Metsälehti 20/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

MARRASKUUTA • NUMERO 7/2023 • 12,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 7/2 02 3 TE EM A : U N O H TU N U T M ET SÄ KU N TO O N 10395_.indd 1 10395_.indd 1 4.11.2023 12.15 4.11.2023 12.15. SEKAMETSÄN SUOSIJA METSÄNHOITO Näin huomioit monimuotoisuuden METSÄNOMISTUS UNOHTUNUT METSÄ KUNTOON Koeajossa Toyota Hilux GR Sport PIKATESTISSÄ HUSQVARNAN TYÖVALAISIN METSÄFIRMAT JYRKÄSSÄ ALAMÄESSÄ ANNAKAISA HEIKKONEN TUNTEE LAPIN KIERTOAJAN PIDENTÄMINEN KIINNOSTAA NYT ON KUITUPUULLA KYSYNTÄÄ ›› Mickel Nyströmin tilalla kasvaa pähkinäpensaitakin 10
Hankimme käyttämämme puut ennen kaikkea omistajajäseniltämme. Investointimme tuovat Suomeen työtä, toimeentuloa ja tuotteita, joilla korvaamme fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Paikallinen metsäasiantuntijamme neuvoo sinua ajankohtaisissa puukauppa-asioissa sekä metsäsi terveyden ja elinvoiman säilyttämisessä. Muutos minimiläpimitassa on voimassa vuoden loppuun asti ja se kasvattaa puukauppatuloja erityisesti harvennushakkuilla. Kyllä Metsä pitää huolen omistaan. Laskimme kuitupuun minimiläpimittaa – ota hyöty talteen ennen vuodenvaihdetta Laskimme elokuussa kuitupuun minimiläpimitan kuudesta senttimetristä viiteen. Tee puukaupat kanssamme 31.12.2023 mennessä ja kerää talteen pienemmän läpimitan tuomat hyödyt. Hae lähin metsäasiantuntijasi ja tee puukauppa kanssamme metsagroup.com/metsaasiantuntija 10396_.indd 2 10396_.indd 2 4.11.2023 12.18 4.11.2023 12.18
AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Metsä yhtä arvokasta kuin tehtaat 6 METSÄNOMISTAJA : Korppoossa ollaan ostoalueen rajoilla 12 VILJELYTIHEYDET VALINKAUHASSA 14 METSÄTYYPPI : Voisiko hirviä olla vähemmän. TEEMA 18 UNOHTUNUT METSÄ KUNTOON 28 VAIKUTTAJA : Annakaisa Heikkonen tuntee Lapin metsät OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 7 kysymystä monimuotoisuuden huomioinnista 40 NÄILLÄ PÄRJÄÄT : Neuvojia jonoksi asti 42 TUTKIMUS : Lehtikuusi yleisin syrjähyppy 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Talven työt puntariin 44 KYSY POIS : Känsä männyn juuressa. 78 PILKKEET : Terveiset muinaisuudesta 80 MAKASIINIKRYPTO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Nippuun ja uimaan JO RM A LI U H TA SA M I KA RP PI N EN JU H A KA U PP IN EN Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 10397_.indd 3 10397_.indd 3 3.11.2023 14.17 3.11.2023 14.17. 66 TAIMITUOTTAJA : ”Kuusenistutuksia rajoitettava” 68 LUHTA : Ikipetäjiä etsimässä 74 TUOTE & TEKIJÄ : Ratapölkyt kuin silloin ennen 76 LUKIJALTA : Metsänomistaja maksaa hirvistä kovan hinnan 18 18 S. 47 PIKATESTI : Valoa pimeyteen 48 PERINTÖMETSÄ : Näin luovutat yhteismetsäosuuden TALOUS 51 RAHAPUU : Vältä turhaa kunnostusojitusta 52 PUUMARKKINAT : Kuituja energiapuu vetävät 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Sahalta paras tarjous 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Lähes hakkaamaton tila myytiin suojeluun 56 TILAMARKKINAT : Leviääkö lunastusaalto. 15 KIERTOAJAN PIDENTÄMINEN KIINNOSTAA 16 LUKIJAN KUVA : Mikä kuusia vaivaa. 68 S. 57 KOEAJO : Toyota Hiace – vanhan liiton avolava 60 TEOLLISUUS : Hans Sohlström aloitti Stora Ensolla 62 METSÄYHTIÖIDEN TULOKSISSA ISO PUDOTUS 63 JÄTTIFUUSIO, KULUKUURI VAI LAKKAUTUKSIA. LUONTO 65 KOLUMNI : Sekametsää vai eri puulajien mosaiikkia. Tämän numeron kannen kuvasi Vesa-Matti Väärä 28 S
Kaksi vuotta sitten yhtiö teki saman verran tulosta puolessa vuodessa. Tässä lehdessä koeajetaan Toyota Hilux, jolla pääsee liikkumaan kaikilla teillä (s. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS METSÄYHTIÖISTÄ syvimmälle suhdannekuoppaan on vajonnut Stora Enso. Tarkastelussa ovat 80 henkilön työpaikat. Näin kävi myös Juvalla (s. UPM:n tulosta kasvattavat pian Uruguayn sellutehtaan ja Olkiluoto 3:n voitot, mutta UPM:n uudella toimitusjohtajalla, italialaisella Massimo Reynaudolla on haasteensa, sillä kaikkia metsäyhtiöitä vaivaa niukkuus raakapuusta Suomessa. Sijoittajat hinnoittelevat metsäjätin liiketoimintojen arvoksi alle miljardi euroa. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Suomessa pätevinkään metsäammattilainen ei voi estää metsää uudistumasta, opetettiin aikanaan Tuomarniemen metsänuudistamisen kurssilta. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Metsä yhtä arvokasta kuin tehtaat Suomen metsäkeskuksen on leikattava 10 prosenttia menoistaan. Metsälehden verkkosivuilla Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini kertoo, että metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten väkeä on jo koulutettu hankkeiden valmisteluun. 57).” Suomen metsäkeskuksen on leikattava 10 prosenttia menoistaan. Kolmessa vuodessa markkina-arvosta haihtui kymmenen prosenttia, kun UPM:n markkina-arvo kasvoi samana aikana 30 prosenttia. Lapissa yksityismetsien käyttöön vaikuttavat niin porot, saamelaiskulttuuri, matkailu kuin kuumana käyvä vanha metsä/luonnonmetsä -keskustelu. 18).” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Metsänomistajat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa. Uusi toimitusjohtaja Hans Sohlström lupaa kääntää Stora Ensossa kaikki kivet palauttaakseen kannattavuuden. Luvassa on raakaa saneerausta (s. Ne tapahtuvat tavallisesti suhdannehuipulla, kun yritysten pörssiosakkeet ovat kovaa valuuttaa ja johto on voimansa tunnossa. Sen sijaan Metsä Groupin ja Metsä Boardin tulokset ovat pysyneet voitollisena (s. Metsälehden tietojen mukaan harkinnassa on muun muassa ympäristötukihankkeiden valmistelun ulkoistus. Usein hoitamattomasta hatelikostakin kuoriutuu kelvollinen kasvatusmetsä. 62). Sohlströmin työhistorian perusteella voi odottaa myös yritysjärjestelyjä. Metsälehden tietojen mukaan 10398_.indd 4 10398_.indd 4 3.11.2023 15.25 3.11.2023 15.25. Kun Sohlström johti kuituyhtiö Ahlströmiä, se keskittyi erittäin korkean jalostusasteen niche-tuotteisiin. Annica Breskyn kausi 2019–2023 oli Stora Enson omistajille karmea. Stora Ensolla on erityisesti tehtävää jalostusasteen nostamisessa: UPM:n Raflatac ja Specialty papers paransivat heinä-syykuussa tulostaan, mutta Stora Enson kartonkia valmistava Packaging materials jatkoi vajoamistaan. Joskus maasturia tarvitsee kipeämmin valtion paikallistiellä kuin omalla metsäautotiellä. Stora Ensolla on nyt takanaan kaksi tappiollista vuosineljännestä, UPM:llä yksi. Tarkastelussa ovat 80 henkilön työpaikat. Metsälehden selvityksen mukaan teollisuudelta puuttuu Suomessa 15 miljoonaa kuutiota raakapuuta seuraavassa huippusuhdanteessa. 63). 28).” RISTO PÖNTINEN TOIMITTAJA/KUVAAJA ”Metsänomistajan on päästävä valtion tietä kulkien metsäautotielleen. Etelän metsänomistajana koen pääseväni vähällä (s. Yhtiön markkina-arvo pörssissä on vain 9,2 miljardia euroa, kun sen metsävarojen tasearvo on 8,3 miljardia euroa
KUVA: ANSSI VUOHELAINEN 10398_.indd 5 10398_.indd 5 3.11.2023 15.51 3.11.2023 15.51. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Sunnuntaina 29.10 Porvoon Sikosaaressa oli nollakeli, mutta vielä lumetonta. Kaatunut ja jo sammaloitunut oksikas puu herätti kuvaajan mielenkiinnon
”Mielenkiinto metsänhoitoon säilyy, kun voi kokeilla erilaisia kasvatustapoja”, Mickel Nyström sanoo. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 10399_.indd 6 10399_.indd 6 3.11.2023 14.21 3.11.2023 14.21. OSTOALUEEN RAJOILLA Mickel Nyströmin saarimetsässä kasvaa koivun ja kuusen rinnalla käkkärämäntyjä, tammia ja pähkinäpensaita
Metsälehti Makasiini 7 10399_.indd 7 10399_.indd 7 3.11.2023 14.22 3.11.2023 14.22. Kallion laelta näkyy merenrantaan, jossa Mickel Nyströmin pienvenesatama sijaitsee
Hän nousee ulos autosta, varoittaa kallion olevan liukas ja jatkaa jalan kohti kallion lakea. Ajo jatkuu hyvän matkaa, kunnes ratin takana istuva Mickel Nyström pysäköi auton kalliorinteeseen. On peltoa, metsää ja pienvenesatama. Metsänomistaja Nyströmistä tuli vuonna 2016, kun hän osti ensimmäisen metsäpalstansa. ”Siellä, missä on rehevää, on todella rehevää, mutta siellä, missä on karua, on todella karua.” T T OYOTA Hilux -lava-auto poikkeaa tottuneesti soratieltä ja suuntaa kohti tien vieressä aukeavan loivan kallionkumpareen lakea. Metsäalan lisäksi myös peltoala on sen jälkeen kasvanut. Metsät sijaitsevat viidessä osassa eri puolilla Korppoota. Kun Nyströmin isä 1970ja 1980-lukujen vaihteessa otti tilan haltuunsa, kuului siihen kymmenen hehtaaria peltoa ja 90 hehtaaria metsää. Peltojen, metsien, pienvenesataman ja vuokramökkien lisäksi tuloa tulee taksivenetoiminnasta ja polttopuiden myynnistä. ”Olen miettinyt metsän ostamista muualta, mutta metsäomaisuutta on helpompi hallita, kun kaikki metsät sijaitsevat täällä.” Kallion painanteissa kasvaa yksittäisiä mäntyjä. Sileän kallion painanteista kasvaa siellä täällä järeähköjä käkkärämäntyjä. MICKEL NYSTRÖM 37 -vuotias ASUU Korppoossa, josta myös kotoisin TYÖSKENTELEE maaseutuyrittäjänä, Strömma Gård -yrityksen palveluihin kuuluvat muun muassa vuokramökit, pienvenesatama, taksivenetoiminta ja polttopuiden myynti KOULUTUKSELTAAN agrologi PERHEESEEN kuuluvat tytär ja naisystävä HARRASTAA metsästystä KORPPOO » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 10399_.indd 8 10399_.indd 8 3.11.2023 14.22 3.11.2023 14.22. Lisäksi palstat vaihtavat omistajaa usein niin sanottuna hiljaisena kauppana eli eivät tule julkiseen myyntiin. Kotitilallani teimme sukupolvenvaihdoksen vuonna 2019.” Nyström edustaa kotitilallaan sukunsa kolmatta sukupolvea. Nyström sanoo metsäkauppojen kiinnostavan edelleen, mutta metsää tulee Korppoossa harvoin myyntiin. Vain vuokramökit, jotka ovat elinkeinotoiminnan neljäs tukijalka, eivät kalliolta näy. Lisähehtaarit kiinnostavat Metsää Nyströmillä on vajaat 200 hehtaaria – enemmänkin, jos mukaan lasketaan varsinaista metsämaata huonommin kasvavat joutoja kitumaat, kuten paljaat kalliot ja kalliometsät. ”Oli jo pitkään ollut selvää, että minä olisin kotitilamme seuraava jatkaja, joten oli järkevää, että ostin myyntiin tulleen metsäpalstan. Tällä hetkellä viljelyksessä on 50 hehtaaria. Kallion laelta näkee pitkälti yhdellä silmäyksellä, mistä Nyströmin elinkeino koostuu. Sieltä näkyy meri. Ollaan Korppoossa Paraisilla Lounaissaaristossa. Nyström toteaa, että termi maaseutuyrittäjä kuvaa häntä hyvin
Nyström on myynyt puunsa viime vuosina Metsä Groupille ja teettänyt yhtiöllä myös metsänhoitotyöt. Puut myös kasvavat saaristossa huonommin kuin mantereella. Nyström arvioi, että hänen metsissään tehdään istutuksia ja harvennuksia joka toinen vuosi ja taimikonraivausta joka vuosi. Kun metsää on noin 200 hehtaaria, tehdään niissä joka vuosi jotain. ”Istutukset ja raivaukset haluaisin Kasvu huonompaa saaristossa Nyströmin metsät sijaitsevat kahden lauttayhteyden päässä mantereesta – puun hankinta-alueen rajalla. ”Kasvukausi on täällä pitkä, mutta varsinaista metsämaata on niin vähän, että se näkyy puuston kasvussa. Kuljetuskustannusten takia puusta maksetaan alhaisempaa hintaa kuin mantereella ja jos puun tarve ei ole suuri, ei sitä välttämättä lähdetä saaristosta hakemaan. Nyström kertoo, että keväät ovat saaristossa niin kuivia, että metsissä voi tehdä alkukesästä harvennuksia ilman pelkoa ajourapainaumista. Siellä, missä on rehevää, on todella rehevää, mutta siellä, missä on karua, on todella karua.” Metsäkaurispukki on hangannut männyntaimesta kuoren irti. Metsälehti Makasiini 9 10399_.indd 9 10399_.indd 9 3.11.2023 14.22 3.11.2023 14.22. On saaristometsillä hyvätkin puolensa. Metsien syrjäisestä sijainnista huolimatta hän kokee saaneensa sekä hakkuut että metsänhoitotyöt teetettyä haluamassaan aikataulussa. Nyströmin mukaan metsänomistaja saa olla tyytyväinen, jos yhdestä rungosta saa päätehakkuun yhteydessä kaksi tukkia. Lisäksi kallioinen maaperä mahdollistaa monin paikoin hakkuut myös kelirikkoaikana. Metsäkauriit ovat tehneet metsään polun. Mickel Nyström katsoo Metso-kohteella kasvavia vanhoja mäntyjä. Se tuo metsänomistamiseen haasteensa
Luontaista taimiainesta tulee runsaasti.” Metso-kohteita riittää Taimikon liepeillä sijaitsevan vanhoja mäntyjä kasvavan metsäkaistaleen Nyström on suojellut Metso-ohjelman kautta. ”Mänty kasvaa täällä kohtalaisesti, ja kuusta ja koivua tulee luontaisesti. Minulla ei ole vaikeuksia täyttää ehtoja. tehdä itse, mutta niiden toteuttaminen tuskin onnistuisi ajallaan. Ne vievät Nyströmin mukaan enemmän taimia kuin hirvet. Mielessä on käynyt myös reikäperkauksen kokeileminen. Esimerkiksi 30 vuotta on jo miesmuisti.” Pari vuotta sitten Nyström liitti metsänsä FSC-sertifiointiin. Koivua, leppää, tammea, vaahteraa ja pähkinäpensasta tulee luonnostaan varsinkin rehevämmille paikoille. Teettämällä varmistan, että työt tulee tehtyä.” Hirvet huomioitava Nyström kertoo suosivansa metsänhoidossa sekametsiä. Hän kertoo kulkeneensa isänsä mukana metsällä alle kouluikäisestä. Hirviäkin suurempi riesa ovat metsäkauriit. ”Suojelualueella kasvavat männyt eivät ole suoria, joten taloudellinen menetys ei ole suuri. ”Tutustuin FSC-sertifioinnin ehtoihin ja totesin, että miksi ei. Korppoossa on suhteellisen paljon metsää, joten kyllä tänne mahtuu hirviä juoksemaan.” Suhtautumisen taustalla lienee myös se, että Nyström on innokas metsästäjä. Nyström ei kuitenkaan pidä sitä ongelmana. ”Metsästäjätutkinnon suoritin kymmenvuotiaana ja hirvimetsällä olen kulkenut aseen kanssa 15-vuotiaasta.” Metsänhoidossa hirvet pitää kuitenkin huomioida. Ne on kaikki suojeltu rahallista korvausta vastaan kymmeneksi vuodeksi. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 10399_.indd 10 10399_.indd 10 3.11.2023 14.22 3.11.2023 14.22. Nyström on kuitenkin toiveikas. Kuuset kaatuvat hänen mukaansa herkästi tuulisilla paikoilla, ja sekametsät suojaavat myös juurikäävältä ja kirjanpainajalta. Siinä vesakko poistetaan vain kasvatettavien taimien ympäriltä. Lisäksi metsäpohja on niin ohut, ettei sinne noin vain tulisi uutta puustoa.” Metso-kohteita löytyy muualtakin Nyströmin metsistä. Kuusta ja koivua kasvavassa sekametsässä voisi Mickel Nyströmin mukaan kokeilla jatkuvaa kasvatusta. Kallion laki, jolta Nyström katselee kohti merta, on kuitenkin niin selvästi männyn kasvupaikka, että se on uudistettu puhtaasti männylle. ”Ei tämä taimikko tuhoon tuomittu ole. ”Hirvet kuuluvat luontoomme. ”Kymmenen vuotta tuntui hallittavalta aikaväliltä. Hirvistä ja kauriista on haittaa, mutta ei niin paljon kuin kuvittelisi.” Hirvikanta on Lounaissaaristossa Suomen korkeimpia. Nyström raivaa taimikot vasta kolmen neljän metrin mittaisina, jotta edes osa taimista säästyisi hirvien syönniltä. Kallion laella näkyy useita männyntaimia, joiden rungosta metsäkaurispukit ovat hanganneet sarvillaan kuoren irti. Hän haluaa, että metsätilalta löytyy myös vanhaa metsää. Puut menisivät nykymaailmassa kuitupuuksi. Esimerkiksi tiukasti suojeltua metsää pitää olla vähinMickel Nyström on kulkenut metsissä alle kouluikäisestä isänsä Bo-Erik Nyströmin kanssa
”En sulje mitään vaihtoehtoja pois. Metsälehti Makasiini 11 10399_.indd 11 10399_.indd 11 3.11.2023 14.22 3.11.2023 14.22. FSC:n vaatimukset ovat Nyströmin mukaan kuitenkin niin kovat, että parempi hinta ei korvaa metsän käyttömahdollisuuksien heikkenemistä. Ei metsiä hakata ja jätetä, niitä hoidetaan.” Nyström haluaisi järjestää metsissään kierroksia metsäalaa tuntemattomille ihmisille, jotta voisi näyttää, miten metsiä hoidetaan. Pähkinäpensaat muodostavat kotitilan lähellä sijaitsevaan metsikköön holvimaisen rakenteen. Metsänhoidossa on menty koko ajan parempaan suuntaan, mutta nyt tehtävät toimenpiteet näkyvät vasta 30 vuoden päästä”, hän sanoo. Se arvioitiin 500-vuotiaaksi jo vuonna 1906, Nyström kertoo. Mickel Nyströmin mailla kasvaa yli 600-vuotias tammi. ”Sanotaan, että tammi kasvaa 300 vuotta, elää 300 vuotta ja kuolee 300 vuotta.” Tämän laskentakaavan mukaan tammi on juuri aloittanut kuolemisen. Hakkuuaukot ovat yleensä korkeintaan hehtaarin parin suuruisia. l ”Hirvistä ja kauriista on haittaa, mutta ei niin paljon kuin kuvittelisi.” MICKEL NYSTRÖMIN VINKIT 1. Osin haukutaan siis väärää puuta. Toisaalla metsämaisemaa hallitsevat vaahterat ja tammet, ja täällä kasvaa myös yksi Suomen vanhimmista tammista. SEURAA aktiivisesti metsäsi kehitystä ja kulje metsässä muulloinkin kuin metsänhoitotöiden aikaan. ”Tällä hetkellä metsissä nähdään tuloksia siitä, miten niitä on hoidettu 1960–1980-luvuilla. Siellä mielipiteet eivät ole kiveen hakattuja, vaan tänään voi olla jotain mieltä ja huomenna jotain muuta.” Ei pelkkää kalliometsää ”Tämä on melkein kuin Keski-Euroopassa kävelisi”, Nyström sanoo. tään viisi prosenttia metsäalasta, mutta minulla on kymmenen”, hän sanoo. Toistaiseksi se seisoo kuitenkin vielä jykevänä paikoillaan, vaikka on vuosien saatossa menettänyt toisen haaransa ja useamman oksan.. ”Tosin raivatessa ei aina tiedä, mitä taimia raivaa pois.” Nyström kertoo seuraavansa aktiivisesti sekä suomalaista että ruotsalaista metsäkeskustelua. TEE metsänhoitotyöt ajoissa. Siellä täällä kasvaa järeitä haapoja. ”Jos omistaisin neljäsosan nykyisestä metsäalasta, kävisin ehkä ankarammin kiinni puihin.” Valinnanvara hyväksi Metsäpalstan sisäosassa mäntyjen hallitsema maisema muuttuu kuusta ja koivua kasvavaksi sekametsäksi. Esimerkiksi metsänhoidon osalta hän arvioi omien näkemystensä olevan enemmän linjassa ruotsalaisten kuin suomalaisten kanssa. Hiljainen suojelu esiin Mickel Nyström toivoo, että julkisuudessa puhuttaisiin enemmän niin sanotusta hiljaisesta suojelusta eli siitä, että metsänomistajat jättävät joutoja kitumaita metsätalouden ulkopuolelle ja suojelevat omatoimisesti itselleen tärkeitä kohteita. ”Suojeluvaatimukset kohdistuvat aina taloudellisesti hyödynnettävään osuuteen. FSC-sertifioidusta puusta saa puukaupassa hieman paremman hinnan kuin PEFC-sertifioidusta puusta. Ruotsissa asioista keskustellaan enemmän ja haetaan kultaista keskitietä. Ihmiset luulevat, että metsiä hakataan täyttä häkää, jotta tilille saataisiin rahaa. Mielenkiinto metsänhoitoon säilyy, kun voi kokeilla erilaisia kasvatustapoja.” Sinänsä metsänhoito on Nyströmin mukaan saaristometsissä niin pienipiirteistä, että tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus ei juuri eroa jatkuvasta kasvatuksesta. Hän haluaa vielä näyttää, että saaristometsät ovat muutakin kuin kalliomänniköitä. Siellä täällä näkyy luontaisesti syntyneitä kuusentaimia. Nyström kertoo tiedostavansa senkin, että kaikilla metsänomistajilla ei ole mahdollisuutta suojella osaa metsistään. 2. 3. Tasaikäisrakenteista metsänkasvatusta puoltaa hänen mukaansa kuitenkin se, että siinä voi hyödyntää jalostettuja taimia. Tällä palstalla voisi kokeilla jatkuvaa kasvatusta, Nyström suunnittelee. Hänellä on, sillä hän omistaa metsää selvästi keskimääräistä enemmän. ”Suomessa mielipiteet perustuvat usein tutkimuksiin ja mielipiteet eivät muutu, ellei tutkimustuloksia todisteta vääriksi. OLE utelias ja kerro toiveesi metsäalan ammattilaisille
”Selvää on, että muokkaustiheyttä ei kannata alentaa totutusta. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Saija Huuskonen olisi silti varovainen kuusen viljelytiheyksien alentamisessa nykytasosta. Näin luontaisen taimiaineksen syntymiselle luodaan riittävät edellytykset. VILJELYTIHEYDET VALINKAUHASSA Kuusta istutetaan entistä harvempaan, mutta myös yhä harvemmalle uudistusalalle. ”Tavoitteenamme on 20 prosentin lehtipuusekoitus havupuuvaltaisilla kohteilla”, sanoo metsänhoidon kehittämispäällikkö Heli Viiri UPM:stä. Tutkittua tietoa kaivataan Lehtipuiden osuuden lisääminen nähdään keinona varautua ilmastonmuutoksen kuusikoille aiheuttamiin riskeihin. Kuusen osuus viljelyssä on viime vuosina laskenut nopeasti”, sanoo Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine. Sivulla 66 taimituottaja Erkki Savolainen vaatii kuusen istutuksen vähentämistä. Metsäalan toimijat ovat vähentämässä puhtaiden kuusikoiden istuttamista. » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 10400_.indd 12 10400_.indd 12 3.11.2023 14.25 3.11.2023 14.25. Luontaisen taimiaineksen syntymistä on vaikea ennakoida, ja taimituhojen riski on kuusellakin olemassa. Myöskään hirvieläintuhoista sekataimikossa ei ole riittävästi tutkittua tietoa. Virallinen suositus on 1 500 –1 800 tainta hehtaarille. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN KUUSENVILJELYN voittokulku suomalaisissa metsissä lienee saavuttanut lakipisteensä. ”Ensi keväänä alle puolet viljelykohteistamme istutetaan ainoastaan kuuselle. Metsänhoitoyhdistys Päijänne lanseerasi hiljattain sekaviljelymenetelmän, jossa kuusia istutetaan 1 000 ja mäntyjä 500 kappaletta hehtaarille. Hiilensidonnan kannalta on tärkeää saada aikaan puustoiset, täystiheät taimikot”, Huuskonen sanoo. UPM ja Stora Enso ovat laskeneet viljelytiheyttä parilla sadalla taimella 1 600 taimeen hehtaarilla. ”Jos kuusia istutetaan enemmän, ei männylle ja luontaisesti syntyvälle lehtipuulle jää riittävästi kasvutilaa. Monella työmaalla kuuset myös istutetaan aiempaa harvempaan. Vielä vuonna 2008 Metsä Groupin kohteista yli 80 prosenttia istutettiin kuuselle. Jalostetut kuuset sulkevat kasvutilan nopeasti”, kertoo myyntipäällikkö Henri Mommo
Katso video osoitteessa metsälehti.fi Metsänhoitoyhdistys Päijänteen Henri Mommo esittelee menetelmän sekapuustoisen taimikon perustamiseksi. 30 % Männynviljelyn osuus tuoreiden kankaiden ja vastaavien soiden uudistamisessa 1 –8/2023 (Lähde: Metsäkeskus) 24–28 % Männynviljelyn osuus tuoreiden kankaiden ja vastaavien soiden uudistamisessa vuosina 2020–22 (Lähde: Metsäkeskus) Metsälehti Makasiini 13 10400_.indd 13 10400_.indd 13 3.11.2023 14.25 3.11.2023 14.25
