MARRASkuuTA 2012 • Nro 21 • www.Metsalehti.fi Testasimme neljä kaupasta hankittua sahapukkia. Metsäalan ajankohtaislehti • TORSTAINA 8. Sivut 22–23 Ajankohtaista: Metsätilojen tarjonta kasvaa ›› sivu 3 Puukauppa: Pakkaskelit kelpaavat ›› sivu 12 Metsänhoito: Työkalut talvikuntoon ›› sivut 14–15 Puukauppamuisto: Luottamuskysymys ›› sivu 26 Ostopukilla pätkimässä M ik ko R iik ilä
Nykyinen hallitus on luvannut jatkaa ohjelmaa vuoteen 2020 asti ja turvata sen rahoituksen. Sivut 18–19 Hakkuutähteistä pohja ajouralle Sivu 19 uni maistuu kaikille eläimille Sivu 24 PILkkEITÄ Tutkijat selvittäneet sammaleiden seksiä Sivu 25 Tukinhinnat tapissa Saksanmaalla Schwarzwaldissa tukki maksaa tienvarressa lähes sata euroa kuutiolta. Esityksessä povataan enemmän aikaa uudistamiseen, poistetaan taimikon perustamisilmoitus ja hakkuukypsyysrajat. Suomessa on valtava määrä ainutkertaista metsäympäristöä. Esimerkiksi tämän vuoden tuloja menoarviossa kemeran kautta kanavoitaviin ympäristötukiin ja luonnonhoitohankkeisiin on rahaa käytössä 7,8 miljoonaa euroa, mikä on noin kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Silloin ministereillä hyvä tilaisuus osoittaa epäilijöille, kuinka uskottavasti valtio on sitoutunut metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Nykymenolla ohjelma ei saavuta hehtaaritavoitteitaan. Periaatepäätös päivitetään ensi vuoden alussa. Metso-ohjelma käynnistettiin vuonna 2008 valtioneuvoston periaatepäätöksellä. Metso-ohjelmaa rahoitetaan kahdesta lähteestä, sekä ympäristöministeriöstä että maaja metsätalousministeriöstä, jonka jakamiin ympäristötukiin ja luonnonhoitohankkeisiin rahaa on riittänyt erityisen vähän. Ja lisää on tulossa. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Vähenevätkö rötökset. Mikäli esitys uudeksi metsälaiksi toteutuu, saattavat rötökset käydä entistä harvalukuisemmiksi. Metso kuulosti mielekkäältä kampanjalta. Tähän asti niiden rajaus on ollut ammattilaisillekin hankalaa. Arvion laatineiden Pellervon taloustutkimuksen ja Jyväskylän yliopiston tutkijoiden mielestä malli on onnistunut, mutta menestystarinaksi sitä ei vielä voi kutsua. Viime vuonna rangaistuksia metsärikkomuksista langetettiin seitsemän ja metsärikoksista kaksi. Vapaaehtoisuus ja mahdollisuus määräaikaiseen suojeluun kiinnostavat metsänomistajia, ja monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita tulee runsaasti tarjolle. 09 315?49?804 aD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Nähtäväksi jää, saadaanko myös metsälain elintärkeisiin elinympäristöihin selkeyttä. Sivu 28 Puusta nimi Elviksen syntymäkaupungille Sivu 30 M ik ko R iik ilä. Pahin ongelma on Metson rahapula. 09 315?49?802 toimitussihteeri: Eero Sala p. Allekirjoitan peruseetoksen metsien suojelusta. 09 315?49?809 asiakaspalvelu: p. Suojelu on nykyään luonteva vaihtoehto metsien käsittelylle. Sivut 4–5 Tuulimyllytonttien vuokraus vaihtelee Sivu 6 Metsään.fi tuo tiedot kotiin Sivu 9 Metsälakia ei rikota – paitsi yhtä kohtaa Sivut 10–11 METSÄSTÄ Eurooppalaiset puumaisemat Sivut 10–11 Tätä vauhtia Metso ei pääse perille PÄÄkIRJOITuS 8.11.2012 ELIISA kALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Laitilassa on pali muni Kimmo YliAntola viljelee ylimuistoista sukutilaa. Mahdollisuudet rikkoa lakia vähenevät. Epäselvyydet voivat harhauttaa lain väärälle puolelle. Juuri valmistuneessa välitodistuksessa Metso-ohjelma saakin kokonaisuudessaan hyvän arvosanan. Määrärahat on mitoitettava niin, että tavoitteet voidaan saavuttaa. Tuomiot metsälain rikkomisesta ovat vähentyneet tasaisesti 2000-luvun puolivälin jälkeen. Tai sitten tavoitteista on tingittävä, mutten into lopahtaa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Valtion talous on tiukalla, mutta siitä huolimatta Metson määrärahat ovat melko pieniä. Väliarviossa todetaan, että euroja tarvittaisiin lisää sekä suojelusta maksettaviin korvauksiin että ohjelman toteuttajien palkkaamiseen. Kyllä kannattaakin käyttää paukkuja monimuotoisuuden säilyttämiseen.” etelä-suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (Metso) markkinoivan musiikki videon tehnyt laulaja olavi Uusivirta. tiia PUUkila AJANkOHTAISTA Yhdistyminen ei harmita Metsäntutkimuslaitoksen johtaja muistuttaa, että maailman mitassa monitieteiset tutkimus laitokset ovat yleinen malli. Kun laki astuu voimaan, metsiin tulee kertaheitolla vielä x-määrä uusia lakikohteita. 2 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 NÄKÖKULMA METSÄPILA SITAATTI TÄSSÄ NuMEROSSA E telä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metso on muutamassa vuodessa vakiinnuttanut paikkansa metsätaloudessa. Kun samaan aikaan valmistellaan uutta soidensuojelun täydennysohjelmaa, rahapula tuntuu huonolta selitykseltä. 09 315?49?808 toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p
Jos vastaus on Metsätiloja runsaasti tarjolla suurten metsänomistajien metsätilatarjonta painottuu Pohjoisja itä-suomeen. Palstojen kokohaitari on alle kymmenestä hehtaarista lähes sataan. ”Tiloja on tänä vuonna myyty kaksi ja puoli tuhatta hehtaaria, eli tavoitteen mukaisesti”, maankäyttöpäällikkö Antero Luhtio sanoo. Mikko häYRYnen kOMMENTTI Isot omistajat myyvät ja turvapaikkaa etsivä raha ostaa. ”Moni kauppa on tehty verkkopalvelun tietojen perusteella ilman tilakäyntiä”, myyntipäällikkö Riitta Väisänen UPM:ltä toteaa. ”Uusia kohteita tulee myyntiin keväällä.” Ostajia on laidasta laitaan sekä läheltä että etelämpää, mutta yleensä kokeneita metsänomistajia, sillä harva lähtee ostamaan ensimmäistä palstaansa Lapista. Maakauppapäällikkö Tapio Kytövuoren mukaan kauppojen keskikoko on ollut 27 hehtaaria, mutta lukumäärällisesti eniten on myyty 15 hehtaarin tienoilla olevia palstoja, eli kauppa käy parhaiten pienemmässä päässä. ”Ensi vuonna myyntiin tulee lisää kohteita. Pienemmillä tiloilla on enemmän ottajia, mikä tarkoittaa myös korkeampaa hehtaarihintaa. Kohteet ovat pääosin suometsiä, mutta joukossa on myös yksittäisiä kangasmaakohteita. Metsätiloja on nyt tarjolla ennätyksellisen paljon, ja myös kysyntäpuolella on vilkasta. Taustalla on valtion rahapula, joka ei mihinkään häviä ensi vuonnakaan.” Metsähallitukselta voi tiedustella myös muita kuin myynnissä olevia kohteita. Tiloja on mennyt sekä virkistystarkoituksiin että metsätalouskäyttöön. Niiden ostajat ovat usein olleet ulkomaisia, vakaata tuottoa hakevia tahoja, kuten sijoitusrahastoja. Myynnit painottuvat Oulun lääniin ja itäiseen Keski-Suomeen. Tavara on sekalaista alkaen alle kahden hehtaarin pienpalstoista. ”Vapo luopuu ruokohelven viljelystä, joten peltoja ja niihin liittyviä metsäalueita on pantu myyntiin.” Toinen syy on puhdas rahantarve, koska turpeennostokesä oli kehno. Myynnissä on palstoja, jotka ovat pelkkää suota, ja ylipäätään suopalstoja on enemmän kuin satunnaisotannalla kuuluisi olla. Kohteet rajoittuvat entisten turvetuotantoalueiden yhteyteen, joten tiestö kantaa rekan ympäri vuoden. UPM on ainoa, joka tarjoaa myös huomattavan isoja, jopa tuhansien hehtaarien tilakokonaisuuksia. Puu kasvaa turvemaallakin, mutta kalliimmalla, eikä turvemaiden puista saa yhtään parempaa hintaa. M ik ko H äy ry ne n Hyvää on aina vähän Myyjät vakuuttavat kohteiden hyvyyttä, mutta hyväkuntoisia metsätiloja on vapailla markkinoilla aina ollut vähän eikä nykytilanne tee poikkeusta. Tilakauppoja tehdään jopa ilman maastokäyntejä. AJANKOHTAISTA 3 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 Mikko häYRYnen T iukka taloustilanne on osaltaan vaikuttanut siihen, että suuret metsänomistajat tarkastelevat omistuksiaan ja tarpeeton joutaa myyntiin. ”Aika usein ostaja löytyy läheltä, yleensä rajanaapureista.” Pienemmät palstat pyyntöhinnalla Metsähallituksella on tarjontaa koko maasta, mutta lisämyynnit painottuvat itään ja pohjoiseen. ”Kun yleistalouden tilanne on tällainen, niin kiinteään omaisuuteen sijoittaminen kiinnostaa sekä kotimaassa että ulkomailla.” UPM aloitti hajapalstojensa myynnin muutama vuosi sitten. Tilojen keskikoko on yli sata hehtaaria, ja ne on tarkoitus myydä vähitellen parinkolmen vuoden aikana. Puusto vaihtelee joutoja kitumaasta hakkuukypsään tukkipuustoon. Pienen selailun perusteella tulee ajatus, että myyminen on perusteltua, mutta ostajan tulee miettiä perusteita huolella. Kohteita on tällä hetkellä myynnissä pari sataa ja uusia tulee samaan tahtiin kuin entisiä myydään. Maankäyttöpäällikkö Antti Ala-Fossin mukaan alueet ovat Vapolle tarpeettomia ja myynteihin on kaksi syytä. ”Eteläisessä Suomessa oltaisiin ostopuolella, mutta hinnat tuppaavat olemaan korkeat.”. Tänä vuonna on myyty noin 2?500 hehtaaria, ja uusia myyntikohteita kartoitetaan. Varsinkin Oulun läänin eteläpuolella kysyntä on ollut niin vilkasta, että hinnoista ei ole juuri tarvinnut neuvotella. myönteinen, niin kohde laitetaan julkiseen myyntiin. Vapo myy turvealueiden tuntumasta Vapo ryhtyi metsämaan myyjäksi keväällä. UPM, Tornator ja Metsähallitus jatkavat metsämaan myymistä, ja Vapo on liittynyt seuraan. Tornator myy pohjoisimmat Tornator laittoi reilu vuosi sitten myyntiin kaikki Rovaniemeltä pohjoiseen ja itään olevat tilansa, yhteensä kymmenisen tuhatta hehtaaria
4 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 LYHYESTI Suunnittelu innosti suojeluun Ajatus Metso-suojelusopimuksen tekemisestä syntyy usein metsäsuunnittelun sivutuotteena. Mikko häYRYnen, teksti kiMMo BRanDt, kuva S innikkään edistämisen ansiosta metsien vuotuinen kasvu on ylittänyt sadan miljoonan kuutiometrin rajan, mutta teollinen käyttö yltää vain puoleen siitä. ”Jos biomassoihin perustuvan tuotannon arviot toteutuvat, niin maapallolta loppuvat risut”, hän maalaa. Kun puuta on yllin kyllin, niin se luo mielikuvaa, että ei tarvitsekaan tehdä mitään.” Raitio kannattaa Ruotsin mallia, eli vapautta yhdistettynä vastuuseen. Puuntuonti kutistui viime vuonna Suomeen tuotiin viime vuonna puuta 10,5 miljoonaa kuutiota. Laitoksen peruskivi muurattiin viime perjantaina. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan tuontimäärä laski edellisvuodesta 10 prosenttia, mutta ei pudonnut kuitenkaan taantumavuoden 2009 tasolle. hannu Raitio on lievästi huolissaan metsä politiikan nyörien höllentämisestä. Toimenpiteillä tulisi edistää energiantuotannon vakautta ja ennustettavuutta sekä kiinteiden polttoaineiden tuotantoketjujen kilpailukykyä, Koneyrittäjien liiton julkilausumassa todetaan. ”Metsänkäsittelyn vapauksien lisääminen on paikallaan, mutta siihen sisältyy riski, että hoidon taso alkaa luisua alaspäin. VTT:ssä osuus on noin 70 prosenttia. Vaarana on, ettei enää olekaan sadan miljoonan kuutiometrin vuosikasvua.. koneyrittäjät toivovat vakautta Koneyrittäjät vaativat hallitukselta toimia kotimaisen energiatuotannon tukemiseksi. Suosituimpia tuontipuutavaralajeja olivat hake ja koivukuitu. Suot käyneet kaupaksi Valtio on jatkanut soiden ostamista suojeluun sahatavaraja energiayhtiö Vapolta. Nykyinen epävarmuus haittaa energiapuun hankintaa. ”Metlan pitää tulla metsästä ja Biomassasta tulee vielä puute Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja varoittaa tuijottamasta tämänhetkistä puunkäytön vähyyttä. Ihalainen: Bioöljylaitos on merkittävä avaus Fortumin Joensuun bioöljylaitoksen rakentaminen etenee. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan suojeluprosessi eteni monesti metsäsuunnitelman maastokartoituksen yhteydessä, näissä tapauksissa etenkin metsäkeskuksen suunnittelijoilla oli merkittävä rooli sopimuksen suosittelijoina. Euroopan puhtain kolkka Lappi on ilmanlaadultaan Euroopan puhtainta aluetta, viime viikolla julkaistu Pohjoinen puhtaus -kirja kertoo. Näiden yhteispinta-ala on lähes 650 hehtaaria, hinta nousi 1,1 miljoonaan euroon. ”Saksa aikoo luopua ydinenergiasta ja siirtyä toisenlaiseen energiatalouteen, mutta mistä he biomassansa sitten haalivat?” Lakiuudistus saattaa tuoda lieveilmiöitä Biologia ei rajoita, etteikö metsien kasvua voitaisi lisätä huomattavasti vielä nykyisestäkin, ja Raition mielestä niin pitää myös tehdä. Viime viikolla tehtiin kauppa kolmen laajan suokokonaisuuden – Karstulan Suoniemen, Vaalan Potkunsuon ja Vetelin Viisteennevan – hankinnasta. ”Tutkimuksen pitää pystyä osoittamaan vaihtoehtojen seuraukset. Se puolestaan antaa pohjaa uusille tuotteille, joita vaikka kemianteollisuus kehittää.” Ulkopuolisen rahoituksen osuus on Metlassa pieni, noin 20 prosenttia, mutta nostopaineet kovat. Lievän huolenaiheen hän näkee toisessa suunnassa, metsälain uudistuksessa. Päätöksenteko kuuluu metsänomistajille.” Hyvä paha ulkopuolinen tutkimusraha Metlassa on aiempina vuosikymmeninä tehty laskematon määrä työtä puuston määrällisen kasvun lisäämiseksi. Esimerkiksi Saksassa on paljon hyvin kasvavia metsiä, mutta asenneilmasto on niiden käyttämistä vastaan. Tutkimuksessa haastateltiin Pohjois-Karjalassa metsiään Metso-ohjelman keinoin vuonna 2009 suojelleita metsänomistajia. Koivukuitua tuotiin 3,5 miljoonaa kuutiota ja haketta 3,4 miljoonaa kuutiota. Työttömyydestä kärsivään Pohjois-Karjalaan laitos tuo noin 70 työpaikkaa puuraaka-aineen keruuseen, bioöljyn valmistukseen ja jakeluun. Kuudestakymmenestä tutkitusta ilman saasteaineesta lähes puolella havaittiin tilastollisesti merkitsevä laskeva trendi. ”Aihe ei ole loppuun kaluttu vieläkään, mutta paino siirtyy raaka-aineen tuntemukseen. ”Fortumin bioöljylaitos on merkittävä avaus ja tällä hetkellä alueen merkittävin tulevaisuushanke”, työministeri Lauri Ihalainen totesi peruskiven muuraustilaisuudessa. Esimerkiksi ilmansaastepitoisuudet Lapissa ovat noin puolet Etelä-Suomen pitoisuuksiin verrattuna, jotka nekin ovat eurooppalaisen mittapuun mukaan erittäin alhaisia. Ilmanlaadun kehitys Lapissa viimeisten 15 vuoden kuluessa on ollut suotuisaa. Raitio ei halua osoittaa mitään hoitomuotoa riskaabeliksi, eli lakiuudistuksen sallima jatkuva kasvatus ei saa sen enempää kieltokuin puoltoääntäkään. Liiton mukaan esimerkiksi pienpuun energiatuen voimaantulosta tarvitaan nopeasti selvyys ja selvä aikataulu, jotta alan toimijat tietävät millaisella säädösja rahoituspohjalla ensi vuonna toimitaan. Sellaisen asenneilmapiirin lujittaminen tarvitsee sitten omanlaisiaan edistämistoimia. Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Hannu Raitio ei ole ollenkaan huolissaan, jos juuri tänä päivänä biomassaa ei käytetä sataprosenttisesti, sillä metsänkasvatus on pitkäjänteistä toimintaa. Syyskuussa tehtiin kaupat kahdesta suosta, Hyvinkään Kurkisuosta ja Outokummun Viurusuosta, joiden pinta-ala on yhteensä 690 hehtaaria
