Suomessa ja tuoreilla kasvupaikoilla noin 70 vuotta, männyn rungon lahoaminen Pohjois-Suomessa ja karuilla kasvupaikoilla yli 200 vuotta. Paljonko jätätte harvennuksissa ja päätehakkuissa säästöpuita ja tekopökkelöitä. Niiden tilalle on tullut orvakkaja mykorritsasieniä, jotka pystyvät muodostamaan niin sanottuja sienijuuria elävien puiden kanssa. 2. 2. PE TT ER I KI VI M Ä KI 5. LÄHTÖKOHTAISESTI emme. Puulla viihtyvät loppuvaiheen lahottajasienet, kuten kuusella esiintyvä aarnikääpä ja monet orvakkalajit. OHJEISTUKSEMME mukaan metsistä ei kerätä lahopuuta. Lahopuu pyritään puunkorjuun ja maanmuokkauksen yhteydessä jättämään ehjänä paikoilleen. Olemme käynnistämässä Luken kanssa tutkimushanketta, jonka tarkoitus on arvioida, ovatko nykyiset toimet riittäviä tavoitteen saavuttamiseksi. OMISTA metsistämme lahopuuta ei korjata. 2. Lahopuun vahingoittamista tulee välttää sekä puunkorjuussa että maanmuokkauksessa. LAHOASTE Neljäs lahoaste kestää parikymmentä vuotta. Lisäksi olemme vuodesta 2016 tehneet hakkuissa tekopökkelöitä, jos maanomistaja on ollut siihen halukas. Stora Enson Suomen puunhankinnan yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila: 1. SÄÄSTÖPUITA jätämme vähintään sertifiointikriteerien mukaisesti. Sienijuuret helpottavat puiden ravinteidensaantia, joten viidennen lahoasteen puunrungoilla kasvaa usein runsaasti puuntaimia. TOIMIMME sertifiointivaatimusten mukaisesti, ja omissa metsissämme säästämme lähtökohtaisesti kaiken olemassa olevan lahopuun. MITEN METSÄYHTIÖT SUHTAUTUVAT LAHOPUUHUN. Lähde: Luonnonvarakeskuksen tutkijat Reijo Penttilä ja Juha Siitonen. Aloitimme tekemällä kaksi tekopökkelöä hehtaarille ja vuonna 2020 nostimme määrän neljään. Korjaatteko metsistä lahopuuta
VAIKUTTAJA » 28 Metsälehti Makasiini 9772_.indd 28 9772_.indd 28 3.11.2022 15.34 3.11.2022 15.34
AINA VOI PARANTAA Markku Remeksen mielestä suomalainen metsänhoito on maailman parasta, mutta ei silti täydellistä. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN ›› Metsälehti Makasiini 29 9772_.indd 29 9772_.indd 29 3.11.2022 15.34 3.11.2022 15.34
Metsätöissä jo nassikkana Remes asuu Kuopiossa. ”Ensimmäisiä kertoja olin isän mukana pöllimetsässä alta kouluikäisenä. Nykyisin isää taidettaisiin syyttää lapsityövoiman käytöstä.” Yliopiston tutkijasta alakoulun opettajaksi Helsingin yliopiston metsätieteellinen tiedekunta oli luonteva valinta metsäsVAIKUTTAJA » 30 Metsälehti Makasiini 9772_.indd 30 9772_.indd 30 3.11.2022 15.34 3.11.2022 15.34. Siihen, kuinka monta mottia puuta omaan hirsitaloon tarvitaan, ei vastausta tosin löydy. Muistiin jäi myös metsäprofessori Erkki Lähde, joka povasi perikatoa metsillemme – sitä ei tullut, mutta kohua ja mediahässäkkää sitäkin enemmän. Silloin kuitupuu hakattiin kaksimetriseksi ja koetin raahata pienimpiä pöllejä kasoille. Siinä tehtävää riittää. ”Meidän kuusikoissamme oli kasvuhäiriöitä, eikä siihen aikaan ymmärretty ilmiön yhteyttä boorin puutoksen. Toisaalta metsänhoidon laadun parantamisessa riittää tekemistä vähintään sen, mitä yksi mies ikinä ehtii. Metsäneuvoja yritti selittää asiaa, mutta pikkupoikanakin ymmärsin, ettei mies tiennyt, mistä puhui. Jälkikäteen olen ymmärtänyt, että kokemani tunne oli myötähäpeää.” Lukioajoilta mieliin jäi huoli happosateista ja niiden vaikutuksista metsiin. Hyvä kotikasvatus esti minua kysymästä, että eikö tuo setä voisi jo sanoa, ettei se tiedä. Ensinnäkin pitäisi vakuuttaa suuri yleisö siitä, että meidän metsiemme hoito on erinomaista ja kaikin tavoin kestävää – niin ekologisesti että ekonomisesti. Välillä onkin viisautta myöntää, ettei tiedä. Sen Remes oppi kotitilallaan Kiuruvedellä jo lapsuudessa, kun kiinnostus metsiin ja niiden hoitoon alkoi tosimielellä viritä. M M A R K K U Remeksellä on varsin komean ja myös haastavan kuuloinen titteli: Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija. Intoa riitti. Parhaillaan hän rakentaa omakotitaloa Kallaveden rannan tuntumaan, puusta tietenkin. Metsätöihin johtava metsänhoidon asiantuntija otti tuntumaa jo nassikkana
Remes oli mukana työryhmässä, joka julkaisi kansainvälisen tutkimusartikkelin hiilen kertymisestä turpeen alaiseen mineraalimaahan. Kokemus oli kaikin tavoin opettava.” Metsäkeskukseen hän siirtyi 2000-luvun alussa. Osaltaan se kertoo metsätyöpaikkojen katoamisesta 1990-luvulla. Silloin tutkittiin ilmastonmuutosta mittavassa Silmu-hankkeessa ja sen jatkotöinä. ”Jälkikäteen ajatellen tuhansien hehtaarien mittaamisesta sai arvokasta näkemystä.” ›› Metsälehti Makasiini 31 9772_.indd 31 9772_.indd 31 3.11.2022 15.34 3.11.2022 15.34. ”Kyllä se sadepäivinä tympäisikin. Tutkijan ura jäi, kun nuori lapsiperhe suuntaisi pääkaupunkiseudulta Savon pääkaupunkiin. Jo opiskeluaikaan hän aloitti työt pätkätutkijana Helsingin ja Joensuun yliopistojen leivissä. Samalla Remeksen urapolku teki mielenkiintoisen koukkauksen, kun kolmikymppinen metsänhoitaja muuntautui pariksi vuodeksi alakoulun opettajaksi. Jälkikäteen ajatellen tuhansien metsähehTuhot uhkaavat erityisesti vanhenevia kuusikoita. MARKKU REMES SUOMEN metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija IKÄ 53 vuotta MAATALOUS ja metsätieteiden maisteri, hallintotieteiden maisteri AVIOLIITOSSA , neljä aikuista lasta, kolme lastenlasta HARRASTUKSET: parkour lastenlasten kanssa, liikunta, metsänhoitotyöt kt tä kiinnostuneelle ylioppilaalle, ja suometsätiede sopi pääaineeksi Kiuruveden maisemissa kasvaneelle. Metsämiehen alkua askarruttaneisiin kysymyksiin alkoi löytyä vastauksia, kun opettajina oli muun muassa sellaisia suometsäguruja kuin Jukka Laine ja Harri Vasander. ”Omat lapsemme olivat samanikäisiä ja olin hiukan myös opiskellut kasvatustieteitä, joten pärjäsin lasten kanssa hyvin. Ensivaiheessa tarjolla oli muun muassa metsäsuunnittelua
Johtavan metsänhoidon asiantuntijan tehtävään Markku Remes nimettiin muutama vuosi sitten. Liian voimakkaat harvennukset alentavat puuston kasvua jopa vuosikymmenien ajaksi.” Ongelman juurisyy on, että nykyinen ”Intoa ja energiaa on asioihin, joihin vilpittömästi uskoo.” VAIKUTTAJA » 32 Metsälehti Makasiini 9772_.indd 32 9772_.indd 32 3.11.2022 15.34 3.11.2022 15.34. korjuukalusto on liian järeää nuorten metsien harvennuksiin. ”Tärkeimmät linjaukset tehdään Tapion koordinoimassa metsänhoidon suositusten päivitystyössä, johon osallistuu laajasti eri tahoja metsäteollisuudesta ja metsänomistajista kansalaisjärjestöihin.” Hänen mukaansa metsäalan toimijoiden välillä on ”yllättävän” vähän ristivetoa metsänhoidon linjauksista. taareiden mittaamisesta sai arvokasta näkemystä myöhempiin tehtäviin.” Maailman parasta metsänhoitoa. ”Me tarvitsemme ensiharvennuksiin erikoistunutta korjuukalustoa. Niistä vajaa kolmannes on harventamatta jääneitä riuMetsämies rakentaa tietenkin puusta. Remeksen missio ei tarkoita itsetyytyväistä omaan napaan tuijottelua, mutta että maailman parasta, oikeasti. ”Piakkoin julkistettavat selvitykset osoittavat, että ensiharvennusten laatu on luultuakin huonompaa. Mutta se ei tarkoita, etteikö parannettavaakin olisi.” Nuoria metsiä hoidetaan huonosti Talousmetsien hoidon mittavimmaksi ongelmaksi Remes nostaa nuorten metsien hoidon. ”Kyllä, olen sitä mieltä. Nyt hänellä on selkeä ja vaativa missio, jonka hän kiteyttää Twitter-tilinsä otsikon alla: ”Maailman parhaan metsänhoidon puolesta.” Tätä hän edistää viestimällä rauhallisesti ja provosoitumattomasti mediassa ja sosiaalisen median eli somen syövereissä, eritoten Twitterissä. Yhteensä rästejä on Remeksen mukaan 1,7 miljoonaa hehtaaria. Hirsitalo valmistuu Kallaveden rantamaisemiin. Uskon, että sellaista saadaan tulevaisuudessa käyttöön.” Samaan aikaan hirmuinen määrä nuoria metsiä jää kokonaan hoitamatta. Esimerkiksi kuitupuuta ahmivan suurteollisuuden ja metsänomistajien näkemyksissä hyvästä metsänhoidosta ei ole suuria eroja. Mutta kuka perimiltään määrittää, miten metsiä Suomessa hoidetaan
Niinpä lehtipuita voidaan jättää taimien lomaan jo varhaisperkauksessa. OSOITTEESSA METSÄLEHTI.FI Talousmetsissä nuorta metsää jää paljon hoitamatta, Remes toteaa. Myös viisaat toimittajat arvostavat hyviä some-keskusteluita.”. Se tarkoittaa monenlaista palautetta, mutta se on osattava hyväksyä. Perinteisesti havupuutaimia on istutettu 1 800–2 000 hehtaarille. KATSO VIDEOLTA, MITEN KÄY SANATESTISSÄ. Ammattilaiset ja metsänomistajat pitäisi opettaa ymmärtämään, että syvin oja ei ole aina tai ei oikeastaan koskaan paras. Lisäksi Remes toivoo, että metsäneuvojat osaisivat nykyistä paremmin tunnistaa taimikot, joissa riittää yksi taimikonhoitokerta yleisesti sovelletun kahden hoitokerran sijasta. Paloa riittää Onpa sitten kyse Helsingin metsäpäivistä tai esiintymisestä kiuruveteläisen metsäbloggaajan jatkuvasta kasvatuksesta kertovalla videolla, niin Remeksellä tuntuu aina löytyvän sopiva tila kalenterista. ”Mielestäni jopa 1 300 kuusentainta riittäisi istutustiheydeksi, kun sekapuuna kasvatettavien lehtipuiden osuutta kasvatetaan.” Hän neuvoo ryhmittelemään lehtipuut ryppäisiin, aarin parin pienkuvioiksi havupuutaimien lomaan. ”Koen asiantuntijuuteni puolueettomuuden kyseenalaistamisen epäasiallisena, samoin poteroista huutelijaksi syyttelyn.” Varmimmin lokaa niskaan tuottavat jatkuvaa kasvatusta koskevat kommentit, vaikka metsäammattilaisia menetelmä ei enää säväytä suuntaan tai toiseen. Hyvän lähtökohdan tähän antaa istutuskuusten alkukehitys, joka on osoittautunut aiemmin luultua nopeammaksi. Uusimpien suositusten mukaan kuusen istutustiheydeksi riittäisi 1 500–1 800 taimea. ”Sellaisiin ihmisiin ei juuri voi vaikuttaa, jotka ovat kantansa valmiiksi lukinneet. Samalla istutustiheyksiä voitaisiin alentaa, koska lehtipuut täydentävät taimikkoa. Myös turvemaametsien hoidossa on hankalasti ratkaistavia kysymyksiä, kun puuntuotanto ja turpeen hiilivarastojen säilyttäminen pitäisi yhdistää. Julkisuuden paineessa on kuitenkin entistä vaikeampaa tuoda esille menetelmän ongelmia ja reunaehtoja. Muutoksen vauhdissa ei ole metsäasiantuntijoidenkaan helppo pysyä mukana. Metsälehti Makasiini 33 9772_.indd 33 9772_.indd 33 3.11.2022 15.34 3.11.2022 15.34. Remes korostaa, että sille on sijansa. Remeksen mielestä tätäkin vähempi taimimäärä voisi riittää. ”Liian voimakkaat ensiharvennukset ja nuorten metsien hoitamattomuus selittävät osaltaan viime vuosina todettua Suomen metsien kasvun alentumista.” Toinen metsänhoitomiestä askarruttava asia on peitteinen metsien kasvatus. Mutta hyvillä perusteluilla pystyy vaikuttamaan isoon osaan ihmisistä. Niillä jo lievittäisi energiakriisiä. l Suomen metsäkeskus hallinnoi metsänhoitoa. Ojitusten idea olisi mietittävä uudestaan. kumetsiä, joista riittäisi energiapuuta korjattavaksi jopa kymmeniä miljoonia kuutiometrejä. On myös rikkaus tavata erilaisia ihmisiä eri puolilla Suomea, eikä pelkästään akateemista väkeä.” Hallinnon edustaja voi hänen mielestään ottaa kantaa. ”Kentän ammattilaiset osaavat metsänhoidon perusmenetelmät, mutta metsätalouden kokonaiskestävyyden ymmärtäminen on monille haastavaa.” Istutustiheyksissä tinkimisen varaa Nykyisin taimikoista pyritään määrätietoisesti kehittämään sekametsiä. Metsäkeskus näkyy ja kuuluu hänen kauttaan. ”Ympäristöpuolelta tulee rankkaa arvostelua, kun tuo esille jatkuvan kasvatuksen ongelmia – esimerkiksi menetelmän soveltumattomuus juurikäävästä kärsivillä alueilla.” Remes kuitenkin uskoo some-keskusteluiden vaikuttavuuteen. ”Toki se tällaiselle peruskiltille ihmiselle tahtoo olla vaikeaa.” Suomalaisen metsänhoidon puolesta puhuminen on varmimpia tapoja saada ”edistyksellisen älymystön” vihat niskoilleen. ”Intoa ja energiaa on asioihin, joihin vilpittömästi uskoo
9728_.indd 34 9728_.indd 34 3.11.2022 15.44 3.11.2022 15.44
OMA METSÄ METSÄNHOITO S.36: 16 kysymystä juurikäävästä ›› KASVUPAIKAT S.40: Suotyyppejä riittää ›› TUTKIMUS S.42: Katkontatiedosta apu tuhojen torjuntaan ›› KYSY POIS S 44: Miten kuusi kasvaa mättäästä. 47 SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 35 9729_.indd 35 9729_.indd 35 3.11.2022 15.50 3.11.2022 15.50. ›› ALLAKKA Puupeltojen poika tunnustaa SIVU 43 PIKATESTI Kadonneen kännykän metsästys s. ›› PERINTÖMETSÄ S.48: Tutustu verottajan verkkopalveluihin Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta
OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 9776_.indd 36 9776_.indd 36 3.11.2022 16.47 3.11.2022 16.47. Varma merkki juurikäävästä on popcornin näköinen itiöemä puun tyvellä
Metsiämme lahottaa kaksi juurikääpälajia. Nuoressa sairastuneessa metsikössä yksi harvennuskerta ja päätehakkuu voi olla paras ratkaisu. Juurikäävät ovat Suomessa yleisiä lahottajasieniä. Elävä puu pystyy rajoittamaan juurikäävän leviämistä. Juurikäävän on todettu tutkimuksissa tarttuvan pieniinkin kantoihin. Sitä, kuinka laajalle juurikäävät ovat levinneet, ei tarkkaan tiedetä. Milloin juurikääpä tarttuu. Mikäli metsä on terve ja lähimetsiköissä on juurikääpälahoa, kannattaa havupuuvaltaisten metsien taimikonhoito, hakkuut ja energiapuunkorjuu ajoittaa mahdollisuuksien mukaan pakkastalveen. Hakkuussa saattaa syntyä esimerkiksi korjuuvaurioita. Jos männikössä tai kuusikossa on juurikääpää, turhia hakkuita kannattaa välttää. Pahimmat tuhot ovat Kaakkois-Suomessa. Järvi-Suomessa kuusenjuurikääpä on jo harvinaisempi ja se harvinaistuu edelleen mentäessä pohjoiseen. Missä juurikääpää tavataan. 1 2 3 4 5 6 TEKSTI TIIA PUUKILA, KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 37 9776_.indd 37 9776_.indd 37 3.11.2022 16.47 3.11.2022 16.47. Männyntaimet juurikääpä tappaa nopeasti. Juurikääpälaho on noussut kuusen runkoa ylöspäin ja kuusi on kaatunut tuulessa. Kuusenjuurikääpä puolestaan saa aikaan kuusella tyvilahoa, joka nousee runkoa ylöspäin lahottaen arvokkaimman tyvitukin. Varmimmin tuho paljastuu, kun hakkuun yhteydessä huomataan lahoa. Kun puu kaadetaan, juurikääpä kykenee valtaamaan kannon, luomaan juuriyhteyksiä terveisiin puihin ja leviämään. Vasta pitkälle levinnyt laho näkyy latvuksen harsuuntumisena ja rungon pihkavuotona. Kuusikossa tyvilahoa on vaikea huomata pystypuista. Männyt harsuuntuvat, kuolevat pystyyn tai kaatuvat juurten lahottua maahan pienessäkin tuulessa. Metsätuholaki edellyttää, että läpimitaltaan yli 10-senttiset kannot käsitellään sulan maan aikaan juurikääpätartuntoja ehkäisevällä kantokäsittelyaineella. Kantokäsittely ei välttämättä riitä. Juurikääpien on arvioitu aiheuttavan vuosittain 50 miljoonan euron tappiot, mutta todellinen taloudellinen menetys voi olla suurempi. Pahimmat kuusenjuurikäävän aiheuttamat tuhot kohdistuvat rannikolle, Lounais-Suomeen, Hämeeseen sekä Satakuntaan. Mikäli laho kuitenkin iskee, apu voi löytyä saartamisesta, sekametsistä tai puulajivaihdosta. Keväällä vihreä taimi voi olla syksyllä kauttaaltaan punaruskea. Myös tuulenkaadot suojaisen kuusikon sisällä kielivät juurikäävästä. Juurikääpä tuottaa itiöitä, kun vuorokauden keskilämpötilan nousee pysyvästi yli viiden asteen. 16 kysymystä Minkälaista tuhoa juurikääpä aiheuttaa. Yksi juurikäävän merkki männikössä on tuulenkaadon olemattomat juuret. Männynjuurikääpä on kuusenjuurikääpää eteläisempi laji. JUURIKÄÄVÄSTÄ Havupuumetsiä lahottavan juurikäävän leviämistä ehkäistään kantokäsittelyllä ja ajoittamalla hakkuut sopivasti. Itiötuotanto jatkuu, kunnes syksyn pakkaset ja lumi saapuvat. Miten sairastunutta metsää käsitellään. Etenkin kuusikossa katkeilleet juuret tai tyven lähelle kohdistuneet vauriot tarjoavat reitin juurikäävälle. Miten juurikäävän tunnistaa. Ilmassa kulkevat itiöt tarttuvat herkästi tuoreelle kaatopinnalle ja tartuttavat juurikäävän kantoon. Miten juurikääpätartuntaa ehkäistään. Männynjuurikääpä aiheuttaa männyllä tyvitervastautia ja lahottaa juuristoa, mutta iskee myös kuusikoihin. Männiköissä tyypillisiä ovat useamman puun tautipesäkkeet