Silloin meille muodostuisi nykyistä enemmän alueita, joilla hirviä on vähän tai ei ollenkaan. JOHANNES LEHTOMÄKI KUKA: Metsänomistaja, Metsänhoitoyhdistys Päijänteen erityisasiantuntija, LKV. Metsätuhot vähenisivät, jos kantaa leikattaisiin kahteen hirveen. Suojatiheiköitä on syytä jättää raivauksen yhteydessä. Kun hirvikanta jälleen nousisi, metsästystä olisi vaikea lisätä nopeasti. Tämä johtaisi äkillisiin kannanvaihteluihin, joita kukaan ei toivo. Se taas voisi lamauttaa näiden seutujen metsästysseurat. Eikö se kannattaisi. Lehtipuusto on syytä raivata pois, sillä se lisää tuhojen riskiä. Rehevämmillä männynviljelyaloilla suosittelen kylvöä ja alkukasvatusta viljelytiheyttä taajemmassa, jos maaperä sallii. Silloin metsänomistajien olisi helpompi sietää hirvituhoja. Mäntytaimikoista pitää raivata lehtipuut pois, mutta muualla turhaa raivaamista pitää välttää. Katso video Metsälehti.fi » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 10401_.indd 14 10401_.indd 14 3.11.2023 14.28 3.11.2023 14.28. Erikoistunut metsäkiinteistöjen välittämiseen, tila-arvioiden laadintaan ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin. Eteläisessä Suomessa on keskimäärin vajaat kolme hirveä tuhannella hehtaarilla. Se ei olisi ongelmatonta. Näin saadaan tiheä männyntaimikko. Karuille kohteille suosittelisin männyn siemenpuuhakkuuta ja maanmuokkauksen yhteydessä tehtävää männyn kylvöä tavallista vähäisemmällä siemenmäärällä. Se voisi lisätä metsästykseen ikäviä ja odottamattomia lieveilmiöitä. Pitäisikö metsästäjien maksaa vuokraa jahtimaistaan. Näin voidaan lisätä hirville tarjolla olevia ravintoresursseja, mikä vähentää mäntytaimikoiden syöntipainetta. Mitä neuvoisit metsänomistajalle, joka suunnittelee mäntyvaltaisen metsän uudistushakkuuta hirvien talvilaidunalueella, jossa on tuhoja runsaasti. MITÄ: Aktiivinen, tunnettu metsästäjä. MUUTA: Pyrkii löytämään ratkaisuja, joilla metsäja riistatalouden edut voidaan yhdistää. Täysin ongelmatonta tämäkään ei olisi. Millä keinoin hirvien tuhoja voitaisiin vähentää. Tunnettu metsästäjä ja metsäammattilainen Johannes Lehtomäki ei innostu hirvikannan alentamisesta. Esiintynyt muun muassa Ylen Eränkävijät-ohjelmassa. Henkilökohtaisesti kannatan ajatusta. Kyläkuntien metsästysseurat uhkaisivat syrjäytyä, jos metsästysoikeudet huutokaupattaisiin maksukykyisimmille. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SAMI KARPPINEN 1 2 3 4 VOISIKO HIRVIÄ OLLA VÄHEMMÄN
Se voi näkyä tuloksissa”, kertoo erikoistutkija Emmi Haltia Lukesta. METSÄNOMISTAJILLA on kiinnostusta metsien hiilensidonnan lisäämiseen kasvattamalla puita nykyistä vanhemmiksi, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore kyselytutkimus. Yli puolet vastanneista metsänomistajista oli halukkaita pidentämään metsänsä kiertoaikaa 10 vuodella, vaikka tästä saatava korvaus olisi pienempi kuin kiertoajan pidentämisestä koituva tulonmenetys. Sen sijaan aiemmin koetut metsätuhot vaikuttivat siihen, ettei metsänomistajalla ollut halukkuutta lähteä kiertoajan pidentämiseen millään korvaussummalla. Kyselyyn vastasi noin 1 900 metsänomistajaa. % vastaajista Lähde: Luke 20 40 60 80 100 55 24 10 11 En millään korvaussummalla Isommalla korvaussummalla kuin tulonmenetys Pienemmällä korvauksella kuin kiertoajan pidentämisestä koituva tulonmenetys » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 10402_.indd 15 10402_.indd 15 3.11.2023 15.41 3.11.2023 15.41. Etenkin männiköiden ikää olisi mahdollista pidentää hiilensidonnan kasvattamiseksi. Tutkimuksessa metsänomistajilta kysyttiin, millaista korvausta vastaan he voisivat viivästyttää uudistuskypsän metsänsä päätehakkuuta eli pidentää metsikön kiertoaikaa. TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ Metsälehti Makasiini 15 Metsälehti Makasiini 15 Metsälehti Makasiini 15 Tulonmenetystä vastaavalla korvaussummalla Metsänomistaja: millaisella korvauksella pidentäisit metsäsi kiertoaikaa 10 vuodella. Iso osa heistä oli jo nyt kasvattanut puustoaan tavanomaista vanhemmaksi.. KIERTOAJAN PIDENTÄMINEN KIINNOSTAA Osa metsänomistajista on valmis hiilensidontatoimiin melko vähäiselläkin korvauksella. Kiertoajan pidentämisestä ei vaadittu korkeaa korvausta etenkään silloin, kun metsänomistajalla oli jo aikomuksia tehdä ilmastoriskiä pienentäviä toimenpiteitä metsässään ja hänellä oli luottamusta ilmastotieteeseen. Tutkimus tehtiin kesällä 2023, ja tulokset ovat alustavia. Yle uutisoi vastikään Luken alustavista laskelmista, joiden mukaan metsien kiertoajan pidentäminen olisi tehokas ilmastotoimi. “Kyselyyn vastanneet metsänomistajat ovat todennäköisesti sellaisia, joita ilmastonmuutoksen hillintätoimet kiinnostavat enemmän kuin metsänomistajia keskimäärin
Ei vielä välttämättä boorilannoitustarvetta, mutta seurantaan.” Sikari ”Hallan vioittamia ja ruskettuneita oksankärkiä näkyykin olevan lähempänä maanpintaa.” Kurki ”Boorin puutoksesta ei tuossa mielestäni ole mitään merkkejä, mutta hallasta on. Nimimerkki Koperon kuusen oksien latvat tummuvat ja neulaset kuolevat. Lähde: Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA M A RK KU TI SS A RI N EN 10,5 Metsätalouden tuottama arvonlisäys Suomen kansantalouteen vuonna 2022 oli 10,5 miljardia euroa. Jos haluat varmuuden, niin ota neulasnäyte tänä talvena. METSÄ GROUP VÄRVÄÄ ANONYYMISTI 10,5 Metsätalouden tuottama arvonlisäys Suomen kansantalouteen vuonna 2022 oli 10,5 miljardia euroa. MARRASKUUSTA 2022 alkaen yli 80 prosenttia Metsä Groupin rekrytoinneista on toteutettu ilman hakijoiden henkilötietojen kuten nimen, iän ja sukupuolen näkyvyyttä haun alkuvaiheessa. Metsälehti.fi:n kuvapalstalla haettiin syyllistä kuusen kiusaajaan. Boorin puutos voi toki ilmetä myöhemmin.” Pete MIKÄ KUUSIA VAIVAA. Elinvoimaisia näyttäisivät olevan muutoin. Tämä on mahdollistanut puolueettomamman valintaprosessin. ”Tämä on merkittävä askel kohti aitoa yhdenvertaisuutta”, sanoo Susanna Tainio, Metsä Groupin rekrytoinnista vastaava johtaja. Latvoista päätellen boorinpuutos ei ole akuutti.” KeMeRat ”Veikkaisin myös paleltumista. Itä-Suomessa boorin puute on yleistä ja ainakin ensimmäinen kuva viittaa siihen. Esimerkiksi naisten osuus yrityksen uusista palkkauksista on noussut 17 prosenttia. Tilanne helpottuu, kun pituutta tulee lisää.” Kunttakerros ”Boorinpuutos altistaa paleltumiselle.” Ola_Pallonivel ”Itä-Suomessa oli tänä keväänä hallaa juuri tuossa kasvun vaiheessa. Työnhakijoiden palaute hakumenetelmästä on ollut pääosin myönteistä, mutta jotkut ovat arvostelleet prosessin työläyttä. Lähde: Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 10403_.indd 16 10403_.indd 16 3.11.2023 14.33 3.11.2023 14.33. Yleensä boorilannoitus parantaa kuusikon kasvua, vaikka merkkejä puutoksesta ei olisikaan.” Panu ”Paleltuneita kerkkiä ilmeisesti
Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan. Toiset ovat myös MetsäTietäjiä. P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10404_.indd 17 10404_.indd 17 2.11.2023 15.51 2.11.2023 15.51. On kahdenlaisia metsänomistajia
TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » UNOHTUNUT METSÄ KUNTOON 10405_.indd 18 10405_.indd 18 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25. ”JOTAIN ”JOTAIN PITÄISI TEHDÄ” PITÄISI TEHDÄ” Oman onnensa nojaan unohtuneen metsätilan hoitoOman onnensa nojaan unohtuneen metsätilan hoitoja hakkuutöiden toteuttaminen työllistää ja saa ja hakkuutöiden toteuttaminen työllistää ja saa liikkeelle yllättävän suuren rahavirran. Näin kävi Jorma Vesalaisenkin palstalla. Näin kävi Jorma liikkeelle yllättävän suuren rahavirran. Vesalaisenkin palstalla
Sami Karppinen Metsälehti Makasiini 19 10405_.indd 19 10405_.indd 19 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25
Voi olla niinkin, että metsän taloudellinen merkitys koetaan sen verran vähäiseksi, ettei metsään nähdä tarpeelliseksi panostaa. Muualla asuva jälkipolvi ei ehdi perehtyä metsäasioihin, ja metsän hyödyntämisestä voi olla erilaisia näkemyksiä. Kaikkiaan metsää on tilalla 15 hehtaaria. 1990-luvulla istutetut kuuset olivat paikoin jääneet pahasti lehtipuiden varjoon. Kuolinpesien hallussa metsätiloista on noin kymmenen prosenttia, karkeasti 35 000 kappaletta. ”Silloin metsätila tuli minun omistukseeni”, Vesalainen kertoo. Pesän purku aktivoi Vesalaisen tilanne ei ole poikkeuksellinen. Perikunnan omistuksessa tilan vanhoja metsiä uudistettiin laajemmin, kun reilun kahdeksan hehtaarin alue avohakattiin 1990-luvulla. Vesalaisen isä kuoli vuonna 1972, jolloin Mustaniemen tila Nääringin kylällä siirtyi perikunnan omistukseen. Huomattavaa on, että noin 10 prosentissa kuolinpesistä tila on ollut pesän omistuksessa jo yli 30 vuotta. Kolmessa vuosikymmenessä niin ihmiselämässä kuin metsässä, etenkin nuoressa sellaisessa, ehtii tapahtua yhtä jos toista. 10405_.indd 20 10405_.indd 20 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25. Kun metsänomistus siirtyy kuolinpesälle, metsänhoitoja hakkuutoimet voivat unohtua. Siihen löytyy monta luontevaa syytä. ”Kun kuolinpesä puretaan, niin metsänomistamiseen löytyy usein motivoituneet henkilöt.” K K AIKKI sisarukset vastasivat tilasta yhteisesti, eli käytännössä kukaan ei vastannut.” Näin tiivistää mikkeliläinen Jorma Vesalainen, 73, tilanteen, joka vallitsi pitkään Juvalla sijaitsevan metsätilan suhteen. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » UNOHTUNUT METSÄ KUNTOON Keijo Korelin (oik.) laati Jorma Vesalaiselle kattavan ehdotuksen tilan nuorten metsien kunnostamiseksi. Perinnönjako tehtiin neljä vuotta myöhemmin. Perikuntaan kuului Vesalaisen ja hänen kolme sisarustaan. Tavalliset suomalaiset perheet omistavat noin 350 000 metsätilaa. ”Alueelle istutettiin taimet, mutta sen jälkeen metsä jäi kokonaan oman onnensa nojaan.” Vesalaisen äiti kuoli vuonna 2013
Mutta siitä, kuinka tiheä taimikon tulisi olla, tarvitaan tutkimustietoa.” Toistaiseksi Huuskonen suosittelee metsänomistajalle perinteistä kasvatusketjua, jossa taimikko raivataan yksi tai kaksi kertaa ennen ensiharvennusta. JOS pusikoituneen metsän harvennuksesta saa 30 vuotta uudistamisen jälkeen tiliä tuhat euroa hehtaarille, eikö taimikonhoito kannata unohtaa ja kasvattaa energiapuutiheiköitä. Myös puulajien hintasuhteet ovat muuttuneet. Jos kiertoajan loppupuolen tukkikertymät jäävät alhaisiksi, on perinteinen ketju taimikonhoitoineen todennäköisesti taloudellisesti järkevämpi vaihtoehto”, vastaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Saija Huuskonen. KANNATTAAKO TAIMIKKO HOITAA. Ja mitä rehevämmällä kasvupaikalla ollaan, sitä parempi on tutkimustenkin mukaan taimikonhoidon kannattavuus.” Metsälehti Makasiini 21 Jos metsästä saadaan energiapuuhakkuun avulla aikaan tulevaisuuden tukkimetsä, ei taimikonhoidon tekemättömyys ole aina katastrofi. Tuoreita laskelmia energiapuun kasvattamisen kannattavuudesta tarvittaisiin, sillä Huuskosen mukaan asian selvittäminen on ajankohtaista energiapuun kysynnän kasvaessa. Koivun kohonnut kantohinta voi säteillä positiivisesti energiapuunkasvattajan laariin. 10405_.indd 21 10405_.indd 21 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25. ”Ratkaisevaa on se, millainen metsä jää jäljelle energiapuuhakkuun jälkeen. ”Se on lähtökohtaisesti turvallisempi ratkaisu. Taimikonhoidosta ajallaan huolehtiminen on kuitenkin metsänomistajalle riskittömämpi vaihtoehto, sillä se varmistaa tukkipuiden kehityksen hyvissä ajoin. ”Hiilensidonnan kannalta taimikoiden kasvattaminen nykyistä tiheämpänä olisi todennäköisesti järkevää
Tilanne ei ollut toivoton Kesällä 2022 Korelin huomasi, että Jorma Vesalaisen tilalla oli kiireellisiä hoitotarpeita. Hakkuun toteuttaisi metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu. Rehevällä maapohjalla rauduskoivut olivat paikanneet kuusten menetettyä kasvua. Jäin eläkkeelle vuonna 2019 ja minulla oli ajatus, että tilalla pitäisi ryhtyä tekemään jotain”, Vesalainen sanoo. Miehet sopivat yhteisestä tilakäynnistä, jolla kartoitettiin metsän nykytila ja hoitotarpeet. ”Energiapuun hintakehitys on mahdollistanut sen, että metsänomistaja voi saada tällaisista kunnostushankkeista merkittäviä hakkuutuloja”, Korelin kertoo. Sen suuruus on tämän vuoden lopussa päättyvän vanhan tukijärjestelmän 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » UNOHTUNUT METSÄ KUNTOON 10405_.indd 22 10405_.indd 22 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25. Tilanne ei ollut silti toivoton. tipuu oli vallannut alaa havupuilta, paikoin metsässä kasvoi pelkkää lepikkoa. LehEnnakkoraivauksen jälkeen metsä on valmis koneelliseen puunkorjuuseen. Lisäbonuksena työhön saatiin valtion tarjoama kemeratuki nuoren metsän hoitoon. Vesalaisen metsän pystyi siis hyvin lukemaan niihin 830 000 hehtaariin, joilta ensiharvennus on valtakunnan metsien inventoinnin tulosten mukaan jäänyt tekemättä. ”Sovimme tilakäynnin jälkeen, että 8,5 hehtaarin alueelle tehdään harvennushakkuu, jossa korjataan sekä energiapuuta että kuitupuuta. 1990-luvulla kuuselle istutetut alueet olivat pusikoituneet. ”Keijon yhteydenotto tuli hyvään saumaan. Lisäksi suuri osa istutuskuusista oli vielä siinä kunnossa, että ne toipuvat hyvään kasvuun, kunhan lehtipuita harvennetaan ympäriltä pois. Samalla sovimme, että alue ennakkoraivataan koneellisen korjuun mahdollistamiseksi”, Korelin kertoo. Päätöstä helpotti se, että energiapuulla oli sopimusta tehdessä kova kysyntä. Hän otti saman tien yhteyttä. Se myös välittäisi korjatut puut ostajille. Energiapuuleimikon ennakkoraivauksessa pystyyn saa jäädä pienempiä runkoja kuin puhtaassa ainespuuleimikossa. Se jatkuu vahvana edelleen. ”Mutta kun kuolinpesä puretaan, niin metsänomistamiseen löytyy usein motivoituneet henkilöt”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsäasiantuntija Keijo Korelin
800 m 3 x 2 Mwh/m 3 = 1 600 Mwh. Jos sellun tonnihinnaksi arvioidaan 750 euroa, saadaan Vesalaisen harvennuspuista tuloa 45 000 euroa. Kertymä 128 m3/ha. Suuri määrä energiapuuta puolestaan tarjoaa kotimaista uusiutuvaa energiaa paikallisille asukkaille ja yrityksille. Työllistävä vaikutus Metsäasiantuntijat: 4 TYÖPÄIVÄÄ Kaivinkoneyrittäjä: 1 TYÖPÄIVÄ Elyn asiantuntijat: 1 TYÖPÄIVÄ Metsurit: 15 TYÖPÄIVÄÄ Hakkuukoneyrittäjä: 15 TYÖPÄIVÄÄ Ajokoneyrittäjä: 15 TYÖPÄIVÄÄ Haketusyrittäjä: 2 TYÖPÄIVÄÄ Kuljetusyrittäjä: 4 TYÖPÄIVÄÄ YHTEENSÄ: 57 TYÖPÄIVÄÄ Hakkuukertymä Karsimaton energiapuu 801 m 3 koivukuitu 195 m3 kuusikuitu 65 m3 Yhteensä 1 061 m3 Käsiteltävän leimikon pinta-ala 8,3 ha. Lisäksi sellutehtaille menevä kuitupuu tuottaa vientituloja. 800 kuution erä energiapuuta sisältää noin 1 600 megawattituntia lämpöenergiaa. Palkkakuluina ja yrittäjille sekä metsänomistajalle maksettavina tuloina rahaa lähtee liikkeelle yhteensä reilusti yli 50 000 euron verran. Lähde: Metsänomistaja 2020 -tutkimus Kuolinpesä Perheomistus Yhtymäomistus Hakkuutyömaa käynnistää talouden rattaita moneen suuntaan. TYÖTÄ, TULOA JA VEROJA Joka kymmenes tila kuolinpesällä Kuolinpesien omistuksessa on suunnilleen joka kymmenes metsätila. Suurimmat summat muodostuvat puunkorjuusta ja metsänomistajan kantorahatulosta. Karkeasti voi arvioida, että Vesalaisen reilun kahdeksan hehtaarin harvennussavotta tarjoaa ihmisille työtä yhteensä yli 50 työpäivän verran, ennen kuin puut on toimitettu loppukäyttöpaikalle. Lämpöenergian arvo kaukolämmöksi myytynä on noin 1 600 mwh x 80 €/mwh = 128 000 €. Jos kuluvan vuoden lämpöenergian keskihinnaksi arvioidaan noin 80 euroa megawattitunnilta, toisi lämpöenergian myynti tuloa noin 128 000 euroa. Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan metsää omistavien kuolinpesien osuus on viime vuosina laskenut ja yhtymien noussut. Oma lukunsa on lämpöenergian ja sellun tuottajien saama raha. Metsälehti Makasiini 23 10405_.indd 23 10405_.indd 23 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25. Energian ja sellun tuottama liikevaihto Puukuutio sisältää lämpöenergiaa noin 2 Mwh/m 3 . Suomen valtion kassaan savotta tuo kymmeniätuhansia euroja verotuloja sekä tuloverojen että arvonlisäverojen muodossa. ”UNOHTUNEEN” metsätilan kunnostaminen saa aikaan melkoisen talouden piristysruiskeen. 60 tonnia x 750 €/t = 45 000 € tuloa sellusta. Kuitupuista voidaan valmistaa noin 60 tonnia sellua. Vesalaisen metsästä kertyi selluteollisuuden käyttöön menevää kuitupuuta 260 kuutiota. Jorma Vesalaisen tilan hoitoja hakkuutöiden suunnittelu ja toteuttaminen tarjoavat työtä ainakin metsäasiantuntijoille, ely-keskuksen virkamiehille, metsureille, kaivinkoneurakoitsijalle, hakkuukoneja ajokoneyrittäjille, haketusyrittäjälle sekä puutavara-autoilijoille. Yhden sellutonnin tuottamiseen tarvitaan noin 4,5 kuutiota kuitupuuta, joten savotan kuitupuista valmistuu sellua 60 tonnia
Käytännössä tuki kattoi Vesalaisen tapauksessa ennakkoraivauksesta koituneet kustannukset. Ensimmäiseksi paikalla pyörähti hakkuukone, joka avasi päätien varresta paikan liittymälle ja puiden varastopaikalle. Liito-orava huomioon Syksyllä 2022 Vesalaisen metsässä alkoi tapahtua. Siksi tarvitaan erillinen liittymä. ”Tien varressa on sähkölanka, jonka alle puuta ei saa varastoida. Energiapuuhakkuun sinällään ei katsota vaarantavan liito-oravan elinmahdollisuuksia alueella”, Korelin kertoo. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » UNOHTUNUT METSÄ KUNTOON 10405_.indd 24 10405_.indd 24 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25. Kävin maastossa rajaamassa liito-oravalle tärkeät puuryhmät hakkuun ulkopuolelle. Laittamalla metsän kuntoon voin metsänomistajana kantaa korteni kekoon työllisyyden ja taloudenkin hyväksi. ”Ely-keskus otti yhteyttä, kun teimme hakkuusta metsänkäyttöilmoituksen. Kun vierailemme palstalla huhtikuussa 2023, selviää, että metsässä on jouduttu käymään aiemmin myös muusta syystä: Nääringinjärven rantaan rajoittuvalla palstalla on liito-oravan esiintymispaikka. Metsän ”kuntoon laittaminen” on etenkin metsäammattilaisten keskuudessa viljelty käsite. Sivusta katsominen ei ollut vaihtoehto”, Vesalainen sanoo. ”Oli selvää, että hoitotoimiin ryhdyttiin riippumatta siitä, saako työhön kemeratukia vai ei. Nyt kun puut on poistettu, kaivinkone pääsee tekemään liittymän ja piston”, metsänhoitoyhdistyksen Keijo Korelin selvittää. mukaan 450 euroa hehtaarille, kun metsästä kerätään energiapuuta vähintään 30 kuutiota hehtaarilta. Nuorissa kasvatusmetsissä se tarkoittaa käytännössä sitä, että hoitotoimia tehdään taloudellisesti arvokkaimpien puiden tulevaisuuden hyväksi. Majavan puumerkki Nääringinjärven rannassa. Kokenut korjuuyrittäjä Heikki Leinonen (kesk.) sanoo, että tiheän energiapuuleimikon hakkaaminen vaatii malttia. ”Valmista jälkeä tulee tällaisessa kohteessa noin puoli hehtaaria päivässä”, Leinonen kertoo Keijo Korelinille (oik.) ja Jukka Tuomaalalle
”Raivaajille on kovasti kysyntää. Jos yksittäinen metsuri olisi laitettu tähän töihin, työ olisi kestänyt monta viikkoa”, toteaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon operaatioasiantuntija Jukka Tuomaala. Vesalainenkin törmäsi aikanaan liito-oravaan, kun hän anoi tilalle rantarakennuspaikkaa. Toinenkin talttahammas on jättänyt rannan haapoihin puumerkkinsä, sillä palstalta löytyy myös majavan työmaa. Jukka Tuomaala. ”Ennakkoraivaus on tehty hyvin, tätä leimikkoa on mukava hakata”, kehaisee paikkakuntalainen korjuuyrittäjä Heikki Leinonen. ”Ennakkoraivaus on tehty hyvin, tätä leimikkoa on mukava hakata.” Hyvin raivattua on mukava hakata Kesäkuussa 2023 palstalla käynnistyvät raivaussahat. Puunkorjuu käynnistyy elokuussa. Kuvio, jolla liito-orava elää, harvennetaan erikseen ensi talven aikana. Ennakkoraivausurakasta vastaa metsuriyritys, jonka palveluksessa on etupäässä virolaisia ja ukrainalaisia sahureita. Yritysten, joilla on useita metsureita palveluksessaan, etuna on, että heiltä valmista jälkeä syntyy nopeasti. Olemme Tuomaalan ja Korelinin kanssa tulleet seuraamaan työtä. Heikki Leinonen. Metsälehti Makasiini 25 10405_.indd 25 10405_.indd 25 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25. Ei tosin eläimen takia, vaan siksi, että kuvio sijaitsee kostean suopainanteen takana. Liito-oravalle tärkeät puuryhmät rajattiin selvästi hakkuun ulkopuolelle ely-keskuksen ohjeen mukaan. ”Rakennuspaikka saatiin lopulta, mutta sen sijainti piti sovitella tarkasti liito-oravan takia.” Rannan tuntumasta isojen haapojen alta löytyy läjäpäin kellertäviä papanoita, jotka kielivät harmaaturkkisen yöeläjän elinvoimaisuudesta. Se ei tosin ole aivan tuore. Hänelle Juvan seudun hoitamattomien nuorten metsien puunkorjuu on tuttua Liito-oravien tuoreita jätöksiä on isojen haapojen alla runsaasti