Professori Kari Mielikäisen esittämä malli, jossa metsänomistajan omaneuvoja ottaa vastuuta taimikon kehityksestä varhaishoitoon saakka, ei ole hassumpi. Motivaatiota taimikonhoitoon murentaa selvästi puun käytön aleneva trendi sekä riittävien kannustuselementtien puute. Jos halutaan kuitenkin edes auttavasti hyödyntää metsävaroja, niin metsäpolitiikan pääprioriteetiksi on nostettava ammattimaisen metsänomistuksen edistäminen. Jatkossa uusi laitos hakee tutkijakoulutuksen saaneita eri alojen osaajia, erityisesti yhteiskunta-, talousja teknisten tieteiden aloilta. Tämän lisäksi palvelujen aktiivisessa tarjonnassa on selvästi parantamisen varaa. Työt tehtiin vähän huolimattomasti ja jälkiviisaasti niistä taimikoista voi todeta, etteivät niistä tulevatkaan sukupolvet paljon hyödy. Taimikoiden tila on kuitenkin huonontunut jatkuvasti. Valtion toimenpitein on edistetty huonoa taimikonhoitoa jo viime lamasta lähtien. Etuna mallissa olisi myös metsänomistajien omatoimisuuden lisääntyminen, mitä nykypäivänä ei oikein kukaan osaa arvostaa. Uusi laitos aloittanee vuonna 2015. Valtion toimilla on toki merkityksensä. ”Siellä Metla unohtuu.” ”Metlan pitää tulla metsästä ja opetella toimintaa elinkeinoelämän kanssa.”. ”Maailmassa on hie noja paikkoja paljon, mutta juuret ovat Par kanossa”, paikallishis toriasta kiinnostunut Raitio sanoo. Pääosalle metsänomistajista puunmyyntitulot ovat sivutuloja tai niitä hankitaan suuriin investointeihin harvoin. Veroporkkanat olisivat metsänomistajan kannalta huomattavan houkuttelevia, varsinkin jos kunnolla hoidetusta taimikosta saisi kunnon palkkion verotuksessa. Nykyään pitää hyväksyä myös omaisuuden huonosti hoitaminen. 5 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 kAARLO OuNI KOLUMNI Kirjoittaja on metsänhoitaja ja metsätalousyrittäjä. Tällöin uutena työmuotona lanseerattu nuoren metsän kunnostus on korkeamman tuen odotuksessa selvästi vähentänyt perinteistä taimikonhoitoa. Miksi ihmeessä hoitaa taimikkoja, kun metsien kasvu on kaksinkertainen käyttöön nähden ja kuitupuun hinta on aivan mitätön. Ainoa vika siinä lienee se, että aika harva metsänomistajan palvelija uskaltaa ottaa sellaista vastuuta. Luulisi sen kuitenkin äkkiä yleistyvän, jos joku rohkea sitä asiakaspalvelussaan mainostaisi ja käyttäisi. Näin siitä huolimatta, että kampanjoita, hankkeita, tiedotusta, rahoitusta, tilakäyntejä ja metsänhoitotiedotteita on ollut vähintään riittävästi. Tukipolitiikkaa voi tietysti yrittää jatkaa, mutta aika reippaan uudistuksen se tarvitsisi ja kokonaisvaltaisen tarkastelun siitä mitä tukipolitiikan kokonaisuus maksaa. Jo kauan sitten opiskeluaikoinani eräs sukulaiseni sanoi kammoavansa taimien istutusta ja rahaa vieviä metsänuudistamistoimenpiteitä siitä syystä, ettei hän siitä itse mitään hyödy. Oikeastaan en lakkaa ihmettelemästä, miksi edelleen energiapuun korjuu kohdistuu pienpuuhun, vaikka muutakin puuta on korjattavaksi aivan riittävästi. Hän luettelee kolme kauttaan – ensin inno kas eräretkeily Lapissa, sitten kaukomatkailu, nyt viimeiset vuodet vanhan maalaistalon kunnostamista Par kanossa, eläkepäiviä varten. Jonkun pitää kuitenkin tehdä pitkäjänteistä ja uusia avauksia luovaa tutkimusta. Ei siis ole ihme, jos metsäasiat eivät ole arkielämän prioriteeteissa ihan päällimmäisinä. Etuna olisi myös se, että oikea-aikaisen taimikonhoidon tuloksena puun korjaaminen on runkopuun korjuuta, eikä pelkkiä risuja. Joku viisas voisi tutkia kuinka monta hehtaaria oikeata taimikonhoitoa olisi voitu tehdä ilman tätä työmuotoa. Nyt voidaan perustellusti kysyä, olisiko keksittävä jotakin uutta pelkän jäykän, massiivisen ja passiivisen tukipolitiikan jatkeeksi. Halutaan tietää, mitä seurauksia toimenpiteistä on taloudellisesti, yhteiskunnallisesti, poliittisesti ja biologisesti.” Siellä Metla unohtuu Raitiolla on elämää Metlan ulkopuolella ja Metlan jälkeen kun eläköityminen muuta man vuoden kuluttua koittaa. ”Kysymykset ovat monitahoisempia. Malli olisi käänteinen nykyiselle ja sen pystyisi toteuttamaan varsin pienellä valvonnalla. Noloa näissä huonoissa tuloksissa on myös se, että tietoa kohteista on riittävästi. ”Maailmanmitassa uudistus ei ole mitään uutta, sillä monitieteiset, laaja-alaisemmat tutkimuslaitokset ovat yleisempi malli. Nyt VTT:n rinnalle saadaan toinen, biotalouteen keskittyvä tutkimuslaitos.” Metlaa on perinteisesti ajateltu paikkana, jonne hakeutuu vastavalmistuneita metsänhoitajia ja jossa pysytään pitkään. He odottavat, että uudet tuotteet ja palvelut ovat huomenna pöydällä ja eurot taskussa viikon päästä.” Raitio pohtii, että ulkopuolisella rahoituksella on sekä hyvät että huonot puolensa. K yllä taas mietitytti, kun pääsin lukemaan uusimman valtakunnan metsien inventoinnin tuloksia taimikoiden tilasta. Siihen tarvitaan riskirahaa” Itsenäisen Metlan taru päättyy Metla viettää 95-vuotisjuhlavuottaan, mutta itsenäinen taival käy kohti loppuaan, sillä Metla, maatalouden MTT ja riistantutkimuksen RKTL yhdistetään yhdeksi laitokseksi. Unohdetut taimikot Biomassasta tulee vielä puute opetella toimintaa elinkeinoelämän kanssa. Vuodesta toiseen todetaan laiminlyöntejä, tuhoja, huonojen menetelmien käyttöä ja suoranaista välinpitämättömyyttä. ”Se muuttaa toimintakulttuuria ja huolettaa, että mennäänkö liikaa markkinaehtoisesti tämän päivän kysymyksiin
”Kaikkien firmojen viesti oli, että sopeuttamistoimia voidaan nähdä loppuvuodesta. Oikein hyvillä paikoilla on maksettu jopa 18?000 euron vuokraa vuodessa”, kertoo MTK:n energia-asiamies Ilpo Mattila. Jos lisäbonuksesta haluaa nauttia kolme vuotta, tuulimyllyn pitää olla toiminnassa vuoden 2013 alusta. Vuosivuokrat olivat paikoin 500–1?500 euron luokkaa. Joissain tapauksissa maanomistaja puolestaan näkee ensimmäiset eurot vasta, kun tuulimylly tuottaa. ”Tuloksissa näkyy puutuoteteollisuuden heikko tilanne”, Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Jyri Hietala toteaa. Toiset maksavat maanomistajille heti korvausta, kun vuokrasopimus on allekirjoitettu. kohtuutulosta vaikeana aikana ”Mäntysahatavaran parempi kysyntä puoltaa mäntytukin hintakehitystä. Maanja metsänomistajille se tarkoittaa, että tuulivoimayhtiöt ja konsultit kiertävät yhä hanakammin kyselemässä tuulimyllyille sopivia vuokratontteja. Monet hankkeet ovat joutuneet vastatuuleen, koska lupien saanti kestää. Mikko häYRYnen Suuret metsäyhtiöt tekivät vuoden kolmannella neljänneksellä kohtuullista tulosta laskevilla liikevaihdoilla. ”Sellunkeitto on joka tapauksessa nykyhinnoilla kannattavaa ja Etelä-Amerikassa jopa hyvin kannattavaa”, Hietala summaa. Sopimukset selkeytyneet Tuulisimmat tontit varattiin jo muutama vuosi sitten, kun tieto tuulivoimalla tuotetun sähkön takuuhinnasta levisi. Vaikutusalueen säde on myllyn koosta ja maastosta riippuen 400–1?000 metriä, eikä sen sisälle voi rakentaa toista tuulimyllyä. ”Keskimäärin tonttien vuosivuokrat ovat 8?000 ja 12?000 euron välillä per mylly. Onneksi käytännöt ovat nyt selkiytyneet.” Nykyään yhtiöt ovat sitoutuneet huolehtimaan teiden kunnossapidosta, tuulimyllyn kiinteistöverosta sekä alueen maisemoinnista tuulimyllyn purun jälkeen. € 81 (50) 49 (188) 86 (130) 8 (29) tulosprosentti 3 (2) 2 (7) 7 (10) 2 (5) pakkausmateriaaleja tarvitaan entistä enemmän ja sähköinen tiedonvälitys ei nakerra kartongin kysyntää. Lähde: VTT. Naapurille kanssa Lupaprosessin hitaus on yllättänyt tuulivoimayhtiöt. Jollakin aikavälillä se alkaisi näkyä myös puukaupassa, koska pystyvarastot halutaan pitää pieninä.” Sahausnäkymät epävarmat Suorasanaisin varoitus sahauksen supistamisesta kuultiin Metsä Groupista. Tuulimyllyjen aiheuttamaa valitussumaa on yritetty purkaa Ruotsissa käytössä olevalla korvausmenettelyllä. En kuitenkaan usko, että havutukin hinnannousu voi jatkua enää pitkään, sillä näkymät ovat kokonaisuudessaan epävarmat.” Kuusisahatavaran markkinatilanne on etenkin Euroopassa jatkunut vaikeana, eikä hinnannousu ole tarttunut kuusitukkiin. € 2?694 (2?793) 2?578 (2?603) 1?242 (1?317) 532 (616) tulos, milj. Parhaiten tienaa tuulisista tonteista, jotka sijaitsevat yhden omistajan tai yhteismetsän mailla. Nopealle investoijalle on luvattu lisäbonus, jolloin takuuhinta olisi 83,5 euron sijasta 105,3 euroa megawattitunnilta kolmen vuoden ajan. Korotettua takuuhintaa maksetaan vuoden 2015 loppuun saakka. Myös vuokra hinnat vaihtelevat. Tähän tavoitteeseen vain harva yltää. Kemiallisen tuotannon osalta on vaikea hahmottaa, että tehdäänkö tulos Suomessa vaiko ulkomailla, sillä tulosluvut ilmoitetaan konsernin tasolla, ja konserni sisältää sekä kotimaisia että ulkomaisia tuotantolaitoksia. 2000-luvun alusta tuulivoimatuotanto on yli kuusinkertaistunut, eikä kasvu siihen lopu. Tuulimyllytonttien vuokran maksu periaatteissa on vielä eroja. Tuolloin vuokrasopimukset olivat hyvin vaihtelevia ja hinnat poljettiin alas. Tuulieuroa voi joutua odottamaan Havutukin hinnan nousu saattaa katketa sumeisiin sahaus näkymiin. Sen sijaan vuokranmaksuperiaatteissa on edelleen eroja. Otsikko zzxxxx xxxx xxxxxx Sähköä merituulesta lokakuussa 2012 suurin osa 146 tuulimyllystä sijaitsi rannikolla. Jos myllyn rakennusluvasta tulee valituksia, maanomistaja voi joutua odottamaan pitkään ensimmäistä vuokraansa. Puukauppa käy kohtuullisen hyvin, ja tukin hinta on ollut nousussa loppukesästä lähtien. Sellunkeitto kannattaa Kemiallisen jalostuksen puolella sellunteko kannattaa ja kartonki on pitänyt pintansa, sillä Plussan puolella Vuoden 2012 kolmas neljännes (suluissa 3Q/2011). tuloksissa ovat mukana rahoituserät ja kertaluonteiset erät. stora enso UPM Metsä Group Metsä Board liikevaihto, milj. Hietalan mielestä tukin hinta on nyt yllättävänkin hyvä. 6 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 tiia PUUkila T uulivoiman rakentaminen kiihtyy. Puutuoteteollisuuden eli sahauksen, vanerin ja jatkojalostuksen veto vaikuttaa eniten metsänomistajan lompakkoon, sillä puunmyyntituloista 70–80 prosenttia tulee tukista. Jos vielä tieja sähköverkosto ovat valmiina, vuokratulot nousevat entisestään. Stora Enson Ruoveden aaltopahvipakkaustehtaan lopettaminen jäi tämän tulosjulkistuskierroksen ainoaksi lak kautusuutiseksi. ”Tuulivoimayhdistyksen suosituksesta huolimatta kaikki tuulivoimayhtiöt eivät ole halunneet lähteä tähän käytäntöön mukaan, koska se olisi liian vaikea hallinnoida”, Mattila kertoo. ”Silloin firmat tarjosivat sopimuksia, joissa maanomistajalle jäivät maksettavaksi kaikki lisäkustannukset, jotka tuulivoiman rakentamisesta tontille seurasivat. Uusia tuulivoimahankkeita on suunnitteilla peräti runsaan 8?900 megawatin edestä. Suomessa on Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen VTT:n uusien tilastojen mukaan 146 tuulivoimalaa, joiden tuotantokapasiteetti on yhteensä lähes 240 megawattia. Siellä kaikille maanomistajille, joiden maille myllyn vaikutusalue ulottuu, maksetaan korvausta – ei ainoas taan maanomistajalle, jonka maalla mylly sijaitsee. Pahimmassa tapauksessa kuluu jopa yhdeksän vuotta ennen kuin suomalainen valitusprosessi on mennyt läpi. ”Parhaiten tienaa yhden omistajan mailla sijaitsevista tuulisista tonteista.” Suomen tuulivoimalat lokakuussa 2012..
Suomen Sahat
Suojattavaksi valitaan suoria ja hento-oksaisia taimia, joiden pituus ylittää taimikon keskipituuden. Huurteisiin tai lumisiin puihin sitä ei pidä laittaa. Näin karkotteen hävikki jää vähäiseksi. Ruisku kannattaa viedä mahdollisimman lähelle taimea. Puunhinta ja rikkidirektiivi rasittavat Metsäteollisuus osti tammisyyskuussa puuta reilut 20 miljoonaa kuutiota, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Puukaupassa puunmyyjä on tyypillisesti aloitteellinen. Tricoa voidaan myös käyttää koivuntaimikoiden kesäaikaiseen suojaamiseen. Vienti kuitenkin veti, vientimäärä – 4,2 miljoonaa kuutiota – oli kuusi prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Tutkimus toi niukasti esiin uusia konsteja puumarkkinoiden kehittämiseen. Mitä myöhemmin syksyllä karkote levitetään, sitä paremmin se toimii yli talven. Tämä tuntuu uskottavalta. Kymmenen litran kanisterin luvataan riittävän hehtaarin taimikon suojaamiseen. Teollisuuden mukaan puunhinnat olivat metsäteollisuustuotteiden markkinatilanteeseen nähden korkeat, ”kipurajalla”. Metsä teollisuus ry:n tilastojen mukaan paperia ja kartonkia valmistui tammi-syyskuussa yhteensä kahdeksan miljoonaa tonnia, mikä on kahdeksan prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samalla jaksolla. Riittää, kun karkote suihkutetaan yhdeltä suunnalta. Paperikoneilla verkkainen tahti Metsänomistajat tyytyväisiä puukauppaan Marraskuussa ehtii vielä suojata vaaralle alttiit männyntaimikot hirvikarkotteella. Myös vienti laahasi: paperin vienti tippui yhdeksän prosenttia, kartongissa laskua oli sen sijaan vain kaksi prosenttia. Vienti nousi viimevuodesta peräti 16 prosenttia. Trico levitetään laimentamattomana. Maakunnalliset riistakeskukset ja paikalliset riistanhoitoyhdistykset välittävät karkotetta. Suojaus keskitetään hirvien talvilaidunalueiden 1–3-metrisiin männyntaimikoihin. Suojatut taimet säästyivät tuhoilta. Suurimmaksi pulmaksi puukaupassa koettiin puun kysynnän, tarjonnan ja hintojen vaihtelu. Metsänhoitaja ari nikkola levitti trico-karkotetta Petäjävedellä sijaitsevaan taimikkoonsa.. Taimikko saa riittävän suojan, kun tulevassa ensiharvennuksessa kasvatettavaksi jäävä puusto käsitellään. Sen sijaan toivottiin aiemmin esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista. Metsäteollisuuden tuotanto on laskenut. Äskettäin markkinoille tullut Trico-karkote osoittautui Metsäntutkimuslaitoksen Kuusamon kokeissa tehokkaaksi. Levitettäessä on käytettävä kumikäsineitä. Lupamaksutuen jälkeen metsänomistajan maksettavaksi jää 50 euroa. Sellun tuotanto oli viimevuotisella tasolla, reilussa viidessä miljoonassa tonnissa. Suojaa vain valiopuusto Istutustaimikossa suunnilleen joka toinen taimi, siis noin tuhat hehtaarilla, käsitellään karkotteella. Tämä heijastelee Metlan mukaan yksityismetsänomistajien kokemuksia puunostajien passiivisuudesta. Tärkeintä on levittää karkotetta latvaversoon. Tulevaisuudessa puumarkkinoiden toimivuuden uskottiin myös paranevan, kun kauppaa käydään entistä enemmän verkossa. Kolmen litran käsiruisku osoittautui näppäräksi työkaluksi. Lämpötilan pitäisi olla plussan puolella ja puiden kuivia. jUssi Collin Metsäteollisuuden tuotanto on tänä vuonna ollut laskussa sellua lukuun ottamatta. Teollisuuden suurin uhka ovat rikkidirektiivin aiheuttamat lisäkustannukset. Liuos ei myöskään sotke, kuten aiemmat karkotteet. Sen sijaan puunkorjuun ja siihen liittyvien asioiden katsottiin olevan kunnossa. 8 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 Nyt on aika levittää hirvi karkote jUssi Collin Puunmyyjät – yksityiset metsänomistajat ja muut maanomistajat – ovat suhteellisen tyytyväisiä puukaupan toimivuuteen, Metsäntutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta selviää. Päivässä ehtii helposti suojata hehtaarin taimikon. Olomuodoltaan Trico on kuin löysää piimää. Kasvukisassa tappiolle jääneitä tai hirvien tärvelemiä taimia ei tarvitse suojata. Toimiva hirvikarkote on ainoa keino suojata taimikot. Se ei haise, vaikka tehoaine on etovalta kuulostava lampaanrasva. Mikko Riikilä, teksti ja kuva V aikka hirvikantoja on harvennettu, talvilaidunalueiden männiköt kärsivät vakavista tuhoista. Tricon ohjehinta on noin 100 euroa kymmenen litran kanisterilta. Puukaupan lisäämiseksi tärkeänä pidettiin etenkin metsänomistajakunnan nuorentamista. karkotetta saa riistanhoitoyhdistyksiltä Maaja metsätalousministeriö käyttää hirven kaatolupamaksuja hirvikarkotteen hinnan tukemiseen. Sahatavaran tuotanto laski kolme prosenttia seitsemään miljoonaan kuutioon. Metsänhoitoyhdistysten asiakkaat voivat tilata tuettuun hintaan myytävää karkotetta yhdistysten välityksellä. Tämä heikentää etenkin sahateollisuuden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Teho perustuu hajuun, joten torjunta toimii, vaikka verson toinen puoli ei kattavasti peittyisi karkotteella. ”Metsäteollisuus käyttää pääosin kotimaisia tuotantopanoksia, joten täällä tehtävillä päätöksillä on suuri vaikutus alan toimintaedellytyksiin”, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen toteaa. Puunostajat olivat kuitenkin myyjiä tyytymättömämpiä puumarkkinoiden toimivuuteen. Tutkimus tehtiin viime keväänä valtakunnallisella internet-kyselyllä, joka oli suunnattu alan käytännön toimijoille. Vientihinnat tosin laskivat muutamalla prosentilla. Esimerkiksi hengityssuojia tai suojalaseja ei tarvita. Karkote on levitettävä ennen talven tuloa