Vaikka ne nostettaisiin, kannon lahot juuret katkeilevat ja niitä jää maahan. Voiko maanmuokkaus levittää juurikääpää. Juurikääpä tappaa männyntaimet nopeasti. 7 8 9 10 11 Milloin metsä kannattaa hakata ja uudistaa. Virukseen pohjautuvaa tuotetta ei ole vielä kaupallistettu, mutta tulevaisuudessa se voi olla yksi keino hoitaa juurikääpään sairastunutta metsää. Onnistuuko juurikäävän taltuttaminen männikössä. Kuusikoissa, joissa laho nousee runkoa ylöspäin, tukkisaanto pienenee vuosi vuodelta. Luonnonvarakeskuksessa on kehitetty juurikäävän viruksiin pohjautuva biologinen torjuntamenetelmä. Vaikka laho ei leviä männyllä runkoon, sinistäjäsienet ja hyönteiset pilaavat rungot nopeasti käyttökelvottomiksi. Siinä pesäkkeen ympäriltä kaadetaan 2–3 riviä terveitä männyntaimia. Kannonnostokohteilla lahot kannot jäävät yleensä nostamatta. Vaikutus on pitkäaikainen ja rajoittaa juurikäävän leviämistä myös seuraavaan puusukupolveen. Kannattaako kantoja nostaa. Viruksellinen juurikääpärihmasto ympätään sairaaseen metsikköön, missä virukset leviävät ja hidastavat juurikäävän kasvua. Jos latvukset pyöristyvät, puut näyttävät huonokuntoisilta ja metsään ilmestyy tuulenkaatoja, kannattaa harkita, onko metsää enää järkevä kasvattaa. Nuorissa männyntaimikoissa, joissa on pienialaisia juurikääpäpesäkkeitä eli ruskettuneiden tainten ryhmiä, voi juurikääpätuhoa yrittää pysäyttää saartamalla. Männiköissä heikkokuntoisia puita on hyvä seurata. Se valtaa kannot ja juuriston juurikääpäpesäkkeen ympäriltä ja estää juurikäävän leviämistä terveisiin puihin. Se on vaikeaa. Juurikääpä säilyy hyvin irrallisissa juurenpätkissä ja tartuttaa seuraavaa sukupolvea. Harmaaorvakka on kuolleen männyn lahottajasieni. Männyn tyvitervastaudin levinneisyys Kuusen tyvilahon levinneisyys Esiintyy todennäköisesti Tunnistettu Harvinainen Paikoittainen Yleinen OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 9776_.indd 38 9776_.indd 38 3.11.2022 16.47 3.11.2022 16.47. Kasvun hiipuminen on huolestuttava merkki. Harmaaorvakkaa myydään nimellä Rotstop, ja sen levitys vaatii suppeamman kasvinsuojelututkinnon. Mikäli tautipesäkkeet ovat pieniä ja niitä on vähän, voi kokeilla rajoittaa juurikäävän leviämistä saartamalla pesäkkeet. Kannot käsitellään harmaaorvakalla. Voiko tartunnan saanutta kuusikkoa hoitaa. Tutkinnon voi suorittaa verkossa
Miten toimitaan, jos puulajin vaihto ei onnistu. Varmin tapa päästä juurikäävästä eroon, on kasvattaa yksi kiertoaika juurikääpää kestävää puulajia. Ei tarvita kuin yksi huolimaton taimikon harvennus tai harvennushakkuu kesäaikaan ja juurikääpä on jo takaisin. Jos tulevissa hakkuissa ei näy lahoa, silloin voi olla aika hyvillä mielin. Kuusen kohdalla se on vaikeaa. Puhtaan koivikon alle tulee herkästi luontaista kuusentainta. Kuinka helposti juurikääpä tulee takaisin. Männyntaimet saattavat kuolla juurikäävän lahottaman kannon läheisyydestä, mutta ne eivät levitä juurikääpää eteenpäin. Pelasta taimikkosi! Kemera-tukea hyödyntäen on hoidettu taimikoita 300 000 jalkapallokentällistä parin vuoden aikana. Männynjuurikäävän valtaamille aloille vaihtoehtoina ovat lehtipuut. Mitä tehdään alikasvoskuusille. Mikäli lahopesäkkeet löytyvät, voi niihin istuttaa esimerkiksi koivua. Kirjaudu palveluun verkkosivuillamme. Näin lyhyessä ajassa juurikääpä ei välttämättä ole täysin metsiköstä hävinnyt. Maanmuokkauksen vaikutuksia juurikäävän leviämiseen on tutkittu vähän. Karuimmilla, ainoastaan männylle soveltuvilla kasvupaikoilla taimikko on perustettava mahdollisimman tiheäksi. Näin se ei muutu heti juurikäävän seurauksena vajaatuottoiseksi. Tämäkin on asia, mikä pitäisi kunnolla selvittää. metsakeskus.fi Metsälehti Makasiini 39 9776_.indd 39 9776_.indd 39 3.11.2022 16.47 3.11.2022 16.47. Kuusenjuurikääpää vastaan pärjäävät lehtipuut sekä mänty. Tarkista sinäkin metsäsi hoitokohteet ja hyödynnä valtion kemera-tuki. Sekametsän perustaminen on vaihtoehto esimerkiksi runsaan hirvikannan alueilla, joissa puhtaan koivikon perustaminen arveluttaa. Harvennuksissa kannattaa poistaa lehtipuita, joiden kannot eivät ole juurikäävälle alttiita. Mistä näkee, että metsä on tervehtynyt. Parantaako puulajin vaihto metsän. Noin neljän metrin päähän lahosta kannosta saattaa jo kohtuu turvallisin mielin laittaa juurikäävälle altistakin puulajia. Tartuntaa ei näe ennen kuin laho on levinnyt tyvelle ja kaataa puun tai puu hakataan. Sama koskee juurikäävän vaivaaman kuusikon alle syntynyttä kuusialikasvosta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että hyvällä kasvupaikalla jalostettu rauduskoivu voi olla päätehakkuukypsää jo 30–40 vuodessa. l 12 14 15 16 13 Metsään.fi Suunnittele, asioi, löydä työlle tekijä. Metsäammattilaiset neuvovat tukiehdoissa. Juttua varten on haastateltu erikoistutkija Tuula Piriä Luonnonvarakeskuksesta sekä käytetty lähteenä Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta -opasta.. Kuusentaimet ylläpitävät juurikääpätartuntaa, joten ne pitää raivata matalaksi. Maanmuokkauksella on luultavasti suurempi vaikutus tainten kasvuun ja esimerkiksi tukkimiehentäituhojen torjuntaan kuin juurikäävän leviämiseen. Metsään.fi-palvelussa näet metsäsi hoitokohteet, löydät ammattilaisia tekijöiksi ja voit hakea kemera-tukea
Suomessa nykyisin käytetty suotyyppijärjestelmä perustuu hänen vuonna 1913 julkaisemaansa saksankieliseen artikkeliin Studien über die Moore Finnlands. Metsätyyppiteorian kehitettyään Cajander paneutui soihin. ”Tieteellisiin tarkoituksiin on erotettu noin sata suotyyppiä, mutta käytännön metsätalouteen liittyviä suotyyppejä on runsaat kolmekymmentä”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Markku Saarinen. Ennen kuin soiden luokitteluun paneutuu tarkemmin, kannattaa palauttaa mieleen, mistä tietää olevansa suolla. Cajanderin. OSA 7 SUOTYYPIT MUISTATTEKO vielä A. H A N N U N O U SI A IN EN 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » KASVUPAIKAT 9731_.indd 40 9731_.indd 40 3.11.2022 16.07 3.11.2022 16.07. K. Usein kuitenkin riittää, että osaa erottaa toisistaan korven, rämeen ja avosuon. Hänet, josta puhuttiin tämän juttusarjan toisessa osassa (Makasiini 2/2022). Suot jaetaan kolmeen päätyyppiryhCAJANDERILTA MYÖS SUOTYYPIT Suot jaetaan kymmeniin eri suotyyppeihin. Soiden luokituksessa vaikeuskertoimia lisää se, että soiden vesitalous vaihtelee kivennäismaita enemmän. Samoin kuin metsätyyppiteoria myös suotyyppijärjestelmä perustuu ajatukseen siitä, että kasvilajiston koostumus ja eri kasvilajien runsaussuhteet kertovat kasvupaikan ravinteisuudesta ja kosteudesta. Lyhyesti: kyseessä on suo, jos 75 prosenttia kasvillisuudesta on suokasvillisuutta tai jos kivennäismaan päällä on turvekerros. Päätyypit haltuun Kaikkia suotyyppejä ei Saarisen mukaan tarvitse osata tunnistaa, mutta soiden päätyypit on hyvä tuntea. LIINA KJELLBERG Metsäkortekorpi on yksi metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä. Tämä johtaa siihen, että erilaisia suotyyppejä on paljon. Samaa mieltä on Helsingin yliopiston professori Harri Vasander. Opaskasvit ovat siis käytössä myös soilla. Metsähallituksen ensimmäisen pääjohtajan, Suomen pääministerin ja metsäntutkijan, joka kehitti metsätyyppiteorian. Vähäravinteisimmat suot saavat ravinteita vain sadevedestä, kun taas ravinteikkaammille soille ravinteita tulee myös pohjaja pintavesien mukana
1. 47 % Ojittamattomien soiden osuus maamme suopinta-alasta on noin 47 prosenttia . Lehto-, ruoho-, metsäkorteja muurainkorvissa pääpuulaji on yleensä kuuKASVUPAIKKOJA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Lehtomaiset kankaat 7. Metsätaloutta harjoitetaan lähinnä ojitetuilla soilla. Lisämääreet ovat – ravinteisimmasta vähäravinteisimpaan – ruskosammaleisuus eli lettoisuus, ruohoisuus, saraisuus, lyhytkortisuus ja rahkaisuus. ”Riittää, että suojeltavien suotyyppien olemassaolon tiedostaa. AVOSOIDEN ja sekatyypin soiden nimet paljastavat pitkälti, miten runsasravinteisesta suotyypistä on kyse. Rämeiden pääpuulaji on mänty. l Varsinainen sararäme on Suomen eniten ojitettu suotyyppi. Suojellut hyvä tietää Käytännön metsätaloudessa joutuu nykyisin melko harvoin tekemisiin suotyyppien kanssa, sillä suotyyppijärjestelmä kattaa vain ojittamattomat suot. Karummissa korvissa mustikan ja puolukan seassa kasvaa tuoreiden kankaiden ruohoja ja saniaisia. Rämeillä kasvaa rämevarpuja, kuten suopursua, juolukkaa ja vaivaiskoivua. H A N N U N O U SI A IN EN H A N N U N O U SI A IN EN mään – korpiin, rämeisiin ja avosoihin. Luhdat taas ovat tulvavaikutteisia soita. Metsälehti ja Metsäkustannus ovat osa Tapio-konsernia.. Lehtoja tervaleppäkorvissa kasvaa runsaasti suuria saniaisia, ruohokorvissa ruohoja ja heiniä. M A RK KA U SA A RI N EN Kurjenjalka on hyvä ruohoisten soiden opaskasvi. Artikkelissa on hyödynnetty Metsäkustannuksen kustantamaa kirjaa Suotyypit ja turvekankaat – kasvupaikkaopas. Suotyypit 8. Ne koostuvat korpitai rämekasveja kasvavista mättäistä ja avosoiden kasveja kasvavista painanteista. Korvet ja rämeet ovat puustoisia soita, avosuot puuttomia tai lähes puuttomia soita. Karukkokankaat, kuivat kankaat ja lehdot 4. 2. Turvekankaat si, tervaleppäkorvissa tervaleppä. Nyrkkisääntönä voi pitää, että jos 50–100 metrin päässä olevaa ihmistä ei näe, on kyseessä puustoinen suo”, Vasander sanoo. Lettoja on lähinnä Pohjois-Suomessa, ja niillä viihtyvät kämmeköiden ja lettovillan kaltaiset vaateliaat lajit. Metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että näiden suotyyppien säilyminen ei vaarannu. Sekatyypin korvissa mukaan tulevat myös puuttomien painanteiden kasvilajit, kuten jouhisara ja pullosara. Tuoreet kankaat 6. Sekatyypin rämeiden puuttomissa painanteissa voi viljavimmilla paikoilla kasvaa samoja lajeja kuin sekatyypin korpien painanteissa. Kuivahkot kankaat 5. RUOHOINEN VAI RAHKAINEN. Viljavimmissa korvissa kasvaa lehtojen ja lehtomaisten kankaiden ruohoja ja saniaisia mutta myös erilaisia suoruohoja, kuten kurjenjalkaa ja rentukkaa. Metsälehti Makasiini 41 9731_.indd 41 9731_.indd 41 3.11.2022 16.07 3.11.2022 16.07. Lähde: Luke Lettovilla on vaatelias laji. Lyhytkorsineva on siis runsasravinteisempi kuin rahkaneva mutta vähäravinteisempi kuin ruohoinen saraneva. Avosuot jaetaan runsasravinteisiin lettoihin ja vähäravinteisempiin nevoihin. Korvissa pääpuulaji on yleensä kuusi. Lisäksi puhutaan niin sanotuista sekatyypin korvista ja rämeistä. Metsäkortekorven tunnistaa metsäkortteista, muurainkorven suomuuraimista eli lakoista. Vähäpuustoisiin joutoja kitumaiden soihin kuuluu monia suotyyppejä. Kangas vai suo. ”Usein on hankala vetää rajaa puustoisen suon ja sekatyypin suon välille. Tunnistamiseen voi pyytää apua metsäammattilaisilta”, Saarinen sanoo. Karumpien sekatyypin rämeiden painanteissa viihtyvät tupasvilla, tupasluikka ja rahkasara. Ne ovat luonnonsuojelulaissa mainittu tervaleppäkorpi sekä metsälain mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvat lehtoja ruohokorvet, metsäkorteja muurainkorvet, letot, vähäpuustoiset joutoja kitumaan suot sekä luhdat. Saarisen ja Vasanderin mukaan metsänomistajien on kuitenkin hyvä tietää joitain suotyyppejä. Kasvupaikkaja metsätyypit 3
”Jos DNA-tiedot jäisivät puutteellisiksi, se heikentäisi susikanta-arvion tarkkuutta”, toteaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mia Valtonen. marraskuuta ja jatkuu helmikuun loppuun. ”Kun tietoa kertyy laajemmalti, voidaan tehdä alueellisia riskianalyysejä siitä, missä päin juurikääpä vaivaa ja missä vaaditaan enemmän neuvontaa kuin jossain muualla”, tutkimusprofessori Mikko Peltoniemi Lukesta kertoo. SUSIEN DNA TAAS TALTEEN W IK IM ED IA CO M M O N S 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 9732_.indd 42 9732_.indd 42 3.11.2022 16.11 3.11.2022 16.11. TIIA PUUKILA Katkontatieto avuksi juurikäävän torjunnassa Tutkimushankkeessa jalostetaan metsäkoneen keräämää tietoa. SA M I KA RP PI N EN LUONNONVARAKESKUKSEN seuranta osoitti, että kuusija mäntyvaltaisten metsien kivennäismaahan kertyy hiiltä puuston varttuessa. KANGASMETSIEN MAAPERÄ ON HIILINIELU SUDEN DNA-näytekeräys käynnistyi 1. ”Metsäkoneen tuottama data vaikuttaa käyttökelpoiselta lahontunnistukseen, mutta jos on kyseessä monituhokohde, silloin sen käyttö tulee vaikeammaksi. l . Tämän tiedon hyödyntämistä juurikääpätuhojen torjunnassa tutkitaan parhaillaan Luonnonvarakeskuksen (Luke), Metsätehon ja Metsäkeskuksen yhteisessä TyviTuho -hankkeessa. Poikkeuksellinen katkonta rekisteröityy metsäkoneen keräämään katkonta-aineistoon. Mitä enemmän metsikössä on eloperäistä ainesta ja ravinteikkaampi kasvupaikka, sitä suurempi on hiilivaraston kasvu. Suden jätöksestä analysoitavan DNA:n avulla tunnistetaan kyseinen susi ja susireviirin rajat. Lisäksi selviää, elääkö reviirillä susipari vai -lauma. Viime vuonna startanneessa hankkeessa jalostetaan metsäkoneen tuottamaa tietoa ja saadaan näin aikaisempaa tarkempi käsitys juurikäävän levinneisyydestä. Alustavat tulokset ovat lupaavia. Tätä tietoa voidaan hyödyntää kuvion uudistamisessa. Tavoitteena on lisäksi jalostaa metsikkökohtaista lahotietoa ja mallintaa, mikä on kustannustehokas kasvatusja uudistamismenetelmä yksittäisellä kuviolla. Metsäkoneen katkontatiedon avulla saadaan tarkka sijainti, missä kohdin hakkuukuviota juurikääpälahoa on. Tulokset perustuvat 14:n eri puolilla Suomea sijaitsevan metsikön seurantaan yli 20 vuoden ajan. JUURIKÄÄVÄN lahottama kuusen tyvi ei kelpaa tukiksi. Noin vuoden kuluttua tiedämme tarkemmin, miten metsäkoneiden tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää juurikäävän torjunnan ohjeistamisessa”, Peltoniemi arvioi.. Siitä syntyy lumppi. Kolmivuotisen hankkeen aikana laaditaan riskikartta, jonka avulla voidaan tehdä ennusteita juurikääpälahosta kohteille, joista hakkuutietoa ei vielä ole