Se tarkoittaa usean tuhannen euron hehtaarikohtaista tuloa”, Korelin kertoo. Siksi jäävässä runkoluvussa on hyvä olla vähän särkymävaraa”, Korelin sanoo. Se tarkoittaa, että 15-metrinen puu on niin hoikka, että sen läpimitta kolmen metrin korkeudelta on alle kuusi senttiä. Korjuujälkeä kelpaa katsella. 10 vuoden kuluttua uudestaan Energiapuuharvennuksen jälkeen seuraava harvennus Vesalaisen palstalla tehdään todennäköisesti 10–15 vuoden kuluttua. 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » UNOHTUNUT METSÄ KUNTOON 10405_.indd 26 10405_.indd 26 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25. Hakkuukoneenkuljettajalle energiapuuharvennus on tarkkuutta vaativaa hommaa. ”Koska jäävä puustokin on osin riukuuntunutta, on lumija tuulituhojen riski ensimmäisinä vuosina korjuun jälkeen merkittävä. nemies Leinonen. Minusta tämä on normaalia, kun metsänomistajia on paljon. Alle tuhannen rungon ei mennä”, sanoo ko”Metsäasioissa ei pidä ajatella vain omaa elinkaarta, vaan myös sukupolvien yli.” Jorma Vesalaisen metsän energiapuuhakkuusta kertyi puuta keskimäärin 128 kuutiota hehtaarille. Pieni osa leimikosta korjataan vielä ensi talvena. Puut ovat pitkiä roikaleita ja niitä on tiheässä. ”Tuttu kaveri kyseli minulta jo kymmenen vuotta sitten juuri tästä tilasta, että ’miksiköhän tuota ei harvenneta’. Osa hoitotöistä viivästyy tai jää tekemättä syystä tai toisesta”, Leinonen sanoo. Kasvupotentiaalia on puuhaa jo yli neljän vuosikymmenen ajalta. ”Tähän jää noin 1 000 runkoa hehtaarille kasvamaan, paikoin jopa 1 200. Määrästä noin neljännes korjattiin kuitupuuna ja loput karsimattomana energiapuuna. Palstan maapohjat ovat lähes kauttaaltaan reheviä, lehtomaista kangasta tai jopa lehtoa. Lehtipuiden alta puskevia kuusia on varottava alituiseen. ”Silloin täältä saadaan jo merkittävä määrä kuusija koivutukkia. Ajourat ovat nykymittapuun mukaan kapeat, eikä jäävästä puustosta löydy nimeksikään korjuuvaurioita. ”Tässä on viisitoista metriä pitkiä puita, joista ei saa edes yhtä kolmen metrin kuitupölliä”, Leinonen toteaa
Asiantuntijoiden apua kannattaa hyödyntää, jotta osaisi tehdä oikeita ratkaisuja metsässä pitkällä aikavälillä esimerkiksi ilmastonmuutoksen näkökulmasta.”l Energiapuu odottanee haketusta varastopaikalla ensi kesän yli, jolloin se on riittävän kuivaa polttoon. Se on järkevää korjata terveyslannoituksella harvennuksen jälkeen.” Entä jos energiapuuharvennusta ei olisi nyt toteutettu. ”Metsä jatkaisi kasvuaan, mutta kiertoajan aikana metsänomistajalle kertyvä hakkuutulo jäisi merkittävästi alhaisemmaksi”, Korelin sanoo. Nyt kasvamaan on pelastettu laadultaan parhaat rungot, jotka varttuvat aikanaan sahatavaraa tai vaneria tuottaviksi tukeiksi. Osa metsistä on entistä viljelysmaata, mikä tuo omat haasteensa. SAMI KARPPINEN siis hyvin. ”Minusta metsäasioissa ei pidä ajatella vain omaa elinkaarta, vaan myös sukupolvien yli. Vielä koskaan en ole kohdannut metsätilaa, jota ei metsänhoidon keinoin olisi voinut ”pelastaa”. KOMMENTTI UNOHTAMINEN EI OLE KATASTROFI METSÄTILA ei mene rikki, vaikka sen unohtaisi vuosikymmeniksi omilleen. ”Paikoin on havaittavissa boorinpuutoksen merkkejä. Hakkuumahdollisuuksia oli runsaasti, rahoja laitettiin hoitotoimiin ja usein euroja jäi sijoitettavaksi metsäyhtiön tarjoamiin sijoitustuotteisiin. Vanhoissa metsissä, tiheissä tureikoissa tai tuulenkaatojen seassa viihtyvät monet lajit, jotka eivät sliipattuun talousmetsään asettuisi koskaan. Näin tapahtuu osalle metsätiloista väistämättä, sen takaa jo suomalaisen metsänomistuksen rakenne. Luonnon monimuotoisuudelle tällainen unohdus on usein lahja. Metsälehti Makasiini 27 10405_.indd 27 10405_.indd 27 2.11.2023 14.25 2.11.2023 14.25. Jorma Vesalainen korostaa pitkän aikavälin tarkastelun merkitystä. Metsäyhtiön palveluksessa työskennellessäni hoitamattoman metsätilan omistajan saaminen asiakkaaksi oli onnenpotku
VAIKUTTAJA » 28 Metsälehti Makasiini 10406_.indd 28 10406_.indd 28 2.11.2023 16.00 2.11.2023 16.00
Hän on ensi vuonna aloittavan Metsä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen johtaja. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT JUHA KAUPPINEN Metsälehti Makasiini 29 10406_.indd 29 10406_.indd 29 2.11.2023 16.00 2.11.2023 16.00. LAPIN TUNTIJA SAI PAIKAN Poronhoito, saamelaiskulttuuri, matkailu ja vanhat metsät tuovat omat mausteensa pohjoisen metsätalouteen, tietää Annakaisa Heikkonen
Nämä metsät rajautuvat Suomessa pitkälti juuri pohjoiseen. Pienten metsänhoitoyhdistysten pärjääminen kilvassa on mietityttänyt jo vuosia. Lisäksi nähtiin, että metsänomistajien etujen valvomisen tarve ei ole ainakaan vähenemässä”, kertoo Metsä-Lapin johdossa aloittava Annakaisa Heikkonen. Se syntyy, kun Itä-Lapin, Kittilän, Sallan, Sodankylän sekä Rovaniemen yhdistykset laittavat hynttyyt yhteen. Metsänhoitoyhdistysten täytyy uusiutua palveluntuottajina. Suuremman yhdistyksen nähtiin pystyvän tarjoamaan paitsi monipuolisempia palveluita myös kohdistamaan enemmän voimia paikallisja maakuntatason edunvalvontaan. Fuusiota edelsi kolmen vuoden työrupeama. LL APIN metsänhoitoyhdistyskenttä mullistuu vuodenvaihteessa. Yhdistysten lisäksi palveluitaan maanomistajille tarjoavat myös suuret metsäyhtiöt, sahat ja metsäpalveluyritykset. Epäselvä tilanne on jarruttanut vanhimpien uudistuskypsien metsien puukauppaa jo pari vuotta. ”Ostajat viestittävät, että he eivät halua ottaa mainehaittaa tai riskiä, että he joutuisivat ongelmiin näiden puuostojen kanssa”, Heikkonen kertoo. ”Aika oli kypsä fuusiolle. Ei välttämättä riitä, että metsänammattilainen tai auditoija on tarkastanut metsän ja todennut, ettei se ole metsälain ja PEFC-sertifioinnin kriteerien mukaan hakkuiden ulkopuolelle jätettävä ANNAKAISA HEIKKONEN 41vuotias ALOITTAA vuoden alussa Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin johtajana MTK:N Lapin alueen kenttäpäällikkö METSÄTALOUSINSINÖÖRI, ylempi AMK-tutkinto alueiden käytön suunnittelusta PERHEESEEN kuuluu puoliso sekä 7-, 12ja 14-vuotiaat lapset HARRASTAA mökkeilyä ja perheen kanssa erästelyä sekä partiota OMISTAA metsää puolisonsa kanssa VAIKUTTAJA » 30 Metsälehti Makasiini 10406_.indd 30 10406_.indd 30 2.11.2023 16.01 2.11.2023 16.01. Kun vielä muutama vuosi sitten yhdistyksiä oli kymmenkunta, niin ensi vuonna on enää kaksi: Metsänhoitoyhdistys Lappi sekä vuoden alusta toimintansa aloittava Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lappi. Kahden vuoden puukauppajumi Hyvä esimerkki edunvalvonnan tarpeesta on EU:n biodiversiteettistrategia ja sen nostattama keskustelu vanhoista metsistä ja luonnonmetsistä. Se käynnistyi, kun yhdistyksissä vaihtuivat valtuustot vuoden 2021 alussa ja uudet luottamushenkilöt haluisivat tarkastella pienten metsänhoitoyhdistysten tulevaisuutta. Metsänomistajista käydään Lapissa kovaa kilpailua
Annakaisa Heikkonen käy päivittäin keskusteluja metsänomistajien ja sidosryhmien kanssa. Ympäristöjärjestöt ja aktivistit seuraavat metsänkäyttöilmoituksia ja nostavat suojeluarvoihin liittyen hakkuuaikeita julkisuuteen. Viimeistään hakkuiden jälkeen puupinojen kuvilla saadaan aikaan kohu. ”Ostajat viestittävät, että he eivät halua ottaa mainehaittaa.” vanha metsä. Nämä alueet ovat olleet jo pidempään talouskäytössä eikä niiden puukauppa takkua. Pitemminkin päinvastoin. Metsälehti Makasiini 31 10406_.indd 31 10406_.indd 31 2.11.2023 16.02 2.11.2023 16.02. Toivon, että tästä vanha metsä/luonnonmetsä -keskustelusta ei tule samanlaista sumuista pitkää välivaihetta.” Samalla Heikkonen muistuttaa, että vanhojen metsien ja luonnonmetsien epäselvät kriteerit koskettavat vain pientä osaa Lapin metsänomistajista. ”Isot yhteismetsät Inarissa ovat olleet epäselvässä tilanteessa saamelaiskulttuurin ja saamelaisporonhoidon huomioimisen kanssa kohta viisi vuotta. Hän oli vuonna 2019 Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja, kun FSC-arvio pysäytti puukaupan myös yksityismetsissä. FSC-sertifioinnin kontrolloidun puun riskiarviossa todettiin tuolloin, että metsätalous voi aiheuttaa merkittävää uhkaa saamelaiskulttuurille ja poronhoidolle. Pääasiassa Lapissa toimitaan hyvässä kasvussa olevissa nuorissa metsissä ja kasvatusmetsissä. Epäselvä tilanne jatkuu edelleen muutamissa suurissa yhteismetsissä Inarin alueella. Parhaillaan valmistellaan kansallisia kriteerejä tiukasti suojeltaville metsille. Energiapuun hyvä kysyntä viime ja tänä vuonna on siivittänyt puukauppaa, ja vaikeammin korjattavien talvileimikoiden harvennusrästejä on saatu purettua. ”Toivon, että kriteerit, indikaattorit ja kansalliset määritelmät saadaan pian, ja sen jälkeen kaikki osapuolet kunnioittavat niitä ja saadaan työrauha.” Lapissa riittää puuta Heikkonen tietää, että epäselvät tilanteet voivat jatkua Lapissa pitkään
on sittemmin johtanut pientä Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistystä ja avittanut sitä fuusioitumaan metsänhoitoyhdistys Lappiin. PUUTUOTANTOON käytettävistä maista puolet on valtion. Erästely eli lähiruuan hankkiminen metsästäen, kalasten ja marjastaen on tärkeä osa Heikkosen perheen arkea. SUOJELTUA metsää noin 2 miljoonaa hehtaaria. KESKIKASVU metsäja kitumaalla 1,8m 2 /ha/v. Elokuussa Metsä-Lapin valmistelutoimikunta pyysi Heikkosen yhdistyksen VAIKUTTAJA » Mhy Metsä-Lappi Mhy Lappi Mhy Metsä-Lappi Mhy Lappi 32 Metsälehti Makasiini 10406_.indd 32 10406_.indd 32 2.11.2023 16.03 2.11.2023 16.03. Viimeiset vuodet hän on ajanut metsänomistajien asiaa MTK:n Lapin alueen kenttäpäällikkönä. ”Ainespuun käyttö Lapissa on ollut pari miljoonaa kuutiota alle sen, mitä metsät mahdollistaisivat.” Lapin pelikentän luottopelaaja Annakaisa Heikkonen tuntee Lapin ja pohjoisen, sillä hän on syntyjään ivalolainen ja edelleen asuu Ivalossa. ”Lappi on minun pelikenttäni.” Erästely ja Ivalon luonto ovat Heikkoselle tärkeä osa arkea. Julkisuudessa on päivitelty metsäteollisuuden uusien investointien aikaansaamaa puupulaa, mutta Heikkonen ei sellaista tunnista. Hän aloitti uransa Metsähallituksella ja Lapissa metsien käyttö edellyttää monien tavoitteiden huomioimista. Hän kuvailee rooliaan kätilöksi ja työrukkaseksi. LAPIN METSÄT LUKUINA METSIÄ 9,1 miljoonaa hehtaaria, josta puutuotantoon käytettävissä 3,75 miljoonaan hehtaaria. ”Lappi on minun pelikenttäni, minkä tunnen ja mistä koen, että minulla on asiantuntijana ja ammattilaisena annettavaa.” Heikkonen oli mukana alusta asti tunnustelemassa ja rakentamassa yhdistysten fuusiota Metsä-Lapiksi. suurin metsänhoitoyhdistys TOIMIHENKILÖITÄ 26 YRITTÄJIÄ 47 METSUREITA 23 Tänä syksynä käynnistyneen Kemin tehtaan odotetaan kiristävän pian kilpailua puumarkkinoilla. Heikkonen auttoi yhdistysten välisissä keskusteluissa, toi tarjolle tilastoja yhdistyskentästä ja toimintaympäristön muutoksesta. Lähde: VMI 12, Luke MHY METSÄLAPPI JÄSENTEN metsien pinta-ala 971 361 ha JÄSENIÄ 6 831, jäsenmäärältään 7. Metsäalasta ja metsätaloudesta Heikosella on monipuolisesti kokemusta. METSISTÄ 44 % nuoria kasvatusmetsiä, varttuneita kasvatusmetsiä 26 % ja uudistuskypsiä metsiä 12 %. Hän myös omistaa puolisonsa kanssa metsää Ivalossa. Varsinaisissa fuusioneuvotteluissa hän toimi sihteerinä, ja keväällä 2023 hänet valittiin projektipäälliköksi fuusion valmisteluihin. Kartalla näkyvän Inarin yhteismetsän alueella epäselvä välivaihe metsätalouden ja saamelaiskulttuurin yhteensovittamisessa on jatkunut jo lähes viisi vuotta
Pohjoisessa metsien käsittelyä katsotaan näiden silmälasien läpi ehkä painokkaammin kuin etelässä.” Valmista tällä erää Uusi Metsä-Lapin metsänhoitoyhdistys tulee palvelemaan runsasta 6 800:aa metsänomistajaa. Herää kysymys, eikö Lappiin olisi voinut muodostaa yhtä koko Lapin kattavaa metsänhoitoyhdistystä. Uusi Metsä-Lapin yhdistys puolestaan toimii keskisen ja itäisen Lapin alueella. Palvelut sen sijaan paranevat, ja uutta työvoimaa on tarkoitus palkata. Uskon, että rakennekehitys menee vielä eteenpäin.” Tarvetta monipuolisille palveluille Metsänomistajalle fuusio Metsä-Lapiksi ei tuo suuria muutoksia, sillä yhdistysten vanhat toimistot ja nykyinen henkilöstö säilyvät. Toistaiseksi päädyttiin kahteen yhdistykseen, mutta fuusiosta keskustellaan edelleen. ”Erästely, virkistyskäyttö, matkailu ja metsästys ovat kaikki läsnä arjessa. Kun katsoo karttaa, näyttää kahden Lappiin jäävän yhdistyksen raja aavistuksen repaleiselta. Sen jäsenten metsien pinta-ala kattaa lähes miljoona hehtaaria. Metsänhoitoyhdistys Lappi kattaa läntisen Lapin, mutta ulottuu pohjoisessa Enontekiöön, InaFuusiossa painavat myös tunneja luottamusasiat. ”Metsätaloudessa on menossa monipuolistuminen ja se näkyy myös palveMetsälehti Makasiini 33 10406_.indd 33 10406_.indd 33 2.11.2023 16.04 2.11.2023 16.04. Lisäksi koko Lappi nähdään pitkälti matkailumaisemana. riin ja Utsjoelle. Metsä-Lapin fuusio on kiinnostanut ympäri Suomea, sillä se toteutui onnistuneesti. Heikkonen on saanut siitä paljon positiivista palautetta. ”Ovia ei ole puolin eikä toisin laitettu kiinni. Johtajaksi haluttiin Lapin tuntija, sillä uusi yhdistys toimii poronhoitoalueella ja pohjoisimmat alueet Sodankylässä ovat saamelaisten kotiseutualuetta. johtoon. Heikkonen kertoo, että tästä käytiin perusteellisia keskusteluja Lapin metsänhoitoyhdistyksen hallituksen ja valtuuston kanssa
Yhdistys aikoo lisätä osaamistaan muun muassa suometsien hoidossa sekä luonnonhoidossa. Esimerkiksi yhdistyksen korjuupalvelu tulee ulottumaan koko Metsä-Lapin alueelle. Korjuupalvelulla on tärkeä rooli Lapissa, jossa on vaikeasti saavutettavia kohteita. l Metsänhoitoyhdistysten rakennekehitys tuli tutuksi Heikkoselle pienen Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen johtajana. On tarvetta muullekin kuin raivaussahatyölle ja korjuupalvelulle”, Heikkonen toteaa. Tarkoitus on myös varmistaa, että kaikki erityisasiantuntijat tierakennuksesta omaisuudenhoitoon ja sukupolvenvaihdoksiin ovat kaikkien yhdistyksen alueen metsänomistajien käytettävissä. ”Suurin piirtein samalla toimihenkilömäärällä lähdetään liikkeelle, mutta toivotaan, että erikoistumisella ja töiden fiksummalla organisoinnilla saadaan positiivista muutosta aikaiseksi.” Taantumaan varauduttu Metsä-Lappi ei aloita toimintaansa helppona ajankohtana. Pienillä yhdistyksillä resurssit ovat olleet aika ajoin koetuksella. Niihin ei välttämättä tule pystyostajilta tarjouksia ollenkaan. Meillä metsätilakauppa käy! 34 Metsälehti Makasiini 10406_.indd 34 10406_.indd 34 2.11.2023 16.07 2.11.2023 16.07. VAIKUTTAJA » ”Toivotaan, että erikoistumisella ja töiden fiksummalla organisoinnilla saadaan positiivista muutosta aikaiseksi.” ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Lisäksi kemeran korvaava metka-tukijärjestämä aiheuttaa alkuvuoteen tyhjäkäyntiä ja edellyttää uuden opettelua. Hän oli mukana fuusioimassa yhdistystä vuonna 2021 toimintansa aloittaneeseen Metsänhoitoyhdistys Lappiin. Kaikkeen on varauduttu. Heikkonen suhtautuu tulevaan silti luottavaisin mielin. Talousnäkyvät ovat sumeat ja puukaupassa uskotaan olevan edessä edellistä vaikeampi talvi. Sieltä se parempi kausi taas tulee.”. Suuremmalla yhdistyksellä on kiireisinäkin aikoina paremmat mahdollisuudet jakaa työtaakkaa. Tämä kurittaa vääjäämättä myös toimintansa ensi askeleita ottavaa yhdistystä. ”Onneksi on puskuria. Niinpä metsänomistajien yhteydenottoihin ei ole ehditty aina vastata ajallaan ja tilatut työt ovat viivästyneet. Samalla huolehditaan, että neuvojat ovat tavoitettavissa eivätkä työlajien toimitusajat veny turhan pitkiksi. luntuotannossa metsänomistajille päin
36 : Seitsemän kysymystä monimuotoisuudesta ›› TUTKIMUS S. ›› PERINTÖMETSÄ S. 44 : Känsiä männyn juurissa. 42 : Lehtikuusi yleisin syrjähyppy ›› ALLAKKA S. OMA METSÄ METSÄNHOITO S. ›› NÄILLÄ PÄRJÄÄT Neuvojia jonoksi asti SIVU 40 PIKATESTI Valoa pimeyteen S. 43 : Talven työt puntariin ›› KYSY POIS S. 47 52 SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 35 10408_.indd 35 10408_.indd 35 2.11.2023 15.04 2.11.2023 15.04. 48 : Näin luovutat yhteismetsäosuuden Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta
OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 10409_.indd 36 10409_.indd 36 2.11.2023 15.20 2.11.2023 15.20. Vanhan ojan penkalta on löytynyt hyvä paikka pienelle suojatiheikölle varhaisperkauksen yhteydessä
Metsälain suojelemat luontokohteet tunnetaan hyvin. 3. Metsäluonnossa on kuitenkin paljon vaihtelua, kun taas sertifikaatit tarjoavat sapluunoita, joissa sovitaan kompromissi metsäluonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Esimerkiksi sertifikaattien edellyttämät suojavyöhykkeet ja säästöpuut tulevat lisäämään kuolleen MONIMUOTOISUUDEN HUOMIOON OTTAMISESTA Monimuotoisuus ei pääsääntöisesti tule metsänomistajalle kalliiksi. Yleisenä periaatteena voi noudattaa sitä, että pyritään lisäämään tai ylläpitämään metsässä niitä ominaisuuksia, mitä talousmetsässä on tyypillisesti vähän. Säästöpuita ja suojatiheiköitä voi keskittää tällaisiin paikkoihin. PEFCja FSC-sertifikaatit lisäävät metsäluonnon monimuotoisuutta isossa kuvassa. Niiden käsittelyyn kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Eivätkö metsäsertifikaatit riitä turvaamaan metsäni monimuotoisuutta. Yleisenä ohjeena voi pitää myös sitä, että aina kun vettä on näkyvissä tai maasto muuttuu märäksi, ollaan usein monimuotoisuuden kannalta merkittävässä paikassa. Siksi metsänomistajan omilla luonnonhoidon ratkaisuilla on iso merkitys. Kaikki kohteet eivät kuitenkaan ole metsälain suojelemia, sillä moni kohde on esimerkiksi luonnontilaltaan muuttunut. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 1. puun määrää merkittävästi. Näiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen on tärkeää. Pienet puromaiset ojat sekä norot kannattaa säästää, vaikka ne eivät olisikaan metsälakikohteita. Näitä ei ole siten myöskään kartoitettu, mutta luonnolle ne voivat olla tärkeitä. Metsäluonnon monimuotoisuus otetaan huomioon jo maanmuokkausta tehdessä. Metsäkuvioiden väliset vaihettumisvyöhykkeet ovat tärkeitä monille lajeille. Avainasemassa ovat erityiset luontokohteet – esimerkiksi puronvarret, kalliot, paahteiset rinteet tai lehdot. Esimerkiksi säästöpuuryhmät voi keskittää tällaisten luontokohteiden ympärille. Maanomistajan ratkaisuilla on luonnonhoidossa kuitenkin iso merkitys. Joillain kohteilla sertifikaatit riittävät turvaamaan monimuotoisuutta, kun taas toisaalla olisi hyvä tehdä enemmän. 7 kysymystä Onko monimuotoisuuden huomioimiseen metsätaloudessa yleispätevää ohjetta. Näin tärkeitä kohteita voi halutessaan vähitellen laajentaa. 2. Kaikkialle pätevää yleisohjetta ei ole. Metsälehti Makasiini 37 10409_.indd 37 10409_.indd 37 2.11.2023 15.20 2.11.2023 15.20. Jos metsä on juuri avohakattu, voiko monimuotoisuuden edistämiseksi tehdä mitään
Myös yksittäiset lahopuut, lehtipuut ja pökkelöt pyritään säästämään aina, kun se on mahdollista. 5. Ennakkoraivauksessa jätettävä suoMetsänomistaja voi halutessaan vaikuttaa vesistöjen suojavyöhykkeiden leveyteen. Taimikon varhaisperkauksessa on tavoitteena luoda kasvutilaa viljellyille taimille poistamalla lehtipuuvesakkoa. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 10409_.indd 38 10409_.indd 38 2.11.2023 15.20 2.11.2023 15.20. Taimikon varsinaisen harvennuksen yhteydessä kannattaa pyrkiä siihen, että kasvamaan jää niitä puulajeja, joita kuviolla kasvoi jo ennen harvennusta. Pienialaisesti alueita voi jättää harventamatta jopa kokonaan, kun taas toisaalla harvennus voi olla tavanomaista voimakkaampi. Suojatiheikön koko voi vaihdella muutamista neliömetreistä jopa 1 000 neliömetriin, eli 0,1 hehtaariin. Jos metsänomistaja ei itse ota asiaan kantaa, käytetään yleensä sertifikaatin tai metsälain edellyttämiä minimietäisyyksiä, kuten kuvassa. Taimikkovaiheessa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuus tulee olemaan myös ajallisesti pitkä. Harvennusvoimakkuuden vaihtelu on hyvä keino lisätä eri lajeille sopivia elinympäristöjä metsässä. Maahan kaatuneet lahopuut kierretään maanmuokkauksessa. Parhaimmillaan ratkaisut palvelevat luontoa myös monimuotoisuutta lisäävinä lammikoina ja noroina. Miten monimuotoisuus otetaan huomioon taimikonhoidossa. Metsänhoitosuositusten puitteissa on mahdollista harventaa metsä melko erilaisin voimakkuuksin. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi suojatiheiköt, säästöpuuryhmät, arvokkaat puuyksilöt ja kuolleet puut kierretään. Perkauksessa kannattaa jättää raivaamattomia suojatiheiköitä, jotka tarjoavat suojaja pesäpaikkoja niin linnuille, eläimille kuin hyönteisillekin. Tiheikölle luontevia paikkoja löytyy esimerkiksi kuvion reunavyöhykkeiltä, kosteista painanteista tai ojien penkoilta, joissa luontaisesti kasvaa runsaasti lehtipuuta. Taimikonhoitovaihe on merkittävä monimuotoisuuden kannalta, sillä tässä vaiheessa tehdään kauaskantoisia valintoja esimerkiksi kasvatettavien puulajien suhteen. Jos metsä vaatii ennen puunkorjuuta raivaussahatyönä tehtävää ennakkoraivausta, on suojatiheiköitä hyvä jättää, jos niitä ei ole aiemmin jätetty. Vesistöjen suojavyöhykkeet jätetään käsittelemättä. Uudistusalalle on todennäköisesti jätetty säästöpuuryhmiä, jotka jätetään maanmuokkauksen ulkopuolelle. Jos kuviolla ei ole suojatiheiköitä, niitä kannattaa jättää viimeistään tässä vaiheessa. 4. Etenkin kuusitaimikkoon voi nykytiedon mukaan jättää myös lehtipuita jo varhaisperkauksessa. Tässä ei kannata olla liian tarkka. Jos uudistusalalle on tarpeen kaivaa ojia, huolehditaan tarvittavista vesiensuojelutoimenpiteistä esimerkiksi pintavalutuskenttien, kaivukatkojen, lietekuoppien ja saostusaltaiden avulla. Lehtipuusekoitus havupuutaimikossa edistää monimuotoisuutta ja parantaa metsän kykyä sietää erilaisia metsätuhoja tulevaisuudessa. Vesistöjen suojavyöhykkeet sekä säästöpuuryhmien alustat jätetään raivaamatta. Ensiharvennusvaiheessa otetaan huomioon kuviolla jo tehdyt monimuotoisuustoimet. Vieläkö harvennushakkuussa on jotain tehtävissä monimuotoisuuden hyväksi. Säästöpuuryhmien alustat jätetään raivaamatta