Metsänomistajan kannattaa edellyttää, että metsänhoitoyhdistys tai metsäyhtiö toimittaa metsäkeskukselle tiedot tehdyistä hakkuista, jos hän haluaa tietojen pysyvän ajan tasalla. Ensi vaiheessa se tarjoaa tilakohtaiset metsävaratiedot metsänomistajien luettavaksi internetiin. Metsävaratietoa on tarjolla eri puolilta maata. Tiedot on tarkoitettu metsänomistajan käyttöön. Arvioitu kasvu lisätään automaattisesti metsikkökuvioiden puuvarantoon. Metsään.fipalvelu tuo metsänomistajan kotiin tiedot tilan puuvaroista ja hoitotarpeista. Hakkuita ja hoitotoimia ehdotetaan metsikkökuvioille puhtaasti metsänhoidollisin perustein. Metsään.fi-palvelu on metsäkeskuksen tuottama. Näin ne voivat tehdä tarjouksia vaikkapa taimikonhoitotöistä. Maksu on pankkitunnuskohtainen. Maksu on metsätalouden verotuksessa vähennyskelpoinen. Tärkein ero ”oikeaan” suunnitelmaan on, ettei Metsään.fipalvelussa pyritä tilakohtaiseen metsätalouden kestävyyteen, joka tarkoittaa hakkuumahdollisuuksien turvaamista tulevaisuudessa. Hänen suostumuksellaan metsänhoitoyhdistys, metsäyhtiö tai muut metsäpalvelun tuottajat voivat lukea tilakohtaisia tietoja. marraskuuta. Kuvioittaiset puumäärät on jaoteltu puulajeittain, puutavaralajeittaisia jakaumia ei ole. 9 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 Mikko Riikilä Mikä. Ei. Metsä koti sohvalle Tällä hetkellä Metsään.fitietokanta kattaa 1,1 miljoonaa hehtaaria yksityismetsiä. Jatkossa laserkeilauksella tuotetaan vuosittain puustotietoja lähes 1,5 miljoonalta hehtaarilta yksityismetsiä. Näkeekö naapuri. Tarjonta laajenee palvelun tietokannan kattavuuden karttuessa. Metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö sen sijaan ei saa tietoja ilman metsänomistajan suostumusta. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksin. Näin ollen kaikkien suositeltujen hakkuiden pikainen tekeminen voi johtaa tulevien hakkuumahdollisuuksien vähenemiseen, jos tilalla on paljon hakkuukypsiä metsiä. Kuviotiedot avautuvat kartalta klikaten. Todennäköisesti varsinkin pienillä tiloilla käy näin. Ensimmäiset metsänomistajat saavat tiedotteen Metsään.fipalvelusta lähiaikoina. Metsään.fi-palveluun on tallennettu metsäkeskusten vuodesta 2004 alkaen keräämiä metsävaratietoja. Muiden kuin metsäkeskuksen tekemien suunnitelmien tiedot voidaan metsänomistajan halutessa siirtää Metsään.fipalveluun. Hakkuuehdotukset sisältävät arvion hakkuukertymistä puutavaralajeittain. Tiedot tallentuvat Metsään.fi-palveluun seuraavana vuonna. Mitä maksaa. Hakkuiden päivittäminen edellyttää metsänomistajan tai puunkorjuun teettäjän aktiivisuutta. Metsään.fi-palvelu tuo metsävaratiedot metsänomistajan kotitietokoneelle. Metsäkeskus päivittää puustotiedot vuosittain. Ensi vuoden loppuun mennessä tietokannan luvataan kattavan kahdeksan miljoonaa hehtaaria, mikä on yli puolet yksityismetsistä. Metsäkeskuksen julkishallinnollinen puoli saa käyttää tietoja neuvontaan. Kyllä, ainakin pääosin. Metsävaratiedot kuvataan kuvioittain. Niin ikään metsänomistajan suostumuksella metsäkeskus voi julkistaa tiedot hoidon tai hakkuun tarpeessa olevista metsiköistä metsänomistajan valitsemille toimijoille. Hakkuun tai hoidon tarpeessa olevista metsiköistä on yhteenveto töiden kiireellisyyden mukaan luokiteltuina. korvaako metsäsuunnitelman. Metsänomistaja ei itse voi päivittää Metsään.fi-palvelussa olevia tietoja. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten suunnitelmat voidaan tallentaa palveluun. Metsäkeskus tiedottaa Met sään.fi-palvelusta kirjeitse tai sähköpostilla metsänomistajille, joiden tilojen metsävaratiedot ovat palvelun tietokannassa. Mistä tiedot ovat peräisin. Myös kemera-tukea saaneet taimikonhoitotyöt lisätään metsävaratietoon. Jos siis saman yhtymän useam pi osakas kirjautuu palveluun, jokainen maksaa 60 euroa. Jos metsänomistajalla on jonkun muun kuin metsäkeskuksen laatima metsäsuunnitelma, kannattaa ottaa yhteyttä Metsäkeskukseen. Mitä. Metsään.fi kertoo tilakohtaiset ja metsikkökuvioittaiset metsävaratiedot. fi avautuu ensimmäisille metsänomistajille 19. Jatkossa palvelu arvioi hakkuutulot keskimääräisin hinnoin ja hoitotöiden kustannukset. Järjestelmässä on tietoja 22?000 metsänomistajan tiloista. Riittää, kun vastaa tarjoukseen. Metsään. Palvelu kattaa suuren osan yksityismetsiä muutamassa vuodessa. Kaksi päivää saa kokeilla ilmaiseksi. Metsien kasvu lisätään automaattisesti vuosittain. Lisäksi palveluun tuodaan laserkeilauksella tuotettua metsävaratietoa. Tavoitteena on ollut paketoida metsätiedot mahdollisimman helppolukuiseen muotoon. Pysyvätkö tiedot ajan tasalla. Sähköisten puukauppojen tekemiseen Metsään.fi-palvelua ei käytetä. Myös metsäkeskuksen tiedossa olevat luontokohteet kerrotaan kuvioittain. Sähköinen asiointi tarkoittaa metsänkäyttöilmoitusten ja tukihakemusten tekemistä verkossa. Miten palveluun pääsee. Kun sähköinen asiointi jatkossa liitetään palveluun, kuolinpesien ja yhtymien metsä asioita hoitavat tarvitsevat kaikkien osakkaiden valtuutuksen käyttääkseen Metsään.fi-palvelua. Tu om as K ar pp in en. Miten tiedot suojataan. Palvelun käyttäjiksi ryhtyvät maksavat 60 euron vuosimaksun. Tämän jälkeen metsänomistaja pääsee selaamaan kokonaan tai osin omistamiensa tilojen metsävaratietoja
10 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 Suomalainen rikkoo metsä lakia harvoin ja vahingossa – jos taimikon perustamis ilmoituksen laimin lyönnit jätetään laskematta. Metsärikkomusten luvattu maa Suomi ei kuitenkaan ole. uudistamisrikkeistä neuvotellaan ”Espoolainen metsänomistaja syyllistyi metsärikkomukseen uudistaessaan metsäänsä luontaisesti. Samalla metsäkeskus harkitsee, tehdäänkö asiasta rikosilmoitus. Tämä taas lisää metsäkeskuksen työtaakkaa, koska kaikki epäilyt lain Lainkuuliainen kansa ” ”Oikeudessa pohditaan usein, onko kyseessä alun perinkään ollut lakikohde.” Metsärikkomuksesta sakkoa Joensuussa Kaleva – STT 5.10.2007 Tuomio nurin: Puro olikin oja STT 3.11.2009 Someron harvinaiseen metsä kiistaan haetaan ratkaisua hovioikeudesta Luontaisen metsänuudistuksen esitaistelija ei luovuta Turun Sanomat 12.6.2008 50 100 150 200 250 300 350 Metsäkeskuksen selvittämät epäillyt metsärikkomukset/-rikokset 2006–2011 Metsärikkomukset laskussa Lähde: Tapion vuositilastot 2006–2011 Metsänkäyttöilmoitusten laiminlyönnit Kasvatushakkuussa jätettävään puustoon tai uudistushakkuun edellytyksiin kohdistuvat Uudistamiseen kohdistuneet Erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kohdistuneet Suojametsiin kohdistuneet 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Liito-oravametsän kaato toi tuomion Kaleva – STT 27.9.2006. Käräjäoi keus arvioi, ettei yhdeksän vuotta sitten hakatulla alalla kasva taloudellisesti kasvatuskelpoista taimikkoa” , uutisoi Turun Sanomat . Se pystyy velvoittamaan metsänomistajan perustamaan taimikon uhkasakon tai teetättämisuhan nojalla. Metsälaki edellyttää, että ala uudistetaan määräajassa ja että taimia on riittävästi ja tasaisesti. Perustamisilmoitus unohtuu usein Metsäkeskusta työllistävin uudistamiseen liittyvä rikkomus ei kuitenkaan ole uudistamisen tekemättä jättäminen vaan taimikon perustamisilmoituksen laiminlyönti. Metsärikostuomioita mahtuu vuoteen keskimäärin kaksi. Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönnin jälkeen toiseksi yleisin metsälain rikkomus kohdistuu uudistamiseen. ”Metsänomistajat ovat todella valistuneita, eivätkä esimerkiksi tahallaan hakkauta arvokasta elinympäristöä, jos ovat siitä tietoisia”, kertoo Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Aki Hostikka. tiia PUUkila R autavaaralla asuva maanomistaja teetätti metsätilallaan harvennushakkuun. Joko ilmoitus on unohdettu kokonaan, se on annettu liian myöhään tai hakkuut on aloitettu liian aikaisin. Kyseisessä tapauksessa taimikko oli aukkoinen hieskoivikko. Vähäistä täydennysistutusta lukuun ottamatta metsänomistaja ei ollut tehnyt uudistamistoimenpiteitä”, kertoo metsäkeskuksen Lounais-Suomen johtava esittelijä ja lakimies Janne Uitamo. Vuosittain runsaasta sadastatuhannesta metsänkäyttöilmoituksesta vain alle prosentti johtaa rikosepäilyyn. Miehen epäillään laiminlyöneen metsänkäyttöilmoituksen. Törkeään metsälain rikkomiseen eli metsärikokseen syyllistyminen on vielä vähäisempää. Jos taimikon perustamisessa on huomautettavaa, asia hoituu tavallisesti neuvottelemalla. Jos neuvottelut eivät johda mihinkään, kutsutaan hätiin maaseutuvirasto. Yleensä kyse on vahingosta ja tiedon kulun katkoksesta. Hieskoivua saa täydentävänä olla etelässä viidesosa ja pohjoisessa enintään puolet taimista. Jotta tekoa pidetään metsälain rikkomuksena tai rikoksena, vaadittavan tahallisuuden ja tuottamuksellisuuden kynnys on ylityttävä. ”Lopulta kysymys oli siitä, kuinka tasaisesti taimet olivat jakautuneet alueelle. Häntä epäillään metsärikkomuksesta” , lukee poliisin julkaisemassa tiedotteessa. Perustamisilmoitus on lakisääteinen velvollisuus, vaikka sen laiminlyöntiä ei rangaista. Tässä tapauksessa metsänomistaja pitkällisten neuvottelujen jälkeen velvoitettiin raivaamaan, muokkaamaan ja istuttamaan taimia sille osalle alueesta, joka ei ollut uudistunut luontaisesti. Suomessa se ylittyy harvoin. Suomalainen kuitenkin toimii harvoin metsässä piittaamattomasti tai tahallisesti vastoin lakia. Jos ilmoitus unohtuu, se johtaa automaattisesti epäilykseen uudistamisvelvoitteen laiminlyönnistä. Viime vuosina yli puolet rikkomusepäilyistä on koskenut metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntejä. Yleisimpiä rikkomuksia metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönnin lisäksi ovat uudistamiseen, elintärkeisiin elinympäristöihin ja korjuujälkeen kohdistuvat lainrikkomukset. Yleisin metsälain rikkomus on metsänkäyttöilmoituksen toimittamatta jättäminen. Maanomistaja ei kuitenkaan tähän suostunut
Tässä tapauksessa maanomistaja oli tehnyt avohakkuun, joka ulottui miltei veteen asti. Tuomiot metsärikkomuksista ja rikoksista ovat sakkorangaistuksia. Jos Metsäkeskuksella on vaikeuksia toimia yhdenmukaisesti, samoja vaikeuksia on myös oikeuslaitoksella”, sanoo Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Aki Hostikka. Tässä tapauksessa hovioikeuteen on luultavasti tuotu uutta näyttöä, joka on kyseenalaistanut käräjäoikeuden tuomioon johtaneen näytön.” Metsälakiuudistuksen toivotaan Metsäkeskusten alueyksiköiden välillä on eroja, kuinka herkästi ja missä tapauksissa vähäisyysharkintaa käytetään. Syyttäjä joutuu pohtimaan, onko maanomistajaa kohtuullista rangaista toisen henkilön laiminlyönneistä. Metsälakikohteisiin kohdistuneista rikkomusepäilyistä sentään lähes kolmekymmentä prosenttia annettiin poliisin tutkittavaksi. Usein asiat ovat kaikin puolin kunnossa, mutta ilmoitusta ei ole muistettu tehdä”, kertoo Hostikka. Miksi lain rikkomista katsotaan sormien läpi. Esityksessä uudeksi metsälaiksi taimikon perustamisilmoitus on poistettu. Kymppipykälän elinympäristöihin kohdistuneet rikkomukset ovat metsälain rikkomuksista kolmanneksi yleisimpiä ja oikeudellisesti vaikeimpia selvittää. Yleensä asian selvittämiseen vaaditaan vähintään soitto maanomistajalle. Murto-osasta rikosilmoitus Jos metsälain rikkominen on harvinaista, vielä harvinaisempaa on, että metsäkeskus vie laiminlyönnin poliisin tutkittavaksi. Lakikohteet vaikeimpia oikeudessa ”Hovioikeus kumosi janakkalaisen metsänomistajan metsärikostuomion. korjuujälki (ylin kuva) johtaa harvoin rikostuomioihin. Mikäli lakiesitys menee läpi, metsäkeskuksen lain valvonnan taakka kevenee olennaisesti. Etelässä kaikkia kohteita on historian aikana käsitelty jotenkin”, Uitamo sanoo. Myös tulkinnanvaraisuus metsälain kymppipykälässä sekä tuomioistuinten asiantuntemus metsälakiasioissa herättävät kysymyksen, ovatko metsänomistajat eri puolella maata tasavertaisessa asemassa lain edessä. Lisäksi tuomitseminen edellyttää, että henkilön syyllisyydestä ei ole varteen otettavaa epäilystä. 11 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 rikkomisesta pitää tarkastaa. Myös välittömän lähiympäristön sopivan leveyden määrittäminen on hankalaa, koska laki ei sitä täsmällisesti kerro. Samaisesta syystä metsäkeskus käyttää usein vähäisyysharkintaa ja jättää rikosilmoituksen tekemättä. Tapaukset vanhenevat. ”Vaikka meidän mielestämme tapaukset olisivat yksi yhteen maastossa, oikeuslaitos voi päätyä päinvastaiseenkin ratkaisuun. Myös esitutkintaa tekevät poliisit ovat paikoin ylityöllistettyjä. Puron varren hakkuu paljaaksi (keskellä) ja lehtolaikun hakkuu lähes aukoksi (alin) ovat metsälain vastaisia tuomittavia tekoja. Laissa säädetään, että puuston varjostusja suojavaikutus tulee säilyttää, mutta ei anneta tarkkaa mittaa leveydelle. Laki jättää elinympäristöjen määrittelyyn ja rajaukseen tulkinnan varaa. Tällöin ei ole vaaraa, että rikkomuksesta rangaistaisiin väärää henkilöä. Niiden suuruus vaihtelee muutamasta enimmillään muutamiin kymmeniin päiväsakkoihin. Useimmissa tapauksissa maanomistaja on antanut metsänkäyttöilmoituksen jonkun toisen tehtäväksi ja toimeksiannon saanut on sen laiminlyönyt”, kertoo Uitamo. kovimmat rangaistukset seuraavat metsälain elintärkeiden elinympäristöjen hävittämisestä. ”Nämä ovat hankalia asioita. Metsälaissahan sanotaan selvästi esimerkiksi, että metsänkäyttöilmoituksen tekeminen on maanomistajan tai hallintaoikeuden haltijan velvollisuus. Hovioikeuden mielestä ratkaisevaa oli se, ettei kiistellyn kosteikon kautta virtaa puro tai noro, vaan suon kuivattamiseksi kaivettu oja” , uutisoi STT. Jos taas tapaus päätyy käräjille asti, tuomiot vaihtelevat. Pienimmät rangaistukset tulevat yleensä metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönneistä ja suurimmat erityisen arvokkaiden elinympäristöjen hävittämisestä. Esimerkiksi viime vuonna metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönneistä vain kymmenen prosenttia ja epäillyistä uudistamisrikkomuksista seitsemän prosenttia johti rikosilmoitukseen. Metsärikkomuksissa syyte pitää nostaa kahden vuoden ja metsärikosepäilyissä viiden vuoden kuluttua teosta. Muun rikkomuksen kuin metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönnin kohdalla vastuu teosta on sillä, joka metsää hakkaa tai käsittelee. Alue oli hakattu, vaikka Metsäkeskuksen metsäneuvoja oli isännän läsnä ollessa rajannut uoman välittömän lähiympäristön hakkuun ulkopuolelle. Metsärikkomuksia ja rikoksia käsitellään käräjäoikeudessa vähän ja asiantuntemus on koetuksella. ”Suurin ongelma on se, että kohteen pitää olla luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Usein oikeuteen asti päätyneissä rikosepäilyissä pohditaan nimenomaan, onko kohde alunperinkään ollut lakikohde vai ei. On vaikeaa vetää rajaa, milloin aikanaan käsitelty kohde voidaan todeta luonnontilaisen kaltaiseksi. tasavertaisuus koetuksella tuovan selvyyttä monimuotoisuuden kannalta tärkein elinympäristöjen määrittelyyn. Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönnistä rikosilmoitus Poliisi 20.11.2008 Someron harvinaiseen metsä kiistaan haetaan ratkaisua hovioikeudesta Luontaisen metsänuudistuksen esitaistelija ei luovuta Liito-oravametsän kaato toi tuomion Suomen metsäkeskus. ”Perustamisilmoituksia toimitetaan valitettavan vähän. Osikseen asioiden eteenpäin viemiseen vaikuttaa syyttäjän aktiivisuus metsälakiasioissa. ”Rikosoikeudessa on aina syyttömyysolettama
M ik ko R iik ilä Viime viikkojen pakkasjaksot ovat helpottaneet puunkorjuuta etenkin PohjoisSuomessa. Myös hankintapuu käy nyt hyvin kaupaksi. Maan pinnan jäätyminen on helpottanut puun ajoa varsinkin hiekkateiden varsilta. Myös paikoin Etelä-Suomessa voitiin tienvarrella kelien paranemista odottavia puueriä kuljettaa jalostuspaikoille. Kunnon roudan saamiseksi tarvitaan kuitenkin useamman päivän kipakoita pakkaskelejä. koivukuitu kelpaa Syksyn kelirikon aikana korjattavissa olevat kohteet sekä talvileimikot ovat nyt Stora Enson ostoslistalla. Harvennuksista ylitarjontaa Joitakin kesällä korjaamatta jääneitä harvennusleimikoitakin on päästy korjaamaan. Näiden kohteiden puut saa myyjä korjuuseen hyvinkin nopeasti. Metsissä ja soilla routaa ei vielä juuri ole, joten pehmeille maille ei ole koneilla asiaa. Osa kohteista hakataan talvella ja osa siirtyy ensi kesään. Tarjolla on nyt ollut paljon myös harvennusleimikoita. Kosteammissa paikoissa korkeal la oleva pohjavesi hidastaa maan jäätymistä koko maassa. 12 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 PuukAuPPA hannU jaUhiainen L okakuun alkupuolella alkaneet pakkaskelit tulivat puun ostajille kuin tilauksesta. Pehmeikköihin ja rinnemaastoihin ei harvennuksilla ole vielä ollut asiaa. Korjuukelien paraneminen on helpottanut ostajien tilannetta, vaikkakin Etelä-Suomessa korjuuseen tarvitaan edelleen kovan maan ja hyvien tieyhteyksien varrella olevia leimikoita. Puun tarjontaan Wuolijoki toivoo pientä parannusta, vaikkakaan viime viikkoina ei tarjonnassa ole juuri muutoksia tapahtunut. Etelämpänä Pakkasista olisi apua etelä-suomessa märkä ja pehmeä maa on monin paikoin korjuun esteenä. Kovin paljon ei harvennusleimikoita enää Wuolijoen mukaan haluta tänä syksynä ostaa. Nyt ostot on suunnattu pääosin talvileimikoihin. ”Pakkasten aikana saatiin ajettua puuta tehtaille pehmeiden teiden varsilta”, kertoo Koskinen. Stora Enson Itä-Suomen aluejohtaja Riku Koskinen harmittelee, että parin viikon pakkasjakso meni ohi ja sää lämpeni. Kangasmailla pakkanen on kuitenkin kuivattanut maastoa niin, että samanlaisia painaumia kuin vielä syyskuussa ei enää synny. Seuraavana ovat havutukit”, kertoo Koskinen. tarvittaisiin pitkä pakkasjakso, jotta maa jäätyisi. Hankintapuutakin Kuhmo ostaa Pääkkösen mukaan sen, mitä tarjolle tulee. Etelässä kelit ovat olleet vielä kosteita. Jos märkä syksy jatkuu, on tarvetta ostaa myös ajankohdan korjuuseen sopivia kohteita. ”Mäntyvaltaiset harvennuskohteet kelpaavat meille, jos hakkuukertymässä on mukana parrua ja tukkia”, Pääkkönen kertoo. Jos pakkaset jatkuvat, ojitusalueiden pienarteitäkin aletaan saada siihen kuntoon, että niitä pitkin päästään ajamaan puuta. Kainuussa ovat leudot kelit jatkuneet koko syksyn ja pakkasta on ollut vain muutamia asteita. ”Puutavaralajeista koivukuitupuu on tällä hetkellä meidän ykkösartikkeli niin hankintana kuin pystykaupallakin ostettuna. Puun tarjonta on ollut vilkkainta Kainuun pohjoisja länsiosissa. Kuhmon hankintapäällikkö Juhani Pääkkönen kertoo, että joillain alueilla on jouduttu pitämään pieniä korjuuseisokkeja, kun sopivia leimikoita ei ole ollut. ”Kunnon roudan saamiseksi tarvitaan kipakoita pakkaskelejä.”. Mäntyvaltaisuus lisää Harvestian kiinnostusta. Halutuimpia kohteita ovat päätehakkuut, myös talvikohteet. Harvennuksien siirtyminen syksyyn ja talveen näkyy myös niiden menekissä. ”Tieolosuhteet ovat viime viikkoina parantuneet, ja puuta on voitu ajaa sellaisilta leimikoilta, joilla teiden kunto on ollut korjuuta rajoittava tekijä”, kertoo Harvestian varatoimitusjohtaja Kari Wuolijoki. Sateisen kesän ja syksyn vuoksi harvennusleimikoita on Stora Ensollakin jäänyt korjaamatta