Siis avoimelle paikalle. Eikä tammenkaan päälle voi päästää muiden puulajien latvoja. Pihlajahan se siellä hikevämmillä paikoilla pukkaa ilmoille, alut ovat tulleet linnunkakkojen mukana ja terveinä säilyneistä juuristoista. Ahneuden piruhan taas tässäkin on takana. Alikasvoksena toki jonkun verran muuta puustoa sopii olla, mutta liikamääräisenä ne haittaavat oksien leikkuuta. Avohakkuun ja istutuksen tai koivun siemenpuuasennon kautta on koivikot perustettu, muuta keinoa en tiedä. Puupelto jos mikä.. Kuusemme ovat kasvamassa entisillä pelloilla ja niityillä, mutta enimmät metsämaalla. Lisäksi pihlajaisen sahatavaran hinta on vähintään viisinkertainen perussahatavaraan verraten. Männiköitäkin meillä on karummilla mailla. Iloksemme kukkasia ja perhosia riittää myöhäiseen syksyyn, kun kilpailevaa ruohokasvustoa on kuritettu. Ja ovat totisesti puupeltoja: joukkoon ei hyväksytä mitään muuta puulajia. Puupelto siis. SUOMESSA EI OLE enää metsiä ollenkaan, on vain puupeltoja. Saattoi olla tilanne Elokapinan istunnosta Mannerheimintiellä. KASVATAMME JOULUKUUSIA elääksemme ja kampittaaksemme edes muutaman tuontikuusen. Ovat puupeltoja. Korjuun järkevöittämiseksi ja hinnan pitämiseksi aisoissa iso osa muista puulajeista poistetaan. En ole vielä hoksannut, miten visakoivikon voisi perustaa kuusikon sekaan jatkuvan kasvatuksen menetelmällä. Koska visat edellyttävät aktiivista hoitoa ja niiden korjuu aikanaan voi olla yksilökohtaista, pitää tehdä tiestö ja ajouraverkosto ennen istutusta. Eipä täällä Pirkanmaan ja Satakunnan seutuvilla ole muuta mahdollisuutta tammimetsän perustamiseen kuin istutus tai terhojen kylvö. Siellähän ei riitä vesi eivätkä ravinteet kuin joillekin yksittäisille kuusille ja koivuille. Tähän tulokseen oli päätynyt rouva, joka jossakin tuutissa antoi kommenttinsa. PYHÄN PUUN PIHLAJAN kasvatus on antoisaa. PUUPELLOILLE KASVAMAAN » kotimaisia puulajeja » huolenpitoa kaipaavia Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 9778_.indd 43 9778_.indd 43 3.11.2022 16.14 3.11.2022 16.14. Eikä takuulla onnistu ison metsän alle, valoa ja tilaa on oltava. Kaikki visojen tasalle tai päälle nousevat muut puulajit on poistettava. Avohakkuun kautta on mentävä tai oltava ilman. Koivujakin kasvatamme. Eli selvä puupelto, taimikonhoitoineen ja harvennuksineen. Rauduksia vaneriksi ja sahoille, hieksistä otetaan tuohet ja sitten pilkotaan klapeiksi. Jotta puut kasvaisivat hyvin ja niiden ympärillä voisi hääriä helpommin, tehdään niille tilaa. Kasvatamme visakoivuja eläkerahastoksemme ja mielenkiinnon vuoksi. Koivu, kuten muutkin lehtipuut, on valoa tarvitseva ja varjosta kärsivä. Jälleen näemme puupeltomännikön – avaran, valoisan ja pullollaan puolukoita. Puupelto tämäkin. Se on vähintään kolmesti kaunis – kukkiessaan, marjoessaan ja lintujen saapuessa. l Puupellon poika tunnustaa JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Muusta en tiedä, mutta ainakin meillä on puupeltoja. Ruohotkin torjutaan tai katkotaan. Puhutaan primääripuulajeista, jotka saapuvat ensimmäisinä paikalle kaiken tuhonneen metsäpalon jälkeen. Kasvatamme tammia jälkipolvien hyväksi ja kokeilunhalusta. Lepikkomme kasvavat ojien partailla, haavikot entisten emohaapojen asemasijoilla, juurivesoista syntyneinä. Kaikille tehdään tilaa, jotta kasvaisivat pyöreiksi muodoltaan ja vältettäisiin epäkeskoja ytimiä. Tammea ei kannata kasvattaa, ellei ole resursseja sen oksien leikkaukseen. Samoin tiestö, kuten visoillakin. Lehtipuut piiskaavat kuusten latvat ja oksat pilalle, mänty varjostaa naapurikuusten oksat heiveröisiksi
Sen on täytynyt säilyä jääkauden yli Länsi-Norjan rannikolla. Munat piilotetaan tuulenkaatoihin, kantoihin, talvella hakattuun puutavaraan ja heikentyneisiin Maanmyötäisenä kasvava kuusi on menettänyt syystä tai toisesta rungon alimpien oksien yläpuolelta. Kun kaadan kuusen, pitääkö se kuoria, jos aion käyttää sen polttopuuna. Pitääkö kuoret polttaa, jotta toukat tuhoutuvat. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Silloiset turvapaikat ovat nyt meressä 100–120 metrin syvyydessä eikä niitä siksi ole päästy tutkimaan. Maanmyötäiset kuuset eivät yleensä kuki. Syy voi olla mekaaninen (vaikkapa raivaussaha), sienitauti, hyönteistuho tai ankara ilmasto. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Oksat pitävät juuriston elossa ja kasvavat yhä laajemmaksi matoksi. Metsän sisällä maanmyötäisenä kasvava kuusi kärsii varjostuksesta ja jääkin lyhytikäiseksi. Mikä voi aiheuttaa tuollaisen kasvutavan. Norjassa ja Ruotsissa kasvaa perimältään poikkeava kuusimuoto, jonka esiintymisalue ei yllä Suomeen. JA AK KO AA RR EK O RP I OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 9773_.indd 44 9773_.indd 44 3.11.2022 16.20 3.11.2022 16.20. Tuntureilla syntyy melko usein kuusikirkkoja, joissa keskellä törröttää alkuperäinen keloutunut runko pappina ja seurakunnan muodostavat terveet, oksankärjistä muodostuneet nuoret puut. Oksamatto syntyy, kun kuusen runko kuolee alimpien oksien yläpuolelta. Vai onko kuoriminen turhaa työtä. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Maahan nojaaviin oksiin voi kasvaa uusia juuria, jolloin oksisto pysyy elossa, vaikka alkuperäinen juuristo kuolisi. Ruotsin tuntureilla on kuusikasvustoja, joita sanotaan tuhansien vuosien ikäisiksi. Haarojen kärjistä voi kuitenkin kasvaa pystyjä runkoja, jotka kukkivat ja tekevät siementä, jos vain sääolot sallivat. SEPPO VUOKKO KIRJANPAINAJIEN TUHOAMIEN KUUSIEN KÄYTTÖ. Metsässäni on kuusi, jonka oksat kasvavat sammaleisesta mättäästä ilman varsinaista runkoa. Luultavasti se on selviytynyt pahimmista ajoista mattomaisesti koloihin painautuneena, suojassa viiman ajamilta jääkiteiltä. Ovatko tällaiset kuuset yleisiä. » KIRJANPAINAJAN kesäsesonki alkaa ilmojen lämmetessä noin kahteenkymmeneen asteeseen, jolloin talven sammaleessa uinuneet kuoriaiset alkavat parveilun. Avoimilla paikoilla se voi elää pitkään, jopa pitempään kuin rungolliset kuuset konsanaan. Kysymykseni liittyy kirjanpainajien tuhoamien kuusien käyttöön. MITEN KUUSI KASVAA MÄTTÄÄSTÄ
Varttuneita kuusikoita ei kannata enää harventaa vaan uudistaa. Varhain aikuistuvat kuoriaiset saattavat saavuttaa sukukypsyyden, parveilla ja synnyttää toisen sukupolven samana kesänä. Uskaltaako ottaa enemmän. Metsätuholaki määrää poistamaan yli kymmenen kuutiometrin tuoreet pinot ja tuulenkaadot metsästä ennen kuin kuoren alla kehittyvät aikuiset lähtevät puista. Tällä säädöllä saadaan molemmat kädet yhtä kauas vartalosta eli luonnolliseen asentoon. Miten kaventaminen vaikuttaa. Toukista kehittyy kuoren alla aikuisia noin kuudessa viikossa, jolloin ne poistuvat puusta. Jos polttopuuta löytyy muualta, kuortaan karistavien puiden jättäminen metsään on eräänlainen ekoteko. Kuolleiden puiden poistaminen metsästä ei ole kirjanpainajaa ajatellen enää tärkeää, koska kuoriaiset ovat poistuneet paikalta jo ennen puiden kuolemaa. ›› pystypuihin. Ajankohta vaihtelee alueellisesti heinäkuun puolesta välistä elokuun puoleen väliin. Kuolleista kuusista tehtyjä polttopuita ei tarvitse myöskään kuoria eikä kuoria polttaa, koska klapeissa kirjanpainajista ovat jäljellä enää syömäkuviot. KARI MIELIKÄINEN VOIKO OHJAUSTANKOA KAVENTAA. Kavensin ”ohjaustankoa” 50 millimetriä, nyt on parempi. Sahan kahvojen säädöllä on ratkaiseva merkitys työskentelyyn. Lähtökohtana on, että kaasukahvan tulee olla aivan runkoputken vieressä. Ostin uuden sahan, mutta huomasin, että se on kömpelö tiheässä metsässä. Käsikahvat säädetään tietenkin niin, että ranteet ovat ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! Metsälehti Makasiini 45 9773_.indd 45 9773_.indd 45 3.11.2022 16.20 3.11.2022 16.20. Kirjanpainajien aiheuttamaa tuhoriskiä voi jossakin määrin vähentää rajoittamalla niiden lisääntymismahdollisuuksia. Nuoren metsän harvennus lisää puuston elinvoimaa pystypuihin iskeytyviä kirjanpainajia vastaan. ”Ylimääräiset” sukupolvet ovat viheliäisiä siinä, että ne aiheuttavat tuhoja vielä myöhään syyskesällä. » RAIVAUSSAHAN valjaiden säädöllä on suuri merkitys työskentelyn mukavuuteen. Vartalo jää suoraan eikä kierry. Myös kevään ensimmäiset kuoriaiset voivat saada aikaan sisarsukupolven. Samalla ne myös lisäävät sammaleessa talvehtivien kuoriaisten määrää. Kuolleet pystypuut antavat kodin kirjanpainajia hävittäville pistiäisille ja myös ”kesymmille” lahoa puuta syöville toukille ja sienille. Väärin säädetyt valjaat jättävät sahan lisäksi väärään asentoon
Sahaa ohjataan pääasiassa vartalolla. Hirvittää, että joudun maksamaan puiden myynnistä vielä saman veron kuin perinnöstä. HANNU JAUHIAINEN www.kesla.com UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 9773_.indd 46 9773_.indd 46 3.11.2022 16.20 3.11.2022 16.20. Laskennallista poistoa määritettäessä ei siis käytetä kaluston poistossa käytettyä 25 prosenttia vaan todellista arvon alenemaa. Onko muuta keinoa säästää kohtuuttomista veroista. luonnollisessa asennossa. Sahojen kahvaleveyksissä on pieniä eroja, joten niitä kannattaa vertailla jo hankintahetkellä. Korottomasta lainasta ei tarvitse tehdä ilmoituksia verottajalle. Ohjaus tapahtuu pääasiassa vasemmasta kahvasta. Minulla on kaksi aikuista lasta. Kahvalämmityksellä varustettujen sahojen ohjaustangon lyhentäminen on hankalampaa. Kysyjä oli lyhentänyt vasemman käden ”ohjaustankoa” 50 millimetriä. Kannattaisiko siirtää tila osakeyhtiölle. Jos päätyy lyhentämään ”ohjausvartta”, niin kahvojen leveyden pitäisi olla vähintään hartioiden leveys. Näin saatu vuosikustannus jaetaan ajettujen kilometrien määrällä. Ennen kuin tankoa lyhentää, kannattaa tarkkailla omaa raivaustekniikkaa. Perin sisareltani vuosi sitten 100 hehtaarin metsätilan, josta joudun maksamaan perintöveroa yli 30 prosenttia. Lainan maksuaikataulun voitte merkitä kauppakirjaan esimerkiksi näin: ”Lyhennys tasasuuruisin erin kolmen vuoden välein, viimeistään 31.12.2037.” Erillistä velkakirjaa ei tarvitse laatia. Kauppahinnan maksu voidaan muuttaa korottomaksi lainaksi. Kaatuuko tekniikkavirheen takia runkoja jatkuvasti kahvojen väliin eli sahurin päälle. Kaikissa sahoissa ei ole mahdollista kaventaa kahvaväliä. Arvon aleneman laskemiseen löytyy netistä erilaisia laskureita. Vero-ohjeen mukaan oman auton kulut voidaan vähentää todellisten kulujen mukaan. Hyöty kaupasta on, että te saatte kauppahinnan verottomana, koska sisarenne ja teidän yhteenlaskettu omistusaika on yli kymmenen vuotta ja teidät katsotaan metsätalouden harjoittajaksi. Mielestäni se on maksimimitta lyhennykselle. Miten ne lasketaan. Uuden auton arvo laskee yleensä ensimmäisinä käyttövuosina enemmän kuin seuraavina. Kahvoilla sahaa ohjataan esimerkiksi kallistettaessa sahaa sekä pidettäessä ja ohjattaessa sitä halutussa suunnassa tarvittaessa. Arvonaleneminen lasketaan auton verovuoden alun käyvästä arvosta. Lapsenne maksavat metsätulosta puunmyyntiveroa noin 11 prosenttia, koska he saavat myydä metsävähennyksen ansiosta 60 prosenttia kaupan metsän arvon ja kaupan kulujen summasta verottomana. Saatu arvo kerrotaan metsäajokilometrien määrällä, jolloin saadaan metsäverotuksessa vähennettävä oman auton kustannus. Kauppahinta voi olla 76 prosenttia käyvästä arvosta, joten lapsenne saavat kohtuullisen suuren verottoman lahjan. Arvioisin, että rahallinen hyöty on näin toimien yli satatuhatta euroa. VÄINÖ SIKANEN MITEN LASKETAAN AUTON TODELLISET KULUT. Arvonalenemaan vaikuttaa moni tekijä, muun muassa se, onko auto ostettu uutena vai käytettynä. Jos ohjausvartta lyhennetään, vipuvarsi lyhenee ja kahvoilla tapahtuvaan ohjaukseen tarvitaan enemmän voimaa. Tämä hidastaa ja hankaloittaa työtä. Myös heille muutoin myöhemmin tulevat perintöverot jäävät näin pois. LEO SAASTAMOINEN MITEN SÄÄSTÄISIN VEROISTA. Ohjaustangon lyhentäminen ei vaikuta sahan tekniikkaan, mutta vaikuttaa työskentelyyn. Näin tehdään poikkeuksetta jokaisella rungolla. Kysyjä ei maininnut sahan merkkiä ja mallia. » AUTON vuosikustannus saadaan selville, kun kaikki vuosikulut – bensa-, huoltoja vakuutuskulut arvonlisäveroineen – sekä auton laskennallinen poisto lasketaan yhteen. Suosittelen metsätilan siirtämistä kaupalla teidän lapsillenne. Laskennallinen poisto on auton arvon todellinen alenema. » MIELESTÄNI siirtäminen osakeyhtiölle ei ole paras ratkaisu, sillä osakeyhtiöllä ei ole mahdollisuutta saada metsävähennystä. Ihan vain ergonomian takia. Yleisesti arvon aleneminen on noin 10 prosentin luokkaa vuodessa. Maksuaika teidän iässä voi olla jopa 15 vuotta
Hukatun puhelimen lähellä Paikanna laite -sovelluksensuuntimat kävivät sekaviksi, mutta silloin oltiin jo niin tuntumassa, että soittoääni paljasti tarkan sijainnin. Karttapohjasta puuttuu myös etäisyysasteikko. l Apua, missä mun puhelin on! PAIKANNA LAITE -SOVELLUS -sopii vain Androidpuhelimille -ladattavissa Google Play -kaupasta PLUSSAT JA MIINUKSET +Maksuton ja helppokäyttöinen +Puhelin löytyi -Epäselvä kulkusuunnan ohjaus -Etäisyysasteikko puuttuu karttapohjalta Google tietää meistä melkein kaiken, myös hukkaamamme puhelimen sijainnin. PUDOTIN pari viikkoa sitten puhelimeni raivaustyömaalle. Sen jälkeen soittoääni paljasti laitteen tarkan sijainnin. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SAMI KARPPINEN Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 9735_.indd 47 9735_.indd 47 3.11.2022 16.22 3.11.2022 16.22. Ne on siis muistettava. Lisäksi sovelluksella voi suojata ja tyhjentää puhelimen. Sen jälkeen etsijän puhelimen Paikanna laite -sovellukselle kirjaudutaan vierailijana hukatun puhelimen Google-tilin käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Samasta, josta esimerkiksi soittoäänen saa vaimennettua. Raivausrydön seasta sen etsiminen oli toivotonta – varsinkin kun valittuna oli värinähälytys, joten soittoäänestäkään ei ollut apua. Huonolla ”gps-kelilläkin” pääsimme noin parinkymmenen metrin etäisyydelle puhelimesta. Tähän saattoi vaikuttaa se, että kokeilun aikaan paikannussignaalit olivat poikkeuksellisen epätarkkoja. Sovellus palauttaa soittoäänen Ylläsanotusta huolimatta sovellus ohjasi puhelimen lähelle, mutta sen tarkkaa sijaintia ei pystynyt suuntimaan. Kokeilimme Paikanna laite -sovellusta. Applen valmistamien iPhone-puhelimien paikantaminen ei näillä ohjeilla onnistu.. Toinen vinkki on ladata puhelimen akku ennen metsään lähtöä, silloin etsintään on enemmän aikaa. Sen avulla hukatun puhelimen paikantaminen onnistuu parilla edellytyksellä. Kadonneen puhelimen pitää olla kirjautuneena käyttäjänsä Google-tilille. Etsijän sijainti näkyy pienenä täppänä ja kulkusuunta vielä pienempänä nuolena. Ensimmäinen opetus: Metsässä puhelinta ei ikinä kannata pitää äänettömällä. Karttapohja ja suuntanuoli ovat epähavainnollisia, joten kulkusuuntaa määriteltäessä ja korjattaessa suuntaa piti erikseen haarukoida. Täysillä oleva soittoääni on iso apu, jos katoamispaikka on edes ylimalkaisesti tiedossa. Ne aktivoidaan puhelimen näytön yläreunan alasvetovalikosta. Puhelin löytää toisen luo Kovakaan soittoääni ei auta, jos puhelimen olinpaikasta on hatara käsitys. Lisäksi paikannustoiminnon on oltava päällä ja mobiilidatan käyttö sallittu. Ruutukaappauksessa puhelimen sijainti näkyy kuin rastipisteenä karttaympyrän sisällä. Kun etsittävä laite on määritelty, sovellus muodostaa karttapohjan, jossa hukatun puhelimen sijainti näkyy renkaana, jonka halkaisija on maastossa 20–30 metriä. Toiminnolla ”toista ääni” hukattu puhelin soittaa soittoääntään täydellä voimalla, vaikka käyttäjä olisikin valinnut värinätai äänettömän hälytyksen. Silloin avuksi tarvitaan toinen Android-puhelin tai -tabletti, johon on ladattu Paikanna laite -sovellus Googlen Play-kaupasta