Jos varttuneessa kasvatusmetsässä esiintyy harvennuksen jälkeen yhä kaikkia puulajeja, joita siellä on taimikkovaiheessakin ollut, metsässä on tiheysvaihtelua ja latvuksissa kerroksellisuutta, on luonnon huomioimisessa yleensä onnistuttu hyvin. ja ilmastonmuutokseen. Monimuotoisuustoimia voi keskittää myös kohteisiin, joissa metsätalouden tuotto olisi muutenkin vähäisempää. Metsälehti Makasiini 39 10409_.indd 39 10409_.indd 39 2.11.2023 15.21 2.11.2023 15.21. Juttua varten on haastateltu Tapio Oy:n luonnonhoidon johtavaa asiantuntijaa Lauri Saaristoa.. Suomessa metsä on perinteisesti koettu hoidetuksi vasta, kun se on siistitty ihmissilmää miellyttäväksi. Säästöpuilla ja suojavyöhykkeillä on myös arvoa maiseman, virkistyskäytön sekä vesiensuojelun näkökulmasta. Esimerkiksi luontokohteiden läheisillä kuvioilla jatkuvan kasvatuksen avulla voidaan tukea muun muassa varjoisuuden ja pienilmaston säilymistä. l Kuvioiden reunavyöhykkeet ovat monille lajeille mieleisiä elinympäristöjä. Laajempiin suojelunarvoisiin kohteisiin voi hakea taloudellista korvausta ympäristötuesta tai Metso-ohjelmasta. Karun louhikon keskelle on vaikea päästä eikä metsän kasvu olisi hoidettunakaan suurta, joten alueen voi jättää kehittymään luonnon ehdoilla. Jatkuvan kasvatuksen harjoittaminen ei automaattisesti tarkoita, että monimuotoisuus metsässä lisääntyisi. Monimuotoisuustoimet ovat usein myös keino varautua metsätuhoihin Monimuotoisuutta voi lisätä kustannustehokkaastikin. Onko jatkuva kasvatus metsän monimuotoisuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin jaksollinen kasvatus. Kahden kuvion rajalle on jätetty raivauksessa raita sekä suojatiheikkö. jatiheikkö tarjoaa linnuille ja eläimille usein suojaa kenttäja pensaskerroksen lisäksi myös puiden latvuksissa. Näissä kohteissa voidaan suosia taloudellisesti vähäarvoisempia puita kuten haapaa, leppää, pihlajaa ja pajua. Sekapuustoisuuden suosiminen, harvennusvoimakkuuden vaihtelu tai suojatiheiköiden jättäminen raivausja hakkuutöiden yhteydessä eivät juuri vaikuta metsätalouden kannattavuuteen. Pääsääntöisesti ei. Tuleeko monimuotoisuus metsänomistajalle kalliiksi. Säästöpuilla ja vesistöjen suojavyöhykkeille jätettävillä puilla on kantohinta, joka jää metsänomistajan tilipussista pois. 7. Ne voivat olla monimuotoisuuden kannalta kuitenkin arvokkaita. 6. Usein kysymys on lähinnä totuttujen toimintatapojen haastamisesta. Jatkuva kasvatus kuuluu kuitenkin monimuotoisuutta edistävän metsänomistajan työkalupakkiin
Maksulliseksi palvelu muuttuu siinä vaiheessa, kun esimerkiksi tukkoisia rajalinjoja käydään etsimään. Tietoja koulutustarjonnasta saa Metsäkeskuksen verkkosivuilta kohdasta ajankohtaista. NÄILLÄ PÄRJÄÄT – METSÄNOMISTAJAN KAHDEKSAN TÄRKEINTÄ -SARJA JATKUU KOKO VUODEN 1. Metsäkeskuksella on tarjota lavea kattaus hyötytietoa Metsään-koulutuksessaan. Niinpä sen järjestämiä koulutuksia voi pitää riippumattomampina kuin metsäyhtiöiden tai metsänhoitoyhdistysten neuvontapalveluita. Oppia on tarjolla sekä aloittelijoille että kokeneemmille metsänomistajille. Lisäksi Metsäkeskus järjestää monien hankkeidensa osana eri teemoihin keskittyviä koulutuksia, esimerkiksi suometsien hoidosta. kuukausipalkka OSA 7 KUKA NEUVOISI KENELLE SOITTAISIN. Tilakäyntejä Metsäkeskuksen metsäneuvojat eivät nykyisin tee. Jäsenmaksun vastineeksi on erityisesti uusille jäsenille tarjolla maksuttomia tilakäyntejä, joilla metsäasiantuntija opastaa, miten metsää pitäisi hoitaa. Metsänhoitoyhdistykset opastavat jäseniään Metsänhoitoyhdistykset toimivat nykyisin liiketaloudellisin perustein. MIKKO RIIKILÄ 40 Metsälehti Makasiini 10410_.indd 40 10410_.indd 40 2.11.2023 15.37 2.11.2023 15.37. Sieltä selviää esimerkiksi kurssien ajankohdat ja ilmoittautumisajat. Tiedonjano on tunnistettu, ja moni taho tarjoaa opastusta. Katso metsakeskus.fi. Metsänomistuksen alkeet verkosta Suomen metsäkeskus toimii valtionavun turvin. Metsäkartta puhelimeen – Millaista tietoa tarvitset, kuka tarjoaa 5. Niinpä valtaosa niiden tuottamista palveluista on maksullisia. Nämä koulutukset ovat metsänomistajille maksuttomia. Kuka neuvoisi – kenelle soittaisin – Metsäpalvelut 8. Metsään-paketti koostuu starttipäivästä, peruskurssista ja jatkokurssista. Raivaussahalla pärjäät – Mitä työkaluja tarvitset, raivaussaha, moottorisaha pottiputki 6. Taskulaskin ja Metsäkoulu – tiedä mitä teet, laske mikä kannattaa 2. Se on viiden koulutustapahtuman kokonaisuudesta yhteensä 120 euroa. Vapaa-aikaa, tilaa kalenteriin – paljonko aikaa pitää varata, että ehtii hoitaa metsiä 7. Pääosin kurssit järjestetään verkossa, mutta perinteistä luokkaopetustakin on taas koronan laannuttua tarjolla. Metsään-koulutuksista Metsäkeskus perii niin sanotun omakustannushinnan. Vaelluskengät ja sadetakki – kunnon kamppeet metsässä liikkumiseen 3. Metsätermit ovat vaikeaselkoisia, ja usein neuvot annetaan epäselväksi jäävällä ammattislangilla. Turvahousut ja kypärä – turvakamppeet metsätöihin 4. Paljonko metsästä voi saada rahaa – 13. Iso osa tarjonnasta kytkeytyy palveluntarjoajien liiketoimintaan. OMA METSÄ » NÄILLÄ PÄRJÄÄT VARSINKIN metsänomistajan uraansa aloittelevalla on metsäasioissa ihmettelemistä. Yksittäisillä yhdistyksillä on vaihtelevasti maastossa NEUVOJIA JONOKSI ASTI Metsänomistajille riittää neuvojen tarjoajia
Metsänhoitoyhdistysten verkkopalvelu on nimeltään Omametsä, Metsä Groupilla on Metsäverkko, Stora Ensolla Emetsä ja UPM:llä Uuden metsänomistajan opas.. Katso mhy.fi. Kysymys on väärin aseteltu. Katso mhy.fi/metsanomistajien-palvelutoimisto. Kaikilla metsäyhtiöillä, kuten myös metsänhoitoyhdistyksillä, on kattavat ja edistyneet verkkopalvelut, joihin kirjaudutaan esimerkiksi pankkitunnuksilla. l SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 41 10410_.indd 41 10410_.indd 41 2.11.2023 15.37 2.11.2023 15.37. Niitä kannattaa kysellä metsän sijaintipaikkakunnalla tai omalla asuinpaikalla toimivalta metsänhoitoyhdistykseltä tai seurata yhdistysten verkkosivuja. Viime vuosina myös osa yksityisistä sahayhtiöistä on alkanut tarjota metsäpalveluita metsänomistajille. Luonnollisesti metsäasiantuntija myös tarjoaa yhtiön metsäpalveluita ja puukauppoja. Monet metsänhoitoyhdistykset järjestävät myös raivaussahakursseja metsänomistajille. Puunostajakin lähtee metsäkäynnille Kaikki kolme isoa metsäyhtiötä tarjoavat kattavasti palveluita metsänomistajille. Opastajina ovat usein yhdistyksen metsurit. Metsäkäynneille selvitetään, miten metsää pitäisi hoitaa. Toisille luottohenkilö on yhdistyksen asiantuntija, toisille firman puunostaja tai itsellinen metsäyrittäjä. tai luokkahuoneessa järjestettyjä koulutuksia ja yhdistysten yhdessä järjestämiä verkkokoulutuksia. Pääkaupunkiseudulla asuvia metsänomistajia varten metsänhoitoyhdistyksillä on yhteinen palvelutoimisto. Metsäyhtiöiden metsäasiantuntijat lähtevät maksutta maastoon metsänomistajan kanssa. Yleensä luottamuksen syntyminen on vuosien prosessi, joskus jopa yli metsänomistajapolvien ulottuva jatkumo. Parhaiten homma toimii, kun metsänomistalla on luotettu asiantuntija, jolle soittaa, kun metsäasiat askarruttavat. LUOTTAMUS TÄRKEÄMPI KUIN LIPPALAKIN VÄRI KUKA tarjoaa parhaat metsäpalvelut. Kattavimman tiedon niistä saa metsänhoitoyhdistysten yhteiseltä verkkosivulta. Tarjolla on myös koulutuksia, joissa opastetaan metsätilojen omistusjärjestelyihin, muun muassa sukupolvenvaihdoksiin. Varsinainen omistusjärjestelyiden konsultointi on kuitenkin maksullista palvelua, kuten muillakin palvelun tarjoajilla
Lehtikuusi oli kyselyselvityksessä yleisin vieraampi puulaji, jonka kasvatusta metsänomistajat ovat kokeilleet. KÄSITELTY PUU TORJUU BAKTEEREJA AAPASUOT ovat maankäytön vaikutuspiirissä riippumatta siitä, ovatko ne suojeltuja vai eivät. Tutkijoiden mukaan puun pintakäsittely ja oikean puulajin valinta voivat parantaa huomattavasti pintojen hygieenisiä ominaisuuksia. He suosittelevat lisäämään puunkäyttöä erityisesti julkisissa ja terveydenhuollon tiloissa. Lehtikuusen suosion syyksi Paananen ja Kiljunen arvioivat perinteen ja viljelymateriaalin hyvän saatavuuden. Se ei ole eteläinen puulaji”, Kiljunen sanoo. M AT IA S H O N KA M A A OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 10411_.indd 42 10411_.indd 42 2.11.2023 15.22 2.11.2023 15.22. Siinä ovat Suomen metsäkeskuksen tekemän selvityksen mukaan yleisimmät vieraammat puulajit, joita metsänomistajat istuttivat metsiinsä viime vuosikymmenellä. ”Lehtikuusen alkuperät toimivat lähes koko maassa. Vieraampien puulajien istutuksiin vetää useampi syy: kokeilunhalu, kiinnostus kyseistä vieraspuulajia kohtaan tai pyrkimys lisätä metsälajiston monimuotoisuutta. Tämä selvitys antaa yleiskuvaa tilanteesta, mutta ei ole tilastotieteellinen otos”, sanoo metsänhoidon asiantuntija Nuutti Kiljunen Metsäkeskuksesta. KÄSITELTY puu vähentää merkittävästi bakteerien leviämistä käsien kautta, ilmeni suomalaisessa yhteistutkimuksessa, jossa selvitettiin pintakäsittelyn vaikutusta puun antibakteerisiin ominaisuuksiin. Tuhoja vieraammille puulajeille olivat metsänomistajien mukaan aiheuttaneet hirvieläimet, myyrät, hyönteiset tai hoidon laiminlyönti. ”Odotin, että ilmastonmuutokseen varautuminen olisi ollut merkittävämpi syy kokeiluihin, mutta näin ei ollut”, kertoo Metsäkeskuksen metsätietopäällikkö Raito Paananen. ”Vieraampia puulajeja on todennäköisesti viljelty myös metsänkäyttöilmoitusten ulkopuolella osana suurempia metsiköitä. Kokeilunhalua ja monimuotoisuutta Metsäomistajien arvion mukaan puulajikokeilut olivat onnistuneet pääasiassa hyvin, täydellisiä epäonnistumisia oli 9 prosenttia. Niistä paljastui, että vieraampien puulajien istutusalat ovat keskimäärin pieniä: muutamista kymmenistä aareista alle hehtaariin. l VALTTERI SKYTTÄ LEHTIKUUSI YLEISIN SYRJÄHYPPY Vieraampien puulajien istutuskokeilut ovat pienialaisia, mutta onnistuvat pääosin hyvin. Metsäkeskus lähetti kyselyn metsänomistajille, jotka olivat metsänkäyttöilmoitusten mukaan aikoneet uudistaa metsäänsä jollakin muulla puulajilla kuin kuusella, männyllä tai koivulla. MAANKÄYTTÖ NÄKYY AAPASOISSA W KI M ED IA CO M M O N S LEHTIKUUSI, visakoivu ja tervaleppä. Antti Sallisen Itä-Suomen yliopistossa tarkistettu väitöstutkimus vahvistaa aiempia havaintoja siitä, että Suomen soiden luonnontilaisuuden aste on alhainen. Vastauksia saatiin 146. Puulajiselvitykseen liittyvien maastomittausten tulokset julkaistaan tänä talvena.. Näin siksi, että ulkopuolinen maankäyttö aapasuon valuma-alueella voi vaikuttaa suon vesitalouteen
Korpien hakkuissa saadaan ajourille kantavuutta auttavia kuusenja koivunoksia sekä latvoja, rämemäntyjen hakkuutähteet auttavat vain vähän. Merikarvialla pukkasi seitsemän vuotta sitten yhtenä päivänä 73 senttiä. Havut kantavat hakkuumiestä ja muutoinkin osa sataneesta lumesta jää oksille, eikä tule maahan asti metsuripojan riesaksi. Lumi on kuin eriste, ja suon uumeniin varastoitunut lämpö sulattaa pintajään pois. Silloin lumikengillä kulkien on havupuiden pystykarsinta lystikästä hommaa. Kysyin asiaa rahapussiltani, ja se kannusti minua matkustamaan mieluummin työmaalle päin.. Muu ei auta kuin aurata tai sotkea hanki. Kun talvisen päivän valo riittää vain lyhyeksi työpäiväksi, jää aamuin illoin aikaa lueskeluun tai nikkarointiin. Toisinaan, vaikka lunta olisi paljonkin, voi joinakin ajanjaksoina oksisto olla lumeton. Mieluiten kyllä suuntaan suolle, odottaa siellä mikä toimi tahansa. l Talven työt puntariin LISTAA TALVEN TYÖT » kelin mukaan » pohjan kantavuuden perusteella JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Varovasti tallaten saattaa saada alueen kulkukelpoiseksi, tiukkaan sotkettu lumi itsessään on kantavaa. Silloin tällöin pyryttää yhtä soittoa puolikin metriä nietosta, jonka tuisku vielä pakkaa parhaille työkohteille. Etelässä tuskin kuukauttakaan, pohjoisessa yli puoli vuotta. Sopivalla säällä metsään kiertelemään ja katselemaan, painamaan mieleen metsän anteja ja pääkoppaa tyhjentämään. Pystykarsintaan lähden rentoutumaan ja nauttimaan, ilman ansaintamieltä. Kun paksu lumi sataa vetiseen maahan, on tilanne hankala: maa ei kestä montaakaan konetta. Paksuina lumitalvina tallaan traktorilla tontinja pellonreunoja, niin pystyy kaatamaan edes joitakin hankalia, yksittäisiä puita tasaiselle kentälle. Olen tehnyt jopa rästiin jäänyttä taimikon varhaisperkausta, ainakin taimet näkyvät selvästi. PYSYVÄ LUMI VIIPYY kovin eripituisen ajan pitkässä Suomessamme. JOS SATAAKIN LUNTA. Kuusikon harvennus onnistuu usein lumellakin. Täällä Pori-Tampereen korkeuksilla olen nähnyt pysyvän lumen tulon jo ennen lokakuun puoliväliä, myöhäisimmillään tammikuussa. Jos sattuu lumeton talvi, saattaisin seurata takavuosien kaupunkilaisten mallia ja hiihdellä paljasta asfalttia pitkin. Polttopuuhakkuuta olisi monessa paikassa, raivaussahatöitä siellä täällä. Suot ovat haasteellisia. Vaatisin samalla ilmaista leipää ja sirkushuveja. Vaikka pinta olisi jäässä, niin sen päälle satava lumivaippa hautoo jään pois. Jos alueen saa jotenkin sotketuksi, pakkaskeli kyllä kovettaa tienpohjat. Tällaisella kelillä, mitä ei tosin joka vuosi saadakaan, onnistuisivat melkein kaikki metsätyöt loistavasti. OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA Metsälehti Makasiini 43 10412_.indd 43 10412_.indd 43 2.11.2023 15.32 2.11.2023 15.32. Vähällä lumella varvikko ei niin haittaa, jos alla oleva sammalikko kantaa kulkijaa. Metsän siimekseen en edes yritä, jos koko kaadettava puu hukkuu hangen sisään. Lunta kuitenkin, lumeton tienoo on kovin hämärää ja päiväkin tuntuu lyhyemmältä. NIINPÄ TEENKIN NYT listaa talven töistä, kelien mukaan tarjolle useampia vaihtoehtoja. Kevät sitten kertoo, miten valtavasti sain aikaan – vai sainko mitään. SAATAN PIKAPUOLIIN harkita alkavan talven töiden suunnittelun aloittamista. Hangen aikaan suolla kahlaa haaroja myöten, lumi on usein korkealla varvikon kannattelemana. KEVÄISIN HAAVEILEN hankikannoista, näin talven kynnyksellä toiveenani olisi jäätynyt maa ja vain vähän lunta. Suksetkin kaivan esille. Tulen olemaan terhakka, toimelias ja tuloksekas. Tämä kyllä edellyttäisi matkustamista maalikylään. Vuotuinen vaihtelu on melkoista
Maa asfaltin alla on tiivistä mursketta. SEPPO VUOKKO MIKÄ TOUKKA. Sen sijaan känsän sivuille kasvaa suojaava kuori ja sen alle normaalia paksuuskasvua ylläpitävä jälsi. Juuri oli 5–10 millimetrin vahvuinen, mutta noin 20 sentin välein siinä oli kuvan mukainen pahkura. Kun rasitus kohdistuu koko ajan samaan paikkaan, myös haavasolukon kasvu on jatkuvaa ja haavakohtaan alkaa kasvaa känsä. KÄNSIÄ MÄNNYN JUURISSA Oheinen kuva on männyn juuresta, joka sijaitsi pihamme asfaltin alla. Jos sama kohta rasittuu jatkuvasti, haavasolukon kasvu on jatkuvaa ja haavaan alkaa muodostua känsä. Jopa voikukka tai sienet voivat kehittää sellaisen paineen, että asfaltti murtuu niiden tieltä. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Känsän yläpinnassa haava pysyy avoinna ja kasvattaa uutta haavasolukkoa. Näin känsä saa tornimaisen muodon. » TAVALLISESTI polun tai tien yli kulkevan juuren yläpintaan syntyy pitkä, yhtenäinen haava, jota haavasolukko yrittää kuroa umpeen. Onko pahkura syypää asfaltin kohoamiseen. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Se kyllä puutuu, mutta ei saa suojakseen kuorta. Juuripahkurat eivät ole ainoa syy asfaltin kuhmuihin ja murtumiin. Se on melko yleinen maan eteläpuoliskolla, mutta härkäpää on paljon helpompi nähdä toukkana kuin aikuisena. Haavan reunaan syntyy palle, mutta itse haavapinta pysyy paljaana ja alttiina lahottajasienille. Näin pahkuroita on kehittynyt sinnekin. Kyse on samasta ilmiöstä, joka näkyy puiden runkoihin syntyneiden haavojen paranemisessa, kylestymisessä. Ne olivat vajaan 10 sentin mittaisia. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Juuri voi kuitenkin elää useita vuosia ja kasvaa paksuutta sivuille ja alas. Haavasolukko yrittää korjata vaurion. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Muilla puulajeilla en ole aivan vastaavia pahkuroita nähnyt. Kesämökkini ulkoseinässä Pirkanmaalla kiipeili elokuun alussa seitsemän keltamustaa toukkaa. Itse olen nähnyt vastaavia männyn juurikänsiä päällystämättömillä ulkoilupoluilla, vaikka niillä ei ole ajoneuvoliikennettä. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 10413_.indd 44 10413_.indd 44 2.11.2023 14.57 2.11.2023 14.57. Mikä laji on kyseessä ja miten toukkia oli niin monta. » SUURI koko ja väritys kertovat toukan olevan härkäpään. Ilmiö ei ole välttämättä harvinainen, mutta tapahtuu sen verran piilossa, että siihen ei kiinnitä huomiota. Jos juuren pintaan syntyy yksi tai useampi pieni haava, se voi johtaa kysyjän kuvaamaan tilanteeseen. Juuripahkura oli nostanut asfaltin koholle. Perhonen lentää Kun juuren pintaan on syntynyt haava, haavasolukko yrittää korjata sitä. Omituinen nimi viittaa aikuisen perhosen tukevaan ”niskaan”. Tässä tapauksessa juuri on liikkunut ajoneuvojen painon alla ja haavoja on syntynyt myös särmikkäässä murskeessa olevan juuren alapintaan
En myöskään jättäisi kalliita mättäitä istuttamatta, kuten jotkut metsäalan toimijat ovat alkaneet tehdä. Husqvarna 252 RX -raivaussaha pysähtyi lyhyen käynnin jälkeen eikä enää käynnisty. Olen huomannut, että kuusi kasvaa tiheissä ryppäissä mätästysalueilla. Työtä lisää se, että taimia syntyy ryhmittäin mättäisiin ja niiden ulkopuolelle. Ehkä voisi myös säästää maanmuokkauskustannuksia, koska kuusi kasvaa liian tiheänä muokatuilla aloilla. Ensimmäinen toimenpide on sahan perusteellinen puhHärkäpäää on melko yleinen eteläisessä Suomessa. Toukat syövät monien lehtipuiden – haavan, koivun, pajujen, tammen ja jalavien – lehtiä. Tinkisin mieluummin mättäiden määrästä ja istuttaisin jokaiseen mättääseen rotukuusen. Toukat elävät tiheänä ryhmänä ja voivat syödä nuoren puun lehdettömäksi. » KARUIMPIA kasvupaikkoja lukuun ottamatta maanmuokkaus on olennainen osa metsän uudistamista. Mitä seuraavaksi. SEPPO VUOKKO SÄÄSTÖÄ KUUSEN ISTUTUKSESSA. ›› yöllä ja piilottelee päivän puiden rungoilla suojaväriinsä luottaen. Kysyjän näkemät toukat ovat jo täysikasvuisia ja matkalla etsimään maan rajasta turvallista koteloitumispaikkaa. Varttuneen koivikon alle kuusi uudistuu sen sijaan lähes automaattisesti. Syväistutuksessa taimet saavat kaksin kerroin käännetystä tuplahumuksesta ravinnepommin, eikä hienojakoisilla mailla yleinen pintarouta eli rouste nostele taimia ylös maasta. Näin kysyjänkin tapauksessa on käynyt. Kysyjä on tehnyt hyviä havaintoja, kuten sytytysjärjestelmän toimivuuden ja puristuspaineen mittauksen. poissulkevalla menetelmällä. Olisiko mahdollista säästää istutuskuluissa ja antaa metsän taimettua luontaisesti. Mätästetyille istutusaloille syntyy myös luontaisia kuusen, koivun ja männyn taimia. Tarkistetaan kohteet, jotka voisivat aiheuttaa koneeseen häiriön. Pinnaltaan kuivuva ja rousteelle altis mätäs ei ole suotuisin uudistumisalusta luonnon taimille. Lepoasennossaan se on kuin laho oksan pätkä: etuselkää ja päätä kattava kellertävä karva kuvaa lahoa ja tiukasti supussa olevat harmaankirjavat siivet kuorta. Monimuotoisuus ei ole pelkkää lahopuuta sienineen ja koppiaisineen. Näin toimien säästäisin uudistamiskuluja ja saisin aikaan sekametsän, jossa kasvaisi ensiharvennuksen jälkeen vähintään päätehakkuupuuston tiheyttä vastaava määrä laadukkaita kuusia tasaisesti koko alueella. Aikuinen perhonen kuoriutuu alkukesästä ja lentää kesä-heinäkuussa. Sahaa on käytetty vain harvoin nurmikon trimmaamiseen. Mättäiden ulkopuolelle syntyviä luonnontaimia pyrkisin auttamaan erityisesti ensimmäisinä vuosina. Vikaa etsittäessä lähdetään liikkeelle ns. KARI MIELIKÄINEN MIKÄ RAIVURIA VAIVAA. Valtaosa – ehkä neljä viidesosaa – metsän lajeista on eläviä kasveja, niitä syöviä eläimiä ja kasvinsyöjiä vainoavia petoja, unohtamatta maassa elävää kirjavaa pienten eläinten ja sienten joukkoa, joka huolehtii karikkeen hajotuksesta ja pitää sillä tavoin ravinnekierron käynnissä. Itse en jättäisi kuusen uudistumista pelkän mätästyksen ja luonnontaimien varaan. » KUN konetta käytettään vain silloin tällöin, sen toimintavarmuus yleensä heikkenee. Härkäpää viihtyy siellä, missä on lehtipuita, yhtä hyvin metsässä kuin pihapiirissäkin. Kuusen varmin uudistamismenetelmä on mätästys ja rotutaimien istuttaminen syvälle mättäisiin. On ostettu uusi tulppa, kokeiltu start pilottia, ruiskutettu bensaa suoraan tulpanreiästä. Metsälehti Makasiini 45 10413_.indd 45 10413_.indd 45 2.11.2023 14.57 2.11.2023 14.57. Rehevillä kasvupaikoilla hennot taimet tuhoutuvat aluskasvillisuuden kilpailuun tai siemenpuiden poistamisessa syntyviin hakkuutähteisiin ja valoshokkiin. Niiden käyttö taimikon täydentäjinä edellyttää alkuvaiheessa heinäystä ja perkausta. Mänty uudistuu sopivan karuilla kasvupaikoilla luontaisesti tai kylväen äestettyyn maahan. Kokemukset puhtaan kuusikon luontaisesta uudistamisesta suojuspuuhakkuulla tai kylväen ovat olleet sen sijaan heikkoja