KyMISaVo . 15,33 . 29,02 . 30,98 . 22,72 . hankintahinnat 56,42 . 46,05 . ETEläPoHjanMaa . ensiharvennus 44,92 . 16,75 . 55,16 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 48,12 . 29,67 . 24,23 . 52,45 . 46,04 . ”Puukaupan näkymät ovat selkeytyneet. 22,53 . 44,25 . 40,08 . 15,23 . 18,78 . 53,33 . Uudistushakkuu 56,94 . Samoin kävi hankintahinnoille, vain koivukuitupuun hinta pysyi edellisviikon tasolla. 44,91 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 55,23 . nousussa . nousussa . 56,20 . Kaikkien puutavaralajien kantohinnat laskivat kuusikuitupuuta lukuun ottamatta. 46,69 . 29,52 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 17,64 . 39,23 . 18,43 . 15,05 . 13,43 . 30,20 . 17,99 . 18,61 . 48,17 . 41,72 . 14,19 . 43,09 . 14,62 . 16,19 . 25,16 . 41,22 . 54,93 . 24,23 . 29,69 . harvennushakkuu 48,47 . 38,46 . 11,56 . nousussa . 43,01 . Uudistushakkuu 55,54 . 14,41 . 36,54 . 29,38 . 19,20 . 14,76 . 30,42 . 15,29 . 47,57 . 14,68 . 24,81 . 51,55 . 14,93 . 13,83 . hankintahinnat 57,64 . hankintahinnat 56,87 . 15,51 . SaVoKarjala . 47,88 . Samalla viikko-ostot kohosivat korkeimmilleen sitten syyskuun puolivälin, 650?000 kuutioon. 20,14 . 54,30 . 44,64 . 54,50 . 17,60 . Halutuimpia tällä hetkellä ovat mäntytukki sekä läntisessä Suomessa kuusivaltaiset leimikot. 21,60 . ensiharvennus 43,14 . ensiharvennus 44,56 . hankintahinnat 57,92 . hankintahinnat 53,61 . 21,08 . Uudistushakkuu 55,01 . 12,33 . 29,53 . 31,56 . 47,35 . Uudistushakkuu 55,76 . 30,10 . 14,30 . 15,70 . 18,45 . 15,37 . 14,49 . harvennushakkuu 46,57 . Hinnat laskivat, ostot lisääntyivät Metsäkeskus Määrä m 3 koko maa 649?053 etelärannikko 8?243 Pohjanmaa 25?094 lounais-suomi 29?681 häme-Uusimaa 53?036 kaakkois-suomi 68?683 Pirkanmaa 38?728 etelä-savo 77?714 etelä-Pohjanmaa 46?183 keski-suomi 64?396 Pohjois-savo 76?213 Pohjois-karjala 62?235 kainuu 31?020 Pohjois-Pohjanmaa 38?159 lappi 29?664 Ostomäärät viikolla 44 metsäkeskuksittain ETEläSuoMI . 37,20 . 35,80 . 13,06 . 14,11 . 30,91 . 43,47 . 30,19 . 29,98 . 34,98 . 50,29 . 19,98 . 19,53 . KoKo Maa . 20,56 . 13,60 . 43,14 . 18,22 . 30,67 . 25,10 . 17,59 . 15,03 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,71 . harvennushakkuu 46,71 . 43,01 . Uudistushakkuu 54,25 . Miten tämä on selitettävissä, aluejohtaja Tero E. 14,30 . 24,24 . 17,31 . 14,25 . 13,36 . 24,57 . nousussa . 30,26 . 16,61 . 49,05 . 14,83 . 42,86 . hankintahinnat 56,05 . 14,42 . 38,21 . hankintahinnat 57,26 . 24,48 . Alenemat olivat tosin olivat vain kymmenien senttien luokkaa. 17,42 15,51 . 14,00 . 20,54 . 44,87 . 15,40 . 23,33 . Nieminen UPM-Kymmenestä. 28,98 . 28,25 . 17,42 . 19,40 . 15,97 . 22,86 . ensiharvennus 42,91 . 30,50 . 19,59 . 15,05 . 17,54 . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityis metsistä ostetusta puusta. 14,30 . 12,25 . 20,25 . 18,51 . 23,95 . 37,37 . 19,16 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki ja kuitupuun väliin sijoit tuva pikkutukki. ensiharvennus 42,81 . 13,80 . 15,49 . 14,33 . 53,89 . 49,35 . 20,50 . 29,56 . Nousua edellisviikosta kertyi yli 70?000 kuutiota. 17,26 . 45,20 . Uudistushakkuu 49,02 . nousussa . 29,99 . 52,81 . 20,39 . Uudistushakkuu 55,98 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.. 15,30 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. laPPI . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 52,50 . 21,64 . 43,21 . 17,34 . 15,79 . 25,27 . 18,79 . 18,78 . 31,47 . 25,36 . 34,71 . 45,86 . 53,68 . 13,56 . 55,81 . 18,23 . 51,70 . Puun hinnat kääntyivät laskuun, mutta ostot yksityismetsistä nousivat. KaInuuPoHjanMaa . Myyjät eivät odota hintojen nousua lähitulevaisuudessa, joten kauppa käy vallitsevalla hintatasolla.” ”Osittain hintojen laskua selittänee se, että ostot ovat siirtymässä talvileimikoihin, joissa kantohinnat ovat alemmat kuin kelirikkoja kesäleimikoissa.” Niemisen mukaan UPM ostaa kaikkia puutavaralajeja. nousussa . 33,58 . 17,80 . 16,69 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,28 . 13 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 41–44 keskiarvo Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2008 2009 2010 2011 2012 Euroa m viikot 1–44, 2012 2010 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 Mikko Riikilä Viime viikon puukauppa yllätti. 12,86 . 53,69 . 13,88 . nousussa . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,76 . 19,34 . 25,65 . 24,29 . 13,95 . nousussa . harvennushakkuu 48,37 . 20,83 . 20,52 . ensiharvennus 41,01 . 13,52 . 14,24 . 24,37 . 54,01 . 14,85 . harvennushakkuu 47,18 . ensiharvennus 43,98 . 14,81 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 52,98 . ensiharvennus 45,67 . 41,45 . 53,23 . harvennushakkuu 49,77 . 29,59 . 16,50 . 16,64 . 15,93 . 56,81 . 13,48 . 15,63 . 55,06 . 15,21 . harvennushakkuu 47,71 . 40,83 . 56,45 . 54,29 . 52,79 . 21,56 . 17,74 . 21,40 . 38,54 . Uudistushakkuu 55,56 . 26,11 . 40,28 . KESKISuoMI . 12,92 . 15,12 . 16,36 . harvennushakkuu 48,61 . 26,86 . 16,83 . 29,54 . 23,49 . 37,70 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,16 . 16,18 . 19,24 . hankintahinnat 56,34 . 17,80 . 22,93
Rasvata kannattaa, kun konetta vielä käytetään ennen talvea, jotta rasva kulkeutuu perille asti. CRC-öljy tai silikoniöljy käyvät. Ruuvit ja mutterit kireälle ”Aina ennen huoltotöitä kannattaa lukea oman sahan käyttöopas, sillä eri valmistajien mallit vaihtelevat”, Lahtinen puhelee samalla kun Tähkänen irrottaa ilmanpuhdistimen, josta roskat irtoavat kompressorista tulevalla paineilmalla. Moottoritilasta Tähkänen suhauttaa irtomoskan paineilmalla. jos suodatin on superlonia, siihen kannattaa imeyttää vielä muutama pisara öljyä. ”Aseöljy on sopivaa. Toinen vaihtoehto on käyttää viimeisenä tankillisena pienkonebensiiniä. Sitten vain moottorin suojakotelot paikoilleen ja saha varastoon. Jousen hän voitelee aseöljyllä ja kiertää paikoilleen. Jos sitä säilyttää ulkosalla, rasvaus auttaa terää säilymään ruostumatta. Pese ilman puhdistimen suodatin Tarkasta poltto aine suodatin rasvaa kulma vaihde Poista irtoroskat hanna lehto-isokoski teksti kiMMo BRanDt, kuvat E von metsäkoulun opettaja Kalervo Lahtinen tarkistaa raivaussahan kaasuvaijerin. Varminta on pitää saha vaaka-asennossa ja teräsuoja paikoillaan. häneltä luonnistuu vaativakin huolto. Mustuneelle sytytys tulpalle näytetään teräsharjaa. Vaseliinia on sopivasti, kun se täyttää kolme neljäsosaa vaihdekotelosta. Jos ääni särähtää, pitää tarkistaa halkeamat. ”Kun kotelojen kannet ovat irti, kannattaa tarkistaa, että kaikki ruuvit ja mutterit ovat kireällä”, Lahtinen neuvoo. Kotelosta Tähkänen poistaa lian ja kosteuden. Metsurioppilas juho tähkäselle raivaussaha on tuttu peli. Se ei jäädy ja voitelee hyvin”, Lahtinen sanoo. Seuraavaksi Tähkänen kaivaa tankista polttoainesuodattimen ulos rautalankakoukulla. Polttoainesäiliö on hyvä tyhjentää siksikin, että saa roskat ja vesitipat pois. sylinterin jäädytys ripojen välit siistiytyvät puu lastalla, joka on tarkoitukseen tarpeeksi hellävarainen. Jos siellä on mittaribensaa, säiliö tyhjennetään talveksi. Kunnon talvihuolto jatkaa työkalun käyttöikää. Moottorin suojakotelon alta paljastuu sylinteri, jonka jäähdytysripojen välien puhdistamiseen sopiva väline on puutikku tai -lasta. Jos olisi, se vaihdettaisiin. Tähkänen ruuvaa kulmavaihteen mutterin auki ja selvittää reiästä rasvan määrän rautalangan avulla. Saha asetetaan maahan ja kahvoja käännellään edestakaisin. Tarvittaessa lisätään. Pensselillä tai hammasharjalla ilmanpuhdistimen suodatin siistiytyy kätevästi. Vielä varmistetaan, että tärinänvaimennuskumit ovat ehyet. Oikea puhallussuunta on sisäpuolelta ulospäin. Jos kärkiväli on musta, se puhdistetaan teräsharjalla. Sytytystulppakin pitää tarkistaa. Huoltovuoroon tulee käynnistimen jousi. Seuraavaksi hän avaa käynnistyskotelon sekä äänenvaimentimen suojan, ja taas pääsee kompressori töihin. METSÄLEHTI 2 1 • 2012 METSÄSTÄ 14 METSÄNHOITO RAIvAUSSAhA TALvILOMALLE Kesä on kyllästänyt raivaussahan kaikella moskalla, mitä pusikoista irti lähtee. Poltto ainesuodattimen kunto tarkistetaan ennen talvea. Metalli naarmuttaa, ja naarmuihin lika tarttuu entistä pahemmin. Sitten hän kehottaa metsurioppilas Juho Tähkästä katsomaan tankkiin. Jos niitä löytyy, terä vaihdetaan”, Lahtinen opettaa. Sitten reilu loraus tiskiainet. Se ei ole juurikaan likaantunut. Tähkänen sutii ohuen verkon pensselillä siistiksi sisäpuolelta. Se on kalliimpaa kuin tavallinen, mutta säilyy hyvin ja voi vaikka jäädä tankkiin talven yli. kuiva ja pölytön säilytyspaikka Lopuksi päästään terälaitteen kimppuun. Puhdista jäähdytys ripojen välit Harjaa sytytys tulppa ta lämpimään veteen ja suodatin sekaan. Sen käsitteleminen on konstikasta ja kannattaa ehkä jättää ammattilaiselle, mutta Tähkänen irrottaa sujuvasti narupyöräkasetin. Jos kaasukahvan ja vaijerin liitoskohta on väljä niin, että vaijerin suojakuoren sisälle pääsee vettä, sekaan kannattaa ujuttaa vaikkapa aseöljyä. kulma vaihteen vaihdekotelossa on rasvaa sopivasti, kun se täyttää tilasta kolme neljännestä. Paras on kuitenkin kuiva ja pölytön paikka – ei heinäkasa, vaikka niissäkin raivureita näkee. Jousen hän suuntaa itsestään poispäin, ettei se singahda silmille. Käytössä kapine on saattanut myös rähjääntyä. ”Kilauta vielä terää. Paineilmakompressori puhaltaa irtoroskat tehokkaasti tiehensä. se onnistuu rautalanka koukun avulla. Jos kahvat ovat löysät, kumit voivat olla rikki
Tulpat, ilmanpuhdistin ja sylinterit huolletaan aivan samalla tavalla kuin raivaussahassakin. Husqvarnassa on poraus, josta voi tuputtaa rasvaa rasvaprässillä sisälle. Moottorisahan kytkinlaakerin voitelusta ei pidä tinkiä. älä unohda moottori sahaa lattaviila silottaa roson moottorisahan laipan reunoista. 2 3 4 5 Öljyjen kanssa moottorisahan omistajan kannattaa olla tarkkana. Suolat ja pöly syövät koneita. Bensiinin hajua saattaa levitä, vaikka tankki olisi kin tyhjä. 15 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 Metsänomistajista osa laittaa myös moottorisahan talveksi lepäämään, osa jatkaa töitä ympäri vuoden. Ketju syö moottorisahan laippaa sekä yläettä alapinnalta, ja karheaksi kulunut reuna pitää hioa. Eron tekee terälaite. älä säilytä sahoja hei näkasassa, lantalassa tai apulantasäilössä. jos säilytät raivaussahaa kellarikomerossa, laita se vaikka jätesäkkiin. Niinpä teräketju irrotetaan ja lattaviila asetetaan noin 45 asteen kulmaan suhteessa reunaan. Vinkkejä talven varalle 1 Käytä syksyn viimeiseen tankilliseen pienkone bensaa. Tekipä kummin hyvänsä, myös moottorisaha tarvitsee hoitoa. ”Myös kytkinlaakeri kannattaa voidella, vaikka monella se tahtoo jäädä tekemättä. jumittuva laakeri on vaarallinen. Myös moottorisahaa kannattaa käyttää ennen varastointia pienkonebensalla aivan kuten raivaussahaa”, Lahtinen opastaa.. ”Bioöljy ei ole ongelma, jos sitä käytetään jatkuvasti, mutta jos se jää sahaan pidemmäksi aikaa, se kovettuu ja saattaa tukkia öljykanavat. älä jätä bioöljyä moot torisahan öljytankkiin talveksi. Stihlissä kytkinrumpu irrotetaan ja kytkinlaakeri rasvataan. Jos hän käyttää sahassa bioöljyä teräketjuöljynä, sitä kannattaa ajaa hetki mineraaliöljyllä ennen kuin saha viedään varastoon. Sitten vain viilataan ja vahditaan, ettei puru mene sisälle laipan uraan. Jos laakeri jumittuu, kytkinrumpu pyörii koko ajan sahan käydessä, ja värkki on vaarallinen”, Kalervo Lahtinen kertoo. Eri moottorisahojen rakenteet eroavat toisistaan. Pienen kompressorin saa rautakaupasta mutta hyvät keuhkot ajavat myös asian
Vai onko. Kun puusta on puhe, niin valtavassa biennaalissa piristävimpiä ideoita löytyi toisaalta, vähän sieltä ja täältä. Lisäksi Berliinissä on valttikortti, johon Helsinginkin on vaikea vastata: keskustassa heti parlamenttitalon kupeessa Tierparken tarjoaa puistometsänä kelvollisen luontokokemuksen. Suomessa puu koetaan usein symboliksi, jonka tilalla olisi hyvä nähdä jotain modernimpaa. Venetsian lisäksi nykytaiteen Documenta-näyttely Saksan Kasselissa, Design-viikko Wienissä ja monet Euroopan pienemmät näyttelyt ja tapahtumat näyttivät puuesimerkkien kautta, että luovuutta löytyy ja että vuoropuhelu arkkitehtuurin, muotoilun ja muun taiteen vä”Lustot ja kohollaan olevat oksankohdat virittävät oikean tunnelman, vieraallekin.” 1 3 5 7 4. Kulttuurimaiden puudekoraatioita katsellessa puun luonteeseen kuuluva kuluminen tuli useampaankin kertaan mieleen. Pekka ViRtanen, teksti ja kuvat maisemissa Matkalla PUU viennin lisäämisestä, mutta taustalle olisi helppo kerätä metsäja puukulttuurin näkymiä siellä, missä varsinaiset vetovoimatekijät ovat. Mutta alempana, esimerkiksi Itävallassa, matkatessa huomiota kiinnittävät sankat metsät välillä näkyvine uudistushakkuineen. Niitä näkyy paljon, mutta asutuskeskuksissa kuva on ehkä toisenlainen. Suomessa ollaan kyllä huolissaan metsän tuotteiden jalostusarvon ja Euroopasta löytyy puita, puistoja ja metsiä kunkin maan luontoa ja kulttuuria myötäillen. uusi puu Joka toinen vuosi järjestettävä Venetsian arkkitehtuuribiennaali on yksi maailman suurimpia tapahtumia alallaan. nykyaikaan heijastuvaa historiaa on mielenkiintoista verrata suomalaiseen metsä ja puumaailmaan. Vanha puu Suomessa on saanut monesti seurata viereltä kelpoisassa kunnossa olevan lautaparketin hiomista uuteen uskoon. Tämän syksyn näyttelyssä oli mahdollisuus irrotella vähän muuallakin. 16 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 Ä skettäin Helsingin Sanomissa kirjoitettiin berliiniläisten vaikeudesta päästä metsään. Ehkä puurakennukseen sisältyy metsäläisyyden symboliikkaa, jota suvaitaan paljaimmillaan vain kesämökeissä. Suomessa kapakoiden tiuhaan vaihtuvat omistajat näyttävät aina tuovan mukanaan omat sisustusideansa, joihin usein kuuluu teollinen, ylivanhan näköiseksi tehty ”muovinen” pubikitsch. Kun Suomessa vierailee aikaisemmilta ajoilta tutussa kyläkeskuksessa, odottaa aina pelolla maisemassa tapahtuneita muutoksia. Metsien käytöstä kertovat myös puunkuljetusvaunut, jotka ovat ehkäpä matkalla radan varsilla vilahtaviin sahalaitoksiin. Puu on ollut tarpeeseen sekä perinteisiin että uusiin rakennuksiin. 40 vuoden jälkeen käynti Richtersvillissä Sveitsissä arvelutti. Vastineessa kuitenkin muistutettiin, että kohtuullisen lähellä sijaitsee Grünewaldin metsä. Lustot ja kohollaan olevat oksankohdat virittävät oikean tunnelman, vieraallekin. Richtervillissä kaikki oli kuitenkin paikoillaan vanhat puurakennukset uuteen sopuisasti nivoutuen. Alpeilla suomalaisen katse kiinnittyy ensimmäisenä vuorijonon puuttomiin huippuihin. Suomella on siellä oma puupaviljonki, jossa on esitelty perinteisen asiallisesti myös puurakentamista. Olipa kyseessä lontoolainen pubi tai saksalainen beerstube, on niiden vanhoissa, kaiken kokeneissa puurakenteissa, -pöydissä ja -tuoleissa historian siipien havinaa