fi-palvelussa veroasiointiin. Ilman Y-tunnusta kuolinpesä ei voi asioida OmaVerossa. Tämä rekisteröinti oikeuttaa kuolinpesän myös vähentämään täysimääräisesti laskuissa maksamansa arvonlisäveron omassa arvonlisäverotuksessaan tai saamaan ne palautuksena. Jos valtuuksia ei ole, on veroilmoitus annettava paperilla. Ne löytyvät osoitteesta www.vero.fi. Metsätaloutta harjoittava kuolinpesä voi hankkia Y-tunnuksen hakeutumalla arvonlisäverolliseksi metsätalouden harjoittajaksi Yritysja yhteisötietojärjestelmässä (ytj. Se on huomattavasti nopeampaa ja vaivattomampaa, jahka palveluun on tottunut. Kuolinpesällä on oltava Y-tunnus, jotta osakkaat voivat antaa valtuudet Suomi. Nostan seuraavassa esille muutamia verottajan sähköisiä palveluita ja ohjeita, jotka koen arvokkaiksi metsänomistajille ja metsänomistusjärjestelyitä suunnitteleville. Metsänomistajille sieltä löytyy useita hyödyllisiä ohjeita ja palveluita. PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9779_.indd 48 9779_.indd 48 3.11.2022 16.24 3.11.2022 16.24. Ennakkoratkaisulla voidaan myös varmistaa, ettei metsäkiinteistön alihintaisesta kaupasta tule lahjaveroseuraamusta. fi). Metsänomistajat siirtyvät pikkuhiljaa sähköiseen ilmoittamiseen. VEROHALLINTO on viimeisen vuosikymmenen aikana ilmiselvästi panostanut paljon verkkopalveluihinsa. KANNATTAA TUTUSTUA Verohallinnon verkkosivusto on kuin laaja aarnimetsä, joka jatkuvasti puskee vanhan tilalle uutta. Ei kannata lannistua alkukankeudesta! Muista valtuutus yhteisomistuksessa Kuolinpesän tai yhtymän osakas tai osakkaiden edustaja voi antaa OmaVerossa yhteisomistuksen veroilmoituksen vain, jos ilmoittaja on saanut Suomi.fi-valtuutuksen. Löydät opastusta sähköiseen asiointiin www.vero.fi-sivustolla polulta: Verohallinto > Yhteystiedot ja asiointi > Asioi verkossa > Näin valtuutat. Mahdollisuus antaa vuoden 2022 metsäveroilmoitus sähköisessä asiointipalvelussa eli OmaVerossa avautuu tammikuussa 2023. Kehotan varaamaan aikaa ja kärsivällisyyttä valtuutusohjeiden lukemiseen. Verolomakkeet ja OmaVero Marraskuussa 2022 julkaistaan tätä verovuotta koskevia verolomakkeita, kuten 2C metsätalouden veroilmoitus -lomake
Kiinteistöverotukseen rajanvetoa Elokuussa 2020 Verohallinto julkaisi ohjeen Maatalousja metsämaan verovapaus kiinteistöverotuksessa. Yhteismetsien kirjanpitäjien ja hallinnon kannattaa tutustua yhteismetsän tuloverotusta koskevaan osuuteen. Ohje tarjoaa laajan katsauksen eri omaisuuslajien arvostusperusteisiin. Arvostusohjeeseen kannattaa tutustua vaikka ihan vaan uteliaisuuttaan. Ohjeessa on kuvattu selSH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 9779_.indd 49 9779_.indd 49 3.11.2022 16.24 3.11.2022 16.24. Ohje löytyy polulta: Syventävät vero-ohjeet > Ohjeet > Maatalousja metsämaan verovapaus kiinteistöverotuksessa. Ohjeeseen johtaa polku: Syventävät vero-ohjeet > Ohjeet > Varojen arvostaminen perintöja lahjaverotuksessa. Ohjeesta löytyy muun muassa kauppahintatilastoon perustuvat maakunnittaiset lomakiinteistöjen keskineliöhinnat sekä metsämaan keskihehtaarihinnat. Mikäli tila-arviota ei ole, näitä arvoja käytetään perintötai lahjaveron perusteena. Yhteismetsien verotuksesta Kaksi vuotta sitten Verohallinto julkaisi ensimmäiset yhteisetuuksia koskevat syventävät ohjeet, joissa myös yhteismetsät oli otettu huomioon. Verohallinto julkaisee vuosittain loka-joulukuussa ohjeen varojen arvostamisesta perintöja lahjaverotuksessa. Ohje on julkaistu päivitettynä 23.6.2022 nimellä Yhteisetuuksien tuloverotus. PIRJO HAVIA Varojen arvostaminen Kun suunnitellaan metsänomistusjärjestelyjä, tarvitaan tieto omaisuuden arvosta. Siinä käsitellään pääasiassa yhteismetsien, tiekuntien ja jakokuntien verotusta. Siinä käsitellään erityisesti sitä, milloin yleiseksi rajaksi mielletty kahden hehtaarin koko tekee kiinteistöstä kiinteistöverosta vapaan maatilan ja milloin taas ei. Nämä eivät täsmää yksittäisiin kiinteistöihin, jos halutaan saada tarkka arvo
Olen itse saanut myönteisiä kokemuksia jonotuksen aikana jätetystä soittopyynnöstä. Lahjaverolaskuri löytyy polulta: Henkilöasiakkaat > Omaisuus > Lahjavero > Lahjaverolaskuri. Kuolinpesien ja lahjan saajien kannattaa erityisesti paneutua oikaisumahdollisuuteen, mikäli he ovat myyneet saamaansa omaisuutta saantoa seuranneiden 3–4 vuoden aikana. Kokeile vaikka Googlessa tässä artikkelissa mainittuja tietolähteiden polkuja. Sinun on itse tarkistettava, kuulutko 1. Kun syötät saamasi perinnön tai lahjan arvon laskuriin, saat suoraan siitä menevän veron suuruuden. Verohallinnon sivuilla avautuvissa vanhoissa versioissa on linkki uusimpaan versioon.. Siksi jo ratkaisun hakemisvaiheessa on kuvattava asia sellaisena kuin se on tarkoitus toteuttaa, ja esitettävä täsmällinen kysymys, johon vastausta haetaan. Verohallinnolle voi lähettää kysymyksiä OmaVerossa ja chatissä. Pääset katsomaan eri verojen muutoksenhakuohjeita polulta: Henkilöasiakkaat > Verokortti ja veroilmoitus > Muutoksenhaku. Google-haun tuloksena saattaa ensimmäisenä luettelossa olla vanha versio, joten ole tarkkana versioiden kanssa. Ensi vuoden alkupuolella siellä julkaistaan myös luovutusvoittoverolaskuri. Kysymyksiä voi myös esittää puhelimitse, tosin jonotusajat ovat usein pitkiä. Aina saa kysyä Jos joku veroasia askarruttaa mieltä, kannattaa pitää matalaa kynnystä asian selvittämisessä. veroluokkaan. Varsinkin maatilan sukupolvenvaihdoksessa sillä, sovelletaanko luovutukseen perintöja lahjaverolain 55 pykälän mukaista huojennusta, on suuri verovaikutus. Voit tarkistaa asiaasi koskevan verovuoden ja muutoksenhakuohjeen saamastasi verotuspäätöksestä. Siihenkin löytyy palvelusta selkeä opastus. Tässä yhteydessä on paikallaan mainita Suomen metsäkeskuksen sivuilta löytyvä metsälahjavähennyslaskuri. Esimerkiksi: ”Muodostuuko tässä luovutuksessa verotettavaa lahjaa?” Ohjeet ennakkoratkaisun hakemiseen löytyvät polulta: Syventävät vero-ohjeet > Ohjeet > Ennakkoratkaisuhakemuksen tekeminen ja siihen annettava päätös. l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9779_.indd 50 9779_.indd 50 3.11.2022 16.24 3.11.2022 16.24. Nopeat verolaskurit Verohallinnon sivuilta löytyy nopea laskuri perintöveron ennakointiin ja lahjaveron laskentaan. Eri verotustilanteille on omat puhelinnumeronsa, jotka löytyvät polulta: Verohallinto > Yhteystiedot ja asiointi > Palvelunumerot. Perintöverotuksen oikaisuvaatimusta opastetaan polulla: Henkilöasiakkaat > Omaisuus > Perintövero > Muutoksenhaku. Näistä voi olla vaikea erottaa juuri haluamansa. Myyntihinnan perusteella voi hakea oikaisua perintötai lahjaverotukseen ja siten välttyä korkeammalta luovutusvoitonveroseuraamukselta. Olen huomannut, että Google-haulla löytää paremmin haluamansa tiedot Verohallinnon sivuilta. Onnistu oikaisemaan Tiesitkö, että verotuspäätökseen voi hakea muutosta kolmen vuoden ajan verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Ennakoi ajoissa Jos suunnittelet omaisuutesi luovuttamista veroja minimoimalla ja suunnitelmaan liittyy epävarmuustekijöitä, kannattaa hakea Verohallinnon sitovaa ennakkoratkaisua. Verovuotta 2016 koskevan oikaisuvaatimuksen voi kuitenkin tehdä vielä 2.1.2023 mennessä, koska vuonna 2016 oli voimassa viiden vuoden määräaika. västi myös yhteisetuuden osakkaan verovelvollisasemaa. Aina on soitettu takaisin. vai 2. Ennakkoratkaisulla voidaan myös varmistaa, ettei metsäkiinteistön alihintaisesta kaupasta tule lahjaveroseuraamusta. Käytä Googlea Verohallinnon verkkopalvelun etusivulla on hakupalvelu, joka tuottaa yleensä kymmeniä lähteitä hakusanasta riippuen. Ohje löytyy polulta: Syventävät vero-ohjeet > Ohjeet > Yhteisetuuksien tuloverotus. Miten se olikaan: ”Parempi katsoa kuin katua.” Ennakkoratkaisu on sitova päätös siitä, miten Verohallinto toimittaa verotuksen yksittäisessä veroasiassa. Erittäin tärkeänä pidän seikkaperäistä opastusta yhteismetsän osakkaan luovutusvoiton verotuksesta tilanteissa, joissa osakas luovuttaa omia yhteismetsäosuuksiaan. Perintöverolaskuri löytyy polulta: Henkilöasiakkaat > Omaisuus > Perintövero > Perintöverolaskuri
Selvittäkää asiat kuitenkin hyvissä ajoin perusteellisesti. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 9737_.indd 51 9737_.indd 51 4.11.2022 15.09 4.11.2022 15.09. Lasku voi olla yllättävän iso. Vanhemmat voivat lainata koko kauppahinnan ilman korkoa järjellisellä maksuaikataululla, laina on maksettava säntillisesti vanhemmille. Yksi tapa siirtää omaisuutta on siirtää varallisuutta suoraan lapsenlapsille, kun he ovat täysi-ikäisiä. ON USEITA TAPOJA siirtää omaisuutta seuraavalle sukupolvelle. Olisiko sukupolvenvaihdos pitänyt tehdä aiemmin. (Nyt en käy läpi maatalousyrittäjiä, heillä on omat ehtonsa sukupolvenvaihdoksissa.) Käytännössä tavallisimmat vaihtoehdot metsätaloudessa ovat kauppa tai lahjoitus lapsille. Syytinki kannattaa tehdä sukupolvenvaihdostilanteessa määräaikaisena. Nopeasti ainakin seuraaviin asioihin: Mikäli vanhempi päätyy sairaalaan tai kunnalliseen vanhusten huoltoon, kunta perii maksua 85 prosenttia metsän laskennallisesta tuotosta, vaikka puuta ei hakattaisi kuutiotakaan. Vanhemmat ovat pohtineet asiaa jo pitkään, ja sitten tehdään nopeasti ratkaisu tunnepohjalta. Olennaista on, että vanhemmat maksavat laskut kuluista suoraan. Sen maksaa asiakas. Harmittavasti syytinki on pääosalle juristeja niin outo asia, etteivät he osaa sitä käyttää. Hallintaoikeus on vaikea asia, monesti kehuttu, mutta useimmiten en näe sitä järkevänä. Pahimmillaan tilanne on suorassa omistuksessa ja yhtymässä. Yleensä parempia omistusvaihtoehtoja ovat yhtiö, yhteismetsä tai kuolinpesä. Isä ja äiti olivat halunneet säästää perintöä lapsilleen, mutta nyt sitä valuu nopeasti kunnalle. Samalla käytetyt metsävähennykset jäävät tuloutumatta ja syntyy uusi metsävähennyspohja, jota seuraava sukupolvi voi käyttää. Riippumatta siitä, miten sukupolvenvaihdos tehdään, vanhemmat voivat maksaa ilman lahjaveroa lastensa ja lastenlastensa normaaleja menoja: esimerkiksi vuokran, auton kulut, nettiliittymän, puhelinlaskut ja sähkölaskun. Usein kauppa on edullinen vaihtoehto, kauppahinnan pitää kuitenkin olla vähintään 76 prosenttia tilan käyvästä arvosta. Metsäyhtymästä saadut pääomatulot vähentävät esimerkiksi opintotukea ja asumistukea. Kirjoittaja on mukana veroneuvontaa tarjoavassa yrityksessä.. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C LÄHES AINA sukupolvenvaihdokseen liittyy tunteita. MIHIN KAIKKEEN METSÄTILAN sukupolvenvaihdos vaikuttaa. Osa luopujista on jutellut asiasta lastensa kanssa, osa ei. l Sukupolvenvaihdoksen sudenkuopat ja onnistumiset Usein kauppa on edullinen vaihtoehto. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Vielä yksi tapa siirtää omaisuutta verotehokkaasti on syytinki, ei siis hallintaoikeus. JURISTIT YLEENSÄ KEHUVAT osaamistaan sukupolvenvaihdoksissa. Äiti voi vaikkapa omistaa auton, jota tytär käyttää. Laskut siis suoraan vanhemmille, tilisiirtoja lasten tai lastenlasten tilille ei saa tehdä. Samat henkilöt ovat kuitenkin saattaneet seurata bensiinin hinnan kehitystä tai porsaan fileen hintaa kaupassa. Yhä useammin tilat saavat tuloja myös tuulivoimasta, mastonvuokrista, murskeen louhinnasta yms. Yhdet verot jäävät maksamatta. Omilla ja lasten maksamilla veroilla ja tukien menetyksillä tai maksuilla ei ole väliä. Tällainen tulo on maataloustuloa, se siis rinnastetaan palkkatuloon. Syytingillä on sanana huono kaiku, mutta jos syytingin saajalla on vahvat oikeudet, se pienentää lahjaveroa voimakkaasti. Törmään silti liian usein tilanteisiin, joissa sosiaaliturvaan, verotukseen ja käytännön metsätalouteen liittyvä osaaminen on heikkoa. Pohtineet siis ihan pikkuasioita. Kun kysymyksessä ovat tuet, maksut ja verot, kolumnin kirjoittaja ei vastaa tekstin oikeellisuudesta. Jos tulo on merkittävä, se saattaa pienentää tai poistaa työkyvyttömyyseläkkeen, opintotuen, asumistuen tai nostaa hoitomaksuja
21,13 . 48,67 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 70,32 . 24,12 . 20,56 . 22,85 . 20,11 . 20,60 . Kuitupuista eniten on noussut koivukuidun hinta. 43,89 . 22,81 . Harvennushakkuu 64,30 . 23,73 . Ensiharvennus 46,38 . 17,11 . 62,35 . 48,74 20,55 . 34,74 . Lisäksi kuituja energiapuun hintoja on nostettu. 24,39 . 22,96 . 74,93 . 15,79 . 15,70 . ”Tukin hinnat ovat kääntyneet maltilTUKKI LASKUSSA, KUITU NOUSUSSA Tukkipuuta ostetaan nyt valikoiden ja hintahaitari on leveä. 50,75 . Metsäjohtaja Juha Mäki korostaa, että hinta on edelleen hyvä ja viime vuoden vastaavaa aikaa korkeampi. SAM I KARP PINE N TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9738_.indd 52 9738_.indd 52 4.11.2022 15.06 4.11.2022 15.06. Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,50 . 22,14 . 21,84 . 22,30 . VIIKKO 43 SAHASUHDANTEEN nopeasta sulamisesta kertoo, että lounaissuomalainen Westas on päivittänyt ostohinnastoaan kahdesti lokakuun aikana. 64,83 . 21,16 . 16,14 . 72,15 . 15,15 . 64,27 . 21,33 . 42,17 . 73,49 . 21,58 . 73,90 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 70,66 . 48,70 . ”Ostamista ei ole lopetettu, talveksi tarvitaan sahattavaa.” Leimikoiden tarjonnasta on paras kärki leikattu, mutta Mäki uskoo, että myyminen ei lopu. Uudistushakkuu 72,36 . 15,84 . 47,13 . 20,97 . Uudistushakkuu 72,62 . ”Maatalousvaltainen Lounais-Suomi herää syksyn puukaupoille aina muuta maata myöhemmin, syyskyntöjen ja koneiden huollon jälkeen.” Keitele Groupin metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuron viesti on samansuuntainen. Uudistushakkuu 71,16 . 48,37 . 46,41 . 20,26 . Ensiharvennus 46,01 . 22,47 . 23,31 . 15,90 . Tukin touko-kesäkuun jopa 80 euron hintahuipusta on tultu alas lähes kymmenen prosenttia. 73,31 . 20,88 . 49,45 . Harvennushakkuu 60,64 . 41,67 21,06 . 15,92 . Ensiharvennus 15,66 . 22,28 . 22,51 . 24,19 . 74,36 . Harvennushakkuu 63,39 . 20,58