Jos myytte perintönä saamanne tilat lapsillenne, syntyy heille metsävähennysoikeus. Kun tankki on tyhjä, tarkistetaan polttonestesuodatin ja letkun kunto. Pykimän löytää yleensä letkua taivuttamalla ja katsomalla, onko letku kostunut päältäpäin. Eli onko verotuksellisesti parasta myydä perimäni tilat lapsilleni ja jättää ostamani tilat heidän perittäväkseen. LE O SA A ST A M O IN EN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 10413_.indd 46 10413_.indd 46 2.11.2023 14.57 2.11.2023 14.57. Jos olette alle 70-vuotias ja tiloilla on normaalit hakkuumahdollisuudet, niin mielestäni teidän kannattaa käyttää jäljellä olevat metsävähennykset itse. Vesi etenee kaasuttimelle asti ja estää polttonesteen kulkeutumisen moottoriin suunnitellulla tavalla. Myynnin ajankohdan voitte ratkaista itse, kuolemista saattaa sen sijaan olla hankala ennustaa. VÄINÖ SIKANEN Pykimän lölytää letkua taivuttamalla. Seuraava toimenpide on vaihtaa polttoneste tuoreeseen. LEO SAASTAMOINEN TARVITSEEKO PUOLISONI Y-TUNNUKSEN. On vaikea sanoa näillä tiedoilla, mikä vaihtoehto olisi verotuksellisesti edullisin. Raivaussaha tulisi säilyttää joko vaakatasossa tai moottoripuoli ylöspäin. Pärjätäänkö minun Y-tunnuksellani vai pitääkö puolison hakea oma ja liittyä arvonlisäverovelvolliseksi. Olisiko parempi myydä vai kuolla. Ostamistani tiloista minulle syntyi metsävähennysoikeus, jota en ole käyttänyt. » PERINTÖNÄ ja lahjana saaduissa metsätiloissa käyttämätön metsävähennys siirtyy lahjantai perinnön saajalle. Kampikammiosta saa kertyneen polttonesteen pois, kun irrottaa tulpan ja tuulettaa kampikammion. Verotuksellisesti edullisinta voi olla myydä perintönä saadut tilat varhaisessa vaiheessa. Osan tiloista ostin sisareltani. Letku alkaa useimmiten pykiä tankista ulostulon ja kaasuttimen väliltä. Tulppa kastuu eikä polttoneste syty, jos se ei höyrysty. Kun kuolen, saavatko lapseni perinnön yhteydessä hyväkseen käyttämättömän metsävähennysoikeuden ostettujen tilojen osalta. Samalla tarkistetaan, onko polttonesteessä mahdollisesti vettä. Omistan metsää sekä yksin että puolisoni kanssa. HANNU JAUHIAINEN KAUPPA VAI PERINTÖ. distus, myös koteloiden alta. Lisäksi tarkastetaan ruuvien ja muttereiden kireys. Paljon riippuu siitä, minkä ikäinen olette. Sahassa kannattaa siirtää tankkia vähän taaksepäin, näin letkua on helpompi tarkastella. Tällöin voi käyttää pitkää korotonta maksuaikaa ja metsävähennys tulee hyödyksi tulevissa puunmyynneissä. Kaasuttimeen kajotaan vain, jos siihen on esimerkiksi edellä mainitut syyt. Tankkia takaisin siirrettäessä on varmistettava, ettei polttonesteletku jää taitoksiin. Kun saha ei käynnisty, polttonestettä kertyy kampikammioon. Karsta estää täydellisen kaasujen vaihdon koneessa. Seuraavaksi tarkistetaan, onko pakoputki karstoittunut. Teho häviää vähitellen huomaamatta. Tilakokonaisuudesta on tarkoitus tehdä edelleen yhteinen veroilmoitus. Nyt puolisoni on perinyt metsää. Uudemmissa sahoissa on kipinäverkko, joka saattaa tukkeutua ja estää kaasujen vaihdon. Olen perinyt osan omistamistani metsätiloista. Metsistä tehdään yhteinen veroilmoitus, arvonlisäverovelvollisuus ja Y-tunnus ovat nimissäni. Jos suodatin on irronnut letkun päästä, epäpuhtaudet pääsevät kaasuttimeen. Sen jälkeen voitte selvittää, mikä on edullisin vaihtoehto sukupolvenvaihdokseksi. Erillinen tunnus tarvitaan vain, jos puolisonne tekisi oman veroilmoituksen metsistään. » KUN tilakokonaisuudesta tehdään yhteinen veroilmoitus, riittää toisen puolison Y-tunnus ja arvonlisäverovelvollisuus. Jos myyn perimäni tilat lapsilleni, syntyykö heille metsävähennysoikeus
Esimerkiksi pihapuunkaatajan päivää valaisin voisi jatkaa tähän aikaan vuodesta mukavasti. Hiljattain Husqvarna toi markkinoille oman ratkaisunsa työmaan valaisemiseen. LISÄVARUSTEET: valoa hajauttava valaisinkupu sekä tukeva kolmijalka. Valaisimen hinta ilman akkua ja laturia vaihtelee verkkokaupoissa noin 249 ja 379 euron välillä. Lisävarusteena saatava tukeva kolmijalka monipuolistaa käyttömahdollisuuksia. Hinta kuitenkin kirpaisee. HINTA VERKKOKAUPOISSA: 249–379 € (ilman akkua ja laturia) PLUSSAT JA MIINUKSET + monikäyttöisyys + valaisuteho + usb-latausportti + akun kesto paino hinta Husqvarnan akuilla toimivalle WL8i-työvalolle löytyy helposti käyttöä. Husqvarnassa on 160 led-valoa, joiden yhdistetyksi valotehoksi valmistaja ilmoittaa 8 000 lumenia. Testivalomme oli varustettu BLi30-mallin 7,5 ampeeritunnin ja 36 voltin akulla. Bli30-akusta saa pulittaa noin 300 euroa lisää. Kaikissa muissa tehtävissä valaisin toimii vähintään kohtuullisesti. Valaisin kävi myös Päijänteellä valaisemassa saarisavottaa, mutta veneen ajovaloksi siitä ei verrattain lyhyen kantaman vuoksi ollut. Valon kulmaa voi säätää 120 astetta. Koneurakointi Järvisen Timo Liimatainen kokeili Husqvarnan akkuvalaisinta kaivinkoneen huoltotöissä, veneen ajovalona sekä talvirenkaiden vaihdossa. Kokeilimme valaisinta niin kaivinkoneen huoltotyössä, kodin remontissa, renkaiden vaihdossa kuin tuulastuksessakin. Ostajakunnaksi valikoitunevat ammattikäyttäjät, joilta löytyy Huskun akkuja tallista jo entuudestaan. Kotikäytössä valoteho tuntuu riittävältä, mutta modernin kaivinkoneen työvalojen loisteessa Huskun hohto jää kakkoseksi. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 10414_.indd 47 10414_.indd 47 2.11.2023 15.01 2.11.2023 15.01. Lisävarusteena on saatavilla kupu, joka hajauttaa valoa. Valaisimen voi myös ripustaa roikkumaan koukusta. Kolmijalkaan asetettuna valoa voi helposti pyörittää eri suuntiin. Onneksi valaisimet ovat kehittyneet nopeasti ledien ja akkujen ansiosta. Tästä ominaisuudesta on hyötyä monella työmaalla, kun puhelimet ja muut älylaitteet saa ladattua päivän aikana. Ostohaluja kuitenkin himmentää hintalappu. Muutaman asteen lämpötilassa akku tarjosi valoa valaisimen täydellä teholla noin viideksi tunniksi. l Kuutamourakan kirkastaja HUSQVARNA WL8I -TYÖVALO YHDISTETTY valoteho: 8000 lm, 160 led-valoa, 3 kirkkausasetusta PAINO: 5,6 kg (akun kanssa) Yhteensopivat Husqvarna akut: BLi10, BLi20, BLi30, BLi100, BLi200, BLi300. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Husqvarnan lampun valotehoksi ilmoitetaan jopa 8 000 lumenia. WL8i-työvalaisin saa virtansa akuista, jotka ovat tuttuja Husqvarnan akkusahoista. Valaisimessa on USB-latausportti, mikä tekee akusta myös muhkean virtapankin. JOSTAIN syystä syksyn hämäryys haittaa kaikkea tekemistä vuosi vuodelta pahemmin
Näin ollaan yhtymänä yhteismetsän osakkaita. Haamutila syntyy yleensä niin, että yhteismetsää perustettaessa tai siihen liityttäessä siirretään maanmittaustoimituksessa koko kiinteistön maa-alue yhteismetsän alueeseen, siis yhteismetsän kiinteistötunnuksen alle. Haamutilan kiinteistörekisteriotteessa näkyy, että kiinteistöllä ei ole pinta-alaa. PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10415_.indd 48 10415_.indd 48 2.11.2023 15.39 2.11.2023 15.39. Määräalan luovutuksessa tilasta luovutetaan rajattu maa-alue, joka lohkotaan uudelle omistajalle. Yhä useammin yhteismetsäosuudet kuuluvat niin sanottuun haamutilaan. Siinä omistetaan yhdessä murto-osin yhteismetsän osakastila – olipa siinä pinta-alaa tai ei. Määräosan luovutuksessa muodostuu yhtymäomistus. Tällöin omistajalle tulee maa-alueen sijaan vastaavasta arvosta osuuksia yhteismetsään. Haamutila tarkoittaa kiinteistöä, johon ei kuulu lainkaan maa-aluetta. Määräosan tai määräalan luovutus Määräosaluovutuksessa kiinteistöstä (tilasta tai haamutilasta) luovutetaan murto-osa, vaikkapa 1/3. Sen sijaan siihen kuuluu osuuksia yhteisiin, kuten yhteismetsään. Tämä on syytä ottaa huomioon määräosan arvonmäärityksessä. Luovutus kohdistuu kaikkeen kiinteistön varallisuuteen, myös yhteismetsäosuuksiin. YHTEISMETSÄOSUUDET omistetaan tilaan tai haamutilaan kuuluvina. Jos luovutuskirjassa tai muussa määräalan siirtymiseen johtavassa sopimuksessa on mainittu, että yhteismetsäosuuksia siirtyy määräalan mukana, mutta ei ole määrätty kuinka paljon, Maanmittauslaitos varmistaa, että määräalalle siirtyy yhteismetsäosuuksia tilan ja määräalan NÄIN LUOVUTAT YHTEISMETSÄOSUUDEN Yhteismetsäosuus on kiinteää omaisuutta. Sen sijaan siltä löytyy kuuden desimaalin tarkkuudella osuuslukuna omat osuudet/yhteismetsän kokonaisosuusluku, esimerkiksi 0,002730/1,135 020 tai 27,30/11 350,200 000. Osuudet voidaan luovuttaa joko tilan kanssa, määräalan kanssa tai kokonaan tilasta irrotettuna. Sitä koskee pääsääntöisesti samat luovutussäännökset ja veroseuraamukset kuin metsätilojen luovutuksia, mutta poikkeuksiakin on
Lahjoituksessa luovuttaja voi luovutuskirjassa määrätä, haluaako luovuttaa alueen rinnalla yhteismetsäosuuksia ja kuinka paljon. Kaupassa myyjä päättää, haluaako myydä maa-alueen ohella myös yhteismetsäosuuksia. Etuosto-oikeuden oleSH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 10415_.indd 49 10415_.indd 49 2.11.2023 15.39 2.11.2023 15.39. Pilkkomisen voi estää Yhteismetsän osakaskunta voi ohjesäännössään määrätä pienimmästä luovutettavasta osuudesta ja siten estää osuuksien pilkkoutumisen. Luovutusrajoituksen voi tarkistaa yhteismetsän ohjesäännöstä. Silloin uusi omistaja ei saa lainhuutoa, ja koko toimenpide peruuntuu. Osakaskunta voi tulla väliin Jos osuuksiaan myy vapailla markkinoilla, voi yhteismetsän osakaskunta tulla väliin. Tällä tavoin pyritään säilyttämään osuudet omistajilleen merkityksellisinä, minkä toivotaan ylläpitävän aktiivisuutta ja kiinnostusta omaa omistusta ja yhteismetsän toimintaa kohtaan. Säännöt löytyvät yhteismetsän nimellä yhteismetsärekisteristä, jota Suomen metsäkeskus ylläpitää. Omistaja voi kuitenkin luovuttaa kerralla koko omistamansa osuusluvun, vaikka se olisi pienempi kuin ohjesäännön määräämä pienin luovutettava osuus. NÄIN LUOVUTAT YHTEISMETSÄOSUUDEN PIRJO HAVIA pinta-alojen suhteessa. Jos luovutus tai jako on ohjesäännön vastainen, se ei saa lainvoimaa. Ohjesäännön määräystä sovelletaan vasta silloin, kun osuuksista halutaan luovuttaa vain osa tai osuuksia ryhdytään jakamaan, esimerkiksi perinnönjaossa. Molemmille osapuolille on selvintä, että luovutuskirjaan merkitään joko siirtyvä osuusluku tai poissulkeva lauseke, ettei yhteismetsäosuuksia luovuteta määräalan mukana
Kaupassa eroja metsätilaan Ostaja maksaa yhteismetsäosuuksien hankinnasta varainsiirtoveroa samalla tavalla kuin metsätilan ostosta, 4 prosenttia kauppahinnasta. Suoraviivainen lahjaverotus Kun yhteismetsäosuuksia lahjoitetaan, seuraa lahjan saajalle lahjaverovelvollisuus normaaliin tapaan lahjan käyvästä arvosta. Aikaa on kulunut tuosta hetkestä nyt toteutuneeseen kauppaa yli 10 vuotta, joten Erkillä on oikeus käyttää 40 prosentin hankintameno-olettamaa. Veroa ollaan pudottamassa 3 prosenttiin. Tällaisia ovat muun muassa tilanteet, joissa ostajana on myyjälle läheinen henkilö tai toinen yhteismetsän osakas. (1 240 on yhteismetsän kokonaisosuusluku.) Erkki oli saanut metsän perinnönjaossa vuonna 2013. Jos Erkki olisi myynyt yhteismetsäosuudet lapselleen tai tämän lapselle tai sisarelleen, olisi kauppa ollut luovutusvoiton verosta vapaa. Osuuksien hankintameno Kauppahinnasta, varainsiirtoverosta ja hankinnan kuluista muodostuu yhteismetsäosuuksien ostajalle hankintameno. Metsä oli tullut Erkille ja hänen sisarilleen perintönä, kun äiti oli kuollut vuonna 2001. Jos myydyt yhteismetsäosuudet ovat aikanaan muodostuneet alueen liittämisestä yhteismetsään, käytetään luovutusvoittoveron laskennassa hankintamenona osuuksia vastaavan, liitetyn alueen todellista hankintamenoa tai ko. Käytettyä metsävähennystä ei tule lisättäväksi. Ei siinäkään tapauksessa, että hän olisi käyttänyt metsävähennystä metsästä, josta yhteismetsäosuudet ovat aikanaan muodostuneet. Jos käytetään hankintameno-olettamaa, katsotaan Erkin omistusajan alkavan liitetyn metsän saannosta eli perinnön saannosta, joka tapahtui vuonna 2001. Jos etuosto-oikeus on yhteismetsän sääntöihin kirjattu, sieltä löytyvät myös tilanteet, joissa osakaskunta ei voi käyttää etuosto-oikeuttaan. Verotuksessa käytetään Erkille edullisempaa todellista hankintamenoa. l OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 50 Metsälehti Makasiini 10415_.indd 50 10415_.indd 50 2.11.2023 15.39 2.11.2023 15.39. Ostajalle ei muodostu yhteismetsäosuuden hankinnasta metsävähennysoikeutta. Myyjä tai ostaja voi pyytää yhteismetsän hoitokunnalta tai toimitsijalta ennakkoon sitovan päätöksen siitä, käyttääkö yhteismetsä etuosto-oikeuttaan vai ei. Etuosto-oikeus koskee vain kauppoja, ei lahjoituksia eikä jakoja. Vähennettävä 40 prosenttia kauppahinnasta (85 000 €) on 34 000 euroa, mikä on vähemmän kuin todellinen hankintameno 50 000 euroa. Tuolloin metsän arvoksi perintöverotuksessa oli katsottu 50 000 euroa. Sen sijaan maatilakiinteistöön – ei haamutilaan – kuuluvat yhteismetsäosuudet voidaan maatalouden sukupolvenvaihdoksessa käsitellä huojennussääntöjen mukaisesti. metsän saantoajankohdasta määritettävää hankintameno-olettamaa. . massaolon voi tarkastaa yhteismetsän ohjesäännöstä. Esimerkki: Erkki myy ystävälleen vuonna 2023 kaikki 85 yhteismetsäosuuttaan. Sitä voi käyttää vähennyksenä osuuksien myöhemmän myynnin luovutusvoitonverotuksessa. Osuuksien myyjän on ilmoitettava Verohallinnolle luovutusvoitosta tai -tappiosta. Jos myyjä on aikanaan saanut myydyt yhteismetsäosuudet lahjana tai perintönä, on todellinen hankintameno ko. Eipä sitä voisi osuuksien osalta hyödyntää, sillä yhteismetsästä saatu ylijäämä on osakkaalle verovapaata tuloa. Kun Erkki tekee myymistään yhteismetsäosuuksista luovutusvoiton veroilmoitusta, hän ilmoittaa todelliseksi hankintamenoksi osuuksia vastaan liitetyn metsän perintöverotusarvon eli 50 000 euroa. saannon verotuspäätöksen mukainen arvo hankinnan kuluineen. Hän sai liittämistoimituksessa yhteismetsäosuuksia 85 eli osuusluvun 85/1 240 osuutta. Näin luovutusvoiton vero on 30 prosenttia 30 000 eurosta ja 34 prosenttia ylimenevästä 5 000 eurosta, yhteensä 10 700 euroa (9 000 € + 1 700 € ). Erkki oli liittänyt vuonna 2015 läheiseen yhteismetsään metsätilan, jonka arvo oli liittämisessä 85 000 euroa. Yhteismetsäosuuksien myyjälle ei tulouteta hänen aiemmin käyttämiään metsävähennyksiä. Perintömetsän mukana siirtyi metsävähennysoikeutta, jonka kuolinpesä käytti omistusaikanaan ennen perinnönjakoa. Tällöin luovutusvoitoksi tulisi 35 000 euroa (85 000 € 50 000 €), mikäli hänellä ei ole myynnin kuluja, jotka voisi vielä vähentää luovutushinnasta. Ei siinäkään tapauksessa, että Erkki olisi metsää yksin omistaessaan sitä käyttänyt. Yhteismetsäosuuksien lahjoituksessa ei muodostu metsälahjavähennystä
Lisäksi koko alueelle, johon vettä virtaa, syntyy uutta mielenkiintoista kasvillisuutta. Puustoisen kunnostusojituksen takia tarvitaan normaalia leveämmät ajourat, juuria katkeaa ja runkoihin tulee kuorivaurioita. Se on sitä kuuluisaa hyvää naapurisopua. . Uudisojituksen yhteydessä ojat suunnitellaan mahdollisimman poikittain veden luontaista kulkusuuntaa vastaan. Saamme metsätalousyrittäjinä kuitenkin jo paljon aikaiseksi vesiensuojelussa vähillä asioilla. Ja jos naapuri haluaa uudelleen soistaa suon, josta omistan osan, se sopii minulle. Ei siis tule tulevaisuudessa arvokasta tyvitukkia. TÄRKEIN SUOJELUTAPA ON välttää turhia kunnostusojituksia. Ei mitään kalliita ja hienoja toimenpiteitä. l Vältä turhaa kunnostusojitusta Ylimääräiset ojitukset ovat vesien sotkemista ja omistajan rahojen haaskuuta. Sama koskee maataloutta. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Meillä Suomessa on paljon pieniä tiloja. TUSKIN TARVITSEE OLLA suuri ennustaja, jos ennakoi metsien kunnostusojituksen vesiensuojelun nousevan keskusteluun huomattavasti nykyistä enemmän. Sellaisessa kohteessa, jossa vesi virtaa korkeuseron takia muutenkin hyvin, ojaa ei pidä kunnostaa. Humusta tulee kunnostusojituksessa paljon vähemmän ja ojaverkko voi olla harvempi. Vanhoja ojia perataan, jotta vedenpinta olisi kasvukaudella riittävän alhaalla parhaan kasvun saavuttamiseksi. Usein vanhat ojat on suunnittelijoiden kiireen takia suunniteltu veden päälaskun suuntaan. Lisäksi korjuun ajourat pitää tehdä kunnostusojituksen ehdoilla. Mikäli uudistusalueella tarvitaan ojia, tehdään ojamaista mättäitä ja välialueet kääntömätästetään. Siis harvakseltaan tukos – ei ojien täyttämistä, ne toisivat vain lisää humusta. AINA KUN ON MAHDOLLISTA , kannattaa laskuvedet johtaa vanhan, puuntuottamisen kannalta liian karun suon reuna-alueelle ja tukkia vanhoja liian karun suon ojia, myös niskaojia. Taas säästyi rahaa. Kunnostusojituksia tehdään kiertoaikana vain yksi, metsänuudistamisen yhteydessä. YKSI YKSINKERTAINEN vesiensuojelukeino on kaivukatko ennen sitä ojaa, johon vesi seuraavaksi virtaa. Lisää kasvutappioita. Samalla syntyy uusi suon ja kankaan raja, jossa riista viihtyy. Käytännössä kaikki vesiensuojelututkimukset on tehty suurille tiloille tai tilakokonaisuuksille. Ylimääräiset ojitukset ovat vesien sotkemista ja omistajan rahojen haaskuuta. Kaikki niistä eivät ole realistisia pienillä tiloilla. Kasvun kannalta sillä ei ole merkitystä, kuinka korkealla vesi on ojitetulla suolla kasvukauden ulkopuolella. Vanhat niskaojat pitää unohtaa. Veden nopean virtauksen takia niistä liukenee paljon humusta. Maata paljastetaan mahdollisimman vähän, siten aikanaan säästetään myös taimikonhoitokustannuksissa. Tukosten teko ei maksa juuri mitään. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 10416_.indd 51 10416_.indd 51 3.11.2023 14.33 3.11.2023 14.33. Ne ovat ojia, joilla estetään vesien ja ravinteiden pääsy ojitetulle suolle. Usein tällaiset kohteet ovat myös metsälain kymppipykälän mukaan suojeltuja. Hurjimmissa kohteissa uudet ojalinjat hakataan vanhan ojan viereen. Ravinteet – esimerkiksi fosfori ja kalium – ovat kuitenkin tärkeitä ojitetun suon kasvulle. Niitä ei pidä tarkoituksella johtaa vesistöihin, joihin ne eivät kuulu. Silloin juuret tarvitsevat happea neulasten tuottamien sokereiden muuttamiseen energiaksi, josta puut saavat ravinteita neulasten ja rungon kasvattamiseen. Tällaisten ojien perkausta kannattaa välttää viimeiseen saakka
Poikkeuksena on koivutukki, jolle riittää kysyntää paikallisesti. 59,52 . 67,70 . 25,07 Ensiharvennus KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,91 . 47,41 . Uudistushakkuu 70,76 . 48,67 . Jos muutama vuosi takaperin ensiharvennuksen kylkiäisenä on tarjottu pääteKUITUJA ENERGIAPUU VETÄVÄT “LOISTAVASTI” Päätehakkuilla puukauppatahti on hidastunut, metsänhoitoyhdistyksistä kerrotaan. Energialaitosten lähellä energiapuun hinta on saattanut nousta jopa kuitua korkeammaksi. 23,54 . 19,07 . 46,98 . ”Jotta puu riittää, ostajat eivät voi valita vain parhaita päältä”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson johtaja Panu Pettinen. Ensiharvennus 44,83 . 25,03 . 70,83 . Tukilla osa himmailee”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Koillismaan johtaja Antti Härkönen. 72,54 . 27,37 . Tällä hetkellä kysytyimpiä ovat kuituja energiapuu. 25,38 . Puukaupan tahti vaihtelee hiljaisesta tavanomaiseen. 25,90 . Uudistushakkuu 68,45 . 53,44 . Harvennushakkuu 65,32 . 18,94 . 71,98 . 24,28 . 25,65 . 27,93 . Ensiharvennuksille useita tarjouksia Energiayhtiöiden ja kuiduttavan teollisuuden kilpa harvennuspuusta on pitänyt yllä kuitupuun hyvää hintatasoa. 26,75 . 24,77 . 24,49 . Kun kilpailutetaan huolella leimikoita, sieltä on saatu edelleen ihan hyviä hintoja”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki. 19,46 . TIIA PUUK ILA TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 10417_.indd 52 10417_.indd 52 3.11.2023 15.30 3.11.2023 15.30. 38,25 . 19,73 VIIKKO 43 TIIA PUUKILA PUUKAUPPA on rauhoittunut ja hinnat tulleet kesän huipusta alaspäin kaikilla puutavaralajeilla. Metsänhoitoyhdistyksistä ympäri Suomen viestitään harvennuspainotteisesta puukaupasta. 27,41 . 24,86 . Ensiharvennus 45,17 . 58,04 . 38,06 . 25,42 . 70,56 . 26,98 . 49,30 . 25,14 . 71,66 . 25,21 . Harvennushakkuu 66,84 . Harvennushakkuu 61,79 . 56,00 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,21 . Päätehakkuiden osalta moni ostaja ja myyjä ovat odottavaisin mielin. Energiapuun hyvä kysyntä näkyy edelleen kuitupuun hinnoissa, mutta huippuhinnoista on tultu alaspäin. 24,64 . Uudistushakkuu 71,14 . 24,54 . 25,97 . Muuttuva markkinatilanne näkyy hintaeroina ostajien välillä. 56,81 . 26,67 . 24,97 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 69,69 . 18,99 . 26,47 . ”Kuituja energiapuu vetävät loistavasti kumpikin. 18,63 . ”Parhaimpien ja huonoimpien tarjousten välillä on nyt poikkeuksellisen isot erot. 66,54 . 63,63 . 61,46 . Harvennusleimikoiden kova kysyntä on avittanut harvennusrästien ja vaikeasti korjattavien kohteiden menekkiä. 23,53 . 24,36 . 69,40 . 26,00
23,29 . 65,79 . 25,85 . 50,45 . Talvileimikoissakin kysyntää on monin paikoin nimenomaan pieniläpimittaiselle harvennusja energiapuulle, mutta aukkojakin ostetaan. 68,23 . 25,32 . 24,85 . 16,90 . 17,57 . 65,83 . 64,83 . Harvennushakkuu 54,62 . Toistaiseksi ostajia on löytynyt. 20,53 . Uudistushakkuu 71,75 . 20,75 . 29,59 . ”Aina löytyy useampi ostaja, joka on kiinnostunut pelkästään ensiharvennuskohteesta”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtaja Jussi Parviainen. 28,08 . 21,27 . 57,10 . 27,99 . 25,14 . 63,40 . 41,17 . 27,38 . 17,30 . 24,81 . 24,49 . 22,42 . 18,98 . ”Omat haasteensa on, kun mennään talvikohteille. 24,06 . 20,51 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 69,74 . 21,93 . 44,92 . 50,85 . 21,42 . 70,87 . Uudistushakkuu 61,90 . 25,56 . 19,67 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,64 . 69,01 . 65,06 . NOUSUSSA ?. 59,25 . 19,61 . 18,67 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,59 . 57,49 . 20,06 . 25,70 . LASKUSSA . 50,84 . 38,26 . 22,32 . 23,17 . 61,48 . 51,58 . 27,41 27,18 . Vaikeammin korjattavien kohteiden myyjät ovat jo myöhässä”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Lapin johtaja Veijo Ekonoja.. 25,06 . Kesäja kelirikkokelpoiset harvennukset, ne ovat tällä hetkellä ehkä se kaikista suurin hittituote”, Jussi Parviainen sanoo. ”Kyllä talvileimikotkin ovat normaalia paremmin käyneet kaupaksi”, summaa Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen johtaja Eero Poikonen. 17,65 . 60,87 . Uudistushakkuu 65,12 . Ensiharvennus 43,73 . 23,36 . Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen alueella talvileimikoiden kauppa on käynyt jo toista kuukautta. 18,64 . Ensiharvennus 47,83 . 67,15 . Ensiharvennus 43,41 . 24,92 . 63,61 . 23,58 . 25,10 . 23,97 . 20,93 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 65,40 . 25,37 . 20,57 . 23,86 . l Metsälehti Makasiini 53 10417_.indd 53 10417_.indd 53 3.11.2023 15.30 3.11.2023 15.30. Lapissa vilkkaana käyneen puukaupan tahti on sen sijaan tasaantunut. 26,20 . Ensiharvennus 38,41 . 41,61 . 15,36 . 26,32 . 18,31 . Ensiharvennus 53,51 . ”Kyllä talvileimikot kaupaksi menevät edelleen, mutta niistä ei ole niin suurta kilpailua kuin aikaisemmin. 23,79 . 66,59 . Metsänhoitoyhdistys Lounametsän johtaja Hannu Justen sen sijaan kertoo, että märän syksyn jäljiltä talvikohteita ostetaan, mutta varovaisesti. Harvennushakkuu 58,63 . POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 65,87 . 25,08 . 18,37 . 23,69 . 25,57 . 24,24 . Ensiharvennus 19,36 ?. Myös Pohjois-Karjalassa talvileimikoiden kauppa on loka-marraskuun vaihteessa vasta aluillaan. Moni ostaja on ostanut talvikiintiönsä täyteen. Harvennushakkuu 61,87 . 23,16 . Uudistushakkuu 68,05 . Myös Keski-Suomessa talvileimikkokauppa käy. 61,44 . Uudistushakkuu 65,49 . 71,66 . 24,00 . 25,47 . KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,17 . 42,81 . 66,54 . Talvileikkokauppa käy Talvileimikoiden kauppa on alkanut tai on alkamassa koko maassa. ?. 20,72 . 49,10 . Harvennushakkuu 61,00 . 17,13 . Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Kesäja kelirikkokelpoiset harvennukset, ne ovat tällä hetkellä ehkä se kaikista suurin hittituote.” hakkuuleimikoita, on markkina nyt tyystin toinen. 21,17 . 24,76 . 60,19 . 61,77 . 25,79 . Uudistushakkuu 67,62 . 25,34 . Ensimmäisiä kovan maan talvikohteita on päästy jo korjaamaankin. Harvennushakkuu 60,93 . Harvennushakkuu 64,01