lillä lisääntyy jatkuvasti. Berliinin metroasemilla saattaa törmätä tunnelmallisiin maisemiin. 3. Maisemassa puita on yksittäin ja rykelmittäin, välillä pienempiä ja välillä suurempia. Kaadetut puut sai myydä polttopuuksi, kuten pienien puunkaatotöiden kohdalla muuallakin. Brittein saarilla on paljon pienehköjä sattumanvaraisesti hoidettuja yksityismetsiä. lähellä sijaitsee Maailman kulttuurien talo, jossa kesällä esiteltiin muun muassa arkkitehtiopiskelijoiden puuvisioita. 300-vuo tiaak si kasvava korkkipuu ehtii tarjota yli 20 satoa esimerkiksi paperintuotantoon. 7. Osa niistä poistetaan pihoilta pala kerrallaan, osaa hoivataan esteettisin periaattein. Viikunoiden keruu käynnissä funcheiran pikkukylässä. Mutta vähän matkan päässä paikallinen asukas kutsuu maistelemaan puusta keräämänsä satoa. 2. Asema on kaukana kylän keskus2 6. Yksittäiset puut ovat tärkeitä maaja aikamerkkejä, jotka vievät aatokset muun muassa laivanrakentamisen ja laiduntamisen kuluttamien metsien aikoihin. Asenteesta sai hyvän kertauksen äskettäisessä Sheffieldin kansainvälisessä puuja metsäkulttuurikonferenssissa. Tiiviisti asutetussa maassa puukiipijäksi itseään kutsuva Simpson kertoi kapuavansa vuoden aikana yli 2?000 puuhun. Ja onkohan metsä Suomessa ihossa niin kiinni ilman jo unohtuneiden sekä uusien kulttuuridiversiteettien tukea, että niitä puita ei oikein osata nähdä. Konferenssi kertomuksineen kuvaa hyvin Suomesta poikkeavaa metsä(talous)kulttuuria. 5. Ei tarvitse samaa puuta jäytää. Korkista mieleen tuli kotoinen koivuntuohi. 900-vuotiaaksi elävällä tammivanhuksella saattaa olla paljon kerrottavaa luonnon kiertokulusta ja ihmisen erilaisista puutoimista. Berliinin parlamenttirakennuksen ikkunoista aukeaa näkymä puistometsään. Luovia puuideoita tuli Lontoossakin vastaan vaikka kuinka. Portugalin maisemaan kuuluvat korkkipuut tarjoavat lampaille erinomaisen suojan auringolta. Birminghamissa sijaitsevan the old Crown -pubin vanhimpien osien sanotaan periytyvän vuodelta 1368, mutta perusrunkonsa se on saanut runsaat sata vuotta myöhemmin. Kohta matka jatkuu kohti kylää, eväänä parisenkymmentä viikunaa, jotka vievät sekä janon että nälän. 1. 4. 17 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 tasta, ja janoisena matka sinne olisi ollut auringon paahteessa koettelemus. Konferenssiin osallistunut Jamie Simpson kertoi perheestä, joka oli pyytänyt häntä töihin kaukaiselle metsäpalstalle. Portugalin korkkimetsät Junamatkalla Portugalissa saattaa helposti nousta kysymys ohi vilahtavien puiden ja puuryhmien merkityksestä paikallisten arjessa. 6. seixalin ekomuseossa on esillä korkkipuutuotannon koko kaari. Olisiko tuohikulttuurista vielä johonkin. kasselin Documentassa saatoi törmätä monenlaisiin ajatuksiä synnyttäviin puurakennuksiin. Mutta jotain oppimista on. Kaatamistaan puista Jamie rakensi talon ja ajan kanssa huolsi metsää sydämensä ohjaamana. Korkkipuitahan ne, joista kerrottiin aiemmin Seixalin korkkimuseossa, vielä 30 vuotta sitten toimineessa tehtaassa. Kun Suomessa tuotettu puolijalostemäärä synnyttää kaksi työpaikkaa, saattaa samainen määrä tuoda saarivaltiossa työtä 30 ihmiselle. Taloudella siinä ei ensi havaintojen mukaan ole sijaa, mutta ajatukset muuttuvat Funcheirassa pysähtyessä. Vanha tammi Brittein saarilla vanhat puut ovat monille rakkaita tavalla, joka metsätalouteen tottuneelta suomalaiselta saattaa tuntua oudolta. Kävellessä näkee myös lähempää aikaisemmin junan ikkunasta tuttua maisemaa
se ostaa pikkutukkia väljin laatuvaatimuksin, mikä parantaa harvennushakkuiden kannattavuutta”, kimmo Yli-antola kertoo. sellisenä. ”Peltoalaa on pakko kasvattaa, jotta kanojen lannalle riittää levitysalaa. kirje kuninkaalle Aikanaan kantatilasta lohkottuja palstoja on ostettu takaisin. Se jalosti Ruotsista tuotua rautamalmia, ja sulatot nielivät lähiseudun puuta sellaiseen tahtiin, että väki alkoi huolestua. Viime vuosina metsää on myös raivattu pelloksi. Haketta palaa vuosittain 300 kuutiometriä. Piharakennuksen tuuliviiriin on kirjattu vuosiluku 1628. Niinpä Yli-Antoloidenkin pihapiirissä on moderni kanala. Kimmo Yli-Antola hoitaa tilaa isoveljensä kanssa maatilayhtymänä. Metsiä hoidetaan ammattimaisesti. Vähäarvoisimmalla harvennuspuulla kuitataan iso öljylasku. Yli-Antolan silloinen isäntä oli mukana lähetystössä, joka vei Ruotsin kuninkaalle kirjeen, jossa vaadit. Tilan pelloilla kasvaneita jyviä nokkii yli 20?000 kanaa lattiaja virikekasvattamoissa. 18 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 METSÄNOMISTAJA Mikko Riikilä, teksti ja kuvat P ali muni” , määritteli lounainen runoilija Heli Laaksonen taannoista asuinpaikkaansa, Laitilaa. Oman metsän puu lämmittää sekä tilakeskusta että munituskanalaa. Huonomaineisista häkkikanaloista luovuttiin liki kymmenen vuotta sitten. Pellot ja metsät ovat antaneet tilalla elannon kohta neljänsadan vuoden ajan. ”Paikallinen kuusiston saha on hyvä kumppani. Omia ja vuokrapeltoja on viljelyssä yli sata hehtaaria. Metsääkin on länsirannikon mittapuun mukaan runsaasti, reilut 200 hehtaaria. ”En tiedä, miten kirje vaikutti, mutta meidänkin metsistä löytyy pari muinaista hiilimiilun pohjaa.” Yhdistyksen palvelujen suurkuluttaja Yli-Antola pääsi äskeisissä vaaleissa ensimmäisellä yrityksellä MetYli-antoloiden suku on viljellyt tilaansa vuodesta 1628. Yli-antoloiden lapset sanni ja emmi tulivat aamupäivän kerhokeikalta ja pelmahtivat tupaan täynnä tarmoa. Metsävarojen kestävyydestä kannettiin huolta jo 1700-luvulla, kun naapurikunta Kalantiin rakennettiin Männäisten ruukki. Tila on selvinnyt niin kuninkaan, keisarin kuin Kekkosenkin ajoista itvuosisatojen vakaudella Kimmo yliantola viljelee ylimuistoista sukutilaa veljensä kanssa VarsinaisSuomen laitilassa. Kanan lannassa on runsaasti fosforia, joten levitysalaa on oltava runsaasti, jotta kanalaa on voitu laajentaa”, Yli-Antola kertoo. EU-ajan haasteeseenkin varsinaissuomalainen tila on kyennyt vastamaan tuotantoaan kehit täen. Sato kuluu kanojen ruuaksi eikä ihan riitäkään, joten viljaa ostetaan myös naapuritiloilta. Vakaa varsinaissuomalainen tekee asiat perinpohjaisesti, jos ottaa tehdäkseen. He ovat sukutilan isäntiä 13:nnessa polvessa. Eikä kiinnostus metsiin ole uutta. tiin metsien haaskauksen suitsimista
Hinta ratkaisee, milloin Yli-antola on kokeillut munakennostojen käyttöä taimisuojana. Ajourat ovat voineet muuttua liejukoiksi traktorin möyriessä eteenpäin. ”Iloinen yllätys, tältäkin kulmalta oli tarjolla monta hyvää ehdokasta.” Kuten länsirannikolla yleensä, Laitilankin metsänomistajat ovat Sisä-Suomea tiiviimmin yhdistysten leirissä. Nuoren metsän hoidossa ei ole edes yritetty ottaa kaadettavaa puuta hyötykäyttöön, vaan on laskettu, että riittävä hyöty saadaan kaadettujen puiden lahotessa ja luovuttaessa ravinteensa järeytymään jätetylle puustolle. Muokkaukset ja metsätiet tehdään pääosin omalla kaivinkoneella. Tänä syksynä on selvästi voitu havaita, että kuormatraktori tavanomaisessa harvennushakkuussa on saattanut selviytyä kohtuullisen ajouravaurioin, mutta täsmälleen sama traktori samanlaisella maaperällä on voinut pilata energiapuuharvennuksen kohteen syvien ajourien vuoksi. Vanhojen munakennojen hävittämisestä pakkaamo joutuu maksamaan kaatopaikalla, joten nämä ovat käytännössä ilmaisia.” Turku Laitila sänhoitoyhdistys Länsimetsän valtuustoon. Tyypillisissä energiapuukohteissa juuriston muodostama verkko ajourilla on aivan liian heikko vaikuttaakseen raiteiden muodostumiseen. Sillä on täällä huolellinen yrittäjä, jolla on harvennuksiin sopiva Sampo-hakkuukone. Latvukset ja karsittavien puiden oksat hoitaa ajouralle hakkuukoneen kuljettaja. ”Kokemukseni mukaan istutettavat aukot kannattaa aina mätästää ja tarpeen vaatiessa myös ojittaa.” Mättäistäkin tulee istutuskelpoisia, kun kaivurin puikoissa on sama mies, joka taimet istuttaa. ”Ainakin kolme neljäsosaa metsänomistajista pysyy metsänhoitoyhdistysten asiakkaina, vaikka lakisääteinen metsänhoitomaksu poistuukin.” Itseään hän luonnehtii yhdistyksen korjuupalveluiden suurkuluttajaksi. Yhdistyksen korjuupalvelun valtti harvennuksilla on yhteistyö paikallisen Kuusiston sahan kanssa. Pelkän sellunkeiton varassa tulevaisuuteen on huono tähdätä. Se tuo lisäarvoa rannikon kasvatusmänniköille. Oikein taitava kuljettaja pystyy lisäksi ottamaan huomioon erityisen huonosti kantavat ajouran kohdat kasaamalla niihin erikoisannoksen oksia ja latvuksia. Miksei sama onnistuisi täällä?” Tuplavarmistus istutusaloilla Metsänhoitotöissä apuna on tuttu luottometsuri, joka tekee sen, mitä oma väki ei ehdi. ”Tanskassa tehdään tuontipuusta haluttuja design-huonekaluja. Tilan oma lämpölaitos nielee loput. Yksi ajouralle syntyviin raiteisiin vaikuttava tekijä on puuston määrä. Vaikeina sadesyksyinä hakkuutähteet kuitenkin tarvittaisiin kipeästi ajouralle. On puuntuottajia, jotka ovat suunnitelleet huonosti kantavilla mailla metsätaloutensa niin, että nuoren metsän hoidolla on siirretty ensiharvennuksen ajankohtaa tavallista myöhäisemmäksi. Kokeiluni mukaan ne pitävät heinän loitolla taimien lähistöltä.” Hän tarjoaa esimerkiksi 4H-kerholaisille kesähommaksi munakennojen asettelua taimien tyville. Suomalaiseen puun jalostukseen Yli-Antola toivoo innovatiivisuutta. Ei ole ollut jäljessä valittamista. Hän ihmettelee, miksei Rauman selluja paperitehtaiden läheisyys näy hinnoissa. Kaikista pienimpien hakkuukoneiden vakavuus ei mahdollista kaikista suurimpien puiden liikuttelua, mutta yleiskoneet ovat sen verran järeitä, että työ sujuu myös näin. Jos hirvi syö männyt, jäävätpähän ainakin kuuset. sukutilan tukkimetsät kaadetaan. Jos huonosti kantavalla maalla puustoa on hehtaaria kohti 250 kuutiometriä, juuristo antaa maaperälle aivan erilaisen lujuuden kuin jos Hakkuutähteet tarvitaan ajouralle MATTI kÄRkkÄINEN PALSTALLA Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Viimeiseksi sylkäistään karsimaton latvaosa sopivaan ajouran kohtaan. Maastokelpoiset koneet kyllä tuovat kuormansa melkein mistä vain, mutta jälki saattaa olla niin hirveää, ettei metsänomistaja voi sitä mitenkään hyväksyä. Kuitupuumarkkinoihin Yli-Antola ei ole tyytyväinen. Yli-Antola uskoo, että yhdistys pitää asemansa jatkossakin. He ovat rakentaneet ja kehittäneet sahaansa hienosti.” Hinnaltaan kehnoa kuitupuuta Yli-Antoloiden harvennuksilta ei paljon tarvitse myydä, koska mänty kelpaa oman pitäjän sahalle pikkutukkina yhdeksän sentin latvaläpimittaan asti. On jopa arvioitu, että ainakin hieskoivikoissa saattaisi riittää ensimmäisen perkauksen jälkeen pelkkä voimakas nuoren metsän hoito ennen päätehakkuuta ilman kaadetun puuston talteenottoa. ”Munakennostot hylätään parin käyttökerran jälkeen. 19 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 S ateista kesää seurannut sateinen syksy on jälleen kerran osoittanut, ettei raskaan puutavaran metsäkuljetus ole kaikkialla ja kaikilla koneilla järkevää harvennusleimikoilla. Sama kohde 20 vuotta myöhemmin korjattaessa harvennuspuutavaraa voi käyttäytyä aivan toisella tavalla, etenkin jos ajouria ei ole pilattu pysyvästi huonosti toteutetussa energiapuuhakkuussa. Mahdottoman huonosti kantavilla mailla harvennuspuuta korjataan vain kerran kiertoajan kuluessa. Mutta muut tekijät merkitsevät enemmän. Norjalaiset uuttavat puusta vanilliinia. Kuljettajalla saattaa olla vaikutusta. Vanhentuneita kennostoja poistetaan käytöstä joka vuosi tuhansia. Jos taas halla tärvelee kuuset, mänty kestää.” Sakeaa heinää kasvavilla istutusaloilla Yli-Antola on kokeillut omintakeista taimiensuojauskonstia, jossa kanatalous on antanut panoksensa metsän puolelle. Väljillä laatuvaatimuksilla mäntypikkutukkia ja -tukkia käyttävä saha hankkii puunsa pääosin metsänhoitoyhdistysten välittämänä. puuta on 100 kuutiometriä. Pidän myös tavasta, jolla täkäläiset metsäneuvojat toimivat.” Yli-Antolan mukaan palvelut ovat monipuolistuneet sen jälkeen, kun pitäjän oma yhdistys liittyi Metsänhoitoyhdistys Länsimetsään. Hyvä palvelu kyllä muistetaan. ”Teetämme kaikki harvennukset yhdistyksellä. Ne ovat samaa maatuvaa paperimassaa ja samankokoisia kuin Taimi-tassut. ”Miksei Rauman selluja paperitehtaiden läheisyys näy puun hinnoissa?”. Päätehakkuuleimikot markkinoidaan itse. Vaikka Kimmo Yli-Antolasta on vaikea löytää hiventäkään länsisuomalaisille niin ominaista, ei siit kumminka ikä mittän tul -pessimistisyyttä, istutusaloilla se taitaa pikkuisen kajastaa. ”Taimitassut maksavat yli 30 senttiä kappale. Metsäyhtiöiden kanssa palvelusopimuksen tehneitä metsänomistajia on vain ykkösprosentteja. ”Täydet pisteet Kuusistolle. Niitä kertyy tuhansia vuodessa. Kaatoleikkauksen jälkeen puu siirretään kuormaimella ajouralle ja karsitaan vasta siellä. Vettä läpäisevät soraharjut ovat olleet sateisena syksynä arvossaan puunkorjuukohteina. ”Istutamme männyn ja kuusen taimia lomittain. tulokset ovat lupaavia. Sekin ihme on joskus nähty, että kuormatraktorin kuljettaja tuo varsitielle muutaman kuorman hakkuutähteitä, kun sen varrella ei ole hakattu. Motivoitunut kuljettaja ei tee ajouralle yksiharjaista röykkiötä ajouran keskelle, vaan oksat ja latvat ovat tasaisesti koko ajouran leveydeltä. Oksat ja latvat tasaisesti ajouralle Tärkein perinteisen harvennushakkuun ja energiapuuhakkuun ero kuitenkin on, että edellisessä suuri osa hakkuutähteistä saadaan lujittamaan ajouraa, mutta energiapuuharvennuksessa ne kuljetetaan pääasiassa varastolle
topi Mulari vetää tuuheita näreiden latvuksia vahvistamaan ajouran pehmeää kohtaa kestävämpään kuntoon. Kun homma tehdään kunnolla, ei lahovioista ole haittaa. Puun parkki on nilalla touko-kesäkuun vaihteessa. Viisi tankillista päivässä Mularin työhalut ja -kunto ovat terästä: tahti syksyn savotalla on ollut viisi tankillista päivässä, satoi tai paistoi. ”Oli sen verran isoa tukkia ja vanerikoivua joukossa, etten alkanut niiden kanssa kelkalla jymytä.” Tälle syksylle odottaa vielä muutaman kymmenen motin halkosavotta. ”Kuivaa polttopuuta saisi kaupaksi miten paljon vain. Öljyjä ei ole vaihdettu milloinkaan, vain isompia niveliä on kortisonilla välillä voideltu, lähtee hyvästi käyntiin myös kylmänä, on ympäristöystävällinen, eikä säre luontoa”, mies luonnehti itseään. Silloin puuta läksi 90 kiintokuutiota, jotka ajettiin tien varteen myös traktorilla. ”Paremmat kuin nämä läheisen sahan pikkutukkien mitat”, Mulari toteaa. Siitä saa hyvän hinnan, joten koivut kannattaa tehdä polttopuuksi.” Pystykarsinta on tarkkaa touhua Mulari on pystykarsinut satumetsänsä nuoren kuusikon. Parkkuu tehtiin kokonaan käsipelissä, ilman vuolurautaa. Siitä voivat nuoremmatkin ottaa oppia. Kaupan peruuntuminen jäi harmittamaan, sillä parruaihioiden mitat ja laatuvaatimukset olisivat puustoon nähden olleet tälle savotalle passelit. Uutta kuormaa hakemaan. ”Nuoret, riskit miehet kantavat mäyräkoiria kaupoista.”. Siitä kertovat myös katkottujen puiden puhtaan vaaleat ja terveet sahauspinnat. Tällä kertaa kohteena oli pellolle istutettu, jo muutamaan kertaan harvennettu kuusikko. ”Sanon kuten muinoinen isäntä, jota kehotettiin myymään metsää huonoon hintaan, että ei niillä puilla ole siellä mitään hättää. Suunniteltu parrukauppa kuitenkin peruuntui, joten tämäkin harvennus jäi varovaiseksi. ”Jonkin vuoden päästä näistä lähtee jo miltei kaikista puista tukkia, joten en halunnut silputa hyvää tulevaa tukkipuuta sellupinoon”. Silloin tutustuttiin myös Topin kasvattamaan ”satumetsään”, pellolle istutettuun useas ti harvennettuun ja pystykarsittuun kuusikkoon (Metsälehti, 22/2008). Tälle syksylle oli ohjelmassa tuon metsän neljäs harvennus. Loppujen lopuksi se oli aika nopeaa kuorintaa.” Näinä yltäkylläisyyden päivinä miestä surettaa ennen kaikkea se, ettei nuorisoa juuri kiinnosta fyysinen työ metsässä. ”Olenkin sanonut, että Topi on paras moto. ”Vaikka niitä nälkäviuluaikoja ei ole ikävä, niin nyt on siirrytty äärilaidasta toiseen. se leikkaa poistettavan puun tyveä ripeään tahtiin. Aikaa tapetaan kaljaa litkien, vaikka metsissä olisi työtä kaikille halukkaille niin paljon kuin kehtaa vain tehdä.” Mularilla on metsää reilut sata hehtaaria. Kuusikosta lähti nyt jo jonkin verran tukkia ja etenkin pikkutukkia. Kesällä ei pidä karsia, ainoastaan talvella, jolloin vältytään lahottajasienien tartunnoilta. Hakatun puutavaran Mulari on yleensä ajanut palstalta moottorikelkalla. Puu valuttaa katkaisukohdan suojaksi ensin pihkaa ja kylestää sen nopeasti näkymättömiin rungon sisään.” ura alkoi parkkuulla Mulari on tehnyt ikänsä metsätöitä. Alun perin tarkoitus oli käydä tällä kertaa koko alue läpi kunnollisesti. Savottatyöt alkoivat yhdeksänvuotiaana paperipuun parkkuulla nilan aikaan. Se on vuosikymmeniä ollut kovassa käytössä, osat ovat vielä alkuperäiset. Aiemmat harvennukset Mulari on tehnyt varovaisella kädellä vain huonompia puita poistaen , joten metsän tiheys on ollut koko ajan ylärajoilla. Veistettiin terävä kapula, jolla parkkisuikaleen alku irrotettiin pöllin päästä ja loput vetäistiin kouralla irti kyljestä. Neljäs kerta Topi Mularin syksy kului hankintasavotalla. Metsälehti 22/2008 liian suuri kuorma upposi sateen pehmittämään suo painanteeseen. Tällä kertaa ajo tehtiin maataloustraktorilla ja metsäperäkärryllä, kuskina toimi veljenpoika Reijo Mulari. Nuoret, riskit miehet vain kanneksivat mäyräkoiria kaupoista ja huoltoasemilta janojuomaksi. kuorma jouduttiin purkamaan, ennen kuin metsäkärry keveni riittävästi, jotta se nousi suosta. 20 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 aRi koMUlainen teksti ja kuvat K ävin neljä vuotta sitten jututtamassa sukevalaista metsänomistajaa, 75-vuotiasta Topi Mularia hänen metsäharrastuksestaan. ”Pystykarsinta pitää osata tehdä oikein. Runkoa ei pidä vioittaa yhtään, vaan katkaista oksa siististi ja rungonmyötäisesti.” Myös ajoitus on tärkeä. Edellisestä hankintasavotasta on aikaa kolme vuotta. topi Mulari seuraa, miten koivunrungoilla vahvistettu ajoura kestää traktoria ja metsäkärryä tyhjänä. ”Vaikka kuivien oksien lisäksi karsitaan myös tuoreita oksia, tulos on sama. Siitä melkoinen osa on hakkuukypsää pääteleimikkoa. ”Siinä kuorittiin puolipuhdasta. Omalla persiillään ne siellä istuu, joten annetaan niiden sillä istua.” ammattimiehen sahan ketju on terävässä kunnossa
Saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista ja verkkokaupastamme www.metsakustannus.fi Ihminen ja metsä -suurteos on ilmestynyt! Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakustannus.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Kustantajan hinta 38 euroa. Kirjoittaja on mikkeliläinen biologian ja maantiedon lehtori, Suomen Metsästäjäliiton liittohallituksen jäsen ja Suur-Savon piirin puheenjohtaja. Syksyn uutuuskirjat Kokemuksia ja kohtaamisia metsäluonnossa. Nide 2 Erkki Laitinen: Luontoistaloudesta kaupalliseen metsätalouteen (1850–1950) Janne Haikari: Metsän muuttuva merkitys (1950–2000) Teoksen toisen niteen ensimmäinen osa keskittyy yhteiskunnan dramaattisiin muutoksiin siirryttäessä luontaistaloudesta teollistumisen aikakauteen. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/ lähetys. Yhdistävänä tekijänä on ihmisen, metsän ja arjen suhde. www.metsakustannus.fi Suurteos upeassa tuotelaatikossa! Suurteos upeassa tuotelaatikossa! Ihminen ja metsä – kohtaa misia arjen historiassa Heikki Roiko-Jokela (toim.) Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen suojissa syntynyt suurteos suomalaisten ja metsien välisestä suhteesta julkaistaan kahtena niteenä. Kustantajan hinta 120 euroa. Metsäkirjakauppa Erämiehen luonto Martti Hahtola Upea uutuuskirja kuvaa kokonaisvaltaisesti suomalaisen erämiehen luontosuhdetta. Nide 1 Jaana Luttinen: Metsän hahmottaminen ja haltuunotto (1500–1850) Teoksen ensimmäinen nide käsittelee metsäluonnon hahmottamista ja haltuunottoa sekä niihin liittyviä tapoja ja erityistaitoja keskiajan lopulta 1800-luvun puoliväliin. Runsaasti kuvitetun kirjan kokoaa Heikki Roiko-Jokelan laatima yhteenveto ”Ihmisen ja metsän kohtaaminen”. Huomattavin metsänkäyttöön vaikuttanut tekijä 1800-luvulla oli metsäteollisuuden läpimurto. Kirjan ainutlaatuiset kuvat ovat täynnä elämää. Näkökulmaa vaihdetaan lapsista aikuisiin, miehistä naisiin, rahvaasta säätyläisiin, kansanparantajasta sahapatruunaan ja marjanpoimijasta taiteilijaan.. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Metsään ei mennä vain saaliin toivossa vaan myös nauttimaan luonnonrauhasta ja upeista yksityiskohdista. Kuvat teksteineen tarjoavat paljon tietoa riistaeläimistä ja auttavat tunnistamaan myös pihojen lajistoa. Suomalaisten luontosuhdetta tarkastellaan perinteisten metsäelinkeinojen kautta. Toisen niteen jälkimmäinen osa pohtii metsäsuhteen oleellista muutosta sotien jälkeisinä vuosikymmeninä
Mukaan on laskettu pakkauksen avaaminen, pähkäily ja varsinainen kasaaminen. Varsinaisia kokoamisohjeita ei ollut. Läpimitaltaan 20-senttinen puu sopii leukojen väliin. Avoimen rakenteen ansiosta metalliosiin sahaaminen puita katkottaessa on epätodennäköistä. Stihlin Smart Holder on yksijalkainen teline, jonka varaan katkottava ranka asetetaan toisesta päästään. Ensin katkoKaira on valmistettu kuumasinkityistä metalliputkista. Ne sopivat esimerkiksi kesämökkiläisen polttopuun tekoon. Suomalaispukkien mallit mukailevat perinteisiä sahapukkeja. Rakenteeltaan Smart Holder on joukon jämerin. Keskellä oleva tukiristikko on siipimuttereilla kiinni vain alhaalla olevissa tukiputkissa. Tätä pidemmillä puilla suositus on asettaa viides osa rangan pituudesta leukojen puoleiseen päähän. Tästä joukosta Stihlin Smart Holder ja Motti täyttävät parhaiten vaatimuksen. Ne kiinnitetään pitkittäisiin tukiin siipimuttereilla. Tällöin puu katkotaan rangan vapaasta päästä alkaen. Epäilemme, ettei rakenne kestä kovinkaan pitkään. Alle 1,2 metrin rangat asetetaan niin, että toinen pää tulee viitisen senttiä leukojen ulkopuolelle. Stihlin Smart Holderissa puut on nostettava 63 sentin korkeuteen. 22 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 Mikko Riikilä, teksti ja kuvat Risto MYkkänen, asiantuntija K atsastimme neljä satunnaisesti valittua kaupasta saatavaa sahapukkia. Mobiili Smart Holder kaira-metsuri-pukin kokoamis ohje vaikutti hieman kotikutoiselta. Pukkien hinnat asettuivat 50 ja 140 euron välille. Varauksella sellaisena voisi pitää Log Horsen mahdollisuutta kiinnittää saha pukkiin. Rankojen pituus voi vaihdella melkoisesti. Rakenteeltaan Kaira oli heiveröinen. Kyse ei ole siis ammattilaistason laitteista – jos sahapukkiin yleensäkään voi ammattilaisuutta liittyä. Rakenne on yksinkertainen, ja laite on joukon kevein. Rankaa pitelevä irtoleuka työnnetään tapeistaan valmiisiin reikiin. Kolmimetrinen ranka pysyy helposti pukissa. Sahaukset tehdään oikealla kädellä. Lisäksi sahaus korkealkestääkö kaira. taan rangan leukojen puoleinen osa rangasta. Tämä pukin tasapainon varmistamiseksi. Pukki oli joukon kevein. Kairan kokoaminen kesti noin 25 minuuttia. Pitkiä rankoja on katkottava vuoroin pukin eri päistä, muuten rangat kallistuvat pois pukilta. Kaksi siipiruuvia kiristävät telinettä pystyssä pitävät vinotuet. Myös Log Horse muistuttaa perinteistä sahapukkia. sillä pystyy pätkimään läpimitaltaan yli 20-senttisiä, kolmimetrisiä rankoja.. kaira-metsuri on tehty metalliputkista. Ristikot, joiden varaan puut ladotaan, ovat valmiina. Selvitimme, löytyisikö markkinoilta kevyitä sahapukkeja, jonka omakotiasuja voisi siirtää tarpeen mukaan kesämökille ja taas takaisin. Rangan vapaan pään paino lukitsee puuta pitelevät leuat. kOkEILTuA Saunapuut pätkiksi kaupan sahapukilla Ensimmäinen haaste on ostopukin kokoaminen. Paketissa oli käsin tehty piirros, jonka perusteella kokoaminen onnistui ongelmitta. Sen jälkeen pidemmälle puolelle jäävä rangan osa. työkaluja ei tarvita. Tavanomaisten 30–40 sentin pölkkyjen katkonta ei tuota vaikeuksia, koska tukiristikoiden väli on 55 senttiä. Kairaan mahtuu kolme neljä läpimitaltaan 10–15-senttistä rankaa. Se on ylivoimaisen helppo kasata, työkaluja ei tarvita. Yksikään ei tarjoa ylivoimaisia etuja kotitekoiseen verrattuna. Kaira on tehty metalliputkesta, Motti-pukki on kierrätysmuovia. Pukki on helppo koota. Puutteeksi voi todeta, että useampien rankojen kerrallaan katkominen ei käytännössä onnistu. Puut on nostettava noin 90 sentin korkeudelle. Kun pukkia nostaa, alatuki valahtaa irti holkeista. Suomenkielisten kokoamisohjeiden puute ei ollut ongelma. Pak kauksen pituus on noin 1,2 metriä. Se toimitetaan nippuna runkoputkia. Käytössä Kaira-pukin heikkous oli sen korkeus. stihlin smart holder on ylivoimaisen helppo kasata. Kokeiltavana olivat Suomessa valmistetut Kairahallit Oy:n Kairaja Muovix Oy:n Motti-pukit sekä Stihlin Smart Holder ja kiinalaisvalmisteinen Log Horse. Toinen ongelma on alatuen holkkikiinnitys päätyjen tukiristikoihin. Sen toiseen päähän on kiinnitetty kippilaite, johon saa kiinnitettyä moottorisahan. stihlin smart holder on rakenteeltaan joukon jämerin. Näin ristikko vääntyilee, kun puita asetellaan pukille ja siirrellään pukin päällä. Hieman rakennetta voi ehkä lujittaa vaihtamalla siipimutterit tavallisiin, jolloin ne saisi kiristettyä tiukemmalle. Stihlin Smart Holder on yksijalkainen pidike, johon katkottava ranka asetetaan toisesta päästään. Hyvää on myös se, että pidikkeeseen voi leukojen kiinnityspistettä vaihtaen asettaa vaihtelevan kokoisia puita. Irtoamisen voisi estää teippaamalla. Vankasta teräksestä tehty pukki ei notku. Nostokorkeus on kohtuullinen ja työasento katkontasahauksissa mukava. Pukille voi latoa kolmimetrisiä pöllejä. Vasemmalla pidellään kourussa olevaa puuta. ta on hieman työlästä
Kokoamiseen tarvitaan lukuisia työkaluja. Rankojen nostaminen kourulle on näin vaivatonta. Puukourun leveys, cm Myynti kaira-metsuri 89,00 9,1 90 25 120 www.kairahallit.fi log horse 89,90 11,4 55 65 75 ks. Pukki on matala. Käytännössä tästä ei aiheudu ongelmaa, jos pukille ladotaan kerralla enintään kaksi 10–15-senttistä rankaa. sahausasento on hyvä. Moottorisaha kiinnittyy vaivattomasti laipastaan Mutkikas Log Horse Yksinkertainen Motti tikoiden pohja on 55 sentin korkeudella. Näihin liittyi olennaisesti myös luonnonhoito. Log Horsella voi tehdä määrämittaisia pölkkyjä kippilaitteeseen liitettävän ohjausraudan avulla. Lisäksi tarvitaan 13 ja 14 millin lenkkitai hylsyavaimet. Katkonta on tehtävä vuorotellen molemmista päistä, muuten rangat tipahtavat pukilta. Kierrätysmuovi ei ole kovin jämäkkää, joten pukki on hieman notkuva. log horsen kippilaite moottori sahalle osoittautui toimivaksi. ”Uusi metsälaki kannustaa luonnonhoitoon ja puutuotantoon – metsänomistaja päättää” , Metsälehti otsikoi huhtikuussa ilmestyneessä Metsälehti Ekstrassa. Metsälaki vihertyi UUTINEN vUoNNa 1997 hinta, € Paino, kg nostokorkeus, cm kokoamisaika, min. Myös päätyristikoiden väliin kiinnitettävien säätöhihnojen kiinnitys oli työlästä. Kokoamiseen vierähti yli tunti aikaa. Samassa ajassa olisi tehnyt kakkosnelosesta perinteisen sahapukin. Log Horse osoittautui käteväksi peliksi. Kohteiden piti olla luonnontilaisia tai sen kaltaisia, jotta ne katsottiin lakikohteiksi. Sahausasento on hyvä. Pakettia ei kannata avata varvikossa tai hiekalla – kuten me teimme. sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Alle kaksimetrinen pysyy kourussa ilman tukea. Pukin metalliosiin sahaamisesta ei ole vaaraa. Uutta uudistetussa laissa oli erityisen tärkeiden elinympäristöjen – lehdot, pienvedet, korpisuot, rotkot, jyrkänteet, joutomaat sekä soiden keskellä olevat metsäsaarekkeet – määrittely ja niiden käsittelyyn liittyvät rajoitukset. puristimeen. Työskentely sujuu suorin vartaloin. Tätä ovat sittemmin hyödyntäneet tarkoin etenkin PohjoisSuomen yhteismetsät. Rankojen nostaminen on helppoa ja työasento on hyvä. 23 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 hannU jaUhiainen Metsälaki koki edellisen ison uudistuksen vuonna 1997. Pakkauksesta purkautui kymmeniä erilaisia osia, pultteja, muttereita ja muuta tilkettä. Haastavaa on saada laippa sellaiseen asentoon, ettei terän suojus osu ketjuun. Kokoamiseen tarvitaan akkuporakone. Puukourun pohja 55 sentin korkeudella. Pukin sivuttaistuenta joutaisi olla parempi. Kohteiden puusto piti jättää joko ennalleen tai sen käsittelyssä ei saanut vaarantaa alueen luonnon erityispiirteitä. Motti on mukavan matala, risMuovinen Motti-pukki on edullisesta hinnastaan huolimatta pätevä laite. MotLog Horse haastoi teknisen näppäryytemme äärirajoille. Tästä miinus. Pukille voi asettaa kolmimetrisiä pöllejä. Pakkauksessa on kolme valmiiksi liitettyä tukiristikkoa, kaksi tukipuuta, kaksi leveyden säätöhihnaa sekä pussillinen tähtipääruuveja. Kaikki mahdolliset kiinnityspultit on pidettävä kireällä. Puut voi katkoa selkä suorana sahaten. Muuten pukin jalat taipuvat kallistuksen suuntaan. Englanninkielinen kokoamisohje oli kuin yhteen kuvaan ahdettu Ikean kirjahyllyn kasausohje. Kokoaminen helpottuisi merkittävästi, jos ruuvit vaihtaisi ohuisiin pultteihin jotka kiinnitettäisiin prikka-mutteri-yhdistelmällä ja kiinnityskohdissa olisi valmiiksi poratut reiät. Lisäksi metsien hakkuusuunnitelmista piti uuden lain mukaan tehdä metsänkäyttöilmoitus. Sahan tankkaamisen ajaksi pukki kannattaa kääntää pystyyn. Päätehakkuukelpoisuuden rajoja muutettiin hieman, uudistamisvelvoitteita tarkistettiin määräaikojen suhteen. Motin kokoamiseen kannattaa ottaa akkupora mukaan. Ruuvien kiertäminen muoviosiin osoittautui sen verran raskaaksi, ettei homma käsipelillä tahtonut onnistua. käsin ruuvien vääntäminen sitkeään muoviin osoittautui raskaaksi. Vakautta saa lisää asettamalla pitkittäisten alatukirautojen päälle esimerkiksi pari pihalaattaa painoksi. log horse haastoi teknisen näppäryytemme.. Sahaukset tehdään oikealla kädellä ylöspäin suuntautuvin nostoin. Kippilaitteessa oleva saha on turvallinen. Kuusikon suojuspuuhakkuisiin otettiin aiempaa tiukempi kanta. Jos luontokohteiden hakkuuarvo ylitti tilakohtaisesti neljän prosentin rajan, kohteiden suojelusta saattoi saada korvausta. www.grene.fi Motti *54,95 11,2 55 15 85 www.muovix.fi stihl smart holder 141,00 12,6 63 3 Stihlmyyjät** *) hinta sisältää postikulut, 12,95 €??**) Stihl-jälleenmyyjät, ks www.elfving.fi Jos Log Horse oli mutkikas, suomalaisvalmisteinen Muovix Oy:n Motti-pukki on yksinkertainen. Vain kuusiokoloavain seurasi pakkauksen mukana. Todennäköisesti laite palvelee kesämökin polttopuiden pätkimisessä vuosia. Erityisen tärkeät elinympäristöt saivat tietyin edellytyksin lain suojan. ”Varsin huonoihin tuloksiin johtaneet kuusikoiden suojuspuuhakkuut pannaan uudessa metsälaissa tiukkoihin suitsiin”, todettiin Metsälehdessä. Tätä helpottaa se, että kaikki mutterit ovat lukkomuttereita. Rakenteeltaan Log Horse on hieman heppoinen. Määrämittaisten pölkkyjen enimmäispituus on 50 senttiä. Pukki on kapea (75 senttiä), joten kolmimetrinen ranka pysy kaukalossa. Metsien käsittelyn ohjeistus väljeni lakiuudistuksessa osin, mutta tiukennuksiakin tuli. ti-pukki on asetettava tasaiselle alustalle. Kippilaitteeseen kiinnitetyllä sahalla voi katkoa läpimitaltaan enintään 15-senttisiä rankoja. Myöhemmin erityisen tärkeitä elinympäristöjä alettiin kutsua metsälain ”kymppipykälän kohteiksi”. Hankaluutena oli saada toisiinsa kiinnitettävät osat tarkoin kohdalleen. Motti on helppo siirtää purkamatta, koska ristikot voidaan taitaa kasaa, jolloin vehje mahtuu helposti keskikokoisen auton takakonttiin. Se on vaivattomampaa kuin sahan irrottaminen kippilaitteesta
Sen on todettu vahvistavan immuunijärjestelmää ja tehostavan tautien paranemista. Pedot uskaltavat nukkua Unen kesto ja laatu vaihtelevat eläinlajin ja ympäristön mukaan. Koira, jonka nukahtaminen luonnistuu oikopäätä, nukkuu samassa ajassa vajaat yhdeksän tuntia. joUko kUosManen S aimaannorppa vaipuu vähitellen syvään uneen. Sydämen lyöntitiheys nousee kuitenkin joka päivä takaisin valvetilan tasoon puoleksi tunniksi keskipäivällä, vaikka se on edelleen horroksessa. Siilin unisyklin pituus on noin kahdeksantoista minuuttia, kun se ihmisellä kestää noin yhdeksänkymmentä minuuttia. Koeoloissa rotat kuolivat, kun niitä pidettiin väkisin valveilla kaksi viikkoa. Kolibri on tässä kehityksessä mestari, sillä se vaipuu horrokseen joka yö energiaa säästääkseen. Käyrät ilmaisevat, miten eläin nukahtaa, saavuttaa vaiheittain hidasaaltoisen syvän unen ja lopulta remeli vilkeunen. Karhun aineenvaihdunta hidastuu talviunessa kolmannekseen, sydämen sykintätiheys putoaa neljästäkymmenestä lyönnistä kymmeneen lyöntiin minuutissa. Ne ovat suurimmaksi osaksi kasvissyöjiä, joilla ovat säilyneet myös raateluhampaat. Mustakarhun ruumiinlämpötila laskee talvella vain muutaman asteen, ja näin eläin kykenee äkkinäisiin liikkeisiin, josta odottamaton vaara sattuisi uhkaamaan. Yhtäjaksoisesti nukkuvat eläimet viipyvät unessa yleensä lyhyemmän ajan kuin pätkänukkujat. Hyvä yöuni vilkastuttaa valkuaisainetuotantoa. Lepakko turvautuu talviuneen, koska sen ravinto, hyönteiset, vaipuvat myös horrokseen. Mutta unenjaksotuksessa on selviä eroja eri eläinlajien välillä. Suorituskyky romahtaa, eikä työnteosta tule mitään. Ihminen kokee sekavuustiloja jo parin vuorokauden jälkeen. Uneen vaipuessaan eläin on täysin tiedoton ympäristön tapahtumista, ja näin sen selviytymisen kynnys laskee. norppa on eläinmaailman uneksija, jota kivellä olo väsyttää. Unen merkityksen voi todeta valvomalla monta vuorokautta yhteen pötköön. Yhtäkkiä norppa havahtuu hereille, avaa silmänsä, mutta jatkaa kohta unten maille. Kaikkien eläinten on todettu nukkuvan aina kärpäsistä ja kaloista kädellisiin. Unimäärän kärkeä pitää meillä hallussa siili, jonka pötköttely kestää kuusitoista tuntia vuorokaudessa. Norppa tuntee kehossaan auringon lämmön, joka lisää väsymystä, ja sen turvarefleksit laukeavat. Sen kuorsauksenkin voi kuulla. Tavallisin unen selitys on, että se virkistää aivoja ja kehittää oppimista sekä terävöittää muistia. Ne tarvitsevat vähemmän kevyen unen jaksoja, jotka ovat välttämättömiä syvään uneen vaipumiseksi. Nopean aineenvaihdunnan eläin ei voi varastoida untakaan. Myöhäsyksylläkin sen voi nähdä rantapuiden alla torkkumassa.. Silti ne eivät tulisi toimeen näillä leveyspiireillä ilman talviunta. Hevonen pärjää tässä kisassa varsin hyvin, mutta vahtimisestaan tunnettu koira jää aivan osattomaksi. Pitkän talviunen salaisuus on karhun kyky erittää pois myrkylliset aineenvaihdunnan tuotteet, kuten typen ja bikarbonaatin. Uni on yksi elämän suurista mysteereistä. Unen tarvetta ei ole syytä väheksyä. Aivosähkökäyrien avulla on laLuONNOSTA Kylläpäs ramasee koira nukkuu koiranunta, josta se herää toistuvasti. 24 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 Kaikki eläimet nukkuvat, jotkut jopa koko talven. Ihmisen on todettu näkevän eniten unia rem-vaiheessa, ja sen aallot muistuttavat niitä, joita aivomme tuottavat valvetilassa. Mustakarhujen talviunen aikaisia tapahtumia on tutkittu runsaasti, eikä niiden asuinalue paljon eroa meikäläisistä oloista. ihminen valitsi koiran toveriksi sen valppauden takia. Unen kestoon vaikuttaa myös uhkakuvien määrä. Myös unisyklien pituuksissa on eroja, joihin vaikuttavat eläimen ikä, aineenvaihdunta ja ravinnon määrä ja tarve. Talviuni turvaa elämän jatkumisen Eläinten horrosunijaksot kehittyivät talven ja kuivan kauden synnyttämiin tarpeisiin noin 170 miljoonaa vuotta sitten. boratoriokokeissa selvitetty unen eri vaiheita. Nisäkkäistä etenkin karhu, mäyrä ja supikoira nukkuvat talviunta. Tämä on totta, sillä eihän kotoisen mäyrän kuono ole koskaan tukossa. Petoeläinten on todettu nukkuvan enemmän kuin saaliseläinten. Tuntuukin merkilliseltä, miksi eläimet viettävät pitkiä aikajaksoja tiedottomana