56,59 . 58,76 . 23,39 . 16,89 . . 21,87 . 42,30 . Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Tukin hinnanlasku ei tunnu parhaissa leimikoissa.” liseen laskuun ja seuraavat siten sahatavaran hinnan kehitystä.” Hän pitää tilannetta kokonaisuudessaan metsänomistajan kannalta hyvänä, sillä samanaikaisesti kuitupuun kysyntä ja hinta ovat nousseet. 60,60 . 22,18 . 13,92 . 51,05 . Uudistushakkuu 70,58 . 17,17 . 39,43 . 21,02 . 46,97 . 18,25 . 17,90 . 48,30 . Kuitupuun jalostusarvoon suhteutettuna metsänomistajan saama osuus on hänen mielestään silti edelleen mitättömän pieni.. 59,81 . 20,37 . POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,59 . 17,07 . Uudistushakkuu 73,36 . ”Kuitupuusta käydään lähivuosina kovaa kilpailua. 16,87 . Havuvaltaisiin päätehakkuisiinkaan ei välttämättä tule kovin monta tarjousta. 20,73 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 67,93 . 20,42 . 20,11 . 47,13 . 24,86 . 23,46 . Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,98 . 24,78 . 65,67 . 34,14 . 71,46 . 18,35 . 23,31 . Toivottavasti se näkyy myös hinnassa.” Ekonoja on huomannut jo pientä hinnannousua. Taustalla on Venäjän-tuonnin päättyminen sekä varautuminen investointeihin ja suotuisaan suhdanteeseen. Uudistushakkuu 69,84 . 70,40 . 22,64 . 35,75 . ”Koivukuidun hinta on noussut eniten, mutta veturina on klapiyrittäjien ja energiakäytön kysyntä. LASKUSSA . Ensiharvennus 40,09 . 21,96 . 22,28 . Ensiharvennus 47,75 . 15,69 . 66,39 . 70,80 . Havukuidun hintoihin se ei juuri ole vaikuttanut, sillä leimikkotarjontaa on runsaasti. 19,84 . 52,13 . 54,76 . 19,39 . Harvennushakkuu 58,66 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 67,28 . 19,90 . 42,47 . ”Valikoivuus tarkoittaa, että haetaan paraslaatuisia päätehakkuita. 73,52 . 18,65 . 21,30 . 21,54 . 22,09 . l Metsälehti Makasiini 53 9738_.indd 53 9738_.indd 53 4.11.2022 15.07 4.11.2022 15.07. Jäisestä koivusta hyvät energiat Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman toteaa sahasuhdanteen taittumisen näkyvän siten, että ostot ovat valikoivia ja hintahaitari lavea. 17,22 . Jäinen koivu antaa tuoreenakin hyvät energiat.” Lapissa outoa tilastonousua Lappi on ainoa hinta-alue, missä mäntytukin tilastohinta on edelleen nykinyt nousuun. 22,03 . NOUSUSSA . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,29 . 21,47 . 54,55 . 20,95 . 68,45 . 20,50 . 16,78 . 21,99 . 16,22 . 21,19 . 23,12 . 16,17 . 74,49 . 15,50 . 54,13 . Ensiharvennus 15,15 . Harvennushakkuu 56,32 . 15,37 . Uudistushakkuu 67,05 . 48,77 . Uudistushakkuu 70,20 . 72,06 . 15,68 . 16,94 . 41,56 . 19,24 . 63,27 . 20,73 . 23,99 . Harvennushakkuu 65,22 . Länsi-Lapissa toimivan Metsänhoitoyhdistys Lapin johtaja Veijo Ekonoja ei nousua kuitenkaan tunnista, jos ei laskuakaan. KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 71,51 . 18,13 . 70,19 . 21,73 . Harvennushakkuu 59,20 . 19,27 . 22,08 . Tukin hinnanlasku ei tunnu parhaissa leimikoissa, mutta tarjousten yleinen hintataso on alaspäin.” Kuitupuulle kuuluu parempaa. Uudistushakkuu 64,41 . 23,21 . 36,53 . 16,93 . 22,79 . Ensiharvennus 47,25 . 21,37 . Ensiharvennus 50,63 . 14,87 . 63,48 . 21,69 . 40,40 . Harvennushakkuu 54,68 . 20,17 . 21,95 . 20,07 . Kuitupuun kysyntäja hintanäkymiä hän pitää lupaavina. 12,31 . 21,94 . Hän otaksuu, että tilastonousu voi selittyä isojen myyjien yksittäisillä isoilla kaupoilla. 23,34 . 43,32 . 22,10 . 22,09 . 47,41 . Harvennushakkuu 56,25 . Pohjois-Savossa harvennusten kysyntävaje on kroonista, mutta Sahlmanin mukaan tilanne on nyt parempi kuin aikoihin
KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA KESKISESSÄ Lapissa tehtiin syyskuussa puukauppa, jossa tukit menivät Ruotsiin ja kuitupuu energiaksi karsittuna rankana 4,5 senttimetrin latvaläpimittaan saakka. Keskiläpimitta oli 14–15 senttiä ja hehtaarin keskikertymä 69 kuutiota. Rangat ajetaan kasaan kesätien varteen ja luovutusmittaus tehdään kuormainvaa’alla. m 3 Viikko-ostot 2022 Viikko-ostot 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9738_.indd 54 9738_.indd 54 4.11.2022 15.07 4.11.2022 15.07. MIKKO HÄYRYNEN Pitkään muhinut kauppa YLISPUIDEN POISTOA JA HARVENNUSTA LAPISSA PUUTAVARALAJI MÄÄRÄ, KANTOHINTA, MYYNTITULO, M 3 €/M 3 € Ylispuiden poisto 7,2 ha Mäntytukki 152 60 9 120 Mäntypikkutukki 1 30 30 Havuranka 58 23 1 334 Ylispuiden poisto yhteensä 211 49,7 (keskikantohinta) 10 484 Harvennus 16,9 ha Mäntytukki 56 50 2 800 Mäntypikkutukki 4 25 100 Kuusitukki 8 45 360 Havuranka 880 16 14 080 Koivuranka 220 14 3 080 Kasvatushakkuut yhteensä 1 168 17,5 (keskikantohinta) 20 420 Puukauppa yhteensä 1 379 30 904 Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Ylispuiden poisto 7,2 hehtaarin alalta oli tavanomainen lappilainen kovan maan korjuu. Kolmen euron kuutiohinta ei ole korkea, mutta 450 euron kemeratuki hehtaarille nostaa kuution keskihinnan noin 11,5 euroon. Kertymäksi on arvioitu vajaa 700 kuutiota. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostajana oli puuta välittävä yritys ja myyjänä metsäyhtymä, joka oli muhittanut kauppaa kymmenisen vuotta. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Osa leimikosta oli luontaisesti syntynyttä, varttunutta kasvatusmetsää ja osa viljellen syntynyttä nuorta kasvatusmetsää. Korjaamatta on vielä 13 hehtaarin alue, jolta otetaan karsimatonta energiapuuta alkutalvesta. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Hoitohakkuisiin oli painetta, sillä osa harvennuksista oli 40 vuotta sitten tapahtuneen Mauri-myrskyn kaatamaa metsää, jolle ei välittömien uudistamistöiden jälkeen ollut tehty mitään. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. Karsimaton ranka korjataan kaivurialustaisella koneella, jossa on keräävä energiapuukoura. Tiedot kerätään viikoittain. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Lähes 17 hehtaarin harvennusleimikko oli myös kesäkantava. Kohteessa oli kolmenlaista hakkuutapaa. Metsäyhtymä kypsyi puukauppaan osittaisen sukupolvenvaihdoksen ja parantuneen hintatason vuoksi
Näin siitä huolimatta, että tilasta tuli yksityisiltä ostajilta kaksi euromääräisesti selvästi isompaa tarjousta. Tarjouksen jätti myös kaupunki, jonka alueella metsätila sijaitsee. SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 9738_.indd 55 9738_.indd 55 4.11.2022 15.07 4.11.2022 15.07. Koska varsinainen myyntihinta oli matalampi, myyjä säästi merkittävän summan myös kiinteistönvälittäjän palkkiossa. Kauppa solmitaan virallisesti marraskuun puolivälin jälkeen, mikäli kaupungin päätökseen ei tehdä määräaikana oikaisuvaatimuksia.. Siitä myyjä maksaa pääomatuloveron. Kun tilaa havittelee sekä yksityinen että julkinen ostaja, on hyvä muistaa hankintamenoolettaman erot. Se määritetään prosentteina myyntihinnasta. Jos taas ostajana olisi yksityinen taho, olisi hankintameno-olettama yli kymmenen vuotta omistetun tilan osalta 40 prosenttia. Asutuksen läheisyydestä kertovat lukuisat tilalla risteilevät polut, joilla on liikuttu monenlaisin menopelein. Tällöin luovutusvoiton määräksi laskettaisiin vain 20 prosentin osuus tilan myyntihinnasta. Lähes puolet pinta-alasta oli taimikoita, joissa on lähivuosina tiedossa runsaasti varhaisperkausta ja taimikon harvennusta. Tämän takia Keski-Suomessa tuli alkusyksystä myyntiin 155 hehtaarin metsätila. l SAMI KARPPINEN Verotus kannusti myymään kaupungille TILAKAUPPA KESKISUOMESSA PINTA-ALA 155 hehtaaria. Tästä noin 3 000 kuutiometriä oli tukkipuuta. Tilan pinta-alasta metsämaata oli 146 hehtaaria ja kokonaispuumääräksi oli arvioitu metsäkiinteistöjä välittävän ammattilaisen toimesta noin 9 000 kuutiometriä. Loput joutoja kitumaata, tieja johtoalueita sekä vesistöä. Uudistuskypsän metsän osuus oli vain kuusi prosenttia. Kakkosja kolmoskehitysluokan metsiä oli yhteensä 41,5 prosenttia pinta-alasta. Jos tilan ostaisi kaupunki, sovellettaisiin kaupassa 80 prosentin hankintameno-olettamaa. PUUSTOARVIO 9 000 kuutiota. Luovutusvoiton määräksi tulee kahdenkymmenen prosentin osuus myyntihinnasta eli 95 000 euroa (0,2 x 475 000 euroa). KUUKAUDEN TILAKAUPPA Pitkään muhinut kauppa METSÄTILOJA omistava kuolinpesä päätti taannoin luopua metsäomaisuudestaan. Hankintameno-olettaman erot yksityisen ja julkisen ostajan välillä johtivat siihen, että tilan myynti kaupungille 475 000 euron hintaan oli myyjälle taloudellisesti paras vaihtoehto. KEHITYSLUOKAT taimikot 47 %, nuoret kasvatusmetsät 25 %, varttuneet kasvatusmetsät 16,5 % ja uudistuskypsät metsät 6 % pinta-alasta. Myydyn tilan pinta-alasta 47 prosenttia on taimikoita, joissa on lähes kauttaaltaan hoidon tarvetta. Määräaikaan mennessä tehtiin neljä tarjousta, joissa oli merkittäviä eroja. Luovutusvoitoksi laskettaisiin tällöin 60 prosentin osuus myyntihinnasta. Hintapyynnöksi asetettiin tila-arvioon pohjautuva 450 000 euroa. MYYNTIHINTA 475 000 euroa, 3 253 euroa metsämaan hehtaarilta, 52,8 euroa kuutiolta. Tarjouksia vertailtaessa ratkaisevaksi tekijäksi tuli verotus
Nimellinen hintataso on noussut tänä vuonna noin 17 prosenttia. Metsätilojen koko maan keskihinta on nyt 4 754 euroa metsämaan hehtaaria kohden, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. VarsinaisSuomessa metsämaa maksaa nelinkertaisesti Lappiin verrattuna. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 *Kerroin Varsinais-Suomi 29 21 676 17 23 140 39 8477 60 1,35 Satakunta 34 22 543 32 17 120 37 6159 51 1,18 Häme-Uusimaa 41 34 741 28 18 120 40 7339 61 1,21 Etelä-Karjala 38 36 684 32 12 108 33 5314 49 1,04 Kymenlaakso 34 39 1100 30 10 107 35 5699 53 1,15 Pirkanmaa 75 62 1725 27 13 122 41 6337 52 1,19 Etelä-Savo 83 57 2121 26 13 122 36 6529 54 1,11 Eja K-Pohjanmaa 154 109 2969 23 13 103 26 3929 38 1,08 Keski-Suomi 106 85 2855 25 14 124 40 6356 51 1,06 Pohjois-Savo 120 90 3504 22 10 118 32 6051 51 1,07 Pohjois-Karjala 165 126 3878 23 11 120 33 5706 47 1,11 Kainuu 95 76 3279 16 11 103 25 3557 35 1,06 Pohjois-Pohjanmaa 175 126 4721 19 11 93 21 2945 32 1,10 Lappi 118 85 4038 22 14 75 18 2030 27 1,16 Koko maa 1267 968 32834 107 31 4754 44 Lisäys lokakuu 121 94 3059 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–LOKAKUUSSA 2022 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Esimerkiksi S-Pankin metsärahasto on profiloitunut suurten tilojen ostajana.. Lapissa metsämaan keskihinta rikkoi 2 000 euron rajan. Toisaalta kauppojen ominaisuuksilla ja inflaatiolla oikaistuna reaalinen hintataso ei ole noussutkaan”, Liljeroos toteaa. Tarjonta, kauppojen määrä ja metsämaan ala ovat kolme prosenttia alle neljän edellisen vuoden keskiarvon. Liljeroosin tuntuman mukaan reaalihintojen säilymisestä on kiittäminen etenkin metsärahastoja, joihin on tänä vuonna virrannut rahaa ennätyksellisesti, oletettavasti piensijoittajiltakin. Inflaatiosuoja on tekijä, joka suosii metsäsijoittamista pysyvästi. l MIKKO HÄYRYNEN Hinnannousua vaiko hintapitoa. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 9738_.indd 56 9738_.indd 56 4.11.2022 15.07 4.11.2022 15.07. Tänä vuonna myyty ala on pienentynyt selvästi Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa, mutta kasvanut Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Noususta puolet selittyy eroilla puustojen määrissä ja kauppojen alueellisessa jakautumisessa. Metsätilat ovat pitäneet reaaliarvonsa heränneestä inflaatiosta huolimatta. Liljeroosin tilastosta ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöstä, että inflaation nousu olisi lisännyt metsätilakauppaa. Etelä-Karjalassa kaupan keskikoko on pienin, 19 hehtaaria metsämaata. Tarjonta, kauppamäärät ja myyty metsämaan ala ovat kolme prosenttia alle neljän viimeksi kuluneen vuoden keskiarvon. ”Inflaatio on 8–10 prosenttia, joten metsämaa on säilyttänyt reaaliarvonsa. 1 3 4 1 2 2 3 4 KORKOJEN nousu on hiljentänyt asuntomarkkinoita, mutta metsätilakaupassa ei näy samanlaista kysynnän ja hintatason laskua
Tiloja on saatu siis mukavasti 4,5 metriä pitMONIN TAVOIN REILU KIA SPORTAGE 1,6 T-PHEV AWD GT-LINE Moottori: bensiini 1,6l 132 kW/180 hv, sähkömoottori 66,9 kW/91 hv Tankki: 42 l Kiihtyvyys: 0–100 km/h 8,2s Huippunopeus: 191 km/h Omamassa: 1 830–1 922 kg Kokonaismassa: 2 415 kg P, K, L: 4 515/1 650/1 865 mm Maavara: 170 mm Renkaat: 235/50R19 Sallittu perävaunumassa: 750 kg Sallittu perävaunu (jarruin): 1 350 kg Polttoaineen kulutus (yhd.): 1,1 l/100 km Polttoaineen kulutus yhd. En tajunnut kahden viimeisen eroa, mutta ajo oli aina luontevaa. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 9738_.indd 57 9738_.indd 57 4.11.2022 15.07 4.11.2022 15.07. Se on siis automyynnin aallonharjalla, jos sellaisesta Suomessa voi puhua. Täytyykin korvata r-sana synonyymeillä, ettei lukijan mieli puudu. HETI alkuun tekee mieli todeta, että ilmaus ”reilu” tuli mieleen Kia Sportagen kanssa monessa kohdassa. Valittavissa on sähköajotila, hybriditila ja automaattinen tila. Takaluukku on kookas, aukon suurin leveys on noin 110 senttiä ja korkeus noin 74 senttiä. Kun sen on herättänyt keskikonsolin napista ja valinnut vieressä olevasta jugurttipurkin kokoisesta pylpyrästä ajon eteen tai taakse, tapahtuu lähtö pehmeästi ja luonnollisesti. (varausta ylläpitävä PHEV): 6,9 l/100 km Huoltoväli: 30 000 km/24kk Öljynvaihto: 15 000 km/12kk Takuu: 7 v Kia Sportage hinnat alk: 31 990 € Koeajoauton hinta: 57 588 € Kia Sportage on katumaasturi ja ladattava hybridi. Autoon istuu helposti. Hyvin suunniteltua tilaa Tilaratkaisut ovat tyypilliset tämänkaltaiselle katumaasturille. Kia Sportage nousee keskeneräisestä tieliittymästä nelivedon ja kaupunkimaasturin maavaran turvin ilman pohjakosketusta. Edelleen löytyy asetuksista sporttia tai ecoa ja eri napista alamäkiajoa ja vaikka mitä. Sillä paikalla en tosin itse istuisi matkalla Hangosta... Takaselkänojat pystyssä syvyyttä on 85 senttiä. Reilusta etuovesta istuu helposti reiluun etupenkkiin... Onneksi kaasupolkimen välitys ei ole liian nopea, muuten nelivetoisen ja voimakkaan auton kanssa voisi tulla vahinkoja jo lähdössä. Kaksi mahtuu autoon loistavasti, takapenkille kaksi hyvin ja kolmaskin siihen keskelle. Keskipenkit kaadettuina tila on pohjalta noin 170 senttiä pitkä ja yli 180, jos etupenkit siirtää ihan eteen. Kun millä tahansa asetuksella painaa kaasupolkimen matalaksi rintapeltiä vasten, heräävät auton 265 hevosvoimaa väkivaltaiseen lähtöön. ööh, Petkulaan (Sodankylän yläpuolella)