Varsinaiset tukit ovat tätä paksumpaa ja pikkutukit ohuempaa puuta. .. VALTTERI SKYTTÄ TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 10417_.indd 54 10417_.indd 54 3.11.2023 15.30 3.11.2023 15.30. POHJOIS-POHJANMAAN eteläosissa asuva metsänomistaja laittoi laajan harvennusalueen myyntiin. Tarjouskilpailun voittaneen sahan puunostaja oli myös ainoa, joka kyseli hakkuukohteesta puhelimella lisätietoja ennen tarjouksen jättämistä. Kauppa kilpailutettiin sähköisen puukauppapalvelu Kuution kautta. Siitä vajaa puolet on ensiharvennusta. Ensiharvennuksissa puusto on pienempää ja hinnat yleensä matalammat, mutta tässä tapauksessa harvennuskokonaisuuden puille tehtiin sama hintatarjous. Välitukin latvaläpimitta on määritelty 15–18 sentin paksuuteen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj.m 3 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. Metsänomistaja halusi sitä kautta suoran yhteyden puunostajiin. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Metsänomistajan mukaan suurten hakkuukokonaisuuksien muodostaminen on hyödyllistä niin puunmyyjän kuin -korjaajan kannalta. HARVENNUSHAKKUU POHJOIS-POHJANMAAN ETELÄOSISSA PUUTAVARALAJI MÄÄRÄ, M 3 KANTOHINTA €/M 3 YHTEENSÄ Mäntytukki 30 67 2 010 Mäntyvälitukki 20 64 1 280 Mäntypikkutukki 60 30 1 800 Mäntykuitu 160 25,5 4 080 Kuusitukki 14 67 938 Kuusivälitukki 9 64 576 Kuusipikkutukki 40 30 1 200 Kuusikuitu 120 25,5 3 060 Koivukuitu 45 25,5 11 47,50 Yhteensä (arvio) 498 16 091,5 kaikkiaan 14 hehtaaria. Harvennusalueen puustosta katkotaan kolmenlaisia tukkeja. Hän halusi, että kangasmaalla sijaitsevan puuston korjuu tehdään talvisaikaan korjuuvaurioiden välttämiseksi. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Hakkuualueen koko on Sahalta paras tarjous Metsänomistaja kilpailutti puukaupan Kuutio-puukauppasivustolla. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Korjuu on luvattu täksi talveksi. Ostotarjouksia tuli neljä, joista sahayhtiön tekemä tarjous oli hinnoiltaan selvästi paras. 2023 2022 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 500000 1000000 1500000 2000000 .. Harvennuksen lisäksi kauppaan sisältyy ylispuiden poistoa. Tiedot kerätään viikoittain. Metsänomistajalla on aikomus avittaa sen onnistumista tekemällä hakkuukohteelle traktorilla tienpoljentaa. Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 .. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset
Toki valtiolle suojeluun myytäessä kaupan verovapaudella on olennainen rooli”, Hakala kertoo. Ely-keskuksen tarjous oli kilpailukykyisin. Myyjäsukupolven isovanhemmat olivat hankkineet tilan omistukseensa vuonna 1918. Kauppahintaa ei kerrottu. Välittäjänä toiminut Metsätilat.fin Rauno Hakala huomasi tila-arviota tehdessään myös suojeluarvot. Tarjouksia tuli ely-keskuksen lisäksi muiltakin. KUUKAUDEN TILAKAUPPA SEITSEMÄN kuolinpesän omistama metsätila läntisellä Uudellamaalla myytiin hiljattain valtiolle Metso-ohjelman suojelualueeksi. Myyntipäätöstä kypsyteltiin 4–5 vuotta viimeisenkin pariskunnan lapsen kuoltua. Selvennyslainhuudon saaminen kesti tässä tapauksessa puolisen vuotta. Tila laitettiin julkiseen myyntiin. Silloin kuolinpesiä oli lähestytty kirjeitse ostotarkoituksessa, mutta asia ei ollut edennyt. Laaja myyjäjoukko oli tyytyväinen, että metsä päätyi suojeluun ja samalla kunnioitettiin menneiden sukupolvien tahtoa.. Ely-keskuksen tarjous oli kilpailukykyisin, koska suojelualueeksi myynti on verovapaata. ”Kun osuudet menevät pieniksi palasiksi, alkaa päätöksenteko helpottua”, eräs myyjistä kertoo. RA U N O H A KA LA Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 10417_.indd 55 10417_.indd 55 3.11.2023 15.31 3.11.2023 15.31. Metsätilan voi myydä suojelualueeksi ilman veroseurauksia, mikä ratkaisi tämän kaupan ely-keskuksen suuntaan. Noin 18 hehtaarin tilalla ei ollut tehty varsinaisia hakkuita sotien jälkeen, joten tila oli kauttaaltaan uudistuskypsää. ”Meillä on ostajina myös yksityisiä henkilöitä, jotka etsivät metsiä suojeluun. Osakkaat aloittivat kaupan valmistelun hankkimalla Maanmittauslaitokselta selvennyslainhuudon, jossa lueteltiin pesän kaikki osakkaat. Kuusivaltaisen metsän kilpikaarnaiset männyt, vanhat lehtipuut sekä kuolleet pystyja maapuut olivat jo aiemmin kiinnittäneet myös ely-keskuksen huomion viereiselle suojelualueelle tehdyllä maastokäynnillä. l TIINA LIETZEN Lähes hakkaamaton tila myytiin suojelualueeksi METSÄTILA UUDELLAMAALLA PINTA-ALA 17,8 hehtaaria PUUSTO 5 165 kuutiota, josta tukkipuuta 3 100 kuutiota, keskimäärin 290 kuutiota hehtaarilla HINTA ei julkinen, mutta Metsälehden verkkosivujen Hannun hintaseurannan tilastointiin perustuva Metsän arvo -laskuri antaa arvoksi 241 000 euroa. Yhtenäisen, kirveenkoskemattoman ja näinkin suuren suojelukriteerit täyttävän metsäpalstan löytyminen eteläisestä Suomesta ei ole kovin yleistä
Jos lunastusaalto tarttuu myös metsärahastoihin, niin tilamarkkinoilla voidaan kokea hintanotkahdus. l MIKKO HÄYRYNEN Leviääkö lunastusaalto metsärahastoihin. Toimitusjohtaja Mikael Beck toteaa, että pitkään jatkuneen metsätilojen hinnannousun myötä tuotto-odotukset ja metsäsijoittamisen houkuttelevuus ovat laskeneet. Mandatumin ja Ålandsbankenin asuntorahastot ovat lykänneet lunastuksia varojen puutteessa, ja muutamat muut ovat pidentäneet lunastusaikoja sääntömuutoksilla. Sijoituspako metsärahastoissa notkauttaisi tilamarkkinoita. Tarjontaa on runsaasti samalla kun kilpailu tiloista on vähentynyt kannattaa tarjota. Koko maan kauppasummat yhteensä 148 miljoonaa euroa. Häme-Uusimaalla metsämaan hintataso on maan korkein. TILAKAUPAT 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 10417_.indd 56 10417_.indd 56 3.11.2023 15.31 3.11.2023 15.31. Sijoitusvirrat voivat kääntyä jopa niin, että rahastoista virtaa sijoituksia enemmän ulos kuin tulee sisään. Lisäksi tuulivoimahankkeet luovat sijoittajapitoa rahastoon.” Conifer Consulting -sijoitusyhtiö toimii useiden metsiin sijoittavien eläkerahastojen edustajana. Metsärahastoista suurimman eli OP-Metsänomistaja-rahaston salkunhoitaja Tapio Tilli kertoo, että lunastuksia on nähty vain vähän. Se povaa vaikeuksia rahastoille, joiden sijoitusomaisuus on epäliikvidiä, hitaasti rahaksi muutettavissa. ”Puun kysynnän pidemmän aikavälin näkymä on hyvä. ”Rahasto on koko historiansa ollut merkinnöissä nettopositiivinen eli rahaa on tullut jokaisessa kvartaalissa lisää”, Tilli sanoo. Vahva puumarkkina on tukenut metsätilamarkkinoita ja samalla rahastoja. 2 2 3 3 4 1 1 2 3 4 RAHASTOSIJOITTAMISEN suosio on vähentynyt samalla kun vaihtoehtoisten määräaikaistalletusten tuotot ovat nousseet korkojen nousun mukana. Myyntipainettakaan ei ole, koska eläkeraha sijoitetaan vuosikymmenten aikajänteellä”, Beck kertoo.. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 kerroin * Varsinais-Suomi 28 24 550 26 25 121 42 7194 59 1,11 Satakunta 42 33 839 21 19 123 40 6544 53 1,04 Häme-Uusimaa 60 44 1111 23 19 135 43 8133 60 1,16 Etelä-Karjala 55 42 891 30 17 114 39 6098 53 0,99 Kymenlaakso 43 35 872 33 11 111 36 5974 54 1,04 Pirkanmaa 86 76 2029 23 14 126 37 6346 50 1,09 Etelä-Savo 89 71 2046 28 10 117 35 6543 57 0,98 Eja K-Pohjanmaa 136 110 2633 21 15 111 31 4409 40 0,99 Keski-Suomi 119 103 3080 26 11 111 34 5512 50 0,99 Pohjois-Savo 110 84 2507 23 14 125 38 6291 50 1,02 Pohjois-Karjala 134 104 3029 23 16 123 36 6208 50 0,99 Kainuu 95 68 2732 17 8 101 28 3285 32 0,96 Pohjois-Pohjanmaa 173 123 4458 27 11 83 21 2739 33 1,01 Lappi 136 90 3858 20 12 79 19 2060 26 0,97 Koko maa 1306 1007 30635 107 32 4821 45 Lisäys lokakuu 163 137 4891 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–LOKAKUUSSA 2023 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Pohjois-Karjalassa on käytetty eniten ostorahaa, 18,8 miljoonaa euroa. ”Emme ole nyt aktiivisesti ostolaidalla. Metsärahastoja suojaa se, että metsässä arvonmuutokset ovat hidasliikkeisiä
Lähi-idässä ja Afrikassa ovat heimopäälliköt ja isommatkin jehut jo sukupolven ajan selvitelleet välejään istuttamalla Toyota Hiluxin lavalle 2-piippuisen neuvostovalmisteisen ilmatorjuntakonetykin, jota Suomessa kutsutaan Sergeiksi. automaatti, nelivedossa nopea takaveto, nopea neliveto ja hidas neliveto lukoilla Huippunopeus: 175 km/h Kiihtyvyys: 10,7 s 0–100 km/h Omamassa: 2 205 kg Kantavuus: 1 005 kg Vetopaino jarruin: 3 500 kg Vetopaino jarruitta: 750 kg Pituus: 5 325 mm Leveys: 1 910 mm Korkeus: 1 865 mm Maavara: 300 mm Koeajoauton renkaat: 265/65 R 17 Kulutus: 9,9 l/100 km Koeajon kulutus: 10,0 l/100 km Koeajoauton kokonaishinta: 103 048 € Automalli on ikoninen, jos se on omaperäinen ja sitä valmistettu pitkään ja paljon. Tonnin painoinen ase ja panoskuorma sekä runsas, tosin hommassa harveneva miehistö saa lava-auton uhkaavasti letkumaan ja kallistelemaan, mutta taistoon vie tie. Lavapakettiautoista ikonisten kerhoon on pyrkimässä Toyota Hilux. turbodiesel, 2,8 ltr Teho: 150 kW Vaihteisto: 6-vaiht. Tällainen käyttö on lisännyt auton kestävyysmainetta maailmalla, koska videot leviävät uutiskatsauksissa ja auton perässä lukee isoilla kirjaimilla: TOYOTA. Koska auto on yli viisi metriä pitkä ja lähes kaksi metriä leveä, ei heti tajua, että se on myös korkea. Ylhäältä näkee kauas Kun kapuaa Hiluxin komentosillalle, on ainakin muutaman kymmennen senttiä arjen yläpuolella. Valmistusmäärä lienee nyt noin 20 miljoonaa. Toyotan ikoninen Hilux ei kavahda hankalia paikkoja. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Leviääkö lunastusaalto metsärahastoihin. Omat suosikkini ovat T-mallin Ford ja Kuplavolkkari. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 10417_.indd 57 10417_.indd 57 3.11.2023 15.31 3.11.2023 15.31. Tavallinen henkilöauto olisi tässä mahasta kiinni. VAIKKA Toyota Hilux ei ulkoisesti eroa lajitovereistaan, on sillä kuitenkin mainetta kestävänä pelinä. VANHAN LIITON AVOLAVA LUKSUSVARUSTEILLA TOYOTA HILUX 4WD 2.8D GR SPORT Paikkaluku: 5 (henkilöauto) Moottori 4-syl
Asiaa vielä helpottaa, kun kuskin istuimen nostaa ylemmäs. Mukavalta kuljettajan istuimelta avautuu klassinen ohjaamonäkymä. Parkkipaikkaan käännettäessä on ajo tehtävä laajemmalla kaarella, että osuu ruutuun. Peruuttelua helpottaa takakamera ja kameroiden kuvista laskettu lintuperspektiivikuva. Mittasimme pitävällä alustalla hitaalla nelivedolla 13,8 metrin ympyrän eturenkaasta. Auto on iso ja akseliväli yli kolme metriä. Niin hyvien kaukovalojen kanssa pitää olla pontevat lähivalot, muuten lyhyille valoille vaihtaminen tuntuisi sukellukselta pimeyteen. Kuskilla on sähkösäädöt. Pitkä ja isokokoinen henkilö joutuu punkemaan pallille, kun oven yläkarmin ja istuintyynyn etäisyys tulee vastaan. Peruutuskamera muodostaa selvän kuvan mustan syksyn pimeydessä. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 10417_.indd 58 10417_.indd 58 3.11.2023 15.31 3.11.2023 15.31. Pitkät valot olivat niin hyvät, että nykyistä uskonnollisemmalla 60-luvulla niitä olisi pidetty syntinä. Automaatissa on 6 pykälää. Koeajamamme Hilux GR Sportin penkit ovat topakat ja hyvät. Klassisen tyylin vaihdekeppi asentoon D ja kaasua: Hilux pyrkii luontevasti eteenpäin. Peruutusvalot ovat kerrankin riittävät: lavakaareen on kiinnitetty kaksi peruutusvaloa. Auton varusteluun kuului lisävalopaneeli pitkille. Alussa tahtoo mennä leveäksi. Ennen pitkää oppii työntämään ensin takaliston pitemmälle autoon, ja kulku helpottuu. Matalien ojien yli pääsi helposti viistosti ajamalla, varsinaisen Lavan luukussa oli vahvannäköiset nojavaijerit ja vaimennin luukun rämpsähtämistä hillitsemässä. Yritin ajella Hiluxilla huonoissa paikoissa, mutta lunta ei ollut ja pakkanen oli kovettanut maastoa. 8 tuuman näytöltä käytetään navigaattoria, soitinta ja yhteyksiä. Myös ajovalot ovat kiitettävät, erityisesti led-tyyppisten ajovalojen lähivalo on vahva. Ahtaissa paikoissa on oltava varovainen. Keulaylitys piirtää vielä laajempaa kaarta. Oivallista on, että asioita hallitaan nappuloilla ja pylpyröillä, eikä kosketusnäyttöä tarvitse paljoa selailla. Tehty rankkoihin reissuihin Loogisesti maasturin ominaisin paikka ei ole kaupungissa – kaupunkimaasturit erikseen – vaan teillä, työmailla, huonommilla teillä, pelloilla, metsäautoteillä ja jopa ajourilla metsässä. Ja metsässä näitä näkeekin, usein korjuu-urakoitsijan löpötankki lavalla. Ulos näkemisen katvealueet eivät ole laajat. Riittää kun avain on mukana, Hilux huomaa sen ja käynnistyy napista
Liukukelkka hukkaa paljon lavatilaa, jos rulokannen haluaa vetää kiinni. Eikä siellä ole dieselveroakaan alias käyttövoimaveroa. Rattikin olisi hyvä saada säätymään hiukan etäämmälle kojelaudasta Tässä näkyy koeajossa olleen Hiluxin lisävarusteita: premiumväri 1 681 €, lavan suojapohja 690 €, liukukelkka 2 243 €, lavakaari 1 382 €, lavan rulotyyppinen kansi 3 505 € ja vetokoukku 1 163 €. Tilannetta ruotsalaisautoilijoiden eduksi auttaa vielä se, että Ruotsi satsaa ratkaisevasti enemmän tiestöön. Valtavat hintaerot Koeajossa ollut GR Sport on hienostoversio rankkaan työhön rakennetusta Hiluxista, hintaa sille kertyy lisävarusteineen runsaat 100 000 euroa. l Hiluxin etupenkit ovat topakat ja mukavat. Koeajon luksusmallissa oli kiusallinen varuste: astinlaudat. Kuskinpenkissä on sähkösäädöt. GR-versiossa on tanakammat jouset ja iskarit, millä pyritään vakaaseen kulkuun kovemmassa vauhdissa. puuston sekaan ei Suomen oloissa tällaisilla ajoneuvoilla ole kuitenkaan menemistä. Hyvän henkilöauton vakautta hyvillä teillä Hilux ei kuitenkaan saavuta. Huonolla tiellä röykyt eivät tunnu, alusta ei pane pahakseen mistään. Jousitus teki työnsä tyylikkäästi: mitä kuoppaisempi ajoalusta, sitä enemmän se vakuutti. Pintamateriaali on keskeltä kangasta ja reunoilta nahkaa. Valtiolle menevät vuosittaiset verot ja maksut ovat 5-paikkaisella Hiluxilla runsaat 1 000 euroa ja 2-paikkaisella noin 530 euroa. Ajettaessa äänimaailma on rauhallinen. Tarpeellista maastovarustusta on voimansiirto: kytkettävä neliveto 50/50-voimanjaolla, kytkettävä alennusvaihde ja sähkötoiminen tasauspyörästön lukko. Ääntä on kohtuullisesti ja sen sävy on matala. Auton vanhanaikainen, tai pikemminkin perinteinen rakenne erillisine runkoineen vähentää runkoäänien johtumista pyöristä ja voimansiirrosta tai moottorista. Hinnat alkaen -malli 2,4 litran dieselillä ja 6-vaihteisella käsivaihteistolla maksaa 43 213 euroa. Pitkä kuski haluaisi saada istuimen vähän taaemmaksi. Pitkä akseliväli auttaa myös suuntavakavuutta. Verrokkimaassa Ruotsissa ei kanneta autoveroa. Kun maavaraa on 30 senttiä ja lumeton maaperä oli jäätynyt kovaksi, tuntui, että autolla pääsisi mihin tahansa. Metsälehti Makasiini 59 10417_.indd 59 10417_.indd 59 3.11.2023 15.31 3.11.2023 15.31. Takapyörän yllä kaartuu vanhan liiton tyyliin runkopalkki ja alempana häämöttää puolielliptisen lehtijousen pakka. Tiellä Hilux etenee mukavasti suoraan. Niinpä tiet ovat siellä paljon parempia.. 2-paikkainen eli pakettiautoversio samoilla varusteilla maksaa 66 289 euroa. Ne huonontavat maastokelpoisuutta leventämällä kynnyskoteloita, jolloin kääntyily kivikossa tai kannokossa vaikeutuu
”Meidän on nyt mukauduttava uuteen tilanteeseen. STORA ENSON tuore toimitusjohtaja Hans Sohlström on saanut tulikasteensa uuteen tehtävään: hän on vetänyt yhtiönsä karunumeroisen tulosinfon ja esiintynyt vuoden merkittävimmän metsätapahtuman, Metsäpäivien, pääpuhujana. MIKKO HÄYRYNEN 60 Metsälehti Makasiini TALOUS » METSÄTEOLLISUUS 10419_.indd 60 10419_.indd 60 3.11.2023 14.45 3.11.2023 14.45. Me emme ainakaan laske sen va”PITÄÄ VARAUTUA PAHIMPAAN” Stora Enson tulos tullaan kääntämään, uusi toimitusjohtaja Hans Sohlström lupaa. Kun UPM:n Jussi Pesonen on aina vähän kireä ja Metsä Groupin Ilkka Hämälässä asuu pieni humoristi, niin Sohlström asettuu heidän väliin. Sohlström on Pietarsaaresta. Kuin Björn Wahlroosilla ikään, niin pitkällä miehellä on tyylikäs puku, kalvosinnapit ja hihansuusta pilkahtaa kullanvärinen kellonhihna samansävyisesti solmion ja taskuliinan kanssa. Suomenruotsalainen kohteliaisuus on myötäsyntyistä ja vaikka suomi soljuu sujuvasti, niin sanojen taivutukset ovat joskus sinne päin. Itäpuun tuontiin ei palata Metsäpäivillä uudelta toimitusjohtajalta kysyttiin itäpuun tuonnista
Olemme kuluvan vuoden aikana avanneet uusia toimipisteitä lähinnä Länsi-Suomessa.” Taantumasta vaikea ja pitkä Sohlström ei aio jäädä odottamaan, että suhdannekäänne tuo tulosparannuksen automaattisesti. Hän on jo antanut näyttöä, että pystyy laittamaan töpinäksi. Ahlstrom-Munksjö) toimitusjohtaja 2018–2022 PERHEESSÄ vaimo ja kaksi aikuista tytärtä HARRASTAA pyöräilyä, murtomaahiihtoa ja veneilyä Hans Sohlströmin mukaan Stora Enso aikoo kasvattaa puunhinkintaansa edelleen Suomessa. Yhtiö on varautunut pitkään ja vaikeaan taantumaan. Muutoksia on tehty ennenkin. raan, että puuntuonti koskaan enää palaisi”, Sohlström vastasi. ”Olen vähän epäileväinen, että onko se vain varastojen täyttöä alhaiseen hintaan.” Oma miljoona pottiin Hans Sohlström vakuuttaa, että tulos tullaan kääntämään. VI LM A IS SA KA IN EN ”Valitettava realiteetti on, että meidän on käännettävä jokainen kivi.” Metsälehti Makasiini 61 10419_.indd 61 10419_.indd 61 3.11.2023 14.45 3.11.2023 14.45. ”Pelkään pahoin, että ei tällä kertaa, koska rakentaminen Euroopassa on niin pahasti jumissa.” Kiinassa on jo nähty sellun hintojen nousua parilla kymmenellä prosentilla touko-kesäkuusta lähtien. Vuodesta 1288, ainakin Sohlström suhteuttaa vaikeita aikoja siihen, että Stora Enso on maailman vanhin osakeyhtiö, jonka tunnettu historia ulottuu vuoteen 1288. Pakkausratkaisut oli yhtiön tuoteryhmistä ainoa, joka näytti kasvanutta liikevaihtoa ja tulosta, tosin yritysostojen eli lähinnä vuodenvaihteessa ostetun hollantilaisen De Jong Packaging Groupin kautta. l HANS SOHLSTRÖM 58-VUOTIAS dilplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri KOTOISIN Pietarsaaresta UPM:LLÄ 1988 –2012 eri tehtävissä, viimeiset kahdeksan vuotta johtoryhmässä RETTIGIN toimitusjohtaja 2012–2016 AHLSTRÖM Kapitalin toimitusjohtaja 2016–2018 AHLSTROMIN (ent. Tulosjulkistuspäivän uutinen oli, että pakkausratkaisut-tuotedivisioonan johtaja ja johtoryhmän jäsen vaihtuu joulukuun alussa. ”Liikkeenjohtamisessa voi toivoa parasta, mutta aina pitää varautua pahimpaan.” Perinteisesti sahatavara on markkinasykleissä ensimmäisenä kääntynyt ylöspäin. ”Tavoitteemme on kasvattaa edelleen puunhankintaa Suomessa. Muita strategisia järjestelyjä eli tehtaiden myyntejä tai sulkemisia ei ole näköpiirissä. Uutena johtajana aloittaa hollantilainen Ad Smit ja nykyinen johtaja David Ekberg vapautuu työmarkkinoiden käytettäväksi. Ad Smit toimi ostetun yhtiön johtajana.. ”Valitettava realiteetti on, että meidän on käännettävä jokainen kivi.” Toimenpiteitä voi olla satoja eikä niistä tehdä lehdistötiedotteita tai otsikoita, mutta yhteisvaikutukset ovat merkittävät. Uutinen oli toisaalta yllättävä, toisaalta ei. Muutosneuvottelut, jotka koskevat 1 150 henkilöä koko konsernin tasolla, viedään loppuun tämän vuoden aikana. Pääomaa vapautetaan Kiinasta, missä kartonkitehdas ja noin 80 000 hehtaaria metsää ovat myynnissä. Hänen mukaansa nyt on pärjättävä kotimaan metsävaroilla ja niillä markkinoilla, mistä puuta voi tuoda. Omaa luottamustaan yhtiöön hän osoitti heti nimityksensä alussa ostamalla osakkeita miljoonalla eurolla