Nykyisellään vielä sopimus pitäisi tehdä ikiajoiksi! Reunametsä pitäisi mielestäni harventaa niin, että myös linjan metsänpuoleiset osat pitäisi aukottaa voimakkaasti jäljelle jäävistä puista. Munapesäkkeen erittämä tuoksu on voimakkaampi ja monipuolisempi kuin siittiöpesäkkeen. -52 Aukko linjan molemmin puolin Heikki Peuraniemi: Ottaako luon nolle – kysyy Metsäheikki. Sammal houkuttelee niitä oikeaan osoitteeseen erittämillään tuoksuaineilla. On muuten melkoinen mestari löytämään näitä. Itiöpesäke syntyy hedelmöityneestä munasolusta. Sammalen siittiöillä on kaksi siimaa, joilla ne uivat kostealla säällä sammalen pinnalle muodostuvassa Sammalen seksin salat SEPPO VuOkkO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Kun oksamassaa on tasaisesti, lumikuormakin jakaantuu eri puolille runkoa tasaisesti. ”Palokärjen ai kaansaannok seksi tuota ar velin. Ilmeisesti sammaletkin suosivat ristisiitosta, vaikka siitä ei ole vielä kovin paljon havaintoja. Kirjan rakenne on omintakeinen. Eläkkeellä oleva metsätalousinsinööri havainnoi kirjassaan maailmaa lavealti. Ettei mene suotta palo kärjen piikkiin.” Vänkäri ”Tikat eivät tee puuhun lahoa tai muuta vikaa. Aiheet vaihtelevat kuin satunnaisesti, ainakaan saman asian jauhamiseen Metsäheikin lukija ei kyllästy. Pakinan otsikot vaihtelevat hallituksen kaatamisesta tisuliivien pinkkaamiseen. Ihmet telin asiaa, kun tuo kuusi on aika iso ja ulos päin aivan ter veen näköinen, ja lastutkin ovat pääosin terveen näköistä puuta.” koutus LukIJAkuVA ”Palokärki on kaivellut kuusessa olleita hevosmuurahaisia. Mikko Riikilä Metsäheikki kirjoittaa jälleen gALLuP Valvotaanko metsälakia riittävästi. Vähitellen salasiittoisetkin ovat paljastaneet seksielämänsä uteliaille tutkijoille. Eiköhän eläinavusteista seksiä ole sammalkunnassa yleisemminkin! karvakarhunsammalen lapsia. Osaran aukeita mies muistelee, kuten moni muukin kynään tarttunut metsämies. Sammalten sukupuolielimet ovat versojen kärjissä tai haaroilla. Kuitenkin totuus on, ettei linjoja hallitseva firma ole halukas korvaamaan kuin naurettavan summan maa-alasta. Ne hakkaavat nimenomaan jo vikaantuneista puista hyönteisiä.” korpituvan taneli Sähkölinjojen vierimetsät on kestosuosikki ja kaikki ovat siinä asiantuntijoita. Perusta sille lienee siinä, että ympäriinsä kuljeskelevat pienet niveljalkaiset saavat helposti pinnalleen siittiöitä, mutta siittiöiden kantajat on ohjattava tarkasti munapesäkkeelle. Kukkakasvit ovat värvänneet eläimet – hyönteiset, linnut ja lepakot – kantamaan siitepölyä kukasta toiseen. Sillä erotuksella tosin, että Metsäheikki oli poikasena mukana pöllin teossa, kun ”maisemahakkuut” aloitettiin. Ja niitä riittää: Ottaako luonnolle -kirjan 189 sivuun on mahdutettu 120 tarinaa. Kustan nus HD, 2012. Metsänomistaja vm. jokainen itiöpesäke on syntynyt hedelmöityneestä munasolusta. Tytön ja pojan välimatkaongelma on samanlainen kuin kukkakasveillakin, joilla siitepöly ei pysty omin voimin liikkumaan senkään vertaa kuin sammalen siittiöt. Tästä syystä tehokkaaksi siitosetäisyydeksi on oletettu vain muutamia senttejä. Loimaa. Aivan kuten kukkakasveillakin, sammalilla voivat naarasja koiraselimet olla joko samassa tai eri yksilössä. Yllättäen sammalilla on todettu vastaavaa: ainakin kahdella lajilla, hopeahiirensammalella ja kulosammalella sammalikossa mönkivät pienet punkit ja hyppyhäntäiset toimivat lemmenviestien kantajina. kuka haki ja mitä. Lisätään vielä, että kuusi on ollut laho jo ennen palokärjen vierailua. On se ai kamoinen lastu kone ja taitava löytämään syö tävää. Aikaa tällaisen yhteiselon kehittymiseen on ollut, sillä sammalet ja niveljalkaiset ovat eläneet rinta rinnan maan pinnalla jo neljäsataa miljoonaa vuotta. Tällöin oksisto ja juuristo vahvistuisivat myös tältä puolen. Heikki Peuraniemi alias Metsäheikki jatkaa maailman ja metsämaailman havainnointia jo tutuiksi käyneillä lyhyillä pakinanpätkillään. Kirjoon mahtuu muutama kiintoisa metsäjuttukin. Näin tulisi vastapainoa, jolloin puun taipuminen ja juuriston periksi antaminen vähenisi. metsalehti.fi 20 40 60 80 100 Kyllä 58% Ei 42%. vesikalvossa. PILKKEITÄ 25 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 LukIJALTA kIRJA Linné kutsui itiökasveja kryptogaameiksi, salasiittoisiksi, koska niillä ei ollut näkyviä sukupuolielimiä
Ranskassa, Englannissa ja Saksassa inventoimassa ostajien varastoja lippalakki päässä flanellipaita päällä. Veikko knUUtila ”Kun kahvipannu pantiin tulelle, ostomies tiesi saavansa kaupan.” H an nu V irt an en. Harjoitteluaikani toimin Tarvasjoen-Karinaisten metsänhoitoyhdistyksessä. En oikein tiennyt miten olisin kieltäytynyt, joten sanoin tulevani, jos saan 1?700 markkaa kuussa (2?040 euroa). Seuraavalla sivulla Keijo Kopra (sittemmin Versowoodin omistaja) oli nimensä alle liimannut 500 markan setelin, ”Kekkosen kuvan”. Sen jälkeen hän Suomesta soitti agenteille kysellen muka tietämättömänä heidän eri dimensiotarpeistaan. Hydrauliikkakuormaaja ”jonssi” tuli 1970 luvun alussa yleiseksi. Sitten Rymättylä Oy:n metsäpäällikkö pyysi neuvotteluun. Sanonta olikin, että kuitupuu vaihtoi kolme kertaa omistajaa ennen kuin joku sen käytti. Metsäpäällikkö nousi ylös, ojensi kätensä ja sanoi: ”Tervetuloa sitten vuoden alusta.” Rymättylä Oy:llä oli sahat Naantalissa, Taivassalossa ja asuinpaikkani lähellä Karinaisten Kyrössä. Silloin ymmärsin pyytää hänen esimieheltään lopputiliä ja siirtyä näihin muisteluhommiin. Hän ojensi vieraskirjan ja näytti, kuinka englantilainen agentti oli liimannut nimensä jälkeen kymmenen punnan setelin. Puut yksilöitiin eli leimattiin silloin vielä sataprosenttisesti. Kauppakirjassa huomasin rivin, 500 kuutiota ”porria”, hinta oli vähän päälle kuidun hinnan. Metsäliitto osti komissionäärisopimuksin vähän yli puolet puumäärästä, me Metsähallitukselta, yhteismetsiltä ja muilta firmoilta loput. Uran loppupuolella tuli esimieheksi piiripäällikkö, joka ei ollut tehnyt itse puukauppaa mutta neuvoi silti kovin yksityiskohdissa. Ei sellaista metsuria tai konemiestä, jota hän ei olisi kohdannut ihmisenä ja kysellyt kuulumisia. Kirjoitimme Kleemolan kanssa nimemme ja teippasin oman 1?000 markan sekin siihen alle. ”Luulin, että sinä tiedät”, vastasi Kleemola. Ponsi muisti kaikki. Poistuvat tukkipuut merkittiin kahdella värimerkillä ja niistä otettiin rinnankorkeusläpimitta tuumissa ja tukkiluku puumäärän arvioimiseksi myyntiä varten. Autoon noustuamme tiedustelin, että mitä on se porri on. Siitä oli kuitenkin ns. Kuitupuita sitten myytiin ja vaihdettiin. Puukauppa tehtiin samoin periaattein kuin ennenkin. Tämä meitä huojensi kovasti. Samoin ajatteli Kleemola minusta. Lopuksi Kivivasara sanoi: ”Tässä ei ole mitään henkilökohtaista”. Kuusamon yhteismetsä oli/on Suomen suurin, sieltä ostimme 15?000 kuutiota junatoimitukseen Kyrön Sahalle. Toimihenkilöitä metsäosastossa oli kymmenkunta. Puulaakin johtaja Matti Ponsi oli herrasmies ja karismaattisin metsäalan johtajista, joita tapasin puunhankintayhtiöistä. PuukAuPPAMuISTOJA Kauppa oli luottamus kysymys Metsähistorian Seura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura käynnistivät viime syksynä puukauppamuistojen tallennushankkeen. olin sopinut meneväni Metsäliitolle vuoden 1973 alusta. Metsäliitossa toimin sitten tarkastustehtävissä vuoden ja sitten ostomiehenä kotiseudullani neljän pienen kunnan alueella. Suurten tehtaiden lähellä oli puu halvinta ja 1981 kävin Jämsässä ja Jämsänkoskella ostamassa kymmenkunta suurta leimikkoa Yhtyneitten piipunjuuresta paikallisten metsänhoitoyhdistysten sitä pyytäessä. Se oli raakkitukkia. En vain tiedä, mikä hinta olisi sopiva enkä tiedä, keneltä muulta voisin asiaa kysyä.” Suurimmat metsäkaupat liittyivät aina johonkin elämän murroskohtaan, kuolemaan, sukupolvenvaihdokseen, omistajanvaihdokseen tai muuhun suurempaan rahantarpeeseen, ja niissä luottamuksen saaminen oli tärkeämpää kuin yksikköhinta. Neuvottelutilanne oli jännittynyt, ja Kivivasara uhkasi hakkeen ostojen loppumisella. Isäntä oli äänessä koko ajan ja tinki ja asetteli ehtoja. Muutos oli niin nopea, että ristikolle jo hakattuja paperipuita kasattiin uudelleen kourakasoihin. Parhaiten pärjäsivät aina ne ostomiehet, jotka osasivat kuunnella myyjää. Lopulta katsoi keittiöön ja kun sieltä nyökättiin ja kahvipannu laitettiin tulelle, tiesi ostomieskin kaupan saavansa. Ratkaisukin löytyi, Metsäliitto osti toukokuun alussa 1985 juuri modernisoidun Kyrön Sahan. oma metsäosasto lakkautettiin 1984 keväällä ja jäin Kleemolan kanssa hoitamaan raaka-ainehankintaa. Vieläkään sitä ei ole lunastettu. Eri vaiheiden jälkeen firma alkoi uida velkojien mukaan niin syvällä, että rahahanat alkoivat sulkeutua. Liikuttavinta oli, kun leimikon myynyt invalidimies, soitti ja sanoi: ”Anteeksi nyt vaan, mutta aion peltoni myydä naapurille. Sarjan aloittaa jaetulle ensimmäiselle sijalle tullut Veikko Knuutila Suomusjärveltä. Hevoset ja maataloustraktorit ajoivat puut tienvarteen, kunnes 1970 maakuntaan tuli metsätraktoriurakoitsija Nauska, joka kiersi Lounais-Suomen alueella Kasper Nurmen ohjauksessa. Veikko knuutila kirjoittaa parhaillaan faktoihin perustuvaa romaania johannes linnan koskesta, joka asui vuosina 1900–1902 knuutilan syntymä kodissa karinaisten nokalla. Eikä ollutkaan, leimikot siinä vaan menivät. sivukulkupuuta, kuitupuuta ja koivutukkeja kolmannes. Palkkaa sain aluksi 27 markkaa päivässä (38 euroa nykyrahassa). Lähisahoille puut ajettiin traktoreilla. Ajattelin, että Kleemola on sen varmaan sopinut. Yhtyneitten silloinen aluejohtaja Reijo Kivivasara siitä repi pelipaitansa ja kutsui minut ja metsäpäällikkö Jukka Kleemolan puhutteluun Jämsään. Kuormat tehtiin vaijerivinssillä, joita kutsuttiin ”miehentappajiksi”, koska vaijeri katketessaan oli vaarallinen. 26 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 V uonna 1969 kävin Naantalin Luonnonmaalla puolen vuoden metsäkurssin, jonka vieläkin muistan tehokkaana ja käytännönläheisenä kouluna. Sahamiehistä jäi mieleen Rengon Sahan omistaja Kauko Vainionpää. Kerran olimme Vainionpään luona tekemässä jotakin tukkien vaihtokauppaa. Soitin siitä paikasta kurssikaverilleni Kuusamosta ja kysyin jutustelun lomassa, mitä on ”porri”. Kaupanteko oli aina luottamusasia, eikä koskaan ostomies saanut muistaa kaupan määriä tai muuta kuulemiansa asioita. Saarni kävi myös mm. Suurimmillaan rymättylä oy osti vajaat miljoona mottia puuta. Hän laittoi minut psykologisiin testeihin selvittääkseen, sovinko puunhankintatehtäviin lähes neljänkymmenen vuoden uran jälkeen. Niin jouduimme pystykauppamme kaupan lisäehtojen mukaisesti siirtämään kolmannelle, Yhtyneille Paperitehtaille. Yhtiön omistaja ja toimitusjohtaja, kauppaneuvos Toivo Saarni tuntui ennakoivan suuria yhtiöitä paremmin suhdanteet. Julkaisemme muistoista parhaita paloja. Lähes sääntö oli, että alkusyksynä ostetut kalliitkin puut olivat halpoja keväämmällä, markkinoiden lämmettyä
9% ALV) Metsälehti (sisältäen Makasiinit) -25% / 12 kuukautta = 87 € (sis. Tiedät varmasti kenelle. Hinnat voimassa vuoden 2012 loppuun. Valmistaudu sujuvaan sukupolven vaihdokseen. Vo it tila ta my ös yst äv äll esi ! Vo it tila ta my ös yst äv äll esi ! Anna turvallinen perintö! Työsi jatkajalle Makasiini -50% Metsälehti sisältäen Makasiinit -25%. T I L A U S K O R T T I M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Lahjatilaus koskee vain kestotilaajia. Sinä tiedät ja tunnet Metsälehden. Liitä tuleva metsänomistaja nyt komeaan joukkoon! Tilaa Metsälehti ja Metsälehti Makasiini lahjaksi läheisellesi. Metsälehti on johdattanut tuoreita metsänomistajia omaan metsään jo 79 vuoden ajan. 9% ALV) Tilauksen lähetti ja maksaa Haluan saada tilauksesta tyylikkään lahjakortin! Tilaa oheisella kupongilla tai puhelimitse 09 315 49 840 Metsälehti on ollut korvaamaton apu useille metsänomistajasukupolville. Metsälehti on tuhti ja tuore kuin suomalainen metsä. Polku omaan metsään Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Metsälehti maksaa tilauksen postimaksun Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Asiakasnumero (lehden osoitekentästä) Lahjan saaja Hänelle tilataan määräaikaisena Metsälehti Makasiini -50% / 12 kuukautta = 32 € (sis. Siinäkin on perinne, www.metsalehti.fi Tilaa Metsälehti ja Metsälehti Makasiini tuleville metsän omistajille lahjaksi reiluun tarjoushintaan! joka kannattaa nyt siirtää eteenpäin
Suomalaisvieraita hämmästyttää, että puun kuivaamisessa käytetään polttoaineena öljyä. Kuljetusmatkat Euroopan sydämestä ovat lyhyitä. ”En ole nähnyt yhtään ministeriä poseeraamassa lautataapelin äärellä.” ”Amerikan markkina on kuollut” Suomessa toivotaan, että Amerikan markkinoiden piristyminen helpottaisi sahatavaran ylitarjontaa Euroopassa. ”Ongelma ei ole raakapuun hinta vaan se, että sahojen tuote on liian halpa.” Mallia voisi ottaa autoteollisuudesta. Andreas Hardling arvelee, että Suomessa tukkien hinnat eivät vaihtele yhtä paljon kuin KeskiKlikkaa itsesi metsäkirjojen verkkokauppaan: www.metsakustannus.fi Metsäkirjakauppa Pääosa puusta ostetaan pitkänä tavarana, joka katkotaan tilauksen mukaan.. Suomessa näin pitkiä puita näkee kuormassa harvoin. Vain kuori myydään energiakäyttöön. ”Huippuvuoden 2008 tasolle ei enää koskaan palata.” Varsinkaan nykyisillä tukin hinnoilla saksalaiset eivät hänen mukaansa pärjää kilpailussa kanadalaisten sahojen kanssa. Oksatonta tyvitukkia rungossa on noin 10 metriä ja käyttöpuuta lähes 20 kuutiometriä. Sahanjohtaja ei moiti puun kalleutta, mutta hän toivoo, että Euroopan sisällä erot eivät olisi niin suuria. sessä Euroopassa ”Meillä puu kallistui yhdessä yössä 25 euroa.” kuivaamo lämpiää öljyllä Holwerk Rötenbachin saha ostaa vuodessa 100?000–150?000 kuutiometriä tukkia, tilausten mukaan. eliisa kallionieMi teksti ja kuvat Lokakuun lopulla Metsälehden lukijamatkalaiset ihmettelivät Holtzwerk Rötenbachin sahalla 20-metrisiä tukkeja, joita rekat ajoivat taukoamatta sahan portista sisään. Andreas Hardling ei usko, että niin käy vielä pitkään aikaan. andreas harlingin suvulla on pitkät perinteet sahateollisuudessa. avohakkuut pannaan Meikäläinen kuusi kasvaa schwarzwaldin rinnemailla mahtavan kokoiseksi. 28 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 saksan schwarzwaldissa puupula pitää tukin tienvarsihinnan sadan euron tuntumassa. Esimerkiksi sahatavaran kyyti Espanjaan maksaa 25 euroa kuutiomeriltä. Mersun hintalappu kertoo merkin arvostuksesta. Vaikka sahat ovat Schwarzwaldissa tärkeitä työllistäjiä, poliitikkoja kiinnostaa enemmän kaikki mikä kiiltää. juuri nyt alalla ei mene kovin hyvin. Metsien uudistaminen on Schwarzwaldissa kuitenkin hankalaa, sillä vihreän puolueen syntysijoilla 0,3 hehtaaria isommat avohakkuut on kielletty. Läpimitaltaan 24–30-senttinen tukki maksaa tien varressa, kuoren alta mitattuna, noin 93 euroa kuutiometriltä. Ai noastaan pohjoisamerikkalainen douglaskuusi sallitaan. Torjunta-aineita tai hyönteismyrkkyjä ei saa käyttää eikä vieraita puulajeja istuttaa. Kuuset ovat kaatotuoreita, sillä puupula pitää korjuuketjut kuumina. Hake maksaa 14,50 kuutiometriltä, ja sen ostaa UPM ostaa läheiselle tehtaalleen. Keski-Eurooppaan on rakennettu paljon uutta sahakapasiteettia, ja nyt tukkia ei riitä kaikille. Euroopan kalleinta tukkia Saksaan istutettiin toisen maailmansodan jälkeen paljon kuusikoita, jotka nyt uhkaavat lahota pystyyn. Yhdestä tukkikuutiometristä syntyy noin puoli kuutiometriä sahatavaraa. Metsänhoitaja Markus Müller kertoo, että kielto aiotaan laajentaa koskemaan koko Baden-Württembergin osavaltiota, mahdollisesti koko Saksaa. 80 prosenttia tuotannosta viedään, pääasiassa Ranskaan, Espanjaan ja Englantiin. ”Vaikka kaikkialla on metsää, meillä on puuhuollossa ongelmia”, kertoo sahan johtaja Andreas Hardling. Metsälehden lukijamatkalaiset arvioivat noin 90-vuotias ta douglaskuusta, jonka latva nousee liki 50 metriin. ”Noudatamme tietysti poliitikkojen päätöksiä, mutta metsien hoito tulee kalliiksi”, päivittelee Müller. Metsänomistajille puupula on merkinnyt korkeita kantohintoja. Puu käytetään tarkkaan. Muut sivutuotteet ovat siihen liian arvokkaita. Kysymys sahateollisuuden edunvalvonnasta saa johtajan melkein kiihtymään. Se on ennen jääkautta kasvanut myös Euroopassa. Yhteinen laskutoimitus tuottaa puun arvoksi 2?000 euroa. Tälle sahalle ne ovat arkipäivää, vain neljännes raaka-aineesta tulee alle kuuden metrin mittaan katkottuna