Tämä rajoittaa menoa pahimmissa kivikoissa. Näin ei ole Kia Sportagessa. Asiassa auttoi jämäkkä jousitus ja iskunvaimennus. Emme kuitenkaan onnistuneet saamaan montakaan pohjakosketusta. En tullut mitanneeksi, mutta leveä on. Hallintalaitteiden käyttö on sujuvaa, eikä säätöjä tarvitse ajon aikana tehdä kosketusnäytöltä. Akseliväli on 2,68 metriä. Hallintalaitteiden käyttö on sujuvaa, eikä säätöjä tarvitse ajon aikana tehdä kosketusnäytöltä. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 9738_.indd 58 9738_.indd 58 4.11.2022 15.07 4.11.2022 15.07. Kia on yksi maailman suurista autonrakentajista, ja selvästi aistii, että suunnitteluun on ollut varaa paneutua. Usein sanotaan, että paholainen piilee yksityiskohdissa. Kun oppii muutaman kymmenen namiskan sijainnin ja toiminnot, käy säätöjen ja valintojen teko turvallisesti, katse tiessä. maastoautojen matalimpia. kään autoon. Plussana on selkänojien kaatumisen lisäksi niiden säädettävyys istuinosan päädyissä olevista kahvoista nostamalla. Jos teiden maalaukset olisivat paremmassa kunnossa eiTakatilat ovat etupenkkejä niukemmat, mikä on asiantila lähes kaikissa autoissa limusiineja lukuun ottamatta. Harkittu tyyliseikka, mutta koolla on väliä: ovet aukeavat paksuillakin rukkasilla. Tämä on kaukana huonoimmista vastaavista, joita ei tunnu oppivan millään. Kohtuullinen koko, nopeahko ohjaus ja ilmeisen tukevasti toteutettu pyöränripustus sekä isot matalaprofiiliset renkaat vamistavat, että auto reagoi asfaltilla säntillisesti ja viiveettä. Ihailin yhtenäistä näyttöpaneelia, joka kiertää laajassa kaaressa kuljettajan etupuolella monen vaaksan levyisenä ja yhden korkuisena. Hienostunutta nippelitekniikkaa Sportagen suunnittelijat ovat tienneet, mitä tekevät. 17 sentin maavara lienee ns. Ovenkahvat ovat reiluimmat mitä muistamme henkilöautoissa tavanneemme. Leveältä näyttöpaneelilta kuvattu peruutuskameran näkymä. Autolla pystyisi peruuttamaan vaikka kaularankapotilas, kunhan vain silmämunat liikkuvat. Isoon näyttöön on laadittu oivallinen käyttöjärjestelmä, jota osaa melko heti käyttää. Myös voimalinjan nopea reagointi vie samaan suuntaan: tuntuu, että autolla voi edetä tehokkaasti ja nautinnollisesti. Takapenkin selkänojan kallistusta säädetään kahdessa osassa istuinpolsterin ulkoreunoissa olevista vivuista nostamalla. Ovenkahvat ovat harvinaisen isot. Kyytiin kuitenkin mahtuu. Ne toimivat herkästi ja niistä selkänojat saa myös kaadettua eteen. Nopea ja turhankin herkäksi tehostettu ohjaus tietää pitkässä maantieajossa lievää levottomuutta: auto vaatii, että kuljettaja ei torku. Koska koeajoauto on maahantuojan lehdistöauto, sitä uskalsi kokeilla huonoissakin paikoissa. Sportage ei lellu jousiensa varassa, joten autotyypille pienehkö maavara on käytettävissä. Esimerkiksi pari kahvaratkaisua. Jokapaikan höylä, ainakin melkein Kia Sportage on kotonaan kaupungissa ja myös huonoilla teillä. Tästä saisimme kiinni rukkasellakin
Kohtuullisten matkojen kingi Ajoimme Sportagella hieman yli 1 000 kilometriä. Kulutusta ajatellen pitkät matkat eivät ole ladattavan hybridiauton edullisin ympäristö. Kaistallapitoavun sammuttaminen ajoon lähtiessä vaatii lukuisia näpelöintejä näytöllä. Selkä tykkäsi näistä pitkälläkin matkalla. Keskikulutus oli 5,7 litraa sadalla kilometrillä, vaikka latasimme akkua aina kun voimme. Ehkäpä latausten välissä voi ajaa 25 kilometrin päähän ja takaisin vain sähköä kuluttaen. l Sportagen hienoimmat nahkapenkit säätyvät sähköllä, ovat reilun kokoiset ja tukevat sopivasti. Jos ajaa kohtuullista päivittäismatkaa ja vain silloin tällöin pitempää reittiä, sopii Kia Sportage kulutusmielessä sellaiseen tarpeeseen. Ihanaa on myös reilu fonttikoko teksteissä: ikänäköinen näki tekstit ilman laseja. Sähkön varassa ajoa oli matkasta kymmenesosa. Kun auton sammuttaa, täytyy taas näpelöidä uudelleen. Kylmällä kelillä, vaikka käytti sähköajo-moodia, lämmitti auto sisätiloja polttomoottoria käyttämällä, joten mittausyritykset sähkötoimintasäteestä olivat epävarmoja. Talvikelissä on kuitenkin polttomoottorin annettava lämmittää. Sportagessa asuu sittenkin piru ainakin yhdessä yksityiskohdassa. Metsälehti Makasiini 59 9738_.indd 59 9738_.indd 59 4.11.2022 15.07 4.11.2022 15.07. kä olisi lunta eikä jäätä, voisi turvautua kaistallapitoavustimeen ja antaa kameroihin ja tietokoneiden laskentatehoon luottaen lasettaa rennommin. Tavaratila on siististi verhoiltu ja selkeä. Ajossa tarvittavat säädöt tapahtuvat hyvälaatuisilla pylpyröillä ja nappuloilla. Sisään mahtuu aika iso kolli. . Valtaosa ajosta oli maantieajoa valtateillä ja pitkähköillä matkoilla. Ehkäpä niin, mutta itse en pidä noista järjestelmistä. Kosketusnäytöllä ohjataan muun muassa viihdettä, yhteyksiä ja navigointia. Monessa muussa mielessä voi nauttia hyvästä laadusta, oivasta käyttöjärjestelmästä ja auton monista varusteista. Kojelaudan näyttöpaneeli on suorastaan ihanan tyylikäs. Raivaussahat ja muut vastaavat mahtuvat saletisti. Kuljettajalla on kuitenkin lopullinen vastuu
7290€ SÄÄSTÄ 300€ UUSI HINTA TALVEA VARTEN SÄÄSTÄ 400€ 40/60 km/h 60 km/h 40/60 km/h MÖNKIJÄTARJOUKSET SYKSYYN JA TALVEEN MARKKINOIDEN PARAS TAKUU: 3 vuotta ilman tuntitai kilometrirajaa cfmoto.fi 9740_.indd 60 9740_.indd 60 4.11.2022 15.11 4.11.2022 15.11. CFORCE 450 Lyhyt ja pitkä malli, voi rek. 9290€ WINTER PACK Varaudu talveen ja hanki Winter Pack! Sisältää esim. puskulevyn, moottorin säteily lämmittimen ja kahvanlämmittimet. Pyydä tarjous jälleenmyyjältäsi! CFORCE 520 Lyhyt ja pitkä malli, voi rek. 6090€ CFORCE 625 Lyhyt ja pitkä malli, voi rek. 2 hlölle • 580 cc moottori EPS-ohjaustehostin, EFI, CV Tech -variaattori, alumiinivanteet, vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona Mönkijä + CFMOTO-tuulilasi alk. 2 hlölle • 400 cc moottori EFI-polttoainejärjestelmä, CV Tech -variaattori, alumiinivanteet, vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona Kampanjahinta 31.12.2022 saakka alk. 2 hlölle • 495 cc moottori EPS-ohjaustehostin, EFI, CV Tech -variaattori, alumiinivanteet, vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona Kampanjahinta 31.12.2022 saakka alk
Vuoden 2017 jutussa tutkijat neuvoivat, että kyseisen taimikon harvennus kannattaa tehdä mäntyjen hyväksi. Liitä mukaan yhteystietosi. METSÄLEHDESSÄ julkaistiin keväällä 2017 juttu, jossa epäiltiin istutuskuusten päätyneen väärälle kasvupaikalle. Nyt mänty on kaksin verroin istutuskuusta pidempi. Kaakkoissuomalaisen hakkuuaukon reunassa, karussa rinteessä kasvaneet kuusentaimet olivat yltäneet 7-vuotiaina vain metrin korkuisiksi. Kuusen latvakasvaimet ovat olleet 10–15-senttisiä. Tänä syksynä otettu kuva paljastaa, että sama kuusi on nyt kaksimetrinen. Vanhassa kuvassa näkyy rinnakkain luontainen männyntaimi sekä istutuskuusi, molemmat noin metrinkorkuisia puunalkuja. Männyntaimi on lähes kaksi kertaa kuusta pidempi, noin nelimetrinen. Männyn rungosta näkee, että se on kasvanut vuosittain tasaisesti 40–50 senttiä. Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. Karun rinteen istutuskuusille ei ollut aiheutunut ilmiselvää tuhoa, kuten hallavaurioita, joten samanaikaisesti istutettujen kuusentaimien kasvueron täytyi johtua maaperästä. Mänty selviää veden vähyydestä ja pystyy hyödyntämään ravinteita paremmin puolukkaa ja kanervaa kasvavassa karussa rinteessä. 2022 2017 Metsälehti Makasiini 61 LUONNOSSA » ENNEN & NYT 9741_.indd 61 9741_.indd 61 4.11.2022 16.25 4.11.2022 16.25. Paluu taimien luokse syksyllä 2022 vahvistaa, että kasvupaikalla ja puulajilla todella on väliä. l Toinen väärällä paikalla Kuusi kesää sitten taimet olivat samanmittaiset. ONKO SINULLA VALOKUVA PAREJA METSÄKOHTEISTA, joista näkyy metsän kehitys. Kuvien seurantapuut jäävät molemmat todennäköisesti pystyyn: miltä eri puulajien kasvu mahtaa näyttää 10 vuoden päästä?. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4A, 00240 Helsinki tai makasiini@ metsalehti.fi. Tuloksena lienee mänty-kuusisekametsä, sillä aukkopaikkoihin on kuusia jätettävä. Tosin ylin vuosikasvu on 30-senttinen, joten kuusen kunto näyttää piristyneen viime aikoina. Saman aukon toiseen laitaan istutetut kuuset olivat jo kaksimetrisiä. TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ Männyntaimi on kasvanut kuudessa kesässä miltei kolme metriä, istutuskuusi vain metrin. Lisää valintoja istutuskuusten ja mäntyjen välillä tehdään ensiharvennusvaiheessa. Luonnon synnyttämä männyntaimi ja istutuskuusi olivat samanmittaisia noin metrisiä puunalkuja keväällä 2017
VALTAKUNNAN AINOA VUORISTO Suomen ainoa alue maailmanluokan kansallispuistoksi ei ole puisto ollenkaan. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUHTA » 62 Metsälehti Makasiini 9777_.indd 62 9777_.indd 62 4.11.2022 15.18 4.11.2022 15.18
Jylhä Meekon laakso vaihtuu loivarantaisiin Poroenon latvajärviin. Saivaaran siluetti on aivan omanlaisensa. Metsälehti Makasiini 63 9777_.indd 63 9777_.indd 63 4.11.2022 15.18 4.11.2022 15.18
Loppusyksyn harmaudessa kukat eivät loista, sarojen ruska tummuu ja lakoontuu sateeseen, vaivaiskoivut ja pajut törröttävät lehdettöminä. Kaikkein pohjoisimmassa kulmassa, keskisormen tai nimettömän kynnen päässä kohoaa valtakunnan korkein tunturi Halti. Haltin ja Kilpisjärven väli poikkeaa varsin dramaattisesti muusta Suomesta. Kilpisjärveltä Haltille kulkee Suomen tunnetuin ja arvostetuin retkeilyreitLUHTA » 64 Metsälehti Makasiini 9777_.indd 64 9777_.indd 64 4.11.2022 15.18 4.11.2022 15.18. Jos tuntureitten ylärinteet paljastuvat pilvien seasta, ne ovat valkoisia lumesta ja rännästä. Jos talvi myöhästyy, kiirunat näkyvät matkojen päästä tunturihaukan ja muiden petojen silmiin. Jääleinikki, kultarikko tai liekovarpio ovat muilla tunturialueilla huippuharvinaisia tai puuttuvat kokonaan. Syyssateiden jäljiltä joet ryöppyävät kanjoneissaan kilometrejä valkoisin kuohuin. Näissä oloissa korostuvat korkeuserot ja maiseman jylhyys. Kiirunan kirjava kesäasu vaihtuu vitivalkoiseksi talvipuvuksi. Vaikka ensilumi sataa keskimäärin yhä myöhemmin, Haltin seutuvilla vuoden keskilämpötila on Suomen kylmin. Käsivarren luoteiskärjessä ilmasto on selvästi Suomen kylmintä, mutta kallioperä kalkkisinta ja ravinteisinta. Kilpisjärven kylä löytyy peukalon tyveltä. Kasvipeitteessä puiden puuttuminen korvautuu monilajisilla ja monenkirjavilla tunturikukilla. Suomi on havumetsää ja tasamaata tai metsät kumpuilevat loivasti. Käsivarren sormenpäissä kohoaa vuoristo eikä havupuista näe merkkiäkään. K K ARTTAKUVASSA Suomi-neidon k äsivarsi päättyy lapaseen tai kintaaseen. Syrjäseutujen väki ja myös paikallinen hallinto vieroksuivat yliopistoherrojen kotkotuksia. Suomen kaikki parikymmentä yli tuhatmetristä tunturipäätä löytyvät täältä
Syrjäseutujen väki ja myös paikallinen hallinto vieroksuivat yliopistoherrojen kotkotuksia. Vielä vuonna 1977 julkistettua kansallispuistokomitean suunnitelmaa kymmenistä uusista puistoista vastustettiin raivokkaasti. Muualla Pohjoismaissa yhtä kansainvälisiä polkuja astellaan Ruotsissa Sarekin tai Padjelantan kansallispuistoissa. Herrojen kotkotus vai syrjäperän pelastus. Sen jälkeen suhtautuminen kääntyi päinvastaiseksi. Suomeen ja nimenomaan Lapin tuntureille suunniteltiin kansallispuistoja jo ennen itsenäistymistä, mutta ensimmäiset toteutuivat vasta talvisodan alla 1938. Suomussalmen tai Pudasjärven kaltaiset kunnat Pitsusjoki ryöppyää valkoisin kuohuin kanjonissaan monen kilometrin matkan. Metsälehti Makasiini 65 9777_.indd 65 9777_.indd 65 4.11.2022 15.18 4.11.2022 15.18. Näistä poiketen Käsivarren luoteispää ei ole kansallispuisto ollenkaan. Kun jututtaa vastaantulijoita polulla, huomaa enemmistön olevan Suomen ulkopuolelta. ti. Keski-Euroopan lisäksi kotimaaksi paljastuu vaikka Yhdysvallat, Australia tai Uusi-Seelanti
Omat havaintoni ovat samanlaisia kuin tutkimusten tulokset. Muu luonto säästyy kulumiselta, ja arat erämaaelävät asuvat ja pesivät uskomattoman lähellä viittapolkuja. Valtion kustantama rakentaminen työllistää. Mutta suojelun ohella puistoihin kuuluu väistämättä myös rakenteita: retkeilyreittejä, siltoja, avoimia ja varattavia tupia sekä laavuja ja tulipaikkoja. Luonto uhrataan rahalle ja turismille. Pulmuset kiertelevät isoin parvin loppusyksyn tuntureilla. Taustalla häämöttää Norjan rajan vastainen poroaita. LUHTA » 66 Metsälehti Makasiini 9777_.indd 66 9777_.indd 66 4.11.2022 15.18 4.11.2022 15.18. Paasi on noin kahdeksanmetrinen. Onko ympäristöhallinnolle käynyt haksahdus. Mistä kansallispuistossa on kyse. Luonnonkauniin ja edustavan alueen rajaaminen taloustoiminnan ulkopuolelle ei perinteisesti saa kunnanjohtoa iloitsemaan. Luonnonystävien ja perinneretkeilijöiden piirissä retkeilypalveluiden rakentaminen toki synnyttää jupinaa ja mutinaa. Sumu väistyy ja Somasjärven seitakiven kaksoiskasvot näyttävät melkein pelottavilta. Kun puisto valmistuu, lähes aina paikkakunnan matkailu moninkertaistuu. Helppokulkuiset, nopeat polut ja miellyttävät leiripaikat ohjaavat likimain kaiken retkeilyn yksille reiteille. ovat avanneet riemumielin uudet kansallispuistonsa
Yli kahden vuosikymmenen tauon jälkeen naali palasi tänä vuonna suomalaiseen pesimälajistoon juuri Kilpisjärven takamailla. Oletettu idyllinen tunturikylä onkin pärinäkeskus, jossa luonnonrauhan sijaan tarvitaan kuulosuojaimia. Kilpisjärven kylällä asukkaiden enemmistö vastustaa nykyäänkin kansallispuiston perustamista. Muistiin pomppaa kuukautta aiempi törmääminen päätoimisen eräoppaan johdattamaan vaellusryhmään. Pettymyksiä ovat puolestaan kohdanneet hiihtolomailijat. Miksi ainoa maailmanluokan kansallispuistoksi soveltuva osa Suomesta ei ole sitä. l Syksyn ja talven rajalla naalin turkki näyttää hopeaiselta. Ruokapöytä mielessä Syksyn viimeisellä patikkaretkellä moottorit tuntuvat kaukaisilta. Samalla pohdin energian hintakehityksen vaikutuksia tulevien vuosien matkailuun.. Korvat erottavat tuulen suhinaa, kiirunakukon korinaa ja valtavan ison pulmusparven lentoonlähdön humahduksia. Hiihtolenkki mökkikylästä järven yli kolmen valtakunnan pyykille voi olla pelkkää pakokaasujen köhimistä. Viikon kävelyjen jälkeen ikioma ruokapussini näyttää tyhjältä ja minäkin tunnen mielihaluja saunaan, sänkyyn ja katettuun ruokapöytään. Paikallinen matkailuelinkeino nojautuu norjalaisiin moottorikelkkailun harrastajiin. Käsivarren luoteiskulma ei veisi aariakaan maaja metsätaloudelta. Lisäksi alueella on sen tärkeyden vuoksi ilman puistoakin polkuja, kämppiä ja siltoja. Vesitasot, helikopterit, kelkat ja mönkijät kuljettavat kalamiehiä erämaan kaukaisimmille vesille. Onko ympäristöhallinnolle käynyt haksahdus. Seudulla panostetaan ylipäätään moottorimatkailuun. Hänen mielestään seudulla vaalitaan eriskummallista käsitystä reppuretkeilijöiden ja hiihtoturistien maksukyvystä. Metsälehti Makasiini 67 9777_.indd 67 9777_.indd 67 4.11.2022 15.18 4.11.2022 15.18. Katselen viluissani pilvien raosta taivaalle kohoavaa revontulivyötä. Luontomatkailu vai moottorit. Hehän ovat kuntoilijoina erityisen innostuneita hyvästä ruuasta ja saunasta. Norjassa on tiukka maastoliikennelaki, paljon väljempää suomalaista lainsäädäntöä tulkitaan Kilpisjärvellä varsin suurpiirteisesti. Öisin on reilu pakkanen. Oppaan mukaan kansallispuiston puuttuminen leikkaa valtavasti luontomatkailun potentiaalia
Myös videoiden lähetys. Kokonaishinta 248,40 €. • IP68 suojaluokituksen kotelo • 2.0” väri LCD-näyttö • 12 kk Burrel+ lisenssi • Myyntipakkaus sisältää itseaktivoitavan Burrel SIM-kortin • Burrel -liittymät alkaen 3,99 € / kk (ei määräaikaa) • Burrel-liittymissä tyytyväisyystakuu! Ei avausmaksua ja ensimmäiset 14 vrk maksutta. MÖKKIPAKETTI VAIN ELISALTA! Valmis paketti mökin valvontaan, riistan ja luonnon kuvaukseen Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) -mökkipaketti sisältää: • Burrel S12HD+SMS Pro (Burrel+) -riistakamera • 16 GB muistikortti • Valvontakyltti ja 2 kpl ikkunatarroja • 12 kk lisenssi Burrel+ pilvipalveluun • Seinäteline säädettävällä kulmalla TILAA OMASI: elisa.fi/burrelkamerat 0800 93 93 93 6,90 €/kk, 36 kk sopimus. 299 € 898059_Elisa_Laitenetti_Burrel_Metsalehti_260x360.indd 1 898059_Elisa_Laitenetti_Burrel_Metsalehti_260x360.indd 1 5.10.2022 8.33 5.10.2022 8.33 9728_.indd 34 9728_.indd 34 7.10.2022 16.55 7.10.2022 16.55 9743_.indd 68 9743_.indd 68 4.11.2022 15.21 4.11.2022 15.21. Luo käyttäjätili Burrel+ -palveluun ja parita kamera pakkauksen mukana tulevalla Burrel ID:llä suoraan palvelussa. Burrel+ palvelun kautta voit vastaanottaa kameran lähettämiä kuvia ja videoita, sekä muuttaa kameran asetuksia etänä. Helppo käyttöönotto. 50 € Säästä norm. Etäohjaa kameraa ja sen asetuksia suoraa Burrel+ -palvelusta verkkosivuilta. RIISTAKAMERAPAKETTI KAIKKEEN VALVONTAAN BURREL S12 HD+SMS PRO (BURREL+) • 12.0 Megapikselin still-kuvat ja FullHD videokuvaus äänellä (1080p) • Verkkotuki 4G-, 3Gja 2G-verkoille • FullHD 1080p videot @ 30 fps. sähköpostiin tai matkapuhelimeen. Kuvat ja videot siirtyvät reaaliaikaisesti suoraan Burrel+ -palvelun kuvagalleriaan. Halutessasi voit ottaa kuvat vastaan myös mm