Metsä Groupilla Kemin biotuotetehdas pääsee ensi vuonna täyteen vauhtiin, samoin UPM:llä Uruguayn sellutehdas ja Olkiluodon kolmosreaktori. Molemmissa yhtiöissä uusi johtaja on löytynyt yrityksen sisältä, olkoonkin että Sohlström oli yhtiön hallituksessa. TULOKSET TÖMÄHTIVÄT Suurten metsäyhtioöiden vuoden 2023 kolmannen vuosineljänneksen tunnuslukuja (suluissa edellisvuosi) Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board Liikevaihto, milj. Kone tosin valmistuu vasta vuonna 2025. € 2 127 (2 963) 2 584 (3 420) 1 509 (1823) 479 (647) Liiketulos, milj. Syksyn pestuumarkkinat Tulosjulkistus oli Stora Enson toimitusjohtajalle Hans Sohlströmille ensimmäinen ja UPM:n Jussi Pesoselle viimeinen. Oulussa Stora Enso muuntaa paperikoneen kartonkikoneeksi. 62 Metsälehti Makasiini TALOUS » METSÄTEOLLISUUS MIKKO HÄYRYNEN 10419_.indd 62 10419_.indd 62 3.11.2023 14.45 3.11.2023 14.45. Syklin pohjalta suunta vain ylös Suhdanne on kahden iloisen vuoden jälkeen painunut syvälle, mutta horisontissa näkyy jo aavistus päivänkajoa. Ligniinin jalostamisessa yhtiöllä on erityisosaamista, mutta tuotteistamisen onnistumisesta ei tiedä vielä kukaan. Investointi on huomattava – 1,1 miljardia euroa ja puunkäytöltään miljoona kuutiota. Sitä ennen on käytävä kivinen tie, jossa tulosta haetaan kaikesta – kustannuksista, myynnistä ja pääomien vapauttamisesta.. Euroopan keskuspankki pysäytti koronnostot ja korona-aikana paisutetut varastot sulavat aikanaan. METSÄYHTIÖIDEN tulostömähdys huippusuhdanteesta syklin pohjalle on niin jyrkkä, ettei vastaavaa muisteta edes yhtiöiden sisällä. l Kuka lohduttaisi metsäyhtiöitä. Kun suhdanne joskus kääntyy, metsäyhtiöiden asemat eivät ole huonot. Nimitykset viestivät, että tilannetta ei nähdä niin vaikeaksi, että parempaa viisautta tulisi etsiä kauempaa. € -3 (367) -28 (622) 37 (314) 3 (133) Omavaraisuus, % 54 (60) 62 (55) 58 (62) 68 (64) Henkilöstö 21 132 (21 804) 16 831 (17 289) 9 725 (9 463) 2 310 (2 335) Kahden hyvän vuoden jälkeen suhdanne on painunut syvälle. Metsäteollisuus ei ole syypää koronan aikaansaamaan kotoilubuumiin ja sen vaihtumiseen aineettomaan törsäämiseen, ei koronaelvytykseen ja siitä seuranneeseen inflaatioon, ei Ukrainan-sotaan, itäpuun tuonnin tyrehtymiseen tai korkojen nousuun. UPM:n uudeksi toimitusjohtajaksi eläköityvän Pesosen jälkeen on nimitetty yhtiön paperidivisioonan johtaja, italialainen Massimo Reynaudo. € -1 (511) -29 (781) 41 (397) 3 (153) Liiketulos, % (17) -1 (23) 3 (22) 1 (24) Nettotulos, milj. Yhtiöitä ei voi kuitenkaan osoittaa sormella, että mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Stora Ensolla ei ole näyttää yhtä lailla valttikorttia. Valoa kuitenkin jo pilkahtelee
Kuvassa vastavalmistunut tehdas. FO TO RO O S/ ST O RA EN SO VALTTERI SKYTTÄ lutehtaista, jotka ovat pienempiä ja vanhempia laitoksia kuin UPM:n uusi suursellutehdas Uruguayssa. Stora Enso on Euroopan merkittävimpiä sahaajia, ja sillä on tuotantolaitoksia monessa maassa. Työ Venäjän tuontipuun korvaamiseksi jatkuu edelleen, ja Pohjois-Suomessa valmistaudumme (Oulun) investoinnin myötä kasvavaan puunkäyttöön. Sellupuolella Kotkan Sunilan tehtaan lakkautus saattaa riittää, sen sijaan liipasimella voi olla sahatai kartonkituotantoa. TALOUS » STORA ENSON JATKO JUUSTOHÖYLÄ on siivuttanut isolla kädellä Stora Enson toimintoja, mutta höyläystä on luvassa vielä lisää. Suomessa yksityiset sahayhtiöt ja Metsä Group ovat investoineet viime vuosina voimakkaasti sahaukseen. Taloustilanne on hankala, joten moni vaihtoehto on yhä mahdollinen. Kotimaan puunhankinnassa yhtiöllä on yhä ”kovat tavoitteet”. Kartonkituotantoa Stora Ensolla on Kiinaa myöten, ja siellä tehdas on jo myynnissä. Jos kartongin kysyntä ja hinta jatkuvat matalina pidempään, tekniseltä iältään vanhimpia tuotantolaitoksia voidaan joutua sulkemaan tai ainakin tuotantolinjoja lakkauttamaan. Se kiristää kilpailua. Stora Enso on merkittävä metsänomistaja etenkin Ruotsissa. l Metsälehti Makasiini 63 10478_.indd 63 10478_.indd 63 3.11.2023 14.46 3.11.2023 14.46. Meillä säilyy tarve kasvattaa kotimaan puunhankintaa myös Sunilan tehtaan sulkemisen jälkeen”, Partanen sanoo. Vanhimmat laitokset vaarassa Viimeistään nyt on käynyt selväksi, että paperin jälkeen metsäteollisuuden pelastajaksi nousseen kartongin kysyntä voi sekin heilua voimakkaasti. Stora Enson kanssa samankaltaista tuotevalmistusta löytyy esimerkiksi Ruotsista. Metsäomaisuuden myyminen tai muunlainen järjestely voisi tulla kyseeseen, mutta toisaalta yhtiö on jo soutanut ja huovannut metsiensä suhteen riittävästi menneinä vuosina. Yritysjärjestelyistä pitäisi löytyä synergiaa. Asiantuntijoiden mukaan on myös mahdollista, että tehtaiden myynnit tai sulkemiset jatkuvat. Kotkan Sunilan sellutehdas aloitti toimintansa vuonna 1938. Stora Enson aloittama kulukuuri voi tarkoittaa lisää tehtaiden sulkemisia myös Suomessa. Syitä sille, miksi UPM:n olisi kiinnostunut yhdistymisestä tässä tilanteessa, ei ole juuri noussut esille. Jordanin uran Metsä Groupin johdossa voi tiivistää sanoihin raakaa saneerausta ja suurinvestointeja. ”Puunhankinnalle Suomesta on kovat tavoitteet tälle ja ensi vuodelle. Analyytikoiden kommenteista ja rivien välistä luettuna metsäjättien fuusio vaikuttaa epätodennäköiseltä. Lehtipuusellun valmistuksessa luotetaan Kiinan imun jatkumiseen, mutta mikä on puolikkaiden sellutehdasomistusten rooli yhtiön tulevaisuudessa. Suuren mittakaavan ratkaisuista pöydälle on jälleen nostettu UPM:n ja Stora Enson yhdistyminen. Stora Enso ilmoitti tehtaan sulkemisesta tänä vuonna. Stora Enson hallituksen puheenjohtajana on tämän vuoden maaliskuusta lähtien toiminut Kari Jordan, joka johti Metsä Groupia vuosina 2006?2018. Yhtiön metsäjohtajan Janne Partasen viesti puunmyyjille on, että puulla on hyvä kysyntä. Siinä on kenties resepti myös Stora Enson tulevaisuuden kirkastamiseen.. Brasiliassa ja Uruguayssa Stora Ensolla on puolikkaat omistukset selJÄTTIFUUSIO, KULUKUURI VAI LAKKAUTUKSIA. Joko nyt jättifuusio. Rakennusalan alho tuntuu kaikkialla, joten leikkaustoimet voivat iskeä sahoihin ulkomailla tai Suomessa. Kotimaan puunhankintaa kasvatetaan Suomalainen metsänomistaja voi seurata Stora Enson tilannetta rauhallisin mielin, ainakin toistaiseksi. ”Raaka kustannusten kuriin laittaminen voi jo tuoda tulosta”, eräs markkina-analyytikko tuumii
Kupilka retkijuomaastiat lahjarasiassa, yrityksesi logolla 28 € / kpl (alv 0%) Kotimaiset joululahjat yrityksesi logolla, suoraan tehtaalta Kotimaiset joululahjat yrityksesi logolla, suoraan tehtaalta www.kolodesign.fi Kysy lisää tai tee tilaus jani.niemelainen@kolodesign.fi 050 540 3211 / Jani 10476_.indd 64 10476_.indd 64 3.11.2023 13.31 3.11.2023 13.31
Koko metsikön pitää täyttää asetettu puulajisekoitusraja yksittäisen koealan asemasta. Kun tarkastellaan yhden metsikön asemesta metsätilaa tai aluetta, tilanne on monimutkaisempi. NYKYAIKAISESSA METSÄTALOUDESSA sekametsiä pyritään aktiivisesti lisäämään. Pienehköä osuutta selittää myös asetettu raja-arvo: jos sekametsiksi laskettaisiin myös ne metsät, joissa vähemmistöpuulajia on vähintään 5 prosenttia, sekametsiä olisi jo 44 prosenttia metsämaasta. Suomesta vastaavia tutkimuksia ei tiettävästi ole. Kaikki tarkastellut lajit viihtyivät puhtaiden pyökkimetsien ja männiköiden muodostamassa mosaiikissa. Sekametsiksi laskettavia metsiköitä on Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan noin 14 prosenttia metsämaasta. ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. Kaikki puhtaiden männiköiden sen enempää kuin kaikki puhtaiden pyökkimetsienkään lajit eivät viihtyneet sekametsässä. Sen sijaan kaikki tarkastellut lajit viihtyivät puhtaiden pyökkimetsien ja männiköiden muodostamassa mosaiikissa. Toisaalta sama määrä koivuja ja mäntyjä rajattuna erillisiksi mäntyja koivumetsiköiksi ei ole sekametsää. ON SELVÄÄ, että sekametsiä on Suomen metsätaloudessa syytä suosia. METSIKKÖ, JOSSA ON sekaisin mäntyä ja koivua, on sekametsää. Sekametsää tulisikin tarkastella yhtä metsikköä suuremmassa mittakaavassa. Oletettavaa on, että myös täkäläisessä mänty-kuusitai koivu-kuusisekametsässä viihtyvät paremmin varjoa kaipaavat kuin valoa kaipaavat lajit. Sama asia on havaittu myös tutkittaessa metsien tuhonkestävyyttä. Eri puulajien metsiköiden muodostaman puulajikirjo voi kuitenkin olla metsien monimuotoisuudelle ja tuhonkestävyydelle yhtä olennainen tai olennaisempikin kuin sekametsän määrä. Metsien monimuotoisuutta ja tuhonkestävyyttä voidaan kuitenkin edistää myös lisäämällä puulajikirjoa ylipäätään sekä hyödyntämällä iältään, puulajisuhteiltaan ja rakenteeltaan erilaisten metsiköiden muodostamaa mosaiikkia. Metsälehti Makasiini 65 LUONNOSSA » KOLUMNI 10477_.indd 65 10477_.indd 65 3.11.2023 14.48 3.11.2023 14.48. Oma vaikutuksensa on myös sillä, että luokitus tehdään metsikkötasolla. l Sekametsää vai eri puulajien mosaiikkia. VMI:ssä sekametsiksi lasketaan sellaiset metsät, joissa vähemmistöpuulajin osuus on vähintään 25 prosenttia puuston kokonaispohjapinta-alasta. Itävaltalaisessa tutkimuksessa puulajien sekoitus metsikkötasolla lisäsi niiden tuhonkestävyyttä, mutta puhtaiden yhden puulajin metsiköiden mosaiikki laajemman alueen tasolla lisäsi tuhonkestävyyttä vielä enemmän. Metsässä, jossa kasvaa useita puulajeja, on enemmän resursseja muille eliöille – esimerkiksi puilla kasvaville uhanalaisille kääville tai jäkälille. TUOREESSA SAKSALAISESSA tutkimuksessa havaittiin, että alue, jossa oli mosaiikkina puhtaita mäntyja pyökkimetsiä, oli monimuotoisuudeltaan kokonaisuutena parempi kuin alue, joka oli kokonaan mänty-pyökkisekametsää. Pienehkö osuus johtuu muun muassa siitä, että mänty-kuusi sekoituksia ei lasketa sekametsiksi, vaan sekametsäksi luokittelu edellyttää havu-lehtipuusekoitusta. Tämä johtui siitä, että mänty-pyökkisekametsässä viihtyivät enimmäkseen varjoisammalle pyökkimetsälle tyypilliset lajit. Kun verrataan yksittäistä sekametsää yksittäiseen yhden puulajin metsään, on selvää, että sekametsä on monimuotoisempi.
Vaikka kuusentaimi on päätuote, Savolainen vaatii kuusenistutusten voimakasta rajoittamista. 66 Metsälehti Makasiini 10423_.indd 66 10423_.indd 66 3.11.2023 14.49 3.11.2023 14.49. Päätuote ovat kuusentaimet, joita lähtee vuosittain metsään noin 20 miljoonaa kappaletta. Metsien tuhonkestävyyden vahvistaminen on hänen mukaansa paljon isompi asia kuin oman yrityksen mahdolliset menetykset taimibisneksessä. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ Erkki Savolaisen mielestä metsä pitää hoitaa niin monipuulajisena, että vielä toisessa harvennuksessa voidaan valita, millainen metsä päätehakkuuseen lopulta kasvatetaan. ”KUUSENISTUTUKSIA RAJOITETTAVA VAIKKA LAKISÄÄTEISESTI” Taimituottaja Erkki Savolainen varoittaa puhtaiden kuusikoiden tuhoalttiudesta. Partaharju on Suomen suurin ja mitä ilmeisimmin tehokkain metsäpuun taimien tuotantoyksikkö. Toiveena on mahdollisimman monipuulajiset sekametsät. METSÄ » PUULAJIT ERKKI Savolainen on Pieksämäellä toimivan Partaharjun Puutarhan pääomistaja ja myös merkittävä metsänomistaja
Puutuotteet menevät pääosin vientiin, tärkein vientikohde on Japani. Metsästäjien tulisi hänen mukaansa osallistua tuhojen torjuntaan. Viime aikoina eri metsäorganisaatiot ovat ilmoittaneet laskevansa kuusen istutustiheyttä 1 800 taimesta 1 600 taimeen hehtaarille, jotta myös sekapuille jäisi kasvutilaa (ks. Ensiharvennuksessa niistä saa saman hinnan energiapuuna kuin muistakin puista.”. Kuusen istutuksia on rajoitettava vaikka metsälakia tiukentamalla, ellei muu auta. Kuusten sekapuiksi Savolainen istuttaisi rauduskoivuja ja suotuisiin paikkoihin myös lehtikuusia. Se merkitsee varhaisempia harvennuksia ja lisätuottoa jopa 50 kuutiota hehtaarille kiertoajan kuluessa.” Hänen mukaansa istutuskoivujen etuna on myös se, että ne kasvavat nopeasti niin pitkiksi, etteivät niiden oksat piiskaa kuusten latvuksia. Erkki Savolainen on yrityksen pääomistaja. ”Haavat kasvavat nuorina nopeasti. Yritykseen kuuluu myös liimapuutehdas ja saha. Niitä hän aikoo jättää myös tulevaisuudessa, mutta uudella taktiikalla. l KUKKIA, TAIMIA JA LIIMAPUUTA PARTAHARJUN Puutarhan liikevaihto oli viime vuonna 32 miljoonaa euroa. Hirvikanta on saatava sellaiseksi, että männyn ja koivun istutus onnistuvat, Savolainen vaatii. Metsälehti Makasiini 67 10423_.indd 67 10423_.indd 67 3.11.2023 14.49 3.11.2023 14.49. ”Olen varautunut siihen, että tämä puheenvuoro vähentää taimiemme kysyntää”, Savolainen sanoo. ”En näe mitään järkeä istuttaa uudistusaloille yli 1 000 kuusta hehtaarille.” Partaharjun Puutarha on Suomen suurin metsäpuiden taimien tuottaja. Kaadetun haavan jälkeen syntyy valtava määrä nopeakasvuisia vesoja, jotka tuottavat monimuotoista lehtipuusekoitusta uuteen puusukupolveen.” Haapavesakko on mahdollisuus myös puuntuotannolle. Sakametsä halvin vakuutus Savolainen on liikematkoillaan nähnyt Keski-Euroopan kuusimetsien lohduttoman tilanteen. Puutarhan tärkein tuote ovat tulppaanit, joita yritys tuottaa vuosittain lähes 40 miljoonaa kappaletta. Niistä 20 miljoonaa on kuusentaimia ja mäntyjä vajaat 10 miljoonaa tainta. Tämä on niin tärkeä asia.” Koivutkin kannattaa istuttaa Savolaisen tavoitteena on, että uudet metsät perustettaisiin aina mahdollisimman monipuulajisina pois lukien karut mäntymaat. Todellista apua sekametsien luomiseen se ei toisi. sivu 12). Tätä Savolainen pitää lähinnä kosmeettisena. Tulppaanien tuottajana se on Euroopan suurimpia. Harvennuksessa kaikki puut samanhintaisia Erkki Savolainen esittelee uudistusaloja, joille on jätetty säästöpuiksi järeitä haapoja. Mahdollisimman monipuulajiset sekametsät ovat halvin vakuutus seuraavalle puusukupolvelle. Vähemmistöomistajana on toimitusjohtaja Hanna Suhonen. Hän pelkää, että Suomen metsät ovat samalla tiellä. Savolainen varoittaa puhtaiden kuusikoiden tuhoalttiudesta. Savolainen on yhtiön pääomistaja. Metsiä tulisi hoitaa niin, että vielä toisessa harvennuksessa voidaan tuhotilanteen mukaan valita, millainen puulajivalikoima jätetään varttumaan kohti päätehakkuuta. ”Esimerkiksi viiden puun ryhmästä voi kaataa kaksi ja jättää kolme säästöpuiksi. Metsätaimia Partaharjulla tuotetaan noin 35 miljoonaa vuodessa. Muu lehtipuusto saa tulla luonnostaan: leppää, pihlajaa ja mieluusti myös nopeasti kasvavaa haapaa. Jalostetuista siemenistä kasvatettavat istutustaimet kasvavat jopa 35 prosenttia maatiaiskoivuja nopeammin. ”En näe mitään järkeä istuttaa uudistusaloille yli 1 000 kuusta hehtaarille. ”Koivutkin kannattaa istuttaa
LUHTA » Pohjoisen ikipetäjikön tunnuslintuna lehahtelee kuukkeli, retkeilijän ystävä. 68 Metsälehti Makasiini 10421_.indd 68 10421_.indd 68 3.11.2023 14.51 3.11.2023 14.51
IKIPETÄJIÄ ETSIMÄSSÄ Melkein sata vuotta sitten Valter Keltikangas löysi Petsamon erämaasta täydellisen aarniometsän. Voisiko sellainen piileksiä myös nykyisessä Suomessa. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Metsälehti Makasiini 69 10421_.indd 69 10421_.indd 69 3.11.2023 14.51 3.11.2023 14.51
Kesällä 1936 Keltikangas osallistui valtakunnan metsävarojen inventointiin kulkemalla linjan Petsamosta Muonioon. Hän vaikuttui Petsamon eteläosan Suenjelin erämaista ja teki tähän kolttien maahan kesäreissun 1938. LUHTA » Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen suomalaiset tutkijat kolusivat pitkin ja poikin Karjalan ja Vienan täysin hakkaamattomia aarnioita. Vieläkö on aarnioita. Seuraavana vuonna syttyi talvisota, ja sotavuosien jälkeen Suomi menetti koko Petsamon. Itsenäisyyden alkuvuosien metsäoppineet suunnittelivat radikaalisti talousmetsien koko puuston kasvattamista siemenistä tai pikku taimista. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Koukkuoksainen aihki on nähnyt ajan, jolloin villipeuroja pyydettiin salahautoihin, pienen jääkauden kylmät ja 1930-luvun lämpimät kesät. Keltikankaan ikimetsäihannetta on myöhemmin kritisoitu. Oppaansa helmenpyytäjä Heikki Huhdin neuvomana hänellä oli tilaisuus tutkia seitsemän tunnin ajan ”täydellistä ikimetsää” aivan Neuvostoliiton rajalla. Seitsemän tunnin aikaraja luo dramaturgian, jota syventävät laajemmat ajan kolhut. Keltikangas oli puun arvoon ja ylipäätään metsätalouden rahapuoleen suuntautunut metsänhoitaja, joka vapaa-aikanaan harrasti erämaaretkeilyä ja luonnonsuojelua. 70 Metsälehti Makasiini 10421_.indd 70 10421_.indd 70 3.11.2023 14.51 3.11.2023 14.51. Nykymaailman ilmiöt, hirvieläinten ylenpalttisuus ja ihmistoimien seurauksena pidentynyt kasvukausi eivät sen vanhuutta hetkauta. Hän kuvailee omaa näkemystään ikimetsän ja metsäerämaan ideaalista. Mullistavaa ideaa perusteltiin korostamalla myös luonnonmetsissä tasaikäisyyttä ja metsäpalojen merkitystä. Ennen sotavuosia valmistuneilla metsänhoitajilla eripariselta kuulostava yhdistelmä ei ollut harvinainen. V V UOSISATAINEN taistelu on ehtinyt hioa tasaikäisen puuston rakenteen sellaiseksi, että rungot jakaantuvat pituus-, läpimittaja kapenemisluokkiin noudattaen pitkälle ulottuvia matemaattisia säännönmukaisuuksia.” Tämä teksti löytyy Valter Keltikankaan kirjasta Seitsemän tuntia erämaata
Minua Valter Keltikankaan seitsemän tuntia jäivät kiehtomaan. Presidentinkurun suu Itäkairassa ylettyy rajavyöhykkeelle, mutta kanjonin jylhin osuus on Lemmenjoen kansallispuiston pohjoiskulman metsissä patikoijan pitää mutkitella liekokelojen keskellä. Paljastui, että tyypillisessä luonnonmetsässä kasvaa kaiken ikäistä puuta. Metsälehti Makasiini 71 10421_.indd 71 10421_.indd 71 3.11.2023 14.51 3.11.2023 14.51. suomalaiset tutkijat kolusivat pitkin ja poikin Karjalan ja Vienan täysin hakkaamattomia aarnioita. Ensimmäisellä etsintäretkellä työnnyn niin lähelle vanhaa Petsamoa kuin jokamies voi päästä. Presidentinkurun rinne on kaukaisinta Itäkairaa. Voisiko pohjoisessa metsänrajametsässä kohdata samanlaisen näkymän: ikivanhoja petäjiä, joiden leveä latvus tuo mieleen jättiläiskokoisen sienen. Pystypuiden joukossa seisoo hopeakylkisiä keloja. Tieverkosto ja joka lajin inventoinnit helpottavat luonnonihmeiden tavoittamista. Kulot ja palot voivat polttaa taimet ja kuivat maapuut, mutta molempien tilalle nousee joutuin uusi ikäpolvi
Nykyinen Venäjä, entinen Suonikylän erämaa alkaa kolmen kilometrin päästä. Karussa metsänrajametsässä pyy kätkeytyy mäntyyn, vaikka ravintona ovat koivujen urvut ja silmut. Presidentinkurun seinämillä kohoaa korkeaan ikään ehtinyt petäjikkö. 72 Metsälehti Makasiini 10421_.indd 72 10421_.indd 72 3.11.2023 14.51 3.11.2023 14.51. Kamerani valotusmittari ehdotti kuusi kertaa lyhyempää valotusaikaa kuin porojen kaluamalla kankaalla. Inarista Angeliin kulkevan Vaskojoen tien valmistuttua se ei tosin ole erämaata entiseen tapaan. Kolmasosa pystypuista on jo elämänsä päättäneitä harmaakylkisiä keloja, samaa kokoluokkaa. Huikea rotkolaakso on myös UK-kansallispuiston kaukaisin paikka. luvallista kulkea ja leiriytyä. Hirvien puuttuessa jokainen vapaa tila työntää männyntaimia. Nykyajassa pieni kanalintu kuvastaa paremmin erämaata kuin susi tai merikotka. LUHTA » Suurporonhoito ja paimennuksen vähentyminen ovat noin seitsemässä vuosikymmenessä muuttaneet tuntureitten ja pohjoisten metsien ilmeen. Ylempänä kuru loppuu pensasmaisten koivujen täplittämään tunturiin Vaskon kairassa Monet retkeilijät ovat ylistäneet Lemmenjoen kansallispuiston pohjoisinta kulmaa valtakunnan hienoimmaksi puurajametsäksi. Aihkit eivät kuitenkaan ole erityisen paksurunkoisia. Kettukosken jäkäläkankaan ilme on täydellisen toisenlainen kuin aitaamattomassa metsässä
Näkyvä eläimistö on muuttunut aivan valtavasti paljon aarnipetäjien elinikää lyhyemmässä ajassa. Hirvien puuttuminen näkyi kaiken tyhjän tilan täyttävinä männyntaimina. Koivuissa vesojen ja taimien tuho on vielä näkyvämpi. Metsänrajapetäjikössä niin Itäkairassa kuin Vaskojoen selkosilla näkyvimpänä ympärivuotisena tunnuslintuna lehahtelevat kuukkelit. Näen kaiken ikäistä puukansaa taimista aihkeihin. Mikä on luonnontila. Tulin hämärissä ja metsäpohja näytti valkoiselta kuin ensilumi olisi satanut. Maassa lojuu poikkeuksellisen paljon uusia ja vanhoja keloja, joten patikointi tuntuu pujottelulta liekojen lomassa. Siellä täällä törröttää korkeita, paksurunkoisia ja oksien sekä runkojen mutkista päätellen sitkeän elämäntaistelun käyneitä ikipetäjiä. Valkoisuuden syynä oli kuitenkin palleroinen kymmenen sentin kerros poronjäkälää. Toisaalta vanhimmat aihkit ovat eläneet sekä pieneksi jääkaudeksi kutsutun kylmän vaiheen että 1930-luvun kuumat kesät. Valter Keltikangas piti sutta, kotkaa ja merikotkaa parhaiTummasulkaiset lapinmetsot hakovat vanhoja aihkimäntyjä. Aidattu metsä lienee kuitenkin lähempänä vuosituhansien takaista näkyä. . Maiseman ilmettä pohjoisessa muuttavat nyt myös ihmisen toimien lämmittämät talvet ja pidentynyt lumeton aika. Metsänrajalla nykyinen ilmasto suosii männyn leviämistä. Nyky-Suomessa susi esiintyy runsaimmillaan Turun ympäristössä ja merikotka pesii Helsingissä. Metsänomistaja oli parin vuosikymmenen ajan aidannut palstansa poroilta ja hirviltä. l Metsälehti Makasiini 73 10421_.indd 73 10421_.indd 73 3.11.2023 14.51 3.11.2023 14.51. Vähitellen huomaan, että useimmat metriset ja vähän isommatkin pikkumännyt on kaluttu hengettömiksi. na erämaisuuden ilmentäjinä. Itäkairan kuusikoissa sotavuosien jälkeen rakennettu poroaita lahoaa omia aikojaan. Toisaalta hirvieläinten puuttuminenkaan ei kuulu ehjään luontoon. Uhanalaisia lajeja ovat puolestaan metsäkanalinnut ja hömötiainen. Muistan tienvarsinäkymän Kettukosken seutuvilta. Suurporonhoito ja paimennuksen vähentyminen ovat noin seitsemässä vuosikymmenessä muuttaneet täysin tuntureitten ja pohjoisten metsien ilmeen. Kumpuilevaa mäntymetsää täplittävät muutamat sadat pienet ja matalavetiset lammet, jokunen järvi ja pikkusuo. Alan pohtia luonnontilaa, joka ei ehkä olekaan niin itsestään selvää. Niiden elämän alussa kaukainen Eurooppa kävi kolmikymmenvuotista sotaa ja täällä kaivettiin villipeuroille pyyntikuoppia alkeellisin lapioin. Havumetsän raja on niin likellä, että jokaisen korkeamman kumpareen laella petäjät vaihtuvat tunturikoivuihin