050 529 8299. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Ostaa lisämaana kotipalsta 7,3 ha, jossa OKT 137 m 2 , tilateurastamo, lampola, pihatto ym. Puusto n. 29.500 €. Arvostamme myyntitaitoja, tuloshakuisuutta, tiimihenkisyyttä sekä aikaisempaa kokemusta kyseisistä tehtävistä. 19.000 €. Sähkölinjan rak. Asuinpinta-ala 91m 2 . 09 315?49?849, 040 835 6479 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 80. LOMAMÖKKI/ASUNTO, Ranua, Simojoki 5000 m 2 . rakennukset. 27400 m 3 . Metsänomistajien koulutusta yli 30 vuoden kokemuksella. 3 km pitkä hevosreitti. 3 km Ikaalisten keskustaan. Hyvät marjastusja metsästysmahdollisuudet. METSÄPALSTA, Juuka, Ahmovaara 83,9 ha. 29 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315?49?800 Faksi 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi ToIMITuS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 170 m. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Kontiolahti, Puso 286,8 ha. metsästykseen ja kalastukseen. 1,5 ha. Sopii myös ammattitutkintoon valmistavaksi. 95.000 €. /metsapalvelut Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelut yksikkö tuottaa metsäomaisuuden hoitoon ja käyttöön liittyviä kokonaispalveluja kuten suometsien hoitopalveluja, metsäteiden tienpitopalveluja sekä metsäsuunnittelupalveluja. 09 315?49?842, 045 130 0211 MarKKInoInTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 28 km päässä Ranuan keskustasta. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 1430 m 3 . Metsä koostuu 2 tilasta, joilla yht. Rauhallista sijaintia kaipaavalle kiinteistö, jossa 1930-luvulla rak. alueisiin, venevalkamia. Metsäpalveluyksikössä työskentelee 270 toimihenkilöä 115 toimipaikassa. Simojärven läheisyydessä n. alkamassa. tilasta koostuva rantametsätila Ahvenisen rannalla. 4000 m 3 . Kolin kans. 1993 valmistunut 3h+k ympärivuotisesti asuttava talo/ loma-asunto. Hyvää perusmetsää, jossa erämajaksi sopivat huonokunt. 3 ha peltoa. Rantaviivaa n. Petäjäveden lounaiskulmassa. Parkanoon ja Poriin sijoittuvien metsäpalveluesimiesten pääasialliset tehtävät ovat yksityistieja suometsäpalveluiden tuottaminen. Huippupaikka metsästyksestä ja kalastuksesta kiinnostuneelle. 09 315?49?808, 0400 581 108 toimitussihteerit Jussi Collin p. puiston läheisyydessä monipuol. Kohteita myy: Finnea LKV, puh. Simojoen rannalla vuokratontilla sijaitseva, v. Lisätietoja antavat Parkano ja Pori: metsäpalvelupäällikkö Teuvo Taura, 0400 298 652, Kangasniemi: metsäpalvelupäällikkö Ukko Bamberg, 040 583 4053. LOMAMÖKKI, Ranua, Simojärvi 2000 m 2 . RANTAMETSÄ, Ikaalinen, Sarkkila 1,1 ha. 699.000 €. 040 510 8085 METSÄPALSTA JA MAJA, Parkano, Aurejärvi 33,53 ha. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. 40 km, Kontiolahti 30 km, Joensuu 45 km. Hyvä traktoritiestö. 30 m. 09 315?49?806 taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. , Kangasniemi: hanna.riihelä@metsakeskus.. 09 315?49?802, 040 516 4000 aD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. Uudenmaankatu 249 05840 Hyvinkää www.metsakeskus.. 5900 m 3 . Mahdollisuus ostaa tontti omaksi. Ei sähköä. Puusto n. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Mahd. Hyvä saavutettavuus, raj. Työ tulee ottaa vastaan 1.1.2013 tai sopimuksen mukaan. Perusparannettu metsäautotie, ei rantarak.paikkaa. Osin harvennettua, osin harvennettavaa ja päätehakkuuikäistä metsää, puusto n. 35.000 €. 47.500 €. 166.000 €. hirsirunkoinen ja peltikattoinen asuinrakennus, useita piharakennuksia. Uusi metsäautotie Orattin rantaan, rantaviivaa n. hiekkarantaisen Simojärven rannassa. Venevalkamaoik. 26 ha metsää, 7 ha peltoa, 1,6 ha tiemaata, laitumia yms. Parkano ja Pori: teuvo.taura@metsakeskus.. METSÄPALSTA, Petäjävesi 63,45 ha. Lisätietoja toimistosta. Kolmesta lähekkäisestä palstasta kostuva määräala, kokonaispuusto n. 09 315?49?845, 0400 894 080 toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 050 415 5623 www.hyria.fi Puuntuottajille räätälöityä koulutusta Verkkokurssien täydentämää lähiopetusta joustavasti viikonloppuisin. 09 315?49?803 Eero Sala p. Pihalla wc-varasto, halkoliiteri, laavu, oma kaivo. sijoituspaikkoina Parkano, Pori ja Kangasniemi. 129.000 €. 09 315?49?847 050 331 4137 internet-ilmoitukset Myyntipäällikkö Sanna Nyman p. Harvennettu puusto, alla nuori taimikko. METSÄPALSTA, Kankaanpää, Ala-Honkajoki 34,6 ha. Kangasniemelle sijoittuvan metsäpalveluesimiehen ensisijainen tehtävä on metsäsuunnittelupalveluiden tuottaminen, lisäksi tehtäviin kuuluu puukaupan avustaminen. Lähde ja puro. 2861 m 3 . Asfalttitien vieressä, 2 tietä, omaa rantaa n. Kolmesta vier. 09 315?49?848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. 6-tiehen. 1980 rakennettu lautarak. 09 315?49?844 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) Susanna Pellinen p. Kalaisan Kyrösjärven rannassa. Kunnostusojituksia ja tuhkalannoituksia tehty. V. Haemme metsäpalveluesimiehiä METSÄTILA, Ranua, Simojärvi N. Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa 19.11.2012 mennessä. Sekametsää, lähinnä lehtipuuta. 36 metriä, n. 84 ha metsätila. mökki, jossa tupakeittiö, mh ja sauna-ph. 09 315?49?804 toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 36?415 (LT/11) Lukijoita 156?000 (KMT 11) Painopaikka Hämeen Paino Oy MyyDään MyyDään PalVEluKSEEn HaluTaan KouluTuSTa METSÄSTÄ enemmän osaamista Enemmän osaamista – www.hyria.fi p. hyvässä kasvussa olevaa männikköä n. 09 315?49?841, 0400 913 822 IlMoITuSMyynTI ja aInEISToT Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Kaasuliesi ja lämmitystä varten klapiuuni. Juuka n. Tutustu ja ilmoittadu www.hyria.fi. Jatkuva haku. METSÄPALSTA, Suonenjoki, Viippero 8,75 ha. Osuudet yht. Vanha maatilan pihapiiri rakennuksineen (hirsiaitta ei kuulu kauppaan), n. 150.000 €. 09 315?49?809, 040 752 9626 VErKKojulKaISu METSäuuTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi aSIaKaSPalVElu klo 8.15–16.00 tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 Ansa Seppälä p. Eri-ik. Neste Rallin Urrian erikoiskoe kulkee tilan läpi. Hyväkuntoinen tie. Metsäpalsta 140.000 €, kotipalsta 300.000 €. Hyvät mahdollisuudet mm. 09 315?49?805, 0400 973 457 Pohjois-suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi 09 315?49?870, 0400 150 910 keski-suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p
Maku kelpaa myös innokkaimmille luonnonantimien ihmisystäville. hannu savio, Metsänhoitoyhdistys PäijätHämeen energiapuuneuvoja, Nastola (ei vastaanottoa) 24.11. Myöhemmin mm. Pannaanko koko kallis lasti savuna ilmaan, lähetetäänkö se takaisin lähtömaahan vai pannaanko puun tuoja telkien taakse. Keväällä kukkivat tupelot houkuttelevat runsaasti mehiläisiä medenhakuun. E uroopan unioni on laatinut säädökset laittomien hakkuiden torjumisesta ja ne on tarkoitus panna toimeen kansallisella lainsäädännöllä 3.3.2013 alkaen. Jotkut uskovat Elviksenkin elävän vielä. Muuttolintujen syysruokaa Uudella mantereella tupelo on suosittu puisto-, maisemaja kaupunkipuu. maisteri, Vantaa (vastaanotto Sysmässä 24.11) Lähetä tiedot palstalle kirjeitse ja sähköpostilla vii meistään kuukautta ennen merkkipäivää. Melko karu kohtalo tulee olemaan myös sellaisella puulla, joka on tuotu Tanskaan laittomasti. Etenkin Floridan kosteikkoalueilla kasvava eteläisempi muoto on mehiläistarhaajien suosikki; tupelohunaja ei helposti kiteydy, vaan säilyy juoksevana. Niitä kiinnostaa puiden maukkaat syys-marraskuussa kypsyvät noin sentin mittaiset hedelmät. Jos esimerkiksi metsänomistaja on jättänyt metsäveron maksamatta, hänen metsästään hakattu puu on laitonta eikä sitä saa päästää markkinoille eli myydä. Suomessa laittomia hakkuita koskevan lainsäädännön toimeenpano kuuluu maaseutuvirastolle, jonka asiantuntevissa käsissä homma varmasti hoituu asian mukaisella huolellisuudella mutta niin vähäisellä lisäbyrokratialla kuin mahdollista. Päin vastoin siellä EU-säädösten määräykset on analysoitu perusteellisesti ja kotimaan lainsäädäntö tehdään niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista. MERkkIPÄIVÄT 80 VuOTTA 19.11. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Tehtävä ei ole maailman helpoin, sillä komission aivoitukset, jotka on leivottu EU-säädösten sisään, eivät kaikilta osin ole selkeitä tai yksiselitteisiä. Puut ovat melko vastustuskykyisiä tauteja ja tuholaisia vastaan – jänisja hirvieläimet tosin järsivät nuoria taimia. Tullilla on valtuudet ottaa tavara haltuunsa ja jälleen nousee kysymys, mitä sille sitten tehdään. Tupelohunajan makeuteen vertasi rakkaintaan irlantilaislaulaja Van Morrison 70-luvulla Billboard-listalle kiivenneessä hitissään. Yhdysvaltojen itärannikon muuttolinnuille tämän syksyn Sandy-hirmumyrsky saattoi aiheuttaa poikkeuksellisia haasteita hedelmien ja koko puiden löytämisessä. Tarkoituksena on suojella metsiä kaukaisissa maissa, joissa Sehän on laitonta arvopuun varastaminen on arkipäivää. Koska maailman vapaakauppasäännösten näkökulmasta olisi epäreilua asettaa tuontipuulle sellaisia vaatimuksia, joita ei kotimaassa tai tässä tapauksessa koti-Euroopassa tuotetulta puulta vaadita, myös kotikentällä tuotetulta puulta vaaditaan asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää. Puu voi kasvaa yli 30-metriseksi ja elää yli 600-vuotiaaksi. Pekka saukkola, metsänhoitaja, Polvijärvi (matkoilla) 50 VuOTTA 16.11. jouni hietala, Metsänomistajat Posion metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Posio 18.11. Vielä ei Tanskassa ole päätetty, mitä laittomalle puulle tapahtuu: pitääkö se hävittää vai ottaa valtion haltuun, jolloin se simsalabim muuttuisi jälleen lailliseksi ja voitaisiin hyvällä omalla tunnolla myydä markkinoille valtion lukuun. Kustannusosakeyhtiö Avaimessa, Schildts Kustannuksessa sekä Kustan nusosakeyhtiö Duodecimissa. Liitä mu kaan lähettäjän yhteystiedot. Myös Amerikan vastavalittu presidentti voi halutessaan turvallisesti tepastella mustatupeloiden alla hallintokaupungissaan, sillä puu kuuluu ”hyväksyttyihin keskikokoisiin katupuihin” Washington DC:n liikenneviraston puulajilistalla. heikki nUoRteVa teksti ja kuva Elviksen syntymäkaupunki Tupelo Missisipin osavaltiossa on saanut nimensä PohjoisAmerikan itäosissa luontaisesti kasvavan puun, tupelon (Nyssa sylvatica ) mukaan. Todistamiseen tarvitaan järjestelmä, jota kutsutaan Due dilligence -järjestelmäksi , eli selvemmin sanottuna asianmukaisen huolellisuuden järjestelmäksi. Tupelopuut houkuttelevat oksilleen nälkäisiä syysmuuttomatkalla olevia lintuja. EU-säädösten taivaallisena tavoitteena on estää laittomasti hakatun puun tuonti Eurooppaan. Jotta asia olisi riittävän mutkikas, on EU tehnyt muutamien trooppista puuta tuottavien maiden kanssa erikseen niin kutsuttuja vapaaehtoisia sopimuksia, jolloin tarpeellisen huolellisuuden järjestelmien sijasta tukeudutaan lisensseihin. Yllä olevista esimerkeistä ei pidä päätellä, että Tanskassa oltaisiin tekemässä huonoa lainsäädäntöä. Pekka salonen, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuuston jäsen, Mynämäki 14.11. Kansallisesti pitää säätää, kuinka tätä asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää valvotaan. Tupelojen lehdet säilyvät hyväkuntoisina läpi kasvukauden, ja niiden syysväritys vaihtelee komean punaisesta kullankeltaiseen. heini katajisto, maat. Tupeloa kutsutaan myös mustatupeloksi, vaikka sen puuaines on vaaleaa, kuori harmaa ja lehdet vihreitä. jyrki Vuorenmaa, Suomen metsäkeskus, LounaisSuomen metsätaloustarkastaja, Pori 21.11. Kansallisen lainsäädännön rakentaminen on käynnistynyt jo Suomessakin. Ongelmana on että lisenssejä voidaan väärentää. Tanskalaisilla on myös hienot suunnitelmat, kuinka metsänomistajille ja puun tuojille tiedotetaan uusista velvoitteista, mistä niin ikään voimme ottaa mallia. Edelleen puu tunnetaan englanninkielisellä nimellä black gum , vaikka puusta ei saa minkäänasteista kumia. 30 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 LIISA SAARENMAA RAKAS PÄIvÄKIRjA Kirjoittaja on metsäneuvos. Niinpä olikin hienoa saada mahdollisuus keskustella näistä kaikkia EU-maita koskevista kysymyksistä Tanskan ympäristöministeriön kanssa. Dusty Springfield levytti laulusta oman versionsa, ja kohtuullisen suosittu kanadalainen rockyhtye käyttää nimenään Tupelo Honey. amerikan hunajapuu tupelojen lehdet säilyvät hyväkuntoisina läpi koko kasvukauden.. Siitä syystä puun tai puusta valmistettujen tuotteiden tuoja joutuu todistamaan, että puu on peräisin laillisista lähteistä. ja metsät. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi NIMITYkSET Metsäkustannus Oy VTM anna kervinen, 36, on nimitetty Metsäkustannuksen uudeksi kustan nustoimittajaksi vastaamaan kirjojen ja sähköisten julkaisujen toimittami sesta. Sen sijaan tupelon puuaines on kovaa ja sitä käytetään muun muassa työkalujen varsissa. leena juurikkala-ketola, metsätalousinsinööri, amk, Helsinki 23.11. Suomessa järjestelmäksi riittänee metsänkäyttöilmoitus, mutta tanskalaisille kotimaassa tuotettu puu tuntui olevan jonkinmoinen kysymys. keijo olli, metsänhoitaja, Varkaus 75 VuOTTA 20.11. Palstan osoite: Met sälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Tanskalaisten analyysit auttavat myös Suomea tunnistamaan niitä asioita, joista meidän on syytä päättää. erkki tuomi, EteläPohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva metsätyönjohtaja, Seinäjoki (perhepiirissä) 60 VuOTTA 13.11. Tupeloita viljellään myös Australiassa, Uudessa Seelannissa ja Englannissa
Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Parrusavotalla koettua Seuraava Metsälehti ilmestyy 22. 09 315 49 840. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Palkinnot metsäristikosta 18 on arvottu seuraaville kolmelle: Matti antila, Pietarsaari, eila kalavainen, Hietama ja kari Puranen, Jyväskylä Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. METSÄRISTIkkO 21 Metsäristikko 18, oikea ratkaisu Sh ut te rs to ck. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 31 METSÄLEHTI 2 1 • 2012 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2012 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 104 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 57 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 116 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 57 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 34 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 40 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 9 %. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2012 / 2012 / . lisää puukauppamuistoja . ENSI NuMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 22.11. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. näin kuvaat metsässä . Kokeilussa turvaasu . Tukki ja kuitupuun hintaero kasvaa . Mönkkärillä tehoa puunajoon . Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 21”. marraskuuta
Tervetuloa mukaan! www.helsinginmetsamess ut.fi Yhteistyössä: Mediayhteistyökumppani:. lapset) 35 ¤ 4–6-vuotiaat lapset 3 ¤ / hlö Kokoaikalippu 27 ¤ /aikuinen, 20 ¤ / lapsi, opiskelija, eläkeläinen Metsämessut 9.–11.11.2012 Helsingin Messukeskus Metsämessujen kanssa samaan aikaan järjestetään ELMA Helsingin maaseutumessut, Kädentaitoja OutletExpo -messut sekä VM Motorsport Show. klo 9–18 la 10.11. Metsäala tulee tutuksi näytteilleasettajien osastoilla, jossa on esillä metsänomistajan tärkeimmät palvelut ja tuotteet. Metsäaiheisia keskusteluja, työnäytöksiä ja puuhaa riittää koko perheelle. 10 hlöä) 10 ¤ / hlö Perhelippu (max. klo 10–18 su 11.11. 2 aikuista ja alle 16 v. Avoinna pe 9.11. klo 10–17 Liput Aikuiset 15 ¤ / hlö Lapset (7–15 v.), eläkeläiset, varusmiehet, opiskelijat 10 ¤ / hlö Ryhmälippu (väh. Lauantaina ja sunnuntaina järjestetään lisäksi Lemmikkimessut. Koe metsän tunnelmaa marraskuussa Helsingissä! Metsämessut tarjoaa metsänomistajille ja metsän ystäville mielenkiintoisen viikonlopun