Esimerkiksi vain seitsemän prosenttia tuhansista vastaajista tiesi, että äärimmäinen köyhyys maailmassa on vähentynyt puoleen. Lahopuiden ja kookkaiden puiden vähäisyys on tunnistettu tärkeäksi metsälajiston uhanalaisuuden aiheuttajaksi. Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) tilastojen mukaan kuitenkin sellaiset metsät, joissa pääpuulajin osuus on vähintään 95 prosenttia, ovat vähentyneet VMI8:n 61 prosentista uusimman inventoinnin (VMI12/13) noin 55 prosenttiin. Vuodesta 1921, eli viimeisen sadan vuoden aikana, hakkuut ovat kasvaneet 142 prosenttia. ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. Koivun tilavuus on samalla aikavälillä kasvanut 48 prosenttia ja muiden lehtipuiden 40 prosenttia. Tulokset olivat selvästi heikompia kuin täysin satunnaisesti vastaavilta simpansseilta voisi odottaa. Metsätaloudessa asiat eivät siis ole niin huonosti kuin ehkä luulet, ja pikkuhiljaa parempaan päin ollaan menossa. Sama pessimismi vallitsee myös metsäkeskustelussa. RUOTSALAINEN LÄÄKÄRI Hans Rosling kuvasi bestsellerissään Faktojen maailma ihmisten olevan ällistyttävän tietämättömiä terveyden ja hyvinvoinnin trendeistä. l Metsäkeskustelussa näkyy Rosling-efekti Hiilinielun voimakaskaan kasvu ei ole uutisen arvoinen. MONI MYÖS USKOO , että metsät ovat muuttuneet yksipuolisemmiksi. Vastaajat vieläpä valitsivat vääristä vastauksista todennäköisimmin kaikkein pessimistisimmän. Kyselyssä 5 prosenttia vastaajista uskoi hakkuiden viisinkertaistuneen viimeisten 5 vuoden aikana ja 40 prosenttia uskoi hakkuiden kaksinkertaistuneen samana aikana. Esimerkiksi UPM-Kymmene teki taannoin kyselyn, jossa yhtenä kohtana kysyttiin arviota hakkuiden kehittymisestä Suomessa. . Vuodesta 2016 huippuvuoteen 2021 hakkuupoistuma kasvoi virallisten tilastojen perusteella 8 prosenttia. Julkisesta keskustelusta voisi kuvitella, että ne ovat edelleen hupenemassa, kuten vaikkapa Helsingin Sanomien 15.7.2021 pääkirjoituksesta. VMI:n tilastojen perusteella kookkaiden puitten määrä on kuitenkin mittaushistorian aikana nelinkertaistunut, myös monimuotoisuuden kannalta merkittävien haapojen määrä. Monimuotoisuuden indikaattoreista vain vanhojen metsien määrä on viime vuosikymmeninä vähentynyt. Sekametsien, joissa pääpuulajin osuus on enintään 75 prosenttia, osuus on samalla lisääntynyt 12:sta 14 prosenttiin. Metsälehti Makasiini 69 LUONNOSSA » KOLUMNI 9774_.indd 69 9774_.indd 69 4.11.2022 15.22 4.11.2022 15.22. Kovan lahopuun määrä on kasvanut Etelä-Suomessa 60-luvulta asti ja Pohjois-Suomessa 80-luvun aallonpohjasta asti. Se tarkoittaa, että moni kuvittelee hakkuiden lisääntyneen viimeisten 5 vuoden aikana enemmän kuin ne ovat todellisuudessa lisääntyneet viimeisessä sadassa vuodessa. Hiilinielun voimakaskaan kasvu ei ole uutisen arvoinen. IHMISET OVAT SIIS luonnostaan draamaa hakevia pessimistejä, eivätkä hitaat positiiviset muutokset näy keskustelussa. Avohakkuualakin on pysynyt vuosikymmeniä likimain vakiona. Negatiivinen uutisointi on omiaan pahentamaan tilannetta: vaikka esimerkiksi puuston hiilinielu seuraa likimain peilikuvana hakkuiden määrää, uutiskynnyksen ylittävät vain ne vuodet, joina hiilinielu laskee. Esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoitus 14.3.2022 kertoo, että metsiä on vuosikymmenet muutettu avohakkuiden kautta yksipuolisiksi talousmetsiksi
Jyhkeän rungon tilavuus kohosi aavistuksen yli 15 kuutiometrin. Toinen niistä kasvaa Kiteellä ja toinen Multialla. Monien upeiden kuusten joukosta nousi kaksi varteenotettavaa haastajaa Sumiaisten ennätyskuuselle, kun mittarina pidetään puun runkotilavuutta. Korkeimmat latvahaarat kohoavat alustavien mittausten mukaan 27 metriin ”Tällaista ei varmasti muualla kasva. Kannolta kuusen ympärysmitta on lähes viisi metriä”, kertoo Heikki Hirvonen, jonTOSI ISOJA KUUSIA Suomi näyttää olevan väärällään suuria ja vieläkin suurempia kuusia – ja ne kaikki ovat omistajilleen rakkaita. Puu jakautuu seitsemään haaraan jo matalalta, joten sen tilavuuden mittaaminen olisi työlästä. Saamiemme viestien määrä yllätti. Kiteen monirunkoinen ”kuusimuodostuma” kasvaa Heikki Hirvosen pihalla Kiteellä. 70 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » JÄTTIKUUSET 9775_.indd 70 9775_.indd 70 4.11.2022 15.29 4.11.2022 15.29. Samassa jutussa pyysimme lukijoilta tietoja vielä mittaamattomista jättikuusista. KERROIMME Metsälehdessä (16/2022) Sumiaisilla kasvavasta suuresta kuusesta, joka mittaustemme perusteella saattaa hyvinkin olla Suomen suurin. ”Tällaista ei varmasti muualla kasva.” TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT MIKKO RIIKILÄ, JUHA RÄTY Kiteen kuusi jakautuu seitsemään haaraan jo matalalta. Seitsemänhaarainen jättikuusi Kiteellä Kiteellä kasvava monirunkoinen kuusi on meille ilmoitetuista puista paksuin ja muodoltaan mielikuvituksellinen – sitä voisi kuvata lähinnä muodostumaksi. Mutta voisiko meille ilmoitettujen puiden joukossa olla Sumiaisten jätin voittajaa. Vähän yli 15 kiintokuution tilavuus on huima haaste mille tahansa Suomessa kasvavalle puulle. Jättikuusia näyttää kasvavan eri puolilla eteläistä Suomea
Nopeimmin suurpuista kasvaa Mustilan arboretumin 43-metrinen douglaskuusi. ”Olen tuntenut puun jo 50 vuotta. Kuusista pisin, 45-metrinen, kasvaa Padasjoella. Tyveltään yli 120-senttinen kuusi kohoaa yksirunkoisena noin 25 metrin korkeuteen. Yleensä rannikon puut eivät kooltaan vedä vertoja sisämaan puille. Lankilan perheen pihakuusi on venynyt muhkeisiin mittoihinsa vain reilun kymmenen kilometrin päässä meren rannasta. SUURIMMAT JA PISIMMÄT SUOMEN suurin puu on Heinolan tsaarinpoppeli, monirunkoisen puun tilavuus on noin 30 kuutiometriä. Suurimmat havupuut lienevät Sumiaisten kuusi ja sen naapurissa kasvava Toivakan mänty, molempien tilavuus on noin 15 kuutiometriä. Pisin mänty, Lehmon jätti Kontiolahdella, on kolme metriä ennätyskuusta lyhyempi. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua se todennäköisesti kasvaa Suomen pisimmäksi. Puuta ei valitettavasti päästy kuitenkaan mittamaaan tätä juttua varten. Jätti-Jussi keskellä peltoaukeaa Sijainniltaan yllättävin suurkuusista kasvaa länsirannikolla Nousiaisissa Turun lähellä Ulla ja Petri Lankilan pihalla keskellä peltoaukeaa vain reilun kymmenen kilometrin päässä meren rannasta. Avoimella paikalla kasvaneena kuusen oksistokin on todella jykevä. Toinen Sumiaisten kuusen varteenotettava haastaja kasvaa Multialla. Luulen, että jo oksista kertyisi kymmenen kiintoa”, kertoo metsänomistaja Heikki Kotivuori Multialta. Mutta yhtä kaikki, luonnonmuistomerkkinä se kuitenkin rauhoitettiin. ka pihalla kuusi kasvaa. Pihaa reunustavan Hirvijoen ahteessa kasvaa kolmen ”mörkökuusen” rivi. Suomen pisimpänä pidetään 47-metristä euroopanlehtikuusta Punkaharjulla. Kiteen kunnan ympäristösihteeri määritteli vuonna 1998 tekemässään suojeluhakemuksessa puun hiukan suurpiirteisesti lehtikuuseksi. Metsälehti Makasiini 71 9775_.indd 71 9775_.indd 71 4.11.2022 15.29 4.11.2022 15.29
Kaunein suurkuusi kasvaa Kuopiossa Kuopion Kortejoella, Kuopion satamasta katsoen vastarannalla kasvaa suurkuusPetri Lankila esittelee sata vuotta sitten otettua kuvaa, jossa ison kuusen latva oli jo kivunnut katon harjan takaa näkyviin. Suhteellisen alhaalta alkavien haarojensa vuoksi puun runkotilavuus ei kuitenkaan nousse aivan ennätysmittoihin. Ne Petri Lankila on nimennyt Tapioksi, Jussiksi ja Aarniksi. Lisätietoja: www.mmsaatio.fi/lahjoita 72 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » JÄTTIKUUSET 9775_.indd 72 9775_.indd 72 4.11.2022 15.30 4.11.2022 15.30. IHMISEN HYVÄKSI Metsien merkitys tutuksi nuorille Lahjoitukset käytetään 100 %:sti lahjoittajan haluamaan kohteeseen. Järkälemäinen Jussi erottuu vieruskavereistaan selvästi. Siinä voi piillä huiman pituuskasvun salaisuus. Jussilla on mittaa 33 metriä.” Puu haaroittuu kymmenen metrin korkeudessa. ”Meidän pojilla on samat nimet – tosin kuuset nimettiin ensin. Pari vuotta sitten puusta repesi iso, tyveltään neljäkymmensenttinen oksa, jonka tilavuus oli arviolta 600 litraa. Erkki Eskelisen jättikuusi kasvaa jyrkänteen juurella. ”Olen järkeillyt, että kuusen rinnakkaiset latvat ovat kilpailleet keskenään tilasta, ja se ehkä on kiihdyttänyt pituuskasvua”, Petri Lankila kertoo
Puu on kaunis kuin ison kaupungin joulukuusi. ”Tässä on talvella aina upea jäätikköseinä”, metsänomistaja Erkki Eskelinen kertoo. Puun naapurustoon on säästetty pieni metsiköllinen isoja kuusia, jotka tosin eivät jätin rinnalla näytä kovinkaan järeiltä. Yksirunkoisena se kohoaa korkeuksiin hyvin juoksevana, siis hitaasti kapenevana. ten joukon puhdasmuotoisin puu. Runkomuodoltaan puu on virheetön. Lisätietoja: www.mmsaatio.fi/lahjoita 9775_.indd 73 9775_.indd 73 4.11.2022 15.30 4.11.2022 15.30. IHMISEN HYVÄKSI Metsien merkitys tutuksi nuorille Lahjoitukset käytetään 100 %:sti lahjoittajan haluamaan kohteeseen. Iso moto sai sahata tyveä vähän joka suunnalta ennen kuin puut kaatuivat.” Eskelisen mukaan suurkuusen hyvävoimaisuuden salaisuus lienee se, että puu on suhteellisen nuori ja nopeasti kasvanut. ”Lähistöltä kaadettujen, varsin järeiden kuusten vuosilustot olivat yli sentin vahvuisia.” Hyvävoimaisen kuusen kasvu jatkunee vahvana, joten parinkymmenen vuoden kuluttua se voi hyvinkin tavoitella Suomen suurimman kuusen titteliä. Virallisesti puuta ei ole rauhoitettu, mutta se saa jatkossa kasvaa omassa rauhassaan.. l ”Lähistöltä kaadettujen kuusten vuosilustot olivat yli sentin vahvuisia.” Erkki Eskelisen suurkuusi kohoaa 36 metrin korkeuteen. ”Tästä vierestä kaadettiin isoja noin viiden kuution kuusia. Latvusto on terve ja sopusuhtainen. Puu kasvaa kalliojyrkänteen juurella, joten vettä ja ravinteita riittänee, koska kallion reunus tihkuu vettä
Uute Scientific Oy:n kehittämä mikrobiuute ja sen sovellukset antavat puuttuvan luontoaltistuksen. Anniina Keskitalo päätyi kehittämään kemikaalivapaan muovailuvahan itse, koska ei löytänyt sellaista markkinoita. Jos tämä kehon luontainen oppimisprosessi menee mönkään, niin se saattaa johtaa immuunivälitteisiin sairauksiin, kuten allergioihin. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT PETTERI KIVIMÄKI Muovaileminen on lähes jokaisen lapsuuskokemus. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 9746_.indd 74 9746_.indd 74 4.11.2022 15.34 4.11.2022 15.34. LIIKA puhtaus ei ole hyvästä. Nukukuun tuote vie sen lähelle luomua. Karkeasti yleistäen; kehon immuunipuolustusjärjestelmän pitää saada jatkuvasti jotain raksuteltavaa, jotta se pysyy kunnossa. Korkean elintason maissa yleistyneet allergiat ja muut kehon immuunipuolustuksen häiriöihin liittyvät sairaudet selittyvät osin hygieniatason nousulla ja konkreettisen luontoyhteyden katkeamisella. Nukukuun Anniina Keskitalo on työskennellyt lasten parissa sekä päiväkodissa että koulussa, ja lasten asia kiinnostaa ylipäätään. Kun sellaista ei ollut MUOVAILEMALLA TERVEYTTÄ Metsäisellä mikrobiuutteella terästetty muovailuvaha antaa allergioilta suojaavan luontoaltistuksen. Erityisen tärkeää se on varhaislapsuudessa, jolloin keho oppii ymmärtämään, mikä on ulkopuolista ja vaarallista. Silloin keho tulkitsee uhkiksi sellaistakin, mikä oikeasti ei ole uhka. ”Omankin lapsen vuoksi mietin tuotetta, jossa ei olisi kemikaalikuormaa. Muovailuvaha lähellä luomua Uusimpia tuotteita on Jyväskylässä toimivan Nukukuu-pienyrityksen vuoden verran markkinoilla ollut Luonnollinen metsä -muovailuvaha. Markkinoilla on lähes neljäkymmentä mikrobiuutetta sisältävää tuotetta, lähinnä kosmetiikkaa
Joka tapauksessa mikrobiuutteen ”juuri” on eräänlainen komposti, jonka bakteeriyhteisö vastaa monimuotoisia luonnonympäristöjä, kuten metsää. Metsälehti Makasiini 75 9746_.indd 75 9746_.indd 75 4.11.2022 15.34 4.11.2022 15.34. Mikrobiuute ei ole elävää bakteeristoa, mutta olennaista on, että altistumisen laukaisevat bakteerien molekyylirakenteet kuten proteiinit ovat muodossa, jonka keho tunnistaa. Mikrobiuute on kaakaojauheen näköistä, mutta miten se tarkalleen tehdään, Mikrobiuute muistuttaa kaakaojauhetta. Kerroimme yrityksestä ja uutteesta enemmän tämän vuoden ensimmäisessä Makasiinissa (1/2022). Muovailuvaha toimitetaan muovirasiassa, toistaiseksi. kolmesta vuodesta ylöspäin ilman yläikärajaa. Muovailuvaha sopii lapsille ja varttuneille lapsille menee yrityssalaisuuden puolelle. ”Ensisijaisesti: menkää metsään, mutta jos sinne ei pääse, niin mikrobiuute toimii lisänä”, on Mäkelän terveysviesti.. Isot markkinat ovat maailman metropoleissa, joissa luonto on oikeasti kaukana. Säilytyspaikaksi suositellaan viileää ja kuivaa tilaa, mutta käyttöiän maksimi on silti puolisen vuotta. Lopputulemana oli vuonna 2019 perustettu yritys Uute Scientific Oy, jonka voi laittaa luokkaan spin out, eli tutkimusmaailmasta irronnut. Keskitalo on etsinyt puupohjaista ratkaisua myös pakkaamiseen, mutta eräkoon pienuus tulee vastaan. Mutaleikkejä seuratessaan he alkoivat pohtia immuunivälitteisten sairauksien yleistymistä hyvinvointimaissa ja sitä, miten luontoaltistuksen voisi laittaa purkkiin ja kaikkien saataville. Tuotetta voi tilata Nukukuun verkkokaupasta. Runsaan suolauksen tarkoitus on toisaalta estää, ettei lapsilla muovailu vaihtuisi syömiseksi, toisaalta parantaa säilyvyyttä. l Muovailuvahan vaaleanharmaa väri tulee mikrobiuutteesta. Myös väri on luonnollista, sillä harmahtava sävy tulee yksinomaan mikrobiuutteesta. markkinoilla, niin tuli idea tehdä sellainen itse.” Muovailuvaha on luonnollinen sikälikin, että jojobaöljyä lukuun ottamatta kaikki ainesosat ovat myös luomuelintarvikkeita, vehnäjauho isoimpana. Muovailuvahan ainesosat ovat elintarvikkeita ja siksi muovailuvahan säilytys ja käyttöikä ovat kuin hyvinsäilyvällä elintarvikkeella. Mikrobiuute on patentoitu Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Keskitalo valmistaa sitä vain tilauksesta, tuoreustakuulla. Iida Mäkelä Uute Scientific Oy:stä kertoo kaiken alkaneen siitä, kun tutkijat Aki Sinkkonen ja Olli Laitinen Helsingin ja Tampereen yliopistoista ulkoilivat lastensa kanssa. Mutaleikeistä kaikki alkoi Muovailuvahassa käytetyllä mikrobiuutteella on tarina. Niinpä muovailuvaha voi ajansaatossa homehtua, mikä tavallaan on luonnollisuuden merkki. Kemikaalien puolelle meneviä aineksia ei ole