Autoklaaveissa pölkkyniput kyllästetään kreosootilla. Työnjohtaja Kari Patama avaa lämmityskamarin oven. NRC Groupin raidepuukyllästämö sijaitsee Haapamäellä Keski-Suomessa. Kamarissa olevat ratapölkkyniput saavat lämmetä vielä hetken ennen kuin ne siirretään lieriön muotoisiin autoklaaveihin. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT PETTERI KIVIMÄKI 10425_.indd 74 10425_.indd 74 3.11.2023 14.53 3.11.2023 14.53. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ VAUNUIHIN lastatut puiset ratapölkyt ovat saaneet yön aikana ohuen huurrekerroksen. Tällä hetkellä raidepuukyllästämöllä kyllästetään vuosittain 70 000–80 000 ratapölkkyä. ”Autoklaaviin mahtuu kerralla kuusi vaunullista pölkkyjä eli 240 sileää pölkkyä”, Patama kertoo. Ruotsalaista puuta Rautateillä ratapölkkyjen tehtävä on tuRATAPÖLKYT KUIN SILLOIN ENNEN Rautateiden ratapölkyt valmistetaan nykyisin usein betonista, mutta Haapamäellä kyllästetään yhä puisia pölkkyjä. Puisia ratapölkkyjä käytetään nykyisin lähinnä korjausrakentamiseen, kertoo Katariina Nilsson. Vielä muutama vuosi sitten vuotuinen kyllästysmäärä oli 140 000. Haapamäen raidepuukyllästämö on Suomen ainoa raidepuukyllästämö. Valtaosa ratapölkyistä valmistetaan nykyisin betonista, puisia käytetään lähtökohtaisesti enää korjausrakentamiseen”, kertoo NRC Groupin Materiaalit-yksikön johtaja Katariina Nilsson. Talven tulo tuo ratapölkkyjen kyllästämiseen yhden työvaiheen lisää. ”Puuratapölkkyjen valmistaminen on hiipuva toimiala. Ennen kuin pölkyt voidaan kuljettaa kyllästettäviksi, ne täytyy esilämmittää
EU on jatkanut sen käyttölupaa vuoden 2029 loppuun asti. Toimintaa valvovat aluehallintovirasto, elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus sekä Turvallisuusja kemikaalivirasto. Patama muistelee, että Suomessa ratapölkkyjen sahaus loppui parikymmentä vuotta sitten. 10425_.indd 75 10425_.indd 75 3.11.2023 14.53 3.11.2023 14.53. Ratapölkkyjen kyllästämiseen käytettävä kreosootti on terästeollisuuden sivutuote. l Talvisin ratapölkyt pitää esilämmittää ennen kyllästämistä. Ratapölkyissä ei saa olla sinistymää, isoja oksia, halkeamia tai koroja. Luontoon kreosootista voi syntyä muun muassa öljyjäämiä. Haapamäeltä kyllästetyt puhelinja sähköpylväät suuntaavat Nilssonin mukaan muun muassa Lähi-itään.. Nilsson ennakoi, että kreosootin käyttö kielletään ennen pitkää. Metsälehti Makasiini 75 ”Kreosootilla kyllästetty ratapölkky kestää lähtökohtaisesti 30 vuotta.” kea kiskoja. Tällä hetkellä ratapölkyt tuodaan Haapamäelle kyllästettäviksi Ruotsista. Kiskot kiinnitetään ratapölkkyihin, jolloin pölkyt pitävät kiskot oikealla etäisyydellä toisistaan. Valmiiksi levytetyt ratapölkyt odottavat Haapamäen raidepuukyllästämön pihassa kyllästämistä. Betonin puolesta puhuu se, että se kestää suurempia painoja. Tulevaisuudessa kyllästämöllä tehdään myös ilmanpäästömittauksia. ”Kreosootilla kyllästetty ratapölkky kestää lähtökohtaisesti 30 vuotta”, Nilsson sanoo. Tarkkaan valvottua Vaikka kreosootti antaa ratapölkyille hyvän suojan, on sillä myös huonot puolensa: siihen liittyy sekä terveysettä ympäristöhaittoja. ”Voi olla, että ratapölkkyjen sahaus oli niin pienimuotoista, että se ei Suomessa kannattanut”, Nilsson arvioi. Nilsson kertoo, että ratapölkkyjen toimittaja on juuri kilpailutettu, ja jatkossa pölkyt tulevat Saksasta. Ratapölkyt kyllästetään kreosootilla autoklaaveissa. Yhteen autoklaaviin mahtuu kerralla 240 sileää ratapölkkyä, kertoo Kari Patama. Pölkkyjen tekniset vaatimukset määrittää Väylävirasto, joka vastaa Suomen rataverkosta. Kreosootille on Nilssonin mukaan kehitetty korvaajia, mutta niiden kestävyydestä ei ole vielä riittävästi tietoa. Esimerkiksi Keski-Euroopassa ratapölkkyjä valmistetaan tammesta, mutta Suomessa käytettävät ratapölkyt ovat mäntyä. Katariina Nilsson kertoo, että raidepuukyllästämön vesistövaikutukset selvitetään kahdesti vuodessa. Kyllästämöllä työskenteleviä ihmisiä testataan, ja esimerkiksi työvaatteita ei saa vielä kotiin. Kreosootti sisältää niin sanottuja pah-yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi syöpää. ”Mitä enemmän tavaraa junilla voidaan kerralla kuljettaa, sitä kustannustehokkaampaa se on. Haapamäen raidepuukyllästämön pihassa näkyy myös kyllästettyjä puhelinja sähköpylväitä. Puisia ratapölkkyjä löytyy lähinnä vähäliikenteisiltä rataosuuksilta”, Nilsson sanoo. Puun uutta tulemista ratapölkyissä tuskin nähdään, vaikka kreosootille löytyisi korvaaja. Niiden käyttö on nykyisin kielletty EU:n alueella, ellei siihen ole haettu poikkeuslupaa. Sitä on käytetty puisissa ratapölkyissä 1950-luvulta lähtien, sillä se tekee puusta säänkestävän
On suuri houkutus istuttaa uudistusalalle kuusentaimia, kun kerran hirvi ei juurikaan kuusiin kajoa. Ehdotukseni ratkaisuksi on seuraava: Hirvikanta suositusten mukaiseksi, alle 3 hirveä/1000 hehtaaria. 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET 10426_.indd 76 10426_.indd 76 3.11.2023 15.05 3.11.2023 15.05. Perinne myös on ollut ja on edelleen valtaosalla seuroista, että ns. Hakuaika päättyy 21.11.2023. Omalta osaltani tuo summa on kuusinumeroinen luku euroja, toki aikaakin on kulunut 40 vuotta. Männyn viljelyaloja tulisi lisätä, varsinkin männyn kylvöä, koska siinä yleensä päästään korkeaan taimimäärään. Rahaksi muutettuna noin 2 000–3 000 euroa/ hehtaari pois metsänomistajan tilipussista. Todennäköisesti puhdas kuusikko on ikääntyessään alttiimpi juurikäävän ja kirjanpainajan tuhoille tulevaisuudessa. Näistäkin tuhoista viulut maksaa, eli taloudellisen menetyksen nahoissaan tuntee, yksinomaan metsänomistaja. Ei lihan puutteen takia, vaan periaatteen vuoksi! En tiedä yhtään muuta ammattikuntaa, joka rahoittaa jotakin harrastajaryhmää niin paljon kuin metsänomistajat ”sponsoroivat” metsästäjiä, suoraan tai välillisesti. Oletko metsässä hyvä, jopa erinomainen. Tappio voi olla muutamasta satasesta useisiin tuhansiin euroihin hehtaaria kohden. Jo yhden kuutiometrin pienempi kuusen vuosikasvu mäntyyn verrattuna tietää noin 30–50 kuutiometriä vähemmän puuta päätehakkuussa. Metsässä hyvä Lisätiedot ja hakeminen: https://jobs.toitasuomesta.fi/jobs/3305 073-mhy-koillismaa-metsaasiantuntija mhy.fi/koillismaa Tehtäviisi kuuluvat metsänomistajien metsäomaisuuden hoidonja hakkuutarpeiden kartoitus sekä kokonaispalvelujen tarjoaminen. Mikäli haluan perustaa mäntytaimikon kuivahkolletai kuivalle kankaalle (VT ja CT), taimikkoa on käsiteltävä noin kymmenen vuoden ajan Trico-torjunta-aineella – kymmenen litraa hehtaarille kymmenen vuoden ajan – etteivät hirvet tee talviajan syönneillään taimikosta vajaatuottoista tulevaisuuden metsää. Tricon kymmenen litran kanisteri maksaa RHY:n kautta ostettuna 55 euroa (alv 0%). kasvupaikalle väärällä puulajilla. Vielä taimikkovaiheessa kuusi kasvaa kohtalaisesti, mutta ensiharvennuksen jälkeen kuusen kasvu hiipuu mäntyyn verrattuna. Hirvi pääsääntöisesti taittaa ne parhaat rauduskoivut, jotka minä kasvattaisin tukkipuiksi. Pienaukkouudistaminen männylle on täysin pois suljettu, sitäkin olen kokeillut. Vajaatuottoisuus voi syntyä aukkoisuutena ja laatutappioina, kun hirvien syömistä taimista osa kuolee ja osasta kehittyy mutkaisia ja haarakkaita puita. Koska levitykselle voi laskea toisen mokoman euroja, tulee taimikon peMETSÄNOMISTAJA MAKSAA HIRVISTÄ KALLIIN HINNAN! rustamiselle lisäkustannusta 1 100 euroa/hehtaari. Metsäni sijaitsevat muutaman eri metsästysseuran alueella ja perinne on ollut, että maat annetaan seuralle metsästyskäyttöön ilman rahallista korvausta, poikkeuksena valtio, yhtiöt ja rahastot, jotka vaativat metsästysoikeudesta rahaa. Suurin osa metsistäni sijaitsee hirvien talvehtimisalueilla, minne hirviä vaeltaa peltojen ja vesistöjen reunamilta. MATTI ÄIJÖ METSÄTALOSINSINÖÖRI, METSÄTALOUSYRITTÄJÄ Hirvi on vieraillut Matti Äijön palstalla. Silloin riittää ruokaa hirvillekin. Osa hirvistä oleilee siellä kesäajan, käyttäen ravintonaan paljolti yksivuotista kasvustoa muun muassa pelloilta. Niin mekin! Meillä on etsinnässä uusi Metsäasiantuntija Pudasjärven toimipisteeseen. Tarkemmin metsätyyppiä tarkastellen huomaa, että uudistus on tehty ko. Miltei joka kuusitaimikossa olen huomannut, että hirvellä ja minulla on erilaiset ”hyvän metsänhoidon suositukset”. Aivan viime aikoina on kiinnitetty huomiota monelta taholta metsien sekapuustoisuuteen, ehkä tärkeimpänä kuusitaimikkoon jätettävän lehtipuuston riittävä määrä. Näin syntyy kuusitaimikkoonkin aukkoisuutta ja laatutappiota. kaatopala tuodaan maanomistajalle silloin, kun hirvi hänen maalleen kaatuu. Olen muutamissa taimikoissa havainnut, että kuusen taimi kasvaa kanervikon ympäröimänä. Eräs seura luopui perinteestä yksipuolisella päätöksellä, ja siihen loppui myös vuokrasopimus maanomistajan päätöksellä. Lehtipuut ovat hirvelle kelpaavaa ravintoa kaikkina vuodenaikoina. PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA METSÄNOMISTAJANA tuen hirvenlihan tuottamista mielestäni kohtuuttoman kovalla hinnalla
3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. . Sen laajuus on 8 773 brm 3 (bruttoala). Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Monio on ensimmäinen kolmikerroksinen hirsikoulu ja yksi suurimmista hirrestä toteutetuista julkisista rakennuksista Suomessa. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. Metsälehti Makasiini 77 » PILKKEET » PILKKEET 10426_.indd 77 10426_.indd 77 3.11.2023 15.06 3.11.2023 15.06. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Jyrki Kangas sai yhdistyksen kultaisen ansiomerkin. TÄMÄN vuoden Puupalkinnon on voittanut kouluja kulttuurirakennus Monio. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Kangas on edistänyt metsien eri merkitysten dialogia, tutkimusta ja liiketoimintaa. Lisäksi Annamari Laurén, Teijo Palander ja Jari Nyström palkittiin hopeisilla ansiomerkeillä merkittävästä työstään metsäalalla. Hirsitalo on rakennettu Tuusulaan Hyrylän entiselle varuskunta-alueelle. A N D ER S PO RT M A N Palkittu kouluja kulttuurirakennus yhdistää nykyaikaisen puurakentamisen eri menetelmiä uudella tavalla. Perustelujen mukaan tutkimusprojekti, jota johtivat Tuulikki Halla, Reetta Karhunkorva ja Jaana Laine, on edistänyt metsäkeskustelua ja lisännyt ymmärrystä metsistä ihmistieteellisestä näkökulmasta. Runsaan hirren käytön lisäksi myös välipohjat, pilarit ja vesikattorakenne on tehty puusta, mikä tekee rakennuksesta pitkälle puurakenteisen. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. PUUPALKINTO TUUSULAN HIRSIKOULULLE Suomen Metsäyhdistys METSÄSUHTEET yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimusprojekti palkittiin lokakuun lopulla Metsäpäivillä Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketilla. PALKINTO HUOMIONOSOITUKSIA NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 09 315 49 840). Juttu avautuu uuteen näkymään. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. Talon arkkitehtisuunnittelusta vastasi AOR Arkkitehdit. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön
Kaikkien marraskuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi Thermos Ultimate -termospullon. Lumpeet, konnat ja sadat tuhannet muut eläimet ja kasvit osoittavat, ettei liitukauden lopun asteroiditörmäys aiheuttanut kaiken tuhoavaa tulimyrskyä tai monen vuoden kylmää ”asteroiditalvea” koko maapallolla. Lummekasvit eriytyivät omaksi kehityslinjakseen jo triaskauden puolivälissä 225 miljoonaa vuotta sitten, kauan ennen kuin kukkakasveissa syntyi jako yksija kaksisirkkaisiin. Lumpeet eivät ole yksisirkkaisia eivätkä kaksisirkkaisia. ARVONTA HEINÄKUINEN metsälampi tuo terveiset miljoonien vuosien takaa. l SEPPO VUOKKO Terveiset muinaisuudesta Osa maalle nousevista nuorista rupikonnista eksyy lumpeiden kukkiinkin. » PILKKEET 78 Metsälehti Makasiini MISTÄ PIDIT. Toisaalla kasvit kukkivat, hyönteiset pölyttivät ja sammakot kutivat niin kuin ennenkin. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Rupikonnat kutevat syvään veteen kuten metsälampiin. Lumpeen kukinnan aikoihin ne ovat menettäneet pyrstönsä ja kiduksensa ja siirtyvät maalle sekä vaihtavat kasviravinnon eläinperäiseen. Tuho Amerikan mantereilla oli totaalinen, mutta paikallinen. Dramaattisempi oli sammakkoeläinten esivanhempien maihinnousu joskus devonikaudella noin 390 miljoonaa vuotta sitten. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Vielä kauemmas menneisyyteen ajatukset vie rupikonnan poikasten maihinnousu. Kukkiva lumme ei näytä mitenkään muinaiselta, mutta lumpeet ja ulpukat alkoivat eriytyä omiksi suvuikseen jo noin 140 miljoonaa vuotta sitten. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. metsälehti.fi/lukijakysely. JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Metsänmittaajan apuvälinepaketin voitti Hannu Martikainen Ahmovaaralta. Muutaman päivän ajan niitä nousee tuhansittain rannoille ja jotkut niistä eksyvät lumpeen lehdille ja kukille. Viime numeron suosituin artikkeli oli puukauppaa käsitellyt ”Riittääkö puu” -juttu. 10428_.indd 78 10428_.indd 78 3.11.2023 15.03 3.11.2023 15.03. Koviin olosuhteisiin tehty kevyt pullo pitää nesteen kuumana 12 tuntia tai kylmänä 24 tuntia. Valokuvaaja Jorma Peiponen sattui olemaan Isojärven kansallispuistossa lummelammen rannalla juuri oikeaan aikaan. Se oli nykyisen kaltaisten ekosysteemien kehityksen alku. Ei evoluutio silti lummekasveja hylännyt: kehitys jatkuu eivätkä nykyiset lajit ole samanlaisia kuin dinosaurusten aikakaudella eläneet. Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www
09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. JO R M A SI LK EL Ä /V A ST AV A LO Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Petri Koskinen p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 050 438 2865 Anna Back, p. 09 315 49 844 Sari Enderle, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6991 Jussi Collin, p. 029 432 6114 Päivi Laipio, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 09 315 49 840 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 91. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2023 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus 10429_.indd 79 10429_.indd 79 3.11.2023 15.14 3.11.2023 15.14. Seuraava Metsälehti ilmestyy 24.11. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. Ensi numerossa TILAMARKKINOILLA TURBULENSSIA METSÄLEHTI MAKASIINI 8/23 ILMESTYY 22.12. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p
Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO 7 10430_.indd 80 10430_.indd 80 3.11.2023 15.20 3.11.2023 15.20. . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€).
Hatva toimii tällä hetkellä Kajaanin kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja maaja metsätalousyrittäjänä. . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Koneyrittäjät Koneyrittäjien liittokokous on valinnut koneyrittäjä Markku Suomisen jatkamaan liiton puheenjohtajana tulevan kaksivuotiskauden vuodet 2024 ja 2025. Peurala, Sastamala. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 24.11.2023 mennessä osoitteessa Tapio Palvelut Oy/Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Metsäliitto Osuuskunta Metsä Groupin emoyrityksen Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvosto on valinnut osuuskunnan hallituksen uudeksi jäseneksi hallintotieteiden maisteri Teuvo Hatvan. Suominen on ollut Koneyrittäjien puheenjohtaja vuodesta 2018 lähtien. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin on tullut 2,90 € laskutuslisä. 10430_.indd 81 10430_.indd 81 3.11.2023 15.20 3.11.2023 15.20. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). . Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 7”. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V NIMITYKSET Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 7 MAKASIINIRISTIKKO 6, OIKEA RATKAISU PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . PALKINNOT Makasiiniristikosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Antero Karjalainen, Rovaniemi, Kaarlo Mikkonen, Kuhmo ja Hannu A
Tässä sarjassa kerrotaan metsäalaa mullistaneista keksinnöistä. Metsäteollisuuden käyttämästä kotimaisen raakapuun määrästä se on noin prosentti. Sen jälkeen uitot alkoivat Purhosen mukaan pikkuhiljaa vähetä, kun autokalusto ja tiestö kehittyivät. Saimaan rannoilla Kaakkois-Suomessa sijaitsevat metsäteollisuuden tehtaat tarvitsevat idänpuulle korvaajaa, ja yksi keino on ollut lisätä puiden uittoja Saimaan pohjoisosien metsistä. Nippu-uitto käynnissä Pispalan uittotunnelin suulla Tampereella vuonna 1968. Uittopuu on vaneriteollisuuteen menevää kuusisorvitukkia tai selluksi matkaavaa havukuitupuuta. Hitaasti järvenselällä kulkeva suuri nippulautta on kilpailukykyinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto, kun matka on pitkä. Uittoperinne on tänä syksynä lisätty Suomen elävän aineettoman kulttuuriperinnön listalle.. PUIDEN uittomäärät ovat jälleen kasvussa Venäjän tuontipuuvirran tyrehdyttyä. Irtouitot ovat jo loppuneet, jäljellä ovat enää suurilla järvenselillä kulkevat nippulautat. PE RT TI O U LA SV IR TA /M ET SÄ H A LL IT U KS EN KO KO EL M A /L U ST O VALTTERI SKYTTÄ 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 10431_.indd 82 10431_.indd 82 3.11.2023 15.44 3.11.2023 15.44. Puut kulkevat hinaajien vetämissä uittolautoissa nippuina. Satoja rekkakuormia kerralla Aluksi puita uitettiin irtouittoina eli puut kelluivat eteenpäin joko irtonaisina pölkkyinä tai kehälautoissa. l NIPPUUN JA UIMAAN Puiden uittaminen tehtaille nippuina on yhä varteenotettava kuljetusja varastointitapa. Tämän hetken kokonaisuittomäärän kuljettamiseen teitä pitkin tarvittaisiin vuodessa yli 10 000 rekkakuormaa. Isoimmissa tukkilautoissa ui kerralla 300–400 rekkakuormallista puuta. Viime vuonna uittomäärä oli noin 600 000 kuutiota. Nippu-uitto kehitettiin puiden irtouiton rinnalle 1900-luvun taitteessa. Nippu-uitto on päätekijänä siinä, että ikivanha kuljetusmuoto on säilynyt puiden logistiikassa autojen ja junanvaunujen rinnalla. Nippu-uitot jatkuvat tänä päivänä, puiden irtouitot loppuivat vuonna 1991 Kemijoen uiton päättymiseen. Suurimmillaan puiden uittomäärät olivat 1960-luvun puolivälissä, toistakymmentä miljoonaa kuutiota vuodessa. ”Uitto on myös puun varastointimuoto. Se tuo varastointiin tietynlaista joustoa”, kertoo työuransa uittoyhdistyksissä tehnyt Ilkka Purhonen. Puutavarapölkkyjä ryhdyttiin sitomaan nipuiksi kettingeillä tai rautalangoilla
Stora Enson kanssa et ole metsäasioiden kanssa yksin. Tähtitilillä puukaupparaha jatkaa kasvuaan Ostamme puuta syksyn ja talven korjuuseen. Autamme sinua kaikissa metsäsi hoitotoimenpiteissä ja puukaupoissa. Klikkaa verkossa eMetsä ja et ole metsäasioiden kanssa yksin. Hyödynnä nyt kiinteä 5 % korkotuotto puukauppatulolle. 7.30–16.00) p. Katso lisää verkosta storaensometsa.fi tai soita (ark. 02046 1478 Elämässä mukana – Stora Enso Nyt Tähtitilillä puukaupparahalle 5,00 % korko 10432_.indd 83 10432_.indd 83 4.11.2023 12.20 4.11.2023 12.20
OHJAUSTEHOSTIMELLA . OKSASILPPURI 690 . MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R Avoinna: Arkisin 10.00 17.00 Tilaukset ja tiedustelut puh. Vasaraterät: Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. B&S 420 cc 15 hv moottori, sähköstartti RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! Leikku ulevey s 132 cm Rahoituksella alk. 99?/kk. +tk 9490 Rahoituksella alk.179?/kk. alkaen 10433_.indd 84 10433_.indd 84 4.11.2023 12.21 4.11.2023 12.21. Finman 150 2590 . . KAIKILLA Finman TYÖKONEILLA 5 VUODEN RUNKOTAKUU! MOOTTORILLA 2 VUOTTA! Paino 360 kg, 16" renkaat Rahoituksella alk. 99?/kk. 125?/kk. LEIKKAUSNOPEUS JOPA 15000 m2/h. Paino 370 kg. PUUHAKKURI 100 B&S 6,5 Hv moottori. Suurin oksan halkaisija 60 mm, paino 80 kg. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! 600 LTX EPS LED 600 EFI EPS LED Kaikki mallit 2-paikkaisia traktorimönkijöitä. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta SAUVAOHJATTAVA RUOHONLEIKKURI! Finman Z132 4490 . +tk 8990 Rahoituksella alk.179?/kk. +tk 7790 Rahoituksella alk.159?/kk. +tk 6890 UUTUUS! VARUSTEPAKETTI KAUPANPÄÄLLE! 1670 . (6990?) Rahoituksella alk. . LUMILEVY 150 cm, KAHVANLÄMMITTIMET, YLLÄPITOLATURI, VINSSI 1360 kg, PV-PISTOKE Tarjous voimassa Elokuun loppuun! EDUN ARVO SH.11490?+tk MAX PITKÄRUNKOINEN 4x4 550 EFI LED Rahoituksella alk.149?/kk. (890?) Max. 100?/kk. KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi MADE IN TAIWAN UUTUUS! 4x4 OHJAUSTEHOSTIMELLA . 35-60 Hv, 4 Cr terää, HALKOSIRKKELI Puun halkaisija 30-270 mm Paino 210 kg Rahoituksella alk. 99?/kk. Vahva 22 Hv B&S moottori Made in USA. 99?/kk. Suurin oksan halkaisija 100 mm, Cromiterät, Paino 225 kg. SAA AJAA TIELLÄ! alkaen Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät, autot ym. 125?/kk. 37T 1020/ OKSASILPPURI B&S 420cc 15 hv moottori, sähköstartti. Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. KATSO LEIKKURIN ESITTELYVIDEO www.rally.fi MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN NIITTY NIITTY NIITTY VAHVISTETTU RUNKO JA LEIKKUUPÖYTÄ. Rahoituksella alk. 1490 . 2 asentoa, pysty tai vaaka. 99?/kk. UUTUUS jatkettava aisa! HALKAISUKONE 3390 . puun halkaisija 100 mm. Finman 65 Rahoituksella alk. Paino 225 kg 540-1000r/min Kotimainen tuotemerkki B&S 15 Hv moottori HYDRAULINOSTOLLA Rahoituksella alk. 420x340x1400 mm Syöttöaukko 2190 . 1790 . Hydro Geard Hydraulimoottorit Made in USA, Carlisle hihnat Made in USA, 3-terää, sivulle heittävä, 7-leikkuukorkeutta, Polttoainetankit 34 L. Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. 500x1050 37T HALKAISUKONE B&S 15 Hv moottori 2890 . (2290?) Rahoituksella alk