Lisätietoja antaa metsäasiantuntijamme Heli Vuorilampi, puh. 050 306 0423. Parina kesänä kokeilin saksia ennakkoluuloisena, mutta tulokset olivat yllättäviä. OLEN hämmästynyt voimasaksien tuloksellisuudesta taimikon reikäperkauksessa. Taimia tarvitsee vapauttaa vain ihan lähietäisyydeltä. joulukuuta, aiheina muun muassa ajankohtainen puukauppatilanne LEHDEN AINEISTOPÄIVÄ 25.11. Eikä tarvitse kannella raivaussahaa varusteineen vaikeassa maastossa eikä kauas. Tämä olisi myös parasta ilmastopolitiikkaa, millä olisi merkittäviäkin työllisyysja elinkeinopoliittisia vaikutuksia kautta maan. Paksuus leikattavissa jopa lähes 5 senttiin saakka. Tuloksena vapaasti kasvavia taimia ja jälkivesontakantoja on oleellisesti vähemmän tulevalle varsinaiselle taimikon varhaishoidolle. REIJO TUONONEN JUUKA VOIMASAKSILLA TAIMIKKOON LUKIJALTA Kirjoittajan mukaan voimasaksilla reikäperkaa taimikkoa neljässä tunnissa puoli hehtaaria. 9747_.indd 76 9747_.indd 76 4.11.2022 16.30 4.11.2022 16.30. Työ siis ei edellytä konttaamista eli onnistuu melkoisen hyvin suorin jaloin. No varmaankin vastaväittäjiä on riittävästi. Heinävaiheen jälkeen ravinteikkaalla metsäpohjalla tulee noin viidessä vuodessa varhaisperkaus, jota voi siirtää parilla vuodella suorittamalla em. Nyt tämä arvopuu menee halpana kuitutai energiapuuna lannoitetun ”höttöpuun” kanssa samaan bulkkikäyttöön. LUKIJALTA METSÄLEHTI 22/2022 ilmestyy 9. Haastattelut aloitamme jo hakuaikana. Tämä on hyvä asia ja toivon aina keksittävän uutta puun monipuolisessa käytössä. Katso toivehakijamme ominaisuudet osoitteesta: tampereeninfra.fi/tule-toihin/ Lähetä hakemuksesi mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 21.11. Mutta mihin on käytännössä kadonnut pyöreän puun käyttö. Voimasakset maksavat jopa alle 100 euroa, ja tietenkin metsävähennettävä erä. Työ on muutenkin ergonomista ja liikunnallista sekä varmasti päästötöntä bensattomana. Pikku-Finlandia Helsingin keskustassa tuo esille puun käyttöä pyöreänä. saksimistavalla reikäperkauksen. Tarjoankin asiaa mahdollisesti kokeileville vaihteluna taimikoiden varhaishoitoon. Viime sotien jälkeen kuorittua puuta käytettiin paljon talousrakennusten rakentamisessa. Oliko syynä ollut tarve rakentaa nopeasti ja edullisesti. TULE MEILLE METSURIKSI Haemme osaavaa työkaveria Tampereen Infran luonnonhoitopalveluihin hoitamaan kanssamme lähimetsiä ja katuja viheralueiden sekä kiinteistöjen pihojen puustoa. Varret ovat joko teleskoopilla tai muuten säädettävissä pituuden osalta. Metsästä kuuluu vain tiheästi ”naks, naks, naks”. Onko tässä aavisteltavissa pyöreän puun käytön uusi tulevaisuus. Näitä molempia myös osataan jalostaa monilla tavoilla ja juuri nyt uudenlaisiksi huipputuotteiksi. Miten luotaisiin hitaasti kasvaneelle tiukkasyiselle puulle suuren arvonsa mukainen käyttö ja markkinat. Homma sujuu melko vähällä voimalla eli soveltuu heikommallekin vartalolle, muun muassa vaimoni on ollut innokkaasti mukana, jopa isäntää nopeampana. LUKIJAMÄÄRÄ 164 000 (KMT 22) Osoitteellinen lisäjakelu 20 000 kappaletta metsänomistajille OTA YHTEYTTÄ mediamyyntiin: 029 432 6117 tuomo.vuorinen@metsalehti.fi?l JOULUKUUN METSÄLEHDESSÄ 20 000 KAPPALEEN LISÄJAKELU 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET SUOMESSA osataan tehdä sellua ja sahatavaraa. Hurjassa kunnossa olevaa herra-/leidiraivaajaa sahalla ei voita millään opilla. LAURI OINONEN KEURUU MIKSI EI JALOSTETA PYÖREÄÄ PUUTA. Tiedän Suomesta löytyvän tiukkasyistä ja hitaasti kasvanutta puuta, jos siitä vain maksettaisiin erikoispuun kunnon hinta. Niillähän perkaa jopa puoli hehtaaria vajaassa 3-4 tunnin harrastelupäivässä
Kilpailuun saapui määräaikaan mennessä 33 ehdotusta, joista esiraati valitsi 11 kohdetta ehdolle palkinnon saajaksi ja yleisöäänestykseen. Kultainen ansiomerkki myönnettiin myös metsäneuvos ja metsänhoitaja Juha Mäntylälle, joka on toiminut Metsäliitto Osuuskunnassa erilaisissa tehtävissä vuodesta 1998 alkaen. Puupalkinto julkistettiin lokakuun lopulla Puupäivässä Helsingissä. ”Katon arkkitehtuuri on monitasoista ja selkää, sen tuoma tunnelma on ainutlaatuisen rauhoittava hektisessäkin ympäristössä. 9747_.indd 77 9747_.indd 77 4.11.2022 16.30 4.11.2022 16.30. Perustelujen mukaan Mäntylä on ollut viimeisen viidentoista vuoden aikana yksi aktiivisimmista ja vaikuttavimmista metsäalan henkilöistä Suomessa. Hopeiset ansiomerkit myönnettiin professori Taneli Kolströmille, metsähistoriasta paljon kirjoittaneelle Esko Pakkaselle ja Suomen metsäkeskuksen hallintojohtaja Jorma Toloselle. Katso toivehakijamme ominaisuudet osoitteesta: tampereeninfra.fi/tule-toihin/ Lähetä hakemuksesi mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 21.11. HUOMIONOSOITUKSIA PALKITUT VUODEN 2022 Puupalkinnon voittaja on Helsinki-Vantaan lentoaseman sisäänkäyntirakennuksen alakatto. Alakaton puuelementti, joka ulottuu ulos katoksen lippaan tuo vahvan luonnonmukaisen elementin muuten teräksen harmaaseen teolliseen ympäristöön. Perusteiksi mainittiin Merivuoren vankka kokemus ja ymmärrys kansainvälisestä sahateollisuudesta ja sen asemasta metsäsektorilla. Plaketti myönnetään instituutiolle huomattavasta ansiosta Suomen metsäalan hyväksi. PUUPALKINTO HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMALLE SUOMEN Metsäyhdistys on myöntänyt huomionosoitukset puutavaramittauksen virkakunnalle sekä viidelle metsäalan vaikuttajalle. TU O M A S U U SH EI M O /P U U IN FO TULE MEILLE METSURIKSI Haemme osaavaa työkaveria Tampereen Infran luonnonhoitopalveluihin hoitamaan kanssamme lähimetsiä ja katuja viheralueiden sekä kiinteistöjen pihojen puustoa. Haastattelut aloitamme jo hakuaikana. Lisätietoja antaa metsäasiantuntijamme Heli Vuorilampi, puh. Metsäyhdistyksen ansioplaketti luovutettiin tänä vuonna Luonnonvarakeskuksen puutavaramittauksen virkakunnalle. Sisäänkäyntikatoksesta on muodostunut tärkeä käyntikortti Suomeen ja Suomesta”, tuomaristo perusteli valintaa. PALVELUKSEEN HALUTAAN Helsinki-Vantaan lentoaseman sisäänkäyntirakennuksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto ALA Oy, puuosat toimitti Raision puusepät. Metsäyhdistyksen kultainen ansiomerkki luovutettiin Sahateollisuus ry:n toimitusjohtajalle Kai Merivuorelle. Töölönlahdella Helsingissä sijaitseva Pikku-Finlandia puolestaan voitti yleisöäänestyksen saamalla 17 prosenttia äänistä. 050 306 0423
Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Koivulude kuitenkin suosii selvästi rauduskoivua, kun taas lähilaji suokkolude elää hieskoivulla eli suokolla. Pihtihäntä perustaa pesänsä suojaisiin koloihin kuten kiven tai laudanpätkän alle. Palkinnoksi arvotun retkijakkaran voitti Mikko Ikonen. Koivut ovat satojen eri hyönteislajien ravintoa. l SEPPO VUOKKO Äidillistä rakkautta Koivulude suojaa munia omalla ruumiillaan kunnes ne ovat kuoriutuneet. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Ehkä paremmin ovat onnistuneet isompien koivujen latvuksissa eläneet lajitoverit. Toista viikkoa lude-emo suojasi ruumiillaan munia, mutta yhtenä aamuna jo ennen munien kuoriutumista koko perhe oli poissa. Esikoisoikeutena on siis velvollisuus huolehtia nuoremmista sisaruksista. 78 Metsälehti Makasiini » PILKKEET MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Niinpä pystyin seuraamaan perhe-elämää päivästä toiseen. Paketti sisältää oliivin ja harmaan sävyiset kylpypyyhkeet, ja sen arvo on noin 160 euroa. Mahdollisesti sekin joutui isompansa ravinnoksi. Joku peto, luultavasti hyönteinen, oli syönyt munat. Useimmat eivät tee eroa rauduksen ja hieksen välillä – molemmat kelpaavat, vaikka koivulajien välillä on jonkin verran eroja sekä ekologiassa että puolustuksessa. JO RM A PE IP O N EN ARVONTA! MISTÄ PIDIT. Hyönteismaailmassa on aika harvinaista, että emo huolehtii jälkeläisistään munimisen jälkeen. Jos kaikki olisi mennyt hyvin, emo olisi suojannut nuoria toukkiakin jonkin aikaa ennen kuin pesue olisi hajautunut laajemmalle koivuun. Muurahais-, ampiaisja kimalaiskuningattaret hoitavat vain ensimmäisiä toukkiaan. Siellä emo hoivaa jälkeläisiään niiden ensimmäisinä elinpäivinä. Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! LA PU A N KA N KU RI T 9749_.indd 78 9749_.indd 78 4.11.2022 15.38 4.11.2022 15.38. KOIVULUDE naaras perusti perheensä sopivasti pihapolkuni varteen silmän korkeudelle. Viime numeron suosituin artikkeli oli ”19 kysymystä puuston tilavuuden arvioinnista”. Kun ne ovat aikuistuneet, kuningatar siirtää niille vastuun koko pesästä ja keskittyy itse munimiseen. Koivuluteen sisarlaji suokkolude hoitaa jälkeläisiään samaan tapaan. Naaras puree ruoan hienoksi mössöksi, jonka se sitten oksentaa toukkien syötäväksi. Kaikkien marraskuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme kaksi Lapuan Kankureiden Jäkälä-pellavapyyhettä. fi/lukijakysely. Mikä oli emon kohtalo, sitä emme voi tietää
029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 040 1623991 Jussi Collin, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. Ensi numerossa TARINOITA METSÄNOMISTAMISESTA METSÄLEHTI MAKASIINI 8/2022 ILMESTYY 23.12. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 32 890 (lt/21) PunaMusta 2022 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka A N T TI J. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 09 315 49 844 Sari Enderle, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. LE IN O N EN 9750_.indd 79 9750_.indd 79 4.11.2022 15.39 4.11.2022 15.39. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 25.11. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 09 315 49 800 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 90. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6100 Anna Back p. 029 432 6114 Kauppak
Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . . . NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 5 8 20 25 25 5 23 28 5 28 sanaris.fi/Erkki Vuokila 3 25 6 14 7 7 2 16 22 19 2 13 1 17 15 1 20 19 28 4 25 18 18 13 4 9 2 8 9 2 8 25 12 2 22 22 2 19 11 14 9 21 2 20 25 28 6 8 18 4 7 2 26 4 11 14 25 17 10 17 19 17 20 3 8 20 25 13 16 2 23 4 13 2 3 1 4 19 24 2 3 14 20 27 3 19 2 2 13 3 13 4 5 4 17 14 27 4 23 17 13 3 20 16 2 18 18 13 20 3 4 13 4 21 4 11 2 26 25 24 19 2 6 13 5 20 6 5 9 2 25 2 21 2 9 2 5 28 5 5 28 18 25 23 4 8 3 4 20 2 6 1 1 2 3 5 20 25 14 15 5 16 20 13 10 4 3 2 2 12 2 1 16 21 17 19 15 5 5 9 6 25 25 18 18 1 18 19 4 26 14 25 4 13 2 3 5 20 4 13 14 5 17 2 20 25 18 5 1 2 3 3 4 8 20 19 1 1 18 2 4 23 10 4 3 1 4 5 5 2 9 4 25 12 28 28 14 3 3 2 18 13 14 8 2 3 2 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO 9751_.indd 80 9751_.indd 80 4.11.2022 15.42 4.11.2022 15.42
MERKKIPÄIVÄT Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 6, OIKEA RATKAISU MAKASIINIKRYPTO 7 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. . RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. 9751_.indd 81 9751_.indd 81 4.11.2022 15.42 4.11.2022 15.42. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. . Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 25.11.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 7”. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään 10 viikkoa ennen merkkipäivää. PALKINNOT Makasiiniristikosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Timo Koivuniemi, Kyynärö, Harri Mäntyniemi, Kello ja Mirja Rantanen, Leivonmäki. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja Jyrki Vuorenmaa, Pori (matkoilla) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. 60 VUOTTA 18.11. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi
Kemiallinen haapavesakon torjunta oli tavanomaista vuonna 1989 ja siihen ohjeistettiin ensimmäisissä metsänhoitosuosituksissa. Aikaisemmin metsänomistajille lähinnä saneltiin, miten metsissä tuli toimia. Suosituksissa on pureuduttu niiden yli 30-vuotisen historian aikana niin kannattavuuteen, energiapuuhun kuin luontokysymyksiin. Viime vuosituhannen lopulla metsillä alettiin nähdä moninaisia käyttömuotoja talouden rinnalla, ja haavankin arvo monimuotoisuudelle tunnistettiin. Suositukset tarjosivat ensi kertaa vaihtoehtoja ja ottivat huomioon metsänomistajien aikaisempaa monipuolisemmiksi muuttuneet tavoitteet. Kuvassa haavan runkoon isketään koloja, joihin ruiskutetaan vesakontorjunta-ainetta. LU ST O / M ET SÄ H A LL IT U KS EN KE H IT TÄ M IS JA O ST O N KO KO EL M A /T A PA N I PO H JO LA 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 9752_.indd 82 9752_.indd 82 4.11.2022 15.44 4.11.2022 15.44. Luonnonsuojelulle oli varattu oma kappaleensa, samoin ilmansaasteille, mutta mukaan mahtuivat myös ohjeet tuolloin arkipäiväiselle haapavesakon kemialliselle torjunnalle. Nyt niitä uudistetaan jo kuudetta kertaa. Tämä sarja kertoo metsäalaa mullistaneista keksinnöistä. Viimeisten vuosien aikana suositukset ovat tehneet myös digiloikan. Ne pyrkivät vastaamaan aina aikansa haasteisiin”, summaa asiantuntijapalveluiden liiketoimintajohtaja Olli Äijälä Tapio Oy:stä Äijälä on ollut mukana kehittämässä metsänhoitosuosituksia vuodesta 2005 ja toimii nykyään suositusten ohjausryhmän puheenjohtajana. Niiden kehitystyössä on mukana yli 30 eri sidosryhmää. 1990-luvulla alkanut metsien sertifiointi sekä yleinen vastustus vaikuttivat kemiallisten menetelmien käytön hiipumiseen. l TIIA PUUKILA KEMIALLISESTA TORJUNNASTA ILMASTONMUUTOKSEEN Ensimmäiset metsänhoitosuositukset julkaistiin 1989. . Se julkaistaan nyt joulukuussa.” Metsänhoitosuositusten julkaisua rahoittaa maaja metsätalousministeriö. Samalla muuttuivat suositukset. ENSIMMÄISET metsänhoitosuositukset mullistivat metsänomistajien neuvonnan. Parhaillaan tekeillä on suurempi ilmastonmuutoksen huomioiva uudistus. ”Suositukset ovat jatkuvasti päivittyvä prosessi. ”Olemme halunneet tuoda esille, mitkä ovat sopeutumisen ja hillinnän kannalta järkeviä toimintatapoja metsänhoidossa. Vuonna 1989 Keskusmetsälautakunta Tapion julkaisemat ensimmäiset suositukset ilmensivät aikaansa
Kun pysyt kestotilaajana, saat kaiken tämän: Painetun Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin Metsälehti Digin Kaikki verkon maksulliset sisällöt Ota Metsälehden digitaaliset sisällöt käyttöösi jo tänään: metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröitymiseen tarvitset asiakasnumeron, jonka löydät tämän lehden osoitekentästä) Polku omaan metsään 9753_.indd 83 9753_.indd 83 5.11.2022 12.31 5.11.2022 12.31. Arvoisa lukija, Metsälehden verkkosisältö kasvaa täysin uudella metsänomistajille räätälöidyllä, rahanarvoisella palvelulla 2023 aikana
Joko ammattilaisen, kuten metsänhoitoyhdistyksen avulla tai omatoimisesti. 9754_.indd 84 9754_.indd 84 5.11.2022 13.03 5.11.2022 13.03. Kuutio on kuin asunnonvälityspalvelu, mutta puulle. PARAS HINTA PUULLESI Kuutio on metsänomistajalle helpoin tapa tehdä puukauppaa verkossa. Kilpailuttamalla saat puullesi parhaan hinnan